Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1987_1 | A_1987_2 | A_1987_3 | A_1987_4 | B_1987_1 | B_1987_2 | C_1987 | D_1987 | E_1987_1 | E_1987_2 | E_1987_3 | E_1987_4 | E_1987_5 | E_1987_6 | E_1987_7 | F_1987_1 | F_1987_2 | Hak_1987 | PTK_1987_1 | PTK_1987_2 | PTK_1987_3 |

1: Vuoden 1987
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset
11: 251-493
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:           ISSN 0783·991X
18: 
19: Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 251-493
26:   251 Säilynoja ym.: Kunnallisen perhepäivähoidon         266 T. Roos: Sammaljoen perkauksen toteuttami-
27:   kehittämisestä                                          sesta Vammalassa
28:   252 Elo ym.: Liikevaihtoveron kertaantumisen es-        267 Ryynänen ym.: Valtionosuuden suorittamises-
29:   tämisestä ulkomaiselle yritykselle tehtävissä alihan-   ta lukion ja peruskoulun oppilaskerhojen kyyditys-
30:   kintatöissä                                             kustannuksiin
31:   253 Anttila ym.: Mustialan maatalousoppilaitok-         268 Isohookana-Asunmaa ym.: Sivistysjärjestöjen
32:   sen opetussikalan peruskorjauksesta                     valtionapulainsäädännön uudistamisesta
33:    254 Kärhä: Valtion eläkelain mukaisen osaeläk-         269 Rauramo: Sivutoimesta maksettavan ennakon-
34:    keen saamista koskevien rajoitusten poistamisesta      pidätyksettömän palkkion ylärajan korottamisesta
35:   255 Jouppila ym.: Läänien taidetoimikuntien hal-        270 E. Aho: Peruskoulun luokanopettajien koulu-
36:   linnollisen aseman säilyttämisestä                      tuspaikkojen lisäämisestä
37:   256 Paavilainen: Henkilöstön aseman turvaamises-        271 Jokinen: Asuntopulaan perustuvasta asuntojen
38:   ta Telenokia Oy:n osakekaupan yhteydessä                hintojen korottamisesta
39:    25 7 Pulliainen: Sadekesän vuoksi taloudellisiin       272 Paavilainen: Osa-aikatyötä tekevien työnteki-
40:    vaikeuksiin joutuneiden turveurakoitsijoiden talou-
41:                                                           jöiden aseman parantamisesta
42:    dellisesta tukemisesta
43:                                                           273 Renko: Ajo-opetuksen saamisesta peruskoulun
44:    258 Mäkipää: Maatilatalouden vyöhykejaon muut-
45:                                                           opetusohjelmaan
46:    tamisesta Viljakkalan kunnan osalta
47:                                                           274 Renko: Peruskoulun luokanopettajien koulu-
48:    259 Jouppila ym.: Lastentarhanopettajakoulutuk-
49:                                                           tuspaikkojen lisäämisestä
50:    sen kehittämisestä
51:    260 Puska ym.: Terveyskeskuskuntainliittoja kos-       275 Renko: Taideteollisen opetuksen laajentami-
52:    kevista pakkopäätöksistä                               sesta Ouluun
53: 
54:    261 Seppänen: Valtioneuvoston jäsenten läsnä-          276 Renko: Turpeen kuljetusteiden peruskorjaa-
55:    olosta eduskunnan täysistunnoissa                      misesta Oulun läänissä
56: 
57:    262 Seppänen: Kansainvälisten pääomamarkkinoi-         277 Renko: Sahatuotannon kehittämisestä Oulun
58:    den suhteesta Suomen puolueettomuuspolitiikkaan        lähialueella
59: 
60:    263 Tenhiälä: Poliisien työturvallisuuden paranta-     278 Sarapää: Kuorma-autoilijoiden työllisyystilan-
61:    misesta                                                teen parantamisesta Posiolla
62: 
63:    264 Kortesalmi: Tietotekniikan jatkokoulutuksen        279 Pulliainen: Siemenviljan riittävyyden turvaa-
64:    järjestämisestä Oulun läänissä                         misesta
65: 
66:    265 Almgren: Särkisalmen-Melkoniemen            tien   280 Pulliainen: Lapin metsien uudistumisen tur-
67:    (Parikkala) rakentamisaikataulusta                     vaamisesta
68: 
69: 580172X
70: 4                                                  Sisällysluettelo
71: 
72:     281 Pulliainen: Ulkomailta tuotavien pakastevi-             297 Nordman ym.: Kasvihuoneviljelijöille myön-
73:     hannesten tullinalennuksista                                nettyjen maatilalainojen korkojen ja lyhennysten
74:                                                                 maksuajankohdan muuttamisesta
75:     282 Häkämies: Merenkulun hallinto-organisaation
76:     kehittämisestä                                              298 Mäkipää: Perhepäivähoitoryhmään sijoitetta-
77:                                                                 vien lasten lukumäärästä
78:     283 Renko ym.: Siemen-, leipä- ja rehuviljan var-
79:     muusvarastoinnin tehostamisesta                             299 Pulliainen: Sikatalouden rehuhuollon turvaa-
80:                                                                 misesta
81:     284 Puska: Elintarvikkeiden koostumusta koskevan
82:     tiedonkeruun ja tiedotuksen järjestämisestä                 300 Pulliainen ym.: Hakkeen käytön edistämisestä
83:                                                                 kotimaisena energianlähteenä
84:     285 Puska: Sotaveteraanien pitkäaikaishoitomak-
85:     sujen määräytymisperusteista                                301 Kortesalmi: Tulvasuojelutöiden toteuttamises-
86:                                                                 ta Alavieskan keskustan alapuolisella alueella
87:     286 Pulliainen: Optiopörssitoimintaa säätelevän
88:                                                                 302 Kortesalmi ym.: Puolustusvoimien toiminta-
89:     lainsäädännön valmistelun kiirehtimisestä
90:                                                                 edellytysten turvaamisesta
91:     287 Mönkäre: Sotilasvammalain mukaisten kor-
92:                                                                 303 Kortesalmi ym.: Soidensuojelun toteuttami-
93:     vaushakemusten käsittelyn nopeuttamisesta tapa-
94:                                                                 sen nopeuttamisesta
95:     turmavirastossa
96:                                                                 304 Jurva: Apulaisrehtorin viran perustamisesta so-
97:     288 Tennilä: Ohjaajien paikkaamisesta tukemaan
98:                                                                 siaalialan oppilaitoksiin
99:     työttömien omaehtoista toimintaa
100:                                                                 305 Mäkelä ym.: Satovahinkojen korvaamisesta
101:     289 Ahonen: Äänestysmahdollisuuden järjestämi-              myös pienille puutarhaviljelmille
102:     sestä valtiollisissa vaaleissa ulkomailla oleskelun
103:     aikana                                                      306 Tenhiälä: Sisu-autojen huollon järjestämisestä
104:                                                                 Sambiassa
105:     290 Nordman m.fl.: Om köp av specialsjukvårds-
106:     service, i synnerhet kranskärlsoperationer, utanför         307 Anttila ym.: Valtion hevosjalostuslaitoksen
107:     landets gränser i större omfattning                         hevossairaalan toimintaedellytysten järjestämisestä
108: 
109:     290 Nordman ym.: Ulkomailta ostettavien erikois-            308 Seppänen: Suomen ja Kamputsean kansan-
110:     sairaanhoidon palvelusten, erityisesti sepelvaltimo-        tasavallan suhteiden järjestämisestä
111:     leikkausten lisäämisestä
112:                                                                 309 Laitinen: Metsäteollisuutta koskevan mves-
113:     291 Apukka: Vanhusten asuntojen korjausavus-                tointilupajärjestelmän lakkauttamisesta
114:     tusten lisäämisestä
115:                                                                 310 Väänänen ym.: Kirjastoalan virkanimikkeistön
116:     292 Pulliainen:   Konserniavustuslain epäkohtien            yhtenäistämisestä
117:     korjaamisesta                                               311 Malm m.fl.: Om speciell finansiering av inva-
118:     293 Anttila: Pienyrittäjien konkurssisaatavien tur-         lidanpassade bostäder
119:     vaamisesta                                                  311 Malm ym.: Erityisrahoituksen Jaqestamtsestä
120:     294 Tenhiälä: Öljyntorjunnan johtosuhteiden jär-            invalideille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen
121:     jestämisestä                                                312 Lapiolahti ym.: Eläkeläispariskumien kansan-
122:                                                                 eläkkeen vastaanottamisesta aiheutuvasta elä-
123:     295 Laitinen ym.: Puolustuslaitoksen värvättyjä ja
124:                                                                 ketulojen pienentymisestä
125:     rajavartijoita koskevan maksunoman sairaanhoidon
126:     säilyttämisestä                                             313 Moilanen ym.: Huumausaineiden käyttäjien
127:                                                                 hoidon järjestämisestä
128:     296 Pulliainen ym.: Lampaanvillan oston ja väli-
129:     tyksen järjestämisestä                                      314 Kortesalmi: Kuusamon ja Kitkan taimenpro-
130:                                                                 jekteille myönnettävän valtionosuuden lisäämisestä
131:     297 Nordman m.fl.: Om ändring av uppbördsti-
132:     derna för ränta och amortering på gårdsbrukslån             315 Linnainmaa: Koulupsykologin ja koulukuraat-
133:     tili växth usodlare                                         torin virkojen saattamisesta valtionosuuden piiriin
134:                                                 Sisällysluettelo                                               5
135: 
136: 316 Ranta ym.: Asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden               332 Stenius-Kaukonen ym.: Työllisyyslain nojalla
137: liittymisestä kaapelitelevisioverkkoihin                      työllistettävän pitkäaikaistyöttömän päivärahan
138:                                                               määrästä
139: 317 Sarapää ym.: Sotilasvammalain mukaisen pe-
140: ruselinkoron etuoikeuttamisen toteuttamisesta                 333 Lahti-Nuuttila ym.: Oikeuslääkärien virkojen
141:                                                               perustamisesta lääneihin
142: 318 Vihriälä ym.: Kokonaisverouudistuksen val-
143: mistelusta                                                    334 Lahti-Nuuttila ym.: Oikeuslääketieteen kou-
144:                                                               lutuksen kehittämisestä
145: 319 Puska ym.: Harvennushakkuiden lisäämisestä
146: metsäteollisuuden raaka-aineen turvaamiseksi                  335 Vihriälä ym.: Seutukaavoituksen kustannuk-
147:                                                               sun tarkoitetun valtionosuuden lisäämisestä
148: 320 Wasz-Höckert m.fl.: Om begränsning av mo-
149: torfordons tomgångskörning                                    336 Tennilä: Työttömyysturvan verotuskäytännön
150:                                                               selkeyttämisestä Ruotsin puolella asuvien Suomessa
151: 320 Wasz-Höckert ym.: Moottoriajoneuvojen tyh-                työssä käyvien työntekijöiden osalta
152: jäkäynnin rajoittamisesta
153:                                                               337 Kalliomäki ym.: Aurinkosuojavoiteiden saa-
154: 321 Mäkelä ym.: Viljan varmuusvarastoinnnin ke-               misesta sairausvakuutuksesta korvattavien SLE-lääk-
155: hittämisestä                                                  keiden piiriin
156: 
157: 322 Mäkelä ym.: Koululaiskuljetusten turvallisuu-             338 Tykkyläinen ym.: Vaihtoehtoisten rangaistus-
158: den parantamisesta                                            muotojen aikaansaamisesta nuorille rikoksenteki-
159:                                                               jöille
160: 323 Fred: Suomen Scientologia ry:n toiminnasta ja
161: varainhankinnasta                                             339 Pohjanoksa ym.: Tyrnimarjan kasvuedellytys-
162:                                                               ten parantamisesta ja poiminta-ajan säätelystä
163: 324 Hilpelä: Erityislastentarhanopettajakoulutuk-
164: sen lisäämisestä                                              340 P. Leppänen ym.: Metsurien palkkatason pa-
165:                                                               rantamisesta
166: 325 Melin m.fl.: Om Finlands andel          projektet
167:                                                               341 Tennilä ym.: Hiihtokeskuksen rakentamista
168: Nordiskt Teknologiår 1988
169:                                                               Ounastunturin Pyhäkeralie koskevan selvityksen
170: 325 Melin ym.: Suomen rahoitusosuudesta Poh-                  suorittamisesta
171: joismainen Tekniikan Vuosi 1988 -hankkeeseen
172:                                                               342 Westerlund m.fl.: Om effektivare kontroll av
173: 326 Vähänäkki: Käräjäpaikan ja tuomiokunnan                   importerade grönsaker
174: arkiston sijaintipaikasta Kymin tuomiokunnassa
175:                                                               342 Westerlund ym.: Ulkomailta tuotavien kasvis-
176: 327 Kortesalmi: Musiikin ja radion pakkokuunte-               ten tarkastustoiminnan tehostamisesta
177: luttamisen kieltämisestä julkisissa tiloissa ja kulku-        343 Gustafsson ym.: Siviilipalvelun muuttamisesta
178: neuvotssa                                                     YK:npäätöslauselman tarkoittamaksi rauhanpalve-
179:                                                               luksi
180: 328 Nyman: Om effektivare information om av-
181: fallsplaner och luftvårdsåtgärder                             344 Puska ym.: Valtionosuuden saamisesta psyki-
182:                                                               atrisen avohoidon matkakustannuksiin
183: 328 Nyman: Jätehuoltosuunnitelmia ja ilmansuo-
184: jelutoimenpiteitä koskevan tiedotuksen tehostami-             345 Sarapää ym.: Maatalouden toimintaedellytys-
185: sesta                                                         ten turvaamisesta Lapissa
186: 329 Pulliainen: Korkeakoulutasoisen musiikkialan              346 Vihriälä ym.: Ulkomailta tuotavien kasvisten
187: opetuksen aloittamisesta Oulussa                              tarkastustoiminnan tehostamisesta
188: 330 Almgren: Vaikeavammaisten lasten ns. erityis-             347 Myller ym.: Metsäteollisuuden työpaikkojen
189: hoitotuen myöntämisperusteista                                turvaamisesta Pohjois-Karjalassa
190: 
191: 331 Tenhiälä: Suomalaisia autonosia koskevien os-             348 Kortesalmi: Eläkkeeseen oikeuttavan ajan las-
192: tojen vaatimisesta japanilaisilta autotehtailta               kemisesta valtion eläkelain mukaisissa eläkkeissä
193: 6                                                  Sisällysluettelo
194: 
195:     349 Sasi: Hallituksen esitysten valmisteluun liitty-         370 Säilynoja ym.: Eläkeasioita koskevien valitus-
196:     vistä menettelytavoista                                      ten käsittelyn nopeuttamisesta
197:     350 Rinne: Työttömyyttä ja sen vaikutuksia koske-            371 Wahlström ym.: Rautatieliikenteen kehittämi-
198:     van tutkimuksen tehostamisesta                               seksi tarvittavista toimenpiteistä
199:     351 Pulliainen: Raskasmetalleista viljelymaalle ja           372 Linnainmaa: Peruskoulun erityisopetusta saa-
200:     kasvintuotannolle muodostuvan uhkan vähentämi-               neiden entisten oppilaiden jälkihuollon järjestämi-
201:     sestä                                                        sestä
202:     352 Pulliainen: Tuotteen ympäristövaikutuksia                373 Linnainmaa: Kerhotoiminnan edellytysten pa-
203:     koskevan merkinnän tekemisestä tuotteeseen                   rantamisesta peruskouluissa
204:     353 Kortesalmi: Suunnitellun Paanajärven pump-               374 Vihriälä ym.:     Rintamaveteraanietuuksien
205:     puvoimalan ympäristövaikutusten selvittämisestä              myöntämisperusteiden laajentamisesta
206:     354 Kortesalmi: Suhteellisuuden parantamisesta               375 Pohjanoksa ym.: Autoveron palauttamisperus-
207:     vaalien ääntenlaskujärjestelmää muuttamalla                  teiden yhdenmukaistamisesta
208:     355 Kortesalmi: Uittokuljetusten lisäämisestä                376 Pohjanoksa: Sairausajan korvausten maksami-
209:                                                                  sesta ammattikoulujen opettajille
210:     356 Kortesalmi: Kallion sisään louhittavan hotel-
211:     lin rakentamisesta Rukatunturiin                             377 Puisto ym.: Syöpäpotilaiden kipulääkkeiden
212:                                                                  kustannusten saamisesta sairausvakuutuskorvauk-
213:     35 7 Pulliainen ym.: Saamenkielisen oppimateriaa-
214:                                                                  sen parun
215:     likeskuksen perustamisesta
216:                                                                  378 Nyby: Om försvarsmaktens skjutövningar på
217:     358 Paavilainen: Työvoiman liikkuvuuden edistä-
218:                                                                  Norrskär utanför Vasa
219:     misestä
220:                                                                  378 Nyby: Puolustusvoimien ammuntojen järjestä-
221:     359 Anttila: Asikkalan tiemestaripiirin säilyttämi-
222:                                                                  misestä Norrskärissä Vaasan edustalla
223:     sestä
224:                                                                  379 Puska ym.: Veren kolesterolia alentavan lääke-
225:     360 Puska: Nuuskan käytön ehkäisemisestä
226:                                                                  hoidon sairausvakuutuskorvauksesta
227:     361 T. Roos: Peruskoulujen päivittäisestä työajasta
228:                                                                  380 Vihriälä: Lappajärven säännöstelyn haittojen
229:     362 T. Roos: Omaisuustulovähennyksen myöntä-                 korvaamisesta viljelijöille
230:     misestä verotuksessa
231:                                                                  381 Almgren: Lähi-idän tilannetta koskevan ope-
232:     363 Almgren: Työttömyysturvan myöntämisperus-                tuksen sisällöstä kouluissa
233:     teista eräässä tapauksessa
234:                                                                  382 Taina: Valtionrautateiden harjoittaman mai-
235:     364 Pulliainen: Lyijyisen akkuromun varastoinoin             nonnan asiallisuudesta
236:     ja käsittelyn valvonnan tehostamisesta
237:                                                                  383 Väistö: Metsätalousyrittäjien sosiaaliturvan pa-
238:     365 Mönkäre ym.: Opiskelijavähennyksen saami-                rantamisesta
239:     sen perusteista
240:                                                                  384 Paavilainen: Jyväskylän säilyttämisestä keskus-
241:     366 Mönkäre: Rintamalisän määrän korottamisesta              lentoasemana
242: 
243:     367 T. Roos ym.: Eläinrääkkäystapausten ehkäise-             385 Sasi: Suomen kehitysavusta Vietnamille
244:     misestä
245:                                                                  386 Sasi: Suomen kehitysavun antamisesta Väli-
246:     368 Paavilainen ym.: Postiautolinjan säilyttämises-          Amerikan rauhansuunnitelman edistämiseksi
247:     tä välillä Jyväskylä-Kalajoki
248:                                                                  387 Renlund m.fl.: Om extrautrustning på tank-
249:     369 Nyby m.fl.: Om bättre rättsskydd i samboför-             pistoler för förhindrande av att bensinångor sprids
250:     hållanden
251:                                                                  387 Renlund ym.: Bensiinihöyryjen leviämisen es-
252:     369 Nyby ym.: Oikeusturvan parantamisesta avo-               tämisestä tankkauspistooleihin asennettavan lisä-
253:     liittosuhteissa                                              laitteen avulla
254:                                                   Sisällysluettelo                                                7
255: 
256:     388 T. Roos ym.: Kalastusaluejaon toteuttamisesta           409 Puska: Valtion hankintakeskuksen toiminta-
257:     Turun ja Porin läänissä                                     politiikasta
258:     389 Pelttari ym.: Ns. Kessin alueen suojelun val-           410 Skinnari: Junalla tapahtuvan työmatkaliiken-
259:     mistelusta                                                  teen parantamisesta välillä Lahti-Helsinki
260:     390 Koistinen ym.: Rautatieliikenteen kehittämi-            411 Lax m.fl.: Om byggande av avsvavlingsanlägg-
261:     sestä Kainuussa                                             ningar vid kolkraftverken
262:     391 Lahti-Nuuttila ym.: Suomen Pankin haara-                411 Lax ym.: Rikinpoistolaitteiden rakentamisesta
263:     kontrareiden tarjoamien palveluiden turvaamisesta           hiilivoimalaitoksiin
264:     392 Paavilainen ym.: Opiskelijoiden toimeentulon            412 Vistbacka ym.: Osa-aikatyön vaikutuksesta
265:     turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä                  työttömyyspäivärahan määrään
266:     393 Seppänen: Kansanedustajien varaedustajajär-             413 Urpilainen ym.: Kotiavustajien ja kodinhoita-
267:     jestelmän toteuttamisesta                                   jien saattamisesta työaikalain piiriin
268:     394 Aaltonen: Lukioiden asuntoJoiden valvonnasta            414 Kortesalmi: Metsänhakkuiden         estämise>ta
269:     aiheutuneiden kustannusten valtionavusta                    Suomussalmen Murhijärvellä
270:     395 Vähänäkki: Hotelli- ja ravitsemisalan koulu-            415 Mäkelä: Jyväskylän säilyttämisestä keskuslen-
271:     tuksen kehittämisestä Kymenlaaksossa                        toasemana
272:     396 Vuoristo: Äänioikeuden eväämisperusteista
273:                                                                 416 Mäkelä: Suomen Pankin haarakontrareiden
274:     397 Pulliainen: Suomussalmen Yli-Vuokin Murhi-              tarjoamien palveluiden turvaamisesta
275:     järven selkosen suojelusta
276:                                                                417 Isohookana-Asunmaa ym.: Nuorisotyön tehos-
277:     398 Aaltonen: Naapuri tutuksi -projektin toimin-           tamisesta
278:     taedellytysten turvaamisesta
279:                                                                418 Mäkelä ym.: Eräiden tutkintojen antamasta
280:     399 Isohookana-Asunmaa ym.: Uskonnon ja elä-               pätevyydestä työmarkkinoilla
281:     mänkatsomustiedon opetuksen lisäämisestä
282:                                                                419 Pokka ym.: Tenojoen kalastussopimuksen ja
283:     400 Isohookana-Asunmaa ym.: Museoviraston toi-             -säännön tarkistamisesta
284:     minnan ja hallinnon hajauttamisesta
285:                                                                420 Rinne ym.: Toimenpiteistä oikeuslaitokseen
286:     401 Elo ym.: Tuorilan-Kantin maantien paranta-             kohdistuneen kritiikin johdosta
287:     misesta välillä Pyntäinen-Honkajoki
288:                                                                421 Väistö: Asuntojen korjausavustusten lisäämi-
289:     402 T. Roos ym.: Nuorten koulukotiin sijoittami-           sestä Pohjois-Karjalassa
290:     sesta
291:                                                                422 Pulliainen: Kuusamon Valtavaaran suojelemi-
292:     403 Dromberg ym.: Musiikkioppilaitosten saami-             sesta talviurheilutoiminnalta
293:     sesta valtionosuusrahoituksen piiriin
294:                                                                423 Pulliainen: Merikotkakannan suojelemisesta
295: -   404 Pokka: Kevyen liikenteen väylän rakentami-             ongelmajätteiden aiheuttamaita myrkytykseltä
296:     sesta välille Muurola-Petäjäskoski Rovaniemen
297:     mlk:ssa                                                    424 Jääskeläinen: Soklista kaivetun rikasteen jatko-
298:                                                                jalostuslaitoksen sijoittamisesta Lapin lääniin
299:     405 Törnqvist ym.: Liikkeiden aukioloaikoja kos-
300:     kevien säännösten muuttamisesta                            425 Jääskeläinen: Sokiin kaivoksen toteuttamiseen
301:                                                                tarvittavan työvoiman kouluttamisesta
302:     406 Viinanen ym.: Yhtymän osakkaan vuokratulo-
303:     vähennysoikeudesta                                         426 Perho: Yhteismetsien veronhuojennusmenet-
304:                                                                telystä
305: -   407 Elo: Porin Keskusapteekin rajojen siirtämisestä
306:                                                                427 Peruutettu
307: -   408 Laine ym.: Työllisyyden turvaamisesta Wärtsi-
308:     lä Meriteollisuus Oy:n Turun ja Kotkan korjauste-          428 U. Leppänen: Varhaiskuntoutuspalvelujen ke-
309:     lakoilla                                                   hittämisestä
310: 8                                                 Sisällysluettelo
311: 
312:     429 Pekkarinen: Postipalvelujen     parantamisesta         448 P. Leppänen: Valtatien n:o 4 säilyttämisestä
313:     Liesjärven kylässä Keuruulla                               Päijänteen länsipuolella
314:     430 Urpilainen ym.: Reservin kertausharjoituksista         449 Urpilainen: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin
315:     myönnettävän lykkäyksen perusteista                        vesilaboratorion rakentamisesta
316:     431 Mäkelä ym.: Kotona hoitotyötä tekevien so-             450 Hautala ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta
317:     siaaliturvan parantamisesta                                pienyrittäjiltä
318:     432 Kortesalmi: Liikenteen jatkamisesta Kontio-            451 Pulliainen: Pienten ja keskisuurten sahojen
319:     mäen- Taivalkosken ja Haapajärven - Saarikos-              toimintaedellytysten turvaamisesta
320:     ken rataosilla
321:                                                                452 Wasz-Höckert m.fl.: Om en tidigare utbetal-
322:     433 Kortesalmi: Tehdasmaisten sikaloiden, kana-            ning av de verksamhetsbidrag som beviljas ideella
323:     Joiden ja navettojen kieltämisestä                         föreningar
324:     434 Almgren: Sotalesken oikeudesta         hänelle         452 Wasz-Höckert ym.: Aatteellisille yhdistyksille
325:     myönnettyyn huoltoeläkkeeseen                              myönnettävien toiminta-avustusten maksamisen
326:                                                                aientamisesta
327:     435 Pulliainen: Virkanimitysperusteista eräässä ta-
328:     pauksessa                                                  453 Astala ym.: Vaivilla Oy:n säilyttämisestä val-
329:     436 Almgren: Parikkalaa koskevista aluepoliitti-           tionyhtiönä
330:     sista tukitoimenpiteistä                                   454 Urpilainen ym.: Perhepäivähoitajien aseman
331:     43 7 Ahonen ym.: Sisävesiliikenteen rahtialusten           parantamisesta
332:     turvallisuusvalvonnan tehostamisesta                       455 Pulliainen ym.: Metsäojituksesta luopumisesta
333:     438 Alaranta ym.: Urho Kekkosen patsaan pystyt-
334:                                                                456 Mäkelä: Pikakirjoituksen opetuksen lisäämi-
335:     tämisestä Helsinkiin
336:                                                                sestä
337:     439 Hautala ym.: Takautuvasti        myönnettyjen
338:                                                                457 Mäkelä: Äitiysavustuksen myöntämisestä myös
339:     eläkkeiden verottamisesta
340:                                                                adoptiovanhemmille
341:     440 Jurva: Käytettyjen vaatteiden keräilyn ja hy-
342:                                                                458 Kortesalmi: Metsänparannusvarojen lisäämi-
343:     väksikäytön kehittämisestä
344:                                                                sestä Lapissa
345:     441 Jaakonsaari ym.: Ydinvoimalainsäädännön
346:     puutteiden korjaamisesta                                   459 Kortesalmi: Saasteiden aiheuttamasta metsän
347:                                                                tuhoutumisesta
348:     442 Särkijärvi ym.: Vaihtoehtoisen sähköhuollon
349:     edistämisestä                                              460 Kortesalmi: Alueellisen sääpalvelun paranta-
350:                                                                misesta Pohjois-Pohjanmaalla
351:     443 Skinnari ym.: Ennen Holman risteystä olevan
352:     opastintaulun asiallisuudesta valtatiellä n:o 4            461 Kortesalmi: Teollisuuskylien kehittämisestä
353: 
354:     444 Pulliainen: Alueellisen sääpalvelukeskuksen            462 Saari: Pilkintäkorttivarojen jakamisen kiirehti-
355:     perustamisesta Oulun seudulle                              misestä Etelä-Pohjanmaalla
356: 
357:     445 Nyman: Om tryggandet av ställningen för                463 Viljanen: Rakennuslain 136 a §:n mukaisten
358:     byrån för svenska språket vid forskningscentralen          avustusten käyttämisestä yleisen tieverkon täyden-
359:     för de inhemska språken                                    tämiseen
360: 
361:     445 Nyman: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuk-             464 Tenhiälä: Erään autoliikkeen oman ammatti-
362:     sen ruotsin kielen toimiston aseman turvaamisesta          koulun perustamisluvan viipymisestä
363:     446 Pulliainen: Vähemmän saastuttavien menetel-            465 Urpilainen ym.: Kunnan- ja kaupunginjohta-
364:     mien käyttöön ottamisesta selluteollisuudessa              jan viran saamisesta määräaikaiseksi
365:     447 Renko: Työpaikkojen perustamisesta Oulun               466 Kärhä: Viisumipakon poistamisesta Ranskaan
366:     lääniin                                                    matkustaviita suomalaisilta
367:                                              Sisällysluettelo                                               9
368: 
369: 467 Männistö: Maantien n:o 555 linjauksesta välil-         481 Kortesalmi: Erämaiden suojelun tehostamises-
370: lä Maaningan raja-Maaninkamäen tienhaara                   ta Pohjois-Suomessa
371: 468 Jaakonsaari ym.: Vähäliikenteisten ratojen lii-        482 Kortesalmi: Verouudistuksen vaikutuksista ve-
372: kenteen lopettamissuunnitelmien saattamisesta              sivoiman tuottamisen verottamiseen Pohjois-Suo-
373: eduskunnan päätettäväksi                                   messa
374: 469 Pulliainen ym.: Ilmansuojelulain tavoitteiden          483 Stenius-Kaukonen: lkääntyneiden pitkäaikais-
375: toteuttamisesta Veitsiluoto Oy:n toiminnassa               työttömien eläketurvan parantamiseksi tarvittavista
376:                                                            toimenpiteistä
377: 470 Pulliainen ym.: Vuotoksen aluetta koskevien
378: eduskunnan päätösten velvoittavuudesta                     484 Kohijoki: Turun vesi- ja ympäristöpiirin maas-
379:                                                            totutkimuksista Kokemäellä, Köyliössä ja Eurassa
380: 471 Linnainmaa: Kansaneläkeläisten matkalippuja
381: koskevien rajoitusten poistamisesta viikonloppulii-        485 Kohijoki: Vaaleissa äänestämättä jättämisen
382: kenteessä valtionrautateillä                               saamisesta vaalisalaisuuden piiriin
383: 
384: 472 Kietäväinen: Asunto-ongelmien ratkaisemi-              486 Kortesalmi: Promillerajan poistamisesta ratti-
385: seksi tarvittavista toimenpiteistä                         juoppouden estämiseksi
386: 
387: 4 73 Lindroos ym. : Konkurssilainsäädännön u udis-         487 Kortesalmi: Liikennevalvonnan tehostamisesta
388: tamisesta                                                  poliisin toimintaedellytyksiä parantamalla
389: 
390: 474 Rehn: Elävien syöttien käyttämisestä laukku-           488 Ahonen: Ruotsissa asuville äänioikeutetuille
391: pyynnissä                                                  tarkoitettujen ilmoituskorttien postituksen epäon-
392:                                                            nistumisesta
393: 4 75 Kortesalmi: Yleishyödyllisiin tarkoituksiin
394: myönnettyjen lahjoitusten ja apurahojen verotus-           489 Ahonen: Rintamasotilaseläkelain sove!tamis-
395: kohtelun säilyttämisestä                                   alan laajentamisesta
396: 
397: 476 Kortesalmi: Kyläkoulujen säilyttämisestä haja-         490 Kortesalmi: Valtion ja Kuusamon yhteismet-
398: asutusalueilla                                             sän välillä toteutetun Kitkanniemen aluevaihdon
399:                                                            työllisyysvaikutuksista Kuusamossa
400: 477 Tennilä: Alennuksen myöntämisestä myös
401: työttömyyseläkkeellä oleville Valtionrautateillä           491 Kortesalmi: Presidentin valitsemisesta suoralla
402:                                                            kansanvaalilla
403: 478 Stenius-Kaukonen ym.: Työttömyyspäivära-
404: han maksatusajankohdasta verotuksen kiristymisen           492 Metsämäki: Om finländska fiskarnas möjlig-
405: estämiseksi                                                heter att fortsätta med laxfisket i Östersjön
406: 
407: 479 Mäkelä: Työttömyyspäivärahan määrän korot-             492 Metsämäki: Suomalaisten kalastajien mahdol-
408: tamisesta                                                  lisuuksista jatkaa lohenkalastusta Itämerellä
409: 
410: 480 Kortesalmi: Muovikassien korvaamisesta uu-             493 Kohijoki: Kantateiden n:o 41 ja 42 määräämi-
411: siopaperista valmistettavilla paperikasseilla              sestä va!tateiksi
412: 
413: 
414: 
415: 
416: 580172X
417:                                                   1987 vp.
418: 
419: Kirjallinen kysymys n:o 251
420: 
421: 
422: 
423: 
424:                                      Säilynoja ym.: Kunnallisen perhepäivähoidon kehittämisestä
425: 
426: 
427:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
428: 
429:    Lasten päivähoidosta annetun lain (36/73)                Toinen suuri epäkohta on perhepäivähoitajien
430: mukaan perhepäivähoidossa saa hoitaa enintään            työehtosopimus. Perhepäivähoitaja saa palkan
431: neljää lasta hoitajan omat alle 7-vuotiaat lapset        vain niiltä päiviltä, joina lapsi on ollut hoidossa
432: mukaan lukien. Viidentenä voidaan hoitaa oppi-           sekä yhdeksältä yllättävältä poissaolopäivältä
433: velvollisuusikäistä lasta. Ongelmia syntyy silloin,      kuukaudessa. Jos poissaolo kuitenkin on ollut
434: kun perhepäivähoitaja on jostain syystä estynyt          tiedossa kahta viikkoa aikaisemmin, palkkaa ei
435: hoitamasta lapsia. Hän voi olla vuosilomalla,             tuolta ajalta makseta. Näin ollen hoitaja jää
436: sairaus- tai äitiyslomalla, työnantajan määräämäs-       ilman palkkaa mm. vanhempien vuosiloman ai-
437: sä koulutuksessa, opintovapaalla tms. Tällaisen           kana.
438: tilanteen varalle ei ole mitään ohjetta, kuinka             Nykyään on paljon perheitä, joissa toinen
439: sijaishoito tulisi järjestää. Voiko lapsi olla ylimää-   vanhemmista tekee vuorotyötä. Näiden perhei-
440: räisenä jollakin toisella hoitajalla? Jos voi, niin      den lapset tarvitsevat hoitoa vain noin puolet
441: kuinka kauan enintään? Voivatko sisarukset olla          siitä ajasta, minkä normaalia työaikaa noudatta-
442: samassa hoitopaikassa, jolloin sijaishoitajalla voisi    vien vanhempien lapset tarvitsevat. Tämä näkyy
443: olla kuusi lasta? Olisiko kunnan järjestettävä           heti hoitajan palkkauksessa. Jos hoidossa on vä-
444: sijaispaikka esimerkiksi alueen päiväkodissa, jossa      hän hoitoa tarvitseva sisaruspari, hoitajan palkka
445: olisi aina paikalla varahenkilöstöä? Olisiko kun-        pienenee noin neljänneksen verran. Tämä taas
446: nan palkattava varahoitajia, jotka ottaisivat lapsia     johtaa perhepäivähoidon tason laskuun, koska
447: vain sijaishoitoon? Ovatko vanhemmat aina vel-           hoitajan ansiotaso jää niin alhaiseksi, että hänen
448: vollisia järjestämään itse hoidon näissä tapauksis-      on haettava muuta työtä, vaikka muutoin viihtyi-
449: sa? Hoitajan sairastuessa ei kuitenkaan voi saada        sikin perhepäivähoitajana. Näin myös perhepäi-
450: hoitovapaata. Olisiko ratkaisuna se, että kunta          vähoitajien vaihtuvuus on suuri, eikä ole mah-
451: paikkaisi varahenkilöstöä, joka menisi sijaishoita-      dollista kehittää ammattitaitoista ja ammatti-
452: jan avuksi silloin, kun siellä on hoidossa enem-         ylpeää hoitajakuntaa. Jatkuva uusien hoitajien
453: män kuin neljä lasta? Vai olisiko koti silloin           etsiminen ja perehdyttäminen vie ohjaajan aikaa
454: katsottava päiväkodiksi?                                 kohtuuttoman paljon, jolloin aikaa muulle oh-
455:    Perhepäivähoidon ohjaajat joutuvat päivittäin         jaustyölle jää vähemmän.
456: työssään ratkomaan näitä ongelmia kukin par-                Perhepäivähoitajien työehtosopimusta tulisikin
457: haaksi katsomaliaan tavalla. Keneltäkään ei saa          muuttaa esimerkiksi siten, että palkka ei ole
458: vastausta. Lakiteksti ei näissä tapauksissa auta.        riippuvainen vanhempien !omista eikä muusta-
459: Tämä on yksi syy siihen, että perhepäivähoidon           kaan hoirajasta riippumattomasta syystä. Toisin
460: ohjaajat vaihtuvat tuhkatiheään. Kenelläkään ei          sanoen palkkauksen olisi oltava paikkakohtainen.
461: riitä voimavaroja olla jatkuvassa ristiriitatilantees-   Jos siis hoitajalla on yksi oma alle kouluikäinen
462: sa lakitekstin ja vanhempien hädän välillä.              lapsi, hänellä on paikka kolmelle lapselle ja
463:    Tuntuu kuin perhepäivähoito olisi edelleen            palkka määräytyy sen mukaan. Sen lisäksi kunnat
464: vain väliaikainen hoitomuoto siksi aikaa, kunnes         olisi velvoitettava jättämään varapaikoiksi 5-
465: kaikille lapsille voidaan järjestää päiväkotipaikka.      10 % paikoista. Tämä tarkoittaisi sitä, että joilla-
466: Kuitenkin se on käytännössä osoittanut voimansa          kin hoitajilla olisi vakituisesti hoidossa paikkalu-
467: ja hyvät puolensa. Esimerkiksi eri kyselyjen valos-      kua vähemmän lapsia ja he olisivat velvollisia
468: sa näyttää siltä, että yli puolet alle 3-vuotiaiden      ottamaan tarvittaessa ryhmänsä täyteen sijaishoi-
469: vanhemmista pitää perhepäivähoitoa lapselleen            tolapsia. Hoitajan palkka pysyisi samana, olisi
470: toivottavampana hoitomuotona.                            sijaislapsia hoidossa tai ei.
471: 
472: 270949K
473: 2                                    1987 vp. -- KJ( n:o 251
474: 
475:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
476: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme            ryhtyä kunnallisen perhepäivähoidon si-
477: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-        jaishoidon järjestämiseksi sekä perhepäi-
478: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               vähoitajien palkkauksen uudistamiseksi?
479: 
480:     Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
481: 
482:                      Vappu Säilynoja                     Mirja Ryynänen
483:                                        1987 vp. -- FUK n:o 251                                           3
484: 
485: 
486: 
487: 
488:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
489: 
490:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vät kysymykset kuten palkkaus, työajan pituudet
491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ym. kuuluvat yleisiin työmarkkinakysymyksiin,
492: olette 22 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-        jotka ratkaistaan yleisten työehtosopimusedelly-
493: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tysten vallitessa neuvotellen eri sopijaosapuolten
494: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kesken. Perhepäivähoitajia koskevaan työehtoso-
495: Vappu Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjallises-     pimukseen on viime vuosina tehty huomattavia
496: ta kysymyksestä n:o 251:                              muutoksia. Perhepäivähoitajien kiinteä kuukau-
497:                                                       sipalkkaus on mm. tällä hetkellä mahdollista.
498:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Perhepäivähoitajien työsuhteen ehtoja on myös
499:        ryhtyä kunnallisen perhepäivähoidon si-        selvitetty monella eri tavoin. Esimerkiksi Helsin-
500:        jaishoidon järjestämiseksi sekä perhepäi-      gissä ja Espoossa on käynnissä laajat kokeilut
501:        vähoitajien palkkauksen uudistamiseksi?        perhepäivähoitajien kuukausipalkasta.
502:                                                          Kunnilla on nykyisin entistä enemmän oikeus
503:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        ja velvollisuuskin päättää sosiaalihuollossa tehtä-
504: seuraavaa:                                            västä kehittämisestä. Näin ollen päivähoidonkin
505:    Kunnallisen perhepäivähoidon sijaishoidon          osalta kuntien tulee pyrkiä löytämään erilaisia
506: järjestäminen on aiheuttanut ongelmia siksi, että     joustavia ratkaisuja päivähoidon toteutumiseksi
507: laki lasten päivähoidosta asettaa rajan lasten        kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Monenlai-
508: lukumäärälle perhepäivähoitajaa kohti, jolloin        set kokeilut ovat myös mahdollisia. Mainitta-
509: lasten sijoittaminen tilapäisestikään toiselle per-   koon, että sosiaalihallituksessa on kesällä 1987
510: hepäivähoitajalle ei ole ollut mahdollista. Vara-     käynnistynyt päivähoidon kehittämisprojekti. Sii-
511: kotien järjestäminen pelkästään sijaishoitoa var-     nä on tarkoitus tutkia erilaisia uusia vaihtoehtoja
512: ten on ollut vaikeaa perhepäivähoitajien palk-        päivähoidon järjestämiseksi, jolloin mm. sijais-
513: kausehdoista johtuen. Päiväkoteihin sijoittamista     ~oidonkin järjestelyt tullevat huomioon otetuik-
514: perhepäivähoitajan ollessa estynyt lapsia hoita-      SI.
515: masta, on kokeiltu joissain kunnissa. Kokemuk-           Myös sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeä-
516: set eivät ole kovin myönteisiä, koska lasten          nä perhepäivähoitajien palkkaukseen ja muihin
517: sijoittaminen yllättäen suureen vieraaseen lapsi-     työsuhteen ehtoihin liittyvien epäkohtien korjaa-
518: ryhmään ei ole ollut ongelmatonta. Tilapäisiä         mista, samoin kuin perhepäivähoidon joustavuu-
519: ylityksiä päiväkotien lapsiryhmiin ei myöskään        den lisäämistä. Perhepäivähoidon toimintaedelly-
520: ole katsottu oikeaksi ratkaisuksi lasten päivähoi-    tysten parantaminen on tärkeätä, jotta päivähoi-
521: dosta annetun asetuksen määritellessä ryhmäko-        tolain velvoite alle 3-vuotiaiden päivähoidon jär-
522: kojen suuruuden.                                      jestämiseksi tarvetta vastaavaksi vuoden 1990 al-
523:    Perhepäivähoitajien työn kehittäminen on           kuun mennessä saadaan toteutettua. Tällä het-
524: usein kaatunut perhepäivähoitajien palkkauk-          kellä näyttää siltä, että uusista resursseista suurin
525: seen. Perhepäivähoitajien työolosuhteisiin liitty-    osa on pakko kohdistaa päiväkotipaikkoihin.
526: 
527:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1987
528: 
529:                                                                              Ministeri Tarja Halonen
530: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 251
531: 
532: 
533: 
534: 
535:                                Tili Riksdagens Herr Talman
536: 
537:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         familjedagvårdarnas arbetsförhållande såsom lön,
538: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       arbetstid osv. är allmänna arbetsmarknadsfrågor
539: den 22 september 1987 tili vederbörande med-         som avgörs vid förhandlingar mellan olika parter
540: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   då allmänna förutsättningar för kollektivavtal
541: riksdagsledamot Vappu Säilynoja m.fl. under-         föreligger. Under de senaste åren har stora änd-
542: tecknade spörsmål nr 251:                            ringar gjorts i kollektivavtalet för familjedagvår-
543:                                                      dare. Bl.a. är det möjligt för familjedagvårdare
544:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      att få fast månadslön. Man har också på många
545:        för ordnande av tillfällig vård för barn      olika sätt utrett villkoren i arbetsförhållandet för
546:        som är i kommunal familjedagvård och          familjedagvårdare. För närvarande pågår t.ex. i
547:        för förnyande av familjedagvårdarnas av-      Helsingfors och Esbo omfattande försök med
548:        löning?                                       månadslön för familjedagvårdare.
549:                                                         Kommunerna har numera allt större rätt och
550:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     också skyldighet att besluta om utvecklingen
551: anföra följande:                                     inom socialvården. Således bör kommunerna
552:    Ordnandet av tillfällig vård för barn som är i    även i fråga om dagvården försöka hitta olika
553: kommunal familjedagvård har förorsakat pro-          flexibla lösningar som tillfredsställer alla parter.
554: blem emedan gränsen för antalet barn per famil-      Det är också möjligt att göra olika försök.
555: jedagvårdare bestäms i lagen om barndagvård.         Sommaren 1987 inleddes vid socialstyrelsen ett
556: Därför är det inte möjligt att ens tillfälligt       projekt för utveckling av dagvården. Avsikten är
557: placera ett barn hos en annan familjedagvårdare.     att inom projektet undersöka olika nya alternativ
558: Dessutom utgör lönevillkoren för familjedagvår-      för ordnande av dagvården, varvid bl.a. arrange-
559: dare ett hinder för ordnande av reservhem endast     mang som gäller tillfällig dagvård beaktas. Även
560: för tillfällig vård. 1 några kommuner har man        social- och hälsovårdsministeriet anser det vara
561: gjort försök med att placera barnen pa daghem        viktigt att missförhållanden i avlöningen och
562: då familjedagvårdaren är förhindrad att sköta        övriga anställningsvillkor för familjedagvårdare
563: dem. Erfarenheterna är inte särskilt positiva då     avhjälps och likaså att dagvården blir mera flex-
564: det inte är utan problem att plötsligt placera ett   ibel. Det är viktigt att verksamhetsförutsätt-
565: barn i en stor grupp med främmande barn.             ningarna för familjedagvården förbättras så att
566: Tillfälliga överskridningar av gränsen för dag-      det blir möjligt att uppfylla den förpliktelse i
567: hemsgrupperna har inte heller ansetts vara den       lagen om dagvård som gäller ordnande av dag-
568: rätta lösningen eftersom gruppernas storlek är       vården för barn under tre år så, att den motsvarar
569: fastställda i förordningen om barndagvård.           behovet vid ingången av år 1990. För närvarande
570:    Utvecklingen av familjedagvårdarnas arbete        verkar det som om största delen av de nya
571: har ofta fallit på avlöningen. Frågor som gäller     resurserna måste riktas på daghemsplatserna.
572: 
573:     Helsingfors den 21 oktober 1987
574: 
575:                                                                              Minister Tarja Halonen
576:                                                   1987 vp.
577: 
578: Kirjallinen kysymys n:o 252
579: 
580: 
581:                                      Elo ym.: Liikevaihtoveron kertaantumisen estämisestä ulkomaiselle
582:                                         yritykselle tehtävissä alihankintatöissä
583: 
584: 
585:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
586: 
587:    Vastauksessaan suulliseen kysymykseen n:o 69          lisena ostamien työsuoritusten ja tavaratoimitus-
588: (vuoden 1987 valtiopäivät) siitä, mihin toimenpi-        ten arvo. Käytännössä tämä voi olla mahdotonta
589: teisiin hallitus aikoo ryhtyä suomalaisen työn           näyttömahdollisuuksien puuttumisen vuoksi.
590: kilpailuedellytysten parantamiseksi, ministeri           Ohjausasiainpöytäkirjan mukaan tilaajan tulisi
591: Puolanne totesi, että hallitus on tietoinen siitä,       nimittäin voida. osoittaa tulliviranomaisille koti-
592: että eräissä erityistapauksissa suomalaisen yrityk-      maisten toimitusosuuksien arvo esittämällä ulko-
593: sen ulkomaiselle yritykselle Suomessa tekemästä          maisen laitetoimittajan ja tämän suomalaisten
594: alihankintatyöstä liikevaihtovero voi tulla peri-        osatoimittajien kesken tehdyt alihankintasopi-
595: tyksi kahteen kertaan. Ministeri Puolanteen mu-          mukset. Niinpä Turun liikevaihtoverotoimiston
596: kaan ulkomainen yritys voi rekisteröityä Suomes-         ohjausasiain pöytäkirjan allekirjoittaja, tarkastaja
597: sa verovelvolliseksi, jos ulkomaisella yrityksellä on    Teppo Noopila päätyy lausunnossaan siihen, että
598: Suomessa oma liiketoimipaikka tai tytäryhtiö.            tavallista kuitenkin on, ettei ulkomainen laitetoi-
599: Tällöin liikevaihtovero ei kertaannu.                    mittaja halua ko. sopimuksia tilaajan käyttöön
600:    Kuitenkin on syytä korostaa, että valtaosassa         antaa, jolloin suomalaisen alihankkijan toimitus-
601: tapauksista kyseisillä ulkomaisilla yrityksillä ei ole   osuuden kahdenkertaiselta verotukselta ei ole
602: Suomessa liiketoimipaikkaa tai tytäryhtiötä. Li-         käytännössä mahdollista välttyä.
603: säksi ulkomainen yritys, jolla ei ole täällä omaa           Vastauksessaan suulliseen kysymykseen edus-
604: liiketoimipaikkaa tai tytäryhtiötä, ei hakemukses-       kunnassa ministeri Puolanne korosti, että liike-
605: taankaan voi päästä Suomessa verovelvolliseksi.          vaihtoverolainsäädännön vireillä olevassa kehittä-
606: Asiasta on korkeimman hallinto-oikeuden pää-             mistyössä pyritään ottamaan huomioon myös
607: tös.                                                     edellä todettu epäkohta, ja on todettava, että
608:                                                          liikevaihtoverolaki on useilta eri kohdiltaan pe-
609:    Vastauksessaan ministeri Puolanne huomautti
610:                                                          rusteellisen kehittämistyön alla parasta aikaa ja
611: myös, että veron kertaantuminen voitaisiin estää
612:                                                          ollutkin jo jonkin aikaa. Ministeri Puolanteen
613: muissakin tapauksissa siten, että tavaran maahan-
614:                                                          mukaan on olemassa erilaisia komiteanmietintö-
615: tuoja erittelisi laskussaan suomalaisen aliurakoit-
616:                                                          jä, joiden perusteella toimitaan. Ministeri Puo-
617: sijan työn osuuden koko toimituksen hinnasta.
618:                                                          lanne lupasi myös ryhtyä mahdollisimman nope-
619: Ministeri Puolanne toteaa kuitenkin itse, että
620:                                                          asti toimenpiteisiin, joilla suomalainen työ saate-
621: tavaran maahantuoja voi esimerkiksi liikesalai-
622:                                                          taan samanarvoiseen asemaan ulkomaisen työn
623: suussyistä kieltäytyä erittelemästä laskua.
624:                                                          kanssa.
625:    Turun liikevaihtoverotoimiston ohjausasiain-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
626: pöytäkirjassa {20.2.1987, § 631032/1987) tode-           tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
627: taan, että suomalaisen yrityksen verollisina suo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
628: rittamien asennustöiden kaksinkertainen verotus          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
629: voidaan välttää, mikäli niiden arvo on sopimus-
630: asiakirjoissa eritelty ja voidaan erottaa tuontitava-              Aikooko Hallitus kiireisesti ryhtyä toi-
631: roiden kauppa-arvosta. Laitteiston tilaajalla olisi             menpiteisiin, joilla estetään suomalaisen
632: maahantuojana mahdollisuus valvoa ja vaatia,                    yrityksen ulkomaiselle yritykselle Suomes-
633: että maahan tuotavan laitteiston kokonaishinnas-                sa tekemän alihankintatyön liikevaihtove-
634: ta erotetaan kokonaistoimittajan Suomesta verol-                ron kertaantuminen?
635: 
636:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
637: 
638:                         Mikko Elo                                  Timo Roos
639:                         Timo Laaksonen                             Maunu Kohijoki
640: 270948)
641: 2                                    1987 vp. -- RJ< n:o 252
642: 
643: 
644: 
645: 
646:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
647: 
648:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        soikeutta suomalaisen asennusliikkeen veloituk-
649: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen osalta. Jotta liikevaihtoveroa ei perittäisi
650: olette 22 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-       asennustyön osalta toiseen kertaan siinä vaihees-
651: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sa, kun ulkomainen yritys veloittaa suomalaisen
652: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      asennusliikkeen tekemän asennustyön koneen tai
653: Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      laitteen tilaajalta, laskussa olisi eriteltävä asen-
654: sestä n:o 252:                                       nustyön osuus tavaran kokonaismyyntihinnasta.
655:                                                      Näin ei käytännössä kuitenkaan aina ole mene-
656:           Aikooko Hallitus kiireisesti ryhtyä toi-   telty, jolloin asennustyön osuudelta on jouduttu
657:        menpiteisiin, joilla estetään suomalaisen     suorittamaan liikevaihtovero kahteen kertaan.
658:        yrityksen ulkomaiselle yritykselle Suomes-
659:        sa tekemän alihankintatyön liikevaihtove-        Olen tätä asiaa koskevaan suulliseen kysymyk-
660:        ron kertaantuminen?                           seen 11.6.1987 antamassani vastauksessa toden-
661:                                                      nut, että liikevaihtoverolainsäädännön vireillä
662:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     olevassa kehittämistyössä pyritään ottamaan huo-
663: ti seuraavaa:                                        mioon myös edellä selvitetty epäkohta.
664:    Liikevaihtoveroa on suoritettava tavaran maa-        Liikevaihtoverolainsäädännön kehittämistyö on
665: hantuonnin yhteydessä tavarasta sekä siihen liit-    edennyt siten, että liikevaihtoverotusmenettelyn
666: tyvistä asennustöistä ja muista työsuorituksista.    uudistamista koskeva hallituksen esitys on edus-
667: Työsuoritusten osalta verovelvollinen on joko        kunnassa käsiteltävänä. Osana liikevaihtovero-
668: suomalainen työn tilaaja tai suomalainen asen-       lainsäädännön kehittämistyötä valtiovarainminis-
669: nusliike.                                            teriössä valmistellaan parhaillaan liikevaihtovero-
670:    Jos ulkomaalainen yritys käyttää maahantuota-     tuksen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän
671: van koneen asennustöissä suomalaista yritystä        asettamista. Tässä yhteydessä pyritään löytämään
672: alihankkijana, suomalainen asennusliike joutuu       ratkaisu myös siihen, miten edellä selvitetty liike-
673: maksamaan liikevaihtoveroa asennustyön osalta.       vaihtoveron kertaantuminen voitaisiin estää ny-
674: Ulkomaisella yrityksellä ei ole yleensä vähenny-     kyistä joustavammin.
675: 
676:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1987
677: 
678:                                                                             Ministeri Ulla Puolanne
679:                                      1987 vp. -- HJ( n:o 252                                           3
680: 
681: 
682: 
683: 
684:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
685: 
686:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         firma. För att omsättningsskatt inte skall indrivas
687: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       för installationsarbetet en andra gång i det skedet
688: den 22 september 1987 tili vederbörande med-         då det utländska företaget debiterar maskinens
689: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   eller anläggningens beställare för det installa-
690: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål         tionsarbete som den finländska installationsfir-
691: nr 252:                                              man har utfört skall installationsarbetets andel av
692:                                                      varans totala försäljningspris specificeras i faktu-
693:           Ämnar Regeringen vidta brådskande          ran. Så här har man dock inte alltid gått tili väga
694:        åtgärder, varigenom en ackumulering av        i praktiken, varvid man för installationsarbetet
695:        omsättningsskatten på sådant underleve-       har varit tvungen att erlägga omsättningsskatt i
696:        rantörsarbete som finländskt företag gör      två omgångar.
697:        för utländskt företag i Finland förhind-         Jag har i mitt svar 11.6.1987 på ett muntligt
698:        ras?                                          spörsmål om denna fråga konstaterat, att det är
699:                                                      meningen att beakta det ovan anförda missför-
700:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     hållandet i det utvecklingsarbete som är aktuellt
701: anföra följande:                                     inom omsättningsskattelagstiftningen.
702:    Omsättningsskatt skall erläggas i samband            Utvecklingsarbetet       inom       omsättnings-
703: med varuimport för varan samt för installations-     skattelagstiftningen har avancerat sålunda, att
704: arbete i anslutning tili denna och för övriga        regeringens proposition om en reform av omsätt-
705: arbetsprestationer. Vad arbetsprestationerna be-     ningsskatteförfarandet föreligger tili behandling i
706: träffar är den finländska beställaren av arbetet     riksdagen. Som ett led i utvecklingsarbetet inom
707: eller installationsfirman i Finland skattskyldig.    omsättningsskattelagstiftningen förbereds som
708:    Om ett utländskt företag anlitar en finländsk     bäst vid finansministeriet tillsättandet av en ar-
709: företagare som underleverantör med att installera    betsgrupp, som skall utreda utvecklingsbehoven i
710: en maskin, som skall importeras, är den finländs-    fråga om omsättningsbeskattningen. Härvidlag är
711: ka installationsfirman tvungen att betala omsätt-    avsikten att även finna en lösning tili hur den
712: ningsskatt för installationsarbetet. Det utländska   ovan utredda ackumuleringen av omsättnings-
713: företaget har i allmänhet inte avdragsrätt i fråga   skatten skall kunna förhindras på ett flexiblare
714: om en debitering från en finländsk installations-    sätt än hittills.
715: 
716:      Helsingfors den 21 oktober 1987
717: 
718:                                                                              Minister Ulla Puolanne
719:                                                  1987 vp.
720: 
721: Kirjallinen kysymys n:o 253
722: 
723: 
724:                                    Anttila ym.: Mustialan maatalousoppilaitoksen opetussikalan perus-
725:                                      korjauksesta
726: 
727: 
728:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
729: 
730:    Mustialassa toimii maan ainoa sikalanhoitajan       haltimia. Sikojen juomavesijärjestelmä puuttuu
731: erikoistumislinja. Vastaavia sianhoito-oppilaitok-     kokonaan. Henkilökunnan sosiaalitilat ovat
732: sia ei Euroopassakaan ole kuin yksi ainoa Mustia-      puutteelliset. Oppilaiden sosiaalitilat puuttuvat
733: lan lisäksi. Sikatalouden osuus maatalouden ko-        kokonaan, jolloin työvaatteita joudutaan säilyttä-
734: konaistuotannosta on koko maassa n. 18,8 % ja          mään oppilasasuntolassa. Lietelantala joudutaan
735: kotieläintalouden tuotosta n. 27 %. Mustiala           2-3 vuoden välein tyhjentämään siten, että yksi
736: toimii alueella, jossa vastaavat luvut ovat 19,2 %     lantalan seinä puretaan ja syntyneestä aukosta
737: ja 32,5 % eli Mustialan alueella sikataloudella on     pienellä pyöräkuormaajalla ajetaan kiinteä lanta
738: varsin keskeinen asema. Sikalanhoitajalinjalta         pois. Tyhjennyksen jälkeen purettu seinä raken-
739: valmistuvilla ei ole työllisyysongelmia. Ammatti-      netaan uudestaan ja pois kuljetettu maapenger
740: taitoisista sikalanhoitajista on jatkuvasti pulaa,     tuodaan takaisin seinustalle. Kaikista varotoi-
741: vaikka heidän palkkatasonsa on karjatalousalan         menpiteistä huolimatta lietettä pääsee enemmän
742: kärkipäästä. Vanhanaikaiseksi käynyt Mustialan         tai vähemmän valumaan vesistöön.
743: opetussikala vaikuttaa negatiivisesti opiskelijoi-        Hämeen läänin maatalouskeskus suunnittelee
744: den haluun hakeutua sikalanhoitajalinjalle. Vii-       parhaillaan Mustialan sikalan peruskorjausta, ja
745: me vuosina on ollut jonkinasteisia vaikeuksia          peruskorjaussuunnitelmat valmistuvat keväällä
746: opiskelupaikkojen täyttämisessä.                       1988. Ammattikasvatushallituksen suunnitel-
747:    Sikalarakennuksen pahimpia epäkohtia ovat           mien mukaan hanke oli tarkoitus toteuttaa kesäl-
748: seuraavat seikat: porsitus- ja lihotussiat joutuvat    lä 1988. Hallituksen budjettiehdotuksessa vuo-
749: osittain olemaan samalla osastolla, jolloin yhden-     delle 1988 ei ole kuitenkaan varattu määrärahaa
750: mukaisen ruokinnan, ilmastoinnin ja lannanpois-        Mustialan sikalan peruskorjaukseen. Samalla on
751: ton järjestäminen on mahdotonta. Karsinoita ei         todettava, että budjettiehdotuksen asianomaisel-
752: voida muunnella tarpeiden mukaan, mikä johtaa          ta määrärahamomentilta on määrärahatasoa ny-
753: epäasiallisiin karsinaratkaisuihin. Karsinoiden        kyisestä 13,6 milj. mk:sta pudotettu 8,8 milj.
754: lattioiden klinkkerilaatoitukset ovat erittäin liuk-   mk:aan, mikä on varsin valitettavaa.
755: kaana lattiaratkaisuna aiheuttaneet runsaasti             Mustialan maatalousoppilaitoksen sikala on
756: emakoiden ja porsaiden jalka- ja nivelsairauksia.      tällä hetkellä sellaisessa kunnossa, että sen perus-
757: Porsituskarsinoiden ilmanvaihto on suunniteltu         korjaaminen olisi ehdottoman välttämätöntä.
758: väärin, mikä on johtanut emakoiden toistuviin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
759: utaresairauksiin. Karsinoita on vaikea puhdistaa,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
760: koska osa niistä on kiinteitä. Joutilasosaston lan-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
761: tajärjestelmä on suunniteltu lietelantajärjestel-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
762: mäksi, mutta käytännössä lanta on lähinnä kui-
763: valantaa, jonka käsittely lietelantakourun kautta                Millä tavalla Hallitus aikoo rahoittaa
764: lietesäiliöön on hankalaa ja jopa vaarallista. Kui-           maamme ainoana opetussikalana toimi-
765: valannan käsittelykoneet ovat vanhanaikaiset ja               van Mustialan maatalousoppilaitoksen si-
766: ilmastoinnin säätämahdollisuudet ovat olematto-               kalan vuonna 1988 toteutettavaksi suun-
767: mat. Lietesäiliö on sikalan alla, jolloin säiliötä            nitellun peruskorjauksen, kun taman
768:  tyhjennettäessä on vaarana myrkyllisten kaasujen             hankkeen rahoittaminen ei vastoin yleisiä
769: joutuminen sikalaan. Rakennuksen oma ilmas-                   odotuksia näytä sisältyvän valtion vuoden
770: tointi ei riitä, vaan joudutaan käyttämään lisäpu-            1988 tulo- ja menoarvioehdotukseen?
771: 
772:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
773: 
774:                       Sirkka-Liisa Anttila                      Marjatta Väänänen
775: 270940A
776: 2                                     1987 vp. -- KJ( n:o 253
777: 
778: 
779: 
780: 
781:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
782: 
783:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        alan toiminta- ja taloussuunnitelmassa on ajoitet-
784: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tu vuosille 1988--199 2.
785: olette 22 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-
786:                                                          Ammattikasvatushallitus on tehnyt Etelä-Poh-
787: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
788:                                                       janmaan maatalouskeskuksen kanssa puheena
789: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
790:                                                       olevan sikalan peruskorjaushankkeesta suunnitte-
791: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-
792:                                                       lusopimuksen. Kysymyksessä on kiinnitetty huo-
793: sesta kysymyksestä n:o 253:
794:                                                       miota aikaisemmin sikalarakennusten suunnitte-
795:           Millä tavalla Hallitus aikoo rahoittaa      lussa esiintyneisiin epäkohtiin. Mustialan koulu-
796:        maamme ainoana opetussikalana toimi-           tilan sikalarakennuksen peruskorjaushankkeen
797:        van Mustialan maatalousoppilaitoksen si-       suunnittelu tapahtuu yhteistyössä koulutilan
798:        kalan vuonna 1988 toteutettavaksi suun-        henkilöstön kanssa, joten tarkoitetut epäkohdat
799:        nitellun peruskorjauksen, kun taman            tulevat korjatuiksi.
800:        hankkeen rahoittaminen ei vastoin yleisiä         Vaikka suunnitelmat valmistunevat vuoden
801:        odotuksia näytä sisältyvän valtion vuoden      1988 alkupuolella, valtion koulutilojen muiden
802:        1988 tulo- ja menoarvioehdotukseen?            kiireellisten hankkeiden vuoksi vuoden 1988
803:                                                       tulo- ja menoarvioesitykseen ei voitu sisällyttää
804:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnoittaen          ehdotusta Mustialan koulutilan sikalarakennuk-
805: seuraavaa:                                            sen peruskorjaushankkeen rahoittamiseksi. Ope-
806:   Mustialan koulutilan sikalarakennuksen perus-       tusministeriö tulee esittämään tarvittavan määrä-
807: korjaushanke sisältyy niihin Mustialan koulutilan     rahan ottamista valtion vuoden 1989 tulo- ja
808: hankkeisiin, jotka opetusministeriön hallinnon-       menoarvioesitykseen.
809: 
810:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
811: 
812:                                                                         Ministeri Anna-Liisa Piipari
813:                                      1987 vp. -     KK n:o 253                                       3
814: 
815: 
816: 
817: 
818:                               Tili Riksdagens Herr Talman
819: 
820:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ekonomiplanen inom undervisningsministeriets
821: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       förvaltningsområde har tidsbestämts för åren
822: av den 22 september 1987 tili vederbörande          1988-1992.
823: medlem av statsrådet översänt en avskrift av           Yrkesutbildningsstyrelsen har med Etelä-Poh-
824: följande av riksdagsman Sirkka-Liisa Anttila        janmaan maatalouskeskus slutit ett planeringsav-
825: m.fl. undertecknade spörsmål nr 253:                tal om saneringen av ifrågavarande svingård. 1
826:                                                     spörsmålet har uppmärksamhet fästs vid tidigare
827:           På vilket sätt ämnar Regeringen finan-    förekommande felaktigheter i planeringen av
828:        siera den under år 1988 planerade sane-      svingårdsbyggnader. Planeringen av den grundli-
829:        ringen av svingården vid Mustiala lanr-      ga renoveringen av Mustiala skollägenhets svin-
830:        bruksläroanstalt som fungerar som vårt       gård sker i samråd med skollägenhetens personal,
831:        lands enda svingård i pedagogiskt syfte      varvid de avsedda missförhållandena blir avhjälp-
832:        då finansieringen av detta projekt i strid   ta.
833:        med allmänna förväntningar inte synes            Trots att planerna torde färdigställas i början
834:        ingå i statens budgetförslag för år 1988?    av 1988 kunde inre förslaget om att finansiera
835:                                                     saneringen av Mustiala skollägenhets svingård
836:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-      inkluderas i budgetförslaget för år 1988 på grund
837: samt följande:                                      av andra brådskande projekt med statens skollo-
838:   Saneringen av svingårdsbyggnaden vid Mustia-      kaliteter. Undervisningsministeriet kommer att
839: la skollägenhet ingår i de projekt som berör        föreslå att det erforderliga anslaget tas med i
840: Mustiala skollägenhet som i verksamhets- och        statens budgetförslag för år 1989.
841: 
842:     Helsingfors den 16 oktober 1987
843: 
844:                                                                        Minister Anna-Liisa Piipari
845:                                                  1987 vp.
846: 
847: Kirjallinen kysymys n:o 254
848: 
849: 
850: 
851: 
852:                                     Kärhä: Valtion eläkelain mukaisen osaeläkkeen saamista koskevien
853:                                        rajoitusten poistamisesta
854: 
855: 
856:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
857: 
858:    Kun valtion eläkelakiin lisättiin 1. 5. 198 5 voi-   ryhtyi katkaisemaan työsuhdettaan. Tuolloin ii-
859: maan tullut 9 b §, oli muutoksen tarkoituksena          menikin, ettei hänellä olisi mitään mahdolli-
860: poistaa yksityisen työeläkejärjestelmän ja valtion      suuksia saada valtion palveluksesta osaeläkettä,
861: eläkejärjestelmän välillä syntyneitä ongelmia osa-      osaeläketapauksissa kun työkyvyttömyyden on
862: työkyvyttömyyseläkettä hakevan henkilön koh-            valtion palveluksessa olevien kohdalla alettava
863: dalla.                                                  palveluksen päätyttyä, ja hakijan työkyvyttömyys
864:    Nyttemmin on kuitenkin ilmennyt, että sano-          oli alkanut palveluksen aikana.
865: tun 9 b §:n perusteluja käytetään hylkäysperus-            Valtion eläkelain 9 b §:n sisältämät rajoituk-
866: teena silloin, kun valtion palveluksessa oleva          set, jotka estävät valtion palveluksessa olevaa
867: henkilö hakee täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Tä-        saamasta osaeläkettä, tuntuvat monessa tapauk-
868: mä käytäntö saattaa kuitenkin johtaa yllättäviin        sessa kohtuuttomilta. Lisäksi pykälä on vaaralli-
869: väärinkäsityksiin.                                      sesti harhaanjohtava silloin, kun sen avulla perus-
870:                                                         tellaan täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskevan
871:    Eräässä esiin tulleessa tapauksessa valtion työn-    hakemuksen hylkäystä. Edellä kerrottu esimerkki
872: tekijä oli ollut vuoden yhdenjaksoisella sairaslo-      osoittaa, että sanottu käytäntö voi erehdyttää
873: malla. Lääkärinlausunnon mukaan sairasloma jat-         työntekijän irtisanomaan palvelussuhteensa, jol-
874: kui edelleen ja työkyvyttömyys oli pysyvä. Kan-         loin hän menettää sekä työpaikkansa että sen
875: saneläkelaitos myönsi hakijalle jatkuvan kansan-        seurauksena täysitehoisen eläkkeensä pääsemättä
876: eläkkeen, mutta valtiokonttorin taholta katsot-         koskaan edes osaeläkkeelle. Käytännön muodos-
877: tiin, että hakijan sairaus edellytti vain osaeläket-    tuminen kerrotunlaiseksi ei liene ollut eduskun-
878: tä. Päätöksensä valtiokonttori oli perustellut seu-     nan tarkoitus, kun sanottu pykälä hyväksyttiin.
879: raavasti: "Osatyökyvyttömyyseläke valtion elä-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
880: kelain perusteella koskee vain päättyneitä palve-       tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
881: lussuhteita. Koska N.N:n palvelussuhde ei ole           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
882: päättynyt, ei hänellä ole oikeutta osatyökyvyttö-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
883: myyseläkkeeseen". Koska hakija ei pystynyt työ-
884: hönsä ja kun hänelle oli myönnetty pysyvä kan-                   Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
885: saneläke, olisi hän hädissään tyytynyt osatyöky-               menpiteisiin, jotta valtion eläkelaissa ole-
886: vyttömyyseläkkeeseenkin. Niinpä hän valtiokont-                vat osaeläkkeen saamista koskevat rajoi-
887: torin päätöksen antaman "ohjeen" mukaisesti                    tukset poistetaan?
888: 
889:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1987
890: 
891:                                                 Lea Kärhä
892: 
893: 
894: 
895: 
896: 270951M
897: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 254
898: 
899: 
900: 
901: 
902:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
903: 
904:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Yksityisellä sektorilla huomattava osa työnteki-
905: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jöistä työskentelee suorite- tai tuntipalkalla. Näil-
906: olette 23 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-        lä työntekijöillä suoritemäärän tai työajan vähe-
907: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      neminen heijastuu suoraan ansiotasoon, ja jos
908: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ansiotason alenemisen voidaan osoittaa johtuvan
909: Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     alentuneesta työkyvystä, voidaan asianomaiselle
910: n:o 254:                                              myöntää osatyökyvyttömyyseläke. Tästä syystä yk-
911:                                                       sityisen sektorin työeläkelakien nojalla on mah-
912:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-       dollista myöntää osatyökyvyttömyyseläke myös
913:        menpiteisiin, jotta valtion eläkelaissa ole-   työssä oleville.
914:        vat osaeläkkeen saamista koskevat rajoi-
915:        tukset poistetaan?                                Julkisella sektorilla tilanne on erilainen. Julki-
916:                                                       sen sektorin palkkarakenne poikkeaa yleisesti yk-
917:                                                       sityisen sektorin palkkarakenteesta. Vuonna 1986
918:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         valtion palveluksessa oli noin 213 000 henkilöä.
919: seuraavaa:                                            Heistä oli tuntipaikkaisia työntekijöitä noin
920:                                                       18 800, joista noin 4 000 teki kokonaan tai osan
921:    Valtion eläkelain mukaan osatyökyvyttömyys-
922:                                                       aikaa urakkapaikkaista työtä. Valtionhallinnossa
923: eläke voidaan myöntää niissä tapauksissa, joissa
924:                                                       suoritepalkkaisia työntekijöitä on hyvin vähän.
925: työkyvyttömyys on alkanut palveluksen päätyt-
926:                                                       Osatyökyvyttömyysedellytysten arviointi kiinteä-
927: tyä. Tällaisissa tapauksissa osaeläkkeen myöntä-
928:                                                       paikkaisilla tapahtuisi eri tavalla kuin suorite-
929: minen voi valtion eläkelain 9 §:n 1 momentin d
930:                                                       palkkaisilla. Kun kiinteäpaikkaisilla ei yleensä
931: kohdan laukaisusäännöstä soveltaen perustua en-
932:                                                       ansiotason alenemaa tapahdu, jouduttaisiin hei-
933: sinnäkin siihen, että edunsaajalle on jonkin val-
934:                                                       dän oikeuttaan osatyökyvyttömyyseläkkeeseen ar-
935: tion palvelusta seuranneen palveluksen perusteel-
936:                                                       vioimaan lähes yksinomaan lääketieteellisen selvi-
937: la jo myönnetty osatyökyvyttömyyseläke. Ellei
938:                                                       tyksen pohjalta. Työkyvyttömyyden arvioimista
939: tällaista palvelusta ole, voidaan osaeläke myön-
940:                                                       on yleensä pidetty vaikeana tehtävänä. Ratkaisu-
941: tää, jos edunsaaja on palveluksen päätyttyä tullut
942:                                                       vaihtoehtojen lisääntyminen vaikeuttaisi arvioin-
943: valtion eläkelain 9 §:n 1 momentin c kohdassa
944:                                                       tityötä ja ehkä lisäisi epävarmuustekijöitä. Ei
945: tarkoitetulla tavalla työkyvyttömäksi ja työkyky
946:                                                       voida pitää suotavana, että eri virkamies- ja
947: on alentunut vähemmän kuin kolme viidennestä,
948:                                                       työntekijäryhmät voisivat joutua työkyvyttömyy-
949: mutta kuitenkin vähintään kaksi viidennestä.
950:                                                       den arvioinnissa erilaiseen asemaan palkkausta-
951: Nämä työkyvyttömyyden astetta osoittavat mur-
952:                                                       van perusteella.
953: toluvut ovat samat kuin muissakin eläkejärjestel-
954: missä. Valtion eläkelaissa osatyökyvyttömyyseläk-         Edellä kuvatut työkyvyn alenemisen arviointiin
955: keen saamisen edellytykset ovat muuten saman-         liittyvät ongelmat ovat yksi syy, miksi julkisella
956: laiset kuin muissakin eläkejärjestelmissä, paitsi     sektorilla ei voi saada osatyökyvyttömyyseläkettä
957: että kunnallisen eläkejärjestelmän tavoin osaeläke    suoraan palveluksesta. Toinen varsin merkittävä
958: voidaan myöntää ainoastaan jo päättyneen palve-       syy on julkisen sektorin yksityistä sektoria parem-
959: lussuhteen perusteella. Tätä viimeksi mainittua       mat sairausajan palkkausetuudet. Jos palvelukses-
960: eroavaisuurta tarkastellaan seuraavassa.              sa oleva henkilö on ajoittain taikka osittain
961:    Osatyökyvyttömyyseläkesäännösten lähtökoh-         työkyvytön esimerkiksi sillä tavoin, että hän täyt-
962: tana on pyrkimys lisäturvan antamiseen sellaisille    täisi osatyökyvyttömyyseläkkeen saamisen edelly-
963: henkilöille, joita ei säännösten mukaan ole pidet-    tykset, on hänellä (työkyvyttömyystilanteissa) oi-
964: tävä täysin työkyvyttöminä, mutta joiden työkyky      keus saada sairausajan palkkaa. Sairausajan palk-
965: on kuitenkin alentunut. Tämä työkyvyn lasku on        kaus, erityisesti virkamiesten osalta, antaa osaelä-
966: usein konkreettisesti todettavissa myös ansiotason    kettä paremman turvan. Jos työkyvyttömyys myö-
967: laskuna.                                              hemmin palveluksen kestäessä osoittautuu pysy-
968:                                         1987 vp. -      KK n:o 254                                        3
969: 
970: väksi ja olennaiseksi, on hänellä oikeus täyteen           Valtiovarainministeriön tietoon ei ole tullut,
971: työkyvyttömyyseläkkeeseen.                              että nykyisiin osaeläkesäännöksiin liittyisi mainit-
972:    Valtion nykyiset osatyökyvyttömyyseläkesään-         tavia ongelmia. Yksittäisen edunsaajan kannalta
973: nökset on valmisteltu yhteistyössä henkilöstöjär-       on tietysti valitettavaa, jos hän kokee jääneensä
974: jestöjen kanssa. Valmistelun yhteydessä järjestöt       väliinputoajaksi.
975: vastustivat osatyökyvyttömyyseläkkeen toteutta-            Kysymyksen perusteluissa on viitattu myös val-
976: mista siten, että se koskisi myös palveluksessa         tiokonttorin hylkäyspäätösten perusteluihin ja
977: olevia. Perusteeksi järjestöt esittivät edellä maini-   niiden ymmärrettävyyteen. Valtiovarainministe-
978: tut syyt sekä lisäksi sen, että osatyökyvyttömyys-      riön linja on, että eläkkeenhakijan oikeusturvan
979: eläke voisi vaarantaa täyden työkyvyttömyyseläk-        kannalta olennaisia eläkepäätöksen perusteluja
980: keen saamisen oikeutta.                                 tulee jatkuvasti pyrkiä kehittämään.
981: 
982:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
983: 
984:                                                                                Ministeri Ulla Puolanne
985: 4                                     1987 vp. -- KJ( n:o 254
986: 
987: 
988: 
989: 
990:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
991: 
992:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sektorn arbetar på prestations- elier timlön. För
993: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        dessa arbetstagare återspeglar sig en minskning i
994: den 23 september 1987 tili vederbörande med-          prestationsmängden elier arbetstiden direkt på
995: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    förtjänstnivån och om det kan visas att minsk-
996: riksdagsledamot Kärhä underteckande spörsmål          ningen i förtjänstnivån beror på nedsatt arbets-
997: nr 254:                                               förmåga, kan vederbörande beviljas delinvalid-
998:                                                       pension. Inom den privata sektorn är det av
999:          Ämnar Regeringen vidta brådskande            denna orsak med stöd av arbetspensionslagarna
1000:        åtgärder för slopande av de begräns-           möjligt att bevilja också dem som fortfarande
1001:        ningar i lagen om statens pensioner som        arbetar delinvalidpension.
1002:        gäller erhållande av delpension?
1003:                                                          Inom den offentliga sektorn är situationen en
1004:                                                       annan. Den offentliga sektorns lönestruktur avvi-
1005:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ker alimänt från den privata sektorns lönestruk-
1006: anföra följande:                                      tur. År 1986 fanns det ca 213 000 statsanstälida.
1007:    Enligt lagen om statens pensioner kan delinva-     Av dem utgjorde ca 18 800 arbetstagare med
1008: lidpension beviljas i de fall där arbetsoförmågan     timlön och av dem arbetade ca 4 000 helt elier
1009: har börjat efter att anställningen avslutats. I       delvis med ackordlön. Det finns mycket få ar-
1010: sådana fall kan beviljandet av delpensionen med       betstagare med prestationslön inom statsförvalt-
1011: tillämpning av 9 § 1 mom. d punkten i lagen om        ningen. Uppskattningen av förutsättningarna för
1012: statens pensioner för det första grunda sig på att    panieli arbetsoförmåga för arbetstagare med fast
1013: förmånstagaren på basis av någon anstälining          lön skulie ske på annat sätt än för arbetstagare
1014: som följt på en statlig anstälining redan beviljats   med prestationslön. Då förtjänstnivån för arbets-
1015: delinvalidpension. Om sådan anstälining inte          tagare med fast lön inte i alimänhet sjunker
1016: finns, kan delpension beviljas om förmånstaga-        skulie deras rätt tili delinvalidpension nästan
1017: ren efter det att anstäliningen upphört har blivit    enbart uppskattas på basis av en medicinsk
1018: arbetsoförmögen på det sätt som avses i 9 § 1         utredning. Det har i alimänhet ansetts vara en
1019: mom. c punkten lagen om statens pensioner och         svår uppgift att uppskatta arbetsoförmåga. En
1020: arbetsförmågan har nedsatts mindre än tre fem-        ökning av lösningsalternativen skulie försvåra
1021: tedelar, men dock minst två femtedelar. Dessa         uppskattningsarbetet och kanske öka osäkerhets-
1022: bråktal som visar graden för arbetsoförmågan är       faktorerna. Det kan inte anses önskvärt att olika
1023: desamma som i de övriga pensionssystemen.             grupper av tjänstemän och arbetstagare vid be-
1024: Förutsättningarna för erhållande av delinvalid-       dömningen av arbetsoförmågan kunde bli försat-
1025: pension i lagen om statens pensioner är annars        ta i olika stälining på basis av avlöningssättet.
1026: likadana som i de andra pensionssystemen                 De ovan beskrivna problem som anknyter tili
1027: förutom att delpensionen, liksom i det kommu-         bedömningen av nedsättningen av arbetsförmå-
1028: nala pensionssystemet endast kan beviljas på          gan är en orsak tili varför det inte går att erhålia
1029: basis av ett anstäliningsförhåliande som redan        delinvalidpension direkt från en anstälining
1030: upphört. Denna sistnämnda olikhet granskas i          inom den offentliga sektorn. En annan mycket
1031: det följande.                                         viktig orsak är att den offentliga sektorn har
1032:    Utgångspunkten för stadgandena beträffande         bättre löneförmåner för sjuktiden än den privata
1033: delinvalidpension är en strävan att ge tiliäggs-      sektorn. Om en person i anställning är tidvis eller
1034: skydd för sådana personer, som inte enligt stad-      delvis arbetsoförmögen t.ex. på det sätt att han
1035: gandena bör anses helt arbetsoförmögna, men           uppfyller förutsättningarna för erhållande av del-
1036: vilkas arbetsförmåga dock har nedsatts. Denna         invalidpension har han (i situationer av arbets-
1037: nedsatta arbetsförmåga kan ofta konkret konsta-       oförmåga) rätt att erhålla lön för sjuktiden.
1038: teras som en minskning i förtjänstnivån. En           Lönen för sjuktiden, speciellt för tjänstemän, ger
1039: betydande del av arbetstagarna inom den privata       ett bättre skydd än delpensionen. Om arbetsoför-
1040:                                      1987 vp. -- KJ( n:o 254                                        5
1041: 
1042: mågan senare under anställningen visar sig vara        Finansministeriet har inte kännedom om att
1043: permanent och väsentlig har han rätt tili full      de nuvarande stadgandena om delpension vore
1044: invalidpension.                                     förknippade med nämnvärda problem. För
1045:    Statens nuvarande stadganden beträffande del-    enskilda förmånstagare är det narurligtvis beklag-
1046: invalidpension har beretts i samarbete med per-     ligt om de upplever att de blivit lidande.
1047: sonalorganisationerna. I samband med bered-            I motiveringen för spörsmålet har det också
1048: ningen motsatte sig organisationerna att delinva-   hänvisats tili motiveringarna för avslagsbeslut av
1049: lidpensionen genomförs så att den också gäller      statskontoret och begripligheten hos dem. Fi-
1050: personer i anställningsförhållande. Som grund       nansministeriets linje är att motiveringarna för
1051: framlade organisationerna förutom ovannämnda        pensionsbeslut som är väsentliga beträffande
1052: orsaker också att delinvalidpensionen kan äventy-   pensionssökandenas rättsskydd kontinuerligt bör
1053: ra rätten att erhålla full invalidpension.          utvecklas.
1054: 
1055:     Helsingfors den 22 oktober 1987
1056: 
1057:                                                                            Minister Ulla Puolanne
1058:                                                  1987 vp.
1059: 
1060: Kirjallinen kysymys n:o 255
1061: 
1062: 
1063: 
1064: 
1065:                                     Jouppila ym.: Läänien taidetoimikuntien hallinnollisen aseman
1066:                                        säilyttämisestä
1067: 
1068: 
1069: 
1070:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1071: 
1072:    Läänien taidetoimikunnat ovat osa valtion taide-     taidetoimikuntien suorittaman aktivoivan työn
1073: hallintoa. Ne ovat itsenäistä päätösvaltaa käyttä-      ansioksi. Alueellisesti vireytynyt taide-elämä on
1074: viä opetusministeriön alaisia toimikuntia, jotka        tuonut taiteen lähemmäksi yksityistä ihmistä,
1075: on perustettu alueellisen taide-elämän edistämis-       tavallista kansalaista'', tunnustettiin opetusmi-
1076: tä varten (L 328/67). Taidetoimikunnat luovat           nisteriön taideosaston puheenvuorossa 12. 11.198 5
1077: edellytyksiä taidetoiminnalle, eivät ohjaa sitä.        Joensuussa.
1078: Tästä syystä ne soveltuvat huonosti suunniteltuun          Nykyaikainen yhteiskunta ja sen hallintoko-
1079: uudistukseen: taidetoimikunnan henkilöstö siir-         neisto edellyttää "palveluhenkisyyden ja palvelu-
1080: rettäisiin lääninhallituksiin, järjestelmään, jolla     ajattelun astumista vanhanaikaisen käskyvalta- ja
1081: pyritään "selkeyteen, yhtenäisyyteen ja hallitta-       valvontahengen tilalle", toteaa hallinnon hajaut-
1082: vuuteen'', kuten lääninhallitusasetustoimikunta         tamiskomitea. Läänien taidetoimikuntien työssä
1083: asian eri neuvottelu-, lauta- ja toimikuntien           ihmisläheisyys, joustavuus ja demokratia ovat
1084: osalta ilmaisee. Virkavaltaisuus on taiteen ja          toteutuneet oivallisella tavalla nykyisten säädös-
1085: kulttuurin kasvulle huono maaperä. Läänin taide-        ten vallitessa.
1086: toimikunnan henkilöstön siirto lääninhallituksen           Läänien taidetoimikunnat ovat osa valtion tai-
1087: virkamiesvallan alaiseksi ei lisää alueellista kan-     dehallintoa. Taiteen keskustoimikunta on tästä
1088: sanvaltaa mutta sen sijaan taiteelle vierasta ja        syystä esittänyt opetusministeriölle 14. 3.1986, et-
1089: vaarallista byrokratiaa. Se aiheuttaa helposti risti-   tä ministeriö asettaisi toimikunnan tai työryhmän
1090: riitatilanteita, koska lääninhallituksessa osasto-      selvittämään opetusministeriön alaisen taidehal-
1091: päällikkö ratkaisee yksikössä käsiteltävät asiat.       linnon oikeudellista asemaa ja arvioimaan taiteen
1092: Edustuksellinen demokratia heikkenee, jos luot-         edistämisestä annetun lainsäädännön muutostar-
1093: tamusmieshallinto alistetaan virkamiesvallan joh-       peet. Tehtävää varten voitaisiin asettaa parlamen-
1094: dettavaksi ja henkilöstö siirretään lääninhallituk-     taarinen komitea, kuten taiteen keskustoimikun-
1095: sen virkamiehiksi osaksi jäykkää virkakoneistoa.        nan puheenjohtaja on esittänyt (Arsis 2/87).
1096: Liitos lääninhallituksiin merkitsisi hallinnon ko-      Taiteen keskustoimikunnan esitykseen sisältyy
1097: rostumista toiminnan kustannuksella. Se myön-           ajatus, että läänien taidetoimikunnat voivat toi-
1098: teinen kehitys, joka on jatkunut kohta kaksikym-        mia itsenäisinä piirihallintoviranomaisina taiteen
1099: mentä vuotta demokraattisen ja hajautetun taide-        keskustoimikunnan alaisuudessa samaan tapaan
1100: hallinnon alalla, olisi vaarassa taantua.               kuin maakunta-arkistot suoraan opetusministe-
1101:    Läänien taidetoimikunnat ovat rikastuttaneet         riön alaisina.
1102: ja vahvistaneet alueittensa taide-elämää, eikä             Taiteen keskustoimikunnan esityksessä on läh-
1103: missään ole voitu osoittaa sellaisia epäkohtia,         detty liikkeelle toiminnan, ei itsetarkoituksellisen
1104: jotka vaatisivat nykyisen tilanteen muuttamista         hallinnon kannalta. Pitkäaikainen kokemus on
1105: suunnitellulla tavalla. Alueellinen taidehallinto       osoittanut, että läänien taidetoimikuntien ensisi-
1106: on täyttänyt sille asetetut haasteet. ''Läänien         jainen yhteistyötaho ovat valtion taidetoimikun-
1107: taidetoimikunnat ovat vähentäneet maassamme             nat ja taiteen keskustoimikunta, joiden kanssa
1108: alueellista eriarvoisuutta, voimistaneet kulttuuri-     läänien taidetoimikunnilla on yhteinen lainsää-
1109: Suomen eri alueiden omaleimaisuutta ja tuoneet          däntö ja yhteiset tehtävät, joissa erityisesti am-
1110: maamme kulttuuriin moni-ilmeisyyttä... Kult-            mattitaiteen tukeminen on korostunut. Jos tule-
1111: tuurin kysyntä on maassamme laajentunut, ja             vissa uudistuksissa tavoitellaan hallinnollista sel-
1112: tämä tosiasia voidaan osaltaan laskea läänien           keyttä, läänien taidetoimikuntien sijainti taiteen
1113: 
1114: 270984Y
1115: 2                                       1987 vp. -- RJC n:o 255
1116: 
1117: keskustoimikunnan/ opetusministeriön alaisuu-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen p-
1118: dessa olisi selkeä, joustava ja taidetoimikuntien       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1119: itsenäisyyttä korostava hallintomalli. Se takaisi
1120: läänien taidetoimikunnille parhaimmat toimin-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1121: nalliset ja hallinnolliset edellytykset taiteen edis-          siin läänien taidetoimikuntien itsenäisen
1122: tämiseen lääneissään.                                          päätösvallan säilyttämiseksi ja hallinnolli-
1123:                                                                sen aseman vakiinnuttamiseksi valtion
1124:    Taidetoimikuntien päätoimiset sihteerit ja toi-             taidehallinnon osana ja turvata sen, että
1125: mistohenkilökunta ovat edelleen tilapäisiä toimi-              läänien taidetoimikuntien henkilökuntaa
1126: henkilöitä, joihin sovelletaan komiteasäännöksiä               ei siirretä lääninhallituksen kaltaiseen
1127: huolimatta siitä, että henkilökunta hoitaa laki-               päällikkövirastoon, ja
1128: sääteisen hallintoelimen pysyväisluonteisia tehtä-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
1129: vtä.                                                           läänien taidetoimikuntien lakimääräisiä
1130:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              pysyväisluonteisia tehtäviä hoitavan hen-
1131: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                   kilökunnan aseman vakinaistamiseksi?
1132: 
1133:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1987
1134: 
1135:          Riitta Jouppila                  Kauko Heikkinen                 Riitta Uosukainen
1136:          Tellervo Renko                   Kaarina Dromberg                Eva-Riitta Siitonen
1137:          Jörn Donner                      Pentti Mäki-Hakola              Ole Wasz-Höckert
1138:          Oiva Savela                      Mirja Ryynänen                  Päivi Varpasuo
1139:          Liisa Hilpelä                    Ritva Laurila                   Sakari Valli
1140:          Vappu Säilynoja                  Kimmo Sasi                      Esko Helle
1141:          Pirjo Rusanen                    Esko-Juhani Tennilä             Riitta Saastamoinen
1142:          Heli Astala                      Sirpa Pietikäinen               Jarmo Wahlström
1143:          Eeva Turunen                     Marjatta Stenius-Kaukonen       Aino Pohjanoksa
1144:          Liisa Jaakonsaari                Lea Kärhä                       Marja-Liisa Tykkyläinen
1145:          Matti Lahtinen                   Saara-Maria Paakkinen           Anssi Rauramo
1146:          Reino Paasilinna                 Sauli Niinistö                  Sinikka Mönkäre
1147:          Kirsti Ala-Kapee                 Virpa Puisto                    Kalevi Lamminen
1148:          Risto Ahonen                     Pirjo-Riitta Antvuori           Lea Mäkipää
1149:          Kari Häkämies                    Heikki Riihijärvi               Anneli Taina
1150:          Tina Mäkelä                      Jorma Fred                      Juhani Laitinen
1151:          Annikki Koistinen                Tapio Holvitie                  Riitta Kauppinen
1152:          Erkki Pulliainen                 Anneli Jäätteenmäki             Pirkko "Ikonen
1153:                                           Jukka Vihriälä
1154:                                        1987 vp. -- EJC n:o 255                                           3
1155: 
1156: 
1157: 
1158: 
1159:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1160: 
1161:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          non eli lääninhallitusten välisten suhteiden jäsen-
1162: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tymättömyyteen. Valiokunta pitää tärkeänä, että
1163: olette 24 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-         kulttuurihallinnon eri alueista läänin tasolla huo-
1164: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       lehtivien toimielinten välistä yhteistoimintaa ke-
1165: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        hitetään ja että eri toimielinten suhdetta läänin-
1166: Riitta Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     hallitukseen selvennetään. Tämä voisi tapahtua
1167: kysymyksestä n:o 255:                                  esimerkiksi siten, että kulttuurihallinnon eri aloja
1168:                                                        väliportaan tasolla koskevat toimikunnat kootaan
1169:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ja sijoitetaan lääninhallituksen yhteyteen, jolloin
1170:         siin läänien taidetoimikuntien itsenäisen      lääninhallituksen kouluosasto voitaisiin muodos-
1171:         päätösvallan säilyttämiseksi ja hallinnolli-   taa lääninhallituksen kulttuuriosastoksi.''
1172:         sen aseman vakiinnuttamiseksi valtion             Opetusministeriö asetti vuonna 1980 työryh-
1173:         taidehallinnon osana ja turvata sen, että
1174:                                                        män, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus siitä,
1175:         läänien taidetoimikuntien henkilökuntaa
1176:                                                        miten kulttuuripoliittisten tehtävien hoitaminen
1177:         ei siirretä lääninhallituksen kaltaiseen       lääninhallinnossa olisi järjestettävä. Yhteisenä
1178:         päällikkövirastoon, ja                         edellytyksenä esittämiensä vaihtoehtojen toteut-
1179:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin     tamiselle työryhmä piti mietinnössään (1983:18)
1180:         läänien taidetoimikuntien lakimääräisiä        sitä, ettei nykyisiä päätäntävaltasuhteita läänin-
1181:         pysyväisluonteisia tehtäviä hoitavan hen-      hallituksen sekä läänin taidetoimikuntien, läänin
1182:         kilökunnan aseman vakinaistamiseksi?           urheilulautakuntien ja läänin nuorisolautakun-
1183:                                                        tien välillä muuteta. Esittämistään vaihtoehdoista
1184:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          työryhmä katsoi lääninhallituksen kouluosastoon
1185: seuraavaa:                                             sijoitettavan erillisen kulttuuriasioita hoitavan
1186:    Läänien taidetoimikuntien hallinnollinen ase-       sihteeristön muodostamisen tuovan suurimmat
1187: ma ja toimivalta perustuvat taiteen edistämisen        edut ja pienimmät haitat.
1188: järjestelystä annettuun lakiin (328/67) ja asetuk-        Esitys lääninhallituslaiksi on tarkoitus antaa
1189: seen (513/67). Taidetoimikunnat ovat näiden            eduskunnalle vielä tämän syksyn kuluessa. Laissa
1190: säädösten mukaan opetusministeriön alaisen tai-        ei kuitenkaan puututa kysymykseen läänien tai-
1191: dehallinnon itsenäistä päätösvaltaa käyttäviä asi-     detoimikuntien sihteereiden ja muun henkilös-
1192: antuntijaelimiä alueellisella tasolla. Hallituksen     tön sijoittamisesta lääninhallituksiin. Sen sijaan
1193: tarkoituksena ei ole muuttaa säädöksiä, joilla         ehdotukseen lääninhallitusasetuksesta tulee sisäl-
1194: taidetoimikuntien itsenäinen rooli maan taide-         tymään kannanotto tähän asiaan. Asetus pyrittä-
1195: hallinnossa on turvattu. Kokemukset toimikun-          neen saattamaan voimaan mahdollisimman jou-
1196: tien työstä lähes kahden vuosikymmenen ajalta          tuisasti lääninhallituksia koskevan lain tultua
1197: osoittavat, että alueellinen taidehallinto toimii      vahvistetuksi. '
1198: hyvin.                                                    Taidetoimikuntien henkilöstön asemaa koske-
1199:    Läänien taidetoimikuntien henkilöstön aseman        neessa keskustelussa on tähän mennessä esitetty
1200: vakinaistaminen ja sijoittaminen valtion henki-        suuri joukko vastakkaisia kannanottoja, joiden
1201: löstöhallinnossa on sen sijaan ollut pitkään vireil-   takana on usein ollut erilainen lähestymistapa
1202: lä. Käsitellessään vuoden 1979 valtiopäivillä hal-     asiaan. Asian johdosta käydyn keskustelun perus-
1203: lituksen esitystä liikuntalaiksi eduskunnan sivis-     teella näyttäisi mahdolliselta hahmotella seuraa-
1204: tysvaliokunta antamassaan lausunnossa totesi           vat kolme päävaihtoehtoa:
1205: mm. seuraavaa: "Samalla valiokunta kiinnittää             Ensimmäinen näistä on ratkaisumalli, jota voi-
1206: huomiota kulttuurihallinnon eri toimintamuoto-         si kutsua esimerkiksi hallinnolliseksi malliksi.
1207: jen yhteistoiminnan koordinoimattomuuteen lää-         Periaatteena tässä mallissa on se, että yhden
1208: nin tasolla sekä näistä toiminnoista huolehtivien      hallinnonalan, tässä tapauksessa opetusministe-
1209: elinten, kuten läänin nuorisolautakuntien ja lää-      riön, asiat tulisi lääninhallituksen organisaatiossa
1210: nien taidetoimikuntien, sekä läänin yleishallin-       koota yhteen osastoon. Hallinnon selkeyden ja
1211: 4                                       1987 vp. -- RJC n:o 255
1212: 
1213: toimivuuden kannalta tämä vaatimus kieltämättä          nähdään itsenalSlna piirihallintoviranomaisina
1214: tuntuu järkevältä ja perustellulta. Ratkaisumalli       muun taidehallinnon yhteydessä.
1215: koskisi myös lääninhallitusten yhteydessä toimi-           Mielestäni olisi suhteellisen pian löydettävä se
1216: via toimi- ja lautakuntia, joiden toimivalta kui-       vaihtoehto, jonka pohjalta järkevä ja eri aspektit
1217: tenkin jätettäisiin ennalleen. Käytännön sovellu-       huomioon ottava ratkaisu on mahdollista tehdä.
1218: tuksena näistä periaatteista on ratkaisumalli, jos-     Olen valmis käymään avointa ja kriittistä keskus-
1219: sa liikunta- ja nuorisolautakuntien sekä taidetoi-      telua asiasta.
1220: mikuntien sihteerit olisi sijoitettava koulu- ja           Asian ratkaisemisessa tulisi lähtökohtana olla
1221: kulttuuriosastojen yhteyteen.                           seuraavat periaatteet:
1222:                                                            1. Läänien taidetoimikuntien tehtäviin ja itse-
1223:    Toisena vaihtoehtona on esillä ollut ratkaisu-
1224:                                                         näiseen toimivaltaan, jotka perustuvat taiteen
1225: malli, jota voisi kutsua kulttuuripoliittiseksi mal-
1226:                                                         edistämisen järjestelystä annettuihin säädöksiin,
1227: liksi. Siinä lähdetään siitä, että lääninhallituksiin
1228:                                                         ei tulla kajoamaan.
1229: perustettaisiin erillinen sihteeristö suoraan maa-
1230:                                                            2. Läänien taidetoimikuntien sihteerien ja toi-
1231: herran alaisuuteen huolehtimaan läänin taidetoi-
1232:                                                         mistohenkilökunnan työskentelyolosuhteita ja
1233: mikunnan, urheilu- ja nuorisolautakunnan hal-
1234:                                                         virkamiesoikeudellista asemaa tulee parantaa
1235: linnollisista tehtävistä. Mainittakoon, että läänin
1236:                                                         riippumatta siitä, mihin vaihtoehtoiseen ratkai-
1237: urheilu- ja nuorisolautakuntien sihteerit on vuo-
1238:                                                         suun päädytään.
1239: desta 1981 sijoitettu lääninhallituksen kanslian
1240:                                                            Totean lopuksi, että läänien taidetoimikuntien
1241: yhteyteen.
1242:                                                         henkilöstön aseman vakinaistaminen ja virkojen
1243:    Kolmantena päävaihtoehtona keskustelussa on          perustaminen voi tapahtua vain johonkin viras-
1244: ollut malli, jonka mukaan läänien taidetoimi-           toon tai laitokseen. Henkilöstöpoliittisesti olisi
1245: kuntien sihteereiden ja muun henkilöstön ase-           tarkoituksenmukaisempaa perustaa tarvittavat vi-
1246: maan ei lääninhallitusasetuksen uudistamisen yh-        rat lääninhallituksiin kuin opetusministeriöön,
1247: teydessä pitäisi lainkaan puuttua. Tätä mallia          jonka mahdollisuudet huolehtia läänien pääkau-
1248: voisi kutsua taidehallintomalliksi. Siinä koroste-      punkeihin sijoitetun henkilöstön työnantajateh-
1249: taan läänien taidetoimikuntien tehtäviä taiteen         tävistä ovat mm. maantieteellisen etäisyyden
1250: edistämisen järjestelystä annettuun lakiin perus-       vuoksi puutteelliset. Lääninhallinnon uudistami-
1251: tuvina taidehallinnon alueellisina eliminä. Lää-        sen eri valmisteluvaiheissa antamissaan lausun-
1252: ninhallituksiin siirron sijasta opetusministeriön       noissa opetusministeriö on tukenut ratkaisumal-
1253: alaista taidehallintoa samoin kuin sen henkilös-        lia, jossa kulttuurihallinnon tehtävät ja niitä
1254: tön virkamiesoikeudellista asemaa tulisi kehittää       hoitava henkilöstö siirrettäisiin lääninhallitusten
1255: kokonaisuutena, jossa läänien taidetoimikunnat          yhteyteen.
1256: 
1257:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1987
1258: 
1259:                                                                            Ministeri Anna-Lzisa Piipari
1260:                                        1987 vp. -- RJ( n:o 255                                            5
1261: 
1262: 
1263: 
1264: 
1265:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1266: 
1267:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förhållandena mellan de organ som ansvarar för
1268: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         dessa funktioner, såsom länsungdomsnämnderna
1269: av den 24 september 1987 tili vederbörande            och länskonstkommissionerna samt länets ail-
1270: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          männa förvaltning eller länsstyrelserna. Utskottet
1271: följande av riksdagsman Riitta Jouppila m.fl.         anser det vara viktigt att samverkaa mellan olika
1272: undertecknade spörsmål nr 2 55 :                      organ inom kulturförvaltningens olika områden
1273:                                                       på länsnivå förbättras och att de olika organens
1274:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         förhållande till länsstyrelsen förtydligas. Detta
1275:        att bibehålla länskonstkommissionernas         kunde t.ex. ske så att alla kommissioner inom
1276:        självständiga beslutanderätt och för att       kulturförvaltningens olika områden på mellanni-
1277:        befästa deras administrativa ställning som     vå sammanförs och placeras vid länsstyrelsen
1278:        en del av statens konstförvaitning samt        varvid länsstyrelsens skolavdelning kunde utfor-
1279:        värna om att personalen vid länskonst-         mas tili länsstyrelsens kulturavdelning.
1280:        kommissionerna inte förflyttas till ett
1281:                                                          Undervisningsministeriet tillsatte år 1980 en
1282:        chefsämbetsverk likt en länsstyrelse och
1283:                                                       arbetsgrupp med uppgift att göra upp ett förslag
1284:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         om hur behandlingen av de kulturpoltiska frå-
1285:        att förstärka ställningen för den personai     gorna skulle organiseras inom länsförvaltningen.
1286:        som utför lagstadgade uppgifter av varak-      1 sitt betänkande {1983:18) ansåg arbetsgruppen
1287:        tig karaktär inom länskonstkommissio-          att en förutsättning för att beakta de alternativ
1288:        nerna?                                         som den föreslagit var att den nuvarande fördel-
1289:                                                       ningen av beslutanderätten mellan länsstyrelsen
1290:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och länskonstkommissonerna, länsidrotts- och
1291: anföra följande:                                      länsungdomsnämnderna inte förändras. Av de
1292:    Länskonstkommissionernas          administrativa   alternativ som arbetsgruppen föreslagit ansåg den
1293: ställning och befogenhet grundar sig på lagen         att inrätta ett separat sekretariat vid länsstyrelsens
1294: {328/ 67) och förordningen {513 167) om organi-       skolavdelning som sköter om kulturfrågor vara
1295: seringen av konstens främjande. Konstkommis-          den lösning som medförde de största fördelarna
1296: sionerna är i enlighet med dessa stadganden           och de minsta nackdelarna.
1297: sakkunnigorgan som fattar självständiga beslut           Avsikten är att avge en proposition med för-
1298: på regional nivå inom konstförvaltningen som är       slag tili länsstyrelselag ännu under denna höst. 1
1299: underställd undervisningsministeriet. Det är inte     lagen berörs inte frågan om att placera sekreterar-
1300: Regeringens avsikt att ändra de stadganden ge-        na och övrig personai vid länskonstkommissioner-
1301: nom vilka konstkommissionernas roll inom lan-         na vid länsstyrelserna. Däremot kommer i för-
1302: dets konstförvaitning tryggas. Erfarenheterna av      slaget tilllänsstyrelseförordning att ingå ett ställ-
1303: kommissionernas verksamhet under nära två år-         ningstagande i denna fråga. Förordningen torde
1304: tionden visar att den regionala konstförvalt-         försökas bli bringad i kraft så skyndsamt som
1305: ningen fungerar väl.                                  möjligt efter det lagen om länsstyrelser blivit
1306:    Däremot har frågan om att befästa ställningen      stadfäst.
1307: för länskonstkommissionernas personai och place-         1 debatten om ställningen för personalen vid
1308: ra den inom statens personaiförvaltning länge         konstkommissionen har det hittills gjorts ett stort
1309: varit aktuell. Vid behandlingen av regeringens        antal motsägelsefulla ställningstaganden, bakom
1310: proposition om förslag tili idrottslag i riksdagen    vilka det ofta funnits olika sätt att närma sig
1311: år 1979 fastslog riksdagens kulturutskott bl.a.       frågan. På basen av den debatt som förts i frågan
1312: följande: Samtidigt fäster utskottet uppmärksam-      synes det som om tre huvudsakliga alternativ
1313: het vid bristen på koordination i samarbetet          kunde utformas:
1314: mellan olika verksamhetsformer inom kulturför-           Det /örsta är en lösningsmodell som t.ex.
1315: valtningen på länsnivå och vid de oordnade            kunde kallas en administrativ modell. Principen i
1316: 6                                      1987 vp. -      KK n:o 255
1317: 
1318: denna modell är att ärendena inom ett förvalt-         rättsliga ställning utvecklas som en helhet, där
1319: ningsområde, i detta fall undervisningsministe-        länskonstkommissionerna ses som självständiga
1320: riets, skulle sammanföras till en avdelning inom       myndigheter inom distriktsförvaltningen i fråga
1321: länsstyrelsens organisation. Vad beträffar förvalt-    om den övriga konstförvaltningen.
1322: ningens rätlinjighet och funktionsduglighet ver-           Enligt min åsikt bör man relativt snart finna
1323: kar denna ståndpunkt onekligen förnuftig och           det alternativ som leder till en lösning som är
1324: motiverad. Lösningsmodellen skulle även omfat-         förnuftig och beaktar de olika aspekterna. Jag är
1325: ta de kommissioner och nämnder som är anknut-          beredd att föra en öppen och kritisk diskussion
1326: na till länsstyrelserna. Deras befogenheter skulle     om frågan.
1327: dock förbli oförändrade. En lösningsmodell i              Följande principer bör vara utgångspunkter då
1328: praktiken av dessa principer är att sekreterarna       frågan löses:
1329: vid idrotts- och ungdomsnämnderna samt vid
1330: konstkommissionerna skulle anknytas till skol-             1. Länskonstkommissionernas uppgifter och
1331: och kulturavdelningarna.                               deras självständiga befogenheter som grundar sig
1332:    Det andra alternativet har varit en lösningsmo-     på stadgandena om organisering av konstens
1333: dell som kunde kallas kulturpolitisk. Där utgår        främjande förblir intakta.
1334: man från att vid länsstyrelserna skulle inrättas ett       2. Arbetsförhållandena för länskonstkommis-
1335: särskilt sekretariat, direkt underställt landshöv-     sionernas sekreterare och byråpersonal och deras
1336: dingen, med uppgift att sköta konstkommissio-          tjänstemannarättsliga ställning skall förbättras
1337: nens, idrotts- och ungdomsnämndens admini-             oberoende av vilket alternativ som väljs.
1338: strativa uppgifter inom länet. Det kan närnnas             Till slut fastslår jag att frågan om att befästa
1339: att sekreterarna vid länets idrotts- och ungdoms-      ställningen för länskonstkommissionernas perso-
1340: närnnder sedan år 1981 är knutna till länsstyrel-      nai och att inrätta nya tjänster kan lösas endast
1341: sens kansli.                                           genom att ansluta dem tili något ämbetsverk
1342:    Det tredje huvudalternativet i debatten har         eller någon inrättning. Personalpolitiskt sett vore
1343: varit en modell, enligt viiken i förnyelsen av         det ändamålsenligare att inrätta de behövliga
1344: länsstyrelseförordningen inga åtgärder skulle få       tjänsterna vid länsstyrelserna än vid undervis-
1345: vidtas gentemot ställningen för länskonstkom-          ningsministeriet som har bristfälliga möjligheter
1346: missionernas sekreterare och övrig personal. Den-      att ombesörja arbetsgivaruppgifterna för den per-
1347: na modell kunde kallas konstförvaltningsmodel-         sonai som verkar i länens huvudstäder bl.a. på
1348: len. Där understryks länskonstkommissionernas          grund av de geografiska avstånden. I de oiika
1349: uppgifter som regionala organ för konstens             förberedelseskedena         av     länsförvaltningens
1350: försvaltning i enlighet med lagen om organise-         förnyeise där undervisningsministeriet avgett ur-
1351: ring av konstens främjande. 1 stället för att          låtanden har ministeriet stött den lösningsmodell
1352: överflytta dem till länsstyrelserna bör konstför-      enligt viiken kulturförvaltningens uppgifter och
1353: valtningen, som är underställd undervisningsmi-        den personai som handhar den skulle anknytas
1354: nisteriet, liksom dess personals tjänstemanna-         till länsstyrelserna.
1355: 
1356:      Helsingfors den 28 oktober 1987
1357: 
1358:                                                                            Minister Anna-Liisa Piipari
1359:                                               1987 vp.
1360: 
1361: Kirjallinen kysymys n:o 256
1362: 
1363: 
1364: 
1365: 
1366:                                   Paavilainen: Henkilöstön aseman turvaamisesta Telenokia Oy:n
1367:                                      osakekaupan yhteydessä
1368: 
1369: 
1370:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1371: 
1372:   Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Nokia Oy        dessa on rauhattomuutta näiden etujen säilymi-
1373: ovat 27.8.1987 allekirjoittaneet sopimuksen, jon-    sestä.
1374: ka mukaan Nokia Oy ostaa valtion omistamat              Vastaavia yritysjärjestelyitä tehtäessä kirjataan
1375: Telenokia Oy:n osakkeet. Kaupan voimaantulo          usein jo kauppakirjaan henkilöstön aseman var-
1376: edellyttää vielä eduskunnan sekä kauppaan liitty-    mentava lauseke. Näissä lausekkeissa ostaja sitou-
1377: vän Nokia Oy:n osakeannin osalta Nokia Oy:n          tuu vastaamaan henkilöstön työllisyystasosta sekä
1378: yhtiökokouksen hyväksymistä.                         siitä, että heidän nykyiset palkka- ja sosiaaliset
1379:                                                      etunsa säilyvät myös muuttuneissa olosuhteissa.
1380:    Kaupan yhteydessä ei ole käsitelty Telenokia      Tällainen turvalauseke olisi tullut sisällyttää myös
1381: Oy:n henkilöstön tulevaisuuteen liittyviä työlli-    kauppa- ja teollisuusministeriön ja Nokia Oy:n
1382: syyskysymyksiä. Telenokia Qy:n teollisuuslaitok-     väliseen kauppakirjaan.
1383: sia sijaitsee Suolahdella ja Aänekoskella. Näiden       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1384: alueiden työllisyystilanne on heikko, ja korvaavan   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1385: työn löytäminen alueilta on mahdotonta, mikäli       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1386: valtion luopuminen osuudestaan aiheuttaa uu-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1387: delleenjärjestelyitä yhtiössä. Teollisuuslaitos~en
1388: säilyminen nykymuodossaan Suolahdella ja Aä-                     Onko Hallitus tietoinen Telenokia
1389: nekoskella on myös aluepoliittisesti ensiarvoisen             Oy:n osakekauppaan liittyvistä mahdolli-
1390: tärkeää.                                                      sista alue- ja työllisyyspoliittisista seuraa-
1391:                                                               muksista, ja
1392:    Telenokia Oy:n henkilöstöllä on lisäksi eräitä                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1393: Nokia Oy:n käytännöstä poikkeavia palkka- ja                  ryhtyä estääkseen niiden muodostumisen
1394: sosiaalietuuksia, kuten sairausajan palkan karens-            sekä turvatakseen Telenokia Oy:n henki-
1395: sittomuus ym. Telenokian henkilöstön keskuu-                  löstön etuuksien säilymisen?
1396: 
1397:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1987
1398: 
1399:                                           Tuula Paavilainen
1400: 
1401: 
1402: 
1403: 
1404: 270980T
1405: 2                                       1987 vp. -- ~ n:o 256
1406: 
1407: 
1408: 
1409: 
1410:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1411: 
1412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           giaan. Koska yhtiön teknologian muutosvaihe oli
1413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tiedossa Televa Oy:n osake-enemmistön siirtyessä
1414: olette 24 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-           vuonna 1981 Oy Nokia Ab:lle, kirjattiin valtion
1415: jeenne n:o 892 ohella toimittanut valtioneuvos-          ja Oy Nokia Ab:n Telenokia Oy:tä koskevaan
1416: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        osakassopimukseen aikanaan tavoite työllisyysta-
1417: edustaja Tuula Paavilaisen näin kuuluvasta kirjal-       son ylläpitämisestä. Valtion myydessä nyt vähem-
1418: lisesta kysymyksestä n:o 256:                            mistöosuuden Telenokia Oy:stä Oy Nokia
1419:                                                          Ab:lle, on Telenokia Oy:n tilanne erilainen.
1420:           Onko Hallitus tietoinen Telenokia
1421:                                                          Yhtiö on voimakkaassa kasvuvaiheessa eikä työlli-
1422:        Oy:n osakekauppaan liittyvistä mahdolli-          syysongelmia ole kauppa- ja teollisuusministeriön
1423:        sista alue- ja työllisyyspoliittisista seuraa-
1424:                                                          saaman tiedon mukaan näköpiirissä. Pitemmällä
1425:        muksista, ja
1426:                                                          tähtäyksellä yhtiön työllisyystilanne riippuu luon-
1427:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           nollisesti lähinnä liiketoimintojen kehittymisestä
1428:        ryhtyä estääkseen niiden muodostumisen            ja alan markkinoista yleensäkin. Telenokia Oy:n
1429:        sekä turvatakseen Telenokia Oy:n henki-
1430:                                                          osakekaupalla ei ole myöskään vaikutusta yhtiön
1431:        löstön etuuksien säilymisen?
1432:                                                          henkilöstön työsuhteisiin eikä olemassa oleviin
1433:                                                          etuihin.
1434:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
1435: seuraavaa:                                                  Oy Nokia Ab ei voi tehdä sitoumusta Teleno-
1436:    Telenokia Oy on Oy Nokia Ab:n tytäryhtiönä            kia Oy:n työllisyystason ja henkilöstön etuuksien
1437: kokenut voimakkaita muutoksia, muun muassa               pysyvästä säilyttämisestä. Tällaiset sitoumukset
1438: siirtymisen keskustekniikassa uuteen, aikaisem-          eivät ole tavanomaisia edes yhtiöiden osake-
1439: paa vähemmän työvoimaa edellyttävään teknolo-            enemmistökaupoissa.
1440: 
1441:     Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1987
1442: 
1443:                                                         Kauppa- p teollisuusministeri likka Suominen
1444:                                       1987 vp. -- NJ( n:o 256                                           3
1445: 
1446: 
1447: 
1448: 
1449:                                Tili Riksdagens Herr Talman
1450: 
1451:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            nomgick ett skede med teknologiska förändringar
1452: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         då aktiemajoriteten i Televa Oy år 1981 övergick
1453: 892 av den 24 september 1987 tili vederbörande         tili Oy Nokia Ab, skrevs som mål i det delägarav-
1454: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     tal som staten och Oy Nokia Ab ingick om
1455: av riksdagsman Tuula Paavilainen undertecknade         Telenokia Oy att sysselsättningsnivån skulie bibe-
1456: spörsmål nr 256:                                       hållas. Då staten nu säljer minoritetsandelen i
1457:                                                        Telenokia Oy tili Oy Nokia Ab är situationen i
1458:           Är Regeringen medveten om de even-           Telenokia Oy en annan. Bolaget växer starkt, och
1459:        tuelia regional- och sysselsättningspolitis-    enligt de uppgifter handels- och industriministe-
1460:        ka följderna av affären med Telenokias          riet har fått finns det inga problem i fråga om
1461:        aktier, och                                     sysselsättningen i sikte. På längre sikt beror
1462:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        bolagets sysselsättningsläge naturligtvis främst på
1463:        för att förhindra att dylika följder uppstår    hur affärsverksamheten utvecklas och på bran-
1464:        samt för att garantera att Telenokias           schens marknad i allmänhet. Affären med Tele-
1465:        personai får behålia sina förmåner?             nokias aktier inverkar inte på arbetsförhåliandena
1466:                                                        och inte heller på de förmåner bolagets personai
1467:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        har.
1468: anföra följande:
1469:    Telenokia Oy har som dotterbolag tili Oy               Oy Nokia Ab kan ime förbinda sig att kons-
1470: Nokia Ab genomgått stora förändringar, bl.a. i         tant bevara sysselsättningsnivån och personalens
1471: fråga om centraltekniken en övergång tili ny           förmåner vid Telenokia Oy. Dylika förbindelser
1472: teknologi, som kräver mindre arbetskraft än den        är inte vanliga ens vid affärer som gälier aktiema-
1473: tidigare. Eftersom det var känt att bolaget ge-        joriteten i bolag.
1474: 
1475:      Helsingfors den 27 oktober 1987
1476: 
1477:                                                       Handels- och industriminister likka Suominen
1478:                                                 1987 vp.
1479: 
1480: Kirjallinen kysymys n:o 257
1481: 
1482: 
1483: 
1484: 
1485:                                    Pulliainen: Sadekesän vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden
1486:                                       turveurakoitsijoiden taloudellisesta tukemisesta
1487: 
1488: 
1489:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1490: 
1491:    Kulunut kesä 1987 oli maataloudelle tunne-            Taloudellisen avun keinoina voisivat olla kor-
1492: tusti katokesä, mutta tämä sateinen kesä koitui       kotuki, liikevaihtoveron palauttaminen alle kol-
1493: ongelmalliseksi myös turveurakaitsijoille. Heidän     me vuotta vanhalle koneelle ja veroennakoiden
1494: ansionsa putosivat tästä syystä n. 40 % edelliseen    maksamisessa/ palauttamisessa tapahtuvat järjes-
1495: vuoteen verrattuna. Useimmilla urakoitsijoilla        telyt.
1496: (80 %:lla) on vain yksi kone, joten heidän koh-
1497:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1498: dallaan on kysymys todella vakavasta tilanteesta.
1499: Jopa neljä kymmenestä koneurakoitsijasta harkit-      tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1500:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1501: see alasta luopumista. Jos näin tapahtuu, tästä
1502:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1503: kärsii koko turvetoimiala.
1504:    Turveurakoitsijat tarvitsevat tässä luonnonolo-               Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
1505: jen synnyttämässä tilanteessa apua siinä missä sitä            miin sadekesän 1987 vuoksi taloudellisiin
1506: tarvitsevat kadosta kärsimään joutuneet maanvil-               vaikeuksiin joutuneiden turveurakoitsijoi-
1507: jelijät.                                                       den taloudelliseksi tukemiseksi?
1508: 
1509:      Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1987
1510: 
1511:                                             Erkki Pulliainen
1512: 
1513: 
1514: 
1515: 
1516: 270994]
1517: 2                                       1987 vp. -- KJ( n:o 257
1518: 
1519: 
1520: 
1521: 
1522:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1523: 
1524:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           lain (848/80) säännösten mukaan tavaroiden val-
1525: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           mistustoimintaa harjoittava verovelvollinen saa
1526: olette 25 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-          vähentää 80 prosenttia välittömästi tässä toimin-
1527: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        nassa pääasiallisesti käytettäväksi hankkimiensa
1528: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         koneiden, laitteiden ja työkalujen sekä niiden
1529: Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    osien samoin kuin niiden hankinnan yhteydessä
1530: myksestä n:o 257:                                       suoritettavien verollisten asennustöiden ostohin-
1531:                                                         noista.
1532:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
1533:         miin sadekesän 1987 vuoksi taloudellisiin          Turpeen valmistustoimintaa harjoittavilla tur-
1534:         vaikeuksiin joutuneiden turveurakoitsijoi-      veurakoitsijoilla on näin ollen mahdollisuus eli-
1535:         den taloudelliseksi tukemiseksi?                minoida toiminnassa käyttämiensä koneiden ja
1536:                                                         laitteiden ostohintaa rasittava liikevaihtovero em.
1537:                                                         tavalla. Vähennysoikeuden edellytyksenä on, että
1538:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        laite on alun perin hankittu turpeen valmistus-
1539: ti seuraavaa:
1540:                                                         toimintaa varten. Jos kone on hankittu esimer-
1541:    Liikevaihtoverolain (532/63) 1 §:n mukaan ve-        kiksi maatalouden tai verotuksen ulkopuolelle
1542: roa on suoritettava mm. liiketoiminnan muodos-          jäävän kuljetus- tms. toiminnan harjoittamista
1543: sa tapahtuvasta tavaran myynnistä ja tavaran            varten tai jos konetta pääasiallisesti käytetään
1544: valmistustyöstä. Turveurakoitsijat ovat siten peri-     muussa kuin varsinaisessa turpeen valmistustoi-
1545: aatteessa verovelvollisia harjoittamastaan turpeen      minnassa, ei vähennysoikeutta ole.
1546: valmistustyöstä. Kun polttoturpeen myynti ja               Turpeen valmistusta harjoittava turveurakoitsi-
1547: valmistus on liikevaihtoverolain säännösten mu-         ja voidaan merkitä taannehtivasti verovelvollisek-
1548: kaan verotonta, merkitsee turveurakoitsijoiden          si ja hän voi siten tehdä kone- ja laiteinvestointi-
1549: verovelvollisuus lähinnä mahdollisuutta ostovä-         vähennykset edellytykset täyttävistä kolmen edel-
1550: hennysmenettelyn avulla eliminoida liiketoimin-         lisen vuoden aikana hankituista laitteista. Vakiin-
1551: taa varten hankittuja tavaroita rasittava liikevaih-    tuneen oikeus- ja verotuskäytännön mukaan sel-
1552: tovero lain sallimassa laajuudessa. Vain liikevaih-     lainen turveurakoitsija, jolla ei ole liiketoimipaik-
1553: toverovelvollisilla on ostovähennysoikeus.              kaa eikä apulaista, ei voi päästä verovelvolliseksi
1554:    Liikevaihtoverolain 8 §:n 1 momentin mukaan          takautuvasti. Vähennykset voidaan tällöin tehdä
1555: elinkeinon harjoittamista liiketoimipaikkaa pitä-       vain hakemuksen jälkeiseltä ajalta tehdyistä han-
1556: mättä ja käyttämättä muita kuin po. lainkohdas-         kinnoista.
1557: sa lueteltuja apulaisia ei pidetä laissa tarkoitettu-
1558: na liiketoimintana, ellei sitä harjoiteta yhtiömuo-        Turveurakoitsijoilla on mahdollisuus saada os-
1559: dossa. Jos turveurakoitsija harjoittaa toimintaansa     tovähennysmenettelyn avulla kone- ja laitehan-
1560: liiketoimipaikkaa pitämättä ja apulaisia käyttä-        kintojen yhteydessä maksettu liikevaihtovero osit-
1561: mättä, hän ei ole verovelvollinen. Tällaiselle          tain takaisin samojen perusteiden mukaan kuin
1562: elinkeinonharjoittajalle on kuitenkin liikevaihto-      muillakin liikevaihtoverovelvollisilla. Kausiluon-
1563: verolain mukaan varattu mahdollisuus hakemuk-           teisen työn erityisriskitekijöitä ei voida ottaa
1564: sesta päästä verovelvolliseksi.                         erikseen huomioon.
1565:    Verovelvollisen ostovähennysoikeus koskee               Ennakkoperintälain (418 159) 46 §: n mukaan
1566: pääsääntöisesti vain myyntitarkoitukseen hankit-        verojohtajan on määrättävä ennakkovero uudel-
1567: tuja tavaroita. Työkalut, koneet, laitteet ja nii-      leen, jos on ilmeistä, että se on määrätty lopulli-
1568: den varaosat on suljettu myyntitarkoituskäsitteen       sessa verotuksessa perittäviä veroja suuremmaksi.
1569: ulkopuolelle. Eräät tällaiset hankinnat on kuiten-      Jos kulunut sadekesä on aiheuttanut liike- tai
1570: kin poikkeuslailla säädetty osittain vähennyskel-       ammattitoiminnan olennaista supistumista, en-
1571: poisiksi. Eräitä tuotannollisia investointeja koske-    nakkoa voidaan alentaa, kunhan vaatimus esite-
1572: vista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun       tään ennen verovuoden loppua.
1573:                                        1987 vp. -      KK n:o 257                                        3
1574: 
1575:    Ennakon alentamisen edellytyksinä on, että          tehdä myöhemminkin, aina siihen saakka kunnes
1576: sen määrää olisi alennettava vähintään 10 prosen-      verotus kuluvalta vuodelta on toimitettu eli loka-
1577: tilla ja ainakin 100 markalla.                         kuun 1988 loppuun mennessä.
1578:    Selvitys ennakon alentamisen syistä on verovel-        Turvetuotantoa koskevat rahoitusmahdollisuu-
1579: vollisen esitettävä esimerkiksi välitilinpäätöksellä   det ovat varsin monipuoliset. Sekä maatilahalli-
1580: tai loppuvuoden talousarvion laskelmin. Pelkkä         tuksen että kauppa- ja teollisuusministeriön myö-
1581: maininta sateisen kesän vaikutuksista ei riitä         tävaikutuksella on mahdollista saada erilaisia
1582: osoittamaan, että turveurakoitsijan ennakkovero        avustuksia, lainoja tai korkotukilainoja. Niitä
1583: on liian suuri.                                        kaikkia tulee kuitenkin hakea ennen turvetuotan-
1584:     Alennettu ennakko pannaan maksuun siten,           toon liittyvän investoinnin tekemistä. Sääolosuh-
1585: että jäljelle jäävästä ennakon määrästä vähenne-       teiden aiheuttamiin ongelmiin niitä ei voida
1586: tään verovelvollisen maksama määrä ja jäännös          käyttää.
1587: määrätään suoritettavaksi kuukausittain yhtä suu-         Hallitus seuraa tilannetta turvetuotantoalalla ja
1588: rina erinä vuoden loppuun mennessä. Jos ennak-         odottaa, että se käynnistää myös keskinäiset neu-
1589: koa sen alentamisen jälkeen todetaan jo makse-         vottelunsa alan ongelmista. Kun verotuksessa ei
1590: tun liikaa, tarpeeton määrä palautetaan verovel-       voida ottaa yhden yrittäjäryhmän vaikeuksia erik-
1591: volliselle välittömästi.                               seen huomioon verovelvollisten tasapuolisen koh-
1592:     Ennakkovero voidaan myös kokonaan poistaa,         telun periaatetta loukkaamatta, on turvetuotan-
1593: jos siihen on perusteita ja verovelvollinen esittää    non kannattavuuteen ja suoruisaan työllisyyskehi-
1594: tarvittavan selvityksen. Tällöin vaatimus voidaan      tykseen pyrittävä vaikuttamaan muin keinoin.
1595: 
1596:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1987
1597: 
1598:                                                                               Ministeri Ulla Puolanne
1599: 4                                     1987 vp. -- ~ n:o 257
1600: 
1601: 
1602: 
1603: 
1604:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
1605: 
1606:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          om temporära avvikelser från lagen angående
1607: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        omsättningsskatt i fråga om vissa produktiva
1608: den 25 september 1987 tili vederbörande med-          investeringar (848/80) får en skattskyldig, som
1609: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    bedriver varutillverkning, direkt avdra 80 procent
1610: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade            av inköpspriserna för maskiner, anläggningar och
1611: spörsmål nr 2 57:                                     arbetsredskap samt delar tili dem, vilka i huvud-
1612:                                                       sak skall användas direkt vid denna verksamhet,
1613:          Ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-         samt likaså för beskattningsbara monteringsarbe-
1614:        der för att ekonomiskt stöda sådana torv-      ten, som utförs i samband med anskaffningen.
1615:        entreprenörer som på grund av den reg-            De torventreprenörer som bedriver torvtillverk-
1616:        niga sommaren 1987 råkat i ekonomiska          ning har sålunda möjlighet att på ovan nämnda
1617:        svårigheter?                                   sätt eliminera den omsättningsskatt som belastar
1618:                                                       inköpspriset för maskiner och anläggningar, vilka
1619:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       de använder i verksamheten. Förutsättningen för
1620: anföra följande:                                      avdragsrätt är att anläggningen ursprungligen har
1621:    Enligt 1 § i lagen om omsättningsskatt (53 2 1     anskaffats för tillverkningsändamål. Om maski-
1622: 63) skall tili staten betalas skatt bl. a. på sådan   nen har anskaffats t.ex. för bedrivande av lant-
1623: försäljning och sådant förfärdigande av vara som      bruk eller av sådan transport- eller annan dylik
1624: sker i form av rörelse. Torventreprenörerna är        verksamhet som inte berörs av beskattningen
1625: sålunda i princip skattskyldiga för den torvtill-     eller om maskinen i huvudsak används vid annan
1626: verkning de bedriver. Eftersom försäljningen och      tillverkning än egentlig torvtillverkning, har den
1627: tillverkningen av bränntorv i enlighet med stad-      skattskylidge inte någon avdragsrätt.
1628: gandena i lagen om omsättningsskatt är skattefri,        En torventreprenör, som bedriver torvtillverk-
1629: innebär torventreprenörernas skattskyldighet när-     ning, kan retroaktivt antecknas som skattskyldig
1630: mast möjligheten att med hjälp av ett inköpsav-       och kan sålunda göra avdrag för sådana investe-
1631: dragsförfarande och i den omfattning lagen till-      ringar i maskiner och anläggningar som uppfyller
1632: åter eliminera den omsättningsskatt som belastar      förutsättningarna och har anskaffats under de tre
1633: varor, vilka anskaffats för affärsverksamhet. En-     föregående åren. I enlighet med vedertagen rätts-
1634: dast omsättningsskattskyldiga har rätt tili inköps-   och beskattningspraxis kan en sådan torventre-
1635: avdrag.                                               prenör som varken har driftsställe eller biträde
1636:    Enligt 8 § 1 mom. i lagen om omsättnings-          inte tillåtas bli retroaktivt skattskyldig. Avdragen
1637: skatt anses drivande av näring utan driftsställe      kan härvid göras endast för anskaffningar som
1638: och utan andra biträden än dem som räknas upp         härrör från tiden efter ansökan.
1639: i lagrummet inte som i denna lag avsedd rörelse,         Torventreprenörerna har med hjälp av inköps-
1640: om den inte bedrivs i bolagsform. Om torvent-         avdragsförfarande möjlighet att delvis få tillbaka
1641: reprenören bedriver sin verksamhet utan drifts-       omsättningsskatt, som betalats i samband med
1642: ställe och biträden, är han inte skattskyldig. En     maskin- och anläggningsanskaffningar, enligt
1643: sådan näringsidkare har dock enligt lagen om          samma grunder som övriga omsättningsskattskyl-
1644: omsättningsskatt beretts möjlighet att på ansö-       diga. De speciella riskfaktorerna vid säsongbeto-
1645: kan bli skattskyldig.                                 nat arbete kan inte särskilt beaktas.
1646:    Den skattskyldiges avdragsrätt för inköp gäller       Enligt 46 § i lagen om förskottsuppbörd (418/
1647: i regel endast varor som anskaffats i försäljnings-   59) skall skattedirektören ånyo fastställa
1648: syfte. Arbetsredskap, maskiner, anläggningar          förskottsskatten, om det är uppenbart, att den
1649: samt reservdelar tili dem har uteslutits ur begrep-   fastställts tili ett större belopp än de skatter som
1650: pet försäljningssyfte. Vissa dylika anskaffningar     indrivs vid den slutliga beskattningen. Om den
1651: har dock genom stadganden i undantagslag del-         gångna regniga sommaren har föranlett en vä-
1652: vis gjorts avdragsgilla. Enligt stadgandena i lagen   sentlig nedskärning av affärs- eller yrkesverksam-
1653:                                         1987 vp. -      KK n:o 257                                       5
1654: 
1655: heten, kan förskottsskatten sänkas, förutsatt att       nödig utredning. Härvid kan yrkande i saken
1656: yrkande därom framställs före utgången av skatt-        göras även senare åtminstone fram tili den tid-
1657: eåret.                                                  punkt då beskattningen för innevarande år har
1658:    Förutsättningarna för nedsatt förskottsskatt är      verkställts, dvs. före utgången av oktober 1988.
1659: att dess belopp borde nedsättas med minst 10
1660: procent och åtminstone med 100 mark.                       Möjligheterna att finansiera torvproduktion är
1661:                                                         synnerligen mångsidiga. Genom bistånd av såväl
1662:    Den skattskyldige skall förete en utredning
1663:                                                         jordbruksstyrelsen som handels- och industri-
1664: över orsakerna tili en sänkning av förskottsskatten
1665:                                                         ministeriet är det möjligt att erhålla olika under-
1666: t.ex. med hjälp av mellanbokslut eller med              stöd, lån eller räntestödslån. Alla dessa bör dock
1667: kalkyler för budgeten över slutet av året. Att          ansökas innan investeringar i samband med torv-
1668: enbart nämna verkningarna av den regniga som-           produktion görs. Problem som föranletts av vä-
1669: maren räcker inte tili för att visa att torventrepre-   derleksförhållanden kan inte användas som motiv
1670: nörens förskottsskatt är för stor.                      vid ansökan om lån.
1671:    Det nedsatta förskottet debiteras genom att
1672: från det återstående förskottsbeloppet avdras det          Regeringen följer situationen inom torvpro-
1673: belopp som den skattskyldige skall betala och det       duktionen och väntar att man inom torvproduk-
1674: föreskrivs att resten skall betalas månatligen i lika   tionsbranschen inleder förhandlingar om pro-
1675: stora rater före årets utgång. Om det efter             blemen inom densamma. Eftersom man vid
1676: sänkningen av förskottsskatten kan konstateras          beskattningen inte särskilt kan beakta svårighe-
1677: att det har betalats för mycket förskottsskatt,         terna för en enda företagargrupp utan att kränka
1678: återbetalas det belopp som inte behövs omedel-          principen om en opartisk behandling av de
1679: bart tili den skattskyldige.                            skattskyldiga, måste torvproduktionens lönsam-
1680:    Förskottsskatten kan även helt avlyftas, om det      het och en gynnsam sysselsättningsutveckling
1681: är motiverat och om den skattskyldige företer en        såvitt möjligt påverkas med andra medel.
1682: 
1683:      Helsingfors den 28 oktober 1987
1684: 
1685:                                                                                Minister Ulla Puolanne
1686:                                                  1987 vp.
1687: 
1688: Kirjallinen kysymys n:o 258
1689: 
1690: 
1691: 
1692: 
1693:                                    Mäkipää: Maatilatalouden vyöhykejaon muuttamisesta Viljakkalan
1694:                                      kunnan osalta
1695: 
1696: 
1697:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1698: 
1699:    Maatilatalous on yhä edelleen Viljakkalan kun-      puolelle kokonaisuudessaan. Maidon ja lihan
1700: nan merkittävin työllistäjä, mutta tuotannon           tuotantoavustusten tukialueen eteläraja kulkee
1701: taantuminen, viljelijäväestön ikääntyminen ja          kuitenkin Viljakkalan kunnan rajaa sivuten.
1702: toiminnan kehittymättömyys ovat oleellisesti hei-      Myös maatilalain mukainen vyöhykejako on sa-
1703: kentäneet alkutuotannon merkitystä kuntalaisten        malla Viljakkalalle epäedullinen: Viljakkala kuu-
1704: toimeentulon turvaajana ja mm. kunnan verotu-          luu IV vyöhykkeeseen, mutta neljännen vyöhyk-
1705: lojen lähteenä sekä kunnan haja-asutusalueitten        keen eteläraja sivuaa Viljakkalan kunnan rajaa.
1706: väestön petusasutuksen säilyttäjänä. Alkutuotan-           Edellä mainittujen vyöhykejakojen mukainen
1707: non taloudellista merkitystä paikkakunnalla vä-        "rajankiro" on m,arkkamääräisesti arvioituna n.
1708: hentää myös se, että aikaisempaa suurempi osa          500 000 markkaa vuodessa (maitoa 3,1 milj.
1709: metsätuloista ohjautuu kunnan ulkopuolella asu-        litraa x 6 penniä = 186 000 mk, naudanlihaa
1710: vien metsätilan omistajien käyttöön. Viljakkalan       92 000 kg x 1,45 mk = 133 000 mk, ja lisäksi
1711: maataloustuotannon määrää voidaan kuvata seu-          maatilalain mukaiset korkotuet ja mahdolliset
1712: raavm numeroin:                                        avustukset).
1713:                                                            Maatilalain mukaisella IV vyöhykkeellä valtion
1714:                                                        tuki ohjautuu pääosin korkotukena, kun III vyö-
1715: Vuodet                     1983   1984   1985   1986
1716:                                                        hykkeellä valtion oma rahoitusosuus on suurempi
1717: Maitoa (milj. litraa)       3,5    3,4    3,2    3,1   samaten kuin korkotuen prosenttimäärät. Kol-
1718: Maidon tuottajia (luku-                                mannella vyöhykkeellä voidaan myös myöntää
1719: määrä) .................   116    108    108      97   tiettyjä avustuksia tuotantotoiminnan kehittämi-
1720: Naudanliha (1 000 kg)      103    114    108      92   seksi.
1721:                                                            Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
1722:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1723:   Viljakkalassa maatilatalouden erikoistuminen
1724:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1725: on vielä kovin vähäistä, esim. sianlihan, kanan-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1726: munien, puutarhatuotteiden jne. tuotantomäärät
1727: ovat vaatimattomat. Luonnonolosuhteiltaan ja                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1728: maastoltaan, maaperäitään Viljakkala on sopivaa               ryhtyä Viljakkalan kunnan saamiseksi
1729: maidontuotantoaluetta. Viljakkala kuuluu kui-                 maidon ja lihan tuotantoavustusten pii-
1730: tenkin tällä hetkellä maidon tuotantoavustusten               riin sekä maatilalain mukaisesta IV vyö-
1731: ja lihan tuotantoavustusten tukialueiden ulko-                hykkeestä III vyöhykkeeseen?
1732: 
1733:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1987
1734: 
1735:                                                 Lea Mäkipää
1736: 
1737: 
1738: 
1739: 
1740: 2709795
1741: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 258
1742: 
1743: 
1744: 
1745: 
1746:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1747: 
1748:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tukivyöhykkeiden jatkuvaa seurantaa ja uudel-
1749: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           leenjärjestelyä. Hintapoliittisen tuen perusteista
1750: olette 25 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-          sekä tukialueiden muuttamistarpeista ja -edelly-
1751: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        tyksistä päätetään vuosittain maataloustuloratkai-
1752: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         sun yhteydessä. Kun aluerajat joudutaan pää-
1753: Lea Mäkipään näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        sääntöisesti vahvistamaan kuntarajojen mukaises-
1754: myksestä n:o 258:                                       ti, aiheutuu tästä nimenomaan rajakunnissa epä-
1755:                                                         kohtia. Viljakkalan kunnan saarnat aluepoliittiset
1756:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         edut ovat vähäisiä moniin naapurikuntiin verrat-
1757:         ryhtyä Viljakkalan kunnan saamiseksi            tuna; esimerkkinä tästä on mm. lihan- ja mai-
1758:         maidon ja lihan tuotantoavustusten pii-         dontuotantoavustusalueen ulkopuolelle kuulumi-
1759:         riin sekä maatilalain mukaisesta IV vyö-        nen.
1760:         hykkeestä III vyöhykkeeseen?                       Näiden rajakuntien epäkohtien korjaaminen
1761:                                                         edellyttää tilanteen jatkuvaa seuraamista. Vaikka
1762:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        aluerajojen tarkistukset pääasiallisesti tehdään
1763: ti seuraavaa:                                           maataloustuloratkaisun yhteydessä, on yksittäis-
1764:    Maatalouden hintapoliittisen tuen jako perus-        ten rajakuntien osalta oltava valmiuksia muuna-
1765: tuu valtioneuvoston vahvistamiin aluejakoihin.          kio ajankohtana tehdä muutoksia aluerajoihin,
1766: Aluejaot on muodostettu ja niillä maksettava            silloin kun selviä epäkohtia havaitaan.
1767: aluetuki porrastettu siten, että alueellisista ja          Maatilalain mukaiset neljä alueellista vyöhy-
1768: muista tuotanto-olosuhteiden eroista aiheutuvat         kettä ovat olleet voimassa lähes sellaisenaan koko
1769: tuloerot mahdollisimman hyvin tasoittuvat.              maatilalain voimassaoloajan eli 1. 3.1977 lähtien.
1770: Aluerajat joudutaan pääsääntöisesti vahvistamaan        Maa- ja metsätalousministeriö tulee vuoden 1988
1771: kuntarajojen mukaisesti, koska aluetukea ei käy-        loppuun mennessä laatimaan esityksen maatila-
1772: tännössä voida porrastaa tilakohtaisten edellytys-      lain kokonaisuudistukseksi. Kun maatilalain
1773: ten mukaan. Valtaosa aluetuesta on kohdistettu          suunniteltuun kokonaisuudistukseen ryhdytään,
1774: ja kohdistuu edelleenkin lypsykarjatalouteen. Pe-       tullaan siinä yhteydessä selvittämään vyöhykera-
1775: rusteena on tämän tuotantosuunnan keskeinen             jojen tarkistamistarve muuttuneita olosuhteita
1776: asema kehitysalueilla ja suuri työllistävä vaikutus.    vastaavaksi. Samoin tullaan selvittämään myös
1777: Lisättäessä tukea naudanlihan tuotannolle halut-        vyöhykejaon uusimistarve ottaen huomioon kyt-
1778: tiin jo 1960-luvulla tarjota vaihtoehto maidon-         kennät yleiseen aluepoliittiseen aluejakoon. Hal-
1779: tuotannolle.                                            lituksen käsityksen mukaan maatilalain mukaisen
1780:    Tukijärjestelmissä ja myös itse maataloudessa        vyöhykejaon laajempi muuttaminen tulee tehdä
1781: tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset edellyttävät        kyseisen valmistelutyön jälkeen.
1782: 
1783:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1987
1784: 
1785:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
1786:                                       1987 vp. -     KK n:o 258                                        3
1787: 
1788: 
1789: 
1790: 
1791:                                Till Riksdagens Herr Talman
1792: 
1793:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          omorganiseras. Det fattas årligen beslut om
1794: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        grunderna för det prispolitiska stödet samt om
1795: den 25 september 1987 tili vederbörande med-          ändringsbehoven och -förutsättningarna hos un-
1796: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    derstödsområdena i samband med inkomst-
1797: riksdagsledamot Lea Mäkipää undertecknade             uppgörelsen för lantbruket. Då man i regel är
1798: spörsmål nr 258:                                      tvungen att fastställa gränserna för områdena i
1799:                                                       enlighet med kommungränserna föranleder detta
1800:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       missförhållanden uttryckligen i gränskommuner-
1801:        för att Viljakkala kommun skall omfattas       na. De regionalpolitiska förmåner som Viljakkala
1802:        av produktionsunderstödet för mjölk och        kommun erhåller är små jämfört med många
1803:        kött samt överföras från IV zonen tili III     grannkommuners; ett exempel på detta är bl.a.
1804:        zonen enligt lagen om gårdsbruksen-            att kommunen inte hör tili produktionsstödsom-
1805:        heter?                                         rådet för mjölk och kött.
1806:                                                          Korrigeringen av missförhållandena i dessa
1807:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      gränskommuner förutsätter att man kontinuerligt
1808: anföra följande:                                      följer med situationen. Fastän justeringarna av
1809:    Fördelningen av det prispolitiska stödet tili      gränserna för områdena i regel görs i samband
1810: lantbruket grundar sig på den områdesindelning        med inkomstuppgörelsen för lantbruket måste
1811: som statsrådet fastställt. Områdesindelningen har     det beträffande de enskilda gränskommunerna
1812: bildats och det regionala stöd som betalas på de      finnas beredskap att ändra gränserna för område-
1813: olika områdena har graderats så att de in-            na också vid andra tidpunkter, då det observeras
1814: komstskillnader som föranleds av regionala och        tydliga missförhållanden.
1815: andra skillnader i produktionsförhållandena ut-          De fyra regionala zonerna enligt lagen om
1816: jämnas så väl som möjligt. Man är i regel             gårdsbruksenheter har varit i kraft så gott som
1817: tvungen att fastställa gränserna for områdena i       oförändrade hela den tid lagen om gårdsbruksen-
1818: enlighet med kommungränserna eftersom det             heter har varit i kraft, dvs. sedan 1.3.1977. Jord-
1819: regionala stödet i praktiken inte kan graderas        och skogsbruksministeriet kommer tili utgången
1820: enligt de olika lägenheternas forutsättningar.        av år 1988 att göra upp en proposition tili
1821: Den största delen av det regionala stödet har         totalreform av lagen om gårdsbruksenheter. Då
1822: inriktats på och inriktas forrfarande på mjölk-       den planerade totalreformen av lagen om gårds-
1823: boskapshushållningen. Orsaken är denna pro-           bruksenheter påbörjas kommer man i detta sam-
1824: duktionsinriktnings centrala ställning inom ut-       manhang att utreda behovet att justera zongrän-
1825: vecklingsområdena och dess sysselsättande in-         serna så att de motsvarar de förändrade förhållan-
1826: verkan. Då stödet för produktioneo av nötkött         dena. Likaså kommer också behovet av att förnya
1827: ökades ville man redan under 1960-talet erbjuda       zonindelningen att utredas med beaktande av
1828: ett alternativ för mjölkproduktionen.                 kopplingarna tili den allmänna regionalpolitiska
1829:    Förändringarna i understödssystemen och ock-       områdesindelningen. Enligt regeringens uppfatt-
1830: så de förändringar som har skett och sker inom        ning bör mera omfattande ändringar i zonindel-
1831: själva lantbruket förutsätter att understödszoner-    ningen enligt lagen om gårdsbruksenheter göras
1832: na kontinuerligt ägnas uppmärksamhet och              efter ifrågavarande beredningsarbete.
1833: 
1834:      Helsingfors den 27 oktober 1987
1835: 
1836:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
1837:                                                   1987 vp.
1838: 
1839: Kirjallinen kysymys n:o 259
1840: 
1841: 
1842: 
1843: 
1844:                                    Jouppila ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämisestä
1845: 
1846: 
1847:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1848: 
1849:     Lastentarhanopettajakoulutuksen          nykyisen       Kahtiajakoista koulutuksen yhtäläistä hallin-
1850: opetussuunnitelman pohjana on komiteanmie-               nollista sijoittumista puoltaa opetussuunnitel-
1851: tintö 1981: 13 (Päivähoidon henkilöstön opetus-         mien yhteinen suunnittelupohja ja jatkuva yhtei-
1852: suunnitelmatoimikunnan mietintö).                       nen kehittelytyö (esim. Lastentarhanopettajakou-
1853:    Koulutusjärjestelyjen pohjana pidetään myös          lutuksen opetussuunnitelman kehittämissemi-
1854: valtioneuvoston periaatepäätöksessä 1.2.1979 esi-       naari 2.-6.11.1987 Heinolan kurssikeskuksessa.)
1855: tettyä mainintaa siitä, että lastentarhanopettaja-          Kansainvälisesti tarkastellen on useita ratkaisu-
1856: koulutusta kehitetään ja selvitetään erikseen           malleja lastentarhanopettajakoulutuksen sijoitta-
1857: mahdollisuudet koulutuksen laajentamiseen ja            misesta muun opettajankoulutuksen yhteyteen.
1858: muuhun opettajankoulutukseen rinnastamiseen.            Näin on asianlaita mm. molemmissa naapuri-
1859: Lastentarhanopettajille järjestetään periaatepää-       maissamme Ruotsissa ja Neuvostoliitossa.
1860: töksen mukaan mahdollisuus edetä korkeakou-                 Lastentarhanopettajakoulutuksen         nykyisen
1861: luissa kasvatustieteellisen koulutusalan perus-         opetussuunnitelman pohjana ovat 1970-luvulla
1862: tutkintoon.                                             käynnistetyn yleisen tutkinnonuudistuksen peri-
1863:     Lastentarhanopettajakoulutus tapahtuu nykyi-        aatteet, jotka tulisi viedä loppuun myös lasten-
1864: sin joko viidessä v. 1977 valtiollistetussa lasten-     tarhanopettajakoulutuksen osalta ja vakiinnuttaa
1865: tarhanopettajaopistossa (Helsinki, Jyväskylä, Ou-       koulutus korkeakouluihin muun opettajankoulu-
1866: lu, Tampere, Pietarsaari) tai yliopistojen väliai-      tuksen yhteyteen. Tämä on tärkeää myös opiske-
1867: kaisissa lastentarhanopettajakoulutuksissa, joita       lijoiden opiskelumotivaation säilyttämisen kan-
1868: on kuusi Ooensuu, Jyväskylä, Kajaani, Rauma,            nalta. Nykyinen epävarma, kaksijakoinen tilanne
1869: Savonlinna, Turku).                                     on ollut omiaan aiheuttamaan jopa opintojen
1870:     Valtakunnallisesti tarkasteltuna lastentarhan-      keskeyttämistä ja siirtymistä muille aloille.
1871: opettajakoulutuksen tilanne on jo 1970-luvun               Jos lastentarhanopettajakoulutus madalletaan
1872: alkupuolelta lähtien jatkunut päätöksenteon kan-        ns. keskiasteen opistotasoiseksi koulutukseksi, se
1873:  nalta lyhytjänteisenä ja voimavaroja hajottavana.      merkitsee selvää alenemista nykyisin toteutetusta
1874: Epävarmuus ei voi olla vaikuttamatta koulutuk-          koulutustasosta.
1875: sen sisäiseen kehittämiseen.                               Päivähoidon nykyisenä tavoitteena on laadulli-
1876:     Lastentarhanopettajien koulutustasoratkaisut        sen tason kehittäminen. On myös selkeästi tutki-
1877:  tulisi saada pikaisesti selkeästi ratkaistuksi. Kou-   muksin osoitettu, että lapsen tulevan kehityksen
1878:  lutus perustuu nykyisellään ylioppilastutkintoon       kannalta ensimmäisten elinvuosien merkitys on
1879:  tai muutoin hankittuun vastaavaan tietotasoon.         ratkaisevan tärkeä. Silloin tarvitaan korkeatasois-
1880:  Koulutus tulisi jatkossakin säilyttää ylioppilas-      ta, taitavaan pedagogiseen kasvatuksen ohjaami-
1881:  pohjaisena ja liittää muun opettajankoulutuksen        seen kykenevää henkilökuntaa. Näin päivähoito
1882:  yhteyteen kokonaisuudessaan.                           toteuttaa myös ennalta ehkäisevää tehtäväänsä.
1883:     Perusteluina edellä mainitulle voidaan esittää         Yhteiskunnan kannalta mielekkäämpää on
1884:  seuraavia näkökohtia:                                  taata päivähoidon korkeatasaisuus kuin perustaa
1885:     Lastentarhanopettajakoulutuksen hyvästä ni-         myöhemmin esim. lasten ja nuorten psykiatrisia
1886:  veltymisestä muuhun opettajankoulutukseen on           hoitopaikkoja. Ennaltaehkäisy on myös edulli-
1887:  jo selkeästi näyttöä.                                  sempaa kuin vuosia kestävä "korjaava työ".
1888: 271015G
1889: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 259
1890: 
1891:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           Mihin toimenpttelsun Hallitus aikoo
1892: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              ryhtyä lastentarhanopettajakoulutuksen
1893: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-          saattamiseksi korkeakouluihin muun
1894: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 opettajankoulutuksen yhteyteen?
1895: 
1896: 
1897:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1987
1898: 
1899:          Riitta Jouppila                Riitta Uosukainen            Tuula Paavilainen
1900:          Kalevi Lamminen                Heikki Kokko                 Raimo Vuoristo
1901:          Ilkka-Christian Björklund      Timo Roos                    Kirsti Ala-Harja
1902:          Liisa Hilpelä                  Kaarina Dromberg             Pirjo Rusanen
1903:          Aino Pohjanoksa                Ben Zyskowicz                Eeva Turunen
1904:          Pentti Mäki-Hakola             Lea Kärhä                    Anneli Taina
1905:          Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko                     Kauko Heikkinen
1906:          Pirkko Ikonen                  Sirpa Pietikäinen           Tuula Linnainmaa
1907:                          Tapio Holvitie             Ole Wasz-Höckert
1908:                                        1987 vp. -      KK n:o 259                                       3
1909: 
1910: 
1911: 
1912: 
1913:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1914: 
1915:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          asettama opettajankoulutusneuvoston jaosto on
1916: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          laatinut suunnitelman varhaiskasvatukseen pai-
1917: olette 25 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-         nottuvan kasvatustieteiden kandidaatin tutkin-
1918: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       toon johtavan koulutuksen järjestämiseksi. Tämä
1919: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        koulutus olisi siten lähinnä jatkokoulutusväylä
1920: Riitta Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     lastentarhanopettajille. Samalla voitaisiin tutkia,
1921: kysymyksestä n:o 259:                                  voisiko koulutus tuottaa myös lastentarhanopet-
1922:                                                        tajan kelpoisuuden.
1923:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1924:         ryhtyä lastentarhanopettajakoulutuksen            Periaatepäätös vuodelta 1979 ei edellytä koulu-
1925:         saattamiseksi korkeakouluihin muun             tuksen siirtämistä korkeakouluihin. Siinä tode-
1926:         opettajankoulutuksen yhteyteen?                taan, että myöhemmässä vaiheessa selvitetään
1927:                                                        erikseen mahdollisuudet koulutuksen laajentami-
1928:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         seen ja rinnastamiseen muuhun opettajankoulu-
1929: seuraavaa:                                             tukseen. Tätä mahdollisuutta ei nyt ole. Uuteen
1930:                                                        koulutukseen ei voida sitoa korkeakoulujen re-
1931:    Valtioneuvoston 24.1.1985 vahvistamassa kor-        sursseja, kun voimavarat on keskitettävä luokan-
1932: keakoululaitoksen        kehittämissuunnitelmassa      ja aineenopettajien vajauksen poistamiseen. Kan-
1933: määritellään koulutuksen kehittämisen perustaksi       didaatin tutkintoon johtava koulutus voidaan
1934: valtioneuvoston periaatepäätös 1.2.1979 sekä           käynnistää, mikäli väliaikaisen koulutuksen varat
1935: opetusministeriön päätös n: o 644 7 1241 8 3,          voidaan siirtää viroiksi tätä tarkoitusta varten.
1936: 2.5.1985.                                              Näin on päätetty 24.1.1985 vahvistetussa korkea-
1937:    Mainittu periaatepäätös edellyttää koulutuksen      koululaitoksen kehittämissuunnitelmassa.
1938: pidentämistä kolmivuotiseksi. Opistoissa tämä
1939: toteutettiin vuonna 1983 sekä väliaikaisessa kou-         Opistoissa annettava koulutus ja korkeakou-
1940: lutuksessa korkeakouluissa vuonna 1984. Piden-         luissa järjestettävä väliaikainen koulutus ovat sa-
1941: tämisen ohella uudistettiin opetussuunnitelmat,        manpituisia ja saman kelpoisuuden tuottavia
1942: jotka nostivat koulutuksen sisällöllistä tasoa.        koulutusmuotoja. Näin ollen on virheellistä esit-
1943:    Periaatepäätöksessä edellytetään, että lastentar-   tää väliaikaisen koulutuksen lakkauttamisen mer-
1944: hanopettajille järjestetään korkeakouluissa mah-       kitsevän tason laskua. Kumpikin koulutus on siis
1945: dollisuus edetä kasvatustieteellisen koulutusalan      samanlaista opistokoulutusta. Ulkomaiset esiku-
1946: perustutkintoon siten, että lastentarhanopettajan      vat vaihtelevat.
1947: tutkintoon johtavat opinnot otetaan huomioon              Opetusministeriö on pyrkinyt johdonmukaises-
1948: koulutusaikaa lyhentävänä tekijänä. Opetusmi-          ti kehittämään lastentarhanopettajien koulutusta
1949: nisteriön päätöksessä 2.5.1985 annetaan ohjeeksi,      tehtyjen päätösten pohjalta. Tarkoituksena on
1950: että noin 30 opintoviikkoa lähinnä kasvatustie-        vielä kuluvan syksyn aikana asettaa työryhmä
1951: teen ja psykologian opintoja on korkeakouluta-         selvittelemään jatkotoimenpiteitä kandidaatti-
1952: soista. Tämä onkin otettu huomioon laadittaessa        koulutuksen järjestämiseksi ja koulutuksen hal-
1953: uusia opetussuunnitelmia. Samaten ministeriön          linnollisista toimista.
1954: 
1955:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
1956: 
1957:                                                                    Opetusministeri Christoffer Taxell
1958: 4                                          1987 vp. -       KK n:o 259
1959: 
1960: 
1961: 
1962: 
1963:                                    Tili Riksdageos Herr Taimao
1964: 
1965:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordniogeo                oiogsmioisteriet tilisatt uppgjort en pian att i
1966: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse               utbiidniogeo tili pedagogie kaodidat anordoa
1967: av deo 25 september 1987 tili vederbörande                  utbiidoiog som riktar sig tili förskoipedagogik.
1968: medlem av statsrådet avsäm en avskrift av föijan-           Denoa utbiidniog skulie såiuoda vara en form av
1969: de av riksdagsman Riitta Jouppiia m.fl. under-              fortbiidniog för baroträdgårdsiärare. Samtidigt
1970: tecknade spörsmåi or 259:                                   kuode mao uodersöka om utbiidoiogeo kuode
1971:                                                             medföra baroträdgårdsiärares behörighet.
1972:            Viika åtgärder ämoar Regeriogeo vidta                Principbesiutet från år 1979 förutsätter iote att
1973:         för att sammanföra utbiidningen av baro-            utbiidniogeo överflyttas tili högskoioroa. Där
1974:         trädgårdsiärare med annan Iärarutbiid-              fastsiås att möjiigheteroa att bredda utbiid-
1975:         oiog vid högskoioroa?                               oiogen och jämstälia deo med annan Iärarutbiid-
1976:                                                             ning utreds separat i ett seoare skede. Deooa
1977:    Som svar på spörsmåiet anför Jag vördsamt                möjiighet existerar ime ou. Högskoioroas resurser
1978: föijande:                                                   kan inte koytas tili en oy form av utbiidniog, då
1979:     I utveckiiogspianeo för högskoieväsendet som            de bör koocentreras på att avhjäipa bristeo på
1980: faststälides av statsrådet 24. 1. 198 5 fastsiås statsrå-   kiass- och ämnesiärare. Den utbiidning som leder
1981: dets priocipbesiut 1. 2.1979 och undervisoiogsmi-           tili kaodidatexamen kan ioiedas, om medieo för
1982: oisteriets besiut or 6447124183, 2. 5.1985 som              tilifäliig utbildoiog kao överföras tili tjänster för
1983: gruod för att utveckia utbiidoiogen.                        detta ändamål. Så har besiutats i utveckiingspia-
1984:     Nämoda principbesiut förutsätter att utbiid-            nen för högskoleväsendet som fastställdes
1985: oiogen förläogs tili att omfatta tre år. Vid                24.1.1985.
1986: iostituteo genomfördes detta år 1983 och i den                  Den tilifälliga utbiidoiog som ges vid institu-
1987: tilifäliiga utbiidniogen vid högskoioroa år 1984.           ten och som aoordoas vid högskoiorna är utbiid-
1988: Utöver förläogniogeo föroyades Iäropiaoeroa vii-            oingsformer av samma omfattniog och ger sam-
1989: ka höjde utbiidniogens oivå tili inoehåliet.                ma behörighet. Det är därför felaktigt att påstå
1990:     I principbesiutet förutsätts att barmrädgårdsiä-        att ett siopande av tillfällig utbiidoiog skulle
1991: raroa bereds möjiighet att aviägga grundexamen              ionebära att utbildningsnivån sjunker. Vardera
1992: ioom det pedagogiska utbildoiogsområdet vid                 formeo är såiunda en Iikvärdig institutsutbiid-
1993: högskoioroa på så sätt att de studier som Ieder             oiog. De utläodska förebiiderna varierar.
1994: tili baroträdgårdsiärarexameo förkortar utbild-                Undervisningsmioisteriet      har     konsekvent
1995: oiogstideo. I uodervisoiogsmioisteriets besiut              försökt utveckia utbildoingen av barmrädgårdsiä-
1996: 2. 5.1985 ges som direktiv att ca 30 studieveckor           rare utgåeode från fattade besiut. Avsikten är att
1997: av oärmast pedagogiska och psykoiogistudier sker            äonu under inoevaraode höst tilisätta en arbets-
1998: på högskolenivå. Detta har även beaktats då nya             grupp för att utreda vidare åtgärder för att
1999: Iäropianer utarbetats. Likaledes har den sektioo            anordna kandidatutbiidoingen och dess förvalt-
2000: ioom rådet för Iärarutbiidniog som uodervis-                oiogsåtgärder.
2001: 
2002:      Helsingfors deo 4 november 1987
2003: 
2004:                                                                   Uodervisoiogsmioister Christoffer Taxell
2005:                                                1987 vp.
2006: 
2007: Kirjallinen kysymys n:o 260
2008: 
2009: 
2010: 
2011: 
2012:                                    Puska ym.: Terveyskeskuskuntainliittoja koskevista pakkopäätöksistä
2013: 
2014: 
2015:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2016: 
2017:    Kansanterveyslain täytäntöönpanon alkuvuosi-          Alussa mainittujen kuntainliittojen purkautu-
2018: na valtion keskushallinnossa nähtiin kuntainliitto    misasiassa ei ole esitetty miltään taholta sellaisia
2019: tavoiteltavana järjestelmänä, jolla saatiin laajah-   kansanterveyslain 5 §:n 3 momentin tarkoittamia
2020: kon väestöpohjan omaava yksikkö hoitamaan             erityisiä syitä, jotka edellyttäisivät kuntien vei-
2021: kansanterveyslain mukaiset tehtävät. Kuntia oh-       voittamista kuntainliittoihin.
2022: jattiin eri keinoin kuntainliiton perustamiseen.         Tällä hetkellä ainakin Järviseudun, Lestijoki-
2023: Kaikkiaanhan kuntainliittoja perustettiin 115.        laakson ja Keski-Kainuun kansanterveystyön
2024: Monet kunnat olisivat jo tällöin tahtoneet hoitaa     kuntainliitot ovat tehneet päätöksiä kuntainliit-
2025: tehtävät omassa hallinnossaan ja välttämättämiltä     tojen purkamisista. Samoissa yhteyksissä on tehty
2026: osiltaan sopien toisten kuntien kanssa. Tämän         yksityiskohtaisia päätöksiä purkamiseen liittyvistä
2027: johdosta useissa kansanterveystyön kuntainliitois-    järjestelyistä. Lääkintöhallitus on kuitenkin esit-
2028: sa on ollut hallinnollisia ongelmia ja ristiriitoja   tänyt, että valtioneuvosto veivoittaisi näiden kun-
2029: jäsenkuntien kesken.                                  tainliittojen jäsenkunnat jatkamaan kuntainliit-
2030:    Näiden ongelmien vuoksi ja tilanteen muuten-       tojen toimintaa 1.1.1988 lukien. Tässä vaiheessa
2031: kin monella tavalla muututtua kansanterveyslain       kuntainliittojen toiminnan jatkaminen veivoitta-
2032: alkuvaiheesta, ovat monet tällaisten ongelma-         valla päätöksellä olisi auttamattomasti myöhässä.
2033: kuntainliittojen peruskunnista toteuttamassa          Vaikka ratkaisuihin ei haettaisikaan muutosta, ei
2034: kuntainliittojen purkamista. Kun se tapahtuu          aika enää riittäisi kuntainliittojen uudelleen
2035: vakaan harkinnan ja lähes 15 vuoden yhteistoi-        muodostamiseen tai purkamisen keskeyttämiseen
2036: mintakokemusten pohjalta, on kansanvaltaisille        eikä toteuttamissuunnitelman alistamiseen mää-
2037: päätöksille annettava erityistä arvoa.                räajassa.
2038:    Olosuhteet kansanterveyslain 15 vuotta kestä-         On huomattava, että mainittujen kuntainliit-
2039: neen voimassaolon aikana ovat olennaisesti            tojen kunnat ovat aikoinaan tehneet muodollises-
2040: muuttuneet. Kun voimavarat ovat olennaisesti          ti vapaaehtoisen kuntainliiton. Näin ollen he
2041: lisääntyneet, voidaan tarpeellinen yhteistyö hoi-     voivat sen myös omilla päätöksillään purkaa, ja
2042: taa pienemmänkin väestöpohjan puitteissa. On          valtioneuvoston mahdollinen päätös olisi ensim-
2043: myös siirrytty palvelujen laadun parantamisen         mäinen pakkopäätös asiassa. Lähes 15 vuoden
2044: vaiheeseen. Nyt on monella tavalla selvästi pa-       kokemukset ja lain pakkopäätökselle asettamat
2045: remmat mahdollisuudet hoitaa kunnan kansan-           vaatimukset huomioon ottaen tällaiselle pakko-
2046: terveystyö kuntainliittoon kuulumatta kuin 1970-      päätökselle ei tuntuisi olevan perusteita.
2047: luvulla toimintaa käynnistettäessä.                      Päinvastoin voitaisiin todeta, että ainakin usei-
2048:    Kansanterveystyön hoitaminen kunnan omassa         den edellä esitettyjen kuntien kohdalla kunnan
2049: hallinnossa poistaa eräitä kuntainliittohallinnon     oma terveyskeskus olisi toiminnallisesti monella
2050: ongelmia. Hallintokuntien yhteistyö kunnan si-        tavalla tarkoituksenmukaisempi kansanterveys-
2051: sällä on paremmin järjestettävissä. Lisäkustan-       palvelujen sisäisessä kehittämisessä ja kunnan
2052: nuksia tästä ei aiheudu valtiolle eikä kunnille.      väestön perusterveydenhuollosta vastaamisessa
2053:    Toiminnalliselta kannalta kansanterveystyön        sekä yleensä kansanterveyslain perimmäisiä ta-
2054: yhteensovittaminen kunnan muiden toimintojen          voitteita toteutettaessa.
2055: kanssa on selvästi helpompaa, kun tehtävä on             Erityisen suuri ongelma on, mikäli tämä kysy-
2056: välittömästi kunnan hallinnossa. Tämä koskee          mys hoidetaan valtioneuvoston yksipuolisella
2057: erityisesti tärkeää yhteistyötä terveydenhuollon ja   pakkopäätöksellä. Terveydenhuollon keskushal-
2058: sosiaalitoimen kesken.                                linnon tulisi nähdäksemme vielä neuvotella kysy-
2059: 
2060: 270992G
2061: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 260
2062: 
2063: myksessä olevien kuntien kanssa niin, että vapaa-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen Ja-
2064: ehtoisella pohjalla päästäisiin kaikkia osapuolia       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2065: mahdollisimman hyvin tyydyttävään lopputulok-
2066: seen. Joko - tai-ratkaisun sijasta voisi olla mah-
2067: dollista löytää mielekkäitä kompromisseja. Pak-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2068: kopäätöksellä olisi pitkäaikaiset kielteiset seu-              ryhtyä, jotta perusteluissa mainittujen
2069: raukset, sellaisen perustelut olisivat lain kannalta           kuntainliittojen kuntien kansanterveystyö
2070: kyseenalaisia ja se olisi isku kuntien itsehallinnol-          voitaisiin järjestää eri osapuolia mahdolli-
2071: le.                                                            simman hyvin tyydyttävällä tavalla ilman
2072:                                                                valtioneuvoston pakkopäätöstä, jonka pe-
2073:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              rustelut olisivat arveluttavat ja seuraukset
2074: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                   monella tavalla kielteiset?
2075: 
2076:      Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1987
2077: 
2078:          Pekka Puska                      Jukka Vihriälä                  Pauli Saapunki
2079:          Kauko Heikkinen                  Esko Aho                        Arvo Kemppainen
2080:                                           Annikki Koistinen
2081:                                       1987 vp. -      KK n:o 260                                       3
2082: 
2083: 
2084: 
2085: 
2086:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2087: 
2088:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtioneuvosto on 8.10.1987 kansanterveyslain
2089: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         5 §:n 3 momentin nojalla velvoittanut Järviseu-
2090: olette 25 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-        dun, Lestijokilaakson ja Keski-Kainuun kansan-
2091: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      terveystyön kuntainliittojen jäsenkunnat edelleen
2092: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       jatkamaan kyseisten kuntainliittojen toimimaa
2093: Puskan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        1.1.1988 lukien.
2094: myksestä n:o 260:                                        Kukin jäsenkunta on yksin väestöpohjaltaan
2095:                                                       liian pieni selviytymään kansanterveystyön järjes-
2096:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tämisestä. Kumien pieni väestöpohja johtaa lää-
2097:        ryhtyä, jotta perusteluissa mainittujen        kärien ja muiden virkojen täyttämisen vaikeutu-
2098:        kuntainliittojen kuntien kansanterveystyö      miseen ja toiminnan kehittämismahdollisuuksien
2099:        voitaisiin järjestää eri osapuolia mahdolli-   kaventumiseen. Kokonaiskustannusten on arvioi-
2100:        simman hyvin tyydyttävällä tavalla ilman       tu kasvavan ja lisäävän paitsi kumien myös
2101:        valtioneuvoston pakkopäätöstä, jonka pe-       valtion menoja, jos peruskunnat itse vastaisivat
2102:        rustelut olisivat arveluttavat ja seuraukset   kansanterveystyön toteuttamisesta.
2103:        monella tavalla kielteiset?                       Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
2104:                                                       selvitystyön käynnistämistä kansanterveystyön
2105:                                                       kuntainliittojen toimimaan mahdollisesti liitty-
2106:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vistä epäkohdista ja toimintaedellytysten paranta-
2107: ti seuraavaa:                                         misesta.
2108: 
2109:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1987
2110: 
2111:                                                          Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
2112: 4                                     1987 vp. -- KJ( n:o 260
2113: 
2114: 
2115: 
2116: 
2117:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2118: 
2119:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nerna i kommunalförbunden Järviseudun kan-
2120: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       santerveystyön kuntainliitto, Lestijokilaakson
2121: den 25 september 1987 till vederbörande med-         kansanterveystyön kuntainliitto och Keski-Kai-
2122: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   nuun kansantervystyön kuntainliitto att förtsätta
2123: riksdagsman Puska m.fl. undertecknade spörsmål       de ifrågavarande kommunalförbundens verksam-
2124: nr 260:                                              het från och med 1.1.1988.
2125:                                                         Varje medlemskommun har för litet befolk-
2126:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ningsunderlag för att kunna organisera folkhälso-
2127:        för att folkhälsoarbetet i kommuner som       arbetet. På grund av att kommunernas befolk-
2128:        hör till de i motiveringen nämnda kom-        ningsunderlag är litet är det svårt att besätta
2129:        munalförbunden skall kunna organiseras        läkartjänster och andra tjänster och att utveckla
2130:        så att det är så tillfredsställande som       verksamheten. Totalkostnaderna har beräknats
2131:        möjligt för de olika parterna och utan        stiga och medföra en ökning av såväl kommuner-
2132:        statsrådets tvångsbeslut, som skulle vara     nas som statens utgifter, om primärkommunerna
2133:        svårmotiverat och ha olika negativa följ-     själva skulle svara för organiseringen av folkhälso-
2134:        der?                                          arbetet.
2135:                                                         1 social- och hälsovårdsministeriet bereds inle-
2136:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      dandet av en utredning som gäller eventuella
2137: anföra följande:                                     missförhållanden i kommunalförbundens för
2138:  Statsrådet har 8.10.1987 med stöd av 5 § 3          folkhälsoarbetet verksamhet och förbättrandet av
2139: mom. folkhälsolagen förpliktat medlemskommu-         förutsättningarna för denna verksamhet.
2140: 
2141:     Helsingfors den 28 oktober 1987
2142: 
2143:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
2144:                                                1987 vp.
2145: 
2146: Kirjallinen kysymys n:o 261
2147: 
2148: 
2149: 
2150: 
2151:                                    Seppäne~: Valtioneuvoston jäsenten IäsnäoJosta eduskunnan täysis-
2152:                                       tunnotssa
2153: 
2154: 
2155:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2156: 
2157:    Vastauksessaan esittämääni suulliseen kysy-           Heti samana päivänä 24.9.1987 ja sitä seuraa-
2158: mykseen on ministeri Ilkka Kanerva 24.9.1987          vana päivänä 2 5. 9.1987 eduskunta keskusteli
2159: todennut, että hallituksen tarkoituksena on toi-      budjetin lähetekeskustelunsa käytännöllisesti kat-
2160: mia siihen suuntaan, että eduskunnan täysistun-       soen ilman yhdenkään valtioneuvoston jäsenen
2161: noissa on valtioneuvoston jäsen paikalla kuule-       läsnäoloa.
2162: massa kansanedustajien puheenvuoroja sekä                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2163: mahdollisesti osallistumassa keskusteluun. Minis-     tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2164: teri Kanervan vastauksen mukaan hallitus toivoo,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2165: ''ettei vastaavanlaista tilannetta pääse enää tois-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2166: tumaan'', ettei eduskunnan tarvitse enää käydä
2167: keskusteluja hallituksen kanssa ilman että halli-               Aikooko Hallitus todella toimia niin,
2168: tuksen edustaja on paikalla.                                 että eduskunnan täysistuntojen keskuste-
2169:                                                              luissa paikalla on myös valtioneuvoston
2170:                                                              jäseniä?
2171: 
2172:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1987
2173: 
2174:                                             Esko Seppänen
2175: 
2176: 
2177: 
2178: 
2179: 270993H
2180: 2                                   1987 vp. -     KK n:o 261
2181: 
2182: 
2183: 
2184: 
2185:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2186: 
2187:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tajien puheenvuoroja sekä mahdollisesti osallistu-
2188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      massa keskusteluun. Hallituksen kannalta on
2189: olette 27 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-     tärkeää, että hallituksen jäsenet ovat tietoisia
2190: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   kannanotoista, joita kansanedustajien toimesta
2191: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    tuodaan esiin. Asioiden selvittelyn kannalta on
2192: Seppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    myös paikallaan voida tarpeen vaatiessa osallistua
2193: sestä n:o 261:                                     eduskunnassa käytävään keskusteluun.
2194:           Aikooko Hallitus todella toimia niin,       Eduskunnassa valtion tulo- ja menoarviosta
2195:        että eduskunnan täysistuntojen keskuste-    käytävillä keskusteluilla on tärkeä yleinen merki-
2196:        luissa paikalla on myös valtioneuvoston     tys. Tämän vuoksi on pidettävä valitettavana sitä,
2197:        jäseniä?                                    että hallituksen jäsenten edustus- ja muiden
2198:                                                    virkatehtävien hoidon, sairauden sekä muiden
2199:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-   yhteensattumien johdosta ei vuoden 1988 tulo-
2200: ti seuraavaa:                                      ja menoarvioesitystä koskevan lähetekeskustelun
2201:    Kuten kansanedustaja Seppäsen kirjallisen ky-   aikana hallituksen edustus ollut joka hetki riittä-
2202: symyksen perusteluistakin ilmenee, hallituksen     vän vahva. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä halli-
2203: puolesta on aikaisemmin todettu, että hallituk-    tuksen vakaata pyrkimystä toimia edellä mainit-
2204: sen tarkoituksena on ollut toimia siihen suun-     tujen päämääriensä mukaisesti avoimen keskuste-
2205: taan, että eduskunnan täysistunnossa on valtio-    lun aikaansaamiseksi eduskunnan kanssa tärkeissä
2206: neuvoston jäsen paikalla kuulemassa kansanedus-    aSiOISSa.
2207: 
2208: 
2209:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1987
2210: 
2211:                                                                        Pääministeri Ham· Holkeri
2212:                                       1987 vp. -     KK n:o 261                                        3
2213: 
2214: 
2215: 
2216: 
2217:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2218: 
2219:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         neo. Ur regeringens synpunkt är det viktigt att
2220: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       regeringens medlemmar är medvetna om de
2221: den 27 september 1987 tili vederbörande med-         ställningstaganden som förs fram genom riks-
2222: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   dagsmännens försorg. Beträffande utredningen
2223: riksdagsman Seppänen undertecknade spörsmål          av ärendena är det också på sin plats att vid
2224: nr 261:                                              behov kunna delta i den diskussion som förs i
2225:                                                      riksdagen.
2226:           Ämnar Regeringen verkligen handla så          De diskussioner om statsförslaget vilka förs i
2227:        att även medlemmar av statsrådet är           riksdagen har en viktig allmän betydelse. Därför
2228:        närvarande vid överläggningarna vid riks-     måste det anses beklagligt att regeringens repre-
2229:        dagens plenum?                                sentation på grund av regeringsmedlemmarnas
2230:                                                      representations- och andra tjänsteåligganden,
2231:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sjukdom samt andra sammanträffanden inte vid
2232: anföra följande:                                     varje tillfälle var tillräcklig vid den remissdebatt
2233:   Såsom det framgår av motiveringen tili riks-       som gällde propositionen angående statsförslaget
2234: dagsman Seppänens spörsmål har regeringen re-        för år 1988. Detta ändrar dock inte regeringens
2235: dan tidigare konstaterat att dess avsikt är att      allvarliga strävan att handla i enlighet med sina
2236: verka för att en medlem av statsrådet är närvaran-   ovannämnda mål i syfte att åstadkomma en
2237: de vid riksdagens plenum för att höra riksdags-      öppen diskussion med riksdagen i viktiga angelä-
2238: männens inlägg samt eventuellt delta i diskussio-    genheter.
2239: 
2240:      Helsingfors den 29 oktober 1987
2241: 
2242:                                                                          Statsminister Harri Holkeri
2243:                       j
2244:                      j
2245:                     j
2246:                    j
2247:                   j
2248:                  j
2249:                 j
2250:                j
2251:               j
2252:              j
2253:             j
2254:            j
2255:           j
2256:          j
2257:         j
2258:        j
2259:       j
2260:      j
2261:     j
2262:    j
2263:   j
2264:  j
2265: j
2266:                                               1987 vp.
2267: 
2268: Kirjallinen kysymys n:o 262
2269: 
2270: 
2271: 
2272: 
2273:                                  Seppänen: Kansainvälisten pääomamarkkinoiden suhteesta Suomen
2274:                                     puolueettomuuspolitiikkaan
2275: 
2276: 
2277:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2278: 
2279:    Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen n:o        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2280: 207 ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa on laajasti    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2281: selostanut Suomen kauppapoliittisia ratkaisuja ja   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2282: niiden suhdetta maan ulkopolitiikkaan.              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2283:    Sen sijaan ministeri Sorsa ei ole huomannut,
2284: että kysymykseen liittyi myös toinen näkökulma:               Onko rahan tukkumarkkinoiden tasol-
2285: rahamarkkinoiden toisen polven länsi-integraa-             la tapahtuva toisen polven länsi-integraa-
2286: tion suhde ulkopolitiikkaan. Ilman, että edus-             tio yhtä ongelmatonta Suomen puolueet-
2287: kunta on päättänyt asiasta, Suomen Pankin joh-             tomuuspolitiikan näkökulmasta kuin ovat
2288: tokunta on harjoittanut pääomamarkkinoilla ns.             olleet maan kauppapoliittiset ratkaisut
2289: kansainvälistymis- ja liberalisoimispolitiikkaa,           kirjalliseen  kysymykseen      n:o    207
2290: jonka perusteella Suomen pääomamarkkinat ol-               (3.9.1987) annetun vastauksen mukaan?
2291: laan rakenteellisesti liittämässä ylikansallisiin
2292: markkinoihin.
2293:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1987
2294: 
2295:                                           Esko Seppänen
2296: 
2297: 
2298: 
2299: 
2300: 270976P
2301: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 262
2302: 
2303: 
2304: 
2305: 
2306:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2307: 
2308:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suusmaissa. Seurauksena tasta on ollut, että eri
2309: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maiden rahataloudelliset yhteydet ja riippuvuu-
2310: olette 27 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-         det ovat voimistuneet.
2311: jeenne n:o 913 ohella toimittanut valtioneuvos-           Suomenkin rahoitusmarkkinoiden kehitys on
2312: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      seurannut näitä kansainvälisillä markkinoilla ta-
2313: edustaja Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjalli-       pahtuneita muutoksia. Meillä muutokset, sekä
2314: sesta kysymyksestä n:o 262:                            välilliset että välittömät, ovat näkyneet kuitenkin
2315:                                                        selvästi hitaammin ja myöhemmin kuin tärkeissä
2316:            Onko rahan tukkumarkkinoiden tasol-         läntisissä teollisuusmaissa. Myös suomalaisissa yri-
2317:         la tapahtuva toisen polven länsi-integraa-     tyksissä ja pankeissa valuuttakurssien ja korkojen
2318:         tio yhtä ongelmatonta Suomen puolueet-         voimakkaat heilahtelut ovat pakottaneet parem-
2319:         tomuuspolitiikan näkökulmasta kuin ovat        paan riskien ja rahoituksen hallintaan, mikä
2320:         olleet maan kauppapoliittiset ratkaisut
2321:                                                        puolestaan on johtanut myös rahoitusmarkkinoi-
2322:         kirjalliseen  kysymykseen     n:o     207      den avoimuuden lisääntymiseen valuutansään-
2323:         (3.9.1987) annetun vastauksen mukaan?          nöstelystä riippumatta. Kotimaisten ja ulkomais-
2324:                                                        ten rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja vuoro-
2325:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vaikutusta on lisännyt myös suomalaisten yritys-
2326: ti seuraavaa:                                          ten ja pankkien kansainvälisen kaupan ja siten
2327:    Koko sodanjälkeisen ajan Suomessa noudatet-         kasvun ja työllisyyden kannalta tarpeellinen ja
2328: tu kauppapolitiikka on aktiivisesti tähdännyt          nopeasti voimistunut suuntautuminen kansainvä-
2329: kaupan esteiden poistamiseen maailmanmarkki-           liseen toimintaan.
2330: noilla. Keskeisissä kauppapoliittisissa ratkaisuissa      Suomalaiset pankit ovat laajentaneet tuntuvas-
2331: on 1980-luvulle saakka keskitytty teollisuustuot-      ti kansainvälistä toimintaansa, ja ulkomaiset pan-
2332: teiden kaupan vapauttamiseen.                          kit ovat saaneet perustaa tytärpankkeja Suomeen.
2333:    Maamme talouden kansainvälistyminen on              Vastaavasti varsinkin ulkomaanmarkkinoilla toi-
2334: 1980-luvulla tapahtunut entistäkin nopeammalla         mivat suomalaiset yritykset ovat joutuneet so-
2335: vahdilla. Viime aikoina tapahtunut kansainvälis-       peuttamaan toimintaansa kiristyvän kansainväli-
2336: tyminen on ollut nimenomaan rahatalouden               sen kilpailun vuoksi. Niinpä suomalaisten yritys-
2337: avoimuuden kasvua. Tämän taustalla ovat olleet         ten nettosijoitukset ulkomaille ovat kasvaneet
2338: sekä kansainvälisillä markkinoilla tapahtunut ke-      voimakkaasti viime vuosien aikana.
2339: hitys että muutokset kotimaisilla rahoitusmarkki-         Lisääntynyt valuuttamarkkinatoiminta, paran-
2340: noilla.                                                tunut tieto uusien rahoitusvälineiden käytöstä ja
2341:    Kansainväliset rahoitus- ja pääomamarkkinat         vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen tuntemus ovat
2342: ovat runsaan kymmenen viime vuoden aikana              pysyvästi muuttaneet suomalaisten yritysten ja
2343: kasvaneet tuntuvasti. Samalla markkinoilla on          pankkien toimintaa rahoitus- ja valuuttamarkki-
2344: tapahtunut rakenteellisia muutoksia. Tiukentu-         noilla. Samalla suomalaisten yritysten ja pank-
2345: nut kilpailu rahoituksen välityksessä sekä huo-        kien kansainvälistyminen on omalta osaltaan li-
2346: mattavasti kasvaneet korko- ja valuuttariskit ovat     sännyt ulkomaisten pääomanliikkeiden herkkyyt-
2347: synnyttäneet uusia rahoitusinstrumentteja riskiitä     tä. Samoin kansainvälistyminen on vähentänyt
2348: suojautumiseksi. Näin ollen kansainvälisillä ra-       valuutansäännöstelyn tehokkuutta yritysten voi-
2349: hoitusmarkkinoilla uudet välineet, kuten koron-        dessa niin halutessaan tehdä ulkomailla transakti-
2350: ja valuutanvaihtosopimukset sekä erilaiset yritys-     oita, jotka eivät nyt voimassa olevien määräysten
2351: ten lyhytaikaisten lainojen järjestelyt, ovat lisän-   mukaan ole mahdollisia Suomessa.
2352: neet nopeasti merkitystään. Näiden välineiden             Maamme rahoitusmarkkinoiden ulkoinen riip-
2353: avulla on voitu joustavasti järjestää rahoitusta eri   puvuus on siis kasvanut ja pääoman liikkuvuus
2354: markkinoilta. Tätä on edistänyt valuutansäännös-       yli rajojen on lisääntynyt huolimatta siitä, että
2355: telyn tuntuva lieventäminen useimmissa teolli-         Suomen Pankki ei ole itse asiassa mainittavasti
2356:                                       1987 vp. -     KK n:o 262                                           3
2357: 
2358: lieventänyt, lukuun ottamatta viimeksi kulun~_en         Kansainvälistyminen ja Suomen talouden osal-
2359: vuoden aikana toteutettuja toimia, pääomanluk-        listuminen kansainväliseen talouteen on elinehto
2360: keiden säätelyä. Päinvastoin kuin yleensä luul-       Suomen kaltaiselle pienelle, tuotantorakenteel-
2361: laan valuutansäännöstelyn aktiivinen purkami-         taan vielä verrattain yksipuoliselle maalle. Näin
2362: nen ' ei ole ollut Suomessa erityisen nopeaa.        ollen valuutansäännöstelyn lieventämisen taustal-
2363: Valuutansäännöstelyn mahdollisuudet ja pitävyys      la on viime kädessä kysymys maamme hyvinvoin-
2364: ovat heikentyneet lähinnä markkinavoimien vai-       nin lisääntymisen turvaamisesta tarjoamalla suo-
2365: kutuksesta. Kansainvälisesti tarkasteltuna valuu-    malaisille yrityksille edellytykset osallistua erilai-
2366: tansäännöstely on Suomessa edelleenkin tiukem-       silta rahoitukseen liittyviltä riskeiltä suojautuen
2367: paa kuin useimmissa teollisuusmaissa. s~?me_a        kansainväliseen talouteen. Samoin kuin ulko-
2368: selvästi enemmän säännöstellään pääomanlukkel-       maankaupan esteiden vähentämisellä viime vuo-
2369: tä OECD-maissa vain Kreikassa, Portugalissa ja       sikymmeninä myös ulkomaankauppaan liittyvien
2370: Turkissa.                                            rahoitustoimien vapaammalla sallimisella pyri-
2371:    Suomen Pankki on valuutansäännöstelyä uu-         tään turvaamaan ja vahvistamaan yritysten ja
2372: distaessaan edennyt       varovaisesti. Tärkeimpiä   pankkien kilpailuedellytyksiä kansainvälisillä
2373: toteutettuja toimia ovat olleet termiinimarkki-      markkinoilla.
2374: noiden vapauttaminen jo vuonna 1980 ja pitkäai-          Pääomaliikkeiden ja valuuttasäännöstelyn libe-
2375: kaisen rahoituspääoman tuonnin osittainen va-        ralisoiminen on nähtävä osana sitä ulkoisten
2376: pauttaminen _vuon?a 198_6 ja e?elleen kul_uvana      taloussuhteiden politiikkaa, jonka suhdetta puo-
2377: vuonna. Jälklmmälset t01menp1teet ovat Johtu-        lueettomuuspolitiikkaan käsiteltiin ulkoasiainmi-
2378: neet säännöstelyn tosiasiallisen merkityksen ja      nisteri Kalevi Sorsan vastauksessa kirjalliseen ky-
2379: mahdollisuuksien vähentämisestä. Keskeisimpinä       symykseen n:o 207.
2380: tavoitteina valuutansäännöstelyn uudistamisessa
2381: on lisäksi ollut kilpailuedellytysten ja tehokkuu-
2382: den lisääminen rahoitusmarkkinoilla.
2383: 
2384:     Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1987
2385: 
2386:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
2387: 4                                      1987 vp. -- KJ< n:o 262
2388: 
2389: 
2390: 
2391: 
2392:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2393: 
2394:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            länderna. Följden har varit att kontakterna inom
2395: anger har Ni, Herr Talman, med Edert brev nr           penningekonomin och beroendet förstärkts.
2396: 913 av den 27 september 1987 till vederbörande            Också utvecklingen inom den finländska fi-
2397: medlem av statsrådet överlämnat avskrift av föl-       nansieringsmarknaden har följt förändringarna
2398: jande av riksdagsman Esko Seppänen underskriv-         på den internationella marknaden. Hos oss har
2399: na skriftliga spörsmål nr 262:                         förändringarna, både de indirekta och de direk-
2400:                                                        ta, dock kommit till synes betydligt långsammare
2401:            Är andra generationen av den västliga       och senare än i de viktiga västliga industriländer-
2402:         integrationen inom kapitalmarknaden li-        na. De starka fluktuationerna i valutakurserna
2403:         ka problemfri ur den finländska neutrali-      och räntorna har tvingat även de finländska
2404:         tetspolitikens synvinkel som landets han-      företagen och bankerna till en bättre hantering
2405:         delspolitiska avgöranden varit enligt det      av riskerna och finansieringen, viiken i sin tur
2406:         svar som getts på det skriftliga spörsmålet
2407:                                                        också lett till ökad öppenhet på finansmarknaden
2408:         nr 207 (3.9.1987)?                             oberoende av valutaregleringen. De finländska
2409:                                                        företagens och bankernas internationella handel,
2410:    Som svar på spörsmålet anför jag högaktnings-       som är nödvändig för tillväxten och sysselsätt-
2411: fullt följande:                                        ningen, har allt starkare inriktat sig på interna-
2412:    Finlands handelspolitik har under hela efter-       tionell verksamhet och har i sin tur ökat den
2413: krigstiden aktivt strävat till att avveckla handels-   inhemska och utländska finansieringsmarknadens
2414: hindren på världsmarknaden. 1 de centrala han-         integration och samverkan.
2415: delspolitiska avgörandena har man ända till               De finländska bankerna har kännbart utvidgat
2416: 1980-talet koncentrerat sig på att liberalisera        sin internationella verksamhet och de utländska
2417: handeln med industriprodukter.                         bankerna har tillåtits grunda dotterbanker i Fin-
2418:    lnternationaliseringen av vårt lands ekonomi        land. På samma sätt har de i synnerhet på den
2419: har framskridit allt snabbare under 1980-talet.        utländska marknaden aktiva finländska företagen
2420: lnternationaliseringen som ägt rum under den           varit tvungna att anpassa sin verksamhet till den
2421: senaste tiden har uttryckligen inneburit en ökad       allt hårdare internationella konkurrensen. Sålun-
2422: öppenhet i penningekonomin. Såväl utveck-              da har de finländska företagens nettoinveste-
2423: lingen på den internationella marknaden som            ringar i utlandet kraftigt ökat under de senaste
2424: förändringarna på finansmarknaden i Finland            åren.
2425: står bakom denna utveckling.                              Den ökade verksamheten på valutamarknaden,
2426:    Den internationella finansierings- och kapi-        den förbättrade kunskapen om användningen av
2427: talmarknaden har under de senaste drygt tio åren       de nya finansieringsinstrumenten samt kännedo-
2428: vuxit kännbart. Samtidigt har marknaden under-         men om alternativa finansieringsformer har be-
2429: gått strukturella förändringar. Den ökade kon-         stående förändrat de finländska företagens och
2430: kurrensen i finansieringsförmedlingen samt de          bankernas verksamhet på finansierings- och valu-
2431: betydligt ökade ränte- och valutariskerna har          tamarknaden. Samtidigt har de finländska före-
2432: skapat nya finansieringsinstrument som skyddsåt-       tagens och bankernas internationalisering för sin
2433: gärder mot riskerna. Sålunda har de nya instru-        del ökat de utländska kapitalrörelsernas sensitivi-
2434: menten, såsom räme- och valutaswap-kontrakten          tet. Likaså har internationaliseringen minskat
2435: samt diverse anordningar rörande företagens            valutaregleringens effektivitet genom att före-
2436: kortfristiga lån, snabbt ökat sin betydelse på den     tagen kan, om de så vill, göra transaktioner
2437: internationella finansieringsmarknaden. Med            utomlands, som under gällande bestämmelser
2438: hjälp av dessa instrument har det varit möjligt att    inte är möjliga i Finland.
2439: smidigt ordna finansiering på olika marknader.            Det yttre beroendet för vårt lands finansie-
2440: Detta har underlättats av en kännbar liberalise-       ringsmarknad har sålunda vuxit och kapitalets
2441: ring av valutaregleringen i de flesta industri-        rörlighet över gränserna har ökat trots att Fin-
2442:                                        1987 vp. -- RJ( n:o 262
2443: 
2444: lands Bank inte, med undantag av de åtgärder              lnternationaliseringen och deltagandet i den
2445: som vidtagits under det gångna året, i själva          internationella ekonomin är ett livsvillkor för ett
2446: verket nämnvärt lindrat regleringen av kapi-           litet, till produktionsstrukturen ännu relativt en-
2447: talrörelserna. 1 motsats till vad man allmänt          sidigt land, som Finland. 1 bakgrunden för
2448: anser, har det aktiva avvecklandet av valutaregle-     liberaliseringen av valutaregleringen finns sålun-
2449: ringen inte varit speciellt snabb i Finland. Valu-     da i sista hand frågan om säkerställandet av ett
2450: taregleringens möjligheter och verkningar har          ökat välstånd för vårt land genom att skapa
2451: försvagats     närmast på marknadskrafternas           förutsättningar för de finländska företagen att
2452: försorg. lnternationellt sett är valutaregleringen i   deltaga i den internationella ekonomin på ett
2453: Finland fortfarande stramare än i de flesta in-        sätt där man skyddar sig mot olika finansierings-
2454: dustriländerna. Bland OECD-länderna regleras           risker. Man strävar till att trygga och förstärka
2455: kapitalrörelserna i högre grad än i Finland endast     företagens och bankernas konkurrensförutsätt-
2456: i Grekland, Portugal och Turkiet.                      ningar på den internationella marknaden genom
2457:    Finlands Bank har i förnyandet av valutaregle-      att liberalisera finansieringsverksamheten inom
2458: ringen framskridit försiktigt. Liberaliseringen av     utrikeshandeln på samma sätt som hindren i
2459: terminmarknaden redan år 1980 samt den par-            utrikeshandeln har avvecklats under de senaste
2460: tiella liberaliseringen av importen av långfristigt    åren.
2461: finansieringskapital år 1986 och vidare i år är de        Liberaliseringen av kapitalrörelserna och valu-
2462: viktigaste åtgärderna som genomförts. De sist-         taregleringen bör ses som en del av den politik
2463: nämnda åtgärderna har berott på minskningen            rörande de yttre ekonomiska förhållandena, vars
2464: av regleringens faktiska betydelse och möjlighe-       relation till neutralitetspolitiken behandlades i
2465: ter. Förstärkandet av konkurrensförutsättningar-       utrikesminister Kalevi Sorsas svar på det skriftliga
2466: na och effektiviteten på finansieringsmarknaden        spörsmålet nr 207.
2467: har också varit centrala mål i förnyandet av
2468: valutaregleringen.
2469: 
2470:      Helsingfors den 26 oktober 1987
2471: 
2472:                                                                             Minister Pertti Salolainen
2473:                                                 1987 vp.
2474: 
2475: Kirjallinen kysymys n:o 263
2476: 
2477: 
2478: 
2479: 
2480:                                    Tenhiälä: Poliisien työturvallisuuden parantamisesta
2481: 
2482: 
2483:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2484: 
2485:    Suomessa on perinteisesti huolehdittu hyvin         kaksi yli 50-vuotiasta poliisimiestä joutuu jatku-
2486: työturvallisuudesta. Niinpä meillä jo vuonna           vasti tekemään 14-tuntisia yövuoroja ja lähte-
2487: 1930 annettiin työturvallisuuslaki, johon liittyi      mään vaarallisiin hälytystehtäviin. Toisella polii-
2488: useita muitakin eri aloja koskevia lakeja. Vanha       simiehellä on sydänvika ja toisella korkea veren-
2489: työturvallisuuslakikumottiin nykyisellä työturval-     paine.
2490: lisuuslailla (299/ 58), jota on myöhemmin korjat-         Ongelmana poliisihallinnossa on se, ettei van-
2491: tu. Työturvallisuusasioiden keskitettyä hoitoa         heneville poliisimiehille haluta työnantajan toi-
2492: merkitsi myös työsuojeluhallituksen perustami-         mesta osoittaa kevyempiä töitä kuten esim. päi-
2493: nen 1970-luvun alussa.                                 vystyksiin ja ennalta ehkäiseviin töihin liittyviä
2494:    Työturvallisuuden yleisesti kehittyessä on aina     tehtäviä. Sen sijaan työnantaja haluaa käyttää
2495: vaarana se, että jotkut tietyt ryhmät, työn erikois-   kaikkia poliisimiehiä täysitehoisesti hyväksi kaik-
2496: piirteiden vuoksi, jäävät työturvallisuuden yleisen    kein vaarallisimmissakin tehtävissä.
2497: laajentumisen ulkopuolelle. Toisin sanoen työ-            Kysymyksessä ei siten enää ole pelkästään työ-
2498: turvallisuuden yleisesti parantuessa tiettyjen ryh-    turvallisuuteen liittyvä epäkohta, vaan kysymys
2499: mien työturvallisuus heikkenee. Näin on käynyt         on myös poliisijohdon kyvyttömyydestä jakaa
2500: poliisimiesten osalta.                                 tehtäviä niin, ettei kukaan joudu iän tai muun
2501:    Uusi esitutkintalainsäädäntö edellyttäisi lisää     perustellun syyn vuoksi hoitamaan inhimillisesti
2502: poliisinvirkoja, samoin lisääntyvä rikollisuus edel-   katsoen itselleen ylivoimaisia tehtäviä.
2503: lyttäisi näkyvän poliisipartioinoin lisäämistä. Uu-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2504: sia poliisinvirkoja on kuitenkin saatu niukasti, on    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2505: merkinnyt sitä, että lisääntyvät tehtävät on pitä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2506: nyt hoitaa työn tahtia kiristämällä. Tämä on           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2507: käytännössä merkinnyt esim. sitä, että poliisimies
2508: on joutunut hoitamaan vaarallisia tehtäviä yksin.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2509: Usein tämä on merkinnyt myös sitä, että vaaralli-             ryhtyä poliisien työturvallisuuden paran-
2510: sia hälytys- tai muita tehtäviä on joutunut hoita-            tamiseksi yleensäkin, ja
2511: maan poliisimies, jolla aivan inhimillisten syi-                 miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
2512: den, iän tai terveyden heikentymisen vuoksi, ei               että vanheneville poliisimiehille voitaisiin
2513: ole enää parhaita mahdollisia voimia hoitaa ras-              osoittaa sellaisia tehtäviä, joiden suoritta-
2514: kaita ja vaarallisia tehtäviä.                                misessa voitaisiin heidän pitkää työkoke-
2515:    Poliisijärjestön omassa lehdessä on ollut esi-             mustaan hyödyntää parhaalla mahdolli-
2516: merkkinä 120 000 asukkaan paikkakunta, jossa                  sella tavalla?
2517: 
2518:      Helsingissä 2 5 päivänä syyskuuta 1987
2519: 
2520:                                             Hannu Tenhiälä
2521: 
2522: 
2523: 
2524: 
2525:  271014F
2526: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 263
2527: 
2528: 
2529: 
2530: 
2531:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2532: 
2533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työturvalli-
2534: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          suuteensa.
2535: olette 29 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-            Poliisi ei työnantajana pakota ikääntyneitä,
2536: jeenne n:o 966 ohella lähettänyt valtioneuvoston       työkyvyltään jo heikompia poliisimiehiä vaaralli-
2537: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-    siin ja fyysisesti rasittaviin tehtäviin. Jatkuvat 14
2538: sen kansanedustaja Hannu Tenhiälän kirjallisesta       tunnin työvuorot, joihin kysymyksen perustelu-
2539: kysymyksestä n:o 263, jossa tiedustellaan:             osassa viitataan, eivät työaikalain soveltamisoh-
2540:                                                        jeen mukaan ole edes sallittuja. Kun poliisin
2541:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kokonaispalkkauksesta merkittävä osa muodostuu
2542:        ryhtyä poliisien työturvallisuuden paran-       työaikakorvauksista, poliisimiehillä itsellään on
2543:        tamiseksi yleensäkin, ja                        kuitenkin usein halukkuutta sellaisiin tehtäviin ja
2544:           miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,        työvuoroihin, joissa työn rasittavuus on keski-
2545:        että vanheneville poliisimiehille voitaisiin    määräistä suurempi.
2546:        osoittaa sellaisia tehtäviä, joiden suoritta-      Vuoden 1988 alusta voimaan tuleva valtion
2547:        misessa voitaisiin heidän pitkää työkoke-       virkamieslaki antaa nykyistä paremmat mahdolli-
2548:        mustaan hyödyntää parhaalla mahdolli-           suudet sellaisen virkamiehen uudelleen sijoitta-
2549:        sella tavalla?                                  miseen, jonka työkyky on alentunut. Tarpeen
2550:                                                        mukaan tätä mahdollisuutta tullaan käyttämään
2551:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          myös poliisimiesten kohdalla. Myös poliisin hen-
2552: seuraavaa:                                             kilöstöllä on mahdollisuus päästä sellaiseen kun-
2553:                                                        toutukseen, jota valtiovarainministeriön vuodelta
2554:   Lakisääteinen ja sopimukseen perustuva työ-          1985 antamissa ohjeissa kuntoutustavoitteisen
2555: suojelun yhteistoiminta on alkanut poliisissa          toiminnan järjestämisestä virastoissa ja laitoksissa
2556: vuonna 1974. Järjestelmä antaa henkilöstölle hy-       tarkoitetaan.
2557: 
2558:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1987
2559: 
2560:                                                                    Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
2561:                                       1987 vp. -- RJC n:o 263                                        3
2562: 
2563: 
2564: 
2565: 
2566:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
2567: 
2568:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I egenskap av arbetsgivare påtvingar polisen
2569: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       inte äldre och med hänsyn tili arbetsförmågan
2570: 966 av den 29 september 1987 tili vederbörande       svagare polismän farliga och fysiskt ansträngande
2571: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   uppgifter. Fortgående arbetsturer på 14 timmar,
2572: av riksdagsman Hannu Tenhiälä undenecknade           som det hänvisas tili i motiveringen tili spörsmå-
2573: spörsmål nr 263:                                     let, är inte ens tiliåtna enligt anvisningarna om
2574:                                                      tillämpning av arbetstidslagen. Eftersom en bety-
2575:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      dande del av en polismans totala lön består av
2576:        i syfte att förbättra polisernas arbe-        arbetstidsersättningar, är polismännen dock ofta
2577:        tarskydd i alimänhet och                      själva villiga att ta emot sådana uppgifter och
2578:           på vilket sätt ämnar Regeringen tilise     arbetsturer där arbetet är mera ansträngande än
2579:        att äldre poliser kan anvisas sådana upp-     det i genomsnitt är.
2580:        gifter där deras långa arbetserfarenhet          Statstjänstemannalagen, som träder i kraft vid
2581:        kan utnyttjas på bästa möjliga sätt?          ingången av år 1988, ger bättre möjligheter än
2582:                                                      hittills att omplacera en sådan tjänsteman vars
2583:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      arbetsförmåga är nedsatt. Vid behov kommer
2584:                                                      denna möjlighet att utnyttjas även för polismän-
2585: anföra följande:
2586:                                                      nens vidkommande. Även personalen vid polisen
2587:    Det lagstadgade och på avtal baserade samar-      har möjlighet att åtnjuta sådan rehabilitering
2588: betet inom arbetarskyddet inleddes vid polisen år    som avses i finansministeriets anvisningar av år
2589: 1974. Systemet ger personalen goda möjligheter       1985 om anordnandet av rehabiliteringsinriktad
2590: att påverka sitt eget arbetarskydd.                  verksamhet vid ämbetsverk och inrättningar.
2591: 
2592:      Helsingfors den 30 oktober 1987
2593: 
2594:                                                                    Inrikesminister Jarmo Rantanen
2595:                                                1987 vp.
2596: 
2597: Kirjallinen kysymys n:o 264
2598: 
2599: 
2600: 
2601: 
2602:                                    Kortesalmi: Tietotekniikan jatkokoulutuksen järjestämisestä Oulun
2603:                                      läänissä
2604: 
2605: 
2606:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2607: 
2608:    Tampereen yliopisto ja Nokia Oy ovat sopineet        Jatkokoulutusta voitaisiin antaa Oulun yliopis-
2609: siitä, että Tampereen yliopistossa ja Porin teknil-   tossa ja Raahen ATK-alan oppilaitoksessa.
2610: lisessä oppilaitoksessa aloitetaan tietotekniikan
2611: jatkokoulutus teollisuuden ja yliopiston yhteis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2612: työnä.                                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2613:    Jotta Oulun lääni voisi tasapäisesti kilpailla     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2614: korkean tekniikan omaavista työpaikoista, olisi       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2615: vastaava koulutus käynnistettävä Oulun yliopis-
2616: ton ja teollisuuden kesken mahdollisimman                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tieto-
2617: pian.                                                        tekniikan jatkokoulutuksen aikaansaami-
2618:    Jatkokoulutuksen aloittaminen on tärkeää                  seksi Oulun läänissä teollisuuden ja Ou-
2619: mm. sen vuoksi, että alalla on puute korkeasti               lun yliopiston sekä Raahen ATK -alan
2620: koulutetusta henkilöstöstä. Koulutuksen lisäämi-             oppilaitoksen kanssa päämääränä korkean
2621: nen jo sinällään on omiaan vetämään alueelle                 tekniikan työpaikkojen luominen Poh-
2622: alan teollisuutta.                                           jois-Suomeen?
2623: 
2624:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1987
2625: 
2626:                                          ]. Juhani Kortesalmi
2627: 
2628: 
2629: 
2630: 
2631: 2710542
2632: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 264
2633: 
2634: 
2635: 
2636: 
2637:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2638: 
2639:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Pohjois-Suomessa on kasvanut viimeksi kuluneen
2640: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuosikymmenen aikana yli nelinkertaiseksi. Tär-
2641: olette 29 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-        keä tekijä näyttää em. selvityksen mukaan olleen
2642: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      koulutetun työvoiman tarjonta. Oulun yliopiston
2643: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       sähkötekniikan ja tietojenkäsittelyopin koulutuk-
2644: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       sen ohella alan työvoimaa koulutetaan mm. Ou-
2645: myksestä n:o 264:                                     lun ja Kajaanin teknillisissä oppilaitoksissa ja
2646:                                                       Raahen tietokonealan oppilaitoksessa. Kehitystä
2647:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tieto-      on vauhdittanut myös Valtion teknillisen tutki-
2648:        tekniikan jatkokoulutuksen aikaansaami-        muskeskuksen elektroniikan laboratorion perus-
2649:        seksi Oulun läänissä teollisuuden ja Ou-       taminen Ouluun vuonna 1974 sekä Oulun tek-
2650:        lun yliopiston sekä Raahen ATK -alan           nologiakylän perustaminen Oulun kaupungin,
2651:        oppilaitoksen kanssa päämääränä korkean        Oulun yliopiston ja Valtion teknillisen tutkimus-
2652:        tekniikan työpaikkojen luominen Poh-           keskuksen yhteistyönä vuonna 1982.
2653:        jois-Suomeen?
2654:                                                          Pätevä tutkijakunta on yksi avaintekijä korkean
2655:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        teknologian kehittämisessä. Tietotekniikan tutki-
2656: seuraavaa:                                            jankoulutuksen edistämiseksi opetusministeriö
2657:                                                       perusti vuonna 1985 kolme valtakunnallista tut-
2658:    Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksian-       kijankoulutusohjelmaa, joita on tarkoitus jatkaa
2659: nosta äskettäin tehdyn aluepoliittisen vertailutut-   vuoteen 1990 saakka. Oulun yliopisto on muka-
2660: kimuksen mukaan Oulun seutu on pohjoisesta            na kahdessa ohjelmassa, toisessa päävastuisena.
2661: sijainnistaan huolimatta varsin ainutlaatuinen        Yritysmaailman kasvavaa kiinnostusta tutkijoiden
2662: alue. Missään muualla Suomessa pääkaupunki-           koulutukseen kuvaa, että Nokia-yhtymä aloitti
2663: seudun ja Turun seudun ulkopuolella ei ole            kuluvana vuonna omalle henkilökunnalleen tar-
2664: samanlaista elektroniikka-alan tuotantotoimintaa      koitetun jatkokoulutusohjelman yhteistyössä eräi-
2665: ja koulutuspotentiaalia kuin juuri Oulun seudul-      den korkeakoulujen, mm. Oulun yliopiston
2666: la. Oulun seudun elektroteknisen alan työnteki-       kanssa.
2667: jöiden määrä vastaa yli kymmentä prosenttia
2668: koko maan määrästä.                                      Kysymyksen perusteluissa tarkoitettaneen kou-
2669:    Oulun yliopistoon perustettiin 1960-luvulla        lutusta, jonka Tampereen teknillinen korkeakou-
2670: teknilliseen tiedekuntaan sähkötekniikan osasto,      lu aloitti Porissa kuluvana vuonna yhteistyössä
2671: jonka toiminta suuntautuu erityisesti elektroniik-    Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Koulutuk-
2672: kaan ja tietotekniikkaan, sekä luonnontieteelli-      seen otetaan insinöörin tutkinnon suorittaneita,
2673: selle koulutusalalle tietojenkäsittelyopin laitos.    jotka suorittavat diplomi-insinöörin tutkinnon
2674: Sähkötekniikan ja tietojenkäsittelyopin koulutus-     tietotekniikan koulutusohjelmassa. Aiemmista
2675: ohjelmiin otetaan nykyisin vuosittain yhteensä        opinnoista heille luetaan hyväksi noin neljännes
2676: noin 130 uutta opiskelijaa. Määrää on tarkoitus       diplomi-insinöörin tutkinnon opinnoista. Opis-
2677: lähivuosina vielä jonkin verran nostaa. Vuonna        totutkinnon hyväksilukeminen perustuu asetuk-
2678: 1988 aloitetaan Oulun yliopiston teknillisessä        seen opistoasteen tutkintojen niveltämisestä kor-
2679: tiedekunnassa tietotekniikan koulutusohjelma.         keakouluopintoihin, joka koskee kaikkia korkea-
2680:    Elektroniikan ja tietotekniikan alan teolli-       kouluja. Vastaaviin koulutusjärjestelyihin ei ole
2681: suuden palveluksessa olevan henkilöstön määrä         estettä muissakaan korkeakouluissa.
2682: 
2683:     Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
2684: 
2685:                                                                    Opetusministeri Christoffer Taxell
2686:                                       1987 vp. -      KK n:o 264                                       3
2687: 
2688: 
2689: 
2690: 
2691:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2692: 
2693:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen           senaste årtiondeo En viktig faktor synes ha varit
2694: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         utbudet av utbildad arbetskrafto Vid sidan av
2695: av den 29 september 1987 tili vederbörande            utbildningen i elteknik och databehandlingslära
2696: medlem av statsrådet översänt en avskrift av          vid Uleåborgs universitet utbildas arbetskraft
2697: följande av riksdagsman Kortesalmi underteckna-       bl.ao vid Uleåborgs och Kajana tekniska läroan-
2698: de spörsmål nr 264:                                   stalter samt vid Brahestad läroanstalt inom dator-
2699:                                                       områdeto Utvecklingen har påskyndats även av
2700:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
2701:                                                       att det elektroniska laboratoriet vid Statens tek-
2702:        att anordna fortbildning i datateknik i
2703:                                                       niska forskningscentral inrättades i Uleåborg år
2704:        Uleåborgs Iän med industrin och Uleå-
2705:                                                       1974 samt att Uleåborgs teknologieby år 1982
2706:        borgs universitet samt Brahestads läroan-
2707:                                                       inrättades i samarbete mellan Uleåborgs stad,
2708:        stalt inom ADB med målet att skapa
2709:                                                       Uleåborgs universitet och Statens tekniska forsk-
2710:        högtekniska arbetsplatser i norra Finland?
2711:                                                       ningscen tral.
2712:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-           En kompetent forskarkår är en nyckelfråga då
2713: samt följande:                                        man utvecklar högteknologio För att främja ut-
2714:                                                       bildningen av forskare inom datateknik införde
2715:    Enligt den regionalpolitiska jämförande under-     undervisningsministeriet tre forskaru tbildnings-
2716: sökningen som utförts på uppdrag av Nordiska          program år 1985 och de avses fortlöpa tili år
2717: ministerrådet är Uleåborgsnejden trots sitt nord-
2718:                                                       19900 Uleåborgs universitet deltar i två program,
2719: liga läge en ytterst unik regiono lngenstans i
2720:                                                       i det ena som primärt ansvarig Företagsvärldens
2721:                                                                                       0
2722: 
2723: 
2724: Finland, med undantag av huvudstadsregionen           växande intresse för forskarutbildningen illustre-
2725: och utanför Åbo stads region finns en liknande        ras av att Nokia-koncernen under innevarande år
2726: produktionsverksamhet och utbildningspotential        inledde ett fortbildningsprogram för sin egen
2727: inom elektroniken som just i Uleåborgs region. 1
2728:                                                       personai i samarbete med vissa högskolor, bl.ao
2729: denna region är antalet arbetare inom elektrotek-     Uleåborgs universiteto
2730: nik över tio procent av antalet i hela landeto
2731:    Vid Uleåborgs universitet inrättades på 1960-         1 spörsmålets motivering torde den utbildning
2732: talet en elteknisk avdelning vid den tekniska         avses som Tammerforstekniska högskola påbörja-
2733: fakulteten, och dess verksamhet är speciellt inrik-   de i Björneborg i samarbete med Åbo handels-
2734: tad på elektronik och datateknik. Samtidigt in-       högskolao Tili utbildningen antas personer som
2735: rättades en institution i databehandlingslära vid     avlagt ingenjörsexamen och som avlägger
2736: det naturvetenskapliga utbildningsområdet.            diplomingenjörsexamen i utbildningsprogram-
2737:    Tili utbildningsprogrammen för elteknik och        met för datatekniko Från tidigare studier räknas
2738: databehandlingslära inras numera sammanlagt ca        dem tillgodo ca en fjärdedel av studierna för
2739:  130 nya studerande årligeno Avsikten är att utöka    diplomingenjörsexameno Den omständigheten
2740: anralet i någon mån under de närmaste åreno År        att institutsexamen räknas tillgodo grundar sig på
2741: 1988 inleds ett utbildningsprogram i datateknik       förordningen om samordning av examina på
2742: vid den tekniska fakulteten i Uleåborgs universi-     institutsnivå med högskolestudier, viiken berör
2743: tet.                                                  alla högskoloro Det existerar inga hinder att vid
2744:    lnom elektronik- och datateknikindustrin har       andra högskolor vidta motsvarande utbildnings-
2745: personalen i norra Finland ökat fyrfaldigt under      arrangemang  0
2746: 
2747: 
2748: 
2749: 
2750:      Helsingfors den 4 november 1987
2751: 
2752:                                                            Undervisningsminister Christoffer Taxell
2753:                                               1987 vp.
2754: 
2755: Kirjallinen kysymys n:o 265
2756: 
2757: 
2758: 
2759: 
2760:                                  Almgren: Särkisalmen - Melkoniemen tien (Parikkala) rakentamis-
2761:                                    aikataulusta
2762: 
2763: 
2764:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2765: 
2766:   Tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987 esiintyy        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2767: mm. seuraava kohta: "Mt 405 välillä Särki-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2768: salmi-Melkoniemi, Parikkala. Pituus 15,0 km,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2769: kustannusarvio 9, 7 milj. markkaa, arvioidut kus-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2770: tannukset v. 1987 1,1 milj. markkaa." Lisäksi
2771: on arvioitu työn kestoajaksi 1987-1988.                       Millaisilla päätöksillä on voitu mitätöi-
2772:                                                            dä eduskunnan hyväksymä määräraha
2773:    Tulo- ja menoarviossa vuodelle 1988 ilmoite-            Särkisalmen-Melkoniemen tiehankkee-
2774: taan, että vuodelle 1987 ei ole budjetoitu mitään          seen v. 1987 ja miten voidaan saada
2775: varoja tiehankkeelle Särkisalmi-Melkoniemi Pa-             varmuus siitä, että hanke pysyy vastaisuu-
2776: rikkalassa. Vuodelle 1988 esitetään 1, 1 milj.             dessa tienrakennusohjelmassa siten, kuin
2777: markkaa. Vuoden 1988 budjetissa arvioidaan                 tulo- ja menoarvio vuodelle 1988 osoit-
2778: tiehankkeen valmistuvan v. 1989.                           taa?
2779: 
2780:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1987
2781: 
2782:                                            Esko Almgren
2783: 
2784: 
2785: 
2786: 
2787: 271031Z
2788: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 265
2789: 
2790: 
2791: 
2792: 
2793:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2794: 
2795:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Tämän lisäksi, koska kysymys on valtion työvi-
2796: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         raston investointihankkeesta, joka sisältyy valtio-
2797: olette 30 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-        neuvoston vuoden alussa vahvistamaan valtion
2798: jeenne n:o 976 ohella toimittanut valtioneuvos-       työohjelmaan, vaatii hankkeen määrärahojen siir-
2799: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     to toiselle tiehankkeelle työllisyyslainsäädännön
2800: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjalli-     mukaisen valtioneuvoston työohjelman tarkistus-
2801: sesta kysymyksestä n:o 265:                           päätöksen, joka esitellään työvoimaministeriöstä.
2802:           Millaisilla päätöksillä on voitu mitätöi-      Kymen tiepiirissä jouduttiin viime keväänä
2803:        dä eduskunnan hyväksymä määräraha              toteamaan, että piirin käynnissä olevien tiehank-
2804:        Särkisalmen-Melkoniemen tiehankkee-            keiden rahoitus on niiden järkevän ja taloudelli-
2805:        seen v. 1987 ja miten voidaan saada            sen toteuttamisen kannalta riittämätön. Tämän
2806:        varmuus siitä, että hanke pysyy vastaisuu-     vuoksi tiepiiri esitti, että kysymyksessä mainitun
2807:        dessa tienrakennusohjelmassa siten, kuin       alkavan uuden hankkeen Särkisalmi-Melkonie-
2808:        tulo- ja menoarvio vuodelle 1988 osoit-        mi määrärahat siirrettäisiin edellä mainitulla ta-
2809:        taa?                                           valla samalla alueella käynnissä olevalle valtatien
2810:                                                       n:o 6 parantamishankkeelle välillä Imatra-
2811:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Parikkala ja siihen liittyviin muihin tietöihin,
2812: ti seuraavaa:                                         jotta tämä suuri hanke voitaisiin tehdä valmiiksi
2813:    Tiepiirien määrärahat valtion tulo- ja menoar-     mahdollisimman taloudellisesti ja nopeasti. Tie-
2814: viossa muodostavat kukin oman momentin                ja vesirakennushallitus teki vastaavan valtion työ-
2815: 31.24.77 alamomenttinsa. Uudenmaan tiepiiri ja        ohjelman muutosesityksen työvoimaministeriölle.
2816: sen määrärahat on alamomentti 1, Turku alamo-         Valtioneuvosto vahvisti sitten 30.7.1987 työohjel-
2817: mentti 2, Häme alamomentti 3, Kymi alamo-             maan työvoimaministeriön esittelystä sellaisen
2818: mentti 4 jne. Budjettilainsäädännön ja erityisesti    muutoksen, jolla Särkisalmen-Melkoniemen
2819: valtion tulo- ja menoarviosta sekä kirjanpidosta      tien määrärahat siirrettiin muille Kymen tiepiirin
2820: annetun asetuksen 6 ja 8 §:n mukaan alamomen-         hankkeille, joista tärkein oli mainittu valtatien
2821: tin määrärahaa saadaan käyttää ja siirtää alamo-      n:o 6 parannustyö. Tämän jälkeen hallitus sisäl-
2822: mentin sisällä kohteelta toiselle, kunhan alamo-      lytti vuoden 1988 budjettiesitykseen Särkisal-
2823: menttia ei ylitetä eikä määrärahaa siirretä alamo-    men-Melkoniemen tietä varten uuden määrära-
2824: mentilta toiselle eli tässä tapauksessa tiepiiristä   han.
2825: toiseen. Tätä korostaa vielä se, että mainitun
2826: asetuksen 6 §:n 1 ja 2 momentin mukaisessa              Tieviranomaiset ovat ilmoittaneet, että kysei-
2827: erityismenoarviossa kunkin tiepiirin kohdalle on      sen tien parannushanke alkaa nyt vuoden 1988
2828: merkitty vain piirin kokonaisrahoitus. Yksittäisiä    syksyllä ja työ valmistuu vuonna 1989. Hankkeen
2829: tiehankkeita, joihin rahat käytetään, ei erityisme-   valmistuminen tämän vuoden määrärahan siirron
2830: noarviossa ole enää mainittu. Tähän perustuu se,      johdosta siirtyi siis vain vuodella ja lisäksi siirretyt
2831: että tiepiirissä määrärahoja voidaan siirtää hank-    määrärahat on käytetty saman alueen eli Parikka-
2832: keelta toiselle kulloisenkin rakennustilanteen ja     lan alueen käynnissä olevien tiehankkeiden no-
2833: -tarpeen mukaan.                                      peuttamlseen .
2834: 
2835:     . Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1987
2836: 
2837:                                                                    Liikenneministeri Pekka Vennamo
2838:                                          1987 vp. -      KK n:o 265                                        3
2839: 
2840: 
2841: 
2842: 
2843:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
2844: 
2845:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Eftersom det är fråga om ett sådant investe-
2846: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           ringsprojekt för statens arbetsverk som ingår i
2847: 976 av den 30 september 1987 tili vederbörande           statens arbetsprogram, som statsrådet godkände i
2848: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       början av året, kräver dessutom överföringen av
2849: av riksdagsman Esko Almgren undertecknade                anslagen för projektet tili ett annat vägprojekt ett
2850: spörsmål nr 265:                                         beslut om justering av statsrådets arbetsprogram i
2851:                                                          enlighet med sysselsättningslagstiftningen. Beslu-
2852:            Genom hurdana beslut har det av               tet föredras från arbetskraftsministeriet.
2853:         riksdagen godkända anslaget för vägpro-
2854:         jektet Särkisalmi-Melkoniemi år 1987                Inom Kymmene vägdistrikt var man i våras
2855:         kunnat annulieras och hur kan man                tvungen att konstatera att finansieringen av de
2856:         försäkra sig om att projektet verkligen i        inom distriktet pågående vägprojekten är otili-
2857:         framtiden finns med i vägbyggnadspro-            räcklig med tanke på ett förnuftigt och ekono-
2858:         grammet på det sätt som anges i statsför-        miskt genomförande. Med anledning härav före-
2859:         slaget för år 1988?                              slog vägdistriktet att anslaget för det i spörsmålet
2860:                                                          nämnda påbörjade nya projektet Särkisalmi-
2861:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Melkoniemi överförs på tidigare anfört sätt tili
2862: anföra följande:                                         det inom samma område pågående projektet för
2863:                                                          en förbättring av huvudväg nr 6 på avsnittet
2864:    Vägdistriktens anslag i statsförslaget fördelas       Imatra-Parikkala och tili andra vägarbeten i
2865: så, att varje vägdistrikt har sitt eget undermo-         samband därmed för att detta stora projekt skali
2866: ment under momentet 31.24.77. Nylands väg-               kunna genomföras så ekonomiskt och snabbt som
2867: distrikt och anslaget för detta utgör undermo-           möjligt. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen före-
2868: ment 1, Åbo undermoment 2, Tavastland under-             slog för arbetskraftsministeriet en liknande änd-
2869: moment 3, Kymmene undermoment 4 osv. En-                 ring av statens arbetsprogram. Statsrådet faststäli-
2870: ligt budgetlagstiftningen och specielit enligt 6         de sedan 30.7. 1987 via föredragning från arbets-
2871: och 8 §§ i förordningen om statsförslaget och            kraftsministeriet en sådan ändring i arbetspro-
2872: statens bokföring får anslaget under undermo-            grammet som medförde att anslaget för Särki-
2873: mentet användas och överföras inom undermo-              salmi-Melkoniemi vägen överfördes tili andra
2874: mentet från ett projekt tili ett annat under             projekt inom Kymmene vägdistrikt, av vilka det
2875: förutsättning att undermomentet varken över-             viktigaste var förbättringsarbetet på huvudväg nr
2876: skrids elier anslag överförs från ett undermoment        6. Härefter inkluderade regeringen ett nytt an-
2877: tili ett annat, dvs. i detta fali från ett vägdistrikt   slag för Särkisalmi-Melkoniemi vägen i det nya
2878: tili ett annat. Detta betonas ytterligare av det         statsförslaget för år 1988.
2879: faktum att i specialbudgeten, som nämns i 6 § 1
2880: och 2 mom. i sagda förordning, endast den                   Vägmyndigheterna har meddelat, att projektet
2881: totala finansieringen för distriktet har antecknats      för förbättring av den aktuella vägen inleds
2882: vid varje vägdistrikt. Enskilda vägprojekt, för          hösten 1988 och att arbetet blir färdigt år 1989.
2883: vilka medel används, har inte längre omnämnts i          Slutförandet av projektet uppskjuts således med
2884: specialbudgeten. Detta ligger tili grund för att         endast ett år på grund av överföringen av årets
2885: anslag inom ett vägdistrikt kan överföras från ett       anslag och dessutom har de överförda anslagen
2886: projekt tili ett annat i enlighet med byggnadssi-        använts för att påskynda påbörjade vägprojekt
2887: tuationen och -behovet.                                  inom samma område, dvs. Parikkala området.
2888: 
2889:      Helsingfors den 29 oktober 1987
2890: 
2891:                                                                         Trafikminister Pekka Vennamo
2892:                                                1987 vp.
2893: 
2894: Kirjallinen kysymys n:o 266
2895: 
2896: 
2897: 
2898: 
2899:                                   T. Roos: Sammaljoen perkauksen toteuttamisesta Vammalassa
2900: 
2901: 
2902:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2903: 
2904:    Vammalan kaupungissa sijaitsevan Sammal-              Todettakoon vielä, että Illasta alaspäin jokiuo-
2905: joen perkaushanke pantiin vireille jo vuoden          ma jo 1950-luvun lopulla perattiin. Turun piirin
2906: 1963 alussa Sammaljoen ja Illon kylien välillä        toimesta samaa jokiuomaa on Huittisissa perattu.
2907: olevien joenrantapeltojen viljelijöiden yksimieli-    Vain Sammaljoen osuus on jäänyt hoitamatta.
2908: sen kokouksen päätöksellä.                               Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole luonnonsuoje-
2909:    Anomuksen jättämisen jälkeen suunnittelu           lullisia kohteita, joten sekään ei ole esteenä
2910: lähti ripeästi käyntiin Tampereen maanviljelysin-     hankkeen toteuttamiselle. Mainittakoon vielä,
2911: sinööripiirin toimesta saman vuoden syksyllä.         että asiaa ajamaan perustettu toimikunta jo alku-
2912: Hankkeen virallinen alkukokous pidettiin Tam-         vaiheissa otti hanketta varten pankkilainankin,
2913: pereen maanviljelysinsinööripiirin toimesta jou-      tällä hetkellä sen suuruus on noin 16 000 mark-
2914: lukuussa 1966. Sen jälkeen asia on hautautunut        kaa.
2915: johonkin eikä mitään ole tapahtunut.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2916:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2917:    Sekä vesi- että metsänparannuspiirillä on vesis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2918: tön yläpuolella ollut laajoja ojituksia. Niiden       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2919: seurauksena vesi nykyisin tavallisinakio kesinä
2920: nousee varsin herkästi aiheuttaen alavammilla                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2921: peltomailla sadonmenetyksiä joko kokonaan tai                 ryhtyä, jotta Vammalassa sijaitsevan Sam-
2922: osittain. Jo hanketta alulle pantaessa tulvahaitat            maljoen perkaushanke suunnitelman val-
2923: olivat merkittävät.                                           mistuttua nopeasti käynnistettäisiin?
2924: 
2925:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1987
2926: 
2927:                                               Timo Roos
2928: 
2929: 
2930: 
2931: 
2932: 271010B
2933: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 266
2934: 
2935: 
2936: 
2937: 
2938:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2939: 
2940:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          uuden perkaussuunnitelman laatimiseksi. Piiri
2941: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          aloitti suunnitelman laatimisen, mikä myöhem-
2942: olette 30 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-         min kuitenkin jäi kesken siinä ilmenneiden vai-
2943: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       keuksien ja muiden silloin kiireellisemmiksi ja
2944: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        välttämättömämmiksi katsottu jen hankkeiden
2945: T. Roosin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       vuoksi.
2946: sestä n:o 266:                                            Sammaljoen perkaushanke tuli uudelleen ajan-
2947:                                                        kohtaiseksi 1980-luvulla sateisten kesien johdosta
2948:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          ja se otettiin Tampereen vesipiirin suunnitte-
2949:        ryhtyä, jotta Vammalassa sijaitsevan Sam-       luohjelmaan. Tehtyjen täydennysten ja lisäselvi-
2950:        maljoen perkaushanke suunnitelman val-          tysten jälkeen Sammaljoen perkaussuunnitelma
2951:        mistuttua nopeasti käynnistettäisiin?           valmistuu vuoden 1988 helmikuun loppuun
2952:                                                        mennessä, jonka jälkeen hankkeelle tulee vielä
2953:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       hakea vesioikeuden lupa. Asian käsittely vaatinee
2954: ti seuraavaa:                                          vesioikeudellisen katselmustoimituksen, joka kes-
2955:    Kokemäenjokeen laskevaa Sammaljokea eli             tää 1-2 vuotta. Osakkaiden tahtomaa valtion
2956: Sammunjokea on aikojen kuluessa perattu eri            rahoitusta hankkeelle voidaan esittää vasta sen
2957: kohdista. Sammaljoen ja Illon kylien välinen           jälkeen, kun hankkeella on lainvoimainen vesioi-
2958: jokiosa perattiin vuosina 19 31-34. Perkaus teh-       keuden lupa.
2959: tiin käsityönä ja se oli suunniteltu silloisiakin         Sammaljokea on perattu myös Turun vesi- ja
2960: tulvavesimääriä pienemmille vesimäärille. Kesä-        ympäristöpiirin alueella Huittisissa vuosina
2961: ja syystulvien alettua haitata rantapeltojen vilje-    1965-1968 ja 1979-1984. Nämä kaksi erillistä
2962: lyä, tekivät maanomistajat vuonna 1963 Tampe-          hanketta toteutettiin piirin toimesta ns. maan-
2963: reen maanviljelysinsinööripiirille hakemuksen          kuivatusvaroin.
2964: 
2965:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1987
2966: 
2967:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
2968:                                       1987 vp. -- ~ n:o 266                                            3
2969: 
2970: 
2971: 
2972: 
2973:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2974: 
2975:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rensningsplan. Distriktet påbörjade uppgörandet
2976: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        av planen, vilket dock senare blev ofullbordat på
2977: den 30 september 1987 tili vederbörande med-          grund av de svårigheter som framkom och pro-
2978: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av    jekt som då ansågs mera brådskande och nödvän-
2979: riksdagsman T. Roos undertecknade spörsmål nr         diga.
2980: 266:                                                     Projektet för en rensning av Sammaljoki blev
2981:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       aktuellt på nytt på 1980-talet på grund av de
2982:        för att projektet för en rensning av ån        regniga somrarna och det togs med i Tammerfors
2983:        Sammaljoki i Vammala snabbt påbörjas           vattendistrikts planeringsprogram. Efter gjorda
2984:        efter det att planen har färdigställts?        kompletteringar och ytterligare utredningar kom-
2985:                                                       mer planen för en rensning av Sammaljoki att
2986:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      färdigställas före utgången av februari 1988.
2987: anföra följande:                                      Därefter skall tillstånd för projektet ansökas hos
2988:                                                       vattendomstolen. Behandlingen av ärendet torde
2989:    Sammaljoki eller Sammunjoki, som rinner ut i       kräva en vattenrättslig syneförrättning, viiken tar
2990: Kumo älv, har under tidernas lopp rensats på
2991:                                                       1--2 år i anspråk. En sådan statsfinansiering som
2992: olika ställen. Den del av ån som är belägen           delägarna önskar för projektet kan föreslås först
2993: mellan byarna Sammaljoki och Illo rensades åren       när ett laga kraft vunnet tillstånd av vattendom-
2994: 1931--34. Rensningen gjordes manuellt och ha-         stolen för projektet föreligger.
2995: de dessutom planerats för mindre vattenmängder
2996: än de dåvarande högvattensmängderna. Då över-            Sammaljoki har också rensats inom Åbo vat-
2997: svämningarna om somrarna och höstarna hade            ten- och miljödistrikts område i Vittis åren
2998: börjat störa odlingen på åkrarna vid stränderna       1965--1968 och 1979--1984. Dessa två separata
2999: anhöll jordägarna år 1963 hos Tammerfors lant-        projekt förverkligades genom försorg av distriktet
3000: bruksingenjörsdistrikt om uppgörande av en ny         med s.k. dräneringsmedel.
3001: 
3002:      Helsingfors den 3 november 1987
3003: 
3004:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
3005:         1
3006: 
3007: 
3008:         1
3009: 
3010: 
3011: 
3012: 
3013:     1
3014: 
3015: 
3016:     1
3017: 
3018: 
3019: 
3020: 
3021: 1
3022: 
3023: 
3024: 1
3025:                                                 1987 vp.
3026: 
3027: Kirjallinen kysymys n:o 267
3028: 
3029: 
3030: 
3031: 
3032:                                    Ryynänen ym.: Valtionosuuden suorittamisesta lukion Ja perus-
3033:                                      koulun oppilaskerhojen kyydityskustannuksiin
3034: 
3035: 
3036:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3037: 
3038:    Peruskoululain (476/83) 26 §:n 3 momentin          kerhojen erillisiin kuljetuksiin ei myönnetä val-
3039: säännösten mukaan peruskoulussa voi olla oppi-        tionosuutta.
3040: laskeehaja ja peruskoulun opetusta voidaan antaa         Tällaiseen tulkintaan ei anna perusteita myös-
3041: myös koulun ulkopuolella.                             kään laki kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen
3042:    Peruskoululain 47 §:n säännösten mukaan,           kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista ja lai-
3043: milloin peruskoulun oppilaan koulumatka on            noista (1112/78), jonka 48 §:n 2 momentin 2
3044: viittä kilometriä pitempi tai milloin se oppilaan     kohdan säännösten mukaan valtionosuuteen oi-
3045: ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muu-          keuttaviksi peruskoulun käyttökustannuksiksi
3046: toin muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasitta-   luetaan oppilaiden majoituksesta ja kyydityksestä
3047: vaksi tai vaaralliseksi, kunnan on järjestettävä      johtuvat käyttömenot.
3048: maksuton kuljetus tai avustettava riittävässä mää-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3049: rin oppilaan kuljettamista tai saattamista.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3050:    Peruskouluasetuksen (718/84) 146 §:n sään-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3051: nökset ovat tehneet mahdolliseksi muiden kuin         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3052: asianomaisen peruskoulun ja lukion oppilaiden                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3053: kuulumisen samaan kerhoon.                                    siin selkeyttämällä peruskoulun ja lukion
3054:    Näin on voitu helpottaa esimerkiksi pienten                valtionosuuksia koskevia säännöksiä ja
3055: ala-asteiden kerhojen perustamista. Kuitenkin                 ohjeita siten, että koulutyön edistämistä
3056: peruskoulun yläasteen ja lukion kerhojen toimin-              tukevien oppilaskerhojen kyydityskustan-
3057: taa, esimerkiksi atk-kerhojen, vaikeuttaa suuresti            nukset tulevat valtionosuuteen oikeutta-
3058: valtionosuussäännösten tulkitseminen siten, että              viksi?
3059: 
3060:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1987
3061: 
3062:                       Mirja Ryynänen                           Eino Siuruainen
3063:                       Kalle Röntynen                           Seppo Kääriäinen
3064:                                           Markku Lehtosaari
3065: 
3066: 
3067: 
3068: 
3069: 271053Y
3070: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 267
3071: 
3072: 
3073: 
3074: 
3075:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3076: 
3077:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           koulumatkoja. Kunnilla ei ole lakiin perustuvaa
3078: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           velvoitetta järjestää oppilaiden kuljetuksia kou-
3079: olette 29 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-          lun oppilaskerhojen tilaisuuksiin. Kunnan mah-
3080: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        dollisesti järjestämät kuljetukset näihin tilaisuuk-
3081: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         siin eivät edellä esitetyn koulukuljetuksen tarkoi-
3082: Mirja Ryynäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        tuksen huomioon ottaen ole koulutyön järjestä-
3083: kysymyksestä n:o 267:                                   miseksi tarpeellisia kuljetuksia. Käsitteinä koulu-
3084:                                                         matka ja koulukuljetus ovat vakiintuneet eikä
3085:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         niiden tulkinnasta ole esitetty erilaisia näkemyk-
3086:         siin selkeyttämällä peruskoulun ja lukion       siä kuntien ja valtion viranomaisten kesken.
3087:         valtionosuuksia koskevia säännöksiä ja             Kerhotoimintaa järjestettäessä olisi tutkittava,
3088:         ohjeita siten, että koulutyön edistämistä       onko mahdollista järjestää kerhotoimintaa siten,
3089:         tukevien oppilaskerhojen kyydityskustan-        että oppilas voi osallistua siihen päivittäisiä kou-
3090:         nukset tulevat valtionosuuteen oikeutta-        lukuljetuksia hyväksi käyttäen.
3091:         viksi?                                             Edellä esitetyn perusteella lienee selvää, ettei
3092:                                                         oppilaskerhotoiminnan järjestämisestä aiheutu-
3093:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           neisiin kuljetuskustannuksiin voida myöntää val-
3094: seuraavaa:                                              tionosuutta valtionosuussäännösten tulkinnalla,
3095:    Oppilaiden koulukuljetuksella, josta aiheutu-        vaan mainittujen kuljetuskustannusten saattami-
3096: neisiin menoihin kunta saa valtionosuutta, tar-         sesta valtionosuuteen oikeuttaviksi on säädettävä
3097: koitetaan peruskoulun valtionosuusjärjestelmässä        lailla. Kun kysymys olisi uudesta valtion-
3098: kunnan toimesta järjestettyä oppilaiden kuljetta-       osuusperusteesta ja edellyttäisi puuttumista val-
3099: mista heidän koulumatkallaan. Koulumatkalla             tion ja kuntien väliseen peruskoulukustannusten
3100: tarkoitetaan oppilaan matkaa kodista koululle ja        jakoon ja kun peruskoulun, lukion ja yleisen
3101: koulutyön päätyttyä koululta kotiin. Kun osanot-        kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annet-
3102: to oppilaskerhoihin on vapaaehtoista ja oppilas-        tua lakia (1112/78) on varsin vähän aikaa sitten
3103: kerhotoiminta järjestetään päivittäisen koulutyön       muutettu, hallitus ei pidä sanotun lain muutta-
3104: ulkopuolella, oppilaiden matkat oppilaskerhon           mista kysymyksessä tarkoitetulla tavalla tässä vai-
3105: tilaisuuksiin koululle eivät ole edellä tarkoitettuja   heessa aiheellisena.
3106: 
3107:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
3108: 
3109:                                                                      Opetusministeri Christoffer Taxell
3110:                                        1987 vp. -- KJ( n:o 267                                         3
3111: 
3112: 
3113: 
3114: 
3115:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3116: 
3117:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            har inte lagstadgad skyldighet att anordna skjuts-
3118: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ning av eleveroa tili elevklubbaroas tilistäli-
3119: av den 29 september 1987 tili vederbörande             ningar. Med tanke på ovan anförda skolskjuts-
3120: medlem av statsrådet översänt en avskrift av           ningar, är de eventuelia skjutsningar som kom-
3121: följande av riksdagsman Mirja Ryynänen m.fl.           munen anordnar tili dessa tilistäliningar inte
3122: undertecknade spörsmål nr 267:                         nödvändiga för att anordna skolarbetet. Skolfärd
3123:                                                        och skolskjutsning är som begrepp etablerade och
3124:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         det har inte framstälits olika synpunkter på
3125:         att justera bestämmelseroa och direktiven      tolkningen av dem melian kommuneroa och
3126:         angående statsandelaroa för grundskolan        statsmyndigheteroa.
3127:         och gymnasiet så att kostnaderoa för              Då klubbverksamhet anordnas bör det under-
3128:         skjutsning av elevklubbaroa blir berätti-      sökas om det finns möjlighet att ordna den så att
3129:         gade tili statsandel, ty elevklubbaroas        eleven kan delta i den samtidigt som han utnytt-
3130:         verksamhet främjar ju skolarbetet?             jar de dagliga skolskjutsningaroa.
3131:                                                           På basen av ovan anförda torde det vara klart
3132:    Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-        att starsandel inte kan beviljas för skjutsnings-
3133: samt följande:                                         kostnaderoa för elevklubbsverksamheten genom
3134:    Med skolskjutsning av eleveroa, för vilket än-      att tolka stadgandena om starsandel utan för att
3135: damål kommunen erhålier statsandel, avses i            innefatta nämnda skjutsningskostnader i statsan-
3136: statsandelssystemet för grundskolan av kommu-          delssystemet bör en lag stiftas. Då det vore
3137: nen anordnad skjutsning av eleveroa under deras        frågan om nya grunder för statsandel och det
3138: skolfärd. Med skolfärd avses elevens färd från         skulle förutsätta ett ingrepp i fördelningen av
3139: hemmet tili skolan och efter avslutat skolarbete       grundskolekostnaderoa melian staten och koru-
3140: från skolan tili hemmet. Då deltagande i elev-         muneroa och då lagen om statsandelar och
3141: klubbaroas verksamhet är friviliigt och den an-        -understöd för grundskolan, gymnasiet och ali-
3142: ordnas utanför det dagliga skolarbetet utgör inte      mänt bibliotek (1112/78) rätt nyligen ändrats,
3143: eleveroas färder tili elevklubbarnas tilistäliningar   anser Regeringen det inte finnas skäl att i detta
3144: sådana skolfärder som avses ovan. Kommuneroa           skede ändra lagen på i spörsmålet avsett vis.
3145: 
3146:      Helsingfors den 4 november 1987
3147: 
3148:                                                             Undervisningsminister Christoffer Taxell
3149: 1
3150: 1
3151:  1
3152:   1
3153:   1
3154:    1
3155:     1
3156:     1
3157:      1
3158:       1
3159:       1
3160:        1
3161:         1
3162:         1
3163:          1
3164:           1
3165:           1
3166:            1
3167:             1
3168:             1
3169:              1
3170:               1
3171:               1
3172:                                                  1987 vp.
3173: 
3174: Kirjallinen kysymys n:o 268
3175: 
3176: 
3177: 
3178: 
3179:                                     Isohookana-Asunmaa ym.: Sivistysjärjestöjen valtionapulainsäädän-
3180:                                        nön uudistamisesta
3181: 
3182: 
3183:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3184: 
3185:    Opetusministeriön asettama työryhmä teki esi-           Työryhmän lakiehdotuksesta on pyydetty sivis-
3186: tyksen laiksi eräiden sivistysjärjestöjen valtion-      tysjärjestöjen lausunto. Sivistysjärjestöt puoltavat
3187: avusta (OPM:n muistio 13/ 1987). Tämä ns.               esitystä laiksi pienin tarkennuksin. Sivistysjärjes-
3188: järjestöllisen sivistystyön valtionapulakiesitys kor-   töjen mielestä esitys tekisi oikeutta järjestöjen
3189: vaisi vuonna 1975 annetun ja vuonna 1985                tekemälle työlle, koska se toisi opintotoiminnan
3190: muutetun lain opintokeskusten valtionavusta             ohella myös kulttuuritoiminnan eräiltä osiltaan
3191: (398/75, 966/85) ja toisi opintotoiminnan lisäksi       lakisääteisen valtionavun piiriin. Samalla sivistys-
3192: sivistysjärjestöjen kulttuuritoiminnan lakisäätei-      käsite saisi oikean sisällön ja ulottuvuuden.
3193: sen valtionavun piiriin. Tällä hetkellä sivistysjär-
3194: jestöjen muu kuin opintotoiminta saa vain har-            Uudistuksen kustannusvaikutus on hyvin vä-
3195: kinnanvaraista valtionavustusta. Lisäksi kulttuuri-     häinen.
3196: harrastusryhmien ohjaajakoulutus tulisi lakisää-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3197: teisen valtionavun piiriin. Siihen osaan sivistys-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3198: toimintaa, mm. kulttuuritapahtumien järjestä-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3199: miseen, joka jäisi lakisääteisen valtionavun ulko-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3200: puolelle, voitaisiin esityksen mukaan myöntää
3201: harkinnanvaraista avustusta valtion tulo- ja me-                  Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
3202: noarvwssa tarkoitukseen osoitetusta määrärahas-                esityksen laiksi eräiden sivistysjärjestöjen
3203: ta.                                                            valtionavusta?
3204: 
3205:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1987
3206: 
3207:           Tytti Isohookana-Asunmaa        Pentti Lahti-Nuuttila            Pirjo Ala-Kapee
3208:           Eeva Turunen                    Jörn Donner                      Mauri Pekkarinen
3209:                                           Mirja Ryynänen
3210: 
3211: 
3212: 
3213: 
3214: 270983X
3215: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 268
3216: 
3217: 
3218: 
3219: 
3220:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3221: 
3222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tehdä esitys järjestöllisen sivistystyön valtionapu-
3223: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           järjestelmän ja -hallinnon kehittämiseksi toimi-
3224: olette 30 päivänä syyskuuta 1987 päivätyn kir-          kunnan mietinnön pohjalta ottaen huomioon
3225: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        toimikunnan mietinnöstä annetut lausunnot.
3226: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Työryhmän tuli tehdä ehdotus tarvittavasta lain-
3227: Isohookana-Asunmaan ym. näin kuuluvasta kir-            säädännöstä ja laskea tekemiensä ehdotusten kus-
3228: jallisesta kysymyksestä n:o 268:                        tannusvaikutukset. Edelleen sen tuli selvittää
3229:                                                         toisaalta järjestöllisen sivistystyön ja toisaalta
3230:            Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle          muun kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen valtionapu-
3231:         esityksen laiksi eräiden sivistysjärjestöjen    järjestelmien työnjakoa.
3232:         valtionavusta?
3233:                                                            Työryhmä sai työnsä valmiiksi 11 päivänä maa-
3234:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        liskuuta 1987. Työryhmä esitti, että järjestöllisen
3235: ti seuraavaa:                                           sivistystyön tukemiseksi säädettäisiin kattava laki,
3236:                                                         niin kuin kysymyksen perusteluissa esitetään, ja
3237:    Sivistysjärjestöjen toiminta on valtionavun suh-     että tämä laki tulisi voimaan aikaisintaan vuoden
3238: teen nykyisin jakautunut kahteen eri ryhmään:           1989 alusta lukien. Laki tekisi tarpeettomaksi
3239: opintotoimintaan ja muuhun sivistystoimintaan.          nykyisen opintokeskusten valtionavusta annetun
3240: Opintotoiminta on organisoitu 10 opintokeskuk-          lain. Työryhmän työstä pyydettiin 18 lausuntoa.
3241: sen kautta. Tämän toiminnan valtionapu on               Niiden käsittely opetusministeriössä on vielä kes-
3242: turvattu opintokeskusten valtionavusta annetun          ken.
3243: lain (398/75) perusteella. Sen sijaan muuta sivis-
3244: tystoimintaa valtio tukee lähinnä harkinnanvarai-          Alustavien selvitysten mukaan tahot, joilta
3245: silla määrärahoilla (tärkeimpänä niistä valtionapu      lausuntoa pyydettiin, ovat yleensä tyytyväisiä eh-
3246: järjestöjen vapaata sivistystyötä varten, mom.          dotuksen peruslinjoihin, mutta toivovat eräiltä
3247: 29.57.54). Nämä valtionapujärjestelmät täyden-          osin vielä lisäharkintaa. Kuitenkin valtiovarain-
3248: tävät toisiaan.                                         ministeriö pitää nykyistä lainsäädäntöä riittävänä
3249:    Aikuiskoulutuksen uudistusprosessin yhteydes-        eikä pidä uusien menojen siirtämistä lakisäätei-
3250: sä opetusministeriö asetti myös järjestöllisen sivis-   sen valtionavun piiriin perusteltuna.
3251: tystyön toimikunnan pohtimaan järjestöjen val-             Opetusministeriö jatkaa asian valmistelua saa-
3252: tionapujärjestelmän kehittämistä. Toimikunnan           tujen lausuntojen pohjalta ja pyrkii erityisesti
3253: työn ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta ei        vielä selvittämään uudistuksen taloudellisia vai-
3254: kuitenkaan vielä katsottu mahdolliseksi käydä           kutuksia. Näiden selvitysten jälkeen hallitus
3255: lakia uudistamaan. Niinpä opetusministeriö aset-        päättää, onko tarkoituksenmukaista ja mahdollis-
3256: ti 9. 5.1986 työryhmän, jonka toimeksiantona oli        ta ryhtyä esitettyihin uudistuksiin.
3257: 
3258:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1987
3259: 
3260:                                                                            Ministeri Anna-Liisa Piipari
3261:                                       1987 vp. -     KK n:o 268                                         3
3262: 
3263: 
3264: 
3265: 
3266:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
3267: 
3268:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av kommissionens betänkande och med beaktan-
3269: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        de av utlåtandena om betänkandet göra ett
3270: den 30 september 1987 tili vederbörande med-         förslag om att utveckla statsunderstödssystemet
3271: lem av statsrådet översänt en avskrift av följande   och dess förvaltning för organisationers bild-
3272: av riksdagsman Isohookana-Asunmaa m.fl. un-          ningsarbete. Arbetsgruppen hade tili uppgift att
3273: dertecknade spörsmål nr 268:                         ge förslag om den erforderliga lagstiftningen och
3274:                                                      beräkna de ekonomiska verkningarna av sina
3275:           Ämnar Regeringen avlåta en proposi-        förslag. Vidare skulie den utreda fördelningen av
3276:        tion tili riksdagen med förslag tili lag om   statsunderstöden melian å ena sidan organisatio-
3277:        statsunderstöd för vissa bildningsorgani-     nernas bildningsarbete och å andra sidan den
3278:        sationer?                                     övriga kultur- och fritidsverksamheten.
3279:                                                         Arbetsgruppen fick sitt arbete färdigt den 11
3280:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         mars 1987. Arbetsgruppen föreslog att en lag
3281: följande:                                            skulie stiftas som täcker stödet för organisationer-
3282:    I fråga om statsunderstöd är bildningsorganisa-   nas bildningsarbete i sin helhet, liksom det i
3283: tionernas verksamhet nuförtiden uppdelad i två       spörsmålets motivering framhålis, och att denna
3284: grupper: studieverksamhet och övrig bildnings-       lag skulie träda i kraft tidigast i början av år
3285: verksamhet. Studieverksamheten är organiserad        1989. Lagen skulie göra den nu gäliande lagen
3286: genom 10 studiecentraler. Statsunderstödet för       om statsunderstöd åt studiecentraler överflödig.
3287: denna verksamhet är tryggat genom lagen om           Om arbetsgruppens arbete bads 18 utlåtanden.
3288: statsunderstöd åt studiecentraler (398/75). Där-     Behandlingen av den pågår ännu vid undervis-
3289: emot stöder staten övrig bildningsverksamhet         ningsministeriet.
3290: genom behovsprövade anslag (det viktigaste av           Enligt preliminära utredningar är de instanser
3291: dem är statsunderstödet för organisationers fria     av vilka utlåtandena bads i alimänhet nöjda med
3292: bildningsarbete mom. 29.57.54 i statsbudgeten).      riktlinjerna i förslaget, men önskar tili vissa delar
3293: Dessa system för statsunderstöd kompletterar         ytterligare överväganden. Finansministeriet anser
3294: varandra.                                            emeliertid att nu gäliande lagstiftning är tiliräck-
3295:    I samband med vuxenutbildningens förnyel-         lig och anser det inte motiverat att överföra nya
3296: seprocess tilisatte undervisningsministeriet Kom-    utgifter tili det lagstadgade statsunderstödet.
3297: missionen för organisationers bildningsarbete för       Undervisningsministeriet fortsätter att bereda
3298: att överlägga hur systemet med statsunderstöd        ärendet på basen av utlåtanden och försöker
3299: kunde utvecklas. På basen av kommissionens           speciellt att ytterligare utreda de ekonomiska
3300: arbete och utlåtanden om det ansågs det dock         verkningarna av reformen. Efter dessa utred-
3301: inte ännu finnas möjligheter att förnya lagen.       ningar beslutar regeringen om det är ändamåls-
3302: Sålunda tilisatte undervisningsministeriet en ar-    enligt och möjligt att genomföra de föreslagna
3303: betsgrupp 9.5.1986, vars uppgift var att på basen    reformerna.
3304: 
3305:      Helsingfors den 28 oktober 1987
3306: 
3307:                                                                          Minister Anna-Liisa Piipari
3308:                                                1987 vp.
3309: 
3310: Kirjallinen kysymys n:o 269
3311: 
3312: 
3313: 
3314: 
3315:                                    Rauramo: Sivutoimesta maksettavan ennakonpidätyksettömän palk-
3316:                                      kion ylärajan korottamisesta
3317: 
3318: 
3319:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3320: 
3321:    Verohallituksen päätöksen ennakonpidätyksen        koskevassa päätöksessä todetaan kuitenkin, että
3322: toimittamiseksi palkasta yms. (19.12.1985/1080)       jos verovelvollisen samalta suorittajalta edellisenä
3323: 3 § määrää, että palkasta, joka maksetaan sivu-       kalenterivuotena saamien palkka- ym. etuoksien
3324: toimesta, ennakonpidätys toimitetaan, mikäli          yhteenlaskettu määrä on alle 500 markkaa, ei
3325: nostettavan tai hyvitettävän palkan määrä on          edellä mainittuja tietoja tarvitse ilman eri keho-
3326: vähintään 20 markkaa. Ennakonpidätyksen suu-          tusta toimittaa veroviranomaiselle.
3327: ruus on 30 %, mikäli palkkio ei ylitä 200 mark-          Useimmat pikkupalkkioita maksavat yhteisöt
3328: kaa, 40 %, mikäli palkkio ei ylitä 500 markkaa,       ovat pääosin vapaaehtoisvoimin työskenteleviä
3329: ja 50 % sitä suuremmista palkkioista. Ennakon-        yhteisöjä, kuten urheiluseuroja ja -järjestöjä. Re-
3330: pidätys on kuitenkin toimitettava verovelvollisel-    kisteröityjä työnantajia koskevat omat säännök-
3331: le määrätyn henkilökohtaisen prosenttiluvun mu-       set, jotka varmistavat sen, ettei verotuksessa syn-
3332: kaan, jos verovelvollinen esittää verokortin, jossa   ny tältä osin mitään aukkoja. Sen lisäksi tässä
3333: on ennakonpidätystunnus sivutuloja varten, tai        tarkoitettujen yhteisöjen palkatuille toimihenki-
3334: verotoimiston antaman muun henkilökohtaista           löille normaalin palkan lisäksi maksetut palkkiot
3335: pidätysprosenttia koskevan määräyksen.                jäävät joka tapauksessa ehdotetun ilmoittamisvel-
3336:    Edellä mainittu 20 markan raja on ollut muut-      vollisuutta ja ennakonpidätyksen toimittamatta
3337: tumaton jo vuodesta 1949. Silloin (27 .1.1949) se     jättämistä koskevan säännöksen ulkopuolelle.
3338: määrättiin valtioneuvoston päätöksessä ennakko-          Vaikka ennakonpidätys jätetäänkin toimitta-
3339: perintälain soveltamisesta 2 000 silloiseksi mar-     matta pikkupalkkioista, tulee palkkionsaajan il-
3340: kaksi.                                                moittaa palkkiot veronalaisina tuloinaan. Mikäli
3341:    Alarajan nostamista voidaan perustella jo pel-     verovelvollinen laiminlyö näiden tulojen ilmoit-
3342: kästään rahanarvon muutoksilla. Lisäksi enna-         tamisen veroilmoituksessaan, voidaan häntä jälki-
3343: konpidätyksen toimittaminen ja sosiaaliturva-         verottaa.
3344: maksun suorittaminen pienehköistä palkkioista            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3345: on etenkin vapaaehtoisin voimin toimiville urhei-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3346: luseuroille tarpeettoman työlästä. Verotuslain        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3347: 45 §:n 3 kohdan mukaan jokaisen, joka on              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3348: toiselle suorittanut rahassa tai luonnossa palkka-,
3349: palkkio- tai eläke-etuja taikka muita rahan arvoi-               Onko Hallitus tietoinen sivutoimesta
3350: sia etuuksia, tulee verotusta varten toimittaa                maksettavan      ennakonpidätyksettömän
3351: verohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti ve-              palkkion ylärajan jälkeenjääneisyydestä,
3352: roviranomaiselle edelliseltä kalenterivuodelta                ja jos on,
3353: suorittamiensa etuoksien laatu ja määrä. Vero-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3354: hallituksen mainitun lainkohdan soveltamista                  ryhtyä ylärajan tarkistamiseksi?
3355: 
3356:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1987
3357: 
3358:                                             Anssi Rauramo
3359: 
3360: 
3361: 
3362: 
3363: 270995K
3364: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 269
3365: 
3366: 
3367: 
3368: 
3369:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3370: 
3371:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tällaisten tulojen oletetaan olevan satunna1s1a
3372: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Ennakonpidätys on tällöin 30 prosenttia yli 2(
3373: olette 1 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-      markan, mutta enintään 200 markan suuruisestl
3374: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       palkkiosta, 40 prosenttia yli 200 markan, muw
3375: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Anssi      enintään 500 markan palkkiosta ja 50 prosenttil
3376: Rauramon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        yli 500 markan suuruisesta palkkiosta.
3377: sestä n:o 269:                                            Verohallitus on verotuslain (482/58) 45 §:r
3378:                                                        nojalla antamallaan päätöksellä (VeroHp 711/86
3379:            Onko Hallitus tietoinen sivutoimesta
3380:                                                        rajoittanut eräissä tapauksissa velvollisuutta lä·
3381:         maksettavan     ennakonpidätyksettömän
3382:                                                        hettää tarkkailuilmoituksia ja tietoja veroviran
3383:         palkkion ylärajan jälkeenjääneisyydestä,
3384:                                                        omaisille. Ennakonpidätysvelvollisuutta tämi
3385:         ja jos on,
3386:                                                        päätös ei rajoita, kuten kysymyksen perusteluistl
3387:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        saattaisi päätellä.
3388:         ryhtyä ylärajan tarkistamiseksi?
3389:                                                           Kysymyksen perusteluissa on esitetty myös
3390:                                                        että esimerkiksi vapaaehtoisvoimin toimivissa ur
3391:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       heiluseuroissa on työlästä toimittaa ennakonpidä
3392: ti seuraavaa:                                          tyksiä ja maksaa sosiaaliturvamaksuja. Pidätysva
3393:    Ennakkoperintälain (418/59) 11 §:n mukaan           pauden laajentamista se ei kuitenkaan tee perus
3394: ennakonpidätysperusteet on määrättävä sellaisik-       telluksi, varsinkaan, kun menettelyn hankaluu:
3395: si, että pidätettävät määrät vastaavat mahdolli-       ei verohallituksen tietojen mukaan johda siihen
3396: simman tarkoin verovelvollisen verovuoden koko         että palkkioita toimihenkilöille suoritettaisiir
3397: palkasta tai muusta ennakonpidätyksen alaisesta        työtä säästäen harvemmin ja suuremmissa erissi
3398: tulosta verovuonna sovellettavien veroperusteiden      käyttäen henkilökohtaisia pidätystunnuksia ta
3399: mukaan suoritettavien verojen ja maksujen yh-          -prosentteja, vaan pikemminkin siihen, etti
3400: teismäärää.                                            palkkiot maksetaan hyvinkin työläin järjestelyir
3401:    Saman säännöksen nojalla verohallitus määrää,       jopa päivittäin, jotta pidätys voitaisiin välttää
3402: miten ennakonpidätys tämän tavoitteen saavutta-        Menettely johtaa useimmissa tapauksissa kannos
3403: miseksi on toimitettava.                               sa maksettaviin veroihin, koska sivutuloista toi
3404:    Kuten kysymyksen perusteluissakin on todet-         mitettu määrältään vähäinen ennakonpidätys e
3405: ru, verohallituksen päätöksen (VeroHp 1080/85)         tällöin lopullisen veron maksuksi riitä.
3406: mukaan päätoimen palkasta ennakonpidätys toi-             Ennakonpidätysten ja lopullisen verotukser
3407: mitetaan kullekin vuodelle vahvistettujen lasken-      vastaavuutta on ennakkoperintälain säännöster
3408: taperusteiden eli pidätystaulukoiden mukaan.           edellyttämällä tavalla pyritty viime vuosina jatku
3409: Palkanlisiä, säännöllisen palkan lisäksi suoritetta-   vasti parantamaan ja menettelytapoja kehittä
3410: via sivutuloja ja muita sen kaltaisia suorituksia      mään. Enoakanpidätystä toimittamatta suoritet
3411: varten vahvistetaan verovelvolliselle lisäksi henki-   tavan määrän korottaminen ei olisi näiden yleis
3412: lökohtainen pidätysprosentti, jota käytettäessä        ten kehittämispyrkimysten mukaista. Myös sivu
3413: periaatteessa päästään mahdollisimman lähelle          tulot ovat periaatteessa ensimmäisestä markast:
3414: lain edellyttämää, kokonaistulon lopullista vero-      alkaen veronalaista tuloa, eikä ennakonpidätyk
3415: tusta vastaavaa ennakonpidätysmäärää.                  sen toimittamatta jättäminen nykyistä laajemmi1
3416:    Sivutoimesta saatuihin palkkoihin ja palkkioi-      vain sivutoimen palkan tai palkkion osalta ol1
3417: hin, joita ei suoriteta päätoimen palkan ohella,       tarkoituksenmukaista.
3418: sovelletaan henkilökohtaista pidätysprosenttia tai        Ennakonpidätysperusteista päättäminen on en
3419: sivutuloja varten vahvistettua ennakonpidätys-         nakkoperintälaissa säädetty verohallituksen toi
3420: tunnusta verovelvollisen niin vaatiessa. Muutoin       mivaltaan kuuluvaksi asiaksi. Hallitus ei pid:
3421: sivutoimesta saadun palkan tai palkkion enna-          ainakaan toistaiseksi tarpeellisena siihen puuttua
3422: konpidätys perustuu suorituksen määrään, koska         Toteutettavan kokonaisverouudistuksen yhtey
3423:                                     1987 vp. -     KK n:o 269                                   3
3424: 
3425: dessä tarkastellaan kuitenkin myös ennakkoperin-   että uudistus aloitetaan vuoden 1989 valtion
3426: nän alaan kuuluvia kysymyksiä. Mahdolliset sää-    tulo- ja menoarvion yhteydessä.
3427: dösmuutokset toteutetaan myös tältä osin siten,
3428: 
3429:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1987
3430: 
3431:                                                                       Ministeri Ulla Puolanne
3432: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 269
3433: 
3434: 
3435: 
3436: 
3437:                                  Till Riksdagens Herr Talman
3438: 
3439:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ställts för biinkomster, om den skattskyldige så
3440: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         kräver. Anners baserar sig förskottsinnehåll-
3441: den 1 oktober 1987 till vederbörande medlem av         ningen på lön eller arvode för bisyssla på ersätt-
3442: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ningens storlek, eftersom sådana inkomster antas
3443: dagsman Anssi Rauramo undertecknade spörsmål           vara tillfälliga. Förskottsinnehållningen är då
3444: nr 269:                                                30 % på ett arvode som är över 20 mk, men
3445:                                                        högst 200 mk, 40 % på ett arvode som är över
3446:              Är Regeringen medveten om att den         200 mk, men högst 500 mk och 50 % på
3447:           övre gränsen för sådana arvoden för bi-      arvoden över 500 mk.
3448:           syssla på vilka inte behöver verkställas
3449:                                                           Skattestyrelsen har genom sitt beslut (SkatteSb
3450:           förskottsinnehållning släpar efter, och om
3451:                                                        711/86) som utfärdats med stöd av 45 § beskatt-
3452:           så är                                        ningslagen (482/58) i vissa fall begränsat skyldig-
3453:              vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     heten att tillställa skattemyndigheterna kontrol-
3454:           för att ändra gränsen?                       lanmälan och uppgifter. Beslutet begränsar inte
3455:                                                        skyldigheten att verkställa förskottsinnehållning
3456:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vilket man kunde antaga på basis av spörsmåls-
3457: anföra följande:                                       motiveringen.
3458:    Enligt 11 § lagen om förskottsuppbörd (418/            I motiveringen konstateras också att det t.ex. i
3459: 59) skall grunderna för förskottsinnehållning          idrottsföreningar som fungerar med frivillig ar-
3460: fastställas så, att det innehållna beloppet så         betskraft är besvärligt att verkställa förskottsinne-
3461: noggrant som möjligt motsvarar det sammanlag-          hållning och betala socialskyddsavgifter. Detta
3462: da beloppet av de skatter och avgifter som den         motiverar dock inte en utvidgning av förskotts-
3463: skattskyldige, enligt de skattegrunder som skall       innehållningsfriheten, i synnerhet då svårigheter-
3464: tillämpas under skatteåret, skall erlägga för sin      na med förfarandet, enligt vad skattestyrelsen
3465: totala lön eller för annan förskottsinnehållning       erfarit, inte leder till att man genom att spara
3466: underkastad inkomst under skatteåret.                  arbete betalar funktionärerna mera sällan och i
3467:    Med stöd av samma paragraf bestämmer                större rater med användning av personliga för-
3468: skattestyrelsen hur förskottsinnehållningen skall      skottsinnehållningskoder eller -procenter, utan
3469: verkställas för att ovan nämnda mål skall uppnås.      snarare till att arvodena betalas under synnerli-
3470:     Såsom konstateras i spörsmålsmotiveringen          gen besvärliga arrangemang t.o.m. dagligen för
3471: verkställs förskottsinnehållningen på lön för hu-      undvikande av innehållningen. Förfarandet leder
3472: vudsyssla enligt skattestyrelsens beslut (SkatteSb     i de flesta fall till skatt vid skatteuppbörden då
3473: 1080/85) med användande av de beräknings-              den förskottsinnehållning som verkställts för bi-
3474: grunder dvs. innehållningstabeller som skattesty-      inkomster och vilken uppgår till ett ringa belopp
3475: relsen fastställt för varje år. För lönetillägg och    inte räcker till för den slutliga skatten.
3476: för ersättningar som betalas utöver ordinarie lön         Man har under de senaste åren oavbrutet
3477: samt för andra sådana ersättningar fastställs för      försökt ändra beskattningen och utveckla
3478: den skattskyldige dessutom en personlig inne-          förfarandet så att förskottsinnehållningen och
3479: hållningsprocent. Då förskottsinnehållningen           den slutliga beskattningen bättre motsvarar var-
3480: verkställs enligt denna procent kommer man             andra på det sätt som lagen om förskottsuppbörd
3481: möjligast nära den förskottsinnehållning som           förutsätter. En förhöjning av det belopp som kan
3482: lagen förutsätter och som motsvarar den slutliga       betalas utan att förskottsinnehållning verkställs
3483: beskattningen av den totala inkomsten.                 skulle inte stämma överens med dessa allmänna
3484:    På löner och arvoden för bisyssla vilka inte        utvecklingssträvanden. Även biinkomster är i
3485: betalas i samband med lönen för huvudsyssla            princip beskattningsbara inkomster från den
3486: tillämpas den personliga innehållningsprocenten        första marken och det är inte heller ändamålsen-
3487: eller den förskottsinnehållningskod som fast-          ligt att bara då det gäller lön eller arvode för
3488:                                        1987 vp. -      KK n:o 269                                    5
3489: 
3490: bisyssla låta bli att verkställa förskottsinnehåll-    att ingripa. 1 den skattereform som kommer att
3491: ningen i större utsträckning än för närvarande.        genomföras kommer även frågor som hänför sig
3492:    Enligt lagen om förskottsuppbörd hör det tili       tili förskottsuppbörden att beaktas. Eventuella
3493: skattestyrelsens befogenheter att besluta om           lagändringar genomförs även tili denna del i
3494: grunderna för förskottsinnehållningen. Rege-           samband med statsförslaget för år 1989.
3495: ringen anser att det inte tillsvidare finns skäl för
3496: 
3497:      Helsingfors den 29 oktober 1987
3498: 
3499:                                                                             Minister Ulla Puolanne
3500:                                                  1987 vp.
3501: 
3502: Kirjallinen kysymys n:o 270
3503: 
3504: 
3505: 
3506: 
3507:                                     E. Aho: Peruskoulun luokanopettajien koulutuspaikkojen lisäämi-
3508:                                        sestä
3509: 
3510: 
3511:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3512: 
3513:    Peruskoulun luokanopettajista ja eräistä muista         Luokanopettajien lisäystarve on osoittautunut
3514: opettajaryhmistä vallitsee huutava pula. Viime          niin suureksi, että lisäpaikkoja on mahdoton
3515: keväänä avoimeksi tulleista 3 800 opettajanviras-       suunnata yksinomaan nykyisiin opettajankoulu-
3516: ta vain joka kymmenenteen löytyi pätevä viran-          tuslaitoksiin.
3517: haltija.                                                   Opettajankoulutuspaikat ovat alueellisesti pai-
3518:    Opettajapula koskee erityisesti peruskoulun          nottuneet Itä- ja Pohjois-Suomeen. Länsi-Suo-
3519: luokanopettajia. Epäpäteviä vajaasta 19 000 luo-        men alueella on vain kaksi suomenkielistä koulu-
3520: kanopettajasta on 4,6 %, mikä lukumääräisesti           tusyksikköä, Raumalla ja Oulussa. Vaasan läänis-
3521: merkitsee noin 900 pätevän opettajan vajausta.          tä suomenkielinen opettajankoulutus puuttuu
3522: Erityisen hankala tilanne on pääkaupunkiseudul-         kokonaan. Tämä kärjistää osaltaan alueen luo-
3523: la sekä maaseutualueilla.                               kanopettajapulaa. Käytäntöhän osoittaa, että val-
3524:    Vaasan läänissä luokanopettajapula on pääkau-        mistuneet opettajat hakeutuvat virkoihin ensisi-
3525: punkiseudun jälkeen suurin. Viime lukuvuoden            jaisesti opiskelupaikkakunnalle ja sen läheisyy-
3526: aikana epäpätevien osuus läänissä oli 5,2 % ja on       teen.
3527: tänä lukuvuonna huomattavasti suurempi. Keski-             Ottaen huomioon opettajankoulutuksen ylei-
3528: Pohjanmaalla ja erityisesti alueen maaseutukun-         sen lisäämistarpeen sekä nykyisten koulutuspaik-
3529: nissa avoimeksi tulleista viroista yli 95 % on          kojen alueellisen jakautumisen, olisi perusteltua
3530: jouduttu täyttämään epäpätevillä hakijoilla, lä-        osoittaa osa perustettavista luokanopettajien kou-
3531: hinnä ylioppilailla, jotka eivät ole saaneet vielä      lutuspaikoista Jyväskylän yliopiston kasvatustie-
3532: opiskelu paikkaa.                                       teellisen tiedekunnan alaiseen uuteen opettajan-
3533:    Opettajankoulutusneuvoston          koulutustarve-   koulutusyksikköön Keski-Pohjanmaalle, Kokko-
3534: jaosto arvioi vuonna 1985, että peruskoulun             laan.
3535: luokanopettajapula voitaisiin poistaa vuoteen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3536: 2015 mennessä lisäämällä opettajankoulutuksen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3537: aloituspaikkoja välittömästi 300:lla. Jos vajaus        nioittavasti valtio.neuvoston asianomaisen jäsenen
3538: haluttaisiin täyttää vuoteen 1995 mennessä, aloi-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3539:  tuspaikkoja olisi lisättävä 700:lla. Kuitenkin ope-
3540:  tusministeriön ja kasvatustieteellisten tiedekun-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3541: tien sekä opettajankoulutuslaitosten kesken käy-               ryhtyä peruskoulun luokanopettajapulan
3542: dyissä neuvotteluissa päästiin sopimukseen vain                poistamiseksi sekä uuden opettajankoulu-
3543:  40 uuden opiskelijan lisäotosta vakinaiseen kou-              tusyksikön perustamiseksi Keski-Pohjan-
3544:  lutukseen syksyllä 1987.                                      maalle, Kokkolaan?
3545: 
3546:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
3547: 
3548:                                                  Esko Aho
3549: 
3550: 
3551: 
3552: 
3553: 271051V
3554: 2                                      1987 vp. -- KJ( n:o 270
3555: 
3556: 
3557: 
3558: 
3559:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3560: 
3561:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nittänyt tähän asiaan huomiota jo useiden vuo-
3562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sien ajan. Aloituspaikkoja ei voida lisätä, ellei
3563: olette 2 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-      voida järjestää tasokasta koulutusta.
3564: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-          Vajauksen suuretessa opetusministeriö on
3565: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Esko       osoittanut määrärahoja poikkeuskoulutukseen.
3566: Ahon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä        Syksyllä 1987 alkoi kaksivuotinen kurssi Helsin-
3567: n:o 270:                                               gissä. Ensi vuonna järjestetään määrärahoista
3568:                                                        riippuen kolme tai neljä kurssia maan eri osissa.
3569:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Näistä yksi on tarkoitus aloittaa Kokkolassa. Kun
3570:         ryhtyä peruskoulun luokanopettajapulan         otetaan huomioon sekä varsinainen että poik-
3571:         poistamiseksi sekä uuden opettajankoulu-       keuskoulutus, päästään vuonna 1989 jo lähes
3572:         tusyksikön perustamiseksi Keski-Pohjan-        1 000 aloituspaikkaan.
3573:         maalle, Kokkolaan?                                Koulutuksen seurannalla ja opiskelun tehosta-
3574:                                                        misella on myös tarkoitus päästä entistä parem-
3575:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       piin valmistumislukuihin. Kun opettaja on en-
3576: ti seuraavaa:                                          nen kaikkea kasvattaja, ei koulutuksen tasosta
3577:    Vajauksen poistamiseksi opetusministeriö on         voida kuitenkaan tinkiä.
3578: käynnistänyt erityisen toimenpideohjelman, jo-            Kokkolassa toimii Jyväskylän yliopiston Keski-
3579: hon kuuluu aloituspaikkojen lisääminen varsinai-       Pohjanmaan täydennyskoulutusyksikkö, joka voi
3580: sessa koulutuksessa, poikkeuskoulutuksen järjes-       sille osoitetuin määrärahoin hyvin hoitaa tarvitta-
3581: täminen sekä sisältöjen tarkentaminen.                 van poikkeuskoulutuksen yhteistyössä kasvatus-
3582:    Aloituspaikkoja on syksyllä 1987 lisätty Turus-     tieteiden tiedekunnan, sen opettajankoulutuslai-
3583: sa, Oulussa ja Rovaniemellä edelliseen vuoteen         toksen ja normaalikoulun kanssa. Uuden opetta-
3584: verrattuna yhteensä 48 paikalla. Parina seuraava-      jankoulutusyksikön (kasvatustieteiden tiedekun-
3585: na vuonna lisäys koskee kaikkia opettajankoulu-        nan) perustaminen Kokkolaan ei ole mahdollista
3586: tuslaitoksia, jolloin aloituspaikkoja on 880 syksyl-   eikä tarpeellista. Tähdellisempää on riittävien
3587: lä 1989. Lisäyksien suuruus riippuu käytettävissä      voimavarojen osoittaminen olemassa oleville yksi-
3588: olevista voimavaroista. Opetusministeriö on kiin-      köille.
3589: 
3590:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
3591: 
3592:                                                                    Opetusministeri Christoffer Taxell
3593:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 270                                            3
3594: 
3595: 
3596: 
3597: 
3598:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3599: 
3600:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ministeriet har ägnat uppmärksamhet åt denna
3601: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         fråga redan under många år. Nybörjarplatser kan
3602: av den 2 oktober 1987 tili vederbörande medlem        inte inrättas om man inte kan anordna en
3603: av statsrådet översänt en avskrift av följande av     kvalitativt högstående utbildning.
3604: riksdagsman Esko Aho undertecknade spörsmål              Då bristen på lärare ökat har undervisningsmi-
3605: nr 270:                                               nisteriet anvisat anslag för undantagsutbildning.
3606:                                                       Hösten 1987 påbörjades en tvåårig kurs i Hel-
3607:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       singfors. Nästa år anordnas tre eller fyra kurser i
3608:        för att avlägsna bristen på klasslärare i      olika delar av landet beroende på tillgängliga
3609:        grundskolan och för att inrätta en ny          anslag. Av dessa är en avsedd att börja i Karleby.
3610:        enhet för lärarutbildning i Karleby i          Då man beaktar både den egendiga och undan-
3611:        mellersta Österbotten?                         tagsutbildningen innebär det nära 1 000 nybör-
3612:                                                       jarplatser år 1989.
3613:    Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-          Genom att följa upp utbildningen och effekti-
3614: samt följande:                                        vera studierna är avsikten även att åstadkomma
3615:    För att avlägsna bristen på lärare har undervis-   större antal lärare. Emedan läraren är en upp-
3616: ningsministeriet påbörjat ett särskilt program för    fostrare kan man dock inte ge avkall på utbild-
3617: åtgärder, tili vilket hör att utöka antalet nybör-    ningens kvalitet. 1 Karleby verkar mellersta Ös-
3618: jarplatser inom den egendiga utbildningen, att        terbottens fortbildningsenhet, som är underställd
3619: anordna undantagsutbildning och att precisera         Jyväskylä universitet och som med anvisade an-
3620: innehållet i utbildningen.                            slag väl kan ombesörja den behövliga undantags-
3621:    Antalet nybörjarplatser har under hösten 1987      utbildningen i samverkan med den pedagogiska
3622: utökats i Åbo, Uleåborg och Rovaniemi med 48          fakulteten, dess läratutbildningsanstalt och nor-
3623: platser jämfört med föregående år. Under de två       malskolan. Att inrätta en ny lärarutbildningsen-
3624: följande åren berör utökningen alla läroanstalter     het (en pedagogisk fakultet) i Karleby är inte
3625: för lärarutbildning varvid antalet nybörjarplatser    möjligt och ej heller nödvändigt. Angelägnare är
3626: är 880 på hösten 1989. Utökningen beror på de         det att anvisa tillräckliga resurser tili existerande
3627: resurser som står tili förfogande. Undervisnings-     enheter.
3628: 
3629:      Helsingfors den 4 november 1987
3630: 
3631:                                                             Undervisningsminister Christoffer Taxell
3632:                 1
3633:                 1
3634: 
3635: 
3636: 
3637: 
3638:             1
3639:             1
3640: 
3641: 
3642: 
3643: 
3644:         1
3645:         1
3646: 
3647: 
3648: 
3649: 
3650:     1
3651:     1
3652: 
3653: 
3654: 
3655: 
3656: 1
3657:                                                 1987 vp.
3658: 
3659: Kirjallinen kysymys n:o 271
3660: 
3661: 
3662: 
3663: 
3664:                                   Jokinen: Asuntopulaan perustuvasta asuntojen hintojen korottami-
3665:                                      sesta
3666: 
3667: 
3668:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3669: 
3670:    Turun verkatehdas rakensi työsuhdeasuntoja         toiselle omistajalle. Eikä heillä näin ollen ole
3671: työntekijöilleen 1940-1950-lukujen taitteessa.        ollut mahdollisuutta lunastaa asuntoaan.
3672: Näissä asunnoissa asuu tällä hetkellä monia eläk-        On väärin, jos tämänsuuntaisella asuntotuo-
3673: keellä olevia asukkaita, jotka aikoinaan verkateh-    tannolla, josta tässä on kysymys, sallitaan ansio-
3674: taan lopetettua toimintansa jäivät näihin asu-        ton hyöty yksityisille suurfirmoille.
3675: maan. Myöhemmin Wärtsilän tultua talojen                 Koska Turun kaupungissa on kova asuntopula
3676: omistajaksi muutti asuntoihin myös Wärtsilän          tälläkin hetkellä, olisi tarpeen saada asunnot
3677: työläisiä.                                            kaupungin haltuun, mutta yhteiskunnan tuella
3678:    Asunnot ovat kaupankäynnin kautta vaihta-          rakennemille asunnoille ei pidä sallia sellaisia
3679: neet omistajaa, joka nyt aikoo hyötyä niistä.         hintoja kuin mitä niiden nykyinen omistaja kaa-
3680: Näiden erittäin heikossa kunnossa olevien asun-       vailee.
3681: tojen asuntoneliöhinta on arvioitu jopa 5 000            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3682: markan arvoiseksi. Hinta on todella kohtuuton,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3683: koska talot ovat olleet korjaamatta ja lähes kaikki   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3684: on loppuun kulunutta ja rapistunutta. Ikkunat         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3685: eivät pidä, vesijohdot eivät toimi enää kunnolla
3686: ym.                                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3687:    Koska talot on alun perin rakennettu ilmeisesti           ryhtyä, jotta yksityiset yritykset eivät voisi
3688: yhteiskunnan tuella ja kovan asuntopulan valli-              käyttää hyväkseen vallitsevaa asuntopulaa
3689: tessa työsuhdeasunnoiksi, olisi näitä taloja omis-           ja vaatia sen avulla kohtuuttomia neliö-
3690: tajalta toiselle siirrettäessä pitänyt tiedustella           hintoja, kuten nyt näyttää tapahtuvan
3691: myös asukkaiden mielipiteitä. Heille ei kuiten-              Turun verkatehtaan aikoinaan rakenta-
3692: kaan koskaan ole ilmoitettu talojen siirtymisestä            mien työsuhdeasuntojen kohdalla?
3693: 
3694:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
3695: 
3696:                                           Anna-Liisa Jokinen
3697: 
3698: 
3699: 
3700: 
3701: 271021N
3702: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 271
3703: 
3704: 
3705: 
3706: 
3707:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3708: 
3709:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Mainituista asunnoista noin puolessa asuu
3710: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vuokralaisia ja loput ovat tyhjillään. Mahdollinen
3711: olette 2 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-       kauppa ei oikeuta uutta omistajaa purkamaan
3712: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        näissä asunnoissa nyt asuvien vuokralaisten sopi-
3713: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Joki-       muksia. Mahdollinen omistajanvaihdos ei siis
3714: sen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      aiheuta muutosta vuokralaisten asemassa.
3715: 271:                                                       Asunnot eivät ole asuntohallituksesta saatujen
3716:                                                         tietojen mukaan arava-asuntoja.
3717:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Hallituksen tärkeimpänä asuntopoliittisena ta-
3718:        ryhtyä, jotta yksityiset yritykset eivät voisi   voitteena on vuokra-asuntotilanteen parantami-
3719:        käyttää hyväkseen vallitsevaa asuntopulaa        nen. Tässä tarkoituksessa hallitus on 20.8.1987
3720:        ja vaatia sen avulla kohtuuttomia neliö-         käsitellyt kansliapäällikkö Lauri Tarastin yhden
3721:        hintoja, kuten nyt näyttää tapahtuvan            hengen työryhmän 13-kohtaisen ohjelmaehdo-
3722:        Turun verkatehtaan aikoinaan rakenta-            tuksen välittömiksi asuntopoliittisiksi toimenpi-
3723:        mien työsuhdeasuntojen kohdalla?                 teiksi. Ohjelma sisältää nimenomaan valtion lai-
3724:                                                         noittaman vuokra-asuntotuotannon ja vapaara-
3725:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       hoitteisten vuokra-asuntojen lisäämiseen tähtää-
3726: ti seuraavaa:                                           viä toimenpiteitä. Hallituksen esitykseen vuoden
3727:     Turun verkatehtaan aikoinaan rakennuttamia          1988 tulo- ja menoarvioksi sisältyy mm. arava-
3728: kysymyksessä tarkoitettuja asuntoja on saatujen         vuokra-asuntojen tuotannon lisääminen 12 000
3729: tietojen mukaan tarjottu Turun kaupungille os-          asuntoon vuodessa sekä myös asumistukijärjestel-
3730: tettavaksi. Ei ole syytä epäillä, etteikö Turun         män kehittäminen. Asuntopolitiikan pitkän täh-
3731: kaupunki pystyisi riittävästi valvomaan etuaan          täimen suunnittelu tapahtuu parhaillaan ympä-
3732: kaupan mahdollisesti toteutuessa. Lisäksi voidaan       ristöministeriön asettamassa, pääjohtaja Olavi
3733: todeta, että jos kaupunki hakee ja saa valtion          Syrjäsen johtamassa projektiryhmässä, jonka teh-
3734: korkotukea asuntojen ostamiseen, myös asunto-           tävänä on laatia ehdotus toiseksi valtakunnalli-
3735: hallitus valvoo asuntojen hintojen kohtuullisuut-       seksi asunto-olojen kehittämisohjelmaksi vuosina
3736: ta.                                                     1989-1993.
3737: 
3738:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1987
3739: 
3740:                                                                       Ympäristöministeri Kaj Bärlund
3741:                                      1987 vp. -     KK n:o 271                                        3
3742: 
3743: 
3744: 
3745: 
3746:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
3747: 
3748:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        eventuell affär berättigar inte den nya ägaren att
3749: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      upphäva avtalen för de hyresgäster som nu bor i
3750: den 2 oktober 1987 tili vederbörande medlem av      dessa bostäder. Ett eventuellt ägarbyte medför
3751: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   al_Jtså inte någon ändring i hyresgästernas ställ-
3752: dagsledamot Jokinen undertecknade spörsmål nr       mng.
3753: 271:
3754:                                                       Enligt uppgift från bostadsstyrelsen är bostä-
3755:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     derna inte aravabostäder.
3756:        för att privata företag inte skall kunna
3757:        utnyttja den gällande bostadsbristen och        Regeringens viktigaste bostadspolitiska mål är
3758:        med hjälp av den begära oskäliga kvad-       att förbättra situationen för hyresbostäder. I
3759:        ratmeterpris, vilket nu rycks ske i fråga    denna avsikt har regeringen 20.8.1987 behandlat
3760:        om de tjänstebostäder som i tiden byggts     kanslichef Lauri Tarastis enmansarbetsgrupps
3761:        av Åbo klädesfabrik?                         programförslag i 13 punkter med förslag tili
3762:                                                     omedelbara bostadspolitiska åtgärder. Pro-
3763:                                                     grammet innehåller uttryckligen åtgärder som
3764:   Såsom svar på detta spörsmål för jag vördsamt
3765:                                                     siktar på en ökning av den hyresbostadsproduk-
3766: anföra följande:                                    tion som sker med lån från staten och av
3767:     De bostäder som avses i spörsmålet och som      hårdvalutahyresbostäderna. I regeringens propo-
3768: Åbo klädesfabrik i tiden Iät bygga har enligt       sition tili riksdagen angående statsförslaget för år
3769: uppgift erbjudits Åbo stad. Det fjnns ingen         1988 ingår bl.a. förslag om en ökning av produk-
3770: anledning att misstänka, att inte Abo stad i        tioneo av aravahyresbostäder tili 12 000 bostäder
3771: tillräckligt hög grad skulle kunna bevaka sina      per år samt ett utvecklande av bostadsbidragssys-
3772: intressen om affären blir av. Dessutom kan man      temet. En projektgrupp, som tillsatts av miljömi-
3773: konstatera, att om staden ansöker om och får        nisteriet och som leds av generaldirektör Olavi
3774: statligt räntestöd för att köpa bostäderna, så      Syrjänen, planerar för närvarande bostadspoliti-
3775: kommer också bostadsstyrelsen att övervaka att      ken på lång sikt. Projektgruppens uppgift är att
3776: priset för bostäderna är skäligt.                   göra upp ett förslag tili det andra riksomfattande
3777:     I ungefär hälften av de nämnda bostäderna       programmet för utvecklande av bostadsförhållan-
3778: finns det hyresgäster och resten står tomma. En     dena under åren 1989-1993.
3779: 
3780:      Helsingfors den 9 november 1987
3781: 
3782:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
3783:                                                1987 vp.
3784: 
3785: Kirjallinen kysymys n:o 272
3786: 
3787: 
3788: 
3789: 
3790:                                    Paavilainen: Osa-aikatyötä tekevien työntekijöiden aseman paranta-
3791:                                       misesta
3792: 
3793: 
3794:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3795: 
3796:    Osa-aikatoimen käyttö on monilla aloilla osoit-       Kaupan alalla osa-aikaiselle tarjotaan emm-
3797: tanut voimakasta lisääntymistä. Esimerkiksi kau-      mäkseen 21 tunnin työaikaa viikossa. Näissä
3798: pan alalla osa-aikaisten osuus oli jo 1985 25,4       tapauksissa 21 tunnin työviikosta myyjä saa en-
3799: prosenttia, josta se on edelleen kohonnut. Tava-      simmäisenä vuonna 1 999 mk, kahdeksantena
3800: ratalojen työvoimasta tuona vuonna jo lähes           vuonna 2 250 mk/kk:ssa. Tämä ei pysty takaa-
3801: puolet oli osa-aikaisia työntekijöitä. Koko työvoi-   maan toimeentuloa yksin itseään tai perhettä
3802: masta TVK:n laskelmien mukaan noin 12 % on            elättävälle.
3803: osa-aikaisia eli noin 140 000.                           Selvittämättä on, minkälainen menetys osa-
3804:    Osa-aikaistaminen ei nykyisellään tapahdu          aikatyöttömälle tulee, jos hän pitkään joutuu
3805: työntekijän suostumuksella, hänen elämäntilan-        olemaan osa-aikatyössä ennen eläkkeelle siirty-
3806: teensa huomioon ottavalla eikä toimeentuloa           mistä. Monissa tapauksissa jo kymmeniä vuosia
3807: turvaavalla tavalla. Oikeutettua onkin sanoa, että    kaupan alalla toiminut työntekijä joutuu osa-
3808: Suomessa ei ole osa-aikatyötä, vaan osa-aikatyöt-     aikaiseksi 50 vuotta täytettyään. On tarpeen
3809: tömiä.                                                ratkaista ongelma esimerkiksi laskemalla osa-
3810:    Osa-aikatyöstä koituu työntekijöille monia on-     aikaeläkkeeseen oikeuttava ikäraja 55 vuoteen. Jo
3811: gelmia: heitä koskevat erilaiset TES-määräykset,      työsuhteessa olevalle tulee taata ensisijainen oi-
3812: sairausajan palkan, eläkkeen tason ja työttömyys-     keus saada kokoaikatyöpaikka ja siihen liittyvä
3813: päivärahan määrityksissä on epäkohtia, heillä on      koulutus.
3814: hankalat työajat (esim. monet yksinhuoltajat jou-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3815: tuvat toimeentulon vuoksi ottamaan kaksi osa-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3816: aikatyötä), vuosilomaetuudet ovat osittain paran-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3817: tuneet, mutta epäkohtia on vieläkin, lasten           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3818: hoito-ongelmat monimutkaistuvat, eteneminen
3819: uralla vaikeutuu. Suurin ongelma on toimeentu-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3820: lo. Osa-aikaisesta työvoimasta suurin osa on jo                pikaisesti ryhtyä osa-aikatyötä koskevien
3821: muutoinkin pienipaikkaisia naisia. Myös osa-                   säädösten aikaansaamiseksi ja osa-aika-
3822: aikaisten järjestäytymisaste laskee, mikä vaikeut-             työntekijöiden sosiaali- ja eläketurvan
3823: taa heidän oikeuksiensa puolustamista.                         korjaamiseksi?
3824: 
3825:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
3826: 
3827:                                            Tuula Paavilainen
3828: 
3829: 
3830: 
3831: 
3832:  2709961
3833: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 272
3834: 
3835: 
3836: 
3837: 
3838:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3839: 
3840:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa           Osa-aikaisia palkansaajia on maamme työllises-
3841: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tä työvoimasta noin 7 % eli yhteensä noin
3842: olette 2 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-      140 000 henkeä. Heistä runsas kolmannes on
3843: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       osa-aikaisessa työssä työn vähyydestä johtuen,
3844: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Tuula      jolloin heitä voidaan pitää myös osa-aikaisesti
3845: Paavilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     työttöminä. Kaksi kolmannesta osa-aikaisessa
3846: sestä n:o 272:                                         työssä olevista on kuitenkin hakeutunut normaa-
3847:                                                        lia lyhyempään työaikaan omasta halustaan lä-
3848:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hinnä erilaisiin elämäntilanteisiin liittyvien teki-
3849:         pikaisesti ryhtyä osa-aikatyötä koskevien      jöiden johdosta. Mahdollisesti vielä runsaampi
3850:         säädösten aikaansaamiseksi ja osa-aika-        on kuitenkin niiden työntekijöiden joukko, joka
3851:         työntekijöiden sosiaali- ja eläketurvan        kokoaikaista työtä tehden olisi halukas hakeutu-
3852:         korjaamiseksi?                                 maan osa-aikaiseen työhön, jos sitä olisi riittävästi
3853:                                                        tarjolla ja jos kyseinen työ olisi palkan, muiden
3854:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       työsuhteen ehtojen ja sosiaaliturvan osalta kaikin
3855: ti seuraavaa:                                          puolin kunnossa.
3856:    Osa-aikatyön sosiaaliturvatoimikunta kartoitti         Työntekijöiden yksipuolisen osa-aikaistamisen
3857: vuonna 1983 osa-aikatyöhön liittyvät ongelma-          rajoittaminen sekä osa-aikatyöntekijäin työsuhde-
3858: alueet, joista keskeisimpiä olivat työttömyystur-      turvan kohentaminen muutoinkin ovat valmistel-
3859: vaan, eläketurvaan ja vuosilomaan liittyvät vaja-      tavina tämän syksyn työelämän uudistamistai-
3860: vuudet. Toimikunnan tekemien ehdotusten poh-           mien osana. Osa-aikaisesti työttömien henkilöi-
3861: jalta on sittemmin toteutettu seuraavat osa-aika-      den toimeentulon turvaamiseksi sosiaali- ja ter-
3862: työtä tekevien asemaa parantavat lainsäädännölli-      veysministeriö on äskettäin asettanut työryhmän
3863: set muutokset:                                         valmistelemaan 30. 11.1987 mennessä esitykset
3864:                                                        osa-aikatyöntekijöiden työttömyysturvan paranta-
3865:    - vuosiloman karttumista ja lomakorvauksen
3866:                                                        misesta.
3867: korotusta koskeva uudistus ( 1.4.1986 lukien),
3868:                                                           Lyhyempää työpäivää toivovien osalta hallituk-
3869:    - osa-aikaisten aseman parantaminen työttö-
3870:                                                        sessa on valmistumassa esitys pienten lasten van-
3871: myysturvan       kokonaisuudistuksen      yhteydessä   hempien mahdollisuudesta lyhentää työaikaansa
3872: (1.1.1985 alkaen) sekä työttömyysturvan ehtojen        kuuteen tuntiin päivässä: Sitä täydennetään myö-
3873: lieventäminen osa-aikaisten työttömien osalta          hemmin esityksellä osittaisen kotihoidon tuen
3874: (1.4.1987) sekä
3875:                                                        ulottamisesta kompensoimaan työajan lyhentä-
3876:    - neljä osa-aikaisten eläketurvaa parantavaa        misestä johtuvia työansioiden menetyksiä. On
3877: uudistusta:                                            myös huomattava, että kyseinen etuus ei koskisi
3878:    1) työsuhteen tekninen katkaiseminen tilan-         pelkästään uuden lain perusteella työaikaansa
3879: teissa, joissa työntekijä saman työsuhteen jatkues-    lyhentäviä, vaan että se tulisi myös niille van-
3880: sa siirtyy täysiaikaisesta työstä osa-aikaiseen työ-   hemmille, jotka lasten hoidon johdosta jo ennen
3881: hön tai päinvastoin (työeläkelakiin 1.1.1985 lu-       lain voimaantuloa ovat siirtyneet tekemään tai
3882: kien),                                                 tekevät alle 30-tuntista työviikkoa.
3883:    2) taiteilijoiden Ja toimittajien eläkelaki            Työelämän uudistuksiin liittyen hallitus selvit-
3884: (1.1.1986 lukien),                                     tää niitä osa-aikaista työtä tekevien sosiaalitur-
3885:    3) työsuhteiden ketjuttaminen, jolloin myös         vaan vielä näiden uudistusten jälkeen jääviä auk-
3886: toistuvat alle kuukauden mittaiset työsuhteet          koja, jotka edellyttävät lainsäädännöllisiä toimia.
3887: saman työnantajan palveluksessa oikeuttavat elä-       Tätä varten sosiaali- ja terveysministeriö asettaa
3888: keturvaan (työeläkelakiin 1.1.1987 lukien) ja          piakkoin toimikunnan, jonka tehtäväksi tulee
3889:    4) osa-aikaeläke (työeläkelakiin ja yrittäjien      k~konaisselvityksen ja yhteenvedon tekeminen
3890: eläkelakiin 1.1.1987 lukien).                          asrassa.
3891:     Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1987
3892: 
3893:                                                                   Työvoimaministeri Matti Puhakka
3894:                                       1987 vp. -      KK n:o 272                                        3
3895: 
3896: 
3897: 
3898: 
3899:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3900: 
3901:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          (införd i lagen om pension för arbetstagare,
3902: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        räknat från 1.1.1987) och
3903: den 2 oktober 1987 tili vederbörande medlem av           4) deltidspension (ändring införd i lagen om
3904: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     pension för arbetstagare och i lagen om pension
3905: dagsledamot Tuula Paavilainen undertecknade           för företagare, räknat från 1.1.1987).
3906: spörsmål nr 2 72:                                        De deltidsanstälida löntagarna utgör ca 7 % av
3907:                                                       den yrkesverksamma arbetskraften i landet, dvs.
3908:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
3909:        skyndsamt vidta i syfte att få tili stånd      deras antal uppgår tili ca 140 000. Av dem utför
3910:                                                       en dryg tredjedel deltidsarbetare på grund av den
3911:        stadganden om deltidsarbete och för att
3912:                                                       ringa tiligången tili arbete. Därvid kan de också
3913:        revidera social- och pensionsskyddet för
3914:                                                       betraktas som arbetslösa på deltid. Två tredjede-
3915:        dem som har deltidsarbete?
3916:                                                       lar av de deltidsanstälida har likväl på grund av
3917:                                                       egna önskemål sökt sig tili arbete med kortare
3918:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       arbetstid än normalt, närmast med anledning av
3919: anföra följande:                                      olika faktorer som har att göra med olika slag av
3920:     Socialskyddskommissionen för deltidsarbete        livssituationer. Förmodligen ännu större är anta-
3921: kartlade år 1983 problemområdena i anslutning         let sådana arbetstagare som utför heltidsarbete
3922: tili deltidsarbetet. De mest centrala problemen       men skulie vara viliiga att söka sig tili deltidsar-
3923: var bristerna beträffande utkomstskyddet för ar-      bete, om utbudet på sådant vore tiliräckligt och
3924: betslösa, pensionsskyddet och semestern. På           om det ifrågavarande arbetet skulie vara i alla
3925: grundval av kommissionens förslag har fö~jande        avseenden tillfredsstäliande vad lönen, andra
3926: lagändringar i syfte att förbättra de deludsan-       villkor i arbetsförhåliandet och socialskyddet be-
3927: stälidas stälining genomförts:                        träffar.
3928:     - en reform av det sätt på vilket semestern          Begränsningen av en ensidig omvandling av
3929: intjänas och en höjning av semesterersättningen       arbetet tili deltidsarbete samt en förbättring av
3930: (räknat från 1.4.1986),                               de deltidsanstälidas anstäliningsskydd bereds
3931:                                                       också eljest som en del av de åtgärder som denna
3932:     - en förbättring av de deltidsanstälidas stäli-
3933:                                                       höst skall vidtas i syfte att reformera arbetslivet.
3934: ning i samband med totalreformen av utkomst-
3935:                                                       Social- och hälsovårdsministeriet har nyligen i
3936: skyddet för arbetslösa (räknat från 1. 1. 198 5)      syfte att trygga utkomsten för personer som är
3937: samt en lindring av vilikoren beträffande ut-         arbetslösa på deltid tilisatt en arbetsgrupp med
3938: komstskyddet för arbetslösa vad de deltidsanstäli-
3939:                                                       uppgift att före 30.11.1987 bereda förslag tili
3940: da beträffar (1.4.1987) samt
3941:                                                       förbättring av utkomstskyddet för arbetslösa del-
3942:     - fyra reformer, som förbättrar de deltidsan-     tidsanstälida arbetstagare.
3943: stälidas pensionskydd:                                   Beträffande dem som önskar kortare arbetsdag
3944:     1) tekniskt avbrytande av arbetsförhåliandet i    bereder regeringen som bäst en proposition om
3945: situationer då arbetstagaren inom ramen för           möjligheterna för småbarns föräldrar att förkorta
3946: fortsatt arbetsförhåliande övergår från heltidsar-    sin arbetstid tili sex timmar per dag. Den kom-
3947: bete tili deltidsarbete elier tvärtom (införd i       pletteras senare med en proposition om panieli
3948: lagen om pension för arbetstagare, räknat från        utvidgning av hemvårdsstödet tili att kompensera
3949: 1.1.1985),                                            de förluster av arbetsförtjänst som den förkortade
3950:     2) lagen om pension för konstnärer och redak-     arbetstiden medför. Det bör också beaktas att
3951: törer (räknat från 1.1.1986),                         den ifrågavarande förmånen inte skulie gälia
3952:     3) sammankoppling av arbetsförhålianden,          endast dem som förkortar sin arbetsdag på basis
3953: varvid också återkommande arbetsförhålianden,         av den nya lagen, utan att den skulle omfatta
3954: som varar kortare tid än en månad i samma             också de föräldrar som på grund av vården av
3955: arbetsgivares tjänst, berättigar tili pensionskydd    barn redan innan lagen träder i kraft har övergått
3956: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 272
3957: 
3958: tili att arbeta mindre än 30 timmar i veckan eller   efter dessa reformer och som förutsätter lagstift-
3959: har arbetat på detta sätt redan tidigare.            ningsåtgärder. 1 detta syfte tillsätter social- och
3960:     I anslutning tili reformerigen av arbetslivet    hälsovårdsministeriet inom en nära framtid en
3961: utreder regeringen ytterligare de luckor i fråga     kommission med uppgift att göra en totalutred-
3962: om de deltidsarbetandes socialskydd som återstår     ning och utarbeta ett sammandrag av frågan.
3963: 
3964:     Helsingfors den 30 oktober 1987
3965: 
3966:                                                                Arbetskraftsminister Matti Puhakka
3967:                                              1987 vp.
3968: 
3969: Kirjallinen kysymys n:o 273
3970: 
3971: 
3972: 
3973: 
3974:                                  Renko: Ajo-opetuksen saamisesta peruskoulun opetusohjelmaan
3975: 
3976: 
3977:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3978: 
3979:    Yhä suurempi osa ikäluokasta hankkii ajokor-    tynä opetus voisi olla runsaammin ajotunteja
3980: tin heti täytettyään 18 vuotta. Nuoret vasta       sisältävää iltaopiskelua ja teoriaopetus voisi sisäl-
3981: ajokortin saaneet johtavat huolestuttavassa mää-   tyä tehokkaampana niille luokka-asteille, joilla jo
3982: rin onnettomuustilastoja. Tähän vaikuttanee ajo-   nykyään on liikenneopetusta. Ajotaito ei ole
3983: harjoituksen puute, sillä autokoulujen ohjelmas-   ikäluokkakysymys, vaan tieto-, taito- ja kokemus-
3984: sa on vain 15 tuntia käsittävä ajo-opetus. Näin    peräinen asia, joka voidaan hankkia myös 18
3985: ollen ajotaidon hallinta on vain pintapuolinen.    vuotta nuorempana.
3986: Alan asiantuntijat pitävät noin 60 ajotunnin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3987: kokemusta riittävänä varmuustekijänä uuden         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3988: kortin omaavalle vilkasliikenteisillä teillä.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3989:                                                    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3990:    Monissa maissa ajo-opetus sisältyy nuorten
3991: koulu- ja opetusohjelmaan. Suomessa tulisi har-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3992: kita ajo-opetuksen liittämistä peruskoulun päät-           ryhtyä ajo-opetuksen saamiseksi perus-
3993: töluokan opetusohjelmaan, mikä samalla vähen-              koulun opetusohjelmaan ja ajokortin suo-
3994: täisi erikoislupien hankintapaineita 18 vuotta             rittamismahdollisuuden ikärajan alenta-
3995: nuorempiin ikäluokkiin. Kouluopetukseen liitet-            miseksi?
3996: 
3997:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
3998: 
3999:                                          Tellervo Renko
4000: 
4001: 
4002: 
4003: 
4004: 271052X
4005: 2                                      1987 vp. -- KJC n:o 273
4006: 
4007: 
4008: 
4009: 
4010:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4011: 
4012:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         miuksia. Peruskoulun kasvatus ja opetus on jär-
4013: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          jestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten
4014: olette 2 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-      mukaisesti.
4015: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-          Kouluhallitus on antanut opetussuunnitelman
4016: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Teller-    laadintaa ja oppiaineiden opetusta koskevat ylei-
4017: vo Rengon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       set ohjeet sekä päättänyt valtakunnallisista oppi-
4018: sestä n:o 273:                                         määristä. Uusien opetussuunnitelmien mukaan
4019:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        peruskoulun tulee antaa myös liikennekasvatusta.
4020:         ryhtyä ajo-opetuksen saamiseksi perus-         Ala-asteen vuosiluokilla 1--2 liikennekasvatus
4021:         koulun opetusohjelmaan ja ajokortin suo-       sisältyy omana kokonaisuutena ympäristöoppiin
4022:         rittamismahdollisuuden ikärajan alenta-        ja vuosiluokilla 3--6 kansalaistaitoon. Yläasteella
4023:         miseksi?                                       liikennekasvatus on liitetty liikuntakasvatukseen.
4024:                                                           Peruskoulun liikennekasvatukseen liittyy myös
4025:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         sellaista tietopuolista opetusta, joka edesauttaa
4026: seuraavaa:                                             auton ajokortin saamiseen tarvittavien valmiuk-
4027:    Peruskoululaissa (476/83) todetut kasvatusta-       sien kehittymistä. Kysymys ajokortin saamisen
4028: voitteet ovat koulun toimintaa ohjaavia toiminta-      alaikärajasta ei ole koulun opetussuunnitelmiin
4029: periaatteita, jotka tulee ottaa huomioon eri ainei-    kuuluva asia.
4030: den kasvatus- ja opetustilanteissa. Tämän mukai-          Hallituksen käsityksen mukaan peruskoulun
4031: sesti peruskoulun opetus- ja muu toiminta tulee        liikennekasvatusta tulee edelleen kehittää. Sitä
4032: järjestää siten, että se antaa oppilaalle persoonal-   vastoin ajo-opetuksen sisällyttämistä peruskoulun
4033: lisuuden monipuolisen kehittämisen sekä yhteis-        opetusohjelmaan ei voida pitää tarkoituksenmu-
4034: kunnan ja työelämän kannalta tarpeellisia vai-         kaisena.
4035: 
4036:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
4037: 
4038:                                                                    Opetusministeri Christoffer Taxell
4039:                                      1987 vp. -- KJ( n:o 273                                        3
4040: 
4041: 
4042: 
4043: 
4044:                               Till Riksdagens Herr Talman
4045: 
4046:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        hövs i samhället och i arbetslivet. Fostran och
4047: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       undervisningen i grundskolan skall anordnas i
4048: av den 2 oktober 1987 till vederbörande medlem      enlighet med elevernas ålder och förutsättningar.
4049: av statsrådet översänt en avskrift av följande av      Skolstyrelsen har utfärdat de allmänna direkti-
4050: riksdagsman Tellervo Renko undertecknade            ven om hur undervisningsplanerna skall uppgö-
4051: spörsmål nr 273:                                    ras och hur undervisningen i de olika läroämnena
4052:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     skall ske samt beslutat om lärokurserna som
4053:        för att innefatta undervisningen i bilkör-   omfattar hela landet. Enligt de nya undervis-
4054:        ning i grundskolans läroprogram och för      ningsplanerna skall grundskolan även ge trafik-
4055:        att sänka åldersgränsen för att avlägga      fostran. På årsklasserna 1--2 på lågstadiet ingår
4056:        körkortsprov?                                trafikfostran som en egen helhet i omgivningslära
4057:                                                     och på årsklasserna 3--6 i medborgarfärdighet.
4058:    Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-        I grundskolans trafikfostran ingår även sådan
4059: samt följande:                                      teoretisk undervisning som främjar de färdigheter
4060:    De fostringsmål som uppställts i grundskolela-   som behövs för att erhålla bilkörkort. Frågan om
4061: gen (476/83) utgör verksamhetsprinciper som         åldersgränsen för att erhålla körkort är inte en
4062: styr skolans verksamhet och vilka skall beaktas     fråga som hör till skolans undervisningsplan.
4063: vid fostrings- och undervisningssituationer i de       Enligt regeringens åsikt skall trafikfostran i
4064: olika läroämnena. I enlighet med detta skall        grundskolan fortfarande utvecklas. Däremot kan
4065: grundskolans undervisning och övrig verksamhet      det inte anses vara ändamålsenligt att innefatta
4066: anordnas så att den ger eleven färdigheter att      körundervisning i grundskolans undervisnings-
4067: mångsidigt utveckla den personlighet som be-        program.
4068: 
4069:     Helsingfors den 4 november 1987
4070: 
4071:                                                          Undervisningsminister Christoffer Taxell
4072:                             j
4073:                             j
4074:                         j
4075:                         j
4076:                     j
4077:                     j
4078:                 j
4079:                 j
4080:             j
4081:             j
4082:         j
4083:         j
4084:     j
4085:     j
4086: j
4087: j
4088:                                                1987 vp.
4089: 
4090: Kirjallinen kysymys n:o 274
4091: 
4092: 
4093: 
4094: 
4095:                                    Renko: Peruskoulun luokanopettajien koulutuspaikkojen lisäämises-
4096:                                      tä
4097: 
4098: 
4099:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4100: 
4101:    Maassamme on enenevässä määrin pula päte-          suurin osa jää hyödyntämään omaa kotiseutuaan.
4102: vistä luokanopettajista. Pohjois-Suomessa tilanne     Pohjois-Suomen opettajapulan pysyväisluonteen
4103: on jo vuosia ollut vaikea. Uudenmaan läänissä on      takia on jouduttu turvautumaan jo pelkän perus-
4104: n. 8 % epäpäteviä luokanopettajia, Oulun lää-         koulupohjan omaaviin epäpäteviin opettajiin.
4105: nissä vastaava määrä on 6 % .                         Koulutuksen lisäyksen painopistealueita lienevät
4106:    Opettajapula ei selity pelkällä opiskeluajan       Suur-Helsinki ja Pohjois-Suomi.
4107: pidentymisellä tai asuntopulalla, vaan tarvitaan         Opettajankoulutuksen sisältöä tulisi harkita
4108: myös opiskelupaikkojen määrällistä lisäystä.          uudelleen tavoitteena valmistuttaa kohtuullisessa
4109:                                                       ajassa riittävä määrä käytännön opetustyöhön
4110:    Tutkinnonuudistuksen tuoma opiskeluajan pi-
4111:                                                       kykeneviä opettajia maan eri osien tarpeisiin.
4112: dentyminen on johtanut yhä pitempiin valmistu-
4113: misaikoihin. Etenkin pro gradu -tutkielman teko          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4114: venyttää valmistumista. Uutta koulutusohjelmaa        tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4115:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4116: arvostellaan teoreettisuudesta. Käytännön kasva-
4117:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4118: tus- ja opetustyön kannalta olisi parempi lisätä
4119: käytännön opetustyötä ja vähentää teoriaopinto-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4120: ja. Osa nykytutkinnon sisällöstä voitaisiin siirtää          ryhtyä peruskoulun luokanopettajien
4121: opettajien täydennyskoulutuksen piiriin.                     koulutuksen tehostamiseksi niin, että
4122:    Opettajankoulutusta tulisi lisätä tasapuolisesti          vuosittain valmistuu riittävä määrä luo-
4123: eri puolilla maata, sillä tutkimusten mukaan                 kanopettajia maan eri osien tarpeisiin?
4124: 
4125:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
4126: 
4127:                                             Tellervo Renko
4128: 
4129: 
4130: 
4131: 
4132:  2710580
4133: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 274
4134: 
4135: 
4136: 
4137: 
4138:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4139: 
4140:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        olevista voimavaroista. Opetusministeriö on kiin-
4141: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nittänyt tähän asiaan huomiota jo useiden vuo-
4142: olette 2 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-     sien ajan. Aloituspaikkoja ei voida lisätä; ellei
4143: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      voida järjestää tasokasta koulutusta.
4144: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Teller-      Vajauksen suuretessa opetusministeriö on
4145: vo Rengon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      osoittanut määrärahoja poikkeuskoulutukseen.
4146: sestä n:o 274:                                        Syksyllä 1987 alkoi kaksivuotinen poikkeuskoulu-
4147:                                                       tus Helsingin yliopistossa. Ensi vuonna järjeste-
4148:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tään määrärahoista riippuen kolme tai neljä kurs-
4149:        ryhtyä peruskoulun luokanopettajien            sia maan eri osissa. Poikkeuskoulutusta on tarkoi-
4150:        koulutuksen tehostamiseksi niin, että          tus jatkaa niin kauan kuin siihen on tarvetta.
4151:        vuosittain valmistuu riittävä määrä luo-       Parin vuoden kuluttua on aloituspaikkoja yh-
4152:        kanopettajia maan eri osien tarpeisiin?        teensä lähes 1 000, jolloin huomioon on otettu
4153:                                                       sekä varsinainen että poikkeuskoulutus.
4154:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Opettaja on kasvattaja, joten kasvatustieteellä
4155: ti seuraavaa:                                         ja muilla käyttäytymistieteillä on tärkeä osuus
4156:    Vajauksen poistamiseksi opetusministeriö on        opetussuunnitelmissa. Koulutuksen tason nosta-
4157: käynnistänyt erityisen toimenpideohjelman, jo-        miseksi luokanopettajien koulutus siirrettiin kor-
4158: hon kuuluu aloituspaikkojen lisääminen varsinai-      keakouluihin. Näissä uusin tutkimus on mahdol-
4159: sessa koulutuksessa, poikkeuskoulutuksen järjes-      lista luontevimmin liittää koulutukseen.
4160: täminen sekä sisältöjen tarkentaminen.                   Koulutuksen sisältöjä on jatkuvasti seurattu
4161:    Aloituspaikkoja on syksyllä 1987 lisätty Turus-    sekä valtakunnallisesti että korkeakoulukohtaises-
4162: sa, Oulussa ja Rovaniemellä edelliseen vuoteen        ti. Opetussuunnitelmia on tarkennettu ja koulu-
4163: verrattuna yhteensä 48 paikalla. Parina seuraava-     tuksen järjestämisestä on annettu ohjeita. Tätä
4164: na vuonna lisäys koskee kaikkia opettajankoulu-       toimimaa tullaan vastakin harjoittamaan, jotta
4165: tuslaitoksia, jolloin syksyllä 1989 aloituspaikkoja   saataisiin mahdollisimman hyviä opettajia riittä-
4166: on 880. Lisäyksien suuruus riippuu käytettävissä      västi kohtuuajassa.
4167: 
4168:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
4169: 
4170:                                                                    Opetusministeri Christoffer Taxell
4171:                                       1987 vp. -      KK n:o 274                                      3
4172: 
4173: 
4174: 
4175: 
4176:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4177: 
4178:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningsministeriet har redan under flere år fäst
4179: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         uppmärksamhet vid denna fråga. Nybörjar-
4180: av den 2 oktober 1987 tili vederbörande medlem        platserna kan inte utökas om inte en kvalitativt
4181: av statsrådet översänt en avskrift av följande av     högtstående utbildning kan anordnas.
4182: riksdagsman Tellervo Renko undertecknade                 Då bristen på lärare ökat har undervisningsmi-
4183: spörsmål nr 274:                                      nisteriet anvisat anslag för undantagsutbildning.
4184:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Under hösten 1987 inleddes en tvåårig undan-
4185:        för att effektivera utbildningen av klasslä-   tagsutbildning vid Helsingfors universitet. Nästa
4186:        rarna i grundskolan, så att ett tillräckligt   år arrangeras tre eller fyra kurser, beroende på
4187:        antal klasslärare avlägger examen för att      anslagen, i olika delar av landet. Avsikten är att
4188:        svara mot behoven inom de olika delarna        fortsätta med undantagsutbildningen så länge
4189:        av landet?                                     som behovet finns. Om två år är antalet nybör-
4190:                                                       jarplatser nära 1 000, varvid både den egentliga
4191:    Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-       och undantagsutbildningen har beaktats.
4192: samt följande:                                           Läraren är en fostrare, varför pedagogik och
4193:    För att avlägsna bristen på lärare har undervis-   andra beteendevetenskaper har en viktig andel i
4194: ningsministeriet inlett ett särskilt program för      undervisningsplanerna. För att höja utbildnings-
4195: åtgärder, tili vilket hör att öka antalet nybörjar-   nivån överflyttades klasslärarutbildningen tili
4196: platser inom den egentliga utbildningen, att          högskolorna. Vid dem är det möjligt att på
4197: anordna undantagsutbildning samt att precisera        naturligaste sätt knyta de nyaste rönen inom
4198: innehållet i utbildningen.                            forskning tili utbildningen.
4199:    Antalet nybörjarplatser har under hösten ökats        Innehållet i utbildningen har kontinuerligt
4200: i Åbo, Uleåborg och Rovaniemi med sammanlagt          följts upp såväl på riksplanet som på högskoleni-
4201: 48 platser jämfört med föregående år. Under de        vå. Undervisningsplanerna har preciserats och det
4202: två närmaste åren berör utökningen alla lärarut-      har utgetts direktiv för hur utbildningen skall
4203: bildningsanstalter varvid antalet nybörjarplatser     anordnas. Denna verksamhet kommer även fram-
4204: är 880 hösten 1989. Utökningens storlek beror på      deles att utövas, så att man får fram tillräckligt
4205: de medel som står tili förfogande. Undervis-          goda lärare inom en rimlig tid.
4206: 
4207:      Helsingfors den 4 november 1987
4208: 
4209:                                                            Undervisningsminister Christoffer Taxell
4210:                                                1987 vp.
4211: 
4212: Kirjallinen kysymys n:o 275
4213: 
4214: 
4215: 
4216: 
4217:                                   Renko: Taideteollisen opetuksen laajentamisesta Ouluun
4218: 
4219: 
4220:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4221: 
4222:    Pohjois-Suomen kuvaamataidon opettajapula         deteollisen korkeakoulun toiseksi sijaintipaikaksi
4223: on pysyvä sekä peruskoulussa, lukiossa että muis-    Oulua. Oulu soveltuisi Taideteollisen korkeakou-
4224: sa keskiasteen ympäristökasvatusoppiaineissa. Tä-    lun sijoituspaikkakunnaksi hyvin, koska alan vah-
4225: män lisäksi kehittyvä elinkeinoelämä potee alan      va yliopistokaupunki kykenee tarjoamaan moni-
4226: asiantuntemuspulaa, samoin kuin nopeasti ete-        naista toiminnallista apua. Tutkimusten mukaan
4227: nevä filmi-, video- ym. kuvatuotantoala. Alueel-     Oulusta valmistuneet ovat pääsääntöisesti sijoit-
4228: lisia tarpeita lisää myös Yleisradion voimistuva     tuneet Pohjois-Suomeen, joten tässäkin suhteessa
4229: aluetoiminta ja kaapelitelevisiolähetykset.          Taideteollisen korkeakoulun sijoittaminen Ou-
4230:    Taideteollisen korkeakoulun sisäänotto on 13 5    luun palvelisi parhaiten alueellisia tarpeita.
4231: opiskelijaa. Opetus on keskittynyt Helsinkiin,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4232: johon luonnollisesti sijoittuvat lähes kaikki val-   tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4233: mistuvat henkilöt. Opiskelijamäärien lisäys on       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4234: viime vuosina ollut minimaalista eikä sillä rat-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4235: kaista suurta alueellista tarvetta.                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4236:    Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto ja Oulun               ryhtyä taideteollisen opetuksen laajenta-
4237: lääninhallituksen kouluosasto ovat esittäneet Tai-          miseksi Ouluun?
4238: 
4239:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
4240: 
4241:                                            Tellervo Renko
4242: 
4243: 
4244: 
4245: 
4246: 271000Q
4247: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 275
4248: 
4249: 
4250: 
4251: 
4252:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4253: 
4254:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaupungin ja Vaasan korkeakoulun kanssa vas-
4255: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taavan toiminnan mahdollisesta aloittamisesta
4256: olette 2 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-     Vaasassa. Taideteollinen korkeakoulu on lisäksi
4257: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      järjestänyt Oulussa yhteistyössä Oulun yliopiston
4258: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Teller-   kanssa kuvaamataidonopettajien poikkeuskoulu-
4259: vo Rengon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      tusta.
4260: sestä n:o 275:
4261:                                                          Viime vuosina tapahtunut viestintävälineiden
4262:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ja viestintäkulttuurin voimakas kehitys on aiheut-
4263:        ryhtyä taideteollisen opetuksen laajenta-      tanut paineita alan koulutuksen lisäämiseen
4264:        miseksi Ouluun?                                myös korkea-asteen koulutuksen osalta. Erityises-
4265:                                                       ti on tässä yhteydessä mainittava maassamme
4266:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         vallitseva pula kuvaamataidonopettajista. Tarve-
4267: seuraavaa:                                            arviot viittaavat siihen, että opiskelijoiksi otetta-
4268:                                                       vien määrää tulisi lähivuosina melko voimakkaas-
4269:    Helsingissä SIJaitseva Taideteollinen korkea-
4270: koulu on alansa ainoa korkeakoulu maassamme.          ti lisätä. Mm. Jyväskylän yliopisto ja Lapin kor-
4271:                                                       keakoulu ovat tehneet aloitteita kuvaamataidon-
4272: Taideteollisen koulutuksen kysynnän kasvu on
4273:                                                       opettajakoulutuksen aloittamisesta näissä yksi-
4274: aiheuttanut sen, että on tehty ehdotuksia taide-
4275:                                                       köissä. Tämän lisäksi Oulun yliopisto on suunni-
4276: teollisen korkeakouluopetuksen aloittamisesta
4277: myös muualla Suomessa. Taideteollinen korkea-         tellut tuotesuunnittelukoulutuksen aloittamista.
4278: koulu on pyrkinyt vastaamaan näihin kasvupai-            Opetusministeriön tarkoituksena on selvittää,
4279: neisiin mm. alueellisen täydennyskoulutuksen          onko erillisen koulutusyksikön perustaminen an-
4280: avulla. Lapin korkeakoulun, Oulun yliopiston,         tamaan taideteollisen alan korkea-asteen opetusta
4281: Taideteollisen korkeakoulun ja paikallisten kun-      tarpeellista, vai voitaisiinko mahdollinen lisätarve
4282: tien yhteistyönä on syntynyt Kemiin koulutus-         hoitaa olemassa olevan korkeakoululaitoksen toi-
4283: yksikkö, jonka muotoilupalvelut tuotetaan yh-         mesta. Selvityksessä tullaan ottamaan huomioon
4284: teistyössä Taideteollisen korkeakoulun kanssa.        myös Oulun ja Oulun yliopiston tarjoamat mah-
4285: Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen         dollisuudet. Lisäksi tullaan selvittämään, mikä
4286: alaisen Itä-Suomen muotoilukeskuksen toiminta         osa taideteollisen alan koulutuksesta olisi luonte-
4287: käynnistyi Kuopiossa kesäkuussa 1987. Lisäksi         vinta hoitaa keskiasteen ammatillisena koulutuk-
4288: korkeakoulu on neuvotellut sopimukset Vaasan          sena.
4289: 
4290:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1987
4291: 
4292:                                                                          Ministeri Anna-Liisa Piipari
4293:                                       1987 vp. -      KK n:o 275                                       3
4294: 
4295: 
4296: 
4297: 
4298:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
4299: 
4300:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stad och Vasa högskola om att eventuellt inleda
4301: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         liknande verksamhet i Vasa. Konstindustriella
4302: av den 2 oktober 1987 tili vederbörande medlem        högskolan har dessutom i samarbete med Uleå-
4303: av statsrådet översänt en avskrift av följande av     borgs universitet anordnat undantagsutbildning
4304: riksdagsman Tellervo Renko undertecknade              för teckningslärare i Uleåborg.
4305: spörsmål nr 2 7 5:                                       Den kraftiga utvecklingen inom massmedierna
4306:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       och mediekulturen under senare år har åstad-
4307:        för att utvidga den konstindustriella un-      kommit ett tryck på att utvidga undervisningen
4308:        dervisningen tili att omfatta Uleåborg?        på området också på högstadiet. Det bör i detta
4309:                                                       sammanhang särskilt nämnas att det i vårt land
4310:    Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-       råder brist på teckningslärare. Uppskattningen av
4311: samt följande:                                        behovet visar att antalet studerande som antas tili
4312:                                                       utbildning bör utökas rätt kraftigt under de
4313:    Konstindustriella högskolan som befinner sig i     närmaste åren. Bl.a. Jyväskylä universitet och
4314: Helsingfors är den enda högskolan inom sitt           Lapplands högskola har väckt initiativ om att
4315: område i vårt land. Den ökande efterfrågan på         inleda utbildning av teckningslärare vid sina
4316: konstindustriell utbildning har medfört att för-      enheter. Dessutom har Uleåborgs universitet pla-
4317: slag gjorts om att inleda konstindustriell högskol-   ner på att inleda utbildning i produktutveckling.
4318: undervisning även i andra delar av Finland.
4319: Konstindustriella högskolan har försökt svara mot       Undervisningsministeriet har för avsikt att ut-
4320: dessa anspråk på tillväxt genom att bl.a. anordna     reda om det är nödvändigt att inrätta en separat
4321: regional fortbildning. Som ett gemensamt pro-         utbildningsenhet för undervisning på högstadiet
4322: jekt mellan Lapplands högskola, Uleåborgs uni-        inom det konstindustriella området eller om det
4323: versitet, konstindustriella högskolan och lokala      eventuella tilläggsbehovet kan täckas inom det
4324: kommuner har i Kemi inrättats en utbildnings-         existerande högskoleväsendet. I utredningen
4325: enhet som idkar formgivning i samarbete med           kommer även de möjligheter att beaktas som
4326: konstindustriella högskolan. Verksamheten vid         Uleåborg och Uleåborgs universitet har att erbju-
4327: Östra Finlands formgivningscentral som är un-         da. Dessutom skall det utredas viiken del av
4328: derställd konstindustriella högskolans utbild-        utbildningen inom det konstindustriella området
4329: ningscentral inleddes i Kuopio i juni 1987.           som lämpligast kunde ombesörjas i yrkesutbild-
4330: Dessutom har högskolan slutit avtal med Vasa          ningen på mellanstadiet.
4331: 
4332:      Helsingfors den 29 oktober 1987
4333: 
4334:                                                                          Minister Anna-Liisa Piipari
4335:                                                               1987 vp.
4336: 
4337: Kirjallinen kysymys n:o 276
4338: 
4339: 
4340: 
4341: 
4342:                                              Renko: Turpeen kuljetusteiden peruskorjaamisesta Oulun läänissä
4343: 
4344: 
4345:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4346: 
4347:    Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä on                      Oulu- ja Iijokilaakson turvetiehankkeet:
4348: riittämätön määräraha teiden rakentamiseen ja                        Yli-Ii,                   Tannila-Yli-Ii-Kiiminki; ra-
4349: kunnossapitoon runkotieverkon ulkopuolista ties-                     MT 849                    kenteen ja kantavuuden pa-
4350: töä varten. Tämä vaikeuttaa etenkin Pohjois-Suo-                                               rantaminen noin 44 km.
4351: messa elinkeinoelämän kehittämistä ja sitä kautta                    Pudasjärvi 1Ylikiiminki   Kaitaoja-Ylikiiminki; raken-
4352:                                                                      MT 8361                   teen ja kantavuuden paranta-
4353: lisää myös työttömyyttä.                                                                       minen noin 50 km.
4354:    Maamme liikennepolitiikassa mitataan teiden                       Ylikiiminki               Ylikiiminki-Lamukangas; ra-
4355: käyttöä usein liian yksipuolisin mittarein. Liiken-                  MT 833                    kenteen ja kantavuuden pa-
4356: teen ihmismäärien ohessa tulisi mitata myös                                                    rantaminen noin 14 km.
4357:                                                                      Utajärvi /Yiikiiminki     Piltokangas-Ylikiiminki; ra-
4358: tonnimääriä sekä niiden tuottamaa rahallista ka-                     MT 836                    kenteen ja kantavuuden pa-
4359: tetta vaikutusalueelleen. Etenkin Pohjois- ja Itä-                                             rantaminen noin 43 km.
4360: Suomen luonnonvarojen käyttö ja jatkojalostus                        Muhos                     Kylmälä-Muhos; rakenteen
4361: edellyttävät tiemäärärahojen tuntuvaa lisäystä.                      MT 825                    ja kantavuuden parantaminen
4362:                                                                                                noin 33 km.
4363:    Arvio Haapaveden turvevoimalan ja Kainuun
4364: hankinta-alueen tienrakennustarpeista ja tienpi-                     Pulkkila/Kestilä          Pihkala-Lamunsuo;     raken-
4365:                                                                      MT 821                    teen ja kantavuuden paranta-
4366: totoimenpiteiden kokonaiskustannuksista:                                                       minen noin 15 km.
4367:    Vapo Oy:n edustajat ovat esittäneet turvekul-
4368: jetusreittien tärkeysjärjestykseksi heidän turvekul-
4369: jetustensa kannalta seuraavaa:                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4370:                                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4371: 1. Piispannevan alueen suunta . . . . . . . . . . . . . . 13,1 mmk   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4372: 2. Haaponevan-Vihannin alueen suunta... 24,0 mmk
4373: 3. Puutionnevan-Karsikkaan-Vatjusjär-                                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4374:    ven-Haapajärven suunta ............... . 34,4 mmk
4375: 4. Miilurannan-Sydänmaakylän suunta ... . 24,5 mmk                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4376: 5. Nurmesperän-Venetpalon suunta ...... . 5,6 mmk
4377: 6. Pelsonsuon-Uljuan tekojärven suunta .. . 8,3 mmk                            ryhtyä turvetuotannon turvaamiseksi Ou-
4378: Tienpitotoimenpiteiden kokonaiskustannuk-                                      lun läänissä niin, että turpeen kuljetus-
4379: set Keski-Pohjanmaan piirin alueella                                           teiden heikko kunto ei muodostuisi käy-
4380:    Uudet tieyhteydet, yhteys Haapaveden                                        tön esteeksi?
4381:     voimalalle ............................... 7,25 mmk
4382:                                             Yht. n. 117 mmk
4383: 
4384:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
4385: 
4386:                                                          Tellervo Renko
4387: 
4388: 
4389: 
4390: 
4391: 271005V
4392: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 276
4393: 
4394: 
4395: 
4396: 
4397:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4398: 
4399:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Turpeen pääkäyttäjä tällä suunnalla on Oulun
4400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lämpövoimalaitos, jonka kulutushuippu sijoittuu
4401: olette 2 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-     myös ajankohtaan, jolloin maan jäätyminen lisää
4402: ne n:o 1018 ohella toimittanut valtioneuvoston        teiden kantavuutta.
4403: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
4404: taja Tellervo Rengon näin kuuluvasta kirjallisesta       Kuljetusten sopivalla ajoituksella voidaankin
4405: kysymyksestä n:o 276:                                 kysymyksessä mainittujen investointien tarve vä-
4406:                                                       hentää noin puoleen. Jäljelle jäävistä teistä osa
4407:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sisältyy tienparannusohjelmiin ennestään, mutta
4408:        ryhtyä turvetuotannon turvaamiseksi Ou-        pääosa on rahoitettava tiepiirien ohjelmissa jo
4409:        lun läänissä niin, että turpeen kuljetus-      olevia muita hankkeita siirtämällä. Ylläpitämällä
4410:        teiden heikko kunto ei muodostuisi käy-        neuvotteluyhteyttä turpeen käyttäjiin ja tuotta-
4411:        tön esteeksi?                                  jiin tie- ja vesirakennushallitus pyrkii varmista-
4412:                                                       maan sekä turvevoimalaitosten toimintamahdol-
4413:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      lisuudet että turvekuljetuksia palvelevien tiein-
4414: ti seuraavaa:                                         vestointien suuntautumisen oikeisiin hankkeisiin.
4415:    Kysymyksen perusteluissa on esitetty Haapave-      Muidenkin hankkeiden lykkäystarve olisi vähäi-
4416: den turvevoimalan kuljetuksiin liittyvä VAPO          sempi, mikäli valtion tulo- ja menoarviossa
4417: Oy:n edustajien esitys turvekuljetusreittien tär-     myönnettäisiin lähivuosina tieinvestointeihin
4418: keysjärjestyksestä. Tämä esitys on tehty tie- ja      määrärahoja liikenneministeriön hallinnonalan
4419: vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjanmaan piirille       suunnitelman mukaisesti eli niitä lisättäisiin reaa-
4420: jo kesällä 1986. Tiepiiri on laskenut, paljonko       lisesti noin 200 Mmk vuodessa. Tästä hyötyisi
4421: teiden parantaminen tulee maksamaan, ja pääty-        myös kysymyksessä tarkoitetun alueen tiestö.
4422: nyt kysymyksessä esitettyihin lukuihin. Tie- ja
4423: vesirakennushallituksen käsitys on, ettei kaikkia        Kysymyksen perusteluissa mainittu tärkein tie-
4424: teitä tarvitse parantaa ympärivuotiselle turvelii-    suunta (Piispanneva) sisältyy jo ensi vuoden tulo-
4425: kenteelle. VAPO Oy onkin tehnyt tältä pohjalta        ja menoarvioon (hanke Keisarinmäki-Lehonsaa-
4426: myöhemmin uuden esityksen, jossa on otettu            ri). Seuraavaksi tärkeimmäksi mainitun Haapane-
4427: huomioon eräiden soiden hyödyntäminen vain            van-Vihanoin suunnan parantaminen on tar-
4428: maan ollessa jäätyneenä, jolloin tiet kestävät        koitus esittää vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon.
4429: paremmin raskaita kuljetuksia.                        Myös muissa kysymyksessä mainituissa hankkeissa
4430:    Myös Oulun tiepiirin puolella mainitut koh-        on eräitä jo käynnissä olevia tai lähivuosina
4431: teet ovat tie- ja vesirakennushallituksen tiedossa.   alkavaksi suunniteltuja hankkeita.
4432: 
4433:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1987
4434: 
4435:                                                                   Liikenneministeri Pekka Vennamo
4436:                                        1987 vp. -      KK n:o 276                                       3
4437: 
4438: 
4439: 
4440: 
4441:                                 Till Riksdagens Herr Talman
4442: 
4443:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            borg är den som huvudsakligen använder torv i
4444: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         den här trakten. Värmekraftverkets konsumtions-
4445: 1018 av den 2 oktober 1987 till vederbörande           topp infaller även vid en tidpunkt då markens
4446: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     tillfrysning ökar vägarnas bärighet.
4447: av riksdagsledamot Tellervo Renko underteckna-
4448:                                                           Det i spörsmålet nämnda investeringsbehovet
4449: de spörsmål nr 276:                                    kan minskas med ungefär hälften om transpor-
4450:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         terna förläggs till lämpliga tidpunkter. En del av
4451:        för att trygga torvproduktionen i Uleå-         de återstående vägarna finns sedan tidigare upp-
4452:        borgs Iän så, att det dåliga skicket hos        tagna i vägförbättringsprogrammen, men största
4453:        vägarna för torvtransport inte blir ett         delen måste finansieras genom uppskov med
4454:        hinder för användningen?                        andra projekt, som redan finns upptagna i vägdi-
4455:                                                        striktens program. Väg- och vattenbyggnadssty-
4456:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       relsen försöker genom att upprätthålla förhand-
4457: anföra följande:                                       lingskontakt med förbrukare av torv och med
4458:                                                        producenterna såväl trygga verksamhetsmöjlighe-
4459:    1 motiveringen till spörsmålet har anförts ett
4460:                                                        terna för torvkraftverk som säkerställa att de
4461: förslag från VAPO Oy:s representanter till ett
4462:                                                        väginvesteringar som betjänar torvtransporter in-
4463: preferensschema för torvtransportrutter, vilket
4464:                                                        riktas på rätta projekt. Behovet att uppskjuta
4465: ansluter sig till Haapavesi torvkraftverks transpor-   även andra projekt vore mindre, om anslagen för
4466: ter. Detta förslag uppgjordes redan sommaren           väginvesteringar i statsförslaget under de närmas-
4467: 1986 för väg- och vattenbyggnadsverkets Mel-
4468:                                                        te åren skulle beviljas i enlighet med planen för
4469: lersta Österbottens distrikt.
4470:                                                        trafikministeriets förvaltningsområde, dvs. de
4471:    Inom vägdistriktet har man räknat ut hur
4472:                                                        skulle reellt ökas med 200 Mmk per år. Härav
4473: mycket en förbättring av vägarna kommer att            drar även vägnätet inom det i spörsmålet avsedda
4474: kosta och kommit till de siffror som nämns i
4475:                                                        området nytta.
4476: spörsmålet. Inom väg- och vattenbyggnadsstyrel-
4477: sen är man av den åsikten att alla vägar inte             Det i motiveringen till spörsmålet nämnda
4478: behöver förbättras för en torvtrafik, som fortgår      viktigaste vägprojektet (Piispanneva) har redan
4479: under hela året. VAPO har på denna grundval            budgeterats i statsförslaget för år 1988 (projektet
4480: senare uppgjort ett nytt förslag, i vilket man har     Keisarinmäki-Lehonsaari). Avsikten är att före-
4481: beaktat utnyttjandet av vissa kärr endast då           slå att en förbättring av det näst viktigaste
4482: marken är tillfrusen, varvid vägarna håller bättre     vägavsnittet Haapaneva-Vihanti upptas i stats-
4483: för tunga transporter.                                 förslaget för år 1989. Även vad de övriga i
4484:    lnom väg- och vattenbyggnadsstyrelsen känner        spörsmålet nämnda projekten beträffar finns det
4485: man också till de nämnda vägprojekten inom             en del projekt som redan påbörjats eller planeras
4486: Uleåborgs vägdistrikt. Värmekraftverket i Uleå-        bli påbörjade under de närmaste åren.
4487: 
4488:      Helsingfors den 28 oktober 1987
4489: 
4490:                                                                       Trafikminister Pekka Vennamo
4491:                                                 1987 vp.
4492: 
4493: Kirjallinen kysymys n:o 277
4494: 
4495: 
4496: 
4497: 
4498:                                   Renko: Sahatuotannon kehittämisestä Oulun lähialueella
4499: 
4500: 
4501:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4502: 
4503:    Oulun lähialueella toimivat Pateniemen ja           Piirimetsälautakunta     mänty-    kuusi-
4504: Martinniemen sahat kamppailevat olemassaolos-                                    tukki     tukki
4505:                                                        Kainuu                      794       331
4506: taan. Niiden työllistävä vaikutus on alueellisesti     Pohjois-Pohjanmaa           452       171
4507: erittäin tärkeä. Sahojen kalusto on osittain van-      Koillis-Suomi               306       158
4508: hentuvaa, mikä hidastaa tuotekehittelytarvetta         Lappi                       685       162
4509: vastaavasti. Sahojen uusimiseen arvioitu määrära-      Yhteensä                  2 237       822
4510: ha on 40-100 milj. markkaa.
4511:    Puuston vuotuinen kasvu Pohjois-Pohjanmaal-            Tukkipuun uuden laatuvaatimuksen mukaan
4512: la on kaikkien puulajien osalta suurempi kuin          hakkuut arvioidaan n. 10-12 % pienemmiksi.
4513: hakkuut.                                               Kokonaisuutena kuitenkin tukkipuutarjonta Ou-
4514:                                                        lun lähialueiden sahoille on riittävä. Näin ollen
4515:                                                        tulisikin huolehtia siitä, että tukkipuu ei tipahda
4516:   Pohjois-Suomen markkinahakkuut 1985186,              käyttöarvoltaan enää alemmaksi.
4517:   (Metsäntutkimuslaitos) ( 1 000 kuutiometriä)
4518:                                                           Oulun alueella on ammattitaitoista ja korkean
4519:                          mänty-    kuusi-              työmoraalin omaavaa työvoimaa sahojen käytös-
4520:                           tukki     tukki   yhteensä   sä. Kapenevan kansainvälisen kilpailun huo-
4521: Kainuu                      689      315      1 013    mioon ottaen tulisi hallituksen kiireesti laatia
4522: Pohjois-Pohjanmaa           379       92        471    sahojen uudistamis- ja kehittämisohjelma niin,
4523: Koillis-Suomi               362       78        440    että raaka-aine ja työvoima tulevat hyödynnettyä
4524: Lappi                       749       63        812    parhaalla mahdollisella tavalla.
4525: Yhteensä                  2 188      548      2 736
4526:                                                           Martinniemen sahan vuokra-aika päättyy vuo-
4527:                                                        den 1987 lopussa, joten jatkosuunnitelmien ja
4528:  Pohjois-Suomen tukin hakkuumahdollisuudet             päätöksien olisi tullut tapahtua jo vuoden 1986
4529:                  (Kuusela)                             aikana.
4530:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4531:    Valtakunnan metsien 7. inventoinnin perus-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4532: teella tukin hakkuumahdollisuudet ovat piiri-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4533: metsälautakunnittain seuraavat ( 1 000 kuutio-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4534: metriä):
4535:                                                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4536:                                                                 ryhtyä sahatuotannon kehittämiseksi Ou-
4537:                                                                 lun lähialueella?
4538: 
4539:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1987
4540: 
4541:                                              Tellervo Renko
4542: 
4543: 
4544: 
4545: 
4546: 271043M
4547: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 277
4548: 
4549: 
4550: 
4551: 
4552:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4553: 
4554:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Selvityksessä todetaan, että hyvälaatuisen män-
4555: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       tytukin riittävyys asettaa rajoituksia Pohjois-Suo-
4556: mies, 2 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-       men sahateollisuudelle, jonka menestyminen
4557: ne n:o 1019 ohella toimittanut valtioneuvoston         riippuu ratkaisevasti korkealaatuisen mäntyraaka-
4558: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      aineen saannista. Tällä hetkellä mäntytukin hak-
4559: taja Rengon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        kuumahdollisuudet Pohjois-Suomessa ovat noin
4560: myksestä n:o 277:                                      2,2 milj. m 3 vuodessa, kuten kysyjänkin esittä-
4561:                                                        mät luvut aivan oikein osoittavat. Laatuvaati-
4562:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mukset pienentävät tätäkin määrää jonkin ver-
4563:         ryhtyä sahatuotannon kehittämiseksi Ou-        ran, Pöyryn arvion mukaan 15 %. Mäntytukin
4564:         lun lähialueella?                              vuotuinen käyttö vuosina 1978-1984 on kuiten-
4565:                                                        kin ollut keskimäärin 2,8 milj. m 3 . Vuotuinen
4566:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          ylihakkuu on siten ollut noin 0,6 milj. m 3 .
4567: seuraavaa:                                                Pohjois-Pohjanmaan        piirimetsälautakunnan
4568:                                                        alueella tilanne on valoisampi. Mäntytukin hak-
4569:    Julkisen vallan tehtävä on luoda edellytyksiä       kuumahdollisuudet ovat noin 0, 5 milj. m 3 , joka
4570: yritystoiminnalle, tässä tapauksessa sahaustoimin-     ylittää alueen oman käytön, joka on ollut noin
4571: nalle Oulun seudulla. Lopullisen päätöksen in-         0,4 milj. m 3. "Oman" käytön lisäksi on kuiten-
4572: vestoinneista ja toiminnasta voi tehdä vain yrittä-    kin otettava huomioon alueen ulkopuolisten os-
4573: jä, joka kantaa niistä riskin. Omalta osuuddtaan       tajien toiminta. Lapin läänin tukkitilanteen huo-
4574: hallitus on hahmotellut toimenpiteitään jo peri-       mioon ottaen on ilmeistä, että puuta ostetaan
4575: aatepäätöksessä 5. 3.1987.                             Pohjois-Pohjanmaalta edelleenkin Kemin sahoil-
4576:    Rauma-Repolan Martinniemen sahan käyttö-            le. Huomattava määrä tukkeja siirtyy myös
4577: omaisuuden on vuokrannut Vapo Oy 1.7.1987-             alueen eteläpuolella oleville sahoille.
4578: 31.12.1988 väliseksi ajaksi ja harjoittaa tuon ajan       Pöyryn laskemassa ''kannattavan sahauksen''
4579: sahaustoimintaa siten, että sen taloudellinen tu-      vaihtoehdossa Oulun seudun sahojen käytettävis-
4580: los muodostuu mahdollisimman hyväksi. Tukke-           sä olisi yhteensä mänty- ja kuusitukkia noin
4581: ja toimittaa muun muassa metsähallitus. Puun-          280 000 m 3 , kun paikallissahojen puunkäyttö ja
4582: hankintamahdollisuudet tarjoavat edellytykset          todennäköinen nettovirta alueen ulkopuolelle
4583: enintään noin 80 000 m 3 :n vuosituotantoon. Va-       otetaan huomioon. Tämä mahdollistaisi noin
4584: po Oy:lle koituva erityisrasitus korvataan sille       130 000 m 3:n vuosituotannon, johon riittää yksi-
4585: kuluvan vuoden I lisämenoarvion momentin               nään sekä Pateniemen että Martinniemen nykyi-
4586: 32.50.44 mukaan. Määräraha on 20 milj. markan          nen kapasiteetti. "Perusvaihtoehdossa" tukkien
4587: suuruinen ja sillä korvataan enintään se määrä,        määrä olisi noin 380 000 m 3 , joka samalla hyöty-
4588: joka tarvitaan negatiivisen käyttökatteen sekä         suhteella mahdollistaisi noin 175 000 m 3:n tuo-
4589: toiminnan edellyttämän pääoman korkokulujen            tannon. Niin sanotun pikkutukin mukaanotto
4590: kattamiseksi.                                          nostaisi vielä näitä lukuja. Pikkutukin käyttö olisi
4591:    Hallitus kiinnitti huomiota myös tulevaisuu-        kuitenkin järkevää vain integroituneessa laitok-
4592: teen eli siihen, mistä kysyjäkin nimenomaan on         sessa.
4593: huolissaan:       Pohjois-Suomen        mekaanisen        Oulun seudulla ovat toimineet kysymyksessä
4594: metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin ja kehit-      esitetyt kaksi suurta sahaa: Pateniemi ja Martin-
4595: tämisvaihtoehtoihin.       Tässä      tarkoituksessa   niemi. Näistä Pateniemi on sikäli edullisessa
4596: kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi Jaakko Pöyry    asemassa, että se on integroitu kuiduttavaan
4597: Oy:ltä selvityksen, joka valmistui viime syyskuus-     teollisuuteen. Martinniemellä erillisenä suursaha-
4598: sa. Selvitystä esiteltiin Martinniemi-työryhmälle      na on niin suuria vaikeuksia puunhankinnassa ja
4599: ja myös julkiselle sanalle 7.10.1987 Martinnie-        hakkeen käytössä, ettei sillä ole kannattavan
4600: messä.                                                 toiminnan edellytyksiä entisessä laajuudessa. Sen
4601:                                         1987 vp. -      KK n:o 277                                       3
4602: 
4603: sijaan Martinniemessä saatta1s1 hyvinkin tulla              Huolimatta sopeutumistarpeesta, jota osittain
4604: toimeen pieni tai keskisuuri saha, tuotannoltaan         on edellä kuvailtu, Pohjois-Suomen sahateolli-
4605: enintään ehkä noin 30 000-40 000 m 3 . Tämän-            suudella on omia vahvoja puoliaan. Ilmeistä on,
4606: kokoinen laitos voisi keskittää puunhankintaosa          että markkinoinnissa voitaisiin nykyistä enem-
4607: luontaiselle alueelle ja käyttää hyväkseen kokonsa       män hyödyntää pohjoissuomalaisen sydänpuun
4608: suomaa joustavuutta tuotannossa ja markkinoin-           erikoisominaisuuksia, kuten sinistymättömyyttä,
4609: mssa.                                                    pintapuuta parempaa lahonkestoa, dimensiopy-
4610:    Selvityksen perusteella voinee olettaa, että yrit-    syvyyttä kosteuden vaihdellessa sekä hidasta kos-
4611: täjät voisivat olla kiinnostuneita perustamaan           teuden imeytymistä. Erityisesti Välimeren poh-
4612: Martinniemeen sellaisen sahan, jolle on kannat-          joisissa rantavaltioissa pohjoissuomalaisen mänty-
4613: tavia toimintaedellytyksiä, etenkin kun Martin-          sahatavaran u/s-laatu on arvostettua, ja sen
4614: niemi on määrätty investoinneille edulliseksi eri-       markkinointi on helppoa myös muualla. Ostajia
4615: tyisalueeksi. Määräystä jatkettaneen vuoden 1989         miellyttää sydänpuupitoisuudesta aiheutuva
4616: loppuun.                                                 tumma väri sekä ohutlustoisuus.
4617:    Pateniemen saha on nykyisen Martinniemen
4618: sahan tavoin suunniteltu yli-ikäisen pohjoisen              Kauppa- ja teollisuusministeriö on tilannut tai
4619: tukin sahausta varten ja soveltuu huonosti tä-           tilaamassa useita mekaanista metsäteollisuutta tai
4620: mänhetkiseen tilanteeseen, eli kasvatusmetsistä          sahateollisuutta koskevia tutkimuksia, jotka yh-
4621: saatavan pienikokoisen tukin sahaukseen. Lait-           dessä edella mainitun erityisesti Pohjois-Suomea
4622: teistoiltaan molemmat sahat ovat pahoin vanhen-          koskevan selvityksen kanssa luovat uusia edelly-
4623: tuneita ja vaatisivat huomattavia uudistuksia.           tyksiä näiden teollisuudenalojen kehittämiseen ja
4624: Pateniemen etu on integraatio Veitsiluoto Oy:n           uusiutumiseen. Edellytysten käyttämisestä ja on-
4625: selluloosateollisuuteen.                                 nistumisesta kantavat vastuun yritykset.
4626: 
4627:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1987
4628: 
4629:                                                         Kauppa- Ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
4630: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 277
4631: 
4632: 
4633: 
4634: 
4635:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4636: 
4637:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I utredningen konstateras att möjligheterna att
4638: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       få tillräckligt med tallstockar av god kvalitet
4639: 1019 av den 2 oktober 1987 tili vederbörande         begränsar norra Finlands sågindustri, vars fram-
4640: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   gång i avgörande grad beror på tiligången på
4641: av riksdagsman Renko undertecknade spörsmål          taliråvara av hög kvalitet. I detta nu kan tali-
4642: nr 277:                                              stockar avverkas för ungefär 2,2 milj. kubikmeter
4643:                                                      i året i norra Finland, såsom spörsmålsställarens
4644:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      siffror också helt riktigt visar. Kraven på kvalitet
4645:        för att utveckla sågproduktionen i områ-      sänker också detta tai något, enligt Pöyrys upp-
4646:        det runt Uleåborg?                            skattning med 15 % . Den årliga användningen
4647:                                                      av talistockar var emeliertid i medeltal 2,8 milj.
4648:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      kubikmeter under åren 1978-1984. Den årliga
4649: anföra följande:                                     överskottsavverkningen har sålunda varit ca 0,6
4650:                                                      milj. kubikmeter.
4651:    Den offentliga maktens uppgift är att skapa          Inom norra Österbottens distriktsskogsnämnd
4652: förutsättningar för företagsverksamheten, i detta    är situationen ljusare. Där är det möjligt att
4653: fall för sågverksamheten i Uleåborgsnejden. Det      avverka ca 0,5 milj. kubikmeter talistockar, vilket
4654: slutgiltiga beslutet om investeringar och om         överstiger den mängd på ca 0,4 milj. kubikmeter
4655: verksamheten kan bara företagaren, som tar           som används inom området. Förutom det "eg-
4656: riskerna, fatta. För sin egen del gestaltade rege-   na'' behovet måste man emeliertid också beakta
4657: ringen sina åtgärder redan i och med principbes-     verksamheten hos uppköparna utanför området.
4658: lutet 5.3.1987.                                      Med beaktande av stocksituationen i Lapplands
4659:    Vapo Oy har arrenderat anläggningstillgång-       Iän är det uppenbart att träd fortsättningsvis
4660: arna vid Rauma-Repolas såg i Martinniemi under       köps från norra Österbotten tili sågarna i Kemi.
4661: tiden 1.7.1987-31.12.1988 och bedriver såg-          En avsevärd mängd stockar går också tili sågar
4662: verksamhet på så sätt att det ekonomiska resulta-    som är belägna söderut.
4663: tet blir så gott som möjligt. Stockar levereras av      I det alternativ med "lönsam sågning" som
4664: bl. a. forststyrelsen. Möjligheterna att anskaffa    Pöyry har räknat ut står tili Uleåborgsnejdens
4665: stockar erbjuder förutsättningar för en årlig pro-   sågars förfogande totalt ca 280 000 kubikmeter
4666: duktion på högst 80 000 kubikmeter. Den speci-       tali- och granstockar, då de lokala sågarnas träan-
4667: elia påfrestning som Vapo Oy förorsakas ersätts      vändning och det sanoolika nettoflödet ut ur
4668: med medel från momentet 32.50.44 i I tiliäggs-       området beaktas. Detta skulie möjliggöra en
4669: budgeten för detta år. Anslaget är 20 milj. mk       årsproduktion på ca 130 000 kubikmeter, för
4670: och med det ersätts högst det belopp som behövs      viiken både Pateniemis och Martinniemis nuva-
4671: för att täcka det negativa driftsbidraget samt       rande kapacitet i sig räcker. I "grundalternati-
4672: räntekosmaderna på det kapital som verksam-          vet" vore stockmängden ca 380 000 kubikmeter,
4673: heten förutsätter.                                   vilket med samma grad av utnyttjande skulie
4674:    Regeringen fäste också uppmärksamheten vid        möjliggöra en produktion på ca 175 000 kubik-
4675: framtiden, d.v.s. vid det som spörsmålsstäliaren     meter. Om man räknar med den s.k. småstocken
4676: också är oroad över: verksamhetsförutsätt-           höjs dessa tai ännu mer. Användningen av små-
4677: ningarna och utvecklingsalternativen i fråga om      stock är emeliertid förnuftig bara i integrerade
4678: norra Finlands mekaniska skogsindustri. På           inrättningar.
4679: grund av detta beställde handels- och industri-         I Uleåborgsnejden har de två stora sågarna som
4680: ministeriet av Jaakko Pöyry Oy en utredning,         nämns i spörsmålet - Pateniemi och Martinnie-
4681: som blev klar i september. Utredningen presen-       mi - varit verksamma. Av dessa är Pateniemi i
4682: terades för Martinniemi-arbetsgruppen och också      en förmånlig stälining i och med att den har
4683: för massmedierna 7.10.1987 i Martinniemi.            integrerats i den fibrerande industrin. Martinnie-
4684:                                         1987 vp. -- EJC n:o 277                                           5
4685: 
4686: mi har i egenskap av sin stälining som en                att den är integrerad i Veitsiluotos celiulosain-
4687: fristående storsåg så stora svårigheter i träanskaff-    dustri.
4688: ningen och användningen av avverkningar att
4689: den inte har förutsättningar tili en lönsam verk-           Trots det behov av att anpassa sig som delvis
4690:                                                          har beskrivits ovan har sågindustrin i norra Fin-
4691: samhet i så stor utsträckning som tidigare. Där-         land sina fördelar. Det är uppenbart att man vid
4692: emot kunde en liten elier medelstor såg med en
4693:                                                          marknadsföringen mer än för närvarande kunde
4694: produktion på högst ca 30 000--40 000 kubik-
4695:                                                          utnyttja den nordfinska kärnvedens specielia
4696: meter mycket väl klara sig i Martinniemi. En
4697:                                                          egenskaper, såsom att den inte är blånande, att
4698: inrättning av denna storlek kunde koncentrera            den har bättre röthärdighet än splintved, att den
4699: sin träanskaffning på ett naturligt område och
4700:                                                          är dimensionsbeständig vid olika grader av fuk-
4701: urnyttja den smidighet som dess storlek medför
4702:                                                          tighet samt att den endast långsamt absorberar
4703: vid produktioneo och marknadsföringen.                   fuktighet. I synnerhet i staterna längs den norra
4704:    På basis av utredningen torde man kunna anta
4705:                                                          stranden av Medelhavet uppskattas den nordfins-
4706: att företagarna är intresserade av att grunda en
4707:                                                          ka tallsågvarans u/s-kvalitet och det är också lätt
4708: sådan såg i Martinniemi som har förutsättningar
4709:                                                          att marknadsföra den på annat håll. Köparna
4710: för en lönsam verksamhet, i synnerhet som
4711:                                                          tycker om den mörka färgen som kommer sig av
4712: Martinniemi har faststälits som ett specialområde
4713:                                                          halten av kärnved samt de tuona årsringarna.
4714: där det är förmånligt att investera. Detta tili-
4715: stånd kommer antagligen att förlängas tili slutet           Handels- och industriministeriet har beställt
4716: av år 1989.                                              eller kommer att beställa ett flertal undersök-
4717:    Pateniemi-sågen är, liksom den nuvarande              ningar som gälier mekanisk skogsidustri eller
4718: Martinniemi-sågen, planerad för sågning av över-         sågindustri, och dessa tillsammans med den ovan
4719: årig stock från norr och den lämpar sig illa för         nämnda utredningen som gäller speciellt norra
4720: situationen just nu, d.v.s. sågning av småstock          Finland skapar nya förutsättningar för att utveck-
4721: som fås från odlad skog. Tili sin apparatur är           la och förnya dessa industribranscher. Ansvaret
4722: båda sågarna mycket föråldrade och de kräver             för att förutsättningarna utnyttjas och för att de
4723: förnyelse i hög grad. Fördelen med Pateniemi är          lyckas bär företagen själva.
4724: 
4725:      Helsingfors den 6 november 1987
4726: 
4727:                                                         Handels- och industriminister likka Suominen
4728:                                                1987 vp.
4729: 
4730: Kirjallinen kysymys n:o 278
4731: 
4732: 
4733: 
4734: 
4735:                                   Sarapää: Kuorma-autoilijoiden työllisyystilanteen parantamisesta
4736:                                      Posiolla
4737: 
4738: 
4739:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4740: 
4741:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen tehtäväksi on an-   vuotta. Posion kunnassa työttömänä olevien
4742: nettu tieverkoston ylläpito ja kehittäminen, jolla   kuorma-autoilijoiden kannalta tilanne on vakava.
4743: luodaan edellytykset yhteiskunnan eri toimin-        Samanaikaisesti koko kunnan työttömyysaste on
4744: noille. Tähän perustuen TVL:n toimesta on laa-       noin 20 %. Posion kunnassa voitaisiin suunnitel-
4745: dittu tienpidon hoito-, ylläpito- ja kehittämis-     mien puolesta välittömästi käynnistää maantien
4746: suunnitelma nimeltä "Tie 2000". Ohjelman             n:o 941 (Kuumakangas-Raistakka) tai maantien
4747: mukainen määrärahatarve Lapissa kustannusten         n:o 945 (Peräposio-Luksuan pt:n th) perus-
4748: nousu huomioon ottaen on vuodelle 1988 241           korjaus, jos valtiovalta osoittaa tarkoitukseen riit-
4749: milj. mk. Tiedossa oleva rahoitus ensi vuodelle      tävät määrärahat.
4750: liikenneministeriön pääluokan kautta on 121             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4751: milj. mk ja mahdollisesti työllisyysvaroja noin 50   tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4752: milj. mk, mikä merkitsee noin 70 milj. mk:n          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4753: alijäämää tavoitteeseen nähden.                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4754:    Kun tiemäärärahat ovat kohdistuneet enusta                   Onko Hallitus tietoinen Posion kun-
4755: enemmän päätieverkoston rakentamiseen ja yllä-               nan tietyökohteiden toteutuksen siirtymi-
4756: pitoon, on se samalla merkinnyt sitä, että haja-             sestä ja
4757: asutusalueiden tiekohteiden toteuttaminen on                    aikooko Hallitus ryhtyä lähiaikoina toi-
4758: vuvastynyt. Esim. Posion kunnassa joutuvat                   menpiteisiin ao. kunnan kuorma-autoili-
4759: kuorma-autoilijat nykyisten ohjelmien mukaan                 joiden työllisyystilanteen parantamiseksi
4760: odottamaan valtion seuraavaa työkohdetta 3-4                 avaamalla kuntaan tietyökohteen?
4761: 
4762:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1987
4763: 
4764:                                            Kimmo Sarapää
4765: 
4766: 
4767: 
4768: 
4769: 271032A
4770: 2                                    1987 vp. -      KK n:o 278
4771: 
4772: 
4773: 
4774: 
4775:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4776: 
4777:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Samoin pahimmat tie- ja liikenneolojen puutteet
4778: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keskittyvät päätieverkolle. Tämän vuoksi tienpi-
4779: olette 5 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-    dossa korostuu pääteiden kunnostus ja rakenta-
4780: ne n:o 1032 ohella toimittanut valtioneuvoston       minen. Posiolla ei tällaisia hankkeita ole.
4781: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
4782: taja Kimmo Sarapään näin kuuluvasta kirjallises-        Tienpidon tulevien vuosien suunnitelmiin si-
4783: ta kysymyksestä n:o 278:                             sältyy maantien n:o 941 (Kuumakangas-Rais-
4784:                                                      takka) suuntauksen parantaminen vuonna 1991
4785:           Onko Hallitus tietoinen Posion kun-        alkavana ja maantien n:o 945 (Peräposio-Luk-
4786:        nan tietyökohteiden toteutuksen siirtymi-     suan paikallistien tienhaara) peruskorjaus 1993
4787:        sestä ja                                      alkavana.
4788:           aikooko Hallitus ryhtyä lähiaikoina toi-
4789:        menpiteisiin ao. kunnan kuorma-autoili-          Työllisyysperusteinen ns. pitkä momentti
4790:        joiden työllisyystilanteen parantamiseksi     (34. 50. 77) on rajoitettu koko maan teiden teke-
4791:        avaamalla kuntaan tietyökohteen?              misen osalta ensi vuonna 100 milj. markkaan,
4792:                                                      joka kuluu lähes kokonaan jo alkaneiden töiden
4793:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     jatkamiseen tai näihin kiinteästi liittyvien jatko-
4794: ti seuraavaa:                                        hankkeiden alkamiseen, joten edellä mainittujen
4795:    Liikennemäärät ja kuljetussuorite ovat kasva-     tietöiden käynnistämiseen ei lähiaikoina näytä
4796: neet ja kasvavat voimakkaimmin päätieverkolla.       olevan mahdollisuuksia.
4797: 
4798:     Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
4799: 
4800:                                                                   Liikenneministeri Pekka Vennamo
4801:                                        1987 vp. -- ~ n:o 278                                            3
4802: 
4803: 
4804: 
4805: 
4806:                                 Tili Riksdagens Herr Taiman
4807: 
4808:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            koncentreras de värsta bristerna beträffande väg-
4809: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse nr         och trafikförhåliandena tili huvudvägnätet. På
4810: 1032 av den 5 oktober 1987 tili vederbörande           grund härav accentueras iståndsättning och an-
4811: mediem av statsrådet översänt avskrift av föijande     Iäggning av huvudvägar inom väghåliningen. I
4812: av riksdagsman Kimmo Sarapää undertecknade             Posio finns inte sådana projekt.
4813: spörsmåi nr 278:                                          I pianerna för väghåliningen för de kommande
4814:                                                        åren ingår en förbättring av sträckningen för
4815:           Är Regeringen medveten om att ge-            Iandsväg nr 941 Kuumakangas--Raistakka, vii-
4816:        nomförandet av vägarbetsobjekten i Posio        ken inieds år 1991, och en grundiig reparation av
4817:        kommun har uppskjutits och                      vägskälet vid bygdevägen för Iandsväg nr 94 5
4818:           ämnar Regeringen inom närmaste               Peräposio--Luksua, viiken inieds år 1993.
4819:        framtid vidta åtgärder för att förbättra           Det sysselsättningsbaserade s.k. Iånga momen-
4820:        sysselsättningssituationen för Iastbiisförar-   tet (34. 50. 77) har begränsats tili 100 milj. mark
4821:        na i kommunen genom att öppna ett               nästa år beträffande aniäggande av vägar i hela
4822:        vägarbetsobjekt i kommunen?                     Iandet. Beloppet kommer nästan heit och håliet
4823:                                                        att gå åt tili fortsättande av arbeten som redan
4824:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        påbörjats elier påbörjandet av fortsättningspro-
4825: anföra föijande:                                       jekt, som nära anknyter tili dessa. Såiedes finns
4826:   Trafikmängderna och transporterna har ökat           det inte möjiigheter att inieda ovan nämnda
4827: och ökar kraftigast på huvudvägnätet. Likaså           vägarbeten inom den närmaste framtiden.
4828: 
4829:      Helsingfors den 4 november 1987
4830: 
4831:                                                                       Trafikminister Pekka Vennamo
4832:                                                   1987 vp.
4833: 
4834: Kirjallinen kysymys n:o 279
4835: 
4836: 
4837: 
4838: 
4839:                                      Pulliainen: Siemenviljan riittävyyden turvaamisesta
4840: 
4841: 
4842:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4843: 
4844:   Voimassa olevan viljan varmuusvarastointilain          sis.ijaisesti valtio, ei viljelijäväestö kuten aikaisem-
4845: (1036/80) tavoitteena on, että tähän vuoteen             min.
4846: mennessä on valtion viljavarastoon koottu 400               Biologisesti on merkittävää, että varastoissa
4847: milj. kiloa leipäviljaa, saman verran rehuviljaa ja      pitäisi olla uutta satokautta varten riittävästi
4848: 100 milj. kiloa siemenviljaa.                            kotimaista siementä kutakin viljalajia ja -lajiket-
4849:                                                          ta. Kun viljojen satoisuus vaihtelee vuodesta
4850:    Vuoden 1987 katokesä on paljastanut viljan            toiseen todella paljon ja kun tämä on erittäin
4851: varastoinnissa tapahtuneet laiminlyönnit. Rehu-          hyvin selvillä, on se myös otettava kustannuksi-
4852: viljaa ei ole varastoissa riittävästi, mutta erityisen   neen huomioon niin taloudellisesti kuin teknises-
4853: huolestuttava tilanne on siemenviljan osalta.            tikin. Nyt tässä suhteessa on tapahtunut laimin-
4854: Vuosi sitten valtion varastoissa oli siemenviljaa 85     lyöntejä.
4855: milj. kiloa ja tavoitteena oli saada varastoon 100          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4856: milj. kiloa, mutta tähän toimeen ei ryhdytty-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4857: kään. Kevään myynneillä sitä vastoin varastoja           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4858: pienennettiin 52 milj. kiloon.                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4859:    Siemenviljaa tarvitaan vuodessa 240 milj. ki-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
4860: loa. Tästä määrästä ollaan kaukana puutteellisesti               taataan, että maassamme on kaikissa
4861: hoidetun varmuusvarastoinnin ja katokesän jäl-                   oloissa riittävästi hyvälaatuista, kotimaista
4862: keen. Vastuu tästä on valtiovallan, joka on hy-                  siemenviljaa varastoituna uutta satokaut-
4863: väksynyt ajatuksen, että varastoinnista vastaa en-               ta varten?
4864: 
4865:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1987
4866: 
4867:                                               Erkki Pulliainen
4868: 
4869: 
4870: 
4871: 
4872:  271026T
4873: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 279
4874: 
4875: 
4876: 
4877: 
4878:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4879: 
4880:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ensi kevään kylvösiementarpeen tyydyttämiseksi
4881: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          joudutaan turvautumaan varmuusvarastoihin.
4882: olette 6 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-      Hallitus on päättänyt, että viljansiemenen var-
4883: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       muusvarastoa alennetaan 40 milj. kilolla siemen-
4884: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Erkki      viljaa. Satovuoden 198711988 lopussa viljansie-
4885: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      menen varmuusvaraston määrä on tämän jälkeen
4886: sestä n:o 279:                                         vain 10 milj. kiloa.
4887:                                                           Varmuusvaraston täydentämistä koskevan alus-
4888:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla      tavan suunnitelman mukaan siemenviljan var-
4889:        taataan, että maassamme on kaikissa             muusvarastoa täydennettäisiin seuraavasti:
4890:        oloissa riittävästi hyvälaatuista, kotimaista
4891:        siemenviljaa varastoituna uutta satokaut-
4892:                                                        1988      20     milj. kg (vuoden lopussa)
4893:        ta varten?
4894:                                                        1989      30-100
4895:                                                        1990      75-100
4896:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          1991      100
4897: seuraavaa:                                             1992      100
4898:    Valtion viljavarastosta annettuun lakiin on
4899: otettu säännökset viljavaraston velvollisuudesta          Lisäksi siemenviljan varmuusvarastoinnissa on
4900: pitää viljasta, myös viljansiemenestä varmuusva-       tarkoitus selvittää varastointia maatiloilla erään-
4901: rastoja. Vuonna 1980 annettuun lakiin otettujen        laisena varajärjestelmänä niin, että maatilavaras-
4902: säännösten mukaan vuoteen 1987 mennessä tuli           tointi suunniteltaisiin kylvötarkoituksiin soveltu-
4903: viljasta ja viljansiemenestä perustaa yhteensä 900     van viljan varastoinniksi. Samassa tarkoituksessa
4904: milj. kilon varmuusvarastot. Valtioneuvoston           Valtion viljavarasto selvittää myös kylvösiemenek-
4905: asiana on lain mukaan kokonaisohjelman puit-           si soveltuvan viljan varastoimista erikseen viljava-
4906: teissa päättää erikseen leipä-, rehu- ja siemenvil-    raston varastotiloissa.
4907: jan varmuusvarastomäärät. Tarkoitus on ollut,             Käytännössä varmuusvarastojen lisäämistä kos-
4908: että leipäviljasta olisi pidettävä varmuusvarastossa   kevat päätökset tehdään vuosittain tulo- ja meno-
4909: vähintään vuoden kaupallista jauhatusta edellyt-       arvion käsittelyn yhteydessä.
4910: tävä määrä, rehuviljasta noin puolen vuoden               Entistä enemmän on kiinnitettävä huomiota
4911: kaupallista käyttöä vastaava määrä ja siemenvil-       varastoinoin ohella viljeltävien viljalajien ja
4912: jasta vuosittaista siemenviljan kaupallista myyntiä    -lajikkeiden viljelyvarmuuteen. Nykyisin viljelys-
4913: vastaava määrä, joka on viime vuosina ollut n.         sä olevat ohralajikkeet ja aikaiset kauralajikkeet
4914: 100 milj. kg.                                          ovat osoittautuneet sääoloiltaan epäedullisinakin
4915:    Valtioneuvosto on viimeksi vuonna 1985 mää-         kasvukausina varsin viljelyvarmoiksi. Niistä saata-
4916: rännyt leipäviljan varmuusvarastomääräksi 333          neen tämänkin vuoden sadosta kylvösiementä.
4917: milj. kiloa, rehuviljan vastaavasti 170 milj. kiloa    Sen sijaan kevätvehnän kylvösiemenestä, jota ei
4918: ja siemenviljan varmuusvarastomääräksi 50 milj.        paljon ole varmuusvarastoissakaan, tulee puutet-
4919: kiloa eli varmuusvarastojen kokonaismääräksi 553       ta, mikä johtaa kevätvehnän viljelyn vähenemi-
4920: milj. kiloa. Tästä määrästä on maatiloilla varas-      seen.
4921: toituna 23 milj. kiloa leipäviljaa ja 20 milj. kiloa      Kevätvehnän viljelyssä ovat maassamme viime
4922: rehuviljaa.                                            vuosina enenevässä määrin yleistyneet suhteelli-
4923:    Vuonna 1986 varmuusvarastojen luomista kos-         sen myöhäiset, satoisat lajikkeet. Kun kevätveh-
4924: kevasta aikataulusta tingittiin lakia muuttaen         nästä on tänä syksynä saatu määrällisesti heikko
4925: siten, että edellä mainittu 900 milj. kilon tavoite    sato, joka laatunsa puolesta kelpaa enimmäkseen
4926: tulee toteuttaa vasta vuoteen 1993 mennessä.           rehuksi, on syytä harkita, kuinka paljon tällaisista
4927:    Kuluneena kasvukautena on viijoista saatu           lajikkeista on yleensä aiheellista pitää varmuusva-
4928: määrällisesti ja laadullisesti niin huono sato, että   rastoja. Varmuusvarastoja voidaan toisaalta käy-
4929:                                          1987 vp. -      KK n:o 279                                        3
4930: 
4931: tännössä pitää vain sellaisten lajikkeiden sieme-            Viime vuosina on huomattavasti lisätty varoja
4932: nestä, joita lajikkeita verraten yleisesti viljellään.    vehnän jalostukseen. Tavoitteena on parantaa
4933: Varastossa oleva siementavara on näet voitava             maassamme viljeltävän vehnän viljelyvarmuutta
4934: vaihtaa muutaman vuoden kuluessa aina uuteen              ja leivontalaatuun vaikuttavia ominaisuuksia. Sa-
4935: itävyyden säilyttämiseksi. Näin ollen vehnän vil-         malla on selvitetty mahdollisuuksia myös laatu-
4936: jelyn varmuuden lisääminen edellyttää oloihim-            hinnoittelulla ohjata vehnän viljelyä nykyistä tar-
4937: me nykyisiä paremmin soveltuvien lajikkeiden              koituksenmukaisemmin.
4938: viljelyn lisääntymistä.
4939: 
4940:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1987
4941: 
4942:                                                          Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
4943: 4                                     1987 vp. -- ~ n:o 279
4944: 
4945: 
4946: 
4947: 
4948:                                Till Riksdagens Herr Taimao
4949: 
4950:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         så att ovannämnda måi om 900 milj. kiiogram
4951: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse av       skall ha nåtts först före ingången av år 199 3.
4952: den 6 oktober 1987 till vederbörande mediem av         Under senaste växtperiod har man av spann-
4953: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-    målen både kvantitativt och kvaiitativt fått en så
4954: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        dåiig skörd att man för att tillfredsställa behovet
4955: måi nr 279:                                          av utsäde för nästa vår är tvungen att ty sig tili
4956:                                                      säkerhetsuppiagen. Regeringen har besiutat att
4957:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder, ge-       säkerhetsuppiaget för utsäde skall minskas med
4958:        nom vilka det garanteras att det i vårt       40 miij. kilogram utsädesspannmål. I siutet av
4959:        iand under alla förhållanden finns till-      skördeåret 198711988 är mängden utsäde i säker-
4960:        räckiigt mycket inhemsk utsädesspann-         hetsuppiaget efter detta endast 10 miij. kiio-
4961:        måi av god kvalitet uppiagrad för den         gram.
4962:        nya skördeperioden?
4963:                                                         Eniigt den preliminära pianeo som gäller
4964:                                                      kompiettering av säkerhetsuppiaget skulle säker-
4965:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt      hetsuppiaget för utsäde kompietteras som föijer:
4966: anföra föijande:
4967:    I iagen om statens spannmåisförråd har inta-      1988      20      miij. kg (i siutet av året)
4968: gits stadganden om spannmåisförrådets skyidig-       1989      30--100
4969: het att sörja för säkerhetsuppiagring av spannmåi    1990      75--100
4970: och utsäde. Eniigt stadgandena som i iagen, som      1991      100
4971: är från år 1980, skulle fram tili år 1987 inrättas   1992      100
4972: säkerhetsuppiag bestående av sammaniagt 900
4973: milj. kiiogram spannmåi och utsäde. Eniigt iagen        Beträffande säkerhetsuppiagringen av utsädes-
4974: är det statsrådets sak att inom ramen för det        spannmåi är avsikten dessutom att utreda upp-
4975: totala programmet separat bestämma om den            iagringen på gårdsbruksenheter som ett siags
4976: mängd bröd- och fodersäd samt utsädesspannmåi        reservsystem så att uppiagringen på gårdsbruks-
4977: som skall säkerhetsuppiagras. Avsikten har varit     enheter skulle pianeras såsom uppiagring av
4978: att i säkerhetsuppiaget borde finnas minst den       spannmåi som iämpar sig för sådd. I samma syfte
4979: mängd brödsäd som behövs för ett års kommer-         utreder Statens spannmåisförråd också möjiighe-
4980: siell maining; fodersäd minst den mängd som          ten att i spannmåisförrådets förrådsutrymmen
4981: motsvarar ca ett haivt års kommersiell använd-       iagra spannmåi som iämpar sig för utsäde.
4982: ning och utsädesspannmåi den mängd som mot-             I praktiken fattas besiuten som gäller en ök-
4983: svarar den årliga kommersiella försäijningen av      ning av säkerhetsuppiagen årligen i samband
4984: utsädesspannmåi, viiken under de senaste åren        med behandiingen av statsförsiaget.
4985: har varit ca 100 miij. kg.
4986:                                                         Det bör fästas allt mera uppmärksamhet dels
4987:    Statsrådet har senast år 1985 bestämt att         vid uppiagringen dels vid odiingssäkerheten för
4988: mängden brödsäd i säkerhetsuppiaget skall vara       de spannmåisarter och sorter som odias. De
4989: 333 miij. kilogram, mängden fodersäd 170 miij.       kornsorter och tidiga havresorter som odias för
4990: kilogram och mängden utsädesspannmåi 50 miij.        närvarande har visat sig mycket odiingssäkra
4991: kilogram dvs. den totaia mängden i säkerhets-        också under växtperioder som är oförmåniiga
4992: uppiagen skall vara 553 miij. kiiogram. Av           beträffande väderleksfärhållandena. Av dem tor-
4993: denna mängd har gårdsbruksenheterna uppiagra-        de också årets skörd ge utsäde. Däremot kommer
4994: de 23 milj. kilogram brödsäd och 20 miij.            det att uppstå brist på utsäde för vårvete, av
4995: kiiogram fodersäd.                                   viiket det inte heller finns mycket i säkerhetsupp-
4996:    År 1986 prutade man på tidtabellen för inrät-     iagen, viiket ieder tili en minskning av odlingen
4997: tandet av säkerhetsuppiag genom att ändra iagen      av vårvete.
4998:                                        1987 vp. -- RJ( n:o 279                                        5
4999: 
5000:    Vid odlingen av vårvete har i vårt land under       några år för att bevara grobarheten. Således
5001: de senaste åren i allt större utsträckning relativt    förutsätter en ökning av säkerheten för odlingen
5002: sena sorter som ger en god skörd blivit allmänna.      av vete ökad odling av sorter som bättre lämpar
5003: Då vårvetet denna höst har givit en kvantitativt       sig för våra förhållanden.
5004: sett dålig skörd, viiken beträffande kvaliteten           Under de senaste åren har medlen för
5005: främst duger tili foder är det skäl att överväga       förädling av vete ökats betydligt. Målet är att
5006: hur mycket av sådana sorter det överhuvudtaget         förbättra odlingssäkerheten för det vete som
5007: är motiverat att ha i säkerhetsupplagen. I säker-      odlas i vårt land och de egenskaper som inverkar
5008: hetsupplagen kan å andra sidan i praktiken lagras      på bakningskvaliteten. Samtidigt har man också
5009: endast frö av sådana sorter vilka odlas relativt       utrett möjligheterna att genom kvalitetsprissätt-
5010: allmänt. Den frövara som finns i lager skall           ning styra odlingen av vete på ett mera ända-
5011: nämligen alltid kunna bytas ut mot ny inom             målsenligt sätt.
5012: 
5013:      Helsingfors den 6 november 1987
5014: 
5015:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
5016:                                                   1987 vp.
5017: 
5018: Kirjallinen kysymys n:o 280
5019: 
5020: 
5021: 
5022: 
5023:                                      Pulliainen: Lapin metsien uudistumisen turvaamisesta
5024: 
5025: 
5026:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5027: 
5028:    Laaja-alaiset avohakkuut ovat kuuluneet teho-         taimista kuoli. Ongelmat eivät pääty tähänkään.
5029: metsätalouden aikakaudella Lapin metsien käsit-          Elossa olevien taimien kunto ei ole niitä par-
5030: telyyn. Puu on saatu näin taloudellisesti edulli-        haimpia kylmän ja märän kesän 1987 jälkeen.
5031: sella tavalla pois kasvupaikaltaan, mutta ongel-         Vasta kevät 1988 näyttää, kuinka laajat kokonais-
5032: mia on tullut vastaan, kun aukkoja on yritetty           tuhot epäedulliset sääolot ovat tairuistoissa ai-
5033: uudestaan metsittää.                                     heuttaneet.
5034:    Maamme sijainti palaaririntaman ja lämpimän              Edellä kuvattuja tuhoja on esiintynyt Perä-
5035: rintaman kohtaamisalueella merkitsee, että sää-          Pohjolan perukoilta aina Vaasan korkeudelle
5036: olot voivat täällä vaihdella todella laajoissa rajois-   saakka etelässä.
5037: sa. Niinpä sääolot voivat olla täällä aika ajoin            Kuvatuista tapauksista tulee tehdä oikeat joh-
5038: varsin epäedullisia kasvien kasvulle, mikä on            topäätökset. Metsien käsittelyteknologia vaatii
5039: otettava erityisesti huomioon silloin, kun esim.         perusteellista uusimista ns. pehmeämpään suun-
5040: metsiä keinollisesti uudistetaan. Tästä on saatu         taan, sillä kasvuoloihin kuuluville säätekijöille
5041: kouriintuntuvia näyttöjä mm. vuosina 1986 ja             emme voi mitään. Epäedulliset sääolot kuuluvat
5042: 1987 Pohjois-Suomessa.                                   Pohjois-Suomen, erityisesti Lapin kuvaan.
5043:    Syksy 1986 oli märkä ja sitä seurasi ankara,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5044: vähäluminen talvi. Yhdessä ne saivat aikaan              tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5045: istutettujen taimien kuolemia. Noin kolmannes            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5046: vuonna 1986 istutetuista taimista on kuollut,            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5047: mikä johtaa laajoihin täydennysistutuksiin.                        Aikooko Hallitus ryhtyä varmentamaan
5048:    Ongelmat jatkuivat keväällä 1987, jolloin jou-                Lapin metsien uudistumista sääolot huo-
5049: duttiin raakkaamaan joka kymmenes taimi kui-                     mioon ottavilla, biologisesti oikeilla me-
5050: vumisen vuoksi; eräillä yksityismailla jopa 40 %                 netelmillä?
5051: 
5052:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1987
5053: 
5054:                                               Erkki Pulliainen
5055: 
5056: 
5057: 
5058: 
5059:  271027U
5060: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 280
5061: 
5062: 
5063: 
5064: 
5065:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5066: 
5067:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työn kohteena. Tähän työhön ja käytännöstä
5068: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         saatuun kokemukseen perustuen metsähallitus
5069: olette 6 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-     on valtion metsätalouden osalta uusinut ohjekir-
5070: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      jeen metsien käsittelystä Perä-Pohjolan piirikun-
5071: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Erkki     nassa keväällä 198 5. Pääperiaatteena on, että
5072: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     metsä uudistetaan aina luontaisesti, kun siihen
5073: sestä n:o 280:                                        on edellytykset. Luontaisen uudistumisen edelly-
5074:                                                       tyksiä parannetaan uudistusaukon kokoa ja muo-
5075:           Aikooko Hallitus ryhtyä varmentamaan        toa säätelemällä olosuhteiden mukaisesti ja tar-
5076:         Lapin metsien uudistumista sääolot huo-       vittaessa maanpintaa käsitellen. Kun luontaiselle
5077:         mioon ottavilla, biologisesti oikeilla me-    uudistumiselle ei tiedon ja kokemuksen perus-
5078:         netelmillä?                                   teella ole edellytyksiä, ryhdytään metsänviljelyyn.
5079:                                                       Ensimmäisenä vaihtoehtona on tällöin kylvö. Jos
5080:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kylvön edellytykset puuttuvat maaperän routi-
5081: seuraavaa:                                            vuuden, voimakkaan pintakasvillisuuden, alueel-
5082:    Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota todelli-      lisen siemenen niukkuuden tai muun syyn vuok-
5083: seen ja ajankohtaiseen ongelmaan. Lämpötiloja         si, uudistetaan alue istuttaen.
5084: ja lumen vähäisyyttä koskevista tilastoista voidaan       Uudessa metsienkäsittelyohjeessa on nostettu
5085: havaita, että kulunut runsaan vuoden mittainen        viljelytiheyksiä. Männyn kylvötiheys on 5 000
5086: ajanjakso oli toisaalta luonnolle varsin ankara,      tainta hehtaarille, istutustiheys vaihtelee välillä
5087: toisaalta hyvin poikkeuksellinen. Päättyneen kas-     2 200-3 000 tainta hehtaarille. Tässä on otettu
5088: vukauden oloja kuvaa se, että metsärajalla tavat-     huomioon kokemusperäinen taimien kuolleisuus
5089: tava lämpösumma siirtyi Etelä-Lapin tasolle.          nuorella iällä. Lopullinen tuotantopuusto on oh-
5090:    Edellisen syksyn, talven ja päättyneen kesän       jeen mukaan 1 600-2 500 puuta hehtaarilla
5091: epäsuotuisuus näkyy Lapin metsissä. Taimitar-         olosuhteista riippuen. Muiden puulajien viljelyti-
5092: hoilla koettiin pakkasvaurioita, istutusten onnis-    heydet ovat tätä pienemmät, mutta niissäkin on
5093: tuminen on ollut normaalia heikompaa ja myös          otettu taimikuolleisuus huomioon.
5094: luonnonpuistot ovat kärsineet. Tämä on esimer-            Uudistusalueen kokoa on pienennetty. Se
5095: kiksi laajalti havaittavissa männyn vuosikasvain-     vaihtelee lämpösumman mukaan siten, että suu-
5096: ten vajaana kehittymisenä. Esimerkiksi yksityis-      rimmillaan sen pinta-ala on enintään 30 hehtaa-
5097: metsissä vuosina 1986-87 tehtyjen metsänvilje-        ria. Tästä se pienenee olosuhteiden tullessa anka-
5098: lytöiden inventointi on tällä hetkellä vielä käyn-    rammiksi. Vaikeimmissa olosuhteissa aukon koko
5099: nissä, mutta saatavissa olevat tiedot viittaavat      saa olla enintään 3 hehtaaria. Paitsi aukon ko-
5100: normaalia jonkin verran suurempaan kuolleisuu-        koon myös sen muotoiluun kiinnitetään huomio-
5101: teen, kuitenkin alle kolmanneksen istutusmääris-      ta. Toimittaessa vaikeissa olosuhteissa aukon ko-
5102: tä. Kysymyksessä aivan oikein todetaan, että          ko ja muoto sovitaan siten, että metsänviljelyalal-
5103: vasta kevät 1988 osoittaa, kuinka laajoiksi koko-     lekin on mahdollista saada luontaista taimiaines-
5104: naistuhot nousevat.                                   ta.
5105:    Voidaan myös yhtyä kansanedustaja Pulliaisen           Taimituotannossa etsitään ja testataan koko
5106: käsitykseen, ettei Pohjois-Suomessa metsänuudis-      ajan uusia, metsässä nykyisiä taimia paremmin
5107: taminen ole ollut ongelmatonta. Myös epäonnis-        menestyviä tyyppejä. Siemenhuollossa päästään
5108: tumisia on ponnistuksista huolimatta paikoin          oikeaan alkuperään olevaan, jalostettuun mate-
5109: sattunut. Pulliainen on myös oikeassa siinä, että     riaaliin 1990-luvun alussa myös Pohjois-Suomes-
5110: epäonnistumisista tulee tehdä oikeat johtopää-        sa. Nämä molemmat seikat parantavat metsänvil-
5111: tökset.                                               jelyn onnistumista omalta osaltaan.
5112:    Lapin metsien uudistamiskysymykset ovat vii-          Uusien ohjeiden rinnalla metsähallituksessa
5113: me vuosina olleet vilkkaan tutkimus- ja selvitys-     korostetaan entistä voimakkaammin paikallisen
5114:                                          1987 vp. -      KK n:o 280                                         3
5115: 
5116: kokemuksen hyväksi käyttämistä ratkaisuja teh-               Myös Koillis-Suomen ja Lapin metsälautakun-
5117: täessä. Niinpä yleisohjeiden lisäksi kullakin hoi-        nat ovat tämän vuoden aikana uusineet metsän-
5118: toalueelia on omat sovellutusohjeet, joita voi-           viljelyä koskevia ohjeitaan. Lisäksi metsähallitus
5119: daan tarkistaa tarpeen mukaan paikallisen tiedon          on antanut uuden metsänparannusvaroin rahoi-
5120: ja kokemuksen karttuessa.                                 tettavaa metsänuudistamista koskevan ohjeen vii-
5121:    Yksityismetsätalouden osalta kysymyksessä tar-         me keväänä. Uudet ohjeet ovat yhdenmukaiset
5122: koitettu Lapin alue käsittää hallinnollisesti Koil-       edellä mainittujen valtion metsissä noudatetta-
5123: lis-Suomen ja Lapin metsälautakuntien toimialu-           vien ohjeiden kanssa. Keskeisiä muutoksia ovat
5124: eet. Edelliseen kuuluu myös Kuusamon kunta.               istutus- ja kylvötiheyden nostaminen sekä män-
5125: Yksityisten metsänomistajien, osakeyhtiöiden,             nyn viljelyn rajoittaminen korkeilla ja maalajil-
5126: kuntien, seurakuntien ja yhteismetsien omista-            taan hienojakoisilla alueilla. Lisäksi edellytetään,
5127: mien metsien - joiden käyttöä yksityismetsälaki           että metsänparannusvaroja ei saa käyttää kitu-
5128: koskee - metsämaan pinta-ala on 2 369 000                 mailla ja alueilla, joilla tehoisan lämpötilan sum-
5129: hehtaaria eli 44 prosenttia metsämaan kokonais-           ma on alle 700 dd, ts. metsärajaa lähestyttäessä.
5130: alasta. Näin ollen Lapissakin yksityismetsien mer-        Metsälautakuntien metsänomistajien neuvonnas-
5131: kitys toisaalta hakkuissa, toisaalta niihin liittyvis-    sa ja yksityismetsälain noudattamisen valvonnassa
5132: sä metsänhoito- ja metsänparannustöissä on huo-           käyttämät ohjeet painottavat myös luontaisen
5133: mattava. Ottaen huomioon alueella harjoitetta-            uudistamisen käyttöä aina kun se on mahdollista,
5134: van metsätalouden eteläistä Suomea huonom-                kylvöä ja istutusta muissa tapauksissa, maanlaa-
5135: man kannattavuuden yhteiskunta osallistuu met-            dun huomioon ottamista, puulajivalintaa ja oike-
5136: sänparannuslainoin ja -avustuksin huomattavalla           aa alkuperää olevan siemenen käyttöä.
5137: osuudella varsinaisten yksityismetsien puun tuot-
5138: tamisen kustannuksiin. Mainittakoon mm., että
5139: vuonna 1986 alueen yksityis- ja yhteisömetsissä              On aihetta säätilastoihin perustuen uskoa, että
5140: tehtiin istutusta ja kylvöä lähes 22 000 hehtaaria,       metsänuudistamisessa äskettäin koetut vaikeudet
5141: josta työstä metsänparannusvaroin rahoitettua oli         toistuvat hyvin harvoin. On myös näyttöä siitä,
5142:  70 prosenttia. Valtion varoja tähän käytettiin           miten tutkimukseen ja käytännön kokemukseen
5143: lähes 40 miljoonaa markkaa.                               perustuva metsänuudistamistyö on mahdollista
5144:    Laajojen Lapin alkuperää olevien siemenvilje-          saada Lapissakin normaalioloissa onnistumaan
5145: lysten perustaminen valtion varoin Keski-Suo-             niin, että metsien järkiperäinen taloudellinen
5146: meen 60- ja 70-luvulla myös osaltaan osoittaa sitä        käyttö on mahdollista. Tällä hetkellä arvioiden ei
5147: huolta, mitä yhteiskunnan taholta on tunnettu             uudistettujen metsänkäsittelyohjeiden muutta-
5148:  Lapin metsien uudistumisen turvaamiseksi.                miseen ole tarvetta.
5149: 
5150:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1987
5151: 
5152:                                                          Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
5153: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 280
5154: 
5155: 
5156: 
5157: 
5158:                                Tili Riksdagens Herr Talman
5159: 
5160:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de från misslyckandena bör dra de rätta slutsat-
5161: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       serna.
5162: den 6 oktober 1987 tili vederbörande medlem av          Under de senaste åren har de frågor som gäller
5163: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    förnyelsen av Lapplands skogar varit föremål för
5164: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        livlig forskning och utredning. På grundvalen av
5165: mål nr 280:                                          detta och utgående från de praktiska erfarenhe-
5166:                                                      terna har forststyrelsen i fråga om statsskogshus-
5167:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         hållningen förnyat direktiven om skogsskötsel i
5168:        förnyande av skogarna i Lappland med          Norra Finlands distrikt under våren 1985. Hu-
5169:        metoder som är biologiskt riktiga och         vudprincipen är, att skogen alitid förnyas på
5170:        som beaktar väderleksförhållandena?           narurlig väg, om förutsättningar för detta finns.
5171:                                                      Förutsättningarna för den naturliga förnyelsen
5172:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      förbättras genom att förnyelseytans storlek och
5173: anföra följande:                                     form varieras enligt rådande förhålianden, och
5174:                                                      vid behov genom markberedning. Om det enligt
5175:    I spörsmålet har uppmärksamhet fästs vid ett      den kunskap och erfarenhet man har inte finns
5176: faktiskt och aktuellt problem. Av den statistik      förutsättningar för narurlig förnyelse, kommer
5177: som förts över temperarurerna och de ringa           skogsodling i fråga. Det första alternativet i detta
5178: snömängderna framgår, att den gångna drygt ett       fali är sådd. Om det på grund av tendensen tili
5179: år långa tidsperioden å ena sidan har varit rätt     tjälbildning i marken, kraftig markvegetation,
5180: sträng och å andra sidan mycket exceptionell         lokal brist på frö elier av någon annan orsak inte
5181: med tanke på naturen. Förhåliandena under den        finns förutsättningar för sådd, förnyas ett område
5182: gångna växtperioden har präglats av att den          genom plantering.
5183: värmesumma, som i regel påträffas vid skogs-            I de nya direktiven för skogsskötsel har od-
5184: gränsen, försköts tili höjden av södra Lappland.     lingstätheten ökats. Såddtätheten för tali är
5185:    De ogynnsamma förhållandena under den             5 000 plantor per hektar, planteringstätheten
5186: föregående hösten, vimer och den gångna som-         varierar melian 2 200-3 000 plantor per hektar.
5187: maren har satt sina spår i Lapplands skogar.         I detta har beaktats den erfarenhetsmässiga
5188: Plantskolorna har drabbats av köldskador, plan-      plantavgången vid ung ålder. Det slutliga pro-
5189: teringarna lyckats sämre än normalt och även         duktionsbeståndet enligt direktiven är 1 600-
5190: naturparkerna har tagit skada. En följd av detta     2 500 träd per hektar beroende på förhåliandena.
5191: är exempelvis en bristfäliig utveckling av taliens   Odlingstätheten för övriga trädslag är mindre,
5192: årsskott som kan iakttas i stor omfattning. Exem-    men även här har plamavgången beaktats.
5193: pelvis inventeringen av de skogsodlingsarbeten          Förnyelseområdenas storlek har minskats. Den
5194: som under åren 1986-87 utfördes i privata            varierar enligt värmesumman så, att den största
5195: skogar pågår fortfarande, men de uppgifter som       arealen är högst 30 ha. Från detta minskar den
5196: finns att tiligå tyder på att plantutgången är       då förhåliandena blir svårare. I de svåraste för-
5197: något större än normalt, dock under en tredjedel     hållandena får förnyelseytans storlek vara högst 3
5198: av planteringsmängderna. I spörsmålet konstate-      ha. Utöver förnyelseytans storlek beaktas även
5199: ras det alideles riktigt, att först våren 1988       dess form. Då arbetet utförs i svåra förhållanden
5200: kommer att utvisa hur omfattande de totala           fastställs ytans storlek och form så, att narurligt
5201: skadorna är.                                         plantuppslag kan fås även för en skogsförnyelse-
5202:    Man kan även omfatta riksdagsman Pulliainens      yta.
5203: uppfattning om att skogsförnyelsen i norra Fin-         I fråga om plantproduktionen söks och testas
5204: land inte har förlöpt utan problem. Trots bemö-      hela tiden nya typer av plantor, som bättre än de
5205: dandena har arbetet stälivis misslyckats. Pulliai-   nuvarande skulle trivas i skogen. Även i norra
5206: nen har även rätt då han menar att man utgåen-       Finland kommer läget i början av 1990-talet att
5207:                                       1987 vp. -- RJ( n:o 280                                            5
5208: 
5209: vara sådant, att det inom fröförsörjningen finns        70-talen med statens medel är även det ett
5210: förädlad vara med rätt ursprung. De båda om-            teeken på den omsorg som från samhäliets sida
5211: ständigheterna bidrar tili att förbättra möjlighe-      har visats för tryggandet av skogsförnyelsen i
5212: terna tili 1yckad skogsodling.                          Laf?pland.
5213:    Vid sidan av de nya direktiven betonar man i            Aven skogsnämnderna i nordöstra Finland och
5214: forststyrelsen alit kraftigare vikten av att anlita     Lappland har under innevarande år förnyat sina
5215: lokal kännedom då saker skali avgöras. Utöver de        direktiv som gälier skogsodlingen. Dessutom ut-
5216: alimänna direktiven har varje revir sina egna           färdade forststyrelsen senaste vår nya direktiv om
5217: tiliämpningsdirektiv, som vid behov kan justeras        sådan skogsförnyelse som finansieras med skogs-
5218: i takt med att den lokala kunskapen och erfaren-        förbättringsmedel. Dessa nya direktiv över-
5219: heten växer.                                            ensstämmer med de ovannämnda direktiv som
5220:    Beträffande privatskogshushållningen omfattar        tiliämpas i statens skogar. Centrala ändringar är
5221: det i spörsmålet avsedda området i Lappland i           ökad planterings- och såddtäthet samt begräns-
5222: administrativt hänseende de plantbestånd som            ning av odlingen av tali på högt belägna områ-
5223: hör tili nordöstra Finlands och Lapplands skogs-        den och i finjordar. Dessutom förutsätts det att
5224: nämnder. Det förra omfattar även Kuusamo                skogsförbättringsmedel inte får användas i fråga
5225: kommun. Arealen av den skogsmark som ägs av             om tvinmarker och sådana områden, där den
5226: privata skogsägare, aktiebolag, kommuner,               effektiva temperaturens summa är under 700 dd,
5227: församlingar och samfällda skogar -- vilkas an-         dvs. där man naikas skogsgränsen. I de anvis-
5228: vändning lagen om enskilda skogar gälier -- är          ningar som används av skogsnämnderna i sam-
5229: 2 369 000 ha eller 44 % av den sammanlagda              band med den rådgivning som ges tili skogsägar-
5230: skogsmarksarealen. Därför är betydelsen av priva-       na och vid tilisynen av hur lagen om enskilda
5231: ta skogar även i Lappland väsentlig såväl i fråga       skogar iakttas betonas även användningen av
5232: om avverkning som i fråga om skogsvårds- och            naturlig förnyelse, om det blott är möjligt, sådd
5233: skogsförbättringsarbeten i anslutning tili avverk-      och plantering i övriga fali samt beaktande av
5234: ningen. Med beaktande av att det skogsbruk som          markens beskaffenhet, vai av trädslag och an-
5235:  bedrivs på området har en sämre lönsamhet än           vändning av frö av rätt ursprung.
5236: skogsbruket i södra Finland, deltar samhället              Utgående från väderleksstatistiken är det skäl
5237: genom skogsförbättringslån och understöd med            att tro, att de svårigheter som nyligen uppstod i
5238: en betydande andel i de privata skogarnas kost-         samband med skogsförnyelsen rätt sällan uppre-
5239:  naderna för trädproduktionen. Det kan bl.a.            pas. Det finns även belägg för att skogsförnyelse
5240: nämnas att i områdets privata och samfälida             som grundar sig på forskning och praktisk erfa-
5241:  skogar år 1986 planterades och såddes på en yta        renhet även i Lappland kan fås att lyckas i
5242:  av inemot 22 000 ha, av vilket arbete 70 %             normala förhålianden så bra, att det blir möjligt
5243: finansierades med skogsförbättringsmedel. Av            att använda skogarna på ett rationelit och ekono-
5244: statens medel användes inemot 40 milj. mk för           miskt sätt. Utgående från nuläget finns det inte
5245:  detta ändamål.                                         något behov att ändra de förnyade skogsskötsel-
5246:     Anläggandet av omfattande fröplantage av            direktiven.
5247:  lapskt ursprung i Mellersta Finland på 60- och
5248: 
5249:      Helsingfors den 5 november 1987
5250: 
5251:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
5252:                                                1987 vp.
5253: 
5254: Kirjallinen kysymys n:o 281
5255: 
5256: 
5257: 
5258: 
5259:                                   Pulliainen: Ulkomailta tuotavien pakastevihannesten tullinalennuk-
5260:                                      sista
5261: 
5262: 
5263:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5264: 
5265:    Suomalaista maataloutta on koeteltu viime          menpiteenä, niin niiden palauttaminen entiselle
5266: aikoina monilla eri suuntiin tempovilla tapahtu-      tasolle olisi GATT-järjestelmän takia vaikeaa.
5267: milla ja toimenpiteillä. Pelkona on, että monet          Sopimusviljelijät hyväksyvät luonnollisesti sen,
5268: viljelijät tekevät tästä johtopäätöksen lopettaa      että maahan tuodaan se määrä vihanneksia tuo-
5269: koko viljelytoiminta. Tästä puolestaan on seu-        reena, mikä jää tehtaiden tekemien viljelysopi-
5270: rauksena maaseudun autioituminen ja taajamien,        musten ja kotimaisen saannon erotukseksi.
5271: erityisesti Helsingin seudun ongelmien kasvu.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5272:    Lehtitietojen mukaan Elintarviketeollisuusliitto   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5273: on ehdottanut pakastettujen vihannesten tullin-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5274: alennusta. Sopimusviljelijät katsovat, että jos       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5275: tämä ehdotus hyväksytään, se tekee heidät tar-                    Aikooko Hallitus todella toteuttaa pa-
5276: peettomiksi.                                                   kastevihannesten tullinalennuksen Elin-
5277:    Sopimusviljelijät myös epäilevät, että vaikka               tarviketeollisuusliiton ehdottarualla taval-
5278: tullinalennukset toteutettaisiin väliaikaisena toi-            la?
5279: 
5280:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1987
5281: 
5282:                                             Erkki Pulliainen
5283: 
5284: 
5285: 
5286: 
5287:  271011C
5288: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 281
5289: 
5290: 
5291: 
5292: 
5293:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5294: 
5295:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        Koska tuonti on lisäksi määrällisesti rajattu, ei
5296: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tullin poistamisen ole katsottu vaikuttavan tuon-
5297: olette 6 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-      nin määrään.
5298: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-          Pakastevihannesten tullin poistaminen on teol-
5299: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Pulli-     lisuuden esityksessä ehdotettu rajattavaksi sopi-
5300: aisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä       mustuotannon vajetta vastaavalle määrälle. Tä-
5301: n:o 281:                                               män mukaisesti maahan on esitetty tuotavaksi
5302:            Aikooko Hallitus todella toteuttaa pa-      tullitta pakastettuja herneitä 850 tonnia, pakas-
5303:         kastevihannesten tullinalennuksen Elin-        tettua kukkakaalia 450 tonnia ja pakastettuja
5304:         tarviketeollisuusliiton ehdottamalla taval-    papuja 250 tonnia. Esitetyt määrät perustuvat
5305:         la?                                            Elintarviketeollisuusliiton sekä maataloustuotta-
5306:                                                        jien yhteiseen näkemykseen tuontitarpeesta. Ko-
5307:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          timaista sopimustuotantoa edustava järjestö puol-
5308: seuraavaa:                                             taa lausunnossaan myös tullin poistamista.
5309:                                                           Valtioneuvosto teki 22.10.1987 päätöksen
5310:    Kotimaisen vihannes- ja kasvissadon epäonnis-
5311:                                                        edellä tarkoitettujen elintarviketeollisuuden käyt-
5312: tuttua joudutaan maahan tuomaan vihanneksia
5313:                                                        töön tulevien kasvisten ja vihannesten tullien
5314: ja kasviksia elintarviketeollisuuden käyttöön. Osa
5315:                                                        väliaikaisesta poistamisesta. Pakastevihannesten
5316: tuonnista on pakasteita, koska vastaavaa tuoreta-
5317:                                                        osalta tullittomuus on päätöksessä rajattu edellä
5318: varaa ei ole saatavilla.
5319:                                                        mainittuihin enimmäismääriin. Tuontiosuudet
5320:    Tuorevihannesten ja -kasvisten tuonti on mää-
5321:                                                        jaetaan valtiovarainministeriön toimesta tuojille
5322: rällisesti rajoitettua. Lisenssiviraston johtokunta
5323:                                                        siinä suhteessa kuin niillä on ollut kyseisten
5324: on myöntänyt luvan elintarviketeollisuuden esit-
5325:                                                        tuotteiden sopimusviljelyä. Näin meneteltäessä
5326: tämälle täydennystuonnille. Pakastettujen tuot-
5327:                                                        eivät kotimaisen sopimustuotannon edut vaaran-
5328: teiden tuonti ei sen sijaan ole määrällisesti rajoi-
5329:                                                        nu tullin poistamisen seurauksena.
5330: tettua.
5331:    Elintarviketeollisuusliitto on esittänyt valtio-       Valtioneuvoston päätös on toimitettu edus-
5332: neuvostolle, että kyseisestä täydennystuonnista        kunnan hyväksyttäväksi. Päätös on kumottava,
5333: poistettaisiin tulli. Tullin poistamista perus-        jos eduskunta niin päättää.
5334: tellaan tuontitavaroiden kotimaista sopimus-              Tullien poistaminen on väliaikainen toimenpi-
5335: hintatasoa korkeammalla hintatasolla. Tullin           de, eikä sillä ole vaikutusta GATT-järjestelmän
5336: kantamiseen ei siten katsota olevan tarvetta.          puitteissa sovellettavaan yleiseen tullitasoon.
5337: 
5338:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1987
5339: 
5340:                                                                               Ministeri Ulla Puolanne
5341:                                        1987 vp. -      KK n:o 281                                       3
5342: 
5343: 
5344: 
5345: 
5346:                                 Till Riksdagens Herr Talman
5347: 
5348:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Slopandet av tullen på djupfrysta grönsaker
5349: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         har av industrin föreslagits bli begränsad till att
5350: den 6 oktober 1987 till vederbörande medlem av         gälla en mängd som motsvarar underskottet i
5351: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      kontraktsproduktionen. 1 enlighet med detta har
5352: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr           det föreslagits att tili landet tullfritt skall få
5353: 281:                                                   importeras 850 ton djupfrysta ärter, 450 ton
5354:                                                        djupfryst blomkål och 250 ton djupfrysta bönor.
5355:           Ämnar Regeringen verkligen genom-            De föreslagna mängderna baserar sig på Livsme-
5356:        föra en sänkning av tullen på djupfrysta        delsindustriförbundets samt lantbruksproducen-
5357:        grönsaker på det sätt som Livsmedelsin-         ternas gemensamma bedömning av importbeho-
5358:        dustriförbundet föreslagit?                     vet. Den organisation som företräder den in-
5359:                                                        hemska kontraktsproduktionen förespråkar också
5360:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       i sitt utlåtande att tullen slopas.
5361: anföra följande:
5362:    Då den inhemska skörden av grönsaker miss-             Statsrådet fattade 22.10.1987 ett beslut om att
5363: lyckades, blir det nödvändigt att importera grön-      tullen på ovan avsedda grönsaker, som kommer
5364: saker för livsmedelsindustrins bruk. En del av         att användas av livsmedelsindustrin, temporärt
5365: importen är djupfrysta varor, eftersom motsva-         slopas. Beträffande de djupfrysta grönsakerna har
5366: rande färskvaror inte står att få.                     tullfriheten i beslutet begränsats tili att gälla
5367:    lmporten av färska grönsaker är kvantitativt        ovan nämnda maximimängder. lmportandelarna
5368: begränsad. Licensverkets styrelse har beviljat tili-   fördelas genom försorg av finansministeriet mel-
5369: stånd för den tiliäggsimport som livsmedelsin-         lan importörerna i förhållande tili deras kon-
5370: dustrin föreslagit. lmporten av djupfrysta varor är    traktsodling av ifrågavarande produkter. Genom
5371: däremot inte kvantitativt begränsad.                   detta förfarande äventyras inte den inhemska
5372:    Livsmedelsindustriförbundet har för statsrådet      kontraktsproduktionens intressen tili följd av att
5373: föreslagit att tullen på denna tiliäggsimport slo-     tullen slopas.
5374: pas. Slopandet av tullen motiveras med att               Statsrådets beslut har förelagts riksdagen för
5375: prisnivån på importvarorna är högre än den             godkännande. Beslutet kan upphävas om riks-
5376: inhemska kontraktsprisnivån. Det anses således         dagen så beslutar.
5377: inte vara nödvändigt att bära upp tull. Eftersom
5378: importen dessutom är kvantitativt begränsad an-           Slopandet av tullen är en tilifällig åtgärd, som
5379: ses inte slopandet av tullen inverka på import-        inte inverkar på den allmänna tullnivån, varom
5380: mängden.                                               överenskoms inom ramen för GATT-systemet.
5381: 
5382:      Helsingfors den 2 november 1987
5383: 
5384:                                                                               Minister Ulla Puolanne
5385:                                                  1987 vp.
5386: 
5387: Kirjallinen kysymys n:o 282
5388: 
5389: 
5390: 
5391: 
5392:                                     Häkämies: Merenkulun hallinto-organisaation kehittämisestä
5393: 
5394: 
5395:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5396: 
5397:    Kauppa-      ja    teollisuusministeriö     asetti   tonnia) koko maan satamien satamaliikenteestä
5398: 17.3.1986 työryhmän, jonka tehtävänä on selvit-         ja läänin merialueen satamat, Hamina ja Kotka,
5399: tää mm. merenkulun piiriorganisaatioita.                ovat maan suurimmat ympäri vuoden toimivat
5400:    Kaavailtuihin uudistuksiin liittyy mm. meren-        vientisatamat (33,1 %koko maan vientitavaralii-
5401: kulku- ja luotsipiirien yhdistyminen ja piirien         kenteestä). Piiriorganisaation keskuksen siirtämi-
5402: lukumäärän vähentäminen.                                nen pois Kymen läänin alueelta haittaisi alueen
5403:    Kaavailuissa on tuotu esiin Kotkan ja Helsin-        mahdollisuuksia vaikuttaa harjoitettavaan meren-
5404: gin piirien yhdistäminen, ja uuden yhdistetyn           kulkupolitiikkaan.
5405: piirin keskukseksi on kaavailtu Helsinkiä.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5406:    Kymen lääni on jo nyt jaettu kahden meren-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5407: kulku- ja luotsipiirin alueelle niin, että merialue-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5408: osuus on Kotkan piirien aluetta ja sisävesistöjen       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5409: osuus sisävesipiirien (Savonlinna) aluetta, eivätkä
5410: piirit ole voineet tehokkaasti näin ollen vaikuttaa               Miten Hallitus aikoo kehittää meren-
5411: läänin merenkulkupolitiikkaan. Edelleen mieles-                kulun organisaatiota niin, ettei piiriorga-
5412: täni tulee huomioida se, että läänin kaupunkien                nisaation keskuksen sijainti Kotkassa vaa-
5413: satamien kautta kulkee 23,6 % (9,9 miljoonaa                   rannu?
5414: 
5415:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1987
5416: 
5417:                                               Kari Häkämies
5418: 
5419: 
5420: 
5421: 
5422: 271035D
5423: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 282
5424: 
5425: 
5426: 
5427: 
5428:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5429: 
5430:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       renkulkulaitoksen kehittämisvaihtoehtoja on
5431: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pohdittu lähinnä hallinnon hajauttamiskomitean
5432: olette 6 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-     mietinnön (Komiteanmietintö 1986: 12) ja val-
5433: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      tion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä
5434: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Häkä-     esitettyjen suuntaviivojen pohjalta.
5435: miehen kirjallisesta kysymyksestä n:o 282:               Edellä sanotun mukaisesti katsotaan, että me-
5436:                                                       renkulkulaitoksen piiriorganisaatiota tulisi vah-
5437:           Miten Hallitus aikoo kehittää meren-        vistaa ja keskushallintoa keventää. Tarkoituksena
5438:        kulun organisaatiota niin, ettei piiriorga-    on, että piireille siirrettäisiin mahdollisimman
5439:        nisaation keskuksen sijainti Kotkassa vaa-     paljon päätösvaltaa piirin asioissa. Tämä edellyt-
5440:        rannu?                                         tää, että piireistä tehdään laaja-alaisia ja asioita
5441:                                                       alueellaan keskitetysti hoitavia yksiköitä. Niiden
5442:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        alaisena voisi tarpeen mukaan toimia eriasteisia
5443: seuraavaa:                                            toimiyksiköitä.
5444:    Kauppa-      ja     teollisuusministeriö  asetti      Työryhmä valmistelee parhaillaan periaatekan-
5445: 17.3.1986 työryhmän, jonka tehtävänä on muun          nanottoa varten ehdotusta, joka on tarkoitus
5446: muassa tehdä ehdotus merenkulkulaitoksen orga-        lähettää lausunnolle eri viranomaistahoille ja int-
5447: nisaatiosta merenkulkuhallituksen ja sen piirihal-    ressipiireille.
5448: linnon osalta. Työryhmän määräaika päättyy               Kotkan osalta on työryhmän työn edetessä
5449: 31.12.1987.                                           esitetty erilaisia kantoja. Lopullisesti asia tulee
5450:    Työryhmän työ on tähän mennessä ollut alus-        ratkaistavaksi saatujen lausuntojen ja työryhmän
5451: tavaa selvitystyötä ja ehdotusten valmistelua. Me-    mietinnön pohjalta.
5452: 
5453:     Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1987
5454: 
5455:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
5456:                                        1987 vp. -- HJC n:o 282                                          3
5457: 
5458: 
5459: 
5460: 
5461:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
5462: 
5463:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           det betänkande som kommitten för decentralise-
5464: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ring av förvaltningen har gett (Kommittebetän-
5465: den 6 oktober 1987 tili vederbörande medlem av         kande 1986: 12) och de riktlinjer som finns i
5466: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      statsförslaget för år 1988.
5467: dagsman Häkämies undertecknade spörsmål nr                I enlighet med det ovanstående anses det att
5468: 282:                                                   sjöfartsväsendets distriktsorganisation bör för-
5469:                                                        stärkas och centralförvaltningen underlättas. Av-
5470:           På vilket sätt ämnar Regeringen ut-          sikten är att beslutanderätt i så stor utsträckning
5471:        veckla sjöfartsorganisationen så att di-        som möjligt skali delegeras tili distrikten i saker
5472:        striktsorganisationens centrum i Kotka          som gäller distriktet. För detta förutsätts att av
5473:        inte äventyras?                                 distrikten görs vittomfattande enheter som cent-
5474:                                                        raliserat kan handha de frågor som gälier det
5475:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       område där de är belägna. Under dem kunde
5476: anföra följande:                                       verksamhetsenheter av olika grad verka i den
5477:    Handels- och industriministeriet tilisatte          mån sådana behövs.
5478: 17.3.1986 en arbetsgrupp, som bl.a. fick i upp-           Arbetsgruppen bereder som bäst ett förslag tili
5479: drag att komma med förslag om sjöfartsväsendets        principielit stäliningstagande och detta förslag
5480: organisation tili den del som gälier sjöfartsstyrel-   kommer att sändas tili olika myndigheter och
5481: sen och dess distriktsförvaltning. Arbetsgruppens      intressegrupper för utlåtande.
5482: mandattid går ut 31.12.1987.                              I fråga om Kotka har olika ståndpunkter
5483:    Hittills har arbetsgruppens arbete bestått av       kommit fram medan arbetsgruppens arbete har
5484: preliminärt utredningsarbete och beredning av          framskridit. Frågan kommer att avgöras slutgil-
5485: förslag. Alternativen då det gälier att utveckla       tigt på basis av de utlåtanden som erhålis och på
5486: sjöfartsväsendet har främst dryftats på basis av       basis av arbetsgruppens betänkande.
5487: 
5488:      Helsingfors den 5 november 1987
5489: 
5490:                                                                             Minister Pekka Vennamo
5491:                             j
5492:                         j
5493:                         j
5494:                     j
5495:                     j
5496:                 j
5497:                 j
5498:             j
5499:             j
5500:         j
5501:         j
5502:     j
5503:     j
5504: j
5505: j
5506:                                                 1987 vp.
5507: 
5508: Kirjallinen kysymys n:o 283
5509: 
5510: 
5511: 
5512: 
5513:                                    Renko ym.: Siemen-, leipä- Ja rehuviljan varmuusvarastoiooio
5514:                                      tehostamisesta
5515: 
5516: 
5517:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5518: 
5519:    Vuosi 1987 on vaikea katovuosi, jonka talou-       tekemä päätös varmuusvarastojen jatkoajasta vuo-
5520: delliset tappiot koko yhteiskunnalle ovat useita      teen 1992 tulisi kumota ja laatia uusi esitys
5521: miljardeja markkoja. Samassa yhteydessä on käy-       nopeammalla aikataululla sekä varmuusvarastoja
5522: nyt ilmi maamme varmuusvarastojen vähäisyys ja        hajasijoittamalla myös Pohjois- ja Itä-Suomeen.
5523: yksipuolisuus. Erityisesti kevätvehoä, ruis, kaura      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5524: ja ohra edellyttäisivät kahden vuoden siemenvil-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5525: javaraston olemassaoloa. Tätä edellyttää myös         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
5526: maamme kriisitilanteita varten voimassa oleva         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5527: laiosäädän tö.
5528:                                                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5529:   Jotta tämä perusongelma siemenviljan saata-                ryhtyä, jotta siemen-, leipä- ja rehuviljan
5530: vuudesta turvattaisiin kaikissa tilanteissa, tulisi          varmuusvarastointi toteutuisi nykyistä pa-
5531: pikaisesti nopeuttaa varmuusvarastojen täydentä-             remmin sekä määrällisesti että myös alu-
5532: mistä jo ennen vuotta 1992. Valtioneuvoston                  eellisesti hajasijoitettuna?
5533: 
5534:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1987
5535: 
5536:                       Tellervo Reoko                  Einari Niemineo
5537: 
5538: 
5539: 
5540: 
5541: 271028V
5542: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 283
5543: 
5544: 
5545: 
5546: 
5547:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5548: 
5549:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         viljan Ja siemenviljan tarpeen tyydyttämiseksi
5550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          joudutaan turvautumaan varmuusvarastoihin.
5551: olette 6 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-      Hallitus on päättänyt, että rehuviljan varmuusva-
5552: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       rastoa alennetaan 50 milj. kilolla ja siemenviljan
5553: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Teller-    varmuusvarastoa 40 milj. kilolla. Satovuoden
5554: vo Rengon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      1987/88 lopussa varmuusvarastojen määrä on
5555: myksestä n:o 283:                                      tämän jälkeen yhteensä 463 milj. kiloa.
5556:                                                           Varmuusvaraston täydentämistä koskevan alus-
5557:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tavan suunnitelman mukaan viljan ja siemenvil-
5558:         ryhtyä, jotta siemen-, leipä- ja rehuviljan    jan varmuusvarastoa täydennettäisiin seuraavasti:
5559:         varmuusvarastointi toteutuisi nykyistä pa-
5560:         remmin sekä määrällisesti että myös alu-                      Leipävilja       Rehuvilja    Siemenvilja
5561:         eellisesti hajasijoitettuna?                                           siitä          siitä
5562:                                                                               maa-           maa-
5563:                                                                             tiloilla       tiloilla
5564:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
5565: seuraavaa:                                             1987          333               170              50
5566:                                                                               20             20
5567:    Valtion viljavarastosta annettuun lakiin on
5568: otettu säännökset viljavaraston velvollisuudesta       1988          330               200              20
5569: pitää viljasta varmuusvarastoja. Vuonna 1980           (vuoden
5570: annettuun lakiin otettujen säännösten mukaan           lopussa)               20             30
5571: vuoteen 1987 mennessä tuli viljasta perustaa           1989          350               300          30-100
5572: yhteensä 900 milj. kilon varmuusvarastot. Valtio-                             30             30
5573: neuvoston asiana on lain mukaan kokonaisohjel-         1990          360               350          75-100
5574: man puitteissa päättää erikseen leipä-, rehu- ja                              40             60
5575: siemenviljan varmuusvarastomäärät. Tarkoitus on        1991          400               350              100
5576: ollut, että leipäviljasta olisi pidettävä varmuusva-                          40             60
5577: rastossa vähintään vuoden kaupallista jauhatusta
5578: edellyttävä määrä; rehuviljasta noin puolen vuo-       1992          400               400              100
5579: den kaupallista käyttöä vastaava määrä ja siemen-                             40             60
5580: viljasta vuosittaista siemenviljan kaupallista
5581: myyntiä vastaava määrä, joka on viime vuosina             Esitettyjen varmuusvarastojen kehittämistavoit-
5582: ollut n. 100 milj. kg.                                 teiden toteuttaminen edellyttää erityistoimenpi-
5583:    Valtioneuvosto on viimeksi vuonna 1985 mää-         teitä ja huomattavia pääomia etenkin vuosina
5584: rännyt leipäviljan varmuusvarastomääräksi 333          1989 ja 1990. Maatiloilla varmuusvarastaitavan
5585: milj. kiloa, rehuviljan vastaavasti 170 milj. kilok-   viljan varastokäytännön lisäämisellä ja alueittai-
5586: si ja siemenviljan varmuusvarastomääräksi 50           sella laajentamisella on mahdollista päästä viljan
5587: milj. kiloa eli varmuusvarastojen kokonaismää-         nykyistä suurempaan ja hajautetumpaan varas-
5588: räksi 553 milj. kiloa. Tästä määrästä on maatiloil-    toimiin. Käytännössä varmuusvarastojen lisää-
5589: la varastoituna 23 milj. kiloa leipäviljaa ja 20       mistä koskevat päätökset voidaan tehdä vuosit-
5590: milj. kiloa rehuviljaa.                                tain tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä.
5591:    Vuonna 1986 varmuusvarastojen luomista kos-            Entistä enemmän on kiinnitettävä huomiota
5592: kevasta aikataulusta tingittiin lakia muuttaen         kuitenkin myös viljeltävien viljalajien ja lajikkei-
5593: siten, että edellä mainittu 900 milj. kilon tavoite    den viljelyvarmuuteen. Nykyisin viljelyssä olevat
5594: tulee toteuttaa vasta vuoteen 1993 mennessä.           ohralajikkeet ja aikaiset kauralajikkeet ovat osoit-
5595:    Kuluneena kasvukautena on viijoista saatu           tautuneet sääoloiltaan epäedullisinakin kasvu-
5596: määrällisesti ja laadullisesti niin huono sato, että   kausina varsin viljelyvarmoiksi. Niistä saataneen
5597:                                     1987 vp. -     KK n:o 283                                      3
5598: 
5599: taman vuoden sadostakin kylvösiementä. Sen          jon ole varmuusvarastoissakaan, tulee puutetta,
5600: sijaan kevätvehnän kylvösiemenestä, jota ei pal-    mikä johtaa kevätvehnän viljelyn väh~nemiseen.
5601: 
5602:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1987
5603: 
5604:                                                    Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
5605: 4                                    1987 vp. -- KJ( n:o 283
5606: 
5607: 
5608: 
5609: 
5610:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5611: 
5612:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Under senaste växtperiod har man av spann-
5613: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      målen både kvantitativt och kvalitativt fått en så
5614: den 6 oktober 1987 tili vederbörande medlem av      dålig skörd att man för att tillfredsställa behovet
5615: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   av spannmål och utsädesspannmål är tvungen att
5616: dagsledamot Tellervo Renko m.fl. undertecknade      ty sig tili säkerhetsupplagen. Regeringen har
5617: spörsmål nr 283:                                    beslutat att säkerhetsupplaget för fodersäd skall
5618:                                                     minskas med 50 milj. kilogram spannmål och
5619:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     säkerhetsupplaget för utsädesspannmål med 40
5620:        för att säkerhetsupplagringen av utsädes-    milj. kilogram. I slutet av skördeåret 198711988
5621:        spannmål samt bröd- och fodersäd skulle      omfattar säkerhetsupplagen efter detta samman-
5622:        genomföras bättre än tidigare både kvan-     lagt 463 milj. kilogram.
5623:        titativt och regionalt decentraliserade?        Enligt den preliminära planen som gäller
5624:                                                     komplettering av säkerhetsupplaget skulle säker-
5625:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     hetsupplaget för spannmål och utsäde komplet-
5626: anföra följande:                                    teras som följer:
5627:    1 lagen om statens spannmålsförråd har inta-
5628:                                                                    Brödsäd        Fodersäd        Utsädes-
5629: gits stadganden om spannmålsförrådets skyldig-                                                   spannmål
5630: het att sörja för säkerhetsupplagring av spannmål                   av det på       av det på
5631: och utsäde. Enligt stadgandena i lagen, som är                     gårds bruks-    gårdsbruks-
5632: från år 1980, skulle fram tili år 1987 inrättas                     enheterna       enheterna
5633: säkerhetsupplag bestående av sammanlagt 900         1987          333             170               50
5634: milj. kilogram spannmål och utsäde. Enligt lagen                         20              20
5635: är det statsrådets sak att inom ramen för det       1988          330             200               20
5636: totala programmet separat bestämma om den           (i slutet
5637: mängd bröd- och fodersäd samt utsädesspannmål       av året)             20              30
5638: som skall säkerhetsupplagras. Avsikten har varit
5639: att i säkerhetsupplaget borde finnas minst den      1989          350             300            30--100
5640: mängd brödsäd som behövs för ett års kommer-                             30              30
5641: siell malning; fodersäd minst den mängd som         1990          360             350            75--100
5642: motsvarar ca ett halvt års kommersiell använd-                           40              60
5643: ning och utsädesspannmål den mängd som mot-         1991          400             350               100
5644: svarar den årliga kommersiella försäljningen av                          40              60
5645: utsädesspannmål, viiken under de senaste åren       1992          400             400               100
5646: har varit ca 100 milj. kg.                                               40              60
5647:    Statsrådet har senast år 1985 bestämt att
5648: mängden brödsäd i säkerhetsupplaget skall vara
5649: 333 milj. kilogram, mängden fodersäd 170 milj.         Genomförandet av de framlagda utvecklings-
5650: kilogram och mängden utsädesspannmål 50 milj.       målen för säkerhetsupplagen förutsätter speciella
5651: kilogram dvs. den totala mängden i säkerhets-       åtgärder och ett betydande kapital speciellt åren
5652: upplagen skall vara 553 milj. kilogram. Av          1989 och 1990. Genom en ökning av upplag-
5653: denna mängd har gårdsbruksenheterna upplagra-       ringspraxisen för spannmål som skall säkerhets-
5654: de 23 milj. kilogram brödsäd och 20 milj.           upplagras på gårdsbruksenheterna och genom en
5655: kilogram fodersäd.                                  regional utvidgning är det möjligt att uppnå
5656:    År 1986 prutade man på tidtabellen för inrät-    större och mera decentraliserad upplagring av
5657: tandet av säkerhetsupplag genom att ändra lagen     spannmål. I praktiken kan beslut som gäller
5658: så att ovannämnda mål om 900 milj. kilogram         ökning av säkerhetsupplag fattas årligen i sam-
5659: skall ha nåtts först före ingången av år 199 3.     band med behandlingen av statsförslaget.
5660:                                      1987 vp. -      KK n:o 283                                         5
5661: 
5662:    Det bör dock fästas allt mera uppmärksamhet        landena. Av dem torde också årets skörd ge
5663: vid odlingssäkerheten för de spannmålsarter och       utsäde. Däremot kommer det att uppstå brist på
5664: sorter som odlas. De kornsorter och tidiga havre-     utsäde för vårvete, av vilket det inte heller finns
5665: sorter som odlas för närvarande har visat sig         mycket i säkerhetsupplagen, vilket leder tili en
5666: mycket odlingssäkra också under växtperioder          minskning av odlingen av vårvete.
5667: som är oförmånliga beträffande väderleksförhål-
5668: 
5669:     Helsingfors den 6 november 1987
5670: 
5671:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
5672:                                                  1987 vp.
5673: 
5674: Kirjallinen kysymys n:o 284
5675: 
5676: 
5677: 
5678: 
5679:                                    Puska: Elintarvikkeiden koostumusta koskevan tiedonkeruun Ja
5680:                                       tiedotuksen järjestämisestä
5681: 
5682: 
5683:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5684: 
5685:    Noin 213 ennenaikaisesta kuolleisuudesta ja             2) Tarvittaisiin suomalaisista elintarvikkeista
5686: huomattava osa vakavasta sairastavuudesta maas-         yhtenäinen ja ajan tasalla oleva tiedosto, joka
5687: samme johtuu sydän- ja verisuonitaudeista ja            olisi helposti eri tahojen käytettävissä.
5688: syöpäsairauksista. Näiden tautien synnyssä on              3) Edelliseen liittyen tarvittaisiin kansanravitse-
5689: ruokavaliolla tunnetusti suuri merkitys. Terveelli-     muksellisia asioita koskeva asiantuntija- ja tutki-
5690: sellä ruokavaliolla on sairauksien ehkäisyn ohella      musyksikkö, joka selvittelisi erilaisia elintarvik-
5691: tärkeä merkitys hyvän terveyden ja hyvinvoinnin         keiden ja joukkoruokailon ajankohtaisia terveys-
5692: edistämisessä.                                          näkökohtia ja tiedottaisi niistä nopeasti sekä
5693:    Suomalaisessa kansanravitsemuksessa tarvitta-       valmistajille, viranomaisille että kuluttajille.
5694: vista muutoksista vallitsee asiantuntijoiden piiris-       4) Elintarvikkeiden päällystemerkinnät antavat
5695: sa suuri yksimielisyys, joka on viimeksi kirjattu      kyllä paljon tietoa, mutta tieto ei useinkaan
5696: valtion ravitsemusneuvottelukunnan mietinnös-          koske ihmisten terveyden kannalta keskeisiä asi-
5697: sä. Terveellisen kansanravitsemuksen edistämistä       oita, kuten rasvaprosenttia, rasvan laatua, suola-
5698: tukevat myös tiedot, joiden mukaan väestö on           pitoisuutta tai energiapitoisuutta. Tarvittaisiin
5699: kiinnostunut terveellisistä ruokavaliomuutoksista      yhtenäinen elintarvikkeiden päällystemerkintä,
5700: ja huomattava osa ilmoittaa pyrkivänsä tällaisia       joka koskee ravitsemussuositusten kannalta kes-
5701: toteuttamaan.                                          keisiä tekijöitä.
5702:    Pyrkimykset terveelliseen ruokavalioon kohtaa-          Edellä olevia asioita on viime vuosina pohdittu
5703: vat käytännössä monia esteitä. Kansanravitse-          useassa yhteydessä ja moni tälläkin hetkellä istu-
5704: muksessa 1970-luvulla alkanut myönteinen kehi-         va työryhmä ja toimikunta pohtinee näitä kysy-
5705: tys on 1980-luvulla vaikeutunut, mikä heijastuu        myksiä. On ilmeistä, että tarvittavat toimenpiteet
5706: mm. sydäntautikuolleisuuden vähenemisen py-            eivät ole niinkään kiinni rahasta kuin hallinnon
5707: sähtymisenä viime vuosina. Tämä liittyy ainakin        hajanaisuudesta (esitetyt asiat koskevat kolmen
5708: osittain perinteisen ruokavalion muuttumiseen          ministeriön toimialaa) ja poliittisesta tahdosta.
5709: heterogeenisemmaksi. Ruokavalion monipuolis-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5710: tuminen sisältää terveydellisessä ja laadullisessa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5711: mielessä epäilemättä paljon myönteistä. Kuiten-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5712: kin valikoiman monipuolistuessa on kaupallisen         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5713: markkinoinnin myötä tullut runsaasti elintarvik-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5714: keita, joiden terveydellisesti epäsuotavista piir-             ryhtyä, jotta perusteluissa esitetyissä ter-
5715: teistä kuluttajat eivät useinkaan ole perillä. Täl-            veellisen kansanravitsemuksen edistämis-
5716: lainen kehitys asettaa ravitsemusneuvonnalle ai-               tä palvelevan elintarvikkeiden koostu-
5717: van uusia haasteita:                                           musta koskevan tiedonkeruu- ja tiedotus-
5718:    1) Tarvitaan paljon enemmän ja nopeammin                    toiminnan laajasti tiedostetuissa tärkeissä
5719: tietoa erilaisten ja usein uusien elintarvikkeiden             uudistustarpeissa päästäisiin käytännön
5720: ravitsemuksellisesta koostumuksesta.                           toimenpiteisiin?
5721: 
5722:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1987
5723: 
5724:                                               Pekka Puska
5725: 
5726: 271059E
5727: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 284
5728: 
5729: 
5730: 
5731: 
5732:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5733: 
5734:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sä, esim. Kansanterveyslaitoksessa. Edellä maini-
5735: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tun elintarvikkeiden koostumustiedostaa ylläpitä-
5736: olette 7 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-     vän yksikön tehtäväksi luontevasti kuuluisi tiedo-
5737: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      tus elintarvikkeiden koostumuksesta ja muutok-
5738: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Pus-      sista. Ravinto- ja terveysnäkökohtiin liittyvää tie-
5739: kan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o    dotusta toteuttaa lääkintöhallituksen terveyskas-
5740: 284:                                                  vatustoimisto. Joukkoruokailuun liittyvä tutki-
5741:                                                       mus ja seuranta sen sijaan on vähäistä. Näiden
5742:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kehittäminen vaatii tietoista tutkimusvoimavaro-
5743:        ryhtyä, jotta perusteluissa esitetyissä ter-   jen suuntausta. Helsingin yliopiston maatalous-
5744:        veellisen kansanravitsemuksen edistämis-       metsätieteellisessä tiedekunnassa alkaa syksyllä
5745:        tä palvelevan elintarvikkeiden koostu-         1989 hotelli- ja ravintola-alan sekä suurtalousalan
5746:        musta koskevan tiedonkeruu- ja tiedotus-       korkeakoulutasoinen opetus, joka luo samalla
5747:        toiminnan laajasti tiedostetuissa tärkeissä    alalle tiedepohjaa ja tutkimusta. Suomen Itsenäi-
5748:        uudistustarpeissa päästäisiin käytännön        syyden Juhlarahaston turvin luotiin joukkoruo-
5749:        toimenpiteisiin?                               kailututkimuksen ja -kehittämisen perusta. Seu-
5750:                                                       rantajärjestelmän kehittäminen on luonteva jatko
5751:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tälle toiminnalle.
5752: ti seuraavaa:                                            Elintarvikkeiden myyntipäällysmerkinnät ovat
5753:    Kansanravitsemuksen kehittämistavoitteita on       merkittävä apu kuluttajalle elintarvikevalinnois-
5754: viime vuosina määritelty selkeästi ja yhdenmu-        sa. Myyntipäällysmerkinnöistä säädellään elintar-
5755: kaisesti useissa asiantuntijatahojen ja viranomais-   vikesäädösten perusteella. Lääkintöhallitus ja
5756: ten kannanotoissa ja suosituksissa. Viimeksi täl-     elinkeinohallitus ovat yhteistyönä sopineet me-
5757: laiset on esittänyt valtion ravitsemusneuvottelu-     nettelytavoista sekä periaatteellisesti että yksit-
5758: kunta. Toimenpideohjelmat edellyttävät tutki-         täistapauksissa.
5759: mukseen perustuvaa tietoa ravinnon laadusta ja           Myyntipäällysmerkintöjen kehittäminen on
5760: muutoksista. Suunnittelu edellyttää myös mah-         terveydenhuollon alalla noussut aioitteellisesti
5761: dollisuutta arvioida aiottujen toimenpiteiden vai-    esille useassa yhteydessä. Esimerkiksi terveyskas-
5762: kutuksia väestötasolla tai erillisryhmissä. Näiden    vatusneuvottelukunnan terveyskasvatuksen kehit-
5763: toteuttaminen puolestaan on mahdollista vain          tämissuunnitelmassa vuosiksi 1984-88 on ravin-
5764: riittävän laajan, jatkuvasti uusiutuvan elintarvi-    tosisältömerkintöjä koskevia ehdotuksia.
5765: ketiedoston avulla.                                      Ravitsemuksen kannalta keskeisten koostumus-
5766:    Elintarviketiedoston kehittämistä varten sosi-     tietojen merkitseminen on nytkin mahdollista,
5767: aali- ja terveysministeriö asetti työryhmän v.        mutta se on vapaaehtoista. Ilmoittamishaluk-
5768: 1985. Työryhmän mietinnöstä annetuissa lausun-        kuutta vähentänee osaltaan se, että tietojen tulee
5769: noissa keskitetyn tiedoston tarve ja kiireellisyys    perustua tuotekohtaisiin analysoituihin tutkimus-
5770: todettiin yksimielisesti. Valtiovarainministeriön     tuloksiin, mikä on elintarvikkeen valmistajalle tai
5771: edellyttämien lisäselvitysten vuoksi sosiaali- ja     maahantuojalle kustannuskysymys.
5772: terveysministeriö asetti syksyllä 1987 jatkotyöryh-      Myyntipäällysmerkintöjä koskevat säädökset
5773: män, jonka määräaika päättyy 28.2.1988. Työ-          pyritään tekemään nykyistä joustavammiksi ja
5774: ryhmän tehtävänä on selvittää mahdollisuudet          merkinnät selväkielisemmiksi, niin että kuluttaja
5775: kansainväliseen yhteistyöhön, tiedoston sijainti-     ymmärtäisi keskeisimmän viestin. Edelleen harki-
5776: ja ylläpitovaihtoehdot sekä tiedostosta aiheutuvat    taan keskeisten elintarvikeryhmien ravintosisällön
5777: kustannukset.                                         ilmoittamisen saattamista pakolliseksi. Elintarvik-
5778:    Ravitsemusta ja elintarvikkeiden koostumusta       keiden koostumuksen ja ravintosisällön ilmoitta-
5779: koskevaa tutkimusta toteutetaan jo nykyisellään       mismenettelyn        kehittämistä     valmistellaan
5780: varsin runsaasti yliopistoissa ja tutkimusyksiköis-   kauppa- ja teollisuusministeriössä, käyttäen hy-
5781:                                     1987 vp. -- RJC n:o 284                                         3
5782: 
5783: väksi Pohjoismaisen elintarvikevaliokunnan alai-   meistellään yhteispohjoismaisesti kuluvan vuo-
5784: sen elintarvikkeiden merkintämääräyksiä harmo-     den aikana.
5785: nisoivan projektiryhmän ehdotuksia, mitkä vii-
5786: 
5787:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1987
5788: 
5789:                                                       Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
5790: 4                                       1987 vp. -- KJ( n:o 284
5791: 
5792: 
5793: 
5794: 
5795:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
5796: 
5797:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            de kostnader som ett register kommer att med-
5798: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          föra.
5799: den 7 oktober 1987 tili vederbörande medlem av              Redan för närvarande forskas det en hei del i
5800: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       nutrition och livsmedelssammansättning vid uni-
5801: dagsman Pekka Puska undertecknade spörsmål nr           versitet och forskningsenheter, t.ex. vid Folkhäl-
5802: 284:                                                    soinstitutet. Att informera om sammansätt-
5803:                                                         ningen och förändringarna i livsmedlen skulle på
5804:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ett naturligt sätt vara en uppgift för den enhet
5805:         för att praktiska åtgärder skall kunna          som upprätthåller registret om livsmedlens sam-
5806:         tillgripas beträffande de i vida kretsar        mansättning. lnformationen om kost- och hälso-
5807:         erkända och viktiga behoven av att refor-       aspekter handhas av medicinalstyrelsens byrå för
5808:         mera insamlingen av uppgifter om och            hälsofostran. Forskning och iakttagelser om mass-
5809:         informationen angående sammansätt-              bespisning förekommer däremot i ringa utsträck-
5810:         ningen av våra livsmedel, vilket är ett led     ning. Utvecklandet av dessa funktioner kräver en
5811:         i främjandet av sundare matvanor hos            medveten styrning av forskningsresurserna. Vid
5812:         finländarna och har presenterats närmare        Helsingfors universitets agroforstvetenskapliga fa-
5813:         i spörsmålets motivering?                       kultet inleds högskoleundervisning för hotell-
5814:                                                         och restaurangbranschen samt storhushållen hös-
5815:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ten 1989. Denna undervisning skapar en veten-
5816: anföra följande:                                        skaplig grund och åstadkommer forskning inom
5817:                                                         detta område. Genom Fonden för Finlands själv-
5818:    Under de senaste åren har målen för utveck-          ständighetsjubileumsår skapades grunden för
5819: landet av finländarnas matvanor definierats tyd-        forskning i massbespisning och utvecklande av
5820: ligt och enhetligt i många ställningstaganden och       denna bespisningsform. Utbyggandet av ett upp-
5821: rekommendationer av expertgrupper och myn-              följningssystem är en naturlig fortsättning av
5822: digheter. Senast ~nfördes dylika av Statens nä-         detta.
5823: ringsdelegation. Atgärdsprogrammen förutsätter              Påskrifterna på livsmedelsförpackningarna är
5824: på forskning baserad kunskap om kvaliteten och          tili stor hjälp för konsumenterna när de väljer
5825: förändringarna i livsmedlen. Dessutom förutsät-         livsmedel. Påskrifterna på säljförpackningarna
5826: ter planeringen möjligheter att bedöma de till-         regleras genom livsmedelsförfattningarna. Medi-
5827: tänkta åtgärdernas verkningar på befolkningen           cinalstyrelsen och näringsstyrelsen har i samråd
5828: som helhet eller på specialgrupper. Detta är å sin      kommit överens om förfarandet, såväl i princip
5829: sida möjligt endast med hjälp av ett tillräckligt       som i enskilda fall.
5830: omfattande livsmedelsregister, som ständigt                 lnom hälsovårdens område har initiativ i
5831: förnyas.                                                många sammanhang tagits för ett utvecklande av
5832:    År 1985 tillsatte social- och hälsovårdsministe-     påskrifterna på säljförpackningarna. 1 t.ex. ut-
5833: riet en arbetsgrupp för planering av ett livsme-        vecklingsplanen för hälsofostran, finns förslag om
5834: delsregister. 1 de utlåtanden som lämnades om           påskrifter om näringsinnehållet.
5835: betänkandet konstaterades enhälligt att ett cent-           Också för närvarande är det möjligt att ange
5836: ralt register behövs och att åtgärden brådskar. På      sådana uppgifter om näringsinnehållet som är
5837: grund av de tilläggsutredningar som finansminis-        viktiga ur nutritionssynpunkt, men förfarandet
5838: teriet förutsatte tillsatte social- och hälsovårdsmi-   baserar sig på frivillighet. Benägenheten att med-
5839: nisteriet en ny arbetsgrupp hösten 1987. Dess           dela näringsinnehållet torde minskas bl.a. av att
5840: mandattid utgår 28.2.1988. Arbetsgruppen har i          uppgifterna skall basera sig på analyserade forsk-
5841: uppdrag att utreda möjligheterna för internatio-        ningsresultat per produkt, vilket är en kost-
5842: nellt samarbete, olika alternativ för registrets        nadsfråga för livsmedelstillverkarna och -impor-
5843: placeringort och hur det skall upprätthållas samt       törerna.
5844:                                      1987 vp. -- ~ n:o 284
5845: 
5846:    Meningen är att stadgandena om påskrifterna      anmälningsförfarandet angående sammansätt-
5847: på säljförpackningar skall bli smidigare och på-    ningen och näringsinnehållet i livsmedel under
5848: skrifterna mera lättbegripliga än för närvarande,   beredning. I arbetet använder man sig av de
5849: så att konsumenten förstår det centrala budska-     förslag som anförts av projektgruppen för harmo-
5850: pet. Dessutom överväger man om det skall bli        nisering av bestämmelserna om märkning av
5851: obligatoriskt att meddela näringsinnehållet för     färdigförpackade livsmedel, och vars förslag är
5852: de viktigaste livsmedelsgrupperna. Vid handels-     föremål för en slutlig samnordisk bearbetning
5853: och industriministeriet är ett utvecklandet av      under detta år.
5854: 
5855:     Helsingfors den 10 november 1987
5856: 
5857:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
5858: 1
5859: 1
5860: 
5861: 
5862: 
5863: 
5864:     1
5865:     1
5866: 
5867: 
5868: 
5869: 
5870:         1
5871:         1
5872: 
5873: 
5874: 
5875: 
5876:             1
5877:             1
5878: 
5879: 
5880: 
5881: 
5882:                 1
5883:                 1
5884: 
5885: 
5886: 
5887: 
5888:                     1
5889:                     1
5890:                                                1987 vp.
5891: 
5892: Kirjallinen kysymys n:o 285
5893: 
5894: 
5895: 
5896: 
5897:                                    Puska: Sotaveteraanien pitkäaikaishoitomaksujen määräytymispe-
5898:                                       rusteista
5899: 
5900: 
5901:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5902: 
5903:    Sosiaalipalveluista perittävistä maksuista anne-   sa sanonnoissa. Tämä on johtanut siihen, että
5904: tun asetuksen (887 183) nojalla laitoshoidon mak·     samasta asiasta on Kansaneläkelaitoksella ja sosi-
5905: sut määräytyvät joko kiinteähintaisina tai hoidet-    aalihallituksella erilaiset tulkinnat ja menettelyta-
5906: tavana olevan henkilön normaalien jatkuvien           paohjeet.
5907: nettotulojen mukaan. Asetuksessa (10-12 §)on             Rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän pe-
5908: lueteltu paitsi nettotulot, jotka otetaan huo-        rustelut ja tarkoitus huomioon ottaen niitä ei
5909: mioon, myös tuloihin kuulumattomat avustukset         tulisi ottaa tulona huomioon maksuja määrättä-
5910: ja etuudet sekä vähennykset tuloista. Samalla on      essä. Tällaisen tulkinnan mukaan rintamalisät
5911: säädetty, että asetuksen mukaisesti määritellyistä    kuuluvat hoitomaksujen ulkopuolelle ja kun-
5912: kuukautta kohti laskemista tuloista vähennetään       nianosoituksena niille, jotka ovat itsenäisyyden
5913: pitkäaikaisessa laitoshuollossa ja perhehoidossa      hankkineet.
5914: olevan henkilökohtaiseen käyttöön tulevana
5915:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5916: osuutena 20 %, kuitenkin vähintään kansaneläk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5917: keen pohjaosan suuruinen määrä.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5918:    Maksuasetuksen tulkinnassa on eräiden tulo-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5919: erien osalta ollut epäselvää, tuleeko ne huomioi-
5920: da nettotuloihin vai ei. Erityisesti ongelma kos-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5921: kee sitä, tuleeko rintamalisä ja ylimääräinen                 ryhtyä sotaveteraanien pitkäaikaismaksuja
5922: rintamalisä lukea nettotuloihin maksuja määrät-               koskevien säädösten tulkinnan yhtenäis-
5923: täessä. Maksuasetuksen sekä eräiden eläkelakien               tämiseksi niin, että rintamalisää ja yli-
5924: säännökset ovat käyttövarojen määrittelyn ja yh-              määräistä rintamalisää ei oteta huomioon
5925: teensovittamisen osalta ristiriitaisia, mikä ilme-            tuloja määriteltäessä vaan maksetaan ve-
5926: nee asetuksen ''henkilökohtaisia tarpeita'' tai               teraanille itselleen, kuten näiden !isien
5927:  "omaan käyttöön" tarkoitettua osuutta koskevis-              perustelujen voidaan katsoa edellyttävän?
5928: 
5929:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1987
5930: 
5931:                                              Pekka Puska
5932: 
5933: 
5934: 
5935: 
5936: 271033B
5937: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 285
5938: 
5939: 
5940: 
5941: 
5942:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5943: 
5944:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vuus ja säännöllisyys, ja tämän johdosta rintama-
5945: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lisä ja muun muassa sotilasvammaelinkorko on
5946: olette 7 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-      rinnastettu eläkkeisiin.
5947: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-          Maksuasetuksen 12 §:ssä on lueteltu tuloihin
5948: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Pus-       kuulumattomat avustukset ja etuudet sekä vä-
5949: kan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o     hennykset. Luettelossa ei ole mainittu rintamali-
5950: 285:                                                   sää tai ylimääräistä rintamalisää tuloihin kuulu-
5951:                                                        mattomana etuutena. Niinpä jatkuvasta ympäri-
5952:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vuorokautisesta laitoshuollosta maksuja perittäes-
5953:         ryhtyä sotaveteraanien pitkäaikaismaksuja      sä tulee tällä hetkellä lukea rintamalisä ja ylimää-
5954:         koskevien säädösten tulkinnan yhtenäis-        räinen rintamalisä tuloiksi.
5955:         tämiseksi niin, että rintamalisää ja yli-         Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa on, että
5956:         määräistä rintamalisää ei oteta huomioon       Kansaneläkelaitoksella on rintamalisän asemesta
5957:         tuloja määriteltäessä vaan maksetaan ve-       pitkäaikaishoidon maksuja määrättäessä erilainen
5958:         teraanille itselleen, kuten näiden !isien      tulkinta ja erilaiset menettelytapaohjeet. Maksuja
5959:         perustelujen voidaan katsoa edellyttävän?      määrättäessä tulee noudattaa maksuasetusta, ris-
5960:                                                        tiriitainen tilanne on ministeriön mielestä kui-
5961:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tenkin pyrittävä korjaamaan. Sosiaalihallitus on
5962: ti seuraavaa:                                          selvittänyt sosiaalipalveluista perittävistä maksuis-
5963:    Sosiaalihuoltolain (710/82) 28 §:n mukaan so-       ta annetun asetuksen käytännön soveltamisessa
5964: siaalipalveluista ovat sosiaalityö ja kasvatus- ja     ilmenneitä ongelmia. Kesällä 1987 valmistunees-
5965: perheneuvonta maksuttomia, muista sosiaalipal-         sa selvityksessä ehdotetaan, että rintamalisän ja
5966: veluista voidaan periä maksu sen mukaan kuin           ylimääräisen rintamalisän perustelut ja tarkoitus
5967: asetuksella tarkemmin säädetään. Vanhainkodis-         huomioon ottaen niitä ei tulisi ottaa tulona
5968: sa tai muussa huoltolaitoksessa järjestetystä jatku-   huomioon maksuja määrättäessä. Rintamalisän ja
5969: vasta ympärivuorokautisesta laitoshuollosta perit-     ylimääräisen rintamalisän jättäminen tuloina
5970: tävä maksu määräytyy sosiaalipalveluista perittä-      huomioon ottamatta vähentäisi maksukertymää
5971: vistä maksuista annetun asetuksen (887 183, jäl-       vanhainkotihoidon ja kotipalvelujen osalta arviol-
5972: jempänä maksuasetus) 5 §:n mukaan. Maksut              ta 10 miljoonaa markkaa.
5973: määräytyvät palvelun saajan normaalien jatku-             Sosiaali- ja terveysministeriö tulee mahdolli-
5974: vien nettotulojen mukaan. Ansiotulojen lisäksi         suuksien mukaan ottamaan huomioon maksuase-
5975: otetaan huomioon muun muassa eläkkeet ja               tukseen liittyviä ongelmia selvittäessään sosiaali-
5976: elinkorot. Lähtökohtana on ollut tulojen jatku-        hallituksen asiassa tekemän ehdotuksen.
5977: 
5978:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1987
5979: 
5980:                                                                               Ministeri Tarja Halonen
5981:                                       1987 vp. -      KK n:o 285                                        3
5982: 
5983: 
5984: 
5985: 
5986:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
5987: 
5988:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 12 § förordningen om avgifter för socialservi-
5989: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ce uppräknas de understöd och förmåner som
5990: den 7 oktober 1987 tili vederbörande medlem av        inte hör tili inkomster samt avdrag från inkomst.
5991: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     1 förteckningen nämns varken fronttiliägg elier
5992: dagsman Puska undertecknade spörsmål nr 2 8 5:        extra fronttiliägg såsom förmåner som inte hör
5993:                                                       tili inkomsten. Sålunda skali fronttiliägg och
5994:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       extra fronttiliägg för närvarande räknas tili in-
5995:        för att tolkningen av stadgandena gälian-      komsten då avgifter för kontinuerlig anstaltsvård
5996:        de avgifter som under en lång tid betalas      dygnet runt uppbärs.
5997:        av krigsveteraner skali förenhetligas så,
5998:        att fronttiliägg och extra fronttiliägg inte      Social- och hälsovårdsministeriet känner tili att
5999:        beaktas när inkomsten faststälis utan be-      folkpensionsanstalten har en annorlunda tolk-
6000:        talas tili veteranen själv, såsom motive-      ning och annorlunda anvisningar för förfarings-
6001:        nngen för dessa tiliägg kan anses              sättet beträffande fronttiliäggets stälining då
6002:        förutsätta?                                    långvårdsavgifterna bestäms. Då avgifterna be-
6003:                                                       stäms skali förordningen om avgifter för socialser-
6004:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vice iakttas men den motstridiga situationen bör
6005: anföra följande:                                      enligt ministeriets uppfattning dock rättas tili.
6006:                                                       Socialstyrelsen har utrett de problem som upp-
6007:    Avgiftsfri socialservice är enligt 28 § social-    stått vid den praktiska tiliämpningen av förord-
6008: vårdslagen (710/82) socialarbete och rådgivning i     ningen om avgifter för socialservice. 1 utred-
6009: uppfostrings- och familjefrågor, medan det för        ningen som blev klar sommaren 1987 föreslås att
6010: annan socialservice kan uppbäras avgift i enlighet    fronttiliägget och det extra fronttiliägget med
6011: med vad som närmare stadgas genom förord-             beaktande av motiveringen för och avsikten med
6012: ning. Den avgift som uppbärs för kontinuerlig         dem inte skali beaktas som inkomst då avgifter
6013: anstaltsvård dygnet runt i åldringshem elier an-      bestäms. Att fronttiliägget och det extra fronttili-
6014: nan vårdanstalt bestäms enligt 5 § förordningen       lägget inte beaktas som inkomst skulie minska de
6015: om avgifter för socialservice (887/83). Avgifterna    avgifter som inflyter av åldringshemsvården och
6016: bestäms enligt den normala fortlöpande nettoin-       hemservicen med uppskattningsvis 10 milj. mk.
6017: komsten för den som mottar service. Förutom
6018: förvärvsinkomsten beaktas bl. a. pensioner och          Social- och hälsovårdsministeriet kommer i
6019: livräntor. Utgångspunkten har varit inkomstens        mån av möjlighet att beakta de problem som
6020: kontinuitet och regelbundenhet och av denna           ansluter sig tili förordningen om avgifter för
6021: anledning har fronttiliägg och bl.a. militärskade-    socialservice då det förslag socialstyrelsen gjort i
6022: livränta jämstälits med pensionerna.                  saken utreds.
6023: 
6024:      Helsingfors den 6 november 1987
6025: 
6026:                                                                               Minister Tarja Halonen
6027:                                                 1987 vp.
6028: 
6029: Kirjallinen kysymys n:o 286
6030: 
6031: 
6032: 
6033: 
6034:                                    Pulliainen: Optiopörssitoimintaa säätelevän lainsäädännön valmis-
6035:                                       telun kiirehtimisestä
6036: 
6037: 
6038:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6039: 
6040:     Ns. pelaaminen on tullut Suomen rahamarkki-       rustamisasiasta valehdeltiin käyttäen perusteena
6041: noille vauhdilla. Ilmiötä kutsutaan usein kasino-     ''Tukholman pörssin eettisiä sääntöjä''. Onko-
6042: taloudeksi. Uutuuksina pelataan yritystodistuksil-    han niin, että jo tämän yksittäisen tapauksen
6043: la ja optiolainoilla. Markkinoille suunnitellaan      tultua julkisen keskustelun kohteeksi kansan
6044: kuulemma yhdistystodistuksia ja säätiötodistuk-       luottamusta rahoitusmarkkinatoimintaa kohtaan
6045: sia. Toimintaan pääsevät mukaan yritykset, jotka      hivenen horjutettiin.
6046: eivät täytä minkäänlaista vakavaraisuusvaatimus-         Tämä tapaus ja muut viime aikojen rahoitus-
6047: ta. On jopa syntynyt vaatimus kilpailunvapauden       markkinoiden ilmiöt suorastaan vaativat pelisään-
6048: nimissä, että kynnyksen rahoitusmarkkinoille tu-      töjen pikaista luomista arvopaperikauppaan ja
6049: lisi olla mahdollisimman matala. Tähän on heti        rahoitusyhtiöiden toimintaan.
6050: todettava, että riskit kasvavat huikeasti, jos näin
6051:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6052: menetellään, ja jos ylikuumentuneilla rahoitus-
6053:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6054: markkinoilla tapahtuu romahdus, niin siitä seu-
6055:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6056: raa luottamuksen laskeminen myös mm. pankki-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6057: laitosta kohtaan.
6058:     Varsin oireellineo piirre optiomarkkinatoimin-                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti val-
6059: nasta paljastui, kun maahan perustettiin Suomen                mistelemaan optiopörssi- ja rahoitusyh-
6060: Optiomeklarit -niminen yhtymä. Yrityksen pe-                   tiötoimintaa säätelevää lainsäädäntöä?
6061: 
6062:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1987
6063: 
6064:                                             Erkki Pulliainen
6065: 
6066: 
6067: 
6068: 
6069: 271056B
6070: 2                                      1987 vp. -- NJ( n:o 286
6071: 
6072: 
6073: 
6074: 
6075:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6076: 
6077:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        enenevä ohjautuminen arvopaperimarkkinoille
6078: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         asettavat valtiovallalle uusia vaatimuksia tervei-
6079: olette 8 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-     den ja sijoittajille turvallisten lainsäädännöllisten
6080: ne n:o 1044 ohella lähettänyt valtioneuvoston         puitteiden luomiselle tälle toiminnalle. Tämän
6081: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     vuoksi on sekä oikeusministeriössä että valtiova-
6082: taja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   rainministeriössä vireillä useita rahoitus- ja arvo-
6083: kysymyksestä n:o 286:                                 paperimarkkinoihin liittyviä lainvalmisteluhank-
6084:                                                       keita.
6085:             Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti val-
6086:          mistelemaan optiopörssi- ja rahoitusyh-         Esitetty kysymys koskee yhtäältä optiopörssitoi-
6087:          tiötoimintaa säätelevää lainsäädäntöä?       mintaa, toisaalta rahoitusyhtiötoimintaa. Ensiksi
6088:                                                       mainittuun toimintaan liittyviä kysymyksiä sään-
6089:     Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa:     telyn tarpeesta, laajuudesta ja sisällöstä selvitel-
6090:    Arvopaperimarkkinat Suomessa ovat viimeksi         lään valtioneuvoston 27 .11. 1986 asettamassa ar-
6091: kuluneiden vuosien aikana merkittävästi kehitty-      vopaperikauppakomiteassa, jonka odotetaan luo-
6092: neet. Arvopaperivaihdannan volyymin valtavan          vuttavan ensimmäisen osamietintönsä marras-
6093: kasvun ohella on ajalle ollut tunnusomaista si-       kuussa. Tämän lisäksi oikeusministeriö on loka-
6094: joittajien mielenkiinnon siirtyminen joukkovel-       kuussa antanut virkamiestyöryhmän tehtäväksi
6095: kakirjoista ja muista vastaavista sijoituskohteista   kiireellisesti selvittää optiomarkkinoiden kehitty-
6096: osakkeisiin ja edelleen uusiin sijoitusmuotoihin.     miseen Suomessa liittyvät mahdolliset epäkohdat
6097: Näin esimerkiksi optiolaina on vasta kuluvana         ja ehdottaa toimenpiteitä epäkohtien syntymisen
6098: vuonna saanut merkitystä yritysten rahoitusmuo-       estämiseksi. Tämän selvityksen odotetaan valmis-
6099: tona, vaikka lainsäädäntö mahdollisti näiden lai-     tuvan samanaikaisesti kuin edellä mainittu mie-
6100: nojen käyttöönoton jo osakeyhtiölainsäädännön         tintö julkaistaan.
6101: uudistamisen myötä. Mielenkiinnon kohteeksi              Mainitun kahden ehdotuksen perusteella halli-
6102: ovat lisäksi viime aikoina nousseet eräät muissa      tuksen on tarkoitus päättää jatkotoimenpiteistä,
6103: maissa jo käytössä olleet sijoitusmuodot, joista      joihin saattaa liittyä hyvin kiireellisiäkin lainsää-
6104: Suomessa ei ole lainsäädäntöä. Tällaisia ovat         däntötoimenpiteitä.
6105: etenkin vakioehtoiset osto- ja myyntioptiot sekä
6106: futuurit.                                                Rahoitusyhtiöiden osalta on lainvalmistelu ol-
6107:    Yritysten parantuneet mahdollisuudet saada         lut vireillä valtiovarainministeriössä jo pitkään.
6108: rahoitusta yleisöltä ja kotitalouksien säästöjen      Ehdotus tulee lähiaikoina hallituksen käsittelyyn.
6109: 
6110:       Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1987
6111: 
6112:                                                                     Oikeusministeri Matti Louekoski
6113:                                        1987 vp. -- ~ n:o 286                                           3
6114: 
6115: 
6116: 
6117: 
6118:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
6119: 
6120:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ta hushållens tilltagande intresse för att placera
6121: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         sina besparingar på värdepappersmarknaden
6122: 1044 av den 8 oktober 1987 tili vederbörande           medför nya krav på att statsmakten skall skapa en
6123: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      sund och för investerarna trygg lagstiftning på
6124: de, av riksdagsman Erkki Pulliainen underteck-         detta område. Både på justitieministeriet och
6125: nade spörsmål nr 286:                                  finansministeriet pågår därför flera lagbered-
6126:                                                        ningsprojekt i anknytning tili finansierings- och
6127:            Ämnar Regeringen vidta snara åtgärder       värdepappersmarknaden.
6128:         för att bereda en lagstiftning som reglerar
6129:         options-, börs- och finansieringsbolags-          Spörsmålet gäller å ena sidan verksamheten på
6130:         verksamheten?                                  optionsbörsen, å andra sidan verksamheten inom
6131:                                                        finansieringsbolagen. Frågorna om behovet och
6132:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           omfattningen av regleringen av den först nämn-
6133: följande:                                              da verksamheten och om innehållet i en sådan
6134:                                                        reglering utreds i den värdepapperskommitte
6135:    Under de senaste åren har värdepappersmark-         som statsrådet tillsatte 27. 11. 1986 och som vän-
6136: naden i Finland genomgått en betydande utveck-         tas överlåta sitt första delbetänkande i november.
6137: ling. Vid sidan av den enorma ökningen av              Dessutom har justitieministeriet i oktober givit
6138: värdepappersomsättningen har denna tid känne-          en tjänstemannaarbetsgrupp i uppdrag att i
6139: tecknats av att investerarnas intresse har övergått    brådskande ordning utreda eventuella missför-
6140: från masskuldebrev och andra motsvarande pla-          hållanden i samband med utvecklingen av op-
6141: ceringsobjekt tili aktier och vidare tili nya inves-   tionsmarknaden i Finland och föreslå åtgärder för
6142: teringformer. T.ex. optionslånen har först i år        att hindra uppkomsten av dessa missförhållan-
6143: blivit en betydande finansieringsform inom före-       den. Denna utredning väntas bli klar samtidigt
6144: tagen, trots att det redan i samband med               som ovan nämnda betänkande publiceras.
6145: förnyandet av lagstiftningen om aktiebolag blev
6146: möjligt att ta i bruk dessa lån. Dessutom har             Avsikten är att regeringen på basen av dessa
6147: under den senaste tiden intresset riktats mot vissa    två utredningar skall besluta om fortsatta åtgär-
6148: investeringsformer som används i andra Iänder          der, i vilka kan ingå också mycket brådskande
6149: men som i Finland inte regleras av någon lagstift-     lagstiftningsåtgärder.
6150: ning. Sådana är framför allt standardiserade köp-         Beträffande finansieringsbolagen har lagbered-
6151: och säljoptioner och terminer.                         ningen pågått redan länge på finansministeriet.
6152:    Företagens förbättrade möjligheter att få fi-       Ett förslag kommer inom den närmaste fram-
6153: nansieringsmedel från allmänheten och de priva-        tiden att föreläggas riksdagen.
6154: 
6155:      Helsingfors den 11 november 1987
6156: 
6157:                                                                     Justitieminister Matti Louekoski
6158:                                                  1987 vp.
6159: 
6160: Kirjallinen kysymys n:o 287
6161: 
6162: 
6163: 
6164: 
6165:                                    Mönkäre: Sotilasvammalain mukaisten korvaushakemusten käsitte-
6166:                                        lyn nopeuttamisesta tapaturmavirastossa
6167: 
6168: 
6169:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6170: 
6171:    Sotilasvammalain nojalla myönnetään korvaus-           Korvaushakemuksen käsittely silloin, jos mu-
6172: ta sota- tai asevelvollisuuspalveluksesta tai niihin   kana on jokin uusi vaiva, voi tapaturmaviraston
6173: rinnastettavista olosuhteista aiheutuneen ruu-         ilmoituksen ja useiden hakijoiden vahvistaman
6174: miinvamman, sairauden, kuoleman tai katoami-           kokemuksen perusteella kestää jopa kaksi vuotta.
6175: sen johdosta. Sotainvalidien keski-ikä on noin 70      Ilmoituksen mukaan odotusaika johtuu lähinnä
6176: vuotta. Sotainvalidien ikääntyessä entisten vam-       jonotuksesta tapaturmaviraston lääkärinlausun-
6177: mojen lisäksi tulee esille uusia sairauksia, joiden    non saamiseksi. Iäkkäiden sotainvalidien kohdal-
6178: syy-yhteys sotaolosuhteisiin on selvitettävä oikeu-    la kahden vuoden odotusaika korvaushakemuk-
6179: denmukaisen korvauspäätöksen saamiseksi.               sessa on kohtuuttoman pitkä.
6180:    Sen lisäksi, että sotainvalidien ikääntyminen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6181: tuo esille uusia sairauksia, myös lääketieteellinen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6182: käsitys eri sairauksista on vuosikymmenien varrel-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6183: la muuttunut. Siksi myös kanta eri sairauksien         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6184: korvattavuuteen on muuttunut. Tulkinta on lie-
6185: ventynyt ja tullut hakijalle edullisemmaksi.                     Onko Hallitus tietoinen, että sotainva-
6186:    Monien sotainvalidien kohdalla uuden sairau-               lidien korvaushakemuksen käsittely tapa-
6187: den sotilasvammalain nojalla mahdollisesti ta-                turmavirastossa voi kestää lääkärinlausun-
6188: pahtuva korvattavuushakemus laaditaan hakijan                 non viipymisen takia jopa kaksi vuotta, ja
6189: jouduttua sairauksien pahenemisen takia lääkärin                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6190: vastaanotolle tai sairaalaan. Lääkäri laatii lausun-          ryhtyä korvaushakemusten käsittelyn no-
6191: non tapaturmavirastolle ja hakija jää odottamaan              peuttamiseksi?
6192: päätöstä.
6193: 
6194:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1987
6195: 
6196:                                             Sinikka Mönkäre
6197: 
6198: 
6199: 
6200: 
6201: 271045P
6202: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 287
6203: 
6204: 
6205: 
6206: 
6207:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6208: 
6209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teen verrattuna; ratkaisemattomia hakemuksia oli
6210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vuoden vaihteessa 2 700.
6211: olette 8 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-         Näiden ns. ensikertaisten hakemusten keski-
6212: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       määräinen ratkaisuaika on noin 8 kuukautta
6213: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Mön-       lukuun ottamatta kuulon menetystä tai heikke-
6214: käreen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä      nemistä koskevia hakemuksia. Niiden käsittelyai-
6215: n:o 287:                                               ka on noin 1, 5 vuotta. Pitempi käsittelyaika
6216:                                                        näiden osalta johtuu hakemusten ruuhkautumi-
6217:            Onko Hallitus tietoinen, että sotainva-     sesta lääkäriasiantuntijoille. Tapaturmavirasto on
6218:         lidien korvaushakemuksen käsittely tapa-       hankkinut ruuhkan purkamiseksi yhden lääkäri-
6219:         turmavirastossa voi kestää lääkärinlausun-     asiantuntijan lisää.
6220:         non viipymisen takia jopa kaksi vuotta, ja
6221:                                                           Jos ne seikat, joista korvauksen suuruus riip-
6222:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        puu, muuttuvat olennaisesti, voi tapaturmaviras-
6223:         ryhtyä korvaushakemusten käsittelyn no-        to oikaista korvausmäärän. Näitä oikaisuhake-
6224:         peuttamiseksi?                                 muksia on ratkaisematta tällä hetkellä noin
6225:                                                        3 500. Oikaisuhakemusten keskimääräinen rat-
6226:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kaisuaika on noin 8 kuukautta, kuitenkin myös
6227: ti seuraavaa:                                          oikaisuhakemusten osalta kuulon korvattavuutta
6228:    Sotilasvammalain (4041 48) nojalla suoritetaan      koskevien hakemusten käsittelyaika on huomat-
6229: korvausta sota- tai asevelvollisuuspalveluksesta ai-   tavasti pidempi, noin 1, 5 vuotta. Mainittakoon,
6230: heutuneen ruumiinvamman, sairauden, kuole-             että sairaanhoidon korvaoksista päätökset teh-
6231: man tai katoamisen johdosta. Sotainvalideja on         dään pääasiassa 1-2 kuukaudessa.
6232: tällä hetkellä yli 44 000. Heidän keski-ikänsä on         Hakemusten käsittelyaikoja tapaturmavirastos-
6233: noin 70 vuotta.                                        sa on pyritty lyhentämään muun muassa työn
6234:    Vuonna 1983 aloittivat Sotainvalidien Veljes-       rationalisointitoimenpiteiden avulla. Viraston
6235: liitto ja tapaturmavirasto yhteistyönä ns. hara-       työskentelyä hidastuttavat tällä hetkellä henkilö-
6236: voinnin, jonka tarkoituksena oli saattaa nekin         kunnan suuri vaihtuvuus ja viraston muutto
6237: sotainvalidit, jotka eivät korvauksia mahdollisista    joulukuussa 1986. Tapaturmavirasto joutuu
6238: vammoistaan tai sairauksistaan ole hakeneet, kor-      muuttamaan uudelleen vuoden vaihteessa. Tapa-
6239: vausten piiriin. Korvaushakemusten määrät li-          turmaviraston henkilökunnan vähentämisestä sen
6240: sääntyivät huomattavasti ja hakemusten käsittely-      mukaan kuin on arvioitu sotainvalidien määrän
6241: ajat pitenivät.                                        vähentyvän, on tehty suunnitelma sosiaali- ja
6242:    Tapaturmavirastossa on tällä hetkellä vielä rat-    terveysministeriön toiminta- ja taloussuunnitel-
6243: kaisematta näitä ns. ensikertaisia korvaushake-        massa. Sotainvalidien määrissä ei kuitenkaan ole
6244: muksia noin 2 200. Uusia ensikertaisia hakemuk-        tapahtunut ennakoitua vähenemistä ensikertais-
6245: sia tulee vieläkin. Näiden hakemusten käsittely        ten hakemusten suuren määrän johdosta. So-
6246: saattaa käytännössä olla hyvin ongelmallista, kos-     siaali- ja terveysministeriö tulee selvittämään ta-
6247: ka tietoja on haettava arkistoista, jotka usein ovat   paturmaviraston virkatarpeen samoin kuin lääkä-
6248: puutteellisia. Hakemusten käsittelytilanne on          riasiantuntijajärjestelmään liittyvät kehi ttämistar-
6249: kuitenkin jonkin verran parantunut viime vuo-          peet.
6250: 
6251:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1987
6252: 
6253:                                                                               Ministeri Tarja Halonen
6254:                                       1987 vp. -      KK n:o 287                                       3
6255: 
6256: 
6257: 
6258: 
6259:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6260: 
6261:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          med i fjol. Antalet ansökningar, om vilka beslut
6262: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        inte fattats, uppgick vid årsskiftet tili 2 700.
6263: den 8 oktober 1987 tili vederbörande medlem av           Beslutsprocessen för förstagångsansökningarna
6264: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     varar i genomsnitt ca 8 månader, med undantag
6265: dagsledamot Mönkäre undertecknade spörsmål            av ansökningar som gälier förlust elier nedsätt-
6266: nr 287:                                               ning av hörseln. Behandlingstiden för dem är ca
6267:           Är Regeringen medveten om att be-           1, 5 år. Den längre behandlingstiden beror på en
6268:        handlingen av krigsinvalidernas ersätt-        anhopning av ansökningar hos läkarexperterna.
6269:        ningsansökningar vid olycksfallsverket         Olycksfalisverket har i syfte att avveckla stagna-
6270:        kan ta t.o.m. två år på grund av dröjsmål      tionen engagerat ytterligare en läkarexpert.
6271:        med läkarutlåtanden och                           Om de omständigheter som ersättningens stor-
6272:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       lek är beroende av ändras väsentligt, kan olycks-
6273:        för att påskynda behandlingen av ersätt-       falisverket justera ersättningsbeloppet. Antalet
6274:        ningsansökningar?                              oavgjorda sådana ansökningar som gälier juste-
6275:                                                       ring av beloppet uppgår för närvarande tili ca
6276:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      3 500. Beslutsprocessen i fråga om justering av
6277: anföra följande:                                      ersättningsbelopp tar i genomsnitt ca 8 månader
6278:    Med stöd av lagen om skada, ådragen i militär-     i anspråk. Dock är även behandlingstiden för
6279: tjänst (404148) betalas ersättning för av krigs-      justering av ersättningar, som gälier hörsel, avse-
6280: elier militärtjänst orsakad kroppsskada, sjukdom      värt längre, dvs. ca 1,5 år. Det kan nämnas att
6281: och vid dödsfali elier försvinnande. För närvaran-    ersättningar för sjukvård i huvudsak tar 1-2
6282: de finns det över 44 000 krigsinvalider. Deras        månader att behandla.
6283: medelålder är ca 70 år.                                  Man har försökt förkorta tiderna för behand-
6284:    År 1983 inledde Krigsinvalidernas Brödraför-       lingen av ansökningar vid olycksfalisverket bl.a.
6285: bund och olycksfalisverket i samarbete en s.k.        genom att rationalisera arbetet. För närvarande
6286: finkamning, vars syfte var att göra även sådana       bromsas arbetet vid olycksfalisverket upp av en
6287: krigsinvalider som inte har sökt ersättning för       stor omsättning av personalen och av olycksfalis-
6288: sina eventuelia skador elier sjukdomar delaktiga      verkets flyttning i december 1986. Olycksfallsver-
6289: av ersättningar. Antalet ersättningsansökningar       ket måste igen flytta vid årsskiftet. 1 social- och
6290: ökade avsevärt och tiderna för behandlingen av        hälsovårdsministeriets verksamhets- och ekono-
6291: ansökningarna blev längre.                            mipian ingår ett projekt tili en minskning av
6292:    För närvarande finns vid olycksfalisverket fort-   personalen vid olycksfallsverket i den takt antalet
6293: farande ca 2 200 oavgjorda ersättningsansök-          krigsinvalider enligt uppskattning minskar. På
6294: ningar, där ersättning söks första gången. Nya        grund av det stora antalet ansökningar, där
6295: förstagångsansökningar inlämnas även alltjämt.        ersättning söks första gången, har inte den
6296: Behandlingen av dessa ansökningar kan i prakti-       förutspådda minskningen av antalet krigsinvali-
6297: ken vara mycket problematisk, eftersom uppgif-        der inträffat. Vid social- och hälsovårdsministe-
6298: ter måste sökas i arkiv, som ofta är bristfäliiga.    riet kommer man att utreda behovet av tjänster
6299: Situationen i fråga om behandlingen av ansök-         vid olycksfallsverket och likaså utvecklingsbeho-
6300: ningar har dock i någon mån blivit bättre jämfört     vet inom läkarexpertsystemet.
6301: 
6302:      Helsingfors den 6 november 1987
6303: 
6304:                                                                              Minister Tarja Halonen
6305:                                                1987 vp.
6306: 
6307: Kirjallinen kysymys n:o 288
6308: 
6309: 
6310: 
6311: 
6312:                                    Tennilä: Ohjaajien paikkaamisesta tukemaan työttömien omaeh-
6313:                                      toista toimintaa
6314: 
6315: 
6316:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6317: 
6318:    Työttömien elämäntilanne on vaikea. Talou-         valtion varoilla työttömien toiminnan ohjaajia,
6319: dellisten ongelmien lisäksi työtön kokee itsensä      hankkimaan toimintaa varten tiloja, tiedotta-
6320: syrjäytyneeksi. Työttömien keskuudessa onkin vi-      maan työttömille toiminnasta jne. Paikkaaminen
6321: rinnyt yhteistä toimintaa, joka on tapahtunut         voisi tapahtua esim. uuden työllisyyslain puitteis-
6322: yhdessäolon ja yhteisten toiminnallisten tavoittei-   sa.
6323: den asettamisen ja niiden puolesta toimimisen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6324: muodossa.                                             tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6325:    Työttömien oman liikkeen toiminnan järjestä-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6326: mistä vaikeuttaa kuitenkin suuresti se, että toi-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6327: minnan vetäjistä on puutetta. Työttömien ryh-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6328: mähän sittenkin vaihtelee melko suuresti.                     ryhtyä ohjaajien palkkaamiseksi eri paik-
6329:   Työttömien yhdessäolon ja toiminnan järjestä-               kakunnille tukemaan työttömien omaa
6330: mistä tuleekin ryhtyä tukemaan palkkaamalla                   toimintaa?
6331: 
6332:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1987
6333: 
6334:                                           Esko-Juhani Tennilä
6335: 
6336: 
6337: 
6338: 
6339: 271034C
6340: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 288
6341: 
6342: 
6343: 
6344: 
6345:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6346: 
6347:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja passivoitomisen vähentämiseen, on pidettävä
6348: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kannatettavana. Työttömien omaa toimintaa joh-
6349: olette 8 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-    tavien ja järjestävien ohjaajien paikkaaminen ko-
6350: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-     konaan työllisyysmäärärahoista ei kuitenkaan ole
6351: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ten-     mahdollista. Sen sijaan työllisyysmäärärahoista
6352: nilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     voidaan myöntää työllisyyslain (275/87) 13 §:n ja
6353: n:o 288:                                             työllisyysasetuksen 8 luvun nojalla ko. toimin-
6354:                                                      taan työllistämistukea, jonka suuruus vaihtelee
6355:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       työllistäjästä ja työllistettävästä riippuen. Tuen
6356:        ryhtyä ohjaajien palkkaamiseksi eri paik-     myöntämisen keskeisenä edellytyksenä on, että
6357:        kakunnille tukemaan työttömien omaa           ohjaajaksi palkattava henkilö täyttää työllisyysase-
6358:        toimintaa?                                    tuksen 36 §:ssä mainitut ehdot eli on pääsääntöi-
6359:                                                      sesti työtön.
6360:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
6361: ti seuraavaa:                                           Palkkaperusteista työllistämistukea koskeva
6362:    Työttömien omaehtoinen toiminta on viime          päätöksenteko on siirretty työvoimatoimistoille,
6363: aikoina vilkastunut useilla paikkakunnilla. Toi-     jotka palvelevat työttömien yhteenliittymiä oh-
6364: minta tapahtuu yhteisten harrastuspiirien ja sosi-   jaajan palkkaamiseen liittyvissä kysymyksissä.
6365: aalisen toiminnan muodossa, sekä toisaalta ns.
6366: työttömien toimikuntien ja vastaavien yhteenliit-      Työttömien harrastus- ym. toiminta liittyy
6367: tymien puitteissa harjoitettuna omien tavoittei-     myös kuntien toimialaan. Ohjaajien palkkaami-
6368: den asetteluna ja niiden puolesta toimimisena.       seen ja toiminnassa tarvittavien tilojen järjestämi-
6369:    Kaikkea toimintaa, joka tähtää pitkäaikaisen      seen lienee näin ollen saatavissa apua myös
6370: työttömyyden aiheuttaman syrjäytymisen tunteen       kunnilta.
6371: 
6372:     Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
6373: 
6374:                                                                   Työvoimaministeri Matti Puhakka
6375:                                       1987 vp. -      KK n:o 288                                       3
6376: 
6377: 
6378: 
6379: 
6380:                                Tili Riksdagens Herr Talman
6381: 
6382:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          understödjas. Att helt med sysselsättningsanslag
6383: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        avlöna instruktörer för att leda och arrangera de
6384: den 8 oktober 1987 tili vederbörande medlem av        arbetslösas egen verksamhet är dock inte möjligt.
6385: statsrådet översänt avskrift av följande, av riks-    Däremot kan av sysselsättningsanslagen med stöd
6386: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr             av 13 § sysselsättningslagen (275 187) och 8 kap.
6387: 288:                                                  sysselsättningsförordningen för denna verksamhet
6388:                                                       beviljat sysselsättningsstöd, vars storlek varierar
6389:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       beroende på arbetsgivaren och på den som skali
6390:        för att avlöna instruktörer tili olika orter   sysselsättas. En central förutsättning för att stöd
6391:        för att understödja de arbetslösas egen        skali beviljas är att den person som skali avlönas
6392:        verksamhet?                                    som instruktör uppfylier de vilikor som nämns i
6393:                                                       36 § sysselsättningsförordningen, dvs. att denne i
6394:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      regel är arbetslös.
6395: anföra följande:
6396:                                                          Beslutsfattandet angående lönebaserat syssel-
6397:    Den friviliiga verksamheten bland de arbets-       sättningsstöd har delegerats tili arbetskraftsbyrå-
6398: lösa har under de senaste tiderna blivit livligare    erna, som betjänar de arbetslösas sammanslut-
6399: på många orter. Verksamheten sker i form av           ningar i frågor som ansluter sig tili avlönandet av
6400: gemensamma intressekretsar och social verksam-        en instruktör.
6401: het, och å andra sidan som uppställande av egna
6402: mål och ett verkande för dessa genom s.k.                De arbetslösas intresseverksamhet och annan
6403: nämnder och motsvarande sammanslutningar för          verksamhet ansluter sig också tili kommunernas
6404: arbetslösa.                                           verksamhetsområde. För att avlöna instruktörer
6405:    Ali verksamhet som går ut på att minska den        och anordna för verksamheten behövliga lokalite-
6406: känsla av utslagning och passivitet som en långti-    ter torde sålunda hjälp stå att få även från
6407: da arbetslöshet fårorsakar bör anses vara värd att    kommunerna.
6408: 
6409:      Helsingfors den 4 november 1987
6410: 
6411:                                                                 Arbetskraftsminister Matti Puhakka
6412:                                                 1987 vp.
6413: 
6414: Kirjallinen kysymys n:o 289
6415: 
6416: 
6417: 
6418: 
6419:                                    Ahonen: Äänestysmahdollisuuden järjestämisestä valtiollisissa vaa-
6420:                                      leissa ulkomailla oleskelun aikana
6421: 
6422: 
6423:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6424: 
6425:   Äänioikeus Suomen valtiollisissa vaaleissa on        muita lomailijoita. Torremolinoksen ennakkoää-
6426: jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt     nestyspaikka oli yksi merkittävimmistä Pohjois-
6427: 18 vuotta ennen vaalivuoden alkua. Kotimaassa          maiden ulkopuolella olevista. Tiedotus Torremo-
6428: asuville tämän oikeuden käyttäminen on vuosien         linoksessa sijaitsevasta vaalihuoneistosta ja sen
6429: mittaan tehty helpoksi ja joustavaksi.                 sijainnista oli ollut erittäin puutteellista. Vaali-
6430:    Yhteiskunta kehittyy ja kansainvälistyy, vapaa-     huoneisto oli sijoitettu ylimpään kerrokseen ra-
6431: aika lisääntyy ja tulevaisuudessa yhä useampi          kennuksessa, jonka hissi oli ollut jo useita vuosia
6432: suomalainen oleskelee joko työn taikka vapaa-          epäkunnossa. Portaat olivat ahtaat ja kapeat, ja
6433: ajan vieton takia ulkomailla valtiollisten vaalien     tämä seikka käytännössä esti lukuisilta liikunta-
6434: aikana. Tämä on tuonut kasvavia ongelmia ääni-         vammaisilta, joita myöskin alueella oliko. aikana
6435: oikeuden käyttämisen suhteen.                          runsaasti, äänioikeuden käyttämisen. Saamieni
6436:                                                        tietojen mukaan ko. talon alakerrassa oli tyhjil-
6437:    Useilta tahoilta, mm. Ruotsista ja Etelä-Euroo-     lään tiloja, jotka olisivat hyvin soveltuneet vaali-
6438: pasta, on kantautunut tietoja, joitten mukaan          huoneeksi.
6439: tiedottaminen äänioikeuden käyttömahdollisuu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6440: desta, mm. äänestyspaikoista, on ollut siellä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6441: asuvia tai tilapäisesti oleskelevia suomalaisia koh-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6442: taan erittäin puutteellista. On myös tullut esiin      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6443: tilanteita, jotka ovat fyysisesti asettaneet esteitä
6444: äänioikeuden käyttämiselle. Tällaisena esimerkki-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
6445: nä mainittakoon vuoden 1987 eduskuntavaalien                   jotta Suomen kansalaisuuteen liittyvä oi-
6446: edellä Espanjan Torremolinoksessa järjestetty en-              keus äänestää valtiollisissa vaaleissa toteu-
6447: nakkoäänestyspaikka. Alueella oleskelee pitkäh-                tuisi myöskin ulkomailla oleskelun aikana
6448: köjä aikoja runsaasti suomalaisia eläkeläisiä ja               nykyistä paremmin?
6449: 
6450:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1987
6451: 
6452:                                              Risto Ahonen
6453: 
6454: 
6455: 
6456: 
6457: 271046Q
6458: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 289
6459: 
6460: 
6461: 
6462: 
6463:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6464: 
6465:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sa oleville Suomen kansalaisille. T orremolinok-
6466: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sessa tiedotetta jaettiin niin sanotun Aurinkoran-
6467: olette 8 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-       nikon suomalaisyhdistyksen tiloissa, se julkaistiin
6468: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        yhdistyksen suomenkielisessä Ole-lehdessä, lähe-
6469: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Risto       tettiin Finnairin toimistoon ja eri matkatoimistoi-
6470: Ahosen kirjallisesta kysymyksestä n:o 289:              hin, asetettiin suomalaisen lääkärin vastaanotto-
6471:                                                         tiloihin sekä suomalaisten käyttämän hotelli Los
6472:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         Pacosin ilmoitustaululle.
6473:         jotta Suomen kansalaisuuteen liittyvä oi-          Suomen Madridissa oleva suurlähetystö on to-
6474:         keus äänestää valtiollisissa vaaleissa toteu-   dennut tiedotusmahdollisuuksia olennaisesti vä-
6475:         tuisi myöskin ulkomailla oleskelun aikana       hentävän sen, etteivät läheskään kaikki Espanjas-
6476:         nykyistä paremmin?                              sa asuvat suomalaiset ole ilmoittaneet osoittei-
6477:                                                         taan Suomen edustustoille.
6478:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Kysymyksessä nimenomaan mainitun, Torre-
6479: ti seuraavaa:                                           molinoksessa olleen ennakkoäänestyspaikan myös
6480:    Kysymyksen keskeinen sisältö on, että tiedotta-      Madridin-suurlähetystö on todennut sopimatto-
6481: minen äänioikeuden käyttömahdollisuudesta ul-           maksi.
6482: komailla, muun muassa Ruotsissa ja Etelä-Euroo-            Ruotsissa tiedotettiin suurlähetystön toimesta
6483: passa, on ollut puutteellista ja että esiin on tullut   kuluvan vuoden kansanedustajain vaaleista siten,
6484: tilanteita, jotka ovat fyysisesti asettaneet esteitä    että kaikille tiedossa oleville suomalaisille lähe-
6485: äänioikeuden käyttämiselle. Viimeksi mainitusta         tettiin Suomen Sanoma/Finlandsnytt -julkaisun
6486: on mainittu esimerkkinä kuluvana vuonna toimi-          liitteenä tiedote, jossa ilmoitettiin ennakkoäänes-
6487: tetuissa eduskuntavaaleissa Espanjan Torremoli-         tysajat ja -paikat. Saman julkaisun seuraavassa
6488: noksessa ollut ennakkoäänestyspaikka.                   numerossa oli Tukholman-suurlähettilään vaaleja
6489:    Oikeusministeriö on pyytänyt kysymyksestä ul-        koskeva haastattelu sekä Suomen poliittisten
6490: koasiainministeriön lausunnon. Siinä ulkoasiain-        puolueiden toimittamaa vaali-informaatiota.
6491: ministeriö ilmoittaa muun muassa, että Suomen              Ruotsin radion suomenkielisissä ohjelmissa tie-
6492: ulkomaanedustustot tiedottavat asemamaissaan            dotettiin toistuvasti vaaleista. Erityisesti Suomi-
6493: asuvalle siirtokunnalle Suomen valtiollisista vaa-      seuran lehdille, mutta myös muille lehdille toi-
6494: leista siirtokunnan koosta riippuen lähettämällä        mitettiin pyynnöstä vaaliaineistoa. Suurlähetys-
6495: esimerkiksi kaikille osoitteensa ilmoittaneille suo-    tön laatimaa vaalitiedotetta toimitettiin 30 000
6496: malaisille tiedotteen, julkaisemalla ilmoituksia        kappaletta jaettavaksi Ruotsin siirtolaistoimisto-
6497: siirtokunnan toimittamissa lehdissä ja eräissä ta-      jen, Suomi-seurojen ja kuljetusyhtiöiden (Fin-
6498: pauksissa myös paikallisissa lehdissä sekä ilmoi-       nair, Silja, Viking) kautta.
6499: tuksin edustuston tiloissa.                                Kansanedustajain vaaleista annetun lain
6500:    Espanjassa tiedotettiin kuluvana vuonna toimi-       25 d §:n (370/85) mukaan jokaiselle sellaiselle
6501: tetuista eduskuntavaaleista siten, että niissä pai-     vaalipiirin vaaliluetteloon otetulle äänioikeute-
6502: koissa, joissa on suomalaisten yhteisiä kokoontu-       tulle eli niin sanotulle ulkosuomalaiselle, jonka
6503: mistiloja ja siirtokunnan keskeistä vilkasta kanssa-    luetteloon merkittyä osoitetta voidaan pitää luo-
6504: käymistä (Torremolinos, Las Palmas, Palma de            tettavana, lähetetään kaikissa valtiollisissa vaaleis-
6505: Mallorca, Santa Cruz de Tenerife ), jaettiin vaale-     sa ilmoitus äänioikeudesta. Tiedotteen lähettää
6506: ja koskevia tiedotteita näissä tiloissa sekä niissä     väestörekisterikeskus. Kuluvana vuonna toimite-
6507: pidetyissä kokouksissa. Tiedote julkaistiin myös        tuissa eduskuntavaaleissa tiedotteita lähetettiin
6508: siirtokuntien toimittamissa lehdissä.                   ulkomaille kaikkiaan 119 380 kappaletta, joista
6509:    Madridissa ja Barcelonassa, joissa ei ole siirto-    Ruotsiin 96 341 kappaletta.
6510: kunnan kesken kiinteää yhteistoimintaa, tiedote            Ensi tammikuun 31 päivänä ja helmikuun 1
6511: lähetettiin postitse kaikille toimipisteiden tiedos-    päivänä toimitettavien tasavallan presidentin vä-
6512:                                        1987 vp. -- KJC n:o 289                                          3
6513: 
6514: littömän vaalin ja valitsijamiesten vaalien edellä     alueellinen jakauma huomioon ottaen alueelle
6515: lähetetään juuri mainitun väestörekisterikeskuk-       olisi perustettava kaksi äänestyspaikkaa, joista
6516: sen tiedotteen ohessa oikeusministeriön esite,         toinen olisi Malagassa ja toinen Fuengirolassa.
6517: jossa selostetaan tasavallan presidentin uutta vaa-    Tällöin ensiksi mainitussa paikassa voisivat äänes-
6518: litapaa. Sen lisäksi on tarkoitus lähettää samassa     tää myös Torremolinoksessa ja Nerjassa olevat
6519: kirjekuoressa Ruotsissa asuville äänioikeutetuille     suomalaiset ja jälkimmäisessä paikassa Mar-
6520: Suomen Tukholman-suurlähetystön laatima tie-           bella--Estebona-alueella olevat suomalaiset. Oi-
6521: dote Ruotsissa olevista ennakkoäänestyspaikoista       keusministeriöstä asetus esitellään tämän mukai-
6522: ja -ajoista.                                           sena.
6523:    Ulkomailla ennakkoäänestyspaikkoina olevat
6524: Suomen edustustot määrätään oikeusministeriön             Oikeusministeriö katsoo, että ulkomailla ole-
6525: esittelystä annettavalla asetuksella. Tulevia presi-   vien suomalaisten äänestysmahdollisuuksista on
6526: dentinvaaleja varten se esitellään kuluvan marras-     tiedotettu ja tiedotetaan myös seuraavissa vaaleis-
6527: kuun aikana. Ulkoasiainministeriö on esittänyt,        sa riittävästi. Muihin kuin edellä selostettuihin
6528: että Aurinkorannikolla asuvan suomalaisväestön         toimiin ei ole tarkoitus ryhtyä.
6529: 
6530:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1987
6531: 
6532:                                                                      Oikeusministeri Matti Louekoski
6533: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 289
6534: 
6535: 
6536: 
6537: 
6538:                                 Till Riksdageos Herr Taimao
6539: 
6540:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordoiogeo          delades ioformatiooeo ut i deo s.k. Solkusteos
6541: aoger har Ni, Herr Talmao, med Er skrivelse av        Fiolaodsföreoiogs lokaliteter, publicerades i för-
6542: deo 8 oktober 1987 till vederböraode medlem av        eoiogeos finskspråkiga tidoiog Ole, skickades till
6543: statsrådet översäot avskrift av följaode, av riks-    Fiooairs kontor och olika resebyråer, placerades
6544: dagsmao Risto Ahoneo uoderteckoade skriftliga         ut i deo fioläodske läkareos mottagniogsutrym-
6545: spörsmål or 289:                                      meo och sattes upp på aoslagstavlao i hotell Los
6546:                                                       Pacos, som aolitas av finläodare.
6547:            Vilka åtgärder ämoar Regeriogeo vidta
6548:                                                          Den fioska ambassadeo i Madrid har koosta-
6549:         för att deo rösträtt i statliga val som är    terat att möjligheteroa att sprida information
6550:         förbuodeo med fioskt medborgarskap            väseotligt mioskas av att låogt ifråo alla fioläoda-
6551:         bättre skall kuooa utnyttjas också uoder      re som är bosatta i Spaoieo har meddelat sio
6552:         vistelse utomlaods?                           adress till de fioska beskickoiogaroa.
6553:                                                          Också ambassadeo i Madrid har konstaterat att
6554:    Som svar på spörsmålet aoför jag vördsamt          förhaodsröstoingsstället i Torremolinos, som är
6555: följaode:                                             det som spörsmålet uttryckligeo gäller, är olämp-
6556:     Spörsmålet går ut på att ioformatiooeo om         ligt.
6557: möjligheteroa att rösta utomlaods, bl.a. i Sverige       I Sverige ioformerade ambassaden om riks-
6558: och Sydeuropa har varit bristfällig och siruatiooer   dagsvalet på så sätt att till alla fioläodare som
6559: har framkommit som i praktikeo har hiodrat            ambassadeo käode till skickades tillsammaos
6560: utövaodet av rösträtteo. Såsom exempel på detta       med Suomen Saooma/Fiolaodsoytt ett medde-
6561: har oämots förhaodsröstoiogsstället i Torremoli-      laode med ioformatioo om tider och platser för
6562: uos i Spaoieo vid riksdagsmaooavalet tidigare i       förhaodsröstniogeo. I följaode oummer av sam-
6563: år.                                                   ma publikation iogick en iotervju om valet med
6564:    Justitiemioisteriet har begärt ett utlåtande i     ambassadöreo i Stockholm och valioformatioo
6565: sakeo av utrikesmioisteriet. I utlåtandet medde-      från Fiolaods politiska partier.
6566: lar utrikesmioisteriet bl.a. att de fioska beskick-      I Sveriges radios finska program sändes uppre-
6567: oiogaroa i utlaodet ioformerar de finska koloui-      pade gåoger ioformatioo om valet. Valmaterial
6568: eroa i sioa respektive statiooeriogsläoder om         skickades på begärao framför allt till Suomi-Sam-
6569: statliga val i Finland geoom att, beroeode på         fuodets tidniogar meo också till aodra tidoiogar.
6570: kolooios storlek, t.ex. skicka ett meddelaode till    Valioformatioo, som ambassadeo hade sammao-
6571: alla de fioläodare som har uppgivit sio adress,       ställt, skickades i 30 000 exemplar för distribu-
6572: publicera aooooser i kolooios egoa tidoiogar, i       tioo genom emigrantkontoren, de olika föreoiog-
6573: vissa fall också i lokalpresseo, och sätta upp        aroa ioom Suomi-Samfuodet och transportbola-
6574: kuogörelser i beskickoiogaroas lokaliteter.           geo (Finnair, Silja, Viking).
6575:     Ioformatioo om det riksdagsval som förrätta-         Eoligt 2 5 d § lageo om riksdagsmaooaval
6576: des tidigare i år gavs i Spaoieo på så sätt att på    (370/85) skall till var och en röstberättigad som
6577: de orter där fioläodaroa har gemeosamma mötes-        är upptageo i valläogdeo för en valkrets, dvs.
6578: lokaler och kolooio idkar livligt iobördes um-        varje s.k. utlandsfioläodare, vars adress i valläog-
6579: gäoge (Torremolioos, Las Palmas, Palma de Mal-        deo kao aoses trovärdig skickas en anmälao om
6580: lorca, Santa Cruz de Teoerife) delades ioforma-       rösträtt. Aomälao skickas av befolkiogsregister-
6581: tioo om valet ut i dessa lokaler och vid möteo        ceotraleo. I sambaod med årets riksdagsmaooa-
6582: som hölls där. Ioformatiooeo publicerades också       val skickades ioalles 119 380 sådaoa anmäloings-
6583: i kolooios egoa tidoiogar.                            kort till utlandet, av dem 96 341 till Sverige.
6584:     I Madrid och Barcelona, där kolooio iote har         Ioför det direkta valet av republikens presideot
6585: oågoo fast gemeosam verksamhet, skickades io-         och elektorsvalet, som förrättas den 31 januari
6586: formatiooeo per post till alla de fioska medbor-      och 1 februari oästa år skickas tillsammaos med
6587: gare vilkas adresser var käoda. I Torremoliuos        befolkoiogsregistercentraleos ovao nämnda an-
6588:                                      1987 vp. -     KK n:o 289                                       5
6589: 
6590: mälan justitieministeriets broschyr med en redo-    föreslagit att två röstningsställen skall inrättas,
6591: görelse för det nya sättet att välja republikens    det ena i Malaga och det andra i Fuengirola. Då
6592: president. Dessutom är det meningen att i sam-      kunde också de finländare som bor i Torremoli-
6593: ma kuvert skall skickas information, samman-        nos och Nerja rösta i Malaga och de som bor i
6594: ställd av finska ambassaden i Stockholm, om         området Marbella-Estebona i Fuengirola. Justi-
6595: tider och platser för förhandsröstning i Sverige.   tieministeriet föredrar förordningen i enlighet
6596:    De finska beskickningar i utlandet som skall     härmed.
6597: vara förhandsröstningsställen fastställs på före-
6598: dragning av justitieministeriet genom förord-         Justititeministeriet anser att den information
6599: ning. För det kommande presidentvalet föredras      om utlandsfinländarnas möjligheter att rösta som
6600: denna förordning i november. Med beaktande av       har getts och som kommer att ges i följande vai
6601: den regionala uppdelningen av den finländska        är tillräcklig. Andra än ovan beskrivna åtgärder
6602: befolkningen på Solkusten har utrikesministeriet    kommer inte att vidtas.
6603: 
6604:     Helsingfors den 9 november 1987
6605: 
6606:                                                                   Justitieminister Matti Louekoski
6607:                                                1987 vp.
6608: 
6609: Skriftligt spörsmål nr 290
6610: 
6611: 
6612: 
6613: 
6614:                                   Nordman m.fl.: Om köp av specialsjukvårdsservice, i synnerhet
6615:                                     kranskärlsoperationer, utanför landets gränser i större omfattning
6616: 
6617: 
6618:                                Till Riksdagens Herr Talman
6619: 
6620:     Inom specialsjukvården finns operationsköer,     år är berett att låta operera 10-20 patienter från
6621: som måste förkortaso Värst är situationen för        Vasa läno Utgångspunkten är att staten och
6622: personer i behov av hjärtoperationero Ungefär        kommunerna skall delta i kostnaderna i normal
6623: 2 500 personer väntar på kranskärls- och bypass-     ordningo Med tanke på sådant nödvändigt samar-
6624: operation, men bara hälften av dessa operationer     bete har det i den av regering och riksdag
6625: kan årligen utföras vid landets universitetscen-     godkända riksomfattande planen för hälsovården
6626: tralsjukhus. Detta trots att regering och riksdag    för åren 1987-91 intagits ett stadgande om att
6627: har vidtagit en rad positiva åtgärder de senaste     "Medicinalstyrelsen under år 1987 skall ge direk-
6628: åreno I den riksomfattande planen för hälsovår-      tiv för hur sjukhusen skall förfara vid köp av
6629: den för åren 1988-92 föreslås 50 extra tjänster      sjukvårdsservice utanför landets gränser 0" Sådana
6630: för koronaroperationer Men för att kapaciteten
6631:                        0                             direktiv har inte tillkommit, trots att året snart
6632: skall kunna byggas ut i önskad utsträckning          gått till ändao Tillkomsten av ett smidigt
6633: behövs det förutom flera tjänster, förstorade        förfarande för samarbete över landets gränser bör
6634: operationssalar och nya utrymmen. Med nuva-          påskyndas, eftersom resurserna fortfarande är
6635: rande utbyggnadstakt räcker det ännu fem år,         alldeles otillräckliga i vårt eget lando Även en
6636: innan tillräckligt många operationer kan utföras i   höjning av kvoterna för köpservice i utlandet bör
6637: eget lando Under tiden måste en del personer         ske med samma motivering     0
6638: 
6639: 
6640: 
6641: 
6642: söka hjälp i utlandet med höga egna kostnader.          Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
6643: Sådana möjligheter erbjuds i begränsad.. utsträck-   ordning 37 § 1 momo riksdagsordningen föreskri-
6644: ning i Sverige, England och Spanien. Aven från       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
6645: Sovjetunionen är hjälp att väntao För att under-     följande spörsmål:
6646: lätta situationen har en arbetsgrupp för specia-
6647: listsjukvårdssamarbete över Kvarken undersökt                  Är Regeringen medveten om att såda-
6648: möjligheterna att sända patienter från Vasa län             na direktiv för köp av sjukvårdsservice
6649: till regionsjukhuset i Umeå för hjärtoperationer.           utanför landets gränser som förutsätts i
6650: I Vasa län beräknas ungefär 250 personer vara i             den riksomfattande planen för hälsovår-
6651: behov av operation, varav ca 100 kan få hjälp vid           den 1987-91 inte givits och
6652: universitetscentralsjukhus i hemlandeto I dagarna              är Regeringen beredd att göra det
6653: har kommunalförbunden för Vasa sjukvårdsdi-                 möjligt att utföra flera koronaroperatio-
6654: strikt, Mellersta Österbottens centralsjukhus och           ner i utlandet än för närvarande, tills
6655: Sydösterbottens centralsjukhus slutit avtal med             operationskapaciteten i eget land motsva-
6656: Regionsjukhuset i Umeå som från och med nästa               rar behovet?
6657: 
6658:     Helsingfors den 8 oktober 1987
6659: 
6660:           Håkan Nordman                 Ole Wasz-Höckert             Per-Henrik Nyman
6661:                    Kari Rajamäki                              Mats Nyby
6662: 
6663: 
6664: 
6665: 
6666: 271060F
6667: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 290
6668: 
6669: Kirjallinen kysymys n:o 290                                                                   Suomennos
6670: 
6671:                                    Nordman ym.: Ulkomailta astettavien erikoissairaanhoidon palve-
6672:                                      lusten, erityisesti sepelvaltimoleikkausten lisäämisestä
6673: 
6674: 
6675:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6676: 
6677:    Erikoissairaanhoidossa on leikkausjonoja, joita     sen, jonka mukaan Uumajan aluesairaala on ensi
6678: on lyhennettävä. Tilanne on pahin sydänleik-           vuodesta lähtien valmis suorittamaan 10-20
6679: kausten tarpeessa olevien potilaiden kannalta.         Vaasan läänistä olevan potilaan leikkauksen. Läh-
6680: Noin 2 500 henkilöä odottaa sepelvaltimoleik-          tökohtana on valtion ja kuntien osallistuminen
6681: kauksia ja ohitusleikkauksia. Vain puolet näistä       kustannuksiin normaalisti. Tällaisen välttämättö-
6682: leikkauksista pystytään suorittamaan vuosittain        män yhteistyön varalta on hallituksen ja edus-
6683: maamme yliopistollisissa keskussairaaloissa. Näin      kunnan hyväksymässä terveydenhuollon valta-
6684: siitäkin huolimatta, että hallitus ja eduskunta        kunnallisessa suunnitelmassa vuosiksi 1987-
6685: ovat ryhtyneet moniin myönteisiin toimenpitei-         1991 määräys siitä, että "Lääkintöhallituksen on
6686: siin viime vuosina. Terveydenhuollon valtakun-         annettava vuoden 1987 aikana ohjeet maan rajo-
6687: nallisessa suunnitelmassa vuosiksi 1988-1992           jen ulkopuolelta ostettavista erikoissairaanhoidon
6688: ehdotetaan 50 lisävirkaa sepelvaltimoleikkauksia       palveluista''. Tällaisia ohjeita ei ole annettu,
6689: varten. Jotta kapasiteettia voitaisiin lisätä toivo-   vaikka vuosi on pian lopuillaan. Joustavan me-
6690: tussa laajuudessa, tarvitaan virkojen lisäksi suu-     nettelyn syntymistä maan rajojen yli tapahtuvassa
6691: rempia leikkaussaleja ja uusia tiloja. Nykyisellä      yhteistyössä tulisi kiirehtiä, koska resurssit ovat
6692: laajenemisvauhdilla kestää vielä viisi vuotta, en-     edelleenkin riittämättömiä omassa maassamme.
6693: nen kuin riittävän monia leikkauksia voidaan           Myös ulkomailta astettavien palveluiden kiintiöi-
6694: suorittaa omassa maassamme. Tänä aikana osa            d~n korottamisen tulisi tapahtua samoin perus-
6695: henkilöistä joutuu hakemaan apua ulkomailta,           tem.
6696: mistä heille aiheutuu suuria kustannuksia. Täl-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6697: laista apua on rajoitetusti tarjolla Ruotsissa, Eng-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6698: lannissa ja Espanjassa. Myös Neuvostoliitolta on       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6699: apua odotettavissa. Tilanteen helpottamiseksi on       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6700: Merenkurkun molemminpuolista erikoissairaan-
6701: hoidon yhteistyötä selvittänyt työryhmä tutkinut                 Onko Hallitus tietoinen, ettei tervey-
6702: mahdollisuuksia potilaiden lähettämiseksi Vaasan              denhuollon valtakunnallisessa suunnitel-
6703: läänistä Uumajan aluesairaalaan sydänleikkauk-                massa vuosiksi 1987-1991 edellytettyjä
6704: siin. Vaasan läänissä arvioidaan leikkauksen tar-             ohjeita maan rajojen ulkopuolelta ostet-
6705: peessa olevan noin 250 henkilöä, joista noin 100              tavista erikoissairaanhoidon palveluista
6706: voi saada apua yliopistollisissa keskussairaaloissa           ole annettu, ja
6707: kotimaassa. Viime päivinä ovat Vaasan sairaan-                   onko Hallitus valmis tekemään mah-
6708: hoitopiirin, Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja              dolliseksi nykyistä useampien sepelvalti-
6709: Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan kuntainliitot                moleikkausten suorittamisen ulkomailla,
6710: tehneet Uumajan aluesairaalan kanssa sopimuk-                 kunnes oman maan leikkauskapasiteetti
6711:                                                               vastaa tarvetta?
6712: 
6713:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1987
6714: 
6715:          Håkan Nordman                    Ole Wasz-Höckert             Per-Henrik Nyman
6716:                   Kari Rajamäki                                 Mats Nyby
6717:                                         1987 vp. -- EJC n:o 290                                            3
6718: 
6719: 
6720: 
6721: 
6722:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6723: 
6724:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          terveydenhuollon hallintoa ja rahoitusta koske-
6725: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vien lakien muuttamisesta.
6726: olette 8 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-          Ostopalveluja koskevaa ohjekirjettä on valmis-
6727: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        teltu kuluvan vuoden alusta, ja asiasta on kuultu
6728: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Nor-        lukuisia asiantuntijoita.
6729: dmanin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-             Molemmat ohjekirjeluonnokset on 15.10.1987
6730: myksestä n:o 290:                                       lähetetty lääninhallituksille, sairaanhoito/ keskus-
6731:            Onko Hallitus tietoinen, ettei tervey-       sairaalapiireille ja kunnallisille keskusjärjestöille
6732:         denhuollon valtakunnallisessa suunnitel-        lausunnoille. Määräaika on 20.11.1987, minkä
6733:         massa vuosiksi 1987--1991 edellytettyjä         jälkeen ohjekirjeet ovat viimeisteltävissä lopulli-
6734:         ohjeita maan rajojen ulkopuolelta ostet-        seen muotoonsa.
6735:         tavista erikoissairaanhoidon palveluista           Maan rajojen ulkopuolelta hankittavien osto-
6736:         ole annettu, ja                                 palvelujen osalta voidaan todeta, että jo nykyis-
6737:            onko Hallitus valmis tekemään mah-           ten määräysten mukaan sairaalakuntainliitot voi-
6738:         dolliseksi nykyistä useampien sepelvalti-       vat ostaa erikoissairaanhoidon palveluja potilas-
6739:         moleikkausten suorittamisen ulkomailla,         kohtaisin hoitopäätöksin edellyttäen, että aiheu-
6740:         kunnes oman maan leikkauskapasiteetti           tuneet kustannukset sisältyvät lääninhallituksen
6741:         vastaa tarvetta?                                vahvistamaan erikoissairaanhoidon alueelliseen
6742:                                                         suunnitelmaan ja kuntainliiton omaan talousar-
6743:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnoittavasti        vioon. Ohjekirjeluonnoksessa esitetään hankitta-
6744: seuraavaa:                                              vaksi lausunto vastuualueen yliopistolliselta kes-
6745:    Lääkintöhallituksessa on valmisteltu kahta oh-       kussairaalalta, jotta lääketieteelliset arviointipe-
6746: jekirjettä, joiden sisällöt liittyvät läheisesti toi-   rusteet noudattaisivat samoja periaatteita ja tasa-
6747: siinsa. Ensimmäinen ohjekirje koskee erityistason       arvoinen hoidon kiireellisyysjärjestyksen arviointi
6748: sairaanhoitoa ja harvempaan kuin viiteen keskuk-        potilaiden välillä toteutuisi.
6749: seen keskitettävän erityistason sairaanhoidon vas-         Ohjekirjeen antaminen ei sinänsä lukumääräi-
6750: tuualueita. Toinen koskee maan rajojen ulkopuo-         sesti lisää leikkauskapasiteettia nykyisestään, kos-
6751: lelta ja kotimaasta ostettavia erikoissairaanhoidon     ka ohjekirjeellä ei ohjata lisärahaa ostopalvelui-
6752: palveluja. Velvoitteet näiden ohjekirjeiden anta-       hin kuntainliittojen käyttöön, vaan ohjekirje yh-
6753: miseen on myös kirjattu terveydenhuollon järjes-        tenäistää maassa noudatettavaa käytäntöä.
6754: tämistä vuosina 1988--1992 koskevaan valtakun-             Mikäli leikkauskapasiteettia halutaan lisätä,
6755: nalliseen suunnitelmaan.                                edellyttää tämä tuntuvaa lisävoimavarojen ohjaa-
6756:    Erityistason sairaanhoitoa koskevaa ohjekirjettä     mista ostopalvelutoimintaan. Hallituksen tarkoi-
6757: on valmisteltu jo usean vuoden ajan ja sen sisältö      tuksena on lisätä sepelvaltimoleikkausten toteut-
6758: liittyy olennaisesti eduskunnassa käsiteltävänä         tamista sekä sairaaloiden omina palveluina että
6759: olevaan hallituksen esitykseen eräiden sosiaali- ja     ostopalveluina.
6760: 
6761:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1987
6762: 
6763:                                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
6764: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 290
6765: 
6766: 
6767: 
6768: 
6769:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
6770: 
6771:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               lnstruktionsbrevet om köpta qanster har
6772: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          förberetts sedan ingången av innevarande år och
6773: den 8 oktober 1987 tili vederbörande medlem av          talrika experter har hörts i frågan.
6774: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          Båda utkasten tili instruktionsbrev har
6775: dagsman Nordman m.fl. undertecknade spörs-              15.10.1987 sänts tili länsstyrelserna, sjukvårds/
6776: mål nr 290:                                             centralsjukhusdistrikten och tili de korumunala
6777:                                                         centralorganisationerna för utlåtande. Fataljeti-
6778:            Är Regeringen medveten om att såda-          den är 20.11.1987. Därefter kan instruktionsbre-
6779:         na direktiv för köp av sjukvårdsservice         ven finslipas så att de får sin slutliga utformning.
6780:         utanför landets gränser som förutsätts i            1 fråga om de köpta tjänster som anskaffas
6781:         den riksomfattande pianeo för hälsovår-         utanför landets gränser kan man konstatera, att
6782:         den 1987-91 inte givits och                     sjukhuskommunalförbunden redan inom ramen
6783:            är Regeringen beredd att göra det            för de nuvarande bestämmelserna kan köpa spe-
6784:         möjligt att utföra flera koronaroperatio-       cialsjukvårdstjänster enligt vårdbeslut angående
6785:         ner i utlandet än för närvarande, tills         enskilda patienter, förutsatt att de därav
6786:         operationskapaciteten i eget land motsva-       föranledda kostnaderna ingår i den av länsstyrel-
6787:         rar behovet?                                    sen faststälida regionalplanen för specialsjukvård
6788:                                                         och i kommunalförbundets egen budjet. 1 utkas-
6789:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tet tili instruktionsbrev föreslås att utlåtande från
6790: anföra följande:                                        universitetscentralsjukhuset inom ansvarsområdet
6791:    Vid medicinalstyrelsen har utarbetats två in-        begärs, så att de medicinska bedömningsgrun-
6792: struktionsbrev, vilkas innehåli hör nära ihop med       derna följer samma principer och en likvärdig
6793: varandra. Det första instruktionsbrevet gälier spe-     bedömning av preferensschemat för vården av
6794: cialsjukvård och ansvarsområdena för sådan spe-         patienterna förverkligas.
6795: cialsjukvård som koncentreras tili ett mindre              Utfärdandet av ett instruktionsbrev ökar inte i
6796: antal centralsjukhus än fem. Det andra gälier           sig kvantitativt operationskapaciteten jämfört
6797: specialsjukvårdstjänster, som köps utanför lan-         med den nuvarande situationen, eftersom man
6798: dets gränser och i hemlandet. Förpliktelserna att       inte med instruktionsbrev kan styra extra pengar
6799: utfärda dessa instruktionsbrev har även införts i       tili köp av tjänster, som skali användas av kom-
6800: den riksomfattande pianeo för hälsovården under         munalförbunden, utan instruktionsbrevet fören-
6801: åren 1988-92.                                           hetligar den praxis som följs i hela landet.
6802:    lnstruktionsbrevet om specialsjukvård har                Om man önskar öka operationskapaciteten,
6803: förberetts redan i flera års tid och innehåliet i det   förutsätter detta en betydande styrning av extra
6804: ansluter sig väsentligt tili en proposition med         resurser tili inköp av tjänster. Regeringens avsikt
6805: förslag tili ändring av vissa lagar gäliande förvalt-   är att öka utförandet av koronaroperationer såväl
6806: ningen och finansieringen av social och hälsovår-       i form av egoa tjänster vid sjukhusen som i form
6807: den, viiken är under behandling i riksdagen.            av köpta tjänster.
6808: 
6809:      Helsingfors den 10 november 1987
6810: 
6811:                                                          Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
6812:                                                1987 vp.
6813: 
6814: Kirjallinen kysymys n:o 291
6815: 
6816: 
6817: 
6818: 
6819:                                   Apukka: Vanhusten asuntojen korjausavustusten lisäämisestä
6820: 
6821: 
6822:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6823: 
6824:    Vuodesta 1987 alkaen ns. energiataloudellisiin    korjausavustus. Kun korjausavustusmääräraha on
6825: korjaustöihin myönnettävät varat korvattiin val-     niin pieni, joudutaan miltei kaikki varat myöntä-
6826: tion tulo- ja menoarviossa "Avustuksilla korjaus-    mään peruskorjauslainan saajille ja vanhusväestö
6827: toimintaan''. Samanaikaisesti määräraha putosi       jää lähes kokonaan korjausavustuksen ulkopuo-
6828: lähes puoleen entisestään eli 54 milj. markasta 30   lelle.
6829: milj. markkaan. Esimerkiksi Sodankylän kunnan           Kunnissa on korjausavustushakemusten kanssa
6830: osuus v. 1984 silloisesta 55 milj. markasta oli      tehty lähes turhaa työtä. Esim. Sodankylässä n.
6831: 298 000 markkaa, v. 1985 (57 milj. mk) 384 000       100 hakijaa 120:stä jää ilman avustusta. Vähäva-
6832: markkaa ja v. 1986 (54 milj. mk) 345 000             raiset puutteellisissa asunnoissa asuvat hakijat
6833: markkaa. Tämän lisäksi Sodankylä sai vuosina         tuntevat itsensä petetyiksi. Hakemusten määrä
6834: 1984 ja 1985 kumpanakin 250 000 markkaa              kuluvana vuonna oli samaa luokkaa kuin edellisi-
6835: työvoimaministeriön tukena eläkeläisten asunto-      näkin vuosina, mutta saajien osuus tulee putoa-
6836: jen korjaustoimintaan.                               maan roimasti.
6837:    Kuluvan vuoden keväällä asuntohallitus kar-          Helpotusta ei näytä olevan tulossa vuoden
6838: toitti kuntien tarvetta uudelle korjausavustuksel-   1988 aikanakaan, sillä tulo- ja menoarvioesityk-
6839: le, johon vastauksena esim. Sodankylän kunta         sessä on vuodelle 1988 esitetty korjausavustuksiin
6840: selvitti tarpeen, joka oli 1 032 400 markkaa.        ainoastaan 30 miljoonaa markkaa.
6841: Hakemuksia oli kaikkiaan n. 120 kpl, mtsta
6842: määrästä perusparannuslainahakemuksia 51.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6843:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6844:    Kun sitten Sodankylän kunnan kiintiö 125 000      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6845: markkaa ilmoitettiin, oli se melkoinen pettymys.     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6846: Ei pelkästään kokonaismäärärahan osalta, vaan
6847: myös siksi, että Lapin kuntien suhteellista osuut-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6848: ta oli myös muutettu. Esim. Sodankylän olisi                ryhtyä puutteellisissa asunnoissa asuvan
6849: tullut saada entisin suhtein n. 200 000 markkaa.            pienituloisen vanhusväestön asuntojen
6850:    Perusparannuslainan myöntämisohjeiden mu-                korjaustoiminnan edistämiseksi ja kor-
6851: kaan on voitu omiksi varoiksi merkitä haettu                jausavustusmäärärahan korottamiseksi?
6852: 
6853:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1987
6854: 
6855:                                             Asko Apukka
6856: 
6857: 
6858: 
6859: 
6860: 271087K
6861: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 291
6862: 
6863: 
6864: 
6865: 
6866:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6867: 
6868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kun avustusten myöntämisperusteissa korostettiin
6869: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ensinnäkin avustusten jakamista sosiaalisin perus-
6870: olette 8 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-   te~n ja erityisesti vanhusväestön asuntojen korjaa-
6871: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-    miseen.
6872: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Asko       Tärkeimpiä muutosperusteita oli, että korjaus-
6873: Apukan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-    avustusmäärärahalla voidaan suhteellisen vähäisin
6874: tä n:o 291:                                         kustannuksin korjata vanhusten asuntoja sellai-
6875:                                                     seen kuntoon, että vanhukset voivat pidempään
6876:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      asua omassa asunnossaan esim. kotipalveluja
6877:        ryhtyä puutteellisissa asunnoissa asuvan     käyttäen. Näitä korjaustoimenpiteitä ovat esimer-
6878:        pienituloisen vanhusväestön asuntojen        kiksi vesijohdon ja viemärin laittaminen, pesuti-
6879:        korjaustoiminnan edistämiseksi ja kor-       lojen laittaminen, kynnysten madaltaminen,
6880:        jausavustusmäärärahan korottamiseksi?        lämpöeristys ynnä muu vastaava korjaustoimen-
6881:                                                     pide. Nämä toimenpiteet vähentäisivät tarvetta
6882:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    rakentaa uusia asuntoja ja kalliita laitospaikkoja.
6883: ti seuraavaa:                                       Toisaalta korjausavustusmäärärahan hallinnointi
6884:    Tulo- ja menoarvion momentin 35.45.56 mää-       ja saaminen kuntalaisten käyttöön on yksinkertai-
6885: räraha oli vuosina 1978-1986 tarkoitettu asun-      sempaa kuin esimerkiksi varsinaisessa perusparan-
6886: tojen energiataloudellisten korjaustoimenpitei-     tamlsessa.
6887: den avustamiseen. Kunnittaisten määräraha-              Kuntatasolla vanhusten asuntojen korjaamista
6888: osuuksien laskennan pohjatietaina käytettiin        edesauttaa myös sosiaalitoimen valtionosuusjär-
6889: tuolloin kunnittaisia hakemustietoja. Energiakor-   jestelmän mukainen avustusmahdollisuus. Sen
6890: jausavustuksia jaettaessa määrärahaa osoitettiin    sijaan työvoimahallinnon mahdollisuudet avustaa
6891: korostetusti valtioneuvoston vuosittain tekemän     kuntia myös korjaushenkilöiden palkkaamiseen
6892: päätöksen mukaisesti määrätyille erityisalueille,   eivät ole enää entisessä laajuudessaan käytettävis-
6893: joihin muun muassa Lapin lääni kuului. Yhtenä       sä.
6894: tärkeänä jakoperusteena olivat noissa päätöksissä       Kun asuntohallitus suoritti kesällä 1987 ennak-
6895: tulo- ja menoarvion momenttiperustelut, joissa      kotiedustelun kuntien tarpeesta korjausavus-
6896: painotettiin korjaustoimenpiteiden työllistävää     tusten käyttämiseen, kuntien ilmoittama tarve oli
6897: merkitystä. Näistä syistä johtuen monet kunnat      todella merkittävän suuri. Tulokset osoittavat
6898: saivat tyydytetyksi huomattavan suuren osan         sen, että aktiivisuutta on selvästi olemassa, ja
6899: määrärahatarpeestaan.                               siksi avustusjärjestelmää on jatkettava ja ehkä
6900:    Haettujen energiakorjausavustusten ja käytet-    vielä kehitettävä perusparannuslainoituksen rin-
6901: tävissä olleiden määrärahojen suhde koko maassa     nalla.
6902: oli kattavuudeltaan vuosina 1980-1986 keski-            Ympäristöministeriö tulee seuraavien vuosien
6903: määrin 73-48 prosenttia.                            tulo- ja menoarvioesitysten mitoituksessa huomi-
6904:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion asian-        oimaa.n avustustarpeet mahdollisimman riittävän
6905: omaisen momentin käyttötarkoitusta muutettiin,      suurUisena.
6906: 
6907:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1987
6908: 
6909:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
6910:                                        1987 vp. -     KK n:o 291                                        3
6911: 
6912: 
6913: 
6914: 
6915:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
6916: 
6917:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Användningsändamålet i momentet ändrades i
6918: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        statsförslaget för innevarande år. Nu betonas
6919: den 8 oktober 1987 tili vederbörande medlem av        först och främst att understöden skali fördelas på
6920: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     sociala grunder och specielit beviljas åldringar för
6921: dagsman Asko Apukka undertecknade spörsmål            reparation av deras bostäder.
6922: nr 291:                                                   En av de viktigaste orsakerna tili ändringen var
6923:                                                       att man med anslagen för reparationsunderstöd
6924:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tili relativt små kostnader kan reparera åldringars
6925:        för att främja renoveringen av bristfälliga    bostäder och på så sätt få bostäderna i sådant
6926:        bostäder som bebos av åldringar med små        skick att åldringarna längre kan bo i sina egoa
6927:        inkomster och för att höja anslagen för        bostäder t.ex. genom att samtidigt utnyttja hem-
6928:        reparationsunderstöd?                          servicen. Sådana reparationsåtgärder går t.ex. ut
6929:                                                       på att dra vatten- och avloppsledningar, bygga
6930:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tvättutrymmen, sänka trösklar och förbättra vär-
6931: anföra följande:                                      meisoleringen. Dessa åtgärder minskar behovet
6932:    Åren 1978-1986 var anslaget under moment           att bygga nya bostäder och dyra anstaltsplatser.
6933: 35.45.56 i statsförslaget avsett för understödjan-    Det är dessutom enklare att styra anslagen för
6934: de av bostadsreparationer i energihushåll-            reparationsunderstöd så, att de kan utnyttjas av
6935: ningssyfte. Vid beräknandet av de enskilda kom-       kommunens invånare, än vad faliet är t.ex. när
6936: munernas andel av anslaget utgick man från            ~et gälier egentliga genomgripande förbätt-
6937: uppgifterna i kommunernas ansökningar. Då             nngar.
6938: understöden för reparationer i energihushåll-             Statsandelssystemet för socialväsendet utgör på
6939: ningssyfte fördelades anvisades särskilt vissa spe-   kommunnivå en annan möjlighet att få bidrag
6940: cialområden anslag i enlighet med det beslut          tili renovering av åldringars bostäder. Däremot
6941: som statsrådet årligen fattade. Tili dessa områden    har inte arbetskraftsförvaltningen lika stora möj-
6942: hörde bl.a. Lapplands Iän. En viktig grund för        ligheter som tidigare att ge korumuneroa under-
6943: den fördelning som faststälides i besluten utgjor-    stöd också för avlönande av reparationsarbets-
6944: de momentmotiveringen i statsförslaget. I den         kraft.
6945: framhävdes reparationsåtgärdernas betydelse ur            Då bostadsstyrelsen sommaren 1987 gjorde en
6946: sysselsättningssynpunkt. Av dessa orsaker fick        förhandsförfrågan om kommunernas behov av
6947: många kommuner en betydande del av sitt               reparationsunderstöd framgick det att behovet
6948: anslagsbehov tilifredsstälit.                         verkligen var stort. Resultaten pekar på en tydlig
6949:    Förhållandet melian det sammanlagda belop-         aktivitet, och därför måste understödssystemet
6950: pet av de understöd för reparationer i energihus-     bestå och kanske utvecklas ytterligare vid sidan av
6951: hållningssyfte om vilka ansöktes och de anslag        grundförbättringslånesystemet.
6952: som stod tili förfogande var åren 1980-1986 för           Då statsverkspropositionerna för kommande år
6953: hela landets del sådant, att anslagen täckte i        görs upp kommer miljöministeriet att beakta
6954: genomsnitt 73-48 % av det belopp om vilket            behovet av understöd i så stor utsträckning som
6955: ansökts.                                              möjligt.
6956: 
6957:      Helsingfors den 13 november 1987
6958: 
6959:                                                                           Miljöminister Kaj Bärlund
6960: 1
6961: 1
6962: 1
6963: 1
6964:     1
6965:     1
6966:     1
6967:     1
6968:         1
6969:         1
6970:         1
6971:             1
6972:             1
6973:             1
6974:                 1
6975:                 1
6976:                 1
6977:                 1
6978:                                                1987 vp.
6979: 
6980: Kirjallinen kysymys n:o 292
6981: 
6982: 
6983: 
6984: 
6985:                                    Pulliainen: Konserniavustuslain epäkohtien korjaamisesta
6986: 
6987: 
6988:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6989: 
6990:   Lakia konserniavustuksesta verotuksessa (82 51      välillisessä verotuksessa, lähinnä liikevaihtovero-
6991: 86) sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta           tuksessa.
6992: 1987 toimitettavassa verotuksessa. Lain keskeinen        Vaikutukset ulottuvat myös yritysmaailman si-
6993: säännös sisältää sen, että emoyhtiön tytäryhtiöl-     sälle. Kuvatuilla konserniavustussiirroilla voidaan
6994: leen antama konserniavustus saadaan elinkeino-        operoida tukemalla heikkoja, uusia tytäryhtiöitä,
6995: verotuksessa vähentää veronalaisesta tulosta.         jotka pystyvät pitämään näin tuotteiden ja palve-
6996:                                                       lusten hinnat alhaisempina kuin mitä ne ovat
6997:   Käytännössä laki tarkoittaa mm. sitä, että jos      kilpailijoilla. Jälkimmäisten aseman käytyä koh-
6998: emoyhtiö on tuottamassa voittoa, se voi välttyä       tuuttoman vaikeaksi, taloutemme keskittyminen
6999: maksamasta siitä tuloveroa valtiolle siirtämällä      jatkuu kiihtyvällä vauhdilla.
7000: voittoa vastaavan summan konserniavustuksena             Edellä olevan perusteella ei voi päätyä mihin-
7001: tappiolliselle tytäryhtiölleen.                       kään muuhun järkevään johtopäätökseen kuin,
7002:    Jos taas tytäryhtiö alkaa tuottaa puolestaan       että laki on joko kuruottava tai sen sisältöä on
7003: voittoa, siitä ei tarvitse maksaa valtiolle tulove-   olennaisesti muutettava ensi tilassa.
7004: roa, kun odotettavissa oleva voitto voidaan elimi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7005: noida maksamalla konserniavustusta emoyhtei-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7006: sölle tai saman emoyhteisön toiselle tytäryhteisöl-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7007: le.                                                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7008:   Tällä lailla on näin monenlaisia vaikutuksia.                  Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti val-
7009: Kun yritysverotusta näin huojennetaan, niin sitä               mistelemaan sellaisia muutoksia konser-
7010: joudutaan kiristämään jollain muulla lohkolla,                 niavustuslakiin, jolla sen vakavat epäkoh-
7011: kuten esimerkiksi palkkatulojen verotuksessa tai               dat korjataan?
7012: 
7013:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1987
7014: 
7015:                                             Erkki Pulliainen
7016: 
7017: 
7018: 
7019: 
7020:  271047R
7021: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 292
7022: 
7023: 
7024: 
7025: 
7026:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7027: 
7028:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           van konsernin    veror~situs   saattaisi muodostua
7029: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            a~kara~m~~si kuin m~tä verorasitus olisi, jos
7030: olette 9 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-        yntys tormrsr yhtenä yhtrönä. Esitys laiksi konser-
7031: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-         niavustuksesta verotuksessa annettiinkin lähinnä
7032: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Erkki        verotuksen neutraliteettiperiaatteen saavuttami-
7033: Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        seksi.
7034: sestä n:o 292:                                              Lakia sovelletaan vain valtionverotuksessa, mi-
7035:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti val-        tä on pidetty epäkohtana. Lakia koskevan halli-
7036:         mistelemaan sellaisia muutoksia konser-          tuksen esityksen perusteluissa olikin todettu, että
7037:         niavustuslakiin, jolla sen vakavat epäkoh-       hallitus selvityttää, onko ja minkälaisin edellytyk-
7038:         dat korjataan?                                   sin mahdollista ulottaa konserniavustussäännök-
7039:                                                          set koskemaan vastaisuudessa myös kunnallisve-
7040:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         rotusta.
7041: ti seuraavaa:                                                Hallituksessa valmisteltavana olevan kokonais-
7042:                                                          verouudistuksen yhteydessä on selvitetty myös
7043:    Konserniavustuksesta verotuksessa annetun
7044:                                                          yritysverotuksen tulopohjan laajuus. Tätä selvit-
7045: lain (825/86) säätämistä oli ehdotettu elinkeino-
7046:                                                          tävän toimikunnan tehtävänä oli toimeksiannon
7047: verotoimikunnan (Komiteanmietintö 1978:44 ),
7048:                                                          mukaan selvittää myös yritysjärjestelyjä ja eri
7049: yritysverotustoimikunnan         (Komiteanmietintö
7050:                                                          yritysmuotojen verokohtelua koskevien säännös-
7051: 1980:42) ja yritysverotuksen kehittämislinjakomi-
7052:                                                          ten kehittämistarve.
7053: tean (Komiteanmietintö 1984:54) mietinnöissä.
7054: Laki perustuukin näiden toimikuntien ja komi-                Yritysverotuksen uudistamistaimikunta käsit-
7055: teoiden mietintöihin.                                    teli mietinnössään (Komiteanmietintö 1987: 39)
7056:    Kun verolainsäädäntöön ei ennen konserni-             myös konserniavustusta ja sen väitettyjä epäkoh-
7057: avustuksesta verotuksessa annetun lain säätämistä        tia. Kun toimikunta on ehdottanut yhteisöjen
7058: sisältynyt säännöksiä konserniavustuksen vähen-          kunnallisverotuksen poistamista, johtaisi tämä
7059: nyskelpoisuudesta antajalleen tai sen veronalai-         konserniavustussäännösten sovellettavuuteen ko-
7060: suudesta saajalleen, ei toimenpiteen veroseuraa-         ko tuloverotuksessa. Tällöin verotuksen neutraali-
7061: muksista ollut etukäteen varmaa tietoa. Tämän            suus suhteessa erilaisiin yritystoiminnan organi-
7062: vuoksi konserniavustus annettiinkin usein peitel-        soituruismuotoihin toimikunnan käsityksen mu-
7063: lysti, esimerkiksi sisäisen hinnoittelun kautta.         kaan lisääntyisi. Toimikunta ei pitänyt myöskään
7064: Peitellyn konserniavustuksen selvittäminen ja oi-        tarkoituksenmukaisena alentaa laissa konserni-
7065: kaiseminen esimerkiksi verotarkastusten perus-           suhteelle asetettua 90 % :n omistusosuusvaati-
7066: teella oli hallinnollisesti hankalaa sekä verovelvol-    musta, joka toimikunnan käsityksen mukaan se-
7067: lisille että veroviranomaiselle.                         littyy osakeyhtiön vähemmistön suojaan liittyvillä
7068:    Verotuksen neutraalisuusnäkökohdat edellyttä-         syillä.
7069: vät, että verotus ei saisi vaikuttaa estävästi yrityk-       Kun konserniavustusta koskevat säännökset ja
7070: sen tai yritysryhmän organisaatiomuotoon. Jollei         sen mahdolliset epäkohdat ovat olleet selvityksen
7071: tuloksentasaus olisi sallittu konsernin piirissä,        kohteena eikä epäkohtia ole selvityksen mukaan
7072: saattaisi seurauksena olla neutraliteettihäiriöitä.      havaittavissa, hallituksen tarkoituksena ei ole
7073: Voitoilisista ja tappiollisista yhtiöistä muodostu-      valmistella lain muuttamista.
7074: 
7075:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1987
7076: 
7077:                                                                                 Ministeri Ulla Puolanne
7078:                                       1987 vp. -      KK n:o 292                                      3
7079: 
7080: 
7081: 
7082: 
7083:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7084: 
7085:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förlutsbringande bolag, kunde bli tyngre än
7086: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        skattebelastningen vore om företaget verkade
7087: den 9 oktober 1987 tili vederbörande medlem av        som ett bolag. Propositionen med förslag tili lag
7088: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     om koncernbidrag vid beskattningen gavs också
7089: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-         närmast för att neutralitetsprincipen inom be-
7090: mål nr 292:                                           skattningen skulle uppnås.
7091:                                                           Lagen tiliämpas endast vid statsbeskattningen,
7092:           Ämnar Regeringen brådskande bereda          vilket har ansetts vara ett missförhållande. I
7093:        sådana ändringar i lagen om koncernbi-         motiveringen tili regeringens proposition beträf-
7094:        drag att de allvarliga missförhållandena i     fande lagen konstaterades det också att rege-
7095:        lagen därigenom avlägsnas?                     ringen låter utreda om och under hurudana
7096:                                                       förutsättningar det är möjligt att i framtiden
7097:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      utsträcka stadgandena om koncernbidrag också
7098: anföra följande:                                      tili kommunalbeskattningen.
7099:    I de betänkanden som har avgetts av kommis-            I samband med den totala skattereformen som
7100: sionen för utbyggnad av beskattningen av nä-          bereds i regeringen har också omfattningen av
7101: ringsverksamhet (kommittebetänkande 1978:44),         inkomstgrunden för företagsbeskattningen ut-
7102: företagsbeskattningskommissionen (kommittebe-         retts. Uppgiften för den kommission som utred-
7103: tänkande 1980:42) och kommitten för utveck-           de frågan var enligt uppdraget behovet att ut-
7104: lingslinjer för företagsbeskattningen (kommitte-      veckla stadgandena beträffande företagsarrang-
7105: betänkande 1984: 54) föreslogs stiftandet av lagen    emang och olika företagsformers skattebehand-
7106: om koncernbidrag vid beskattningen (825 186).         ling.
7107: Lagen grundar sig också på dessa kommissioners            Kommissionen för reform av företagsbeskatt-
7108: och kommitteers betänkanden.                          ningen behandlade i sitt betänkande (kommitte-
7109:    Då skattelagstiftningen inte före stiftandet av    betänkande 1987:39) också koncernbidraget och
7110: lagen om koncernbidrag vid beskattningen inne-        de missförhållanden som påstås ingå i det. Då
7111: höll några stadganden om avdragsrätten för kon-       kommissionen har föreslagit att kommunalskat-
7112: cernbidrag för givaren eller beträffande skatte-      ten för samfund avlägsnas skulle detta leda tili
7113: pliktigheten för mottagaren fanns det inte på         att koncernbidragsstadgandena tillämpas beträf-
7114: förhand säkra uppgifter om vilka skattepåföljder      fande hela inkomstbeskattningen. Härvid skulle
7115: denna åtgärd hade. På grund härav gavs också          neutraliteten i beskattningen i förhållande tili
7116: koncernbidraget ofta på ett dolt sätt, t.ex. via      olika organiseringsformer för företag enligt kom-
7117: den interna prissättningen. Utredningen och kor-      missionens uppfattning öka. Kommissionen an-
7118: rigeringen av dolda koncernbidrag t.ex. på basis      såg det inte helier ändamålsenligt att genom lag
7119: av skatteinspektioner var administrativt sett be-     sänka kravet om 90 % :s egendomsandel för kon-
7120: svärligt både för de skattskyldiga och för skatte-    cernförhålianden, vilket enligt kommissionens
7121: myndigheterna.                                        uppfattning förklaras med skäl som anknyter tili
7122:    Neutralitetssynpunkterna vid beskattningen         skyddet för minoriteten i aktiebolag.
7123: förutsätter att beskattningen inte får inverka            Då stadgandena om koncernbidrag och frågan
7124: hindrande på ett företags eller en företagsgrupps     om eventuelia missförhålianden beträffande bi-
7125: organisationsform. Ominteen resultatutjämning         draget har utgjort objekt för en utredning och
7126: inom koncernen vore tillåten kunde följden vara       det enligt utredningen inte kan observeras miss-
7127:  störningar i neutraliteten. Skattebelastningen för   förhålianden har regeringen inte för avsikt att
7128:  en koncern, som utgörs av vinstbringande och         bereda någon ändring av lagen.
7129: 
7130:      Helsingfors den 5 november 1987
7131:                                                                             Minister Ulla Puolanne
7132:                                                1987 vp.
7133: 
7134: Kirjallinen kysymys n:o 293
7135: 
7136: 
7137: 
7138: 
7139:                                    Anttila: Pienyrittäjien konkurssisaatavien turvaamisesta
7140: 
7141: 
7142:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7143: 
7144:    Koneurakoitsijain liiton ja Suomen Kuorma-         konkurssisaatavia. Työvoimaministeriö oli esittä-
7145: autoliiton pitkäaikaisen työn tuloksena yhteis-       nyt 5 miljoonan markan määrärahan varaamista
7146: työssä hallituksen kanssa saatiin tämän vuoden        vuodelle 1988 pienyrittäjien konkurssisaatavien
7147: valtion tulo- ja menoarvioon pienyrittäjien saata-    turvaamiseksi. Hallituksen budjettiesityksestä
7148: vien turvaaminen aina 50 000 markkaan saakka.         kuitenkin tämä työvoimaministeriön esitys on
7149: Valtioneuvoston asiaa koskeva päätös tuli voi-        pudotettu pois.
7150: maan 1.6.1987. Tämä konkurssisaatavien turvaa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7151: miseksi esitetty pieni määräraha on pienyrittäjille   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7152: aivan välttämätön. Tämän johdosta pienyrittäjät       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7153: pitävät konkurssisaataviensa turvaamiseksi esite-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7154: tyn pienen määrärahan poistamist~ .käsittä~ättö­
7155: mänä toimenpiteenä. MinkäänlalSla väännkäy-                     Aikooko Hallitus käytännön toimin-
7156: töksiä tai muita poistamista puoltavia perusteita            nallaan turvata pienyrittäjien konkurssi-
7157: ei ole asiassa ilmennyt. Aliurakointisuhteessa toi-          saatavat aina 50 000 markkaan saakka, ja
7158: mivien koneurakoitsijoiden ja liikkeenharjoitta-             jos aikoo, niin millä tavalla, ottaen huo-
7159: jien konkurssisaatavien turvaamiseksi myös vuon-             mioon, että hallituksen ensi vuoden tulo-
7160: na 1988 tulisi valtion tulo- ja menoarvioon ottaa            ja menoarvioesityksestä tämä työvoima-
7161: vastaava määräraha kuin tänäkin vuonna valtion               ministeriön esittämä 5 miljoonan markan
7162: enimmäiskorvauksena turvaamaan pienyrittäjien                määräraha on kuitenkin pudotettu pois?
7163: 
7164:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1987
7165: 
7166:                                           Sirkka-Liisa Anttila
7167: 
7168: 
7169: 
7170: 
7171: 271124A
7172: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 293
7173: 
7174: 
7175: 
7176: 
7177:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7178: 
7179:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nistenon omia arv101ta. Syynä tähän on lähinnä
7180: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         se, että kyseessä on uusi toimintamuoto, joka ei
7181: olette 9 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-     vielä ole riittävän hyvin pienyrittäjien ja vastaa-
7182: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      vien tiedossa.
7183: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja              Työvoimaministeriö esitti omassa vuoden 1988
7184: Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta   tulo- ja menoarvioesityksessään määrärahan nos-
7185: kysymyksestä n:o 293:                                 tamista 5 miljoonaksi markaksi. Kun määrärahan
7186:                                                       käyttö on kuitenkin ollut selvästi arvioitua pie-
7187:           Aikooko Hallitus käytännön toimin-          nempää, sovittiin valtiovarainministeriön ja työ-
7188:        nallaan turvata pienyrittäjien konkurssi-      voimaministeriön välisissä budjettineuvotteluissa
7189:        saatavat aina 50 000 markkaan saakka, ja       viime heinäkuussa, että tämä kiinteä määräraha
7190:        jos aikoo, niin millä tavalla, ottaen huo-     muutetaan siirtomäärärahaksi. Tämä määrärahan
7191:        mioon, että hallituksen ensi vuoden tulo-      muutos tulee eduskunnan käsiteltäväksi lähiai-
7192:        ja menoarvioesityksestä tämä työvoima-         koina hallituksen esityksessä vuoden toiseksi lisä-
7193:        ministeriön esittämä 5 miljoonan markan        menoarvioksi.
7194:        määräraha on kuitenkin pudotettu pois?            Näin ollen kansanedustaja Sirkka-Liisa Antti-
7195:                                                       lan mainitsemaan tarkoitukseen on ensi vuoden
7196:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      aikana käytettävissä määräraha, joka siihen myös
7197: ti seuraavaa:                                         riittänee, mikäli määrärahan käyttö ei ratkaise-
7198:   Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on             vasti lisäänny nykytasosta.
7199: kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan mainitse-           Tästä toiminnasta saatujen kokemusten perus-
7200: maan tarkoitukseen osoitettu 2 miljoonan mar-         teella hallitus tulee valmisteltaessa vuoden 1989
7201: kan suuruinen määräraha. Tästä oli käyttämättä        tulo- ja menoarvioesitystä harkitsemaan, jatke-
7202: syyskuun lopussa vielä noin 1 775 000 markkaa.        taanko tätä toimintaa ja jos jatketaan, niin missä
7203: Määrärahan käyttö ei ole vastannut työvoimami-        muodossa.
7204: 
7205:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
7206: 
7207:                                                                    Työvoimaministeri Matti Puhakka
7208:                                       1987 vp. -- ~ n:o 293                                           3
7209: 
7210: 
7211: 
7212: 
7213:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7214: 
7215:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         uppskattningar. Anledningen härtill är närmast
7216: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      den att det är fråga om en ny verksamhetsform,
7217: den 9 oktober 1987 tili vederbörande medlem av       som småföretagare och motsvarande inte tillräck-
7218: statsrådet översänt avskrift av följande, av riks-   ligt känner tili.
7219: dagsledamot Sirkka-Liisa Anttila undertecknade          Arbetskraftsministeriet föreslog i sin egen bud-
7220: spörsmål nr 293:                                     get för 1988 att anslaget skulie höjas tili 5
7221:                                                      miljoner mark. Då användningen av anslaget
7222:           Ämnar Regeringen genom praktiska           emeliertid varit mindre än beräknat, kom man i
7223:        åtgärder garantera småföretagarnas kon-       budgetförhandlingarna melian finansministeriet
7224:        kursfordringar upp tili 50 000 mark, och      och arbetskraftsministeriet i juli överens om att
7225:        om så är faliet, på vilket sätt, med          detta fasta anslag ändras tili ett reservationsan-
7226:        beaktande av att detta anslag på 5 miljo-     slag. Denna anslagsändring kommer upp tili
7227:        ner mark som arbetskraftsministeriet          behandling i riksdagen inom den närmaste fram-
7228:        föreslår, emeliertid har lämnats bort från    tiden i regeringens proposition tili årets andra
7229:        regeringens proposition angående stats-       tiliäggsbudget.
7230:        förslaget för nästa år?                          För det ändamål som riksdagsledamot Sirkka-
7231:                                                      Liisa Anttila nämner finns under nästa år tili
7232:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      förfogande ett anslag, som också torde räcka tili,
7233: anföra följande:                                     om inte användandet av anslaget på ett avgöran-
7234:    1 statsförslaget för innevarande år har för det   de sätt ökar från nuvarande nivå.
7235: ändamål som riksdagsledamot Sirkka-Liisa Antti-         På basis av de erfarenheter man fått av denna
7236: la nämner anvisats ett anslag på 2 miljoner mark.    verksamhet kommer Regeringen, då den utarbe-
7237: Härav var ca 1 775 000 mark ännu oanvända i          tar propositionen angående statsförslaget för
7238: slutet av september. Användningen av anslaget        1989, att överväga om denna verksamhet skali
7239: har inte motsvarat arbetskraftsministeriets egna     fortsättas, och i så fali i viiken form.
7240: 
7241:      Helsingfors den 18 november 1987
7242: 
7243:                                                                Arbetskraftsminister Matti Puhakka
7244:                                                  1987 vp.
7245: 
7246: Kirjallinen kysymys n:o 294
7247: 
7248: 
7249: 
7250: 
7251:                                     Tenhiälä: Öljyntorjunnan johtosuhteiden järjestämisestä
7252: 
7253: 
7254:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7255: 
7256:     Tämän vuoden helmikuussa tapahtuneesta                 Ympäristöviranomaisten mukaan öljyntorjunta
7257: neuvostoliittolaisen säiliöalus Antonio Gramscin        on nyt kuitenkin paremmassa hoidossa kuin
7258: karilleajosta aiheutuu edelleenkin epäselvyyksiä.       viime helmikuussa. Ainoana konkreettisena to-
7259: Yksimielisiä on oltu vain siitä, että toiminta          disteena parantuneesta öljyntorjuntakyvystä on
7260: sekoili pahasti.                                        tosin voitu julkisuudessa esittää vain se, että
7261:    Jälkeenpäin ei ole vielä päästy yksimielisyyteen     nykyisin ympäristöhallinnossa on tietty puhelin-
7262: edes siitä, kenelle viranomaiselle tai minkä lain       numero, johon voi soittaa mihin vuorokauden
7263: nojalla pelastustyöt olisi pitänyt järjestää.           aikaan tahansa, ja näin voi saada heti yhteyden
7264:     Palomiehet ovat olleet sitä mieltä, että tällai-    viranomaiseen. Ongelmana lienee vain se, että
7265: sissa onnettomuuksissa olisi pitänyt soveltaa palo-     puhelinnumerossa päivystävät sellaisessa virka-
7266: ja pelastustoimesta annettua lakia (559/75). Tä-        asemassa olevat henkilöt, jotka eivät voi tehdä
7267: män lain soveltaminen olisi merkinnyt käytän-           niin laajoja ja merkittäviä päätöksiä, joita öljyn-
7268: nössä sitä, että ylin vastuu onnettomuuden hoita-       torjunnan ensi tuntien aikana pitäisi voida tehdä.
7269: misessa olisi ollut palopäällystöllä. Palopäällystön       Öljyntorjunnan johdon ollessa ympäristöhal-
7270: käytössä olisi ollut runsaasti ihmisiä, jotka ovat      linnon virkamiehillä on öljyonnettomuuden sat-
7271: tottuneet ripeään työskentelyyn ja jossa toimi- ja      tuessa sateessa ja pimeällä ja lisäksi virka-ajan
7272: käskysuhteet olisivat olleet kunnossa.                  ulkopuolella onnettomuuden vastatoimen järjes-
7273:     Palo- ja pelastustoimesta annetun lain sijasta      täminen hidasta. Nopeampaa se sen sijaan olisi,
7274: säiliöaluksen karilleajoa koskeva pelastustyö hoi-      jos torjunnan ylin johdo kuuluisi paloviranomai-
7275: dettiin aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen       sille, joilla on hyvä päivystys ja suuri lähtöno-
7276: ehkäisemistä koskevan lain (300/79) mukaan,             peus, jolloin torjuntatoimet olisi mahdollista
7277: mistä vesi- ja ympäristöhallinnosta annetun lain        suorittaa jo alusta pitäen ripeästi.
7278: (24/86) nojalla oli seurauksena, että ylin johto           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7279: pelastustöissä oli ympäristöhallinnon virkamiehil-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7280: lä.                                                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7281:     Näin Antonio Gramscin öljyvahinkoja torjut-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7282: tiin virkamiesten johdolla ja virkamiestapojen
7283: mukaan, johon kuuluivat erilaiset johtoryhmät,                    Onko Hallitus ylipäätään tietoinen
7284: neuvottelut ja muut virallisluonteiset yhteyden-               niistä ongelmista, joita öljyntorjuntaan
7285: otot. Vaikka tämäntapainen työskentely sopii                   meillä sisältyy, ja
7286: hyvin esim. komiteatyöhön ja yleensä hallintoon,                  aikooko Hallitus tämän vuoksi ryhtyä
7287: se ei ehkä sittenkään ole paras lähestymistapa                 sellaisiin perusteluissa mainittuihin toi-
7288: öljyvahinkojen torjunnassa, jossa tarvitaan tieto-             menpiteisiin, joilla öljyntorjunnan ylin
7289: jen ja taitojen lisäksi ripeyttä ja nopeita ratkaisu-          johto järjestettäisiin asianmukaisella ta-
7290: Ja.                                                            valla?
7291: 
7292:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1987
7293: 
7294:                                              Hannu Tenhiälä
7295: 
7296: 
7297: 
7298: 
7299: 271131H
7300: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 294
7301: 
7302: 
7303: 
7304: 
7305:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7306: 
7307:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tarvitaan useita kymmeniä torjunta-aluksia ja
7308: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          -veneitä, lukuisasti erilaista torjuntakalustoa, kul-
7309: olette 13 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         jetuskalustoa, viestilaitteita, parikin tuhatta ih-
7310: jeenne ohella toimittanut vaitioneuvoston asian-       mistä torjuntatöihin ja kaiken tämän huollon
7311: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        järjestäminen. Lainsäädännössä on tarvittavat
7312: Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       säännökset öljyntorjuntaviranomaisten oikeudes-
7313: sestä n:o 294:                                         ta saada virka-apua sekä useiden valtion viran-
7314:                                                        omaisten ja kunnan velvollisuudesta antaa virka-
7315:           Onko Hallitus ylipäätään tietoinen           apua.
7316:        niistä ongelmista, joita öljyntorjuntaan           Öljyvahinkojen torjuntaan kuuluu ensiksikin
7317:        meillä sisältyy, ja
7318:                                                        nopeaa toimintaa edellyttävä ensitorjunta vuo-
7319:           aikooko Hallitus tämän vuoksi ryhtyä         don tyrehdyttämiseksi ja öljyn leviämisen estämi-
7320:        sellaisiin perusteluissa mainittuihin toi-      seksi, toiseksi öljyn kerääminen merestä ja ranto-
7321:        menpiteisiin, joilla öljyntorjunnan ylin        jen suojelu sekä kolmanneksi myös öljyn kerää-
7322:        johto järjestettäisiin asianmukaisella ta-      minen rannoilta ja sen jatkokäsittely. Käytettävis-
7323:        valla?                                          sä oleva kalusto, henkilöstö ja päivystysmahdolli-
7324:                                                        suudet määräävät hyvin pitkälle, mitkä viran-
7325:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       omaiset luontevimmin voivat vastata torjunnan
7326: ti seuraavaa:                                          eri vaiheista. Alusjätelakiin viimeksi tehdyllä
7327:    Aluksista aiheutuvien öljyvahinkojen torjun-        muutoksella veivoitetaan öljyntorjuntaviranomai-
7328: nasta, järjestämisestä ja johtamisesta sekä siihen     set ja virka-apua antavat viranomaiset laatimaan
7329: varautumisesta säädetään laissa aluksista aiheutu-     lääninhallituksen johdolla yksityiskohtaiset alu-
7330: van vesien pilaantumisen ehkäisemisestä (alusjä-       eelliset suunnitelmat öljyvahinkojen torjunnan
7331: telaki 300/79). Lakiin on säätämisen jälkeen           järjestämisestä.
7332: tehty (lait 739185 ja 2041 87) kaksi muutosta,            Alusjätelain muutoksella lisättiin paloviran-
7333: jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet alusöljyvahin-    omaisten vastuuta aluksien aiheuttamien öljyva-
7334: kojen järjestämis- ja johtamisvastuuseen. Alusöl-      hinkojen torjunnan johtamisesta. Asianomaisen
7335: jyvahinkojen torjunnan ylin johto on siirtynyt         aluepalopäällikön tehtävä on nykyisin johtaa öl-
7336: kauppa- ja teollisuusministeriön alaiselta meren-      jyntorjuntaa usean kunnan alueelle rannikkove-
7337: kulkuhallitukselta ympäristöministeriölle ja vas-      sillä ulottuvissa öljyvahingoissa. Vesi- ja ympäris-
7338: tuu alusöljyvahinkojen torjunnan käytännön jär-        töhallitus antaa aluepalopäällikön käyttöön tar-
7339: jestämisestä ja johtamisesta merenkulkuhallituk-       peellisen määrän valtion öljyntorjunta-aluksia ja
7340: selta ensin ympäristöministeriölle 1.10.1983 ja        torjuntamateriaalia täydentämään kuntien tor-
7341: sitten ministeriöitä vesi- ja ympäristöhallitukselle   juntakalustoa. Vesi- ja ympäristöhallitus vastaa
7342: 1.3.1987.                                              siten enää avomerellä ja muulla aavalla selällä
7343:    Öljyntorjuntaa koskevassa lainsäädännössä vas-      tapahtuvan suuren alusöljyvahingon torjunnan
7344: tuu torjuntatöiden järjestämisestä ja johtamisesta     johtamisesta.
7345: määräytyy porrastetusti öljyvahingon vakavuuden           Helmikuun alussa karille ajaneen m/t Antonio
7346: ja laajuuden mukaan. Vain pienimmissä maa- tai         Gramscin torjuntatöitä johti ensimmäisen vuoro-
7347: vesialueella tapahtuvissa öljyvahingoissa voi kun-     kauden ajan ensin Porvoon maalaiskunnan palo-
7348: nan öljyntorjuntaviranomaisena toimiva palokun-        päällikkö ja sitten aluepalopäällikkönä Porvoon
7349: ta yksin hoitaa koko torjunnan. Laajoissa vahin-       kaupungin palopäällikkö. Aluepalopäällikön joh-
7350: goissa tarvitaan kunnan muiden hallintokuntien         tovastuu päättyi silloin kun ymparistöministeriön
7351: osallistumista torjuntaan ja merialueella tapahtu-     määräämä torjuntatöiden johtaja ilmoitti hänelle
7352: vissa vahingoissa usean valtion viranomaisen osal-     ottaneeosa vastuun torjuntatöiden johtamisesta.
7353: listumista öljyntorjunta-aluksilla ja muulla tor-      Helmikuun ajan torjuntatöitä johdettiin ympäris-
7354: juntakalustolla. Todella suurissa öljyvahingoissa      töministeriöstä ja öljyä keräsi sää- ja jääolosuhtei-
7355:                                          1987 vp. -      KK n:o 294                                         3
7356: 
7357: den sen salliessa merivoimien käyttöön annettu               M/t Antonio Gramscin aiheuttaman öljyvahin-
7358: öljyntorjunta-alus Hylje. Torjuntatöiden ensim-          gon torjunta osoitti, että öljyntorjuntavalmiutta
7359: mäinen vaihe lopetettiin helmi-maaliskuun vaih-          on edelleen kehitettävä. Valtaosa puutteista on
7360: teessa, koska loppuaikoina saatiin kerättyä varsin       kuitenkin sellaisia, jotka ovat olleet jo aikaisem-
7361: vähän öljyä.                                             minkin tiedossa ja joiden korjaamiseen pyrittiin
7362:    Vastuu torjuntatöiden johtamisesta siirtyi alus-      1. 3.1987 voimaan tulleella alusjätelain muutok-
7363: jätelain muutoksen tullessa voimaan ympäristö-           sella. Tällöinhän lisättiin paloviranomaisten vas-
7364: ministeriöitä vesi- ja ympäristöhallitukselle            tuuta torjuntatöiden johtamisessa ja velvoitettiin
7365: 1.3.1987. Vesi- ja ympäristöhallituksen johdolla         viranomaiset laatimaan yksityiskohtaiset alueel-
7366: toteutettiin jo ympäristöministeriön aloittama           liset yhteistyösuunnitelmat öljyvahinkojen varal-
7367: torjuntatöiden toisen vaiheen suunnittelu. Suun-         ta.
7368: nittelutyössä auttoi vesi- ja ympäristöhallituksen           Vesi- ja ympäristöhallituksessa on järjestetty
7369: asettama torjuntatöiden johtoryhmä. Suunnitte-           päivystys sen jälkeen kun ympäristöministeriön,
7370: lutyölle oli aikaa poikkeuksellisen paljon eli maa-      vesi- ja ympäristöhallituksen, Valtion työmarkki-
7371: lis- ja huhtikuu. Tällöin voitiin kiireettä selvittää    nalaitoksen ja asianomaisten työntekijäjärjestöjen
7372: eri viranomaisten todelliset mahdollisuudet osal-        kanssa päästiin sopimukseen päivystykseen kuu-
7373: listua toisen vaiheen torjuntatöihin jäiden sulaes-      luvasta varallaolosta maksettavista korvauksista.
7374: sa sekä suorittaa harkitusti ja keskitetysti tarvitta-   Ratkaisu jättää korvauksen ja näin ollen myös
7375: vat torjuntamateriaalin lisähankinnat.                   varallaolon ulkopuolelle osan esittelijätason vir-
7376:                                                          kamiehistä. Päivystäjälle on kuitenkin annettu
7377:    Johtoryhmässä käydyn keskustelun pohjalta             yksityiskohtaiset ohjeet niistä tehtävistä ja toimis-
7378: vesi- ja ympäristöhallitus määräsi eri viranomais-       ta, joihin hänen tulee ryhtyä saatuaan ilmoituk-
7379: ten tehtävät ja vastuualueet yksiselitteisesti. Vas-     sen öljyvahingosta.
7380: tuu koko torjuntatöiden johtamisesta oli vesi- ja            Hallitus ei aio esittää mitään muutoksia öljyn-
7381: ympäristöhallituksen määräämällä torjuntatöiden          torjuntalainsäädäntöön, joilla öljyntorjunnan ylin
7382: johtajalla. Vesi- ja ympäristöhallitus johti myös        johto säädettäisiin nykyisestä poikkeavalla taval-
7383: avomerellä tapahtuvaa torjuntaa. Rannikko- ja            la. Ympäristöministeriön ja sisäasiainministeriön
7384: rantatorjunnan osalta torjuntatöitä määrättiin           kesken on kuitenkin päätetty ryhtyä selvittämään
7385: johtamaan Kotkan, Loviisan, Porvoon, Helsingin           eräiden öljyntorjunnan suunnittelujärjestelmän
7386: ja Tammisaaren palopäälliköt kukin omalla yh-            ja johtamisvastuun yksityiskohtia, jotta öljyntor-
7387: teistoiminta-alueellaan. Samalla määrättiin tor-         juntalainsäädäntö ja palo- ja pelastustoimen lain-
7388: juntatyön pääperiaatteet.                                säädäntö eivät tarpeettomasti poikkeaisi toisis-
7389:     Öljyinen jää ajautui huhtikuussa Suomenlah-          taan. Hallituksen tarkoitus on lisäksi huolehtia
7390: den eteläosaan Neuvostoliiton aluevesille, missä         siitä, että suunnittelulla ja torjuntaharjoituksilla
7391: se suli. Tämän vuoksi torjuntatyöt keskittyivät          saavutetaan nykyistä parempi öljyntorjuntaval-
7392: sinne ja niihin osallistui myös suomalainen öljyn-       mius ja että öljyntorjuntaviranomaisten ja virka-
7393: torjunta-alus Halli. Jonkin verran öljykokkareita        apuviranomaisen yhteistyö sujuisi nykyistä pa-
7394: ja öljyä ajautui rantaan Suomen puolella. Tor-           remmin ja ennalta sovitun työnjaon mukaisesti.
7395: juntaan ei kuitenkaan ollut tarvetta siinä määräs-       Öljyntorjuntalainsäädäntö antaa nykyisin riittävät
7396: sä kuin mitä oli suunniteltu ja mihin oli varau-         valtuudet tarvittavien ohjeiden ja myös määräys-
7397:  duttu.                                                  ten antamiseen tässä asiassa.
7398: 
7399:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
7400: 
7401:                                                                        Ympäristöministeri Kaj Bärlund
7402: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 294
7403: 
7404: 
7405: 
7406: 
7407:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7408: 
7409:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           grenar deltar i arbetet, och om det är fråga om
7410: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         skador tili havs måste myndigheterna i mera än
7411: den 13 oktober 1987 tili vederbörande medlem           en stat delta i arbetet med oljebekämpningsfar-
7412: av statsrådet översänt avskrift av följande av         tyg och annan bekämpningsmateriel . Vid verk-
7413: riksdagsman Tenhiälä undertecknade spörsmål nr         ligt stora oljeskador behövs tiotals bekämpnings-
7414: 294:                                                   fartyg och -båtar, mycket bekämpningsmateriel
7415:                                                        av olika art, transportmateriel, kommunikations-
7416:            Är Regeringen över huvud taget med-         anordningar och upp tili ett par tusen personer
7417:         veten om de problem som är förenade            som deltar i bekämpningsarbetet. Utöver detta
7418:         med vår oljebekämpning och                     skall underhållet organiseras. I lagstiftningen
7419:            ämnar Regeringen av denna anledning         finns erforderliga stadganden om oljebekämp-
7420:         vidta sådana åtgärder som nämns i spörs-       ningsmyndigheternas rätt att få handräckning
7421:         målets motivering och som skulie leda tili     samt om flere statliga myndigheters och kommu-
7422:         att den högsta ledningen för oljebekämp-       nernas plikt att lämna handräckning.
7423:         ningen kunde organiseras på behörigt              Bekämpningen av oljeskador innebär för det
7424:         sätt?                                          första snabba åtgärder för att stoppa läckaget och
7425:                                                        förhindra att oljan sprider sig, för det andra
7426:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        uppsamling av oljan ur havet och skydd av
7427: anföra följande:                                       stränderna samt för det tredje uppsamling av
7428:     Om bekämpningen av oljeskador som härrör           oljan från stränderna och fortsatt behandling av
7429: från fartyg samt om hur denna bekämpning skali         den. Vilka myndigheter som är mest lämpade för
7430: organiseras, ledas och förberedas stadgas i lagen      att ansvara för de olika skedena av bekämp-
7431: om förhindrande av vattnens förorening, förorsa-       ningen avgörs mycket långt av den tilibudsståen-
7432: kad av fartyg (fartygsavfalislagen, 300/79). Den-      de materielen och personalen samt jourmöjlighe-
7433: na lag har ändrats två gånger (lagarna 739/85          terna. Genom den senaste ändringen i fartygsav-
7434: och 204/87). Dessa ändringar har haft stor bety-       fallslagen åläggs oljebekämpningsmyndigheterna
7435: delse med tanke på ansvaret för organiseringen         och de myndigheter som lämnar handräckning
7436: och ledningen av oljeskadebekämpningen vid             att under ledning av länsstyrelserna göra upp
7437: fartygsolyckor. Den högsta ledningen för be-           detaljerade regionala planer rörande organise-
7438: kämpningen av oljeskador av denna typ har              ringen av bekämpningen av oljeskador.
7439: överförts från sjöfartsstyrelsen, som lyder under         Genom ändringen av fartygsavfallslagen öka-
7440: handels- och industriministeriet, tili miljöminis-     des brandmyndigheternas ansvar för ledningen
7441: teriet, och ansvaret för den praktiska organise-       av bekämpningen av oljeskador som har förorsa-
7442: ringen och ledningen av bekämpningsarbetet             kats av fartyg. För närvarande ankommer det på
7443: överfördes från sjöfartsstyrelsen, först tili miljö-   den regionala brandchefen att leda oljebekämp-
7444: ministeriet 1.10.1983 och sedan från ministeriet       ningen vid olyckor som berör kustvattnen i flere
7445: tili vatten- och miljöstyrelsen 1. 3.1987.             kommuner. Vatten- och miljöstyrelsen ställer ett
7446:     Enligt lagstiftningen om oljebekämpning är         erforderligt antal statliga oljebekämpningsfartyg
7447: det oljeskadornas alivarlighetsgrad och omfatt-        och statlig oljebekämpningsmateriel tili den re-
7448: ning som avgör viiken förvaltningsnivå som har         gionala brandchefens förfogande, som komplet-
7449: ansvaret för organiseringen och ledningen av           tering av kommunernas bekämpningsmateriel.
7450: bekämpningsarbetet. En brandkår, som fungerar          Vatten- och miljöstyrelsen svarar alltså numera
7451: som kommunal oljebekämpningsmyndighet, kan             endast för ledningen av bekämpningen av större
7452: ensam leda hela arbetet endast då det är fråga         oljeskador från fartyg, vilka inträffat ute tili havs
7453: om mycket små oljeskador på land- elier vatten-        eller på annan öppen fjärd.
7454: områden. Är skadorna mera omfattande är det               Under det första dygnet leddes bekämpnings-
7455: nödvändigt att andra kommunala förvaltnings-           arbetet tili följd av m/t Antonio Gramscis grund-
7456:                                        1987 vp. -      KK n:o 294                                       5
7457: 
7458: stötning i början av februari först av brandchefen     fartyget Halli. Oljeklumpar och olja drev i viss
7459: i Borgå landskommun, och sedan av brandchefen          mån i land på finska sidan. Det förelåg dock inte
7460: i Borgå stad i hans egenskap av regional brand-        behov av bekämpning i den grad som hade
7461: chef. Den regionala brandchefens ledningsansvar        planerats och som man hade förberett sig för.
7462: upphörde då den ledare för bekämpningsarbete-             Bekämpningen av de oljeskador som förorsaka-
7463: na som förordnats av miljöministeriet meddelade        des av m/t Antonio Gramsci visade att oljebe-
7464: brandchefen att han övertagit ansvaret för led-        kämpningsberedskapen måste utvecklas ytterliga-
7465: ningen. Under februari leddes bekämpningsarbe-         re. Största delen av bristerna är dock sådana som
7466: tet från miljöministeriet, och oljebekämpnings-        man har varit medveten om redan tidigare och
7467: fartyget Hylje, som ställts tili sjöstridskrafternas   som man försökte avhjälpa genom den ändring
7468: förfogande, samlade upp olja när väder- och            av fartygsavfallslagen som trädde i kraft
7469: isförhållanden tillät det. Det första skedet i         1. 3.1987. Härvid ökades ju brandmyndigheter-
7470: bekämpningsarbetet avslutades i månadsskiftet          nas ansvar för ledningen av bekämpningsarbetet
7471: februari-mars, eftersom man under den sista            och ålades myndigheterna att göra upp detaljera-
7472: tiden endast kunde samla upp olja i mycket små         de regionala samarbetsplaner med tanke på even-
7473: mängder.                                               tuella kommande oljeskador.
7474:     Då ändringen av fartygsavfallslagen trädde i          Vid vatten- och miljöstyrelsen har jour ordnats
7475: kraft överfördes ansvaret för ledningen av be-         efter det att man nådde en överenskommelse
7476: kämpningsarbetet från miljöministeriet tili vat-       mellan miljöministeriet, vatten- och miljöstyrel-
7477: ten- och miljöstyrelsen 1. 3.1987. Under vatten-       sen, Statens arbetsmarknadsverk och de berörda
7478: och miljöstyrelsens ledning genomfördes plane-         arbetstagarorganisationerna om ersättningarna
7479: ringen av det andra skedet i bekämpningsarbe-          för den beredskap som hör tili jouren. Utanför
7480: tet. Denna planering hade redan inletts av miljö-      överenskommelsen står en del tjänstemän på
7481: ministeriet. Den ledningsgrupp för bekämp-             föredragandenivå, vilka sålunda inte heller berörs
7482: ningsarbetet som vatten- och miljöstyrelsen till-      av beredskapsarrangemangen. Den jourhavande
7483: satt bistod vid planeringen. Exceptionellt mycket      har emellertid fått detaljerade anvisningar om
7484:  tid, dvs. mars och april, stod tili buds för          hur han skall handla när han mottar ett medde-
7485: planeringen. Härvid kunde man utan brådska             lande om oljeskada.
7486:  reda ut olika myndigheters faktiska möjligheter          Regeringen har inte för avsikt att föreslå några
7487:  att delta i det andra skedet av bekämpningsarbe-      sådana ändringar i oljebekämpningslagstift-
7488:  tet vid islossningen, samt överlagt och centralise-   ningen som skulle ordna den högsta ledningen
7489: rat genomföra erforderliga tilläggsanskaffningar       av oljebekämpningen på ett sätt som avviker från
7490:  av bekämpningsmateriel.                               det som för närvarande gäller. Miljöministeriet
7491:     På basis av diskussionerna i ledningsgruppen       och inrikesministeriet har dock i samråd beslutat
7492:  fastställde vatten- och miljöstyrelsen entydiga       vidta åtgärder för urredande av vissa detaljer i
7493:  uppgifter och ansvarsområden för de olika myn-        planeringssystemet rörande oljebekämpningen
7494:  digheterna. Ansvaret för hela ledningen av be-        och ansvaret för ledningen av den, för att oljebe-
7495:  kämpningsarbetet ankom på den ledare för be-          kämpningslagstiftningen och lagstiftningen om
7496:  kämpningsarbetena som vatten- och miljöstyrel-        brand- och räddningsväsendet inte i onödan skall
7497:  sen ursett. Vatten- och miljöstyrelsen ledde också    avvika från varandra. Dessutom har regeringen
7498:  bekämpningen ure tili havs. Brandcheferna i           för avsikt att se tili att man genom planering och
7499:  Kotka, Lovisa, Borgå, Helsingfors och Ekenäs          bekämpningsövningar åstadkommer en bättre ol-
7500:  ursågs att var och en på sitt samarbetsområde         jebekämpningsberedskap än för närvarande och
7501:  leda bekämpningsarbetet vid kusten och på             att samarbetet mellan oljebekämpningsmyndig-
7502:  stränderna. Samtidigt fastställdes huvudprinci-       heterna och handräckningsmyndigheterna funge-
7503:  perna för bekämpningsarbetet.                         rar bättre än för närvarande och enligt en arbets-
7504:     I april drev den oljiga isen in i Finska vikens    fördelning om viiken överenskommits på
7505:  södra del, in på Sovjetunionens territorialvatten,    förhand. I dag ger oljebekämpningslagstift-
7506:  där den smälte. Av denna anledning koncentre-         ningen tillräckliga fullmakter för att erforderliga
7507:  rades bekämpningsarbetet tili detta område och i      anvisningar och bestämmelser skall kunna med-
7508:  arbetet deltog också det finska oljebekämpnings-      delas i denna sak.
7509:      Helsingfors den 18 november 1987
7510:                                                                            Miljöminister Kaj Bärlund
7511:                                             1987 vp.
7512: 
7513: Kirjallinen kysymys n:o 295
7514: 
7515: 
7516: 
7517: 
7518:                                 Laitinen ym.: Puolustuslaitoksen värvättyjä ja rajavartijoita koskevan
7519:                                    maksuuoman sairaanhoidon säilyttämisestä
7520: 
7521: 
7522:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7523: 
7524:    Hyväksyessään lain terveydenhuollon järjestä-    lee henkilöstä riippuen eikä natn ollen ole kor-
7525: misestä puolustusvoimissa eduskunta hyväksyi        vattavissa muutaman kympin rahakorvauksella,
7526: myös seuraavansisältöisen lausuman, joka on         joka kaikille suoritettaisiin.
7527: eduskunnan vastauksessa hallituksen esitykseen '       Koska eduskunnan vastaukseen sisältyvien lau-
7528: kirjoitettu:                                        sumien on katsottu poliittisesti sitovan valtioneu-
7529:    "Eduskunta edellyttää, että värvättyjä koske-    voston jäseniä, on aiheellista kääntyä hallituksen
7530: van 17 päivänä huhtikuuta 1986 solmitun virka-      puoleen siinä tarkoituksessa, että hallitus huoleh-
7531: ehtosopimuksen ja rajavartijoiden virkaehtosopi-    tisi eduskunnan lausuman mukaisen värvättyjä ja
7532: muksen mukaiset sairaanhoidon maksuttomuutta        rajavartijoita koskevan maksuuoman sairaanhoi-
7533: koskevat saavutetut edut säilytetään.''             don säilyttämisestä.
7534:    Kuluvan vuoden aikana on useaan otteeseen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7535: käyty neuvotteluja valtion työmarkkinalaitoksen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7536: ja toisaalta Puolustusvoimain Värvättyjen liitto    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7537: ry:n ja Virkamiesliitto ry:n kesken eduskunnan      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7538: hyväksymän lausuman mukaisen sairaanhoidon
7539: maksuttomuuden turvaamisesta. Valtion työ-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7540: markkinalaitoksen kanta on ollut jyrkän kieltei-           ryhtyä puolustuslaitoksen värvättyjen ja
7541: nen ja sen suunnitelmissa on muuttaa maksuton              rajavartijoiden sairaanhoidon maksutto-
7542: sairaanhoito rahakorvaukseksi. Maksuton sairaan-           muuden säilyttämiseksi eduskunnan lau-
7543: hoito on kuitenkin yksilöllinen etu, joka vaihte-          suman edellyttämällä tavalla?
7544: 
7545:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1987
7546: 
7547:           Juhani Laitinen              Lauha Männistö                 Kari Rajamäki
7548:           Kalle Röntynen               Riitta Saastamoinen            Jorma Huuhtanen
7549:           Heikki Riihijärvi            Riitta Jouppila                Riitta Uosukainen
7550:                       Mirja Ryynänen                         Marja-Liisa Tykkyläinen
7551: 
7552: 
7553: 
7554: 
7555: 271129F
7556: 2                                        1987 vp. -       KK n:o 295
7557: 
7558: 
7559: 
7560: 
7561:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7562: 
7563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tusta noudatetaan soveltuvin kohdin myös raja-
7564: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             vartiolaitoksen lääkintähuoltoon. Viimeksi mai-
7565: olette 8 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-         nitun asetuksen tultua kumotuksi rajavartijoilla-
7566: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-          kaan ei enää ole mainittujen asetusten perusteel-
7567: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Laiti-        la oikeutta maksuttomaan sairaanhoitoon, joka
7568: sen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-         on ollut asetusten antamisen aikaan osa värvätty-
7569: tä n:o 295:                                               jen ja rajavartijoiden luontaisetupalkkaa.
7570:                                                              Laissa terveydenhuollon järjestämisestä puolus-
7571:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7572:                                                           tusvoimissa (322 187) maksuaomat terveyden-
7573:         ryhtyä puolustuslaitoksen värvättyjen ja
7574:                                                           huoltopalvelut on säädetty asevelvollisuuslain ja
7575:         rajavartijoiden sairaanhoidon maksutto- .t
7576:                                                           aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta
7577:         muuden säilyttämiseksi eduskunnan lau-
7578:                                                           annetun lain nojalla puolustusvoimissa palvele-
7579:         suman edellyttämällä tavalla?
7580:                                                           ville sekä kadeteille ja soitto-oppilaille. Näiden
7581:                                                           puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla ole-
7582:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             vien ensisijaisten terveydenhuoltopalvelujen käyt-
7583: seuraavaa:                                                täjien lisäksi palveluja voidaan antaa myös palka-
7584:    Puolustusministeriö asetti 25 päivänä touko-           tulle henkilöstölle, johon, kuten em. hallituksen
7585: kuuta 1984 toimikunnan selvittämään puolustus-            esityksessä n:o 230/1986 vp. todetaan, myös
7586: voimien terveydenhuoltoon liittyvien säädösten            värvätty henkilöstö kuuluu. Palveluja ei kuiten-
7587: uudistamistarvetta sekä laatimaan säädösehdotus-          kaan voida antaa maksuttomina.
7588: ten muotoon laaditut esitykset uusiksi puolustus-            Hyväksyessään lain puolustusvoimien tervey-
7589: voimien terveydenhuoltoa koskeviksi säädöksiksi.          denhuollosta eduskunta on samalla hyväksynyt
7590: Toimikunta katsoi, että puolustusvoimien tervey-          sen, että terveydenhuoltopalvelut ovat maksutto-
7591: denhuoltoa koskevat säädökset, keskeisimpänä              rnia asevelvollisille sekä kadeteille ja soitto-oppi-
7592: asetus sotaväen lääkintähuollosta (554/39), ovat          laille, mutta eivät puolustusvoimain palkatulle
7593: vanhentuneet ja että puolustusvoimien tervey-             henkilöstölle. Kuten kysymyksen perusteluissa
7594: denhuollon järjestämisestä tulisi säätää lailla.          siteeratusta eduskunnan lausumastakin ilmenee,
7595: Saamansa toimeksiannon mukaisesti toimikunta              värvätyillä ja rajavartijoilla on kuitenkin edelleen
7596: valmisteli sekä ehdotuksen hallituksen esitykseksi        maksuuoman sairaanhoidon etuus 17.4.1986 sol-
7597: eduskunnalle laiksi terveydenhuollon järjestämi-          mittujen heitä koskevien erityisten virkaehtosopi-
7598: sestä puolustusvoimissa että tähän liittyvän ase-         musten perusteella.
7599: tusluonnoksen.                                               Koska rajavartijat ja värvätyt, jotka nyt palvele-
7600:   Toimikunnan ehdotusten pohjalta eduskun-                vat julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa, siirre-
7601: nalle annettiin hallituksen esitys laiksi terveyden-      tään valtion virkamieslain voimaan tultua perus-
7602: huollon järjestämisestä puolustusvoimissa (HE             tettaviin vastaaviin virkoihin, heidän palvelus-
7603: n:o 230/1986 vp.). Lain tultua hyväksytyksi se            suhteensa ehdoista ei enää sen jälkeen tule sovit-
7604: tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1987 (322 187).          tavaksi erityisiä virkaehtosopimuksia. Ei ole
7605: Lain nojalla annetulla asetuksella terveydenhuol-         myöskään enää perusteltuja syitä siihen, että
7606: lon järjestämisestä puolustusvoimissa (3 71187)           heille tulisi kokonaispalkkaukseen siirtymisen jäl-
7607: kumottiin asetus sotaväen lääkintähuollosta               keen edelleen järjestää muiden virkamiesten sai-
7608: (554/39) 1 päivästä kesäkuuta 1987.                       raanhoitoetuuksien lisäksi erityisiä maksuttornia
7609:    Kumotun, vuoden 1939 sotaväen lääkintä-                etuuksia. Valtion työmarkkinalaitos on kuitenkin
7610: huoltoasetuksen mukaan oikeus maksuttomaan                neuvotellut kysymyksen perusteluissa mainittujen
7611: sairaanhoitoon oli, paitsi asevelvollisilla ja sotilas-   järjestöjen ja Rajavartijainliitto ry:n kanssa sopi-
7612: koulujen oppilailla, myös värvätyllä miehistöllä.         muksesta, jonka mukaan em. virkaehtosopimus-
7613: Rajavartijoitten vastaava oikeus petustui asetuk-         ten voimassaolon päättyessä palveluksessa oleville
7614: seen rajavartiolaitoksen lääkintähuollosta ( 1131         värvätyille ja rajavartijoille maksettaisiin erityistä
7615: 49), jonka mukaan sotaväen lääkintähuoltoase-             palkanlisää, jonka suuruus laskettaisiin niiden
7616:                                         1987 vp. -      KK n:o 295                                     3
7617: 
7618: kustannusten perusteella, jotka ovat aiheutuneet        löin kustannusten mukaan laskettuna keskimää-
7619: kumotun sotaväen lääkintähuoltoasetuksen mu-            räisenä palkkaetuna. Neuvottelut asiasta, josta
7620: kaisista sellaisista sairaanhoitoetuuksista, joita ei   voidaan määrätä virkaehtosopimuksella, jatkuvat
7621: tule annettavaksi muiden säännösten perusteella.        edelleen.
7622: Maksutroman sairaanhoidon edut säilyisivät täl-
7623: 
7624:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
7625: 
7626:                                                                              Ministeri Ulla Puolanne
7627: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 295
7628: 
7629: 
7630: 
7631: 
7632:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7633: 
7634:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tetsvården vid gränsbevakningsväsendet ( 113 149)
7635: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         enligt viiken vad som stadgats i förordningen
7636: den 8 oktober 1987 tili vederbörande medlem av         angående sanitetsvården vid krigsmakten skall
7637: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      äga motsvarande tillämpning även i fråga om
7638: dagsman Laitinen m.fl. undertecknade spörsmål          sanitetsvården vid gränsbevakningsväsendet. Se-
7639: nr 295:                                                dan sistnämnda förordning blivit upphävd har
7640:                                                        inte helier gränsbevakarna längre med stöd av
7641:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       nämnda förordningar rätt tili den kostnadsfria
7642:         för bevarande av den avgiftsfria sjukvår-      sjukvård som vid tiden för givandet av förord-
7643:         den för försvarsväsendets värvade och          ningarna var en del av de värvades och gränsbe-
7644:         gränsbevakarna på det sätt som förutsätts      vakarnas naturaavlöning.
7645:         i riksdagens uttalande?
7646:                                                           I lagen om hälsovården inom försvarsmakten
7647:                                                        (322 187) stadgas att avgiftsfria hälsovårdstjänster
7648:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tilihandahålis dem som med stöd av värnpliktsla-
7649: anföra följande:                                       gen och lagen om vapenfri tjänst och civiltjänst
7650:    Försvarsministeriet tilisatte den 25 maj 1984 en    tjänstgör inom försvarsmakten samt kadetter och
7651: kommission med uppgift att utreda behovet av           musikelever. Utöver dessa primära målgrupper,
7652: en revidering av de författningar som gälier           för vilkas hälsovård försvarsmakten ansvarar, kan
7653: hälsovården inom försvarsmakten samt att i form        hälsovårdstjänster tillhandahållas även den avlö-
7654: av utkast tili författningar utarbeta förslag tili     nade personalen, tili vilken, såsom i ovan nämn-
7655: nya författningar om hälsovården inom försvars-        da regeringsproposition nr 230/1986 rd. fram-
7656: makten. Kommissionen ansåg att författningarna         hålis, också den värvade personalen hör. Tjäns-
7657: om hälsovården inom försvarsmakten, bland dem          terna kan dock inte ges gratis.
7658: den mest centrala förordningen angående sani-             Då riksdagen antog lagen om hälsovården
7659: tetsvården vid krigsmakten (554/ 39), är föråldra-     inom försvarsmakten godkände den samtidigt att
7660: de och att en lag om hälsovården inom försvars-        hälsovårdstjänsterna är avgiftsfria för värnpliktiga
7661: makten borde stiftas. I enlighet med sitt uppdrag      samt kadetter och musikelever, men inte för
7662: beredde kommissionen såväl ett förslag tili rege-      försvarsmaktens avlönade personal. Såsom fram-
7663: ringsproposition tili riksdagen med förslag tililag    går också av det uttalande av riksdagen som
7664: om anordnande av hälsovård inom försvarsmak-           citeras i spörsmålsmotiveringen är avgiftsfri sjuk-
7665: ten som ett utkast tili förordning i anslutning tili   vård dock en förmån som alitjämt tillkommer
7666: propositionen.                                         värvade och gränsbevakare på grundvalen av de
7667:    Utgående från kommissionens förslag avläts tili     17.4.1986 ingångna särskilda tjänstekollektivav-
7668: riksdagen en regeringsproposition med förslag tili     talen för dem.
7669: lag om anordnande av hälsovård inom försvars-             Eftersom gränsbevakare och värvade, som nu
7670: makten (RP nr 230/1986 rd.). Lagen antogs och          tjänstgör i ett offemligrättsligt anställningsförhål-
7671: trädde i kraft den 1 juni 1987 (322/87) genom          lande, när statstjänstemannalagen trätt i kraft
7672: den förordning om hälsovården inom försvars-           överförs tili motsvarande tjänster som skali inrät-
7673: makten (371187) som givits med stöd av lagen           tas, kommer inga särskilda tjänstekoliektivavtal
7674: upphävdes den 1 juni 1987 förordningen angå-           för dem längre att ingås. Det finns inte heller
7675: ende sanitetsvården vid krigsmakten (554/ 39).         längre motiverade skäl för att de efter över-
7676:    Enligt den upphävda förordningen av år 1939         gången tili totalavlöning alitjämt utöver de sjuk-
7677: angående sanitetsvården vid krigsmakten hade           vårdsförmåner som anordnas för andra tjänste-
7678: förutom värnpliktiga och elever vid militära läro-     män skulie ges särskilda avgiftsfria förmåner.
7679: verk även värvat manskap rätt tili kostnadsfri         Statens arbetsmarknadsverk har dock fört under-
7680: sjukvård. Gränsbevakarnas motsvarande rätt             handlingar med de i motiveringen tili spörsmålet
7681: grundade sig på den förordning angående sani-          nämnda organisationerna och förbundet Rajavar-
7682:                                           1987 vp. -- ~ n:o 295                                         5
7683: 
7684: tijainliitto ry om ett avtal, enligt vilket de            vården vid krigsmakten som inte skall ges med
7685: värvade och gränsbevakare som är i tjänst när             stöd av andra stadganden. Den avgiftsfria sjuk-
7686: ovan nämnda tjänstekollektivavtal upphört att             vårdens förmåner skulle härvid kvarstå som en
7687: gälla skulle ges ett särskilt lönetillägg, vars storlek   genomsnittlig löneförmån som beräknats enligt
7688: skulle beräknas på basis av de kostnader som har          kostnaderna. Förhandlingar i saken, om viiken
7689: uppkommit för sådana sjukvårdsförmåner enligt             kan bestämmas genom tjänstekollektivavtal, på-
7690: den upphävda förordningen angående sanitets-              går alltjämt.
7691: 
7692:      Helsingfors den 18 november 1987
7693: 
7694:                                                                                Minister Ulla Puolanne
7695:                                                1987 vp.
7696: 
7697: Kirjallinen kysymys n:o 296
7698: 
7699: 
7700: 
7701: 
7702:                                    Pulliainen ym.: Lampaanvillan oston ja välityksen järjestämisestä
7703: 
7704: 
7705:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7706: 
7707:    Suomalainen lammastalous on painiskellut jat-      mm. Englantiin. Vaivilla on nyt ilmoittanut
7708: kuvien vaikeuksien kanssa; lampaanlihalla olisi       lopettavansa tämän liiketoiminnan sen tappiolli-
7709: kysyntää, mutta teurastamot eivät halua ottaa         suuden vuoksi.
7710: lampaita teurastukseen toiminnan "kannatta-              Näin kotimaassa jää jäljelle vain villakauppa
7711: mattomuuden" vuoksi. Nyt on ilmestynyt vai-           pienkehräämöiden kautta. Tämän lisäksi tarvi-
7712: keuksia myos villamarkkinoille, kun Vaivilla on       taan yksi suurvälittäjä. Vaivillan tapaus viittaa
7713: ilmoittanut lopettavansa villan oston tuottajilta     siihen, että se tarvitsee nykyisessä markkinatilan-
7714: tämän vuoden lopussa.                                 teessa valtiolta taloudellista tukea.
7715:    Vaivillalla on kaksi tehdasta, toinen Turussa ja      Lammastalous on nähtävä Jaajana kokonaisuu-
7716: toinen Hyvinkäällä. Niissä tuotettaviin tuotteisiin   tena. Suomalainen lammas on hyvä sikiämään,
7717: Vaivilla ei voi kuitenkaan lainkaan käyttää koti-     joten tämän perinnöllisen aineksen säilyttäminen
7718: maista villaa, koska se ei ole tarpeeksi ohutta,      on mitä tärkeintä. Sijoittamalla hiukan varoja
7719: tasalaatuista ja hienoa. Käsityölankoihin suoma-      villan välityskauppaan valtiovalta edesauttaa tä-
7720: lainen villa kävisi, mutta ne eivät mene nykyisin     män geeniaineksen säilyttämistä.
7721: kaupaksi. Vaivilla lopetti tämän vuoksi käsityö-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7722: lankojen teon vuonna 1985.                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7723:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7724:    Edellä sanotusta huolimatta Vaivilla on tähän      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7725: saakka ostanut tuottajilta kotimaista villaa ja
7726: markkinoinut sitä edelleen. Viime vuonna se                       Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
7727: välitti näin n. 96 tonnia villaa. Kotimaassa villaa             miin kotimaisen lampaanvillan oston ja
7728: myytiin mm. huopatossutehtaisiin ja ulkomaille                  välityksen turvaamiseksi?
7729: 
7730:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1987
7731: 
7732:            Erkki Pulliainen              Heikki Kokko                     Per-Henrik Nyman
7733:            Eero Paloheimo                Matti Väistö                     Eeva-Liisa Moilanen
7734:            Kalle Röntynen                Esko Aho                         Kauko Heikkinen
7735:            Mauri Pekkarinen              Eino Siuruainen                  Marita Jurva
7736:            Eeva Turunen                  Kaarina Dromberg                 Timo Kietäväinen
7737:            Kari Rajamäki                 Ilkka Joenpalo                   Kari Urpilainen
7738:            Liisa Hilpelä                 Heikki Rinne                     Toimi Kankaanniemi
7739:            Kalevi Mattila                Mauri Miettinen                  Juhani Alaranta
7740:            Jorma Rantanen                Pekka Puska                      Jorma Huuhtanen
7741:            Sauli Niinistö                Tellervo Renko                   Juhani Vähäkangas
7742:            J. Juhani Kortesalmi          Heikki A. Ollila                 Riitta Jouppila
7743:            Sakari Valli                  Arvo Kemppainen                  Vappu Säilynoja
7744:            Kimmo Sarapää                 Aapo Saari                       Juhani Laitinen
7745:            Heikki Perho                  Taisto Tähkämaa                  Pekka Haavisto
7746:            Päivi Varpasuo                Sirkka-Liisa Anttila             Jukka Vihriälä
7747:            Esko Jokiniemi                Seppo Pelttari                   Heikki Riihijärvi
7748:             Anneli Jäätteenmäki          Annikki Koistinen                Riitta Kauppinen
7749:            Osmo Soininvaara              Tina Mäkelä                      Juho Sillanpää
7750: 
7751:  271102B
7752: 2                            1987 vp. -   KK n:o 296
7753: 
7754:     Esko Almgren                Oiva Savela             Raimo Vistbacka
7755:     Sauli Hautala               Markku Lehtosaari       T ytti Isohookana-Asunmaa
7756:     Pirkko Ikonen               Sulo Aittaniemi         Hannu Tenhiälä
7757:     Marjatta Väänänen           Matti Maijala           Einari Nieminen
7758:     Ingvar S. Melin             Elisabeth Rehn          Gustav Björkstrand
7759:     Henrik Westerlund           Keijo Jääskeläinen      Maunu Kohijoki
7760:     Martti Korkia-Aho           Riitta Uosukainen       Kari Häkämies
7761:     Hannele Pokka               Liisa Jaakonsaari       Pentti Lahti-Nuuttila
7762:     Sinikka Hurskainen-Leppänen Arja Alho               Risto Ahonen
7763:     Lea Mäkipää                 Saara-Maria Paakkinen   Lea Savolainen
7764:     Timo Laaksonen              Esko Helle              Anneli Taina
7765:     Ilkka-Christian Björklund   Tuulikki Hämäläinen     Timo Roos
7766:     Jouni Backman               Jukka Gustafsson        Markku Pohjola
7767:     Sinikka Mönkäre             Lauri Metsämäki         Antero Kekkonen
7768:     Iiris Hacklin               Matti Saarinen          Raimo Vuoristo
7769:     Jukka Roos                  Jouko Skinnari          Tuula Paavilainen
7770:     Asko Apukka                 Ensio Laine             Anna-Liisa Jokinen
7771:     Matti Vähänäkki             Virpa Puisto            Claes Andersson
7772:     Esko-Juhani Tennilä         Pertti Lahtinen         Heli Astala
7773:     Mikko Elo                   Mats Nyby               Anssi Rauramo
7774:                                  Arto Lapiolahti
7775:                                        1987 vp. -      KK n:o 296                                          3
7776: 
7777: 
7778: 
7779: 
7780:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7781: 
7782:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vuonna 1986 otettiin villaa vastaan noin 90
7783: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       tonnia. Tämän määrän käsittelystä tuli Vaivilla
7784: mies, 9 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kirjeen-       Oy:lle 200 000 markan tappio. Kotimaahan vil-
7785: ne n:o 1118 ohella toimittanut valtioneuvoston         lasta ohjautui noin 40 %, asiakkaina miltei yk-
7786: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      sinomaan huopateollisuus, loput myytiin ulko-
7787: taja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      maille. Näköpiirissä ei ole, että kotimaista kulu-
7788: kysymyksesta n:o 296:                                  tusta voitaisiin merkittävästi lisätä tai taloudellis-
7789:                                                        ta tulosta muutoin parantaa. Siksi Vaivilla
7790:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-       4.3.1987 ilmoitti maatilahallitukselle, ettei Vai-
7791:        miin kotimaisen lampaanvillan oston ja          villa valtionyhtiöitä koskevan valtioneuvoston pe-
7792:        välityksen turvaamiseksi?                       riaatepäätöksen mukaan pidä yllä tuotelinjaa,
7793:                                                        joka ei pitkällä tähtäimellä muodostu kannatta-
7794:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          vaksi.
7795: seuraavaa:
7796:                                                           Kotimaisen villan liikevaihto on 0,5 % koko
7797:    Vaivilla Oy myi kesällä 1985 omistukseensa          Vaivilla Oy:n liikevaihdosta ja käsiteltävä villa-
7798: tulleen Tehdasvilla Oy:n. Tämä yritys oli vuosi-       määrä muutamia prosentteja koko Suomen vuo-
7799: kymmenien ajan harjoittanut muun muassa koti-          sittaisesta villankäytöstä. Vaivillan kannalta vil-
7800: maisen villan keruuta ja pesua. Yhtiö kuitenkin        lankeruun lopettamista nykyisessä muodossaan
7801: lopetti villan pesun osana tervehdyttämistoimi-        on pidettävä oikeana ratkaisuna.
7802: aan. Ostaja jatkoi Tehdasvillan toimintaa vain
7803: lankatukkuliikkeen osalta. Tällöin Vaivilla Oy:ssä        Vaivillan taholta on myös ilmoitettu maa- ja
7804: katsottiin tarpeelliseksi jatkaa Tehdasvilla Oy:n      metsätalousministeriön villatyöryhmälle toimen-
7805: toimintaa villan hankintaliikkeenä, koska toimin-      piteet, joita tarvittaisiin, jotta Vaivilla Oy voisi
7806: ta olisi muutoin loppunut nopeasti kokonaan.           jatkaa hankintaliikkeenä. Valtioneuvoston vuon-
7807: Siirron yhteydessä Vaivilla Oy:n taholta tehtiin       na 1983 tekemässa valtionyhtiöitä koskevassa pe-
7808: merkittäviä taloutta parantavia toimenpiteitä          riaatepäätöksessä todetaan, että mikäli valtionyh-
7809: luomalla muun muassa tietokonepohjaiset mak-           tiölle asetetaan yritystaloudellista kannattavuutta
7810: satus-, kirjanpito- ja valvontajärjestelmät sekä       rasittavia lisävaatimuksia, esimerkiksi muihin yh-
7811: puuttumalla muun muassa rahti- ja maksatusku-          teiskuntapoliittisiin tavoitteisiin liittyviä, kuten
7812: luihin. Toiminta aloitettiin 1.9.1985.                 tässä tapauksessa maatalouspolitiikkaan, on ai-
7813:                                                        heutuva liiketaloudellinen lisärasitus erikseen
7814:    Vaivilla Oy:n toimesta on myös harjoitettu
7815: verrattain laajaa tuottajiin suunnattua informaa-      korvattava.
7816: tiota sekä kiertokirjeiden että esitelmöitsijöiden        Maataloustuloneuvottelijoiden asettama työ-
7817: voimin. Näillä toimenpiteillä tähdättiin villan        ryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää mahdollisuu-
7818: laatutason ja tiloilla tapahtuvan käsittelyn paran-    det yhdistää lampaanvillan tuotantopalkkio lam-
7819: tamiseen.                                              paanlihan tuotantopalkkioon, sai työnsä valmiik-
7820:    Laadultaan kotimainen villa ei sovellu Vaivilla     si viime syyskuun lopussa. Työryhmä ehdottaa,
7821: Oy:n käyttöön, koska se on liian lyhyttä ja            että villan tuotantopalkkio yhdistetään vuoden
7822: karkeaa hienoihin kampalankoihin, jotka muo-           1988 alusta alkaen lampaanlihan tuotantopalkki-
7823: dostavat Vaivillan lankatuotannon. Vaivillan teh-      oon. Käytännössä muutoksesta voidaan sopia
7824: täväksi on muodostunut kerätä villa tuottajilta,       tänä vuonna käytävissä maataloustuloneuvotte-
7825: suorittaa valtioneuvoston päätöksen mukainen           luissa, minkä jälkeen muutettaisiin naudanlihan
7826: luokittelu ja sen perusteella maksaa tukipalkkio       ja lampaanlihan tuotantopalkkioista annettua
7827: ja tuottajahinta sekä villan markkinointi lopuUi-      valtioneuvoston päätöstä (282 187). Lisäksi työ-
7828: sille kuluttajille. Näillä toiminnoilla ei ole yhty-   ryhmä piti tärkeänä, että tuotantopalkkion yhdis-
7829: mäkohtaa Vaivillan muuhun toimintaan, paitsi           tämisen jälkeenkin kotimaisen villan tuotanto ja
7830: villan kehruun vaatiman ammattitaidon hyväksi-         jatkojalostus kuuluvat osana maamme lammasta-
7831: käytön kannalta.                                       louteen.
7832: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 296
7833: 
7834:    Yksityisen elinkeinosektorin taholta on osoitet-    koskeva avustushakemus on parhaillaan käsiteltä-
7835: tu kiinnostusta lampaanvillan keräystoimintaa ja       vänä maa- ja metsätalousministeriössä.
7836: jatkojalostusta kohtaan. Toiminnan rahoittamista
7837: 
7838:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1987
7839: 
7840:                                                       Kauppa- Ja teollisuusministeri 1/kka Suominen
7841:                                       1987 vp. -      KK n:o 296                                        5
7842: 
7843: 
7844: 
7845: 
7846:                                Till Riksdagens Herr Talman
7847: 
7848:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           punkter med Vaiviilas övriga verksamhet förutom
7849: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        i fråga om utnyttjandet av den yrkesskicklighet
7850: 1118 av den 9 oktober 1987 till vederbörande          som behövs för ullspinning.
7851: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande        År 1986 togs emot ca 90 ton ull. Vid behand-
7852: av riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade         lingen av denna mängd uppgick Vaiviilas förlust
7853: spörsmål nr 296:                                      till 200 000 mk. Av ullen gick ca 40 % till
7854:                                                       inhemska kunder, nästan enbart filtindustrin,
7855:          Ämnar regeringen snabbt vidta åtgär-         resten såldes till utlandet. Ioom synhåll finns
7856:        der för att trygga uppköp och förmedling       ingen möjlighet att i större utsträckning utöka
7857:        av inhemsk fårull?                             den inhemska konsumtionen eller i övrigt för-
7858:                                                       bättra det ekonomiska resultatet. Därför medde-
7859:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lade Vaivilla 4.3.1987 jordbruksstyrelsen att Vai-
7860: anföra följande:                                      villa i enlighet med statsrådets principbeslut om
7861:    Vaivilla Oy sålde sommaren 1985 Tehdasvilla        statsbolag inte kommer att upprätthålla denna
7862: Oy, som Vaivilla hade fått isin besittning. Detta     produktlinje som inte på lång sikt är lönsam.
7863: företag hade i årtionden idkat bl.a. uppsamling           Omsättningen av den inhemska ullen utgör
7864: och tvättning av inhemsk ull. Bolaget upphörde        0,5 % av Vaiviilas totala omsättning, och den
7865: emellertid med tvättningen av ull som ett led i       ullmängd som behandlas några procent av hela
7866: saneringen av sin verksamhet. Köparen fortsatte       den mängd ull som årligen används i Finland. Ur
7867: med Tehdasviilas verksamhet bara i fråga om           Vaiviilas synvinkel måste det anses som en riktig
7868: garnpartihandeln. Härvid ansåg man inom Vai-          lösning att upphöra med ullinsamlingen i dess
7869: villa Oy det nödvändigt att fortsätta med Teh-        nuvarande form.
7870: dasviilas verksamhet i fråga om ullanskaffning,           Från Vaivilla har man också meddelat jord-
7871: eftersom verksamheten i annat fall snabbt helt        och skogsbruksministeriets ullarbetsgrupp de åt-
7872: skulle ha upphört. 1 samband med övergången           gärder som skulle behövas för att Vaivilla Oy
7873: vidtog man från Vaiviilas håll ansenliga åtgärder     skulle kunna fortsätta med ullanskaffningarna. 1
7874: för att förbättra ekonomin bl.a. genom att skapa      det principbeslut som statsrådet år 1983 fattade
7875: ett datorbaserat utanordnings-, bokförings- och       om statsbolagen, konstateras det att ifall man
7876: övervakningssystem samt genom att ingripa i           ställer extra krav på statsbolagen, som utgör en
7877: bl.a. frakt- och utanordningskostnaderna. Verk-       börda med tanke på den affärsekonomiska lön-
7878: samheten inleddes 1. 9.198 5.                         samheten, t.ex. i anslutning tili andra samhälls-
7879:     På initiativ av Vaivilla Oy har man också         politiska mål, i detta fall tili jordbrukspolitiken,
7880: förhållandevis omfattande informerat producen-        skall den affärsekonomiska extra bördan ersättas
7881: terna med både cirkulär och föredrag. Med dessa       separat.
7882:  åtgärder strävade man främst efter att förbättra         En av lantbruksinkomstförhandlarna tillsatt ar-
7883:  kvaliteten på ullen och den behandling som sker      betsgrupp, som fick i uppdrag att utreda möjlig-
7884:  på farmerna.                                         heterna att sammankoppla premierna för pro-
7885:     1 fråga om kvaliteten lämpar sig den inhemska     duktion av fårull med premierna för produktion
7886:  ullen inte för den produktion Vaivilla Oy har,       av fårkött, fick sitt arbete färdigt i slutet av
7887:  eftersom ullen är för kort och grov för fint         september. Arbetsgruppen föreslår att premierna
7888:  kamgarn, som utgör Vaiviilas garnproduktion.         för produktion av ull sammankopplas med pre-
7889:  Det har blivit Vaiviilas uppgift att samla upp ull   mierna för produktion av fårkött fr.o.m. början
7890:  från producenterna, utföra klassificering i enlig-   av år 1988. 1 praktiken kan man komma överens
7891:  het med statsrådets beslut och på basis av den       om ändringen i de lantbruksinkomstförhand-
7892:  betala ut stödpremier och producentpriser samt       lingar som försiggår i år, varefter statsrådets
7893:  att marknadsföra ullen för den slutliga konsu-       beslut om premier för produktion av nötkött och
7894:  menten. Dessa funktioner har inga berörings-         fårkött (282/87) kan ändras. Dessutom ansåg
7895: 6                                  1987 vp. -    KK n:o 296
7896: 
7897: arbetsgruppen det viktigt att produktionen och       Inom den privata näringssektorn har man visat
7898: den fonsatta förädlingen av inhemsk ull också     intresse för insamlingen och den fortsatta
7899: efter denna sammankoppling av produktionspre-     förädlingen av fårull. En understödsansökan som
7900: mierna kommer att vara en del av vårt lands       gäller finansiering av verksamheten behandlas
7901: fårhushållning.                                   som bäst av jord- och skogsbruksministeriet.
7902: 
7903:     Helsingfors den 13 november 1987
7904: 
7905:                                                  Handels- och industriminister likka Suominen
7906:                                               1987 vp.
7907: 
7908: Skriftligt spörsmål nr 297
7909: 
7910: 
7911: 
7912: 
7913:                                   Nordman m.fl.: Om ändring av uppbördstiderna för ränta och
7914:                                     amortering på gårdsbrukslån till växthusodlare
7915: 
7916: 
7917:                                Till Riksdagens Herr Talman
7918: 
7919:   Växthusnäringen kan erhålla krediter, som          olika tidpunkter kunna tillämpas utan nämnvär-
7920: beviljas enligt lagen och förordningen om gårds-     da praktiska problem eller extra kostnader. Om-
7921: bruksenheter. Räntor och amorteringar för dylika     ställningen skulle gagna växthusnäringen på ett
7922: lån uppbärs i april och i oktober, vilket passar     värdefullt sätt.
7923: växthusodlarna mycket dåligt. I början av året är       Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
7924: utgifterna som störst för inköp, uppdrivning och     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
7925: uppvärmning och försäljningen har knappt kom-        ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
7926: mit i gång, när den första uppbörden sker.           följande spörsmål:
7927:    En ändring av uppbördstiderna till maj och                 Är Regeringen medveten om att upp-
7928: november skulle passa mycket bättre med tanke               bördstiderna för ränta och amortering för
7929: på odlingssäsongen och odlarnas betalningsbe-               gårdsbrukslån till växthusnäringen är
7930: redskap. Löften har getts om utredning av möj-              olämpliga och
7931: ligheterna att ändra betalningstidpunkterna för               är Regeringen beredd att ändra upp-
7932: gårdsbrukslån så, att de passar olika odlargrupper          bördstiden för växthusnäringen så att
7933: bättre än för närvarande. Men veterligen har                uppbörden skulle ske i maj och novem-
7934: ingenting gjorts. Med dagens ADB-teknik bör                 ber månader?
7935: 
7936:     Helsingfors den 13 oktober 1987
7937: 
7938:                      Håkan Nordman                            Håkan Malm
7939: 
7940: 
7941: 
7942: 
7943: 271130G
7944: 2                                    1987 vp. -      KK n:o 297
7945: 
7946: Kirjallinen kysymys n:o 297                                                               Suomennos
7947: 
7948: 
7949: 
7950: 
7951:                                   Nordman ym.: Kasvihuoneviljelijöille myönnettyjen maatilalaino-
7952:                                     jen korkojen ja lyhennysten maksuajankohdan muuttamisesta
7953: 
7954: 
7955:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7956: 
7957:    Kasvihuoneviljelyelinkeino voi saada maatila-     kalla eri ajankohtia tulisi voida soveltaa ilman
7958: lain ja -asetuksen nojalla myönnettäviä luottoja.    merkittäviä käytännön ongelmia tai lisäkustan-
7959: Tällaisten lainojen korot ja lyhennykset peritään    nuksia. Muutos hyödyttäisi kasvihuoneviljelyelin-
7960: huhtikuussa ja lokakuussa, mikä sopii varsin         keinoa merkittävästi.
7961: huonosti kasvihuoneviljelijöille. Vuoden alussa        Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
7962: ostoista, idätyksestä ja lämmityksestä aiheutuvat    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7963: kulut ovat suurimmillaan, ja myynti on tuskin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7964: käynnistynyt, kun ensimmäinen perintä tapah-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7965: tuu.
7966:    Perintäaikojen muuttaminen toukokuuhun ja                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että kas-
7967: marraskuuhun sopisi paljon paremmin viljely-                vihuoneviljelyelinkeinolle myönnettävien
7968: kautta ja viljelijöiden maksuvalmiutta ajatellen.           maatilalainojen korkojen ja lyhennysten
7969: Lupauksia onkin annettu selvityksen tekemisestä             perimisajat ovat sopimattomia, ja
7970: mahdollisuuksista maatilalainojen maksuaikojen                onko Hallitus valmis muuttamaan pe-
7971: muuttamiseen siten, että ne sopivat eri viljelijä-          rimisaikaa     kasvihuoneviljelyelinkeinon
7972: ryhmille nykyistä paremmin. Tiettävästi kuiten-             osalta siten, että perintä tapahtuisi tou-
7973: kaan mitään ei ole tehty. Nykyisellä atk-teknii-            kokuussa ja marraskuussa?
7974: 
7975:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1987
7976: 
7977:                      Håkan Nordman                            Håkan Malm
7978:                                      1987 vp. -- RJC n:o 297                                        3
7979: 
7980: 
7981: 
7982: 
7983:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7984: 
7985:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista
7986: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myönnettyjen lainojen lyhennykset ja korot tu-
7987: olette 13 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-       loutetaan takaisin rahastoon, jonka tuloista ne
7988: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     muodostavat valtaosan. Rahaston käyttösuunni-
7989: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      telma vahvistetaan vuosittain aina vuoden alku-
7990: Håkan Nordmanin ym. näin kuuluvasta kirjalli-        puolella arvioimalla tulokertymä. Käyttösuunni-
7991: sesta kysymyksestä n:o 297:                          telman mukaisten tulojen kertymää seurataan ja
7992:                                                      suunnitelmaa tarkistetaan sen mukaan kuin tulo-
7993:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että kas-    ja todellisuudessa kertyy. Lokakuussa kertyvien
7994:        vihuoneviljelyelinkeinolle myönnettävien      tulojen perusteella on siten vielä mahdollista
7995:        maatilalainojen korkojen ja lyhennysten       tarkistaa rahaston käyttösuunnitelmaa kyseisenä
7996:        perimisajat ovat sopimattomia, ja             vuonna. Mikäli perintäajankohtaa siirrettäisiin
7997:          onko Hallitus valmis muuttamaan pe-         marraskuuhun, ei tätä mahdollisuutta enää olisi.
7998:        rimisaikaa     kasvihuoneviljelyelinkeinon       Hallitus suhtautuu kuitenkin periaatteessa
7999:        osalta siten, että perintä tapahtuisi tou-    myönteisesti perimisajankohdan siirtämiseen yhtä
8000:        kokuussa ja marraskuussa?                     kuukautta nykyistä myöhemmäksi. Kasvihuone-
8001:                                                      viljelyn ohella myös peltoviljelyyn perustuvassa
8002:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     maataloustuotannossa marraskuu sopisi lokakuu-
8003: ti seuraavaa:                                        ta paremmin perintäajankohdaksi kesän sadoista
8004:    Maatilalainojen korkojen ja lyhennysten perin-    saatavien tulojen ajoittumisen takia.
8005: täajankohdat ovat maatila-asetuksen mukaan              Perintäaikoja ei kuitenkaan ole muutettava,
8006: huhtikuu ja lokakuu. Vastaavia kantoaikoja nou-      ennen kuin on selvitetty, miten muutoksen vai-
8007: datetaan myös maaseutuelinkeinolain mukaisissa       kutukset voidaan ottaa huomioon kehittämisra-
8008: lainoissa. Kyseisiä lainoja myönnetään maatila-      haston varojen käytön suunnittelussa. Tällainen
8009: hallituksen hoidossa olevan maatilatalouden ke-      selvitys on tarkoituksenmukaista tehdä toimikun-
8010: hittämisrahaston varoista ja myös rahalaitokset      nassa, jonka hallitus aikoo lähiaikoina asettaa
8011: myöntävät omista varoistaan korkotukilainoja.        laatimaan maatilalainsäädännön uudistamista.
8012: 
8013:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
8014: 
8015:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
8016: 4                                    1987 vp. -     KK n:o 297
8017: 
8018: 
8019: 
8020: 
8021:                               Till Riksdagens Herr Talman
8022: 
8023:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fonden, och de utgör den största delen av
8024: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       fondens inkomster. Fondens dispositionsplan
8025: den 13 oktober 1987 till vederbörande medlem         fastställs varje år, alltid i början av året, genom
8026: av statsrådet översänt avskrift av följande av       att de inkomster som kan inflyta under året
8027: riksdagsman Håkan Nordman m.fl. underteckna-         beräknas. Det ges akt på hur de i dispositionspla-
8028: de spörsmål nr 297:                                  nen kalkylerade inkomsterna inflyter, och dispo-
8029:                                                      sitionsplanen justeras allteftersom inkomster in-
8030:          Är Regeringen medveten om att upp-          flyter i verkligheten. På basis av de inkomster
8031:        bördstiderna för ränta och amortering för     som inflyter i oktober är det således ännu möjligt
8032:        gårdsbrukslån till växthusnäringen är         att justera fondens dispositionsplan under ifråga-
8033:        olämpliga och                                 varande år. Om uppbördstiden flyttas till novem-
8034:          är Regeringen beredd att ändra upp-         ber, finns inte längre den här möjligheten.
8035:        bördstiden för växthusnäringen så att
8036:        uppbörden skulle ske i maj och novem-            Regeringen förhåller sig emellertid i princip
8037:        ber månader?                                  positivt till att uppbördstiden flyttas så, att den
8038:                                                      infaller en månad senare än nu. November
8039:    Såsom svar på detta spörsmål för jag vördsamt     lämpar sig bättre som uppbördstid än oktober
8040: anföra följande:                                     inte bara när det gäller växthusodling, utan också
8041:                                                      när det gäller jordbruksproduktion som baserar
8042:    Uppbördstiderna för ränta och amortering för
8043:                                                      sig på åkerbruk. Det här beror på de tidpunkter
8044: gårdsbrukslån är, enligt lagen om gårdsbruksen-      då inkomsterna för sommarens skördar inflyter.
8045: heter, april och oktober. Motsvarande uppbörds-
8046: tider följs också för lån i enlighet med lagen om      Uppbördstiderna skall likväl inte ändras,
8047: främjande av näringsverksamhet i liten skala på      förrän det har utretts, hur ändringens verkan kan
8048: landsbygden. Lånen i fråga beviljas av ruedel ur     beaktas då det planeras hur utvecklingsfondens
8049: Gårdsbrukets utvecklingsfond, som sköts av jord-     ruedel skall användas. Det är ändamålsenligt att
8050: bruksstyrelsen, och också penninginrättningarna      en dylik utredning utförs av den kommission
8051: beviljar räntestödslån av sina egoa medel. Räntor    som regeringen ämnar tillsätta inom kort. Koru-
8052: och amorteringar för lån, som beviljas av ruedel     missioneo skall utarbeta en revision av lagstift-
8053: ur Gårdsbrukets utvecklingsfond, återbetalas till    ningen angående gårdsbruksenheter.
8054: 
8055:     Helsingfors den 18 november 1987
8056: 
8057:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
8058:                                                 1987 vp.
8059: 
8060: Kirjallinen kysymys n:o 298
8061: 
8062: 
8063: 
8064: 
8065:                                    Mäkipää: Perhepäivähoitoryhmään sijoitettavien lasten lukumäärästä
8066: 
8067: 
8068:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8069: 
8070:    Lasten päivähoidosta annetun lain 5 §:ää muu-         Valtioneuvoston tulisi pikaisesti muuttaa las-
8071: tettiin 31.12.1985 siten, että perhepäivähoidossa      ten päivähoidosta annettua lakia siten, että myös
8072: voidaan hoitaa viidentenä lapsena sellaista oppi-      6-vuotiaat voitaisiin sijoittaa viidenneksi perhe-
8073: velvollisuusikäistä lasta, joka ennen koulunkäyn-      päivähoitoryhmään samoilla edellytyksillä kuin
8074: nin aloittamista on ollut hoidettavana samassa         koululaiset.
8075: perhepäiväkodissa. Erityisestä syystä tai olosuhtei-
8076: den niin vaatiessa voidaan viidentenä lapsena            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8077: hoitaa muutakin koulunkäynnin aloittanutta las-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8078: ta.                                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8079:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8080:    Päivähoidon tehtävänä on tarjota ensisijaisesti
8081: hoitoa alle kouluikäisille lapsille, mistä syystä
8082: 6-vuotiaalla tulisi olla vähintäänkin sama oikeus                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
8083: sijoittua viidenneksi lapseksi perhepäivähoitoon              jotta myös 6-vuotiaat voidaan sijoittaa
8084: kuin koululaisilla vuonna 1985 tehdyn lainmuu-                viidenneksi perhepäivähoitoryhmään sa-
8085: toksen turvin.                                                moilla edellytyksillä kuin koululaiset?
8086: 
8087:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1987
8088: 
8089:                                               Lea Mäkipää
8090: 
8091: 
8092: 
8093: 
8094:  271101A
8095: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 298
8096: 
8097: 
8098: 
8099: 
8100:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8101: 
8102:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sa oleva lapsi ei vaaranna perhepäiväkodissa hoi-
8103: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          dossa olevien muiden lasten asianmukaista hoitoa
8104: olette 14 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         ja kasvatusta. Tarkoituksena oli turvata joustavas-
8105: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ti iltapäivähoito pienemmille koululaisille sekä
8106: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        turvata tuon hoidon jatkuvuus samassa perhepäi-
8107: Mäkipään näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        väkodissa esikoulua käyvälle oppivelvollisuusikäi-
8108: sestä n:o 298:                                         selle lapselle. Säännöksen tarkoittamana erityise-
8109:                                                        nä syynä, jolloin muu koulua käyvä lapsi voidaan
8110:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        ottaa perhepäivähoitoon, tarkoitetaan tilanteita,
8111:         jotta myös 6-vuotiaat voidaan sijoittaa        jolloin perhe on muuttanut toiselle paikkakun-
8112:         viidenneksi perhepäivähoitoryhmään sa-         nalle _ja _lapselle tulee järjestää perhepäivähoito
8113:         moilla edellytyksillä kuin koululaiset?        osapätvätsenä.
8114:                                                           Koska lapsiryhmäkoon enimmäismäärästä per-
8115:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         hepäivähoidossa on säädetty poikkeus tarkoituk-
8116: seuraavaa:                                             sella mahdollistaa oppivelvollisuusikäiselle lapsel-
8117:    Lasten päivähoidosta annetun lain (36/73)           le osapäivähoito perhepäiväkodissa, ei lapsiryh-
8118: 5 §:n 1 momentin mukaan perhepäiväkodissa voi          mäkokoa voida suurentaa siten, että perhepäivä-
8119: samanaikaisesti olla hoidettavana enintään neljä       kotiin voitaisiin viidentenä lapsena ottaa koko-
8120: alle kouluikäistä lasta perhepäivähoitajan omat        päivähoitoon 6-vuotias lapsi. Tuolloin vaarannet-
8121: alle kouluikäiset lapset mukaan lukien. Perhepäi-      taisiin päivähoidossa olevien muiden lasten asian-
8122: väkodissa samanaikaisesti hoidettavana olevien         mukainen hoito ja kasvatus.
8123: lasten enimmäismäärä on säädetty tarkoituksella           Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa kansan-
8124: turvata lapsille perhepäivähoidossa asianmukai-        edustaja Mäkipään kysymyksen johdosta, että ei
8125: nen hoito ja kasvatus.                                 liene perusteltua lailla estää muidenkaan kuin
8126:    Lähinnä perhepäivähoitajien aloitteesta muu-        aikaisemmin samassa perhepäiväkodissa hoidossa
8127: tettiin lapsiryhmäkoon enimmäismäärää koskevia         olleen oppivelvollisuusikäisen lapsen ottaminen
8128: säännöksiä lain 5 §:n 3 momentissa 31.12.1985          osapäivähoitoon perhepäiväkotiin. Tämän joh-
8129: hyväksytyllä lainmuutoksella (1119/85) siten, et-      dosta sosiaali- ja terveysministeriö tulee selvittä-
8130: tä perhepäiväkodissa voidaan viidentenä lapsena        mään, voidaanko lain 5 §:n 3 momenttia muut-
8131: hoitaa samassa perhepäiväkodissa aikaisemmin           taa siten, että siitä poistetaan sanottu rajoitus ja
8132: hoidossa ollutta oppivelvollisuusikäistä lasta. Eri-   että kaikki oppivelvollisuusikäiset ja kuusi vuotta
8133: tyisestä syystä tai olosuhteiden niin vaatiessa        täyttäneet lapset asetettaisiin samanarvoiseen ase-
8134: voidaan perhepäiväkodissa viidentenä lapsena           maan järjestettäessä heille viidentenä lapsena
8135: hoitaa muutakin koulunkäynnin aloittanutta las-        perhepäivähoito osapäiväisenä perhepäiväkodissa.
8136: ta.                                                    Tällöin on selvitettävä myös, miten oppivelvolli-
8137:     Säädettäessä poikkeus perhepäivähoidossa ole-      suusikäisen tai 6-vuotiaan erityisen hoidon ja
8138: vien lasten ryhmäkoon enimmäismäärään katsot-          kasvatuksen tarve otetaan huomioon perhepäivä-
8139: tiin, että oppivelvollisuusikäinen osapäivähoidos-     hoidossa olevien lasten ryhmäkoossa.
8140: 
8141:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1987
8142: 
8143:                                                                               Ministeri Tarja Halonen
8144:                                        1987 vp. -      KK n:o 298                                       3
8145: 
8146: 
8147: 
8148: 
8149:                                 Till Riksdagens Herr Talman
8150: 
8151:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          daghemmet. Avsikten var att på ett smidigt sätt
8152: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         säkerställa eftermiddagsvården för de mindre
8153: den 14 oktober 1987 till vederbörande medlem           skoleleverna samt att trygga fortsatt vård i samma
8154: av statsrådet översänt avskrift av följande av         familjedaghem för ett barn i läropliktsåldern,
8155: riksdagsledamot Mäkipää undertecknade spörs-           som går i förskola. Med sådana särskilda skäl som
8156: mål nr 298:                                            avses i stadgandet och som gör det möjligt att
8157:                                                        även anta ett annat barn, som går i skola, i
8158:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        familjedagvård avses situationer där familjen har
8159:        för att även 6-åringarna skall kunna pla-       flyttat till en annan ort och barnet bör få
8160:        ceras i en familjedagvårdsgrupp såsom           familjedagvård i form av halvdagsvård.
8161:        femte barn under samma förutsättningar
8162:        som skoleleverna?                                  Emedan det har stadgats om undantag i fråga
8163:                                                        om det högsta antalet barn i en familjedagvårds-
8164:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       grupp med avsikt att erbjuda ett barn i läro-
8165: anföra följande:                                       pliktsåldern möjlighet till halvdagsvård i ett
8166:                                                        familjedaghem, kan barnantalet i gruppen inte
8167:    Enligt 5 § 1 mom. lagen om barndagvård kan
8168:                                                        ökas så, att det till familjedaghemmet såsom
8169: i familjedaghem samtidigt vårdas högst fyra barn
8170:                                                        femte barn skulle antas ett 6-årigt barn i heldags-
8171: under läropliktsåldern, inklusive familjedagvår-
8172:                                                        vård. 1 ett sådant fall skulle en ändamålsenlig
8173: darens egoa barn, som inte har uppnått läro-
8174:                                                        vård och fostran av de övriga barnen i dagvården
8175: pliktsåldern. Om högsta antalet barn, som samti-
8176:                                                        äventyras.
8177: digt vårdas i ett familjedaghem, har stadgats i
8178: syfte att för barnen trygga en ändamålsenlig vård         Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar
8179: och fostran i familjedagvård.                          med anledning av riksdagsledamot Mäkipääs
8180:    Främst på initiativ av familjedagvårdarna änd-      spörsmål, att det inte torde vara motiverat att
8181: rades stadgandena om högsta antalet i en grupp.        genom lag hindra ett annat barn i läropliktsål-
8182: Detta skedde genom en ändring av lagens 5 § 3          dern än ett sådant läropliktigt barn, som tidigare
8183: mom., som antogs 31.12.1985 (1119/85). Enligt          vårdats i samma familjedaghem, att bli antaget i
8184: denna lagändring kan i familjedaghem såsom             halvdagsvård i familjedaghemmet. Med anled-
8185: femte barn vårdas sådant barn i läropliktsåldern       ning av detta kommer social- och hälsovårdsmi-
8186: som innan skolgången började har vårdats i             nisteriet att utreda, om lagens 5 § 3 mom. kan
8187: samma familjedaghem. Av särskilda skäl eller när       ändras så att ifrågavarande begränsning där slo-
8188: omständigheterna det kräver kan såsom femte            pas och att samtliga barn, som uppnått läro-
8189: barn även vårdas annat barn som har inlett sin         pliktsåldern, och de som fyllt sex år kan jämstäl-
8190: skolgång.                                              las så, att de såsom femte barn skall kunna antas
8191:    Då det stadgades om undantag i fråga om det         i halvdagsvård i ett familjedaghem. Samtidigt
8192: högsta antalet barn i en familjedagvårdsgrupp          skall det även utredas hur behovet av speciell
8193: ansågs det att ett barn i läropliktsåldern, som är i   vård och fostran av ett läropliktigt barn eller ett
8194: halvdagsvård, inte äventyrar en ändamålsenlig          6-årigt barn skall beaktas inom den barngrupp
8195: vård och fostran av de övriga barnen i familje-        som vistas i familjedagvården.
8196: 
8197:      Helsingfors den 11 november 1987
8198: 
8199:                                                                               Minister Tarja Halonen
8200:                                                 1987 vp.
8201: 
8202: Kirjallinen kysymys n:o 299
8203: 
8204: 
8205: 
8206: 
8207:                                    Pulliainen: Sikatalouden rehuhuollon turvaamisesta
8208: 
8209: 
8210:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8211: 
8212:    Kun tuotantoketjun alkupää pettää, niin siitä       maatalouslautakunnat volSlvat to1m1a ''kevyen
8213: on usein vakavia seurauksia ketjun muihin osiin.       viljan tilojen'' tilanteesta lausunnon antajina.
8214: Näin on käymässä sikataloudelle katokesän 1987           Jos viljelijät voisivat ostaa nykytilanteessa rehu-
8215: jälkeen.                                               viljaa suoraan valtion viljavarastosta, rauhoittaisi
8216:                                                        se markkinoita ja estäisi ylihinnoittelun.
8217:   Viljanviljelyssä on koettu Oulun läänin viljely-        Tässä akuutissa tilanteessa tulisi poistaa sianre-
8218: alueella lähes täydellinen kato. Ohran osalta kato     hujen rehuvero ja hinnoitella sianlihakilo niin,
8219: on koettu tosiasia. Nyt on tulossa "seurauskato",      että se ottaa tuottajien tilanteen huomioon. Sa-
8220: jonka aiheuttaa kevyt vilja ja kaupallisten rehu-      malla on valtiovallan toimin turvattava rehujen
8221: jen tilanteesta johtuva "ylihinta".                    saanti kohtuuhinnoin.
8222:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8223:    Mainitulla alueella ohran keskipaino on varsin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8224: yleisesti 40 kg/hl. Sika puolestaan, tuottaakseen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8225: tyydyttävästi, tarvitsee 50-kiloisen ohran. Tämän      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8226: saavuttamiseksi tarvittaisiin 60-kiloista viljaa se-
8227: koitettavaksi 40-kiloisen kanssa. Valtion viljava-                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
8228: rastolta pitäisi saada tässä tilanteessa 60-kiloista           miin sikatalouden rehuhuollon turvaami-
8229: ohraa. Jotta järjestelmä toimisi oikein, kuntien               seksi syntyneessä katotilanteessa?
8230: 
8231:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1987
8232: 
8233:                                             Erkki Pulliainen
8234: 
8235: 
8236: 
8237: 
8238: 271120V
8239: 2                                      1987 vp. -- KJ( n:o 299
8240: 
8241: 
8242: 
8243: 
8244:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8245: 
8246:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          hintaa, jotta tämä vilja tulisi hyödynnetyksi myös
8247: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           rehuteollisuuden kautta. Hallitus on tehnyt peri-
8248: olette 15 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-          aatepäätöksen niin sanotun vihervehnän hinnan-
8249: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        alennuskorvauksista, joilla pyritään alentamaan
8250: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         kotieläintilojen rehukustannuksia. Rehukustan-
8251: Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    nuksiin alentavasti vaikuttaa myös se, että maito-
8252: myksestä n:o 299:                                       jauheen ylimääräisestä käytöstä rehuseoksissa voi-
8253:                                                         taneen luopua. Hallituksen tarkoituksena on,
8254:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-       että rehuseosvero alennetaan 7, 5 pennistä 2, 0
8255:        miin sikatalouden rehuhuollon turvaami-          penniin. Maa- ja metsätalousministeriössä on
8256:        seksi syntyneessä katotilanteessa?               lisäksi valmisteilla päätökset yleiskorvausten mak-
8257:                                                         samisesta vaikeilla nurmituhoalueilla sekä soijan
8258:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        myymisestä suoraan kotieläintiloille kotoisten re-
8259: ti seuraavaa:                                           hujen ruokinta-arvon parantamiseksi.
8260:    Poikkeuksellisen heikko kesän 1987 sato vai-            Valtion viljavarasto on myynyt Pohjois-Suo-
8261: kuttaa erittäin epäedullisesti sekä kasvinviljelyyn     men katoalueen viljelijöille viljaliikkeiden väli-
8262: erikoistuneiden että myös kotieläintaloutta pää-        tyksellä raskasta, hehtolitrapainoltaan yli 60 ki-
8263: tuotantosuuntanaan harjoittavien tilojen talou-         loista rehuviljaa kysyntää vastaavasti. Viljavarasto
8264: teen. Kotieläintiloista huono rehusato on ehkä          on pystynyt tyydyttämään rehuviljan runsaan
8265: ongelmallisin nautakarjatiloilla, joilla muiden         kysynnän siirtämällä katoalueelle rehuviljaa myös
8266: kuin teollisten rehujen osuus normaaleina vuosi-        etelän varastoiltaan. Myynti on tapahtunut vilja-
8267: na on 80--90 prosenttia rehujen kokonaistar-            liikkeiden välityksellä, koska viljan näin mittava
8268: peesta. Sikojen ruokinnassa kotoisten rehujen ja        myynti suoraan viljelijöille olisi teknisesti vaikea
8269: teollisten rehuseosten osuudet ovat suunnilleen         toteuttaa. Käytännössä huomattava osa myydystä
8270: yhtä suuret, kun taas kanojen rehuista teollisia        viljasta on kuljetettu viljavarastosta suoraan maa-
8271: on noin 70 prosenttia.                                  tiloille. Myynti useamman viljaliikeryhmittymän
8272:    Rehuhuollon varmistamiseksi hallitus on jo           välityksellä on luonut kilpailutilanteen, joka hal-
8273: toteuttanut useita toimenpiteitä. Rehujen valku-        lituksen näkemyksen mukaan on pysyttänyt vilje-
8274: aistäydennykseksi maahan tuotavan soijan mää-           lijäin maksettavaksi tulevat hinnat kohtuullisina.
8275: rää on kuluvalle vuodelle lisätty 13 miljoonaa          Hallitus seuraa huolella kotieläintilojen rehu-
8276: kiloa. Kauppakelpoisuusvaatimukset täyttämät-           huollon kehitystä ja ryhtyy tilanteen mahdollises-
8277: tömästä niin sanotusta väliviljasta maksetaan lisä-     ti muuttuessa tarvittaviin toimenpiteisiin.
8278: 
8279:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
8280: 
8281:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
8282:                                       1987 vp. -- FUK n:o 299                                            3
8283: 
8284: 
8285: 
8286: 
8287:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8288: 
8289:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mål även skall bli utnyttjad via foderindustrin.
8290: anger har Ni, Herr Talman med Er skrivelse av          Regeringen har fattat principbeslut om sänk-
8291: den 15 oktober 1987 till vederbörande medlem           ningsersättningar för s.k. grönvete, med vars
8292: av statsrådet översänt avskrift av följande av         hjälp avsikten är att sänka foderkostnaderna för
8293: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade             husdjurslägenheterna. Det faktum att man torde
8294: spörsmål nr 299:                                       kunna avstå från en extra användning av mjölk-
8295:                                                        pulver i foderblandningarna har även inverkat
8296:           Ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-         sänkande på foderkostnaderna. Regeringens av-
8297:        der i syfte att trygga foderförsörjningen       sikt är att skatten på foderblandningar sänks från
8298:        för svinhushåll i den uppkomna missväxt-        7,5 penni till 2,0 penni. Dessutom bereds vid
8299:        situationen?                                    jord- och skogsbruksministeriet som bäst beslut
8300:                                                        om utbetalning av allmänna ersättningar inom
8301:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       svåra vallkatastrofområden samt om försäljning
8302: anföra följande:                                       av soja direkt till husdjurslägenheterna i syfte att
8303:    Den exceptionellt dåliga skörden under som-         förbättra näringsvärdet i inhemskt foder.
8304: maren 1987 har en synnerligen ofördelaktig in-             Statens spannmålsförråd har till odlarna inom
8305: verkan på såväl sådana gårdars hushållning där         norra Finlands katastrofområde via spannmålsaf-
8306: man har specialiserat sig på växtodling som på         färernas förmedling sålt tungt foderspannmål
8307: sådana där husdjurshushållning utgör den hu-           med en hektolitervikt på över 60 kg i enlighet
8308: vudsakliga produktionsgrenen. Den dåliga skör-         med efterfrågan. Spannmålsförrådet har förmått
8309: den är kanske det största problemet på de              tillfredsställa den rikliga efterfrågan på foder-
8310: husdjurslägenheter som har nötboskap, på dessa         spannmål genom att överföra spannmål även från
8311: lägenheter uppgår andelen annat foder än det           lagren i söder till katastrofområdet. Försäljningen
8312: industriellt framställda under normala år till         har skett via spannmålsaffärernas förmedling,
8313: 80--90 procent av det totala foderbehovet. Vid         eftersom en så omfattande försäljning av spann-
8314: utfodringen av svin är andelarna inhemskt foder        mål direkt till odlarna teknisk sett vore svår att
8315: och industriellt framställda foderblandningar          genomföra. I praktiken har en avsevärd del av
8316: ungefär lika stora, medan åter andelen indu-           den sålda spannmålen transporterats från spann-
8317: striellt framställt hönsfoder uppgår till ca 70        målsförrådet direkt till gårdarna. Försäljningen
8318: procent.                                               genom förmedling av flera spannmålsaffärsgrup-
8319:    I syfte att trygga foderförsörjningen har rege-     peringar har skapat en konkurrenssituation, som
8320: ringen redan vidtagit flera åtgärder. Den soja-        enligt regeringens uppfattning hållit de priser
8321: mängd som importeras till landet för att kom-          som odlarna skall betala på en skälig nivå.
8322: plettera foderproteinet har ökats med 13 miljo-        Regeringen följer omsorgsfullt med utvecklingen
8323: ner kilo för innevarande år. För s.k. mellan-          av foderförsörjningen för husdjurslägenheter och
8324: spannmål som inte uppfyller kraven på handels-         vidtar nödvändiga åtgärder vid en eventuell
8325: duglighet betalas tilläggspris, så att denna spann-    förändring av situationen.
8326: 
8327:      Helsingfors den 18 november 1987
8328: 
8329:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
8330:                                                 1987 vp.
8331: 
8332: Kirjallinen kysymys n:o 300
8333: 
8334: 
8335: 
8336: 
8337:                                    Pulliainen ym.: Hakkeen käytön edistämisestä kotimaisena ener-
8338:                                       gianlähteenä
8339: 
8340: 
8341:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8342: 
8343:    Kotimaisten energianlähteiden käytön kannat-        tuontipolttoaineiden hintojen vaihtelua (öljyn
8344: tamattomuudesta lämpölaitoksissamme on käyty           hinta on nyt luonnottoman alhaisella tasolla),
8345: viime aikoina paljon keskustelua. Kuitenkin hy-        jolloin kotimaisten energianlähteiden kilpailuky-
8346: vin moninaiset syyt puoltavat mm. hakkeen käyt-        kyisyys säilyisi ja voitaisiin myös parantaa varas-
8347: töä polttoaineena, Alue-, energia-, maatalous- ja      tointia kriisiaikoja varten. On muitakin verotuk-
8348: työllisyyspoliittiset syyt puoltavat sitä, samoin      sellisia keinoja, kuten kertautuvan liikevaihtove-
8349: metsänhoidolliset, ympäristönsuojelulliset ja jopa     ron poistaminen kotimaisella pohtoaineella tuo-
8350: puolustuspoliittiset syyt. Omavaraisuus energia-       tetun lämmön hinnasta. Epäoikeudenmukaista
8351: huollossa epävarmassa maailmassa on aina tavoit-       on sekin, että ennen 1.8.1986 toteutetut laitok-
8352: telemisen arvoinen asia.                               set ja verkostot ovat jääneet investointien liike-
8353:    Kaupallisissa hakealuelämpökeskuksissa tuote-       vaihtoverovähennysoikeuden ulkopuolelle. On
8354: tun energian määrä jää nykyisin alle 400 GWh:n         laskettu, että liikevaihtoverotuksesta kokonaan
8355: vuodessa. Lisäksi toimii n. 40 yksityistä laitosta,    luopuminen pienentäisi aluelämpölaitosten tap-
8356: joilla hake on peruspolttoaineena. Näiden koko-        pioita arviolta neljänneksellä.
8357: luokka on 1-3 MW. Määrät eivät ole suuria,                Erään arvion mukaan metsiimme jää vuosittain
8358: mutta niillä on suuri merkitys paikallisesti sekä      15 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta, joka ei
8359: peruslämmön tuottamisessa että energiapuun             sovellu metsätalouden tarpeisiin. Metsien maa-
8360: käyttäjinä.                                            pohjan ravinnetalouden kannalta on välttämä-
8361:    Hakkeen käyttö on työvoimavaltaista toimin-         töntä, että melkoinen osa tästä noin miljardin
8362: taa, joka on sekä etu (työllistävä vaikutus) että      markan arvoisesta puumassasta jää tämän ekasys-
8363: haitta (kustannukset). Metsänomistajille makset-       teemin ravinnekiertoon, mutta osa voidaan korja-
8364: tava ns. kantohinta on luokkaa 3-5 mk/irto-m 3 ,       ta hyötykäyttöön metsien ulkopuolelle. Verotusta
8365: mutta joissain tapauksissa kantohinnasta on ko-        tarkoituksenmukaisesti järjestämällä tämä myös
8366: konaan luovuttu, ns. roskapuun kerääminen kun          käytännössä toteutuu.
8367: on metsänhoidollisesti kannatettavaa toimintaa.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8368:    Kaikesta huolimatta hake ei ole pystynyt kun-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8369: nolla kilpailemaan muiden energianlähteiden            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8370: kanssa, mikä johtuu jälkimmäisten hinnoittelus-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8371: ta. Tuontipolttoaineita ei esimerkiksi veroteta
8372: niin, että siinä otettaisiin niiden saastuttava vai-            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
8373: kutus huomioon; rikkivero olisi paikallaan. Ra-               edistetään hakkeen käyttöä kotimaisena
8374: hastointijärjestelmällä voitaisiin myös tasata                energianlähteenä?
8375: 
8376:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1987
8377: 
8378:                       Erkki Pulliainen                          Pekka Haavisto
8379:                       Osmo Soininvaara                          Eero Paloheimo
8380: 
8381: 
8382: 
8383: 
8384: 271103C
8385: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 300
8386: 
8387: 
8388: 
8389: 
8390:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8391: 
8392:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toksissa näiden lisäksi kivihiilen ja maakaasun
8393: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kanssa.
8394: olette 15 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-          Metsähakkeen kilpailukykyä on heikentänyt
8395: jeenne n:o 1125 ohella toimittanut valtioneuvos-     kilpailevien polttoaineiden hintakehitys: vuoden
8396: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    1986 aikana öljyn hinta putosi alle puoleen
8397: edustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    vuoden 1985 hintatasosta ja myös turpeen hinta
8398: sesta kysymyksestä n:o 300:                          laski. Hakkeen tuotanto- ja käyttömahdollisuuk-
8399:                                                      sista sekä kilpailukyvystä tehtyjen selvitysten mu-
8400:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla     kaan hake ei nykyisellä öljyn hinnalla pysty
8401:        edistetään hakkeen käyttöä kotimaisena        kilpailemaan raskaan polttoöljyn kanssa, ja pala-
8402:        energianlähteenä?                             turpeenkin kanssa kilpailu on mahdollista vain
8403:                                                      subventoinnilla. Hakkeen hinta, josta yli 80 %
8404:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        on palkkaus- ja konekustannuksia, vaihtelee han-
8405: seuraavaa:                                           kintaolosuhteiden ja haketettavan puutavaran
8406:                                                      mukaan ja on keskimäärin luokkaa 80 mk/
8407:    Kotimaisten energianlähteiden osuus maamme        MWh. Kilpailukyky uusissa laitoksissa edellyttäisi
8408: primäärienergian kokonaiskulutuksesta on viime       hakkeen hinnan olevan noin 45 mk/MWh (tur-
8409: vuosina ollut noin 29 %. Suurimman osan (noin        peen keskimääräinen hinta) tai vähemmän. Lii-
8410: 60 %) kotimaisen energian hankinnasta kattavat       ketaloudellisin perustein tarkasteltuna hakkeen
8411: vesivoima ja teollisuuden jäteliemet. Puun osuus     käyttö polttoaineena voi merkittävästi lisääntyä
8412: kotimaisista energianlähteistä on ollut noin         vain, jos tuontipolttoaineiden hinnat huomatta-
8413: 20 %. Energianlähteenä käytettävästä puusta          vasti nousevat nykyiseltä tasolta. Öljyn osalta
8414: suurin osa on polttopuuta ja teollisuuden kuori-     tämä edellyttäisi raakaöljyn maailmanmarkkina-
8415: jätteitä. Hakkeen osuus kotimaisista energianläh-    hinnan nousevan ainakin 30 dollariin/ barreli.
8416: teistä on ollut alle 2 % ja energian kokonaiskulu-      Kotimaisten polttoaineiden käytön edistämi-
8417: tuksesta noin 0, 5 % . Kotimaisista energianläh-     seen on käytettävissä kauppa- ja teollisuusminis-
8418: teistä ainoastaan polttoturpeen osuus on selvästi    teriön investointiavustukset ja korkotuet koti-
8419: ollut kasvussa.                                      maisten polttoaineiden tuotanto- ja käyttöinves-
8420:    Metsä 2000 -ohjelman hakkuukertymätavoit-         toinneille, työvoimaministeriön työllisyysavustuk-
8421: teisiin perustuva teoreettinen energiapuupotenti-    set lämpökeskus- ja verkostoinvestoinneille sekä
8422: aali on runsaat 40 milj. m 3 1a, josta teknisesti    asuntohallituksen lämpölaitoslainat. Lisäksi työ-
8423: korjuukelpoista energiapuuta on arvioitu olevan      voimaministeriö on myöntänyt kunnille energia-
8424: 14-19 milj. m 3 /a vuoteen 2000 mennessä. Tästä      puun korjuuavustuksia noin 20-30 milj. mk
8425: teknisesti korjuukelpoisesta energiapuusta kui-      vuosittain. Kotimaisten polttoaineiden tuotta-
8426: tenkin vain osa on taloudellisesti korjattavissa.    mista voidaan vuosina 1987-1989 tukea myös
8427: Vuotuinen käyttö metsähakkeen osalta on kauko-       maaseutuelinkeinolain nojalla.
8428: lämmityksessä ja teollisuudessa ollut noin 0, 5         Nykyisillä öljyn ja turpeen hinnoilla hakkeen
8429: milj. m 3 ja ~ienkäyttö, lähinnä maatiloilla, noin   käytön merkittävä lisääminen edellyttäisi hak-
8430: 0,2 milj. m.                                         keen hintaa alentavaa jatkuvaa tukea. Tällöinkin
8431:    Metsähaketta käytetään pääpolttoaineena kau-      pystyttäisiin kunnolla kilpailemaan vain turpeen
8432: kolämpölaitoksissa, lämpökeskuksissa ja meije-       kanssa, jolloin tarvittavalla, suhteellisen suurella
8433: reissä sekä seospolttoaineena metsäteollisuudessa.   tuella saavutetut hyödyt jäisivät lähinnä metsän-
8434: Kaukolämmön ja kaukolämpövoiman tuotantoon           hoidollisiksi. Esimerkiksi energiantuotannon ko-
8435: käytetyistä pohtoaineista on viime vuosina noin      timaisuusastetta ei näin juurikaan pystyttäisi nos-
8436: 2 % ollut metsähaketta. Teollisuuden polttoai-       tamaan. Nykyisin käytössä oleva kattilakapasi-
8437: neiden kulutuksesta on hakkeen osuus ollut alle      teetti lämpölaitoksissa ja teollisuudessa pystyisi
8438: 1 %. Kaukolämmityksessä hake kilpailee lähinnä       enimmillään käyttämään metsähaketta noin
8439: raskaan polttoöljyn ja turpeen kanssa, voimalai-     6 000 GWh 1a, joka kokonaisenergiankulutukses-
8440:                                        1987 vp. -      KK n:o 300                                       3
8441: 
8442: ta olisi vajaat 2 %. Lämpölaitoksissa tästä tekni-      polttoainetta käyttävien alue- ja kaukolämpökes-
8443: sestä käyttöpotentiaalista on ollut käytössä alle       kusten toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen.
8444: 30 % ja teollisuudessa noin 10 %.                       Tuen piiriin kuuluvista laitoksista lähes 80 %
8445:    Hallituksen toteuttaman energiapolitiikan yh-        käyttää haketta pää- tai sivupolttoaineena. Ras-
8446: tenä tavoitteena on ollut energiantuotantoraken-        kaan polttoöljyn hinta on noussut yli kolmannek-
8447: teen monipuolistaminen ja tähän liittyen koti-          sella kesän 1986 pohjalukemista, mikä on osal-
8448: maisen energian osuuden kasvattaminen. Tähän            taan hieman parantanut kotimaisten polttoainei-
8449: on pyritty mm. energiainvestointeihin suunna-           den kilpailukykyä. Tässä tilanteessa ei jo olemas-
8450: tulla tuella, jolla on lähinnä inyestointivaiheessa     sa olevien tukimuotojen lisäksi katsota tarpeelli-
8451: pyritty parantamaan kotimaisten vaihtoehtojen           seksi ryhtyä mihinkään uusiin nopeisiin toimen-
8452: kilpailukykyä. Perusedellytyksenä on kuitenkin          piteisiin.
8453: ollut, että avustuksen saajalla on ollut edellytyk-        Pitkällä tähtäyksellä kotimaisten polttoainei-
8454: set jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Tarkoitus        den kilpailukykyä vahvistetaan varmimmin tutki-
8455: ei ole ollut rohkaista avustusten hakijoita aloitta-    mus- ja koetoiminnan sekä kehitystyön avulla.
8456: maan tappiollista toimintaa. Tällainen ei olisi         Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamien
8457: järkevää valtion eikä varsinkaan avustuksen haki-       tutkimusten lisäksi puun käyttöä energianlähtee-
8458: jan kannalta. Myöskään selvästi kannattamatto-          nä on tutkittu mm. Metsäntutkimuslaitoksen
8459: man energiantuotannon jatkuvaa tukemista ei             PERA-projektissa. Tämän projektin jatkeena on
8460: voitane pitää järkevänä, eikä tällaista tukimuo-        käynnistetty tutkimusohjelma, jossa mm. selvite-
8461: toakaan ole käytettävissä.                              tään pienpuun talteenoton tehostamista ja han-
8462:    Kuluvan vuoden menoarviossa on osoitettu 20          kintakustannusten alentamista sekä kartoitetaan
8463: milj. markan määräraha käytettäväksi kertaluon-         pienpuun käytön kehittymistä ja käytön kasvua
8464: teisina avustuksina lähinnä pienten kotimaista          rajoittavia tekijöitä.
8465: 
8466:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1987
8467: 
8468:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri likka Suominen
8469: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 300
8470: 
8471: 
8472: 
8473: 
8474:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8475: 
8476:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tung brännolja och torv, inom kraftverken dess-
8477: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       utom med stenkoi och naturgas.
8478: 1125 av den 15 oktober 1987 tili vederbörande            Flisens konkurrenskraft har försvagats av den
8479: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   prisutveckling som de konkurrerande bränslena
8480: av riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade        har genomgått: under år 1986 sjönk oljans pris
8481: spörsmål nr 300:                                     tili mindre än hälften av prisnivån år 198 5 och
8482:                                                      även torvens pris gick ner. Enligt de utredningar
8483:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        som har gjorts om möjligheterna att producera
8484:        att främja användningen av flis som en        och använda flisen samt om dess konkurrenskraft
8485:        inhemsk energikälla?                          kan flisen, med det oljepris som råder i dagens
8486:                                                      läge, inte konkurrera med rung brännolja och att
8487:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      konkurrera med stycketorven är också det möjligt
8488: anföra följande:                                     bara med hjälp av subventioner. Priset på flisen,
8489:                                                      som tili mer än 80 % består av löne- och
8490:    De inhemska energikällornas andel av total-       maskinkostnader, varierar beroende på förhållan-
8491: konsumtionen av primärenergi i vårt land har         dena vid anskaffningen och den trävara flisen
8492: varit ca 29 % under de senaste åren. Största         utvinns av, och det är i medeltal i klassen 80
8493: del en (ca 60 %) av den anskaffade inhemska          mk/MWh. För att den skall vara konkurrenskraf-
8494: energin härrör från vattenkraft och industrins       tig i de nya verken förutsätts ett pris på flisen på
8495: avlut. Andelen trä av de inhemska energikällorna     ca 45 mk/MWh (torvens pris i medeltal) eller
8496: har urgjort ca 20 %. Av det trä som används som      mindre. Sett ur företagsekonomiskt perspektiv
8497: energikälla består största delen av brännved och     kan användningen av flis som bränsle ökas i
8498: industriellt barkavfall. Andelen flis av de in-      större utsträckning bara om priserna på de im-
8499: hemska energikällorna har varit under 2 % och        porterade bränslena stiger märkbart från den
8500: av totalförbrukningen av energi ca 0,5 %. Av de      nuvarande nivån. I fråga om oljan betyder detta
8501: inhemska energikällorna är det bara bränntorven      att priset på råolja på världsmarknaden borde
8502: som klart har ökat sin andel.                        stiga tili åtminstone 30 dollar 1barrel.
8503:    På basis av det mål för avverkning som finns i        För främjande av användningen av inhemska
8504: programmet Skogen år 2000 utgör den teoretiska       bränslen finns handels- och industriministeriets
8505: energivedpotentialen drygt 40 milj. kubikmeter       investeringsunderstöd och räntestöd för produk-
8506: per ar, av denna mängd uppskattas den tekniskt       tions- och anläggningsinvesteringar för inhemska
8507: sett avverkningsdugliga energiveden utgöra 14-       bränslen, arbetskraftsministeriets sysselsättnings-
8508: 19 milj. kubikmeter per ar år 2000. Av den           understöd för värmecentrals- och nätverksinveste-
8509: tekniskt sett tillvaratagbara energiveden kan        ringar samt bostadsstyrelsens värmeverkslån tili
8510: emellertid bara en del tas tili vara ur ekonomisk    förfogande. Dessutom har arbetskraftsministeriet
8511: synvinkel. Det årliga bruket av flis har varit ca    beviljat kommunerna ca 20-30 milj. mk årligen
8512: 0,5 milj. kubikmeter inom fjärrvärme och in-         i understöd för tillvaratagande av energived.
8513: dustri och i småskalig användning, främst inom       Produktioneo av inhemskt bränsle kan under
8514: jordbruket, ca 0,2 milj. kubikmeter.                 åren 1987-1989 även stödjas med stöd av lagen
8515:    Flis används som huvudbränsle i fjärrvärme-       om främjande av näringsverksamhet i liten skala
8516: verk, värmecentraler och mejerier samt som           på landsbygden.
8517: blandbränsle inom skogsindustrin. Av det bräns-          Med de nuvarande priserna på olja och torv
8518: le som används för produktion av fjärrvärme och      förutsätts kontinuerligt stöd för att sänka priset
8519: fjärrvärmekraft har ca 2 % varit flis under de       på flis för att användningen av den skall kunna
8520: senaste åren. Av det bränsle som förbrukas inom      utökas i någon större utsträckning. Också om så
8521: industrin har flisens andel varit under 1 %.         skedde kunde man i någon större utsträckning
8522: Inom fjärrvärmen konkurrerar flisen främst med       bara konkurrera med torv, vilket gör att den
8523:                                       1987 vp. -     KK n:o 300                                       5
8524: 
8525: främsta nyttan av det nödvändiga och förhållan-          I budgeten för innevarande år har anslag på 20
8526: devis stora stödet vore med tanke på skogsvår-        milj. mk anvisats att användas som ett engångs-
8527: den. Till exempel självförsörjningsgraden i fråga     bidrag främst för att trygga fortsatt verksamhet
8528: om energiproduktion kunde på detta sätt inte          för små fjärrvärme- och blockuppvärmningscen-
8529: nämnvärt ökas. Den nuvarande pannkapaciteten          traler som använder inhemskt bränsle. Av de
8530: inom värmeverken och industrin kunde som mest         verk som kan få understöd använder närmare
8531: använda flis för ca 6 000 GWh/a, vilket är            80 % flis som huvud- eller bibränsle. Priset på
8532: knappt 2 % av den totala energiförbrukningen.         tung brännolja har stigit med mer än en tredje-
8533: Inom värmeverken har mindre än 30 % av denna          del från bottennoteringarna sommaren 1986,
8534: tekniska brukspotential använts och inom indu-        vilket för sin del något har förbättrat de inhems-
8535: strin ca 10 % .                                       ka bränslenas konkurrenskraft. I detta läge anses
8536:    Ett av målen för den energipolitik som rege-       det inte nödvändigt att vidta några nya, snabba
8537: ringen bedriver är att göra energiproduktionens       åtgärder utöver de redan existerande stödformer-
8538: struktur mångsidigare och i anslutning till detta     na.
8539: utöka den inhemska energins andel. Detta har
8540: man strävat efter med bl.a. stöd för energiinves-        På lång sikt förstärks de inhemska bränslenas
8541: teringar, med vilket man främst i investeringsske-    konkurrenskraft säkrast genom forsknings- och
8542: det har försökt förbättra de inhemska alternati-      försöksverksamhet samt genom utvecklingsarbe-
8543: vens konkurrenskraft. Grundförutsättningen har        te. Förutom undersökningar som finansieras av
8544: emellertid varit att den som får understöd skall      handels- och industriministeriet har använd-
8545: ha förutsättningar för en fortsatt lönsam verk-       ningen av trä som energikälla också undersökts i
8546: samhet. Avsikten är inte att uppmuntra under-         bl.a. Skogsforskningsinstitutets projekt om trä
8547: stödsansökarna att påbörja förlustbringande verk-     som energiråvara. Som en fortsättning på detta
8548: samhet. Detta skulle inte vara förnuftigt ur          projekt har ett forskningsprogram påbörjats där
8549: statens och i synnerhet inte ur understödsansöka-     man bl.a. utreder en effektivare tillvaratagning
8550: rens synvinkel. Att kontinuerligt understöda en       av småstock och en sänkning av anskaffningskost-
8551: klart olönsam energiproduktion kan inte heller        naderna för den samt kartlägger hur använd-
8552: anses förnuftigt, och en dylik stödform används       ningen av småstocken har utvecklats och de
8553:  inte heller.                                         faktorer som begränsar en ökad användning.
8554: 
8555:      Helsingfors den 13 november 1987
8556: 
8557:                                                      Handels- och industriminister likka Suominen
8558:                                               1987 vp.
8559: 
8560: Kirjallinen kysymys n:o 301
8561: 
8562: 
8563: 
8564: 
8565:                                  Kortesalmi: Tulvasuojelutöiden toteuttamisesta Alavieskan keskus-
8566:                                    tan alapuolisella alueella
8567: 
8568: 
8569:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8570: 
8571:    Vesioikeus on myöntänyt luvan Alavieskan         vahinkoja mm. keväällä 1977 ja 1985. Kuluvan
8572: alapuolisten tulvasuojelutöiden toteuttamiseen      vuoden elokuussa tulva-alue Alavieskan keskus-
8573: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin laatiman suun-    tan välittömässä läheisyydessä oli noin 450 heh-
8574: nitelman mukaisesti.                                taaria.
8575:    Suunnitelman mukaan Kalajokea perataan              Alavieskan kunnanhallitus on esittänyt, että
8576: Alavieskan keskustaajaman alapuolelta noin 3        vesihallitus sisällyttäisi vuoden 1988 toiminta- ja
8577: km:n matkalla ja perkauksen alapäähän rakenne-      taloussuunnitelmaan edellä mainitun tulvasuoje-
8578: taan pohjapato.                                     lutyön Alavieskassa.
8579:    Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 5, 5        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8580:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8581: milj. mk.
8582:                                                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8583:    Tulvasuojelutyöt on kuntasuunnitelmassa mää-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8584: ritelty keskeisimmäksi ympäristön hoitoon liitty-
8585: väksi toimenpiteeksi. Töiden aloittamista kiireh-             Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
8586: tii joen voimakas mataloituminen ja ruohottumi-            miin tulvasuojelutöiden toteuttamiseksi
8587: nen, minkä seurauksena joen tulvaherkkyys on               Alavieskan keskustan alapuolisella alueel-
8588: kasvanut. Jääpatotulvat aiheuttivat huomattavia            la?
8589: 
8590:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1987
8591: 
8592:                                        ]. Juhani Kortesalmi
8593: 
8594: 
8595: 
8596: 
8597: 271136N
8598: 2                                     1987 vp. -- NJC n:o 301
8599: 
8600: 
8601: 
8602: 
8603:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8604: 
8605:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suunnitelman on laatinut Kokkolan vesi- ja ym-
8606: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         päristöpiiri, ja työn kustannusarvio on 5,5 milj.
8607: olette 15 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-        mk. Suunnitelma koskee perkauksia ym. toimen-
8608: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      piteitä Kalajoessa Alavieskan kirkonkylän alapuo-
8609: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.    lella.
8610: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta         Vesi- ja ympäristöhallituksen toiminta- ja ta-
8611: kysymyksestä n:o 301:                                 loussuunnitelmassa kysymyksessä oleva hanke on
8612:                                                       ajoitettu valmistuvaksi vuoden 1990 aikana, edel-
8613:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-     lyttäen, että valtion tulo- ja menoarviossa myön-
8614:         miin tulvasuojelutöiden toteuttamiseksi       netään tarvittava määräraha ja että työ voidaan
8615:         Alavieskan keskustan alapuolisella alueel-    aloittaa työllisyystyönä vuonna 1988. Vesi- ja
8616:         la?                                           ympäristöhallitus on esittänyt tulvasuojelutyöhön
8617:                                                       0,5 milj. mk:n aloitusmäärärahaa vuoden 1988
8618:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      työllisyystyöohjelmaan. Aloitettavaksi tarkoitettu
8619: ti seuraavaa:                                         hanke on itsenäinen osa laajempaa Alavieskan
8620:    Alavieskan tulvasuojelusuunnitelman I vaihee-      tulvasuojelusuunnitelmaa, joka on tarkoitus to-
8621: seen on saatu vesioikeuden lupa, joka on tullut       teuttaa vaiheittain pidemmän ajan kuluessa val-
8622: lainvoimaiseksi kuluvan vuoden heinäkuussa.           tiontalouden sallimissa rajoissa.
8623: 
8624:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1987
8625: 
8626:                                                      Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
8627:                                        1987 vp. -- KJ( n:o 301                                          3
8628: 
8629: 
8630: 
8631: 
8632:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
8633: 
8634:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           upp av Karleby vatten- och miljödistrikt och
8635: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         kostnadsförslaget för arbetet är 5,5 milj. mk.
8636: den 15 oktober 1987 tili vederbörande medlem           Pianeo gäller rensning o.a. åtgärder i Kalajoki
8637: av statsrådet översänt avskrift av följande av         nedanför Alavieska kyrkby.
8638: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade            1 vatten- och miljöstyrelsens verksamhets- och
8639: spörsmål nr 301:                                       ekonomipian räknar man med att arbetet skall
8640:                                                        bli färdigt år 1990, förutsatt att det i statsför-
8641:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            slaget beviljas tillräckliga anslag och arbetet kan
8642:         brådskande ordning för att arbetet som         inledas som sysselsättningsarbete år 1988. Vat-
8643:         syftar tili skydd mot översvämningar på        ten- och miljöstyrelsen har för arbetet föreslagit
8644:         området nedanför Alavieska centrum             ett begynnelseanslag om 0,5 milj. mk i pro-
8645:         skall kunna utföras?                           grammet för sysselsättningsarbete år 1988. Det
8646:                                                        projekt som man har för avsikt att inleda utgör
8647:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       en självständig del av den mera omfattande
8648: anföra följande:                                       pianeo för skydd mot översvämningar i Alavies-
8649:    Det första skedet i Alavieska-planen, som           ka. Denna pian har man för avsikt att förverkliga
8650: gäller skydd mot översvämningar, har erhållit          stegvis under en längre tid inom ramen för de
8651: tillstånd av vattendomstolen. Tillståndet har          gränser som statshushållningen tillåter.
8652: vunnit laga kraft i juli detta år. Pianeo har gjorts
8653: 
8654:       Helsingfors den 19 november 1987
8655: 
8656: 
8657:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
8658:                          j
8659:                         j
8660:                        j
8661:                       j
8662:                      j
8663:                     j
8664:                    j
8665:                   j
8666:                  j
8667:                 j
8668:                j
8669:               j
8670:              j
8671:             j
8672:            j
8673:           j
8674:          j
8675:         j
8676:        j
8677:       j
8678:      j
8679:     j
8680:    j
8681:   j
8682:  j
8683: j
8684:                                                  1987 vp.
8685: 
8686: Kirjallinen kysymys n:o 302
8687: 
8688: 
8689: 
8690: 
8691:                                     Kortesalmi ym.: Puolustusvoimien toimintaedellytysten turvaami-
8692:                                       sesta
8693: 
8694: 
8695:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8696: 
8697:     Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea            mioon edellä mainittujen parlamentaaristen elin-
8698: joutui tämän vuosikymmenen alussa pohtimaan,            ten suositukset. Valtiovallan tulee myös nimittää
8699: tulisiko sodanajan armeijan päävoimia kehittää          neljäs parlamentaarinen puolustuskomitea mi-
8700: vai suojajoukkojen suorituskykyä parantaa. Mo-          toittamaan maanpuolustuksen tarpeet turvalli-
8701: lempia tavoitteita ei ollut mahdollista saavuttaa       suuspolitiikan yhtenä keskeisenä osana muuttu-
8702: ilman puolustusmenojen merkittävää korotusta.           vassa kansainvälisessä tilanteessa.
8703: Puolustuskomitea päätyi 250 000 miestä käsittä-
8704:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8705: vien suojajoukkojen kehittämiseen. Puolet so-
8706:                                                         tyksen 3 7 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
8707: danajan kenttäarmeijasta eli n. 300 000 miestä
8708:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8709: päätettiin jättää varustamatta nykyaikaisilla aseil-
8710:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8711: la.
8712:     Tänä päivänä tilanne on entisestään huonontu-                 Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti käy-
8713: nut. Puolustusvoimien määrärahat ovat jääneet                  tännön toimiin maamme puolustuskyvyn
8714: tämän vuoden ja myös ensi vuoden puolustus-                    jälkeenjääneisyyden poistamiseksi varaa-
8715: budjetissa n. 500 milj. markkaa kolmannen par-                 maila parlamentaarisen puolustuskomi-
8716: lamentaarisen puolustuskomitean ja parlamen-                   tean ja parlamentaarisen puolustustoimi-
8717: taarisen puolustustoimikunnan suositusten ala-                 kunnan suositusten mukaiset riittävät
8718: puolelle. Jos hankintamäärärahojen supistaminen                määrärahat valtion lähiaikojen budjettei-
8719: jatkuu, maavoimien kehittämistä ei ehditä suo-                 hin sekä nimittämällä neljännen parla-
8720: rittaa vuoteen 1992 mennessä, jolloin ilmavoi-                 mentaarisen puolustuskomitean mitoitta-
8721: mien kaluston uusiminen on edessä.                             maan vastaisuudessakin maanpuolustuk-
8722:     Valtiovallan on tulevissa budjeteissa ja lisäbud-          semme tarpeet turvallisuuspolitiikkamme
8723: jeteissa otettava vakavasti ja vastuullisesti huo-             yhtenä olennaisena osana?
8724: 
8725:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1987
8726: 
8727:                        J. Juhani Kortesalmi                      Lea Mäkipää
8728:                        Marita Jurva                              Heikki Riihijärvi
8729: 
8730: 
8731: 
8732: 
8733:  271148B
8734: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 302
8735: 
8736: 
8737: 
8738: 
8739:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8740: 
8741:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rasuositusten mukaisesti. Parlamentaarinen puo-
8742: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lustustoimikunta yhtyi komitean suosituksiin ke-
8743: olette 15 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-       väällä 1986 jättämässään lausunnossa. Puolustus-
8744: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ministeriön määrärahaehdotukset budjetteihin
8745: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja].    ovat olleet näiden suuntaviivojen mukaiset.
8746: Juhani Kortesalmen ym. näin kuuluvasta kirjalli-
8747:                                                         Suosituksia ei ole aivan täysimääräisesti toteu-
8748: sesta kysymyksestä n:o 302:
8749:                                                      tettu. Supistuksia on tehty mm. puolustusky-
8750:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti käy-     kymme kannalta keskeisinä pidettäviin materiaa-
8751:        tännön toimiin maamme puolustuskyvyn          lihankintoihin. Tähän on vaikuttanut myös puo-
8752:        jälkeenjääneisyyden poistamiseksi varaa-      lustusvälinemateriaalin hintatason arvioitua suu-
8753:        maila parlamentaarisen puolustuskomi-         rempi kohoaminen. Hallitus pyrkii tietenkin
8754:        tean ja parlamentaarisen puolustustoimi-      huolehtimaan puolustuskykymme uskottavuu-
8755:        kunnan suositusten mukaiset riittävät         desta ja kehittämisestä. Kolmannen parlamentaa-
8756:        määrärahat valtion lähiaikojen budjettei-     risen puolustuskomitean ja parlamentaarisen
8757:        hin sekä nimittämällä neljännen parla-        puolustustoimikunnan suositukset ovat tässä
8758:        mentaarisen puolustuskomitean mitoitta-       edelleen suuntaa antavia.
8759:        maan vastaisuudessakin maanpuolustuk-            Puolustushallinto laatii usean vuoden kattavat
8760:        semme tarpeet turvallisuuspolitiikkamme       kehittämissuunnitelmansa ja budjettiehdotuk-
8761:        yhtenä olennaisena osana?                     sensa aikaisemmin mainittujen suositusten mu-
8762:                                                      kaisesti. Puolustusvoimien kehittämissuunnitel-
8763:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     missa ei ole siten kysymys vain puolustushallin-
8764: ti seuraavaa:                                        non omasta kannanmäärittelystä, vaan perustana
8765:    Puolustusvoimien suorituskykyä ylläpidetään ja    on laaja yhteiskunnallinen valmistelu ja päätök-
8766: kehitetään sille laissa määrättyjen tehtävien sekä   senteko. Ministeriö pitää erittäin tärkeänä, että
8767: parlamentaaristen komiteoiden määrittämien           puolustusvoimia voidaan vastaisuudessakin kehit-
8768: suoritevaatimusten pohjalta.                         tää laajan parlamentaarisen näkemyksen pohjal-
8769:    Puolustusvoimien kehittämissuunnitelmat on        ta. Asian käytännön toteuttamistapaan on löy-
8770: mitoitettu kolmannen parlamentaarisen puolus-        dettävä poliittinen yksimielisyys ja ratkaisumallia
8771: tuskomitean asettamien tavoitteiden ja voimava-      ollaan parasta aikaa miettimässä.
8772: 
8773:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1987
8774: 
8775:                                                                   Puolustusministeri Ole Norrback
8776:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 302                                            3
8777: 
8778: 
8779: 
8780: 
8781:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8782: 
8783:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mentariska försvarskommissionen förenade sig
8784: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        med kommittens rekommendationer i sitt utlå-
8785: den 15 oktober 1987 tili vederbörande medlem          tande som den gav våren 1986. Försvarsministe-
8786: av statsrådet översänt avskrift av följande av        riets anslagsförslag tili statsförslagen har följt
8787: riksdagsman ]. Juhani Kortesalmi m.fl. under-         dessa riktlinjer.
8788: tecknade spörsmål nr 302:                                Rekommendationerna har inte genomdrivits
8789:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-          helt och hållet. Nedskärningar har gjorts bl.a.
8790:        ning vidta praktiska åtgärder för att råda     beträffande sådana materialanskaffningarna som
8791:        bot på eftersläpningen av vårt lands           bör anses centrala med tanke på vår försvarsför-
8792:        försvarsförmåga genom att i kommande           måga. Detta har närmast berott på att prisnivån
8793:        statsförslag reservera tiliräckliga anslag i   har stigit mera än beräknat. Regeringen har
8794:        enlighet med den parlamentariska               naturligtvis som mål att sörja för att vår försvars-
8795:        försvarskommittens och den parlamenta-         förmåga är trovärdig och att den utvecklas. Den
8796:        riska försvarskommissionens rekommen-          tredje parlamentariska försvarskommittens och
8797:        dationer samt genom att utse den fjärde        den parlamentariska försvarskommissionens re-
8798:        parlamentariska försvarskommitten tili         kommendationer är fortfarande riktgivande här-
8799:        att också i framtiden dimensionera             vidlag.
8800:        försvarets behov som en väsentlig del av          Försvarsförvaltningen uppgör sina utvecklings-
8801:        vår säkerhetspolitik?                          planer och sina budgetförslag, som täcker flera
8802:                                                       år, i enlighet med ovan nämnda rekommendatio-
8803:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ner. I försvarsmaktens utvecklingsplaner är det
8804: anföra följande:                                      således inte endast fråga om försvarsförvaltning-
8805:    Försvarsmaktens prestationsförmåga upprätt-        ens egen ståndpunktsdefinition, utan planerna
8806: hålis och utvecklas på grundval av de uppgifter       baserar sig på en omfattande samhällelig bered-
8807: som enligt lag ankommer på försvarsmakten samt        ning och ett omfattande samhälleligt beslutsfat-
8808: på grundval av de prestationskrav som faststälis      tande. Ministeriet anser det vara ytterst viktigt att
8809: av de parlamentariska kommitteerna.                   försvarsmakten också i framtiden kan utvecklas
8810:    Försvarsmaktens utvecklingsplaner har dimen-       på grundval av ett vidsträckt parlamentariskt
8811: sionerats i enlighet med de mål och de resursre-      synsätt. Politisk enighet bör uppbådas för sättet
8812: kommendationer som uppstälits av den tredje           att genomföra saken i praktiken, och en lösnings-
8813: parlamentariska försvarskommitten. Den paria-         modell övervägs som bäst.
8814: 
8815:     Helsingfors den 20 november 1987
8816: 
8817:                                                                        Försvarsminister Ole Norrback
8818:                                                  1987 vp.
8819: 
8820: Kirjallinen kysymys n:o 303
8821: 
8822: 
8823: 
8824: 
8825:                                     Kortesalmi ym.: Soidensuojelun toteuttamtsen nopeuttamisesta
8826: 
8827: 
8828:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8829: 
8830:   Valtakunnallisten suojeluohjelmien toteutu-           toteuttaminen selkiyttäisi ilmapiiriä turvetuotan-
8831: misnopeus on tällä hetkellä maassamme valitetta-        non edistämisenkin kannalta edullisella tavalla.
8832: van hidas. Nopeutta ei voida pitää tyydyttävänä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8833: edes Oulun läänissä, vaikka siellä on parina viime      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8834: vuonna kyetty hankkimaan luonnonsuojelutar-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8835: koituksiin valtiolle maata eniten koko maassa.          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8836: Nykyisillä vähäisillä henkilöresu~sseilla ja ostoihi~
8837: käytettävissä olevilla määrä~ahodla valtakun~alh­                 Aikooko Hallitus lisätä määrärahoja
8838: sen soidensuojelun perusohjelman toteuttammen                  soidensuojeluohjelman toteuttamisen no-
8839: vie vielä kymmeniä vuosia. Toteuttamistyön hi-                 peuttamiseksi ja maiden hankkimiseksi
8840: taus on käsittämätöntä niin luonnonsuojelun                    valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin, jot-
8841: kuin maanomistajienkin kannalta. Soidensuoje-                  ta selkiytettäisiin ilmapiiriä myös turve-
8842: luohjelmaan kuuluvista valtion Oulun läänissä                  tuotannon edistämisen kannalta niillä
8843: omistamista suoalueista vasta vajaa puolet on                  alueilla, joilla sijaitsee eniten soidensuo-
8844: saanut lain suojan. Suojeluohjelman häiriötön                  jeluohjelman piiriin kuuluvia soita?
8845: 
8846:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1987
8847: 
8848:           ]. Juhani Kortesalmi             Marita Jurva                   Heikki Riihijärvi
8849: 
8850: 
8851: 
8852: 
8853: 271128E
8854: 2                                     1987 vp. -- RJC n:o 303
8855: 
8856: 
8857: 
8858: 
8859:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8860: 
8861:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sovittamiseksi yhteen ja varojen tarpeen selvittä-
8862: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         miseksi ympäristöministeriö on pyytänyt läänin-
8863: olette 14 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-        hallituksilta tietoja vuoden 1988 hankintasuunni-
8864: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      telmista ja niiden edellyttämistä rahatarpeista.
8865: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Selvityksen jälkeen valtion tulo- ja menoarvion
8866: Kortesalmen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         ostomäärärahat pyritään saamaan tarvetta vastaa-
8867: kysymyksestä n:o 303:                                 valle tasolle.
8868:           Aikooko Hallitus lisätä määrärahoja           Valtion omistamien soiden suojelua on tarkoi-
8869:        soidensuojeluohjelman toteuttamisen no-        tus lähiaikoina edistää. Hallitus antaa eduskun-
8870:        peuttamiseksi ja maiden hankkimiseksi          nalle lakiesityksen valtion omistamien soiden
8871:        valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin, jot-    muodostamisesta soidensuojelualueiksi. Lain hy-
8872:        ta selkiytettäisiin ilmapiiriä myös turve-     väksyminen toteuttaa suurelta osin soidensuoje-
8873:        tuotannon edistämisen kannalta niillä          lun perusohjelmaan kuuluvien, valtion omista-
8874:        alueilla, joilla sijaitsee eniten soidensuo-   mien soiden suojelun. Muun muassa Oulun
8875:        jeluohjelman piiriin kuuluvia soita?           lääniin perustetaan tällöin 20 uutta soidensuoje-
8876:                                                       lualuetta.
8877:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Teollisen turvetuotannon ja soidensuojelun vä-
8878: ti seuraavaa:                                         lillä ei tätä nykyä ole ristiriitoja, sillä energia-
8879:   Luonnonsuojelualueiksi suunniteltujen aluei-        huoltoa ja ympäristönsuojelua käsittelevien viran-
8880: den, erityisesti soidensuojelun perusohjelmaan        omaisten yhteistyötä varten perustettu työryhmä
8881: kuuluvien soiden hankinta on tehostunut viime         (EYR) selvitti vuosina 1976--1980 varsin perus-
8882: vuosina kohonneiden määrärahojen vuoksi ja            teellisesti soidensuojelun ja turpeenkäytön välisiä
8883: ympäristöministeriön siirrettyä ostot suurimmaksi     ristiriitoja. Työryhmä laati myös ratkaisuehdotuk-
8884: osaksi lääninhallitusten tehtäväksi. Tästä huoli-     sen, jossa esitettiin turvetuotantoon otettavat
8885: matta suojeluohjelmia on pystytty toteuttamaan        suot ja luonnonsuojelusyistä turvetuotannon ul-
8886: varsin hitaasti. Ympäristöministeriössä luonnon-      kopuolelle jätettävät suot. Asianomaiset ministe-
8887: suojelun voimavaroja pohtineen työryhmän eh-          riöt eli kauppa- ja teollisuusministeriö, sisäasiain-
8888: dotusten toteuttaminen nopeuttaisi alueiden           ministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö hy-
8889: hankintaa. Työryhmä ehdotti muun muassa, että         väksyivät tuolloin työryhmän ehdotukset ja ke-
8890: ostomäärärahojen tulisi olla vuosittain vähintään     hottivat alaisiaan virastoja ja laitoksia noudatta-
8891: 65 miljoonaa markkaa. Tulo- ja menoarvioehdo-         maan niitä. Tätä ns. EYR:n suosopimusta nouda-
8892: tuksia laadittaessa ratkaistaan, onko mahdolli-       tetaan edelleen ja se takaa muun muassa, että
8893: suutta hankkia luonnonsuojelualueiksi tarkoitet-      luonnonsuojelusuunnitelmiin kuuluville soille ei
8894: tuja alueita riittävän nopeasti. Lähiajan ostojen     voida edes suunnitella turvetuotantoa.
8895: 
8896:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
8897: 
8898:                                                                      Ympäristöministeri Kaj Bärlund
8899:                                          1987 vp. -      KK n:o 303                                       3
8900: 
8901: 
8902: 
8903: 
8904:                                  Till Riksdagens Herr Talman
8905: 
8906:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             penningbehovet har miljöministeriet bett att få
8907: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           uppgifter av länsstyrelserna om de planerade
8908: den 14 oktober 1987 till vederbörande medlem             anskaffningarna år 1988 och de penningbelopp
8909: av statsrådet översänt avskrift av följande av           dessa förutsätter. När utredningen är klar
8910: riksdagsman Kortesalmi m.fl. undertecknade               försöker man få inköpsanslagen i statsförslaget att
8911: spörsmål nr 303:                                         motsvara behovet.
8912:            Ämnar Regeringen öka anslagen så att             Mao har för avsikt att effektivera skyddet för
8913:         det skyddsprogram som gäller myrområ-            staten tillhöriga myrområden inom en nära fram-
8914:         den kan genomföras snabbare och mark             tid. Till riksdagen kommer att avlåtas en rege-
8915:         för naturskyddsändamål anskaffas till sta-       ringsproposition med förslag tilllag om avsättan-
8916:         ten, för att rensa luften också när det          de av staten tillhöriga områden till myrskydds-
8917:         gäller frågan om främjandet av torvpro-          områden. Genom att lagen antas skyddas till
8918:         duktionen på de områden där det finns            stora delar de myrområden som staten äger och
8919:         mest av sådana myrområden som omfat-             som omfattas av basprogrammet för myrskyddet.
8920:         tas av skyddsprogrammet?                         Då kommer bl. a. 20 nya myrskyddsområden att
8921:                                                          inrättas i Uleåborgs län.
8922:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            I detta nu finns det inte några konflikter
8923: anföra följande:                                         mellan den industriella torvproduktionen och
8924:    Anskaffningen av sådana områden som enligt            skyddandet av myrområden. Den arbetsgrupp
8925: pianeroa skall bli naturskyddsområden, speciellt         som tillsattes för samarbetet mellan energiförsörj-
8926: sådana myrområden som omfattas av baspro-                nings- och naturvårdsmyndigheterna (EYR) ut-
8927: grammet för myrskyddet, har effektiverats de             redde nämligen mycket noggrant konflikterna
8928: senaste åren tack vare ökade anslag och miljömi-         mellan skyddandet av myrområden och torvan-
8929: nisteriet till största delen har överfört inköpen till   vändningen åren 1976-1980. Arbetsgruppen
8930: länsstyrelserna.                                         framlade också ett förslag till lösning där den
8931:    Trots detta har det gått mycket långsamt att          föreslog vilka myrområden som skall inbegripas i
8932: genomföra skyddsprogrammen. Om man ge-                   torvproduktionen och vilka myrområden som av
8933: nomförde de förslag som framfördes av en arbets-         naturskyddsskäl skall lämnas utanför. Handels-
8934: grupp vid miljöministeriet, som utredde na-              och industriministeriet, inrikesministeriet och
8935: turskyddsresurserna, kunde anskaffningen av om-          jord- och skogsbruksministeriet godkände arbets-
8936: råden påskyndas. Arbetsgruppen föreslog bl.a.            gruppens förslag och uppmanade de ämbetsverk
8937: att inköpsanslagen borde vara minst 65 milj. mk          och inrättningar som lyder under dem att följa
8938: per år. Då statsverkspropositionerna görs upp            förslagen. Detta s.k. myravtal (EYR:n suo~opi­
8939: avgörs om det finns möjligheter att anskaffa             mus) följs fortfarande och det garanterar bl.a. att
8940: områden för naturskyddsändamål i tillräckligt            man inte ens kan planera torvproduktion på de
8941: snabb takt. För att kunna koordinera inköpen             myrområden som omfattas av naturskyddsplaner-
8942: under den närmaste framtiden och för att utreda          na.
8943: 
8944:      Helsingfors den 18 november 1987
8945: 
8946:                                                                              Miljöminister Kaj Bärlund
8947:                                                1987 vp.
8948: 
8949: Kirjallinen kysymys n:o 304
8950: 
8951: 
8952: 
8953: 
8954:                                   Jurva: Apulaisrehtorin viran perustamisesta sosiaalialan oppilaitok-
8955:                                      siin
8956: 
8957: 
8958:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8959: 
8960:    Sosiaalialan oppilaitoksista annetun asetuksen     kaan kunnallisissa ammattioppilaitoksissa voi olla
8961: (499/87) 11 §:ssä säädetään mm. seuraavaa:            apulaisrehtorin virka. Virkaehtosopimuksen mu-
8962: ''Oppilaitokseen valitaan niin ikään neljäksi vuo-    kaan ammattioppilaitoksiin voidaan palkata apu-
8963: deksi kerrallaan opettajakunnan keskuudesta va-       laisrehtori luokkien lukumäärän ollessa vähintään
8964: rarehtori, joka rehtorin estyneenä ollessa hoitaa     18.
8965: hänen tehtäväänsä.''                                     Asioiden paremmaksi hoitamiseksi ja kuntoon
8966:    Vararehtori valitaan opettajien keskuudesta        saattamiseksi tulisi sosiaalialan oppilaitoksista an-
8967: määräajaksi ja hän hoitaa rehtorin tehtäviä ai-       netun asetuksen 11 §:ää muuttaa siten, että
8968: noastaan rehtorin estyneenä ollessa. Sen sijaan       myös niissä voisi olla apulaisrehtori ja niihin
8969: oppilaitoksissa ei asetuksen mukaan voisi olla        voitaisiin perustaa apulaisrehtorin virka. Virasta
8970: apulaisrehtoria eikä apulaisrehtorin virkaa. Sään-    aiheutuvien kustannusten tulisi olla valtion osuu-
8971: nöstö ei tältä osin ota huomioon suurten oppilai-     teen oikeuttavia menoja.
8972: tosten tarpeita. Apulaisrehtorin viran perustami-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8973: nen oppilaitoksiin tekisi mahdolliseksi rehtorin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8974: virkaan liittyvien pedagogisten ja hallinnollisten    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8975: tehtävien jakamisen, jolloin niiden hoitaminen        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8976: sekä tehostuisi että helpottuisi.                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8977:    Ammattikasvatushallituksen antaman ohjeen                  ryhtyä, jotta sosiaalialan oppilaitoksista
8978: mukaan ammattioppilaitoksissa vastuu yleishal-                annetun asetuksen 11 §:ää muutettaisiin
8979: linnollisista tehtävistä on tarkoituksenmukaista              siten, että myös sosiaalialan oppilaitoksis-
8980: keskittää rehtorille ja pedagogisten tehtävien joh-           sa voisi olla apulaisrehtori ja niihin voitai-
8981: to ja kehittärnisvastuu apulaisrehtorille. Ammat-             siin perustaa apulaisrehtorin virka valtion
8982: tioppilaitoksista annetun asetuksen 32 §:n mu-                osuuteen oikeuttavana?
8983: 
8984:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
8985: 
8986:                                               Marita Jurva
8987: 
8988: 
8989: 
8990: 
8991: 271208R
8992: 2                                       1987 vp. -       KK n:o 304
8993: 
8994: 
8995: 
8996: 
8997:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8998: 
8999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nallisissa ammattioppilaitoksissa on opettajien
9000: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            keskuudesta määrävuosiksi valitut ns. palkkiotoi-
9001: olette 16 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-           miset apulaisrehtorit. Muista oppilaitosmuodois-
9002: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         ta viimeksi mainittu järjestelmä on terveyden-
9003: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          huolto-, kauppa-, maatalous-, käsi- ja taideteolli-
9004: Jurvan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä        suus- sekä koti- ja laitostalousoppilaitoksissa.
9005: n:o 304:                                                 Apulaisrehtorijärjestelmää ei toistaiseksi ole tek-
9006:                                                          nillisissä oppilaitoksissa, merenkulku-, metsä-,
9007:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          hotelli- ja ravintola- eikä sosiaalialan oppilaitok-
9008:         ryhtyä, jotta sosiaalialan oppilaitoksista       sissa. Näissä oppilaitosmuodoissa on vararehtorit,
9009:         annetun asetuksen 11 §:ää muutettaisiin          jotka rehtorin estyneenä ollessa toimivat hänen
9010:         siten, että myös sosiaalialan oppilaitoksis-     sijaisenaan. Apulaisrehtorijärjestelmä on tarkoi-
9011:         sa voisi olla apulaisrehtori ja niihin voitai-   tus saattaa voimaan teknillisissä oppilaitoksissa,
9012:         siin perustaa apulaisrehtorin virka valtion      mikäli vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä
9013:         osuuteen oikeuttavana?                           olevat määrärahat hyväksytään.
9014:                                                             Apulaisrehtorijärjestelmä on säännelty niissä
9015:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            oppilaitosasetuksissa, joissa järjestelmä on ollut
9016: seuraavaa:                                               asetusta annettaessa. Apulaisrehtorijärjestelmän
9017:    Kuluvan vuoden elokuun alusta voimaan tul-            luominen uutena oppilaitosmuotoon edellyttää
9018: leessa ammatillisia oppilaitoksia koskevassa lain-       apulaisrehtorin tarpeellisuuden, apulaisrehtorin
9019: säädännössä on lähdetty apulaisrehtorijärjestel-         palkkauksen perusteiden sekä opetusvelvollisuus-
9020: män osalta siitä, että ammatillisessa oppilaitok-        ja työaikakysymysten seikkaperäistä selvittämistä
9021: sessa voi olla sen koosta ja koulutusaloista sekä        eli käytännössä työmarkkinaosapuolten yhteisym-
9022: opetuskielistä riippuen yksi tai useampia apulais-       märrystä asiassa. Tämän jälkeen voidaan tarpeel-
9023: rehtoreita. Myös sivukoulua varten voi olla oma          liset säännösmuutokset tehdä asetukseen.
9024: apulaisrehtorinsa. Oppilaitoksessa, jossa ei ole            Sosiaalialan koulutus on huomattavasti laajen-
9025: apulaisrehtoria, on vararehtori. Apulaisrehtori          tunut aivan viime vuosina. Maahamme on suun-
9026: voi olla joko apulaisrehtorin viran tai toimen           nitelmien mukaan muodostumassa joitakin yli
9027: haltija taikka opettajien keskuudesta apulaisreh-        500 opiskelijan oppilaitoksia, joissa apulaisrehto-
9028: toriksi valittu opettaja. Apulaisrehtori toimii py-      rijärjestelmä saattaa olla tulevaisuudessa perus-
9029: syvästi rehtorin apuna, kun taas vararehtori on          teltu. Huomattava osa sosiaalialan koulutuksesta
9030: rehtorin sijainen, joka toimii vain rehtorin ollessa     järjestetään kuitenkin terveydenhuolto- ja koti- ja
9031: estynyt.                                                 laitostalousoppilaitoksissa, joissa apulaisrehtori
9032:    Apulaisrehtorin virkoja voi olla ainoastaan am-       voidaan valita opettajien keskuudesta, mikä toi-
9033: mattioppilaitoksissa. Käytännössä apulaisrehtorin        saalta helpottanee tilannetta näissä oppilaitoksis-
9034: virkoja on valtion keskusammattikouluissa. Kun-          sa.
9035: 
9036:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1987
9037: 
9038:                                                                             Ministeri Anna-Liisa Piipari
9039:                                        1987 vp. -      KK n:o 304                                       3
9040: 
9041: 
9042: 
9043: 
9044:                                 Till Riksdagens Herr Talman
9045: 
9046:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            som valts för ett visst antal år. De typer av
9047: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          yrkesläroanstalter som omfattar sist nämnda sys-
9048: av den 16 oktober 1987 till vederbörande med-          tem är läroanstalterna inom hälsovård, handel,
9049: lem av statsrådet översänt en avskrift av följande     lantburk, hemslöjd och konstindustri och huslig
9050: av riksdagsman Jurva undertecknade spörsmål nr         ekonomi. Systemet med biträdande rektor finns
9051: 304:                                                   tills vidare inte vid tekniska yrkesläroanstalter,
9052:                                                        anstalter för sjöfart, skogsbruk, hotell- och res- ,
9053:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       taurangbranschen eller det sociala området. Vid
9054:         för att förordningen om läroanstalter för      dessa typer av läroanstalter finns prorektorer som
9055:         det sociala området ändras så att biträ-       handhar rektorns uppgifter då han är förhindrad.
9056:         dande rektor skulle finnas även vid läro-      Systemet med biträdande rektor är avsett att
9057:         anstalterna för det sociala området och        införas vid tekniska yrkesläroanstalter, förutsatt
9058:         att vid dem inrättas biträdande rektors        att de föreslagna anslagen i 1988-års statsbudget
9059:         tjänst som är berättigad till statsandel?      blir godkända.
9060:                                                            1 de förordningar om yrkesläroanstalter där
9061:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       systemet varit i bruk då förordningen utfärdades
9062: anföra följande:                                       har det stadgats om biträdande rektor. Att vid en
9063:    1 lagstiftningen om yrkesläroanstalter som          typ av läroanstalt införa systemet med biträdande
9064: trädde i kraft i augusti detta år har för det          rektor som en ny företeelse förutsätter detaljerade
9065: systems del som berör biträdande rektor stadgats       utredningar om behovet av biträdande rektors-
9066: att vid en yrkesläroanstalt kan finnas en eller        tjänster, grunderna för biträdande rektors avlö-
9067: flere biträdande rektorer beroende på dess storlek     ning och frågorna om undervisningsskyldighet
9068: och utbildningsområden samt dess undervis-             och arbetstid d.v.s. i praktiken ett samförstånd
9069: ningsspråk. Även vid filialskola kan finnas biträ-     mellan arbetsmarknadsparterna. Efter att detta
9070: dande rektor. Vid yrkesläroanstalt som inre har        har utretts kan de behövliga stadgeändringarna
9071: biträdande rektor finns prorektor. Biträdande          göras i motsvarande förordning.
9072: rektor kan antingen vara innehavare av biträdan-          Utbildningen på det sociala området har ut-
9073: de rektors tjänst eller befattning eller vara vald     ökats i väsentlig grad under de senaste åren.
9074: till biträdande rektor bland lärarkåren. Biträdan-     Vissa läroanstalter som omfattar mer än 500
9075: de rektorn bistår stadigvarande rektorn men            elever håller enligt planerna på att utformas i
9076: prorektorn är hans ställföreträdare, och handhar       vårt land, och vid dem kan systemet med biträ-
9077: rektorns uppgifter endast då rektorn är förhind-       dande rektor i framtiden vara befogat. En avse-
9078: rad.                                                   värd del av utbildningen på det sociala området
9079:     Biträdande rektors tjänster kan finnas endast      anordnas dock vid läroanstalterna inom hälsovård
9080: vid yrkesläroanstalter. 1 praktiken finns det biträ-   och huslig ekonomi. Vid dessa anstalter kan
9081: dande rektorer vid statens centrala yrkesläroan-       biträdande rektor väljas bland lärarkåren, vilket
9082: stalter. Vid de kommunala yrkesläroanstalterna         torde underlätta situationen vid dessa läroanstal-
9083: finns det arvodesavlönade biträdande rektorer          ter.
9084: 
9085:      Helsingfors den 26 november 1987
9086: 
9087:                                                                           Minister Anna-Lzisa Pzipan·
9088:                         j
9089:                         j
9090:                     j
9091:                     j
9092:                 j
9093:                 j
9094:             j
9095:             j
9096:         j
9097:         j
9098:     j
9099:     j
9100: j
9101: j
9102:                                                1987 vp.
9103: 
9104: Kirjallinen kysymys n:o 305
9105: 
9106: 
9107: 
9108: 
9109:                                    Mäkelä ym.: Satovahinkojen korvaamisesta myös pienille puutarha-
9110:                                      viljelmille
9111: 
9112: 
9113:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9114: 
9115:    Maatamme on tänä vuonna kohdannut ennen-           viljelmille merkittävät marjan-, puutarha- ja eri-
9116: näkemätön katovuosi. Raskaita katovahinkoja           koiskasviviljelmät. Voimassa oleva puute on va-
9117: ovat kärsineet kaikki maatalouden tuotantosuun-       kava, sillä onhan juuri erikoistuminen yksi pien-
9118: nat. Katovahingot ovat luonnollisesti pahimpia        ja perheviljelmien olemassaolon pelastuskeinois-
9119: Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa, mutta myös-         ta. Tämän takia tulisi mielestämme pikaisesti
9120: kin Itä-Suomessa ja Etelä-Suomessa ne ovat olleet     muuttaa voimassa olevaa lakia satovahinkojen
9121: raskaita. Näin ollen voidaan perustellusti puhua      korvaamisesta siten, että korvausten piiriin saatai-
9122: maatalouden hätätilasta.                              siin myös marjan-, puutarha- ja erikoiskasvivilje-
9123:    Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen katolaino-      lijät sekä että näiden viljelmien alinta pinta-alaa
9124: jen myöntämisestä vahinkoja kärsineille maanvil-      laskettaisiin alemmas nykyisestä yhdestä hehtaa-
9125: jelijöille. Tämän lisäksi tulevat tietenkin satova-   rista.
9126: hinkolain mukaiset katovahinkokorvaukset.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9127:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9128:    Laissa satovahinkojen korvaamisesta, joka on
9129:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9130: annettu 4. päivänä heinäkuuta 1975, todetaan
9131:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9132: satovahinkoja maksettavan sellaista viljelmää
9133: kohdanneista satovahingoista, jonka pinta-alasta                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9134: vähintään 1 hehtaari on käytetty viljan, juurikas-            ryhtyä, että satovahinkojen korvaamisesta
9135: vien ja perunan tuotantoon taikka vähintään 2                 annetun lain piiriin saataisiin kuulumaan
9136: hehtaaria nurmen tuotantoon.                                  nykyisten viljelmämuotojen lisäksi myös
9137:    Voimassa olevan lain mukaan jäävät satovahin-              marjan-, puutarha- ja erikoiskasviviljeli-
9138: kojen ulkopuolelle tällä hetkellä pien- ja perhe-             jöitä kohdanneet satovahingot?
9139: 
9140:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
9141: 
9142:            Tina Mäkelä                   Heikki Riihijärvi               Sulo Aittoniemi
9143:                       Lea Mäkipää                              J. Juhani Kortesalmi
9144: 
9145: 
9146: 
9147: 
9148:  271173D
9149: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 305
9150: 
9151: 
9152: 
9153: 
9154:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9155: 
9156:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        sellisen suuret, eivätkä ne kuulu satovahinkojen
9157: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         korvaamisesta annetun lain (530/75) piiriin.
9158: olette 16 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-
9159: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Puutarhakasvien osalta tavoitteena voidaan pi-
9160: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       temmällä aikavälillä pitää satovahinkojen korvaa-
9161: Tina Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        misesta annetun lain ( 53017 5) kaltaista korvaus-
9162: kysymyksestä n:o 305:                                 järjestelmää. Puutarhakasvien satovahinkojen si-
9163:                                                       sällyttäminen kysymyksessä esitetyllä tavalla voi-
9164:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        massa olevan satovahinkolain korvausjärjestelmän
9165:        ryhtyä, että satovahinkojen korvaamisesta      piiriin saattaisi kuitenkin käytännössä olla ongel-
9166:        annetun lain piiriin saataisiin kuulumaan      mallista. Koska puutarhakasvien sadot ja hinnat
9167:        nykyisten viljelmämuotojen lisäksi myös        vaihtelevat voimakkaasti eri vuosina ja eri alueil-
9168:        marjan-, puutarha- ja erikoiskasviviljeli-     la, satovahinkojen arviointi satovahinkojen kor-
9169:        jöitä kohdanneet satovahingot?                 vaamisesta annetussa asetuksessa (820/75) tarkoi-
9170:                                                       tetulla tavalla normisatojen ja kasvien yksikkö-
9171:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         hintojen perusteella saattaisi puutarhakasvien
9172: seuraavaa:                                            osalta johtaa liian summittaiseen lopputulok-
9173:    Peltokasvien lisäksi myös puutarhakasvien sato-    seen. Myös yksikköhintojen määrittäminen olisi
9174: vahinkojen seurauksia tulee valtion toimenpitein      useiden kasvien osalta vaikeaa, mikä johtuu
9175: lievittää. Tässä tarkoituksessa hallitus on edus-     puutteellisista hintatilastoista. Puutarhakasvien
9176: kunnalle 16.10.1987 antamassaan esityksessä           tuotannolle on lisäksi ominaista se, että tuottei-
9177: laiksi vuoden 1987 satovahinkojen johdosta            den hintataso määräytyy kysynnän ja tarjonnan
9178: myönnettävistä korkotukilainoista (HE n:o 118)        perusteella, mikä käytännössä on omiaan tasoit-
9179: ehdottanut vuosien 1981 ja 1984 tapaan myös           tamaan satovaihtelujen vaikutusta sekä määrälli-
9180: puutarha- ja vihanneskasvien ottamista korkotu-       siä satovahinkoja. Puutarhaviljelmille aiheutunei-
9181: kilain piiriin. Tämä on katsottu tarpeelliseksi,      den huomattavien satovahinkojen lieventämiseen
9182: koska eräille puutarhakasveille aiheutuneet sato-     tulee vastaisuudessakin pyrkiä korkotukilainoi-
9183: vahingot ovat kuluvana vuonna olleet poikkeuk-        tuksen avulla.
9184: 
9185:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1987
9186: 
9187:                                                      Maa- p metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
9188:                                       1987 vp. -     KK n:o 305                                        3
9189: 
9190: 
9191: 
9192: 
9193:                                Till Riksdagens Herr Talman
9194: 
9195:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och de inte omfattas av lagen om ersättande av
9196: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        skördeskador (530/75).
9197: den 16 oktober 1987 tili vederbörande medlem             För trädgårdsväxternas del kan som mål på
9198: av statsrådet översänt avskrift av följande av        lång sikt uppstälias ett liknande ersättningssys-
9199: riksdagsledamot Tina Mäkelä m.fl. underteckna-        tem som enligt lagen om ersättning av skördeska-
9200: de spörsmål nr 305:                                   dor (530/75). Att på det sätt som föreslås i
9201:                                                       spörsmålet inkludera skördeskadorna på träd-
9202:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         gårdsväxter i det gäliande ersättningssystemet
9203:        taga för att lagen om ersättande av skör-      enligt skördeskadelagen kan dock i praktiken
9204:        deskador utöver de nuvarande odlingsfor-       medföra problem. Eftersom skörden av träd-
9205:        merna också skulie omfatta de skördeska-       gårdsväxter och priserna på dem varierar kraftigt
9206:        dor som har drabbat bär-, trädgårds- och       olika år och i olika trakter, kan bedömningen av
9207:        specialodlingar?                               skördeskadorna utgående från normskördar och
9208:                                                       enhetspris på växterna, på det sätt som avses i
9209:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       förordningen om ersättning av skördeskador
9210: anföra följande:                                      (820/75), för trädgårdsväxternas delleda tili ett
9211:                                                       alitför summariskt resultat. Att faststälia enhets-
9212:    Utöver skördeskadorna på åkerväxter bör också      pris skulie också för många växters del vara svårt
9213: följderna av skördeskadorna på trädgårdsväxter        på grund av bristfäliig prisstatistik. För produk-
9214: lindras genom åtgärder av staten. 1 detta syfte       tionen av trädgårdsväxter är det dessutom känne-
9215: har regeringen i sin proposition tili riksdagen       tecknande att prisnivån på produkterna bestäms
9216: 16.10.1987 med förslag tili lag om räntestödslån      på basen av tiligång och efterfrågan, vilket i
9217: med anledning av 1987 års skördeskador (RP nr         praktiken är ägnat att jämna ut inverkan av
9218: 118) på samma sätt som åren 1981 och 1984             skördevariationerna och de kvantitativa skör-
9219: föreslagit att också trädgårdsväxter och grönsaker    deskadorna. De betydande skördeskador som
9220: skali omfattas av lagen. Detta har ansetts nöd-       trädgårdsodlingarna drabbas av bör man också i
9221: vändigt eftersom skördeskadorna på vissa träd-        framtiden försöka lindra med hjälp av räntestöds-
9222: gårdsväxter detta år har varit exceptionelit stora    lån.
9223: 
9224:     Helsingfors den 20 november 1987
9225: 
9226:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
9227:                                               1987 vp.
9228: 
9229: Kirjallinen kysymys n:o 306
9230: 
9231: 
9232: 
9233: 
9234:                                   Tenhiälä: Sisu-autojen huollon järjestämisestä Sambiassa
9235: 
9236: 
9237:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9238: 
9239:    Pääosa Suomen kahdenvälisestä kehitysavusta       sunkin laatima. Sen jälkeen ulkoasiainministeriö
9240: suuntautuu 15 nimettyyn kohdemaahan. Näissä          julisti kilpailun Sambian huolto- ja varaosatoi-
9241: maissa apu keskittyy yhtenäisesti sovimille toimi-   minnan järjestämiseksi eikä urakkaa siten annet-
9242: aloille, jotka ovat kohdemaiden kehityssuunnitel-    tu Sisulle.
9243: missa keskeisellä sijalla ja joille Suomella on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9244: tarjottavana kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9245: kehitysmaaolosuhteisiin soveltuvia voimavaroja.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9246:    Sambia on ollut jo kauan Suomen perinteinen       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9247: ohjelmamaa, jolle on eri tavoin kanavoitu apua
9248: eri hankkeisiin. Suomi on mm. toimittanut Sam-                 Onko Hallituksen mielestä Sisu-auto-
9249: biaan 500 Sisu-autoa. Vajaa puolet autoista on              jen huollon järjestämistä Sambiassa kos-
9250: ollut kuitenkin epäkunnossa, koska huoltoa ei               kevassa selvittelyssä menetelty tehokkaasti
9251: ole eikä varaosia.                                          ja taloudellisesti, ja mitä maksoi perus-
9252:    Tilanteen parantamiseksi Sisu-Auto laati selvi-          teluissa tarkoitettu konsulttiselvitys, joka
9253: tyksen ja esitti huoltokorjaamon perustamista ja            päätyi samaan tulokseen kuin Sisunkin
9254: varaosapalvelun järjestämistä maahan. Ulko-                 tekemä selvitys, ja
9255: asiainministeriö ei kuitenkaan luottanut tehtyyn               mistä johtuu ulkoasiainministeriön täs-
9256: >elvitykseen, vaan tilasi konsulttiyhtiöltä uuden           sä asiassa omaksuma nuiva suhtautumi-
9257:  tutkimuksen, joka suurin kustannuksin sai aikai-           nen tähän suomalaiseen kuorma-autoval-
9258:  >eksi selvityksen, joka oli samanlainen kuin Si-           mistajaan?
9259: 
9260:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
9261: 
9262:                                           Hannu Tenhiälä
9263: 
9264: 
9265: 
9266: 
9267:  !71174E
9268: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 306
9269: 
9270: 
9271: 
9272: 
9273:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9274: 
9275:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        desta 1984 lähtien huolto järjestetty pysyvämmäl-
9276: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         le pohjalle.
9277: olette 16 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-           Koska huoltoa ei kuitenkaan vielä ollut saatu
9278: jeenne n:o 1141 ohella toimittanut valtioneuvos-      tyydyttävään kuntoon ja autojen lisätoimituksista
9279: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     keskusteltiin samaan aikaan, kun osa autoista
9280: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kir-         epäkuntoisina oli poistunut liikenteestä, Suomen
9281: jallisesta kysymyksestä n:o 306:                      ja Sambian välisissä neuvotteluissa sovittiin laajan
9282:           Onko Hallituksen mielestä Sisu-auto-        kuorma-autoja koskevan arvioinnin suorittamises-
9283:        jen huollon järjestämistä Sambiassa kos-       ta. Samalla päätettiin laatia selvitys kuorma-auto-
9284:        kevassa selvittelyssä menetelty tehokkaasti    jen käytön tehostamisesta sekä ehdotus tarvitta-
9285:        ja taloudellisesti, ja mitä maksoi perus-      vista toimenpiteistä.
9286:        teluissa tarkoitettu konsulttiselvitys, joka      Tavanomaisen käytännön mukaisesti arviointi
9287:        päätyi samaan tulokseen kuin Sisunkin          annettiin ulkopuolisen riippumattoman konsul-
9288:        tekemä selvitys, ja                            tin tehtäväksi. Neljän hengen evaluointiryhmä
9289:           mistä johtuu ulkoasiainministeriön täs-     matkusti alkuvalmistelujen jälkeen Sambiaan,
9290:        sä asiassa omaksuma nuiva suhtautumi-          kävi kehitysyhteistyöosaston esittämällä tavalla
9291:        nen tähän suomalaiseen kuorma-autoval-         useissa piirikunnissa tutustumassa tilanteeseen,
9292:        mistajaan?                                     selvitti hallintoa ja menettelytapoja Lusakassa ja
9293:                                                       Helsingissä sekä huolinta- ja kuljetusjärjestelyjä
9294:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Dar es Salaamissa, Tansaniassa. Konsultti valmis-
9295: ti seuraavaa:                                         ti evaluointiraportin ja esityksen tarvittavista toi-
9296:                                                       menpiteistä uusien kuorma-autotoimitusten yh-
9297:    Suomi on erilaisten kehitysyhteistyöhankkei-       teydessä sekä projektiesityksen kuorma-autojen
9298: den yhteydessä toimittanut Sambiaan yhteensä          käytön tehostamiseksi. Konsultin kustannukset
9299: noin 400 Sisu-kuorma-autoa vuodesta 1973 läh-         olivat yhteensä 625 000 mk, josta palkkakustan-
9300: tien. Näistä noin 300 on toimitettu 55 piirikun-      nuksina veloitettiin yhteensä 449 000 mk. Yksik-
9301: nan käyttöön ympäri maata.                            kökustannukset eivät ylittäneet tavanomaista ve-
9302:    On ymmärrettävää, että osa toistakymmentä-         loitustasoa.
9303: kin vuotta sitten toimitetuista autoista on poistu-
9304: nut liikenteestä, sillä pitkät etäisyydet ja teiden      Evaluaatio ja ehdotus uusista toimenpiteist~
9305: huono kunto lyhentävät huomattavasti auton            valmistuivat alkuvuodesta 1987. Uusina toimen-
9306: käyttöikää siitä mikä se olisi esimerkiksi Suomes-    piteinä päätettiin toteuttaa paitsi epäkuntoister
9307: sa. lisäksi tavanomaista autojen huolenpitoa lai-     Sisujen kuntoonsaattaminen myös kunnolliser
9308: minlyödään, ja kunnollisen huollon järjestämi-        huollon aikaansaaminen lähinnä vahvistaman~
9309: nen eri puolilla maata oleville autoille on hanka-    Sambian piirikunnallista ja muutakin hallinto:
9310: laa.                                                  tarvittavilta osin sekä koulutusta järjestämällä.
9311:    Kuorma-autojen toimituksen yhteydessä toimi-          Valmistuneen projektiesityksen perusteella ke
9312: tettiin myös normaali n. 10 % auton arvoa             hitysyhteistyöosasto antoi tie- ja vesirakennushal
9313: vastaava varaosavarasto. Myöhemmin tarvittavien       lituksen tehtäväksi järjestää valtion hankintasään
9314: lisävaraosien ja huollon järjestäminen jätettiin      töjä noudattaen tarjouskilpailu projektin toteut
9315: Sisu-Auton huoleksi. Ulkoasiainministeriön kehi-      tamisesta. Kehitysyhteistyöosasto ja tie- ja vesira
9316: tysyhteistyöosasto lähti siitä, että ensisijaisesti   kennushallitus käsittelivät saadut tarjoukset. Ar
9317: Sisu-Auton kaupallisissa intresseissä olisi huollon   vioinnissa asetettiin erityinen paino työsuunnitel
9318: järjestäminen. Huoltoa ei kuitenkaan hoidettu         malle ja esitetylle henkilöstölle, erityisesti set
9319: tältä pohjalta eikä sellaista ennen vuotta 1981       kehitysmaakokemukselle, koska projekti toteutet
9320: ollut organisoitu lainkaan. Vasta kun varaosia        tiin Sambiassa. Tässä vertailussa Sisu-Auton tar
9321: kehitysyhteistyövaroin toimitettiin lisää, on vuo-    jousta ei pidetty riittävän kilpailukykyisenä.
9322:                                     1987 vp. -     KK n:o 306                                       3
9323: 
9324:   Nyt toteutettavalla projektilla on voitu luoda   vuoden 1988 aikana toimittamaan 20 erikoisval-
9325: suotuisat edellytykset sille, että suomalaisia     misteista Sisu-kuorma-autoa.
9326: kuorma-autoja voidaan perustellusti vastaisuu-        Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
9327: dessakin toimittaa Sambiaan, milloin se kehitys-   ulkoasiainministeriö noudattaessaan tavanomaisia
9328: yhteistyön kannalta muutoin on tarkoituksenmu-     menettelytapojaan ja valtion hankintasääntöjä on
9329: kaista. On mm. jo sovittu, että Sambiaan tullaan   toiminut tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla
9330:                                                    tavalla.
9331: 
9332:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1987
9333: 
9334:                                                                  Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
9335: 4                                      1987 vp. -- KJC n:o 306
9336: 
9337: 
9338: 
9339: 
9340:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9341: 
9342:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Eftersom servicen likväl ännu inte hade fåtts
9343: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         att fungera tillfredsställande och då det diskute-
9344: 1141 av den 16 oktober 1987 till vederbörande          rades om ytterligare billeveranser samtidigt som
9345: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     en del av bilarna tagits ur trafik på grund av att
9346: av riksdagsman Hannu Tenhiälä undertecknade            de varit i olag, kom man genom förhandlingar
9347: spörsmål nr 306:                                       mellan Finland och Zambia överens om en
9348:                                                        omfattande utvärdering av lastbilarna. Samtidigt
9349:           Anser Regeringen att man har förfarit        beslutade man att göra en utredning om effekti-
9350:        effektivt och ekonomiskt i utredningen          verad användning av lastbilarna samt att göra
9351:        angående anordnandet av service för             upp ett förslag till nödvändiga åtgärder.
9352:        Sisu-bilar i Zambia, och vad kostade den
9353:                                                           I enlighet med gängse praxis gavs utvärde-
9354:        i motiveringen avsedda konsultutred-
9355:                                                        ringen i uppdrag åt en utomstående opartisk
9356:        ningen, som kom till samma resultat som
9357:                                                        konsult. En evalueringsgrupp bestående av fyra
9358:        Sisus utredning, och
9359:                                                        personer reste efter preliminära förberedelser till
9360:           varpå beror utrikesministeriets i detta      Zambia, besökte flera distrikt och bekantade sig
9361:        fall ogina inställning till denna finska        med situationen på det sätt som avdelningen för
9362:        lastbilstillverkare?                            utvecklingssamarbete anfört, utredde förvaltning
9363:                                                        och förfaringssätt i Lusaka och Helsingfors samt
9364:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        speditions- och transportarrangemang i Dar es
9365: anföra följande:                                       Salaam, Tanzania. Konsulten utarbetade en eva-
9366:    Finland har i samband med olika utvecklings-        lueringsrapport och ett förslag till nödvändiga
9367: samarbetsprojekt levererat sammanlagt cirka 400        åtgärder i samband med nya lastbilsleveranser
9368: Sisu-lastbilar till Zambia sedan år 1973. Av dessa     samt färdigställde ett projektförslag om effektive-
9369: har cirka 300 levererats till 55 distrikt runtom i     rad användning av lastbilarna. Konsultens om-
9370: landet.                                                kostnader uppgick till sammanlagt 625 000 mk,
9371:    Det är förståeligt att en del av de bilar som       varav 449 000 mk debiterades som löneutgifter.
9372: levererats t.o.m. för över 10 år sedan har tagits ur   Kostnaderna per enhet översteg inte den sedvan-
9373: trafik, för de långa avstånden och vägarnas dåliga     liga debiteringsnivån.
9374: skick förkortar avsevärt bilarnas livslängd jämfört       Evalueringen och förslaget till nya åtgärder
9375: med vad den är t.ex. i Finland. Dessutom               färdigställdes i början av år 1987. Som nya
9376: försummas den normala översynen av bilarna,            åtgärder beslutade man att inte bara iståndsätta
9377: och det är svårt att ordna ordentlig service för       Sisulastbilar som är i olag, utan också att åstad-
9378: bilarna, som är spridda över landet.                   komma ordentlig service närmast genom att
9379:    I samband med leveransen av lastbilarna leve-       förstärka distriktsförvaltningen och också den
9380: rerades också ett normalt reservdelsförråd, som        övriga förvaltningen i Zambia till behövliga delar
9381: motsvarat cirka 10 % av bilens värde. Sisu-Auto        samt genom att anordna utbildning.
9382: fick i uppdrag att ordna tilläggsreservdelar för          På basis av projektförslaget gav avdelningen
9383: senare behov och servicen. Utrikesministeriets         för utvecklingssamarbete väg- och vattenbygg-
9384: avdelning för utvecklingssamarbete utgick ifrån        nadsstyrelsen i uppdrag att med iakttagande av
9385: att det i första hand ligger i Sisu-Autos kommer-      statens upphandlingsregler arrangera en offert-
9386: siella intresse att organisera servicen. Den sköttes   tävling om genomförande av projektet. Avdel-
9387: dock inte på grundval av detta och före år 1981        ningen för utvecklingssamarbete och väg- och
9388: hade inget underhåll alls organiserats. Först se-      vattenbyggnadsstyrelsen behandlade de offerter
9389: dan det levererats flera reservdelar med utveck-       som inkommit. Vid utvärderingen lades särskilt
9390: lingssamarbetsmedel kunde servicen från och            vikt vid arbetsplanen och vid den personai som
9391: med år 1984 anordnas på en mer bestående               föreslagits, i synnerhet vid dess etfarenhet av
9392: grund.                                                 utvecklingsländer, eftersom projektet genomför-
9393:                                       1987 vp. -- RJ( n:o 306                                          5
9394: 
9395: des i Zambia. 1 denna jämförelse ansågs Sisu-         Det har bl.a. redan överenskommits att 20 spe-
9396: Autos offert inte vara tiliräckligt konkurrenskraf-   cialtiliverkade Sisu-lastbilar skall levereras tili
9397: tig.                                                  Zambia under år 1988.
9398:    Med det projekt som nu genomförs har gynn-            På basis av det ovan nämnda anser regeringen
9399: samma förutsättningar kunnat skapas för att           att utrikesministeriet med iakttagande av sina
9400: finska lastbilar också i framtiden på goda grunder    sedvanliga förfaringssätt och statens upphand-
9401: kan levereras tili Zambia, om det med tanke på        lingsregler har handlat på ett ändamålsenligt och
9402: utvecklingssamarbetet är ändamålsenligt i övrigt.     effektivt sätt.
9403: 
9404:      Helsingfors den 13 november 1987
9405: 
9406:                                                                         Utrikesminister Kalevi Sorsa
9407:                                                1987 vp.
9408: 
9409: Kirjallinen kysymys n:o 307
9410: 
9411: 
9412: 
9413: 
9414:                                    Anttila ym.: Valtion hevosjalostuslaitoksen hevossairaalan toiminta-
9415:                                      edellytysten järjestämisestä
9416: 
9417: 
9418:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9419: 
9420:    Ypäjällä toimivan Valtion hevosjalostuslaitok-        Hevossairaala valmistuu 30.6.1988 mennessä ja
9421: sen tallien uudisrakennus- ja peruskorjaustöiden      sairaala antaa hevosille erikoissairaanhoitoa, tekee
9422: toinen rakennusvaihe valmistuu nykyisten              sairauksia ehkäisevää hevossairauksiin ja hevosten
9423: urakka-aikataulujen mukaan 30.6.1988 mennes-          käyttöön ja kasvatukseen liittyvää eläinlääketie-
9424: sä. Ensimmäisen rakennusvaiheen työt valmistui-       teellistä tutkimusta sekä toimii eläinlääketieteen
9425: vat lopullisesti kuluvan kesän aikana. Rakennus-      opiskelijoiden erikoistumispaikkana. Laitoksen
9426: projektin viivästymisen johdosta ajateltiin toisen    omien hevosten lisäksi ovat palvelut vieraiden
9427: vaiheen valmistuvan vasta vuonna 1989, mutta          käytettävissä ja sen toiminnasta kertyy myös tulo-
9428: toisen vaiheen urakoitsijan aloitettua työt on        ja. Sairaalan on tarkoitus toimia päivystysperiaat-
9429: ilmennyt, että aikataulu onkin arvioitua nopeam-      teella, jotta siitä olisi kaikki mahdollinen hyöty
9430: pi. Tämän vuoksi Valtion hevosjalostuslaitos on       laitokselle sekä yksityisille hevosenkasvattajille
9431: esittänyt tarvittavat lisäykset valtion ensi vuoden   maassamme.
9432: tulo- ja menoarvioon. Lisäykset koskevat pääosin         Edelleen      hevossairaalan     käyttömenoihin,
9433: uuden hevossairaalan valmistumista. Edelleen          lääke- ja sairaalatarvikkeisiin tulisi vuodelle 1988
9434: ensimmäisen ja toisen vaiheen muiden tilojen          varata 200 000 markkaa. Samoin tulisi rakennus-
9435: käyttöönotto sekä suunnitelmien mukainen toi-         alueiden nurmetukseen ja taimimateriaalihankin-
9436: minta edellyttävät lisähenkilökunnan paikkaa-         taan ensi vuoden talousarviossa saada 60 000
9437: mista.                                                markkaa.
9438:                                                          Hevossairaalan käynnistämiseen tarvitaan pe-
9439:                                                       rusvälineistö, joka käsittää röntgenkoneita ja leik-
9440:    Lämpökeskuksen pa1vystysten ja varallaolon         kaussalin tarvikkeita sekä erilaisia instrumentteja
9441: järjestämiseksi sekä valmistuvien rakennusten ja      ja välineitä yhteensä 1 miljoonan markan edestä.
9442: niiden laitteistojen ylläpitämiseksi on perustetta-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9443: va työsopimussuhteinen laitosmiehen toimi, jon-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9444: ka palkkauskustannukset ovat noin 65 000 mk.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9445: Hevossairaalan toiminnan käynnistämiseksi tarvi-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9446: taan 1. 7.1988 lukien erikoiseläinlääkärin virka
9447: (A 25 palkkaluokka) ja kaksi eläintenhoitajaa                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9448: (A 9 palkkaluokka). Hevosjalostuslaitoksen uusi               ryhtyä ja missä aikataulussa perusteluissa
9449: turvelämpökeskus on osoittautunut työlääksi ja                tarkoitettujen Valtion hevosjalostuslaitok-
9450: ympärivuorokautista päivystystä vaativaksi. Uu-               sen hevossairaalan käynnistämiseen tarvit-
9451: det talli- ja hevossairaalat vaativat myös ympäri-            tavien välttämättömien virkojen ja toi-
9452: vuorokautisen päivystyksen. Tänä vuonna Valtion               mien perustamiseksi 1. 7.1988 lukien sekä
9453: hevosjalostuslaitos on saanut laitosmiehen, jolle             hevossairaalan käynnistämisen edellyttä-
9454: kuitenkin olisi saatava lomittajaksi myös toinen              män perusvälineistön sekä lääke- ja sai-
9455: laitosmies. Toisen laitosmiehen paikkaamista                  raalatarvikkeiden hankkimiseen tarvitta-
9456: puoltavat myös kasvavat rakennuskannan ylläpi-                van määrärahan osoittamiseksi vuoden
9457: totehtävät.                                                   1988 tulo- ja menoarviossa?
9458: 
9459:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
9460: 
9461:            Sirkka-Liisa Anttila          Ritva Vastamäki                 Ilkka Joenpalo
9462: 
9463:  271132]
9464: 2                                     1987 vp. -- KJ( n:o 307
9465: 
9466: 
9467: 
9468: 
9469:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9470: 
9471:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kesällä 1987. Rakennustöiden II vaihe on parhail-
9472: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          laan käynnissä ja se valmistuu kesällä 1988. Työ
9473: olette 16 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         valmistuu aikaisempia arvioita huomattavasti no-
9474: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       peammin. Vuonna 1987 valmistunut lisääntymis-
9475: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        laboratorio ja vuonna 1988 valmistuva hevossai-
9476: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-    raala ovat kokonaan uusia yksiköitä. Rakennus-
9477: sesta kysymyksestä n:o 307:                            hankkeen      tarkistettu    kustannusarvio     on
9478:                                                        40 100 000 mk.
9479:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Valtion hevosjalostuslaitoksen henkilökunnan
9480:        ryhtyä ja missä aikataulussa perusteluissa      lukumäärä on tällä hetkellä 22. Uusien tilojen
9481:        tarkoitettujen Valtion hevosjalostuslaitok-     valmistuminen tulee aiheuttamaan, kuten kysy-
9482:        sen hevossairaalan käynnistämiseen tarvit-      myksen perusteluistakin ilmenee, kaluston, lait-
9483:        tavien välttämättömien virkojen ja toi-         teiden ja henkilökunnan lisätarvetta. Lisätarpeet
9484:        mien perustamiseksi 1. 7.1988 lukien sekä       on esitetty maatilahallituksen toiminta- ja talous-
9485:        hevossairaalan käynnistäiDisen edellyttä-       suunnitelmassa vuosille 1989--1992, jossa on
9486:        män perusvälineistön sekä lääke- ja sai-        vuodelle 1989 merkitty 10 uutta henkilöä ja
9487:        raalatarvikkeiden hankkimiseen tarvitta-        vuodelle 1990 kuusi uutta henkilöä. Hallitus on
9488:        van määrärahan osoittamiseksi vuoden            vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä ehdot-
9489:        1988 tulo- ja menoarviossa?                     tanut määrärahaa yhden uuden henkilön palk-
9490:                                                        kaamiseksi hevosten hoitotehtäviä varten. Hevos-
9491:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       sairaalan arvioitua nopeammasta valmistumisesta
9492: ti seuraavaa:                                          mahdollisesti aiheutuva määrärahojen lisäystarve
9493:    Valtion hevosjalostuslaitoksen tallien uudisra-     tullaan ottamaan huomioon vuoden 1988 lisäme-
9494: kennus- ja peruskorjaustyön I vaihe valmistui          noarviokäsittelyn yhteydessä.
9495: 
9496:      Helsingissä 18 päivänä marrraskuuta 1987
9497: 
9498:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
9499:                                        1987 vp. -- NJ( n:o 307                                            3
9500: 
9501: 
9502: 
9503: 
9504:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
9505: 
9506:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            stalts stallbyggnader slutfördes sommaren 1987.
9507: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          Byggnadsarbetets andra skede pågår som bäst och
9508: den 16 oktober 1987 tili vederbörande medlem            blir färdigt på sommaren 1988. Arbetet blir
9509: av statsrådet översänt avskrift av följande av          färdigt betydligt snabbare än beräknat. Insemi-
9510: riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl. under-       nationslaboratoriet, som blivit färdigt år 1987,
9511: tecknade spörsmål nr 307:                               och hästsjukhuset, som blir färdigt år 1988, är
9512:                                                         helt nya enheter. Det justerade kostnadsförslaget
9513:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         för projektet är 40 100 000 mk.
9514:        och enligt viiken tidtabell ämnar den
9515:        genomföra åtgärder i syfte att inrätta de i
9516:        motiveringen åsyftade tjänsterna och be-            Personalen vid statens hästförädlingsanstalt ut-
9517:        fattningarna, som nödvändigtvis behövs           görs för närvarande av 22 personer. Då de nya
9518:        för att inleda verksamheten vid statens          utrymmena blir färdiga medför detta, såsom
9519:        hästförädlingsanstalts hästsjukhus, räknat       också framgår av spörsmålets motivering, ett ökat
9520:        från 1. 7.1988, samt för att i statsförslaget    behov av invenrarier, apparatur och perso nai. De
9521:        för år 1988 anvisa det anslag som behövs         ökade behoven har anförts i jordbruksstyrelsens
9522:        för anskaffning av den grundutrustning           verksamhets- och ekonomipian för åren 1989--
9523:        samt de läkemedels- och sjukhusförnö-            1992, vari för år 1989 har föreslagits 10 nya
9524:        denheter som är en förutsättning för att         anställda och för år 1990 sex nya anställda.
9525:        verksamheten vid hästsjukhuset skall             Regeringen föreslog i propositionen angående
9526:        kunna inledas?                                   statsförslaget anslag för avlönande av en ny
9527:                                                         anställd för uppgifter som gäller skötsel av häs-
9528:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tarna. Det behov av ökade anslag som evenruellt
9529: anföra följande:                                        föranleds av att hästsjukhuset blir färdigt tidigare
9530:   Det första skedet av nybyggnads- och grund-           än väntat kommer att beaktas i samband med
9531: förbättringsarbetet vid Statens hästförädlingsan-       behandlingen av tilläggsbudgeten för år 1988.
9532: 
9533:      Helsingfors den 18 november 1987
9534: 
9535:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
9536: 1
9537: 1
9538:  1
9539:  1
9540:   1
9541:   1
9542:    1
9543:    1
9544:     1
9545:     1
9546:      1
9547:      1
9548:       1
9549:       1
9550:        1
9551:        1
9552:         1
9553:         1
9554:          1
9555:          1
9556:           1
9557:           1
9558:                                                  1987 vp.
9559: 
9560: Kirjallinen kysymys n:o 308
9561: 
9562: 
9563: 
9564: 
9565:                                     Seppänen: Suomen Ja Kamputsean kansantasavallan suhteiden
9566:                                        järjestämisestä
9567: 
9568: 
9569:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9570: 
9571:   Suomi ei tunnusta hallituksia vaan maita.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9572: Kuitenkin tilanne Kamputseassa, jossa Vietna-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9573: min sotilaallisen tuen avulla syrjäytettiin kansan-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9574: murhaaja Pol Potin hallitus, on vaikuttanut sii-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9575: hen, että Suomen näkökulmasta Kamputsea on
9576: diplomaattisella kartalla tällä hetkellä valkea läik-
9577: kä. Huolimatta siitä, että Heng Samrinin hallitus
9578:                                                                  Miten Suomi on järjestänyt Kamput-
9579: on vakiinnuttanut maassa asemansa, Suomi ei ole                sean tilanteen seurannan ja millaiset dip-
9580: YK:ssa ollut aloitteellinen Pol Potin hallinnon                lomaattiset suhteet Suomi aikoo järjestää
9581: edustuksen lakkauttamiseksi maailmanjärjestössä.               Kamputsean kansantasavallan kanssa?
9582: 
9583:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
9584: 
9585:                                               Esko Seppänen
9586: 
9587: 
9588: 
9589: 
9590: 271175F
9591: 2                                      1987 vp. -- RJC n:o 308
9592: 
9593: 
9594: 
9595: 
9596:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9597: 
9598:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kuluvana vuonna ulkoasiainministeriässä ovat
9599: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tässä asiassa käyneet mm. ryhmä YK:n Kamput-
9600: olette 16 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         sea-komitean edustajia, ASEAN-maiden Helsin-
9601: jeenne n:o 1143 ohella toimittanut valtioneuvos-       kiin akkreditoidut suurlähettiläät sekä Kamput-
9602: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      sean kansantasavallan Moskovassa oleva suurlä-
9603: edustaja Esko Seppäsen näin kuuluvasta kirjalli-       hettiläs. Poliittisen toimikunnan jäsen Hun Sen
9604: sesta kysymyksestä n:o 308:                            esitteli Kamputsean kansantasavallan hallituksen
9605:                                                        näkemyksiä ulkoministeri Sorsalle 5. 11. 198 7.
9606:           Miten Suomi on järjestänyt Kamput-
9607:         sean tilanteen seurannan ja millaiset dip-        Suomella on ollut aikanaan Phnom Penhissä
9608:         lomaattiset suhteet Suomi aikoo järjestää      Pekingistä käsin akkreditoitu suurlähettiläs. Kun
9609:         Kamputsean kansantasavallan kanssa?            Kamputseaan nykyisen konfliktin myötä tuli kak-
9610:                                                        si keskenään kilpailevaa hallitusta, ei akkredi-
9611:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tointia ole uusittu. Suhtautumisessamme Kam-
9612: ti seuraavaa:                                          putsean konfliktiin pidämme kiinni puolueetto-
9613:                                                        muuspolitiikkamme periaatteista:
9614:   Suomen hallitus seuraa Kamputsean tilannetta
9615:                                                           -- pysyttäydymme suurvaltojen välisten risti-
9616: ensinnäkin alueella olevien edustustojensa, mm.
9617:                                                        riitojen ulkopuolella,
9618: Bangkok, Hanoi, Peking, kautta. Toiseksi, seu-
9619: raamme asian käsittelyä YK:ssa. Kolmanneksi,              -- emme puutu toisten valtioiden sisäisiin
9620: edustustomme eri puolilla maailmaa raportoivat         asioihin,
9621: Kamputsean kysymyksestä ja ne sekä ulkoasiain-            -- osallistumme kamputsealaisten humanitää-
9622: ministeriö Helsingissä ottavat vastaan Kamput-         riseen avustamiseen kansainvälisten järjestöjen
9623: sean tilanteesta tietoja eri osapuolten edustajilta.   kautta.
9624: 
9625:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1987
9626: 
9627:                                                                     Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
9628:                                       1987 vp. -     KK n:o 308                                        3
9629: 
9630: 
9631: 
9632: 
9633:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9634: 
9635:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för de olika parterna. Under innevarande år har
9636: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       bl.a. en grupp representanter för FN:s Kampu-
9637: 1143 av den 16 oktober 1987 tili vederbörande        cheakommitte, de i Helsingfors ackrediterade
9638: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   ambassadörerna för ASEAN-länderna samt folk-
9639: av riksdagsman Esko Seppänen undertecknade           republiken Kampucheas ambassadör i Moskva
9640: spörsmål nr 308:                                     besökt utrikesministeriet i denna fråga. Medlem-
9641:                                                      men av politiska kommissionen Hun Sen fram-
9642:          Hur har Finland ordnat observationen        lade folkrepubliken Kampucheas synpunkter för
9643:        av situationen i Kampuchea och vilka          utrikesminister Sorsa 5.11.1987.
9644:        diplomatiska förbindelser har Finland för
9645:        avsikt att ingå med folkrepubliken Kam-           Finland har tidigare haft en från Peking ackre-
9646:        puchea?                                       diterad ambassadör i Phnom Penh. Då Kampu-
9647:                                                      chea i samband med den aktuelia konflikten fick
9648:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     två sinsemelian konkurrerande regeringar,
9649: anföra följande:                                     förnyades ackrediteringen inte. 1 vårt förhåliande
9650:                                                      tili konflikten i Kampuchea hålier vi fast vid
9651:    Finlands regeringen följer situationen i Kam-     principerna för var neutralitetspolitik:
9652: puchea, för det första via våra representationer i
9653:                                                             vi hålier oss utanför tvister melian stormak-
9654: området, bl.a. i Bangkok, Hanoi och Peking. För
9655:                                                      ter,
9656: det andra följer vi behandlingen av frågan i FN.
9657: För det tredje rapporterar våra beskickningar på            vi ingriper inte i främmande staters inre
9658: olika håll i världen om Kampucheafrågan och de       angelägenheter,
9659: samt utrikesministeriet i Helsingfors mottar upp-       - vi deltar i humanitärt bistånd tili kampu-
9660: gifter om läget i Kampuchea av representanter        cheanerna via internationelia organisationer.
9661: 
9662:      Helsingfors den 13 november 1987
9663: 
9664:                                                                        Utrikesminister Kalevi Sorsa
9665:                           j
9666:                          j
9667:                        j
9668:                      j
9669:                     j
9670:                    j
9671:                    j
9672:                   j
9673:               j
9674:               j
9675:           j
9676:           j
9677:          j
9678:         j
9679:        j
9680:       j
9681:      j
9682:     j
9683:   j
9684:  j
9685: j
9686: j
9687:                                                1987 vp.
9688: 
9689: Kirjallinen kysymys n:o 309
9690: 
9691: 
9692: 
9693: 
9694:                                   Laitinen: Metsäteollisuutta koskevan investointilupajärjestelmän
9695:                                      lakkauttamisesta
9696: 
9697: 
9698:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9699: 
9700:   Julkisuudessa olleen tiedon mukaan Suomen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9701: Pankki on Metsäteollisuuden Keskusliiton lau-         tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9702: suntoon nojautuen kieltäytynyt myöntämästä ul-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9703: komaista lainaa Hackman Oy:n sahalaajennuksel-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9704: le Kaakkois-Suomessa. Suomen Pankin kannan-
9705: otto on outo ottaen huomioon sen, että Saimaan                  Onko Hallitus tietoinen Suomen Pan-
9706: altaan puuvarat tuottavat yhä enenevässä määrin               kin menettelystä ja sen perusteista pankin
9707: järeää puuta ja metsän kasvu alueella ylittää                 evättyä Metsäteollisuuden Keskusliiton
9708: selvästi käytön.                                              painostuksesta Hackman Oy:n lainahank-
9709:                                                               keen, ja jos on,
9710:    Samanaikaisesti useampi saha on lopettanut
9711: alueella tuotannon. Tämä lisää järeän puun käyt-                 niin mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
9712: tövajausta. Metsäteollisuuden Keskusliitto olisi-             koo ryhtyä investointilupajärjestelmän lo-
9713: kin velvollinen julkisesti perustelemaan kielteisen           pettamiseksi Suomen metsäteollisuudes-
9714: kantansa Hackman Oy:n laajennushankkeeseen.                   sa?
9715: 
9716:     Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
9717: 
9718:                                             Juhani Laitinen
9719: 
9720: 
9721: 
9722: 
9723: 2711002
9724: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 309
9725: 
9726: 
9727: 
9728: 
9729:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9730: 
9731:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
9732: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ti seuraavaa:
9733: olette 16 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-
9734: jeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Metsäteollisuuden investointilupamenettely on
9735: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Suomen Pankin ja Metsäteollisuuden Keskuslii-
9736: Juhani Laitisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   ton keskinäinen asia, johon hallituksella ei peri-
9737: myksestä n:o 309:                                     aatteessa ole valtuuksia puuttua. Kysymykseen
9738:                                                       lausuntomenettelyn tarpeellisuudesta ei hallituk-
9739:            Onko Hallitus tietoinen Suomen Pan-
9740:                                                       sen mielestä voida tämän yksittäisen tapauksen
9741:         kin menettelystä ja sen perusteista pankin
9742:                                                       perusteella ottaa kantaa. Sinänsä valtiovarainmi-
9743:         evättyä Metsäteollisuuden Keskusliiton
9744:                                                       nisteriö pitää tärkeänä, että sahateollisuudessa,
9745:         painostuksesta Hackman Oy:n lainahank-
9746:                                                       jossa kapasiteetin käyttöaste on jatkuvasti matala
9747:         keen, ja jos on,
9748:                                                       (noin 75 % ), kapasiteettia runsaasti lisääviin laa-
9749:            niin mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
9750:                                                       jennusinvestointeihin suhtaudutaan varaukselli-
9751:         koo ryhtyä investointilupajärjestelmän lo-
9752:                                                       sesti.
9753:         pettamiseksi Suomen metsäteollisuudes-
9754:         sa?
9755: 
9756:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1987
9757: 
9758:                                                                              Ministeri Ulla Puolanne
9759:                                      1987 vp. -     KK n:o 309                                         3
9760: 
9761: 
9762: 
9763: 
9764:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9765: 
9766:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
9767: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      anföra följande:
9768: den 16 oktober 1987 tili vederbörande medlem
9769: av statsrådet översänt avskrift av följande av         lnvesteringstillståndsförfarandet inom skogsin-
9770: riksdagsman Juhani Laitinen undertecknade           dustrin är en angelägenhet mellan Finlands Bank
9771: spörsmål nr 309:                                    och Skogsindustrins Centralförbund, som rege-
9772:                                                     ringen i princip inte har fullmakt att ingripa i.
9773:           Känner Regeringen tili Finlands Banks     Enligt regeringens åsikt är det inte möjligt att på
9774:        förfarande och grunderna därför i sam-       basen av detta enskilda fali ta stälining tili frågan
9775:        band med att banken, efter påtryckning       huruvida förfarandet med utlåtanden är nödvän-
9776:        från Skogsindustrins Centralförbund, av-     digt. Finansministeriet anser det i och för sig vara
9777:        visade Hackman Ab:s låneprojekt, och,        viktigt att man inom sågindustrin, där kapaci-
9778:        om så är faliet,                             tetsutnyttjandet hela tiden är lågt (ca 75 % ),
9779:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     förhåller sig reserverat då det gälier kraftigt
9780:        i syfte att få ett slut på systemet med      kapacitetsökande utvidgningsinvesteringar.
9781:        investeringstillstånd inom Finlands skogs-
9782:        industri?
9783: 
9784:     Helsingfors den 11 november 1987
9785:                                                                             Minister Ulla Puolanne
9786:                                                 1987 vp.
9787: 
9788: Kirjallinen kysymys n:o 310
9789: 
9790: 
9791: 
9792: 
9793:                                    Väänänen ym.: Kirjastoalan virkanimikkeistön yhtenäistäruisestä
9794: 
9795: 
9796:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9797: 
9798:    Kirjastonhoitajien koulutus uudistettiin maas-      sesta. Esitys perustuu korkeakoulujen palkkaus-
9799: samme 1970-luvulla, kun erilaisten kirjasto-,          ja neuvottelukunnan kirjastojaoston mietintöön
9800: amanuenssi- ja virkatutkintojen sijaan aloitettiin     vuodelta 1985 (Komiteanmietintö 1985:44). Nä-
9801: kirjastotieteen ja informatiikan opetus yliopistois-   mä kaksi virkanimikeuudistusta kirjastoalalla ovat
9802: sa. Uudistuksella nostettiin koulutuksen tasoa ja      keskenään ristiriitaisia.
9803: helpotettiin kirjastohenkilökunnan siirtymistä            Samalla virkanimikkeellä voidaan yleisessä kir-
9804: kirjastovirasta toiseen, mikä ei aikaisemmin ollut     jastossa tarkoittaa erilaista asemaa ja eri tehtäviä
9805: mahdollista koulutuspohjan erilaisuudesta joh-         kuin korkeakoulukirjastossa. Toisaalta vastaavia
9806: tuen.                                                  tehtäviä haitavilla viranhaltijoilla on yleisissä kir-
9807:    Koulutuksen yhtenäistämisen jälkeen on kat-         jastoissa erilainen virkanimike.
9808: sottu aiheelliseksi ryhtyä yhtenäistämään virkani-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9809: mikkeistöä kirjastoalalla. Vuonna 1986 voimaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9810: tulleet kirjastolaki ja -asetus muuttavat yleisten     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9811: kirjastojen nimikkeistön. Opetusministeriön oh-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9812: jeiden mukaan on uudistus käynnistetty kuluva-
9813: na vuonna.                                                        Mistä syystä kirjastoalan virkanimik-
9814:    Opetusministeriö on myös antanut ohjeet kor-                keistön yhtenäistämistä ei katsota tarpeel-
9815: keakoulukirjastojen virkanimikkeistön muuttami-                liseksi toteuttaa?
9816: 
9817:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
9818: 
9819:           Marjatta Väänänen               Mauri Pekkarinen                 Esko Aho
9820:           Eeva-Liisa Moilanen             Riitta Uosukainen                Aino Pohjanoksa
9821:           Tellervo Renko                  Pirkko Ikonen                    Ole Wasz-Höckert
9822:           Anneli Jäätteenmäki             Riitta Kauppinen                 Matti Vähänäkki
9823:                                           Eino Siuruainen
9824: 
9825: 
9826: 
9827: 
9828: 2712721
9829: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 310
9830: 
9831: 
9832: 
9833: 
9834:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9835: 
9836:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            Mietintöön ja siitä saatuihin lausuntoihin no-
9837: mainitussa tarkoituksessa Te. Herra Puhemies,          jautuen opetusministeriö antoi 18.9.1987 korkea-
9838: olette 16 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         kouluille toimenpidesuositukset, joilla pyritään
9839: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       turvaamaan ehdotusten toteutumista myös käy-
9840: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tännössä.
9841: Marjatta Väänäsen ym. näin kuuluvasta kirjalli-
9842: sesta kysymyksestä n:o 310:                               Vakiintuneen käytännön mukaisesti edellä tar-
9843:                                                        koitetun kaltaiset kysymykset korkeakoulujen eri
9844:            Mistä syystä kirjastoalan virkanimik-       henkilöstöryhmien osalta valmistellaan korkea-
9845:         keistön yhtenäistämistä ei katsota tarpeel-    koulujen palkkaus- ja työsuhdeneuvottelukun-
9846:         liseksi toteuttaa?                             nassa, jossa ovat edustettuina niin keskeiset hen-
9847:                                                        kilöstöjärjestöt kuin valtiotyönantajaakin edusta-
9848:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          vat viranomaiset. Neuvottelukunnan pyrkiessä
9849: seuraavaa:                                             työssään yksimielisiin ratkaisuihin seuraa tästä
9850:    Säädösteknisistä syistä yleisten kirjastojen kir-   usein se, että ehdotukset ovat kompromisseja. Ne
9851: jastonhoitajan virat piti määritellä mainitsemaHa      eivät aina voi tyydyttää esimerkiksi kaikkia yksit-
9852: ne nimeltä kirjastoasetuksessa. Samalla voitiin        täisiä henkilöstön edustajia. Toisaalta on työnan-
9853: saada aikaan ja ylläpitää tiettyä yhdenmukaisuut-      tajan ja järjestöjen yksimielisyys omiaan edistä-
9854: ta. Kun nykyään yleisesti pyritään vähentämään         mään ehdotusten toteutumista.
9855: valtion yksityiskohtiin menevää ohjausta ja kun           Neuvottelukunnan ehdotukset perustuivat laa-
9856: kuntia on hyvin erikokoisia, ei nimikkeistön           jaan ja perusteelliseen selvitystyöhön, joka koh-
9857: soveltamisesta käytäntöön ole annettu määräyksiä       distui korkeakoulukirjastojen henkilöstöön, sen
9858: eikä edes ohjeita. Kuntien keskusjärjestöt ovat        tehtäviin, toimenkuviin ja koulutustasoon. Toi-
9859: saattaneet joitakin suosituksia antaa.                 saalta lähtökohtana ovat tietysti olleet korkeakou-
9860:    Kirjastoasetukseen kirjoitettu nimikkeistä on       lukirjastojen omat toiminnalliset tarpeet ja perin-
9861: valmisteltu yhteistyössä mm. kuntien keskusjär-        teet. Kaikissa näissä suhteissa korkeakoulukirjas-
9862: jestöjen kanssa ja siinä on pyritty nimikkeisiin,      tot poikkeavat maamme yleisistä kirjastoista, jo-
9863: jotka ovat samanmuotoisia kuin kunnissa muu-           ten riittävää pohjaa yhtenäisen virkanimikkeistön
9864: ten käytetyt nimitykset. Niiden soveltamisessa on      luomiseen yleisille ja korkeakoulukirjastoille ei
9865: tiettävästi vaihtelua, joka johtuu sekä kuntien        ole ollut. Käytännön edellytyksetkin tämänkal-
9866: kokoeroista että subjektiivisista valinnoista.         taiselle yhtenäistämiselle ovat vähäiset, koska
9867: Epäyhtenäisyys on väistämätön seuraus kuntien          kirjastojen hallinnolliset ympäristöt, neuvottelu-
9868: itsenäisyyden korostumisesta.                          järjestelmät ja tämän osapuolet ovat aivan erilai-
9869:    Opetusministeriön yhteydessä toimiva korkea-        set.
9870: koulujen palkkaus- ja työsuhdeneuvottelukunta
9871: käynnisti vuonna 1982 selvitystyön, jonka tarkoi-         Yhteenvetona totean, että korkeakoulukirjas-
9872: tuksena oli kartoittaa korkeakoulujen kirjasto-        tojen virkanimikkeistön kehittämisessä tulee ensi
9873: henkilökunnan toimenkuvausten mahdolliset              sijassa pitää lähtökohtana näiden kirjastojen omia
9874: epäkohdat ja päätyä ehdotuksiin epäkohtien kor-        toiminnallisia vaatimuksia ja niiden erityisolo-
9875: jaamiseksi. Selvitystyön tuloksena julkaistiin v.      suhteita. Sama voidaan sanoa kuntien kirjastois-
9876: 1985 neuvottelukunnan kirjastojaoston mietintö         ta. Tähän verraten ei maan koko kirjastotoimen
9877: (Komiteanmietintö 1985:44 ), jossa neuvottelu-         nimikkeistön yhtenäistämisellä ole saavutettavissa
9878: kunta teki yksimielisesti huomattavan joukon           erityisiä etuja. Yleisten ja korkeakoulukirjastojen
9879: ehdotuksia, jotka koskevat korkeakoulukirjasto-        erilaiset hallinnolliset ympäristöt huomioon ot-
9880: jen henkilöstörakenteen, nimikkeistön ja kelpoi-       taen ei kysymyksessä esitetyn kaltaiselle yhtenäis-
9881: suusehtojen kehittämistä.                              tämiselle liene edellytyksiäkään.
9882: 
9883:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1987
9884: 
9885:                                                                   Opetusministeri Christoffer Taxell
9886:                                       1987 vp. -      KK n:o 310                                         3
9887: 
9888: 
9889: 
9890: 
9891:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9892: 
9893:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          personalstruktur, nomenklatur och behörighets-
9894: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         villkor.
9895: av den 16 oktober 1987 tili vederbörande med-            Med stöd av betänkandet och erhållna utlåtan-
9896: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av   den rekommenderade undervisningsministeriet
9897: riksdagsman Marjatta Väänänen m.fl. underteck-        18.9.1987 högskolorna sådana åtgärder enligt
9898: nade spörsmål nr 310:                                 vilka man försöker säkerställa att förslagen ge-
9899:                                                       nomförs även i praktiken.
9900:           Av viiken anledning anses det inte             Enligt fastställd praxis bereds dylika frågor vad
9901:         nödvändigt att förenhetliga tjänsteno-        gäller de olika personalgrupperna vid högskolor-
9902:         menklaturen på biblioteksområdet?             na av delegationen för högskolornas löne- och
9903:                                                       arbetsavtalsfrågor, som representeras av såväl de
9904:    Som svar på spörsmålet framför jag vördsamt        centrala personalorganisationerna som statens ar-
9905: följande:                                             betsgivarmyndigheter. Då delegationen försöker
9906:                                                       uppnå enhälliga avgöranden är följden ofta den
9907:    Av författningstekniska skäl måste biblioteka-     att förslagen är kompromisser. De kan inte alltid
9908: rietjänsterna vid allmänna bibliotek preciseras       tillfredsställa alla enskilda representanter för per-
9909: genom att nämna dem vid namn i biblioteksför-         sonalen. Å andra sidan är enhälligheten mellan
9910: ordningen. Samtidigt kunde en viss enhetlighet        arbetsgivaren och organisationerna ägnad att dri-
9911: åstadkommas och upprätthållas. Då man nu för          va igenom förslagen.
9912: tiden generellt försöker minska statens styrning          Delegationens förslag baserade sig på ett om-
9913: av detaljer och då kommunerna är av mycket            fattande och grundligt utredningsarbete som be-
9914: olika storlek har det inte utfärdats bestämmelser     rörde högskolebibliotekens personal, dess uppgif-
9915: eller ens anvisningar om hur nomenklaturen skall      ter, befattningsbeskrivningar och utbildnings-
9916: tillämpas i praktiken. Kommunernas centralorga-       nivå. Å andra sidan har utgångspunkten natur-
9917: nisationer kan ha gett vissa rekommendationer.        ligtvis varit även högskolebibliotekens egna funk-
9918:    Den nomenklatur som är inskriven i biblio-         tionella behov och traditioner. I alla dessa hän-
9919: teksförordningen har utarbetats i samråd med          seenden avviker högskolebiblioteken från de all-
9920: bl. a. kommunernas centralorganisationer och där      männa biblioteken i vårt land, varför det inte har
9921: har man eftersträvat sammalydande benämningar         funnits tillräckliga grunder för att skapa en
9922: som för övrigt används i kommunerna. Tillämp-         gemensam nomenklatur för dem. T.o.m. de
9923: ningen av dem varierar sannolikt, vilket beror så     praktiska förutsättningarna för en sådan sam-
9924: väl på kommunernas olika storlek som på det           manslagning är små, ty bibliotekens administra-
9925: subjektiva urvalet. Den uppkomna oenhetlighe-         tiva miljö, förhandlingssystem och dess parter är
9926: ten är en orubblig följd av att kommunernas           helt olika.
9927: självständighet framhävs.                                 Sammanfattningsvis fastslår jag att i utveck-
9928:     Den delegation för högskolornas löne- och         lingen av högskolebibliotekens tjänstenomenkla-
9929: arbetsavtalsfrågor som verkar vid undervisnings-      tur bör som utgångspunkt i första hand sättas
9930: ministeriet inledde en utredning år 1982, med         bibliotekens egna funktionella krav och deras
9931: uppgift att kartlägga eventuella missförhållanden     speciella förhållanden. Det samma kan sägas om
9932: i befattningsbeskrivningen av högskolornas bib-       kommunernas bibliotek. Jämfört med detta kan
9933: liotekspersonal och att göra förslag om hur dessa     ett förenhetligande av nomenklaturen inom vårt
9934: missförhållanden skulle avhjälpas. Som ett resul-     lands biblioteksväsende inte åstadkomma några
9935: tat av utredningen publicerades år 1985 betän-        särskilda fördelar. Med beaktande av den olika
9936: kandet av delegationens bibliotekssektion (Kom-       administrativa miljön vid de allmänna och hög-
9937: mittebetänkande 1985:44) där delegationen en-         skolebiblioteken finns det inga förutsättningar
9938: hälligt framkastade ett betydande antal förslag       för att förenhetliga nomenklaturen, så som i
9939: som berör utvecklandet av högskolebibliotekens        spörsmålet föreslagits.
9940:     Helsingfors den 30 november 1987
9941:                                                           Undervisningsminister Christoffer Taxell
9942:                                                 1987 vp.
9943: 
9944: Skriftligt spörsmål nr 311
9945: 
9946: 
9947: 
9948: 
9949:                                    Malm m.fl.: Om specieli finansiering av invalidanpassade bostäder
9950: 
9951: 
9952:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
9953: 
9954:    Handikapp- och invaiidvården i vårt iand ge-       nyproduktion av bostäder införas för att täcka de
9955: nomgår för närvarande en stark utveckiing, viiket     merkostnader en invalidanpassad bostad medför.
9956: bl.a. den nya iagen om handikappvård omvitt-          Dessutom borde en statlig garanti för invalider-
9957: nar. Emeliertid finns det inte något särskilt         nas bostadskrediter införas. Ofta klarar dessa
9958: system för invaiider när det gälier bostadsbyggan-    personer av att betala räntor och amorteringar på
9959: de. Ett faktum är, att om man bygger bostäder         bostadslån, men borgensförbindelsen är ett stort
9960: som är anpassade för invaiider uppstår avsevärda      probiem. Likaså borde en särskilt utsträckt kre-
9961: merkostnader. Samtidigt har dessa personer svå-       dittid för invalidbostadskrediter införas.
9962: righeter att på den normaia kreditmarknaden få           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
9963: tiliräckiiga krediter för egen invaiidanpassad bo-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
9964: stad.                                                 ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
9965:     Därför borde det skapas ett särskilt system för   följande spörsmål:
9966: invaiiders bostäder. Detta system skulie såsom nu
9967: innehålla stöd för ombyggnad av bostad så att                    Har Regeringen för avsikt att utveckla
9968: den biir invaiidanpassad. Men ytterligare borde               ett system för specieli finansiering av
9969: ett direkt stöd för merkostnader för invaiider vid            invalidanpassade bostäder?
9970: 
9971:      Helsingfors den 16 oktober 1987
9972: 
9973:           Håkan Malm                     Gustav Björkstrand             Henrik Westerlund
9974:           Elisabeth Rehn                 Boris Renlund                  Per-Henrik Nyman
9975:           Jarmo Wahlström                Jörn Donner                    Håkan Nordman
9976:                                          Mats Nyby
9977: 
9978: 
9979: 
9980: 
9981: 271191Y
9982: 2                                      1987 vp. -- KJ( n:o 311
9983: 
9984: Kirjallinen kysymys n:o 311                                                                  Suomennos
9985: 
9986: 
9987: 
9988: 
9989:                                    Malm ym.: Erityisrahoituksen järjestämisestä invalideille tarkoitet-
9990:                                      tujen asuntojen rakentamiseen
9991: 
9992: 
9993:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9994: 
9995:    Maamme vammais- ja invalidihuolto kehittyy          tämiseksi, joita invalidille soveltuvan asunnon
9996: nykyään ripeästi, mistä on todisteena mm. uusi         rakentaminen aiheuttaa. Tämän lisäksi olisi otet-
9997: vammaishuoltolaki. Invalideille ei kuitenkaan          tava käyttöön valtion takuu invalidien asuntoluo-
9998: asuntorakentamisen osalta ole luotu mitään eri-        toille. Usein nämä henkilöt selviävät asuntolai-
9999: tyisjärjestelmää. Tosiasia on, että invalideille so-   nan korkojen ja lyhennysten maksamisesta, mut-
10000: veltuvien asuntojen rakentamisesta aiheutuu            ta takaussitoumus aiheuttaa suuria ongelmia.
10001: melkoisia lisäkustannuksia. Samanaikaisesti näi-       Samoin pitäisi ottaa käyttöön erityinen pidennet-
10002: den henkilöiden on vaikeaa saada riittäviä luotto-     ty luottoaika invalidiasuntojen Iuotoilie.
10003: ja tavallisilta luottomarkkinoilta omaa invalidille       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10004: soveltuvaa asuntoa varten.                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10005:    Tämän vuoksi olisi luotava erityinen järjestel-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10006: mä invalidien asuntoja varten. Tähän järjestel-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10007: mään sisältyisi niin kuin nytkin tuki asunnon
10008: korjaamiseksi invalidille soveltuvaksi. Tämän li-               Aikooko Hallitus kehittää järjestelmän
10009: säksi pitäisi kuitenkin saada suoraa tukea asunto-            invalideille soveltuvien asuntojen erityis-
10010: jen uustuotantoon niiden lisäkustannusten peit-               rahoituksen järjestämiseksi?
10011: 
10012:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
10013: 
10014:          Håkan Malm                      Gustav Björkstrand              Henrik Westerlund
10015:          Elisabeth Rehn                  Boris Renlund                   Per-Henrik Nyman
10016:          Jarmo Wahlström                 Jörn Donner                     Håkan Nordman
10017:                                          Mats Nyby
10018:                                          1987 vp. -      KK n:o 311                                       3
10019: 
10020: 
10021: 
10022: 
10023:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10024: 
10025:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           maiselle sopivaksi tai asunnon varustamista tar-
10026: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            vittavilla apuvälineillä. Tällaisina voidaan maini-
10027: olette 16 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-           ta asuntoviranomaisten myöntämä perusparan-
10028: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         nuslainoitus, tapaturmaviraston korvaukset soti-
10029: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          lasvammalain nojalla sekä perusparannuslainoitus
10030: Håkan Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           tai korkotuki maatilalain nojalla. Lisäksi tulevat
10031: kysymyksestä n: o 311:                                   kysymykseen asuntoviranomaisten myöntamat
10032:                                                          vanhusväestön asuntojen korjausavustukset sekä
10033:           Aikooko Hallitus kehittää järjestelmän         Raha-automaattiyhdistyksen yksityisille yhteisöil-
10034:         invalideille soveltuvien asuntojen erityis-      le myöntämät avustukset esim. vanhusten- ja
10035:         rahoituksen järjestämiseksi?                     palvelutalojen rakentamiseen.
10036:                                                             Vammaispalvelulaki (380/87) ja sen nojalla
10037:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            annettu asetus (759/87) tulevat voimaan
10038: seuraavaa:                                               1.1.1988. Erityisesti vaikeavammaisten henkilöi-
10039:    Ympäristöministeriö on taman kysymyksen               den asuinolosuhteet ovat usein huonommat kuin
10040: johdosta pyytänyt lausunnot sosiaali- ja terveys-        muun väestön keskimäärin. Tämän johdosta
10041: ministeriöitä ja asuntohallitukselta.                    vammaispalvelulain nojalla tulee kunnille erityi-
10042:    Yleisesti käytettävissä olevista tukimuodoista        nen velvollisuus järjestää vaikeavammaiselle hen-
10043: rakentamisen kannalta tärkein on asuntotuotan-           kilölle asumispalveluita tai korvata asunnon
10044: tolain mukainen aravalainoitus, jota osarahoituk-        muutos- ja korjaustöistä aiheutuvia kustannuksia.
10045: sena käyttäen on mahdollista rakentaa myös               Uuden lain myötä poistuu voimassa oleva talou-
10046: vammaisille tarkoitettuja asuntoja, sekä vuokra-         dellinen tarveharkinta. Palveluasumisen osalta
10047: että omistusasuntoja. Aravatalojen suunnittelussa        erityinen järjestäruisvelvollisuus tulee voimaan
10048: voidaan varsin pitkälle ottaa vammaisten tarvitse-       vasta 1.1.1992.
10049: mat erityisratkaisut huomioon. Asuntohallitus on            Vammaispalvelulaissa palveluasumisella tarkoi-
10050: uudisrakentamista koskevissa suunnitteluohjeis-          tetaan asumismuotoa, johon sisältyvät asunto ja
10051: saan mm. edellyttänyt hissikoreilta mittavaati-          asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle välttä-
10052: muksia, jotka mahdollistavat hissin käytön myös          mättömät palvelut. Vaikeavammaisten palvelu-
10053: pyörätuolivammaisille. Myös muissa mitoituksis-          asumisen kunta voi toteuttaa järjestämällä tarvit-
10054: sa, esim. ovien leveydessä ja kynnysten korkeu-          tavat palvelut yksittäiseen asuntoon tai järjestä-
10055: dessa, on vammaisten tarpeet pyritty ottamaan            mällä paikan palvelutalossa tai pienessä asumis-
10056: huomioon.                                                palveluyksikössä.
10057:    Suunnitteluohjeet edellyttävät hissien rakenta-          Vaikeavammaisten asumispalvelut on järjestet-
10058: mista vain nelikerroksisiin ja sitä korkeampiin          ty tähän saakka lähinnä vammaisjärjestöiltä ostet-
10059: asuinrakennuksiin. Matalarumat talot saa varus-          tuina palveluina. Uusi lainsäädäntö edellyttää
10060: taa hisseillä vain erityisistä syistä, esim. jos ne on   kuitenkin myös kuntien toiminnan kehittämistä.
10061: tarkoitettu invalideille tai vanhuksille.                Palveluasumisessa käytettävien asuntojen hankin-
10062:    Hissien puuttuminen olemassa olevasta kerros-         ta olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa pääosin
10063: talokannasta on tällä hetkellä olennaisin raken-         vuokra-asuntoina normaalissa asumisympäristös-
10064: nuskantaa koskeva puute vammaisten asumisen              sä. Palveluasuntojen lainoitus tapahtuisi pääosin
10065: kannalta. Asuntoviranomaisten näkemyksen mu-             asuntoviranomaisten toimesta.
10066: kaan hissien rakentaminen vanhoihin taloihin                Rinnakkaisena vaihtoehtona on asuntojen
10067: tulisi saada yleistymään joko em. hissiavustuksen        hankkiminen nykyisestä asuntokannasta. Tähän
10068: avulla tai valtion perusparannuslainoituksen tur-        tarkoitukseen sosiaali- ja terveydenhuollon suun-
10069: vm.                                                      nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (677/
10070:    Lisäksi on käytössä muitakin tukimuotoja, joil-       82) nojalla on kunnan mahdollista saada valtion-
10071: la voidaan rahoittaa asuntojen korjaamista vam-          osuutta asuntojen hankinnasta aiheutuviin kus-
10072: 4                                    1987 vp. -- KJ( n:o 311
10073: 
10074: tannuksiin. Myös sosiaalihuoltolain nojalla voi-    Kustannukset asuntoa kohden voivat olla tällöin
10075: daan myöntää valtionosuutta kunnalle niiden         enintään 33 000 markkaa.
10076: asuntojen hankintaan, joissa asuminen perustuu         Vammaispalvelulaki on toissijainen, toisin sa-
10077: lähinnä hoitosopimukseen.                           noen lain tarkoittamia palveluja ja tukitoimia
10078:    Vammaispalvelulain nojalla on puolestaan         järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei
10079: mahdollista saada avustusta asuntojen korjaami-     saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuk-
10080: seen vammaisille sopiviksi. Asuntojen muutos- ja    sia muun lain nojalla. Ensisijaisesti sosiaalitoi-
10081: korjaustyöt voivat koskea muun muassa ovien         messa palvelut pyritään järjestämään sosiaalihuol-
10082: leventämistä, luiskien asentamista tai kylpyhuo-    tolain (710/82) nojalla.
10083: neen ja WC:n muutoksia. Myös asuntoon kuulu-           Edellä olevan perusteella on todettavissa, että
10084: vien välineiden ja laitteiden kuten nosto- ja       eri lakien perusteella on jo nyt olemassa useita
10085: hälytyslaitteiden asentaminen voidaan korvata.      vammaisten asumiseen liittyviä tukimuotoja.
10086: Korvauksen enimmäismääräksi on vuosien              Vammaisten asumista ei tulisi muutoinkaan kes-
10087: 1988--1992 valtakunnallisessa suunnitelmassa        kittää, vaan järjestää se mahdollisimman normaa-
10088: vahvistettu 38 000 mk. Myös sosiaalihuoltolain      listi muun asumisen yhteyteen. Nykyisten tuki-
10089: nojalla voidaan myöntää valtionosuutta vanhus-      muotojen tarkoituksenmukaisessa kohdentami-
10090: ten ja vammaisten yksittäisten asuntojen pieni-     sessa kuntien rooli on tullut entistä tärkeämmäk-
10091: muatoisiin varustamis-, muutos- ja korjaustöihin.   SI.
10092: 
10093:     Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1987
10094: 
10095:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
10096:                                        1987 vp. -- KJC n:o 311                                         5
10097: 
10098: 
10099: 
10100: 
10101:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10102: 
10103:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           så att de blir mera handikappanpassade elier som
10104: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         gör det möjligt att utrusta en bostad med
10105: den 15 oktober 1987 tili vederbörande medlem           nödvändiga hjälpmedel. Bland dessa stödformer
10106: av statsrådet översänt avskrift av följande av         kan nämnas grundförbättringslånen, som beviljas
10107: riksdagsman Håkan Malm m.fl. undertecknade             av bostadsmyndigheterna, ersättningarna från
10108: spörsmål nr 311:                                       olycksfalisverket med stöd av lagen om skada,
10109:                                                        ådragen i militärtjänst, samt grundförbättringslå-
10110:           Har Regeringen för avsikt att utveckla       nen eller räntestödet med stöd av lagen om
10111:        ett system för speciell finansiering av         gårdsbruksenheter. Dessutom kommer de repara-
10112:        invalidanpassade bostäder?                      tionsbidrag som bostadsmyndigheterna beviljar
10113:                                                        för åldringars bostäder i fråga liksom också de
10114:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bidrag som penningautomatföreningen beviljar
10115: anföra följande:                                       tili privata sammanslutningar t.ex. för byggande
10116:    Med anledning av spörsmålet har miljöminis-         av hus för åldringar och .servicehus.
10117: teriet inbegärt utlåtanden från social- och hälso-         Lagen om service och stöd på grund av handi-
10118: vårdsministeriet och bostadsstyrelsen.                 kapp (380/87), nedan handikapplagen, och den
10119:    Av de stödformer som allmänt står tili buds är      med stöd av lagen givna förordningen (759/87)
10120: aravalånen enligt lagen om bostadsproduktion           träder i kraft 1.1.1988. Bostadsförhåliandena för
10121: den viktigaste med tanke på byggandet av bostä-        i synnerhet gravt handikappade är ofta sämre än
10122: der. Genom att använda aravalån som delfinan-          för genomsnittsbefolkningen. Därför ålaggs kom-
10123: siering är det möjligt att också bygga såväl           munerna med stöd av handikapplagen en sär-
10124: hyressom ägarbostäder för handikappade. Vid            skild skyldighet att ordna boendeservice för gravt
10125: planeringen av aravahus kan man i mycket hög           handikappade personer eller att ersätta kost-
10126: grad beakta sådana speciallösningar som handi-         nader, som förorsakas av ändrings- elier repara-
10127: kappade behöver. Bostadsstyrelsen har i sina           tionsarbete i bostäderna. Den nya lagen anskaffar
10128: planeringsanvisningar för nybyggande bl.a.             gäliande behovsprövning beträffande den handi-
10129: förutsatt att hisskorgarna skali vara dimensionera-    kappades ekonomi. 1 fråga om serviceboendet
10130: de så att hissarna kan användas också av rullstols-    träder den särskilda skyldigheten att anordna
10131: bundna personer. Också i fråga om annan di-            dylikt boende i kraft först 1.1.1992.
10132: mensionering, t.ex. i fråga om bredden på dörrar           1 handikapplagen avses med serviceboende en
10133: och höjden på trösklar, har man försökt beakta         boendeform som omfattar bostad och den service
10134: de handikappades behov.                                som invånaren behöver för att klara sina dagliga
10135:     Planeringsanvisningarna förutsätter hissar en-     funktioner. För gravt handikappade kan kommu-
10136: dast i bostadshus med minst fyra våningar. Hus         nerna anordna serviceboendet genom att ordna
10137:  med färre våningar får förses med hiss endast av      med erforderlig service i en enskild bostad elier
10138: särskilda skäl, t.ex. om de är avsedda för invali-     ordna plats för den handikappade i ett servicehus
10139:  der elier åldringar.                                  elier en liten boendeserviceenhet.
10140:     För närvarande utgör avsaknaden av hissar i            Boendeservice för gravt handikappade har hit-
10141:  våra flervåningshus den viktigaste bristen hos        tilis främst ordnats i form av service som köpts
10142:  bostadsbeståndet med tanke på de handikappa-          från handikapporganisationerna. Den nya lag-
10143:  des boende. Enligt bostadsmyndigheternas upp-         stiftningen förutsätter emeliertid att också kom-
10144:  fattning bör en instaliering av hissar i gamla hus    munernas egen verksamhet byggs ut. Det mest
10145:  bli vanligare. Detta kunde åstadkommas an-            ändamålsenliga vore att huvudsakligen skatta
10146:  tingen med hjälp av t.ex. hissbidrag elier statliga    bostäder för serviceboendet i form av hyresbostä-
10147:  grundförbättringslån.                                 der i normal boendemiljö. Lån för servicebostä-
10148:     Dessutom står också andra stödformer tili          der skulie huvudsakligen beviljas av bostads-
10149:  buds, med hjälp av vilka bostäder kan repareras       myndigheterna.
10150: 6                                     1987 vp. -      KK n:o 311
10151: 
10152:    Ett annat alternativ är att skaffa bostäderna      nings-, ändrings- och reparationsarbeten i enskil-
10153: inom det nuvarande bostadsbeståndet. För detta        da åldrings- och handikappbostäder. Kost-
10154: ändamål har kommunerna med stöd av lagen om           naderna per bostad kan härvid vara högst 33 000
10155: planering av och starsandel för social- och hälso-    mk.
10156: vården (677 /82) möjlighet att erhålla starsandel        Handikapplagen tillämpas i andra hand, med
10157: för kostnader som förorsakas av anskaffningen av      andra ord ordnas service och stöd enligt denna
10158: bostäder. Också med stöd av socialvårdslagen kan      lag i de fall då en handikappad inte erhåller
10159: kommunerna beviljas starsandel för anskaffning        service eller förmåner, som är tillräckliga och
10160: av sådana bostäder där boendet främst baserar sig     lämpliga för honom, med stöd av annan lag. 1
10161: på ett vårdavtal.                                     första hand är syftet att ordna servicen inom
10162:     Med stöd av handikapplagen är det möjligt att     socialväsendet med stöd av socialvårdslagen (710/
10163: erhålla bidrag för reparatio~ av bostäder så att de   82).
10164: blir handikappanpassade. Andrings- och repara-           Det kan alltså konstateras att det med stöd av
10165: tionsarbetet kan gälla bl.a. breddning av dörrar,     olika lagar redan nu finns flera stödformer för
10166: installering av ramper eller ändringar i badrum       handikappboende. De handikappades boende
10167: och WC. Redskap och anordningar i bostäderna,         bör inte heller i övrigt koncenrreras, utan det bör
10168: t.ex. lyft- och alarmanordningar, kan ersättas. 1     ordnas så normalt som möjligt i anslutning till
10169: den riksomfattande planen för åren 1988-1992          övrigt boende. Kommunerna har fått en allt
10170: har maximibeloppet för ersättningarna fastställts     viktigare roll när det gäller att inrikta de nuva-
10171: till 38 000 mk. Också med stöd av socialvårdsla-      rande formerna för stöd på ett ändamålsenligt
10172: gen kan starsandel beviljas för mindre utrust-        sätt.
10173: 
10174:      Helsingfors den 23 november 1987
10175: 
10176:                                                                           Miljöminister Kaj Bärlund
10177:                                                 1987 vp.
10178: 
10179: Kirjallinen kysymys n:o 312
10180: 
10181: 
10182: 
10183: 
10184:                                    Lapiolahti ym.: Eläkeläispariskuntien kansaneläkkeen vastaanotta-
10185:                                       misesta aiheutuvasta eläketulojen pienentymisestä
10186: 
10187: 
10188:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10189: 
10190:     Eläkeläispariskunnat ovat saaneet havaita, että    jättämisestä. Tämän jälkeen eläkettä ei voida
10191: kansaneläke ei aina merkitse heille tulonlisää.        enää peruuttaa, vaikka pystyttäisiin osoittamaan,
10192: Päinvastoin, aiemmin eläkkeelle siirtynyt on saa-      että sen vastaanottaminen johtaa eläkeläisparis-
10193: nut huomata käteen jäävän rahasumman piene-            kunnan nettotulojen vähentymiseen. Eläkelain-
10194: nevän silloin, kun puolisokin alkaa saada kansan-      säädäntö on tunnetusti niin monimutkaista, että
10195: eläkettä. Varsinkin pieni- ja keskituloisilla yhtei-   keskiverto vakuutettu ei pysty etukäteen suoritta-
10196: set nettotulot saattavat jäädä vähäisemmiksi kuin      maan laskentaa eläkkeensä määrästä taikka sen
10197: jos jälkimmäisenä eläkkeelle jäävä ei olisi lain-      vaikutuksesta aviopuolison eläkkeeseen.
10198: kaan hakenut kansaneläkettä.                              Tämän johdosta onkin kohtuutonta, että va-
10199:     Tulojen pienenemisen syynä on yleensä se, että     kuutettu ei voi luopua kansaneläkkeestään enää
10200: aviopuolisoille maksetaan kansaneläkkeen lisä-         sen jälkeen kun on havaittu sen avioparin netto-
10201: osaa 81 prosenttia siitä mitä maksetaan yksinäi-       tuloja vähentävä vaikutus. Samalla on myös to-
10202: selle. Näin ollen toisen saama pelkän kansaneläk-      dettava, että epäoikeudenmukaista on luonnolli-
10203: keen pohjaosan suuruinen eläke saattaa aiheuttaa       sesti myös se, että toisen aviopuolison esim.
10204: toisen saaman kansaneläkkeen määrän vähenemi-          kansaneläkkeen perusosa vaikuttaa toisen avio-
10205: sen.                                                   puolison saaman eläkkeen määrään.
10206:     Myös verotus vaikuttaa samansuuntaisesti, sillä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10207: eläketulovähennys on pienempi puolisoilla kuin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10208: yksin asuvilla. Samoin tuloraja, jossa vähennys        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10209: lakkaa, on aviopareilla alhaisempi kuin yksinäisil-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10210: lä.
10211:     Vaikka kysymyksessä ei yleensä olekaan suuret                Onko Hallitus tietoinen siitä, että kan-
10212: summat, on kuitenkin syytä huomata, että tämä                 saneläkkeen vastaanottaminen saattaa
10213: epäoikeudenmukaisuus kohdistuu nimenomaan                     johtaa eläkeläisavioparin osalta käteen
10214: pieni- ja keskituloisiin.                                     jäävän eläkesumman pienenemiseen, ja
10215:     Nykyisen säännöstön mukaan vakuutettu voi                    mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
10216: jättää hakematta kansaneläkkeen taikka peruut-                tus aikoo ryhtyä tämän epäkohdan kor-
10217: taa eläkehakemuksensa kuukauden kuluessa sen                  jaamiseksi?
10218: 
10219:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
10220: 
10221:           Arto Lapiolahti                 Saara-Maria Paakkinen          Timo Roos
10222: 
10223: 
10224: 
10225: 
10226: 271171B
10227: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 312
10228: 
10229: 
10230: 
10231: 
10232:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10233: 
10234:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keturvan muutoksissa todetmihin epäjohdonmu-
10235: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaisuuksiin. Komitean, jonka on saatava työnsä
10236: olette 16 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-        valmiiksi 30.6.1988 mennessä, on laadittava eh-
10237: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      dotuksensa eläkejärjestelmien kehittämiseksi si-
10238: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ten, että uudistukset kohdistuvat vähimmäistur-
10239: Arto Lapiolahden ym. näin kuuluvasta kirjallises-     vaa takaavassa kansaneläkejärjestelmässä mahdol-
10240: ta kysymyksestä n:o 312:                              lisimman tehokkaasti pienituloisten eläkkeensaa-
10241:                                                       jien hyväksi.
10242:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että kan-
10243:        saneläkkeen vastaanottaminen saattaa              Kysymyksen perusteluissa on kiinnitetty huo-
10244:        johtaa eläkeläisavioparin osalta käteen        miota myös siihen epäkohtaan, etteivät puolisot
10245:        jäävän eläkesumman pienenemiseen, ja           voi luopua eläkkeestään sen jälkeen, kun on
10246:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      havaittu eläkkeen myöntämisestä johtuva elä-
10247:        tus aikoo ryhtyä tämän epäkohdan kor-          ketulojen väheneminen. Yhtenä syynä eläkkeen
10248:        jaamiseksi?                                    alenemiseen ovat puolisoiden verotuksen vuosit-
10249:                                                       taiset vaihtelut, jotka eivät kuitenkaan liene
10250:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      sellaisia syitä, että niiden takia välttämättä eläke
10251: ti seuraavaa:                                         olisi lakkautettava.
10252:    Hallitus on tietoinen kansaneläkelainsäädän-          Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan tietoisia
10253: nössä olevasta ongelmasta, jossa tietyillä tuloalu-   siitä tarpeesta, mikä ilmenee eläkkeen lakkautta-
10254: eilla toisen puolison jäätyä aikaisemmin kansan-      misena eläkkeensaajan omasta pyynnöstä. Va-
10255: eläkkeelle ja toisen puolison hakeutuessa myö-        kuutettujen toimeentuloturvan kannalta on ensi-
10256: hemmin kansaneläkkeelle ensiksi mainitun puo-         arvoisen tärkeää, että heidän sosiaaliturvastaan
10257: lison tulot alenevat. Syynä tähän on, että kansan-    huolehditaan mahdollisimman joustavasti riittä-
10258: eläkejärjestelmässä naimisissa olevaa henkilöä pi-    vät oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen.
10259: detään samassa asemassa olevana kuin yksinäistä       Olennaisesti tähän kuuluu vakuutuslaitosten pal-
10260: eläkkeensaajaa niin kauan kuin hänen puolisonsa       veluperiaatteen korostaminen, jolloin vakuutettu
10261: ei saa kansaneläkettä tai rintamasotilaseläkettä.     jo eläkkeen hakemusvaiheessa saisi riittävää tietoa
10262: Valtioneuvoston 15.10.1987 tekemällä päätöksel-       siitä, mitä eläke hänelle merkitsee. Eläkkeen
10263: lä on hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti        lakkauttamisessa on kysymys läheisesti myös elä-
10264: asetettu komitea, jonka tehtävänä on selvittää        kepäätöstä koskevan muutoksenhakujärjestelmän
10265: muun muassa pienten työeläkkeiden ja kansan-          kehittämisestä. Nämä kysymykset tulevat esille
10266: eläkkeiden yhteensovitussäännösten toimivuutta        valtioneuvoston 5.4.1987 asettamassa eläketurvan
10267: ja oikeudenmukaisuutta kiinnittäen erityistä          muutoksenhakukomiteassa, jonka työlle asetettu
10268: huomiota eläkkeelle siirtyvien puolisoiden elä-       määräaika päättyy 30.6.1988.
10269: 
10270:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1987
10271: 
10272:                                                           Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
10273:                                       1987 vp. -- ~ n:o 312                                             3
10274: 
10275: 
10276: 
10277: 
10278:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
10279: 
10280:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         neras. Kommitten, som skall få sitt arbete färdigt
10281: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       senast 30.6.1988, skall göra upp sitt förslag till
10282: den 16 oktober 1987 till vederbörande medlem         utvecklande av pensionssystemen så, att refor-
10283: av statsrådet översänt avskrift av följande av       merna i folkpensionssystemet, som garanterar ett
10284: riksdagsman Arto Lapiolahti m.fl. undertecknade      minimiskydd, så effektivt som möjligt inriktas på
10285: spörsmål nr 312:                                     pensionstagare med små inkomster.
10286:           Är Regeringen medveten om att emot-           1 motiveringen för spörsmålet har det fästs
10287:        tagande av folkpension för pensionärsma-      uppmärksamhet också vid det missförhållandet
10288:        kars del kan leda till att det pensionsbe-    att makarna inte kan avstå från sin pension efter
10289:        lopp de får i handen minskar och              att det har observerats en minskning i pensions-
10290:           vilka brådskande åtgärder ämnar Rege-      inkomsterna till följd av beviljandet av pen-
10291:        ringen vidta för att avhjälpa detta miss-     sionen. Ett skäl till minskningen i pensionen är
10292:        förhållande?                                  de årliga variationerna i beskattningen av makar-
10293:                                                      na, vilka dock inte torde vara sådana skäl att
10294:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     pensionen nödvändigtvis borde indras på grund
10295: anföra följande:                                     av dem.
10296:    Regeringen är medveten om det problem i              Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
10297: folkpensionslagstiftningen som innebär att inom      om detta behov, vilket kommer till uttryck i
10298: vissa inkomstområden, då den ena maken har           form av indragning av pensionen på pensionsta-
10299: fått folkpension tidigare och den andra maken        garens anhållan. Med tanke på de försäkrades
10300: senare går i pension, den först nämnda makens        utkomstskydd är det mycket viktigt att deras
10301: inkomster sjunker. Orsaken är att en gift person i   socialskydd sköts så smidigt som möjligt med
10302: folkpensionssystemet anses ha samma ställning        beaktande av tillräckliga rättsskyddssynpunkter.
10303: som en ensamstående pensionstagare så länge          Till detta hör väsentligt betonande av försäk-
10304: maken inte får folkpension eller frontmannapen-      ringsanstalternas serviceprinciper, varvid den
10305: sion. Genom det beslut som statsrådet fattade        försäkrade redan då han ansöker om pension
10306: 15.10.1987 har i enlighet med målen för rege-        skulle få tillräcklig information om vad pen-
10307: ringsprogrammet tillsatts en kommitte, vars upp-     sionen kommer att innebära för honom. Vid
10308: gift är att utreda bl.a. ändamålsenligheten och      indragning av pension är det också fråga om att
10309: rättvisan hos de stadganden som samordnar små        utveckla ett system för ändringssökande som rör
10310: arbetspensioner och folkpensioner. Kommitten         pensionsbeslut. Dessa frågor tas upp i kommitten
10311: skall härvid fästa speciell uppmärksamhet vid de     för ändringssökande i pensionsskyddsärenden,
10312: inkonsekvenser som har konstaterats i föränd-        viiken tillsattes av statsrådet 5.4.1987. Tidsfristen
10313: ringarna i pensionsskyddet för makar som pensio-     för kommittens arbete utgår 30.6.1988.
10314: 
10315:     Helsingfors den 20 november 1987
10316: 
10317:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
10318:                                                   1987 vp.
10319: 
10320: Kirjallinen kysymys n:o 313
10321: 
10322: 
10323: 
10324: 
10325:                                      Moilanen ym.: Huumausaineiden käyttäjien hoidon järjestämisestä
10326: 
10327: 
10328:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10329: 
10330:    Maassamme on arvioiden mukaan useita tu-              hoitotarpeen ja hakeutuvat saamaan apua. Va-
10331: hansia huumeiden käyttäjiä, jopa enemmänkin.             paaehtoisestikin hoitoon hakeutuneet luopuvat
10332: Tarkkoja lukuja on mahdotonta saada, mutta               hoidosta viimeistään siinä vaiheessa, kun vieroi-
10333: poliisin tilastot kertovat selvää kieltään siitä, että   tusoireet ovat pahimmillaan. Koska meillä ei ole
10334: huumeiden käyttö on viime vuosina maassamme              nuorten pakkohoitoa riittävästi mahdollistavia
10335: lisääntynyt. Tilanne ei vielä ole ryöstäytynyt kui-      säännöksiä, joutuvat läheiset ja ammattiauttajat
10336: tenkaan käsistä sillä tavoin kuin useissa Euroopan       liian usein vain seuraamaan sivusta, kuinka nuori
10337: maissa, suureksi osaksi poliisin tehokkaan työn          elämä tuhoutuu huumeilla.
10338: ansiosta. Poliisi on katkaissut huumeiden myyn-             Tämän vuoksi maassamme tarvitaan nuorten
10339: tiketjun toisensa jälkeen. Poliisi ja huumeiden          huumeiden käyttäjien pakkohoito. Hoitoon oh-
10340: käyttäjien omaiset vetoavat tuon tuostakin ter-          jausta vastoin asianomaisen tahtoa on vastustettu
10341: veys- ja sosiaaliviranomaisiin huumeasiassa. Kor-        joissakin yhteyksissä sillä perusteella, että pakko-
10342: jauksia on viime aikoina saatu aikaan; mm.               hoidossa puuttuu myönteinen asennoituminen
10343: HYKS:n yhteydessä on huumeklinikka aloittanut            hoitoon. Kuitenkaan ei ole kyetty osoittamaan,
10344: toimintansa. Tämä katkaisu- ja hoitopaikka on jo         etteikö myönteinen asennoituminen, hoitomoti-
10345: nyt osoittautunut tarpeelliseksi, kun hoidon ky-         vaatio, voisi kehittyä hoidon aikana.
10346: syntä yllätti työntekijätkin. Kuitenkin maastam-            Pakkohoidon ohella tarvitaan hoitopaikkoja,
10347: me puuttuu vielä järjestetty hoito narkomaanien          ennaltaehkäisyn tehostamista sekä tiedotusta hoi-
10348: pelastamiseksi elämälle.                                 tomahdollisuuksista. Vieroitushoitoa ei voida to-
10349:    Kymmenet nuoret kuolevat vuosittain huu-              teuttaa tavallisilla sairaalaosastoilla. Tarvitaan eri-
10350: meisiin jäätyään ilman apua. Näin tapahtuu osin          tyisosastoja ja -henkilökuntaa, jollainen mm.
10351: hoitopaikkojen pienen määrän vuoksi ja osin sen          HYKS:n huumeistavieroitusklinikka on. Näitä
10352: tähden, että nuoret eivät tiedosta hoidon tarvet-        hoitopaikkoja meillä on edelleen liian vähän
10353: taan tai heillä ei ole voimia hakeutua hoitoon.          myös aikuisille narkomaaneille.
10354: Kuitenkin huumeiden käyttäjien vieroitus-, kat-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10355: kaisu- ja terapiahoito tulisi aloittaa mahdollisim-      tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
10356: man varhain, jotta päästäisiin menestyksellisiin         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10357: hoitotuloksiin, sillä uudet kokeilijat ja käyttäjät      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10358: siirtyvät vähitellen yhä kovempiin aineisiin ja
10359: tuhoavat elimistönsä nopeasti aineilla.                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10360:    Nuorten hakeutuminen hoitoon perustuu ny-                     ryhtyä alaikäisten huumeiden käyttäjien
10361: kyisin suureksi osaksi vapaaehtoisuuteen uudesta                 pakkohoidon sekä aikuisten narkomaa-
10362: päihdehuoltolaista huolimatta. Ongelmana on                      nien katkaisu-, terapia- ja kuntoutushoi-
10363: kuitenkin se, että vain aniharvat nuoret mieltävät               don järjestämiseksi?
10364: 
10365:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1987
10366: 
10367:           Eeva-Liisa Moilanen              Riitta Jouppila                   Päivi Varpasuo
10368:           Erkki Pystynen                   Tellervo Renko                    Matti Saarinen
10369:           Kimmo Sarapää                    Ben Zyskowicz                     Sinikka Hurskainen-Leppänen
10370:           Raimo Vistbacka                  Pekka Puska                       Pekka Leppänen
10371:           Kalevi Lamminen                  Heikki Kokko                      Riitta Uosukainen
10372: 
10373: 271118T
10374: 2                               1987 vp. -   KK n:o 313
10375: 
10376:     Boris Renlund                Ole Wasz-Höckert         Marjatta Väänänen
10377:     Sirkka-Liisa Anttila         Esko Almgren             Toimi Kankaanniemi
10378:     Sauli Hautala                Jorma Fred               Heikki A. Ollila
10379:     Ritva Vastamäki              Aino Pohjanoksa          Eeva Turunen
10380:     Eva-Riitta Siitonen          Kaarina Dromberg         Raimo Vuoristo
10381:     Pirjo Rusanen                Elisabeth Rehn           Sakari Valli
10382:     Gunnar Jansson               Jörn Donner              Per-Henrik Nyman
10383:     Anneli Taina                 Heikki Järvenpää         Anssi Rauramo
10384:     Anna-Liisa Jokinen           Jouni ]. Särkijärvi      Riitta Saastamoinen
10385:     Pauli Uitto                  Sulo Aittoniemi          Kari Rajamäki
10386:     Jorma Rantanen               Antero Kekkonen          Ilkka Joenpalo
10387:     Marja-Liisa Tykkyläinen      Lauri Metsämäki          Jarmo Wahlström
10388:     Sinikka Mönkäre              Markku Pohjola           Jouni Backman
10389:     Marjatta Stenius-Kaukonen    Arvo Kemppainen          Lea Savolainen
10390:     Pertti Lahtinen              Asko Apukka              Vappu Säilynoja
10391:     Mauri Pekkarinen             Esko Aho                 Heikki Perho
10392:     Matti Maijala                Lea Mäkipää              Marita Jurva
10393:     Erkki Pulliainen             Eero Paloheimo           Arto Lapiolahti
10394:     Jukka Roos                   Seppo Pelttari           Anna-Kaarina Louvo
10395:     Kalevi Mattila               Jorma Huuhtanen          Anneli Jäätteenmäki
10396:     Annikki Koistinen            Riitta Kauppinen         Pirjo-Riitta Antvuori
10397:     Iiro Viinanen                Maunu Kohijoki           Olli Ikkala
10398:     Matti Viljanen               Oiva Savela              Eino Siuruainen
10399:     Kalle Röntynen               Matti Vähänäkki          Juhani Vähäkangas
10400:     Heli Astala                  Mikko Elo                Timo Roos
10401:     Kerttu Törnqvist             Antti Kalliomäki         Raila Aho
10402:     Claes Andersson              Esko Seppänen             Saara-Maria Paakkinen
10403:     Pirkko Ikonen                Lea Kärhä                Tuula Linnainmaa
10404:                                  Henrik Westerlund
10405:                                        1987 vp. -      KK n:o 313                                        3
10406: 
10407: 
10408: 
10409: 
10410:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10411: 
10412:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 moment~ssa         hoidon tarpeessa olevien määrässä ei tämän jäl-
10413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem1es,          keen ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
10414: olette 16 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-            Huumausaineiden käytön ehkäisy ja vähentä-
10415: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       minen edellyttävät tiivistä yhteistyötä muun mu-
10416: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        assa sosiaali- ja terveysviranomaisten, oikeus-,
10417: Moilasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       poliisi- ja tulliviranomaisten sekä erilaisten päih-
10418: myksestä n:o 313:                                      dealan järjestöjen kesken. Valtioneuvosto on ku-
10419:                                                        luvana vuonna asettanut alkoholi- ja huumeneu-
10420:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10421:                                                        voston, jolla on haluttu tehostaa yhteistyötä vi-
10422:        ryhtyä alaikäisten huumeiden käyttäjien
10423:                                                        ranomaisten ja järjestöjen kesken muun muassa
10424:        pakkohoidon sekä aikuisten narkomaa-
10425:                                                        huumausainepolitiikassa.
10426:        nien katkaisu-, terapia- ja kuntoutushoi-
10427:        don järjestämiseksi?                               Kuluvana vuonna on tullut voimaan laki päih-
10428:                                                        deolojen kehitystä koskevan kertomuksen anta-
10429:                                                        misesta eduskunnalle. Kertomus tulee sisältä-
10430:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          mään myös huumausainepolitiikkaa koskevan
10431: seuraavaa:                                             osan. Valtioneuvoston toimesta vuosittain annet-
10432:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on seurattu       tava kertomus tulee parantamaan eduskunnan
10433: huumausaineiden käytön laajuutta ja käytön ke-         mahdollisuuksia seurata ja ohjata huumausaine-
10434: hitystä 1960-luvulta lähtien suorittamalla varus-      politiikan hoitoa.
10435: miehiin kohdistuvia tutkimuksia. Tutkimusten              Katkaisuhoitoa tarvitsevat ensisijaisesti henki-
10436: mukaan huumausaineiden kokeilukäyttö oli run-          löt, jotka käyttävät pääasiassa voimakasta fyysistä
10437: saimmillaan 60- ja 70-lukujen taitteessa, kääntyi      riippuvuutta aiheuttavia huumausaineita (esim.
10438: laskuun 1970-luvun puolivälin jälkeen, mutta           opiaatteja). Valtaosa huumeiden ongelmakäytös-
10439: alkoi uudelleen lisääntyä 1980-luvulla. Vuonna         tä maassamme liittyy kannabistuotteiden käyt-
10440: 1985 suoritetun tutkimuksen mukaan noin 10 %           töön. Esim. vuonna 1984 huumausainerikoksista
10441: vastanneista on ilmoittanut kokeilleensa jotakin       66 prosenttia liittyi kannabistuotteisiin. Seuraa-
10442: huumausainetta ainakin kerran elämässään. Use-         vaksi suurimman ryhmän muodostaa lääkeainei-
10443: ammin kuin kerran huumausaineita käyttäneitä           den väärinkäyttö, joiden osuus huumausaineri-
10444: oli 4 % kyselyyn vastanneista ja yli 10 kertaa         koksista vuonna 1984 oli 17 prosenttia. Opiaat-
10445: käyttäneitä 2 % kaikista tutkituista varusmiehis-      tien osuus oli 2 prosentin luokkaa.
10446: tä.
10447:                                                           Vuoden 1987 alusta tuli voimaan uusi päihde-
10448:     Arviot huumeongelman laajuudesta vaihtele-         huoltolaki. Laki liittää päihdehuollon kiinteäm-
10449: vat voimakkaasti. Julkisuudessa on viime aikoina       min osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Laki luo
10450: esitetty tietoja, joiden mukaan Turussa olisi tä-      edellytyksiä palvelujärjestelmän kehittämiseksi si-
10451: män vuoden alkupuolella kuollut kymmenen               ten, että hoitoon voidaan hakeutua oma-aloittei-
10452: nuorta huumeiden käyttöön. Turun yliopistolli-         sesti ongelmien varhaisvaiheessa. Päihdehuoltola-
10453: sessa keskussairaalassa suoritetussa, äskettäin val-   ki ja -asetus korostavat kuntien velvollisuutta
10454: mistuneessa tutkimuksessa on mainitut kuole-           kehittää palvelujaan siten, että niiden piirissä
10455: mantapaukset analysoitu. Tutkimusraportissa to-        voidaan riittävästi hoitaa päihteiden ongelma-
10456: detaan, että vain osassa tapauksia oli kyseessä        käyttäjiä ja heidän läheisiään. Sosiaali- ja tervey-
10457:  huumekuolema ja että ainoastaan yksi mainituis-       denhuollon palvelujärjestelmää on osin aiheelli-
10458: ta kymmenestä henkilöstä oli alle 20-vuotias.          sesti arvosteltu siitä, että akuutissa hoidon tar-
10459:     Sosiaali- ja terveysministeriön asettama nuor-     peessa olevat päihteiden käyttäjät eivät aina ole
10460: ten huumetyöryhmä (STM 1985:26) on arvioi-             saaneet tarvitsemiaan hoitopalveluja. Tähän
10461: nut, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja      puutteeseen on päihdehuoltolaissa ja -asetuksessa
10462: sai vuonna 1984 noin 1 500 huumausaineita              kiinnitetty voimakkaasti huomiota. Uudet sään-
10463: käyttävää henkilöä. Hoitoon hakeutuneiden tai          nökset edellyttävät kunnilta, että palveluja on
10464: 4                                      1987 vp. -- ~ n:o 313
10465: 
10466: tarvittavassa laajuudessa saatavissa niinä vuoro-         Mielenterveystyön komitea on mietinnössään
10467: kauden aikoina, joina niitä tarvitaan.                 (Komiteanmietintö 1984: 17) kiinnittänyt erityis-
10468:     Sosiaalihuollon piirissä huumausaineiden ja        tä huomiota tällaisen osaamisen kehittämisen
10469: muiden päihteiden ongelmakäytöstä kärsivät ih-         esteisiin. Suurimmat ongelmat liittyvät täyden-
10470: miset voivat hakeutua muun muassa A-klinikoil-         nyskoulutuksessa tarvittavien voimavarojen riittä-
10471: le, nuorisoasemille, katkaisuhoitoasemille ja kun-     mättömyyteen. Terveydenhuollon valtakunnalli-
10472: toutuslaitoksiin. Vuoden 1986 lopussa maassam-         sissa suunnitelmissa on tällaisten hoitomuotojen
10473: me oli 57 A-klinikkaa, 10 nuorisoasemaa, 20            edelleenkehittämisen tarpeeseen kiinnitetty pal-
10474: katkaisuhoitoasemaa ja 20 valtion, kuntien ja          veluja järjestävien kuntien ja kuntainliittojen
10475: yksityisen ylläpitämää kuntoutuslaitosta. Kun-         erityistä huomiota.
10476: toutuslaitoksissa oli hoitopaikkoja 1 160.                Hoidon ja kuntoutuksen osalta on erityisesti
10477:     Erityisesti huumausaineiden ongelmakäyttäjien      korostettava päihdehuoltolain periaatetta siitä,
10478: hoitoon soveltuvia hoitopaikkoja on viime vuosi-       että myös huumeiden käyttäjien palvelut tulisi
10479: na lisätty. Viime vuonna avattiin sosiaalihuollon      mahdollisimman pitkälle tuottaa osana yleisiä
10480: piiriin kuuluva Kalliolan kuntoutusklinikan 18-        sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Täten
10481: paikkainen hoitokoti Kiskossa. Kuluvana vuonna         huumeiden käyttäjille soveltuvaa hoitoa ja kun-
10482: käynnistyi Helsingissä Hietalinna-yhteisö, jossa       toutusta tullaan kehittämään lisäämällä henkilö-
10483: 10-paikkaisessa yksikössä annetaan pitempiaikais-      kunnan koulutusta erityisesti huumeiden käyttä-
10484: ta jatkohoitoa. Yhteisö tarjoaa myös avohoito- ja      jien hoitoon soveltuvien hoito- ja kuntoutusmuo-
10485: katkaisuhoitopalveluja.                                tojen osalta. Lääkintöhallitus on perustanut asi-
10486:     Terveydenhuollon piirissä on kuluvana vuonna       antuntijaryhmän psykoterapeuttisten hoitomuo-
10487: avattu Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa   tojen kehittämistä varten.
10488: hoitoyksikkö, joka tarjoaa palveluja erityisesti          Kysymys alaikäisten huumeiden käyttäjien tah-
10489: huumeiden käyttäjille. Yksikössä on mm. neljä          dosta riippumatta toteutettavasta hoidosta liittyy
10490: vuodepaikkaa huumepotilaiden vieroitushoitoa           sekä päihdehuoltolakiin, mielisairaslakiin että
10491: varten. Paikkamäärä on osoittautunut tarvetta          lastensuojelulakiin. Tahdosta riippumatta toteu-
10492: vastaavaksi. Hoitoon on voinut hakeutua ilman          tettavia toimenpiteitä alaikäisten huumeiden
10493: jonotusta.                                             käyttäjien hoidossa on mahdollista soveltaa kaik-
10494:     Muualla Suomessa huumausaineiden käytön            kien edellä mainittujen kolmen lain alaisten
10495: takia hoitoon hakeutuneet on hoidettu tervey-          toimintojen puitteissa. Se, minkä lain mukaisesti
10496: denhuollon tavanomaisten palvelujärjestelmien          toimenpiteet suoritetaan, määräytyy hoidon tar-
10497: piirissä. Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan     peen aiheuttaneista, huumeiden käyttöön liitty-
10498: tietoisia siitä, että nykyinen palvelujärjestelmä ei   vistä psykososiaalisista tai lääketieteellisistä sei-
10499: vieläkään riittävässä määrin tavoita huumeiden         koista. Kussakin mainitussa laissa on erikseen
10500: käyttäjiä. Ministeriön aloitteesta on käynnistetty     säädelty ne edellytykset, joiden täyttyessä tahdos-
10501: tutkimusprojekti, jolla selvitetään toteutettavaa      ta riippumatta toteutettavat toimenpiteet ovat
10502: huumausainepolitiikkaa hoitoa tarvitsevien hen-        mahdollisia.
10503: kilöiden kannalta. Nuorten sekä muiden huu-               Päihdehuoltolain mukaan on tahdosta riippu-
10504: mausaineiden käyttäjien tavoittaminen sosiaali-        mattoman hoidon sosiaalihuollollisena edellytyk-
10505: ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän piiriin        senä se, että henkilö päihteiden käytön vuoksi
10506: edellyttää ennakkoluulottomien, uusien toimin-         väkivaltaisella tavalla vakavasti vaarantaa per-
10507: tamuotojen kehittämistä viranomaisten, vanhem-         heensä jäsenen tai muun henkilön terveyttä,
10508: painjärjestöjen sekä muiden järjestöjen ja tahojen     turvallisuutta tai henkistä kehitystä.
10509: yhteistyönä.                                              Päihdehuoltolain mukaan terveydenhuollossa
10510:     Vaitioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisis-     edellytyksenä tahdosta riippumattamaan hoitoon
10511: sa suunnitelmissa sosiaali- ja terveydenhuollon        ottamiseksi on, että henkilö ilman päihteiden
10512: järjestämisestä vuosina 1988--1992 on päihtei-         käytön keskeyttämistä ja asianmukaista hoitoa on
10513: den ongelmakäyttäjien hoidon järjestäminen nos-        hänellä olevan tai hänelle päihteiden käytöstä
10514: tettu erääksi painopistealueeksi.                      välittömästi aiheutumassa olevan sairauden tai
10515:     Keskeinen kysymys on riittävä henkilökunnan        vamman johdosta välittömässä hengenvaarassa tai
10516: täydennyskoulutus, jotta huumeiden käyttäjien          saamassa vakavan, kiireellistä hoitoa vaativan
10517: hoidossa tarpeellisen hoidon ja kuntoutuksen           vaurion.
10518: osaaminen olisi mahdollisimman korkealla tasol-           Päihdehuoltolain 10 §:n 3 momentin mukaan
10519: la.                                                    nuorten alle 18-vuotiaiden lasten hoito tulee
10520:                                         1987 vp. -      KK n:o 313                                         5
10521: 
10522: prJestaa enslSlJalsesti lastensuojelupalveluna. Jos     ikäisten hoidossa. Mielisairaslaki rajaa tällaisen
10523: alle 18-vuotias lapsi vakavasti vaarantaa tervey-       hoidon koskemaan ainoastaan tilanteita, joissa on
10524: tensä käyttämällä päihteitä, tulee hänet ottaa          kyse mielisairaudesta.
10525: lastensuojelulain 16 §:n perusteella sosiaalilau-          Mielisairaslain uudistamista selvittänyt virka-
10526: takunnan huostaan. Tällainen lapsi voidaan ottaa        miestyöryhmä on ehdottanut, että uuteen mie-
10527: sosiaalilautakunnan huostaan myös vastoin hänen         lenterveyslakiin sisällytettäisiin erikseen säännök-
10528: omaa tahtoaan. Edellytyksenä on kuitenkin, että         set alaikäisten tahdosta riippumattomasta hoidos-
10529: toimenpide on hänen etunsa mukainen ja että             ta. Työryhmän esityksen mukaan alaikäisen tah-
10530: asianmukaista hoitoa ei voida järjestää hänelle         dosta riippumattoman hoidon lääketieteellisenä
10531: avohuollon tukitoimenpitein. Täten alle 18-vuo-         edellytyksenä tulisi olla vakava mielenterveyden
10532: tiaan huumeiden käyttäjän asianmukaiseen hoi-           häiriö. Tällöin myös pitkäaikainen nuoren henki-
10533: toon saattamiseksi on olemassa lastensuojelulaissa      lön päihteiden väärinkäyttö, johon liittyy selkeäs-
10534: riittävät säännökset.                                   ti tunnistettava mielenterveyden häiriö, täyttäisi
10535:    Mikäli lapsi edellä mainituista syistä on välittö-   lain edellytykset hoidolle tahdosta riippumatta.
10536: mästi vaarassa tai muutoin kiireellisen huostaan-          Lääkintöhallituksen asettama nuorisopsykiat-
10537: oton ja sijaishuollon tarpeessa, voidaan hänet          rian asiantuntijaryhmä on jättänyt mietintönsä
10538: välittömästi ottaa sosiaalilautakunnan huostaan         syyskuussa 1987. Myös tämä asiantuntijaryhmä
10539: kiireellisenä huostaanottona. Päätöksen voi tehdä       on päätynyt esittämään mielisairaslain tarkenta-
10540: sosiaalilautakunnan alainen viranhaltija. Kiireel-      mista edellä kuvatulla tavalla. Tällöin alaikäisten
10541: linen huostaanotto lakkaa viimeistään 14 päivän         tahdosta riippumaton hoito olisi mahdollista ti-
10542: kuluttua päätöksestä, ellei asiaa oteta sanottuna       lanteissa, joissa on kyse vakavasta mielentervey-
10543: aikana varsinaisena huostaanottoasiana sosiaali-        den häiriöstä ja pitkäaikaisesta nuoren henkilön
10544: lautakunnan käsiteltäväksi.                             päihteiden väärinkäytöstä.
10545:    Huostaanotetun lapsen sijaishuolto voidaan              Tahdosta riippumatta toteutettavia toimenpi-
10546: järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai muulla        teitä edellyttävissä tapauksissa tultaisiin edelleen
10547: tarkoituksenmukaisella tavalla. Huumeita käyttä-        soveltamaan lastensuojelulakia, jos nuorien huu-
10548: vän lapsen hoito voidaan sijaishuoltona järjestää       meiden käyttöön liittyvät syyt olisivat ensisijaises-
10549: lähinnä erityislastenkodissa, koulukodissa tai ter-     ti sosiaalisia.
10550: veydenhuollon palveluyksikössä. Lisäksi on käy-            Yhteenvetona sosiaali- ja terveysministeriö to-
10551: tettävissä yksityiset palvelupisteet sekä A-klinik-     teaa, että kysymys alaikäisten huumeiden käyttä-
10552: kasäätiön hoitopaikat.                                  jien tahdosta riippumatta toteutettavan hoidon
10553:    Mielisairaslain mukaisesti voidaan tahdostaan        järjestämisestä on päihdehuoltolain säätämisen
10554: riippumatta määrätä hoitoon henkilö, joka on            yhteydessä saanut selkeät lainsäädännölliset puit-
10555: mielisairautensa vuoksi välittömän hoidon tar-          teet, joita vielä pyritään täydentämään mielisai-
10556: peessa tai erityisen vahingollinen itselleen tahi       raslakia uudistettaessa.
10557: muille. Useiden huumausaineiden eräänä vaiku-              Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuksia huu-
10558: tuksena saattaa olla lyhytkestoinen mielisairausti-     meiden käyttäjien katkaisuhoidon sekä muun
10559: la (esim. toksinen psykoosi), joka lääketieteelli-      hoidon ja kuntoutuksen järjestämiseksi on viime
10560: sessä mielessä täyttää mielisairaslain edellytykset     vuosina parannettu. Sekä hoidon että kuntoutuk-
10561: tahdosta riippumattomalle hoidolle.                     sen kehittämisen keskeisin painoalue on koulu-
10562:    Valmisteilla olevan erikoissairaanhoitolain uu-      tuksessa ja osaamisen lisäämisessä. Toistaiseksi
10563: distamisen yhteydessä on tarkoitus uudistaa myös        käytettävissä olevat voimavarat ovat olleet tällä
10564: mielisairaslaki. Voimassa oleva mielisairaslaki ei      sektorilla rajoitetut, mutta niiden lisäämiseen
10565: sisällä erillisiä määräyksiä alle 18-vuotiaiden tah-    tullaan kiinnittämään erityistä huomiota mm.
10566: dosta riippumattomasta hoidosta. Käytännössä            sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia
10567: tahdosta riippumaton hoito tulee vain hyvin             suunnitelmia ja valtion tulo- ja menoarviota
10568: harvoissa tapauksissa kysymykseen myöskin ala-          laadittaessa.
10569: 
10570:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1987
10571: 
10572:                                                                                Ministeri Tarja Halonen
10573: 6                                     1987 vp. -- RJC n:o 313
10574: 
10575: 
10576: 
10577: 
10578:                                 Till Riksdagens Herr Talman
10579: 
10580:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Förhindrande och minskande av narkotika-
10581: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        missbruk kräver ett intimt samarbete mellan
10582: den 16 oktober 1987 till vederbörande medlem          bl.a. social- och hälsovårdsmyndigheterna, rätts-,
10583: av statsrådet översänt avskrift av följande av        polis- och tullmyndigheterna samt olika organisa-
10584: riksdagsman Moilanen m.fl. undertecknade              tioner för rusmedelsmissbruk. Statsrådet har i år
10585: spörsmål nr 313:                                      tillsatt ett alkohol- och narkotikaråd med hjälp
10586:                                                       av vilket man vill effektivera samarbetet mellan
10587:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       myndigheterna och organisationerna bl.a. inom
10588:        för ordnande av tvångsvård för minder-         narkotikapolitiken.
10589:        åriga narkotikamissbrukare samt avgift-
10590:                                                           lnnevarande år trädde lagen om avgivande av
10591:        ning, terapi och rehabilitering för vuxna
10592:                                                       berättelse om rusmedelslägets utveckling till riks-
10593:        narkomaner?                                    dagen i kraft. 1 berättelsen skall även ingå en del
10594:                                                       som behandlar narkotikapolitiken. Berättelsen
10595:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som årligen avges av statsrådet kommer att
10596: anföra följande:                                      förbättra riksdagens möjligheter att följa och
10597:    Vid social- och hälsovårdsministeriet har man      styra skötseln av narkotikapolitiken.
10598: ända sedan 1960-talet följt med spridningen av           Avgiftningsvård behöver i första hand sådana
10599: narkotikamissbruket och dess utveckling genom         personer som främst använder sådan narkotika
10600: undersökningar bland beväringar. Enligt under-        som leder till starkt fysiskt beroende (t.ex. opia-
10601: sökningarna var det vanligt att pröva på narkoti-     ter). Största delen av narkotikaproblemen i vårt
10602: ka vid skiftet mellan 60- och 70-talen. Från och      land beror på användningen av cannabispreparat.
10603: med mitten av 1970-talet minskade använd-             66 % av narkotikabrotten år 1984 hänförde sig
10604: ningen av narkotika men ökade igen på 1980-           till cannabispreparat. Näststörsta gruppen hänför
10605: talet. Enligt en undersökning år 1985 hade 10 %       sig till läkemedelsmissbruket som hade en andel
10606: av dem som svarade på förfrågningen åtminstone        på 17 % av alla narkotikabrott år 1984. Opiater-
10607: en gång i sitt liv prövat på narkotika. Fyra          nas andel var ca två procent.
10608: procent av dem som svarade hade använt narkoti-          1 början av år 1987 trädde den nya lagen om
10609: ka flera än en gång och två procent av alla           missbrukarvård i kraft. Lagen fogar missbrukar-
10610: beväringar som deltog i undersökningen hade           vården till social- och hälsovården så att den blir
10611: använt narkotika flera än 10 gånger.                  en fastare del av social- och hälsovården. Dess-
10612:    Uppskattningen av narkotikaproblemens om-          utom skapar lagen förutsättningar för utveckling
10613: fattning varierar kraftigt. För en tid sedan fram-    av servicesystemet så att missbrukarna i ett tidigt
10614: fördes i offentligheten uppgifter om att tio pnga     skede på eget initiativ kan söka sig till vård.
10615: har dött på grund av narkotikamissbruk i Abo i        Lagen och förordningen om missbrukarvård
10616: början av året. Dödsfallen har analyserats i en       poängterar kommunernas skyldighet att utveckla
10617: undersökning vid Åbo universitetscentralsjukhus       sin service så att rusmedelsmissbrukare och deras
10618: som nyligen slutfördes. Enligt rapporten var det      anhöriga i tillräckligt hög grad kan skötas inom
10619: endast i en del av fallen fråga om dödsfall på        kommunen. Den kritik som riktats mot social-
10620: grund av narkotika och endast en av de tio            och hälsovårdsservicesystem för att de rusmedels-
10621: personeroa var under 20 år.                           missbrukare som är i behov av akut vård inte
10622:    Arbetsgruppen för unga narkotikamissbrukare        alltid får den vårdservice som de behöver är
10623: (SHM 1985:26) som har tillsatts av social- och        delvis motiverad. 1 lagen och förordningen om
10624: hälsovårdsministeriet har beräknat att ca 1 500       missbrukarvård har stor uppmärksamhet ägnats
10625: narkotikamissbrukare erhöll social- och hälsovår-     detta missförhållande. De nya stadgandena
10626: dens tjänster år 1984. Efter det har det inte skett   förutsätter av kommunerna att deras tjänster står
10627: någon betydande förändring i antalet personer         till buds i nödvändig utsträckning under de tider
10628: som söker sig till vården eller som behöver vård.     på dygnet då de behövs.
10629:                                         1987 vp. -      KK n:o 313                                         7
10630: 
10631:    lnom socialvården kan personer som lider av          ling av vård- och rehabiliteringsnivån. De största
10632: narkotikamissbruk och missbruk av andra rusme-          problemen hänför sig till att de resurser som
10633: del söka sig till bl.a. A-kliniker, ungdomsklini-       behövs för fortbildningen är otillräckliga. 1 de
10634: ker, avgiftningskliniker och rehabiliteringsanstal-     riksomfattande planerna för ordnande av hälso-
10635: ter. 1 slutet av år 1986 fanns det 57 A-kliniker,       vården har man särskilt fäst kommunernas och
10636: 10 ungdomskliniker, 20 avgiftningskliniker och          kommunalförbundenas uppmärksamhet på be-
10637: 20 rehabiliteringsanstalter som upprätthålls av         hovet att utveckla sådana vårdformer.
10638: staten, kommunerna och privata. Vid rehabilite-            1 fråga om vården och rehabiliteringen bör
10639: ringsanstalterna finns 1 160 vårdplatser.               man särskilt understryka missbrukarvårdslagens
10640:    Under de senaste åren har man ökat särskilt          princip om att även den service som narkotika-
10641: sådana vårdplatser som är lämpliga för vård av          missbrukarna erhåller i så stor utsträckning som
10642: narkotikamissbrukare. Senaste år öppnades vid           möjligt ges som en del av den allmänna servicen
10643: Kalliola rehabiliteringsanstalt i Kisko ett vård-       inom social- och hälsovården. Enligt detta kom-
10644: hem med 18 platser som hör till socialvården.           mer man att utveckla vården och rehabiliteringen
10645: Under innevarande år inledde samfundet Hieta-           för narkotikamissbrukare genom att öka perso-
10646: niemen yhteisö i Helsingfors sitt arbete. Samfun-       nalutbildningen särskilt i fråga om olika former
10647: det utgör en enhet med 10 platser för fortsatt          av vård och rehabilitering som lämpar sig för
10648: vård under en längre tid. Samfundet erbjuder            vård av narkotikamissbrukare. Medicinalstyrelsen
10649: också service inom den öppna vården och avgift-         har tillsatt en sakkunniggrupp för utvecklande av
10650: ningsvården.                                            psykoterapeutiska vårdformer.
10651:    lnom hälsovården har vid Helsingfors universi-          Frågan om vård av unga narkotikamissbrukare
10652: tets centralsjukhus under innevarande år öppnats        oberoende av deras vilja hänför sig både tilllagen
10653: en vårdenhet som erbjuder service särskilt för          om missbrukarvård, sinnessjuklagen och barn-
10654: narkotikamissbrukare. Vid enheten finns bl.a.           skyddslagen. Det är möjligt att inom ramen för
10655: fyra bäddplatser för avvänjningsvård. Antalet           dessa lagar vidta alla de åtgärder för vård av
10656: platser har visat sig motsvara behovet. Man har         minderåriga narkotikamissbrukare oberoende av
10657: kunnat söka sig till vården utan att behöva köa.        deras vilja som regleras av dessa lagar. Frågan om
10658:     1 övriga Finland har personer som söker vård        enligt vilken lag åtgärderna vidtas beror på de
10659: på grund av narkotikamissbruk skötts inom häl-          psykosociala eller medicinska faktorer i anslut-
10660: sovårdens normala servicesystem. Man är inom            ning till narkotikamissbruket som föranlett vård-
10661: social- och hälsovårdsministeriet medveten om           behovet. 1 varje lag stadgas särskilt om de
10662: att det nuvarande servicesystemet inte ännu i           förutsättningar som skall fyllas för att åtgärder
10663: tillräcklig utsträckning når narkotikamissbrukare.      som vidtas oberoende av missbrukarens vilja skall
10664: På ministeriets initiativ har man startat ett forsk-    vara möjliga.
10665:  ningsprojekt inom vilket man undersöker narko-            Enligt lagen om missbrukarvård är den social-
10666: tikapolitiken ur de servicebehövandes synvinkel.        vårdande förutsättningen för vård oberoende av
10667: För att social- och hälsovårdens service skall nå       missbrukarens vilja att en person på grund av
10668: alla unga narkotikamissbrukare och missbrukare          rusmedelsmissbruk på ett våldsamt sätt allvarligt
10669:  av andra rusmedel förutsätter det att fördomsfria      hotar en familjemedlems eller någon annan per-
10670:  och nya verksamhetsformer utvecklas i samarbete        sons hälsa, säkerhet eller mentala utveckling.
10671: mellan myndigheterna, föräldraföreningar och               Enligt lagen om missbrukarvård är förutsätt-
10672:  övriga organisationer och instanser.                   ningar för vård oberoende av missbrukarens vilja
10673:     1 de riksomfattande planerna för ordnande av        inom hälsovården att personen, om bruket av
10674:  socialvården och hälsovården under åren 1988-          rusmedel inte avbryts och behövlig vård ges, till
10675:  1992 som godkänts av statsrådet har ordnande av        följd av den sjukdom eller skada som han lider av
10676:  missbrukarvården valts till ett tyngdpunktsområ-       eller genom sitt bruk av rusmedel omedelbart
10677:  de.                                                    håller på att ådra sig, är i omedelbar livsfara eller
10678:     En viktig fråga är att personalen får tillräcklig   håller på att ådra sig sådan allvarlig skada som
10679:  fortbildning för att vården och rehabiliteringen       kräver brådskande vård.
10680:  av narkotikamissbrukare skall vara på så hög nivå         Enligt 10 § 3 mom. lagen om missbrukarvård
10681:  som möjligt.                                           skall vården av barn under 18 år i första hand
10682:     Kommitten för mentalvårdsarbete har i sitt          ordnas vid barnskyddsservicen. Om ett barn
10683:  betänkande (Kommittebetänkande 1984: 17) fäst          under 18 år allvarligt äventyrar sin hälsa genom
10684:  särskild uppmärksamhet vid hindren för utveck-         att använda rusmedel skall han enligt 16 § barn-
10685: 8                                     1987 vp. -      KK n:o 313
10686: 
10687: skyddslagen omhändertas av socialnämnden. Ett         na situationer där det är fråga om sinnessjuk-
10688: sådant barn kan omhändertas av socialnämnden          dom.
10689: även mot sin vilja. En förutsättning är dock att          Den tjänstemannaarbetsgrupp som har utrett
10690: omhändertagandet är till hans fördel och att          revideringen av sinnessjuklagen har föreslagit att
10691: behörig vård inte kan anordnas genom stödåtgär-       man i den nya lagen skall införa stadganden om
10692: der inom den öppna vården. Således är stadgan-        vård av minderåriga oberoende av vilja. Enligt
10693: dena i barnskyddslagen tillräckliga för ordnande      arbetsgruppens förslag skulle den medicinska
10694: av sakenlig vård av narkotikamissbrukare under        förutsättningen för vård av minderåriga oberoen-
10695: 18 år.                                                de av vilja vara allvarliga mentala störningar.
10696:     Om ett barn av ovan nämnda orsaker befinner       Härvid skulle även en ung person som länge har
10697: sig i omedelbar fara eller annars är i behov av       missbrukat rusmedel och som tydligt uppvisar
10698: brådskande omhändertagande och vård utom              definierbara mentala störningar uppfylla lagens
10699: hemmet kan barnet omedelbart omhändertas av           förutsättningarna för vård oberoende av vilja.
10700: socialnämnden som brådskande omhändertagan-               En sakkunniggrupp för ungdomspsykiatri som
10701: de. Beslutet kan fattas av tjänsteinnehavare som      har tillsatts av medicinalstyrelsen avgav sitt be-
10702: underlyder socialnämnden. Brådskande omhän-           tänkande i september 1987. Också denna sak-
10703: dertagande upphör senast 14 dagar efter beslu-        kunniggrupp har föreslagit att sinnessjuklagen
10704: tet, om ärendet inte inom nämnda tid tas upp          ändras på ovan nämnda sätt. Härvid är det
10705: till behandling i socialnämnden som ett sådant        möjligt att en minderårig oberoende av sin vilja
10706: ärende som gäller ordinarie omhändertagande.          kan tas in för vård då det är fråga om allvarliga
10707:    Vård utom hemmet av omhändertaget barn             mentala störningar och rusmedelsmissbruk under
10708: kan ordnas som familjevård, anstaltvård eller på      en längre tid.
10709: något annat ändamålsenligt sätt. Vård utom                I sådana fall som kräver att åtgärder vidtas
10710: hemmet av barn som använder narkotika kan             oberoende av vilja kommer man fortfarande att
10711: ordnas närmast på specialbarnhem, skolhem eller       tillämpa barnskyddslagen, om orsaken till en ung
10712: vid någon serviceenhet inom hälsovården. Dess-        persons narkotikamissbruk huvudsakligen är soci-
10713: utom står privata serviceenheter och A-klinikka-      ala.
10714: säätiös vårdplatser till förfogande.                      Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar
10715:    Enligt sinnessjuklagen kan en person, som på       sammanfattningsvis att frågan om anordnande av
10716: grund av sin sinnessjukdom är i behov av ome-         vård, som ges oberoende av minderåriga narkoti-
10717: delbar vård eller är särskilt skadlig för sig själv   kamissbrukares vilja, i samband med stiftande av
10718: eller för andra oberoende av sin vilja tas in för     lagen om missbrukarvård har getts tydliga ramar
10719: vård. En person som är påverkad av flera olika        lagstiftningsvägen och att de ännu kommer att
10720: narkotika kan råka i kortvarigt sinnessjukdoms-       kompletteras när sinnessjuklagen revideras.
10721: tillstånd (t.ex. toxisk psykos), som i medicinskt         Förutsättningarna att inom social- och hälso-
10722: hänseende uppfyller förutsättningarna för vård        vården anordna avgiftningsvård samt övrig vård
10723: oberoende av vilja i sinnessjuklagen.                 och rehabilitering för narkotikamissbrukare har
10724:     I samband med revidering av lagen om specia-      förbättrats under de senaste åren. De viktigaste
10725: liserad sjukvård som är under beredning kommer        tyngdspunktsområdena vid utvecklandet av vår-
10726: även sinnessjuklagen att revideras. I den gällande    den och rehabiliteringen är utbildning och ökat
10727: sinnessjuklagen ingår inte några särskilda be-        kunnande. Tills vidare har de resurser som stått
10728: stämmelser om vård oberoende av vilja av perso-       till förfogande inom denna sektor varit begränsa-
10729: ner under 18 år. I praktiken kommer vård              de men man kommer att fästa särskild uppmärk-
10730: oberoende av vilja endast i mycket få fall i fråga    samhet vid ökning av resurserna bl.a. vid uppgö-
10731: också då det gäller vård av minderåriga. Sinnes-      rande av de riksomfattande pianeroa för social-
10732: sjuklagen begränsar vården att gälla endast såda-     vården och hälsovården och statsförslaget.
10733: 
10734:     Helsingfors den 16 november 1987
10735: 
10736:                                                                              Minister Tarja Halonen
10737:                                                1987 vp.
10738: 
10739: Kirjallinen kysymys n:o 314
10740: 
10741: 
10742: 
10743: 
10744:                                   Kortesalmi: Kuusamon ja Kitkan taimenprojekteille myönnettävän
10745:                                     valtionosuuden lisäämisestä
10746: 
10747: 
10748:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10749: 
10750:    Kuusamossa toteutetaan seuraavten viiden           osuuden jäätyä pieneksi taimenpoikasen hinta
10751: vuoden aikana laajamittainen koko Kuusamon            nousi yhdestä markasta yli kahteen markkaan.
10752: aluetta käsittävä taimenprojekti. Taimenprojek-          Kuusamossa istutettiin yhteensä 40 000 taime-
10753: tiin osallistuvat kaikki sellaiset kuusamolaiset      nenpoikasta, joista projektiin kuului noin 17 000
10754: kalastuskunnat, joilla on istutukseen soveltuvia      kalaa. Kuusamon taimenprojektista kesällä 1987
10755: vesiä. Kustannukset katetaan siten, että kunta        luennoinut filosofian kandidaatti Mikko Torsso-
10756: maksaa osan, kalastuskunnat osan ja loppuosaan        nen kertoi kunnan pyrkimyksenä olevan sen, että
10757: tarvittaisiin valtion riittävää tukea.                muutaman vuoden kuluttua Kuusamossa on jär-
10758:    Kitkan taimenprojekti koskee Kitkan vesistöä       vitaimenia riittävästi runsastakin pyyntiä varten.
10759: Kuusamon ja Posion kunnissa.                             Torssosen mielestä Kuusamon vesistöjen luon-
10760:    Kuusamon taimenprojekti on hyvin paljolti          taiset edellytykset kalatalouden kehittämiselle
10761: kokeilunluonteinen, joten sen antamia tuloksia        ovat hyvät. "Kuusamon vesistöjä ei ole rakennet-
10762: voidaan hyödyntää myös muualla maassamme.             tu, joten säännöstelyhaittoja ei ole. Taimenia
10763: Hanke on työllistävä ja sillä on erittäin suuri       istutetaan järviin, joissa on hyvä veden laatu ja
10764: merkitys alueen matkailutoiminnalle.                  hyvä muikkukanta. Kuusamon suurimmat vesis-
10765:    Valtionosuus Kuusamon taimenprojektista ku-        töt täyttävät nämä edellytykset erinomaisesti'',
10766: tistui tänä vuonna viidennekseen alun perin           totesi Torssonen.
10767: odotellusta summasta.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10768:    Valtio pystyi rahoittamaan projektia vain          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10769: 40 000 markalla, vaikka sen osuuden piti olla         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10770: 200 000 markkaa. Syynä summan pienuuteen oli          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10771: se, ettei valtion projektirahoitus ollut budjetissa
10772: mukana. Rahoitus joutui kalastuskorttivarojen                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Kuu-
10773: varaan, joka jäi korttien vähyyden vuoksi suhteel-           samon ja Kitkan taimenprojektien edistä-
10774: lisen pieneksi.                                              miseksi varaamaila tarkoitukseen riittä-
10775:    Kunnan osuus rahoituksesta on 800 000 mark-               västi valtion tukea ja siten Kuusamon ja
10776: kaa. Varat tulevat pääasiassa kalastuskunnilta,              Posion alueen työllisyyden ja matkailutoi-
10777: kalastusluvista ja velvoiteistutuksista. Valtion             minnan edellytystenkin parantamiseksi?
10778: 
10779:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
10780: 
10781:                                          ] . Juhani Kortesalmi
10782: 
10783: 
10784: 
10785: 
10786: 271178]
10787: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 314
10788: 
10789: 
10790: 
10791: 
10792:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10793: 
10794:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taimen on tässä suhteessa keskeinen kalalaji, sillä
10795: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen viljelystä ja istuttamisesta on runsaasti koke-
10796: olette 20 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-       musta.
10797: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
10798:                                                         Matkailun edistämiskeskuksen asettaman työ-
10799: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
10800:                                                      ryhmän vuonna 1987 valmistuneen mietinnön
10801: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
10802:                                                      mukaan kalastusmatkailun painopistealueiksi tu-
10803: myksestä n:o 314:
10804:                                                      lee ottaa sellaiset sisävesialueet, joiden läheisyy-
10805:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Kuu-        dessä on jo olemassa riittävät ja monipuoliset
10806:        samon ja Kitkan taimenprojektien edistä-      matkailupalvelut. Kitkajärvi ja Kuusamon monet
10807:        miseksi varaamaila tarkoitukseen riittä-      vesialueet ovat juuri tämänkaltaisia vesistöjä.
10808:        västi valtion tukea ja siten Kuusamon ja      Avoveden aikaan keskittyvä kalastusmatkailu li-
10809:        Posion alueen työllisyyden ja matkailutoi-    säisi alueen matkailupalvelujen käyttöä ja siten
10810:        minnan edellytystenkin parantamiseksi?        vaikuttaisi alueen työllisyyteen myönteisesti.
10811:                                                         Maa- ja metsätalousministeriön tarkoituksena
10812:   Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-          on ohjata edelleenkin kalastuksenhoitomaksuina
10813: nioittavasti seuraavaa:                              valtiolle kertyviä määrärahoja virkistyskalastuksen
10814:    Kalastus on muodostunut monin paikoin mat-        kannalta merkittäville sisävesialueille. Kitkajärvi
10815: kailulle merkittäväksi vetovoimatekijäksi. Virkis-   ja Kuusamon vesistöt ovat juuri tämänkaltaisia
10816: tyskalastajien kiinnostus lohensukuisten kalala-     vesialueita ja ne saavat edelleenkin tukea kalave-
10817: jien pyyntiin on kasvanut. Samoin on lisääntynyt     sien hoitoon, kuten mm. järvitaimenen istutuk-
10818: virkistyskalastajien liikkuvuus. Sisävesien kalas-   siin. Voimistuvan kalastusmatkailun avulla on
10819: tusmatkailun edellytysten parantaminen vaatii        myös mahdollista lisätä kalastusoikeuden omista-
10820: useimmissa tapauksissa virkistyskalastajien arvos-   jien ja matkailuyrittäjien omia kalaveden hoitoon
10821: tamien kalalajien tehokasta hoitotoimintaa. Järvi-   käytettäviä voimavaroja.
10822: 
10823:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1987
10824: 
10825:                                                                              Ministeri Ole Norrback
10826:                                         1987 vp. -- KJ( n:o 314                                          3
10827: 
10828: 
10829: 
10830: 
10831:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
10832: 
10833:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            en viktig fiskart. Det finns nämligen riklig erfa-
10834: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          renhet av odling och utplantering av den.
10835: den 20 oktober 1987 tili vederbörande medlem               Enligt ett betänkande, som har färdigstälits år
10836: av statsrådet översänt avskrift av följande av          1987 av en arbetsgrupp vid centtalen för turist-
10837: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål           främjande, bör sportfisket framför alit styras tili
10838: nr 314:                                                 sådana insjövatten där det redan finns tillräcklig
10839:                                                         och mångsidig turistservice i närheten. Kitkajärvi
10840:            Har Regeringen för avsikt att vidta          och de många vattendragen i Kuusamo är av
10841:         åtgärder för att främja projekten angåen-       denna typ. Ett expanderande sportfiske för turis-
10842:         de utplantering av öring i Kuusamo och          ter under årstiderna med öppet vatten ökar
10843:         Kitka genom att reservera ett tiliräckligt      utnyttjandet av turistservicen inom området och
10844:         statsstöd för detta ändamål och på detta        påverkar därför sysselsättningen inom området på
10845:         sätt också förbättta förutsättningarna för      ett positivt sätt.
10846:         sysselsättningen och turismen i Kuusamo            Jord- och skogsbruksministeriet har för avsikt
10847:         och Posio?                                      att fortfarande styra de medel som inflyter tili
10848:                                                         staten i form av fiskevårdsavgifter tili sådana
10849:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        insjöområden som är betydelsefulla för rekrea-
10850: anföra följande:                                        tionsfisket. Kitkajärvi och vattendragen i Kuusa-
10851:    Fisket har blivit en betydande turistattraktion      mo är dylika vattenområden och de erhålier
10852: på många orter. Rekreationsfiskarnas intresse för       alltjämt stöd för vård av fiskevattnen, t.ex. för
10853: laxfiskar har ökat. Dessutom har rekreations-           utplantering av yngel av insjööring. Det expan-
10854: fiskarnas rörlighet ökat. Bättte förutsättningar för    derande sportfisket gör det också möjligt att öka
10855: sportfisket i insjövattnen kräver i de flesta fall en   de resurser som fiskerättsägarna och företagarna
10856: effektiv vård av de fiskarter som uppskattas av         inom turistbranschen själva använder för vården
10857: turisterna. I detta sammanhang är insjööringen          av fiskevattnen.
10858: 
10859:      Helsingfors den 20 november 1987
10860: 
10861:                                                                                 Minister Ole Norrback
10862:                                                 1987 vp.
10863: 
10864: Kirjallinen kysymys n:o 315
10865: 
10866: 
10867: 
10868: 
10869:                                    Linnainmaa: Koulupsykologin ja koulukuraattorin virkojen saatta-
10870:                                       misesta valtionosuuden piiriin
10871: 
10872: 
10873:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10874: 
10875:    Vuonna 1984 voimaan tulleiden peruskoulu-           koulupsykologit ja yhdessä läänissä lääninkoulu-
10876: ja lukiolakien valmisteluvaiheessa silloinen sivis-    kuraattori.
10877: tysvaliokunta piti tärkeänä, että koulun sosiaali-        Toimimaa on pidettävä vakiintuneena. Se ei
10878: sen toiminnan edistämiseksi kehitetään koulu-          kuitenkaan kata koko maata, ja virat jakautuvat
10879: psykologi- ja koulukuraattoripalveluja.                sekä alueellisesti että tarpeeseen nähden epätasai-
10880:    Näillä palveluilla voidaan tukea koulun kasva-      sesti. Psykologisen ja kuratiivisen työn tarve pe-
10881: tustehtävää ja ennalta ehkäistä sosiaalisia ja mie-    ruskouluissa, lukioissa ja keskiasteen ammatilli-
10882: lenterveydellisiä ongelmia. Koulupsykologeilla ja      sissa oppilaitoksissa on olemassa olevia palveluja
10883: koulukuraattoreilla on kokemusten mukaan huo-          huomattavasti suurempi ja kasvaa jatkuvasti.
10884: mattava merkitys koulun työn tukijoina, oppilai-          Virkojen määrän kasvu pysyy kuitenkin jatku-
10885: den vaikeuksien selvittelyssä sekä koko kouluyh-       vasti liian hitaana koulujen ja oppilaiden ongel-
10886: teisön työskentelyilmapiirin kehittämisessä.           makasaurumiin nähden. Tämä johtuu siitä, ettei-
10887:    Kumien omin varoin ylläpitämää koulupsyko-          vät koulupsykologiset eivätkä koulukuratiiviset
10888: logitoimintaa on maassamme ollut vuodesta 1965         palvelut ole lakisääteisiä. Sama vaikutus on sillä,
10889: ja koulukuraattoritoimintaa vuodesta 1966 lä~­         etteivät em. palvelut kuulu kuntien menoissa
10890: tien. Tällä hetkellä peruskoulun koulupsykologi-       valtionosuuden piiriin.
10891: toimintaa on 41 kunnassa ja virkoja on yhteensä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10892: 86. Peruskoulun koulukuraattoritoimintaa on 78         tyksen 37 §:n 1 momemtiin viitaten esitän kun-
10893: kunnassa ja virkoja 187. Osittain ko. työntekijöi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10894: den toiminta kohdistuu myös lukiota käyviin            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10895: oppilaisiin.
10896:    Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa on 4                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
10897: koulu psykologia, 57 päätoimista koulukuraatto-               saattaakseen koulupsykologien ja koulu-
10898: ria, 23 sivutoimista ja 5 tilapäisesti työllisyysva-          kuraattoreiden virat lakisääteisiksi ja val-
10899: roin palkattua koulukuraattoria.                              tionosuuden pmun kuuluviksi perus-
10900:    Lisäksi kolmen läänin lääninhallituksen kou-               koulussa, lukiossa ja keskiasteen ammatil-
10901: luosastossa on toimimaa koordinoimassa läänin-                lisissa oppilaitoksissa?
10902: 
10903:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
10904: 
10905:                                            Tuula Linnainmaa
10906: 
10907: 
10908: 
10909: 
10910: 271273M
10911: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 315
10912: 
10913: 
10914: 
10915: 
10916:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10917: 
10918:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomessa on useita vuosia suunniteltu val-
10919: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tionapujärjestelmän kokonaisuudistusta. Kun täl-
10920: olette 20 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-        laista uudistusta ei ole voitu toteuttaa, on järjes-
10921: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      telmää kehitetty osittaisuudistuksin. Peruskoulun
10922: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       valtionapujärjestelmää on viety laskennallisen jär-
10923: Tuula Linnainmaan näin kuuluvasta kirjallisesta       jestelmän suuntaan. Nykyisellään suurin osa pe-
10924: kysymyksestä n:o 315:                                 ruskoulun valtionavuista määräytyy laskennallisin
10925:                                                       perustein. Järjestelmää kehitettäessä on pidetty
10926:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     tavoitteena, että kuntien ja valtion välinen kus-
10927:         saattaakseen koulupsykologien ja koulu-       tannustenjako säilyy tietyn jakautuman mukaise-
10928:         kmaattoreiden virat lakisääteisiksi ja val-   na eri kantokykyluokissa. Tämän tavoitteen kan-
10929:         tionosuuden piiriin kuuluviksi perus-         nalta on toissijaista, mihin menolajeihin valtion-
10930:         koulussa, lukiossa ja keskiasteen ammatil-    avut kohdistetaan. Näitä yleisiä valtionapujärjes-
10931:         lisissa oppilaitoksissa?                      telmän kehittämistavoitteita tulee edelleenkin
10932:                                                       noudattaa, jolloin uusien menolajien ottaminen
10933:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         valtionavun piiriin olisi vastoin noudatettua ja
10934: seuraavaa:                                            yleisesti hyväksyttyä kehittämislinjaa. Kustannus-
10935:     Peruskoulua ja lukiota kehitettäessä on pyritty   tenjaon säilyttämiseksi pitäisi uusien menolajien
10936: turvaamaan ensisijaisesti opetusjärjestelyillä kou-   lisäämisen seurauksena valtionosuusasteikkoa
10937: lutyön kitkaton sujuminen ja vaikeuksissa olevien     muuttaa, mikä taas ei ole tarkoituksenmukaista
10938: oppilaiden selviytymismahdollisuudet. Tähän           tässä vaiheessa.
10939: tähtää mm. tuntikehysjärjestelmä, tukiopetus ja
10940: erityisopetus. Tämän lisäksi on tehostettu koulun        Kysymyksen tarkoittamaa koulupsykologi- ja
10941: ja kodin yhteistyötä. Sekä lukiossa että ammatil-     koulukuraattoritoimintaa on katsottava osana pe-
10942: lisissa oppilaitoksissa on huomattavasti lisätty      ruskoulun ja keskiasteen oppilaitosten oppilas-
10943: oppilaiden sosiaalisia etuja, mikä myös on omi-       huoltoa, johon uusi koululainsäädäntö on tuo-
10944: aan auttamaan vaikeuksissa olevia oppilaita.          massa huomattavia parannuksia. Vasta sitten kun
10945:    Valtionapu järjestelmien kehittämistavoitteena     jo alulle pannut toimenpiteet on täysimittaisesti
10946: kaikissa Pohjoismaissa on viime vuosina ollut         toteutettu, voidaan harkita uusien tehtävien otta-
10947: vapautua tehtävä- ja menosidonnaisesta valtion-       mista valtionavun piiriin ja mahdollisia muutok-
10948: apujärjestelmästä. Ajatuksena on ollut yksinker-      sia valtionosuusjärjestelmään.
10949: taistaa järjestelmiä ja antaa valtionavun saajille       Edellä oleviin koulun kehittämisperiaatteisiin
10950: enemmän liikkumavapautta valtionapujen käy-           ja valtionapujärjestelmän yleisiin kehittämista-
10951: tössä. Näin menetellen valtionavun saajat pysty-      voitteisiin viitaten on todettava, ettei tässä vai-
10952: vät käyttämään tehokkuushyödyn itselleen ja re-       heessa voida koulupsykologi- ja koulukuraattori-
10953: surssit tulevat toiminnan tarkoituksenmukaisuu-       toimintaa ottaa valtionapujen piiriin.
10954: den kannalta tehokkaimmin käytetyiksi.
10955: 
10956:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1987
10957: 
10958:                                                                   Opetusministeri Chnstoffer Taxell
10959:                                       1987 vp. -      KK n:o 315                                       3
10960: 
10961: 
10962: 
10963: 
10964:                                 Till Riksdagens Herr Talman
10965: 
10966:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I Finland har under flere år en helhetsreform
10967: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         av systemet med statsunderstöd planerats. Då en
10968: av den 20 oktober 1987 till vederbörande med-         sådan reform inte har kunnat genomföras har
10969: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av   systemet utvecklats genom partiella reformer.
10970: riksdagsman Tuula Linnainmaa undertecknade            Systemet med statsunderstöd för grundskolan har
10971: spörsmål nr 315:                                      riktats mot ett kalkylbaserat system. För närva-
10972:                                                       rande avgörs den största delen av statsunderstö-
10973:            Vilka åtgärder vidtar Regeringen för att   den för grundskolan på kalkylmässiga grunder.
10974:         skolpsykologernas och skolkuratorernas        Då systemet utvecklades har målet varit att
10975:         tjänster skall bli lagstadgade och bli be-    kostnadsfördelningen mellan kommunerna och
10976:         rättigade till starsandel i grundskolan,      staten bibehålls i ett visst förhållande i de olika
10977:         gymnasiet och i yrkesläroanstalterna på       bärkraftsklasserna. Vad beträffar detta mål är det
10978:         mellanstadiet?                                av sekundär betydelse till vilka slag av utgifter
10979:                                                       statsunderstöden riktas. Dessa allmänna utveck-
10980:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          lingsmål för systemet med statsunderstöd bör
10981: följande:                                             fortfarande eftersträvas och därför skulle nya
10982:    Vid utvecklingen av grundskolan och gymna-         utgiftsslag i statsunderstödet stå i strid med den
10983: siet har man i första hand genom undervisnings-       tillämpade och allmänt godkända utvecklingslin-
10984: arrangemang försökt säkerställa att skolarbetet       jen. För att bibehålla kostnadsfördelningen bör
10985: fortlöper friktionsfritt och att de elever som har    statsandelsskalan förändras som en följd av nya
10986: svårigheter skall kunna reda sig. Hit syftar bl.a.    kostnadsslag, vilket inte är ändamålsenligt i detta
10987: timresurssystemet, stödundervisningen och spe-        skede.
10988: cialundervisningen. Dessutom har samverkan
10989: mellan skolan och hemmet effektiverats. Både i           Den i spörsmålet avsedda skolpsykolog- och
10990: gymnasiet och i yrkesläroanstalterna har de socia-    skolkuratorsverksamheten måste ses som en del
10991: la förmånerna för eleverna utvidgats i hög grad,      av grundskolans och mellanstadiets läroanstalters
10992: vilket även är ägnat att hjälpa de elever som har     elevvård, som den nya skollagstiftningen kom-
10993: svårigheter.                                          mer att tillföra betydliga förbättringar. Först då
10994:    Målet för utvecklingen av statsunderstödssyste-    de igångsatta åtgärderna i full utsträckning har
10995: met i alla nordiska Iänder har under senare år        vidtagits kan man överväga att innefatta nya
10996: varit att frigöra sig från bundenheten till uppgif-   tjänster i systemet med statsunderstöd och att
10997: ter och utgifter i systemet med statsunderstöd.       göra eventuella ändringar i detta system.
10998: Tanken har varit att förenkla systemen och bere-
10999: da dem som erhåller statsunderstöd större rörel-         Med hänvisning till ovan nämnda utvecklings-
11000: sefrihet i användningen av dem. Genom ett             principer och allmänna utvecklingsmål för syste-
11001: sådant tillvägagångssätt kan de som erhållit stats-   met med statsunderstöd bör det fastslås att
11002: understöd behålla effektivitetsnyttan för sig         verksamheten med skolpsykologer och skolkura-
11003: själva och resurserna blir bäst utnyttjade vad        torer inte i detta skede kan innefattas i systemen
11004:  beträffar en ändamålsenlig verksamhet.               med statsunderstöd.
11005: 
11006:      Helsingfors den 30 november 1987
11007: 
11008:                                                            Undervisningsminister Christoffer Taxell
11009:                                                 1987 vp.
11010: 
11011: Kirjallinen kysymys n:o 316
11012: 
11013: 
11014: 
11015: 
11016:                                    Ranta ym.: Asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden liittymisestä kaapeli-
11017:                                        televisioverkkoihin
11018: 
11019: 
11020:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11021: 
11022:    Kaapelilähetystoiminta on laajentunut Suo-          ka palveluja ei edes haluaisi - tai esim. ei
11023: messa viime vuosina merkittävästi. Runsaasti yli       näkövammaisena voisi niitä lainkaan käyttää.
11024: puoli miljoonaa katselijaa voi jo nyt seurata             Kansalaisille perusoikeutena taattuun sananva-
11025: televisio-ohjelmia kaapeleitse. Ja yhä useammille      pauteen on katsottu kuuluvan myös oikeus va-
11026: uusille paikkakunnille ollaan rakentamassa lähe-       paasti vastaanottaa viestintää. Edellä mainituissa
11027: tysverkkoa.                                            tilanteissa loukataan tätä oikeutta, sillä kaapeli-
11028:    Kuluvan vuoden kesäkuun alusta voimaan tul-         verkkoon liittymisessä on enemmän kysymys juu-
11029: leessa kaapelilähetystoimintaa koskevassa laissa       ri viestinnän vastaanottamisesta kuin taloyhtiön
11030: (307 187) ei puututa asuinkiinteistöjen kaapeli-       kiinteistön hoitoon liittyvistä seikoista.
11031: verkkoon liittämiseen. Ongelmallisiksi ovat tässä         Lainsäädäntöä tulisikin muuttaa siten, ettei
11032: suhteessa osoittautuneet osakeyhtiömuotoiset           vähemmistöön jääneellä yhtiön osakkaalla ole
11033: asuinkiinteistöt. Vuodelta 1926 peräisin olevan        velvollisuutta liittyä kaapeliverkkoon. Teknisesti
11034: asunto-osakeyhtiölain (30 126) mukaan kiinteis-        ei ole estettä suorittaa liitäntä jälkeenpäin huo-
11035: tön liittämisestä kaapeliverkkoon päättää asunto-      neistokohtaisesti, jos esimerkiksi osakkeen uusi
11036: yhtiön hallitus enemmistön äänillä. Tämän seu-         omistaja niin haluaa. Huoneistokohtaisia liitän-
11037: rauksena vähemmistöksi jääneet yhtiön osakkaat,        töjä on käytännössä jo tehty sellaisissa asunto-osa-
11038: jotka eivät halua itselleen liitäntää, joutuvat        keyhtiöissä, joissa osakkaiden enemmistö on
11039: kuitenkin sen ottamaan ja maksamaan liittymi-          päättänyt, ettei yhtiö tilaa liitäntää. Tällaisesta
11040: sestä aiheutuvat kustannukset. Tällaisia kustan-       liittymästä on yleensä peritty omakotitaloliitäntää
11041: nuksia ovat antennisisäverkon rakentamis-, asen-       vastaava maksu, joka on kalliimpi kuin kerrosta-
11042: nus- ja muutostöistä johtuvat maksut, liittymis-       loliittymän hinta. Jos huoneiston liitäntä kaapeli-
11043: maksu sekä vuosittainen vuokramaksu.                   verkkoon ilmenisi isännöitsijän todistuksesta, ei
11044:     Asunto-osakeyhtiöissä ongelmia syntyy verkko-      asiasta aiheutuisi osto- ja myyntitilanteissakaan
11045: liitännän lisäksi myös ohjelmistojen tilaamisesta.     epäselvyyttä.
11046: Muun muassa posti- ja telelaitoksen käyttämän             Lainsäädännössä tulisi turvata myös se, että
11047: tele-tv-liittymien mallisopimuksen mukaan liitty-      osakkaalla itsellään on oikeus päättää liittymästä
11048: mään välitetään paikkakunnalle yleisesti vastaan-      välitettävistä palveluista ja ohjelmistosta. Oikeu-
11049: otettaviksi tarkoitetut kotimaiset televisio- ja ra-   denmukaisuuden lisäksi tässä on kysymys jopa
11050: dio-ohjelmat. Muista palveluista ja niistä perittä-    syvistä moraalisista ja uskonnollisista arvoista,
11051: vistä maksuista voidaan käytössä olevan mallin         joissa yksilön oikeudet on asetettava määrääviksi.
11052:  mukaan sopia joko tilaajan tai vastaanottimen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11053: haltijan kanssa. Näin ollen asunto-osakeyhtiön         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11054:  hallitus voi liittymän tilaajana sopia enemmistö-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11055:  päätöksen turvin esimerkiksi kansainvälisten oh-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11056:  jelmistojen sekä maksullisten kaupallisten palve-
11057:  lusten välittämisestä kiinteistön liittymään. Vä-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11058:  hemmistöön jääneet asukkaat eivät voisi siten                 ryhtyä asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden
11059:  vaikuttaa edes siihen, minkälaista ohjelmaa ja                oikeuksien turvaamiseksi lainsäädännössä
11060:  muita palveluja liittymän kautta vastaanottimiin              siten, että kukin osakas voi itse päättää
11061:  välitetään. Tästä aiheutuvat kustannukset tulisi-             liittymisestään kaapelitelevisioverkkoon
11062:  vat edelleen asunnonhaltijan maksettaviksi vaik-              sekä ohjelmistojen tilaamisesta?
11063: 
11064: 2710772
11065: 2                                 1987 vp. -- ~ n:o 316
11066: 
11067:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
11068: 
11069:        Jussi Ranta                    Pertti Hietala             Liisa Jaakonsaari
11070:        Antti Kalliomäki               Matti Luttinen             Kari Urpilainen
11071:        Ilkka Joenpalo                Jouko Skinnari              Virpa Puisto
11072:         Sinikka Mönkäre               Riitta Myller              Tuula Paavilainen
11073:        Riitta Järvisalo-Kanerva       Risto Ahonen               Sinikka Hurskainen-Leppänen
11074:        Arto Lapiolahti                Iiris Hacklin              Antero Kekkonen
11075:        Lauri Metsämäki                Matti Vähänäkki            Matti Saarinen
11076:        Heikki Rinne                   Markku Pohjola             Timo Roos
11077:        Marja-Liisa Tykkyläinen        Kerttu Törnqvist           Jouni Backman
11078:        Jukka Gustafsson               Arja Alho                  Pentti Lahti-Nuuttila
11079:        Ilkka-Christian Björklund      Pirjo Ala-Kapee            Lea Savolainen
11080:                      Saara-Maria Paakkinen               Kari Rajamäki
11081:                                       1987 vp. -      KK n:o 316                                        3
11082: 
11083: 
11084: 
11085: 
11086:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11087: 
11088:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sanottu johtuvan siitä, että huoneistokohtaiset
11089: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ratkaisut tulisivat huomattavasti kalliimmiksi.
11090: olette 20 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-           Kun kaapeliverkostoon liittymistä harkittaessa
11091: jeenne n:o 1277 ohella lähettänyt valtioneuvos-       on käytännössä ollut tarjolla vain yksi vaihtoehto,
11092: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     on asunto-osakeyhtiöissä jouduttu vaikeaan pää-
11093: edustajaJussiRannan ym. näin kuuluvasta kirjal-       töksentekotilanteeseen. Voimassa olevassa laissa
11094: lisesta kysymyksestä n:o 316:                         ei säädetä siitä, millä tavoin päätös kaapelitelevi-
11095:                                                       sioliittymän hankinnasta on yhtiössä tehtävä eikä
11096:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        siitä myöskään ole vakiintunutta oikeuskäytän-
11097:        ryhtyä asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden        töä. Käytännössä päätökset on tehty enemmistö-
11098:        oikeuksien turvaamiseksi lainsäädännössä       päätöksinä yhtiökokouksessa ja liittymisestä ai-
11099:        siten, että kukin osakas voi itse päättää      heutuvat kustannukset ovat kohdistuneet myös
11100:        liittymisestään kaapelitelevisioverkkoon       liittymistä vastustaneisiin, jotka eivät haluaisi
11101:        sekä ohjelmistojen tilaamisesta?               liittymää huoneistoonsa.
11102:                                                          Oikeudenmukaisin menettely tässä olisi mie-
11103:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      lestäni se, että niille osakkeenomistajille, jotka
11104: ti seuraavaa:                                         eivät halua kaapelitelevisioliittymän kautta saata-
11105:                                                       vaa lisäohjelmistoa, tulisi olla mahdollisuus jät-
11106:    Kysymyksessä tarkoitettu ongelma, asunto-osa-      täytyä liittymän ulkopuolelle ja olla osallistumat-
11107: keyhtiön osakkaan asema ulotettaessa kaapelitele-     ta liittymästä kaapelilähetystoiminnan harjoitta-
11108: visioverkko asuntoyhtiöön, on hyvin ajankohtai-       jalle maksettaviin kustannuksiin.
11109: nen tänään. Se on yksi esimerkki siitä, että             Kysymyksessä tarkoitettua ongelmaa selvittä-
11110: lainsäädäntöä on vaikea saada pysymään ajan           mään on oikeusministeriössä vastikään asetettu
11111: tasalla teknisen kehityksen edistyessä. Toisaalta     oikeusministeriön ja liikenneministeriön edusta-
11112: ongelmat ovat seurausta paitsi lainsäädännön          jista koostuva työryhmä. Työryhmän tehtävänä
11113: jälkeenjääneisyydestä myös siitä, että kaapelilähe-   on selvittää asunto-osakeyhtiön osakkaan erilaiset
11114: tystoiminnan harjoittajat ovat, ymmärrettävistä       mahdollisuudet liittyä kaapelitelevisioverkostoon
11115: syistä, valinneet toimintalinjakseen sen, että kaa-   tai jättäytyä sen ulkopuolelle ja olla osallistumat-
11116: pelitelevisioverkostoon liitetään kerralla kokonai-   ta liittymisestä aiheutuviin kustannuksiin ulotet-
11117: set rakennukset kaikkine huoneistoineen. Toisin       taessa verkosto asunto-osakeyhtiön omistamaan
11118: sanoen huoneistokohtaista liittymismahdollisuut-      rakennukseen. Työryhmän on myös valmisteltava
11119: ta ei asukkaille yleensä ole tarjottu. Tämän on       tarpeelliseksi katsomansa säännökset asiasta.
11120: 
11121:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1987
11122: 
11123:                                                                     Oikeusministeri Matti Louekoski
11124: 4                                     1987 vp. -- KJ( n:o 316
11125: 
11126: 
11127: 
11128: 
11129:                                 Till Riksdagens Herr Talman
11130: 
11131:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Då det i allmänhet bara funnits ett sätt att
11132: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        ansluta sig till ett kabelnät, har man i bostads-
11133: 1277 av den 20 oktober 1987 till vederbörande         aktiebolagen ställts inför en svår situation vid
11134: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    beslutsfattandet. 1 gällande lagstiftning finns
11135: av riksdagsman Jussi Ranta m.fl. undertecknade        inga stadganden om hur det skall gå till då
11136: spörsmål nr 212:                                      beslut om anskaffande av kabeltelevisionsanslut-
11137:                                                       ning fattas, och det finns inte heller någon
11138:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       vedertagen rättspraxis. 1 praktiken har avgöran-
11139:        för att trygga den lagliga rätten för del-     det skett genom majoritetsbeslut på bolagsstäm-
11140:        ägare i bostadsaktiebolag att själva beslu-    man, och anslutningskostnaderna har slagits ut
11141:        ta om huruvida de vill ansluta sig till ett    också på dem som motsatt sig anslutningen, dvs.
11142:        kabeltelevisionsnät och vilka program de       som inte velat ha någon anslutning i sin lägen-
11143:        vill beställa?                                 het.
11144:                                                          Det mest rättvisa förfarandet vore enligt min
11145:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       mening att de aktieägare, som inte vill ha det
11146: anföra följande:                                      extra program som sänds genom kabeltelevisions-
11147:                                                       anslutningen, skulle kunna ställa sig utanför
11148:    Det problem som tas upp i spörsmålet, dvs.         anslutningen och inte behöva delta i de kost-
11149: delägarens i ett bostadsaktiebolag ställning då ett   nader som skall betalas för anslutningen till den
11150: kabeltelevisionsnät dras till bolaget, är mycket      som bedriver kabelsändningsverksamhet.
11151: aktuellt just nu. Det är ett exempel på att det är       Vid justitieministeriet har nyligen tillsatts en
11152: svårt att hålla lagstiftningen ajour med den          arbetsgrupp med representanter för justitieminis-
11153: tekniska utvecklingen. Problemet är emellertid        teriet och trafikministeriet för utredande av pro-
11154: inte bara ett resultat av att lagstiftningen släpar   blemet.
11155: efter, utan också av att de som bedriver kabelte-        Arbetsgruppen har fått i uppdrag att reda ut
11156: levisionsverksamhet av förekommen anledning           vilka olika möjligheter en delägare i ett bostads-
11157: har gått in för att hela byggnader med alla           akiiebolag har att ansluta sig till kabeltelevisions-
11158: lägenheter måste anslutas till kabeltelevisionsnä-    nätet eller stanna utanför det, och därmed slippa
11159: tet på en gång. 1 allmänhet har man alltså inte       delta i kostnaderna för anslutningen då nätet
11160: erbjudit invånarna möjligheten att ansluta sig        dras till en byggnad som bostadsaktiebolaget
11161: lägenhetsvis. Man har sagt att det beror på att       äger. Arbetsgruppen skall också bereda de stad-
11162: sistnämnda alternativ blir betydligt dyrare.          ganden som den finner nödvändiga.
11163: 
11164:     Helsingfors den 12 november 1987
11165: 
11166:                                                                     Justitieminister Matti Louekoski
11167:                                                   1987 vp.
11168: 
11169: Kirjallinen kysymys n:o 317
11170: 
11171: 
11172: 
11173: 
11174:                                      Sarapää ym.: Sotilasvammalain mukaisen peruselinkoron etuoikeut-
11175:                                         tamisen toteuttamisesta
11176: 
11177: 
11178:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11179: 
11180:    Kansaneläkeuudistuksen II A -vaiheessa vuon-          yhtynyt. Ehdotus merkitsee, että sotilasvamma-
11181: na 1983 järjestettiin sotilasvammalain mukaisen          lain mukaisen elinkoron kansaneläkettä pienen-
11182: elinkoron yhteensovitus kansaneläkkeen lisäosan          tävä vaikutus loppuisi lukuun ottamatta omais-
11183: kanssa siten, että elinkorko työeläkkeen tavoin          korotuksen ja ikäkorotuksen vaikutusta. Myös
11184: alentaa lisäosaa. Tosin aikaisempaa tukiosaa vas-        rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan tiede-
11185: taava osa lisäosasta suojattiin niille sotainvalideil-   tään puoltavan esitystä. Uusi Harri Holkerin
11186: le, jotka ennen muutosta saivat tukiosaa.                hallituskin sisällytti asian hallitusohjelmaansa.
11187:    Sotainvalidit eivät koskaan ole periaatteessa         Tämän vuoksi sotainvalidit ovat oikeutetusti
11188: hyväksyneet tätä ratkaisua, vaan ovat katsoneet,         odottaneet asian nopeaa korjausta. Kuitenkaan
11189: että elinkorko on sellainen haittarahan luontei-         hallitus ei tätä loppujen lopuksi sisällyttänyt
11190: nen etuus, jonka ei pitäisi vaikuttaa kansaneläk-        vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitykseensä, mi-
11191: keeseen. Haittaraha katsotaan sotainvalidien kes-        kä on aiheuttanut pettymystä sotainvalidien kes-
11192: kuudessa korvaukseksi kaikista niistä vaivoista ja       kuudessa ja pelkoa siitä, että asia lykkäämyy
11193: vastuksista, joita isänmaan palveluksessa saadut         pitkälle tulevaisuuteen. Sotainvalidit tuntevat,
11194: vammat heille arkielämässä aiheuttavat. Tämän            että heillä ei olisi enää pitkälle aikaa odottaa
11195: vuoksi heidän on ollut mahdotonta hyväksyä               itseään koskevia uudistuksia.
11196: nykyistä elinkoron ja kansaneläkkeen yhteensovi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11197: tusta.                                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11198:    Saadakseen asian ratkaistua sotainvalidien kan-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11199: nalta tyydyttävällä tavalla ehdotti edellisen halli-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11200: tuksen sosiaali- ja terveysministeri Kuuskoski-
11201: Vikatmaa, että vuoden 1988 tulo- ja menoarvio-                     Miksi Hallitus ei ehdottanut perus-
11202: esitykseen otettaisiin sotilasvammalain mukaisen                teluissa käsiteltyä sotilasvammalain mu-
11203: peruselinkoron etuoikeuttaminen kansaneläk-                     kaisen peruselinkoron etuoikeuttamisen
11204: keen lisäosaa määrättäessä. Tämä ehdotus perus-                 toteutusta vuoden 1988 tulo- ja menoar-
11205: tui asiaa selvittäneen työryhmän esitykseen, jo-                vioesityksessä ja koska Hallituksella on
11206: hon myös Sotainvalidien Veljesliiton edustaja oli               tarkoitus toteuttaa tämä uudistus?
11207: 
11208:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
11209: 
11210:            Kimmo Sarapää                   Tellervo Renko                  Eeva-Liisa Moilanen
11211:            Matti Saarinen                  Raimo Vistbacka                 Matti Väistö
11212:            Erkki Pulliainen                Pauli Saapunki                  Annikki Koistinen
11213:            Kalevi Mattila                  Pekka Leppänen                  Raila Aho
11214:            Asko Apukka                     Pertti Lahtinen                 Eino Siuruainen
11215:            Juho Sillanpää                  Toimi Kankaanniemi              Esko Almgren
11216:            Markku Lehtosaari               Mirja Ryynänen                  Taisto Tähkämaa
11217:            Einari Nieminen                 Seppo Kääriäinen                Kalle Röntynen
11218:            Sauli Hautala                   Pekka Puska                     Esko Jokiniemi
11219:            Riitta Kauppinen                Jorma Fred                      Jorma Huuhtanen
11220:            Marita Jurva                    Kauko Juhantalo                 Aapo Saari
11221: 
11222:  271172C
11223: 2                            1987 vp. -   KK n:o 317
11224: 
11225:     Jukka Vihriälä               Kauko Heikkinen           Heikki Kokko
11226:     Pirkko Ikonen                Hannele Pokka            Juhani Alaranta
11227:     Hannu Tenhiälä               Marjatta Väänänen        Johannes Virolainen
11228:                Heikki Riihijärvi                   Lea Mäkipää
11229:                                        1987 vp. -- ~ n:o 317                                           3
11230: 
11231: 
11232: 
11233: 
11234:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11235: 
11236:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Joksi lukeminen olisi merkinnvt kansaneläkkeen
11237: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          alenemista. Tämän estämiseksi' vanhojen työeläk-
11238: olette 20 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         keiden saajien asema turvattiin siten, että heille
11239: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       maksettiin lisäosana vähintään entistä tukiosaa
11240: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        vastaava osa edellyttäen, että vakuutetulla oli
11241: Kimmo Sarapään ym. näin kuuluvasta kirjallises-        siihen muiden tulojensa perusteella oikeus. Työ-
11242: ta kysymyksestä n:o 317:                               eläke luettiin tuloksi vain tiettyyn markkamää-
11243:                                                        rään saakka, jonka ylittävä osa ei vaikuttanut
11244:            Miksi Hallitus ei ehdottanut perus-         lisäosan määrään. Markkamääristä vähennettiin
11245:         teluissa käsiteltyä sotilasvammalain mu-       lisäosaan vaikuttavan muun tulon määrä.
11246:         kaisen peruselinkoron etuoikeuttamisen
11247:                                                           Sotilasvammalain (404148) mukaisten etuuk-
11248:         toteutusta vuoden 1988 tulo- ja menoar-
11249:                                                        sien saajien asema oli kansaneläkejärjestelmässä
11250:         vioesityksessä ja koska Hallituksella on
11251:                                                        ennen vuotta 1983 sama kuin vanhaa työeläkettä
11252:         tarkoitus toteuttaa tämä uudistus?
11253:                                                        saavien. Etuuksia ei luettu tuloksi tukiosaa mää-
11254:                                                        rättäessä, mutta ne luettiin kokonaan tukilisätu-
11255:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       loksi. Siksi sotilasvammalain mukaiset elinkorko
11256: ti seuraavaa:                                          ja huoltoeläke suojattiin samalla tavoin kuin
11257:    Kansaneläkejärjestelmän       kokonaisuudistusta    vanhat työeläkkeet. Kuitenkin edellytettiin, että
11258: koskevat lait vahvistettiin helmikuussa 1982           etuus oli alkanut ennen vuotta 1983. Sen sijaan 1
11259: (103--112/82). Tavoitteena oli muodostaa kan-          päivänä tammikuuta 1983 tai sen jälkeen alkanut
11260: saneläkkeestä eläkevähenteinen etuus, jonka suu-       sotilasvammalain mukainen elinkorko ja huolto-
11261: ruuteen eivät vaikuttaisi muut kuin eläkkeensaa-       eläke luettiin kokonaan lisäosatuloksi. Tarkoituk-
11262: jan omat eläketulot. Osana tätä uudistusta sää-        sena oli, että edellä mainittujen muutosten vai-
11263: dettiin kansaneläkeuudistuksen II A -vaiheen           kutukset olisi otettu huomioon sotilasvammalain-
11264: yhteydessä, jolloin tukiosa ja tukilisä yhdistettiin   säädännössä.
11265: lisäosaksi, että vuoden 1983 alusta kansaneläk-           Kansaneläkeuudistuksella ei tarkoitettu puut-
11266: keen lisäosaa vähentävänä otetaan huomioon             tua rintamaveteraanien erityisasemaan sosiaalitur-
11267: eläkkeensaajan omat työ-, virka- ja yrittäjäeläk-      van piirissä. Ainoastaan niiden sotilasvammalain
11268: keet ja niitä vastaavat korvaukset.                    mukaisten korvausten saajilla, joilla elinkorko ja
11269:    Uudistuksen kannalta vaikean ongelman muo-          huoltoeläke olivat alkaneet tammikuun 1 päivän
11270: dostivat jo myönnetyt työeläkkeet ja niiden eri-       1983 jälkeen, toteutettiin kansaneläkeuudistuk-
11271: lainen käsittely tukiosassa ja tukilisässä. Ne eläk-   sen tavoite eläkevähenteisestä järjestelmästä.
11272: keet, jotka ovat alkaneet työeläkejärjestelmässä       Tuolloin valtaosa vuosien 1939--1945 sotiin osal-
11273: vuoden 1975 heinäkuun alussa tapahtuneen taso-         listuneiden veteraanien korvaoksista oli alkanut
11274: korotuksen jälkeen (niin sanotut uudet työeläk-        ennen viimeksi mainittua päivämäärää, ja uusia
11275: keet) olivat tukiosassa etuoikeutettuja noin 500       korvauksia myönnettiin etupäässä asevelvollisuus-
11276: markan kuukausittaiseen määrään saakka. Ennen          aikana sattuneista vammautumisista.
11277: sanottua päivämäärää alkaneet (niin sanotut van-          Hallitus on tietoinen, että vuoden 1983 jäl-
11278: hat työeläkkeet) olivat puolestaan tukiosassa ko-      keen alkaneet uudet sotilasvammalain mukaiset
11279: konaan etuoikeutettuja tuloja. Tukilisässä mo-         korvaukset eivät pelkästään rajoitu nuorten ase-
11280: lemmat eläkkeet otettiin huomioon täysimääräi-         velvollisten saamiin etuuksiin, vaan valtaosa uu-
11281: sinä. Koska kansaneläkkeen tarkoituksena oli olla      sistakin myönnettävistä korvaoksista perustuu
11282: eläke, jota vähentävät ainoastaan vakuutetun           vuosien 1939--1945 sotiin. On pidetty myös
11283: muut eläketulot, uusien työeläkkeiden osittainen       kohtuuttomana, että vamman tai sairauden pa-
11284: etuoikeus poistettiin lisäosasta vuoden 1983 alus-     hentumisajankohta tai puolison kuolinhetki rat-
11285: ta mainitulla tavalla.                                 kaisisi eräissä tapauksissa, miten oikeus kansan-
11286:    Tukiosassa kokonaan etuoikeutettujen, niin sa-      eläkelain mukaiseen lisäosaan määräytyy sotilas-
11287: nottujen vanhojen työeläkkeiden kokonaan tu-           vammalain mukaisten etuoksien perusteella.
11288: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 317
11289: 
11290:    Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen tar-      saneläkejärjestelmälle noin 76 miljoonan markan
11291: koituksena on jatkaa rintamaveteraanien sosiaali-    vuotuisia lisäkustannuksia. Sen eriarvoisuuden
11292: turvan kehittämistä ottaen huomioon erityisesti      poistaminen, mikä perustuu 1.1.1983 jälkeen
11293: vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat veteraa-   alkaneiden peruselinkorkojen saattamisessa sa-
11294: nit ja invalidit. Painopiste asetetaan kuntoutuk-    man arvoiseen asemaan muiden elinkorkojen
11295: sen lisäämiseen. Myös sotilasvammalain mukai-        kanssa, merkitsee kansaneläkejärjestelmälle noin
11296: nen peruselinkorko etuoikeutetaan kansaneläk-        8 miljoonan markan vuotuisia lisäkustannuksia.
11297: keen lisäosaa laskettaessa.
11298:    Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti on          Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitystä
11299: rintamaveteraanien sosiaaliturvan parantamisessa     valmisteltaessa on sosiaaliturvan parannukset eh-
11300: edettävä asteittain ottamalla ensin huomioon         dotettu toteutettaviksi hallitusohjelman asetta-
11301: vaikeimmassa taloudellisessa asemassa olevien ve-    mien tavoitteiden mukaisesti. Tämän mukaisesti
11302: teraanien sosiaaliturvan parantaminen. Sotilas-      toteutetaan myös sotilasvammalain mukaisen
11303: vammalain mukaisen peruselinkoron etuoikeut-         elinkoron etuoikeuttaminen kansaneläkkeen lisä-
11304: taminen kansaneläkkeen lisäosassa merkitsee kan-     osassa.
11305: 
11306:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1987
11307: 
11308:                                                         Sosiaali- p terveysministeri Helena Pesola
11309:                                       1987 vp. -      KK n:o 317                                        5
11310: 
11311: 
11312: 
11313: 
11314:                                 Till Riksdagens Herr Talman
11315: 
11316:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          pension som endast minskas av den försäkrades
11317: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        övriga pensionsinkomster, slopades den partiella
11318: den 20 oktober 1987 till vederbörande medlem          privilegieringen av de nya arbetspensionerna i
11319: av statsrådet översänt avskrift av följande av        fråga om tilläggsdelen vid ingången av år 1983
11320: riksdagsman Kimmo Sarapää m.fl. underteckna-          på det nämnda sättet.
11321: de spörsmål nr 317:                                      Att i fråga om understödsdelen oavkortat räk-
11322:                                                       na de helt privilegierade s.k. gamla arbetspensio-
11323:           Varför föreslog Regeringen inte i stats-
11324:                                                       nerna som inkomst skulle ha inneburit en sänk-
11325:        verkspropositionen för år 1988 en sådan
11326:                                                       ning av folkpensionen. För att förhindra detta
11327:        privilegiering som behandlas i spörsmå-
11328:                                                       tryggades ställningen för mottagarna av gamla
11329:        lets motivering i fråga om den grundliv-       arbetspensioner så, att till den i tilläggsdel beta-
11330:        ränta som betalas enligt lagen om skada,       lades minst ett belopp som motsvarade den
11331:        ådragen i militärtjänst, och när har Rege-
11332:                                                       tidigare understödsdelen under förutsättning att
11333:        ringen för avsikt att genomföra denna
11334:                                                       den försäkrade på basis av sina övriga inkomster
11335:        reform?
11336:                                                       hade rätt därtill. Arbetspensionen räknades som
11337:                                                       inkomst bara upp till ett visst belopp och den
11338:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       överskjutande delen inverkade inte på tilläggs-
11339: anföra följande:                                      delens belopp. Från beloppen avdrogs den övriga
11340:    De lagar som gällde totalrevideringen av folk-     inkomst som inverkade på tilläggsdelen.
11341: pensionssystemet stadfästes i februari 1982              Situationen för mottagare av förmåner enligt
11342: (103-112/82). Målsättningen var att av folkpen-       lagen om skada, ådragen i militärtjänst (404/48),
11343: sionen skapa en pensionsavhängig förmån, vars         nedan militärskadelagen, var i folkpensionssyste-
11344: storlek inte påverkades av andra än pensionstaga-     met före år 1983 densamma som för dem som
11345: rens egna pensionsinkomster. Som en del av            fick gamla arbetspensioner. Förmånerna räknades
11346: denna reform stadgades i samband med skede II         inte som inkomst vid bestämmande av under-
11347: A av folkpensionsreformen, då understödsdelen         stödsdelen, men de räknades i sin helhet som
11348: och understödstillägget slogs samman till en          inkomst i samband med understödstillägget.
11349: tilläggsdel, att man från ingången av år 1983         Därför skyddades livräntan och försörjningspen-
11350: som sådana förmåner som minskar folkpensio-           sionen, som betalades enligt militärskadelagen,
11351: nens tilläggsdel skulle beakta pensionstagarens       på samma sätt som de gamla arbetspensionerna.
11352: egna arbets-, tjänste- och företagarpensioner         Det förutsattes dock att förmånen hade börjat
11353: samt ersättningar som motsvarar dem.                  utgå före år 1983. Däremot räknades sådan enligt
11354:    Ett svårt problem med tanke på reformen            militärskadelagen erlagd livränta och försörj-
11355: utgjordes av redan beviljade arbetspensioner och      ningspension som hade börjat utgå den 1 januari
11356: deras olikartade behandling med avseende på           1983 eller senare helt och hållet som tilläggs-
11357: understödsdel och understödstillägg. De pensio-       delsinkomst. Avsikten var att inverkan av de
11358: ner som börjat utgå efter den nivåhöjning som         ovan nämnda ändringarna skulle beaktas i mili-
11359: företogs i arbetspensionssystemet i början av juli    tärskadelagstiftningen.
11360: 1975 ( de s.k. nya arbetspensionerna), var privile-      Avsikten var inte att genom folkpensionsrefor-
11361: gierade i fråga om understödsdelen upp till ett       men ingripa i frontveteranernas särställning inom
11362: belopp om ca 500 mk per månad. De pensioner           socialskyddet. Endast för de mottagare av ersätt-
11363: som hade börjat betalas före nämnda dag (de s.k.      ning enligt militärskadelagen vilkas livränta och
11364: gamla arbetspensionerna) var å andra sidan helt       försörjningspension hade börjat utgå efter den 1
11365: privilegierade inkomster i fråga om understöds-       januari 1983 genomfördes folkpensionsreformens
11366: delen. Beträffande understödstillägget beaktades      målsättning om ett pensionsavhängigt system.
11367: vardera pensionen till fullt belopp. Eftersom         Då hade den huvudsakliga delen av ersätt-
11368: avsikten var att folkpensionen skall vara en          ningarna till veteraner som deltagit i krigen åren
11369: 6                                      1987 vp. -- KJ( n:o 317
11370: 
11371: 1939--1945 börjat utgå före den nämnda dagen           livränta enligt militärskadelagen privilegieras vid
11372: och nya ersättningar beviljades i första hand för      uträkningen av folkpensionens tilläggsdel.
11373: skador som inträffade under värnpliktstiden.               I enlighet med målsättningarna i regerings-
11374:                                                        programmet bör man avancera stegvis i förbätt-
11375:    Regeringen är medveten om att de nya ersätt-
11376:                                                        randet av frontveteranernas socialskydd. Först bör
11377: ningar i enlighet med militärskadelagen som
11378:                                                        frågan om en förbättring av socialskyddet för de
11379: börjat utgå efter år 1983 inte uteslutande begrän-
11380:                                                        veteraner som befinner sig i den ekonomiskt sett
11381: sar sig till de förmåner som unga värnpliktiga får
11382:                                                        svagaste ställningen beaktas. Privilegieringen av
11383: och att största delen också av de nya ersättningar
11384:                                                        livränta enligt militärskadelagen i folkpensionens
11385: som beviljas baserar sig på 1939-- 1945 års krig.
11386:                                                        tilläggsdel innebär merkostnader om ca 76 milj.
11387: Det har också ansetts oskäligt att den tidpunkt
11388:                                                        mk per år för folkpensionssystemet. Att slopa
11389: när skadan eller sjukdomen förvärras eller ma-
11390:                                                        den olikvärdighet som grundar sig på att livrän-
11391: kens dödsögonblick i vissa fall skulle avgöra hur
11392:                                                        tor, som börjat utges efter 1.1.1983, jämställs
11393: rätten till tilläggsdel enligt folkpensionslagen
11394:                                                        med andra livräntor innebär merkostnader om ca
11395: bestäms utgående från förmånerna enligt mili-
11396:                                                        8 milj. mk per år för folkpensionssystemet.
11397: tärskadelagen.
11398:                                                           Vid beredningen av statsverkspropositionen för
11399:    I enlighet med regeringsprogrammet har rege-        år 1988 föreslogs det att förbättringarna av social-
11400: ringen för avsikt att fortsätta att utveckla social-   skyddet skall genomföras i enlighet med de mål
11401: skyddet för frontveteraner med beaktande av            som regeringsprogrammet uppställer. I enlighet
11402: särskilt sådana veteraner och invalider som befin-     med detta genomförs också privilegieringen av
11403: ner sig i en svår ekonomisk ställning. Tyngd-          livräntan enligt militärskadelagen beträffande
11404: punkten läggs på en ökad rehabilitering. Också         folkpensionens tilläggsdel.
11405: 
11406:      Helsingfors den 20 november 1987
11407: 
11408:                                                        Sosial- och hälsovårdsminister Helena Pesola
11409:                                                 1987 vp.
11410: 
11411: Kirjallinen kysymys n:o 318
11412: 
11413: 
11414: 
11415: 
11416:                                    Vihriälä ym.: Kokonaisverouudistuksen valmistelusta
11417: 
11418: 
11419:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11420: 
11421:    Hallitusohjelmaan sisältyvän kokonaisverouu-       tänyt sellaisia tulopohjan laajentamista tarkoitta-
11422: distuksen toteuttamiseksi hallitus on asettanut       via kohtia, joita tähänastinen verotusmenettely ei
11423: lukuisia työryhmiä ja toimikuntia asiaa selvittä-     muussa tuloverotuksessa pidä edes mahdollisena
11424: mään. Selvitystyö on tapahtunut erittäin suppei-      eikä vallitsevaa tuloverokäsitystä vastaavana.
11425: den virkamiestyöryhmien toimesta. Työ on toteu-          Viljelijäväestöä on kuluvana vuonna koetellut
11426: tettu suljettuna virastotyönä. Tämä työryhmien        poikkeuksellisen ankara kato, jonka vaikutukset
11427: ja toimikuntien työ on tapahtunut niin salaisena,     maatilojen rahoitustilanteeseen ja rahoitusraken-
11428: että vielä työn valmistuttuakaan ei työn sisältöä     teeseen kestävät useita vuosia. Varsinkin nuoret
11429: ole annettu julkisuuteen. Tällainen kaikkia vero-     viljelijät tulevat olemaan yritystoiminnan juuri
11430: velvollisia koskeva laajan verouudistusvalmistelun    aloittaneina viljelijöinä vaikeuksissa. Erityisesti
11431: salailu on aiheuttanut maassa poikkeuksellista        mahdollisesti toteutettavat verorasitusta lisäävät
11432: epätietoisuuteen perustuvaa kasvavaa rauhatto-        muutokset koetaan ennalta arvaamattomina ja
11433: muutta. Verovelvolliset eivät ole suinkaan va-        tilanpidon jatkuvuutta vaarantavina toimenpitei-
11434: kuuttuneita siitä, että eri väestöryhmiä kohdel-      nä.
11435: laan verotuksellisesti tasapuolisesti silloin, kun       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11436: verouudistuksen valmistelusta suljetaan pois eri      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11437: väestöpiirien ja etupiirien edustajat. Tähänastisen   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11438: käytännön mukaan verouudistuksia valmistelies-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11439: sahan valmistelevat elimet ovat olleet joko parla-
11440: mentaarisella pohjalla muodostettuja, tai ainakin                  Onko Hallitus tietoinen, että kokonais-
11441: eri etupiirien asiantuntijat ovat olleet valmiste-              verouudistuksen suppea virkamiesvalmis-
11442: lussa mukana.                                                   telu ja valmistelun salailu on aiheuttanut
11443:    Kun lisäksi verouudistuksen valmisteluelinten                maassa verotukseen kohdistuvaa poik-
11444: toimeksiannot ovat olleet hyvin yksipuolisesti                  keuksellista rauhattomuutta ja epätietoi-
11445: tulopohjan laajentamiseen tähtäävät, on verovel-                suutta, ja
11446: vollisten pelko verouudistuksen toteuttamiseen                     miten Hallitus aikoo menetellä saat-
11447: nähden ymmärrettävissä.                                         taakseen yleiseen tietoon asettamiensa
11448:    Julkisuuteen tulleiden tiet.ojen ~ukaan. esim.               työryhmien muistiot sekä niissä esitetyt
11449: maatilatalouden tuloveropohJan laaJentamtsmah-                  kannanotot ja laskelmat kokonaisuudes-
11450: dollisuuksia selvitellyt työryhmä on työssään löy-              saan?
11451: 
11452:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
11453: 
11454:           Jukka Vihriälä                 Heikki Kokko                     Juho Sillanpää
11455:           Kalle Röntynen                 Timo Kietäväinen                 Esko Aho
11456:           Pauli Saapunki                 Hannu Tenhiälä                   Aapo Saari
11457:           Tellervo Renko                 Kauko Heikkinen                  Pirkko Ikonen
11458:           Esko Jokiniemi                 Kimmo Sarapää                    Annikki Koistinen
11459:           Riitta Kauppinen               Markku Lehtosaari                Pekka Puska
11460:           Mirja Ryynänen                 Jorma Huuhtanen                  Seppo Kääriäinen
11461:                                          Sirkka-Liisa Anttila
11462: 
11463: 
11464: 271160P
11465: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 318
11466: 
11467: 
11468: 
11469: 
11470:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11471: 
11472:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          laajimmat mahdolliset teoreettiset mallit, joiden
11473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          avulla voitaisiin toteuttaa mahdollisimman suuri
11474: olette 20 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         marginaaliverojen alennus. Mitä enemmän tulo-
11475: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       pohjan laajentumismahdollisuuksista joudutaan
11476: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tinkimään, sitä vähäisemmäksi jää myös margi-
11477: Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      naaliverojen alennus.
11478: myksestä n:o 318:                                         Koska hallitusohjelman tavoitteet antoivat var-
11479:                                                        sin selkeät suuntaviivat perusselvitystyölle, suurin
11480:            Onko Hallitus tietoinen, että kokonais-     osa selvityksistä katsottiin parhaimmaksi teettää
11481:         verouudistuksen suppea virkamiesvalmis-        virkatyönä. Tätä puolsi myös käytettävissä olevan
11482:         telu ja valmistelun salailu on aiheuttanut     ajan niukkuus.
11483:         maassa verotukseen kohdistuvaa poik-              Perusselvitysten      valmistumisen       jälkeen
11484:         keuksellista rauhattomuutta ja epätietoi-      23.10.1987 pidetyssä tiedotustilaisuudessa julkis-
11485:         suutta, ja                                     tettiin selvitysten keskeinen sisältö. Tuolloin luo-
11486:            miten Hallitus aikoo menetellä saat-        vutetut omaisuustulojen verotustoimikunnan ja
11487:         taakseen yleiseen tietoon asettamiensa         yritysverotuksen uudistamistaimikunnan mietin-
11488:         työryhmien muistiot sekä niissä esitetyt       nöt (1987:37 ja 39) ovat täysin julkisia ja vapaasti
11489:         kannanotot ja laskelmat kokonaisuudes-         ostettavissa. Myös periaatteessa ei-julkisten virka-
11490:         saan?                                          miesselvitysten keskeinen sisältö kerrottiin. Tie-
11491:                                                        dotustilaisuuden jälkeen on lisäksi valmistunut
11492:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       talletusten ja obligaatioiden veronhuojennustoi-
11493: ti seuraavaa:                                          mikunnan mietintö (1987:45 ), joka sekin on
11494:    Hallitusohjelman mukaisen kokonaisverouu-           muiden toimikunnan mietintöjen tapaan julki-
11495: distuksen valmistelu aloitettiin välittömästi halli-   nen.
11496: tuksen muodostamisen jälkeen eli viime touko-             Toisin kuin kysymyksessä ja sen perusteluissa
11497: kuussa. Tuolloin asetettiin verouudistuksen val-       on esitetty, kokonaisverouudistuksen valmistelua
11498: mistelua varten ministerityöryhmä, joka puoles-        ei siten ole salailtu, vaan valmistelutyön kesken-
11499: taan asetti verouudistuksen perusselvitystyötä var-    etäisyys huomioon ottaen siitä on tiedotettu jopa
11500: ten useita toimikuntia ja työryhmiä.                   enemmän kuin lainvalmistelutyössä on tavan-
11501:    Hallitusohjelmassa verouudistuksen keskeiseksi      omaista.
11502: tavoitteeksi on asetettu kaikkien tulolajien yhtä-        Kokonaisverouudistuksen valmistelu jatkuu
11503: läinen verottaminen, vähennysjärjestelmän sel-         parhaillaan ministerityöryhmässä, valtiovarainmi-
11504: keyttäminen ja marginaaliveroasteiden alentami-        nisteriössä ja niissä toimielimissä, joiden tehtävä-
11505: nen kaikissa veroluokissa. Tämän vuoksi perus-         nä on selvittää uudistuksen kansantaloudellisia
11506: selvityksissä pyrittiin erityisesti löytämään ne te-   vaikutuksia, tulonjakovaikutuksia sekä vaikutuk-
11507: kijät, jotka johtavat nykyisessä verojärjestelmässä    sia veronsaajien asemaan. Laajempaan käsittelyyn
11508: eri tulolajien epäyhtenäiseen verotukseen. Toi-        valmis hallitusohjelman tavoitteiden mukainen
11509: meksiantojen painottuminen tulopohjan vahvis-          kokonaisverouudistusehdotus laaditaan ministeri-
11510: taruismahdollisuuksien selvittämiseen on ollut         työryhmässä ensi vuoden tammikuun loppuun
11511: luonnollista, koska tarkoituksena on ollut löytää      mennessä.
11512: 
11513:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1987
11514: 
11515:                                                                               Ministeri Ulla Puolanne
11516:                                       1987 vp. -- EJC n:o 318                                          3
11517: 
11518: 
11519: 
11520: 
11521:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11522: 
11523:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          en så stor marginalskattesänkning som möjligt
11524: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kunde genomföras. Ju mer man tvingas pruta på
11525: den 20 oktober 1987 tili vederbörande medlem          möjligheterna att bredda inkomstbasen, desto
11526: av statsrådet översänt avskrift av följande av        mindre blir också sänkningen av marginalskatter-
11527: riksdagsman Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-       na.
11528: mål nr 318:                                              Eftersom regeringsprogrammets målsättningar
11529:                                                       gav mycket tydliga riktlinjer för det grundläggan-
11530:           Är Regeringen medveten om att den           de utredningsarbetet, ansågs det för de flesta
11531:        knapphändiga tjänstemannaberedningen           utredningarnas del att det var bäst att de gjordes
11532:        av den totala skattereformen och hemlig-       som tjänsteuppdrag. För detta talade också att
11533:        håliandet av beredningen har förorsakat        den tili buds stående tiden var knapp.
11534:        exceptionell oro och ovisshet i Jandet            Vid     det   informationsmöte som         hölis
11535:        angående beskattningen, och                    23.10.1987 sedan de grundläggande utredning-
11536:           hur ämnar Regeringen gå tiliväga för        arna hade färdigställts, offentliggjordes det cen-
11537:        att bringa tili allmänhetens kännedom de       trala innehåliet i utredningarna. De betänkanden
11538:        av regeringen tillsatta arbetsgruppernas       (1987:37 och 39) som då överlämnades av kom-
11539:        promemorior samt i dem framförda ställ-        missionen för beskattning av förmögenhetsin-
11540:        ningstaganden och beräkningar i deras          komster och kommissionen för reform av före-
11541:        helhet?                                        tagsbeskattningen är fuliständigt offentliga och
11542:                                                       kan köpas fritt. Det centrala innehåliet i de
11543:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tjänstemannautredningar som i princip inte är
11544: anföra följande:                                      offentliga återgavs också. Efter informationsmö-
11545:    Beredningen av den totala skattereformen i         tet har kommissionen för skattelättnader för
11546: enlighet med regeringsprogrammet påbörjades           depositioner och obligationer dessutom färdig-
11547: omedelbart efter regeringsbildningen, dvs. i maj      stälit ett betänkande (1987:45), som i likhet med
11548: i år. Då tilisattes för beredning av skattereformen   kommissionens övriga betänkanden också är of-
11549: en ministerarbetsgrupp, som i sin tur tillsatte       fentligt.
11550: flera kommissioner och arbetsgrupper för det             Tvärtemot vad som har framförts i spörsmålet
11551: grundläggande        utredningsarbetet     angående   och dess motivering har beredningen av to-
11552: skattereformen.                                       talskattereformen inte hemlighåliits, utan det har
11553:    I regeringsprogrammet är den centrala målsätt-     t.o.m. informerats mera om den än vad som är
11554: ningen för skattereformen att samtliga in-            vanligt vid lagberedningsarbete, med beaktande
11555: komstslag skall beskattas likformigt, att av-         av att beredningsarbetet är halvfärdigt.
11556: dragssystemet skall göras klarare och att margi-         Beredningen av totalskattereformen fortsätter
11557: nalskattegraderna skali sänkas i samtliga skatte-     just nu i ministerarbetsgruppen, vid finansminis-
11558: klasser. Tili följd härav gjordes i de grundläggan-   teriet och i de verksamhetsorgan som har tili
11559: de utredningarna i synnerhet försök att hitta de      uppgift att utreda reformens verkningar på sam-
11560: faktorer som i det nuvarande skattesystemet leder     hälisekonomin, på inkomstfördelningen samt på
11561: tili att olika inkomstslag beskattas oenhetligt.      skattetagarnas stälining. Ett förslag tili en to-
11562: Det har varit naturligt att uppmärksamheten i         talskattereform, vilket överensstämmer med rege-
11563: samband med uppdragen främst har ägnats utre-         ringsprogrammet och är färdigt för en mer om-
11564: dandet av möjligheterna att stärka inkomstbasen,      fattande handläggning, uppgörs av ministerar-
11565: eftersom avsikten har varit att finna så breda        betsgruppen före utgången av januari månad
11566: teoretiska modelier som möjligt, med vilkas hjälp     nästa år.
11567: 
11568:      Helsingfors den 19 november 1987
11569:                                                                             Minister Ulla Puolanne
11570:                                                  1987 vp.
11571: 
11572: Kirjallinen kysymys n:o 319
11573: 
11574: 
11575: 
11576: 
11577:                                    Puska ym.: Harvennushakkuiden lisäämisestä metsäteollisuuden
11578:                                       raaka -aineen turvaamiseksi
11579: 
11580: 
11581:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11582: 
11583:    Maamme metsissä on tunnetusti puureserviä,          selluntuotannon laajentumista puureservin valta-
11584: jonka määräarviot hieman vaihtelevat. Laajoissa        alueilla.
11585: osissa maata, kuten esimerkiksi Pohjois-Karjalas-         Tällainen tuki olisi metsätalouden ja metsä-
11586: sa, on sotien jälkeisten hakkuiden jälkeen kasva-      teollisuuden hallittua rakennemuutosta parhaim-
11587: massa suhteellisen nuorta metsää, jossa harven-        millaan. Siihen uhrattuja varoja voitaisiin lisäksi
11588: nushakkuut ovat ajankohtaiset.                         perustella sekä huomattavilla työllistämisseurauk-
11589:                                                        silla että metsänkasvatuksellisilla perusteilla.
11590:    Näillä alueilla metsäteollisuuden nykyinen ka-
11591:                                                           Tällainen harvennushakkuiden ja siitä saatavan
11592: pasiteetti ei pysty hyödyntämään puureservejä, ei
11593:                                                        lisäpuun käytön edistäminen voisi tapahtua har-
11594: varsinkaan harvennushakkuiden tuottamaa puu-
11595:                                                        vennuspuun sekä korjuun että kuljetuksen tuke-
11596: ta. Tällaisen puun hyödyntäminen olisi kuiten-
11597:                                                        misena sekä verohelpotusten että valtion suoran
11598: kin kansantaloudellisesti erittäin tarkoituksenmu-
11599:                                                        tuen puitteissa tarkemmin sovittavalla tavalla.
11600: kaista. Metsäteollisuus, paperin- ja selluntuotan-
11601:                                                        Jotta metsäteollisuus voisi perustaa uusia inves-
11602: to, on viime vuosina menestynyt maailmanmark-
11603:                                                        tointejaan tällaiselle pohjalle, tulisi tätä tarkoitta-
11604: kinoilla suhteellisen tyydyttävästi. Kilpailu on       van lainsäädännön olla riittävän pitkäjänteistä.
11605: kuitenkin kova; suurena ongelmana ovat useim-
11606: pia kilpailijamaita suuremmat kustannukset -              Euroopan talousyhteisön piirissä tuskin pa-
11607:                                                        hemmin reagoitaisiin tällaiselle ratkaisulle, koska
11608: puun kantohinnasta alkaen. Erityisenä ongelma-
11609:                                                        sitä voitaisiin perustella erityisesti metsänparan-
11610: na on mäntyraaka-aineen käytön heikko kannat-
11611:                                                        nuksen ja työllisyyden hoidon näkökohdilla, ja se
11612: tavuus selluntuotannossa.
11613:                                                        olisi sitä paitsi omiaan vähentämään paineita
11614:    Tämä tilanne vaikeuttaa puuvarojemme ja eri-        sellun hintaan, mikä hyödyttää yhtä hyvin Keski-
11615: tyisesti harvennushakkuiden hyödyntämistä ja           Euroopan kuin Suomen paperiteollisuutta.
11616: metsäteollisuuden laajentamista. Tämä puoles-             Tällaisen kehityksen toteutuminen olisi sekä
11617: taan on omiaan estämään kasvavien metsien              metsänomistajien, metsätyöntekijöiden, puutava-
11618: harvennushakkuita, mistä taas voi koitua arvaa-        ran kuljetuksen, metsäteollisuuden ja koko kan-
11619: mattomia vahinkoja maan metsätaloudelle tule-          santalouden etu. Näin saatavan kansantalouden
11620: vaisuudessa. Päinvastaisesta kehityksestä olisi mi-    vaurauden ja uusien työpaikkojen määrä korvaisi-
11621: tä huomattavimmat edut: puun korjuu ja kulje-          vat moninkertaisesti ne taloudelliset uhraukset,
11622: tus aiheuttaisivat helposti tuhansia uusia työpaik-    jotka tästä valtiolle koituisivat.
11623: koja. Sellun- ja paperintuotantoa ja tuotteiden           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11624: vientiä voitaisiin laajentaa, minkä kansantalou-       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
11625: delliset edut olisivat huomattavat.                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11626:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11627:    Edellä olevan perusteella tuntuisi ilmeisen tar-
11628: koituksenmukaiselta, että valtio ryhtyisi sellaisiin              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11629: tarvittaviin toimenpiteisiin, jotka voisivat olen-             ryhtyä metsiemme puureservien kansan-
11630: naisella tavalla edesauttaa erityisesti mäntypuu-              taloutta edistäväksi hyödyntämiseksi sekä
11631: valtaisten metsiemme harvennushakkuuta ja täl-                 varsinkin harvennushakkuiden edistämi-
11632: laisen raaka-aineen riittävän edullista tarjontaa              seksi ja tällaisen puun saamiseksi riittävän
11633: maamme metsäteollisuudelle. Tällaisen edullisen                edullisesti metsäteollisuuden ja erityisesti
11634: harvennuspuun avulla voitaisiin erityisesti tukea              uusien sellutehtaiden käyttöön?
11635: 
11636: 271222G
11637: 2                                 1987 vp. -- KJ( n:o 319
11638: 
11639:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
11640: 
11641:        Pekka Puska                  Matti Väistö            Esko Jokiniemi
11642:        Markku Lehtosaari            Kimmo Sarapää           Jorma Huuhtanen
11643:        Kalle Röntynen               Mirja Ryynänen          Tellervo Renko
11644:        Timo Kietäväinen             Kauko Heikkinen         Annikki Koistinen
11645:        Riitta Kauppinen             Eino Siuruainen         Pauli Saapunki
11646:        Seppo Kääriäinen             Mauri Pekkarinen        Heikki Kokko
11647:        Esko Aho                     Jukka Vihriälä          Pirkko Ikonen
11648:                                          1987 vp. -      KK n:o 319                                         3
11649: 
11650: 
11651: 
11652: 
11653:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11654: 
11655:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            voidaan kuitenkin monella tavoin edesauttaa
11656: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            metsäteollisuuden investointien toteutumista.
11657: olette 20 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-              Ensinnäkin hallitus pyrkii harjoittamaan in-
11658: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         flaatiota torjuvaa talouspolitiikkaa siten, että tuo-
11659: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          tantokustannusten nousu olisi Suomessa tärkeim-
11660: Puskan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           piä kilpailijamaita alhaisempi. Tämänsuuntainen
11661: myksestä n:o 319:                                        talouspolitiikka edistää kilpailukyvyn turvaami-
11662:                                                          sen ohella puun tarjonnan ylläpitämistä koti-
11663:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          maassa. Inflaationvastaisen politiikan onnistumi-
11664:         ryhtyä metsiemme puureservien kansan-            nen riippuu kuitenkin oleellisesti tulo- ja puun-
11665:         taloutta edistäväksi hyödyntämiseksi sekä        hintaratkaisuista, jotka vaikuttavat välittömästi
11666:         varsinkin harvennushakkuiden edistämi-           metsäteollisuuden kustannuksiin.
11667:         seksi ja tällaisen puun saamiseksi riittävän
11668:         edullisesti metsäteollisuuden ja erityisesti        Kilpailukykyä tukevan energiapolitiikan har-
11669:         uusien sellutehtaiden käyttöön?                  joittaminen ja sähköhuollon turvaaminen ovat
11670:                                                          erityisesti metsäteollisuudelle tärkeitä. Vuonna
11671:                                                          1986 toteutettu energiaverouudistus on merkin-
11672:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            nyt metsäteollisuuden toimintaedellytysten pit-
11673: seuraavaa:                                               käiänteistä parantamista.
11674:    Vuodesta 1970 lähtien ovat metsien hakkuut               Metsäteollisuuden kilpailukyvyn jatkuvan yllä-
11675: jääneet pysyvästi metsien kasvua pienemmiksi             pitämisen kannalta on tutkimus- ja kehittämis-
11676: niin, että valtakunnallisen hakkuusuunnitteen ja         toiminnan tehostaminen välttämätöntä. Vuoden
11677: hakkuupoistuman välinen ero on ollut keskimää-           1988 tulo- ja menoarvioesityksessä on tutkimus-
11678: rin 10 milj. kuutiometriä vuodessa. Metsien kas-         ja kehittämistoiminta hallituksen toimenpiteiden
11679: vun jatkuvasti suurentuessa on edellä mainittu           painopistealueena, johon suunnataan merkittä-
11680: ero tällä vuosikymmenellä kasvanut. Vuosina              västi lisävoimavaroja. Nämä ovat käytettävissä
11681: 1982-86 hakkuupoistuma oli keskimäärin noin              myös metsäteollisuuden tutkimus-, tuotekehitys-
11682: 14 milj. m 3 metsien kasvua pienempi. Metsävaro-         ja markkinoinnin edistämishankkeisiin.
11683: jen puolesta on siten olemassa hyvin merkittäviä             Hallituksen talous-, energia- ja tutkimuspoliit-
11684: mahdollisuuksia metsäteollisuuden laajentami-             tiset toimenpiteet turvaavat osaltaan puun käyt-
11685: seen.                                                     töä lisäävien investointien toteutumista. Metsä-
11686:    Metsä 2000 -ohjelmassa on selvitetty metsäva-         teollisuusyritysten uudelleenjärjestelyt ja omara-
11687: rojen tarjoamat mahdollisuudet metsäteollisuu-           hoitusmahdollisuuksien kehittyminen huomioon
11688: den kehittämiselle ja kansantalouden kasvun yl-          ottaen ovat edellytykset metsäteollisuuden perus-
11689: läpitämiselle. Ohjelmassa on esitetty monipuoli-         investointien lisäämiseen viime aikoina selvästi
11690: sesti ne talous-, teollisuus- ja metsäpoliittiset        parantuneet. Yksittäisten investointihankkeiden
11691: toimenpiteet ja suuntalinjat, jotka turvaavat met-       edistämistoimenpiteistä hallitus päättää tarvitta-
11692: säteollisuuden ja metsätalouden kehittämisen.            essa yritysten suunnitelmien valmistuttua.
11693: Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa Met-              Laajanevan metsäteollisuuden puuhuollon tur-
11694: sä 2000 -ohjelmaan perustuvaa metsätalouden              vaaminen on ensisijaisesti puukauppaa ohjaavien
11695: kehittämistä.                                            järjestöjen asia. Metsien käytön ja puun tarjon-
11696:    Kansainvälisillä markkinoilla toimivan metsä-         nan lisäämiseksi on jo tässä vaiheessa tarpeen
11697: teollisuuden laajentumisedellytykset muodostu-           valmistella erityistoimenpiteitä. Harvennushak-
11698: vat ensisijaisesti riittävästä kilpailukyvystä ja kan-   kuiden ja erityisesti ensiharvennusten lisääminen
11699: nattavuudesta. Päävastuu puun käyttöä lisäävistä         on keskeinen ja kiireeliisin toimenpidekohde.
11700:  investoinneista on metsäteollisuusyrityksillä, jot-     Pitkäjänteisemmin on tarpeen vaikuttaa metsän-
11701: ka joutuvat kantamaan myös investointeihin liit-         omistusrakenteen muutokseen ja siitä aiheutuviin
11702:  tyvät taloudelliset riskit. Valtion toimenpiteillä      metsätaloudellisiin haittavaikutuksiin.
11703: 4                                       1987 vp. -- ~ n:o 319
11704: 
11705:    Maa- ja metsätalousministeriössä on alustavasti       tilalain rahoitustukea olisi mahdollista kohdistaa
11706: selvitetty toimenpiteitä, jotka voivat tulla kysy-       metsätalouteen suuntautuville tiloille. Vuoden
11707: mykseen harvennushakkuiden edistämisessä ja              1988 tulo- ja menoarvioesityksen mukaan on
11708: pienpuun käytön lisäämisessä. Vielä tämän vuo-           maatilatalouden kehittämisrahaston varojen käy-
11709: den aikana asetetaan toimikunta selvittämään ne          tössä tarkoitus ottaa huomioon metsätaloustilojen
11710: metsä,- energia-, vero- ja työllisyyspoliittiset toi-    kehittämistarpeet.
11711: menpiteet, joilla voidaan edistää ensiharvennus-            Metsien hoitoon ja käyttöön vaikuttaa osaltaan
11712: ten riittävää toteutumista ja lisätä puun energia-       metsänomistusrakenteen pitkäaikainen muuttu-
11713: käyttöä. Samalla tehostetaan harvennushakkui-            minen ja metsänomistuksen pirstoutuminen.
11714: den kansantaloudelliseen merkitykseen ja harven-         Maa- ja metsätalousministeriön tarkoituksena on
11715: nushakkuiden taloudellisiin edellytyksiin suun-          käynnistää selvitystyö metsänomistusrakenteen
11716: tautuvaa tutkimusta.                                     muutoksen vaikutuksista metsä- ja puutalouteen.
11717:    Maaseudun kehitysedellytysten ylläpitämiseen          Samalla on tarpeen selvittää toimenpiteet, joilla
11718: ja samalla puun tarjonnan turvaamiseen tähtää-           nykyistä paremmin voitaisiin ohjata metsänomis-
11719: vänä toimenpiteenä hallitus antoi eduskunnalle           tusrakenteen kehitystä, estää tilojen pirstoutu-
11720: maatilalain muutosesityksen, jonka mukaan maa-           mista ja vähentää siitä aiheutuvia haittoja.
11721: 
11722:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1987
11723: 
11724:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
11725:                                         1987 vp. -- EJC n:o 319                                           5
11726: 
11727: 
11728: 
11729: 
11730:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
11731: 
11732:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            åtgärder kan dock investeringarna inom skogsin-
11733: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          dustrin främjas på många sätt.
11734: den 20 oktober 1987 tili vederbörande medlem               Först och främst försöker regeringen bedriva en
11735: av statsrådet översänt avskrift av följande av          inflationsdämpande ekonomisk politik så, att
11736: riksdagsman Puska m.fl. undertecknade spörsmål          ökningen av produktionskostnaderna blir mindre
11737: nr 319:                                                 i vårt land än i de viktigaste konkurrentländerna.
11738:                                                         Denna ekonomiska politik gynnar konkurrens-
11739:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
11740:                                                         kraften och tryggar dessutom virkesutbudet i vårt
11741:         för att virkesreserven i våra skogar skall      land. Om denna antiinflationspolitik blir fram-
11742:         kunna utnyttjas på ett sätt som gynnar          gångsrik beror dock i hög grad på inkomstuppgö-
11743:         samhällsekonomin samt för att främja            relserna och på de avgöranden som hör samman
11744:         särskilt gallringarna och för att virket från   med priset på virke, vilka direkt inverkar på
11745:         dessa tillräckligt förmånligt skall kunna
11746:                                                         kostnaderna inom skogsindustrin.
11747:         fås i skogsindustrins och särskilt de nya
11748:         cellulosafabrikernas användning?                   Särskilt med tanke på skogsindustrin är det
11749:                                                         viktigt att man bedriver en energipolitik som
11750:                                                         främjar konkurrenskraften och att man tryggar
11751:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         elförsörjningen. Den energiskattereform som ge-
11752: anföra följande:                                        nomfördes år 1986 har inneburit att skogsindu-
11753:    Sedan år 1970 har avverkningen i skogarna            strins verksamhetsförutsättningar på lång sikt har
11754: konstant varit mindre än tiliväxten så, att skilina-    förbättrats.
11755: den melian den planerade avverkningen i landet             För att skogsindustrins konkurrenskraft fortlö-
11756: och avverkningsmängden har varit i genomsnitt           pande skali kunna upprätthållas är det nödvän-
11757: 10 milj. m 3 om året. Då tiliväxten i skogarna          digt att man effektiverar forsknings- och utveck-
11758: hela tiden ökar har skilinaden blivit ännu större       lingsverksamheten. I propositionen angående
11759: detta årtionde. År 1982--86 var avverknings-            statsförslaget för år 1988 läggs huvudvikten i
11760: mängden i genomsnitt ca 14 milj. m 3 mindre än          fråga om regeringens åtgärder vid forsknings- och
11761: tiliväxten i skogarna. Då det gälier skogstiligång-     utvecklingsverksamheten och betydande tilläggs-
11762: arna finns det således mycket goda möjligheter          resurser styrs tili denna verksamhet. Dessa kan
11763: att urvidga skogsindustrin.                             användas även för projekt som gälier främjande
11764:     I programmet Skog 2000 urreds de möjligheter        av forskning, produktutveckling och marknadsfö-
11765: skogstiligångarna ger att urveckla skogsindustrin       ring inom skogsindustrin.
11766: och upprätthålia den samhälisekonomiska tiliväx-           Regeringens ekonomiskpolitiska samt energi-
11767: ten. I programmet presenteras på ett mångsidigt         och forskningspolitiska åtgärder garanterar för sin
11768: sätt de ekonomisk- samt industri- och skogspoli-        del att investeringar som ökar virkesförbruk-
11769: tiska åtgärder och riktlinjer som tryggar utveck-       ningen görs. Med beaktande av omorganisering-
11770: landet av skogsindustrin och skogsbruket. Enligt        arna inom skogsindustriföretagen och den ut-
11771: regeringsprogrammet kommer regeringen att ur-           veckling som skett i fråga om möjligheterna tili
11772: veckla skogsbruket på det sätt som avses i pro-         självfinansiering har förutsättningarna för en ök-
11773: grammet.                                                ning av grundinvesteringarna inom skogsbruket
11774:     Förutsättningarna för utvidgande av den skogs-      blivit klart bättre den senaste tiden. Om åtgärder
11775: industri som verkar på den internationelia mark-        för att främja enskilda investeringsprojekt beslu-
11776: naden är i första hand en tiliräckligt stor konkur-     tar regeringen vid behov då företagens planer
11777: renskraft och lönsamhet. Skogsindustriföretagen         färdigstäli ts.
11778: bär det huvudsakliga ansvaret för de investe-              Tryggandet av virkesförsörjningen för den väx-
11779: ringar som ökar virkesförbrukningen och de är           ande skogsindustrin ankommer i första hand på
11780: även tvungna att ta de ekonomiska risker som            de organisationer som styr virkeshandeln. För att
11781: hänför sig tili dessa investeringar. Genom statliga     öka användningen av skogarna och utbudet på
11782: 6                                       1987 vp. -- RJC n:o 319
11783: 
11784: virke är det redan i detta skede nödvändigt att          trygga utbudet på virke har regeringen avlåtit en
11785: förbereda särskilda åtgärder. Ökandet av antalet         proposition med förslag tili lag om ändring av
11786: galiringar och specielit första galiringar är en         lagen om gårdsbruksenheter tili riksdagen. Enligt
11787: central åtgärd och det är även den mest                  propositionen är det möjligt att betala sådant
11788: brådskande åtgärden. På längre sikt är det nöd-          finansieringsstöd som avses i lagen om gårds-
11789: vändigt att påverka förändringen i skogsägande-          bruksenheter tili lägenheter som inriktar sig på
11790: förhåliandena och den menliga inverkan som               skogsbruk. Enligt propositionen angående stats-
11791: denna har på skogsbruket.                                förslaget för år 1988 är avsikten att vid använd-
11792:    Vid jord- och skogsbruksministeriet har preli-        ningen av medel ur gårdsbrukets utvecklingsfond
11793: minärt utretts vilka åtgärder som kan komma i            beakta skogsbrukslägenheternas utvecklingsbe-
11794: fråga för att främja galiringarna och öka använd-        hov.
11795: ningen av klenvirket. Ännu under detta år kom-              Den förändring i skogsägandeförhållandena
11796: mer en kommission att tillsättas för att utreda de       som har pågått en längre tid och splittringen
11797: skogs-, energi-, skatte- och sysselsättningspolitis-     inom skogsägandet inverkar för sin del på vården
11798: ka åtgärder genom vilka man kan öka antalet              och användningen av skogarna. Jord- och skogs-
11799: första galiringar så, att de genomförs i tiliräckligt    bruksministeriet har för avsikt att påbörja en
11800: stor utsträckning, och användningen av virke för         utredning om hur förändringen i ägandeförhål-
11801: energiändamål. Samtidigt effektiveras den forsk-         landena inverkar på skogs- och trähushållningen.
11802: ning som inriktar sig på galiringarnas betydelse         Samtidigt är det nödvändigt att få fram åtgärder
11803: för samhälisekonomin och de ekonomiska                   genom vilka man bättre än nu kan styra utveck-
11804: förutsättningarna för galiring.                          lingen i fråga om ägandeförhållandena inom
11805:    Såsom en åtgärd i syfte att bevara utvecklings-       skogsbruket samt förhindra att lägenheter splitt-
11806: förutsättningarna på landsbygden och samtidigt           ras och minska de men som detta föranleder.
11807: 
11808:      Helsingfors den 20 november 1987
11809: 
11810:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
11811:                                                  1987 vp.
11812: 
11813: Skriftligt spörsmål nr 320
11814: 
11815: 
11816: 
11817: 
11818:                                    Wasz-Höckert m.fl.: Om begränsning av motorfordons tomgångs-
11819:                                      körning
11820: 
11821: 
11822:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
11823: 
11824:    Ansatser från statsmaktens sida att förbättra       den 23 september 1985 när det gäller Stockholm.
11825: luftens kvalitet har förtjänstfullt gjorts under       Motsvarande 1-minutsregel gäller även i Göte-
11826: senare år. Frågan om övergång till blyfri bensin       borg.
11827: har emellertid ännu inte lett till stora resultat.        Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
11828: Stat och kommun kunde föregå med gott exem-            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11829: pel och övergå till att använda blyfri bensin i sina   ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
11830: fordon.                                                följande spörsmål:
11831:    Ett beslut som skulle leda till förbättring av
11832: luftens kvalitet i tätorter vore en tidsbegränsning              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
11833: av motorfordonens tomgångskörning. 1 Sverige                  för att införa bestämmelser om tidsbe-
11834: t.ex. fanns tidigare ett förbud mot tomgångskör-              gränsad tomgångskörning i vårt lands
11835: ning om 3 minuter, vilket skärptes till 1 minut               större städer?
11836: 
11837:      Helsingfors den 20 oktober 1987
11838: 
11839:           Ole Wasz-Höckert                Anna-Kaarina Louvo             Sinikka Mönkäre
11840:           Jörn Donner                     Osmo Soininvaara               Riitta Myller
11841: 
11842: 
11843: 
11844: 
11845: 271133K
11846: 2                                    1987 vp. -- ~ n:o 320
11847: 
11848: Kirjallinen kysymys n:o 320                                                               Suomennos
11849: 
11850: 
11851: 
11852: 
11853:                                  Wasz-Höckert ym.: Moottoriajoneuvojen tyhjäkäynnin rajoittami-
11854:                                    sesta
11855: 
11856: 
11857:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11858: 
11859:    Valtiovalta on viime vuosien aikana ansiok-      päivänä syyskuuta 1985 Tukholman osalta. Vas-
11860: kaasti pyrkinyt parantamaan ilman laatua. Lyijyt-   taava yhden minuutin sääntö on voimassa myös
11861: tömän bensiinin käyttöön siirtymisessä ei kuiten-   Göteborgissa.
11862: kaan ole saavutettu suuria tuloksia. Valtio ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11863: kunnat voisivat osoittaa hyvää esimerkkiä siirty-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11864: mällä käyttämään lyijytöntä bensiiniä ajoneuvois-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11865: saan.                                               senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11866:    Päätös moottoriajoneuvojen tyhjäkäyntiajan ra-
11867: joittamisesta johtaisi ilman laadun paranemiseen             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11868: taajamissa. Ruotsissa esim. oli aikaisemmin voi-           ryhtyä tyhjäkäyntiajan rajoittamista kos-
11869: massa kolmen minuutin tyhjäkäynnin kieltävä                kevien saannösten käyttöönottamiseksi
11870: määräys, jota tiukennettiin yhteen minuuttiin 23           maamme suurissa kaupungeissa?
11871: 
11872:     Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
11873: 
11874:         Ole Wasz-Höckert               Anna-Kaarina Louvo             Sinikka Mönkäre
11875:         Jörn Donner                    Osmo Soininvaara               Riitta Myller
11876:                                         1987 vp. -      KK n:o 320                                         3
11877: 
11878: 
11879: 
11880: 
11881:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11882: 
11883:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          (267/81) 86 §:ssä. Kyseisessä säännöksessä vaadi-
11884: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           taan, että moottorikäynöistä ajoneuvoa on käsi-
11885: olette 20 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-          teltävä siten, ettei sen moottorista ja muista
11886: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        laitteista aiheudu kohtuutonta melua, ilman pi-
11887: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         laantumista tai muuta haittaa ajoneuvossa mat-
11888: Ole Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjalli-        kustaville tai ympäristölle.
11889: sesta kysymyksestä n:o 320:
11890:                                                            Tieliikennelain (267 /81) 86 §:ään sisältyvän
11891:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          valtuutuksen nojalla on annettu ajoneuvoasetuk-
11892:         ryhtyä tyhjäkäyntiajan rajoittamista kos-       sen (233/82) 45 §:n 2 momentti, jossa yksityis-
11893:         kevien säännösten käyttöönottamiseksi           kohtaisemmin kielletään auton tarpeeton käyttä-
11894:         maamme suurissa kaupungeissa?                   minen paikallaan. Säännöksen mukaan ajoneu-
11895:                                                         von seistessä taajamassa muusta syystä kuin pa-
11896:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kollisen liikenne-esteen vuoksi saa ajoneuvon
11897: ti seuraavaa:                                           moottoria käyttää vain, jos se ajoneuvon tekni-
11898:                                                         sen, tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön
11899:    Autoilun jatkuvasti lisääntyessä on autojen          kannalta on välttämätöntä. Tyhjäkäyntiä rajoitta-
11900: pakokaasupäästöjen aiheuttamiin ympäristöhait-          vassa säännöksessä ei ole määritetty erikseen sal-
11901: toihin alettu kiinnittää yhä laajempaa huomiota.        littua tyhjäkäyntiaikaa, vaan edellytetään, että
11902: Pakokaasupäästöjen aiheuttamat terveyshaitat tu-        tyhjäkäyntiä sallitaan ajasta riippumatta ainoas-
11903: levat selvimmin esille tiheästi liikennöidyillä alu-    taan ehdottoman välttämättämissä tapauksissa
11904: eilla, kuten kaupungeissa ja lähiöissä.                 eikä tarpeetonta tyhjäkäyntiä sallita lainkaan.
11905:    Suomessa autojen pakokaasupäästöjen haitto-
11906: jen rajoittamiseksi on annettu sekä auton saastut-         Tarpeettoman tyhjäkäynnin erottaminen ajo-
11907: tavaa käyttöä että auton moottorin saastuttamis-        neuvon käytön kannalta välttämättömästä tyhjä-
11908: ominaisuuksia rajoittavat säännökset.                   käynnistä ei kuitenkaan aina ole käytännön val-
11909:    Liikenteeseen hyväksyttävälle autolle on tielii-     vonnassa helppoa. Kuorma-autojen useat hal-
11910: kennelain (267 /81) 83 §:ssä asetettu yleisvaati-       linta- ja lisälaitteet kuten esim. paineilmalla
11911: mus, jonka mukaan auton on oltava rakenteel-            toimivat käyttöjarrut ja erilaiset hallintalaitteiden
11912: taan, varusteiltaan ja kunnoltaan mm. sellainen,        tehostimet sekä tavarannostolaitteet saavat käyt-
11913: että sen käytöstä aiheutuva melu ja ilman pilaan-       tövoimansa auton moottorin tuottamasta tehosta.
11914: tuminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Tämän            Kuorma-auton jarrujärjestelmän saattaminen au-
11915: mukaisesti autojen pakokaasujen saastepitoisuu-         ton käynnistämisen jälkeen liikenneturvalliseen
11916: den yksityiskohtaiset sallitut raja-arvot on säädet-    toimintavalmiuteen edellyttää usein auton het-
11917: ty ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanopäätöksessä.         kellistä käyttämistä paikallaan. Erityisesti kylmi-
11918: Nykyiset raja-arvot ovat vuodelta 1986, jolloin ne      nä talviaikoina, jolloin mm. auton akkujen kyky
11919:  tarkistettiin yleiseurooppalaisen vaatimustason        luovuttaa lisälaitteiden tarvitsemaa energiaa heik-
11920: mukaisiksi.                                             kenee pakkasesta johtuen, vaatii lisälaitteiden,
11921:     Vaikka auton moottorin pakokaasujen saaste-         kuten esimerkiksi takalaitanostimen toistuva
11922:  pitoisuuksille asetetuilla raja-arvoilla voidaan vä-   käyttö auton ollessa paikallaan, auton käyttämis-
11923:  hentää pakokaasujen haittavaikutuksia, on tyhjä-       tä. Toisaalta samoissa olosuhteissa on myös suuri
11924:  käynnin aiheuttamien saastehaittojen estämiseksi       houkutus syyllistyä tahallisesti auton tarpeetto-
11925:  ja vähentämiseksi kuitenkin tehokkaampaa ra-           maan paikallakäyttämiseen ohjaamon pitämiseksi
11926:  joittaa suoraan auton tarpeetonta käyttämistä          lämpimänä. Selvimpiä tällaisia väärinkäytöksiä
11927:  auton ollessa paikallaan.                              ovat kuitenkin tapaukset, joissa taajaman jakelu-
11928:     Ajoneuvon käytöstä aiheutuvien haittojen pi-        kuljetuksessa käytettävä paketti- tai kuorma-auto
11929:  tämiseksi mahdollisimman vähäisinä on ajoneu-          jätetään turhaan talvella käyntiin lastauksen,
11930:  von käytöstä annettu yleissäännös tieliikennelain      purkamisen tai asioinnilla käynnin ajaksi.
11931: 4                                     1987 vp. -- ~ n:o 320
11932: 
11933:    Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että   rantamalla voimassa olevan saannoston toimi-
11934: moottoriajoneuvojen tarpeettoman tyhjäkäynnin         vuutta käytännössä. Tarpeettoman tyhjäkäynnin
11935: estämiseksi ja muun välttämättömän tyhjäkäyn-         kieltävän ja välttämätöntä tyhjäkäyntiä rajoitta-
11936: nin rajoittamiseksi on aikanaan liikenneministe-      van säännöstön toimivuutta nykyisestään on
11937: riön hallinonalalla annettu yksityiskohtaiset sään-   mahdollista tehostaa valvonnallisilla keinoilla ja
11938: nökset, jotka selvästi kieltävät moottoriajoneuvon    vaikuttamalla autoilijoiden käyttäytymiseen valis-
11939: tarpeettoman paikallaan käyttämisen sekä kau-         tamalla heitä enemmän tyhjäkäynnin haitallisuu-
11940: pungeissa että taajamien ulkopuolella.                desta.
11941:    Koska moottoriajoneuvon tarpeetonta käyttä-           Hallitus seuraa moottoriajoneuvojen tyhjä-
11942: mistä auton ollessa paikallaan edelleen jossain       käyntikäytännön kehitystä. Mikäli jatkossa ilme-
11943: määrin esiintyy, osoittaa se, että kyseisen toimin-   nee ensijaisiksi tyhjäkäyntiajan vähentämiskei-
11944: nan kieltävää säännöstöä ei riittävästi noudateta.    noiksi todettujen ratkaisujen lisäksi tarvetta tyh-
11945:    Hallitus katsoo, että moottoriajoneuvojen tyh-     jäkäyntiajan täsmentämiseen, hallitus tulee har-
11946: jäkäyntiaikaa voidaan ensisijaisesti vähentää pa-     kitsemaan säännösten tarkistamista tältä osin.
11947: 
11948:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
11949: 
11950:                                                                   Liikenneministeri Pekka Vennamo
11951:                                         1987 vp. -      KK n:o 320                                          5
11952: 
11953: 
11954: 
11955: 
11956:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
11957: 
11958:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            möjligt finns i 86 § vägtrafiklagen (267 /81) ett
11959: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          alimänt stadgande om användning av fordon. I
11960: den 20 oktober 1987 tili vederbörande medlem            detta stadgande krävs att motordrivet fordon
11961: av statsrådet översänt avskrift av följande av          skall användas så att dess motor och övriga
11962: riksdagsman Ole Wasz-Höckert m.fl. underteck-           anordningar inte åstadkommer oskäligt buller,
11963: nade spörsmål nr 320:                                   oskäliga luftföroreningar eller oskälig olägenhet
11964:                                                         för fordonets passagerare eller omgivningen.
11965:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
11966:         för att införa bestämmelser om tidsbe-             I fordonsförordningens (233/82) 45 § 2 mom.,
11967:         gränsad tomgångskörning i vårt lands            vilket har getts med stöd av den fullmakt som
11968:         större städer?                                  ingår i 86 § vägtrafiklagen (267/81), ges närmare
11969:                                                         föreskrifter för när det är förbjudet att onödigt
11970:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hålla bilen i gång då den står stilla. Enligt
11971: anföra följande:                                        paragrafen får fordon som stannat inom tätort av
11972:                                                         annan orsak än tvingande trafikhinder ha motorn
11973:    I och med att bilismen kontinuerligt ökar har        i gång endast om det är nödvändigt för fordonets
11974: man börjat fästa allt större uppmärksamhet vid          tekniska, ändamålsenliga och säkra användning.
11975: de skador på miljön som bilavgaserna förorsakar.
11976: Tydligast kommer de men för hälsan som                     I den paragraf som begränsar tomgång har den
11977: föranleds härav fram i tätt trafikerade områden,        tillåtna tomgångstiden inte särskilt fastställts,
11978: t.ex. i städer och förorter.                            utan det förutsätts att tomgång är tillåten obe-
11979:    För att begränsa de olägenheter utsläppen av         roende av tiden endast i absolut nödvändiga fall.
11980: bilavgaser medför har man i Finland utfärdat            Ali onödig tomgång är förbjuden.
11981: bestämmelser, som begränsar både en förorenan-             Det är dock inte alitid lätt att i praktiken skilja
11982: de användning av bilar och de egenskaper hos            mellan onödig tomgång och tomgång som är
11983: bilmotorerna som förorenar miljön.                      nödvändig för användning av fordonet. De flesta
11984:    För bil, som kan godkännas för användning i          manöveranordningar och extra anordningar på
11985: trafiken, har i 83 § vägtrafiklagen (267 /81) stälits   lastbilar, t.ex. handbromsar som fungerar med
11986: ett alimänt krav, enligt vilket bilen tili sin          tryckluft och olika effektökande aggregat för
11987: konstruktion och utrustning och tili sitt skick         manöveranordningarna samt varuliftar får sin
11988: skali vara bl.a. sådan att det bulier och den           drivkraft från bilens motor. För att bromssyste-
11989: luftförorening som användningen av bilen med-           met i en lastbil skall fungera på ett trafiksäkert
11990: för blir så ringa som möjligt. I enlighet med           sätt efter det att bilen startats förutsätts det i
11991: detta har det i beslutet om verkställighet av           fråga om de flesta bilar en stunds tomgång på
11992: fordonsförordningen fastställts exakta gränsvär-        stället. Särskilt på vintern då det är kallt och
11993: den för den tiliåtna föroreningshalten i bilavga-       bl.a. förmågan hos bilens batterier att producera
11994:  ser. Gällande gränsvärden är från år 1986, då de       den energi som de extra anordningarna behöver
11995:  justerades i enlighet med de allmäneuropeiska          försvagas på grund av kölden, kräver upprepad
11996:  kraven.                                                användning av extra anordningar, t.ex. lyftan-
11997:     Fastän det genom de gränsvärden som har             ordningar baktill, då bilen står stilla, att bilens
11998:  fastställts för föroreningar i bilavgaser är möjligt   motor hålls i gång. Det är dock mycket frestande
11999:  att minska olägenheterna av avgaser, är det dock       att under samma förhållanden med flit hålla
12000:  effektivare att direkt begränsa en onödig använd-      motorn i gång då bilen står stilia, detta för att
12001:  ning av en bil, då bilen står stilla, detta för att    hålla styrhytten varm. Det största missbruket sker
12002:  hindra och eliminera sådana föroreningar som           dock i sådana fall då paket- eller lastbilar, som
12003:  tomgång medför.                                        används för distribution inom någon tätort, onö-
12004:     För att de olägenheter som användningen av          digt hålls i gång på vintern under lastning och
12005:  fordon medför skall kunna hållas så små som            lossning och vid uträttande av ärenden.
12006: 6                                   1987 vp. -     KK n:o 320
12007: 
12008:    Med hänvisning tili vad som anförts ovan        ra verkställigheten av gällande bestämmelser i
12009: konstaterat regeringen att trafikministeriet för   praktiken Det är möjligt att förbättra verkställig-
12010: förhindrande av att motorfordon onödigt körs på    heten av de bestämmelser som förbjuder onödig
12011: tomgång och för begränsande av annan tom-          tomgång och begränsar nödvändig tomgång ge-
12012: gång, som i sig är nödvändig, inom sitt förvalt-   nom effektivare övervakning och genom att på-
12013: ningsområde har utfärdat noggranna bestämmel-      verka bilisternas beteende med hjälp av att
12014: ser som tydligt förbjuder att ett motorfordon      upplysa dem om tomgångens skadlighet.
12015: onödigt går på tomgång då det står stilla, detta
12016: såväl i städerna som utanför tätorter.
12017:    Då det fortfarande i någon mån förekommer         Regeringen följer hur beteendet i fråga om
12018: att motorn i ett motorfordon onödigtvis hålls i    tomgång för motorfordon i praktiken utvecklas.
12019: gång medan fordonet står stilla är detta ett       Om det i framtiden framgår att det förutom de
12020: teeken på att bestämmelserna som förbjuder ett     medel som i första hand konstaterats minska
12021: sådant förfarande inte iakttas tillräckligt.       tomgångstiden dessutom behövs åtgärder, som
12022:    Regeringen anser att man kan minska motor-      preciserar denna tid kommer regeringen att över-
12023: fordonens tomgångstid främst genom att förbätt-    väga att justera bestämmelserna i detta avseende.
12024: 
12025:     Helsingfors den 18 november 1987
12026: 
12027:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
12028:                                                   1987 vp.
12029: 
12030: Kirjallinen kysymys n:o 321
12031: 
12032: 
12033: 
12034: 
12035:                                      Mäkelä ym.: Viljan varmuusvarastoinnin kehittämisestä
12036: 
12037: 
12038:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12039: 
12040:    Maatamme on kohdannut tänä vuonna ennä-               laajentamis- ja ylläpitokustannuksia olisi maksaa
12041: tyksellinen kato. Kadon seurauksena tulevana             viljelijöille korvausta heidän varastoidessaan sie-
12042: keväänä on odotettavissa huutava pula kotimai-           menviljaa. Viljelijöille tulisi maksaa tästä säilyttä-
12043: sesta siemenviljasta. Uhkaamassa on jälleen laaja        misestä kohtuullinen korvaus, joka kuitenkin
12044: ulkomaisen siemenviljan maahantuonti, josta ai-          jäisi varmasti alle viljavarastojen rakentamis- ja
12045: heutuu monia ongelmia, kuten esim. hukkakau-             ylläpitokustannusten.
12046: ran leviämismahdollisuus. Lisäksi ulkomailta tuo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12047: dut siemenviljalajikkeet eivät sovellu ilmasto-olo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12048: suhteisiimme yhtä hyvin kuin kotimainen sie-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12049: menvilja.                                                senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12050:    Siemenviljan riittävyys olisi voitu turvata riittä-
12051: vällä viljan varmuusvarastoinnilla. SMP on esittä-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12052: nyt jo vuosikausia lisäviljan varastointikapasitee-              ryhtyä, että turvattaisiin viljan varmuus-
12053: tin rakentamista maahamme. Maa- ja metsäta-                      varastointi maassamme, ja
12054: lousministeriön lyhytnäköisyyden vuoksi tähän ei                   aikooko Hallitus tässä yhteydessä tutkia
12055: kuitenkaan ajoissa ryhdytty. Lyhytnäköisen maa-                  mahdollisuuksia käyttää maanviljelijöi-
12056: talouspolitiikan seurausta saadaan nyt maksaa                    den viljavarastoja korvausta vastaan viljan
12057: maassamme vuosikausia.                                           varastoinnissa?
12058:   Eräs mahdollisuus saada varastoitua hyvää koti-
12059: maista siemenviljaa ilman valtion viljavarastojen
12060:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
12061: 
12062:           Tina Mäkelä                      Lea Mäkipää                      ]. Juhani Kortesalmi
12063:           Marita Jurva                     Sulo Ainoniemi                   Heikki Riihijärvi
12064:                                            Raimo Vistbacka
12065: 
12066: 
12067: 
12068: 
12069: 2711341
12070: 2                                     1987 vp. -       KK n:o 321
12071: 
12072: 
12073: 
12074:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12075: 
12076:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          viljavarastolla ollut ylimääräisiä siemenvarastoja
12077: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           varmuusvaraston lisäksi, ryhdyttiin siemenhuol-
12078: olette 20 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-          lon turvaamiseksi seuraaviin toimenpiteisiin:
12079: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           - maatilahallitus lievensi siemenen laatuvaa-
12080: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         timuksia itävyyden osalta;
12081: Tina Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta             - valtion viljavarasto ryhtyi maatilahallituk-
12082: kysymyksestä n:o 321:                                   sen avustamana tutkimaan maatiloilla olevien
12083:                                                         leipä- ja rehuviljan varmuusvarastojen siemenkel-
12084:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           poisuutta. Tiloilla on varastoituna lähes 20 milj.
12085:        ryhtyä, että turvattaisiin viljan varmuus-       kg vehnää ja saman verran rehuviljaa, joka on
12086:        varastointi maassamme, ja                        lähes kokonaan ohraa;
12087:          aikooko Hallitus tässä yhteydessä tutkia          - kun maatilahallitus salli luokanoman sie-
12088:        mahdollisuuksia käyttää maanviljelijöi-          menen tuottamisen ja alensi laatuvaatimuksia
12089:        den viljavarastoja korvausta vastaan viljan      edelleen, suoritettiin uusia viljelystarkastuksia sii-
12090:        varastoinoissa?                                  nä laajuudessa kuin viljelijät ilmoittivat kasvusta-
12091:                                                         ja tarkastettavaksi.
12092:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Viralliset siemenen laatuvaatimukset täyttävän
12093: ti seuraavaa:                                           siemenen varmuusvarastoja ei voida kierrättämis-
12094:    Valtion viljavarastosta annetussa laissa (1036/      vaatimuksen (varmuusvarastosta on vaihdettava
12095: 80) on säädetty yhteensä 900 milj. kg:n varmuus-        kolmasosa joka vuosi) vuoksi nostaa nykyisestä
12096: varastotavoite, josta siemenviljan osuus on 100         100 milj. kg:n tavoitteesta ilman, että viljavaras-
12097: milj. kg. Tavoite olisi pitänyt saavuttaa vuonna        tolle tulisi nykyistä suurempi rooli siemenkaupas-
12098: 1987. Valtiontaloudellisista syistä muutettiin val-     sa tai että syntyisi laatutappioita. Rinnalle onkin
12099: tion viljavarastosta annettua lakia siten, että         otettava myös muita varautumiskeinoja, jolloin
12100: tavoiteajankohta on vuosi 1992. Valtion viljava-        muun muassa maatilavarmuusvarastointia voitai-
12101: raston varastotiloissa on valtioneuvoston vahvista-     siin nykyisestään laajentaa. Siemenreservi saa-
12102: mana varmuusvarastona tällä hetkellä siemenvil-         daan näin riittäväksi sekä sopimustuotantopoh-
12103: jaa 10 milj. kg, leipäviljaa 310 milj. kg ja            jaisena myös lajikkeistoltaan käyttötarpeita vas-
12104: rehuviljaa 100 milj. kg. Lisäksi on maatiloilla         taavaksi.
12105: varmuusvarastoituna leipäviljaa 23 milj. kg ja             Valtion viljavarastolla on noin 1 300 milj.
12106: rehuviljaa 20 milj. kg.                                 kilon varastotilat. On kuitenkin muistettava, että
12107:    Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa oli        normaalikäyttöön nähden ylisuurien siirtymäva-
12108: varauduttu varmuusvarastojen nostamiseen, ja            rastojen muodostaminen aiheuttaa ylituotanto-
12109: valtion viljavaraston suunnitelmien mukaan nou-         vuosina vaikeuksia jo syksyn viljakaupan hoitami-
12110: su olisi kohdistunut 20 milj. kg:lla siemenvaras-       sessa. Varastoitavan viljan määristä ja siirtymäva-
12111: toihin. Varmuusvarastomäärää nostaakseen teki           rastoista päätettäessä on jouduttu myös ottamaan
12112: viljavarasto siemensopimuksia keväällä 1987 yh-         huomioon monia viljapolitiikkaan ja Valtion vil-
12113: teensä 85 milj. kg, josta viljelystarkastuksissa        javaraston tehtäväkenttään kuuluvia tekijöitä,
12114: hyväksyttiin 78 milj. kg.                               jotka eivät aina ole yhdensuuntaiset poikkeuksel-
12115:    Siemenkelpoisen viljan määrä ei kuitenkaan           listen vuosien edellyttämien varmuusvarastomää-
12116: ole kasvanut samassa suhteessa kuin sopimus-            rien lisäämispyrkimysten kanssa.
12117: tuotantoa on nostettu. Esimerkiksi vuoden 1986             Viljan varastomäärien lisäämisestä puhuttaessa
12118: kevätvehnäsadosta oli siemenkelpoista vam               ei tule myöskään unohtaa niitä vaikeuksia, joita
12119: 30%.                                                    tarvittavien pääomien hankkimisen lisäksi aiheu-
12120:    Kun kuluneen kasvukauden myöhäisyys kävi             tuu viljan säilyvyyden ja laatutason ylläpitämisek-
12121: ilmi jo elokuussa eikä keskusliikkeillä tai Valtion     si tehtävien toimenpiteiden toteuttamisesta.
12122: 
12123:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
12124: 
12125:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
12126:                                         1987 vp. -- RJC n:o 321                                           3
12127: 
12128: 
12129:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
12130: 
12131:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor?ningen                 - jordbruksstyrelsen lindrade kvalitetskraven
12132: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse av            på utsäde när det gällde grobarhet,
12133: den 20 oktober 1987 tili vederbörande medlem                 - statens spannmålsförråd började med ?iälp
12134: av statsrådet översänt avskrift av följande av           av jordbruksstyrelsen undersöka utsädesdughghe-
12135: riksdagsledamot Tina Mäkelä m.fl. underteckna-           ten hos de säkerhetsupplag av bröd- och fodersäd
12136: de spörsmål nr 321 :                                     som fanns på gårdarna. På gårdarna finns i lager
12137:                                                          nästan 20 milj. kg vete och lika mycket fodersäd,
12138:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         som nästan helt består av korn,
12139:         för att trygga säkerhetsupplagringen av
12140:         spannmål i vårt land, och                            -- när jordbruksstyrelsen tillät produktion av
12141:                                                          icke klassificerat utsäde och ytterligare sänkte
12142:            har Regeringen för avsikt att i detta
12143:         sammanhang undersöka möjligheterna               kvalitetskraven, utfördes nya granskningar av
12144:                                                          odlingarna i den utsträckning som odlarna an-
12145:         att mot ersättning utnyttja jordbrukarnas
12146:                                                          mälde växtbestånd för granskning.
12147:         spannmålslager för lagring av spannmål?
12148:                                                              Säkerhetsupplagringen av utsäde, som uppfyl-
12149:                                                          ler de officiella kvalitetskraven på utsäde, kan på
12150:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         grund av kravet på omsättning, som innebär att
12151: anföra följande:                                         en tredjedel av säkerhetsupplaget skall bytas ut
12152:    1 lagen om statens spannmålsförråd.(1036/80)          varje år, inte ökas utöver det nuvarande målet
12153: stadgas att målet för säkerhetsupplagnngen skall         om 100 milj. kg utan att spannmålsförrådet då
12154: vara sammanlagt 900 milj. kg, varav andelen              kommer att spela en större roll än nu i handeln
12155: utsäde är 100 milj. kg. Detta mål borde ha               med utsäde eller att det uppstår kvalitetsförlus-
12156: uppnåtts år 1987. Av statsfinansiella skäl ändra-        ter. Jämsides måste vi nu införa andra be-
12157: des lagen om statens spannmålsförråd så, att             redskapsmetoder. Bl.a. kunde säkerhetsupplag-
12158: målet skall uppnås 1992. 1 statens spannmålsför-         ringen på gårdarna utvidgas i jämförelse me~
12159: råds lagerutrymmen finns för närvarande ett .~v          dagens läge. Utsädesreserven kan på detta s~tt bh
12160: statsrådet fastställt säkerhetsupplag om 10 mtlJ.        tillräcklig och baserad på kontraktsprodukttonen
12161: kg utsäde, 310 milj. kg brödsäd och 100 milj. kg         också motsvara sortimentbehovet.
12162: fodersäd. Dessutom finns på gårdarna säkerhets-
12163:                                                              Statens spannmålsförråd har lagerutrymmen
12164: upplag om 23 milj. kg brödsäd och 20 milj. kg            för ca 1 300 milj. kg. Vi bör dock komma ihåg,
12165: fodersäd.                                                att vid normal användning kommer bildandet av
12166:    1 statsförslaget för år 1987 fanns beredskap för
12167:                                                          alltför stora överårslager att under år med över-
12168: en ökning av säkerhetsupplagen och e~ligt sta-
12169:                                                          produktion vålla svårigheter redan när höstens
12170: tens spannmålsförråds planer skulle öknmgen ha
12171:                                                          spannmålshandel skall skötas. Då beslut fattas
12172: bestått av ett tillskott om 20 milj. kg tili utsädes-
12173:                                                          om vilka spannmålskvantiteter som skall lagras
12174: lagren. För att höja säkerhetsupplagskvantiteten
12175:                                                          och om överårslager tvingas man också beakta
12176: ingick spannmålsförrådet våren 1987 utsädeskon-
12177:                                                          många faktorer som ingår i uppgiftsområdet för
12178: trakt om sammanlagt 85 milj. kg, varav 78 milj.
12179:                                                          spannmålspolitiken och statens spannmålsförråd
12180: kg godkändes vid granskningar av odlingarna.
12181:                                                          och som inte alltid är i linje med de strävanden
12182:    Kvantiteten utsädesduglig spannmål har dock           att kvantitativt öka säkerhetsupplagringen som
12183: inte ökat i samma mån som kontraktsproduktio-            ett undantagsår föranleder.
12184: nen. Så dög t.ex. bara 30 % av 1986 års vårve-
12185:                                                              Då vi talar om lagringskvantiteterna för spann-
12186: teskörd till utsäde.
12187:                                                          mål gäller det att utom svårigheten att skaffa
12188:    När förseningen under den senaste växtperio-          tillräckligt kapital inte heller glömma de s~årig­
12189: den blev uppenbar redan i augusti och varken             heter som föranleds av åtgärderna för att hmdra
12190: centralaffärerna eller statens spannmålsförråd ha-
12191:                                                          att spannmålen förfars och för att kvalitetsnivån
12192: de extra utsädeslager utöver säkerhetsupplagen,
12193: vidtogs följande åtgärder för att trygga utsädes-        skall kunna upprätthållas.
12194: försörjningen:
12195:      Helsingfors den 18 november 1987
12196: 
12197:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
12198:                    j
12199:                   j
12200:                  j
12201:                 j
12202:                j
12203:               j
12204:              j
12205:             j
12206:            j
12207:           j
12208:          j
12209:         j
12210:        j
12211:       j
12212:      j
12213:     j
12214:    j
12215:   j
12216:  j
12217: j
12218:                                                 1987 vp.
12219: 
12220: Kirjallinen kysymys n:o 322
12221: 
12222: 
12223: 
12224: 
12225:                                    Mäkelä ym.: Koululaiskul jetusten turvallisuuden parantamisesta
12226: 
12227: 
12228:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12229: 
12230:    Marraskuun alusta tulee maassamme voimaan           Tehokkain ja nopein toimenpide olisi tieliiken-
12231: lainmuutos, jolla veivoitetaan matkustajat käyttä-     nelain muuttaminen siten, että poistettaisiin va-
12232: mään turvavyötä myös auton takapenkillä. Lap-          pautus turvavyön käyttöpakosta siinä tapaukses-
12233: sien osalta tämä muutos koskee vain yksityisauto-      sa, että autossa on enemmän matkustajia kuin
12234: ja. Koululaiset ja päiväkerholaiset voidaan edel-      siihen on asennettu turvavöitä. Näin saataisiin
12235: leenkin kuljettaa irrallaan, koska laki ei edelleen-   taattua se, että myös koululais- ja päiväkerhokul-
12236: kään koske heitä.                                      jetuksissa on kaikilla lapsilla käytettävissä turva-
12237:    Varotoimista huolimatta kuljetuksissa sattuu        vyö. Lisäksi tulisi koululaiskuljetuksien aikataulu-
12238: vahinkoja, ennen kaikkea liikenne on erittäin          ja tarkistaa siten, että ne voidaan hoitaa ilman
12239: riskialtis. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että       ylinopeuksilla ajamista.
12240: noudatetaan mahdollisimman suuria varotoimen-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12241: piteitä ja käytetään kaikkia mahdollisia turvalait-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12242: teita. Siitä huolimatta tällä hetkellä lapset lasta-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12243: taan kuljetusautoihin lähes kilotavarana näke-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12244: mättä lasta ihmisenä ja perheenjäsenenä vaan                      Onko Hallitus tietoinen, että koulu-
12245: ainoastaan pelkkänä ' 'päänä' ' . Lapsia saatetaan
12246:                                                                lais- ja päiväkerhokuljetuksissa vaaranne-
12247: kuljettaa taksissa irrallaan jopa 13 kappaletta.
12248:                                                                taan tällä hetkellä tarpeettomasti ja koh-
12249:    Koululais- ja päiväkerhokuljetuksissa käytettä-             tuuttomasti kuljetettavien lasten terveyttä
12250: villä takseilla on niin kireät aikataulut, että ne             ja jopa henkeä kuljettamalla heitä ilman
12251: eivät pysty hoitamaan kuljetuksia ajamatta ylino-              turvavöitä jopa yli 10 henkeä samassa
12252: peuksia. Yhdistettäessä ylinopeuden ja ylisuuren               taksissa ja kireiden aikataulujen takia au-
12253: kuormituksen aiheuttamat riskit, voidaan koulu-                tot joutuvat ajamaan ylinopeutta, ja
12254: lais- ja päiväkerhokuljetuksia pitää erittäin vaa-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12255: rallisina, jopa uhkarohkeina.                                  ryhtyä, että myös koululais- ja päiväker-
12256:    Mielestämme tulisi välttämättä ryhtyä pikaisiin             hokuljetuksissa käytettävissä takseissa tu-
12257: toimenpiteisiin, joilla koululaiskuljetuksien tur-             lee olla turvavyö kaikille kyydissä oleville
12258: vallisuus voitaisiin nykyistä tehokkaammin taata.              henkilöille?
12259: 
12260:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
12261: 
12262:           Tina Mäkelä                     Lea Mäkipää                     ]. Juhani Kortesalmi
12263:           Marita Jurva                    Sulo Aittoniemi                 Raimo Vistbacka
12264: 
12265: 
12266: 
12267: 
12268: 271135M
12269: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 322
12270: 
12271: 
12272: 
12273: 
12274:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12275: 
12276:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rään saakka kuormitettu, yhdenkään takaistui-
12277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mella matkustavan lapsen on siis hyvin vaikea
12278: olette 20 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         käyttää turvavyötä. Näin suuriin kuormituksiin
12279: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       on menty, koska on haluttu pitää kuljetukseen
12280: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        oikeutettujen määrä käytettävissä oleviin määrä-
12281: Mäkelän ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 322:        rahoihin nähden mahdollisimman suurena.
12282:                                                           Nykyinen tilanne on turvallisuuden osalta
12283:            Onko Hallitus tietoinen, että koulu-        huono. Jokaiselle lapselle tulisi löytyä turvavyöllä
12284:         lais- ja päiväkerhokuljetuksissa vaaranne-     varustettu istuinpaikka.
12285:         taan tällä hetkellä tarpeettomasti ja koh-        Lasten mahdollisuuksia turvavyön käyttämi-
12286:         tuuttomasti kuljetettavien lasten terveyttä    seen kyetään ilmeisesti lisäämään takaistuimen
12287:         ja jopa henkeä kuljettamalla heitä ilman       turvavyöt kahdentamalla. Erilaisia ratkaisumalle-
12288:         turvavöitä jopa yli 10 henkeä samassa          ja tutkitaan tällä hetkellä liikenneministeriössä.
12289:         taksissa ja kireiden aikataulujen takia au-    Jos tämä ratkaisu ei kuitenkaan osoittautuisi
12290:         tot joutuvat ajamaan ylinopeutta, ja           käyttökelpoiseksi, kuljetusten määrää olisi lisättä-
12291:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vä niin, että jokaiselle lapselle löytyy autossa oma
12292:         ryhtyä, että myös koululais- ja päiväker-      turvavyöllä varustettu paikka.
12293:         hokuljetuksissa käytettävissä takseissa tu-       Viimeksi mainittu vaihtoehto merkitsisi koulu-
12294:         lee olla turvavyö kaikille kyydissä oleville   laiskuljetuksiin lisärahoitustarvetta valtiolta noin
12295:         henkilöille?                                   20 miljoonaa markkaa ja kunnilta noin 6 miljoo-
12296:                                                        naa markkaa. Päivähoitolasten kuljetuksiin lisära-
12297:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       hoitusta tarvitaan ilmeisesti jonkin verran vähem-
12298: ti seuraavaa:                                          män.
12299:    Liikenneministeriö on tieliikennelain 88 §:n ja        Vöiden kahdentamismahdollisuudet selviävät
12300: ajoneuvoasetuksen 49 §:n nojalla antanut mää-          lähiaikoina. Tämän jälkeen liikenneministeriössä
12301: räyksiä kunnan, kuntainliiton ja koulun järjestä-      selvitetään mahdollinen kuljetusten lisärahoitus-
12302: mistä koululais- ja päivähoitolasten kuljettami-       tarve.
12303: sesta. Määräykset koskevat henkilöautoon sijoitet-        Liikenneministeriön maaraysten mukaisissa
12304: tavien lasten lukumäärää ja eräitä turvallisuusjär-    koululais- ja päivähoitolasten kuljetuksissa auton
12305: jestelyjä.                                             nopeus ei saa ylittää 80 km tunnissa. Kun
12306:    Määräysten mukaan takseilla suoritettavissa         kuljetuksen tilaaja kuljetussopimuksen yhteydes-
12307: koululaiskuljetuksissa saadaan ylittää muutoin         sä laatii kuljetukselle aikataulun, se on luonnolli-
12308: henkilöautoon sovellettavat kuormitusmääräyk-          sesti laadittava sellaiseksi, ettei kuljettaja joudu
12309: set. Esimerkiksi kuljettajalle ja neljälle matkusta-   ylittämään tätä tai muita nopeusrajoituksia. Ra-
12310: jalle rekisteröityyn henkilöautoon voidaan sijoit-     joitusten noudattamista valvoo poliisi. Liikenne-
12311: taa enimmillään 8 peruskoulun ala-asteen oppi-         ministeriön tiedossa ei ole, että aikataulut olisi
12312: lasta tai sitä nuorempia päivähoitolapsia, kun         laadittu niin kireiksi, ettei nopeusrajoituksia ky-
12313: kaksi sijoitetaan etuistuimelle ja kiinnitetään tur-   ettäisi noudattamaan. Kuljetuksen tilaaja voi
12314: vavyöhön ns. ankkurivyön avulla ja kuusi sijoite-      irtisanoa kuljetussopimuksen, jos nopeusrajoituk-
12315: taan takaistuimelle. Jos auto on enimmäismää-          sia jatkuvasti rikotaan.
12316: 
12317:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
12318: 
12319:                                                                     Liikenneministeri Pekka Vennamo
12320:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 322                                           3
12321: 
12322: 
12323: 
12324: 
12325:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12326: 
12327:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          eftersom man har velat hålla det antal passagera-
12328: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        re som berättigar tili transport så stort som
12329: den 20 oktober 1987 tili vederbörande medlem          möjligt med hänsyn tili det anslag som står tili
12330: av statsrådet översänt avskrift av följande av        disposi tion.
12331: riksdagsledamot Mäkelä m.fl. undertecknade                Med tanke på säkerheten är den nuvarande
12332: spörsmål nr 322:                                      situationen dålig. En sittplats med bilbälte borde
12333:                                                       finnas för varje barn.
12334:           Är Regeringen medveten om att barns             Det går antagligen att öka barnens möjligheter
12335:        hälsa och t.o.m. liv för närvarande riske-     att använda bilbälte med sådana arrangemang
12336:        ras i onödan och på ett oskäligt sätt då       genom vilka två barn kan använda samma bilbäl-
12337:        de, ibland över tio barn i samma bil,          ten i baksätet. Olika modelier tili lösningar
12338:        utan bilbälte transporteras tili skolor och    undersöks för närvarande vid trafikministeriet.
12339:        dagklubbar i taxibilar, vilka dessutom på      Om denna lösning dock inte visar sig vara
12340:        grund av en stram tidtabeli måste köra         användbar, borde antalet transporter ökas så, att
12341:        med överhastighet och                          det i bilen finns en plats med bilbälte för varje
12342:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       barn.
12343:        för att det skall finnas bilbälten för alla        Det sistnämnda alternativet innebär ett behov
12344:        resenärer också i de taxibilar som används     av statlig tiliäggsfinansiering för transport av
12345:        vid skol- och dagklubbstransporter?            skolbarn om ca 20 miljoner och ca 6 miljoner
12346:                                                       från kommunerna. För transport av dagvårdsbarn
12347:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      behövs det antagligen i någon mån mindre
12348: anföra följande:                                      tiliäggsfinansiering.
12349:    Trafikministeriet har med stöd av 88 § i vägt-         Möjligheterna tili dubbel användning av ett
12350: rafiklagen och 49 § i fordonsförordningen utfär-      bilbälte klarläggs under den närmaste tiden.
12351: dat bestämmelser om transporter av skol- och          Härefter utreds vid trafikministeriet ett eventu-
12352: dagvårdsbarn som anordnas av kommunerna,              ellt behov av tilläggsfinansiering för transport.
12353: kommunalförbunden och skolorna. Bestämmel-               Vid transport av skol- och dagvårdsbarn i
12354: serna gälier antalet barn som placeras i personbil    enlighet med trafikministeriets bestämmelser får
12355: samt vissa säkerhetsarrangemang.                      bilens hastighet inte överstiga 80 km i timmen.
12356:    Enligt bestämmelserna får de belastnings-          När den som bestälier transporten i samband
12357: mängder som i övrigt tiliämpas för personbil          med transportavtalet gör upp ett tidsschema för
12358: överskridas vid transport av skolbarn med taxi. 1     transporten, måste det naturligtvis göras på så-
12359: t.ex. en personbil som registrerats för en chaufför   dant sätt att chauffören inte behöver överskrida
12360: och fyra passagerare kan man placera högst åtta       denna elier andra hastighetsbegränsningar. Poli-
12361: lågstadieelever elier dagvårdsbarn som är yngre       sen övervakar att begränsningarna efterföljs. Vid
12362: än dessa. Härvid sitter två i framsätet och spänns    trafikministeriet känner man inte tili att tidssche-
12363: fast med ett bilbälte som är försett med ett s.k.     mat har varit sådant att man inte har kunnat
12364: ankarbälte medan sex sitter i baksätet. Om bilen      iaktta hastighetsbegränsningarna. Den som be-
12365: har maximilast är det således mycket svårt t.o.m.     stälit transporten kan säga upp transportavtalet,
12366: för endast ett barn i baksätet att använda bilbäl-    om chauffören fortsättningsvis bryter mot hastig-
12367: te. Tili så här stora belastningar har man gått,      hets begränsningarna.
12368: 
12369:     Helsingfors den 18 november 1987
12370: 
12371:                                                                      Trafikminister Pekka Vennamo
12372:                 j
12373:                j
12374:               j
12375:              j
12376:             j
12377:            j
12378:           j
12379:          j
12380:         j
12381:        j
12382:       j
12383:      j
12384:     j
12385:    j
12386:   j
12387:  j
12388: j
12389:                                                 1987 vp.
12390: 
12391: Kirjallinen kysymys n:o 323
12392: 
12393: 
12394: 
12395: 
12396:                                    Fred: Suomen Scientologia ry:n toiminnasta ja varainhankinnasta
12397: 
12398: 
12399:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12400: 
12401:    Maassamme toimii Suomen Scientologia ry.              Lisäksi yhdistyksen toimintaan osallistuvien jä-
12402: -niminen yhdistys. Sen toiminta on osoittautu-        senten yksityiselämää varjostetaan.
12403: nut hämäräperäiseksi ja aiheuttanut ongelmia             Tiettävästi Englannin hallitus on kieltänyt ko.
12404: perheissä. Toiminnan piiriin houkutellaan ihmi-       järjestön toiminnan tai ei ainakaan pidä sitä
12405: siä satunnaisesti kaduilta ilmaisella luonnetestil-   suotavana. Saamani tiedon mukaan myös Ruot-
12406: lä. Testin jälkeen yhdistyksen toimintaan osallis-    sissa on ryhdytty toimenpiteisiin em. järjestöä
12407: tuvista ihmisistä luvataan tehdä täydellisiä ihmi-    vastaan.
12408: siä, tavoitteena on saavuttaa ns. klieriksi-aste,
12409: joka merkitsee sitä, ettei menneestä elämästä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12410: muisteta mitään. Tähän pyritään lisäksi pillerei-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12411: den ja erilaisten hivenaineiden avulla.               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12412:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12413:    Pahinta kaikessa on, että yhdistyksen toimin-
12414: taan mukaan tulevat joutuvat maksamaan erit-                    Onko Hallitus tietoinen Suomen
12415: täin korkeita "kurssimaksuja". Eräskin henkilö               Scientologia ry:n toiminnan tarkoituspe-
12416: on runsaan parin kuukauden sisällä menettänyt                ristä, ja mitä se aikoo tehdä yhdistyksen
12417: yli 100 000 markkaa sekä lisäksi joutunut takaa-             jäsenten taloudellisiin uhrauksiin sitoutu-
12418: maan korkeita lainoja, joita jäsenet keskenään eri           misen estämiseksi, mahdollisten hämärä-
12419: pankeista ovat ottaneet. Lisäksi rahaa lähetetään            peräisesti hankittujen varojen kontrolloi-
12420: ulkomaisille pankkitileille. Sama henkilö on pos-            miseksi ja asianomaisille takaisin maksa-
12421: tittanut mm. 30 000 markan summan.                           miseksi?
12422: 
12423:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1987
12424: 
12425:                                               Jorma Fred
12426: 
12427: 
12428: 
12429: 
12430:  2712152
12431: 2                                    1987 vp. -- ~ n:o 323
12432: 
12433: 
12434: 
12435: 
12436:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12437: 
12438:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tekemiseksi. Tarkoituksena on myös ihmisen ky-
12439: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kyjen kehittäminen sekä hänen itsetuntemuksen-
12440: olette 20 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-       sa lisääminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yh-
12441: jeenne n:o 1233 ohella lähettänyt valtioneuvos-      distys järjestää kursseja ja antaa henkistä neuvon-
12442: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    taa henkilökohtaisten ongelmien selvittämiseksi
12443: edustaja Jorma Fredin kirjallisesta kysymyksestä     sekä henkilön kykyjen kehittämiseksi.
12444: n:o 323, jossa tiedustellaan:
12445:                                                         Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin
12446:           Onko Hallitus tietoinen Suomen             3.3.1983. Yhdistyksen varainhankinta on tiettä-
12447:        Scientologia ry:n toiminnan tarkoituspe-      västi tapahtunut sen jäsenistön keskuudessa. Täl-
12448:        ristä, ja mitä se aikoo tehdä yhdistyksen     laiseen varainhankintaan ei ole sovellettava ra-
12449:        jäsenten taloudellisiin uhrauksiin sitoutu-   hankeräyslakia eikä muutakaan sellaista säädöstä,
12450:        misen estämiseksi, mahdollisten hämärä-       joka oikeuttaisi viranomaiset puuttumaan varojen
12451:        peräisesti hankittujen varojen kontrolloi-    hankintaan tai valvomaan niiden käyttöä.
12452:        miseksi ja asianomaisille takaisin maksa-        Sisäasiainministeriöllä ja lääninhallituksella on
12453:        miseksi?                                      yhdistyksistä annetun lain mukaan mahdollisuus
12454:                                                      kieltää yhdistyksen toiminnan jatkaminen, jos
12455:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        yhdistys toimii vastoin lakia tai hyviä tapoja.
12456: seuraavaa:                                           Suomen Scientologia-yhdistyksen tähänastisessa
12457:    Suomen Scientologia-yhdistys ry:n tarkoitus on    toiminnassa ei ole havaittu sellaista, joka olisi
12458: yhdistyksen sääntöjen mukaan toimia Suomessa         antanut perusteet kieltää yhdistyksen toiminta ja
12459: scientologian tiedon levittämiseksi ja tunnetuksi    vaatia sen lakkauttamista.
12460: 
12461:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1987
12462: 
12463:                                                                 Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
12464:                                      1987 vp. -     KK n:o 323                                       3
12465: 
12466: 
12467: 
12468: 
12469:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12470: 
12471:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        känd. Avsikten är också att utveckla människans
12472: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      själsförmögenheter samt att öka hennes självkän-
12473: den 20 oktober 1987 tili vederbörande medlem        nedom. 1 detta syfte ordnar föreningen kurser
12474: av statsrådet översänt avskrift av följande av      och ger själslig rådgivning för att reda upp
12475: riksdagsman Jorma Fred undertecknade spörsmål       personliga problem samt för att utveckla män-
12476: nr 323:                                             niskans själsförmögenheter.
12477:                                                        Föreningen har införts i föreningsregistret
12478:           Är Regeringen medveten om syftena         3.3.1983. Föreningen har veterligen samlat in
12479:        med den verksamhet som bedrivs av            medel bland sina medlemmar. Lagen om pen-
12480:        Scientologi-Föreningen i Finland r.f., och   ninginsamlingar kan inte tillämpas på ett sådant
12481:        vad ämnar regeringen göra för förhind-       insamlande av medel, och inte heller någon
12482:        rande av att föreningens medlemmar           annan sådan författning som ger myndigheterna
12483:        förpliktar sig tili ekonomiska uppoff-       rätt att ingripa i medelsanskaffningen eller att
12484:        ringar, för kontroll av eventuella medel     övervaka användningen av medlen.
12485:        som har skaffats på ett dunkelt sätt samt       lnrikesministeriet och länsstyrelsen har enligt
12486:        för att dessa medel skall bli återbetalda    lagen om föreningar möjlighet att förbjuda en
12487:        tili vederbörande?                           förening att fortsätta sin verksamhet, om för-
12488:                                                     eningen verkar på ett sätt som strider mot lag
12489:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     eller god sed. 1 den verksamhet som Scientologi-
12490: anföra följande:  1                                 Föreningen i Finland r.f. hittills har bedrivit har
12491:   Scientologi-Föreningen i Finland r.f. vill, i     inte iakttagits något sådant, som kunde ha gett
12492: enlighet med föreningens stadgar, i Finland         anledning att förbjuda föreningens verksamhet
12493: sprida information om scientologin och göra den     och yrka på att den skall upplösas.
12494: 
12495:     Helsingfors den 24 november 1987
12496: 
12497:                                                                   lnrikesminister Jarmo Rantanen
12498:                                                 1987 vp.
12499: 
12500: Kirjallinen kysymys n:o 324
12501: 
12502: 
12503: 
12504: 
12505:                                    Hilpelä: Erityislastentarhanopettajakoulutuksen lisäämisestä
12506: 
12507: 
12508:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12509: 
12510:    Eritvislastentarhanopettajia ei valmistu tar-       koulutustilannetta huomattavasti. Tämä yksikkö
12511: peeks( Heistä on jo pitkään ollut huutava pula         voisi kuulua joko Helsingin tai Jyväskylän yliopis-
12512: mm. Turussa ja muuallakin Varsinais-Suomessa.          ton alaisuuteen.
12513: Tulevaisuus näyttää synkältä, sillä päiväkoti-ikäis-      Tilanne on hyvin huolestuttava, sillä kun työtä
12514: ten lasten erityishoidon tarve kasvaa jatkuvasti.      tehdään pääasiassa epäpätevien sijaisten voimin,
12515: Samalla tunne-elämän häiriöt vaikeutuvat. Uusia        ei kyetä saavuttamaan sitä pitkäjänteisyyttä ja
12516: erityisosastoja ollaan perustamassa ja niihin liit-    kokonaisvaltaisuutta, jota työ ehdottomasti vaa-
12517: tyen uusia virkoja on tulossa. Ongelmana on se,        tii.
12518: mistä saada päteviä henkilöitä näihin virkoihin,
12519: kun jo tälläkin hetkellä olemassa olevista viroista      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12520: vain pieni osa on täytetty pätevin voimin.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12521:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12522:    Erityislastentarhanopettajia valmistuu Suomes-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12523: sa alle 40 vuosittain. Heitä koulutetaan Helsin-
12524: gissä ja Jyväskylässä. Helsingistä valmistuvien                  Onko Hallitus tietoinen erityislasten-
12525: määrä ei riitä kattamaan edes pääkaupungin                    tarhanopettajapulasta ja aikooko se pyr-
12526: tarvetta.                                                     kiä tilanteen korjaamiseen perustamalla
12527:    Lastentarhanopettajain liitto on esittänyt, että           Turkuun erityislastentarhanopettajakou-
12528: Turkuun saataisiin oma yksikkö, joka parantaisi               lutusyksikön?
12529: 
12530:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1987
12531: 
12532:                                               Liisa Hilpelä
12533: 
12534: 
12535: 
12536: 
12537:  271274N
12538: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 324
12539: 
12540: 
12541: 
12542: 
12543:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12544: 
12545:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Voimassa olevien saannösten ja maaraysten
12546: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mukaan erityislastentarhanopettajia voidaan kou-
12547: olette 21 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-        luttaa kaikissa erityisopettajien koulutusta järjes-
12548: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tävissä korkeakouluissa, jotka ovat Helsingin yli-
12549: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ~pisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja
12550: Liisa Hilpelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    Abo Akademi. Tarvearviot osoittavat, että vaki-
12551: myksestä n:o 324:                                     naisten koulutusyksikköjen määrä on riittävä,
12552:                                                       kun Helsingin yliopiston järjestämä erityisopetta-
12553:           Onko Hallitus tietoinen erityislasten-      jien koulutus on vakinaistettu.
12554:        tarhanopettajapulasta ja aikooko se pyr-          Erityisopettajien nykyisen vajauksen poistami-
12555:        kiä tilanteen korjaamiseen perustamalla        seksi järjestetään myös poikkeuskoulutusta tar-
12556:        Turkuun erityislastentarhanopettajakou-        peen mukaan sekä valtion tulo- ja menoarvion
12557:        lutusyksikön?                                  sallimissa rajoissa. Opetusministeriössä on arvioi-
12558:                                                       tu, että tulo- ja menoarvioesityksen momentille
12559:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         29.3 7. 26 ehdotettu määräraha riittää vuonna
12560: seuraavaa:                                            1988 yhden uuden poikkeuskoulutuskurssin
12561:                                                       aloittamiseen. Tarvearviointiin perustuvan suun-
12562:    Erityisopettajien vajaus on supistunut hitaasti,   nitelman mukaan Turun yliopisto järjestää tässä
12563: koska erityiskasvatus laajenee edelleen voimak-       vaiheessa erityisopettajien koulutusta perus-
12564: kaasti. Tämän vuoksi opetusministeriön tavoit-        koulua varten.
12565: teena on lisätä erityisopettajien koulutusta siten,      Erityislastentarhanopettajien koulutusta voi-
12566: että koulutukseen otetaan lähivuosina yli 300         daan Turussa järjestää myöhemmin poikkeus-
12567: uutta opiskelijaa.                                    koulutuksena.
12568: 
12569:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1987
12570: 
12571:                                                                   Opetusministeri Chnstoffer Taxell
12572:                                        1987 vp. -     KK n:o 324                                        3
12573: 
12574: 
12575: 
12576: 
12577:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
12578: 
12579:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt gällande stadganden och bestämmelser
12580: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse         kan speciaibarnträdgårdsiärare utbiidas vid alla
12581: av den 21 oktober 1987 tili vederbörande med-         de högskoior som anordnar utbiidning för spe-
12582: lem av statsrådet avsänt en avskrift av föijande av   ciallärare, och de är Helsingfors universitet, Joen-
12583: riksdagsman Liisa Hilpelä undertecknade spörs-        suu universitet, Jyväskylä universitet och Åbo
12584: mål nr 324:                                           Akademi. Utvärderingen av behovet visar att
12585:                                                       antalet ordinarie utbildningsenheter är tillräck-
12586:            Är Regeringen medveten om bristen          ligt då den utbiidning av speciallärare som an-
12587:         på specialbarnträdgårdsiärare och ämnar       ordnas av Helsingfors universitet har gjorts per-
12588:         den vidta åtgärder för att förbättra situa-   manent.
12589:         tionen genom att inrätta en utbildnings-         För att avlägsna den nuvarande bristen på
12590:         enhet för specialbarnträdgårdslärare i        speciallärare anordnas även undantagsutbiidning
12591:         Åbo?                                          vid behov och inom ramen för statsbudgeten.
12592:                                                       Vid undervisningsministeriet har det uppskattats
12593:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          att det anslag som föresiagits under moment
12594: föijande:                                             29.37.26 är tillräckiigt för att år 1988 inieda en
12595:    Bristen på speciallärare har minskat iångsamt,     ny undantagsutbiidningskurs. Eniigt den pian
12596: ty området speciaifostran utvidgas fortfarande        som baserar sig på behovsundersökningen anord-
12597: kraftigt. Av denna aniedning är det undervis-         nar Åbo universitet i detta skede utbiidning av
12598: ningsministeriets mål att utvidga utbildningen av     speciallärare för grundskoian.
12599: speciallärare så att tili utbildning antas över 300      Utbiidningen av speciaibarnträdgårdsiärare
12600: nya studerande under de närmaste åren.                kan anordnas senare som undantagsutbiidning.
12601: 
12602:      Helsingfors den 30 november 1987
12603: 
12604:                                                            Undervisningsminister Christoffer Taxell
12605: 1
12606: 1
12607:  1
12608:  1
12609:   1
12610:   1
12611:    1
12612:    1
12613:     1
12614:     1
12615:      1
12616:      1
12617:       1
12618:       1
12619:        1
12620:        1
12621:         1
12622:         1
12623:          1
12624:          1
12625:           1
12626:           1
12627:            1
12628:            1
12629:             1
12630:             1
12631:              1
12632:              1
12633:               1
12634:                                               1987 vp.
12635: 
12636: Skriftligt spörsmål nr 325
12637: 
12638: 
12639: 
12640: 
12641:                                   Melin m.fl.: Om Finlands andel i projektet Nordiskt Teknologiår
12642:                                     1988
12643: 
12644: 
12645:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12646: 
12647:    Nordiska Rådet föreslog i rekommendation          pen. 1 nordiska ministerrådets budgetförslag för
12648: 2111986 att genomföra ett Nordiskt Teknologiår       1988 ingår 3 miljoner DKR för teknologiåret,
12649: 1988. Vid sitt möte den 17 oktober 1987 beslöt       vilket täcker blott en del av de budgeterade
12650: nordiska ministerrådet (industriministrarna) att     utgifterna för de samnordiska projekten.
12651: 1988 skall bli ett nordiskt teknologiår. Målsätt-       Utgifterna för det planerade nationella fin-
12652: ningen för det nordiska teknologiåret är:            ländska programmets budget stiger tili 5,9 milj.
12653:    - Att öka kunskapen om teknologi och för-         mark. En utgångspunkt i planeringsskedet har
12654: bättra förståelsen för teknologin och teknologiut-   varit att myndigheterna, som utlyst teknologi-
12655: vecklingens betydelse för samhället och den          året, skulie stå för hälften av kostnaderna, och de
12656: enskilda människan i alla delar av Norden.           deltagande organisationerna för den andra hälf-
12657:    - Att främja nordiskt teknologiskt samarbete      ten. 1 regeringens statsförslag för 1988 ingår
12658: melian företag, forskningsinstitut, undervisnings-   under handels- och industriministeriets huvud-
12659: institutioner och offentliga myndigheter utifrån     titel, moment 32.46.41, ett understöd på en
12660: behovet av ett bättre utnyttjande av de samlade      miljon mark tili Suomen Teknillinen Seura för
12661: nordiska resurserna.                                 genomförande av teknologiåret. Om detta förslag
12662:    Teknologiåret 1988 kommer att genomfciras         godkänns oförändrat, blir den nationelia kom-
12663: som ett samarbetsprojekt melian näringslivs- och     mitten rvungen att drastiskt skära ner på det
12664: yrkesorganisationer å den ena sidan och det          planerade programmet. Verkningarna av ett så-
12665: officiella nordiska samarbetet å den andra sidan.    dant steg vore uppenbart i konflikt med de
12666: På basen av nordiska ministerrådets beslut har en    målsättningar som ingår i regeringsprogrammet.
12667: nordisk kommitte tillsatts med Norges industri-         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
12668: minister som ordförande. Varje nordiskt land har     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
12669: tillsatt nationelia kommitteer bestående av repre-   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
12670: sentanter för myndigheter och de samarbetande        följande spörsmål:
12671: organisationerna. 1 Finland handhas den natio-
12672: nella kommittens sekretariat av Suomen Teknilli-              Är Regeringen medveten om att för
12673: nen Seura.                                                  Nordiskt Teknologiår i statsförslaget för
12674:    Teknologiårets program upptar enligt planerna            år 1988 endast anslagits en miljon mark
12675: ett stort antal nationella aktiviteter som stöder           medan regeringens andel (50 %) enligt
12676: teknologiårets målsättning. Speciellt har man               planeringen förutsätter ett närmare tre
12677: planerat att informera skolelever och ungdom om             gånger så stort anslag och
12678: teknikens betydelse i samhället. Flera samnordis-             om Regeringen är medveten om detta
12679: ka projekt med liknande målsättningar har pla-              underskott i finansieringen av Nordiskt
12680: nerats.                                                     Teknologiår för Finlands del, är den
12681:    Trots myndighetsbeslut om genomförande och               beredd att i en tilläggsbudget anslå mera
12682: organisation är teknologiårets finansiering öp-             medel för sagda projekt?
12683: 
12684:      Helsingfors den 21 oktober 1987
12685: 
12686:                      Ingvar S. Melin                          Gustav Björkstrand
12687: 
12688: 
12689:  271221F
12690: 2                                        1987 vp. -- RJC n:o 325
12691: 
12692: Kirjallinen kysymys n:o 325                                                                      Suomennos
12693: 
12694: 
12695: 
12696: 
12697:                                      Melin ym.: Suomen rahoitusosuudesta Pohjoismainen Tekniikan
12698:                                        Vuosi 1988 -hankkeeseen
12699: 
12700: 
12701:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12702: 
12703:    Pohjoismaiden neuvosto ehdmti suosituksessa           nisterineuvoston budjettiesityksessä vuodeksi
12704:  21/1986 Pohjoismaisen Tekniikan Vuoden 1988             1988 on varattu 3 miljoonaa Tanskan kruunua
12705: toteuttamista. Pohjoismaiden ministerineuvosto           tekniikan vuodelle, mikä kattaa ainoastaan osan
12706: (teollisuusministeri!) päätti kokouksessaan 17           yhteispohjoismaisten hankkeiden budjetoiduista
12707: päivänä lokakuuta 1987, että vuodesta 1988               menoista.
12708: tehdään Pohjoismainen Tekniikan Vuosi. Poh-                 Suunnitellun Suomen kansallisen ohjelman
12709: joismaisen Tekniikan Vuoden tavoitteena on:              budjetin menot nousevat 5,9 miljoonaan mark-
12710:    -- lisätä tekniikkaa koskevaa tietoa ja parantaa      kaan. Suunnitteluvaiheessa lähtökohtana on ol-
12711: tekniikan ja tekniikan kehityksen merkityksen            lut, että tekniikan vuoden julistaneet viranomai-
12712: ymmärtämistä koko yhteiskunnan ja yksittäisen            set vastaisivat puolesta kustannuksista ja osallistu-
12713: ihmisen kannalta koko Pohjolassa                         vat järjestöt toisesta puolesta. Hallituksen tulo- ja
12714:    -- edistää pohjoismaista tekniikan yhteistyötä        menoarvioesityksessä vuodeksi 1988 on kauppa-
12715: yritysten, tutkimuslaitosten, opetuslaitosten ja         ja teollisuusministeriön pääluokassa momentilla
12716: julkisten viranomaisten välillä yhteisten pohjois-       32.46.41 yhden miljoonan markan suuruinen
12717: maisten resurssien paremman käytön tarpeesta             avustus Suomen Teknilliselle Seuralle tekniikan
12718: lähtien.                                                 vuoden toteuttamiseen. Jos tämä esitys hyväksy-
12719:    Tekniikan vuosi 1988 toteutetaan yhteistyö-           tään muuttamattomana, kansallinen toimikunta
12720: hankkeena toisaalta elinkeinoelämän ja ammatil-          joutuu tuntuvasti typistämään suunniteltua oh-
12721: listen järjestöjen ja toisaalta virallisen pohjoismai-   jelmaa. Tällaisen toimenpiteen vaikutukset olisi-
12722: sen yhteistyön välillä. Pohjoismaiden ministeri-         vat ilmeisesti ristiriidassa hallitusohjelman tavoit-
12723: neuvoston päätöksen perusteella on asetettu poh-         teiden kanssa.
12724: joismainen toimikunta, jonka puheenjohtajana                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12725: on Norjan teollisuusministeri. Kukin pohjoismaa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12726: on asettanut kansallisia toimikuntia, joissa ovat        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12727: edustettuina viranomaiset ja yhteistyöjärjestöt.         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12728: Suomessa kansallisen toimikunnan sihteeristöstä                     Onko Hallitus tietoinen, että Pohjois-
12729: vastaa Suomen Teknillinen Seura.                                 maiseen Tekniikan Vuoteen on vuoden
12730:    Tekniikan vuoden ohjelmassa on suunnitel-                     1988 tulo- ja menoarvioesityksessä osoi-
12731: mien mukaisesti suuri joukko kansallisia teknii-                 tettu varoja vain yhden miljoonan mar-
12732: kan vuoden tavoitteita tukevia tapahtumia. Eri-                  kan verran, kun hallituksen osuus (50 %)
12733: tyisesti on suunniteltu koululaisille ja nuorisolle              suunnitelman mukaan edellyttää lähes
12734: tiedottamista tekniikan merkityksestä yhteiskun-                 kolminkertaista määrärahaa, ja
12735: nassa. Useita tavoitteiltaan vastaavia yhteispoh-                   jos Hallitus on tietoinen tästä Pohjois-
12736: joismaisia hankkeita on suunniteltu.                             maisen Tekniikan Vuoden rahoitusvajees-
12737:    Huolimatta viranomaisten tekniikan vuoden                     ta Suomen osalta, onko se valmis lisäbud-
12738: toteuttamista ja järjestelyjä koskevista päätöksistä             jetissa osoittamaan lisävaroja sanottuun
12739: hankkeen rahoitus on avoin. Pohjoismaiden mi-                    hankkeeseen?
12740: 
12741:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1987
12742: 
12743:                        Ingvar S. Melin                            Gustav Björkstrand
12744:                                       1987 vp. -     KK n:o 325                                         3
12745: 
12746: 
12747: 
12748: 
12749:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12750: 
12751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hoituksen tarvetta arvioitaessa asettaa pääpaino
12752: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      sellaisille toimenpiteille, jotka liittyvät Pohjois-
12753: mies, 21 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         maiden Tekniikan Vuoden 1988 keskeisiin ta-
12754: jeenne n:o 1237 ohella toimittanut valtioneuvos-      voitteisiin. Valtio tukee toimintaa varsinaisten
12755: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     rahavarojen ohella välillisesti myös useiden viran-
12756: edustaja Ingvar S. Melinin ym. näin kuuluvasta        omaisten järjestämillä tapahtumilla ja toimilla.
12757: kirjallisesta kysymyksestä n:o 32 5:                  Esimerkkinä viimeksi mainituista voidaan maini-
12758:                                                       ta Teknologian kehittämiskeskuksen mahdolli-
12759:           Onko Hallitus tietoinen, että Pohjois-      suus kiinnittää tekniikkaa edistävässä tiedotustoi-
12760:        maiseen Tekniikan Vuoteen on vuoden            minnassaan erityistä huomiota Pohjoismaiden
12761:        1988 tulo- ja menoarvioesityksessä osoi-       Tekniikan Vuoden 1988 tapahtumiin.
12762:        tettu varoja vain yhden miljoonan mar-            H2llituksen esityksessä valtion tulo- ja menoar-
12763:        kan verran, kun hallituksen osuus (50 %)       vioksi vuodelle 1988 (32.46.41) on ehdotettu
12764:        suunnitelman mukaan edellyttää lähes           1 000 000 markan määräraha avustuksen myön-
12765:        kolminkertaista määrärahaa, ja                 tämiseksi Suomen Teknillinen Seura ry:lle, joka
12766:           jos Hallitus on tietoinen tästä Pohjois-    huolehtii puheena olevan kampanjan sihteeristö-
12767:        maisen Tekniikan Vuoden rahoitusvajees-        tehtävistä maassamme. Teknologian kehittämis-
12768:        ta Suomen osalta, onko se valmis lisäbud-      keskukselle on ehdotettu (32.44.29) 250 000
12769:        jetissa osoittamaan lisävaroja sanottuun       markan määrärahaa Tekniikan Vuosi 88 -teema-
12770:        hankkeeseen?                                   vuoden järjestämiseksi. Tämän lisäksi ainakin
12771:                                                       Suomen Akatemia ja useat korkeakoulut sekä
12772:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        Valtion teknillinen tutkimuskeskus tulevat tuke-
12773: seuraavaa:                                            maan Pohjoismaiden Tekniikan Vuosi 1988
12774:    Pohjoismaiden Tekniikan Vuosi 1988 -teema-         -kampanjan toteuttamista.
12775: vuoden julistaminen on otettu Suomessa niin              Edellä lausutun perusteella voidaan uskoa, että
12776: elinkeinoelämän kuin ammatillisten järjestöjen-       Pohjoismaiden Tekniikan Vuoden 1988 kansalli-
12777: kin piirissä vastaan varsin myönteisesti. Siten on    nen ohjelma on toteutettavissa suunnitellulla
12778: voitu kampanjan toteuttamiseen vaadittavan ra-        tavalla.
12779: 
12780:     Hf:'lsingissä 2') päivänä marraskuuta 1987
12781: 
12782:                                                      Kauppa- Ja teollisuusministeri Ilkka Suominm
12783: 4                                    1987 vp. -- RJ( n:o 325
12784: 
12785: 
12786: 
12787: 
12788:                                Till Riksdagens Herr Talman
12789: 
12790:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          åtgärder som ansluter sig till de centrala målsätt-
12791: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ningarna för Nordiskt Teknologiår 1988. Staten
12792: 1237 av den 21 oktober 1987 till vederbörande        understöder verksamheten förutom med egentli-
12793: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   ga penningresurser också indirekt genom ett
12794: av riksdagsman Ingvar S. Melin m.fl. underteck-      flertal av olika myndigheter ordnade evenemang
12795: nade spörsmål nr 325:                                och funktioner. Som exempel på det senare kan
12796:                                                      man nämna teknologiska utvecklingscentralens
12797:          Är Regeringen medveten om att för           möjlighet att fästa speciell uppmärksamhet vid
12798:        Nordiskt Teknologiår i statsförslaget för     evenemangen under Nordiskt Teknologiår 1988 i
12799:        år 1988 endast anslagits en miljon mark       samband med sin teknikfrämjande informations-
12800:        medan regeringens andel (50 %) enligt         verksamhet.
12801:        planeringen förutsätter ett närmare tre          I regeringens statsförslag för år 1988 (32.46.41)
12802:        gånger så stort anslag och                    har 1 000 000 mk föreslagits i anslag för beviljan-
12803:           om Regeringen är medveten om detta         de av understöd åt Suomen Teknillinen Seura ry,
12804:        underskott i finansieringen av Nordiskt       som sköter om sekretariatsuppgifterna för den
12805:        Teknologiår för Finlands del, är den          ovan nämnda kampanjen i vårt land. Åt teknolo-
12806:        beredd att i en tilläggsbudget anslå mera     giska utvecklingscentralen har föreslagits anslag
12807:        medel för sagda projekt?                      på 250 000 mk (32.44.29) för arrangerandet av
12808:                                                      temaåret Teknologiår 1988. Utöver detta kom-
12809:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     mer åtminstone Finlands Akademi och ett flertal
12810: anföra följande:                                     högskolor samt Statens tekniska forskningscentral
12811:    Beslutet om att proklamera 1988 som Nordiskt      att stödja genomförandet av kampanjen Nordiskt
12812: Teknologiår har tagits emot mycket positivt både     Teknologiår 1988.
12813: av näringslivet och fackföreningarna i Finland.         På basis av ovanstående kan man förvänta sig
12814: Därför har man vid bedömningen av den finan-         att det nationella programmet för Nordiskt Tek-
12815: siering som behövs för genomförandet av kam-         nologiår 1988 kommer att kunna genomföras på
12816: panjen kunnat lägga huvudvikten vid sådana           det sätt som planerats.
12817: 
12818:     Helsingfors den 25 november 1987
12819: 
12820:                                                      Handels- och industriminister Ilkka Suominen
12821:                                                 1987 vp.
12822: 
12823: Kirjallinen kysymys n:o 326
12824: 
12825: 
12826: 
12827: 
12828:                                    Vähänäkki: Käräjäpaikan ja tuomiokunnan arkiston sijaintipaikasta
12829:                                      Kymin tuomiokunnassa
12830: 
12831: 
12832:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12833: 
12834:   Jo pitkään on Kymin tuomiokunnan tuomio-             Käräjäpaikan ja tuomiokunnan arkiston nurinku-
12835: piiriin kuuluvia kuntia ja niiden tuomioistuin-        rineo ja oikeusalamaisia suuresti kiusaava ja heil-
12836: palveluja tarvitsevia asukkaita vaivannut tuomio-      le jopa ylimääräisiä matka- ym. kustannuksia
12837: kunnan arkiston ja käräjäpaikan sijainti. Ne ovat      aiheuttava sijainti johtuu historiallisista syistä:
12838: nimittäin tuomiokunnan tuomiopiirin ulkopuo-           tuomiokunnan tuomiopiiriin kuuluivat aikanaan
12839: lella olevassa kunnassa eli Kotkan kaupungissa,        Karhulan kauppala ja Kymin kunta, jotka sit-
12840: jonne on tuomioistuinpalveluja tarvitsevalle           temmin tulivat liitetyiksi Kotkan kaupunkiin ja
12841: asuinpaikasta riippuen 15-70 kilometrin matka          siirtyivät Kotkan raastuvanoikeuden tuomiopii-
12842: ja jonne asianomaisten asiointimatkat muuten           riin. Jäljelle jääneiden kuntien käräjäpaikka ja
12843: vain harvemmin suuntautuvat.                           arkisto jätettiin kuitenkin perusteena vieraan
12844:    Kymin tuomiokunnassa on kaksi käräjäkuntaa,         tuomiopiirin sisälle.
12845: nimittäin Anjalankoski, johon kuuluu Anjalan-             Kymin tuomiokunnan tuomioistuinpalveluja
12846: kosken kaupunki ja Kymin käräjäkunta, johon            tarvitsevien asukkaiden toivomus on yleisesti se,
12847: kuuluvat Vehkalahden, Virolahden ja Miehikkä-          että Kymin tuomiokunnan arkisto ja Kymin
12848: län kunnat. Kuten aiemmin jo mainittiin, on            käräjäkunnan käräjäpaikka siirrettäisiin Haminan
12849: käräjäpaikka samoin kuin tuomiokunnan arkisto          kaupunkiin.
12850: sijoitettu Kotkan kaupunkiin ja sielläkin epätyy-
12851: dyttäviin tiloihin vanhassa virastotalossa Karhu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12852: lassa. Kymin käräjäkuntaan kuuluvien kuntien           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12853: asukkaiden asiointimatkat suuntautuvat alueen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12854: maantieteelliseen keskukseen eli Haminan kau-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12855: punkiin, jonne muutama vuosi sitten valmistui
12856: ajanmukainen poliisi- ja oikeustalo, jonka tiloissa              Mihin toimenpiteisiin ja milloin Halli-
12857: toimii Haminan raastuvanoikeus. Mainittakoon                  tus aikoo ryhtyä käräjäpaikan ja tuomio-
12858: edelleen, että Vehkalahden asukkaat saavat polii-             kunnan arkiston saamiseksi Kymin tuo-
12859: sipalveluosa samasta poliisi- ja oikeustalosta, jos-          miokunnassa tuomioistuinpalveluja tar-
12860: sa nimismiespiirin toimisto siis sijaitsee. - Anja-           vitsevia asukkaita ajatellen kohtuulliselle
12861: lankosken kaupungin hallinnollinen keskus on                  etäisyydelle ja tuomiokunnan oman tuo-
12862: puolestaan Anjalankosken Keltakankaalla.                      miopiirin alueelle?
12863: 
12864:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
12865: 
12866:                                             Matti Vähänäkki
12867: 
12868: 
12869: 
12870: 
12871: 271206P
12872: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 326
12873: 
12874: 
12875: 
12876: 
12877:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12878: 
12879:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kiin tulee harkittavaksi samassa yhteydessä, kun
12880: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tulee tehtäväksi päätös Haminan raastuvanoi-
12881: olette 22 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-        keuden kohtalosta. Eduskunta on hyväksynyt
12882: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      viime keväänä alioikeuksien yhtenäistämistä kos-
12883: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kevan lainsäädännön, jolloin nykyisten kihlakun-
12884: Vähänäkin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      nanoikeuksien ja raastuvanoikeuksien tilalle tul-
12885: sestä n:o 326:                                        laan perustamaan yleiseksi alioikeudeksi käräjä-
12886:                                                       oikeus. Yhtenäiseen alioikeuteen siirtymisestä
12887:           Mihin toimenpiteisiin ja milloin Halli-     tullaan säätämään erillisellä voimaantulolailla,
12888:        tus aikoo ryhtyä käräjäpaikan ja tuomio-       mikä tulee tapahtumaan ensi vuosikymmenen
12889:        kunnan arkiston saamiseksi Kymin tuo-          alkupuolella. Tällöin on perusteltua, että samalla
12890:        miokunnassa tuomioistuinpalveluja tar-         paikkakunnalla, esimerkiksi Haminassa, toimii
12891:        vitsevia asukkaita ajatellen kohtuulliselle    yksi käräjäoikeus, joka saattaisi muodostua nykyi-
12892:        etäisyydelle ja tuomiokunnan oman tuo-         sestä Haminan raastuvanoikeudesta ja joko osasta
12893:        miopiirin alueelle?                            tai koko nykyisestä Kymin tuomiokunnasta. Tällä
12894:                                                       hetkellä Kymin tuomiokunnan kanslialle ei ole
12895:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      osoitettavissa riittäviä virastotiloja Haminan oi-
12896: ti seuraavaa:                                         keus- ja poliisitalosta. Mikäli riittävä yhteisym-
12897:    Kuten kysymyksen perusteluista ilmenee, on         märrys alueen kuntien ja viranomaisten kesken
12898: Kymin tuomiokuntaan kuulunut aikaisemmin              löytyy Kymin tuomiokunnan ja Haminan raastu-
12899: Karhulan kauppala ja Kymin kunta. Tuomio-             vanoikeuden yhdistämisestä, voidaan ryhtyä tar-
12900: kunnan väestön painopiste on sijainnut Kymijo-        vittaviin toimenpiteisiin virastotilojen hankkimi-
12901: kivarressa. Tuomiokunnan kanslian sijaitsemiselle     seksi ja siirron muuksi valmistelemiseksi. Kun-
12902: Karhulassa on ollut hyvät historialliset ja toimin-   tien ja viranomaisten kantoja ei ole vielä selvitet-
12903: nalliset syynsä.                                      ty, mistä syystä on liian aikaista ennustaa, tulee-
12904:    Tuomiokunnan kanslian ja Kymin käräjäkun-          ko ja milloin kysymyksessä tarkoitettu siirto to-
12905: nan istuntopaikan mahdollinen siirtäminen kysy-       teutettavaksi.
12906: myksessä ehdotetuin tavoin Haminan kaupun-
12907: 
12908:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1987
12909: 
12910:                                                                     Oikeusministeri Matti Louekoski
12911:                                        1987 vp. -      KK n:o 326                                        3
12912: 
12913: 
12914: 
12915: 
12916:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
12917: 
12918:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           besluta om Fredrikshamns rådstuvurätts framtid.
12919: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          Riksdagen har senaste vår godkänt lagstiftningen
12920: av den 22 oktober 1987 tili vederbörande med-          om förenhetligandet av underrätterna varvid det
12921: lem av statsrådet översänt avskrift av följande, av    istället för de nuvarande häradsrätterna och råd-
12922: riksdagsman Vähänäkki undertecknade spörsmål           stuvurätterna kommer att grundas tingsrätter
12923: nr 326:                                                som allmänna underrätter. Om övergången tili
12924:                                                        enhetlig underrätt stadgas med en särskild ikraft-
12925:            Vilka åtgärder och när ämnar Rege-          trädelselag, vilket sker i början av nästa årtionde.
12926:         ringen vidta för att få tingslokalen i         1 detta skede är det befogat att det på samma
12927:         Kymmene domsaga på ett skäligt avstånd         ort, exempelvis i Fredrikshamn, verkar en tings-
12928:         med tanke på de invånare som behöver           rätt, viiken kunde bestå av Fredrikshamns rådstu-
12929:         domstolstjänster och inom den egoa             vurätt och antingen en del eller hela nuvarande
12930:         domsagans område?                              Kymmene domsaga. För tillfället kan inte i
12931:                                                        Fredrikshamns justitie- och polishus anvisas till-
12932:    Som svar på spörsmålet anför ]ag vördsamt           räckliga ämbetslokaliteter för Kymmene domsa-
12933: följande:                                              ga. Ifall tillräckligt samförstånd mellan områdets
12934:    Såsom framgår av motiveringen tili spörsmålet       kommuner och myndigheterna hittas om sam-
12935: har Karhula köping och Kymmene kommun                  manslagandet av Fredrikshamns rådstuvurätt och
12936: tidigare hört tili Kymmene domsaga. Största            Kymmene domsaga, kan man skrida tili nödiga
12937: delen av befolkninqen har bott längs Kymmene           åtgärder för att finna ämbetslokaliteter och övri-
12938: å. Det har funnits goda historiska skäl tili att       ga förberedelser för överföringen. Kommunernas
12939: domsagans kansli har varit belägen i Karhula.          och myndigheternas åsikter har inte ännu utretts
12940:    Ett möjligt överflyttande av domsagans kansli       varför det är för tidigt att förutspå om över-
12941: och tingslokalen för Kymmene tingslag på före-         föringen kommer att kunna ske och när den kan
12942: slaget vis tili Fredrikshamn blir aktuellt att över-   ske.
12943: väga i samband med att det blir aktuellt att
12944: 
12945:      Helsingfors den 19 november 1987
12946: 
12947:                                                                      Justitieminister Matti Louekoski
12948:                                                  1987 vp.
12949: 
12950: Kirjallinen kysymys n:o 327
12951: 
12952: 
12953: 
12954: 
12955:                                     Kortesalmi: Musiikin ja radion pakkokuunteluttamisen kieltämises-
12956:                                       tä julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa
12957: 
12958: 
12959:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12960: 
12961:    Kansalaiset joutuvat tällä hetkellä taustamusii-     monet haluavat itse paattaa, milloin ja mitä
12962: kin ja myös radio-ohjelmien pakkokuuntelun              musiikkia haluavat kuunnella, eivätkä hyväksy
12963: uhreiksi liikkuessaan tavarataloissa, lääkärin vas-     sitä, että joku toinen valitsee ja pakottaa kuunte-
12964: taanotolla, julkisissa kulkuneuvoissa ja lentoase-      lemaan sellaista, mikä ei miellytä. Myös kansa-
12965: milla sekä myös ulkona luonnon helmassa. Tätä           laisten varallisuustaso on jo nykyisin sellainen,
12966: perustellaan väitteellä, että tällainen musiikki on     että jokaisella on varaa hankkia kotiinsa omaa
12967: joko rentouttavaa tai virkistävää. Elämme kuiten-       mielimusiikkiansa ja soittaa sitä haluamaoaan
12968: kin tällä hetkellä sellaisessa yhteiskunnassa, jossa    aikana, mitään yleistä julkista musiikin "köy-
12969: melun voidaan sanoa olevan yksi suurimmista             häinapua'' ei siis tarvita.
12970: ympäristöongelmista. Tämän takia tulisi kaikin             Oma lukunsa on vielä kesäinen rantaterrori,
12971: voimin pyrkiä takaamaan ihmiselle myös oikeus           kun ajattelemattomat ihmiset soittavat radiota
12972: hiljaisuuteen.                                          kauniina kesäiltana hiljaisen järven rannalla. Tä-
12973:                                                         mä jos mikä on mitä valitettavinta ympäristösaas-
12974:    Tunnettu musiikkimies Ja kapellimestari Ar-          tetta.
12975: thur Fuhrman on jo vuosia taistellut musiikin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12976: pakkokuumelua vastaan, ja mielestäni aivan oi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12977: kein. Hänen mielestään "musiikin pakkosyöttö            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12978: olisi lailla kiellettävä". Fuhrman kysyy: "Onhan        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12979: tupakointiakio rajoitettu - miksei melusaastetta
12980: rajoitettaisi?" Todettakoon edelleen, että tavara-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin musii-
12981: taloissa, baareissa, ravintoloissa, linja-autoissa ja          kin ja radio-ohjelmien pakkokuuntelun
12982: muissa julkisissa liikennevälineissä ja julkisissa             poistamiseksi ja estämiseksi julkisissa ti-
12983: tiloissa soitettu pakkomusiikki on usein steriiliä             loissa ja kulkuneuvoissa sekä ulkona
12984: kansainvälistä tuotantoa ja että esim. suomalaiset             luonnon helmassa ja siten melusaasteen
12985: musiikintuottajat eivät hyödy vähääkään siitä,                 vähentämiseksi ja kansalaisten viihtyvyy-
12986: että kaikkialla soi. On myös todettava, että                   den lisäämiseksi?
12987: 
12988:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1987
12989: 
12990:                                           ]. Juhani Kortesalmi
12991: 
12992: 
12993: 
12994: 
12995: 271216A
12996: 2                                       1987 vp. -- ~ n:o 327
12997: 
12998: 
12999: 
13000: 
13001:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13002: 
13003:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ton mallijärjestyssäännön mukaan radion, televi-
13004: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sion ja leyysoittimen häiritsevä käyttäminen on
13005: olette 21 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-          ollut kiellettyä liikenneväylällä, yleisessä puistos-
13006: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        sa, yleisellä uimarannalla sekä yleisissä maakulku-
13007: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.      neuvoissa. Lisäksi on määrätty, että äänenvahvis-
13008: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta        timen käyttäminen yleisellä paikalla tai siten,
13009: kysymyksestä n:o 327:                                   että yksityiselle alueelle sijoitetusta vahvistimesta
13010:                                                         välitetään ääni yleisellä paikalla kuultavaksi, on
13011:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin musii-       sallittu vain poliisin antamalla luvalla.
13012:         kin ja radio-ohjelmien pakkokuuntelun
13013:         poistamiseksi ja estämiseksi julkisissa ti-        Radio- tai televisiovastaanottimen sekä muun
13014:         loissa ja kulkuneuvoissa sekä ulkona            äänentoistolaitteen käyttö takseissa ja linjaliiken-
13015:         luonnon helmassa ja siten melusaasteen          teessä olevassa linja-autossa on kielletty ajoneuvo-
13016:         vähentämiseksi ja kansalaisten viihtyvyy-       asetuksen 46 §:n 2 momentin nojalla, jos joku
13017:         den lisäämiseksi?                               matkustaja niin vaatii.
13018:                                                            Edellä selostettujen säännösten valossa voidaan
13019:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:           todeta, että häiritsevään radio-ohjelman ja musii-
13020:    Melun torjunnasta on annettu uudet säännök-          kin soittamiseen on kiinnitetty varsin paljon
13021: set meluntorjuntalaissa (382/87), joka tulee voi-       huomiota ja että jos asia olisi hoidettavissa pelkil-
13022: maan ensi maaliskuun alusta. Laissa on kunnan           lä lainsäännöksillä, mahdollisiin säännösten tiu-
13023: tehtäväksi säädetty valvoa, ohjata ja edistää me-       kentamisiinkin tulisi olla valmiutta. Kysymys on
13024: luntorjuntaa. Laki sisältää myös säännökset, joi-       kuitenkin paljolti asenteista ja hyvän käytöksen
13025: den nojalla voidaan tarvittaessa antaa melun            mukaisista, toisen ihmisen huomioon ottavista
13026: torjumiseksi määräyksiä toimenpiteistä, joihin on       tavoista. Viittaan tällä kohtaa yleisradion silloin
13027: ryhdyttävä, jos rakentamisesta, korjaustyöstä tai       tällöin toistuviin toivomuksiin siitä, että radion-
13028: kunnossapidosta tai muusta näihin rionastetta-          kuuntelijat eivät antaisi vastaanottimiensa soida
13029: vasta tilapäisestä työstä tai toimenpiteestä taikka     liian äänekkäästi. Kun viime aikoina nimen-
13030: sellaisesta tilapäisestä tapahtumasta kuten moot-       omaan musiikkiohjelmia ovat enenevässä määrin
13031: toriurheilukilpailusta, muusta urheilu-, huvi- tai      lähettäneet paikallisradiot, on toivottavaa, että
13032: näytöstilaisuudesta, saattaa aiheutua melua, jon-       myös niiden piirissä kiinnitettäisiin huomiota
13033: ka on syytä olettaa olevan melun voimakkuuden,          radion kuunteluun häiritsevän kovalla äänellä.
13034: keston tai toistuvuuden vuoksi erityisen häiritse-         Edellä olevan perusteella katson, ettei tässä
13035: vää lähistöllä asuville, oleskeleville tai työskente-   vaiheessa ole perusteltua ryhtyä muihin uusiin
13036: leville.                                                lainsäädäntötoimiin musiikin ja radio-ohjelmien
13037:    Kunta voi antaa kunnallislain (953/76) nojalla       häiritsevän soittamisen suhteen. Sen sijaan seura-
13038: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämisek-     taan kuntien meluntorjuntatyön kehittymistä uu-
13039: si määräyksiä järjestyssäännöllä. Järjestyssääntöi-     den lainsäädännön voimaan tultua ja ryhdytään
13040: hin on sisällytetty määräyksiä, joiden tarkoitukse-     ~ahdollisesti tarvittaviin käytännön toimenpitei-
13041: na on ollut melun torjunta. Niinpä Kaupunkilii-         sun.
13042: 
13043:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1987
13044: 
13045:                                                                    Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
13046:                                        1987 vp. -- ~ n:o 327                                             3
13047: 
13048: 
13049: 
13050: 
13051:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
13052: 
13053:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           deliordningsstadga har en störande användning
13054: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         av radio, television och skivspelare varit förbju-
13055: den 21 oktober 1987 tili vederbörande medlem           den i trafikled, i allmän park, på allmän bad-
13056: av statsrådet översänt avskrift av följande av         strand samt i allmänna fortskaffningsmedel.
13057: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade         Dessutom har föreskrivits att användning av
13058: spörsmål nr 327:                                       högtalare på allmän plats är tiliåten endast med
13059:                                                        tilistånd av polis. Det samma gälier då ljudet i en
13060:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          högtalare, som placerats på privat område, åter-
13061:        att eliminera och förhindra påtvunget           ges så att det hörs på alimän plats.
13062:        åhörande av musik och radioprogram i                Användning av radio- eller televisionsmottaga-
13063:        offentliga utrymmen och i fortskaffnings-       re samt annan ljudåtergivningsapparat i taxibilar
13064:        medel samt i naturens sköte och därige-         och i buss i linjetrafik är förbjuden med stöd av
13065:        nom minska buliergraden och öka med-            46 § 2 mom. motorfordonsförordningen, om
13066:        borgarnas trivsel?                              någon av passagerarna så kräver.
13067:                                                            Med beaktande av ovan anförda stadganden
13068:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kan konstateras att synnerligen stor uppmärksam-
13069: anföra följande:                                       het har fästs vid högljutt spelande av radiopro-
13070:    I bulierbekämpningslagen (382/87), som trä-         gram och musik och att om frågan kunde skötas
13071: der i kraft 1.3.1988, har nya stadganden om            enbart genom lagstadganden, borde beredskap
13072: bulierbekämpning utfärdats. Enligt lagen åläggs        finnas för en evenrueli skärpning av stadgande-
13073: kommunen att övervaka, styra och främja bulier-        na. Frågan är i stor utsträckning beroende av
13074: bekämpningen. Lagen innehålier även stadgan-           attityder och gott uppförande och av hur hänsyn
13075: den, med vilkas stöd man vid behov kan utfärda         tas tili medmänniskorna. Jag hänvisar härvidlag
13076: bestämmelser om åtgärder, vilka skali vidtagas,        tili rundradions då och då återkommande vädjan
13077: om byggande, reparationsarbete elier underhåll         om att radiolyssnarna inte skall låta sina radio-
13078: eller annat därmed jämförbart tillfälligt arbete       mottagare vara alltför högljudda. Eftersom lokal-
13079: eller åtgärd elier ett sådant tilifäliigt evenemang,   radiostationerna under den senaste tiden speciellt
13080: såsom en motorsporttävling, ett annat idrottseve-      har sänt musikprogram i allt större utsträckning
13081: nemang, en nöjestillställning elier uppvisning,        är det önskvärt att stationerna fäster radiolyssnar-
13082: kan orsaka bulier som på grund av sin styrka elier     nas uppmärksamhet på att inte ha ljudet för högt
13083: varaktighet eller genom att det är återkommande        påskruvat i radion.
13084: med skäl kan antas vara särskilt störande för dem         På grundval av det ovan anförda anser jag att
13085: som bor, vistas elier arbetar i närheten.              det i detta skede inte är motiverat att vidta
13086:    Kommunen kan med stöd av kommunallagen              lagstiftningsåtgärder vad störande spelning av
13087: (953/76) genom en ordningsstadga utfärda be-           musik och radioprogram beträffar. Däremot iakt-
13088: stämmelser i syfte att främja den allmänna ord-        tas utvecklingen av det kommunala bullerbe-
13089: ningen och säkerheten. I ordningsstadgorna har         kämpningsarbetet sedan den nya lagstiftningen
13090: upptagits bestämmelser, vilka har varit avsedda        trätt i kraft och nödvändiga praktiska åtgärder
13091: att bekämpa buller. Enligt stadsförbundets mo-         vidtas vid behov.
13092: 
13093:      Helsingfors den 25 november 1987
13094: 
13095:                                                                       Inrikesminister Jarmo Rantanen
13096:                  j
13097:                 j
13098:                j
13099:               j
13100:              j
13101:             j
13102:            j
13103:           j
13104:          j
13105:         j
13106:        j
13107:       j
13108:      j
13109:     j
13110:    j
13111:   j
13112:  j
13113: j
13114:                                                    1987 vp.
13115: 
13116: Skriftligt spörsmål nr 328
13117: 
13118: 
13119: 
13120: 
13121:                                      Nyman: Om effektivare information om avfallsplaner och luftvårds-
13122:                                        åtgärder
13123: 
13124: 
13125:                                   Tili Riksdagens Herr Taimao
13126: 
13127:    Lagen om avfallshantering trädde i kraft 1979.         ännu inte gör det. Övervakningen av korumuner-
13128: Avfallshanteringsplaner borde inlämnas inom               oa fungerar otillfredsställande i detta avseende.
13129: 1982. Ca 5 000 sådana har uppgjorts och inläm-               Ett sätt för myndigheterna att sprida informa-
13130: nats till myndigheterna.                                  tion om avfallsplaner vore att gå via fastighets-
13131:    Det finns emellertid stora brister när det gäller      och industricentralorganisationer.
13132: att få avfallshanteringsplanerna godkända. Bris-             En motsvarande problematik existerar även
13133: terna på resurser inom länsstyrelsernas miljö-            gällande luftvårdsåtgärder. Luftvårdslagen trädde
13134: vårdsavdelningar är uppenbarligen en av de vikti-         i kraft 1982, och det har inlämnats 1 250 anmäl-
13135: gaste orsakerna. En annan är bristen på informa-          ningar. Åtgärdsbeslut har fattats för ca 150
13136: tion och tillräckligt tydliga direktiv till fastighets-   anläggningar. Det innebär, att situationen för
13137: ägare och industrianläggningar hur plar:ern~ skall        många industrier i dag är osäker, när de inte vet
13138: göras upp. Därför har ofta pianeroa varlt ~nstfäl­        hur myndigheterna ser på deras luftutsläpp.
13139: ligt uppgjorda. Dessutom har många fasugheter                Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
13140: inte heller lämnat in planförslag. Men å andra            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
13141: sidan har fastigheter, som lämnat in planförslag          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
13142: redan 1981 ännu inte fått sin pian fastslagen             följande spörsmål:
13143: ännu efter närmare 7 år.
13144:    Motsvarande förhållande som det ovan beskriv-                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
13145: na gäller också för kommunernas problemavfall.                   för att effektivera information och direk-
13146: Ca 150 kommuner har uppfyllt sina skyldigheter                   tivgivning rörande avfallsplaner och luft-
13147: när det gäller problemavfallet, medan ca 300                     vårdsåtgärder?
13148: 
13149:      Helsingfors den 21 okto ber 198 7
13150: 
13151:                                              Per-Henrik Nyman
13152: 
13153: 
13154: 
13155: 
13156: 271264C
13157: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 328
13158: 
13159: Kirjallinen kysymys n:o 328                                                                    Suomennc
13160: 
13161: 
13162: 
13163: 
13164:                                     Nyman: Jätehuoltosuunnitelmia ja ilmansuojelutoimenpiteitä km
13165:                                       kevan tiedotuksen tehostamisesta
13166: 
13167: 
13168:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13169: 
13170:   Jätehuoltolaki tuli voimaan vuonna 1979. Jäte-        Kuntiin kohdistuva valvonta toimii tässä mieless
13171: huoltosuunnitelmat tuli jättää vuoden 1982 aika-        epätyydyttävästi.
13172: na. Tällaisia suunnitelmia on tehty noin 5 000,           Yhtenä mahdollisuutena jätehuoltosuunnite
13173: ja ne on jätetty viranomaisille.                        mista tiedottamiseen viranomaisilla olisi kiintei~
13174:    Jätehuoltosuunnitelmien hyväksymisessä on            töalan ja teollisuuden keskusjärjestöjen käyttäm
13175: kuitenkin suuria puutteita. Merkittävimpinä syi-        nen.
13176: nä on ilmeisesti kuitenkin lääninhallituksien ym-         Vastaavat ongelmat koskevat myös ilmansuoj<
13177: päristönsuojeluosastojen resurssipula. Toisena          lutoimenpiteitä. Ilmansuojelulaki tuli voimaa
13178: syynä on puutteellinen tiedotus ja puute riittävän      vuonna 1982, ja ilmoituksia on jätetty 1 250 kp
13179: selvistä kiinteistön omistajille ja teollisuuslaitok-   Päätöksiä toimenpiteistä on tehty noin 150 la
13180: sille annettavista suunnitelmien laatimista f.:.oske-   toksen osalta. Tämä merkitsee sitä, että tilann
13181: vista ohjeista. Tämän vuoksi suunnitelmat on            monien teollisuuslaitosten osalta on nykyään epi
13182: usein laadittu puutteellisesti. Lisäksi monet kiin-     varma, koska ei ole tietoa viranomaisten suhtat
13183: teistöt eivät ole jättäneet suunnitelmaehdotusta.       tumisesta näiden päästöihin.
13184: Toisaalta nekään kiinteistöt, jotka ovat jättäneet         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje:
13185: suunnitelmaehdotuksen jo vuonna 1981, eivät             tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kur
13186: vielä ole saaneet suunnitelmaansa vahvistetuksi.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsene
13187: Aikaa on kulunut lähes seitsemän vuotta.                vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13188:    Edellä kuvattu tilanne koskee myös kuntien                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aika
13189: ongelmajätteitä. Noin 150 kuntaa on täyttänyt                  ryhtyä tehostaakseen jätehuoltosuunnite
13190: ongelmajätteitä koskevat velvollisuutensa, kun                 mia ja ilmansuojelutoimenpiteitä kosk<
13191: taas noin 300 kuntaa ei vielä ole tehnyt sitä.                 vaa tiedotusta ja ohjeiden antamista?
13192: 
13193:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1987
13194: 
13195:                                             Per-Henrik Nyman
13196:                                        1~•(::7   vp. -   KK n:o 328                                         3
13197: 
13198: 
13199: 
13200: 
13201:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13202: 
13203:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            teistöjen ongelmajätteiden ohella kaikkien kiin-
13204: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            teistöjen öljyjätteet, ellei ole kysymys kohtuuno-
13205: olette 21 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-           masta määrästä. Useat kunnat ovat muodollisesti
13206: jeenne n:o 1264 ohella lähettänyt valtioneuvos-          huolehtineet velvollisuudestaan, mutta aktiivi-
13207: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        seen ja palveluhenkiseen vastaanottotoimintaan
13208: edustaja Per-Henrik Nymanin kirjallisesta kysy-          ei ole riittävästi ryhdytty.
13209: myksestä n:o 328, jossa tiedustellaan:                      Jätehuoltolain toimeenpanon tehostamiseksi
13210:                                                          ympäristöministeriö on antanut lukuisia ohjeita
13211:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13212:                                                          ja suosituksia. Näitä on annettu muun muassa
13213:         ryhtyä tehostaakseen jätehuoltosuunnitel-
13214:                                                          jätteiden kuljetuksesta, jätteiden käsittelystä, jä-
13215:         mia ja ilmansuojelutoimenpiteitä koske-
13216:                                                          tehuollon suunnitelma- ja lupamenettelyistä,
13217:         vaa tiedotusta ja ohjeiden antamista?
13218:                                                          roskaantumisen ehkäisemisestä, ongelmajättei-
13219:                                                          den keräilystä, kuljetuksesta ja käsittelystä, venei-
13220:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lyn jätehuollosta, jätteiden merkitsemisestä, on-
13221: ti seuraavaa:                                            gelmajätteiden käsitteestä, maatilojen jätehuol-
13222:   Jätehuoltolain (673/78) 21 §:n mukaan kiin-            losta, pienkompostoinnista, jätehuollon yleis-
13223: teistön haltijan on esitettävä viranomaisen hyväk-       suunnittelusta kunnissa ja viimeksi jätehuoltolain
13224: syttäväksi suunnitelma kiinteistön jätehuollon           ja -asetuksen muutoksista. Myös kuntien keskus-
13225: järjestämisestä lähinnä silloin, kun kiinteistöllä       järjestöt ovat antaneet vastaavia ohjeita.
13226: syntyy sellaista ongelmajätettä, jota ei toimiteta          Ympäristöministeriö on pitänyt tärkeänä, että
13227: yleiseen ongelmajätteiden käsittelypaikkaan tai,         myös tuotantotoiminnan, erityisesti teollisuuden,
13228: kun kiinteistöllä käsitellään laadultaan poikkeuk-       järjestöt olisivat antaneet jäsenyrityksilleen omia
13229: sellista jätettä. Jos kiinteistön jätehuolto muut-       toimialojaosa koskevia jätehuolto-ohjeita. Näin
13230: tuu olennaisesti, kiinteistön haltijan on esitettävä     ei kuitenkaan eräitä harvoja poikkeuksia lukuun
13231: tarkistettu suunnitelma. Jätehuoltosuunnitelma           ottamatta ole tapahtunut. Tästä syystä näitäkin
13232: tai tarkistettu suunnitelma on esitettävä kunnan         ohjeita on nyttemmin ryhdytty valmistelemaan
13233: ympäristönsuojelulautakunnalle. Suunnitelman             viranomaisten toimesta. Kaikkein yleisimpiä toi-
13234: hyväksyy kunnan ympäristönsuojelulautakunta              mialoja koskevat tällaiset ohjeet valmistuvat lähi-
13235: tai, ympäristöministeriön määräämissä tapauksis-         aikoina.
13236: sa, lääninhallitus. Työnjako ympäristönsuojelu-             Ympäristöministeriö selvittää yhteistyössä lää-
13237: lautakunnan ja lääninhallituksen kesken on mää-          ninhallitusten kanssa parhaillaan myös jätehuol-
13238: rätty siten, että vaativimmat suunnitelmat tule-         toasioiden ruuhkautumisen syitä. Tärkeimmäksi
13239: vat lääninhallituksen hyväksyttäviksi.                   syyksi voidaan jo alustavan selvityksen perusteella
13240:    Ympäristöministeriö selvittää parhaillaan jäte-       todeta henkilöstövoimavarojen niukkuus läänin-
13241: huoltosuunnitelmien käsittelytilannetta kunnissa         hallituksissa ja kunnissa. Lääninhallituksiin tar-
13242: ja lääninhallituksissa. Selvitystyön mukaan koko         vittaisiin jätehuollon ohjaus- ja valvontatehtäviin
13243: maassa on yhteensä noin 22 000 jätehuoltosuun-           arviolta noin 20 lisävirkaa tai -tointa. Kuntiin
13244: nitelman esittämisvelvollista kiinteistön haltijaa.      tarvittaisiin vastaaviin tehtäviin noin 100 päätoi-
13245: Velvollisuutensa on tähän mennessä täyttänyt             mista ja noin 400 sivutoimista virkaa tai tointa.
13246: noin 12 000 kiinteistön haltijaa. Esitetyistä suun-         Viranomaisten suuri työmäärä jätehuollon oh-
13247: nitelmista noin 60 prosenttia on hyväksytty joko         jaus- ja valvontatehtävissä johtuu erityisesti val-
13248: kunnissa tai lääninhallituksissa. Kuntien osuus          vontakohteiden suuresta lukumäärästä, josta jäte-
13249: hyväksyruispäätöksistä on noin kaksi kolmasosaa          huoltosuunnitelman esittämisvelvolliset kiinteis-
13250: ja lääninhallitusten siten noin yksi kolmasosa.          töt muodostavat vain vähäisen osan. Jätehuolto-
13251:   Jätehuoltolaki edellyttää kunnilta aktiivista pa-      suunnitelmien viranomaiskäsittelyä puolestaan
13252: nosta myös ongelmajätteiden vastaanoton järjes-          vaikeuttaa erityisesti se, että suunnitelmat esite-
13253: tämisessä. Kunnan on otettava vastaan asuinkiin-         tään viranomaisille kovin puutteellisina, mikä
13254: 4                                        1987 vp. -- EJ< n:o 328
13255: 
13256: vuorostaan johtuu suunnitelman esittäjien puut-          muassa voimalaitosten ja kattilalaitosten hiukkas-
13257: teellisista tiedoista ja kielteisistä asenteista. Tie-   päästöjen, kivihiiltä käyttävien voimalaitosten ja
13258: don tason parantamiseksi tarvittaisiin nykyistä          kattilalaitosten rikkidioksidipäästöjen, sulfaatti-
13259: huomattavasti enemmän varoja erilaisten asian-           sellutehtaiden ja rikkihappotehtaiden rikkiyhdis-
13260: tuntijaselvitysten tekemiseen ja koulutuksen jär-        teiden päästöjen rajoittamisesta sekä kevyen polt-
13261: jestämiseen. Asenteiden muuttamiseksi tarvittai-         toöljyn ja dieselöljyn rikkipitoisuuden rajoittami-
13262: siin puolestaan huomattavat voimavarat tiedotus-         sesta. Lähiaikoina on tarkoitus antaa kivihiilen
13263: ja valistustoiminnan järjestämiseen.                     rikkipitoisuuden sekä öljynjalostamojen ja raskas-
13264:    Jätehuoltoon osoitettujen voimavarojen niuk-          ta polttoöljyä käyttävien voimalaitosten rikki-
13265: kuuteen ovat kiinnittäneet huomiota myös edus-           päästöjen rajoittamista koskevat valtioneuvoston
13266: kunta ja oikeuskansleri. Hyväksyessään hallituk-         päätökset. Mainitut päätökset ohjaavat ja helpot-
13267: sen esityksen laiksi jätehuoltolain muuttamisesta        tavat lääninhallitusten päätöksentekoa.
13268: (HE n:o 1951 1986 vp.) eduskunta edellytti halli-           Valtioneuvoston määräysten ja ohjeiden lisäksi
13269: tuksen huolehtivan siitä, että jätehuollon valvon-       ympäristöministeriö on antanut useita toimeen-
13270: ta ja toimivuus turvataan varaamaila hallinnon           pano-ohjeita. Näitä on annettu ilmansuojelun
13271: käyttöön riittävät henkilöstö- ja muut voimavarat        ilmoitusmenettelystä, lääninhallitusten ja kun-
13272: kaikille hallinnon tasoille. Oikeuskansleri on           tien ilmansuojelutehtävistä ja ilmanlaadun mit-
13273: puolestaan ilmoittanut havainneensa olevan il-           taamisesta. Parhaillaan valmistellaan ohjeita eri
13274: meisesti yleistä, ettei jätehuoltolain toimeenpa-        toimialojen päästöjen tarkkailusta ja ilmanlaadun
13275: noon ole suunnattu niin paljon voimavaroja kuin          seurannasta sekä valtioneuvoston antamien rikki-
13276: lain asianmukainen täytäntöönpano, muun mu-              päästöjen rajoittamista koskevien päätösten täy-
13277: assa lain noudattamisen valvonta, vaatii. Tämän          täntöönpanosta.
13278: perusteella oikeuskansleri on edellyttänyt asian-
13279: omaisten viranomaisten ryhtyvän tarpeellisiin toi-          Samoin kuin jätehuoltoasioiden myös ilman-
13280: miin voimavarojen lisäämiseksi riittäviksi.              suojeluasioiden ruuhkautumisen syitä selvitetään
13281:    Ilmansuojelulain (67 182) mukaan ilman pi-            parhaillaan ympäristöministeriössä yhteistyössä
13282: laantumisen vaaraa aiheuttavasta, asetuksella            lääninhallitusten kanssa. Selvitystyön perusteella
13283: (716/82) tarkemmin säädetystä toiminnasta tai            voidaan todeta, että ruuhkat johtuvat ensisijaises-
13284: sen olennaisesta muuttamisesta on toiminnan              ti lääninhallitusten niukoista henkilöstövoimava-
13285: harjoittajan tehtävä kirjallinen ilmoitus läänin-        roista. Ilmansuojelutehtävien asianmukaiseksi
13286: hallitukselle. Ilmoitusvelvollisuuden voimaantulo        hoitamiseksi tarvittaisiin lääninhallituksiin noin
13287: porrastettiin aikanaan siten, että viimeisten ns.        20 lisävirkaa tai -tointa. Lisäksi tarvittaisiin olen-
13288: vanhojen laitosten tuli tehdä ilmoitus maalis-           naisesti nykyistä enemmän voimavaroja asiantun-
13289: kuun loppuun 1986 mennessä. Ilmoitusten pe-              tijaselvityksiin, koulutukseen sekä tiedotus- ja
13290: rusteella lääninhallitukset ovat tähän mennessä          valistustoimintaan.
13291: tehneet noin 300 päätöstä. Parhaillaan on vireillä          Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, et-
13292: noin 1 000 ilmansuojeluilmoitusta. Vireillä ole-         tei jätehuoltolain ja ilmansuojelulain toimeenpa-
13293: via ilmoituksia on alustavasti käsitelty siten, että     noon ole varattu tähän mennessä riittäviä voima-
13294: toiminnan harjoittajan kanssa on neuvoteltu,             varoja. Asiantilan korjaamiseksi ympäristöminis-
13295: tarkastuskäyntejä suoritettu sekä lisäselvityksiä ja     teriö valmistelee hallituksen periaatepäätöstä,
13296: asiantuntijalausuntoja hankittu.                         jonka pohjalta ryhdytään tarvittaviin konkreetti-
13297:    Valtioneuvosto on ilmansuojelulain 9 §:n no-          siin toimiin jätehuollon ja ilmansuojelun toimi-
13298: jalla antanut yleisiä määräyksiä ja ohjeita eri          vuuden ja valvonnan turvaamiseksi kaikilla hal-
13299: teollisuuden toimialojen ja voimalaitosten pääs-         linnon tasoilla, kuten hallitusohjelmassakin on
13300: töjen rajoittamiseksi. Päätöksiä on annettu muun         edellytetty.
13301: 
13302:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1987
13303: 
13304:                                                                         Ympäristöministeri Kaj Bärlund
13305:                                         1987 vp. -- KJ( n:o 328                                           5
13306: 
13307: 
13308: 
13309: 
13310:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
13311: 
13312:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             bostadsfastigheteroas problemavfali måste koru-
13313: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          muneroa ta emot oljeavfali från alla slags fastig-
13314: 1264 av den 21 oktober 1987 tili vederbörande           heter, om det inte är fråga om oskäliga mängder.
13315: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      Många kommuner har formelit fuligjort sina
13316: av riksdagsman Per-Henrik Nyman underteckna-            skyldigheter, men någon aktiv och serviceinriktad
13317: de spörsmål nr 328:                                     mottagning av detta slag har inte inletts i till-
13318:                                                         räckligt stor skala.
13319:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
13320:         för att effektivera information och direk-         Miljöministeriet har utfärdat ett stort antal
13321:         tivgivning rörande avfallsplaner och luft-      anvisningar och rekommendationer för att effek-
13322:                                                         tivera verkstäliigheten av lagen om avfallshante-
13323:         vårdsåtgärder?
13324:                                                         ring. De gälier bl.a. avfallstransport, avfalisbe-
13325:                                                         handling, planerings- och tiliståndsförfaranden i
13326:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samband med avfallshantering, förebyggande av
13327: anföra följande:                                        nedskräpning; insamling, transport och behand-
13328:    Enligt 21 § lagen om avfalishantering (673/78)       ling av problemavfali; båtliv · och avfallshante-
13329: skall en fastighetsinnehavare förelägga myndig-         ringen; märkning av avfali; begreppet problem-
13330: heteroa en pian för ordnande av fastighetens            avfall; hantering av avfali från jordbruk; kompos-
13331: avfalishantering för godkännande närmast då på          tering i liten skala; översiktlig planering av
13332: fastigheten uppkommer sådant problemavfali,             avfalishanteringen i korumuneroa och nu senast
13333: som inte transporteras tili en alimän behand-           ändringaroa i lagen och förordningen om avfalis-
13334: lingsplats för problemavfali och då på fastigheten     hantering. Även kommuneroas centralorganisa-
13335: behandlas avfali med avvikande beskaffenhet.            tioner har utfärdat motsvarande anvisningar.
13336: Om fastighetens avfalishantering väsentligt                Miljöministeriet har ansett det vara viktigt att
13337: förändras skali fastighetsinnehavaren framlägga        även organisationeroa inom produktionsverksam-
13338: en reviderad pian. Avfalishanteringsplanen elier       heten och särskilt industrin ger sina medlemsfö-
13339: den reviderade planen skali föreläggas miljö-          retag anvisningar om avfallshanteringen inom
13340: vårdsnämnden i kommunen. Planen godkänns av            egoa verksamhetsområden. Detta har emeliertid
13341: miljövårdsnämnden elier, i fali som föreskrivs av      på några få undantag när inte skett. Därför har
13342: miljöministeriet, av länsstyrelsen. Arbetsfördel-      även sådana anvisningar nu börjat beredas ge-
13343: ningen melian miljövårdsnämnden och länssty-           nom myndigheteroas försorg. Anvisningar för de
13344: relsen har faststälits så, att de mest krävande        alira vanligaste verksamhetsområdena kommer
13345: pianeroa godkänns av länsstyrelsen.                    att färdigstälias inom den närmaste tiden.
13346:    Miljöministeriet utreder som bäst hurudant              Miljöministeriet utreder i samarbete med läns-
13347: läget är i fråga om behandlingen av avfalishante-      styrelseroa som bäst även orsakeroa tili att ären-
13348: ringsplaneroa i korumuneroa och vid länsstyrel-        den, som gälier avfalishantering, anhopas. Redan
13349: seroa. Enligt utredningen är sammanlagt ca             på basis av en preliminär utredning kan de
13350: 22 000 fastighetsinnehavare i landet skyldiga att      knappa personalresurseroa hos länsstyrelseroa och
13351: framlägga en avfalishanteringsplan. Hittilis har       korumuneroa konstateras vara den största orsaken
13352: ca 12 000 av dem fuligjort sina skyldigheter. Av       härtill. Vid länsstyrelseroa behövs för styroings-
13353: de framlagda pianeroa har ca 60 % godkänts             och övervakningsuppgifter inom avfallshante-
13354: antingen i korumuneroa elier i länsstyrelseroa.        ringen uppskattningsvis ca 20 nya tjänster eller
13355: Kommuneroas andel av de godkända besluten är           befattningar. 1 korumuneroa behövs för motsva-
13356: ungefär .:vå tedjedelar och länsstyrelseroas således   rande uppgifter ca 100 tjänster elier befattningar
13357: ungefär en tredjedel.                                  i huvudsyssla och ca 400 i bisyssla.
13358:    Lagen om avfalishantering förutsätter en aktiv          Myndigheteroas stora arbetsbörda i fråga om
13359: insats av korumuneroa även då det gälier ordnan-       styrnings- och övervakningsuppgifterna inom av-
13360: det av mottagningen av problemavfall. Förutom          falishanteringen beror i hög grad på det stora
13361: 6                                       1987 vp. -      KK n:o 328
13362: 
13363: antalet övervakningsobjekt. Av dem utgör de             om begränsning av utsläppen inom industrins
13364: fastigheter som är skyldiga att framlägga avfalls-      olika verksamhetsområden och från kraftverken.
13365: hanteringsplaner endast en liten del. Behand-           Beslut har utfärdats bl.a. om begränsande av
13366: lingen av avfallshanteringsplanerna hos myndig-         partikelutsläppen från kraftverk och pannanlägg-
13367: heterna försvåras särskilt av att pianeroa är myck-     ningar, begränsande av svaveldioxidutsläppen
13368: et bristfälliga, vilket å sin sida beror på bristande   från kraftverk och pannanläggningar som använ-
13369: kunskaper och negativa attityder hos dem som            der stenkol, begränsande av utsläppen av svavel-
13370: förelägger myndigheterna planerna. För att höja         föreningar från sulfatcellulosafabriker och svavel-
13371: kunskapsnivån behövs det kraftigt ökade medel           syrafabriker, om minskning av svavelhalten i lätt
13372: för uppgörande av olika slags sakkunnigutred-           brännolja och dieselolja, om minskning av sva-
13373: ningar och för ordnande av utbildning. För att          velhalten i stenkoi och om begränsande av svavel-
13374: ändra attityderna behövs åter betydande resurser        utsläppen från oljeraffinaderier och kraftverk som
13375: för åstadkommande av information och upplys-            använder tung brännolja. Dessa beslut kommer
13376: nu~g.                                                   att styra och underlätta beslutsfattandet i länssty-
13377:     Aven riksdagen och justitiekanslern har fäst        relserna.
13378: uppmärksamhet vid de knappa resurser som
13379: anvisats avfallshanteringen. Då riksdagen antog            Utöver statsrådets bestämmelser och anvts-
13380: regeringens proposition med förslag tili lag om         ningar har miljöministeriet utfärdat ett flertal
13381: ändring av lagen om avfalishantering ( 195 11986        verkstäliighetsanvisningar. Dessa gäller bl.a. an-
13382: rd.) förutsatte den att regeringen ser tili att         mälningsförfarandet inom luftvården, länsstyrel-
13383: övervakningen av avfalishanteringen och dess            sernas och kommunernas luftvårdsuppgifter och
13384: funktionsduglighet säkerställs genom att tillräck-      mätning av luftens kvalitet. Som bäst bereds
13385: liga personal- och övriga resurser reserveras på        anvisningar om kontroll av utsläppen inom olika
13386: alla nivåer inom förvaltningen. Justitiekanslern        verksamhetsområden och av luftens kvalitet samt
13387: för sin del har noterat att det uppenbarligen är        om verkstäliigheten av de beslut som statsrådet
13388: vanligt att man inte för verkställighet av lagen        utfärdat om begränsning av svavelutslappen.
13389: om avfallshantering har reserverat så stora resur-         På samma sätt som då det gäller avfallshante-
13390: ser som en behörig verkställighet av nämnda lag,        ringsärendena utreder miljöministeriet i samarbe-
13391: bl.a. övervakningen av dess efterlevnad, förutsät-      te med länsstyrelserna även orsakerna tili anhop-
13392: ter. På basis härav har justitiekanslern förutsatt      ningen av luftvårdsärenden. På basis av utred-
13393: att de berörda myndigheterna vidtar de åtgärder         ningsarbetet kan man säga att anhopningen i
13394: som behövs för att öka resurserna så att de blir        första hand beror på de knappa personalresurser-
13395: tillräckliga.                                           na vid länsstyrelserna. För att luftvårdsuppgifter-
13396:     Enligt luftvårdslagen (671 82) skali den som        na skali kunna skötas på ett ändamålsenligt sätt
13397: idkar sådan verksamhet som medför risk för              behövs vid länsstyrelserna ca 20 nya tjänster eller
13398: förorening av luften, om viiken stadgas närmare         befattningar. Dessutom behövs väsentligt större
13399: genom förordning (716/82), göra skriftlig anmä-         resurser för sakkunnigutredningar och utbildning
13400: lan tili länsstyrelsen om denna verksamhet och          samt för information och upplysning.
13401: om väsentlig ändring av den. Anmälningsskyl-
13402: digheten trädde i kraft stegvis så, att angående           På basis av det som anförts ovan kan man
13403: de sista s.k. gamla anläggningarna skulie göras         konstatera att tillräckliga resurser hittills inte har
13404: anmälan före utgången av mars 1986. På basis av         reserverats för verkstäliigheten av lagen om av-
13405: anmälningarna har länsstyrelserna hittilis fattat       fallshantering och luftvårdslagen. För att rätta tili
13406: ca 300 beslut. Som bäst är ca 1 000 luftvårdsan-        situationen kommer miljöministeriet att bereda
13407: mälningar anhängiga. De anmälningar som är              ett principbeslut av regeringen, och på basis av
13408: anhängiga har behandlats preliminärt, så att            detta kommer de konkreta åtgärder att vidtas
13409: förhandlingar med verksamhetsidkaren har förts,         som behövs för att säkerställa avfallshanteringens
13410: inspektioner har förrättats och tilläggsutred-          och luftvårdens funktionsduglighet och över-
13411: ningar och sakkunnigutlåtanden har inhämtats.           vakningen av dem på alla nivåer inom förvalt-
13412:     Statsrådet har med stöd av 9 § luftvårdslagen       ningen, vilket även förutsätts i regeringsprogram-
13413: utfärdat alimänna bestämmelser och anvisningar          met.
13414: 
13415:      Helsingfors den 27 november 1987
13416: 
13417:                                                                              Miljöminister Kaj Bärlund
13418:                                                1987 vp.
13419: 
13420: Kirjallinen kysymys n:o 329
13421: 
13422: 
13423: 
13424: 
13425:                                   Pulliainen: Korkeakoulutasoisen musiikkialan opetuksen aloittami-
13426:                                      sesta Oulussa
13427: 
13428: 
13429:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13430: 
13431:    Oulun kaupunki teki 26.1.1987 virallisesti        non suorittaneista henkilöistä on tällä alueella
13432: aloitteen opetusministeriölle "korkeakoulutasoi-     puutetta, on mitä perustelluinta, että musiikki-
13433: sen musiikkialan opetuksen aloittamiseksi Oulus-     alan korkeakoulutasoinen opetus kehitetään py-
13434: sa''. Perusteluina aloitteessa todettiin, että mu-   syväisluonteiseksi toiminnaksi Oulussa, mieluiten
13435: siikin harrastus on voimistunut merkittävästi        perustamalla Ouluun alan itsenäinen korkeakou-
13436: Pohjois-Suomessa viime vuosien aikana. Musii-        lu.
13437: kinopettajista on kuitenkin ollut suurta puutetta.
13438: Tämän akuutin pulan poistamiseksi on Oulun             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13439: konservatoriossa aloitettu väliaikainen musiikin-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13440: opettajien koulutus.                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13441:    Oulun kaupungin konservatorio antaa nyt mu-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13442: siikin ammatillista koulutusta musiikkioppilai-
13443: toksen opettajan, kirkkomuusikon, muusikon ja                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kor-
13444: musiikinohjaajan opintolinjoilla.                             keakoulutasoisen musiikkialan opetuksen
13445:    Pohjois-Suomessa on runsaasti musiikillisesti              pysyväisluonteiseksi aloittamiseksi Oulus-
13446: lahjakasta ainesta. Kun alan korkeakoulututkin-               sa?
13447: 
13448:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
13449: 
13450:                                            Erkki Pulliainen
13451: 
13452: 
13453: 
13454: 
13455: 271275P
13456: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 329
13457: 
13458: 
13459: 
13460: 
13461:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13462: 
13463:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          uudet poikkeuskoulutuskurssit Kokkolassa ja Jo-
13464: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ensuussa. Kursseista Kokkolassa järjestettävä on
13465: olette 22 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         Jyväskylän yliopiston kurssi, muut Sibelius-Aka-
13466: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        temian. Tämän lisäksi on varauduttu järjestä-
13467: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         mään Rovaniemellä täydentäviä kursseja sellaisil-
13468: Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   le opettajille, jotka haluavat lisävalmiuksia ja
13469: myksestä n:o 329:                                      -taitoja toimia musiikinopettajina vaikka varsi-
13470:                                                         naisesti muodollinen kelpoisuus puuttuisikin.
13471:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kor-            Eräänä yleissivistävän koulun musiikinopetuk-
13472:         keakoulutasoisen musiikkialan opetuksen        sen pulmana on nähty uusittu tuntijako, jonka ei
13473:         pysyväisluonteiseksi aloittamiseksi Oulus-     ole katsottu suosivan taideaineiden opiskelua.
13474:         sa?                                            Tämä on osaltaan saattanut vaikuttaa siihen, että
13475:                                                         pätevät opettajat ovat hakeutuneet muihin tehtä-
13476:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          viin. Tämän selvittämiseksi opetusministeriö on
13477: seuraavaa:                                             käynnistämässä Oulun läänissä kokeilua, jolla
13478:    Musiikkiharrastuksen voimakkaaseen lisäänty-         monipuolistettaisiin musiikin aineenopettajien
13479: miseen on yhteiskunnan toimesta vastattu, kuten         toimenkuvaa ja helpotettaisiin pysymistä opetta-
13480: kysymyksestäkin ilmenee, aloittamalla maamme            janviroissa koulussa.
13481: konservatorioissa musiikin ammatillinen koulu-             Edellä mainituin toimenpitein on mahdollista
13482: tus. Peruskoulun ja lukion aineenopettajien kou-       vallitseva opettajapula poistaa. Muun korkeakou-
13483: lutusta järjestetään Sibelius-Akatemiassa ja Jyväs-    lutasolla annettavan koulutuksen osalta ei ole
13484: kylän yliopistossa. Muu musiikin korkeakouluta-         ilmennyt tarvetta laajentaa opetusta. Yleensäkin
13485: solla annettava opetus järjestetään Sibelius-Aka-      ennen kuin koulutusta lähdettäisiin laajenta-
13486: temiassa.                                              maan pysyvästi kolmanteen korkeakouluyksik-
13487:    Musiikin opettajien vajauksen poistamiseksi          köön tulisi selvittää, voitaisiinko ilmenneet puut-
13488: opetusta tehostetaan pedagogisesti Sibelius-Aka-        teet ratkaista nykyisissä yksiköissä. Tässä tarkaste-
13489: temiassa ja laajennetaan määrällisesti Jyväskylän      lussa joudutaan pohtimaan myös sitä, miten
13490: yliopistossa. Lisäksi on järjestetty poikkeuskoulu-     maamme eri alueiden opettajien saatavuus turva-
13491: tusta sekä Turussa että Oulussa, kummassakin            taan. Tässä tilanteessa ei ole tarkoituksenmukais-
13492: kaksi kurssia. Mikäli eduskunta myöntää tarvitta-      ta aloittaa uutta pysyvää musiikkialan korkeakou-
13493: vat varat, on vuonna 1988 tarkoitus aloittaa           lutasoista opetusta Oulussa.
13494: 
13495:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1987
13496: 
13497:                                                                     Opetusministeri Christoffer Taxell
13498:                                        1987 vp. -     KK n:o 329                                       3
13499: 
13500: 
13501: 
13502: 
13503:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13504: 
13505:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Jyväskylä universitet, de övriga tili Sibelius-Aka-
13506: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         demin. Dessutom har förberedelser vidtagits för
13507: av den 22 oktober 1987 tili vederbörande med-         att i Rovaniemi anordna kompletterande kurser
13508: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av   för sådana lärare som önskar skaffa sig tilläggs-
13509: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade            färdighet och -skicklighet för att verka som
13510: spörsmål nr 329:                                      musiklärare trots att de skulle sakna den formella
13511:                                                        behörigheten.
13512:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
13513:        att inleda varaktig undervisning på hög-          Som ett problem i rnusikundervisningen i den
13514:        skolenivå inom utbildningsområdet mu-          allmänbildande skolan har setts den förnyade
13515:        sik i Uleåborg?                                timfördelningen, som inte ansetts gynna studier i
13516:                                                       konstärnnen. Detta har för sin del kunnat inver-
13517:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          ka på att kompetenta lärare sökt sig tili andra
13518: följande:                                             uppgifter. För att utreda detta håller undervis-
13519:                                                       ningsministeriet på att i Uleåborg igångsätta
13520:    Som av spörsmålet även framgår, har samhället
13521:                                                       försöksverksamhet genorn viiken befattnings-
13522: svarat mot det kraftigt ökande musikintresset
13523:                                                       beskrivningen av ämneslärare skulle göras rnång-
13524: genom att inleda den yrkesinriktade musikut-
13525:                                                       sidigare och genom viiken lärarna lättare skulle
13526: bildningen vid konservatorierna i vårt land. Ut-
13527:                                                       stanna kvar vid lärartjänsterna i skolan.
13528: bildningen av ämneslärare i grundskolan och
13529: gymnasiet ges vid Sibelius-Akademin och Jy-              Genom ovan nämnda åtgärder är det möjligt
13530: väskylä universitet. Annan musikundervisning på       att avlägsna den rådande bristen på lärare. Vad
13531: högskolenivå ges vid Sibelius-Akademin.               beträffar den övriga utbildningen på högskoleni-
13532:    För att avlägsna bristen på musiklärare effekti-   vå har det inte visat sig finnas behov att utvidga
13533: veras undervisningen i pedagogiskt hänseende          undervisningen. Generellt sett bör det utredas
13534: vid Sibelius-Akademin och utvidgas kvantitativt       om de uppdagade bristerna kan avhjälpas inom
13535: sett vid Jyväskylä universitet. Dessutom, har un-     de nuvarande enheterna, innan utbildningen
13536: dantagsutbildning anordnats både i Abo och            varaktigt utvidgas tili en tredje högskoleenhet. I
13537: Uleåborg genom två kurser vid vardera universi-       denna betraktelse bör även dryftas hur utbudet
13538: tetet. Förutsatt att riksdagen beviljar de nödvän-    av lärare inom de olika regionerna i vårt land
13539: diga medlen, är avsikten att inleda undantagsut-      tryggas. I denna situation är det inte ändamåls-
13540: bildningskurser i Karleby och Joensuu år 1988.        enligt att inleda ny varaktig musikundervisning
13541: Av kurserna hör den som arrangeras i Karleby tili     på högskolenivå i Uleåborg.
13542: 
13543:      Helsingfors den 30 november 1987
13544: 
13545:                                                             Undervisningsminister Christoffer Taxell
13546: 1
13547: 1
13548:  1
13549:   1
13550:   1
13551:    1
13552:     1
13553:     1
13554:      1
13555:       1
13556:       1
13557:        1
13558:         1
13559:         1
13560:          1
13561:           1
13562:           1
13563:            1
13564:             1
13565:             1
13566:              1
13567:               1
13568:               1
13569:                1
13570:                 1
13571:                 1
13572:                  1
13573:                   1
13574:                   1
13575:                                                1987 vp.
13576: 
13577: Kirjallinen kysymys n:o 330
13578: 
13579: 
13580: 
13581: 
13582:                                   Almgren: Vaikeavammaisten lasten ns. erityishoitotuen myöntämis-
13583:                                     perusteista
13584: 
13585: 
13586:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13587: 
13588:    AnttiJuhani on 9.5.1981 syntynyt poika Kuu-        Vasen reisiluu murtui 1.10.1987 ja jalka joutuu
13589: sankoskella. Vanhemmat havaitsivat hänen kehi-        olemaan vedossa ehkä 8 viikkoa. On odotettavis-
13590: tyksessään oireita, jotka eivät kuulu terveelle       sa, että luuston haurastuminen johtaa yhä uusiin
13591: lapselle. Tämän johdosta he toimittivat Antin         murtumisiin.
13592: tutkimuksiin. Tällöin kävi ilmi, että hän sairastaa
13593: hyvin harvinaista Dysplasia fibrosa polyostotica        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13594:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13595: -sairautta, josta käytetään myös nimeä McCune-
13596:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13597: Albright -syndrooma.
13598:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13599:    Saamansa selvityksen perusteella Kansaneläke-
13600: laitos antoi 26.3.1987 päätöksen, jonka mukaan                  Millaisin perustein myönnetään ns. eri-
13601: mainitulle lapselle myönnetaan hoitotuki                     tyishoitotuki, joka on tarkoitettu vaikea-
13602: 1.1.1987 alkaen. Samalla kuitenkin todettiin,                vammaisille lapsille, jotka tarvitsevat jat-
13603: että hänellä ei ole oikeutta saada hoitotukea                kuvaa apua ja joiden hoito tulee huomat-
13604: ajalta ennen 1.1.1987.                                       tavan kalliiksi, ja onko kysymyksen perus-
13605:    Antin käsivarsi murtui keväällä 1987. Taudin              teluissa mainittu sairaus jo sinänsä riittä-
13606: kuvaan kuuluu mm. luuston haurastuminen.                     vä peruste erityishoitotuen saamiseksi?
13607: 
13608:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
13609: 
13610:                                              Esko Almgren
13611: 
13612: 
13613: 
13614: 
13615: 271223H
13616: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 330
13617: 
13618: 
13619: 
13620: 
13621:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13622: 
13623:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rasitus on huomattavan suuri, suoritetaan hoito-
13624: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tukea 724 markkaa kuukaudessa, ja jos hoidon ja
13625: olette 22 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-        kuntoutuksen tarve siitä aiheutuvine rasituksi-
13626: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      neen on erittäin suuri, hoitotukea suoritetaan
13627: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       1 345 markkaa kuukaudessa.
13628: Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-         Pelkkä sairaus sinänsä niin kuin kysymyksessä
13629: symyksestä n:o 330:                                   tiedustellaan, ei vielä oikeuta saamaan hoitotu-
13630:                                                       kea. Lapsen sairauden ja vamman aiheuttaman
13631:           Millaisin perustein myönnetään ns. eri-     rasituksen tulee ylittää sen rasituksen määrä,
13632:        tyishoitotuki, joka on tarkoitettu vaikea-     mitä vastaavanikäisen lapsen hoidosta yleensä
13633:        vammaisille lapsille, jotka tarvitsevat jat-   aiheutuu. Luonteeltaan laissa tarkoitettu sairau-
13634:        kuvaa apua ja joiden hoito tulee huomat-       desta tai vammasta aiheutuva rasitus saattaa olla
13635:        tavan kalliiksi, ja onko kysymyksen perus-     hyvinkin erilaista. Toisissa tapauksissa rasitus voi
13636:        teluissa mainittu sairaus jo sinänsä riittä-   olla taloudellista laatua, esimerkiksi lääkkeistä,
13637:        vä peruste erityishoitotuen saamiseksi?        apuvälineistä ja kuntoutuksesta aiheutuvia yli-
13638:                                                       määräisiä kustannuksia, toisissa tapauksissa lap-
13639:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      sen vanhemmat voivat olla eri tavoin sidoksissa
13640: ti seuraavaa:                                         vammaisen lapsen hoitoon ja huolenpitoon. Lap-
13641:    Lapsen hoitotukea koskevat säännökset sisälty-     sen henkilökohtaisesta tilasta hankittavien selvi-
13642: vät 1.1.1970 voimaan tulleeseen lakiin lapsen         tysten perusteella ratkaistaan, täyttääkö hän laissa
13643: hoitotuesta (444/69). Etuuden saamisedellytyksiä      säädetyt edellytykset ja minkä suuruisena etuus
13644: on lievennetty useamman kerran, viimeksi              maksetaan.
13645: 1.1.1987 voimaan tulleella lainmuutoksella               Kysymyksessä esitettyjen tietojen perusteella
13646: (933/86).                                             on vaikea ratkaista, onko Kansaneläkelaitos me-
13647:    Lapsen hoitotuen tarkoituksena on tukea sai-       netellyt oikein Antti Juhania koskevassa lapsen
13648: raan tai vammaisen lapsen kotona tapahtuvaa           hoitotukiasiassa. Ensi näkemältä näyttää siltä,
13649: hoitoa. Tämän mukaisesti lapselle, joka sairau-       että lyhyet toistuvat sairastamiset ja niiden ai-
13650: den, vian tai vamman johdosta on vähintään            heuttama rasitus eivät olisi kestäneet kuutta kuu-
13651: kuuden kuukauden ajan siinä määrin hoidon ja          kautta. Joka tapauksessa on nyt viisainta tehdä
13652: kuntoutuksen tarpeessa, että siitä aiheutuu eri-      Antti Juhania koskeva uusi lapsen hoitotukihake-
13653: tyistä taloudellista tai muuta rasitusta, suorite-    mus Kansaneläkelaitokselle, sillä hänen tilansa
13654: taan hoitotukea 310 markkaa kuukaudessa. Jos          näyttää muodostuvan jo pitkäaikaiseksi.
13655: 
13656:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1987
13657: 
13658:                                                          Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
13659:                                      1987 vp. -     KK n:o 330                                        3
13660: 
13661: 
13662: 
13663: 
13664:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13665: 
13666:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mark i månaden, och om behovet av vård och
13667: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      rehabilitering jämte därav föranledd belastning
13668: den 22 oktober 1987 tili vederbörande medlem        är synnerligen stort betalas i vårdbidrag 1 345
13669: av statsrådet översänt avskrift av följande av      mark i månaden.
13670: riksdagsman Esko Almgren undertecknade spörs-          Enbart sjukdomen i sig, som det frågas om i
13671: mål nr 330:                                         spörsmålet, berättigar inte ännu tili erhåliande av
13672:                                                     vårdbidrag. Den belastning som föranleds av
13673:          På vilka grunder beviljas s.k. special-    barnets sjukdom elier skada bör överstiga omfatt-
13674:        vårdsbidrag, som är avsett för sådana        ningen hos den belastning som vården av ett
13675:        svårt handikappade barn, som behöver         barn i motsvarande ålder föranleder. Tili karaktä-
13676:        kontinuerlig hjälp och vilkas vård blir      ren kan den i lagen avsedda belastningen, som
13677:        avsevärt dyr och är den sjukdom som          föranleds av sjukdom elier skada, vara mycket
13678:        nämnts i motiveringen tili spörsmålet        olika. 1 en del fali kan belastningen vara av
13679:        redan i sig själv en tiliräcklig grund för   ekonomisk art, t.ex. extra kostnader som
13680:        erhåliande av specialvårdsbidrag?            föranleds av mediciner, hjälpmedel och rehabili-
13681:                                                     tering. 1 andra fali kan barnets föräldrar på olika
13682:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    sätt vara bundna vid vården av och omsorgen om
13683: anföra följande:                                    det handikappade barnet. På grundval av de
13684:    Stadganden gäliande vårdbidrag för barn ingår    utredningar som inhämtas om barnets personliga
13685: i en lag om vårdbidrag för barn (444/69), som       tilistånd avgörs, huruvida han elier hon uppfylier
13686: trädde i kraft 1.1.1970. Förutsättningarna för      de i lagen stadgade förutsättningarna och hur
13687: erhåliandet av förmånen har lindrats flera          stort bidrag som skall utbetalas.
13688: gånger, senast genom en lagändring, som trädde          På basis av de uppgifter som framförts i
13689: i kraft 1.1.1987 (933/86).                          spörsmålet är det svårt att avgöra, om Folkpen-
13690:    Avsikten med vårdbidrag för barn är att stöda    sionsanstalten har förfarit riktigt i det ärende som
13691: vården av ett sjukt elier handikappat barn i        gälier vårdbidrag för barn för Antti Juhani. Vid
13692: hemmet. 1 enlighet härmed utbetalas i vårdbi-       första anblicken ser det ut som om de korta,
13693: drag 310 mark i månaden för barn, som på            upprepade sjukdomarna och den belastning som
13694: grund av sjukdom, lyte elier skada är i behov av    föranleds av dem inte skulie ha varat i sex
13695: vård och rehabilitering i sådan omfattning i        månader. 1 varje fall är det nu klokast att tili
13696: minst sex månader att därav förorsakas särskild     Folkpensionsanstalten rikta en ny ansökan om
13697: ekonomisk elier annan belastning. Om belast-        vårdbidrag för barn för Antti Juhani, ty hans
13698: ningen är påfaliande stor, betalas vårdbidrag 724   tilistånd ser redan ut att bli långvarigt.
13699: 
13700:     Helsingfors den 24 november 1987
13701: 
13702:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
13703:                                                 1987 vp.
13704: 
13705: Kirjallinen kysymys n:o 331
13706: 
13707: 
13708: 
13709: 
13710:                                    Tenhiälä: Suomalaisia autonosia koskevien ostojen vaatimisesta
13711:                                      japanilaisilta autotehtailta
13712: 
13713: 
13714:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13715: 
13716:   Japanilaiset autot ovat viime vuosina lisänneet      tuina Itävallasta hankituilla autonosilla. Niinpä
13717: voimakkaasti myyntiään Suomessa. Niiden mark-          esim. Suomessa on myynnissä japanilaisia autoja,
13718: kinaosuus on jo liki 50 %, ja pakettiautojen           joiden ensiasennusrenkaat ovat Itävallasta peräi-
13719: osalta prosenttimääräinen osuus on jo n. 70 %.         sm.
13720: Vastaava kehitys on ollut ominaista myös muual-           Suomalaiselle kauppapolitiikalle on ollut omi-
13721: la Euroopassa. Voimakkaan markkinaosuuden              naista valtiovallan tietty löysäily, jonka vallitessa
13722: valtaamista ei kuitenkaan muualla Euroopassa ole       ei ole edes pyritty, silloinkaan kun se on ollut
13723: katsottu myönteiseksi ilmiöksi. Niinpä EC-maissa       mahdollista, edistämään Suomen kaupan kehit-
13724: ja muissakin maissa on ryhdytty toimiin japani-        tämistä sellaisilla keinoilla, jotka ovat yleisiä
13725: laisautojen tuontitulvan patoamiseksi. Eräissä         muualla Euroopassa tai Japanissa. Yleensä on
13726: maissa on ryhdytty suoriin rajoituksiin, jolloin on    tällöin vedottu siihen, että Suomen ollessa riip-
13727: päätetty, ettei japanilaisautojen osuus saa olla       puvainen vientikaupastaan ei tällaisia keinoja voi
13728: tiettyä prosenttimäärää suurempi; osa on kehitel-      käyttää, koska muut valtiot voisivat vastata omin
13729: lyt erilaisia hallinnollisia määräyksiä, joiden pik-   rajoitustoimin. Käytännössä on kuitenkin voitu
13730: kutarkka soveltaminen on antanut mahdollisuu-          nähdä, etteivät ne toimet, joihin esim. autokau-
13731: den vähentää japanilaisten autojen tuontia. Tä-        passa Euroopan maat ovat ryhtyneet Japania
13732: mä keino on ilmeisesti opittu Japanista, joka          vastaan, ole aiheuttaneet mitään vastatoimia Ja-
13733: juuri tällä tavoin toimien estää ulkomaisten tava-     panin taholta. Toisaalta on voitu nähdä myös,
13734: roiden tuonnin maahan.                                 etteivät Japanin omat tuontia vähentävät rajoi-
13735:                                                        tukset ole aiheuttaneet edes Yhdysvaltojen tahol-
13736:   Japanilaisten autojen tuonnin rajoittamiseen         ta mitään toimia Japania kohtaan.
13737: ovat ryhtyneet myös eräät Euroopan maat, joilla           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13738: ei ole sellaista omaa autonvalmistusta, jota pitäisi   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13739: suojella. Esimerkiksi Itävalta on edellyttänyt, että   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13740: Japanin autotehtaat hankkivat 18 prosenttia maa-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13741: han tuotujen autojen arvosta erilaisia autonosia,
13742: renkaita ym. Itävallasta. Näin Japanista tulevat                   Aikooko Hallitus Itävallan esimerkin
13743: autot myydään Itävallassa varustettuina Itävallas-             mukaisesti ryhtyä toimiin, joilla Japanin
13744: sa vaimisteruin renkain, ja autoissa on myös                   autotehtailta edellytetään Suomesta teh-
13745: eräitä muita itävaltalaisia osia. Täyttääkseen mai-            tyjä autoihin liittyviä vastaostoja, esim.
13746: nitun prosenttimäärän japanilaiset autotehtaat                 20 % :n osuutta, tänne tuotujen autojen
13747: vievät autojaan muuallekin Eurooppaan varustet-                arvosta?
13748: 
13749:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
13750: 
13751:                                             Hannu Tenhiälä
13752: 
13753: 
13754: 
13755: 
13756: 271142U
13757: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 331
13758: 
13759: 
13760: 
13761: 
13762:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13763: 
13764:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suhteen järjestelmästä on ollut hyötyä eräiden
13765: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         automerkkien osalta itävaltalaisille.
13766: olette 22 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-
13767: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Suomalaisten autonosien ja -tarvikkeiden vien-
13768:                                                       ti Japaniin on ollut esillä viimeksi tänä syksynä
13769: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
13770:                                                       valtioitten välisissä kaupallis-taloudellisissa kon-
13771: Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-
13772:                                                       sultaatioissa. Japanilaisosapuoli lupasi selvittää
13773: sestä n:o 331:
13774:                                                       Suomen taholta esiin otetut ongelmat. Mitä
13775:           Aikooko Hallitus Itävallan esimerkin        autonosien vientiin yleensä Japaniin tulee, vierai-
13776:        mukaisesti ryhtyä toimiin, joilla Japanin      Ii Japanissa viime vuonna Ulkomaankauppaliiton
13777:        autotehtailta edellytetään Suomesta teh-       johdolla suomalaisten alihankkijoiden myynti-
13778:        tyjä autoihin liittyviä vastaostoja, esim.     ryhmä perehtymässä japanilaiseen alihankintajär-
13779:        20 % :n osuutta, tänne tuotujen autojen        jestelmään ja sen rakenteellisiin viennin esteisiin.
13780:        arvosta?                                       Em. autoalan alihankintayritykset ovat tehosta-
13781:                                                       massa vientiponnistelujaan Japaniin.
13782:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnoittavasti           Hallitus on valmis niin tässä asiassa kuin
13783: seuraavaa:                                            muissakin suomalais-japanilaisiin taloussuhteisiin
13784:   Japanilaisten autojen tuonnin Suomeen kasvet-       liittyvissä kysymyksissä kaikin tavoin jatkamaan
13785: tua voimakkaasti ulkomaankauppaviranomaiset           ponnisteluja Suomen vientiteollisuuden kanssa
13786: ovat viime keväästä seuranneet tuonnin kehitty-       Suomen kaupallisten etujen turvaamiseksi ja kau-
13787: mistä maahamme tehostetusti sekä japanilaisten        pankäynnin edellytysten saamiseksi samoiksi Ja-
13788: autojen tuontikohtelun kehittymistä muissakin         paniin suuntautuvalle viennille kuin jo sieltä
13789: maissa, mm. Itävallassa.                              tulevalla tuonnilla on Suomessa. Hallitus tulee
13790:    Itävallan soveltama järjestelmä, johon kysy-       seuraamaan aktiivisesti tilannetta edelleenkin täl-
13791: myksessä viitataan, ei ole merkittävissä määrin       lä jatkuvasti muuttuvalla auto- ja autotarvikealal-
13792: johtanut varsinaisten autonosien alihankintoihin      la, johon vaikuttavat paitsi jenin voimistuminen
13793: Itävallasta. Sen sijaan itävaltalaisten autotarvik-   valuuttana myös yrityskentällä tapahtuvat suoma-
13794: keiden, kuten renkaiden myynnin edistämisen           lais-japanilaiset yritysjärjestelyt.
13795: 
13796:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1987
13797: 
13798:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
13799:                                         1987 vp. -      KK n:o 331                                        3
13800: 
13801: 
13802: 
13803: 
13804:                                  Till Riksdagens Herr Talman
13805: 
13806:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            mngen av österrikiska biltillbehör, såsom t.ex.
13807: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          däck.
13808: den 22 oktober 1987 till vederbörande medlem                Exporten av finländska bildelar och -tillbehör
13809: av statsrådet översänt avskrift av följande av          till Japan har varit aktuell senast denna höst i de
13810: riksdagsman Tenhiälä undertecknade spörsmål nr          handelsekonomiska konsultationerna mellan sta-
13811: 331:                                                    terna. Den japanska parten lovade utreda de
13812:                                                         problem som tagits upp från finländsk sida. Vad
13813:            Ämnar Regeringen i enlighet med Ös-          beträffar exporten av bildelar till Japan i allmän-
13814:         terrikes exempel vidta åtgärder, varige-        het, kan det nämnas att en försäljningsgrupp
13815:         nom japanska bilfabriker förutsätts göra        finländska underleverantörer under ledning av
13816:         motköp i Finland, t.ex. till 20 % av            Utrikeshandelsförbundet besökte Japan senaste
13817:         värdet av de bilar som importeras hit?          år. Man satte sig då in i det japanska underleve-
13818:                                                         rantörssystemet och dess strukturella exporthin-
13819:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         der. Ovan nämnda underleverantörsföretag inom
13820: anföra följande:                                        bilbranschen håller på att effektivera sina an-
13821:                                                         strängningar för att få exportera till Japan.
13822:    Eftersom importen av japanska bilar till Fin-           Regeringen är redo att i denna sak, liksom i
13823: land har ökat kraftigt, har utrikeshandelsmyndig-       övriga frågor i anslutning till de finsk-japanska
13824: heterna från och med senaste vår mera effektivt         ekonomiska förhållandena på alla sätt forsätta
13825: följt med hur importen till landet har utvecklats       ansträngningarna för att trygga Finlands export-
13826: samt hur bemötandet av importen av )~panska             industris intressen och för att exporten till Japan
13827: bilar har utvecklats i andra länder, bl.a. 1 Osterri-   skall ges samma handelsförutsättningar som im-
13828: ke.                                                     porten därifrån redan har i Finland. Regaringen
13829:    Det system som tillämpas i Österrike, och till       kommer också i fortsättningen att aktivt följa
13830: vilket det hänvisas i spörsmålet, har inte lett till    med situationen inom bil- och biltillbehörsbran-
13831: någon betydande egentlig underleverans av bil-          schen, som är stadd i snabb förändring och som
13832: delar från Österrike. Däremot har systemet, be-         förutom av yenens stärkta ställning som valuta
13833: träffande vissa bilmärken, varit till nytta för         också påverkas av de finsk-japanska företagsar-
13834: österrikarna vad gäller främjandet av försälj-          rangemangen.
13835: 
13836:      Helsingfors den 19 november 1987
13837: 
13838:                                                                              Minister Pertti Salolainen
13839:                                                 1987 vp.
13840: 
13841: Kirjallinen kysymys n:o 332
13842: 
13843: 
13844: 
13845: 
13846:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Työllisyyslain nojalla työllistettävän pitkäai-
13847:                                       kaistyöttömän päivärahan määrästä
13848: 
13849: 
13850:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13851: 
13852:    Työttömyysturvalain 23 §:n mukaan ansioon           velvoitetyöstä maksettava palkka jäänee melko
13853: suhteutettu päiväraha lasketaan henkilön vakiin-       matalaksi (n. 4 200 mk/ kk). Ansioon suhteute-
13854: tuneen palkan pohjalta tai, mikäli palkkatulo on       tun päivärahan laskutapa tulee merkitsemään
13855: ollut epäsäännöllistä tai kausiluonteista, vuositu-    näille työntekijöille selvää päivärahatason laskua,
13856: lon kuukautta kohti lasketusta määrästä siten          vaikka päiväraha palautuisi täysimääräiseksi.
13857: kuin asetuksella tarkemmin määrätään.                     Ansioon suhteutetun päivärahan työttömyys-
13858:    Uuden työllisyyslain mukaan pitkäaikaistyöttö-      päivärahan perusteena olevan palkan määrittämi-
13859: mälle on viime kädessä valtion tai kunnan järjes-      sestä annetun asetuksen 5 §:n mukaan, jos hen-
13860: tettävä työtä kuudeksi kuukaudeksi. Tämän jäl-         kilö joutuu uudelleen työttömäksi viiden kuu-
13861: keen hänellä on uudelleen oikeus saada työtä           kauden kuluessa edellisen työttömyysjakson päät-
13862: vasta 12 kuukauden kuluttua.                           tymisestä, päivärahan perusteena olevaa palkka-
13863:                                                        tuloa ei määrätä uudelleen, ellei uusien tulotie-
13864:    Pitkäaikaistyöttömyys liittyy läheisesti ikäänty-
13865:                                                        tojen mukaan määräytyvä päiväraha olisi aikai-
13866: miseen. Esimerkiksi Hämeen työvoimapiirissä
13867:                                                        semmin maksettua päivärahaa 10 prosenttia kor-
13868: pitkäaikaistyöttömistä huomattava osa on teolli-
13869:                                                        keampi. Pitkäaikaistyöttömän päivärahan tason
13870: suudesta saneerausten seurauksena työttömäksi
13871: joutuneita. Usean vuosikymmenen ajan jatku-            lasku voitaisiin ehkäistä pidentämällä 5 §:ssä
13872:                                                        mainittua viiden kuukauden määräaikaa.
13873: neessa työsuhteessa työntekijät ovat saavuttaneet
13874: sen palkkatason, mikä teollisuudessa yleensä on           Koska työttömyysturvalain 23 §:n mukaan an-
13875: saavutettavissa. Tätä on pidettävä heidän vakiin-      sioon suhteutettu päiväraha pitää laskea nimen-
13876: tuneena palkkanaan.                                    omaan henkilön vakiintuneen palkan pohjalta,
13877:                                                        esitämme valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
13878:    Uutta työpaikkaa avoimilta työmarkkinoilta          mentin perusteella valtioneuvoston asianomaisen
13879: heidän on lähes mahdotonta saada. Valtion tai          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13880: kunnan järjestämän kuuden kuukauden velvoite-
13881: työn jälkeen nämä työttömät joutuvat melko                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13882: varmasti uudelleen työttömiksi. Tänä aikana hei-              ryhtyä, ettei työllisyyslain mukaan työllis-
13883: dän ansioon suhteutetun päivärahansa suuruus                  tetyn pitkäaikaistyöttömän työllistäminen
13884: määräytyy asetuksen mukaan velvoitetyöstä mak-                kuudeksi kuukaudeksi johda ansioon
13885: setun palkan mukaan. Tätä ei voi kuitenkaan                   suhteutetun päivärahan tason alenemi-
13886: pitää heidän vakiintuneena palkkanaan, koska                  seen?
13887: 
13888:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
13889: 
13890:                 Marjatta Stenius-Kaukonen                       Esko Seppänen
13891: 
13892: 
13893: 
13894: 
13895:  271242D
13896: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 332
13897: 
13898: 
13899: 
13900: 
13901:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13902: 
13903:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tömyyspäivärahaan on oikeus työttömyyskassan
13904: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          jäsenellä, joka vakuutettuna ollessaan on täyttä-
13905: olette 22 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         nyt 26 viikon työssäoloehdon. Ansioturva kohen-
13906: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       taa merkittävästi tällaisen henkilön taloudellisia
13907: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        etuuksia. Esimerkiksi 4 200 markan kuukausipal-
13908: Marjatta Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta          kan mukaan laskettu päiväraha on yli 50 markkaa
13909: kirjallisesta kysymyksestä n:o 332:                    päivässä enemmän kuin peruspäiväraha.
13910:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Työttömyysturvalain 23 §:n mukaan ansioon
13911:        ryhtyä, ettei työllisyyslain mukaan työllis-    suhteutettu päiväraha lasketaan henkilön vakiin-
13912:        tetyn pitkäaikaistyöttömän työllistäminen       tuneen palkan pohjalta, tai mikäli palkkatulo on
13913:        kuudeksi kuukaudeksi johda ansioon              ollut kausiluonteista tai epäsäännöllistä, vuositu-
13914:        suhteutetun päivärahan tason alenemi-           lon kuukautta kohti lasketusta määrästä. Ansioon
13915:        seen?                                           suhteutetun työttömyyspäivärahan perusteena
13916:                                                        olevan palkan määrittämisestä annetun asetuksen
13917:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          (754/84) 1 §:n 1 momentin mukaan vakiintu-
13918: seuraavaa:                                             neena pidettävä palkkatulo määrätään vähintään
13919:                                                        26 viikon ajalta. Asetuksen 1 §:n 3 momentin
13920:    Työttömyysturvajärjestelmän ensisijaisena tar-      mukaan päiväraha määrätään vakiintuneen palk-
13921: koituksena ei ole tietyn tulotason turvaaminen,        katulon perusteella, jos työttömyyttä lähinnä
13922: vaan työttömyyden aiheuttamien taloudellisten          edeltäneisiin 12 kuukauteen sisältyy vähintään 20
13923: menetysten korvaaminen. Työllisyyslain mukai-          työviikkoa.
13924: sesta velvoitetyöstä maksettavan palkan taso tul-
13925: lee jäämään suhteellisen alhaiseksi. Työttömällä          Mainitun asetuksen 5 §:n mukaan, jos henkilö
13926: työnhakijalla on kuitenkin työttömyysturvan saa-       joutuu uudelleen työttömäksi viiden kuukauden
13927: misen työvoimapoliittisista edellytyksistä annetun     kuluessa edellisen työttömyysjakson päättymises-
13928: asetuksen (862/84) 3 §:n 1 momentin mukaan             tä, päivärahan perusteena olevaa palkkatuloa ei
13929: oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta työstä silloin,   määrätä uudelleen, jollei henkilö esitä perusteita
13930: kun työstä maksettava palkka työmatka- ja mui-         sille, että uusien tulotietojen perusteella määräy-
13931: den työn vastaanottamisen aiheuttamien kustan-         tyvä päiväraha olisi aikaisemmin maksettua päi-
13932: nusten vähentämisen jälkeen jää pienemmäksi            värahaa 10 prosenttia korkeampi. Sanottua vii-
13933: kuin hänelle maksettava työttömyyspäiväraha.           den kuukauden aikaa voidaan työttömyysturva-
13934:    Uuden työllisyyslain avulla pyritään helpotta-      lain 16 §:ää muuttamatta pidentää enintään
13935: maan nimenomaan vaikeimmassa asemassa ole-             kuukaudella.
13936: vien työttömien tilannetta. Perusturvan piirissä          Hallitus selvittää, onko mahdollista pidentää
13937: olleen pitkäaikaisesti työttömän työttömyysturva       kysymyksessä oleva viiden kuukauden aika kuu-
13938: paranee velvoitetyöjakson jälkeen, mikäli hän          teen kuukauteen, tai tulisiko työttömyysturva-
13939: heti työsuhteen alussa liittyy työttömyyskassan        säännöksiä muuttaa siten, ettei työllisyyslain mu-
13940: jäseneksi. Työttömyysturvalain 16 §:n 1 ja 2           kainen velvoitetyöllistäminen johtaisi ansioturvan
13941: momentin mukaan ansioon suhteutettuun työt-            heikkenemiseen.
13942: 
13943:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1987
13944: 
13945:                                                           Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
13946:                                         1987 vp. -      KK n:o 332                                     3
13947: 
13948: 
13949: 
13950: 
13951:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
13952: 
13953:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            person som hör tili arbetslöshetskassan rätt tili
13954: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          arbetslöshetsdagpenning som avvägts enligt
13955: den 22 oktober 1987 tili vederbörande medlem            förtjänsten om han medan han varit försäkrad
13956: av statsrådet översänt avskrift av följande av          uppfyllt arbetsvillkoret under 26 veckor. Ut-
13957: riksdagsledamot Marjatta Stenius-Kaukonen               komstskyddet höjer avsevärt de ekonomiska
13958: m.fl. undertecknade spörsmål nr 332:                    förmånerna för en sådan här person. T.ex. en
13959:                                                         dagpenning som beräknats på en lön på 4 200
13960:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        mark i månaden blir 50 mk högre per dag än
13961:         för att en sådan sysselsättning på sex          grunddagpenningen.
13962:         månader som ordnats åt en långtidsar-              I enlighet med 23 § lagen om utkomstskydd
13963:         betslös i enlighet med sysselsättningsla-       för arbetslösa beräknas den enligt förtjänsten
13964:         gen inte skall leda tili att den dagpen-        avvägda dagpenningen utgående från den stadig-
13965:         ning som avvägts enligt förtjänsten             varande lönen elier, om löneinkomsten har varit
13966:         sänks?                                          säsongbetonad elier oregelbunden, på det per
13967:                                                         månad beräknade beloppet av årsinkomsten. I
13968:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        enlighet med 1 § 1 mom. i förordningen om
13969: anföra följande:                                        fastställande av lön som läggs tili grund för
13970:    Den primära avsikten med utkomstskyddssys-           dagpenning avvägd enligt förtjänsten (754/84)
13971: temet för arbetslösa är inte att trygga en viss         bestäms den löneinkomst som skall anses som
13972: inkomstnivå, utan att ersätta de ekonomiska             stadigvarande för minst 26 veckor. Enligt 1 § 3
13973: förlusterna av arbetslöshet. Den lön som betalas        mom. i förordningen bestäms dagpenningen ut-
13974: för arbete i enlighet med förpliktelserna i syssel-     gående från den stadigvarande löneinkomsten
13975: sättningslagen torde bli relativt låg. Den arbets-      om minst 20 arbetsveckor ingår i de 12 månader
13976: lösa arbetssökanden har dock i enlighet med 3 §         som omedelbart föregått arbetslösheten.
13977: 1 mom. i förordningen om de arbetskraftspolitis-           Enligt 5 § i nämnda förordning bestäms den
13978: ka förutsättningarna för erhållande av utkomst-         löneinkomst som ligger tili grund för dagpen-
13979: skydd för arbetslösa (862 184) rätt att vägra ta        ningen inte på nytt, om personeo på nytt blir
13980: emot arbete då den lön som betalas för arbetet          arbetslös inom fem månader från den tidpunkt
13981: blir mindre än den arbetslöshetsdagpenning som          då arbetslöshetsperioden upphörde, om personeo
13982: betalas tili honom efter avdrag av kostnader för        inte framlägger grunder för att den dagpenning
13983: arbetsresor och andra kostnader som mottagandet         som utgår på basen av nya löneuppgifter skulle
13984: av arbetet föranleder.                                  bli 10 procent högre än den dagpenning som
13985:    Med hjälp av den nya sysselsättningslagen            tidigare utbetalts. Den nämnda fem månaders
13986: eftersträvar man att underlätta situationen ut-         perioden kan utan att 16 § ändras förlängas med
13987: tryckligen för de arbetslösa som har det alira          högst en månad.
13988: svårast. Utkomstskyddet för de långvarigt arbets-          Regeringen utreder om det är möjligt att
13989: lösa som omfattats av systemet med grundskydd           förlänga den i spörsmålet nämnda perioden om
13990: blir bättre efter den arbetsperiod som grundar sig      fem månader tili sex månader, eller om stadgan-
13991: på sysselsättningsförpliktelsen, såframt han ge-        dena om utkomstskydd vid arbetslöshet borde
13992: nast i början av arbetsförhåliandet ansluter sig tili   ändras så, att den sysselsättningsskyldighet som
13993: arbetslöshetskassan. Enligt 16 § 1 och 2 mom.           avses i sysselsättningslagen inte leder tili en
13994: lagen om utkomstskydd för arbetslösa har en             försämring av förtjänstskyddet.
13995: 
13996:      Helsingfors den 27 november 1987
13997: 
13998:                                                         Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
13999:                                                1987 vp.
14000: 
14001: Kirjallinen kysymys n:o 333
14002: 
14003: 
14004: 
14005: 
14006:                                    Lahti-Nuuttila ym.: Oikeuslääkärien virkojen perustamisesta läänei-
14007:                                      hin
14008: 
14009: 
14010:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14011: 
14012:    Monin laajoin perusteluin ja esityksin on 1980-    eivät ole järjellisessä suhteessa alati lisääntyvään
14013: luvulla kiirehditty uusien oikeuslääkärien virko-     työmäärään.
14014: jen perustamista maamme lääneihin. Kolmessa              Nykyisellä tavalla tapahtuva läänien oikeus-
14015: läänissä, Lapin, Vaasan ja Pohjois-Karjalan l~ä­      lääkärien työ ei ole edistämässä yksilön oikeus-
14016: neissä oikeuslääkärin virat ovat olleet jo uselta     turvaa ja auttamassa läheskään riittävästi rikostut-
14017: vuosia täyttämättä. Muissa lääneissä kuten lähin-     kintaa. Kaikkien tuntemalla tavalla järjestetty
14018: nä Hämeen läänissä on jo usean vuoden ajan            oikeuslääkärien tehtävien hoito ei liene myöskään
14019: esitetty uuden oikeuslääkärin viran perustamista.     valtiolle erityisen edullista taloudellisesti. Kaikki
14020: Työvoimapulan seurauksena nykyiset oikeus-            syyt ovat selvästi puoltamassa oikeuslääkärien
14021: lääkärit joutuvat hoitamaan vaativia tehtäviään       virkojen lisäämistä lääneihin.
14022: useamman läänin alueella, vaikka normaali työ-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14023: määrä täyttyisi varsinaisen virkatehtävän hoidos-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14024: sa. Myös muut oikeuslääkärit, jotka eivät ole
14025:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14026: läänien viroissa, joutuvat osallistumaan näiden
14027:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14028: tehtävien hoitoon opetus- ja tutkimustyön silloin
14029: luonnollisesti kärsiessä. Ylimääräiset, mutta vält-              Onko Hallitus tietoinen oikeuslääkärin
14030: tämättömät työt hoidetaan ylitöinä, joihin kuu-               virkojen tarpeesta maamme lääneissä ja
14031: luu myös runsas matkustaminen. Työn erityis-                  mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
14032: luonne, sen sekä henkinen että fyysinen raskaus               oikeuslääkärin virkojen perustamiseksi?
14033: 
14034:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
14035: 
14036:                       Pentti Lahti-Nuuttila                     Sinikka Mönkäre
14037: 
14038: 
14039: 
14040: 
14041: 271217B
14042: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 333
14043: 
14044: 
14045: 
14046: 
14047:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14048: 
14049:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      miinavaukset on näissä lääneissä saatu suoritettua
14050: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tilapäisjärjestelyin, tavallisesti muiden läänien oi-
14051: olette 22 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-        keuslääkäreiden ja yliopistojen oikeuslääketieteen
14052: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      laitosten lääkäreiden avulla. Muista oikeuslääkä-
14053: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       rin tehtävistä ovat huolehtineet lääninlääkärit.
14054: Pentti Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta kir-          Oikeuslääketieteen erikoislääkärin pätevyyden
14055: jallisesta kysymyksestä n:o 333:                      omaavia lääkäreitä on maassamme tällä hetkellä
14056:                                                       23. Näistä yhdeksän on lääninhallitusten viroissa,
14057:           Onko Hallitus tietoinen oikeuslääkärin      seitsemän yliopistolaitoksissa, neljä lääkintöhalli-
14058:        virkojen tarpeesta maamme lääneissä ja         tuksessa ja loput muilla aloilla. Ala ei nykyisel-
14059:        mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä          lään fyysisen ja psyykkisen rasittavuuden vuoksi
14060:        oikeuslääkärin virkojen perustamiseksi?        kiinnosta riittävästi nuoria lääkäreitä, mikä on
14061:                                                       johtanut oikeuslääketieteen erikoislääkäreiden
14062:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         riittämättömyyteen.
14063: seuraavaa:                                               Oikeuslääkäritilanteesta johtuen ruumiin-
14064:    Nykyinen oikeuslääkärijärjestelmämme luotiin       avauspöytäkirjat saattavat nykyisin viivästyä, mi-
14065: 1973, jolloin perustettiin Pohjois-Karjalan lää-      kä puolestaan lykkää tuomioistuinkäsittelyä riko-
14066: ninhallitusta ja Ahvenanmaan maakuntaa lu-            sasioissa. Oikeuslääkäreiden myönteisestä yhteis-
14067: kuun ottamatta jokaisen lääninhallituksen sosi-       työhalukkuudesta johtuen poliisi on kuitenkin
14068: aali- ja terveysosastoon oikeuslääkärin virka, Hä-    saanut oikeuslääkäreiltä pyytämänsä avun.
14069: meen lääniin kuitenkin kaksi. Vuonna 1985                Laskennallisesti on osoitettavissa lääneissä kol-
14070: perustettiin myös Pohjois-Karjalan lääninhalli-       men-neljän oikeuslääkärin viran vaje. Uudet
14071: tukseen oikeuslääkärin virka. Ahvenanmaan             oikeuslääkärin virat tulisi saada Vaasan, Kymen
14072: maakunnan oikeuslääkärin tehtävät hoidetaan           ja Uudenmaan lääninhallituksiin. Myös Hämeen
14073: Turun ja Porin lääninhallituksesta. Niissä lääneis-   läänin tilanne vaatii parantamista. Lääninhallin-
14074: sä, joissa on yliopistollinen oikeuslääketieteen      non toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille
14075: laitos (Helsinki, Turku ja Oulu), on kuoleman-        1989-1992 on esitetty vuodelle 1989 oikeus-
14076: syyn selvittämisestä annetun lain nojalla sovittu     lääkärin viran perustamista Uudenmaan läänin-
14077: siitä, että yliopisto huolehtii osittain alueen oi-   hallitukseen ja vuodelle 1990 Vaasan lääninhalli-
14078: keuslääketieteellisten ruumiinavausten suoritta-      tukseen.
14079: misesta.                                                 Virkojen täyttämisvaikeuksista johtuen esitet-
14080:    Ongelmana on kuitenkin ollut se, ettei kaikkia     tyjen virkojen perustaminen ei yksinään poista
14081: nykyisiä virkoja ole saatu täytetyiksi. Vaasan        nyt tiedossa olevia ongelmia. Tämän vuoksi sosi-
14082: lääninhallituksen oikeuslääkärin virka on ollut       aali- ja terveysministeriö on parhaillaan asetta-
14083: täyttämättä yhtäjaksoisesti vuodesta 1983 lähtien     massa työryhmää, jonka tehtävänä on selvittää
14084: ja Lapin lääninhallituksen virka niin ikään jo        31.3.1988 mennessä oikeuslääkinnän tilaa ja on-
14085: useamman vuoden ajan. Pohjois-Karjalan läänin-        gelmia nimenomaan lääninhallitusten kannalta.
14086: hallituksen oikeuslääkärin virkaan ei ole löytynyt    Työryhmän tulee selvityksen perusteella valmis-
14087: lainkaan hakijoita. Oikeuslääketieteelliset ruu-      tella ehdotukset toiminnan kehittämiseksi.
14088: 
14089:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1987
14090: 
14091:                                                                  Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
14092:                                         1987 vp. -      KK n:o 333                                       3
14093: 
14094: 
14095: 
14096: 
14097:                                  Till Riksdagens Herr Talman
14098: 
14099:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            duktionerna med hjälp av tillfälliga arrange-
14100: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          mang. Vanligtvis har obduktionerna verkställts
14101: den 22 oktober 1987 tili vederbörande medlem            av rättsiäkare vid någon annan länsstyrelse eller
14102: av statsrådet översänt avskrift av följande av          av läkare vid universitetens rättsmedicinska insti-
14103: riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila m.fl. under-          tutioner. Rättsläkarens övriga uppgifter har skötts
14104: tecknade spörsmål nr 333:                               av länsläkarna.
14105:                                                            För närvarande finns det 23 läkare i vårt land
14106:           Är Regeringen medveten om behovet             som har specialläkarkompetens i rättsmedicin. Av
14107:         av rättsläkartjänster i länen och vilka         dessa tjänstgör nio vid länsstyrelserna, sju vid
14108:         åtgärder ämnar Regeringen vidta för in-         universiteten, fyra vid medicinalstyrelsen och
14109:         rättande av rättsläkartjänster?                 resten inom andra områden. Rättsmedicin som
14110:                                                         speciaiområde är tungt både fysiskt och psykiskt
14111:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och intresserar därför inte unga läkare. Detta har
14112: anföra följande:                                        lett tili en brist på specialläkare i rättsmedicin.
14113:    Det nuvarande systemet med rättsläkare skapa-           På grund av bristen på rättsläkare kan det
14114: des år 1973, då vid varje social- och hälsovårdsav-     dröja innan obduktionsprotokollen blir klara,
14115: delning vid länsstyrelserna, med undantag av            vilket i sin tur leder till att domstolsbehand-
14116: Iänsstyrelsen i Norra Karelens Iän och landskapet       lingen av brottmål uppskjuts. Tack vare rättslä-
14117: Åland, inrättades en rättsläkartjänst. 1 Tavaste-       karnas samarbetsvilja har polisen dock hos dem
14118: hus Iän inrättades dock två tjänster. År 1985           fått den hjälp som den har anhållit om.
14119: inrättades även en rättsiäkartjänst vid länsstyrel-        Enligt beräkningarna behövs det tre tili fyra
14120: sen i Norra Karelens Iän. Tjänsten som rättsiäka-       rättsläkartjänster i länen. Nya tjänster borde
14121: re i landskapet Åiand sköts genom länsstyrelsen i       inrättas vid länsstyrelserna i Vasa, Kymmene och
14122: Åbo och Björneborgs Iän. 1 de Iän där det finns         Nylands Iän. Likaså kräver situationen i Tavaste-
14123: rättsmedicinska institutioner vid universiteten         hus Iän en förbättring. 1 verksamhets- och ekono-
14124: (Helsingfors, Åbo och Uieåborg) har med stöd av         miplanerna för länsförvaltningen under åren
14125: Iagen om utredande av dödsorsak bestämts att            1989-1992 föreslås att en rättsläkartjänst inrät-
14126: universitetet delvis sköter de rättsmedicinska ob-      tas vid länsstyrelsen i Nylands Iän år 1989 och en
14127: duktionerna i området.                                  vid länsstyrelsen i Vasa Iän år 1990.
14128:    Problemet har dock varit att man inte har               På grund av svårigheterna att besätta tjänster-
14129: kunnat besätta alla tjänster. Tjänsten som rättsiä-     na löser inte inrättandet av ovan nämnda tjänster
14130: kare vid länsstyrelsen i Vasa Iän har varit obesatt i   de nuvarande problemen. Därför tillsätter social-
14131: ett sträck sedan 1983. Likaså har tjänsten vid          och hälsovårdsministeriet just nu en arbetsgrupp,
14132: länsstyrelsen i Lapplands Iän redan varit ledigan-      som har i uppgift att före 31.3.1988 utreda
14133: slagen under flera år. Tili tjänsten som rättsläkare    situationen och probiemen inom den rättsmedi-
14134: vid Iänsstyrelsen i Norra Karelens Iän har ingen        cinska verksamheten vid länsstyrelserna. Arbets-
14135: alis anmält sig som sökande. 1 dessa Iän har man        gruppen skall på basis av utredningen utarbeta
14136: varit tvungen att ordna de rättsmedicinska ob-          förslag tili utveckling av verksamheten.
14137: 
14138:      Helsingfors den 25 november 1987
14139: 
14140:                                                                       lnrikesminister Jarmo Rantanen
14141: 1
14142: 1
14143:  1
14144:   1
14145:   1
14146:    1
14147:     1
14148:     1
14149:      1
14150:      1
14151:       1
14152:        1
14153:        1
14154:         1
14155:          1
14156:          1
14157:           1
14158:           1
14159:            1
14160:             1
14161:             1
14162:              1
14163:               1
14164:               1
14165:                                                 1987 vp.
14166: 
14167: Kirjallinen kysymys n:o 334
14168: 
14169: 
14170: 
14171: 
14172:                                    Lahti-Nuuttila ym.: Oikeuslääketieteen koulutuksen kehittämisestä
14173: 
14174: 
14175:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14176: 
14177:    Oikeuslääketieteen opetuksen ongelmiin on jo       pereen yliopistossa on annettu oikeuslääketieteen
14178: vuosia kiinnitetty huomiota alan asiantuntijoiden     opetusta, mutta kummassakaan yliopistossa ei ole
14179: ja asiantuntijajärjestöjen taholta. Tästä huolimat-   alalla vakinaista opettajaa. Opetus on järjestetty
14180: ta koulutuksen kehittäminen on täysin laiminlyö-      väliaikaisin tuntiopetussopimuksin. Oikeuslääke-
14181: ty 1980-luvulla. Aivan oikeutetusti maassamme         tieteen opetuksen tila on näissä yliopistoissa erit-
14182: ollaan huolissaan oikeuslääketieteellisen toimin-     täin huolestuttava eikä vastaa sen paremmin
14183: nan tulevaisuudesta kokonaisuudessaan. Uusien         opetusta antavien kuin opetusta saavienkaan ta-
14184: lääkärien hakeutuminen erikoiskoulutukseen on         voitteita vahvistaa oikeuslääketiedettä.
14185: uhattuna, oikeuslääkinnällinen tutkimustyö on            Koska mielestämme oikeuslääketieteen opetus
14186: vaarassa kuihtua entisestään ja tarvittavia oikeus-   tulisi pikaisesti saattaa kuntoon, esitämme kun-
14187: lääkärien virkoja on ollut jo vuosikausia sekä        nioittavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo-
14188: täyttämättä että perustamatta. Kun kysymys alal-      menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen
14189: la on useita vuosia kestävästä erikoistumiskoulu-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14190: tuksesta, on tiedostetut ongelmat ratkaistava
14191: mahdollisimman pian, mikäli tahdotaan huoleh-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
14192: tia esimerkiksi yksilön oikeusturvan suojelemises-           opetusvirkojen perustamiseksi oikeus-
14193: ta ja edistämisestä. Oikeuslääketiedehän on tä-              lääketieteessä toteuttaakseen mm. pitkä-
14194: hän tähtäävä lääketieteen itsenäinen erikoisala.             aikaisen tarpeen oikeuslääketieteen pro-
14195: Jo kymmenkunta vuotta sekä Kuopion että Tam-                 fessorin virasta Tampereen yliopistossa?
14196: 
14197:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
14198: 
14199:                       Pentti Lahti-Nuuttila                    Sinikka Mönkäre
14200: 
14201: 
14202: 
14203: 
14204:  271276Q
14205: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 334
14206: 
14207: 
14208: 
14209: 
14210:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14211: 
14212:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         delleen kohdentamisella. Tässä ei kuitenkaan ole
14213: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          saavutettu riittäviä tuloksia, mistä syystä eräillä
14214: olette 22 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         lääketieteen osa-alueilla on ongelmia.
14215: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Oikeuslääketiede on yksi lääketieteen erikois-
14216: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ala, jossa opetuksen voimavaroissa on erityisesti
14217: Pentti Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta kir-        Kuopion ja Tampereen yliopistoissa ollut puut-
14218: jallisesta kysymyksestä n:o 334:                        teita. Opetuksen järjestäminen tuntiopetuksena
14219:                                                        on tuottanut vaikeuksia ja vakinaisen opettajan
14220:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy        tarve on ilmeinen. Lisäksi näissä yliopistoissa
14221:         opetusvirkojen perustamiseksi oikeus-           mahdollisuudet virkajärjestelyihin ovat vanhem-
14222:         lääketieteessä toteuttaakseen mm. pitkä-       piin koulutusyksiköihin verrattuna vähäisemmät.
14223:         aikaisen tarpeen oikeuslääketieteen pro-       Opetusministeriö ja yliopistot ovat neuvotelleet
14224:         fessorin virasta Tampereen yliopistossa?       mahdollisuudesta järjestää alan opetus pysyvälle
14225:                                                        pohjalle. Neuvottelujen tuloksena Kuopion yli-
14226:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          opisto on esittänyt, että vuoden 1989 tulo- ja
14227: seuraavaa:                                             menoarviossa perustettaisiin Tampereen ja Kuo-
14228:    Lääketieteen opetuksen voimavarat ovat              pion yliopistojen yhteinen oikeuslääketieteen
14229: maamme korkeakouluissa kokonaisuutena tarkas-          professuuri. Kun otetaan huomioon oikeuslääke-
14230: tellen hyvät. Opettajatilanne on huomattavasti         tieteen opetuksen kokonaistarve, vaikuttaisi yh-
14231: parempi kuin vanhan kehittämislainsäädännön            teisen professuurin perustaminen tarkoituksen-
14232: tavoite edellytti. Tästä syystä uusia henkilöstövoi-   mukaiselta. Hallitus tulee ottamaan asiaan kan-
14233: mavaroja lääketieteeseen on voitu osoittaa hyvin       taa vuoden 1989 tulo- ja menoarvion käsittelyn
14234: rajoitetusti. Uusista kehittämistarpeista on pyritty   yhteydessä.
14235: huolehtimaan olemassa olevien voimavarojen uu-
14236: 
14237:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1987
14238: 
14239:                                                                     Opetusministeri Christoffer Taxell
14240:                                         1987 vp. -      KK n:o 334                                       3
14241: 
14242: 
14243: 
14244: 
14245:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
14246: 
14247:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            liga resultat uppnåtts, och av denna anledning
14248: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           finns det problem på vissa delområden inom
14249: av den 22 oktober 1987 tili vederbörande med-           medicinen.
14250: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följand.e av        Rättsmedicin är ett specialområde inom de
14251: riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila m.fl. under-          medicinska vetenskaperna och här har det spe-
14252: tecknade spörsmål nr 334:                               ciellt vid Kuopio och Tammerfors universitet
14253:                                                         funnits brister i undervisningsresurserna. Att ar-
14254:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen för att      rangera undervisningen som timundervisning har
14255:         inrätta undervisningstjänster inom rätts-       förorsakat svårigheter och behovet av ordinarie
14256:         medicin för att bl.a. fylla det långvariga      lärare är uppenbart. Dessutom är möjligheterna
14257:         behovet av en professur i rättsmedicin vid      tili tjänstearrangemang sämre vid dessa universi-
14258:         Tammerfors universitet?                         tet än vid de äldre utbildningsenheterna. Under-
14259:                                                         visningsministeriet      och    universiteten   har
14260:    Som svar på spörsmålet anför Jag vördsamt            förhandlat om möjligheten att anordna utbild-
14261: följande:                                               ningen på detta område på en fast grund. Som
14262:    Som helhet betraktad är resurserna för under-        ett resultat av förhandlingarna har Kuopio uni-
14263: visning i medicin goda vid högskolorna i vårt           versitet föreslagit att i statsbudgeten för år 1989
14264: land. Lärarsituationen är avsevärt bättre än vad        skulle inrättas en gemensam professur i rätts-
14265: målet för den gamla utbyggnadslagstiftningen            medicin vid Tammerfors och Kuopio universitet.
14266: förutsatte. Av denna anledning har nya personal-        Då man beaktar helhetsbehovet av undervis-
14267: resurser för medicin kunnat anvisas i mycket            ningen i rättsmedicin verkar det ändamålsenligt
14268: begränsad utsträckning. Man har försökt fylla de        att inrätta en gemensam professur. Regeringen
14269: nya urvecklingsbehoven genom att omdisponera            kommer att ta ställning tili ärendet i samband
14270: existerande resurser. I detta har dock inte tillräck-   med behandlingen av statsbudgeten för år 1989.
14271: 
14272:      Helsingfors den 30 november 1987
14273: 
14274:                                                              Undervisningsminister Christoffer Taxell
14275:                                                 1987 vp.
14276: 
14277: Kirjallinen kysymys n:o 335
14278: 
14279: 
14280:                                    Vihriälä ym.: Seutukaavoituksen kustannuksiin tarkoitetun valtion-
14281:                                       osuuden lisäämisestä
14282: 
14283: 
14284:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14285: 
14286:     Seutukaavoituksen       valtionosuusjärjestelmää   tamusta     valtiovaltaan    sopimuskumppanina.
14287: tarkistettiin vuoden 1982 alusta. Uudistus perus-      Niinpä esityksellä osaltaan saattaa olla arvaamat-
14288: tui sisäasiainministeriön silloisen kaavoitus- ja      toman kalliit vaikutukset ns. järjestelyasiakirjaso-
14289: rakennusosaston ja kunnallisten keskusjärjestöjen      pimuksen jatkuvuuteen sekä valtionosuusjärjes-
14290: yksimieliseen tahtoon vähentää tarpeetonta val-        telmän kokonaisuudistuksen lukkiuttamiseen en-
14291: tionosuusbyrokratiaa sekä saattaa jakoperusteet        tisestään.
14292: riidattomiksi. Eduskunnan laki- ja talousvalio-           Edellä todettu valtion yksipuolisista toimenpi-
14293: kunta oli yksimielisesti uudistuksen kannalla sel-     teistä johtuva kustannusvastuun kehitys vaaran-
14294: laisenaan. Eduskunnassa kuitenkin tiukan äänes-        taa myös kunnallisen itsehallinnon perusteisiin
14295: tyksen jälkeen lähinnä valtiovarainministeriön         nojaavan suunnittelujärjestelmän toimivuutta ti-
14296: edustajien lausuntojen mukaisesti lainsäädäntöön       lanteessa, jossa koko väliportaanhallinnon suun-
14297: tuli kolme ratkaisevaa heikennystä:                    nittelujärjestelmät ovat valinkauhassa. Hallitus-
14298:     1) Entisen 50 % :n valtionosuuden määräyty-        ohjelman mukaanhan mm. lääninhallitusten ja
14299: misperusteen lisäksi tulivat ratkaiseviksi lakiteks-   seutukaavaliittojen suunnittelujärjestelmien sisäl-
14300: tiin lisätyt sanat ''tulo- ja menoarvion rajoissa''.   tö ja vastuusuhteet olisi tullut pikaisesti erikseen
14301:     2) Määräraha muutettiin kiinteäksi.                selvittää. Joka tapauksessa selvitys pitää tehdä
14302:                                                        ennen kuin rahoituspäätökset asiallisesti jo enna-
14303:     3) Kehitysalueiden seutukaavaliittojen ylimää-
14304:                                                        kolta ovat ohjaamassa valtaa lääninhallituksen
14305: räinen valtionapu poistettiin, vaikka sen jakope-
14306:                                                        suuntaan.
14307: rusteet laissa (Rakl 24 b §) säilytettiin.
14308:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14309:     Edelleen ovat voimassa em. lakiuudistuksen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14310: perustelut, joissa hallitus lupasi, etteivät kuntien   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14311: ja valtion maksuosuussuhteet uudistuksen joh-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14312: dosta muutu. Tästä huolimatta hallituksen esitys
14313: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1988 osoittaa, että                Tietääkö Hallitus, että seutukaavoituk-
14314: valtio aikoo nyt huomattavasti siirtää kustannus-              sen valtionosuus seutukaavaliittojen kus-
14315: vastuutaan kunnille. Momentille 35.30.33 esite-                tannuksiin on vastoin hallituksen esittä-
14316:  tyssä 20,5 milj. mk:n summassa on nimittäin                   miä lakiperusteluja jäänyt kustannuskehi-
14317: vähennystä peräti 4,2 % eli reaalisesti lähes                  tyksestä joka vuosi jälkeen niin, että vaik-
14318:  10 %. Hallitus ei perustele vähennystä. Kuiten-               ka lakisääteiset tehtävät ja niiden kustan-
14319:  kin seutukaavaliittojen tehtävät ja vastuu lain               nukset ovat reaalisesti säilyneet ennal-
14320:  mukaan säilyvät ennallaan samoin kuin niiden                  laan, yhä suurempi suhteellinen osuus on
14321:  hyöty valtiolle.                                              tullut kuntien kannettavaksi ja rasittaa
14322:     Tällaista poikkeuksellista leikkausta, jollaisen           erityisesti kantokyvyltään heikoimpia
14323:  tosin ns. Miettusen hätätilahallitus aikanaan teki,           kuntia ja että poikkeuksellista, jopa
14324:  ei normaalioloissa ole koskaan ennen seutukaa-                markkamääräistä leikkausta vuodelle
14325:  voituksen valtionosuushistoriassa tapahtunut.                 1988 ei mitenkään perustella samalla,
14326:  Kysymys ei nyt voi olla edes valtiontalouden                  kun seutukaavaliittojen tehtävien ja toi-
14327:  tilasta vaan merkittävästä periaateratkaisusta seu-           mialan kehittäminen on laiminlyöty, sekä
14328:  tukaavoituksen ja kuntien kannalta. Esitys ei voi                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14329:  olla myöskään heikentämättä jälleen kerran Juot-              ryhtyä asiaintilan korjaamiseksi?
14330: 
14331:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
14332: 
14333:            Jukka Vihriälä                 Aapo Saari                      Juho Sillanpää
14334:  271266E
14335: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 335
14336: 
14337: 
14338: 
14339: 
14340:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14341: 
14342:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Seutukaavaliittojen toiminnan rahoituksessa
14343: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on pidetty periaatteena sitä, että valtio ja kunnat
14344: olette 22 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-        rahoittavat kumpikin puolet seutukaavaliittojen
14345: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lakisääteisistä tehtävistä. Muilta osin valtion ja
14346: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kuntien rahoitusosuus riippuu siitä, miten tärke-
14347: Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     äksi valtion viranomaiset ja seudun kunnat näke-
14348: myksestä n:o 335:                                     vät osallistua rahoittamiseen. Toiminnan muu
14349:                                                       osuus on kasvanut muun muassa kuntapalvelun
14350:           Tietääkö Hallitus, että seutukaavoituk-     kehittymisen myötä ja myös kunnille kuuluva
14351:        sen valtionosuus seutukaavaliittojen kus-      oma rahoitusosuus näin lisääntynyt valtion osuu-
14352:        tannuksiin on vastoin hallituksen esittä-      den vastaavasti vähentyessä.
14353:        miä lakiperusteluja jäänyt kustannuskehi-
14354:        tyksestä joka vuosi jälkeen niin, että vaik-      Seutukaavaliittojen tehtävät ja toimiala ovat
14355:        ka lakisääteiset tehtävät ja niiden kustan-    tällä ja viime vuosikymmenellä voimakkaasti
14356:        nukset ovat reaalisesti säilyneet ennal-       muuntuneet ja kehittyneet käytännön tarpeiden
14357:        laan, yhä suurempi suhteellinen osuus on       mukaisesti. Varsinainen seutukaavoitus on jo
14358:        tullut kuntien kannettavaksi ja rasittaa       edennyt varsin pitkälle, mutta meneillään oleva
14359:        erityisesti kantokyvyltään heikoimpia          rakennemuutos korostaa edelleen seutusuunnit-
14360:        kuntia ja että poikkeuksellista, jopa          telun valtakunnallista merkitystä.
14361:        markkamääräistä leikkausta vuodelle
14362:        1988 ei mitenkään perustella samalla,             Kunnallistalouden neuvottelukunnassa valmis-
14363:        kun seutukaavaliittojen tehtävien ja toi-      tellaan parhaillaan uutta valtionosuusjärjestel-
14364:        mialan kehittäminen on laiminlyöty, sekä       mää, jossa seutukaavaliittojen valtionosuudet si-
14365:                                                       sällytettäisiin asukaskohtaiseen valtionosuuteen.
14366:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14367:                                                       Tästä syystä ei seutukaavaliittojen valtion-
14368:        ryhtyä asiaintilan korjaamiseksi?
14369:                                                       osuusjärjestelmän perusteisiin, mm. sinänsä mer-
14370:                                                       kittävään kantokykyasiaan, tässä vaiheessa ole
14371:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tarkoituksenmukaista erikseen puuttua. Tarkoi-
14372: ti seuraavaa:                                         tuksena on, että seutukaavaliittojen rahoitusta
14373:    Seutukaavaliittojen menojen kehitys on 1980-       voitaisiin entistä enemmän suunnata mm. alueel-
14374: luvulla ollut reaalisesti vakaata. Vuonna 1986,       lisista tarpeista lähteviin projekteihin. Lisäksi
14375: jolta osin tilinpäätöstiedot ovat valmistuneet,       vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä on
14376: menot olivat 82,8 milj. mk. Valtionosuus oli          varauduttu käyttämään kaavoitus- ja rakennus-
14377: 21,2 milj. mk eli noin 26 % seutukaavaliittojen       tutkimuksen määrärahoja seutukaavaliitoilta ti-
14378: kokonaismenoista.                                     lattaviin tutkimuksiin.
14379: 
14380:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1987
14381: 
14382:                                                                     Ympäristöministeri Kaj Bärlund
14383:                                         1987 vp. -       KK n:o 335                                        3
14384: 
14385: 
14386: 
14387: 
14388:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
14389: 
14390:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              kommunerna finansierar hälften var av region-
14391: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av            planeförbundens lagstadgade verksamhet. 1 öv-
14392: den 22 oktober 1987 tili vederbörande medlem              rigt beror statens och kommunernas finansie-
14393: av statsrådet översänt avskrift av följande av            ringsandelar på hur viktigt de statliga myndighe-
14394: riksdagsman Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-           terna och kommunerna i regionen anser det vara
14395: mål nr 335:                                               att delta i finansieringen. Den övriga delen av
14396:                                                           verksamheten har blivit mer omfattande bland
14397:            Är Regeringen medveten om att stats-           annat genom att de kommunala tjänsterna har
14398:         andelen för regionplanering tili region-          utvecklats, och därigenom har också kommuner-
14399:         planeförbundens kostnader tvärt emot de           nas finansieringsandel ökat medan statens andel
14400:         lagmotiveringar regeringen anfört årligen         motsvarigt minskat.
14401:         har blivit efter i kostnadsstegringen så,            Under innevarande och föregående decennium
14402:         att oavsett att deras lagstadgade uppgifter       har regionplaneförbundens uppgifter och verk-
14403:         och kostnaderna för dem reelit har förbli-        samhetsområde förändrats kraftigt och utvecklats
14404:         vit desamma, har en alit större andel av          på basis av de praktiska behoven. Den egentliga
14405:         kostnaderna fallit på kommunerna och              regionplaneringen är redan långt framskriden,
14406:         att de nu särskilt belastar kommuner med          men den pågående strukturomvandlingen fram-
14407:         svagare bärkraft, och att 1988 års excep-         häver ytterligare den riksomfattande betydelse
14408:         tionelia nedskärning tili och med i fråga         som regionplaneringen har.
14409:         om markbeloppet på intet sätt motiveras,             Delegationen för kommunal ekonomi bereder
14410:         samtidigt som utvecklandet av region-             som bäst ett nytt statsandelssystem, i vilket
14411:         planeförbundens uppgifter och verksam-            regionplaneförbundens statsandelar skali inklu-
14412:         hetsområde har försummats, och                    deras i statsandelen på basis av invånarantalet.
14413:            vilka åtgärder avser Regeringen att vid-       Av denna anledningen är det inte ändamålsen-
14414:         ta för att korrigera sakförhållandet?             ligt att i detta skede separat ta upp grunderna för
14415:                                                           systemet med statsandelar tili regionplaneför-
14416:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           bunden, bland annat den i och för sig betydelse-
14417: anföra följande:                                          fulia frågan om bärkraft. Avsikten är att finansie-
14418:   Vad realvärdet beträffar har utvecklingen av            ringen av regionplaneförbunden i högre grad än
14419: regionplaneförbundens utgifter under 1980-talet           tidigare skali inriktas på projekt som utgår från
14420: varit stabil. År 1986, för vilket vi har tiligång tili    bland annat regionala behov. Därutöver finns
14421: bokslutsuppgifterna, var utgifterna 82,8 milj.            det inom ramen för statsförslaget för år 1988
14422: mk. Statsandelen var 21,2 milj. mk, dvs ca 26 %           beredskap att använda anslagen för undersökning
14423: av regionplaneförbundens totala utgifter.                 och utveckling av planläggnings- och bygg-
14424:   Finansieringen av regionplaneförbundens verk-           nadsväsendet tili undersökningar som bestälis av
14425: samhet har byggt på principen om att staten och           regionplaneförbunden.
14426: 
14427:      Helsingfors den 30 november 1987
14428: 
14429:                                                                               Miljöminister Kaj Bärlund
14430:                                                   1987 vp.
14431: 
14432: Kirjallinen kysymys n:o 336
14433: 
14434: 
14435: 
14436: 
14437:                                      Tennilä: Työttömyysturvan verotuskäytännön selkeyttäruisestä Ruot-
14438:                                        sin puolella asuvien Suomessa työssä käyvien työntekijöiden
14439:                                        osalta
14440: 
14441: 
14442:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14443: 
14444:    Länsirajalla on sellaisia työntekijöitä, jotka asu-   kin anomaan Helsingin verojohtajalta ennakko-
14445: vat Ruotsin puolella käyden työssä Suomen puo-           verolaput, jolloin hän joutuu arvioimaan työttö-
14446: lella. Vaikkapa Haaparannalla asuva, Torniossa           myyden keston oikean ennakkoveron määräämi-
14447: työssä käyvä Suomen kansalainen saa työtulonsa           seksi. Menettely on hankala, aikaa vievä ja kor-
14448: Suomesta verottomana ja maksaa veronsa Ruot-             vauksia jatkuvasti viivästyttävä.
14449: siin. Kokonaan työttömäksi joutuessaan hän al-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14450: kaa saada työttömyyspäivärahaa Ruotsin työttö-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14451: myyskassasta. Lomautustilanteessa käytäntö on            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14452: kuitenkin toinen ja nimenomaisesti erittäin mo-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14453: nimutkainen ja hankala.
14454:                                                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14455:   1omautettu saa näet päivärahan Suomen työt-                   ryhtyä Ruotsista Suomen puolella työssä
14456: tömyyskassasta. Ongelma on verotuksessa. Työt-                  käyvien Suomen kansalaisten työttömyys-
14457: tömyyskassa ei näet voi veroa pidättää, koska                   turvan verotuskäytännön selkeyttämiseksi
14458: työttömyyskorvaus ei ole lähdeveron alaista tuloa.              ja yksinkertaistaiDiseksi korvausten saan-
14459: Lain mukaan valtiolla on kuitenkin oikeus verot-                nin jouduttamiseksi lomautustapauksis-
14460: taa sosiaaliavustusta. 1omautettu työtön joutuu-                sa?
14461: 
14462:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1987
14463: 
14464:                                             Esko-] uhani Tennilä
14465: 
14466: 
14467: 
14468: 
14469: 271161Q
14470: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 336
14471: 
14472: 
14473: 
14474: 
14475:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14476: 
14477:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nallisveroa siitä voimassa olevien säännösten mu-
14478: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kaan. Työttömyyskorvausta ei ole mainittu lähde-
14479: olette 21 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-          verolain 3 §:ssä. Tämän vuoksi työttömyyskor-
14480: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        vauksen osalta verotus on toimitettu verotuslain
14481: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         mukaisessa järjestyksessä.
14482: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjallises-          Jos työttömyyskorvauksesta perittäisiin lähde-
14483: ta kysymyksestä n:o 336:                                vero, työttömyyskorvaus rionastenaisiin palk-
14484:                                                         kaan, josta perittävä lähdevero on 35 prosenttia.
14485:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Verotuksen taso on suurin piirtein sama riippu-
14486:         ryhtyä Ruotsista Suomen puolella työssä         matta siitä, peritäänkö työttömyyskorvauksesta
14487:         käyvien Suomen kansalaisten työttömyys-         lähdevero vai toimitetaanko verotus verotuslain
14488:         turvan verotuskäytännön selkeyttämiseksi        mukaisessa järjestyksessä. Tämä johtuu siitä, että
14489:         ja yksinkertaistaiDiseksi korvausten saan-      lähdeveroa perittäessä ei myönnetä vähennyksiä
14490:         nin jouduttamiseksi lomautustapauksis-          ja että toimitettaessa verotus verotuslain säätä-
14491:         sa?                                             mässä järjestyksessä verovelvollisella on valtionve-
14492:                                                         rotuksessa oikeus työtulovähennykseen, joka on
14493:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        2 5 prosenttia ansio tulosta, kuitenkin enintään
14494: ti seuraavaa:                                           11 800 markkaa.
14495:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) säännös-         Pääasiallinen ero verrattaessa lähdeveron muo-
14496: ten mukaan rajoitetusti verovelvollinen eli henki-      dossa tapahtuvaa veron perimää ja verotuslain
14497: lö, joka verovuonna ei ole asunut Suomessa, on          mukaisessa järjestyksessä toimitenavaa verotusta
14498: velvollinen suorittamaan veroa Suomesta saaman-         onkin menettelyllinen. Tässä yhteydessä on huo-
14499: sa tulon perusteella. Rajoitetusti verovelvollisen      mattava, että myös lähdeveron muodossa tapah-
14500: verottamisesta on säädetty rajoitetusti verovelvol-     tuvaan veron perimään liittyy muodollisuuksia,
14501: lisen tulon ja varallisuuden verottamisesta anne-       kuten lähdeverokortin hankinta, jota verovelvol-
14502: tussa laissa eli ns. lähdeverolaissa (627/78).          linen voi pitää hankalana.
14503:    Lähdeverolain 13 §:n 1 momentin mukaan                  Hallitus tulee lähdeverolakia tarkistettaessa
14504: muusta kuin 3 §:ssä tarkoitetusta tulosta on ra-        kiinnittämään huomiota myös työttömyyskor-
14505: joitetusti verovelvollisen suoritettava valtion tulo-   vauksen verotukseen ja siinä mahdollisesti esiin-
14506: veroa 30 prosenttia verotettavasta tulosta ja kun-      tyviin epäkohtiin.
14507: 
14508:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1987
14509: 
14510:                                                                                Ministeri Ulla Puolanne
14511:                                        1987 vp. -- KJ( n:o 336                                         3
14512: 
14513: 
14514: 
14515: 
14516:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
14517: 
14518:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ingenting om arbetslöshetsersättning. På grund
14519: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        härav har beskattningen i fråga om arbetslöshets-
14520: den 21 oktober 1987 tili vederbörande medlem          ersättning verkställts i den ordning beskattnings-
14521: av statsrådet översänt avskrift av följande av        lagen föreskriver.
14522: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade            Om käliskatt uppbärs på arbetslöshetsersätt-
14523: spörsmål nr 336:                                      ning, jämställs arbetslöshetsersättningen med
14524:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       lön, på viiken uppbärs 35 procent i källskatt.
14525:        för att förtydliga och förenkla beskatt-       Beskattningsnivån är i stort sett densamma obe-
14526:        ningspraxis beträffande utkomstskyddet         roende av huruvida källskatt uppbärs på arbets-
14527:        för arbetslösa i fråga om finska medbor-       löshetsersättning eller om beskattningen verk-
14528:        gare, som vistas i Sverige och arbetar i       ställs i den ordning beskattningslagen föreskriver.
14529:        Finland, så att ersättningar kan fås snab-     Detta beror på att avdrag inte beviljas vid
14530:        bare vid permitteringar?                       uppbörd av käliskatt och att vid verkställande av
14531:                                                       beskattning i den ordning beskattningslagen
14532:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      stadgar har den skattskyldige vid statsbeskatt-
14533: anföra följande:                                      ningen rätt tili arbetsinkomstsavdrag, som är 2 5
14534:                                                       procent av förvärvsinkomsten, dock högst 11 800
14535:    Enligt stadgandena i lagen om skatt på in-         mark.
14536: komst och förmögenhet (1043/74) är en begrän-
14537: sat skattskyldig, dvs. en person, som under              Vid en jämförelse melian uppbörd av skatt i
14538: skatteåret inte varit bosatt i Finland, skyldig att   form av källskatt och den beskattning som verk-
14539: betala skatt på inkomst, som han erhålier i           ställs i den ordning beskattningslagen föreskriver
14540: Finland. 1 lagen om beskattning av begränsat          ligger den huvudsakliga skilinaden i förfarings-
14541: skattskyldig för inkomst och förmögenhet, dvs.        sättet. 1 detta samband bör observeras att tili
14542: den s.k. käliskattelagen (627 /78), stadgas om        uppbörden av käliskatt hör formaliteter, t.ex.
14543: beskattning av begränsat skattskyldig.                anskaffning av käliskattekort, något som den
14544:    Enligt 13 § 1 mom. i lagen om källskatt skall      skattskyldige kan anse vara besvärligt.
14545: begränsat skattskyldig erlägga statlig in-               Regeringen kommer vid justeringen av käll-
14546: komstskatt med 30 procent av den beskattnings-        skattelagen även att fästa vikt vid beskattningen
14547: bara inkomsten och kommunalskatt enligt därom         av arbetslöshetsersättning och däri förekomman-
14548: gällande stadganden. 1 3 § källskattelagen nämns      de missförhålianden.
14549: 
14550:      Helsingfors den 19 november 1987
14551: 
14552:                                                                              Minister Ulla Puolanne
14553:                 1
14554:                 1
14555: 
14556: 
14557: 
14558: 
14559:             1
14560:             1
14561: 
14562: 
14563: 
14564: 
14565:         1
14566:         1
14567: 
14568: 
14569: 
14570: 
14571:     1
14572:     1
14573: 
14574: 
14575: 
14576: 
14577: 1
14578:                                               1987 vp.
14579: 
14580: Kirjallinen kysymys n:o 337
14581: 
14582: 
14583: 
14584: 
14585:                                  Kalliomäki ym.: Aurinkosuojavoiteiden saamisesta sairausvakuutuk-
14586:                                    sesta korvattavien SLE-lääkkeiden piiriin
14587: 
14588: 
14589:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14590: 
14591:    Ehdottoman tarkkojen lukujen puuttumisesta       suojautuminen auringolta on rnttava toimenpi-
14592: huolimatta voidaan arvioida, että noin 5 000        de. Aurinkoyliherkkyys onkin yksi tyypillisistä
14593: suomalaista sairastaa reumatauteihin laskettavaa    SLE:n piirteistä. Tautia tuntevien asiantuntijoi-
14594: SLE-tautia. SLE on kansainvälinen nimitys side-     den mukaan ei ole epäilystäkään, etteikö aurin-
14595: kudoksissa esiintyvälle taudille Systemic lupus     gonvalo hyvin useissa tapauksissa olisi sairastu-
14596: erythymatosus. Suomennettuna sairaus on haja-       neelle haitallista ja aiheuttaisi taudin pahentu-
14597: pesäkkeinen punahukka. Hajapesäkkeinen siksi,       mista. Tästä huolimatta ja lukuisten yritysten
14598: että se saattaa ilmaantua lähes mihin kudokseen     jälkeenkään ei aurinkosuojavoiteita ole saatu sai-
14599: tai elimeen tahansa, ja punahukka taudille omi-     rausvakuutuksesta korvattavien SLE-lääkkeiden
14600: naisen kasvoihottuman vuoksi.                       piiriin.
14601:    SLE on ennen muuta nuorten naisten sairaus.
14602: Valtaosa sairastuneista on 20-30-vuotiaita ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14603: heistä yhdeksän kymmenestä naisia.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14604:    Taudin täydellisesti parantavaa lääkettä tai     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14605: hoitomenetelmää ei lääketiede vielä ole kyennyt     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14606: löytämään, mutta oireita lievittävä hoito on koko
14607: ajan kehittynyt myönteisempään suuntaan. SLE                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14608: ei vielä parane, mutta sen kanssa voi tulla                ryhtyä, jotta useimpien SLE-tautia (Syste-
14609: toimeen. Useimmat tautiin sairastuneet elävätkin           mic lupus erythymatosus) sairastavien te-
14610: normaalia elämää, käyvät työssä eivätkä kanna              hokkaalle hoidolle tarpeelliset auringon-
14611: suurta huolta sairaudestaan.                               valolta suojaavat voiteet saatettaisiin SLE-
14612:    Lievimmässä muodossaan SLE ei edellytä mi-              taudin hoidon osalta sairausvakuutukses-
14613: tään varsinaista lääkehoitoa. Monissa tapauksissa          sa korvattavien lääkkeiden joukkoon?
14614: 
14615:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1987
14616: 
14617:                      Antti Kalliomäki                        Arja Alho
14618: 
14619: 
14620: 
14621: 
14622: 271227M
14623: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 337
14624: 
14625: 
14626: 
14627: 
14628:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14629: 
14630:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       sanotun vapaan kaupan tavaroita. Ne eivät sus
14631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ole lääkintöhallitukselta myyntiluvan saaneita
14632: olette 23 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-       farmaseuttisia erikoisvalmisteita, minkä vuoksi
14633: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     niitä ei voida korvata sairausvakuutuslain mu-
14634: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kaan.
14635: Kalliomäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        Vuoden 1986 alussa voimaan tulleen lääkekor-
14636: symyksestä n:o 337:                                  vausuudistuksen yhteydessä lääkärin määräämät
14637:                                                      perusvoiteet tulivat osittain korvattaviksi pitkäai-
14638:        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh-     sen ihotaudin hoidossa. Perusvoiteiden hoito pit-
14639:        tyä, jotta useimpien SLE-tautia (Systemic     käaikaisissa ihotaudeissa on yleensä jatkuvaa ja
14640:        lupus erythymatosus) sairastavien tehok-      monesti laajoihin ihoalueisiin kohdistuvaa, jol-
14641:        kaalle hoidolle tarpeelliset auringonvaloi-   loin perusvoiteista voi yksilötasolla vuodessa ai-
14642:        ta suojaavat voiteet saatettaisiin SLE-tau-   heutua huomattavia kustannuksia. Auringonva-
14643:        din hoidon osalta sairausvakuutuksessa        lolta suojaavia voiteita ei yleensä käytetä jatku-
14644:        korvattavien lääkkeiden joukkoon?             vasti, varsinkaan Suomen olosuhteissa voimak-
14645:                                                      kaan auringonpaisteen rajoittuessa vain muuta-
14646:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     miin kuukausiin vuodessa. Auringonsuojavoiteita
14647: ti seuraavaa:                                        ei myöskään jatkuvasti käytetä laajoille ihoalueil-
14648:    Runsas auringonsäteilylle altistuminen voi pa-    le. Vastaavasti niistä aiheutuvat kustannukset
14649: hentaa monien hajapesäkkeistä punahukkatautia        eivät ole samaa suuruusluokkaa kuin perusvoitei-
14650: (SLE) sairastavien sairauden oireita, etenkin kas-   den kustannukset. Näitä voiteita voidaan myös
14651: vojen iholla ilmeneviä. Tärkeimmät mainitun          ainakin osittain pitää vapaan kaupan tuotteisiin
14652: sairauden hoitoon sisäisesti käytettävät lääkkeet    kuuluvina kosmeettisina tuotteina eikä niiden
14653: kuuluvat sairausvakuutuslain mukaisen lääkekor-      käyttöönottoon liity sellaista etukäteisvalvontaa
14654: vausjärjestelmän piiriin kokonaan korvattavina,      kuin varsinaisiin lääkeaineisiin. Sanottujen voi-
14655: näiden joukossa ovat klorokiini ja oksiklorokiini,   teiden lääketieteellisen tehon ja turvallisuuden
14656: joilla on valoherkkyyttä vähentävä vaikutus.         arviointi on vaikeaa. Näin ollen näiden voiteiden
14657:    Ulkoisesti käytettävät ihoa valolta suojaavat     rinnastaminen sairausvakuutuslain mukaan kor-
14658: voiteet ovat käytännöllisesti katsoen kaikki niin    vattaviin lääkeaineisiin näyttää kyseenalaiselta.
14659: 
14660:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1987
14661: 
14662:                                                         Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
14663:                                      1987 vp. -- RJC n:o 337                                         3
14664: 
14665: 
14666: 
14667: 
14668:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14669: 
14670:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        farmaceutiska specialpreparat som erhållit försälj-
14671: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ningstillstånd av medicinalstyrelsen. De kan där-
14672: den 23 oktober 1987 tili vederbörande medlem        för inte ersättas enligt sjukförsäkringslagen.
14673: av statsrådet översänt avskrift av följande av         1 samband med den reform av läkemedelser-
14674: riksdagsman Kalliomäki m.fl. undertecknade          sättningarna som trädde i kraft vid ingången av
14675: spörsmål nr 337:                                    år 1986 kunde ersättning delvis börja ges för
14676:                                                     sådana bassalvor som ordinerats av läkare vid
14677:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     vården av långvarig hudsjukdom. Vården med
14678:        för att de salvor som är nödvändiga som      hjälp av bassalvor vid långvariga hudsjukdomar
14679:        skydd mot solljus vid en effektiv vård av    är i allmänhet kontinuerlig och berör många
14680:        de flesta personer som insjuknat i sjukdo-   gånger stora hudpartier, vilket kan leda tili
14681:        men SLE (Systemic lupus erythymatosus)       avsevärda kostnader i året för olika individer.
14682:        skall tas med bland de mediciner som         Salvor som skyddar mot solljus används i allmän-
14683:        ersätts av sjukförsäkringen vad vården av    het inte kontinuerligt, i synnerhet då det kraftiga
14684:        sjukdomen SLE beträffar?                     solljuset begränsar sig tili endast några månå.der
14685:                                                     om året i finländska förhållanden. Solskyddskrä-
14686:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    mer används inte heller kontinuerligt på större
14687: anföra följande:                                    hudpartier. De kostnader som dessa krämer
14688:    En riklig exponering för solljus kan förvärra    föranleder är inte i samma storleksklass som
14689: symptomen för många av dem som lider av             kostnaderna för bassalvor. Dessa salvor kan även
14690: sjukdomen SLE, om denna uppträder på flera          delvis anses vara kosmetiska produkter, som hör
14691: ställen, främst i ansiktet. De viktigaste medici-   tili frihandelsvarorna, och bruket av dem är inte
14692: nerna som används invärtes vid vården av sjukdo-    förknippat med sådan förhandskontroli som före-
14693: men ersätts helt och håliet av sjukförsäkringen.    kommer vid egentliga läkemedel. Det är svårt att
14694: Bland dem finns klorokin och oksiklorokin, som      bedöma den medicinska effekten och säkerheten
14695: minskar känsligheten för ljus.                      i fråga om de nämnda salvorna. Sålunda före-
14696:    De salvor som används utvärtes och som skyd-     faller det vara tvivelaktigt att jämställa dessa
14697: dar huden mot ljus är alla praktiskt taget s.k.     salvor med sådana läkemedel som ersätts enligt
14698: frihandelsvara. Det är inte fråga om sådana         sjukförsäkringslagen.
14699: 
14700:     Helsingfors den 25 november 1987
14701: 
14702:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
14703:                                                  1987 vp.
14704: 
14705: Kirjallinen kysymys n:o 338
14706: 
14707: 
14708: 
14709: 
14710:                                     Tykkyläinen ym.: Vaihtoehtoisten rangaistusmuotojen aikaansaami-
14711:                                        sesta nuorille rikoksentekijöille
14712: 
14713: 
14714:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14715: 
14716:    Nuorten vankien lukumäärä Suomessa on kan-          viettämään persoonallisuutensa muotoutumisen
14717: sainvälisesti korkea. Alle 20-vuotiaiden vankien       kannalta oleellisen vaiheen rangaistuslaitoksessa.
14718: lukumäärä, johon sisältyy sekä tutkinta- että          Tämän on havaittu vaikuttavan suorastaan siten,
14719: vankilavankeudessa olevat vangit, on kehittynyt        että nuori kokee suorittaneensa uravalinnan elä-
14720: seuraavasti: vuonna 1976 kärsi vankilarangaistus-      mänsä osalta. Hän joutuu laitoskierteeseen.
14721: ta 542 vankia vastaavan luvun vuonna 1986                  Lisäksi on todettavissa, että alle 18-vuotiaiden
14722: ollessa 306. Vähenevän suuntauksen syynä ovat          osalta tuomitut sakkorangaistukset kohdistuvat
14723: kuitenkin olleet väestön ikärakenteessa tapahtu-       lähinnä heidän vanhempiinsa nuorten ollessa
14724: neet muutokset.                                        ilman ansiotuloja olevia koululaisia.
14725:    Erityistä huomiota on kiinnitetty nuorimpien           Nuorten rikoksentekijöiden osalta tulisi ran-
14726: eli alle 18-vuotiaiden vankien määrään ja ase-         gaistusmuotoina käyttää vankilarangaistusten tai
14727: maan. Vuonna 1986 vankilaan saapuneista oli            ehdollisten tuomioiden sijasta vaihtoehtoisia ran-
14728: 222 alle 18-vuotiaita. Nuoret rikoksentekijät ovat     gaistusmuotoja. Muissa maissa on hyvin tuloksin
14729: yleensä syyllistyneet omaisuusrikoksiin, lähinnä       kokeiltu mm. yhteiskuntapalvelua eri muodois-
14730: varkauksiin ja moottoriajoneuvovarkauksiin tai         saan. Myös ns. sovitaan-projektista, jossa rikok-
14731: Iuvattomiin käyttöönottoihin.                          sentekijä ja uhri saatetaan oikeuslaitoksen ulko-
14732:    Rikoksen tehneet nuoret joutuvat aikuisia suh-      puolella kohtaamaan toisensa ja sopimaan asia,
14733: teellisesti useammin tutkintavankeuteen, joskaan       on saatu rohkaisevia kokemuksia.
14734: se ei aina merkitse sitä, että tuomioistuimen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14735: määräämä rangaistus olisi ehdoton. Noin 20 % :n        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14736: kohdalla lopullinen tuomio on ollut ehdollinen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14737: rangaistus tai sakko. Nuorten kohdalla tapahtuu-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14738: kin usein siten, että he saavat useampia ehdolli-
14739: sia tuomioita kunnes he syyllistyvät rikokseen,                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14740: josta seuraa ehdoton tuomio. Tällöin myös eh-                  maassamme joutuu suuri joukko alle 18-
14741: dolliset tuomiot lasketaan yhteen ehdottoman                   vuotiaita nuoria suorittamaan pitkiä van-
14742: tuomion kanssa, jolloin nuorelle rikoksentekijälle             kilarangaistuksia, joilla on heidän elä-
14743: voi tulla kärsittäväksi erittäin pitkiä laitoksessa-           mänsä kannalta epäedullinen vaikutus, ja
14744: oloaikoja.                                                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14745:    Nuoret eivät ilmeisesti koe ehdollista tuomiota             ryhtyä koko yhteiskunnan kannalta sove-
14746: riittävällä tavalla rangaistukseksi ja uusivat näin            liaampien vaihtoehtoisten rangaistusten
14747: helpommin tekonsa. Ehdollisten tuomioiden                      aikaansaamiseksi nuorille rikoksenteki-
14748: muuttuessa ehdonomiksi joutuu nuori henkilö                    jöille?
14749: 
14750:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
14751: 
14752:           Marja-Liisa Tykkyläinen         Matti Luttinen                   Sauli Niinistö
14753:           Virpa Puisto                    Heikki Rinne                     Ilkka Joenpalo
14754:           Pirjo Ala-Kapee                 Arja Alho                        Ilkka-Christian Björklund
14755:           Eeva-Liisa Moilanen             Markus Aaltonen                  Tuula Paavilainen
14756:           Mats Nyby                       Iiris Hacklin                    Eero Paloheimo
14757: 
14758: 271190X
14759: 2                            1987 vp. -   KK n:o 338
14760: 
14761:     Pentti Lahti-Nuuttila      Jukka Roos                   Lea Savolainen
14762:     Jukka Gustafsson            Kari Urpilainen             Antti Kalliomäki
14763:     Risto Ahonen               Jouni Backman                Jussi Ranta
14764:     Matti Vähänäkki             Sinikka Hurskainen-LeppänenLauri Metsämäki
14765:     Timo Roos                   Kerttu Törnqvist            Saara-Maria Paakkinen
14766:     Markku Pohjola              Matti Saarinen              Seija Karkinen
14767:     Raimo Vuoristo              Mikko Elo                   Sakari Knuuttila
14768:     Antero Kekkonen             Riitta Myller               Sinikka Mönkäre
14769:     Liisa Jaakonsaari           Reino Paasilinna            Riitta Järvisalo-Kanerva
14770:     Matti Väistö                Mirja Ryynänen              Tuula Linnainmaa
14771:     Anna-Liisa Jokinen          Anneli Taina                Kari Häkämies
14772:     Sulo Aittaniemi             Lea Mäkipää                 Erkki Pystynen
14773:     Esko-Juhani Tennilä         Esko Helle                  Raila Aho
14774:     Asko Apukka                 Pertti Lahtinen             Pekka Leppänen
14775:     Lauha Männistö              Pauli Uitto                 Juhani Vähäkangas
14776:     Heli Astala                Jarmo Wahlström              Marja-Liisa Löyttyjärvi
14777:     Arvo Kemppainen             Tina Mäkelä                 Marjatta Stenius-Kaukonen
14778:     Erkki Pulliainen            Pauli Saapunki              Raimo Vistbacka
14779:     Kimmo Sarapää               Toimi Kankaanniemi          Esko Almgren
14780:                 Jorma Huuhtanen                     Heikki Riihijärvi
14781:                                        1987 vp. -      KK n:o 338                                         3
14782: 
14783: 
14784: 
14785: 
14786:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14787: 
14788:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         tuksen käyttöä ei kuitenkaan ole syytä vähentää,
14789: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koska se tosiasiassa on ehdottoman vankeusran-
14790: olette 22 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         gaistuksen nykyisistä vaihtoehdoista toim1vm.
14791: jeenne n:o 1266 ohella lähettänyt valtioneuvos-        Ehdollisesta rangaistuksesta annettua lakia olisi
14792: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      sitä vastoin muutettava siten, ettei tuomiois-
14793: edustaja Marja-Liisa Tykkyläisen ym. näin kuulu-       tuimen määrätessään ehdollisen rangaistuksen
14794: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 338:              täytäntöönpantavaksi olisi pakko täysimääräisesti
14795:                                                        laskea yhteen täytäntöönpantavia rangaistuksia.
14796:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että         Tähän tähtäävä uudistus onkin parast' aikaa val-
14797:         maassamme joutuu suuri joukko alle 18-         misteilla oikeusministeriössä.
14798:         vuotiaita nuoria suorittamaan pitkiä van-
14799:                                                            Oikeusministeriössä on myös valmisteilla rikos-
14800:         kilarangaistuksia, joilla on heidän elä-
14801:                                                        lain muutos, jonka tarkoituksena olisi rajoittaa
14802:         mänsä kannalta epäedullinen vaikutus, ja
14803:                                                        ehdottomien vankeusrangaistusten käyttöä alle
14804:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        18-vuotiaana tehdyistä rikoksista.
14805:         ryhtyä koko yhteiskunnan kannalta sove-
14806:         liaampien vaihtoehtoisten rangaistusten            Edellä tarkoitetut uudistukset vaikuttaisivat vä-
14807:         aikaansaamiseksi nuorille rikoksenteki-        littömästi nuorille tuomittujen ehdottomien van-
14808:         jöille?                                        keusrangaistusten määrään tai rangaistusten pi-
14809:                                                        tuuteen. Oikeusministeriössä on lisäksi suunnit-
14810:                                                        teilla sellaisia seuraamusjärjestelmän uudistuksia,
14811:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       jotka välillisesti vähentäisivät nuorten vankien
14812: ti seuraavaa:                                          määrää. Tällainen uudistus on syyttämättä ja
14813:    Suomessa ehdottomia vankeusrangaistuksia            tuomitsematta jättämistä koskevien säännösten
14814: käytetään enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.           soveltamisalan laajentaminen. Ehdotusta valmis-
14815: Tämä koskee erityisesti nuoria, joita Suomen           tellaan rikoslakiprojektin seuraamustyöryhmässä.
14816: vankiloissa on huomattavasti enemmän kuin              Oikeusministeriön tarkoituksena on erillisuudis-
14817: muissa Pohjoismaissa. Vaikka Suomen vankiluku          tuksena toteuttaa syyttämättä ja tuomitsematta
14818: on tasaisesti laskenut viime vuosien aikana, Suo-      jättämistä koskevien säännösten laajennus.
14819: men kriminaalipolitiikan suurimpia ongelmia on             Syyttämättä ja tuomitsematta jättäminen vä-
14820: edelleen ehdottomien vankeusrangaistusten liial-       hentävät ehdottomien vankeusrangaistusten mää-
14821: linen käyttö.                                          rää nuorille siten, että seuraamukset muodostavat
14822:    Tällä hetkellä ehdottoman vankeusrangaistuk-        yhden portaan siinä asteittain ankaroituvassa seu-
14823: sen tärkein vaihtoehto - sakon ohella - on             raamusjärjestelmässä, jonka ääripäässä on ehdo-
14824: ehdollinen vankeusrangaistus. Lähes 60 prosent-        ton vankeusrangaistus. Jos seuraamusjärjestelmä
14825: tia tuomituista vankeusrangaistuksista on ehdolli-     tarjoaa riittävästi ehdotonta vankeusrangaistusta
14826: sia. Ehdolliseen vankeusrangaistukseen liittyy         lievempiä seuraamusvaihtoehtoja, moni nuori lo-
14827: kuitenkin tällä hetkellä eräitä haittoja. Varsinkin    pettaa rikosten tekemisen ennen kuin on pakko
14828: nuorille, rikosaktiivisessa iässä oleville tuomitaan   tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
14829: usein peräkkäisiä ehdollisia vankeusrangaistuksia.         Monessa maassa on viime vuosina otettu käyt-
14830: Jos nämä joudutaan panemaan täytäntöön, ri-            töön uusi vapaudessa täytäntöönpantava seuraa-
14831: koksentekijällä voi olla hyvinkin pitkä vankeus-       mus, jota kutsutaan yhdyskuntapalveluksi. Seu-
14832: rangaistus edessään hänen joutuessaan ensim-           raamuksen sisältönä on tuomioistuimen määrää-
14833: mäistä kertaa vankilaan. Tämä johtuu siitä, että       mä velvollisuus palkatta tehdä tietty määrä tun-
14834: ehdolliset vankeusrangaistukset lasketaan täysi-       teja yleishyödyllistä työtä. Tällaisen seuraamuk-
14835:  määräisesti yhteen, kun ne määrätään täytän-          sen käyttöönottoa Suomessa on ehdottanut rikos-
14836:  töönpantaviksi.                                       lakiprojekti. Seuraamuksen käyttöön ottamiseen
14837:    Mitä pitemmäksi aikaa nuori joutuu vankilaan,       liittyy kuitenkin monta käytännön ongelmaa.
14838: sitä haitallisemmat rangaistuksen vaikutukset          Siitä vallitsee myös erimielisyyttä, alkaisivatko
14839:  yleensä ovat hänelle. Ehdollisen vankeusrangais-      tuomioistuimet käyttää yhdyskuntapalvelua ni-
14840: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 338
14841: 
14842: menomaan ehdottoman vai pääasiassa vain eh-           ovat tällä hetkellä yleensä virallisen syytteen alai-
14843: dollisen vankeusrangaistuksen vaihtoehtona.           sia. Sovittelusta huolimatta rikoksista on siten
14844: Muun muassa näistä syistä uutta seuraamusta           yleensä nostettu syyte. Sovittelu on käytännössä
14845: olisi ensin kokeiltava ennen kuin sen käyttöön        useimmiten koskenut yksinomaan vahingonkor-
14846: ottamisesta tehdään lopullinen päätös. Oikeus-        vausta.
14847: ministeriön tarkoituksena on lähiaikoina asettaa
14848: valmisteluelin valmistelemaan kokeilun edellyttä-        Hallituksen käsityksen mukaan pitemmällä
14849: mää lainsäädäntöä.                                    tähtäyksellä ehdottomien vankeusrangaistusten
14850:    Eri puolilla maata käynnissä olevia sovitteluko-   käyttöä voidaan parhaiten vähentää siten, että
14851: keiluja voidaan pitää monessa suhteessa kanna-        varsinkin perinteisten omaisuusrikosten rangais-
14852: tettavina. Sovittelu ei kuitenkaan tällä hetkellä     tusasteikkoja ja rangaistuksen mittaamiskäytän-
14853: ole varteenotettava vaihtoehto ehdottomille van-      töä lievennettäisiin. Eri rikosten rangaistusarvo
14854: keusrangaistuksille. Ensinnäkin suuri osa sovitte-    tulee uudelleen arvioitavaksi rikoslain uudistuk-
14855: luun tulevista rikoksista on sellaisia, joista ei     sen yhteydessä, jota valmistellaan oikeusministe-
14856: yleensä tuomita ehdottomaan vankeusrangaistuk-        riössä ja ministeriön asettamassa rikoslakiprojek-
14857: seen. Toiseksi sovittelun kohteena olevat rikokset    tissa.
14858: 
14859:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1987
14860: 
14861:                                                                     Oikeusministeri Matti Louekoski
14862:                                         1987 vp. -      KK n:o 338                                         5
14863: 
14864: 
14865: 
14866: 
14867:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
14868: 
14869:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ändras så att domstolen, då den förordnar att ett
14870: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          vilikorligt straff skali gå i verkstäliighet, inte är
14871: 1266 av den 22 oktober 1987 tili vederbörande           skyldig att tili fulio sammanräkna de straff som
14872: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      skall verkstälias. För närvarande bereds vid justi-
14873: av riksdagsman Marja-Liisa Tykkyläinen m.fl.            tieministeriet en sådan reform.
14874: undertecknade spörsmål nr 338:                             Vid justitieministeriet bereds likaså en ändring
14875:                                                         av strafflagen med målet att begränsa möjlighe-
14876:            Är Regeringen medveten om att i Fin-         terna att utdöma ovilikorligt fängelsestraff för
14877:         land ett stort antal ungdomar under 18 år       brott som förövats innan gärningsmannen fylit
14878:         avtjänar långa fängelsestraff som har en        18 år.
14879:         ogynnsam inverkan på deras Iiv, och
14880:                                                            Dessa reformer påverkar, om de godkänns,
14881:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        direkt antalet ovilikorliga fängelsestraff för unga
14882:         för att utveckla för hela samhäliet lämpli-
14883:                                                         personer, elier straffens längd. Vid justitieminis-
14884:         gare alternativa straff för unga lagöverträ-    teriet planeras dessutom sådana ändringar i på-
14885:         dare?                                           följdssystemet, som indirekt minskar antalet
14886:                                                         unga fångar. En sådan reform gälier utvidgandet
14887:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av tiliämpningsområdet för stadgandena om
14888: anföra följande:                                        åtals- och domseftergift. Förslaget bereds i straff-
14889:    I Finland ådöms flere ovilikorliga fängelsestraff    lagsprojektets påföljdsarbetsgrupp. Enligt justi-
14890: än i de andra nordiska länderna. Detta gälier           tieministeriets planer skali utvidgningen av stad-
14891: särskilt unga personer, vilkas antal i de finska        gandena om åtals- och domseftergift genomföras
14892: fängelserna är betydligt större än i de andra           som en separat reform.
14893: nordiska länderna. Trots att antalet fångar sta-           Åtals- och domseftergift minskar antalet ovili-
14894: digt sjunkit i Finland under de senaste åren är         korliga straff för unga personer på så sätt att
14895: den alitför höga frekvensen av ovilikorliga fängel-     dessa påföljder utgör en etapp i det stegvis
14896: sestraff fortfarande ett av de största kriminalpoli-    tiliskärpande påföljdssystem som utmynnar i ett
14897: tiska problemen i Finland.                              ovilikorligt fängelsestraff. Om påföljdssystemet
14898:    För närvarande är det viktigaste alternativet tili   erbjuder ett tiliräckligt antal alternativa påföljder
14899: ovillkorligt fängelsestraff - vid sidan av böter -      som är lindrigare än det ovilikorliga fängelsestraf-
14900: vilikorligt fängelsestraff. Närapå 60 % av de           fet, slutar många ungdomar upp med att begå
14901: ådömda fängelsestraffen är vilikorliga. De vili-        brott innan det blir nödvändigt att döma tili
14902: korliga fängelsestraffen är emeliertid förknippade      ovilikorligt fängelsestraff.
14903: med vissa problem. Det är vanligt att särskilt              Många Iänder har under de senaste åren tagit i
14904: unga personer i brottsaktiv ålder ådöms flere           bruk en ny påföljd som verkstälis i frihet och som
14905: vilikorliga fängelsestraff efter varandra. Om dessa     kalias samhälistjänst. Påföljden innebär att den
14906: måste verkstälias, kan gärningsmannen stälias           dömde är skyldig att på förordnande av domsto-
14907: inför ett mycket långt fängelsestraff då han för        len utföra ett visst antal timmar alimännyttigt
14908: första gången sätts i fängelse. Detta är en följd av    arbete utan lön.
14909: att de vilikorliga fängelsestraffen sammanräknas            Strafflagsprojektet har föreslagit att denna på-
14910: tili fulio då de förordnas att gå i verkstäliighet.     följd skali tas i bruk också i Finland. Många
14911:    Ju längre tid en ung människa måste tilibringa       praktiska problem är emeliertid förknippade med
14912: i fängelse desto menligare inverkar straffet sanno-     påföljden. Man är också oense om huruvida
14913: likt på honom. Det är ändå inte skäl att begränsa       domstolarna kommer att använda samhälistjänst
14914: användningen av ovilikorligt fängelsestraff, efter-     som ett alternativ tili ovilikorligt elier huvudsak-
14915: som det i verkligheten för närvarande är det bäst       ligen bara tili vilikorligt fängelsestraff. Av bl.a.
14916: fungerande alternativet tili ovilikorligt fängelse-     dessa orsaker borde den nya påföljden tili en
14917: straff. Däremot borde lagen om vilikorligt straff       början tas i bruk på försök, innan ett slutgiltigt
14918: 6                                          1987 vp. -       KK n:o 338
14919: 
14920: beslut om dess införande fattas. Justitieminis-             åtal. Trots förlikningen har därför åtal i allmän-
14921: teriet har för avsikt att inom den närmaste                 het väckts. Förlikningen har i praktiken i allmän-
14922: framtiden tilisätta ett organ för att bereda den            het enbart gällt skadestånd.
14923: lagstifrning som försöket förutsätter.
14924:    De förlikningsexperiment som pågår på olika                 Regeringen anser att det bästa sättet att på
14925: håli i landet är i många avseenden värda att                längre sikt minska bruket av ovillkorliga fängelse-
14926: understödas. Förlikning är emeliertid inte för              srraff är att lindra straffskalorna och straff-
14927: tilifäliet ett seriöst alternativ tili ovilikorligt fäng-   mätningspraxis särskilt i fråga om traditionella
14928: elsesrraff. För det första är en stor del av de brott       egendomsbrott. Straffvärdet för olika brott kom-
14929: som tas tili förlikning sådana, för vilka i alimän-         mer att omprövas i samband med revideringen av
14930: het inte döms tili ovilikorligt fängelsestraff. För         srrafflagen, viiken bereds vid justitieministeriet
14931: det andra hör de brott som är föremål för                   och inom ramen för det av justitieministeriet
14932: förlikning just nu i alimänhet under allmänt                tilisana strafflagsprojektet.
14933: 
14934:      Helsingfors den 20 november 1987
14935: 
14936:                                                                           Justitieminister Matti Louekoski
14937:                                                  1987 vp.
14938: 
14939: Kirjallinen kysymys n:o 339
14940: 
14941: 
14942: 
14943: 
14944:                                    Pohjanoksa ym.: Tyrnimarjan kasvuedellytysten parantamisesta Ja
14945:                                      poiminta-ajan säätelystä
14946: 
14947: 
14948:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14949: 
14950:    Satakunnan maakuntakasvi, tyrni, kasvaa             pakkaset tulevat riittävän aikaisin syksyllä, voi-
14951: luonnonvaraisena kapealla rannikkokaistaleella         daan joskus saada marjat kerätyiksi jäätyneinä
14952: länsirannikolla. Tyrni on todettu erittäin C-vita-     pensasta ravistelemalla. Suomen eteläosissa pak-
14953: miinipitoiseksi marjaksi, joka näin on haluttu, ja     kaset tulevat kuitenkin niin myöhään, että mar-
14954: ihmiset poimivat sitä innokkaasti.                     jat ehtivät useimmiten sitä ennen ruveta käy-
14955:    Tyrnin marjoja on vanhastaan käytetty erilai-       mään. Ilman erityisiä apuneuvojakin voi tyrnin
14956: siin lääkintätarkoituksiin. Tyrnimarjojen C-vita-      marjoja kerätä pensaasta melko kohtuullisessa
14957: miinipitoisuus on kasvikunnan korkeimpia. C-           ajassa riittävän määrän. Myös saksia voi käyttää
14958: vitamiini eli askorbiinihappo ei suinkaan ole          apuna, mikäli marjaperä ei ole mitättömän lyhyt.
14959: ainoa arvokas eikä ehkä edes tärkein suojaravinto-        Kuten jo todettiin, tyrnin C-vitamiinipitoisuus
14960: aine, jota tyrnin marjat sisältävät. Marjat sisältä-   on korkeimmillaan vasta syys-lokakuussa. Tämä
14961: vät useita arvokkaita rasvaliukoisia suojaravintoai-   aika olisi siis myös parasta marjan poiminta-
14962: neita. Niissä on mm. A-vitamiinin esiasteena           aikaa. Jotta tyrnimarjasta saataisiin paras mahdol-
14963: toimivaa karoteenia, E-vitamiinia ja K 1-vitamii-      linen hyöty olisi sen poiminta-aikaa rajattava
14964: nia. Marjoista saatavaa tyrniöljyä käytetään aina-     niin, että se kunakin vuonna määriteltäisiin erik-
14965: kin Neuvostoliitossa lääkkeenä. Tyrnimarjan si-        seen olosuhteiden mukaan.
14966: sältämistä vesiliukoisista vitamiineista voidaan          Edistysaskeleena suomalaisen .tyrnipensaan
14967: mainita P-vitamiini ja useita B-ryhmän vitamii-        suojelemisen kannalta voidaan pttaa vuonna
14968: neJa.                                                  1974 annettua säädöstä. Asetuksessa eräiden har-
14969:    Kun rannikoittemme tyrniesiintymät ovat pie-        vinaisten kasvien rauhoittamisesta annetun ase-
14970: nialaisia ja herkästi haavoittuvia, niitä ei missään   tuksen muuttamisesta (434/74) kielletään luon-
14971: tapauksessa ole varaa tuhota. Oksien katkomi-          nonvaraisen tyrnin (Hippophae rhamnoides)
14972: nen, jota on melko paljon käytetty keruumene-          marjojen kerääminen kasvin oksia katkaisemalla
14973: telmänä, on nimenomaan tyrnin kohdalla haital-         ja oksien kerääminen kaupan pitämistä varten
14974: lista; varsinkaan vanhemmat tyrnipensaat eivät         samoifol kuin oksien kaupaksi tarjoaminen ja
14975: kykene kasvattamaan leikattujen oksien tilalle         myymmen.
14976: uusia. Yksinkertaisen puristimen avulla on voitu          Tämä ei kuitenkaan ole osoittautunut riittä-
14977: hyvällä menestyksellä valuttaa tyrnimehua oksan        väksi toimenpiteeksi vaan edelleen tyrnimarja
14978: alla olevaan astiaan. Mikäli marjoja puristetaan       poimitaan liian aikaisin.
14979: niiden ollessa vielä raakoja, joudutaan käyttä-
14980: mään puristettaessa niin paljon voimaa, että              Koska tyrnimarja on todettu hyvin käyttökel-
14981: oksien kuori vaurioituu, mistä seuraa kuivumi-         poiseksi tuotteeksi, on Suomessakin jo aloitettu
14982: nen. Myös sienitaudit iskeytyvät herkästi näin         kokeilu kasvin viljelemiseksi. Tähän tähtäävää
14983: vioittuneisiin pensaisiin. Vahingoittuneisiin emi-     tutkimusta tehdään jo useissa kohteissa. Tyrnin
14984: pensaan oksiin ei synny kukka-aiheita eikä myö-        kasvualueen laajentaminen tekemällä se viljely-
14985: hemmin kukkia. Lisäksi aikaisin syyskesällä mar-       kasviksi rauhoittaisi osaltaan tyrnin nykyistä poi-
14986: jojen C-vitamiinipitoisuus on alhainen verrattuna      mintaa.
14987: juuri kypsyvään marjaan syys-lokakuussa, jolloin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14988: myös tyrnin puutuminen on jo edennyt niin              tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
14989: pitkälle, ettei puristimesta koidu oikein puristet-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14990: taessa tyrnipensaalle vaurioita. Seudulla, missä       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14991: 
14992: 271262A
14993: 2                                   1987 vp. -      KK n:o 339
14994: 
14995:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, että tyrni               miten Hallitus aikoo kehittää tutki-
14996:       säilyisi luonnonvaraisena nykyisillä kasvu-         mustoimintaa, jotta tyrni saataisiin vilje-
14997:       paikoillaan ja että tyrnimarjojen poi-              1ykasviksi?
14998:       minta-aikaa säädeltäisiin kunkin vuoden
14999:       olosuhteita vastaavaksi, ja
15000: 
15001:     Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
15002: 
15003:        Aino Pohjanoksa                 Kalevi Lamminen              Matti Lahtinen
15004:        Lea Kärhä                       Päivi Varpasuo               Kaarina Dromberg
15005:        Tapio Holvitie                  Kari Häkämies                Olli Ikkala
15006:        Riitta Jouppila                 Riitta Uosukainen            Tuula Linnainmaa
15007:        Heikki Perho                    Martti Korkia-Aho            Maunu Kohijoki
15008:        Erkki Pystynen                  Anna-Kaarina Louvo           Ritva Laurila
15009:        Kimmo Sasi                      Riitta Saastamoinen          Pirjo Rusanen
15010:        Oiva Savela                     Jouni J. Särkijärvi          Anneli Taina
15011:        Anssi Rauramo                   Sauli Niinistö               Ben Zyskowicz
15012:        Keijo Jääskeläinen              Heikki Järvenpää             Pirjo-Riitta Antvuori
15013:        Kirsti Ala-Harja                Liisa Hilpelä                Tauno Valo
15014:        Sakari Valli                    Eeva Turunen                 Iiro Viinanen
15015:        Ritva Vastamäki                 Heikki Rinne                 Marja-Liisa Tykkyläinen
15016:        Antti Kalliomäki                Heli Astala                  Jukka Gustafsson
15017:        Jouni Backman                   Esko Almgren                 Sauli Hautala
15018:        Raimo Vuoristo                  Timo Roos                    Raila Aho
15019:                     Mikko Elo                      Tellervo Renko
15020:                                       1987 vp. -     KK n:o 339                                        3
15021: 
15022: 
15023: 
15024: 
15025:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15026: 
15027:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuotteiden keräämisen raJoittamisesta era1ssa ta-
15028: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pauksissa (332 15 5) - perustuu lähinnä taloudel-
15029: olette 22 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-       liseen merkitykseen väestön kannalta. Lain mu-
15030: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kaan voidaan Lapin läänin kunnissa valtion mail-
15031: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      la marjan poiminta kieltää muilta kuin kuntalai-
15032: Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        silta. Tyrnimarjan poiminta tarjoaa kuitenkin
15033: kysymyksestä n:o 339:                                vain vähän tuloja paikalliselle väestölle verrattuna
15034:                                                      esimerkiksi Lapin hillanpoimintaan.
15035:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että tyrni
15036:                                                         Suomessa luonnonmarjojen poiminta kuuluu
15037:        säilyisi luonnonvaraisena nykyisillä kasvu-
15038:                                                      jokamiehen oikeuksiin. Marjojen poiminta-ajan
15039:        paikoillaan ja että tyrnimarjojen poi-
15040:                                                      rajoittamista säädösteitse ei voida pitää onnistu-
15041:        minta-aikaa säädeltäisiin kunkin vuoden
15042:                                                      neena ratkaisuna. Tällaisten rajoitusten noudat-
15043:        olosuhteita vastaavaksi, ja
15044:                                                      tamisen valvonta olisi myös erittäin vaikeaa. Niin
15045:           miten Hallitus aikoo kehittää tutki-       tyrnin kuin muidenkin luonnonmarjojen hyö-
15046:        mustoimintaa, jotta tyrni saataisiin vilje-   dyntämisen kannalta on tärkeää korostaa yksityi-
15047:        lykasviksi?                                   sen kansalaisen vastuuta hänen käyttäessään joka-
15048:                                                      miehen oikeuttaan marjanpoimijana. Tähän täh-
15049:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        täävää valistusta ja tiedotusta onkin viime aikoina
15050: seuraavaa:                                           lisätty.
15051:    Tyrni ei valokasvina menesty puun varjostamil-       Maatilahallitus on laatinut 14.7.1987 marjojen
15052: la kasvupaikoilla, kuten metsittyvissä saarissa,     poimijoille ja kaupalle tarkoitetun ohjekirjeen.
15053: vaan kasvaa parhaiten uloimmilla luodoilla, esi-     Siinä kiinnitetään huomiota marjojen poiminnas-
15054: merkiksi Ahvenanmaalla, Rauman ja Oulun saa-         sa ja käsittelyssä tapahtuviin virheisiin. Ammatti-
15055: ristoissa. Tyrnin häviäminen sisäsaaristosta on      kasvatushallitus puolestaan jakaa marjavalistusta
15056: todettu kahdessa tutkimuksessa samoilta Rauman       pitämillään neuvontakursseilla. Se on myös jul-
15057: saariston saarilta 3 5 vuoden aikavälillä. Kun       kaissut tänä vuonna ilmestyneen luonnonmarja-
15058: rannikkomme tyrniesiintymät ovat pienialaisia ja     oppaan, jossa myös tyrnimarjan keruussa huo-
15059: herkästi haavoittuvia, niitä ei missään tapaukses-   mioon otettavat seikat on tuotu selkeästi esiin.
15060: sa ole varaa tuhota.                                    Selkeästi kaupallisten tavoitteiden lisäksi tyr-
15061:    Tyrnin oksien katkominen marjojen poimimi-        nin jalostamisella viljelykasviksi olisi myös luon-
15062: sen yhteydessä heikentää pensaiden elinvoimaa.       nonvaraisen tyrnin poimimaa rauhoittava ja siten
15063: Samoin pensaiden on todettu vahingoittuvan,          myös tyrnin suojelua edistävä vaikutus. Suomessa
15064: mikäli marjojen mehu pyritään puristamaan kas-       onkin ryhdytty tyrnin kehittämiseen viljelyyn
15065: vavista pensaista ennen marjojen riittävää kypsy-    soveltuvaksi. Tavoitteena on yhdistää suomalais-
15066: mistä ja oksien puutumista. Tyrnimarjojen poi-       ten kantojen hyvä talvenkestävyys sekä muiden
15067: minta on kuitenkin täysin mahdollista tehdä          kantojen vähäpiikkisyys sekä marjojen helppo
15068: pensaita vahingoittamatta, mikäli noudatetaan        irtoavuus. Tähän päämäärään tähtäävää tutki-
15069: oikeita työtapoja ja poiminta-aikoja.                musta tehdään mm. Maatalouden tutkimus-
15070:    Jo vuonna 1974 annetulla asetuksella eräiden      keskuksen, Turun yliopiston, Metsäntutkimuslai-
15071: harvinaisten kasvien rauhoittamisesta annetun        toksen ja metsähallituksen piirissä. Tyrnin jalos-
15072: asetuksen muuttamisesta (43417 4) kielletään         tusta ja kaupallista viljelyä haitannut perinteisten
15073: luonnonvaraisen tyrnin (Hippophae rhamnoides)        lisäystapojen hitaus ja epävarmuus näyttää rat-
15074: marjojen kerääminen kasvin oksia katkomalla.         kenneen mikrolisäyksen avulla. Ensimmäisiä ja-
15075: Säädöksen tarkoituksen toteuttamiseksi tarvitaan     lostuksella aikaansaatuja vähäpiikkisiä viljelyyn
15076: kuitenkin edelleen lisää poimijoille suunnattua      soveltuvia tyrnilajikkeita ollaankin saamassa jo
15077: valistusta ja tiedottamista.                         lähiaikoina markkinoille. Metsäntutkimuslaitok-
15078:    Nykyisin voimassa oleva metsämarjojen poi-        sen Joensuun tutkimusasemalla on tavoitteena
15079: mimaa rajoittava säädös - laki luonnonvaraisten      selvittää, onko tyrnistä viljelykasviksi mm. turve-
15080: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 339
15081: 
15082: tuotannosta vapautuville alueille. Muusta tyrni-         Edellä lausutun perusteella voidaan katsoa,
15083: tutkimuksesta voidaan mainita yksityisen rahoi-       että käytettävissä oleviin toimenpiteisiin tyrni-
15084: tuksen turvin tänä vuonna käynnistynyt tutki-         marjan säilyttämiseksi sen nykyisillä kasvupaikoil-
15085: mus, jossa mm. selvitetään tyrniä varjostavan         la on ryhdytty. Samoin voidaan katsoa tyrniä
15086: kasviston perkauksen vaikutuksia saaristo-oloissa.    viljelyskasviksi kehittävän tutkimuksen päässeen
15087:    Tyrnin kehittäminen viljelykasviksi on vaatinut    jo ensimmäisiä tuloksia tuottavaan vaiheeseen.
15088: ja vaatii edelleen pitkäjänteistä tutkimusta. Tätä
15089: tutkimustoimintaa tullaan edelleen jatkamaan.
15090: 
15091:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1987
15092: 
15093:                                                      Maa- p metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
15094:                                        1987 vp. -      KK n:o 339                                       5
15095: 
15096: 
15097: 
15098: 
15099:                                 Till Riksdagens Herr Talman
15100: 
15101:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Den nu gällande lagen om inskränkningar av
15102: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         rätten att ploeka skogsbär - lagen om begräns-
15103: den 22 oktober 1987 till vederbörande medlem           ning av insamlingen av naturprodukter i vissa fall
15104: av statsrådet översänt avskrift av följande av         (332/55) - baserar sig närmast på den ekono-
15105: riksdagsman Pohjanoksa m.fl. underteeknade             miska betydelsen för befolkningen. Enligt lagen
15106: spörsmål nr 339:                                       kan insamling av bär på statens marker i Lapp-
15107:                                                        land förbjudas för andra än kommuninvånarna.
15108:            Vad ämnar Regeringen göra för att           Ploekningen av havtornsbär ger doek små in-
15109:         havtornen skall kunna fortsätta att växa       komster för den lokala befolkningen, jämfört
15110:         vilt på sina nuvarande växtplatser oeh så      med till exempel hjortronploekningen i Lapp-
15111:         att ploekningstiden för havtornsbär skall      land.
15112:         regleras i motsvarighet till förhållandena        I Finland hör rätten att ploeka vilda bär till
15113:         ettvart år oeh                                 allemansrätten. Det kan inte anses vara en god
15114:            hur ämnar Regeringen utveekla forsk-        lösning att begränsa ploekningstiden för bär
15115:         ningen så att havtornen kan bli en od-         genom stadganden. Det skulle oekså vara myeket
15116:         lingsväxt?                                     svårt att övervaka att sådana begränsningar följs.
15117:                                                        Såväl när det är fråga om havtorn som andra
15118:    Såsom svar på spörsmålet anför jag vördsamt         vilda bär är det viktigt att understryka de enskil-
15119: följande:                                              da medborgarnas ansvar när de utnyttjar alle-
15120:                                                        mansrätten som bärploekare. Upplysningen oeh
15121:    Havtornen är en ljusälskande växt, oeh klarar       informationen i detta syfte har oekså utökats de
15122: sig därför inte på växtplatser som skuggas av          senaste tiderna.
15123: träd, såsom skogbevuxna öar,, utan frodas bäst på         Jordbruksstyrelsen har 14.7.1987 gett anvis-
15124: de yttersta skären, t.ex. i Alands, Raumo oeh          ningar som är avsedda för bärploekarna oeh
15125: Uleåborgs skärgård. I två undersökningar har det       handeln med bär. I anvisningarna uppmärksam-
15126: konstaterats att havtornen försvunnit från Raumo       mas de fel som förekommer vid ploekningen oeh
15127: skärgård på 35 år. Då havtornsförekomsterna i          hanteringen av bären. Yrkesutbildningsstyrelsen
15128: vår skärgård är lokalt begränsade oeh myeket           ger i sin tur upplysning om bär på sina instruk-
15129: ömtåliga, har vi inte i någon händelse råd att låta    tionskurser. Styrelsen har i år dessutom gett ut en
15130: dem utplånas.                                          handbok om vilda bär, där oekså de omständig-
15131:    Om havtornsbuskarnas grenar bryts av i sam-         heter som skall beaktas vid insamlingen av hav-
15132: band med ploekningen av bären, försvagas               torn klart har förts fram.
15133: buskarnas livskraft. Likaså har det konstaterats att      Om man kunde förädla havtornen till en
15134: buskarna tar skada, om man försöker pressa ut          odlingsväxt skulle detta å ena sidan gagna de
15135: saften på växande buskar innan bären har mog-          kommersiella intressena oeh å andra sidan klart
15136: nat tillräekligt oeh grenarna har förvedats. Det är    inskränka ploekningen av vild havtorn oeh där-
15137: doek fullt möjligt att ploeka havtornsbären utan       igenom främja skyddet av havtornen. I Finland
15138: att skada buskarna, om arbetsmetoderna oeh             har därför vidtagits åtgärder i syfte att utveekla
15139: ploekningstiderna är de rätta.                         havtornen, så att den kunde lämpa sig som
15140:    Redan år 1974 gavs en förordning angående           odlingsväxt. Målet är att förena den finländska
15141: ändring av förordningen om fridlysning av vissa        stammarnas goda köldhärdighet med främmande
15142: sällsynta växter (434174), som bl.a. förbjuder         stammars färre taggar samt iätdossade bär. Forsk-
15143: insamling av bär av vild havtorn (Hippophae            ning i detta syfte ~edrivs bl.a. vid Lantbrukets
15144: rhamnoides) genom att grenar bryts av växten.          forskningseentral, Abo universitet, Skogsforsk"
15145: För att syftet med stadgandet skall nås behövs         ningsinstitutet oeh forststyrelsen. Förädlingen
15146: det doek alltjämt mera upplysning oeh informa-         oeh den kommersiella odlingen av havtorn har
15147: tion som riktar sig till ploekarna.                    försvårats av att de naturliga förökningssättena är
15148: 6                                     1987 vp. -      KK n:o 339
15149: 
15150: mycket långsamma och osäkra, men denna svå-            som skuggar havtornen har i skärgårdsförhålian-
15151: righet förefalier har övervunnits med hjälp av         den.
15152: mikroförökning. De första havtornssorterna med
15153:                                                          Förädlingen av havtornen tili odlingsväxt har
15154: få taggar, som utvecklats med hjälp av förädling
15155:                                                        krävt och kräver alitjämt en långsiktig forskning.
15156: och som lämpar sig för odling, skall snart komma       Denna forskning kommer att fortsätta.
15157: ut på marknaden. Skogsforskningsinstitutets
15158: försöksstation i Joensuu har stälit som mål att           På basis av det ovan anförda kan det anses att
15159: reda ut, om havtornen kunde lämpa sig som              de åtgärder som stått tili buds har vidtagits för
15160: odlingsväxt bl.a. på områden som frigörs från          att bevara havtornen på de nuvarande växtplat-
15161: torvproduktionen. Beträffande havtornsforsk-           serna. Likaså kan det anses att forskningen för att
15162: ningen i övrigt kan nämnas ett forskningsprojekt       utveckla havtornen tili en odlingsväxt redan har
15163: som startats med privata medel i år och som bl.a.      kommit in i den fas som kommer att ge de första
15164: skali klarlägga viiken effekt röjning av vegetation    resultaten.
15165: 
15166:     Helsingfors den 27 november 1987
15167: 
15168:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
15169:                                                1987 vp.
15170: 
15171: Kirjallinen kysymys n:o 340
15172: 
15173: 
15174: 
15175: 
15176:                                     P. Leppänen ym.: Metsuri en palkkatason parantamisesta
15177: 
15178: 
15179:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15180: 
15181:   Joulukuun 30 pa1vana 1964 säädettiin laki              Korkeasta ammattitaidosta ja voimakkaasti
15182: metsä- ja uittotöissä suoritettavasta palkkauksesta   kasvaneesta työn tuottavuudesta huolimatta met-
15183: (699/64). Mainitun lain 2 §:n mukaan "Työeh-          sureiden palkkataso ei usean edellisen vuoden
15184: tosopimuksessa sovittujen palkkojen on, työhön        aikana ole saavuttanut metsä- ja uittotöissä suori-
15185: käytetty aika ja työntekijäin ammattitaito huo-       tettavasta palkkauksesta säädetyn lain tasoa. Tä-
15186: mioon ottaen, vastattava vähintään puunjalostus-      mä tosiasia on nähtävissä tilastokeskuksen tilas-
15187: teollisuuden miespuolisten työntekijäin keskitun-     toista.
15188: tiansiotasoa''.                                          Kaikki tekijät huomioon ottaen metsureiden
15189:                                                       työpäivän pituus hakkuutöissä on vähintään 7
15190:   Lain 1 §:ssä todetaan lain tarkoituksena olevan     tuntia päivässä. Tämän mukaisesti laskien metsu-
15191: oikeudenmukaisen ja kohtuullisen ansiotason           reiden keskituntipalkaksi muodostui kuluvan
15192: turvaaminen. Lain valvojaksi on määrätty sosi-        vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 28,84 mk/
15193: aali- ja terveysministeriö.                           tunti. Miespuolisten puunjalostusteollisuuden
15194:                                                       työntekijöiden keskituntiansio oli samanaikaisesti
15195:    Suomalaisen metsurin ammattitaito on maail-        38,94 mk/tunti. Näin ollen metsureiden ansio-
15196: manlaajuisestikin tarkasteltuna kaikkein kor-         taso oli n. 35 % jäljessä lain edellyttämästä
15197: keimpia ellei peräti korkein. Tästä on osoitukse-     tasosta.
15198: na mm. suomalaisten metsureiden jatkuva hyvä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15199: menestyminen moottorisahauksen maailmanmes-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15200: taruuskilpailuissa. Vielä paremmin korkeata am-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15201: mattitaitoa kuvaa suomalaisen metsurin varsinai-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15202: nen hakkuutyösuoritus. Esim. metsähallituksen
15203: palveluksessa olevien metsureiden keskimääräi-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta metsu-
15204: nen, laskennallinen hakkuumäärä vuonna 1986                  reiden palkkataso täyttäisi 30 päivänä
15205: oli 2 682 kiintokuutiota. Työn tuottavuus hak-               joulukuuta 1964 metsä- ja uittotöissä
15206: kuutöissä on viimeisten kymmenen vuoden aika-                suoritettavasta palkkauksesta annetun
15207: na noussut yli 5 % :n vuosivauhdilla.                        lain 2 §:n edellyttämän palkkaustason?
15208: 
15209:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1987
15210: 
15211:           Pekka Leppänen                 Marjatta Stenius-Kaukonen Raila Aho
15212:           Asko Apukka                    Pertti Lahtinen             Esko Seppänen
15213:           Esko Helle                     Esko-Juhani Tennilä         Marja-Liisa Löyttyjärvi
15214:           Arvo Kemppainen                Lauha Männistö              Heli Astala
15215:           Anna-Liisa Jokinen             Jarmo Wahlström             Juhani Vähäkangas
15216:                       Pauli Uitto                            Ensio Laine
15217: 
15218: 
15219: 
15220: 
15221: 2712261
15222: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 340
15223: 
15224: 
15225: 
15226: 
15227:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15228: 
15229:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Edellä tarkoitetun metsäpalkkalain 3 §:n mu-
15230: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä sen alais-
15231: olette 23 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-        ten viranomaisten asiana on valvoa metsäpalkka-
15232: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lain noudattamista. Tässä tarkoituksessa metsä-
15233: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       palkkausasioita valvovilla viranomaisilla on oi-
15234: P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         keus saada palkkausta koskevia tietoja työnanta-
15235: kysymyksestä n:o 340:                                 jilta ja työntekijöiltä sekä oikeus suorittaa ne
15236:                                                       tutkimukset, joihin lain noudattamisen valvonta
15237:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta metsu-     antaa aihetta. Viranomaisten tulee lisäksi olla
15238:        reiden palkkataso täyttäisi 30 päivänä         yhteistoiminnassa työehtosopimuksen allekirjoit-
15239:        joulukuuta 1964 metsä- ja uittotöissä          taneiden järjestöjen kanssa sopimusten yhden-
15240:        suoritettavasta palkkauksesta annetun          mukaisen soveltamisen aikaansaamiseksi. Näiden
15241:        lain 2 §:n edellyttämän palkkaustason?         metsäpalkkalain soveltamista valvovien viran-
15242:                                                       omaisten lisäksi on asetettu erityinen metsäpalk-
15243:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kalautakunta, jonka tehtävänä on lain noudatta-
15244: ti seuraavaa:                                         misen valvonnassa ja soveltamisessa esiintyvien
15245:    Metsä- ja uittotöissä suoritettavasta palkkauk-    kysymysten käsittely. Metsäpalkkalautakunnassa
15246: sesta annetun lain (699/64) 1 §:n mukaan on           on alan viranomaisten edustajien lisäksi edustajat
15247: oikeudenmukaisen ja kohtuullisen palkka- ja an-       kaikista edellä mainituista työehtosopimusosa-
15248: siotason turvaamiseksi metsä- ja uittotöissä nou-     puolista.
15249: datettava sanotun lain määräyksiä kuitenkin niin,
15250:                                                           Metsäpalkkalautakunta päättää vuosineljän-
15251: että työehtosopimukseen sidotun työnantajan ja        neksittäin metsä- ja uittotyöntekijöitä koskevien
15252: työntekijän osalta on noudatettava, mitä alan
15253:                                                       ansiotilastojen hyväksymisestä. Lisäksi lautakun-
15254: työehtosopimuksessa ja työehtosopimuslaissa on
15255:                                                       nan asiana on ansiovertailun tekeminen metsä-
15256: säädetty.
15257:                                                       työntekijöiden sekä puunjalostusteollisuuden
15258:    Metsä- ja uittotöissä suoritettavasta palkkauk-
15259:                                                       miespuolisten työntekijöiden keskiansiotason vä-
15260: sesta annetun lain 2 §:n mukaan työnantajan on
15261:                                                       lillä. Käytännössä lautakunnan työ on myös so-
15262: suoritettava vähintään sen suuruinen palkkaus
15263:                                                       vittelua eri osapuolten mahdollisesti eriävien nä-
15264: kuin alan voimassa oleva yleiseksi katsottava
15265:                                                       kemysten välillä.
15266: työehtosopimus edellyttää. Työehtosopimuksessa
15267: sovittujen palkkojen on työhön käytetty aika ja          Vertailun tekeminen metsäalan työntekijöiden
15268: työntekijän ammattitaito huomioon ottaen vas-         ja puunjalostusteollisuuden työntekijöiden palk-
15269: tattava vähintään puunjalostusteollisuuden mies-      kausten välillä metsäpalkkalain 2 §:n tarkoitta-
15270: puolisten työntekijäin keskiansiotasoa. Saman         malla tavalla ei ole helppoa. Lain mukaan vertai-
15271: pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston             lussa on otettava huomioon työhön käytetty aika
15272: asiana on todeta ja saattaa tiedoksi, mikä työeh-     sekä työntekijän ammattitaito. Molemmat tekijät
15273: tosopimus kulloinkin on katsottava alalla yleisek-    eivät käytännössä metsäalan olosuhteiden vuoksi
15274: si. Viimeksi valtioneuvosto on 24.7.1986 anta-        ole arvioitavissa täsmällisesti. Metsäpalkkalain
15275: mallaan päätöksellä (613/86) päättänyt, että lais-    tarkoittama työ on pääasiassa urakkatyötä ja työ-
15276: sa tarkoitetuksi yleiseksi työehtosopimukseksi on     ajan määrittely tuottaa senkin vuoksi tiettyjä
15277: metsä- ja uittotöiden osalta katsottava se työehto-   vaikeuksia. Myöskin ammattitaidon vertaaminen
15278: sopimus ja siihen liittyvät sopimukset, jotka         alojen työntekijöiden kesken on tulkinnanvarais-
15279: toiselta puolen metsähallitus, Metsäteollisuuden      ta. Työvälineiden osuus metsätöiden palkkauk-
15280: Työnantajaliitto ry., Maaseudun Työnantajaliitto      sessa on samoin arviointikysymys. Vuoden 1986
15281: ry. ja Yksityismetsätalouden Työnantajat ry. sekä     ja kuluvan vuoden kahden ensimmäisen vuosi-
15282: toiselta puolelta Suomen Maaseututyöväen Liitto       neljänneksen ansiotasojen välisessä vertailussa on
15283: ry. ovat tehneet 28.4.1986.                           päädytty seuraaviin tuloksiin:
15284:                                            1987 vp. -         KK n:o 340                                                 3
15285: 
15286:                             Metsäala                                                      Puunjalostusteollisuus
15287:                     Ilman työvälineen osuutta                  Työvälineen osuus
15288:                                                                 mukaan lukien
15289: 
15290: Vuosi-           Kaikki                  Vakinaiset               Vakinaiset                Kemia!-         Mekaa-   Kaikki
15291: neljännes        7h         6,6h          7h           6,6h        7h              6,6h       Iinen          ninen
15292: 
15293: 1/86            26,91     28,54         29,04         30,80      39,36         41,74         42,64           30,83   38,84
15294: 11/86           29,60     31,39         32,10         34,04      43,49         46,13         44,20           32,03   40,28
15295: III/86          30,27     32,10         31,56         33,47      42,76         45,36         40,66           32,34   37,96
15296: IV/86           30,60     32,45         32,00         33,94      43,36         45,99         41,35           32,71   38,55
15297: 1/87            28,84     30,59         31,23         33,11      42,31         44,88         44,93           32,95   41,12
15298: 11/87           32,13     34,08         34,56         36,66      46,84         49,67         48,37           33,12   43,37
15299: 
15300:    Tilastoa tarkasteltaessa on todettava, että met-           distukseen kuuluu vuosiansiotilaston laatiminen,
15301: säalan työntekijöiden ryhmässä "Kaikki" palk-                 joka antaa neljännesvuosittaisia keskipäiväansioti-
15302: kaukseen ei sisälly työvälineiden osuutta, jonka              lastoja kattavamman kuvan ansioiden suuruudes-
15303: arvioidaan olevan noin 13 mk/h. Metsäpalkka-                  ta ja vuosittaisesta työpäivien määrästä. Ensim-
15304: lautakunta ei edellä olevia tuloksia verratessaan             mäinen vuosiansiotilasto saadaan käyttöön vuo-
15305: ole päätynyt siihen, etteivätkö metsäpalkkalain               den 1988 aikana.
15306: 2 §:n säännökset palkkauksesta olisi toteutuneet                 Metsä- ja uittotöissä suoritettavasta palkkauk-
15307: metsäalalla.                                                  sesta sovitaan työmarkkinoilla normaalin työehto-
15308:    Vertailuja tehtäessä on voitu todeta, että niitä           sopimuskäytännön mukaisesti. Yhtenä tavoittee-
15309: vaikeuttavat edellä mainittujen arvioluonteisten              na sopimuksia tehtäessä on, että palkkaukset
15310: tekijöiden lisäksi eräät tilastolliset hankaluudet.           noudattavat vähintään sitä tasoa, joka on määri-
15311: Tämän vuoksi tilastoimityössä on toteutettu erit-             telty metsäpalkkalaissa. Käytännössä on kuiten-
15312: täin mittava metsäpalkkatilastoinnin uudistus.                kin havaittu, että luotettavan vertailupohjan saa-
15313: Lähitulevaisuudessa metsäpalkkojen tilastoimiuu-              minen kysymyksessä olevien alojen välillä edellyt-
15314: distuksen loppuunvieminen antaa entistä koko-                 tää tähänastista tehokkaamman ja patannetun
15315: naisvaltaisempaa tietoa ansioiden seurantaa var-              arviointi- ja tilastoimijärjestelmän aikaansaamis-
15316: ten. Tilastoimiuudistuksen perustan muodostaa                 ta, mikä on parhaillaan toteutumisvaiheessa.
15317: vuonna 1984 toteutettu siirtyminen totaalisen                    Metsäpalkkalain oikean soveltamisen varmista-
15318: metsäpalkkojen atk-palkanmaksuaineiston käyt-                 miseksi sosiaali- ja terveysministeriö tulee pikai-
15319: töön tilastoinnissa. Tilasto kattaa noin 85 %                 sesti selvittämään ansiovertailun perusteet yhdes-
15320: puutavaran valmistuksen ansioista. Tilastointiuu-             sä alan työmarkkinajärjestöjen kanssa.
15321: 
15322:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1987
15323: 
15324:                                                                                            Ministeri Matti Puhakka
15325: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 340
15326: 
15327: 
15328: 
15329: 
15330:                                 Till Riksdagens Herr Talman
15331: 
15332:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt 3 § i den ovan nämnda lagen om
15333: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        avlöningen i skogs- och flottningsarbeten ankom-
15334: den 23 oktober 1987 till vederbörande medlem          mer det på social- och hälsovårdsministeriet och
15335: av statsrådet översänt avskrift av följande av        på de myndigheter som är underställda detta att
15336: riksdagsman P. Leppänen m.fl. undertecknade           utöva tillsyn över lagens efterlevnad. I detta syfte
15337: spörsmål nr 340:                                      har de myndigheter som bevakar frågor gällande
15338:                                                       löner för skogsarbeten rätt att av arbetsgivare och
15339:          Vad ämnar Regeringen göra för att            arbetstagare erhålla uppgifter om avlöning samt
15340:        skogshuggarnas löner skall motsvara den        rätt att utföra de undersökningar som över-
15341:        nivå som förutsätts i 2 § lagen den 30         vakningen av lagens efterlevnad föranleder. Dess-
15342:        december 1964 om avlöningen i skogs-           utom bör myndigheterna samverka med de orga-
15343:        och flottningsarbeten?                         nisationer som undertecknat kollektivavtalet för
15344:                                                       att få till stånd en enhetlig tillämpning av
15345:                                                       avtalen. Utöver de myndigheter som övervakar
15346:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tillämpningen av lagen om avlöningen i skogs-
15347: anföra följande:                                      och flottningsarbeten har en skogslönenämnd
15348:     Enligt 1 § i lagen om avlöningen i skogs- och     tillsatts, vars uppgift är att behandla frågor i
15349: flottningsarbeten (699164) skall bestämmelserna       anknytning till övervakningen av lagens efterlev-
15350: i nämnda lag följas i syfte att trygga en rättvis     nad och vid tillämpningen av lagen. Inom skogs-
15351: och skälig löne- och förtjänstnivå dock så, att       lönenämnden finns utöver representanter för
15352: man i fråga om arbetsgivare och arbetstagare som      myndigheterna inom branschen även represen-
15353: är bundna av kollektivavtal måste iakttaga vad        tanter för alla ovan nämnda kollektivavtalsparter.
15354: som sägs i branschens kollektivavtal och i lagen          Skogslönenämnden beslutar om godkännandet
15355: om kollektivavtal.                                    av statistik över skogs- och flottningsarbetarnas
15356:     Enligt 2 § i lagen om avlöningen i skogs- och     förtjänster kvartalsvis. Dessutom ankommer det
15357: flottningsarbeten skall arbetsgivaren erlägga avlö-   på nämnden att jämföra medelinkomstnivån för
15358: ning av minst den storlek som förutsätts i det        skogsarbetarna och de manliga arbetstagarna
15359: kollektivavtal för branschen som bör anses vara       inom träförädlingsindustrin. I praktiken går
15360: allmänt. De i kollektivavtal överenskomna löner-      nämndens arbete även ut på att åstadkomma
15361: na bör med beaktande av den tid som används           förlikning mellan olika parter vid eventuella
15362: till arbetet och arbetstagarnas yrkesskicklighet      meningsskil jaktigheter.
15363: motsvara minst den genomsnittliga förtjänstnivå          Det är inte lätt att göra jämförelser mellan
15364: som de manliga arbetstagarna inom träföräd-           avlöningen för skogsbranschens arbetstagare och
15365: lingsindustrin åtnjuter. Enligt 2 mom. i samma        träförädlingsindustrins arbetstagare på det sätt
15366: paragraf ankommer det på statsrådet att konsta-       som avses i 2 § i lagen om avlöningen för skogs-
15367: tera och tillkännage vilket kollektivavtal som för    och flottningsarbeten. Enligt lagen måste den tid
15368: tillfället bör anses vara allmänt på området.         som använts för arbetet samt arbetstagarnas yr-
15369: Statsrådet har senast genom sitt beslut av            kesskicklighet beaktas. Båda faktorerna kan i
15370: 24.7.1986 (613/86) beslutat, att såsom i lagen        praktiken inte exakt förutses på grund av för-
15371: avsett allmänt kollektivavtal för skogs- och flott-   hållandena inom skogsbranschen. Det arbete
15372: ningsarbetets del skall anses det kollektivavtal      som avses i lagen om avlöningen i skogs- och
15373: och därtill hörande överenskommelser som in-          flottningsarbeten är i huvudsak ackordarbete och
15374: gåtts 28.4.1986 mellan å ena sidan forststyrelsen,    bestämningen av arbetstiden medför därför vissa
15375: Skogsindustrins Arbetsgivareförbund rf, Lands-        svårigheter. Även en jämförelse av yrkesskicklig-
15376: bygdens Arbetsgivareförbund rf och Enskilda           heten mellan branschernas arbetstagare lämnar
15377: Skogsbrukets Arbetsgivare rf och å andra sidan        rum för tolkningar. Arbetsredskapens andel av
15378: Landsbygdens Arbetarförbund i Finland.                avlöningen för skogsarbeten är likaså en bedöm-
15379:                                                    1987 vp. -      KK n:o 340                                                5
15380: 
15381: ningsfråga. En jämförelse mellan förtjänstnivåer-                  na under år 1986 och de två första kvartalen
15382:                                                                    under innevarande år visar följande resultat:
15383: 
15384: 
15385:              Skogsbranschen                                                                   Träförädlingsindustrin
15386:                               Utan arbetsredskap                    Arbetsredskakens
15387:                                                                     andel medrä nad
15388: 
15389: Kvartal                Alla                    Ordinarie               Ordinarie                Kemiska      Mekaniska     Alla
15390:                       7h           6,6h         7h          6,6h        7h             6,6h
15391: 
15392: 1/86                26,91       28,54          29,04       30,80      39,36        41,74         42,64          30,83    38,84
15393: Il/86               29,60       31,39          32,10       34,04      43,49        46,13         44,20          32,03    40,28
15394: Ill/86              30,27       32,10          31,56       33,47      42,76        45,36         40,66          32,34    37,96
15395: IV/86               30,60       32,45          32,00       33,94      43,36        45,99         41,35          32,71    38,55
15396: 1/87                28,84       30,59          31,23       33,11      42,31        45,88         44,93          32,95    41,12
15397: Il/87               32,13       34,08          34,56       36,66      46,84        49,67         48,37          33,12    43,37
15398: 
15399: 
15400: 
15401:    Vid en genomgång av statistiken måste man                       görandet av statistik över årsförtjänsten, viiken
15402: konstatera, att i gruppen ''Alla'' under rubriken                  ger en mera täckande bild av förtjänsternas
15403: skogsbranschen inte ingår andelen arbetsredskap,                   storlek och amalet arbetsdagar per år än statisti-
15404: som värderas tili ca 13 mk/h. Skogslönenämnden                     ken över medelförtjänsten per dag kvartalsvis.
15405: har vid jämförelse av ovan nämnda resultat inte                    Den första statistiken över årsförtjänsten tas i
15406: kommit tili att stadgandena enligt 2 § i lagen om                  bruk under år 1988.
15407: avlöningen i skogs- och flottningsarbeten inte                        Angående avlöningen för skogs- och flott-
15408: skulle ha iakttagits inom skogsbranschen.                          ningsarbeten avtalas på arbetsmarknaden enligt
15409:    Vid jämförelser har man kunnat konstatera att                   normalt kollektivavtalsförfarande. Ett mål vid
15410: dessa försvåras utom av ovan nämnda bedöm-                         ingåendet av avtalen är att man vid avlöningen
15411: ningsmässiga faktorer även av vissa statistiska                    följer åtminstone den nivå som har fastställts i
15412: olägenheter. På grund härav har en synnerligen                     lagen om avlöningen i skogs- och flottningsarbe-
15413: omfattande reform av statistiken över skogslöner-                  ten. 1 praktiken har dock observerats att erhållan-
15414: na ägt rum vid statistikarbetet. Inom den när-                     det av en tillförlitlig jämförelsegrund för de
15415: maste framtiden ger slutförandet av statistikrefor-                branscher som nämns i avtalet förutsätter ett
15416: men i fråga om skogslöner mera genomgripande                       effektivare och bättre system för bedömning och
15417: uppgifter än förut för uppföljningen av förtjäns-                  statistikföring än hittills. Detta håller som bäst
15418: terna. Den år 1984 genomförda övergången tili                      på att genomföras.
15419: användningen av ett totalt ADB-löneutbetal-                           För att säkerställa att lagen om avlöningen i
15420: ningsmaterial för skogslöner statistiken bildar                    skogs- och flottningsarbeten tillämpas på rätt sätt
15421: grunden för reformen av statistikföringen. Statis-                 kommer social- och hälsovårdsministeriet att i
15422: tiken täcker ca 85 % av förtjänsten inom trävaru-                  samråd med branschens arbetsmarknadsorganisa-
15423: tillverkningen. Statistikreformen omfattar upp-                    tioner utreda grunderna för förtjänstjämförelsen.
15424: 
15425:           Helsingfors den 26 november 1987
15426: 
15427:                                                                                                  Minister Matti Puhakka
15428:                                                 1987 vp.
15429: 
15430: Kirjallinen kysymys n:o 341
15431: 
15432: 
15433: 
15434: 
15435:                                    Tennilä ym.: Hiihtokeskuksen rakentamista Ounastunturin Pyhäke-
15436:                                      rolle koskevan selvityksen suorittamisesta
15437: 
15438: 
15439:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15440: 
15441:    Enontekiön kunnassa on noussut voimakkaasti        myös hiihtokeskuksen vaikutuksista luontoon ja
15442: esille rinnehiihtokeskuksen rakentaminen Ounas-       poronhoitoon. Enontekiön kunnan edustajat ovat
15443: tunturin Pyhäkerolle kansallispuiston alueelle.       kertoneet Lapin kansanedustajille, etteivät jatko-
15444: Rinnehiihtokeskusta hiihtohisseineen on pidetty       selvittelyt kuitenkaan edisty juuri ollenkaan, jos
15445: tarpeellisena matkailun edistämiseksi. Pelkkään       edistyvät lainkaan.
15446: murtomaahiihtoon perustuva tarjonta ei näytä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15447: vetävän matkailijoita riittävästi kuntaan, jossa on   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15448: runsaasti majoitustilaa, mm. uusi hotelli.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15449:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15450:    Hiihtokeskuksen rakentamista Pyhäkerolle on
15451: selvitelty ympäristöministeriössä toimikunnan                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15452: puitteissa. Toimikunta kuitenkin totesi jatkosel-            ryhtyä Ounastunturin Pyhäkerolle suun-
15453: vittelyt välttämättömiksi, jotta saataisiin var-             niteltuun hiihtokeskukseen liittyvien jat-
15454: muus ajatellun hiihtokeskuksen ilmasto-oloista ja            koselvitysten kiirehtimiseksi?
15455: 
15456:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1987
15457: 
15458:                       Esko-Juhani Tennilä                      Kimmo Sarapää
15459:                       Seppo Pelttari                           Asko Apukka
15460: 
15461: 
15462: 
15463: 
15464:  271265D
15465: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 341
15466: 
15467: 
15468: 
15469: 
15470:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15471: 
15472:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ilmasto-oloja ja lumisuhteita koskevan tutkimuk-
15473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sen, jossa selvitetään Pyhäkeron soveltuvuutta
15474: olette 22 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         lasketteluun. Tutkimusta on tarkoitus tehostaa
15475: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       talvikautena 1988-1989 kuluvan talvikauden
15476: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kokemusten perusteella. Ilmastotutkimuksessa
15477: Tennilän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       saataneen likimääräinen käsitys Pyhäkeralla las-
15478: myksestä n:o 341:                                      kettelukautena vallitsevista oloista.
15479:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Ympäristöministeriö on myös pyytänyt Lapin
15480:         ryhtyä Ounastunturin Pyhäkeralie suun-         vesi- ja ympäristöpiiriä selvittämään, onko mah-
15481:         niteltuun hiihtokeskukseen liittyvien jat-     dollista ottaa vettä Onnasjärvistä mahdollisten
15482:         koselvitysten kiirehtimiseksi?                 rinteiden lumetukseen niin, ettei Ounasjoessa
15483:                                                        elävä arvokas helmisimpukkakanta kärsi veden-
15484:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       otosta. Toinen kysymys, jota ministeriö on pyytä-
15485: ti seuraavaa:                                          nyt Lapin vesi- ja ympäristöpiiriä selvittämään,
15486:    Ympäristöministeriö on asettamansa Pallas-          on vesien mahdollinen likaantuminen sen joh-
15487: Ounas-toimikunnan mietinnön ehdotusten mu-             dosta, että rioteelle tulisi rakenteita ja siellä
15488: kaisesti aloittanut kasvillisuus-, eläimistä- ja po-   jouduttaisiin tekemään maansiirtotöitä. Ympäris-
15489: ranhoitoselvitykset Pyhäkeran alueen luonnonar-        töministeriö varaa tutkimuksiin vuosina 1988-
15490: vojen selvittämiseksi. Käytännössä työn tekee          1989 tarvittavat määrärahat. Koko tutkimus saa-
15491: Metsäntutkimuslaitos. Lisäksi ympäristöministe-        daan valmiiksi kevääseen 1989 mennessä ja sen
15492: riö on yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja Metsän-        jälkeen tehdään Pyhäkeran tulevaa käyttöä kos-
15493: tutkimuslaitoksen kanssa aloittanut Pyhäkeran          kevat ratkaisut.
15494: 
15495:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1987
15496: 
15497:                                                                     Ympäristöministeri Kaj Bärlund
15498:                                       1987 vp. -      KK n:o 341                                         3
15499: 
15500: 
15501: 
15502: 
15503:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15504: 
15505:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Med undersökningen klarläggs hur Pyhäkero
15506: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lämpar sig för utförsåkning. Avsikten är att
15507: den 22 oktober 1987 tili vederbörande medlem          effektivera undersökningen under vintersäsongen
15508: av statsrådet översänt avskrift av följande av        1988-1989 på basis av de erfarenheter som
15509: riksdagsman Tennilä m.fl. undertecknade spörs-        gjorts under innevarande vintersäsong. Klimat-
15510: mål nr 341:                                           undersökningen torde ge en ungefärlig uppfatt-
15511:                                                       ning om de förhålianden som råder vid Pyhäkero
15512:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       under u tförsåkningssäsongen.
15513:        för att påskynda de fortsatta utredningar-
15514:        na i anslutning tili det skidcentrum som           Miljöministeriet har också bett Lapplands vat-
15515:        man planerar att anlägga vid Pyhäkero          ten- och miljödistrikt att utreda möjligheterna
15516:        vid Ounastunturi?                              tili vattentäkt i Onnasjärvi för att eventuellt förse
15517:                                                       branterna med snö så att det värdefulla pärlmuss-
15518:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      lebestånd som lever i Ounasjoki inte blir lidande
15519: anföra följande:                                      av vattentäkten. En annan fråga som ministeriet
15520:    Miljöministeriet har, i enlighet med förslagen i   har bett Lapplands vatten- och miljödistrikt att
15521: den av ministeriet tilisatta Pallas-Ounaskommis-      utreda är huruvida vattnen eventuellt smutsas
15522: sionens betänkande, satt i gång utredningar om        ned om byggnadskonstruktioner uppförs på
15523: växtligheten, djurvärlden och renskötseln för att     sluttningen och schaktningsarbeten måste utföras
15524: klarlägga naturvärdena inom Pyhäkeroområdet. I        där. Miljöministeriet kommer att reservera de
15525: praktiken utförs detta arbete av Skogsforsknings-     anslag som behövs för undersökningarna åren
15526: institutet. Dessutom har miljöministeriet i sam-      1988-1989. Hela undersökningen kommer att
15527: arbete med Meteorologiska institutet och Skogs-       vara klar senast våren 1989 och därefter fattas de
15528: forskningsinstitutet satt i gång en undersökning      beslut som rör den kommande användningen av
15529: om snö- och klimatförhållandena vid Pyhäkero.         Pyhäkero.
15530: 
15531:      Helsingfors den 27 november 1987
15532: 
15533:                                                                            Miljöminister Kaj Bärlund
15534:                                                 1987 vp.
15535: 
15536: Skriftligt spörsmål nr 342
15537: 
15538: 
15539: 
15540: 
15541:                                    Westerlund m.fl.: Om effektivare kontroll av importerade grönsa-
15542:                                      ker
15543: 
15544: 
15545:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
15546: 
15547:    På grund av de omfattande skördeskadorna            bekämpningsmedel. Inom produktioneo är an-
15548: kommer den inhemska produktioneo av bl.a.              vändningen av bekämpningsmedel mycket re-
15549: grönsaker och potatis inte att täcka det egoa          striktiv. De godkända medlens användnings-
15550: inhemska behovet.                                      mängder är strängt begränsade och karenstiderna
15551:    Grönsaker och potatis kommer under detta            långa. De inhemska livsmedlen är också mycket
15552: skördeår att importeras närmare 100 miljoner kg        rena; t.o.m. då man upptäcker rester är de
15553: mera än normalt. Då importen till sin volym blir       endast en bråkdel av den tillåtna mängden enligt
15554: exceptionellt stor förorsakar detta även myndig-       förordningen om tillsatsämnen för livsmedel.
15555: heterna ett betydande gransknings- och kontroll-          Den på grund av missväxten starkt ökande
15556: arbete utöver det normala.                             importen betyder att konsumenterna utsätts för
15557:    Därtill har vi ytterligare de problem denna         märkbart större mängder bekämpningsmedel och
15558: import kan skapa genom de många allvarliga             föroreningar. Med hjälp av stickprov försöker
15559: skadedjur som i dessa växter under de senaste          tullen hålla grönsakernas restmängder av be-
15560: åren uppdagats.                                        kämpningsmedel på en nivå som motsvarar stan-
15561:    Spridningen av de nya skadedjursarterna utgör       darden angiven i förordningen om tillsatsämnen
15562: en fara för de biologiska bekämpningsmetoderna         och Codex. Ett faktum är dock att restmängderna
15563: bl.a. i växthus. En allmän skadegörare i Central-      i de inhemska grönsakerna är tiofalt och hundra-
15564: Europa är den vita potatisålen. Den förekommer         falt mindre än restmängderna i de utländska
15565: än så länge inte i Finland och våra potatissorter är   produkterna som kontrolleras enligt förord-
15566: inte resistenta mot denna ålstam. Med mullen           ningen om tillsatsämnen för livsmedel. Därför
15567: som medföljer de importerade rotfrukterna och          borde förordningen med det snaraste skärpas så
15568: potatisen kan den vita potatisålen med stor            att kvaliteten på de importerade grönsakerna
15569: sannolikhet komma också till Finland. Den öka-         motsvarar de inhemska grönsakernas verkliga
15570: de importen kan sprida också andra farliga växt-       kvalitetsnivå.
15571: skadedjur. Då dessa skadedjur sprids förorsakar           Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
15572: de en ökad användning av bekämpningsmedel              ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15573: och odlingsbegränsningar för känsliga växter i         ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
15574: vårt eget land.                                        följande spörsmål:
15575:    Ett faktum är att det i utländska grönsaker
15576: tillåts större rester av bekämpningsmedel och                    Är Regeringen medveten om de pro-
15577: också rester av sådana bekämpningsmedel som är                blem och hälsorisker som främst de ut-
15578: förbjudna hos oss varför den totala mängden                   ländska importerade grönsakerna kan
15579: bekämpningsmedel som medborgarna utsätts för                  förorsaka och om så är fallet
15580: ökar avsevärt då importen av grönsaker mång-                     vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
15581: dubblas.                                                      eller ämnar den vidtaga för att intensifi-
15582:    Produktionen av inhemska livsmedel regleras                era och skärpa kontrollen och provtag-
15583: av en mycket sträng lag och förordning om                     ningen av importerade grönsaker?
15584: 
15585:      Helsingfors den 23 oktober 1987
15586: 
15587:                       Henrik Westerlund                         Håkan Malm
15588: 
15589: 271343N
15590: 2                                       1987 vp. -     KK n:o 342
15591: 
15592: Kirjallinen kysymys n:o 342                                                                      Suomenno
15593: 
15594: 
15595: 
15596: 
15597:                                    Westerlund ym.: Ulkomailta tuotavien kasvisten tarkastustoimin
15598:                                      nan tehostamisesta
15599: 
15600: 
15601:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15602: 
15603:    Mittavien      satovahinkojen    vuoksi     mm.     aineasetus. Tuotannossa torjunta-aineiden käytti
15604: vihannesten ja perunan kotimainen tuotanto ei          on hyvin pidättäytyväistä. Hyväksyttyjen ainei
15605: kata kotimaista tarvetta.                              den käyttömäärät ovat tiukasti rajoitetut ja ka
15606:    Tämän satovuoden aikana tuodaan vihannek-           renssiajat pitkät. Kotimaiset elintarvikkeet ova
15607: sia ja perunaa lähes 100 miljoonaa kiloa enem-         myös hyvin puhtaita; jopa silloinkin kun jään
15608: män kuin normaalisti. Kun tuonnista tulee mää-         nöksiä löytyy, ne ovat vain murto-osa elintarvik
15609: rällisesti poikkeuksellisen suuri, tästä aiheutuu      keiden lisäaineista annetun asetuksen sallimast:
15610: viranomaisille merkittävää lisätyötä tarkastuksen      määrästä.
15611: ja valvonnan osalta.                                      Kadon vuoksi voimakkaasti lisääntyvä tuont
15612:    Tämän lisäksi tuonnista voi aiheutua vielä          merkitsee kuluttajien joutumista alttiiksi huo
15613: ongelmia sen vuoksi, että viime vuosien aikana         mattavasti suuremmille torjunta-aineiden ja saas
15614: kyseisissä kasveissa on havaittu monia pahoja          teiden määrille. Pistokokeiden avulla tulli yrittä:
15615: tuhoeläimiä.                                           pitää vihannesten torjunta-aineiden jäännösmää
15616:    Uusien tuhoeläinlajien leviämisestä aiheutuu        rät sellaisella tasolla, joka vastaa lisäaineasetukset
15617: vaaraa biologisille torjuntamenetelmille mm.           ja Codexin tasoa. Tosiasia on kuitenkin, ett:
15618: kasvihuoneissa. Yleinen Keski-Euroopassa esiin-        jäännösmäärät kotimaisissa vihanneksissa ova
15619: tyvä tuholainen on valkoinen peruna-ankeroinen.        kymmen- ja satakertaisesti pienempiä kuin jään
15620: Sitä ei toistaiseksi esiinny Suomessa, ja meidän       nösmäärät ulkomaisissa tuotteissa, joita valvotaat
15621: perunalajimme eivät ole vastustuskykyisiä tätä         elintarvikkeiden lisäaineista annetun asetukset
15622: ankeroiskantaa vastaan. Maahan tuotavien juuri-        mukaisesti. Tämän vuoksi asetusta tulisi mit:
15623: kasvien ja perunan mukana tulevassa mullassa           pikimmin tiukentaa siten, että tuontivihannestet
15624: valkoinen peruna-ankeroinen voi suurella toden-        laatutaso vastaa kotimaisten vihannesten todellis
15625: näköisyydellä tulla myös Suomeen. Lisääntyvän          ta laatutasoa.
15626: tuonnin mukana voi myös levitä muita vaarallisia
15627: kasvituholaisia maahamme. Kun nämä tuholaiset            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes
15628: leviävät, ne aiheuttavat torjunta-aineiden käytön      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämm1
15629: lisääntymistä ja herkkien kasvien viljelyrajoituksia   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä
15630: maassamme.                                             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15631:    Tosiasia on, että ulkomaisissa vihanneksissa
15632: sallitaan suurempia torjunta-aineiden jäännös-                    Onko Hallitus tietoinen niistä ongel
15633: määriä ja myös sellaisten torjunta-aineiden jään-              mista ja terveysvaaroista, joita ensisijaises
15634: nöksiä, jotka ovat meillä kiellettyjä, minkä vuok-             ti ulkomaiset tuontivihannekset voivat ai
15635: si torjunta-aineiden kokonaismäärä, jolle ihmiset              heuttaa, ja jos asianlaita on näin,
15636: joutuvat     alttiiksi,  lisääntyy   huomattavasti                mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh
15637: vihannesten tuontia moninkertaistettaessa.                     tynyt tai aikoo ryhtyä tehostaakseen j:
15638:    Kotimaisten elintarvikkeiden tuotantoa sääte-               tiukentaakseen tuontivihanneksiin koh
15639: lee hyvin tiukka torjunta-ainelaki ja torjunta-                distuvaa valvontaa ja näytteenottoa?
15640: 
15641:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1987
15642: 
15643:                       Henrik Westerlund                          Håkan Malm
15644:                                        1987 vp. -- NJ( n:o 342                                              3
15645: 
15646: 
15647: 
15648: 
15649:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15650: 
15651:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          omainen on tarkastanut kasvit ja todennut ne
15652: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kasvintuhoojista vapaiksi. Tämän lisäksi useiden
15653: olette 23 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-          kasvien ja kasvituotteiden sekä maa-aineksen
15654: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        tuontia on rajoitettu kieltämällä niiden tuomi-
15655: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         nen kokonaan tai osittain sellaisista valtioista,
15656: Henrik Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjal-         joissa vaarallisia kasvintuhoojia esiintyy tai asetta-
15657: lisesta kysymyksestä n:o 342:                           malla niiden tuonnille ehtoja, joiden tarkoitukse-
15658:                                                         na on varmistaa se, etteivät ne levitä maahamme
15659:           Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-         kasvintuotantoa vaarantavia tauteja tai tuhoeläi-
15660:        mista ja terveysvaaroista, joita ensisijaises-   miä.
15661:        ti ulkomaiset tuontivihannekset voivat ai-          Käytäntö on osoittanut, ettei myyjävaltion kas-
15662:        heuttaa, ja jos asianlaita on näin,              vinsuojeluviranomaisilla ole käymänsä kaupan
15663:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-        laajuuden vuoksi aina riittävästi mahdollisuuksia
15664:        tynyt tai aikoo ryhtyä tehostaakseen ja          valvoa sitä, että Suomeen lähetettävät tuotteet
15665:        tiukentaakseen tuontivihanneksiin koh-           täyttävät terveydeltään maamme vaatimukset.
15666:        distuvaa valvontaa ja näytteenottoa?             Tämän vuoksi maatalouden ja metsätalouden
15667:                                                         tuotteet tarkastetaan. Tarkastuksen suorittaa
15668:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           maatilahallitus, jolla on kyseistä tehtävää varten
15669: seuraavaa:                                              koulutettu tarkastajaverkko ja kasvinsuojelun
15670:    Katovuoden seurauksena lisääntyvä kasvisten,         edellyttämiin tehtäviin erikoistunut laboratorio.
15671: varsinkin juuresten ja perunan, tuonti saattaa             Runsas perunan ja vihannesten tuonti on tulli-
15672: aiheuttaa ongelmia muun muassa vaarallisten             laboratoriossa aiheuttanut kyseisten tuotteiden
15673: kasvintuhoojien leviämisen ehkäisemiselle maas-         torjunta-ainejäämien tarkastusten lisäystä.
15674: samme. Torjunnan suorittamista vaikeuttaa eri-             Perunaa tuotiin syys-lokakuun aikana maahan
15675: tyisesti se, että tärkeimpien tuontivaltioiden vil-     8,1 milj. kiloa. Torjunta-ainejäämiä tarkastettiin
15676: jelymaissa on todettu esiintyvän vaarallisia kas-       samana aikana 18 erästä, mikä vastaa 7,5 milj.
15677: vintuhoojia.                                            kiloa. Tutkituista tuontieristä neljässätoista ei
15678:    Vuonna 1981 säädetty kasvinsuojelulaki (127 1        ollut havaittavia torjunta-ainejäämiä. Neljästä
15679: 81) sekä sen nojalla annettu asetus kasvintuhoo-        erästä (yhteensä 1,3 milj. kiloa) löytyi idunestoai-
15680: jien maahan kulkeutumisen estäruisestä ( 17 3181)       netta, klorprofaamia. Pitoisuudet jäivät kuiten-
15681: sisältävät säännökset niistä toimenpiteistä, joilla     kin vierasaineasetuksessa asetetun raja-arvon alle.
15682: pyritään estämään sellaisten kasvintuhoojien kul-       Valtaosa (1,2 milj. kiloa) jäämiä sisältäneestä
15683: keutuminen maahamme, jotka voivat huomatta-             perunasta oli teollisuusperunaa.
15684: vasti vahingoittaa viljelyksiä taikka varastoituja         Porkkanaa tuotiin syys-lokakuun aikana 285
15685: kasveja tai kasvituotteita. Sanotun lain 8 §:n          tonnia. Torjunta-ainetutkimuksia tehtiin 5 erästä
15686: mukaan lain täytäntöönpanosta sekä sen nojalla          määrältään yhteensä 94 tonnia. Yksi eristä (22, 5
15687: annettujen säännösten ja määräysten noudatta-           tonnia) sisälsi jäämänä diatsinonia selvästi alle
15688: misen valvonnasta huolehtivat maatilahallitus ja        toleranssin, kun taas muissa erissä ei ollut havait-
15689: maatalouspiirien maataloustoimistot.                    tavia torjunta-ainejäämiä.
15690:    Edellä mainitun kasvintuhoojien maahan kul-             Punajuuren osalta tarkastettiin syys-lokakuussa
15691: keutumisen estäruisestä annetun asetuksen 3 §:n         7 tuontierää (410 tonnia) kokonaistuonnin ollessa
15692: mukaan vaarallisten kasvintuhoojien tartutta-           875 tonnia. Torjunta-ainejäämiä ei löydetty.
15693: mien tai saastuttamien kasvien tai kasvinosien             Mainittakoon, että klorprofaami ja diatsinoni
15694: tuominen Suomeen on kielletty. Kasvien tai              o~at Suomessakin käyttöön hyväksyttyjä torjunta-
15695: kasvinosien maahan tuominen edellyttää tämän            ameita.
15696: vuoksi asetuksen 6 §:n 1 momentin 1 kohdan                 Muiden vihannesten osalta tuontimäärät ovat
15697: mukaan, että viljelymaan kasvinsuojeluviran-            viime vuosien tasolla. Torjunta-ainetutkimuksia
15698: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 342
15699: 
15700: on niihin kohdistettu riittävällä frekvenssillä ko-      Torjunta-aineiden saanti Suomessa on turvalli-
15701: konaisvaltaisen kuvan saamiseksi kaikkien tuot-       sella tasolla. Sekä kotimaisten että maahantuotu-
15702: teiden osalta. Seurantavalvontaa tiukempaan tar-      jen kasvisten kulutusta voidaan lisätä ravitsemus-
15703: kastusmenettelyyn on jouduttu turvautumaan ai-        suositusten mukaiseksi vaarantamatta kuluttajien
15704: noastaan kurkun ja paprikan osalta. Käsityksem-       turvallisuutta.
15705: me mukaan tuontivihannesten tarkastus on ny-             Hallitus tulee seuraamaan jatkuvasti syntynyttä
15706: kyisellään riittävän kattavaa tuotteiden turvalli-    tilannetta sekä kiinnittämään erityistä huomiota
15707: sen laadun varmistamiseksi.                           siihen, että riittävät edellytykset maahan tuota-
15708:    Koska kuitenkin perunan ja muiden juurivi-         vien maataloustuotteiden kasvinsuojelu- ja tor-
15709: hannesten tuonti on poikkeuksellisen runsasta ja      junta-ainejäämätarkastusten suorittamiseen ja
15710: koska tuontia on mahdollisesti odotettavissa uu-      tarvittaessa niiden tehostamiseen ovat olemassa.
15711: sista tuottajamaista, tullaan näiden tuotteiden
15712: tehostettua tarkastusta edelleen jatkamaan.
15713: 
15714:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1987
15715: 
15716:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
15717:                                          1987 vp. -- NJC n:o 342
15718: 
15719: 
15720: 
15721: 
15722:                                   Till Riksdagens Herr Talman
15723: 
15724:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             störare. Dessutom har importen av ett flertal
15725: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           växter och växtprodukter samt jord begränsats
15726: den 23 oktober 1987 till vederbörande medlem             genom att import av dem, från sådana Iänder där
15727: av statsrådet översänt avskrift av följande av           farliga växtförstörare förekommer, helt eller del-
15728: riksdagsman Henrik Westerlund m.fl. underteck-           vis förbjudits eller genom att villkor har ställts
15729: nade spörsmål nr 342:                                    upp för importen av dem och avsikten med dessa
15730:                                                          villkor är att garantera att sjukdomar eller ska-
15731:            Är Regeringen medveten om de pro-             dedjur, som hotar vårt lands växtproduktion,
15732:         blem och hälsorisker som främst de ut-           inte sprids.
15733:         ländska importerade grönsakerna kan
15734:                                                             I praktiken har det visat sig att försäljarstatens
15735:         förorsaka och om så är fallet                    växtskyddsmyndigheter på grund av den omfat-
15736:            vilka åtgärder har Regeringen vidtagit        tande handeln inte alltid har tillräckligt med
15737:         eller ämnar den vidtaga för att intensifi-       möjligheter att övervaka att de produkter som
15738:         era och skärpa kontrollen och provtag-           sänds till Finland fyller de friskhetskrav vårt land
15739:         ningen av importerade grönsaker?                 ställer. På grund av detta kontrolleras jord- och
15740:                                                          skogsbruksprodukterna. Kontrollen utförs av
15741:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          jordbruksstyrelsen, som för denna uppgift har ett
15742: anföra följande:                                         nätverk av utbildade inspektörer och ett laborato-
15743:    Den som en följd av detta förlustår ökade             rium som har specialiserat sig på de uppgifter
15744: importen av växter, i synnerhet rotfrukter och           växtskyddet förutsätter.
15745: potatis, kan medföra problem bl.a. då det gäller            Den stora importen av potatis och grönsaker
15746: att förhindra att farliga växtförstörare sprids i vårt   har gjort att man vid tullaboratoriet har varit
15747: land. Bekämpningen försvåras framför allt av att         tvungen att utöka kontrollen av rester av be-
15748: det har konstaterats att farliga växtförstörare          kämpningsmedel i ifrågavarande produkter.
15749: förekommer i odlingslanden i de viktigaste im-              I september-oktober importerades 8,1 milj.
15750: portstaterna.                                            kilo potatis till vårt land. Förekomsten av rester
15751:    Den år 1981 stiftade växtskyddslagen ( 12 7 181)      av bekämpningsmedel kontrollerades samtidigt i
15752: samt den med stöd av denna lag givna förord-             18 partier, vilket motsvarar 7,5 milj. kilo. I
15753: ningen om förebyggande av införsel tilllandet av         fjorton av de undersökta importpartierna kunde
15754: växtförstörare ( 17 3 181) innehåller stadganden         inga bekämpningsmedelsrester upptäckas. 1 fyra
15755: om de åtgärder med vilka man strävar efter att           partier (totalt 1,3 milj. kilo) hittades klorprofam,
15756: förhindra att sådana växtförstörare kommer in i          ett groningshämmande medel. Halterna var dock
15757: landet som avsevärt kan skada odlingar eller             mindre än det gränsvärde som ställs i förord-
15758: lagrade växter eller växtprodukter. Enligt 8 § i         ningen om främmande ämnen i livsmedel. Störs-
15759: nämnda lag utövas tillsynen över verkställigheten        ta delen av den potatis som innehöll rester (1,2
15760: av denna lag och med stöd av den utfärdade               milj. kilo) var industripotatis.
15761: stadganden och bestämmelser av jordbruksstyrel-             I september-oktober importerades 285 ton mo-
15762: sen och lantbruksdistriktens lantbruksbyråer.            rötter. Bekämpningsmedelsundersökningar gjor-
15763:    Enligt 3 § ovan nämnda förordning om före-            des på fem partier, och en total mängd av 94
15764: byggande av införsel till landet av växtförstörare       ton. Ett pani (22,5 ton) innehöll rest av diazinon
15765: får till landet inte importeras växter eller växtde-     men klart under det värde som tolereras, medan
15766: lar, vilka är angripna av eller behäftade med            inga rester av bekämpningsmedel kunde upptäc-
15767: växtförstörare. Villkor för införsel av växter eller     kas i de andra partierna.
15768: växtdelar är därför enligt 6 § 1 mom. 1 punkt<':n i         1 fråga om rödbetor granskades i september-
15769: förordningen att odlingslandets växtskyddsmyn-           oktober 7 importpartier (410 ton) medan den
15770: dighet undersökt växterna och konstaterat att de         totala importen var 875 ton. Inga rester av
15771: inte är angripna av eller behäftade med växtför-         bekämpningsmedel hittades.
15772: 6                                     1987 vp. -      KK n:o 342
15773: 
15774:    Det kan nämnas att klorprofam och diazinon         också kan förväntas från nya producentländer
15775: också är godkända bekämpningsmedel i Finland.         kommer den effektiverade kontrollen av dessa
15776:    De importerade mängderna av övriga grönsa-         produkter trots allt att fortsätta.
15777: ker står på samma nivå som under de senaste
15778:                                                          Resterna av bekämpningsmedel är på en säker
15779: åren. Undersökningarna av förekomsten av be-
15780:                                                       nivå i Finland. Konsumtionen av både inhemska
15781: kämpningsmedel i dem har gjorts med en till-
15782:                                                       och importerade växter kan ökas i enlighet med
15783: räcklig frekvens för att en helhetsbild av samtliga
15784:                                                       näringsrekommendationerna utan att konsumen-
15785: produkter skall kunna erhållas. Strängare kon-
15786:                                                       ternas säkerhet riskeras.
15787: trollmetoder än uppföljande övervakning har
15788: man blivit tvungen att ta till endast i fråga om        Regeringen kommer fortsättningsvis att följa
15789: gurka och paprika. Enligt vår åsikt är den nuva-      med det uppkomna läget samt att fästa speciell
15790: rande kontrollen av importgrönsaker tillräcklig       uppmärksamhet vid att tillräckliga förutsätt-
15791: för att garantera en säker kvalitet på produkter-     ningar för kontrollen av växtskyddet och av
15792: na.                                                   resterna av bekämpningsmedel i de lantbrukspro-
15793:    Eftersom importen av potatis och övriga rot-       dukter som importeras finns och att den vid
15794: frukter är exceptionellt stor och eftersom import     behov kan effektiveras.
15795: 
15796:      Helsingfors den 4 december 1987
15797: 
15798:                                                                          Minister Pertti Salolainen
15799:                                                 1987 vp.
15800: 
15801: Kirjallinen kysymys n:o 343
15802: 
15803: 
15804: 
15805: 
15806:                                    Gustafsson ym.: Siviilipalvelun muuttamisesta YK:n päätöslausel-
15807:                                      man tarkoittamaksi rauhanpalveluksi
15808: 
15809: 
15810:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15811: 
15812:    YK:n ihmisoikeuskomissio antoi maaliskuussa         On arvioitu, että nykyisen lain myötä noin sata
15813: 1987 päätöslauselman, jonka mukaan valtioiden          miestä joutuisi vuosittain vankilaan.
15814: tulee tunnustaa vakaumuksellinen aseistakieltäy-          Kansainvälinen Amnesty lnternational pitää
15815: tyminen YK:n ihmisoikeusjulistuksessa kirjattu-        Suomen siviilipalveluslakia rangaistusluonteisena
15816: jen ajattelun, omantunnon ja uskonnonvapau-            ja on luokitellut totaalikieltäytyjät mielipidevan-
15817: den mukaisena ihmisoikeutena. YK:n päätöslau-          geiksi.
15818: selma vetoaa jäsenvaltioihin, jotta ne hyväksyisi-        Lukuisissa yhteyksissä valtionkomiteoista kan-
15819: vät mahdollisuuden aseistakieltäytymiseen ja ryh-      salaisjärjestöihin on tehty esityksiä siviilipalvelun
15820: tyisivät lainsäädännöllisiin toimiin vaihtoehtoisen    sisällön kehittämisestä siten, että siviilipalvelua
15821: palvelumahdollisuuden antamiseen aseistakiel-          voitaisiin suorittaa kehitysyhteistyötehtävissä,
15822: täytyjille siten, että palvelu ei ole sillä tavoin     etenkin kehitysjoukoissa. Aseistakieltäytyjien ke-
15823: ylipitkä, että se muodostuu vaikutukseltaan ran-       hitysmaapalvelus onkin eräissä Länsi-Euroopan
15824: gaistukseksi ja että palvelulla on mielekäs sisältö,   maissa ollut mahdollista pitkään. Oikeus siviili-
15825: mukaan lukien sosiaalinen työ ja työ rauhan,           palvelun suorittamiseen kehitysmaatehtävissä on
15826: kehityksen ja kansainvälisen ymmärtämyksen             olennainen osa siviilipalvelun kehittämistä rau-
15827: puolesta.                                              hanpalveluksi.
15828:    Suomessa siviilipalvelulainsäädäntö ( 132 ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15829:  182/69 sekä 647/85 ja 320/86) ja lain toimeen-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15830: pano ovat ristiriidassa YK:n ihmisoikeuskomis-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15831: sion päätöslauselman kanssa. Siviilipalvelun pi-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15832: tuus on 16 kuukautta, mikä merkitsee käytännös-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15833: sä siviilipalvelusmiesten syrjintää ja rankaisemista           väliaikaisen siviilipalveluslain ja -asetuk-
15834: vakaumuksensa perusteella. Valtioneuvosto on                   sen (647 /85 ja 320/86) muuttamiseksi
15835: lisäksi lain edellyttämässä siviilipalvelusmiesten             pikaisesti siten, että siviilipalvelusta teh-
15836: sijoitussuunnitelmassa määrännyt siviilipalvelus-              däänYK:nihmisoikeuskomission edellyt-
15837: miehet pelastushallinnon ja ensiapualan palve-                 tämää rauhanpalvelua, joka antaa palve-
15838: lustehtäviin, jotka merkitsevät aseistakieltäytyjien           lumahdollisuuden rauhan, kehityksen ja
15839: sitomista osaksi kokonaismaanpuolustusta.                      kansainvälisen ymmärtämyksen puolesta
15840:    Tätä osa aseistakieltäytyjistä ei ole voinut hy-            ja jossa aseistakieltäytyjien vankilatuomi-
15841: väksyä, vaan he ovat vakaumukseensa viitaten                   oista on luovuttu, ja
15842: kieltäytyneet myös siviilipalvelusta. Näitä aseista-              mitä Hallitus aikoo tehdä siviilipalve-
15843: kieltäytyjiä on vankiloissa kymmenen ja 32 on                  lun sisällön kehittämiseksi siten, että si-
15844: tuomittu vankeusrangaistuksiin. Ilmoituksen to-                viilipalvelu on tulevaisuudessa mahdollis-
15845: taalikieltäytymisestä on tehnyt lisäksi 32 miestä.             ta kehitysyhteistyötehtävissä?
15846: 
15847:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1987
15848: 
15849:           Jukka Gustafsson                Marja-Liisa Tykkyläinen             Raimo Vuoristo
15850:           Heikki Rinne                    Virpa Puisto                        Sinikka Mönkäre
15851:           Jouni Backman                   Riitta Myller                       Timo Roos
15852:           Mats Nyby                       Reino Paasilinna                    Tuula Paavilainen
15853: 
15854: 2712095
15855: 2                           1987 vp. -- KJC n:o 343
15856: 
15857:     Lauri Metsämäki           Markku Pohjola                Matti Saarinen
15858:     Jukka Roos                Asko Apukka                   Pertti Lahtinen
15859:     Esko Helle                Esko Seppänen                 Sulo Aittoniemi
15860:     Jarmo Wahlström           Sinikka Hurskainen-Leppänen   Heli Astala
15861:     Esko-] uhani Tennilä      Marjatta Stenius-Kaukonen     Ilkka Joenpalo
15862:     Pentti Lahti-Nuuttila     Pirjo Ala-Kapee               Riitta Järvisalo-Kanerva
15863:     Mikko Elo                 Ilkka-Christian Björklund     Arja Alho
15864:     Kari Urpilainen           Pertti Hietala                Antero Kekkonen
15865:     Iiris Hacklin             Osmo Soininvaara              Erkki Pulliainen
15866:     Matti Vähänäkki           Raila Aho                     Pekka Leppänen
15867:                                        1987 vp. -- ~ n:o 343                                            3
15868: 
15869: 
15870: 
15871: 
15872:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15873: 
15874:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
15875: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemtes,          ti seuraavaa:
15876: olette 23 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-
15877:                                                           Eduskunta on vast'ikään huomattavan suurella
15878: jeenne n:o 1270 ohella toimittanut valtioneuvos-
15879:                                                        yksimielisyydellä hyväksynyt lain aseettomasta
15880: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain
15881: edustaja Jukka Gustafssonin ym. näin kuuluvasta        väliaikaisesta muuttamisesta (647/85). Laki ja
15882: kirjallisesta kysymyksestä n:o 343:                    sitä täydentävä asetus ovat olleet voimassa kulu-
15883:                                                        van vuoden alusta ja ne on säädetty olemaan
15884:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          voimassa viisi vuotta eli vuoden 1991 loppuun.
15885:        väliaikaisen siviilipalveluslain ja -asetuk-       Laissa on selkeästi tunnustettu oikeus uskon-
15886:        sen (647 /85 ja 320/86) muuttamiseksi           nollisen tai eettisen vakaumuksen vuoksi vapau-
15887:        pikaisesti siten, että siviilipalvelusta teh-   tua aseellisesta palveluksesta. Tämä mahdollisuus
15888:        dään YK:n ihmisoikeuskomission edellyt-         on käytännössä toteutettu YK:n ihmisoikeusko-
15889:        tämää rauhanpalvelua, joka antaa palve-         mission päätöslauselman mukaisesti.
15890:        lumahdollisuuden rauhan, kehityksen ja             Lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä tuotiin
15891:        kansainvälisen ymmärtämyksen puolesta           esiin ajatuksia siviilipalveluksen suorittamispaik-
15892:        ja jossa aseistakieltäytyjien vankilatuomi-     kojen valikoiman lisäämisestä kysymyksessä tar-
15893:        oista on luovuttu, ja                           koitetulla tavalla. Tätä tarkoittaneita esityksiä
15894:           mitä Hallitus aikoo tehdä siviilipalve-      eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt.
15895:        lun sisällön kehittämiseksi siten, että si-        Tarkoituksena on, että lain viisivuotisen voi-
15896:        viilipalvelu on tulevaisuudessa mahdollis-      massaolon aikana seurataan sen toteutumisvaiku-
15897:        ta kehitysyhteistyötehtävissä?                  tuksia ja että tänä aikana saadut kokemukset
15898:                                                        otetaan huomioon, kun päätetään tarvittavista
15899:                                                        jatkotoimenpiteistä.
15900: 
15901:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1987
15902: 
15903:                                                                     Puolustusministeri Ole Norrback
15904: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 343
15905: 
15906: 
15907: 
15908: 
15909:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15910: 
15911:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor?ningen             Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
15912: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse nr          anföra följande:
15913: 1270 av den 23 oktober 1987 tili vederbörande             Riksdagen har nyligen synn~rligen enhälligt
15914: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     antagit lagen om temporär ändnng av lagen om
15915: av riksdagsman Jukka Gustafsson m.fl. under-           vapenfri tjänst och civiltjänst (647 /85). Lagen
15916: tecknade spörsmål nr 343:                              och den förordning som kompletterar den har
15917:                                                        varit i kraft fr.o.m ingången av detta år och det
15918:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
15919:                                                        har stadgats att de skall vara i kraft 5 år, dvs. tili
15920:        för att snabbt ändra lagen och förord-
15921:                                                        utgången av år 1991.           . .             .
15922:        ningen om temporär ändrin~ ~~ lagen
15923:                                                           I lagen har den värnphkttge uttryckhng:n
15924:        och förordningen om vapenfn qanst och
15925:                                                        tillerkänts rätt att på grund av religiös eller ettsk
15926:        civiltjänst (647 /85 och 320/86) så, att
15927:                                                        övertygelse bli befriad från vapet?-tjäns~. D_enna
15928:        civiltjänsten blir sådan fredstjänst SOJ?
15929:                                                        möjlighet har i praktiken förv~rkhgats 1 enhgh_et
15930:        förutsätts av FN:s komission för mänskh-
15931:                                                        med en resolution, som anrag1ts av FN:s komis-
15932:        ga rättigheter och som ger möjlighet att
15933:                                                        sion för mänskliga rättigheter.
15934:        under civiltjänsten arbeta för fred, ut-
15935:                                                           I samband med behandlingen av lagen i
15936:        veckling och internationell förståelse och
15937:                                                        riksdagen framfördes tankar om att öka urvalet
15938:        i viiken man har avstått från fängelsedo-
15939:                                                        av platser där civiltjänst kan fullgöras på det ~~tt
15940:        mar för vapenvägrare, och
15941:                                                        som avses i spörsmålet. Förslagen härom godkan-
15942:           på vilket sätt ämnar Regeringen ut-          des dock inte av riksdagen.
15943:        veckla innehållet i civiltjänsten så, att det       Avsikten är att under den femårsperiod lagen
15944:        i framtiden är möjligt att fullgöra civil-      är i kraft följa verkningarna av lagen och att de
15945:        tjänst inom utvecklingssamarbetsuppgif-         erfarenheter som erhållits skall beaktas när man
15946:        ter?                                            besluter om nödvändiga åtgärder i fortsätt-
15947:                                                        ningen.
15948: 
15949:     Helsingfors den 25 november 1987
15950: 
15951:                                                                         Försvarsminister Ole Norrback
15952:                                                 1987 vp.
15953: 
15954: Kirjallinen kysymys n:o 344
15955: 
15956: 
15957: 
15958: 
15959:                                    Puska ym.: Valtionosuuden saamisesta psykiatrisen avohoidon mat-
15960:                                       kakustannuksiin
15961: 
15962: 
15963:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15964: 
15965:   Valtakunnallisissa suunnitelmissa terveyden-            Vaikka sanotut kustannukset eivät toimintojen
15966: huollon järjestämisestä on jo kauan avohoidon          ylläpitäjän kuntainliiton kannalta olekaan kovin
15967: kehittäminen psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa     suuret, ne yksittäiselle potilaalle ja erityisesti
15968: katsottu erääksi painopistealueeksi. Tämän pe-         pitkäaikaispotilaalle voivat olla suuria ja vaikutta-
15969: rusteella esim. päiväsairaala-, asuntola- ja suoja-    vat välittömästi hänen terveyteensä. Selvää on,
15970: työtoimintoja sekä kotisairaanhoitoa on eri muo-       että ellei muu kuin potilastaho suorita matkakus-
15971: doissaan ylläpidetty jo kauan; mm. päiväsairaala-      tannuksia, menettely tulee sulkemaan pois akti-
15972: toiminta alkoi Pohjois-Karjalassa jo vuonna 1971.      voivan ja kuntomtavan hoidon piiristä valtaosan
15973:    Mainittujen avohuollon tolmmtamuotojen              psykiatrisista pitkäaikaispotilaista.
15974: monipuolistuessa matkakustannusten korvaami-              Mielisairaslakia ja asianomalSla valtion-
15975: nen potilaalle kuntainliiton toimesta on käynyt        osuuslakeja olisikin edellä sanotun johdosta
15976: erityisesti haja-asutusalueilla entistä tähdellisem-   muutettava siten, että psykiatrista avohoitoa yllä-
15977: mäksi.                                                 pitävät kuntainliitot voisivat saada valtionosuu-
15978:                                                        den potilaiden matkakustannuksiin.
15979:    Nykyisen järjestelmän mukaan potilaiden mat-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15980: kakustannuksia ei maksa esim. Kansaneläkelaitos        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15981: eikä toimintojen ylläpitäjä sairaalakuntainliitto-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15982: kaan yleensä. Viimeksi mainittu ei suorita matka-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15983: kustannuksia ilmeisesti lähinnä siitä syystä, että
15984: valtionosuutta sanottuun menoerään ei tule. To-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15985: sin Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntain-               ryhtyä, jotta psykiatrista avohoitoa ylläpi-
15986: liitto on päättänyt ne suorittaa ainakin vuosina               tävät kuntainliitot voisivat saada valtion-
15987: 1987 ja 1988.                                                  osuuden potilaiden matkakustannuksiin?
15988: 
15989:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1987
15990: 
15991:                       Pekka Puska                               Esko Jokiniemi
15992:                       Riitta Myller                             Kerttu Törnqvist
15993:                                               Matti Väistö
15994: 
15995: 
15996: 
15997: 
15998: 271225K
15999: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 344
16000: 
16001: 
16002: 
16003: 
16004:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16005: 
16006:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
16007: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että
16008: olette 23 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-          usein toistuvista matkoista aiheutuneet kustan-
16009: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        nukset korvattaisiin vakuutetulle yleensä koko-
16010: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         naan siltä osin, kuin vakuutetun maksettavaksi
16011: Puskan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          jäävät omavastuuosuudet yhteensä ylittävät 500
16012: myksestä n:o 344:                                       markkaa kalenterivuodessa. Tämän markkamää-
16013:                                                         rän täyttymisen jälkeen korvattaisiin myös alle
16014:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         omavastuuosuuden jäävät matkakustannukset.
16015:         ryhtyä, jotta psykiatrista avohoitoa ylläpi-    Kun omavastuu ehdotetaan samalla koeotettavak-
16016:         tävät kuntainliitot voisivat saada valtion-     si 25 markkaan yhdensuuntaista matkaa kohti
16017:         osuuden potilaiden matkakustannuksiin?          1.1.1988 lukien, matkakustannukset korvattaisiin
16018:                                                         näissä tapauksissa kokonaan kalenterivuosittain
16019:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        10 hoitokerran jälkeen. Matkakustannusten kor-
16020: ti seuraavaa:                                           vaamisen perusteena olisivat siten vakuutetulle
16021:                                                         syntyneet normaalia suuremmat matkakustan-
16022:    Sairausvakuutuslain 5 §:n 1 momentin 4 koh-          nukset.
16023: dan mukaan sairaanhoitona korvataan lääkärin               Kuntien ja kuntainliittojen tulisi tämän lisäksi
16024: tai vakuutetun sairauden johdosta suorittamat           kehittää kuljetuspalveluja niille psykiatrisille po-
16025: välttämättömät matkat. Potilaiden käynnit mie-          tilaille, jotka eivät kykene sairautensa vuoksi
16026: lenterveystoimistossa, psykiatrisella poliklinikalla,   käyttämään julkisia kulkuneuvoja tai jotka asuvat
16027: päiväsairaanhoidossa tai suojatyöpaikassa kuulu-        haja-asutusseudulla vaikeiden kulkuyhteyksien
16028: vat matkakustannusten osalta sairausvakuutuksen         päässä. Kunta tai kuntainliitto voi huolehtia itse
16029: piiriin.                                                tai järjestää kuljetuksen ostopalveluina. Kustan-
16030:    Päivittäiset matkakustannukset eivät usem            nukset sisältyvät tällöin käyttökustannuksiin, joi-
16031: nouse yli sairausvakuutuksen määrittelemän              hin kuntainliitot saavat valtionosuutta siltä osin
16032: omavastuurajan. Päivä- ja suojatyötoimintajaksot        kuin on kyse hoitoon kuuluvista kustannuksista.
16033: ovat kuitenkin monelle potilaalle varsin pitkäai-       Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan
16034: kaisia. Näin ollen matkakustannukset yhteensä           kyse on juuri tällaisista kustannuksista silloin,
16035: voivat muodostua kohtuuttoman korkeiksi ja es-          kun puhutaan kuljetuksista päiväsairaanhoitoon
16036: tää potilaan osallistumisen päivätoimintaan.            ja suojatyöhön.
16037: 
16038:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1987
16039: 
16040:                                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
16041:                                        1987 vp. -      KK n:o 344                                        3
16042: 
16043: 
16044: 
16045: 
16046:                                 Till Riksdagens Herr Talman
16047: 
16048:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Regeringen har avlåtit en proposition till riks-
16049: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         dagen med förslag tilllag om ändring av sjukför-
16050: den 23 oktober 1987 till vederbörande medlem           säkringslagen så att den försäkrade skall få ersätt-
16051: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ning för kostnader som föranleds av ofta uppre-
16052: riksdagsman Puska m.fl. undertecknade spörsmål         pade resor. I allmänhet skall kostnaderna ersättas
16053: nr 344:                                                i sin helhet till den del den försäkrades själv-
16054:                                                        riskandelar överstiger sammanlagt 500 mk per
16055:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kalenderår. Avsikten är att resekostnader som är
16056:         för att de kommunalförbund som upp-            mindre än självriskandelen också skall ersättas när
16057:         rätthåller psykiatrisk öppen vård skall        det nämnda beloppet har uppnåtts. Då det
16058:         kunna erhålla statsandel för patienternas      samtidigt föreslås att självrisken 1.1.1988 skall
16059:         resekostnader?                                 höjas till 25 mk per enkel resa, kommer resekost-
16060:                                                        naderna i dessa fall att ersättas helt efter tio
16061:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vårdbesök per kalenderår. Grunden för ersätt-
16062: anföra följande:                                       ningen av resekostnaderna kommer härvid att
16063:                                                        vara att den försäkrade har större resekostnader
16064:    Enligt 5 § 1 mom. 4 punkten sjukförsäkrings-        än normalt.
16065: lagen ersättas såsom sjukvård de nödvändiga               Utöver detta borde kommunerna och kommu-
16066: resekostnader som en läkare eller försäkrad har        nalförbunden utveckla färdtjänst för psykiatriska
16067: erlagt och som föranleds av sjukdom. Besök som         patienter som på grund av sin sjukdom inte kan
16068: klienterna avlägger vid en mentalvårdsbyrå, en         använda allmänna kommunikationsmedel eller
16069: psykiatrisk poliklinik eller vid dagsjukhus och        som bor i sådan glesbygd där kommunikationer-
16070: resor till en skyddad arbetsplats omfattas för         na är dåliga. Kommunen eller kommunalförbun-
16071: resekostnadernas del av sjukförsäkringen.              det kan själv anordna transporten eller ordna den
16072:    De dagliga resekostnaderna överstiger inte ofta     i form av köpt service. Kostnaderna ingår härvid i
16073: den självriskandel som har fastställts i sjukförsäk-   driftskostnaderna, för vilka kommunalförbunden
16074: ringslagen. För många klienter är emellertid           erhåller statsandel till den del det är fråga om
16075: perioderna i öppen vård och skyddat arbete             kostnader i anslutning till vården. Enligt social-
16076: mycket långa. De totala resekostnaderna kan            och hälsovårdsministeriets uppfattning är det
16077: sålunda bli oskäligt höga och hindra klienten att      fråga om dylika kostnader när transporten gäller
16078: delta i den dagliga verksamheten.                      resor till dagsjukhus eller skyddat arbete.
16079: 
16080:      Helsingfors den 25 november 1987
16081: 
16082:                                                         Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
16083: 1
16084: 1
16085:  1
16086:   1
16087:   1
16088:    1
16089:     1
16090:     1
16091:      1
16092:       1
16093:       1
16094:        1
16095:         1
16096:         1
16097:          1
16098:           1
16099:           1
16100:            1
16101:             1
16102:             1
16103:              1
16104:               1
16105:               1
16106:                1
16107:                 1
16108:                 1
16109:                  1
16110:                   1
16111:                                               1987 vp.
16112: 
16113: Kirjallinen kysymys n:o 345
16114: 
16115: 
16116: 
16117: 
16118:                                   Sarapää ym.: Maatalouden toimintaedellytysten turvaamisesta La-
16119:                                      pissa
16120: 
16121: 
16122:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16123: 
16124:    Kehitysalueilla maatalous on viime talven ja         - kotieläintalouden harjoittajilla olisi mah-
16125: kuluneen kesän vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi      dollisuus ostaa rehuviljaa ja väkirehua alennet-
16126: joutunut suuriin vaikeuksiin. Kun mm. Lapissa        tuun hintaan ja että
16127: pieniltä peltoalueilta on saatu vain noin puolet        - varataan riittävä määräraha tilakohtaiseen
16128: normaalivuosien sadosta, on lypsy- ja lihakarjati-   talvi- ja hallavahinkojen korvaamiseen ja
16129: loilla jouduttu vaikeaan rehupulaan. Rehutilan-         - otetaan käyttöön korkotukilainajärjestelmä
16130: teen korjaamiseksi tilat joutuvat ostamaan suuria    satovahinkojen lieventämiseksi.
16131: määriä väkirehua ja heinää sekä vähentämään
16132: karjaa. Kysynnän vuoksi on väkirehun ja heinän          Tähän mennessä hallitus on päättänyt vain
16133: hinta nousussa, mikä heikentää huomattavasti         yleiskorvauksen suorittamisesta ns. väliviljan lisä-
16134:                                                      hintana. Lisähintaan on käytettävissä 11 miljoo-
16135: tilojen kannattavuutta.
16136:                                                      naa markkaa. Eduskunnalle on lisäksi annettu
16137:    Lapin maatalouden kehittämisneuvottelukunta       esitys lannoite- ja rehuveron korottamisesta, mikä
16138: on arvioinut, että jääpolte aiheutti Lapissa noin    merkitsee huomattavia lisäkustannuksia karjata-
16139: 11 miljoonan markan talvituhot. Routa, kylmä ja      louteen.
16140: märkä kesä aiheuttivat sadon menetyksen noin
16141:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16142: 50 % :n tasolla nurmien normaalisadon määrästä,
16143:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16144: mistä on aiheutunut noin 75 miljoonan markan
16145:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16146: satovahingot. Satovahingot perunan osalta ovat
16147:                                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16148: olleet noin 10 miljoonan markan luokkaa ja
16149: _rehuviljan osalta noin 10 miljoonan markan                     Aikooko Hallitus ja milloin tehdä esi-
16150: luokkaa:--Satos:~inkojen kokonaismäärä Lapin                 tyksen satovahinkojen korvaamiseksi niin,
16151: maataloudelle on- neuvottelukunnan arvion mu-                että Lapin läänissä maksettaisiin koti-
16152: kaan noin 106 miljoonaa markkaa.                             eläintalouden harjoittajille yleiskorvaus
16153:    Lapin maatalouden kehittämisneuvottelukunta               kotieläinyksiköitä ja kotieläintalouden
16154: on esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle,               harjoittajille tarjottaisiin mahdollisuus os-
16155: että                                                         taa rehuviljaa ja väkirehua alennettuun
16156:    - Lapin läänissä maksettaisiin yleiskorvaukse-            hintaan sekä
16157: na kotieläintalouden harjoittajille 800 markkaa                 pitääkö Hallitus mahdollisena alentaa
16158: kotieläinyksikköä kohden vuoden 1986 lopun                   muuttuneessa tilanteessa lannoite- ja re-
16159: eläinmäärän mukaan laskettuna ja että                        huverojen määrää?
16160: 
16161:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1987
16162: 
16163:           Kimmo Sarapää                 Seppo Pelttari                  Asko Apukka
16164: 
16165: 
16166: 
16167: 
16168: 271228N
16169: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 345
16170: 
16171: 
16172: 
16173: 
16174:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16175: 
16176:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Arvioidut satovahingot ovat näillä tiloilla noin 39
16177: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           miljoonaa markkaa. Omavastuulla vähennettynä
16178: olette 23 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-          satovahingot ovat noin 20 miljoonaa markkaa.
16179: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
16180:                                                           Katoalueiden rehuhuollon järjestämiseksi hal-
16181: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
16182:                                                        litus on jo toteuttanut useita toimenpiteitä. Re-
16183: Kimmo Sarapään ym. näin kuuluvasta kirjallises-
16184:                                                        hujen valkuaistäydennykseksi maahan tuotavan
16185: ta kysymyksestä n:o 345:
16186:                                                        soijan määrää on tälle vuodelle lisätty 13 miljoo-
16187:           Aikooko Hallitus ja milloin tehdä esi-       naa kiloa. Rehuseosvero alennetaan 7, 5 pennistä
16188:        tyksen satovahinkojen korvaamiseksi niin,       2,0 penniin. Lannoiteveron osalta mahdolliset
16189:        että Lapin läänissä maksettaisiin koti-         tarkistukset tehdään ensi kevään aikana.
16190:        eläintalouden harjoittajille yleiskorvaus           Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen niin sa-
16191:        kotieläinyksiköitä ja kotieläintalouden          notun vihervehnän hinnanalennuskorvauksesta,
16192:        harjoittajille tarjottaisiin mahdollisuus os-    jolla pyritään alentamaan rehukustannuksia. Val-
16193:        taa rehuviljaa ja väkirehua alennettuun          tion viljavarasto on myynyt Pohjois-Suomen ka-
16194:        hintaan sekä                                     toalueen viljelijöille viljaliikkeiden välityksellä re-
16195:           pitääkö Hallitus mahdollisena alentaa         huviljaa kysyntää vastaavasti. Myynti on tapahtu-
16196:        muuttuneessa tilanteessa lannoite- ja re-        nut viljaliikkeiden välityksellä, koska viljan laaja-
16197:        huverojen määrää?                                mittainen myynti suoraan viljelijöille olisi tekni-
16198:                                                         sesti vaikea toteuttaa. Maa- ja metsätalousminis-
16199:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        teriössä on lisäksi valmisteilla päätökset soijan
16200: ti seuraavaa:                                           myymiseksi suoraan kotieläintiloille kotoisten re-
16201:    Kesän 1987 heikko sato on aiheuttanut viljeli-       hujen tuokinta-arvon parantamiseksi ja yleiskor-
16202: jöille merkittäviä taloudellisia menetyksiä koko        vausten maksamiseksi kotieläinten määrän petus-
16203: maassa. Maan pohjoisosissa nurmituhot ovat li-          teella vaikeimmilla nurmituhoalueilla. Yleiskor-
16204: säksi vaikeuttaneet nautakarjatilojen rehuhuollon       vauksen tarkoituksena on pienentää rehukustan-
16205: järjestämistä ja kasvattaneet osaltaan rehukustan-      nusten noususta aiheutuvaa tulojen alenemista,
16206: nuksia. Rovaniemen ja Kemin maatalouspiirien            mistä syystä rehuviljan myyntiä alennettuun hin-
16207: alueella satovahinkoarvio on tehty 1 848 tilalla.       taan ei tultane toteuttamaan.
16208: 
16209:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1987
16210: 
16211:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
16212:                                      1987 vp. -- KJ< n:o 345                                          3
16213: 
16214: 
16215: 
16216: 
16217:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16218: 
16219:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         självrisken avdras uppgår skördeskadorna till ca
16220: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       20 milj. mk.
16221: den 23 oktober 1987 till vederbörande medlem
16222:                                                         Regeringen har redan vidtagit flera åtgärder
16223: av statsrådet översänt avskrift av följande av
16224:                                                      för ordnande av fodermedelsförsörjningen inom
16225: riksdagsman Kimmo Sarapää m.fl. underteckna-
16226:                                                      de områden där skörden slog fel. Den mängd
16227: de spörsmål nr 345:                                  soja som detta år importeras för att användas som
16228:           Ämnar Regeringen och om så är fallet       proteintillskott till fodermedel har ökats med 13
16229:        när ämnar Regeringen avlåta en proposi-       milj. kg. Accisen på foderblandningar sänks från
16230:        tion med förslag till ersättning av skör-     7,5 penni till 2,0 penni. Eventuella justeringar av
16231:        deskador så att de som idkar husdjurshus-     accisen på gödselmedel görs nästa vår.
16232:        hållning i Lapplands Iän får en allmän           Regeringen har fattat ett principbeslut om
16233:        ersättning per husdjursenhet och att de       prissänkningsersättningar för s.k. grönvete i ett
16234:        som idkar husdjurshushållning får möj-        försök att sänka fodermedelskostnaderna. Till
16235:        lighet att köpa foderspannmål och kraft-      odlarna i de områden i norra Finland där skörden
16236:        foder till nedsatt pris samt                  har slagit fel har statens spannmålsförråd genom
16237:           anser Regeringen det vara möjligt att      spannmålshandlarnas förmedling sålt så mycket
16238:        sänka accisen på gödselmedel och foder-       foderspannmål som motsvarar efterfrågan.
16239:        medel då omständigheterna har föränd-         Försäljningen har skett genom spannmålshand-
16240:        rats?                                         larnas förmedling, eftersom det tekniskt skulle
16241:                                                      vara svårt att genomföra en omfattande spann-
16242:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    målsförsäljning direkt till odlarna. Vid jord- och
16243: anföra följande:                                     skogsbruksministeriet bereds dessutom beslut om
16244:    Den dåliga skörden sommaren 1987 har med-         försäljning av soja direkt till husdjurslägenheter-
16245: fört betydande ekonomiska förluster för odlarna i    na för att förbättra de inhemska fodermedlens
16246: hela landet. 1 de norra delarna av Jandet har        näringsvärde och om betalning av allmänna er-
16247: dessutom vallskador försvårat fodermedelsförsörj-    sättningar på basis av antalet husdjur i de
16248: ningen på nötboskapslägenheterna och bidragit        områden där vallskadorna är störst. Avsikten med
16249: till att öka fodermedelskostnaderna. Ioom Rova-      de allmänna ersättningarna är att minska den
16250: niemi och Kemi lantbruksdistrikt har en upp-         inkomstminskning som föranleds av ökade foder-
16251: skattning av skördeskadorna gjorts på 1 848 lä-      medelskostnader. Av denna anledning torde det
16252: genheter. De uppskattade skördeskadorna på           inte bli någon försäljning av foderspannmål till
16253: dessa lägenheter uppgår till ca 39 milj. mk. Då      nedsatt pris.
16254: 
16255:     Helsingfors den 27 november 1987
16256: 
16257:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
16258:                                                1987 vp.
16259: 
16260: Kirjallinen kysymys n:o 346
16261: 
16262: 
16263: 
16264: 
16265:                                    Vihriälä ym.: Ulkomailta tuotavien kasvisten tarkastustoiminnan
16266:                                       tehostamisesta
16267: 
16268: 
16269:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16270: 
16271:    Maataloudessa koetun kadon vuoksi maahan              Ulkomaiset kasvikset sisältävät monikymmen-
16272: joudutaan tuomaan ulkomailta normaalia enem-          kertaisesti jäämiä verrattuna kotimaisiin kasvik-
16273: män elintarvikkeita, mm. perunoita, salaatteja ja     siin. Ulkomailta tuotava peruna on käsitelty
16274: vihanneksia. Arvioiden mukaan vihanneksia ja          säilöntäaineella, tiabendatsolilla. Sitä saa olla
16275: muita kasviksia tuodaan tänä satovuonna lähes         mm. ranskanperunan ja chipsien raaka-aineessa
16276: 100 miljoonaa kiloa tavallista enemmän. Tällai-       peräti 20 mg/kg. Suomessa kyseistä ainetta ja
16277: nen tuonti aiheuttaa myös toimenpiteitä tuonti-       monia muitakin vierasaineasetuksen mukaisia ai-
16278: erien tarkastuksen suhteen.                           neita ei käytetä eikä ole sallittu käytettävän
16279:                                                       torjunta-ainesäännösten nojalla.
16280:    Keski-Euroopassa on yleinen kasvintuhooja
16281: valkoinen peruna-ankeroinen, jolle kaikki meillä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16282: viljeltävät perunalajikkeet ovat alttiita. Se ja      tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
16283: monet muut kasvintuhoojat kulkeutuvat vääjää-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16284: mättä perunoiden ja juuresten mullan mukana           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16285: Suomeen. Ne saastuttavat viljelysmaamme, mikä
16286: aiheuttaa kalliin kemiallisen desinfioinnin tar-
16287: peen tai johtaa pitkäaikaisiin viljelyrajoituksiin.             Mitä Hallitus aikoo tehdä kasvintuhoo-
16288: Näin ollen kaikki tuontikasvikset tulisi pestä jo            jia tai kemikaalijäämiä sisältävien tuonti-
16289: lähtömaassa ja kasvintarkastuslaitoksen voimava-             kasvisten tarkastustoiminnan tehostami-
16290: roJa tulisi pikaisesti moninkertaistaa.                      seksi?
16291: 
16292:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1987
16293: 
16294:           Jukka Vihriälä                 Aapo Saari                     Tellervo Renko
16295:           Kauko Heikkinen                Pirkko Ikonen                  Einari Nieminen
16296: 
16297: 
16298: 
16299: 
16300: 271302T
16301: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 346
16302: 
16303: 
16304: 
16305: 
16306:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16307: 
16308:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           neksella eli yhteensä seitsemällä tarkastajalla ja
16309: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           yhdellä laborantilla.
16310: olette 23 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-             Käytännössä mikään tarkastus ei kuitenkaan
16311: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        anna täydellistä varmuutta siitä, että tuontitava-
16312: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         rassa satunnaisesti esiintyviä kasvintuhoojia ei
16313: Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       kulkeutuisi maahan. Tuontimäärien lisääntyessä
16314: kysymyksestä n:o 346:                                   kasvintuhoojien maahan kulkeutumisen riski ai-
16315:            Mitä Hallitus aikoo tehdä kasvintuhoo-       na lisääntyy. Toisaalta kasvintuhoojien maahan
16316:         jia tai kemikaalijäämiä sisältävien tuonti-     kulkeutuminen tuontierien mukana voi käytän-
16317:         kasvisten tarkastustoiminnan tehostami-         nössä saada haitallisia seurauksia erityisesti sil-
16318:         seksi?                                          loin, kun maahan tuodaan täällä viljelyyn tarkoi-
16319:                                                         tettua kasvimateriaalia.
16320:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Tänä satovuonna lisääntynyt kasvisten tuonti
16321: seuraavaa:                                              on lähinnä perunan ja juurivihannesten tuontia.
16322:    Kasvintuhoojien maahan kulkeutumisen estä-           Kasvinsuojelun neuvottelukunta on kiinnittänyt
16323: misestä annetussa asetuksessa on säädetty, mitä         huomiota ensi sijassa siihen, että siemenperunan
16324: määräyksiä ja ehtoja kasvien ja kasvinosien maa-        maahantuontiin tulisi suhtautua hyvin pidätty-
16325: hantuonnissa on noudatettava. Haitallisimpien,          västi. Tämän mukaisesti siemenperunan tuontili-
16326: asetuksessa lueteltujen kasvintuhoojien isäntäkas-      senssejä on tarkoitus huomattavasta kysynnästä
16327: veja ei saa tuoda maahan tai niiden tuonti on           huolimatta myöntää hyvin pidättyvästi ja maa-
16328: aina tehostetussa valvonnassa. Viljelymaan kas-         han tuotavien erien tarkastukseen kiinnitetään
16329: vinsuojeluviranomaisen on kaikissa tapauksissa          erityistä huomiota.
16330: tarkastettava ja annettava todistus siitä, että            Mitä tulee kemikaalijäämiä sisältävien tuonti-
16331: tuomitavarassa ei ole todettu kasvintuhoojia.           kasvisten tarkastustoiminnan tehostamiseen, hal-
16332:    Tuontitavara tarkastetaan maahan tuotaessa           litus toteaa, että voimassa olevien säännösten
16333: kasvinsuojeluviranomaisen (maatilahallituksen)          mukaan maahan sallitaan tuoda kasviksia, joissa
16334: määräämän näytteenotto- ja tarkastusohjeen mu-          on jäämiä torjunta-aineista, joiden käyttö maas-
16335: kaisesti. Tämä merkitsee sitä, että tuonnin lisään-     samme ei ole sallittua. Tällaisille jäämille on
16336: tyessä näytteenotto- ja tarkastustyö on tänä syksy-     kuitenkin asetettu enimmäispitoisuutta koskevat
16337: nä oleellisesti lisääntynyt. Maatilahallitus on jou-    normit, joita voidaan pitää varsin tiukkoina.
16338: tunut toistaiseksi lisäämään näitä tarkastuksia         Tullilaboratoriolla on kapasiteettia tarpeellisen
16339: suorittavan henkilökunnan määrää noin kolman-           valvonnan suorittamiseen.
16340: 
16341:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1987
16342: 
16343:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
16344:                                       1987 vp. -      KK n:o 346                                        3
16345: 
16346: 
16347: 
16348: 
16349:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16350: 
16351:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           den personai som utför dessa inspektioner med
16352: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ca en tredjedel, dvs. med sammanlagt sju inspek-
16353: den 23 oktober 1987 tili vederbörande medlem           törer och en laborant.
16354: av statsrådet översänt avskrift av följande av            I praktiken ger dock ingen inspektion fullstän-
16355: riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade         dig säkerhet om att i importvaran tillfälligt
16356: spörsmål nr 346:                                       förekommande växtförstörare inte skulle införas i
16357:                                                        landet. Då importmängden växer ökas alltid
16358:           Vad ämnar Regeringen göra för att            risken för införsel av växtförstörare i landet. Å
16359:        effektivera inspektionen av importerade         andra sidan kan införseln av växtförstörare i
16360:        grönsaker som innehåller växtförstörare         Jandet med importpartierna i praktiken få skadli-
16361:        eller kemikalierester?                          ga följder speciellt då det importeras växtmate-
16362:                                                        rial, som avsetts för odling här.
16363:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Den ökade importen av grönsaker detta skör-
16364: anföra följande:                                       deår utgörs närmast av potatis och rotfrukter.
16365:    I förordningen om förebyggande av införsel tili     Växtskyddsdelegationen har i första hand fäst
16366: Jandet av växtförstörare har stadgats om vilka         uppmärksamhet vid att man borde förhålla sig
16367: bestämmelser och villkor som skall iakttas vid         mycket återhållsamt tili importen av sättpotatis. I
16368: importen av växter och växtdelar. De skadligaste       enlighet med detta är avsikten att importlicenser
16369: värdväxterna för växtförstörare, vilka räknats upp     för sättpotatis trots den betydande efterfrågan
16370: i förordningen, får inte importeras eller också        skall beviljas mycket återhållsamt och att speciell
16371: övervakas importen av dem alltid särskilt effek-       uppmärksamhet skall fästas vid inspektionen av
16372: tivt. Växtskyddsmyndigheterna i odlingslandet          de partier som importeras.
16373: skall i alla fall inspektera alstren och utfärda          Beträffande effektivering av inspektionen av
16374: intyg om att växtförstörare inte har konstaterats i    importgrönsaker, som innehåller kemikalierester,
16375: importvaran.                                           konstaterar regeringen att enligt gällande stad-
16376:    Importvaran inspekteras vid importen i enlig-       ganden tillåts import av grönsaker, som innehål-
16377: het med den anvisning om provtagning och               ler rester av sådana bekämpningsmedel vilkas
16378: inspektion som växtskyddsmyndigheten (jord-            användning inte är tillåten i vårt land. För
16379: bruksstyrelsen) har utfärdat. Detta innebär att då     sådana rester har dock uppställts normer angåen-
16380: importen har ökat har provtagnings- och inspek-        de maximihalter, vilka kan anses mycket stränga.
16381: tionsarbetet denna höst väsentligt ökat. Jord-         Tullaboratoriet har kapacitet för nödvändig över-
16382: bruksstyrelsen har hittills varit tvungen att öka      vakning.
16383: 
16384:      Helsingfors den 3 december 1987
16385: 
16386:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
16387:                                                 1987 vp.
16388: 
16389: Kirjallinen kysymys n:o 347
16390: 
16391: 
16392: 
16393: 
16394:                                    Myller ym.: Metsäteollisuuden työpaikkojen turvaamisesta Pohjois-
16395:                                       Karjalassa
16396: 
16397: 
16398:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16399: 
16400:    Tuotantotoiminnan rakennemuutos on vaikut-         1 000 työpaikalla, mikä on n. 8 % teollisten
16401: tanut voimakkaasti myös Pohjois-Karjalan teolli-      työpaikkojen määrästä.
16402: suuden työpaikkarakenteeseen. Maakunnan pää-             Pohjois-Karjalassa on luontaiset edellytykset
16403: kaupungissa Joensuussa yksinomaan vuonna 1986         kehittää ja lisätä omaa puunjalostusteollisuutta.
16404: menetettiin 724 teollisuustyöpaikkaa ja tämän         Tällä hetkellä maakunta toimii kuitenkin vielä
16405: vuoden aikana on jo menetetty 200 työpaikkaa.         paljolti Etelä-Suomen puuraaka-ainereservinä.
16406: Viimeisimmäksi on tullut tietoon, että Oy Wil-
16407:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16408: helm Schauman Ab:n omistama Penttilän saha
16409:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16410: lakkautetaan ensi vuoden alkupuolella, tällöin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16411: työttömäksi jää 200 työntekijää.                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16412:    Vaikka maakunnassa on syntynyt tänä aikana
16413: runsaasti korvaavia työpaikkoja kuntien aktiivisel-             Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti
16414: la tuella muille elinkeinojen aloille, erityisesti           toimiin, joilla taattaisiin Pohjois-Karjalan
16415: pieneen ja keskisuureen teollisuuteen, on Poh-               metsäteollisuuden kehittäminen ja met-
16416: jois-Karjalassa viimeisten kahden vuoden aikana              säteollisuuden työpaikkojen säilyminen
16417: teollisten työpaikkojen määrä vähentynyt n.                  maakunnassa?
16418: 
16419:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1987
16420: 
16421:                       Riitta Myller                            Kerttu Törnqvist
16422: 
16423: 
16424: 
16425: 
16426: 271244F
16427: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 347
16428: 
16429: 
16430: 
16431: 
16432:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16433: 
16434:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jaan koskevat päätökset ja kantavat myös niihin
16435: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mahdollisesti sisältyvät riskit. Julkinen valta ei
16436: olette 23 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-         yleensä voi puuttua yritysten strategiseen suun-
16437: jeenne n:o 1274 ohella toimittanut valtioneuvos-       nitteluun ja päätöksentekoon eikä pakottaa ky-
16438: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      syntä-, kustannus- tms. syistä kannattamatto-
16439: edustaja Riitta Myllerin ym. näin kuuluvasta           maksi käyneen tuotannon jatkamista.
16440: kirjallisesta kysymyksestä n: o 34 7:
16441:                                                           Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun tehtaiden ke-
16442:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti      hittämiseen liittyneet laajat ja monitahoiset kysy-
16443:         toimiin, joilla taattaisiin Pohjois-Karjalan   mykset ovat olleet esillä jo kolmen vuoden ajan.
16444:         metsäteollisuuden kehittäminen ja met-         Tämä on luonnollisesti aiheuttanut huolta ja
16445:         säteollisuuden työpaikkojen säilyminen         epävarmuutta maakunnassa. Nyt Enso-Gutzeit
16446:         maakunnassa?                                   Oy on tehnyt ratkaisun tehtaiden kehittämisvaih-
16447:                                                        toehdoista. Massan valmistuskapasiteettia lisätään
16448:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nykyisestä 130 OOO:sta 160 OOO:een tonniin vuo-
16449: ti seuraavaa:                                          dessa. Yhtiön suunnitelmissa on lisäksi sahatava-
16450:                                                        ratuotannon lisääminen ja sen jalostusasteen nos-
16451:     Muutaman viime vuoden aikana on maamme
16452:                                                        taminen. Tämä kehitysvaihtoehto toteuttaa myös
16453: metsäteollisuudessa toteutettu merkittäviä uudel-
16454:                                                        tavoitteena olleen työpaikkojen säilymisen ja jopa
16455: leenjärjestelyitä, fuusioita, toimipaikkojen myyn-
16456:                                                        lisäämisen mahdollisen mekaanisen puunjalos-
16457: tejä ja muita omistusjärjestelyitä. Tämän kehityk-
16458:                                                        tuksen kehittämisen avulla.
16459: sen seurauksena Pohjois-Karjalassa vuonna 1983
16460: toimineista kymmenestä valtakunnallisesta met-            Vapo Oy hankki omistukseensa Veitsiluoto
16461: säteollisuusyrityksestä alueella toimii enää viisi.    Oy:ltä Kevätniemen sahan marraskuussa 1985.
16462:     Merkittävin Pohjois-Karjalassa metsäteollisuut-    Tällöin jo ilmenivät sahalla tarvittavat uudistuk-
16463: ta harjoittava yritys on valtioenemmistöinen           set. Uudistusten perusteita ovat sahatavaran laa-
16464: Enso-Gutzeit Oy. Yhtiö valmistaa sulfaattisellu-       tutason ylläpitäminen ja parantaminen, korkea-
16465: loosaa ja sahatavaraa Enon Uimaharjussa, hioket-       laatuisen raaka-aineen tarkempi hyödyntäminen
16466: ta ja kartonkia Lieksassa sekä sahatavaraa Kiteel-     sekä vanhentuneen konekannan uusiminen. Ke-
16467: lä.                                                    vätniemen saha on erikoistunut hyvälaatuisen
16468:     Toiseksi merkittävin metsäteollisuusyritys Poh-    mäntysahatavaran tuotantoon, ja tällainen saha-
16469: jois-Karjalassa on Oy Wilh. Schauman Ab. Yh-           tavara tulee myös jatkossa olemaan sahan päätuo-
16470: tiöllä on Joensuussa vaneri- ja lastulevytehdas        te. Myös aihiosahausta on selvitetty ja sahan
16471: sekä Penttilän saha. Yhtiö valmistaa lastulevyä        uusimisessa otetaan huomioon aihiosahauksen
16472: myös Kiteellä Puhoksen lastulevytehtaalla.             mahdollisuus. Uuden tekniikan käyttöönotto,
16473:     Muut merkittävät metsäteollisuuden toimipai-       automaation lisääntyminen ja myös tuotanto-
16474: kat Pohjois-Karjalassa ovat Vapo Oy:n vuonna           määrän pieneneminen vaikuttavat tarvittavan
16475: 1985 Veitsiluoto Oy:ltä ostama Kevätniemen             henkilöstön määrään. Työntekijöiden ja toimi-
16476: saha Lieksassa, Metsä-Serla Oy:n omistama Ukko-        henkilöiden määrä vähenisi 2-3 vuoden aikana
16477: lan saha Enossa ja Kymmene Oy:n omistama               kokonaisuudessaan 120-130 henkilöä. Mahdol-
16478: Nurmeksen saha Nurmeksessa.                            linen päätös aihiosahauksen aloittamisesta pie-
16479:     Pohjois-Karjalan maakunnallisesta näkökul-         nentää henkilöstön nettovähennyksen alle 100
16480: masta on tietysti tärkeätä se, millainen tulee         henkilöön. Yhtiössä on lähdetty siitä, että nykyi-
16481: olemaan alueella sijaitsevien metsäteollisuuden        sestä henkilöstöstä saadaan koulutuksen avulla
16482: tuotantolaitosten asema Itä-Suomen tärkeimpien         modernisoidun sahan koko henkilöstö. Lisäksi
16483: metsäteollisuusyritysten, Enso-Gutzeit Oy:n sekä       siirtymävaiheen aikana yritetään käyttää sahan
16484: Kymmene Oy:n ja Schauman Oy:n strategiassa.            nykyisiä työntekijöitä ja toimihenkilöitä muutos-
16485: Tällöin peruslähtökohtana tulee olla se, että          prosessin toteuttamiseen niin laaja-alaisesti kuin
16486: yritykset itse tekevät toimintaansa ja investointe-    se on mahdollista. Kevätniemen sahan moderni-
16487:                                           1987 vp. -       KK n:o 347                                         3
16488: 
16489: soinnin Vapo Oy toteuttaa omalla rahoituksel-               kertymätavoitteet kymmenvuotiskaudella 1986-
16490: laan.                                                        1995 lisääntyvät tuntuvasti ja vuosien 1986-
16491:     Penttilän saha on ollut noin vuoden Oy Wilh.             1995 hakkuukertymien keskiarvo on noin 1 milj.
16492: Schauman Ab:n omistuksessa. Sahan kapasiteetti              m 3 suurempi kuin vuoden 1986 kertymätavoite.
16493: on ollut huomattavassa vajaakäytössä, eikä sa-              Raakapuun nettovirta Pohjois-Karjalasta ja hak-
16494: hausta ole saatu kannattavaksi. Tämän yhtiö                 kuukertymätavoitteiden lisääntyminen osoittavat,
16495: sanoo johtuvan hyvälaatuisen mäntytukin riittä-             että puuraaka-aineen suhteen alueen luontaiset
16496: mättömyydestä ja osaltaan sahan koneistojen ja              edellytykset kehittää ja lisätä alueen puunjalos-
16497: sahatavaran jälkikäsittelyn teknisestä vanhentu-            tusteollisuutta ovat hyvät. Pohjois-Karjalan ja
16498: neisuudesta. Sahan modernisointi vaatisi huo-               myös muiden maamme kehitysalueiden kannalta
16499: mattavia investointeja. Hyvälaatuisen raakapuun             olisikin erityisen tärkeää painottaa aluepolitiikas-
16500: riittämättömyys sellaisten sahatavaralaatujen sa-           sa entistä enemmän tietoon, osaamiseen, koulu-
16501: haamiseen, jotka kysynnältään ja hinnaltaan ta-             tukseen, teknologiaan ja markkinointiin kohdis-
16502: kaisivat kannattavan sahauksen, on kuitenkin                tuvia toimenpiteitä. Tätä kautta voidaan synnyt-
16503: noussut ongelmaksi myös Pohjois-Karjalassa. Oy              tää innovaatioita, toteuttaa ideoita, luoda uutta
16504: Wilh. Schauman Ab onkin ilmoittanut lopetta-                tuotantoa, edistää yrittäjyyttä ja lisätä työpaikko-
16505: vansa Penttilän sahan toiminnan keväällä 1988.              ja. Tämä on yksi keskeisimmistä työsaroista niin
16506: Kauppa- ja teollisuusministeriöön ei toistaiseksi           alueellisella, maakunnallisella kuin valtakunnalli-
16507: ole tullut tietoa siitä, onko sahan toimintaa               sellakin tasolla.
16508: jossakin laajuudessa ja mahdollisesti uusilla omis-            Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitok-
16509:  tus- tai muilla järjestelyillä mahdollista jatkaa ja       sessa aloitettiin 1.9.1986 kauppa- ja teollisuusmi-
16510: onko edellytyksiä sahatavaran jatkojalostukseen.            nisteriön rahoittama tutkimushanke ''Pohjois-
16511: Jos tällaiset jatkojalostusmahdollisuudet konkre-           Karjalan puunjalostusteollisuuden kehittämisen
16512: tisoituvat, on hallituksella mahdollisuus normaa-           taloudelliset edellytykset ja vaikutukset''. Tutki-
16513:  lein aluepoliittisin tukimuodoin osaltaan turvata          muksessa selvitetään puunjalostusteollisuuden
16514: työpaikkojen säilymistä. Pohjois-Karjalassa nyt             asema ja merkitys Pohjois-Karjalan taloudessa,
16515:  toimivien muiden merkittävien metsäteollisuutta            Pohjois-Karjalan puunjalostusteollisuuden kehit-
16516: harjoittavien tuotantolaitosten toiminta saatujen           tämisvaihtoehdot ja -rajoitteet sekä esille tulevien
16517:  tietojen mukaan jatkunee ainakin nykyisellään ja           kehittämishankkeiden taloudelliset vaikutukset.
16518:  saattaa myös eräissä toimipaikoissa laajentua.             Tutkimuksen seuranta- ja tukiryhmään kuuluu
16519:     Viimeisten, vuodelta 1985 käytettävissä olevien         alueen metsäteollisuusyritysten paikallisjohtajia,
16520:  tietojen perusteella Pohjois-Karjalan piirimetsä-          Joensuun yliopiston professoreita, läänin teolli-
16521:  lautakunnan alueelta hankittiin teollisuuteen              suustoimikunnan edustaja sekä kauppa- ja teolli-
16522:  markkinapuuta lähes 3,5 milj. m 3 • Tästä käytet-          suusministeriön nimeama edustaja. Tämä
16523:  tiin omalla alueella 1, 5 milj. m 3 ja lähes 1, 5 milj.    kauppa- ja teollisuusministeriön tilaama tutki-
16524:  m 3 Etelä-Karjalan alueella. Loppuosa meni pää-            mus valmistuu vuoden 1988 alussa ja se tullee
16525:  asiassa Pohjois-Savon alueelle. Vain mäntytukkia           osaltaan antamaan sellaista tietoa, jonka pohjalta
16526:  alueen teollisuus käytti enemmän kuin teolli-              Pohjois-Karjalan metsäteollisuuden kehittämis-
16527:  suuden käyttöön Pohjois-Karjalan alueelta han-             edellytyksiä voidaan arvioida ja kehittämishank-
16528:  kittiin. Metsä 2000 -ohjelman mukaan hakkuu-               keita käynnistää.
16529: 
16530:       Helsingissa 27 päivänä marraskuuta 1987
16531: 
16532:                                                            Kauppa- Ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
16533: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 347
16534: 
16535: 
16536: 
16537: 
16538:                                Tili Riksdagens Herr Talman
16539: 
16540:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som gälier deras verksamhet och investeringar
16541: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       och även tar de risker som dessa eventuellt
16542: 1274 av den 23 oktober 1987 tili vederbörande        medför. Den offentliga makten kan i alimänhet
16543: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   inte ingripa i företagens strategiska planering och
16544: av riksdagsman Riitta Mylier m.fl. undertecknade     beslutsfattande och inte tvinga dem att fortsätta
16545: spörsmål nr 34 7:                                    med en produktion som på grund av efterfrågan,
16546:                                                      kostnader eller annat dylikt har blivit olönsam.
16547:           Ämnar Regeringen brådskande vidta
16548:        åtgärder för att garantera utvecklingen          De vittomfattande och mångfasetterade frågor
16549:        inom skogsindustrin i Nordkatelen och         som hör ihop med utvecklandet av Enso-Gutzeit
16550:        att arbetsplatserna inom skogsindustrin i     Oy:s fabriker i Uimaharju har varit aktuella
16551:        landskapet kan bevaras?                       redan i tre års tid. Detta har naturligtvis medfört
16552:                                                      oro och osäkerhet i landskapet. Nu har Enso-
16553:                                                      Gutzeit Oy fattat ett avgörande i fråga om
16554:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
16555:                                                      utvecklingsalternativen. Kapaciteten för tiliverk-
16556: anföra följande:                                     ning av massa utökas från nuvarande 130 000 tili
16557:    Under de senaste åren har inom vårt lands         160 000 ton per år. I bolagets planer ingår
16558: skogsindustri genomförts avsevärda omorganise-       dessutom att utöka sågvaruproduktionen och
16559: ringar, fusioner, försäljning av verksamhetsenhe-    höja förädlingsgraden för den. Detta utvecklings-
16560: ter och andra ägoarrangemang. Som en följd av        alternativ gör att också målsättningen att bevara
16561: denna utveckling är numera bara fem av de tio        arbetsplatserna, och t.o.m. att utöka dem, kan
16562: riksomfattande skogsindustribolagen som år 1983      bli verklighet genom att den mekaniska träföräd-
16563: fanns i Nordkarelen verksamma där.                   lingen eventuellt utvecklas.
16564:    Det mest betydande företag som bedriver              Vapo Oy anskaffade Kevätniemen saha i sin
16565: skogsindustri i Nordkatelen är det med statsma-      besittning av Veitsiluoto Oy i november 1985.
16566: joritet ägda Enso-Gutzeit Oy. Bolaget tiliverkar     Redan då var det uppenbart att sågen behövde
16567: sulfatceliulosa och sågvaror i Uimaharju i Eno,      förnyas. Motiveringarna tili förnyandet är att det
16568: slipmassa och kartong i Lieksa samt sågvaror i       behövs för att man skali kunna upprätthålia och
16569: Kitee.                                               förbättra kvalitetsnivån på sågvaran, utnyttja den
16570:    Det näst mest betydande skogsindustriföreta-      högklassiga råvaran bättre samt förnya den
16571: get i Nordkarelen är Oy Wilh. Schauman Ab.           föråldrade maskinparken. Kevätniemen saha har
16572: Bolaget har en faner- och spånskivsfabrik samt       specialiserat sig på produktion av tallsågvara av
16573: Penttilän saha i Joensuu. Bolaget tiliverkar också   god kvalitet, och denna sågvara kommer också i
16574: spånskivor i Kitee vid Puhoksen lastulevytehdas.     fortsättningen att vara sågens huvudsakliga pro-
16575:    Andra betydande verksamhetsenheter inom           dukt. Även sågning av halvfabrikat har utretts
16576: skogsindustrin i Nordkarelen är Kevätniemen          och då sågen förnyas kommer man att beakta
16577: saha i Lieksa, som Vapo Oy köpte av Veitsiluoto      möjligheten tili sågning av halvfabrikat. Ibrukta-
16578: Oy år 1985, Ukkolan saha i Eno, som ägs av           gandet av ny teknik, utökandet av automationen
16579: Metsä-Serla Oy och Nurmeksen saha i Nurmes,          och även minskningen av produktionsmängden
16580: som ägs av Kymmene Oy.                               påverkar det personalantai som behövs. Antalet
16581:    Ur landskapet Nordkarelens synvinkel är det       arbetstagare och funktionärer skulle under 2-3
16582: naturligtvis viktigt att veta viiken position de i   år i sin helhet minska med 120-130 personer.
16583: området      belägna produktionsinrättningarna       Ett eventuellt beslut om att inleda sågning av
16584: inom skogsindustrin kommer att inneha i den          halvfabrikat gör att nettominskningen av perso-
16585: strategi som Östra Finlands viktigaste skogsindu-    nalen blir mindre än 100 personer. I bolaget har
16586: striföretag, Enso-Gutzeit Oy samt Kymmene Oy         man utgått ifrån att man av den nuvarande
16587: och Oy Schauman Ab, har. Hätvid bör utgångs-         personalen genom utbildning kan få hela den
16588: punkten vara att företagen själva fattar de beslut   personai som behövs i den moderniserade sågen.
16589:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 347                                          5
16590: 
16591: Dessutom kommer man i övergångsskedet i så             lax. Endast talistock användes i större utsträck-
16592: stor utsträckning som möjligt att använda de           ning inom industrin i området än vad som kunde
16593: nuvarande arbetstagarna och funktionärerna då          anskaffas i Nordkarelen. Enligt programmet Sko-
16594: förändringsprocessen genomförs. Modernise-             gen år 2000 kommer målsättningen för avverk-
16595: ringen av Kevätniemen saha finansierar Vapo Oy         ningarna att höjas kännbart under tioårsperioden
16596: med egna medel.                                        1986--1995, och åren 1986--1995 kommer me-
16597:     Penttilän saha har varit ca ett år i Oy Wilh.      delvärdet av avverkningarna att vara ca 1 milj.
16598: Schauman Ab:s besittning. Sågens kapacitet har         kubikmeter större än målsättningen för år 1986.
16599: utnyttjats bara delvis och sågningen har inte          Nettoflödet av råvirke från Nordkarelen och de
16600: kunnat göras lönsam. Detta beror, enligt vad           högre målsättningarna i fråga om avverkningarna
16601: bolaget meddelar, tili en del på otiliräckligheten     visar att, då det gälier träråvara, de naturliga
16602: på tallstock av god kvalitet och tili en del på den    förutsättningarna att utveckla och utöka områ-
16603: föråldrade tekniken på sågmaskineriet och vid          dets träförädlingsindustri är goda. Ur Nordkare-
16604: efterbehandlingen av sågvaran. För modernise-          lens och också ur vårt lands övriga utvecklings-
16605: ring av sågen skulie avsevärda investeringar krä-      områdens synvinkel är det synnerligen viktigt att
16606: vas. Otillräckligheten på råvirke av god kvalitet      inom regionalpolitiken alit mer betona åtgärder
16607: för sågning av sådana sågvarukvaliteter som i          som gälier kunskap, skicklighet, utbildning, tek-
16608: fråga om efterfrågan och pris kunde garantera en       nologi och marknadsföring. Genom detta kan
16609: lönsam sågning har emeliertid blivit ett problem       man skapa innovationer, genomföra ideer, åstad-
16610: också i Nordkarelen. Oy Wilh. Schauman Ab har          komma ny produktion, främja företagarandan
16611: därför också meddelat att verksamheten vid Pent-       och utöka arbetsplatserna. Dett~ är ett av de
16612: tilän saha kommer att läggas ned våren 1988. Tili      centralaste arbetsfälten både regionalt, på lands-
16613: handels- och industriministeriets kännedom har         kaps- och riksnivå.
16614: hittilis inte kommit några uppgifter om ifali det         Vid Karelens forskningsinstitution inom Joen-
16615: är möjligt att fortsätta verksamheten vid sågen i      suu universitet påbörjades 1.9.1986 ett forsk-
16616:  någon utsträckning och eventuelit med nya ägo-        ningsprojekt om de ekonomiska förutsättningar-
16617: eller andra arrangemang och om det finns               na och inverkningarna av utvecklandet av träför-
16618: förutsättningar för vidareförädling av sågvaran.       ädlingsindustrin i Nordkarelen. Detta projekt
16619: Ifall dessa vidareförädlingsmöjligheter konkretise-    finansieras av handels- och industriministeriet. I
16620:  ras, har regeringen möjligheter att för sin del       undersökningen utreds träförädlingsindustrins
16621:  trygga bevarandet av arbetsplatserna med vanliga      ställning och betydelse för Nordkarelens ekono-
16622: regionalpolitiska stödformer. Verksamheten vid         mi, alternativen och begränsningarna vid utveck-
16623:  de övriga betydande produktionsinrättningarna         landet av Nordkarelens träförädlingsindustri samt
16624: som bedriver skogsindustri i Nordkarelen torde,        de ekonomiska inverkningarna av de utvecklings-
16625:  enligt de uppgifter som har erhåliits, fortgå         projekt som blir aktuella. Tili uppföljnings- och
16626:  åtminstone i den utsträckning som sker för            stödgruppen för undersökningen hör lokaldirek-
16627:  närvarande och kan också vid en del verksamhets-      törer för områdets skogsindustriföretag, professo-
16628:  enheter utvidgas.                                     rer vid Joensuu universitet, representanter för
16629:     Enligt senaste tiligängliga uppgifter, som är      länets industrikommission samt en representant
16630:  från år 1985, anskaffades närmare 3,5 milj.           som handels- och industriministeriet har utsett.
16631:  kubikmeter marknadsvirke tili industrin från          Denna av handels- och industriministeriet be-
16632:  Nordkarelens distriktsskogsnämnds område. Av          ställda undersökning kommer att bli färdig i
16633:  denna mängd användes 1,5 milj. kubikmeter             början av år 1988 och den torde för sin del ge
16634:  inom det egoa området och närmare 1,5 milj.           information på basis av viiken förutsättningarna
16635:  kubikmeter inom Sydkarelens område. Den res-          att utveckla skogsindustrin i Nordkatelen kan
16636:  terande delen gick huvudsakligen tili Nordsavo-       bedömas och utvecklingsprojekt inledas.
16637: 
16638:      Helsingfors den 27 november 1987
16639: 
16640:                                                       Handels- och industriminister likka Suominen
16641:                                                1987 vp.
16642: 
16643: Kirjallinen kysymys n:o 348
16644: 
16645: 
16646: 
16647: 
16648:                                    Kortesalmi: Eläkkeeseen oikeuttavan ajan laskemisesta valtion elä-
16649:                                      kelain mukaisissa eläkkeissä
16650: 
16651: 
16652:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16653: 
16654:    Ennen 8. 7. 1961 valtion palveluksesta eronneet    olevat eläkelait eivät suo hänelle lisäeläkettä
16655: eivät voi saada valtion eläkelain (VEL) mukaista      valtiolta.
16656: eläkettä. Tämä koetaan edelleenkin epäkohtana.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16657: Esim. Oulun läänissä on paljon sellaisia henkilöi-    tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16658: tä, jotka ovat olleet esim. maanviljelysinsinööri-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16659: piirien töissä ennen edellä mainittua ajankohtaa      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16660: ja sen jälkeen siirtyneet muun työnantajan palve-
16661: lukseen. Epäkohta olisi korjattava siten, että                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-
16662: valtion palveluksessa ollut työaika hyväksyttäisiin          tion eläkelain (VEL) korjaamiseksi sellai-
16663: aina eläkkeeseen oikeuttavaksi, vaikka henkilö ei            seksi, että kaikki myös ennen 8. 7.1961
16664: olisi jäänytkään lopullisesti eläkkeelle valtion             valtion palveluksesta eronneet tulisivat
16665: töistä. Pois jääneet työajat olisi otettava huo-             saamaan valtion eläkettä eli että valtion
16666: mioon uudelleen jälkikäteen niille, joiden työai-            palveluksessa ollut työaika hyväksyttäisiin
16667: ka on sattunut sellaisena aikana, että voimassa              aina eläkkeeseen oikeuttavaksi, vaikka
16668:                                                              henkilö ei olisi jäänytkään lopullisesti
16669:                                                              eläkkeelle valtion töistä?
16670: 
16671:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1987
16672: 
16673:                                          ]. Juhani Kortesalmi
16674: 
16675: 
16676: 
16677: 
16678: 2712031
16679: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 348
16680: 
16681: 
16682: 
16683: 
16684:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16685: 
16686:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           riaatteiltaan yhdenmukaiseksi mammujen elä-
16687: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kejärjestelmien kanssa. Niissä oli omaksuttu
16688: olette 23 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-          muun muassa eläketurvan jatkuvuuden periaate,
16689: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        joka tarkoittaa sitä, että henkilö säilyttää elä-
16690: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         keturvansa, vaikka hän ennen eläkeiän saavutta-
16691: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         mista tai työkyvyttömäksi tulemista on vaihtanut
16692: myksestä n:o 348:                                       työpaikkaansa ja ollut useiden eri työnantajien
16693:                                                         palveluksessa. Asiaa valmistelleen komitean eh-
16694:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-         dotuksesta jatkuvuuden periaate omaksuttiin
16695:         tion eläkelain (VEL) korjaamiseksi sellai-      myös valtion uudessa eläkelainsäädännössä, joka
16696:         seksi, että kaikki myös ennen 8. 7.1961         perustuu vuoden 1967 alussa voimaan tulleeseen
16697:         valtion palveluksesta eronneet tulisivat        valtion eläkelakiin.
16698:         saamaan valtion eläkettä eli että valtion
16699:         palveluksessa ollut työaika hyväksyttäisiin        Koska valtion eläkelaki rakentuu yleisessä työ-
16700:         aina eläkkeeseen oikeuttavaksi, vaikka          eläkejärjestelmässä ja kunnallisessa eläkejärjestel-
16701:         henkilö ei olisi jäänytkään lopullisesti        mässä omaksutuille periaatteille ja on tarkoitettu
16702:         eläkkeelle valtion töistä?                      niihin niveltyväksi, oli välttämätöntä myös sovel-
16703:                                                         taa valtion eläkelakia taannehtivasti samasta ajan-
16704:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        kohdasta lukien ja samoin edellytyksin kuin mai-
16705: ti seuraavaa:                                           nittuihin muihin eläkejärjestelmiin kuuluvia la-
16706:                                                         keja. Niiden soveltamisessa on ratkaisevana ajan-
16707:    Valtion ns. vanha eläkelainsäädäntö rakentui         kohtana työntekijäin eläkelain antam1spa1va
16708: olennaisesti erilaisille periaatteille kuin uudet       8. 7.1961. Tämän vuoksi säädettiin, että valtion
16709: nykyisin voimassa olevat työeläkelait. Vanhan           eläkelaki koskee myös henkilöitä, jotka 8. 7.1961
16710: eläkelainsäädännön mukaan eläkettä pidettiin            jälkeen ennen uuden lain voimaantuloa olivat
16711: pääasiallisesti elatuksen luonteisena korvauksena       eronneet valtion palveluksesta.
16712: siitä, että henkilö oli omistautunut valtion palve-
16713: lukseen. Tämän ns. elatusteorian mukaan suh-               Kysymyksessä tarkoitettujen työntekijöiden
16714: teellisen pitkän ajan valtiota palvelleen henkilön      valtion palvelussuhde on paattynyt ennen
16715: elatus tuli turvata myös sen jälkeen, kun hän oli       8. 7. 1961, eivätkä he sen jälkeen ole palanneet
16716: joko työkyvyttömyyden taikka eläkeiän saavutta-         valtion palvelukseen. Tällaisissa tapauksissa pal-
16717: misen vuoksi eronnut valtion palveluksesta. Mi-         velussuhde jää eläketurvan ulkopuolelle kaikissa
16718: käli eroaminen tapahtui muista syistä, ei valtiolle     työ- ja virkaeläkejärjestelmissä, koska niissä taan-
16719: katsottu syntyneen eläkkeenmaksuvelvollisuutta.         nehtiva soveltaminen ulottuu samaan ajankoh-
16720:    Sen jälkeen kun maahamme oli 8. 7.1961 an-           taan eli 8. 7.1961 saakka. Koska tavoitteena val-
16721: netulla työntekijäin eläkelailla ja 9.2.1962 anne-      tion eläkelainsäädäntöä uudistettaessa on ollut
16722: tulla lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työnteki-    sen yhdenmukaisuus muiden eläkejärjestelmien
16723: jäin eläkelailla luotu yleinen työeläkejärjestelmä      kanssa, ei poikkeusta ole katsottu voitavan tehdä
16724: ja kun 30.4.1964 annetulla kunnallisten viran-          tässäkään suhteessa.
16725: haltijain ja työntekijäin eläkelailla oli järjestetty      Kysymyksessä tarkoitettuja tilanteita, joissa
16726: kunnallinen eläkejärjestelmä, tuli välttämättö-         palvelussuhde on jäänyt eläketurvan ulkopolelle,
16727: mäksi valtion eläkejärjestelmän uudistaminen pe-        ei ole enää voinut muodostua 8. 7.1961 jälkeen.
16728: 
16729:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1987
16730: 
16731:                                                                                Ministeri Ulla Puolanne
16732:                                         1987 vpo -      KK n:o 348                                       3
16733: 
16734: 
16735: 
16736: 
16737:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
16738: 
16739:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen            skyddets kontinuitet, viiken innebär att en per-
16740: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          son bibehåller sitt pensionskydd trots att han före
16741: den 23 oktober 1987 tili vederbörande medlem            uppnådd pensionsålder eller ådragen arbetsoför-
16742: av statsrådet översänt avskrift av följande av          m~ga bytt ar~etsplats och varit anställd av många
16743: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål           oltka arbetsgtvare. På förslag av den kommitte
16744: nr 348:                                                 som berett ärendet omfattades kontinuitetsprin-
16745:                                                         cipen också i statens nya pensionslagstiftning,
16746:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           viiken baserar sig på lagen om statens pensioner
16747:        att ändra lagen om statens pensioner             som trädde i kraft vid ingången av år 1967.
16748:        (StPL) så, att också alla de som avgått
16749:        från statsanställning före 8 07 01961 skall få      Emedan lagen om statens pensioner bygger på
16750:        statspension dvso att tiden som statsan-         principer som omfattats i det allmänna arbets-
16751:        ställd godkänns alltid som pensionsgrun-         pensionssystemet och det kommunala pensions-
16752:        dande, även om personeo inte har gått            systemet och är avsedd att anknyta tili dessa, var
16753:        slutligt i pension från statsanställning?        det nödvändigt att även tillämpa lagen om
16754:                                                         statens pensioner retroaktivt från samma tid-
16755:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        punkt och under samma förutsättningar som de
16756: anföra följande:                                        lagar som ingick i de övriga ovan nämnda
16757:                                                         pensionssystemen. Vid tillämpningen av dem är
16758:    Statens s.k. gamla pensionslagstiftning byggde       den avgörande tidpunkten den dag då lagen om
16759: i väsentlig grad på andra principer än de nya           pension för arbetstagare gavs, dvso 8.701961.
16760: arbetspensionslagarna. Enligt den gamla pen-            Därför stadgades att lagen om statens pensioner
16761: sionslagstiftningen ansågs pensionen huvudsakli-        även gäller personer som efter 8 07 01961 före den
16762: gen vara en underhållsbetonad ersättning för att        nya lagens ikraftträdande avgått från statlig an-
16763: en person tjänat stateno Enligt denna sok. under-       ställningo
16764: hållsteori skulle en relativt länge hos staten
16765: anställd persons utkomst tryggas även efter det            De i spörsmålet avsedda arbetstagarnas arbets-
16766: han antingen på grund av arbetsoförmåga eller           förhållande hos staten hade upphört före
16767: uppnådd pensionsålder avgått. Om vederböran-            80 7 01961 och därefter har de inte haft någon ny
16768: de avgick av andra orsaker ansågs någon skyldig-        statsanställning. I dylika fall kommer anställ-
16769: het att betala pension inte ha uppkommit för            ningsförhållandet att falla utanför pensionsskyd-
16770: staten.                                                 det i samtliga arbets- och tjänstepensionssystem,
16771:    Efter det man genom lagen 8 07.1961 om               emedan den retroaktiva tillämpningen av dem
16772: pension för arbetstagare och lagen 9. 2. 1962 om        sträcker sig tili en och samma tidpunkt, dvs.
16773: pension för arbetstagare i kortvariga arbetsförhål-     8 07.1961. Emedan målsättningen vid förnyandet
16774: landen skapat ett allmänt arbetspensionssystem          av statens pensionslagstiftning har varit att göra
16775: och efter det man genom lagen 300401964 om              den enhetlig med övriga pensionssystem, har
16776: pension för kommunala tjänsteinnehavare och             man inte ansett sig kunna göra något undantag
16777: arbetstagare fått tili stånd ett kommunalt pen-         heller i detta avseende 0
16778: 
16779: 
16780: 
16781: 
16782: sionssystem, blev det nödvändigt att förnya sta-           De i spörsmålet avsedda situationerna, i vilka
16783: tens pensionssystem så, att det i princip över-         ett anställningsförhållande fallit utanför pen-
16784: ensstämde med nämnda pensionssystem. I dessa            sionsskyddet, har inte längre kunnat uppstå efter
16785: hade man omfattat bl.ao principen om pensions-          8.7.1961.
16786: 
16787:      Helsingfors den 24 november 1987
16788: 
16789:                                                                                Minister Ulla Puolanne
16790:                                                  1987 vp.
16791: 
16792: Kirjallinen kysymys n:o 349
16793: 
16794: 
16795: 
16796: 
16797:                                     Sasi: Hallituksen esitysten valmisteluun liittyvistä menettelytavoista
16798: 
16799: 
16800:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16801: 
16802:    Uusi Suomi julkaisi perjantaina 23.10.1987           kuutetaan, että mitään Torikan artikkelissa ta-
16803: näkyvästi toimittaja Jalmari Torikan artikkelin,        pahtuneen kaltaista ei ole tapahtunut Valtion
16804: jonka otsakkeena oli ''Työelämän uudistukseen           painatuskeskuksessa. Tarkoituksenmukaista on li-
16805: liittyvien lakien painatus keskeytettiin. SAK:n         säksi selvittää, voisiko esitetyn kaltainen tapahtu-
16806: lakimies muutti omin luvin lakitekstiä''. Artik-        ma todella edes teknisesti sattua.
16807: kelissaan toimittaja Torikka kirjoitti edelleen:          Kysymys on periaatteessa työelämän uudistuk-
16808: ''Kansliapäällikkö Puron sovitteluesityksen poh-        sen osalta sikäli tärkeä, että hallituksen tehtävänä
16809: jalta lähtenyt lakitekstien painatus keskeytettiin      työelämän uudistusneuvotteluissa on toimia itse-
16810: Valtion painatuskeskuksessa tiistain vastaisena         näisesti tilanteissa, joissa työmarkkinajärjestöt ei-
16811: yönä SAK:n lakimiehen toimesta. SAK:n toimis-           vät pääse yksimielisyyteen. Tilanne, jossa halli-
16812: tosta saneltiin lisäksi muutoksia tekstiin.'' Itse      tuksesta tulisi jonkin työmarkkinaosapuolen asia-
16813: artikkelissa todetaan, että ministeri Matti Puhak-      mies, tuskin soveltuu niihin periaatteisiin, jotka
16814: ka olisi henkilökohtaisesti antanut määräyksen          on hyväksytty kansainvälisessä työjärjestössä ja
16815: painatustyön keskeyttämisestä. Artikkelissa tode-       hallitusohjelmassa.
16816: taan, että SAK:n lakimies olisi sanellut muutok-
16817: sia hallituksen esitykseen ja esityksen sisällään         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16818: pitämään lakitekstiin, jossa muodossa teksti olisi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16819:                                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16820: sitten painettu.
16821:                                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16822:     On täysin selvää, että Suomessa ei luonnolli-
16823: sesti voi tapahtua mitään sellaista, mitä toimitta-                Voiko Hallitus vakuuttaa, ettei SAK:n
16824: ja Torikka artikkelissaan kirjoittaa. Torikan artik-            lakimies ole sanellut Valtion painatuskes-
16825: kelista puuttuu vain se, että väitettäisiin sanelija-           kukseen muutoksia hallituksen esitykseen
16826: na toimineen SAK:n lakimiehen olleen varatuo-                   koskien työelämän uudistusta koskevaa
16827: mari Kirsti Palanko-Laakan, joka on aktiivisesti ja             lainsäädäntöä, ja
16828: keskeisellä tavalla osallistunut työelämän uudis-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16829: tusneuvotteluihin SAK:n puolesta vastapuole-                    ryhtyä, jottei sellainen menettely olisi
16830: naan työnantajapuoli, kuten mm. valtion työ-                    edes periaatteessa mahdollista, että virka-
16831: markkinalaitos.                                                 koneiston ulkopuolinen henkilö sanelee
16832:    Asioiden selventämiseksi on tarkoituksenmu-                  muutoksia hallituksen esityksen tekstiin
16833: kaista, että hallituksen puolesta vilpittömästi va-             sen painatusvaiheessa?
16834: 
16835:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1987
16836: 
16837:                                                Kimmo Sasi
16838: 
16839: 
16840: 
16841: 
16842: 271176G
16843: 2                                    1987 vp. -      KK n:o 349
16844: 
16845: 
16846: 
16847: 
16848:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16849: 
16850:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       desta toimittajien ja jopa johtavien poliitikkojen
16851: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keskuudessa. Kuten kysymyksestäkin tarkemmin
16852: olette 27 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-       luettuna käy ilmi, julkisuudessa levitellyt väitteet
16853: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ulkopuolisten puuttumisesta työelämän uudis-
16854: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tukseen liittyvien lakien painatukseen eivät vä-
16855: Kimmo Sasin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      himmässäkään määrin pidä paikkaansa. Kukaan
16856: myksestä n:o 349:                                    SAK:n lakimies ei ole sanellut Valtion painatus-
16857:                                                      keskukseen muutoksia kysymyksessä tarkoitettui-
16858:           Voiko Hallitus vakuuttaa, ettei SAK:n      hin hallituksen esityksiin. Toivon, että kirjallisel-
16859:        lakimies ole sanellut Valtion painatuskes-    la kysymyksellä on pyritty osaltaan kumoamaan
16860:        kukseen muutoksia hallituksen esitykseen      perusteettomat epäilyt SAK:n ja sen nimeltä
16861:        koskien työelämän uudistusta koskevaa         mainitun toimihenkilön epäasiallisesta menette-
16862:        lainsäädäntöä, ja                             lystä. Itse olen näitä vihjailevia ja vääriä väittämiä
16863:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jo aiemmin eri yhteyksissä oikaissut.
16864:        ryhtyä, jottei sellainen menettely olisi         Säädösvalmistelun tekniikasta vastaaville virka-
16865:        edes periaatteessa mahdollista, että virka-   miehille tai Valtion painatuskeskuksen työnteki-
16866:        koneiston ulkopuolinen henkilö sanelee        jöille voidaan antaa valmisteluohjeita vain asian-
16867:        muutoksia hallituksen esityksen tekstiin      mukaisten toimivaltuuksien nojalla. Virkatien si-
16868:        sen painatusvaiheessa?                        vuuttaminen lain vastaisin menetelmin tai ilman
16869:                                                      toimivaltuuksia on sekä periaatteessa että käytän-
16870:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     nössä mahdotonta. Yrityksiäkään tällaisten ohjei-
16871: ti seuraavaa:                                        den antamiseen tai muutosten tekemiseen ei ole
16872:  Olen todella hämmästyneenä joutunut totea-          tapahtunut nyt esillä olevan tapauksen yhteydes-
16873: maan, miten kevyesti perätön huhu otetaan to-        sä tai muutoinkaan.
16874: 
16875:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
16876: 
16877:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
16878:                                       1987 vp. -- ~ n:o 349                                            3
16879: 
16880: 
16881: 
16882: 
16883:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16884: 
16885:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          en noggrannare genomläsning finns det inte
16886: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        något som helst fog för de påståenden som har
16887: den 27 oktober 1987 tili vederbörande medlem          spritts ut i offentligheten om att utomstående
16888: av statsrådet översänt avskrift av följande av        skulle ha ingripit i tryckningen av lagarna om
16889: riksdagsman Sasi undertecknade spörsmål nr 349:       förnyelsen av arbetslivet. Ingen jurist vid FFC har
16890:                                                       för Statens tryckericentral dikterat ändringar tili
16891:           Kan Regeringen försäkra att FFC:s ju-       den proposition som avses i spörsmålet. Jag
16892:        rist inte har dikterat ändringar tili rege-    hoppas att man med det skriftliga spörsmålet för
16893:        ringens proposition om lagstiftning om         sin del har strävat efter att dementera de ogrun-
16894:        arbetslivsreformen för Statens tryckericen-    dade misstankarna om att FFC och en viss
16895:        tral, och                                      funktionär vid FFC skulie ha förfarit osakligt.
16896:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt    Själv har jag redan tidigare i olika sammanhang
16897:        att vidta för att ett dylikt förfarande, där   korrigerat dessa insinuerande och oriktiga påstå-
16898:        en person utanför ämbetsmaskineriet i          enden.
16899:        tryckningsskedet dikterar ändringar tili          Beredningsanvisningar kan endast genom be-
16900:        texten i en regeringsproposition, inre         fogenheter i behörig ordning meddelas de tjäns-
16901:        skali vara möjligt ens i princip?              temän elier de arbetstagare vid Statens tryckeri-
16902:                                                       cenrral som svarar för det tekniska författningsbe-
16903:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      redningsarbetet. Det är både i princip och i
16904: anföra följande:                                      praktiken omöjligt att genom lagstridiga metoder
16905:    Med verkligt stor förvåning har jag fått konsta-   eller utan befogenheter kringgå tjänstevägen.
16906: tera hur lätt ett grundlöst rykte godtas som          Det har inre ens gjorts försök att ge sådana
16907: sanning bland redaktörer och t.o.m. bland le-         anvisningar, vare sig i det aktuella fallet elier
16908: dande politiker. Som av spörsmålet framgår vid        annars.
16909: 
16910:     Helsingfors den 18 november 1987
16911: 
16912:                                                                              Minister Matti Puhakka
16913:                                                1987 vp.
16914: 
16915: Kirjallinen kysymys n:o 350
16916: 
16917: 
16918: 
16919: 
16920:                                   Rinne: Työttömyyttä Ja sen vaikutuksia koskevan tutkimuksen
16921:                                      tehostamisesta
16922: 
16923: 
16924:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16925: 
16926:    1. 7.1987 lopetettiin pitkäaikaistyöttömien toi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16927: meentuloturvaa ja työmarkkinoilta syrjäytymistä       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16928: koskeva tutkimus Forssassa. Rahoitus keskeytet-
16929: tiin ja tutkija joutui työttömäksi.
16930:    Syrjäytymistä koskeva laaja tietoaineisto on                 Mihin toimenpttetsun Harri Holkerin
16931: käyttämättömänä, eikä sitä voida hyödyntää jul-              ensimmäinen Hallitus ryhtyy kattavan ja
16932: kisessa keskustelussa.                                       tosiaikaisen tietotuotannon aikaansaami-
16933:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           seksi syrjäyttävästä työttömyydestä ja sen
16934: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              seurauksista yksilölle ja yhteiskunnalle?
16935: 
16936:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1987
16937: 
16938:                                              Heikki Rinne
16939: 
16940: 
16941: 
16942: 
16943:  2712785
16944: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 350
16945: 
16946: 
16947: 
16948: 
16949:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16950: 
16951:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       32 työttömyyttä selvittävää tutkimusta. Juuri on
16952: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        valmistumassa ministeriön Helsingin yliopistossa
16953: olette 28 päivänä lokakuuta 1987 päivätyn kir-       teettämä työttömyysturvauudistusta koskeva seu-
16954: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     rantatutkimus. Lisäksi voidaan työvoimaministe-
16955: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      riön uudistetulla tietojärjestelmällä seurata hy-
16956: Heikki Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   vinkin tarkoin työttömyyttä.
16957: myksestä n:o 350:                                       Ministeriössä selvitetään muutoinkin työttö-
16958:           Mihin toimenpiteisiin Harri Holkerin       myydestä aiheutuvia menetyksiä. Pohjoismaisena
16959:        ensimmäinen Hallitus ryhtyy kattavan ja       yhteistyönä on valmistunut vertaileva tutkimus:
16960:        tosiaikaisen tietotuotannon aikaansaami-      ''Työttömyyden kustannukset Pohjoismaissa''.
16961:        seksi syrjäyttävästä työttömyydestä ja sen    Myös monet korkeakoulut ja tutkimuslaitokset
16962:        seurauksista yksilölle ja yhteiskunnalle?     ovat tutkineet työttömyyttä.
16963:                                                         Ajat muuttuvat ja uutta ajan tasalla olevaa
16964:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tietoa tarvitaan. Uuden työllisyyslain vaikutusten
16965: ti seuraavaa:                                        selvittämiseksi työvoimaministeriö aloittaa vuo-
16966:                                                      den 1988 puolella useitakin seurantatutkimuksia.
16967:    Kansanedustaja Heikki Rinne toteaa kysymyk-
16968:                                                      Osa niistä käsittelee juuri työttömyyttä ja sen
16969: sessään, että pitkäaikaistyöttömiä koskeva tutki-    vaikutuksia. Tarkoin tullaan seuraamaan uuden
16970: mus Forssassa lopetettiin 1. 7.1987. Kyseessä ole-   työllisyyslain valtiontaloudellisia ja kunnallista-
16971: vaa selvitystä tehtiin vuodesta 1984 lähtien jo      loudellisia vaikutuksia.
16972: kolme vuotta eikä valmista tullut. Edellinen
16973: työvoimaministeri on, kyseisen tutkijan työsuh-         Samoin seurataan nuoriin ja pitkäaikaistyöttö-
16974: teen kestoa harkitessaan, merkinnyt päätöskir-       miin kohdistuvia toimenpiteitä ja niiden vaiku-
16975: jeessään työsuhteen päättymispäiväksi 30.6.1987.     tuksia.
16976:    Hallituksen toimenpiteistä tosiaikaisen tieto-       Kattavaa ja tosiaikaista tietoa on ja uutta tulee.
16977: tuotannon aikaansaamiseksi työttömyydestä ja         Ongelmana lienee pikemminkin kaiken tiedon
16978: sen seurauksista yksilölle ja yhteiskunnalle voi     omaksuminen ja soveltaminen siten, että todella
16979: mainita, että yksinomaan työvoimaministeriön         voimme vähentää työttömyyttä ja sen vahingolli-
16980: suunnitteluosaston tutkimussarjoissa on julkaistu    sia seurauksia yksilölle ja yhteiskunnalle.
16981: 
16982:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1987
16983: 
16984:                                                                   Työvoimaministeri Matti Puhakka
16985:                                       1987 vp. -      KK n:o 350                                      3
16986: 
16987: 
16988: 
16989: 
16990:                                 Till Riksdagens Herr Talman
16991: 
16992:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arbetslösheten. En uppföljande undersökning om
16993: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        reformen gällande utkomstskydd för arbetslösa,
16994: den 28 oktober 1987 till vederbörande medlem          viiken ministeriet låtit utföra vid Helsingfors
16995: av statsrådet översänt avskrift av följande, av       universitet, håller som bäst på att bli färdig.
16996: riksdagsman Heikki Rinne undertecknade spörs-         Dessutom kan man med arbetskraftsministeriets
16997: mål nr 350:                                           nya datasystem t.o.m. mycket noggrant följa
16998:                                                       med arbetslösheten.
16999:           Vilka åtgärder ämnar Harri Holkeris
17000:        första Regering vidta för att få till stånd       Vid ministeriet utreds även annars de förluster
17001:        en täckande dataproduktion på realtid          som förorsakas av arbetslösheten. En jämförande
17002:        över den utslående arbetslösheten och          undersökning: '' Arbetslöshetens kostnader i Nor-
17003:        dess konsekvenser för individen och sam-       den" har gjorts som ett nordiskt samarbete.
17004:        hället?                                        Även många högskolor och forskningsanstalter
17005:                                                       har forskat i arbetslösheten.
17006:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Tiderna förändras och ny tidsenlig kunskap
17007: anföra följande:                                      behövs. För att utreda den nya sysselsättningsla-
17008:    Riksdagsman Heikki Rinne konstaterar i sitt        gens verkningar inleder arbetskraftsministeriet
17009: spörsmål att undersökningen om långtidsarbets-        1988 flera uppföljande undersökningar. En del
17010: lösa i Forssa avslutades 1. 7.1987. Utredningen i     av dem kommer att behandla just arbetslösheten
17011: fråga hade pågått sedan 1984 redan för tredje         och dess verkningar. Man kommer att noga följa
17012: året utan att bli klar. Föregående arbetskraftsmi-    med den nya sysselsättningslagens stats- och
17013: nister har, då han övervägt hur länge den aktuel-     kommunalekonomiska verkningar. Likaså kom-
17014: la forskarens arbetsförhåliande skulle vara, i sitt   mer man att följa med åtgärder riktade tili de
17015: beslutsbrev antecknat 30.6.1987 som utgångs-          unga och de långtidsarbetslösa samt dessa åtgär-
17016: dag.                                                  ders verkningar.
17017:    Av regeringens åtgärder för att få tili stånd en      Det finns täckande realtidsdata och det kom-
17018: täckande dataproduktion på realtid över arbets-       mer nya. Problemet torde snarare gälla hur vi
17019: lösheten och dess konsekvenser för individen och      skall tillägna oss och tillämpa alla kunskaper
17020: samhället kan nämnas att arbetskraftsministeriets     sålunda att vi verkligen skali kunna minska
17021: planeringsavdelning enbart i sina utredningsse-       arbetslösheten och dess skadliga följder för indi-
17022: rier publicerat 32 utredningar, som klarlägger        viden och samhället.
17023: 
17024:      Helsingfors den 1 december 1987
17025: 
17026:                                                                 Arbetskraftsminister Matti Puhakka
17027:                                                   1987 vp.
17028: 
17029: Kirjallinen kysymys n:o 351
17030: 
17031: 
17032: 
17033: 
17034:                                      Pulliainen: Raskasmetalleista viljelymaalle Ja kasvintuotannolle
17035:                                         muodostuvan uhkan vähentämisestä
17036: 
17037: 
17038:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17039: 
17040:    Viljelykelpoinen maa on elintarvikehuoltom-           kiksi Harjavallassa on kuparin kokonaislaskeuma
17041: ille kannalta ratkaisevan tärkeä luonnonvara. Pyr-       yli 350-kertainen verrattuna vastaavaan laskeu-
17042: kimys tehostaa niin viljelymaasta itsestään saata-       maan Jokioisissa. Myös kadmiumin, lyijyn, nik-
17043: vaa tuottoa kuin ylipäätään tuotantotoiminnan            kelin ja sinkin laskeumat ovat Harjavallassa Joki-
17044: tulosta on johtanut myös luonnon saastumiseen            oisten vastaavien monikertoja.
17045: erilaisilla saasteilla. Raskasruetallit kuuluvat nii-
17046:                                                             Raskasmetallikysymystä onkin tarkasteltava toi-
17047: hin.
17048:                                                          saalta kokonaislaskeuma-asiana ja toisaalta pai-
17049:     Raskasruetallit ovat peräisin ilmasta, lannoit-      kallisena ongelmana riippuen saastuttavista läh-
17050: teista, kalkitusaineista, karjanlannasta ja puhdis-      teistä. Kummankin kohdalla olennaista on pit-
17051: tamolietteistä. Monet raskasmetalleista ovat kas-        källä aikavälillä tapahtuva kertyminen. Näin ol-
17052: veille itselleen tarpeettomia, mutta ne voivat           len saastepäästöihin on puututtava jo varsin var-
17053: kertyä kasveihin joko lehtien tai juurien välityk-       haisessa vaiheessa.
17054: sellä. Joutuessaan ravintoketjuja pitkin eläimiin
17055: ja ihmisiin ne voivat olla haitallisia, jopa myrkyl-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17056: lisiä.                                                   tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17057:     Raskasmetalleista kadmium voi joutua viljely-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17058: maahan lannoitteiden ja puhdistamolietteen mu-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17059: kana. Lyijyä tulee pelloille erityisesti liikenteen
17060: tuottamana. Ilmasta lehvästöön laskeutuva lyijy                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
17061: on kaikkein ongelmallisin.                                       minimoidaan raskasmetalleista viljely-
17062:     Erityisen ongelmallisia tilanteita syntyy saastut-           maalle ja kasvintuotannolle muodostuva
17063: tavien teollisuusyksiköiden ympäristössä. Esimer-                uhka?
17064: 
17065:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1987
17066: 
17067:                                               Erkki Pulliainen
17068: 
17069: 
17070: 
17071: 
17072: 271327V
17073: 2                                      1987 vp. -- KJ( n:o 351
17074: 
17075: 
17076: 
17077: 
17078:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17079: 
17080:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomen vuotuiset lyijypäästöt ovat noin kymme-
17081: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nessä vuodessa alentuneet noin 1 000 tonnista
17082: olette 2 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-        alle 200 tonniin vuodessa. Lyijypäästöt alentuvat
17083: jeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-        edelleen 1990-luvulla, kun lyijytön bensiini vähi-
17084: omaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennöksen       tellen syrjäyttää lyijytetyn bensiinin. Tällä hetkel-
17085: kansanedustaja Erkki Pulliaisen kirjallisesta kysy-    lä valmistellaan valtioneuvoston päätöstä, jolla
17086: myksestä n:o 351, jossa tiedustellaan:                 kiellettäisiin matalaoktaanisen (92 1OKT) lyijyte-
17087:                                                        tyn bensiinin valmistus ja maahantuonti viimeis-
17088:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla      tään 1.1.1990. Päätöksestä seuraisi, että huolto-
17089:         minimoidaan raskasmetalleista viljely-         asemien kaksi perusbensiinilaatua olisivat lyijytön
17090:         maalle ja kasvistuotannolle muodostuva         bensiini (95 1OKT) ja korkeaoktaaninen lyijytetty
17091:         uhka?                                          bensiini (99 1OKT), joiden lisäksi niiltä huolto-
17092:                                                        asemilta saisi päälaaduista sekoitettua lyijyä sisäl-
17093:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tävää bensiiniä (97 /OKT).
17094: ti seuraavaa:                                             Paikallista lyijykuormitusta aiheuttavat lähinnä
17095:    Moottoribensiinien käyttö on ollut Suomessa         eräät lyijyromusulatot. Näistä yksi on lakkautettu
17096: etenkin 1950- ja 1960-luvuilla kansainvälisesti        ainakin osittain sen aiheuttaman lyijykuormituk-
17097: katsoen verrattain vähäistä. Siksi Suomessa ympä-      sen takia ja muiden päästöjä käsitellään ilman-
17098: ristöön kertyneen lyijyn määrän arvioidaan ole-        suojelulain mukaisessa ilmoitusmenettelyssä. Lää-
17099: van huomattavasti vähäisempää kuin esimerkiksi         ninhallitukset valmistelevat ilmoitusmenettelyn
17100: Ruotsin lyijykertymän. 1970-luvun lopulla liiken-      mukaisia päätöksiä myös muun muassa metallin
17101: teen aiheuttama lyijykuormitus kuitenkin kasvoi        perusteollisuuden tuotantolaitoksille. Yleisiä val-
17102: paikoittain varsin suureksi. Elinkeinohallitus ja      tioneuvoston päästäohjeita tai -määräyksiä ei sen
17103: lääkintöhallitus antoivatkin 1980-luvun alussa         sijaan näille laitoksille ainakaan toistaiseksi val-
17104: ohjeita eräiden kasvien viljelyn rajoittamiseksi       mistella, koska on kysymys yksittäisistä tuotanto-
17105: vilkasliikenteisten teiden välittömässä läheisyy-      laitoksista.
17106: dessä. Lisäksi on annettu määräyksiä elintarvik-          Ympäristöministeriössä selvitetään vuonna
17107: keiden suurimmista sallituista metallipitoisuuk-       1988 elohopean ja kadmiumin päästöjä sekä
17108: sista.                                                 toimia niiden rajoittamiseksi. Kadmiumin pääsyä
17109:    Valtioneuvosto teki noin puoli vuotta ilman-        viljelysmaihin on jo kuitenkin vähennetty lan-
17110: suojelulain voimaantulon jälkeen päätöksen             noitteiden kadmiumpitoisuuden raja-arvoa alen-
17111: moottoribensiinin lyijy- ja bentseenipitoisuuksis-     tamalla. Lannoitteiden mukana pelloille koko
17112: ta ( 15 71 8 3). Valtioneuvoston päätöksen perus-      maassa levitettävän kadmiumin määrä on laske-
17113: teluissa todetaan muun muassa seuraavaa:               nut vuoden 1982 noin 12 tonnista noin kahteen
17114:    "Lyijy on elimistölle vieras aine ja niukkaliu-     tonniin vuodessa. Myös puhdistamolietteet ovat
17115: koisinakin yhdisteinä yksi kaikkein myrkyllisim-       etenkin aikaisemmin sisältäneet suurehkoja kad-
17116: mistä alkuaineista. Elimistö ei ole sopeutunut         miumpitoisuuksia. Nykyisin ne ovat kansainväli-
17117: sietämään sitä enempää kuin sitä tulee elimis-         sesti katsoen kohtalaisen puhtaita ja niiden mu-
17118: töön luonnosta ilman niitä lisäyksiä, jotka aiheu-     kana levitetään pelloille ilmeisesti alle tonni
17119: tuvat ihmisen aikaansaamasta ympäristön saastu-        kadmiumia vuodessa. Kadmiumkuormituksen
17120: misesta. Yleisin luonnontieteellisin ja terveydelli-   edelleen vähentämistä näistä lähteistä selvitetään.
17121: sin perustein ihmisen, varsinkin lasten ja odotta-        Raskasmetalleja kulkeutuu myös ulkomaisista
17122: vien naisten, altistuminen lyijylle on syytä rajoit-   lähteistä Suomeen. Alustavien arvioiden mukaan
17123: taa mahdollisimman vähäiseksi.''                       kaukokulkeutunutta kadmiumia laskeutuu Suo-
17124:    Valtioneuvoston päätöksen (157 /83) ja sitä         meen noin 2 grammaa hehtaarille vuodessa eli
17125: edeltäneiden, kansainvälisen kehityksen seuran-        noin 60--70 tonnia vuodessa. Ilman epäpuh-
17126: taan perustuneiden, vapaaehtoisten toimien takia       tauksien kaukokulkeutumissopimuksen toimeen-
17127:                                       1987 vp. -     KK n:o 351                                     3
17128: 
17129: panossa ovat seuranta ja päästöjen rajoittamistoi-   mien aloittamiselle. Suomen hallitus pyrkii
17130: met suuntautuneet lähes kokonaan rikin ja typen      omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että tähän
17131: oksideihin. Sopimus antaa kuitenkin perustan         asiaan kiinnitetään vastedes riittävästi huomiota
17132: myös raskasmetalleja koskevien selvitysten ja toi-   kansainvälisessä yhteistyössä.
17133: 
17134:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1987
17135: 
17136:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
17137: 4                                       1987 vp. -- NJ( n:o 351
17138: 
17139: 
17140: 
17141: 
17142:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
17143: 
17144:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            på tio år. Blyutsläppen kommer ytterligare att
17145: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          minska under 1990-talet då den blyfria bensinen
17146: den 2 november 1987 tili vederbörande medlem            så småningom undantränger den blyade bensi-
17147: av statsrådet översänt avskrift av följande av          nen. För närvarande bereds vid statsrådet ett
17148: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade              beslut enligt vilket tillverkningen och importen
17149: spörsmål nr 3 51:                                       av lågoktanig (92 1OKT) blyad bensin förbjuds
17150:                                                         före 1.1.1990. Av beslutet följer att de två
17151:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           vanligaste bensinsorterna på bensinstationerna
17152:         minimering av det hot som tungmetaller-         kommer att vara blyfri bensin (95/0KT) och
17153:         na utgör för odlingsmarkerna och jord-          högoktanig blyad bensin (99/0KT). Dessutom
17154:         bruksproduktionen?                              kommer det på bensinstationerna att finnas en
17155:                                                         blyad bensin (97 1OKT) som är en blandning av
17156:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de två huvudsorterna.
17157: anföra följande:                                           Lokala blybelastningar föranleds närmast av
17158:    Användningen av motorbensin i Finland har            vissa smältverk för blyskrot. Av dessa har ett
17159: under 1950- och 1960-talen varit jämförelsevis          stängts åtminstone delvis på grund av den blybe-
17160: liten internationellt sett. Därför beräknas blyan-      lastning som det föranledde och utsläppen från
17161: hopningen i miljön i Finland vara mindre än             övriga verk behandlas enligt det anmälningsför-
17162: anhopningen t.ex. i Sverige. I slutet av 1970-          farande som nämns i luftvårdslagen. Länsstyrel-
17163: talet ökade dock blybelastningen på grund av            serna bereder beslut som baserar sig på anmäl-
17164: trafiken och var ställvis mycket stor. Näringssty-      ningsförfarandet även bl.a. om produktionsan-
17165: relsen och medicinalstyrelsen gav i början av           läggningar inom metallbranschens basindustri.
17166: 1980-talet anvisningar för begränsning av od-           Däremot kommer statsrådet åtminstone inte tills
17167: lingen av vissa växter i omedelbar närhet av            vidare att bereda allmänna anvisningar och be-
17168: livligt trafikerade vägar. Dessutom utfärdades          stämmelser om utsläppen då det här är fråga om
17169: bestämmelser om största tillåtna metallhalter i         enskilda produktionsanläggningar.
17170: livsmedel.                                                 Vid miljöministeriet kommer man under år
17171:    Statsrådet utfärdade ca ett halvt år efter det att   1988 att utreda omfattningen av kvicksilver- och
17172: luftvårdslagen trädde i kraft ett beslut om bly-        kadmiumutsläppen och vilka åtgärder som bör
17173: och bensenhalten i motorbensin ( 15 7 183). I           vidtas för begränsning av dem. Förekomsten av
17174: motiveringen tili statsrådets beslut konstaterades      kadmium i odlingsjorden har redan minskat tack
17175: bl.a. följande:                                         vare att gränsvärdena för kadmiumhalten i gödsel
17176:    ''Bly är ett främmande ämne för organismen           har sänkts. Den kadmiummängd som sprids ut
17177: och även som svårlösliga föreningar ett av de           på våra åkrar tilisammans med gödsel har
17178: giftigaste grundämnena. Kroppen tål inte mera           minskat från 12 ton år 1982 tili ca två ton per år.
17179: bly än vad som tillförs ur naturen utan de tillägg      Även slammet från rengöringsverken har tidigare
17180: som människan själv genom förorening av miljön          innehållit rätt stora kadmiumhalter. Nuförtiden
17181: föranleder. Det är skäl att på allmänna naturve-        är slammet relativt rent internationellt sett och
17182: tenskapliga grunder och hälsovårdsgrunder mini-         med slammet sprids uppenbarligen mindre än
17183: mera risken för att människan och i synnerhet           ett ton kadmium per år på åkrarna. Möjligheten
17184: barn och gravida kvinnor utsätts för bly.''             att ytterligare minska kadmiumbelastningen från
17185:    Tili följd av de åtgärder som vidtagits på           dessa källor utreds.
17186: grund av statsrådets beslut (157/83) och, före             Tungmetaller sprids tili Finland också från
17187: det, de friviliiga åtgärder som vidtagits på basis      utländska källor. Enligt preliminära beräkningar
17188: av uppföljningen av den internationella utveck-         kommer genom fjärrspridning årligen ca 2 gram
17189: lingen, har de årliga blyutsläppen i Finland            kadmium per hektar dvs. 60--70 ton tili Fin-
17190: minskat från ca 1 000 ton tili mindre än 200 ton        land. Vid verkställighet av avtalet om fjärrtrans-
17191:                                    1987 vp. -    KK n:o 351
17192: 
17193: port av luftföroreningar har uppföljningen och   tungmetaller. Finlands regering försöker för sin
17194: åtgärderna för begränsning av utsläppen nästan   del medverka tili att man i det internationella
17195: helt koncentrerats på svavel- och kväveoxider.   samarbetet i fortsättningen fäster tillräcklig upp-
17196: Avtalet är dock en utgångspunkt för vidtagande   märksamhet vid denna fråga.
17197: av åtgärder och påbörjande av utredningar om
17198: 
17199:     Helsingfors den 4 december 1987
17200: 
17201:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
17202:                                                 1987 vp.
17203: 
17204: Kirjallinen kysymys n:o 352
17205: 
17206: 
17207: 
17208: 
17209:                                    Pulliainen: Tuotteen ympäristövaikutuksia koskevan merkinnän
17210:                                       tekemisestä tuotteeseen
17211: 
17212: 
17213:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17214: 
17215:    Lehtiuutisten mukaan Ruotsin hallitus valmis-      men tulisi puolestaan ottaa mallia kummastakin
17216: telee parhaillaan tuotelakia, jonka mukaan tava-      edellä mainitusta valtiosta tässä asiassa.
17217: rat on varustettava tiedoilla, joista ilmenee tuot-
17218: teen ympäristövaikutus. Määräys koskisi kaikkia         Ruotsissa pyritään saamaan tämä uusi tuotelaki
17219: kulutustavaroita. Ympäristövaiku tusmerkinnän         voimaan vuoden kuluessa.
17220: ohella tulisi ilmoittaa myös se, miten tavaraa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17221: voidaan käyttää energiana tai raaka-aineena.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17222:   Jos edellä kuvatulla tavalla meneteltäisiin, niin   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17223: voitaisiin luokitella tuotteet "ympäristöystävälli-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17224: siin'' ja vähemmän ympäristöystävällisiin. Näin
17225: menetellen tuottajat voidaan saada kilpailemaan                  Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-
17226: tuotteilla, jotka rasittavat luontoa ja muuta elin-            maan sellaista tuotelakia, joka velvoittaa
17227: ympäristöämme mahdollisimman vähän.                            merkitsemään tuotteisiin sen, kuinka pal-
17228:    Ruotsi on ottanut tämän lainsäädännön val-                  jon ne rasittavat luontoa ja muuta elin-
17229: mistelussa mallia Saksan Iiittotasavallasta. Suo-              ympäristöämme?
17230: 
17231:     Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1987
17232: 
17233:                                             Erkki Pulliainen
17234: 
17235: 
17236: 
17237: 
17238: 271349U
17239: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 352
17240: 
17241: 
17242: 
17243: 
17244:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17245: 
17246:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           voimavarojen saamiseksi tuotteiden ympäristövai-
17247: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kutusten järjestelmällinen selvittäminen ja tuot-
17248: olette 3 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-          teiden merkitseminen olisi toteutettava laajana,
17249: jeenne n:o 1287 ohella lähettänyt valtioneuvos-          monenkeskisenä kansainvälisenä yhteistyönä. Yh-
17250: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-        teistyö on välttämätöntä myös kansainvälisen
17251: jennöksen kansanedustaja Erkki Pulliaisen kirjal-        kaupan turvaamiseksi erilaisilta teknisiltä kaupan
17252: lisesta kysymyksestä n: o 352, jossa tiedustellaan:      esteiltä, jollaisia yksittäisissä maissa toteutettavis-
17253:                                                          ta tuotteiden merkinnöistä helposti tulee.
17254:           Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-
17255:         maan sellaista tuotelakia, joka velvoittaa          Suomessa on tähän mennessä tässä asiassa
17256:         merkitsemään tuotteisiin sen, kuinka pal-        edetty askel askeleelta ja valikoiden sekä tiiviissä
17257:         jon ne rasittavat luontoa ja muuta elin-         kansainvälisessä yhteistyössä. Kansainvälisen val-
17258:         ympäristöämme?                                   mistelun perusteella on toteutettu Suomessa ai-
17259:                                                          koinaan esimerkiksi vaarallisten aineiden tunnis-
17260:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         tamiseksi tarpeelliset merkintäjärjestelmät. Par-
17261: ti seuraavaa:                                            haillaan on valmisteilla kansainvälisen valmiste-
17262:                                                          lun perusteella eräiden täysin halogenoituja kloo-
17263:    Kansainvälisillä markkinoilla, joiden osa Suo-
17264:                                                          rihiilivetyjä samoin kuin polyklooridifenyylejä
17265: men markkinat ovat, on nykyisin käytössä toden-
17266:                                                          (PCB-yhdisteitä) sisältävien tuotteiden merkitse-
17267: näköisesti miljoonia erilaisia investointi- ja kulu-
17268:                                                          minen. Pohjoismaissa ryhdytään piakkoin mer-
17269: tushyödykkeitä - tuotteita ja valmisteita. Käyt-
17270:                                                          kitsemään ympäristölle haitallisia paristoja. Sak-
17271: töön tulee ilmeisesti vuosittain satojatuhansia
17272:                                                          san Iiittotasavallassa on toteutettu yhden maan
17273: uusia tuotteita. Kaikkien tuotteiden valmistus,
17274:                                                          puitteissa järjestelmää, jossa ympäristöystävälli-
17275: käyttö ja käytöstä poistaminen vaikuttavat omal-
17276:                                                          seksi katsottu tuote on voitu erityisen arviointi-
17277: la, kullekin tuotteelle luonteenomaisella taval-
17278:                                                          raadin kannanoton perusteella varustaa kyseistä
17279: laan ympäristöön. Läheskään kaikkia vaikutuksia
17280:                                                          ominaisuutta kuvaavalla tuotemerkinnällä. Tä-
17281: ei riittävästi tunneta, koska niitä ei vaadita järjes-
17282:                                                          hän mennessä on tällä tavoin merkitty noin
17283: telmällisesti selvitettäviksi, vaikka ainakin peri-
17284:                                                          2 000 tuotetta, jotka kuuluvat 47 eri tuoteryh-
17285: aatteessa näin tulisi menetellä.
17286:                                                          mään. Merkintöjen vaikutukset kuluttajien osto-
17287:    Tuotteiden ympäristövaikutusten selvittämi-
17288:                                                          päätöksiin ovat vaihdelleet tuotteittain. Ruotsissa
17289: nen on vaikea, monitahoinen ja hyvin laaja
17290:                                                          selvitetään parhaillaan samantapaisen järjestel-
17291: kysymys. Myös erilaisten tuotemerkintöjen käyt-
17292:                                                          män käyttöönottomahdollisuuksia.
17293: töönotto edellyttäisi perusteellisia selvityksiä nii-
17294: den ympäristövaikutuksista. Selvitysten lisäksi             Suomi seuraa, miten tuotteiden ympäristövai-
17295: olisi pystyttävä myös määräämään, mitkä ovat             kutusten selvittäminen kehittyy eri maissa ja
17296: hyväksyttäviä kunkin tuotteen tai tuoteryhmän            tekee tätä työtä voimiensa mukaan myös itse. Se
17297: ympäristövaikutuksia. Itsestään selvää ei myös-          voi myös harkita aloitteiden tekemistä asiasta
17298: kään ole, ovatko tuotteiden käyttäjät valmiita           kansainvälisille järjestöille. Kansainvälinen yh-
17299: kantamaan selvitystyöstä aiheutuvat kustannuk-           teistyö ei ole toistaiseksi edennyt tässä asiassa niin
17300: set, jotka voivat muodostua hyvinkin huomatta-           pitkälle, että Suomessa olisi edellytyksiä ryhtyä
17301: viksi. Selvitystenhän pitää koskea tuotteen koko         valmistelemaan sellaista erityistä tuotelainsäädän-
17302: elinkaarta.                                              töä, jossa järjestelmällisesti vaadittaisiin tuottei-
17303:    Yhteisesti hyväksyttävien arviointiperusteiden        siin merkintöjä niiden ympäristövaikutusten pe-
17304: aikaansaamiseksi, selvityksistä aiheutuvien kus-         rusteella. Jonkinlainen vapaaehtoisuuteen perus-
17305: tannusten oikeudenmukaiseksi jakamiseksi kan-            tuva järjestelmä saattaisi kuitenkin tulla kysy-
17306: santalouksien kesken ja tehtävään tarvittavien           mykseen.
17307: 
17308:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1987
17309: 
17310:                                                                         Ympäristöministeri Kaj Bärlund
17311:                                       1987 vp. -- ~ n:o 352                                            3
17312: 
17313: 
17314: 
17315: 
17316:                                 Till Riksdagens Herr Talman
17317: 
17318:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          ningen av produkterna genomföras i form av ett
17319: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        omfattande, multilateralt och internationellt
17320: 1287 av den 3 november 1987 till vederbörande         samarbete. Samarbetet är nödvändigt även i syfte
17321: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    att säkerställa den internationella handeln mot
17322: av riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade         olika tekniska handelshinder, som lätt uppkom-
17323: spörsmål nr 352:                                      mer vid de märkningar av produkterna som skall
17324:                                                       genomföras i de enskilda länderna.
17325:           Ämnar Regeringen börja bereda en
17326:         sådan produktlag, som förpliktar att på          I Finland har man hittills avancerat steg för
17327:         produkterna antecknas hur mycket de           steg och med urskiljning i denna fråga samt idkat
17328:         belastar naturen och vår övriga livsmiljö?    ett intensivt, internationellt samarbete. På basis
17329:                                                       av en internationell beredning infördes på sin tid
17330:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       i Finlands t.ex. sådana märkningssystem som är
17331: anföra följande:                                      nödvändiga för identifiering av farliga ämmen.
17332:                                                       Som bäst försiggår på basis av en internationell
17333:    På den internationella marknaden, dit även
17334:                                                       utredning en märkning av de produkter som
17335: Finland hör, är nuförtiden sannolikt miljoner
17336: olika investerings- och konsumtionsförnödenhe-        innehåller vissa helt halogeniserade klorkolväten
17337:                                                       eller polykloridfenyler (PCB-föreningar). Inom
17338: ter -- produkter och tillverkningar -- i använd-
17339:                                                       Norden inleds snart märkningen av sådana batte-
17340: ning. Hundratusentals nya produkter tas tydligen
17341:                                                       rier som är skadliga för omgivningen. Förbunds-
17342: i användning per år. Tillverkningen, använd-
17343:                                                       republiken Tyskland har inom ett enda land
17344: ningen och utmönstringen av alla produkter
17345:                                                       genomfört ett system, där en produkt som an-
17346: påverkar miljön på ett för varje produkt säreget
17347:                                                       setts vara miljövänlig, har kunnat märkas så att
17348: sätt. Alla verkningar är överhuvudtaget inre till-
17349:                                                       ifrågavarande egenskap framgår. Åtgärden har
17350: räckligt väl kända, eftersom det inte krävs någon
17351:                                                       kunnat vidtas på basis av ett ställningstagande av
17352: systematisk utredning om dessa, ehuru så borde
17353:                                                       ett speciellt bedömningsråd. Hittills har ca 2 000
17354: förfaras i praktiken.
17355:                                                       produkter, som hör tili 47 olika produktgrupper,
17356:    En utredning av hur olika produkter påverkar
17357:                                                       märkts på detta sätt. Märkningarnas följder för
17358: miljön är en svår, mångfasetterad och mycket
17359:                                                       konsumenternas köpbeslut har varierat produkt-
17360: vittbärande fråga. Även ett införande av olika
17361:                                                       vis. I Sverige utreds som bäst möjligheterna att
17362: slag av märkningar av produkter förutsätter
17363:                                                       införa ett liknande system.
17364: grundliga utredningar om deras inverkningar på
17365: miljön. Utöver utredningarna borde också kunna           I Finland ger man akt på hur utredningen av
17366: fastslås vilka miljöverkningar som kan godkännas      produkternas miljöverkningar utvecklas i olika
17367: för var och en produkt eller produktgrupp. Det        Iänder och man arbetar också själv för saken i
17368: är inte heller självklart om produkternas använ-      enlighet med resurserna. Vårt land kan även
17369: dare är redo att bära ansvaret för de kostnader       överväga att framlägga initiativ i ärendet för
17370: som föranleds av utredningsarbetet och som kan        internationella organisationer. Det internatio-
17371: bli avsevärda. Utredningarna borde gälla produk-      nella samarbetet i denna fråga har hittills inte
17372: tens hela livscykel.                                  avancerat så långt att Finland skulle ha förutsätt-
17373:    I syfte att åstadkomma gemensamt godkända          ningar att inleda beredningen av en sådan spe-
17374: bedömningsgrunder, och en rättvis fördelning av       ciell produktlagstiftning, där man systematiskt
17375: de av utredningarna föranledda kostnaderna mel-       skulle kräva märkningar av produkter på grund
17376: lan nationalhushållen och för att de resurser skall   av deras miljöverkningar. Något slags system,
17377: fås som behövs för uppgiften måste en systema-        som grundar sig på frivillighet, kunde dock
17378: tisk utredning av miljöverkningarna och märk-         komma i fråga.
17379:     Helsingfors den 4 december 1987
17380: 
17381: 
17382:                                                                           Miljöminister Kaj Bärlund
17383:                                               1987 vp.
17384: 
17385: Kirjallinen kysymys n:o 353
17386: 
17387: 
17388: 
17389: 
17390:                                  Kortesalmi: Suunnitellun Paanajärven pumppuvoimalan ympäristö-
17391:                                    vaikutusten selvittämisestä
17392: 
17393: 
17394:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17395: 
17396:    Kuusamon kalavesien tulevaisuuden kannalta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17397: koetaan suureksi uhkatekijäksi Neuvostoliiton       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17398: puolelle Paanajärvelle rakennettavaksi suunnitel-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17399: tu pumppuvoimala. Erityisesti huolestuttaa          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17400: suunnitellun pumppuvoimalan erittäin voimakas
17401: veden pinnan vaihtelu. Pumppuvoimalan suun-                   Aikooko Hallitus kiireesti - ja apuna
17402: nitelman haittavaikutuksista olisi hyvissä ajoin           käyttäen Suomen ja Neuvostoliiton ym-
17403: keskusteltava sekä Suomen että Neuvostoliiton              päristöviranomaisia- ryhtyä toimiin laa-
17404: ympäristöasiantuntijoiden kesken, jotta ennalta            jakantoisen, monipuolisen ja seikkaperäi-
17405: arvaamattomilta ympäristötuhoilta tulevaisuudes-           sen selvityksen aikaansaamiseksi suunni-
17406: sa vältyttäisiin.                                          tellun Paanajärven pumppuvoimalan ym-
17407:                                                            päristövaiku tuksista?
17408: 
17409:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1987
17410: 
17411:                                        ]. Juhani Kortesalmi
17412: 
17413: 
17414: 
17415: 
17416: 271350V
17417: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 353
17418: 
17419: 
17420: 
17421: 
17422:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17423: 
17424:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vuorokautisista veden pinnan vaihteluista laitok-
17425: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sen toiminnan aikana. Hanke vaikuttaisi Suomen
17426: olette 2 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-         puolella pääasiassa kalatalouteen. Vaikutukset
17427: jeenne n:o 1367 ohella lähettänyt valtioneuvos-         pienilmastoon ja vaikutusalueen - jonka suu-
17428: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ruudesta ei vielä ole arvioita - kasvillisuuteen
17429: edustaja]. Juhani Kortesalmen kirjallisesta kysy-       ovat todennäköisiä. Laajennettu Oulangan kan-
17430: myksestä n:o 353, jossa tiedustellaan:                  sallispuisto, uhanalaisten kasvien tärkeä elinalue,
17431:                                                         on vain noin neljän kilometrin päässä Paanajär-
17432:            Aikooko Hallitus kiireesti - ja apuna        vestä.
17433:         käyttäen Suomen ja Neuvostoliiton ym-              Kysymyksen perusteluosassa on esitetty erityis-
17434:         päristöviranomaisia - ryhtyä toimiin laa-       tä huolestuneisuutta Kuusamon kalavesien tule-
17435:         jakantoisen, monipuolisen ja seikkaperäi-       vaisuudesta. Paanajärvi sijaitsee Koutajoen vesis-
17436:         sen selvityksen aikaansaamiseksi suunni-        töalueella. Kourajoen vesrstoon kuuluvissa
17437:         tellun Paanajärven pumppuvoimalan ym-           Kitka-, Kuusinki- ja Oulankajoissa esiintyvät jär-
17438:         päristövaiku tuksista?                          vitaimenkannat kasvavat kutukypsiksi taimeniksi
17439:                                                         Paanajärvessä ja Pääjärvessä. Jos pumppuvoimala
17440:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        vaikuttaisi taimenen pääasialliseen ravintoon,
17441: ti seuraavaa:                                           Paanajärven rantavyöhykkeen pohjaeläimistöön
17442:    Karjalan autonomisessa sosialistisessa neuvosto-     sekä muikku- ja kuorekantoihin, vaikutuksia il-
17443: tasavallassa olevan Paanajärven alueen soveltu-         menisi myös taimenkannoissa. Hanke saattaisi
17444: vuutta suuren pumppuvoimalaitoksen sijoitus-            lisäksi vaikuttaa taimenen mahdollisuuksiin
17445: paikaksi on alustavasti tutkittu Neuvostoliiton         nousta Pääjärvestä Paanajärven kautta kutemaan
17446: energiaministeriössä. Vuonna 1986 valmistuneen          mainittuihin jokiin. Kitka-, Kuusinki- ja
17447: selvityksen mukaan järven etelärannalla olisi so-       Oulankajoessa lisääntyvät kannat ovat nykyisin
17448: velias sijoituspaikka laitokselle, jonka kokonaiste-    Suomen ainoat varmasti alkuperäisiksi ja muihin
17449: hoksi on alustavasti suunniteltu 4 800 megawat-         risteytymättömiksi tiedetyt järvitaimenkannat, ja
17450: tia (MW). Laitos toimisi siten, että ala-altaana        ne on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi.
17451: toimivasta Paanajärvestä pumpattaisiin öisin vet-          Yhteisiä ympäristönsuojelukysymyksiä käsitel-
17452: tä tunneleita pitkin rantatörmälle rakennettavaan       lään Suomen ja Neuvostoliiton välisen ympäris-
17453: yläaltaaseen, josta vettä laskettaisiin takaisin Paa-   tönsuojelusopimuksen toteuttamista varten pe-
17454: najärveen energiankulutushuippujen aikana.              rustetussa suomalais-neuvostoliittolaisessa ympä-
17455:    Laitos toimisi siten säätö- ja varavoimana.          ristönsuojelun sekakomissiossa ja sen alaisissa asi-
17456: Neuvostoliiton energiaministeriö ja Imatran Voi-        antuntijaryhmissä. Paanajärven pumppuvoima-
17457: ma Oy laativat hankkeesta toteutettavuusselvitys-       laitoshanke on tarkoitus ottaa esille komission
17458: tä. Selvitys valmistunee vuoden 1988 kuluessa.          seuraavassa kokouksessa helmikuussa 1988.
17459: Imatran Voima Oy on suunnittelutyön ohella                 Suomen ja Neuvostoliiton välisiin rajavesistöi-
17460: kiinnostunut hankkeesta sen ensi vuosikymme-            hin liittyviä kysymyksiä käsitellään suomalais-
17461: nen loppupuolella tarjoamien huippu- ja varavoi-        neuvostoliittolaisessa rajavesistöjen käyttökomissi-
17462: man tuontimahdollisuuksien vuoksi. Kuluvan              ossa. Komission kalatalousasiantuntijat ovat tut-
17463: vuoden aikana on myös tutkittu mahdollisuuksia          kineet yhteistyössä Kourajoen vesistön kalakanta-
17464: toteuttaa hanke yhdessä Suomen ja Neuvostolii-          ja. Paanajärven pumppuvoimalaitoshankkeesta
17465: ton kesken.                                             ilmoitettiin komissiolle syyskuussa 1987 pidetyssä
17466:    Hankkeen ympäristövaikutukset aiheutuisivat          kokouksessa. Komission kalatalousasiantuntijat
17467: voimalaitokseen liittyvien rakenneimien ja yläal-       valmistelevat yhteistyössä selvitystä hankkeen
17468: taan rakentamisesta sekä erityisesti Paanajärven        mahdollisista vaikutuksista kalatalouteen.
17469: 
17470:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1987
17471:                                                                       Ympäristöministeri Kaj Bärlund
17472:                                       1987 vp. -      KK n:o 353                                       3
17473: 
17474: 
17475: 
17476: 
17477:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17478: 
17479:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          till kraftverket och av den övre bassängen samt
17480: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        speciellt växlingarna per dygn i Paanajärvis vat-
17481: den 2 november 1987 till vederbörande medlem          tenstånd under den tid verket fungerar. På den
17482: av statsrådet översänt avskrift av följande av        finländska sidan skulle projektet främst påverka
17483: riksdagsman J. ] uhani Kortesalmi undertecknade       fiskerihushållningen. Verkningar på mikroklima-
17484: spörsmål nr 3 53:                                     tet och på influensområdets - om vars storlek
17485:                                                       det inte ännu finns någon uppskattning -
17486:           Ämnar Regeringen brådskande - med           växtlighet kommer sannolikt att uppstå. Den
17487:        hjälp av de finländska och sovjetiska          utvidgade nationalparken i Oulanka, som är en
17488:        miljömyndigheterna - vidta åtgärder för        viktig biotop för hotade växter, befinner sig
17489:        att åstadkomma en vittbärande, mångsi-         endast ca fyra kilometer från Paanajärvi.
17490:        dig och detaljerad utredning om miljö-             I motiveringsdelen för spörsmålet har anförts
17491:        verkningarna av det planerade pump-
17492:                                                       en speciell oro för framtiden för fiskevattnen i
17493:        kraftverket i Paanajärvi?
17494:                                                       Kuusamo. Paanajärvi är beläget i Kourajoki flod-
17495:                                                       område. De bestånd av insjööring som före-
17496:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kommer i Kitka-, Kuusinki- och Oulankajoki,
17497: anföra följande:                                      vilka hör till älven Koutajokis flodområde, växer
17498:    Lämpligheten hos Paanajärviområdet, som är         till lekmogna insjööringar i sjöarna Paanajärvi
17499: beläget i karelska autonoma republiken, som           och Pääjärvi. Om pumpkraftverket inverkar på
17500: förläggningsort för ett stort pumpkraftverk har       insjööringarnas huvudsakliga föda, bottenfaunan
17501: preliminärt undersökts i det sovjetiska energimi-     i strandområdet kring Paanajärvi samt på bestån-
17502: nisteriet. Enligt den utredning som färdigställdes    den av mujka och nors skulle verkningar också
17503: år 1986 finns det vid sjöns södra strand en           visa sig inom bestånden av insjööring. Projektet
17504: lämplig plats för kraftverket, vars totala effekt     kunde dessutom inverka på insjööringarnas möj-
17505: preliminärt har planerats till 4 800 megawatt         ligheter att stiga från Pääjärvi via Paanajärvi för
17506: (MW). Verket skulle fungera så att från sjön          att !eka i ovan nämnda älvar. De bestånd som
17507: Paanajärvi, som fungerar som nedre bassäng,           förökar sig i Kitka-, Kuusinki- och Oulankajoki
17508: skulle om nätterna pumpas vatten genom tunn-          är för närvarande de enda bestånd av insjööringar
17509: lar till en övre bassäng som skulle byggas vid        i Finland vilka säkert är ursprungliga och inte har
17510: strandbrinken. Från denna övre bassäng skulle         korsats med andra och de har klassificerats som
17511: vattnet tappas tillbaka till Paanajärvi under ener-   synnerligen utrotningshotade.
17512: giförbrukningstoppar.                                     Gemensamma miljövårdsfrågor behandlas i
17513:    Verket skulle således fungera som en leveran-      den finsk-sovjetiska blandade kommissionen för
17514: tör av reglerings- och reservkraft. Det sovjetiska    miljövårdssamarbete, viiken grundats för förverk-
17515: energiministeriet och Imatran Voima Oy gör upp        ligande av miljövårdsavtalet mellan Finland och
17516: en utredning om projektets genomförbarhet.            Sovjetunionen, och i expertgrupper som underly-
17517: Utredningen torde komma att färdigställas under       der den. Avsikten är att projektet angående ett
17518: år 1988. Imatran Voima Oy har vid sidan av            pumpkraftverk vid Paanajärvi skall tas upp till
17519: planeringsarbetet intresserat sig för projektet på    behandling vid kommissionens följande möte i
17520: grund av de möjligheter till import av topp- och      februari 1988.
17521: reservkraft i slutet av nästa decennium som det           Frågor som berör gränsvattendrag mellan Fin-
17522: erbjuder. Under innevarande år har också möjlig-      land och Sovjetunionen behandlas i den finsk-
17523: heterna för att Finland och Sovjetunionen till-       sovjetiska kommissionen för utnyttjande av
17524: sammans skall kunna genomföra projektet un-           gränsvattendrag. Kommissionens experter på
17525: dersökts.                                             fiskerihushållning har i samarbete undersökt fisk-
17526:    Projektets miljöverkningar skulle förorsakas av    bestånden i Kourajoki älvs flodområde. Kommis-
17527: byggandet av de anläggningar som ansluter sig         sionen informerades om projektet angående
17528: 4                                  1987 vp. -- ~ n:o 353
17529: 
17530: pumpkraftverket vid Paanajärvi vid ett möte som   utredning om projektets eventuella verkningar på
17531: hölls i september 1987. Kommissionens experter    fiskerihushållningen.
17532: på fiskerihushållning bereder i samarbete en
17533: 
17534:     Helsingfors den 4 december 1987
17535: 
17536:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
17537:                                                 1987 vp.
17538: 
17539: Kirjallinen kysymys n:o 354
17540: 
17541: 
17542: 
17543: 
17544:                                    Kortesalmi: Suhteellisuuden parantamisesta vaalien ääntenlaskujär-
17545:                                      jestelmää muuttamalla
17546: 
17547: 
17548:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17549: 
17550:    Suomen eduskunnan jäsenet valitaan suhteelli-       verrattuna äänestystulokseen on pienin mahdolli-
17551: sella vaalilla. Vaalitapa pohjautuu ajatukseen,        nen. Vuonna 1987 eduskuntavaaleissa vain
17552: että eduskunnan on oltava pienoiskuva koko             Keski-Suomen vaalipiirin paikkajako on PN-
17553: kansasta. Käytännössä suhteellisuus ei kuiten-         menetelmän mukaan oikea.
17554: kaan täysin toteudu. Jotta täysi suhteellisuus             PN-menetelmän mukainen vaalitulos olisi tuo-
17555: toteutuisi, pitäisi koko maan olla yhtä vaalipiiriä.   nut SMP:lle kansanedustajapaikan myös Helsin-
17556: Puolueet saisivat edustajia juuri siinä suhteessa      gin, Etelä-Hämeen, Mikkelin, Pohjois-Karjalan
17557: kuin ovat saaneet ääniäkin. Nyt käytössä oleva         ja Lapin vaalipiireissä sekä toisen paikan Turun
17558: D'Hondtin laatima laskentamenetelmä suosii             eteläisessä vaalipiirissä, eli kansanedustajaksi oli-
17559: suuria puolueita ja sortaa pieniä.                     sivat päässeet kansan vaalitahdon perusteella Me-
17560:    D'Hondtin menetelmä on pienille puolueille          ri Vennamo, Mikko Vainio, Pentti Skön, Reino
17561: epäoikeudenmukainen. Puolueen, joka saa viisi          Jyrkilä,. Marja-Leena Leppänen ja Gunnar Jout-
17562: prosenttia äänistä, pitäisi periaatteessa saada 10     sensaan.
17563: edustajaa 200-jäseniseen parlamenttiin. Käytän-            PN-menetelmä olisi tuonut Demokraattiselle
17564: nössä niin ei ole tapahtunut koskaan. Nykyisen         Vaihtoehdolle viisi, SKDL:lle ja Vihreille kolme
17565: laskentajärjestelmän ollessa käytössä ei ole mitään    sekä Kristilliselle Liitolle kaksi lisäpaikkaa ja siis
17566: ihmettelemistä siinä, että kokoomus voittaa noin       SMP:lle kuusi lisäpaikkaa. Eduskuntaan sitä vas-
17567: 6 000 äänen lisäyksellä yhdeksän paikkaa tai            toin olisivat jääneet valitsematta sosiaalidemok-
17568: sosiaalidemokraatit häviävät vain yhden paikan         raateista Ilkka-Christian Björklund, Saara-Maria
17569: noin 100 000 ääntä menetettyään.                       Paakkinen, Heikki Rinne, Jorma Rantanen, Si-
17570:     Nykyisenkään vuonna 1987 valitun eduskun-          nikka Mönkäre, Pertti Hietala ja Riitta Myller,
17571: nan kokoonpano ei vastaa Suomen kansan vaali-          kokoomuksesta Ritva Laurila, Tauno Valo, Tapio
17572: tahtoa juuri Suomessa käytössä olevan vaalijärjes-     Holvitie, Matti Viljanen, Ritva Vastamäki ja
17573: telmän      epäoikeudenmukaisuuksien         vuoksi.    Matti Hokkanen, keskustapuolueesta Pekka Pus-
17574: Maamme suuret puolueet saivat vaaleissa 18             ka, Jorma Huuhtanen, Esko Aho, Annikki Kois-
17575: liikapaikkaa ja Ruotsalainen Kansanpuolue yh-          tinen ja Kimmo Sarapää sekä RKP:stä Ole Wasz-
17576:  den ylimääräisen kansanedustajan. Suurimman           Höckert. Nykyinen Suomessa voimassa oleva vaa-
17577: laskennallisen tappion vaalilakien vääryyksistä        lijärjestelmä suosi siis näitä 19 kansanedustajaa.
17578:  kärsi Suomen Maaseudun Puolue. Jos vaalitulos             Myös toinen suomalainen tiedemies, professori
17579:  heijastaisi kansalaisten äänestyskäyttäytymistä       Risto Sänkiaho Tampereen yliopiston yhteiskun-
17580:  mahdollisimman oikeudenmukaisesti, SMP: lle            tatieteiden tutkimuslaitoksesta on huomautta-
17581:  olisi kuulunut 15 eikä yhdeksän kansanedustaja-        nut, että D'Hondtin suhteellinen vaalijärjestelmä
17582:  paikkaa.                                              on maailmalla käynyt kovin harvinaiseksi. Suo-
17583:     Apulaisprofessori Ilmari Koppineo on laskenut      men lisäksi se on vielä käytössä kehittäjän koti-
17584:  Länsi-Savo-lehdeHe kansan vaalitahdon mukaisen         maassa Belgiassa, ja sielläkin on äänestyspakko.
17585:  uuden eduskunna-n paikkajaon, kun tulos lasket-        Professori Sänkiahon mielestä nykyinen vaalijär-
17586:  taisiin matemaattisesti mahdollisimman oikein          jestelmämme jättää kotiin äänestäjiä, mikä pro-
17587:  käyttämällä pienimmän neliösumman PN-mene-            fessori Sänkiahon mielestä on ' 'häpeäksi näin
17588:  telmää. Siinä virheiden neliöiden summa saate-        kehittyneelle maalle''.
17589:  taan pienimmäksi mahdolliseksi, eli sillä pääs-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17590:  tään tilanteeseen, jossa henkilövalinnan virhe         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17591: 
17592:  271143V
17593: 2                                    1987 vp. -- KJ( n:o 354
17594: 
17595: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          D'Hondtin järjestelmän epäoikeudenmu-
17596: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                        kaisuuksista luopumiseksi ja oikeuden-
17597:                                                            mukaisemman ääntenlaskujärjestelmän
17598:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-            aikaansaamiseksi eli sellaisen järjestel-
17599:        miin nykyisen vaalijärjestelmämme eli               män, jossa jokainen ääni on yhtä arvokas?
17600: 
17601:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1987
17602: 
17603:                                        ] . ] uhani Kortesalmi
17604:                                        1987 vp. -      KK n:o 354                                         3
17605: 
17606: 
17607: 
17608: 
17609:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17610: 
17611:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        - puoluehajaannusta raJoittava - äänikynnys,
17612: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sekä siirtymällä vertauslukujen laskennassa niin
17613: olette 2 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-        sanottuun parittomien lukujen järjestelmään,
17614: jeenne n:o 1368 ohella toimittanut valtioneuvos-       jossa jakajina käytetään lukuja 1,4- 3 - 5-7
17615: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Jne.
17616: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta            Komitean kolme jäsentä piti tarpeellisena suh-
17617: kirjallisesta kysymyksestä n:o 354:                    teellisuuden toteuttamisen tarkentamista lisä-
17618:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-       mandaattijärjestelmällä tai jollakin muulla taval-
17619:        miin nykyisen vaalijärjestelmämme eli           la esimerkiksi laskentajärjestelmää muuttamalla
17620:        d'Hondtin järjestelmän epäoikeudenmu-           yhdistämättä näihin äänikynnysvaatimusta.
17621:        kaisuuksista luopumiseksi ja oikeuden-             Valtiosääntökomitean enemmtston mielestä
17622:        mukaisemman ääntenlaskujärjestelmän             äänikynnys kiinteyttäisi poliittisia ajatussuuntia
17623:        aikaansaamiseksi eli sellaisen järjestel-       ja estäisi liiallista puoluehajanaisuutta ja tämän
17624:        män, jossa jokainen ääni on yhtä arvokas?       vuoksi edustajanpaikan saannin edellytykseksi
17625:                                                        olisi ollut asetettava äänikynnys.
17626:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Eduskunnalle joulukuussa 1984 annetun val-
17627: ti seuraavaa:                                          tiosäännön tarkistamisesityksen antamisen yhtey-
17628:    Vaalijärjestelmämme kehittämistä on pohdittu        dessä hallitus päätti aikaisempien selvitysten poh-
17629: viime vuosikymmenien aikana useissa erilaisissa        jalta selvittää, millä edellytyksillä ja millä tavoin
17630: valmisteluelimissä. Kuitenkaan ei ole saavutettu       vaalijärjestelmäämme voitaisiin kehittää, jotta
17631: suhteellisuuden lisäämiseksi edustajainvaaleissa       muun muassa suhteellisuus toteutuisi nykyistä
17632: niin laajaa yksimielisyyttä, että käytössä olevaa      tarkemmin. Tavoitteena oli, että mahdolliset
17633: vaalijärjestelmää olisi voitu muuttaa.                 vaalijärjestelmän muutokset olisivat voineet tulla
17634:    Vuoden 1974 keväällä mietintönsä luovutta-          voimaan viimeistään samaan aikaan kuin valtio-
17635: neen valtiosääntökomitean enemmistö {10 jäsen-         sääntöuudistus. Hallituksessa ei kuitenkaan saa-
17636: tä) piti suhteellisuuden toteuttamista nykyisessä      vutettu riittävää yksimielisyytta vaalijärjestelmän
17637: vaalijärjestelmässä riittävänä (Komiteanmietintö       muuttamiseen. Olosuhteissa ei ole tapahtunut
17638: 1974:27). Sitä vastoin neljä komitean vähemmis-        tämän jälkeen muutoksia ja vaikka asia on ollut
17639: töön jääneestä jäsenestä katsoi, että suhteellisuut-   jatkuvasti keskustelun ja seurannan kohteena, ei
17640: ta olisi ollut tarkennettava ottamalla käyttöön        uusien esitysten valmistelua ole katsottu hallituk-
17641: lisämandaattijärjestelmä, johon olisi yhdistetty       sessa mahdolliseksi.
17642: 
17643:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1987
17644: 
17645:                                                                      Oikeusministeri Matti Louekoski
17646: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 354
17647: 
17648: 
17649: 
17650: 
17651:                                Till Riksdagens Herr Talman
17652: 
17653:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för att begränsa partisplittringen, samt genom
17654: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       övergång till det s.k. uddatalssystemet vid uträk-
17655: 1368 av den 2 november 1987 till vederbörande        nande av jämförelsetal, varvid som divisorer an-
17656: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   vänds talen 1,4 - 3 - 5 - 7 osv.
17657: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-          Tre av kommittens medlemmar ansåg det vara
17658: nade spörsmål nr 354:                                nödvändigt att justera proportionaliteten genom
17659:                                                      ett tilläggsmandatssystem eller genom någon an-
17660:           Ämnar Regeringen vidta brådskande          nan åtgärd, t.ex. genom en ändring av uträk-
17661:        åtgärder att komma ifrån orättvisorna i       ningssystemet, utan att kombinera detta med
17662:        vårt nuvarande valsystem, dvs. det            kravet på rösttröskel.
17663:        d'Hondtska systemet, och för att få till         Majoriteten inom statsförfattningsskommitten
17664:        stånd ett rättvisare rösträkningssystem där   ansåg att en rösttröskel skulle stabilisera de
17665:        varje röst är lika värdefull?                 politiska åsiktsriktningarna och förhindra en allt-
17666:                                                      för stor partisplittring, och att en rösttröskel
17667:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     därför borde uppställas som en förutsättning för
17668: anföra följande:                                     erhållande av ett riksdagsmandat.
17669:    Under de senaste deeennieroa har utvecklandet        1 samband med att en proposition om revide-
17670: av vårt valsystem varit föremål för diskussion i     ring av statsförfattningen avläts till riksdagen i
17671: flere beredningsorgan, men enigheten om ök-          december 1984 beslöt regeringen på basis av
17672: ning av proportionaliteten i riksdagsmannavalen      tidigare utredningar reda ut under vilka
17673: har aldrig varit så stor att det varit möjligt att   förutsättningar och på vilket sätt vårt valsystem
17674: ändra det nuvarande valsystemet.                     kunde utvecklas, bl.a. för att proportionaliteten
17675:    Majoriteten (10 medlemmar) i statsförfatt-        skulle förverkligas bättre. Målet var att eventuella
17676: ningskommitten, som överlät sitt betänkande          ändringar i valsystemet skulle träda i kraft senast
17677: våren 1974, ansåg att proportionaliteten beakta-     i anslutning till statsförfattningsreformen. Rege-
17678: des i tillräcklig utsträckning i vårt nuvarande      ringen kunde emellertid inte nå en tillräcklig
17679: valsystem (Kommittebetänkande 1974:27).              enighet om en sådan ändring. Därefter har
17680:    Däremot ansåg fyra medlemmar av minorite-         förhållandena ime ändras och trots att frågan
17681: ten inom kommitten att proportionaliteten hade       fortsättningsvis varit föremål för diskussion och
17682: bort justeras genom ibruktagande av ett tilläggs-    uppföljning, har regeringen ime ansett det möj-
17683: mandatssystem kombinerat med en rösttröskel          ligt att beredda nya propositioner.
17684: 
17685:     Helsingfors den 19 november 1987
17686: 
17687:                                                                    Justitieminister Matti Louekoski
17688:                                               1987 vp.
17689: 
17690: Kirjallinen kysymys n:o 355
17691: 
17692: 
17693: 
17694: 
17695:                                  Kortesalmi: Uittokuljetusten lisäämisestä
17696: 
17697: 
17698:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17699: 
17700:    Ankara luonto ja pitkät kuljetusmatkat asetta-      Yksi keino kuljetushintojen kurissa pitämiseksi
17701: vat Lapin ja Koillis-Suomen metsätalouden ete-      on uiton elvyttäminen ja kehittäminen. Uittoa
17702: läisempään Suomeen nähden hyvin epäedulli-          olisi kuitenkin kehitettävä niin, että otetaan
17703: seen asemaan. Metsän tuoton ero on etelän ja        huomioon nykyaikaisen ympäristönsuojelun vaa-
17704: pohjoisen välillä suuri. Lapin läänissä yhden       timukset. Esimerkiksi uppotukit on poistettava,
17705: metsähehtaarin tuotto jää 15 % :iin ja Koillis-     samoin uitettavasta puutavarasta irtautuva park-
17706: Suomen piirimetsälautakunnan alueella, johon        ki. Uiton kehittämistä ja elvyttämistä puoltavat
17707: mm. Kuusamo ja Posio kuuluvat, jopa 14 % :iin       myös matkailun näkökohdat, onhan uitto varsin
17708: siitä, mitä se on etelän parhaissa maakunnissa,     eksoottinen tapahtuma Suomen kesässä monille
17709: esimerkiksi Itä-Hämeessä, Etelä- ja Itä-Savossa     matkailijoille, varsinkin niille, jotka tulevat ulko-
17710: sekä Etelä-Karjalassa. Lisäksi, vaikka pohjoisen    mailta maahamme.
17711: puu tiheäsyisyytensä vuoksi on laadukkaampaa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17712: kuin Etelä-Suomen puu, kantohinnassa on eroa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17713: etelän hyväksi.                                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17714:                                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17715:   Kantohinnan ero Etelä-Suomen ja Lapin ja
17716: Koillis-Suomen välillä johtuu ennen kaikkea rat-               Aikooko Hallitus puutavaran kuljetus-
17717: kaisevasti Pohjois-Suomen pitkistä kuljetus-                kustannusten pienentämiseksi ryhtyä toi-
17718: matkoista. Jos kuljetuskustannukset nousevat,               miin uiton elvyttämiseksi ja kehittämi-
17719: myös hinnanerot kasvavat.                                   seksi Suomessa?
17720: 
17721:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1987
17722: 
17723:                                        J. Juhani Kortesalmi
17724: 
17725: 
17726: 
17727: 
17728: 271293]
17729: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 355
17730: 
17731: 
17732: 
17733: 
17734:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17735: 
17736:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           edellytykset uitolle ovat Pohjois- ja Itä-Suomessa,
17737: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           missä uiton osuus kuljetettavasta raakapuusta on
17738: olette 2 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-         myös suurin.
17739: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Uittoon soveltuvien vesistöreittien hyödyntä-
17740: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.      mistä pyritään ylläpitämään ja lisäämään monin
17741: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta        eri tavoin. Valtion varoja käytetään vuosittain
17742: kysymyksestä n:o 355:                                   uittoväyläinvestointeihin, uittosäännöstöjen ajan-
17743:            Aikooko Hallitus puutavaran kuljetus-        mukaistamiseen sekä vesiteiden ja vesiliikenne-
17744:         kustannusten pienentämiseksi ryhtyä toi-        olojen yleiseen kehittämiseen. Lähivuosien kes-
17745:         miin uiton elvyttämiseksi ja kehittämi-         keisin investointikohde on Kemijoen vesistön
17746:         seksi Suomessa?                                 irtouiton edellyttämien uittorakenteiden paranta-
17747:                                                         minen. Näin voidaan turvata irtouiton jatkumi-
17748:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nen, millä on suuri merkitys metsien hyödyntä-
17749:  ti seuraavaa:                                          miselle ja työpaikkojen säilymiselle Pohjois-Suo-
17750:                                                         messa. Muualla maassa investoinnit kohdistuvat
17751:     Maassamme kuljetetaan vuosittain uittamalla         lähinnä pudotuspaikkaverkoston kehittämiseen.
17752: noin 8 miljoonaa kuutiometriä puuta. Puunjalos-
17753: tusteollisuuden vuotuisesta raakapuun kuljetus-            Uiton aiheuttamia ympäristöhaittoja pyritään
17754: määrästä tämä on noin viidesosa ja kokonaiskul-         vähentämään uudistamalla uittosääntöjä niin, et-
17755: jetussuoritteesta noin kolmannes.                       tä uitto soveltuisi entistä paremmin vesistön ja
17756:     Metsäteollisuusyritysten tavoitteena puun kau-      rantojen muuhun käyttöön. Vesi- ja ympäristö-
17757: kokuljetustavan valinnassa on yrityksen taloudel-       hallinto on myös laatinut suunnitelmia ja toteut-
17758: lisen toiminnan kannalta edullisin tulos. Kulje-        tanut entistäruistöitä sellaisilla väylillä, missä uit-
17759: tusmuodon valintaan ja käytön laajuuteen vai-           to on lakannut.
17760: kuttavat muun muassa puun vastaanottomahdol-               Metsähallituksen organisaatiouudistuksen yh-
17761: lisuudet ja kustannukset tehtaalla, kuljetuskalus-      teydessä selkiytettiin uiton hallintoa perustamalla
17762: ton tasainen työllistäminen sekä riittävän monen        yleismetsätalouden osastoon uitto- ja kuljetus-
17763: kuljetusvaihtoehdon       säilyttäminen    kuljetus-    asiain toimisto. Vesi- ja ympäristöhallituksen ja
17764: varmuuden ja tariffipoliittisten syiden vuoksi.         metsähallituksen välistä työnjakoa uittoasioissa
17765:     Uitto on edullisin ja kilpailukykyisin kuljetus-    on tarkoitus selventää muuttamalla vesilakia
17766: muoto silloin, kun luonnonolosuhteet ovat uitol-        niin, että uittoedun valvonta, uiton edistäminen
17767: le suotuisat ja kuljetusmatkat pitkät. Parhaat          ja uittoväylätyöt keskitetään metsähallitukselle.
17768: 
17769:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1987
17770: 
17771:                                                        Maa- p metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
17772:                                        1987 vp. -       KK n:o 355                                         3
17773: 
17774: 
17775: 
17776: 
17777:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
17778: 
17779:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Strävan är att på många olika sätt upprätthålia
17780: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           och utnyttja leder i vattendrag som är lämpliga
17781: den 2 november 1987 tili vederbörande medlem             för flottning. Statliga medel används årligen tili
17782: av statsrådet översänt avskrift av följande av           flottledsinvesteringar, revidering av flottnings-
17783: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade           stadgor samt alimänt utvecklande av sjövägar och
17784: spörsmål nr 355:                                         sjötrafikförhåliandena. Det mest cenrrala investe-
17785:                                                          ringsobjektet under de närmaste åren är förbätt-
17786:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
17787:                                                          ringen av flottningsanläggningar, som lösflott-
17788:         att stimulera och utveckla flottningen i
17789:                                                          ningen i Kemijoki vattendrag förutsätter. På
17790:         Finland så att transportkostnaderna för
17791:                                                          detta sätt kan man säkerstälia att lösflottningen
17792:         virke minskar?
17793:                                                          fortsätter, vilket har stor betydelse för utnyttjan-
17794:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         det av skogar och bevarandet av arbetsplatser i
17795:                                                          norra Finland. På annat håli i landet inriktas
17796: anföra följande:
17797:                                                          investeringarna närmast på utvecklandet av nätet
17798:    I vårt land transporteras årligen ca 8 milj. m 3      av utvältningstälien.
17799: virke genom flottning. Av den mängd råvirke
17800: som årligen transporterats för träförädlingsindu-
17801: strins behov utgör detta ca en femtedel och av             Försök görs att minska miljöolägenheterna på
17802: den totala transportprestationen ca en tredjedel.       grund av flottning genom att flottningsstadgarna
17803:    Skogsindustrin eftersträvar i valet av transport-    revideras så att flottningen bättre anpassar sig tili
17804: sätt för fjärrtransport av virke ett resultat som är    annat utnyttjande av vattendraget och stränder-
17805: förmånligast för respektive företags ekonomiska         na. Vatten- och miljöförvaltningen har även
17806: verksamhet. Valet av transportform och omfatt-          utarbetat planer för och företagit restaureringar i
17807: ningen av dess utnyttjande påverkas bl.a. av            sådana leder där flottningen har upphört.
17808: möjligheterna att ta emot virke och kostnaderna i
17809: fabriken, en jämn sysselsättning för transportma-          I samband med organisationsreformen inom
17810: terialen samt bevarandet av tiliräckligt många          forststyrelsen gavs flottningsförvaltningen en
17811: transportalternativ med tanke på trafiksäkerheten       exaktare form genom att en byrå för flottnings-
17812: och av tariffpolitiska skäl.                            och transportärenden inrättades vid avdelningen
17813:    Flottning     är    den     förmånligaste     och    för alimän skogshushålining. Avsikten är att
17814: konkurrenskraftigaste transportformen då natur-         arbetsfördelningen melian vatten- och miljösty-
17815: förhåliandena är gynnsamma för flottning och            relsen och forststyrelsen skali förtydligas genom
17816: transportsträckorna är långa. De bästa förutsätt-       en ändring av vattenlagen. Genom ändringen
17817: ningarna för flottning finns i norra och Östra          koncentreras bevakningen av det intresse som
17818: Finland, där flottningens andel i forslingen av         gälier flottningen, främjandet av flottningen och
17819: det råvirke som transporteras också är störst.          flottledsarbetena tili forststyrelsen.
17820: 
17821:      Helsingfors den 2 december 1987
17822: 
17823:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
17824:                                                1987 vp.
17825: 
17826: Kirjallinen kysymys n:o 356
17827: 
17828: 
17829: 
17830: 
17831:                                   Kortesalmi: Kallion sisään louhittavan hotellin rakentamisesta Ru-
17832:                                     katunturiin
17833: 
17834: 
17835:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17836: 
17837:    Kuusamossa ilmestyvä Koillissanomat kirjoitti     maan ja ihailemaan, on lopullisesti ja peruutta-
17838: 7.10.1987 laajasti suunnitelmasta rakentaa "ai-      mattomasti tuhottu. Tunturiprostituutiolie on
17839: nutlaatuinen kalliohotelli" Kuusamon Rukatun-        pantava kertakaikkineo sulku.
17840: turille. Suunnitelmien mukaan kalliohotellin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17841: paikaksi tulisi Peurakaltiolammen kohta tunturin     tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17842: rinteestä. Lehtiuutista lukiessa tuntui siltä kuin   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17843: juttu olisi julkaistu aprillipäivänä. Mielestäni     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17844: Kuusamon Rukatunturi on jo niin perusteellisesti
17845: turmeltu, että syntyperäisenä kuusamalaisena en               Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä estä-
17846: voi katsoa edes sinne päinkään tuntematta syvää             mään Kuusamon Rukatunturia uhkaavan
17847: henkistä pahoinvointia. Ellei mitään tehdä Kuu-             lopullisen tuhoamisen eli pysäyttämään
17848: samon luonnon turmelemisen estämiseksi, kohta               suunnitelmat kallion sisään louhittavan
17849: kaikki se mitä ihmiset tulevat Kuusamoon katso-             hotellin rakentamiseksi Kuusamon Ruka-
17850:                                                             tunturiin?
17851: 
17852:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1987
17853: 
17854:                                         ]. Juhani Kortesalmi
17855: 
17856: 
17857: 
17858: 
17859: 271329Y
17860: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 356
17861: 
17862: 
17863: 
17864: 
17865:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17866: 
17867:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      viranomaisten mahdollisuudet valvoa kunnan
17868: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaavoitusta rajoittuvat lähinnä kunnanvaltuuston
17869: olette 2 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-     päätösten vahvistamiseen tai vahvistamatta jättä-
17870: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    miseen. Kuusamon kuntaan laadittavat raken-
17871: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja].   nuskaavat vahvistetaan Oulun lääninhallitukses-
17872: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta    sa. Suunnitteilla oleva kallion sisään rakennettava
17873: kysymyksestä n:o 356:                               hotellihanke sijoittuisi metsähallituksen hallitse-
17874:                                                     malle maalle. Tämä on tiettävästi asettanut maan
17875:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä estä-    vuokraamisen ehdoksi vahvistetun rakennuskaa-
17876:        mään Kuusamon Rukatunturia uhkaavan          van. Ongelmaksi hankkeen eteenpäin viemisessä
17877:        lopullisen tuhoamisen eli pysäyttämään       saattaa muodostua sen sijoittuminen metsähalli-
17878:        suunnitelmat kallion sisään louhittavan      tuksen vahvistamalle luonnonhoitometsäalueelle
17879:        hotellin rakentamiseksi Kuusamon Ruka-       sekä se, että hanke saattaa olla vahvistetun seutu-
17880:        tunturiin?                                   kaavan vastainen. Kunnassa on tiettävästi halua
17881:                                                     edistää hotellihanketta, mistä johtuen kunta on
17882:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    järjestänyt neuvotteluja eri osapuolten kesken.
17883: ti seuraavaa:                                       Ympäristöministeriö tulee yhteistyössä muiden
17884:   Rakennuslain mukaan kunnan maankäytön             viranomaisten kanssa tarkoin seuraamaan hank-
17885: suunnittelusta vastaa ensi kädessä kunta. Valtion   keen etenemistä.
17886: 
17887:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1987
17888: 
17889:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
17890:                                      1987 vp. -      KK n:o 356                                        3
17891: 
17892: 
17893: 
17894: 
17895:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17896: 
17897:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningen i kommunen inskränker sig närmast tili
17898: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       faststälielse elier underlåtande av fastställande av
17899: den 2 november 1987 tili vederbörande medlem         kommunfulimäktiges beslut. De byggnadsplaner
17900: av statsrådet översänt avskrift av följande av       som görs upp för Kuusamo kommun faststälis
17901: riksdagsman ] . Juhani Kortesalmi undertecknade      vid länsstyrelsen i Uleåborgs Iän. Det planerade i
17902: skriftliga spörsmål nr 356:                          berget insprängda hotellprojektet är placerat på
17903:                                                      mark som förvaltas av forststyrelsen. Forststyrel-
17904:           Avser Regeringen att i brådskande ord-     sen har veterligen stälit en faststälid bygg-
17905:        ning ingripa för att förhindra att fjäliet    nadsplan som villkor för markarrende. Ett pro-
17906:        Rukatunturi i Kuusamo slutgiltigt             blem då projektet skall föras vidare kan bli det
17907:        förstörs, det vili säga för att stoppa pla-   faktum att det ligger i ett område som forststyrel-
17908:        nerna på byggandet av ett hoteli in-          sen faststälit såsom naturvårdsskog samt att pro-
17909:        sprängt i berget i Rukatunturi i Kuusa-       jektet eventuelit står i strid med den faststälida
17910:        mo?                                           regionplanen. Det finns veterligen intresse i
17911:                                                      kommunen för att främja hoteliprojektet, och av
17912:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      denna anledning har kommunen organiserat un-
17913: anföra följande:                                     derhandlingar mellan berörda parter. Miljöminis-
17914:   Enligt byggnadslagen är det i första hand          teriet kommer att i samråd med övriga myndig-
17915: kommunen som svarar för planeringen av mark-         heter noggrant följa med hur projektet framskri-
17916: användningen inom sitt område. De statliga           der.
17917: myndigheternas möjlighet att övervaka planlägg-
17918: 
17919:     Helsingfors den 4 december 1987
17920: 
17921:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
17922: 1
17923: 1
17924: 1
17925:     1
17926:     1
17927:     1
17928:         1
17929:         1
17930:         1
17931:             1
17932:             1
17933:             1
17934: 
17935:                 1
17936:                 1
17937:                 1
17938:                     1
17939:                     1
17940:                                                 1987 vp.
17941: 
17942: Kirjallinen kysymys n:o 357
17943: 
17944: 
17945: 
17946: 
17947:                                    Pulliainen ym.: Saamenkielisen oppimateriaalikeskuksen perustami-
17948:                                       sesta
17949: 
17950: 
17951:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17952: 
17953:    Saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen             Saamelaisvaltuuskunta on 23.10.1987 päivätys-
17954: vaikeimpia ongelmia on omakielisen, opetus-           sä kannanotossaan täsmentänyt ne ajatukset, joi-
17955: suunnitelmien mukaisen oppimateriaalin puute.         ta sillä on saamenkielisen oppimateriaalikeskuk-
17956: Tällä hetkellä oppimateriaaleja tuottaa pääasiassa    sen tehtävistä. Kahdeksankohtainen tehtäväluet-
17957: kouluhallitus yhteistyössä Lapin lääninhallituksen    telo osoittaa, kuinka merkittävä työkenttä tällä
17958: kanssa. Tarkoitukseen on osoitettu valtion tulo-      keskuksella tulisi olemaan.
17959: ja menoarviossa varoja.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17960:    Tilannetta parantaisi merkittävästi, jos perus-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17961: tettaisiin saamenkielisten oppimateriaalien tuot-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17962: tamiseen keskittyvä oppimateriaalikeskus. Ope-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17963: tusministeriön asettama saamelaiskoulutuksen
17964: hallintotyöryhmä valmisteli jo lakiesitystekstinkin            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin saa-
17965: saamelaisen opetuskeskuksen perustamista sil-                menkielisen oppimateriaalikeskuksen pe-
17966: mällä pitäen.                                                rustamiseksi maahamme?
17967: 
17968:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1987
17969: 
17970:           Erkki Pulliainen               Pekka Haavisto               Seppo Pelttari
17971:                       Hannele Pokka                            Asko Apukka
17972: 
17973: 
17974: 
17975: 
17976: 271368Q
17977: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 357
17978: 
17979: 
17980: 
17981: 
17982:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17983: 
17984:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          perustaminen, jonka tehtäviin kuuluisi myös op·
17985: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          pimateriaalien painotyöt ja jakelu, ei olisi tarkoi·
17986: olette 3 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-        tuksenmukaista myöskään sen takia, että saamen·
17987: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kielisen oppimateriaalin tuotannossa tarpeellise1
17988: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        painatus- ja monistustyöt voidaan suorittaa val·
17989: Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     tion painatuskeskuksessa niin kuin tähänkin asti
17990: kysymyksestä n:o 357:                                  on tehty ja Lapin lääninhallituksen kouluosasto
17991:                                                        voi vastedeskin hoitaa oppimateriaalien jakeluun
17992:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin saa-         liittyvät tehtävät. Saamenkielisen oppimateriaali-
17993:         menkielisen oppimateriaalikeskuksen pe-        keskuksen perustamista ei ainakaan tässä vaihees-
17994:         rustamiseksi maahamme?                         sa puolla myöskään se seikka, että valtion audi-
17995:                                                        ovisuaalinen keskus voi nyttemmin tuottaa myös
17996:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         saamenkielisessä opetuksessa käytettävää audiovi-
17997: seuraavaa:                                             suaalista oppimateriaalia.
17998:    Hallitus pitää saamen kielen säilyttämistä tär-
17999: keänä. Eräänä keinona tähän on saamenkielisen             Saamenkielisen oppimateriaalin tuotantopro-
18000: opetuksen ja saamen kielen opetuksen järjestä-         sessi tehostuu sen vuoksi, että saamelaisten kou-
18001: mistä. Uudessa koululainsäädännössä on tätä kos-       lutusasiainneuvosto on nyttemmin liitetty osaksi
18002: kevat säännökset. Opetuksen järjestämistä on           nykyistä oppimateriaalin tuottamisorganisaatiota.
18003: vaikeuttanut saamenkielisen oppimateriaalin            Saamelaisten koulutusasiainneuvosto on kokouk-
18004: puute. Pääasiallisin syy tähän epäkohtaan on           sessaan 5.--6.10.1987 asettanut oppimateriaali-
18005: ollut se, ettei opetuksen didaktiikkaan perehty-       jaoston. Miltei kaikki jaoston jäsenet ovat perus-
18006: neitä saamen kielen taitoisia oppikirjojen tekijöi-    koulunopettajia saamelaisten kotiseutualueen
18007: tä ole ollut käytettävissä. Koska saamelaisille        kouluissa. Jaosto suorittaa ensin oppimateriaalin
18008: tarkoitettu opetussuunnitelma poikkeaa muusta          tarvekartoituksen peruskoulun osalta ja laatii
18009: peruskoulun opetussuunnitelmasta, on kyse to-          neuvostolle ehdotuksen oppimateriaalin tuotan-
18010: dellakin uuden oppimateriaalin tuottamisesta, ei       tosuunnitelmiksi -- sekä pitemmän ajanjakson
18011: suomenkielisen oppimateriaalin kääntämisestä           tuotantoa että vuotuista tuotantoa varten. Niin
18012: saamen kielelle. Tähän mennessä käytetty tuotta-       ikään jaosto suorittaa arvion tuotantosuunnitel-
18013: mistapa, jossa opettaja oman toimensa ohella           mien toteuttamiseen tarvittavista varoista. Jaos-
18014: kirjoittaa oppikirjoja, ei ole ollut onnistunut,       ton ehdotusten pohjalta koulutusasiainneuvosto
18015: vaan oppikirjan tekijöiden pitäisi voida päätoimi-     tekee kouluhallitukselle ehdotuksen oppimateri-
18016: sesti valmistaa oppimateriaalia. Oppimateriaalien      aalien tuottamisesta sekä arviolaskelman määrära-
18017: painattamisessa ja levittämisessä käytettävä orga-     hatarpeesta. Ehdotuksessaan oppimateriaalien
18018: nisaatio on toissijainen kysymys tämän pääongel-       tuottamisesta koulutusasiainneuvosto asettaa tuo-
18019: man rinnalla.                                          tettavat oppikirjat ja muun oppimateriaalin kii-
18020:    Kun kouluhallituksen keskeisenä tehtävänä on        reellisyysjärjestykseen. Koulutusasiainneuvoston
18021: toisiinsa kiinteästi liittyvistä opetussuunnitelma-,   suorittama työ saamenkielisen oppimateriaalin
18022: oppimäärä-, opetusmenetelmä- ja oppimateriaa-          tuottamisjärjestelmässä poistaa sanotun materiaa-
18023: likysymyksistä huolehtiminen, hallituksen mie-         lin tähänastisessa tarvekartoituksessa ja suunnitte-
18024: lestä ei ole tarkoituksenmukaista erottaa saamen-      lussa esiintyneet puutteet, jotka mm. ovat vai-
18025: kielisen oppimateriaalin tuotantoa organisatori-       keuttaneet saamenkielisen oppimateriaalin tuot-
18026: sesti kouluhallituksesta erillisen valtion laitoksen   tamiseen vuosittain tarvittavien määrärahojen oi-
18027: hoidettavaksi. Erillisen oppimateriaalikeskuksen       keamääräistä arviointia.
18028: 
18029:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
18030: 
18031:                                                                    Opetusministeri Christoffer Taxell
18032:                                          1987 vp. -- KJ( n:o 357                                          3
18033: 
18034: 
18035: 
18036: 
18037:                                   Tili Riksdagens Herr Taimao
18038: 
18039:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             uppgifter även skulle höra tryckningen och distri-
18040: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            butionen av Iäromedlen, vore inte heller ända-
18041: av den 3 november 1987 tili vederbörande med-            målsenligt av den anledningen att de nödvändiga
18042: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av      trycknings- och dupliceringsarbetena i produktio-
18043: riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl. underteckna-          neo av Iäromedlen kan utföras vid statens tryck-
18044: de spörsmål nr 3 57:                                     ericentral som hittills och skolavdelningen vid
18045:                                                          Lapplands länsstyrelse kan även i fortsättningen
18046:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           ombesörja distributionen av Iäromedlen. Att in-
18047:         att inrätta en central för läromedel på          rätta en central för Iäromedel på samiska stöds,
18048:         samiska i vårt land?                             åtminstone i detta skede, inte heller av den
18049:                                                          omständigheten att statens audivisuella central
18050:     Som svar på spörsmålet anför Jag vördsamt            numera kan producera audivisuella Iäromedel för
18051: följande:                                                undervisningen på samiska.
18052:     Regeringen anser det viktigt att bevara samis-
18053: kan. Ett sätt att göra det är att anordna undervis-         Produktioneo av Iäromedel på samiska effekti-
18054: ning på och undervisning i samiska. Stadganden           veras därigenom att rådet för samernas utbild-
18055: om detta är intagna i den nya skollagstiftningen.        ningsärenden numera har anslutits tili den nuva-
18056: Sristen på läromedel på samiska har gjort det            rande produktionsorganisationen. Rådet för sa-
18057: svårt att anordna en sådan undervisning. Den             mernas utbildningsärenden har vid sitt möte
18058: huvudsakliga orsaken tili detta missförhållande          5--6.10.1987 tillsatt en sektion för Iäromedel.
18059: har varit att Iäroboksförfattare som behärskar           Nästan alla medlemmar i sektionen är grundsko-
18060: samiska och är förtrogna med undervisningens             Ielärare i skolorna inom samernas hembygdsom-
18061: didaktik inte har funnits att tillgå. Eftersom           råde. Sektionen kartlägger först behovet av Iäro-
18062: läroplanen avsedd för sameroa avviker från               medel vad grundskolan beträffar och uppgör åt
18063: grundskolans övriga Iäroplaner, är det verkligen         rådet en pian om produktion av Iäromedlen --
18064: fråga om att framställa nya läromedel, inte om           såväl på Iängre sikt som på årsbas. Likaledes gör
18065: att översätta finskspråkiga läromedel till samiska.      sektionen en beräkning av de medel som behövs
18066: Det hittills varande framställningssättet, där Iära-     för att genomföra den planerade produktionen.
18067:  ren vid sidan av sitt eget arbete skriver Iäroböcker    Utgående från sektionens förslag gör rådet för
18068:  flar varit misslyckat, ty läroboksförfattarna bör       utbildningsärenden en framställning hos skolsty-
18069:  framställa läromedel på heltid. Frågan om den           relsen om produktioneo av Iäromedlen jämte en
18070:  Jrganisation som låter trycka och distribuerar          uppskattning av de anslag som behövs. I sitt
18071:  läromedel är av sekundär betydelse vid sidan om         förslag om produktion av läromedlen ställer rådet
18072:  :letta huvudsakliga problem.                            för utbildningsärenden Iäroböckerna och övriga
18073:     Då skolstyrelsens centrala uppgift är att hand-      Iäromedel i skyndsamhetsordning. Det arbete
18074:  fla de frågor som intimt sammanhänger med               som rådet för utbildningsärenden utfört för syste-
18075:  läroplaner, Iärokurser, undervisningsmetoder och        met med att producera läromedel på samiska
18076:   äromedel är det enligt regeringens åsikt inte          avlägsnar bristerna i den hittillsvarande kartlägg-
18077:  indamålsenligt att organisatoriskt avskilja pro-        ningen och planeringen av behoven. Dessa bris-
18078:  :luktionen av Iäromedel på samiska från skolsty-        ter har bl.a. försvårat uppskattningen av de
18079:  :elsen att skötas av en särskild statlig inrättning.    rättmätiga anslag som årligen behövs för att
18080:  1\tt inrätta en särskild Iäromedelscentral, tili vars   producera läromedel på samiska.
18081: 
18082:      Helsingfors den 8 december 1987
18083: 
18084:                                                               Undervisningsminister Christoffer Taxell
18085:               j
18086:              j
18087:             j
18088:            j
18089:           j
18090:          j
18091:         j
18092:        j
18093:       j
18094:      j
18095:     j
18096:    j
18097:   j
18098:  j
18099: j
18100:                                                 1987 vp.
18101: 
18102: Kirjallinen kysymys n:o 358
18103: 
18104: 
18105: 
18106: 
18107:                                    Paavilainen: Työvoiman liikkuvuuden edistämisestä
18108: 
18109: 
18110:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18111: 
18112:    Työvoiman liikkuvuuteen on havaittu liittyvän       den edistämisestä (575/83). Asetuksen mukaan
18113: ongelmia. Muuttoalttius on alentunut kaikissa          erillisinä työvoiman liikkuvuutta edistävinä avus-
18114: ikäryhmissä, selvimmin nuorten kohdalla. Nuor-         tuksina voidaan myöntää matkakustannusten
18115: ten osaltahan muuttoalttius on ollut tähän saak-       korvausta, muuttokustannusten korvausta sekä
18116: ka tasoltaan korkeinta. Vanhempien henkilöiden         alkuavustusta. Kaikkien näiden avustusten saa-
18117: osalta voidaan todeta, että heillä liittyy ammatil-    misen edellytyksenä on kuitenkin, että paikka-
18118: liseen liikkuvuuteen enemmän kitkaa kuin nuo-          kunnan vaihdos on johtunut työvoimatoimiston
18119: rilla. Motivaatio uuden ammatin opetteluun vä-         osoittaman työn vastaanottamisesta.
18120: henee sitä mukaa, mitä lyhyempi työmarkkinoil-            Varsinkin erilaisten ammattityöntekijöiden ja
18121: la jäljellä oleva aika on. Näin etenkin silloin, jos   toimihenkilöiden osalta työhönhakeutuminen ta-
18122: kyseessä on paikkakunnan vaihtaminen, työuran          pahtuu ilman työvoimatoimiston työhönosoitus-
18123: uudelleen aloittaminen sekä mahdollinen ansio-         ta. Omaehtoinen toiminta on yhteiskunnan edun
18124: tason lasku.                                           mukaista ja sitä tulee myös rohkaista. Tämän
18125:    Työmarkkinoiden luontainen liikkuvuus on            johdosta työvoiman liikkuvuuden edesauttami-
18126: säilynyt näihin vuosiin saakka varsin korkeana         seksi myönnettäviä avustuksia tuleekin voida
18127: työvoiman nuoren ikärakenteen vuoksi. Tilanne          kohdistaa myös niihin työnhakijoihin, jotka vaih-
18128: on kuitenkin muuttumassa, sillä ennusteiden            tavat asuinpaikkaa itse hankitun uuden työpai-
18129: mukaan alle 45-vuotiaiden osuus työvoimasta            kan johdosta.
18130: vähenee 70 prosentista 60 prosenttiin. Vaikka
18131:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18132: iäkkäämpien liikkuvuusesteet voivat olla vähäi-
18133:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18134: sempiä kuin esimerkiksi lapsiperheillä, liikku-
18135:                                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18136: vuutta vähentävät sosiaaliset siteet ja ammatillis-
18137:                                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18138: ten tavoitteiden heikkeneminen. Näin etenkin,
18139: jos muuttoon liittyy ammatinvaihdos.
18140:                                                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18141:     Maassamme vallitsevasta työttömyydestä huoli-              ryhtyä työvoiman liikkuvuuden edistämi-
18142: matta esiintyy alueellisesti ammattityöntekijöistä             seksi annettavien avustusten myöntämi-
18143: pulaa. Teollisuus on jopa arvellut tämän työvoi-               seksi myös niille työnhakijoille, jotka ovat
18144: mapulan entisestään kasvavan.                                  saaneet työpaikan toiselta paikkakunnalta
18145:    Työvoiman liikkuvuutta on pyritty edistämään                ilman työvoimatoimiston myötävaikutus-
18146: mm. erillisellä asetuksella työvoiman liikkuvuu-               ta?
18147: 
18148:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1987
18149: 
18150:                                            Tuula Paavilainen
18151: 
18152: 
18153: 
18154: 
18155: 271282X
18156: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 358
18157: 
18158: 
18159: 
18160: 
18161:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18162: 
18163:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        joka on halukas työvoimaviranomaisen osoituk-
18164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sesta muuttamaan tai väliaikaisesti siirtymään
18165: olette 3 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-       työhön asuinpaikkakuntansa ulkopuolelle sellai-
18166: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      selle paikkakunnalle, jolla hänen alansa tai lähi-
18167: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       alojen työvoimaa ei ole saatavissa.
18168: Tuula Paavilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta          Työvoimaviranomaisen osoitus on olennainen
18169: kysymyksestä n:o 358:                                 liikkuvuusavustuksen myöntämisen ehto. Ilman
18170:                                                       sitä ei voida harkita avustuksen työvoimapoliittis-
18171:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ta tarkoituksenmukaisuutta. Jos osoitusta ei vaa-
18172:        ryhtyä työvoiman liikkuvuuden edistämi-        dittaisi, jouduttaisiin usein myös myöntämään
18173:        seksi annettavien avustusten myöntämi-         jälkikäteen liikkuvuusavustuksia tapauksissa, jois-
18174:        seksi myös niille työnhakijoille, jotka ovat   sa ei ole avustuksen tarvetta tai yhteyttä työvoi-
18175:        saaneet työpaikan toiselta paikkakunnalta      man liikkuvuuden edistämiseen.
18176:        ilman työvoimatoimiston myötävaikutus-            Työnvälitys selvittää heti ensimmäisen asia-
18177:        ta?                                            kaskäynnin yhteydessä kaikille työnhakijoille, mi-
18178:                                                       tä työnvälityksen työnhakijaksi ilmoittautuminen
18179:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      merkitsee ja mitkä ovat työnvälityksen toiminta-
18180: ti seuraavaa:                                         periaatteet. Asiakaspalvelussa ja tiedotustoimin-
18181:    Työvoiman liikkuvuuden edistämisestä anne-         nassa korostetaan työnhakijan omatoimisuutta ja
18182: tut säädökset sisältyvät lakiin työnvälityslain       itsenäisyyttä ratkaisujen teossa. Myös liikkuvuus-
18183: muuttamisesta (424/83 ), työvoiman liikkuvuu-         avustuksia koskeviin soveltamisohjeisiin sisältyy
18184: den edistämisestä annettuun asetukseen (5 75/83)      maininta siitä, että on tarkoituksenmukaista
18185: sekä asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamises-     kannustaa työnhakijaa omatoimiseen työnha-
18186: ta annettuihin työvoimaministeriön ohjeisiin.         kuun.
18187: Voimassa olevat ohjeet on annettu 2 3 .1 0. 1986,        Työvoimaministeriössä on työnsä loppuvai-
18188: jolloin tarkennettiin erityisesti työvoimaviran-      heessa työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää
18189: omaisten osoittamismenettelyä, joka ottaa huo-        työvoiman liikkuvuutta koskevista säännöksistä
18190: mioon mm. omatoimisen työnhaun.                       johtuvia epäkohtia mm. omatoimisen työnhaun,
18191:    Työnvälityslain 3 a §:n mukaan liikkuvuus-         paluumuuton ja työvoiman saatavuuden kannal-
18192: avustusta voidaan myöntää henkilölle, joka on         ta. Työryhmän esitysten pohjalta ryhdytään tar-
18193: työtön tai välittömästi työttömäksi joutuva ja        vittavaan säädösvalmisteluun.
18194: 
18195:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1987
18196: 
18197:                                                                    Työvoimaministeri Matti Puhakka
18198:                                        1987 vp. -      KK n:o 358                                        3
18199: 
18200: 
18201: 
18202: 
18203:                                 Till Riksdagens Herr Talman
18204: 
18205:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           arbete utanför sin boningsort, på en ort där
18206: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         arbetskraft inom hans bransch eller närstående
18207: den 3 november 1987 tili vederbörande medlem           bransch inte står till buds.
18208: av statsrådet översänt avskrift av följande, av           Arbetskraftsmyndighets anvisning är ett vä-
18209: riksdagsledamot Tuula Paavilainen underteckna-         sentligt villkor för beviljandet av rörlighetsunder-
18210: de spörsmål nr 358:                                    stöd. Utan sådan anvisning kan man inte över-
18211:                                                        väga understödets arbetskraftspolitiska ändamåls-
18212:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       enlighet. Om ingen anvisning krävdes, skulle
18213:         för att bevilja understöd för främjande av     man ofta vara tvungen att också i efterskott
18214:         arbetskraftens rörlighet också åt de ar-       bevilja rörlighetsunderstöd i sådana fall då det
18215:         betssökande vilka fått arbete på annan         inte finns något behov av understöd eller sam-
18216:         ort utan arbetskraftsbyråns bistånd?           band med främjandet av arbetskraftens rörlighet.
18217:                                                           Arbetsförmedlingen klargör för alla arbetssö-
18218:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kande genast i samband med det första kundbe-
18219: anföra följande:                                       söket vad det innebär att anmäla sig som arbets-
18220:    Författningarna om främjande av arbetskraf-         sökande vid arbetsförmedlingen och vilka arbets-
18221: tens rörlighet ingår i lagen angående ändring av       förmedlingens verksamhetsprinciper är. Inom
18222: lagen om arbetsförmedling {424/83), i förord-          kundservicen och informationsverksamheten be-
18223: ningen om främjande av arbetskraftens rörlighet        tonas arbetssökandens initiativförmåga och själv-
18224: {575/83) samt i arbetskraftsministeriets direktiv      ständighet inför avgöranden. Även i tillämp-
18225: om verkställighet och tillämpning av förord-           ningsdirektiven för rörlighetsunderstöd omnämns
18226: ningen. De gällande direktiven har utfärdats           att det är ändamålsenligt att uppmuntra arbets-
18227: 23.10.1986, varvid man preciserade speciellt ar-       sökanden tili att på eget initiativ söka arbete.
18228: betskraftsmyndigheternas anvisningsförfarande,            Vid arbetskraftsministeriet har en arbetsgrupp
18229: som beaktar bl.a. sökande av arbete på eget            nått slutskedet med sitt arbete att utreda de
18230: initiativ.                                             missförhållanden som föranletts av bestämmel-
18231:    Enligt 3 a § lagen om arbetsförmedling kan          serna om arbetskraftens rörlighet, bl.a. i fråga
18232: rörlighetsunderstöd beviljas en person, som är         om sökande av arbete på eget initiativ, återflytt-
18233: arbetslös ellet omedelbart kommer att bli arbets-      ning och tillgång på arbetskraft. Utgående från
18234: lös och som är villig att på anvisning av arbets-      arbetsgruppens förslag kommer man att inleda
18235: kraftsmyndighet flytta ellet tillfälligt övergå till   behövlig författningsberedning.
18236: 
18237:      Helsingfors den 1 december 1987
18238: 
18239:                                                                   Arbetskraftsminister Matti Puhakka
18240:                                                1987 vp.
18241: 
18242: Kirjallinen kysymys n:o 359
18243: 
18244: 
18245: 
18246: 
18247:                                    Anttila: Asikkalan tiemestaripiirin säilyttämisestä
18248: 
18249: 
18250:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18251: 
18252:    TVL:n Hämeen piirissä on aloitettu suunnitte-      kunnan väkiluku on noin 8 600, ja väkiluku on
18253: lutyö, jonka tarkoituksena on tien kunnossapi-        kasvanut kuluneiden 10 vuoden aikana noin
18254: don rationalisointi Asikkalan-Padasjoen alueel-       60-70 henkilöä vuodessa. Asikkalan kuntakes-
18255: la. Suunnittelutyön alustavana lähtökohtana on,       kuksessa Vääksyssä asukkaita on noin 4 500.
18256: että Asikkalan tiemestaripiiri lakkautettaisiin ja       Asikkalan kunta ymmärtää tielaitoksen pyrki-
18257: sen hoidossa oleva tiestö annettaisiin pääosin        mykset toimintansa rationalisoimiseksi. Tämän
18258: Padasjoen tiemestaripiirin hoidettavaksi. Osia        päivän hallinnossa tulee toimia tehokkaasti ja
18259: teistä lienee tarkoitus liittää myös Lahden ja        taloudellisesti. Hallinnossa ei kuitenkaan aina
18260: Lammin tiemestaripiirien alueisiin. Suunnittelu-      voida lähteä samoista lähtökohdista tai samoista
18261: lähtökohtatilanteessa on vaikuttanut jossain mää-     tavoitteista kuin liikeyritysten toiminnassa. Hal-
18262: rin se, että Asikkalan tiemestari on jäämässä         linnossa joudutaan jonkin verran huomioimaan
18263: lähitulevaisuudessa eläkkeelle. Asikkalaan lienee     myös hallinnon palvelun luonne ja tähän näh-
18264: kuitenkin tarkoitus jättää ns. sivutukikohta sekä     däkseni viitataan myös maan hallituksen ohjel-
18265: tarvittavaa henkilökuntaa ja kalustoa.                massa, jossa mainitaan hallinnon hajautuksen ja
18266:    Nykyisellään Asikkalan tiemestaripiirin hoi-       palvelun tärkeys.
18267: toon kuuluu tiestöä Asikkalan kunnan lisäksi             Asikkalan kunta on aivan oikeutetusti huoles-
18268: myös Hollolan ja Lammin kuntien alueelta. Ties-       tunut tiestönsä kunnossapidon palvelutason säily-
18269: tön kokonaispituus on noin 320 kilometriä, josta      misestä. Vaikka uudistuksilla ei olisikaan tarkoi-
18270: Asikkalan kunnan alueella noin 220 kilometriä.        tus huonontaa palvelutasoa kunnan alueella,
18271: Tiemestaripiirissä työskentelee 24 henkilöä. Piirin   Asikkalan kunnan tiestön suuret liikennemäärät
18272: käytössä on myös tarpeellinen ja ajanmukainen         ja kunnan kehittyminen edellyttävät tiemestari-
18273: kalusto. Asikkalan tiemestaripiirin hoidossa oleva    piirin säilyttämistä Asikkalassa.
18274: tiestö on pääosin varsin vilkasliikenteistä, mm.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18275: valtatie n:o 4, Sysmän maantie, Lammin maantie        tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18276: ja Vierumäen maantie. Vääksyn taajamassa lii-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18277: kennemäärät ovat vielä näitäkin korkeammat.           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18278: Lisäksi Asikkalan tiemestaripiirin hoidossa on
18279: Kalkkisten lossi sekä runsaasti siltoja ja kaksi                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18280: kanavaa.                                                     ryhtyä Asikkalan kunnan tiemestaripiirin
18281:    Asikkalan kunnan pinta-ala on noin 756 km 2 ,             säilyttämiseksi jatkossakin ottaen huo-
18282: josta vesistön osuus on noin 192 km 2 • Kunta on             mioon Asikkalan kunnan tiestön suuret
18283: vahvasti vesistön rikkoma, joten tiestön kunnos-             tarpeet ja liikennemäärät ja kunnan ke-
18284: sapito on tärkeä alueen asukkaille. Asikkalan                hittymisen?
18285: 
18286:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1987
18287: 
18288:                                           Sirkka-Liisa Anttila
18289: 
18290: 
18291: 
18292: 
18293: 271314G
18294: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 359
18295: 
18296: 
18297: 
18298: 
18299:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18300: 
18301:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        luetaan henkilöstö, koneet ja toimitilat (tukikoh-
18302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dat). Kun tie- ja vesirakennuslaitoksen oman
18303: olette 3 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-       henkilöstön ja kaluston määrä pienenee, on
18304: jeenne n:o 1373 ohella toimittanut valtioneuvos-      luonnollista ja järkevää, että tämä otetaan huo-
18305: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     mioon myös tukikohtien määrässä.
18306: edustaja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta            Asikkalan tiemestaripiirin kohdalla on kyseessä
18307: kirjallisesta kysymyksestä n:o 359:                   tiestöltään pienen tiemestaripiirin liittäminen Pa-
18308:                                                       dasjoen tiemestaripiiriin. Kun Asikkalan tiemes-
18309:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        taripiirin hoidossa ollutta tiestöä siirretään Padas-
18310:        ryhtyä Asikkalan kunnan tiemestaripiirin       joen lisäksi myös Lahden ja Lammin tiemestari-
18311:        säilyttämiseksi jatkossakin ottaen huo-        piireihin, saadaan näiden tiestöpituutta kasvatet-
18312:        mioon Asikkalan kunnan tiestön suuret          tua. Päijät-Hämeen alueella tiestön pituus tie-
18313:        tarpeet ja liikennemäärät ja kunnan ke-        mestaripiiriä kohti on ollut liian pieni. Tästä on
18314:        hittymisen?                                    syntynyt tiemestaripiirin kokoon ja tiestöön näh-
18315:                                                       den ylimittaiset hallinto- ja pääomakustannuk-
18316:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      set.
18317: ti seuraavaa:                                             Asikkalan tiemestaripiirin nykyisestä hallinto-
18318:    Tie- ja vesirakennushallitus määräsi tie- ja       alueesta esitetyt tunnusluvut ja kunnan kasvua
18319: vesirakennuspiirit jo vuonna 197 6 suunnittele-       osoittavat asukasmääräluvut eivät ole niin suuria,
18320: maan tiemestaripiirien rajat ja tukikohtaverkon       että ne välttämättä edellyttäisivät oman tiemesta-
18321: vastaamaan kunnossapidon tarpeita ja tieverkossa      ripiirin ylläpitoa Asikkalan kunnan alueella. Kun
18322: tapahtuneita muutoksia. Suunnitteluun, joka on        Asikkalaan jää hyvin toimiva sivutukikohta, tule-
18323: itse asiassa jatkuvaa, tie- ja vesirakennushallitus   vat sekä tie- että tiehallintopalvelut alueella riit-
18324: on antanut uusia ohjeita ja tavoitteita myös          tävän tehokkaasti hoidetuksi myös tulevaisuudes-
18325: vuosina 1978 ja 1987.                                 sa.
18326:    Suunnittelun tavoite sinänsä on tuottavuuden          Niin tie- ja vesirakennuslaitoksella kuin val-
18327: ja tehokkuuden kohottaminen, eikä sillä ole           tionhallinnolla yleisestikin on velvollisuus kehit-
18328: vaikutusta tienpidollisten palvelujen saavutetta-     tää organisaatiotaan ja parantaa toimintansa ta-
18329: vuuteen. Tienpidollisten palvelujen saavutetta-       loudellisuutta. Tie- ja vesirakennuslaitos näitä
18330: vuus (laatutaso ja ajoitukset) määritellään yhteis-   suunnitelmia tehdessään pitää ilmoituksensa mu-
18331: mitallisina koko valtakunnassa teiden liikenteelli-   kaan huolen siitä, ettei tiestönhoidollisten palve-
18332: sen tärkeyden ja liikennemäärän mukaan. Tuki-         lujen saavutettavuus huonone. Nykyisen lainsää-
18333: kohdan sijainti ei siis määrää kunnossapidon          dännön mukaan tiemestaripiireistä ja niiden ra-
18334: tasoa tieverkolla.                                    joista päättäminen kuuluu tie- ja vesirakennus-
18335:    Tukikohtaverkon kehittäminen liittyy osana         hallitukselle, eikä asia kuulu hallituksen eikä
18336: kunnossapidon resurssien suunnitteluun, joihin        liikenneministeriön päätettäviin asioihin.
18337: 
18338:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1987
18339: 
18340:                                                                   Liikenneministeri Pekka Vennamo
18341:                                       1987 vp. -     KK n:o 359                                         3
18342: 
18343: 
18344: 
18345: 
18346:                                Till Riksdagens Herr Talman
18347: 
18348:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lokaliteter (vägmästarstationer). Då väg- och vat-
18349: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       tenbyggnadsverkets egen personal och inventarie-
18350: 13 73 av den 3 november 1987 till vederbörande       mängd minskar, är det naturligt och förnuftigt
18351: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   att detta beaktas även i fråga om antalet vägmäs-
18352: av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila under-       tarstationer.
18353: tecknade spörsmål nr 359:                                I fråga om Asikkala vägmästardistrikt gäller
18354:                                                      det sammanslagning av ett vägmästardistrikt,
18355:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       som omfattar ett litet vägnät, med Padasjoki
18356:        i syfte att upprätthålla Asikkala kom-        vägmästardistrikt. Då det vägnät som har skötts
18357:        muns vägmästardistrikt även i framtiden       av Asikkala vägmästardistrikt sammanslås med
18358:        med beaktande av det stora behovet att        Padasjoki och dessutom med Lahtis och Lammi
18359:        underhålla vägnätet i Asikkala kommun         vägmästardistrikt kan vägnätet inom dessa
18360:        och trafikmängden samt kommunens ut-          distrikt vidgas. Inom Östra Tavastland har vägnä-
18361:        veckling?                                     tets längd per vägmästardistrikt varit för liten.
18362:                                                      Detta har lett till överdimensionerade förvalt-
18363:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     nings- och kapitalkostnader i förhållande till
18364: anföra följande:                                     vägmästardistriktets storlek och till vägnätet.
18365:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen uppmanade            De jämförelsetal som framförts i fråga om det
18366: redan 1976 väg- och vattenbyggnadsdistrikten att     nuvarande förvaltningsområdet för Asikkala väg-
18367: planera gränserna för vägmästardistrikten och        mästardistrikt och det invånarantal som anger
18368: vägmästarstationsnätet så att de motsvarar beho-     tillväxten i kommunen är inte så stora att det
18369: vet av underhåll och förändringarna i vägnätet.      skulle förutsätta upprätthållande av ett eget väg-
18370: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har även åren       mästardistrikt i Asikkala kommun. Då det i
18371: 1978 och 1987 gett nya anvisningar och uppställt     Asikkala kommer att finnas välfungerande sido-
18372: mål för planeringen som i praktiken är en            stationer, kommer både vägservicen och vägför-
18373: kontinuerlig verksamhet.                             valtningens service att skötas tillräckligt effektivt
18374:    Målet för planeringen är att öka produktivite-    även i framtiden.
18375: ten och effektiviteten, vilket inte påverkar till-       Såväl väg- och vattenbyggnadsverket som stats-
18376: gången på vägunderhållsservice. Tillgången på        förvaltningen i allmänhet är skyldig att utveckla
18377: vägunderhållsservice (kvalitetsnivå och tidssche-    sin organisation och förbättra verksamhetens eko-
18378: ma) bestäms på ett jämförbart sätt i hela landet,    nomi. Vid uppgörande av planer härför ser väg-
18379: beroende på hur viktig vägen är trafikmässigt sett   och vattenbyggnadsverket, enligt vad verket upp-
18380: och på trafikmängden. Vägmästarstationernas lä-      gett, till att tillgången på vägunderhållsservice
18381: ge är således inte avgörande för underhållets nivå   inte blir sämre. Enligt gällande lagstiftning är
18382: inom vägnätet.                                       det väg- och vattenbyggnadsstyrelsens uppgift att
18383:    Utvecklandet av vägmästarstationsnätet utgör      besluta om vägmästardistrikten och gränserna för
18384: en del av planeringen av resurserna för underhål-    dem. Således hör ärendet inte till de frågor som
18385: let, till vilket räknas personal, maskiner och       regeringen eller trafikministeriet avgör.
18386: 
18387:      Helsingfors den 25 november 1987
18388: 
18389:                                                                     Trafikminister Pekka Vennamo
18390:                                                 1987 vp.
18391: 
18392: Kirjallinen kysymys n:o 360
18393: 
18394: 
18395: 
18396: 
18397:                                    Puska: Nuuskan käytön ehkäisemisestä
18398: 
18399: 
18400:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18401: 
18402:    Suomessa on viimeisen vuoden aikana kiinni-         tällaisen myynnin kieltämistä hyvin luonnollisena
18403: tetty lisääntyvää huomiota nuuskan käytön muo-         toimenpiteenä. Nuuskan myynnin kielto ei kulu-
18404: dostamaan terveysuhkaan, erityisesti nuorisolla.       tuksen ollessa vielä melko vähäinen aiheuttaisi
18405: Vaikka nuuskan käyttö on Suomessa vielä vähäis-        suuria kielteisiä vaikutuksia, mutta olisi tehokas
18406: tä, ovat kulutusluvut huolestuttavassa nousussa.       konkreettinen ennaltaehkäisevä toimenpide.
18407: Ruotsin ja USA:n korkeat nuuskan käyttöluvut ja           Ellei nuuskan myynnin kieltämiseen syystä tai
18408: tupakkateollisuuden markkinointitoimet antavat         toisesta haluta mennä, tulisi vähimmäistoimenpi-
18409: lisäsyyn ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin.          teenä harkita nuuskan hinnan erittäin tuntuvaa
18410:    Nuuskan käytön terveydelliset haitat on kiis-       korottamista, esim. 2-4-kertaistamista. Kulu-
18411: tattomasti osoitettu. Lisäksi nuuskan käyttö saat-     tuksen tämänhetkisestä vähäisyydestä johtuen sil-
18412: taa muodostaa väylän muiden haitallisten ainei-        lä ei olisi paljonkaan vaikutusta elinkustannusin-
18413: den käytölle.                                          deksiin, mikä on estänyt muun tupakan hinnan
18414:    Nuuskan myynnin kieltämistä todellisena en-         tarpeellisia korotuksia.
18415: naltaehkäisevänä toimena ovat esittäneet mm.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18416: useat terveysalan järjestöt. Vaikka kieltojen käyt-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18417: töön terveystyön keinona täytyy suhtautua suu-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18418: rella pidättyvyydellä, on nuuskan kohdalla tähän       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18419: hyvät perusteet. Jos markkinoille oltaisiin tuo-
18420: massa jotakin muuta hyödykettä, joka koskee                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18421: erityisesti nuorisoa ja jonka on osoitettu aiheutta-          ryhtyä nuuskan käytön tehokkaaksi eh-
18422: van syöpäkuolemia jopa nuorilla, pidettäisiin                 käisemiseksi?
18423: 
18424:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
18425: 
18426:                                               Pekka Puska
18427: 
18428: 
18429: 
18430: 
18431: 2713558
18432: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 360
18433: 
18434: 
18435: 
18436: 
18437:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18438: 
18439:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yleensäkin. Eräissä maissa onkin viime vuosina
18440: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kielletty nuuskan myynti terveyssyistä kokonaan.
18441: olette 4 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-         Nuuskaaminen ei ole Suomessa erityisen yleis-
18442: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tä. Kuitenkin viime vuosien tutkimukset ovat
18443: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      osoittaneet, että nuuskakokeilut ovat selvästi
18444: Puskan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä    yleistyneet 1980-luvulla. Helmikuussa 1987 vajaa
18445: n:o 360:                                             kolmannes 16-18-vuotiaista pojista ja kymme-
18446:                                                      nesosa tytöistä ilmoitti kokeilleensa nuuskaamis-
18447:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ta. Nuuskaa nykyisin käyttävien osuudet olivat
18448:        ryhtyä nuuskan käytön tehokkaaksi eh-         kasvaneet vuoteen 1987 mennessä noin 1, 5-ker-
18449:        käisemiseksi?                                 taisiksi vuoden 1981 jälkeen, mutta jäivät edel-
18450:                                                      leen pieniksi. Noin 5 prosenttia 16-18-vuotiais-
18451:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     ta pojista ilmoitti nuuskaavansa nykyisin, tytöistä
18452: ti seuraavaa:                                        ja 12-vuotiaista pojista noin puoli prosenttia.
18453:                                                         Tupakkateollisuus on kansainvälisesti ja myös
18454:    Nuuskan terveyshaitat on osoitettu useissa tut-   Suomessa oleellisesti lisännyt ponnistuksia nuus-
18455: kimuksissa. Vaikutukset ovat osin samanlaiset        kan käytön lisäämiseksi. Koska nuuskan käyttö
18456: kuin muidenkin tupakkatuotteiden, koska niko-        on yleisintä nuorten keskuudessa, olisi hinnanko-
18457: tiini imeytyy nuuskasta limakalvon läpi vereen.      rotuksilla erittäin todennäköisesti nuuskan käyt-
18458: Lisäksi nuuskan käyttö vahingoittaa limakaivoja      töä nopeasti vähentävä vaikutus.
18459: ja aiheuttaa suussa ienpakoa ja hampaiden kiin-         Hinnan korottamisella ei ole merkittäviä vai-
18460: nityskudosten sairauksia.                            kutuksia elinkustannusindeksiin eikä siten inflaa-
18461:    Nuuskan ja purotupakan käyttö lisää suun,         tiota edistävää vaikutusta. Korotus voitaisiin teh-
18462: nenän ja nielun syöpää. Riskin on arvioitu olevan    dä nostamalla nuuskaan kohdistuvaa verotusta.
18463: ainakin kaksinkertainen. Nuuskaamiseen liittyvät     Verotuksesta päätetään vuosittain valtion tulo- ja
18464: vieroitusoireet ovat samanlaisia kuin tupakalla      menoarvion yhteydessä.
18465: 
18466:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
18467: 
18468:                                                         Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
18469:                                      1987 vp. -- KJ< n:o 360                                       3
18470: 
18471: 
18472: 
18473: 
18474:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18475: 
18476:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        har också försäljningen av snus under de senaste
18477: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      åren förbjudits helt av hälsoskäl.
18478: den 4 november 1987 tili vederbörande medlem           Snusande är inte specielit alimänt i Finland.
18479: av statsrådet översänt avskrift av följande av      Undersökningarna under de senaste åren har
18480: riksdagsman Puska undertecknade spörsmål nr         dock visat att experiment med snusning klart har
18481: 360:                                                blivit alimännare under 1980-talet. I februari
18482:                                                     1987 uppgav en knapp tredjedel av pojkarna i
18483:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     åldern 16--18 år och en tiondedel av flickorna
18484:        för att effektivt förhindra användningen     att de prövat på att snusa. Andelarna i fråga om
18485:        av snus?                                     dem som använder snus för närvarande hade
18486:                                                     fram tili år 1987 vuxit ca 1, 5 gånger efter år
18487:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    1981, men de är fortfarande små. Ca 5 procent
18488: anföra följande:                                    av pojkarna i åldern 16--18 år uppgav att de
18489:    Hälsoolägenheterna beträffande snus har visats   snusade för närvarande, av flickorna och av
18490: i flera undersökningar. Verkningarna är delvis      12-åriga pojkar ca en halv procent.
18491: likadana som av andra tobaksprodukter, eftersom        Tobaksindustrin har både internationellt och i
18492: nikotinet från snuset uppsugs i blodet genom        Finland väsentligt ökat ansträngningarna att
18493: slemhinnan. Dessutom skadar användningen av         förstora användningen av snus. Eftersom använd-
18494: snus slemhinnorna och förorsakar i munneo           ningen av snus är alimännast bland de unga
18495: tandköttsretraktion och sjukdomar i tändernas       skulle prishöjningar mycket sannolikt få en ver-
18496: stödjevävnader.                                     kan som snabbt minskar användningen av snus.
18497:    Användningen av snus och tuggtobak ökar             En prishöjning har inte några betydande verk-
18498: risken för cancer i munnen, näsan och strupen.      ningar på levnadskostnadsindex och således inte
18499: Den har uppskattats vara åtminstone dubbelt         någon verkan som främjar inflationen. Höj-
18500: större än den annars är. De abstinenssymptom        ningen kunde ske genom att beskattningen av
18501: som anknyter tili snusande är likadana som i        snus höjs. Om beskattningen besluts årligen i
18502: samband med tobak i alimänhet. I en delländer       samband med statsförslaget.
18503: 
18504:     Helsingfors den 8 december 1987
18505: 
18506:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
18507:                                                1987 vp.
18508: 
18509: Kirjallinen kysymys n:o 361
18510: 
18511: 
18512: 
18513: 
18514:                                   T. Roos: Peruskoulujen päivittäisestä työajasta
18515: 
18516: 
18517:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18518: 
18519:    Peruskouluasetuksessa vuodelta 1970 todetaan      lestaan vastaavasti kasvavat. Suurissa kouluissa
18520: mm.: "Milloin opetettavan aineen tai opetukses-      oppituntien päättyminen eri aikoina aiheuttaa
18521: sa käytettävän työtavan vuoksi tai muusta erityi-    rauhattomuutta ja häiriöitä. On myös oletettavis-
18522: sestä syystä on tarkoituksenmukaista, päivittäinen   sa, että työjärjestyksen viimeisiin tunteihin tulee
18523: työaika voidaan järjestää muutoinkin, työpäivää      suuntautumaan entistä suurempi paine, ja se
18524: kuitenkaan lyhentämättä.''                           puolestaan johtaa siihen, että tunteja yhdistel-
18525:    Peruskouluasetuksessa vuodelta 1984, siis voi-    lään silloinkin, kun se ei työn vuoksi ole tarpeen
18526: massa olevassa asetuksessa, todetaan: ''Työpäivää    tai edes hyväksi.
18527: voidaan kuitenkin lyhentää vain työpäivän lop-          Kysymys ei ole välttämättä kovin suuresta
18528: puun sijoitetun kaksoistunnin vuoksi.'' Säännök-     asiasta, mutta kuitenkin entisen käytännön sel-
18529: sen sisältö on muuttunut ratkaisevasti, kun työ-     västä huonontamisesta ja koulun normaalia toi-
18530: päivää voidaan sen mukaan lyhentää työpäivän         mintaa vaikeuttavasta muutoksesta.
18531: loppuun sijoitetun kaksoistunnin vuoksi. Koulu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18532: lainsäädännössäkin tietty joustavuus on tarpeen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18533: ja siihen ilmeisesti tässäkin on pyritty. Nykyinen   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18534: asetus kuitenkin antaa mahdollisuuden käytän-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18535: töön, joka luo eriarvoisuutta ja on omiaan ai-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18536: heuttamaan sekaannusta kouluilla.                           ryhtyä   peruskouluasetuksen    718184
18537:    Koulun lähettyvillä asuvien oppilaiden koulu-            23 §:n 1 momentin muuttamiseksi kou-
18538: viikko saattaa säännöksen vuoksi lyhentyä par-              lun päivittäisen työajan osalta siihen
18539: haassa tai pahimmassa tapauksessa jopa yhdellä              muotoon kuin se oli peruskouluasetuksen
18540: tunnilla. Kuljetusoppilaiden odotusajat taas puo-           443/70 8 §:n 2 momentissa?
18541: 
18542:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
18543: 
18544:                                              Timo Roos
18545: 
18546: 
18547: 
18548: 
18549:  271369R
18550: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 361
18551: 
18552: 
18553: 
18554: 
18555:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18556: 
18557:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      oppitunteina, joista vähintään 45 minuuttia käy-
18558: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tetään opetukseen ja vähintään 10 minuuttia
18559: olette 4 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-     välituntiin. Säännös mahdollistaa opetuksen jär-
18560: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    jestämisen toisin peruskoululain 5 §:ssä tarkoite-
18561: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tussa esiopetuksessa sekä muilla vuosiluokilla,
18562: Timo Roosin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     milloin se oppilaiden iän tai kehitystason, ope-
18563: myksestä n:o 361:                                   tettavan aineen tai opetuksessa käytettävän työta-
18564:                                                     van huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista.
18565:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Järjestelyitten tavoitteena ei ole työpäivän lyhen-
18566:        ryhtyä   peruskouluasetuksen    718/84       täminen.
18567:        23 §:n 1 momentin muuttamiseksi kou-            Hallituksen käsityksen mukaan peruskouluase-
18568:        lun päivittäisen työajan osalta siihen       tuksen 23 §:n 1 momentin säännös antaa tarvit-
18569:        muotoon kuin se oli peruskouluasetuksen      tavaa joustoa peruskouluopetuksen järjestämi-
18570:        443/70 8 §:n 2 momentissa?                   seen. Tämän mukaisesti työpäivän lyhentäminen
18571:                                                     on mahdollista vain edellä todetuin perustein ja
18572:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       silloinkin yksinomaan tilanteessa, jossa kahden
18573: seuraavaa:                                          viimeisen oppitunnin opetus on järjestetty yh-
18574:    Peruskouluasetuksen (718/84) 23 §:n 1 mo-        deksi opiskelukokonaisuudeksi.
18575: mentin mukaan koulun työpäivää voidaan lyhen-          Peruskouluasetuksen 23 §:n 1 momenttia ei
18576: tää työpäivän loppuun sijoitetun kaksoistunnin      ole tarkoitus muuttaa. Mikäli säännöksen tulkin-
18577: vuoksi. Momentissa on kuitenkin säädetty edelly-    nasta kuitenkin aiheutuu ongelmia, kouluhalli-
18578: tyksiä, milloin opetukseen käytetty aika ja väli-   tus antaa momentissa mainitut ohjeet opetuksen
18579: tunnit voidaan järjestää toisin kuin 60 minuutin    järjestämisestä.
18580: 
18581:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
18582: 
18583:                                                                  Opetusministeri Christoffer Taxell
18584:                                       1987 vp. -      KK n:o 361                                      3
18585: 
18586: 
18587: 
18588: 
18589:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18590: 
18591:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          45 minuter används till undervisning och minst
18592: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         10 minuter till rast. Stadgandet möjliggör att
18593: av den 4 november 1987 till vederbörande med-         undervisningen ordnas på annat sätt i den försko-
18594: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av   leundervisning som avses i 5 § grundskolelagen
18595: riksdagsman Timo Roos undertecknade spörsmål          samt på övriga årsklasser där det är ändamålsen-
18596: nr 361:                                               ligt med tanke på elevernas ålder och utveck-
18597:                                                       lingsnivå, ämnet som undervisas i eller den
18598:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       metod som används i undervisningen. Syftet
18599:        för att ändra 23 § 1 mom. grundskoleför-       med arrangemangen är inte att förkorta arbetsda-
18600:        ordningen 718 184 vad skolans dagliga          gen.
18601:        arbetstid beträffar till den form som den         Enligt regeringens uppfattning medger 23 § 1
18602:        hade i 8 § 2 mom. grundskoleförord-            mom. grundskoleförordningen tillräcklig smidig-
18603:        ningen 443/70?                                 het för att ordna förskoleundervisningen. 1 enlig-
18604:                                                       het med detta är det möjligt att förkorta arbets-
18605:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          dagen endast på ovan konstaterade grunder och
18606: följande:                                             även då, uteslutande i en situation då undervis-
18607:    Enligt 23 § 1 mom. grundskoleförordningen          ningen under de två sista timmarna sammansla-
18608: (718/84) kan skolans arbetsdag förkortas då en        gits till en helhet.
18609: dubbellektion placerats i slutet av dagen. 1             Avsikten är inte att ändra 23 § 1 mom.
18610: momentet har dock stadgats om de förutsätt-           grundskolelagen. lfall problem uppstår i tolk-
18611: ningar under vilka den tid som används till           ningen av stadgandet ger skolstyrelsen de anvis-
18612: undervisningen och rasterna kan ordnas på annat       ningar som nämns i momentet om hur undervis-
18613: sätt än som 60 minuters lektioner, av vilka minst     ningen skall ordnas.
18614: 
18615:      Helsingfors den 8 december 1987
18616: 
18617:                                                            Undervisningsminister Christoffer Taxell
18618:                                                1987 vp.
18619: 
18620: Kirjallinen kysymys n:o 362
18621: 
18622: 
18623: 
18624: 
18625:                                    T. Roos: Omaisuustulovähennyksen myöntämisestä verotuksessa
18626: 
18627: 
18628:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18629: 
18630:    Tulo- ja varallisuusverolain 32 a §:n mukaan       kiinteistön yksin vai yhdessä toisen kanssa taikka
18631: luonnollinen henkilö tai erillisenä verovelvollise-   onko osakkaana kuolinpesässä. Mitään veropoliit-
18632: na verotettava kotimainen kuolinpesä saa vähen-       tista perustetta erilaiselle kohtelulle ei ole. Päin-
18633: tää kokonaistulostaan muun ohella vuokratulon         vastoin on hyvin luultavaa, että jos eduskunnassa
18634: perusteella enintään 7 200 markkaa omaisuustu-        olisi lainkohtaa viimeksi korjattaessa havaittu se
18635: lovähennyksenä.                                       mahdollisuus, että verohallituksen tulkintaa ei
18636:    Verotuskäytännön ja verohallituksen ohjeiden       pidetä oikeana, olisi lakia selvennetty tasa-arvoi-
18637: mukaan omaisuustulovähennyksen on voinut              sen verotuksen aikaansaamiseksi.
18638: tehdä myös kiinteistöyhtymän osakas yhtymän              Omaisuustulovähennys tullee uudelleen tar-
18639: tuloon sisältyvän vuokratulon perusteella osuut-      kasteltavaksi hallitusohjelmassa sovitun kokonais-
18640: taan vastaavalta osalta.                              verouudistuksen yhteydessä. Sen estämättä olisi
18641:    Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin päätök-       kuitenkin tarpeellista verovuoden 1987 verotusta
18642: sellään 5.6.1987 n:o 2255 tulkinnut lakia (vero-      silmällä pitäen tarkistaa lainkohtaa niin, että
18643: vuosi 1984) niin, että kiinteistöyhtymän osak-        kansalaiset tulisivat seuraavassa verotuksessa koh-
18644: kaalle ei myönnetä omaisuustulovähennystä, kos-       deiloksi niin, ettei tasa-arvoa tunnettaisi louka-
18645: ka vuokratulon saaja oli yhtymä eikä osakas           tun.
18646: henkilökohtaisesti.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18647:    Tämä verovelvollisten kannalta epätasa-arvoi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18648: nen laintulkinta oli peräisin Oulun verolautakun-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18649: nasta ja sitä olivat yrittäneet muuttaa verovelvol-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18650: lisen eduksi ensin valtion- ja kunnanasiamies
18651: lääninoikeudessa ja sitten tarkastusasiamies kor-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18652: keimmassa hallinto-oikeudessa.                                ryhtyä   tulo-   ja   varallisuusverolain
18653:     Korkeimmassa hallinto-oikeudessa omaksuttu                32 a §:n muuttamiseksi siten, että tasa-
18654: laintulkinta on epäilemättä lain mukainen, vaik-              arvOlsen verotuksen aikaansaamiseksi
18655: ka sitä on kansalaisten vaikea pitää oikeuden-                omaisuustulovähennys     myönnettäisiin
18656: mukaisena, koska se asettaa hyvin eri asemaan                 myös kiinteistöyhtymän osakkaalle asun-
18657:  kiinteistönomistajat riippuen siitä, omistaako               non vuokratulosta?
18658: 
18659:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
18660: 
18661:                                               Timo Roos
18662: 
18663: 
18664: 
18665: 
18666: 271365M
18667: 2                                    1987 vp. -      KK n:o 362
18668: 
18669: 
18670: 
18671: 
18672:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18673: 
18674:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vähennyksen perusteena otetaan huomioon
18675: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        säännöksestä tarkemmin ilmeneväHä tavalla mui-
18676: olette 4 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-      ta tuloja kuin vuokratuloja edellä mainittua mää-
18677: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     rää vähäisempi määrä.
18678: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Kuten kysymyksen perusteluissakin on kerrot-
18679: Timo Roosin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tu, korkein hallinto-oikeus on 5 paivana
18680: myksestä n:o 362:                                    kesäkuuta 1987 antamassaan päätöksessä n:o
18681:                                                      2255 katsonut, että ns. jaettavana yhtymänä
18682:          Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo        veroteron kiinteistöyhtymän osakas ei voinut vä-
18683:        ryhtyä    tulo-  ja   varallisuusverolain     hentää omaisuustulovähennystä, kun yhtymä oli
18684:        32 a. §:n muuttamiseksi siten, että tasa-     saanut vuokratuloa.
18685:        arvoisen verotuksen aikaansaamiseksi             Verotus vuodelta 1986 toimitettiin korkeim-
18686:        omaisuustulovähennys      myönnetta1s11n      man hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevien
18687:        myös kiinteistöyhtymän osakkaalle asun-       periaatteiden mukaisesti.        Kiinteistöyhtymän
18688:        non vuokratulosta?                            osakkaat eivät näin ollen enää voi tehdä vuokra-
18689:                                                      tuloon kohdistuvaa omaisuustulovähennystä,
18690:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     vaikka yhtymän tulo jaetaan osakkaiden tulona
18691: ti seuraavaa:                                        verotettavaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden
18692:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 32 a §:n   päätöksen mukaan vuokratulon saaja on yhtymä
18693: mukaan luonnollinen henkilö tai erillisenä vero-     eikä sen osakkaana oleva luonnollinen henkilö tai
18694: velvollisena verotettava kotimainen kuolinpesä       erillisenä verovelvollisena verotettava kuolinpesä.
18695: saa vähentää kokonaistulostaan kotimaiselta osa-        Hallitus toteuttaa kokonaisverouudistuksen,
18696: keyhtiöltä tai osuuskunnalta saatujen osinkojen      jonka yhtyedessä vähennysjärjestelmää selkeyte-
18697: ja osuuspääoman korkojen taikka kotimaiselta         tään ja vähennyksiä korvataan tarvittaessa suorilla
18698: säästöpankilta tahi osuuspankilta saatujen niiden    tulonsiirroilla. Kun myös omaisuustulovähennyk-
18699: lisärahastosijoituksille maksettavien korkojen ja    seen otetaan kantaa uudistuksen yhteydessä, hal-
18700: muun veronalaisen koron sekä muuna asuntona          litus ei pidä tarkoituksenmukaisena ryhtyä tässä
18701: kuin vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokra-       vaiheessa toimenpiteisiin vähennyksen myöntä-
18702: tusta asunnosta saadun vuokratulon perusteella       misedellytysten tarkistamiseksi. Kokonaisverouu-
18703: yhteensä 7 200 markkaa, kuitenkin enintään           distusta valmistellaan siten, että toteuttaminen
18704: edellä tarkoitettujen tulojen yhteismäärän (omai-    voidaan aloittaa valtion vuoden 1989 tulo- ja
18705: suustulovähennys).                                   menoarvion yhteydessä.
18706: 
18707:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
18708: 
18709:                                                                             Ministeri Ulla Puolanne
18710:                                        1987 vp. -      KK n:o 362                                     3
18711: 
18712: 
18713: 
18714: 
18715:                                 Till Riksdagens Herr Talman
18716: 
18717:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inkomster än hyresinkomster tili ett mindre be-
18718: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         lopp än det ovan nämnda.
18719: den 4 november 1987 tili vederbörande medlem              Såsom även i motiveringen tili spörsmålet
18720: av statsrådet översänt avskrift av följande av         närnns har högsta förvaltningsdomstolen i sitt
18721: riksdagsman Timo Roos undertecknade spörsmål           beslut nr 2255 den 5 juni 1987 ansett att
18722: nr 362:                                                delägare i ett fastighetsbolag som inte skulle
18723:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        beskattas såsom en separat skattskyldig inte hade
18724:        för ändring av 32 a § lagen om skatt på         rätt tili förmögenhetsinkomstavdrag då bolaget
18725:        inkomst och förmögenhet så, att för             hade haft hyresinkomster.
18726:        åstadkommande av en jämstälid beskatt-             Beskattningen för år 1986 verkställdes enligt
18727:        ning även delägare i fastighetsbolag be-        de principer som anges i högsta förvaltningsdom-
18728:        viljas förmögenhetsinkomstavdrag för            stolens beslut. Delägarna i fastighetsbolag kan
18729:        hyresinkomst för bostad?                        således inte längre göra förmögenhetsinkomst-
18730:                                                        avdrag för hyresinkomst även om bolagets in-
18731:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        komster fördelas mellan delägarna och beskattas
18732: anföra följande:                                       som deras inkomst. Enligt högsta förvaltnings-
18733:    Enligt 32 a § lagen om skatt på inkomst och         domstolens beslut är det bolaget som erhåller
18734: förmögenhet (1043174) har fysisk person elier          hyresinkomsten och inte en fysisk person, som är
18735: inhemskt dödsbo, som skall beskattas såsom             delägare i bolaget, eller ett dödsbo, som beskat-
18736: särskild skattskyldig, rätt att på basis av dividen-   tas särskilt.
18737: der och ränta på andelskapital, som uppburits             Regeringen genomför en totalreform av be-
18738: från inhemskt aktiebolag elier andelslag, elier av     skattningen och i samband härmed kommer
18739: ränta, som uppburits från inhemsk sparbank eller       detta avdragssystemet att preciseras. Vid behov
18740: andelsbank för tiliäggsfondsinvesteringar, och av      ersätts avdragen med direkta inkomstöverfö-
18741: annan skattepliktig ränta samt av hyresinkomst         ringar. Då man i samband med reformen även
18742: från bostad, som uthyrts såsom annan bostad än         kommer att ta ställning tili förmögenhetsin-
18743: fritidsbostad, avdra sammanlagt 7 200 mk från          komstavdraget anser regeringen att det inte är
18744: hyresinkomsten, dock högst det sammanlagda             ändamålsenligt att i detta skede vidta åtgärder
18745: beloppet av ovan nämnda inkomster (förmögen-           för ändring av förutsättningarna för avdrag. Den
18746: hetsinkomstavdrag).                                    totala skattereformen bereds så att den kan
18747:    Som grund för avdraget beaktas på det sätt          genomföras i samband med statsförslaget för år
18748: som närmare framgår av stadgandet även andra           1989.
18749: 
18750:      Helsingfors den 8 december 1987
18751: 
18752:                                                                              Minister Ulla Puolanne
18753:                                               1987 vp.
18754: 
18755: Kirjallinen kysymys n:o 363
18756: 
18757: 
18758: 
18759: 
18760:                                  Almgren: Työttömyysturvan myöntämisperusteista eräässä tapauk-
18761:                                    sessa
18762: 
18763: 
18764:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18765: 
18766:   Ulvilalainen perheenäiti on saanut Porin työ-     hakea muutosta valittamalla, on lausuntoa pidet-
18767: voimatoimikunnalta päätöksen, jonka mukaan          tävä hakijaa kohtaan loukkaavana, kun neljän
18768: hän ei ole oikeutettu työttömyysturvaan, koska      lapsen kotiäidin perheessä tapahtunutta työtä
18769: hakija on ollut "pitkähkön ajan poissa työmark-     pidetään asiantilana, jolle annetaan merkitys "il-
18770: kinoilta ilman hyväksyttävää syytä''.               man hyväksyttävää syytä''.
18771:   Tilanne on ollut seuraava: Hakija on aikaisem-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18772: min työskennellyt metallialan yrityksessä kirjan-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18773: pitäjänä. Koulutukseltaan hän on merkonomi.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18774: Avioiduttuaan hän on synnyttänyt neljä lasta ja     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18775: hoitanut lapsensa kotona aina siihen asti, kun
18776: nuorin on saavuttanut kouluiän. Kun perheen                  Onko oikein ja kohtuullista, että työ-
18777: elämänolosuhteet muuttuivat, pyrki ao. henkilö             voimatoimikunta voi lausua käsitykse-
18778: takaisin työelämään. Evätessään hakijalta tietyt           nään, että kotona nelilapsisessa perheessä
18779: etuudet työvoimatoimikunta lausui käsitykse-               tehty työ voidaan todeta asiantilaksi, jon-
18780: nään, että hakija on ollut pitkähkön ajan poissa           ka perusteella etuutta hakevan henkilön
18781: työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä. Vaik-           voidaan katsoa olleen poissa työmarkki-
18782: ka työvoimatoimikunnan lausuntoon ei voikaan               noilta ilman hyväksyttävää syytä?
18783: 
18784:     Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
18785: 
18786:                                            Esko Almgren
18787: 
18788: 
18789: 
18790: 
18791:  2713705
18792: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 363
18793: 
18794: 
18795: 
18796: 
18797:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18798: 
18799:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        heenjohtajaa lukuun ottamatta edustavat työnan-
18800: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tajia ja -tekijöitä. Maksajan, työttömyyskassan tai
18801: olette 4 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-       sosiaalivakuutustoimikunnan, antamaan päätök-
18802: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      seen tyytymättömällä henkilöllä on oikeus valit-
18803: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       taa siitä työttömyysturvalautakuntaan ja edelleen
18804: Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      vakuutusoikeuteen.
18805: symyksestä n:o 363:                                      Työvoimaministeriö ei ole antanut ohjeita
18806:          Onko oikein ja kohtuullista, että työ-       työttömyysturvan työvoimapoliittisten edellytys-
18807:        voimatoimikunta voi lausua käsitykse-          ten tulkinnasta sillä perusteella, että itsenäinen
18808:        nään, että kotona nelilapsisessa perheessä     ratkaisuvalta kuuluu ensi asteessa työelämän ja
18809:        tehty työ voidaan todeta asiantilaksi, jon-    paikallisten olojen asiantuntemusta edustavalle
18810:        ka perusteella etuutta hakevan henkilön        luottamushenkilöelimelle ja valitustilanteissa
18811:        voidaan katsoa olleen poissa työmarkki-        riippumattamille muutoksenhakuelimille.
18812:        noilta ilman hyväksyttävää syytä?                 Koska työttömyysturvan työvoimapoliittisten
18813:                                                       edellytysten tulkinnassa on ilmennyt horjuvuutta
18814:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ja selviäkin eroja eri työvoimatoimikunnissa, työ-
18815: ti seuraavaa:                                         voimaministeriössä tullaan selvittämään vallitse-
18816:    Työttömyysturvalain 11 §:n 1 momentin mu-          vaa käytäntöä sekä tarvittavia toimenpiteitä työt-
18817: kaan henkilöllä, joka on ollut pitkähkön ajan         tömyysturvan hakijoiden oikeudenmukaisen ja
18818: poissa työmarkkinoilta eikä voi esittää hyväksyttä-   tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi.
18819: vää syytä poissaololleen, ei ole oikeutta työttö-        Ministeriö ei voi puuttua yksittäistapaukseen.
18820: myyspäivärahaan ennen kuin hän on ollut työssä        Omana käsityksenäni - myös työttömyysturva-
18821: tai työnhakijana työvoimatoimistossa kuusi viik-      lain säätämiseen keskeisesti osallistuneena -
18822: koa. Hyväksyttävän syyn käsitettä ei lainsäädän-      voin todeta, että lasten hoitaminen perheessä on
18823: nössä ole määritelty.                                 yleensä katsottava lain tarkoittamaksi hyväksyttä-
18824:    Työttömyysturvajärjestelmässämme ratkaisu-         väksi syyksi poissaoloon työmarkkinoilta. Jos työ-
18825: valta työttömyysturvalain 11 §:ssä mainittujen        voimatoimikunta ei syyn hyväksyttävyyttä harki-
18826: edellytysten osalta kuuluu työvoimatoimikunnal-       tessaan ota huomioon työnhakijan elämäntilan-
18827: le, joka antaa työttömyysturvan maksajaa sitovan      netta kokonaisuutena taikka ylipäänsä sosiaalisia
18828: lausunnon asiasta. Työvoimatoimikunta on luon-        ja inhimillisiä näkökohtia, se menettelee työttö-
18829: teeltaan luottamushenkilöelin, jonka jäsenet pu-      myysturvalain tarkoituksen vastaisesti.
18830: 
18831:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1987
18832: 
18833:                                                                    Työvoimaministeri Matti Puhakka
18834:                                       1987 vp. -- NJC n:o 363                                          3
18835: 
18836: 
18837: 
18838: 
18839:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18840: 
18841:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ringskommissionens beslut har rätt att söka änd-
18842: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ring däri hos arbetslöshetsnämnden och därefter
18843: den 4 november 1987 tili vederbörande medlem          hos försäkringsdomstolen.
18844: av statsrådet översänt avskrift av följande, av          Arbetskraftsministeriet har inte gett direktiv
18845: riksdagsman Esko Almgren undertecknade spörs-         för tolkning av de arbetskraftspolitiska förutsätt-
18846: mål nr 363:                                           ningarna för erhåliande av utkomstskydd för
18847:           Är det rätt och rimligt att arbetskrafts-   arbetslösa, då den första instans som utövar
18848:        kommissionen som sin åsikt kan framföra        självständig beslutanderätt är ett förtroendeor-
18849:        att arbete utfört i en familj med fyra barn    gan, som företräder sakkunskap om arbetslivet
18850:        kan fastslås vara en omständighet, på          och de lokala förhåliandena, medan beslutande-
18851:        basis av viiken en person, som ansöker         rätten i fråga om ändringssökande tilihör obe-
18852:        om förmån, kan anses ha varit borta från       roende rättsmedelsinstanser.
18853:        arbetsmarknaden utan godtagbar orsak?             Då tolkningen av de arbetskraftspolitiska
18854:                                                       förutsättningarna för utkomstskyddet för arbets-
18855:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lösa vacklar och det rentav förekommit tydliga
18856: anföra följande:                                      skilinader melian de olika arbetskraftskommissio-
18857:    Enligt 11 § 1 mom. lagen om utkomstskydd           nernas tolkningar, kommer arbetskraftsministe-
18858: för arbetslösa har en person, som en längre tid       riet att göra en utredning om den gällande
18859: varit borta från arbetsmarknaden och inte kan         praxisen och behövliga åtgärder för att garantera
18860: förete en godtagbar orsak tili sin frånvaro, inte     en rättvis och likvärdig behandling av dem som
18861: rätt tili arbetslöshetsdagpenning förrän han varit    ansöker om utkomstskydd för arbetslösa.
18862: i arbete elier arbetssökande vid arbetskraftsbyrån       Ministeriet kan inte vidta åtgärder med anled-
18863: i sex veckor. Vad som bör anses som godtagbar         ning av ett enskilt fall. Som min egen personliga
18864: orsak är inte definierat i lagstiftningen.            åsikt -- och då jag dessutom på ett centralt sätt
18865:    Enligt vårt system för utkomstskydd för arbets-    medverkat vid stiftandet av lagen om utkomst-
18866: lösa tillhör beslutanderätten, när det gälier de      skydd för arbetslösa -- kan jag konstatera att
18867: förutsättningar som nämns i 11 § lagen om             vården av barn i familjen i allmänhet bör anses
18868: utkomstskydd för arbetslösa, arbetskraftskommis-      som sådan godtagbar orsak tili frånvaro från
18869: sionen, som ger ett utlåtande som är bindande         arbetsmarknaden som åsyftas i lagen. Om arbets-
18870: för betalaren av utkomstskyddet. Arbetskrafts-        kraftskommissionen, då den överväger godtag-
18871: kommissionen har karaktären av ett förtroendeor-      barheten av en orsak, inte beaktar arbetssökan-
18872: gan, vars medlemmar, med undantag för ordfö-          dens livssituation som helhet eller de sociala och
18873: randen, representerar arbetsgivare och arbetsta-      mänskliga aspekterna i allmänhet, förfar den på
18874: gare. Den som inte är nöjd med betalarens,            ett sätt som strider mot syftemålet med lagen om
18875: arbetslöshetskommissionens elier socialförsäk-        utkomstskydd för arbetslösa.
18876: 
18877:      Helsingfors den 9 december 1987
18878: 
18879:                                                                 Arbetskraftsminister Matti Puhakka
18880:                                                1987 vp.
18881: 
18882: Kirjallinen kysymys n:o 364
18883: 
18884: 
18885: 
18886: 
18887:                                    Pulliainen: Lyijyisen akkuromun varastoinoin ja käsittelyn valvon-
18888:                                       nan tehostamisesta
18889: 
18890: 
18891:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18892: 
18893:    Lähes koko kesän 1987 varastoitiin avotaivaan      oli joutunut suurehko määrä lyijyromua lastauk-
18894: alla suurta Neuvostoliitosta tuotua lyijyistä akku-   sen yhteydessä mereen. Laivojen potkurivirrat
18895: romukasaa Kotkan sataman Puolanlaiturissa. Ai-        ovat levittäneet lyijyä ympäristöön.
18896: nakin osa kasasta oli matkalla Saksaan ja se oli         Akkaromua oli käsitelty em. tapauksissa kaup-
18897: siis välivarastoitu ko. alueelle.                     patavarana eikä lainkaan ongelmajätteenä, mikä
18898:    Lyijyroman kanssa tekemisiin joutuneista nel-      osoittaa, että informaatiossa ja valvonnassa on
18899: jällä todettiin lyijyä veressä yli sen rajan, joka    pahoja puutteita.
18900: edellyttää työntekijän siirtämistä vähempilyijyi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18901: seen työympäristöön. Viranomaiset leimasivat ta-      tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18902: pauksen "vakavaksi työturvallisuuden ja ympäris-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18903: tön vaarantamiseksi".                                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18904:     Lyijyroman ohella em. alueella aiheutti ongel-
18905: mia ilmassa leijunut rikkidioksidihuuru.                         Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
18906:     Kohta edellä kuvatun tapauksen julkisen sel-               tehostetaan lyijyisen akkuromun varas-
18907: vittelyn jälkeen paljastui, että Kotkan satamassa              toinoin ja käsittelyn valvontaa?
18908: 
18909:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
18910: 
18911:                                             Erkki Pulliainen
18912: 
18913: 
18914: 
18915: 
18916:  271407H
18917: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 364
18918: 
18919: 
18920: 
18921: 
18922:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18923: 
18924:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ehtoja muun muassa akkujen varastotmtsesta ja
18925: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           käsittelystä. Toiminnan harjoittaja on velvoitettu
18926: olette 4 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-         toimittamaan valvontaviranomaisille säännöllises-
18927: jeenne n:o 1378 ohella lähettänyt valtioneuvos-         ti tiedot akkupaloittamoon tulleesta akkuromusta
18928: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-       sekä paloinamosta lähteneistä akkujakeista ja
18929: jennöksen kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta       jätevedenpuhdistuksen jätteistä. Akkuromun va-
18930: kysymyksestä n:o 364, jossa tiedustellaan:              rastointia ja käsittelyä paloittamossa valvotaan
18931:                                                         siten asianmukaisesti.
18932:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla           Suurin osa Suomessa kerätystä akkuromusta
18933:        tehostetaan lyijyisen akkuromun varas-          viedään ulkomaille. Akkujen vastaanotto ja
18934:        toinoin ja käsittelyn valvontaa?                varastointi maasta vientiä varten on sallittua
18935:                                                        hyväksytyn jätehuoltosuunnitelman mukaisesti.
18936:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Viennistä on lisäksi tehtävä jätehuoltolain edel-
18937:                                                        lyttämä ilmoitus ympäristöministeriölle. Akkuro-
18938: ti seuraavaa:
18939:                                                        mun välivarastoinnissa on havaittu puutteita,
18940:    Suomessa arvioidaan poistettavan käytöstä vuo-      joita jätehuollon valvontaviranomaiset samoin
18941: sittain noin 500 000 käynnistysakkua. Niiden           kuin työsuojeluviranomaiset ovat ryhtyneet oikai-
18942: yhteenlaskettu massa on noin 10 000 tonnia.            semaan. Erityisesti on pyritty parantamaan sata-
18943: Lisäksi poistetaan käytöstä teollisuusakkuja, jotka    mien jätehuollon tasoa jätehuoltosuunnitelman
18944: kuitenkin otetaan talteen varsin tarkoin ja hyö-       laadinnan, tarkastusten ja toiminnan harjoitta-
18945: dynnetään raaka-aineena. Varastoituna on lisäksi       jien kanssa käytyjen neuvottelujen avulla. Lisäksi
18946: tuntematon määrä vanhoja käytöstä poistettuja          on kiinnitetty huomiota ongelmajätteiden kan-
18947: käynnistysakkuja. Romuakut ovat jätehuoltolain-        sainvälisten kuljetusten valvontaan ja ohjauk-
18948: säädännön mukaan ongelmajätteitä, koska ne             seen. Jätehuoltolain 1. 5.1987 voimaan tulleen
18949: sisältävät massastaan yli puolet lyijyä ja erilaisia   muutoksen mukaan myös ongelmajätteiden
18950: lyijyn yhdisteitä ja kolmasosan rikkihappoliuosta.     kauttakuljetuksesta on tehtävä ilmoitus ympäris-
18951: Ongelmajätteitä koskevat säännökset ja määräyk-        töministeriölle.
18952: set edellyttävät, että romuakkujen varastointi ja          Akkuromun varastoinoin ja käsittelyn valvonta
18953: käsittely täyttävät tietyt erityisvaatimukset. Puut-   on tärkeä mutta ei riittävä keino akkuromusta
18954: teellisesta varastoinnista ja käsittelystä saattaa     aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäi-
18955: aiheutua sekä ympäristön että ihmisten terveyden       semiseksi. Valvontaa tärkeämpi tehtävä on toimi-
18956: vaarantumista, mistä Kotkan tapahtumat ovat            van keräily-, kuljetus- ja käsittelyjärjestelmän
18957: esimerkki.                                             aikaansaaminen. Viittaan 27.8.1987 antamaani
18958:    Käytöstä poistettuja akkuja varastoidaan tällä       vastaukseen akkujen palautusmaksujärjestelmää
18959: hetkellä akkujen käyttäjien omissa varastoissa          koskevaan kirjalliseen kysymykseen n:o 184 ja
18960: sekä kuntien järjestämissä akkujen keräily- ja          totean, että akkuromun keräily-, kuljetus- ja
18961: vastaanottopaikoissa. Lisäksi akkuromua varastoi-       käsittelyongelman ratkaisemiseksi on ympäristö-
18962: daan muissa vastaanottopaikoissa, kuten maasta-         ministeriössä pohdittu muun muassa seuraavia
18963: viejien välivarastoissa, ja kauttakuljetukseen kuu-     toimia:
18964: luvilla varastoalueilla. Akkuromun vastaanotto ja           1. maksujärjestelmää, missä uuden akun hin-
18965: varastointi edellyttävät hyväksyttyä jätehuolto-         taan sisällytetään lisämaksu, jolla valtion tulo- ja
18966: suunnitelmaa. Akkujen käsittely, kuten happo-            menoarvion kautta rahoitetaan akkujen keräilyä
18967: jen poisto ja murskaus, puolestaan edellyttävät          ja käsittelyä,
18968: yleensä ongelmajätteiden käsittelylupaa.                    2. panttijärjestelmää, missä uuden akun hin-
18969:    Romuakkujen käsittelemiseksi ja hyödyntämi-           taan sisällytetään palautusmaksu, joka maksetaan
18970: seksi toimii Suomessa tällä hetkellä yksi ongelma-       takaisin akun palauttajalle sekä
18971: jätteiden käsittelyluvan saanut romuakkujen pa-             3. kuntien toimia valvonnan ja keräilyn tehos-
18972: loittamo. Ongelmajätteiden käsittelyluvassa on           tamiseksi.
18973:                                       1987 vp. -      KK n:o 364                                         3
18974: 
18975:    Mainitut toimet eivät ole toistensa vaihtoehto-       Ympäristöministeriössä on tarkoitus lähiaikoi-
18976: ja, vaan toisiaan täydentäviä. Paras lopputulos       na asettaa työryhmä, jonka tehtävänä olisi suun-
18977: todennäköisesti saavutettaisiin käyttämällä kaik-     nitella ja tehdä ehdotukset muun muassa akkuro-
18978: kia kolmea keinoa. Maksujärjestelmällä voitaisiin     mun asianmukaisesta keräilystä ja käsittelystä
18979: rahoittaa nopeasti käytännön toimet eli saada         sekä näiden edellyttämistä taloudellisista ohjaus-
18980: aikaan koko maan kattava keräily ja käsittely sekä    keinoista. Suunnitteilla oleva keräily- ja käsittely-
18981: tiedottaa asiasta riittävästi. Panttijärjestelmällä   järjestelmä ohjaisi akkuromuvirrat tiettyjä hallit-
18982: samoin kuin kuntien toimilla olisi mahdollista        tavissa olevia reittejä pitkin. Tämä yksinkertais-
18983: tehostaa erityisesti alkukeräilyä. Palautusmaksun     taisi ja helpottaisi myös akkuromun varastoinnin,
18984: eli pantin käyttöönoton edellytyksenä on kuiten-      kuljetusten ja käsittelyn valvontaa ja vapauttaisi
18985: kin, että ensin on saatu aikaan toimiva jatkoke-      viranomaisten voimavaroja ennaltaehkäisevän
18986: räily- ja käsittelyjärjestelmä sekä varmistettu sen   ympäristönsuojelun tehtäviin.
18987: rahoitus maksujärjestelmän avulla.
18988: 
18989:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1987
18990: 
18991:                                                                     Ympäristöministeri Kaj Bärlund
18992: 4                                        1987 vp. -      KK n:o 364
18993: 
18994: 
18995: 
18996: 
18997:                                  Till Riksdagens Herr Talman
18998: 
18999:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              kor för bl.a. lagring och behandling av bilbatte-
19000: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           rier. Den som bedriver denna verksamhet är
19001: 1378 av den 4 november 1987 till vederbörande            skyldig att regelbundet tillställa övervaknings-
19002: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       myndigheterna uppgifter om de skrotbatterier
19003: av riksdagsman Pulliainen undertecknade spöt;S-          som kommit till fragmenteringsanläggningen
19004: mål nr 364:                                              samt om de fraktioner av batterier som lämnar
19005:                                                          anläggningen och om avfallet från rening av
19006:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder, som          avloppsvatten. Sålunda övervakas lagringen och
19007:         effektiverar övervakningen av hur skrot-         behandlingen av skrotbatterier i fragmenterings-
19008:         batterier av bly lagras och behandlas?           anläggningen på ett ändamålsenligt sätt.
19009:                                                             Största delen av de skrotbatterier som insamlas
19010:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          i Finland exporteras. Mottagning och lagring av
19011: anföra följande:                                         batterier för expon får ske i enlighet med den
19012:    Enligt uppskattning kasseras i Finland årligen        godkända avfallshanteringsplanen. För expon
19013: ca 500 000 startbatterier. Den sammanlagda               skall dessutom sådan anmälan som lagen om
19014: massan hos dessa är ca 10 000 ton. Dessutom              avfallshantering förutsätter göras hos miljöminis-
19015: kasseras industribatterier, vilka dock mycket            teriet. Vid tillfällig lagring av skrotbatterier har
19016: noggrant tas till vara och används som återvin-          brister observerats, vilka såväl övervaknings-
19017: ningsråvara. Därtill finns ett okänt antal gamla,        myndigheterna för avfallshanteringen som arbe-
19018: kasserade startbatterier lagrade. Skrotbatterierna       tarskyddsmyndigheterna har börjat avhjälpa.
19019: är enligt lagstiftningen om avfallshantering pro-           Man har speciellt försökt höja nivån hos av-
19020: blemavfall, emedan över hälften av batteriets            fallshanteringen i hamnarna genom uppgörande
19021: massa är bly och olika blyföreningar och en              av avfallshanteringsplaner samt genom kontroller
19022: tredjedel svavelsyrelösning. Stadgandena och be-         och med hjälp av förhandlingar med dem som
19023: stämmelserna om problemavfall förutsätter att            bedriver verksamhet av berörda slag.
19024: lagring och behandling av skrotbatterier uppfyl-
19025: ler vissa specialkrav. Bristfällig lagring och be-          Därtill har uppmärksamhet fästs vid över-
19026: handling kan leda till att såväl miljöns som             vakning och styrning av internationell transport
19027: människornas välbefinnande äventyras, vilket             av problemavfall. Enligt den ändring av lagen
19028: händelserna i Kotka är ett exempel på.                   om avfallshantering som trädde i kraft 1. 5.1987
19029:                                                          skall hos miljöministeriet göras anmälan även om
19030:    Kasserade bilbatterier lagras för tillfället i bat-
19031:                                                          transitering av problemavfall.
19032: teriförbrukarnas egna lager samt på sådana in-
19033: samlings- och mottagningsplatser för bilbatterier           Övervakningen av lagring och behandling av
19034: som kommunerna anlägger. Därtill lagras skrot-           skrotbatterier är en viktig, men inte tillräcklig,
19035: batterier på andra mottagningsplatser, exempel-          metod för förebyggande av de miljö- och häl-
19036: vis i exportörers tillfälliga lager, och på lagerom-     soskador som detta slags skrot vållar. En viktigare
19037: råden som tjänar transitering. En förutsättning          uppgift än övervakning är att skapa ett fungeran-
19038: för mottagning och lagring av skrotbatterier är en       de insamlings-, transport- och behandlingssys-
19039: godkänd avfallshanteringsplan. Behandling av             tem. Jag hänvisar till mitt svar av 27.8.1987 på
19040: bilbatterier t.ex. tömning och krossning av deras        spörsmålet nr 184 angående ett system med
19041: syrainnehåll, förutsätter för sin del i allmänhet        återlämningsavgift för batterier och konstaterar
19042: behandlingstillstånd för problemavfall.                  att bl.a. följande åtgärder har dryftats vid miljö-
19043:    För behandling och återvinning av skrotbatte-         ministeriet för att problemet med insamling,
19044: rier verkar för tillfället i Finland en fragmente-       transport och behandling av skrotbatterier skall
19045: ringsanläggning för skrotbatterier, viiken har fått      kunna lösas:
19046: behandlingstillstånd för problemavfall. Behand-             1. ett betalningssystem, enligt vilket i priset på
19047: lingstillståndet för problemavfall innehåller vill-      ett nytt batteri inkluderas en tilläggsavgift, med
19048:                                       1987 vp. -      KK n:o 364                                       5
19049: 
19050: viiken insamlig och behandling finansieras ge-        införas är dock att det först har skapats ett
19051: nom statsförslaget,                                   fungerande system med tanke på fortsatt insam-
19052:    2. ett pantsystem, enligt vilket i priset på ett   ling och behandling samt att finansieringen av
19053: nytt batteri inkluderas en återlämningsavgift,        systemet har säkerställts med hjälp av ett betal-
19054: som återbetalas tili den som återlämnar en acku-      ningssystem.
19055: mulator samt
19056:    3. kommunernas åtgärder för effektivering av          Avsikten är att inom den närmaste framtiden
19057: övervakningen och insamlingen.                        vid miljöministeriet tillsätta en arbetsgrupp, vars
19058:    Dessa åtgärder är inte alternativa, utan de        uppgift är att planera och framlägga förslag om
19059: kompletterar varandra. Förmodligen skulle det         bl.a. ändamålsenlig insamling och behandling av
19060: bästa resultatet uppnås genom att alla tre meto-      skrotbatterier samt sådana ekonomiska styrnings-
19061: derna användes. Med finansieringssystemet kun-        metoder som dessa förutsätter. Det planerade
19062: de de pratiska åtgärderna snabbt finansieras, dvs.    insamlings- och behandlingssystemet kommer att
19063: ett landsomfattande insamlings- och behand-           styra strömmarna av skrotbatterier längs vissa
19064: lingssystem skapas samt tillräcklig information       kontrollerbara rutter. Detta förenklar och under-
19065: ges om saken. Med hjälp av pantsystemet, liksom       lättar även övervakningen av lagring, transport
19066: genom kommunernas åtgärder, kunde särskilt            och behandling av skrotbatterier och frigör myn-
19067: primärinsamlandet effektiveras. En förutsättning      digheternas resurser, vilka då kan användas tili
19068: för att en återlämningsavgift eller en pant kan       uppgifter för preventiv miljövård.
19069: 
19070:      Helsingfors den 14 december 1987
19071: 
19072:                                                                           Miljöminister Kaj Bärlund
19073:                                                1987 vp.
19074: 
19075: Kirjallinen kysymys n:o 365
19076: 
19077: 
19078: 
19079: 
19080:                                    Mönkäre ym.: Opiskelijavähennyksen saamisen perusteista
19081: 
19082: 
19083:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19084: 
19085:    Opiskelija, joka verovuonna on saanut vähin-       laissa säädetyn 7 kk, mutta jakautuvat niin, että
19086: tään seitsemän kuukauden ajan säännöllistä ja         opiskelijalla ei ole opiskelijavähennysoikeutta,
19087: täyttä opetusta peruskoulussa, lukiossa, iltaluki-    tulisi opiskelijan saada opiskelijavähennys aina-
19088: ossa, ammattikoulussa, korkeakoulussa tai muus-       kin toisena kalenterivuonna.
19089: sa näihin verrattavassa oppilaitoksessa, saa vähen-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19090: tää kunnallisverotuksessa 3 500 mk ansiotulos-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19091: taan.                                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19092:   Jatko-opinnot esim. terveydenhoitoalalla kestä-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19093: vät usein 9 kk ja jakaantuvat kahdelle kalenteri-
19094: vuodelle syksystä kevääseen. Jatko-opintoja har-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19095: joittavat kokevat epäoikeudenmukaisena sen, et-              ryhtyä opiskelijavähennyksen korjaami-
19096: tä he eivät saa kumpanakaan kalenterivuonna                  seksi koskemaan opiskelijoita myös sil-
19097: käyttää opiskelijavähennystä hyväkseen, vaikka               loin, kun vähintään 7 kk:n opiskeluaika
19098: opiskelu kestää yhtäjaksoisesti 9 kk.                        jakaantuu kahdelle kalenterivuodelle eikä
19099:   Mikäli jatko-opinnot kestävät yhtäjaksoisesti yli          oikeuta opiskelijavähennykseen?
19100: 
19101:     Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
19102: 
19103:                       Sinikka Mönkäre                          Pirjo-Riitta Antvuori
19104: 
19105: 
19106: 
19107: 
19108: 271366N
19109: 2                                     1987 vp. -- RJC n:o 365
19110: 
19111: 
19112: 
19113: 
19114:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19115: 
19116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kunnallisverotuksessa tulo, josta alkaen on
19117: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suoritettava veroa, ts. tuloverokynnys, on valtion-
19118: olette 4 päivänä marraskuuta päivätyn kirjeenne      verotusta huomattavasti alempi. Opiskelijavähen-
19119: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle    nyksen tarkoituksena on huojentaa koululaisten
19120: jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Sinikka        ja opiskelijoiden yleensä pienehköjen, esimerkik-
19121: Mönkäreen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    si loma- tai viikonloppuansioiden kunnallisvero-
19122: myksestä n:o 365:                                    tusta. Sen vuoksi vähennys on myönnetty vain
19123:                                                      suurimman osan verovuotta kestäneiden opinto-
19124:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jen perusteella, sillä vain lukukauden kestävät
19125:        ryhtyä opiskelijavähennyksen korjaami-        opinnot eivät vaikuta samalla tavoin veronmaksu-
19126:        seksi koskemaan opiskelijoita myös sil-       kykyyn kuin koko vuoden jatkuva opiskelu.
19127:        loin, kun vähintään 7 kk:n opiskeluaika       Opiskelijavähennyksen        myöntämisedellytysten
19128:        jakaantuu kahdelle kalenterivuodelle eikä     lieventäminen siten, että vähennys myönnettäi-
19129:        oikeuta opiskelijavähennykseen?               siin jo yhden lukukauden pituisesta opintojaksos-
19130:                                                      ta, lisäisi olennaisesti vähennysvaatimusten mää-
19131:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     rää. Kun opiskelijavähennys perustuu erityiseen
19132: ti seuraavaa:                                        selvitykseen, lisääntyisi samalla myös verotustyö.
19133:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 1   Verovähennyksiä perustellumpaa siten olisikin
19134: momentin 4 kohdan mukaan suurimman osan              opintotuen kehittäminen ja laajentaminen opis-
19135: verovuodesta Suomessa asunut henkilö saa vuo-        kelijan perustoimeentulon turvaavaksi etuudeksi.
19136: delta 1987 toimitettavassa kunnallisverotuksessa        Opiskelijavähennyksen myöntämisedellytysten
19137: vähentää 3 600 markkaa ansiotulostaan, jos hän       muuttamiseen hallitus ei aio tässä vaiheessa ryh-
19138: on verovuonna vähintään seitsemän kuukauden          tyä, koska hallitusohjelman mukaisesti toteutet-
19139: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta perus-   tavan kokonaisverouudistuksen yhteydessä vähen-
19140: koulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammattikoulussa,   nysjärjestelmää selkeytetään ja vähennyksiä kor-
19141: korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa       vataan tarvittaessa suorilla tulonsiirroilla.
19142: oppilaitoksessa.
19143: 
19144:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
19145: 
19146:                                                                             Ministeri Ulla Puolanne
19147:                                       1987 vp. -      KK n:o 365                                       3
19148: 
19149: 
19150: 
19151: 
19152:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19153: 
19154:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dvs. skattetröskeln vid inkomstbeskattningen,
19155: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        betydligt lägre än vid statsbeskattningen. Syftet
19156: den 4 november 1987 tili vederbörande medlem          med studieavdraget är att lindra kommu-
19157: av statsrådet översänt avskrift av följande av        nalbeskattningen av skolelevers och studerandes i
19158: riksdagsledamot Sinikka Mönkäre m.fl. under-          alimänhet rätt små inkomster, t.ex. förtjänster
19159: tecknade spörsmål nr 365:                             under ferier och veckoslut. Därför har avdraget
19160:                                                       beviljats endast på basis av studier som varat
19161:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        största delen av skatteåret, eftersom studier un-
19162:        för att rätta tili studieavdraget så att det   der endast en termin inte inverkar på skattebetal-
19163:        gälier studerande även då studietiden på       ningsförmågan på samma sätt som studier som
19164:        minst 7 månader fördelar sig på två            pågår hela året. En lindring av grunderna för
19165:        kalenderår och inte berättigar tili studi-     beviljande av studieavdrag så, att avdraget skulie
19166:        eavdrag?                                       beviljas redan för en studieperiod på en termin
19167:                                                       skulie väsentligt öka antalet yrkanden på avdrag.
19168:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Då studieavdraget baserar sig på en särskild
19169: anföra följande:                                      utredning skulie samtidigt även arbetsbördan vid
19170:   Enligt 36 § 1 mom. 4 punkten lagen om skatt         beskattningen öka. Mera motiverat än skatteav-
19171: på inkomst och förmögenhet (1043/74) får den          drag vore således att utveckla och utvidga studie-
19172: som under största delen av skatteåret har varit       stödet tili en förmån som tryggar studerandenas
19173: bosatt i Finland vid kommunalbeskattningen för        basutkomst.
19174: år 1987 avdra 3 600 mark av sin förvärvsinkomst,         Regeringen har inte för avsikt att i detta skede
19175: om han under skatteåret i minst sju månaders tid      ändra förutsättningarna för beviljandet av studie-
19176: har fått regelbunden och fuli undervisning i          avdrag, eftersom avdragssystemet kommer att
19177: grundskola, gymnasium, kvällsgymnasium, yr-           göras klarare och avdragen vid behov att ersättas
19178: kesskola, högskola elier annan med dem jämför-        med direkta inkomstöverföringar i samband med
19179: bar läroanstalt.                                      den totalreform av beskattningen som skali ge-
19180:    Vid kommunalbeskattningen är den nedre             nomföras i enlighet med regeringsprogrammet.
19181: gränsen för när skatt på inkomst skali betalas,
19182: 
19183:     Helsingfors den 8 december 1987
19184: 
19185:                                                                              Minister Ulla Puolanne
19186:                                                1987 vp.
19187: 
19188: Kirjallinen kysymys n:o 366
19189: 
19190: 
19191: 
19192: 
19193:                                    Mönkäre: Rintamalisän määrän korottamisesta
19194: 
19195: 
19196:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19197: 
19198:   Rintamalisää on maksettu vuodesta 1971 al-          henkilöillä on pieni eläke ja jo iänkin takia useita
19199: kaen, nykyisessä muodossaan vuodesta 1977 al-         sairauksia. Sotiemme aikana rintamalla palvelleet
19200: kaen. Sillä parannetaan osin rintamaveteraanien       kokevat oikeutetusti antaneensa elämänsä par-
19201: vähimmäisturvaa ja toisaalta hyvitetään työelä-       haat vuodet isänmaan puolesta. Sairaudet ja
19202: keturvan vajausta, joka veteraaneille oli syntynyt    taloudelliset huolet katkeroittavat, kun korvaus
19203: vuosilta 1939-45. Rintamalisä maksetaan sa-           rintamapalveluksesta koetaan liian pieneksi.
19204: mansuutuisena kaikille rintamasotilaille ja rinta-
19205: mapalvelukseen osallistuneille naisille, jotka saa-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19206: vat eläkettä ja joille on myönnetty rintamasotilas-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19207: tunnus. Tänä vuonna rintamalisän suuruus on           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19208: 161 mk kuukaudessa. Rintamalisää saa tällä het-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19209: kellä 261 000 henkilöä.
19210:   Rintamalla palvelleiden keski-ikä alkaa olla                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19211: maassamme jo noin 70 vuotta. Usein näillä                     ryhtyä rintamalisän korottamiseksi?
19212: 
19213:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
19214: 
19215:                                            Sinikka Mönkäre
19216: 
19217: 
19218: 
19219: 
19220: 271356C
19221: 2                                    1987 vp. -- KJC n:o 366
19222: 
19223: 
19224: 
19225: 
19226:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19227: 
19228:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       turvan kehittämistä ottaen huomioon entytsesti
19229: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat veteraa-
19230: olette 4 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-     nit ja invalidit. Painopiste asetetaan kuntoutuk-
19231: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sen lisäämiseen.
19232: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
19233: Sinikka Mönkäreen näin kuuluvasta kirjallisesta        Rintamaveteraanien vähimmäisturvan paranta-
19234: kysymyksestä n:o 366:                               minen pelkästään 161 markan suuruisen rintama-
19235:                                                     lisän määrää nostamalla ei toteuta hallitusohjel-
19236:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       massa asetettua tavoitetta vaikeassa taloudellises-
19237:        ryhtyä rintamalisän korottamiseksi?          sa asemassa olevien veteraanien ja invalidien
19238:                                                     tilanteen huomioon ottamisesta. Kaikki ne toi-
19239:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    menpiteet, jotka kohdistuvat kansaneläkkeen li-
19240: ti seuraavaa:                                       säosaa korottamiseen, vaikuttavat välillisesti
19241:                                                     myös vailla työeläketurvaa tai pientä työeläkettä
19242:    Rintamasotilaseläkelain (119/77) mukaan kan-     saavien veteraanien asemaan.
19243: saneläkettä saavalle rintamasotilaalle maksetaan
19244: rintamalisää 161 markkaa kuukaudessa. Tämän            Hallitus onkin 15.10.1987 asettanut komitean
19245: lisäksi rintamaveteraanilla on oikeus ylimääräi-    selvittämään pienten työeläkkeiden ja kansan-
19246: seen rintamalisään edellyttäen, että hän saa myös   eläkkeiden yhteensovitussäännösten toimivuutta
19247: kansaneläkkeen lisäosaa. Ylimääräisen rintamali-    ja oikeudenmukaisuutta kiinoittäen erityistä
19248: sän määrä on 7,5 % maksettavan lisäosan mää-        huomiota eläkkeelle siirtyvien puolisoiden elä-
19249: rästä, kuitenkin aina vähintään 21 markkaa kuu-     keturvan muutoksissa todettuihio epäjohdoomu-
19250: kaudessa. Rintamaveteraanilie maksettavat rinta-    kaisuuksiio. Komitean, jonka on selvitettävä
19251: malisät voivat yhteensä olla 278 markkaa kuu-       myös eläkkeiden tarkistusmeoettelyssä olevat
19252: kaudessa ja tällä perusteella yksinäisen vailla     puutteet ja eläkkeensaajien asumistukijärjestel-
19253: mitään muita eläketuloja olevan rintamaveteraa-     män kehittämistä, on saatava työnsä valmiiksi
19254: nin vähimmäiseläketurva on siten 2 171 markkaa      30.6.1988 mennessä. Komitean työn valmistut-
19255: kuukaudessa.                                        tua on tarkoituksenmukaista tutkia, mitä muita
19256:    Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen tar-     toimenpiteitä tarvitaan rintamaveteraanien en-
19257: koituksena on jatkaa rintamaveteraanien sosiaali-   tyisturvao kehittämiseksi.
19258: 
19259:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
19260: 
19261:                                                        Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
19262:                                       1987 vp. -     KK n:o 366                                       3
19263: 
19264: 
19265: 
19266: 
19267:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19268: 
19269:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och invalider som är i en specielit svår ekonomisk
19270: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       stälining. Tyngdpunkten läggs härvid på en ök-
19271: den 4 november 1987 tili vederbörande medlem         ning av rehabiliteringen.
19272: av statsrådet översänt avskrift av följande av          En förbättring av minimiskyddet för frontvete-
19273: riksdagsledamot Sinikka Mönkäre undertecknade        raner genom att enbart höja beloppet för front-
19274: spörsmål nr 366:                                     tillägg från 161 mark leder inte tili att det mål
19275:                                                      som uppställts i regeringsprogrammet förverkli-
19276:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      gas, dvs. att situationen för de veteraner och
19277:        för att höja fronttillägget?                  invalider som är i en svår ekonomisk stälining
19278:                                                      beaktas. Alla de åtgärder som inriktas på att höja
19279:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     folkpensionens tililäggsdel påverkar indirekt även
19280: anföra följande:                                     situationen för de veteraner som inte har något
19281:     Enligt lagen om frontmannapension (119/77)       arbetspensionsskydd elier erhålier en liten arbets-
19282: utbetalas tili frontman som erhålier folkpension     pension.
19283: ett fronttiliägg på 161 mark i månaden. Dess-           Regeringen tilisatte 15.10.1987 en kommitte
19284: utom har frontveteran rätt tili ett extra front-     för att utreda hur stadgandena beträffande sam-
19285: tiliägg under förutsättning, att han erhålier även   ordningen av små arbetspensioner och folkpen-
19286: folkpensionens tiliäggsdel. Det extra fronttiliäg-   sioner fungerar och om de är rättvisa med
19287: get utgör 7, 5 % av tiliäggsdelens belopp, dock      specielit beaktande av de inkonsekvenser som
19288: alitid minst 21 mark i månaden. De fronttillägg      konstaterats vid ändringar av pensionsskyddet för
19289: som betalas tili frontveteraner kan sammanlagt       makar som blir pensionerade. Kommitten, som
19290: uppgå tili 278 mark i månaden och på grundval        även skali utreda bristerna i förfarandet vid
19291: härav uppgår sålunda minimipensionsskyddet för       justeringen av pensionerna samt utvecklandet av
19292: en ensamstående frontveteran, som inte har           systemet med bostadsstöd för pensionstagare, bör
19293: andra pensionsinkomster, tili 2 171 mark i måna-     få sitt arbete klart före 30.6.1988. Sedan kom-
19294: den.                                                 mittens arbete blivit slutfört är det ändamålsen-
19295:     Regeringen har för avsikt att enligt sitt pro-   ligt att undersöka, vilka andra åtgärder som
19296: gram fortsätta att utveckla socialskyddet för        behövs för utvecklandet av ett specialskydd för
19297: frontveteranerna med beaktande av de veteraner       frontveteraner.
19298: 
19299:     Helsingfors den 8 december 1987
19300: 
19301:                                                       Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
19302:                                                  1987 vp.
19303: 
19304: Kirjallinen kysymys n:o 367
19305: 
19306: 
19307: 
19308: 
19309:                                     T. Roos ym.: Eläinrääkkäystapausten ehkäisemisestä
19310: 
19311: 
19312:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19313: 
19314:     Aika aJotn tulee maassamme ilmi eläinrääk-             Eräs ratkaisumalli saattaisi löytyä maitoa vas-
19315: käystapauksia. Paljastumisten syiden satunnai-          taanottavan meijerin tähänastista kiinteämmästä
19316: suus viittaa siihen, että eläinrääkkäystä eri muo-      kytkemisestä mukaan valvomaan karjan kuntoa.
19317: doissa esiintyy paljon enemmän kuin ilmi tulee.         Jos esim. maidon lähettäminen tilalta äkkinäises-
19318: Järkyttävimmät tapaukset sattuvat usein navetois-       ti loppuu tai ilmiselvästi vähenee, sen laatu
19319: sa. Kokonainen talon karja saattaa elää oloissa ja      jatkuvasti heikkenee tms., tulisi meijerin ilmoit-
19320: hoidossa, jollaista sivistysvaltiossa ei enää voi       taa asiasta esim. terveyslautakunnalle, jonka toi-
19321: sallia.                                                 mesta sitten tilalla suoritettaisiin tarkastus. Vää-
19322:     Valvontaa meillä on lisätty, samoin valistusta,     rienkin hälytysten mahdollisuus tähän jäisi, mut-
19323: mutta sekään ei ole riittävästi vaikuttanut.             ta se olisi kuitenkin vähäistä saatuun hyötyyn
19324:                                                          nähden.
19325:     Suomalainen kansanluonne on ilmeisesti sellai-
19326:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19327: nen, että naapurin asioihin ei juuri puututa,
19328: vaikka aihetta tällaisissa tapauksissa olisikin ja se   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19329:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19330:  tiedettäisiin.
19331:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19332:     On siis perusteltua syytä kehittää valistuksen
19333: ohella myös entistä aukottomampaa valvontajär-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19334:  jestelmää. Esimerkiksi Ikaalisissa alkuvuodesta                ryhtyä, jotta eläinrääkkäystapauksiin eri-
19335: paljastunut eläinrääkkäystapaus oli järkyttävä esi-             tyisesti karjatiloilla nykyistä aikaisemmin
19336:  merkki ongelman olemassaolosta.                                voitaisiin puuttua?
19337: 
19338:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1987
19339: 
19340:           Timo Roos                        Pertti Lahtinen                 Sulo Aittaniemi
19341: 
19342: 
19343: 
19344: 
19345: 271354A
19346: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 367
19347: 
19348: 
19349: 
19350: 
19351:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19352: 
19353:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ii on aihetta epäillä, että tilalla on syntymassa
19354: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            eläinsuojelullisia ongelmia. Esimerkiksi yllättäen
19355: olette 5 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-          tyhjästä tilatankista ilmoittaa tankkiauton kuljet-
19356: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         taja usein kunnaneläinlääkärille tai terveystarkas-
19357: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          tajalle asian selvittämistä varten. Sellaisilla tiloil-
19358: T. Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        la, joista ei pienen maitomäärän tai maidon
19359: myksestä n:o 367:                                        heikon laadun vuoksi toimiteta maitoa meijeriin,
19360:                                                          ei tietenkään ole olemassa tätä meijeripuolen
19361:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          henkilöstön seurantamahdollisuutta.
19362:         ryhtyä, jotta eläinrääkkäystapauksiin eri-
19363:         tyisesti karjatiloilla nykyistä aikaisemmin          Tiedon saamiseksi riittävän aikaisin karjatiloilla
19364:         voitaisiin puuttua?                              syntymässä olevista eläinsuojeluepäkohdista on
19365:                                                          eläinsuojelutietouden levittäminen ja suuren
19366:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         yleisön valistaminen erittäin tärkeätä. On varsin
19367: ti seuraavaa:                                            oleellista, että ihmiset osaavat, tietävät ja uskalta-
19368:    Eläinsuojelulain 12 §:n (777 185) mukaisesti,         vat ilmoittaa epäilyistään eläinsuojeluviranomai-
19369: jos on aihetta epäillä, että koti- tai tarhaeläintä      sille ilman aikailua ja epävarmuutta. Maa- ja
19370: taikka muuta hoidossa olevaa eläintä kohdellaan,         metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on
19371: hoidetaan tai käytetään eläinsuojelulain tai sen         järjestänyt vapaaehtoista eläinsuojelutyötä teke-
19372: nojalla annettujen säännösten tai määräysten vas-        ville ja muille eläinsuojelusta kiinnostuneille vii-
19373: taisesti, on muun muassa kunnaneläinlääkärillä,          kon mittaisen koulutustilaisuuden eläinten hy-
19374: kaupungineläinlääkärillä, terveystarkastajalla ja        vinvoinnista ja eläinsuojelulainsäädännöstä kesäl-
19375: läänineläinlääkärillä oikeus tarkastaa eläin, sen        lä 1987. Lisäksi ministeriö on tarjonnut suunnit-
19376: säilytyspaikka sekä sitä varten tarkoitetut vesi ja      telu- ja luennoitsija-apua erilaisiin eläinsuojelua
19377: rehut sekä varusteet ja välineet. Lainsäädäntö           käsitteleviin tilaisuuksiin. Myös kunnaneläinlää-
19378: lähtee siis siitä, että on olemassa perusteltua syytä    käreille, tarkastuseläinlääkäreille, läänineläinlää-
19379: epäillä eläinsuojelusäännösten tai -määräysten           käreille, terveystarkastajille ja poliiseille on pidet-
19380: rikkomista, jotta eläinsuojelutarkastus voidaan          ty luentoja eläinsuojelusta eri tilaisuuksissa. Tätä
19381: karjatilalla suorittaa. Osa näistä ilmiannoista on       paikallisviranomaiset käyttävät hyväkseen omassa
19382: aiheellisia; osassa ilmoitettu epäily osoittautuu        virkatoiminnassaan ja vievät samalla tietoa eläin-
19383: aiheettomaksi. Tällaisia epäilyksiä tulee paikalli-      suojelusta eteenpäin oman alueensa asukkaille.
19384: sille eläinsuojeluviranomaisille sekä omalla ni-         Tämä varmasti aktivoi ihmisiä ilmoittamaan ny-
19385: mellä esitettyinä että nimettöminä.                      kyistä aikaisemmin epäilemästään eläinten huo-
19386:    Vakaviin eläinsuojeluongelmiin liittyy karjati-       nosta hoidosta tai kohtelusta. Julkinen sana on
19387: loilla usein sairautta, vanhuutta, mielentervey-         varsin kiinnostunut eläinsuojelusta, joten eläin-
19388: den häiriöitä tai alkoholiongelmia. Naapurit tai         suojeluasiaa ja epäilyistä ilmoittamisen tärkeyttä
19389: sukulaiset ovat usein ilmoituksen tekijöinä eläin-       voidaan pyrkiä korostamaan ja tähdentämään
19390: suojeluviranomaisille. Vanhustenhuoltotyössä ja          myös julkisten tiedotusvälineiden kautta. Tätä
19391: sosiaalipuolen huoltotyössä työskentelevät viran-        eläinsuojelutietouden välittämistä sekä paikalli-
19392: haltijat ottavat myös usein yhteyttä viranomai-          sille eläinsuojeluviranomaisille että suurelle ylei-
19393: siin, mikäli he katsovat, että karjanhoitaja ei          sölle tullaan ministeriön taholta vielä entisestään
19394: pysty enää selviytymään asianmukaisesti eläinten         tehostamaan. Tällä tavoin pyritään valistuksen ja
19395: hoitamisesta, ruokinnasta, lypsystä tai puhtaana-        tietouden lisäämisen kautta saamaan ihmiset tä-
19396: pidosta. Myös meijerin henkilökunta, varsinkin           mänhetkistä herkemmin ja nopeammin ilmoitta-
19397: maitoautojen kuljettajat, tekevät jo nykyisellään-       maan mahdollisista eläinsuojeluepäkohdista ja
19398: kin ilmoituksen eläinsuojeluviranomaisille, mikä-        -ongelmista viranomaisille.
19399: 
19400:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1987
19401: 
19402:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
19403:                                        1987 vp. -- NJC n:o 367                                          3
19404: 
19405: 
19406: 
19407: 
19408:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19409: 
19410:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            finns skäl att misstänka att det hålier på att
19411: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          uppstå djurskyddsproblem på lägenheten. Om
19412: den 5 november 1987 tili vederbörande medlem            en gårdstank tili exempel plötsligt är tom, med-
19413: av statsrådet översänt avskrift av följande av          delar tankbilsföraren ofta detta tili kommu-
19414: riksdagsman T. Roos m .fl. undertecknade spörs-         nalveterinären eller hälsoinspektören för att få
19415: mål nr 367:                                             saken utredd. På sådana lägenheter som inte
19416:                                                         levererar någon mjölk tili mejeriet, på grund av
19417:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        att mjölkmängden är liten elier mjölken av dålig
19418:         för att man i ett tidigare skede än nu          kvalitet, har mejeripersonalen naturligtvis inte
19419:         skali kunna ingripa i djurplågeri som           denna möjlighet att följa med situationen.
19420:         förekommer särskilt på boskapslägenhe-             Det är mycket viktigt att sprida djurskyddsin-
19421:         ter?                                            formation och att upplysa den stora alimänheten
19422:                                                         för att djurskyddsproblem, som hålier på att
19423:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        uppstå på boskapslägenheterna, skall bli kända i
19424: anfåra följande:                                        ett tiliräckligt tidigt skede. Det är synnerligen
19425:    Enligt 12 § djurskyddslagen (777 185) har, om        väsentligt att folk kan, vet och vågar framföra
19426: det finns skäl att befara att husdjur, djur i           sina misstankar tili djurskyddsmyndigheterna
19427: djurgård elier annat djur som är i någons vård          utan dröjsmål och utan att känna sig osäkra.
19428: sköts elier brukas i strid med djurskyddslagen          Sommaren 1987 ordnade jord- och skogsbruks-
19429: elier med stöd av de utfärdade stadganden elier         ministeriets veterinäravdelning en en veckas kurs
19430: bestämmelser, bl.a. kommunalveterinären, stads-         om djurens välbefinnande och djurskyddslagstift-
19431: veterinären, hälsoinspektör och länsveterinären         ningen för sådana som gör friviliigt djurskyddsar-
19432: rätt att verkstälia besiktning av djuret och dess       bete och andra som är intresserade av djurskydd.
19433: förvaringsplats samt av foder, vatten, utrustning       Ministeriet har dessutom erbjudit planerar- och
19434: och redskap som är avsedda för djuret. Lagstift-        föreläsarhjälp i samband med olika djurskydds-
19435: ningen utgår således från att det skall finnas          evenemang. Det har också håliits föreläsningar
19436: goda grunder att misstänka brott mot                    om djurskyddet för kommunalveterinärer, besikt-
19437: djurskyddsstadganden elier djurskyddsbestäm-            ningsveterinärer, länsveterinärer, hälsoinspektö-
19438: melser innan en djurskyddsinspektion kan göras          rer och polisen vid olika tilifälien. De lokala
19439: på en boskapslägenhet. En del av angivelserna är        myndigheterna utnyttjar denna kunskap i sin
19440: motiverade, i en del fali visar sig ruisstanken vara    egen verksamhet och för samtidigt information
19441: obefogad. Sådana misstankar framförs tili de            om djurskyddet vidare tili invånarna i respektive
19442: lokala djurskyddsmyndigheterna både under an-           område. Detta gör säkert mänskorna aktivare, så
19443: givarens eget namn och uran namn.                       att de i ett tidigare skede än nu meddelar sina
19444:    Svåra djurskyddsproblem på boskapslägenhe-           misstankar om att djur sköts elier behandlas ilia.
19445: terna är ofta förknippade med sjukdom, ålder-           Massmedierna är synnerligen intresserade av
19446: dom, mentala störningar elier alkoholproblem.           djurskyddet och man kan också via dem försöka
19447: Det är ofta grannarna eller släktingarna som gör        framhäva och betona djurskyddsfrågan och hur
19448: anmälan hos djurskyddsmyndigheterna. De                 viktigt det är att misstankar anmäls. Ministeriet
19449: tjänsteinnehavare som arbetar inom åldringsvår-         kommer ytterligare att effektivera förmedlingen
19450: den och socialvården tar också ofta kontakt med         av djurskyddsinformation både tili lokala
19451: myndigheterna, om de anser att någon boskaps-           djurskyddsmyndigheter och tili den stora allmän-
19452: skötare inte längre på ett ändamålsenligt sätt kan      heten. Genom att på detta sätt öka upplysningen
19453: klara av att sköta, utfodra och mjölka sina djur        och kunskaperna försöker man göra det lättare
19454: eller hålia dem rena. Också mejeripersonalen, i         för folk att snabbare än nu meddela eventuelia
19455: synnerhet mjölkbilsförarna, anmäler redan i det-        missförhållanden och djurskyddsproblem tili
19456: ta nu hos djurskyddsmyndigheterna, om det               myndigheterna.
19457:      Helsingfors den 3 december 1987
19458: 
19459:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
19460:                         1
19461: 
19462: 
19463: 
19464:                     1
19465:                     1
19466: 
19467: 
19468: 
19469:                 1
19470:                 1
19471: 
19472: 
19473: 
19474:             1
19475:             1
19476: 
19477: 
19478: 
19479:         1
19480:         1
19481: 
19482: 
19483: 
19484: 
19485:     1
19486:     1
19487: 
19488: 
19489: 
19490: 1
19491: 1
19492:                                                   1987 vp.
19493: 
19494: 
19495: 
19496: Kirjallinen kysymys n:o 368
19497: 
19498: 
19499: 
19500: 
19501:                                    Paavilainen ym.: Postiautolinjan säilyttämisestä välillä Jyväskylä-
19502:                                        Kalajoki
19503: 
19504: 
19505:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19506: 
19507: 
19508:    PTL:n Sisä-Suomen postipiiri on esittänyt Jy-             6.20     Jyväskylä               20.35
19509: väskylän-Kalajoen postiautolinjan lakkauttamis-              7.00      Laukaa                 20.00
19510: ta perusteluna linjan tappiollisuus. Lakkautusesi-           7.30      Suolahti               19.30
19511: tys on tehty täysin tulosajattelun pohjalta.                 7.45      Äänekoski              19.20
19512:    Linjan merkitys matkustajille ja erilaisten lähe-         8.20      Konginkangas           18.50
19513: tysten lähettäjille ja vastaanottajille on jäänyt      9.10- 9.40     Viitasaari              17.50
19514: vaille huomiota. Mikäli linja lakkautetaan, alu-            10.30      Pihtipudas             17.00
19515: een asukkaiden matkustus- ja postipalvelut olen-            11.10      Muurasjärvi            16.20
19516: naisesti heikkenevät. Yksityiset liikennöitsijät            11.40      Reisjärvi              16.00
19517: ovat poistaneet ja todennäköisesti poistavat vuo-           12.35      Sievi                  15.10
19518: rojaan, joten kohta on julkinen liikenne lähes              12.55      Sievi as.              14.45
19519: olematonta. Linjan välityksellä saavat kaiken pos-          13.10      Rautio                 14.30
19520: tiosa mm. Alvajärvi ja Muurasjärvi, joten tarvi-            13.45      Kalajoki               14.00
19521: taan joka tapauksessa korvaavan kuljetuksen jär-
19522: jestämistä, mikä puolestaan maksaa.                       Tämän esityksen mukaisesti Viitasaarelta olisi
19523:    Esimerkiksi rahtien kuljetus mm. Sievistä Jy-       toimiva pikavuoroyhteys iltapäivällä Jyväskylään,
19524: väskylän suuntaan hidastuu ja kallistuu. Rahdit        Kuopioon ja Kajaaniin. Nopeutettu aikataulu
19525: on silloin kuljetettava kiertoteitä vähintään kahta    osaltaan palvelisi matkustajia nykyistä paremmin
19526: eri kuljetusta käyttäen. Yhä lisääntyvän työttö-       vahvistaen siten tulojen kertymää. Ehdotetulla
19527: myyden vallitessa ei voittoa tuottava posti- ja        aikataulumuutoksella myös saavutettaisiin tulo-
19528: telelaitos tunne omaa työllistämisvastuutaan. Ai-      jen ja menojen tasapaino, mikäli myös postien
19529: noa suora yhteys maakuntien välillä menetetään.        kuljetustuotto laskettaisiin voimassa olevien oh-
19530:    Postiliiton Jyväskylän Automiehet ovat aktiivi-     jeiden mukaan.
19531: sesti toimineet linjan kannatuksen parantamisek-          Jyväskylän-Kalajoen Iinjaa tulisi ehdottomasti
19532: si. He ovat mm. lähettäneet vetoomuksen Jyväs-         kehittää henkilöstön esityksen mukaisesti, jolloin
19533: kylän-Kalajoen linjan säilyttämiseksi linjan var-      linjan palveluarvo ja tuottavuus paranisivat ja
19534: rella sijaitseviin kuntiin. Tämä onkin lisännyt        työpaikat säilyisivät, joskin nykyistä alemmalla
19535: rahtikuljetuksia huomattavasti. Postikonttorin ai-     tasolla. Vähintäänkin on edellytettävä, että ky-
19536: kataulusuunnittelijoiden ja autohenkilöstön yh-        seistä esitystä kannattaa kokeilla eikä päätyä yksi-
19537: teistyönä on laadittu aikatauluesitys, joka paran-     p~olisesti Jyväskylän-Kalajoen linjan lakkautta-
19538: taisi linjan palveluarvoa, alentaisi kustannuksia      miseen.
19539: yli 300 000 mk vuodessa autokalusto- ja henki-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19540: löstökulujen säästöllä.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19541:     Seuraavassa tulee aikataulutiheys, jossa on        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19542: otettu huomioon kuljettajien työaikalaki:              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19543: 
19544: 271384H
19545: 2                                 1987 vp. -     KK n:o 368
19546: 
19547:       Mihin toimenpttelSlm Hallitus aikoo              autolinjan säilyttämisen Ja kehittämisen
19548:     ryhtyä posti- ja telelaitoksen Sisä-Suomen         puolesta?
19549:     postipiirissä Jyväskylän-Kalajoen posti-
19550: 
19551:     Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1987
19552: 
19553:         Tuula Paavilainen            Mauri Pekkarinen             Juhani Alaranta
19554:         Pekka Leppänen               Tina Mäkelä                  Vappu Säilynoja
19555:                    Liisa Jaakonsaari                      Pentti Lahti-Nuuttila
19556:                                            1987 vp. -      KK n:o 368                                          3
19557: 
19558: 
19559: 
19560: 
19561:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19562: 
19563:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               lä on matkustajien ja postinkuljetuksen kannalta
19564: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               merkitystä.
19565: olette 5 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-                Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikennettä ke-
19566: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            hitettäessä on lähtökohtana pidetty sitä, että
19567: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja             toiminnan mahdollisen supistamisen vuoksi vaki-
19568: Paavilaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         naista henkilöstöä ei irtisanota. Supistamiset to-
19569: myksestä n:o 368:                                           teutetaan henkilöstön luonnollisen poistuman,
19570:                                                             esim. eläkkeelle siirtymisten yhteydessä. Tarvitta-
19571:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              essa henkilöstöä siirretään muihin laitoksen kul-
19572:         ryhtyä posti- ja telelaitoksen Sisä-Suomen          jetustehtäviin.
19573:         postipiirissä Jyväskylän-Kalajoen posti-               Linjan Jyväskylä-Kalajoki liikennelupa päät-
19574:         autolinjan säilyttämisen ja kehittämisen            tyy kuluvan vuoden lopussa. Linjan käyttö on
19575:         puolesta?                                           ollut erittäin vähäistä ja liikenne huomattavan
19576:                                                             tappiollista. Sisä-Suomen postipiirikonttori tutki
19577:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-            liikenteen kannattavuuden kehittämismahdolli-
19578: ti seuraavaa:                                               suuksia, jolloin siellä todettiin, ettei linjaa ole
19579:                                                             mahdollista saattaa aikataulu- ja reittimuutaksin
19580:    Posti- ja telelaitoksen harjoittama linja-autolii-       taloudelliseen tasapainoon.
19581: kenne on etenkin haja-asutusalueilla ollut pit-                Tässä tilanteessa posti- ja telehallitus on pääty-
19582: kään tappiollista. Eduskunnan valitsemat valtion-           nyt siihen, ettei se esitä linjan liikennelupaa
19583: tilintarkastajat sekä valtiontalouden tarkastusvi-          uudistettavaksi. Liikenneministeriö on kehotta-
19584: rasto ovat viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet          nut posti- ja telehallitusta jatkamaan liikennettä
19585: asiaan huomiota ja kehottaneet posti- ja telelai-           vielä kuuden kuukauden ajan, jona aikana selvi-
19586: tosta ryhtymään toimenpiteisiin kannattamauo-               tettäisiin tarkemmin, millä tavoin linja esim.
19587: man linja-autoliikenteen karsimiseksi.                      aikataulumuutaksin saataisiin kannattavaksi.
19588:    Posti- ja telehallituksessa on yhteistyössä alue-           Matkustajia on linjalla ollut keskimäärin vain
19589: kuljetuksista vastaavien postipiirikonttoreiden             3,6 henkilöä. Tuoreimpien laskelmien mukaan
19590: kanssa laadittu vuodesta 1979 lähtien useita ke-            reittiä käyttää kilometriä kohti keskimäärin 3,4
19591: hittämissuunnitelmia linja-autoliikenteen terveh-           matkustajaa. Kuluvan vuoden lokakuun tilaston
19592: dyttämiseksi ja paremman taloudellisen tuloksen            mukaan linjan matkustajakeskikuorma oli 3,3.
19593: saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä.                         Jos liikennöinti loppuu po. linjalla, postipalve-
19594:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentäminen            lut eivät kuitenkaan heikkene. Päinvastoin se
19595: liikennetuloja lisäämällä on hyvin vaikeaa, sillä          antaa mahdollisuuden postin omien kuljetusten
19596: maan linja-autoliikenteessä matkustajamäärät               järkeistämiseen, jolloin palvelutasoa voidaan
19597: ovat vähentyneet vuosittain noin 5 % :lla. Haja-           huomattavasti parantaa. Esimerkiksi Alvajärven
19598: asutusalueilla matkustajamäärien väheneminen               ja Muurasjärven postien tuloaikaa voidaan aikais-
19599: on ollut tätäkin suurempaa, esim. vuonna 1986              taa noin kaksi tuntia. Postien kuljetukset tullaan
19600: n. 10 %. Liikentee~tä aiheutuvia kustannuksia              hoitamaan palvelutasovaatimusten mukaisesti.
19601: on sen vuoksi pyritty vähentämään ensisijaisesti           Korostettakoon vielä sitä, että suurin osa maam-
19602: reitti- ja aikataulumuutoksilla sekä karsimalla            me väestöstä haja-asutusalueilla saa tarvitsemansa
19603: tappiollisimpia linja-autovuoroja niillä alueilla ja       postipalvelut, vaikka alueilla ei olekaan posti-
19604: tieosilla, joilla linja-autoliikenteen tarjoamat pal-      linja-autoliikennettä. Linja-autoliikenne on vain
19605: velut ylittävät kysynnän. Samalla linjoja on pyrit-        murto-osa postin kokonaispalvelutarjonnasta.
19606: ty hyödyntämään entistä enemmän postinkulje-               Linjalla kuljetetut tahtitavarat voidaan jatkossa
19607: tuksissa. Toimenpiteillä on saavutettu huomatta-           kuljettaa postilähetyksinä.
19608: via kustannussäästöjä, mikä puolestaan on mah-                 Linjan liikenteenhoitokulut ovat tällä hetkellä
19609: dollistanut postin linja-autoliikenteen jatkuvuu-          noin 1 360 000 markkaa, matkustaja- ja tahtitu-
19610: den niillä alueilla ja tieosilla, joilla ko. liikenteel-   lot noin 476 000 markkaa sekä pastaalineo tuotto
19611: 4                                    1987 vp. -- ~ n:o 368
19612: 
19613: noin 246 000 markkaa vuodessa. Tänä vuonna          markkaa sekä autokustannuksia noin 90 000
19614: liikenteen alijäämä on noin 638 000 markkaa.        markkaa vuodessa. Näin laskien liikenteen alijää-
19615: Esitetyn vaihtoehdon mukaisesti liikennöitäessä     mä olisi noin 485 000 markkaa vuodessa.
19616: kuljettajakustannuksia säästettäisiin noin 63 000
19617: 
19618:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1987
19619: 
19620:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
19621:                                         1987 vp. -      KK n:o 368                                             5
19622: 
19623: 
19624: 
19625: 
19626:                                  Till Riksdagens Herr Taimao
19627: 
19628:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Utgångspunkten vid utvecklandet av post- och
19629: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           televerkets busstrafik har varit att den ordinarie
19630: den 5 november 1987 tili vederbörande medlem             personalen inte sägs upp på grund av en even-
19631: av statsrådet översänt avskrift av följande av           tuell nedskärning av verksamheten. Nedskär-
19632: riksdagsledamot Paavilainen m.fl. undertecknade          ningarna genomförs i samband med naturlig
19633: spörsmål nr 368:                                         avgång, t.ex. genom pensioneringar. Vid behov
19634:                                                          överflyttas de anställda till andra transportupp-
19635:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         gifter inom post- och televerket.
19636:         för att bevara och utveckla postbusslinjen          Trafiktillståndet för linjen Jyväskylä-Kalajoki
19637:         Jyväskylä-Kalajoki i post- och televerk-         upphör att gälla i slutet av innevarande år.
19638:         ets Inre Finlands postdistrikt?                  Linjen har varit mycket obetydligt anlitad och
19639:                                                          trafiken på den synnerligen förlustbringande.
19640:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Vid Inre Finlands postdistriktskontor har man
19641: anföra följande:                                         undersökt möjligheterna att utveckla trafikens
19642:                                                          lönsamhet. Därvid konstaterades att det inte är
19643:    Post- och televerkets busstrafik har, särskilt        möjligt att få linjen i ekonomisk balans genom
19644: inom glesbygderna, länge varit förlustbringande.         ändringar i tidtabeller och rutter.
19645: Statsrevisorerna, som utses av riksdagen, samt              I denna situation har post- och telestyrelsen
19646: statens revisionsverk har under de senaste åren          dragit slutsatsen att den inte föreslår att trafiktill-
19647: upprepade gånger fäst uppmärksamhet vid frå-            ståndet förnyas. Trafikministeriet har uppmanat
19648: gan och uppmanat post- och televerket att vidta          post- och telestyrelsen att fortsätta trafiken i
19649: åtgärder för att utmönstra olönsam busstrafik.           ytterligare sex månader. U nder denna tid skall
19650:    Vid post- och telestyrelsen har i samarbete          det närmare utredas på vilket sätt linjen kunde
19651: med de postdistrikts kontor som svarar för områ-        fås lönsam t.ex. genom ändringar i tidtabellen.
19652: destransporterna sedan år 1979 uppgjorts flera              På linjen har i medeltal funnits endast 3,6
19653: utvecklingsplaner för sanering av busstrafiken          passagerare. Enligt de senaste undersökningarna
19654: och i syfte att uppnå ett bättre ekonomiskt             används rutten av i medeltal 3,4 passagerare per
19655: resultat på lång sikt.                                  kilometer. Enligt statistiken över oktober månad
19656:    Det är mycket svårt att minska underskottet i        innevarande år var Iinjens genomsnittliga passa-
19657: busstrafiken genom en ökning av trafikinkoms-           gerarbelastning 3, 3.
19658: terna, emedan antalet passagerare i landets buss-           Om trafikeringen av linjen upphör försvagas
19659: trafik årligen har minskat med ca 5 % . Inom            dock inte postservicen. Tvärtom ges möjlighet tili
19660: glesbygderna har minskningen av antalet passa-          rationalisering av postens egoa transporter, varvid
19661: gerare varit ännu större, t.ex. år 1986 ca 10 %.        servicenivån avsevärt kan förbättras. Ankomstti-
19662: Försök har därför gjorts att minska trafikkostna-       den för posten t.ex. tili Alvajärvi och Muurasjärvi
19663: derna, i första hand genom att ändra rutterna           kan tidigareläggas med två timmar. Posttranspor-
19664: och tidtabellerna samt genom att dra in de mest         terna kommer att skötas i enlighet med de krav
19665: förlustbringande busslinjerna inom de områden           som ställs på servicen. Det må ännu betonas att
19666: och på de vägavsnitt där utbudet av busstrafikser-      största delen av landets befolkning inom gles-
19667: vice är större än efterfrågan. Samtidigt har rutter-    bygdsområdena får den postservice den behöver
19668: na i mån av möjlighet utnyttjats allt oftare vid        fastän det inte finns postbusstrafik inom område-
19669: postbefordran. Genom dessa åtgärder har avse-           na. Busstrafiken utgör endast en bråkdel av
19670: värda kostnadsinbesparingar gjorts, vilket i sin        postens totala serviceutbud. Det fraktgods som
19671: tur har gett möjligheter tili fortsatt postbusstrafik   transporterats på linjen kan i fortsättningen
19672: inom de områden och på de vägavsnitt där                transporteras som postförsändelser.
19673: ifrågavarande trafik är viktig för passagerarna och        Kostnaderna för skötseln av trafiken på linjen
19674: postbefordran.                                          uppgår för närvarande tili ca 1 360 000 mark,
19675: 6                                     1987 vp. -      KK n:o 368
19676: 
19677: passagerar- och fraktinkomsterna till ca 476 000      alternativet inbesparas ca 63 000 mark i året i
19678: mark samt den postala intäkten tili ca 246 000        chaufförskostnader samt ca 90 000 mark i bil-
19679: mark i året. 1 år uppgår trafikunderskottet tili ca   kostnader. Enligt dessa beräkningar skulle un-
19680: 638 000 mark. 1 enlighet med det framlagda            derskottet vara ca 485 000 mark i året.
19681: 
19682:      Helsingfors den 10 december 1987
19683: 
19684:                                                                     Trafikminister Pekka Vennamo
19685:                                               1987 vp.
19686: 
19687: Skriftligt spörsmål nr 369
19688: 
19689: 
19690: 
19691: 
19692:                                   Nyby m.fl.: Om bättre rättsskydd        samboförhållanden
19693: 
19694: 
19695:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19696: 
19697:    I Finland regleras inte s.k. samboförhållanden    melser. Huvudregeln är att bostad och bohag
19698: genom någon särskild lag. Detta medför att           delas lika mellan parterna ifall att samboförhål-
19699: speciellt den kvinnliga parten i ett samboförhål-    landet upplöses. Däremot stadgar inte lagen om
19700: lande lever under otrygga omständigheter. Ifall      t.ex. arvsrätt mellan sambor eller om underhålls-
19701: att parterna i samboförhållandet införskaffat den    skyldighet. I Finland saknas officiell statistik över
19702: gemensamma egendomen i den manliga partens           antalet sam boförhållanden.
19703: namn saknar kvinnan rättsskydd ifall att sambo-         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
19704: förhållandet upplöses. I Sverige utfärdades lag      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19705: om samboförhållanden den 14 maj 1987. Sam-           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
19706: bolagen innehåller huvudsakligen bestämmelser        följande spörsmål:
19707: om bodelning, övertagande av bostad i vissa fall,
19708: inskränkningar i rätten att fritt förfoga över det             Har Regeringen för avsikt att vidta
19709: gemensamma hemmet samt rättegångsbestäm-                     åtgärder för att förbättra rättsskyddet i
19710:                                                              sam boförhållanden?
19711: 
19712:     Helsingfors den 4 november 1987
19713: 
19714:           Mats Nyby                     Antti Kalliomäki                Sinikka Hurskainen-Leppänen
19715:           Arja Alho                     Tuulikki Hämäläinen             Kerttu Törnqvist
19716: 
19717: 
19718: 
19719: 
19720: 271277R
19721: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 369
19722: 
19723: Kirjallinen kysymys n:o 369                                                                     Suomennos
19724: 
19725: 
19726: 
19727: 
19728:                                     Nyby ym.: Oikeusturvan parantamisesta avoliittosuhteissa '
19729: 
19730: 
19731:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19732: 
19733:    Suomessa ns. avoliittosuhteita ei säädellä mil-      puolten kesken avoliittosuhteen purkautuessa.
19734: lään erityislailla. Tämän vuoksi erityisesti naisosa-   Sen sijaan laissa ei säädetä avoliiton osapuolten
19735: puolen asema avoliittosuhteessa on epävarma. Jos        välisestä perintöoikeudesta tai elatusvelvollisuu-
19736: avoliittosuhteen osapuolet ovat hankkineet yhtei-       desta. Suomessa ei ole virallista tilastoa avoliitto-
19737: sen omaisuuden miesosapuolen nimiin, naisella           suhteiden määrästä.
19738: ei ole oikeusturvaa avoliittosuhteen purkautues-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19739: sa. Ruotsissa annettiin avoliittosuhteita koskeva       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19740: laki 14 päivänä toukokuuta 1987. Avoliittolaki          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19741: sisältää pääasiallisesti säännöksiä pesänjaosta,        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19742: asunnon haltuunotosta eräissä tapauksissa, rajoi-
19743: tuksia oikeuteen vapaasti hallita yhteistä kotia                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19744: sekä oikeudenkäyntimääräyksiä. Pääsääntönä on,                  siin oikeusturvan parantamiseksi avoliit-
19745: että asunto ja asuntoirtaimisto jaetaan tasan osa-              tosuhteissa?
19746: 
19747:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1987
19748: 
19749:          Mats Nyby                         Antti Kalliomäki                 Sinikka Hurskainen-Leppänen
19750:          Arja Alho                         Tuulikki Hämäläinen              Kerttu Törnqvist
19751:                                        1987 vp. -      KK n:o 369                                         3
19752: 
19753: 
19754: 
19755: 
19756:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19757: 
19758:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          saattaa avoliittosuhteen purkautuessa aiheutua
19759: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          riitaisuuksia ja riitakysymysten ratkaisussa voi-
19760: olette 4 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-        daan päätyä nimenomaisten kirjoitetun lain sään-
19761: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       nösten puuttuessa ilmeisen kohtuunomaan lop-
19762: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        putulokseen. Tätä on pidettävä valitettavana eri-
19763: Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           tyisesti sen vuoksi, että avoliittosuhteessa elävien
19764: kysymyksestä n:o 369:                                  lukumäärä on verrattain suuri ja lisäksi jatkuvasti
19765:                                                        kasvava. Esimerkiksi vuonna 1985 toimitetun
19766:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        työvoimatutkimuksen vuosihaastattelun mukaan
19767:         siin oikeusturvan parantamiseksi avoliit-      maan työikäisestä väestöstä eli avoliittosuhteessa
19768:         tosuhteissa?                                   noin 280 000 henkilöä eli 8, 5 %.
19769:                                                            Avioliittolain tultua nyt uudistetuksi olisikin
19770:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       perusteltua ottaa harkittavaksi mihin lainsäädän-
19771: ti seuraavaa:                                          tötoimiin olisi syytä ryhtyä, jotta avoliittosuhtees-
19772:    Perheoikeuden laaja uudistaminen aloitettiin        sa elävien parien yhteistä asuntoa ja asuntoirtai-
19773: 1970-luvulla ja uudistustyön eri vaiheissa on          mistoa koskevat ongelmat voitaisiin ratkaista oi-
19774: pyritty ottamaan huomioon myös ne ongelmat,            keudenmukaisesti ja siten, että erityisesti hei-
19775: joita syntyy ns. avoliittosuhteissa. Erityisesti on    kommassa taloudellisessa asemassa olevan osa-
19776: pyritty suojaamaan avoliittoperheisiin kuuluvien       puolen edut voitaisiin riittävästi suojata. Tämän
19777: lasten asema. Vuonna 1976 voimaan tulleella            selvitystyön ei kuitenkaan tulisi rajoittua koske-
19778: lapsilainsäädännön uudistuksella turvattiin lapsil-    maan vain avoliittosuhteessa elävien asuntoa ja
19779: le sama oikeudellinen asema lapsen syntyperästä        asuntoirtaimistoa, vaan sen tulisi kattaa kaikki
19780: riippumatta. Vuonna 1984 voimaan tullut laki           yhteistaloudessa elävät henkilöt, myös avioliitossa
19781: lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta turvaa         elävät parit. Vaikka avioliittolaissa rajoitetaan
19782: myös avoliitossa eläville vanhemmille saman ase-       esimerkiksi perheen yhteisenä kotina käytettävän
19783: man lapsensa huoltajina ja holhoojina kuin jos         asunnon luovuttamista, ei kysymystä omistus-
19784: vanhemmat olisivat keskenään avioliitossa.             oikeudesta asuntoon ja asuntoirtaimistoon ole
19785:    Ensi vuoden alussa voimaan tuleva avioliitto-       myöskään avioparien kohdalla säännelty nimen-
19786: lain laaja uudistus pyrkii muun ohessa erityisesti     omaisin säännöksin, ja siinäkin esiintyy ongel-
19787: suojaamaan perheen asuntoa ja asuntoirtaimistoa        mia. Avioparien osalta erityisenä ongelmana on
19788: mm. siten, että toisen puolison yksin omistaman        lisäksi se, että yhteisomistajan asemaa Suojaavan
19789: mutta perheen yhteisenä kotina käytettävän             eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain sään-
19790: asunnon myyntiin tai muuhun luovuttamiseen             nökset eivät koske aviopuolisoiden välistä yhteis-
19791: vaaditaan toisen puolison suostumus. Uudistuk-         omistusta.
19792: sella pyritään myös siihen, että omaisuuden jaka-          Edellä tarkoitettua selvitystyötä harkittaessa
19793: minen avioliiton purkauduttua johtaisi kohtuul-        olisikin pohdittava, olisiko ne ongelmat, jotka
19794: liseen ja oikeudenmukaiseen tulokseen.                 koskevat yhteistaloudessa elävien omistusoikeutta
19795:    Tässä uudistustyössä ei kuitenkaan ole toistai-     yhteiseksi kodiksi hankittuun asuntoon ja asun-
19796: seksi voitu käsitellä avoliittosuhteissa elävien pa-   toirtaimistoon teknisesti ratkaistavissa siten, että
19797: rien omaisuussuhteita, erityisesti asuntoa ja asun-    eräistä yhteisomistussuhteista vuonna 1958 an-
19798: toirtaimistoa koskevia säännöksiä. Tämän vuoksi        nettuun lakiin lisättäisiin asiaa koskevat säännök-
19799: myös yhteisen asunnon omistukseen liittyvät ky-        set samalla kun laki ulotettaisiin koskemaan
19800: symykset joudutaan ratkaisemaan yleisten varalli-      myös aviopuolisoiden välisiä yhteisomistussuhtei-
19801: suusoikeudellisten periaatteiden mukaan. Tästä         ta.
19802: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 369
19803: 
19804:    Näyttää mahdolliselta, että edellä tarkoitettu    tässä vaiheessa laaja-alaisempaan selvittely- ja
19805: selvitystyö voitaisiin aloittaa jo tulevan vuoden    valmistelutyöhön oikeusturvan parantamiseksi
19806: aikana. Sen sijaan käytettävissä olevat voimavarat   avoliittosuhteissa.
19807: huomioon ottaen ei näytä mahdolliselta ryhtyä
19808: 
19809:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1987
19810: 
19811:                                                                   Oikeusministeri Matti Louekoski
19812:                                       1987 vp. -     KK n:o 369                                        5
19813: 
19814: 
19815: 
19816: 
19817:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19818: 
19819:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          principer. Då ett samboförhållande upphör kan
19820: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       detta orsaka tvister, och i brist på uttryckliga
19821: 789 av den 4 november 1987 tili vederbörande         skriftliga stadganden kan tvisterna få uppenbart
19822: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   oskäliga upplösningar. Detta är mycket beklag-
19823: av riksdagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade         ligt, särskilt med beaktande av att antalet perso-
19824: spörsmål nr 369:                                     ner som lever i samboförhållanden är relativt
19825:                                                      stort och dessutom hela tiden ökar. Enligt t.ex.
19826:           Har Regeringen för avsikt att vidta        arbetskraftsundersökningens årsintervju år 198 5
19827:        åtgärder för att förbättra rättsskyddet i     levde ca 280 000 personer, dvs. 8,5 %, av lan-
19828:        sam boförhållanden?                           dets arbetsföra befolkning i ett samboförhållan-
19829:                                                      de.
19830:   Såsom svar på detta spörsmål får jag högakt-           Då äktenskapslagen nu reviderats vore det
19831: ningsfullt anföra följande:                          motiverat att överväga vilka lagstiftningsåtgärder
19832:    En omfattande reformering av familjerätten        som krävs för att de problem som rör sambors
19833: inleddes på 1970-talet, och i olika skeden av        gemensamma bostad och bohag skall kunna lösas
19834: detta arbete har man även i mån av möjlighet         rättvist och så att särskilt den parts intressen som
19835: beaktat de problem som uppstår i s.k. samboför-      är i en svagare ekonomisk ställning skall bli
19836: hållanden. Man har särskilt försökt trygga sambo-    tillräckligt skyddade. Utredningsarbetet borde
19837: familjernas barns ställning. I och med de änd-       dock inte inskränka sig tili att gälla sambors
19838: ringar i lagstiftningen om barn som trädde i kraft   bostäder och bohag, utan den borde täcka alla
19839: år 1976 garanterades barn samma rättsliga ställ-     dem som lever i gemensamt hushåll, även i
19840: ning oberoende av börd. Likaså ger lagen angå-       äktenskap. Trots att äktenskapslagen begränsar
19841: ende vårdnad om barn och umgängesrätt, som           möjligheten att t.ex. överlåta en lägenhet som
19842: trädde ikraft år 1984, föräldrarna i ett samboför-   används som familjens gemensamma hem, har
19843: hållande samma rättigheter såsom vårdnadshava-       inte heller frågan om makars äganderätt tili
19844: re och förmyndare för sina barn som om föräld-       bostad och bohag reglerats genom uttryckliga
19845: rarna vore gifta.                                    stadganden, och problem förekommer. Beträf-
19846:     Den omfattande revideringen av äktenskapsla-     fande makar är det dessutom ett särskilt problem
19847: gen som träder i kraft vid årsskiftet syftar bl.a.   att stadgandena i lagen om vissa samäganderätts-
19848: tili att skydda särskilt familjens bostad och lös-   förhållanden, viiken skyddar samägare, inte gäl-
19849: öre, så att försäljning eller annan överlåtelse av   ler makars samägande.
19850: en lägenhet som den ena maken äger, men som              Då man överväger att påbörja det utrednings-
19851: används som familjens gemensamma hem,                arbete som nämns ovan borde man samtidigt
19852: förutsätter den andra makens samtycke. Syftet        överväga om problemen med äganderätten tili
19853: med reformen är också att fördelningen av egen-      bohag och bostad som anskaffats som gemensamt
19854: domen efter det att ett äktenskap upplösts skall     hem i fråga om de personer som lever i gemen-
19855: vara skälig och rättvis.                             samt hushåll tekniskt kunde lösas så, att tili
19856:     I samband med reformarbetet har det tills        lagen av år 1958 om vissa samäganderättsförhål-
19857: vidare inte varit möjligt att behandla de stadgan-   landen fogas stadganden om saken, samtidigt
19858: den sorr. gäller egendomsförhållandena mellan        som lagen utsträcks tili att omfatta även sam-
19859: sambor. Detta gäller särskilt stadgandena om         ägandeförhållandet mellan makar.
19860: bostad och bohag. De frågor som ansluter sig tili        Det ser ut att vara möjligt att påbörja utred-
19861: gemensamt ägande av en bostad måste därför           ningsarbetet redan inkommande år. Med be-
19862: avgöras enligt allmänna förmögenhetsrättsliga        aktande av de resurser som står tili buds är det
19863: 6                                  1987 vp. -    KK n:o 369
19864: 
19865: däremot knappast möjligt att i detta skede på-   redningsarbete för att förbättra rättsskyddet
19866: börja ett mera omfattande utrednings- och be-    samboförhållanden.
19867: 
19868:     Helsingfors den 27 november 1987
19869: 
19870:                                                               Justitieminister Matti Louekoski
19871:                                                   1987 vp.
19872: 
19873: Kirjallinen kysymys n:o 370
19874: 
19875: 
19876:                                     Säilynoja ym.: Eläkeasioita koskevien valitusten käsittelyn nopeutta-
19877:                                        misesta
19878: 
19879:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19880: 
19881:    Sosiaaliturvaa ja erityisesti eläkeasioita koskeva      Ongelmaa pahentavat vielä verotussäännökset.
19882: valitusmenettely on sekä epäyhtenäinen että hi-         Takautuen ehkä usealtakin vuodelta myönnettä-
19883: das. Kumpaankin epäkohtaan on lukuisia kertoja          vät eläke-erät verotetaan kokonaisuudessaan
19884: vuodesta toiseen kiinnitetty huomiota. Useat ko-        maksamisvuoden tulona. Niin sanotut tulojenta-
19885: miteat, toimikunnat ja työryhmät ovat tehneet           saussäännökset soveltuvat vain harvoin tällaiseen
19886: esityksiä asiantilan korjaamiseksi. Myös eduskun-       erityistilanteeseen. Eduskunta sekä muun muassa
19887: ta on edellyttänyt valitusasioiden käsittelyn tun-      eduskunnan oikeusasiamies ja Kansaneläkelaitok-
19888: tuvaa nopeuttamista samoin kuin eläkkeen haki-          sen valtuutetut ovat vaatineet takautuvien eläk-
19889: jan oikeusturvan parantamista yleensä. Näin ei          keiden verotuskohtelua koskevien säännösten ja
19890: kuitenkaan ole tapahtunut.                              käytännön muuttamista. Viimeksi asiaan puuttui
19891:    Keskimääräinen käsittelyaika eläkettä koskevis-      eduskunnan perustuslakivaliokunta. Mitään kon-
19892: sa valitusasioissa oli vuonna 1986 tarkastuslauta-      kreettista ei hallituksen taholta kuitenkaan ole
19893: kunnassa 8-9 ja vakuutusoikeudessa noin 10              tehty. Tämän vuoksi on edelleen mahdollista,
19894: kuukautta. Nykyinen tilanne on vielä huonompi:          että pelkästä kansaneläketulostakin peritään ve-
19895: valitusajat ovat kummankin elimen osalta piden-         roa, mikä on vuonna 1983 toteutetun eläketulo-
19896: tyneet noin vuoteen. Yksittäistapauksissa aika          jen verotusuudistuksen tavoitteiden vastaista. Li-
19897: saattaa olla pidempikin. Koko prosessin huo-            säksi se on täysin kohtuutonta: henkilö, jolle
19898: mioon ottaen yhteenlaskettu aika kielteisen pää-        eläkelaitoksen jo alunperin olisi tullut myöntää
19899: töksen muuttamiseksi saattaa venyä jopa kol-            eläke, saa sen vasta pitkällisen valitusprosessin
19900: meen vuoteen.                                           jälkeen ja joutuu lisäksi kärsimään taloudellista
19901:                                                         tappiota veron muodossa.
19902:    Valtaosassa eläkevalituksia on kysymys työky-
19903: vyn arvioinnista. Tavanomaista työkyvyttömyys-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19904: eläkettä haettaessa on tällöin sairausvakuutuslain      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19905: mukainen päiväraha jo lakannut sitä koskevan            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19906: kaavamaisen enimmäismäärän täytyttyä. Toi-              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19907: meentulon turvaamiseksi valittaja joutuu monasti
19908: hakemaan sosiaalihuoltolain mukaista toimeen-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19909: tulotukea. Sen hakeminen koetaan vielä nykyi-                  ryhtyä sosiaaliturvaa ja ennen kaikkea
19910: sinkin nöyryyttävänä. Asiallisesti se on myös                  eläkeasioita koskevien valitusten käsitte-
19911: tarpeetonta, koska eläkelaitos voisi maksaa vä-                lyn nopeuttamiseksi, toimeentulon järjes-
19912: himmäistoimeentulon turvaavaa etuutta valitus-                 tämiseksi valitusten vireilläolon ajalta si-
19913: asian vireilläoloajalta kaikissa niissä tapauksissa,           ten, ettei synny tarvetta toimeentulotu-
19914: jolloin hakemus ei ole ollut ilmeisen perusteeton.             keen, sekä takautuvasti maksettavien
19915: Tämä kuitenkin edellyttäisi eläkelakien muutta-                eläkkeiden verotuksessa ilmenevien koh-
19916: mista.                                                         tuuttomuuksien poistamiseksi?
19917: 
19918:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1987
19919: 
19920:           Vappu Säilynoja                 Jarmo Wahlström                 Heli Astala
19921:           Esko Helle                      Timo Laaksonen                  Lauha Männistö
19922:           Pekka Leppänen                  Tuula Paavilainen               Raila Aho
19923:           Asko Apukka                      Pertti Lahtinen                Esko Seppänen
19924:           Claes Andersson                 Jukka Gustafsson                Jouni Backman
19925:           Marja-Liisa Tykkyläinen         Timo Roos                       Sinikka Mönkäre
19926:           Riitta Myller                    Virpa Puisto                   Marja-Liisa Löyttyjärvi
19927:           Marjatta Stenius-Kaukonen        Anna-Liisa Jokinen             Liisa Jaakonsaari
19928:           Pirkko Ikonen                   Tellervo Renko                  Timo Kietäväinen
19929:                                            Eeva-Liisa Moilanen
19930: 2713762
19931: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 370
19932: 
19933: 
19934: 
19935: 
19936:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19937: 
19938:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          muut muutokset, joilla varmistetaan eläkeasiain
19939: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          käsittely sillä tavoin, että mahdollisimman pit-
19940: olette 5 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-        kälti pystytään välttämään ristikkäiset ratkaisut
19941: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sekä tehdä ehdotus uusiksi sosiaaliprosessisään-
19942: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        nöksiksi vakuutettujen oikeusturvanäkökohdat
19943: Vappu Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjallises-      huomioon ottaen.
19944: ta kysymyksesta n:o 370:                                  Samassa yhteydessä sosiaali- ja terveysministe-
19945:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        riö asetti toimikunnan, jonka tehtävänä on selvit-
19946:                                                        tää mahdollisuudet niin sanotun viimeisen lai-
19947:         ryhtyä sosiaaliturvaa ja ennen kaikkea         toksen periaatteen ulottamisesta koskemaan koko
19948:         eläkeasioita koskevien valitusten käsitte-
19949:                                                        ansioeläkejärjestelmää. Tämä mahdollistaisi työ-
19950:         lyn nopeuttamiseksi, toimeentulon järjes-
19951:                                                        eläkkeiden myöntämisen ja maksamisen ainoas-
19952:         tämiseksi valitusten vireilläolon ajalta si-
19953:                                                        taan yhdestä eläkelaitoksesta. Edellä mainitun
19954:         ten, ettei synny tarvetta toimeentulotu-
19955:                                                        komitean ja toimikunnan työtä täydentämään on
19956:         keen, sekä takautuvasti maksettavien
19957:                                                        asetettu työryhmä, jonka tulee työkyvyttömyys-
19958:         eläkkeiden verotuksessa ilmenevien koh-
19959:                                                        eläkkeen ja yksilöllisen varhaiseläkkeen hakijan
19960:         tuuttomuuksien poistamiseksi?
19961:                                                        oikeusturvan parantamiseksi tehdä ehdotus elä-
19962:                                                        kelaitosten välisen ennakkoilmoitus- ja neuvotte-
19963:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lumenettelyn kehittämisestä niin, että päätöksen-
19964: ti seuraavaa:                                          teko nopeutuisi ja mahdollisimman suuri osa eri
19965:    Kysymyksessä esiin tuodut korjaustarpeet eläk-      eläkelaitosten tekemistä ratkaisuista olisi yhtenäi-
19966: keistä tehtyjen valitusten käsittelyssä, toimeentu-    siä. Työryhmän on tutkittava mahdollisuudet
19967: loturvan järjestämisessä valitusten vireilläoloaika-   työkyvyttömyyseläkettä koskevan menettelyn jär-
19968: na ja eläkepäätösten viipymisestä johtuvat ongel-      jestämiseksi sellaiseksi, että eläkeratkaisu määräy-
19969: mat eläkkeiden verotuksessa ovat hallituksen tie-      tyy yleensä sen eläkelaitoksen ratkaisun mukaan,
19970: dossa.                                                 josta pääasiallinen eläketurva maksetaan, sekä
19971:    Eläkepäätösten käsittelyn nopeuttamiseen on         muut mahdollisuudet vakuutetun oikeusturvan
19972: pyritty eläkkeiden viivästyskorkoa koskevalla          parantamiseen ja päätöksenteon nopeuttamiseen
19973: säännöstöllä, joka työeläkejärjestelmässä toteutet-    varmistaen samalla, että työkyvyttömyyden aikai-
19974: tiin 1 päivänä huhtikuuta 1985 voimaan tulleella       sen toimeentuloturvan jatkuvuuteen ja kuntou-
19975: lailla (938/84) ja kansaneläkejärjestelmässä 1 päi-    tukseen liittyvät näkökohdat otetaan huomioon.
19976: vänä marraskuuta 1986 voimaan tulleella lailla            Edellä mainitulle oikeusturvan kokonaisselvi-
19977: (594/86).                                              tykselle on asetettu määräajaksi vuoden 1988
19978:    Vakuutettujen toimeentuloturvaan liittyvät          kesäkuun loppu. Näiden ryhmien lisäksi sosiaali-
19979: muut oikeussuojakysymykset ovat parhaillaan sel-       ja terveysministeriö on vuoden 1987 kesäkuussa
19980: vitettävänä Jaajana kokonaisuutena. Tarkoitukse-       asettanut työryhmän selvittämään joustavan elä-
19981: na on pyrkiä sellaiseen päätöksen tekoon, että         keikäjärjestelyn, erityisesti yksilöllisen varhais-
19982: eläkeasioiden käsittely nopeutuisi nykyisestään ja     eläkkeen toimeenpanoa ja ratkaisukäytäntöä.
19983: että eläkkeitä koskeva päätöksenteko ja sitä kos-      Työryhmän, jonka tulee kiinnittää huomiota
19984: keva muutoksenhakujärjestelmä muodostaisi ny-          muun muassa eläkelaitokselle toimitettaviin elä-
19985: kyistä selkeämmän ja yksinkertaisemman koko-           kehakemuksen ratkaisemiseksi tarvittaviin selvi-
19986: naisuuden. Tässä tarkoituksessa on vuoden 1987         tyksiin ja uusia eläkemuotoja koskevaan tiedo-
19987: keväällä asetettu muutoksenhakujärjestelmien           tukseen, on saatava työnsä valmiiksi vuoden 1987
19988: kehittämistä ja tehostamista tutkiva komitea,          joulukuun loppuun mennessä.
19989: jonka tehtävänä on selvittää muun muassa va-              Edellä mainituilla toimenpiteillä on välillisesti
19990: kuutusoikeuden mahdollisuutta olla eläkeasioi-         vaikutusta eläkkeiden takautuvasta myönnöstä
19991: den yhteinen ylin muutoksenhakuaste ja ensias-         aiheutuvaan verotusongelmaan siltä osin kuin
19992: teen muutoksenhakuelinten organisatoriset ja           eläkkeitä koskevaa päätöksentekoa voidaan no-
19993:                                      1987 vp. -     KK n:o 370                                       3
19994: 
19995: peuttaa. Sosiaali- ja terveysministeriön saaman     suusverolain muutosta, jonka tarkoituksena on
19996: tiedon mukaan valtiovarainministeriön vero-osas-    joustavoittaa takautuvasti myönnettävien eläkkei-
19997: tolla valmistellaan parhaillaan tulo- ja varalli-   den verotuskohtelua.
19998: 
19999:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
20000: 
20001:                                                        Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
20002: 4                                     1987 vp. -- KJ( n:o 370
20003: 
20004: 
20005: 
20006: 
20007:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20008: 
20009:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de lägsta rättsmedelsinstanserna för att motstridi-
20010: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ga avgöranden skall kunna undvikas så långt som
20011: den 5 november 1987 till vederbörande medlem         möjligt vid behandlingen av pensionsärendena
20012: av statsrådet översänt avskrift av följande av       samt lägga fram ett förslag till nya socialprocess-
20013: riksdagsledamot Vappu Säilynoja m.fl. under-         stadganden med beaktande av synpunkter som
20014: tecknade spörsmål nr 370:                            gäller de försäkrades rättsskydd.
20015:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          I detta sammanhang tillsatte social- och hälso-
20016:        för att göra behandlingen av de besvär        vårdsministeriet en kommission för att utreda
20017:        som gäller socialskyddet och framför allt     möjligheterna att utsträcka den s.k. principen
20018:        pensionsärenden snabbare, för att ordna       med sista anstalt till att gälla hela förvärvspen-
20019:        utkomsten under den tid besvären är           sionssystemet. Detta skulle göra det möjligt att
20020:        anhängiga så att behov av utkomststöd         bevilja och utbetala arbetspension vid en enda
20021:        inte uppkommer samt för avlägsnande av        pensionsanstalt. För att komplettera den ovan
20022:        oskäligheterna vid beskattningen av pen-      nämnda kommittens och kommissionens arbete
20023:        sioner som utbetalas retroaktivt?             tillsattes en arbetsgrupp, som i syfte att förbättra
20024:                                                      rättsskyddet för dem som ansöker om invalidpen-
20025:                                                      sion och individuell förtidspension skall lägga
20026:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      fram förslag till utvecklande av det förfarande
20027: anföra följande:                                     som gäller meddelande av förhandsbesked och
20028:     Regeringen är medveten om de i spörsmålet        förhandlingar pensionsanstalterna emellan så, att
20029: påtalade behoven av förbättringar då det gäller      beslutsfattandet blir snabbare och en så stor del
20030: behandlingen av besvär, som anförts över pen-        som möjligt av de avgöranden som fattas vid
20031: sionsbeslut, och ordnande med utkomstskydd           pensionsanstalterna blir enhetliga. Arbetsgrup-
20032: under den tid besvären är anhängiga samt om de       pen skall undersöka möjligheterna att ordna
20033: problem dröjsmålen med pensionsbesluten              förfarandet vid ansökning om invalidpension så,
20034: förorsakar vid beskattningen av pensionerna.         att pensionsbesluten i allmänhet baserar sig på
20035:     Man har försökt göra behandlingen av pen-        avgörandet vid den pensionsanstalt som betalar
20036: sionsbesluten snabbare genom stadganden om           det huvudsakliga pensionsskyddet, samt pröva
20037: dröjsmålsränta på pension. Sådana stadganden         övriga möjligheter att förbättra de försäkrades
20038: togs in i arbetspensionssystemet genom en lag,       rättsskydd och göra beslutsfattandet snabbare.
20039: som trädde i kraft den 1 april1985 (938/84), och     Samtidigt skall den se till att synpunkter, som
20040: i folkpensionssystemet genom en lag, som trädde      gäller tryggandet av utkomstskyddet under tiden
20041: i kraft den 1 november 1986 (594/86).                för arbetsoförmåga och rehabilitering, beaktas.
20042:     De övriga rättsskyddsaspekter som hänför sig         Den ovan nämnda helhetsutredningen av
20043: till försäkrades utkomstskydd utreds som bäst        rättsskyddet skall vara slutförd före utgången av
20044: såsom en omfattande helhet. Avsikten är att göra     juni 1988. Utom de ovan nämnda grupperna
20045: behandlingen av pensionsärendena snabbare och        tillsatte social- och hälsovårdsministeriet i juni
20046: göra en klarare och enklare helhet av det besluts-   1987 en arbetsgrupp för att utreda verkställighe-
20047: fattande som gäller pensionerna och systemet för     ten av och avgörandepraxis inom det flexibla
20048: sökande av ändring inom detta. I detta syfte         pensionsåldersarrangemanget och särskilt den in-
20049: tillsattes våren 1987 en kommitte för att undersö-   dividuella förtidspensionen. Arbetsgruppen, som
20050: ka hur systemen för ändringssökande skall kunna      bl.a. skall fästa uppmärksamhet vid de utred-
20051: utvecklas och effektiveras. Kommitten skall bl.a.    ningar som behövs vid avgörandet av de pen-
20052: utreda möjligheterna att göra försäkringsdomsto-     sionsansökningar som inkommer till pensionsan-
20053: len till en gemensam högsta rättsmedelsinstans       stalterna och vid informationen om de nya pen-
20054: för pensionsärenden. Den skall även utreda de        sionsformerna, skall slutföra sitt arbete före ut-
20055: organisatoriska och övriga ändringar som behövs i    gången av december 1987.
20056:                                        1987 vp. -      KK n:o 370
20057: 
20058:    De ovan nämnda åtgärderna påverkar indirekt         vårdsministeriet har erhållit bereds som bäst vid
20059: problemen då det gäller beskattningen av pensio-       finansministeriets skatteavdelning en ändring av
20060: ner, som beviljas retroaktivt, tili den del besluts-   lagen om skatt på inkomst och förmögenhet i
20061: fattandet då det gäller pensionerna kan göras          syfte att göra den skattemässiga behandlingen av
20062: snabbare. Enligt uppgifter som social- och hälso-      pensioner, som beviljas retroaktivt, smidigare.
20063: 
20064:      Helsingfors den 8 december 1987
20065: 
20066:                                                         Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
20067:                                                  1987 vp.
20068: 
20069: Kirjallinen kysymys n:o 371
20070: 
20071: 
20072: 
20073: 
20074:                                     Wahlström ym.: Rautatieliikenteen kehittämiseksi tarvittavista toi-
20075:                                       menpiteistä
20076: 
20077: 
20078:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20079: 
20080:     Maamme rautateiden kehittäminen on viimeis-         neet noin 200 miljoonan markan tasokorotusta
20081: ten kymmenen vuoden aikana raskaasti laimin-            rautateiden investointeihin vuoden 1988 tulo- ja
20082: lyöty. Rautateiden investointitason on annettu          menoarviossa. Samalla järjestöt ovat esittäneet
20083: pudota niin, että se on reaaliarvoltaan enää noin       RAUTATIE 2000 -investointi- ja kehittämisohjel-
20084: kolmannes siitä, mitä se oli 1970-luvun puolivä-        man laatimista, jossa rautateiden investointitaso
20085: lissä. Rautateiden kuljetusosuus sekä tavara- että      vuosisadan loppuun mennessä nostettaisiin noin
20086: henkilöliikenteessä on laskemassa, kun järkevän         kaksinkertaiseksi nykyisestä. Tämä tuntuukin hy-
20087: liikennepolitiikan mukaan se pitäisi saada nouse-       vin perustellulta.
20088: maan. Onhan rautatiet tutkimusten mukaan ym-               Lähivuosikymmenen aikana olisi rautateillä
20089: päristöystävällisin, energiaa säästävin ja maantie-     tehtävä ainakin seuraavat huomattavia investoin-
20090: liikenteeseen verrattuna ylivoimaisesti turvalli-       teja vaativat toimenpiteet. Kaikki pääradat tulee
20091: sempi liikennemuoto.                                    perusparantaa niin, että niillä voidaan ajaa vä-
20092:     Maamme rautateiden laiminlyönti käy entistä         hintään 160 kmlt, mieluimmin 200 kmlt. Tämä
20093: selvemmin ilmi, jos sitä verrataan muualla Eu-          edellyttää kaikkien tasoristeysten poistamista tai
20094: roopassa rautateiden alalla tapahtuvaan kehityk-        varustamista turvalaittein, mikä liikenneturvalli-
20095: seen. Ranskassa ja Saksan Iiittotasavallassa on         suussyistä muutoinkin on kiireellinen tehtävä.
20096: investoitu suunnattomia summia rautateiden ja           Rautateiden sähköistämistä on jatkettava Joen-
20097: rautatieteknologian kehittämiseen ja otettu käyt-       suun radan sähköistyksen valmistuttua. Uutta
20098: töön uusia, yli 300 kilometriä tunnissa kulkevia        ajanmukaista kalustoa on hankittava sekä kauko-
20099: junia, jotka ovat olleet myös kaupallinen menes-        liikennettä että paikallisliikennettä varten. Rau-
20100: tys. Neuvostoliitossa rakennetaan vaikeissa oloissa     tatieteknologian tasoa ja turvallisuutta on määrä-
20101: huomattavin kustannuksin BAM-rataa Siperiassa           tietoisesti nostettava. Lisäksi on käynnistettävä
20102:  ja parannetaan muutoinkin rautateitä määrätie-         myös eräiden uusien ratojen ja radanoikaisujen
20103:  toisesti. Ruotsissa, jossa maantieteelliset, ilmas-    rakentaminen.
20104: tolliset ja väestölliset olosuhteet ovat täysin rin-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20105:  nastettavissa Suomeen, parannetaan noin miljar-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20106:  dilla kruunulla pääratoja Tukholmasta Götebor-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20107: giin, Malmöhön ja Sundsvalliin. Asealta on jo           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20108: tilattu 1, 5 miljardilla kruunulla uusia, 200 kilo-
20109:  metriä tunnissa kulkevia junia, joista ensimmäi-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20110:  set tulevat liikenteeseen jo vuonna 1990. Uusia               siin sellaisen tasokorotuksen aikaansaami-
20111:  rautateitä on tarkoitus rakentaa Tukholman seu-               seksi rautateiden investointimäärärahoi-
20112:  dulle rautateiden kuljetusosuuksien nostamiseksi.             hin lähivuosina, että junien nopeutta
20113:     Meillä rautatiehallitus ja liikenneministeriö              voidaan huomattavasti nostaa, tasoris-
20114:  esittävät vain rautateiden toiminnan supistamis-              teykset varustaa turvalaittein tai poistaa,
20115:  ta. Minkäänlaisia määrätietoisia kehittämisohjel-             sähköistystä jatkaa, kalustoa uudistaa ja
20116:  mia edes Ruotsin malliin ei ole esitetty. Kuiten-             rautatieteknologiaa kehittää sekä siten
20117:  kin on selvää, ettei rautatielaitos voi kehittyä,             luoda edellytykset rautateiden kuljetus-
20118:  ellei siihen investoida ja sen teknistä tasoa noste-          osuuden nostamiseksi sekä tavara- että
20119:  ta. Neljä ympäristöjärjestöä ovat äskettäin esittä-           henkilöliikenteessä?
20120: 
20121: 
20122: 271385)
20123: 2                                 1987 vp. -- NJC n:o 371
20124: 
20125:     Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1987
20126: 
20127:        Jarmo Wahlström            Pekka Leppänen              Vappu Säilynoja
20128:        Anna-Liisa Jokinen         Raila Aho                   Asko Apukka
20129:        Pertti Lahtinen            Claes Andersson             Heli Astala
20130:        Marja-Liisa Löyttyjärvi    Esko Seppänen               Liisa Jaakonsaari
20131:        Arja Alho                  Anneli Jäätteenmäki         Esko Jokiniemi
20132:        Mirja Ryynänen             Juho Sillanpää              Mats Nyby
20133:        Sakari Knuuttila           Marjatta Stenius-Kaukonen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20134:        Tellervo Renko             Kauko Heikkinen             Heikki Rinne
20135:        Antero Kekkonen            Pekka Haavisto              Pauli Saapunki
20136:                    Timo Laaksonen                     Erkki Pulliainen
20137:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 371                                          3
20138: 
20139: 
20140: 
20141: 
20142:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20143: 
20144:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Aikaisempia suunnitelmia korkeamman inves-
20145: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tointitason perusteena ovat radan perusparannus-
20146: olette 5 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-      hankkeet ja nopeuden nostaminen sekä kapasi-
20147: jeenne n:o 1388 ohella toimittanut valtioneuvos-     teetin lisäystarpeet eräillä rataosilla. Nämä ovat
20148: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    juuri niitä kohteita, joihin kysyjätkin viittaavat.
20149: edustaja Wahlströmin ym. näin kuuluvasta kir-        Kun varsinkin 1960- ja 1970-luvuilla perusparan-
20150: jallisesta kysymyksestä n:o 371:                     nettujen rataosien uusi perusparannus ajoittuu
20151:                                                      juuri suunnittelukaudelle, on myös tämä otettu
20152:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       huomioon. Eräs tällainen on rataosa Helsinki--
20153:        siin sellaisen tasokorotuksen aikaansaami-    Tampere--Seinäjoki, jossa suuri kuljetuspotenti-
20154:        seksi rautateiden investointimääräätahoi-     aali antaa liikenteen kasvumahdollisuudet.
20155:        hin lähivuosina, että junien nopeutta             Ratojen perusparantaminen tekee mahdollisek-
20156:        voidaan huomattavasti nostaa, tasoris-        si henkilöliikenteen maksiminopeuden nostami-
20157:        teykset varustaa turvalaittein tai poistaa,   sen tulevaisuudessa 160 km:iin tunnissa tietyillä
20158:        sähköistystä jatkaa, kalustoa uudistaa ja     tärkeillä rataosilla.
20159:        rautatieteknologiaa kehittää sekä siten           Tavaraliikenteessä painotetaan kaluston tuote-
20160:        luoda edellytykset rautateiden kuljetus-      kehittelyä ja sitä edistäviä investointeja. Myös
20161:        osuuden nostamiseksi sekä tavara- että        akselipainon nostamista tärkeillä rataosilla jopa
20162:        henkilöliikenteessä?                          25 tonniin, automatisointia sekä liikennetuotan-
20163:                                                      non rationalisointia pidetään liiketoiminnan
20164:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     e?istämisen kannalta investointien painopistealu-
20165: ti seuraavaa:                                        ema.
20166:    Voimassa olevan liikenneministeriön hallin-           Sähköistyksen osalta ei ole tässä vaiheessa tar-
20167: nonalan suunnitelman vuosille 1988--1992 mu-         peen muuttaa aikaisempia suunnitelmia. Halli-
20168: kaan rautateiden investointitaso on n. 760 Mmk/      tuksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on
20169: vuosi eli n. 20 Mmk/vuosi korkeampi aikaisem-        keväällä 1984 päättänyt, että suunnitelmaan säh-
20170: paan suunnitelmaan verrattuna. Lisäys kohdistui      köistyksen jatkamisesta palataan 1990-luvun alus-
20171: lähinnä liikkuvaan kalustoon, työkoneisiin sekä      sa.
20172: talonrakennuksiin.                                       Valtionrautateiden investoinnit ovat suunnitte-
20173:    Liikenneministeriö on laatiessaan vuosille        lukaudelle 1989--1992 keskimäärin n. 810
20174: 1989--1992 hallinnonalan suunnitelman tarkis-        Mmk, josta radanpidon osuus on n. puolet.
20175: tuksia ottanut huomioon Valtionrautateiden in-       Nykyistä investointisuunnitelmaa on nostettu si-
20176: vestointitarpeet täysimääräisesti liiketoiminnan     ten aikaisemmista suunnitelmista n. 50 Mmk/
20177: kehittämisen kannalta tärkeissä kohteissa. Tällöin   vuosi. Ottaen huomioon valtiontalouden ja koko
20178: on voitu jättää vähemmälle sellaiset kohteet,        liikennesektorin varojen käytön, on tämä inves-
20179: joita ei voida perustella liikenteen tarpeiden       tointitaso liikenneministeriön käsityksen mukaan
20180: mukaisesti. Näitä ovat mm. vähäliikenteiset rata-    tässä vaiheessa riittävä edesauttamaan rautatielii-
20181: osat, joiden investoinnit eivät ole näin ollen       kenteen kehittämistä tärkeimpien painopistealu-
20182: myöskään liiketaloudellisesti perusteltavissa.       eiden osalla.
20183: 
20184:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1987
20185: 
20186:                                                                  Liikenneministeri Pekka Vennamo
20187: 4                                     1987 vp. -- KJ< n:o 371
20188: 
20189: 
20190: 
20191: 
20192:                                 Till Riksdagens Herr Talman
20193: 
20194:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           norna och höjda hastigheter samt behoven av att
20195: anger har Ni, Herr Talman, med er skrivelse nr        öka kapaciteten på vissa bandelar. Detta är just
20196: 1388 av den 5 november 1987 till vederbörande         de punkter som ställarna hänvisar till. Då en ny
20197: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    grundlig förbättring av speciellt de bandelar som
20198: av riksdagsman Wahlström m.fl. undertecknade          förbättrades grundligt på 1960- och 1970-talen
20199: spörsmål nr 371:                                      infaller under planeringsperioden, har också det-
20200:                                                       ta beaktats. En sådan baodel är sträckan Helsing-
20201:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-      fors--Tammerfors--Seinäjoki, där en stor trans-
20202:        te att under de närmaste åren åstadkom-        portpotential erbjuder trafiken möjligheter att
20203:        ma en sådan höjning av nivån på järnvä-        växa.
20204:        garnas investeringsanslag att tågens has-
20205:        tigheter märkbart kan ökas, plankors-             Grundliga förbättringar av banorna gör det
20206:        ningarna utrustas med skyddsanord-             möjligt att i framtiden öka maximihastigheten
20207:        ningar eller avlägsnas, elektrifieringen       inom persontrafiken till 160 km i timmen på
20208:        fortgå, materielen förnyas och järnvägs-       vissa viktiga banavsnitt.
20209:        teknologin utvecklas samt sålunda skapa           Inom godstrafiken betonas för materielens del
20210:        förutsättningar för en ökning av järnvä-       produktutvecklingen och investeringar som främ-
20211:        garnas andel av transporteroa både be-         jar denna. Också en höjning av axeltrycket till 25
20212:        träffande gods- och persontrafiken?            ton på viktiga banavsnitt, automatisering samt
20213:                                                       rationalisering av trafikproduktionen anses som
20214:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      viktiga områden för investeringar med tanke på
20215: anföra följande:                                      främjandet av affärsverksamheten.
20216:    Enligt den gällande planen för trafikministe-
20217:                                                          Beträffande elektrifieringen föreligger inte i
20218: riets förvaltningsområde för åren 1988--1992 är
20219:                                                       detta skede något behov av att ändra de tidigare
20220: järnvägarnas investeringsnivå ca 760 milj. mk/år,
20221:                                                       planerna. Regeringens finanspolitiska minister-
20222: dvs. 20 milj. mk högre per år än i den tidigare
20223:                                                       utskott har på våren 1984 beslutat att man i
20224: planen. Ökningen gäller närmast rullande mate-
20225:                                                       början av 1990-talet återkommer till planen för
20226: riel, arbetsmaskiner samt husbyggen.
20227:                                                       fortsatt elektrifiering.
20228:    När trafikministeriet justerade förvaltningsom-
20229: rådets plan för åren 1989--1992 beaktades Stats-         Statsjärnvägarnas investeringar är under plane-
20230: järnvägarnas investeringsbehov till fullt belopp i    ringsperioden 1989--1992 i medeltal ca 810
20231: fråga om objekt som är viktiga med tanke på           milj. mk och banhållningens andel härav är ca
20232: utvecklingen av affärsverksamheten. Härvid har        hälften. Den nuvarande investeringsplanen har
20233: man kunnat fästa mindre uppmärksamhet vid             således jämfört med tidigare planer ökats med ca
20234: sådana objekt som inte kan motiveras i enlighet       50 milj. mk/år. Med beaktande av statsekono-
20235: med trafikens krav. Sådana är bl.a. bandelar med      min och användningen av hela trafiksektorns
20236: ringa trafik. Investeringar i dem kan sålunda inte    medel är denna investeringsnivå enligt trafikmi-
20237: heller motiveras ekonomiskt.                          nisteriets uppfattning tillräcklig i detta skede för
20238:    Orsaken till att investeringsnivån är högre än i   att främja utvecklingen av järnvägstrafiken i fråga
20239: tidigare planer är grundliga förbättringar av ba-     om de viktigaste områdena.
20240: 
20241:     Helsingfors den 1 december 1987
20242: 
20243:                                                                      Trafikminister Pekka Vennamo
20244:                                                  1987 vp.
20245: 
20246: Kirjallinen kysymys n:o 372
20247: 
20248: 
20249: 
20250: 
20251:                                     Linnainmaa: Peruskoulun entyrsopetusta saaneiden entisten oppi-
20252:                                        laiden jälkihuollon järjestämisestä
20253: 
20254: 
20255:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20256: 
20257:    Peruskoululain 85 §:n 2 momentin mukaan              Vasta tällöin olisi mahdollista auttaa peruskoulun
20258: peruskoulun tehtävänä on pitää erityistä huolta         erityisopetusta saaneen entisen oppilaan sijoittu-
20259: entisistä erityisopetusta saaneista oppilaistaan ja     mista jatko-opintoihin, työelämään ja yhteiskun-
20260: tukea heidän sijoittumistaan jatko-opintoihin,          taan.
20261: työelämään ja yhteiskuntaan.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20262:    Lain velvoite on kirjattu samaan pykälään,           tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20263: jossa säädetään peruskoulunsa päättäneiden nuo-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20264: risokerhoista. Laki on tältä osin kuitenkin jäänyt      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20265: ''kuolleeksi kirjaimeksi'', koska sen tarkoittamas-
20266: ta jälkihuollosta ei ole annettu asetuksessa min-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20267: käänlaisia järjestelyohjeita eikä toiminnalle ole              ryhtyä peruskoululain 85 §:n 2 momen-
20268: osoitettu taloudellisia voimavaroja.                           tin tarkoittaman jälkihuollon järjestämi-
20269:    Peruskouluasetuksella tosin annetaan 147 §:n                seksi ja toteuttamiseksi siten, että perus-
20270: mukaiset ohjeet nuorisokerhojen järjestämisestä                koululle laissa annettu tehtävä, pitää eri-
20271: erityisluokilla olleille. Lain antamaa velvoitetta ei          tyistä huolta entisistä erityisopetusta saa-
20272: kuitenkaan voida hoitaa kerhotoiminnan puit-                   neista oppilaistaan ja tukea heidän sijoit-
20273: teissa, vaan tarvitaan yksilökohtaista tukea ja                tumistaan jatko-opintoihin, työelämään
20274: laajoja yhteyksiä koulun ulkopuolisiin tahoihin.               ja yhteiskuntaan, tulisi mahdolliseksi?
20275: 
20276:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1987
20277: 
20278:                                             Tuula Linnainmaa
20279: 
20280: 
20281: 
20282: 
20283: 271443X
20284: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 372
20285: 
20286: 
20287: 
20288: 
20289:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20290: 
20291:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          pilaanohjaustuntien hoitaminen,           oppilaider
20292: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          henkilökohtainen ohjaus ja pienryhmäohjaus.
20293: olette 6 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-        tiedotus sekä järjestely-, yhteydenpito- ja seuran·
20294: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tatehtävät. Viimeksi mainitulla tehtäväalueell:;
20295: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        korostuvat erityisesti yhteydenpitotehtävät am·
20296: Tuula Liunaiomaan näin kuuluvasta kirjallisesta        matinvalio taviranomaisiin, työvoimaviranomai.
20297: kysymyksestä n:o 372:                                  siin ja ammattikoulutusviranomaisiin.
20298:                                                           Vammaisten, p itkäaikaissai rai tten, psyy kkisest
20299:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tai muista syistä sopeutumattomien oppilaider
20300:         ryhtyä peruskoululain 85 §:n 2 momen-          osalta kouluhallitus on yleiskirjeellään erityisestJ
20301:         tin tarkoittaman jälkihuollon järjestämi-      korostanut peruskoulun velvollisuutta laatia täl·
20302:         seksi ja toteuttamiseksi siten, että perus-    taisille oppilaille hoito-, kuntoutus- ja koulutus·
20303:         koululle laissa annettu tehtävä, pitää eri-    suunnitelmat ja yhteistoiminnassa muiden viran·
20304:         tyistä huolta entisistä erityisopetusta saa-   omaisten kanssa pyrkiä tukemaan suunnitelmier
20305:         neista oppilaistaan ja tukea heidän sijoit-    toteutumista. Lääkintöhallitus, sosiaalihallitus j<
20306:         tumistaan jatko-opintoihin, työelämään         ammattikasvatushallitus ovat lähettäneet alaisil·
20307:         ja yhteiskuntaan, tulisi mahdolliseksi?        leen hallintokunnille vastaavan sisältöiset kirjeet.
20308:                                                           Laki keskiasteen koulutuksen kehittämisest~
20309:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          (1978) tulee täysimääräisesti voimaan vuonm
20310: seuraavaa:                                             1988. Kehittämisohjelma vuosille 1986-198~
20311:    Peruskoulu voi hoitaa kysymyksessä tarkoitet-       edellyttää, että mahdollisuus ammatillisen kou·
20312: tua tehtävää nuorisokerhotoiminnan, lisäopetuk-        lutuksen hankkimiseen turvataan vuoteen 198~
20313: sen ja oppilasohjauksen puitteissa.                    mennessä kaikille peruskouluosa päättäneille op·
20314:    Nuorisokerhojen järjestämisestä on ohjeet pe-       pilaille, siis myös erityisopetuksen oppilaille.
20315: ruskouluasetuksen 147 §:ssä, jossa muun ohella            Uusi ammatillista koulutusta koskeva lainsää·
20316: todetaan, että erityisluokalla opiskelleille tarkoi-   däntö tuli voimaan 1. 8. 1987. Siihen sisältyvä1
20317: tettua nuorisotyötä voidaan järjestää, jos toimin-     myös ammatillista erityisopetusta koskevat sään
20318: taan ilmoittautuu vähintään viisi erityisluokalla      nökset.
20319: opiskellutta nuorta.                                      Ammatillisille oppilaitoksille annetuissa oh·
20320:    Peruskoululain 4 §:n nojalla peruskoulussa          jeissa ammattikasvatushallitus on kehottanut op·
20321: voidaan opetusministeriön luvalla ja valtioneu-        pilaitoksia toisaalta järjestämään erityisopetust;
20322: voston määräämin perustein järjestää yhden lu-         vammaisille ja vaikeuksissa oleville oppilaille j;
20323: kuvuoden kestävää lisäopetusta peruskoulun op-         toisaalta järjestämään keskimääräistä enemmär
20324: pimäärän suorittaneille. Lisäopetusta on järjestet-    tukea ja ohjausta sellaisille oppilaille, joilla or
20325: ty suhteellisen runsaasti myöskin erityisluokkien      oppimisvaikeuksia ja terveydellisiä ongelmia j;
20326: entisille oppilaille. Erityisluokalta saa päästäto-    joilla on ollut heikko koulumenestys perus·
20327: distuksen vuosittain noin 1 500 oppilasta. Näistä      koulussa.
20328: 500-600 vuosittain on jatkanut opiskeluaan lisä-          Vammaisten oppilaiden erityisopetuksen jär
20329: opetuksessa.                                           jestämiseen oppilaitokset saavat erityistä lisä- j;
20330:    Peruskoulun runsas ja monipuolinen oppilaan-        tukiresurssia, jonka turvin tarvittavat erityisjärjes
20331: ohjaus koskee myöskin erityisluokilla opiskelevia      telyt voidaan hoitaa. Säännöksillä on luotu järjes
20332: oppilaita. Peruskoulun opetussuunnitelman pe-          telyille yleiset puitteet. Käytännön toimenpiteiti
20333: rusteiden mukaisesti oppilaanohjaukseen kuulu-         koskevat ratkaisut ja päätökset suoritetaan paikat
20334: vat ohjaustunnit, työelämään tutustuminen ja           Iisella tasolla oppilaitosten toimesta.
20335: varsinainen opinto-ohjaus. Oppilaanohjauksesta            Erityisoppilaiden opiskelua ammatillisissa op
20336: vastaa yläasteen luokalla tehtävään erikseen kou-      pilaitoksissa tuetaan myös henkilökohtaisen oh
20337: lutettu opinto-ohjaaja. Hänen tehtävänsä on op-        jauksen avulla. Opettajien ja oppilashuoltohenki
20338:                                       1987 vp. -      KK n:o 372                                         3
20339: 
20340: löstön muodostama oppilashuoltoryhmä suunnit-         oppilaitosten tehtäväksi ja velvoitteeksi niiltä osin
20341: telee ja koordinoi kunkin oppilaan tarvitsemat        kuin erityisoppilaat hakeutuvat/pääsevät jatka-
20342: tukitoimet. Oppilaitoksen tehtäviin kuuluu myös       maan opintojaan keskiasteen oppilaitoksissa.
20343: erityisopetuksessa olevien oppilaiden työelämään      Kokeiluvaiheessa olevan koulutustakuujärjestel-
20344: ohjaaminen. Työelämään ohjauksessa käytetään          män toteutuminen tulee vielä osaltaan siirtämään
20345: normaalia työhönsijoittamista, oppisopimuskou-        vastuuta myöskin erityisoppilaiden osalta muulle
20346: lutusta, koulutussopimusta tai työvoimahallin-        kuin kouluviranomaiselle.
20347: non tukimuotoja.
20348:    Edellä selostettujen keskiasteen koulua koske-        Edellä kuvattujen toimenpiteiden avulla voi-
20349: vien uudistusten        johdosta peruskoululain       daan peruskoululain 85 §:ssä tarkoitetut velvoit-
20350: 85 §:ssä tarkoitettu peruskoulun erityinen velvoi-    teet erityisopetuksessa olleiden oppilaiden osalta
20351: te pitää huolta entisistä erityisopetusta saaneista   hoitaa, eikä hallitus tässä vaiheessa pidä tarpeelli-
20352: oppilaistaan on suurelta osin siirtynyt keskiasteen   sena ryhtyä asiassa erityisiin toimenpiteisiin.
20353: 
20354:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
20355: 
20356:                                                                   Opetusministeri Christoffer Taxell
20357: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 372
20358: 
20359: 
20360: 
20361: 
20362:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
20363: 
20364:   I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-              högstadiet svarar en för ändamålet utbildad stu-
20365: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder              diehandledare för elevhandledningen. Tili hans
20366: skrivelse av den 6 november 1987 tili vederböran-       uppgifter hör att ombesörja timmarna i elev-
20367: de medlem av statsrådet översänt en avskrift av         handledning, den personliga handledningen av
20368: följande av riksdagsman Tuula Linnainmaa un-            eleverna och smågrupperna, samt informations-,
20369: dertecknade spörsmål nr 372:                            kontakt- och uppföljningsuppgifter. Specielit
20370:                                                         kontakterna tili de myndigheter som svarar för
20371:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        yrkesvägledning, arbetskraftsförmedling och yr-
20372:         för att anordna och genomföra den efter-        kesutbildning framhävs på det sista uppgiftsom-
20373:         vård som avses i 85 § 2 mom. grundsko-          rådet.
20374:         lelagen så att den uppgift som i lagen
20375:         anförtrotts grundskolan skulle göras möj-           Vad beträffar handikappade, kroniskt sjuka, av
20376:         lig, dvs. att ägna särskild omsorg åt dem       psykiska eller andra skäl missanpassade elever har
20377:         av sina tidigare elever som fått specialun-     skolstyrelsen med sitt cirkulär särskilt betonat
20378:         dervisning och att stöda deras placering i      grundskolans skyldighet att uppgöra vård-, reha-
20379:         fortsatta studier, i arbetslivet och i sam-     biliterings- och utbildningsplaner för dem och
20380:         hället?                                         att i samverkan med andra myndigheter försöka
20381:                                                         ge sitt stöd för att planerna skall kunna förverkli-
20382:                                                         gas. Medicinalstyrelsen, socialstyrelsen och yrkes-
20383:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-          utbildningsstyrelsen har utfärdat brev med mot-
20384: samt följande:                                          svarande lydelse tili de förvaltningsorgan som är
20385:    Grundskolan kan ombesörja den i spörsmålet           underställda dem.
20386: avsedda uppgiften inom ramen för verksamhet                 Lagen om att utveckla utbildningen på mel-
20387: inom ungdomsklubbarna, påbyggnadsundervis-              lanstadiet (1978) träder i kraft i full utsträckning
20388: ning och elevhandledning.                               år 1988. Utvecklingsprogrammet för åren 1986-
20389:    I 14 7 § grundskoleförordningen är stadgat om        1988 förutsätter att fram till 1988 alla elever som
20390: inrättande av ungdomsklubbar, och i denna               avslutat grundskolan, dvs. även de elever som
20391: paragraf fastslås bl.a. att ungdomsarbete, avsett       erhållit specialundervisning tillförsäkras möjlig-
20392: för dem som gått i specialklass, kan anordnas om        heten att skaffa sig yrkesutbildning.
20393: minst fem ungdomar som gått i specialklass
20394:                                                             Den nya lagstiftningen som berör yrkesutbild-
20395: anmäler sig tili verksamheten.
20396:                                                         ning trädde i kraft 1.8.1987. I den ingår även
20397:    Med stöd av 4 § grundskolelagen kan med              stadganden om yrkesinriktad specialundervis-
20398: undervisningsministeriets tilistånd och på              nmg.
20399: grunder som statsrådet bestämmer anordnas på-
20400: byggnadsundervisning under ett läsår för dem                I sina direktiv tili yrkesläroanstalterna har yr-
20401: som har genomgått grundskolans lärokurs. På-            kesutbildningsstyrelsen uppmanat dem att å ena
20402: byggnadsundervisning har anordnats i relativt           sidan ordna specialundervisning åt handikappade
20403: stor utsträckning även för tidigare elever i special-   och sådana elever som har svårigheter, å andra
20404: klasserna. Från specialklass erhålier årligen ca        sidan att ombesörja genomsnittligt mera stöd och
20405: 1 500 elever avgångsbetyg. Av dessa har 500-            handledning åt sådana elever som har inlärnings-
20406: 600 årligen fortsatt sina studier genom påbygg-         svårigheter och hälsoproblem och som haft dålig
20407: nadsundervisning.                                       framgång i grundskolan.
20408:    Den omfattande och mångsidiga elevhandled-               För att anordna specialundervisning för handi-
20409: ningen i grundskolan berör även de elever som           kappade elever erhåller läroanstalterna särskilda
20410: går i specialklasserna. Enligt grunderna för            tilläggs- och stödresurser, med vilka de behövliga
20411: grundskolans läroplan hör handledningstimmar-           specialarrangemangen kan vidtas. Genom stad-
20412: na, orientering i arbetslivet och den egentliga         ganden har de allmänna förutsättningarna för
20413: studiehandledningen tili elevhandledning. På            arrangemangen skapats. De avgöranden och be-
20414:                                        1987 vp. -     KK n:o 372                                       5
20415: 
20416: slut som berör de praktiska åtgärderna fattas av      dem av sina elever som fått specialundervisning
20417: läroanstalterna på lokal nivå.                        har genom reformerna i de ovan nämnda skolor-
20418:    Specialelevernas studier vid yrkesläroanstalter-   na på melianstadiet tili stor del blivit en uppgift
20419: na stöds även genom personlig handledning.            för dessa läroanstalter och tili ett åliggande för
20420: Den elevvårdsgrupp som lärarna och elev-              dem vad beträffar specialelevernas möjligheter
20421: vårdspersonalen bildar planerar och koordinerar       att söka sig tili 1bli antagna vid dem för att
20422: de stödåtgärder som varje elev behöver. Tili          fortsätta sina studier.
20423: läroanstaltens uppgifter hör även att styra in
20424: eleveroa som specialundervisas i arbetslivet. I
20425: denna styrning används normal arbetsplacering,           Genom ovan beskrivna åtgärder kan de ålig-
20426: läroavtalsutbildning, utbildningsavtal och de         ganden som avses i 85 § grundskolelagen skötas
20427: stödformer som arbetskraftsförvaltningen tilihan-     vad beträffar de elever som genomgått specialun-
20428: dahålier.                                             dervisning och regeringen anser det i detta skede
20429:    Det i grundskolelagens 85 § avsedda åliggan-       inte nödvändigt att i detta ärende vidta särskilda
20430: det för grundskolan att ägna särskild omsorg åt       åtgärder.
20431: 
20432:      Helsingfors den 18 december 1987
20433: 
20434:                                                            Undervisningsminister Christoffer Taxell
20435:                                                 1987 vp.
20436: 
20437: Kirjallinen kysymys n:o 373
20438: 
20439: 
20440: 
20441: 
20442:                                    Linnainmaa: Kerhotoiminnan edellytysten parantamisesta perus-
20443:                                       kouluissa
20444: 
20445: 
20446:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20447: 
20448:    Peruskoulun oppilaille voidaan työjärjestyksen     peiden mukaisesti ja on keinotekoista. Useim-
20449: mukaisen työskentelyajan ulkopuolella järjestää       pien kerhojen aihepiirit ovat sellaisia, että on
20450: vapaaehtoista koulun työtä täydentävää kerhotoi-      täysin epätarkoituksenmukaista erotella niiden
20451: mintaa siten kuin opetusministeriö lähemmin           harrastajista ja koulun kerhoihin osallistujista
20452: maaraa. Oppilaskerhotoimintaan osoitettujen           peruskoulua käyvät ja peruskouluosa päättäneet
20453: voimavarojen vähäisyyden vuoksi oppilaskerho-         toisistaan.
20454: kiintiöistä on kouluissa ja kunnissa jatkuva pula.       Kerhotoimintojen yhdistämisellä saavutettai-
20455:    Peruskoulunkäyntinsä päättäneelle nuorisolle       siin entistä parempia toiminnallisia ja kasvatuk-
20456: voidaan koulun toimesta järjestää koulun tavoit-      sellisia tuloksia. Yhdistäminen ei aiheuttaisi lisä-
20457: teiden kanssa sopusoinnussa olevaa kerhotoimin-       kustannuksia, mutta johtaisi myönnettyjen voi-
20458: taa, mikäli koululla on siihen riittävät edellytyk-   mavarojen nykyistä tehokkaampaan käyttöön.
20459: set. Nuorisokerhotoiminnan tulee edistää opinto-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20460: ja sivistysharrastuksia.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20461:                                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20462:    Kouluissa järjestettävän oppilaskerho- ja nuori-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20463: sokerhotoiminnan voimavaroja ei nykyisin voida
20464: yhdistää. Tämä on johtanut siihen, että oppilas-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20465: kerhokiintiöistä on jatkuvaa pulaa samanaikaises-             ryhtyä peruskoulujen kerhotoimintaa kos-
20466: ti, kun nuorisokerhotoimintaan tarkoitettuja re-              kevien säännösten ja ohjeiden ajanmu-
20467: sursseja jää käyttämättä. Eri kerhomuotojen erot-             kaistamiseksi niin, että kerhotoimintoja
20468: taminen toisistaan vähentää koulujen mahdolli-                ei jatkossa eroteltaisi oppilas- ja nuoriso-
20469: suutta järjestää kerhotoimintansa todellisten tar-            kerhoihin?
20470: 
20471:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1987
20472: 
20473:                                           Tuula Linnainmaa
20474: 
20475: 
20476: 
20477: 
20478: 271442V
20479: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 373
20480: 
20481: 
20482: 
20483: 
20484:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20485: 
20486:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         koulunkäyntinsä päättäneitä osanottajia. Perus-
20487: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kouluasetuksen 146 §:ssä säädetään tarkemmin
20488: olette 6 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-       oppilaskerhoista ja saman asetuksen 147 §:ssä
20489: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vastaavasti nuorisokerhoista. Asetuksen 146 §:ssä
20490: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tarkoitettuja oppilaskerhotoimintaa koskevia ope-
20491: Tuula Linnainmaan näin kuuluvasta kirjallisesta       tusministeriön perusteita ei ole annettu. Tunti-
20492: kysymyksestä n:o 373:                                 kiintiöt, joita voidaan käyttää oppilaskerhotoi-
20493:                                                       mintaan ja nuorisokerhotoimintaan, on määritel-
20494:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ty opetusministeriön päätöksessä (7554/ 210/85)
20495:        ryhtyä peruskoulujen kerhotoimintaa kos-       29.5.1985, jossa määritellään ne viranhaltijain ja
20496:        kevien säännösten ja ohjeiden ajanmu-          tuntiopettajain erityistehtävät, jotka oikeuttavat
20497:        kaistamiseksi niin, että kerhotoimintoja       valtionosuuteen ja -avustukseen.
20498:        ei jatkossa eroteltaisi oppilas- ja nuoriso-
20499:        kerhoihin?                                        Kerhotoimintojen kiintiöiden käyttö vaihtelee
20500:                                                       suuresti paikkakunnalta toiseen. Kahden kerho-
20501:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         toiminnan resursseja ei nykysäännösten mukaan
20502: seuraavaa:                                            voida yhdistää.
20503:    Peruskoululain 26 §:n mukaan peruskoulussa            Koulujen järjestämä kerhotoiminta r,ainottuu
20504: voi olla oppilaskerhoja, ja saman lain 85 §:n         selvästi oppilaskerhoihin. Eräissä tapauksissa saat-
20505: mukaan voidaan peruskoulunkäyntinsä päättä-           taisi olla tarkoituksenmukaista, että oppilas- ja
20506: neelle nuorisolle peruskoulun toimesta järjestää      nuorisokerhojen voimavarat yhdistetään. Tämä
20507: sellaista opinto- ja sivistysharrastuksia edistävää   samoin kuin muun oppituntien ulkopuolisen
20508: toimintaa, joka on sopusoinnussa peruskoulun          toiminnan resurssoinnin uudistaminen on kui-
20509: tavoitteiden kanssa ja jonka järjestämiseen kou-      tenkin laajakantoineo kysymys, jota ei tässä vai-
20510: lulla on riittävät edellytykset, mikäli tässä toi-    heessa ole voitu ratkaista. Opetusministeriö sel-
20511: minnassa on asetuksella säädetty määrä perus-         vittää asiaa.
20512: 
20513:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
20514: 
20515:                                                                    Opetusministeri Christoffer Taxell
20516:                                        1987 vp. -     KK n:o 373                                      3
20517: 
20518: 
20519: 
20520: 
20521:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
20522: 
20523:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lan är vad som stadgas i förordningen. 1 146 §
20524: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         grundskolelagen stadgas närmare om elevklub-
20525: av den 6 november 1987 tili vederbörande med-         barna, i samma förordnings 147 § motsvarande
20526: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av   om ungdomsklubbarna. Undervisningsminis-
20527: riksdagsman Tuula Liunaiomaa undertecknade            teriet har inte faststä!lt grunderna för den elev-
20528: spörsmål nr 373:                                      klubbsverksamhet som avses i förordningens
20529:                                                        146 §. Den timkvot som kan användas till verk-
20530:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       samheten vid elev- och ungdomsklubbar har
20531:        för att modernisera stadgandena och di-        preciserats i undervisningsministeriets beslut
20532:        rektiven om klubbverksamheten vid              29.5.1985 (7554/210/85) där tjänsteinnehavar-
20533:        grundskolorna så att den framdeles inte        nas och timlärarnas tili starsandel och -understöd
20534:        skulle indelas i elev- och ungdomsklub-        berättigade särskilda uppgifter fastställs.
20535:        bar?                                              Bruket av kvoter i klubbverksamheten varierar
20536:                                                       i hög grad från ort tili annan. Enligt nu gällande
20537:    Som svar på spörsmålet framför jag vördsamt        stadganden kan resurserna för båda formerna av
20538: följande:                                             klubbverksamhet inte sammanslås.
20539:    Enligt 26 § grundskollagen kan i grundskolan          Tyngdpunkten för den klubbverksamhet som
20540: finnas elevklubbar och enligt 85 § i samma lag        anordnas av skolorna ligger klart vid elevklubbar-
20541: kan för den ungdom som genomgått grundsko-            na. 1 vissa fall kunde det vara ändamålsenligt att
20542: lan, genom grundskolans försorg, anordnas sådan       sammanslå resurserna för elev- och ungdoms-
20543: verksamhet som främjar studie- och kulturintres-      klubbarna. Denna liksom resursfördelningen för
20544: sen och som samstämmer med målen för grund-           annan verksamhet utanför lärotimmarna är dock
20545: skolan. Vidare bör grundskolan ha tillräckliga        en fråga av så vid omfattning att den inte kunnat
20546: förutsättningar för att anordna sådan verksamhet      lösas i detta skede. Undervisningsministeriet ut-
20547: om antalet deltagare som genomgått grundsko-          reder ärendet.
20548: 
20549:      Helsingfors den 18 december 1987
20550: 
20551:                                                            Undervisningsminister Christoffer Taxell
20552:                                                 1987 vp.
20553: 
20554: Kirjallinen kysymys n:o 374
20555: 
20556: 
20557: 
20558: 
20559:                                    Vihriälä ym.: Rintamaveteraanietuuksien m yöntämisperusteiden
20560:                                       laajentamisesta
20561: 
20562: 
20563:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20564: 
20565:    Rintamaveteraanieruuksiin ovat oikeutetut rin-      voimain joukossa sotatoimialueella, salSlvat oi-
20566: tamasotilastunnuksen saaneet miehet ja rintama-        keuden rintamalisään 1.10.1988 lukien. Tarkoi-
20567: palvelustunnuksen saaneet naiset. Rintamasoti-         tus on myöntää heille erityinen rintamatunnus.
20568: lastunnus edellyttää, että mies on todistettavasti         Hallituksen esitys on oikeansuuntainen, mutta
20569: osallistunut vuosina 1939-1945 taisteluihin            se ei riitä saattamaan miehiä ja naisia tasa-arvoi-
20570: puolustusvoimien joukoissa varusmiehenä, reser-        seen asemaan. Esim. Valtionrautateillä Sotatoimi-
20571: viläisenä, nostomiehenä tai vapaaehtoisena. Rin-       alueella usein vaarallisissa ja sotatoimien kannalta
20572: tamapalvelustunnuksen saantiin riittää, että nai-      keskeisissä tehtävissä toimineet miehet jäisivät
20573: nen on toiminut rintamapalvelukseen rinnastet-         edelleen veteraanietuuksien ulkopuolelle. Risti-
20574: tavissa tehtävissä sotatoimialueella. Tämän perus-     riita tasa-arvoperiaatteiden kanssa ei myöskään
20575: teella esim. ne naiset, jotka valtion palveluksessa,   poistu hallituksen esityksen mukaisella ratkaisul-
20576: esim. Valtionrautateillä, ovat sotatoimialueelia       la.
20577: olleet sotilashallinnolle alistettuna, voivat saa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20578: da rintamapalvelustunnuksen. Rintamasotilas-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20579: tunnuksen saannin ehdot ovat huomattavasti             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20580: ankarammat kuin rintamapalvelustunnuksen.              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20581: Monet niistä miehistä, joilla on samanlaista pal-
20582: velua kuin rintamapalvelustunnuksen saaneilla                      Aikooko Hallitus saattaa vuosma
20583: naisilla, eivät voi saada mitään veteraanietuuksiin              19 39-194 5 sotatoimialueelia rautateillä
20584: oikeuttavaa tunnusta. Tilanne on ristiriidassa                   sotatoimien kannalta keskeisissä ja usein
20585: tasa-arvolain periaatteiden kanssa.                              vaarallisissa tehtävissä toimineet suku-
20586:   Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä                      puolesta riippumatta rintamalisään oi-
20587: hallitus ehdottaa, että ne miehet, jotka ovat                    keutettujen piiriin?
20588: sodan aikana työvelvollisina palvelleet puolustus-
20589: 
20590:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1987
20591: 
20592:            Jukka Vihriälä                 Aapo Saari                      Anneli Jäätteenmäki
20593:            Tellervo Renko                 Kauko Heikkinen                 Einari Nieminen
20594:             Seppo Pelttari                Matti Maijala                   Kalevi Mattila
20595:             Marjatta Väänänen             Sirkka-Liisa Anttila            Heikki Kokko
20596:             Annikki Koistinen             Matti Väistö                    Hannele Pokka
20597:             Mirja Ryynänen                Markku Lehtosaari               Jorma Huuhtanen
20598:             Timo Kietäväinen              Pirkko Ikonen                   Juho Sillanpää
20599:                        Pauli Saapunki                             Esko Jokiniemi
20600: 
20601: 
20602: 
20603: 
20604:  271377A
20605: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 374
20606: 
20607: 
20608: 
20609: 
20610:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20611: 
20612:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       1939-1945 sotien aikana palvellut rintamavas-
20613: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa, taikka
20614: olette 6 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-      ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien
20615: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     alusyksiköissä tahi ilmavoimien lentoyksiköissä
20616: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tahi muutoin toiminut rintamapalvelukseen rin-
20617: Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    nastettavissa tehtävissä rintamavastuussa olleen
20618: kysymyksestä n:o 374:                                sotatoimiyhtymän alueella, annetaan rintamapal-
20619:                                                      velustunnus.
20620:           Aikooko Hallitus saattaa vuosina              Naisten palvelua koskevan määritelmän tarkoi-
20621:        19 39-194 5 satatoimialueella rautateillä     tuksena ei ollut saattaa heitä parempaan asemaan
20622:        sotatoimien kannalta keskeisissä ja usein     kuin sukupuolensa perusteella asevelvollisuuslain
20623:        vaarallisissa tehtävissä toimineet suku-      nojalla sotaan määrättyjä miehiä. Se seikka, että
20624:        puolesta riippumatta rintamalisään oi-        osa naisista saa tänä päivänä tunnuksen rintamal-
20625:        keutettujen piiriin?                          laolosta, ei johdu heidän sukupuolestaan, vaan
20626:                                                      siitä, että nämä naiset joutuivat olemaan saman-
20627:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     laisissa tehtävissä kuin yleisen asevelvollisuuslain
20628: ti seuraavaa:                                        perusteella sanotuissa joukko-osastoissa palvelleet
20629:    Vuosien 1939-1945 sotiin yleisen asevelvolli-     miehet. On selvää, ettei tasa-arvolain periaattei-
20630: suuslain nojalla osallistuneille miehille myönne-    den mukaisesti vuosien 1939-1945 sotien perus-
20631: tään tunnustuksena sotaan osallistumisesta rinta-    teella enää voi uusia etuoikeutettuja ryhmiä syn-
20632: masotilastunnus. Rintamasotilastunnusta koske-       tyä.
20633: van asetuksen (772 169) mukaan rintamasotilaalla        Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen
20634: tarkoitetaan henkilöä, joka on vuosien 1939-         laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta (HE
20635: 1945 sotien aikana osallistunut puolustusvoimien     n:o 100), jolla puolustusvoimien joukoissa lin-
20636: joukoissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä,   noitusrakentajina toimineet työvelvolliset saate-
20637: nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa        taan rintamasotilaseläkejärjestelmän piiriin. Nä-
20638: palveluksessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin      mä linnoitusrakentajat ovat ainoa ryhmä, joka
20639: osallistuneeksi katsotaan henkilö, joka on todis-    sotaan osallistuneista joukko-asastoista ei ole saa-
20640: tettavasti osallistunut taisteluihin rintamavas-     nut vastaavanlaista tunnusta kuin rintamasotilas-
20641: tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tahi        tunnukset saaneet miehet tai rintamapalvelus-
20642: sen alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou-   tunnuksen saaneet naiset. Vastauksessaan edus-
20643: koissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilmavoi-     kunta edellyttää hallituksen selvittävän mahdolli-
20644: mien lentoyksiköissä.                                suudet rintamasotilaseläkelain soveltamisen laa-
20645:    Koska osa naisista joutui osallistumaan vuosien   jentamisen koskemaan sellaisia henkilöitä, jotka
20646: 1939-1945 sotiin samankaltaisissa tehtävissä         palvelus- tai työtehtäviensä johdosta ovat joutu-
20647: kuin edellä mainitut sotatoimialueilla joukko-       neet olemaan rintamaolosuhteita vastaavissa olo-
20648: osastoissa palvelleet miehet, katsottiin 1970-       suhteissa. Heihin kuuluu myös rautateiden hen-
20649: luvun lopussa tarkoituksenmukaiseksi, että näille    kilöstö. Tämän mukaisesti sosiaali- ja terveysmi-
20650: naisille annetaan asteittain mahdollisuus saman-     nisteriön tarkoituksena on ensi tilassa kartoittaa
20651: laisiin etuuksiin kuin miehillekin.                  palvelus- ja työtehtäviensä perusteella sotaan
20652:    Naisten rintamapalvelua koskevan asetuksen        osallistuneiden lukumäärä ja sen jälkeen päättää
20653: (554/78) mukaan naiselle, joka on vuosien            tarvittavista toimenpiteistä.
20654: 
20655:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1987
20656: 
20657:                                                         Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
20658:                                        1987 vp. -      KK n:o 374                                         3
20659: 
20660: 
20661: 
20662: 
20663:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
20664: 
20665:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           operativ enhet med frontansvar, elier vid luft-
20666: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         värns- elier kusttrupper, inom sjöstridskrafternas
20667: den 6 november 1987 tili vederbörande medlem           fartygsenheter elier luftstridskrafternas flygenhe-
20668: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ter elier på annat sätt har verkat i med fronttjänst
20669: riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade         jämförbara uppgifter inom området för operativ
20670: spörsmål nr 374:                                       enhet med frontansvar.
20671:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            Avsikten med definitionen gällande kvinnor-
20672:         att de personer som under åren 1939-           nas tjänstgöring har inte varit att bringa dem i en
20673:         1945 arbetade vid järnvägen inom krigs-        bättre ställning än de män som på grundval av
20674:         operationsområdena i med hänsyn tili           sitt kön med stöd av värnpliktslagen kommende-
20675:         krigsoperationerna centrala och ofta farli-    rats tili kriget. Den omständigheten att en del av
20676:         ga uppgifter skali bli berättigade tili        kvinnorna i dag erhåller frontmannatecken för
20677:         fronttillägg oberoende av könet?               vistelse vid fronten beror inte på deras kön, utan
20678:                                                        på att dessa kvinnor kom att sköta samma slags
20679:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       uppgifter som de män som på grundval av den
20680: anföra följande:                                       allmänna värnpliktslagen tjänstgjorde vid nämn-
20681:                                                        da truppförband. Det är klart att enligt princi-
20682:    De män som med stöd av den alimänna
20683:                                                        perna i jämställdhetslagen kan det inte längre
20684: värnpliktslagen deltog i krigen under åren             uppstå nya grupper av privilegierade med anled-
20685: 1939-1945 beviljas frontmannatecken som er-
20686:                                                        ning av krigen 1939-1945.
20687: kännande för att de deltagit i kriget. Enligt
20688: förordningen om frontmannatecken (772/69) av-              Riksdagen har godkänt regeringens proposition
20689: ses med frontman en person, som under krigen           med förslag tili lag om ändring av lagen om
20690: 1939-1945 deltagit i de egentliga krigshand-           frontmannapension (RP nr 100), varigenom de
20691: lingarna inom försvarsväsendets trupper såsom          arbetspliktiga som inom försvarsmaktens trupper
20692: reservist, lantvärnsman, som friviliig elier i aktiv   har arbetat som befäsrningsbyggare skall omfat-
20693: tjänst. I de egentliga krigshandlingarna anses den     tas av frontmannapensionssystemet. Dessa befäst-
20694: ha deltagit, som bevisligen tagit del i strider        ningsbyggare utgör bland de truppförband som
20695: inom trupper, hörande tili operativ enhet med          deltagit i kriget den enda gruppen som inte
20696: frontansvar eller inom dess område eller och i         erhållit något teeken av ett slag som skulle
20697: luftvärns- elier kusttrupper, inom sjöstridskrafter-   motsvara de frontmannatecken som tilldelats
20698: nas fartygsenheter eller inom luftstridskrafternas     män och det fronttjänsttecken som tilldelats
20699: flygenheter.                                           kvinnor. I sitt svar förutsätter riksdagen att
20700:    Eftersom en del av kvinnorna under krigen           regeringen utreder möjligheterna att utvidga
20701: 1939-1945 kom att delta i liknande uppgifter           tillämpningen av lagen om frontmannapension
20702: som de ovan nämnda männen, som tjänstgjorde i          tili att beröra även sådana personer som på grund
20703: truppförband inom krigsoperationsområdena,             av sina tjänstgörings- eller arbetsuppgifter kom-
20704: ansågs det i slutet av 1970-talet vara ändamålsen-     mit att arbeta i förhållanden som motsvarar dem
20705: ligt, att dessa kvinnor stegvis ges möjlighet tili     vid fronten. Detta berör även järnvägsanställda. I
20706: samma förmåner som männen.                             enlighet härmed har social- och hälsovårdsminis-
20707:    Enligt förordningen om fronttjänsttecken            teriet för avsikt att i första hand kartlägga antalet
20708: (554/78), som gälier kvinnors fronttjänst, tilide-     personer som deltagit i kriget på basis av deras
20709: las fronttjänsttecken kvinna, som under krigen         tjänstgörings- och arbetsuppgifter, och därefter
20710:  1939-1945 har tjänat vid trupp, hörande tili          besluta om nödvändiga åtgärder.
20711: 
20712:      Helsingfors den 9 december 1987
20713: 
20714:                                                         Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
20715:                         j
20716:                     j
20717:                     j
20718:                 j
20719:                 j
20720:             j
20721:             j
20722:         j
20723:         j
20724:     j
20725:     j
20726: j
20727: j
20728:                                               1987 vp.
20729: 
20730: Kirjallinen kysymys n:o 375
20731: 
20732: 
20733: 
20734: 
20735:                                  Pohjanoksa ym.: Autoveron palauttamisperusteiden yhdenmukais-
20736:                                     tamisesta
20737: 
20738: 
20739:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20740: 
20741:    Nykyisen autoverolain mukaan on sydän- ja        man aiheuttaman liikkumisvaikeuden hyväksy-
20742: verisuonitautipotilailla ollut huomattavia vai-     mistä autoveron palautuksen perusteeksi. Tällai-
20743: keuksia autoveronpalautuksen saamisessa, vaikka     nen määrittely ottaisi tasapuolisemmin huo-
20744: edellytykset mm. lääkärinlausunnon perusteella      mioon eri potilasryhmät.
20745: olisi pitänyt olla olemassa.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20746:    Invalidiautotoimikunnan mietinnössä ehdotet-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20747: tiin liikuntavamman käsitteen korvaamista ala-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20748: raajojen puuttumisesta tai toiminnanvajavuudes-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20749: ta johtuvan haitta-asteen käsitteellä. Tämä sel-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20750: kiinnyttäisi lain soveltamista. Tältä pohjalta on            siin auto- ja moottoripyöräverosta anne-
20751: valmisteltu myös uusi vammaispalvelulakiesitys,              tun lain muuttamiseksi siten, että auto-
20752: jossa haittaa arvioidaan toimintaympäristössä.               veron palautuksen perusteita muutettai-
20753:   Mietinnössä ehdotettiin myös muun kuin ala-                siin ottamaan tasapuolisemmin huo-
20754: raajavammasta johtuvan sairauden, vian tai vam-              mioon eri potilasryhmät?
20755: 
20756:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1987
20757: 
20758:           Aino Pohjanoksa              Timo Roos                       Lea Kärhä
20759:           Eeva Turunen                 Ritva Vastamäki                 Keijo Jääskeläinen
20760:           Tuula Linnainmaa             Maunu Kohijoki                  Päivi Varpasuo
20761:           Tapani Mörttinen             Eva-Riitta Siitonen             Liisa Hilpelä
20762:           Anna-Kaarina Louvo           Pirjo Rusanen                   Kaarina Dromberg
20763:           Martti Tiuri                 Sirpa Pietikäinen               Heikki A. Ollila
20764:           Esko Almgren                 Einari Nieminen                 Pirjo-Riitta Antvuori
20765: 
20766: 
20767: 
20768: 
20769: 271367P
20770: 2                                     1987 vp. -- KJ( n:o 375
20771: 
20772: 
20773: 
20774: 
20775:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20776: 
20777:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nykyisten säännösten mukaan ole mahdollista
20778: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         silloin, kun auton hankkijana on sellainen liikun-
20779: olette 6 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-       takyvyltään rajoittunut vammainen, jonka haitta-
20780: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      aste aiheutuu muista kuin laissa mainituista syis-
20781: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tä. Ongelmalliseksi on tässä suhteessa osoittautu-
20782: Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         nut erityisesti autoverolain 17 §:n 1 momentissa
20783: kysymyksestä n:o 375:                                 mainittu liikuntavamman käsite. Oikeuskäytän-
20784:                                                       nössä tälle on muodostunut vakiintuneena pidet-
20785:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tävä tulkinta, jonka mukaan liikuntavamman
20786:        siin auto- ja moottoripyöräverosta anne-       voidaan katsoa aiheutuvan vain liikuntaelinten
20787:        tun lain muuttamiseksi siten, että auto-       vammoista. Alataajavammojen lisäksi voidaan ot-
20788:        veron palautuksen perusteita muutettai-        taa huomioon myös muun muassa alaraajojen
20789:        siin ottamaan tasapuolisemmin huo-             toimintaan vaikuttavia neurologisia sairauksia ja
20790:        mioon eri potilasryhmät?                       selkäydinvammoja. Verisuonisairauksista on voitu
20791:                                                       ottaa huomioon esimerkiksi alaraajojen valtimoi-
20792:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      den kalkkeumatauti, jos siitä on ollut seuraukse-
20793: ti seuraavaa:                                         na siinä määrin vaikea katkokävely, että haitra-
20794:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain         asteeksi on muodostunut laissa säädetty vähin-
20795: 17 §:n nojalla autoveroa palautetaan uutena han-      tään 80 prosenttia. Yksittäistapauksissa muiden-
20796: kitusta autosta vammaiselle kolmessa eri tapauk-      kin sairauksien liikuntaelinten toimintaan liitty-
20797: sessa. Palautus myönnetään ensinnäkin vammai-         viä vaikutuksia on voitu ottaa huomioon. Esimer-
20798: selle, jonka liikunta- tai näkövammasta aiheutu-      kiksi sydänvamma ei sellaisenaan kuitenkaan ole
20799: va pysyvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia      veronpalautusperusteeksi riittävä, vaikka haitta-
20800: ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee.       aste siitä olisikin vähintään 80 prosenttia.
20801: Toisena ryhmänä ovat vammaiset, joiden pysyvä            Valtiovarainministeriön tiedossa on, ettei auto-
20802: haitta-aste on vähintään 60 prosenttia ja joille      veron palautusetuuden kohdentumista eri vam-
20803: auton hankinta on työn, toimen tai ammattiin          maisryhmille ole pidetty kaikilta osin veronpalau-
20804: valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoita-      tuksen hakijoiden tosiasiallinen liikuntakyky
20805: miseksi välttämätön. Tässä ryhmässä ei invalidi-      huomioon ottaen tasapuolisena. Muun muassa
20806: teetin laadulle ole asetettu tarkempia rajoituksia.   kysymyksen perusteluosassa mainitun invalidiau-
20807: Molemmissa mainituissa tapauksissa palautetaan        totoimikunnan tehtävänä olisi selvittää mahdolli-
20808: koko autovero, kuitenkin vain laissa säädettyyn       suuksia tämän epäkohdan poistamiseksi. Toimi-
20809: enimmäismäärään asti. Enimmäispalautus on ny-         kunta esitti mietinnössään (komiteanmietintö
20810: kyisin 22 400 markkaa, mikä käytännössä vastaa        1983:31) autoverolain 17 §:n uudistamista siten,
20811: suunnilleen keskihintaisen henkilöauton autove-       että liikuntavamman käsite olisi korvattu alaraa-
20812: roa.                                                  jojen puuttumisesta tai toiminnan vajavuudesta
20813:    Kolmantena ryhmänä, jolle autoveroa palaute-       johtuvan haitta-asteen käsitteellä. Kun tämä olisi
20814: taan, ovat vammaiset, joilla on alaraajan tai         kuitenkin merkinnyt vain säännöksen sanonnai-
20815: alaraajojen puuttumisesta taikka toimintavaja-        lista selventämistä, toimikunta ehdotti harkin-
20816: vuudesta johtuva vähintään 40 prosentin pysyvä        nanvaraisen veronpalautusmenettelyn siihenastis-
20817: haitta-aste. Edellytyksenä on myös näissä tapauk-     ta laajemman soveltamisen käyttöönottoa lain
20818: sissa auton hankinnan välttämättömyys työn,           17 §:n mukaisen veronpalautusmahdollisuuden
20819: toimen tai ammattiin valmistumista varten ta-         ulkopuolelle jäävien vammaisryhmien kohdalla.
20820: pahtuvan opiskelun hoitamiseksi. Autoverosta          Tätä ratkaisua ei kuitenkaan ole pidetty mahdol-
20821: palautetaan näissä tapauksissa 60 prosenttia,         lisena toteuttaa. Yhtenä keskeisenä syynä tähän
20822: enintään kuitenkin 14 600 markkaa.                    on ollut, ettei autoverolain 18 §:n nojalla tapah-
20823:    Veronpalautusmenettelyä on eri yhteyksissä ar-     tuvassa harkinnanvaraisessa veronpalautusmenet-
20824: vosteltu siitä, että autoveron palauttaminen ei       telyssä olisi voitu varmistaa oikeusvarmuuden ja
20825:                                           1987 vp. -- RJ( n:o 375                                           3
20826: 
20827: veronhuojennuksen hakijoiden tasapuolisen koh-             (380/87) ja tuon lain nojalla 18 päivänä syyskuu-
20828: telun vaatimuksia riittävällä tavalla. Millään niis-       ta annetussa asetuksesa (759/87) on omaksuttu
20829: tä viranomaisista, jotka olisi periaatteessa voitu         periaate, jonka mukaan yhteiskunnan tulee eh-
20830: osoittaa invalidien autoveronpalautushakemuksia            käistä ja poistaa vammaisten henkilöiden toimin-
20831: käsittelemään, ei olisi ollut tarvittavan lääketie-        tamahdollisuuksia rajoittavia esteitä ja haittoja
20832: teellisen asiantuntemuksen lisäksi mahdollisuuk-           siten, että he voivat toimia yhteiskunnan tasaver-
20833: sia veronhuojennuksen hakijoiden liikuntakyvyn             taisina jäseninä. Mainitun asetuksen 17 §:n mu-
20834: ja -tarpeen sekä muiden yksilöllisten olosuhtei-           kaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tar-
20835: den riittävän perusteelliseen selvittämiseen. Täl-         vitsee koneita ja laitteita vammansa tai sairauten-
20836: lainen tehtävä edellyttäisi lähinnä sosiaaliviran-         sa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilö-
20837: omaisten toimialaan kuuluvaa erikoisasiantunte-            kohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan
20838: musta, jollaista tulli- tai veroviranomaisilla ei ole      toiminnoissa, suoritetaan korvausta tarvittavien
20839: käytettävissään.                                           välineiden hankinnasta. Tältä osin asetus tulee
20840:    Selvitettäessä mahdollisuuksia invalidien auto-         voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988. Lisäksi
20841: veronpalautusmenettelyn uudistamiseen on vah-              asetuksen 5 ja 6 §:ssä on säännöksiä muista
20842: vistunut se käsitys, ettei sellaista lääketieteellisesti   kunnan vammaisille järjestämistä kuljetuspalve-
20843: täsmällisesti määriteltävää invaliditeetin aiheutta-       luista.
20844: maa liikuntahaitan määrittelyä voida esittää, että
20845:                                                               Uusien tukimuotojen käyttöönotto sosiaalihal-
20846: veronpalautuksen kohdentumiseen liittyvät epä-
20847:                                                            linnossa avaa kokonaan uusia mahdollisuuksia
20848: kohdat voitaisiin tämän varassa poistaa. Veronpa-
20849:                                                            myös autoveronpalautusmenettelyn korvaamisek-
20850: lautusmenettelylle asetettavien korkeiden oikeus-
20851:                                                            si liikkumistuen tarpeessa oleville vammaisille
20852: varmuusvaatimusten ja lääkärintodistusten ar-              paremmin soveltuvalla järjestelmällä. Erityisen
20853: vointiin perustuvien näyttökysymysten poikkeuk-            tärkeänä voidaan pitää huolehtimista myös siitä,
20854: sellisen vaikeuden johdosta liikunnallisen haitan
20855:                                                            ettei kehitys johda päällekkäisten tai vaihtoeh-
20856: määrittelyn täsmällisyys kuitenkin olisi veronpa-
20857:                                                            toisten tukimuotojen syntymisen myötä tuen tar-
20858: lautusmenettelyn kehittämisen välttämätön edel-
20859:                                                            vitsijoille kohtuuttoman vaikeasti hallittavaan
20860: lytys.                                                     järjestelmään. Tällöin ei myöskään oikeus-
20861:    Edellä mainitun invalidiautotoimikunnan teh-
20862:                                                            varmuus- ja tasapuolisuusvaatimuksista voitaisi
20863: tävänä oli selvittää myös mahdollisuudet veron-
20864:                                                            asianmukaisesti huolehtia.
20865: palautusmenettelyn korvaamiseen muuta invali-
20866: deille annettavaa tukea kehittämällä. Toimikunta               Valtiovarainministeriön tarkoituksena on sano-
20867: katsoi, ettei vuonna 1983 käytössä olleissa sosiaa-        tun kehityksen johdosta selvittää uudelleen, voi-
20868: lihuoltojärjestelmissä ollut osoitettavissa soveltu-       taisiinko autoveronpalautusmenettely korvata ko-
20869: vaa autoveronpalautuksen korvaavaa vaihtoehtoa.            konaan uudella muuhun vammaishuoltoon kiin-
20870: Sosiaalihallinnon kehitys on kuitenkin tuon jäl-           teästi liitettävällä tukimuodolla. Nykyistä autove-
20871: keen ollut nopeaa. Viimeksi 3 päivänä huhtikuu-            ronpalautusjärjestelmää ei ole mahdollista kehit-
20872: ta 1987 annetussa laissa vammaisuuden perus-               tää siten, että se enää tyydyttävästi voisi täyttää
20873: teella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista        sille asetettavat vaatimukset.
20874: 
20875:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
20876: 
20877:                                                                                   Ministeri Ulla Puolanne
20878: 4                                      1987 vp. -- KJ( n:o 375
20879: 
20880: 
20881: 
20882: 
20883:                                 Till Riksdagens Herr Talman
20884: 
20885:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           stadgandena är möjlig när den som skaffar bilen
20886: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         är en sådan rörelsehindrad invalid, vars invalidi-
20887: den 6 november 1987 till vederbörande medlem           tetsgrad beror på andra orsaker än de i lagen
20888: av statsrådet översänt avskrift av följande av         nämnda. 1 detta avseende har speciellt det i 17 §
20889: riksdagsledamot Pohjanoksa m.fl. undertecknade         1 mom. bilskattelagen nämnda begreppet rörel-
20890: spörsmål nr 375:                                       seskada visat sig vara problematiskt. 1 rättspraxis
20891:                                                        har utbildats en tolkning som måste anses ha
20892:            Har Regeringen för avsikt att vidta         vunnit hävd, enligt vilken en rörelseskada endast
20893:         åtgärder för att ändra lagen om bil- och       kan anses föranledd av skador i rörelseorganen.
20894:         motorcykelskatt så, att grunderna för          Utom skador i benen kan man också beakta bl.a.
20895:         återbetalning av bilskatten ändras till att    neurologiska skador och skador på ryggmärgen
20896:         rättvisare beakta olika patientgrupper?        som inverkar på benens funktion. Av blodkärls-
20897:                                                        sjukdomar har man t.ex. kunnat beakta förkalk-
20898:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningssjukdomar i benens artärer, om de har lett
20899: anföra följande:                                       till en så svår återkommande hälta (klandika-
20900:    Med stöd av 17 § lagen om bil- och motorcy-         tion), att invaliditetsgraden har uppgått till i lag
20901: kelskatt återbärs bilskatten för en bil som har        stadgat minimum 80 procent. 1 enskilda fall har
20902: anskaffats som ny till en invalid i tre olika fall.    också andra sjukdomars inverkan på rörelseorga-
20903: Återbetalning beviljas för det första en invalid,      nens funktion kunnat beaktas. Men t.ex. hjärtfel
20904: vars av rörelse- eller synskada förorsakade varakti-   räcker inte som sådant som grund för skatteåter-
20905: ga invaliditetsgrad är minst 80 procent och i vars     betalning, även om det har lett till en invalidi-
20906: personliga bruk bilen kommer. Den andra grup-          tetsgrad om minst 80 procent.
20907: pen är invalider vilkas varaktiga invaliditetsgrad        Vid finansministeriet är man medveten om att
20908: är minst 60 procent och för vilka anskaffningen        det sätt på vilket förmånen med återbetalning av
20909: av bil är nödvändig för att de skall kunna sköta       bilskatten har inriktats på olika grupper av invali-
20910: sitt arbete, sin tjänst eller sina yrkesutbild-        der inte till alla delar har ansetts rättvist med
20911: ningsstudier. 1 denna grupp har närmare be-            hänsyn till sökandenas faktiska rörelseförmåga.
20912: gränsningar inte uppställts i fråga om invalidite-     Det skulle t.ex. vara en uppgift för den i
20913: tens natur. 1 båda de nämnda fallen återbetalas        motiveringen till spörsmålet nämnda invalid-
20914: hela bilskatten, dock bara upp till det i lag          bilskommissionen att utreda möjligheterna att
20915: stadgade maximibeloppet.           Maximiåterbetal-    avlägsna detta missförhållande. Kommissionen
20916: ningen är nu 22 400 mark, vilket i praktiken           föreslog i sitt betänkande (kommittebetänkande
20917: ungefär motsvarar bilskatten på en personbil av        198 3: 31) att bilskattelagens 17 § skulle revideras
20918: medelprisklass.                                        så, att begreppet rörelseskada skulle ersättas med
20919:    Den tredje gruppen till vilken bilskatt återbe-     begreppet invaliditetsgrad som beror på att de
20920: talas är invalider som på grund av att de saknar       nedre extremiteterna saknas eller har nedsatt
20921: det ena eller båda benen eller på grund av             funktion. Eftersom detta ändå bara skulle ha
20922: benens bristande funktion har en varaktig invali-      inneburit en verbal klarläggning av stadgandet
20923: ditetsgrad om minst 40 procent. Också i dessa          föreslog kommissionen att ett förfarande med
20924: fall är det ett villkor att anskaffningen av bil är    skatteåterbetalning efter prövning skulle tilläm-
20925: nödvändig för att invaliden skall kunna sköta sitt     pas i större omfattning än hittills för de invalid-
20926: arbete, sin tjänst eller sina yrkesutbildningsstu-     grupper som inte har möjligheter att få skatte-
20927: dier. Av bilskatten återbetalas i dessa fall 60        återbetalning i enlighet med lagens 17 §. Den-
20928: procent, högst dock 14 600 mark.                       na lösning har man dock inte funnit de möjligt
20929:    Förfarandet med återbetalning av skatt har i        att tillämpa. En central orsak till detta har varit,
20930: olika sammanhang kritiserats för att återbetal-        att om skatt med stöd av lagens 18 § återbetalas
20931: ning av bilskatten inte enligt de nuvarande            efter prövning, har man inte tillräckliga möjlig-
20932:                                         1987 vp. -- ~ n:o 375                                             5
20933: 
20934: heter att garantera att kraven på rättssäkerhet och     grund av handikapp (380/87) och i den förord-
20935: en rättvis behandling av dem som söker skatte-          ning som den 18 september gavs med stöd av
20936: lättnad uppfylls. Ingen av de myndigheter som i         lagen (759/87) har den principen omfattats att
20937: princip hade kunnat anvisas uppgiften att hand-         samhället skall förebygga och undanröja olägen-
20938: lägga invalidernas ansökningar om bilskatteåter-        heter och hinder som begränsar de handikappa-
20939: betalning, skulle utöver den nödvändiga medi-           des funktionsmöjligheter så att de kan vara
20940: cinska sakkunskapen ha haft möjligheter att             verksamma som jämbördiga medlemmar av sam-
20941: tillräckligt grundligt utreda rörelseförmågan och       hället. Enligt 17 § i den nämnda förordningen
20942: rörelsebehovet och andra individuella omständig-        skall ersättning för anskaffning av behövliga
20943: heter hos dem som söker skattelättnad. Denna            redskap betalas till en sådan handikappad person
20944: uppgift skulle närmast förutsätta sådan special-        som på grund av sitt handikapp eller sin sjukdom
20945: sakkunskap som finns inom de sociala myndighe-          behöver maskiner och anordningar för att kunna
20946: ternas verksamhetsområde och som tull- och              förflytta sig, kommunicera eller klara sig hemma
20947: skattemyndigheterna inte förfogar över.                 eller i sin fritidsverksamhet. Till denna del träder
20948:    1 samband med att man har utrett möjlighe-           förordningen i kraft den 1 januari 1988. Dess-
20949: terna att reformera förfarandet i fråga om återbe-      utom finns i förordningens 5 och 6 §§ stadgan-
20950: talningen av bilskatt till invalider har den upp-       den om annan färdtjänst som kommunen skall
20951: fattningen förstärkts att det inte är möjligt att       ordna för de handikappade.
20952: framlägga en så medicinskt exakt definition av              Ibruktagandet av nya stödformer inom social-
20953: det rörelsehinder invaliditeten medför, att de          förvaltningen öppnar helt nya möjligheter att
20954: missförhållanden som nu vidlåder fördelningen           ersätta återbetalandet av bilskatt med ett system
20955: av skatteåterbetalningen med dess hjälp skulle          som bättre passar handikappade som behöver
20956: kunna avlägsnas. På grund av de höga krav på            stöd på grund av rörelsehinder. Särskilt viktigt
20957:  rättssäkerhet som bör ställas på skatteåterbetal-      kan man anse det vara att också se till, att inte
20958: ningsförfarandet och de osedvanligt svåra bevis-        utvecklingen genom uppkomsten av överlappan-
20959: frågorna som bygger på bedömningen av läkarin-          de eller alternativa stödformer leder till ett sys-
20960:  tyg, skulle dock exakthet i definitionen av rörel-     tem som är oskäligt svårt att överblicka för dem
20961: sehinder vara en oundgänglig förutsättning för          som behöver stöd. Om det går så, blir det heller
20962: utvecklandet av systemet med återbetalning av           inte möjligt att på ett riktigt sätt bevaka att
20963:  skatt.                                                 kraven på rättssäkerhet och rättvisa blir tillgodo-
20964:     Den tidigare nämnda invalidbilskommissionen         sedda.
20965:  hade också i uppdrag att utreda möjligheterna              Finansministeriet har för avsikt att med anled-
20966:  att i stället för skatteåterbetalningen utveckla       ning av den här beskrivna utvecklingen på nytt
20967:  annat stöd som skulle ges till invalider. Kommis-      utreda om förfarandet med återbetalning av
20968:  sionen ansåg att de socialvårdssystem som år 1983      bilskatt kunde ersättas med helt nya stödformer
20969:  var i användning inte kunde erbjuda något              som ansluts till den övriga invalidvården. Det är
20970:  lämpligt alternativ för att ersätta bilskatteåterbe-   inte möjligt att utveckla det nuvarande systemet
20971:  talningen. Utvecklingen inom socialförvaltningen       för återbetalning av bilskatt så att det på ett
20972:  sedan dess har dock varit snabb. Senast i den lag      tillfredsställande sätt skulle matsvara de krav som
20973:  som gavs den 3 april 1987 om service och stöd på       numera ställs på det.
20974: 
20975:      Helsingfors den 8 december 1987
20976: 
20977:                                                                                 Minister Ulla Puolanne
20978:                                               1987 vp.
20979: 
20980: Kirjallinen kysymys n:o 376
20981: 
20982: 
20983: 
20984: 
20985:                                   Pohjanoksa: Sairausajan korvausten maksamisesta ammattikoulujen
20986:                                     opettajille
20987: 
20988: 
20989:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20990: 
20991:    Maassamme on yhteensä yhdeksänkymmentä-           ten välinen sopimusasia, opettajakunnan välinen
20992: seitsemän yleistä ammattikoulua, jotka ovat kun-     eriarvoisuus sairausajan korvausperusteiden osalta
20993: tien ja kuntainliittojen ylläpitämiä. Pääsääntöi-    ei ole korjaantunut eikä todennäköisesti ole kor-
20994: sesti näiden oppilaitosten opettajien sairausajan    jaantumassa lähiaikoina. Tämä johtuu siitä, että
20995: korvauksen maksuperusteena käytetään kokonais-       periaatteessa sama ongelma koskettaa kaikkia
20996: palkkaa, mutta neljän ammattikoulun osalta           peruskoulun opettajia. Erona on vain se, että
20997: maksuperusteena käytetään voimassa olevan vir-       ammattikoulujen opettajakunnan lisätuntivelvol-
20998: kaehtosopimuksen mukaisesti varsinaista palk-        lisuudesta muodostuvan todellisen opetustunti-
20999: kaa.                                                 määrän osuus palkkauksesta on paljon suurempi
21000:    Tämä ammattikoulujen opettajakunnan epä-          kuin peruskouluissa. Tämä ns. ylituntivelvolli-
21001: tasa-arvoisuus sairausajan korvaamisessa juontaa     suuden suuri osuus palkkauksessa aiheuttaa myös
21002: juurensa kunnallisen virkaehtosopimuslain säätä-     sen, että näillä korvausperusteen muutoksilla
21003: misestä, jolloin erillissopimuksin turvattiin sil-   olisi huomattava merkitys ammattikoulun opet-
21004:                                                      tajien sairausajan toimeentuloon.
21005: loisten ammattikoulujen opettajien saavutetut
21006: etuudet. Sen jälkeen perustettujen ammattikou-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21007: lujen opettajakunnan sairausajan korvausperus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21008: teiden yhdenmukaistaminen erillisillä virkaehto-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21009: sopimuksilla on estynyt kunnallisen sopimus-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21010: valtuuskunnan ja nyttemmin kunnallisen työ-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21011: markkinalaitoksen vastustuksen johdosta.                    ryhtyä ammattikoulujen opettajakunnan
21012:   Vaikka asia on periaatteessa kunnallisen virka-           sairausajan korvauksissa ilmeuneen epä-
21013: ehtosopimuslain mukaisesti työmarkkinaosapuol-              tasa-arvoisuuden poistamiseksi?
21014: 
21015:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1987
21016: 
21017:                                           Aino Pohjanoksa
21018: 
21019: 
21020: 
21021: 
21022: 271401B
21023: 2                                    1987 vp. -- ~ n:o 376
21024: 
21025: 
21026: 
21027: 
21028:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21029: 
21030:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rajaviranhaltijoita näistä on noin 2 700. Osalla
21031: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       viimeksi mainituista opettajista on vanhaan
21032: olette 6 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-     kunta/ kuntainliittokohtaiseen    erityislaatuiseen
21033: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    järjestelmään perustunut ja virkaehtosopimuksen
21034: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     määräyksellä säilytetty oikeus saada kokonais-
21035: Aino Pohjanoksan näin kuuluvasta kirjallisesta      palkkaus sairauden ajalta. Tämä tarkoittaa sitä,
21036: kysymyksestä n:o 376:                               että myös sairausvirkavapauden ajalta maksetaan
21037:                                                     pitämättä jääneiltä ylitunneilta ylituntipalkkio.
21038:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    Valtion oppilaitosten opettajilla, joiden palk-
21039:          ryhtyä ammattikoulujen opettajakunnan      kausjärjestelmä on edelläkuvatunlainen, ei myös-
21040:          sairausajan korvauksissa ilmenneen epä-    kään ole oikeutta ylitunneista maksettavaan palk-
21041:          tasa-arvoisuuden poistamiseksi?            kaukseen sairauden ajalta, vaan ainoastaan siihen
21042:                                                     palkkaukseen, joka vastaa säännölliseen opetus-
21043:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:      velvollisuuteen perustuvaa viikoittaista työaikaa.
21044:    Kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/70)        Näin on asianlaita myös valtion keskusammatti-
21045: mukaan kunnallisten viranhaltijain palvelussuh-     koulujen opettajien osalta. Näin ollen voidaan
21046: teen ehdoista on sen estämättä, mitä laissa on      todeta, että koko julkisen sektorin opetusalan
21047: säädetty, voimassa mitä niistä virkaehtosopimuk-    opettajista vain pieni osa on edellä mainitun
21048: sella määrätään. Viranhaltijalla on kuitenkin vä-   kunta/ kuntainliittokohtaisen erityislaatuisen jär-
21049: hintään ne edut, joita huonommista ehdoista ei      jestelmän piirissä. Järjestelmän laajentamisella
21050: muun lain mukaan hänen osaltaan saa sopia.          olisi tämän johdosta myös taloudellista merkitys-
21051: Virkaehtosopimusjärjestelmä perustuu sopimus-       tä. Ne kuntainliitot, jotka aikanaan ottivat käyt-
21052: vapauteen, ja sopijapuolina ovat toisaalta kuntia   töön sanotun järjestelmän, tekivät sen vastoin
21053: ja kuntainliittoja edustava kunnallinen työmark-    kuntien keskusjärjestöjen nimenomaista suositus-
21054: kinalaitos ja toisaalta viranhaltijoita edustavat   ta seuraten Yleisten ammattikoulujen liiton sil-
21055: viranhaltijayhdistykset.                            loista tältä osin poikkeavaa virkasääntömallia.
21056:    Sopimuksenvaraisia palvelussuhteen ehtoja on
21057: ennen muuta palkkaus, mutta myös muut palve-           Mikäli opettajan pitämistä ylitunneista tuleva
21058:                                                     palkkauksen osa on huomattava suhteessa hänen
21059: lussuhteen ehdot, joista ei ole säädetty toisin.
21060:                                                     varsinaiseen paikkaansa, niin tämän johdosta
21061: Mainitun lain 2 §:n 3 momentin 1 kohdan
21062:                                                     sairauden ajalta maksettava sairauspäiväraha saat-
21063: mukaan sopia ei saa muun muassa muun kuin
21064:                                                     taa ylittää työnantajan sairauden ajalta maksa-
21065: koulutuksen, opiskelun, sairauden, raskauden ja
21066:                                                     man palkan, missä tapauksessa erotus maksetaan
21067: synnytyksen perusteella myönnettävästä virkava-
21068:                                                     vakuutetulle itselleen.
21069: paudesta. Näin ollen sairauden perusteella
21070: myönnettävä virkavapaus kuuluu sopimusvapau-           Kun sairausajan palkkauksen järjestely on työ-
21071: den piiriin.                                        markkinaosapuolten välinen sopimusasia, palve-
21072:    Kunnallisia opettajaviranhaltijoita,    joiden   lussuhteen ehtojen perustellut muutostarpeet tu-
21073: palkkausjärjestelmä käsittää paitsi säännölliseen   levat otetuiksi esille osapuolten välisessä neuvot-
21074: viikoittaiseen opetusvelvollisuuteen perustuvan     telu- ja sopimusjärjestelmässä. Näin ollen ei ole
21075: työajan, myös mahdollisuuden ylitunteihin, on       t~_rvett~ hallituksen toimesta ryhtyä toimenpitei-
21076: tällä hetkellä noin 45 000. Ammattikoulun opet-     sun as1assa.
21077: 
21078:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
21079: 
21080:                                                                Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
21081:                                        1987 vp. -      KK n:o 376                                        3
21082: 
21083: 
21084: 
21085: 
21086:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
21087: 
21088:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           yrkesskolor. En del av de sistnämnda lärarna är
21089: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         på grund av ett gammalt, specielit, särskilt för
21090: den 6 november 1987 tili vederbörande medlem           varje kommun elier kommunförbund utformat
21091: av statsrådet översänt avskrift av följande av         system, som bevarats genom en bestämmelse i
21092: riksdagsledamot Aino Pohjanoksa undertecknade          tjänstekoliektivavtalet, berättigade att erhålia to-
21093: spörsmål nr 376:                                       talavlöning under sjuktiden. Detta innebär att
21094:                                                        också för tiden för tjänstledighet på grund av
21095:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        sjukdom betalas övertidsarvode för de övertids-
21096:        för att avskaffa den ojämlikhet som fram-       timmar som inte håliits. Lärare vid statliga läro-
21097:        trätt i ersättningarna för sjuktid för lärar-   anstalter, vilkas avlöningssystem påminner om
21098:        kåren vid yrkesskolorna?                        det ovan beskrivna, har inte helier rätt tili den
21099:                                                        avlöning som betalas för övertidstimmar under
21100:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sjuktiden, utan enbart tili den avlöning som
21101: anföra följande:                                       motsvarar den arbetstid per vecka viiken grundar
21102:    Enligt lagen om kommunala tjänstekoliektiv-         sig på den regelbundna undervisningsskyldighe-
21103: avtal (669/70) gälier för vilikoren i en tjänstein-    ten. Detta gälier också för lärarna vid statliga
21104: nehavares anstäliningsförhåliande utan hinder av       centralyrkesskolor. Således kan man konstatera
21105: vad i lag är stadgat vad om dem bestäms genom          att av lärarna inom hela den offentliga sektorns
21106: tjänstekoliektivavtal. En tjänsteinnehavare åtnju-     undervisningsområde berörs bara en liten del av
21107: ter likväl minst sådana förmåner, att sämre            det ovan nämnda specielia, särskilt för varje
21108: villkor för hans vidkommande inte enligt annan         kommun elier kommunalförbund utformade sys-
21109: lag får avtalas. Tjänstekoliektivavtalssystemet        temet. En utvidgning av systemet har på grund
21110: grundar sig på avtalsfrihet och avtalsparter är å      härav också en ekonomisk betydelse. De kommu-
21111: ena sidan kommunala arbetsmarknadsverket,              nalförbund som på sin tid införde systemet
21112: som representerar kommunerna och kommu-                gjorde det trots en uttrycklig rekommendation
21113: nalförbunden, och å andra sidan tjänsteinneha-         från kommunernas centralorganisationer och följ-
21114: varföreningar, som representerar tjänsteinneha-        de härvid den dåvarande, tili denna del avvikan-
21115: varna.                                                 de tjänstestadgemodelien för Förbundet för ali-
21116:    Avtalsbetingade villkor i anstäliningsförhålian-    männa yrkesskolor.
21117: det är framför alit avlöningen, men också andra           Om den del av avlöningen som beror på de
21118: villkor i anstäliningsförhåliandet, om vilka inte      övertidstimmar läraren haft är betydande i för-
21119: annat stadgas. Enligt 2 § 3 mom. 1 punkten i           håliande tili hans egentliga lön kan den sjukdag-
21120: ovan nämnda lag får avtal bl.a. inte ingås om          penning som betalas på grund av sjuktiden
21121: tjänstledighet på annan grund än för utbildning,       överskrida den lön som arbetsgivaren betalar för
21122: studier, sjukdom, havandeskap och barnsbörd.           sjuktiden. Därvid betalas skilinaden tili den
21123: Således omfattas tjänstledighet på grund av sjuk-      försäkrade själv.
21124: dom av avtalsfriheten.
21125:    Innehavarna av kommunala lärartjänster, vil-          Då anordnandet av avlöningen för sjuktiden är
21126: kas avlöningssystem omfattar dels arbetstiden,         en avtalsfråga melian arbetsmarknadsparterna tas
21127: som grundar sig på den regelbundna undervis-           motiverade ändringsbehov i anstäliningsförhål-
21128:  ningsskyldigheten per vecka, dels möjligheten tili    landet upp i förhandlings- och avtalssystemet
21129: övertidstimmar, är för närvarande ca 45 000. Av        mellan parterna. Således finns det inte behov att
21130: dessa är ca 2 700 innehavare av lärartjänster vid      vidta åtgärder i saken genom regeringens försorg.
21131: 
21132:      Helsingfors den 8 december 1987
21133: 
21134:                                                                       Inrikesminister Jarmo Rantanen
21135:                                                1987 vp.
21136: 
21137: Kirjallinen kysymys n:o 377
21138: 
21139: 
21140: 
21141: 
21142:                                    Puisto ym.: Syöpäpotilaiden kipulääkkeiden kustannusten saamises-
21143:                                       ta sairausvakuutuskorvauksen piiriin
21144: 
21145: 
21146:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21147: 
21148:    Suomessa sairastaa syöpää noin 60 000 henki-       kullekin potilaalle löytyisi tehon ja sivuvaikutus-
21149: löä. Nykyisillä hoitomenetelmillä pystytään pa-       ten suhteen sopiva lääke.
21150: rantamaan noin 40 prosenttia syöpäpotilaista.            Saattohoitokeskustelussa on tullut esille myös
21151: Niilläkin potilailla, jotka eivät parane, pitenee     potilaiden entistä suurempi halukkuus viettää
21152: elinaika leikkausten sekä säde- ja lääkehoitojen      sairautensa loppuvaihe mahdollisimman pitkään
21153: ansiosta usein vuosilla. Noin puolella syöpäpoti-     kotihoidossa. Kunnallista kotisairaanhoitoa kehi-
21154: laista on kipuja, taudin loppuvaiheessa noin 70       tetään voimakkaasti, ja hospice-ajatteluun perus-
21155: prosentilla. Kun Suomessa syöpään kuolee noin         tuvia hoitoyhteisöjä ideoidaan ja kokeillaan eri
21156: 9 000 potilasta vuosittain, merkitsee tämä sitä,      puolilla maata. Yhteiskunnalle kotihoito on sai-
21157: että noin 7 000 tarvitsee kipulääkitystä tai muita    raalahoitoa edullisempaa.
21158: kipuhoitoja.                                             Syöpäpotilaille itselleen tulee kotihoito sairaa-
21159:    Samalla kun syöpätautien etenemistä rajoitta-      lahoitoa kalliimmaksi, ja kipulääkkeet muodosta-
21160: vat hoitomenetelmät ovat kehittyneet voimak-          vat sitä suuremman menoerän, mitä pitemmälle
21161: kaasti, on syöpäpotilaiden oireita lievittävä hoito   tauti kehittyy ja kivut pahenevat. Vahvojen kipu-
21162: jäänyt vähemmälle huomiolle. Amerikkalainen           lääkkeiden vuorokausiannosta joudutaan nosta-
21163: kipututkija J. J. Bonica väittääkin, että joka        maan taudin pitkittyessä, ja usein tarvitaan 3-4
21164: kolmas syöpäpotilas kärsii tautiosa loppuvaihees-     eri mekanismilla vaikuttavan lääkkeen yhtäaikais-
21165: sa turhaan kivuista, jotka olisivat lääkkein tai      ta käyttöä. Tällöin pelkästään kipu- ja unilääk-
21166: muulla tavoin hoidettavissa. Ongelma on maail-        keet tulevat potilaalle maksamaan helposti
21167: manlaajuinen, ja Maailman Terveysjärjestö onkin       1 000-1 500 markkaa kuukaudessa. Itse syövän
21168: ottanut syöpäpotilaiden kivunhoidon erääksi pai-      hoitoon käytettävät lääkkeet ovat jo kokonaan
21169: nopistealueekseen.                                    korvattavia, kipulääkkeet sen sijaan eivät ole.
21170:    Suomessa viime vuosina käynnistynyt keskuste-         Olisi mitä tärkeintä saada syöpäpotilaiden osal-
21171: lu kuolinhoidosta on tuonut valokeilaan myös          ta myös kipulääkkeet sairausvakuutuksen 100
21172: oireita lievittävän hoidon tärkeyden. Aihe on         prosentin korvauksen piiriin. Uudistus ei tulisi
21173:                                                       yhteiskunnalle kovin kalliiksi, koska kipeiden
21174: ollut esillä monissa terveydenhuollon koulutus-
21175:                                                       syöpäpotilaiden määrä on melko pieni, ja poti-
21176: tilaisuuksissa.
21177:                                                       laat tarvitsevat runsasta kipulääkitystä yleensä
21178:    Myös lääketeollisuus on huomannut syöpäpoti-       vasta viimeisen elinvuotensa aikana.
21179: laiden kivunhoidossa esiin tulleen lääketarpeen,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21180: ja uusia valmisteita on tullut markkinoille. Nämä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21181: uudet lääkkeet ovat kuitenkin huomattavasti kal-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21182: liimpia kuin perinteinen morfiinihydrokloridi-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21183: liuos tai metadonitabletit. Sama suuntaus on
21184: havaittavissa miedompien kipulääkkeiden koh-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21185: dalla: uudet valmisteet ovat hinnaltaan monin-                ryhtyä syöpäpotilaiden kipulääkkeiden
21186: kertaisia vanhaan aspiriiniin verrattuna. Kuiten-             saattamiseksi sairausvakuutuksen 100
21187: kin laajahkoa lääkevalikoimaa tarvitaan, jotta                prosentin korvauksen piiriin?
21188: 
21189:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1987
21190:           Virpa Puisto                      Jukka Gustafsson                  Kerttu Törnqvist
21191:           Kari Rajamäki                     Kari Häkämies                     Ilkka Joenpalo
21192: 271386K
21193: 2                                 1987 vp.     KK n:o 377
21194: 
21195:     Aimo Ajo                   Jukka Roos                   Lauri Metsämäki
21196:     Seija Karkinen             Mats Nyby                    Sinikka Hurskainen-Leppänen
21197:     Sakari Knuuttila           Markku Pohjola               Ilkka-Christian Björklund
21198:     Riitta Myller              Raimo Vuoristo               Saara-Maria Paakkinen
21199:     Heikki Rinne               Tuula Paavilainen            Matti Saarinen
21200:     Jouko Skinnari             Sinikka Mönkäre              Mikko Elo
21201:     Jussi Ranta                Marja-Liisa Tykkyläinen      Timo Roos
21202:     Lea Savolainen             Matti Luttinen               Liisa Jaakonsaari
21203:     Markus Aaltonen            Tuulikki Hämäläinen          Pirjo Ala-Kapee
21204:     Riitta Järvisalo-Kanerva   Antero Kekkonen              Antti Kalliomäki
21205:     Risto Ahonen               Pentti Lahti-Nuuttila        Jouni Backman
21206:                                      1987 vp. -     KK n:o 377                                        3
21207: 
21208: 
21209: 
21210: 
21211:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21212: 
21213:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taan kuitenkin kokonaan tai 90-prosenttisesti sen
21214: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mukaan kuin valtioneuvoston päätöksellä määrä-
21215: olette 6 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-     tään.
21216: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Esitys syöpäpotilaiden kipulääkityksen saatta-
21217: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     misesta kokonaan korvattavaksi on ollut käsiteltä-
21218: Puiston ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     vänä Kansaneläkelaitoksen asettaman sosiaalilää-
21219: myksestä n:o 377:                                   ketieteellisen neuvottelukunnan lääkejaostossa jo
21220:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vuonna 1986. Tuolloin lääkejaosto katsoi, että
21221:        ryhtyä syöpäpotilaiden kipulääkkeiden        kyseessä on pelkästään oireenmukainen lääkitys,
21222:        saattamiseksi sairausvakuutuksen 100         eikä sanottu lääkitys paranna itse sairautta. Näin
21223:        prosentin korvauksen piiriin?                ollen lääkejaosto katsoi, ettei sanottua kipulääki-
21224:                                                     tystä pitäisi saattaa erityiskorvattavuuden piiriin.
21225:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Jos kuitenkin kipulääkitys aiheuttaa suuria
21226: ti seuraavaa:                                       kustannuksia ja potilaalle maksettavaksi jääneet
21227:    Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjär-    kustannukset ylittävät kalenterivuodessa tietyn
21228: jestelmä uudistettiin vuoden 1986 alussa. Pää-      markkamäärän (2 343 mk vuonna 1987), ylime-
21229: sääntö on, että lääkärin määräämistä lääkkeistä     nevä määrä korvataan kokonaan.
21230: korvataan puolet omavastuun ylittävältä osalta.        Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa syöpäpoti-
21231: Sanotun lain 9 §:n mukaan vaikean ja pitkäaikai-    laiden kipulääkkeiden korvattavuutta ja ryhtyy
21232: sen sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet korva-   tarvittaessa asian vaatimiin toimenpiteisiin.
21233: 
21234:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1987
21235: 
21236:                                                        Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
21237: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 377
21238: 
21239: 
21240: 
21241: 
21242:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21243: 
21244:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hållet eller till 90 procem enligt vad som bestäms
21245: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        genom statsrådets beslut.
21246: den 6 november 1987 tili vederbörande medlem             Förslaget att smärtstillande läkemedel ges åt
21247: av statsrådet översänt avskrift av följande av        cancerpatienter skulie ersättas helt och hållet har
21248: riksdagsman Puisto m.fl. undertecknade spörs-         behandlats redan år 1986 i läkemedelssektionen
21249: mål nr 377:                                           vid socialmedicinska delegationen, som tillsatts
21250:                                                       av folkpensionsanstalten. Läkemedelssektionen
21251:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ansåg då att det är fråga om enbart symtomenlig
21252:        för att sjukförsäkringen skali ersatta         medicinering och att en sådan medicinering inte
21253:        smärtstiliande läkemedel avsedda för can-      botar själva sjukdomen. Således ansåg läkeme-
21254:        cerpatienter tili 100 procent?                 delssektionen att nämnda smärtstillande medici-
21255:                                                       nering inte borde höra till systemet med special-
21256:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ersättning.
21257: anföra följande:                                         Om dock den smärtstillande medicineringen
21258:                                                       föranleder stora kostnader och de kostnader som
21259:    Systemet med ersättning av läkemedel enligt        patiemen skall betala under kalenderåret över-
21260: sjukförsäkringslagen reviderades i början av år       stiger ett visst belopp (2 343 mk år 1987) ersätts
21261: 1986. Huvudregeln i fråga om läkemedel som            den del som överstiger beloppet helt och hållet.
21262: ordinerats av läkare är att hälften av den andel         Social- och hälsovårdsministeriet följer ersätt-
21263: som överstiger självriskandelen ersätts. Enligt 9 §   ningsförfarandet i fråga om smärtstillande läke-
21264: sjukförsäkringslagen ersätts likväl läkemedel som     medel som ges åt cancerpatiemer och vidtar vid
21265: används vid svår och långvarig sjukdom helt och       behov erforderliga åtgärder.
21266: 
21267:     Helsingfors den 9 december 1987
21268: 
21269:                                                        Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
21270:                                              1987 vp.
21271: 
21272: Skriftligt spörsmål nr 378
21273: 
21274: 
21275: 
21276: 
21277:                                  Nyby: Om försvarsmaktens skjutövningar på Norrskär utanför Vasa
21278: 
21279: 
21280:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21281: 
21282:    Ögruppen Norrskär utanför Vasa är ur na-        yrkesfiskarna. Sommarstugorna på området ska-
21283: turskyddssynpunkt ett viktigt område bland an-     das svårt under skjutövningarna.
21284: nat därför att många fågelarter häckar där. Hela      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
21285: Norrskärarkipelagen är antecknad som SU 1 -        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21286: område i regionplanen. Miljöministeriet har in-    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
21287: löst större delen av Östra Norrskär. På Norrskär   följande spörsmål:
21288: utför också försvarsmakten regelbundet skjutöv-
21289: ningar. Skjutövningarna är tili stort men för                Anser Regeringen det vara lämpligt att
21290:                                                           försvarsmakten utför skjutövningar på
21291:                                                           Norrskär?
21292: 
21293:     Helsingfors den 6 november 1987
21294: 
21295:                                             Mats Nyby
21296: 
21297: 
21298: 
21299: 
21300: 271357D
21301: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 378
21302: 
21303: Kirjallinen kysymys n:o 378                                                                Suomennos
21304: 
21305: 
21306: 
21307: 
21308:                                    Nyby: Puolustusvoimien ammuntojen järjestämisestä Norrskärissä
21309:                                      Vaasan edustalla
21310: 
21311: 
21312:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21313: 
21314:    Vaasan edustalla sijaitseva Norrskärin saariryh-   kesämökit vaurioituvat pahoin ampumaharjoitus-
21315: mä on luonnonsuojelun kannalta tärkeä alue            ten aikana.
21316: muun muassa sen vuoksi, että siellä pesii monia         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21317: lintulajeja. Koko Norrskärin saaristo on merkitty     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21318: SU 1 -alueeksi seutukaavaan. Y mpäristöministe-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21319: riö on lunastanut suurimman osan Östra Norr-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21320: skäristä. Norrskärillä puolustusvoimat pitävät
21321: myös ampumaharjoituksia. Ampumaharjoituksis-                    Pitääkö Hallitus sopivana, että puolus-
21322: ta on suurta haittaa ammattikalastajille. Alueen             tusvoimat pitävät ampumaharjoituksia
21323:                                                              Norrskärillä?
21324: 
21325:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1987
21326: 
21327:                                               Mats Nyby
21328:                                          1987 vp. -- ~ n:o 378                                              3
21329: 
21330: 
21331: 
21332: 
21333:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21334: 
21335:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           nusten suojaaminen kovapanosammunnoissa.
21336: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             Tiedotteet lähetettiin myös kalastuspiirille, luon-
21337: olette 6 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn kir-           nonsuojelijoille ja paikallisille veneseuroille. Va-
21338: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          roilmoitukset toteutettiin normaalisti.
21339: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja              Kertausharjoitusviikolla saarella toimi vain yksi
21340: Mats Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-            kalastaja, joka kaiasti haluamallaan alueella. Rik-
21341: myksestä n:o 378:                                         koutuneet ikkunat korjattiin välittömästi am-
21342:           Pitääkö Hallitus sopivana, että puolus-         muntojen jälkeen. Harjoituksen paattyessä
21343:         tusvoimat pitävät ampumaharjoituksia              2. 9.1987 jätettiin saareen ilmoitus, josta selvisi,
21344:         Norrskärillä?                                     miten korvausta voidaan hakea, jos muita am-
21345:                                                           munnoista johtuvia vaurioita olisi tullut raken-
21346:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         nuksiin. Kokonaisuudessaan vauriot olivat vähäi-
21347: ti seuraavaa:                                             siä ja johtuivat suojaustoimista huolimatta lähin-
21348:                                                           nä siitä, että eräät majat ovat liian lähellä tykki-
21349:     Norrskärin linnake on olennainen osa Meren-           asemia. Korvausvaatimuksia tuli kaikkiaan viisi
21350: kurkun puolustusjärjestelyjä. Puolustusvoimat             kappaletta.
21351: ovatkin viime aikoina kehittäneet saaren laitteita,
21352: ja jonkin verran laitteita on suunniteltu aseunet-           Puolustusvoimien toiminnassa on kaiken aikaa
21353:                                                           otettu huomioon luonnonsuojelulliset näkökoh-
21354: tavaksi myös ensi vuonna. Linnakesaari lähiym-
21355:                                                           dat muun muassa siten, että pesintäaikaan ei
21356: päristöineen on määrätty suoja-alueeksi, jonne
21357:                                                           Norrskärissä ole ollut toimintaa. Lintujen pesintä
21358: ulkomaalaisilta on pääsy kielletty ilman eri lu-
21359:                                                           onkin onnistunut hyvin, mikä osoittaa luonnon-
21360: paa.
21361:                                                           tilan säilyneen vahingoittumattomana.
21362:     Norrskärissä on viranomaisten hallinnassa ole-
21363:  vien rakennusten lisäksi 52 yksityisten hallinnassa         Hallitus pitääkin alueen sotilaallisen merkityk-
21364:  olevaa kalamajaa, joista osa on ilmeisesti raken-        sen vuoksi tärkeänä, että puolustusvoimat voivat
21365:  nettu ilman asianomaista lupaa. Majoista noin 10         jatkossakin käyttää Norrskärin linnaketta reservi-
21366:  on ammattikalastajien tukikohtana.                       läiskoulutukseen liittyviin ammuntoihin. Haitta-
21367:     Alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen             astetta kalastukselle ja linnustolle on pidettävä
21368:  liittyvien tehtävien lisäksi saarella järjestettiin      vähäisenä, koska kertausharjoituksia suunnitel-
21369:  kertausharjoitus ammuntoineen kuluvan vuoden             laan pidettäväksi vain noin viiden vuoden välein.
21370:  elokuussa. Kertausharjoituksesta ilmoitettiin en-           Ammunnoista mahdollisesti aiheutuvat vauriot
21371:  nakkoon lehdistölle 8.6.1987. Saaren mökkeihin           minimoidaan ja estetään ennakoivilla toimenpi-
21372:  sekä paikallisiin tiedotuspisteisiin jaettiin erikois-   teillä sekä korvataan asianomaisille, jos niitä
21373:  tiedote, jossa selvitettiin mahdollisuudet sopia         varotoimenpiteistä huolimatta sattuu.
21374:  kalastukseen liittyvistä järjestelyistä sekä raken-
21375: 
21376:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
21377: 
21378:                                                                         Puolustusministeri Ole Norrback
21379:  4                                       1987 vp. -      KK n:o 378
21380: 
21381: 
21382: 
21383: 
21384:                                   Tili Riksdagens Herr Taimao
21385: 
21386:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            dandet av byggnaderna vid skarpskjutning. Med-
21387:  anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse av          delandena sändes också tili fiskeridistriktet, na-
21388:  den 6 november 1987 tili vederbörande mediem            turvårdarna och de Iokaia båtsällskapen. Var-
21389:  av statsrådet översänt avskrift av föijande av          ningar utfärdades på normalt sätt.
21390:  riksdagsman Mats Nyby undertecknade spörsmåi               Under veckan för repetitionsövniogen arbetade
21391:  nr 378:                                                 bara en fiskare på ön och han fiskade på det
21392:                                                          område han önskade. De söndrade fönstren repa-
21393:             Anser Regeringen det vara Iämpiigt att       rerades omedelbart efter skjutövningarna. Då
21394:          försvarsmakten utför skjutövningar på           övningen avsiutades 2.9.1987 Iämnades på ön ett
21395:          Norrskär?                                       meddelande, av viiket det framgick hur ersätt-
21396:                                                          ning kan sökas, om andra skador på byggnaderna
21397:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skulie ha uppstått på grund av skjutövningarna.
21398:  anföra föijande:                                        Totalt sett var skadorna små och berodde trots
21399:       Fortet på Norrskär är en väsentlig del av          skyddsåtgärderna närmast på att vissa stugor
21400:    försvarsanordningarna vid Kvarken. Försvarsmak-       finns för nära artilleristäliningarna. Sammaniagt
21401:    ten har också densenaste tiden utveckiat aniägg-      fem ersättningskrav framstälides.
21402:    ningarna på ön och man har pianerat att i någon          I försvarsmaktens verksamhet har synpunkter-
21403:    mån iostaliera aniäggningar där också nästa år.       na på naturskyddet alitid beaktats. Bland annat
21404:    Den befästa ön och dess närmaste omgivningar          så, att ingen verksamhet har ägt rum på Norrskär
21405:    har avsatts tili skyddsområde, som är förbjudet       under häckningstiden. Häckningen har också
21406:    område för utlänningar uran särskiit tilistånd.       Iyckats bra, viiket visar att naturens tillstånd inte
21407:       Utom de byggnader som är i myodigheternas          har tagit skada.
21408:    ägo fions det på Norrskär 52 fiskarstugor i privat       På grund av områdets miiitära betydelse anser
21409:    ägo, av vilka en del uppenbarligen har byggts         regeringen det viktigt, att försvarsmakten också i
21410:    utan vederbörligt tilistånd. Av stugorna är ca 10     fortsättningen kan använda fortet på Norrskär för
21411: ·· stödjepunkter för yrkesfiskare.                       skjutövningar i ansiutning till reservistutbiid-
21412:       Ui:över de uppgifter som syftar tili att trygga    ningen. Nackdelarna för fisket och fågellivet
21413:    den regionaia integriteten ordnades dessutom i        måste anses vara små eftersom enligt pianeroa
21414:    augusti detta år repetitionsövningar med skjutöv-     reservövningar bara skall hålias ungefär vart fem-
21415:    ningar på ön. Förhandsinformation om repeti-          te år.
21416:    tionsövoingarna gick ut tili pressen 8.6.1987. Tili      Skador, som eventuelit uppstår på grund av
21417:    stugorna på ön och de Iokaia informationsstälie-      skjutövningarna, minimeras och förhindras ge-
21418:    na delade man ut ett speciaimeddelande, i viiket      nom preventiva åtgärder och om skador trots
21419:    man kiargjorde möjiigheterna att avtaia om ar-        försiktighetsåtgärderna uppstår får vederbörande
21420:    rangemang i ansiutning tili fisket samt om skyd-      ersättning.
21421: 
21422:       Helsingfors den 8 december 1987
21423: 
21424:                                                                           Försvarsminister Ole Norrback
21425:                                                  1987 vp.
21426: 
21427: Kirjallinen kysymys n:o 379
21428: 
21429: 
21430: 
21431: 
21432:                                    Puska ym.: Veren kolesterolia alentavan lääkehoidon sairausvakuu-
21433:                                       tuskorvauksesta
21434: 
21435: 
21436:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21437: 
21438:     Veren kohonnut kolesterolipitoisuus on tunne-      tulisi tällaisen lääkehoidon sairausvakuutuskor-
21439: tusti eräs keskeinen sepelvaltimotaudin syy.           vaus olla vastaavien muiden tautien tasolla eli
21440: Useimpien henkilöiden kohdalla veren kolestero-        vähintään 90 % .
21441: lia voidaan tehokkaasti alentaa ruokavaliomuu-
21442: toksilla. Pienehköllä osalla väestöä on perinnölli-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21443: sistä syistä hyvin korkea veren kolesterolipitoisuus   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21444: (familiaarinen hyperkolesterolemia). Tällaisissa       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21445: tapauksissa sepelvaltimotaudin esiintyvyys on          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21446: erittäin suuri ja usein jo nuorehkolla iällä, ellei
21447: veren kolesterolitasoa voida tehokkaasti alentaa.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21448: Näissä tapauksissa tarvitaan ruokavaliohoidon                 ryhtyä perinnöllisen veren korkean koles-
21449: ohella sännöllistä kolesterolia alentavaa lääkitys-           terolin (familiaarisen hyperkolesterole-
21450: tä.                                                           mian) vaatiman lääkehoidon sairaus-
21451:                                                               vakuutuksen korvausprosentin nostami-
21452:   Kun familiaarinen hyperkolesterolemia on va-                seksi ottaen huomioon taudin vakavuus
21453: kava ja pitkäaikaista lääkehoitoa vaativa sairaus,            ja lääkehoidon pitkäaikaisuuden tarve?
21454: 
21455:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1987
21456: 
21457:           Pekka Puska                     Kari Rajamäki                  Ole Wasz-Höckert
21458: 
21459: 
21460: 
21461: 
21462: 271383G
21463: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 379
21464: 
21465: 
21466: 
21467: 
21468:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21469: 
21470:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           olisivat ilmeisesti merkittävästi miellyttävämpi~
21471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            jokapäiväisessä monivuotisessa käytössä.
21472: olette 10 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn                 Vielä on todettu, että erityiskorvattavan lääke·
21473: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             hoidon piiriin tulisi saattaa ensi sijassa perinnöl-
21474: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        listä familiaarista hyperkolesterolemiaa sairasta-
21475: taja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            vat. Heitä on arvioitu olevan Suomessa noin
21476: kysymyksestä n:o 379:                                    10 000. Kuitenkin myös muut henkilöt, joilla
21477:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          veren kolesterolipitoisuus on selvästi kohonnut,
21478:         ryhtyä perinnöllisen veren korkean koles-        voivat merkittävästi hyötyä lääkehoidosta. Tällöin
21479:         terolin (familiaarisen hyperkolesterole-         saattaa tulla vaikeuksia niiden kriteerien määrit-
21480:         mian) vaatiman lääkehoidon sairaus-              tämisessä, joiden perusteella oikeus erityiskorvat-
21481:         vakuutuksen korvausprosentin nostami-            taviin lääkkeisiin tullaan myöntämään.
21482:         seksi ottaen huomioon taudin vakavuus               Tällä hetkellä käytettävissä olevat kolesterolia
21483:         ja lääkehoidon pitkäaikaisuuden tarve?           alentavat lääkkeet ovat huomattavan kalliita.
21484:                                                          Kansaneläkelaitoksen tekemien laskelmien mu-
21485:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kaan yhden henkilön tehokas lääkehoito maksaa
21486: ti seuraavaa:                                            vuodessa ainakin 4 000 markkaa. Ensi vuonna
21487:    Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan fa-           mahdollisesti myyntiluvan saavien uusien valmis-
21488: miliaarisen hyperkolesterolemian lääkehoito on           teiden hinta ei ole vielä tiedossa.
21489: viimeisten kahden vuoden aikana ollut useaan                Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tilannetta
21490: otteeseen esillä Kansaneläkelaitoksen asettamassa        ja saadun selvityksen mukaan Kansaneläkelaitm
21491: sosiaalilääketieteellisessä neuvottelukunnassa ja        pyrkii omalta taholtaan tarkoin seuraamaan veren
21492: sen lääkejaostossa.                                      kolesterolia aleotavien lääkkeiden alueella tapah-
21493:    Tällöin on todettu, että vuoden 1988 aikana           tuvaa kehitystä. Jos yleiseen käyttöön saadaan
21494: tulee saamaan myyntiluvan kaksi uutta lääkeai-           tehokkaita, riittävän vaarattornia ja hinnaltaan
21495: netta, gemfibrosiili ja lovastatiini, joilla näyttäisi   kohtuullisia uusia lääkkeitä sekä voidaan selvittää
21496: olevan tällä hetkellä käytössä olevia lääkkeitä          kriteerit, joiden mukaan myönnetään oikeus eri-
21497: parempi veren kolesterolipitoisuutta alentava vai-       tyiskorvattaviin hyperkolestrolemian lääkkeisiin,
21498: kutus. Lisäksi niiden haittavaikutukset näyttäisi-       ministeriö ryhtyy toimenpiteisiin sanotun lääke-
21499: vät olevan melko vähäiset. Potilaiden kannalta ne        hoidon korvausprosentin nostamiseksi.
21500: 
21501:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1987
21502: 
21503:                                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
21504:                                       1987 vp. -- ~ n:o 379                                             3
21505: 
21506: 
21507: 
21508: 
21509:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21510: 
21511:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          medel vara betydligt behagligare vid daglig
21512: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        medicinering under många år.
21513: den 10 november 1987 tili vederbörande medlem            Vidare har man konstaterat att främst sådana
21514: av statsrådet översänt avskrift av följande av        personer som lider av familjär hyperkolesterolemi
21515: riksdagsman Puska m.fl. undertecknade spörsmål        borde tas med i systemet med specialersättningar
21516: nr 379:                                               för läkemedelsbehandling. Man har beräknat att
21517:                                                       det finns 10 000 sådana personeri Finland. Dock
21518:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kan denna form av läkemedelsvård på ett bety-
21519:        för höjande av ersättningsprocenten inom       dande sätt hjälpa även andra personer som har
21520:        sjukförsäkringen för den läkemedelsvård        hög kolesterolhalt i blodet. Härvid kan det
21521:        som ärftlig hög kolesterolhalt i blodet        uppstå problem vid bestämmande av de kriterier
21522:        (familjär hyperkolesterolemi) kräver med       enligt vilka rätt tili specialersättning för medici-
21523:        beaktande av hur allvarlig sjukdomen är        ner beviljas.
21524:        och behovet av långvarig vård?                    De läkemedel som sänker kolesterolhalten och
21525:                                                       som för närvarande finns på marknaden är syn-
21526:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nerligen dyra. Enligt Folkpensionsanstaltens be-
21527: anföra följande:                                      räkningar kostar effektiv läkemedelsvård för en
21528:                                                       person åtminstone 4 000 mk om året. Priset på
21529:   Enligt Folkpensionsanstaltens utredning har         de nya preparat som eventuellt får säljas nästa år
21530: läkemedelsbehandlingen i fråga om familjär hy-        är inte ännu känt.
21531: perkolesterolemi under de senaste två åren i flera       Social- och hälsovårdsministeriet följer med
21532: repriser tagits upp vid den socialmedicinska dele-    situationen och enligt uppgift försöker Folkpen-
21533: gationen som tillsatts av Folkpensionsanstalten       sionsanstalten för sin del noggrant följa med
21534: och i dess läkemedelssektion.                         utvecklingen i fråga om läkemedel som sänker
21535:    Härvid har det konstaterats att man under år       kolesterolhalten i blodet. Om effektiva, tillräck-
21536: 1988 kommer att bevilja tillstånd att sälja två nya   ligt ofarliga och tili priset skäliga nya läkemedel
21537: läkemedel, gemfibrosil och lovastatin, som bättre     kan tas i allmänt bruk och om kriterierna för
21538: än de mediciner som för närvarande finns på           specialersättning för hyperkolestrolemimediciner
21539: marknaden tycks sänka kolesterolhalten i blodet.      kan klarläggas kommer ministeriet att vidta åt-
21540: Dessutom verkar biverkningarna vara rätt små.         gärder för höjande av ersättningsprocenten för
21541: Ur patienternas synvinkel torde dessa nya läke-       läkemedelsvård.
21542: 
21543:      Helsingfors den 9 december 1987
21544: 
21545:                                                       Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
21546: 1
21547: 1
21548: 
21549: 
21550:     1
21551:     1
21552: 
21553: 
21554: 
21555: 
21556:         1
21557:         1
21558: 
21559: 
21560:             1
21561:             1
21562:                                                1987 vp.
21563: 
21564: Kirjallinen kysymys n:o 380
21565: 
21566: 
21567: 
21568: 
21569:                                   Vihriälä: Lappajärven säännöstelyn haittojen korvaamisesta viljeli-
21570:                                      jöille
21571: 
21572: 
21573:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21574: 
21575:   Lappajärven säännöstelystä on aiheutunut           kadon. Lisäksi tulvat ovat vahingoittaneet sala-
21576: suurta haittaa järven ympäristön maataloudelle.      ojaputkistoa sekä happamoittaneet ja liettäneet
21577: Eri intressiryhmät ovat pitäneet uutta säännöste-    viljelysmaata.
21578: lysuunnitelmaa varten antamissaan lausunnoissa          Lappajärven säännöstelystä aiheutuneita sato-
21579: kohtuullisena säännöstelyvälinä järven korkeu-       vahinkoja ei voida pitää niin sanottuina yleisinä
21580: deksi tasoa 168,00-169,00. Viime vuosina kui-        satovahinkoina, vaan satovahingot ovat selvästi
21581: tenkin käytännössä hyvänä todettu yläraja 169,00     säännöstelyn aiheuttamia ja tuottamia.
21582: on ylitetty useita kertoja. Tilanne oli vaikea jo       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21583: vuosina 1981-1982, ja sen jälkeen ongelmat           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21584: ovat kärjistyneet.                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21585:                                                      vastattav~ksi seuraavan kysymyksen:
21586:    Syksyllä 1986 jäivät tasossa 169,60-169,80
21587: olevat pellot kyntämättä ja keväällä 1987 kylvä-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21588: mättä märkyyden vuoksi. Järven pinta oli kesällä            ryhtyä, että Lappajärven säännöstelyllä
21589: 1987 jatkuvasti yli tulvarajan eli 169,00. Maata-           aiheutuneet menetykset korvattaisiin vä-
21590: lousviranomaisten arvion mukaan sato alavilla               littömästi ja täysimääräisinä alueen vilje-
21591: pelloilla oli vain 115 normaalista, ja sadoilta             lijöille ja ettei säännöstelyllä vastaisuu-
21592: hehtaareilta ei satoa voitu korjata lainkaan. Muu-          dessa tuotettaisi enää samanlaisia haittoja
21593: tamat tilat kärsivät säännöstelyn vuoksi täyden             maataloudelle?
21594: 
21595:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1987
21596: 
21597:                                            Jukka Vihriälä
21598: 
21599: 
21600: 
21601: 
21602: 271400A
21603: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 380
21604: 
21605: 
21606: 
21607: 
21608:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21609: 
21610:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          taisissa vesiolosuhteissa Lappajärven säännöstelyl-
21611: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           lä voida täysin estää sen ranta-alueilla syntyviä
21612: olette 10 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn             tulvavahinkoja. Tällaisia vahinkoja on ennakolta
21613: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            pyritty torjumaan tulvasuojelutoimenpitein. Vii-
21614: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       me talvena valmistui pääosin valtion vesistötyönä
21615: taja Vihriälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      suoritettu pengerrystyö, jolla Lappajärven veden-
21616: myksestä n:o 380:                                       korkeudesta johtuvat tulvaongelmat voitiin pois-
21617:                                                         taa eräältä Lappajärven merkittävimmältä tulva-
21618:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         alueelta Kurejokisuulla.
21619:         ryhtyä, että Lappajärven säännöstelyllä
21620:         aiheutuneet menetykset korvattaisiin vä-           Hallitus katsoo, ettei Lappajärven säännöstelys-
21621:         littömästi ja täysimääräisinä alueen vilje-     tä ole aiheutunut vahinkoja järven ranta-alueit-
21622:         lijöille ja ettei säännöstelyllä vastaisuu-     ten maataloudelle, vaan säännöstelyllä niitä on
21623:         dessa tuotettaisi enää samanlaisia haittoja     päinvastoin voitu vähentää. Syntyneitä vahinkoja
21624:         maataloudelle?                                  ei näin ollen voida käsitellä vesilain tulkinnan-
21625:                                                         kaan mukaan säännöstelystä johtuvina, vaan nii-
21626:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        den osalta on noudatettava samaa menettelyta-
21627: ti seuraavaa:                                           paa kuin muitakin kesällä 1987 syntyneitä maata-
21628:                                                         lousvahinkoja käsiteltäessä. Tapauksesta riippuen
21629:    Lappajärvellä, kuten suuressa osassa Etelä- ja
21630:                                                         tulee tällöin korvaamisedellytysten selvittämisessä
21631: Keski-Suomea, kesä 1987 oli erittäin kylmä ja
21632:                                                         kyseeseen joko satovahinkolain tai kaikkein ala-
21633: tunsassateinen. Touko-syyskuun sadanta oli 1,4-
21634:                                                         viropien ranta-alueiden osalta poikkeuksellisten
21635: kertainen keskimääräiseen verrattuna ja vastaava-
21636:                                                         tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta
21637: na aikana haihdunta oli pienempi kuin kertaa-
21638:                                                         annetun lain soveltaminen.
21639: kaan 25 havaintovuoden aikana. Tästä johtuen
21640: olivat järvien vedenkorkeudet kesällä poikkeuk-            Lappajärven säännöstelyn osalta hallitus toteaa
21641: sellisen korkealla ja jokien virtaamat moninker-        lisäksi, että parhaillaan on vesioikeudessa vireillä
21642: taisia normaaliin verrattuna.                           hakemus Lappajärven ja Evijärven säännöstelyn
21643:    Lappajärvellä vedenkorkeus oli lähes koko ke-        muuttamiseksi. Suunnitelman tarkoituksena on
21644: sän paikkakunnalla maatalouden kannalta haital-         saada säännöstelyyn sellaista joustavuutta, että
21645: lisena pidettävän vedenkorkeuden yläpuolella.           sen käytössä voidaan kulloinkin vallitseva vesiti-
21646: Lappajärven säännöstelyn avulla tulvakorkeudet          lanne ja poikkeuksellisten olosuhteiden enna-
21647: jäivät kuitenkin noin 10 cm alhaisemmiksi, kuin         kointi ottaa entistä paremmin huomioon. Tavoit-
21648: mitä ne olisivat olleet ilman säännöstelyä. Esiin-      teena on järvien virkistyskäytön ja kalatalouden
21649: tynyttä ylintä tulvakorkeutta ei voida pitää erityi-    edellytysten parantaminen, mutta myös suurim-
21650: sen poikkeuksellisena. Sen sijaan tulvan kesto oli      mat tulvat tulevat laaditun suunnitelman mukai-
21651: poikkeuksellisen pitkä.                                 sen säännöstelyn myötä pienenemään. Alaville
21652:    Vaikka Lappajärven nykyinen säännöstely on           rantapelloille poikkeuksellisissa vesiolosuhteissa
21653: pitkälti toteutettu juuri maataloudellisten tulva-      aiheutuvia tulvaongelmia ei kuitenkaan vastai-
21654: vahinkojen torjumiseksi, ei kuluneen kesän kai-         suudessakaan voida säännöstelyllä täysin poistaa.
21655: 
21656:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1987
21657: 
21658:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
21659:                                        1987 vp. -      KK n:o 380                                       3
21660: 
21661: 
21662: 
21663: 
21664:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
21665: 
21666:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          förebyggas genom regleringen. Dylika skador har
21667: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         man på förhand försökt bekämpa med åtgärder
21668: den 10 november 1987 tili vederbörande medlem          som främjar översvämningsskyddet. Senaste vin-
21669: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ter fulibordades invaliningsarbetet, vilket främst
21670: riksdagsman Vihriälä undertecknade spörsmål nr         urförts som statligt vattendragsarbete. Genom
21671: 380:                                                   detta arbete kunde översvämningsproblem, vilka
21672:                                                        förorsakats av vattennivån i Lappajärvi, avlägsnas
21673:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        på ett av sjöns mest betydande översvämnings-
21674:        för att de förluster som regleringen av         områden vid mynningen av ån Kurejoki.
21675:        sjön Lappajärvi förorsakat ortens odlare
21676:        omedelbart och tili fulit belopp ersätts           Regeringen anser att regleringen av Lappajärvi
21677:        dessa och för att regleringen inte i fram-      inte har förorsakat jordbruket på sjöns strandom-
21678:        tiden skali vålla jordbruket likadana ska-      råden skador, uran att dessa tvärtom har kunnat
21679:        dor?                                            minskas med hjälp av regleringen. Uppkomna
21680:                                                        skador kan således inte ens enligt tolkning av
21681:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vattenlagen behandlas som förorsakade av regle-
21682: anföra följande:                                       ringen. Beträffande dem bör i stäliet samma
21683:                                                        förfarande- tiliämpas som vid behandlingen av
21684:    Sommaren 1987 var i Lappajärvi, liksom i en
21685:                                                        övriga under sommaren 1987 uppkomna jord-
21686: stor del av södra och mellersta Finlad, mycket
21687: kali och mycket regnig. Nederbörden under              bruksskador. Vid utredningen av frågan om
21688:                                                        förutsättningarna för ersättningar aktualiseras då,
21689: tiden maj-september var 1,4 gånger så stor som
21690:                                                        beroende på faliet i fråga, en tillämpning av
21691: den normala och avdunstningen under motsva-
21692:                                                        antingen skördeskadelagen elier, när det gälier
21693: rande period mindre än någonsin under de 25
21694:                                                        de alira lägsta strandområdena, lagen om ersät-
21695: observationsåren. Detta är orsaken tili att vatten-
21696:                                                        tande av skador som förorsakats av exceptionelia
21697: nivån i sjöarna var exceptionelit hög under som-       översvämningar.
21698: maren och vattenföringen i älvarna mångfaldig
21699: jämfört med den normala.                                  Angående reglering av Lappajärvi konstaterar
21700:     Vattennivån i Lappajärvi var nästan hela som-      regeringen dessurom att en ansökan om ändring
21701: maren ovanför den vattennivå som anses vara            av regleringen av sjöarna Lappajärvi och Evijärvi
21702: skadlig med tanke på ortens jordbruk. Med hjälp        för tilifäliet är anhängig vid vattendomstolen.
21703: av regleringen i Lappajärvi förblev översväm-          Avsikten med pianeo är att göra regleringen så
21704: ningsnivån dock ca 10 cm lägre än vad den skulie       flexibel att rådande vattensituation och förutsä-
21705: ha varit uran regleringen. Den högsta översväm-        gelser av exceptionelia förhålianden bättre än
21706: ningsnivå som förekom kan inte anses vara sär-         tidigare kan beaktas när en reglering görs. Målet
21707: skilt exceptionell. Däremot varade översväm-           är att förbättra förutsättningarna för att sjöarna
21708: ningen exceptionellt länge.                            skall kunna utnyttjas för rekreation och fiskeri,
21709:     Fästän den nuvarande regleringen i Lappajärvi      men genom regleringen enligt den uppgjorda
21710: tili stor del har genomförts specielit för att         pianeo kommer även de största översvämningar-
21711: bekämpa översvämningsskador inom jordbruket,           na att minska. Översvämningsproblem som un-
21712: kan översvämningsskador som uppkommer på               der exceptionella vattenförhålianden uppstår på
21713: Lappajärvis strandområden inte under sådana            låglänta strandåkrar, kan emeliertid inte helier i
21714: vattenförhålianden som rådde senaste sommar            framtiden helt avlägsnas med hjälp av reglering.
21715: 
21716:      Helsingfors den 10 december 1987
21717: 
21718:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
21719: 1
21720: 1
21721:  1
21722:   1
21723:   1
21724:    1
21725:     1
21726:     1
21727:      1
21728:       1
21729:       1
21730:        1
21731:         1
21732:         1
21733:          1
21734:           1
21735:           1
21736:            1
21737:             1
21738:             1
21739:              1
21740:               1
21741:               1
21742:                1
21743:                 1
21744:                                               1987 vp.
21745: 
21746: Kirjallinen kysymys n:o 381
21747: 
21748: 
21749: 
21750: 
21751:                                   Almgren: Lähi-idän tilannetta koskevan opetuksen sisällöstä kou-
21752:                                     luissa
21753: 
21754: 
21755:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21756: 
21757:    Kouluhallitus on lähettänyt kouluille ym. ryh-    omaan huomio palestiinalaiskysymykseen, ja toi-
21758: mäkirjeen R 504/87, jossa mm. kouluja suosite-       nen osapuoli, Israel; valtio, johon Suomella on
21759: taan toiminnassaan ottamaan huomioon Pales-          diplomaattisuhteet, jää kokonaan käsittelemättä.
21760: tiina-päivä sen johdosta, että 29.11.1987 on         Koska Suomen on erityisen tarkasti sovellettava
21761: kulunut 40 vuotta Palestiinan jakosuunnitelmaa       tasapuolisuutta Lähi-idän arkaluonteisissa kysy-
21762: koskevasta päätöksestä. Ryhmäkirjeen mukaan          myksissä, olisi odottanut, että jakopäätöspäivän
21763: ''voidaan kiinnittää erityistä huomiota mm. ara-     johdosta järjestettävissä tilaisuuksissa ja muissa
21764: bikulttuuria koskevien tietojen opettamiseen''.      yhteyksissä olisi otettu huomioon myös Israel.
21765:    Marraskuun 29 päivänä 1947 YK teki äänestys-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21766: päätöksen, jonka mukaan Palestiina tuli jakaa        tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21767: kahteen osaan, Israeliin ja Palestiinaan. Tämän      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21768: jaon hyväksyi se kansakunta, joka myöhemmin,         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21769: 14.5.1948 otti nimekseen Israel. Sen sijaan arabit
21770: eivät hyväksyneet jakoa ja aloittivat sodan vasta              Miten voidaan taata, että kouluissa ja
21771: syntynyttä Israelia vastaan 15.5.1948. Näin Pales-          muissa laitoksissa, joille kouluhallitus on
21772: tiina-nimistä valtiota ei koskaan syntynyt.                 lähettänyt perusteluosassa mainitun kir-
21773:    Kun kouluhallitus nyt, Arabikansojen Ystä-               jeen suosituksineen, noudatetaan Lähi-
21774: vyysseuran aloitteesta, suosittaa erityisen huo-            itää koskevissa kysymyksissä ehdotonta
21775: mion kiinnittämistä arabikulttuuria koskevien               tasapuolisuutta ja annetaan oikea kuva
21776: tietojen opettamiseen, on olemassa se mahdolli-             29.11.1947 tehdyistä päätöksistä, jotka
21777: suus, että kouluissa ja muissa laitoksissa, joihin          koskevat Israelia ja palestiinalaiskysymys-
21778: ao. ryhmäkirje on lähetetty, kiinnitetään yksin-            tä?
21779: 
21780:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1987
21781: 
21782:                                             Esko Almgren
21783: 
21784: 
21785: 
21786: 
21787: 2714452
21788: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 381
21789: 
21790: 
21791: 
21792: 
21793:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21794: 
21795:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
21796: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seuraavaa:
21797: olette 10 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn
21798: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Kouluhallitus on kysymyksen perusteluissa
21799:                                                      mainitussa kirjeessään suosittanut, että perus-
21800: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
21801:                                                      koulun yläasteiden, lukioiden ja opistojen ope-
21802: taja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta
21803:                                                      tuksessa ja yleisten kirjastojen toiminnassa kan-
21804: kysymyksestä n:o 381:
21805:                                                      sainvälisyys- ja rauhankasvatukseen liittyen ote-
21806:                                                      taan huomioon YK:n nimeämä Palestiina-päivä
21807:           Miten voidaan taata, että kouluissa ja     29.11.1987. Tässä kuten muussakin opetuksessa
21808:        muissa laitoksissa, joille kouluhallitus on   on noudatettava ehdotonta tasapuolisuutta. Tä-
21809:        lähettänyt perusteluosassa mainitun kir-      män varmistamiseksi on kouluhallituksen ryhmä-
21810:        jeen suosituksineen, noudatetaan Lähi-        kirjeeseen liitetty ulkoasiainministeriön kannan-
21811:        itää koskevissa kysymyksissä ehdotonta        otto Lähi-idän tilanteeseen. Viranomaisten on
21812:        tasapuolisuutta ja annetaan oikea kuva        voitava luottaa siihen, että suosituksen mukaisen
21813:        29.11.1947 tehdyistä päätöksistä, jotka       tilaisuuden järjestäjä on selvillä aiheen käsittelyn
21814:        koskevat Israelia ja palestiinalaiskysymys-   edellyttämistä tasapuolisuusvaatimuksista. Halli-
21815:        tä?                                           tuksen tietoon ei ole tullut, että järjestetyt tilai-
21816:                                                      suudet olisivat antaneet aihetta huomautuksiin
21817:                                                      tasapuolisuudesta poikkeamisesta.
21818: 
21819:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
21820: 
21821:                                                                   Opetusministeri Christoffer Taxell
21822:                                        1987 vp. -      KK n:o 381                                         3
21823: 
21824: 
21825: 
21826: 
21827:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
21828: 
21829:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Skolstyrelsen har i det brev som avses i motive-
21830: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ringen tili spörsmålet rekommenderat att i un-
21831: av den 10 november 1987 tili vederbörande              dervisningen vid grundskolans högstadium, gym-
21832: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-     nasierna och vid instituten samt i verksamheten
21833: de av riksdagsman Esko Almgren undertecknade           vid de allmänna biblioteken skall den av FN
21834: spörsmål nr 381:                                       utsedda Palestinadagen ihågkommas 29.11.1987
21835:                                                        i anslutning tili fostran i internationella frågor
21836:            Hur kan det säkerställas att det i sko-     och i fredsfostran. Härvid liksom i all övrig
21837:        lorna och andra läroanstalter, åt vilka         undervisning skall ovillkorlig opartiskhet iakttas.
21838:        skolstyrelsen sänt det brev jämte rekom-           För att säkerställa detta har skolstyrelsen tili
21839:        mendationer som nämnts i motiveringen           sitt cirkulär bifogat utrikesministeriets ställnings-
21840:        tili spörsmålet, iakttas en ovillkorlig opar-   tagande tili situationen i Mellersta Östern. Myn-
21841:        tiskhet i frågor som berör Mellersta Ös-        digheterna skall kunna förlita sig på att den som
21842:        tern och att det ges en riktig bild av de       arrangerat ett tillfälle med anledning av rekom-
21843:        beslut rörande Israel och palestinierfrågan     mendationen är på det klara med de krav på
21844:        som fattades 29.11.1947?                        objektivitet som förutsätts i behandlingen av
21845:                                                        denna fråga. Tili regeringens kännedom har inte
21846:                                                        inkommit uppgifter om att de arrangerade tillfäl-
21847:    Som svar på spörsmålet anför pg vördsamt            lena skulle ha gett anledning tili anmärkningar
21848: följande:                                              mot avvikelser från objektiviteten.
21849: 
21850:      Helsingfors den 18 december 1987
21851: 
21852:                                                              Undervisningsminister Christoffer Taxell
21853:                                               1987 vp.
21854: 
21855: Kirjallinen kysymys n:o 382
21856: 
21857: 
21858: 
21859: 
21860:                                   Taina: Valtionrautateiden harjoittaman mamonnan asiallisuudesta
21861: 
21862: 
21863:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21864: 
21865:    Valtion omistama Valtionrautatiet on aloitta-     onkin nk. antimainos, jossa pyritaan liittämään
21866: nut mainoskampanjan, jossa kehotetaan "turval-       kielteisiä mielikuvia kilpailevaan tuotteeseen -
21867: lisemman ja mukavamman matkan vuoksi" vaih-          tässä tapauksessa toiseen liikennemuotoon.
21868: tamaan autosta junaan. Lehdissä julkaistun mai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21869: noksen kuvituksena käytetään onnettomuuteen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21870: joutuneen ja etuosastaan pahoin murskautuneen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21871: henkilöauton valokuvaa.                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21872:    Kampanjaan liittyy myös paikallisradioissa soi-             Onko Hallitus tietoinen valtion omis-
21873: tettu ääninauha, jonka tehosteena käytetään                 taman Valtionrautateiden aloittaman yk-
21874: auto-onnettomuutta kuvaavaa nauhoitetta. Etu-               sityisautoilun vaarallisuutta korostavan
21875: osastaan pahoin murskautunutta henkilöautoa                 antimainontakampanjan aJoittamisesta,
21876: kuvaavan mainoksen tekstissä viitataan myös                    pitääkö Hallitus valittua mainontata-
21877: huonoihin keliolosuhteisiin ja maantieliikenteen            paa hyvän tavan mukaisena ja asiallisena,
21878: ruuhkautumiseen.                                            Ja
21879:    Mainos on suunniteltu siten, että se ei ensisi-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21880: jaisesti tuo esille rautateiden henkilöliikenteen           ryhtyä Valtionrautateiden harjoittaman
21881: myönteisiä puolia, vaan pyrkii sen sijaan synnyt-           kilpailevasta liikennemuodosta kielteisiä
21882: tämään lukijassaan mielikuvan yksityisautoilun              mielikuvia luovan mainonnan jatkamisen
21883: epämukavuudesta ja vaarallisuudesta. Kyseessä               estämiseksi?
21884: 
21885:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1987
21886: 
21887:                                             Anneli Taina
21888: 
21889: 
21890: 
21891: 
21892: 271406G
21893: 2                                     1987 vp. -    KK n:o 382
21894: 
21895: 
21896: 
21897: 
21898:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21899: 
21900:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muuksissa ei kuollut yhtään matkustajaa. Louk-
21901: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaantuneita oli 30. Liikenneturvan julkaisemien
21902: olette 11 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn          tietojen mukaan vuosina 1984-86 tieliikenneon-
21903: kirjeenne n:o 1464 ohella toimittanut valtioneu-     nettomuuksissa kuoli 1 694 henkilöä. Loukkaan-
21904: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    tuneiden määrä oli 29 523. Näin ollen mainok-
21905: sanedustaja Tainan näin kuuluvasta kirjallisesta     sen maininta junaliikenteen turvallisuudesta on
21906: kysymyksestä n:o 382:                                perusteltu.
21907:                                                         Mainonnan sisältöä ja ilmiasua säätelevät Suo-
21908:                                                      messa kuluttajansuojalaki, kilpailun edistämislaki
21909:             Onko Hallitus tietoinen valtion omis- sekä mainonnan kansainväliset perussäännöt, jot-
21910:          taman Valtionrautateiden aloittaman yk- ka perustuvat mainostajien vapaaseen tahtoon
21911:          sityisautoilun vaarallisuutta korostavan omaehtoisesti säädellä mainontaa. Mainitut mai-
21912:          antimainontakampanjan aloittamisesta,      nonnan sisältöä ja ilmiasua säätelevät säädökset
21913:             pitääkö Hallitus valittua mainontata- eivät kiellä antimarkkinointiakaan silloin, kun se
21914:          paa hyvän tavan mukaisena ja asiallisena, liittyy kuluttajan kannalta terveyden ja taloudel-
21915:          Ja                                         lisen turvallisuuden edistämiseen eikä loukkaa
21916:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo toista elinkeinonharjoittajaa.
21917:          ryhtyä Valtionrautateiden harjoittaman         Kysyjän tarkoittama mainonta on aJOitettu
21918:          kilpailevasta liikennemuodosta kielteisiä marraskuulle ajankohtaan, jolloin liukkaaseen
21919:          mielikuvia luovan mainonnan jatkamisen keliin, lumisateeseen ja poikkeuksellisiin sääoloi-
21920:          estämiseksi?                               hin liittyy voimakas onnettomuusriskin kasvu
21921:                                                     maantieliikenteessä. Valtionrautatiet on julkais-
21922:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas- sut mainoksen yhden kerran Kotikaupunki-leh-
21923: ti seuraavaa:                                       dessä ja Tampereen ääni -lehdessä ja kaksi kenaa
21924:    Kuljetuspalveluja tuottava ja tarjoava Valtion- Tamperelainen-lehdessä sekä 19 kenaa Radio
21925: rautatiet toimii kuljetusmarkkinoilla, joita leimaa 957:ssä.
21926: voimakas kilpailu. Markkinaosuuksien säilyttämi-       Liikenneministeriön käsityksen mukaan Val-
21927: seksi ja kasvattamiseksi tarvitaan kehitystyön tionrautateiden julkaiseman ja kysyjän tarkoitta-
21928: ohessa samojen kilpailukeinojen ja tukitoiminto- man mainoskampanjan yhteydessä ei ole rikottu
21929: jen käyttämistä kuin yksityinen sektori. Tähän voimassa olevia lakeja eikä asetuksia. Liikennemi-
21930: perustuen Valtionrautatietkin käyttää tukenaan nisteriö ei voi eikä sillä ole mahdollisuuksiakaan
21931: mainontaa.                                          valvoa kaikkea alaistensa virastojen ja laitosten
21932:    Mainonnalla halutaan erottua kilpailijoista. mainontaa ja sen lainmukaisuutta, vaan virastot
21933: Koska palvelut usein ovat abstrakteja ja yksilölli- ja laitokset itse vastaavat siitä.
21934: siin kokemuksiin perustuvia, palveluiden markki-       Tässä yksittäistapauksessa liikenneministeriö
21935: noinnissa on tapana käyttää hyväksi palvelun kuitenkin katsoo, että Valtionrautateiden tulee
21936: toiminnallisia ominaisuuksia. Kiinteästi junalii- luopua tämäntyyppisestä mainonnasta ja sen tu-
21937: kenteeseen liittyvä toiminnallinen ominaisuus on lee ensisijaisesti keskittyä mainonnassa enemmän
21938: turvallisuus.                                       positiivisten asioiden esille tuomiseen. Tämä nä-
21939:    Valtionrautateiden onnettomuus- ja vaurioti- kökanta on saatettu myös rautatiehallituksen tie-
21940: laston mukaan vuosina 1984-86 junaonnetto- toon.
21941: 
21942:     Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1987
21943: 
21944:                                                                  Liikenneministeri Pekka Vennamo
21945:                                       1987 vp. -      KK n:o 382                                         3
21946: 
21947: 
21948: 
21949: 
21950:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21951: 
21952:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           uppgifter som Trafikskyddet offentliggjort dog
21953: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        1 694 personer i trafikolyckor åren 1984-86.
21954: 1464 av den 11 november 1987 tili vederbörande        Antalet skadade var 29 523. Således är omnäm-
21955: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    nandet av tågtrafikens säkerhet i reklamen moti-
21956: av riksdagsledamot Taina undertecknade spörs-         verad.
21957: mål nr 382:                                              Innehåliet och uttrycken i reklamen regleras i
21958:           Är Regeringen medveten om att Stats-        Finland av konsumentskyddslagen, lagen om
21959:        järnvägarna, som ägs av staten har påbör-      främjande av ekonomisk konkurrens samt rekla-
21960:        jat en antireklamkampanj som betonar           mens internationella grundregler, vilka grundar
21961:        privatbilismens farlighet,                     sig på annonsörernas fria vilja att på eget initiativ
21962:           anser Regeringen att den valda reklam-      reglera reklamen. De ovan nämnda stadgandena,
21963:        metoden är förenlig med god sed och            som reglerar innehåliet och uttrycken i reklamen,
21964:        saklig, och                                    förbjuder inte helier antimarknadsföring, då den
21965:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       anknyter tili främjande av hälsa och ekonomisk
21966:        för att hindra att Statsjärnvägarna fortsät-   säkerhet, från konsumentens synvinkel sett, och
21967:        ter att bedriva reklam som skapar negati-      inte kränker någon annan näringsidkare.
21968:        va föreställningar om en konkurrerande            Den reklam som frågestäliaren avser har
21969:        trafikform?                                    förlagts tili november, tili den tidpunkt då det
21970:                                                       hala föret, snöfaliet och de exceptionella väder-
21971:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      leksförhållandena medför en kraftig ökning av
21972: anföra följande:                                      olycksfallsrisken i landsvägstrafiken. Statsjärnvä-
21973:                                                       garna har publicerat annonsen en gång i tid-
21974:    Statsjärnvägarna producerar och utbjuder
21975:                                                       ningen Kotikaupunki och tidningen Tampereen
21976: transporttjänster och arbetar på transportmarkna-
21977:                                                       ääni och två gånger i tidningen Tamperelainen
21978: den, som kännetecknas av en kraftig konkurrens.
21979:                                                       samt 19 gånger i Radio 95 7.
21980: För att marknadsandelarna skall kunna behållas
21981: och ökas behövs dels utvecklingsarbete, dels en          Enligt trafikministeriets uppfattning har det
21982: användning av samma konkurrensmetoder och             inte i samband med den reklamkampanj som
21983: stödåtgärder som används på den privata sektorn.      Statsjärnvägarna offentliggjort och som frågestäl-
21984: På grund härav använder också Statsjärnvägarna        laren avser brutits mot gällande lagar och förord-
21985: reklam som stöd.                                      ningar. Trafikministeriet kan inte och har inte
21986:    Med reklamen vill man profilera sig gentemot       möjligheter att övervaka reklamen och dess lag-
21987: sina konkurrenter. Eftersom de tillhandahålina        lighet för alla de ämbetsverk och inrättningar
21988: tjänsterna ofta är abstrakta och grundar sig på       som underlyder det, utan ämbetsverken och
21989: individuella erfarenheter utnyttjas vid marknads-     inrättningarna svarar själva härför.
21990: föringen av dem ofta servicens funktionella egen-        I detta enskilda fall anser trafikministeriet
21991: skaper. En funktioneli egenskap som nära ankny-       dock att Statsjärnvägarna skall avstå från reklam
21992: ter tili tågtrafiken är säkerhet.                     av detta slag och i första hand i reklamen
21993:    Enligt Statsjärnvägarnas olycksfalls- och skade-   koncentrera sig på att föra fram positiva saker.
21994: statistik dog inte en enda resenär i tågolyckor       Denna synpunkt har också bringats tili järnvägs-
21995: åren 1984-86. Antalet skadade var 30. Enligt de       styrelsens kännedom.
21996: 
21997:      Helsingfors den 3 december 1987
21998: 
21999:                                                                      Trafikminister Pekka Vennamo
22000: 1
22001: 
22002: 1
22003: 
22004: 1
22005: 
22006: 1
22007: 
22008:     1
22009: 
22010:     1
22011: 
22012:     1
22013: 
22014:     1
22015: 
22016:         1
22017: 
22018:         1
22019: 
22020:         1
22021: 
22022:         1
22023: 
22024:             1
22025: 
22026:             1
22027:                                                1987 vp.
22028: 
22029: Kirjallinen kysymys n:o 383
22030: 
22031: 
22032: 
22033: 
22034:                                    Väistö: Metsätalousyrittäjien sosiaaliturvan parantamisesta
22035: 
22036: 
22037:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22038: 
22039:    Metsätalouden kehittämiseen maatilatalouden        sen ja metsätalouden kehityksen kannalta. Ny-
22040: osana on viime vuosina kiinnitetty lisääntyvästi      kyisellään metsätaloustilat ovat yrittäjäperheen
22041: huomiota. Metsätalous on monille tiloille luon-       sosiaaliturvan osalta väliinputoajia. Epäkohtia
22042: taisesti tärkeä tuotannonala ja antaa viljelijäper-   liittyy muun muassa eläkejärjestelmiin ja sairaus-
22043: heelle merkittävän osan toimeentulosta. Lisäksi       vakuutusturvaan.
22044: on muodostunut myös yksinomaan metsätalou-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22045: teen suuntautuneita metsätaloustiloja.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22046:    Metsätalouteen suuntautuminen nähdään tär-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22047: keänä vaihtoehtona alueilla, missä kasvituotan-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22048: non ja karjatalouden edellytykset ovat heikohkot.
22049: Metsätalouteen erikoistuminen on tilakohtainen                  Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
22050: ratkaisu, mutta metsätaloustilojen muodostumi-               menpiteisiin metsätalousyrittäjien sosiaa-
22051: sella on tärkeä merkitys myös maaseudun asutuk-              liturvan parantamiseksi?
22052: 
22053:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1987
22054: 
22055:                                               Matti Väistö
22056: 
22057: 
22058: 
22059: 
22060: 2713871
22061: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 383
22062: 
22063: 
22064: 
22065: 
22066:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22067: 
22068:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Työtulo voidaan maatalousyrittäjien eläkelaissa
22069: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         olevan säännöksen mukaan määrittää hehtaari-
22070: olette 11 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn           työtulosta poiketen, jos viljely- tai muu tuotanto-
22071: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tapa, viljelmällä työskentelevien maatilatalouden
22072: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     harjoittajien poikkeuksellinen määrä, viljelmän
22073: taja Väistön näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tuottavuus tai muu näihin verrattava syy niin
22074: myksestä n:o 383:                                     edellyttää. Pääsäännöstä poikkeava työtulon mää-
22075:                                                       rittäminen edellyttää kuitenkin, että syy siihen
22076:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-      on jatkuva.
22077:        menpiteisiin metsätalousyrittäjien sosiaa-
22078:        liturvan parantamiseksi?                          Viljelmän metsässä tehdyt hankintatyöt eivät
22079:                                                       ole antaneet maatalousyrittäjien eläkelain 8 §:n
22080:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      nykyisen tulkinnan mukaan mahdollisuutta työ-
22081: ti seuraavaa:                                         tulon korottamiseen. Eläketurvakeskus voi laissa
22082:                                                       olevan valtuutuksen perusteella antaa yleisiä oh-
22083:    Maatalousyrittäjien eläkelaissa maatalousyrittä-   jeita maatalousyrittäjän työtulon määrittämisestä.
22084: jällä tarkoitetaan maatilatalouden harjoittajaa,      Tähän liittyen Eläketurvakeskuksessa selvitellään,
22085: joka omaan tai yhteiseen lukuun itse työhön           olisiko edellä mainittua tulkintaa muutettava.
22086: osallistuen harjoittaa maatilataloutta vähintään
22087: kaksi hehtaaria maatalousmaata käsittävällä vil-         Sairausvakuutuksen päivärahan perusteena ole-
22088: jelmällä. Maatalousmaana pidetään viljelmään          vaksi työtuloksi ei katsota metsätalouden puh-
22089: sisältyvän tilan tai tilanosan viljeltyä maatalous-   taasta tuotosta ansiotuloksi luettavaa osuutta.
22090: maata lisättynä, jos tila tai tilanosa sijaitsee      Koska sairauspäivärahaa suoritetaan sairauden
22091: Etelä-Suomessa, 11 10 sen kasvullisesta metsä-        perusteella aiheutuneesta ansionmenetyksestä, ei
22092: maasta tai, jos se sijaitsee Keski-Suomessa, 11 15    muutos tältä osin liene perusteltu.
22093: tai, jos se sijaitsee Pohjois-Suomessa, 1120 siitä.      Sosiaali- ja terveysministeriö on 20.10.1987
22094: Näin ollen myös metsätalouteen suuntautuneella        tekemällään päätöksellä asettanut työryhmän,
22095: viljelmällä harjoitettu yrittäjätoiminta voi kuulua   jonka tehtävänä on selvittää maatalousyrittäjien
22096: maatalousyrittäjien eläkelain piiriin.                eläkelain mukaisten työtulojen määräytymissään-
22097:    Maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen eläk-       nösten toimivuus ja oikeudenmukaisuus siten,
22098: keen perusteena on viljelijän henkilökohtainen        että työtulot vastaisivat nykyistä paremmin todel-
22099: työtulo. Työtuloksi vahvistetaan pääsääntöisesti      lista työpanosta. Työryhmän toimeksiannolle ase-
22100: pinta-alaperusteinen hehtaarityötulo, jota voi-       tettu määräaika päättyy 30.4.1988, jonka jälkeen
22101: daan erityisestä syystä joko korottaa tai alentaa.    hallitus päättää tarvittavista toimenpiteistä.
22102: 
22103:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1987
22104: 
22105:                                                          Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
22106:                                        1987 vp. -     KK n:o 383                                       3
22107: 
22108: 
22109: 
22110: 
22111:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22112: 
22113:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          med avvikelse från hektararbetsinkomsten om
22114: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        odlingssättet eller annat produktionssätt, det
22115: den 11 november 1987 till vederbörande medlem         osedvanliga antalet idkare av gårdsbruk som
22116: av statsrådet översänt avskrift av följande av        arbetar på brukningsenheten, brukningsenhetens
22117: riksdagsman Väistö undertecknade spörsmål nr          produktivitet eller annan därmed jämförbar om-
22118: 383:                                                  ständighet förutsätter det. Ett från huvudregeln
22119:                                                       avvikande bestämmande av arbetsinkomsten
22120:           Ämnar Regeringen brådskande vidta           förutsätter dock att orsaken till det är kontinuer-
22121:        åtgärder för att förbättra socialskyddet för   lig.
22122:        skogsbruksföretagare?                             De anskaffningsarbeten som gjorts i bruk-
22123:                                                       ningsenhetens skog ger inte enligt den nuvaran-
22124:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       de tolkningen av 8 § lagen om pension för
22125: anföra följande:                                      lantbruksföretagare möjlighet att höja arbetsin-
22126:    I lagen om pension för lantbruksföretagare         komsten. Pensionsskyddscentralen kan på basis
22127: avses med lantbruksföretagare en idkare av gårds-     av en fullmakt i lagen utfärda allmänna anvis-
22128: bruk, som för egen eller gemensam räkning             ningar om bestämmande av arbetsinkomsten för
22129: bedriver gårdsbruk på en brukningsenhet med           en lantbruksföretagare. Med anknytning härtill
22130: minst två hektar jordbruksjord och själv deltar i     utreds i pensionsskyddscentralen om ovan nämn-
22131: arbetet. Såsom jordbruksjord anses den i bruk-        da tolkning kan ändras.
22132: ningsenheten ingående lägenheten eller lägen-            Den andel av skogsbrukets rena avkastning
22133: hetsdelens odlade jordbruksjord, ökad, om lä-         som räknas såsom förvärvsinkomst anses inte vara
22134: genheten eller lägenhetsdelen är belägen i södra      sådan arbetsinkomst som utgör grund för dag-
22135: Finland, med 1/10, om den är belägen i mellers-       penning enligt sjukförsäkringen. Eftersom sjuk-
22136: ta Finland, med 1115, och, om den är belägen i        dagpenning erläggs på basis av förlorad arbets-
22137: norra Finland, med en 1120 av dess växtliga           förtjänst, förorsakad av sjukdom, torde en änd-
22138: skogsmark. Således omfattas också den företagar-      ring till denna del inte vara motiverad.
22139: verksamhet som bedrivs på en brukningsenhet,             Social-   och hälsovårdsministeriet       beslöt
22140: som inriktats på skogsbruk, av lagen om pension       20.10.1987 tillsätta en arbetsgrupp, vars uppgift
22141: för lantbruksföretagare.                              är att utreda funktionsdugligheten och rättvisan
22142:    Grunden för pension enligt lagen om pension        hos stadgandena om bestämning av arbetsin-
22143: för lantbruksföretagare utgörs av odlarens person-    komster enligt lagen om pension för lantbruksfö-
22144: liga arbetsinkomst. Såsom arbetsinkomst fast-         retagare, så att arbetsinkomsterna bättre än för
22145: ställs i regel en arealbaserad hektararbetsinkomst,   närvarande skulle motsvara den faktiska arbetsin-
22146: som av särskilt skäl endera kan höjas eller sänkas.   satsen. Tidsfristen för arbetsgruppens uppdrag
22147: Arbetsinkomsten kan enligt ett stadgande i lagen      går ut 30.4.1988 och därefter beslutar regeringen
22148: om pension för lantbruksföretagare bestämmas          om nödvändiga åtgärder.
22149: 
22150:      Helsingfors den 11 december 1987
22151: 
22152:                                                       Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
22153:                                                1987 vp.
22154: 
22155: Kirjallinen kysymys n:o 384
22156: 
22157: 
22158: 
22159: 
22160:                                   Paavilainen: Jyväskylän säilyttämisestä keskuslentoasemana
22161: 
22162: 
22163:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22164: 
22165:   Jyväskylää ollaan alistamassa Tampereen alai-      kustajaa. Jos tarkastellaan pelkästään kotimaan
22166: suuteen myös lentoliikenteessä. Jyväskylän kes-      liikennettä, on Jyväskylä Helsingin ja Oulun
22167: kuslentoaseman päällikön jäätyä eläkkeelle ei        jälkeen vilkkain lentokenttä. Yksi taustalla vai-
22168: virkaa ole täytetty. Ilmailuhallituksessa kaavail-   kuttava tekijä keskuslentoaseman siirtämiseksi Jy-
22169: laan Tampereen nimeämistä keskuslentoasemaksi        väskylästä Tampereelle lienee se, että Finnairin
22170: ja Jyväskylän alistamista sen alaisuuteen.           aluekonttori on Tampereella ja Jyväskylä kuuluu
22171:   Ilmailuhallitus suunnittelee myös keskuslento-     sen alaisuuteen. Jyväskylän säilyttäminen yhtenä
22172: asemien vähentämistä. Tällä hetkellä ovat seuraa-    valtakunnan aluekeskuksena on mitä tärkeintä
22173: vat keskuslentoasemat: Jyväskylä, Helsinki, Tur-     aluepoliittisesti.
22174: ku, Vaasa, Oulu, Kuopio ja Rovaniemi.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22175:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22176:   Jyväskylä on selvästi vilkkaampi lentokenttä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22177: kuin Tampere. Kuluvana vuonna elokuun lop-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22178: puun mennessä Jyväskylässä oli 167 700 matkus-
22179: tajaa ja Tampereella 102 000. Vertailun vuoksi                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22180: todettakoon, että Tutussa oli 260 000 matkusta-               ryhtyä turvatakseen Jyväskylän lentoken-
22181: jaa, Oulussa 305 000 ja Kuopiossa 161 800 mat-                tän keskuslentokenttäaseman?
22182: 
22183:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1987
22184: 
22185:                                           Tuula Paavilainen
22186: 
22187: 
22188: 
22189: 
22190: 271427E
22191: 2                                       1987 vp. -- ~ n:o 384
22192: 
22193: 
22194: 
22195: 
22196:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22197: 
22198:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           asemalla on lisäksi yleinen valvontavelvollisuus
22199: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            mm. toimialueellaan sijaitseviin muihin kuin
22200: olette 12 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn              valtion omistamiin lentoasemiin sekä lentoase-
22201: kirjeenne n:o 1466 ohella toimittanut valtioneu-         mien ulkopuolella sijaitseviin lennonvarmistus-
22202: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        laitteisiin. Mitä tulee lentoaseman tehtäviin si-
22203: sanedustaja Tuula Paavilaisen näin kuuluvasta            jaintipaikkakuntansa ja sen ympäristön lentolii-
22204: kirjallisesta kysymyksestä n:o 384:                      kenteen ja muun ilmailutoiminnan palvelijana
22205:                                                          keskuslentoasema ja lentoasema ovat sekä asialli-
22206:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           sesti että muodollisesti samassa asemassa.
22207:         ryhtyä turvatakseen Jyväskylän lentoken-
22208:         tän keskuslentokenttäaseman?                         Kun ilmailuhallituksessa nyt on harkittavana
22209:                                                          ehdotus Jyväskylän keskuslentoasematoimintojen
22210:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         siirtämisestä tapahtuvaksi Tampere-Pirkkalassa,
22211: ti seuraavaa:                                            ehdotuksen toteuttamisella ei olisi merkitystä
22212:                                                          Jyväskylän lentoasemaan lentoliikenteen ja ilmai-
22213:     Ilmailuhallinnosta annetun lain (40/72) 1 §:n
22214:                                                          lutoimintojen palvelijana eikä mitään vaikutusta
22215: mukaan lentoasemien hallinto on ilmailuhalli-
22216:                                                          lentoaseman meneillään oleviin ja suunniteltui-
22217: tuksen apuna alueellisissa tehtävissä. Lentoase-
22218:                                                          hin kehittämishankkeisiin. Sama koskee myös
22219: mien hallinto muodostuu valtion hallinnassa ole-
22220:                                                           lentoaseman nykyistä henkilöstöä. Näihin hank-
22221: vista lentoasemista ja lennonvarmistuskeskuksis-
22222: ta. Ilmailuhallinnosta annetun asetuksen ( 113 1         keisiin vaikuttavat myös kysymyksessä mainittu
22223:                                                          matkustajamäärä ja sen kehittyminen. Sen sijaan
22224: 72) 32 §:n 2 momentin mukaan osa lentoasemis-
22225:                                                           jonkin lentoaseman nimeäminen keskuslentoase-
22226: ta toimii keskuslentoasemina, joiden toimialueet
22227:                                                          maksi perustuu lähinnä hallintoteknisiin syihin.
22228: ja niihin kuuluvat lentoasemat määrää liikenne-
22229:                                                          Suunniteltua Tampere-Pirkkalan lentoaseman
22230: ministeriö. Sanotun asetuksen 34 §:n mukaan
22231:                                                          määräämistä keskuslentoasemaksi puoltaisi mm.
22232: ilmailuhallituksen asiana on antaa tarkempia
22233:                                                          ilmailuhallinnon ja ilmavoimien läheinen yhteis-
22234: määräyksiä lentoasemien hallinnosta ja tehtävis-
22235:                            c                             toiminta ja Satakunnan lennoston ja sen esikun-
22236: tä.
22237:                                                          nan nykyinen sijoitus Tampereen seudulle. Edel-
22238:     Edellä mainituista säännöksistä on todettavis-
22239:                                                           leen on otettava huomioon yhteydenpito lento-
22240: sa, että keskuslentoasemia enempää kuin muita-
22241:                                                          asemien pääkäyttäjän Finnair Oy:n aluehallin-
22242: kaan lentoasemia ei ole katsottava erillisiksi piiri-
22243:                                                          toon sekä ao. lentoasemalla tapahtuva säännölli-
22244: hallintoyksiköiksi vaan ne ovat lähinnä ilmailu-
22245:                                                          nen kansainvälinen liikenne.
22246: hallituksen paikallisia yksiköitä, joiden päälliköi-
22247: den ja henkilöstön ensisijaisena tehtävänä on               Kirjallisessa kysymyksessä mainittu ilmailuhal-
22248: huolehtia oman lentoasemansa toimivuudesta ja            lituksen suunnitelma keskuslentoasemien luku-
22249: palvelutasosta. Keskuslentoasemajärjestelmä on           määrän vähentämisestä on vasta alustavassa käsit-
22250: ilmailuhallinnon sisäiseen hallintomenettelyyn           telyvaiheessa. Kysymys liittyy vireillä oleviin
22251: liittyvä järjestely, joka suurelta osin koskee sellai-   hankkeisiin hallinnon sisäisen käsittelymenette-
22252: sia seikkoja kuin tilinpitoa, maksuliikennettä,          lyn tehostamisesta ja saattamisesta entistä talou-
22253: sisäistä postin kulkua ja valvontaa. Keskuslento-        dellisemmaksi.
22254: 
22255:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1987
22256: 
22257:                                                                     Liikenneministeri Pekka Vennamo
22258:                                        1987 vp. -      KK n:o 384                                         3
22259: 
22260: 
22261: 
22262: 
22263:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22264: 
22265:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tili har centralflygstationen en alimän skyldighet
22266: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         att utöva tilisyn över bl.a. andra än statsägda
22267: 1466 av den 12 november 1987 tili vederbörande         flygstationer på dess verksamhetsområde samt
22268: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     över flygsäkerhetsanläggningar, som är belägna
22269: av riksdagsledamot Tuula Paavilainen underteck-        utanför flygstationerna. Vad beträffar en flygsta-
22270: nade spörsmål nr 384:                                  tions uppgifter som tjänare för flygtrafiken och
22271:                                                        annan luftfartsverksamhet på förläggningsorten
22272:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        med omnejd, har centralflygstationen och en
22273:        för att säkra Jyväskylä flygstations stäli-     flygstation såväl sakligt som formelit samma
22274:        ning som centralflygstation?                    ställning.
22275:                                                            Då ett förslag om att Jyväskyläs centralflygsta-
22276:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tions funktioner skall överföras på Tammerfors-
22277: anföra följande:                                       Birkala flygstation nu övervägs vid luftfartsstyrel-
22278:    Enligt 1 § lagen om luftfartsförvaltningen (401     sen, skulie genomförandet av förslaget inte ha
22279: 72) biträds luftfartsstyrelsen i regionala frågor av   någon betydelse för Jyväskylä flygstation i dess
22280: flygstationernas förvaltning. Flygstationernas         egenskap av tjänare för flygtrafiken och luftfarts-
22281: förvaltning består av de flygstationer och flygsä-     verksamheten och ingen inverkan på de pågåen-
22282: kerhetscentraler som staten besitter. Enligt 32 § 2    de och planerade projekten för utveckling av
22283: mom. förordningen om luftfartsförvaltningen            flygstationen. Detsamma gälier även den nuva-
22284: (113/72) fungerar en del av flygstationerna som        rande personalen vid flygstationen. På dessa
22285: centralflygstationer, vilkas verksamhetsområden        projekt inverkar också det i spörsmålet nämnda
22286: och tili dem hörande flygstationer förordnas av        passagerarantalet och dess utveckling. Det att en
22287: trafikministeriet. Enligt 34 § i nämnda förord-        flygstation benämns centralflygstation baserar sig
22288: ning är det luftfartsstyrelsens uppgift att utfärda    däremot närmast på förvaltningstekniska orsaker.
22289: närmare bestämmelser om förvaltningen av flyg-         Det planerade faststäliandet av att Tammerfors-
22290: stationerna och om handhavandet av åliggandena         Birkala flygstation skali bli centralflygstation
22291: vid dem.                                               försvaras bl.a. av ett nära samarbete luftfartsför-
22292:    Om ovan nämnda stadganden kan det konsta-           valtningen och luftstridskrafterna emelian och
22293: teras att varken centralflygstationerna elier andra    den nuvarande placeringen av Satakunta flygflot-
22294: flygstationer skali ses som särskilda distriktsför-    tilj och dess stab i Tammerforstrakten. Vidare
22295: valtningsenheter, utan de är närmast luftfartssty-     bör kontakten med den regionala förvaltningen
22296: relsens lokala enheter, vid vilka chefernas och        hos flygstationernas viktigaste kund, dvs. Finnair
22297: personalens främsta uppgift är att sörja för den       Oy, samt den regelbundna internationelia trafi-
22298: egna flygstationens funktionsduglighet och servi-      ken vid vederbörande flygstation beaktas.
22299: cenivå. Systemet med centralflygstationer är ett           Luftfartsstyrelsens pian att minska antalet cent-
22300: arrangemang som ansluter sig tili det interna          ralflygstationer, som nämns i spörsmålet, är först
22301: förvaltningsförfarandet inom luftfartsförvalt-         i ett inledande behandlingsskede. Frågan hänför
22302: ningen och som tili stor del berör bl.a. bokfö-        sig tili anhängiga projekt för att det interna
22303: ringen och betalningsrörelsen samt den interna         behandlingsförfarandet inom förvaltningen kun-
22304: befordringen och övervakningen av posten. Där-         de göras effektivare och ännu mer ekonomiskt.
22305: 
22306:      Helsingfors den 11 december 1987
22307: 
22308:                                                                       Trafikminister Pekka Vennamo
22309:                                               1987 vp.
22310: 
22311: Kirjallinen kysymys n:o 385
22312: 
22313: 
22314: 
22315: 
22316:                                  Sasi: Suomen kehitysavusta Vietnamille
22317: 
22318: 
22319:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22320: 
22321:    Suomen ulkopolitiikan keskeinen tehtävä on         Valtiontilintarkastajat ovat joutuneet mm.
22322: rauhan edistäminen maailmassa.                      vuonna 1985 puuttumaan Vietnamin kehitys-
22323:    Suomi antaa merkittävää kehitysapua Vietna-      avussa esiintyviin vakaviin ongelmiin.
22324: mille. Vietman puolestaan on sotilaallisilla jou-
22325: koillaan miehittänyt Kamputsean. Yhdistyneet           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22326: Kansakunnat on tuominnut tämän yhä edelleen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22327: jatkuvan miehityksen.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22328:    Vietnamin sisäisten poliittisten olosuhteiden    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22329: vuoksi sadattuhannet venepakolaiset ovat joutu-
22330: neet jättämään maansa henkensä uhalla.                        Aikooko Hallitus kansainvälisen rau-
22331:    Edellä mainittujen syiden vuoksi on Norja jo            han edistämiseksi katkaista Vietnamille
22332: lopettanut kehitysapunsa Vietnamille. Ruotsin              annettavan kehitysavun, mikäli Vietnam
22333: kehitysapuministeri on viime keväänä ilmoitta-             ei vedä joukkojaan pois Kamputseasta ja
22334: nut, että myös Ruotsi lopettaa kehitysapunsa               Ruotsi lopettaa kehitysavun antamisen
22335: Vietnamille, mikäli Vietnam ei jätä Kamputseaa.            Vietnamille?
22336: 
22337:     Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1987
22338: 
22339:                                             Kimmo Sasi
22340: 
22341: 
22342: 
22343: 
22344: 271428F
22345: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 385
22346: 
22347: 
22348: 
22349: 
22350:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22351: 
22352:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tavanomaisista poikkeavia ongelmia, vaan se on
22353: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         edennyt normaalisti. Hiljattain vesihuoltohank-
22354: olette 12 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn           keesta kansainvälisin asiantuntijavoimin suoritet-
22355: kirjeenne n:o 1467 ohella toimittanut valtioneu-      tu arviointi korostaa saavutettuja hyviä yhteistyö-
22356: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     suhteita ja niiden jatkamisen tärkeyttä. Hankkee-
22357: sanedustaja Sasin näin kuuluvasta kirjallisesta       seen liittyy myösYK:nkehitysohjelman UNDP:n
22358: kysymyksestä n:o 385:                                 hanke, jonka tavoitteena on vietnamilaisten inhi-
22359:                                                       millisten voimavarojen kehittäminen. Nyt arvioi-
22360:           Aikooko Hallitus kansainvälisen rau-        tu toisen vaiheen suunnitelma, jonka toteutus
22361:        han edistämiseksi katkaista Vietnamille        alkaa ensi vuonna, ulottuu vuoteen 1990 saakka.
22362:        annettavan kehitysavun, mikäli Vietnam
22363:        ei vedä joukkojaan pois Kamputseasta ja           Ruotsin kehitysyhteistyöohjelma Vietnamissa
22364:        Ruotsi lopettaa kehitysavun antamisen          jatkuu vuonna 1987 solmitun kolmivuotisen ke-
22365:        Vietnamille?                                   hitysyhteistyösopimuksen mukaisesti, ja vuosi
22366:                                                       1990 on asetettu virstanpylvääksi seurattaessa
22367:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Kamputsean tilannetta, johon aikaan mennessä
22368: ti seuraavaa:                                         Vietnam on luvannut vetää joukkonsa Kamput-
22369:                                                       seasta. Suomen hallitus puolestaan toivoo, että
22370:    Suomen ja Vietnamin välinen kehitysyhteistyö       Kamputsean konfliktin osapuolten rauhanpyrki-
22371: juontaa juurensa sodan päättymisestä Vietnamin        mykset johtavat konkreettisiin tuloksiin. Suomel-
22372: alueella ja Vietnamin sosialistisen tasavallan syn-   la ei ole syytä olla luottamatta Vietnamin halli-
22373: tymisestä. Kehitysyhteistyön menettelytapoja          tuksen ilmoitukseen vetää joukkonsa Kamputse-
22374: koskeva yleissopimus maiden välillä solmittiin        asta vuoteen 1990 mennessä. Ruotsin kehitysyh-
22375: vuonna 1977, minkä jälkeen aloitettiin mittava        teistyöministerin vieraillessa Vietnamissa kuluvan
22376: telakkaprojekti Pha Rungissa. Vietnamille 1970-       vuoden alkupuolella oli ilmeisen avoimesti kes-
22377: luvulla myönnetyt kehitysluotot muutettiin            kusteltu näistäkin kysymyksistä samoin kuin ih-
22378: vuonna 1979 lahja-avuksi, ja nykyisin yhteistyö       misoikeuskysymyksestä. Pyrkimys aikaisempaan
22379: on lahjapohjaista.                                    suurempaan avoimuuteen on leimallista ja roh-
22380:    Kehitysyhteistyötämme Vietnamin kanssa on          kaisevaa Vietnamin viimeaikaisessa ilmapiirissä.
22381: koko ajan leimannut pyrkimys suurehkoihin ja
22382: kehitysvaikutuksiltaan merkittäviin, harvalukui-         Hiljattain on ilmennyt merkkejä myös siitä,
22383: siin hankkeisiin. Telakan nyt toimiessa ja apum-      että eräät muutkin läntiset kehitysyhteistyötä
22384: me jatkuessa enää sen toimintojen tukemisessa ja      harjoittavat maat ovat uudelleen avaamassa kehi-
22385: käyttökoulutuksessa on valtaosa maalle varatuista     tysyhteistyösuhteitaan Vietnamiin, ja esimerkiksi
22386: määrärahoista voitu käyttää sosiaalisektorilla toi-   Norja on kuluvan vuoden aikana pitkästä aikaa
22387: meenpantavaan Hanoin kaupungin vesihuolto-            solminut kehitysyhteistyötä koskevan sopimuksen
22388: hankkeeseen.                                          Vietnamin kanssa.
22389:    Nämä hankkeet korostavat nähdäkseni onnis-            Humanitaarinen apu alueelle jatkuu eri
22390: tuneella tavalla yhteistyön pitkäiänteistä luonnet-   kanavia myöten, ja sen tarvetta tulee Suomenkin
22391: ta, jonka tarkoituksena on Suomen kehitysyhteis-      kiinteästi seurata. Tässä yhteydessä haluan myös
22392: työpolitiikan periaatteiden mukaisesti maan ta-       mainita, että Suomi on hiljattain päättänyt antaa
22393: louden ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Em-       kehitysyhteistyörahoituksen (noin 3 milj. mk) ja
22394: me ole asettaneet avullemme poliittisia ehtoja.       suomalaisen asiantuntemuksen muodossa apuaan
22395:    Pha Rungin telakkahanke on kohdatuista vai-        väliaikaisen Mekong-komitean sihteeristölle sen
22396: keuksista huolimatta toteutunut suhteellisen hy-      toimeenpanemassa hydrografisen kartaston uusi-
22397: vin. Hanoin vesihuoltohankkeen vuonna 1988            mista tarkoittavassa hankkeessa. Vietnamhan toi-
22398: päättyvän ensimmäisen vaiheen yhteydessä ei ole       mii tässä Mekong-komiteassa yhdessä Laosin ja
22399: ilmennyt kehitysyhteistyöhankkeiden kohdalla          Thaimaan kanssa jokiuoman puitteissa toteutet-
22400:                                       1987 vp. -- RJ< n:o 385                                         3
22401: 
22402: tavissa hankkeissa, millä on myönteistä poliittis-   teistyöpolitiikan yleisistä linjoista keskustellaan
22403: takin merkitystä alueella.                           mm. Pohjoismaiden kehitysyhteistyöministerei-
22404:    Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan puitteissa      den kokouksissa. Suomi kuten muut Pohjoismaat
22405: seurataan tarkoin myös muiden maiden ja kan-         tekevät kuitenkin kehitysyhteistyöpoliittiset rat-
22406: sainvälisten järjestöjen toimenpiteitä. Kehitysyh-   kaisunsa itsenäisesti.
22407: 
22408:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1987
22409: 
22410:                                                                    Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
22411: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 385
22412: 
22413: 
22414: 
22415: 
22416:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22417: 
22418:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          projektet har framskridit normalt. lnternationelia
22419: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       experter bedömde vattenförsörjningsprojektet ny-
22420: 1467 av den 12 november 1987 tili vederbörande       ligen och betonade de goda samarbetskontakter-
22421: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   na och vikten av att upprätthålia dessa. Tili
22422: av riksdagsman Sasi undertecknade spörsmål nr        projektet hör även ett UNDP-projekt inom FN:s
22423: 385:                                                 utvecklingsprogram, vars målsättning är utveck-
22424:                                                      landet av vietnamesernas mänskliga resurser.
22425:           Ämnar Regeringen i syfte att främja        Andra skedet av planen, som skali inledas nästa
22426:        den internationelia freden upphöra med        år, utsträcker sig tili år 1990.
22427:        utvecklingshjälpen tili Vietnam, om Viet-
22428:        nam inte drar sina trupper från Kampu-           Sveriges utvecklingssamarbetsprogram i Viet-
22429:        chea, och om Sverige drar in sin utveck-      nam fortgår enligt ett treårigt utvecklingssamar-
22430:        lingshjälp tili Vietnam?                      betsavtal som ingicks år 1987, och året 1990 har
22431:                                                      faststälits som milstolpe då det gälier att följa
22432:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      med situationen i Kampuchea, emedan Vietnam
22433: anföra följande:                                     fram tili denna tidpunkt lovat dra sina trupper
22434:                                                      därifrån. Finlands regering hoppas i sin tur, att
22435:    Utvecklingssamarbetet melian Finland och          parterna i Kampuchea-konflikten i sina fredssträ-
22436: Vietnam har sitt ursprung i den tid då kriget på     vanden skall kunna nå konkreta resultat. Finland
22437: Vietnams område upphörde och socialistiska re-       har alit skäl att tro på Vietnamregimens försäkran
22438: publiken Vietnam bildades. En konvention som         om att den senast år 1990 drar sina trupper från
22439: gäller förfarandet vid utvecklingssamarbete slöts    Kampuchea. Då Sveriges utvecklingssamarbets-
22440: melian länderna år 1977, varefter ett betydande      minister i början av innevarande år besökte
22441: varvsprojekt inleddes i Pha Rung. De utveck-         Vietnam, diskuterades dessa frågor påtagligt öp-
22442: lingskrediter som beviljades Vietnam på 1970-        pet liksom även de mänskliga rättigheterna. Ett
22443: talet ändrades år 1979 tili gåvohjälp, och numera    utpräglat och glädjande drag i det vietnamesiska
22444: baserar sig samarbetet på denna.                     klimatet har under de senaste tiderna varit en
22445:    Vårt utvecklingssamarbete med Vietnam har         strävan tili alit större öppenhet.
22446: hela tiden präglats av strävan tili rätt stora,
22447: fåtaliga projekt med betydande utvecklingsverk-         Det har nyligen även funnits teeken på att
22448: ningar. Då varvet nu är i bruk och vår hjälp         vissa andra västländer, som bedriver utvecklings-
22449: endast behövs för stödjandet av dess funktioner      samarbete, på nytt börjat öppna utvecklingssam-
22450: och utbildningen på området, har merparten av        arbetskontakterna tili Vietnam. Tili dessa hör
22451: de anslag som reserverats för landet kunnat          Norge, som under innevarande år har ingått ett
22452: användas inom den sociala sektorn för vattenför-     utvecklingssamarbetsavtal med Vietnam.
22453: sörjningen i staden Hanoi.                              Humanitär hjälp tili området fortgår via olika
22454:    Jag anser att dessa projekt på ett lyckat sätt    kanaler och även Finland bör kontinuerligt följa
22455: framhäver samarbetets långsiktskaraktär, varvid      med situationen. Jag vili i detta sammanhang
22456: avsikten enligt principerna för Finlands bi-         nämna, att Finland nyligen beslutat understöda
22457: ståndspolitik är att stödja landets ekonomi och      den interimistiska Mekong-kommittens sekreta-
22458: dess sociala utveckling. 1 fråga om hjälpen har vi   riat genom utvecklingssamarbetsfinansiering (ca
22459: inte stälit några politiska villkor.                 3 milj. mk) och finländsk sakkunskap i samband
22460:    Trots svårigheter som uppstått har varvsprojek-   med genomförandet av ett projekt som gälier
22461: tet i Pha Rung kunnat genomföras relativt bra. 1     förnyandet av det hydrografiska kartverket. Viet-
22462: samband med första skedet av vattenförsörjnings-     nam samarbetar i denna Mekong-kommitte tili-
22463: projektet i Hanoi som blir färdigt år 1988 har det   sammans med Laos och Thailand i projekt som
22464: i fråga om utvecklingssamarbetsprojekten inte        gälier denna flod, vilket i politiskt avseende har
22465: yppat sig några exceptionelia problem, utan          positiv betydelse för området.
22466:                                       1987 vp. -     KK n:o 385                                       5
22467: 
22468:    lnom Finlands utvecklingssamarbetspolitik föl-    Iingssamarbetsministrarnas möten. Finland, lik-
22469: jer man noggrant med de åtgärder som andra           som även de övriga nordiska länderna, fattar
22470: Iänder och internationella organisationer vidtar.    dock sina utvecklingssamarbetspolitiska beslut
22471: De allmänna linjerna inom utvecklingssamarbets-      självständigt.
22472: politiken diskuteras bl.a. vid de nordiska utveck-
22473: 
22474:      Helsingfors den 3 december 1987
22475: 
22476:                                                                       Utrikesminister Kalevt· Sorsa
22477:                                               1987 vp.
22478: 
22479: Kirjallinen kysymys n:o 386
22480: 
22481: 
22482: 
22483: 
22484:                                  Sasi: Suomen kehitysavun antamisesta Väli-Amerikan rauhansuun-
22485:                                     nitelman edistämiseksi
22486: 
22487: 
22488:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22489: 
22490:    Guatemalassa solmittiin elokuun 7. päivänä       telman mukaisesti toimiville maille ja keppinä
22491: 1987 Väli-Amerikan rauhansuunnitelma. Suun-         avun epäämistä niiltä mailta, jotka eivät rauhan-
22492: nitelman allekirjoittivat Costa Rican, Guatema-     suunnitelmaa toteuta.
22493: lan, Hondurasin, Nicaraguan ja Salvadorin presi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22494: dentit. Ansiokkaan rauhansuunnitelman pääark-       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22495: kitehti, Costa Rican presidentti Oscar Arias on     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22496: sittemmin saanut tunnustukseksi tekemästään         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22497: työstä Nobelin rauhanpalkinnon.
22498:                                                               Aikooko      Hallitus    Guatemalassa
22499:    Suomen ulkopolitiikan tehtävänä on kansain-             7:8.1987 solmitun Väli-Amerikan rau-
22500: välisen rauhan edistäminen. Sen vuoksi olisi               hansuunnitelman toteutumisen edistämi-
22501: luonnollista, että Suomi kaikin toimenpitein pyr-          seksi asettaa Väli-Amerikan maiden kehi-
22502: kisi edistämään mainitun rauhansuunnitelman                tysavun ehdottomaksi ehdoksi mainitun
22503: toteutumista. Tässä suhteessa voitaisiin käyttää           rauhansuunnitelman ehtojen ja toimen-
22504: porkkanana lisäavun lupaamista rauhansuunni-               piteiden toteuttamisen?
22505: 
22506:     Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1987
22507: 
22508:                                             Kimmo Sasi
22509: 
22510: 
22511: 
22512: 
22513: 271429G
22514: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 386
22515: 
22516: 
22517: 
22518: 
22519:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22520: 
22521:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Suomen hallituksen tarkoituksena on omalta
22522: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           osaltaan antaa panoksensa tähän prosessiin, jos
22523: olette 12 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn             kyseisten viiden maan välinen yhteisymmärrys
22524: kirjeenne n:o 1468 ohella toimittanut valtioneu-        säilyy ja rauhansuunnitelma etenee käytännön
22525: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       askelin. Costa Rican presidentti Oscar Ariasin
22526: sanedustaja Sasin näin kuuluvasta kirjallisesta         vierailu Suomessa 15.-16. joulukuuta 1987 an-
22527: kysymyksestä n:o 386:                                   taa hallitukselle erinomaisen tilaisuuden saada
22528:                                                         tilanteesta ensi käden tietoja. Presidentti Ariasil-
22529:           Aikooko       Hallitus      Guatemalassa      lehan on myönnetty Nobelin rauhanpalkinto
22530:         7.8.1987 solmitun Väli-Amerikan rau-            ansioistaan Guatemalan sopimuksen aikaansaa-
22531:         hansuunnitelman toteutumisen edistämi-          misessa. Hänen vierailullaan voidaan myös käydä
22532:         seksi asettaa Väli-Amerikan maiden kehi-        keskusteluja Suomen kehitysyhteistyösuhteiden
22533:         tysavun ehdottomaksi ehdoksi mainitun           mahdollisesta laajentamisesta Costa Ricaan.
22534:         rauhansuunnitelman ehtojen ja toimen-
22535:                                                            Suomi on viime vuosina avustanut Keski-Ame-
22536:         piteiden toteuttamisen?
22537:                                                         rikan maista Nicaraguaa. Apu on vakiintunut
22538:                                                         kahdenväliseksi maaohjelmaksi, joka vuosittain
22539:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        vahvistetaan valtioneuvoston ns. kehyspäätökses-
22540: ti seuraavaa:                                           sä tulevien vuosien osalta. Nicaragua kuuluu
22541:    Tämänvuotisessa YK:n yleiskokouspuheenvuo-           hallituksen päätöksen mukaan viidentoista yh-
22542: rossani toin esiin Suomen pitävän tervetulleena         teistyömaan ryhmään. Yhteisymmärryksen synty-
22543: Keski-Amerikassa meneillään olevaa rauhanpro-           minen ja vahvistuminen Nicaraguan ja sen naa-
22544: sessia. Guatemalan sopimuksen solmiminen                purimaiden välillä, mitä Suomen hallitus luon-
22545: alueen viiden valtion päämiesten kesken elokuun         nollisesti toivoo, antavat lisäperusteita jatkaa yh-
22546: alussa heijastaa hyvin myönteisellä tavalla tätä        teistyösuhdetta.
22547: kehitystä. Suomi on osaltaan valmis tukemaan eri           Suomi on tukenut Keski-Amerikan maita
22548: tavoin sopimuksen toteutumista ja sen puitteissa        muillakin tavoin viime vuosina. Tärkeimpänä voi
22549: tapahtuvaa yhteiskunnallista kehitystyötä.              pitää humanitaarisia avustuksia. Esimerkkinä
22550:    Ensi vuoden tulo- ja menoarvion perusteluissa        mainittakoon pohjoismaiden Punaisten Ristien
22551: vahvistetaan Suomen kehitysavun kohdistaminen           alueellinen veripankkiprojekti. Humanitaarista
22552: maihin, jotka omissa kehityssuunnitelmissaan            apua on tarkoitus edelleen kohdentaa etenkin
22553: pyrkivät taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen     ajankohtaisen pakolaiskysymyksen ratkaisemiseksi
22554: ja taloudellisen riippumattomuutensa vahvista-          Keski-Amerikassa. Jälleenrakennustyö eri maissa
22555: miseen. Erityinen paino pannaan sille, että vas-        vaatii myös kiireellisiä apupanoksia. Lisäksi on
22556: taanottajamaa pyrkii turvaamaan kaikille yhteis-        avustettu Yk:n pakolaispäävaltuutetun viraston
22557: kunnan jäsenille yhtäläiset poliittiset, taloudelli-    (UNHCR) pakolaisohjelmia Keski-Amerikassa.
22558: set, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Samoin   Rauhanprosessin myötä pakolaisten kotiuttamis-
22559: kiinnitetään huomiota maan taloudelliseen ase-          ohjelmat tulevat olemaan kasvava toimintakoh-
22560: maan.                                                   de.
22561:    Contadora-maiden rauhanehdotuksissa ja nii-             Yhdistyneiden Kansakuntien lisääntyvä käyttö
22562: den pohjalta kehitellyssä Guatemalan sopimuk-           avun kanavoijana varsinkin alueellisen yhteistyön
22563: sessa annetaan Keski-Amerikan maiden taloudel-          tukemiseen on hyvin mahdollista, ja Suomi tu-
22564: liselle kehittämiselle ja sosiaalisen edistyksen sekä   kee mm. alueen terveyssektoria Pan American
22565: demokratian periaatteiden toteuttamiselle mer-          Health Organizationin puitteissa. Mainittakoon
22566: kittävä paino. Kyseiset maat itse ovat vedonneet        myös Suomen vuotuinen tuki Costa Ricassa sijait-
22567: kansainväliseen yhteisöön rauhanprosessin yhteis-       sevalle YK:n Rauhan yliopistolle, jolle Keski-
22568: kunnallisia edellytyksiä vahvistavan taloudellisen      Amerikassa on kaavailtu erityistehtäviä nykyisen
22569: ja teknisen avun saamiseksi.                            rauhanprosessin vahvistajana.
22570:                                      1987 vp. -- ~ n:o 386                                             3
22571: 
22572:    Suomalaisten kansalaisjärjestöjen avustustoi-    pahdu sellainen perusteellinen muutos, joka veisi
22573: minta yleisesti ottaen Keski-Amerikassa on tois-    edellytykset Suomen kehitysyhteistyön keskeisten
22574: taiseksi ollut Nicaraguaa lukuun ottamatta vä-      tavoitteiden edistämiseltä. Suomen kehitysyhteis-
22575: häistä, mutta sitäkin voidaan rohkaista toiminta-   työsuhteilla saattaa kuitenkin olla myös poliittista
22576: edellytysten parantuessa eri maissa.                tavoitteellisuutta    kuten    eteläisen  Afrikan
22577:    Hallitus korostaa pitkäjänteisen yhteistyön ja   SADCC-maiden kanssa. Keski-Amerikan rauhan
22578: Keski-Amerikan maiden omien sekä alueellisten       sekä yhteiskunnallisen edistyksen ja demokratian
22579: kehityspyrkimysten tukemisen tärkeyttä. Vakiin-     lujittaminen on tavoite, jonka edistämiseksi hal-
22580: tuneita kehitysyhteistyösuhteita ei Suomen ole      litus on valmis käyttämään myös kehitysyhteis-
22581: tapana sitoa poliittisiin suhdannevaihteluihin,     työpoliittisia keinoja.
22582: ellei kumppanina olevan valtion tilanteessa ta-
22583: 
22584:     Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1987
22585: 
22586:                                                                   Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
22587: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 386
22588: 
22589: 
22590: 
22591: 
22592:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22593: 
22594:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Finlands regering har för sin del för avsikt att
22595: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         ge sitt bidrag tili denna process, om samförståen-
22596: 1468 av den 12 november 1987 tili vederbörande         det mellan de aktuella fem länderna består och
22597: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     fredsplanen avancerar i praktisk handling. Det
22598: av riksdagsman Sasi undertecknade spörsmål nr          besök som Costa Ricas president Oscar Arias
22599: 386:                                                   avlägger i Finland 15-16 december 1987 ger
22600:                                                        regeringen ett utomordentligt tillfälle att få
22601:            Har Regeringen för avsikt att, i syfte      förstahandsuppgifter om läget. President Arias
22602:         att främja den fredsplan för Cent-             har ju beviljats Nobels fredspris för sina förtjäns-
22603:         ralamerika som undertecknades i Guate-         ter i samband med Guatemala-avtalet. Under
22604:         mala 7.8.1987, som ett oeftergivligt vill-     hans besök kan man också diskutera möjligheter-
22605:         kor för utvecklingshjälpen tili staterna i     na att utsträcka Finlands utvecklingssamarbete
22606:         Centralamerika kräva, att villkoren och        tili Costa Rica.
22607:         åtgärderna i den nämnda fredsplanen
22608:                                                            Av länderna i Centralamerika har Finland de
22609:         följs?
22610:                                                        senaste åren bistått Nicaragua. Biståndet har
22611:                                                        stabiliserat sig som ett bilateralt landsprogram,
22612:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som årligen för de följande årens del bekräftas
22613: anföra följande:                                       inom statsrådets s.k. rambeslut. Nicaragua hör
22614:    I mitt anförande vid FN:s generalförsamling         enligt regeringens beslut tili en gtupp om fem-
22615: detta år framförde jag att Finland välkomnar den       ton samarbetsländer. Att samförstånd skapas och
22616: fredsprocess som pågår i Centralamerika. Guate-        förstärks mellan Nicaragua och dess grannländer,
22617: mala-avtalet som i början av augusti slöts mellan      vilket Finland naturligtvis hoppas på, ger ytterli-
22618: ledarna för fem stater i regionen återspeglar          gare anledning att fortsätta samarbetsförhållan-
22619: utvecklingen på ett positivt sätt. Finland är för      det.
22620: sin del berett att på olika sätt stöda genomföran-         Finland har de senaste åren också på andra sätt
22621: det av avtalet och det samhälleliga utvecklingsar-     gett sitt stöd tili länderna i Centralamerika.
22622: bete som sker inom dess ram.                           Viktigast kan man anse det humanitära biståndet
22623:    I motiveringen för nästa års statsförslag bekräf-   vara. Som exempel kan man nämna de nordiska
22624: tas att Finlands utvecklingshjälp inriktas på Iän-     Röda Kors -organisationernas regionala blod-
22625: der som i sina egna utvecklingsplaner siktar på        banksprojekt. Det är meningen att det humani-
22626: ekonomisk och social utveckling och en förstärk-       tära biståndet fortsättningsvis främst skall inriktas
22627: ning av det ekonomiska oberoendet. Särskild vikt       på att lösa <;}en aktuella flyktingfrågan i Cent-
22628: fästs vid att mottagarlandet för alla sina samhälls-   ralamerika. Ateruppbyggnadsarbetet i olika Iän-
22629: medlemmar försöker trygga enahanda politiska,          der kräver också snabba biståndsinsatser. Dess-
22630: ekonomiska, sociala och kulturella rättigheter.        utom har vi bistått FN:s flyktingkommissariats
22631: Likaså fäster man uppmärksamhet vid landets            (UNHCR) flyktingprogram i Centralamerika.
22632: ekonomiska situation.                                  När fredsprocessen fortgår kommer programmen
22633:    I Contadora-ländernas fredsförslag och Guate-       för acklimatisering av flyktingarna att vara ett
22634: mala-avtalet, som har utvecklats utgående från         växande arbetsområde.
22635: det, läggs en betydande vikt vid de centralameri-          Att i större utsträckning utnyttja Förenta Na-
22636: kanska ländernas ekonomiska utveckling och vid         tionerna för att kanalisera biståndet, i synnerhet
22637: arbetet på sociala framsteg och ett genomförande       för att stöda det regionala samarbetet, är fullt
22638: av demokratiska principer. Länderna i fråga har        möjligt och Finland stöder bl.a. hälsosektorn i
22639: själva vädjat tili det internationella samfundet för   regionen inom ramen för Pan American Health
22640: att få den ekonomiska och tekniska hjälp som           Organization. Nämnas kan också Finlands årliga
22641: skulle öka samhällets förutsättningar för freds-       hjälp tili FN:s fredsuniversitet som är beläget i
22642: processen.                                             Costa Rica, och för vilket man i Centralamerika
22643:                                       1987 vp. -- KJ< n:o 386                                         5
22644: 
22645: har planerat specialuppgifter som skall konsolide-   binda vid de politiska konjunkturväxlingarna,
22646: ra den nuvarande fredsprocessen.                     om inte situationen i kompanjonlandet förändras
22647:    De finländska medborgarorganisationernas bi-      så grundligt, att det blir omöjligt att arbeta för
22648: ståndsverksamhet i Centralamerika i allmänhet        de mål som anses centrala för Finlands utveck-
22649: har tills vidare med undantag av Nicaragua varit     lingssamarbete. Finlands relationer inom utveck-
22650: obetydligt, men också det kan uppmuntras när         lingssamarbetet kan dock också ha en politisk
22651: verksamhetsförutsättningarna i olika Iänder för-     målinriktning, såsom i fråga om samarbetet med
22652: bättras.                                             SADCC-länderna i Afrika. Förstärkandet av fre-
22653:    Regeringen betonar samarbetet på lång sikt        den i Centralamerika samt det sociala framåtskri-
22654: och betydelsen av att stöda de egna utvecklings-     dandet och demokratin är sådana mål att rege-
22655: strävandena både i de olika centralamerikanska       ringen är beredd att också använda utvecklings-
22656: länderna och i regionen. Utvecklingssamarbete        samarbetspolitiska medel för att främja dem.
22657: som har vunnit stabilitet brukar Finland inte
22658: 
22659:      Helsingfors den 3 december 1987
22660: 
22661:                                                                        Utrikesminister Kalevi Sorsa
22662:                                               1987 vp.
22663: 
22664: ikriftligt spörsmål nr 387
22665: 
22666: 
22667: 
22668: 
22669:                                  Renlund m.fl.: Om extrautrustning på tankpistoler för förhind-
22670:                                    rande av att bensinångor sprids
22671: 
22672: 
22673:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22674: 
22675:    En färsk rapport från Chalmers Tekniska Hög-     konventionelia bensinmackar är halten av bensen
22676: :kola i Göteborg visar att bilister andas in        i inandningsluften 5 miliigram per kubikmeter
22677: >nödigt stora mängder skadliga bensinångor när      medan halten kan bli så låg som 0,1 miliigram
22678: le tankar.                                          per kubikmeter då ett dylikt gummimuffsystem
22679:    Ifali bensinstationerna skulie använda muffar    används.
22680: >å tankpistolerna skulie halten av farliga koivä-      Ur alimän miljösynpunkt spelar minskandet av
22681: en i luften sänkas drastiskt. Undersökningen        bensinångorna en viktig roll. Enligt undersök-
22682: risar att bilister som tankar utan muff andas in    ningen beräknas att bensinstationerna i Göteborg
22683: >O gånger mer av det cancerframkaliande ämnet       släpper ut ca 1 000 ton kolväten varje år. Det är
22684: >ensen än de som tankar på stationer med            ca 10 procent av Göteborgs totala kolväteutsläpp.
22685: Lterföringssystem.                                     Man har räknat med att det för bensinstatio-
22686:    1 Göteborg har sedan oktober 1986 prövats        nerna i längden också ekonomiskt skulie löna sig
22687: mvändandet av återföringssystem för bensin-         med användning av gummimuffar emedan man
22688: Lngor. En enkel gummimuff dras över bensintan-      på så sätt förhindrar en stor del av bensinsvinnet
22689: ~ens mynning på bilen. Ångorna som uppstår          i form av förångring.
22690: rid tankningen av personbilen sugs via en retur-       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
22691: lang inne i bensinslangen tilihaka ner i mackens    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22692: ordcistern. Detta system är också användbart då     ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
22693: ankbilarna levererar bensin tili jordcisternerna.   följande spörsmål:
22694:    Det finns ett hundratal kolväten i bensinångor             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
22695: om är farliga för både människor och miljö.                för att främja användningen av muffar på
22696: }öteborgsundersökningen visar att halten av                bensinpumparnas tankpistoler för att för-
22697: >ensinångor i luften sänks med mer än 90                   hindra farliga bensinångors spridning i
22698: >rocent om återföringssystemet används. Vid                luften?
22699: 
22700:     Helsingfors den 12 november 1987
22701: 
22702:           Boris Renlund              Henrik Lax                       Per-Henrik Nyman
22703:           Håkan Nordman              Håkan Malm                       Jörn Donner
22704:           Gustav Björkstrand         Ingvar S. Melin                  Gunnar ] ansson
22705:                      Henrik Westerlund                       Elisabeth Rehn
22706: 
22707: 
22708: 
22709: 
22710: ~71441U
22711: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 387
22712: 
22713: Kirjallinen kysymys n:o 387                                                                   Suomenn«
22714: 
22715: 
22716: 
22717: 
22718:                                   Renlund ym.: Bensiinihöyryjen leviämisen estäruisestä tankkauspi
22719:                                     tooleihin asennettavan lisälaitteen avulla
22720: 
22721: 
22722:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22723: 
22724:    Tuore raportti Chalmersin teknillisestä korkea-    vanomaisilla bensiiniasemilla on hengitysilma
22725: koulusta Göteborgista osoittaa, että autoilijat       bentseenipitoisuus 5 milligrammaa kuutiometr
22726: hengittävät tarpeettoman suuria määriä vaaralli-      kohden, kun pitoisuus voitaisiin saada niin alha
22727: sia bensiinihöyryjä tankatessaan.                     seksi kuin 0,1 milligrammaa kuutiometriä kol
22728:    Jos bensiiniasemat käyttäisivät muhveja tank-      den tällaista kumimuhvijärjestelmää käyttämäW
22729: kauspistooleissaan, ilmaan pääsevien vaarallisten        Yleisistä ympäristönäkökohdista tarkasteltur
22730: hiilivetyjen määrä laskisi tuntuvasti. Tutkimus       bensiinihöyryjen vähentämisellä on merkitysti
22731: osoittaa, että ilman muhvia tankkaavat autoilijat     Tutkimuksessa arvioidaan Göteborgin bensiin
22732: hengittävät 50 kertaa enemmän syöpää aiheutta-        asemien päästöiksi noin 1 000 tonnia hiilivety:
22733: vaa bentseeniä kuin sellaisilla asemilla tankkaavat   vuodessa. Tämä on noin 10 prosenttia Götebo
22734: autoilijat, joilla on palautumisjärjestelmä.          gin kaikista hiilivetypäästöistä.
22735:    Göteborgissa on lokakuusta 1986 lähtien               On laskettu, että kumimuhvien käyttö oli
22736: kokeiltu bensiinihöyryjen palautumisjärjestel-        myös ajan mittaan taloudellisesti hyödyllistä ber
22737: mää. Yksinkertainen kumimuhvi pannaan auton           siiniasemille, koska tällä tavalla estetään suuri o~
22738: bensiinitankin aukon päälle. Henkilöautoa tan-        höyryyntymisen aiheuttamasta bensiinihävikisti
22739: katessa syntyvät höyryt imetään bensiiniletkussa         Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärje
22740: olevan palautumisletkun kautta takaisin aseman        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämm
22741: maasäiliöön. Tämä järjestelmä on myös käyttö-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen ji
22742: kelpoinen tankkiautojen toimittaessa bensiiniä        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22743: maasäiliöihin.
22744:    Bensiinihöyryissä on satakunta hiilivetyä, jotka              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko
22745: ovat vaarallisia sekä ihmisille että ympäristölle.            ryhtyä edistääkseen muhvien käytte
22746: Göteborgin tutkimus osoittaa, että ilmaan pääse-              bensiinipumppujen tankkauspistooleiss:
22747: vien bensiinihöyryjen määrä vähenee yli 90 pro-               jotta vaarallisten bensiinihöyryjen levil
22748: senttia palautumisjärjestelmää käytettäessä. Ta-              minen ilmaan estettäisiin?
22749: 
22750:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1987
22751: 
22752:          Boris Renlund              Henrik Lax                           Per-Henrik Nyman
22753:          Håkan Nordman              Håkan Malm                           Jörn Donner
22754:          Gustav Björkstrand         Ingvar S. Melin                      Gunnar Jansson
22755:                     Henrik Westerlund                           Elisabeth Rehn
22756:                                         1987 vp. -- RJ< n:o 387                                           3
22757: 
22758: 
22759: 
22760: 
22761:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22762: 
22763:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           yhdisteet. Sosiaali- ja terveysministeriö on toden-
22764: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nut työperäisen syövän torjunnasta annetun val-
22765: olette 12 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn             tioneuvoston päätöksen (952/75; tämä päätös on
22766: kirjeenne n:o 1548 ohella lähettänyt valtioneu-         kumottu työhön liittyvän syöpävaaran torjunnas-
22767: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       ta annetulla valtioneuvoston päätöksella 583/85,
22768: sanedustaja Boris Renlundin ym. kirjallisesta ky-       mutta sen nojalla annetut määräykset on jätetty
22769: symyksestä n:o 387, jossa tiedustellaan:                voimaan) nojalla tehdyssä päätöksessä (1060/83),
22770:                                                         että muun muassa bentseeni ja dibromietaani
22771:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          kuuluvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviin ai-
22772:         ryhtyä edistääkseen muhvien käyttöä             neisiin. Näiden päätöksien ja bentseenimyrkytys-
22773:         bensiinipumppujen tankkauspistooleissa,         vaaroja koskevan kansainvälisen työjärjestön
22774:         jotta vaarallisten bensiinihöyryjen leviä-      (ILO) yleissopimuksen nro 136 perusteella on
22775:         minen ilmaan estettäisiin?                      työsuojeluun kiinnitetty Suomessa erityistä huo-
22776:                                                         miota toiminnoissa, joissa käsiteltävän aineen
22777:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        bentseenipitoisuus on yli 1 tilavuusprosentti.
22778: ti seuraavaa:                                              Ilmansuojelulain nojalla on valtioneuvoston
22779:    Hiilivetypäästöjen vähentämiseen on ensiksi          päätöksellä (15 7183) määrätty moottoribensiinin
22780: ryhdytty Yhdysvaltain Kalifornian osavaltiossa,         lyijyn enimmäispitoisuudeksi 0,15 g 11 ja bentsee-
22781: jossa noin 20 vuotta sitten havaittiin, että hiilive-   nin enimmäismääräksi 5 tilavuusprosenttia. Näin
22782: dyt edistävät otsonin ja valokemiallisen savusu-        ollen edellä mainitun yleissopimuksen pohjalta
22783: mun muodostumista. Myös Keski-Euroopassa ja             annettu valtioneuvoston päätös bentseenille altis-
22784: Etelä-Ruotsissa havaittu ilman laadun heikkene-         tavasta työstä (355/82) koskee yleensä myös ben-
22785: minen on johtanut entistä tehokkaampien rajoit-         siinin käyttöä huoltoasemilla. Päätöksessä asete-
22786: tamistaimien suunnitteluun ja toteutukseen. En-         taan työpaikan suurimmaksi sallituksi bentseeni-
22787: simmäiseksi on yleensä puututtu hiilivetypäästöi-       pitoisuudeksi 16 mg/m 3 8 tunnin keskiarvona ja
22788: hin bensiinin ja muiden kemikaalien varastoin-          veivoitetaan työnantaja käyttämään tämän raja-
22789: nissa ja kuljetuksessa, autojen pakokaasuihin sekä      arvon ylittymisen estämiseen, mikäli mahdollista,
22790: liuottimien käyttöön teollisuudessa ja maalauk-         suljettuja laitteistoja. Hengitysilman bentseenipi-
22791: sessa, koska suurin osa hiilivetypäästöistä on          toisuudet huoltoasemilla ovat työsuojeluhallituk-
22792: peräisin näistä lähteistä. Yhdysvalloissa on seu-       sen selvitysten mukaan kuitenkin säännöllisesti
22793: raavaksi pyritty vähentämään autojen polttoaine-        olleet alle tason 5 mg 1m 3 • Mittausten perusteella
22794: järjestelmän päästöjä, jotka ovat noin viisi kertaa     dibromietaanin terveydellinen merkitys huolto-
22795: suuremmat kuin autojen tankkauksen päästöt.             asemilla on vähäisempi kuin bentseenin.
22796:    Autoa tankattaessa vapautuvien kaasujen tal-            Hiilivetypäästöjä on tarkoitus vähentää uusille
22797: teenottamista on selvitetty, kysymyksen perus-          henkilöautoille annettavin päästömääräyksin. Eh-
22798: teluissa mainitun tutkimuksen lisäksi, ainakin          dotus tällaiseksi määräykseksi sisältyy pakokaasu-
22799: Yhdysvalloissa ja Saksan Iiittotasavallassa. Alusta-    päästöjen rajoittamisesta annettavaan valtioneu-
22800: vien tietojen mukaan näissä maissa on tehok-            voston päätökseen, jonka luonnosta käsitellään
22801: kaimmaksi ratkaisuksi toistaiseksi osoittautunut        valtioneuvoston talouspoliittisessa ministerivalio-
22802: auton vatustaminen suurehkolla aktiivihiilisäiliöl-     kunnassa. Hiilivetypäästöjen vähentämiseksi ym-
22803: lä, joka sekä imee ajoneuvon polttoainejärjestel-       päristöministeriö tutkii kemikaalisatamien pääs-
22804: mässä syntyvät höyryt että poistaa auton bensiini-      töjä ja harkitsee niiden määräämistä ilmansuoje-
22805: tankin täyttöaukon ympärillä tankkauksen aikana         lulain mukaan ilmoitusvelvollisiksi. Luonnokseen
22806: leijuvat höyryt.                                        valtioneuvoston periaatepäätökseksi pakokaasu-
22807:    Erityisen vaarallisia aineita moottoribensiinissä    päästöjen rajoittamisesta ei sisälly toimia poltto-
22808: ovat bentseeni, dibromietaani ja orgaaniset lyijy-      ainejärjestelmän tai tankkauksen hiilivetypäästö-
22809: 4                                    1987 vp. -- ~ n:o 387
22810: 
22811: jen rajoittamiseksi. Kansainvälisestä kehityksestä   nittelu ja toteutus voi tulla Suomessakin ajan-
22812: voi kuitenkin päätellä, että näiden toimien suun-    kohtaiseksi lähivuosina.
22813: 
22814:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1987
22815: 
22816:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
22817:                                        1987 vp. -- RJ< n:o 387                                           5
22818: 
22819: 
22820: 
22821: 
22822:                                 Till Riksdagens Herr Talman
22823: 
22824:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            blyföreningar. Social- och hälsovårdsministeriet
22825: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         fastslog i ett beslut (1060/83) med stöd av ett
22826: 1548 av den 12 november 1987 till vederbörande         beslut av statsrådet, som gäller avvärjande av
22827: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     kancer som har uppkommit genom arbete (952/
22828: av riksdagsman Boris Renlund m.fl. underteck-          75; detta beslut har upphävts genom statsrådets
22829: nade spörsmål nr 387:                                  beslut om avvärjande av kancerrisk i anslutning
22830:                                                        tili arbete 583185 men giltigheten hos bestäm-
22831:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen' vidta        melser, som utfärdats med stöd av förstnämnda
22832:        för att främja användningen av muffar på        beslut, har bibehållits) att bl.a. bensen och
22833:        bensinpumparnas tankpistoler för att för-       dibrometan hör till de ämnen som föranleder risk
22834:        hindra farliga bensinångors spridning i         för kancersjukdom. På basis av dessa beslut och
22835:        luften?                                         lnternationella arbetsorganisationens (ILO) kon-
22836:                                                        vention nr 136 om förgiftningsrisker härrörande
22837:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        från bensen har man i Finland fäst speciell
22838: anföra följande:                                       uppmärksamhet på funktioner, i vilka bensen-
22839:                                                        halten i det hanterade ämnet överstiger 1 vo-
22840:    Åtgärder för minskning av kolväteutsläppen
22841: vidtogs först i den amerikanska delstaten Kalifor-     lymprocent.
22842: nien, där man för ca 20 år sedan märkte att                Med stöd av luftvårdslagen har den maximala
22843: kolväten främjar bildandet av ozon och fotoke-         blyhalten i motorbensin genom statsrådsbeslut
22844: misk smog. Den observerade försämringen av             (157/83) fastställts till 0,15 g/1 och den maxima-
22845: luftkvaliteten i Mellaneuropa och Sydsverige har       la halten av bensen till 5 volymprocent. Sålunda
22846: också lett tili planering och genomförande av allt     gälier statsrådets beslut om bensenexponering i
22847: effektivare begränsningsåtgärder. Till en början       arbete (355/82), som utfärdats på basis av ovan
22848: har åtgärder i allmänhet vidtagits mot kolväteut-      nämnda konvention, i alimänhet även använd-
22849: släpp vid lagring och transport av bensin och          ningen av bensin vid bensinstationer. 1 beslutet
22850: andra kemikalier, mot bilavgaser samt mot an-          fastställs arbetsplatsens högsta tiliåtna bensenhait
22851: vändningen av lösningsmedel inom industrin och         tili 16 mg/m 3 i genomsnitt för 8 timmar och
22852: vid målningsarbete, eftersom den största delen av      arbetsgivaren förpliktas tili att, såvitt möjligt,
22853: kolväteutsläppen kommer från dessa källor. 1           använda slutna system för att förhindra att detta
22854: Förenta staterna har man därefter försökt minska       gränsvärde överskrids. Vid bensinstationerna har
22855: utsläppen från bilarnas bränslesystem. Dessa ut-       bensenhalterna i inandningsluften dock enligt
22856: släpp är ca fem gånger så stora som utsläppen vid      arbetarskyddsstyrelsens utredningar regelbundet
22857: tankning av bilar.                                     underskridit nivån 5 mg/m 3 • På basis av mät-
22858:    Frågan om tillvaratagande av gaser, som frigörs     ningar framgår att dibrometanets betydelse för
22859: vid tankning av bilar, har utom i den undersök-        hälsan på bensinstationer är mindre än bensenets
22860: ning som nämndes i motiveringen till spörsmålet        betydelse.
22861: utretts åtminstone i Förenta staterna och                  Avsikten är att minska kolväteutsläppen ge-
22862: Förbundsrepubliken Tyskland. Enligt preliminä-         nom att för nya personbilar utfärda bestämmelser
22863:  ra uppgifter har den effektivaste lösningen i         om utsläppen. Ett förslag tili en dylik bestäm-
22864: dessa Iänder hittills visat sig vara att förse bilen   melse ingår i statsrådets beslut om att begränsa
22865:  med en rätt stor behållare med aktivt koi, viiken     avgasutsläppen. Utkastet tili detta principbeslut
22866:  både suger ut de ångor som bildas i fordonets         behandlas i statsrådets finanspolitiska minister-
22867:  bränslesystem och avlägsnar de ångor som under        utskott. För att kolväteutsläppen skall kunna
22868:  tankningen svävar omkring mynningen på bilens         minskas undersöker miljöministeriet utsläppen
22869:  bensintank.                                           vid kemikaliehamnar och överväger att faststälia
22870:    1 motorbensinen förekommande speciellt farli-       att anmälningsskyldighet enligt luftvårdslagen
22871:  ga ämnen är bensen, dibrometan och organiska          skall gälla i fråga om dessa utsläpp. Utkastet tili
22872: 6                                     1987 vp. -- KJC n:o 387
22873: 
22874: statsrådets principbeslut om att begränsa avgasut-   vecklingen kan man dock dra den slutsatsen, att
22875: släppen innehåller inte några åtgärder för be-       planering och genomförande av sådana åtgärder
22876: gränsning av kolväteutsläpp från bränslesystem       inom de närmaste åren kan bli aktuella även i
22877: eller vid tankning. Av den internationella ut-       Finland.
22878: 
22879:     Helsingfors den 22 december 1987
22880: 
22881:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
22882:                                                1987 vp.
22883: 
22884: Kirjallinen kysymys n:o 388
22885: 
22886: 
22887: 
22888: 
22889:                                   T. Roos ym.: Kalastusaluejaon toteuttamisesta Turun Ja Porin
22890:                                      läänissä
22891: 
22892: 
22893:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22894: 
22895:    Turun ja Porin läänissä ei vieläkään ole saatu       Näitä hyviä ja tarpeellisia päämääriä ei nyt ole
22896: suoritettua uuden kalastuslain edellyttämää ka-      voitu täysimittaisesti toteuttaa juuri ko. määrära-
22897: lastusaluejakoa. Kalastuspiirin tekemästä kalas-     hojen jäädyttämisen vuoksi. Huomioon ottaen
22898: tusaluejaosta on tehty useita valituksia, joiden     niin virkistys- kuin ammattimaisen kalastuksen-
22899: käsittely on jo pian pari vuotta kestettyään edel-   kin merkityksen runsasvetisessä läänissä on jo nyt
22900: leen kesken. Myös kalastusalueiden hidas järjes-     asian viivyttelystä koitunut koko kalataloutta aja-
22901: täytyminen on vaikeuttanut päätöksen syntymis-       tellen monenlaista haittaa. Aluepäätös pitäisi siis
22902: tä.                                                  nopeasti saada aikaan.
22903:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22904:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22905:   Tänä aikana on ns. piikkikorttirahoja kuiten-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22906: kin kertynyt kaiken aikaa summan ollessa läänissä    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22907: nyt jo noin 1, 7 miljoonaa markkaa. Alueiden
22908: muodostamisen tarkoitus on mm. kalatalouden                     Mihin kiireisiin toimenpiteisiin Halli-
22909: edistäminen, vesialueiden tuottavuuden säilyttä-            tus aikoo ryhtyä kalastusaluejaon toi-
22910: minen, kalakannan järkiperäinen hyväksikäyttö               meenpanemiseksi Turun ja Porin läänis-
22911: sekä kalakannan hoito ja lisääminen.                         "?
22912:                                                             sa.
22913: 
22914:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1987
22915: 
22916:           Timo Roos                 Kalevi Lamminen                   Timo Laaksonen
22917:           Raimo Vuoristo            Heikki Rinne                      Mikko Elo
22918:           Maunu Kohijoki            Aino Pohjanoksa                   Lea Mäkipää
22919:           Raila Aho                 Kauko Juhantalo                   Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22920:                     Einari Nieminen                           Risto Ahonen
22921: 
22922: 
22923: 
22924: 
22925: 2714331
22926: 2                                    1987 vp. -- RJ< n:o 388
22927: 
22928: 
22929: 
22930: 
22931:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22932: 
22933:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jakaa varat edelleen vesialueen omistajille. Varoja
22934: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jaettaessa on siten tiedettävä kalastusalueiden
22935: olette 13 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn         lukumäärä ja rajat.
22936: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Kalastuspiirien kalastustoimistojen kalastus-
22937: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   aluejakopäätöksistä on kuitenkin tehty maa- ja
22938: taja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallises-   metsätalousministeriöön useita kymmeniä muu-
22939: ta kysymyksestä n:o 388:                            toshakemuksia. Ministeriö on ratkaissut valituk-
22940:                                                     set kahdeksan kalastuspiirin osalta. Turun kalas-
22941:           Mihin kiireisiin toimenpiteisiin Halli-   tuspiirin kalastusaluejaosta on tehty 31 valitusta,
22942:        tus aikoo ryhtyä kalastusaluejaon toi-       joissa on yhteensä lähes 200 allekirjoittajaa. Va-
22943:        meenpanemiseksi Turun ja Porin läänis-       littajat ovat tehneet runsaasti sekä kalastuspiirin
22944:        sä?                                          päätöksestä että toistensa valituksista poikkeavia
22945:                                                     muutosvaatimuksia. Asian valmistelu on ministe-
22946:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    riössä varsin pitkällä, ja ratkaisu on odotettavissa
22947: ti seuraavaa:                                       lähitulevaisuudessa. Maa- ja metsätalousministe-
22948:    Kalastuslain 89 §:n 2 momentin mukaan pil-       riön päätöksestä voidaan kuitenkin valittaa edel-
22949: kintämaksuista kertyneet tulot jaetaan kokonai-     leen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
22950: suudessaan kalastusalueille, joiden tehtävänä on
22951: 
22952:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1987
22953: 
22954:                                                                             Ministeri Ole Norrback
22955:                                      1987 vp. -     KK n:o 388                                       3
22956: 
22957: 
22958: 
22959: 
22960:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22961: 
22962:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        således känna tili antalet, fiskeriområden samt
22963: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      gränserna för dem.
22964: den 13 november 1987 tili vederbörande medlem
22965: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Tili jord- och skogsbruksministeriet har dock
22966: riksdagsman Timo Roos m.fl. undertecknade           inlämnats flera tiotal ändringsansökningar i fråga
22967: spörsmål nr 388:                                    om fiskeridistriktens fiskeribyråers beslut angåen-
22968:                                                     de indelningen i fiskeriområden. Ministeriet har
22969:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-       avgjort besvären för åtta fiskeridistrikts del. An-
22970:        geringen vidta för verkstäliande av fiske-   gående fiskeriområdesindelningen i Åbo fiskeri-
22971:        riområdesindelning i Åbo och Björne-         distrikt har anförts 31 besvär med sammanlagt
22972:        borgs Iän?                                   nära 200 undertecknare. De som anfört besvär
22973:                                                     har stälit talrika krav på ändringar, som avviker
22974:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    både från fiskeridistriktets beslut och från de
22975: anföra följande:                                    övriga ändringssökandenas besvär. Beredningen
22976:    Enligt 89 § 2 mom. lagen om fiske utdelas de i   av ärendet har redan avancerat långt vid ministe-
22977: form av pilkfiskeavgifter influtna medlen i sin     riet och en lösning är att vänta inom den
22978: helhet tili fiskeriområden, på vilka det ankom-     närmaste framtiden. Över jord- och skogsbruks-
22979: mer att utdela medlen vidare tili ägarna av         ministeriets beslut kan dock besvär anföras hos
22980: vattenområden. Då medlen utdelas måste man          högsta förvaltningsdomstolen.
22981: 
22982:     Helsingfors den 17 december 1987
22983: 
22984:                                                                             Minister Ole Norrback
22985:                                               1987 vp.
22986: 
22987: Kirjallinen kysymys n:o 389
22988: 
22989: 
22990: 
22991: 
22992:                                   Pelttari ym.: Ns. Kessin alueen suojelun valmistelusta
22993: 
22994: 
22995:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22996: 
22997:    Inarin kunnassa sijaitsevan ns. Kessin alueen     piteiden toteuttamismahdollisuudet, laajuus ja
22998: metsät ovat valtion talousmetsiä ja kuuluvat näin    vaikutukset voitaisiin selvittää luotettavalla taval-
22999: maa- ja metsätalousministerin toimialaan. Kessin     la asiantuntijavoimin sekä paikallisia viranomai-
23000: metsien hakkuusuunnitelmat on valmisteltu met-       sia ja kansalaisia kuullen. Samassa yhteydessä
23001: sähallituksen johdolla, toiminta on lakisääteistä    tulisi selvittää koko metsä- ja puutalouden kohta-
23002: ja hakkuut ovat hyväksyttyjen hakkuusuunnitel-       lo Inarin kunnan alueella ja päätösten heijastus-
23003: mien mukaisia. Erittäin keskeistä on myös, että      vaikutukset koko Lapissa. Selvitystyön tulisi kes-
23004: suunnitellut hakkuut on eduskunnassa hyväksyt-       kittyä myös niin sanottuihin viimeisiin erämaihin
23005: ty kompensaatioiksi Urho Kekkosen kansallis-         ja samassa yhteydessä tulisi määritellä kanta näi-
23006: puiston perustamisesta aiheutuneista työpaikka-      den tulevaisuuteen ennen Kessin mahdollista
23007: menetyksistä.                                        suojelua. On korostettava vielä kunnan asemaa
23008:    Ympäristöministeri on puuttunut sivusta maa-      mahdollisessa suojelupäätöksessä: nykyisen tyyp-
23009: ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluviin       pinen sanelupolitiikka loukkaa vakavalla tavalla
23010: hakkuusuunnitelmiin, tarkoituksenaan suojella        kunnan itsemääräämisoikeutta ja heikentää kun-
23011: Kessin metsät hakkuilta. Tässä yhteydessä halli-     nan olemassaolon mahdollisuuksia.
23012: tukselle on esitetty uusina kompensaatiokohteina       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23013: kunnan ja valtion töitä, jotka lähivuosina toteu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23014: tuvat muutenkin. Kun vastuuta eduskunnan             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23015: päättämällä tavalla ei ole loppuun saakka kannet-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23016: tu entisistäkään kompensaatioista, on syytä ky-
23017: syä, koska myös Urho Kekkosen kansallispuiston
23018: kompensaatiot hoidetaan loppuun Iuvatulla ta-                   Aikooko Hallitus käynnistää Kessin
23019: valla.                                                       hakkuut hyväksyttyjen hakkuusuunnitel-
23020:                                                              mien ja eduskunnan Urho Kekkosen kan-
23021:    Ympäristöministeri on ilmoittanut vievänsä
23022:                                                              sallispuiston perustamisen yhteydessä
23023: hallituskäsittelyyn lakiesityksen Kessin alueen
23024:                                                              edellyttämällä tavalla, ja jos ei,
23025: suojelusta. On syytä vahvasti epäillä, että suoje-
23026: luesityksen perusteluihin liitetään läpimenon var-              aikooko Hallitus valmistella Kessin
23027: mistamiseksi kyseenalaisia kompensaatioiden                  suojelupäätöstä tavanomaisen hallinto-
23028: kompensaatioita.                                             menettelyn mukaisesti komiteatyönä ja
23029:    Mahdollinen suojeluesitys tulisi valmistella              paikallisen väestön mielipiteet huomioon
23030: edustavassa komiteassa, jossa korvaavien toimen-             ottaen?
23031: 
23032:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1987
23033: 
23034:            Seppo Pelttari               Kimmo Sarapää                   Asko Apukka
23035:            Hannele Pokka                Aimo Ajo                        Keijo Jääskeläinen
23036: 
23037: 
23038: 
23039: 
23040:  271446A
23041: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 389
23042: 
23043: 
23044: 
23045: 
23046:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23047: 
23048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       erämaa-alueiden laajuus, sijainti ja merkitys en
23049: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        käyttömuotojen kannalta sekä tehdä ehdotukset
23050: olette 13 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn          tarvittaviksi lainsäädäntötoimenpiteiksi ottaen
23051: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         huomioon muun muassa tehdyt ehdotukset suo-
23052: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    jelualueista ja luonnonhoitoalueiden perustami-
23053: taja Pelttarin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     sesta.
23054: kysymyksestä n:o 389:                                   2. Valtioneuvosto osoittaa selvitystyöstä aiheu-
23055:                                                      tuvien työllisyysvaikutusten kompensoinoin edel-
23056:           Aikooko Hallitus käynnistää Kessin         lyttämät määrärahat.
23057:        hakkuut hyväksyttyjen hakkuusuunnitel-           Lisäksi valtioneuvosto päätti todeta, ettei ko-
23058:        mien ja eduskunnan Urho Kekkosen kan-         mitean työn aikana aloiteta hakkuita eikä uusia
23059:        sallispuiston perustamisen yhteydessä         tienrakennustöitä valtion omistamilla Inarin erä-
23060:        edellyttämällä tavalla, ja jos ei,            maa -alueilla.
23061:           aikooko Hallitus valmistella Kessin           Valtioneuvoston tarkoitus on asettaa peri-
23062:        suojelupäätöstä tavanomaisen hallinto-        aatepäätöksessä mainittu komitea vielä kuluvan
23063:        menettelyn mukaisesti komiteatyönä ja         vuoden aikana. Lisäksi valtioneuvosto antanee
23064:        paikallisen väestön mielipiteet huomioon      komitean työlle tavoitteen, että komitean tulee
23065:        ottaen?                                       työssään pyrkiä ehdotuksiin, jotka ovat yleisesti
23066:                                                      hyväksyttyjä.
23067:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Valtioneuvosto kutsuu komitean jäseniksi maa-
23068: seuraavaa:                                           ja metsätalousministeriön, työvoimaministeriön,
23069:    Inarin kunnassa sijaitsevan Kessin alueen met-    ympäristöministeriön, metsähallituksen ja Met-
23070: sien hakkuita koskevan valmistelun pohjalta val-     säntutkimuslaitoksen edustajien lisäksi edustajat
23071: tioneuvosto teki 26.11.1987 periaatepäätöksen        ainakin Lapin lääninhallituksesta, Lapin seutu-
23072: seuraavista Lapin erämaa-alueita koskevista toi-     kaavaliitosta, Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kun-
23073: menpiteistä:                                         nista sekä Saamelaisvaltuuskunnasta, Paliskun-
23074:    1. Valtioneuvosto asettaa komitean, jonka teh-    tien yhdistyksestä, Maaseututyöväen liitosta ja
23075: tävänä on 31. 12 .1988 mennessä selvittää Lapin      Suomen Luonnonsuojeluliitosta.
23076: 
23077:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1987
23078: 
23079:                                                     Maa- p metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
23080:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 389                                            3
23081: 
23082: 
23083: 
23084: 
23085:                                Tili Riksdagens Herr Taiman
23086: 
23087:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Lappiand med hänsyn tili oiika användningsfor-
23088: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse av         mer, samt framlägga försiag tili nödvändiga Iag-
23089: den 13 november 1987 tili vederbörande mediem          stiftningsåtgärder med beaktande av bl.a. de
23090: av statsrådet översänt avskrift av föijande av         försiag som väckts beträffande skyddsområden
23091: riksdagsman Pelttari m.fl. undertecknade spörs-        och om inrättande av naturvårdsområden.
23092: måi nr 389:                                               2. Statsrådet anvisar de ansiag som behövs för
23093:                                                        kompensering av utredningsarbetets verkningar
23094:           Ämnar Regeringen inleda avverkning-          på sysselsättningen.
23095:        arna i Kessi i eniighet med de godkända            Vidare besiöt statsrådet konstatera, att varken
23096:        avverkningspianerna och på det sätt som         avverkningar elier nya väganiäggningsarbeten
23097:        riksdagen förutsatt i samband med inrät-        skali iniedas på de statsägda ödemarksområdena i
23098:        tandet av Urho Kekkonens nationaipark,          Enare medan kommittearbetet pågår.
23099:        och, om så inte är fallet,                         Statsrådet har för avsikt att ännu i år tillsätta
23100:           ämnar Regeringen bereda ett skydds-          den i principbesiutet nämnda kommitten. Dess-
23101:        besiut gällande Kessi i eniighet med            utom torde statsrådet komma att stälia upp det
23102:        sedvaniigt förvaltningsförfarande i form        måiet för kommitten, att den i sitt arbete bör
23103:        av kommittearbete och med beaktande             eftersträva sådana försiag som är alimänt accep-
23104:        av ortsbefolkningens åsikter?                   tabia.
23105:                                                            Tili mediemmar av kommitten utser statsrå-
23106:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        det, utöver representanter för jord- och skogs-
23107: anföra föijande:                                        bruksministeriet, arbetskraftsministeriet, miijö-
23108:   Utgående från det beredningsarbete som gäll-         ministeriet, forststyrelsen och skogsforskningsin-
23109: de skogsavverkningarna inom Kessi-området i            stitutet även representanter åtminstone för Iäns-
23110: Enare kommun fattade statsrådet 26.11.1987 ett         styrelsen i Lappiands Iän, Lappiands region-
23111: principbesiut om föijande åtgärder gällande öde-       piansförbund, kommunerna Enare, Enontekis
23112: marksområdena i Lappiand:                              och Utsjoki samt Delegationen för sameärenden,
23113:    1. Statsrådet tilisätter en kommitte, vars upp-     Renbetesiagsföreningen, Landsbygdens Arbetar-
23114: gift är att tili 31. 12. 1988 u treda omfattningen,    förbund och Finiands Naturskyddsförbund.
23115: Iäget och betydelsen av ödemarksområdena i
23116: 
23117:     Helsingfors den 17 december 1987
23118: 
23119:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
23120:                                                 1987 vp.
23121: 
23122: Kirjallinen kysymys n:o 390
23123: 
23124: 
23125: 
23126: 
23127:                                    Koistinen ym.: Rautatieliikenteen kehittämisestä Kainuussa
23128: 
23129: 
23130:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23131: 
23132:    Rautatieliikenne on tulevaisuuden kuljetus-            Liikenteen lopettamisen sijasta rautatieliiken-
23133: muoto. Sen kuljetuskapasiteetti on suuri. Liiken-      nettä olisi laajennettava. Tämä voisi tapahtua
23134: ne rautateillä ei saastuta, ei kuluta teitä ja se on   esimerkiksi rakentamalla Taivalkosken-Sallan
23135: turvallista. Erittäin tärkeätä on, että rautateiden    rataosuus, joka lisäisi tuntuvasti mahdollisuuksia
23136: olemassaolo turvaa kuljetusten sujumisen myös          taloudelliseen yhteistyöhön Neuvostoliiton luo-
23137: kriisiaikoina. Näistä syistä hallituksen suunnitel-    teisten alueiden kanssa. Tämä toimenpide ja
23138: mat rautatieliikenteen supistamiseksi ja jopa kis-     muu liikenteen tehostaminen olisivat omiaan
23139: kojen poistamiseksi vähäliikenteisiltä tai liiken-     lisäämään myös rautatievaunujen kysyntää niin
23140: nöimättömiltä rataosuuksilta ovat täysin perus-        Suomessa kuin Neuvostoliitossakin. Kysynnän li-
23141: teettomia.                                             säys tulisi ohjata Rautaruukin Vuolijoen Otan-
23142:                                                        mäen ja Taivalkosken vaunutehtaille, joiden
23143:                                                        käyttöaste on pahasti vajaa. Tuotantoa on mah-
23144:    Kainuussa, Koillismaalla ja Kaakkois-Lapissa        dollista lisätä ainakin tuhannella vaunulla vuo-
23145: rautateiden ja rautatieliikenteen säilyttäminen on     dessa.
23146: erityisen tärkeää. Rautatiet ovat välillisesti erit-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23147: täin tärkeitä alueen koko elinkeinoelämälle ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23148: niiden kehittymisnäkymille. Mikäli liikenne lo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23149: petetaan Kontiomäen-Taivalkosken rataosuu-             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23150: della sekä Vuokatin-Nurmeksen rataosuudella,
23151: on päätöksellä erittäin kielteinen vaikutus koko                 Aikooko Hallitus kehittää rautatielii-
23152: alueen ennestäänkin vaikeuksissa oleville elinkei-            kennettä Kainuussa työllisyyden, elinkei-
23153: noille. Vahinko on vielä suurempi, jos rataosuu-              nojen kehittymismahdollisuudet sekä
23154: det puretaan.                                                 kriisiajan kuljetustarpeet turvaten?
23155: 
23156:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1987
23157: 
23158:           Annikki Koistinen               Pauli Saapunki                 Kalevi Mattila
23159:           Tellervo Renko                  Erkki Pulliainen               Osmo Soininvaara
23160:           Kimmo Sarapää                   Esko Almgren                   Eino Siuruainen
23161:                                           Timo Kietäväinen
23162: 
23163: 
23164: 
23165: 
23166: 271413P
23167: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 390
23168: 
23169: 
23170: 
23171: 
23172:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23173: 
23174:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       mainittu rataosa kuuluu sellaiseen rataosaryh-
23175: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mään, jossa henkilöliikenne tullaan siirtämään
23176: olette 13 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn           kannattavuussyistä maantieliikenteelle siten, että
23177: kirjeenne n:o 1495 ohella toimittanut valtioneu-      nykyinen palvelutaso säilyy. Tavaraliikenne hoi-
23178: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     detaan sen sijaan kysyntää vastaavasti. Kunnossa-
23179: sanedustaja Koistisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     pitoa tällaisilla rataosuuksilla kuitenkin vähenne-
23180: lisesta kysymyksestä n:o 390:                         tään. Siinä vaiheessa kun ratojen kunto ei enää
23181:                                                       vastaa liikenteen vaatimuksia, on tehtävä päätös
23182:              Aikooko Hallitus kehittää rautatielii-   rataosan liikenteen lakkauttamisesta ja radan
23183:           kennettä Kainuussa työllisyyden, elinkei-   purkamisesta tai vaihtoehtoisesti liikenteen jatka-
23184:           nojen kehittymismahdollisuudet sekä         misesta ja radan perusparantamisesta.
23185:           kriisiajan kuljetustarpeet turvaten?
23186:                                                           Kontiomäen-Taivalkosken rataosuuden lii-
23187:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    kennettä ei ole näin ollen tarkoitus lakkauttaa
23188: ti   seuraavaa:                                       ainakaan vielä ensi vuonna, vaan radan kunnos-
23189:                                                       sapito- ja liikenteenhoitokustannukset pudote-
23190:    Rautatieliikenteen kehittäminen Kainuussa          taan minimiinsä ja tarkkaillaan liikennemäärien
23191: kuten muuallakin maassa perustuu paaasiassa           kehittymistä. Mikäli ko. rataosan liikennemäärät
23192: elinkeinoelämän todelliseen tarpeeseen ja radan       saadaan merkittävästi kasvamaan nykyisestään,
23193: käyttöön. Liikenteen väheneminen tietyillä rata-      niin ko. rataosan ja liikenteen säilyminen saa-
23194: osilla on johtanut tilanteeseen, jolloin radan        daan turvattua myös tulevaisuudessa.
23195: kunnossapitokustannukset muodostuvat suurem-
23196:                                                           Muutamien rataosien, kuten Vuokatti-(Poro-
23197: miksi kuin liikenteestä aiheutuvat tuotot, jolloin
23198:                                                       kylä)-Nurmes katsotaan toistaiseksi kuuluvan
23199: on harkittava liikenteen lopettamista.
23200:                                                       perusrataverkkoon, joilla liikennettä jatketaan
23201:    Valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain radan-
23202:                                                       kysyntää vastaavasti. Kunnossapitotaso ja toimen-
23203: pitoon ja rataverkon parantamiseen myönnetty
23204:                                                       piteet määritellään rautatietaloudellisin perustein
23205: määräraha on n. 400 Mmk/v, mikä on Valtion-
23206:                                                       ottaen huomioon kuljetuskysynnän kehitysnäky-
23207: rautateiden suorittaman selvityksen mukaan va-
23208:                                                       mät.
23209: jaa 21 3 tarpeesta. Kun lähdetään siitä, että
23210: vähäliikenteisten ratojen ylläpito ei saa rasittaa        Valtionrautateiden kannalta katsottuna ei ko.
23211: Valtionrautateiden tulosta eikä vaikeuttaa Val-       rataosalla ole kovinkaan suurta merkitystä, koska
23212: tionrautateiden kehittämisen kannalta tärkeitä        Vuokatista lähtevän tavaran virrat suuntautuvat
23213: investointeja, on investoinnit pakosta suunnatta-     pohjoiseen Kontiomäen suuntaan ja Joensuun-
23214: va liikenteellisesti kannattaville rataosille.        Oulun välin henkilöliikenne voidaan hyvin hoi-
23215:    Vähäliikenteisiä rataosia on äskettäin suorite-    taa myös Siilinjärven-Iisalmen kautta ja yhdis-
23216: tun selvityksen mukaan n. 1 400 km eli 25 %           tää joustavasti Joensuun-Turun suunnan pika-
23217: rataverkon koko pituudesta. Tavaraliikenteen          junaliikenteeseen. Joka tapauksessa myös Vuoka-
23218: bruttorahdit näillä rataosilla ovat vajaa 5 % tava-   tin-Nurmeksen rataosan liikenteen kannatta-
23219: raliikenteen kokonaistuotoista. Vastaavat henki-      vuutta on jatkossa tarkkailtava hyvinkin kriittises-
23220: löliikenteen tuotot ovat runsaat 2 % henkilölii-      ti.
23221: kenteen kokonaistuotosta.                                 Taivalkosken-Sallan ratayhteyden rakenta-
23222:    Edellä mainittujen vähäliikenteisten rataosien     misesitys ei ole uusi ajatus, mutta kuljetustarve
23223: joukkoon kuuluvat Kontiomäen-Taivalkosken             tällä ratalinjalla ei varmastikaan riitä kattamaan
23224: ja Vuokatin-Porokylän rataosuudet. Ensiksi            radan rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia.
23225: 
23226:        Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1987
23227: 
23228:                                                                    Liikenneministeri Pekka Vennamo
23229:                                        1987 vp. -      KK n:o 390                                       3
23230: 
23231: 
23232: 
23233: 
23234:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23235: 
23236:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Vuokatti-Porokylä. Den förstnämnda bandelen
23237: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         hör tili en sådan grupp av bandelar där person-
23238: 1495 av den 13 november 1987 tili vederbörande         trafiken av lönsamhetsskäl kommer att ersättas
23239: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     med landsvägstrafik, så att den nuvarande servi-
23240: av riksdagsman Koistinen m.fl. undertecknade           cenivån bevaras. Godstrafiken sköts däremot på
23241: spörsmål nr 390:                                       ett sätt som motsvarar efterfrågan. Underhållet
23242:                                                        minskas dock på sådana bandelar. I det skede då
23243:            Ämnar Regeringen utveckla järnvägs-          banornas skick inte längre motsvarar de krav
23244:         trafiken i Kajanaland för att trygga syssel-   trafiken ställer måste det fattas ett beslut om att
23245:         sättningen, utvecklingsmöjligheterna för       lägga ned trafiken på bandelen och riva banan
23246:         näringsgrenarna samt transportbehoven          eller alternativt om att fortsätta med trafiken och
23247:         under kristid?                                 grundligt reparera banan.
23248:                                                           Avsikten är således inte att lägga ned trafiken
23249:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       på bandelen Kontiomäki-Taivalkoski, åtminsto-
23250: anföra följande:                                       ne inte under nästa år, utan underhålls- och
23251:    Utvecklandet av järnvägstrafiken i Kajanaland        tågdriftskostnaderna för banan sänks tili ett mi-
23252: och likaså annanstans i Jandet grundar sig i            nimum och utvecklingen av trafikmängderna
23253: huvudsak på näringslivets verkliga behov och           iakttas. Om trafikmängderna på ifrågavarande
23254: användningen av respektive banan. Minskningen           bandel betydligt ökar från det nuvarande kan
23255: i trafiken på vissa bandelar har lett tili en           bevarandet av ifrågavarande bandel och trafiken
23256: situation där underhållskostnaderna för banan          där tryggas också i framtiden.
23257: blir större än de intäkter som trafiken ger och då        Några bandelar, t.ex. sträckan Vuokatti-
23258: måste en nedläggning av trafiken övervävas.            (Porokylä)-Nurmes, anses tillsvidare höra tili
23259:    Det anslag som årligen beviljats i statsff slaget   stombannätet, på vilket trafiken sköts på ett sätt
23260: får underhållet av banor och för förbättring av        som motsvarar efterfrågan. Underhållsnivån och
23261: banor är ca 400 Mmk/ år. Detta motsvarar enligt        åtgärderna fastställs på järnvägsekonomiska
23262: en utredning, som Statsjärnvägarna gjort, knappt       grunder med beaktande av utvecklingsutsikterna
23263: 2/3 av behovet. Då man utgår från att underhål-        för efterfrågan på transporter.
23264: let för banor med liten trafik inte får belasta           Från Statsjärnvägarnas synvinkel sett har ifrå-
23265: Statsjärnvägarnas resultat och inte heller får         gavarande bandel inte stor betydelse eftersom
23266: försvåra investeringar, som är viktiga med tanke       strömmen av gods, som avgår från Vuokatti,
23267: på utvecklandet av Statsjärnvägarna, måste inves-      riktas norrut mot Kontiomäki och persontrafiken
23268: teringarna inriktas på bandelar som är trafikmäs-      mellan Joensuu-Uleåborg väl kan skötas också
23269: sigt lönsamma.                                         via Siilinjärvi-Idensalmi med en flexibel an-
23270:    Enligt en utredning, som nyligen utförts, finns     knytning tili expresstågstrafiken i riktningen
23271: det ca 1 400 km bandelar med liten trafik. Detta       Joensuu-Åbo. I varje fall måste också trafiken
23272: utgör 25 % av bannätets hela längd. Bruttofrak-        på bandelen Vuokatti-Nurmes i fortsättningen
23273: terna för godstrafiken är på dessa bandelar            granskas mycket kritiskt.
23274: knappt 5 % av de torala intäkterna av godstrafi-          Byggnadsförslaget beträffande en banförbin-
23275: ken. Motsvarande intäkter av persontrafiken är         delse på sträckan Taivalkoski-Salla är inte nå-
23276: drygt 2 % av de torala intäkterna av persontrafi-      gon ny tanke, men behovet av transporter på
23277: ken.                                                   denna banlinje är säkert inte tillräckligt för att
23278:    Tili ovan nämnda bandelar med liten trafik          täcka de kostnader som föranleds av byggandet
23279: hör bandelarna Kontiomäki-Taivalkoski och              av banan.
23280: 
23281:      Helsingfors den 10 december 1987
23282: 
23283:                                                                       Trafikminister Pekka Vennamo
23284: 1
23285: 
23286: 1
23287: 
23288:     1
23289: 
23290:     1
23291: 
23292:         1
23293: 
23294:         1
23295: 
23296:             1
23297: 
23298:             1
23299: 
23300: 
23301: 
23302: 
23303:                 1
23304: 
23305:                 1
23306:                                                 1987 vp.
23307: 
23308: Kirjallinen kysymys n:o 391
23309: 
23310: 
23311: 
23312: 
23313:                                    Lahti-Nuuttila ym.: Suomen Pankin haarakanttareiden tarjoamien
23314:                                      palveluiden turvaamisesta
23315: 
23316: 
23317:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23318: 
23319:   Suomen Pankin johtokunta on ilmoittanut                Haarakanttareiden toiminnoista joudutaan jat-
23320: henkilöstölleen suunnittelevaosa pankin haara-        kossakin huolehtimaan. Mikäli ne siirretään pois
23321: konttoriverkoston voimakasta supistamista. Myös       Suomen Pankilta, joudutaan niihin sijoittamaan
23322: eduskunnan pankkivaltuusmiehiä on lyhyesti in-        entistä selkeämmin verovaroja taikka laskutta-
23323: formoitu suunnitelmista. Tarkoituksena on, että       maan palveluista kuluttajia.
23324: pankkivaltuusmiehet tekevät asiassa lopullisen           Edelleen on huomioitava, että haarakonttorien
23325: päätöksen neuvoteltuaan asiasta valtioneuvoston       määrän vähentäminen puolella aiheuttaa lisään-
23326: kanssa.                                               tyneen turvallisuusriskin. Rahakuljetuksia jou-
23327:    Suunnitelmissa on Joensuun, Jyväskylän, Lah-       duttaisiin suorittamaan entistä enemmän ja pi-
23328: den, Mikkelin, Oulun ja Porin konttorin lakkaut-      dempiä matkoja. Esimerkiksi Pohjois-Suomen
23329: taminen. Haarakanttareiden päätehtävänä on            osalta jäljelle jäisi vain Rovaniemen konttori,
23330: huolehtia alueellisesta rahahuollosta siten, että     jonka alue ulottuisi Kalajoelta Utsjoelle. Lisäksi
23331: rahalaitosten ja postitoimipaikkojen saatavissa on    konttoreiden lakkauttaminen merkitsisi noin sa-
23332: riittävästi käteisvaroja ja että niihin kertyneet     dan näihin tehtäviin erikoistuneen työntekijän
23333: ylijäämät voidaan palauttaa Suomen Pankkiin.          osalta uhkaa työttömyydestä.
23334: Tehtävään liittyy myös setelistön laatutason yllä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23335: pi~äminen ja mahdollisten väärennösten havaitse-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23336: mmen.                                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23337:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23338:    Suunnitelmien mukaan edellä mainittuja raha-
23339: huollon tehtäviä on tarkoitus siirtää lakkautetta-             Onko Hallitus tietoinen Suomen Pan-
23340: vien konttoreiden toiminta-alueilla yhä eneneväs-            kin aikeista supistaa voimakkaasti haara-
23341: sä määrin posti- ja telelaitoksen tehtäväksi. Se ei          konttoriverkostoaan, ja
23342: kuitenkaan pysty huolehtimaan kaikista näistä                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23343: tehtävistä varsinkaan, mikäli siitä aiotaan tehdä            ryhtyä rahahuollon toimivuuden turvaa-
23344: liikelaitosperiaatteella toimiva yksikkö.                    miseksi koko maassa nykyisellä tasolla?
23345: 
23346:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1987
23347: 
23348:           Pentti Lahti-Nuuttila         Jorma Rantanen                  Liisa Jaakonsaari
23349:           Timo Laaksonen                Lea Mäkipää                     Mauri Pekkarinen
23350:           Matti Viljanen                Håkan Malm                      Boris Renlund
23351:           Ensio Laine                   Toimi Kankaanniemi              Erkki Pulliainen
23352:                                         Tuula Paavilainen
23353: 
23354: 
23355: 
23356: 
23357: 271351X
23358: 2                                    1987 vp. -- ~ n:o 391
23359: 
23360: 
23361: 
23362: 
23363:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23364: 
23365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
23366: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ti seuraavaa:
23367: olette 17 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn            Suomen Pankin ohjesäännön 17 §:n 1 mo-
23368: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mentin 15 kohdan mukaan eduskunnan pankki-
23369: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   valtuusmiesten asiana on päättää, sovittuaan val-
23370: taja P. Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta         tioneuvoston kanssa, pankin haarakonttorien lak-
23371: kirjallisesta kysymyksestä n:o 391:                 kauttamisesta.
23372:                                                        Pankkivaltuusmiehet eivät ole tehneet valtio-
23373:          Onko Hallitus tietoinen Suomen Pan-        neuvostolle neuvotteluesitystä asiasta sopimiseksi.
23374:        kin aikeista supistaa voimakkaasti haara-       Tämän vuoksi kysymyksessä esitettyihin seik-
23375:        konttoriverkostoaan, ja                      koihin voidaan ottaa kantaa vasta sitten, kun
23376:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       pankkivaltuusmiesten mahdollinen tätä koskeva
23377:        ryhtyä rahahuollon toimivuuden turvaa-       esitys on tehty valtioneuvostolle.
23378:        miseksi koko maassa nykyisellä tasolla?
23379: 
23380:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
23381: 
23382:                                                               Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
23383:                                      1987 vp. -- NJ< n:o 391                                         3
23384: 
23385: 
23386: 
23387: 
23388:                                Till Riksdagens Herr Talman
23389: 
23390:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
23391: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       anföra följande:
23392: den 17 november 1987 till vederbörande medlem
23393:                                                         Enligt 17 § 1 mom. 15 punkten i reglementet
23394: av statsrådet översänt avskrift av följande av
23395: riksdagsman P. Lahti-Nuuttila m.fl. underteck-       för Finlands Bank ankommer det på riksdagens
23396:                                                      bankfullmäktige att efter överenskommelse med
23397: nade spörsmål nr 391:
23398:                                                      statsrådet besluta om indragning av avdelnings-
23399:           Är Regeringen medveten om Finlands         kontor.
23400:        Banks avsikter att kraftigt minska sitt nät      Bankfullmäktige har inte förelagt statsrådet
23401:        av avdelningskontor och                       något förhandlingsförslag i syfte att komma över-
23402:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ens om saken.
23403:        för att säkerställa penningförsörjningens        På grund härav kan ställning till de frågor som
23404:        funktionsduglighet i hela landet på nuva-     anförts i spörsmålet tas först sedan bankfullmäk-
23405:        rande nivå?                                   tige eventuellt har gjort en framställning härom
23406:                                                      hos statsrådet.
23407: 
23408:     Helsingfors den 8 december 1987
23409: 
23410:                                                                      Finansminister Erkki Liikanen
23411:                                                     1987 vp.
23412: 
23413: Kirjallinen kysymys n:o 392
23414: 
23415: 
23416:                                      Paavilainen ym.: Opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseksi tarvit-
23417:                                         tavista toimenpiteistä
23418: 
23419: 
23420:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23421: 
23422:    Toimeentulotukiasiat ovat nousseet julkiseen              - Opintotuki mahdollista saada esimerkiksi
23423: keskusteluun erityisesti maamme suurimmissa               keväälle, jos syksyn ajalta on suorituksia eli
23424: kaupungeissa. Määrärahojen tarpeen yllättävän             opintoviikkoja.
23425: suuri kohoaminen ja asiakkaitten määrän lisään-              - Jäänyt luokalle esimerkiksi teknisessä opis-
23426: tyminen ovat herättäneet oikeutettuja kysymyk-            tossa eikä tämän vuoksi voi saada opintotukea,
23427: siä. Vuosina 1986 ja 1987 suoritetut selvitykset          koska opiskelu ei ole edistynyt.
23428: ovat osoittaneet, että yli 60 prosenttia toimeentu-          - Opiskelija on ensimmäisen vuoden opiske-
23429: lotuen saajista joutuu turvautumaan tukeen                lija ja opintotukipäätökset viipyvät.
23430: muun sosiaaliturvan riittämättömyyden vuoksi.                - Opiskelija saanut yllättäen varaopiskelupai-
23431: Tarkempi erittely osoitti, että erityisesti työttö-       kan eikä ole osannut etukäteen hakea tukea ja
23432: mien ja opiskelijoiden toimeentuloturva on niin           päätös viipyy.
23433: pieni, että monet ovat oikeutettuja saamaan                  - Opiskellut yli 7 vuotta.
23434: toimeentulotukea jatkuvasti perustoimeentulon
23435:                                                              - Opintotukihakemuksessa olleiden puuttei-
23436: tarpeisiin.
23437:                                                           den vuoksi asian käsittely viivästynyt.
23438:    Jyväskylässä seuranta keväällä 1987 osoitti, että         - Kesällä opiskelevien opintotukipäätökset
23439: uusista asiakkaista peräti 40 prosenttia oli opiske-      viipyvät.
23440: lijoita. Kaikista asiakkaista oli tällöin opiskelijoita
23441: 14 prosenttia ja opiskelijoista oli 44 prosenttia            - Vanha opiskelija, joka ei ole hakenut tar-
23442: kirjoilla muualla kuin Jyväskylässä.                      peeksi aikaisin opintotukea.
23443:                                                              - Ammatillisissa kouluissa ja opistoissa opis-
23444:    Erityisesti yliopistokaupungit ovat hakemassa
23445:                                                           kelevien opintotuki on ollut riittämätön.
23446: vastuun jakajia opiskelijoiden avustamiseen. Oi-
23447: keudenmukaisimmaksi eräillä tahoilla nähtäisiin              Onko opintotukikeskus tarkistanut tulkintaan-
23448: lain muutos, jonka mukaan opiskelijoilla olisi            sa huoltajan käsitteestä? Tietoon on tullut ta-
23449: oikeus saada toimeentulotukea kotipaikkakun-              pauksia, joissa eronneiden vanhempien lapselta
23450: tansa sosiaalilautakunnalta. Ensisijaiseksi nousee        on evätty opintotuki, koska vanhemmilla on
23451: kuitenkin tarve korottaa opintotukea niin, että           yhteinen huoltajuus. Oikea tulkinta olisi, että
23452: ainoastaan muista kuin opiskelusta johtuvista             ainoastaan sen vanhemman tulot huomioidaan,
23453: syistä syntyisi tarvetta hakea toimeentulotukea.          jonka luona lapsi asuu. Toinen vanhempi on
23454: Seuraavassa on lueteltu tekijöitä, jotka voivat           lapseen nähden elatusvelvollinen samalla tavoin
23455: aiheuttaa sen, että opiskelijat joutuvat turvautu-        kuin erillishuoltajatapauksissa.
23456: maan toimeentulotukeen.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23457:         Vanhempien tulot alle 24-vuotiaiden koh-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23458: dalla ovat laskeneet opintotuen määrää.                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23459:     - Omat kesällä hankitut tulot laskevat opin-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23460: totuen määrää.                                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
23461:     - Mikäli asuu vanhempien luona, ei ole                       opiskelijoiden opintotuen tasossa ja mää-
23462: mahdollisuutta saada asumislisää, vaikka joutuu                  rittelyssä olevien epäkohtien korjaamisek-
23463: kuitenkin vuokran maksamaan.                                     si sekä kuntien vastuunjaon selvittämisek-
23464:     - Jos opiskelijalla ei ole tarpeeksi opintoviik-             si opiskelijoitten perustoimeentulon hoi-
23465: koja, ei ole oikeutettu opintotukeen.                            dossa?
23466: 
23467:        Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
23468: 
23469:             Tuula Paavilainen                 Jorma Rantanen                  Jukka Roos
23470:                                               Heikki Rinne
23471: 2714395
23472: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 392
23473: 
23474: 
23475: 
23476: 
23477:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23478: 
23479:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       avioeron jälkeen lapsen huoltajina, opintotukea
23480: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myönnettäessä otetaan huomioon vain sen van-
23481: olette 18 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn          hemman tulot ja varallisuus, jonka luona hakija
23482: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         asuu, sekä mahdollinen toisen vanhemman mak-
23483: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    sama elatusapu. Muuten elatusapua maksavan
23484: taja Tuula Paavilaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-   vanhemman tuloja ja varallisuutta ei oteta huo-
23485: lisesta kysymyksestä n:o 392:                        mioon.
23486:                                                         Opintotukihakemusten käsittelyn nopeuttami-
23487:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
23488:                                                      seksi Valtion opintotukikeskus lähettää oppilai-
23489:        opiskelijoiden opintotuen tasossa ja mää-
23490:                                                      toksissa oleville opiskelijoille vuosittain huhti-
23491:        rittelyssä olevien epäkohtien korjaamisek-
23492:                                                      kuussa seuraavaa opintovuotta koskevat esitäyte-
23493:        si sekä kuntien vastuunjaon selvittämisek-
23494:                                                      tyt hakemuslomakkeet. Ajoissa hakemuksensa
23495:        si opiskelijoitten perustoimeentulon hoi-
23496:                                                      jättäneet saavatkin opintotukiasiassaan varsin no-
23497:        dossa?
23498:                                                      peasti päätöksen. Valitettavasti monet opiskelijat
23499:                                                      palauttavat hakemuksensa ohjeista huolimatta
23500:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        vasta syyslukukauden alussa. Osaksi tämä johtuu
23501: seuraavaa:                                           siitä, että opintosuoritusten rekisteröinnissä ole-
23502:    Kysymyksessä kiinnitetään huomiota siihen,        vien viiveiden sekä rästiin jääneiden kurssien
23503: että opiskelijat ovat huomattavan suuri kunnallis-   vuoksi opiskelijat voivat toimittaa tiedot opinto-
23504: ta toimeentulotukea saava väestöryhmä. Perussyy      menestyksestään vasta tuolloin. Oppilaitoksia on
23505: tähän on se, että opintotukijärjestelmää ei alku-    pyydetty kiinnittämään huomiota tähän ongel-
23506: aan ole tarkoitettu perustoimeentulon turvaavak-     maan, ja tällä tavoin asiantilaa voidaan osittain
23507: si etuudeksi, vaan tarkoituksena on ollut turvata    korjata. Pysyvästi ongelma on ratkaistavissa
23508: vähävaraisten perheiden lapsille mahdollisuus        muuttamalla opintomenestykseen perustuvia
23509: koulutukseen. Opintotukilain (28/72) 3 §:n mu-       opintotuen myöntämissäännöksiä.
23510: kaan opintotuen yleisinä edellytyksinä ovat opin-       Uusien opiskelijoiden opintotuen myöntämistä
23511: totuen hakijan opintomenestys ja vähävaraisuus.      voidaan nopeuttaa vain aikaistamaHa oppilas-
23512: Laissa lapsen elatuksesta (704/75) edellytetään,     valintoja. Käytännössä tämä on mahdotonta,
23513: että vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta        koska vapaiksi jääneille oppilaspaikoille joudu-
23514: aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen,        taan ottamaan oppilaita vielä syyskuun aikana.
23515: kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta,       Tällaisia tilanteita varten on tarpeen kehittää
23516: mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tähän perus-     opintotuen ja toimeentulotuen myöntämis- ja
23517: ajatukseen liittyen opintotukea myönnetään tar-      maksatusmenettelyitä siten, että opiskelijat eivät
23518: veharkinnan nojalla, ja tämän johdosta myös          joudu tarpeettomasti toimeentulotuen saajiksi.
23519: tuen enimmäismäärää voidaan alentaa vanhem-             Korkeakouluopiskelijoiden      opintotukihake-
23520: pien tulojen ja varallisuuden sekä vanhempien        musten käsittelyaika on vajaa kuukausi. Käsitte-
23521: luona asumisen perusteella. Tarveharkintaan liit-    lyaikaa ei kohtuullisin kustannuksin voida lyhen-
23522: tyvät ikärajat ovat 18, 19, 20 ja 24 vuotta.         tää. Keskiasteen opiskelijoiden opintotukihake-
23523: Vastaavia rajoituksia ei ole kunnallisen toimeen-    musten käsittelyaika on noin 1-2 kuukautta.
23524: tulotuen myöntämisperusteissa.                       Osaksi tämä johtuu aikuisopintotuen monimut-
23525:    Kysymyksen perusteluosan yksityiskohtien joh-     kaisen tarveharkinnan aiheuttamasta työmääräs-
23526: dosta voidaan todeta, että opintovuodesta            tä. Keskiasteen opiskelijoiden tukihakemusten
23527: 1987-88 lukien ei opiskelijan kesäajan ansiotu-      käsittelyä voitaisiin nopeuttaa tarveharkintaa yk-
23528: loilla ole ollut vaikutusta opintotukeen, vaan       sinkertaistamalla tai opintotukikeskuksen henki-
23529: tukea myönnettäessä otetaan huomioon vain            lökuntaa lisäämällä, mutta nykyiselläänkään kä-
23530: opiskelukuukausien aikaiset ansiotulot.              sittelyajan pituudesta ei hallituksen käsityksen
23531:    Vastaavasti opintovuodesta 1987-88 lukien         mukaan aiheudu yleisesti ottaen merkittävää
23532: tapauksissa, joissa molemmat vanhemmat ovat          haittaa.
23533:                                     1987 vp. -- ~ n:o 392                                           3
23534: 
23535:   Eduskunta on kuluvan vuoden tulo- ja meno-       teuttaminen edellyttää opintotukilainsäädännön
23536: arvion käsittelyn yhteydessä edellyttänyt, että    uudistamista. Lisäksi on tarpeen yhteensovittaa
23537: opintotukea kehitetään       opiskelijan perus-    opintotuen ja muun toimeentulotuen myöntämi-
23538: toimeentulon turvaavaksi etuudeksi. Vastaava ta-   seen liittyviä perusteita ja menettelyitä. Tehtävä
23539: voite sisältyy hallitusohjelmaan. Tavoitteen to-   on mittava ja hallinnonalat ylittävä.
23540: 
23541:     Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1987
23542: 
23543:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
23544: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 392
23545: 
23546: 
23547: 
23548: 
23549:                                Till Riksdagens Herr Talman
23550: 
23551:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-              1 de fall då föräldrarna efter skilsmässa är
23552: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder           barnets vårdnadshavare beaktas då studiestödet
23553: skrivelse av den 18 november 1987 till vederbö-      beviljas, fr.o.m. studieåret 1987-88, i motsva-
23554: rande medlem av statsrådet översänt en avskrift      rande grad endast den förälders inkomst och
23555: av följande av riksdagsman Tuula Paavilainen         förmögenhet hos viiken den sökande bor samt
23556: m.fl. undertecknade spörsmål nr 392:                 eventuellt underhållsbidrag som betalas av den
23557:                                                      andra föräldern. 1 övriga fall beaktas inte den
23558:          Vilka åtgärder vidtar Regeringen för att    förälders inkomster och förmögenhet som betalar
23559:        avhjälpa missförhållandena i nivån på         underhållsbidraget.
23560:        och definitionen av studiestödet och för
23561:                                                         För att påskynda behandlingen av ansökning-
23562:        att utreda kommunernas ansvarsfördel-
23563:                                                      arna om studiestöd sänder Statens studiestöds-
23564:        ning rörande skötseln av basutkomsten         central ansökningsblanketter som på förhand är
23565:        för de studerande?
23566:                                                      ifyllda till de studerande vid läroanstalterna. De
23567:                                                      som lämnat in sina ansökningar i tid erhåller
23568:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-       även rätt snabbt beslut om sitt studiestöd. Tyvärr
23569: samt följande:                                       returnerar många studerande, trots anvisningar,
23570:    Spörsmålet fäster uppmärksamhet vid att de        sina ansökningar först i början av höstterminen.
23571: studerande utgör en anmärkningsvärt stor befolk-     Dels beror detta på att, på grund av dröjsmålen i
23572: ningsgtupp som åtnjuter kommunalt utkomst-           registreringen av studieprestationerna och reste-
23573: stöd. Gtundorsaken härtill är att systemet med       rande kurser, kan de studerande presentera upp-
23574: studiestöd inte ursptungligen är avsett som en       gifter om sin framgång i studierna först vid
23575: förmån som tryggar basutkomsten, utan avsikten       denna tidpunkt. Läroanstalterna har blivit om-
23576: har varit att säkerställa möjligheten till utbild-   bedda att fästa uppmärksamhet vid detta pro-
23577: ning för barn i mindre bemedlade familjer.           blem och på detta sätt kan situationen delvis
23578: Enligt 3 § lagen om studiedstöd (28/72) är de        korrigeras. Problemet kan lösas permanent ge-
23579: allmänna förutsättningarna för att erhålla studie-   nom att ändra stadgandet om framgång i studier-
23580: stöd att den sökande haft framgång i sina studier    na som grund för att studiestöd beviljas.
23581: och är mindre bemedlad. 1 lagen om underhåll            Beviljandet av studiestöd åt nya studerande
23582: för barn (704/75) förutsätts det att föräldrarna     kan påskyndas endast genom att genomföra
23583: svarar för kostnaderna för barnets utbildning        elevurvalen vid en tidigare tidpunkt. 1 praktiken
23584: även efter det barnet fyllt aderton år, om detta     är detta omöjligt, ty man blir tvungen att till de
23585: prövas skäligt. Med anknytning till denna grund-     elevplatser som blivit lediga anta elever ännu
23586: tanke beviljas studiestöd på basen av behovspröv-    under september månad. För sådana situationer
23587: ning och av denna anledning kan stödets maxi-        är det nödvändigt att urveckla ett sådant
23588: mibelopp sänkas med hänsyn till föräldrarnas         förfarande i bevillningen och utbetalningen av
23589: inkomster och förmögenhet samt om den sökan-         studiestöd och utkomststöd att de studerande
23590: de bor hos sina föräldrar. Åldersgränserna i         inte onödigtvis blir mottagare av utkomststöd.
23591: samband med behovsprövningen är 18, 19, 20              Den tid som går åt för att behandla högskole-
23592: och 24 år. Liknande begränsningar finns det inte     studerandes ansökningar om studiestöd är en
23593: i grunderna för det kommunala utkomststödet.         knapp månad. Till skäliga kostnader är det inte
23594:    Med anledning av den detaljerade motive-          möjligt att förkorta den tid som går åt till att
23595: ringen i spörsmålet kan det konstateras att          behandla ansökningarna. Behandlingen av an-
23596: fr.o.m. studieåret 1987-88 påverkar den stude-       sökningarna för de studerande på mellanstadiet
23597: randes förvärvsinkomster om sommaren inte stu-       tar ca 1-2 månader i anspråk. Delvis beror detta
23598: diestödet, utan då stödet beviljas beaktas endast    på den arbetsmängd som går åt till den kompli-
23599: de förvärvsinkomster som den studerande haft         cerade behovsprövningen av vuxenstudiestödet.
23600: under studiemånaderna.                               Behandlingen av ansökningarna om stöd för de
23601:                                     1987 vp. -     KK n:o 392                                      5
23602: 
23603: studerande på mellanstadiet kunde påskyndas        stödet utvecklas till en förmån som säkrar basut-
23604: genom att förenkla behovsprövningen eller ge-      komsten för den studerande. Motsvarande mål
23605: nom att utöka studiestödscentralens personai       ingår i regeringsprogrammet. Ett uppnående av
23606: men enligt regeringens åsikt uppkommer inte        detta mål förutsätter att lagen om studiestöd
23607: ens i nuvarande läge någon nämnvärd skada på       förnyas. Dessutom är det nödvändigt att sam-
23608: gtund av den tid som går åt till att behandla      manlänka grunderna för och förfarandet vid
23609: ansökningarna.                                     beviljandet av studiestöd och annat utkomststöd.
23610:    Riksdagen har under budgetbehandlingen un-      Uppgiften är omfattande och berör flere förvalt-
23611: der innevarande år uppställt som mål att studie-   ningsområden.
23612: 
23613:     Helsingfors den 23 december 1987
23614: 
23615:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
23616:                                              1987 vp.
23617: 
23618: Kirjallinen kysymys n:o 393
23619: 
23620: 
23621: 
23622: 
23623:                                  Seppänen: Kansanedustajien varaedustajajärjestelmän toteuttami-
23624:                                    sesta
23625: 
23626: 
23627:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23628: 
23629:    Eduskunnan täysistunnoissa ne kansanedus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23630: tajat, jotka ovat valtioneuvoston jäseniä, ovat    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23631: hyvin harvoin läsnä paljon kauemmin kuin ni-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23632: menhuudon verran. Sen lisäksi ministerit eivät     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23633: käytännössä osallistu eduskunnassa käytävään
23634: keskusteluun oman toimialansa ulkopuolella.                  Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-
23635:                                                           maan erityistä varaedustajajärjestelmää -
23636:   Kun ministerit eivät myöskään osallistu valio-          mahdollisesti muiden maiden kokemuk-
23637: kuntatyöhön, on ilmeistä, että he eivät pysty             sen pohjalta - eduskunnan täysitehoisen
23638: hoitamaan kansanedustajan tehtävää niin hyvin             työn varmistamiseksi myös sinä aikana,
23639: kuin olisi kansanvallan toteutumisen näkökul-             jolloin jotkut kansanedustajat toimivat
23640: masta toivottavaa.                                        ministereinä?
23641: 
23642:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
23643: 
23644:                                           Esko Seppänen
23645: 
23646: 
23647: 
23648: 
23649: 271412N
23650: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 393
23651: 
23652: 
23653: 
23654: 
23655:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23656: 
23657:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Esitysluonnoksen mukaan kansanedustajain ti-
23658: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lalle olisi tullut eräiden pitkäaikaisten poissaolo-
23659: olette 18 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn           jen ajaksi - muun muassa kirjallisessa kysymyk-
23660: kirjeenne n:o 1556 ohella toimittanut valtioneu-      sessä mainitussa tilanteessa - sijainen. Sijaisjär-
23661: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     jestelmän toteuttaminen edellyttäisi muutoksia
23662: sanedustaja Esko Seppäsen näin kuuluvasta kir-        valtiopäiväjärjestykseen, kansanedustajain vaa-
23663: jallisesta kysymyksestä n:o 393:                      leista annettuun lakiin ja edustajanpalkkiosta
23664:                                                       annettuun lakiin. Myös eduskunnan työjärjestys-
23665:           Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-         tä olisi täydennettävä.
23666:        maan erityistä varaedustajajärjestelmää -
23667:        mahdollisesti muiden maiden kokemuk-              Kansanedustajain sijaisjärjestelmän toteuttami-
23668:        sen pohjalta - eduskunnan täysitehoisen        seksi järjestettiin toukokuussa 1978 neuvottelut
23669:        työn varmistamiseksi myös sinä aikana,         oikeusministeriössä laadituo ehdotuksen pohjalta
23670:        jolloin jotkut kansanedustajat toimivat        seitsemän puolueen eduskuntaryhmän edustajien
23671:        ministereinä?                                  ja oikeusministerin kesken. Neuvotteluissa esitet-
23672:                                                       tyjen kannanottojen johdosta kansanedustajain
23673:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      sijaisjärjestelmää koskenut esitysluonnos ei johta-
23674: ti seuraavaa:                                         nut lainsäädäntötoimiin.
23675:    Kansanedustajain sijaisjärjestelmä on ollut har-
23676: kittavana useissa eri yhteyksissä. Vuosina 1966,         Sijaisjärjestelmä voidaan toteuttaa usealla eri
23677: 1968 ja 1979 asia on ollut esillä eduskunta-aloit-    tavalla. Järjestelmän yksityiskohtiin liittyy näin
23678: teiden pohjalta. Oikeusministeriössä laadittiin       ollen sekä periaatekysymyksiä että käytännön
23679: vuonna 1977 - ottaen myös huomioon muissa             ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvittavaa yksi-
23680: maissa käytössä olevat sijaisjärjestelmät - luon-     mielisyyttä ei näytä olevan nytkään näköpiirissä.
23681: nos hallituksen esitykseksi eduskunnalle kansan-      Tällä hetkellä ei ole vireillä hanketta kansanedus-
23682: edustajain sijaisjärjestelmästä.                      tajain sijaisjärjestelmän toteuttamiseksi.
23683: 
23684:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1987
23685: 
23686:                                                                     Oikeusministeri Matti Louekoski
23687:                                       1987 vp. -     KK n:o 393                                        3
23688: 
23689: 
23690: 
23691: 
23692:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
23693: 
23694:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I propositionsutkastet föresiogs det, att det vid
23695: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse nr       viss Iångvarig frånvaro - bl.a. i det fali som
23696: 1556 av den 18 november 1987 tili vederbörande       nämns i spörsmåiet - skulie inkalias ersättare för
23697: medlem av statsrådet översänt avskrift av föijande   riksdagsmännen. Systemet skulle förutsätta änd-
23698: av riksdagsman Esko Seppänen undertecknade           ringar i riksdagsordningen, i Iagen om riksdags-
23699: spörsmåi nr 393:                                     mannavai och i Iagen om riksdagsmannaarvode.
23700:                                                      Även riksdagens arbetsordning borde kompiette-
23701:            Har Regeringen för avsikt att - even-     ras.
23702:        tuellt med andra Iänders erfarenheter
23703:        som utgångspunkt - bereda ett försiag            I avsikt att få tili stånd ett system med
23704:        tili system med ersättare för riksdagsmän-    ersättare för riksdagsmännen ordnades i maj 1978
23705:        nen, för att garantera att riksdagen kan      förhandiingar melian företrädare för sju partiers
23706:        arbeta med fuli effekt också under den        riksdagsgrupper och justitieministern. Det försiag
23707:        tid då vissa riksdagsmän verkar som mi-       som gjorts upp vid justitieministeriet utgjorde
23708:        nistrar?                                      basen för förhandiingarna. På grund av de stäli-
23709:                                                      ningstaganden som kom fram under förhand-
23710:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt      Iingarna, Iedde propositionsutkastet om ett sys-
23711: anföra föijande:                                     tem med ersättare för riksdagsmännen inte tili
23712:                                                      några Iagstiftningsåtgärder.
23713:    Ett system med ersättare för riksd~gsmännen
23714: har diskuterats i oiika sammanhang. Aren 1966,          Ett ersättarsystem kan förverkiigas på många
23715: 1968 och 1979 aktuaiiserades probiemet i sam-        oiika sätt. Detaijerna i systemet är såiunda för-
23716: band med riksdagsmotioner. Vid justitieminis-        enande både med principielia frågor och praktis-
23717: teriet uppgjordes - med beaktande även av            ka problem som för närvarande, i brist på
23718: system som var i bruk i andra Iänder - år 1977       enighet, inte ser ut att kunna Iösas. För tilifäliet
23719: ett utkast tili regeringens proposition om ett       är inget projekt för genomförande av ett system
23720: system med ersättare för riksdagsmännen.             med ersättare för riksdagsmännen aktuelit.
23721: 
23722:      Helsingfors den 11 december 1987
23723: 
23724:                                                                    Justitieminister Matti Louekoski
23725:                                                 1987 vp.
23726: 
23727: Kirjallinen kysymys n:o 394
23728: 
23729: 
23730: 
23731: 
23732:                                    Aaltonen: Lukioiden asuntoJoiden valvonnasta aiheutuneiden kus-
23733:                                      tannusten valtionavusta
23734: 
23735: 
23736:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23737: 
23738:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisen yhtenä         tukeminen ei ole parhaalla mahdollisella tavalla
23739: oleellisena osa-alueena on pidettävä lukion sekä       järjestetty.
23740: sisällöllistä että tasollista kehittämistä. Jo nyt        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23741: toimivat taidelukiot ja kokeilun alaisena oleva        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23742: urheilulukio ovat antaneet toiminnastaan rohkai-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23743: sevia kokemuksia.                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23744:    Eräät edellä mainituista lukioista toimivat osit-             Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
23745: tain sisäoppilaitostyyppisinä. Osa oppilaista asuu            käsitellystä ongelmasta, ja mihin toimen-
23746: asuntoloissa. Lukioiden asuntoJoiden valvonnasta              piteisiin Hallitus aikoo ryhtyä lukioiden
23747: aiheutuvat kustannukset eivät kuitenkaan kuulu                asuntoJoiden valvonnasta aiheutuvien
23748: valtionosuuden piiriin, mistä syystä asuntoJoiden             kustannusten saattamiseksi valtionavun
23749: valvonta ja erityisesti oppilaiden kasvatuksellinen           piiriin?
23750: 
23751:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
23752: 
23753:                                             Markus Aaltonen
23754: 
23755: 
23756: 
23757: 
23758: 271440T
23759: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 394
23760: 
23761: 
23762: 
23763: 
23764:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23765: 
23766:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joittuneilta lukion oppilailta voidaan periä edel
23767: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        leen maksuja. Näillä oppilailla on oikeus opinto
23768: olette 18 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn          tukilain (28/72) mukaiseen opintorahaan kuulu
23769: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vaan asumislisään.
23770: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        Hallitus on antanut eduskunnalle 27.11.198~
23771: taja Markus Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta   esityksen peruskoululain, lukiolain ja eräider
23772: kysymyksestä n:o 394:                                niihin liittyvien lakien muuttamisesta, jolla pyri
23773:                                                      tään muun muassa selkeyttämään ja paranta
23774:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa      maan lukion oppilaiden majoitusjärjestelyitä
23775:        käsitellystä ongelmasta, ja mihin toimen-     Esityksessä ehdotetaan, että lukion samoin kuir
23776:        piteisiin Hallitus aikoo ryhtyä lukioiden     ammatillisten oppilaitosten oppilaita voitaisiir
23777:        asuntoloiden valvonnasta aiheutuvien          valtionosuuteen oikeuttavasti majoittaa perus·
23778:        kustannusten saattamiseksi valtionavun        koulun oppilaskoteihin ja että nämä oppilaa1
23779:        piiriin?                                      otettaisiin huomioon oppilaskodin henkilökun-
23780:                                                      nan määrää mitoitettaessa. Näissä tapauksiss2
23781:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        koulutetut      oppilaskodinhoitajat    huolehtiva1
23782: seuraavaa:                                           myös majoitettujen lukialaisten valvonnasta. Esi-
23783:   Lukion oppilaiden opintososiaalisista eduista      tyksen mukaan oppilaskodin kustannukset luet·
23784: annetun lain (499/83) 5 §:n mukaan asuminen          taisiin kokonaisuudessaan peruskoulun käyttö-
23785: oppilasasuntolassa on lukion oppilaalle maksu-       kustannuksiksi. Kun peruskoulu huolehtisi ma-
23786: ton. Laki tuli voimaan 1.1.1986. Kun lukiolain-      joituspaikkojen tarjonnasta kunnissa, ei lukion
23787: säädäntö ei mahdollista lukion omien asuntoloi-      omien asuntoloiden perustaminen ole tarpeellis-
23788: den perustamista, on mainitun lain voimaantulo       ta.
23789: merkinnyt käytännössä sitä, ettei peruskoulun            Mikäli lukion yhteydessä toimivaa oppilasasun-
23790: oppilaskotiin majoitetuilta lukion oppilailta ole    tolaa ei muuteta peruskoulun oppilaskodiksi,
23791: peritty maksuja asumisesta. Lukion oppilaita ei      eivät asuntolasta aiheutuvat kustannukset oikeut-
23792: voida kuitenkaan ottaa valtionosuuteen oikeutta-     taisi valtionosuuteen. Asuntolaan majoittuneilta
23793: vana huomioon oppilaskodinhoitajan virkoja pe-       oppilailta voitaisiin kuten nykyisinkin periä mak-
23794: rustettaessa ja muuta henkilökuntaa palkattaessa.    suja ja oppilailla olisi oikeus opintotukilain mu-
23795: Muihin kuin peruskoulun oppilaskoteihin ma-          kaiseen asumislisään.
23796: 
23797:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
23798: 
23799:                                                                  Opetusministeri Christoffer Taxell
23800:                                     1987 vp. -     KK n:o 394                                       3
23801: 
23802: 
23803: 
23804: 
23805:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23806: 
23807:   I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-         grundskolans elevhem. Dessa elever har enligt
23808: lingen anger har Ni, Herr Talman, med Eder         lagen om studiestöd (28/72) rätt tili det bostads-
23809: krivelse av den 18 november 1987 tili vederbö-     tiliägg som hör tili studiepenningen.
23810: ande medlem av statsrådet översänt en avskrift
23811:                                                        Regeringen har 27.11.1987 tili riksdagen av-
23812: LV följande av riksdagsman Markus Aaltonen
23813:                                                    gett en proposition med förslag tili lag om
23814: wdertecknade spörsmål nr 394:
23815:                                                    ändring av grundskolelagen, gymnasielagen och
23816:           Är Regeringen medveten om det pro-       lagarna i anslutning tili dem. Enligt förslaget
23817:       blem som behandlas i spörsmålets moti-       skall bl.a. inkvarteringsarrangemangen för gym-
23818:       vering, och vilka åtgärder ämnar Rege-       nasieeleverna förtydligas och förbättras. I för-
23819:       ringen vidta för att göra kostnaderna för    slaget framkastas att elever vid gymnasier liksom
23820:       övervakningen av gymnasiernas elevhem        vid yrkesläroanstalter kan inkvarteras i grundsko-
23821:       tili statsandelsberättigande kostnader?      lans elevhem och kostnaderna för dem berättigas
23822:                                                    tili statsandel. Samtidigt tas dessa elever i be-
23823:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-     aktande då personalen vid elevhemmen faststälis.
23824: :amt följande:                                     I dessa fali sköter utbildade elevhemsföreståndare
23825:                                                    om övervakningen av de inkvarterade gymnasis-
23826:   Enligt 5 § lagen om studiesociala förmåner för
23827:                                                    terna. Enligt förslaget räknas kostnaderna för
23828: ~ymnasieelever   (499/83) får gymnasieelev bo
23829:                                                    elevhemmet i sin helhet som grundskolans drifts-
23830: Lvgiftsfritt i elevhem. Lagen trädde i kraft
23831:                                                    kostnader. Då grundskolan sköter om utbudet av
23832: L.l.1986. Då lagstiftningen om gymnasier inte
23833:                                                    inkvarteringsplatserna i kommunerna, är det inte
23834: ~ör det möjligt att inrätta egna elevhem för
23835:                                                    nödvändigt att inrätta egna elevhem för gymna-
23836: ~ymnasiet har lagens ikraftträdande i praktiken
23837:                                                    siet.
23838: nneburit att av en gymnasieelev som inkvarterats
23839:   en grundskolas elevhem inte uppburits avgift        Ifall ett elevhem som verkar i anslutning tili
23840: ur hans inkvartering. Då tjänster som elevhems-    gymnasiet inte skulie ändras tili grundskolas
23841: ureståndare inrättas och annan personai anställs   elevhem, skulie kostnaderna för elevhemmet inte
23842: •an dock inte kostnaderna för gymnasieelevernas    vara berättigade tili statsandel. Av eleverna kun-
23843: nackordering beaktas som berättigade tili stats-   de liksom nu uppbäras avgift och eleverna skulie
23844: mdel. Avgift kan fortfarande uppbäras av gym-      då ha rätt tili bostadstiliägg enligt lagen om
23845: lasieelever som inkvarteras i andra utrymmen än    studiestöd.
23846: 
23847:     Helsingfors den 18 december 1987
23848: 
23849:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
23850:                                                 1987 vp.
23851: 
23852: Kirjallinen kysymys n:o 395
23853: 
23854: 
23855: 
23856: 
23857:                                    Vähänäkki: Hotelli- Ja ravitsemisalan koulutuksen kehittämisestä
23858:                                      Kymenlaaksossa
23859: 
23860: 
23861:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23862: 
23863:    Rakennemuutoksen kourissa kamppailevassa            ravintola-alalle soveltuva työvoima ei kuitenkaan
23864: Kymenlaaksossa suoritetaan parhaillaan laajamit-       riitä tyydyttämään laajenevan matkailualan yri-
23865: taista uusien työpaikkojen luomistyötä. Yhtenä         tystoiminnan työntekijätarvetta, lisää on saatava
23866: potentiaalisena erityisesti kehitettävänä alana        koulutetuksi omassa läänissä.
23867: nähdään hotelli- ja ravintola-alan kehittäminen.          Yhtenä tarkoituksenmukaisena ja taloudellises-
23868: Siihen antavat monet matkailulliset elementit,         ti edullisena ratkaisumallina on esitetty Kotkan
23869: mm. Haminan ja Kotkan edustan meren saaris-            merenkulkuoppilaitoksen hotelli- ja ravintola-
23870: tot, hyviä mahdollisuuksia. Epäkohtana on tässä        alaa sivuavien kurssien laajentamista resurssiensa
23871: yhteydessä havaittu se tosiseikka, ettei Kymen-        osalta. Koulun opettajavoima ja muu henkilöstö
23872: laaksossa sen paremmin kuin koko Kymen läänis-         riittäisi oppilasmäärän huomattavaankin suuren-
23873: säkään ole hotelli- ja ravintola-alan oppilaitosta.    tamiseen, samoin ao. laitteistot, vain tiloja jou-
23874: Alueen asukkaat joutuvat hankkimaan alan kou-          duttaisiin ehkä jossakin määrin laajentamaan.
23875: lutuksen kalliisti ja kaukaa muualta Suomesta.         Joka tapauksessa sijoitukset merenkulkuoppilai-
23876: Toisaalta on ko. aloilla merkitystä sillä seikalla,    tokseen olisivat huomattavasti pienemmät kuin
23877: että palvelualan työntekijä tuntee seudun ja sen       mitä uuden hotelli- ja ravintola-alan koulun
23878: ihmiset. Muualta tulleen ammattilaisen on ensin        perustaminen tulisi maksamaan.
23879: sopeuduttava näihin, ja se vie oman aikansa.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23880:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23881:    Kotkan kaupungissa toimii Kotkan merenkul-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23882: kuoppilaitos, jonka toimialaan liittyvät messi-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23883: huoltajan (2-vuotinen), tarjoilijan (2-vuotinen) ja
23884: kokin (3-vuotinen) kurssit. Viime aikoina on                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23885: selvästi ollut havaittavissa, että kauppalaivastom-            siin Kotkan merenkulkuoppilaitoksen ho-
23886: me kohdalla vallitsevan epäsuotuisan tilanteen                 telli- ja ravintola-alaa sivuavien opetus-
23887: vuoksi ko. kursseilta valmistuneita hakeutuu yhä               alojen toiminnan laajentamiseksi, jolloin
23888: enenevässä määrässä työhön läänin ja maakunnan                 vältyttäisiin uusien ja kalliiden hotelli- ja
23889: alueella sijaitseviin hotelleihin ja ravintoloihin.            ravintola-alan erityisoppilaitosten perus-
23890: Näissä työpaikoissa on merenkulkuoppilait<?ksen                tamiselta, mutta saataisiin silti hyvin tyy-
23891: kursseilta valmistuneita työntekijöitä yleisesti pi-           dytetyksi Kymen läänissä jossakin määrin
23892: detty ammattinsa hyvin osaavina ja pätevinä.                   vallitseva alan ammattitaitoisen työvoi-
23893: Merenkulkuoppilaitoksen kouluttarua hotelli- ja                man tarve?
23894: 
23895:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
23896: 
23897:                                             Matti Vähänäkki
23898: 
23899: 
23900: 
23901: 
23902: 271447B
23903: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 395
23904: 
23905: 
23906: 
23907: 
23908:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23909: 
23910:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           opiskelijapaikkoja noin 1 900, joista Kymen lää-
23911: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            nin työvoimapiirin alueella on 330 kurssipaikkaa.
23912: olette 18 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn                 Hotelli- ja ravintola-ala on suhdanneherkkä ja
23913: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             kausiluonteinen. Alueellista työvoimapulaa on
23914: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        pääasiassa vain pääkaupunkiseudulla. Kymen
23915: taja Matti Vähänäkin näin kuuluvasta kirjallisesta       läänin työvoimapiirin alueella sitä vastoin oli
23916: kysymyksestä n:o 395:                                    30.9.1987 hotelli- ja ravintola-alalla työnhakijoi-
23917:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          ta 1 450, joista 627 oli työtöntä hakijaa. Työttö-
23918:         siin Kotkan merenkulkuoppilaitoksen ho-          mistä työnhakijoista oli hotelli- ja ravintola-alan
23919:         telli- ja ravintola-alaa sivuavien opetus-       kouluasteen koulutuksen suorittaneita 195 ja
23920:         alojen toiminnan laajentamiseksi, jolloin        näistä vastavalmistuneita 20. Työttömistä työnha-
23921:         vältyttäisiin uusien ja kalliiden hotelli- ja    kijoista 12 oli suorittanut opistoasteen koulutuk-
23922:         ravintola-alan erityisoppilaitosten perus-       sen.
23923:         tamiselta, mutta saataisiin silti hyvin tyy-        Kymen läänissä ei ole hotelli- ja ravintolaoppi-
23924:         dytetyksi Kymen läänissä jossakin määrin         laitosta. Keskiasteen koulutuksen kehittämisoh-
23925:         vallitseva alan ammattitaitoisen työvoi-         jelmassa valtioneuvoston vahvistamia ravitsemis-
23926:         man tarve?                                       ja hotellipalvelujen peruslinjan aloituspaikkoja ei
23927:                                                          Kymen läänissä voida lisätä, ellei samanaikaisesti
23928:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            joltakin toiselta peruslinjalta niitä vähennetä.
23929: seuraavaa:                                                  Merenkulkuoppilaitoksissa ensisijaisesti laivata-
23930:    Hotelli- ja ravintola-alan koulutuksen määrälli-      louteen koulutettujen sijoittuminen hotelli- ja
23931: nen mitoitus koko maassa yhdessä ammatillisten           ravintola-alalle voi osoittautua vaikeaksi, sillä
23932: kurssikeskusten po. alan koulutustarjonnan kans-         ammattikasvatushallituksesta saadun tiedon mu-
23933: sa vastaa alan koulutetun työvoiman kysyntää.            kaan hotelli- ja ravintolaelinkeino arvostaa työn-
23934: Hotelli- ja ravintolaoppilaitoksista valmistuu           hakutilanteessa enemmän hotelli- ja ravintolaop-
23935: suunnitelmien mukaan vuosittain noin 1 850               pilaitoksesta valmistuneita kuin muissa lähialojen
23936: kokkia, tarjoilijaa, hotellivirkailijaa ja hotelli- ja   oppilaitoksissa valmistuneita.
23937: ravintolaesimiestä. Ammattioppilaitoksista val-             Kuten edellä on esitetty, hotelli- ja ravintola-
23938: mistuu 2 560 suurtalouskokkia tai -esimiestä ja          alan nykyinen koulutustarjonta vastaa työvoiman
23939: ravitsemistyöntekijää sekä merenkulkuoppilaitok-         kysyntää, joten erityistä tarvetta Kotkan meren-
23940: sista 128 laivakokkia tai messihuoltajaa. Näiden         kulkuoppilaitoksen hotelli- ja ravintola-alaa si-
23941: lisäksi ammatillisisssa kurssikeskuksissa on ho-         vuavien opetusalojen toiminnan laajentamiseen
23942: telli- ja ravintolatyöhön kouluttavia vuotuisia          ei ole.
23943: 
23944:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1987
23945: 
23946:                                                                             Ministeri Anna-Liisa Piipan·
23947:                                       1987 vp. -      KK n:o 395                                       3
23948: 
23949: 
23950: 
23951: 
23952:                                 Till Riksdagens Herr Talman
23953: 
23954:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Hotell- och restaurangbranschen är konjunk-
23955: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         turkänslig och säsongbetonad. Det råder regional
23956: av den 18 november 1987 till vederbörande             brist på arbetskraft huvudsakligen endast i hu-
23957: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-    vudstadsregionen. Däremot fanns det i Kymme-
23958: de av riksdagsman Matti Vähänäkki underteckna-        ne läns arbetskraftsdistrikt 30.9.1987 1 4 50 ar-
23959: de spörsmål or 395:                                   betssökande inom hotell- och restaurangbran-
23960:                                                       schen, av vilka 627 var arbetslösa sökande. Av de
23961:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        arbetslösa sökandena hade 195 fått utbildning
23962:        att utvidga verksamheten på de undervis-       inom hotell- och restaurangbranschen på skolnivå
23963:        ningsområden vid Kotkan merenkulku-            och av dessa var 20 nyutexaminerade. Av de
23964:        oppilaitos som tangerar hotell- och res-       arbetslösa sökandena hade 12 fått utbildning på
23965:        taurangbranschen, varvid inrättandet av        institutsnivå.
23966:        nya och dyra specialläroanstalter inom            Det finns ingen yrkesläroanstalt inom hotell-
23967:        hotell- och restaurangbranschen kunde          och restaurangbranschen i Kymmene län. 1 ut-
23968:        undvikas, men samtidigt det branschbe-         vecklingsprogrammet för utbildning på mellan-
23969:        hov av yrkeskunnig arbetskraft som i viss      stadiet kan av statsrådet fastställda nybörjar-
23970:        mån råder i Kymmene län väl kunde              platser vid grundlinjeroa för förplägnads- och
23971:        tillgodoses?                                   hotellservice inte utökas om inte antalet nybör-
23972:                                                       jarplatser vid någon annan grundlinje samtidigt
23973:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          minskas.
23974: följande:                                                Det kan visa sig vara svårt för dem som vid
23975:    Tillsammans med utbudet av urbildning vid          sjöfartsläroanstalteroa fått urbildning i kosthåll-
23976: yrkesläroanstalterna inom hotell- och restaurang-     ning inom sjöfart att placera sig inom hotell- och
23977: branschen motsvarar dimensioneringen av utbild-       restaurangbranschen, ty enligt uppgift från yrkes-
23978: ningen inom ifrågavarande bransch i hela vårt         utbildningsstyrelsen föredrar hotell- och restau-
23979: land efterfrågan på utbildad arbetskraft. Enligt      rangnäringen, i en anställningssituation, sådana
23980: planerna utexamineras årligeo ca 1 850 kockar,        som fått sin utbildning vid läroanstalter inom
23981: servitörer, hotellreceptionister och hotell- och      hotell- och restaurangbranschen framom sådana
23982: restaurangföreståndare vid läroanstalterna inom       som utexaminerats vid läroanstalter inom närlig-
23983: hotell- och restaurangbranschen. Vid yrkesunder-      gande områden.
23984: visningsanstalteroa utexamineras 2 560 stor-             Som ovan har framställts motsvarar utbudet av
23985: kökskockar eller -föreståndare och förplägnadsar-     utbildning inom hotell- och restaurangbranschen
23986: betare, samt vid sjöfartsläroanstalterna 128          efterfrågan på arbetskraft, varför det inte före-
23987: skeppskockar eller mässmän. Dessutom finns det        ligger något särskilt behov av att utvidga under-
23988: ca 1 900 årliga elevplatser vid yrkesläroanstalter-   visningen vid Kotkan merenkulkuoppilaitos
23989: na som utbildar i hotell- och restaurangverksam-      (Kotka sjöfartsläroanstalt) på urbildningsområ-
23990: het. Av dessa finns det 330 kursplatser inom          den som tangerar hotell- och restaurangbran-
23991: Kymmene läns arbetskraftsdistrikt.                    schen.
23992: 
23993:      Helsingfors den 23 december 1987
23994: 
23995:                                                                          Minister Anna-Liisa Piipari
23996:                                                   1987 vp.
23997: 
23998: Kirjallinen kysymys n:o 396
23999: 
24000: 
24001: 
24002: 
24003:                                      Vuoristo: Äänioikeuden eväämisperusteista
24004: 
24005: 
24006:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24007: 
24008:    Koska Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle        ääniluettelossa olevan käyttämästä äänioikeut-
24009: säädetty kirkkolaki on viime kädessä eduskunnan          taan. Taikka sitten tämä äänioikeuden käyttämi-
24010: asia (HM 83 §), haluan ottaa esille yksittäisen          nen pitäisi mahdollistaa jollain muulla keinoin.
24011: tapahtuman, jolla ymmärtääkseni on laajempaa                Kirkkolain 269 §:ssä määritellään äänioikeus
24012: ja periaatteellisempaa merkitystä erään keskeisen        kirkonkokouksessa (kirkollisissa vaaleissa). Sa-
24013: perusoikeuden - äänioikeuden - toteutumises-             moin siinä kohdassa mainitaan syyt, joilla äänioi-
24014: sa.                                                      keus voidaan evätä. Vaalisijalla olemisesta ei
24015:    Raumalla järjestettiin 27.4.1986 kirkkoherran-        mainita mitään.
24016: vaali, jossa ns. neljännelle vaalisijalle oli pyydetty      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24017: paikalliset raumalaiset kappalaiset Tapani Viirros       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24018: ja allekirjoittanut. Mennessämme asianmukaises-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24019: sa järjestyksessä äänestämään vaalintoimittaja ke-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24020: hotti meitä poistumaan, koska hänen mukaansa                      Onko Hallituksen mielestä asianmu-
24021: kirkkolaki kieltää neljännelle vaalisijalle pyydetyn            kaista ja vastaavien julkisten vaalien käy-
24022: saapuvillaolon vaalitoimituksessa. Emme siis voi-               tännön mukaista, että papin vaalissa ää-
24023: neet käyttää äänioikeuttamme.                                   nioikeus evätään vaalisijalla olevalta ääni-
24024:    Kyseinen kirkkolain 177 § sanoo kylläkin, että               oikeuden omaavalta äänestäjältä, ja
24025: ''älköön kukaan vaalisijalle asetetuista olko saa-                onko Hallituksella mahdollisuuksia
24026: puvilla vaalitoimituksessa'', millä pyritään kieltä-            kansalaisten tasa-arvon tai vastaavien ta-
24027: mään kaikenlainen asiaton vaaliin vaikuttami-                   voitteiden perusteella ryhtyä asiassa toi-
24028: nen. Kuitenkaan en ymmärrä, että se eväisi                      menpiteisiin?
24029: 
24030:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1987
24031: 
24032:                                               Raimo Vuoristo
24033: 
24034: 
24035: 
24036: 
24037: 271438R
24038: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 396
24039: 
24040: 
24041: 
24042: 
24043:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24044: 
24045:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
24046: matmtussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemtes,          ti seuraavaa:
24047: olette 18 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn
24048:                                                          Hallituksen mahdollisuuksiin ryhtyä kysymyk-
24049: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
24050:                                                       sessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin on todetta-
24051: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
24052:                                                       va että aloiteoikeus kirkkolain säätämisessä,
24053: taja Raimo Vuoriston kirjallisesta kysymyksestä
24054: n:o 396:
24055:                                                       m~uttamisessa, selittämisessä ja kumoamisessa
24056:                                                       kuuluu kirkkolakimme mukaan kirkolliskokouk-
24057:          Onko Hallituksen mielestä asianmu-           selle. Hallituksella ei siten ole välittömiä mah-
24058:        kaista ja vastaavien julkisten vaalien käy-    dollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin asiois~a, jotka
24059:        tännön mukaista, että papin vaalissa ää-       edellyttävät muutoksia kirkkolakiin. Halhtuksella
24060:        nioikeus evätään vaalisijalla olevalta ääni-   on mahdollisuus opetusministeriön vuonna 1983
24061:        oikeuden omaavalta äänestäjältä, ja            asettaman kirkon ja valtion yhteistyöelimen väli-
24062:                                                       tyksellä saattaa evankelis-luter~lai~e~ kirkon ~~e­
24063:          onko Hallituksella mahdollisuuksia           toon ja harkittavaksi kysymykstä, )Otssa on esun-
24064:        kansalaisten tasa-arvon tai vastaavien ta-     tynyt kehittämistarvetta tahi jotka muuten o?
24065:        voitteiden perusteella ryhtyä asiassa toi-     saatettu hallituksen tietoon. Kysymyksessä tarkot-
24066:        menpiteisiin?                                  tetussa asiassa opetusministeriö tulee näin menet-
24067:                                                       telemään.
24068: 
24069:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
24070: 
24071:                                                                   Opetusministeri Christoffer Taxell
24072:                                      1987 vp. -- RJC n:o 396                                            3
24073: 
24074: 
24075: 
24076: 
24077:                                Tili Riksdagens Herr Taiman
24078: 
24079:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-              Tili regeringens möjligheter att vidta sådana
24080: ningen anger har Ni, Herr Taiman, med Eder           åtgärder som avses i spörsmålet bör det fastsiås
24081: skrivelse av den 18 november 1987 tili vederbö-      att initiativrätten tili att stifta, ändra, toika och
24082: rande mediem av statsrådet översänt en avskrift      upphäva kyrkoiagen hör eniigt vår kyrkoiag tili
24083: av föijande av riksdagsman Markus Aaltonen           kyrkomötet. Regeringen har såiunda inga direkta
24084: undertecknade spörsmåi nr 396:                       möjiigheter att vidta åtgärder i ärenden som
24085:                                                      förutsätter ändringar i kyrkoiagen. Regeringen
24086:           Är det eniigt Regeringens åsikt tilibör-   har möjiighet att genom det samarbetsorgan som
24087:        Iigt och i eniighet med praxis i övriga       undervisningsministeriet år 1983 tilisatte melian
24088:        offentliga vai att i prästvai, rösträtten     kyrka och stat, tili den evangelisk-Iutherska kyr-
24089:        förvägras en person som står i försiagsrum    kans kännedom och prövning bringa sådana
24090:        och har rösträtt, och                         frågor som visat sig ha behov av justeringar elier
24091:           har Regeringen möjiigheter att utgåen-     frågor som för övrigt bragts tili regeringens
24092:        de från jämbördighet elier Iiknande måi-      kännedom. Undervisningsministeriet kommer att
24093:        sättningar vidta åtgärder i ärendet?          förfara på detta sätt i ärendet som spörsmålet
24094:                                                      avser.
24095:   Såsom svar på detta spörsmåi anför jag vörd-
24096: samt föijande:
24097: 
24098:     Helsingfors den 18 december 1987
24099: 
24100:                                                            Undervisningsminister Christoffer Taxell
24101:                                                  1987 vp.
24102: 
24103: Kirjallinen kysymys n:o 397
24104: 
24105: 
24106: 
24107: 
24108:                                     Pulliainen: Suomussalmen Yli-Vuokin Murhijärven selkosen suoje-
24109:                                        lusta
24110: 
24111: 
24112:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24113: 
24114:    Suomussalmen kunnan koilliskulmassa olevat           metsänhakkuilta pidättäytymisestä, niin metsä-
24115: Yli-Vuokin Kuivajärven ja Hietajärven kylät ovat        autotien jatkamista kiirehdittiin. Hakkuut lienee
24116: vienankarjalaisen kuttuurin viimeiset rippeet suo-      tarkoitus aloittaa lähiaikoina.
24117: malaisella maaperällä. Näillä 1700-luvulla synty-          Vienalaiskylien väestö on käytännössä yksimie-
24118: neillä erämaakylillä on tutkijoiden mukaan kiis-        lisesti metsäautotien rakentamista ja metsänhak-
24119: taton asema maamme kulttuurihistoriassa. Tun-           kuita vastaan. Väestö haluaa olla tämän erämaa-
24120: nettu on mm. D.E.D. Europaeuksen käynti Hie-            kulttuurikokonaisuuden säilyttämisessä mukana
24121: tajärvellä, jossa hän sai arvokkaita tietoja Toariel-   ja toivoo, että Suomen valtaväestö lähtisi heitä
24122: ta, kylien kantaäidiltä, jota eräät tutkijat pitävät    tukemaan tässä asiassa. Välittömästi tarvittaisiin
24123: Arhippa Perttusen sukulaisena.                          toimenpidekieltoa tietyömaalla ja metsähallituk-
24124:    Viime aikoina lukuisat tahot ovat lähteneet          selle määräystä, että hakkuihin ei tässä vaiheessa
24125: etsimään ratkaisuja näiden vienalaiskylien elin-        ryhdytä. Samalla voitaisiin asettaa eri tahoista
24126: voiman säilyttämiseksi. Myös matkailuelinkeino          koostuva työryhmä (myös museovirasto, MEK ja
24127: on herännyt ja nähnyt näiden kylien olemassa-           seutukaavaliitto mukana) tutkimaan suojeluhan-
24128: olossa matkailuvaltin, ovathan ortodoksiseen            ketta perusteellisesti ja tekemään pysyväisluontei-
24129: kulttuuriin kytkeytyvät luostarit niinikään mat-        seen ratkaisuun tähtääviä toimenpide-ehdotuk-
24130: kailukohteita.                                          sia.
24131:    Näihin vienankarjalaiskulttuuriin kuuluviin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24132: kyliin liittyy kuitenkin olennaisena osana erämaa-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24133: luonteisuus. Murhijärven vielä voimakkailta hak-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24134: kuilta säilynyt selkoneo on olennainen osa viena-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24135: laiskulttuurikokonaisuutta.                                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24136:    Murhijärven erämaaluonne on nyt katoamassa,                  siin Suomussalmen Yli-Vuokin Murhijär-
24137: kun metsähallinto tekee metsäautotietä hakkaa-                  ven selkosen suojelemiseksi metsien hak-
24138: mattomaan korpeen. Tie lienee suunniteltu var-                  kuilta osana sikäläisten vienankarjalaisky-
24139: sin lyhyeksi, mutta kun alkoi julkinen keskustelu               lien säilyttämistä elinvoimaisina?
24140: 
24141:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1987
24142: 
24143:                                              Erkki Pulliainen
24144: 
24145: 
24146: 
24147: 
24148: 280004C
24149: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 397
24150: 
24151: 
24152: 
24153: 
24154:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24155: 
24156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        epätyydyttävässä tilassa, kun puusto on lisäksi
24157: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         iältään 140-150 vuotta vanhaa. Kuivajärven ja
24158: olette 19 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn            Murhijärven kylien erämaaluonteisuus on jo mer-
24159: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kittävässä määrin kadonnut kylien läheisyydessä
24160: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     olevien yksityismetsien hakkuiden seurauksena.
24161: taja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       Metsähallituksen metsien käsittelyohjeiden
24162: myksestä n:o 397:                                     mukaan toimittaessa ei täällä muodostu laajoja
24163:                                                       yhtenäisiä uudistushakkuualueita, vaan tarkoitus
24164:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24165:                                                       on tehdä uudistushakkuita heikkopuustoisimmis-
24166:        siin Suomussalmen Yli-Vuokin Murhijär-
24167:                                                       sa osissa ja suorittaa parempilaatuisissa ja elinvoi-
24168:        ven selkosen suojelemiseksi metsien hak-
24169:                                                       maisissa metsissä harvennushakkuita tai jättää ne
24170:        kuilta osana sikäläisten vienankarjalaisky-
24171:                                                       välialueina kokonaan hakkaamatta. Vesistöjen
24172:        lien säilyttämistä elinvoimaisina?
24173:                                                       rantametsien käsittelyssä noudatetaan maiseman-
24174:                                                       ja luonnonhoito-ohjeiden mukaisia menettelyta-
24175:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         poja sekä otetaan huomioon Suomussalmen kun-
24176: seuraavaa:                                            nan edustajien tavoitteet ja näkemykset.
24177:    Suomussalmen Yli-Vuokin Murhijärven selko-             Kun muun muassa Kuivajärven kylässä asuu
24178: neo käsittää noin 3 000 hehtaarin alueen, jota        tällä hetkellä pääasiassa iäkästä väestöä noin 20
24179: varten metsähallitus on suunnitellut runkotien        henkilöä, edellyttää sikäläisten vienankarjalaisky-
24180: rakentamista. Tiesuunnitelmasta on kuluvan            lien elinvoimaisuuden säilyttäminen aivan toisen-
24181: vuoden aikana toteutettu 3,5 kilometrin osuus,        laisia toimenpiteitä kuin alueen metsien metsäta-
24182: joka johtaa Kuivajärven tiestä Kuivajoelle. Poh-      loudellisesta käytöstä pidättäytymistä. Ilmeisesti
24183: joisesta päin on Murhijärvelle suunniteltu raken-     metsien jättämisellä hakkuutoiminnan ulkopuo-
24184: nettavaksi välille Alanne-Murhi tieosuus 1980-        lelle ei voida mainittavasti vaikuttaa Kuivajärven
24185: luvun loppuun mennessä. Näiden teiden väliin          ja Hietajärven kylien elinvoimaisuuteen. Sen si-
24186: jäävä noin 5, 5 kilometrin tieosuus on aiottu         jaan alueen metsätaloudellisella käytöllä on mer-
24187: rakentaa 1990-luvulla.                                kitystä muissa lähikylissä asuvien metsätyönteki-
24188:    Metsähallituksen jo aikaisemmin vahvistaman        jöiden työllisyyden ylläpitämisessä.
24189: tiesuunnitelman tarkoituksena on hakkuiden ja             Murhijärven selkoneo ei kuulu valtakunnalli-
24190: metsänhoitotöiden käynnistäminen Murhijärven          siin eikä alueellisiin suojeluohjelmiin. Alueen
24191: alueen eteläosasta alkaen. Alueen metsien hak-        välittömässä läheisyydessä on ojitusrauhoitusalue
24192: kuut on ajoitettu vuosille 1990-96. Alueella          ja luonnonhoitometsä, joiden yhteinen pinta-ala
24193: tulisi olemaan 6-7 leimikkoa, joista tällä hetkel-    on 1 100 hehtaaria. Näillä 3-4 kilometrin
24194: lä on vain yksi leimikko yksityiskohtaisemmin         etäisyydellä Kuivajärven kyläkeskuksesta sijaitse-
24195: suunniteltu. Alustavien arvioiden mukaan hak-         villa alueilla ovat alueen luonnon erityispiirteet
24196: kuilla on suunniteltu korjattavaksi puuta noin        monipuolisesti edustettuina.
24197: 120 000 m 3 , mikä on lähes puolet alueella nykyi-        Ottaen edellä mainitut näkökohdat huomioon
24198: sin kasvavasta puustosta. Hakkuut ja niitä seuraa-    maa- ja metsätalousministeriö ei aio tässä vai-
24199: vat metsänhoitotyöt työllistäisivät 10-12 metsä-      heessa ryhtyä toimenpiteisiin Murhijärven selko-
24200: työntekijää vuosina 1990-96. Metsänhoitotyöt          sen metsien hakkuita koskevan suunnittelun py-
24201: työllistäisivät jossain määrin myös myöhempinä        säyttämiseksi. Ministeriö pitää tarpeellisena, että
24202: vuosma.                                               metsähallitus selvittää metsien käyttöön liittyviä
24203:    Alueen metsät ovat pääosin kuusivaltaisia met-     menettelytapoja ja muita toimintatapoja ennen
24204: siä, joissa on aikoinaan tehty mäntysahapuuhak-       muuta Suomussalmen kunnan ja paikallisen
24205: kuita. Alue ei ole siten täysin hakkaamatoota         väestön kanssa. Tähän selvittelytyöhön on käytet-
24206: erämaata. Osittain näiden yksipuolisten hakkui-       tävissä riittävästi aikaa, kun hakkuita ei tulla
24207: den seurauksena metsät ovat metsätaloudellisesti      aloittamaan ennen vuotta 1990. Siihen mennessä
24208:                                   1987 vp. -- ~ n:o 397                                      3
24209: 
24210: on myös hyvin mahdollista pyrkiä löytämään    vienankarjalaiskylien elinvoimaisuuteen vaikutta-
24211:                                               via toimenpiteitä.
24212: 
24213:     Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1987
24214: 
24215:                                              Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
24216: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 397
24217: 
24218: 
24219: 
24220: 
24221:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
24222: 
24223:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          orörd ödemark. Delvis tili följd av dessa ensidiga
24224: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        avverkningar är skogaroa ur skogsbrukssynvinkel
24225: den 19 november 1987 tili vederbörande medlem         sett i otilifredsstäliande skick, då trädbeståndet
24226: av statsrådet översänt avskrift av följande av        dessutom är 140-150 år gammalt. Kuivajärvi
24227: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörsmål         och Murhijärvi byar har redan i betydande grad
24228: nr 397:                                               förlorat sin ödemarkskaraktär som en följd av
24229:                                                       avverkningar i de enskilda skogar som ligger nära
24230:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         byaroa.
24231:        att skydda Murhijärvi ödemark i Yli-
24232:                                                          Om arbetet utförs i enlighet med forststyrel-
24233:        Vuokki i Suomussalmi för skogsavverk-
24234:                                                       sens skogsskötseldirektiv kommer här inte att
24235:        ningar som en del av strävandena att
24236:                                                       bildas vidsträckta områden med föroyelseytor,
24237:        bevara de där belägna fjärrkarelska byar-
24238:                                                       utan avsikten är att föroyelseavverkningaroa skall
24239:        na livskraftiga?
24240:                                                       göras på områden med det svagaste trädbe-
24241:                                                       ståndet och man skali gallra i livskraftiga skogar
24242:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       av bättre kvalitet, elier låta dem stå kvar helt
24243: anföra följande:                                      orörda melian avverkningsområdena. Vid be-
24244:    Murhijärvi ödemark i Yli-Vuokki i Suomussal-       handlingen av strandskogar vid vattendrag iakttas
24245: mi omfattar ett område på ca 3 000 hektar, för        förfaringssätt som motsvarar direktiven för land-
24246: vilket forststyrelsen har planerat att bygga en       skaps- och naturvård, samt beaktas de mål och
24247: stamväg. Av vägplanen har ett avsnitt av 3,5          synpunkter som anförs av representanter för Suo-
24248: kilometer, som leder från Kuivajärvi väg tili         mussalmi kommun.
24249: Kuivajoki, realiserats under innevarande år. Mao         Då bl.a. Kuivajärvi by för närvarande har en
24250: har planerat att norrifrån i riktning mot Murhi-      huvudsakligen ålderstigen befolkning bestående
24251: järvi före utgången av 1980-talet bygga ett väg-      av ca 20 personer förutsätter bevarandet av livs-
24252: avsnitt på sträckan Alanne - Murhi. Det vägav-        kraften i områdets fjärrkarelska byar helt andra
24253: snitt om ca 5,5 kilometer som ligger mellan dessa     åtgärder än att man avstår från att utnyttja
24254: två vägar har man hafi: for avsikt att bygga på       skogaroa för skogsbruk. Uppenbarligen kan man
24255: 1990-talet.                                           inte genom att avstå från skogsavverkningar i
24256:    Syftet med vägplanen, som forststyrelsen redan     nämnvärd grad påverka livskraften i Kuivajärvi
24257: tidigare har faststälit, är att inleda avverkningar   och Hietajärvi byar. Däremot är områdets an-
24258: och skogsvårdsarbeten så att de börjar i södra        vändning för skogsbruk av betydelse för upprätt-
24259: delen av Murhijärviområdet. Skogsavverkningar-        håliandet av sysselsättningen för skogsarbetare
24260: na på området har förlagts tili åren 1990-96. På      som bor i andra närbelägna byar.
24261: området finns enligt pianeroa 6-7 stämplings-            Murhijärvi ödemark hör inte tili nationelia
24262: poster, av vilka för ögonblicket bara en har          eller regionala skyddsprogram. 1 områdets ome-
24263: planerats mera i detalj. Enligt preliminära upp-      delbara närhet ligger ett myrområde, som är
24264: skattningar innebär pianeroa att ca 120 000 m 3       fredat för dikning och en naturvårdsskog, vilkas
24265: virke avverkas, vilket är nästan hälften av det       sammanlagda areal är 1 100 hektar. Dessa områ-
24266: trädbestånd som för närvarande växer på områ-         den, som ligger 3-4 kilometer från Kuivajärvi
24267: det. Avverkningaroa och de påföljande skogs-          bycentrum, företräder särdragen i områdets natur
24268: vårdsarbetena beräknas sysselsätta ca 10-12           på ett mångsidigt sätt.
24269: skogsarbetare under åren 1990-96. Skogsvårds-            Med beaktande av ovan nämnda synpunkter
24270: arbetena beräknas ge en viss sysselsättning också     ämnar jord- och skogsbruksministeriet inte i
24271: under senare år.                                      detta skede vidta åtgärder för att stoppa plane-
24272:    Områdets skogar består i huvudsak av grando-       ringen av skogsavverkningar i Murhijärvi öde-
24273: minerad skog, där man i tiden har avverkat            mark. Ministeriet anser det påkallat att forststy-
24274: talltimmer. Området utgörs sålunda inte av helt       relsen, framför allt tilisammans med Suomussal-
24275:                                      1987 vp. -     KK n:o 397
24276: 
24277: mi kommun och lokalbefolkningen, utreder             emedan avverkningarna inte kommer att inledas
24278: förfaringssätt och andra tillvägagångssätt i sam-    förrän år 1990. Innan dess finns det också goda
24279: band med utnyttjandet av skogarna. Det finns         möjligheter att försöka finna åtgärder som främ-
24280: tillräckligt med tid för detta utredningsarbete      jar livskraften i de fjärrkarelska byarna.
24281: 
24282:     Helsingfors den 23 december 1987
24283: 
24284:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
24285:                                                1987 vp.
24286: 
24287: Kirjallinen kysymys n:o 398
24288: 
24289: 
24290: 
24291: 
24292:                                   Aaltonen: Naapuri tutuksi -projektin toimintaedellytysten turvaa-
24293:                                      misesta
24294: 
24295: 
24296:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24297: 
24298:    Viisivuotiseksi tarkoitettu Naapuri tutuksi         Naapuri tutuksi -projektin toteuttamisen on-
24299: -projekti on käynnistynyt maamme kouluissa.          nistuminen on kansainvälisyyskasvatuksen kan-
24300: Projektin tarkoituksena on parantaa oppilaiden       nalta katsottuna erittäin tärkeä asia.
24301: tietoja naapurimaistamme. Nuorten tiedot naa-
24302: purimaiden elämästä ja kulttuurista ovat osoit-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24303: tautuneet yllättävän vähäisiksi. Tietämättömyys-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24304: hän lisää tunnetusti ennakkoluuloja. Omalta          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24305: osaltaan projekti pyrkii niitä poistamaan. Naapu-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24306: ri tutuksi -projektin tarkoituksena on myös lisätä
24307: naapurimaitten välistä nuoriso- ja kulttuurivaih-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että lää-
24308: toa sekä syventää naapurikansojen olojen tunte-             neihin asetetuille työryhmille ei ole osoi-
24309: musta.                                                      tettu tarvittavia määrärahoja, ja
24310:   Projektin toiminnan painopiste on nyt siirty-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24311: mässä lääninhallitusten tehtävään asettamille työ-          ryhtyä Naapuri tutuksi -projektin kunta-
24312: ryhmille. Näille työryhmille ei kuitenkaan ole              ja läänitason toteuttamisen taloudelliseksi
24313: osoitettu toiminnan edellyttämiä määrärahoja.               varmistamiseksi?
24314: 
24315:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1987
24316: 
24317:                                           Markus Aaltonen
24318: 
24319: 
24320: 
24321: 
24322: 271454]
24323: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 398
24324: 
24325: 
24326: 
24327: 
24328:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24329: 
24330:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         temuksen lisäämistä nuorten keskuudessa. Naa-
24331: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          puri tutuksi -projekti on Suomi-Neuvostoliitto-
24332: olette 19 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn            Seuran käynnistämä hanke, jossa erityisesti uu-
24333: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           simpia viestintävälineitä, elokuvaa, videota ja
24334: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      televisio-ohjelmia, hyväksi käyttäen levitetään
24335: taja Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tietoa Neuvostoliitosta. Toiminnan tueksi on ase-
24336: myksestä n:o 398:                                      tettu kouluviranomaisia ja opetus- ja viestintäalo-
24337:                                                        jen järjestöjä edustava valtuuskunta sekä työvalio-
24338:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että lää-    kunta. Kyseessä ei ole viranomaistoiminta, vaan
24339:         neihin asetetuille työryhmille ei ole osoi-    viranomaisten myötävaikutuksella tapahtuva kan-
24340:         tettu tarvittavia määrärahoja, ja              salaistoiminta. Vastuu toiminnan laajuudesta ja
24341:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        rahoituksesta on hankkeen takana olevalla järjes-
24342:         ryhtyä Naapuri tutuksi -projektin kunta-       töllä.
24343:         ja läänitason toteuttamisen taloudelliseksi       Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk-
24344:         varmistamiseksi?                               sessä on 200 000 markkaa varattu kertamenona
24345:                                                        Suomi-Neuvostoliitto-Seura ry:lle Naapuri tutuk-
24346:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         si -projektia varten. Näin ollen voidaan katsoa,
24347: seuraavaa:                                             että opetusministeriö on omalta osaltaan huoleh-
24348:    Hallitus pitää tärkeänä, että kaikin käytettävis-   tinut siitä, että Naapuri tutuksi -projekti voi
24349: sä olevin keinoin edistetään naapurimaiden tuo-        jatkua vuonna 1988.
24350: 
24351:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
24352: 
24353:                                                                    Opetusministeri Christoffer Taxell
24354:                                       1987 vp. -     KK n:o 398                                       3
24355: 
24356: 
24357: 
24358: 
24359:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24360: 
24361:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Grannlandet har igångsatts av Samfundet Fin-
24362: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        land-Sovjetunionen och genom detta projekt
24363: av den 19 november 1987 tili vederbörande            sprids kännedom om Sovjetunionen särskilt ge-
24364: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-   nom nya medier, film, video och tv-program. För
24365: de av riksdagsman Aaltonen undertecknade             att stöda verksamheten har en delegation och ett
24366: spörsmål nr 398:                                     arbetsutskott tillsatts som representerar organisa-
24367:                                                      tioner inom skolmyndigheterna, undervisningen
24368:           Är Regeringen medveten om att be-          och massmedierna. Det är inte fråga om en
24369:        hövliga anslag inte anvisats de i länen       verksamhet som utövas av myndigheterna utan
24370:        tillsatta arbetsgrupperna och                 en medborgarverksamhet som sker med myndig-
24371:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      heternas bistånd. Ansvaret för verksamhetens
24372:        för att ekonomiskt säkerställa att Projek-    omfattning och finansiering innehas av den orga-
24373:        tet Grannlandet kan genomföras på kom-        nisation som står bakom projektet.
24374:        mun- och länsnivå?
24375:                                                         1 statsbudgetsförslaget för 1988 har reserverats
24376:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         200 000 mark som en engångsutgift åt Samfun-
24377: följande:                                            det Finland-Sovjetunionen r.f. för Projektet
24378:    Regeringen anser det viktigt att en ökad kän-     Grannlandet. Det kan sålunda anses att under-
24379: nedom om grannländerna främjas bland ungdo-          visningsministeriet för egen del har skött om att
24380: men med alla tillbudsstående medel. Projektet        Projektet Grannlandet kan fortsätta år 1988.
24381: 
24382:      Helsingfors den 18 december 1987
24383: 
24384:                                                           Undervisningsminister Christoffer Taxell
24385:                                                1987 vp.
24386: 
24387: Kirjallinen kysymys n:o 399
24388: 
24389: 
24390: 
24391: 
24392:                                    Isohookana-Asunmaa ym.: Uskonnon Ja elämänkatsomustiedon
24393:                                       opetuksen lisäämisestä
24394: 
24395: 
24396:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24397: 
24398:    Säädettäessä peruskoulun ja lukion tuntike-        tuksen muutoksilla sekä lukiolain ja -asetuksen
24399: hyksistä oli jo osittain tiedossa, että uskonnon ja   muutoksilla annetaan mahdollisuus korottaa
24400: elämänkatsomustiedon opetus vaatisi resursseja        kunnassa sijaitsevien peruskoulujen ja lukioiden
24401: enemmän kuin mihin lailla päästiin. Tämän             oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimää-
24402: vuoksi eduskunta edellytti tuolloin hallituksen       rää enintään kahdella tunnilla viikossa kutakin
24403: seuraavan tilannetta ja tarvittaessa puuttuvan        peruskoulun tai lukion vuosiluokkaa kohti, jol-
24404: viipymättä ongelmaan.                                 loin asianomaista uskonnon opetusta tai elämän-
24405:    Nyt seuranta-aikaa on ollut tarpeeksi ja voi-      katsomustiedon opetusta annetaan.
24406: daan todeta, että yhtä useamman uskonnon ja              Kyseinen muutos tulisi kasvattamaan perus-
24407: elämänkatsomustiedon opetukseen käytetty aika         koulujen käyttökustannuksia vain noin 1,2 mil-
24408: peruskoulussa ja lukiossa vaihtelee eri paikkakun-    joonaa markkaa ja vastaavasti lukion käyttökus-
24409: nilla ja kouluissa suuresti. Tällöin koulut ja        tannuksia noin 800 000 markkaa.
24410: oppilaat ovat joutuneet opetuksen suhteen hyvin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24411: eriarvoiseen asemaan.                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24412:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24413:    Laajentuneeseen eri tunnustuksellisten uskon-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24414: toryhmien ja elämänkatsomustiedon opetukseen
24415: tulisi osoittaa koulun tuntikehyksen ulkopuoliset               Aikooko Hallitus lisätä uskonnon ja
24416: resurssit, mitä myös mm. OAJ on esittänyt.                   elämänkatsomustiedon opetukselle tunti-
24417: Tämä edellyttää sitä, että peruskoululain ja -ase-           kehystä?
24418: 
24419:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1987
24420: 
24421:                Tytti Isohookana-Asunmaa                        Tellervo Renko
24422: 
24423: 
24424: 
24425: 
24426: 271437Q
24427: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 399
24428: 
24429: 
24430: 
24431: 
24432:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24433: 
24434:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Peruskoulu- ja lukiolain tultua voimaan useita
24435: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         aineryhmiä edustavat tahot ovat olleet huolestu-
24436: olette 19 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn           neita tuntikehyksen riittävyydestä ja ovat tehneet
24437: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          esityksiä tuntikehyksen lisäämiseksi ja erillisiksi
24438: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     tietyn oppiaineen opetusta koskeviksi lisäresurs-
24439: taja Tytti Isohookana-Asunmaan ym. näin kuu-          seiksi. Uskonnon osalta tämä on koskenut ennen
24440: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 399:           muuta ortodoksista uskontoa.
24441:                                                          Myös lukion tuntikehykseen kokonaisuutena
24442:           Aikooko Hallitus lisätä uskonnon ja         on kiinnitetty huomiota. Tuntikehyksen lisäämis-
24443:        elämänkatsomustiedon opetukselle tunti-        tä harkittaessa on syytä ottaa huomioon sekä
24444:        kehystä?                                       mahdollisten lisäkustannusten määrä että tunti-
24445:                                                       kehysjärjestelmän periaatteen säilyttäminen. Jär-
24446:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         jestelmään siirryttiin, koska kouluille haluttiin
24447: seuraavaa:                                            varmistaa mahdollisimman laajat oikeudet päät-
24448:                                                       tää opetusryhmien muodostamisesta säädettyjen
24449:    Peruskoululain (476/83) 28 §:ssä ja lukiolain      voimavarojen rajoissa. Järjestely lisäsi koulujen
24450: (4 77183) 19 § :ssä on säädetty uskonnon opetuk-      ryhmitysvaihtoehtoja.
24451: sen antamisesta. Säännöksen mukaan opetusta              Tuntikehysjärjestelmään siirryttäessä lisättiin
24452: annetaan sen uskontokunnan tunnustuksen mu-           käytettävissä olevia voimavaroja erityisesti perus-
24453: kaan, johon oppilaiden enemmistö kuuluu. Vä-          koulun yläasteelle, jossa tasokurssijärjestelmän
24454: hintään kolmelle vähemmistöön kuuluvalle evan-        poistamisen takia lisäresurssien tarve oli suuri.
24455: kelis-luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuu-    Ilmeistä on, että lukion kurssimuotoinen opetus-
24456: luvalle on järjestettävä oman tunnustuksen mu-        suunnitelma on valinnaisuuden takia lisännyt
24457: kaista opetusta, elleivät he osallistu koulun ylei-   voimavarojen tarvetta lukion aikaisempaan ope-
24458: seen uskonnonopetukseen. Muihin uskontokun-           tussuunnitelmaan verrattuna. Tuntikehyksen tar-
24459: tiin kuuluville oppilaille on järjestettävä oman      peeseen vaikuttaa uskonnon ja elämänkatsomus-
24460: tunnustuksen mukaista opetusta, mikäli heidän         tiedon opetuksessa lisäksi eri uskontokuntiin
24461: huoltajansa vaativat sitä. Uskontokuntaan kuulu-      kuuluvien oppilaiden määrä. Saatujen kokemus-
24462: mattomille oppilaille opetetaan elämänkatsomus-       ten lyhyen ajan ja järjestelmän kokonaisuuden
24463: tietoa.                                               takia ei vielä voida lopullisesti päätellä, mitkä
24464:    Peruskoulu- ja lukiolaissa on säädetty myös        ovat eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon
24465: tuntikehyksen määrästä eli opetukseen käytettä-       opetuksen vaikutukset tuntikehykseen. Uskon-
24466: vistä voimavaroista. Niihin vaikuttavat opettajien    non ja elämänkatsomustiedon opetuksella on
24467: virkojen, vuosiluokkien tai oppilaiden määrä sekä     vaikutuksensa myös toisten aineiden ryhmäkokoi-
24468: kieliohjelman laajuus ja vapaaehtoisen aineen         hin ja valionaisten aineiden opetukseen.
24469: opettaminen. Uskonnon ja elämänkatsomustie-              Edellä olevaan viitaten on todettava, että tun-
24470: don opetukseen käytettävä tuntikehys otetaan          tikehyksen toimivuutta seurataan ja että saatujen
24471: näin ollen kaikille oppiaineille yhteisistä voima-    kokemusten perusteella on tarkoitus ryhtyä tar-
24472: varoista.                                             vittaviin toimenpiteisiin.
24473: 
24474:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
24475: 
24476:                                                                   Opetusministeri Christoffer Taxell
24477:                                        1987 vp. -- RJ( n:o 399                                           3
24478: 
24479: 
24480: 
24481: 
24482:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
24483: 
24484:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            grupper varit bekymrade över timresursens till-
24485: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder             r~cklighet och har framkastat förslag om att öka
24486: skrivelse av den 19 november 1987 tili vederbö-        umresursen och göra den tili separata tilläggs-
24487: rande medlem av statsrådet översänt en avskrift        resurser som berör undervisningen i visst ämne.
24488: av följande av riksdagsman Tytti Isohookana-           Vad religion beträffar har detta framförallt berört
24489: Asunmaa m.fl. undertecknade spörsmål nr 399:           den ortodoxa religionen.
24490:           Ämnar Regeringen utöka timresursen             Uppmärksamhet har även fästs vid timresursen
24491:        för undervisningen i religion och livs-         som helhet. Då en ökning av timresursen över-
24492:        åskådningskunskap?                              vägs är det skäl att beakta dels tilläggskost-
24493:                                                        nadernas volym, dels att principen om timresurs-
24494:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-         systemet bibehålls. Mao övergick tili detta system
24495: samt följande:                                         därför att man ville säkra skolornas rättigheter att
24496:                                                        i så stor utsträckning som möjligt besluta om
24497:    I 28 § grundskolelagen (476/83) och 19 §            utformningen av undervisningsgrupperna inom
24498: gymnasielagen (477 /83) stadgas om att meddela         ramen för stadgade resurser. Arrangemanget öka-
24499: undervisning i religion. Enligt stadgandet med-        de skolornas grupperingsalternativ.
24500: delas undervisningen i enlighet med trosbekän-
24501: nelsen i det regligionssamfund tili vilket flertalet       Vid övergången tili systemet med timresurs
24502: av eleveroa hör. Om minst tre elever hör tili          ökades de disponibla resurserna speciellt på
24503: evangelisk-lutherska kyrkan eller minst tre elever     grundskolans högstadium, där behovet av
24504: hör tili ortodoxa kyrkosamfundet och de är i           tilläggsresurser var stort på grund av att systemet
24505: minoritet, skall för dem ordnas undervisning           med nivåkurser slopades. Det är uppenbart att
24506: enligt deras egen trosbekännelse, ifall de inte        gymnasiets kursbundna läroplan på grund av
24507: deltar i skolans allmänna religionsundervisning.       valbarheten har ökat behovet av resurser jämfört
24508: För elever som hör tili andra trossamfund skall        med gymnasiets tidigare läroplan. På behovet av
24509: ordnas undervisning enligt deras egen bekännelse       timresurs i undervisningen i religion och livs-
24510: ifall deras vårdnadshavare kräver det. Elever som      åskådningskunskap inverkar dessutom antalat
24511: inte hör tili något trossamfund undervisas i           elever som hör tili andra trossamfund. På grund
24512: livsåskådningskunskap.                                 av de kortvariga erfarenheterna och systemhelhe-
24513:    1 grundskole- och gymnasielagarna stadgas           ten har det inte ännu slutligt kunnat fastställas
24514: även om omfånget av timresursen d.v.s. de              viiken inverkan undervisningen i religion och
24515: resurser som står tili buds för undervisningen. På     livsåskådningskunskap har på timresursen. Un-
24516: dem inverkar antalet lärartjänster, årsklasser eller   dervisningen i religion och livsåskådningskun-
24517: elever samt språkprogrammets omfattning och            skap har sin inverkan även på storleken av andra
24518: undervisningen i frivilligt ämne. Den timresurs        ämnesgrupper och på undervisningen i valbara
24519: som används för undervisningen i religion och          ämneJJ..
24520: livsåskådningskunskap disponeras sålunda ur de            Med hänvisning tili ovan nämnda bör det
24521: resurser som är gemensamma för alla läroämnen.         fastslås att timresursens funktionsduglighet följs
24522:    Efter det grundskole- och gymnasielagarna           upp och att avsikten är att vidta behövliga
24523: trätt i kraft har representanter för flera ämnes-      åtgärder på basen av gjorda erfarenheter.
24524: 
24525:      Helsingfors den 18 december 1987
24526: 
24527:                                                             Undervisningsminister Christoffer Taxell
24528:                                               1987 vp.
24529: 
24530: Kirjallinen kysymys n:o 400
24531: 
24532: 
24533: 
24534: 
24535:                                   Isohookana-Asunmaa ym.: Museoviraston toiminnan ja hallinnon
24536:                                      hajauttamisesta
24537: 
24538: 
24539:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24540: 
24541:    Yleinen kulttuurielämän kehitys on johtanut       Huomionarvoista on sekin, ettei Suomen kansal-
24542: maassamme siihen, että museoalan toiminta ym-        lismuseo kykene pitämään näytteillä läheskään
24543: märretään nykyisin entistä tärkeämmäksi. Myös        niin laajaa näyttelykokonaisuutta kuin mitä ylei-
24544: yhteiskunta odottaa aikaisempaa aktiivisempaa        sö odottaa.
24545: toimintaa alalta. Tätä osoittaa esimerkiksi kasva-      Museovirastolle onkin kertynyt tehtäviä enem-
24546: nut yleisön kiinnostus rakennushistoriallisiin       män kuin mitä se kykenee hoitamaan. Olisikin
24547: kohteisiin, muinaisjäännöksiin ja arkeologisiin      perusteltua, että toimintaa alettaisiin pikaisesti
24548: kaivauksiin.                                         hajauttaa maamme maakuntamuseoihin. Tämän
24549:    Suomen museoviraston päätehtäviä ovat val-        vuoksi opetusministeriön tulisi viipymättä asettaa
24550: tion omistaman kulttuuriomaisuuden hallinto ja       laajapohjainen työryhmä, jonka tehtävänä olisi
24551: hoito. Tärkeää olisi, että tämä omaisuus olisi       tehdä esitys museoviraston hallinnon ja toimin-
24552: paitsi tutkijoiden käytössä myös laajan yleisön      nan hajauttamisesta maakuntatasolle.
24553: nähtävillä.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24554:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24555:    Museovirasto ei kykene nykyisin hoitamaan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24556: kyseistä tehtävää. Mm. maamme arkeologinen           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24557: kaivaustoiminta ja tutkimus ovat puutteellisia,
24558: eivätkä yliopistojen ko. laitoksetkaan kykene on-              Aikooko Hallitus asettaa työryhmän
24559: gelmaa poistamaan nykyisin voimavaroin. Myös-               selvittämään museoviraston hallinnon ja
24560: kään historiallisesti arvokkaiden rakennusten en-           toiminnan hajauttamista maakuntatasol-
24561: tisöinti ja kunnossapito ei ole tarpeeksi laajaa.           le?
24562: 
24563:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1987
24564: 
24565:                Tytti Isobaokana-Asunmaa                       Marjatta Väänänen
24566: 
24567: 
24568: 
24569: 
24570: 271436P
24571: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 400
24572: 
24573: 
24574: 
24575:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24576: 
24577:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        välisellä sopimuksella Ja valtion rahoittamana
24578: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         myös eräitä valtiolle kuuluvia tehtäviä, jotka
24579: olette 19 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn           liittyvät esimerkiksi kulttuuriesineiden maasta-
24580: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          viennin rajoittamiseen, rakennussuojeluun tai
24581: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     valtion taideteosten huoltoon.
24582: taja Tytti Isohookana-Asunmaan ym. näin kuu-              Alueellisen museotoiminnan kehittämiseksi on
24583: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 400:           harkinnanvaraisten valtionavustusten turvin har-
24584:           Aikooko Hallitus asettaa työryhmän          joitettu kokeilutoimintaa aluetaidemuseoiden
24585:        selvittämään museoviraston hallinnon ja        osalta vuodesta 197 3 ja kulttuurihistoriallisten
24586:        toiminnan hajauttamista maakuntatasol-         museoiden osalta vuodesta 1976. Maakunnalli-
24587:         le?                                           nen museotoiminta vakinaistettiin valtioneuvos-
24588:                                                       ton päätöksellä museoiden valtionavustuksen pe-
24589:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         rusteista, ja ensimmäiset maakuntamuseot ja
24590: seuraavaa:                                            aluetaidemuseot nimitettiin tämän päätöksen no-
24591:                                                       jalla vuonna 1980. Nimetyille museoille korva-
24592:    Museotoimen nykyinen järjestelmä nojautuu          taan maakunnallisen museotoiminnan menot
24593: museotoimen aluehallintokomitean mietinnön            tulo- ja menoarvion rajoissa ja opetusministeriön
24594: ehdotuksiin (197 3:13 ), jotka on osittain vahvis-    hyväksymässä laajuudessa kokonaan. Maakunnal-
24595: tettu museoiden valtionavustuksen perusteista         lisessa museotoiminnassa on käytännössä joudut-
24596: vuonna 1979 annetulla valtioneuvoston päätök-         tu rajoittumaan yhden museoammatillisen kou-
24597: sellä (404/79). Keskushallintoviranomaisena toi-      lutuksen saaneen työntekijän palkkaamiseen ku-
24598: mii opetusministeriön alainen museovirasto, jon-      hunkin maakunta- tai aluetaidemuseoon. Maa-
24599: ka tehtäviin kuuluu museovirastosta annetun lain      kunnallista museotoimintaa on voitu tehostaa
24600: ja asetuksen mukaan (31/72, 172/72) muinais-          siten, että kyseisiin museoihin on voitu palkata
24601: hallinto ja siihen liittyvä tutkimus sekä museotoi-   maakunnallisesta museotoiminnasta vastaavan
24602: men yleinen johto ja valvonta. Muinaismuisto-         tutkijan lisäksi yhteensä 6 rakennussuojelututki-
24603: alan asiantuntijaelimenä toimii opetusministe-        jaa ja 3 arkeologia.
24604: riön asettama museoasiain neuvottelukunta.
24605:                                                          Edellä mainitut toimenpiteet ovat parantaneet
24606:    Valtakunnallisen keskusmuseon käsitettä ei ole
24607:                                                       tilannetta huomattavasti, mutta alueellisen mu-
24608: virallisesti vahvistettu, mutta käytännössä kult-
24609:                                                       seotoiminnan kehittämiseen voidaan kuitenkin
24610: tuurihistoriallisten museoiden keskusmuseona
24611:                                                       parhaiten päästä lakisääteisen valtionavustuksen
24612: toimii Suomen kansallismuseo yhdessä museovi-
24613:                                                       turvin. Eräänlaisena välitavoitteena valtioneuvos-
24614: raston eri osastojen kanssa. Keskustaidemuseona
24615:                                                       to antoi päätöksen museoiden valtionavustuksen
24616: toimii vastaavasti Suomen taideakatemian säätiön
24617:                                                       perusteista. Tämän päätöksen tarkoituksena oli
24618: ylläpitämä Ateneumin taidemuseo. Luonnontie-
24619:                                                       kehittää erityisesti alueellista museotoimintaa.
24620: teellisten museoiden keskusmuseon asemassa
24621:                                                       Hallitus tule.e antamaan vuoden 1988 aikana
24622: ovat toimineet Helsingin yliopiston luonnontie-
24623:                                                       eduskunnalle esityksen kyseisestä laista, joka on
24624: teelliset museot, joiden yhdistämistä yhdeksi ko-
24625:                                                       tarkoitus saattaa voimaan vuonna 1989.
24626: konaisuudeksi parhaillaan suunnitellaan.
24627:    Museolaitoksen rungon muodostavat alueellisi-         Tarkoituksena ei ole saada aikaan museotoi-
24628: na keskusmuseoina toimivat valtioneuvoston pää-       men valtiollista piirihallintoa, vaan maakunta-
24629: töksen nojalla nimetyt maakuntamuseot ja alue-        museoiden asemaa vahvistetaan mm. edellä mai-
24630: taidemuseot. Maakuntamuseojärjestelmällä pyri-        nitun valtionosuuslain avulla.
24631: tään voimakkaiden alueellisten museokeskusten            Opetusministeriö tulee lähiaikoina asettamaan
24632: luomiseen. Nämä huolehtivat alueellaan toimi-         toimikunnan selvittämään museoviraston organi-
24633: vien paikallismuseoiden neuvonnasta ja ohjauk-        saatiota ja toimintaa. Tässä yhteydessä tulevat
24634: sesta. Maakuntamuseoille ja aluetaidemuseoille        myös museoviraston suhteet museokenttään selvi-
24635: on annettu museoviraston ja kyseisen museon           tettäväksi.
24636: 
24637:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
24638: 
24639:                                                                  Opetusministeri Christoffer Taxell
24640:                                       1987 vp. -      KK n:o 400                                        3
24641: 
24642: 
24643: 
24644: 
24645:                                Tili Riksdagens Herr Talman
24646: 
24647:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            cemra. Dessa handhar rådgivningen och styr-
24648: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ningen av de lokala museerna inom sin region.
24649: av den 19 november 1987 tili vederbörande              Genom avtal melian museiverket och ifrågava-
24650: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-     rande museum och genom statlig finansiering
24651: de av riksdagsman Tytti Isohookana-Asunmaa             har landskapsmuseerna och de regionala konst-
24652: m.fl. undertecknade spörsmål nr 400:                   museerna erhåliit vissa uppgifter som hör tili
24653:                                                        staten, viiken anknyter t.ex. tili begränsning av
24654:            Ämnar Regeringen tillsätta en arbets-       kulturföremåls utförsel, byggnadsskydd elier un-
24655:        grupp för att utreda utlokaliseringen av        derhåli av statens konstverk.
24656:        museiverkets förvaltning och verksamhet
24657:        tili landskapsnivå?                                För att utveckla den regionala museiverksam-
24658:                                                        heten har genom prövning underkastade statsun-
24659:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           derstöd idkats försöksverksamhet vad beträffar
24660:                                                        regionala konstmuseer sedan år 197 3 och kultur-
24661: följande:
24662:                                                        historiska museer sedan 1976. Verksamheten
24663:    Museiverksamhetens nuvarande uppbyggnad             med landskapsmuseer gjordes permanent genom
24664: baserar sig på förslagen som framkastats genom         statsrådets beslut om grunderna för statsunder-
24665: kommittebetänkandet om museiverksamhetens              stöd tili museer och de första landskapsmuseerna
24666: regionala förvaltning (1973:13), vilka delvis har      och de regionala konstmuseerna utsågs enligt
24667: fastställts genom statsrådets beslut 1979 (404/79)     detta beslut år 1980. Inom ramen för statsbudge-
24668: om grunderna för statsunderstöd tili museer.           tens anslag för landskapens museiverksamhet och
24669: Som central förvaltningsmyndighet verkar musei-        i den utsträckning som undervisningsministeriet
24670: verket som är understälit undervisningsminis-          godkänner erläggs utgifterna för de utsedda mu-
24671: teriet. Tili museiverkets uppgift hör enligt lagen     seerna i sin helhet. 1 museiverksamheten i land-
24672: och förordningen om museiverket ( 31172, 172 1         skapen har man blivit tvungen att i praktiken
24673: 72) fornminnesförvaltningen och därtill hörande        begränsa sig tili att anstälia endast en arbetsta-
24674: forskning samt den alimänna ledningen och              gare som fått museal yrkesutbildning tili varje
24675: övervakningen av museiverksamhet. Delegatio-           landskaps- elier regionalt konstmuseum. Musei-
24676: nen för museiärenden som tilisatts av undervis-        verksamheten på landskapsnivå har kunnat effek-
24677: ningsmtntsteriet verkar som sakkunnigorgan             tiveras så att tili ifrågavarande museer har kunnat
24678: inom området fornminnesmärken.                         anstälias en forskare som ansvarar för museiverk-
24679:     Begreppet riksomfattande centralmuseum har         samheten på landskapsnivå och dessutom sam-
24680: inte officielit fastställts, men i praktiken verkar    manlagt 6 byggnadsskyddsforskare och 3 arkeolo-
24681: Finlands nationalmuseum tilisammans med mu-            ger.
24682: seiverkets olika avdelningar som centralmuseum
24683:                                                           Ovan nämnda åtgärder har förbättrat situa-
24684: för de kulturhistoriska museerna. I motsvarande
24685:                                                        tionen avsevärt, men den regionala museiverk-
24686:  grad verkar Ateneum, som upprätthålis av stiftel-
24687:                                                        samheten kan dock bäst förbättras genom lag-
24688:  sen Finlands konstakademi, som centralt konst-
24689:                                                        stadgade statsunderstöd. Som något slags delmål
24690:  museum. Helsingfors universitets naturve-
24691:                                                        utfärdade statsrådet beslutet om grunderna för
24692:  tenskapliga museer har verkat som cent-
24693:                                                        statsunderstöd tili museer. Avsikten med detta
24694:  ralmuseum för de naturvetenskapliga museerna.
24695:                                                        beslut var att specielit utveckla den regionala
24696:  En sammanslagning av dem tili en helhet plane-
24697:                                                        museiverksamheten. Regeringen kommer år 1988
24698:  ras som bäst.                                         att tili riksdagen avlåta en proposition med
24699:     Landskapsmuseerna och de regionala konstmu-        förslag tili en ifrågavarande lag och den är avsedd
24700:  seerna som genom statsrådets beslut utsågs tili       att träda i kraft år 1989.
24701:  regionala centralmuseer bildar stommen tili mu-
24702:  seiväsendet. Genom systemet med landskapsmu-            Avsikten är inte att åstadkomma en statlig
24703:  seer försöker man skapa starka regionala musei-       kretsförvaltning för museiverksamheten, uran
24704: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 400
24705: 
24706: landskapsmuseernas ställning befästs bl.a. genom     kets organisation och verksamhet. 1 detta sam-
24707: ovan nämnda statsandelslag.                          manhang kommer även museiverkets förhållan-
24708:    Undervisningsministeriet kommer inom kort         den tili museifältet att utredas.
24709: att tillsätta en kommitte för att utreda museiver-
24710: 
24711:     Helsingfors den 18 december 1987
24712: 
24713:                                                           Undervisningsminister Christoffer Taxell
24714:                                               1987 vp.
24715: 
24716: Kirjallinen kysymys n:o 401
24717: 
24718: 
24719: 
24720: 
24721:                                   Elo ym.: Tuorilan-Kantin maantien parantamisesta välillä Pyntäi-
24722:                                      nen-Honkajoki
24723: 
24724: 
24725:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24726: 
24727:    TVL:n Turun piirin vuosia 1986-1992 koske-           Tuorilan-Kantin maantien kunto on jo vuosi-
24728: vassa toimenpideohjelmassa oli vuodelle 1988         kausia ollut niin kehno, että erityisesti liikenteen
24729: varattu 2,4 milj. markan suuruinen aloitusmäärä-     ja kuljetuksen ammattilaiset yhdessä tien vaiku-
24730: raha Tuoriian ja Kantin välisen maantien paran-      tuspiirissä asuvien kanssa ovat esittäneet siitä
24731: tamiseksi välillä Pyntäinen-Honkajoki. Kuiten-       voimakasta arvostelua. Ohitukset ovat suorastaan
24732: kin on käynyt selväksi, ettei edellä mainittua       hengenvaarallisia, sikäli kuin ne yleensä ovat
24733: aloitusmäärärahaa ole varattu ensi vuoden valtion    mahdollisia, koska raskaat ajoneuvot eivät uskalla
24734: tulo- ja menoarvioon. Tuorilan-Kantin maan-          antaa tietä tien reunojen ollessa erittäin heikkoja.
24735: tiellä liikennöidään nykyisin tavanomaisen henki-       TVL:n Turun tiepiirin mukaan tämä tärkeä
24736: löautokaluston lisäksi erittäin paljon raskailla     Pohjois-Satakunnan poikittaisyhteys on ns. ko-
24737: ajoneuvoilla. Kalkkikuljetukset Siikaisten Ota-      koajatie. Tiedossamme ei ole toista kaksi kunta-
24738: moita Honkajoelle, Karviaan, Parkanoon, Kih-         keskusta yhdistävää maantien osaa, joka olisi
24739: niöön ja edelleen Etelä-Pohjanmaalle ajetaan tätä    kunnoltaan kesät ja talvet niin huono kuin nyt
24740: poikittaisyhteyttä pitkin. Edelleen tien välittö-    ~~heena oleva väli Honkajoelta Siikaisten Pyntäi-
24741: mässä vaikutuspiirissä on useita huomattavan         sun.
24742: suuria soranottoalueita, joilta kuljetukset suun-
24743: tautuvat sekä Siikaisiin että Honkajoelle. Onpa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24744: TVL:n Merikarvian tiemestaripiirilläkin soran-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24745:  ottoalueensa siellä. Puutavaraa kulkee vuosittain   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24746:  melkoisia määriä tällä Tuorilan-Kantin maan-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24747:  tiellä, sillä onhan sen molemmissa päissä suuret
24748:  sahat ja lisäksi Metsäliiton saha Isojoella. VAPO             Aikooko Hallitus ryhtyä Tuorilan-
24749:  Oy:n suuret turvetuotantoalueet sijaitsevat Hon-            Kantin maantien parantamiseen välillä
24750:  kajoen puolella Rönkäisten kylässä.                         Pyntäinen-Honkajoki esim. työllisyys-
24751:                                                              määrärahoin ensi vuoden aikana?
24752: 
24753:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1987
24754: 
24755:           Mikko Elo                     Timo Roos                     Timo Laaksonen
24756:                       Raimo Vuoristo                          Raila Aho
24757: 
24758: 
24759: 
24760: 
24761: 271430H
24762: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 401
24763: 
24764: 
24765: 
24766: 
24767:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24768: 
24769:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      deohjelmassa vuonna 1988 alkavana. Hanke on
24770: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       suunniteltu rahoitettavaksi momentilta 31.24.14
24771: olette 20 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn         yleisten teiden kunnossapitoon osoitettavin va-
24772: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        roin. Työ on suunniteltu tehtäväksi Merikarvian
24773: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   tiemestaripiirin toimesta, mikäli varsinaisilta
24774: taja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   kunnossapitotehtäviltä jää aikaa. Turun tiepiirin
24775: myksestä n:o 401:                                   toimenpideohjelmassa hankkeesta on käytetty ni-
24776:                                                     meä Tuorila-Kantti.
24777:          Aikooko Hallitus ryhtyä Tuotilan-
24778:        Kantin maantien parantamiseen välillä           Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä on
24779:        Pyntäinen-Honkajoki esim. työllisyys-        85 Mmk vähemmän rahaa momentille 31.24.14
24780:        määrärahoin ensi vuoden aikana?              kuin mitä tie- ja vesirakennushallitus ja liikenne-
24781:                                                     ministeriö esittivät. Alkavat ko. momentilta ra-
24782:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    hoitettavat sorateiden rakenteen parantamiset
24783: ti seuraavaa:                                       jouduttaneen tämän vuoksi lähes kaikki siirtä-
24784:                                                     mään myöhemmin alkaviksi. Tämä selviää ensi
24785:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen tavoitteena on
24786:                                                     vuoden aikana. Myös työllisyysrahoituksen saami-
24787: parantaa ja päällystää kaikki kokoojatiet ennen
24788:                                                     nen ko. hankkeelle on epävarmaa, sillä maan
24789: vuotta 2000. Välitavoitteena on parantaa ennen
24790:                                                     muissa osissa on työttömyydeltään Siikaista ja
24791: vuotta 1994 ne kokoojatiet, joiden kesäliikenne
24792:                                                     Honkajokea huomattavasti vaikeammassa tilan-
24793: on yli 350 autoa vuorokaudessa.
24794:                                                     teessa olevia kuntia.
24795:    Maantie n:o 270 välillä Pyntäinen-Honkajoki
24796: kuuluu maan vähäliikenteisimpien kokoojateiden        Lisäksi on todettava, että vuoden 1988 tulo- ja
24797: joukkoon. Tien liikennemäärä on vain 90-110         menoarviossa olevalla määrärahalla alkaa samalla
24798: autoa/vrk.                                          alueella suurehko tienparantamishanke Siikai-
24799:    Tiestä on Varajan paikallistiehaaran ja Honka-   nen-Pyntäinen-Ala-Honkajoki, jonka kustan-
24800: joen välinen noin 4 kilometrin pituinen osuus       nusarvio on 12,6 Mmk ja joka kestää kaksi
24801: ollut jo useamman vuoden tienpidon toimenpi-        vuotta.
24802: 
24803:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1987
24804: 
24805:                                                                  Liikenneministeri Pekka Vennamo
24806:                                         1987 vp. -- KJC n:o 401                                         3
24807: 
24808: 
24809: 
24810: 
24811:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
24812: 
24813:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            bli finansierat med medel som anvisats för
24814: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          iståndsättning av allmänna vägar under moment
24815: den 20 november 1987 tili vederbörande medlem           31.24.14. Arbetet har planerats bli utfört genom
24816: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Sastmola vägmästardistrikts försorg, såframt de
24817: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål            egentliga iståndsättnings.arbetena medger det. I
24818: nr 401:                                                 åtgärdsprogrammet för Abo vägdistrikt bär pro-
24819:                                                         jektet namnet Tuorila--Kanttia.
24820:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
24821:         förbättrande av landsvägen Tuorila--               I statsförslaget för år 1988 finns under moment
24822:         Kantti på vägavsnittet Pyntäinen--Hon-          31.24. 14 ett anslag som är 8 5 Mmk mindre än
24823:         kajoki t.ex. med sysselsättningsanslag un-      vad väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och trafik-
24824:         der nästa år?                                   ministeriet föreslog. På grund härav är man
24825:                                                         tvungen att uppskjuta tili en senare tidpunkt
24826:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nästan alla de förestående förbättringar av kon-
24827: anföra följande:                                        struktioneo av grusvägar som skall finansieras
24828:                                                         med medel under ifrågavarande moment. Frågan
24829:    Väg- och vattenbyggnadsverkets mål är att            klarläggs under nästa år. Det är även osäkert om
24830: förbättra och belägga alla matarvägar före år
24831:                                                         finansieringen av projektet kan ske med syssel-
24832: 2000. Ett etappmål är att före år 1994 förbättra        sättningsmedel, ty i landets övriga delar finns
24833: de matarvägar, vilkas sommartrafik uppgår tili          kommuner som med tanke på arbetslösheten
24834: mer än 350 bilar i dygnet.
24835:                                                         befinner sig i en avsevärt svårare situation än
24836:    Landsväg nr 270 mellan Pyntäinen och Honka-
24837:                                                         Siikainen och Honkajoki.
24838: joki hör tili de minst trafikerade matarvägarna i
24839: landet. Trafikvolymen på vägen är endast 90--              Dessutom bör det konstateras, att med det
24840: 110 bilar/dygn.                                         anslag som finns upptaget i statsförslaget för
24841:    Av vägen har den ca 4 kilometer långa sträckan       1988 inleds ett större vägförbättringsprojekt
24842: mellan Vataja bygdevägs vägskäl och Honkajoki           inom samma område, nämligen Siikainen--Pyn-
24843: redan i flera års tid upptagits i åtgärdsprogram-       täinen--Ala-Honkajoki, vars kostnadsförslag
24844: met för väghållningen och avsikten är att projek-       uppgår tili 12,6 Mmk. Projektet tar två år i
24845: tet skall starta år 1988. Projektet har planerats att   anspråk.
24846: 
24847:      Helsingfors den 10 december 1987
24848: 
24849:                                                                        Trafikminister Pekka Vennamo
24850:                  j
24851:                 j
24852:                j
24853:               j
24854:              j
24855:             j
24856:            j
24857:           j
24858:          j
24859:         j
24860:        j
24861:       j
24862:      j
24863:     j
24864:    j
24865:   j
24866:  j
24867: j
24868:                                                  1987 vp.
24869: 
24870: Kirjallinen kysymys n:o 402
24871: 
24872: 
24873: 
24874: 
24875:                                      T. Roos ym.: Nuorten koulukotiin sijoittamisesta
24876: 
24877: 
24878:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24879: 
24880:     Sopeutumattomien tai muuten vaikeuksissa               Yhteiskunnallisessa päätöksentekoprosessissa
24881: olevien nuorten kohdalla joudutaan joskus rat-          erityisesti koulupuolella pyritään nyt aikaisempaa
24882: kaisuun pyrkimään koulukotisijoituksellakin. Ko-        enemmän päätöksentekoa siirtämään ylhäältä
24883: kemukset niin yksityisistä kuin vaitionkin koulu-       alaspäin. Suunniteltu muutos olisi tämän peri-
24884: kodeista ovat olleet vaihtelevia mutta eivät kui-       aatteen vastainen. Kun päätöksenteko siirtyisi
24885: tenkaan sellaisia, että ne pakottaisivat vakavasti      sosiaalihallitukselle, merkitsisi se myös sitä, että
24886: miettimään kyseisen instituution olemassaolon           koulukotien tulevaisuus tarpeellisuus- ja käyttö-
24887: :>ikeutta ja tarpeellisuutta.                           mielessä olisi erittäin epävarma. Päätöksenteko
24888:     Tällä hetkellä erityisesti valtion koulukotien      myös hidastuisi haitallisin seurauksin.
24889: piirissä ollaan huolestuneita. Tietoon on tullut,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24890: ~ttä menetelmiä koulukotiin sijoittamisessa ol-
24891:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24892: laan muuttamassa.                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24893:     Nykyisen käytännön mukaan koulukotiin sjoit-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24894: :amisesta päättää paikallinen sosiaalilautakunta
24895:  ~ri osapuolia kuultuaan. Tämä menettely on
24896:                                                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24897:  nahdollistanut melko nopean päätöksenteon ja                   ryhtyä, jotta valtion koulukotien kohdalla
24898:  ;iitä seuraavat toimenpiteet. Tämä on ollut tär-
24899:                                                                 siirrosta voisi päättää paikallinen sosiaali-
24900:  ceätä, sillä varsin usein nuoren kohdalla kotiolot
24901:                                                                 lautakunta, ja
24902:  a muukin ympäristö edellyttävät nopeata uudel-
24903:   eensijoitusta.                                                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24904:     Nyt ilmeisesti valtion koulukotisijoitusten osal-           ryhtyä valtion koulukotien toiminnan ke-
24905:  :a tullaan edellyttämään sijoitukseen sosiaalihalli-           hittämisen turvaamiseksi vastaisuudessa-
24906:   uksen lupaa.                                                  kin?
24907: 
24908:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1987
24909: 
24910:            Timo Roos                      Pentti Lahti-Nuuttila            Jukka Gustafsson
24911:            Raimo Vuoristo                 Timo Laaksonen                   Mikko Elo
24912:            Kalevi Lamminen                Lea Savolainen                   Saara-Maria Paakkinen
24913:            Aino Pohjanoksa                Liisa Hilpelä                    Heikki Riihijärvi
24914:            Seppo Pelttari                 Jukka Vihriälä                   Sulo Ainoniemi
24915:            Marja-Liisa Tykkyläinen        Tellervo Renko                   Sinikka Mönkäre
24916:            Virpa Puisto                   Markku Pohjola                   Kerttu Törnqvist
24917:            Jouni Backman                  Mats Nyby                        Antti Kalliomäki
24918:                                           Kari Urpilainen
24919: 
24920: 
24921: 
24922: 
24923:  :71448C
24924: 2                                       1987 vp. -- ~ n:o 402
24925: 
24926: 
24927: 
24928: 
24929:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24930: 
24931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          minen valtion koulukotiin tavallisesti tarkoitt:
24932: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           myös hänen sijoittamistaan etäälle kotikunna
24933: olette 20 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn             taan. Uuden lastensuojelulain 24 §:n muka:
24934: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            sijaishuollon tulee turvata lapselle hänen kehity
24935: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       sensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvallis
24936: taja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallises-       ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanher
24937: ta kysymyksestä n:o 402:                                piaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä. Ko
24938:                                                         lukotien etäisyys lapsen kotikunnasta ja hänc
24939:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kodistaan saattaa merkittävästi vaikeuttaa tä
24940:         ryhtyä, jotta valtion koulukotien kohdalla      yhteydenpidon toteuttamista. Yhteydenpitoa t
24941:         siirrosta voisi päättää paikallinen sosiaali-   Iee rajoittaa vain silloin, kun se on lapsen edt
24942:         lautakunta, ja                                  kannalta perusteltua. Valtion koulukoteihin jo
24943:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         dutaan sijoittamaan edelleen lapsia, jotka ilme
24944:         ryhtyä valtion koulukotien toiminnan ke-        sesti ovat ensi sijassa psykiatrisen hoidon tarpec
24945:         hittämisen turvaamiseksi vastaisuudessa-        sa. Samoin koulukodeissa on lapsia, jotka nuo1
24946:         kin?                                            na rikoksentekijöinä odottavat vankeusrangai
24947:                                                         tuksen täytäntöönpanoa. Suurelle osalle näis
24948:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           lapsista ei voida antaa koulukodeissa heidi
24949: seuraavaa:                                              tarvitsemiaan terveydenhuollon palveluita. Va
24950:    Uudessa vuoden 1984 alussa voimaan tulleessa         keusrangaistuksen täytäntöönpanoa odottav
24951: lastensuojelulaissa valtion koulukodit on rinnas-       nuorta ei voida aina motivoida peruskoulun kä
24952: tettu muihin lastensuojelulaitoksiin. Laissa ei         miseen tai ammattikurssin suorittamiseen. Osa]
24953: enää ole erityisiä säännöksiä oppilaan sijoittami-      koulukotiin sijoitetuista oppilaista voitaisiin
24954: sesta koulukotiin. Sosiaalilautakunnan tulee            meisesti antaa vastaavat lastensuojelulaitospalv
24955: päättää lain 16 § :ssä säädetyin edellytyksin lap-      lut ja opetus omassa kunnassaankin, mikäli ku
24956: sen huostaanottamisesta sekä hänen sijaishuol-          nalla olisi itse vastaavat erityislastenkoti- tai b
24957: tonsa järjestämisestä. Lapsen sijaishuolto voidaan      tensuojelulaitospalvelut.
24958: järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla          Valtion koulukotien asemaa ja niiden toimi
24959: sopivaksi katsotulla tavalla. Valtion koulukodit        nan sisältöä on uuden lastensuojelulain voimaa
24960: ovat laissa yksi laitoshuollon järjestämisen vaihto-    tulon jälkeen pyritty selvittämään ja kehitt
24961: ehto.                                                   mään. Valtion koulukoteja on pyritty alueellist
24962:    Valtion ylläpitämiä koulukoteja on kymme-            maan siten, että kukin koulukoti palvelisi tiet~
24963: nen. Niille vahvistettu paikkaluku on 298. Paik-        läänin kuntia. Alueellistamista on pyritty toteu
24964: kaluku on alentunut yhdeksällä vuodesta 1977.           tamaan koulukotien keskeisin järjestelyin site
24965: Lisäksi vastaavia palveluja antavat yksityisten yllä-   että kukin koulukoti ottaisi vastaan oppilaita er
24966: pitämät Lausteen kuntoutuskeskus ja erityiskoulu        sijassa tietyn läänin alueelta. Alueellistamisc
24967: sekä Pohjolakoti. Valtion koulukotien käyttöaste        toteuttamisen esteenä on ollut koulukotien ep
24968: on ollut melko alhainen viime vuosina, keski-           tarkoituksenmukainen sijainti, niiden keskittyrr
24969: määrin 60--75 %. Vuonna 1986 vuotuisten hoi-            neo pääasiassa Etelä-Suomeen. Valtion kouluk
24970: topäivien osuus vahvistetusta paikkaluvusta eli         teja on voimakkaasti saneerattu ja niissä <
24971: käyttöaste oli 61 prosenttia. Syynä alhaiseen           suoritettu uudisrakentamista. Koulukotien toirr
24972: käyttöasteeseen ovat olleet koulukodeissa suorite-      tiloja voidaan pitää tyydyttävinä tai hyvinä. I
24973: tut peruskorjaustyöt ja laitosten tosiasiallinen        säksi valtion koulukotien henkilökuntaa on t
24974: henkilöstö- ja palvelurakenteesta johtuva kyky          vanomaista enemmän koulutettu. Painopisteal
24975: palvella kuntia lastensuojelulaitoksina.                eena koulutuksessa on ollut perhekeskeiseen ty
24976:    Valtion koulukodit sijaitsevat pääasiassa Etelä-     hön kouluttaminen.
24977: Suomessa, ja ne ovat keskittyneet muutaman                 Eräiden valtion koulukotien hallinnollinen as
24978: läänin alueelle. Tämän johdosta lapsen sijoitta-        ma on ollut selvityksen kohteena. Oikeusminist
24979:                                       1987 vp. -     KK n:o 402                                         3
24980: 
24981: riön vankeinhoito-osasto on 11.11.1987 asettanut     ti, on sosiaali- ja terveysministeriössä valmistelta-
24982: työryhmän selvittämään edellytyksiä siirtää Koti-    vina säädösmuutokset, jotka koskevat lapsen si-
24983: niemen koulukoti vankeinhoitolaitoksen käyt-         joittamista valtion koulukotiin. Uudistuksen tar-
24984: töön. Työryhmän määräaika päättyy 29.2.1988.         koituksena on kerätä sosiaalihallitukseen tiedot
24985: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut nuori-   lapsen koulukotiin sijoittamisen syistä sekä näi-
24986: sotyöryhmän, jonka tehtävänä on selvittää kun-       hin laitoksiin sijoitettaville lapsille aikaisemmin
24987: tien nuorille ja lapsille tarkoitettujen vaihtoeh-   annetuista lastensuojelun avohuollon ja sijais-
24988: toisten palvelujen kehittämistä. Koska koulukoti-    huollon toimenpiteistä. Tavoitteena on myös
24989: toiminnan kehittämisen ja niiden aseman selvit-      estää lapsen kannalta ilmeisesti hänen etunsa
24990: tämistä koskevan työn tulisi tapahtua keskitetys-    vastainen sijoittaminen koulukotiin.
24991: 
24992:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1987
24993: 
24994:                                                                             Ministeri Tarja Halonen
24995: 4                                      1987 vp. -- KJC n:o 402
24996: 
24997: 
24998: 
24999: 
25000:                                 Till Riksdagens Herr Talman
25001: 
25002:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           några län. Placeringen av ett barn i ett statligt
25003: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         skolhem innebär därför också vanligen att barnet
25004: den 20 november 1987 till vederbörande medlem          placeras långt från sin hemkommun. Enligt 24 §
25005: av statsrådet översänt avskrift av följande av         i den nya barnskyddslagen skall vården utom
25006: riksdagsman Timo Roos m.fl.: undertecknade             hemmet tillförsäkra barnet för dess utveckling
25007: spörsmål nr 402:                                       viktiga, fortgående och trygga mänskliga relatio-
25008:                                                        ner. Barnet har rätt att träffa sina föräldrar och
25009:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        andra barnet närstående personer. Avståndet
25010:        så, att den lokala socialnämnden kan            mellan skolhemmet och barnets hemkommun
25011:        besluta angående omplaceringar i anslut-        samt barnets hem kan märkbart försvåra upprätt-
25012:        ning till statliga skolhem och                  hållandet av denna kontakt. Kontakten skall
25013:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        begränsas bara då det är motiverat med tanke på
25014:        för att trygga utvecklandet av verksam-         barnets bästa. Mao är fortfarande tvungen att i
25015:        heten i statliga skolhem också i fortsätt-      statliga skolhem placera barn som uppenbart i
25016:        ningen?                                         första hand är i behov av psykiatrisk vård. Likaså
25017:                                                        finns det i skolhemmen barn, vilka såsom unga
25018:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        förbrytare väntar på verkställandet av ett fängel-
25019: anföra följande:                                       sestraff. En stor del av dessa barn kan inte i
25020:                                                        skolhemmen erbjudas de hälsovårdstjänster som
25021:    1 den nya barnskyddslagen, som trädde i kraft
25022:                                                        de behöver. En ung människa som väntar på
25023: vid ingången av år 1984, har statliga skolhem
25024:                                                        verkställandet av ett fängelsestraff kan inte alltid
25025: jämställts med andra barnskyddsanstalter. 1 lagen
25026:                                                        motiveras att gå i grundskola eller att gå igenom
25027: ingår inte längre särskilda stadganden om place-
25028:                                                        en yrkeskurs. En del av de elever som har
25029: ringen av elever i skolhem. Socialnämnden skall
25030:                                                        placerats i skolhem kunde uppenbarligen ges
25031: under de förutsättningar som stadgats i lagens
25032: 16 § besluta om omhändertagande av barn och            motsvarande barnskyddsanstaltstjänster och un-
25033:                                                        dervisning också isin hemkommun, om kommu-
25034: om ordnandet av vård utom hemmet. Vården av
25035:                                                        nen själv hade motsvarande specialbarnhems-
25036: ett barn utom hemmet kan ordnas såsom familje-
25037:                                                        eller barnskyddsanstaltstjänster.
25038: vård, anstaltsvård eller på annat sätt som ansetts
25039: lämpligt. Statliga skolhem är i lagen ett alterna-
25040: tiv till ordnandet av anstaltsvård.                       Mao har, efter det att den nya barnskyddsla-
25041:    Det finns tio skolhem som upprätthålls av           gen trädde i kraft, försökt reda ut och utveckla
25042: staten. Det fastställda antalet platser i dem är       de statliga skolhemmens ställning, och innehållet
25043: 298. Antalet platser har minskat med nio sedan         i deras verksamhet. Strävan har varit att förlägga
25044: 1977. Motsvarande service ger dessutom Lausteen        de statliga skolhemmen regionalt så, att varje
25045: kuntoutuskeskus ja erityiskoulu samt Pohjolako-        skolhem betjänar kommunerna i ett visst län.
25046: ti, vilka upprätthålls privat. Platserna vid de        Taoken har varit att detta system skulle genom-
25047: statliga skolhemmen har varit relativt litet utnytt-   föras genom arrangemang mellan skolhemmen
25048: jade under de senaste åren, i genomsnitt bara till     så, att varje skolhem i första hand tar emot elever
25049: 60--75 %. År 1986 var sålunda andelen årliga           från ett visst läns område. Ett hinder för denna
25050: vårddagar av det fastställda antalet platser 61 % .    s.k. regionalisering har varit skolhemmens
25051: Orsaken till de låga procenttalen har varit de         oändamålsenliga läge, deras koncentration i hu-
25052: ombyggnadsarbeten som utförts i skolhemmen             vudsak till södra Finland. De statliga skolhem-
25053: och anstalternas av personal- och servicestruktu-      men har sanerats kraftigt, bl.a. genom nybyg-
25054: ren beroende faktiska förmåga att betjäna kom-         gande. Verksamahetsutrymmena kan anses till-
25055: munerna såsom barnskyddsanstalter.                     fredsställande eller goda. Dessutom har persona-
25056:    De statliga skolhemmen är i huvudsak belägna        len i de statliga skolhemmen utbildats utöver det
25057: i södra Finland, och de har koncentrerats till         vanliga. Tyngdpunktsområdet inom utbild-
25058:                                        1987 vp. -     KK n:o 402                                       5
25059: 
25060: ningen har varit utbildning för familjecentrerat      av skolhemmens ställning borde ske koncentre-
25061: arbete.                                               rat, bereds i social- och hälsovårdsministeriet
25062:    Vissa statliga skolhems administrativa ställning   författningsändringar gällande placerandet av
25063: har varit föremål för en utredning. Justitieminis-    barn i statliga skolhem. Avsikten med reformen
25064: teriets fångvårdsavdelning har 11.11.1987 tillsatt    är att i socialstyrelsen samla uppgifterna om
25065: en arbetsgrupp med uppgift att utreda förutsätt-      orsakerna tili att ett barn placeras i skolhem samt
25066: ningarna för ett överförande av Kotiniemen kou-       om de åtgärder inom barnskyddets öppna vård
25067: lukoti i fångvårdsanstaltens bruk. Tidsfristen för    och vård utom hemmet vilka tidigare vidtagits
25068: arbetsgruppen går ut 29.2.1988. Social- och           beträffande barn som skall placeras i de ifrågava-
25069: hälsovårdsministeriet har tillsatt en ungdomsar-      rande anstalterna. Målet är också att förhindra att
25070: betsgrupp med uppgift att utreda utvecklandet         barn placeras i skolhem, om det från barnets
25071: av kommunernas alternativa service för barn och       synpunkt är uppenbart att en placering i skolhem
25072: unga. Eftersom utvecklandet av skolhemsverk-          inte är förenlig med barnets intressen.
25073: samheten och det arbete som gäller utredandet
25074: 
25075:      Helsingfors den 22 december 1987
25076: 
25077:                                                                              Minister Tarja Halonen
25078:                                                  1987 vp.
25079: 
25080: Kirjallinen kysymys n:o 403
25081: 
25082: 
25083: 
25084: 
25085:                                     Dromberg ym.: Musiikkioppilaitosten saamisesta valtionosuusrahoi-
25086:                                       tuksen piiriin
25087: 
25088: 
25089:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25090: 
25091:    Laki valtionosuutta saavista musiikkioppilai-           Eduskunnan sivistysvaliokunta käsitteli viime
25092: toksista tuli voimaan 1.8.1987. Tällä lailla ku-        tammikuussa perusteellisesti musiikinopetuksen
25093: mottiin aiempi vuonna 1968 annettu musiikki-            ongelmia. Musiikkioppilaitoslain säätämisen yh-
25094: oppilaitoksia koskeva laki ( 14 7 168).                 teydessä eduskunta hyväksyi seuraavan sivistysva-
25095:    Vaikka elokuussa kumoutunut musiikkioppi-            liokunnan esittämän lausuman, jonka tarkoituk-
25096: laitoslaki ehti olla voimassa lähes 20 vuotta, sen      sena oli parantaa musiikkioppilaitosten asemaa:
25097: toteuttaminen jäi pahasti kesken.                          ''Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan
25098:    Edellä mainitun ajanjakson aikana musiikkiop-        siitä, että ammatillisen koulutuksen siirtämisellä
25099: pilaitoslainsäädännön alaisuuteen oli otettu vain       rahoitettavaksi kokonaan yleisistä budjettivarois-
25100: 49 musiikkioppilaitosta, vaikka Suomessa on ky-         ta, veikkausvoittovaroista vapautuvat varat käyte-
25101: seisiä laitoksia 13 0.                                  tään kokonaisuudessaan vakinaisen valtionosuu-
25102:    Lainsäädännön ulkopuolella olevista musiikki-        den saamiselle asetettavat vaatimukset täyttävien
25103: oppilaitoksista saa harkinnanvaraista valtionavus-      musiikkioppilaitosten ottamiseen lakisääteisen
25104: tusta 55 laitosta ja loput 26 laitosta eivät toistai-   valtionosuusrahoituksen piiriin.''
25105: seksi saa valtiolta lainkaan tukea.                        Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvion val-
25106:    Lainsäädännön alaisuudessa olevat oppilaitok-        mistelussa kyseistä lausumaa ei kuitenkaan ole
25107: set saavat valtionosuutta 45 tai 55 prosenttia.         otettu huomioon.
25108: Harkinnanvaraista valtionavustusta saavien laitos-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25109: ten avustus on ollut keskimäärin 7, 5 prosenttia.       tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
25110:    Eduskunta on useaan otteeseen kiinnittänyt           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25111: huomiota edellä kuvatmun valtionavustusmuoto-           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25112: jen epäsuhteeseen.
25113:    Musiikkioppilaitoslainsäädännön ulkopuolella                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25114: oleminen ei ole musiikkioppilaitokselle ainoas-                ryhtyä, jotta kaikki vakinaisen valtion-
25115: taan taloudellinen asia. Harkinnanvaraista val-                osuuden saamiselle asetettavat vaatimuk-
25116: tionavustusta saavat musiikkioppilaitokset eivät               set täyttävät musiikkioppilaitokset voi-
25117: ole kouluhallituksen valvonnan alaisia. Tästä seu-             daan ottaa musiikkioppilaitoslainsäädän-
25118: raa se, että ne toimivat ilman kouluhallituksen                nön nojalla valtionosuusrahoituksen pii-
25119: hyväksymää opetussuunnitelmaa ja työohjelmaa.                  riin?
25120: 
25121:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1987
25122: 
25123:           Kaarina Dromberg                 Kirsti Ala- Harja              Riitta Jouppila
25124:           Riitta Uosukainen                Riitta Saastamoinen            Eeva Turunen
25125:           Aino Pohjanoksa                  Päivi Varpasuo                 Eva-Riitta Siitonen
25126:           Liisa Hilpelä                    Pirjo Rusanen                  Jörn Donner
25127:           Marjatta Väänänen                Heli Astala                    Marja-Liisa Löyttyjärvi
25128:           Tuulikki Hämäläinen              Marita Jurva                   Jouko Skinnari
25129:           Eeva-Liisa Moilanen              Kalevi Lamminen                Tauno Valo
25130:           Tuula Linnainmaa                 Lea Kärhä                      Tellervo Renko
25131:           Sirpa Pietikäinen                Saara-Maria Paakkinen          Lea Mäkipää
25132: 
25133: 2800012
25134: 2                      1987 vp. -   KK n:o 403
25135: 
25136:     Ritva Vastamäki      Mauri Pekkarinen        Anna-Kaarina Louvo
25137:     Heikki A. Ollila     Esko Almgren            Eino Siuruainen
25138:     Matti Väistö         Erkki Pulliainen        Jukka Roos
25139:     Raimo Vuoristo       Matti Vähänäkki         Ilkka Joenpalo
25140:     Iiris Hacklin        Sinikka Mönkäre         Riitta Myller
25141:     Claes Andersson      Aapo Saari              Anssi Rauramo
25142:     Kari Häkämies        Pirjo-Riitta Antvuori   Sinikka Hurskainen-Leppänen
25143:     Matti Lahtinen       Kimmo Sarapää           Kauko Heikkinen
25144:     Kari Rajamäki        Virpa Puisto            Ole Wasz-Höckert
25145:                                        1987 vp. -     KK n:o 403                                        3
25146: 
25147: 
25148: 
25149: 
25150:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25151: 
25152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jettivaroista, käytetään veikkausvoittovaroista va-
25153: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pautuvat varat kokonaisuudessaan vakinaisen val-
25154: olette 20 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn           tionosuuden saamiselle asetettavat vaatimukset
25155: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          täyttävien musiikkioppilaitosten ottamiseen laki-
25156: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     sääteisen valtionosuusrahoituksen piiriin. Yhden
25157: taja Kaarina Drombergin ym. näin kuuluvasta           uuden musiikkioppilaitoksen ottamisesta valtion-
25158: kirjallisesta kysymyksestä n:o 403:                   osuuden piiriin aiheutuu vuositasolla keskimää-
25159:                                                       rin 1 miljoonan markan menojen lisäys valtiolle.
25160:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on musiik-
25161:        ryhtyä, jotta kaikki vakinaisen valtion-       kioppilaitosten valtionavustuksiin osoitettu mo-
25162:        osuuden saamiselle asetettavat vaatimuk-       mentille 29.90.52 (Veikkauksen ja raha-arpajais-
25163:        set täyttävät musiikkioppilaitokset voi-       ten voittovarat taiteen tukemiseen) 60,2 miljoo-
25164:        daan ottaa musiikkioppilaitoslainsäädän-       naa markkaa ja momentille 29.90.54 (Musiikki-
25165:        nön nojalla valtionosuusrahoituksen pii-       oppilaitosten ja musiikin keskiasteen ammatilli-
25166:        riin?                                          sen peruskoulutuksen valtionapu) 10,8 miljoonaa
25167:                                                       markkaa eli yhteensä 71 miljoonaa markkaa.
25168:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        Hallituksen esityksessä vuoden 1988 tulo- ja
25169: seuraavaa:                                            menoarvioksi on momentille 29.90. 52 esitetty 52
25170:    Lakisääteinen musiikkioppilaitostoiminta on        miljoonaa markkaa ja momentille 20.90.54 36,5
25171: ollut voimassa maassamme lähes 20 vuoden ajan.        miljoonaa markkaa eli yhteensä 88,5 miljoonaa
25172: Tänä aikana musiikkioppilaitosjärjestelmä on voi-     markkaa. Kasvua edellisvuoteen on siten 17,5
25173: makkaasti laajentunut. Uusia oppilaitoksia perus-     miljoonaa markkaa eli 25 %.
25174: tamalla ja laajentamalla vanhojen oppilaitosten          Kun vuonna 1988 tarvitaan musiikin perus-
25175: toimintaa on musiikinopetuspalveluita voitu kas-      aperusta antavien oppilaitosten valtionavus-
25176: vavassa määrin tarjota. Kysyntä on lisääntynyt        tuksiin 52 miljoonaa markkaa, edellyttää edus-
25177: tarjonnan kasvun myötä. Uusia musiikkioppilai-        kunnan lausuma, että yhteensä 8,2 miljoonaa
25178: toksia on voitu oikeuttaa saamaan lakisääteistä       markkaa käytettäisiin uusien musiikkioppilaitos-
25179: valtionosuutta vuosittain valtion tulo- ja menoar-    ten ottamiseen lakisääteisen valtionosuuden pii-
25180: viossa osoitettujen määrärahojen puitteissa. Kos-     riin. Tästä on sidottu 1, 5 miljoonaa markkaa,
25181: ka musiikkioppilaitosten lakisääteisten valtion-      mikä käytetään 1.8.1988 lukien lakisääteisen val-
25182: osuusmenojen kasvu on ollut voimakasta, uusia         tionosuuden piiriin hyväksyttäväksi esitettyjen
25183: oppilaitoksia on voitu määrärahojen merkittäväs-      kolmen         musiikkioppilaitoksen       valtion-
25184: tä vuosittaisesta noususta huolimatta vain rajoite-   osuusmenojen kokovuotistamiseen vuonna 1989.
25185: tussa määrin ottaa lakisääteisen valtionosuuden       Eduskunnan lausuman toteuttaminen edellyttää
25186: punm.                                                 edellä esitetyn kolmen oppilaitoksen lisäksi seit-
25187:    Kuluvana vuonna on musiikkioppilaitoksia           semän uuden oppilaitoksen ottamisen lakisäätei-
25188: koskeva lainsäädäntö uudistettu. Valtionosuutta       sen valtionosuuden piiriin. Huomioon ottaen
25189: saavista musiikkioppilaitoksista annettu laki         taiteen tukemiseen osoitettujen veikkauksen ja
25190: (4021 87), tulee valtionosuuden osalta voimaan        raha-arpajaisten voittovarojen muut käyttötarkoi-
25191: 1.1.1988.                                             tukset ja tarpeet sekä musiikkioppilaitosten koko-
25192:    Mainitun lain mukaan musiikin ammatillista         naismäärärahan kasvun hallitus on katsonut, että
25193: koulutusta antavien oppilaitosten eli konservato-     eduskunnan lausuman mukaiseen tavoitteeseen
25194: rioiden valtionosuudet suoritetaan yleisistä bud-     edetään asteittain.
25195: jettivaroista. Vastauksessaan hallituksen esityk-        Opetusministeriön tarkoituksena on lausuman
25196: seen laiksi valtionosuutta saavista musiikkioppi-     toteuttamisen jälkeen käytettävissä olevien mää-
25197: laitoksista eduskunta edellytti hallituksen huo-      rärahojen puitteissa edelleen esittää uusien oppi-
25198: lehtivan siitä, että ammatillisen koulutuksen siir-   laitosten ottamista lakisääteisen valtionosuuden
25199: tämisellä rahoitettavaksi kokonaan yleisistä bud-     punm.
25200: 
25201:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1987
25202: 
25203:                                                                          Ministeri Anna-Liisa Piipari
25204: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 403
25205: 
25206: 
25207: 
25208: 
25209:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
25210: 
25211:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             roanstalter som uppfyller fordringarna för att
25212: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           erhålla ordinarie starsandel i den lagstadgade
25213: av den 20 november 1987 tili vederbörande               finansieringen med statsandel. Att innefatta en
25214: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-      ny musikläroanstalt i statsandelssystemet föranle-
25215: de av riksdagsman Kaarina Dromberg m.fl. un-            der på årsbasis genomsnittligt 1 miljon mark i
25216: dertecknade spörsmål nr 40 3:                           ökade utgifter för staten.
25217:                                                             I statsbudgeten för år 1987 har under moment
25218:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        29. 90.52 (Tippnings- och penninglotterivinstme-
25219:         för att de musikläroanstalter som uppfyl-       del för främjande av konsten) anslagits 60,2
25220:         ler alla fordringar som ställs för att erhål-   miljoner mark för statsunderstöd åt musikläro-
25221:         la ordinarie starsandel skall inkluderas i      anstalter och under moment 29. 90.54 (Statsun-
25222:         finansieringssystemet för starsandel med        derstöd för musikläroanstalter och för den yrkes-
25223:         stöd av lagstiftningen om musikläroan-          inriktade grundutbildningen i musik på mellan-
25224:         stalter?                                        stadiet) 10,8 miljoner mark, dvs. sammanlagt 71
25225:                                                         miljoner mark. I regeringens proposition angåen-
25226:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            de statsförslaget för 1988 har under moment
25227: följande:                                               29.90.52 föreslagits 52 miljoner mark och under
25228:    Den lagstadgade verksamheten med musiklä-            moment 29.90.54 36,5 miljoner mark, dvs. sam-
25229: roanstalter har i vårt land varat nästan i 20 år.       manlagt 88,5 miljoner mark. Tillväxten i för-
25230: Under denna tid har systemet med musikläroan-           hållande tili föregående år är sålunda 17,5 miljo-
25231: stalter kraftigt utvidgats. Genom att inrätta nya       ner mark eller 25 %.
25232: musikläroanstalter och genom att bygga ut verk-             Då det år 1988 behövs 52 miljoner mark tili
25233: samheten vid gamla läroanstalter har servicen           statsunderstöd år de läroanstalter som ger basun-
25234: inom musikundervisning gradvis kunnat utökas.           dervisning i musik förutsätter riksdagens uttalan-
25235: Efterfrågan har stigit i takt med utbudet. Nya          de att sammanlagt 8,2 miljoner mark används för
25236: musikläroanstalter har kunnat berättigas att årli-      att innefatta nya musikläroanstalter i systemet
25237: gen erhålla lagstadgad starsandel inom ramen för        med lagstadgad statsandel. Av dessa är 1, 5
25238: anslagen i statsbudgeten. Eftersom ökningen i           miljoner mark bundna, vilka fr.o.m. 1.8.1988
25239: utgifterna för lagstadgad starsandel åt musikläro-      används för att år 1989 året runt betala statsan-
25240: anstalter har varit kraftig, har nya musikläroan-       delsutgifterna för tre musikläroanstalter som
25241: stalter, trots betydande ökade årliga anslag, en-       föreslagits bli godkända för att erhålla lagstadgad
25242: dast i begränsad utsträckning kunnat innefattas i       statsandel. Verkställandet av riksdagens uttalan-
25243: systemet med lagstadgad statsandel.                     de förutsätter att utöver de föreslagna tre läroan-
25244:    Lagstiftningen om musikläroanstalter har             stalterna innefattas sju nya läroanstalter i syste-
25245: förnyats under innevarande år. Lagen om musik-          met med lagstadgad statsandel. Med beaktande
25246: läroanstalter med starsandel (4021 87) träder i         av de övriga syftemålen och behoven med tipp-
25247: kraft 1.1.1988 vad statsandelen beträffar.              ningens och penninglotteriernas vinstmedel som
25248:    Enligt nämnda lag erläggs statsandelarna för         anslagits för att stöda konsten och med beaktan-
25249: de läroanstalter som ger yrkesutbildning i musik,       de av tillväxten i det sammanlagda anralet mu-
25250: dvs. konservatorierna ur de allmänna budget-            sikläroanstalter har regeringen ansett att det mål
25251: medlen. I sitt svar på regeringens proposition          som uppställts i riksdagens uttalande skall upp-
25252: med förslag tilllag om de musikläroanstalter som        nås stegvis.
25253: erhåller statsandel förutsätter riksdagen att rege-        Undervisningsministeriet har för avsikt att ef-
25254: ringen skall se tili att genom att överföra yrkesut-    ter det uttalandet verkställts och inom ramen för
25255: bildningen tili att helt finansieras med allmänna       tillbudsstående anslag fortlöpande föreslå att nya
25256: budgetmedel, används de friblivande tipsvinst-          musikläroanstalter skall innefattas i systemet med
25257: medlen i sin helhet för att innefatta de musiklä-       lagstadgad statsandel.
25258: 
25259:      Helsingfors den 28 december 1987
25260: 
25261:                                                                             Minister Anna-Liisa Piipari
25262:                                                  1987 vp.
25263: 
25264: Kirjallinen kysymys n:o 404
25265: 
25266: 
25267: 
25268: 
25269:                                     Pokka: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta välille Muurola-
25270:                                        Petäjäskoski Rovaniemen mlk:ssa
25271: 
25272: 
25273:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25274: 
25275:   Rovaniemen mlk:n Muurolan ja Ruikan kylien            keskukseen Muurolaan. Tieosuus on erittäin vaa-
25276: asukkaat ovat jo usean vuoden ajan vedonneet            rallinen. Kesäaikana Ruikan kylässä on avoinna
25277: kunnallisiin päättäjiin ja tie- ja vesirakennuslai-     matkailijoille joulupukin paja. Monet matkailijat
25278: tokseen kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi.        kääntyvät pajalle vasta nähdessään joulupukin
25279:                                                         vilkuttamassa tien laidassa. Kun tiellä ei ole
25280:    Kylät sijoittuvat erittäin vilkkaasti liikennöidyn   nopeusrajoituksia, on tästä matkailuliikenteestä-
25281: nelostien varteen. Myös tie- ja vesirakennuslai-        kin aiheutunut useita hengenvaarallisia tilantei-
25282: toksen Lapin piiri on pitänyt kevyen liikenteen         ta. Pitääkö mennä riittävän monta ihmishenkeä,
25283: väylän rakentamista koko Ala-Kemijoen alueelle          ennen kuin liikenneturvallisuuden parantami-
25284: kiireellisenä asiana. Tähän mennessä kevyen lii-        seen ryhdytään.
25285: kenteen väylä on rakennettu Rovaniemen kau-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25286: pungista Muucolaan (23 km). Tässä kirjelmässä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25287: kysymyksessä oleva kevyen liikenteen rakenta-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25288: matta jäänyt osuus on noin 10 km. Nelostiellä           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25289: saa tällä kohdin ajaa 100 km:n tuntinopeutta.
25290: Alueelle on viime vuosina rakennettu erittäin                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25291: vilkkaasti uusia omakotitaloja. Lapsiperheitä asuu             ryhtyä kevyen liikenteen väylän rakenta-
25292: useita kymmeniä. Lasten koulumatkat samoin                     miseksi Muurolan kylästä Petäjäskoskelle
25293: kuin aikuisten asiointimatkat suuntautuvat kylä-               Rovaniemen maalaiskunnassa?
25294: 
25295:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1987
25296: 
25297:                                               Hannele Pokka
25298: 
25299: 
25300: 
25301: 
25302:  271450E
25303: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 404
25304: 
25305: 
25306: 
25307: 
25308:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25309: 
25310:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tarpeeseen verrattuna on olemassa Lapin tiepiiris-
25311: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sä (52 %) ja vähiten Vaasan ja Keski-Pohjan-
25312: olette 24 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn           maan tiepiireissä (26 % ). Lapin alueella on kui-
25313: kirjeenne n:o 1691 ohella toimittanut valtioneu-      tenkin vielä rakentamatoma tarvetta yli 240 kilo-
25314: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     metriä.
25315: sanedustaja Hannele Pokan näin kuuluvasta kir-
25316:                                                          Kevyen liikenteen väylien rakentamiskohtei-
25317: jallisesta kysymyksestä n:o 404:
25318:                                                       den valinnassa on pääpaino ollut liikenneturvalli-
25319:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         suudella, jota on mitattu sekä jo tapahtuneilla
25320:        ryhtyä kevyen liikenteen väylän rakenta-       onnettomuuksilla että tilastollisin menetelmin
25321:        miseksi Muurolan kylästä Petäjäskoskelle       arvioidulla onnettomuusriskillä. Muurolan ja
25322:        Rovaniemen maalaiskunnassa?                    Petäjäskosken väliselle noin 10 kilometrin pitui-
25323:                                                       selle osuudelle ei ole suunniteltu rakennettavaksi
25324:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kerralla koko pituudelle kevyen liikenteen väylää.
25325: ti seuraavaa:                                         Tälläkin osuudella keskitytään toteuttamaan kii-
25326:                                                       reellisimmät kohdat ensin.
25327:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen tavoitteena on
25328: estää kevyen liikenteen onnettomuusmäärien kas-         Tämän hetken suunnitelmien mukaan on tar-
25329: vu rakentamalla kevyelle liikenteelle omia ajo-       koitus aloittaa syksyllä 1988 kevyen liikenteen
25330: neuvoliikenteestä erotettuja väyliä. Tehtyjen las-    väylän rakentaminen Petäjäskosken kylän kohdal-
25331: kelmien mukaan vuoteen 2000 mennessä on               le valtatien n:o 4 varteen. Väylän pituudeksi
25332: rakennettava lisää väyliä noin 4 000 kilometriä.      tulee 3,1 kilometriä ja se valmistuu vuonna 1989.
25333: Nykyisin yleisten teiden varsilla on kevyen liiken-   Seuraavaksi on ko. tieosuudella vuorossa Muuro-
25334: teen väyliä noin 2 500 kilometriä.                    lan ja Mutkan välinen, noin 3 kilometrin pitui-
25335:    Väylätarve on suurimmillaan taajaan asutuilla      nen osuus 1990-luvun puolivälissä. Näiden hank-
25336: alueilla, koska siellä käyttäjämäärät ovat suurim-    keiden välisenä aikana toteutetaan Rovaniemen
25337: mat. Vuoden 2000 arvioidusta väylätarpeesta on        maalaiskunnan alueella kuusi muuta kevyen lii-
25338: nykyisin valmiina vain noin 37 % . Eniten niitä       kenteen väylän rakentamishanketta.
25339: 
25340:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
25341: 
25342:                                                                    Liikennemimsteri Pekka Vennamo
25343:                                       1987 vp. -- RJ< n:o 404                                          3
25344: 
25345: 
25346: 
25347: 
25348:                                Till Riksdagens Herr Talman
25349: 
25350:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           för närvarande endast ca 37 % tiligodosett. Mest
25351: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        leder jämfört med behovet finns i Lapplands
25352: 1691 av den 24 november 1987 tili vederbörande        vägdistrikt (52 %) och minst i Vasa och Meliersta
25353: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    Österbottens vägdistrikt (26 % ). I Lappland
25354: av riksdagsledamot Hannele Pokka underteckna-         finns det dock ännu ett behov motsvarande över
25355: de spörsmål nr 404:                                   240 kilometer.
25356:                                                          Vid valet av byggnadsobjekt för leder för lätt
25357:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        trafik har tyngdpunkten lagts på trafiksäkerhe-
25358:        för att anlägga en led för lätt trafik från    ten, viiken har mätts både med redan inträffade
25359:        Muurola by tili Petäjäskoski i Kovaniemi       olycksfali och med olycksfalisrisker som uppskat-
25360:        landskommun?                                   tats med statistiska metoder.
25361:                                                          För det ca 10 kilometer långa avsnittet melian
25362:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Muurola--Petäjäskoski finns inte planer att på en
25363: anföra följande:                                      gång anlägga en led för lätt trafik för hela
25364:   Väg- och vattenbyggnadsverkets mål är att           avsnittet. Också på detta avsnitt koncentrerar
25365: hindra ökningen i antalet olycksfali beträffande      man sig först på de mest brådskande stäliena.
25366: den lätta trafiken genom att anlägga separata            Enligt de nuvarande planerna är avsikten att
25367: leder för den lätta trafiken vilka är skilda från     under hösten 1988 påbörja anläggandet av en led
25368: fordonstrafiken. Enligt beräkningar skali fram tili   för lätt trafik vid Petäjäskoski by bredvid riksväg
25369: år 2000 anläggas ytterligare leder med en sam-        nr 4. Ledens längd kommer att bli 3,1 kilometer
25370: manlagd längd av ca 4 000 kilometer. För närva-       och den blir färdig år 1989. På ifrågavarande
25371: rande finns det bredvid de alimänna vägarna           vägavsnitt står näst i turen det ca 3 kilometer
25372: leder för lätt trafik med en total längd av ca        långa avsnittet melian Muurola--Mutka i mitten
25373: 2 500 kilometer.                                      av 1990-talet. Under tiden melian dessa projekt
25374:   Behovet av leder är störst på tätt bebodda          genomförs på Rovaniemi landskommuns område
25375: områden eftersom antalet utnyttjare är störst där.    sex andra anläggningsprojekt för leder för den
25376: Av det uppskattade behovet av leder år 2000 är        lätta trafiken.
25377: 
25378:      Helsingfors den 18 december 1987
25379: 
25380:                                                                      Trafikminister Pekka Vennamo
25381:                                                 1987 vp.
25382: 
25383: Kirjallinen kysymys n:o 405
25384: 
25385: 
25386: 
25387: 
25388:                                     Törnqvist ym.: Liikkeiden aukioloaikoja koskevien säännösten
25389:                                       muuttamisesta
25390: 
25391: 
25392:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25393: 
25394:    Julkisuudessa on esiintynyt tietoja kauppa- ja         Lisäksi on huomioitava, että nykyiset työehto-
25395: teollisuusministeriön suunnitelmista esittää muu-      sopimuksiin sisällytetyt työaikajärjestelyitä sekä
25396: tosta liikeaikalakiin (43 51 69). Muutoksen tarkoi-    työaikakorvauksia koskevat määräykset perustuvat
25397: tuksena olisi vähentää ja purkaa valtiovallan          voimassa olevaan liikeaikalakiin. Mikäli liikeaika-
25398: elinkeinotoiminnalle asettamia rajoituksia. Puret-     lakia aionaisiin muuttaa, tulisi nämä määräykset
25399: tavat rajoitukset koskisivat lähinnä liikkeiden        voida muuttaa samanaikaisesti. Tämä puolestaan
25400: aukioloajasta annettuja määräyksiä.                    edellyttää riittävän ajan varaamista työmarkkina-
25401:    Kuluttajien käsityksiä liikkeiden aukiolaajan       osapuolille neuvotteluiden käymiseksi.
25402: jatkamisesta on selvitetty useissa eri tutkimuksis-       Edelleen aukioloaikojen muutosten suhteen on
25403: sa. Saaduista tuloksista on todettavissa, että suuri   esitetty epäilyksiä siitä, että vain suuret kauppa-
25404: osa kuluttajista ei näe tarvetta nykyisten aukiolo-    ketjut taikka automarketit voisivat hyödyntää
25405: aikojen jatkamiselle. Esitetyt muutostoiveet koh-      väljemmistä säännöksistä tulevan edun. Tämä
25406: distuvat puolestaan määrättyjen aattojen sekä          puolestaan johtaisi kaupan entistä suurempaan
25407: perättäisten pyhäpäivien aukioloaikoihin. Myös-        keskittymiseen, mikä ei puolestaan suinkaan
25408: kään liikkeenharjoittajien piirissä muutossuunni-      muodostaisi uusia kokopäiväisiä työpaikkoja.
25409: telmia ei ole arvioitu yhtenäisesti. Lähinnä pien-     Keskittyminen huonontaisi lisäksi palvelutasoa
25410: yrittäjät pelkäävät kaupan yhä edelleen keskitty-      varsinkin haja -asutusalueilla.
25411: vän.                                                      Vaikka nykyinen liikeaikalaki sisältääkin ilmei-
25412:    Liikealan työntekijät sekä heidän ammattijär-       sesti määrättyjä mm. turhiin lupahakemusmenet-
25413: jestönsä ovat kiinnittäneet uudistussuunnitel-         telyihin johtavia korjattavia määräyksiä, tulisi
25414: mien osalta huomiota useisiin seikkoihin. Mikäli       lain muutostarpeita ja niiden vaikutuksia tutkia
25415: liikkeiden aukioloajat jäisivät aivan vapaasti kil-    tarkoin esimerkiksi työryhmässä, jossa olisivat
25416: pailtaviksi, johtaisi se työntekijöiden osalta yhä     valtiovallan lisäksi edustettuina alan yhteisöt sekä
25417: lisääntyvään osa-aikaistumiseen. Osa-aikatyölle        työmarkkinajärjestöt.
25418: on joissakin tapauksissa olemassa molemminpuo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25419: linen tarve, mutta vastoin tahtoaan työntekijää ei     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25420: tule osoittaa osa-aikatyöhön.                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25421:    Edelleen työntekijöille tulisi ongelmia lasten-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25422: hoidon järjestämisessä. Liikealalla työskentelee
25423: paljon mm. yksinhuoltajia, joille lapsenhoidon                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että lii-
25424: järjestäminen iltamyöhään tuottaa ylivoimaisia                 keaikalain muutossuunnitelmat eivät ole
25425: ongelmia. Edelleen työmatkapalveluiden saata-                  kaikilta osin perusteltuja ja että niihin
25426: vuus etenkin haja-asutusalueilla muodostuisi on-               liittyy edellä esitettyjä epävarmuustekijöi-
25427: gelmaksi pienituloisille liikealan työntekijöille,             tä, ja
25428: joilla ei ole varaa oman kulkuvälineen hankkimi-                   aikooko Hallitus asettaa työryhmän tai
25429: seen.                                                          komitean niitä selvittämään?
25430: 
25431:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1987
25432: 
25433:           Kerttu Törnqvist               Tuula Paavilainen                Jouko Skinnari
25434:           Marja-Liisa Tykkyläinen        Iiris Hacklin                    Antero Kekkonen
25435: 
25436: 271435N
25437: 2                             1987 vp. -- NJC n:o 405
25438: 
25439:     Arto Lapiolahti              Riitta Myller                 Virpa Puisto
25440:     Kari Rajamäki                Pentti Lahti-Nuuttila         Timo Roos
25441:     Sinikka Mönkäre              Risto Ahonen                  Sinikka Hurskainen-Leppänen
25442:     Liisa Jaakonsaari            Pekka Leppänen                Raila Aho
25443:     Lea Mäkipää                 Jouni Backman                  Tuulikki Hämäläinen
25444:     Juhani Vähäkangas            Aimo Ajo                      Matti Vähänäkki
25445:     Raimo Vuoristo               Matti Saarinen               Jukka Gustafsson
25446:     Ilkka Joenpalo               Erkki Pulliainen              Antti Kalliomäki
25447:     Lea Savolainen               Pauli Uitto                   Anna-Liisa Jokinen
25448:     Lauha Männistö              Jorma Rantanen                 Matti Luttinen
25449:     Markku Pohjola               Ilkka-Christian Björklund     Arja Alho
25450:                 Saara-Maria Paakkinen                 Jussi Ranta
25451:                                        1987 vp. -      KK n:o 405                                        3
25452: 
25453: 
25454: 
25455: 
25456:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25457: 
25458:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         asetukseen liittyvien tuoterajoitusten kumoamista
25459: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kilpailua rajoittavina ja vaikeasti valvottavina.
25460: olette 24 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn            Öljyalan Keskusliitto esitti kesällä 1987 kioskiase-
25461: kirjeenne n:o 1692 ohella toimittanut valtioneu-       tukseen perustuvien huoltoasemien tavaravalikoi-
25462: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      mien rajoitusten poistamista tai ainakin huomat-
25463: sanedustaja Törnqvistin ym. näin kuuluvasta kir-       tavaa laajentamista.
25464: jallisesta kysymyksestä n:o 405:                          Kauppa- ja teollisuusministeriön keskeisenä
25465:                                                        tehtävänä on luoda edellytyksiä tehokkaalle kil-
25466:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että lii-
25467:                                                        pailulle ja resurssien käytölle eri elinkeinojen
25468:        keaikalain muutossuunnitelmat eivät ole
25469:                                                        piirissä. Viime aikoina on eri aloilla pyritty
25470:        kaikilta osin perusteltuja ja että niihin
25471:                                                        vähentämään ja purkamaan valtiovallan elinkei-
25472:        liittyy edellä esitettyjä epävarmuustekijöi-
25473:                                                        notoiminnalle asettamia rajoituksia. Ministeriön
25474:        tä, ja
25475:                                                        käsityksen mukaan kauppaelinkeinon tulisi voida
25476:            aikooko Hallitus asettaa työryhmän tai      palvella kuluttajia muiden palveluelinkeinojen
25477:        komitean niitä selvittämään?                    tavoin ilman valtiovallan toimesta pakottavin
25478:                                                        lainsäännöksin tapahtuvaa puuttumista. Nykyi-
25479:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          nen laaja liikeaikoja koskeva poikkeuslupajärjes-
25480: seuraavaa:                                             telmä on osaltaan luomassa kilpailuolosuhteiden
25481:    Vähittäiskaupan liikeaikoja säätelevä laki vä-      vinoutumia. Vähittäiskauppaa koskevassa lainsää-
25482: hittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta     dännössä on vähittäiskaupan liikeaikarajoitukset
25483: (435/69) sisältää kiellon vähittäiskaupan sunnun-      kytketty kioskikaupan tavaravalikoimien rajoituk-
25484: taiaukiolosta sekä rajoittaa kauppojen liikeaikoja     siin. Aukiolorajoitusten ulkopuolella olevan kios-
25485: lauantaisin ja juhlapäivien aattoina. Lain rajoi-      kikaupan tavaravalikoimien rajoitukset ovat useil-
25486: tukset eivät koske kioskeista tai huoltamoilta         ta osin varsin keinotekoisia ja lisäksi viranomais-
25487: harjoitettavaa kauppaa. Kauppa- ja teollisuusmi-       toimin vaikeasti valvottavia.
25488: nisteriö voi erityisistä syistä myöntää määräämin-        Kauppa- ja teollisuusministeriön käsityksen
25489: sä ehdoin poikkeuksia vähittäiskaupan liikeaika-       mukaan kauppaelinkeinolla olisi muiden palve-
25490: rajoituksista. Liikeaikoja koskevien poikkeuslupa-     luelinkeinojen tavoin edellytykset sopia omista
25491: hakemusten määrä on lisääntynyt viime vuosina          aukiolokysymyksistään nykyisen työlainsäädän-
25492: erityisen voimakkaasti.                                nön ja työehtosopimusjärjestelmän puitteissa.
25493:    Kaupan Keskusvaliokunta (Kaukeva) teki              Tämän vuoksi ministeriö on pyytänyt Kaukevan
25494: kesäkuussa 1987 kauppa- ja teollisuusministeriöl-      ja Liikealan ammattiliiton periaatekannanotot sii-
25495: le esityksen vähittäiskaupan liikeaikalainsäädän-      tä, onko vähittäiskauppojen liikeaikoja säätelevä
25496: nön uudistamisesta. Kaukeva esitti joustavuuden        erityislainsäädäntö nykyoloissa enää tarpeen ja
25497: lisäämistä peräkkäisten pyhäpäivien aukiolon           voitaisiinko aukiolokysymykset jättää ratkaista-
25498: osalta, ja uutena seikkana järjestön esitykseen        vaksi elinkeinon itsensä toimesta. Ministeriö ei
25499: liittyi ehdotus haja-asutusalueiden myymälöiden        ole ottanut kantaa liikkeiden aukioloaikoihin,
25500: jättämisestä liikeaikarajoitusten ulkopuolelle. Lii-   vaan on halunnut selvittää, pitävätkö liikealan
25501: kealan ammattiliitto ilmoitti elokuussa 1987 mi-       osapuolet edelleen tarpeellisena siirtää aukioloai-
25502: nisteriölle pitävänsä nykyistä liikeaikalakia pää-     koja koskevat ratkaisut itseltään eduskunnalle.
25503: osin tarkoitustaan vastaavana. Liitto ilmoitti kui-       Kaukeva katsoo nykyisen poikkeuslupajärjes-
25504: tenkin olevansa valmis neuvottelemaan lain tar-        telmän asettavan yritykset keskenään epätasa-
25505: kistamisesta Kaukevan esityksen pohjalta.              arvoiseen asemaan. Poikkeuslupajärjestelmän laa-
25506:     Matkailun edistämiskeskus on kesällä 1987          jeneminen on aiheuttanut kasvavaa tyytymättö-
25507: esittänyt kauppa- ja teollisuusministeriölle liik-     myyttä muiden yrittäjien piirissä. Kaukeva pitää
25508: keiden aukiolorajoitusten poistamista matkailul-       myös kioskiasetuksen tavaravalikoimarajoituksia
25509: lisista ja turismin edistämiseen liittyvistä syistä.   keinotekoisina ja vaikeasti valvottavina. Järjestön
25510: Elinkeinohallitus on puolestaan esittänyt kioski-      mukaan kaupan aukioloaikojen vapauttaminen
25511: 4                                        1987 vp. -       KK n:o 405
25512: 
25513: tarjoaisi elinmahdollisuuksia pienille kaupoille          pan työolosuhteiden puuttmun kauppaliikkei-
25514: haja-asutusalueilla, asutuskeskuksissa sekä liiken-       siin verrattuna. Sallimalla poikkeuslupamenette-
25515: teellisesti otollisissa paikoissa. Kaukevan mukaan        lyn avulla haja-asutusalueiden myymälöille sun-
25516: ei aukioloaikojen vapauttaminen vaikuttaisi mul-          nuntaiaukiolo kesäkuukausina on kyetty merkit-
25517: listavasti nykyiseen aukiolokäytäntöön. Liikkei-          tävästi parantamaan tällaisten myymälöiden toi-
25518: den aukipitäminen pyhäisin ja iltaisin on kannat-         mintaedellytyksiä. Tosiasia on, että liikeaikarajoi-
25519: tavaa vain sellaisilla liikepaikoilla, joissa siihen on   tuksia kierretään varsin laajasti esimerkiksi kesto-
25520: todellista tarvetta. Kaukevan mukaan liikeaikara-         kulutushyödykkeiden kaupassa käytännössä ole-
25521: joitusten kumoaminen lisäisi todennäköisesti              vien sunnuntaimyyntinäyttelyiden muodossa.
25522: kaupan työvoiman tarvetta. Liikealan työmarkki-           Nykyjärjestelmä on siihen liittyvien kilpailua vi-
25523: naosapuolet ovat pitkälle järjestäytyneet ja yhte-        nouttavien tekijöiden lisäksi viranomaistoimin
25524: näiset eivätkä tarvitse sopimustoimintansa tueksi         varsin vaikeasti valvottavissa. Esimerkkinä tästä
25525: tai suojaksi aukiolorajoituksia.                          ovat mm. pääkaupunkiseudulla yleistyneet yhä
25526:    Liikealan ammattiliiton mielestä liikeaikalaki         enemmän vähittäiskauppojen myyntitiloja muis-
25527: on edelleen tarpeellinen ja välttämätön alan              tuttavat kioskit.
25528: tasapainoisen ja kuluttajien edunmukaisen kehi-
25529: tyksen turvaajana. Liiton mukaan liikeaikalain               Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole ottanut
25530: kumoaminen heikentäisi kuluttajien palveluiden            kantaa liikkeiden aukioloaikoihin, vaan on ha-
25531: saatavuutta ja kasvattaisi kaupan kokonaiskustan-         lunnut liikealan eri osapuolten kannanotot siitä,
25532: nuksia. Liikealan ammattiliitto viittaa myöskin           onko nykyisen elinkeinoja koskevan sääntelyn
25533: kirjallisessa kysymyksessä esiin tuotuihin osa-aika-      kokonaisuuden kannalta poikkeuksellisen, pakot-
25534: työhön ja liikealan työntekijöiden asemaan las-           tavan lainsäädännön ylläpitäminen vähittäiskau-
25535: tenhoitopalvelujen ja julkisen liikenteen käyttäji-       pan liikeaikojen osalta nykyoloissa enää tarpeen.
25536: nä.                                                       Saatujen lausuntojen johdosta ministeriö katsoo,
25537:    Kaukevan ja Liikealan ammattiliiton lisäksi            että kauppaelinkeinon eri osapuolten näkemykset
25538: ovat lukuisat yhteisöt toimittaneet ministeriölle         vähittäiskaupan liikeaikalain tarpeellisuudesta ja
25539: kannanottojaan liikeaikalain uudistamisesta.              uudistamislinjoista ovat tulleet varsin kattavasti
25540: Kauppaelinkeinon eri osapuolten näkemykset vä-            selvitetyiksi. Tämän vuoksi kauppa- ja teollisuus-
25541: hittäiskaupan liikeaikalainsäädännön tarpeelli-           ministeriö ei pidä aiheellisena asettaa komiteaa
25542: suudesta eroavat huomattavasti toisistaan.                tai työryhmää selvittämään liikeaikalain uudista-
25543: Kauppa- ja teollisuusministeriön näkökulma lii-           miseen liittyviä kysymyksiä. Eri osapuolten näke-
25544: keaikalainsäädäntöön on elinkeinopoliittinen.             mykset vähittäiskaupan liikeaikalainsäädännön
25545: Ministeriön tehtävänä on luoda edellytyksiä toi-          uudistamisesta poikkeavat huomattavasti toisis-
25546: mivalle kilpailulle ja tehokkaalle resurssien käy-        taan. Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoituk-
25547: tölle. Liikeaikarajoitusten kiertäminen kioskikau-        sena on saatujen kannanottojen pohjalta valmis-
25548: pan ja huoltamokaupan puitteissa on johtanut              tella asiaa siten, että hallitus kävisi lainsäädännön
25549: kokonaistaloudellisesti tarkastellen huomattaviin         uudistamisesta periaatekeskustelun ennen asian
25550: ylimääräisiin investointeihin. Käydyssä keskuste-         jatkovalmistelun käynnistämistä, jos se katsotaan
25551: lussa ei ole miltään taholta puututtu kioskikau-          tarpeelliseksi.
25552: 
25553:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1987
25554: 
25555:                                                                                Ministeri Pertti Salolainen
25556:                                       1987 vp. -- NJ( n:o 405                                        5
25557: 
25558: 
25559: 
25560: 
25561:                                Till Riksdagens Herr Talman
25562: 
25563:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-             Centralen för turistfrämjande föreslog somma-
25564: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Er             ren 1987 för handels- och industriministeriet att
25565: skrivelse nr 1692 av den 24 november 1987 till       begränsningarna av affärernas öppettider skulle
25566: vederbörande medlem av statsrådet översänt av-       slopas av skäl som ansluter sig till turismen och
25567: skrift av följande av riksdagsman Törnqvist m.fl.    främjandet av den. Näringsstyrelsen har för sin
25568: undertecknade spörsmål nr 405:                       del föreslagit att produktbegränsningarna i an-
25569:                                                      slutning till kioskförordningen skulle upphävas
25570:           Är Regeringen medveten om att pla-         eftersom de begränsar konkurrensen och är svåra
25571:        nerna på en ändring av affärstidslagen        att övervaka. Oljebranschens Centralförbund
25572:        inte till alla delar är motiverade och att    föreslog sommaren 1987 att de på kioskförord-
25573:        till dem ansluter sig de osäkerhetsfaktorer   ningen baserade begränsningarna av sortimentet
25574:        som har presenterats i det föregående och     på servicestationer skulle slopas eller åtminstone
25575:           ämnar Regeringen tillsätta en arbets-      göras avsevärt vidare.
25576:        grupp eller kommitte för att utreda
25577:                                                         En central uppgift för handels- och industri-
25578:        dessa?                                        ministeriet är att skapa förutsättningar för en
25579:                                                      effektiv konkurrens och resursanvändning inom
25580:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      olika näringsgrenar. Under densenaste tiden har
25581: anföra följande:                                     man inom olika områden strävat efter att minska
25582:    Lagen om minuthandelns och vissa arbetsrörel-     och slopa de begränsningar som statsmakten har
25583: sers affärstid (435/69), som reglerar minuthan-      ställt på näringsverksamheten. Enligt ministeriets
25584: delns affärstider, innehåller ett förbud mot öp-     åsikt skall handelsnäringen betjäna konsumenter-
25585: pethållning på söndagar för minuthandeln samt        na, på samma sätt som övriga servicenäringar,
25586: begränsar affärstiderna på lördagar och dagen        utan inblandning av statsmakten genom tvingan-
25587: före helg. Begränsningarna i lagen gäller inte       de lagstadganden. Det nuvarande omfattande
25588: handel som bedrivs i kiosker och på servicestatio-   systemet med undantag från affärstiderna håller
25589: ner. Handels- och industriministeriet kan av         för sin del på att skapa en snedvridning i
25590: särskilda skäl bevilja undantag från de villkor      konkurrensförhållandena. 1 den lagstiftning som
25591: ministeriet har fastslagit i fråga om begränsning-   gäller minuthandeln har begränsningarna av mi-
25592: arna av minuthandelns affärstider. Antalet an-       nuthandelns affärstider sammankopplats med
25593: sökningar om att få göra undantag från affärsti-     begränsningarna av kioskhandelns sortiment. Be-
25594: derna har ökat särskilt kraftigt under de senaste    gränsningarna av sortimentet i kioskhandeln,
25595: åren.                                                som inte omfattas av begränsningarna i fråga om
25596:    Handelns centralutskott (Kaukeva) föreslog i      öppettiderna, är i många hänseenden synnerligen
25597: juni 1987 för handels- och industriministeriet att   konstgjorda och dessutom svåra att övervaka med
25598: lagstiftningen om minuthandelns affärstider          myndighetsåtgärder.
25599: skulle reformeras. Kaukeva föreslog att flexibili-      Enligt handels- och industriministeriets åsikt
25600: teten skulle utökas i fråga om öppettiderna för      skulle handelsnäringen på samma sätt som övriga
25601: på varandra följande helgdagar, och som en ny        servicenäringar ha förutsättningar att internt
25602: faktor anslöts till organisationens frarnställning   komma överens om frågor som gäller öppettider-
25603: ett förslag om att affärerna i glesbygden skulle     na inom ramen för den nuvarande arbetslagstift-
25604: stå utanför affärstidsbegränsningarna. Affärs-       ningen och kollektivavtalssystemet. På grund av
25605: branschens fackförbund meddelade ministeriet i       detta har ministeriet bett Kaukeva och Affärs-
25606: augusti 1987 att den nuvarande affärstidslagen       branschens fackförbund om principiella ställ-
25607: enligt förbundets åsikt i huvudsak motsvarar sitt    ningstaganden till om en speciallagstiftning som
25608: ändarnål. Förbundet meddelade emellertid att         reglerar minuthandelns affärstider behövs i da-
25609: det är berett att förhandla om en justering av       gens läge och om man kunde överlåta frågorna
25610: lagen på basis av Kaukevas förslag.                  om öppettiderna att avgöras internt inom nä-
25611: 6                                       1987 vp. -      KK n:o 405
25612: 
25613: ringsgrenen. Ministeriet har inte tagit ställning       stiftningen. Det är ministeriets uppgift att skapa
25614: till affärernas öppettider utan har velat utreda        förutsättningar för en fungerande konkurrens och
25615: om panerna i affärsbranschen fortfarande anser          en effektiv resursanvändning. Möjligheterna att
25616: det nödvändigt att överföra frågorna om öppetti-        kringgå begränsningarna av affärstiderna inom
25617: derna till riksdagen i stället för att avgöra dem       ramen för kiosk- och servicestationshandeln har,
25618: själva.                                                 sedda med tanke på ekonomin som helhet, lett
25619:     Kaukeva anser att det nuvarande systemet med        till avsevärda extra investeringar. I de diskussio-
25620: undantagslov försätter företagen i en ojämlik           ner som har förts har man inte från något håll
25621: ställning i förhållande till varandra. Det allt mer     påtalat bristerna i arbetsförhållandena inom
25622: omfattande systemet med undantagslov har gett           kioskhandeln i jämförelse med dem som råder
25623: upphov till växande missnöje bland andra före-          inom handelsaffärerna. Genom att med undan-
25624: tagare. Kaukeva anser också att de begränsningar        tagslovsförfarandet tillåta affärerna inom gles-
25625: av sortimentet som finns i kioskförordningen är         bygdsområdena att ha öppet på söndagarna un-
25626: konstgjorda och svåra att övervaka. Enligt organi-      der sommarmånaderna har man avsevärt kunnat
25627: sationen skulle fria öppettider för handeln erbju-      förbättra dessa affärers verksamhetsförutsätt-
25628: da små affärer i glesbygden, bosättningscentra          ningar. Faktum är att affärstidsbegränsningarna i
25629: samt på trafikmässigt gynnsamma ställen en              synnerligen stor omfattning kringgås t.ex. i kapi-
25630: existensmöjlighet. Enligt Kaukeva skulle de fria        talvaruhandeln genom att man använder sig av
25631: öppettiderna inte inverka omstörtande på nuva-          försäljningsutställningar på söndagarna. Det nu-
25632: rande praxis i fråga om öppettider. Endast på           varande systemet, med faktorer som snedvrider
25633: sådana affärsställen där det finns ett verkligt         konkurrensen, är dessutom mycket svårt att över-
25634: behov av det är det lönsamt att hålla affärerna         vaka med myndighetsåtgärder. Exempel på detta
25635: öppna på helger och kvällar. Enligt Kaukeva             är bl.a. de i huvudstadsregionen allt vanligare
25636: skulle slopandet av begränsningarna av affärsti-        kioskerna med försäljningslokaler som mer och
25637: derna troligtvis öka behovet av arbetskraft inom        mer påminner om minuthandelns.
25638: handeln. Affärsbranschens arbetsmarknadsparter              Handels- och industriministeriet har inte tagit
25639: är i hög grad organiserade och enhetliga och            ställning till affärernas öppettider utan har velat
25640: behöver inte begränsningar av öppettiderna som          få ställningstaganden av affärsbranschens olika
25641: stöd eller skydd för sin avtalsverksamhet.              parter om det, med tanke på helheten i fråga om
25642:     Enligt Affärsbranschens fackförbund är affärs-      den nuvarande regleringen av näringsgrenarna,
25643: tidslagen fortfarande nödvändig och oundgänglig         längre är nödvändigt att upprätthålla en excep-
25644: för att trygga en balanserad utveckling av bran-        tionell, tvingande lagstiftning i fråga om minut-
25645: schen och en utveckling som är förenlig med             handelns affärstider. På basis av erhållna utlåtan-
25646: konsumenternas bästa. Enligt förbundet skulle           den anser ministeriet att de åsikter handelsnä-
25647: upphävandet av affärstidslagen försvaga konsu-          ringens paner har om nödvändigheten av och
25648: menternas möjligheter att få service och öka            reformeringslinjerna för minuthandelns affärs-
25649: handelns totalkostnader. Affärsbranschens fack-         tidslag synnerligen omfattande har blivit utred-
25650: förbund hänvisar också till de i det skriftliga         da. På grund av detta anser handels- och indu-
25651: spörsmålet framförda deltidsarbetstagarnas och          striministeriet att det inte finns skäl att tillsätta
25652: affärsbranschens arbetstagares ställning i egen-        en kommitte eller arbetsgrupp för att utreda
25653: skap av utnyttjare av barnvårdsservice och offent-      frågor i anslutning till reformeringen av affärs-
25654: liga kommunikationsmedel.                               tidslagen. De olika parternas åsikter om refor-
25655:     Förutom Kaukeva och Affärsbranschens fack-          meringen av minuthandelns affärstidslagstiftning
25656: förbund har talrika samfund till ministeriet läm-       avviker avsevärt från varandra. Handels- och
25657: nat in sina ställningstaganden till reformeringen       industriministeriet har för avsikt att på basis av
25658: av affärstidslagen. De olika panerna inom han-          de erhållna ställningstagandena bereda ärendet
25659: delsnäringen har avsevärt olika åsikter om hur          på så sätt att regeringen för en principdiskussion
25660: nödvändig affärstidslagstiftningen är för minut-        om reformeringen av lagstiftningen innan den
25661: handeln. Handels- och industriministeriet har ett       fortsatta beredningen av ärendet inleds, om det
25662: näringspolitiskt förhållningssätt till affärstidslag-   anses nödvändigt.
25663: 
25664:      Helsingfors den 21 december 1987
25665: 
25666:                                                                               Minister Pertti Salolainen
25667:                                                1987 vp.
25668: 
25669: Kirjallinen kysymys n:o 406
25670: 
25671: 
25672: 
25673: 
25674:                                   Viinanen ym.: Yhtymän osakkaan vuokratulovähennysoikeudesta
25675: 
25676: 
25677:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25678: 
25679:    Tulo- ja varallisuusverolain mukaan luonnolli-       Tämän seurauksena edellä mainitun yhtymän
25680: nen henkilö saa vähentää kokonaistulostaan           osakas ei voi lukea hyödykseen muille verovelvol-
25681: muuna asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käy-         lisille kuuluvaa oikeutta vuokratulovähennykses-
25682: tettäväksi vuokratusta asunnosta saadun vuokra-      tä. Näin ollen vuokratulon saajat joutuvat eriar-
25683: tulon perusteella yhteensä 7 200 markkaa. Vä-        voiseen asemaan vuokratulovähennystä saades-
25684: hennyksen perusteena otetaan kuitenkin huo-          saan.
25685: mioon muita tässä pykälässä mainittuja tuloja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25686: kuin vuokratuloja enintään 5 200 markkaa. Ky-        tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
25687: seessä on valtion- ja kunnallisverotuksessa koko-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25688: naistulosta tehtävä vähennys.                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25689:    Ns. jaettavan yhtymän (TVL 15 §)tulo jaetaan
25690: sen osakkaille verotettavaksi eli tulo-osuus lisä-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25691: tään heidän kokonaistuloihinsa. Lakia on kuiten-            ryhtyä, jotta ns. yhtymän osakkaat tulisi-
25692: kin tulkittu siten, ettei yhtymän osakas ole                vat muiden vuokratuloa saavien kansa-
25693: oikeutettu omaisuustulovähennykseen, vaikka                 laisten kanssa tasavertaiseen asemaan
25694: osakas olisikin luonnollinen henkilö. Syy tähän             vuokratulon vähennysoikeuden suhteen?
25695: lienee se, että TVL:n 32 a §:ssä ei ole mainintaa
25696: yhtymästä tai sen osakkaasta.
25697: 
25698: 
25699:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1987
25700: 
25701:           Iiro Viinanen                  Kimmo Sasi                      Riitta Saastamoinen
25702:           Sakari Valli                   Martti Korkia-Aho              Tauno Valo
25703:           Aino Pohjanoksa                Tuula iinnaiomaa                Erkki Pystynen
25704:           Kalevi Lamminen                Kirsti Ala-Harja                Heikki A. Ollila
25705:           Oiva Savela                    Pirjo Rusanen                   Eeva Turunen
25706:                        Riitta Uosukainen                       Eva-Riitta Siitonen
25707: 
25708: 
25709: 
25710: 
25711: 271378B
25712: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 406
25713: 
25714: 
25715: 
25716: 
25717:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25718: 
25719:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         säännöksestä tarkemmin ilmeneväHä tavalla mui-
25720: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ta tuloja kuin vuokratuloja edellä mainittua mää-
25721: olette 24 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn           rää vähäisempi määrä.
25722: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Kuten kysymyksen perusteluissakin on kerrot-
25723: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     tu, korkein hallinto-oikeus on 5 päivänä kesä-
25724: taja Iiro Viinasen ym. näin kuuluvasta kirjallises-   kuuta 1987 antamassaan päätöksessä n:o 2255
25725: ta kysymyksestä n:o 406:                              katsonut, että ns. jaettavana yhtymänä verotetun
25726:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kiinteistöyhtymän osakas ei voinut vähentää
25727:                                                       omaisuustulovähennystä, kun yhtymä oli saanut
25728:        ryhtyä, jotta ns. yhtymän osakkaat tulisi-     vuokratuloa.
25729:        vat muiden vuokratuloa saavien kansa-
25730:                                                          Verotus vuodelta 1986 toimitettiin korkeim-
25731:        laisten kanssa tasavertaiseen asemaan
25732:                                                       man hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevien
25733:        vuokratulon vähennysoikeuden suhteen?
25734:                                                       periaatteiden mukaisesti.        Kiinteistöyhtymän
25735:                                                       osakkaat eivät näin ollen enää voi tehdä vuokra-
25736:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
25737:                                                       tuloon kohdistuvaa omaisuustulovähennystä,
25738: ti seuraavaa:
25739:                                                       vaikka yhtymän tulo jaetaan osakkaiden tulona
25740:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 32 a §:n    verotettavaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden
25741: mukaan luonnollinen henkilö tai erillisenä vero-      päätöksen mukaan vuokratulon saaja on yhtymä
25742: velvollisena verotettava kotimainen kuolinpesä        eikä sen osakkaana oleva luonnollinen henkilö tai
25743: saa vähentää kokonaistulostaan kotimaiselta osa-      erillisenä verovelvollisena verotettava kuolinpesä.
25744: keyhtiöltä tai osuuskunnalta saatujen osinkojen          Hallitus toteuttaa kokonaisverouudistuksen,
25745: ja osuuspääoman korkojen taikka kotimaiselta          jonka yhteydessä vähennysjärjestelmää selkeyte-
25746: säästöpankilta tahi osuuspankilta saatujen niiden     tään ja vähennyksiä korvataan tarvittaessa suorilla
25747: lisärahastosijoituksille maksettavien korkojen ja     tulonsiirroilla. Kun myös omaisuustulovähennyk-
25748: muun veronalaisen koron sekä muuna asuntona           seen otetaan kantaa uudistuksen yhteydessä, hal-
25749: kuin vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokra-        litus ei pidä tarkoituksenmukaisena ryhtyä tässä
25750: tusta asunnosta saadun vuokratulon perusteella        vaiheessa toimenpiteisiin vähennyksen myöntä-
25751: yhteensä 7 200 markkaa, kuitenkin enintään            misedellytysten tarkistamiseksi. Kokonaisverouu-
25752: edellä tarkoitettujen tulojen yhteismäärän (omai-     distusta valmistellaan siten, että toteuttaminen
25753: suustulovähennys).                                    voidaan aloittaa vuoden 1989 valtion tulo- ja
25754:    Vähennyksen perusteena otetaan huomioon            menoarvion yhteydessä.
25755: 
25756:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1987
25757: 
25758:                                                                              Ministeri Ulla Puolanne
25759:                                        1987 vp. -- NJC n:o 406                                          3
25760: 
25761: 
25762: 
25763: 
25764:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
25765: 
25766:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inkomster än hyresinkomster tili ett mindre be-
25767: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         lopp än det ovan nämnda.
25768: den 24 november 1987 tili vederbörande medlem             Såsom även i motiveringen tili spörsmålet
25769: av statsrådet översänt avskrift av följande av         nämns har högsta förvaltningsdomstolen i sitt
25770: riksdagsledamot Iiro Viinanen m.fl. underteck-         beslut nr 2255 den 5 juni 1987 ansett att
25771: nade spörsmål nr 406:                                  delägare i ett fastighetsbolag som inte skulie
25772:                                                        beskattas såsom en separat skattskyldig inte hade
25773:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       rätt tili förmögenhetsinkomstavdrag då bolaget
25774:         för att delägare i s.k. sammanslutningar i     hade haft hyresinkomster.
25775:         fråga om avdragsrätten för hyresinkomst           Beskattningen för år 1986 verkstälides enligt
25776:         skali kunna jämstälias med övriga med-         de principer som anges i högsta förvaltningsdom-
25777:         borgare som erhålier hyresinkomst?             stolens beslut. Delägarna i fastighetsbolag kan
25778:                                                        således inte längre göra förmögenhetsinkomst-
25779:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       avdrag för hyresinkomst även om bolagets in-
25780: anföra följande:                                       komster fördelas mellan delägarna och beskattas
25781:    Enligt 32 a § lagen om skatt på inkomst och         som deras inkomst. Enligt högsta förvaltnings-
25782: förmögenhet (1043/74) har fysisk person elier          domstolens beslut är det bolaget som erhåller
25783: inhemskt dödsbo, som skali beskattas såsom             hyresinkomsten och inte en fysisk person, som är
25784: särskild skattskyldig, rätt att på basis av dividen-   delägare i bolaget, elier ett dödsbo, som beskat-
25785: der och ränta på andelskapital, som uppburits          tas särskilt.
25786: från inhemskt aktiebolag elier andelslag, elier av        Regeringen genomför en totalreform av be-
25787: ränta, som uppburits från inhemsk sparbank elier       skattningen och i samband med detta kommer
25788: andelsbank för tiliäggsfondsinvesteringar, och av      avdragssystemet att preciseras. Vid behov ersätts
25789: annan skattepliktig ränta samt av hyresinkomst         avdragen med direkta inkomstöverföringar. Då
25790: från bostad, som uthyrts såsom annan bostad än         man i samband med reformen även kommer att
25791: fritidsbostad, avdra sammanlagt 7 200 mk från          ta stälining tili förmögenhetsinkomstavdraget an-
25792: hyresinkomsten, dock högst det sammanlagda             ser regeringen att det inte är ändamålsenligt att i
25793: beloppet av ovan nämnda inkomster (förmögen-           detta skede vidta åtgärder för ändring av
25794: hetsinkomstavdrag).                                    förutsättningarna för avdrag. Den totala skatt-
25795:    Som grund för avdraget beaktas på det sätt          ereformen bereds så att den kan genomföras i
25796: som närmare framgår av stadgandet även andra           samband med statsförslaget för år 1989.
25797: 
25798:      Helsingfors den 9 december 1987
25799: 
25800:                                                                               Minister Ulla Puolanne
25801:                                               1987 vp.
25802: 
25803: Kirjallinen kysymys n:o 407
25804: 
25805: 
25806: 
25807: 
25808:                                  Elo: Porin Keskusapteekin rajojen siirtämisestä
25809: 
25810: 
25811:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25812: 
25813:    Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä on     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25814: Porin Keskusapteekin rajoja siirretty siten, että   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25815: Keskusapteekki joutuu siirtymään pois erinomai-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25816: selta liikepaikalta, jossa se on toiminut jo yli    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25817: neljä vuosikymmentä. Siirron seurauksena arvioi-
25818: daan 10-15 apteekin työntekijän menettävän                    Kenen vaatimuksesta ja millä perus-
25819: työpaikkansa. Kukaan ei myöskään ole Porissa               teella sosiaali- ja terveysministeriö on
25820: vaatinut Keskusapteekin siirtämistä, ja Porin              päättänyt Porin Keskusapteekin rajojen
25821: kaupungin terveyslautakunta on niinikään vas-              siirrosta?
25822: tustanut apteekin raioien siirtoa.
25823: 
25824:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1987
25825: 
25826:                                              Mikko Elo
25827: 
25828: 
25829: 
25830: 
25831: 2714490
25832: 2                                      1987 vp. -- RJC n:o 407
25833: 
25834: 
25835: 
25836: 
25837:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25838: 
25839:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        pungin keskustan elinkeinotoiminnan painopiste
25840: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          on osiltaan siirtynyt torin laitamilta siihen suun-
25841: olette 24 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn            taan, minne Porin V apteekin sijaintialuetta on
25842: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           muutettu.
25843: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
25844:                                                           Lääkintöhallituksen ilmoituksen mukaan Porin
25845: taja Mikko Elon näin kuuluvasta kirjallisesta
25846:                                                        V apteekin henkilökuntamäärä on suuri muiden
25847: kysymyksestä n:o 407:                                  vastaavan kokoisten apteekkien henkilökunta-
25848:            Kenen vaatimuksesta ja millä perus-         määriin verrattuna. Apteekissa jouduttaisiin su-
25849:         teella sosiaali- ja terveysministeriö on       pistamaan henkilökuntaa siinäkin tapauksessa,
25850:         päättänyt Porin Keskusapteekin rajojen         että apteekki sijaitsisi nykyisellä paikallaan. Si-
25851:         siirrosta?                                     jaintialueen muutos ei näin ollen ole vaikutta-
25852:                                                        massa henkilöstömäärän supistamiseen, vaan pi-
25853:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kemminkin on kysymys siitä mahdollisuudesta,
25854: ti seuraavaa:                                          että apteekki voi nykyisestään kasvaa.
25855:    Apteekkioikeuden tultua avoimeksi lääkintö-            Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätök-
25856: hallitus aina tarkistaa, ovatko sijaintialueen rajat   sen tavanomaiseen tapaan lääkintöhallituksen
25857: tarkoituksenmukaiset. Lääkintöhallituksen esityk-      esityksestä. Lääkintöhallitus on puolestaan esityk-
25858: sen perusteella sosiaali- ja terveysministeriö mää-    sestään pyytänyt lääninhallituksen, terveyslauta-
25859: rää sijaintialueen rajat. Porin V apteekin apteek-     kunnan ja Porin kaupungin muiden apteekkarei-
25860: kioikeuden tultua avoimeksi on lääkintöhallitus        den lausunnot. Porin kaupungin terveyslauta-
25861: tehnyt asiassa sijaintialueen tarkistusesityksen,      kunta on esittänyt poikkeavan näkemyksen lää-
25862: minkä sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksy-       kintöhallituksen esitykseen nähden. Muut lau-
25863: nyt.                                                   sunnon antajat ovat esitystä puoltaneet. Sijainti-
25864:    Porin kaupungin alueella olevista apteekeista       alueen muutos ei aiheuta työntekijöiden työpaik-
25865: kolme sijaitsee torin laitamilla. Apteekkipalvelu-     kojen menetystä. Henkilöstön aseman turvaa työ-
25866: jen saatavuuden parantamiseksi on viidennen            sopimuslaki myös apteekkarivaihdoksen yhtey-
25867: apteekin sijaintialuetta tarkistettu. Porin kau-       dessä.
25868: 
25869:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
25870: 
25871:                                                           Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
25872:                                         1987 vp. -- RJC n:o 407                                         3
25873: 
25874: 
25875: 
25876: 
25877:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
25878: 
25879:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            apoteksservicen har området för det femte apote-
25880: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          ket ändrats. Tyngdpunkten för näringsverksam-
25881: den 24 november 1987 tili vederbörande medlem           heten i Björneborgs centrum har förskjutits från
25882: av statsrådet översänt avskrift av följande av          trakterna runt torget i samma riktning som den,
25883: riksdagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål            som nu föreslås för Porin V apteekkis del.
25884: nr 407:                                                    Enligt uppgift från medicinalstyrelsen är anta-
25885:                                                         let anställda vid Porin V apteekki stort jämfört
25886:            På vems anfordran och på vilka               med personalen vid andra apotek av samma
25887:         grunder har social- och hälsovårdsminis-        storlek. Man skulle bli tvungen att minska perso-
25888:         teriet fattat beslut om en flyttning av         nalen vid apoteket även i det fall att apoteket
25889:         gränserna för apoteket Porin Keskusap-          blir kvar på sin nuvarande plats. Ändringen av
25890:         teekki?                                         apotekets område inverkar således inte på minsk-
25891:                                                         ningen av antalet anställda, utan det är snarare
25892:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fråga om en möjlighet för apoteket att växa.
25893: anföra följande:                                           Social- och hälsovårdsministeriet har i sedvan-
25894:    Då rättigheterna tili ett apotek blivit lediga       lig ordning fattat beslut sedan medicinalstyrelsen
25895: kontrollerar medicinalstyrelsen alitid om gränser-      lagt fram ett förslag i saken. Medicinalstyrelsen
25896: na för apotekets område är ändamålsenliga. På           har å sin sida inbegärt utlåtanden om förslaget av
25897: basis av medicinalstyrelsens förslag faststälis grän-   länsstyrelsen, hälsovårdsnämnden och de övriga
25898: serna för apotekets område av social- och hälso-        apotekarna i Björneborgs stad. Hälsovårdsnämn-
25899: vårdsministeriet. Sedan apoteksrättigheterna tili       den i Björneborg har anmält avvikande åsikt
25900: Porin V apteekki blivit lediga, har medicinalsty-       angående medicinalstyrelsens förslag. De övriga
25901: relsen framlagt ett förslag till ändring av apote-      har förordat förslaget. Ändringen av apotekets
25902: kets område, vilket godkänts av social- och hälso-      område medför inte bortfall av arbetsplatser för
25903: vårdsministeriet.                                       de anställda. Enligt lagen om arbetsavtal tryggas
25904:    Av apoteken i Björneborgs stad är tre belägna        personalens ställning även i samband med ett
25905: vid torget. I syfte att förbättra tillgången tili       apotekarskifte.
25906: 
25907:      Helsingfors den 18 december 1987
25908: 
25909:                                                         Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
25910:                                                  1987 vp.
25911: 
25912: Kirjallinen kysymys n:o 408
25913: 
25914: 
25915: 
25916: 
25917:                                    Laine ym.: Työllisyyden turvaamisesta Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n
25918:                                       Turun ja Kotkan korjaustelakoilla
25919: 
25920: 
25921:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25922: 
25923:    Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Turun ja Kotkan        kirjeessä 14.10.1987 ja paikallisten neuvottelu-
25924: korjaustelakoilla annettiin lokakuun puolivälissä      kuntien muistioissa 29.9.1987 ja 12.10.1987.
25925: ennakkoilmoitus koko henkilöstöä koskevista lo-        Henkilöstöryhmät ovat 3.11.1987 kauppa- ja
25926: mautuksista, jotka on tarkoitus toimeenpanna           teollisuusministeri Ilkka Suomiselle osoittamas-
25927: vuoden 1988 alussa. Mainittujen telakoiden työt        saan kirjelmässä kiirehtineet valtion eri laitosten
25928: ovat perustuneet lähinnä neuvostoliittolaisten lai-    ja virastojen tilauksia ja esittäneet niiden suun-
25929: vojen korjauksiin ja eräisiin kotimaisiin korjaus-     taamista kotimaisille korjaustelakoille.
25930: ym. tilauksiin. Turun korjaustelakan tilauskan-           Esim. öljyntorjuntakaluston valmistumista,
25931: nan mukaiset työt valmistuvat kuluvan vuoden           TVL:n ja rajavartiolaitoksen sekä merenkulkuhal-
25932: loppuun mennessä, eikä tilanne Kotkan osalta           lituksen tilauksia sekä muita kotimaisia hankin-
25933: ole olennaisesti parempi.                              toja voitaisiin aikaistaa ja näin tarjota töitä työt-
25934:    Korjaustelakoiden henkilöstöryhmät ovat vaa-        tömyyden uhkaamille ammattitaitoisille laivanra-
25935: tineet valtiovallalta nopeita toimenpiteitä Suo-       kentajille. Korjaustelakalla voidaan valmistaa
25936: men ja Neuvostoliiton kaupan laivakorjauskiin-         myös mm. väylämerkkejä jalustoineen, mikäli
25937: tiön säilyttämiseksi vähintään nykyisellä tasolla ja   niitä edelleen tarvitaan. Samoin tulisi huolehtia
25938: sen vahvistamiseksi 50 milj. ruplan tasolle. Suo-      siitä, että Neste Oy korjauttaa laivansa kotimaan
25939: men ja Neuvostoliiton kaupan tason alenemiseen         telakoilla eikä ulkomailla, kuten nykyisin.
25940: alistumisen sijaan henkilöstöryhmät ovat edellyt-          Myös ulosliputettujen laivojen korjaustöitä tu-
25941: täneet valtiovallan velvoittavan neuvostokauppaa       lisi saada kotimaan korjaustelakoille tarkistamaila
25942: käyvät yritykset laatimaan yhdessä henkilöstön         säännöksiä, jotka helpottaisivat niiden suuntaa-
25943: kanssa yrityskohtaisia suunnitelmia Neuvostolii-       mista esim. Turun ja Kotkan korjaustelakoille.
25944: tosta tapahtuvan kone- ja laitetuonnin lisäämi-           Henkilöstöryhmät ovat oikeutetusti kiinnittä-
25945: seksi ja tuotannollisen yhteistyön kehittämiseksi.     neet huomiota Wärtsilä-Valmet toimialajärjeste-
25946: Taloudellisen yhteistyön tason nostamiseksi hen-       lyn yhteydessä annettuihin lupauksiin työllisyy-
25947: kilöstöryhmät ovat edellyttäneet valtiovallalta ja     den turvaamisesta.
25948: yrityksiltä voimaperäistä panostamista suuriin tu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25949: levaisuuden yhteishankkeisiin, maakaasun tuon-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25950: tiin, Kuolan ja Barentsin meren luonnonvarojen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25951: hyödyntämiseen sekä kompensaatiokohteisiin.            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25952:    Edellä esitettyä nopeammin korjaustelakoiden                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
25953: työllisyystilannetta voitaisiin välittömästi helpot-           tynyt Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Turun
25954: taa valtion laitosten ja virastojen korjaushankkei-            ja Kotkan korjaustelakoiden työllisyyden
25955: ta nopeuttamalla. Konkreettisia ehdotuksia val-                turvaamiseksi niin, että annetut ennak-
25956: tionhallinnon ko. projekteista on tehty mm.                    koilmoitukset lomautuksista voidaan pe-
25957: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n neuvottelukunnan                  ruuttaa?
25958: 
25959:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1987
25960: 
25961:           Ensio Laine                    Jukka Roos                       Risto Ahonen
25962: 
25963: 
25964: 
25965: 271453H
25966: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 408
25967: 
25968: 
25969: 
25970: 
25971:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25972: 
25973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Pidän luonnollisena, että valtion laivakorjauk-
25974: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      set tullaan tekemään kotimaisilla telakoilla. Vuo-
25975: mies, 26 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn            den 1988 tulo- ja menoarvioon laivojen korjauk-
25976: kirjeenne n:o 1727 ohella toimittanut valtioneu-      siin sisältyvät määrärahat eivät kuitenkaan pysty
25977: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     kattamaan kuin korkeintaan 20 prosenttia ko.
25978: sanedustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta         korjaustelakoiden normaalikapasiteetista, eikä
25979: kirjallisesta kysymyksestä n:o 408:                   merkittävämpiä laivakorjausten varhentamistar-
25980:                                                       peita valtion viranomaisilla tällä hetkellä ole.
25981:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
25982:                                                          Suomalaisten varustamoiden huolto- ja kor-
25983:         tynyt Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Turun
25984:                                                       jaustelakointien sijoittamisen ratkaisee ensisijai-
25985:         ja Kotkan korjaustelakoiden työllisyyden      sesti kolme tekijää: aluksen koko, liikennealue ja
25986:         turvaamiseksi niin, että annetut ennak-       telakoiden korjaustilanne hiotoineen. Varustajien
25987:         koilmoitukset lomautuksista voidaan pe-
25988:                                                       kannalta suomalaisten korjaustelakoiden perin-
25989:         ruuttaa?
25990:                                                       teinen keskittyminen ja neuvostoliittolaisten ti-
25991:                                                       lausten kuormitus ovat omalta osaltaan vaikutta-
25992:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      neet huoltotelakointien suuntautumiseen muual-
25993: ti seuraavaa:                                         le kuin Suomeen, vaikka työn antamista suoma-
25994:     Ko. kirjallisessa kysymyksessä esille tuomun      laisille telakoille olisikin pidetty ensisijaisena.
25995: huoleen Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n Kotkan ja        Kauppa- ja teollisuusministeriön saaman tiedon
25996: Turun korjaustelakoiden työllisyysnäkymistä voi       mukaan useilla suomalaisilla varostarnoilla on
25997: perustellusti yhtyä tilauskannan ehtyessä ja kor-     valmiutta suorittaa korjaus- ja huoltotyöt Suo-
25998: jaustöiden vähentyessä uhkaavasti. Päättymässä        messa.
25999: olevan vuoden jälkipuoliskolla ei ollut riittävästi      Koska kysymyksessä viitataan valtionyhtiö Nes-
26000: tietoa uusien korjaustilausten saamisesta, joten      te Oy:öön niin todettakoon, että sen varustamol-
26001: Tutun ja Kotkan telakoilla henkilökunnalle an-        la on vuoden 1988 aikana ohjelmassaan 12 huol-
26002: nettiin lomautusvaroitus.                             totelakointia, joista tiettävästi kuusi tullaan
26003:    Vuoden 1987 lopun tilanne korjaustelakoilla        suuntaamaan suomalaiselle telakalle.
26004: on ollut heijastumaa Suomen ja Neuvostoliiton            Ulosliputettujen laivojen osalta on olemassa
26005: välisestä kaupasta. Mainittujen telakoiden kor-       verotuksellisia tekijöitä, jotka itse asiassa estävät
26006: jaustöistä noin 80 prosenttia on ollut neuvosto-      tällaisten laivojen korjauksen ja huollon suoma-
26007: liittolaisten alusten korjauksia. Vuonna 1987 suo-    laisella telakalla. Tämän esteen poistamiseksi tu-
26008: malaisten telakoiden korjaustöiden määrä jäi          lisi tulo- ja varallisuusverolakia muuttaa eräiltä
26009: odotettua pienemmäksi. Korjauskiintiöksi oli ai-      osin. Suomalaisissa varustajapiireissä ollaan lain
26010: kanaan sovittu 30--39 miljoonaa ruplaa, josta         muutoksen tai poikkeuksen säätämisen kannalla,
26011: määrästä toteutui korjaustöitä 30 miljoonan rup-      jotta Suomeen lähes säännöllisesti suomalaisella
26012: lan edestä. Neuvostoliiton laivakorjauskiintiöt on    miehistöllä, mutta vieraan lipun alla purjehtivien
26013: nähtävä osana Suomen ja Neuvostoliiton välisen        alusten huolto- ja korjaustöitä voitaisiin suorittaa
26014: kaupankäynnin kokonaisuutta, josta niiden irrot-      suomalaisilla telakoilla. Kauppa- ja teollisuusmi-
26015: taminen erikseen ratkaistavaksi kysymykseksi on       nisteriö on omalta osaltaan selvittänyt tämän
26016: luonnollisestikin ollut käytännössä lähes mahdo-      ongelman. Asia niveltyy kuitenkin laajempaan
26017: tonta.                                                kokonaisuuteen, tulo- ja varallisuusverolakiin, jo-
26018:    Joulun alla allekirjoitetussa tavaranvaihtopöy-    hon valtiovarainministeriö ei ole pitänyt perus-
26019: täkirjassa vuodelle 1988 on sovittu 42,2 miljoo-      teltuna pyrkiä tekemään nyt edellytettäviä pikku-
26020: nan ruplan suuruisesta laivakorjauskiintiöstä, mi-    muutoksia. Muutoksen tai poikkeuksen tekemi-
26021: kä on noin 40 prosenttia suurempi kuin päätty-        nen on joka tapauksessa harkittavana.
26022: mässä olevan vuoden toteutunut kiintiö. Tämän            Kysymyksessä viitatuo kaltaisiin yksittäisen yri-
26023: on katsottava helpottavan Kotkan ja Turun kor-        tyksen sisäisiin toimenpiteisiin puuttumiseen hal-
26024: jaustelakoiden työllisyystilannetta vuonna 1988.      lituksella on varsin rajalliset mahdollisuudet.
26025:                                         1987 vp. -      KK n:o 408                                      3
26026: 
26027: Maan hallituksen on harkittava omien voimava-            neuvotteluissa Neuvostoliiton kanssa onnistuttiin
26028: rojensa ja taloudellisten keinojensa käyttöä vain        hieman nostamaan Neuvostoliiton kaupan lai-
26029: sellaisissa tilanteissa, joissa koko teollinen toimi-    vankorjauskiintiötä. Tämä epäilemättä tulee lie-
26030: ala on ajautumassa tai ajautunut vaikeuksiin tai         ventämään korjaustelakoiden vaikeata työllisyys-
26031: jopa kriisiin.                                           tilannetta.
26032:    Edellä todettiin laivankorjaustoiminnan osalta,
26033: että syksyn 1987 aikana käydyissä tavaranvaihto-
26034: 
26035:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1987
26036: 
26037:                                                         Kauppa- Ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
26038: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 408
26039: 
26040: 
26041: 
26042: 
26043:                                Till Riksdagens Herr Talman
26044: 
26045:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-           tuationen för varven i Kotka och Åbo under år
26046: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Er             1988.
26047: skrivelse nr 1727 av den 26 november 1987 tili          Jag anser det naturligt att de statliga fartygsre-
26048: vederbörande medlem av statsrådet översänt av-       parationerna görs vid inhemska varv. De anslag
26049: skrift av följande av riksdagsman Ensio Laine        som ingår i budgeten för år 1988 för reparation
26050: m.fl. undertecknade spörsmål nr 408:                 av fartyg täcker emellertid inte mer än högst 20
26051:                                                      procent av den normala kapaciteten vid dessa
26052:          Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      varv och några större behov av att tidigarelägga
26053:        för att trygga sysselsättningen vid Wärtsi-   sina fartygsreparationer har de statliga myndighe-
26054:        lä Marinindustri Ab:s reparationsvarv i       terna i detta nu inte.
26055:        Åbo och Kotka så att förhandsanmäl-
26056:                                                         De finska rederiernas service- och reparations-
26057:        ningarna om permitteringar kan tas tili-
26058:        haka?                                         dockning avgörs i främsta hand av tre faktorer:
26059:                                                      fartygets storlek, trafikområde och arbetsläget vid
26060:                                                      varven jämte priser. Ur redarnas perspektiv har
26061:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      de finska varvens traditionella koncentrering och
26062: anföra följande:                                     den beläggning de sovjetiska beställningarna
26063:     Den oro över sysselsättningsutsikterna vid       medför för sin del gjort att servicedockningen har
26064: Wärtsilä Marinindustris varv i Abo och Kotka,        försiggått annanstans än i Finland, fastän det har
26065: som tas fram i detta spörsmål, kan man med fog       ansetts viktigt att ge arbete åt finska varv. Enligt
26066: instämma i då beställningarna sinar och repara-      de uppgifter handels- och industriministeriet har
26067: tionsarbetena minskar i hotande grad. Under den      fått är flera finska rederier beredda att utföra sina
26068: senare delen av detta år har kännedom om             reparations- och servicearbeten i Finland.
26069: tillräckligt med nya reparationsbeställningar inte      Eftersom man i spörsmålet hänvisar tili stats-
26070: kunnat fås och detta har gjort att personalen vid    bolaget Neste Oy kan det konstateras att dess
26071: varven i Åbo och Kotka har blivit förvarnade om      rederi i sitt program för år 1988 har 12 service-
26072: permitteringar.                                      dockningar av vilka 6, enligt vad man vet,
26073:     Situationen vid reparationsvarven under slutet   kommer att gå tili ett finskt varv.
26074: av år 1987 är en återspegling av handeln mellan         För de utflaggade fartygen finns det beskatt-
26075: Finland och Sovjetunionen. Av de nämnda var-         ningsfaktorer, som i själva verket förhindrar dyli-
26076: vens reparationsarbeten har ca 80 procent varit      ka reparationer och service av fartyg vid finska
26077: reparationer av sovjetiska fartyg. Det antal repa-   varv. För att avlägsna detta hinder bör lagen om
26078: rationsarbeten som förutsattes för år 1987 vid de    skatt på inkomst och förmögenhet ändras tili
26079: finska varven blev lägre än väntat. Som repara-      vissa delar. 1 finska rederikretsar är man för en
26080: tionskvot hade man avtalat om 30-39 miljoner         ändring av elier ett undantag från lagen för att
26081: rubel, och av denna mängd förverkligades repa-       service- och reparationsarbetena på de fartyg som
26082: rationsarbeten för 30 miljoner rubel. De sovjetis-   så gott som regelbundet kommer tili Finland
26083: ka kvoterna för fartygsreparationer måste ses som    med finsk besättning men under utländsk flagg
26084: en del av den helhet som handeln mellan              skali kunna göras vid finska varv. Handels- och
26085: Finland och Sovjetunionen utgör. Det är natur-       industriministeriet har för sin del utrett detta
26086: ligt nog i praktiken så gott som omöjligt att göra   problem. Saken ansluter sig emellertid tili en
26087: dessa kvoter tili en fråga för avgörande separat     större helhet, lagen om skatt på inkomst och
26088: från handeln i övrigt.                               förmögenhet, och finansministeriet har ansett att
26089:    1 det varuutbytesprotokoll för år 1988 som        det inte är motiverat att försöka göra de här
26090: undertecknas runt julen har man avtalat om en        förutsatta småändringarna i den. En ändring eller
26091: kvot för fartygsreparationer på 42,2 miljoner        ett undantag övervägs i vilket fall som helst.
26092: rubel, vilket är ca 40 procent mer än kvoten för i      Regeringen har ytterst begränsade möjligheter
26093: år. Detta bör anses underlätta sysselsättningssi-    att ingripa i ett enskilt företags interna åtgärder
26094:                                       1987 vp. -- EJC n:o 408                                        5
26095: 
26096: av det slag som man hänvisat tili i spörsmålet.          Ovan konstaterades det i fråga om fattygsrepa-
26097: Landets regering måste överväga att använda sina      rationerna att i de under hösten 1987 förda
26098: resurser och ekonomiska metoder endast i sådana       förhandlingarna om varuutbyte med Sovjetunio-
26099: situationer där hela det industriella verksamhets-    nen lyckades man något höja kvoten för fartygs-
26100: området håller på att råka eller hat råkat i          repatationer. Detta kommer otvivelaktigt att lin-
26101: svårigheter eller t.o.m. i kris.                      dra det svåra sysselsättningsläget vid varven.
26102: 
26103:     Helsingfors den 28 december 1987
26104: 
26105:                                                      Handels- och industriminister Ilkka Suominen
26106:                                                 1987 vp.
26107: 
26108: Kirjallinen kysymys n:o 409
26109: 
26110: 
26111: 
26112: 
26113:                                    Puska: Valtion hankintakeskuksen toimintapolitiikasta
26114: 
26115: 
26116:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26117: 
26118:   ·Valtion hankintakeskuksella (VHK) on tärkeä           Valtion hankintakeskusta koskevaa lainsäädän-
26119: tehtävä valtion virastojen ja laitosten hankinnois-    töä ollaan tiettävästi uusimassa. Ennakkotiedot
26120: ta huolehtimisessa. Sen tehtäviä säätelee laki         kertovat, että ristiriita nykyisen lain ja tosiasialli-
26121: valtion hankintakeskuksesta.                           sen asiakaspiirin välillä aiotaan poistaa Iaillista-
26122:                                                        malla nykyinen laiton tilanne ja liittää myös
26123:    Valtion hankip.takeskusta on kritisoitu mm.         kunnat ja kuntainliitot VHK:n asiakkaiksi, mikä
26124: ;iitä, että sen t.oiminta on laajentunut koskemaan     merkitsisi edellä esitettyjen ongelmien jatkumista
26125: myös kuntia, kuntainliittoja, seurakuntia sekä         ja kehitysalueiden markkojen valumista Etelä-
26126: muita valtionosuutta saavia yhteisöjä, vaikka voi-     Suomeen. Asia ei ole merkitykseltään vähäpätöi-
26127: massa olevalaki ei näitä sisällytä VHK:n kohteik-      nen, kun VHK:n myyntilaskutus oli vuonna
26128: >i. Tämä on merkinnyt laajentunutta kilpailua          1986 yli 2 700 miljoonaa markkaa. Tästä oli
26129: vähittäiskaupan kanssa ja yksityisten yrittäjien       kuntien ja kuntainliittojen osuus yli 700 miljoo-
26130: katteen heikkenemistä, mikä vähentää vähittäis-        naa markkaa.
26131: (aupan työpaikkoja.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26132:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26133:    Erityisen ongelmallisen~ oo. VHK:n toimintaa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26134: pidetty aluepoliittiselta kannalta. VHK:n keski-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26135: :etyt hankinnat suosivat etelän suuria tuotanto-
26136:  aitoksia ja estävät hankintoja oman maakunnan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26137: rrityksiltä. VHK:n toiminnan on katsottu suun-                 ryhtyä Valtion hankintakeskusta koskevan
26138: :aavah kuntien maksuliikennettä pois niiden                    lainsäädännön uudistamisen yhteydessä,
26139: )rnilta ·alueilta· ja siten aiheuttavan palvelutason           jotta perusteluissa esitettyjä VHK:n toi-
26140:  askua sekä haittaavan aluepolitiikan ja työvoima-             mintaan liittyviä epäkohtia voitaisiin
26141: Jölitiikan · hoitoa kehitysalueilla.                           poistaa?
26142: 
26143:     Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1987
26144: 
26145:                                               Pekka Puska
26146: 
26147: 
26148: 
26149: 
26150:  171434M
26151: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 409
26152: 
26153: 
26154: 
26155: 
26156:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26157: 
26158:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         ja. Aloite tavaroiden ostamiseen hankintakeskuk
26159: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sen välityksellä on aina tullut kunnallisten laito~
26160: olette 27 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn            ten taholta. Kunnallissektorin laitokset käyttäv2
26161: kirjeenne n:o 17 37 ohella toimittanut valtioneu-      VHK:ta erityisesti perustettavien ja laajennem
26162: voston asianomaiselle jäsenelle, jäljennöksen kan-     vien laitosten tarvitseman irtaimiston peru1
26163: sanedustaja Puskan näin kuuluvasta kirjallisesta       hankintoja suorittaessaan. Kuntien ja kuntainlii1
26164: kysymyksestä n:o 409:                                  tojen valtion osuutta saavat laitokset ostavat han
26165:                                                        kintakeskuksen välityksellä tarvitsemiaan erikoi~
26166:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tavaroita, kuten sairaanhoidon tutkimuslaitteit
26167:         ryhtyä Valtion hankintakeskusta koskevan       ja -välineitä, sairaalakalusteita, potilastarvikkeit2
26168:         lainsäädännön uudistamisen yhteydessä,         opetusvälineitä ja koulutarvikkeita. Nämä ov2
26169:         jotta perusteluissa esitettyjä VHK:n toi-      pääosin tavaroita, joita paikalliset vähittäislii1
26170:         mintaan liittyviä epäkohtia voitaisiin         keet eivät yleensä pidä varastoissaan tai muutoi:
26171:         poistaa?                                       säännöllisesti välitä. Elintarvikkeita ja muita päi
26172:                                                        vittäistavaroita kuntien ja kuntainliittojen laitok
26173:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          set sen sijaan eivät yleensä tilaa VHK:lta, vaa
26174: seuraavaa:                                             niiden tärkeimpinä toimittajina ovat eri tukku
26175:                                                        kaupparyhmien alueelliset suurkuluttajapalvelu1
26176:    Vuonna 1941 perustetun Valtion hankintakes-
26177:                                                        Valtionosuussektorin ostot edistävät siirtymist
26178: kuksen toiminnan päämääränä on valtion han-
26179:                                                        pitkiin hankintasarjoihin ja tukevat usein tät
26180: kintojen toteuttaminen mahdollisimman talou-
26181:                                                        kautta samalla kotimaista tuotantoa. Seurakur
26182: dellisesti. Hankintakeskus toteuttaa tehtäväänsä
26183:                                                        nat eivät koskaan ole olleet VHK:n asiakkaina
26184: ensisijaisesti järjestämällä asiakkaidensa puolesta
26185: yhteishankintoja sellaisten tavaroiden ja palvelui-       Vaikka valtiovallan tehtävänä on kantaa huolt
26186: den ostamista varten, joita valtion virastot ja        elinkeinojen ja myös vähittäiskaupan menesty1
26187: laitokset jatkuvasti tarvitsevat. VHK tekee teolli-    sestä, on sen samalla huolehdittava julkisen t2
26188: suuslaitosten, tukkuliikkeiden ja maahantuojien        louden hankintatoimen tehokkuudesta ja talm;
26189: kanssa sekä monissa tapauksissa myös alueellisten      dellisuudesta. Valtion osuutta tai valtion avustw
26190: ja paikallisten myyjien kanssa yleissopimuksia,        ta saavien kunnallissektorin terveydenhuollor
26191: joissa määritellään sopimuskautena tapahtuvien         sosiaalitoimen ja koulutuksen alalla toimivie
26192: tilausten ja toimitusten ehdot. Tämän lisäksi          laitosten VHK:n kautta tapahtuneiden ostoje
26193: hankintakeskus tekee yhteistyössä asiakkaittensa       yhteismäärä oli vuonna 1986 vajaat 700 miljoc
26194: kanssa erillisiä hankintasopimuksia koti- ja ulko-     naa markkaa kuntain ja kuntainliittojen hankir
26195: maisten tavarantoimittajien kanssa.                    tojen kokonaisarvon ollessa runsaat 9 miljardi
26196:    Valtion virastojen ja laitosten ohella VHK:n        markkaa. Näin ollen hankinnoista suoritettii
26197: palveluja käyttävät myös useat valtion osuutta         VHK:n välityksellä vain noin 7 %.
26198: saavat laitokset. Tällaista myyntitoimintaa ei ole        Kirjallisessa kysymyksessä kiinnitetään huc
26199: katsottu valtion hankintakeskuksesta annetun           miota VHK:n toimintaan aluepolitiikan kanna
26200: lain (265/41) vastaiseksi. Kun Valtion hankinta-       ta. Hankintakeskuksen toiminnassa pyritään kiir
26201: keskus perustettiin, ei esimerkiksi kuntien ja kun-    nittämään huomiota aluepoliittisiin ja työllisyy~
26202: tainliittojen hallinnassa juuri ollut valtion tuella   näkökohtiin sekä pienen ja keskisuuren teoll
26203: rahoitettuja laitoksia. Tilanne on tässä suhteessa     suuden toimitusmahdollisuuksiin julkisia har
26204: kuitenkin olennaisesti muuttunut. Useat aiem-          kintoja koskevien kansainvälisten sopimusvelvoi1
26205: min valtion toimesta hoidetut palvelut kuuluvat        teiden puitteissa. VHK:lla on vuodesta 197
26206: nyt kunnallisten laitosten tehtäviin. Valtion          alkaen toiminut aluevarasto Pieksämäellä. Siell
26207: osuutta saavilla kuntien ja kuntainliittojen laitok-   pakataan mm. valtion äitiysavustuspakkaukse1
26208: silla ei ole minkäänlaista valtion osuuden saami-      joihin sisältyvien tekstiilituotteiden valmistajl
26209: seen liittyvää velvoitetta käyttää VHK:n palvelu-      toimivat pääosin kehitysalueilla. Valtion hankir
26210:                                        1987 vp. -- RJ( n:o 409                                            3
26211: 
26212: noista annetun asetuksen soveltamista koskevaa         hankintakeskuksen toiminta-ajatuksen selkeyttä-
26213: kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä muu-         mistä sekä eräitä supistuksia hankintakeskuksen
26214: tettiin tämän vuoden alussa siten, että hankinto-      nykyiseen asiakaspiiriin. VHK:n ehdotuksen mu-
26215: ja suoritettaessa on tarjouksia, mikäli mahdollis-     kaan hankintakeskus voisi edelleen hoitaa kun-
26216: ta, pyydettävä myös vaikeimmilla työttömyysalu-        tien ja kuntainliittojen valtionosuuksiin tai val-
26217: eilla toimiviita valmistajilta. Tällaisiksi alueiksi   tionavustuksiin oikeuttavia toimintoja varten teh-
26218: on määritelty Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalan         täviä tavaroiden ja palvelujen hankintoja.
26219: läänit. VHK onkin yhdessä Kehitysaluerahasto
26220: Oy:n kanssa kehittänyt järjestelmän, jonka perus-         Kauppa- ja teollisuusministeriö on lähettänyt
26221: teella hankintoja suorittavat virastot ja laitokset    VHK:n esityksen laajalle lausuntokierrokselle.
26222: saavat ajantasalla olevat tiedot vaikeimpien työt-     Lausuntoja on pyydetty mm. kaikilta keskeisiltä
26223: tömyysalueiden potentiaalisista tavaran toimitta-      elinkeinoelämän ja kaupan järjestöiltä. Valtion
26224: jista. Järjestelmän tarkoituksena on aiempaa laa-      hankintakeskusta koskevan lainsäädännön uudis-
26225: jemmin suunnata hankintoja kehitys- ja työttö-         taminen on kauppa- ja teollisuusministeriön mie-
26226: myysalueille.                                          lestä tarpeen. Lainsäädännön muuttamisen suun-
26227:    Valtion hankintakeskusta koskevan lainsäädän-       taviivoista tai yksityiskohdista ei kuitenkaan ole
26228: nön uudistamiseksi on tehty vuosikymmenten             tehty ministeriössä vielä ratkaisuja, vaan asian
26229: kuluessa lukuisia aloitteita tai esityksiä. Nämä       jatkovalmistelu tulee tapahtumaan VHK:n teke-
26230: eivät kuitenkaan ole johtaneet tuloksiin. Valtion      män esityksen ja siitä saatavien lausuntojen poh-
26231: hankintakeskuksesta annettu laki on vanhin voi-        jalta. Useista yrityksistä huolimatta ei Valtion
26232: massa oleva valtion viraston tai laitoksen puitela-    hankintakeskusta koskevan lainsäädännön uudis-
26233: ki. Laki on ilmeisen puutteellinen VHK:n tavoit-       tamisesta ole onnistuttu menneinä vuosina saa-
26234: teenasettelun ja valtion hankinnoille asetettavien     vuttamaan riittävää yksimielisyyttä. Lainsäädän-
26235: taloudellisten tavoitteiden määrittämisen ja han-      nön uudistaminen onkin mahdollista vain, mikä-
26236: kintakeskuksen toiminnan seurannan osalta. Val-        li valtion hankintatoimelle asetettavat tehokkuus-
26237: tion hankintakeskuksen johtokunta on valmistel-        ja kustannussäästötavoitteet voidaan yhteensovit-
26238: lut esityksen valtion hankintakeskuksesta anne-        taa tasapainoisella tavalla kirjallisessa kysymykses-
26239: tun lain uudistamisesta. Siinä esitetään VHK:n         sä esiin tuotujen alue- ja elinkeinopoliittisten
26240: säilyttämistä budjettisidonnaisena liikelaitoksena,    tavoitteiden kanssa.
26241: 
26242:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1987
26243: 
26244:                                                                             Ministeri Pertti Salolainen
26245: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 409
26246: 
26247: 
26248: 
26249: 
26250:                                Till Riksdagens Herr Talman
26251: 
26252:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            av kommunernas och kommunalförbundens in-
26253: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Er              rättningar som får statsandel har inga skyldighe-
26254: skrivelse nr 1737 av den 27 november 1987 till        ter förknippade med erhållandet av starsandel att
26255: vederbörande medlem av statsrådet översänt en         använda statens upphandlingscentrals tjänster.
26256: avskrift av följande av riksdagsman Puska under-      lnitiativet till att köpa varor genom upphand-
26257: tecknade spörsmål nr 409:                             lingscentralens förmedling har alltid kommit från
26258:                                                       de kommunala inrättningarna. Den kommunala
26259:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       sektorns inrättningar använder upphandlingscen-
26260:        i samband med reformeringen av den             tralen i synnerhet då det gäller grundanskaffning
26261:        lagstiftning som gäller Statens upphand-       av lösöre som behövs vid grundade och utvidgade
26262:        lingscentral så att de i motiveringarna        inrättningar. De inrättningar inom kommunerna
26263:        presenterade olägenheterna i anslutning        och kommunalförbunden som får starsandel kö-
26264:        till Statens upphandlingscentrals verk-        per de specialvaror de behöver genom förmedling
26265:        samhet kan avlägsnas?                          av upphandlingscentralen, sådana är undersök-
26266:                                                       ningsapparatur och -materiel för sjukvården,
26267:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sjukhusinredningar, patientförnödenheter, un-
26268: anföra följande:                                      dervisningsmateriel och skoltillbehör. Dessa är
26269:                                                       huvudsakligen varor som de lokala minuthan-
26270:     Det huvudsakliga verksamhetsmålet för statens
26271:                                                       delsaffärerna i allmänhet inte håller i sina lager
26272: upphandlingscentral, som grundades år 1941, är        eller annars regelbundet kan förmedla. Livsmedel
26273: att sköta statens anskaffningar så ekonomiskt som
26274:                                                       och andra dagligvaror beställer kommunernas
26275: möjligt. Upphandlingscentralen realiserar sin
26276:                                                       och kommunalförbundens inrättningar däremot i
26277: uppgift i första hand genom att ordna gemen-
26278:                                                       allmänhet inte av statens upphandlingscentral,
26279: samma anskaffningar för sina kunder då det            utan de viktigaste leverantörerna av dessa är de
26280: gäller köp av sådana varor och tjänster som
26281:                                                       olika partihandelsgruppernas regionala storkon-
26282: statens ämbetsverk och inrättningar kontinuerligt
26283:                                                       sumentservice. Statsandelssektorns köp främjar
26284: behöver. Upphandlingscentralen ingår allmänna
26285:                                                       en övergång till långa anskaffningsserier och
26286: avtal med industriinrättningar, partiaffärer och
26287:                                                       stöder ofta härigenom den inhemska produktio-
26288: importörer samt i många fall också med regionala
26289:                                                       nen. Församlingarna har aldrig varit kunder hos
26290: och lokala försäljare, och i dessa avtal fastslås
26291:                                                       statens upphandlingscentral.
26292: villkoren för de beställningar och leveranser som
26293: sker under avtalsperioden. Utöver detta ingår            Också om det är statsmaktens uppgift att sörja
26294: upphandlingscentralen i samarbete med sina            för näringsgrenarnas och också minuthandelns
26295: kunder separata anskaffningsavtal med varuleve-       framgång skall den samtidigt ombesörja att an-
26296: rantörer här hemma och utomlands.                     skaffningarna inom den offentliga hushållningen
26297:    Utöver statens ämbetsverk och inrättningar         är effektiva och ekonomiska. De kommunala
26298: använder sig också flera av de inrättningar som       inrättningar inom hälsovårds-, socialvårds- och
26299: får statsandel av upphandlingscentralens tjänster.    utbildningsbranschen som får starsandel eller
26300: Dylik försäljningsverksamhet har inte ansetts stri-   statligt understöd gjorde år 1986 genom statens
26301: da mot lagen om statens upphandlingscentral           upphandlingscentral anskaffningar till ett totalt
26302: (265/41). Då statens upphandlingscentral grun-        värde av nästan 700 miljoner mk medan det
26303: dades hade t.ex. kommunerna och kommu-                totala värdet av kommunernas och kommunalför-
26304: nalförbunden i sin förvaltning endast ett fåtal       bundens anskaffningar var drygt 9 miljarder mk.
26305: sådana inrättningar som finansierades med stat-       Sålunda gjordes bara ca 7 % av anskaffningarna
26306: ligt stöd. Situationen i fråga om detta har           genom förmedling av statens upphandlingscen-
26307: emellenid förändrats i hög grad. Många tjänster       tral.
26308: som tidigare sköttes från statens sida hör numera        1 det skriftliga spörsmålet fästs uppmärksam-
26309: till de kommunala inrättningarnas uppgifter. De       het på statens upphandlingscentrals verksamhet
26310:                                         1987 vp. -- KJ< n:o 409                                           5
26311: 
26312: ur regionalpolitiskt perspektiv. I upphandlings-        handlingscentralens verksamhet. Direktionen för
26313: centralens verksamhet försöker man fästa upp-           statens upphandlingscentral har berett ett förslag
26314: märksamhet på regionalpolitiska synpunkter och          tili reformering av lagen om statens upphand-
26315: sysselsättningssynpunkter samt på småindustrins         lingscentral. I detta förslag rekommenderas att
26316: och den medelstora industrins leveransmöjlighe-         statens upphandlingscentral kvarstår som ett af-
26317: ter inom ramen för de internationelia avtalsskyl-       färsverk som är bundet vid budgeten, att upp-
26318: digheter som gälier för de offentliga anskaffning-      handlingscentralens verksamhetside förtydligas
26319: arna. Sedan år 1975 har statens upphandlings-           samt att en del inskränkningar i upphandlings-
26320: central ett regionlager i Pieksämäki. Där förpac-       centralens nuvarande kundkrets görs. Enligt sta-
26321: kas bl.a. statens moderskapsförpackningar. De           tens upphandlingscentrals framställning kunde
26322: textilprodukter som ingår i dessa förpackningar         upphandlingscentralen fortsättningsvis för kom-
26323: tiliverkas huvudsakligen inom utvecklingsområ-          munernas och kommunalförbundens inrättningar
26324: dena. Handels- och industriministeriets beslut          sköta anskaffningarna av de varor och tjänster
26325: om tillämpningen av förordningen om statens             som behövs för den verksamhet som berättigar
26326: anskaffningar ändrades i början av detta år så att      tili statsandelar eller statsunderstöd.
26327: då anskaffningar görs skali såvitt möjligt offerter
26328: också inbegäras från tiliverkare som verkar på             Handels- och industriministeriet har sänt sta-
26329: områden med svårt sysselsättningsläge. Som dyli-        tens upphandlingscentrals förslag på en omfat-
26330: ka områden har Lapplands, Uleåborgs och Norra           tande remissrunda. Utlåtanden har bl.a. inbe-
26331: Karelens Iän faststälits. Statens upphandlingscen-      gärts av alla centrala organisationer inom närings-
26332: tral har tilisammans med Utvecklingsområdes-            livet och handeln. Reformeringen av den lagstift-
26333: fonden utvecklat ett system på basis av vilket de       ning som gäller statens upphandlingscentral är
26334: ämbetsverk och inrättningar som gör anskaff-            enligt handels- och industriministeriets åsikt
26335: ningar får aktuelia uppgifter om potentielia varu-      nödvändig. Om riktlinjerna för elier detaljerna i
26336: leverantörer inom de områden som har den                fråga om ändringen av lagstiftningen har emel-
26337: svåraste arbetslösheten. Avsikten med systemet är       lertid inte ännu fattats några avgöranden vid
26338: att i större utsträckning än tidigare inrikta an-       ministeriet, utan den fortsatta beredningen av
26339: skaffningarna på utvecklings- och arbetslös-            ärendet kommer att ske på basis av det förslag
26340: hetsområdena.                                           statens upphandlingscentral har gjort och de
26341:     Under årtiondenas gång har talrika initiativ tili   utlåtanden man kommer att få över detta. Trots
26342: och förslag om en reformering av den lagstiftning       flera försök har man under de gångna åren inte
26343: som gälier statens upphandlingscentral gjorts.          lyckats nå tillräcklig enighet om reformeringen av
26344: Dessa har emeliertid inte lett tili några resultat.     lagstiftningen om statens upphandlingscentral.
26345: Lagen om statens upphandlingscentral är den             Det är möjligt att reformera lagstiftningen endast
26346: äldsta gäliande ramlagen för statliga ämbetsverk        om de mål i fråga om effektivitet och kostnadsin-
26347: elier inrättningar. Lagen är uppenbart bristfäliig      besparingar som ställs på statens anskaffningsvä-
26348: när det gälier att fastslå målsättningen för statens    sen på ett balanserat sätt kan sammanföras med
26349: upphandlingscentral och de ekonomiska målen             de regional- och näringspolitiska mål som togs
26350: för statens anskaffningar och att följa med upp-        fram i det skriftliga spörsmålet.
26351: 
26352:      Helsingfors den 21 december 1987
26353: 
26354:                                                                              Minister Pertti Salolainen
26355:                                                1987 vp.
26356: 
26357: Kirjallinen kysymys n:o 410
26358: 
26359: 
26360: 
26361: 
26362:                                   Skinnari: Junalla tapahtuvan työmatkaliikenteen parantamisesta
26363:                                      välillä Lahti-Helsinki
26364: 
26365: 
26366:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26367: 
26368:   Lahdesta Helsingissä ja muualla pääkaupunki-       kön taholta erilaisia ratkaisumalleja tilanteen pi-
26369: seudulla töissä käyvät ovat pitkään vaatineet        kaiseksi korjaamiseksi.
26370: parempia junayhteyksiä. Työ~atkalii~enten koh-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26371: dalla VR:n kehitys on ollut pämvastamen. VR on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26372: menettänyt paljon vakituisia asiakkaitaan. Lii-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26373: kenne hoidetaan nyt liiaksi erikoisjunin lisämak-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26374: suineen. Nykytilanne on heijastunut myös Kou-
26375: volan-Lahden sekä Lahden-Riihimäen työmat-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
26376: kaliikenteen huomattavaan heikentymiseen. Esi-                junalla tapahtuvan työm~tkaliik~nt~en
26377: merkiksi rautatiehallitukselle on tehty kansalais-            parantamiseksi välillä Lahu-Helsmki-
26378: adressein ja virkamiesesityksenä Lahden VR-yksi-              Lahti?
26379: 
26380:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1987
26381: 
26382:                                            Jouko Skinnari
26383: 
26384: 
26385: 
26386: 
26387: 271451F
26388: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 410
26389: 
26390: 
26391: 
26392: 
26393:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26394: 
26395:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edellisten lisäksi Valtionrautatiet tulee asetta-
26396: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maan seuraavalla aikataulukaudella 15.8.1988lu-
26397: olette 27 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn          kien kulkuun välille Kouvola-Helsinki-Kouvo-
26398: kirjeenne n:o 1738 ohella toimittanut valtioneu-     la yhden pikajunaparin, jonka lähtöaika Lahdesta
26399: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    tulee olemaan 7. 14 ja tulo Helsinkiin 8. 35 sekä
26400: sanedustaja Skinnarin näin kuuluvasta kirjallises-   paluusuunnassa lähtö Helsingistä 16.25 ja tulo
26401: ta kysymyksestä n:o 410:                             Lahteen 17. 52.
26402:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy          Kuukausilippu em. junaparia käyttäen tulee
26403:        junalla tapahtuvan työmatkaliikenteen         ensi vuonna maksamaan 779,00 markkaa.
26404:        parantamiseksi välillä Lahti-Helsinki-           Kaikkiin juniin kelpaavan kuukausilipun hinta
26405:        Lahti?                                        maksaa Express-junan lisämaksuineen tällä het-
26406:                                                      kellä välillä Lahti-Helsinki 884,00 markkaa.
26407:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     Linja-autoliikenteen vastaava eli 50 matkan lippu
26408: ti seuraavaa:                                        maksaa 1580,00 markkaa, joten Valtionrautatei-
26409:                                                      den lippu tulee n. 40 % halvemmaksi.
26410:    Valtionrautateiden junatarjonta Lahdesta Hel-
26411: singin suuntaan tapahtuvaa työmatkaliikennettä          Edellä esitetyn perusteella liikenneministeriö
26412: ajatellen hoidetaan kolmella lähiliikennejunalla,    katsoo, että junatarjonta on kysyntään nähden
26413: yhdellä pika- sekä yhdellä Express-pikajunalla.      riittävä kyseiselle välille Lahti-Helsinki myös
26414: Junien lähtöajat Lahdesta ajoittuvat klo 5.30-       työmatkaliikennettä ajatellen. Hinnat ovat bussi-
26415: 8.16 välille ja tulot Helsinkiin klo 7.45-9.30       liikenteeseen verrattuna selvästi kilpailukykyiset.
26416: välille.                                                Syyt Valtionrautateiden matkustajamäärien
26417:    Paluusuunnassa Helsingistä Lahteen junatar-       muutoksiin eivät johdu junatarjonnan heikenty-
26418: jonta koostuu Express-pikajunasta, kahdesta eri-     misestä eivätkä tariffien kohoamisesta, vaan ne
26419: koispikajunayhteydestä, yhdestä pikajuna-lähilii-    johtuvat yksityisautoilulle myönteisestä kustan-
26420: kennejunayhdistelmästä sekä yhdestä lähiliiken-      nuskehityksestä ja autokannan kasvusta sekä ju-
26421: nejunayhteydestä. Junien lähtöajat ajoittuvat klo    naliikenteen päätepisteissään vaatimasta liityntä-
26422: 16.30-17.15 välille sekä saapumisajat Lahteen        liikenteen puutteesta aseman ja kodin tai aseman
26423: klo 17.30-19.03 väliin.                              ja työpaikan välillä.
26424: 
26425:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1987
26426: 
26427:                                                                   Liikenneministeri Pekka Vennamo
26428:                                       1987 vp. -- ~ n:o 410                                             3
26429: 
26430: 
26431: 
26432: 
26433:                                 Till Riksdagens Herr Talman
26434: 
26435:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tidtabellsperioden fr.o.m. 15.8.1988 på sträckan
26436: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        Kouvola--Helsingfors--Kouvola sätta in ett
26437: 1738 av den 27 november 1987 till vederbörande        snälltågspar, vars avgångstid från Lahtis är kl.
26438: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    7.14 och ankomsttid till Helsingfors 8.35 samt
26439: av riksdagsman Skinnari undertecknade spörsmål        avgångstid i returriktningen från Helsingfors
26440: nr 410:                                               16.25 och ankomsttid till Lahtis 17. 52.
26441:                                                          Månadsbiljetten för ovannämnda tågpar kostar
26442:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       nästa år 779,00 mk.
26443:        för att tågtrafiken skall förbättras med          Priset på en månadsbiljett som gäller för
26444:        tanke på arbetsresorna på sträckan Lah-        samtliga tåg på sträckan Lahtis--Helsingfors är
26445:        tis--Helsingfors--Lahtis?                      för närvarande 884,00 mk, inklusive tilläggs-
26446:                                                       avgiften for Express-tåg. Motsvarande biljett i
26447:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      busstrafiken, som omfattar 50 resor, kostar
26448: anföra följande:                                      1 580,00 mk. Statsjärnvägarnas biljett blir alltså
26449:    Statsjärnvägarnas tågutbud med tanke på ar-        ca 40 % billigare.
26450: betsresor från Lahtis i riktning mot Helsingfors         På grund av vad som anförts ovan anser
26451: sköts med tre närtrafiktåg, ett snäll- och ett        trafikministeriet att tågutbudet i förhållande till
26452: Express-snälltåg. Tågens avgång från Lahtis sker      efterfrågan är tillräckligt på sträckan Lahtis--Hel-
26453: mellan kl. 5. 30 och 8. 16 och ankomst till Hel-      singfors, även med tanke på arbetsresor. Jämfört
26454: singfors mellan kl. 7.45 och 9.30.                    med busstrafiken är priserna klart konkurrens-
26455:    1 returriktningen Helsingfors--Lahtis består tå-   kraftiga.
26456: gutbudet av ett Express-snälltåg, två specialsnäll-      Orsakerna till förändringarna i Statsjärnvägar-
26457: tågförbindelser, en kombination av snälltåg och       nas passagerarsiffror är varken bristande tågutbud
26458: närtrafiktåg samt en närtrafiktågförbindelse. Tå-     eller höjda tariffer, utan en kostnadsutveckling
26459: gens avgång sker mellan kl. 16.30 och 17.15           som gynnar privatbilismen samt en ökning av
26460: samt ankomst till Lahtis mellan kl. 17.30 och         bilparken. En ytterligare orsak är att dei: vid
26461: 19.03.                                                ändstationerna saknas anslutningstrafik niellan
26462:    Förutom de ovannämnda förbindelserna kom-          stationen och hemmet eller stationen och arbets-
26463: mer Statsjärnvägarna att under den följande           platsen.
26464: 
26465:      Helsingfors den 15 december 1987
26466: 
26467:                                                                      Trafikminister Pekka Vennamo
26468:                                                  1987 vp.
26469: 
26470:  Skriftligt spörsmål nr 411
26471: 
26472: 
26473: 
26474: 
26475:                                     Lax m.fl.: Om byggande av avsvavlingsanläggningar vid kolkraftver-
26476:                                        ken
26477: 
26478: 
26479:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
26480: 
26481:      Enligt beslut som statsrådet fattat i början av    Leveranskapaciteten är dock begränsad. En an-
26482:   detta år skall närmare tjugo av våra nuvarande        hopning av investeringarna skulie därför dels
26483:   kolkraftverk vara försedda med effektiv avsvav-       driva upp tillverknings- och instaliationskostna-
26484:   lingsteknik senast vid utgången av år 1993. Det       derna för apparaturen i onödan, dels leda tili att
26485:   finns vid sidan av miljöskyddssynpunkter starka       en stor del av bestäliningarna skulie gå tili
26486:   energi-, industri- och teknologipolitiska skäl som    utländska företag på bekostnad av den inhemska
26487:   ta!ar för att investeringarna i dylika anläggningar   industrin.
26488:   borde fås igång med det snaraste, så att de skulle       Ibruktagande av avsvavlingsapparatur i förtid
26489:   infalla jämnt fram tili år 1993.                      kunde främjas bl.a. genom att befria dessa
26490:      Det föreligger en uppenbar risk för att anskaff-   investeringar från omsättningsskatt. En kraftig
26491:   ningen av avsvavlingsapparatur skjuts fram tili       höjning av räntestödet för dylika investeringar
26492: . sista stund. Apparaturen är dyr och den förorsa-      kunde också motiveras för en övergångstid. San-
26493:   kar betydande drifts- och räntekostnader, som av      nolikt behövs också andra åtgärder.
26494:   kraftverksägarna i allmänhet skall täckas enligt         Beredningen av lämpliga insatser brådskar.
26495:   affärsekonomiska principer.                           Också i det fali att åtgärder sätts in i samband
26496:      Enbart för kraftverken i Esbo, Helsingfors,        med statsförslaget för år 1989, skulie de första
26497:   Ingå och Vanda uppgår investeringarna tili minst      påskyndade investeringarna, med beaktande av
26498:   400 milj. mark, varav ca 60 milj. mark är             den långa leveranstiden för dylik apparatur,
26499:   omsättningsskatt. Drifts- och räntekostnaderna är     kunna förverkligas tidigast år 1990.
26500:   i storleksklassen 90 milj. mark per år under de          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
26501:   första åren.                                          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
26502:      Olägenheterna av att investeringarna skulle        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
26503:   anhopas under åren 1992-1993 vore många och           följande spörsmål:
26504:   betydande.
26505:      Installationen av modern avsvavlingsteknik                   Är Regeringen medveten om de olä-
26506:   kräver att kraftverken tas ur bruk för 2-4                   genheter som hotar inträda, om investe-
26507:   månader var. Om ett drygt tiotal av våra största             ringarna i avsvavlingsteknik vid våra kol-
26508:   kolkraftverk utan egen förskyllan måste stoppas              kraftverk skjuts fram tili sista tiliåtna
26509:   på samma gång, uppstår allvarliga störningar i               tidpunkt, och
26510:   landets energiförsörjning såväl vad beträffar                   vilka åtgärder har Regeringen för avsikt
26511:   elektricitet som fjärrvärme.                                 att vidta för att nämnda investeringar
26512:      Den finländska industrin har lyckats utveckla             skaH fördelas jämnt fram tili utgången av
26513:   modern och konkurrenskraftig avsvavlingsteknik.              år 1993?
26514: 
26515:       Helsingfors den 27 november 1987
26516: 
26517:            Henrik Lax                       Håkan Malm                     Riitta Uosukainen
26518:            Gustav Björkstrand               Boris Renlund                  Kaarina Dromberg
26519:            Elisabeth Rehn                   Per-Henrik Nyman               Martti Tiuri
26520:            Gunnar Jansson                   Erkki Pulliainen               Ingvar S. Melin
26521:            Jörn Donner                      Henrik Westerlund              Ole Wasz-Höckert
26522:  280007F
26523: 2                         1987 vp. -   KK n:o 411
26524: 
26525:     Liisa Hilpelä           Eva-Riitta Siitonen         Riitta Järvisalo-Kanerva
26526:     Pirjo Rusanen           Marja-Liisa Löyttyjärvi     Mats Nyby
26527:     Tellervo Renko          Ilkka-Christian Björklund   Kari Urpilainen
26528:     Marjatta Väänänen       Claes Andersson             Marita Jurva
26529:     Johannes Virolainen     Esko Almgren                Jukka Vihriälä
26530:                                       1987 vp. -      KK n:o 411                                       3
26531: 
26532: Kirjallinen kysymys n:o 411                                                                  Suomennos
26533: 
26534: 
26535: 
26536: 
26537:                                    Lax ym.: Rikinpoistolaitteiden rakentamisesta hiilivoimalaitoksiin
26538: 
26539: 
26540:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26541: 
26542:    Valtioneuvoston tämän vuoden alussa tekemän        niikka. Toimituskapasiteetti on kuitenkin rajalli-
26543: päätöksen mukaan tulee lähes 20:ssä nykyisistä        nen. Investointien kasautuminen johtaisi tämän
26544: hiilivoimaloistamme olla tehokas rikinpoistotek-      vuoksi laitosten valmistus- ja asennuskustannus-
26545: niikka viimeistään vuoden 1993 päättyessä. Ym-        ten tarpeettomaan nousuun ja toisaalta siihen,
26546: päristönäkökohtien lisäksi voimakkaat energia-,       että suuri osa tilauksista menisi ulkomaisille yri-
26547: teollisuus- ja teknologiapoliittiset syyt puoltavat   tyksille kotimaisen teollisuuden kustannuksella.
26548: tällaisiin laitoksiin tehtävien investointien käyn-      Rikinpoistolaitosten aiennettua hankintaa edis-
26549: nistämistä mahdollisimman pian, jotta kyseiset        tettäisiin mm. näiden investointien vapauttami-
26550: investoinnit jakautuisivat tasaisesti aina vuoteen    sella liikevaihtoverosta. Myös kyseisiin investoin-
26551: 1993 saakka.                                          teihin myönnettävän korkotuen voimakas korot-
26552:    On olemassa ilmeinen vaara, että rikinpoisto-      taminen olisi perusteltua siirtymäkauden aikana.
26553: laitosten hankinta lykkäämyy viime hetkeen. Lai-      Todennäköisesti myös muita toimenpiteitä tarvi-
26554: tos on kallis ja siitä aiheutuu huomattavia käyttö-   taan.
26555: ja korkokustannuksia, jotka voimaloiden omista-          Sopivien toimenpiteiden valmistelulla on kiire.
26556: jien on yleensä katettava liiketaloudellisten peri-   Myös siinä tapauksessa, että toimenpiteisiin ryh-
26557: aatteiden mukaan.                                     dytään valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvion
26558:    Pelkästään Espoon, Helsingin, Inkoon ja Van-       yhteydessä, voitaisiin ensimmäiset vauhditetut
26559: taan voimaJoihin tehtävät investoinnit ovat noin      investoinnit kyseisten laitosten toimitusajan huo-
26560: 400 miljoonaa markkaa, josta noin 60 miljoonaa        mioon ottaen toteuttaa aikaisintaan vuonna
26561: markkaa on liikevaihtoveroa. Käyttö- ja korko-        1990.
26562: kustannukset ovat noin 90 miljoonan markan               Edellä olevan perusteell~ ja .Yaltiopäi~äjärjes­
26563: suuruusluokkaa vuodessa alkuvuosina.                  tyksen 37 §:n 1 momentttm vmaten esitämme
26564:    Investointien kasautumisesta vuosiksi 1992-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26565: 1993 aiheutuisi monia merkittäviä haittoja.           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26566:    Nykyaikaisen rikinpoistotekniikan asentami-                  Onko Hallitus tietoinen niistä uhkaa-
26567:  nen vaatii kunkin voimalan poistamista käytöstä             vista haitoista, joita saattaa syntyä, jos
26568: 2-4 kuukaudeksi. Jos runsaat kymmenkunta                     hiilivoimaloidemme rikinpoistotekniik-
26569: suurimmista voimaloistamme joudutaan pysäyt-                 kaan tehtävät investoinnit lykätään vii-
26570:  tämään ilman omaa syytään samanaikaisesti, ai-              meiseen sallittuun ajankohtaan, ja
26571:  heutuu tästä vakavia häiriöitä maan energiahuol-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26572:  toon sekä sähkön että kaukolämmön osalta.                   ryhtyä, jotta mainitut investoinnit jakau-
26573:    Suomen teollisuuden on onnistunut kehittää                tuisivat tasaisesti vuoden 1998 loppuun
26574:  nykyaikainen ja kilpailukykyinen rikinpoistotek-            saakka?
26575: 
26576:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1987
26577: 
26578:        Henrik Lax                      Håkan Malm                      Riitta Uosukainen
26579:        Gustav Björkstrand              Boris Renlund                   Kaarina Dromberg
26580:        Elisabeth Rehn                  Per-Henrik Nyman                Martti Tiuri
26581:        Gunnar Jansson                  Erkki Pulliainen                Ingvar S. Melin
26582:        Jörn Donner                     Henrik Westerlund               Ole Wasz-Höckerr
26583: 4                         1987 vp. -   KK n:o 411
26584: 
26585:     Liisa Hilpelä           Eva-Riitta Siitonen         Riitta Järvisalo-Kanerva
26586:     Pirjo Rusanen           Marja-Liisa Löyttyjärvi     Mats Nyby
26587:     Tellervo Renko          Ilkka-Christian Björklund   Kari Urpilainen
26588:     Marjatta Väänänen       Claes Andersson             Marita Jurva
26589:     Johannes Virolainen     Esko Almgren                Jukka Vihriälä
26590:                                       1987 vp. -      KK n:o 411                                        5
26591: 
26592: 
26593: 
26594: 
26595:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26596: 
26597:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        senttia kalliimpia kuin teollisuuden muiden ra-
26598: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kennusinvestointien. Johdonmukaista olisi, että
26599: olette 27 päivänä marraskuuta 1987 päivätyn           "teollisuusrakennuksen" ja "laitteen" käsitteet
26600: kirjeenne n:o 1831 ohella lähettänyt valtioneu-       sisältäisivät myös ympäristönsuojeluun käytettä-
26601: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     vät rakennukset ja laitteet. Nykyaikainen teolli-
26602: sanedustaja Laxin ym. kirjallisesta kysymyksestä      suuslaitoskaan ei voi toimia ilman ympäristön-
26603: n:o 411, jossa tiedustellaan:                         suojelutekniikkaa.
26604:           Onko Hallitus tietoinen niistä uhkaa-           Kaikki välittömästi tavaran valmistuksessa ensi-
26605:        vista haitoista, joita saattaa syntyä, jos     käytössä kuluvien tavaroiden ostohinnat voidaan
26606:        hiilivoimaloidemme rikinpoistotekniik-         nykyisen käytännön mukaan vähentää liikevaih-
26607:        kaan tehtävät investoinnit lykätään vii-       toverotuksessa. Tämän ei kuitenkaan ole katsottu
26608:        meiseen sallittuun ajankohtaan, ja             koskevan esimerkiksi rikinpoistossa tarvittavia ke-
26609:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mikaaleja (kalkkia), jolloin niitä rasittaa 16 pro-
26610:        ryhtyä, jotta mainitut investoinnit jakau-     sentin vero osto hinnassa. Ympäristönsuojelun tu-
26611:        tuisivat tasaisesti vuoden 199 3 loppuun       lisi kuulua normaalina osana kaikkeen tuotannol-
26612:        saakka?                                        liseen toimintaan, ja sen aiheuttamia kustannuk-
26613:                                                       sia tulisi kohdella samoin kuin muitakin tuotan-
26614:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tokustannuksia. Puhdistuskemikaalit tulisi tämän
26615: ti seuraavaa:                                         periaatteen mukaan laskea välittömästi ensikäy-
26616:                                                       tössä kuluviksi tavaroiksi ja tehdä täysimääräisesti
26617:    Valtioneuvosto on vuoden 1987 aikana tehnyt        vähennyskelpoisiksi.
26618: seitsemän päätöstä rikkipäästöjen vähentämistoi-
26619: mista. Niistä erityisesti valtioneuvoston päätös         Liikevaihtoverotukseen liittyvään epäkohtaan
26620: kivihiiltä käyttävien voimalaitosten ja kattilalai-   on puuttunut muun muassa ilmansuojelun neu-
26621: tosten     rikkidioksidipäästöjen  rajoittamisesta    vottelukunta, joka on todennut, että epäkohdak-
26622: (159/87) edellyttää huomattavia investointeja.        si koettu liikevaihtoverotus on omiaan ruuhkaut-
26623: Yksinomaan rikinpoistao investointien liikevaih-      tamaan hiilivoimalaitosten rikinpoistoinvestoin-
26624: tovero nousee rikkitoimikunnan tekemien arvioi-       teja viimeiseen sallittuun ajankohtaan. Ympäris-
26625: den mukaan nykyisellä verotuskäytännöllä 300-         töministeriö onkin äskettäin esittänyt valtiova-
26626: 400 miljoonaan markkaan vuoteen 2000 mennes-          rainministeriölle, että valtiovarainministeriö ryh-
26627: sä.                                                   tyisi pikaisesti toimiin liikevaihtoveron poistami-
26628:     Nykyisen liikevaihtoverokäytännön mukaan ei       seksi ensi vaiheessa ainakin ylimenokaudeksi kivi-
26629: esimerkiksi ympäristönsuojeluun tarvittavista ra-     hiilivoimalaitosten rikinpoistoinvestoinneilta, jot-
26630: kennuksista ja laitteista voida tehdä liikevaihto-    ta voitaisiin välttää etenkin kotimaisten laitetoi-
26631: verotuksen vähennyksiä, kuten taas monista            ~ittajien toimitusvaikeuksia ja häiriöitä ener-
26632: muista teollisuuden investoinneista voidaan.          gtantuotannossa.
26633: Useissa kilpailijamaissa on teollisuus tässä suh-        Ilmansuojeluinvestointien vapauttamista liike-
26634: teessa edullisemmassa asemassa kuin Suomessa.         vaihtoveroista selvitetään valtiovarainministeriös-
26635: Kun Suomessa vähennysoikeus liikevaihtoverosta        sä, joka on pyytänyt asiaa koskevan lausunnon
26636: (16 prosenttia) esimerkiksi tehtaita ja varastoja     verohallitukselta 31.1.1988 mennessä. Valtio ei
26637: koskeviita osin on 80 prosenttia, ovat ympäris-       ainakaan toistaiseksi aio muilla keinoin puuttua
26638: tönsuojeluinvestointien hinnat noin 12-13 pro-        rikinpoistoinvestointien ajoitukseen.
26639: 
26640:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1988
26641: 
26642:                                                                     Ympäristöministeri Kaj Bärlund
26643: 6                                     1987 vp. -     KK n:o 411
26644: 
26645: 
26646: 
26647: 
26648:                                Tili Riksdagens Herr Talman
26649: 
26650:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         följdenligt att begreppen "industribyggnad" och
26651: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       '' apparatur'' skulle innefatta även de byggnader
26652: 1831 av den 27 november 1987 till vederbörande       och den apparatur som används för miljövård.
26653: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         Inte ens en modern industrianläggning kan fung-
26654: följande av riksdagsman Lax m.fl. undertecknade      era utan miljövårdsteknik.
26655: spörsmål nr 411:                                         Inköpsprisen på alla varor, som vid tillverkning
26656:           Är Regeringen medveten om de olä-          av vara direkt förbrukas vid första användningen,
26657:        genheter som hotar inträda, om investe-       kan enli~t nuvarande praxis avdras i omsättnings-
26658:        ringarna i avsvavlingsteknik vid våra kol-    beskattmngen. Detta har emellertid inte ansetts
26659:        kraftverk skjuts fram till sista tillåtna     gälla t.ex. de kemikalier (kalk) som behövs för
26660:        tidpunkt, och                                 avsvavling, varvid inköpspriset på dessa belastas
26661:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt   av en skatt om 16 procent. Miljövården borde
26662:        att vidta för att nämnda investeringar        utgöra en normal del av all produktiv verksam-
26663:        skall fördelas jämnt fram till utgången av    het, och de kostnader den medför borde behand-
26664:        år 1993?                                      las på samma sätt som övriga produktionskostna-
26665:                                                      der. Reningskemikalierna borde enligt denna
26666:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      princip hänföras till de varor som direkt förbru-
26667: anföra följande:                                     kas vid första användningen och göras avdragbara
26668:                                                      till fullt belopp.
26669:    Statsrådet har under år 1987 fattat sju beslut
26670: om åtgärder för minskande av svavelutsläpp. Av           Med det missförhållande som hänför sig till
26671: dessa beslut förutsätter i synnerhet statsrådets     omsättningsbeskattningen har bl.a. luftvårdsde-
26672: beslut om begränsande av svaveldioxidutsläpp         legationen befattat sig. Den har konstaterat att
26673: från kraftverk och pannanläggningar som använ-       omsättningsbeskattningen, viiken upplevts som
26674: der stenkoi (159/87) märkbara investeringar.         ett missförhållande, bidrar till att hopa avsvav-
26675: Svavelkommissionen uppskattar att enbart om-         lingsinvesteringarna vid kolkraftverken till sista
26676: sättningsskatten för avsvavlingsinvesteringar en-    ti.llåtna tidpunkt. Miljöministeriet har nyligen
26677: ligt nuvarande beskattningspraxis uppgår till        g)ort en framställning till finansministeriet om
26678: 300-400 miljoner mark fram till år 2000.             snara åtg;ärder för avlägsnande av omsättnings-
26679:    Enligt nuvarande omsättningsskattepraxis kan      skatten, 1 första hand åtminstone för övergångs-
26680: t.ex. inte för byggnader och apparatur som           perioden, på avsvavlingsinvesteringar vid sten-
26681: behövs för miljövård göras avdrag i omsättnings-     kolskraftverk, i synnerhet för att leveranssvårighe-
26682: beskattningen, vilket man däremot kan göra för       ter för inhemska apparaturleverantörer och stör-
26683: många andra investeringar inom industrin. I flera    ningar i energiproduktionen kunde undvikas.
26684: konkurrerande Iänder intar industrin i detta            Möjligheterna att befria luftvårdsinvesteringar
26685: hänseende en fördelaktigare ställning än i Fin-      från omsättningsskatt utreds inom finansministe-
26686: land. Då avdragsrätten för omsättningsskatt (16      riet, som har bett skattestyrelsen avge ett utlåtan-
26687: procent) t.ex. vad beträffar fabriker och lager är   de i ärendet senast 31. 1. 1988. Staten har inte
26688: 80 procent i Finland, är priserna på miljövårdsin-   åtminstone ännu för avsikt att med andra åtgär-
26689: vesteringar ca 12-13 procent högre än på övriga      der ingripa i frågan om tidtabellen för avsvav-
26690: byggnadsinvesteringar inom industrin. Det vore       lingsinvesteringarna.
26691: 
26692:     Helsingfors den 5 januari 1988
26693: 
26694:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
26695:                                               1987 vp.
26696: 
26697: Kirjallinen kysymys n:o 412
26698: 
26699: 
26700: 
26701: 
26702:                                   Vistbacka ym.: Osa-aikatyön vaikutuksesta työttömyyspäivärahan
26703:                                      määrään
26704: 
26705: 
26706:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26707: 
26708:   Tällä hetkellä työttömänä olevan työntekijän         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26709: halutessa tehdä vähäistä osa-aikatyötä pienenee      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26710: hänen     työttömyyskorvauksensa    välittömästi.    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26711: Esim. toimistosiivouksessa on oleellista, että se    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26712: tapahtuu riittävän usein ja on säännöllistä.
26713:   Jos työttömänä oleva henkilö siivoaa toimistoa               Onko Hallitus tietoinen, että työttö-
26714: kaksi kertaa viikossa esim. puoli tuntia kerral-            mien keskuudessa on runsaasti haluk-
26715: laan, kertyy vuodessa työpäiviä yli 100. Tämän              kuutta vähäiseen osa-aikatyöhön esim.
26716: takia hänen työttömyyspäivärahansa pienenee                 siivousalalla ja tällaisesta työvoimasta on
26717: niin paljon, että päiväraha ja palkka yhdessä ovat          työnantajien keskuudessa suurta kysyn-
26718: yhteensä vähemmän kuin se päiväraha, jonka                  tää, mutta työttömyyskorvauksen välittö-
26719: henkilö saisi täysipäiväisenä työttömänä. Tämä              män alenemisen johdosta tämä on työttö-
26720: aiheuttaa monille työhaluisille työttömille suuria          mälle taloudellisesti tappiollista, sekä
26721: ongelmia, ja he joutuvat jättämään käyttämättä
26722: mahdolliset osapäivätyömahdollisuutensa. Välit-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26723: tömänä käsityksenä tästä seuraa kansalaisten kes-           ryhtyä, jotta työttömyyspäiväraha ei ale-
26724: kuudessa se, että ainoastaan täysipäiväinen työt-           nisi henkilöltä, joka tekee ainoastaan vä-
26725: tömyys kannattaa Suomessa.                                  häistä osa-aikatyötä?
26726: 
26727:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1987
26728: 
26729:           Raimo Vistbacka               Tina Mäkelä                    Sulo Aittoniemi
26730:           Marita Jurva                  Heikki Riihijärvi              Lea Mäkipää
26731: 
26732: 
26733: 
26734: 
26735: 280006E
26736: 2                                    1987 vp. -      KK n:o 412
26737: 
26738: 
26739: 
26740: 
26741:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26742: 
26743:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        viltä laissa mainitulta 500 päivän enimmäisajalta.
26744: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Lyhennettyä työpäivää tekeville lomautetuille
26745: olette 1 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-       maksetaan päiväraha työttömyysturvalain 18 §:n
26746: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mukaan 100 täyttä työttömyyspäivää vastaavalta
26747: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ajalta. Osa-aikatyötä vastaanottavalle työttömälle
26748: Raimo Vistbackan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       maksetaan päiväraha työttömyysturvalain 19 §:n
26749: sesta kysymyksestä n:o 412:                          mukaan soviteltuna siten, että päiväraha ja 75
26750:                                                      prosenttia osa-aikatyön palkasta 460 markkaa
26751:           Onko Hallitus tietoinen, että työttö-      ylittävältä osalta voivat kuukaudessa yhteensä
26752:        mien keskuudessa on runsaasti haluk-          nousta määrään, joka kokonaan työttömälle päi-
26753:        kuutta vähäiseen osa-aikatyöhön esim.         värahana muutoin olisi voitu maksaa. Soviteltua
26754:        siivousalalla ja tällaisesta työvoimasta on   päivärahaa maksetaan enintään 100 täyden työt-
26755:        työnantajien keskuudessa suurta kysyn-        tömyyspäivärahan suuruinen määrä.
26756:        tää, mutta työttomyyskorvauksen välittö-
26757:        män alenemisen johdosta tämä on työttö-          Hyväksyessään 1.4.1987 voimaan tulleet muu-
26758:        mälle taloudellisesti tappiollista, sekä      tokset työttömyysturvalakiin eduskunta edellytti,
26759:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin sekä
26760:        ryhtyä, jotta työttömyyspäiväraha ei ale-     osa-aikatyöntekijöiden toimeentuloturvan paran-
26761:        nisi henkilöltä, joka tekee ainoastaan vä-    tamiseksi yleisesti että heille maksettavan työttö-
26762:        häistä osa-aikatyötä?                         myyspäivärahakauden pidentämiseksi siten, että
26763:                                                      osa-aikatyöntekijät tulevat tasavertaiseen asemaan
26764:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        muiden työntekijäryhmien kanssa.
26765: seuraavaa:                                              Edellä todetun johdosta sosiaali- ja terveysmi-
26766:    Vuoden 1985 alusta voimaan tulleen tyotto-        nisteriö asetti 8.9.1987 työryhmän, jonka tehtä-
26767: myysturvalain mukaan, joka paransi merkittävästi     vänä on selvittää erilaista osa-aikatyötä tekevien
26768: työttömyysturvan tasoa ja kattavuutta myös osa-      henkilöiden työttömyysturvassa mahdollisesti
26769: aikatyötä tekevien kohdalla, maksetaan osa-aika-     esiintyvät puutteet ja tehdä tarpeelliset toimen-
26770: työtä tekeville työttömyyspäivärahaa työttömyys-     pide-ehdotukset puutteiden korjaamiseksi. Työ-
26771: turvalain 5 luvun mukaan. Lyhennettyä työviik-       ryhmän määräaika päättyy 29.2.1988.
26772: koa tekeville lomautetuille maksetaan päiväraha         Hallitus ryhtyy työryhmän työn pohjalta tar-
26773: työttömyysturvalain 17 §:n mukaan lomautuspäi-       peellisiin toimenpiteisiin.
26774: 
26775:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1988
26776: 
26777:                                                         Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
26778:                                        1987 vp. -- ~ n:o 412                                             3
26779: 
26780: 
26781: 
26782: 
26783:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
26784: 
26785:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dagar. Tili permitterade arbetstagare med förkor-
26786: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         tad arbetsdag betalas enligt 18 § lagen om ut-
26787: den 1 december 1987 tili vederbörande medlem           komstskydd för arbetslösa dagpenning för en tid
26788: av statsrådet översänt avskrift av följande av         som motsvarar 100 fulla arbetsdagar. Tili en
26789: riksdagsman Raimo Vistbacka m.fl. underteckna-         arbetslös person som tar emot deltidsarbete beta-
26790: de spörsmål nr 412:                                    las enligt 19 § lagen om utkomstskydd för arbets-
26791:                                                        lösa jämkad dagpenning så, att dagpenningen
26792:           Är Regeringen medveten om att det            och 75 procent av den del av lönen för deltidsar-
26793:        bland de arbetslösa finns stor villighet tili   betet som överstiger 460 mark sammanlagt kan
26794:        ringa deltidsarbete, t.ex. inom städbran-       uppgå tili det månatliga elopp som en helt
26795:        schen, och att det bland arbetsgivarna          arbetslös annars kunde ha fått i dagpenning.
26796:        råder stor efterfrågan på dylik arbetskraft,    Jämkad dagpenning betalas högst tili ett belopp
26797:        men att detta på grund av att arbetslös-        som motsvarar 100 fulla arbetslöshetsdagpen-
26798:        hetsersättningen omedelbart minskar är          ningar.
26799:        ekonomiskt förlustbringande för den ar-
26800:        betslöse, samt                                     Då riksdagen godkände de ändringar i lagen
26801:           viika åtgärder ämnar Regeringen vidta        om utkomstskydd för arbetslösa som trädde i
26802:        för att arbetslöshetsdagpenningen tili en       kraft 1.4.1987, förutsatte den att regeringen
26803:        sådan person som utför endast ringa             vidtar snara åtgärder såväl för att allmänt förbätt-
26804:        deltidsarbete inte skall minska?                ra deltidsarbetstagares utkomstskydd som för att
26805:                                                        förlänga den period under viiken arbetslös-
26806:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       hetsdagpenning betalas tili deltidsarbetstagare
26807: anföra följande:                                       så, att dessa uppnår samma ställning som andra
26808:                                                        arbetstagargrupper.
26809:    Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa,
26810: viiken trädde i kraft vid ingången av år 1985 och         På grund av ovan konstaterade tillsatte social-
26811: viiken märkbart förbättrade nivån på och omfatt-       och hälsovårdsministeriet 8.9.1987 en arbets-
26812: ningen av utkomstskyddet för arbetslösa även vad       grupp, som har tili uppgift att utreda eventuella
26813: gäller deltidsarbetande, betalas arbetslöshetsdag-     brister i utkomstskyddet för arbetslösa tili perso-
26814: penning tili deltidsarbetande i enlighet med 5         ner med olika slag av deltidsarbeten och att
26815: kap. lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Tili        framlägga förslag tili nödvändiga åtgärder för
26816: permitterade arbetstagare med förkortad arbets-        avhjälpande av dessa brister. Arbetsgruppens
26817: vecka betalas enligt 17 § lagen om utkomstskydd        tidsfrist går ut 29.2.1988.
26818: för arbetslösa dagpenning för permitteringsda-            På basis av arbetsgruppens arbete kommer
26819: garna för en i lag nämnd maximitid om 500              regeringen att vidta de åtgärder som behövs.
26820: 
26821:     Helsingfors den 4 januari 1988
26822: 
26823:                                                        Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
26824:                                                 1987 vp.
26825: 
26826: Kirjallinen kysymys n:o 413
26827: 
26828: 
26829: 
26830: 
26831:                                    Urpilainen ym.: Kotiavustajien Ja kodinhoitajien saattamisesta
26832:                                      työaikalain piiriin
26833: 
26834: 
26835:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26836: 
26837:    Kotiavustajat ja kodinhoitajat suorittavat so-      lutoimintaan, kuten kodinhoitajien ja kotiavusta-
26838: siaalihuoltolaissa säädetyn kotipalvelun työtehtä-     jien työhön, sekä tehdä lainsäädäntöehdotukset
26839: viä. He ovat työ- tai virkasuhteessa kuntaan,          mahdollisesti havaittujen epäkohtien poistami-
26840: jonka tehtävänä kotipalveluiden järjestäminen          seksi.
26841: on. Molemmat työntekijäryhmät suorittavat yh-             Muistiossaan työryhmä esitti kotitaloustyön
26842: teiskunnan kannalta arvokasta työtä. Heidän suo-       saattamista työaikalain alaisuuteen. Laki koskisi
26843: rittamansa työ on kuitenkin erittäin vaativaa ja       tällöin suoraan kuntien palveluksessa olevia koti-
26844: raskasta.                                              avustajia, jotka ovat yleensä työsuhteessa kuntiin.
26845:    Kotiavustajien ja kodinhoitajien työtehtäviin       Kodinhoitajat ovat puolestaan pääosin kunnan
26846: sisältyy kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen         viranhaltijoita. Tämän vuoksi työaikalain sovelta-
26847: työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tuke-         minen heihin edellyttäisi lisäksi kodinhoitaja-
26848: mista. Edelleen he suorittavat erilaisia tukipalve-    nimikkeen lisäämistä asetukseen työaikalain so-
26849: luita, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, sii-    veltamisesta kunnallisiin viranhaltijoihin.
26850: vous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssa-      Työryhmä luovutti muistionsa jo helmikuussa
26851: käymista edistäviä palveluita jne.                     1987, mutta se ei ole johtanut mihinkään lain-
26852:    Näiden työtehtävien suorittaminen edellyttää        säädäntötoimenpiteisiin.
26853: usein hyvinkin pitkien työpäivien tekemistä. Ny-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26854: kyisen lainsäädännön vallitessa ovat kuntien pal-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26855: veluksessa olevat kotitaloustyötä tekevät kotiavus-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26856: tajat sekä kodinhoitajat työaikalainsäädännön ul-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26857: kopuolella, sillä työaikalain 1 §:n 2 momentin 5
26858: kohdan mukaan kotitaloustyö ei ole työaikalain                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että koti-
26859: alaista työtä.                                                avustajat ja kodinhoitajat ovat työaika-
26860:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 22.8.1986            lainsäädännön ulkopuolella, ja
26861: työryhmän, jonka tuli selvittää mm. työaikalain-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26862: säädännön soveltaminen kunnalliseen kotipalve-                ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?
26863: 
26864:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1987
26865: 
26866:           Kari Urpilainen              Virpa Puisto                     Pentti Lahti-Nuuttila
26867:                       Saara-Maria Paakkinen                     Kerttu Törnqvist
26868: 
26869: 
26870: 
26871: 
26872: 280005D
26873: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 413
26874: 
26875: 
26876: 
26877: 
26878:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26879: 
26880:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Työryhmä ehdotti kotitaloustyön saattamista
26881: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         työaikalain (604/46) alaisuuteen. Tällä tavalla
26882: olette 1 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-        kuntien työsuhteiset kotiavustajat tulisivat työai-
26883: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kalain alaisuuteen. Työryhmä ehdotti työaikalain
26884: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       soveltamista myös pääosin kunnan viranhaitijoina
26885: Urpilaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    toimiviin kodinhoitajiin. Tämä edellyttäisi ko-
26886: myksestä n:o 413:                                     dinhoitajanimikkeen lisäämistä työaikalain sovel-
26887:                                                        tamisesta kunnallisiin virkamiehiin annettuun
26888:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että koti-   asetukseen (782/75).
26889:        avustajat ja kodinhoitajat ovat työaika-
26890:                                                          Pääministeri Harri Holkerin hallituksen ohjel-
26891:        lainsäädännön ulkopuolella, ja                 man mukaan hallitus selvittää yhteistyössä työ-
26892:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        markkinajärjestöjen kanssa työaikalainsäädännön
26893:        ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?          uudistamismahdollisuuksia. Tämän ohjelmakoh-
26894:                                                       dan mukaisesti hallituksen tarkoituksena on an-
26895:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      taa nopeasti vuoden 1988 alkupuolella eduskun-
26896: ti seuraavaa:                                         nalle esitys muun muassa työaikalainsäädännön
26897:    Kysymyksessä mainitun sosiaali- ja terveysmi-      yö- ja vuorotyötä koskevien säännösten muutta-
26898: nisteriön työryhmän tehtävänä oli selvittää työai-    misesta. Esitys koskee osittain samojen työaika-
26899: kalainsäädännön soveltaminen kunnalliseen koti-       lain säännösten muuttamista kuin edellä maini-
26900: palvelutoimintaan, kuten kodinhoitajien, koti-        tun työryhmän ehdotukset. Tämän vuoksi halli-
26901: avustajien ja perhepäivähoitajien työhön, sekä        tus selvittää, onko mainitut esitykset mahdollista
26902: tehdä ehdotukset mahdollisesti havaittujen epä-       yhdistää. Molemmat esitykset on kuitenkin tar-
26903: kohtien poistamiseksi. Työryhmä sai työnsä val-       koitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi keväällä
26904: miiksi keväällä 1987 (sosiaali- ja terveysministe-    1988.
26905: riö, työryhmämuistio 1987:12).
26906: 
26907:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1988
26908: 
26909:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
26910:                                         1987 vp. -      KK n:o 413                                      3
26911: 
26912: 
26913: 
26914: 
26915:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
26916: 
26917:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Arbetsgruppen föreslog att arbetstidslagen
26918: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          (6041 46) skali börja tiliämpas på hushållsarbete.
26919: den 1 december 1987 tili vederbörande medlem            Sålunda skulie kommunernas i arbetsförhållande
26920: av statsrådet översänt avskrift av följande av          anställda hemhjälpare komma att lyda under
26921: riksdagsman Urpilainen m.fl. undertecknade              arbetstidslagen. Arbetsgruppen föreslog att ar-
26922: skriftliga spörsmål nr 413:                             betstidslagen även i huvudsak skall tillämpas på
26923:                                                         hemvårdare som innehar kommunala tjänster.
26924:            Är Regeringen medveten om att                Detta förutsätter att benämningen hemvårdare
26925:         hemhjälparna och hemvårdarna inte be-           införs i förordningen om arbetstidslagens
26926:         rörs av arbetstidslagstiftningen, och           tiliämpning på kommunala tjänsteinnehavare
26927:                                                         (782/75 ).
26928:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           Enligt programmet för statsminister Harri Hol-
26929:         för att avhjälpa detta missförhåliande?         keris regering utreder regeringen i samarbete
26930:                                                         med arbetsmarknadsorganisationerna möjlighe-
26931:                                                         terna att reformera arbetstidslagstiftningen. Re-
26932:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
26933:                                                         geringen har för avsikt i enlighet med denna
26934: anföra följande:
26935:                                                         programpunkt att genast i början av år 1988
26936:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte på sin   överlåta en proposition till riksdagen med förslag
26937: tid en arbetsgrupp med uppgift att utreda hur           bl.a. tili en ändring av stadgandena i arbetstids-
26938: arbetstidslagstiftningen tillämpas på den kom-          lagen gällande natt- och skiftarbete. Propositio-
26939: munala hemservicen, t.ex. hemvårdarnas och              nen gäller delvis en ändring av samma stadgan-
26940: hemhjälparnas samt familjedagvårdarnas arbete,          den i arbetstidslagen som nämns i arbetsgrup-
26941: samt framlägga förslag om hur eventuelit obser-         pens förslag. På grund härav utreder regeringen
26942: verade missförhållanden kan avhjälpas. Arbets-          om de nämnda förslagen möjligtvis kan sam-
26943: gruppens promemoria (social- och hälsovårdsmi-          manslås. Det är dock meningen att båda för-
26944: nisteriet, arbetsgruppspromemoria 1987: 12) före-       slagen skall kunna behandlas av riksdagen under
26945: låg våren 1987.                                         våren 1988.
26946: 
26947: 
26948:       Helsingfors den 4 januari 1988
26949: 
26950:                                                                                Minister Matti Puhakka
26951:                       j
26952:                      j
26953:                     j
26954:                    j
26955:                   j
26956:                  j
26957:                 j
26958:                j
26959:               j
26960:              j
26961:             j
26962:            j
26963:           j
26964:          j
26965:         j
26966:        j
26967:       j
26968:      j
26969:     j
26970:    j
26971:   j
26972:  j
26973: j
26974:                                                 1987 vp.
26975: 
26976: Kirjallinen kysymys n:o 414
26977: 
26978: 
26979: 
26980: 
26981:                                    Kortesalmi: Metsänhakkuiden estämisestä Suomussalmen Murhijär-
26982:                                      vellä
26983: 
26984: 
26985:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26986: 
26987:    Metsähallitus suunnittelee laajoja hakkuita        ehdottaneet aluetta osaksi Suomen ja Neuvosto-
26988: Suomussalmen Murhijärvellä. Nämä hakkuut uh-          liiton yhteistä Ystävyyden puistoa, joka koostuu
26989: kaavat Suomen ainoita vienankarjalaisia kyliä.        rajanläheisistä luonnonsuojelualueista. Ystävyy-
26990: Rajan pinnassa olevien Hietajärven ja Kuivajär-       den puiston Neuvostoliiton puoleinen 47 000
26991: ven asukkaat ovat ryhtyneet vastustamaan hak-         hehtaarin alue on yhtenäinen, mutta Suomen
26992: kuita säilyttääkseen vienalaiskylien miljööseen ja    puolelta kertyisi puolta pienempi paloista koos-
26993: kulttuuriin kiinteästi liittyvän Murhijärven erä-     tuva suojelualue. Tämän asian toteuttamisella on
26994: maa-alueen koskemattomana.                            kiire, sillä metsänhoitotietä rakennetaan erämaa-
26995:    Murhijärvi on soiden, vesistöjen ja ikivanhojen    han tällä hetkellä kilometrin viikkovauhdilla.
26996: metsien muodostama 3 500 hehtaarin erämaa-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26997: alue kylien pohjoispuolella. Tiettömällä sydän-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26998: maalla asustaa vielä karhuja, ilveksiä ja ajoittain   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26999: myös susia ja ahmoja. Selkosten lintukanta on         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27000: runsas ja harvinainen. Vienalaiskylien asujaimisto
27001: on hakenut erämaasta vuosisadat leivänjatketta,                 Tietääkö Hallitus, että Suomussalmen
27002: kuten kaloja, marjoja ja riistaa. Heidän suhteensa           Murhijärvellä metsähallitus valmistelee
27003: metsiin ja kalavesiin on toisenlainen, kiinteämpi,           laajoja hakkuita maamme viimeisten vie-
27004: kuin rintamaiden ihmisten.                                   nankarjalaisten Hietajärven ja Kuivajär-
27005:    Tällä hetkellä metsähallituksen koneet tekevät            ven kylien ympäristöön välittömästi liitty-
27006: tietä Murhijärven maastoon. Tie on tarkoitus                 vällä metsäalueella, ja että nämä hakkuut
27007: vetää selkosten läpi Marjokylän tielle. Alue ei ole          uhkaavat hävittää vienalaiskylien miljöön
27008: kuitenkaan metsätaloudellisesti kovin merkittävä,            ja kulttuurin lopullisesti, sekä
27009: sillä se on vesistöjen rikkoma ja vaikeakulkuinen              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27010: alue.                                                        metsähallituksen suunnittelemien hak-
27011:    Murhijärven alueen suojelua kannattavat Kai-              kuiden pysäyttämiseksi Suomussalmen
27012: nuun museoväki ja luonnonsuojelijat, jotka ovat              Murhijärvellä?
27013: 
27014:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1987
27015: 
27016:                                          J. Juhani Kortesalmi
27017: 
27018: 
27019: 
27020: 
27021: 280003B
27022: 2                                    1987 vp. -      KK n:o 414
27023: 
27024: 
27025: 
27026: 
27027:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27028: 
27029:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työll~stäisivät jossain määrin myös myöhempinä
27030: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vuosma.
27031: olette 1 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-          Alueen metsät ovat pääosin kuusivaltaisia met-
27032: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     siä, joissa on aikoinaan tehty mäntysahapuuhak-
27033: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kuita. Alue ei ole siten täysin hakkaamatoota
27034: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      erämaata. Osittain näiden yksipuolisten hakkui-
27035: myksestä n:o 414:                                    den seurauksena metsät ovat metsätaloudellisesti
27036:                                                      epätyydyttävässä tilassa, kun puusto on lisäksi
27037:           Tietääkö Hallitus, että Suomussalmen       iältään 140-150 vuotta vanhaa. Kuivajärven ja
27038:        Murhijärvellä metsähallitus valmistelee       Murhijärven kylien erämaaluonteisuus on jo mer-
27039:        laajoja hakkuita maamme viimeisten vie-       kittävässä määrin kadonnut kylien läheisyydessä
27040:        nankarjalaisten Hietajärven ja Kuivajär-      olevien yksityismetsien hakkuiden seurauksena.
27041:        ven kylien ympäristöön välittömästi liitty-
27042:                                                         Metsähallituksen metsien käsittelyohjeiden
27043:        vällä metsäalueella, ja että nämä hakkuut
27044:                                                      mukaan toimittaessa ei täällä muodostu laajoja
27045:        uhkaavat hävittää vienalaiskylien miljöön
27046:                                                      yhtenäisiä uudistushakkuualueita, vaan tarkoitus
27047:        ja kulttuurin lopullisesti, sekä
27048:                                                      on tehdä uudistushakkuita heikkopuustoisimmis-
27049:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        sa osissa ja suorittaa parempilaatuisissa ja elinvoi-
27050:        metsähallituksen suunnittelemien hak-         maisissa metsissä harvennushakkuita tai jättää ne
27051:        kuiden pysäyttämiseksi Suomussalmen           välialueina kokonaan hakkaamatta. Vesistöjen
27052:        Murhijärvellä?                                rantametsien käsittelyssä noudatetaan maiseman-
27053:                                                      ja luonnonhoito-ohjeiden mukaisia menettelyta-
27054:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        poja sekä otetaan huomioon Suomussalmen kun-
27055: seuraavaa:                                           nan edustajien tavoitteet ja näkemykset.
27056:    Suomussalmen Yli-Vuokin Murhijärven selko-           Kun muun muassa Kuivajärven kylässä asuu
27057: neo käsittää noin 3 000 hehtaarin alueen, jota       tällä hetkellä pääasiassa iäkästä väestöä noin 20
27058: varten metsähallitus on suunnitellut runkotien       henkilöä, edellyttää sikäläisten vienankarjalaisky-
27059: rakentamista. Tiesuunnitelmasta on kuluvan           lien elinvoimaisuuden säilyttäminen aivan toisen-
27060: vuoden aikana toteutettu 3,5 kilometrin osuus,       laisia toimenpiteitä kuin alueen metsien metsäta-
27061: joka johtaa Kuivajärven tiestä Kuivajoelle. Poh-     loudellisesta käytöstä pidättäytymistä. Ilmeisesti
27062: joisesta päin on Murhijärvelle suunniteltu raken-    metsien jättämisellä hakkuutoiminnan ulkopuo-
27063: nettavaksi välille Alanne-Murhi tieosuus 1980-       lelle ei voida mainittavasti vaikuttaa Kuivajärven
27064: luvun loppuun mennessä. Näiden teiden väliin         ja Hietajärven kylien elinvoimaisuuteen. Miljöötä
27065: jäävä noin 5, 5 kilometrin tieosuus on aiottu        hakkuut luonnollisesti jonkin verran muuttaisi-
27066: rakentaa 1990-luvulla.                               vat. Sen sijaan alueen metsätaloudellisella käytöl-
27067:    Metsähallituksen jo aikaisemmin vahvistaman       lä on merkitystä muissa lähikylissä asuvien metsä-
27068: tiesuunnitelman tarkoituksena on hakkuiden ja        työntekijöiden työllisyyden ylläpitämisessä.
27069: metsänhoitotöiden käynnistäminen Murhijärven            Murhijärven selkoneo ei kuulu valtakunnalli-
27070: alueen eteläosasta alkaen. Alueen metsien hak-       siin eikä alueellisiin suojeluohjelmiin. Alueen
27071: kuut on ajoitettu vuosille 1990-96. Alueella         välittömässä läheisyydessä on ojitusrauhoitusalue
27072: tulisi olemaan 6-7 leimikkoa, joista tällä hetkel-   ja luonnonhoitometsä, joiden yhteinen pinta-ala
27073: lä on vain yksi leimikko yksityiskohtaisemmin        on 1 100 hehtaaria. Näillä 3-4 kilometrin etäi-
27074: suunniteltu. Alustavien arvioiden mukaan hak-        syydellä Kuivajärven kyläkeskuksesta sijaitsevilla
27075: kuilla on suunniteltu korjattavaksi puuta noin       alueilla ovat alueen luonnon erityispiirteet moni-
27076: 120 000 m 3 , mikä on lähes puolet alueella nykyi-   puolisesti edustettuina.
27077: sin kasvavasta puustosta. Hakkuut ja niitä seuraa-      Ottaen edellä mainitut näkökohdat huomioon
27078: vat metsänhoitotyöt työllistäisivät 10-12 metsä-     maa- ja metsätalousministeriö ei aio tässä vai-
27079: työntekijää vuosina 1990-96. Metsänhoitotyöt         heessa ryhtyä toimenpiteisiin Murhijärven selko-
27080:                                        1987 vp. -     KK n:o 414                                      3
27081: 
27082: sen metsien hakkuita koskevan suunnittelun py-         ministeriö on asettanut työryhmän selvittämään
27083: säyttämiseksi. Ministeriö pitää tarpeellisena, että    vuoden 1988 loppuun mennessä ns. Ystävyyden
27084: metsähallitus selvittää metsien käyttöön liittyviä     puiston perustamista, tulee ennen hakkuutoi-
27085: menettelytapoja ja muita toimintatapoja ennen          minnan aloittamista ratkaistuksi myös se, onko
27086: muuta Suomussalmen kunnan ja paikallisen               Murhijärven alueen sisällyttäminen Ystävyyden
27087: väestön kanssa. Tähän selvittelytyöhön on käytet-      puistoon mahdollista tai eri näkökohdat huo-
27088: tävissä riittävästi aikaa, kun hakkuita ei tulla       mioon ottaen tarkoituksenmukaista.
27089: aloittamaan ennen vuotta 1990. Kun ympäristö-
27090: 
27091:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1987
27092: 
27093:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
27094: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 414
27095: 
27096: 
27097: 
27098: 
27099:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
27100: 
27101:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skogsarbetare under åren 1990-96. Skogsvårds-
27102: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        arbetena beräknas ge en viss sysselsättning också
27103: den 1 december 1987 tili vederbörande medlem          under senare år.
27104: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Områdets skogar består i huvudsak av grando-
27105: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål         minerad skog, där man i tiden har avverkat
27106: nr 414:                                               talitimmer. Området utgörs sålunda inte av helt
27107:                                                       orörd ödemark. Delvis tili följd av dessa ensidiga
27108:           Är Regeringen medveten om att forst-        avverkningar är skogaroa ur skogsbrukssynvinkel
27109:        styrelsen förbereder omfattande avverk-        sett i otillfredsställande skick, då trädbeståndet
27110:        ningar i Murhijärvi i Suomussalmi på ett       dessutom är 140-150 år gammalt. Kuivajärvi
27111:        skogsområde som ligger i omedelbar när-        och Murhijärvi byar har redan i betydande grad
27112:        het av vårt lands sista fjärrkarelska byar     förlorat sin ödemarkskaraktär som en följd av
27113:        Hietajärvi och Kuivajärvi, och att dessa       avverkningar i de enskilda skogar som ligger nära
27114:        avverkningar hotar att slutgiltigt förstöra    byaroa.
27115:        de fjärrkarelska byaroas miljö och kultur,
27116:        samt vilka åtgärder ämnar Regeringen              Om arbetet utförs i enlighet med forststyrel-
27117:        vidta för att stoppa de avverkningar som       sens skogsskötseldirektiv kommer här inte att
27118:        forststyrelsen har planerat i Murhijärvi i     bildas vidsträckta områden med föroyelseytor,
27119:                                                       uran avsikten är att föroyelseavverkningaroa skall
27120:        Suomussalmi?
27121:                                                       göras på områden med det svagaste trädbe-
27122:                                                       ståndet och att man skall gallra i livskraftiga
27123:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       skogar av bättre kvalitet, elier låta dem stå kvar
27124: anföra följande:                                      helt orörda mellan avverkningsområdena. Vid
27125:    Murhijärvi ödemark i Yli-Vuokki i Suomussal-       behandlingen av strandskogar vid vattendrag
27126: mi omfattar ett område på ca 3 000 hektar, för        iakttas förfaringssätt som motsvarar direktiven för
27127: vilket forststyrelsen har planerat att bygga en       landskaps- och naturvård, samt beaktas de mål
27128: stamväg. Av vägplanen har ett avsnitt av 3,5          och synpunkter som anförs av representanter för
27129: kilometer, som leder från Kuivajärvi väg tili         Suomussalmi kommun.
27130: Kuivajoki, realiserats under innevarande år. Mao         Då bl.a. Kuivajärvi by för närvarande har en
27131: har planerat att norrifrån i riktning mot Murhi-      huvudsakligen ålderstigen befolkning bestående
27132: järvi före utgången av 1980-talet bygga ett väg-      av ca 20 personer förutsätter bevarandet av livs-
27133: avsnitt på sträckan Alanne- Murhi. Det vägavs-        kraften i områdets fjärrkarelska byar helt andra
27134: nitt om ca 5, 5 kilometer som ligger melian dessa     åtgärder än att man avstår från att utnyttja
27135: vägar har man haft för avsikt att bygga på            skogaroa för skogsbruk. Uppenbarligen kan man
27136: 1990-talet.                                           inte genom att avstå från skogsavverkningar i
27137:    Syftet med vägplanen, som forststyrelsen redan     nämnvärd grad påverka livskraften i Kuivajärvi
27138: tidigare har faststälit, är att inleda avverkningar   och Hietajärvi byar. Miljön ändras givetvis i
27139: och skogsvårdsarbeten så att de börjar i södra        någon mån på grund av avverkningaroa. Där-
27140: delen av Murhijärviområdet. Skogsavverkningar-        emot är områdets användning för skogsbruk av
27141: na på området har förlagts tili åren 1990-96. På      betydelse för upprätthåliandet av sysselsättningen
27142: området finns enligt pianeroa 6-7 stämplings-         för skogsarbetare som bor i andra närbelägna
27143: poster, av vilka för ögonblicket bara en har          byar.
27144: planerats mera i detalj. Enligt preliminära upp-         Murhijärvi ödemark hör inte tili nationelia
27145: skattningar innebär pianeroa att ca 120 000 m 3       elier regionala skyddsprogram. 1 områdets ome-
27146: virke avverkas, vilket är nästan hälften av det       delbara närhet ligger ett myrområde, som är
27147: trädbestånd som för närvarande växer på områ-         fredat för dikning och en naturvårdsskog, vilkas
27148: det. Avverkningaroa och de påföljande skogs-          sammanlagda areal är 1 100 hektar. Dessa områ-
27149: vårdsarbetena beräknas sysselsätta ca 10-12           den, som ligger 3-4 kilometer från Kuivajärvi
27150:                                       1987 vp. -     KK n:o 414                                        5
27151: 
27152: bycentrum, företräder särdragen i områdets natur      tillräckligt med tid för detta utredningsarbete
27153: på ett mångsidigt sätt.                               emedan avverkningarna inte kommer att inledas
27154:    Med beaktande av ovan nämnda synpunkter            förrän år 1990. Då miljöministeriet har tillsatt en
27155: ämnar jord- och skogsbruksministeriet inte i          arbetsgrupp med uppgift att före utgången av år
27156: detta skede vidta åtgärder för att stoppa plane-      1988 utreda grundandet av den s.k. Vänskapens
27157: ringen av skogsavverkningar i Murhijärvi öde-         park, kommer innan avverkningarna inleds att
27158: mark. Ministeriet anser det påkallat att forststy-    också avgöras om det är möjligt eller, med
27159: relsen, framför allt tillsammans med Suomussal-       beaktande av olika synpunkter, ändamålsenligt
27160: mi kommun och lokalbefolkningen, utreder              att innefatta Murhijärvi område i Vänskapens
27161: förfaringssätt och andra tillvägagångssätt i sam-     park.
27162: hand med utnyttjandet av skogarna. Det finns
27163: 
27164:      Helsingfors den 30 december 1987
27165: 
27166:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
27167:                                                1987 vp.
27168: 
27169: Kirjallinen kysymys n:o 415
27170: 
27171: 
27172: 
27173: 
27174:                                   Mäkelä: Jyväskylän säilyttämisestä keskuslentoasemana
27175: 
27176: 
27177:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27178: 
27179:    Jyväskylä on selvästi vilkkaampi lentokenttä         Lisäksi ilmailuhallitus suunnittelee myös kes-
27180: kuin Tampere. Kuluvana vuonna elokuun lop-           kuslentoasemien vähentämistä. Tällä hetkellä
27181: puun mennessä Jyväskylässä oli 167 700 matkus-       ovat seuraavat lentoasemat keskuslentoasemia:
27182: tajaa ja Tampereella 102 000. Vertailun vuoksi       Jyväskylä, Helsinki, Turku, Vaasa, Oulu, Kuopio
27183: todettakoon, että Turussa oli 260 000 matkusta-      ja Rovaniemi.
27184: jaa, Oulussa 305 000 ja Kuopiossa 161 800 mat-
27185:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27186: kustajaa. Jos tarkastellaan pelkästään kotimaan
27187: liikennettä, on Jyväskylä Helsingin ja Oulun         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27188:                                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27189: jälkeen vilkkain lentokenttä.
27190:                                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27191:   Jyväskylää ollaan alistamassa Tampereen alai-
27192: suuteen lentoliikenteessä. Jyväskylän keskuslento-            Onko Hallitus tietoinen, että ilmailu-
27193: aseman päällikön jäätyä eläkkeelle ei virkaa ole            hallitus suunnittelee Jyväskylän lentoken-
27194: täytetty. Ilmailuhallituksessa kaavaillaan Tampe-           tän alistamista Tampereen alaisuuteen ja
27195: reen nimeämistä keskuslentoasemaksi ja Jyväsky-             suunnittelee myös keskuslentoasemien
27196: län alistamista sen alaisuuteen.                            vähentämistä nykyisestään?
27197: 
27198:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1987
27199: 
27200:                                              Tina Mäkelä
27201: 
27202: 
27203: 
27204: 
27205: 271431]
27206: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 415
27207: 
27208: 
27209: 
27210: 
27211:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27212: 
27213:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            sisäistä postin kulkua ja valvontaa. Keskuslento-
27214: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            asemalla on lisäksi yleinen valvontavelvollisuus
27215: olette 1 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-           mm. toimialueellaan sijaitseviin muihin kuin
27216: jeenne n:o 1835 ohella toimittanut valtioneuvos-         valtion omistamiin lentoasemiin sekä lentoase-
27217: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mien ulkopuolella sijaitseviin lennonvarmistus-
27218: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjalli-          laitteisiin. Mitä tulee lentoaseman tehtäviin si-
27219: sesta kysymyksestä n:o 415:                              jaintipaikkakuntansa ja sen ympäristön lentolii-
27220:                                                          kenteen ja muun ilmailutoiminnan palvelijana
27221:           Onko Hallitus tietoinen, että ilmailu-         keskuslentoasema ja lentoasema ovat sekä asialli-
27222:         hallitus suunnittelee Jyväskylän lentoken-       sesti että muodollisesti samassa asemassa.
27223:         tän alistamista Tampereen alaisuuteen ja
27224:         suunnittelee myös keskuslentoasemien                 Kun ilmailuhallituksessa nyt on harkittavana
27225:         vähentämistä nykyisestään?                       ehdotus Jyväskylän keskuslentoasematoimintojen
27226:                                                          siirtämisestä tapahtuvaksi Tampere-Pirkkalassa,
27227:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        ehdotuksen toteuttamisella ei olisi merkitystä
27228: ti seuraavaa:                                            Jyväskylän lentoasemaan lentoliikenteen ja ilmai-
27229:                                                          lutoimintojen palvelijana eikä mitään vaikutusta
27230:     Ilmailuhallinnosta annetun lain (4017 2) 1 §: n
27231:                                                          lentoaseman meneillään oleviin ja suunniteltui-
27232: mukaan lentoasemien hallinto on ilmailuhalli-
27233:                                                          hin kehittämishankkeisiin. Sama koskee myös
27234: tuksen apuna alueellisissa tehtävissä. Lentoase-
27235:                                                          lentoaseman nykyistä henkilöstöä. Näihin hank-
27236: mien hallinto muodostuu valtion hallinnassa ole-
27237:                                                          keisiin vaikuttavat myös kysymyksessä mainittu
27238: vista lentoasemista ja lennonvarmistuskeskuksis-
27239:                                                          matkustajamäärä ja sen kehittyminen. Sen sijaan
27240: ta. Ilmailuhallinnosta annetun asetuksen ( 113 1
27241:                                                          jonkin lentoaseman nimeäminen keskuslentoase-
27242: 72) 32 §:n 2 momentin mukaan osa lentoasemis-
27243:                                                           maksi perustuu lähinnä hallintoteknisiin syihin.
27244: ta toimii keskuslentoasemina, joiden toimialueet
27245:                                                          Suunniteltua Tampere-Pirkkalan lentoaseman
27246: ja niihin kuuluvat lentoasemat määrää liikenne-
27247:                                                          määräämistä keskuslentoasemaksi puoltaisi mm.
27248: ministeriö. Sanotun asetuksen 34 §:n mukaan               ilmailuhallinnon ja ilmavoimien läheinen yhteis-
27249: ilmailuhallituksen asiana on antaa tarkempia
27250:                                                          toiminta ja Satakunnan lennoston ja sen esikun-
27251: määräyksiä lentoasemien hallinnosta ja tehtävis-
27252:                                                           nan nykyinen sijoitus Tampereen seudulle. Edel-
27253: tä.                                                       leen on otettava huomioon yhteydenpito lento-
27254:     Edellä mainituista säännöksistä on todettavis-
27255:                                                          asemien pääkäyttäjän Finnair Oy:n aluehallin-
27256: sa, että keskuslentoasemia enempää kuin muita-
27257:                                                          toon sekä ao. lentoasemalla tapahtuva säännölli-
27258: kaan lentoasemia ei ole katsottava erillisiksi piiri-
27259:                                                          nen kansainvälinen liikenne.
27260: hallintoyksiköiksi vaan ne ovat lähinnä ilmailu-
27261: hallituksen paikallisia yksiköitä, joiden päälliköi-        Kirjallisessa kysymyksessä mainittu ilmailuhal-
27262: den ja henkilöstön ensisijaisena tehtävänä on            lituksen suunnitelma keskuslentoasemien luku-
27263: huolehtia oman lentoasemansa toimivuudesta ja            määrän vähentämisestä on vasta alustavassa käsit-
27264: palvelutasosta. Keskuslentoasemajärjestelmä on           telyvaiheessa. Kysymys liittyy vireillä oleviin
27265: ilmailuhallinnon sisäiseen hallintomenettelyyn           hankkeisiin hallinnon sisäisen käsittelymenette-
27266: liittyvä järjestely, joka suurelta osin koskee sellai-   lyn tehostamisesta ja saattamisesta entistä talou-
27267: sia seikkoja kuin tilinpitoa, maksuliikennettä,          dellisemmaksi.
27268: 
27269:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1987
27270: 
27271:                                                                       Liikenneministeri Pekka Vennamo
27272:                                         1987 vp. -      KK n:o 415                                         3
27273: 
27274: 
27275: 
27276: 
27277:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
27278: 
27279:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor?ningen             tili har ceorralflygstatiooeo en alimäo skyldighet
27280: anger har Ni, Herr Talmao, med Er sknvelse nr           att utöva tilisyo över bl.a. andra än statsägda
27281: 1835 av den 1 december 1987 tili vederbörande           flygstatiooer på dess verksamhetsområde samt
27282: medlem av statsrådet översänt avskrift av följaode      över flygsäkerhetsanläggoingar, som är belägoa
27283: av riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade            utanför flygstatiooeroa. Vad beträffar en flygsta-
27284: spörsmål nr 415:                                        tions uppgifter som tjänare för flygtrafikeo och
27285:                                                         annan luftfartsverksamhet på förläggoiogsorteo
27286:            Är Regeriogeo medveten om att luft-
27287:                                                         med omnejd, har ceotralflygstationen och en
27288:         fartsstyrelsen planerar att understälia Jy-     flygstation såväl sakligt som formelit samma
27289:         väskylä flygstation Tammerfors flygsta-         stäliniog.
27290:         tion och att även minska det nuvarande
27291:         antalet centralflygstatiooer?                       Då ett förslag om att Jyväskyläs ceotralflygsta-
27292:                                                         tionsfunktioner skali överföras på Tammerfors-
27293:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Birkala flygstatioo nu övervägs vid luftfartsstyrel-
27294: aoföra följaode:                                        sen, skulie geoomförandet av förslaget iote ha
27295:                                                         någon betydelse för Jyväskylä flygstatioo i dess
27296:    Eoligt 1 § lageo om luftfartsförvaltoiogeo (401      egenskap av tjänare för flygtrafiken och luftfarts-
27297: 72) biträds lufrfartsstyrelse.n i regionala f!ågor av   verksamheten och ingeo inverkan på de pågåen-
27298: flygstationeroas förvaltnmg. . Flygstattooern~s         de och planerade projekteo för utveckliog av
27299: förvaltniog består av de flygstattoner och flygsa-      flygstationen. Detsamma gälier äveo den nuva-
27300: kerhetscentraler som staten besitter. Enligt 32 § 2     rande personalen vid flygstationen. På dessa
27301: mom. förordoingen om luftfartsförvaltoingeo             projekt ioverkar också det i spörsmålet nämoda
27302: ( 113 172) fuogerar en del av flygstationeroa som       passageraraotalet och dess utveckling. Det att en
27303: centralflygstationer, vilkas verksamhetsområdeo         flygstation benämos ceotralflygstatioo baserar sig
27304: och tili dem hörande flygstationer förordnas av         däremot närmast på förvaltoiogstekniska orsaker.
27305: trafikministeriet. Enligt 34 § i nämnda förord-         Det planerade faststäliandet av att Tammerfors-
27306: oiog är det luftfartsstyrelsens uppg~ft att utfärda     Birkala flygstatioo skali bli ceotralflygstatioo
27307: närmare bestämmelser om förvaltmngeo av flyg-           försvaras bl.a. av ett oära samarbete luftfartsför-
27308: stationeroa och om handhavandet av åliggaodena          valtoingen och luftstridskrafterna emeliao och
27309: vid dem.                                                den nuvarande placeringeo av Satakunta flygflot-
27310:    Om ovan oämnda stadgaoden kan det konsta-            tilj och dess stab i Tammerforstrakteo. Vidare
27311: teras att varkeo centralflygstatiooeroa eller andra     bör kootakten med deo regionala förvaltoingen
27312: flygstatiooer skali ses som särskilda distriktsför-     hos flygstationeroas viktigaste kund, dvs. Finnair
27313: valtniogsenheter, utao de är närmast luftfartssty-      Oy, samt den regelbundoa internationelia trafi-
27314: relsens lokala eoheter, vid vilka chefernas och         ken vid vederbörande flygstatioo beaktas.
27315: personalens främsta upp~ift är at.t sörja för de~
27316: egoa flygstatiooens funkttonsdugltgh<;t och .~ervt­         Luftfartsstyrelsens pian att minska aoralet cent-
27317: cenivå. Systemet med centralflygstatwner ar ett         ralflygstationer, som oämns i spörsmålet, är först
27318: arraogemaog som ansluter sig tili det interna           i ett inledande behaodlingsskede. Frågao hänför
27319: förvaltniogsförfarandet ioom luftfartsförvalt-          sig tili anhäogiga projekt för att det ioteroa
27320:  ningen och som tili stor del berör bl.a .. bokfö-      behandliogsförfarandet inom förvaltoingen kuo-
27321: riogen och betaloiogsrörel~eo samt deo mter.?a          de göras effektivare och änou mer ekooomiskt.
27322:  befordringeo och övervakmngeo av posten. Dar-
27323: 
27324:      Helsiogfors deo 11 december 1987
27325: 
27326:                                                                        Trafikminister Pekka Vennamo
27327:                                                 1987 vp.
27328: 
27329: Kirjallinen kysymys n:o 416
27330: 
27331: 
27332: 
27333: 
27334:                                    Mäkelä: Suomen Pankin haarakonttoreiden tarjoamien palveluiden
27335:                                      turvaamisesta
27336: 
27337: 
27338:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27339: 
27340:    Suomen Pankilla on tällä hetkellä 12 haara-        täminen Tampereen alaisuuteen ei ole hyväksyt-
27341: konttoria: Joensuussa, Jyväskylässä, Mikkelissä,      tävää. Tässä toistuisi sama kuvio kuin monien
27342: Oulussa, Porissa, Lahdessa, Kotkassa, Kuopiossa,      pankkien, vakuutuslaitosten ja kaupan aluekont-
27343: Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.       toreiden osalta.
27344: Haarakonttoreiden tehtävänä on pääsääntöisesti           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27345: vastata alueensa rahalaitosten rahoitushuollosta.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27346: Rahapolitiikan liberalisoituminen ja posti- ja te-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27347: lehallituksen rahankuljetusten paraneminen ovat       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27348: saattaneet haarakonttorien tehtävät uudelleen
27349: tarkastelun alaiseksi. Suomen Pankissa onkin val-               Onko Hallitus tietoinen Suomen Pan-
27350: mistunut suunnitelma haarakonttoriverkoston su-              kin suunnitelmista supistaa aluekonttori-
27351: pistamiseksi. Edellä olevista kuusi ensiksi mainit-          verkostoaan kuudella konttorilla, ja
27352: tua konttoria esitetään lakkautettavaksi. Jyväsky-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27353: lää esitetään liitettäväksi Tampereeseen. Jyväsky-           ryhtyä haarakonttoreiden tarjoamien pal-
27354: län konttorissa työskentelee 17 henkilöä ja 5                veluiden turvaamiseksi ja haarakontto-
27355: avustavaa henkilöä. Keski-Suomen kannalta liit-              reissa olevien työntekijöiden työpaikkojen
27356:                                                              säilyttämiseksi?
27357: 
27358:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1987
27359: 
27360:                                              Tina Mäkelä
27361: 
27362: 
27363: 
27364: 
27365: 271452G
27366: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 416
27367: 
27368: 
27369: 
27370: 
27371:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27372: 
27373:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        . Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
27374: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ti seuraavaa:
27375: olette 1 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-
27376: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       SU<;>men Pankin ohjesäännön 17 §: n 1 mo-
27377: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     menun 15 kohdan mukaan eduskunnan pankki-
27378: Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-   valtuusmiesten asiana on päättää, sovittuaan val-
27379: tä n:o 416:                                         tioneuvoston kanssa, pankin haarakonttorien lak-
27380:                                                     kauttamisesta.
27381:           Onko Hallitus tietoinen Suomen Pan-          Pankkivaltuusmiehet eivät ole tehneet valtio-
27382:        kin suunnitelmista supistaa aluekonttori-    neuvostolle neuvotteluesitystä asiasta sopimiseksi.
27383:        verkostoaan kuudella konttorilla, ja
27384:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         !~män .vuoksi kysymyksessä esitettyihin seik-
27385:        ryhtyä haarakonttoreiden tarjoamien pal-     kOlhm votdaan ottaa kantaa vasta sitten kun
27386:        veluiden turvaamiseksi ja haarakontto-       pankkivaltuusmiesten mahdollinen tätä k~skeva
27387:        reissa olevien työntekijöiden työpaikkojen   esitys on tehty valtioneuvostolle.
27388:        säilyttämiseksi?
27389: 
27390:     Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1987
27391: 
27392:                                                               Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
27393:                                     1987 vp. -     KK n:o 416                                      3
27394: 
27395: 
27396: 
27397: 
27398:                              Tili Riksdagens Herr Taimao
27399: 
27400:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
27401: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     anföra följande:
27402: den 1 december 1987 till vederbörande medlem
27403:                                                       Enligt 17 §, 1 mom. 15 punkten i reglementet
27404: av statsrådet översänt avskrift av följande av
27405:                                                    för Finlands Bank ankommer det på riksdagens
27406: riksdagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr       bankfullmäktige att efter överenskommelse med
27407: 416:
27408:                                                    statsrådet besluta om indragning av avdelnings-
27409:                                                    kontor.
27410:          Är Regeringen medveten om Finlands
27411:                                                       Bankfullmäktige har inte förelagt statsrådet
27412:        Banks planer på att inskränka nätet av      något förhandlingsförslag i syfte att komma över-
27413:        regionalkontor med sex kontor och           ens om saken.
27414:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        På grund härav kan ställning tili de frågor som
27415:       för att trygga den service som avdelnings-   anförts i spörsmålet tas först sedan bankfullmäk-
27416:       kontoren erbjuder och att bevara arbets-     tige eventuellt har gjort en framställning härom
27417:       platserna för arbetstagarna i avdelnings-    hos statsrådet.
27418:       kontoren?
27419: 
27420:     Helsingfors den 23 december 1987
27421: 
27422:                                                                    Finansmioister Erkki Liikanen
27423:                                                1987 vp.
27424: 
27425: Grjallinen kysymys n:o 417
27426: 
27427: 
27428: 
27429: 
27430:                                   Isohookana-Asunmaa ym.: Nuorisotyön tehostamisesta
27431: 
27432: 
27433:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27434: 
27435:    Voimassa olevan nuorisotyölain mukaan nuori-       valtionosuuteen oikeuttavaksi asukaskohtaiseksi
27436: ;otoiminnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa      käyttömenoksi enintään 6,50 markkaa. Tämä ei
27437: morisojärjestöt. Nämä saavat valtionapua toi-         ole nuorisotyölain hengen mukaista kehitystä.
27438: niotaansa toisaalta suoraan valtiolta sekä toisaal-      Alkanut kehitys voidaan kääntää myönteiseksi
27439: :a avustuksina kunnilta. Näiden, kuten koko           mm. muuttamalla veikkausvoittovarojen jakoa
27440: :morisonkasvatustyön tukemiseen tulevat varat         koskevaa asetusta siten, että nuorisonkasvatustyö-
27441: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.       hön osoitettaisiin kiinteä osuus. Nuorisotyön la-
27442: Vaikka veikkausvoittovarat ovat esimerkiksi tänä      kisääteiset menot olisi perusteltua siirtää varsinai-
27443: vuonna kasvaneet noin sadalla miljoonalla mar-        sen budjettirahoituksen piiriin. Oikeuden-
27444: k:alla, nuorisonkasvatustyön saarnat varat ovat       mukaista kunnille olisi myös avustusten maksa-
27445: mpistuneet.                                           minen kantokykyluokituksen mukaisesti.
27446:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27447:    Myös kuntien nuorisotyöhön osoitettava val-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27448: tionapu näyttää laskevan koko ajan. Vanhan            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27449: nuorisotyölain mukaan jaettiin esimerkiksi vuon-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27450: na 1985 kunnille tukea nuorten vapaa-ajantoi-
27451: mintaan noin 8,50 markkaa asukasta kohti. Vuo-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä nuorisonkas-
27452: den 1988 tulo- ja menoarviossa esitetään täksi                vatustyön tehostamiseksi?
27453: 
27454:     Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1987
27455: 
27456:                Tytti Isohookana-Asunmaa                        Anneli Jäätteenmäki
27457: 
27458: 
27459: 
27460: 
27461: 2800121
27462: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 417
27463: 
27464: 
27465: 
27466: 
27467:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27468: 
27469:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         määrää korkeammaksi, sillä kuntien nuorisotyör
27470: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          valtionosuudet on katettu kokonaisuudessaar
27471: olette 2 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-         veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroilla j~
27472: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       näistä varoista ei ole voitu osoittaa enempä~
27473: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kuntien nuorisotyön tukemiseen. Hallitus tulee
27474: Isohookana-Asunmaan ym. näin kuuluvasta kir-           ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin asukaskoh-
27475: jallisesta kysymyksestä n:o 417:                       taisen markkamäärän nostamiseksi siten, ett~
27476:                                                        jälkeenjääneisyys voidaan korjata.
27477:           Mitä Hallitus aikoo tehdä nuorisonkas-           Kirjallisessa kysymyksessä on esitetty, että oi-
27478:         vatustyön tehostamiseksi?                      keudenmukaista kunnille olisi myös avustusten
27479:                                                        maksaminen kantokykyluokituksen mukaisesti.
27480:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          Avustukset maksetaan nuorisotyölain 10 §:n pe-
27481: seuraavaa:                                             rusteella kantokykyluokitusta noudattavan astei-
27482:    Nuorisonkasvatustyön osuus veikkauksen ja           kon perusteella.
27483: raha-arpajaisten tuotosta on ollut viime vuosina           Vuonna 1987 valtioneuvosto myönsi vuosiavus-
27484: noin 13,5 prosenttia. Kuluvan vuoden viimeises-        tuksia 71 valtakunnalliselle nuorisojärjestölle ja
27485: sä lisämenoarviossa huomioitu veikkauksen tuo-         193 piirijärjestölle yhteensä 37 miljoonaa mark-
27486: ton kasvu oli 100 miljoonaa markkaa, josta             kaa. Avustukset myönnettiin nuorisotyölain
27487: nuorisonkasvatustyöhön osoitettiin 13 miljoonaa        ( 10681 8 5) nojalla avustettaville valtakunnallisille
27488: markkaa, mikä siis melko tarkkaan vastaa nuori-        nuorisojärjestöille ja niiden piirijärjestöille sekä
27489: sonkasvatustyön osuutta voittovaroista.                valtakunnallisen nuorisotyön palvelujärjestöille.
27490:    Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen               Edellä olevan lisäksi on vuonna 1987 myönnet-
27491: nuorisotyölaiksi (HE n:o 16711985 vp.) sisälsi         ty muille nuorisotyötä tekeville järjestöille avus-
27492: seuraavan lausuman: ''Eduskunta edellyttää, että       tuksia yhteensä 550 000 markkaa. Näitä järjestöjä
27493: hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, joilla   oli 12.
27494: estetään kuntien nuorisotyöhön saamien valtion-            Viime vuosien aikana on keskimääräinen jär-
27495: osuuksien huomattava väheneminen nuorisotyö-           jestöjen avustamisprosentti niiden hyväksyttävistä
27496: lain voimaantulosta aiheutuneen siirtymäkauden         tilinpäätöksen mukaisista menoista vaihdellut
27497: aikana.'' Tästä lausumasta huolimatta voittovaro-      37-39 prosentin välillä. Vastaava valtionavus-
27498: jen tuotto ja muut tarpeet huomioon ottaen             tuksen osuus liikuntajärjestöjen kohdalla on 56
27499: nuorisotyön asukaskohtaiseksi markkamääräksi           prosenttia.
27500: on vuosina 1986-87 voitu vahvistaa vain 6                  Opetusministeriön hallinnonalan yleissuunni-
27501: markkaa. Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa             telman tarkistamisen yhteydessä todetaan, että
27502: tämä markkamäärä on 6,50 markkaa. Markka-              veikkausvoittovarojen kehityksen mukaisissa ra-
27503: määrän ollessa näin alhainen monet pienet kun-         joissa pyritään korottamaan valtakunnallisten
27504: nat joutuivat kärsimään uudistuksesta valtion-         nuorisojärjestöjen tuen tasoa vastaamaan nykyistä
27505: osuuksien laskiessa. Valtioneuvosto ei ole kuiten-     paremmin liikuntajärjestöjen valtionavun osuut-
27506: kaan voinut vahvistaa asukaskohtaista markka-          ta.
27507: 
27508:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1988
27509: 
27510:                                                                            Ministeri Anna-Liisa Piipari
27511:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 417                                             3
27512: 
27513: 
27514: 
27515: 
27516:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
27517: 
27518:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          helhet betaiats med tippningens och penningiot-
27519: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse         teriernas vinstmedei och av dessa medel har det
27520: av den 2 december 1987 tili vederbörande med-         inte varit möjiigt att anvisa mera för att stöda
27521: lem av statsrådet avsänt en avskrift av föijande av   ungdomsarbetet. Regeringen kommer att vidta
27522: riksdagsman Isohookana-Asunmaa m.fl. under-           behöviiga åtgärder för att höja markbeloppet per
27523: tecknade spörsmåi nr 417:                             invånare så att eftersiäpningen kan korrigeras.
27524:           Vad ämnar Regeringen göra för att              I det skriftliga spörsmåiet har föresiagits att det
27525:        effektivera ungdomsfostran?                    vore rättvist gentemot kommunerna att även
27526:                                                       betaia understöden i eniighet med bärkraftskiass.
27527:                                                       Understöden betaias i eniighet med 10 § Iagen
27528:    Som svar på spörsmåiet anför jag vördsamt
27529:                                                       om ungdomsarbete på basen av den gradering
27530: föijande:                                             som finns i bärkraftskiassificeringen.
27531:    Av tippningens och penningiotteriernas vinst-         Statsrådet beviijade år 1987 understöd sam-
27532: medel har andelen för ungdomsfostringsarbete          maniagt 37 miljoner mark åt 71 riksomfattande
27533: utgjort 13,5 procent under de senaste åren. Den i     ungdomsorganisationer och 193 distriktsorganisa-
27534: årets sista tiliäggsbudget beaktade ökningen av       tioner. Understödet beviijades åt riksomfattande
27535: tipsvinstmedien var 100 miljoner mark, av viika       ungdomsorganisationer och deras distriktsorgani-
27536: 13 miljoner mark anvisades för ungdomsfostran,        sationer samt åt serviceorganisationer för riksom-
27537: vilket rätt exakt motsvarar ungdomsfostrans an-       fattande ungdomsarbete som berättigats tili un-
27538: del av vinstmedlen.                                   derstöd eniigt Iagen om ungdomsarbete ( 10681
27539:    Riksdagens svar på regeringens försiag tili Iag    85 ).
27540: om ungdomsarbete (RP nr 16711985 rd.) inne-
27541: höli föijande uttaiande: ''Riksdagen förutsätter         Utöver ovan nämnda har åt andra organisatio-
27542: att regeringen omedelbart skrider tili åtgärder för   ner som utför ungdomsarbete beviijats samman-
27543: att hindra den betydande minskningen i de             Iagt 550 000 mark i understöd. Dessa organisa-
27544:                                                       tioner var 12 tili antaiet.
27545: statsandelar som kommunerna erhålier för ung-
27546: domsarbete, viiken minskning beror på över-              Under de senaste åren har den genomsnittliga
27547: gångsperioden som föranieds av att Iagen om           understödsprocenten tili organisationerna varierat
27548: ungdomsarbete träder i kraft''. Trots detta utta-     melian 37 och 39 procent av de godkända
27549: Iande har, med beaktande av vinstmediens stor-        utgifterna eniigt boksiut. Motsvarande andei vad
27550: Iek och övriga behov, endast kunnat faststälias 6     beträffar idrottsorganisationerna är 56 procent.
27551: mark per invånare för ungdomsarbete under år             I samband med justeringen av den alimänna
27552:  1986--87. I 1988 års statsbudget är detta mark-      pianeo för undervisningsministeriets förvalt-
27553: belopp 6,50 mark. Då markbeloppet är så Iågt          ningsområde fastsiås det att inom ramen för
27554: har de små kommunerna kommit att Iida på              tipsvinstmedlen skali man försöka höja nivån för
27555: grund av reformen i.o.m. att statsandeiarna sjun-     stödet åt de riksomfattande ungdomsorganisatio-
27556: kit. Statsrådet har dock inte kunnat faststälia ett   nerna så att de närmar sig den andel som
27557: högre markbelopp per invånare, ty kommuner-           idrottsorganisationerna åtnjuter av statsunderstö-
27558:  nas statsandelar för ungdomsarbete har i sin         den.
27559: 
27560:      Helsingfors den 6 januari 1988
27561: 
27562:                                                                            Minister Anna-Liisa Piipari
27563:                                                1987 vp.
27564: 
27565: Kirjallinen kysymys n:o 418
27566: 
27567: 
27568: 
27569: 
27570:                                   Mäkelä ym.: Eräiden tutkintojen antamasta pätevyydestä työmark-
27571:                                     kinoilla
27572: 
27573: 
27574:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27575: 
27576:    Maassamme on jo useita vuosia ollut käynnissä     myös mm. raittiussihteerin tutkinto. Eräs ongel-
27577: ja on parhaillaan lopuillaan keskiasteen koulu-      mallinen seikka on myöskin pätevöitymiskoulu-
27578: uudistus. Tämän uudistuksen ansioista on mm.         tuksen järjestäminen nykyisille tehtävien hoitajil-
27579: ammattikoulutus saatu jo nykyajan yhteiskuntaa       le useissa ammateissa.
27580: vastaavalle tasolle. Kaikkea keskiasteen koulutus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27581: ta ei kuitenkaan varsinkaan aikuisiässä opintojaan   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27582: täydentävälle henkilölle pystytä antamaan am-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27583: mattikouluissa tai teknisissä kouluissa.             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27584:    Keskiasteen koulu-uudistus on tyystin unohta-               Onko Hallitus tietoinen, että keskias-
27585: nut aikuisten suorittamat tutkinnot, kuten esim.            teen koulu-uudistuksen yhteydessä on
27586: kauppateknikon ja työteknikon tutkinnot. Tätä               muodostunut väliinputoajaryhmiä tietty-
27587: koulutusta on mahdollisuus saada mm. Markki-                jen, varsinkin aikuisiässä suoritettujen
27588: nointi-instituutissa. Usein opiskelijalle ilmoite-          opintojen, mm. kauppateknikon, työtek-
27589: taan hänen aloittaessaan näitä edellä mainittuja            nikon ja raittiussihteerin tutkintojen osal-
27590: opintoja kyseessä olevan opistotasoisen tutkin-             ta, ja
27591: non, mutta työpaikkaa haettaessa hänen päte-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27592: vyyttään ei kuitenkaan huomioida. Vuonna 1981               ryhtyä, että edellä mainittujen tutkinto-
27593: esim. kauppateknikon ja työteknikon tutkinnot               jen suorittaneiden henkilöiden pätevyys
27594: ovat olleet koulutusluokittelussa, mutta nyt ne             työmarkkinoilla ja julkisiin virkoihin py-
27595: on sieltä otettu pois. Saman kohtalon on kokenut            rittäessä pystyttäisiin virallistamaan?
27596: 
27597:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1987
27598: 
27599:                      Tina Mäkelä                              Lea Mäkipää
27600: 
27601: 
27602: 
27603: 
27604: 280011K
27605: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 418
27606: 
27607: 
27608: 
27609: 
27610:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27611: 
27612:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         not ole edellä tarkoitettuja ammatillisen perus-
27613: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         koulutuksen tutkintoja. Ne ovat osa opetushal-
27614: olette 3 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-        linnon alaisuudessa järjestettävää ammatillista ai-
27615: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kuiskoulutusta.
27616: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Yhtenä aikuisten ammatillisen peruskoulutuk-
27617: Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       sen järjestämisajatuksena on se, että kansalaisten
27618: myksestä n:o 418:                                     eri tavoin hankkimat tiedot ja taidot otetaan
27619:           Onko Hallitus tietoinen, että keskias-      yksilöllisesti huomioon heidän tullessaan suorit-
27620:        teen koulu-uudistuksen yhteydessä on           tamaan em. lain tarkoittamaa peruskoulutusta.
27621:        muodostunut väliinputoajaryhmiä tietty-        Lisäksi opetusministeriö on ryhtynyt toimiin työ-
27622:        jen, varsinkin aikuisiässä suoritettujen       teknikkojen koulutuksen ottamiseksi huomioon
27623:        opintojen, mm. kauppateknikon, työtek-         koulutussuunnittelussa.     Ammattikasvatushalli-
27624:        nikon ja raittiussihteerin tutkintojen osal-   tuksen hyväksymään aikuisten ammatillisen kou-
27625:        ta, ja                                         lutuksen kokeilusuunnitelmaan sisältyy syksyllä
27626:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        1986 alkanut Hämeenlinnan teknillisessä oppilai-
27627:        ryhtyä, että edellä mainittujen tutkinto-      toksessa suoritettava työteknikosta teknikaksi
27628:        jen suorittaneiden henkilöiden pätevyys        -kokeilu, jossa työteknikoille järjestetään koulu-
27629:        työmarkkinoilla ja julkisiin virkoihin py-     tus ottaen huomioon heidän aikaisempi työkoke-
27630:        rittäessä pystyttäisiin virallistamaan?        muksensa ja koulutuksensa.
27631:                                                           Valtioneuvosto teki 3.4.1986 päätöksen koulu-
27632:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         hallituksen alaisen ammatillisen koulutuksen ke-
27633: seuraavaa:                                            hittämisohjelmasta vuosille 1986-88. Päätökses-
27634:    Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain        sä mm. määritellään kouluhallituksen alaisuudes-
27635: (487 /87) 18 §:n mukaan ammatillinen perus-           sa järjestettävä ammatillinen peruskoulutus. Tä-
27636: koulutus järjestetään valtioneuvoston päätöksen       mä koulutus on rinnasteinen ammatillisista oppi-
27637: mukaisina perosiinjoina ja opintolinjoina. Lain       laitoksista annetun lain (487 187) määrittelemän
27638: perustelujen mukaisesti ammatillista peruskoulu-      ammatillisen peruskoulutuksen kanssa. Raittius-
27639: tusta on myös aikuiskoulutuksena järjestettävä        sihteerikoulutus sisältyy yhtenä koulutusammat-
27640: ammatillinen peruskoulutus. Peruslinjoilla ja         tinimikkeenä kyseiseen valtioneuvoston päätök-
27641: opintolinjoilla järjestettävän koulutuksen pituu-     seen. Sitä järjestetään kansanopistoissa.
27642: desta määrätään keskiasteen koulutuksen kehittä-         Julkisiin virkoihin liittyvistä pätevyysvaatimuk-
27643: misoh jelmassa.                                       sista päätetään asianomaisten säädösten käsittelyn
27644:    Kauppateknikkokoulutusta järjestää Markki-         yhteydessä. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä
27645: nointi-instituutti. Työteknikkokoulutusta järjes-     sellaisia tekijöitä, jotka vaatisivat työteknikon tai
27646: tää Tietomies-niminen kirjeopisto. Vaikka nämä        kauppateknikon aseman vahvistamista eri virkoi-
27647: koulutukset ovatkin ammattikasvatushallituksen        hin vaadittavia pätevyysvaatimuksia muuttamal-
27648: valvonnan alaisia, eivät niiden tuottamat tutkin-     la.
27649: 
27650:     Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1988
27651: 
27652:                                                                          Ministeri Anna-Liisa Pzipari
27653:                                       1987 vp. -     KK n:o 418                                        3
27654: 
27655: 
27656: 
27657: 
27658:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
27659: 
27660:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gande yrkesutbildning som avses ovan. De är en
27661: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        del av den yrkesinriktade vuxenutbildning som
27662: av den 3 december 1987 tili vederbörande med-        anordnas under undervisningsförvaltningen.
27663: lem av statsrådet översänt en avskrift av följande      En tanke bakom anordnandet av grundläggan-
27664: av riksdagsman Mäkelä m .fl. undertecknade           de yrkesutbildning för vuxna är att kunskaper
27665: spörsmål nr 418:                                     och färdigheter som medborgarna på olika sätt
27666:           Är Regeringen medveten om att det i        skaffat sig, individuellt skall beaktas då de kom-
27667:        samband med melianstadiereformen,             mer för att ta del av den grundutbildning som
27668:        specielit vad beträffar vissa srudier som     avses i ovan nämnda lag. Dessutom har undervis-
27669:        bedrivits i vuxen ålder, uppstått grupper     ningsministeriet vidtagit åtgärder för att i utbild-
27670:        av missgynnade i fråga om examina för         ningsplaneringen beakta utbildningen av arbets-
27671:        handelstekniker, arbetstekniker och nyk-      tekniker. I försöksplanen för yrkesinriktad vux-
27672:        terhetssekreterare och                        enutbildning som godkänts av yrkesutbild-
27673:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ningsstyrelsen ingår ett försök med namnet '' från
27674:        för att behörigheten för personer som         arbetstekniker tili tekniker'' som hösten 1986
27675:        avlagt ovan nämnda examina officiellt         inletts vid Hämeenlinnan teknillinen oppilaitos
27676:        skali kunna godkännas på arbetsmarkna-        (Tavastehus tekniska läroanstalt) och där sådan
27677:        den och vid ansökan tili offentliga tjäns-    utbildning anordnas för arbetstekniker som beak-
27678:        ter?                                          t~r deras tidigare arbetserfarenhet och utbild-
27679:                                                      nmg.
27680:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Statsrådet fattade 3.4. 1986 ett beslut om ett
27681: anföra följande:                                     utvecklingsprogram för den skolstyrelsen under-
27682:    Enligt 18 § lagen om yrkesläroanstalter (4871     ställda yrkesutbildningen för åren 1986-88. I
27683: 87) anordnas den grundläggande yrkesutbild-          beslutet definieras bl. a. den grundläggande yr-
27684: ningen i enlighet med statsrådets beslut i form av   kesutbildning som är underställd skolstyrelsen.
27685: grundlinjer och studielinjer. Enligt motiveringen    Denna utbildning är samordnad med den grund-
27686: tili lagen är grundläggande yrkesutbildning även     läggande yrkesutbildning som definieras i lagen
27687: den som ges som vuxenutbildning. Omfatt-             om yrkesläroanstalter (4871 87). Utbildningen tili
27688: ningen av den utbildning som ges vid grundlin-       nykterhetssekreterare ingår i statsrådets ifrågava-
27689: jerna och studielinjerna fastställs i utvecklings-   rande beslut som ett utbildningsyrke och den ges
27690: programmet för utbildningen på mellanstadiet.        vid folkhögskolorna.
27691:     Utbildningen tili handelstekniker anordnas av       Om behörighetsvilikoren för offentliga tjänster
27692: Markkinointi-instituutti. Utbildningen tili ar-      bestäms i samband med behandlingen av respek-
27693: betstekniker anordnas av ett brevinstitut vid        tive förordningar. I detta nu finns det inga
27694: namnet Tietomies. Trots att dessa former av          sådana överskådliga faktorer som skulie fordra att
27695: utbildning är understälida yrkesutbildningsstyrel-   en arbets- eller handelsteknikers ställning
27696: sens kontroll utgör inte examina som avlagts vid     förstärks genom att ändra på behörighetsvillko-
27697: dessa läroanstalter examina inom den grundläg-       ren för olika slags tjänster.
27698: 
27699:      Helsingfors den 6 januari 1988
27700: 
27701:                                                                          Minister Anna-Liisa Piipan·
27702:                                                  1987 vp.
27703: 
27704: Kirjallinen kysymys n:o 419
27705: 
27706: 
27707: 
27708: 
27709:                                     Pokka ym.: Tenojoen kalastussopimuksen Ja -säännön tarkistami-
27710:                                       sesta
27711: 
27712: 
27713:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27714: 
27715:    Suomen ja Norjan välisen Tenojoen kalastusso-        aioministeriön virkamiesten toimesta. Huolimat-
27716: pimuksen ja -säännön tarkistaminen on parhail-          ta Tenojokitoimikunnan ehdotuksista kalastus-
27717: laan vireillä. Tenojoen kalastusta on säännelty         kuntien asema neuvottelumenettelyssä näyttää
27718: molempien valtioiden välillä tehdyillä sopimuk-         jääneen muodolliseksi.
27719: silla vuodesta 1972. Sopimukset ovat olleet kol-           Neuvottelujen kulusta saatujen tietojen mu-
27720: mivuosittain voimassa. Viimeksi neuvottelupyyn-         kaan Tenojoen kalastussääntöä ja -sopimusta ol-
27721: nön sopimuksen muuttamiseksi esitti Suomi.              taisiin tarkistamassa mm. siten, että lohen rau-
27722:     Kun Tenojoen kalastuksen sääntelyyn ryhdyt-         hoitusaikaa pidennettäisiin kuukaudella. Kun
27723: tiin, oli vallalla käsitys, että Tenojoki oli valtion   pyyntiajan lyhentäminen kohdistuisi nykyisen ka-
27724: omistamaa vettä ja kalastuksesta päättäminen            lastuskauden alkamis- ja päättymisajankohtiin,
27725: siten valtion asia. Sittemmin suoritetussa vesipii-     rajoitukset koskisivat pääasiassa jo ennestään
27726: rirajankäynnissä selvisi, että Tenojoen omistivat-      säänneltyä verkkokalastusta. Uusista rajoituksista
27727: kin kahden kolmasosan osuudelta Utsjoen saame-          ei esitetä kalastusoikeuden haitijoille mitään kor-
27728: laistilat. Vesipiirirajankäynnin jälkeen Utsjoella      vauksia.
27729: ovat voineet kalastuskunnat järjestäytyä.                  Mitkään biologiset perusteet eivät tue Teno-
27730:     Tenojoen kalastuksen ja kalatalousyhteisöjen        joen rauhoituksen pidentämistä kaavaillulla ta-
27731: asemaa on selvittänyt pari vuotta sitten mietin-        valla. Sen sijaan on ollut perusteltua tarvetta
27732: tönsä jättänyt Tenojoen kalastustoimikunta.             rajoittaa turistikalastusta, joka on jatkuvasti li-
27733:    Toimikunta esitti tarkistuksia Tenojoen kalas-       sääntynyt. Turistikalastuksen paine kohdistuu
27734: tussääntöön ja -sopimukseen sekä useita ehdo-           parhaimpana kalastusaikana joillekin Tenojoen
27735: tuksia kalatalousyhteisöjen aseman parantamisek-        osille niin voimakkaana, että se estää vesialueen
27736: si Tenojoen kalastuksesta paätettäessä. Toimi-          omistajien ja paikkakuntalaisten kalastuksen ko-
27737: kunta ehdotti erillisen korvauslain säätämistä,         konaan.
27738: jotta yksityiset vesialueen omistajat saisivat kor-        Myös Norjan puoleisella osalla Tenojokea asu-
27739: vausta lohenkalastuksen rajoituksista. Lisäksi toi-     va paikallinen väestö vastustaa jyrkästi kaavailtua
27740: mikunta edellytti, että Tenojoen kalastuksesta          kalastuskauden lyhentämistä.
27741: turisteilta kerätyt kalastuslupamaksut tuloutetaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27742: asianmukaisesti kalastuskunnille.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27743:     Viimeksi mainitun asian kohdalta eduskunta          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27744: päätti viime kevään lisämenoarvion yhteydessä           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27745: palauttaa lupamaksut, joita oli valtion kassaan
27746: kertynyt usealta vuodelta n. 4 milj. mk, kalastus-                Aikooko Hallitus saattaa voimaan Te-
27747: kunnille. Jakopäätöstä maa- ja metsätalousminis-               nojoen pyyntiaikaan suunnitellut uudet
27748: teriö ei ole sen sijaan vieläkään saanut aikaan.               rajoitukset, ja jos aikoo,
27749:     Tenojoen kalastussopimuksen ja -säännön tar-                  miten korvataan uusista ja voimassa
27750: kistamista koskevia neuvotteluja on käyty aikai-               olleista rajoituksista vesialueen omistajille
27751: sempien vuosien tapaan Suomen osalta ulkoasi-                  aiheutuneet menetykset?
27752: 
27753:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1987
27754: 
27755:                        Hannele Pokka                             Seppo Pelttari
27756: 
27757: 280013M
27758: 2                                       1987 vp. -- ~ n:o 419
27759: 
27760: 
27761: 
27762: 
27763:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27764: 
27765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          koituksena pyrkiä tiukalla lupamenettelyllä estä-
27766: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           mään Norjan muissa lohijoissa paljon vahinkoja
27767: olette 3 päivänä joulukuuta 1987 päivätyllä kir-        tehneitten kalatautien leviäminen vesistöön.
27768: jeellä toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle       Vuosi vuodelta lisääntyneen urheilukalastuksen
27769: jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Hannele           osalta päätettiin siirtää Lapin lääninhallitukselle
27770: Pokan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        ja Finnmarkin fylkesmannille oikeus yhdessä
27771: sestä n:o 419:                                          päättää tarkoituksenmukaisista kalastuksen sään-
27772:                                                         telytoimenpiteistä. Kalastukseen käytettävien ve-
27773:            Aikooko Hallitus saattaa voimaan Te-         neiden rekisteröinnin osalta annettiin lääninhalli-
27774:         nojoen pyyntiaikaan suunnitellut uudet          tukselle ja fylkesmannille suuntaviivat, joiden
27775:         rajoitukset, ja jos aikoo,                      tarkoituksena on estää venekannan kontrolloima-
27776:            miten korvataan uusista ja voimassa          ton kasvu Tenojoella. Yhteisymmärrys saavutet-
27777:         olleista rajoituksista vesialueen omistajille   tiin myöskin niistä menettelytavoista, joita nou-
27778:         aiheutuneet menetykset?                         dattaen kalastuskorttivarat voidaan Suomessa pa-
27779:                                                         lauttaa vesialueitten omistajille. Sopimustekstin
27780:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        luettavuuden lisäämiseksi on sopimus ja kalastus-
27781: ti seuraavaa:                                           sääntö kirjoitettu uudestaan kokoamalla vuosien
27782:                                                         1979 ja 1982 muutokset nyt allekirjoitettavaan
27783:    Neuvoteltaessa v. 1978 muutoksista Suomen ja
27784:                                                         sopimukseen.
27785: Norjan välillä v. 1972 tehtyyn sopimukseen Te-
27786: nojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä         Rovaniemen neuvotteluissa otettiin myös huo-
27787: vahvistettiin maiden välillä seuraavat kolme ta-        mioon ne näkökohdat, joita paikkakunnan asuk-
27788: voitetta neuvotteluille ja Tenojoen sopimusjärjes-      kaat sekä Suomen että Norjan puolella olivat
27789: telmälle. Ensinnäkin pidettiin tärkeänä säilyttää       esittäneet lohenkalastusajan säilyttämisestä elo-
27790: ja lisätä Tenojoen lohikantaa, erityisesti huolehti-    kuussa ennallaan. Lohenkalastuksen päättymisen
27791: malla lohen pääsyn turvaamisesta mereltä jokeen         osalta 31.8. ei näin ollen tapahdu muutoksia.
27792: aina lohen kutupaikoille saakka. Toiseksi katsot-       Lohenkalastus alkaa sen sijaan 1. 5. asemesta vasta
27793: tiin, että paikkakunnan väestön lohenkalastuk-          20.5. Tällä lohen rauhoituksen pidentämisellä,
27794: seen perustuva elinkeino oli turvattava. Kolman-        jonka vaikutukset tulevat tuntumaan ennen kaik-
27795: tena tavoitteena pidettiin kohtuullisen osan va-        kea Norjan puolella 70 km:n matkalla virtaavan
27796: raamista lohenkalastuksesta urheilukalastajille.        Tenojoen suuosan alueella, pyritään helpotta-
27797: Tältä pohjalta on Tenojoen kalastusta sen jälkeen       maan lohen nousemista keväällä Tenojokeen.
27798: säännelty Suomen ja Norjan välillä. Kalastuksen         Kun viimeisten vuosien kokemusten mukaan jäät
27799: sääntelyn seurauksena on lohen kalastus voitu           Tenojoesta ovat lähteneet vasta toukokuun puoli-
27800: Tenojoessa turvata ja lohisaaliita pystytty joen        välin jälkeen, ei lohen rauhoitusajan pidentämi-
27801: yläjuoksulla jopa lisäämään.                            sellä toukokuussa tule olemaan kovinkaan paljon
27802:    Tämänkertainen Tenojoen sopimuksen ja ka-            merkitystä kalastuksen kannalta.
27803: lastussäännön tarkistus on saatettu päätökseen
27804: Rovaniemellä 10.12.1987 pidetyssä neuvottelus-             Tenojoen lohen kalastuksen osalta on kuiten-
27805: sa. Myös tässä neuvottelussa on pidetty lähtökoh-       kin ehkä kaikkein tärkein kysymys lohen kalastus
27806: tana kymmenen vuoden aikana hyväksi havaittu-           meressä. Arvion mukaan noin puolet Tenojoen
27807: ja em. tavoitteita. Sopimusjärjestelmän perus-          lohesta on viime vuosina pyydetty meressä. Tä-
27808: rakenteeseen ei ole tehty muutoksia. Keskeisiä          män vuoksi Suomen osalta on pidetty tärkeänä
27809: kysymyksiä neuvotteluissa olivat lohen pyydysten        Norjan hallituksen päätöstä lopettaa vuoden
27810: entistä parempi määrittely, niin että sekä kalasta-     1988 aikana lohen ajoverkkokalastus meressä
27811: jat että kalastuksen valvojat tietävät, mitkä pyy-      Norjan rannikon edustalla. Tenojoen sopimus-
27812: dykset ovat Tenojoella luvallisia. Sopimukseen          järjestelmään nyt tehdyt muutokset ja Norjan
27813: otettiin edelleen määräykset kalan viljelystä ja        em. päätös ajoverkkokalastuksen lopettamisesta
27814: kalan istutuksesta Tenojoen vesistön alueella tar-      tukevat toisiaan puolin ja toisin.
27815:                                       1987 vp. -     KK n:o 419                                         3
27816: 
27817:   Kun edellä selostettujen kalastuksen sääntelyä     luonnollisesti oikeuta se, että kalastajien lisäänty-
27818: koskevien järjestelyjen seurauksena tulee toden-     misen myötä kalasaalis saattaa jakauma entistä
27819: näköisesti olemaan kokonaislohisaaliiden lisään-     useamman kalastajan kesken.
27820: tyminen Tenojoella ja tämän saaliin jakaantumi-
27821: nen suunnilleen entisessä suhteessa eri kalastaja-      Tarkoituksena on allekirjoittaa sopimus vuo-
27822: ryhmien kesken, ei vesialueen omistajille kalas-     den 1988 alussa ja saattaa se voimaan, sen
27823: tuksen rajoituksista aiheutuneiden menetysten        jälkeen kun eduskunta on muutokset omalta
27824: korvaaminen nyt tehtyjen muutosten johdosta          osaltaan hyväksynyt, ennen kesän 1988 kalastus-
27825: tule ajankohtaiseksi. Korvauksen vaatimiseen ei      kauden alkua.
27826: 
27827:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1988
27828: 
27829:                                                                    Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
27830: 4                                     1987 vp. -- KJ( n:o 419
27831: 
27832: 
27833: 
27834: 
27835:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27836: 
27837:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och fiskinplantering på Tana älvs vattenområde i
27838: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        syfte att genom ett strikt tiliståndsförfarande
27839: den 3 december 1987 tili vederbörande medlem          försöka hindra att de fisksjukdomar som har
27840: av statsrådet översänt avskrift av följande av        åstadkommit stor skada i Norges andra laxälvar
27841: riksdagsledamot Hannele Pokka m.fl. underteck-        sprids i vattnen. Beträffande sportfisket, som har
27842: nade spörsmål nr 419:                                 ökat år för år, beslöt man att på Lapplands
27843:                                                       länsstyrelse och Finnmarks fylkesman överföra
27844:           Ämnar Regeringen införa de nya pla-         rätten att tillsammans besluta om ändamålsen-
27845:        nerade begränsningarna gällande fångst-        liga åtgärder rörande reglering av fisket. Beträf-
27846:        tiderna i T ana älv, och om den ämnar          fande registreringen av båtar som används för
27847:        göra det,                                      fiske gavs länsstyrelsen och fylkesmannen riktlin-
27848:           hur ersätts de förluster som nya och        jer i syfte att hindra en okontrollerad tillväxt i
27849:        tidigare gäliande begränsningar har            båtbeståndet på Tana älv. Man kom också över-
27850:        förorsakat vattenområdesägarna?                ens om de förfaringssätt genom vilka fiskekorts-
27851:                                                       medlen i Finland kan återbördas tili vattenom-
27852:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       rådenas ägare. 1 syfte att öka avtalstextens läsbar-
27853: anföra följande:                                      het har överenskommelsen och fiskeristadgan
27854:                                                       skrivits om så, att de ändringar som gjorts åren
27855:    Då man 1978 förhandlade om ändringar i den         1979 och 1982 inbegripits i den överenskommel-
27856: överenskommelse angående gemensam fiskeri-
27857:                                                       se som nu skali undertecknas.
27858: stadga för Tana älvs fiskeområde som ingicks
27859: mellan Finland och Norge 1972, faststälides              Vid förhandlingarna i Rovaniemi beaktades
27860: följande tre mål för förhandlingarna och avtals-      också de synpunkter som ortsbefqlkningen både i
27861: systemet gäliande Tana älv. För det första ansågs     Finland och Norge har framfört därom, att
27862: det viktigt att bevara och öka laxbeståndet i Tana    laxfisketiden bör bibehålias oförändrad i augusti.
27863: älv särskilt genom att trygga laxens tiliträde från   Inga förändringar inträffar således i fråga om
27864: havet tili älven ända upp tili lekplatserna. För      regeln att laxfisket u pphör 31.8. Däremot inleds
27865: det andra ansågs det att ortsbefolkningens ut-        laxfisket först 20. 5. i stäliet för 1. 5. Genom
27866: komst, som är baserad på laxfiske, måste tryggas.     denna förlängning av laxens fredning, som kom-
27867: Det tredje målet var att reservera en rimlig del av   mer att vara kännbar särskilt på norska sidan, på
27868: laxfisket för sportfiskare. På denna grund har        Tana älvs 70 km långa mynningssträcka, efter-
27869: fisket i Tana älv därefter reglerats melian Finland   strävar man att underlätta laxens stigning i Tana
27870: och Norge. Som en följd av regleringen har            älv på våren. Då isen i Tana älv enligt erfarenhe-
27871: laxfisket kunnat tryggas i T ana älv, och det har     terna från de senaste åren går först efter mitten
27872: t.o.m. varit möjligt att öka laxfångsterna vid        av maj, kommer förlängningen av laxens fred-
27873: älvens övre lopp.                                     ning i maj inte att ha någon större betydelse ur
27874:    Den justering av överenskommelsen angående         fiskets synvinkel.
27875: och fiskeristadgan för Tana älv som det denna            Med tanke på laxfisket i Tana älv är emeliertid
27876: gång gälier slutfördes vid förhandlingar i Rova-      den kanske allra viktigaste frågan laxfisket tili
27877: niemi 10.12.1987. Också vid dessa förhandlingar       havs. Enligt uppskattning har ca hälften av Tana
27878: utgick man från ovan nämnda mål, som på basis         älvs laxar under de senaste åren fångats i havet.
27879: av tio års erfarenhet har befunnits vara goda.        Därför har man för Finlands del ansett det
27880: Avtalssystemets grundstruktur har inte ändrats.       viktigt, att den norska regeringen beslöt att
27881: En central fråga vid förhandlingarna var en bättre    drivgarnsfisket i havet utanför norska kusten skall
27882: definition av begreppet laxfångstredskap så, att      upphöra under år 1988. De ändringar, som nu
27883: både fiskare och tilisyningsmän vet vilka fångst-     har gjorts i avtalssystemet gäliande Tana älv och
27884: redskap som är tiliåtna i Tana älv. 1 överenskom-     Norges ovannämnda beslut att upphöra med
27885: melsen intogs vidare bestämmelser om fiskodling       drivgarnsfisket stöder varandra.
27886:                                        1987 vp. -      KK n:o 419                                      5
27887: 
27888:    Emedan följden av de ovan beskrivna regle-          det faktum att de fångsten, i och med det ökade
27889: ringsarrangemangen sannolikt blir ökade totala         antalet fiskare, kan komma att fördelas på allt
27890: laxfångster i Tana älv och då dessa fångster           flera fiskare, tili krav på ersättning.
27891: fördelas mellan olika fiskargrupper i stort sett
27892: som tidigare, blir det inte aktuellt att med              Avsikten är att underteckna överenskommelsen
27893: anledning av de ändringar som nu har gjorts            i början av 1988 och att, efter det att riksdagen
27894: ersätta vattenområdesägarna för förluster tili följd   för sin del har godkänt ändringarna, bringa den i
27895: av fiskebegränsningarna. Givetvis berättigar inte      kraft innan fiskeperioden börjar sommaren 1988.
27896: 
27897:      Helsingfors den 4 januari 1988
27898: 
27899:                                                                         Utrikesminister Kalevi Sorsa
27900:                                                 1987 vp.
27901: 
27902: Kirjallinen kysymys n:o 420
27903: 
27904: 
27905: 
27906: 
27907:                                    Rinne ym.: Toimenpiteistä oikeuslaitokseen kohdistuneen kritiikin
27908:                                       johdosta
27909: 
27910: 
27911:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27912: 
27913:    Viime aikoina on ollut julkisessa keskustelussa     luonne edellyttäisi, että asia tutkittaisiin ja synty-
27914: monia oikeusjuttuja, joitten johdosta kansalais-       nyt epäluottamus voitaisiin poistaa. Asiasta syn-
27915: ten parissa on ryhdytty kyselemään, miten oi-          tynyt kirjoittelu voisi johtaa parhaimmillaan
27916: keuslaitos itse asiassa toimii. Taloudellisen rikol-   myös oikeuslaitoksen sisällä pohdintaan oikeus-
27917: lisuuden tutkinnan ja tuomioitten osalta on tehty      laitoksen luotettavuudesta.
27918: ratkaisuja, jotka ovat saattaneet aiheuttaa oikeu-
27919:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27920: tettuakio hämmennystä. Samoin on keskustelus-
27921:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27922: sa ollut esillä voimakkaasti oikeusturvakysymyk-
27923: set silloin kun nk. pieni ihminen joutuu totea-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27924:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27925: maan voimattomuutensa lain edessä. Tällaisessa
27926: ilmapiirissä luottamus oikeuslaitoksen luotetta-
27927: vaan ja objektiiviseen toimintakykyyn saattaa                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27928: vaurioitua niin, että kansalaisten parissa kunnioi-            ryhtyä oikeuslaitoksen toimintaan liitty-
27929: tus oikeuden päätöksiin saattaa horjua.                        vän kritiikin johdosta ja julkisuudessa
27930:                                                                väitettyjen oikeuslaitoksen luotettavuutta
27931:    Eräs kysymyksiä herättävä tapahtumasarja liit-              horjuttavien vapaamuurariyhteyksien sel-
27932: tyy toimitusjohtaja Seppo Fagerin asiaan. Jutun                vittämiseksi?
27933: 
27934:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1987
27935: 
27936:           Heikki Rinne               Raimo Vistbacka                    Arja Alho
27937:                      Sulo Aittaniemi                            Jukka Gustafsson
27938: 
27939: 
27940: 
27941: 
27942: 280014N
27943: 2                                     1987 vp. -- KJ( n:o 420
27944: 
27945: 
27946: 
27947: 
27948:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27949: 
27950:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kusrikospoliisin tutkittavana ja tulee aikanaan
27951: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laillisessa järjestyksessä käsiteltäväksi. Hallituksen
27952: olette 13 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-      tehtävänä on luoda tuomioistuimille ja muille
27953: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     oikeuslaitokseen kuuluville viranomaisille sellai-
27954: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      set toimintaedellytykset, että ne voivat ulkoisesta
27955: Heikki Rinteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     painostuksesta riippumattomina toteuttaa niille
27956: kysymyksestä n:o 420:                                laissa säädettyä laillisuusvalvontaa. Oikeuslaitok-
27957:                                                      sen toimintaedellytysten parantamiseksi on viime
27958:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vuosina toteutettu ja parastaikaa on työn alla
27959:        ryhtyä oikeuslaitoksen toimintaan liitty-     lukuisia toimenpiteitä. Myös tuomareiden toi-
27960:        vän kritiikin johdosta ja julkisuudessa       minnan laillisuutta valvotaan sekä tuomioistuin-
27961:        väitettyjen oikeuslaitoksen luotettavuutta    laitoksen sisään rakennetun valvontajärjestelmän
27962:        horjuttavien vapaamuurariyhteyksien sel-      kautta että yleistä laillisuusvalvontaa harjoitta-
27963:        vittämiseksi?                                 vien viranomaisten, kuten eduskunnan oikeus-
27964:                                                      asiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin
27965:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       toimesta.
27966: seuraavaa:
27967:    Oikeudenkäyntiasioiden käsittely kuuluu halli-       Suomen kansalaisille on taattu oikeus perustaa
27968: tusmuodon mukaan riippumattomille tuomiois-          ja kuulua yhdistyksiin sellaisten tarkoitusten to-
27969: tuimille. On luonnollista, että suurta julkisuutta   teuttamista varten, jotka eivät ole vastoin lakia
27970: saaneet oikeudenkäyntiasiat, kuten kysymyksen        tai hyviä tapoja. Yhdistymisvapaus koskee myös
27971: perusteluissa mainitut eräät talousrikosasiat, ai-   tuomioistuinten jäseniä. Hallituksen tiedossa ei
27972: heuttavat myös oikeuslaitokseen kohdistuvaa kri-     ole sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta
27973: tiikkiä. Yksittäisen oikeudenkäyntiasian saama       epäillä, että oikeuslaitoksen virkamiehet olisivat
27974: kritiikki ei kuitenkaan oikeuta hallitusta puuttu-   jonkin yhdistyksen jäsenyyden perusteella toimi-
27975: maan tällaisen asian käsittelyyn. Kysymyksen         neet tuomarinvalan tai muuten virkavelvollisuuk-
27976: perusteluissa nimeltä mainittu asia on ollut kes-    siensa vastaisesti.
27977: 
27978:     Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1988
27979: 
27980:                                                                    Oikeusministeri Matti Louekoski
27981:                                       1987 vp. -     KK n:o 420                                       3
27982: 
27983: 
27984: 
27985: 
27986:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27987: 
27988:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sökts av centralkriminalpolisen och kommer i
27989: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       sinom tid att behandlas i laglig ordning. Rege-
27990: den 13 december 1987 tili vederbörande medlem        ringens uppgift är att skapa sådana verksamhets-
27991: av statsrådet översänt avskrift av följande, av      förutsättningar för domstolar och andra myndig-
27992: riksdagsman Heikki Rinne m.fl. undertecknade         heter inom rättsväsendet att de, oberoende av
27993: spörsmål nr 420:                                     yttre påtryckningar, kan genomföra den lag-
27994:                                                      lighetsuppsikt som enligt lag åligger dem. Under
27995:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      senaste år har många åtgärder vidtagits och flera
27996:        med anledning av den kritik som riktats       är också för närvarande under arbete för att
27997:        mot verksamheten inom rättsväsendet           förbättra rättsväsendets verksamhetsförutsätt-
27998:        och för att undersöka de frimurarordnar       ningar. Också domarverksamhetens laglighet
27999:        som i offentligheten påstås undergräva        övervakas både genom det kontrolisystem som är
28000:        rättsväsendets tiliförlitlighet?              inbyggt i domstolsväsendet och genom de myn-
28001:                                                      digheter som utövar allmän laglighetsuppsikt,
28002:    Såsom svar på spörsmålet anför jag vördsamt       såsom riksdagens justitieombudsman och justitie-
28003: följande:                                            kanslern vid statsrådet.
28004:    Enligt regeringsformen hör handläggningen av         Finska medborgare har garanterats rätt att
28005: rättegångsmål tili oberoende domstolar. Det är       grunda och höra tili föreningar med sådana
28006: naturligt att rättegångsmål som givits stor publi-   ändamål som inte strider mot lag elier goda
28007: citet, såsom vissa ekonomiska brottmål som           seder. Föreningsfriheten gälier också domstolens
28008: nämns i motiveringen tili spörsmålet, leder tili     medlemmar. Regeringen känner inte tili några
28009: att kritik riktas också mot rättsväsendet. Ett       sådana omständigheter som skulie ge anledning
28010: enskilt rättegångsmål som utsetts för kritik ger     att misstänka att tjänstemännen inom rättsväsen-
28011: emeliertid inte regeringen rätt att ingripa i        det på grund av medlemskap i någon förening
28012: målets handläggning. Det mål som nämns vid           skulle ha verkat i strid mot sin domared eller sina
28013: namn i motiveringen tili spörsmålet har under-       tjänsteplikter.
28014: 
28015:     Helsingfors den 5 januari 1988
28016: 
28017:                                                                    Justitieminister Matti Louekoski
28018: 1
28019: 1
28020: 1
28021:     1
28022:     1
28023:     1
28024:         1
28025:         1
28026:         1
28027:             1
28028:             1
28029:             1
28030:                 1
28031:                 1
28032:                 1
28033:                     1
28034:                     1
28035:                     1
28036:                         1
28037:                                               1987 vp.
28038: 
28039: Kirjallinen kysymys n:o 421
28040: 
28041: 
28042: 
28043: 
28044:                                  Väistö: Asuntojen korjausavustusten lisäämisestä Pohjois-Karjalassa
28045: 
28046: 
28047:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28048: 
28049:    Pohjois-Karjalan läänin asumistaso on heikoin    ja kuntien sosiaalitoimen avustuksia 2,4 miljoo-
28050: koko maassa. Merkittävin ongelma on asuntojen       naa markkaa.
28051: puutteellinen varustetaso ja heikkokuntoisuus.         Tälle vuodelle Pohjois-Karjalan kunnat tekivät
28052: Heikosta asumistasosta joutuvat useimmiten kär-     asuntohallitukselle esityksensä avustusmääräraho-
28053: simään vanhukset, joilla ei aina ole edellytyksiä   jen tarpeesta. Yhteenlaskettu tarve olisi saadun
28054: parantaa asumistasoaan omaehtoisesti.               1,7 miljoonan markan sijaan ollut noin 8,6
28055:    Asuntojen korjaamiseksi ja asumistason nosta-    miljoonaa markkaa. Esitykset perustuivat erittäin
28056: miseksi tarvitaan yhteiskunnan tukea. Tarkoituk-    puutteellisesti asuvista tehtyihin selvityksiin.
28057: seen käytettävät määrärahat ovat kuitenkin pie-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28058: nentyneet, kun työvoimaviranomaisten avustus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28059: järjestelmä eläkeläisten asuntojen korjaamiseksi    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28060: lakkautettiin vuoden 1986 lopussa.                  vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28061:    Vuonna 1986 asuntojen korjaamiseen käytet-
28062: tiin Pohjois-Karjalassa avustuksia yhteensä 8,2               Aikooko Hallitus ryhtyä käytännön toi-
28063: miljoonaa markkaa. Vuonna 1987 avustuksia oli              menpiteisiin asuntojen korjausavustusten
28064: käytettävissä yhteensä enää 4,1 miljoonaa mark-            lisäämiseksi Pohjois-Karjalassa sellaiselle
28065: kaa. Tästä summasta asuntohallituksen avustuk-             tasolle, jota puutteellisen asumisen pro-
28066: sia korjaustoimintaan oli 1, 7 miljoonaa markkaa           jektin tarveselvitys edellyttää?
28067: 
28068:     Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1987
28069: 
28070:                                             Matti Väistö
28071: 
28072: 
28073: 
28074: 
28075: 280019T
28076: 2                                       1987 vp. -- EJ( n:o 421
28077: 
28078: 
28079: 
28080: 
28081:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28082: 
28083:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nen. Monet korjaustoimenpiteet voidaan tarkoi-
28084: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tuksenmukaisesti suorittaa perusparannuksen yh-
28085: olette 3 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-          teydessä ja perusparannukseen tarkoitettua val-
28086: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        tion tukea on tehostettu.
28087: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            Sen sijaan erityisesti vähävaraisen vanhusväes-
28088: Matti Väistön näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       tön asuntojen korjaustoimintaan on tarkoituksen-
28089: myksestä n:o 421:                                       mukaista osoittaa erillisiä korjausavustuksia. Kor-
28090:                                                         jausavustusten avulla voidaan asuntoja korjata
28091:            Aikooko Hallitus ryhtyä käytännön toi-       suhteellisen vähäisin kustannuksin siten, että
28092:         menpiteisiin asuntojen korjausavustusten        vanhukset voivat asua omassa asunnossaan mah-
28093:         lisäämiseksi Pohjois-Karjalassa sellaiselle     dollisimman pitkään. Avustuksen maksu voidaan
28094:         tasolle, jota puutteellisen asumisen pro-       suorittaa yksinkertaisesti, koska järjestelmässä ei
28095:         jektin tarveselvitys edellyttää?                edellytetä vakuusjärjestelyjä kuten lainoituksessa.
28096:                                                            Korjausavustusmäärärahan alueellinen jako pe-
28097:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        rustuu sekä väestölaskennasta saatuihin tietoihin
28098: ti seuraavaa:                                           että kuntien omaan arvioon määrärahan tarpees-
28099:   Vuosina 1978--86 oli tulo- ja menoarvion              ta. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan läänin keskimää-
28100: momentilla 35.45.56 määräraha avustuksiin               räistä heikommat asumisolot on otettu huomioon
28101: asuntojen energiataloudelliseen korjaustoimin-          määrärahaa jaettaessa siten, että Pohjois-Karjalan
28102: taan. Momenttiperustelujen mukaan korjaustoi-           osuus määrärahasta on ollut suhteellisesti suu-
28103: minnan tuli olla tarpeen myös työllisyyden kan-         rempi kuin sen vanhusväestön määrä edellyttäisi.
28104: nalta, mistä syystä esimerkiksi Pohjois-Karjalan           Kunnista saatujen tietojen mukaan korjaus-
28105: läänin suhteellinen osuus määrärahaa jaettaessa         avustusten tarve on koko maassa edelleen merkit-
28106: muodostui suureksi.                                     tävä. Korjausavustusjärjestelmää tulee näin ollen
28107:    Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa edellä             jatkaa ja tarvittaessa kehittää. Ympäristöministe-
28108: mainitun momentin määrärahan käyttötarkoitus-           riö pyrkii voimassa olevan vuosille 1987--1991
28109: ta muutettiin siten, että määrärahaa saadaan            vahvistetun asunto-olojen kehittämisohjelman
28110: käyttää sosiaalisin perustein korjaustoiminnan          mukaisesti siihen, että yhteiskunnan tuki asunto-
28111: avustamiseen erityisesti vanhusväestölle. Määrära-      jen korjaamiseen suunnataan ensisijaisesti puut-
28112: han käyttötarkoitusta on siis supistettu selvästi, ja   teellisimmin asuville ja eniten tuen tarpeessa
28113: määrärahaa on tästä syystä pienennetty.                 oleville. Erittäin puutteellisesti asuvista Pohjois-
28114:    Perusteena määrärahan käyttötarkoituksen             Karjalassa tehty selvitys vahvistaa osaltaan sitä,
28115: muutokselle on ollut asuntojen korjaustoimin-           että Pohjois-Karjala on eräs painopistealue asun-
28116: taan tarkoitettujen tukijärjestelmien selkiyttämi-      tokannan korjaustoiminnassa.
28117: 
28118:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1988
28119: 
28120:                                                                       Ympäristöministeri Kaj Bärlund
28121:                                        1987 vp. -- RJC n:o 421                                        3
28122: 
28123: 
28124: 
28125: 
28126:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28127: 
28128:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           band med sanering och det statliga stödet för
28129: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         sanering har effektiverats.
28130: den 3 december 1987 tili vederbörande medlem              Däremot är det ändamålsenligt att anvisa sär-
28131: av statsrådet översänt avskrift av följande av         skilda reparationsunderstöd för reparationer av
28132: riksdagsman Matti Väistö undertecknade spörs-          mindre bemedlade åldringars bostäder. Med
28133: mål nr 421:                                            hjälp av reparationsunderstöden kan bostäderna
28134:                                                        repareras med relativt små kostnader så att åld-
28135:           Ämnar Regeringen vidta praktiska åt-         ringarna kan bo i sina egna bostäder så länge som
28136:        gärder för att öka reparationsunderstöden       möjligt. Understödet kan betalas ut på ett enkelt
28137:        för bostäder i Norra Karelen tili en nivå       sätt, eftersom systemet inte förutsätter arrange-
28138:        som förutsätts av projektet för utredning       mang beträffande säkerheter, vilket är faliet vid
28139:        av behov i anslutning tili bristfäliigt         långivning.
28140:        boende?                                            Den regionala fördelningen av anslaget för
28141:                                                        reparationsunderstöd grundas såväl på uppgifter,
28142:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vilka har erhåliits vid folkräkningen, som på
28143: anföra följande:                                       kommunernas egen uppskattning av anslagsbe-
28144:    Under åren 1978--86 ingick i statsförslaget         hovet. T.ex. det faktum att boendeförhåliandena
28145: under momentet 35.45.56 ett anslag för under-          i Norra Karelens Iän är sämre än i genomsnitt har
28146: stödjande av bostadsreparationer i energihushåli-      vid fördelningen av anslagen beaktats så att
28147: ningssyfte. Enligt momentets motivering krävdes        Norra Karelens andel av anslaget är relativt sett
28148: det att reparationsverksamheten var erforderlig        större än antalet åldringar i länet förutsätter.
28149: också ur sysselsättningssynvinkel, och på grund           Enligt kommunernas uppgifter är behovet av
28150: härav fick Norra Karelens Iän ett relativt sett stor   reparationsunderstöd fortfarande betydande i he-
28151: del av anslagen.                                       la landet. Sålunda bör systemet med reparations-
28152:    1 statsförslaget för år 1987 ändrades använd-       understöd bibehålias och vid behov utvecklas.
28153: ningssyftet för anslaget under nämnda moment           Miljöministeriet eftersträvar i enlighet med det
28154: så att anslaget får användas på sociala grunder        program som har fastställts för utvecklande av
28155: som understöd särskilt tili åldringar för repara-      boendeförhållandena åren 1987--1991 att sam-
28156: tionsverksamhet. Anslagets användningssyfte har        häliets stöd föt tepatation av bostädet i fötsta
28157: alltså klart begränsats, och på grund härav har        hand skali komma dem tili godo som bot sämst
28158: anslaget minskats.                                     och mest behövet stöd. Den uttedning om ytterst
28159:    Ändringen av anslagets användningssyfte har         btistfälligt boende petsoner som hat gjotts i
28160: grundats på det faktum, att stödsystemen för           Norra Katelen bekräftar föt sin del att Norra
28161: bostäders reparation har preciserats. Många repa-      Katelen ät ett ptiotitetsområde för tepatationet
28162: rationsåtgärder kan utföras ändamålsenligt i sam-      av bostadsbeståndet.
28163: 
28164:      Helsingfors den 11 januari 1988
28165: 
28166:                                                                           Miljöministet Kai Bärlund
28167:                                                 1987 vp.
28168: 
28169: Kirjallinen kysymys n:o 422
28170: 
28171: 
28172: 
28173: 
28174:                                   Pulliainen: Kuusamon Valtavaaran suojelemisesta talviurheilutoi-
28175:                                      minnalta
28176: 
28177: 
28178:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28179: 
28180:    Kuusamon Rukatunturille on rakennettu laaja          Tähän saakka on pidetty itsestään selvyytenä,
28181: talviurheilukeskus. Talviurheilun käyttöön vallat-   että Kuusamon Valtavaara säilytetään luonnonti-
28182: tu alue ei näytä kuitenkaan enää riittävän, vaan     laisena alueena. Näin ei kuitenkaan näytä ajatte-
28183: matkailuyrittäjät aikovat laajentaa toimintaansa     levan paikallinen liikemaailma. Valtiovallalla pi-
28184: ottamalla liiketoiminnan piiriin Valtavaaran.        tää olla sanansa sanottavana sen liiallisia ekspan-
28185: Pelkkä aikomus tehdä näin on herättänyt run-         siopyrkimyksiä vastaan.
28186: saasti vastareaktioita hyvin monella taholla, mikä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28187: ilmenee mm. runsaana yleisönosastokirjoitteluna.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28188:    Valtavaara on merkittävä luonnon monument-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28189: ti keskellä havumetsävyöhykettä. Korkeana vaara-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28190: muodostumana korkeusvyöhykkeineen se suo
28191: elinympäristön monille harvalukuisille eläin- ja                 Aikooko Hallitus sallia Kuusamon Val-
28192: kasvilajeille. Sen rinteillä tavataan mm. harvi-              tavaaran ottamisen hiihtohissejä käyttä-
28193: naista sinipyrstö-nimistä lintulajia.                         vän talviurheilutoiminnan käyttöön?
28194: 
28195:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1987
28196: 
28197:                                            Erkki Pulliainen
28198: 
28199: 
28200: 
28201: 
28202: 280020U
28203: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 422
28204: 
28205: 
28206: 
28207: 
28208:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28209: 
28210:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kas, sillä se on tähän saakka säilynyt varsin
28211: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          luonnonmukaisena, suureksi osaksi metsähalli-
28212: olette 4 päivänä joulukuuta päivätyn kirjeenne         tuksen päätöksellä muodostetun luonnonhoito-
28213: n:o 1863 ohella toimittanut valtioneuvoston            metsän turvin. Matkailutoiminta Rukatunturilla
28214: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      on jo sangen laajaa. Hyvälläkään suunnittelulla
28215: taja Erkki Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä n:o   ei matkailua palvelevaa rakentamista voida olen-
28216: 422, jossa tiedustellaan:                              naisesti laajentaa ilman, että vaarannetaan koko
28217:                                                        maankin kannalta huomattavia arvoja. Kuusa-
28218:           Aikooko Hallitus sallia Kuusamon Val-        mon kunta aikoo ryhtyä laatimaan Rukatunturia
28219:         tavaaran ottamisen hiihtohissejä käyttä-       ja Valtavaaraa koskevaa osayleiskaavaa. Kaavaa
28220:         vän talviurheilutoiminnan käyttöön?            laadittaessa voitaneen luonnonsuojelun ja mat-
28221:                                                        kailun osittain keskenään ristiriitaiset tarpeet sel-
28222:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vittää ja sovittaa yhteen. Tästä menettelystä on jo
28223: ti seuraavaa:                                          saatu hyviä kokemuksia eräiden muiden arvok-
28224:   Rukatunturin-Valtavaaran alue on luonnon-            kaiden vaara-alueiden, kuten Lieksan Kolin ja
28225: ja maisemansuojelun kannalta kokonaisuudes-            Sotkamon Vuokatin käytön suunnittelussa. Kaa-
28226: saan arvokas alue. Eteläisenä laajana vaara-aluee-     vaa laadittaessa voidaan myös selvittää, edellyt-
28227: na sen luonnossa on pohjoisia piirteitä, jotka         tääkö Valtavaaran säilyttäminen alueen suojelun
28228: poikkeavat Kuusamon tavanomaisesta luonnosta.          tehostamista esimerkiksi perustamalla luonnon-
28229: Erityisesti Valtavaara on suojelun kannalta arvo-      suojelulain mukainen suojelualue.
28230: 
28231:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1988
28232: 
28233:                                                                       Ympäristöministeri Kaj Bärlund
28234:                                       1987 vp. -      KK n:o 422                                       3
28235: 
28236: 
28237: 
28238: 
28239:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
28240: 
28241:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rats mycket naturenligt, till stor del med hjälp av
28242: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        en naturvårdsskog, som har skapats genom ett
28243: den 4 december 1987 till vederbörande medlem          beslut av forststyrelsen. Turistverksamheten på
28244: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Rukatunturi är redan mycket omfattande. lnte
28245: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade            ens med god planering kan byggandet till from-
28246: spörsmål nr 422:                                      ma för turismen väsentligt utvidgas utan att
28247:                                                       betydande värden för hela landet äventyras.
28248:           Ämnar Regeringen tillåta att Valtavaa-      Kuusamo kommun ämnar börja göra upp en
28249:        ra i Kuusamo tas i bruk för sådan vinter-      delgeneralpian för Rukatunturi och Valtavaara.
28250:        sport som använder skidliftar?                 Då pianeo görs upp torde naturskyddets och
28251:                                                       turismens sinsemellan delvis motstridiga behov
28252:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      kunna utredas och sammanjämkas. Av detta
28253: anföra följande:                                      förfarande har redan erhållits goda erfarenheter
28254:    Rukatunturi-Valtavaara området är isin hel-        vid planeringen av användningen av vissa andra
28255: het ett värdefullt område med tanke på natur-         värdefulla bergsområden, Koli i Lieksa och
28256: och landskapsskyddet. Det är ett sydligt, vid-        Vuokatti i Sotkamo. Då pianeo görs upp kan
28257: sträckt fjällområde, vars natur innefattar nordliga   det också utredas om bevarandet av Valtavaara
28258: drag, som avviker från den sedvanliga naturen i       förutsätter effektivering av skyddet för området
28259: Kuusamo. Speciellt Valtavaara är värdefullt med       t.ex. genom att ett skyddsområde inrättas enligt
28260: tanke på skyddet, eftersom det hittills har beva-     lagen om naturskydd.
28261: 
28262:      Helsingfors den 8 januari 1988
28263: 
28264:                                                                           Miljöminister Kaj Bärlund
28265:                                                                                                 j
28266:                                                                                             j
28267:                                                                                         j
28268:                                                                                     j
28269:                                                                                 j
28270:                                                                             j
28271:                                                                         j
28272:                                                                     j
28273:                                                                 j
28274:                                                             j
28275:                                                         j
28276:                                                     j
28277:                                                 j
28278:                                             j
28279:                                         j
28280:                                     j
28281:                                 j
28282:                             j
28283:                         j
28284:                     j
28285:                 j
28286:             j
28287:         j
28288:     j
28289: j
28290:                                                 1987 vp.
28291: 
28292: Kirjallinen kysymys n:o 423
28293: 
28294: 
28295:                                    Pulliainen: Merikotkakannan suojelemisesta ongelmajätteiden at-
28296:                                        heuttamalta myrkytykseltä
28297: 
28298: 
28299:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28300: 
28301:    Merikotka on harvalukuinen, ankarasti rauhoi-       kee niistä nykyluokituksen mukaan ongelmajä-
28302: tettu petolintulaji, jonka elämä on laajan kansal-     tettä.
28303: lisen ja kansainvälisen mielenkiinnon kohteena.           Koplanaariset PCB:t, joita nyt siis esiintyy
28304: Rauhoituksesta huolimatta lajin säilymistä luon-       elinympäristössämme, ovat peräisin teknisistä
28305: nossamme uhkaa monta vaaraa, joissa ihminen            PCB-seoksista. Niitä ei synny poltossa kuten
28306: on välillisesti tai välittömästi mukana. Tämän         dioksiineja, vaan PCB:n valmistuksessa. Niitä
28307: petolintulajin sijainti ravintoketjun huipulla kor-    pääsee ravintoketjuihin kaikkien PCB-päästöjen
28308: kealla trofiatasolla muodostaa jo sinänsä uhkan        mukana. PCB-aineet rikastuvat yleensä ravinto-
28309: lajille itselleen; ravintopula voi yllättää ja ympä-   ketjuissa, mutta, mikä huolestuttavinta, super-
28310: ristömyrkyt voivat kasaantua Iinmihin aiheuttaen       myrkylliset koplanaariset PCB:t muita voimak-
28311: viime kädessä myrkytystilan, jopa kuoleman.            kaammin.
28312:    Äskettäin valmistunut tutkimus osoittaa, että          Merikotkat itse ovat osoittautuneet kohtalaisen
28313: meillä aktiivisesti suojellut merikotkat voivat olla   kestäviksi koplanaarisia PCB:itä vastaan, mikä
28314: "lentäviä ongelmajätteitä", mikäli perusteena          johtunee eräiden muiden PCB-molekyylien diok-
28315: pidetään niiden kudosten sisältämiä ongelmajä-         siiniantagonistisesta vaikutuksesta. Luonnon ko-
28316: tepitoisuuksia. Tutkimuksen kohteina oli vuosina       konaisuutena ja ihmisen osana luontoa kannalta
28317:  1982-85 kuolleina löydettyjä merikotkia ja nii-       tilanne on kuitenkin yleisesti ottaen todella hä-
28318: den kuoriutumattomia munia. Määrityksen koh-           lyttävä. Niin ihmisen kuin muidenkin eliöiden
28319: teina oli mm. kloorihiilivetyjä, dioksiineja, po-      elinympäristön kemikalisoituminen on uhka elä-
28320: lykloorattuja naftaleeneja ja ns. koplanaarisia        män jatkumiselle. Merikotkan kohdalla lajin tal-
28321: PCB-yhdisteitä.                                        viruokinta ja pesinnän onnistumisen turvaami-
28322:                                                        nen vartioinoilla romuttuu siihen, että ihminen
28323:    Tutkimus paljasti mielenkiintoisia asiOita.
28324:                                                        välillisesti lajin ravinnon myrkyttämällä tuhoaa
28325: Odotetusti kloorihiilivedyistä DDT-jäämien taso
28326:                                                        eläimet itsensä vähitellen.
28327: oli laskenut aiemmasta aineistosta määritetystä
28328: tasosta. PCB-, klordaani- ja heksaklooribentsee-          Kun päidemme yläpuolella liitelevä uljas meri-
28329: nipitoisuudet olivat sen sijaan edelleen merkittä-     kotka onkin lentävä ongelmajäte, on teollis-
28330: vän korkealla tasolla.                                 tuneessa yhteiskunnassamme ja koko kulttuuris-
28331:                                                        samme mennyt jotain perustavasti pieleen.
28332:    Dioksiinien (PCDD ja PCDF) pitoisuudet                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28333:  osoittautuivat olevan korkeampia kuin muilla          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28334: Itämeren eläimillä, mutta myrkyllisimpiä muoto-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28335:  ja oli vähänlaisesti. Polykloorattuja naftaleeneja    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28336:  (PCN) oli merkittävän korkeina pitoisuuksina ja
28337:  todella huolestuttava oli löydös supermyrkyllisten               Aikooko Hallitus ryhtyä kansallisesti ja
28338: koplanaaristen PCB-yhdisteiden esiintymisestä                  kansainvälisesti toimiin, joilla estetään
28339: pitoisuuksina, jotka ovat maailmanennätysluok-                 supermyrkyiksi luokiteltavien dioksiinien
28340:  kaa (aiemmat ennätystasot oli määritetty Japanin              ja koplanaaristen PCB:iden joutuminen
28341:  ihmisistä ja tappajavalaista). Toiseksi voimak-               luontoon, niin että ne rikastuvat merikot-
28342:  kaimman ihmisen aikaansaaman myrkyn,                          kiin niille myrkkykuolemauhan synnyt-
28343:  PeCB:n, esiintyminen merikotkien kudoksissa te-               täen?
28344: 
28345:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1987
28346: 
28347:                                             Erkki Pulliainen
28348: 280021V
28349: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 423
28350: 
28351: 
28352: 
28353: 
28354:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28355: 
28356:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             PCB-yhdisteitä käytetään nykyisin eniten läm-
28357: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           mönsiirtonesteenä muuntajissa ja sähköeristeenä
28358: olette 4 päivänä joulukuuta päivätyn kirjeenne          kondensaattoreissa. PCB-yhdisteitä on aiemmin
28359: n:o 1864 ohella toimittanut valtioneuvoston             käytetty myös mm. laivamaaleissa, liimoissa, la-
28360: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       koissa ja kopiopapereissa. PCB:n käytöstä näihin
28361: taja Erkki Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä n:o    tarkoituksiin luovuttiin 1970-luvun alussa. Säh-
28362: 423, jossa tiedustellaan:                               kölaitteisiin PCB-yhdisteitä on Suomessa käytetty
28363:                                                         vuoteen 1979 asti. PCB-yhdisteitä sisältäviä
28364:            Aikooko Hallitus ryhtyä kansallisesti ja     muuntajia arvioitiin vuonna 1982 olevan Suo-
28365:         kansainvälisesti toimiin, joilla estetään       messa noin 250 kpl. Näissä olevan PCB-nesteen
28366:         supermyrkyiksi luokiteltavien dioksiinien       massaksi arvioitiin noin 250 tonnia. Suur- ja
28367:         ja koplanaaristen PCB:iden joutuminen           pienjänniteverkkojen     kondensaattoriparistojen
28368:         luontoon, niin että ne rikastuvat merikot-      lukumäärä samana vuonna oli arviolta 10 000 ja
28369:         kiin niille myrkkykuolemanuhan synnyt-          niiden sisältämä PCB-määrä noin 1 500 tonnia.
28370:         täen?                                           Vuoteen 1987 mennessä on arviolta noin kaksi
28371:                                                         kolmasosaa näistä laitteista poistettu käytöstä.
28372:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Käytöstä poistetut, PCB-yhdisteitä sisältävät
28373: ti seuraavaa:                                           tuotteet ja laitteet ovat ongelmajätteitä, joiden
28374:                                                         käsittely edellyttää erityistä tekniikkaa ympäristö-
28375:    Monien kloorattujen orgaanisten yhdisteiden
28376:                                                         haittojen estämiseksi. Tähän mennessä käytöstä
28377: on pysyvyytensä, rikastuvuutensa ja myrkyllisyy-
28378:                                                         poistetut muuntajat ja isot kondensaattorit on
28379: tensä takia todettu olevan luonnolle ja ihmiselle
28380:                                                        _viety Ekokem Oy Ab:n ongelmajätelaitokseen tai
28381: vaarallisia. Tästä syystä tämän laajan yhdisteryh-      ulkomaisiin jätteenkäsittelylaitoksiin.
28382: män tutkimiseen, päästöjen vähetämiskeinojen
28383: selvittämiseen sekä sääntelykeinojen kehittämi-            PCB:n aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi
28384: seen käytetään nykyisin sekä eri maissa että            Suomessa Sähkötarkastuskeskus antoi vuonna
28385: kansainvälisesti huomattavasti voimavaroja. Ylei-       1985 tiedonannon, joka sisältää rajoituksia ja
28386: nen tavoite on ympäristölle vaarallisiksi todettu-      suosituksia PCB-yhdisteitä sisältävien sähkölait-
28387: jen yhdisteiden päästöjen ehkäisy ja vähentämi-         teiden käytöstä. Sen mukaan PCB-yhdisteitä si-
28388: nen.                                                    sältävien uusien sähkölaitteiden asentaminen ja
28389:    Polyklooribifenyylit eli PCB-yhdisteet ovat mo-      käyttöönotto on kielletty vuoden 1987 alusta
28390: nien muiden orgaanisten halogeeniyhdisteiden            lähtien. Käytössä olevat PCB-yhdisteitä sisältävät
28391: tavoin myrkyllisiä. Ne rikastuvat luonnon ravin-        muuntajat ja kondensaattorit suositetaan poistet-
28392: toketjuihin ja häviävät ympäristöstä erittäin hi-       taviksi käytöstä laitteen sijoituspaikan mukaan
28393: taasti. PCB-yhdisteitä onkin havaittu luonnossa         asteittain vuoteen 1988, 1990 tai 1995 mennessä.
28394: lähes kaikkialla maapallolla. Niiden on todettu            PCB-yhdisteiden sääntelyä on käsitelty monissa
28395: aiheuttaneen vakavia haittoja monille ravintopy-        kansainvälisissä järjestöissä. Suomen kannalta
28396: ramidin huipulla oleville eliöille, mm. merikot-        merkityksellisimmät kannanotot ovat vuonna
28397: kalle ja hylkeille.                                     1985 annettu Helsingin komission suositus ja
28398:    Teollisesti valmistetut PCB-yhdisteet ovat se-       vuonna 1987 annetut Taloudellisen yhteistyön ja
28399: oksia. Ns. koplanaaristen PCB-yhdisteiden on            kehityksen järjestön (OECD) päätös ja suositus,
28400: todettu rikastuvan muita PCB-yhdisteitä vahvem-         joissa esitetään tavoitteet PCB:n valmistuksen,
28401: min ja olevan erittäin myrkyllisiä, ns. supermyrk-      markkinoinnin ja käytön lopettamiseksi. Näiden
28402: kyjä. PCB-valmisteet sisältävät myös epäpuhtauk-        suositusten sisältämiä velvoitteita ei voitu riittä-
28403: sia, kuten erittäin myrkyllisiä kloorautuneita di-      västi panna toimeen Suomessa ennen jätehuolto-
28404: bentsofuraaneja. Näitä yhdisteitä syntyy myös           lain 1. 5.1987 voimaan tullutta muutosta. Muu-
28405: PCB-yhdisteiden epätäydellisessä palamisessa.           toksen perusteluissa PCB on mainittu yhtenä
28406:                                        1987 vp. -      KK n:o 423                                       3
28407: 
28408: esimerkkinä aineista, joiden sääntelemiseksi oli       tutkijoita alan tärkeimpiin kansainvälisiin ko-
28409: tarpeellista muuttaa lakia.                            kouksiin sekä osallistunut Pohjoismaiden väliseen
28410:    Ympäristöministeriössä valmistellaan ehdotus-       dioksiiniyhteistyöhön. Vuosina 1988-89 aiotaan
28411: ta valtioneuvoston päätökseksi PCB:stä. Tarkoi-        mm. osallistua Pohjoismaiden yhteiseen tutki-
28412: tus on ehkäistä ja rajoittaa PCB:stä ympäristölle      mukseen, jossa selvitetään kloorattuja paraffiine-
28413: aiheutuvia haittoja sekä PCB-jätteistä jätehuollol-    ja sisältävien öljyjen merkitystä metallisulattojen
28414: le aiheutuvia vaikeuksia. Päätöksessä kiellettäisiin   dioksiinipäästöjen syntymiselle sekä ryhdytään
28415: PCB:n ja polyklooriterfenyylien (PCT:n) valmis-        tarvittaessa yhteisiin sääntelytoimiin. Myös kemi-
28416: tus, maahantuonti ja käyttöönotto sekä määrät-         allisen metsäteollisuuden merkitystä dioksiiniläh-
28417: täisiin käytössä olevien, PCB:tä sisältävien sähkö-    teenä on tarkoitus ryhtyä lähiaikoina selvittä-
28418: laitteiden merkitsemisestä ja käytöstä poistami-       mään meilläkin.
28419: sesta. Päätöksen tarkoituksena olisi samalla täyt-
28420:                                                           Dioksiinipäästöjä on toistaiseksi parhaiten ra-
28421: tää Suomessa Helsingin komission suosituksen
28422:                                                        joitettu sääntelemällä tunnetuinta päästölähdettä
28423: sekäOECD:npäätöksen ja suosituksen asettamat
28424:                                                        eli jätteiden polttamista. Yhdyskuntajätteitä hä-
28425: velvoitteet. Päätösehdotus käsiteltäneen valtio-
28426:                                                        vitetään maassamme polttamalla vain Turussa.
28427: neuvostossa vuoden 1988 keväällä. PCB-yhdistei-
28428:                                                        Asianomaisen laitoksen dioksiinipäästöt on mit-
28429: tä sisältävien tuotteiden ja laitteiden hallittu
28430:                                                        tauksin todettu pieniksi. Ongelmajätteiden polt-
28431: käytöstä poistaminen ja asianmukainen hävittä-
28432:                                                        toon erikoistuneessa ongelmajätelaitoksessa polt-
28433: minen estäisivät huomattavaa PCB-määrää joutu-
28434:                                                        tamista valvotaan hyvin, pohtolämpötilat ovat
28435: masta ympäristöön.
28436:                                                        korkeita ja viipymät poltossa riittäviä sangen
28437:    "Dioksiinit" on yleisnimitys suurelle (210 yh-
28438:                                                        pysyvienkin yhdisteiden hajottamiseen. Kaiken
28439: disteen) ryhmälle orgaanisia yhdisteitä, jotka
28440:                                                        kaikkiaan dioksiinikysymykseen kiinnitetään ny-
28441: kaikki ovat myrkyllisiä. Osa niistä (12) on erityi-
28442:                                                        kyisin yhä enemmän huomiota ilmansuojelun,
28443: sen haitallisia ja pysyviä ns. supermyrkkyjä. Di-
28444:                                                        vesiensuojelun ja jätehuollon suunnitelmia, il-
28445: oksiineja voi ainakin teoriassa syntyä aina, kun
28446:                                                        moituksia ja lupahakemuksia käsiteltäessä.
28447: orgaaninen aine ja kloori pääsevät reagoimaan
28448: keskenään verraten korkeassa lämpötilassa. Mit-           Lähiaikoina valmistuva hallituksen esitys uu-
28449: tausten avulla todettuja dioksiinien lähteitä ovat     deksi kemikaalilaiksi parantaa myös mahdolli-
28450: mm. yhdyskuntajätteiden, aktiivilietteen ja on-        suuksia puuttua ympäristölle vaarallisiksi todet-
28451: gelmajätteiden pohto, metallinjalostus, sellun         tujen aineiden käyttöön. Lisäksi lakiehdotukseen
28452: valkaisu, moottoriajoneuvoliikenne sekä kloorife-      sisältyy ns. uusien aineiden ennakkohyväksymis-
28453: nolien valmistus ja käyttö. Lisäksi dioksiinit saat-   vaatimus. Tämä estää vastedes ennakolta PCB:n
28454: tavat savukaasujen mukana kulkeutua kauas ja           kaltaisten ympäristölle vaarallisten aineiden pää-
28455: laajoille alueille. Kokonaiskäsitys tärkeimmistä       syn markkinoille. Jo markkinoilla olevien kemi-
28456: dioksiinilähteistä on kuitenkin vasta syntymässä       kaalien ominaisuuksien järjestelmällinen selvittä-
28457: eikä eri päästölähteiden merkitystä vielä pystytä      minen ei ole mahdollista ilman kansainvälistä
28458: luotettavasti arvioimaan.                              yhteistyötä. Suomi osallistuu tähän yhteistyöhön
28459:    Luonnon dioksiinipitoisuuksia ja dioksiinien        mm. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen jär-
28460: tärkimpiä lähteitä selvitetään parhaillaan Suo-        jestön (OECD) sekä Pohjoismaiden ministerineu-
28461: messa. Ympäristöministeriö on lisäksi lähettänyt       voston alaisissa toimielimissä.
28462: 
28463:       Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1988
28464: 
28465:                                                                      Ympäristöministeri Kaj Bärlund
28466: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 423
28467: 
28468: 
28469: 
28470: 
28471:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28472: 
28473:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              PCB-föreningar används för närvarande mest
28474: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        som värmeöverföringsvätska i transformatorer och
28475: den 4 december 1987 tili vederbörande medlem          som elisolationsmaterial i kondensatorer. PCB-
28476: av statsrådet översänt avskrift av följande av        föreningar har tidigare också använts bl.a. i
28477: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade            målfärg för båtar, lim, lack och kopieringspap-
28478: spörsmål nr 423:                                      per. Man avstod från användningen av PCB för
28479:                                                       dessa ändamål i början av 1970-talet. PCB-för-
28480:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder na-         eningar har i Finland använts i eldon fram tili år
28481:        tionellt och internationellt genom vilka       1979. Det uppskattades att det i Finland år 1982
28482:        det förhindras att dioxiner och koplana-       fanns ca 250 transformatorer som innehöll PCB-
28483:        riska PCB:n, vilka klassificerats som su-      föreningar. Massan av den PCB-vätska som fanns
28484:        pergifter hamnar i naturen så att de           i dem uppskattades vara ca 250 ton. Antalet
28485:        bioackumuleras i havsörnarna och               kondensatorbatterier i hög- och lågspänningsnät
28486:        förorsakar förgiftningsdöd hos dem?            samma år var uppskattningsvis 10 000 och de
28487:                                                       innehöll ca 1 500 ton PCB. Fram tili år 1987 har
28488:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       uppskattningsvis ca två tredjedelar av dessa tagits
28489: anföra följande:                                      ur bruk.
28490:                                                           De avlägsnade produkterna och anordningarna
28491:    Många klorerade organiska föreningar har på        som innehåller PCB-föreningar är problemavfall,
28492: grund av sin persistens, bioackumulation och          vilkas hantering förutsätter en speciell teknik för
28493: giftighet konstaterats vara farliga för naturen och   att miljöolägenheter skall kunna förhindras. Hit-
28494: människan. Av denna orsak används för närva-          tills har de transformatorer och stora kondensato-
28495: rande både i olika länder och internationellt         rer som tagits ur bruk förts tili Ekokem Oy Ab:s
28496: betydande resurser för att undersöka denna om-        problemavfallsanläggning eller tili utländska be-
28497: fattande grupp av föreningar, detta i syfte att       handlingsanläggningar.
28498: utreda metoder att minska utsläppen samt för att          Tili förebyggande av olägenheter av PCB i
28499: utveckla regleringsmetoder. Det allmänna målet        Finland gav Elinspektionscentralen år 1985 ett
28500: är att förhindra och minska utsläpp av föreningar     tillkännagivande som innehåller begränsningar
28501: som konstaterats vara farliga.                        och rekommendationer för användningen av el-
28502:    Polyklorbifenylerna, dvs. PCB-föreningarna, är     don som innehåller PCB-föreningar. Enligt till-
28503: giftiga såsom många andra organiska halogenför-       kännagivandet är det fr.o.m. ingången av år
28504: eningar. De bioackumuleras i naturens närings-        1987 förbjudet att installera och ta i bruk nya
28505: kedjor och de försvinner mycket långsamt ur           eldon, som innehåller PCB-föreningar. Det re-
28506: miljön. PCB-föreningar har därför observerats i       kommenderas att transformatorer och kondensa-
28507: naturen nästan överallt på jordklotet. De har         torer, som innehåller PCB-föreningar och som är
28508: konstaterats förorsaka allvarliga olägenheter för     i användning, successivt tas ur bruk, beroende på
28509: många organismer på näringspyramidens topp,           anordningens placering, före ingången av åren
28510: bl.a. havsörnar och sälar.                            1988, 1990 ellet 1995.
28511:    De industriellt tillverkade PCB-föreningarna är        Regleringen av PCB-föreningar har behandlats
28512: blandningar. Det har konstaterats att de s.k.         inom många internationella organisationer. De
28513: koplanariska PCB-föreningarna bioackumuleras          för Finland viktigaste ställningstagandena är Hel-
28514: mycket starkate än de övriga PCB-föreningarna         singforskommissionens rekommendation år 1985
28515: och att de är mycket giftiga s.k. supergifter.        och beslutet och en rekommendation från Orga-
28516: PCB-preparaten innehåller också föroreningar,         nisationen för ekonomiskt samarbete och utveck-
28517: t.ex. mycket giftiga klorerade dibensofuraner.        ling (OECD) år 1987, i vilka framläggs mål en
28518: Dessa föreningar uppstår också vid ofullständig       för upphörande med tillverkningen, marknadsfö-
28519: förbränning av PCB-föreningar.                        ringen och användningen av PCB. De förpliktel-
28520:                                          1987 vp. -      KK n:o 423                                       5
28521: 
28522: ser som ingår i dessa rekommendationer har inte          de viktigaste internationella mötena inom bran-
28523: kunnat verkställas i tillräckligt stor utsträckning      schen samt deltagit i dioxinsamarbetet mellan de
28524: förrän ändringen av lagen om avfallshantering            nordiska länderna. Avsikten är att under åren
28525: trädde i kraft 1.5.1987. 1 motiveringen tili änd-        1988-89 bl.a. delta i de nordiska ländernas
28526: ringen har PCB nämnts som ett exempel på                 gemensamma undersökning i syfte att utreda
28527: ämnen för vilkas reglering det var nödvändigt att        betydelsen av oljor, som innehåller klorerade
28528: ändra på lagen.                                          paraffiner, för uppkomsten av dioxinutsläpp från
28529:    1 miljöministeriet bereds ett förslag tili statsrå-   metalismältverk, varvid även gemensamma regle-
28530: dets beslut om PCB. Avsikten är att förhindra            ringsåtgärder skall vidtas vid behov. Avsikten är
28531: och begränsa de olägenheter som PCB förorsakar           att inom närmaste framtid också hos oss börja
28532: för miljön samt de svårigheter som PCB-avfali            utreda betydelsen av den kemiska skogsindustrin
28533: vållar för avfallshanteringen. I beslutet skulle         som dioxinkälla.
28534: tillverkning, import och ibruktagande av PCB
28535:                                                             Dioxinutsläppen har hittills bäst kunnat be-
28536: och polyklorterfenyl (PCT) förbjudas. Samtidigt
28537:                                                          gränsas genom att den mest kända kälian tili
28538: skulle föreskrivas om märkning och avlägsnande
28539:                                                          utsläpp, dvs. förbränningen av avfall, har regle-
28540: av eldon, som innehålier PCB. Avsikten med
28541:                                                          rats. I vårt land behandlas samhälisavfali genom
28542: beslutet vore att samtidigt i Finland uppfylia
28543:                                                          förbränning enbart i Åbo. Utsläppen vid den
28544: både de förpliktelser Helsingforskommissionens
28545:                                                          berörda anläggningen har genom mätningar kon-
28546: rekommendation och OECD:s beslut och re-
28547:                                                          staterats vara små. Vid problemavfallsanlägg-
28548: kommendation uppställt. Förslaget tili beslut
28549:                                                          ningar, som specialiserat sig på förbränning av
28550: torde behandlas i statsrådet våren 1988. Ett
28551:                                                          problemavfall, övervakas förbränningen väl,
28552: kontrolierat avlägsnande av produkter och appa-
28553:                                                          förbränningstemperaturerna är höga och uppe-
28554: rater, som innehåller PCB-föreningar, och ett
28555:                                                          hållstiderna vid förbränningen tillräckliga för att
28556: behörigt förstörande av dem skulie hindra att en
28557:                                                          spjälka också mycket hållbara föreningar. Allt
28558: b~tydande mängd PCB kommer ut i omgiv-
28559:                                                          som allt fästs det för närvarande alit mera
28560: mngen.                                                   uppmärksamhet vid dioxinfrågan vid behand-
28561:     ''Dioxiner'' är en övergripande benämning för
28562:                                                          lingen av planer, anmälningar och tillståndsan-
28563: en stor grupp av (210 olika) organiska föreningar,
28564:                                                          sökningar inom luftvården, vattenvården och
28565: som alla är giftiga. En del av dem (12) är
28566:                                                          avfallshanteringen.
28567: speciellt skadliga och persistenta s.k. supergifter.
28568: Dioxinerna kan åtminstone i teorin alltid uppstå            Regeringens proposition med förslag tili ny
28569: då ett organiskt ämne och klor reagerar sinsemel-        kemikalielag, viiken färdigställs inom närmaste
28570: lan i relativt hög temperatur. Källor för dioxiner,      framtid, förbättrar också möjligheterna att ingri-
28571: konstaterats genom mätningar, är bl.a. förbrän-          pa i användningen av ämnen som konstaterats
28572: ning av samhällsavfall, aktivt slam och problem-         vara farliga för miljön. Dessutom ingår i lagför-
28573: avfall, metaliförädling, blekning av cellulosa,          slaget ett s.k. krav på förhandsgodkännande av
28574: motorfordonstrafik samt tillverkning och använd-         nya ämnen. Detta kommer i framtiden på
28575: ning av klorfenol. Dessutom kan dioxiner föras           förhand att hindra att ämnen som är farliga för
28576: långt bort över vidsträckta områden med rökga-           miljön, t.ex. PCB, kommer ut på marknaden. En
28577:  ser. En helhetsuppfattning om de viktigaste käl-        systematisk utredning av egenskaperna hos kemi-
28578: lorna för dioxiner håller först nu på att uppstå         kalier, som redan finns på marknaden, är inte
28579: och betydelsen hos olika källor tili utsläpp kan         möjlig utan internationellt samarbete. Finland
28580:  inte ännu tiliförlitligt uppskattas.                    deltar i detta samarbete inom bl.a. verksamhets-
28581:     Dioxinhalterna i naturen och de viktigaste           organ som underlyder Organisationen för ekono-
28582: käliorna för dioxiner utreds som bäst i Finland.         miskt samarbete och utveckling (OECD) samt
28583:  Miljöministeriet har dessutom skickat forskare tili     Nordiska ministerrådet.
28584: 
28585:      Helsingfors den 8 januari 1988
28586: 
28587:                                                                              Miljöminister Kaj Bärlund
28588:     1
28589: 
28590:     1
28591: 
28592: 
28593: 
28594: 
28595: 1
28596: 
28597: 1
28598:                                                  1987 vp.
28599: 
28600: Kirjallinen kysymys n:o 424
28601: 
28602: 
28603: 
28604: 
28605:                                    Jääskeläinen: Soklista kaivetun rikasteen jatkojalostuslaitoksen si-
28606:                                       joittamisesta Lapin lääniin
28607: 
28608: 
28609:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28610: 
28611:    Kemira on tehnyt periaatteessa myönteisen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28612: päätöksen Sokiin kaivoksen toteuttamiseksi. Jat-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28613: kojalostuslaitosta ei julkisuuteen annettujen tie-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28614: tojen mukaan aiota sijoittaa Lappiin eikä Suo-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28615: meenkaan.
28616:                                                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28617:   Jatkojalostuslaitoksen sijoittamisella Lapin lää-           ryhtyä Sokiin kaivoksen rikasteen jatkoja-
28618: nin alueelle olisi Lapin vaikean työllisyystilanteen          lostustehtaan sijoittamiseksi Lapin lää-
28619: kannalta erinomaisen suuri merkitys.                          niin?
28620: 
28621:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1987
28622: 
28623:                                             Keijo Jääskeläinen
28624: 
28625: 
28626: 
28627: 
28628: 271444Y
28629: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 424
28630: 
28631: 
28632: 
28633: 
28634:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28635: 
28636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nahinnat ja niihin liittyen valuuttakurssien suh-
28637: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            teet. Jatkojalostuksen sijoitusvaihtoehtojen kan-
28638: olette 4 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-           nalta kuljetuskustannukset ovat hyvin merkittä-
28639: jeenne n:o 1865 ohella toimittanut valtioneuvos-         vässä asemassa.
28640: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Kemiran tähän mennessä laatimien selvitysten
28641: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta kir-         ja käytettävissä olevien hinta-, kustannus- ja
28642: jallisesta kysymyksestä n:o 424:                         muiden tietojen perusteella varsinainen kaivos-
28643:                                                          toiminta ja siihen liittyvä rikastustoiminta saata-
28644:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          neen taloudellisesti kannattavaksi. Sen sijaan jat-
28645:         ryhtyä Soklin kaivoksen rikasteen jatkoja-       kojalostus siten, että se perustuu jatkojalostuslai-
28646:         lostustehtaan sijoittamiseksi Lapin lää-         tosten uusinvestointiin Suomessa, on osoittautu-
28647:         niin?                                            nut taloudellisesti kannattamattomaksi tiedossa
28648:                                                          olevat edellytykset huomioon ottaen. Kauppa- ja
28649:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            teollisuusministeriön yhtiöltä saamien tietojen
28650: seuraavaa:                                               mukaan myös kaivos-, rikastus- ja Suomessa to-
28651:     Kemira Oy osti vuoden 1986 alussa Rautaruuk-         teutettu uusinvestointiin perustuva jatkojalostus-
28652: ki Oy:ltä oikeudet Soklin fosfaattiesiintymään.          toiminta on kokonaisuudeksi integroitunakin ta-
28653: Tämän jälkeen Kemira on selvittänyt edellytyksiä         loudellisesti kannattamatonta.
28654: Soklin esiintymän taloudelliselle hyödyntämisel-            Teknisesti Kemira Oy toistaiseksi on vasta
28655: le.                                                      päättänyt hakea asiaankuuluvia lupia kaivostoi-
28656:     Kemiran selvityksessä on arvioitu ensisijaisesti     minnan avaamiseksi Soklissa. Näin ollen yksityis-
28657: sitä, millä tavoin Soklin fosfaattikaivos ja siihen      kohtaiset selvitykset Soklin fosforiesiintymän
28658: liittyvä jatkojalostustoiminta saataisiin paitsi tek-    hyödyntämisedellytyksistä ovat edelleen valmis-
28659: nisesti mahdolliseksi myös liiketaloudellisesti          teltavina. Tästä syystä myöskään hallituksella ei
28660: kannattavaksi.                                           vielä ole täsmällisiä tietoja hankkeesta eikä näin
28661:     Soklin fosfaattiesiintymän kannattavuuteen           ollen mahdollisuutta arvioida sitä yksityiskohdit-
28662: vaikuttavia tekijöitä ovat lähinnä malmion käyt-         tain.
28663: töönoton edellytykset, kuljetusratkaisut, tarvitta-         Hanke on kuitenkin kokonaisuus. Sen yksittäi-
28664: vien raaka-aineiden ja hyödykkeiden hinnat,              set osat eivät ole yksinään kannattavia. Kannatta-
28665: energian hinta ja saatavuus, ympäristökysymyk-           va jatkojalostus on myös kaivostoiminnan kan-
28666: set, valmisteiden ja tuotteiden maailmanmarkki-          nattavuuden edellytys.
28667: 
28668:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1987
28669: 
28670:                                                         Kauppa- p teollisuusministeri Ilkka Suominen
28671:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 424                                          3
28672: 
28673: 
28674: 
28675: 
28676:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28677: 
28678:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            dukter och i anslutning till dessa valutakurserna.
28679: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Er              Vid bedömningen av de olika alternativen att
28680: skrivelse nr 1865 av den 4 december 1987 till         förlägga vidareförädlingsfabriken intar transport-
28681: vederbörande medlem av statsrådet översänt av-        kostnaderna en mycket viktig position.
28682: skrift av följande av riksdagsman Keijo Jääskeläi-        På basis av de utredningar som Kemira hittills
28683: nen undertecknade spörsmål nr 424:                    har gjort och de uppgifter om priser, kostnader
28684:                                                       och annat som finns att tillgå torde den egentliga
28685:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        gruvverksamheten och anrikningen i anslutning
28686:        för att förlägga vidareförädlingsfabriken      till denna kunna göras ekonomiskt lönsam. Där-
28687:        för anrikningar från Sokli-gruvan till         emot har vidareförädlingen på basis av nyinveste-
28688:        Lapplands län?                                 ringar i vidareförädlingsfabriker i Finland visat
28689:                                                       sig vara ekonomiskt olönsam då man beaktar de
28690:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fakta man känner till. Enligt de uppgifter som
28691: anföra följande:                                      handels- och industriministeriet har fått från
28692:    Kemira Oy köpte i början av år 1986 av             bolaget blir gruvverksamheten, anrikningen och
28693: Rautaruukki Oy rättigheterna till fosfatfyndighe-     vidareförädling i Finland på basis av nyinveste-
28694: terna i Sokli. Efter detta har Kemira utrett          ringar ekonomiskt olönsamma också om de in-
28695: förutsättningarna för att ekonomiskt utnyttja         tegreras till en helhet.
28696: fyndigheterna i Sokli.                                    Tekniskt sett har Kemira Oy tills vidare bara
28697:    1 Kemiras utredning har man i första hand          beslutat ansöka om de tillstånd som behövs för
28698: bedömt på vilket sätt fosfatgruvan i Sokli och        att gruvverksamheten i Sokli skall kunna inledas.
28699: vidareförädlingsverksamheten i anslutning till        Sålunda bereds fortsättningsvis detaljerade utred-
28700: denna kan göras tekniskt möjlig och affärsekono-      ningar av förutsättningarna att utnyttja fosforfö-
28701: miskt lönsam.                                         rekomsterna i Sokli. På grund av detta har inte
28702:    Faktorer som inverkar på hur lönsam fosfatfyn-     heller regeringen ännu fått exakta uppgifter om
28703: digheten i Sokli kommer att vara är främst            projektet och kan sålunda inte bedöma det i
28704: förutsättningarna för att ta i bruk malmfyndighe-     detalj.
28705: ten, transponlösningarna, priserna på de råvaror          Projektet är emellertid en helhet. De enskilda
28706: och förnödenheter som behövs, energipriset och        delar det består av är inte lönsamma skilt för sig.
28707: möjligheterna att erhålla energi, miljöfrågor,        En lönsam vidareförädling är också en förutsätt-
28708: världsmarknadspriserna på tillverkningar och pro-     ning för att gruvverksamheten skall bli lönsam.
28709: 
28710:     Helsingfors den 21 december 1987
28711: 
28712:                                                      Handels- och industriminister Ilkka Suominen
28713:                                               1987 vp.
28714: 
28715: Kirjallinen kysymys n:o 425
28716: 
28717: 
28718: 
28719: 
28720:                                  Jääskeläinen: Sokiin kaivoksen toteuttamiseen tarvittavan työvoi-
28721:                                     man kouluttamisesta
28722: 
28723: 
28724:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28725: 
28726:    Kemira Oy on tehnyt myönteisen päätöksen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28727: Sokiin kaivoksen toteuttamiseksi. Päätös on erit-   tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28728: täin myönteinen Lapin läänille, Koillis-Lapin       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28729: kunnille sekä koko Lapin läänin väestölle.          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28730:                                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28731:    Ammatillisen koulutuksen tulee olla joustavaa           ryhtyä rakennusalan ja kaivostoiminnan
28732: ja sen tulee nopeasti sopeutua elinkeinoelämän             koulutuspaikkojen luomiseksi Lapin am-
28733: muutoksiin.                                                matillisten koulujen verkostoon?
28734: 
28735:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1987
28736: 
28737:                                          Keijo Jääskeläinen
28738: 
28739: 
28740: 
28741: 
28742:  280009H
28743: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 425
28744: 
28745: 
28746: 
28747: 
28748:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28749: 
28750:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Rakennustekniikan peruslinjalta valmistuvat si-
28751: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          joittuvat lähinnä rakennustuotannon erilaisiin
28752: olette 4 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-         tehtäviin rakennusliikkeiden, kuntien ja raken-
28753: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       nusteollisuuden palvelukseen.
28754: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Sokiin kaivoksen käynnistämisessä tarvittavan
28755: Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta kirjallisesta       työvoiman nuorisoasteen ammatillisesta koulu-
28756: kysymyksestä n:o 425:                                  tuksesta tulee vastaamaan lähinnä Lapin keskus-
28757:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ammattikoulu, jonka pääkoulu sijaitsee Rovanie-
28758:         ryhtyä rakennusalan ja kaivostoiminnan         mellä. Keskusammattikoulussa on käynnistetty jo
28759:         koulutuspaikkojen luomiseksi Lapin am-         syksyllä 1987 Sokiin kaivoksen tarpeiden johdosta
28760:         matillisten koulujen verkostoon?               rakennusmieslinja oppilaitoksen sivutoimipaikas-
28761:                                                        sa Savukoskella. Keskusammattikoululla on myö5
28762:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          laaja linjavalikoima Kemijärvellä sijaitsevassa si-
28763: seuraavaa:                                             vukoulussa, muun muassa rakennustekniikan pe-
28764:                                                        ruslinja. Kemijärvellä tullaankin ensisijaisesti
28765:    Valtioneuvoston vuosille 1986-88 hyväksy-           ko~luttamaan Sokiin kaivoksessa tarvittavaa työ-
28766: män keskiasteen koulutuksen kehittämisohjel-           voimaa.
28767: man mukaan vuonna 1988 vakinaisessa ammatil-
28768: lisessa peruskoulutuksessa on rakennustekniikassa         Sokiin kaivoksen henkilöstöä varten tarvittava
28769: koko maassa yhteensä 3 065 aloituspaikkaa. Näis-       aikuiskoulutus ja uudelleenkoulutus voidaan to-
28770: tä paikoista on kouluasteella 1 834 aloituspaik-       teuttaa Rovaniemen ja Länsi-Pohjan ammatillis-
28771: kaa. Vuonna 1988 Lapin läänin ammatillisissa           ten kurssikeskusten toimesta työllisyyskoulutuk-
28772: oppilaitoksissa on yhteensä 142 aloituspaikkaa         sena. Kyseiset kurssikeskukset, työvoimaviran-
28773: rakennustekniikassa.                                   omaiset ja Kemira Oy ovat käyneet jo pitkään
28774:    Rakennustekniikan peruslinjan muodostavat           kaivoksen avaamisessa tarvittavan henkilöstön
28775: kuusi kouluasteen, kolme opistoasteen ja kolme         kouluttamiseen liittyviä neuvotteluita. Tarvitta-
28776: ammatillisen korkea-asteen erikoistumislinjaa.         vaa koulutusta voidaan järjestää Lapin läänin
28777: Kouluasteen koulutus tapahtuu ammattioppilai-          työvoimapiirin oppilaspaikkojen puitteissa ja
28778: toksissa ja opistoasteen sekä ammatillisen korkea-     mainituilla kurssikeskuksilla on valmius muun
28779: asteen koulutus teknillisissä oppilaitoksissa. Kou-    muassa tilojensa ja aikaisemman kokemuksensa
28780: luasteella ei ole varsinaista kaivosmiehen linjaa,     perusteella nyt tarvittavan koulutuksen toteutta-
28781: mutta opistoasteella koulutusta järjestetään myös      miseen.
28782: varsinaiseen kaivostoimintaan liittyvällä alalla eli      Edellä todetun perusteella hallituksen käsityk-
28783: vuoritekniikassa, jossa opetuksessa keskitytään        sen mukaan Sokiin kaivoksen käynnistämisess~
28784: louhinta- ja maanrakennustekniikkaan. Kouluas-         tarvittavan henkilöstön peruskoulutus ja lisäkou·
28785: teen kaivosalan koulutustarve on kuitenkin mah-        lutus voidaan tässä vaiheessa toteuttaa nykyiselb
28786: dollista toteuttaa ammattioppilaitoksessa raken-       oppilaitosverkostolla ja nykyisillä koulutus-
28787: nustekniikan peruslinjalla laaja-alaisella koulu-      paikoilla. Tarkoituksenmukaisen koulutuksen ai·
28788: tuksella siten, että samalla käytetään hyväksi         kaaosaarnineo edellyttää luonnollisesti riittäväil
28789: uudistetuissa opetussuunnitelmissa mahdollistet-       yhteistyötä Lapin läänin oppilaitosten ja kurssi·
28790: tua paikallista liikkumavaraa.                         keskusten sekä työelämän välillä.
28791: 
28792:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1988
28793: 
28794:                                                                           Ministeri Anna-Liisa Piipari
28795:                                         1987 vp. -      KK n:o 425                                       3
28796: 
28797: 
28798: 
28799: 
28800:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
28801: 
28802:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               De som utexamineras från grundlinjen i bygg-
28803: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           nadsteknik anställs närmast för olika uppgifter
28804: av den 4 december 1988 tili vederbörande med-           inom byggnadsproduktion i byggnadsfirmor,
28805: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande av     kommuner och byggnadsindustrin.
28806: riksdagsman Keijo Jääskeläinen undertecknade               Det är närmast Lapin keskusammattikoulu
28807: ;pörsmål nr 425:                                        (Lapplands centrala yrkesskola) vars huvudskola
28808:                                                         befinner sig i Rovaniemi som kommer att ansvara
28809:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        för yrkesutbildningen för de unga som behövs
28810:         för att inrätta urbildningsplatser inom         som arbetskraft i samband med igångsättningen
28811:         byggnadsverksamhet och gruvdrift i nätet        av Sokli gruva. Vid den centrala yrkesskolan har,
28812:         av yrkesläroanstalter i Lappland?               med anledning av behovet för Sokli gruva, sedan
28813:                                                         hösten 1987 påbörjats en linje för byggnadsarbe-
28814:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            tare vid läroanstaltens filial i Savukoski. Den
28815: följande:                                               centrala yrkesskolan har även ett brett urval av
28816:    Enligt utvecklingsprogrammet för utbild-             linjer vid sin filialskola i Kemijärvi, bl.a. en
28817: ningen på mellanstadiet vilket godkänts av stats-       grundlinje för byggnadsteknik. I Kemijärvi kom-
28818: rådet för åren 1986-88 finns det år 1988                mer i första hand arbetskraft som behövs vid
28819: sammanlagt 3 065 nybörjarplatser i byggnadstek-         Sokli gruva att utbildas.
28820: nik inom den ordinarie grundläggande yrkesut-              Den vuxenutbildning och omskolning som
28821: bildningen. Av dessa platser är 1 834 nybörjar-         behövs för personalen vid Sokli gruva kan ge-
28822: platser på skolnivå. Vid yrkesläroanstalterna i         nomföras som sysselsättningsutbildning av yr-
28823: Lapplands Iän finns det år 1988 sammanlagt 142          keskurscentralerna i Rovaniemi och Länsi-Pohja.
28824: nybörjarplatser i byggnadsteknik.                       Ifrågavarande yrkeskurscentraler, arbetskrafts-
28825:    Grundlinjen i byggnadsteknik bildas av sex           myndigheterna och Kemira Oy har redan länge
28826: specialiseringslinjer på skolnivå, tre på institutni-   fört underhandlingar om utbildningen av den
28827: vå och tre på det yrkesinriktade högstadiet.            personai som behövs då gruvan öppnas. Behövlig
28828: Utbildningen på skolnivå sker vid yrkesläroan-          utbildning kan anordnas inom ramen för elev-
28829: stalterna och utbildningen på institutnivå och          platserna i Lapplands läns arbetskraftsdistrikt och
28830: det yrkesinriktade högstadiet vid de tekniska           nämnda kurscentraler har beredskap bl.a. vad
28831: läroanstalterna. Skolstadiet har ingen egentlig         beträffar utrymmen och tidigare erfarenheter att
28832: linje för gruvarbetare men på institutnivå ordnas       genomföra den utbildning som nu behövs.
28833: urbildning även på det område som anknyter tili            På basen av ovan anförda kan, enligt regering-
28834: gruvdrift nämligen bergsteknik, där urbild-             ens uppfattning, grundutbildningen och tilläggs-
28835: ningen koncentreras på bergbrytning ocn jord-           urbildningen av den personai som behövs då
28836: byggnadsteknik. Utbildningsbehovet på skolnivå          Sokli gruva öppnas genomföras inom nuvarande
28837: inom gruvdrift kan dock tillgodoses genom en            läroanstaltsnät och på nuvarande urbildnings-
28838: omfattande utbildning på grundlinjen för bygg-          orter. En ändamålsenlig utbildning förutsätter
28839: nadsteknik vid en yrkesundervisningsanstalt så          naturligtvis tillräckligt samarbete mellan läroan-
28840: att det lokala spelrum som möjliggjorts i de            stalterna och kurscentralerna i Lapplands Iän och
28841: förnyade läroplanerna samtidigt utnyttjas.              arbetslivet.
28842: 
28843:      Helsingfors den 6 januari 1988
28844: 
28845:                                                                            Minister Anna-Liisa Piipari
28846:                                                 1987 vp.
28847: 
28848: Kirjallinen kysymys n:o 426
28849: 
28850: 
28851: 
28852: 
28853:                                    Perho: Yhteismetsien veronhuojennusmenettelystä
28854: 
28855: 
28856:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28857: 
28858:    Maatilatalouden tuloverolain 15 a §: n 1 mo-       etuus, jos yhteismetsässä sattuu olemaan vaikka-
28859: mentin mukaan metsämaan uudistusalan veron-           pa kuinka pienellä osuudella mukana jokin edel-
28860: huojennus annetaan luonnolliselle henkilölle,         lä mainituista yhteisöistä tai yrityksistä. Vaikka
28861: kuolinpesälle ja näiden muodostamalle yhtymäl-        yhteismetsät pyrkivät ostamaan sanotut osuudet
28862: le. Sen sijaan muut verovelvollisryhmät, kuten        yhteismetsän käyttöön, se ei aina ole mahdollista
28863: osakeyhtiöt, kunnat, seurakunnat ja valtio eivät      ainakaan nopealla aikataululla. Kun yhteismetsiä
28864: saa metsämaan uudistusalan veronhuojennusta.          hoidetaan tehtyjen metsätaloussuunnitelmien
28865: Yhteismetsän tai muun yhtymän metsätalouden           mukaisesti ja niiden edellyttämässä aikataulussa,
28866: puhdasta tuloa laskettaessa veronhuojennus ote-       aiheutuu tästä verolain säännöksestä hyvin suuria
28867: taan huomioon vain silloin, kun yhtymän osak-         taloudellisia menetyksiä yhteismetsille ja sitä
28868: kaina ei ole muita kuin luonnollisia henkilöitä tai   kautta metsiä omistaville tilallisille.
28869: kuolinpesiä. Jos yhteismetsässä on siis yksikin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28870: osakas, joka ei täytä edellä mainittuja vaatimuk-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28871: sia (esimerkiksi kunta), jää tämä huojennus saa-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28872: matta kaikilta muiltakin osakkailta.                  vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28873:    Koska yhteismetsäosuus on kiinteä osa osakas-               Mitä Hallitus aikoo tehdä maatilata-
28874: tilan tilakokonaisuutta, on epäoikeudenmukaista              louden tuloverolain 15 a §: ään sisältyvän
28875: evätä yksityisiltä viljelijöiltä veronhuojennus-             epäkohdan poistamiseksi?
28876: 
28877:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1987
28878: 
28879:                                              Heikki Perho
28880: 
28881: 
28882: 
28883: 
28884: 280002A
28885: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 426
28886: 
28887: 
28888: 
28889: 
28890:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28891: 
28892:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Yhteismetsiä verotetaan ns. jaettavina yhtymi-
28893: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nä. Yhteismetsiä oli vuonna 1983 yhteensä 131
28894: olette 4 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-       kpl ja niillä oli noin 325 000 ha metsämaata.
28895: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Suurimmat yhteismetsät sijaitsevat Pohjois-Suo-
28896: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      messa. Niissä on enimmillään useita tuhansia
28897: Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    osakkaita. Omistussuhteiden vaihtumisesta joh-
28898: myksestä n:o 426:                                    tuen osaluvut muuttuvat yleensä vuosittain. Käy-
28899:                                                      tännössä osalukujen vuotuinen selvittely on tuot-
28900:          Mitä Hallitus aikoo tehdä maatilata-        tanut erittäin suuria vaikeuksia, koska yhteismet-
28901:        louden tuloverolain 15 a §: ään sisältyvän    sien hoitokunnilla tai piirimetsälautakunnilla ei
28902:        epäkohdan poistamiseksi?                      todellisuudessa ole ollut ajan tasalla olevia osa-
28903:                                                      kasluetteloita verotuksellisesti vaikeimmissa suu-
28904:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     rissa yhteismetsissä.
28905: ti seuraavaa:
28906:    Metsämaan uudistusalan veronhuojennuksen             Yhteismetsälle lasketaan verotusta varten net-
28907: tarkoituksena lienee edistää yksityismetsissä sekä   totulos, joka jaetaan osakkaille verotettavaksi osa-
28908: uudistushakkuita että taimikoiden varhaishoitoa.     lukujen suhteessa. Yhtymäverotusta koskeva lain-
28909: Veronhuojennuksen ulkopuolelle pyrittiin alun        säädäntö ei tunne mahdollisuutta laskea nettotu-
28910: perin rajaamaan ne metsänomistajaryhmät, jotka       los erikseen luonnollisille henkilöille ja kuolinpe-
28911: muutenkin harjoittavat suunnitelmallista ja teho-    sille sekä erikseen yhteisöjäsenille. Yhteismetsä-
28912: kasta metsänhoitoa, kuten valtio ja metsäyhtiöt.     osuus muodostaa osakkaan erillisen tulolähteen.
28913: Näihin voidaan lukea myös yhteismetsät, jotka          Veronoikaisun, maksuunpanon oikaisun ja jäl-
28914: lakisääteisesti harjoittavat suunnitelmallista ja    kiverotuksen toteuttaminen suuremmissa yhteis-
28915: asiantuntijoiden valvomaa metsätaloutta. Yhteis-     metsissä aiheuttaa huomattavan suuria hallinto-
28916: metsillä on myös niitä pienempiä yksityismetsä-      menoja.
28917: löitä paremmat mahdollisuudet toteuttaa met-
28918: sänhoidolliset työt ja hakkuut ajallaan ja koh-         Jos metsämaan uudistusalan veronhuojennus
28919: tuullisin kustannuksin. Yhteismetsälain (4851 69)    laajennettaisiin koskemaan myös niitä yhteismet-
28920: 41 §:n mukaan yhteismetsää on hoidettava ja          siä, joissa on yhteisosakkaita, uudistus edellyttäisi
28921: käytettävä piirimetsälautakunnan vahvistaman         laajaa yhteismetsiä ja yhtymiä koskevan verolain-
28922: metsätaloussuunnitelman mukaan, jota laaditta-       säädännön muutosta. Kun yhteismetsien vero-
28923: essa on otettava huomioon kestävän metsätalou-       tukseen jo nykyisellään liittyy huomattavia hal-
28924: den asettamat vaatimukset. Piirimetsälautakunta      linnollisia vaikeuksia, hallitus ei pidä tarkoituk-
28925: valvoo, että metsätaloussuunnitelmaa noudate-        sen~ukaisena entisestään monimutkaistaa yhteis-
28926: taan.                                                metsten verotusta.
28927: 
28928:     Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1987
28929: 
28930:                                                                              Ministeri Ulla Puolanne
28931:                                        1987 vp. -     KK n:o 426                                       3
28932: 
28933: 
28934: 
28935: 
28936:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
28937: 
28938:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Samfällda skogar beskattas som s.k. delbara
28939: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        sammanslutningar. År 1983 fanns det 131 sam-
28940: den 4 december 1987 tili vederbörande medlem          fällda skogar, och de bestod av ca 32 5 000 ha
28941: av statsrådet översänt avskrift av följande av        skogsmark. De största samfällda skogarna finns i
28942: riksdagsman Heikki Perho undertecknade spörs·         norra Finland och de har som mest flera tusen
28943: mål nr 426:                                           delägare. På grund av förändrade ägandeförhål-
28944:                                                       landen ändras andelstalen i allmänhet årligen. 1
28945:          Vad ämnar Regeringen göra för att
28946:                                                       praktiken har den årliga utredningen av andelsta-
28947:        avhjälpa det missförhållande som 15 a §        len vållat mycket stora svårigheter, eftersom
28948:        inkomstskattelagen för gårdsbruk inne-         förvaltningsnämnderna eller distriktsskogsnämn-
28949:        håller?                                        derna för de samfällda skogarna i verkligheten
28950:                                                       ime har haft tidsenliga delägarförteckningar över
28951:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      stora samfällda skogar, vilka beskattningsmässigt
28952: anföra följande:                                      är de svåraste.
28953:    Avsikten med skattelättnaden för skogsmarks-           För beskattningen uträknas den samfällda sko-
28954: förnyelseyta torde vara att främja såväl förnyelse-   gens nettoresultatet, vilket fördelas i förhållande
28955: huggningar som tidig skötsel av plantbestånd i        tili andelstalen för beskattning av delägarna.
28956: privata skogar. Ursprungligen försökte man läm-       Lagstiftningen om beskattning av sammanslut-
28957: na sådana skogsägargrupper som annars också           ningar känner inte tili möjligheten att räkna ut
28958: bedriver metodisk och effektiv skogsskötsel, så-      nettoresultatet särskilt för fysiska personer och
28959: som staten och skogsbolag, utanför ramen för          dödsbon samt särskilt för medlemmar av sam-
28960: skattelättnaden. Tili dessa kan också räknas sam-     fund. Andelen i en samfälld skog utgör en
28961: fällda skogar, vilka enligt lag bedriver metodisk     separat inkomstkälla för delägaren.
28962: och av experter övervakad skogshushållning.               Skatterättelse, rättelse av debitering och ge-
28963: Samfällda skogar har också bättre möjligheter än      nomförande av efterbeskattning i större samfäll-
28964: privata skogsbruksenheter, vilka är mindre än         da skogar medför märkbara förvaltningsutgifter.
28965: samfällda skogar, att utföra skogsvårdsarbetena           Om skattelättnaden för skogsmarksförnyelseyta
28966: och skogsavverkningarna i tid och till rimliga        utvidgas tili att gälla även sådana samfällda
28967: kostnader. Enligt 41 § lagen om samfällda skogar      skogar som har samägare, förutsätter reformen en
28968: (4851 69) skall samfälld skog skötas och nyttjas i    omfattande ändring av skattelagstiftningen angå-
28969: enlighet med en av distriktsskogsnämnden fast-        ende samfällda skogar och sammanslutningar.
28970: ställd skogshushållningsplan, viiken skall uppgö-     Då beskattningen av samfällda skogar redan nu
28971: ras med beaktande av de krav ett uthålligt            är förknippad med avsevärda förvaltningssvårig-
28972: skogsbruk uppställer. Distriktsskogsnämnden           heter, anser regeringen det inte vara ändamålsen-
28973: övervakar att skogshushållningsplanen följs.          ligt att ytterligare komplicera den.
28974: 
28975:      Helsingfors den 30 december 1987
28976: 
28977:                                                                              Minister Ulla Puolanne
28978:                                1987 vp.
28979: 
28980: Kirjallinen kysymys n:o 427
28981: 
28982: 
28983: 
28984: 
28985:                               Peruutettu
28986: 
28987: 
28988: 
28989: 
28990: 280195T
28991:                                                  1987 vp.
28992: 
28993: Kirjallinen kysymys n:o 428
28994: 
28995: 
28996: 
28997: 
28998:                                    U. Leppänen: Varhaiskuntoutuspalvelujen kehittämisestä
28999: 
29000: 
29001:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29002: 
29003:    Kela järjestää varhaiskuntoutusta eri ammatti-      keudet omaava henkilö kirjoittaisi sairaslomaa
29004: ryhmille. Tässä kuntoutuksessa on kuitenkin            ilman todellista tarvetta.
29005: puutteita. Useissa yhteyksissä on voitu todeta,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29006: että varhaiskuntoutusnimike ei välttämättä aina        tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29007: pidä paikkaansa. Usein potilas pääsee kuntoutuk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29008: seen vasta sitten, kun kuntoutus on jo välttämä-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29009: töntä ja aiheutuneiden vaivojen poissaamiseksi
29010: liian myöhäistä.                                                 Onko Hallitus tietoinen, että nykyises-
29011:                                                               sä Kansaneläkelaitoksen järjestämässä var-
29012:    Suurten työnantajien järjestämän työterveys-               haiskuntoutuspalvelussa on puutteita ja
29013: huollon puitteissa ei kiinnitetä tarpeeksi huomio-            että työnantajat osoittavat työntekijänsä
29014: ta työn vaihtelevaisuuteen ja työperäisten vaivo-             liian myöhäisessä vaiheessa kuntoutuk-
29015: jen ja vaurioiden korjaamiseen. Korjattaessa riit-            seen, jotta voitaisiin ennalta ehkäistä työ-
29016: tävän varhaisessa vaiheessa työperäisten sairauk-             peräisten sairauksen syntyminen, ja
29017: sien esiintymistä edesauttavat puutteet sekä tar-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29018: jottaessa varhaiskuntoutusta sitä tarvitseville voi-          ryhtyä tehostaakseen nykyistä varhaiskun-
29019: taisiin usein torjua työperäisen sairauden synty-             toutusjärjestelmää ja saadakseen suurten
29020: minen ja tästä aiheutuva työkyvyttömyys. Ongel-               työnantajien työterveyshuollon osoitta-
29021: mana on usein myöskin suurten työnantajien                    maan työntekijät nykyistä aikaisemmin
29022: työterveyslääkärien ja työterveysasemien liian                kuntoutukseen ja toisaalta yhtenäistä-
29023: tiukka tulkinta muiden kuin työterveyslääkärien               mään käytäntöä muiden kuin työnanta-
29024: kirjoittamien sairaslomien suhteen. Lienee melko              jan oman työterveyslääkärin määräämien
29025: vähäinen mahdollisuus siihen, että lääkärin oi-               sairaslomien hyväksymiseen?
29026: 
29027:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1987
29028: 
29029:                                              Urpo Leppänen
29030: 
29031: 
29032: 
29033: 
29034: 280015P
29035: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 428
29036: 
29037: 
29038: 
29039: 
29040:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29041: 
29042:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        kilöllä on myönteistä kuntourostulosta suosivat
29043: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         elämäntavat sekä hyvä kuntoutus- ja työmotivaa-
29044: olette 4 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-        tio. Varhaiskuntoutuskursseilla on ollut normaa-
29045: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lia laitoskuntoutusjaksoa laajempi kuntoutusoh-
29046: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       jelma, johon on sisältynyt myös työharjoittelua ja
29047: Urpo Leppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      -opastusta työnopettajan johdolla todellisissa työ-
29048: myksestä no 428:                                      olosuhteissa. Lisäksi on käytetty nykyaikaisia ope-
29049:                                                        tusmenetelmiä, ryhmätyöskentelyä, psykososiaa-
29050:           Onko Hallitus tietoinen, että nykyises-     lisia työtapoja ja erilaista aktivointia omaehtoi-
29051:        sä Kansaneläkelaitoksen järjestämässä var-     seen terveydenhuoltoon.
29052:        haiskuntoutuspalvelussa on puutteita ja
29053:                                                          Kunnallisessa terveydenhuoltojärjestelmässä on
29054:        että työnantajat osoittavat työntekijänsä
29055:                                                       kuntourospalveluista edelleen puutetta, minkä
29056:        liian myöhäisessä vaiheessa kuntoutuk-
29057:                                                       vuoksi toiminnan kehittämisessä on asetettu etu-
29058:        seen, jotta voitaisiin ennalta ehkäistä työ-
29059:                                                       sijalle vaikeavammaisten kuntoutus. Sitä mukaa
29060:        peräisten sairauksien syntyminen, ja
29061:                                                       kuin kuntoutukseen käytettävissä olevat voimava-
29062:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        rat kasvavat, laajennetaan toimintaa varhaiskun-
29063:        ryhtyä tehostaakseen nykyistä varhaiskun-      toutuksen suuntaan. Hallituksen eduskunnalle
29064:        toutusjärjestelmää ja saadakseen suurten       vuonna 1985 antaman terveyspoliittisen selon-
29065:        työnantajien työterveyshuollon osoitta-        teon mukaan kuntoutus on terveydenhuollon
29066:        maan työntekijät nykyistä aikaisemmin          erityisen kehittämisen osa-alue, johon ohjataan
29067:        kuntoutukseen ja toisaalta yhtenäistä-         uusia voimavaroja keskimääräistä enemmän. Vii-
29068:        mään käytäntöä muiden kuin työnanta-           me syksynä hyväksytyssä terveydenhuollon valta-
29069:        jan oman työterveyslääkärin määräämien         kunnallisessa suunnitelmassa vuosille 1988-
29070:        sairaslomien hyväksymiseen?                    1992 on myös lisätty mahdollisuutta hankkia
29071:                                                       kuntourospalveluja ostopalveluina muun muassa
29072:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      sillä perusteella, että voitaisiin kehittää lääkinnäl-
29073: ti seuraavaa:                                         listä kuntoutusta.
29074:    Kansaneläkelaitos on järjestänyt ammattiala-          Terveydenhuollon viranomaiset eivät voi ohja-
29075: kohtaista varhaiskuntoutusta vuodesta 1981 läh-       ta yksityisen työterveyshuollon voimavarojen koh-
29076: tien. Ensimmäiset kuntoutuskurssit järjestettiin      dentamista samalla tavoin kuin kunnallisessa ter-
29077: maataloudessa työskenteleville ja ammattimetsu-       veydenhuollossa. Työnantajan täytettyä työter-
29078: reille. Vuonna 1987 Kansaneläkelaitos järjesti eri    veyshuoltolain mukaiset lakisääteiset tehtävänsä
29079: kuntoutuslaitoksissa kaikkiaan 33 kurssia, jotka      on pitkälti sen omassa harkinnassa, missä määrin
29080: kestivät tavallisesti 3-4 viikkoa. Eniten näitä       muita palveluja tarjotaan. Työterveyshuoltolain
29081: kursseja järjestetään metsureille, maatalon emän-     mukaiset velvollisuudet liittyvät lähinnä työstä ja
29082: nille ja maataloustyöntekijöille, minkä lisäksi       työpaikan olosuhteista johtuvien työntekijän ter-
29083: kursseja on muun muassa hoitoalaa, kuntapalve-        veyden vaarojen ja haittojen selvittämiseen, tieto-
29084: luja, siivousalaa, teollisuutta ja palvelualaa var-   jen antamiseen työntekijöille, henkilökohtaisten
29085: ten.                                                  terveydellisten edellytysten selvittämiseen, eri-
29086:    Kuntoutettavien valinta on tapahtunut Kan-         tyistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä
29087: saneläkelaitoksen aluetoimistojen, työterveys-        tehtäviin ja eräisiin muihin terveystarkastuksiin,
29088: huollon ja kuntoutuslaitoksen yhteistyönä. Valin-     vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen
29089: taperusteina on käytetty esimerkiksi seuraavia:        seurantaan sekä tarvittaessa hoitoon tai kuntou-
29090: korkeintaan 45 vuoden ikä, kyseisessä työssä tai       tukseen ohjaamiseen ja ensiavun järjestämiseen.
29091: ammatissa toimiminen vähintään 3-5 vuoden                Sairauslomia koskevat lääkärinlausunnot ovat
29092: ajan, että henkilön eläkkeelle siirtymisen toden-     asiantuntijalausuntoja, joiden hyväksymismenet-
29093: näköisyys lähitulevaisuudessa ei ole suuri ja hen-    telyyn terveydenhuoltoviranomaisilla ei ole suora-
29094:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 428                                           3
29095: 
29096: nalSla vaikutusmahdollisuuksia. Lääkärikuntaa         sekä työpaikoilta syqaytymisen ehkäiseminen.
29097: pyritään kouluttamaan yhdenmukaiseen käytän-          Ohjelmassa käsitellään kuntoutustutkimustoi-
29098: töön lausuntojen kirjoittamisessa sekä perus- että    mintaa, kuntoutustavoitteista toimintaa työpai-
29099: täydennyskoulutuksessa.                               koilla, ammatillista koulutusta, työllistämistä ja
29100:    Mainittakoon lopuksi, että sosiaali- ja terveys-   sosiaaliturvajärjestelmien     kuntoutustoimintaa,
29101: ministeriön yhteydessä toimiva kuntoutusasiain        minkä lisäksi siinä on määritelty eri toimintaor-
29102: neuvottelukunta on saanut joulukuussa 1987 val-       ganisaatioiden vastuualueet ja tehtävät. Kuntou-
29103: miiksi vajaakuntoisten henkilöiden ammatillista       tusasiain neuvottelukunnan hyväksymä ohjelma
29104: kuntoutusta ja työllistämistä koskevan kansallisen    on saatettu tiedoksi kaikille keskeisille kuntou-
29105: toimintaohjelman, joka liittyy Kansainvälisen         tuksen toimintaorganisaatioille ja työmarkkina-
29106: työjärjestön yleissopimukseen nro 159. Ohjelman       järjestöille. Lisäksi neuvottelukunnassa on vireillä
29107: valmisteluun ovat osallistuneet alan viranomais-      myös muita kuntoutuksen osa-alueita koskeva
29108: ten, järjestöjen ja vakuutusjärjestelmien lisäksi     valmistelutyö, jonka yhteydessä on tarkoitus sel-
29109: keskeisten työmarkkinajärjestöjen edustajat. Toi-     keyttää eri kuntoutusorganisaatioiden työn- ja
29110: mintaohjelman päätavoitteita ovat koulutukselli-      vastuunjakoa ja yhteistoimintaa sekä parantaa ja
29111: sen tasa-arvon edistäminen, avoimille työmarkki-      yhtenäistää kuntoutuksenaikaista toimeentulo-
29112: noille työllistyminen, ammatillisen kuntoutuksen      turvaa.
29113: tarpeen varhainen ja oikea-aikainen toteaminen
29114: 
29115:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1988
29116: 
29117:                                                          Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
29118: 4                                    1987 vp. -      KK n:o 428
29119: 
29120: 
29121: 
29122: 
29123:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29124: 
29125:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         faktorer: personeo är högst 45 år gamma!, har
29126: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       verkat i yrket minst 3-5 år, det är osannolikt att
29127: den 4 december 1987 tili vederbörande medlem         han pensioneras inom den närmaste framtiden,
29128: av statsrådet översänt avskrift av följande av       hans levnadsvanor främjar ett positivt rehabilite-
29129: riksdagsman Urpo Leppänen undertecknade              ringsresultat och han har god rehabiliterings- och
29130: spörsmål nr 428:                                     arbetsmotivation. Vid kurserna för rehabilitering
29131:                                                      i ett tidigt skede har man haft ett mera omfat-
29132:           Är Regeringen medveten om att den          tande rehabiliteringsprogram än inom anstal-
29133:        nuvarande servicen med rehabilitering i       ternas normala rehabiliteringsperioder. Pro-
29134:        ett tidigt skede, som ordnas av Folkpen-      grammet har också inbegripit arbetspraktik och
29135:        sionsanstalten, är behäftad med brister       -handledning under ledning av en arbetslärare
29136:        samt att arbetsgivarna anvisar sina arbets-   och under verkliga arbetsförhålianden. Vidare
29137:        tagare tili rehabilitering för sent för att   har man använt moderna undervisningsmetoder,
29138:        det skali vara möjligt att hindra upp-        grupparbete, psykosociala arbetssätt och olika
29139:        komsten av sjukdomar, som föranleds av        typer av aktivering tili självständig hälsovård.
29140:        arbetet, och
29141:                                                         Det råder fortfarande brist på rehabiliterings-
29142:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      service inom det kommunala hälsovårdssystemet
29143:        för att effektivera det gäliande systemet
29144:                                                      och därför har man stälit rehabiliteringen av svårt
29145:        för tidig rehabilitering och för att de
29146:                                                      handikappade i första rummet när verksamheten
29147:        stora arbetsgivarnas företagshälsovård
29148:                                                      utvecklas. I samma takt som resurserna för reha-
29149:        skali anvisa arbetstagarna tili rehabilite-
29150:                                                      bilitering växer byggs verksamheten ut i riktning
29151:        ring tidigare än för närvarande och för att
29152:                                                      mot rehabilitering i ett tidigt skede. Enligt den
29153:        å andra sidan förenhetliga praxis i fråga
29154:                                                      hälsopolitiska redogörelse som regeringen år 1985
29155:        om godkännande av sjukledigheter med
29156:                                                      avgav tili riksdagen är rehabiliteringen ett delom-
29157:        den praxis som iakttas av andra läkare än
29158:                                                      råde inom hälsovården, som är föremål för sär-
29159:        arbetsgivarens egen företagshälsovårdslä-
29160:                                                      skild utveckling och tili vilket nya resurser dirige-
29161:        kare?                                         ras mera än i genomsnitt. I den riksomfattande
29162:                                                      planen för hälsovården under åren 1988-1992,
29163:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      som godkändes senaste höst, har man också ökat
29164: anföra följande:                                     möjligheterna att köpa rehabiliteringstjänster
29165:    Folkpensionsanstalten har ordnat rehabilite-      bl.a. för att kunna urveckla den medicinska
29166: ring i ett tidigt skede enligt yrkesbransch från     rehabiliteringen.
29167: och med år 1981. De första rehabiliteringskurser-       Hälsovårdsmyndigheterna kan inte styra inrikt-
29168: na ordnades för personer som arbetar inom            ningen av den privata företagshälsovårdens resur-
29169: jordbruket samt för yrkesskogsarbetare. Ar 1987      ser på samma sätt som faliet är inom den
29170: ordnade Folkpensionsanstalten sammanlagt 33          kommunala hälsovården. Sedan arbetsgivaren
29171: kurser vid olika rehabiliteringsanstalter, vilka i   har fuligjort de uppgifter som ankommer på
29172: alimänhet varade 3-4 veckor. De flesta av dessa      honom enligt stadgandena i lagen om företags-
29173: kurser ordnas för skogsarbetare, lanthusmödrar       hälsovård beror det i mycket hög grad på hans
29174: och arbetare inom lantbruket. Dessutom finns         eget övervägande, i viiken utsträckning andra
29175: det kurser bl.a. för vårdsektorn, kommunal servi-    tjänster erbjuds. Skyldigheterna enligt lagen om
29176: ce, städbranschen, industrin och servicenäringar-    företagshälsovård hör närmast ihop med utred-
29177: na.                                                  ning av de risker och men för arbetstagarnas
29178:    De som rehabiliteras har valts ut genom sam-      hälsa som arbetet och förhåliandena på arbets-
29179: råd melian Folkpensionsanstaltens kretsbyråer,       platsen föranleder, med information tili arbetsta-
29180: företagshälsovården och rehabiliteringsanstalten.    garna, utredning av personliga förutsättningar
29181: Som urvalsgrunder har bl.a. använts följande         vad hälsan beträffar, med anordnande av hälso-
29182:                                       1987 vp. -      KK n:o 428                                      5
29183: 
29184: undersökningar av arbetstagare i arbete, som          dels för de centrala arbetsmarknadsorganisatio-
29185: medför särskild fara för ohälsa och av vissa andra    nerna. Tili verksamhetsprogrammets huvudmål
29186: hälsoundersökningar, med observation av hur           hör främjande av jämlikheten beträffande utbild-
29187: handikappade arbetstagare reder sig i arbetet         ning, sysselsättning på den öppna arbetsmarkna-
29188: samt med hänvisning av arbetstagaren tili vård        den, tidig och i rätt tid gjord diagnos av behovet
29189: eller rehabilitering vid behov och med första         av yrkesinriktad rehabilitering, samt förebyggan-
29190: hjälp.                                                de av diskriminering på arbetsplatserna. I pro-
29191:    Läkarutlåtanden, som gälier sjukledigheter, är     grammet behandlas forskning om rehabilitering,
29192: sakkunnigutlåtanden och hälsovårdsmyndighe-           rehabiliteringsorienterad verksamhet på arbets-
29193: terna har inte möjligheter att direkt påverka det     platserna, yrkesutbildning, sysselsättning samt
29194: förfarande genom vilket de godkänns. Inom såväl       rehabiliteringsverksamhet inom socialskyddssyste-
29195: grundutbildning som fortbildning är avsikten att      men. Dessutom definieras där de olika verksam-
29196: utbilda läkarna tili ett enhetligt förfarande vid     hetsorganisationernas ansvarsområden och upp-
29197: skrivande av utlåtanden.                              gifter. Programmet, som har godkänts av delega-
29198:    Tili sist må nämnas att delegationen för reha-     tionen för rehabiliteringsärenden, har delgetts
29199: biliteringsärenden, som fungerar i samband med        rehabiliteringens alla centrala verksamhetsorgani-
29200: social- och hälsovårdsministeriet, i december         sationer och arbetsmarknadsorganisationerna. Vi-
29201: 1987 framlade ett nationelit verksamhetsprogram       dare är ett beredningsarbete, som gäller rehabili-
29202: för yrkesinriktad rehabilitering och sysselsättning   teringens andra delområden, anhängigt vid dele-
29203: av handikappade personer, vilket ansluter sig tili    gationen. I samband härmed är det meningen att
29204: Internationelia arbetsorganisationens konvention      klarlägga arbets- och ansvarsfördelningen och
29205: nr 159. I programmets beredning har deltagit          samarbetet melian olika rehabiliteringsorganisa-
29206: representanter dels för myndigheterna, organisa-      tioner samt att förbättra och förenhetliga ut-
29207: tionerna och försäkringssystemen på området,          komstskyddet under rehabiliteringstiden.
29208: 
29209:      Helsingfors den 7 januari 1988
29210: 
29211:                                                        Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
29212:                                                1987 vp.
29213: 
29214: Kirjallinen kysymys n:o 429
29215: 
29216: 
29217: 
29218: 
29219:                                    Pekkarinen: Postipalvelujen parantamisesta Liesjärven kylässä Keu-
29220:                                       ruulla
29221: 
29222: 
29223:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29224: 
29225:    Liesjärven kylä SIJaitsee noin 30 kilometriä       riita vierailevana palveluna. Palvelupiste on auki
29226: Keuruun kaupungin keskustasta Ähtärin suun-           kolmena päivänä viikossa tunnin ajan.
29227: taan. Kylällä on koulu, jossa on runsaasti oppilai-      Ensimmäiset kokemukset uudesta järjestelystä
29228: ta. Kylän oppilasmäärät ovat nousevia. Tällä          osoittavat, että kylän postipalvelut heikkenivät
29229: hetkellä koulun vaikutusalueella on 26 alle kou-      kovasti. Useiden kyläläisten on nyt haettava pos-
29230: luikäistä lasta.                                      tipalveluosa kymmenien kilometrien päästä. Tä-
29231:    Myös kauppapalvelut on kylällä onnistuttu          mä tuntuu sitäkin perusteettomammalta, koska
29232: turvaamaan kohtuullisella tavalla. Mikäli myös        kylällä on nimenomaan postia varten rakennetut
29233: valtiovalta vastaisi omasta osuudestaan kylän pal-    uudehkot tilat.
29234: veluvarustuksen turvaamiseksi, olisi tällä 89 ta-        Liesjärven postikonttori tulisikin avata uudel-
29235: loutta käsittävällä Liesjärven kylällä edellytykset   leen. Postin päivittäinen aukioloaika voisi olla
29236: elinvoimaiseen tulevaisuuteen.                        esim. 3-4 tuntia.
29237:    Kunnollisten tieyhteyksien rakentamista kyläl-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29238: le on odotettu vuosia. Tässä asiassa näkymät          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29239: ovatkin muuttuneet nyttemmin valoisammiksi.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29240:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29241:    Ankara isku kylän tulevaisuudelle oli Liesjär-
29242: ven postikonttorin lakkauttaminen 1. 7.1987.                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29243: Tuosta ajankohdasta lukien Liesjärven postipalve-             siin Keuruun Liesjärven kylän postipalve-
29244: luja on yritetty hoitaa Pihjalaveden postikontto-             lujen kohentamiseksi?
29245: 
29246:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
29247: 
29248:                                            Mauri Pekkarinen
29249: 
29250: 
29251: 
29252: 
29253: 280022X
29254: 2                                       1987 vp. -       KK n:o 429
29255: 
29256: 
29257: 
29258: 
29259:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29260: 
29261:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            titoimipaikat ovat Keuruun postikonttori (etäi-
29262: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            syys 27,5 km), Myllymäen postikonttori (etäisyys
29263: olette 8 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-           18,5 km) ja Pihlajaveden postikonttori (etäisyys
29264: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         20,0 km).
29265: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja             Liesjärven postikonttorin posti- ja postipankki-
29266: Pekkarisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        palvelujen kysyntä on ollut vähäistä. Esim. vuon-
29267: sestä n:o 429:                                           na 1987 tammikuun alusta kesäkuun loppuun
29268:                                                          asiakkaiden palvelusta johtuva työmäärä oli päi-
29269:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          vittäin noin 1 12 tuntia, vaikka toimipaikka oli
29270:         siin Keuruun Liesjärven kylän postipalve-        tällöin auki 5 tuntia päivässä. Liesjärven posti-
29271:         lujen kohentamiseksi?                            konttorin välittömät kustannukset vuonna 1986
29272:                                                          olivat 91 900 mk ja vastaavasti tulot 13 700 mk,
29273:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         eli tulot peittävät kustannuksista ainoastaan
29274: ti seuraavaa:                                            15 %.
29275:    Postitoimipaikkaverkon kehittäminen on jat-              Liesjärven postikonttorin postiasemanhoitajan
29276: kuvaa ja pitkäjännitteisyyttä vaativaa kehittämis-       jäätyä eläkkeelle 1. 7.1987 lukien ei postikontto-
29277: toimintaa. Toimipaikkaverkon kehittämisvastuu            rin alhaisesta käyttöasteesta johtuen Sisä-Suomen
29278: on postipiirikonttoreilla ja postialuekonttoreilla.      postipiirikonttori pitänyt tarkoituksenmukaisena
29279: Toimipaikkaverkon kehittämisen tavoitteena on            toiminnan jatkamista entisessä laajuudessa. Pal-
29280: tarjota asiakkaille postipalvelut kohtuulliselta         velujen käytön kannalta olivat edellytykset ole-
29281: etäisyydeltä ja palvelutasovaatimuksia vastaavina        massa jopa toimipaikan lakkauttamiselle.
29282: sekä samalla siten, että toiminta on tuloksellista          Jo hyvissä ajoin, 17.2.1987 pidetyssä Liesjärven
29283: ja taloudellista. Toimintalinja vastaa posti- ja         kylän kehittämistoimikunnan kokouksessa, jossa
29284: lennätinlaitoksen taloudenhoidon yleisistä perus-        olivat mukana mm. Keuruun kaupunginjohtaja,
29285: teista annetun lain (565 150) periaatteita, joiden       kaksi kylässä asuvaa kaupunginvaltuutettua sekä
29286: mukaan laitoksen toiminnassa on yleisen edun             Sisä-Suomen postipiirikonttorin edustaja, käsitel-
29287: ohella otettava huomioon myös laitoksen kannat-          tiin eri ratkaisuvaihtoehtoja postin palvelujen
29288: tavuus ja terveet liikeperiaatteet. Posti- ja telehal-   säilyttämiseksi kylällä. Ottamalla huomioon pit-
29289: lituksen määrittämien periaatteiden mukaisesti           kät matkat lähimpiin postikonttoreihin ja asioin-
29290: toimipaikkaa perustettaessa tulee kaupungeissa ja        tiin soveltumattomat kulkuyhteydet päädyttiin
29291: kaupunkimaisissa taajamissa asiakaspohjan olla           toiminnan jatkamiseen palvelupisteperiaatteella,
29292: vähintään 2 000 taloutta ja maaseudun haja-asu-          eli palveluja tarjotaan tunnin ajan kolmena päi-
29293: tusalueilla vähintään 200 taloutta.                      vänä viikossa. Ratkaisu tyydytti kylän kehittämis-
29294:    Liesjärven postikonttori sijaitsee Keuruun kun-       toimikuntaa.
29295: nassa. Liesjärvellä on 71 taloutta. Kylällä on              Käytännössä Liesjärven asiakaspalvelu on jär-
29296: toiminnassa koulu, mutta kiinteää kauppaa ky-            jestetty siten, että Pihlajaveden postikanttorilta
29297: lällä ei ole, vaan kauppapalvelut rajoittuvat kyläl-     käy postivirkamies kolmena päivänä viikossa (ti,
29298: lä kaksi kertaa viikossa käyvään myymäläautoon.          ke, to) hoitamassa postipalveluja päivittäin yh-
29299: Pankkitoimintaa hoidetaan kylällä rajoitetusti           den tunnin ajan (klo 10.00-11.00).
29300: asiamiespohjaisena. Julkiset liikenneyhteydet ra-           Käytäntö on osoittanut, että Liesjärven posti-
29301: joittuvat yhteen pikavuoroon Keuruun-Ähtärin             palvelut vastaavat kysyntää ja ovat vähintäänkin
29302: linjalla. Vuoro ajaa kerran päivässä kumpaankin          tyydyttävästi järjestetyt. Palaamiselle entiseen
29303: suuntaan. Linja ei sovellu asioinnin hoitoon,            laajamittaiseen palveluun ei ole palvelujen kysyn-
29304: vaan paikalliset asukkaat käyttävät asioinnissaan        nän määrään perustuvia eikä muitakaan realisti-
29305: omaa kulkuneuvoa tai taksia. Liesjärven posti-           sia edellytyksiä, kun otetaan huomioon, että
29306: konttoria lähimmät rahaliikennettä hoitavat pos-         postin jakelu tapahtuu entisessä laajuudessa.
29307:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1988
29308: 
29309:                                                                      Liikenneministeri Pekka Vennamo
29310:                                        1987 vp. -      KK n:o 429                                        3
29311: 
29312: 
29313: 
29314: 
29315:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29316: 
29317:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Keuruu (avstånd 27,5 km), Myllymäki (avstånd
29318: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         18,5 km) och Pihlajavesi (avstånd 20,0 km).
29319: den 8 december 1987 till vederbörande medlem              Efterfrågan på post- och postbanksservice vid
29320: av statsrådet översänt avskrift av följande av         postkontoret i Liesjärvi har varit liten. T.ex. från
29321: riksdagsman Pekkarinen undertecknade spörsmål          ingången av januari till utgången av juni 1987
29322: nr 429:                                                var den dagliga arbetsmängd som berodde på
29323:                                                        kundtjänst ca 1/2 timme fastän anstalten höll
29324:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          öppet 5 timmar per dag. De direkta kostnaderna
29325:        att förbättra postservicen för Liesjärvi by i   för postkontoret i Liesjärvi år 1986 var 91 900 mk
29326:        Keuruu?                                         och motsvarande inkomster 13 700 mk dvs. in-
29327:                                                        komsterna täckte enbart 15 % av utgifterna.
29328:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Då poststationsföreståndaren vid postkontoret
29329: anföra följande:                                       i Liesjärvi avgick med pension 1. 7.1987 ansåg
29330:    Utvecklandet av nätet av postanstalter är en        lnre Finlands postdistriktskontor det, emedan
29331: kontinuerlig urvecklingsverksamhet, som kräver         postkontoret anlitades så föga, inte ändamålsen-
29332: arbete på lång sikt. Postdistriktskontoren och         ligt att fortsätta verksamheten i tidigare utsträck-
29333: postområdeskontoren ansvarar för utvecklandet          ning. Beträffande utnyttjandet av servicen fanns
29334: av nätet av postanstalter. Målet vid utvecklandet      det förutsättningar att rentav slopa verksam-
29335: av nätet av anstalter är att erbjuda kunderna          heten.
29336: postal service på rimligt avstånd och på ett sätt          Vid ett möte med utvecklingskommissionen
29337: som motsvarar kraven på servicenivå och samtidi-       för Liesjärvi by, vilket hölls redan i god tid
29338: ga så att verksamheten är framgångsrik och             17.2.1987 ocn vari deltog bl.a. stadsdirektören i
29339: ekonomisk. Denna riktlinje för verksamheten            Keuruu, två stadsfullmäktigmedlemmar från byn
29340: motsvarar principerna i lagen om de allmänna           sarnt en representant för lnre Finlands postdi-
29341: grunderna för post- och televerkets hushållning        striktskontor behandlades alternativa lösningar
29342: (565/50), enligt vilka verkets hushållning bör         för bevarande av postservice i byn. Med beaktan-
29343: skötas med avseende fäst dels vid allmän fördel,       de av de långa avstånden till de närmaste post-
29344: dels vid verkets lönsamhet och sunda affärsprinci-     kontoren och av kommunikationerna, som är
29345: per. 1 enlighet med de principer som fastställts       olämpliga med tanke på skötsel av ärenden,
29346: post- och telestyrelsen skall det när postanstalter    beslöt man sig för att fortsätta verksamheten med
29347: inrättas i städer och stadsliknande tätorter finnas    servicepunktsprincipen dvs. tjänster erbjuds un-
29348: ett kundunderlag om minst 2 000 hushåll och i          der en timmes tid tre gånger i veckan. Lösningen
29349: glesbygderna på landsorten minst 200 hushåll.          tillfredsställde byns u tvecklingskommission.
29350:    Postkontoret i Liesjärvi är beläget inom Keu-          1 praktiken har kundtjänsten i Liesjärvi anord-
29351: ruu kommun. 1 Liesjärvi finns 71 hushåll. 1 byn        nats så att en posttjänsteman från postkontoret i
29352: fungerar en skola, men byn har ingen fast butik,       Pihlajavesi kommer tre gånger i veckan (tisdag,
29353: utan butiksservicen begränsar sig till en butiks-      onsdag, torsdag) till Liesjärvi för att sköta post-
29354: bil, som kommer till byn två gånger i veckan.          servicen dagligen under en timmes tid (kl.
29355: Bankverksamheten sköts i begränsad utsträckning        10.00-11.00).
29356: i byn med hjälp av en ombudsman. Förbindel-                Praktiken har visat att postservicen i Liesjärvi
29357: serna inom kollektivtrafiken begränsar sig till en     motsvarar efterfrågan och är åtminstone tillfreds-
29358: snabbtur på linjen Keuruu-Etseri. Turen kör en         ställande ordnad. Det finns inte förutsättningar
29359: gång per dag i båda riktningarna. Linjen lämpar        som grundar sig på kvantiteten för efterfrågan på
29360: sig inte för skötsel av ärenden, utan den lokala       service och inte heller andra realistiska förutsätt-
29361: befolkningen använder sig av egna fordon eller         ningar för en återgång till den tidigare omfattan-
29362: taxi. De postanstalter närmast Liesjärvi postkon-      de servicen då man tar i betraktande att utdel-
29363: tor som sköter penningtrafik är postkontoren           ningen av post sker i tidigare omfattning.
29364: 
29365:      Helsingfors den 8 januari 1988
29366: 
29367:                                                                        Trafikminister Pekka Vennamo
29368:                                                   1987 vp.
29369: 
29370: Kirjallinen kysymys n:o 430
29371: 
29372: 
29373: 
29374: 
29375:                                      Urpilainen ym.: Reservin kertausharjoituksista myönnettävän lyk-
29376:                                        käyksen perusteista
29377: 
29378: 
29379:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29380: 
29381:    Asevelvollisuuslain 18 §:n 2 momentin mu-                Sotilaspiirien harkinta ja siihen perustuneet
29382: kaan ''Lykkäystä reservin kertausharjoituksista          päätökset ovat kansalaisissa herättäneet vakavaa
29383: voidaan harkinnan mukaan myöntää myös ase-               huolta ja perusteltujakin epäilyjä epäoikeuden-
29384: velvolliselle, jolle lykkäys hänen perhe- tai talou-     mukaisuudesta. Esimerkiksi samallakin työpaikal-
29385: dellisten olojensa vuoksi on erittäin tarpeellinen,      la toiselle työntekijälle sotilaspiiri on myöntänyt
29386: niin myös asevelvolliselle, joka valmistuu johon-        lykkäystä työnantajan ilmoittaessa, että henkilö
29387: kin toimeen tai ammattiin taikka käy koulua tai          tarvitaan työssä, mutta toiselle työntekijälle vas-
29388: harjoittaa opintoja ja jonka kehitys tuntuvasti          taavassa tapauksessa lykkäystä ei ole myönnetty.
29389: kärsisi, jollei hän saisi lykkäystä.''
29390:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29391:    Sotilaspiirit ovat käytännössä huolehtineet har-
29392:                                                          tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
29393: kinnan harjoittamisesta lykkäyksiä myönnettäes-
29394:                                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29395: sä. Huolimatta siitä, että henkilöllä on ollut
29396:                                                          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29397: lakiin perustuvat syyt, lykkäyksen saaminen ei ole
29398: ollut varmaa. Tämän ohella sotilaspiirit ovat
29399: vakiintuneena tapana ja sääntönä myöntäneet                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
29400: lykkäyksiä sellaisillakin perusteilla, joita laissa ei          kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen
29401: ole mainittu. Tällainen syy on ollut esimerkiksi                (HM 5 §) turvaamiseksi sotilaspiirien esi-
29402: työnantajan ilmoittama ns. työeste. Tällä perus-                kuntien myöntäessä lykkäystä reservin
29403: teella lykkäystä ei ole myönnetty kuitenkaan                    kertausharjoituksista asevelvollisuuslain
29404: kaikille.                                                       perusteella?
29405: 
29406:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
29407: 
29408:                        Kari Urpilainen                            Jorma Rantanen
29409:                        Liisa Jaakonsaari                          Sakari Knuuttila
29410:                                                Iiris Hacklin
29411: 
29412: 
29413: 
29414: 
29415: 2800242
29416: 2                                      1987 vp. -- KJC n:o 430
29417: 
29418: 
29419: 
29420: 
29421:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29422: 
29423:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         käysten myöntämiseen vähentyä varsinkin eri-
29424: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koiskoulutettujen miesten osalta. Koska lisäksi
29425: olette 8 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-         sotilaspiirin esikunnalla ei ole tietoa reserviläisten
29426: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       työpaikoista, sattuu useinkin, että samasta yrityk-
29427: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        sestä käsketään useita reserviläisiä samanaikaisesti
29428: Kari Urpilaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      kertausharjoituksiin. Tällöin jonkin yrityksen
29429: kysymyksestä n:o 430:                                  tuotanto saattaa vaikeutua. Erityisiä ongelmia on
29430:                                                        joskus myös pienyrittäjällä tai itsenäisen ammatin
29431:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          harjoittajalla.
29432:         kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen
29433:         (HM 5 §) turvaamiseksi sotilaspiirien esi-        Erityisesti työnantajan edun huomioon ottami-
29434:         kuntien myöntäessä lykkäysta reservin          seen lykkäysasioissa antaa asevelvollisuuslain
29435:         kertausharjoituksista asevelvollisuuslain      18 §:n viimeinen momentti kuitenkin varsin ra-
29436:         perusteella?                                   joitetut mahdollisuudet. Lainmuutosta tältä osin
29437:                                                        harkitaan. Reserviläisten työpaikkatietojen saami-
29438:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       nen nykyistä suuremmassa määrin mahdollistaisi
29439: ti seuraavaa:                                          kuitenkin sen, että sotilasviranomaiset voisivat
29440:                                                        ottaa huomioon sen, ettei samalla kertaa kertaus-
29441:    Säännökset lykkäyksen myöntämisestä reservin        harjoitettavaan joukkoon sijoitettaisi työnantajan
29442: kertausharjoituksista ovat asevelvollisuuslain         toimintaa haittaavassa määrin miehiä samalta
29443: 18 §:ssä. Pykälän toisen momentin nojalla voi-         työpaikalta. Mitä tulee reserviläisten yhdenvertai-
29444: daan lykkäystä myöntää harkinnan mukaan ase-           seen asemaan saada lykkäystä em. tapauksissa,
29445: velvolliselle hänen perhe- tai taloudellisten olo-     voidaan todeta yhdenvertaisuuden toteutuvan pi-
29446: jensa vuoksi, hänen valmistuessaan johonkin toi-       temmällä aikavälillä, kun lykkäyksen saanut re-
29447: meen tai ammattiin taikka hän käy koulua tai           serviläinen käsketään myöhemmin uuteen sa-
29448: harjoittaa opintoja ja nämä tuntuvasti vaikeutui-      mantyyppiseen harjoitukseen. Tosiasiassabao
29449: sivat, jollei asianomainen saisi lykkäystä. Sään-      vain pieni osa reserviläisistä kutsutaan vuosittain
29450: nöksen sanamuoto ei tuota asevelvolliselle ehdo-       kertausharjoituksiin. Asevelvollisuus tässä muo-
29451: tonta oikeutta saada lykkäystä. Päätöksen tekee        dossa koskee kaikkia asevelvollisia.
29452: asevelvollisuuslainsäädännön mukaan sotilas-
29453: piirin päällikkö. Päätöksestä voi valittaa kut-           Puolustusministeriössä selvitetään parhaillaan
29454: sunta-asiain keskuslautakunnalle, jonka päätös         asevelvollisuuslain muutostarvetta ja tässä yhtey-
29455: on lopullinen.                                         dessä myös mahdollisuuksia siihen sisällytettävillä
29456:    Kertausharjoituksiin osallistuu vuosittain noin     säännöksillä ottaa huomioon lykkäysperusteena
29457: 45 000 reserviläistä. Kertausharjoitettavien jouk-     myös työnantajan tarve.
29458: kojen määrä vaihtelee vuosittain eri sotilaspiireis-      Puolustusministeriö katsoo, että mahdollisim-
29459: sä. Mikäli kertausharjoituksiin kutsutaan piirin       man suureen tasapuolisuuteen lykkäysasioiden
29460: valvonnassa oleviin asevelvollisiin nähden run-        käsittelyssä kuitenkin tietoisesti on pyritty. Tätä
29461: saasti reserviläisiä, saattavat mahdollisuudet lyk-    edellyttävät pääesikunnan antamat ohjeetkin.
29462: 
29463:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1988
29464: 
29465:                                                                      Puolustusministeri Ole Norrback
29466:                                          1987 vp. -- EJ{ n:o 430                                           3
29467: 
29468: 
29469: 
29470: 
29471:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
29472: 
29473:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen             tionsövningar kan möjligheterna att bevilja upp-
29474: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           skov minska, särskilt i fråga om män med
29475: den 8 december 1987 tili vederbörande medlem             specialutbildningo Då staben för militärdistriktet
29476: av statsrådet översänt avskrift av följande av           därtill inte har kännedom om reservisternas ar-
29477: riksdagsman Kari Urpilainen moflo underteckna-           betsplatser händer det tili och med ofta att flera
29478: de spörsmål nr 430:                                      reservister från samma företag kaUas tili repeti-
29479:                                                          tionsövningar samtidigto Härvid kan produktio-
29480:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         nen äventyras vid något företago Särskilda pro-
29481:         för att trygga principen om likställdhet         blem förekommer ibland också beträffande små-
29482:         mellan medborgarna (RF 5 §) då staberna          företagare elier självständiga yrkesutövare  0
29483: 
29484: 
29485:         för militärdistrikten på basis av värn-              Sista momentet i 18 § värnpliktslagen ger
29486:         pliktslagen beviljar uppskov från reser-         emellertid ytterst begränsade möjligheter att be-
29487:         vens repetitionsövningar?                        akta arbetsgivarens fördel vid uppskovsärendenao
29488:                                                          Man överväger att ändra lagen tili denna del.
29489:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Om militärmyndigheterna i större utsträckning
29490: anföra följande:                                         erhöll uppgifter om reservisternas arbetsplatser
29491:    Stadgandena om beviljande av uppskov från             skulle det emellertid göra det möjligt att undvika
29492: reservens repetitionsövningar ingår i 18 § värn-         att samtidigt inkalla män från samma arbetsplats
29493: pliktslageno Med stöd av andra momentet i                tili repetitionsövningar i en utsträckning som
29494: paragrafen kan uppskov efter prövning beviljas           innebär olägenheter för arbetsgivarens verksam-
29495: värnpliktig på grund av hans familje- elier eko-         heto Beträffande reservisternas likstälidhet i fråga
29496: nomiska angelägenheter, värnpliktig som bereder          om erhåliande av uppskov kan det konstateras,
29497: sig för viss befattning eller visst yrke eller besöker   att denna likställdhet förverkligas på längre sikt
29498: skola eller bedriver studier, och som skulle lida        då den reservist som har erhållit uppskov senare
29499: kännbart avbräck i sin utbildning, om han inte           inkallas tili övningar av samma typo 1 verklighe-
29500: erhöll uppskovo Stadgandets ordalydelse innebär          ten inkallas ju bara en liten del av reservisterna
29501: inte att en värnpliktig har ovillkorlig rätt tili        årligen tili repetitionsövningar Denna form av
29502:                                                                                           0
29503: 
29504: 
29505: 
29506: 
29507: uppskovo Beslut om detta fattas enligt värnplikts-       värnplikt gälier alla värnpliktigao
29508: lagstiftningen av befälhavaren för militärdistrik-          Vid försvarsministeriet utreds som bäst beho-
29509: teto Ändring i beslutet får sökas hos cent-              vet av att ändra värnpliktslagen och i detta
29510: ralnämnden för uppbådsärenden, vars beslut är            sammanhang också möjligheterna att genom
29511: slutligto                                                stadganden som inbegrips i lagen beakta arbets-
29512:    Årligen deltar ca 45 000 reservister i repeti-        givarens behov som en grund för beviljande av
29513: tionsövningar. Omfattningen av de trupper som            uppskovo
29514: genomgår repetitionsövningar varierar årligen i             Försvarsministeriet anser dock att så stor opar-
29515: olika militärdistrikto Om ett i förhållande tili         tiskhet som möjligt medvetet har eftersträvats vid
29516: antalet värnpliktiga under distriktets över-             behandlingen av uppskovsärendenao Detta
29517: vakning, stort antal reservister inkallas tili repeti-   förutsätts också av huvudstabens anvisningaro
29518: 
29519:      Helsingfors den 15 januari 1988
29520: 
29521:                                                                          Försvarsminister Ole Norrback
29522:                                                 1987 vp.
29523: 
29524: Kirjallinen kysymys n:o 431
29525: 
29526: 
29527: 
29528: 
29529:                                    Mäkelä ym.: Kotona hoitotyötä tekevien sosiaaliturvan parantami-
29530:                                      sesta
29531: 
29532: 
29533:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29534: 
29535:    Kotonaan lapsiaan, vanhusta tai vammaista          to on aina huonompi ja epäinhimillisempi vaih-
29536: hoitavien sekä kotonaan työtä tekevien sosiaali-      toehto.
29537: turva ja eläke-etuudet on maassamme puutteelli-          Valtion taholta ei kuitenkaan näytetä kotihoi-
29538: sesti hoidettu. Suomen väestönkasvu on uhkaa-         totyötä arvostettavan sosiaaliturvan tai eläke-
29539: vasti laskussa syntyvyyden jatkuvasti aletessa. En-   etuuksien muodossa. Useat lasten vanhemmat
29540: nusteiden mukaan vuosituhannen vaihteessa syn-        olisivat varmasti halukkaita hoitamaan lapsiaan
29541: tyvyys ja kuolleisuus ovat viimeisen kerran yhtä      kotona, mikäli he eivät menettäisi eläke- ja
29542: suuria. Tämän jälkeen kuolleisuus tulee olemaan       sosiaalietu uksiaan.
29543: jo syntyvyyttä suurempi.
29544:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29545:    Eräs tärkeä syy syntyvyyden alhaisuureen löytyy    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29546: varmasti maassamme harjoitetusta perhe- ja sosi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29547: aalipolitiikasta. Huonosti hoidetun politiikan        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29548: seurauksena vallitsee massamme päivähoitopaik-
29549: kojen puute, ja lastenhoito-ongelmien vaikeus on                Mitä Hallitus aikoo tehdä kotona las-
29550: osaltaan vähentämässä syntyvyyttä. Kiistattomasti            ten, vanhusten tai vammaisten hoitotyötä
29551: on koti todettu lapselle parhaaksi hoitopaikaksi             tekevien ja maatalon emäntien sosiaali-
29552: ja valtiontaloudellisesti edullisimmaksi vaihtoeh-           turvan ja eläke-etuisuuksien kehittämi-
29553: doksi kotona tapahtuva lapsen hoitaminen. Sama               seksi ja saamiseksi yhdenvertaiseksi kodin
29554: pätee myös vanhuksiin ja vammaisiin. Laitoshoi-              ulkopuolella ansiotyötä tekevien kanssa?
29555: 
29556:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
29557: 
29558:                       Tina Mäkelä                              Lea Mäkipää
29559: 
29560: 
29561: 
29562: 
29563: 280010]
29564: 2                                    1987 vp. -- KJ( n:o 431
29565: 
29566: 
29567: 
29568: 
29569:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29570: 
29571:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jäin eläkelain muuttamiseen siten, että kotonaan
29572: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        alle 3-vuotiasta lasta hoitaneella perheenäidillä
29573: olette 8 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-       on oikeus niin sanottuun täysitehoiseen työkyvyt-
29574: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tömyyseläketurvaan. Uudistus merkitsi sitä, että
29575: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      työkyvyttömyyseläkkeen suuruudessa otetaan lap-
29576: Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      sen hoidon johdosta huomioon myös työkyvyttö-
29577: myksestä n:o 431:                                    myyseläketapahtumasta eläkeikään jäljellä olevat
29578:                                                      vuodet, vaikka työsuhteen päättymisestä onkin
29579:           Mitä Hallitus aikoo tehdä kotona las-      kulunut vuotta pitempi aika.
29580:        ten, vanhusten tai vammaisten hoitotyötä
29581:        tekevien ja maatalon emäntien sosiaali-          Kotona lastaan hoitavan sosiaaliturvan selvitys-
29582:        turvan ja eläke-etuisuuksien kehittämi-       työryhmä tarkasteli maaliskuussa 1986 jättämäs-
29583:        seksi ja saamiseksi yhdenvertaiseksi kodin    sään muistiossa kotona pientä, alle 3-vuotiasta
29584:        ulkopuolella ansiotyötä tekevien kanssa?      lastaan hoiravien henkilöiden sosiaaliturvaa ja sen
29585:                                                      puutteita. Keskeisimmiksi ongelma-alueiksi näh-
29586:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tiin eläketurvaan ja sairausvakuutuslain mukai-
29587: ti seuraavaa:                                        seen toimeentuloturvaan liittyvät kysymykset.
29588:                                                      Työryhmän ehdotusten ja niistä saatujen lausun-
29589:    Ansioon suhteutetun työeläketurvan tarkoituk-
29590:                                                      tojen pohjalta on selvitetty työryhmätyönä työ-
29591: sena on korvata työntekijälle samoin kuin yrittä-
29592:                                                      eläkkeen karttumisen yhtenäistämistä niissä ta-
29593: jälle eläkkeelle siirtymisen johdosta poisjäänyttä
29594:                                                      pauksissa, joissa henkilö jää äitiys-, isyys- tai
29595: palkkaa tai työtuloa ja turvata työssäoloaikana      vanhempainlomalle taikka hoitovapaalle hoita-
29596: saavutetun kulutustason kohtuullinen säilyminen      maan lasta kotona. Työryhmän määräaika päättyi
29597: myös eläkeaikana. Eläkejärjestelmiemme toisena
29598:                                                      31.10.1987. Myös vanhuksia ja vammaisia hoita-
29599: tavoitteena on taata kaikkien eläkkeensaajien
29600:                                                      vien perhehoitajien samoin kuin muiden vastaa-
29601: vähimmäistoimeentulo eläkeaikana. Tämä toteu-
29602:                                                      vanlaista perhehoitotyötä tekevien henkilöiden
29603: tetaan kansaneläkejärjestelmän avulla, jos työelä-   työoikeudellista asemaa ja sosiaaliturvaa on selvi-
29604: kettä ei ole lainkaan karttunut tai työhistoriaan
29605:                                                      tetty sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa
29606: on jäänyt aukkoja. Vuoden 1985 alusta toteutu-
29607:                                                      perhehoitajatoimikunnassa, joka luovutti mietin-
29608: neen kansaneläkeuudistuksen III-vaiheen mu-
29609:                                                      tönsä 31.10.1984.
29610: kaan jokaisella henkilöllä on oikeus henkilökoh-
29611: taiseen kansaneläkkeeseen, jonka suuruuteen ei-         Kotona hoitotyötä tekevien sosiaaliturvaan liit-
29612: vät vaikuta muut tulot kuin eläkkeensaajan omat      tyvät puutteet korostuvat 1. 7.1988 voimaan tule-
29613: eläketulot.                                          van eläkkeensaajien hoitotukijärjestelmän myötä.
29614:    Sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä Elä-    Koska avohoidon edut ovat ilmeiset paitsi inhi-
29615: keturvakeskuksessa selvitettiin 1970-luvun lopul-    milliseltä myös taloudelliselta kannalta, asiaa
29616: la mahdollisuuksia perheenäitien eläketurvan pa-     selvitetään parhaillaan edellä mainittujen selvi-
29617: rantamiseksi. Tämä johti vuonna 1980 työnteki-       tysten pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä.
29618: 
29619:     Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1988
29620: 
29621:                                                         Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
29622:                                       1987 vp. -- EJ( n:o 431                                            3
29623: 
29624: 
29625: 
29626: 
29627:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
29628: 
29629:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          om pension för arbetstagare ändrades så, att en
29630: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        husmor som har skött sitt under 3 år gamla barn
29631: den 8 december 1987 tili vederbörande medlem          hemma har rätt tili s.k. invalidpensionsskydd
29632: av statsrådet översänt avskrift av följande av        med full effekt. Reformen innebar att man tili
29633: riksdagsledamot Mäkelä m.fl. undertecknade            följd av barnavården vid fastställandet av invalid-
29634: spörsmål nr 431:                                      pensionen beaktar också de år som återstår från
29635:                                                       invalidpensionsfallet tili pensionsåldern, fastän
29636:           Vad ämnar Regeringen göra för att           en längre tid än ett år har förflutit från arbetsför-
29637:        utveckla socialskyddet och pensionsför-        hållandets upphörande.
29638:        månerna för lanthusmödrar och dem som
29639:        hemma vårdar barn, åldringar eller han-           En arbetsgrupp för utredning av socialskyddet
29640:        dikappade samt för att ifrågavarande so-       för personer som vårdar sitt barn hemma grans-
29641:        cialskydd och pensionsförmåner skall bli       kade i sin promemoria, som den avlät i mars
29642:        jämbördiga med det skydd och de                1986, socialskyddet för personer som sköter sina
29643:        förmåner som personer i förvärvsarbete         under 3 år gamla barn hemma, samt bristerna i
29644:        utom hemmet åtnjuter?                          det. Enligt arbetsgruppens uppfattning var de
29645:                                                       mest centrala problemområdena frågor i anslut-
29646:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ning tili pensionsskyddet och utkomstskyddet
29647: anföra följande:                                      enligt sjukförsäkringslagen. På basis av arbets-
29648:                                                       gruppens förslag och de utlåtanden som har
29649:    Syftet med det arbetspensionsskydd som av-
29650:                                                       erhållits om dem har man, som arbetsgruppsar-
29651: vägs enligt förtjänsten är att ersätta arbetstagar-
29652:                                                       bete, utrett möjligheterna att förenhetliga intjä-
29653: na, liksom även företagarna, för det bortfall av
29654:                                                       nandet av arbetspension i fall där en person blir
29655: lön eller arbetsinkomst som föranleds av pensio-
29656:                                                       moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledig eller
29657: neringen och säkerställa att den konsumtionsnivå
29658:                                                       vårdledig för att sköta ett barn hemma. Arbets-
29659: som har uppnåtts under tiden i arbetslivet i
29660:                                                       gruppens fatalietid utgår 31.10.1987. Den ar-
29661: rimlig utsträckning bibehålls också efter pensio-
29662:                                                       betsrättsliga ställningen och socialskyddet också
29663: neringen. Det andra målet för våra pensionssys-
29664:                                                       för familjevårdare som sköter åldringar och han-
29665: tem är att garantera alla pensionstagare en mini-
29666:                                                       dikappade liksom för andra personer som arbetar
29667: miutkomst efter pensioneringen. Detta genom-
29668:                                                       inom motsvarande familjevård har utretts i den
29669: förs med hjälp av folkpensionssystemet, om
29670:                                                       av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta famil-
29671: ingen arbetspension har intjänats eller arbetshis-
29672:                                                       jevårdskommissionen, som avgav sitt betänkande
29673: torien har luckor. Enligt det tredje skedet av
29674:                                                       31.10.1984.
29675: folkpensionsreformen, vilket genomfördes vid in-
29676: gången av år 1985, har alla rätt tili en personlig      Bristerna i socialskyddet för dem som utför
29677: folkpension vars storlek inte påverkas av andra       vårdarbete i hemmet framhävs i och med vårdbi-
29678: inkomster än pensionstagarens egoa pensionsin-        dragssystemet för pensionstagare som träder i
29679: komster.                                              kraft 1. 7. 1988. Eftersom fördelarna med den
29680:    På social- och hälsovårdsministeriets begäran      öppna vården är uppenbara förutom ur mänsklig
29681: utredde pensionsskyddscentralen i slutet av 1970-     också ur ekonomisk synvinkel, utreds saken som
29682: talet möjligheterna att förbättra husmödrarnas        bäst vid social- och hälsovårdsministeriet på basis
29683: pensionsskydd. Detta ledde år 1980 tili att lagen     av ovan nämnda utredningar.
29684: 
29685:      Helsingfors den 6 januari 1988
29686: 
29687:                                                       Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
29688:                                                 1987 vp.
29689: 
29690: Kirjallinen kysymys n:o 432
29691: 
29692: 
29693: 
29694: 
29695:                                    Kortesalmi: Liikenteen jatkamisesta Kontiomäen - Taivalkosken ja
29696:                                      Haapajärven - Saarikosken rataosilla
29697: 
29698: 
29699:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29700: 
29701:    Pohjois-Pohjanmaalta vähäliikenteisiksi rauta-         Taivalkoskelie vaikutukset olisivat erityisen
29702: teiksi on Valtionrautatiet luokitellut radat Kon-      kohtalokkaat, koska kunnan työttömyys on 1980-
29703: tiomäki-Taivalkoski        ja    Haapajärvi-Saari-     luvulla ollut Oulun läänin korkein, 19,5 %.
29704: järvi(-Jyväskylä).                        .            Aluepoliittisia toimenpiteitä pyritään valtiovallan
29705:    Kontiomäen-Taivalkosken rataosuus on arvi-          toimenpitein tehostamaan nostamalla Taivalkoski
29706: oitu VR:lle tappiolliseksi. Rautatiehallituksen ja     suurimman tuen saavaksi erityisalueeksi vyöhyk-
29707: Oulun rautatiepiirin lähtötiedoissa on kuitenkin       keelle 1A. Radan ja liikenteen lopettaminen veisi
29708: eroavuuksia. Oleellista on se, että Oulun alueen       pohjan koko alueen ja kunnan elinkeinotoimin-
29709: kannalta radan ylläpito ja liikennöinti on kannat-     nalta, joka huomattavalta osin perustuu alueen
29710: tavaa. Liikennetulot ovat noin 16 milj. mk/v ja        luonnonvarojen hyödyntämiseen.
29711: kulut noin 10 milj. mk/v. Tuloista noin puolet            Haapajärven-Jyväskylän radalla on kuljetettu
29712: kertyy Taivalkoskelta. Näillä sekä muilla perus-       lähinnä puutavaraa. On mahdollista, että puuta-
29713: teilla tulee liikennettä radalla jatkaa. Lakkautta-    varakuljetuksia voidaan lisätä huomattavastikin ja
29714: minen puolestaan merkitsisi n. 50 rautatieJäisen       myös kuljetustarpeen väheneminen entisestään
29715: työttömäksi jäämistä.                                  on mahdollinen. Lähiaikoina tehdään puunjalos-
29716:    Rautatie on ollut ratkaiseva edellytys päätet-      tusta koskevia ratkaisuja, jotka osaltaan voivat
29717: täessä Rautaruukki Oy:n junanvaunutehtaan pe-          lisätä puutavaran kuljetustarvetta ko. rataosalla.
29718: rustamisesta Taivalkoskelle. Esim. valmistettavia      Tällä hetkellä ei ole riittäviä perusteita lopettaa
29719: elintarvikesäiliöitä ei maaoteitse voida kuljettaa.    radan liikennettä. Se voisi helposti johtaa peruut-
29720: Liikenteen lopettaminen vaarantaisi tehtaan toi-       tamattomiin ja virheellisiksi osoittautuviin tulok-
29721: minnan, samoin rautapellettien kuljettamisen           siin. Vähimmäistavoitteena tuleekin olla säilyttää
29722: Mustavaarasta Raaheen. Joka tapauksessa Rauta-         rata vähäliikenteisimmiltä osiltaan teollisuustai-
29723: ruukki joutuisi oleellisesti supistamaan toimin-       teena ja toisaalta tehostaa markkinointia radan
29724: taansa Taivalkoskella ja uudet kehitysmahdolli-        käytön lisäämiseksi.
29725: suudet kapenisivat ratkaisevasti. Rautaruukki             On huomattava, että radan jättäminen hoita-
29726: työllistää Taivalkoskella n. 230 henkilöä. Tämä        matta heikentää sen kunnon 5-10 vuodessa
29727:  on 2 13 kunnan teollisista työpaikoista.              erittäin heikoksi. Tämän jälkeen radan kunnosta-
29728:     Taivalkosken toiseksi suurin yritys, Haapalan      minen vaatii jo suuria investointeja. Näin ollen
29729: Saha kuljettaa puolet sahatavarasta rautateitse.       esim. liikenteen väliaikaiseenkaan lopettamiseen
29730: Rata on varsin tärkeä myös 50 työntekijää työllis-     po. radoilla ei ole perusteita.
29731:  tävälle sahalle. Myös Kainuun puolella rata vai-         Kun otetaan huomioon liikenneratkaisujen
29732:  kuttaa erittäin voimakkaasti kuntien työllisyy-       suuri alueellinen vaikutus ja aluepoliittisen lain-
29733:  teen.                                                 säädännön tavoitteet, on tässä vaiheessa erityisen
29734:     Rautatieliikenteen lakkauttamisen kielteiset       tärkeää selvittää tekeillä olevien eri liikennemuo-
29735:  vaikutukset kohdistuisivat ilmeisesti kaikkein voi-   toja koskevien ratkaisujen alueellinen vaikutus.
29736:  makkaimmin Taivalkoskelle. Tehtaiden toiminta         Tavoitteena on toimia niin, että liikennepolitiik-
29737: supistuisi ja uuden raskaan teollisen toiminnan        ka tukee yleistä yhteiskuntapolitiikkaa, jonka
29738:  laajentuminen kävisi mahdottomaksi. Lisäksi           yhtenä kantavana osana on alueellisen tasapainoi-
29739:  mahdollisuudet esim. Koillis-Pohjanmaan mat-          suuden turvaaminen.
29740:  kailua palvelevan ja muun henkilöliikenteen ke-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29741:  hittämiseksi tyrehtyisivät.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29742: 
29743:  280016Q
29744: 2                                    1987 vp. -- KJ( n:o 432
29745: 
29746: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         kunnes Iuotettavasri voidaan osoittaa tu-
29747: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                       levat kuljetustarpeet ja mahdollisuudet,
29748:                                                           Ja
29749:          Aikooko Hallitus tehdä päätöksen
29750:        Kontiomäen--Taivalkosken radan liiken-                aikooko Hallitus päätöksiä tehdessään
29751:        teen pysyvästä jatkamisesta ja sen edellyt-        ottaa huomioon myös markkinointitoi-
29752:        tämistä ratkaisuista tämän mukaisesti              menpiteiden tehostamisen ja ratamaksu-
29753:        sekä myös Haapajärven--Saarijärven ra-             jen uuden hinnoittelun sekä alueen
29754:        dan liikenteen jatkamisesta nykyisellään,          puunjalostuksen tulevat ratkaisut?
29755: 
29756:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
29757: 
29758:                                         ]. Juhani Kortesalmi
29759:                                         1987 vp. -      KK n:o 432                                        3
29760: 
29761: 
29762: 
29763: 
29764:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29765: 
29766:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Mmk radan rakenteen muuttamiseen liikenteen
29767: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vaatimuksia vastaavaksi.
29768: olette 8 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-             Kontiomäen-Taivalkosken         radan     liiken-
29769: jeenne n:o 1952 ohella toimittanut valtioneuvos-        nöinti- ja kunnossapitokustannukset ovat vuodes-
29770: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sa n. 13 Mmk. Investointitarve 1990-luvulla on
29771: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta          arvioitu 117 Mmk:ksi ja liikenteen lopettamis-
29772: kirjallisesta kysymyksestä n:o 432:                     vaihtoehdon mukaiset vuotuiset tulojen mene-
29773:                                                         tykset n. 15 Mmk:ksi.
29774:            Aikooko Hallitus tehdä päätöksen                Haapajärven-Saarijärven       radan    kuljetus-
29775:         Kontio mäen-Taivalkosken radan liiken-          määrät eivät ole koskaan nousseet radan suunnit-
29776:         teen pysyvästä jatkamisesta ja sen edellyt-     teluvaiheessa ennustetulle tasolle. Liikenteen hoi-
29777:         tämistä ratkaisuista tämän mukaisesti           taminen radalla on selvästi rautatietaloudellisesti
29778:         sekä myös Haapajärven-Saarijärven ra-           kannattamatonta, sillä liikenteenhoidon ja ra-
29779:         dan liikenteen jatkamisesta nykyisellään,       danpidon kustannukset ovat n. 4,8 Mmk ja
29780:         kunnes luotettavasti voidaan osoittaa tu-       liikenteen lopettamisvaihtoehdon mukaiset tu-
29781:         levat kuljetustarpeet ja mahdollisuudet,        lonmenetykset n. 2,5 Mmk. Lisäksi investointi-
29782:         Ja                                              tarve 1990-luvulla on n. 125 Mmk.
29783:            aikooko Hallitus päätöksiä tehdessään           Nykyiseltä tekniseltä tasoltaan ko. rataosat on
29784:         ottaa huomioon myös markkinointitoi-            varustettu kevyellä K30-kiskotuksella, mikä on
29785:         menpiteiden tehostamisen ja ratamaksu-          suunniteltu 15 t:n akselipainoille, mutta sallittu
29786:         jen uuden hinnoittelun sekä alueen              20 t:n akselipainoille alennetulla nopeudella 35
29787:         puunjalostuksen tulevat ratkaisut?              km/h. Ratojen kunto ja kuormitus edellyttäisivät
29788:                                                         siten radan rakenteen uusimista 1990-luvulla,
29789:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        mikä merkitsee investointeja ym.
29790: ti seuraavaa:                                              Kontiomäen-Taivalkosken ja Saarijärven-
29791:                                                         Haapajärven rataosien tavaraliikennettä ei ole
29792:    Vähäliikenteisiä rataosia on äskettäin suorite-      tarkoitus kuitenkaan lakkauttaa ainakaan vielä
29793: tun selvityksen mukaan n. 1 400 km eli 25 %             tänä vuonna, vaan radan kunnossapito- ja liiken-
29794: rataverkon koko pituudesta. Tavaraliikenteen            teenhoitokustannukset pudotetaan minimiinsä ja
29795: bruttorahdit näillä rataosilla ovat vajaat 5 %          tarkkaillaan liikennemäärien kehittymistä. Vii-
29796: tavaraliikenteen kokonaistuotoista. Vastaavat           meistään siinä vaiheessa, kun ratojen kunto ei
29797: henkilöliikenteen tuotot ovat runsaat 2 % henki-        enää vastaa liikenteen vaatimuksia, on tehtävä
29798: löliikenteen kokonaistuotosta.                          päätös rataosan liikenteen lakkauttamisesta ja
29799:    Valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain radan-      radan purkamisesta tai vaihtoehtoisesti liikenteen
29800: pitoon ja rataverkon parantamiseen myönnetty            jatkamisesta ja radan perusparantamisesta.
29801: määräraha on n. 400 Mmk/v, mikä on Valtion-                Liikenneministeriön käsityksen mukaan vähä-
29802: rautateiden suorittaman selvityksen mukaan va-          liikenteisten rataosien perusparannuksen tai vaih-
29803: jaa 213 tarpeesta. Kun lähdetään siitä, että            toehtoisesti liikenteen lakkauttamisen tullessa
29804: vähäliikenteisten ratojen ylläpito ei saa rasittaa      teknisesti välttämättömäksi, tulee ratojen perus-
29805: Valtionrautateiden tulosta eikä vaikeuttaa Valti-       parannuksista tehdä yhteiskuntataloudellinen
29806: onrautateiden kehittämisen kannalta tärkeitä in-        vertailu, jonka perusteella lakkauttamista tai pe-
29807: vestointeja, on investoinnit pakosta suunnattava        rusparantamista voidaan arvioida rautatietalou-
29808: liikenteellisesti kannattaville rataosille.             dellista näkökantaa laajemmin.
29809:    Mikäli liikenne vähäliikenteisillä rataosilla pää-      Tässä tarkoituksessa liikenneministeriö tulee
29810: tetään säilyttää tarvitaan alustavan ohjelman mu-       selvittämään kuluvan vuoden aikana vähäliiken-
29811: kaan lisärahoitusta vv. 1988-1992 yhteensä n.           teisten ratojen yhteiskuntataloudelliset perusteet
29812: 200 Mmk ja vuosina 1993-2008 yhteensä n. 700            kiireellisimpien perusparannusinvestointien osa!-
29813: 4                                    1987 vp. -- RJ( n:o 432
29814: 
29815: ta. Näiden selvitysten jälkeen tehdään lopulliset   liikenteen lopettamisen tal perusparannusinves-
29816: päätökset mm. kysyjän tarkoittamien rataosien       tointien osalta.
29817: 
29818:     Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1988
29819: 
29820:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
29821:                                        1987 vp. -- ~ n:o 432                                            5
29822: 
29823: 
29824: 
29825: 
29826:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29827: 
29828:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            på sammanlagt ca 200 Mmk under åren 1983--
29829: anger har Ni, Herr Talman med Er skrivelse nr          1992 och ca 700 Mmk under åren 1993--2008
29830: 1952 av den 8 decemher 1987 tili vederhörande          för en ändring av hankonstruktionen så att den
29831: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     motsvarar de krav som stälis på trafiken.
29832: av riksdagsman]. Juhani Kortesalmi underteck-              Kostnaderna för trafikering och underhåli av
29833: nade spörsmål nr 432:                                  hanan Kontiomäki--Taivalkoski uppgår tili ca 13
29834:          Ämnar Regeringen fatta heslut om en           Mmk per år. Investeringshehovet har uppskattats
29835:        hestående fortsättning av trafiken på ha-       tili 117 Mmk på 1990-talet och de årliga in-
29836:        nan Kontiomäki--Taivalkoski samt om             komstförlusterna vid en nedläggning av trafiken
29837:        de lösningar denna förutsätter samt även        har beräknats uppgå tili ca 15 Mmk.
29838:        om en fortsättning av trafiken på hanan             Transportvolymen på hanan Haapajärvi--Saa-
29839:        Haapajärvi--Saarijärvi i sin nuvarande          rijärvi har aldrig nått den nivå som förutspåtts i
29840:        omfattning tilis de kommande transport-         det skede då hanan planerades. Skötseln av
29841:        hehoven och möjligheterna säkert kan            trafiken på hanan har klart varit järnvägsekono-
29842:        påvisas och                                     miskt olönsam, ty kostnaderna för skötseln av
29843:           ämnar Regeringen vid heslutsfattandet        trafiken och hanunderhåliet uppgår tili ca 4,8
29844:        även heakta effektiveringen av marknads-        Mmk och inkomstförlusterna vid en nedläggning
29845:        föringsåtgärderna, den nya prissättningen       av trafiken tili ca 2,5 Mmk. Dessutom uppgår
29846:        av hanavgifter samt de kommande lös-            investeringshehovet på 1990-talet tili ca 125
29847:        ningarna i fråga om träförädlingen inom         Mmk.
29848:        området?                                            Vad den nuvarande tekniska nivån heträffar
29849:                                                        har de ifrågavarande handelarna försetts med lätt
29850:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        K 30 räls, viiken har planerats för 15 tons
29851: anföra följande:                                       axeltryck men är tiliåten för ett axeltryck på 20
29852:                                                        ton för en lägre hastighet på 35 km 1timme.
29853:    Enligt en nyligen utförd undersökning utgör
29854:                                                        Banornas skick och helastning förutsätter sålunda
29855: bandelarna med ringa trafik ca 1 400 km, dvs.
29856:                                                        att banans konstruktion förnyas på 1990-talet,
29857: 25 % av hannätets totala längd. Bruttofrakterna
29858:                                                        vilket hetyder bl.a. investeringar.
29859: för godstrafiken på dessa handelar utgör knappt
29860: 5 % av de totala intäkterna från godstrafiken.             Det är dock inte meningen, åtminstone inte
29861: Motsvarande intäkter från persontrafiken utgör         ännu i år, att upphöra med godstrafiken på
29862: drygt 2 % av den totala intäkten från persontra-       hanavsnittena Kontiomäki--Taivalkoski och Saa-
29863: fiken.                                                 rijärvi--Haapajärvi, utan kostnaderna för under-
29864:    I statsförslaget har årligen heviljats ett anslag   håli och trafik skärs ned tili ett minimum och
29865: på ca 400 Mmk/ år för banunderhåll och för en          utvecklingen av trafikvolymen kontrolieras. Se-
29866: förbättring av hannätet, vilket enligt en utred-       nast i det skedet då banornas skick inte längre
29867: ning som gjorts vid Statsjärnvägarna utgör             motsvarar de krav som stälis på trafiken måste
29868: knappt 213 av hehovet. Om utgångspunkten är            heslut fattas om att upphöra med trafiken på
29869: att underhåliet av hanor med ringa trafik varken       hanan och om att riva denna elier alternativt om
29870: får helasta Statsjärnvägarnas resultat dler försvåra   att fortsätta trafiken och grundförbättra hanan.
29871: de investeringar som med hänsyn i:ili utveck-              Enligt trafikministeriets uppfattning hör man i
29872: lingen av Statsjärnvägarna är viktiga, är det          det skedet, då det blir tekniskt nödvändigt att
29873:  nödvändigt att inrikta investeringarna på trafik-     grundförbättra bandelarna med ringa trafik elier
29874:  mässigt lönsamma handelar.                            alternativt att lägga ned trafiken, göra en sam-
29875:    Om man heslutar att hihehålia trafiken på           hälisekonomisk jämförelse över grundförhätt-
29876:  bandelar med ringa trafik, hehövs enligt det          ringen av hanorna. På basis av jämförelsen kan
29877:  preliminära programmet en tiliäggsfinansiering        en nedläggning av trafiken elier en grundförhätt-
29878: 6                                    1987 vp. -    KK n:o 432
29879: 
29880: ring ses i ett mera omfattande järnvägsekono-      hänsyn tili de mest brådskande grundförbätt-
29881: miskt perspektiv.                                  ringsinvesteringarna. Efter dessa utredningar fat-
29882:    I detta avseende kommer trafikministeriet att   tas de slutgiltiga besluten om bl.a. en nedlägg-
29883: utreda de samhällsekonomiska grunderna för         ning av trafiken eller en grundförbättring på de
29884: banor med ringa trafik under år 1987 med           bandelar som frågeställaren avser.
29885: 
29886:     Helsingfors den 5 januari 1988
29887: 
29888:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
29889:                                                  1987 vp.
29890: 
29891: Kirjallinen kysymys n:o 433
29892: 
29893: 
29894: 
29895: 
29896:                                     Kortesalmi: Tehdasmaisten sikaloiden, kanaJoiden Ja navettojen
29897:                                       kieltämisestä
29898: 
29899: 
29900:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29901: 
29902:    Ruotsissa julkistettiin keskiviikkona 2.12.1987        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29903: vallankumoukselliseksi luonnehdittu eläintensuo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29904: jeluohjelma. Tämä ohjelma merkitsee toteutues-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29905: saan kieltoa mm. häkkikanaJoille ja sikojen pitä-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29906: miselle kytkettynä. Se takaa myös lehmille laitu-
29907: mellakäyntioikeuden.                                             Tietääkö Hallitus, että Ruotsissa ollaan
29908:                                                                hyväksymässä uutta eläinsuojeluohjel-
29909:                                                                maa, joka kieltää häkkikanalat, sikojen
29910:    Tarkoituksena on ohjata eläinten kasvatusta                 kytkettynä pitämisen ja takaa mm. leh-
29911: tulevaisuudessa Ruotsissa siihen, että kotieläimet             mille laitumellakäyntioikeuden, ja
29912: ovat terveempiä ja tyytyväisempiä. Lisäksi uuden                  aikooko Hallitus ryhtyä toimiin myös
29913: lain mukaan eläimet eivät saa kärsiä teurasta-                 Suomessa sellaisen uuden lain aikaansaa-
29914: moissa. Myös hormonien käyttö ja geenimanipu-                  miseksi, joka kieltää tehdasmaisten sika-
29915: laatio tullaan kieltämään, ellei niille ole eläinlää-          loiden, kanaJoiden ja navettojen pitämi-
29916: ketieteellisiä perusteita.                                     sen eläinrääkkäyksenä?
29917: 
29918:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1987
29919: 
29920:                                           J. Juhani Kortesalmi
29921: 
29922: 
29923: 
29924: 
29925: !80017R
29926: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 433
29927: 
29928: 
29929: 
29930: 
29931:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29932: 
29933:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         eläinsuojelutiedote, joka tulevana keväänä enne
29934: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         laidunkauden alkua lähetetään eläinsuojeluvirar
29935: olette 8 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-        o~aisil.le, tie?otusvälineille ja maatalousalan yl-
29936: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      dtstyksdle. Ttedotteessa korostetaan lehmien Ia
29937: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tumella pitämisen tärkeyttä eläinten terveydell
29938: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       ja hyvinvoinnille. Myös emakoiden pidossa o
29939: myksestä n:o 433:                                     käytäntö vähitellen muuttumassa. Eläimet pyr
29940:                                                       tään vapauttamaan porsimisen jälkeen liikkt
29941:           Tietääkö Hallitus, että Ruotsissa ollaan    maan ja joutilaiden liikkumismahdollisuuksia 1
29942:        hyväksymässä uutta eläinsuojeluohjel-          sätään.
29943:        maa, joka kieltää häkkikanalat, sikojen
29944:        kytkettynä pitämisen ja takaa mm. leh-            Maa- ja metsätalousministeriössä tullaan set
29945:        mille laitumellakäyntioikeuden, ja             raamaan varsin tiiviisti Ruotsin eläinsuojelulak
29946:                                                       esityksen käsittelyä ja sen aiheuttamaa keskustc
29947:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin myös
29948:                                                       lua sekä Ruotsissa että Suomessa. Eläinsuojelula
29949:        Suomessa sellaisen uuden lain aikaansaa-
29950:                                                       pohjoismaissa pohjautuvat samoihin eläinsuojc
29951:        miseksi, joka kieltää tehdasmaisten sika-
29952:                                                       lullisiin periaatteisiin ja näkemyksiin. Eläinsuojc
29953:        loiden, kanaJoiden ja navettojen pitämi-
29954:                                                       lu on käytännössä varsin selvästi samalla tasoll:
29955:        sen eläinrääkkäyksenä?
29956:                                                       vaikka jossakin yksittäisessä kysymyksessä saam
29957:                                                       eri pohjoismaissa olla erilainen menettely. Ku
29958:   Vastuksena kysymykseen esitän kunnioittavasti       uusi eläinsuojelulaki Ruotsissa aikanaan annetaa
29959: seuraavaa:                                            ja sitä aletaan soveltaa käytäntöön, saattaa Suc
29960:    Maa- ja metsätalousministeriössä ollaan tietoi-    messa syntyä yhtenäisyyden säilyttämiseksi eräil1
29961: sia siitä, että Ruotsissa on valtiopäiville annettu   osin tarvetta eläinsuojelulain muutosesityksen te
29962: esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi. Lakiesitys on      kemiseen eduskunnalle. Kovin nopeita muutoi
29963: parhaillaan parlamentin käsittelyssä.                 sia nykyiseen tilanteeseen tuskin kuitenkaan n
29964:    Ruotsissa eläintenpitomuodot poikkeavat ny-        lee karjataloudessa tapahtumaan. Eläintenpit<
29965: kyisin jossain määrin suomalaisesta eläintenpi-       muotojen ja eläintilojen muuttaminen nykyises1
29966: dosta. Karjatalouden eläintenpitoyksiköt ovat         vaatii riittävästi tutkittua ja luotettavaa tietc
29967: kooltaan keskimäärin suurempia kuin Suomessa,         eläintiloista ja niiden toimivuudesta, eläinte
29968: ja eläintenpidon voidaan näin ollen katsoa olevan     tarpeista ja käyttäytymisestä sekä tilojen vaik1
29969: ''tehdasmaisempaa'' kuin Suomessa. Esimerkiksi        tuksesta eläinten hyvinvointiin ja terveydent
29970: lypsykarjatilojen lehmien lukumäärän keskiarvo        laan. Lisäksi tarvitaan riittävästi siirtymäaikaa
29971: vuonna 1986 oli Ruotsissa 20 ja Suomessa 9,6.         runsaasti taloudellisia voimavaroja sekä tarpeell1
29972: Ruotsin uudet suuret eläinsuojat poikkeavat use-      ten muutostöiden tekemiseen vanhoissa eläint
29973: asti rakenteeltaan ja suunnittelultaan suomalai-      Joissa että kokonaan uusien eläintenpitotiloje
29974: sista vähemmän intensiiviseen eläinten kasvatuk-      rakentamiseen. Tehtävien ratkaisujen tulee myi
29975: seen rakennetuista eläintiloista. Ruotsissa monet     olla sellaisia, että samalla kun taataan eläinte
29976: navetat on rakennettu sellaisiksi, että lehmiä        hyvinvointi, karjanhoitaja saa riittävän elanno
29977: pidetään sisällä navetassa koko vuoden. Lehmien       elinkeinostaan ja pystyy samalla tuottamaan h,
29978: pito navetassa kesäaikaan ilman laiduntamista ei      välaatuisia elintarvikkeita hinnalla, jonka kulu.
29979: ole Suomessa vielä lainkaan niin yleistä kuin         tajat ovat valmiit maksamaan.
29980: Ruotsissa. Suomen eläinsuojelulainsäädäntö ei            Eläintenpitomuodosta ja eläintiloista riipp1
29981: tosin nyt velvoita antamaan lehmille laitumella-      matta eläinten hoitaja on yhä edelleenkin eh1
29982: olomahdollisuutta, mutta maa- ja metsätalous-         tärkein eläinten hyvinvointiin, viihtyvyyteen
29983: ministeriön eläinlääkintöosastolla on valmisteilla    terveyteen vaikuttava tekijä. Asiantunteva, huc
29984:                                         1987 vp. -- NJ< n:o 433                                         3
29985: 
29986: lellinen ja työhönsä hyvin motivoitunut eläinten         kaan eläintiloissa ei eläinten vointi ole hyvä
29987: hoitaja pystyy korvaamaan monia pito-olosuhtei-          ilman tunnollista ja työhönsä paneutuvaa eläin-
29988: siin liittyviä puutteita ja toisaalta taas hienoissa-    ten hoitajaa.
29989: 
29990:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1988
29991: 
29992:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
29993: 4                                      1987 vp. -- ~ n:o 433
29994: 
29995: 
29996: 
29997: 
29998:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
29999: 
30000:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           under beredning. Den konmer under inkom-
30001: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         mande vår innan betesperioden börjat att skickas
30002: den 8 december 1987 tili vederbörande medlem           tili djurskyddsmyndigheter, massmedia och för-
30003: av statsrådet översänt avskrift av följande av         eningar inom jordbruksbranschen. I meddelan-
30004: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål          det betonas vikten av att korna hålls på bete för
30005: nr 433:                                                deras hälsas och välbefinnandes skull. Praxis vid
30006:                                                        hållning av suggor ändras också så småningom.
30007:           Är Reger ingen medveten om att ett           Efter grisandet försöker man befria djuren, så att
30008:        nytt djurskyddsprogram, som gör det             de kan röra på sig och så att de overksamma får
30009:        olagligt att ha burhönserier och att hålla      ökade möjligheter att röra sig.
30010:        svin kopplade samt garanterar bl.a. kor-
30011:        nas rätt att gå på bete, kommer att                 Vid jord- och skogsbruksministeriet kommer
30012:        godkännas i Sverige, och                        man att noggrant följa behandlingen av den
30013:                                                        svenska djurskyddspropositionen och den diskus-
30014:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för
30015:                                                        sion denna förorsakar både i Sverige och i
30016:        att en sådan ny lag, som gör det olagligt
30017:                                                        Finland. Djurskyddslagarna i de nordiska länder-
30018:        att på grund av djurplågeri hålla fabriks-
30019:                                                        na baserar sig på samma principer och uppfatt-
30020:        mässiga svinstall, hönsgårdar och ladu-
30021:                                                        ningar angående djurskydd. I praktiken är
30022:        gårdar, kan fås tili stånd också i Finland?
30023:                                                        djurskyddet synnerligen tydligt på samma nivå,
30024:                                                        fastän de olika nordiska länderna i någon enskild
30025:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        fråga kan förfara på olika sätt. När den nya
30026: anföra följande:                                       djurskyddslagen i Sverige i sinomtid ges och
30027:    Vid jord- och skogsbruksministeriet är man          börjar tillämpas i praktiken, kan det, för att
30028: medveten om att en proposition med förslag tili        enhetligheten skall bevaras, i Finland tili viss del
30029: ny djurskyddslag har avlåtits tili riksdagen i         uppstå behov av att tili riksdagen avlåta en
30030: Sverige. Lagförslaget behandlas för tillfället         p~oposition     med förslag tili ändring av
30031: riksdagen där.                                         djurskyddslagen. Den nuvarande situationen
30032:    Djurhållningsformerna i Sverige skiljer sig i       inofl! boskapsskötseln kommer ändå knappast att
30033: dag i viss mån från den finländska djurhåll-           väldtgt snabbt förändras. En förändring av de
30034: ningen. Djurhållningsenheterna inom boskaps-           nuvarande djurhållningsformerna och husdjurs-
30035: skötseln är i genomsnitt större än i Finland, och      utrymmena fordrar en tillräckligt utredd och
30036: djurhållningen kan således anses vara mer "fa-         tillförlitlig kunskap om husdjursutrymmen och
30037: briksmässig'' än i Finland. Exempelvis var det         deras ändamålsenlighet, om djurens behov och
30038: genomsnittliga antalet kor vid lägenheter med          beteende samt om utrymmenas inverkan på dju-
30039: mjölkboskapsbesättning 20 i Sverige och 9,6 i          rens välbefinnande och hälsotillstånd. Vidare
30040: Finland år 1986. De nya stora djurstallen i            behövs det en tillräckligt lång övergångstid och
30041: Sverige avviker ofta i fråga om struktur och           gott om ekonomiska resurser såväl för nödvändi-
30042: planering från de finländska husdjursutrymme-          ga ändringsarbeten i gamla husdjursutrymmen
30043: na, vilka är byggda för mindre intensiv djurupp-       som för byggande av helt nya djurhållnings-
30044: födning. I Sverige är många ladugårdar byggda          utrymmen. De lösningar som används skall också
30045: så, att korna hålls inne i ladugården året om. I       vara sådana att, vid sidan av att djurens välbefin-
30046: Finland är det ännu inte alls lika vanligt som i       nande säkerställs, kreatursskötaren får tillräckligt
30047: Sverige att under sommaren hålla korna i ladu-         med levebröd från sin näringsgren och samtidigt
30048: gården utan att låta dem beta. Finlands                kan producera livsmedel tili ett pris, som konsu-
30049: djurskyddslagstiftning förpliktigar visserligen inte   menterna är beredda att betala.
30050: nu tili att korna skall ges möjligheter tili bete,         Oberoende av djurhållningsformen och hus-
30051: men vid jord- och skogsbruksministeriets veteri-       djursutrymmena är djurskötaren ännu också den
30052: näravdelning är ett meddelande om djurskydd            kanske viktigaste faktorn när det gäller djurens
30053:                                      1987 vp. -   KK n:o 433                                       5
30054: 
30055: välbefinnande, trivsel och hälsa. En sakkunnig,    och å andra sidan mår djuren inte ens i fina
30056: omsorgsfull och väl motiverad djurskötare kan      husdjursutrymmen bra utan en samvetsgrann
30057: ersätta många brister i hållningsförhållandena,    djurskötare, som är väl förtrogen med sitt arbete.
30058: 
30059:     Helsingfors den 8 januari 1988
30060: 
30061:                                                   Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
30062:                                                1987 vp.
30063: 
30064: Kirjallinen kysymys n:o 434
30065: 
30066: 
30067: 
30068: 
30069:                                   Almgren: Sotalesken oikeudesta hänelle myönnettyyn huoltoeläk-
30070:                                     keeseen
30071: 
30072: 
30073:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30074: 
30075:    Sotaleskeksi jäänyt henkilö on avioitunut viisi   sissa oleva vaimo tuntee olevansa kohtuuttamassa
30076: vuotta sitten. Avioliitto on kuitenkin purkautu-     asemassa.
30077: nut avioeroksi. Avioeron jälkeen tapahtuneessa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30078: pesänjaossa on tehty asiakirja, jonka mukaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30079: mies saa kaikki ne tavarat, jotka ovat olleet        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30080: miehen vuokraamassa asunnossa, vaikka ne ovat        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30081: vaimon henkilökohtaista omaisuutta. Samoin
30082: miehelle näyttää menevän auto, vaikka vaimo on                Onko laki siten säädetty, että sotales-
30083: sijoittanut lähes kokonaan auton ostohinnan.                ken huoltoeläke voi osittain mennä avio-
30084:    Aivan erityisen vaikeaksi asian tekee se, että           eron jälkeen toiselle miehelle, ja jos on,
30085: mies saa oikeuden vaimolle maksettuun huolto-               onko lakiin saatavissa pikainen muutos,
30086: eläkkeeseen. Paikkakunnan nimismies on esittä-              joka estää kohtuuttoman tilanteen synty-
30087: nyt, että huoltoeläke kuuluu kokonaan vaimolle.             misen huoltoeläkettä saavan sotalesken
30088: Samoin on esittänyt taparurmavirasto. Vaikeuk-              kohdalla?
30089: 
30090:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1987
30091: 
30092:                                             Esko Almgren
30093: 
30094: 
30095: 
30096: 
30097: 280008G
30098: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 434
30099: 
30100: 
30101: 
30102: 
30103:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30104: 
30105:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vuotta, hakemuksesta myöntää oikeuden uudel-
30106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         leen huoltoeläkkeeseen. Kysymys on tällöin kui-
30107: olette 9 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-        tenkin harkinnanvaraisesta huoltoeläkkeestä, jon-
30108: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ka edellytyksenä on, että haknan työ- ja ansioky-
30109: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ky sekä varallisuus ovat niin vähäiset, että hän on
30110: Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      vailla kohtuullista elatusta.
30111: sestä n:o 434:
30112:                                                          Avioeron jälkeen suoritetaan omaisuuden osi-
30113:          Onko laki siten säädetty, että sotales-      tus. Ositus tarkoittaa avio-oikeuden toteuttamis-
30114:        ken huoltoeläke voi osittain mennä avio-       ta. Sotilasvammalain mukaista huoltoeläkettä,
30115:        eron jälkeen toiselle miehelle, ja jos on,     kuten ei muitakaan eläkkeitä, ole lainsäädännös-
30116:        onko lakiin saatavissa pikainen muutos,        sä määrätty avio-oikeudesta vapaaksi omaisuu-
30117:        joka estää kohtuuttoman tilanteen synty-       deksi. Näin ollen, jos leskelle on kertynyt säästöjä
30118:        misen huoltoeläkettä saavan sotalesken         kertakaikkisena tai aikaisemmin kuukausittain
30119:        kohdalla?                                      maksettavasta huoltoeläkkeestä, ovat rahavarat
30120:                                                       avioeron jälkeisessä osituksessa muuhun avio-
30121:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      oikeuden alaiseen omaisuuteen verrattavaa omai-
30122: ti seuraavaa:                                         suutta.
30123:    Sotilasvammalain (404/48) 14 §:n nojalla suo-         Huoltoeläke voidaan ennen avioliittoa tai sen
30124: ritetaan huoltoeläkettä sotilasvammalain nojalla      aikana tehdyllä avioehtosopimuksella määrätä
30125: korvattavissa olosuhteissa kuolleen sekä korvatun     avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi. Tällöin
30126: vammansa tai sairauden seurauksena kuolleen           se kyseessä olevassa tapauksessakin olisi jäänyt
30127: invalidin leskelle. Leskelle suoritetaan huoltoelä-   osituksen ulkopuolelle pelkästään leskelle kuulu-
30128: kettä niin kauan kuin hän on leskenä. Jos leski       vana omaisuutena. Vuoden 1988 alusta lukien
30129: menee uuteen avioliittoon, hänelle suoritetaan        voimaan tuleva avioliittolain muutos (411 187)
30130: huoltoeläke yhdellä kertaa kolmelta vuodelta ja       mahdollistaa osituksen sovittelun, jos ositus joh-
30131: eläkkeen suorittaminen päättyy. Jos uusi avioliit-    taisi kohtuuttamaan lopputulokseen tai siihen,
30132: to purkaantuu, voi tapaturmavirasto aikaisemmin       että toinen puoliso saisi perusteettomasti talou-
30133: huoltoeläkettä saaneelle sotilasvammalain sovel-      dellista etua. Tätä lainkohtaa olisi ilmeisesti
30134: tamisalan laajentamisesta annetun lain (390/56)       mahdollista soveltaa kysymyksessä esitetyn kaltai-
30135: 3 §:n nojalla, kun purkautumisesta on kulunut 3       siin tapauksiin.
30136: 
30137:     Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1988
30138: 
30139:                                                                              Ministeri Tarja Halonen
30140:                                         1987 vp. -- KJ( n:o 434                                              3
30141: 
30142: 
30143: 
30144: 
30145:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
30146: 
30147:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            pension rätt tili ny försörjningspension när 3 år
30148: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          förflutit från det att äktenskapet blivit upplöst.
30149: den 9 december 1987 tili vederbörande medlem            Härvid är det dock fråga om försörjningspension
30150: av statsrådet översänt avskrift av följande av          enligt prövning, varvid det, för att pension skall
30151: riksdagsman Almgren undertecknade spörsmål nr           kunna utgå, förutsätts att sökandens arbets- och
30152: 434:                                                    förvärvsförmåga samt förmögenhet är så ringa att
30153:                                                         hon inte kan förtjäna ett skäligt uppehälie.
30154:             Har lagen stiftats sålunda, att försörj-
30155:         ningspension tili krigsänka delvis kan gå          Efter en skilsmässa verkstälis avvittring av
30156:         tili en annan man efter skilsmässa, och         egendom. Avvittringen innebär att giftorätten
30157:         om så är faliet, kan en snabb lagändring,       realiseras. Varken försörjningspension enligt lag-
30158:         som förhindrar uppkomsten av en orim-           en om skada, ådragen i militärtjänst, elier andra
30159:         lig situation för krigsänkor som erhålier       pensioner har i lagstiftningen fastslagits utgöra
30160:         försörjningspension, åstadkommas?               egendom viiken är fri från giftorätt. Om en änka
30161:                                                         sålunda har besparingar av försörjningspension
30162:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som utbetalats som ett engångsbelopp elier tidi-
30163: anföra följande:                                        gare utbetalats månatligen, utgör penningmed-
30164:                                                         len vid den avvittring som följer efter skilsmässa
30165:    Med stöd av 14 § lagen om skada, ådragen i
30166:                                                         egendom som är jämförbar med annan egendom
30167: militärtjänst (404/48), erläggs försörjningspen-
30168:                                                         viiken är underkastad giftorätt.
30169: sion tili änka efter invalid som avlidit under
30170: omständigheter på grundvalen av vilka ersättning            Försörjningspensionen kan genom äktenskaps-
30171: borde utgå enligt lagen om skada, ådragen i             förord som upprättats före eller under äktenska-
30172: militärtjänst, samt tili änka efter invalid som         pet faststälias utgöra egendom viiken är fri från
30173: avlidit tili följd av skada elier sjukdom för viiken    giftorätt. Härvid skulie egendomen också i det
30174: ersättning erhåliits. Tili änka erläggs försörjnings-   aktuelia faliet stå utanför avvittringen och anses
30175: pension så länge hon är änka. Om änkan ingår            som änkans egendom. Den ändring av äk-
30176: nytt äktenskap erläggs tili henne försörjningspen-      tenskapslagen som träder i kraft 1. 1. 1988 (411 1
30177: sion på en gång för tre år, och utbetalningen av        87) möjliggör en jämkning vid avvittringen, om
30178: pensionen upphör. Om det nya äktenskapet                avvittringen leder tili ett oskäligt slutresultat eller
30179: upplöses, kan olycksfalisverket med stöd av 3 §         tili att den ena parten får en grundlös ekonomisk
30180: lagen angående utvidgad tiliämpning av lagen            fördel. Det vore tydligen möjligt att tiliämpa
30181: om skada, ådragen i militärtjänst, på ansökan           detta lagrum på fali liknande det i spörsmålet
30182: bevilja person som tidigare åtnjutit försörjnings-      framlagda.
30183: 
30184:      Helsingfors den 8 januari 1988
30185: 
30186:                                                                                  Minister Tarja Halonen
30187:                                                     1987 vp.
30188: 
30189: Kirjallinen kysymys n:o 435
30190: 
30191: 
30192: 
30193: 
30194:                                       Pulliainen: Virkanimitysperusteista eräässä tapauksessa
30195: 
30196: 
30197:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30198: 
30199:    Kirkkolain (635/64) 15 §:n mukaan "kirkon               puoliso on virassa samassa seurakunnassa, mihin
30200: ylin hallitus koko maassa on valtakunnan halli-            Hannes Tiira haki virkaa.
30201: tuksen asia". Vaikka saman lain mukaan tasaval-               Edellä selostettu tapaus osoittaa, että piispan
30202: lan hallituksella on varsin rajoitettu mahdollisuus        henkilökohtainen näkemys voi ratkaista sen,
30203: vaikuttaa siihen, minkä muodon kirkkolaki saa ja           kuinka kirkkolakia sovelletaan käytäntöön. Tämä
30204: kuinka sitä sovelletaan käytäntöön, tasavallan             antaa aiheen toivoa, että säädös kirjoitettaisiin
30205: hallituksella voi olla ja tulee olla mielipide kan-        sellaiseen muotoon, että tällainen tulkinnallinen
30206: salliskirkkoomme liittyvissä kysymyksissä, erityi-         hajonta olisi mahdoton.
30207: sesti hallintoon liittyvissä periaatteellisesti tärkeis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30208: sä asioissa.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30209:    Aiheen tähän kirjalliseen kysymykseen edellä            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30210: kuvatussa hengessä on antanut ns. Hannes Tiiran            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30211: tapaus. Oulun hiippakunnan piispa kieltäytyi
30212: äskettäin nimittämästä tätä papiksi vihittyä ja                       Onko Hallituksen mielestä kansalaisten
30213: menestyksellisesti papin virkaa hoitanutta henki-                  yhdenvertaisen kohtelun ja tasa-arvon pe-
30214: löä Kokkolan ev.lut. seurakunnan virallisen apu-                   riaatteiden mukaista, että sokeus muo-
30215: laisen virkaan sillä perusteella, että hän on sokea.               dostaa esteen esim. papin virkaan nimit-
30216: Piispa perusti päätöksensä ilmeisesti kirkkolain                   tämiselle, ja
30217: (607/73) 87 §:ään. Aiemmin tätä pykälää oli                           aikooko Hallitus omalta osaltaan vai-
30218: kuitenkin Hannes Tiiran ja monessa muussa nyt                      kuttaa säännösten ja asenteiden muutta-
30219: virassa olevan sokean papin tapauksessa tulkittu                   miseksi tällaisissa periaatteellisissa asioissa
30220: toisin; sokeus ei ollut esteenä papin virkaan                      varsinaisen toimivaltansa ulkopuolella-
30221: nimittämiselle. Todettakoon, että Hannes Tiiran                    kin?
30222: 
30223:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1987
30224: 
30225:                                                 Erkki Pulliainen
30226: 
30227: 
30228: 
30229: 
30230: 280052E
30231: 2                                        1987 vp. -- RJ( n:o 435
30232: 
30233: 
30234: 
30235: 
30236:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30237: 
30238:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa               Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
30239: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemtes,             seuraavaa:
30240: olette 10 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-              Aloiteoikeus kirkkolain säätämisessä, muutta-
30241: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asia~­          misessa, selittämisessä ja kumoamisessa kuuluu
30242: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaJa           voimassa olevan lainsäädännön mukaan kirkollis-
30243: Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      kokoukselle. Hallituksella ei siten ole välittömiä
30244: myksestä n:o 435:                                         mahdollisuuksia muutoksen aikaansaamiseen
30245:                                                           kirkkolain alaan kuuluvissa asioissa eikä kirkko-
30246:            Onko Hallituksen mielestä kansalaisten         lain soveltamisessa noudatettavassa käytännössä.
30247:         yhdenvertaisen kohtelun ja tasa-arvon pe-            Opetusministeriön vuonna 1983 asett~man
30248:         riaatteiden mukaista, että sokeus muo-            valtion ja kirkon yhteistyöelimen kautta votdaan
30249:         dostaa esteen esim. papin virkaan nimit-          tuoda esiin evankelisluterilaisen kirkon edustajil-
30250:         tämiselle, ja                                     le kirkon taholla käsiteltäväksi kirkollisen hallin-
30251:           aikooko Hallitus omalta osaltaan vai-           non kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja ajan-
30252:         kuttaa säännösten ja asenteiden muutta-           kohtaisia hallituksen tietoon tulleita ongelmia.
30253:         miseksi tällaisissa periaatteellisissa asioissa   Tämäkin asia tullaan saattamaan yhteistyöelimen
30254:         varsinaisen toimivaltansa ulkopuolella-           käsittelyyn.
30255:         kin?
30256: 
30257:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1988
30258: 
30259:                                                                       Opetusministeri Christoffer Taxell
30260:                                       1987 vp. -     KK n:o 435                                        3
30261: 
30262: 
30263: 
30264: 
30265:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
30266: 
30267:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordni_ngen            Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
30268: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sknvelse         följande:
30269: av den 10 december 1987 tili vederböra!lde              Initiativrätten när det gäller att stifta, ändra,
30270: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av fölJan-   tolka och upphäva kyrkolagen tillkommer kyrko-
30271: de av riksdagsman Erkki Pulliainen underteckna-      mötet enligt gällande lagstiftning. Regeringen
30272: de spörsmål nr 435:                                  har således inga direkta möjligheter att få tili
30273:           Är det enligt Regeringens åsikt fören-     stånd en ändring i frågor som faller under
30274:                                                      kyrkolagen och inte heller i den praktiska
30275:        ligt med principerna om likställd . __be-
30276:                                                      tillämpningen av den.
30277:        handling av medborgarna och om _Jam-
30278:        bördighet att blindhet . utgör ett hm~_er        Genom det samarbetsorgan mellan staten och
30279:        t.ex. vid tjänsteutnämmngen av en prast       kyrkan som undervisningsministeriet tilisatte år
30280:                                                      1983 kan tili den evangelisk-lutherska kyrkans
30281:        och
30282:                                                      representanter föras fram sådana frågor och aktu-
30283:           ämnar Regeringen för sin del verka för     ella problem som kommit tili regeringens känne-
30284:        att ändra stadgandena och attityderna i       dom och som inom kyrkan skali beha~dlas för att
30285:        en dylik principiell fråga även utanför       utveckla den kyrkliga förvaltningen. Aven denna
30286:        sina egentliga befogenheter?                  fråga kommer att överföras tili behandling av
30287:                                                      detta samarbetsorgan.
30288: 
30289:      Helsingfors den 28 januari 1988
30290: 
30291:                                                           Undervisningsminister Christoffer Taxell
30292:                                                   1987 vp.
30293: 
30294: Kirjallinen kysymys n:o 436
30295: 
30296: 
30297: 
30298: 
30299:                                      Almgren: Parikkalaa koskevista aluepoliittisista tukitoimenpiteistä
30300: 
30301: 
30302:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30303: 
30304:   Vuoden 1979 alusta siirrettiin Kymen läänin            eelle ja sen kehitykselle. Tapahtuva rakennemuu-
30305: kunnat Saari ja Uukuniemi 1 vyöhykkeeseen.               tos purkaa edelleen työpaikkoja. Samanaikaisesti
30306: Tällöin 1 ja II vyöhykkeen raja tuli Parikkalan ja       vaestön ikäjakautuma heikkenee. Nyt tarvittaisiin
30307: Saaren kuntien rajalle.                                  voimakkaita toimenpiteitä Parikkalan työssäkäyn-
30308:    Peruselinkeinojen työpaikkakehitys on ollut           tialueella. Tämä merkitsee aluepoliittisen aseman
30309: laskeva koko ajan. Seurauksena on ollut voimakas         parantamista ja valtion toimenpiteitä vaikean
30310: väestötappio. Se on taas johtanut kuntien verotu-        rakennemuutoksen torjumiseksi.
30311: lojen heikkenemiseen. Työttömyysprosentti on                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30312: noussut korkeaksi.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30313:                                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30314:    Vuonna 1982 Saari ja Uukuniemi määrättiin II          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30315: A vyöhykkeeseen, Parikkala III A vyöhykkeeseen.
30316: Kehitysalueiden ulkopuolisiksi kehitysalueiksi tu-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Parik-
30317: livat mm. Rautajärvi, Ruokolahti, Imatra ja Jout-               kalan työssäkäyntialueen asemaa aluepo-
30318: seno. Näyttää siltä, että näissä järjestelyissä Parik-          liittisessa järjestelyssä parannetaan, jotta
30319: kala jäi väliinputoajan asemaan ja tehdyt ratkai-               kunnan asema ei enää heikkenisi ja työ-
30320: sut olivat paha isku Parikkalan työssäkäyntialu-                paikkakehitys saataisiin paremmaksi?
30321: 
30322:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1987
30323: 
30324:                                                Esko Almgren
30325: 
30326: 
30327: 
30328: 
30329: 280025A
30330: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 436
30331: 
30332: 
30333: 
30334: 
30335:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30336: 
30337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
30338: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ti seuraavaa:
30339: olette 10 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-
30340: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Hallitus on 10 päivänä joulukuuta 1987 päät-
30341: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tänyt aluepoliittisten toimenpiteiden suuntaami-
30342: Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      sessa käytettävän aluejaon tarkistamisesta. Uusi
30343: sestä n:o 436:                                        aluejako tuli voimaan vuoden 1988 alusta. Tar-
30344:                                                       kistuksessa otettiin huomioon Parikkalan kunnan
30345:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Parik-
30346:                                                       kehitys ja sen aluepoliittista asemaa parannettiin
30347:        kalan työssäkäyntialueen asemaa aluepo-
30348:        liittisessa järjestelyssä parannetaan, jotta   määräämällä Parikkala kuulumaan II perus-
30349:                                                       vyöhykkeen B-tukialueeseen entisen III A sijasta.
30350:        kunnan asema ei enää heikkenisi ja työ-
30351:        paikkakehitys saataisiin paremmaksi?
30352: 
30353:     Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1988
30354: 
30355:                                                                             Ministeri Erkki Liikanen
30356:                                      1987 vp. -- KJ( n:o 436                                         3
30357: 
30358: 
30359: 
30360: 
30361:                                Till Riksdagens Herr Talman
30362: 
30363:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
30364: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       anföra följande:
30365: den 10 december 1987 till vederbörande medlem
30366: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Regeringen beslutade den 10 december 1987
30367: riksdagsman Almgren undertcknade spörsmål nr         att justera den områdesindelning som används
30368: 436:                                                 som grund för de regionalpolitiska åtgärderna.
30369:           Vad ämnar Regeringen göra för att          Den nya områdesindelningen trädde i kraft vid
30370:        förbättra Parikkala pendlingsområdes          ingången av år 1988. Vid justeringen beaktades
30371:        ställning inom det regionalpolitiska syste-   utveck!i?gen i Par.ikkala kommun och dess regio-
30372:        met så att kommunens ställning inte           ~alpohnska ställmng förbättrades genom att Pa-
30373:        längre försvagas och att utvecklingen blir    nkkala förordnades att höra till B-stödområdet
30374:        gynsammare beträffande antalet arbets-        inom baszon II i stället för till III A.
30375:        platser?
30376: 
30377:     Helsingfors den 14 januari 1988
30378: 
30379:                                                                            Minister Erkki Liikanen
30380:                                                1987 vp.
30381: 
30382: Kirjallinen kysymys n:o 437
30383: 
30384: 
30385: 
30386: 
30387:                                   Ahonen ym.: Sisävesiliikenteen tahtialusten turvallisuusvalvonnan
30388:                                     tehostamisesta
30389: 
30390: 
30391:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30392: 
30393:    Viime vuosien ja etenkin kuluvan syksyn aika-     juuri tarkastettu tai katsastettu. On syytä otak-
30394: na on Suomen rannikkovesillä sattunut useita         sua, että nykyisessä tarkastus- ja katsastusjärjestel-
30395: pientonnistolle tuhoisia haavereita. Ms Fortuna-     mässä on perustavanlaatuisia puutteita. Järjestel-
30396: niminen rahtialus upposi 30.10. Kihdin selällä       mä ei varmista kaluston hyvää merikelpoisuutta.
30397: matkalla Maarianhaminasta Naantaliin sokerijuu-      Lisäksi tiedetään ms Ni-Nun muuttuneen hinat-
30398: rikaslastissa. Kaksi vuotta aikaisemmin upposi       tavasta proomusta omilla koneilla ja ohjausjärjes-
30399: vastaavassa tilanteessa Hanna Marjut -niminen        telmällä varustetuksi alukseksi merenkulkuhalli-
30400: tahtialus aiheuttaen useiden ihmishenkien mene-      tuksen poikkeusluvilla.
30401: tyksen. Kummassakin tapauksessa alukset liiken-          Alusten merikelpoisuuden tarkastustoiminnas-
30402: nöivät luukut avoimina ja todennäköisesti ylilas-    ta vastaavat merenkulkuhallituksen merenkulku-
30403: tissa.                                               piirit. Merenkulkupiireissä on 16 merenkulun
30404:    Merenkurkussa kaatui ja upposi 31.10. Ni-Nu       tarkastajaa ja apulaistarkastajaa. Näiden lisäksi
30405: -niminen koneistettu proomu. Hangon edustalla        on merenkulun turvallisuutta varmistamassa lu-
30406: upposi 26 .11. ruoppaaja Veli vieden mukanaan        kuisa määrä erilaisia katsastajia ja katselmusmie-
30407: aluksen kaksi työntekijää.                           hiä. Mainittakoon, että kuntien palkkalistoilla on
30408:    Edellä mainittujen onnettomuuksien jälkeen        yhteensä 43 osatoimista katsontamiestä sekä li-
30409: on asetettu kyseenalaiseksi pientonniston meri-      säksi palkkioperusteisina 18 katsontamiestä. Me-
30410: kelpoisuuden valvonta.                               renkulun turvallisuuden valvonnassa on näin ol-
30411:    Saimaan sisävesiväylillä on sattunut syksyn ai-   len 78 virkamiesvastuulla toimivaa sivutoimista
30412: kana kolme karilleajoa ja pohjakosketusta. Lisäksi   virkamiestä, jotka kaikki ovat merenkulkuhalli-
30413: Loviisan satamassa on maannut 1 200 tonnin           tuksen alaisia merenkulun turvallisuusvalvontaan
30414: viljalastissa oleva kuivatahtialus Soile heikon      liittyvissä tehtävissä.
30415: kunnon vuoksi.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30416:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30417:    Nämä esimerkit antavat hälyttävän kuvan
30418:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30419: pientonniston merikelpoisuudesta ja herättävät       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30420: kysymyksiä merenkulkuviranomaisten tarkastus-
30421: toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta.                            Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30422:    Merenkulkuhallitus on valmistellut usean vuo-             pientonnistoa on kohdannut viime vuosi-
30423: den ajan sisäliikenteen pientonniston ns. kuiva-             na huolestuttavan paljon onnettomuuk-
30424: kylkimääräyksiä. Onnettomuuksien jälkeen on                  sia, ja
30425: ollut havaittavissa, että merenkulkuviranomainen                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30426: antaa julkisuuteen tietoja, joiden mukaan alus               ryhtyä ennaltaehkäisevän tarkastustoi-
30427: on ollut merikelpoisessa kunnossa ja että se on              minnan tehostamiseksi?
30428: 
30429:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1987
30430: 
30431:           Risto Ahonen                  Reino Paasilinna                Jukka Roos
30432: 
30433: 
30434: 
30435: 
30436: 280026B
30437: 2                                    1987 vp. -- KJ( n:o 437
30438: 
30439: 
30440: 
30441: 
30442:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30443: 
30444:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Toteutettaessa merikelpoisuuden jatkuvaa sil-
30445: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mälläpitoa suoritettiin vuonna 1986 yhteensä
30446: olette 10 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-     1 292 raportoitua tarkastusta. Raportoitujen tar-
30447: jeenne n:o 1964 ohella toimittanut valtioneuvos-    kastusten lukumäärää suurempi on kuitenkin
30448: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   sellaisten tarkastusten lukumäärä, joiden perus-
30449: edustaja Ahosen ym. kirjallisesta kysymyksestä      teella ei mitään raportoitavaa ilmennyt.
30450: n:o 437:                                                Katsastus- ja tarkastustoiminnasta huolimatta
30451:                                                     vastuu aluksen matkakohtaisesta merikelpoisuu-
30452:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       desta on merilain 43 §:n mukaan yksiselitteisesti
30453:        pientonnistoa on kohdannut viime vuosi-      aluksen päälliköllä. Mitkään viranomaisresurssit
30454:        na huolestuttavan paljon onnettomuuk-        eivät riitä jokaisen aluksen jokaisen matkan meri-
30455:        sia, ja                                      kelpoisuuden toteamiseen, eikä sellaista tavoitet-
30456:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ta voida pitää tarkoituksenmukaisenakaan.
30457:        ryhtyä ennaltaehkäisevän tarkastustoi-           Katsastus- ja tarkastustoimintaa on jatkuvasti
30458:        minnan tehostamiseksi?                       kehitetty järjestämällä koulutusta merenkulkupii-
30459:                                                     rien henkilökunnalle, palkkiotoimisille katsasta-
30460:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       jille sekä satamakatsontamiehille. Koulutustilai-
30461: seuraavaa:                                          suuksia oli vuonna 1987 yhteensä 46 ja niihin
30462:    Alusten merikelpoisuuden valvontaa toteute-      osallistui noin 300 henkilöä. Koulutusta on lisäk-
30463: taan kahdella eri tavalla, nimittäin määräaikais-   si tehostettu käytännön harjoituksin.
30464: ten katsastusten ja merikelpoisuuden jatkuvan           Kysymyksessä mainitaan Saimaan sisävesillä
30465: silmälläpidon avulla. Katsastuksia suorittavat      sattuneet karilleajot ja pohjaankosketukset. Tältä
30466: palkkiotoimiset katsastajat. Jatkuvaa merikelpoi-   osin on todettava, että väyliltä poikkeamiset ja
30467: suuden valvontaa hoitavat merenkulkulaitoksen       katsastus- ja tarkastusorganisaation tehokkuus ei-
30468: virkamiehinä toimivat merenkuluntarkastajat ja      vät ole syy-yhteydessä keskenään.
30469: apulaismerenkuluntarkastajat sekä kuntien palk-         Edelleen kysymyksessä todetaan ms Ni-Nun
30470: kaamat satamakatsontamiehet.                        muuttuneen hinattavasta proomusta omilla ko-
30471:    Merenkulun valvonnan hoitamiseksi maa on         neilla ja ohjausjärjestelmällä varustetuksi aluksek-
30472: jaettu kuuteen merenkulkupiiriin, joissa on pii-    si merenkulkuhallituksen poikkeusluvilla. On
30473: rin merenkuluntarkastaja sekä 1--2 apulaisme-       kuitenkin todettava, että ms Ni-Nulla ei ole
30474: renkuluntarkastajaa eli yhteensä 17 henkilöä.       ainoatakaan rakenteeseen liittyvää poikkeus-
30475: Nämä virkamiehet valvovat pistokokein alusten       lupaa, vaikka voimassa olevan lainsäädännön
30476: merikelpisuutta sekä lukuisten kansainvälisten      mukaan sellaisia on mahdollista tietyin edellytyk-
30477: sopimusten ja sitoumusten sekä kansallisten sää-    sin myöntää. Poikkeamat lastiviivayleissopimuk-
30478: dösten noudattamista.                               sen säännöistä on korvattu samanarvoisuusperi-
30479:    Katsastustoimintaa varten on merenkulkupii-      aatteen mukaisesti.
30480: reissä yhteensä 142 palkkiotoimista katsastajaa,       Eräänä esimerkkinä kysymyksessä mainitaan
30481: joille merenkulkuhallitus on antanut määräyskir-    myös Loviisan satamaan seisautettu kuivalastialus
30482: jan tehtävää varten.                                Soile. Tämä puhuu tarkastusorganisaation tehok-
30483:    Lisäksi on olemassa satamakatsontamiesjärjes-    kuuden puolesta, eikä sitä vastaan. Eri syistä
30484: telmä, joka käsittää 41 kuntien ja 9 valtion        johtuen Suomen satamiin pysäytettiin merenkul-
30485: palkkaamaa katsontamiestä sekä 2 satamatarkas-      kuviranomaisten toimesta vuonna 1986 yhteensä
30486: tajaa.                                              25 alusta.
30487:    Määräaikaisissa katsastuksissa, joita vuonna         Hanna-Marjut- ja Fortuna-nimisten tahtialus-
30488: 1986 suoritettiin yhteensä 3 819, todetaan aluk-    ten osalta voidaan todeta, että merenkulkuhalli-
30489: sen rakenteellinen merikelpoisuus katsastushet-     tuksessa on saatettu loppuun valmistelu koti-
30490: kellä. Toimenpidettä voidaan verrata maantielii-    maanliikenteen varalaitamääräyksistä. Kauppa- ja
30491: kenteen vuotuisiin kulkuneuvojen katsastuksiin.     teollisuusministeriössä viimeisteltävänä oleva
30492:                                      1987 vp. -     KK n:o 437                                    3
30493: 
30494: asiaa koskeva asetus tulee edistämään meriturval-   mikäli alusta käytetään vastoin hyvän merimies-
30495: lisuutta sisäliikenteen alusten osalta. Mitkään     tavan ja hyvän merimiestaidon vaatimuksia.
30496: määräykset ja säännökset eivät kuitenkaan auta,
30497: 
30498:     Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1988
30499: 
30500:                                                                        Ministeri Pekka Vennamo
30501: 4                                       1987 vp. -- ~ n:o 437
30502: 
30503: 
30504: 
30505: 
30506:                                  Till Riksdagens Herr Talman
30507: 
30508:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                För genomförande av den kontinuerliga över-
30509: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          vakningen av sjövärdigheten gjordes år 1986
30510: 1964 av den 10 december 1987 till vederbörande          totalt 1 292 rapporterade inspektioner. Större än
30511: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      antalet rapporterade inspektioner är emellertid
30512: av riksdagsman Ahonen m.fl. undertecknade               det antal inspektioner på basis av vilka ingenting
30513: spörsmål nr 43 7:                                       värt att rapportera framkom.
30514:            Är Regeringen medveten om att små-              Trots besiktningarna och inspektionerna an-
30515:         tonnaget under de senaste åren har råkat        kommer enligt sjölagens 43 § ansvaret för att
30516:         ut för oroande många olyckor, och               fartyget är sjövärdigt vid varje resa entydigt på
30517:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        fartygets befälhavare. lngen myndighets resurser
30518:                                                         räcker till för att konstatera varje enskilt fartygs
30519:         för att effektivera den förebyggande in-
30520:         spektionsverksamheten?                          sjövärdighet inför varje resa, och ett sådant mål
30521:                                                         kan inte heller anses ändamålsenligt.
30522:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Besiktningarna och inspektionerna har fortsätt-
30523: anföra följande:                                        ningsvis utvecklats genom att utbildning har
30524:                                                         anordnats för sjöfartsdistriktens personal, besikt-
30525:    Övervakningen av fartygens sjövärdighet sker         ningsmän med arvodesbefattning samt hamn-
30526: på två sätt, nämligen genom regelbundna besikt-         uppsyningsmännen. Utbildningskurserna under
30527: ningar och genom fortgående övervakning av              år 1987 var totalt 46 och i dem deltog ca 300
30528: sjövärdigheten. Besiktningen utförs av besikt-          personer. Utbildningen har dessutom effektive-
30529: ningsmän med arvodesbefattning. Den fortgåen-           rats genom praktiska övningar.
30530: de övervakningen av sjövärdigheten handhas av
30531: sjöfartsinspektörer och biträdande sjöfartsinspek-         1 spörsmålet nämns de grundstötningar och
30532: törer som tjänstemän inom sjöfartsväsendet och          bottenkänningar som har skett i de inre farvatt-
30533: av hamnuppsyningsmän som kommunerna avlö-               nen i Saimen. 1 fråga om detta bör det konstate-
30534: nar.                                                    ras att det inte råder något orsakssammanhang
30535:    För skötseln av övervakningen av sjöfarten är        mellan det att fartyg avviker från farleden och
30536: landet delat i sex sjöfartsdistrikt där det finns en    hur effektiv besiktnings- och inspektionsorganisa-
30537: sjöfartsinspektör och 1--2 biträdande sjöfartsin-       tionen är.
30538: spektörer för distriktet, d. v.s totalt 17 personer.       Vidare konstateras det i spörsmålet att ms
30539: Dessa tjänstemän övervakar genom stickprov att          Ni-Nu med undantagslov från sjöfartsstyrelsen
30540: fartygen är sjövärdiga samt att de talrika interna-     har byggts om från en pråm som skall bogseras
30541: tionella avtalen och förbindelserna samt de natio-      till ett fartyg med egna maskiner och navige-
30542: nella stadgandena efterföljs.                           ringsanordningar. Det bör emellertid konstateras
30543:    För besiktningen finns inom sjöfartsdistrikten       att det för ms Ni-Nu inte finns ett enda undan-
30544: totalt 142 besiktningsmän med arvodesbefatt-            tagslov som hänför sig till konstruktionen, fastän
30545: ning, vilka sjöfartsstyrelsen har gett ett skriftligt   det i enlighet med gällande lagstiftning under
30546: förordnande för uppgiften.                              vissa förutsättningar är möjligt att bevilja dylika.
30547:    Dessutom finns det ett system för hamnuppsy-         Avvikelserna från stadgandena i lastlinjekonven-
30548: ningsmän som omfattar 41 av kommuner och 9              tionen har ersatts i enlighet med likställighets-
30549: av staten avlönade uppsyningsmän samt 2 hamn-           principen.
30550: inspektörer.                                               Som ett exempel nämns också i spörsmålet
30551:    Vid de regelbundna besiktningarna, som år            torrlastfartyget Soile som stoppades i Lovisa
30552: 1986 var 3 819 st, konstateras fartygets sjövärdig-     hamn. Detta talar för inspektionsorganisationens
30553: het i fråga om konstruktion vid besiktningstid-         effektivitet inte mot den. Av olika orsaker stop-
30554: punkten. Åtgärden kan jämföras med de årliga            pades totalt 25 fartyg under år 1986 i finska
30555: besiktningarna av landsvägstrafikens fordon.            hamnar på åtgärd av sjöfartsmyndigheterna.
30556:                                       1987 vp. -      KK n:o 437                                        5
30557: 
30558:    1 fråga om fraktfartygen Hanna-Marjut och          industriministeriet och den kommer att främja
30559: Fortuna kan det konstateras att sjöfartsstyrelsen     säkerheten till sjöss i fråga om fartygen i inrikes-
30560: har slutfört beredningen av bestämmelserna om         fart. Inga bestämmelser eller stadganden hjälper
30561: fribord i inrikestrafiken. En förordning som gäl-     emellertid om fartyget används emot de krav som
30562: ler denna sak färdigställs just nu vid handels- och   god sjömanssed och sjömansskicklighet ställer.
30563: 
30564:      Helsingfors den 12 januari 1988
30565: 
30566:                                                                             Minister Pekka Vennamo
30567:                                                 1987 vp.
30568: 
30569: Kirjallinen kysymys n:o 438
30570: 
30571: 
30572: 
30573: 
30574:                                      Alaranta ym.: Urho Kekkosen patsaan pystyttämisestä Helsinkiin
30575: 
30576: 
30577:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30578: 
30579:   Pääministeri Harri Holkeri lausui Urho Kekko-       todennut, että presidentti Urho Kekkosen valta-
30580: sen hautamuistomerkin paljastustilaisuudessa          kunnallisen patsaan paikaksi sopii Kajaanin kau-
30581: Helsingin Hietaniemessä elokuun viimeisenä            punki. Pääministerin mielestä Kekkos-patsasta ei
30582: maanantaina vuonna 1987: "Tasavallan presi-           tarvita Helsingissä, maan pääkaupungissa.
30583: denttinä Urho Kekkonen kynti kansakuntamme               Presidentti Kekkosen elämäntyön monet näky-
30584: historiaan syvemmän ja pitemmän viiilon kuin          vät ja konkreettiset merkkipaikat ovat Helsingis-
30585: kukaan edeltäjistään. Kun hänen kätensä kirposi       sä, jossa avattiin myös Kekkosen museo Tammi-
30586: auran kurjesta, Suomi oli kokonaan toinen maa         niemessä. Se ei kuitenkaan korvaa keskeiselle
30587: kuin se oli ollut työtä aloitettaessa.''              paikalle maan pääkaupunkiin pystytettävää pat-
30588:    Suomalaiset ovat osoittaneet suurta kunnioi-       sasta.
30589: tusta edesmennyttä presidentti Kekkosta koh-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30590: taan. Hänen pitkäaikainen poliittinen uransa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30591: tunnetaan laajasti maailmalla. Kekkosesta tuli        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30592: arvostettu rauhanpoliitikko, jonka nimi jäi pysy-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30593: västi maailmanhistoriaan.                                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30594:   Suomen 70. itsenäisyyspäivän jälkeisenä päivä-             siin Urho Kekkosen patsaan pystyttämi-
30595: nä 7.12.1987 hallituksen pääministeri Holkeri on             seksi Kajaanin lisäksi myös Helsinkiin?
30596: 
30597:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1987
30598: 
30599:            Juhani Alaranta                Timo Kietäväinen              Jukka Vihriälä
30600:            Aapo Saari                     Heli Astala                   Pirkko Ikonen
30601:            Esko Aho                       Anneli Jäätteenmäki           Esko Jokiniemi
30602:            Juho Sillanpää                 Annikki Koistinen             Matti Väistö
30603:            Kimmo Sarapää                  Pauli Saapunki                Seppo Kääriäinen
30604:            Jorma Huuhtanen                Riitta Kauppinen              Markku Lehtosaari
30605:            Pekka Puska                    Eino Siuruainen               Johannes Virolainen
30606:             Sirkka-Liisa Anttila          Kalevi Mattila                Matti Maijala
30607:            Hannu Tenhiälä                 Hannele Pokka                 Mauri Pekkarinen
30608:            Heikki Kokko                   Matti Vähänäkki               Raimo Vuoristo
30609:            Matti Saarinen                 Jukka Roos                    Kalle Röntynen
30610:            Risto Ahonen                   Kauko Juhantalo               Aimo Ajo
30611:            Marjatta Väänänen              Liisa Jaakonsaari             Pentti Lahti-Nuuttila
30612:            Kari Urpilainen                Jouko Skinnari                Jorma Rantanen
30613:            Kari Rajamäki                  Reino Paasilinna              Marja-Liisa Tykkyläinen
30614:             Antti Kalliomäki              Esko Helle                    Vappu Säilynoja
30615:            Marja-Liisa Löyttyjärvi        Ensio Laine                   Anna-Liisa Jokinen
30616:            Lauha Männistö                 Osmo Soininvaara              Paavo Väyrynen
30617:                                           Esko Almgren
30618: 
30619: 
30620: 
30621: 
30622:  280027C
30623: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 438
30624: 
30625: 
30626: 
30627: 
30628:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30629: 
30630:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kuten kansanedustaja Alarannan ym. kirjalli-
30631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sessa kysymyksessä todetaan, presidentti Kekko-
30632: olette 11 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-      sen elämäntyön monet näkyvät ja konkreettiset
30633: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     merkkipaikat ovat Helsingissä. Näitä on kon-
30634: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kreettisesti hallituksen toimesta pyritty säilyttä-
30635: Alarannan ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 438:    mään muistoina tuleville sukupolville. Siten on
30636:                                                      äskettäin Tamminiemessä avattu Kekkosen mu-
30637:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       seo. Elokuussa 1987 paljastettu Urho Kekkosen
30638:        siin Urho Kekkosen patsaan pystyttämi-        hautamuistomerkki kertoo entisen presidentin
30639:        seksi Kajaanin lisäksi myös Helsinkiin?       merkittävästä työstä kansakuntamme hyväksi.
30640:                                                      Vaikka edesmenneen presidentin muistoa on sa-
30641:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     notuilla toimenpiteillä jo pyritty vaalimaan pää-
30642: ti seuraavaa:                                        kaupungissa, hallitus kuitenkin katsoo, että hä-
30643:   Urho Kekkosen elämäntyö ansaitsee kansalli-        nen elämäntyötään kunnioitetaan myös niin, että
30644: sen muistomerkin. Presidentti Kekkonen oli ka-       pääkaupunkiin aikanaan pystytetään patsas tai
30645: jaanilainen, joka omien sanojensa mukaan tunsi       muu vastaava muistomerkki. Hanke edellyttää
30646: kiinteimmin kuuluvansa Kainuuseen. Merkki-           kuitenkin, että Helsingin kaupungin kaupungin-
30647: miehen muistomerkin pystyttäminen sinne, mis-        suunnitteluun liittyvillä päätöksillä ensin voidaan
30648: sä hänen juurensa ovat, on perusteltua. Siksi        osoittaa tällaista muistomerkkiä varten sopiva ja
30649: hallituksen mielestä on paikallaan, että Kajaaniin   riittävän arvokas paikka.
30650: pystytetään Urho Kekkosen elämäntyötä kuvaava
30651: muistomerkki.
30652: 
30653:     Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1988
30654: 
30655:                                                                          Pääministeri Ham· Holkeri
30656:                                        1987 vp. -     KK n:o 438                                     3
30657: 
30658: 
30659: 
30660: 
30661:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
30662: 
30663:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som skildrar Urho Kekkonens livsverk reses i
30664: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Kajana.
30665: den 11 december 1987 tili vederbörande medlem            Såsom riksdagsman Alaranta m.fl. har konsta-
30666: av statsrådet översänt avskrift av följande av        terat i sitt spörsmål, finns många synliga och
30667: riksdagsman Alaranta m.fl. undertecknade spörs-       konkreta minnesmärken över president Kekko-
30668: mål nr 438:                                           nens livsverk i Helsingfors. Genom regeringens
30669:                                                       initiativ har bemödanden gjorts att konkret be-
30670:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         vara dessa minnen för kommande generationer.
30671:        att en staty över Urho Kekkonen skali          Sålunda har Kekkonen-museet nyligen öppnats
30672:        resas inte bara i Kajana utan också i          på Ekudden. Gravmonumentet över Urho Kek-
30673:        Helsingfors?                                   konen, vilket avtäcktes i augusti 1987, berättar
30674:                                                       om den förre presidentens betydande arbete tili
30675:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fromma för vår nation. Fastän man i huvud-
30676: anföra följande:                                      staden med hjälp av nämnda åtgärder redan har
30677:                                                       försökt hedra den framlidne presidentens minne,
30678:    Urho Kekkonens livsverk är värt ett nationelit     anser regeringen dock att hans livsverk hedras
30679: monument. President Kekkonen var kajanabo             även genom att en staty elier ett motsvarande
30680: och kände sig enligt egen utsago starkast höra        monument i sinom tid reses i huvudstaden.
30681: hemma i Kajanaland. Det är motiverat att ett          Projektet förutsätter emellertid att man genom
30682: monument över en märkesman reses på det               beslut i anslutning tili stadsplaneringen inom
30683: stälie, där hans rötter finns. Därför är det enligt   Helsingfors stad först kan anvisa ett sådant mo-
30684: regeringens åsikt på sin plats att ett monument       nument en lämplig och tiliräckligt värdig plats.
30685: 
30686:      Helsingfors den 14 januari 1988
30687: 
30688:                                                                         Statsminister Ham· Holkeri
30689:                                                1987 vp.
30690: 
30691: :irjallinen kysymys n:o 439
30692: 
30693: 
30694: 
30695: 
30696:                                  Hautala ym.: Takautuvasti myönnettyjen eläkkeiden verottamisesta
30697: 
30698: 
30699:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30700: 
30701:   On runsaasti tapauksia, jolloin eläkkeen myön-      Kysymyksessä on oikeudenmukaisuuden ja
30702: :iminen takautuvasti aiheuttaa eläkkeensaajan       kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta todella
30703: erotuksen huomattavan kiristymisen.                 vakava epäkohta.
30704:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30705:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30706:  Takautuvat suoritukset johtuvat mm. valitus-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30707: ~n johdosta eläkehakemusten käsittelyyn kulu-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30708: eesta ajasta. Taannehtivat korjaukset voivat kos-
30709: ea useamman vuoden ajanjaksoa. Tällöin voi                   Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-
30710: äydä niin, etä kansaneläkkeenkin suuruisestä               miin sen epäkohdan poistamiseksi, min-
30711: läkkeestä joutuu maksamaan runsaasti veroa,                kä eläkkeen takautuva myöntäminen ai-
30712: aikka eläke olisi ollut veroton, jos se olisi              heuttaa eläkkeensaajalle verotuksen kiris-
30713: aaksettu aikanaan.                                         tymisenä?
30714: 
30715:      Helsingissä 11 päivä.nä joulukuuta 1987
30716: 
30717:                     Sauli Hautala                            Toimi Kankaanniemi
30718:                     Eeva-Liisa Moilanen                      Esko Almgren
30719: 
30720: 
30721: 
30722: 
30723: ~800185
30724: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 439
30725: 
30726: 
30727: 
30728: 
30729:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30730: 
30731:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teltua. Eläketulovähennysten degressiivisyydes
30732: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja valtionverotuksen progressiivisuudesta johtw
30733: olette 11 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-      eläkkeensaajan tulotasolla eri verovuosina on v
30734: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     rotuskohteluun tavanomaista enemmän vaikun:
30735: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ta. Eläketulo, joka ajallaan maksettuna olisi sa2
30736: Sauli Hautalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     tanut olla eläketulovähennysten vaikutuksesta v
30737: kysymyksestä n:o 439:                                rosta vapaa, voi siten käsittelyviiveen vuoksi t
30738:                                                      esimerkiksi muutoksenhaun johdosta myöher
30739:          Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-     min maksettuna aiheuttaa veroa, jota ei ol
30740:        miin sen epäkohdan poistamiseksi, min-        määrätty, jos eläke olisi maksettu ajallaan.
30741:        kä eläkkeen takautuva myöntäminen ai-
30742:        heuttaa eläkkeensaajalle verotuksen kiris-       Eläkkeen maksun siirtyminen kohdistumisvu
30743:        tymisenä?                                     delta muuhun ajankohtaan ei kuitenkaan o
30744:                                                      verovelvollisen kannalta aina ja yksinomaan ep
30745:                                                      edullista. Eläkkeen maksuajankohdan siirtyrr.
30746:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
30747:                                                      neo aiheuttaa myös niitä tilanteita, joissa ver,
30748: ti seuraavaa:
30749:                                                      vuosikohtaiset eläketulovähennykset myönnetäi
30750:    Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen       eläkkeen kohdistumisvuonna siksi, että verovu
30751: ( 111 182) yhteydessä säädettiin kansaneläkelain     den kokonaistulo jakautuu viiveen vuoksi e
30752: mukaiset eläkkeen pohja- ja lisäosa veronalaiseksi   verovuosina verotettavaksi. Puolisoille saatt;
30753: tuloksi. Jotta perustoimeentuloturvaan kuuluvas-     maksuviive niin ikään aiheuttaa taloudellis
30754: ta kansaneläkkeestä tai sen suuruisesta muusta       etua.
30755: eläkkeestä ei kuitenkaan käytännössä jouduttaisi        Progressiivinen valtionverotus kohdistuu ylee1
30756: suorittamaan veroa, muutettiin samassa yhtey-        säkin verovuoden aikana maksettuun tuloon a1
30757: dessä tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) vä-     karammin kuin samansuuruiseen eri verovuosir
30758: hennysjärjestelmää lisäämällä lain 34 ja             verotettavaksi jaettuun tuloon. Ns. kertatulo1
30759: 36 a §:ksi säännökset valtion- ja kunnallisvero-     myös kertasuorituksena saadun eläketulon, ver'
30760: tuksessa myönnettävistä eläketulovähennyksistä.      tuksen lieventämiseksi verovelvollinen voi erä1
30761: Vähennysten vaikutuksesta verovuoteen kohdis-        edellytyksin vaatia sovellettavaksi tulo- ja varall
30762: tuva ja samana vuonna verovelvolliselle suoritettu   suusverolain 60 §:ssä tarkoitettua tulontasaust
30763: normaalimääräinen kansaneläkkeen pohja- ja li-       jolla valtionverotuksen progressiovaikutusta pyr
30764: säosa tai muu niiden suuruinen eläketulo ei          tään lieventämään. Säännöksen soveltamise
30765: nouse verotettavaan määrään.                         edellytyksenä on, että kertatulo on kertynyt )
30766:    Valtionveroa suoritetaan verotuslain (4821 52)    vuoden ajalta, että se on määrältään vähintää
30767: 2 §:n mukaan siitä tulosta, mikä verovelvollisella   6 000 markkaa ja muodostaa verovelvollisen ven
30768: on verovuonna ollut, ja kunnallisveroa verovuo-      vuonna saamien tulojen yhteismäärästä vähintää
30769: den tulosta. Eläketulovähennykset on mitoitettu      neljänneksen. Tulontasaus ei lievennä kunnalli
30770: huojentamaan yhden verovuoden aikana kerty-          verotusta, kirkollisverotusta eikä vakuutetu
30771: vän kansaneläkkeen pohja- ja lisäosan suuruisen      maksuja.
30772: eläketulon verotusta. Jos verovelvollisen saama
30773: kokonaistulo esimerkiksi takautuvasti maksetta-        Maksuviiveiden vaikutusta eläketulon verotu
30774: vien eläke-erien vuoksi on tätä määrää suurempi,     kohteluun on eräissä tapauksissa lievennetl
30775: eläketulovähennykset ovat pienempiä tai niitä ei     myös veronhuojennussäännöksiä soveltaen.
30776: myönnetä.                                               Eduskunnan oikeusasiamies on 20 päivänä tm
30777:    Eläketulon verotuskohtelu on eläketulovähen-      kokuuta 1986 päivätyssä kirjeessään valtioneuvo
30778: nysten vaikutuspiirissä perustoimeentuloturvan       tolle pitänyt nykyistä tilannetta epätyydyttäväni
30779: alueella muun tulon verotusta lievempää. Lie-        Kirjeen mukaan takautuvasti maksettaviin elä!
30780: vemmän verotuskohtelun ulottaminen elä-              keisiin liittyvä verotusepäkohta johtuu toisaah
30781: ketuloon sen määrästä riippumatta ei ole perus-      osaltaan eläkelaitosten ja viranomaisten menette
30782:                                         1987 vp. -- ~ n:o 439                                           3
30783: 
30784: lystä ja toisaalta vOimassa olevista verotussään-       selle myönnetään vastaavasti eläketulovähennys
30785: nöksistä.                                               kultakin vuodelta.
30786:    Perustuslakivaliokunta on oikeusasiamiehen              Perustuslakivaliokunnan samassa mietinnössä
30787: kertomuksesta antamassaan mietinnössä ( 1987            ilmaistun käsityksen mukaan ei ole olemassa
30788: vp. -- PeVM n:o 6 -- Oikeusasiamiehen kerto-            perusteita lykätä kyseistä yksittäistä uudistusta
30789: mus vuodelta 1986) edellyttänyt, että hallitus          eikä ole myöskään sellaisia teknisiä syitä, jotka
30790: valmistelee pikaisesti esityksen, jolla korjataan       estäisivät puheena olevan epäkohdan korjaamisen
30791: eläkkeiden takautuvasta maksamisesta aiheutuvat         erillään verotuksen kokonaisuudistuksesta.
30792: verotukselliset epäkohdat. Mietinnön mukaan                Hallitus käsittelee asiaa vuoden 1988 alkupuo-
30793: uudistuksessa tulisi lähteä siitä, että takautuvasti    lella. Asiaa koskevaa tulo- ja varallisuusverolain
30794: saadut eläketulot kohdistetaan niihin verovuo-          muutosesitystä valmistellaan perustuslakivalio-
30795: siin, joilta eläke on maksettu, ja että verovelvolli-   kunnan edellyttämien suuntaviivojen mukaisesti.
30796: 
30797:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1988
30798: 
30799:                                                                               Ministeri Ulla Puolanne
30800: 4                                     1987 vp. -- ~ n:o 439
30801: 
30802: 
30803: 
30804: 
30805:                                Till Riksdagens Herr Taimao
30806: 
30807:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Beskattningen av pensionsinkomsten är, inom
30808: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ramen för verkningarna av pensionsinkomstav-
30809: den 11 december 1987 tili vederbörande medlem        dragen, såvitt det gäller det grundläggande ut-
30810: av statsrådet översänt avskrift av följande av       komstskyddet lindrigare än beskattningen av an-
30811: riksdagsman Sauli Hautala m.fl. undertecknade        nan inkomst. En lindrigare beskattning av pen-
30812: spörsmål nr 439:                                     sionsinkomsten oavsett dess storlek är inte moti-
30813:                                                      verad. Genom att pensionsinkomstavdragen är
30814:          Ämnar Regeringen skyndsamt vidta åt-        degressiva och statsbeskattningen progressiv får
30815:        gärder i syfte att avhjälpa den olägenhet     pensionstagarens inkomstnivå under vissa skatte-
30816:        som retroaktivt beviljande av pension         år större verkan på beskattningen än under
30817:        medför för pensionstagaren i form av          andra. En pensionsinkomst som, utbetald i tid,
30818:        skärpt beskattning?                           skulle ha varit fri från skatt på grund av verk-
30819:                                                      ningarna av pensionsinkomstavdragen, kan så-
30820:                                                      lunda, om den på grund av fördröjd behandling
30821:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      eller tili följd av ändringssökande utbetalas sena-
30822: anföra följande:                                     re, medföra en skatt, som inte skulle ha pålagts
30823:    I samband med totalreformen av folkpensions-      om pensionen skulle ha betalats i tid.
30824: systemet (111/82) stadgades att enligt folkpen-         Att betalningen av pensionen överflyttas från
30825: sionslagen utbetald basdel och tiliäggsdel tili      det år som pensionen gäller tili en annan tid-
30826: pensionen är skattepliktig inkomst. För att det      punkt är likväl från den skattskyldiges synpunkt
30827: likväl inte i praktiken skulie vara nödvändigt att   sett inte alltid och enbart oförmånligt. En för
30828: erlägga skatt för folkpensionen, som hör tili det    flyttning av tidpunkten för betalning av pension
30829: grundläggande utkomstskyddet, elier för annan        medför också sådana situationer, i vilka pensions-
30830: pension av samma storlek, ändrades i samma           inkomstavdrag som gäller skilda skatteår beviljas
30831: sammanhang avdragssystemet enligt lagen om           under det år tili vilket pensionen hänför sig av
30832: skatt på inkomst och förmögenhet (1043/74)           den anledningen, att beskattningen av skatte-
30833: genom att tili lagens 34 och 36 a §§ fogades         årets totalinkomst på grund av dröjsmål fördelar
30834: stadganden om pensionsinkomstavdrag som får          sig på olika beskattningsår. För makar kan dröjs-
30835: göras vid stats- och kommunalbeskattningen. På       mål i samband med utbetalningen likaså med-
30836: grund av avdragen stiger inte det normala belop-     föra ekonomisk nytta.
30837: pet av den bas- och tiliäggsdel tili folkpensionen      Den progressiva statsbeskattningen drabbar i
30838: som hänför sig tili skatteåret och som samma år      allmänhet strängare sådan inkomst som betalats
30839: har erlagts tili den skattskyldige, elier annan      under skatteåret än en inkomst av samma storlek,
30840: pensionsinkomst av motsvarande storlek, tili ett     vars beskattning fördelar sig på olika skatteår. I
30841: beskattningsbart belopp.                             syfte att lindra beskattningen av en s.k. engångs-
30842:    Statsskatt erläggs enligt 2 § beskattningslagen   inkomst, även en pensionsinkomst viiken har
30843: (482 152) för den inkomst skattskyldig haft under    betalats i ett för allt, kan den skattskyldige yrka
30844: skatteåret och kommunalskatt för skatteårets in-     på tillämpning av sådan i 60 § lagen om skatt på
30845: komst. Pensionsinkomstavdragen är dimensione-        inkomst och förmögenhet avsedd inkomst-
30846: rade så att de skali lindra beskattningen av en      utjämning vars syfte är att lindra verkningarna av
30847: pensionsinkomst som motsvarar beloppet av den        progressioneo i statsbeskattningen. Förutsätt-
30848: bas- och tiliäggsdel tili folkpensionen som infly-   ningen för att stadgandet skall tillämpas är att
30849: ter under ett skatteår. Om den skattskyldiges        den ifrågavarande engångsinkomsten influtit un-
30850: totalinkomst, t.ex. på grund av retroaktivt utbe-    der en tid som överstiger ett år, att dess belopp
30851: talda pensionsrater, är större än detta belopp är    är minst 6 000 mk och att den utgör minst en
30852: pensionsinkomstavdragen mindre elier också be-       fjärdedel av det sammanlagda beloppet av den
30853: viljas sådana avdrag inte alis.                      skattskyldiges inkomster under skatteåret. In-
30854:                                        1987 vp. -- RJ( n:o 439                                        5
30855: 
30856: komstutjämningen        lindrar    inte   kommu-      beskattningen som föranleds av den retroaktiva
30857: nalbeskattningen, den kyrkliga beskattningen el-      betalningen av pensioner rättas. Enligt betänkan-
30858: ler en försäkrads premier.                            det borde utgångspunkten i reformen vara att de
30859:    Verkningarna av fördröjda utbetalningar på         retroaktivt erhållna pensionsinkomsterna skall
30860: beskattningen av pensionsinkomsten har i vissa        hänföras tili de skatteår för vilka pensionen har
30861: fali lindrats också genom tiliämpning av stadgan-     betalats och att den skattskyldige på motsvarande
30862: dena om skattelättnader.                              sätt beviljas pensionsinkomstavdrag för varje
30863:    Riksdagens justitieombudsman ansåg i ett brev      enskilt år.
30864: av den 20 maj 1986 tili statsrådet den nuvarande         Enligt den uppfattning som grundlagsut-
30865: situationen vara otilifredsstäliande. Enligt brevet   skottet uttrycker i samma betänkande föreligger
30866: beror det missförhåliande som gäller beskattning-
30867:                                                       inte grunder för att uppskjuta den ifrågavarande
30868: en i anslutning tili pensioner, som betalas retro-    enskilda reformen och inte heller sådana tekniska
30869: aktivt, delvis på pensionsanstalternas och myn-
30870:                                                       orsaker som skulie hindra en rättelse av det
30871: digheternas förfarande och delvis på gällande         ifrgågavarande missförhåliandet separat från to-
30872: stadganden om beskattningen.                          talreformen av beskattningen.
30873:    I sitt betänkande över justitieombudsmannens
30874: berättelse (1987 rd. GrUB nr 6 -- Riksdagens             Regeringen bereder frågan under förra hälften
30875: justitieombudsmans berättelse över sin verksam-       av år 1988. En proposition om ändring av lagen
30876: het år 1986) förutsatte grundlagsutskottet att        om skatt på inkomst och förmögenhet bereds i
30877: regeringen skyndsamt bereder en proposition,          enlighet med de av grundlagsutskottet förutsatta
30878: genom viiken de missförhållanden beträffande          riktlinjerna.
30879: 
30880:      Helsingfors den 7 januari 1988
30881: 
30882:                                                                             Minister Ulla Puolanne
30883:                                                   1987 vp.
30884: 
30885: Kirjallinen kysymys n:o 440
30886: 
30887: 
30888: 
30889: 
30890:                                     Jurva: Käytettyjen vaatteiden keräilyn ja hyväksikäytön kehittämi-
30891:                                        sestä
30892: 
30893: 
30894:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30895: 
30896:    Suomessa kertyy tällä hetkellä runsaasti käytet-      käytettyä vaatetavaraa vo1ta1s11n taman jälkeen
30897: tyjä vaatteita, jotka päätyvät kaatopaikoille. Tä-       käyttää mahdollisuuksien mukaan raaka-aineena
30898: mä johtuu siitä, että lumppujen kerääminen               teollisuudessa.
30899: maassamme on jatkuvasti laiminlyöty ja käytetyt             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30900: vaatteet ovat näin ollen yhä enenevässä määrin           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30901: kuormittamassa jo muutenkin ylikuormitettuja             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30902: kaatopaikkoja. On arvioitu, että käytettyjä vaat-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30903: teita joutuu kaatopaikalle vuosittain noin 4 milj.
30904: kiloa.                                                             Onko Hallitus tietoinen, että vuosit-
30905:                                                                 tain kertyy kaatopaikoille noin 4 milj.
30906:    Eräs keino ratkaista tämä ongelma olisi seurata              kiloa käytettyä vaatetavaraa, ja
30907: muiden Pohjoismaiden esimerkkiä, jossa valtio                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30908: maksaa tietyn hinnan käytettyjen vaatteiden ke-                 ryhtyä, että maassamme muiden Pohjois-
30909: räilijöille, jotka valikoivat tästä koostuvasta vaate-          maiden tapaan valtion tuella organisoitai-
30910: määrästä pois hyvät kappaleet, jotka sitten toimi-              siin käytettyjen vaatteiden keräys ja lajit-
30911: tetaan kehitysmaiden avuntarpeisiin. Tämän tyy-                 telu, sekä että näitä kertyviä vaatteita
30912: linen kehitysmaa-apu on yksinkertaista ja halpaa                käytettäisiin nykyistä tehokkaammin hy-
30913: ja samalla se auttaa meitä itseämme vähentämäl-                 väksi kehitysmaa-avussa ja jälleenkäytet-
30914: lä kaatopaikkakuormitusta. Heikompaa kertyvää                   täisiin teollisuuden raaka-aineena?
30915: 
30916:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1987
30917: 
30918:                                                 Marita Jurva
30919: 
30920: 
30921: 
30922: 
30923: 280034K
30924: 2                                     1987 vp. -- ~ n:o 440
30925: 
30926: 
30927: 
30928: 
30929:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30930: 
30931:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tysmaihin. Tällainen toiminta on laajentunut
30932: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         viime vuosina huomattavasti.
30933: olette 11 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-           Käytöstä poistettujen tekstiilien käyttö teolli-
30934: jeenne n:o 1999 ohella lähettänyt valtioneuvos-       suuden raaka-aineena on sen sijaan taantunut
30935: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-     maassamme 1970-luvun jälkeen. Raaka-ainekäyt-
30936: jennöksen kansanedustaja Marita Jurvan kirjalli-      töä on vähäisessä määrin voitu pitää yllä, mutta
30937: sesta kysymyksestä n:o 440, jossa tiedustellaan:      tämä koskee lähinnä vain luonnonkuiduista val-
30938:           Onko Hallitus tietoinen, että vuosit-       mistettuja tekstiileitä. Kaatopaikoille joudutaan
30939:        tain kertyy kaatopaikoille noin 4 milj.        siten nykyisin viemään 80--90 prosenttia käyte-
30940:        kiloa käytettyä vaatetavaraa, ja               tyistä, teolliseen hyötykäyttöön ainakin periaat-
30941:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teessa soveltuvista vaatteista ja muista tekstiileis-
30942:        ryhtyä, että maassamme muiden Pohjois-         tä.
30943:        maiden tapaan valtion tuella organisoitai-         Kehitysyhteistyöhön viime vuosina varatuista
30944:        siin käytettyjen vaatteiden keräys ja lajit-   määrärahoista on myönnetty varoja lähetys- ja
30945:        telu, sekä että näitä kertyviä vaatteita       muille järjestöille käytettäväksi muun muassa
30946:        käytettäisiin nykyistä tehokkaammin hy-        käytettyjen vaatteiden keräily- ja kuljetuskustan-
30947:        väksi kehitysmaa-avussa ja jälleenkäytet-      nusten peittämiseen. Tämä on sujunut ilman
30948:        täisiin teollisuuden raaka-aineena?            erityisiä ongelmia. Käytettyjen vaatteiden sekä
30949:                                                       niistä valmistettujen huopien toimituksia kehi-
30950:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tysmaihin on voitu viime vuosina huomattavasti
30951: seuraavaa:                                            lisätä.
30952:    Elintason yleisen nousun myötä vaatteiden ja           Valtio on kiinnittänyt tekstiilijätteiden hyöty-
30953: muiden tekstiilien kulutus on jatkuvasti kasva-       käyttöön huomiota heinäkuussa 1986 annetussa,
30954: nut. Vastaavasti on käytöstä poistettujen tekstii-    jätteiden hyödyntämisen kehittämistä koskevassa
30955: lien määrä lisääntynyt niin, että se on nykyisin      valtioneuvoston periaatepäätöksessä. Periaatepää-
30956: noin 20 000--25 000 tonnia vuodessa. Suurin           töksen mukaan tekstiili- ja vaatetusteollisuuden
30957: osa näistä tekstiileistä kelpaisi käytettäväksi uu-   sekä kulutuksessa syntyvän tekstiilijätteen hyö-
30958: delleen tai ainakin muutoin hyödyksi.                 dyntämistä lisätään vuoteen 1995 mennessä
30959:    Ensikäytöstä poistettujen vaatteiden sekä vaa-     5 000 tonnia vuodessa tehostamalla alkulajittelua
30960: tetusliikkeistä käyttämättöminä poistettujen vaat-    ja keräilyä sekä myöntämällä tukea tuotekehitys-
30961: teiden uudelleenkäytön määristä ei ole saatavissa     ja kokeilutoimintaan. Valtion tulo- ja menoarvi-
30962: tarkkoja tietoja. Käytetyt vaatteet vaihtavat aina-   ossa vuodelle 1988 on kyseiseen tarkoitukseen
30963: kin jossain määrin omistajaa esimerkiksi perhe-,      soveltuvia määrärahoja.
30964: sukulais- ja tuttavapiirissä. Myös käytettyjä vaat-       Edellä sanotun perusteella voidaan todeta, että
30965: teita myyvät liikkeet, Pelastusarmeija, Suomen        käytettyjen vaatteiden ja muiden tekstiilien hyö-
30966: Punainen Risti, Martta- ja Emmaus-järjestöt, lä-      tykäyttöä voidaan lähivuosina edelleen lisätä ul-
30967: hetystyöhön osallistuvat seurakunnat sekä kansa-      koasiainministeriön ja ympäristöministeriön käy-
30968: laisjärjestöjen ja ryhmien järjestämät kirpputorit    tössä olevin määrärahoin. Ensiarvoinen merkitys
30969: välittävät osan lähinnä hyvälaatuisista vaatteista    kuitenkin tässäkin asiassa on kansalaistoiminnal-
30970: uudelleen käytettäviksi joko kotimaahan tai kehi-     la.
30971: 
30972:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1988
30973: 
30974:                                                                     Ympäristöministeri Kaj Bärlund
30975:                                         1987 vp. -      KK n:o 440                                        3
30976: 
30977: 
30978: 
30979: 
30980:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
30981: 
30982:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             verksamhet har märkbart utvidgats under de
30983: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          senaste åren.
30984: 1999 av den 11 december 1987 tili vederbörande              Däremot har användningen av kasserade texti-
30985: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      lier som råmaterial inom industrin minskat i vårt
30986: av riksdagsledamot Marita Jurva undertecknade           land efter 1970-talet. Råmaterialanvändningen
30987: spörsmål nr 440:                                        har i ringa grad kunnat upprätthållas, men detta
30988:            Är Regeringen medveten om att det            gälier främst bara textilier som är framstälida av
30989:         årligen samlas ca 4 milj. kg använda            naturfiber. 1 dag är man således tvungen att föra
30990:         klädesvaror på avstjälpningsplatserna, och      tili avstjälpningsplatser 80-90 procent av sådana
30991:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        använda kläder och andra textilier vilka åtminsto-
30992:         för att insamlingen och sorteringen av          n~ i princip är lämpliga för industrieli återvin-
30993:         använda kläder i vårt land i likhet med         mng.
30994:         de övriga nordiska länderna skali organi-           Av de anslag som under senaste år har reserve-
30995:         seras med statens stöd, samt att dessa          rats för utvecklingssamarbete har medel beviljats
30996:         kläder effektivare än nu skall utnyttjas i      missions- och andra organisationer för att använ-
30997:         urvecklingshjälpen och återanvändas som         das bl.a. till att täcka kostnaderna för insamling
30998:         råmaterial inom industrin?                      och transport av använda kläder. Detta har
30999:                                                         förlöpt utan särskilda problem. Leveranserna av
31000:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        använda kläder samt filtar som framstälits av
31001: anföra följande:                                        dessa har under de senaste åren märkbart kunnat
31002:                                                         ökas till u-länder.
31003:    1 och med att levnadsstandarden alimänt sti-
31004: git, har förbrukningen av kläder och andra                  Staten har i statsrådets principbeslut, som är
31005: textilier oavbrutet ökat. Mängden av kasserade          utfärdat i juli 1986 och som rör utvecklandet av
31006: textilier har på motsvarande sätt ökat så, att den i    återvinning av avfall, fäst uppmärksamhet på
31007: dag utgör ca 20 000-25 000 ton per år. Största          återvinning av textilavfall. Enligt från textil- och
31008: delen av dessa textilier skulie duga tili att återan-   beklädnadsindustrin samt textilavfall, som
31009: vändas elier åtminstone på annat sätt utnyttjas.        förbrukningen medför, före år 1995 att öka med
31010:    Det finns inte några exakta uppgifter om hur         5 000 ton per år, genom att den primära sorte-
31011: stora mängder som återanvänds av de kläder som          ringen och insamlingen effektiveras samt genom
31012: efter första användning kasserats elier som oan-        att produktutvecklingen och försöksverksamheten
31013: vända kasserats i konfektionsaffärer. Använda           beviljas understöd. 1 statsförslaget för år 1988 har
31014: kläder byter åtminstone i någon mån ägare t.ex.         beviljats anslag, som lämpar sig för detta ända-
31015: inom familje-, släkt- och bekantskapskretsar. Af-       mål.
31016: färer som säljer använda kläder, Frälsningsarmen,           På basis av vad som ovan sagts kan det
31017: Finlands Röda Kors, Martha- och Emmausför-              konstateras att återvinningen av använda kläder
31018: eningar, församlingar som deltae i missionsarbe-        och andra textilier under de närmaste åren ytter-
31019: tet samt lopptorg, som medborgarorganisationer          ligare kan utökas med hjälp av anslag som står
31020: och grupper ordnar, förmedlar också en del              tili utrikesministeriets och miljöministeriets
31021: kläder, främst av god kvalitet, för återanvänd-         förfogande. Medborgarverksamheten är emeller-
31022: ning antingen i hemlandet eller u-länder. Denna         tid också i denna fråga av största vikt.
31023: 
31024:      Helsingfors den 15 januari 1988
31025: 
31026:                                                                             Miljöminister Kaj Bärlund
31027:                             j
31028:                             j
31029:                         j
31030:                         j
31031:                     j
31032:                     j
31033:                 j
31034:                 j
31035:             j
31036:             j
31037:         j
31038:         j
31039:     j
31040:     j
31041: j
31042: j
31043:                                                  1987 vp.
31044: 
31045: Kirjallinen kysymys n:o 441
31046: 
31047: 
31048: 
31049: 
31050:                                    Jaakonsaari ym.: Ydinvoimalainsäädännön puutteiden korjaami-
31051:                                       sesta
31052: 
31053: 
31054:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31055: 
31056:    Hyväksytyn ydinenergialain käsittelyn yhtey-           Ydinenergialain sisältämät säädökset, jotka
31057: dessä kävi ilmi useita puutteita alan lainsäädän-      koskevat ydinjätehuoltoa, ovat puutteelliset.
31058: nössä, joita uusi laki ei korjaa.                      Ydinjätehuollon järjestämisen ja loppusijoituk-
31059:    Atomivastuulaki, joka säätelee ydinvoimalai-        sen edellytetään vain olevan "riittävän ja asian-
31060: toksen omistajan vastuuta onnettomuuden ulko-          mukaisen" selvittämättä, mitä tällä tarkoitetaan.
31061: puolisille aiheuttamista vahingoista, on perus-        Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusvaraston
31062: teellisen muutoksen tarpeessa. Se rajoittaa ydin-      rakentamisen säätely vaatii täsmennystä. Esimer-
31063: voimalan omistajan vastuun 42 miljoonaan mark-         kiksi kaivataan kannanottoa, onko varaston olta-
31064: kaan. Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmis-       va täysin suljettu vai onko varastoon päästävä
31065: tellaan lakiuudistusta, joka nostaisi vastuusum-       myöhemmin esimerkiksi vuotojen korjaamisen
31066: man kymmenkertaiseksi eli noin 420 miljoonaan          tai turvallisuustarkastusten takia.
31067: markkaan. Tshernobylin onnettomuuden jälkeen
31068:                                                           Tällä hetkellä ei ole olemassa säädöksiä, jotka
31069: on kuitenkin selvää, että korotettukin summa
31070:                                                        antaisivat selkeät perusteet loppuunkäytetyn
31071: olisi täysin riittämätön. Esimerkiksi onnettomuu-
31072:                                                        ydinvoimalan pysäyttämispäätökselle. Jokainen
31073: den pelkästään parin tuhannen kilometrin päässä
31074:                                                        vuosi lisää reaktorin käyttöaikaan merkitsee noin
31075: sijainneelle Ruotsille aiheuttamat vahingot nou-
31076:                                                        300 miljoonan markan lisätuloa voimayhtiölle
31077: sevat virallisten arvioiden mukaan noin 600 mil-
31078:                                                        ydinvoimalasta, jonka rakentamiskulut on jo eh-
31079: joonaan markkaan. Neuvostoliitolle koituneet vä-
31080:                                                        ditty maksaa. Näin ollen voimayhtiöillä tulee
31081: littömät vahingot ovat virallisen neuvostoliittolai-
31082:                                                        olemaan suuri kiusaus painostaa Säteilyturvakes-
31083: sen arvion mukaan 15 miljardia markkaa; World
31084: Watch Institute arvioi ne 50 miljardiksi markak-       kusta antamaan myönteisiä turvallisuuslausuntoja
31085:                                                        reaktorista, jonka kunto todellisuudessa on jo
31086: SI.
31087:                                                        heikentynyt.
31088:    Joka tapauksessa vastuulle asetettu katto yli-
31089: päänsä on kyseenalainen: eihän muutakaan teol-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31090: lisuutta tueta vakuutusmaksuja alentavalla lain-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31091: säädännöllä. Kuitenkin myös esimerkiksi kemian         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31092: teollisuudessa tai öljynjalostamoissa voi sattua       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31093: katastrofaalisia onnettomuuksia. On väärin, että
31094: ydinvoimalle annetaan vakuutusmaksuja keinote-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31095: koisesti alentamalla kilpailuetu muihin energian-             ryhtyä ydinvoimaloiden vakuutusten saat-
31096: lähteisiin nähden.                                            tamiseksi vastaamaan täysimääräisesti on-
31097:    Sveitsissä ja Saksan liittotasavanassa on säädet-          nettomuuden ulkopuolisille aiheuttamis-
31098: ty uudet lait, joissa ei ole mitään rajaa ydin-               ta vahingoista sekä ydinjätehuoltoa ja
31099: voiman omistajan vastuulle: kaikki vahingot,                  loppuunkäytetyn ydinvoimalan pysäyttä-
31100: jotka oman maan ydinvoimala aiheuttaa maan                    mistä koskevien säädösten selkiyttämisek-
31101: rajojen sisäpuolella, on korvattava.                          si?
31102: 
31103:       Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1987
31104: 
31105:           Liisa Jaakonsaari               Arja Alho                      Sinikka Hurskainen-Leppänen
31106:           Jouko Skinnari                  Ilkka-Christian Björklund      Reino Paasilinna
31107: 280033]
31108: 2                           1987 vp. -   KK n:o 441
31109: 
31110:     Antero Kekkonen          Pentti Lahti-Nuuttila        Jukka Gustafsson
31111:     Antti Kalliomäki         Kari Urpilainen              Pirjo Ala-Kapee
31112:     Timo Roos                Riitta Myller                Virpa Puisto
31113:      Markku Pohjola           Iiris Hacklin               Saara-Maria Paakkinen
31114:     Kari Rajamäki            Tuula Paavilainen            Mats Nyby
31115:     Timo Kietäväinen         Pekka Puska                  Heikki Kokko
31116:     Einari Nieminen           Marjatta Väänänen           Sirkka-Liisa Anttila
31117:     Jorma Huuhtanen          Esko Jokiniemi               Seppo Kääriäinen
31118:     Kimmo Sarapää            Jukka Vihriälä               Aapo Saari
31119:     Matti Maijala            Mauri Pekkarinen             Juhani Alaranta
31120:     Anneli Jäätteenmäki      Riitta Kauppinen             Markku Lehtosaari
31121:     Kalle Röntynen           Juho Sillanpää               Hannele Pokka
31122:     Johannes Virolainen      Annikki Koistinen            Mirja Ryynänen
31123:     Esko Aho                 Pauli Saapunki               Matti Väistö
31124:     Pirkko Ikonen            Tellervo Renko               Kauko Heikkinen
31125:     Eino Siuruainen          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa      Pekka Haavisto
31126:     Erkki Pulliainen         Osmo Soininvaara             Eero Paloheimo
31127:     Urpo Leppänen            Lea Mäkipää                  Sulo Aittaniemi
31128:     Marita Jurva             Raimo Vistbacka              Tina Mäkelä
31129:     Sinikka Mönkäre          Esko Almgren                 Toimi Kankaanniemi
31130:     Sauli Hautala            Jorma Fred                   Arvo Kemppainen
31131:     Jouni J. Särkijärvi      Sirpa Pietikäinen            Eeva Turunen
31132:     Pirjo-Riitta Antvuori     Martti Korkia-Aho           Marja-Liisa Löyttyjärvi
31133:     Ensio Laine               Marjatta Stenius-Kaukonen   Håkan Nordman
31134:     Henrik Westerlund        Gunnar Jansson               Ole Wasz-Höckert
31135:     Per-Henrik Nyman         Håkan Malm                   Boris Renlund
31136:     Esko Helle               Timo Laaksonen               Lauha Männistö
31137:     Claes Andersson          Esko Seppänen                Pekka Leppänen
31138:     Pertti Lahtinen          Anna-Liisa Jokinen           Pauli Uitto
31139:     Jarmo Wahlström          Vappu Säilynoja              Heli Astala
31140:                                      1987 vp. -     KK n:o 441                                        3
31141: 
31142: 
31143: 
31144: 
31145:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31146: 
31147:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ko voi siten olla aiheutunut täysin ulkopuolisten
31148: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toimesta vastuun ollessa kuitenkin laitoksenhalti-
31149: olette 14 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-     jan.
31150: jeenne n:o 2000 ohella toimittanut valtioneuvos-        Yhdenmukaisesti muiden Pohjoismaiden kans-
31151: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   sa Suomi asetti Pariisin sopimukseen liittyessään
31152: edustajaJaakonsaaren ym. näin kuuluvasta kirjal-    vuonna 1972 laitoksenhaltijan vastuun 10 miljoo-
31153: lisesta kysymyksestä n: o 441 :                      naan sopimuksen maksuyksikköön (1 maksuyk-
31154:                                                     sikkö = 1 US $), joka silloisen kurssin mukaan
31155:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31156:                                                     määrättiin atomivastuulaissa 42 miljoonan mar-
31157:        ryhtyä ydinvoimaloiden vakuutusten saat-
31158:                                                     kan suuruiseksi. Liityttäessä myöhemmin Brysse-
31159:        tamiseksi vastaamaan täysimääräisesti on-
31160:                                                     lin lisäyleissopimukseen säädettiin atomivastuu-
31161:        nettomuuden ulkopuolisille aiheuttamis-      laissa siitä, että sopimusten edellyttämällä tavalla
31162:        ta vahingoista sekä ydinjätehuoltoa ja
31163:                                                     Suomen valtio on vastuussa vahingosta välillä
31164:        loppuunkäytetyn ydinvoimalan pysäyttä-
31165:                                                      10-70 miljoonaa maksuyksikköä ja Brysselin
31166:        mistä koskevien säädösten selkiyttämisek-
31167:                                                     sopimukseen liittyneet valtiot lisäksi yhdessä va-
31168:        si?                                          hingoista välillä 70-120 miljoonaa maksuyksik-
31169:                                                     köä.
31170:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
31171:                                                        Vuonna 1982 allekirjoitettujen pöytäkirjojen
31172: seuraavaa:                                          pääasiallinen sisältö on se, että Suomen valtion
31173:    Kaup~a- ja teollisuusministeriössä valmistel-    vastuu nousee 175 miljoonaan erityisnosto-oikeu-
31174: laan esttystä atomivastuulain muuttamiseksi         teen eli vajaaseen 1 miljardiin markkaan ja
31175: mm., jotta Suomi voisi ratifioida vuonna 1982       valtioiden yhteisvastuu 300 miljoonaan erityis-
31176: allekirjoitetut pöytäkirjat, joilla muutetaan       nosto-oikeuteen eli n. 1, 7 miljardiin markkaan.
31177: OECD:n piirissä tehtyjä ns. Pariisin ja Brysselin      Pariisin sopimusjärjestelmää kolmekymmentä
31178: yleissopimuksia ydinvastuun alalla. Näissä sopi-    vuotta sitten luotaessa ydinvoiman tuotanto ei
31179: muksissa, joihin myös oma atomivastuulakimme        vielä ollut alkanut. Siitä johtuen tilastopohjaa
31180: perustuu, on Suomi osapuolena, ja niillä on         vahingonkorvaustarpeen arvioimiseksi ei ollut, ja
31181: luotu vastuujärjestelmä, joka kattaa kaikki sopi-   alalla toimivat vakuutuslaitokset puuttuivat.
31182: musvaltiot riippumatta siitä, missä niistä mah-     Eräänlaiseksi lähtökohdaksi otettiin, että pienem-
31183: dollinen ydinonnettomuus tai siitä johtunut va-     mät ja laskennallisesti todennäköisimmin sattu-
31184: hinko on tapahtunut. Tämän sopimusjärjestel-        vat vahingot oli sisällytettävä vakuutuksin katet-
31185: män tarkoituksena on myös tarjota ydinonnetto-      tavan laitoksenhaltijan vastuun piiriin, kun taa-
31186: muudesta vahinkoa kärsineille nopea, tehokas ja     sen epätodennäköisemmät katastrofivahingot voi-
31187: yhtenäinen korvausjärjestelmä sekä säädellä ydin-   taisiin ottaa yhteiskunnan vastuun piiriin. Näh-
31188: voimatuottajien vastuu täsmällisemmin kuin eri      tiin, että riittävä vakuutuskate jälleenvakuutuksi-
31189: maiden tavanomainen vahingonkorvauslainsää-         neen voitaisiin tällä perusteella saada aikaan.
31190: däntö määrää. Sopimusjärjestelmä perustuu tästä        Koska kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoi-
31191: syystä kolmeen periaatteeseen:                      tuksena on siis sisällyttää edellä mainitut kan-
31192:    1. vastuu on yksiselitteisesti kanavoitu ydin-   sainvälisiin sopimuksiin tehdyt muutokset atomi-
31193: laitoksen haltijaan,                                vastuulakiin - onhan rahanarvo atomivastuulain
31194:    2. vastuu on määrällisesti rajoitettu, ja        säätämisen jälkeen huomattavasti alentunut, on
31195:    3. vastuu katetaan vakuutuksella tai muulla      tarkoituksenmukaista samalla harkita, mihin
31196: taloudellisella takuulla.                           määrään laitoksenhaltijan vastuu on korotettava.
31197:    Edellä kohdassa 1. tarkoitettu ns. ankaran       Kun lainmuutokset ovat vasta valmisteilla, on
31198: vastuun periaate lähtee siitä, että vastuu ydin-    liian aikaista sanoa, mitä hallitus tulee tässä
31199: vahingosta on laitoshaltijalla riippumatta siitä,   suhteessa ehdottamaan. Eräissä maissa on määriä
31200: onko tämä toimenpiteillään tai huolimattomuu-       korotettu huomattavastikin. Saksan Iiittotasaval-
31201: dellaan aiheuttanut onnettomuuden. Y dinvahin-      lan osalta on todettava, että sen omaksuma
31202: 4                                      1987 vp. -       KK n:o 441
31203: 
31204: ratkaisu on ilmeisesti Pariisin ja Brysselin sopi-       suuskriteereiksi on lähdetty siitä, että tällaisen
31205: musten vastainen, eikä sopimusyhteisö vielä ole          jätteen loppusijoitus on suunniteltava ja toteutet-
31206: ratkaissut suhtautumistaan Iiittotasavallan me-          tava siten, ettei loppusijoituslaitoksen sulkemisen
31207: nettelyyn. Sveitsin pyrkimykset liittyä näihin so-       jälkeinen tekninen jäkivalvonta ole turvallisuu-
31208: pimuksiin ovatkin kilpistyneet juuri rajoittamat-        den varmistamiseksi tarpeen eikä se saa olla
31209: toman vastuun omaksumiseen.                              turvallisuustavoitteiden saavuttamisen edellytys.
31210:    Mitä tulee ydinjätehuoltoa koskeviin säännök-         Radioaktiivisten aineiden vapautumiselle edelly-
31211: siin on todettava, että eräs keskeisimpiä ydin-          tetään olevan erilaisia, toisiaan täydentäviä perät-
31212: energialain säännöksiä on sen 6 §:n turvallisuus-        täisiä esteitä, jotka varmistavat turvallisuustavoit-
31213: säännös, jonka mukaan ydinenergian käytön on             teiden täyttymisen hyvällä varmuudella kaikissa
31214: oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa      mahdollisiksi arvioiduissa olosuhteissa. Kuitenkin
31215: ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Yleis-         edellytetään, että myös mahdollisuudet tekniseen
31216: säännösten ohella on lain 6 ja 7 luvuissa annettu        jälkivalvontaan selvitetään. Tämänhetkisen käsi-
31217: lisäksi joukko erityisiä jätehuoltoon liittyviä mää-     tyksen mukaan myös käytetyn polttoaineen lop-
31218: räyksiä. Kuitenkin, kuten myös lain perusteluissa        pusijoituksen turvallisuusvaatimukset voivat pe-
31219: on sanottu, turvallisuuteen tähtäävän sääntelyn          rustua vastaavaan periaatteeseen.
31220: monimutkaisuudesta ja yksityiskohtaisuudesta
31221:                                                            Kysymyksessä kiinnitetään myös huomiota tar-
31222: seuraa, että turvallisuustason saavuttamiseksi
31223:                                                          peeseen laatia säädökset, jotka antavat perusteet
31224: välttämättömät toimenpiteet määrätään lakia
31225:                                                          loppuunkäytetyn ydinvoimalaitoksen pysäyttä-
31226: alemmanasteisilla säännöksillä ja määräyksillä.
31227:                                                          mispäätökselle.
31228: Osasta näistä on tarkoitus säätää lähiaikoina an-
31229: nettavassa ydinenerg{a-asetuksessa. Osa on kui-             Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo, että
31230: tenkin sellaisia, että ne tullaan antamaan myö-          tällä hetkellä ei ole tarpeen laatia erityisiä sää-
31231: hemmin joko valtioneuvoston päätöksinä tai Sä-           döksiä pysäyttämispäätöksen erityisperusteiksi.
31232: teilyturvakeskuksen määräyksinä. Myös ydin-              Ydinvoimalaitosten käyttöä koskevassa lain
31233: laitosten lupapäätöksiin voidaan sisällyttää jäte-       6 §:ssä säädettynä yleisenä edellytyksenä ja lähtö-
31234: huoltoa koskevia määräyksiä.                             kohtana on, että laitosten on täytettävä kaikilta
31235:    Ensimmäisinä ydinjätehuoltoa koskevina alem-          osiltaan asetetut turvallisuusvaatimukset koko
31236: man tason määräyksinä voitaneen antaa ne tur-            niiden käytön ajan. Näiden turvallisuusvaatimus-
31237: vallisuuskriteerit, joita on noudatettava keski- ja      ten ajan tasalla pitämisestä on myös huolehditta-
31238: matala-aktiivisen eli ns. voimalaitosjätteen lop-        va. Lain 25 §:n mukaan laitoksen käyttölupaan
31239: pusijoituksessa. Käytetyn polttoaineen loppusi-          voidaan myös liittää yksityiskohtaisia ehtoja tur-
31240: joitusta koskevat suositukset ja ohjeistot ovat          vallisuusperiaatteen toteuttamiseksi. Lisäksi val-
31241: vielä kansainvälisesti kehitystyön kohteena. Käy-        tioneuvosto voi antaa lain 81 §:n mukaisesti
31242: tetyn polttoaineen tai siitä erotetun ns. jälleenkä-     ydinenergian käytön turvallisuutta koskevia ylei-
31243: sittelyjätteen loppusijoittaminen suunnitellaan          siä määräyksiä ja Säteilyturvakeskus lisäksi lain
31244: lähes kaikissa ydinvoimaa käyttävissä maissa aloi-       55 §:n nojalla yksityiskohtaisia turvallisuutta kos-
31245: tettavaksi vasta vuoden 2000 jälkeen. Tämä joh-          kevia vaatimuksia ja määräyksiä. On huomattava,
31246: tuu siitä, että polttoainejäte vaatii useamman           että lupaehtoja voidaan siten myös myöhemmin
31247: vuosikymmenen jäähdytyksen ennen lopullista              muuttaa, milloin se on tarpeen turvallisuuden
31248: sijoitusta jätteenä. Valtioneuvoston vuonna 1983         varmistamiseksi. Valvontaviranomainen seuraa
31249: tekemän periaatepäätöksen mukaisesti käytetyn            jatkuvasti omakohtaisin riippumattomin tarkas-
31250: polttoaineen loppusijoitus tulee Suomessa aloi-          tuksin ydinvoimalaitosten eri järjestelmien ja lait-
31251: tettavaksi vasta noin vuonna 2020. Meillä on             teiden kuntoa samoin kuin sitä, että näitä järjes-
31252: vielä runsaasti aikaa yksityiskohtaisten määräys-        telmiä ja laitteita uudistetaan tiedon ja tekniikan
31253: ten kehittämiseen ja siten myös kansainvälisten          kehityksen edellyttämällä tavalla. Lain 10 luvussa
31254: suositusten huomioon ottamiseen.                         on annettu Säteilyturvakeskukselle tähän varsin
31255:    Kysymyksessä kiinnitetään erityistä huomiota          laajat valvontaoikeudet. Sillä on myös mahdolli-
31256: siihen, onko loppusijoitusvaraston oltava täysin         suus ja tarvittavat pakkokeinot laitoksen käytön
31257: suljettu vai onko varastoon päästävä myöhemmin           keskeyttämiseen tarpeen niin vaatiessa. Valtio-
31258: esimerkiksi vuotojen korjaamisen tai turvallisuus-       neuvostolla on lain 26 § :n mukaisissa tapauksissa
31259: tarkastusten takia. Edellä viitatussa luonnoksessa       myös mahdollisuus luvan peruuttamiseen, jos
31260: voimalaitosjätteiden loppusijoituksen turvalli-          esimerkiksi turvallisuus vaarantuu.
31261: 
31262:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1988
31263: 
31264:                                                        Kauppa- p teollisuusministeri Iikka Suominen
31265:                                        1987 vp. -- RJC n:o 441                                          5
31266: 
31267: 
31268: 
31269: 
31270:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
31271: 
31272:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            oberoende av om denne har förorsakat olyckan
31273: anger har Ni, Herr Talman med Er skrivelse nr          genom sina åtgärder eller av vårdslöshet. Kärn-
31274: 2000 av den 14 december 1987 tili vederbörande         kraftsskadan kan sålunda ha förorsakats av helt
31275: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     utomståendes åtgärder men ansvaret är trots
31276: av riksdagsledamot Jaakonsaari m.fl. underteck-        detta anläggningsinnehavarens.
31277: nade spörsmål nr 441 :                                     I samstämmighet med det övriga Norden stäli-
31278:                                                        de Finland, då landet år 1972 anslöts tili Parisav-
31279:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         talet, som anläggningsinnehavarens ansvarighet
31280:        för att åstadkomma att kärnkraftverkens
31281:                                                        10 miljoner som betalningsenhet för avtalet (1
31282:        försäkringar i full skala motsvarar de          betalningsenhet = 1 US $), vilket i atomansva-
31283:        skador som utomstående förorsakas vid           righetslagen faststälides tili 42 miljoner mark
31284:        en olycka samt för att klargöra stadgande-      enligt den dåvarande kursen. Då Finland senare
31285:        na för kärnavfallshanreringen och då det        anslöts tili tiliäggskonventionen i Bryssel stadga-
31286:        gäller att stanna ett uttjänr kärnkraft-        des i atomansvarighetslagen att finska staten på
31287:        verk?                                           det sätt som förutsätts i konvenrionerna ansvarar
31288:                                                        för skador för mellan 10 och 70 miljoner i
31289:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        betalningsenheter, och de stater som har anslutits
31290: anföra följande:                                       tili Brysselkonventionen dessutom gemensamt för
31291:    Vid handels- och industriministeriet bereds ett     skador för mellan 70 och 120 miljoner i betal-
31292: förslag tili ändring av atomansvarighetslagen          ningsenheter.
31293: bl.a. för att Finland skali kunna ratificera de            Det huvudsakliga innehåliet i de protokoli
31294: protokoll som undertecknades år 1982 och med           som undertecknades år 1982 är att finska statens
31295: vilka de inom OECD ingångna s.k. Paris- och            ansvar stiger tili 175 miljoner i specieli drag-
31296: Brysselkonventionerna på atomenergins område           ningsrätt, d.v.s. tili knappt 1 miljard mark, och
31297: ändras. Finland är en part i dessa konvenrioner,       staternas gemensamma ansvar tili 300 miljoner i
31298: som också vår egen atomansvarighetslag bygger          speciell dragningsrätt, d.v.s. ca 1,7 miljarder
31299: på, och med dem har ett ansvarighetssystem             mark.
31300: skapats som täcker alla konvenrionsstater obe-             Då systemet med Pariskonvenrionen skapades
31301: roende av i viiken av dem en eventuell kärn-           för trettio år sedan hade kärnkraftsproduktionen
31302: kraftsolycka eller skada på grund av en dylik har      inte ännu inletts. På grund av detta fanns det
31303: skett. Avsikten med detta avtalssystem är också        ingen statistik att utgå från vid bedömningen av
31304: att erbjuda dem som har lidit skada på grund av        behovet av skadeersättning, och försäkringsbolag
31305: en kärnkraftsolycka ett snabbt, effektivt och          saknades i branschen. Som ett slags utgångs-
31306: enhetligt ersättningssystem samt att stadga om         punkt togs att mindre skador och sådana skador
31307: kärnkraftsproducenternas ansvarighet exaktare än       som kalkylmässigt med större sannolikhet kom-
31308: de olika ländernas vanliga lagstiftning om skade-      mer att ske skulie inbegripas i det ansvar som
31309: stånd bestämmer. Av denna orsak baserar sig            anläggningsinnehavaren har och som täcks med
31310:  avtalssystemet på tre principer:                      försäkringar, medan katastrofskador, som är
31311:    1. ansvarigheten har enrydigt kanaliserats på       mindre troliga, kunde inbegripas i det ansvar
31312: atomanläggningens innehavare,                          samhället har. Det ansågs att en tillräcklig täck-
31313:    2. ansvarigheten har begränsats kvantitativt,       ning med försäkringar jämte återförsäkringar på
31314:  och                                                   detta sätt kunde fås tili stånd.
31315:    3. ansvarigheten täcks genom försäkring elier          Eftersom handels- och industriministeriet har
31316:  någon annan ekonomisk säkerhet.                       för avsikt att inbegripa de ovanstående ändring-
31317:    Den så kallade principen om strängt ansvar,         arna av de internationelia konvenrionerna i
31318:  som avses i 1 punkten, utgår ifrån att ansvaret för   atomansvarighetslagen -- penningens värde har
31319:  en kärnkraftsskada är anläggningsinnehavarens         ju sjunkit avsevärt sedan atomansvarighetslagen
31320: 6                                       1987 vp. -- KJ( n:o 441
31321: 
31322: stiftades -- är det ändamålsenligt att samtidigt        avfall. 1 enlighet med det principbeslut som
31323: överväga till vilket belopp anläggningsinnehava-        statsrådet fattade år 1983 kommer den slutliga
31324: rens ansvar bör höjas. Emedan lagändringarna            förvaringen av använt bränsle att inledas i Fin-
31325: ännu bara är på beredningsstadiet är det för            land först ungefär år 2020. Vi har ännu mycket
31326: tidigt att säga vad regeringen kommer att föreslå       tid på oss att utveckla bestämmelserna i detalj
31327: i detta hänseende. 1 en del Iänder har beloppen         och därmed också att beakta internationella re-
31328: höjts t.o.m. avsevärt mycket. I fråga om                kommendationer.
31329: Förbundsrepubliken Tyskland bör det konstateras            1 spörsmålet fästs speciell uppmärksamhet på
31330: att den lösning landet har stannat för alldeles         om det rum där den slutliga förvaringen sker
31331: uppenbart står i strid med Paris- och Brysselkon-       skall vara helt slutet eller om man bör kunna
31332: ventionerna och att konventionssamfundet inte           komma in i det senare, t.ex. för att reparera
31333: ännu har avgjort hur det skall förhålla sig till        läckor eller för att kontrollera säkerheten. 1 det
31334: Förbundsrepublikens tilltag. Schweiz' strävanden        utkast till säkerhetskriterier för den slutliga
31335: att ansluta sig till dessa konventioner har strandat    förvaringen av anläggningsavfall som hänvisas till
31336: just på detta att man måste omfatta ett obegrän-        ovan, har man utgått ifrån att den slutliga
31337: sat ansvar.                                             förvaringen av dylikt avfall skall planeras och
31338:    Vad gäller stadgandena i fråga om kärnavfalls-       genomföras så att någon teknisk övervakning
31339: hanteringen bör det konstateras att ett av de           efteråt inte längre behövs för att garantera säker-
31340: mest centrala stadgandena i kärnenergilagen är          heten efter det att anläggningen för den slutliga
31341: säkerhetsstadgandet i dess 6 § enligt vilket an-        förvaringen har stängts, och en dylik övervakning
31342: vändningen av kärnenergi skall vara säker och           får inte vara en förutsättning för att målen i fråga
31343: inte får förorsaka skador på mänskor, omgivning         om säkerhet skall uppnås. Det förutsätts att det
31344: eller egendom. Vid sidan av de allmänna stad-           skall finnas olika, efter varandra följande hinder,
31345: gandena har i lagens 6 och 7 kapitel dessutom           som kompletterar varandra, för att man skall
31346: getts en del särskilda bestämmelser i anslutning        kunna förhindra att radioaktiva ämnen frigörs.
31347: till avfallshanteringen. Såsom också har sagts i        På detta sätt kan man garantera att säkerhetsmå-
31348: motiveringarna till lagen följer emellertid av          len med stor säkerhet uppfylls i alla förhållanden
31349: komplexiteten och detaljrikedomen i den regle-          som har bedömts vara möjliga. Trots detta
31350: ring som syftar till säkerhet, att de åtgärder som      förutsätts också att möjligheten till en teknisk
31351: är nödvändiga för att en godtagbar säkerhetsnivå        övervakning efteråt utreds. Enligt den åsikt som
31352: skall uppnås fastställs genom stadganden och            råder just nu kan också säkerhetskraven i fråga
31353: bestämmelser av en lägre grad än lagen. Om en           om den slutliga fötvaringen av använt bränsle
31354: del av dessa · har man för avsikt att stadga i den      basera sig på motsvarande princip.
31355: kärnenergiförordning som skall ges inom den                1 spörsmålet fästs också uppmärksamhet på
31356: närmaste tiden. En del är emellertid sådana att         behovet av att utarbeta stadganden som grund
31357: de kommer att ges senare antingen i form av             för beslutet om att stanna ett uttjänt kärnkraft-
31358: statsrådets beslut eller strålsäkerhetscentralens be-   verk.
31359: stämmelser. Också i tillståndsbesluten för kärn-           Handels- och industriministeriet anser att det
31360: kraftverken kan bestämmelser som gäller avfalls-        just nu inte är nödvändigt att utarbeta separata
31361: hanteringen inbegripas.                                 stadganden som särskild grund för beslutet om
31362:     Som de första bestämmelser av lägre grad som        att stanna kärnkraftverk. I lagens 6 §, som gäller
31363: gäller kärnavfallshanteringen torde de säkerhets-       driften av kärnkraftverk, stadgas som en allmän
31364: kriterier kunna utfärdas som skall följas vid den       förutsättning och utgångspunkt att anlägg-
31365: slutliga förvaringen av medel- och lågaktivt av-        ningarna till alla delar skall uppfylla de uppställ-
31366: fall, d.v.s. så kallat anläggningsavfall. De rekom-     da säkerhetskraven under hela den tid de är i
31367: mendationer och anvisningar som gäller den              drift. Man bör också ombesörja att dessa säker-
31368: slutliga förvaringen av använt bränsle är ännu          hetskrav förblir aktuella. Enligt 25 § i lagen kan
31369: internationellt föremål för utvecklingsarbete.          även detaljerade villkor för förverkligandet av
31370: Den slutliga förvaringen av använt bränsle eller        säkerhetsprincipen fogas till en anläggnings
31371: från det avskilt s.k. upparbetningsavfall planeras      driftstillstånd. Dessutom kan statsrådet i enlighet
31372: i så gott som alla Iänder som använder kärnkraft        med 81 § i lagen utfärda allmänna bestämmelser
31373: att påbörjas först efter år 2000. Detta beror på att    om säkerheten vid kärnenergidriften, och strålsä-
31374: bränsleavfallet kräver en avkylning på flera år-        kerhetscentralen kan med stöd av lagens 55 §
31375: tionden innan det slutligt kan förvaras som             utfärda detaljerade föreskrifter och bestämmelser
31376:                                        1987 vp. -- KJ( n:o 441                                           7
31377: 
31378: om säkerheten. Det bör observeras att tillstånds-      teknik förutsätter. I lagens 10 kapitel har strålsä-
31379: villkoren sålunda också i ett senare skede kan         kerhetscentralen getts synnerligen vida övervak-
31380: ändras, om det är motiverat för att säkerheten         ningsbefogenheter i fråga om detta. Centralen
31381: skall kunna garanteras. Övervakningsmyndighe-          har också möjlighet och de tvångsmetoder som
31382: terna följer genom egenhändiga, oberoende kon-         behövs för att avbryta driften i kraftverket om
31383: troller kontinuerligt med i vilket skick kärnkraft-    det behövs. Statsrådet har också i de fall som
31384: verkens olika anordningar och aggregat är samt         nämns i lagens 26 § möjlighet att dra in tillstån-
31385: att dessa anordningar och aggregat förnyas på det      det om t.ex. säkerheten äventyras.
31386: sätt som utvecklingen i fråga om kunskap och
31387: 
31388:      Helsingfors den 15 januari 1988
31389: 
31390:                                                       Handels- och industriminister Ilkka Suominen
31391:                                                   1987 vp.
31392: 
31393: Kirjallinen kysymys n:o 442
31394: 
31395: 
31396: 
31397: 
31398:                                     Särkijärvi ym.: Vaihtoehtoisen sähköhuollon edistämisestä
31399: 
31400: 
31401:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31402: 
31403:    Nykyisen hallituksen ohjelmassa luvataan, et-         että eduskunta tulee joskus tekemään myönteisen
31404: tei uusia ydinvoimaloita rakenneta. Näyttää kui-         ydinvoimapäätöksen vain siksi, että se ei ole
31405: tenkin siltä, että hallitusohjelmaan ei uskota.         saanut tarpeeksi tietoa muista vaihtoehdoista tai
31406: Tähän viittaavat esimerkiksi eräiden teollisuus-        niitä ei ole edes valmisteltu. Hallituksen tulee
31407: johtajien lausunnot ja lehtikirjoittelu. Lisäksi        tehdä selvityksiä ydinvoimattomasta energiapoli-
31408: voimayhtiöt pitävät edelleen ihmisiä suunnittele-       tiikasta, eivätkä ne saa jäädä vain ministeriöiden
31409: massa uusia ydinvoimaloita.                             sisäisiksi asiakirjoiksi, vaan ne on tuotava edus-
31410:     Oleellisinta hallituksen ydinvoimapolitiikan        kuntakäsittelyyn tiedonantona tai selontekona.
31411: uskottavuuden kannalta on ensinnäkin edistää               Irtautumisen valmistelua helpottaa se, että
31412: voimaperäisesti sähkönsäästöä ja vaihtoehtoisia         Ruotsi ja Itävalta ovat päättäneet luopua ydin-
31413: sähköntuotantotapoja. Sähköä voidaan kehittää           voiman käytöstä, ja mm. Tanska, Irlanti sekä
31414: tarvittaessa runsaasti lisää kaupunkien kaukoläm-       Kreikka ovat päättäneet olla aloittamattakaan
31415: mön ja teollisuuden prosessilämmön tuotannon            ydinvoimaloiden rakentamista. USA:ssa ei ole
31416: yhteydessä. Maakaasuverkon laajeneminen paran-          vuoden 1974 jälkeen tehty yhtään ydinvoimalati-
31417: taa entisestään tällaisen sähköntuotannon mah-          lausta, jota ei olisi myöhemmin peruttu. Rans-
31418: dollisuuksia etenkin pääkaupunkiseudulla. Par-          kassa on tilausvauhti supistunut kuudesta yhteen
31419: haimmat sähköntuotantovaihtoehdot perustuvat            reaktoriin vuodessa, ja tätäkin tahtia pidetään
31420: uusiutuvaan, käytännöllisesti katsoen puhtaaseen        yllä vain, jotta ydinvoimalateollisuus pysyisi pys-
31421:  energiaan.                                             tyssä - uusien voimaloiden sähkö on tarkoitus
31422:     Toiseksi on laadittava vaihtoehtosuunnitelma,       viedä naapurimaihin. Italian äskettäinen kansan-
31423: joka asettaa aikarajan ydinvoiman käytölle. Siinä       äänestys sulki pois uudet ydinvoimalat ja osallis-
31424: selvitettäisiin, miten sähköhuolto hoidetaan, kun       tumisen yhteiseurooppalaisiin ydinvoimahank-
31425: viimeinenkin ydinvoimala on suljettu.                   keisiin.
31426:     Jos hallitus ei määrätietoisesti edistä ohjelman-      Apua Suomen energiapolitiikan muuttamiseen
31427:  sa mukaista energiapolitiikkaa, voimayhtiöt ja         tuo myös se, että viime aikoina ydinvoimasta
31428:  eräät teollisuudenalat tuskin luopuvat ydin-           irtautumista on tutkittu ulkomailla vilkkaasti.
31429:  voimasuunnitelmistaan. Toisaalta ilman ydin-           Tutkimusten yhteenveto on äskettäin ilmesty-
31430:  voimasta irtautumisen valmistelua voivat voima-        neessä KTM:n tilaamassa selvityksessä (Marjatta
31431:  yhtiöt kiertää uusien ydinvoimaloiden rakenta-         Eilittä ja Pirkko Kasan en: Ydinvoimasta luopu-
31432:  miskiellon uusimalla nykyisten ydinvoimaloiden         minen - kirjallisuusselvitys, Turun kauppakor-
31433:  keskeisiä rakenteita kerran toisensa jälkeen: uu-      keakoulun julkaisusarja C-2: 1987). Monet selvi-
31434:  det ydinvoimalat ikään kuin rakennetaan vanho-         tyksessä referoidut tutkimukset tulevat siihen
31435:  jen sisään. Tällaiset "tilkkutäkkireaktorit" ovat      tulokseen, ettei pikainenkaan ydinvoimasta luo-
31436:  vielä riskialttiimpia kuin kokonaan uudet ydin-        puminen ole taloudellisesti ylivoimainen eikä se
31437:  voimalat.                                              aiheuta muiden saastelähteiden ratkaisevaa li-
31438:      Uusi ydinenergialaki antaa eduskunnalle mah-       sääntymistä.
31439:  dollisuuden hylätä tai hyväksyä hallituksen peri-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31440:  aatepäätös uuden ydinvoimalan rakentamisesta.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31441:  Lainsäädäntö ei tarjoa sille mahdollisuutta valita     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31442:   energiapolitiikan kokonaislinjaa. On siis vaara,      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31443: 280028D
31444: 2                                   1987 vp. -     KK n:o 442
31445: 
31446:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-          ei suunniteltaisi ja ydinvoimasta voitaisiin
31447:        tynyt tai aikoo ryhtyä sähkön säästön ja          luopua viimeistään nykyisten ydinvoima-
31448:        vaihtoehtoisten sähköntuotantotapojen             loiden tultua loppuunkäytetyiksi?
31449:        edistämiseksi, jotta uusia ydinvoimaloita
31450: 
31451:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1987
31452: 
31453:        Jouni ]. Särkijärvi           Sirpa Pietikäinen                Pirjo-Riitta Antvuori
31454:        Kari Häkämies                 Martti Korkia-Aho                Riitta Saastamoinen
31455:        Pirjo Ala-Kapee               Kari Urpilainen                  Mats Nyby
31456:        Iiris Hacklin                 Virpa Puisto                     Markku Pohjola
31457:        Esko Helle                    Timo Laaksonen                   Lauha Männistö
31458:        Esko Seppänen                 Claes Andersson                  Pekka Leppänen
31459:        Pertti Lahtinen               Anna-Liisa Jokinen               Pauli Uitto
31460:        Jouko Skinnari                Jarmo Wahlström                  Vappu Säilynoja
31461:        Heli Astala                   Liisa Jaakonsaari                Pentti Lahti-Nuuttila
31462:        Arja Alho                     Sinikka Hurskainen-Leppänen      Reino Paasilinna
31463:        Jukka Gustafsson              Riitta Myller                    Raimo Vuoristo
31464:        Timo Kietäväinen              Pekka Puska                      Einari Nieminen
31465:        Marjatta Väänänen             Anneli Jäätteenmäki              Esko Jokiniemi
31466:        Seppo Kääriäinen              Aapo Saari                       Jukka Vihriälä
31467:        Matti Maijala                 Kalevi Mattila                   Mauri Pekkarinen
31468:        Juhani Alaranta               Riitta Kauppinen                 Markku Lehtosaari
31469:        Kalle Röntynen                Hannele Pokka                    Johannes Virolainen
31470:        Annikki Koistinen             Mirja Ryynänen                   Esko Aho
31471:        Pauli Saapunki                Matti Väistö                     Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
31472:        Pirkko Ikonen                 Tellervo Renko                   Eino Siuruainen
31473:        Håkan Nordman                 Henrik Westerlund                Ole Wasz-Höckert
31474:        Per-Henrik Nyman              Gunnar Jansson                   Håkan Malm
31475:        Boris Renlund                 Pekka Haavisto                   Erkki Pulliainen
31476:        Osmo Soininvaara              Eero Paloheimo                   Esko Almgren
31477:        Toimi Kankaanniemi            Sauli Hautala                    Jorma Fred
31478:        Marja-Liisa Löyttyjärvi       Tina Mäkelä                      Marita Jurva
31479:        Lea Mäkipää                   Sulo Aittaniemi                  Raimo Vistbacka
31480:                                       1987 vp. -      KK n:o 442                                       3
31481: 
31482: 
31483: 
31484: 
31485:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31486: 
31487:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         duksi ja organisoiduksi säästötoimiin, jotta saavu-
31488: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tettavat säästömäärät olisivat valtakunnallisesti
31489: olette 14 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-       merkittäviä.
31490: jeenne n:o 2001 ohella toimittanut valtioneuvos-         Energian säästö on hajautettua energiapolitiik-
31491: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     kaa. Säästötulokset riippuvat pitkälti energiaa
31492: edustaja Särkijärven ym. näin kuuluvasta kirjalli-    kulutravien yritysten ja yksityishenkilöiden pää-
31493: sesta kysymyksestä n:o 442:                           töksistä. Jos haluttaisiin nopeasti ja voimakkaasti
31494:                                                       muuttaa energiankulutustapoja, edellyttäisi se
31495:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
31496:                                                       vahvaa ja tiukkaa keskushallinto-ohjausta, jossa
31497:        tynyt tai aikoo ryhtyä sähkön säästön ja
31498:                                                       yksityisten ihmisten ja yritysten toimintavapautta
31499:        vaihtoehtoisten sähköntuotantotapojen
31500:                                                       olennaisesti vähennettäisiin.
31501:        edistämiseksi, jotta uusia ydinvoimaloita
31502:        ei suunniteltaisi ja ydinvoimasta voitaisiin      Kauppa- ja teollisuusministeriö on sähkön
31503:        luopua viimeistään nykyisten ydinvoima-        säästön edistämisessä painottanut pitkän aikavä-
31504:        loiden tultua loppuunkäytetyiksi?              lin toimenpidelinjaa. Erityistä huomiota on kiin-
31505:                                                       nitetty sähköä säästävien prosessien ja laitteiden
31506:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tutkimus- ja kehitystyöhön, samoin kuin näihin
31507: ti seuraavaa:                                         asioihin liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön.
31508:                                                       Esimerkkinä mainittakoon tavoite kehittää met-
31509:                                                       säteollisuudessa mekaaniseen massanvalmistuk-
31510: 1. Säästön edistäminen
31511:                                                       seen uusia menetelmiä, joiden sähköntarve olisi
31512:                                                       olennaisesti nykyistä vähäisempi.
31513:    Energian säästö on kuulunut valtiovallan kes-         Mikäli vertaillaan eri teollisuusmaiden energia-
31514: keisiin energiapoliittisiin tavoitteisiin jo 1970-    tutkimuspolitiikkaa, eroaa Suomi suuremmista
31515: luvulta lähtien. Sähkön säästöön on paneuduttu        maista erityisesti energian säästön suurella paino-
31516: viimeisen parin vuoden aikana aivan erityisesti.      tuksellaan. Suomen energiatutkimusvaroista sel-
31517: Tämä on nähtävä energiapoliittisena vastapaino-       västi yli kolmannes on ohjattu energian säästön
31518: na uusille voimalaitospäätöksille, jotka ovat tul-    kehittämiseen, kun vastaava osuus läntisissä teol-
31519: leet ajankohtaiseksi pitkään jatkuneen sähkön-        lisuusmaissa keskimäärin on alle kymmenesosa.
31520: tuotannon ylikapasiteettitilanteen päätyttyä.         Kauppa- ja teollisuusministeriö on äskettäin val-
31521:    Energiansäästötuloksia eri maissa on selvitetty    mistuneen energiatutkimustoimikunnan mietin-
31522: mm. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n ra-         nön pohjalta käynnistämässä useita laajoja tutki-
31523: porteissa. Näiden selvitysten mukaan Suomen           musohjelmia, joissa on tavoitteena energian ja
31524: energiansäästötulokset viimeisen vuosikymmenen        sähkön säästäminen.
31525: aikana vastaavat eurooppalaista keskitasoa ja osin
31526: ylittävätkin sen.
31527:    Sähkön kulutus maassamme jakautuu hyvin            2. Vaihtoehtoisen tuotannon edistäminen
31528: suureen joukkoon erityyppisiä käyttöprosesseja.
31529: Samaten sähkön kulutuskohteita on lukumääräi-            Sähköhuollon kehittämisessä hallitus on asetta-
31530: sesti hyvin paljon. Esimerkiksi pientalossa on        nut etusijalle ns. hajautetun voimantuotannon
31531: tavallisesti vain yksi lämmitysjärjestelmä mutta      edistämisen. Tämä on johdonmukainen jatko
31532: useita kymmeniä sähköä kuluttavia laitteita. Ha-      edellisen hallituksen tekemille, 1990-luvun säh-
31533: janaisuus tekee sähkön säästämisen usein hanka-       köhuoltoa koskeville linjanvedoille, joissa hajau-
31534: lammaksi kuin lämmön säästö.                          tettu tuotanto oli keskeisessä asemassa.
31535:    Tehdyt selvitykset osoittavat, että sähkön sääs-      Kahdessa viimeisimmässä tulo- ja menoarviossa
31536: töä voidaan kyllä teknisesti saada aikaan eri         on eduskunta osoittanut tähän tarkoitukseen hal-
31537: käyttökohteissa ja prosesseissa. Ongelmaksi sen       lituksen esitysten mukaisesti enemmän määrära-
31538: sijaan saattaa muodostua, millä tavoin riittävä       hoja kuin koskaan aiemmin. Vuoden 1986 ener-
31539: määrä sähkön kuluttajia voitaisiin saada motivoi-     giaverouudistuksessa asetettiin erityisasemaan
31540: 4                                      1987 vp. -- NJC n:o 442
31541: 
31542: juuri hajautettu sähköntuotanto, jonka rakenta-        mm. rahoituksellisin keinoin toimivien mallilai-
31543: misedellytyksiä säädetyt verovähennysoikeudet          tosten rakentaminen.
31544: olennaisesti paransivat. Niin sähkön ja lämmön            Tuuli- tai aurinkoenergiaan ja muihin uudistu-
31545: yhteistuotantolaitosten rakentamiseen kuin tutki-      viin energialähteisiin perustuvan voimalaitoska-
31546: mus- ja koetoimintaan osoitetut määrärahat ovat        pasiteetin rakentaminen on vielä tutkimus-
31547: kasvaneet. Suoranaisten tukitoimien lisäksi on         vaiheessa. Uudistuvien energialähteiden käytön
31548: sähköhuollon kapasiteettitilanne johtanut siihen,      edellytyksiä selvitellään niin kauppa- ja teolli-
31549: että ilmapiiri on muuttunut aiempaa suosiolli-         suusministeriön tutkimuksissa kuin kansainväli-
31550: semmaksi pienten, yhdyskuntien omistamien tai          sen tutkimusyhteistyön avulla. Näiden tekniikoi-
31551: yhdyskuntien lämpökuormaa hyväksi käyttävien           den laajamittainen käyttö ei voi tulla kyseeseen,
31552: voimalaitosten rakentamiselle.                         ennen kuin ne ovat teknisesti toimivia ja talou-
31553:    Vuoden 1988 alussa on rakenteilla voimalaitos-      dellisesti riittävän kannattavia.
31554: tehoa yhteensä noin 1 000 MW. Tästä sähkön ja             Tulevaisuuden sähköntuotantokoneiston ra-
31555: lämmön yhteistuotantolaitoksia, vesivoimaa ja          kenteen määrittävät periaatteessa samat tekijät
31556: kotimaista polttoainetta käyttäviä laitoksia on        kuin tänäänkin, eli riittävä taloudellisuus ja toi-
31557: yhteensä noin 750 MW. Lisäksi oli rakenteilla          mintavarmuus sekä saasteettomuus ja yleinen
31558: sähkönsiirtoyhteys, joka lisää sähkön tilapäisen       hyväksyttävyys. Viime kädessä näiden kriteerien
31559: tuonnin Ruotsista vähitellen 400 MW:iin.               täyttyminen harkitaan rakennuslupien myöntä-
31560:    Vahvistetussa sähköhuollon runkosuunnitel-          misen yhteydessä. Tällöin valtioneuvostolla on
31561: massa hyväksyttyä tai uuteen runkosuunnitel-           mahdollisuus epäsuorien rahoituksellisten keino-
31562: maan ilmoitettua sähkön ja lämmön yhteistuo-           jen lisäksi vaikuttaa ratkaisuihin.
31563: tantoon liittyvää kapasiteettia tai vesivoimaa on
31564: suunnitteilla yhteensä lähes 550 MW. Lauhdu-
31565: tusvoimaa sisältyy suunnitelmiin noin 750 MW.          3. Ydinvoima
31566: Lisäksi esillä on ollut useita suunnitelmia lisätä
31567: sähkön tuontia Neuvostoliitosta ja Norjasta. Jos          Ydinvoiman lisärakentamisen osalta hallitus-
31568: kaikki kaavaillut kapasiteetin lisäykset toteutuisi-   ohjelmassa on selvä kannanotto: uusia ydin-
31569: vat, ei muuta kapasiteetin lisäystä 1990-luvulla       voimaloita ei rakenneta. Tämä pitää sisällään
31570: tarvittaisi.                                           myös sen, ettei kauppa- ja teollisuusministeriössä
31571:    Edellisten hankkeiden lisäksi on kauppa- ja         tai muualla hallituksen piirissä laadita tämän-
31572: teollisuusministeriön rahoittama energiatutkimus       suuntaisia suunnitelmia.
31573: tuonut esille runsaasti mahdollisuuksia lisätä säh-       Voimayhtiöiden ja teollisuuden mahdolliset
31574: köntuotantoa. Lisämahdollisuudet perustuvat            pyrkimykset uusien ydinvoimaloiden suhteen ei-
31575: mm. kombitekniikan käyttöön paineistetun pol-          vät ole hallituksen kannalta merkittävä asia.
31576: ton tai maakaasun käytön yhteydessä tai diesel-        Uuden ydinenergialain mukaan päätösvalta ydin-
31577: ratkaisuihin. Mainitut ratkaisut mahdollistavat        voiman rakentamisesta on hallituksella ja viime
31578: muita tekniikoita suuremman sähköntuotannon            kädessä eduskunnalla. Näin ollen tässä suhteessa
31579: suhteessa lämpökuormaan. Näiden sovellutusten          on ratkaisevaa, että ydinvoiman lisärakentami-
31580: selvittelyyn on osoitettu parin viime vuoden           seen on otettu poliittisen päätöksentekijän tahol-
31581: aikana yli 10 milj. mk, ja lisäksi on käynnistetty     la yksikäsitteinen kanta.
31582: tutkimusohjelma, johon käytetään vuosittain               Nykyiset Suomessa käytössä olevat ydinvoima-
31583: 10--15 milj. mk.                                       laitokset ovat toimineet hyvin, kansainvälisen
31584:    Kyseisten tekniikoiden nykyistä laajempaa           mittapuun mukaan suorastaan erinomaisesti.
31585: käyttöä rajoittavat toistaiseksi kuitenkin useat eri   Turvallisuusviranomaiset valvovat tiiviisti niiden
31586: tekijät. Paineistetun polton käyttöä viivästyttää      käyttöä ja raportoivat välittömästi, jos laitosten
31587: mm. tekniikan kehittymättömyys. Toisaalta tek-         turvallisuus antaa aihetta huoleen. Laitosten ta-
31588: niikoiden käyttöönottoa rajoittaa etenkin teolli-      loudellinen merkitys on huomattava. Toistaiseksi
31589: suudessa se, että niillä korvataan usein olemassa      ei olekaan nähtävissä syitä, joiden vuoksi olisi
31590: olevia laitoksia, joiden vanhentuminen on edelly-      perusteltua luopua nykyisten laitosten käytöstä
31591: tys taloudelliselle korvaamiselle. Edelleen säh-       ennenaikaisesti. Hallituksen kanta on, että nii-
31592: köntuottajat katsovat, että epävarmuus kaasun          den käyttöä jatketaan.
31593: hintakehityksestä hidastaa konkreettisten suunni-         Kysymys siitä, mitä tapahtuu ydinvoimaloiden
31594: telmien tekoa. Esteiden poistamiseen pyritään          tultua loppuunkäytetyiksi, on vielä hieman en-
31595: tutkimus- ja koetoiminnalla sekä varmistamalla         nenaikainen. Kuten edellä todettiin, suunnitel-
31596:                                        1987 vp. -      KK n:o 442                                        5
31597: 
31598: mat 1990-luvun sähköhuollon pqestämisestä               kysymys. Kauppa- ja teollisuusministeriön on
31599: ovat jo varsin pitkälle konkretisoitumassa. Sen         tarkoitus käynnistää laaja tutkimuskokonaisuus
31600: sijaan vuosisadan vaihteen jälkeisen ajan kapasi-       voimalaitosten elinikäkysymyksistä.
31601: teettivaihtoehdot ovat avoinna. Käsiä niiden suh-          Tulevaisuuden energiaratkaisut vaativat laaja-
31602: teen ei ole syytä sitoa vielä, sillä voimalaitostek-    alaista arviointia ja keskustelua. Valtioneuvosto
31603: nologian kehitys on tätä nykyä nopeaa ja uusia          on asettanut ns. energiakomitean pohtimaan eri
31604: vaihtoehtoja voi tulla tarjolle.                        energiamuotojen, mukaan lukien ydinvoiman,
31605:    Vuosisadan vaihteen jälkeen tulee eteen las-         riskejä ja muita yhteiskunnallisia vaikutuksia.
31606: kennallisen käyttöiän päättyminen, ei yksin ydin-       Olisi toivottavaa, että komitean työ, jonka mää-
31607: voimalaitosten vaan myös useimpien muiden               räaika on kuluvan vuoden loppuun, antaisi lisä-
31608: nykyisten voimalaitosten kohdalla. Todellinen           valaistusta eri tuotantomuotojen yhteiskunnalli-
31609: taloudellinen ja turvallinen käyttöikä voi poiketa      sesta hyväksyttävyydestä ja helpottaisi kannanot-
31610: lasketusta, eikä sitä voida varmuudella tietää          toja vaikeisiin pitkän ajan energiapoliittisiin va-
31611: hyvin paljon etukäteen. Käyttöikään voidaan             lintoihin.
31612: myös vaikuttaa eri toimenpitein, mihin kysymyk-            Mainittujen selvitysten ollessa kesken ja osin
31613: sessäkin viitataan.                                     vasta käynnistymässä on hallituksen mielestä pe-
31614:    Hallituksen mielestä voimantuotantokapasitee-        rusteltua pidättäytyä ennenaikaisista ja pitkälle
31615: tin käytettävyys ja uusimistarve pitkällä aikavälil-    menevistä kannanotoista ensi vuosituhannen
31616: lä on jo nyt selvitystä vaativa energiapoliittinen      energiaratkaisujen suhteen.
31617: 
31618:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1988
31619: 
31620:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
31621: 6                                     1987 vp. -- KJ( n:o 442
31622: 
31623: 
31624: 
31625: 
31626:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
31627: 
31628:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dessa sparåtgärder så att de sparmängder som kan
31629: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        uppnås är av betydelse också på riksnivå.
31630: 2001 av den 14 december 1987 tili vederbörande           Energisparandet är decentraliserad energipoli-
31631: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    tik. Resultaten av sparandet beror i hög grad på
31632: av riksdagsman Särkijärvi m.fl. undertecknade         de energikonsumerande företagens och privatper-
31633: spörsmål nr 442:                                      sonernas beslut. Om man snabbt och kraftigt
31634:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      ville ändra energikonsumtionssätten skulle det
31635:        eller har den för avsikt att vidta för att     förutsätta en kraftig och sträng styrning från
31636:        främja elsparandet och alternativa elpro-      centralförvaltningens sida, och därmed skulle
31637:        duktionsmetoder, så att nya kärnkraft-         privatpersonernas och företagens handlingsfrihet
31638:        verk inte kommer att planeras och kärn-        i väsentlig grad inskränkas.
31639:        kraften kan avvecklas senast då de nuva-          Handels- och industriministeriet har betonat
31640:        rande kärnkraftverken tas ur bruk?             en linje med åtgärder på lång sikt då det gäller
31641:                                                       att främja elsparandet. Speciell uppmärksamhet
31642:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       har fästs på arbetet med att forska i och utveckla
31643: anföra följande:                                      processer och apparatur som sparar el och dess-
31644:                                                       utom på det internationella samarbetet i anslut-
31645:                                                       ning tili dessa frågor. Som exempel kan nämnas
31646:                                                       skogsindustrins mål att utveckla nya metoder för
31647: 1. Främjande av sparandet
31648:                                                       den mekaniska massaframställningen. Dessa nya
31649:                                                       metoder kommer att ha ett väsentligt mindre
31650:    Energisparandet har hört tili statsmaktens         elbehov än de nuvarande.
31651: centrala energipolitiska mål sedan 1970-talet.
31652: Elsparandet har man satsat speciellt mycket på            Om man jämför olika industriländers energi-
31653: under de senaste åren. Detta skall ses som en         forskningspolitik skiljer sig Finland från de större
31654: energipolitisk motvikt tili de nya kraftverksbeslu-   länderna i synnerhet i fråga om sin stora satsning
31655: ten som aktualiserades då den långvariga över-        på energisparandet. Av de finska energiforsk-
31656: kapaciteten inom elproduktionen upphörde.             ningsmedlen används klart mer än en tredjedel
31657:    Resultaten av energisparandet i olika Iänder       tili utveckling av energisparandet medan motsva-
31658: har utretts bl.a. i den internationella energiorga-   rande andel i de västliga industriländerna i
31659: nisationen IEA:s rapporter. Enligt dessa utred-       medeltal är under en tiondel. På basis av det
31660: ningar motsvarar resultaten av energisparandet i      betänkande av kommissionen för energiforskning
31661: Finland under det senaste årtiondet medelnivån i      som just har blivit klart håller handels- och
31662: Europa och överskrider t.o.m. delvis denna nivå.      industriministeriet på att inleda flera omfattande
31663:                                                       forskningsprogram, där målet är energi- och
31664:    Elkonsumtionen i vårt land fördelar sig på ett
31665:                                                       elsparande.
31666: mycket stort antal driftsprocesser av olika slag.
31667: Elkonsumtionsobjekten är också många. Tili ex-
31668: empel i småhus finns det vanligtvis bara ett
31669: uppvärmningssystem men tiotals apparater som          2. Främjande av a!ternativ produktion
31670: konsumerar el. Denna splittring gör det ofta
31671: svårare att spara el än värme.                           Då det gäller utvecklingen av elförsörjningen
31672:    De utredningar som har gjorts visar att elspa-     har regeringen i främsta rummet ställt främjan-
31673: rande nog rent tekniskt kan åstadkommas inom          det av en s.k. decentraliserad kraftproduktion.
31674: olika driftsobjekt och processer. Ett problem kan     Detta är en konsekvent fortsättning på de linjer
31675: däremot uppstå när det gäller på vilket sätt man      gällande elförsörjningen på 1990-talet som den
31676: kan motivera ett tillräckligt stort antal elkonsu-    förra regeringen drog upp, där den decentralise-
31677: menter att spara och få dem organiserade inför        rade produktioneo intog en central ställning.
31678:                                        1987 vp. -      KK n:o 442                                         7
31679: 
31680:     I de två senaste statsförslagen har riksdagen, i   sidan begränsas ibruktagandet av dessa tekniker,
31681: enlighet med regeringens förslag, anvisat mera         i synnerhet inom industrin, av det faktum att de
31682: anslag än någonsin tidigare för detta ändamål. I       ofta ersätter existerande inrättningar, som först
31683: energiskattereformen år 1986 intog den decentra-       måste ha blivit föråldrade för att det skall vara
31684: liserade elproduktionen en specialstälining och        ekonomiskt lönande att ersätta dem. Vidare
31685: förutsättningarna för en utbyggnad av den för-         anser elproducenterna att osäkerheten i fråga om
31686: bättrades väsentligt av de stadgade rättigheterna      prisutvecklingen på gas gör att planeringen rent
31687: tili skatteavdrag. De anslag som har anvisats såväl    konkret går långsammare. Genom forskning och
31688: för byggande av inrättningar för produktion av         provverksamhet samt genom att bl.a. med finan-
31689: både el och värme som för forskning och prov-          siella metoder garantera att fungerande modeli-
31690: verksamhet har ökat. Utöver direkta stödåtgärder       kraftverk byggs strävar man efter att undanröja
31691: har också läget i fråga om elförsörjningskapacite-     hindren.
31692: ten lett tili att klimatet har blivit mera gynnsamt       Byggandet av kraftverkskapacitet som baserar
31693: än tidigare tili byggande av små kraftverk som         sig på vind- elier solenergi och andra förnybara
31694: ägs av samfund elier som utnyttjar samfundens          energikälior befinner sig ännu på forskningssta-
31695: värme belastning.                                      diet. Förutsättningarna för användning av
31696:     Vid början av år 1988 byggs kraftverk för en       förnybara energikällor utreds både inom handels-
31697: total effekt av ca 1 000 MW. Av dessa utgör de         och industriministeriets forskning och med hjälp
31698: krafrverk som producerar både el och värme, de         av internationellt forskningssamarbete. Dessa
31699: som använder vattenkraft och de som använder           tekniker kan inte användas i större skala förrän
31700: inhemska bränslen totalt ca 750 MW. Dessutom           de fungerar tekniskt och är tiliräckligt lönsamma
31701: byggs ett elöverföringsnät, vilket småningom           ekonomiskt.
31702: kommer att öka den tilifäliiga importen av el             Elproduktionsmaskineriets struktur bestäms i
31703: från Sverige tili 400 MW.                              framtiden i princip av samma faktorer som i dag,
31704:     Kapacitet i anslutning tili produktionen av        d. v.s. den skali vara tiliräckligt ekonomisk och
31705:  både el och värme samt vattenkraft, vilka har         driftssäker samt inte förorena omgivningen och
31706:  godkänts i den faststälida stamplanen för elför-      vara alimänt godtagbar. I sista hand avgör man
31707: sörjningen elier har anmälts i den nya stampla-        om dessa kriterier uppfylis i samband med bevil-
31708: nen, planeras för totalt närmare 550 MW. Kon-          jandet av byggnadstilistånd. Härvid har statsrå-
31709:  denskraft för ca 750 MW ingår i planerna.             det en möjlighet att också inverka på avgörande-
31710:  Dessutom har flera planer på att utöka importen       na vid sidan av de indirekta finansieringsmeto-
31711:  av el från Sovjetunionen och Norge varit aktuel-      derna.
31712: la. Ifali hela den planerade utökningen av kapa-
31713:  citeten blir verklighet behövs inte någon ytterli-
31714:  gare utökning av kapaciteten under 1990-talet.        3. Kärnkraft
31715:     Vid sidan av ovanstående projekt har den av
31716:  handels- och industriministeriet finansierade            I fråga om utbyggandet av kärnkraften finns
31717:  energiforskningen medfört många möjligheter           det ett klart ställningstagande i regeringspro-
31718:  att utöka elproduktionen. Dessa tiliäggsmöjlig-       grammet: nya kärnkraftverk byggs inte. Detta
31719:  heter baserar sig bl.a. på användning av kombi-       betyder också att planer i denna riktning inte
31720:  teknik i samband med användningen av trycksatt        utarbetas inom handels- och industriministeriet
31721:  förbränning elier naturgas elier på dieseliös-        elier annars inom regeringens influensområde.
31722:  ningar. De nämnda lösningarna möjliggör en               Kraftbolagens och industrins eventuelia strä-
31723:  större elproduktion i förhåliande tili värmebelast-   vanden i fråga om nya kärnkrafrverk är ingen
31724:  ningen än de andra teknikerna. För utredning av       betydande fråga ur regeringens synvinkel. Enligt
31725:  dessa tiliämpningar har över 10 milj. mk anvisats     den nya kärnenergilagen har regeringen, och i
31726:  under de senaste åren, och dessutom har ett           sista hand riksdagen, beslutanderätten när det
31727:  forskningsprogram påbörjats tili vilket årligen       gäller byggandet av kärnkraft. Sålunda är det
31728:  10-15 milj. mk används.                               avgörande i detta hänseende att man på politiskt
31729:      En mer omfattande användning än för närva-        beslutsfattarhåli har tagit en entydig ställning tili
31730:  rande av teknikerna i fråga begränsas emeliertid      utbyggandet av kärnkraften.
31731:  tills vidare av flera olika faktorer. Å ena sidan        De kärnkrafrverk som är i bruk i Finland i dag
31732:  fördröjs användningen av trycksatt för~ränning        har fungerat bra, mätt med internationell mått-
31733:  bl.a. av att tekniken är outvecklad. A andra          stock tili och med utmärkt. Säkerhetsmyndigheter-
31734: 8                                      1987 vp. -- RJC n:o 442
31735: 
31736: na övervakar noggrant driften av dem och rap-           åldern kan man också påverka genom olika
31737: porterar omedelbart om säkerheten i kraftverken         åtgärder, vilket även påtalas i spörsmålet.
31738: ger orsak till oro. Kraftverkens ekonomiska bety-          Regeringen är av den åsikten att kraftproduk-
31739: delse är avsevärd. Hittills finns det inte heller       tionskapacitetens användbarhet och behovet av
31740: inom synhåll något som skulle göra det motiverat        att förnya den på lång sikt är en energipolitisk
31741: att avveckla kraftverken i förtid. Regeringen är av     fråga som kräver utredning redan nu. Handels-
31742: den åsikten att driften av dem skall fortgå.            och industriministeriet har för avsikt att inleda
31743:                                                         omfattande forskning i frågor som gäller kraftver-
31744:    Det är ännu litet för tidigt att ställa frågan om
31745:                                                         kens livslängd.
31746: vad som händer då driften i kärnkraftverken
31747:                                                            Energiavgörandena i framtiden kräver en vitt-
31748: upphör. Såsom ovan konstaterades håller planer-
31749:                                                         omfattande bedömning och diskussion. Statsrå-
31750: na på organiserandet av elförsörjningen under
31751:                                                         det har tillsatt en energikommitte för att dryfta
31752: 1990-talet synnerligen långt på att konkretiseras.
31753:                                                         riskerna med och andra samhälleliga inverk-
31754: Däremot är alternativen i fråga om kapaciteten
31755:                                                         ningar av olika energiformer, kärnkraften med-
31756: för tiden efter sekelskiftet ännu öppna. Det finns
31757:                                                         räknad. Det vore önskvärt att kommittens arbete,
31758: inget skäl att binda sig ännu i fråga om dem,
31759:                                                         som skall vara klart vid slutet av detta år, kunde
31760: eftersom utvecklingen inom kraftverksteknologin
31761: i detta nu är snabb och nya alternativ kan              kasta mera ljus över frågan om de olika produk-
31762:                                                         tionsformernas samhälleliga godtagbarhet och
31763: komma att stå tili buds.
31764:                                                         underlätta ställningstagandena till de svåra vai
31765:    Vid sekelskiftet är den kalkylerade driftsåldern     som måste göras i fråga om energipolitiken på
31766: slut inte bara för kärnkraftverken utan också för       lång sikt.
31767: flera andra av de nuvarande kraftverken. Den               Då de ovan nämnda utredningarna ännu pågår
31768: verkliga driftsåldern med tanke på lönsamhet och        och en del bara har inletts är det enligt regering-
31769: säkerhet kan avvika från den kalkylerade och            ens åsikt motiverat att avhålla sig från att göra för
31770: man kan inte mycket länge på förhand med                tidiga och långt gående ställningstaganden i
31771: säkerhet säga viiken den kommer att vara. Drifts-       fråga om energiavgörandena för nästa årtusende.
31772: 
31773:      Helsingfors den 14 januari 1988
31774: 
31775:                                                        Handels- och industriminister Ilkka Suominen
31776:                                                  1987 vp.
31777: 
31778: Kirjallinen kysymys n:o 443
31779: 
31780: 
31781: 
31782: 
31783:                                     Skinnari ym.: Ennen Holman risteystä olevan opastintaulun asialli-
31784:                                        suudesta valtatiellä n:o 4
31785: 
31786: 
31787:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31788: 
31789:    Päijänteen länsipuoliset kunnat, kuten Asikka-         näin pyritään vaikuttamaan etukäteen asenteisiin
31790: la, Padasjoki, Kuhmoinen ja Jämsä, niissä toimi-          saada autoilijat yleensäkin kiertämään Päijänne
31791: vat yrittäjät ja autoilijat ovat kiinnittäneet usean      itäpuolitse viitostien kautta. Tällaisella ennakoin-
31792: kuukauden ajan huomiota Lahdessa ennen Hol-               oilla 1VH on pyrkimässä asioiden edelle, ennen
31793: man risteystä oleviin opastintauluihin ''Tietöitä         kuin varsinaisia päätöksiä nelostien kohtalosta on
31794: Jämsässä, valmistuu 1990". Hämmästyttävää asi-            tehty. Hallituksen tulisikin saada 1VH nykyistä
31795: assa on se, että taulujen tieto ei pidä paikkaansa.       parempaan kontrolliin.
31796: Jämsässä ei ole merkittäviä tietöitä ollut viime             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31797: aikoina eikä ole vielä nytkään. Taulujen tietoa on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31798: siis pidettävä harhaanjohtavana ja liioiteltuna.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31799:    Mielipahaa ko. kyltit ovat aiheuttaneet mm.            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31800: matkailutulojen varassa elävissä nelostien varrella
31801: olevissa yrittäjissä. Vaikka viitostielläkin on ollut                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
31802: vastaavanlaisia korjauksia, ei Päijänteen kiertä-                 Lahdessa ennen Holman risteystä olevan,
31803: mistä länsipuolitse koskevaa suositusta ole tien-                 nelostien varrella sijaitsevia kuntia ja yrit-
31804: varsissa näkynyt. Tällainen toimenpide osoittaa                   täjiä vahingoittavan opastintaulun ''Tie-
31805: jälleen kerran tie- ja vesirakennushallituksen ja                 töitä Jämsässä, valmistuu 1990" johdos-
31806: sen alaisten viranomaisten asiatonta ja epäde-                    ta, ja
31807: mokraattista toimintaa.                                              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31808:    1VH:n tällaisella suositustaululla on nelostien                yleensä ryhtyä tie- ja vesirakennushalli-
31809: ynttaJla ja kuntia koskevan haitanteon ohella                     tuksen saattamiseksi nykyistä paremmin
31810: ainakin välillistä merkitystä myös siihen, että                   demokraattiseen kontrolliin?
31811: 
31812:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1987
31813: 
31814:           Jouko Skinnari                  Iiris Hacklin                      Matti Viljanen
31815: 
31816: 
31817: 
31818: 
31819: 280029E
31820: 2                                       1987 vp. -       KK n:o 443
31821: 
31822: 
31823: 
31824: 
31825:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31826: 
31827:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            laan käyttäen tilapäisiä kiertoteitä. Työhön sisäl-
31828: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tyy koko työn ajan louhinta- ja pengerrystöitä
31829: olette 15 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-          tielinjalla tai sen välittömässä läheisyydessä.
31830: jeenne n:o 2025 ohella toimittanut valtioneuvos-         Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiiriltä saadun
31831: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        selvityksen mukaan soran murskausta ja murs-
31832: edustaja Skinnarin ym. näin kuuluvasta kirjalli-         keen ajoa on tehty kesäkuun 1987 alusta alkaen.
31833: sesta kysymyksestä n:o 443:                              Kallion louhinta- ja louheenkuljetustyöt on aloi-
31834:                                                          tettu 5.10.1987.
31835:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
31836:         Lahdessa ennen Holman risteystä olevan,             Lokakuussa 1987 pystytettiin Holman risteyk-
31837:         nelostien varrella sijaitsevia kuntia ja yrit-   sessä olevat taulut, joissa kerrottiin tietyöstä ja
31838:         täjiä vahingoittavan opastintaulun ''Tie-        annettiin kiertosuositus Päijänteen itäpuolen
31839:         töitä Jämsässä, valmistuu 1990'' johdos-          kautta. Tarkoitus on ollut ohjata pitkämatkaista
31840:         ta, ja                                           Jyväskylään tai sen pohjoispuolelle suuntautuvaa
31841:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          liikennettä tarjoamalla tietoa häiriöttömämmästä
31842:         yleensä ryhtyä tie- ja vesirakennushalli-         reittivaihtoehdosta.
31843:         tuksen saattamiseksi nykyistä paremmin              Räjäytyksestä johtuneita 10-15 minuutin mit-
31844:         demokraattiseen kontrolliin?                     taisia liikennekatkoja on ollut 25 kpl vuoden
31845:                                                          1987 loppuun mennessä. Liikennekatkot tulevat
31846:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         työn edistyessä pidentymään. Vuoden 1988 hel-
31847: ti seuraavaa:                                            mikuun alusta alkaen tulevat tietyön liikenteelle
31848:                                                          aiheuttamat hankaluudet entisestään lisäänty-
31849:    Tieliikenneasetuksen 49 §:n mukaisesti tien           mään töiden käynnistyessä useammassa kohteessa
31850: tilapäisestä sulkemisesta ja liikenteen ohjauksesta      tielinjalla, eli vastoin kysymyksessä esitettyä kan-
31851: tien kunnon vuoksi taikka tiellä tai sen läheisyy-       taaJämsän alueella on käynnissä ja käynnistymäs-
31852: dessä suoritettavan työn vuoksi päättää se, jolla        sä varsin merkittäviä liikennettä haittaavia tietöi-
31853: on oikeus asettaa tielle liikennemerkki. Tieliiken-      tä.
31854: nelain 51 §:n mukaisesti liikenteen ohjauslait-
31855: teen asettaa yleiselle tielle tie- ja vesirakennuslai-      Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiiri on tie-
31856: tos.                                                     dottanut työstä ja tiejärjestelyistä Jyväskylässä
31857:    Tie- ja vesirakennushallituksen ohjeiden mu-          6.4.1987 tilaisuudessa, johon kysymyksessä mai-
31858: kaan tiellä tai sen läheisyydessä tehtävät työt on       nittujen kuntien edustajat oli kutsuttu, sekä
31859: hoidettava niin, ettei niistä aiheudu vaaraa lii-        9.4.1987 Jämsässä, jolloin olivat edustettuina
31860: kenteelle eikä työntekijöille. Työstä ei saa myös-       mm. liikkuva poliisi Jämsästä, Jämsän nimismies-
31861: kään aiheutua tarpeetonta haittaa yleiselle liiken-      piiri, säännöllistä linjaliikennettä harjoittavat yh-
31862: teelle.                                                  tiöt, Jämsän kaupunki sekä alueradio ja lehdistö.
31863:    Yleinen liikenne on kiertoteiden ja työjärjeste-      Lokakuun 20 päivänä 1987 pidettiin tiedotusti-
31864: lyjen avulla hoidettava niin, että se joutuu mah-        laisuus Jämsässä Yleisradion ja lehdistön edusta-
31865: dollisimman vähän käyttämään työnalaisia tien-           jille.
31866: osia. Jos yleinen liikenne voidaan ohjata työnalai-         Päijänteen itäpuolista reittiä on edellä seloste-
31867: sen osuuden kautta, mutta osuus on liikenteelle          tun Jämsän eteläpuolella olevan tietyön johdosta
31868: hankala tai liikenne aiheuttaa työmaalle huomat-         tällä hetkellä pidettävä tienkäyttäjille edullisim-
31869: tavaa haittaa, on kiertotien järjestäminen myös          pana reittinä sekä liikenteen turvallisuuden että
31870: suositeltavaa.                                           sujuvuuden kannalta. Tämän lisäksi työturvalli-
31871:    Tie- ja vesirakennushallituksen mukaan Jäm-           suusnäkökohdat puoltavat työmaa-alueen liiken-
31872: sän eteläpuolella valtatiellä n:o 4 nyt alkanutta        teen vähentämistä. Tähän mennessä ei työkoh-
31873: tietyötä on pidettävä poikkeuksellisen vaikeana          teen vaikutusalueella ole sattunut työ- ja liiken-
31874: yleisen liikenteen kannalta, koska valtatietä on         nevahinkoja. Tienkäyttäjiltä saatu palaute tiedot-
31875: tarkoitus parantaa pääasiassa nykyisellä paikal-         tamisesta on ollut pääosin kiittävää.
31876:                                        1987 vp. -     KK n:o 443                                      3
31877: 
31878:    Edellä olevan perusteella liikenneministeriö to-   demokraattisessa järjestyksessä ja pitää toimenpi-
31879: teaa, että kysymyksessä mainittujen opasriotaulu-     dettä sekä työ- että liikenneturvallisuuden kan-
31880: jen pystyttäminen on perustunut lain säännöksiin      nalta tarkoituksenmukaisena ja tienkäyttäjien
31881: ja niihin perustuviin ohjeisiin eli tapahtunut        kannalta tarpeellisena.
31882: 
31883:     Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1988
31884: 
31885:                                                                  Liikenneministeri Pekka Vennamo
31886: 4                                        1987 vp. -      KK n:o 443
31887: 
31888: 
31889: 
31890: 
31891:                                  Till Riksdagens Herr Talman
31892: 
31893:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              att förbättra riksvägen i huvudsak på dess nuva-
31894: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           rande ställe och så att temporära omvägar utnytt-
31895: 2025 av den 15 december 1987 till vederbörande           jas. Arbetena innefattar hela tiden sprängnings-
31896: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       och invallningsarbeten på väglinjen eller i dess
31897: av riksdagsman Skinnari m.fl. undertecknade              omedelbara närhet. Enligt en utredning av Mel-
31898: spörsmål nr 443:                                         lersta Finlands väg- och vattenbyggnadsdistrikt
31899:                                                          har man krossat grus och kört ut krossten sedan
31900:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         början av juni 1987. Bergssprängning och trans-
31901:         i anledning av den informationsskylt med         port av sprängsten har inletts 5.10.1987.
31902:         texten ''Tietöitä Jämsässä, valmistuu
31903:                                                             I oktober 1987 placerades tavlorna i Holma
31904:         1990" (vägarbeten iJämsä, färdiga 1990)          korsning ut. De informerar om vägarbetena och
31905:         som är belägen i Lahtis före Holma               ger förarna rekommendationen att köra en om-
31906:         vägkorsning och som skadar kommuner
31907:                                                          väg via östra sidan av Päijänne. Avsikten har varit
31908:         och företagare längs huvudväg fyra, och
31909:                                                          att styra den långväga trafiken till Jyväskylä eller
31910:            vilka åtgärder ämnar Regeringen all-          områdena norrom Jyväskylä genom att informera
31911:         mänt vidta för att införa bättre demokra-        om en mera ostörd rutt.
31912:         tisk kontroll över väg- och vattenbygg-
31913:                                                             Före utgången av år 1987 har trafiken 25
31914:         nadsstyrelsen?
31915:                                                          gånger avbrutits för 10-15 minuter till följd av
31916:                                                          sprängning. Trafikavbrotten kommer att bli
31917:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          längre då arbetena framskrider. Från ingången av
31918: anföra följande:                                         februari 1988 kommer de svårigheter som vägar-
31919:    Enligt 49 § vägtrafikförordningen beslutar            betena åsamkar trafiken att öka ytterligare, då
31920: den, som har tillstånd att uppsätta vägmärke på          arbeten inleds på flera ställen längs väglinjen.
31921: vägen, om tillfälligt avstängande av väg och             Det vill säga, i motsats till vad som sägs i
31922: reglering av trafiken på grund av vägens skick           spörsmålet håller vägarbeten som är högst bety-
31923: eller arbete, som utförs på vägen eller i dess           dande och vållar olägenheter för trafiken på att
31924: närhet. Enligt 51 § vägtrafiklagen uppsätts tra-         inledas på Jämsä område.
31925: fikanordning på allmän väg av väg- och vatten-              Mellersta Finlands väg- och vattenbyggnads-
31926: byggnadsverket.                                          distrikt har informerat om arbetena och vägar-
31927:    Enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens anvis-       rangemangen i Jyväskylä 6.4.1987 vid ett evene-
31928: ningar skall arbeten på en väg eller i dess närhet       mang, till vilket representanter för de kommuner
31929: utföras så att de inte orsakar fara för trafiken eller   som nämns i spörsmålet hade inbjudits, samt
31930: arbetstagarna. Arbetena får inte heller föranleda        9.4.1987 i Jämsä, där bl.a. Jämsä rörliga polis,
31931: onödig olägenhet för den allmänna trafiken.              Jämsä länsmansdistrikt, de bolag som idkar ordi-
31932:    Den allmänna trafiken skall skötas med hjälp          narie trafik, Jämsä stad samt regionalradion och
31933: av omvägar och arbetena ordnas så, att trafiken i        pressen var företrädda. Den 20 oktober 1987
31934: så liten utsträckning som möjligt måste använda          hölls ett informationstillfälle i Jämsä för rundra-
31935: de vägavsnitt som är under arbete. Om den                dions och pressens representanter.
31936: allmänna trafiken kan ledas via det avsnitt som är          Den rutt som löper österom Päijänne måste,
31937: under arbete, men avsnittet är besvärligt för            på grund av de ovan beskrivna vägarbetena
31938: trafiken eller trafiken åsamkar arbetena betydan-        söderom Jämsä, för tillfället anses vara den
31939: de olägenheter, är det också att rekommendera            förmånligaste rutten för vägtrafikanter både med
31940: att en omväg ordnas.                                     tanke på trafikens säkerhet och dess smidighet.
31941:    Enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsen är de         Dessutom talar synpunkter i anslutning till arbe-
31942: vägarbeten som nu har inletts söderom Jämsä på           tarskyddet för en minskning av trafiken på det
31943: huvudväg nr 4 exceptionellt besvärliga ur den            område där man arbetar. Hittills har arbets- och
31944: allmänna trafikens synvinkel, emedan avsikten är         trafikolyckor undvikits på det område som påver-
31945:                                       1987 vp. -     KK n:o 443                                     5
31946: 
31947: kas av arbetena. Vägtrafikanternas res~~ns på        dessa, dvs. utplaceringen har skett i demokratisk
31948: informationen har i huvudsak varit posrttv.          ordning. Trafikministeriet anser åtgärden ända-
31949:    På basis av det ovanstående konstaterar trafik-   målsenlig med tanke på både arbetets och trafi-
31950: ministeriet att de vägskyltar som nämns i spörs-     kens säkerhet, samt behövlig ur vägtrafikanternas
31951: målet har placerats ut på grundvalen av lagens       synvinkel.
31952: stadganden och anvisningar som baseras på
31953: 
31954:     Helsingfors den 8 januari 1988
31955: 
31956:                                                                    Trafikminister Pekka Vennamo
31957:                                                 1987 vp.
31958: 
31959: Kirjallinen kysymys n:o 444
31960: 
31961: 
31962: 
31963: 
31964:                                    Pulliainen: Alueellisen sääpalvelukeskuksen perustamisesta Oulun
31965:                                       seudulle
31966: 
31967: 
31968:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31969: 
31970:    Varsin useissa yhteyksissä on viime aikoina         tarvitsevat tutkimustyössään saattetoja, mutta
31971: kiinnitetty huomiota sääpalvelun merkitykseen          näistä laitoksista voisi olla myös vastavuoroisesti
31972: elinkeinotoiminnassa ja vaadittu sen aluekohtais-      hyötyä alueelliselle sääpalvelukeskukselle.
31973: ta kehittämistä. Ilmatieteen laitoksella on jo            Tieliikennettä palvelevaa sääpalvelua kehitel-
31974: toimivia aluekeskuksia Vantaalla ja Tampereella,       lään parhaillaan.
31975: ja tarkoituksena lienee laajentaa verkostoa koko
31976:                                                           Turvetuottajia varten on jo kehitetty oma sää-
31977: maahan lähivuosina. Pohjois-Pohjanmaa ja siellä
31978: Oulun seutu tarvitsevat alueellisen sääpalvelukes-     palvelujärjestelmänsä, mikä kuvaa säätietojen
31979: kuksen mm. seuraavista syistä:                         merkitystä turvetuotannossa.
31980:    Pohjois-Pohjanmaalla harjoitetaan monipuolis-          Samoin kuin alueellinen sääpalvelukeskus hyö-
31981: ta elinkeinotoimintaa olosuhteissa, joita luon-        dyttäisi yliopiston toimintoja, se hyödyttäisi myös
31982: nehtivat tietynlaiset sääolot, jotka poikkeavat        Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Oulun toi-
31983: toisaalta Lapin ja toisaalta Koillismaan ja Kai-       mipistettä.
31984: nuun sääoloista.                                          Oulun seudun alueellinen sääpalvelukeskus
31985:    Pohjois-Pohjanmaa on voimakasta maatalous-          voisi toimia Oulunsalon lentoasemalla. Siellä
31986: aluetta. Maatalouden alueellisista sää- ja neuvon-     toimii jo nyt säähavaintoasema, jonka yhteydessä
31987: tapalveluista on jo kokemuksia, ja suurimmat           on osoitettavissa keskukselle sopivat tilat.
31988: hyödyt ovat odotettavissa oikein ajoitusta esikui-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31989: vatun säilörehun teosta, viljan korjuun oikeasta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31990: ajoituksesta sekä tuhoeläinten ja kasvitautien tor-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31991: junnasta. Myös mm. sakolukupalvelussa ja sade-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31992: tustarvetta arvioitaessa luotettavina sääennusteilla
31993: on merkitystä.                                                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin alueel-
31994:    Oulun yliopiston laitoksista mm. fysiikan, kas-             lisen sääpalvelukeskuksen perustamiseksi
31995: vitieteen, eläintieteen ja maantieteen laitokset               Oulun seudulle?
31996: 
31997:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1987
31998: 
31999:                                             Erkki Pulliainen
32000: 
32001: 
32002: 
32003: 
32004: 280031G
32005: 2                                     1987 vp. -- RJC n:o 444
32006: 
32007: 
32008: 
32009: 
32010:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32011: 
32012:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Ilmatieteen laitoksen Rovaniemellä to1m1van
32013: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         aluetoimiston vuodelle 1990 suunniteltu vahvis-
32014: olette 15 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-       taminen mahdollistaa palvelujen olennaisen mo-
32015: jeenne n:o 2026 ohella toimittanut valtioneuvos-      nipuolistamisen ja lisäämisen Pohjois-Suomessa
32016: ton asianomaiselle jäsenelle, jäljennöksen kansan-    -- myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun seudul-
32017: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjalli-   la. Suunnitellulla toimenpiteellä parannetaan
32018: sesta kysymyksestä n:o 444:                           toimiston kapasiteettia ja erilaisten palvelujen,
32019:                                                       kuten esimerkiksi maatalouden sääpalvelun,
32020:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin alueel-     tuottamisen ja välittämisen teknisiä valmiuksia.
32021:        lisen sääpalvelukeskuksen perustamiseksi
32022:        Oulun seudulle?
32023:                                                          Pohjois-Pohjanmaan alue poikkeaa ympäristö-
32024:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      oloiltaan maaston suhteellisen mataluuden ja
32025: ti seuraavaa:                                         Perämeren suoran vaikutuksen takia muusta Poh-
32026:    Liikenneministeriön hallinnonalaan kuuluvan        jois-Suomen aluetoimiston palvelualueesta. Alu-
32027: Ilmatieteen laitoksen vuosille 1989--1992 ajoit-      een kannalta laadullisesti parasta ja tehokkainta
32028: ruvassa KTS-suunnitelmassa alueellisten sääpal-       sääpalvelua saataisiin perustamalla Pohjois-Poh-
32029: velujen parantaminen on yksi painopistealoista.       janmaalle samantyyppinen palvelupiste kuin toi-
32030: Pohjois-Suomen alueellisen palvelun parantami-        mii Turussa ja alkaa toimia kuluvana vuonna
32031: nen on suunniteltu siten, että vahvistetaan Rova-     Vaasassa. Tiedossa olevan, pääosin maksullisten
32032: niemellä toimivaa laitoksen Pohjois-Suomen            palvelujen kysynnän määrä Pohjois-Pohjanmaalla
32033: aluetoimistoa vuonna 1990 ja perustetaan ilman-       ei toistaiseksi mahdollista oman toimipisteen pe-
32034: laadun tutkimus- ja palveluyksikkö Ouluun             rustamista suunnittelukauden puitteissa. Uusien
32035: vuonna 1991. Sääpalveluyksikön perustamista           toimipisteiden tarpeellisuutta tullaan tulevaisuu-
32036: Ouluun ei ole voimassa olevaan suunnitelmaan          dessa harkitsemaan sääpalvelujen kysynnän li-
32037: sisällytetty.                                         sääntyessä.
32038: 
32039:     Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1988
32040: 
32041:                                                                   Liikenneministeri Pekka Vennamo
32042:                                         1987 vp. -      KK n:o 444                                       3
32043: 
32044: 
32045: 
32046: 
32047:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
32048: 
32049:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Den tili år 1990 planerade förstärkningen av
32050: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          Meteorologiska institutets regionala byrå i Rova-
32051: 2026 av den 15 december 1987 tili vederbörande          niemi möjliggör ett klart mångsidigare och ut-
32052: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      ökat serviceutbud i norra Finland - även i Norra
32053: av riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade           Österbotten och Uleåborgstrakten. Med den pla-
32054: spörsmål nr 444:                                        nerade åtgärden förbättras byråns kapacitet och
32055:                                                         den tekniska beredskapen för producering och
32056:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          förmedling av olika tjänster, t.ex. vädertjänst för
32057:         inrättande av en regional vädertjänstcen-       lantbruket.
32058:         tral i Uleåborgstrakten?                           Norra Österbottens område avviker tili sina
32059:                                                         miljöförhållanden på grund av den relativt låga
32060:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         terrängen och Bottenvikens direkta verkan från
32061: anföra följande:                                        det övriga område som betjänas av den regionala
32062:    1 det tili trafikministeriets förvaltningsområde     byrån för norra Finland. Den för området kvali-
32063: hörande Meteorologiska institutets pian på me-          tativt sett bästa och effektivaste vädertjänsten
32064: dellång sikt, gällande åren 1989-1992, är för-          skulle erhållas, om för Norra Österbotten inrätta-
32065: bättrandet av den regionala vädertjänsten ett av        des en serviceenhet liknande den som verkar i
32066: tyngdpunktsområdena. Förbättrandet av den re-           Åbo och den som inleder sin verksamhet i Vasa i
32067: gionala vädertjänsten i norra Finland har plane-        år. Den kända efterfrågan på i huvudsak avgifts-
32068: rats ske så, att institutets regionala byrå för norra   belagda tjänster i Norra Österbotten gör det
32069: Finland, som verkar i Rovaniemi, förstärks år           ännu inte möjligt att inrätta en egen verksam-
32070: 1990 och att en luftundersöknings- och serviceen-       hetsenhet inom ramen för planeperioden. 1 vii-
32071: het inrättas i Uleåborg år 1991. lnrättandet av en      ken mån nya verksamhetsenheter behövs kom-
32072: vädertjänstenhet i Uleåborg har inte tagits med i       mer att övervägas i framtiden, när efterfrågan på
32073: den gällande planen.                                    vädertjänster ökar.
32074: 
32075:      Helsingfors den 8 januari 1988
32076: 
32077:                                                                        Trafikminister Pekka Vennamo
32078:                                                  1987 vp.
32079: 
32080: Skriftligt spörsmål nr 445
32081: 
32082: 
32083: 
32084: 
32085:                                    Nyman: Om tryggandet av ställningen för byrån för svenska språket
32086:                                      vid forskningscentralen för de inhemska språken
32087: 
32088: 
32089:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
32090: 
32091:     Forskningscentralen för de inhemska språken        forskningsprojekt. lnom dem fullföljs företag
32092: kommer enligt föreliggande planer att inom en          som Svenska Litteratursällskapet inledde för
32093: överskådlig framtid flyttas från stadskärnan i         hundra år sedan och har fortsatt att utveckla och
32094: Helsingfors till Alberga i Esbo. 1 detta samman-       understöda. Projekten vid Byrån för svenska
32095: hang har man låtit förstå att också Byrån för          språket är beroende av Folkkulturarkivets språkli-
32096: svenska språket, som är en del av forskningscent-      ga och sakliga samlingar och bibliotek.
32097: ralen, skulle stå inför en utlokalisering.                För Folkkulturarkivets språkavdelning, som nu
32098:     Det är emellertid angeläget att understryka,       arbetar i omedelbar anslutning till Byrån för
32099: att Byrån för svenska språket arbetar i ett inten-     svenska språket och är involverad i flera samar-
32100: sivt samarbete med Svenska Litteratursäliskapet i      betsprojekt med den, representerar byrån dagli-
32101: Finland och särskilt med det av sällskapet upp-        gen oumbärlig språkvetenskaplig sakkunskap.
32102: rätthållna Folkkulturarkivet. Eftersom Byrån för          Om Byrån för svenska språket flyttas till Alber-
32103: svenska språket till stora delar hade sitt upphov i    ga med den finska forskningen rycks de språkhis-
32104: Svenska Litteratursällskapet och Folkkulturarkivet     toriska projekten loss från sitt materia! och sin
32105: med dess språkvetenskapliga verksamhetsformer          bakgrund. Den för den svenska forskningen
32106: var det också en naturlig förutsättning att Byrån      livsviktiga institutionshelheten splittras, och by-
32107: för svenska språket inrättades i samma hus som         råns arbetsmöjligheter beskärs kraftigt, med
32108: Folkkulturarkivet, dvs. Fabiansgatan 7 i Helsing-      djupgående konsekvenser. 1 dag utgör institutio-
32109: fors.                                                  neroa vid Fabiansgatan 7 en svensk arbetsmiljö
32110:     Tjänster vid ortnamnsavdelningen inom Folk-        med över 30 personer anställda.
32111: kulturarkivet flyttades till Byrån för svenska språ-      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
32112: ket. Största delen av det materia! som ortnamns-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
32113: avdelningen arbetar med hör emellertid alltjämt        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
32114: tili Svenska Litteratursällskapets Folkkulturarkiv.    följande spörsmål:
32115:     Ordboken över Finlands svenska dialekter, en                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
32116: annan avdelning inom Byrån för svenska språket,               för att forskningen i det svenska språket i
32117: arbetar också till övervägande del med materia!               Finland inte skali splittras och ett frukt-
32118: som insamlats på Svenska Litteratursällskapets                bringande samarbete med Svenska litte-
32119: försorg och ingår i Folkkulturarkivets samlingar.             ratursällskapet omintetgöras genom en
32120:     Dialekt- och namnforskningen vid Byrån för                eventuell utflyttning av Byrån för svenska
32121: svenska språket är långsiktiga språkhistoriska                språket till Alberga?
32122: 
32123:      Helsingfors den 15 december 1987
32124: 
32125:                                           Per-Henrik Nyman
32126: 
32127: 
32128: 
32129: 
32130: 280062Q
32131: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 445
32132: 
32133: Kirjallinen kysymys n:o 445                                                                    Suomennos
32134: 
32135: 
32136: 
32137: 
32138:                                    Nyman: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen
32139:                                      toimiston aseman turvaamisesta
32140: 
32141: 
32142:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32143: 
32144:    Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tullaan vi-      hankkeita, jotka Svenska Litteratursällskapet
32145: reillä olevien suunnitelmien mukaisesti lähiaikoi-     käynnisti 100 vuotta sitten ja joiden kehittämistä
32146: na siirtämään Helsingin ydinkeskustasta Espoon         ja tukemista se on jatkanut. Ruotsin kielen
32147: Leppävaaraan. Tässä yhteydessä on annettu ym-          toimiston hankkeet ovat riippuvaisia Folkkultur-
32148: martaa, että myös ruotsin kielen toimisto, joka        arkivetin kieli- ja asiakokoelmista sekä kirjastosta.
32149: on osa tutkimuskeskusta, olisi hajasijoituksen         Folkkulturarkivetin kieliosastolle, joka nykyään
32150: edessä.                                                toimii ruotsin kielen toimiston välittömässä yh-
32151:    On kuitenkin syytä korostaa sitä seikkaa, että      teydessä ja jolla on useita yhteistyöhankkeita
32152: ruotsin kielen toimisto tekee tehokasta yhteistyö-     toimiston kanssa, toimisto edustaa päivittäistä
32153: tä Svenska Litteratursällskapet i Finland -seuran      korvaamatonta kielitieteellistä asiantuntemusta.
32154: kanssa ja erityisesti seuran yllapitämän Folkkul-         Jos ruotsin kielen toimisto siirretään Leppävaa-
32155: turarkivetin kanssa. Koska ruotsin kielen toimisto     raan suomenkielisen tutkimuksen mukana, kieli-
32156: on saanut alkunsa Svenska Litteratursällskapetin       historialliset hankkeet irrotetaan aineistostaan ja
32157: ja Folkkulturarkivetin kielitieteellisistä toiminta-   taustastaan. Ruotsin kielen tutkimukselle elintär-
32158: muodoista, oli myös hyvin luonnollista, että           keä laitoskokonaisuus hajotetaan, ja toimiston
32159: ruotsin kielen toimisto perustettiin samaan ta-        työmahdollisuuksia leikataan tuntuvasti syvälle
32160: loon kuin Folkkulturarkivet eli Fabianinkatu           käyvin seurauksin. Nykyään Fabianinkatu 7:ssä
32161: 7:ään Helsingissä.                                     sijaitsevat laitokset muodostavat ruotsinkielisen
32162:    Folkkulturarkivetin paikannimiosaston virat         työyhteisön, jossa työskentelee 30 henkilöä.
32163: siirrettiin ruotsin kielen toimiston yhteyteen.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32164: Suurin osa paikannimiosaston käyttämästä aineis-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32165: tosta kuuluu kuitenkin edelleen yhä Svenska            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32166: Litteratursällskapetin Folkkulturarkivetiin.           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32167:    Ordboken över Finlands svenska dialekter, jo-
32168: ka on toinen ruotsin kielen toimiston osasto,                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32169: käsittelee suurimmaksi osaksi aineistoa, joka on               ryhtyä, jottei ruotsin kielen tutkimusta
32170: kerätty Svenska Litteratursällskapetin toimesta ja             Suomessa hajotettaisi ja jottei Svenska
32171: joka kuuluu Folkkulturarkivetin kokoelmiin.                    Litteratursällskapetin kanssa tehtävää he-
32172:    Ruotsin kielen toimiston murre- ja nimitutki-               delmällistä yhteistyötä tehdä tyhjäksi
32173: mus kuuluu pitkän tähtäyksen kielihistoriallisiin              ruotsin kielen toimiston mahdollisella
32174: tutkimushankkeisiin. Näiden piirissä toteutetaan               siirrolla Leppävaaraan?
32175: 
32176:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1987
32177: 
32178:                                            Per-Henrik Nyman
32179:                                        1987 vp. -      KK n:o 445                                        3
32180: 
32181: 
32182: 
32183: 
32184:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32185: 
32186:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            Perustamisvaiheessa ruotsinkieliset hankkeet
32187: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koottiin eduskunta-aloitteen pohjalta tutkimus-
32188: olette 15 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-        keskuksessa ruotsin kielen toimistoksi (byrån för
32189: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       svenska språket). Samalla perustettiin tutkijan
32190: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ylimääräinen toimi ruotsin kielen huoltoa varten.
32191: Nymanin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-            Ruotsin kielen toimisto on kehittynyt kulu-
32192: sestä n:o 445:                                         neen 12 toimintavuoden aikana resursseiltaan
32193:                                                        tutkimuskeskuksen totmtstoista nopeimmin.
32194:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Vanhat hankkeet ovat saaneet henkilö- ja laitere-
32195:        ryhtyä, jottei ruotsin kielen tutkimusta        sursseja. Lisäksi toimistoon on luotu tehokas
32196:        Suomessa hajotettaisi ja jottei Svenska         kielenhuoltoyksikkö ja aloitettu uusia hankkeita.
32197:        Litteratursällskapetin kanssa tehtävää he-      Ruotsin kielen toimiston edeltäjähankkeissa työs-
32198:        delmällistä yhteistyötä tehdä tyhjäksi          kenteli yhteensä viisi työntekijää. Tällä hetkellä
32199:        ruotsin kielen toimiston mahdollisella          ruotsin kielen toimistossa on kymmenen vaki-
32200:        siirrolla Leppävaaraan?                         naista virkaa ja yhdettätoista on esitetty perus-
32201:                                                        tettavaksi. Ruotsin kielen toimiston henkilöstön
32202:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          lisäyksestä on toteutettu kaksi virkaa tutkimus-
32203: seuraavaa:                                             keskuksen sisäisin järjestelyin ja kolme on perus-
32204:    Vuonna 1976 perustettiin Kotimaisten kielten        tettu uutena.
32205: tutkimuskeskus valtion tutkimuslaitokseksi (laki           Kansanedustaja Nymanin kirjallisen kysymyk-
32206: 48/76; asetus 187 /76). Näin saatettiin vakinaisel-    sen perusteluissa todetaan seuraavaa: "Ruotsin
32207: le kannalle eräät kansallisten kielten piirissä vuo-   kielen toimiston hankkeet ovat riippuvaisia Folk-
32208: sikymmeniä harkinnanvaraisen valtionavun varas-        kulturarkivetin kieli- ja asiakokoelmista sekä kir-
32209: sa toimineet hankkeet. Samalla luotiin organisaa-      jastosta. Folkkulturarkivetin kieliosastolle, joka
32210: tiopuitteet kulttuurivaltion velvollisuuksiin kuu-     nykyään toimii ruotsin kielen toimiston välittö-
32211: luvien kansallisten kielten tutkimus- ja huolto-       mässä yhteydessä ja jolla on useita yhteistyöhank-
32212: tehtävien hoitamiseksi.                                keita toimiston kanssa, toimisto edustaa päivit-
32213:     Suomenruotsin tutkimusta korkeakoulujen ul-        täistä korvaamatonta kielitieteellistä asiantunte-
32214: kopuolella harjoittaneista hankkeista tutkimus-        musta.''
32215: keskukseen sijoitettiin Suomen ruotsalaismurtei-           Ruotsin kielen toimisto käyttää murresana-
32216: den sanakirjan toimitustyö (Ordbok över Fin-           kirja- ja paikannimityössään Folkkulturarkivetin
32217: lands svenska folkmål). Toimituksessa työskenteli      aineistoja. Ne on vuosisadan kuluessa kerätty
32218: tuolloin päätoimittaja ja kaksi tutkijaa. Sanakir-     etupäässä valtion varoin nimenomaan näitä nyky-
32219: jatyöstä oli tuohon saakka vastannut Folkmåls-         ään tutkimuskeskuksessa toteutettavia hankkeita
32220: kommissionen, joka oli saanut sitä varten valtion-     varten. On jo resurssisyistä pidettävä tarkoituk-
32221: avustusta vuodesta 1960 lähtien. Ruotsalaismur-        senmukaisena, että SLS vastaa kyseisten arkisto-
32222: teiden sana-aineiston keruun oli aloittanut SLS jo     jen hoidosta.
32223:  1880-luvulla; työtä täydensi 1927 perustettu              Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimi-
32224: Folkmålskommissionen. Tutkimuskeskuksen hoi-           tilakysymys on ollut alusta alkaen ongelmallinen.
32225: dettavaksi tulivat myös Svenska Litteratursällska-     Syntyessään laitos toimi viidessä eri toimipisteessa
32226: petin kansankulttuuriarkiston paikannimiosaston        keskikaupungilla. Tällä hetkellä toimintapisteitä
32227:  tehtävät ja keskukseen siirrettiin sen kaksi tutki-   on yksi enemmän eli kuusi. Enemmän kuin kaksi
32228:  jaa. Kolmanneksi tutkimuskeskuksen tehtäviin          kolmasosaa toimitiloista on keskuksen oman ar-
32229:  tuli ruotsin kielen huolto, jota oli hoitanut         vion mukaan keskuksen toimintoihin huonosti
32230:  Suomen ruotsalaisten kansankäräjien valitsema         sopivia.
32231: lautakunta. Käytännön huoltotyö oli siihen asti            Yhtenäisten toimitilojen tarve on todettu sekä
32232:  hoidettu tuntityönä.                                  tutkimuskeskuksen että opetusministeriön suun-
32233: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 445
32234: 
32235: nitelmissa. Toimitilojen hajanaisuus on nouse-         ruotsin kielen toimiston mukana Leppävaaran
32236: massa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen            uudisrakennukseen, jotta voitaisiin luoda suh-
32237: kehittämisen ja kehittymisen esteeksi. Hajanai-        teellisen vahva ruotsinkielinen yksikkö, jonka
32238: suudesta aiheutuvat haitat on eritelty muistiossa      erityistarpeet voitaisiin suunnittelun alusta al-
32239: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tilantar-        kaen ottaa riittävästi huomioon. Opetusministe-
32240: peesta vuosina 1980-1990.                              riön tietämän mukaan SLS ei ainakaan aktiivisesti
32241:    Opetusministeriö onkin tämän vuoksi jo vuo-         ollut kiinnostunut tällaisesta ratkaisusta.
32242: desta 1978 etsinyt Kotimaisten kielten tutkimus-          Leppävaara ei ole Kotimaisten kielten tutki-
32243: keskukselle yhtenäisiä toimitiloja. Ainoaksi to-       muskeskuksen sijaintipaikaksi optimaalinen. Sen
32244: teuttamiskelpoiseksi mahdollisuudeksi eri vaihto-      haittoina on mainittava se, että etäisyys tutki-
32245: ehtojen jälkeen osoittautui uusien toimitilojen        muskeskuksen edustamien tieteenalojen yli-
32246: rakentaminen. Lähin tätä varten käytettävissä          opisto-opetukseen, samoin kuin Helsingin yli-
32247: oleva valtion tontti on Espoon Leppävaarassa.          opiston kirjastoon, Suomalaisen Kirjallisuuden
32248: Tällainen ratkaisu olisi sopusoinnussa myös val-       Seuran kirjastoon ja SLS:n kirjastoon kasvaa. On
32249: tiovarainministeriön valtion virastojen sijoittamis-   kuitenkin muistettava, että etäisyys on vain 12-
32250: ta pääkaupunkiseudulla koskevan päätöksen              17 minuutin junamatkan mittainen. Nämä si-
32251: kanssa, jonka mukaan Kotimaisten kielten tutki-        jaintihaitat kohdistuvat aivan yhtä voimakkaasti
32252: muskeskuksen sijoituspaikaksi esitetään pääkau-        tutkimuskeskuksen suomenkielisiin osiin. Ruot-
32253: punkiseutua eli II vyöhykettä. Nyt tarjolla olevat     sin kielen toimiston siirtymistä Leppävaaraan on
32254: tilat rakentaa Postipankki, ja suunnittelutyö, jos-    punnittava siltä kannalta, ovatko tutkimus-
32255: sa otetaan huomioon Kotimaisten kielten tutki-         keskuksen yhteydessä suomenruotsalaisille suur-
32256: muskeskuksen tarpeet, aloitettiin vuoden 1987          hankkeille tarjoutuvat edut painavammat kuin
32257: alussa. Rakennus valmistunee vuoden 1990 aika-         yhteys SLS:n Folkkulturarkivetiin.
32258: na.                                                       Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tarvitsee
32259:    Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on suun-         uudet ja yhtenäiset tilat. Tässä tarkoituksessa on
32260: nitellut, että tilojen valmistuttua ruotsin kielen     jo vuosia etsitty erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.
32261: toimisto siirtyy osana tutkimuskeskusta Leppä-         Näiden selvitysten jälkeen on konkreettinen tila-
32262: vaaraan. Samalla toimisto saisi muun tutkimus-         suunnittelu aloitettu Leppävaarasta tarjolla ole-
32263: keskuksen mukana varta vasten sen toiminta-            vien tilojen pohjalta. Ministeriön tarkoituksena
32264: muotoja varten suunnitellut tilat.                     on kuitenkin vielä selvittää eri vaihtoehtoja tar-
32265:    Tutkimuskeskuksen taholta esitettiin suunnit-       koituksella löytää ratkaisu, joka olisi kotimaisten
32266: telutyön alkuvaiheissa SLS:n tieteellisen toimin-      kielten tutkimuskeskuksen eri toimintojen kan-
32267: nan, erityisesti Folkkulturarkivetin siirtymistä       nalta mahdollisimman tarkoituksenmukainen.
32268: 
32269:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1988
32270: 
32271:                                                                     Opetusministeri Christoffer Taxell
32272:                                        1987 vp. -      KK n:o 445                                      5
32273: 
32274: 
32275: 
32276: 
32277:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
32278: 
32279:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ditintills i praktiken skötts som timavlönat arbe-
32280: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          te.
32281: av den 15 december 1987 tili vederbörande                 1 grundläggningsskedet samlades de svensk-
32282: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-     språkiga projekten vid forskningscentralen hos
32283: de av riksdagsman Nyman undertecknade spörs-           Byrån för svenska språket på basen av en riks-
32284: mål nr 445:                                            dagsmotion. Samtidigt inrättades en extraordina-
32285:                                                        rie forskartjänst för den svenska språkvården.
32286:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
32287:        för att forskningen i det svenska språket i        Vad resurserna beträffar har Byrån för svenska
32288:        Finland inte skall splittras och ett frukt-     språket under sina 12 verksamhetsår vuxit snab-
32289:        bringande samarbete med Svenska Litte-          bast av forskningscentralens byråer. Gamla pro-
32290:        ratursällskapet omintetgöras genom en           jekt har erhållit resurser i form av personer och
32291:        eventuell utflyttning av Byrån för svenska      utrustning. Dessutom har en effektiv språkvårds-
32292:        språket tili Alberga?                           enhet skapats vid byrån och nya projekt har
32293:                                                        inletts. Inom de tidigare projekten vid Byrån för
32294:                                                        svenska språket verkade sammanlagt fem perso-
32295:    Som svar på spörsmålet anför Jag vördsamt           ner. I detta nu har Byrån för svenska språket tio
32296: följande:                                              ?rdinarie tjänster och en elfte har föreslagits
32297:                                                        tnrättad. Av den utökade personalen vid byrån
32298:    Forskningscentralen för de inhemska språken         har två tjänster inrättats genom forskningscent-
32299: inrättades år 1976 tili en statlig forskningsanstalt   ralens interna arrangemang och tre har inrättats
32300: (lag 48/76, förordning 187 /76). På detta sätt fick    som nya.
32301: vissa projekt som inom de nationella språken
32302: under årtionden varit föremål för prövning un-            1 motiveringen till riksdagsman Nymans skrift-
32303: derkastade statsunderstöd en permanent karak-          liga spörsmål noteras följande: ''Projekten vid
32304: tär. Samtidigt skapades organisatoriska ramar för      Byrån för svenska språket är beroende av Folkkul-
32305: att sköta sådana forsknings- och vårduppgifter         turarkivets språkliga och sakliga samlingar och
32306: vad de nationella språken beträffar som hör tili       bibliotek. För Folkkulturarkivets språkavdelning,
32307: en kulturstats skyldigheter.                           som arbetar i omedelbar anslutning tili Byrån för
32308:                                                        svenska språket och är involverad i flera samar-
32309:    Av de projekt inom forskningen i finlands-          betsprojekt med den, representerar byrån dagli-
32310: svenskan som utförts utom högskolorna förlades         gen oumbärlig språkvetenskaplig sakkunskap.''
32311: redigeringsarbetet av Ordbok över Finlands
32312: svenska folkmål tili forskningscentralen. 1 redak-        I sitt arbete med dialektordboken och ort-
32313: tionen verkade på den tiden en huvudredaktör           namnsforskningen använder Byrån för svenska
32314: och två forskare. För arbetet med ordboken hade        språket Folkkulturarkivets materia!. Det har un-
32315: Folkmålskommissionen ditintills svarat, som för        der århundradets lopp hopsamlats i första hand
32316: detta ändamål erhållit statsunderstöd sedan år         med statens medel och uttryckligen för de pro-
32317: 1960. lnsamlingen av ordförrådet i svenska dia-        jekt som nu utförs vid forskningscentralen. Re-
32318: lekter hade påbörjats av SLS redan på 1880-talet;      dan av resursskäl bör det anses ändamålsenligt att
32319: arbetet kompletterades av Folkmålskommissio-           SLS svarar för skötseln av ifrågavarande arkiv.
32320: nen som inrättades år 1927. På forskningscent-            Från första början har frågan om lokaliteterna
32321: ralen ankom även uppgifterna vid avdelningen           för forskningscentralen för de inhemska språken
32322: för ortnamn vid Svenska Litteratursällskapets          varit problematisk. Vid sin tillkomst verkade
32323: Folkkulturarkiv och dess två forskare överflyttades    anstalten vid fem olika servicepunkter i stadens
32324: tili centralen. Den tredje uppgiften för forsk-        centrum. I detta nu finns det ytterligare en dvs.
32325: ningscentralen kom att bli vården av det svenska       sex. Mer en två tredjedelar av lokaliteterna är
32326: språket som hade skötts av en nämnd som valts          enligt centralens egen uppfattning, dåligt anpas-
32327: av Svenska Finlands folkting. Språkvården hade         sade tili centralens verksamhet.
32328: 6                                     1987 vp. -      KK n:o 445
32329: 
32330:    Behovet av enhetliga lokaliteter har fastslagits   tili nybyggnaden i Alberga. Syftet var att skapa
32331: dels i forskningscentralens, dels i undervisnings-    en relativt stark svenskspråkig enhet, vars speciel-
32332: ministeriets planer. De spridda lokaliteterna hål-    la behov redan vid planeringens begynnelse kun-
32333: ler på att bli ett hinder för att Forskningscent-     de beaktas i tillräcklig utsträckning. Enligt vad
32334: ralen för de inhemska språken skall kunna ut-         undervisningsministeriet har erfarit har SLS åt-
32335: vecklas. Missförhållandena på grund av splitt-        minstone inte aktivt varit intresserad av en sådan
32336: ringen har specificerats i en promemoria angåen-      lösning.
32337: de utrymmesbehovet för Forskningscentralen för
32338:                                                          Som förläggningsort för Forskningscentralen
32339: de inhemska språken under åren 1980-1990.
32340:                                                       för de inhemska språken är Alberga inte optimalt
32341:    Undervisningsministeriet har av denna anled-
32342:                                                       valt. Som olägenheter bör nämnas att avståndet
32343: ning sedan år 1978 efterlyst enhetliga lokaliteter
32344:                                                       ökar tili universitetsundervisningen på de ve-
32345: för Forskningscentralen för de inhemska språken.
32346:                                                       tenskapliga områden som forskningscentralen re-
32347: Det enda genomförbara alternativet bland
32348:                                                       presenterar. Vidare ökar avstånden tili Helsing-
32349: många visade sig vara att bygga nya lokaliteter.
32350:                                                       fors universitets bibliotek, Suomalaisen Kirjalli-
32351: Den närmast belägna tomten som ägs av staten
32352:                                                       suuden Seuras bibliotek och SLS:s bibliotek. Det
32353: ligger i Alberga i Esbo. En sådan lösning skulle
32354:                                                       bör dock erioras att avståndet tar 12-17 minuter
32355: även stå i överensstämmelse med finansministe-
32356:                                                       per tåg i anspråk. Dessa olägenheter vad förlägg-
32357: riets beslut om att förlägga statliga ämbetsverk i
32358:                                                       ningsorten beträffar drabbar i lika stor utsträck-
32359: huvudstadsregionen. Enligt detta beslut föreslås
32360:                                                       ning forskningscentralens finskspråkiga avdel-
32361: förläggningsorten för Forskningscentralen för de
32362:                                                       ningar. Förflyttningen av Byrån för svenska språ-
32363: inhemska språken bli huvudstadsregionen dvs.
32364:                                                       ket bör övervägas med tanke på huruvida
32365: zon II. De utrymmen som nu står tili buds byggs
32366:                                                       fördelarna med närheten tili forskningscentralen
32367: av Postbaoken och planeringsarbetet, där beho-
32368:                                                       vad de finlandssvenska storprojekten beträffar
32369: ven för forskningscentralen för de inhemska språ-
32370:                                                       väger tyngre än kontakten med SLS:s Folkkul-
32371: ken beaktas, inleddes i början av år 1987.
32372:                                                       tursarkiv.
32373: Byggnaden torde stå färdig under år 1990.
32374:    Forskningscentralen för de inhemska språken           Forskningscentralen för de inhemska språken
32375: har utarbetat planer på att Byrån för svenska         behöver nya och enhetliga lokaliteter. 1 detta
32376: språket som en del av forskningscentralen flyttar     syfte har man redan i åratal efterlyst olika
32377: tili Alberga då utrymmena är färdigställda. Lika-     alternativa lösningar. Efter att dessa utredningar
32378: ledes skulle byrån samtidigt med resten av forsk-     gjorts har den konkreta planeringen av utrymme-
32379: ningscentralen få sådana utrymmen som plane-          na i Alberga inletts på basen av de lokaliteter
32380: rats med tanke på dess verksamhetsformer.             som står tili förfogande. Ministeriets avsikt är
32381:    1 begynnelsefasen av planeringsarbetet föreslog    dock att ännu utreda olika alternativ med syftet
32382: forskningscentralen att SLS:s vetenskapliga verk-     att finna en lösning, som skulle vara så ända-
32383: samhet, i synnerhet Folkkulturarkivet tillsam-        målsenlig som möjligt med tanke på de olika
32384: mans med Byrån för svenska språket skulle flytta      funktionerna vid forskningscentralen.
32385: 
32386:     Helsingfors den 3 februari 1988
32387: 
32388:                                                            Undervisningsminister Christoffer Taxell
32389:                                                1987 vp.
32390: 
32391: Kirjallinen kysymys n:o 446
32392: 
32393: 
32394: 
32395: 
32396:                                   Pulliainen: Vähemmän saastuttavien menetelmien käyttöön ottami-
32397:                                      sesta selluteollisuudessa
32398: 
32399: 
32400:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32401: 
32402:    Keskuslaboratorio on Tekniikan näköalat -leh-     lujaa uudella menetelmällä kuin vanhalla sulfaat-
32403: den mukaan kehittänyt peroksomuurahaishappo-         timenetelmälläkin.
32404: menetelmäksi nimetyn menetelmän, jolla saa-             Y mpäristömme tila on huonontunut viime
32405: daan sekä havu- että lehtipuusta valkaistua sellua   aikoina siinä määrin, että on tehtävä kaikki
32406: ilman rikki- ja kloorikemikaaleja. Sellustahan       voitava havaittujen kehityskulkujen katkaisemi-
32407: neljä viidesosaa valmistetaan nykyisin sulfaatti-    seksi. Tämä voi tapahtua mm. vaatimalla -
32408: menetelmällä, jossa käytetään ympäristöä saastut-    vaikkapa lainsäädännön avulla - uutta tekniik-
32409: tavia rikkiä ja klooria; rikkiyhdistettä tarvitaan   kaa käyttöön heti kun sellaista on kehitetty.
32410: hajottamaan puuaines kuiduiksi ja klooria puo-       Selluteollisuudella on siinä määrin suuri merkitys
32411: lestaan kuitumassan valkaisemiseen. Tämä kon-        ympäristömme saastumis- ja pilaamisprosesseissa,
32412: ventionaalinen menetelmä vaatii suuria tehdasyk-     että siihen on mitä pikimmin ja eri keinoin
32413: siköitä, jolloin myös ympäristöongelmat ovat         puututtava.
32414: suurta luokkaa. Uudella menetelmällä voitaisiin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32415: arvioiden mukaan toimia taloudellisesti kannat-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32416: tavasti pienehköillä yksiköillä.                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32417:                                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32418:   Uuden, usean eri vaiheen sisältävän menetel-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
32419: män arvokkaimmaksi eduksi ilmoitetaan kloori-                 veivoitetaan selluteollisuus siirtymään sel-
32420: ton valkaisu. Heikko puoli on havupuumassan                   laisten menetelmien käyttöön, ettei se
32421: huono lujuus, kun taas mäntysulfaattisellun etu-              enää saastuta ympäristöä rikkiä ja klooria
32422: na on lujuus. Koivusta sen sijaan saadaan yhtä                sisältävillä kemikaaleilla?
32423: 
32424:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1987
32425: 
32426:                                            Erkki Pulliainen
32427: 
32428: 
32429: 
32430: 
32431: 280035L
32432: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 446
32433: 
32434: 
32435: 
32436: 
32437:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32438: 
32439:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         lähiaikoina, kun saadaan sovittua käytettävästä
32440: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          standardista.
32441: olette 15 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-           Selluteollisuuden rikkipäästöt puolestaan oli-
32442: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vat vuonna 1980 104 000 tonniarikkidioksidiaja
32443: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        vuonna 1986 enää 56 000 tonnia rikkidioksidia.
32444: Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   Kuormituksen vähenemä oli siis noin 48 prosent-
32445: myksestä n:o 446:                                      tia.
32446:                                                           Sellutehtaiden ilma- ja jätevesipäästöjä koske-
32447:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla     vissa lupapäätöksissä päästärajat asetetaan otta-
32448:         veivoitetaan selluteollisuus siirtymään sel-   malla huomioon ympäristöhaitat, käytettävissä
32449:         laisten menetelmien käyttöön, ettei se         oleva tekniikka ja toimista aiheutuvat kustannuk-
32450:         enää saastuta ympäristöä rikkiä ja klooria     set. Teknisten ratkaisujen valintaa ohjataan pääs-
32451:         sisältävillä kemikaaleilla?                    töehdoin, kun taas kukin tehdas saa itse valita
32452:                                                        niiden vaatimat tekniset ratkaisut.
32453:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Yleensä uusilta sellutehtailta edellytetään alus-
32454: ti seuraavaa:                                          ta alkaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa pääs-
32455:     Suomessa tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa      töjen minimoimiseksi. Vanhoissa tehtaissa uudet
32456: ja yliopistoissa tutkitaan ja kehitetään intensiivi-   menetelmät ovat otettavissa käyttöön muun mu-
32457: sesti ympäristöä nykyistä vähemmän kuormittavia        assa silloin, kun tehdasta muutoinkin uudiste-
32458: ja saastuttavia sellun valmistusmenetelmiä. Kes-       taan. Ilmansuojelulain ja vesilain mukaisesti tek-
32459: kuslaboratoriossa on kehitetty eräs tällainen me-      nisten ratkaisujen valinnassa tulee ottaa huo-
32460: netelmä, peroksohappokeitto, jossa saadaan täys-       mioon toimista aiheutuvat kustannukset, toisin
32461: valkaistua sellua ilman rikki- ja kloorikemikaale-     sanoen kustannusten kohtuullisuus päästöistä ai-
32462: ja. Menetelmällä on vielä omat heikkoutensa eikä       heutuviin haittoihin nähden. Siksi päästäehdot
32463: se ole valmis tehdasmittakaavaisesti käyttöönotet-     ja käytettävä tekniikka ovat jossakin määrin eri-
32464: tavaksi. Rikki- ja kloorikemikaaleista vapaita sel-    laisia eri tehtaissa.
32465: lun prosessimenetelmiä kehitellään myös muual-            Täysvalkaistun sellun valmistaminen ilman
32466: la.                                                    rikki- ja kloorikemikaaleja ei vielä ole tehdasmit-
32467:     Rikki- ja kloorikemikaalien käytön vähentämi-      takaavaisesti teknisesti mahdollista, mutta tähän
32468: sen ja niistä aiheutuvan kuormituksen osalta           ehkä päästään noin kymmenen vuoden kuluessa.
32469: voidaan todeta tapahtuneen jatkuvasti myönteis-        Hallitus vaikuttaa asianomaisten viranomaisten
32470: tä kehitystä. Esimerkiksi sulfaattisellutehtaissam-    välityksellä siihen, että lääninhallitusten ja vesioi-
32471: me käytettiin vuonna 1974 klooria keskimäärin          keuksien lupapäätöksissä asetetaan sellutehtaille
32472: 70 kg valkaistua sellutonnia kohden, kun vastaa-       velvoitteita vähentää olennaisesti rikki- ja kloori-
32473: va arvo vuonna 1986 oli noin 44 kg klooria.            yhdisteiden päästöjä. Tavoite on, että valkaistun
32474: Kloorin käytön vähennys tänä aikana oli noin 37        sellun valmistuksessa voitaisiin siirtyä vähitellen
32475: prosenttia.                                            sellaisiin menetelmiin, joissa ei tarvita rikki- ja
32476:   Jätevesistä orgaanisesti sitoutuneen kloorin         kloorikemikaaleja lainkaan. Jos kansainvälisesti
32477: määrityksiä on toistaiseksi suoritettu aika vähän,     olisi mahdollista päästä nykyistä lievemmän val-
32478: mikä johtuu lähinnä määritysmenetelmien käy-           kaistun sellun käyttöön, vähenisi myös kloorin
32479: tön selkiintymättömyydestä. Tilanne parantunee         käyttötarve. Tämä ei toistaiseksi ole mahdollista.
32480: 
32481:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1988
32482: 
32483:                                                                       Ympäristöministeri Kaj Bärlund
32484:                                       1987 vp. -      KK n:o 446                                        3
32485: 
32486: 
32487: 
32488: 
32489:                                 Till Riksdagens Herr Talman
32490: 
32491:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          komma överens om viiken standard som skall
32492: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        användas.
32493: den 15 december 1987 tili vederbörande medlem            Massaindustrins svavelutsläpp utgjorde för sin
32494: av statsrådet översänt avskrift av följande av        del 104 000 ton svaveldioxid år 1980 och endast
32495: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade            56 000 ton år 1986. Belastningen minskade såle-
32496: spörsmål nr 446:                                      des ca 48 procent.
32497:                                                          Utsläppsgränserna i tillståndsbeslut angående
32498:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder, med        massafabrikers utsläpp i luften och avfalls-
32499:        vilka massaindustrin förpliktas tili att       vattenutsläpp fastställs så, att miljöskadorna, den
32500:        övergå tili att använda sådana metoder,        teknik som står tili förfogande och de kostnader
32501:        att den inte längre förorenar miljön med       som åtgärderna medför har beaktats. Valet av
32502:        kemikalier som innehåller svavel och           tekniska lösningar styrs genom villkoren för ut-
32503:        klor?                                          släpp, medan varje fabrik själv får välja vilka
32504:                                                       tekniska lösningar dessa villkor fordrar.
32505:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         I allmänhet förutsätts av nya massafabriker
32506: anföra följande:                                      redan från början bästa användbara teknik för
32507:    Vid forskningsanstalter, högskolor och univer-     minimering av utsläpp. I gamla fabriker kan de
32508: sitet i Finland forskar man i och utvecklar           nya metoderna tas i bruk t.ex. när fabriken i
32509: intensivt sådana metoder för framställning av         övrigt moderniseras. I enlighet med luftvårdsla-
32510: massa vilka belastar och förorenar miljön mindre      gen och vattenlagen skall vid valet av tekniska
32511: än för tillfället. Vid Centrallaboratoriet har en     lösningar beaktas de kostnader som åtgärderna
32512: dylik metod, peroxosyrakok, utvecklats, med vii-      medför, dvs. hur rimliga kostnaderna är jämfört
32513: ken helblekt massa fås utan svavel- och klorkemi-     med de skador som utsläppen förorsakar. Därför
32514: kalier. Metoden har ännu sina svagheter, och den      är villkoren för utsläpp och den teknik som
32515: är inte färdig att i fabrikskala tas i bruk. Meto-    används i viss mån olika vid olika fabriker.
32516: der, som i massaprocessen är fria från svavel- och       Det är inte ännu tekniskt möjligt att i fa-
32517: klorkemikalier, utvecklas också på andra håll.        brikskala framställa helblekt massa utan att an-
32518:    Vad beträffar den minskade användningen av         vända svavel- och klorkemikalier, men detta
32519: svavel- och klorkemikalier och den belastning         stadium kan kanske uppnås inom cirka tio år.
32520: som dessa förorsakar kan det konstateras att en       Regeringen verkar genom behöriga myndigheters
32521: positiv utveckling hela tiden sker. T.ex. i våra      förmedling för att i länsstyrelsernas och vatten-
32522: sulfatmassafabriker användes år 1974 i genom-         domstolarnas tillståndsbeslut fastställs förpliktel-
32523: snitt 70 kg klor per ton blekt massa, medan           ser för massafabriker att väsentligt minska på
32524: motsvarande värde år 1986 var ca 44 kg klor.          utsläppen av svavel- och klorföreningar. Målet är
32525: Kloranvändningen minskade under denna period          att man vid framställningen av blekt massa så
32526: ca 37 procent.                                        småningom kunde övergå till sådana metoder, i
32527:    Hittills har det klor som organiskt bundits från   vilka svavel- och klorkemikalier inte alls behövs.
32528: avfallsvatten definierats i ringa omfattning,         Om det internationellt vore möjligt att börja
32529: främst på grund av att användningen av defini-        använda massa som är mindre blekt än det är i
32530: tionsmetoderna varit oklar. Situationen torde         dag, skulle också behovet av att använda klor
32531: förbättras inom en nära framtid, när man kan          minska. Detta är inte tills vidare möjligt.
32532: 
32533:      Helsingfors den 15 januari 1988
32534: 
32535:                                                                           Miljöminister Kaj Bärlund
32536:                                                1987 vp.
32537: 
32538: Kirjallinen kysymys n:o 447
32539: 
32540: 
32541: 
32542: 
32543:                                   Renko: Työpaikkojen perustamisesta Oulun lääniin
32544: 
32545: 
32546:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32547: 
32548:   Rakennemuutos on kiihdyttänyt muuttoaaltoa          kylän toimesta. Alue omaa moninaiset alihankin-
32549: Oulun ja Lapin lääneistä. Työtä etsitään Etelä-       tamahdollisuudet ja teollisuuden hajasijoitus-
32550: Suomesta ja myös Ruotsista. Etelä-Suomen vai-         mahdollisuudet.
32551: keat asunto- ja sosiaalipoliittiset olosuhteet vai-      Edellä mainituilla toimenpiteillä hidastettai-
32552: keuttavat koko perheiden muuttoa.                     siin muutosaaltoa ja kevennettäisiin Etelä-Suo-
32553:   Marras-joulukuun aikana on Oulun läänistä           men kaupunkien asunto-ongelmia sekä sosiaali-
32554: värvätty työvoimaa Etelä-Suomen teollisuudelle        puolen lasten- ja vanhustenhoito-ongelmia.
32555: mm. Saab-Valmetin toimesta. Oulun läänin                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32556: väestön keskuudessa on herättänyt pahennusta          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32557: värväysteeman "nuori, terveselkäinen ja hyvät         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32558: elämäntavat omaava'' käyttö. Tämä on koettu           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32559: ihmisarvoa alentavaksi menettelyksi etenkin, kun
32560: Oulun läänin ammattitaitoinen työvoima voisi                    Onko Hallitus tietoinen Oulun lääniin
32561: suorittaa alihankintoja omalla alueellaan. Näin              kohdistuvasta työvoiman värväystoimin-
32562: tapahtuu mm. Nokian osalta.                                  nasta, ja aikooko Hallitus hillitä muutto-
32563:    Oulun läänissä on maailman huippuluokan                   aaltoa esimerkiksi valtiojohtoisten yritys-
32564: metallialan yrityksiä ja korkeatasoista koulutusta           ten hajasijoitustoiminnalla tai alihankin-
32565: mm. Nokian, Rautaruukin ja Oulun teknologia-                 tatoiminnalla?
32566: 
32567:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1987
32568: 
32569:                                             Tellervo Renko
32570: 
32571: 
32572: 
32573: 
32574: 280042T
32575: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 447
32576: 
32577: 
32578: 
32579: 
32580:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32581: 
32582:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        dessakaupungissa, oli marraskuun 1987 lopussa
32583: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         työttömiä työnhakijoita 592. Heistä 173 oli teol-
32584: olette 15 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-       lisuuden työnhakijoita ja metallialan työnhakijoi-
32585: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ta 34. Vuonna 1987 oli marraskuun loppuun
32586: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mennessä Uudenkaupungin ja Laitilan toimisto-
32587: Tellervo Rengon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     jen alueella välitetty työtä 691 työnhakijalle.
32588: symyksestä n:o 447:                                   Autotehtaalle muilta paikkakunnilta välitettyjen
32589:                                                       kohdalla on vuoden 1987 aikana tehty 138
32590:           Onko Hallitus tietoinen Oulun lääniin       myönteistä ja 11 kielteistä liikkuvuusavustuspää-
32591:        kohdistuvasta työvoiman värväystoimin-         töstä. Voimaan tulleen työllisyyslain mukaan työ-
32592:        nasta, ja aikooko Hallitus hillitä muutto-     kykyinen 17-64-vuotias työmarkkinoilla käytet-
32593:        aaltoa esimerkiksi valtiojohtoisten yritys-    tävissä oleva työvoimatoimistoon työttömäksi
32594:        ten hajasijoitustoiminnalla tai alihankin-     työnhakijaksi ilmoittautunut henkilö on pyrittävä
32595:        tatoimionalla?                                 työllistämään ensisijaisesti työssäkäyntialueellaan
32596:                                                       avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoihin työvoima-
32597:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     palvelujen avulla taikka ohjaamaan työnsaantia
32598: ti seuraavaa:                                         edistävään koulutukseen. Työvoimaministeriö tu-
32599:     Oy Saab-Valmet Ab on hoitanut parinkymme-         lee kiinnittämään huomiota lain noudattamiseen
32600: nen vuoden ajan työvoiman hankinnan ja työpai-        myös tältä osin.
32601: koista tiedottamisen yhteistyössä työvoimahallin-        Oy Saab-Valmet Ab työllistää tällä hetkellä
32602: non kanssa. Työvoiman hankinnassa on lähtö-           Uudessakaupungissa ja Kalanoin komponentti-
32603: kohtana ollut Uudenkaupungin työssäkäyntialu-         tehtaalla noin 2 500 henkilöä. Heistä runsas
32604: een ja lähikuntien työttömien työllistäminen.         tuhat asuu Uudenkaupungin ulkopuolella. Ali-
32605: Viime vuosina on lähiliikkuvuutta pyritty edistä-     hankintateollisuus työllistää lisäksi Vakka-Suo-
32606: mään mm. linja-autoyhteyksiä kehittämällä si-         men alueella noin 200 henkilöä. Oy Saab-Valmet
32607: ten, että kotoa voitaisiin käydä Uudenkaupungin       Ab:llä on ympäri maata 94 osahankkijaa, jotka
32608: autotehtaalla töissä 50-60 kilometrin säteellä.       työllistävät toista tuhatta henkilöä. Oulun lähellä
32609:     Työvoiman hankkimisessa työssäkäyntialueen        mm. Nokian Kaapelin Kempeleen tehdas toimit-
32610: ulkopuolelta on noudatettu työnvälityksen va-         taa johtosarjat kaikkiin Uudessakaupungissa val-
32611: kiintuneita menettelyjä. Avoimista paikoista on       mistettaviin autoihin. Oy Saab-Valmet Ab on
32612: tiedotettu Työmarkkinat-lehden kautta tai ole-        työskennellyt monin tavoin suomalaisen osahan-
32613: malla yhteydessä muihin työvoimatoimistoihin.         kintateollisuuden monipuolistamiseksi. Oy Saab-
32614: Autotehdas on myös yhteistyössä työvoimaviran-        Valmet Ab valittiin Suomessa vuoden 1987 ali-
32615: omaisten kanssa järjestänyt useiden paikkakun-        hankinnan ostajaksi.
32616: tien työvoimatoimistoissa tiedotustilaisuuksia.          Työvoimaministeriö tulee edelleen kiinnittä-
32617: Niihin on kutsuttu autonrakentamisesta kiinnos-       mään Saab-Valmetin huomiota mahdollisuuksiin
32618: tuneita työttömiä. Näitä tilaisuuksia, joissa anne-   sijoittaa tuotantoa ja alihankintoja alityöllisyys-
32619: taan perustietoja työmahdollisuuksista Uudessa-       alueille ja aloittaa tässä tarkoituksessa neuvottelut
32620: kaupungissa, on järjestetty myös vuonna 1987.         Oy Saab-Valmet Ab:n kanssa. Työvoimaministe-
32621:    Oy Saab-Valmet Ab:llä ei ole ollut merkittäviä     riö selvittää myös mahdollisuuksia ja menettely-
32622: ongelmia saada riittävästi työvoimaa. Joitain vai-    tapoja, joilla voitaisiin yrityskohtaisesti tukea ja
32623: keuksia on sen sijaan ollut löytää riittävän amma-    tehdä kilpailukykyisiksi heikoilla työllisyysalueilla
32624: tillisen peruskoulutuksen omaavia työttömiä           sijaitsevia tai sinne perustettavia yrityksiä siten,
32625: työnhakijoita, ottaen huomioon työn vaativuu-         että alihankintatoimintaa ja yritysten sijoittumis-
32626: den kehityksen. Koko sillä alueella, jolta voidaan    ta voitaisiin entistä paremmin ohjata vaikeimmil-
32627: käydä asuinpaikkakuntaa vaihtamatta töissä Uu-        le työllisyysalueille.
32628: 
32629:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1988
32630: 
32631:                                                                    Työvoimaministeri Matti Puhakka
32632:                                        1987 vp. -     KK n:o 447                                        3
32633: 
32634: 
32635: 
32636: 
32637:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
32638: 
32639:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med att finna arbetslösa arbetssökande med till-
32640: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          räcklig grundutbildning i yrket, då man beaktar
32641: len 15 december 1987 tili vederbörande medlem          att arbetet utvecklas och stälier allt högre kvali-
32642: LV statsrådet översänt avskrift av följande av         tetskrav. Hela Nystads pendlingsregion hade i
32643: ·iksdagsledamot Tellervo Renko undertecknade          slutet av november 1987 592 arbetslösa arbetssö-
32644: :pörsmål nr 447:                                      kande. Av dessa sökte 173 arbete inom industrin
32645:                                                       och 34 inom metalibranschen. År 1987 hade
32646:           Är Regeringen medveten om den värv-         inom området för Nystads och Letala arbets-
32647:        ning av arbetskraft som riktas in på            kraftsbyråer arbete förmedlats åt 691 arbetssö-
32648:        Uleåborgs Iän och ämnar Regeringen              kande. Under år 1987 hade det fattats 138
32649:        bromsa upp flyttningsrörelsen t.ex. ge-        positiva och 11 negativa beslut om rörlighetsun-
32650:        nom en decentralisering av statsstyrda          derstöd för personer som från andra orter
32651:        företag elier genom underleveranser?           förmedlats tili arbete vid bilfabriken. Enligt den
32652:                                                       gäliande nya sysselsättningslagen skall en arbets-
32653:  Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        för person i åldern 17-64 år, som står tili
32654: mföra följande:                                       arbetsmarknadens förfogande och som vid arbets-
32655:    Oy Saab-Valmet Ab har i tjugo år skött             kraftsbyrån anmält sig som arbetslös arbetssökan-
32656: mskaffningen av arbetskraft och informationen         de, såvitt möjligt, i första hand med hjälp av
32657: )m arbetsplatser i samarbete med arbetskraftsför-     arbetskraftsservicen sysselsättas på de arbetsplat-
32658: raltningen. Utgångspunkten för anskaffningen          ser inom pendlingsregionen som anmälts lediga,
32659: LV arbetskraft har varit att sysselsätta de arbets-   eller anvisas utbildning som främjar möjligheter-
32660: ösa inom Nystads pendlingsregion och dess när-        na att få arbete. Arbetskraftsministeriet kommer
32661: wmmuner. Under de senaste åren har man                att fästa uppmärksamhet vid att lagen iakttas
32662: :Orsökt främja pendlingen bl.a. genom att för-        också tili dessa delar.
32663: )ättra bussförbindelserna så att de som bor på            Oy Saab-Valmet Ab sysselsätter för närvarande
32664: i0-60 kilometers avstånd från bilfabriken i           sammanlagt 2 500 personer i Nystad och vid
32665: '-J'ystad kunde pendla mellan hemmet och arbets-      komponentfabriken i Kaland. Av dessa bor drygt
32666: )latsen.                                              tusen utanför Nystad. Underleveransindustrin
32667:    Då det gäller anskaffning av arbetskraft utan-     sysselsätter dessutom ca 200 personer inom
32668: :Or pendlingsregionen, har man följt vedertagen       Egentliga Finland. Oy Saab-Valmet Ab har runt
32669: Lrbetsförmedlingspraxis. Man har informerat om        om i landet 94 delleverantörer, som sysselsätter
32670: le lediga platserna via tidningen Arbetsmarkna-       över 1 000 personer. Bl.a. Nokia Kabels fabrik i
32671: len eller genom kontakter med andra arbets-           Kempele nära Uleåborg levererar ledningsserier
32672: 'raftsbyråer. Bilfabriken har också i samarbete       för alla bilar som tiliverkas i Nystad. Oy Saab-
32673: ned arbetskraftsmyndigheterna anordnat infor-         Valmet Ab har arbetat på många sätt för att göra
32674: nationsmöten vid arbetskraftsbyråerna på flera        den finländska delleveransindustrin mångsidiga-
32675: mer. Tili dem har kaliats arbetslösa som är           re. Oy Saab-Valmet Ab valdes tili 1987 års
32676:  ntresserade av biltiliverkning. Dylika informa-      underleveransköpare i Finland.
32677: :ionsmöten, där man ger primäruppgifter om                Arbetskraftsministeriet kommer ytterligare att
32678: Lrbetsmöjligheterna i Nystad, arrangerades även       fästa Saab-Valmets uppmärksamhet vid möjlig-
32679: l987.                                                 heterna att lokalisera produktion och underleve-
32680:    Oy Saab-Valmet Ab har inte haft nämnvärda          ranser tili undersysselsättningsregioner och börjar
32681: )toblem med att få tillräckligt med arbetskraft.      i detta syfte förhandlingar med Oy Saab-Valmet
32682: )äremot har det förekommit vissa svårigheter          Ab. Arbetskraftsministeriet utreder också möjlig-
32683: 4                                     1987 vp. -- RJ< n:o 447
32684: 
32685: heter och förfaringssätt för att kunna stödja olika   konkurrenskraft sålunda att underleveransern
32686: företag som finns eller som skall grundas på          och placeringen av företag bättre än förut kund
32687: svaga sysselsättningsområden samt möjligheter         riktas in på de svåraste sysselsättningsområdena
32688: och förfaringssätt för att kunna öka dessa företags
32689: 
32690:      Helsingfors den 18 januari 1988
32691: 
32692:                                                                 Arbetskraftsminister Matti Puhakka
32693:                                               1987 vp.
32694: 
32695: Kirjallinen kysymys n:o 448
32696: 
32697: 
32698: 
32699: 
32700:                                  P. Leppänen: Valtatien n:o 4 säilyttämisestä Päijänteen länsipuo-
32701:                                     lella
32702: 
32703: 
32704:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32705: 
32706:    TVH:n toimesta suunnitellaan E4-tien siirtä-     E4-tien kunnostamista Ja säilyttämistä entisellä
32707: mistä kulkemaan tulevaisuudessa Päijänteen itä-     paikalla pääasiassa.
32708: puolta.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32709:    E4-tie on koko olemassaoloajan kulkenut Päi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32710: jänteen länsipuolta, sen seurauksena sinne ovat     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32711: matkailualan yrittäjät investoineet huomattavasti   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32712: ja uusia on parhaillaan rakenteilla mm. Jämsän
32713: seudulla.                                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32714:   Jämsänjokilaakson teollisuus on myöskin huo-             ryhtyä valtatien n:o 4 säilyttämiseksi enti-
32715: mattava E4-tien tarvitsija, joten sekin puoltaa            sellä paikallaan Päijänteen länsipuolella?
32716: 
32717:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1987
32718: 
32719:                                           Pekka Leppänen
32720: 
32721: 
32722: 
32723: 
32724: 280030F
32725: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 448
32726: 
32727: 
32728: 
32729: 
32730:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32731: 
32732:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lään että Pohjois-Savoon suuntautuva liikenne
32733: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Lahdesta Lusiin asti moottoritietä pitkin. Helsin-
32734: olette 15 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-        gin-Lusin moottoritien toteutus ja suunnittelu
32735: jeenne n:o 2029 ohella toimittanut valtioneuvos-       on edennyt tältä pohjalta, eikä perusteita kannan
32736: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      muuttamiseen ole tullut esiin.
32737: edustaja Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kirjalli-         Päijänteen länsipuolitse kulkevan valtatien n:o
32738: sesta kysymyksestä n:o 448:                            4 nykyisen suunnan ja itäpuolitse kulkevan valta-
32739:                                                        tien n:o 5 ja kantatien n:o 59 muodostaman
32740:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        reitin vertailuna tie- ja vesirakennushallitus esit-
32741:         ryhtyä valtatien n:o 4 säilyttämiseksi enti-   tää seuraavaa:
32742:         sellä paikallaan Päijänteen länsipuolella?        - Itäpuolineo reitti on jo nyt 5 km lyhyempi,
32743:                                                        ja kun moottoriliikennetieosuus Joutjärvi-Vie-
32744:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       rumäki avataan kuluvana vuonna liikenteelle,
32745: ti seuraavaa:                                          kasvaa ero 9 km:iin.
32746:    Yleisistä teistä annetun asetuksen 1 §:n mu-           - Kun Heinolan keskustan ohittava tieosuus
32747: kaan liikenneministeriö määrää liikenteelliseltä       valmistuu suunnitelmien mukaan 1990-luvun
32748: merkitykseltään tärkeät maantiet valtateiksi tai       alussa, tulee itäinen reitti myös liikennöitävyy-
32749: kantateiksi. Valtateiksi voidaan 1 §:n 2 momen-        deltään kokonaisuudessaan paremmaksi.
32750: tin mukaan määrätä sellaiset maantiet, jotka              - Pienin liikennemäärä läntisellä reitillä on
32751: palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskuksien     nykyisin (1986) noin 500 autoa/vrk suurempi
32752: välistä kaukoliikennettä ja toimivat liikenteen        kuin itäisellä, mutta Heinolan ohikulun valmis-
32753: pääsiallisina kokoojateinä muodostaen maantie-         tuttua on tilanne päinvastainen.
32754: verkon rungon.                                            - Asutuksen määrässä länsi- ja itäpuolella ei
32755:    Valtatie n:o 4 ulottuu Helsingistä Oulun kaut-      ole mainittavaa eroa.
32756: ta Utsjoen kuntaan Norjan rajalle, ja sen koko-           Tie- ja vesirakennushallitus toteaa, että niin
32757: naispituus on noin 1 260 km. Kyseessä on siten         tieyhteyksien pituus, liikennöitävyys kuin jo to-
32758: koko valtakunnan pisin yhtenäisesti numeroitu          teutetut ja suunnitellut kehittämistoimenpiteet
32759: tie, jonka päätehtävä selvästi painottuu valtakun-     tukevat valtatien n:o 4 samoin kuin sen kanssa
32760: nan eri osien yhdistämiseen ja kaukoliikennevir-       päällekkäisnumeroidun Eurooppatien E4 siirtä-
32761: tojen mahdollisimman tehokkaaseen välittämi-           mistä Päijänteen itäpuoliselle reitille. Tämä ei
32762: seen. Tien yleispiieteisen suuntauksen kannalta        kuitenkaan merkitse valtatien n:o 4 nykyisen
32763: merkittäviä asutus- ja liikennekeskuksia sen ete-      suunnan ja Jämsän tieyhteyksien kehittämisen
32764: läisimmässä osassa ovat Helsinki, Lahti ja Jyväsky-    unohtamista. Kuhmoisten ja Jämsän välillä on
32765: lä. Valtatien n:o 4 kehittämisessä on tärkeimmäl-      parastaikaa käynnissä läntisen reitin huonoim-
32766: lä sijalla edellä mainittujen keskusten välisen        man osuuden parantaminen. Myös väleille Ori-
32767: liikenteen mahdollisimman tehokas hoitaminen,          vesi-Jämsä ja Jämsä-Jyväskylä on suunnitteilla
32768: toisella sijalla muiden valtatiehen n:o 4 liittyvien   kehittämistoimenpiteitä. Jämsän seutu säilyy si-
32769: valta- ja kantatiesuuntien samanaikainen palvelu       ten hyvien tieyhteyksien varassa valtatien n:o 4
32770: (verkkorakenne) ja vasta kolmannella sijalla pai-      suunnasta riippumatta. Lisäksi - jos valtatie
32771: kalliset kohteet.                                      joskus siirtyy Päijänteen itäpuolelle - nykyinen
32772:    Ajatus Lahden ja Jyväskylän välisen pääyhtey-       valtatie länsipuolella erittäin suurella todennä-
32773: den siirtämisestä Päijänteen itäpuolelle on yli        köisyydellä jää kantatieksi eli päätieverkon osaksi.
32774: kahden vuosikymmenen ikäinen. Tarkemmin                Mainittakoon, että kaikki Päijänteen itäpuoliset
32775: asiaa tutkittiin viimeksi Helsingin-Heinolan-          kunnat ovat esittäneet valtatien siirtämistä itä-
32776: Lusin moottoritiesuunnittelun yhteydessä. Vuon-        puolelle viimeksi vuosina 1983 ja 1985.
32777: na 1967 valmistuneessa yleissuunnitelmassa tode-          Edellä on esitetty tieviranomaisten näkökohtia
32778: taankin, että on kannattavaa viedä sekä Jyväsky-       asiassa. Mitään esitystä tie- ja vesirakennushalli-
32779:                                        1987 vp. -      KK n:o 448                                        3
32780: 
32781: tus ei ole liikenneministeriölle tehnyt, joten         seistä valtatietä koskevassa asiassa toimenpiteisiin
32782: ministeriössä asiaa ei ole käsitelty. Asian ratkaisu   puoleen tai toiseen. Asia ratkaistaan aikanaan
32783: tulee ajankohtaiseksi 1990-luvun puolivälissä tai      mahdollisesti tehtävän esityksen ja siitä saatujen
32784: sen jälkeen. Näin ollen liikenneministeriö ei näin     lausuntojen perusteella asianmukaisessa järjestyk-
32785: aikaisessa vaiheessa luonnollisesti voi ryhtyä ky-     sessä alussa mainittujen asetuskohtien nojalla.
32786: 
32787:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1988
32788: 
32789:                                                                     Liikenneministeri Pekka Vennamo
32790: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 448
32791: 
32792: 
32793: 
32794: 
32795:                                 Till Riksdagens Herr Talman
32796: 
32797:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            trafiken tili såväl Jyväskylä som norra Savolax går
32798: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         längs motorvägen på sträckan Lahtis-Lusi. Byg-
32799: 2029 av den 15 december 1987 till vederbörande         gandet och planeringen av motorvägen Helsing-
32800: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     fors-Lusi har fortgått på denna basis och inga
32801: av riksdagsman Pekka Leppänen undertecknade            grunder för att ändra ståndpunkten har framgått.
32802: spörsmål nr 448:                                          Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen anför följan-
32803:                                                        de som jämförelse mellan den nuvarande sträck-
32804:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ningen av huvudväg nr 4 och den rutt som går
32805:         för att bevara huvudväg nr 4 på dess           österom Päijänne och som bildas av huvudväg nr
32806:         nuvarande plats på västra sidan av Päijän-     5 och stamväg nr 59:
32807:         ne?
32808:                                                           - Den östra rutten är redan nu 5 km kortare
32809:                                                        och då motortrafikleden Joutjärvi-Vierumäki
32810:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        öppnas för trafik under innevarande år växer
32811: anföra följande:                                       skillnaden till 9 km.
32812:    Enligt 1 § förordningen om allmänna vägar              - Då omfarten runt Heinola centrum i enlig-
32813: förklarar trafikministern ur trafiksynvinkel viktiga   het med planerna blir färdig i början av 1990-
32814: landsvägar för huvudvägar eller stamvägar. Enligt      talet blir den Östra rutten i sin helhet bättre också
32815: 1 § 2 mom. kan sådana landsvägar, vilka genom          för trafikerbarhetens del.
32816: att betjäna fjärrtrafiken mellan viktiga bosätt-          - Den minsta trafikmängden på den västra
32817: nings- och trafikcentra och genom att tjäna som        rutten är för närvarande (1986) ca 500 bilar/ dygn
32818: huvudsakliga samlingsvägar för samfärdseln ut-         större än på den Östra rutten, men efter att
32819: göra stommen till landsvägsnätet, förklaras för        Heinola omfartsväg blir färdig kommer situa-
32820: stamvägar.                                             tionen att bli den motsatta.
32821:    Huvudväg nr 4 sträcker sig från Helsingfors via        - Inga nämnvärda skillnader finns mellan
32822: Uleåborg till Utsjoki kommun och norska grän-          bosättningens omfattning på den västra respekti-
32823: sen, och är i sin helhet ca 1 260 km lång. Det är      ve Östra sidan.
32824: sålunda frågan om hela rikets längsta enhetligt           Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen konstaterar
32825: numrerade väg vars huvudfunktion klart är att          att såväl vägförbindelsernas längd, trafikerbarhet
32826: förena rikets olika delar och så effektivt som         som redan genomförda och planerade utveck-
32827: möjligt förmedla fjärrtrafikströmmar. Med tanke        lingsåtgärder stöder tanken att huvudväg nr 4
32828: på vägens allmänna sträckning är viktiga bosätt-       liksom även Europaväg E4, som har samma
32829: nings- och trafikcentra vid dess sydligaste del        numrering och sträckning, överförs till den rutt
32830: Helsingfors, Lahtis och Jyväskylä. Vid utvecklan-      som går österom Päijänne. Detta betyder dock
32831: det av huvudväg nr 4 är det viktigast att trafiken     inte att urvecklandet av den nuvarande sträck-
32832: mellan ovan nämnda centra sköts så effektivt som       ningen av huvudväg nr 4 och Jämsä vägförbin-
32833: möjligt, på andra plats i viktighetsordning kom-       delser glöms. Mellan Kuhmois och Jämsä pågår
32834: mer samtidig service för andra huvud- och stam-        som bäst förbättringar av den västra ruttens
32835: vägar som ansluter sig till huvudväg nr 4 (nät-        sämsta del. Också för avsnitten Orivesi-Jämsä
32836: strukturen), och lokala objekt kommer först på         och Jämsä-Jyväskylä planeras urvecklingsåtgär-
32837: tredje plats.                                          der. Jämsä-nejden kommer sålunda att alltjämt
32838:    Tanken att flytta huvudförbindelsen mellan          ha goda vägförbindelser oberoende av sträck-
32839: Lahtis ochJyväskylä till östra sidan av Päijänne är    ningen av huvudväg nr 4. Vidare gäller att om
32840: över tjugo år gamma!. Senast undersöktes saken         huvudvägen någon gång flyttas tili Östra sidan av
32841: närmare i samband med planeringen av motorvä-          Päijänne blir den nuvarande huvudvägen på
32842: gen Helsingfors-Heinola-Lusi. 1 den general-           västra sidan med mycket stor sannolikhet stam-
32843: pian som blev färdig år 1967 konstateras i             väg, dvs. den kvarstår som en del av huvud-
32844: överensstämmelse härmed att det är lönsamt att         vägnätet. Det kan nämnas att alla kommuner på
32845:                                       1987 vp. -      KK n:o 448
32846: 
32847: Päijännes Östra sida senast åren 1983 och 1985        avgöra saken vid mitten av 1990-talet eller sena-
32848: har föreslagit att huvudvägen överförs till Östra     re. Sålunda kan trafikministeriet givetvis inte i
32849: sidan.                                                ett så här tidigt skede vidta åtgärder i frågan som
32850:    Ovan har vägmyndigheternas synpunkter på           gäller denna huvudväg. Saken avgörs i sinom tid
32851: saken framförts. Väg- och vattenbyggnadsstyrel-       i vederbörlig ordning på basis av en eventuell
32852: sen har inte gjort någon framställning till trafik-   framställning och de utlåtanden som erhålls
32853: ministeriet i ärendet, och således har ärendet inte   därom, med stöd av de i början nämnda
32854: behandlats vid ministeriet. Det blir aktuellt att     punkterna i förordningen.
32855: 
32856:     Helsingfors den 8 januari 1988
32857: 
32858:                                                                      Trafikminister Pekka Vennamo
32859:                                                 1987 vp.
32860: 
32861: Kirjallinen kysymys n:o 449
32862: 
32863: 
32864: 
32865: 
32866:                                    Urpilainen: Kokkolan vest- Ja ympäristöpiirin vesilaboratorion ra-
32867:                                      kentamisesta
32868: 
32869: 
32870:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32871: 
32872:    Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin nykyinen          tia. Yhteenvetona hän toteaa: ''Kokkolan vesi-
32873: vesilaboratorio toimii vuonna 1972 piirin varasto-     piirin laboratorio toimii alkeellisissa, sopimatto-
32874: rakennuksesta laboratoriokäyttöön saneeratuissa        missa tiloissa työntekijöiden terveyden kustan-
32875: tiloissa. Tilat ovat ahtaat, epätarkoituksenmukai-     nuksella.''
32876: set ja puutteelliset. Mm. huonon ilmanvaihdon             Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin uuden labo-
32877: vuoksi esiintyy vetoisuutta ja hajuhaittoja. Läm-      ratoriorakennuksen rakentaminen on ollut jo pit-
32878: pötila laskee ajoittain pakkasen puolelle. Sähkö-      kään suunnitteilla, mutta asiassa ei ole tapahtu-
32879: keskus on ylikuormitettu eikä edes nykyisiä säh-       nut mitään.
32880: kölaitteita voida pitää yhtä aikaa päällä. Vesi- ja       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32881: ympäristöhallituksen tutkimuslaboratorio on tae-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32882: kastanut laboratorion viimeksi 20.2.1985. Anne-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32883: tussa tarkastuskertomuksessa todetaan: '' Labora-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32884: toriotilat tulisi uusia mahdollisimman pian. La-
32885: boratorion ilmastointi ei toimi ja laboratorio ei                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
32886: pysty näin ollen suorittamaan kaikkia jätevesi-                Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin vesila-
32887: määrityksiä asianmukaisilla menetelmillä.''                    boratorio toimii epäasiallisissa ja jopa
32888:    Kokkolan työterveyslääkäri puuttuu lausunnos-               työntekijöiden turvallisuuden vaaranra-
32889: saan 7.4.1986 paitsi edellä esiintuomihin seikkoi-             vissa tiloissa, ja
32890: hin, myös siihen, että osa laboratoriossa käyte-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32891: tyistä kemikaaleista on terveydellisesti vaarallisia           ryhtyä uuden laboratorion rakentamiseksi
32892: ja niiden käyttö edellyttää kunnollista ilmastoin-             mahdollisimman pian?
32893: 
32894:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1987
32895: 
32896:                                              Kari Urpilainen
32897: 
32898: 
32899: 
32900: 
32901: 280040R
32902: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 449
32903: 
32904: 
32905: 
32906: 
32907:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32908: 
32909:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Hankkeelle on laadittu uusi perustamis- ja
32910: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           esisuunnitelma. Maa- ja metsätalousministeriö on
32911: olette 16 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-         hyväksynyt tämän suunnitelman 18.12.1984.
32912: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Hankkeen arvioitu hyötypinta-ala on 460 m 2 ja
32913: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         arvioidut rakennuskustannukset maaliskuun 1987
32914: Kari Urpilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     hintatasossa noin 4 miljoonaa markkaa.
32915: myksestä n:o 449:
32916:                                                            Ympäristöministeriön käytössä tulee olla mah-
32917:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että          dollisimman tehokkaat laboratoriopalvelut. Vesi-
32918:         Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin vesila-       ja ympäristöhallinnon laboratorioita on tähän
32919:         boratorio toimii epäasiallisissa ja jopa        mennessä käytetty lähinnä vesiasioita koskevien
32920:         työntekijöiden turvallisuuden vaaranta-         tehtävien hoitamiseen. Hallinnon kehittyessä
32921:         vissa tiloissa, ja                              vesi- ja ympäristöhallinnon laboratorioita käyte-
32922:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tään vastedes muihinkin ympäristönsuojelutehtä-
32923:         ryhtyä uuden laboratorion rakentamiseksi        viin. Vesi- ja ympäristöhallinnon laboratoriotoi-
32924:         mahdollisimman pian?                            minnan kehittäminen on siten ympäristöministe-
32925:                                                         riön kannalta tärkeää.
32926:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Ympäristöministeriö selvittää parhaillaan työ-
32927: ti seuraavaa:                                           ryhmien avulla ympäristöhallinnon tarvitsemien
32928:    Kokkolan vesipiirin vesitoimiston vesilaborato-      tutkimus- ja seurantatehtävien järjestämistä. Täl-
32929: rion perustamis- ja esisuunnitelma valmistui vuo-       löin tehdään selvitys tutkimuksen voimavarojen
32930: den 1979 alussa. Suunnitelman mukaan nykyi-             kehittämistarpeista vesi- ja ympäristöpiireissä ja
32931: nen vesilaboratorio uusittaisiin ja uusi lisäraken-     tästä johtuvat ehdotukset tutkimustoiminnan ke-
32932: nus rakennettaisiin nykyisten tilojen jatkeeksi.        hittämisestä. Tällöin selvitetään myös, kuinka
32933: Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti suunnitel-       laboratoriotoiminta tulisi tehokkaimmin järjestää
32934: man 5.12.1980.                                          ja mitä laboratorioita siihen tarvitaan. Työryh-
32935:    Kokkolan kaupungin tonttijärjestelysuunnitel-        mien selvitykset valmistuvat vuoden 1988 aikana.
32936: mien johdosta asianmukaisinta on rakentaa ny-           Tämän jälkeen ympäristöministeriö päättää, mit-
32937: kyiselle korjaamotontille kokonaan uusi laborato-       kä laboratorioiden rakentamis- ja uusimishank-
32938: riorakennus. Nykyisen vesilaboratorion tilat            keet tulee ottaa ministeriön hallinnonalan seu-
32939: muutettaisiin tällöin uuden laboratorion varas-         raavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan ja sitä
32940: toiksi sekä vesi- ja ympäristöpiirin korjaamon ja       pitemmän ajanjakson suunnitelmiin. Tällöin ote-
32941: keskusvaraston toimisto-, sosiaali- ja varastotiloik-   taan kanta myös Kokkolan vesi- ja ympäristöpii-
32942: sL                                                      rin laboratoriota koskevaan asiaan.
32943: 
32944:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1988
32945: 
32946:                                                                       Ympäristöministeri Kaj Bärlund
32947:                                         1987 vp. -- KJ( n:o 449                                          3
32948: 
32949: 
32950: 
32951: 
32952:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
32953: 
32954:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            bruksministeriet  godkände     denna     pian
32955: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          18.12.1984. Den uppskattade nyttoarealen för
32956: den 16 december 1987 tili vederbörande medlem           projektet är 460 m och de uppskattade bygg-
32957: av statsrådet översänt avskrift av följande av          nadskostnaderna, beräknade enligt prisnivån i
32958: riksdagsman Kari Urpilainen undertecknade               mars 1987, är ca 4 miljoner mark.
32959: spörsmål nr 449:
32960:                                                            Miljöministeriet bör förfoga över en så effektiv
32961:            Är Regeringen medveten om att Karle-         laboratorieservice som möjligt. Vatten- och mil-
32962:         by vatten- och miljödistrikts vattenlabo-       jöförvaltningens laboratorier har hittilis närmast
32963:         ratorium verkar i osakliga lokaliteter som      använts för skötseln av uppgifter som gäller
32964:         rentav ävenryrar arbetstagarnas säkerhet,       vattenärenden. Då förvaltningen utvecklas an-
32965:         och                                             vänds vatten- och miljöförvaltningens laborato-
32966:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        rier i fortsättningen också för andra uppgifter
32967:         för att ett nytt laboratorium skali byggas      inom miljövården. Utvecklandet av vatten- och
32968:         så snart som möjligt?                           miljöförvaltningens laboratorieverksamhet är så-
32969:                                                         ledes viktigt för miljöministeriet.
32970:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
32971: anföra följande:                                           Miljöministeriet utreder som bäst med hjälp av
32972:    Anläggnings- och utbyggnadsplanen för Karle-         arbetsgrupper anordnandet av de forsknings- och
32973: by vattendistrikts vattenbyrås vattenlaboratorium       uppföljningsuppgifter som miljöförvaltningen
32974: färdigstälides i början av år 1979. Enligt planen       behöver. Härvid görs en utredning om behoven
32975: skulie det nuvarande vattenlaboratoriet förnyas         att utveckla forskningsresurserna i vatten- och
32976: och en ny tilibyggnad uppföras som fortsättning         miljödistrikten och de förslag om utvecklande av
32977: tili de nuvarande lokaliteterna. Jord- och skogs-       forskningsverksamheten vilka beror på detta.
32978: bruksministeriet fastställde planen 5.12.1980.          Härvid utreds också hur laboratorieverksamheten
32979:     På grund av tomtregleringsplanen för Karleby        kunde anordnas effektivast och vilka laboratorier
32980: stad vore det ändamålsenligast att bygga en helt        som behövs för det. Arbetsgruppernas utred-
32981: ny laboratoriebyggnad på den nuvarande repara-          ningar färdigstälis under år 1988. Efter detta
32982: tionsverkstadstomten. Vattenlaboratoriets nuva-         beslutar miljöministeriet vilka av byggnads- och
32983: rande lokaliteter skulie härvid ändras tili lager för   förnyelseprojekten för laboratorierna som skall
32984: det nya laboratoriet samt tili kontors-, social- och    tas med i den följande verksamhets- och ekono-
32985: lagerutrymmen för vatten- och miljödistriktets          mipianeo för ministeriets förvaltningsområde och
32986: reparationsverkstad och centrallager.                   i planer på längre sikt än denna. Härvid tas också
32987:     För projektet har gjorts upp en ny anlägg-          stälining tili ärendet som gälier laboratoriet i
32988: nings- och utbyggnadsplan. Jord- och skogs-             Karleby vatten- och miljödistrikt.
32989: 
32990:      Helsingfors den 21 januari 1988
32991: 
32992:                                                                             Miljöminister Kaj Bärlund
32993:                                                 1987 vp.
32994: 
32995: Kirjallinen kysymys n:o 450
32996: 
32997: 
32998: 
32999: 
33000:                                    Hautala ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta pienyrittäjiltä
33001: 
33002: 
33003:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33004: 
33005:    Pienyrittäjät joutuvat työssään kilpailemaan       kettä erilaiselle pien- ja perheyritystoiminnalle
33006: pitkälle erikoistuneen ja automatisoituneen mas-      sekä elvyttäisi perinteisten käsityöläisammattien
33007: satuotannon kanssa. Kilpailu on epätasainen.          harjoittamista ja kotiteollisuustuotteiden valmis-
33008: Pienyrittäjien on vaikea siinä kohtuullisesti sel-    tamista. Toimella olisi kulttuuripoliittistakin
33009: viytyä.                                               merkitystä.
33010:    Pienyrittäjyys perustuu pääasiassa ihmisen työ-
33011:                                                          Kohtuullisen toimeentulon antava kotiteolli-
33012: hön. Sellaisessa kustannussäästöjen aikaansaami-      suustuotteiden valmistaminen tarjoaisi myös osa-
33013: nen on vaikeaa. Ylivoimaisen kilpailutilanteen        aikatyötä tarvitseville yhden vaihtoehdon.
33014: ratkaisu on useasti pienyritystoiminnan lopetta-
33015: minen, mikä työllisyyden kannalta on aina vali-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33016: tettava tapahtuma.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33017:    Pienyrittäjien aseman parantamiseksi tulisi lii-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33018: kevaihtovero poistaa heidän työnsä tuotteilta. Se     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33019: ratkaisevasti parantaisi pienyritystoiminnan edel-
33020: lytyksiä.                                                       Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-
33021:    Liikevaihtoveron poistaminen pienyrittäjiltä              miin liikevaihtoveron poistamiseksi pien-
33022: mitä ilmeisimmin antaisi uutta rohkaisevaa viri-             yrittäjiltä?
33023: 
33024:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1987
33025: 
33026:                       Sauli Hautala                            Esko Almgren
33027:                       Eeva-Liisa Moilanen                      Toimi Kankaanniemi
33028:                                               Jorma Fred
33029: 
33030: 
33031: 
33032: 
33033: 280036M
33034: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 450
33035: 
33036: 
33037: 
33038: 
33039:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33040: 
33041:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           3 000 markkaa, mutta enintään 4 940 markkaa,
33042: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           maksetaan osa verosta takaisin.
33043: olette 16 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-
33044: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Vähäinen liiketoiminta on jätetty liikevaihto-
33045:                                                         verotuksen ulkopuolelle myös muissa pohjois-
33046: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
33047:                                                         maissa. Vähäinen liiketoiminta on yleensä määri-
33048: Hautalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
33049:                                                         telty liikevaihdon suuruuden perusteella siten,
33050: myksestä n:o 450:
33051:                                                         että toiminta jää liikevaihtoverotuksen ulkopuo-
33052:           Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-       lelle, jos liikevaihto ei vuodessa nouse laissa
33053:         miin liikevaihtoveron poistamiseksi pien-       säännellyn määrän yli. Ruotsissa raja on 30 000
33054:         yrittäjiltä?                                    Skr, Norjassa 12 000 Nkr ja Tanskassa 10 000
33055:                                                         Dkr. Liikevaihdon raja on siten niin alhainen,
33056:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        että varsinaista liiketoimintaa ei jää liikevaihtove-
33057: ti seuraavaa:                                           rotuksen ulkopuolelle.
33058:    Liikevaihtoverovelvollisia ovat periaatteessa           Valtiovarainministeriö asetti 9.12.1986 työryh-
33059: kaikki ne, jotka harjoittavat liiketoiminnan muo-       män, jonka tehtävänä oli muun ohella selvittää ja
33060: dossa tavaran myyntiä tai tekevät tavaraan koh-         tehdä ehdotuksensa siitä, miten pienyrittäjien
33061: distuvia työsuorituksia. Liikevaihtoverotuksen ul-      verovelvollisuuden tulisi määräytyä liikevaihtove-
33062: kopuolelle on kuitenkin rajattu sellaiset elinkei-      rojärjestelmässämme. Työryhmä, joka jätti muis-
33063: nonharjoittajat, joilla ei ole liiketoimipaikkaa        tionsa 28.9.1987, ehdotti, että vähäinen liiketoi-
33064: eikä muita apulaisia kuin puoliso ja lapset. Ne         minta määriteltäisiin Suomessa yhdenmukaisesti
33065: pienyrittäjät, jotka ovat liikevaihtoverovelvollisia,   muiden pohjoismaiden kanssa. Työryhmä ehdot-
33066: mutta joiden liikevaihtovero on vuodessa enin-          ti liikevaihdon alarajaksi 50 000 markkaa, minkä
33067: tään 3 000 markkaa, saavat huojennuspalautuk-           lisäksi säilytettäisiin nykyinen huojennuspalau-
33068: sena takaisin koko suorittamaosa veron. Jos pien-       tusjärjestelmä. Työryhmän ehdotukset ovat val-
33069: yrittäjän maksaman veron määrä on vuodessa yli          tiovarainministeriössä valmistelun alaisena.
33070: 
33071:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1988
33072: 
33073:                                                                                 Ministeri Ulla Puolanne
33074:                                       1987 vp. -      KK n:o 450                                       3
33075: 
33076: 
33077: 
33078: 
33079:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
33080: 
33081:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Rörelse, som kan anses vara obetydlig, står helt
33082: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        utanför omsättningsbeskattningen också i de öv-
33083: den 16 december 1987 tili vederbörande medlem         riga nordiska länderna. Sådan obetydlig rörelse
33084: av statsrådet översänt avskrift av följande av        har i allmänhet definierats på basen av omsätt-
33085: riksdagsman Hautala m.fl. undertecknade spörs-        ningens storlek så, att verksamheten inte beaktas
33086: mål nr 450:                                           vid omsättningsbeskattningen om den årliga om-
33087:                                                       sättningen inte överstiger det i lagen fastställda
33088:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta åt-        beloppet. I Sverige är gränsen 30 000 Skr, i
33089:        gärder i syfte att befria småföretagarna       Norge 12 000 Nkr och i Danmark 10 000 Dkr.
33090:        från omsättningsskatt?                         Gränsen för omsättningen är sålunda så låg att
33091:                                                       en egentlig affärsrörelse inte blir oberörd av
33092:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       omsättnings beskattningen.
33093: anföra följande:
33094:    Skyldiga att betala omsättningsskatt är i prin-       Finansministeriet tillsatte 9.12.1986 en arbets-
33095: cip alla som i form av rörelse bedriver försäljning   grupp med uppgift bl.a. att utreda och fram-
33096: av vara eller utför arbetsprestationer som gäller     lägga förslag om på vilket sätt småföretagarnas
33097: vara. Befriade från omsättningsskatt är likväl        skattskyldighet bör fastställas i vårt omsättnings-
33098: sådana näringsidkare som inte har något drift-        skattesystem. Arbetsgruppen avgav sitt betänkan-
33099: ställe eller andra biträden än make och barn. De      de 28.9.1987 och föreslog att begreppet obetyd-
33100: småföretagare som är skyldiga att betala omsätt-      lig affärsverksamhet skulle definieras på samma
33101: ningsskatt men vilkas omsättingsskatt utgör högst     sätt i Finland som i de övriga nordiska länderna.
33102: 3 000 mk i året får som skattelättnad i återbäring    Arbetsgruppen föreslog att omsättningsskattens
33103: tilihaka hela den skatt de erlagt. Om beloppet av     nedre gräns skulle vara 50 000 mk, varutöver det
33104: den skatt småföretagaren betalat är mer än 3 000      nuvarande systemet med lättnad i form av åter-
33105: mk i året, likväl högst 4 940 mk, återbärs en del     bäring skulle bibehållas. Arbetsgruppens förslag
33106: av skatten.                                           är under beredning i finansministeriet.
33107: 
33108:      Helsingfors den 19 januari 1988
33109: 
33110:                                                                              Minister Ulla Puolanne
33111:                                                 1987 vp.
33112: 
33113: Kirjallinen kysymys n:o 451
33114: 
33115: 
33116: 
33117: 
33118:                                    Pulliainen: Pienten Ja keskisuurten sahojen toimintaedellytysten
33119:                                       turvaamisesta
33120: 
33121: 
33122:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33123: 
33124:    Lukuisat pienet ja keskisuuret sahat ovat joutu-   tarjousten tekemistä ostajat olisivat olleet koske-
33125: neet kannattamattomina joko lopettamaan toi-          tuksessa keskenään, ei löydetty''. Raastuvanoi-
33126: mintansa tai ne on fuusioitu suuriin yrityksiin.      keuden tulkinnan mukaan, johon hovioikeus
33127: Lähes säännönmukaisesti tästä on aiheutunut           yhtyi, taloudellisen kilpailun edistämisestä anne-
33128: paikallisesti lisää työttömyyttä ja kansantaloudel-   tun lain määräykset eivät kiellä yhtiöitä jakamas-
33129: lisesti lisää kustannuksia silloin, kun tukkipuun     ta hakkeentuottajia keskenään ja yhtenäisen hin-
33130: kuljetusmatkat ovat pidentyneet.                      nan määrittelyä.
33131:    Sahayksiköiden lopettamisten syissä on ns.            Nyt tiedetään, että kun lakia näin tulkitaan,
33132: luonnollisia syitä, mutta myös sellaisia, jotka       niin siitä on seurauksena, että hakkeen ostajat
33133: kuuluvat kaikkein raaimman business-maailman          voivat käytännössä "kuristaa" sahat taloudellises-
33134: toimintamalleihin. Hakekartellit, toteennäytet-       ti. Ne voivat samalla, jos niin haluavat, "kaapa-
33135: tyinä tai toteennäyttämättöminä mutta todelli-        ta'' sahat halvalla haltuunsa.
33136: suudessa olemassa olevina, kuuluvat jälkimmäi-           Tilanne on tällä hetkellä niin huolestuttava,
33137: sun.                                                  että toimiin pienten ja keskisuurten sahojen
33138:                                                       pelastamiseksi on ryhdyttävä. Keinoina ovat joko
33139:    Hakekartelliasiassa on kysymys siitä, millaisia    lainsäädännölliset tai muut toimet.
33140: näyttöjä tarvitaan tarjouskartelleista perustuen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33141: taloudellisen kilpailun edistämisestä annettuun,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33142: voimassa olevaan lakiin. Eräässä tunnetussa, il-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33143: meisesti edelleen jatkuvassa oikeusprosessissa niin   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33144: raastuvanoikeus kuin hovioikeuskin katsoivat, et-
33145: tä ''yhtiöt olivat kyllä jakaneet haketta kauppaa-               Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
33146: vat sahat keskenään ja sopineet yhtenäisestä hak-              miin, joilla turvataan pienten ja keski-
33147: keen hinnasta, mutta sopimusta siitä, että ennen               suurten sahojen toiminnan jatkuminen?
33148: 
33149:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1987
33150: 
33151:                                             Erkki Pulliainen
33152: 
33153: 
33154: 
33155: 
33156: 280038P
33157: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 451
33158: 
33159: 
33160: 
33161: 
33162:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33163: 
33164:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jotka ovat johtaneet sahojen pysäytyksiin tai
33165: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lomautuksiin.
33166: olette 17 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-           Sahateollisuuden tämänhetkinen tilanne on
33167: jeenne n:o 2039 ohella toimittanut valtioneuvos-      jossain määrin parantunut verrattuna kuluneisiin
33168: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     jopa tappiollisiin vuosiin. Sahatavaran kulutus
33169: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     Euroopassa on noussut vuoden 1986 syksystä
33170: kysymyksestä n:o 451:                                 lähtien. Kasvu jatkui vuonna 1987, ja Euroopan
33171:                                                       tuonti nousi korkeimmalle tasolle sitten vuoden
33172:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-     1980. Suomen sahatavaran vientimäärät nousi-
33173:         miin, joilla turvataan pienten ja keski-      vatkin vuonna 1987 yli 7 %, ja kun viennin
33174:         suurten sahojen toiminnan jatkuminen?         keskihinnat nousivat myös noin 4 % , parani
33175:                                                       sahateollisuuden kannattavuus jonkin verran
33176:                                                       usean kannattavuudeltaan heikon vuoden jäl-
33177:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         keen. Tänä vuonna sahatavaran vientimäärien
33178: seuraavaa:                                            odotetaan edelleen kasvavan 2-3 %, ja myös
33179:     Suomen sahateollisuudessa on kuluvan vuosi-       vientihintojen arvioidaan hieman vahvistuvan.
33180: kymmenen aikana tapahtunut erittäin voimakas-         Tällä hetkellä voidaankin lähteä siitä, että kysyn-
33181: ta kapasiteetin supistumista. Vuonna 1980 sa-         nän kehitys näyttäisi luovan edellytykset säilyttää
33182: hauskapasiteetti oli 1970-luvun puolivälin ja vuo-    Suomessa nykyinen sahauskapasiteetti, mikä
33183: sikymmenen lopun uus- ja uusintainvestointien         merkitsisi noin 7,5-8 milj. m 3:n keskimääräistä
33184: seurauksena kohonnut noin 12 milj. m 3 :iin.          tuotantoa vuodessa. Kansainvälisessä markkina-
33185: Sahatavaraa tuotettiin vuonna 1980 yli 10 milj.       kehityksessä on tietysti monia riskitekijöitä, eivät-
33186: m 3 ja siitä vietiin lähes 7 milj. m 3 valtaamaHa     kä kotimaisetkaan toimintaedellytykset ole vailla
33187: markkinaosuuksia Euroopan markkinoilla lähin-         ongelmia. Hyvälaatuisen sahatukin osalta on ol-
33188: nä Ruotsilta. 1980-luvulla sahatavaran kysyntä- ja    lut niukkuutta, ja se on johtunut mm. siitä, että
33189: hintakehitys on ollut hidasta, Euroopan markki-       kestävän hakkuusuunnitteen ja hyvän metsänhoi-
33190: noiden oma tuotanto on lisääntynyt, ja Ruotsi         don mukaisia tukkimääriä ei ole tullut vuosittain
33191: lisäsi 1980-luvun alun talous- ja valuuttakurssipo-   myyntiin. Erityisesti puumarkkinaosapuolten tu-
33192: litiikallaan sahateollisuutensa kilpailukykyä suo-    lisi löytää keinot hakkuusäästöjen saamiseksi liik-
33193: malaiseen tuotantoon verrattuna. Erityisesti em.      keelle ja myös laatuhinnoittelun edelleenkehittä-
33194: syistä, mutta osittain myös viime vuosina metsä-      miseksi. Mäntytukkien laatuhinnoittelua tulisi
33195: teollisuudessa tapahtuneesta rakennemuutoksesta       parantaa siten, että se vastaisi paremmin sahata-
33196: ja omistusjärjestelyistä johtuen on sahateollisuu-    varalaatujen nykyisiä hintoja ja loisi edellytykset
33197: den laskennallinen tuotantokapasiteetti vähenty-      myös heikompilaatuisten tukkien kannattavalle
33198: nyt vuoden 1980 12 milj. m 3:stä noin 9,5 milj.       sahaukselle.
33199: m 3:iin. Vuosina 1982-1987 tämä on merkinnyt             Nyt meneillään olevalla hankintakaudella
33200: noin 80 sahayksikön lopettamista ja välittömästi      mäntykuitupuun osuus puun kertymässä näyttää
33201: sekä välillisesti tuhansien työpaikkojen menetys-     ylittävän suunnitellut määrät ja myös selluteolli-
33202: tä. Alkuvaiheessa kapasiteetin karsiutuminen          suuden raaka-ainetarpeen. Tämä on osaltaan ai-
33203: johtui pk-sahojen toiminnan lopettamisista,           heuttanut ongelmia sahojen hakkeen menekissä.
33204: mutta parina viime vuonna se on pääpainoisesti        Kansanedustaja Pulliaisen kysymyksessä keskity-
33205: keskittynyt suuryritysten sahayksiköiden toimin-      täänkin ensisijaisesti tähän hakkeen markkinoin-
33206: nan lopettamisiin. Suuri osa pk-sahoista on toi-      tikysymykseen.
33207: minut kotimaanmarkkinoilla, joilla sahatavaran           Hakkeen ja kuitupuun ostoissa sovelletut kil-
33208: kysyntä on myös ollut aleneva. Lisäksi eräissä        pailunrajoitukset ovat olleet kilpailuasiamiehen
33209: osissa maatamme hyvälaatuisen tukkipuun saata-        toimistossa käsiteltävinä jo vuodesta 1982 läh-
33210: vuudessa ja riittävyydessä on ilmennyt ongelmia,      tien. Kilpailuasiamiehelle on saapunut lukuisten
33211:                                         1987 vp. -- ~ n:o 451                                             3
33212: 
33213: sahojen toimenpidepyyntöjä koskien haketta ja              Kilpailuasiamies on pitänyt todennäköisenä,
33214: kuitupuuta ostavien metsäteollisuusyhtiöiden            että metsäyhtiöiden sopimat hakkeen ostoa kos-
33215: kesken sovittuja kartellijärjestelyjä. Kilpailuasia-    kevat järjestelyt ovat kilpailunrajoituksia, jotka
33216: mies on antanut asiassa päätöksensä 3.11.1987,          ovat aiheuttaneet kilpailunedistämislain 15 §:n 1
33217: jossa on todettu, että Teollisuuden Puuyhdistyk-        momentissa ( 12 3 18 5) tarkoitettu ja vahingollisia
33218: seen (jäljempänä TPY) kuuluvien Tehdaspuu               vaikutuksia eli ovat yleiseltä kannalta sopimatto-
33219: Oy:n, Puulaaki Oy:n, Oy Wilh. Schauman                  malla tavalla
33220: Ab:n, Enso-Gutzeit Oy:n, Kajaani Oy:n, Yhty-                1) vaikuttaneet hinnanmuodostukseen,
33221: neet Paperitehtaat Oy:n ja Rauma-Repola Oy:n                2) vähentäneet tehokkuutta elinkeinoelämän
33222: välillä oli aikaansaatu vuosia 1983 ja 1984 koske-      piirissä sekä
33223: va sopimus, jonka mukaan yhtiöiden ulkopuoli-               3) estäneet ja vaikeuttaneet toisen elinkeinon
33224: set haketta toimittavat sahat oli jaettu yhtiöiden      harjoittamista.
33225: tekemissä sahaluetteloissa yhtiöittäin, minkä              Vuoden 1985 aikana saatujen ilmoitusten mu-
33226: ohella kullekin ostajayhtiölle oli määrätty hake-       kaan kilpailuasiamiehelle valittaneiden saha-
33227: osaluvun mukainen hakeosuus jaettavasta hake-           yhtiöiden hake- ja kuitupuutoimitukset kuiten-
33228: määrästä.                                               kin olivat sujuneet uusien sopimusten mukaan,
33229:                                                         jotka oli solmittu lähinnä Rauma-Repola Oy:n
33230:    Tämän ohella TPY:een kuuluvat yhtiöt olivat
33231:                                                         kanssa. Hakkeen hintaa oli nostettu aina 100
33232: ainakin vuosien 1983 ja 1984 aikana soveltaneet
33233:                                                         mk:aan i-m 3 :ltä. Ostoboikottien kohteena ei ol-
33234: hakkeen ostoissaan sahoilta yhdistyksen ja Suo-
33235:                                                         lut ollut yhtään sahaa. Syksyn 1987 aikana suori-
33236: men Sahat ry:n hyväksymää sopimusmallia ja
33237:                                                         tettujen tiedustelujen perusteella nykytilanne oli
33238: hintasuositussopimusta, joiden mukaan hakkeel-
33239:                                                         yhtiöiden mukaan tyydyttävä, eivätkä yhtiöt enää
33240: le oli määrätty toimitussopimushinta (n. 68--73
33241:                                                         pyytäneet kilpailuasiamiehen toimenpiteitä asias-
33242: mk/ i-m 3) ja tietty perushinta, joka oli n. 20
33243:                                                         sa. Kilpailuasiamies onkin edellä mainitussa pää-
33244: mk/ i-m 3 toimitussopimushintaa alempi. Korke-
33245:                                                         töksessään katsonut, ettei tässä vaiheessa enää
33246: amman toimitussopimushinnan maksamisen
33247:                                                         ollut todettavissa sellaisia sahoihin kohdistuvia,
33248: edellytyksenä oli ollut, että myyjä oli noudatta-
33249:                                                         edellä mainittujen kilpailunrajoitusten aikaansaa-
33250: nut puuostoissaan valtakunnallisesti sovittua hin-
33251:                                                         mia vahingollisia vaikutuksia, jotka vaatisivat
33252: tasuositusta tai TPY:n jäsenten noudattamaa
33253:                                                         kilpailuasiamiehen toimenpiteitä. Kilpailuasia-
33254: hintatasoa.                                             mies onkin katsonut, että asia ei ole antanut
33255:    Kilpailuasiamies oli pyytänyt 18.1.1984 Hel-         aihetta enempiin toimenpiteisiin. Kuitenkin kil-
33256: singin poliisilaitosta selvittämään, olivatko seitse-   pailuasiamies piti tarpeellisena edelleen seurata,
33257: män edellä mainittua metsäteollisuusyhtiötä             mitä vaikutuksia TPY: n piirissä mahdollisesti
33258: edustajiensa välityksellä syyllistyneet kilpailun-      sovituilla sahoihin kohdistuvilla kilpailunrajoi-
33259: edistämislain 24 § :n kieltämään tarjouskartelli-       tuksilla vastaisuudessa on.
33260: menettelyyn ostaessaan haketta sahoilta. Saadun            Koska nykyisin voimassa oleva kilpailunedistä-
33261: aineiston perusteella kilpailuasiamies ilmoitti         mislain tarjouskartellisäännös on vaikeuttanut
33262: asian 2 3. 5.1984 kilpailunedistämislain 3 5 §: n       tarjouskartellimenettelyn     todistamista     myös
33263: mukaisesti syyttäjälle. Helsingin raastuvanoikeus       muissa epäillyissä tapauksissa, kilpailuasiamies on
33264: totesi 12.6.1985 antamassaan päätöksessä, että          tehnyt mm. kauppa- ja teollisuusministeriölle
33265: syytteessä olevien em. yhtiöiden edustajat olivat       esityksen siitä, että kyseinen kilpailunedistämis-
33266: vuosina 1983 ja 1984 soveltaneet sellaista sopi-        lain 24 § :n säännös muutettaisiin toisin kuulu-
33267: musta, jonka mukaan yhtiöiden tuli tiettyjen            vaksi. Eduskunnalle 30.10.1987 annetussa halli-
33268: periaatteiden mukaisesti jakaa haketta teollisuus-      tuksen esityksessä laiksi kilpailunrajoituksista on-
33269: käyttöön tuottavat yhtiöiden ulkopuoliset sahat         kin tarjouskartellisäännös muutettu seuraavaan
33270: Suomessa keskenään sekä että kesällä 1983 oli           muotoon:
33271: sovittu yhtiöiden kesken sahoille hakkeesta mak-           (Hallituksen esitys laiksi kilpailunrajoituksista
33272: settavasta yhdenmukaisesta hinnasta. Kuitenkin          5 §): '' Elinkeinotoiminnassa ei saa soveltaa sopi-
33273: raastuvanoikeus katsoi, etteivät vastaajat näin         musta tai yhteisymmärryksessä toisen kanssa
33274: toimiessaan olleet syyllistyneet kilpailunedistä-       muuta järjestelyä, jonka mukaan tavaran myy-
33275: mislain tarkoittaman tarjouskartellikiellon rikko-      mistä, ostamista tai palveluksen suorittamista
33276: miseen. Syyttäjän valituksen johdosta hovioikeus        koskevassa tarjouskilpailussa
33277: ei katsonut aiheelliseksi muuttaa raastuvanoi-              1) jonkun on luovuttava tarjouksen tekemises-
33278: keuden ratkaisua.                                       tä;
33279: 4                                      1987 vp. -- KJ( n:o 451
33280: 
33281:    2) jonkun on annettava korkeampi tai alempi          dennäköisesti helpottaa tarjouskartellitapausten
33282: tarjous kuin toisen; tai                                todistamista sekä myös antaa paremmat mahdol-
33283:    3) tarjoushinta, ennakko tai luottoehto muu-         lisuudet kyseisten tapausten tutkimiselle.
33284: toin perustuu tarjoajien yhteistoimintaan sellai-          Samanaikaisesti em. lakiesityksen kanssa halli-
33285: sessa tarjouskilpailussa.                               tus antoi myös esityksen uuden kilpailuviraston
33286:    Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske              perustamisesta. Uuden kilpailuviranomaisorgani-
33287: sopimusta tai muuta järjestelyä, jonka mukaan           saation myötä puuttuminen kilpailunrajoituksiin
33288: tarjouksen antajat ovat liittyneet yhteen tehdäk-       tullee olemaan entistä tehokkaampaa.
33289: seen yhteisen tarjouksen yhteisestä suoritukses-           Uuden esitetyn kilpailunrajoituslain lisäksi ei
33290: ta.''                                                   kauppa- ja teollisuusministeriö katso tarvittavan
33291:    Uusi tarjouskartellikiellon sananmuoto merkit-       nykytilanteessa sellaisia muita lainsäädännöllisiä
33292: see seuraavia olennaisia muutoksia nykyiseen            toimia, jotka liittyisivät kansanedustaja Pulliaisen
33293: säännökseen verrattuna: Ensinnä kielto koskisi          tarkoittamiin toimiin pienten ja keskisuurten
33294: vain sopimuksen tai siihen rinnastettavan järjes-       sahojen pelastamiseksi. Pieniä ja keskisuuria sa-
33295: telyn soveltamista, mutta ei pelkkää yhteistoi-         hoja edustava järjestö, Suomen Sahat ry., on
33296: mintaan velvoittavan sopimuksen tekemistä. Toi-         liittynyt Suomen Metsäteollisuuden Keskusliiton
33297: seksi laeissa lueteltaisiin, minkälaisista velvolli-    jäseneksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo,
33298: suuksista tai tarjousehdoista sopiminen olisi kiel-     että tällä on parannettu perusedellytyksiä sekä
33299: lettyä. Kolmanneksi ehdotuksessa mainitut yh-           sahateollisuuden sisäisessä edunvalvonnassa että
33300: teistoimintamuodot olisivat kiellettyjä siitä riip-     koko metsäteollisuuden yhteistoiminnassa. Muu-
33301: pumatta, perustuuko yhteistoiminta etukäteiseen         toin kauppa- ja teollisuusministeriö pitää tärkeä-
33302: sopimukseen vai ei.                                     nä, että sahateollisuuden toimintaedellytyksiä,
33303:    Kyseisen säännöksen uusi muutettu sanan-             tuotanto- ja markkinointimahdollisuuksia sekä
33304: muoto ja se, että uuden esitetyn kilpailunrajoi-        tutkimustoimintaa edistetään ja tuetaan myös
33305: tuslain 24 §:n mukaan kyseisestä kilpailunrajoi-        julkisin varoin. Tällaisiin toimintoihin on usean
33306: tusrikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai van-          vuoden ajan kohdennettu sekä Teknologian ke-
33307: keuteen enintään yhdeksi vuodeksi aikaisemman           hittämiskeskuksen että kauppa- ja teollisuusmi-
33308: rangaistusmaksimin ollessa kuusi kuukautta, to-         nisteriön rahoitusta.
33309: 
33310:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1988
33311: 
33312:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri likka Suominen
33313:                                        1987 vp. -      KK n:o 451                                       5
33314: 
33315: 
33316: 
33317: 
33318:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
33319: 
33320:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            inhemska marknaden, där efterfrågan på sågvara
33321: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         också har varit på nedåtgående. Dessutom har
33322: 2039 av den 17 december 1987 tili vederbörande         det i vissa delar av vårt land uppkommit problem
33323: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     i fråga om tillgången på tillräckligt med stockvir-
33324: av riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-         ke av god kvalitet, och detta har lett tili att
33325: mål nr 451:                                            sågarna har stannats elier att personalen har
33326:                                                        permitterats.
33327:          Ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-
33328:        der så att den fortsatta verksamheten vid          Situationen inom sågindustrin är i detta nu
33329:        de små och medelstora sågarna kan tryg-         något bättre än under de gångna åren då man
33330:                                                        t.o.m. upplevde förlustår. Sågvarukonsumtionen
33331:        gas?
33332:                                                        i Europa har ökat sedan hösten 1986. Tillväxten
33333:                                                        fortsatte år 1987, och den europeiska importen
33334:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ökade tili sin högsta nivå sedan år 1980. Export-
33335: anföra följande:                                       mängderna av finsk sågvara ökade år 1987 med
33336:    lnom den finska sågindustrin har det under          mer än 7 % , och då medelpriserna för exporten
33337: detta årtionde skett en synnerligen kraftig in-        ?ckså ~kade med ca 4 % gjorde det att såg-
33338: skränkning av kapaciteten. Sågningskapaciteten         mdustnns lönsamhet förbättrades något efter
33339: hade år 1980, tili följd av ny- och reinvesteringar-   flera svaga år. 1 år förväntar man sig att export-
33340: na under mitten och slutet av 1970-talet, ökat tili    mängderna av sågvara fortsättningsvis kommer
33341: ca 12 miljoner kubikmeter. Under år 1980 pro-          att öka med 2-3 % och även exportpriserna
33342: ducerades mer än 10 miljoner kubikmeter sågva-         bedöms öka något. 1 detta nu kan man utgå ifrån
33343: ra och närmare 7 miljoner kubikmeter av denna          att utvecklingen i fråga om efterfrågan kommer
33344: exporterades för att erövra marknadsandelar på         att skapa de förutsättningar som behövs för att
33345: den europeiska marknaden främst av Sverige.            den nuvarande sågningskapaciteten i Finland
33346: Under 1980-talet har efterfråge- och prisutveck-       skali kunna bevaras, vilket betyder en produktion
33347: lingen på sågvara varit långsam, den europeiska        på ca 7, 5-8 miljoner kubikmeter i året. lnom
33348: marknadens egen produktion har ökat, och ge-           den internationella marknadsutvecklingen finns
33349: nom sin ekonomiska politik och valutakurspolitik       det naturligtvis många riskfaktorer, och de in-
33350: ökade Sverige i början av 1980-talet sin såg-          hemska verksamhetsförutsättningarna är inte hel-
33351: industris konkurrenskraft i förhållande tili de        ler problemfria. Det har rått brist på sågvirke av
33352: finska produkterna. 1 synnerhet på grund av            god kvalitet, och det har bl.a. berott på att de
33353: ovanstående men delvis också på grund av den           virkesm~ngder som förutsätts i enlighet med
33354: strukturomvandling och de ägoarrangemang som           avverkmngsplanen och god skogsvård inte har
33355: har skett inom skogsindustrin under de senaste         kommit tili försäljning årligen. 1 synnerhet par-
33356: åren, har sågindustrins kalkylmässiga produk-          terna på trävarumarknaden borde hitta metoder
33357: tionskapacitet minskat från 12 miljoner kubik-         för att få de sparade avverkningarna ut på
33358: meter år 1980 tili ca 9,5 miljoner kubikmeter.         marknaden och även för att vidareutveckla pris-
33359: Under åren 1982-1987 fick detta som följd att          sättningen enligt kvalitet. Prissättningen på tall-
33360: ca 80 sågenheter upphörde med sin verksamhet           stock enligt kvalitet bör förbättras så att den i
33361: och att tusentals arbetsplatser gick förlorade an-     högre grad kommer att motsvara de nuvarande
33362: tingen direkt elier indirekt. 1 det första skedet      priserna på sågvarukvaliteterna och skapa
33363: berodde bortfallet av kapacitet på att små och         förutsättningar för en lönsam sågning också av
33364: medelstora sågar upphörde med sin verksamhet,          stockar av sämre kvalitet.
33365: men under de senaste åren har detta huvudsakli-           Under den anskaffningsperiod som pågår nu
33366: gen skett inom storföretagen, vilkas sågenheter        tycks tallfibervirkets andel av virkestillgången
33367: har upphört med sin verksamhet. En stor del av         överskrida de planerade mängderna och även
33368: de små och medelstora sågarna har verkat på den        celiulosaindustrins råvarubehov. Detta har för sin
33369: 6                                      1987 vp. -- KJ( n:o 451
33370: 
33371: del lett tili problem i fråga om avsättningen av       industrieli användning samt att bolagen somma-
33372: flis från sågarna. Riksdagsledamot Pulliainen          ren 1983 sinsemelian hade kommit överens om
33373: koncenrrerar sig också i sitt spörsmål främst på       ett enhetligt pris som sågarna skulie betala för
33374: frågan om marknadsföringen av flis.                    flisen. Rådstuvurätten ansåg emeliertid att sva-
33375:     De konkurrensbegränsningar som har tilläm-         randena inte hade gjort sig skyldiga tili brott mot
33376: pats vid köp av flis och fibervirke har behandlats     det förbud mot anbudskartell som avses i lagen
33377: vid konkurrensombudsmannens byrå sedan år              om främjande av ekonomisk konkurrens då de
33378: 1982. Konkurrensombudsmannen har fått ta               förfor på detta sätt. Hovrätten ansåg det inte
33379: emot begäranden om åtgärder från talrika sågar i       motiverat att ändra rådstuvurättens utslag på
33380: fråga om kartellarrangemang som de skogsindu-          basis av åklagarens besvär.
33381: stribolag som köper flis och fibervirke har avtalat        Konkurrensombudsmannen har ansett det för
33382: om. Konkurrensombudsmannen gav sitt beslut i           troligt att de arrangemang som skogsbolagen har
33383: saken 3.11.1987, och där konstaterades att de tili     kommit överens om för inköp av flis utgör
33384: Industrins Virkesförening (i det följande IVF)         konkurrensbegränsningar, vilka har gett upphov
33385: hörande Tehdaspuu Oy, Puulaaki Oy, Oy Wilh.            tili sådana skadliga verkningar som avses i 15 § 1
33386: Schauman Ab, Enso-Gutzeit Oy, Kajaani Oy,              mom. lagen om främjande av ekonomisk kon-
33387: Yhtyneet Paperitehtaat Oy och Rauma-Repola             kurrens (123/85), d.v.s. de har på ett från
33388: Oy sinsemellan åstadkommit ett avtal för åren          alimän synpunkt otilibörligt sätt
33389: 1983 och 1984 enligt vilket de sågar som inte              1) påverkat prisbildningen,
33390: tilihör något av bolagen och som levererar flis            2) minskat effektiviteten inom näringslivet
33391: fördelades per bolag i sågförteckningar som bola-      samt
33392: gen gjort upp, och vid sidan av dessa tilidelades          3) förhindrat eller försvårat annans närings-
33393: varje inköpsbolag en flisandel enligt andelstalen      utövning.
33394: av den flismängd som fanns att fördela.                   Enligt de anmälningar som inkom under år
33395:    Vid sidan av detta hade de bolag som hör tili       1985 hade flis- och fibervirkesleveranserna från
33396: IVF åtminstone åren 1983 och 1984 vid sina             de sågbolag som besvärade sig hos konkurrens-
33397: flisinköp från sågarna tillämpat den avtalsmodeli      ombudsmannen emellertid skett enligt nya avtal,
33398: och det avtal med rekommendationer tili priser         som främst hade ingåtts med Rauma-Repola Oy.
33399: som föreningen och Suomen Sahat ry godkänner,          Priset på flis hade höjts ända upp tili 100 mk per
33400: enligt vilka ett leveransavtalspris (ca 68--7 3 mk/    löskubikmeter. Ingen såg har blivit föremål för
33401: löskubikmeter) och ett visst grundpris, som var ca     köpbojkott. På basis av förfrågningar som gjordes
33402: 20 mkllöskubikmeter lägre än leveransavtalspri-        under hösten 1987 är det nuvarande läget enligt
33403: set, hade faststälits för flisen. En förutsättning     bolagens åsikt tilifredsställande, och bolagen har
33404: för ett högre leveransavtalspris var att försäljaren   inte längre bett konkurrensombudsmannen vidta
33405: vid sina virkesinköp hade iakttagit den prisre-        åtgärder i saken. Konkurrensombudsmannen har
33406: kommendation som tiliämpas på riksnivå eller           i sitt ovan nämnda beslut ansett att det inte
33407: den prisnivå som IVF:s medlemmar följer.               längre i detta skede kan konstateras sådana
33408:    Konkurrensombudsmannen bad 18.1.1984 po-            skadliga verkningar, åstadkomna av de ovan
33409: lisinrättningen i Helsingfors utreda om de sju         nämnda konkurrensbegränsningarna och inrikta-
33410: ovan nämnda skogsindustribolagen genom sina            de på sågarna, vilka skulie kräva åtgärder av
33411: represenranters förmedling hade gjort sig skyldi-      konkurrensombudsmannen. Därför har konkur-
33412: ga tili anbudskarteliförfarande som förbjuds i         rensombudsmannen ansett att ärendet inte
33413: 24 § lagen om främjande av ekonomisk konkur-           föranleder vidare åtgärder. Konkurrensombuds-
33414: rens då de köpte flis från sågarna. På basis av det    mannen ansåg det emellertid nödvändigt att
33415: materia! som erhölis anmälde konkurrensom-             fortsättningsvis följa med vad de konkurrensbe-
33416: budsmannen ärendet 2 3. 5 .1984 tili åklagaren i       gränsningar som IVF eventuelit har kommit över-
33417: enlighet med 35 § lagen om främjande av ekono-         ens om och som riktar sig mot sågarna kan ha för
33418: misk konkurrens. Helsingfors rådstuvurätt kon-         verkningar i framtiden.
33419: staterade i sitt beslut av 12.6.198 5 att de åtalade      Eftersom det nu gällande stadgandet om an-
33420: representanterna för de ovan nämnda bolagen            budskartell i lagen om främjande av ekonomisk
33421: under åren 1983 och 1984 hade tiliämpat ett            konkurrens har gjort det svårare att bevisa ett
33422: avtal enligt vilket bolagen, i enlighet med vissa      anbudskartellförfarande, också i andra tvivelakti-
33423: principer, melian sig skulle fördela de utomstå-       ga fall, har konkurrensombudsmannen bl.a. tili
33424: ende sågar i Finland som producerar flis för           handels- och industriministeriet gjort en fram-
33425:                                       1987 vp. -- KJ< n:o 451                                            7
33426: 
33427: stälining om att stadgandet i 24 § lagen om               Den ändrade nya lydelsen av ifrågavarande
33428: främjande av ekonomisk konkurrens skulie änd-          stadgande, och det att en person i enlighet med
33429: ras tili sin lydelse. I den proposition med förslag    24 § i den föreslagna nya lagen om konkurrens-
33430: tili lag om konkurrensbegränsningar som rege-          begränsningar kan dömas för konkurrensbegräns-
33431: ringen gav riksdagen 30.10.1987 har stadgandet         ningsbrott tili böter eller fängelse i högst ett år
33432: om anbudskartell ändrats så att det fick följande      mot det tidigare maximala straffet på sex måna-
33433: lydelse:                                               der, kommer troligtvis att göra det lättare att
33434:     (Regeringens proposition med förslag tili lag      bevisa fall av anbudskartell samt också att ge
33435: om konkurrensbegränsningar, 5 §): "I närings-          bättre möjligheter att undersöka ifrågavarande
33436: utövning får inte tillämpas avtal eller i samför-      fall.
33437: stånd med andra näringsidkare något annat ar-             Samtidigt med ovan nämnda lagproposition
33438: rangemang som vid anbudstävling om köp eller           gav regeringen också en proposition om inrättan-
33439: försäljning av en vara elier tillhandahåliande av      de av ett nytt konkurrensverk. Med den nya
33440: en tjänst innebär att                                  konkurrensmyndighetsorganisationen         kommer
33441:     1) någon skali avstå från att ge anbud,            ingripandet i konkurrensbegränsningar att bli
33442:                                                        effektivare.
33443:     2) någon skali ge högre ellet lägre anbud än en       Handels- och industriministeriet anser att det i
33444: annan, eller att                                       dagens läge, utöver den nya föreslagna lagen om
33445:     3) samarbete mellan anbudsgivarna vid sådan        konkurrensbegränsningar, inte behövs flera såda-
33446: anbudstävling annars skali förekomma i fråga om        na lagstiftningsåtgärder som skulle ansluta sig tili
33447: anbudssumman, förskott eller kreditvilikor.            de åtgärder riksdagsledamot Pulliainen avser för
33448:     Vad som stadgas i 1 mom. gäller inte avtal         att rädda de små och medelstora sågarna. Den
33449: eller andra arrangemang som innebär att anbuds-        organisation som representerar de små och me-
33450: givarna har gått samman för ett gemensamt              delstora sågarna, Suomen Sahat ry, har blivit
33451: anbud om en samfälld prestation.''                     medlem i Finlands skogsindustris centralförbund.
33452:     Den nya lydelsen av anbudskartellförbudet          Handels- och industriministeriet anser att detta
33453: medför följande väsentliga ändringar jämfört           har förbättrat de grundläggande förutsättningar-
33454:  med det nuvarande stadgandet: För det första          na både för den interna förmånsövervakningen
33455: skall förbudet gälla endast tillämpning av avtal       inom sågindustrin och för samverkan inom hela
33456:  eller därmed jämförbara regleringar, men inte         skogsindustrin. I övrigt anser handels- och indu-
33457:  enbart ingående av avtal som förpliktar tili          striministeriet det viktigt att sågindustrins verk-
33458:  samarbete. För det andra skall i lagen räknas upp     samhetsförutsättningar, produktions- och mark-
33459:  de typer av skyldigheter och anbudsvillkor som        nadsföringsmöjligheter samt forskningsverksam-
33460:  det är förbjudet att avtala om. För det tredje är     het främjas och understöds också med offentliga
33461:  de samarbetsformer som nämns i förslaget              medel. För dylika åtgärder har både teknologiska
33462:  förbjudna oberoende av om samarbetet grundar          utvecklingscentralen och handels- och industri-
33463:  sig på ett tidigare ingånget avtal eller ej.          ministeriet avdelat resurser under flera år.
33464: 
33465:      Helsingfors den 20 januari 1988
33466: 
33467:                                                       Handels- och industriminister Ilkka Suominen
33468:                                                 1987 vp.
33469: 
33470: Skrifdigt spörsmål nr 452
33471: 
33472: 
33473: 
33474: 
33475:                                    Wasz-Höckert m.fl.: Om en tidigare utbetalning av de verksam-
33476:                                      hetsbidrag som beviljas ideeila föreningar
33477: 
33478: 
33479:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
33480: 
33481:   I samband med budgetbehandlingen god-                Dessa ideella organisationer och föreningar kan
33482: känns i riksdagen varje år tillägg tiil följande års   ha anställd personal, vars lönekostnader t.o.m. i
33483: budget. Ett stort antal av dessa tilläggsanslag är     vissa fall måste finansieras genom att man tar
33484: avsedda för ideella organisationer och föreningar      upp lån. Lånekostnaderna betyder helt naturligt
33485: med verksamhet inom den kulturella sektorn,            att de övriga medlen för den egentliga verksam-
33486: och återfinns följaktligen under undervisningsmi-      heten minskar. Detta kan inte vara riktigt. Det
33487: nisteriets huvudtitel.                                 borde vara möjligt att sådana ideella organisatio-
33488:                                                        ner, som blivit beviljade medel via anslag som
33489:    Det finns emeilertid vissa problem behäftade        godkänts av riksdagen, kunde utfå anslaget be-
33490: med utbetalningen av de tilläggsanslag, som            tydligt tidigare på året, t.ex. senast i februari-
33491: riksdagen beviljat. Anslagen utbetalas mot ansö-       mars, eller omedelbart efter ansökan om medlen
33492: kan på normalt sätt. Men utbetalningen sker ofta       inkommit. Åtminstone borde möjligheter att
33493: först när halva året gått eller strax därförinnan,     erhålla ett förskott på anslaget finnas.
33494: dvs. i juni-juli månad. I de fall mottagaren av           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
33495: anslaget har egna medel, eller andra finansie-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
33496: ringskäilor, är detta ett mindre problem. De kan       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
33497: överleva i väntan på statsbidraget. Men det finns      följande spörsmål:
33498: organisationer och föreningar, som för sin verk-
33499: samhets kontinuitet är beroende av att snabbt,                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
33500: eller omedelbart i årets början, erhålla medel.               för att ideella organisationer och för-
33501: Dessa mottagare har självfallet stora svårigheter             eningar, som erhållit budgetanslag, och
33502: att överhuvudtaget upprätthåila sin verksamhet i              som är beroende av dessa för sin verksam-
33503: väntan på det statsbidrag, som riksdagen redan                hets fortbestånd, skall få lyfta sina medel
33504: beviljat, därför att det urbetalas så sent på året.           redan i början av året eller få ett förskott?
33505: 
33506:      Helsingfors den 17 december 1987
33507: 
33508:                       Ole Wasz-Höckert                         Jörn Donner
33509:                       Per-Henrik Nyman                         Gustav Björkstrand
33510:                                                Henrik Lax
33511: 
33512: 
33513: 
33514: 
33515:  2800510
33516: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 452
33517: 
33518: Kirjallinen kysymys n:o 452                                                                        Suomennos
33519: 
33520: 
33521: 
33522: 
33523:                                      Wasz-Höckert ym.: Aatteellisille yhdistyksille myönnettävien toi-
33524:                                        minta-avustusten maksamisen aientamisesta
33525: 
33526: 
33527:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33528: 
33529:    Budjettikäsittelyn yhteydessä eduskunnassa hy-        sillä voi olla palkattua henkilökuntaa, jonka
33530: väksytään vuosittain lisäyksiä seuraavan vuoden          palkkakustannukset joissakin tapauksissa joudu-
33531: budjettiin. Suuri joukko näistä lisämäärärahoista        taan rahoittamaan jopa lainanotolla. Lainakus-
33532: opetusministeriön pääluokassa on tarkoitettu aat-        tannukset aiheuttavat aivan luonnollisesti mui-
33533: teellisille kulttuuritoimintaa harjoittaville järjes-    den varsinaiseen toimintaan käytettävien varojen
33534: töille ja yhdistyksille.                                 vähenemistä. Tämä ei voi olla oikein. Pitäisi
33535:    Eduskunnan myöntamten lisämäärärahojen                mahdollistaa se, että sellaiset aatteelliset järjestöt,
33536: maksatukseen liittyy kuitenkin tiettyjä ongelmia.        joille on myönnetty varoja eduskunnan myöntä-
33537: Määrärahat maksetaan normaalisti hakemuksesta.           min määrärahoin, voisivat saada määrärahan
33538: Maksatus tapahtuu kuitenkin usein vasta, kun             huomattavasti aikaisemmin vuodesta, esim. vii-
33539: vuosi on kulunut puoleen tai hiukan aikaisem-            meistään helmi-maaliskuussa tai välittömästi ha-
33540: min, ts. kesä-heinäkuussa. Sellaisissa tapauksissa,      kemuksen saavuttua. Ainakin pitäisi olla mah-
33541: joissa määrärahan saajalla on omia varoja tai            dollisuus saada ennakkoa määrärahasta.
33542: muita rahoituslähteitä, ongelma ei ole kovin                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33543: suuri. Tällaiset järjestöt voivat pysyä hengissä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33544: valtionapua odottaessaan. Mutta on myös ole-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33545: massa järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka toimintansa       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33546: jatkuvuuden vuoksi ovat riippuvaisia varojen saa-
33547: misesta nopeasti tai välittömästi vuoden alussa.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33548: Näillä määrärahojen saajilla on tietenkin suuria                 ryhtyä, jotta budjettimäärärahoja saaneet
33549: vaikeuksia ylipäänsä ylläpitää toimintaansa edus-                aatteelliset järjestöt ja yhdistykset, joiden
33550: kunnan jo myöntämää valtionapua odotellessaan,                   toiminnan jatkuminen on näistä määrära-
33551: koska määräraha maksetaan niin myöhään vuo-                      hoista riippuvaista, voisivat nostaa varoja
33552: desta. Näillä aatteellisilla järjestöillä ja yhdistyk-           jo vuoden alussa tai saada ennakkoa?
33553: 
33554:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1987
33555: 
33556:                        Ole Wasz-Höckert                           Jörn Donner
33557:                        Per-Henrik Nyman                           Gustav Björkstrand
33558:                                                  Henrik Lax
33559:                                         1987 vp. -      KK n:o 452                                        3
33560: 
33561: 
33562: 
33563: 
33564:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33565: 
33566:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         kpl, määrältään yhteensä 30,5 milj. markkaa.
33567: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Valtaosa määrärahoista oli joko toiminta- tai
33568: olette 17 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-         rakennusavustuksia järjestöille ja yhdistyksille.
33569: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Puheena olevien määrärahojen markkamääristä
33570: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         maksettiin vuoden 1986 ensimmäisen vuosinel-
33571: Ole Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjalli-        jänneksen aikana 0,3 %, toisen 36,0 %, kol-
33572: sesta kysymyksestä n:o 452:                             mannen 31,9% ja neljännen 31,6 %. Maksatus
33573:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jakaantui siis varsin tasaisesti eri vuosineljännek-
33574:         ryhtyä, jotta budjettimäärärahoja saaneet       sille ensimmäistä lukuun ottamatta. Alun viiväs-
33575:         aatteelliset järjestöt ja yhdistykset, joiden   tyminen johtui pääosin siitä, että määrärahat
33576:         toiminnan jatkuminen on näistä määrära-         vahvistettiin 28. helmikuuta.
33577:         hoista riippuvaista, voisivat nostaa varoja        Vuoden 1987 ensimmäisen vuosineljänneksen
33578:         jo vuoden alussa tai saada ennakkoa?            aikana ei puheena olevia määrärahoja maksettu
33579:                                                         lainkaan,     toisen vuosineljänneksen aikana
33580:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           47,8% ja kolmannen 21,8 %, jolloin neljännen
33581: seuraavaa:                                              vuosineljänneksen aikana jäi maksettavaksi
33582:                                                         30,4 %. Vuoden 1987 lopullinen käyttö voidaan
33583:    Kysymyksessä tarkoitetaan opetusministeriön
33584:                                                         selvittää vasta tilinpäätöksen valmistuttua. En-
33585: pääluokkaan eduskunnassa lähinnä raha-asia-
33586:                                                         simmäisten erien maksatuksen viivästyminen joh-
33587: aloitteiden perusteella otettuja ehdollisia avustus-
33588:                                                         tui tälläkin kertaa pääosin siitä, että määrärahat
33589: määrärahoja. Maksaessaan valtionavustuksia kysy-
33590:                                                         vahvistettiin 10. huhtikuuta.
33591: myksessä tarkoitetuille järjestöille ja yhdistyksille
33592: opetusministeriön on otettava huomioon ensisi-              Maksatuksessa noudatettu käytäntö perustuu
33593: jaisesti seuraavat säännökset:                          alussa mainittuihin säännöksiin. Mikäli valtion-
33594:    - Budjettiasetuksen (775/72) 10 §, jonka             avustuksen saaja käyttää avustuksen palkkaus- tai
33595: mukaan ehdollista määrärahaa ei saa käyttää             muihin kuukausittaisiin kustannuksiin, on sään-
33596: ennen kuin määräraha on vahvistettu.                    nösten mukaista maksaa avustus sitä mukaa kuin
33597:    - Valtioneuvoston päätöksen valtionavus-             sitä tarvitaan, ei kuitenkaan ennen kuin ehdolli-
33598: tuksia koskeviksi yleismääräyksiksi (490/65) 2 §,       nen määräraha on vahvistettu. Jos kuitenkin
33599: jonka mukaan avustus myönnetään ainoastaan              maksettava avustus on pieni, ei ole tarkoituksen-
33600: hakemuksesta, jollei erityisistä syistä muuta joh-      mukaista jakaa sitä moneen erään.
33601: du.                                                        Hallitusmuodon 68 §:n 3 momentin mukaan,
33602:    - Edellä mainitun päätöksen 20 §, jonka              sellaisena kuin se on muutettuna lailla (575/87),
33603: mukaan valtionavustusta ei määrätä maksettavak-         presidentti päättää (ehdollisen) määrärahan vah-
33604: si suuremmissa erissä eikä aikaisemmin kuin             vistamisesta kuukauden kuluessa tulo- ja menoar-
33605: avustusta harkitaan tarvittavan sille määrättyyn        vion allekirjoittamisesta. Tämä mahdollistaa
33606: tarkoitukseen.                                          maksatuksen aloittamisen jatkossa aikaisemmin
33607:    Kysymyksen johdosta opetusministeriössä on           kuin tarkasteluvuosina on tapahtunut. Opetus-
33608: selvitetty hallinnonalan menoarvioon ehdollisena        ministeriö seuraa myös jatkossa sitä, että määrä-
33609: otettujen ja vahvistettujen määrärahojen kuukau-        rahojen maksatus tapahtuu asianmukaisesti sekä
33610: sittainen maksatus vuosina 1986 ja 1987. Kyseisiä       säännöksiä ja ohjeita noudattaen. Mikäli havai-
33611: määrärahoja otettiin vuoden 1986 menoarvioon            taan, että maksatukset viivästyvät hakemuksessa
33612: 12 eri momentille yhteensä 100 kpl, määrältään          olevien puutteiden tai muiden syiden johdosta,
33613: yhteensä 16 milj. markkaa, sekä vuoden 1987             ministeriö selvittää viivästysten syyt ja antaa tar-
33614: menoarvioon 19 eri momentille yhteensä 187              vittaessa ohjeet tilanteen korjaamiseksi.
33615:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1988
33616: 
33617:                                                                    Opetusministeri Christoffer Taxell
33618: 4                                      1987 vp. -- KJC n:o 452
33619: 
33620: 
33621: 
33622: 
33623:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
33624: 
33625:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            anslagen utgjordes av anringen verksamhets- eller
33626: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          by~gnadsunderstöd åt organisationer eller för-
33627: av den 17 december 1987 tili vederbörande              emngar.
33628: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-         Av de ifrågavarande anslagens belopp betala-
33629: de av riksdagsman Ole Wasz-Höckert m.fl. un-           des 0,3 % under det första kvartalet 1986, 36 %
33630: dertecknade spörsmål nr 452:                           under det andra, 31,9 % under det tredje och
33631:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       31,6 % under det fjärde. Utbetalningen fördela-
33632:         för att ideella organisationer och för-        de sig rätt jämnt på kvartalen med undanrag för
33633:         eningar, som erhållit budgetanslag, och        det första. Förseningen under det första kvartalet
33634:         som är beroende av dessa för sin verksam-      berodde huvudsakligen på att anslagen fastställ-
33635:         hets fortbestånd, skall få lyfta sina medel    des den 28 februari.
33636:         redan i början av året eller få ett förskow?       U nder det första kvartalet 1987 betalades inga
33637:                                                        belopp av de ifrågavarande anslagen, under det
33638:     Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          andra betalades 47,8 % och under det tredje
33639: följande:                                              21,8 %, varvid det under det fjärde kvartalet
33640:                                                        återstod 30,4 % att betala. Den slutliga använd-
33641:     I spörsmålet avses närmast de villkorliga anslag
33642:                                                        ningen av anslagen för år 1987 kan utredas först
33643: för understöd som på basen av finansmotioner i
33644:                                                        efter det bokslutet färdigställts. Förseningen med
33645: riksdagen upptagits under undervisningsminis-
33646:                                                        de första raterna berodde även denna gång
33647: teriets huvudtitel. Vid betalningen av statsunder-
33648:                                                        huvudsakligen på att anslagen fastställdes den 10
33649: stöd åt de organisationer och föreningar som
33650:                                                        april.
33651: avses i spörsmålet skall undervisningsministeriet i
33652: första hand beakta följande stadganden:                    Den praxis som tillämpats vid betalningen
33653:     -- 10 § budgetförordningen (775/72) enligt         grundar sig på de stadganden som nämnts ovan.
33654: vilket ett villkorligt anslag inre får användas        Om mottagaren av statsunderstödet använder det
33655: förrän anslaget har fastställts.                       tili avlönings- eller andra månatliga kostnader
33656:     -- 2 § statsrådets beslut angående allmänna        kan enligt stadgandena understödet betalas i den
33657: föreskrifter om statsunderstöd (4901 6 5), enligt      takt de behövs, dock inre förrän det villkorliga
33658: viiken understöd beviljas endast på ansökan, om        anslaget har fastställts. Om emellertid understö-
33659: inte synnerliga skäl påkallar annat.                   det som skall betalas är litet är det inte ända-
33660:     -- 20 § i ovan nämnda beslut enligt viiken         målsenligt att dela upp det i många rater.
33661: statsunderstöd icke må utanordnas i större poster,         Enligt 68 § 3 mom. regeringsformen sådant
33662: inre heller tidigare än det prövas behövligt för       det lyder ändrat genom lag (575/87) besluter
33663: det avsedda ändamålet.                                 Presidenten om fastställelsen av det villkorliga
33664:     Med anledning av spörsmålet har det vid            anslaget inom en månad efter det att budgeten
33665: undervisningsministeriet gjorts en utredning om        undertecknats. Detta möjliggör att utbetalningen
33666: den månatliga utbetalningen under åren 1986            inleds tidigare än vad som nu har varit fallet.
33667: och 1987 av de anslag som i budgeten för dess          Undervisningsministeriet följer även i fortsätt-
33668: förvaltningsområde upptagits som villkorliga och       ningen med att betalningen av anslagen sker på
33669: som fastställts. Ifrågavarande anslag upptogs i        ett tillbörligt sätt och med beaktande av stadgan-
33670: budgeten för år 1986 under 12 olika moment och         den och föreskrifter. Om det uppdagas att betal-
33671: tili antalet var de totalt 100 st och tili beloppet    ningarna försenas på grund av bristfälliga ansök-
33672: sammanlagt 16 miljoner mark samt i budgeten            ningar eller av andra orsaker, kommer ministeriet
33673: för år 1987 upptogs de under 19 olika moment,          att utreda orsakerna tili förseningen och vid
33674: tili antalet var de totalt 187 st och tili beloppet    behov utfärda direktiv för att rätta tili situa-
33675: sammanlagt 30,5 miljoner mark. Största delen av        tionen.
33676: 
33677:      Helsingfors den 27 januari 1988
33678: 
33679:                                                             Undervisningsminister Christoffer Taxell
33680:                                                    1987 vp.
33681: 
33682: Kirjallinen kysymys n:o 453
33683: 
33684: 
33685: 
33686: 
33687:                                       Astala ym.: Vaivilla Oy:n säilyttämisestä valtionyhtiönä
33688: 
33689: 
33690:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33691: 
33692:    Lehtitietojen     mukaan        (Turun     Sanomat     lasta ja Kaukomarkkinat Oy Barkerista yhdistetty
33693: 5.12.1987) "kauppa- ja teollisuusministeriö ha-           Vaivilla sai tällöin osakseen liian kalliit kustan-
33694: kee ratkaisua valtion omistaman Vaivillan kohta-          nukset, liian suuren velkataakan. Tällä hetkellä
33695: loon .... Todennäköiseltä näyttää yhtiön siirtymi-        kannattamatonta on Yhdyvaltojen vienti. Va-
33696: nen Finlaysonin omistukseen. . . . Neuvotteluja           luuttakurssien muutokset ovat olleet Vaivillalie
33697: Vaivillan siirtymisestä Finlaysonille on käyty jo         epäedullisia. Toisaalta ongelmat Neuvostoliiton
33698: lähes vuoden ajan.''                                      kaupassa vaikeuttavat erityisesti tekstiili- ja vaate-
33699:    Kyseinen lehtitieto on herättänyt suurta häm-          tusteollisuutta.
33700: mennystä ja epävarmuutta henkilöstöryhmien                   Vaivillalla on merkittävä rooli valtionyhtiönä
33701: keskuudessa sekä kaikkien niiden taholla, jotka           sekä työllistäjänä, ammattitaidon ylläpitäjänä ja
33702: arvostavat Vaivillan toimintaa. Finlayson mielii          tuotekehittelyn suorittajana että kotimaisen tuot-
33703: erityisesti Vaivillan kampapuuvillalinjaa, puuvil-        teen valmistajana Neuvostoliiton kauppaa ja
33704: lakehräämöä Hyvinkäältä. Finlaysonilla ei itsel-          mahdollisten kriisiaikojen valmiutta ajatellen.
33705: lään ole kampapuuvillalinjaa. Tällä Vaivillan par-           Valtiovallan tulee turvata Vaivilialle valtionyh-
33706: haimmalla linjalla on uudet huippukoneet. Fin-            tiönä olemassaolon ja kehittymisen mahdollisuu-
33707: laysonilla ja Vaivillalla on päällekkäisiä toiminto-      det. Yhtiötä eikä sen osia ei tule myydä yksityi-
33708: ja. Finlayson tulisi ilmeisesti karsimaan ne, on-         selle. Lisäksi on tutkittava mahdollisuudet yhtei-
33709: han se jo aikaisemminkin vähentänyt työntekijöi-          syrityksen perustamiseksi Neuvostoliiton kanssa.
33710: tään.                                                     Onhan suomalainen taitotieto tekstiili- ja vaate-
33711:    Vaivillan toiminnan jatkaminen valtionyhtiönä          tusteollisuudessa korkeata.
33712: on välttämätöntä, jotta työpaikat ja työntekijöi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33713: den korkea ammattitaito voidaan säilyttää. Sekä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33714: Neuvostoliiton kauppa että mahdollisen kriisi-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33715: ajan valmius edellyttävät myös Vaivillan olemas-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33716: saoloa.
33717:    Vaivilla on nyt terveempi kuin perustettaessa.                   Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
33718:  Henkilökunta on korkealla ammattitaidolla ja                     ryhtyä Vaivillan olemassaolon ja kehitys-
33719: yhteistyössä nykyisen johdon kanssa kehittänyt                    mahdollisuuksien turvaamiseksi edelleen-
33720:  yhtiötä monella tavalla. Konekantakio on hyvässä                 kin valtionyhtiönä ja niiden kauppa- ja
33721:  kunnossa. Tuloskehitys oli v. 1986 suotuisa.                     teollisuusministeriön neuvottelujen lo-
33722:    Vaivillan toimintaa ovat kuitenkin varjostaneet                pettamiseksi, joilla - erään lehtitiedon
33723:  eräät tekijät, joihin se itse ei ole voinut vaikuttaa,           perusteella - Vaivilla on aiottu siirtää
33724:  eikä tällä hetkelläkään voi. Vuonna 1978 Hyvil-                  Finlaysonin omistukseen?
33725: 
33726:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1987
33727: 
33728:                         Heli Astala                                 Pauli Uitto
33729: 
33730: 
33731: 
33732: 
33733: 280039Q
33734: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 453
33735: 
33736: 
33737: 
33738: 
33739:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33740: 
33741:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         menee Neuvostoliiton toimituksiin trikootehtai-
33742: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          den kautta.
33743: olette 17 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-           Vaatetuskangasryhmän tuotannosta suora vien-
33744: jeenne n:o 2040 ohella toimittanut valtioneuvos-       ti on ollut niin ikään noin 10 %. Kun otetaan
33745: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      huomioon epäsuora vienti vaatetustehtaiden
33746: edustaja Astalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     kautta Neuvostoliittoon, on tamän ryhmän tuo-
33747: kysymyksestä n:o 453:                                  tanto lähes BO-prosenttisesti riippuvainen vien-
33748:                                                        nistä.
33749:           Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo           Sisustustuoteryhmän tuotannosta (sisustuskan-
33750:         ryhtyä Vaivillan olemassaolon ja kehitys-      kaat, ompelimotuotteet) runsas puolet on men-
33751:         mahdollisuuksien turvaamiseksi edelleen-       nyt suoraan vientiin pääasiassa Skandinavian
33752:         kin valtionyhtiönä ja niiden kauppa- ja
33753:                                                        maihin ja Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa Vaivil-
33754:         teollisuusministeriön neuvottelujen lo-        lalla on tytäryhtiö, jonka tehtävä on yhtiön
33755:         pettamiseksi, joilla - erään lehtitiedon       sisustustuotteiden markkinointi. Menestys on ol-
33756:         perusteella - Vaivilla on aiottu siirtää       lut kuitenkin heikko, minka vuoksi ainakin nyky-
33757:         Finlaysonin omistukseen?                       muotoisessa liiketoiminnastaUSA:nmarkkinoilla
33758:                                                        on päätetty luopua.
33759:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen             Vaatetuskiintiöiden supistuminen Suomen ja
33760: seuraavaa:                                             Neuvostoliiton välisessä kaupassa synkentää olen-
33761:                                                        naisesti Vaivillan markkinanäkymiä. Länsivien-
33762:    Vaivilla Oy tuottaa ja myy sekä kotimaahan          nistä ei ole odotettavissa kompensaatiota eikä
33763: että vientiin villa- ja puuvillakankaita sekä lanko-
33764:                                                        kotimarkkinoillakaan myynnin olennainen lisää-
33765: ja. Yhtiön vaatetus- ja sisustuskangastuotanto
33766:                                                        minen esimerkiksi sisustuspuolella ole mahdollis-
33767: sekä sisustuskankaita jatkojalostava ompelimo si-
33768:                                                        ta. Kilpailu kotimarkkinoilla on koko ajan kiris-
33769: jaitsevat Turussa. Hyvinkäällä on yhtiön lanka-        tymässä, mikä heijastuu myös puolustusvoimien
33770: tuotanto, kehräämö, joka tuottaa villa- ja puuvil-     hankinnoissa. Puolustusvoimat eivät välttämättä
33771: lalankoja kangas- ja neuleteollisuudelle. Yhtiön
33772:                                                        enää aseta kotimaista etusijalle, mikäli toimituk-
33773: omaan käyttöön lankatuotannosta menee lähes
33774:                                                        set ulkomailta ovat olennaisesti edullisempia.
33775: puolet.
33776:                                                           Viime vuonna tulostavoitteistaan jäi eniten
33777:    Yhtiön henkilökunta oli vuoden 1987 lopussa         jälkeen sisustustuoteryhmä. Syynä oli pääasiassa
33778: yhteensä 706, josta Hyvinkäällä 276 ja Turussa         USA:n tytäryhtiön ja länsiviennin odotettua hei-
33779: 430 henkeä. Viime vuoden aikana henkilökunta           kompi menestys. Näin ollen yhtiön suunnitelmat
33780: väheni lähes 12 % eli 97 henkilöä.                     lisätä sisustustuoteryhmän myyntiä vuoden 1987
33781:    Vuodesta 1985 lähtien yhtiön laskutus on            aikana edelliseen vuoteen verrattuna epäonnistui-
33782: supistunut. Syinä tähän ovat olleet lähinnä käsi-      vat. Lisäksi samana ajanjaksona sisustustuoteryh-
33783: työlankatuotannon myynti Helsingin Villakeh-           män kiinteät kustannukset nousivat, mikä osal-
33784: räämö Oy:lle sekä vaatetustuotannon vähentymi-         taan myötävaikutti edellisvuotista selvästi hei-
33785: nen Neuvostoliittoon suuntautuneen viennin su-         komman tuloksen syntymiseen.
33786: pistuessa. Yhtiön tuloista epäsuora vienti huo-           Jotta yhtiö tulisi toimeen omillaan ilman omis-
33787: mioon otettuna yli puolet on muodostunut Neu-          tajan lisärahoitusta, on tappiokehityksen katkai-
33788: vostoliiton kanssa käytävästä kaupasta ja vähin-       seminen välttämätöntä. Kiinteiden kustannusten
33789: tään kaksi kolmannesta kokonaisviennistä.              saneerauksen ohella tulosta pyritään paranta-
33790:    Lankaryhmän tuotannosta suoran viennin              maan mm. karsimalla tuotemallistoa, tehosta-
33791: osuus on ollut noin 10 %. Vienti on suuntautu-         malla malliston suunnittelua automaatiota lisää-
33792: nut lähinnä Norjaan ja muihin Skandinavian             mällä sekä kiirehtimättä USA:ssa toimivan tytär-
33793: maihin. Lankaryhmän vientiriippuvuus on kui-           yhtiön lopettamiseen tähtääviä toimenpiteitä.
33794: tenkin huomattavasti suurempi, sillä teollisuus-       Nämä edellä mainitut konkreettiset toimenpiteet
33795: langan kotimaan myynnistä vähintään puolet             on jo aloitettu.
33796:                                       1987 vp. -     KK n:o 453                                        3
33797: 
33798:   Tutkittavana ja valmistelun alaisena on myös        teet osoittaudu riittävän tehokkaiksi yhtiön tulos-
33799: muita yhtiön kustannustehokkuuden parantami-          kehitystä ajatellen, joudutaan harkitsemaan yh-
33800: seen ja toiminnan järkeistämiseen sekä yhtiön         tiön tulevaisuutta kokonaan uudelta pohjalta.
33801: rahoitusaseman turvaamiseen lyhyellä aikavälillä      Tällöin voidaan harkita myös osittaisia toimiala-
33802: tähtääviä toimenpiteitä. Siinä tapauksessa, ettei-    rationalisointimalleja. Tällainen menettely ei
33803: vät yhtiön kehittämiseksi tarkoitetut toimenpi-       kuitenkaan tällä hetkellä ole ajankohtainen.
33804: 
33805:     Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1988
33806: 
33807:                                                      Kauppa- Ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
33808: 4                                     1987 vp. -- ~ n:o 453
33809: 
33810: 
33811: 
33812: 
33813:                                Till Riksdagens Herr Talman
33814: 
33815:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ka försäljningen av industrigarn minst hälften går
33816: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        till leveranserna till Sovjetunionen via trikåfabri-
33817: den 17 december 1987 till vederbörande medlem         kerna.
33818: av statsrådet översänt avskrift av följande av            Av konfektionsgruppens produktion har den
33819: riksdagsman Astala m.fl. undertecknade spörs-         direkta exporten likaså varit ca 10 %. Då den
33820: mål nr 453:                                           indirekta exporten via konfektionsfabrikerna till
33821:                                                       Sovjetunionen tas i beaktande är produktionen
33822:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-
33823:                                                       för denna grupp nästan 80-procentigt beroende
33824:        geringen vidta för att fortsättningsvis ga-    av export.
33825:        rantera Valvillas existens och utvecklings-
33826:                                                           Av inredningsproduktsgruppens produktion
33827:        möjligheter som statsbolag och för att
33828:        göra slut på de förhandlingar som han-         (inredningstyger, syateljeprodukter) har drygt
33829:        dels- och industriministeriet för och ge-      hälften gått till direkt export, i huvudsak till de
33830:        nom vilka -- på basis av en tidningsupp-       skandinaviska länderna och USA. 1 USA har
33831:        gift -- Vaivilla har planerats att överföras   Vaivilla ett dotterbolag vars upppgift är att
33832:        i Finlaysons ägo?                              marknadsföra bolagets inredningsprodukter.
33833:                                                       Framgången har dock varit ringa och därför har
33834:                                                       man beslutat avstå åtminstone från affärsverk-
33835:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       samheten i sin nuvarande form på marknaden i
33836: anföra följande:                                      USA.
33837:     Vaivilla Oy producerar och säljer ylle- och           Minskningen av konfektionskvoterna i handeln
33838: bomullstyger samt garn både i hemlandet och för       mellan Finland och Sovjetunionen fördystrar vä-
33839: export. Bolagets produktion av konfektions- och       sentligt marknadsutsikterna för Valvilla. Västex-
33840: inredningstyger samt syatelje, som vidareförädlar     porten fötväntas inte ge kompensation och inte
33841: inredningstyger, finns i Åbo. Bolagets garnpro-       heller en väsentlig ökning av försäljningen på
33842: duktion, spinneri, som producerar ylle- och bo-       hemmarknaden t.ex. på inredningssidan är möj-
33843: mullsgarn för tyg- och trikåindustrin finns i         lig. Konkurrensen på hemmarknaden blir allt
33844: Hyvinge. Närmare hälften av garnproduktionen          skarpare, vilket också återspeglar sig i försvars-
33845: går till bolagets eget bruk.                          maktens anskaffningar. Försvarsmakten prefere-
33846:     Bolagets personai uppgick i slutet av år 1987     rar inte nödvändigtvis längre inhemska produk-
33847: till 706 personer, av vilka 276 i Hyvinge och 430     ter, om leveranser från utlandet är förmånligare.
33848: i Åbo. Senaste år minskade personalen med                Förra året uppfyllde inredningsproduktsgrup-
33849: närmare 12 % dvs., med 97 personer.                   pen resultatmålet sämst. Orsaken var närmast att
33850:     Sedan år 1985 har bolagets fakturering            dotterbolaget i USA och västexporten hade
33851: minskat. Orsaken till detta är närmast försälj-       mindre framgång än väntat. Således misslyckades
33852: ningen av handarbetsgarnproduktionen till Hel-        bolagets planer att öka inredningsproduktsgrup-
33853: singin Villakehräämö Oy samt minskningen i            pens försäljning under år 1987 jämfört med
33854: konfektionsproduktionen viiken förorsakats av att     föregående år. Dessutom ökade de fasta kost-
33855: exporten till Sovjetunionen minskat. Av bolagets      naderna för inredningsproduktsgruppen, vilket
33856: inkomster, den indirekta exporten inberäknad,         för sin del medverkade till uppkomsten av resul-
33857: utgörs över hälften av handeln med Sovjetunio-        tatet som var betydligt sämre än föregående år.
33858: nen och minst två tredjedelar av den totala              För att bolaget skall klara sig utan tillläggsfi-
33859: exporten.                                             nansiering av ägaren är det nödvändigt att bryta
33860:     Av garngruppens produktion har den direkta        förlustutvecklingen. Förutom en sanering av de
33861: exportens andel varit ca 10 %. Exporten har           fasta kosrnaderna strävar man att förbättra resul-
33862: närmast riktat sig till Norge och de andra skandi-    tatet bl.a. genom att gallra produkturvalet, ef-
33863: naviska länderna. Garngruppens exportberoende         fektivera planeringen av kollektionerna genom
33864: är dock betydligt större eftersom av den inhems-      att öka automationen samt genom att påskynda
33865:                                       1987 vp. -- RJ< n:o 453                                          5
33866: 
33867: de åtgärder som syftar tili att lägga ned dotterbo-    att åtgärderna för att utveckla bolaget inte visar
33868: laget i USA. Ovan nämnda konkreta åtgärder har         sig tiliräckligt effektiva med tanke på bolagets
33869: redan påbörjats.                                       resultatutveckling blir man tvungen att överväga
33870:    Också andra åtgärder som syftar tili att på kort    bolagets framtid på ett helt annat sätt. Härvid
33871: sikt förbättra bolagets kostnadseffektivitet och       kan också partiella branschrationaliseringsmodel-
33872: rationalisera verksamheten samt trygga finansie-       ler övervägas. Ett sådant förfarande är dock inte
33873: ringsstäliningen undersöks och bereds. I det fali      aktuelit för närvarande.
33874: 
33875:     Helsingfors den 20 januari 1988
33876: 
33877:                                                       Handels- och industriminister likka Suominen
33878:                                                1987 vp.
33879: 
33880: Kirjallinen kysymys n:o 454
33881: 
33882: 
33883: 
33884: 
33885:                                   Urpilainen ym.: Perhepäivähoitajien aseman parantamisesta
33886: 
33887: 
33888:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33889: 
33890:    Hallitus on ohjelmassaan todennut, että kun-      koskee lähinnä niitä perhepäivähoitajia, jotka
33891: nallisia päivähoitopaikkoja lisätään tavoitteena     hoitavat katkeamattomassa vuorotyössä olevien
33892: turvata hoitopaikka jokaiselle sitä tarvitsevalle.   vanhempien lapsia. Lapset ovat hoidossa viikon-
33893: Tämän on luvattu toteutuvan vuosikymmenen            loppuisin ja jopa yöaikaan.
33894: loppuun mennessä. Yleisessä tiedossa on, että          Perhepäivähoitajien työ on yhteiskunnan kan-
33895: useilla kunnilla on vaikeuksia toteuttaa tämä        nalta hyvin arvokasta ja tosiasia on, että kodin
33896: tavoite. Syyt ovat osittain taloudellisia, mutta     ulkopuolista lastenhoitoa ei kyettäisi suoritta-
33897: vaikeutena on myös saada riittävä määrä henki-       maan ilman kunnallisia perhepäivähoitajia pel-
33898: löitä ryhtymään kunnallisiksi perhepäivähoitajik-    kästään laitosmuotoisissa lastenhoitopaikoissa.
33899: Sl.                                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33900:    Yhtenä syynä tähän on se, että perhepäivähoi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33901: tajat ovat työaikalainsäädännön ulkopuolella ja      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33902: työehtosopimuksenkin mukaan heidän säännölli-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33903: nen työaikansa on 90 tuntia kahdessa viikossa.                 Onko Hallitus tietoinen perhepäivä-
33904: Vasta tämän jälkeen heille maksetaan normaalia              hoitajien työehtoihin liittyvistä ongelmis-
33905: alhaisempi ylityökorvaus.                                   ta, ja
33906:    Eräiden perhepäivähoitajien kohdalla ei voida               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33907: myöskään varmistaa viikkolevon saantia. Tämä                ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi?
33908: 
33909:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1987
33910: 
33911:           Kari Urpilainen               Liisa Jaakonsaari            Antero Kekkonen
33912:           Lea Savolainen                Markku Pohjola               Sinikka Mönkäre
33913:                       Riitta Myller                           Mats Nyby
33914: 
33915: 
33916: 
33917: 
33918: 2800415
33919: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 454
33920: 
33921: 
33922: 
33923: 
33924:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33925: 
33926:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        kotona. Koska työaikalakia ei sovelleta kotityö-
33927: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hön, työryhmä katsoi, ettei perhepäivähoitajien
33928: olette 16 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-       tekemän kotityön tulisi olla eri asemassa muuhun
33929: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kotona tehtävään työhön nähden.
33930: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Hallitus antoi 6.11.1987 eduskunnalle esityk-
33931: Urpilaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    sen (HE n:o 166/1987 vp.) työntekijän yksilöllis-
33932: myksestä n:o 454:                                     tä työaikaa koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksen
33933:                                                       mukaan työntekijällä olisi muun muassa oikeus
33934:           Onko Hallitus tietoinen perhepäivä-         alle neljävuotiaan tai peruskoulun aloittavan lap-
33935:        hoitajien työehtoihin liittyvistä ongelmis-    sen hoidon vuoksi osittaiseen hoitovapaaseen eli
33936:        ta, ja                                         lyhentää työaikaansa kuuteen tuntiin päivässä ja
33937:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        30 tuntiin viikossa. Koska osittaisen hoitovapaan
33938:        ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi?        saamisen yhtenä edellytyksenä on, että lapsen
33939:                                                       molemmat vanhemmat tai lapsen yksinhuoltaja
33940:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      ovat työssä kodin ulkopuolella, oikeus ei koske
33941: ti seuraavaa:                                         perhepäivähoitajia. Ilman tällaista nimenomaista
33942:    Perhepäivähoitajien työolosuhteisiin liittyvät     säännöstäkin perhepäivähoitajat jäisivät kyseisen
33943: asiat kuten palkkaus, työaika sekä yö- ja ylityö-     oikeuden ulkopuolelle sen vuoksi, että hoitova-
33944: korvaukset on määrätty alan työehtosopimukses-        paata voi saada vain lasten hoidon vuoksi, ja
33945: sa. Sopimuksen työaikaa koskevat määräykset           koska he useimmiten hoitavat työssään myös
33946: poikkeavat työaikalain vastaavista säännöksistä.      omia lapsiaan, tällaista lapsen hoitoon liittyvää
33947:    Perhepäivähoitajien työehtoihin on kiinnitetty     erityistarvetta ei ole. Hallituksen esityksen perus-
33948: erityistä huomiota useassa eri yhteydessä. So-        teluissa on kuitenkin todettu, että perhepäivä-
33949: siaali- ja terveysministeriö asetti 22.8.1986 työ-    hoitajien työsuhteen ehtoja tulisi selvittää erik-
33950: ryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää työaikalain-    seen.
33951: säädännön soveltaminen kunnalliseen kotipalve-            Sosiaalihallituksen ja kunnallisen työmarkkina-
33952: lutoimintaan kuten kodinhoitajien, kotiavusta-        laitoksen käsityksen mukaan perhepäivähoidon
33953: jien ja perhepäivähoitajien työhön sekä tehdä         tulee säilyttää päivähoitomuotona joustavuuten-
33954: selvityksensä perusteella ehdotuksensa työaika-       sa, ja tämän vuoksi perhepäivähoitajien työolo-
33955: lainsäädännön soveltamisessa mahdollisesti ha-        suhteiden parantaminen alan työehtosopimuk-
33956: vaittujen epäkohtien poistamiseksi. Työryhmä          seen liittyvien kysymysten osalta ei näyttäisi kai-
33957: (työryhmämuistio 1987:12 sosiaali- ja terveysmi-      paavan oleellisia muutoksia. Hallituksen tarkoi-
33958: nisteriö) ehdotti kodinhoitajien ja kotiavustajien    tuksena on kuitenkin, että sosiaali- ja terveysmi-
33959: saattamista työaikalain (6041 46) alaisuuteen. Sen    nisteriö selvittää edellä mainitun hallituksen esi-
33960: sijaan työryhmä ei esittänyt perhepäivähoitajien      tyksen perustelumaininnan mukaisesti perhepäi-
33961: saattamista työaikalain piiriin. Tämä johtui siitä,   vähoitajien työsuhteen ehtoihin mahdollisesti
33962: että perhepäivähoitajat tekevät pääosin työtään       liittyvät ongelmat kevään 1988 kuluessa.
33963: 
33964:     Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1988
33965: 
33966:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
33967:                                        1987 vp. -- NJC n:o 454                                           3
33968: 
33969: 
33970: 
33971: 
33972:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
33973: 
33974:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           på hemarbete ansåg arbetsgruppen att det hem-
33975: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         arbete som familjedagvårdarna utför hemma inte
33976: den 16 december 1987 tili vederbörande medlem          bör ha en annan stälining än annat arbete som
33977: av statsrådet översänt avskrift av följande av         utförs hemma.
33978: riksdagsman Urpilainen m.fl. undertecknade
33979:                                                           Regeringen avlät 6.11.1987 en proposition tili
33980: spörsmål nr 454:                                       riksdagen (RP 16611987 rd.) med förslag tili
33981:           Är Regeringen medveten om de pro-            lagstiftning om individueli arbetstid för arbetsta-
33982:         blem som anknyter tili arbetsvilikoren för     gare. Enligt propositionen skulie en arbetstagare
33983:         familjedagvårdare och vilka åtgärder äm-       bl. a. ha rätt tili partieli vårdledighet för vården
33984:         nar Regeringen vidta för att avhjälpa          av ett barn, som är under fyra år, elier för vården
33985:         dessa missförhållanden?                        av ett barn, som börjar grundskolan, dvs. ha rätt
33986:                                                        att förkorta sin arbetstid tili sex timmar per dag
33987:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och 30 timmar per vecka. Eftersom en förutsätt-
33988: anföra följande:                                       ning för erhåliande av panieli vårdledighet är att
33989:                                                        barnets båda föräldrar elier barnets ensamförsör-
33990:    Saker som anknyter tili familjedagvårdarnas
33991:                                                        jare arbetar utanför hemmet, gälier rätten inte
33992: arbetsförhålianden såsom avlöning, arbetstid
33993:                                                        familjedagvårdare. Också utan detta uttryckliga
33994: samt ersättningar för natt- och övertidsarbete har
33995:                                                        stadgande skulie ifrågavarande rätt inte omfatta
33996: fastställts i koliektivavtalet för branschen. Be-      familjedagvårdarna på grund av att vårdledighet
33997: stämmelserna om arbetstider i avtalet avviker
33998:                                                        kan erhålias enbart för vård av barn och eftersom
33999: från motsvarande stadganden i arbetstidslagen.
34000:                                                        familjedagvårdarna i sitt arbete ofta också sköter
34001: Det har fästs speciell uppmärksamhet vid famil-
34002:                                                        egoa barn finns inte ett sådant specialbehov som
34003: jedagvårdarnas arbetsvillkor i olika sammanhang.       anknyter tili vård av barn. I motiveringen tili
34004: Social-     och    hälsovårdsministeriet   tilisatte
34005:                                                        regeringens proposition har dock konstaterats att
34006: 22.8.1986 en arbetsgrupp vars uppgift var att
34007:                                                        vilikoren i familjedagvårdarnas arbetsförhållan-
34008: utreda arbetstidslagstiftningens tiliämpning på        den borde utredas separat.
34009: kommunal hemserviceverksamhet, t.ex. på hem-
34010: vårdares, hemhjälpares och familjedagvårdares             Enligt socialstyrelsens och korumunala arbets-
34011: arbete, samt att på basis av sin utredning fram-       marknadsverkets uppfattning bör familjedagvår-
34012: lägga förslag tili avhjälpande av eventuelit obser-    den bevara sin flexibilitet som dagvårdsform. På
34013: verade missförhålianden vid tillämpningen av           grund härav torde inga väsentliga ändringar be-
34014: arbetstidslagstiftningen. Arbetsgruppen (arbets-       hövas för en förbättring av arbetsförhåliandena
34015: gruppspromemoria 1987:12 social- och hälso-            för familjedagvårdare beträffande de frågor som
34016: vårdsministeriet) föreslog att arbetstidslagen         anknyter tili koliektivavtalet. Regeringens avsikt
34017: (6041 46) skulle börja tiliämpas på hemvårdarna        är dock att social- och hälsovårdsministeriet i
34018: och hemhjälparna. Däremot framlade arbets-             enlighet med ovan anförda omnämnande i moti-
34019: gruppen inte att familjedagvårdarna skulie om-         veringen tili regeringens proposition skali utreda
34020: fattas av arbetstidslagen. Detta berodde på att        de problem som eventuellt anknyter sig tili
34021: familjedagvårdarna i huvudsak utför sitt arbete        villkoren i familjedagvårdarnas arbetsförhållan-
34022: hemma. Eftersom arbestidslagen inte tiliämpas          den under våren 1988.
34023: 
34024:      Helsingfors den 20 januari 1988
34025: 
34026:                                                                               Minister Matti Puhakka
34027:                                                1987 vp.
34028: 
34029: Kirjallinen kysymys n:o 455
34030: 
34031: 
34032: 
34033: 
34034:                                   Pulliainen ym.: Metsäojituksesta luopumisesta
34035: 
34036: 
34037:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34038: 
34039:    Meillä omaksuttuun metsäpolitiikkaan on kuu-      sääntynyt merkittävästi. Mainittujen lisäksi vesis-
34040: lunut mm. soiden ja muiden vetisten maiden           töjä kuormittavat mm. maatalous ja yhdyskunnat
34041: kuivattaminen metsätaloutta varten. Metsäojitus-     jätevesillään.
34042: ta lienee toteutettu eriasteisena jo yli viidellä       Eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta monien ve-
34043: miljoonalla maahehtaarilla. Kun ojitus on tehty      sistönosien tila on nopeasti heikkenemässä. Syn-
34044: "oikeaoppisesti" , niin jos tavoitteena on ollut     tyneessä tilanteessa uudisojituksesta on syytä vä-
34045: metsän tuoton lisääminen, tämä tavoite on usein      littömästi luopua. Neuvosto-Karjalassakin sikäläi-
34046: saavutettukin. Metsäojituksilla on kuitenkin ollut   nen ministerineuvosto teki äskettäin päätöksen
34047: myös kääntöpuolensa.                                 155 600 suohehtaarin poistamisesta kuivaussuun-
34048:    Metsäojituksilla on aiheutettu luonnossa myös     nitelmasta.
34049: vaihtelevan suuruisia vaurioita. Esimerkkeinä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34050: vaurioista voidaan mainita vesien likaantuminen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34051: ja rehevöityminen, pohjavesipin~an ~uutoks.et,       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
34052: toistuvat rajut tulvat sekä lähteiden Ja puroJen     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34053: tuhoutuminen.
34054:    Kun metsäojitusten rinnalla toteutetaan par-                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
34055: haillaan laajaa soiden "kunnostamista" turve-               miin, joilla käytännössä lopetetaan met-
34056: tuotantoa varten, on kuormitus vesistöihin Ii-              sien uudisojitus?
34057: 
34058:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1988
34059: 
34060:                      Erkki Pulliainen                         Osmo Soininvaara
34061: 
34062: 
34063: 
34064: 
34065: 280060N
34066: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 455
34067: 
34068: 
34069: 
34070: 
34071:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34072: 
34073:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        rajoista tai ojitusten haitallisista vesistövaikutuk-
34074: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sista on saatu. Varsinkin vesistövaikutuksia koske-
34075: olette kirjeellänne 4 päivänä tammikuuta 1988         vat tiedot ovat pitkään olleet puutteellisia ja
34076: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       osittain ristiriitaisia. Pyrkiessään torjumaan oji-
34077: vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen ym. seu-      tuksen haitallisia vesistövaikutuksia metsäojittajat
34078: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 455:    ovat joutuneet turvautumaan lähinnä käytännön
34079:                                                       kokemuksiin.
34080:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-        Kysymyksessä esiin tuotujen vesistö haittojen
34081:        miin, joilla käytännössä lopetetaan met-       osalta voidaan todeta seuraavaa:
34082:        sien uudisojitus?                                  Metsäojituksen ehkä keskeisimmäksi vesistö-
34083:                                                       haitaksi on tutkimuksissa todettu kiimaaine-
34084:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         eroosion kasvu, jonka vesistöjä rehevöittävä vai-
34085: seuraavaa:                                            kutus on suhteellisen pienestä ravinnekuormituk-
34086:    Soiden osuus maamme koko maa-alasta on             sesta johtuen vähäinen. Tätä vesistöhaittaa on
34087: ollut noin kolmannes eli 10 miljoonaa hehtaaria.      pitkään pyritty välttämään siten, ettei ojitusaluei-
34088: Ojituskelpoisiksi luokiteltuja soita on ollut noin    den vesiä johdeta suoraan luonnonuomiin, vaan
34089: 7 miljoonaa hehtaaria. Kun maamme taloudelli-         erilaisten suoja- ja puskurivyöhykkeiden sekä las-
34090: nen kehitys on pitkään perustunut puun ja sen         keutusaltaiden kautta.
34091: jalosteiden vientiin, on luonnollista, että maam-         Metsäojituksen ei ole tutkimuksissa voitu osoit-
34092: me metsien puuntuottokykyä on metsäpolitiikan         taa vaikuttavan oleellisesti ympäröivien kiven-
34093: eri keinoin pyritty lisäämään. Tässä mielessä         näismaiden pohjavesisuhteisiin. Metsäojituksella
34094: soiden peruskuivatuksella siihen liittyvine toi-      pyritään lähinnä poistamaan liiallista pintavettä
34095: menpiteineen on ollut valtakunnallisesti, alueel-     ja 30-40 cm:n kuivatussyvyys on metsänkasva-
34096: lisesti ja tilakohtaisesti huomattava merkitys.       tuksen kannalta riittävä.
34097:    Soiden uudisojitusta on tähän mennessä suori-          Metsäojitukset vaikuttavat virtaamiin siten, et-
34098: tettu 5, 7 miljoonalla hehtaarilla. Uudisojitus oli   tä välittömästi ojituksen jälkeen lisääntyvät koko-
34099: laajimmillaan 1960-luvun lopulla lähes 300 000        naisvalunta, ylivirtaama ja alivalunta. Nykykäsi-
34100: hehtaaria vuosittain. Tästä määrästä on vuotui-       tys on, että metsäojitus aiheuttaa pitkällä aikavä-
34101: nen uudisojitusala tasaisesti pienentynyt ollen       lillä kevättulvien pienenemistä, koska puuston
34102: tällä hetkellä noin 60 000 hehtaaria. Metsäojituk-    lisääntyminen hidastaa lumien sulamista.
34103: sella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on tähän       Lähteet ja arvokkaat luonnonpurot ovat erityis-
34104: mennessä lisätty metsiemme vuotuista kasvua           tapauksia, jotka otetaan huomioon ojituksia
34105: 7-8 miljoonalla kuutiometrillä. Metsien tuoton        suunniteltaessa ja toteutettaessa. Käytännön oji-
34106: lisäämisen ohella on ojitustoiminnalla ja ojitus-     tustoiminnassa ei ojia nykyään johdeta suoraan
34107: alueiden metsien hoidolla ollut myös tärkeä työl-     luonnonpuroihin eikä puroja myöskään perata.
34108: listävä vaikutus varsinkin vaikeimmilla alityölli-        On huomattava myös, että käytännössä kaikis-
34109: syysalueilla. On myös arvioitu, että tulevaisuu-      ta ojitussuunnitelmista toimitetaan nykyisin tie-
34110: dessa yli neljännes maamme puusta tuotetaan           dot vesi- ja ympäristöpiireille, jotka voivat antaa
34111: metsäojitusalueilla.                                  lausuntonsa tarvittavista suojelutoimenpiteistä
34112:    Kysymyksessä on erityisesti kiinnitetty huomio-    ennen suunnitelmien toteuttamista.
34113: ta metsäojitusten vesistövaikutuksiin. On sinänsä         Uudisojitus on käytännössä lähestymässä lop-
34114: selvää, ettei metsäojituksia, jotka koskevat noin     puaan. Viimeksi Metsä 2000 -ohjelman yhteydes-
34115: viidennestä koko maa-alasta, ole ollut mahdollis-     sä on asetettu biologisin ja taloudellisin perustein
34116: ta toteuttaa ilman vesistövaikutuksia. Metsäoji-      tavoitteeksi toteuttaa uudisojitusta noin 500 000
34117: tusta koskevia ohjeita on sekä valtion että yksi-     hehtaarilla. Tavoitteen mukaan tulisi uudisojitus
34118: tyismetsien osalta jatkuvasti tarkistettu sitä mu-    päättymään vuoteen 2005 mennessä.
34119: kaa kuin kokemuksia ja tutkimustuloksia soiden            Uudisojitusta merkittävämmäksi vesistövaiku-
34120: metsäojituskelpoisuuden biologis-taloudellisista      tusten kannalta tulee muodostumaan lisääntyvä
34121:                                       1987 vp. -     KK n:o 455                                          3
34122: 
34123: metsäojitusalueiden kunnostus sekä kysymykses-        turvetuotantoa koskevia vesiensuojeluohjeita sekä
34124: säkin esiin tuotu soiden kunnostaminen turve-         tehostaa alan tutkimusta.
34125: tuotantoa varten sekä turvetuotannon harjoitta-           Hallitus ei pidä kysymyksessä esitettyä uudis-
34126: mmen.                                                 ojituksen lopettamista tarkoituksenmukaisena.
34127:                                                       Uudisojitusta on jäljellä kokonaisalaltaan suhteel-
34128:    Hallitus on tietoinen metsäojitukseen ja turve-    lisen vähän. Paikallisesti ja tilakohtaisesti merkit-
34129: tuotantoon liittyvien ympäristönsuojelullisten        sisi uudisojituksen lopettaminen huomattavaa
34130: toimenpiteiden tehostamisen tarpeellisuudesta.        puuntuotantomahdollisuuksien käyttämättä jät-
34131: Metsä- ja turvetalouden vesistövaikutusten selvit-    tämistä varsinkin, kun jäljellä olevat ojitusalueet
34132: tämiseksi, haittojen torjumiseksi sekä alan tutki-    ovat puuntuotannon kannalta keskimääräistä pa-
34133: mustilanteen ja -tarpeiden kartoittamiseksi asetti    rempia ojituskohteita. Todettakoon lisäksi, että
34134: maa- ja metsätalousministeriö vuoden 1986 alulla      säädettäessä uutta metsänparannuslakia, joka tuli
34135: toimikunnan, jonka mietintö valmistuu lähiai-         voimaan 1 päivänä toukokuuta 1987, metsäojitus
34136: koina. Toimikunnan työn pohjalta on tarkoitus         päätettiin edelleen säilyttää valtion rahoituksella
34137: tarpeellisessa määrin tarkistaa metsäojitusta ja      tuettavana metsänparannustyönä.
34138: 
34139:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1988
34140: 
34141:                                                      Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
34142: 4                                     1987 vp. -       KK n:o 455
34143: 
34144: 
34145: 
34146: 
34147:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
34148: 
34149:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           detta inverkar på vattendragen. Anvisningarna
34150: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         som gäller skogsdikningen har både beträffande
34151: den 4 januari 1988 tili vederbörande medlem av         statliga och enskilda skogar kontinuerligt juste-
34152: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      rats i och med att det erhållits erfarenhet och
34153: dagsman Pulliainen m.fl. undertecknade spörs-          forskningsresultat om de biologisk-ekonomiska
34154: mål nr 455:                                            gränserna för skogsdikningsduglighet eller om de
34155:                                                        skadliga verkningarna som dikningarna har för
34156:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-            vattendragen. Speciellt då det gäller effekterna
34157:        ning vidta åtgärder genom vilka nydik-          på vattendragen har uppgifterna redan länge
34158:        ningen av skogarna i praktiken slopas?          varit bristfälliga och delvis motstridiga. Då skogs-
34159:                                                        dikarna har strävat efter att förebygga de skadliga
34160:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        verkningar som dikningarna har på vattendragen
34161: anföra följande:                                       har de närmast varit tvungna att förlita sig på
34162:                                                        praktiska erfarenheter.
34163:    Myrarnas andel av vårt lands hela areal har             Beträffande de olägenheter för vattendragen
34164: varit ca en tredjedel, dvs. 10 miljoner hektar.
34165:                                                        vilka framlagts i spörsmålet kan följande konsta-
34166: Det har funnits ca 7 miljoner hektar myrar som
34167:                                                         teras.
34168: klassificerats som lämpliga för dikning. Då den            1 undersökningar har det konstaterats att den
34169: ekonomiska utvecklingen i vårt land länge har           kanske centralaste olägenheten för vattendragen
34170: grundat sig på expon av trä och dess förädlings-        vid dikning är ökningen av erosionen av fasta
34171: produkter, är det naturligt att man har försökt         ämnen, vars inverkan, då det gäller vattendra-
34172: öka våra skogars produktionsförmåga genom               gens frodighet, är liten beroende på den relativt
34173: skogspolitiska metoder. 1 detta hänseende har           oansenliga näringsbelastningen. Man har länge
34174: grunddräneringen av myrarna samt de åtgärder            strävat att undvika denna olägenhet för vatten-
34175: som anknyter tili detta haft stor betydelse på          dragen så att dikningsområdenas vatten inte
34176: riksplanet, regionalt och beträffande de olika          direkt leds tili naturliga bäddar, utan via olika
34177: lägenheterna.                                           slags skydds- och buffertzoner samt sedimente-
34178:    Hittills har 5, 7 miljoner hektar myrar nydikats.    ringsbassänger.
34179: Nydikningen var allmännast i slutet av 1960-talet
34180: då närmare 300 000 hektar nydikades årligen.               1 undersökningar har det inte kunnat visas att
34181: Från denna areal har den årliga nydikningen             skogsdikningar inverkar väsentligt på den omgi-
34182: minskat jämnt och är för närvarande ca 60 000           vande mineraljordens grundvattensförhållanden.
34183: hektar. Genom skogsdikningen och de åtgärder            Med skogsdikning strävar man närmast efter att
34184: som anknyter tili den har den årliga tillväxten för     avlägsna det överflödiga grundvattnet och ett
34185: våra skogar hittills ökats med 7-8 miljoner             30-40 cm:s dräneringsdjup är tillräckligt för
34186: kubikmeter. Förutom ökningen av skogarnas av-           skogsodling.
34187: kastning har dikningsverksamheten och skötseln             Skogsdikningarna inverkar på vattenföringarna
34188: av dikningsområdenas skogar också haft en viktig        så att den totala tillrinningen, övervattenföringen
34189: sysselsättande verkan speciellt på de mest under-       och undertillrinningen ökar omedelbart efter
34190: sysselsatta områdena. Det har också uppskattats         dikningen. Den nuvarande uppfattningen är att
34191: att över en fjärdedel av träet i vårt land i            skogsdikning på lång sikt förorsakar en minsk-
34192: framtiden produceras på skogsdikningsområde-            ning i vårflödena eftersom en ökning i trädbe-
34193: na.                                                     ståndet gör att snön smälter långsammare.
34194:     1 spörsmålet har speciellt fästs uppmärksamhet         Källor och värdefulla naturliga bäckar är spe-
34195:  vid hur skogsdikningarna inverkar på vattendra-        cialfall som tas i beaktande då dikningar planeras
34196:  gen. Det är i och för sig klart att det inte varit     och genomförs. 1 den praktiska dikningsverksam-
34197:  möjligt att genomföra skogsdikningarna, som            heten leds diken inte nuförtiden direkt tili natur-
34198:  gäller ca en femtedel av hela jordarealen utan att     liga bäckar och bäckarna rensas inte heller.
34199:                                       1987 vp. -     KK n:o 455                                        5
34200: 
34201:    Det bör också observeras att i praktiken till-     gen, förebygga olägenheterna, kartlägga forsk-
34202: ställs för närvarande alla uppgifter om diknings-     ningssituationen och -behoven i branschen.
34203: planer vatten- och miljödistrikten vilka kan avge     Kommissionens betänkande färdigställs inom
34204: sina utlåtanden om nödvändiga skyddsåtgärder          närmaste framtid. Avsikten är att på basis av
34205: innan planerna genomförs.                             kommissionens betänkande i nödvändig utsträck-
34206:    Nydikningen naikas i praktiten slutet. Det har     ning justera de vattenvårdsanvisningar som gäller
34207: senast i samband med Skog 2000-programmet             skogsdikning och torvproduktion samt effektivera
34208: med biologista och ekonomiska grunder upp-            forskningen inom branschen.
34209: ställts som mål att genomföra nydikning på ca             Regeringen anser det inte vara ändamålsenligt
34210: 500 000 hektar. Enligt målet skulle nydikningen        att slopa nydikning, vilket föreslagits i spörsmå-
34211: avslutas senast år 2005.                               let. Den återstående totala areal som skall nydi-
34212:    Den ökade iståndsättningen av skogsdiknings-        kas är relativt liten. Lokalt och för de olika
34213: områden samt den iståndsättning av myrar för           lägenheterna skulle slopandet av nydikningen
34214: torvproduktion, varom talats i spörsmålet, samt        innebära att betydande virkesproduktionsmöjlig-
34215: bedrivandet av torvproduktion kommer att bli           heter blir oanvända speciellt då de återstående
34216: mera betydelsefulla än nydikning då det gäller         dikningsområdena är bättre dikningsobjekt än
34217: verkningarna på vattendragen.                          genomsnittet beträffande produktion av trä. Det
34218:    Regeringen är medveten om nödvändigheten           kan dessutom konstateras att då den nya lagen
34219: av att effektivera de naturskyddsåtgärder som          om skogsförbättring, viiken trädde i kraft den 1
34220: anknyter till skogsdikning och torvproduktion.         maj 1987, stiftades beslöts det att skogsdikning-
34221: Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte i början     arna fortfarande bibehålls som sådana skogsför-
34222: av år 1986 en kommission för att utreda skogs-         bättringsarbeten som stöds med statlig finansie-
34223: och torvhushållningens inverkan på vattendra-          nng.
34224: 
34225:      Helsingfors den 29 januari 1988
34226: 
34227:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
34228:                                                 1987 vp.
34229: 
34230: Kirjallinen kysymys n:o 456
34231: 
34232: 
34233: 
34234: 
34235:                                    Mäkelä: Pikakirjoituksen opetuksen lisäämisestä
34236: 
34237: 
34238:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34239: 
34240:    Aikaisempina vuosikymmeninä pikakirjoitusta         toimistoalan oppilaitoksissa. Pikakirjoituksen
34241: arvostettiin maassamme suuresti. Se kuului olen-       opetusta tulisi saada myöskin nykyistä enemmän
34242: naisena osana konttoreissa työskentelevien sihtee-     kansalaisopistojen opetusohjelmaan.
34243: reiden koulutukseen ja työn kuvaan.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34244:    Tällä hetkellä pikakirjoitustaidon arvostus on      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34245: alamaissa ja sen opetus on vähäistä. Pikakirjoi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34246: tuksen hallitsevien ihmisten määrä on jyrkästi         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34247: laskenut aikaisemmasta tasostaan.
34248:    Pikakirjoitustaito olisi kuitenkin merkittävä jo-            Tietääkö Hallitus, että pikakirjoituksen
34249: pa yleissivistyksen osana. Nykyajan kiireisen ja              opetus on tällä hetkellä maassamme riit-
34250: tehokkuuteen pyrkivän yhteiskunnan aikana kai-                tämätöntä tarpeeseen ja kirjoitustaidon
34251: kille kansalaisille, jotka joutuvat työssään ja har-          merkitykseen nähden, ja
34252: rastuksissaan vastaanottamaan runsaasti tietoa,                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34253: olisi erittäin hyödyllistä hallita pikakirjoituksen           pikakirjoituksen opetuksen lisäämiseksi
34254: aakkoset. Tämä vaatisi kuitenkin pikakirjoituksen             pikaisesti maassamme niin peruskoulussa,
34255: opetuksen lisäämistä tuntuvasti niin peruskoulu-              lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa
34256: tusasteella kuin myöskin erityisissä konttori- ja             kuin kansalaisopistoissakin?
34257: 
34258:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
34259: 
34260:                                               Tina Mäkelä
34261: 
34262: 
34263: 
34264: 
34265: 280054G
34266: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 456
34267: 
34268: 
34269: 
34270: 
34271:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34272: 
34273:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sisällyttää ammatillisen oppilaitoksen opetukseen
34274: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         paikkakuntakohtaisen liikkumavaran puitteissa.
34275: olette 18 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-
34276: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Peruskoululain (476/83) ja lukiolain (477/83)
34277:                                                       mukaisesti koulun opetus ja muu toiminta tulee
34278: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
34279:                                                       järjestää siten, että se antaa oppilaalle persoonal-
34280: Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-
34281:                                                       lisuuden monipuolisen kehittämisen, yhteiskun-
34282: myksestä n:o 456:
34283:                                                       nan ja työelämän sekä ammatinvalinnan ja jatko-
34284:          Tietääkö Hallitus, että pikakirjoituksen     opintojen kannalta tarpeellisia valmiuksia. Tä-
34285:        opetus on tällä hetkellä maassamme riit-       män mukaisesti peruskoulun ja lukion opetus-
34286:        tämätöntä tarpeeseen ja kirjoitustaidon        suunnitelmat on uudistettu. Siinä yhteydessä on
34287:        merkitykseen nähden, ja                        kiinnitetty erityistä huomiota teknisen kehityksen
34288:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          asettamiin vaatimuksiin. Tietotekniikan etenemi-
34289:        pikakirjoituksen opetuksen lisäämiseksi        sen myötä ovat tiedonsaantikanavat ja tiedon
34290:        pikaisesti maassamme niin peruskoulussa,       välittämiskeinot ratkaisevasti muuttuneet. Näin
34291:        lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa       ollen pikakirjoituksen opettamista ei ole sisälly-
34292:        kuin kansalaisopistoissakin?                   tetty peruskoulun ja lukion opetusohjelmaan.
34293:                                                       Nykyisin pikakirjoitustaitoa voidaan opiskella pe-
34294:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        ruskoulujen ja lukioiden oppilas- ja nuorisoker-
34295: seuraavaa:                                            hoissa sekä kansalaisopistoissa.
34296:    Helsingin Sihteeriopistosta valmistuu vuosit-         Pikakirjoituksen käytön vähenemiseen on vai-
34297: tain noin 200 sihteeriä, joiden koulutukseen          kuttanut tekninen kehitys. Muun muassa sanelu-
34298: sisältyy pakollisena oppiaineena pikakirjoituksen     laitteiden käytön yleistyminen sekä henkilökoh-
34299: perusteet. Tämän lisäksi lähes puolet opiskelijois-   taisten tietokonepäätteiden käyttö vähentävät pi-
34300: ta on viime vosina opiskellut pikakirjoituksen        kakirjoitustaitoisten sihteerienkin tarvetta. Edellä
34301: lisäkurssin. Vuonna 1989 ammatillisissa oppilai-      todetun perusteella hallitus katsoo, että pikakir-
34302: toksissa siirrytään uusiin opetussuunnitelmiin,       joituksen opetus voidaan jo nykyisin koulutus-
34303: jolloin pikakirjoitus voidaan tarvittaessa edelleen   järjestelyin toteuttaa tarvetta vastaavasti.
34304: 
34305:     Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1988
34306: 
34307:                                                                    Opetusministeri Christoffer Taxell
34308:                                       1987 vp. -     KK n:o 456                                       3
34309: 
34310: 
34311: 
34312: 
34313:                                Tili Riksdagens Herr Talman
34314: 
34315:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          den yrkesinriktade undervisningen inom ramen
34316: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        för regleringsmånen på varje ort.
34317: av den 18 december 1987 tili vederbörande               Enligt grundskolelagen (476183) och gymna-
34318: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-   sielagen (4 77 18 3) skali en skolas undervisning
34319: de av riksdagsman Tina Mäkelä undertecknade          och övrig verksamhet ordnas så att den ger eleven
34320: spörsmål nr 456:                                     nödvändiga färdigheter som erfordras för en
34321:                                                      mångsidig personlighetsutveckling och som be-
34322:           Är Regeringen medveten om att un-          hövs i samhället, i arbetslivet samt vid yrkesval
34323:        dervisningen i stenografi i vårt land är      och för fortsatta studier. I enlighet med detta har
34324:        otillräcklig i detta nu i förhåliande tili    läroplanerna för grundskolan och gymnasiet
34325:        behovet och betydelsen av skrivkonsten,       förnyats. I samband med detta har det fästs
34326:        samt                                          särskild uppmärksamhet vid de krav som den
34327:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tekniska utvecklingen ställer. Genom datatekni-
34328:        för att skyndsamt öka undervisningen i        kens framsteg har kanalerna för att erhålla infor-
34329:        stenografi i vårt land, både i grundsko-      mation och informationsförmedlingen på ett av-
34330:        lan, gymnasiet, yrkesläroanstalterna och      görande sätt förändrats. Undervisningen i steno-
34331:        medborgarinstituten?                          grafi har sålunda inte innefattats i läroplanen för
34332:                                                      grundskolan och gymnasiet. Numera kan steno-
34333:    Som svar på spörsmålet anför Jag vördsamt         grafi studeras i grundskolornas och gymnasiernas
34334: följande:                                            ungdomsklubbar och vid medborgarinstituten.
34335:    Årligen utexamineras ca 200 sekreterare från         Den tekniska utvecklingen har gjort att bruket
34336: Helsingin Sihteeriopisto, och i deras utbildning     av stenografi minskat. Bl.a. den ökade använd-
34337: ingår stenografins grunder som obligatoriskt läro-   ningen av diktafoner och personliga datorer
34338: ämne. Dessutom har nästan hälften av de stude-       minskar behovet av sekreterare som är kunniga i
34339: rande genomgått en fortsättningskurs i stenografi    stenografi. Med anledning av det ovan anförda
34340: under de senaste åren. År 1989 övergår man vid       anser regeringen att undervisningen i stenografi
34341: yrkesläroanstalterna tili nya läroplaner, varvid     med nuvarande utbildningsarrangemang genom-
34342: stenografi fortfarande vid behov kan innefattas i    förs så att den motsvarar behovet.
34343: 
34344:      Helsingfors den 28 januari 1988
34345: 
34346:                                                           Undervisningsminister Christoffer Taxell
34347:                                                  1987 vp.
34348: 
34349: Kirjallinen kysymys n:o 457
34350: 
34351: 
34352: 
34353: 
34354:                                    Mäkelä: Äitiysavustuksen myöntämisestä myös adoptiovanhemmille
34355: 
34356: 
34357:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34358: 
34359:    Ottolapsilain mukaan äidiltä voidaan saada           työtä. Heidän asemansa on kuitenkin verrattuna
34360: luovutus lapsesta, kun lapsi on täyttänyt 12            biologisten vanhempien asemaan huomattavasti
34361: viikkoa. Tämän jälkeen voidaan vahvistaa adop-          heikompi. Nykyisen lain mukaan äitiysavustuk-
34362: tio. Nykyisen käytännön mukaan useat lapsista           sen saamisen ehtona on, että äiti käy raskauden
34363: sijoitetaan kuitenkin tulevaan perheeseen jo suo-       aikana neuvolassa. Tähän tulisi saada ehdotto-
34364: raan laitokselta. Kun lapset saadaan adoptiovan-        masti poikkeus adoptioäitien kohdalla. Asiasta
34365: hemmille suoraan synnytyssairaalasta, olisi paras,      on myös eduskunta ilmaissut kantansa ponnen
34366: että se tapahtuisi mahdollisimman nopeasti. Mo-        muodossa.
34367: net luovuttavat äidit haluavat sijoittaa lapsensa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34368: heti perheeseen, ettei lapselle tulisi lastenkodissa   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34369: olemisaikaa.                                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34370:    Tuleva adoptioperhe saa tiedon lapsen saami-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34371: sesta yleensä hyvin myöhäisessä vaiheessa. Ensim-
34372: mäisen lapsen kohdalla kaikki hankinnat tulevat                 Onko Hallitus tietoinen, että adoptio-
34373: suoritettavaksi yht' äkkiä, ja koska lapsesta ei              äidit jäävät äitiysavustuksen ulkopuolelle,
34374: pystytä ilmoittamaan ennen kuin hän on synty-                 vaikka he vastaanottavat lapsensa suoraan
34375: nyt ja äiti on antanut luvan sijoittaa hänet                  synnytyslaitokselta, ja
34376: perheeseen, tulee tilanne adoptiovanhemmille                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34377: todella yllättäen. Adoptiolapsen vastaanottavat               ryhtyä mahdollistaakseen adoptiovan-
34378: vanhemmat tekevät merkittävää yhteiskunnallista               hemmille äitiysavustuksen saannin?
34379: 
34380:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
34381: 
34382:                                               Tina Mäkelä
34383: 
34384: 
34385: 
34386: 
34387: 280037N
34388: 2                                    1987 vp. -- KJ( n:o 457
34389: 
34390: 
34391: 
34392: 
34393:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34394: 
34395:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       uudistettu ja se vastaa hyvin niitä nykyisiä tarpei-
34396: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ta, joita lasta hoitavilla vanhemmilla on lapsen
34397: olette 18 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-      ensimmäisenä ikävuotena. Lähes kaikki avustuk-
34398: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     seen oikeutetut äidit ovat tämän vuoksi valinneet
34399: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      äitiyspakkauksen lain suoman vaihtoehdon raha-
34400: Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-    avustuksen sijasta.
34401: tä n:o 457:                                             Äitiysavustuslain mukaan äitiysavustusta voi-
34402:           Onko Hallitus tietoinen, että adoptio-     daan myöntää vain lasta odottavalle tai lapsen
34403:        äidit jäävät äitiysavustuksen ulkopuolelle,   synnyttäneelle naiselle.
34404:        vaikka he vastaanottavat lapsensa suoraan        Äitiysavustuslaki on tarkoitus uudistaa koko-
34405:        synnytyslaitokselta, ja                       naisuudessaan. Samassa yhteydessä on tarkoitus
34406:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        laajentaa avustukseen oikeutettujen piiriä edusta-
34407:        ryhtyä mahdollistaakseen adoptiovan-          ja Mäkelän tarkoittamalla tavalla siten, että myös
34408:        hemmille äitiysavustuksen saannin?            lapseksiottaja, jonka luokse vastasyntynyt lapsi on
34409:                                                      sijoitettu lapseksiottamisesta annetun lain
34410:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        18 §:ssä säädetyssä tarkoituksessa, olisi oikeutettu
34411: seuraavaa:                                           äitiysavustukseen.
34412:   Äitiysavustuslaki on säädetty jo vuonna 1941.         Vuosittain sijoitetaan perheisiin vastasyntynei-
34413: Äitiyspakkaus lain tarkoittamana luontoisavus-       tä lapsia suoraan laitoksesta lapseksiottamistar-
34414: tuksena on edelleen säilyttänyt keskeisen aseman     koituksessa noin 100--120. Avustukseen oikeu-
34415: vastasyntyneen lapsen hoitoon tarkoitettuna          tettujen piirin laajentamista koskemaan myös
34416: avustuksena. Pakkauksen sisältöä on jatkuvasti       lapseksiottajia voidaan pitää perusteltuna.
34417: 
34418:     Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1988
34419: 
34420:                                                                             Ministeri Tarja Halonen
34421:                                       1987 vp. -     KK n:o 457                                       3
34422: 
34423: 
34424: 
34425: 
34426:                                Tili Riksdagens Herr Talman
34427: 
34428:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         har förnyats hela tiden, och det motsvarar väl de
34429: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       nuvarande behov som föräldrarna har under
34430: den 18 december 1987 till vederbörande medlem        barnets första levnadsår. Nästan alla mödrar som
34431: av statsrådet översänt avskrift av följande av       är berättigade till understödet har därför valt
34432: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörsmål        moderskapsförpackningen i stället för det lagenli-
34433: nr 457:                                              ga alternativet understöd i pengar.
34434:                                                         Enligt lagen om moderskapsunderstöd kan
34435:           Är Regeringen medveten om att adop-        moderskapsunderstöd endast beviljas kvinna som
34436:        tivmödrar blir utan moderskapsunder-          väntar barn eller som fött barn.
34437:        stöd, fastän de tar emot sitt barn direkt        Avsikten är att förnya lagen om moderskaps-
34438:        från förlossningsanstalten, och               understöd i sin helhet. 1 samband med detta är
34439:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      avsikten att utvidga ramen för personer som är
34440:        för att göra det möjligt för adoptivföräld-   berättigade till understöd på det sätt som riks-
34441:        rar att få moderskapsunderstöd?               dagsledamot Mäkelä avser så, att också adoptan-
34442:                                                      ten, hos vilken det nyfödda barnet har placerats i
34443:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      det syfte som stadgas i 18 § adoptionslagen, skall
34444: anföra följande:                                     vara berättigad till moderskapsunderstöd.
34445:   Lagen om moderskapsunderstöd stiftades re-            Årligen placeras ca 100-120 nyfödda barn
34446: dan år 1941. Moderskapsförpackningen intar           direkt från anstalten i familjer för adoption. Det
34447: fortfarande i egenskap av i lagen avsett understöd   kan anses vara motiverat att utvidga ramen för
34448: in natura en central position som understöd för      personer som är berättigade till understöd till att
34449: vård av ett nyfött barn. Förpackningens innehåll     innefatta också adoptanter.
34450: 
34451:     Helsingfors den 19 januari 1988
34452: 
34453:                                                                             Minister Tar:fa Halonen
34454:                                               1987 vp.
34455: 
34456: Kirjallinen kysymys n:o 458
34457: 
34458: 
34459: 
34460: 
34461:                                  Kortesalmi: Metsänparannusvarojen lisäämisestä Lapissa
34462: 
34463: 
34464:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34465: 
34466:   Koillis-Suomen metsälautakunnan alueelle          naisuudessaan. Sen sijaan painopiste lainoituk-
34467: saatiin tänä vuonna Lapin lain mukaisia metsän-     sesta siirtyy yhä voimakkaammin avustusten puo-
34468: parannusvaroja 12,5 milj. markkaa. Tilanne näi-     lelle.
34469: den varojen osalta tulee jatkumaan yhtä heikko-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34470: na myös lähivuosina. Vuoden 1988 valtion tulo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34471: ja menoarvioesityksessä määrärahoja on lisätty      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34472: Koillis-Suomen osalta ainoastaan 500 000 mark-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34473: kaa. Tilannetta pahentaa vielä se, että ongelmat
34474: kasaantuvat seuraaville vuosille, sillä osa tämän             Tietääkö Hallitus, että ns. Lapin lakiin
34475: vuoden suunnitelmista joudutaan rahoittamaan               perustuvat metsänparannusvarat loppuvat
34476: seuraavan vuoden budjetista.                               vuosittain kesken, ja
34477:                                                               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34478:   Viime keväänä voimaan tullut uusi metsänpa-              näiden määrärahojen korottamiseksi sille
34479: rannuslaki ei kasvata määrärahojen tarvetta koko-          tasolle, että ne riittävät koko vuodeksi?
34480: 
34481:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
34482: 
34483:                                        ]. Juhani Kortesalmi
34484: 
34485: 
34486: 
34487: 
34488: 2800472
34489: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 458
34490: 
34491: 
34492: 
34493: 
34494:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34495: 
34496:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kunnassa vuosina 1982-1995 metsätalouden
34497: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          alueellista suunnittelua ja edistetään vajaatuot-
34498: olette kirjeellänne 18 päivänä joulukuuta 1987         toisten alueiden metsinämistä metsänviljelyllä ja
34499: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        siihen liittyvillä uuden kasvun turvaamistoimen-
34500: vastattavaksi kansanedustaja Kortesalmen seuraa-       piteillä. Toimenpiteet rahoitetaan kokonaan val-
34501: van sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 458:        tion tulo- ja menoarvioon vuosittain otettavilla
34502:                                                        metsänparannusvaroilla. Lain mukaan (piiri)met-
34503:           Tietääkö Hallitus, että ns. Lapin lakiin     sälautakunta päättää käyttöönsä asetettujen mää-
34504:        perustuvat metsänparannusvarat loppuvat         rärahojen puitteissa laissa tarkoitettuihin toimen-
34505:        vuosittain kesken, ja                           piteisiin ryhtymisestä. Varojen myöntäminen
34506:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          metsänviljelytyöhön edellyttää maanomistajan
34507:        näiden määrärahojen korottamiseksi sille        hakemusta.
34508:        tasolle, että ne riittävät koko vuodeksi?          Lain perusteluissa arvioitiin lain tarkoituksiin
34509:                                                        käytettäväksi metsänparannusvaroja 15-16 mil-
34510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          joonaa markkaa vuosittain ja lain voimassaoloai-
34511: seuraavaa:                                             kana yhteensä 200 miljoonaa markkaa.
34512:   Laki Lapin vajaatuottoisten metsien kunnosta-           Vuodesta 1983 lähtien on lain eri tarkoituksiin
34513: misesta (1057/82) tuli voimaan 31.12.1982. Lain        käytetty valtion apuna myönnettyjä metsänpa-
34514: mukaan toteutetaan Lapin läänissä ja Kuusamon          rannusvaroja seuraavasti:
34515: 
34516:                                 1983       1984         1985       1986       1987       1988     Yhteensä
34517:                                                                1000 mk
34518: Metsänviljelytyöt
34519: (suunnittelu,
34520: työnjohto
34521: ja toteutus)                  4 792      14 855       19 651    24 728     30 716      29 480     124 222
34522: Uuden kasvun
34523: turvaaruistyöt                                                                  44        735          779
34524: Alueellinen
34525: suunnittelu                     898       2 969        2 848     4 262        140         285      11 402
34526: Kaikki työt                   5 690      17 824       22 499    28 990     30 900      30 500     136 403
34527: 
34528:    Kuten edeltä ilmenee ovat metsänviljelyyn           myönnetyt varat ole olleet hakemuksiin nähden
34529: käytetyt varat lisääntyneet vuoteen 1987 saakka        riittävät. Valmiiden suunnitelmien toteuttami-
34530: keskimäärin 6 miljoonalla markalla vuosittain.         seksi lisäniinkin lain tarkoituksiin osoitettua
34531: Vuoden 1988 luvut on esitetty tulo- ja menoarvi-       määrärahaa vuoden 1987 kolmannessa lisämeno-
34532: ossa osoitettujen varojen perusteella laadituo työ-    arviossa 1 miljoonalla markalla. Koska avustusva-
34533: ohjelmaesityksen mukaisina. Myös alueelliseen          rojen osuus metsänparannustöiden valtion tuke-
34534: suunnitteluun osoitetut varat ovat lisääntyneet.       massa rahoituksessa on viime vuosina tuntuvasti
34535: Vuodesta 1987 lähtien ovat alueelliseen suunnit-       kasvanut, ei mainittua lisäystä voitu valtiontalou-
34536: teluun tarkoitetut varat kalustomenoja lukuun          dellisista syistä toteuttaa metsälautakuntien esi-
34537: ottamatta sisältyneet suoraan metsälautakunnille       tysten mukaisena.
34538: myönnettyihin määrärahoihin.                              Ottaen huomioon kuluvan vuoden tulo- ja
34539:    Hallitus on tietoinen, että maanomistajien          menoarvioon liittyvän metsänparannusavustuksia
34540: kiinnostus kyseisten vajaatuottoisten alueiden         ja -lainoja koskevan lausuman, jonka eduskunta
34541: uudistamiseen on mm. koivukuitupuun lisäänty-          on hyväksynyt, hallitus tulee seuraamaan avus-
34542: neen kysynnän seurauksena kasvanut, eivätkä            tusten ja lainojen tarpeen kehittymistä ja tarvitta-
34543:                                    1987 vp. -     KK n:o 458                                       3
34544: 
34545: essa ryhtymään toimenpttetslln avustuksiin ja      toisten metsien kunnostamisesta annetun lain
34546: lainoihin varattujen määrärahojen keskinäisen      mukaisiin avustuksiin osoitettujen varojen lisää-
34547: suhteen muuttamiseksi. Tässä yhteydessä on tar-    mistarpeet.
34548: koitus erikseen selvittää myös Lapin vajaatuot-
34549: 
34550:     Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1988
34551: 
34552:                                                   Maa- p metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
34553: 4                                       1987 vp. -    KK n:o 458
34554: 
34555: 
34556: 
34557: 
34558:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
34559: 
34560:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Iän och Kuusamo korumun under åren 1982-
34561: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         1995 en områdesplanering för skogsbruket samt
34562: den 18 december 1987 tili vederbörande medlem          främjas beskogning av underproduktiva områden
34563: av statsrådet översänt avskrift av följande av         genom skogsodling och därtili hörande åtgärder
34564: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål          för tryggande av återväxten. Åtgärderna finansie-
34565: nr 458:                                                ras helt och hållet med de skogsförbättringsme-
34566:                                                        del som årligen upptas i statsförslaget. Enligt
34567:              Är Regeringen medveten om att de          lagen beslutar (distrikts)skogsnämnden inom ra-
34568:           anslag för skogsförbättring som baserar      men för de anslag som stälits tili dess förfogande
34569:           sig på den s.k. lagen om Lappland varje      om vidtagandet av åtgärder, som avses i lagen.
34570:           år tar slut, och                             Förutsättningen för att medel för skogsodlingsar-
34571:              vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     bete skall beviljas är att jordägaren ansökt
34572:           för att höja dessa anslag tili en sådan      därom.
34573:           nivå, att de räcker tili för ett helt år?       I motiveringen tili lagen uppskattades de
34574:                                                        skogsförbättringsanslag som kommer att använ-
34575:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          das för lagens syfte tili 15-16 miljoner mark per
34576: anföra följande:                                       år och under lagens giltighetstid sammanlagt tili
34577:   Lagen om iståndsättning av underproduktiva           200 miljoner mark.
34578: skogar i Lappland (1057/82) trädde i kraft                Sedan år 1983 har för lagens olika syften
34579: 31. 12. 1982. Enligt lagen genomförs i Lapplands       använts skogsförbättringsanslag som följer:
34580: 
34581:                                  1983       1984        1985       1986       1987       1988   Sammanlagt
34582:                                                                1000 mk
34583: Skogodlingsarbeten
34584: (planering,
34585: arbetsledning
34586: och genomförande)              4 792      14 855      19 651    24 728     30 716      29 480     124 222
34587: Arbeten för
34588: tryggande
34589: av återväxten                                                                   44        735          779
34590: Regional
34591: ~lanering                        898       2 969       2 848     4 262        140         285      11 402
34592: Alla arbeten                   5 690      17 824      22 499    28 990     30 900      30 500     136 403
34593: 
34594:    Såsom av det ovan nämnda framgår har de             derproduktiva områdena har ökat bl.a. som en
34595: medel som använts för skogsodling fram tili år         följd av den ökade efterfrågan på björkmassaved
34596: 1987 ökat med i genomsnitt 6 miljoner mark per         och att de beviljade medlen inte har räckt tili i
34597: år. Siffrorna för år 1988 har anförts på grundval      förhållande tili ansökningarna. I syfte att genom-
34598: av de anslag som anvisats i statsförslaget och i       föra de färdiga pianeroa ökades även det anslag
34599: enlighet med det uppgjorda förslaget tili arbets-      som anvisats för lagens syfte i den tredje tilläggs-
34600: program. Även de medel som anvisats för den            budgeten för år 1987 med 1 miljon mark.
34601: regionala planeringen har ökat. Sedan år 1987          Eftersom andelen understödsanslag vid den stats-
34602: har de anslag som avsetts för regional planering,      understödda finansieringen av skogsförbättrings-
34603: med undantag av utgifter för materiel, ingått          arbetena avsevärt har ökat under de senaste åren,
34604: direkt i de anslag som beviljats skogsnämnderna.       har den nämnda ökningen av statsekonomiska
34605:    Regeringen är medveten om att markägarnas           skäl inte kunnat genomföras i enlighet med
34606: intresse för förnyelse inom de ifrågavarande un-       skogsnämndernas förslag.
34607:                                       1987 vp. -     KK n:o 458                                      5
34608: 
34609:    Med beaktande av det av riksdagen godkända         anslag som beviljats för understöd och de ånslag
34610: uttalandet om skogsförbättringsunderstöd och          som beviljats för lån. I detta sammanhang är det
34611: -lån i anslutning tili statsförslaget kommer rege-    även meningen att särskilt utreda behovet av en
34612: ringen att följa utvecklingen av behovet av lån       ökning av de anslag som anvisats för understöd i
34613: och understöd och vid behov vidta åtgärder för        enlighet med lagen om iståndsättning av under-
34614: att ändra det inbördes förhållandet mellan de         produktiva skogar i Lappland.
34615: 
34616:     Helsingfors den 27 januari 1988
34617: 
34618:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
34619:                                               1987 vp .
34620: 
34621: .irjallinen kysymys n:o 459
34622: 
34623: 
34624: 
34625: 
34626:                                  Kortesalmi: Saasteiden aiheuttamasta metsän tuhoutumisesta
34627: 
34628: 
34629:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34630: 
34631:  Maamme metsänhoitajat ovat huolestuneita           tällä hetkellä on. Tällä hetkellä puustovaurioita
34632: tetsiemme terveydestä. Metsät ovat Suomen           selvitetään lähinnä Metsäntutkimuslaitoksen "Il-
34633: [rkeä luonnonvara, ja niiden kunnosta huolehti-     man epäpuhtauksien vaikutus metsiin" -projek-
34634: tinen on ensiarvoisen tärkeää maamme hyvin-         tissa eli ILME-projektissa.
34635: )innille.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34636: Tarkoitukseen varattuja määrärahoja tulisi lisä-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34637: L tuntuvasti metsätuhojen selvittämiseksi ja tut-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34638: imiseksi. Teollisuuden ja liikenteen saastepääs-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34639: ijen alentamista olisi nykyisestään nopeutettava              Tietääkö Hallitus maamme metsien
34640: ~ pyrittävä pääsemään tehokkaisiin ja toimiviin
34641:                                                            metsätuhojen jatkuvasta lisääntymisestä
34642: >pimuksiin myös kansainvälisesti.                          niin kotimaisten kuin ulkomaisten saaste-
34643:   Metsähallituksen,     keskusmetsälautakuntien,           päästöjen takia, ja
34644: tetsäntutkimuksen ja metsäteollisuuden tulisi                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34645: etustaa asiantuntijavirkoja metsätuhojen tutki-            metsätuhojen perusteelliseksi selvittämi-
34646: tiseen ja niistä tiedottamiseen. Asiantunteva              seksi ja tutkimiseksi nykyistä tehokkaam-
34647: nkimus on ainoa keino selvittää metsiemme                  min, ja toisaalta,
34648: >dellinen tila. Tällöin vältetään tunnepohjalta              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34649: Lpahtuvat ylilyönnit, jotka saattavat hämärtää             estääkseen kotimaisten ja ulkomaisten
34650: 1sitystä siitä, miten vakava tilanne metsissämme           saasteiden leviämisen?
34651: 
34652:    Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
34653: 
34654:                                        ]. Juhani Kortesalmi
34655: 
34656: 
34657: 
34658: 
34659: W046Y
34660: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 459
34661: 
34662: 
34663: 
34664: 
34665:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34666: 
34667:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        esiintyminen, selvittää erilaisten kasvupaikkoj
34668: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vaurioitumisherkkyys sekä laatia ennusteita me
34669: olette 18 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-      sien tulevasta kehityksestä. Lisäksi pyritään selv
34670: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tämään happaman laskeuman vaikutuksia mev
34671: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.   maahan ja ilman epäpuhtauksien ja metsätuh
34672: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta     jen välisiä yhteyksiä.
34673: kysymyksestä n:o 459:                                    Projektissa tutkittiin vuosina 1985-86 Su
34674:                                                      men metsien tila noin 3 OOO:lla valtakunn
34675:            Tietääkö Hallitus maamme metsien          metsien inventoinnin pysyvällä koealalla. Iiro
34676:         metsätuhojen jatkuvasta lisääntymisestä      epäpuhtauksien vaikutuksia kuvaavana tunnuk!
34677:         niin kotimaisten kuin ulkomaisten saaste-    na käytettiin puiden harsuuntumista eli suhtec
34678:         päästöjen takia, ja                          lista neulaskatoa. Menetelmää käytetään usei!
34679:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       Euroopan maissa metsävaurioiden kartoituksee
34680:         metsätuhojen perusteelliseksi selvittämi-        Puuston tila oli neulaskadon perusteella arvi<
34681:         seksi ja tutkimiseksi nykyistä tehokkaam-
34682:                                                      tuna Suomessa jokseenkin sama kuin Ruotsissa
34683:         min, ja toisaalta,
34684:                                                      Norjassa, mutta selvästi parempi kuin Saks:
34685:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       Iiittotasavallassa. Tulosten alueellinen tarkaste
34686:         estääkseen kotimaisten ja ulkomaisten        osoitti, että ilman epäpuhtaudet ovat todenn
34687:         saasteiden leviämisen?                       köisesti jossakin määrin heikentäneet puustc
34688:                                                      tilaa Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa run!
34689:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     harsuuntuminen oli sen sijaan riippuvainen e
34690: ti seuraavaa:                                        neo muuta puiden korkeasta iästä ja ankari!
34691:    Vuonna 1984 perustettiin maa- ja metsätalous-     ilmasto-olosuhteista.
34692: ministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen            Edellä mainituista pysyvistä koealoista no
34693: happamoitumisprojekti (HAPRO), jonka tehtä-          600:lla arvioidaan puiden harsuuntuminen vu
34694: vänä on selvittää ilman epäpuhtauksien vaiku-        sittain, minkä lisäksi niiltä mitataan monia me
34695: tuksia sekä vaikutusten laajuutta ja seurauksia      sien elinvoimaa ja kasvua kuvaavia tunnuksi
34696: Suomessa.      Happamoitumisprojektiin kuului        Tämän lisäksi selvitetään puiden harsuuntumi!
34697: vuonna 1987 59 tutkimushanketta, joista met-         myös valtakunnan metsien normaalin, vuositta
34698: säntutkimushankkeita oli 19, vesientutkimus-         tapahtuvan inventoinnin tilapäiskoealoilla. Nä
34699: hankkeita 23 ja muita tutkimushankkeita 17.          luotu seurantajärjestelmä mahdollistaa luotett
34700: Projektiin kuuluvia metsäntutkimushankkeita to-      van tiedon saamisen metsien terveydentilasta
34701: teutetaan Metsäntutkimuslaitoksen lisäksi Helsin-    sen kehittymisestä.
34702: gin, Joensuun, Kuopion ja Oulun yliopistoissa            ILME-projektissa tehtyjen tutkimusten lisä}
34703: sekä Helsingin kauppakorkeakoulussa. Vuonna          on selvitetty mm. happaman laskeuman vaik
34704: 1987 happamoitumisprojektin 10,8 milj. markan        tusta kangashumuksen sieniin, ilman epäpu
34705: määrärahasta noin 4,2 milj. markkaa käytettiin       tauksien vaikutusta metsäkasvien talvehtimisec
34706: metsävaurioita, niiden vaikutusmekanismeja, tor-     ja metsien tuotoksen riippuvuutta ilmakehi
34707: juntamenetelmiä ja vaurioiden taloudellisia vai-     koostumuksen muutoksista.
34708: kutuksia koskeviin tutkimuksiin. Tämän lisäksi           Metsien terveyden säilyttämiseksi tulee siihc
34709: laitokset käyttivät tutkimuksiin myös omaa bud-      haitallisesti vaikuttavien ilman epäpuhtauksic
34710: jettirahoitustaan sekä muualta hankkimaansa ra-      määrää vähentää. Kesällä 1985 allekirjoitetti
34711: hoitusta.                                            Helsingissä kansainvälinen rikkipäästöjen vähe
34712:    Vuonna 1983 Metsäntutkimuslaitoksessa käyn-       tämistä koskeva pöytäkirja, jossa allekirjoittaj
34713: nistynyt ILME-projekti (Ilman epäpuhtauksien         maat sitoutuivat vähentämään rikkipäästäjään :
34714: vaikutus metsiin) on HAPROn osaprojekti. Pro-        prosentilla vuoden 1980 tasosta vuoteen 19c
34715: jektin tavoitteena on kartoittaa metsävaurioiden     mennessä. Suomen laskeumaan merkityksellise:
34716:                                        1987 vp. -      KK n:o 459                                       3
34717: 
34718: vaikuttavista maista ainoastaan Puola ja Englanti       kutus paikallisen ilman laatuun ja etenkin Etelä-
34719: ovat toistaiseksi jääneet sopimuksen ulkopuolel-        Suomessa myös rikkilaskeumaan.
34720: le. Useat maat ovat lisäksi päättäneet rikkipäästö-
34721: jen vähentämisohjelmista, jotka menevät pöytä-             Myös typen oksidien päästöt happamoittavat
34722:                                                         maaperää ja yhdessä hiilivetyjen päästöjen kanssa
34723: kirjan edellyttämiä toimia huomattavasti pitem-
34724:                                                         saattavat vahingoittaa metsiä myös suoraan. Ym-
34725: mälle.
34726:                                                         päristöministeriössä on valmisteltavana toimenpi-
34727:    Vuoden 1986 lopussa työnsä yksimielisenä pää-
34728:                                                         teitä energiantuotantolaitosten typen oksidien
34729: tökseen saaneen rikkitoimikunnan esitysten poh-
34730:                                                         päästöjen vähentämiseksi sekä henkilöautojen pa-
34731: jalta on valtioneuvosto tehnyt päätöksiä rikki-
34732:                                                         kokaasupäästöjen rajoittamiseksi.
34733: päästöjen vähentämiseksi. Edellinen hallitus
34734: päätti vuoden 1987 alussa, että Suomen rikki-              Helsingissä vuonna 1985 allekirjoitettua ns.
34735: päästöjä vähennetään vuoteen 1993 mennessä              rikkipöytäkirjaa vastaavaa asiakirjaa typen oksi-
34736: puoleen vuoden 1980 tasosta. Tämän tavoitteen           dien päästöjen rajoittamiseksi valmistellaan Eu-
34737: toteuttamiseksi valtioneuvosto on antanut seitse-       roopan talouskomission ECE:n alaisessa toimieli-
34738: män eri tuotannonaloja koskevaa päätöstä, joilla        messä, jonka toimintaan Suomi osallistuu aktiivi-
34739: rikkipäästöjä rajoitetaan. Päätöksillä on suuri vai-    sesti.
34740: 
34741:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1988
34742: 
34743:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
34744: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 459
34745: 
34746: 
34747: 
34748: 
34749:                                Tili Riksdagens Herr Talman
34750: 
34751:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         platsers känslighet för skador samt utarbeta pro-
34752: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       gnoser för skogarnas utveckling. Dessutom är
34753: den 18 december 1987 tili vederbörande medlem        målet att utreda följderna av sun nedfall i
34754: av statsrådet översänt avskrift av följande av       skogsmark och sambanden melian luftförore-
34755: riksdagsman ] . ] uhani Kortesalmi undertecknade     ningar och skogsskador.
34756: spörsmål nr 459:                                        Inom ramen för projektet undersöktes åren
34757:                                                      1985-86 skogarnas tilistånd på 3 000 perma-
34758:           Är Regeringen medveten om den fort-
34759:                                                      nenta provytor för inventering av landets skogar.
34760:        satta ökningen av skogsskador i vårt land
34761:                                                      Som ett kännetecken på följderna av luftförore-
34762:        på grund av såväl inhemska som utländs-       ningar används trädens förglesning, dvs. den
34763:        ka utsläpp av föroreningar, och               relativa barrfäliningen. Metoden används i de
34764:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      flesta europeiska Iänder vid kartläggningen av
34765:        för åstadkommande av en grundlig ut-          skogsskador.
34766:        redning av skogsskadorna och en effekti-
34767:                                                         Trädbeståndet, bedömt på basen av barrfäli-
34768:        vare forskning än hittilis, och å andra
34769:                                                      ning, befann sig i ett tämligen likadant skick i
34770:        sidan,
34771:                                                      Sverige och Norge men klart bättre än i Tyska
34772:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      Förbundsrepubliken. Den regionala gransk-
34773:        för att förhindra spridningen av inhems-      ningen av resultaten visade, att luftföroreningar-
34774:        ka och utländska föroreningar?                na sannolikt i någon mån har försvagat trädbe-
34775:                                                      ståndets skick i Södra Finland. I Norra Finland
34776:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        var en riklig barrfälining däremot framför allt
34777: anföra följande:                                     beroende av trädens höga ålder och av stränga
34778:    År 1984 startade jord- och skogsbruksministe-     klimatförhållanden.
34779: riet tilisammans med miljöministeriet ett gemen-        Av de tidigare nämnda permanenta provytorna
34780: samt försurningsprojekt (HAPRO), vars uppgift        uppskattas barrfällning förekomma på ca 600
34781: är att utreda följderna av luftföroreningar samt     områden per år, varutöver även sådana faktorer
34782: omfattningen av dem i Finland. År 1987 hörde         som återspeglar livskraft och tiliväxt mäts i
34783: 59 forskningsprojekt tili försurningsprojektet och   många skogar. Dessutom utreds trädens förgles-
34784: av dessa var 19 skogsforskningsprojekt, 23 vatten-   ning på tillfäliiga provytor genom en normal,
34785: forskningsprojekt och 17 övriga forskningspro-       årligen förekommande inventering av landets
34786: jekt. Utöver Skogsforskningsinstitutet deltar Hel-   skogar. Ett på detta sätt upplagt uppföljningssys-
34787: singfors, Joensuu, Kuopio och Uleåborgs univer-      tem gör det möjligt att få tiliförlitliga uppgifter
34788: sitet samt Helsingin kauppakorkeakoulu i ge-         om skogarnas skick och utveckling.
34789: nomförandet av de skogsforskningsprojekt som            Dessutom har vid de undersökningar som
34790: omfattas av projektet. Ar 1987 användes av de        utförts inom ramen för ILME-projektet utretts
34791: 10,8 milj. mark som anslagits för försurningspro-    bl.a. vilka följder sun nedfall har för svampar
34792: jektet 4,2 milj. mark för undersökningar som         som växer i råhumus, luftföroreningarnas in-
34793: gälide skogsskador, deras verkningsmekanismer,       verkan på skogsväxternas övervintring och skogs-
34794: bekämpningsmetoder och de ekonomiska följder-        avkastningens beroende av förändringarna i at-
34795: na av skadorna. Härutöver använde inrättningar-      mosfärens sammansättning.
34796: na även egen budgetfinansiering samt finansie-          För att skogarnas välbefinnande skall bibehål-
34797: ring som anskaffats på annat håll.                   las bör mängden skadliga luftföroreningar mins-
34798:    ILME-projektet (Luftföroreningarnas inverkan      kas. Sommaren 1985 undertecknades i Helsing-
34799: på skogarna) som startades år 1983 vid Skogs-        fors ett internationellt protokoll angående en
34800: forskningsinstitutet ingår som ett led i HAPRO       minskning av svavelutsläppen. I detta förbinder
34801: projektet. Målet för projektet är att kartlägga      sig undertecknarländerna att fram tili år 1993
34802: förekomsten av skogsskador, utreda vissa växt-       minska sina svavelutsläpp med 30 procent jäm-
34803:                                       1987 vp. -      KK n:o 459                                      5
34804: 
34805: fört med år 1980. Av de Iänder som på ett              gränsas. Besluten har stort inflytande på den
34806: avgörande sätt mest påverkat Finlands nedfall har      lokala luftkvaliteten och främst även på svavel-
34807: endast Polen och England tills vidare stannat          nedfallet i Södra Finland.
34808: utanför avtalet. Flera Iänder har dessutom fattat         Även svaveloxidutsläppen inverkar försurnande
34809: beslut om program om minskning av svavelut-            på jordmånen och kan även direkt tillsammans
34810: släpp. 1 dessa program går man avsevärt längre         med kolväteutsläpp skada skogen. Vid miljömi-
34811: än de åtgärder protokollet förutsätter.                nisteriet förbereds som bäst åtgärder för
34812:    Statsrådet har, i syfte att minska svavelutsläp-    minskande av energiproduktionsinrättningarnas
34813: pen, på basis av svavelkommittens förslag, viiken      kväveoxidutsläpp och personbilarnas avgasut-
34814: enhälligt fick sitt arbete slutfört i slutet av år     släpp.
34815: 1986 fattat beslut om en minskning av svavelut-           Ett dokument i likhet med det år 1985 i
34816: släppen. Den föregående regeringen beslöt i            Helsingfors undertecknade s.k. svavelprotokollet
34817: början av år 1987, att svavelutsläppen i Finland       förbereds i ett organ som är underställt FN:s
34818: minskas före år 1993 med hälften jämfört med år        ekonomiska kommission för Europa, ECE. Syftet
34819: 1980. För att uppnå detta mål har statsrådet           med dokumentet är att begränsa kväveoxidut-
34820: utfärdat ett beslut som gäller sju olika produk-       släpp. Finland deltar aktivt i organets verksam-
34821: tionsområden och varigenom svavelutsläppen be-         het.
34822: 
34823:      Helsingfors den 26 januari 1988
34824: 
34825:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
34826:                                                 1987 vp.
34827: 
34828: Kirjallinen kysymys n:o 460
34829: 
34830: 
34831: 
34832: 
34833:                                    Kortesalmi: Alueellisen sääpalvelun parantamisesta Pohjois-Pohjan-
34834:                                      maalla
34835: 
34836: 
34837:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34838: 
34839:    Alueella vallitsevan säätilan huomioon ottami-        Pohjois-Pohjanmaa on vahvaa maatalousaluet-
34840: seen eri toiminnoissa ja elinkeinoissa on kiinni-     ta. Kokonaisuudessaan maatalouden tuotannon
34841: tetty viime aikoina huomiota. Ensimmäiseksi on        omavaraisuusaste on noin 150 % ja rehuntuotan-
34842: ryhdytty kehittämään maataloudelle tarkoitettua       to vastaa alueen kysyntää. Maatalouden alueel-
34843: alueellista sää- ja neuvontapalvelua, sillä etenkin   lisista sää- ja neuvontapalveluksista on jo koke-
34844: maatalous on riippuvainen vallitsevasta säästä.       musta ja suurimmat hyödyt saadaan oikein ajoi-
34845: Alueellista sää- ja neuvontapalvelua on kehitetty     tetussa esikuivatun säilörehun teossa, viljan kor-
34846: Ilmatieteen laitoksen, Maatalouden tutkimus-          juussa, tuhoeläinten ja kasvitautien torjunnassa.
34847: keskuksen ja maatalouskeskusten yhteisenä hank-       Samoin sakolukupalvelussa, sadetustarvetta arvi-
34848: keena. Pohjois-Pohjanmaan on suunniteltu kuu-         oitaessa jne. luotettavilla sääennusteilla on tärkeä
34849: luvan Rovaniemellä vuonna 1990 toimintansa            merkitys.
34850: aloittavan Rovaniemen sääpalvelukeskuksen toi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34851: minta-alueeseen.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34852:    Pohjois-Pohjanmaa sijaitsee meren rannalla ja      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34853: korkeussuhteiltaan lähes kokonaisuudessaan alle       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34854: 100 metriä merenpinnan yläpuolella. Vain Kuu-
34855: samo sijaitsee tätä korkeammalla. Sääolot poik-                  Tietääkö Hallitus, että Pohjois-Pohjan-
34856: keavat selvästi Lapin sääoloista. Merenrannikolle             maan alueellista sää- ja neuvontapalvelua
34857: ominaisia piirteitä sääoloissa ovat tuulisuus ja              ollaan kaavailemassa Rovaniemelle vuon-
34858: ajoittaiset sumut. Samoin meren vaikutus lämpö-               na 1990 toimintansa aloittavan Rovanie-
34859: tiloihin on selvä kaikkina vuodenaikoina. Sääen-              men sääpalvelukeskuksen toiminta-aluee-
34860: nusteessa korkeussuhteet ja meren aiheuttamat                 seen ja että tästä seuraisi Pohjois-Pohjan-
34861: vaihtelut osataan ottaa paremmin huomioon,                    maan alueen palvelun tason alenemista
34862: mikäli sääpalvelukeskus sijaitsee ko. alueella. Nyt           olosuhteiden erilaisuuden takia, sekä
34863: suunnitteilla olevat sääpalvelukeskukset sijaitse-               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34864: vat kaukana eivätkä pysty palvelemaan riittävästi             oman alueellisen sääpalvelukeskuksen pe-
34865: Pohjois-Pohjanmaata.                                          rustamiseksi Oulun lentoasemalle?
34866: 
34867:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
34868: 
34869:                                          J. Juhani Kortesalmi
34870: 
34871: 
34872: 
34873: 
34874:  280032H
34875: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 460
34876: 
34877: 
34878: 
34879: 
34880:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34881: 
34882:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        aluetoimistoa vuonna 1990 ja perustetaan ilman-
34883: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laadun tutkimus- ja palveluyksikkö Ouluun
34884: olette 18 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-      vuonna 1991. Sääpalveluyksikön perustamista
34885: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Ouluun ei ole voimassa olevaan suunnitelmaan
34886: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.   sisällytetty.
34887: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta        Ilmatieteen laitoksen Rovaniemellä toimivan
34888: kysymyksestä n:o 460:                                aluetoimiston vuodelle 1990 suunniteltu vahvis-
34889:                                                      taminen mahdollistaa palvelujen olennaisen mo-
34890:           Tietääkö Hallitus, että Pohjois-Pohjan-    nipuolistamisen ja lisäämisen Pohjois-Suomessa
34891:        maan alueellista sää- ja neuvontapalvelua     - myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun seudul-
34892:        ollaan kaavailemassa Rovaniemelle vuon-       la. Suunnitellulla toimenpiteellä parannetaan
34893:        na 1990 toimintansa aloittavan Rovanie-       toimiston kapasiteettia ja erilaisten palvelujen,
34894:        men sääpalvelukeskuksen toiminta-aluee-       kuten esimerkiksi maatalouden sääpalvelun,
34895:        seen ja että tästä seuraisi Pohjois-Pohjan-   tuottamisen ja välittämisen teknisiä valmiuksia.
34896:        maan alueen palvelun tason alenemista            Pohjois-Pohjanmaan alue poikkeaa ympäristö-
34897:        olosuhteiden erilaisuuden takia, sekä         oloiltaan maaston suhteellisen mataluuden ja
34898:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        Perämeren suoran vaikutuksen takia muusta Poh-
34899:        oman alueellisen sääpalvelukeskuksen pe-      jois-Suomen aluetoimiston palvelualueesta. Alu-
34900:        rustamiseksi Oulun lentoasemalle?             een kannalta laadullisesti parasta ja tehokkainta
34901:                                                      sääpalvelua saataisiin perustamalla Pohjois-Poh-
34902:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     janmaalle samantyyppinen palvelupiste kuin toi-
34903: ti seuraavaa:                                        mii Turussa ja alkaa toimia kuluvana vuonna
34904:   Liikenneministeriön hallinnonalaan kuuluvan        Vaasassa. Tiedossa olevan, pääosin maksullisten
34905: Ilmatieteen laitoksen vuosille 1989-1992 ajoit-      palvelujen kysynnän määrä Pohjois-Pohjanmaalla
34906: tuvassa KTS-suunnitelmassa alueellisten sääpal-      ei toistaiseksi mahdollista oman toimipisteen pe-
34907: velujen parantaminen on yksi painopistealoista.      rustamista suunnittelukauden puitteissa. Uusien
34908: Pohjois-Suomen alueellisen palvelun parantami-       toimipisteiden tarpeellisuutta tullaan tulevaisuu-
34909: nen on suunniteltu siten, että vahvistetaan Rova-    dessa harkitsemaan sääpalvelujen kysynnän li-
34910: niemellä toimivaa laitoksen Pohjois-Suomen           sääntyessä.
34911: 
34912:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1988
34913: 
34914:                                                                   Liikenneministeri Pekka Vennamo
34915:                                         1987 vp. -      KK n:o 460                                       3
34916: 
34917: 
34918: 
34919: 
34920:                                  Till Riksdagens Herr Talman
34921: 
34922:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1990 och att en luftundersöknings- och serviceen-
34923: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          het inrättas i Uleåborg år 1991. lnrättandet av en
34924: den 18 december 1987 tili vederbörande medlem           vädertjänstenhet i Uleåborg har inte tagits med i
34925: av statsrådet översänt avskrift av följande av          den gällande planen.
34926: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade
34927:                                                           Den tili år 1990 planerade förstärkningen av
34928: spörsmål nr 460:
34929:                                                         Meteorologiska institutets regionala byrå i Rova-
34930:            Är Regeringen medveten om att regio-         niemi möjliggör ett klart mångsidigare och ut-
34931:         nal väder- och rådgivningstjänst för Norra      ökat serviceutbud i norra Finland - även i Norra
34932:         Österbotten planeras inom verksamhets-          Österbotten och Uleåborgstrakten. Med den pla-
34933:         området för Rovaniemi vädertjänstcen-           nerade åtgärden förbättras byråns kapacitet och
34934:         tral, som inleder sin verksamhet år 1990,       den tekniska beredskapen för producering och
34935:         och att detta, på grund av olikheterna i        förmedling av olika tjänster, t.ex. vädertjänst för
34936:         förhåliandena, leder tili en försämrad          lantbruket.
34937:         nivå på servicen för Norra Österbottens            Norra Österbottens område avviker tili sina
34938:         område, samt                                    miljöförhållanden på grund av den relativt låga
34939:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        terrängen och Bottenvikens direkta verkan från
34940:         för inrättande av en egen regional väder-       det övriga område som betjänas av den regionala
34941:         tjänstcentral vid Uleåborgs flygstation?        byrån för norra Finland. Den för området kvali-
34942:                                                         tativt sett bästa och effektivaste vädertjänsten
34943:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skulle erhållas, om för Norra Österbotten inrätta-
34944: anföra följande:                                        des en serviceenhet liknande den som verkar i
34945:    1 det tili trafikministeriets förvaltningsområde     Åbo och den som inleder sin verksarnhet i Vasa i
34946: hörande Meteorologiska institutets pian på me-          år. Den kända efterfrågan på i huvudsak avgifts-
34947: deliång sikt, gäliande åren 1989-1992, är för-          belagda tjänster i Norra Österbotten gör det
34948: bättrandet av den regionala vädertjänsten ett av        ännu inte möjligt att inrätta en egen verksam-
34949: tyngdpunktsområdena. Förbättrandet av den re-           hetsenhet inom ramen för planeperioden. 1 vii-
34950: gionala vädertjänsten i norra Finland har plane-        ken mån nya verksamhetsenheter behövs kom-
34951: rats ske så, att institutets regionala byrå för norra   mer att övervägas i framtiden, när efterfrågan på
34952: Finland, som verkar i Rovaniemi, förstärks år           vädertjänster ökar.
34953: 
34954:      Helsingfors den 8 januari 1988
34955: 
34956:                                                                        Trafikminister Pekka Vennamo
34957:                                                   1987 vp.
34958: 
34959: Kirjallinen kysymys n:o 461
34960: 
34961: 
34962: 
34963: 
34964:                                       Kortesalmi: Teollisuuskylien kehittämisestä
34965: 
34966: 
34967:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34968: 
34969:    Teollisuuskylät perustettiin 1970-luvulla kehi-      vata mahdollisimman hyvät tiedonsaanti- ja pal-
34970: tysalueille. Niiden päätehtävänä oli jo sijainti-       velumahdollisuudet.
34971: paikkakunnillaan rakennuttaa yrityksille toimiti-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34972: loja sekä järjestää alueensa yritysten yhteispalve-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34973: luita. Kehitys on osittain ajanut teollisuuskylien      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34974: ohitse. Pelkkä teollisten toimitilojen rakentami-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34975: nen ei enää riittävästi ratkaise kehitysaluepaikka-
34976: kuntien teollisuustyöpaikkojen kasvavaa tarvetta                  Tietääkö Hallitus, että 1970-luvulla ke-
34977: rakennemuutoksen Suomessa.                                     hitysalueille perustetut teollisuuskylät
34978:                                                                ovat käymässä toimintaperiaatteiltaan
34979:    Ajatus '' teollisuuskylistä kehittämiskeskuksek-            vanhentuneiksi eivätkä enää palvele ny-
34980: si" on nostettu esille parin viime vuoden aikana.              kyajan rakennemuutoksen Suomessa tar-
34981: Iskulauseeseen on liitetty myös korkea teknolo-                koitustaan, ja
34982: gia. Puhutaan kehittämiskeskuksista ja korkean                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
34983: teknologian kylistä.              1
34984: 
34985: 
34986:                                                                jotta aluepoliittisen lainsäädännön uudis-
34987:                                   i
34988:    Vain harvalla teollisuuskylällä on mahdollisuus             tamisessa turvattaisiin valtioneuvoston
34989: teknologiakyläksi ilmauksen nykyisessä muodos-                 perustamien teollisuuskylien kehittämi-
34990: sa. Mieluummin tulisi keskittyä siihen, että teol-             nen ja otettaisiin huomioon mahdollisuu-
34991: lisuuskylissä toimivat yritykset pystyttäisiin nosta-          det saada taitotietoa tutkimuslaitoksista
34992: maan teknologian hyödyntäjinä kansallisesti ja                 ja yliopistoista, yritysten toimeksiantojen
34993: jatkossa myös kansainvälisesti korkealle tasolle.              hoitamista tuotekehityksen osalta yliopis-
34994:                                                                toissa parannettaisiin sekä teollisuusky-
34995:    Kehitysalueiden teollisuuskylissä on pääsään-               lien markkinointia yritysten sijaintipaik-
34996: töisesti pienyritystoimintaa. Yrityksille tulisi tur-          kana parannettaisiin?
34997: 
34998:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
34999: 
35000:                                            ]. Juhani Kortesalmi
35001: 
35002: 
35003: 
35004: 
35005: 280043U
35006: 2                                      1987 vp. -- FJ< n:o 461
35007: 
35008: 
35009: 
35010: 
35011:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35012: 
35013:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lässä toimiva yrittäjä saa kone- ja laitehankintoi-
35014: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hinsa Kehitysaluerahasto Oy:n lainoja ja kauppa-
35015: olette 18 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-        ja teollisuusministeriön myöntämiä investointi- ja
35016: jeenne n:o 2085 ohella toimittanut valtioneuvos-       käynnistysavustuksia sekä yrityksen kehittämiseen
35017: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kehittämisavustusta, aivan samalla tavalla kuin
35018: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallises-      muissa tiloissa toimiva yrittäjä.
35019: ta kysymyksestä n:o 461:                                  Vuonna 1987 teollisuuskylissä oli kaikkiaan
35020:                                                        lattiapinta-alaa 224 321 m 2 • Verrattuna vuoden
35021:            Tietääkö Hallitus, että 1970-luvulla ke-
35022:                                                        1983 tilanteeseen lisäystä on runsaat 61 000 m 2
35023:         hitysalueille perustetut teollisuuskylät
35024:                                                        eli 38 %. Vuosina 1982-1987 teollisuuskylien
35025:         ovat käymässä toimintaperiaatteiltaan
35026:                                                        työpaikkojen lisäys on ollut runsaat 32 % eli
35027:         vanhentuneiksi eivätkä enää palvele ny-
35028:                                                        noin 950 työpaikkaa.
35029:         kyajan rakennemuutoksen Suomessa tar-
35030:         koitustaan, ja                                    Vapaita tai tilapäisessä käytössä olevia tiloja oli
35031:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        vuoden 1987 alussa yhteensä 3 683 m 2 eli 1,6 %
35032:                                                        kaikista rakennetuista tiloista, joista osa oli vas-
35033:         jotta aluepoliittisen lainsäädännön uudis-
35034:                                                        taanottotiloja.
35035:         tamisessa turvattaisiin valtioneuvoston
35036:         perustamien teollisuuskylien kehittämi-           Suojatyökeskusten tiloja oli Kajaanissa, Iisal-
35037:         nen ja otettaisiin huomioon mahdollisuu-       messa, Nilsiässä ja Lieksassa yhteensä 3 269 m 2 •
35038:         det saada taitotietoa tutkimuslaitoksista      Suojatyöpaikkoja oli yhteensä 108 kappaletta.
35039:         ja yliopistoista, yritysten toimeksiantojen    Naistyöpaikkoja teollisista työpaikoista on runsas
35040:         hoitamista tuotekehityksen osalta yliopis-     kolmannes. Eniten työpaikkoja on edelleen Liek-
35041:         toissa parannettaisiin sekä teollisuusky-      sassa. Suurimmat työpaikkojen lisäykset ovat ta-
35042:         lien markkinointia yritysten sijaintipaik-     pahtuneet Kemijärvellä, Keminmaalla ja Outo-
35043:         kana parannettaisiin?                          kummussa.
35044:                                                           Kehitysalueilla toimiville teollisuuskylille Ke-
35045:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          hitysaluerahasto Oy on myöntänyt lainoja niiden
35046: seuraavaa:                                             rakennuttamiin teollisuustiloihin yhteensä 98,0
35047:                                                        milj. markkaa. Muita lainoja (pankit ja vakuutus-
35048:    Valtioneuvosto tai kauppa- ja teollisuusminis-      laitokset) teollisuuskylille on myönnetty yhteensä
35049: teriö ovat nimenneet tähän mennessä seuraavat          91,0 milj. markkaa.
35050: paikkakunnat teollisuuskyliksi kehitysalueilla:           Edellä olevat teollisuuskylien kehitystä kuvaa-
35051: Kemijärvi, Rovaniemi, Keminmaa, Pudasjärvi,            vat luvut osoittavat, että teollisia työpaikkoja on
35052: Kajaani, Kuhmo, Vuolijoki, Nivala, Kokkola-            syntynyt kaiken aikaa ja tyhjänä olevat tilat ovat
35053: Kaarlela, Iisalmi, Lieksa, Nilsiä, Viitasaari, Outo-   lähinnä vastaanottotiloja.
35054: kumpu-Polvijärvi, Suolahti, Varkaus, Pieksä-
35055:                                                           Teollisuuskylien toiminnan kehittämiseen on
35056: mäki ja Juva. Kokkolassa-Kaarlelassa ja Juvalla
35057:                                                        kiinnitetty huomiota parin viime vuoden aikana.
35058: ei ole teollista toimintaa.
35059:                                                        Vuoden 1987 helmikuussa käynnistettiin teolli-
35060:    Kehitysalueilla toimivien teollisuuskylien pää-     suuskylien aloitteesta Kehitysaluerahasto Oy:n
35061: rahoittajana toimii Kehitysaluerahasto Oy. Lisäk-      tuella teollisuuskylien strateginen kehittämis-
35062: si teollisuuskyläosakeyhtiö saa tuotantotoiminnan
35063:                                                        suunnittelu. Sen keskeisistä tavoitteista voidaan
35064: alueellisesta tukemisesta annetun lain mukaista
35065:                                                        mainita seuraavat:
35066: investointiavustusta rakentaessaan toimitiloja yri-
35067: tyksille. Teollisuuskylässä toimiva yrittäjä voi lu-      - turvata teollisuuskylässä toimiville pk-yri-
35068: nastaa tilat omakseen tai tehdä vuokra- tai lunas-     tyksille mahdollisimman hyvä tiedon ja teknolo-
35069: tussopimuksen, jolloin hänen maksamaosa vuok-          gian saanti
35070: rat kiinteiden kustannusten osalta huomioidaan                järjestää koulutustilaisuuksia yrittäjille
35071: lopullisessa lunastushinnassa. Lisäksi teollisuusky-      - saada teollisuuskylät tukemaan ja terävöit-
35072:                                       1987 vp. -     KK n:o 461                                       3
35073: 
35074: tämään teollisuuskyläpaikkakunnan ja myös ym-         telu on pisimmällä Rovaniemellä, Iisalmessa,
35075: päristökuntien elinkeinopolitiikkaa                   Pieksämäellä, Outokummussa, Lieksassa ja Ke-
35076:   - saada teollisuuskylissä toimivat yritykset tu-    minmaalla. Myös muissa kehitysalueiden teolli-
35077: kemaan toinen toistaan esimerkiksi alihankinta-       suuskylissä ko. suunnittelu on käynnistymässä.
35078: ketjuja perustamalla                                     Teollisuuskylien strategisessa kehittämissuun-
35079:   - kouluttaa teollisuuskylien hallitusten jäse-      nittelussa on käytetty alan parhaita konsultteja.
35080: net uudenlaiseen johtamisajatteluun                   Kustannuksista puolet on katettu Kehitys-
35081:   - pyrkiä saamaan aikaan toimiva yhteys yli-         aluerahasto Oy:n avustuksella, ja toisesta puoles-
35082: opisto- ja korkeakoulupaikkakuntien ja teolli-        ta ovat vastanneet teollisuuskylät. Myös jatkossa
35083: suuskylien yritysten välille opinnäytetöiden, tuo-    Kehitysaluerahasto Oy on varautunut olemaan
35084: tekehityshankkeiden ja muiden toimeksiantojen         mukana teollisuuskylien kehittämissuunnittelus-
35085: avulla                                                sa. Strategisessa kehittämissuunnittelussa myös
35086:   - edistää teollisuuskylien markkinointia.           teollisuuskylien oma panostus toiminnan kehittä-
35087:   Edellä mainittu strateginen kehittämissuunnit-      miseen on ollut merkittävää luokkaa.
35088:     Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1988
35089: 
35090:                                                      Kauppa- Ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
35091: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 461
35092: 
35093: 
35094: 
35095: 
35096:                                  Till Riksdagens Herr Talman
35097: 
35098:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ingå ett hyres- elier inlösningsavtal, varvid de
35099: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          hyror han betalar beaktas i den slutliga löseskil-
35100: 2085 av den 18 december 1987 tili vederbörande          lingen tili den del som gälier de fasta kost-
35101: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      naderna. Dessutom kan en företagare som verkar
35102: av riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörs-          i industribyn för sina maskin- och apparatur-
35103: mål nr 461:                                             anskaffningar få lån av Utvecklingsområdesfon-
35104:                                                         den Ab och investerings- och startbidrag av
35105:            Är Regeringen medveten om att de             handels- och industriministeriet samt utveck-
35106:         industribyar som grundades inom utveck-         lingsbidrag för utveckling av företaget, alldeles
35107:         lingsområdena på 1970-talet hålier på att       på samma sätt som företagare som verkar på
35108:         föråldras tili sina verksamhetsprinciper        annat håll.
35109:         och att de inte längre i strukturomvand-           År 1987 fanns det i industribyarna golvyta på
35110:         lingens Finland av i dag tjänar sitt ända-      sammanlagt 224 321 m 2 • Jämfört med situa-
35111:         mål, och                                        tionen år 1983 betyder detta en ökning på drygt
35112:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        61 000 m 2 , d.v.s. 38 %. Under åren 1982-1987
35113:         för att utvecklingen av de av statsrådet        har arbetsplatserna i industribyarna ökat med
35114:         grundade industribyarna skall kunna             drygt 32 %, d.v.s. cirka 950 arbetsplatser.
35115:         tryggas, möjligheterna att få know how             I början av år 1987 fanns det lediga lokaliteter
35116:         från forskningsanstalterna och universite-      eller lokaliteter i tillfällig användning på totalt
35117:         ten beaktas, möjligheterna att handha           3 683 m 2 , d.v.s. 1,6 % av alla byggda lokalite-
35118:         uppdrag, som företagen gett, vid univer-        ter, och av dessa var en del mottagningsutrym-
35119:         siteten då det är fråga om produktutveck-       men.
35120:         ling förbättras samt att marknadsföringen
35121:                                                            De lokaliteter som centraleroa för skyddat
35122:         av industribyarna som förläggningsorter
35123:                                                         arbete hade i Kajana, Idensalmi, Nilsiä och
35124:         för företag skali kunna förbättras, då den
35125:                                                         Lieksa upptog sammanlagt 3 269m 2 • De skydda-
35126:         regionalpolitiska lagstiftningen reforme-
35127:                                                         de arbetsplatserna var totalt 108 stycken. Av
35128:         ras?
35129:                                                         industriarbetsplatserna är en dryg tredjedel kvin-
35130:                                                         noarbetsplatser. Mest arbetsplatser finns fortfa-
35131:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rande i Lieksa. De största ökningarna av arbets-
35132: anföra följande:                                        platserna har skett i Kemijärvi, Keminmaa och
35133:    Statsrådet elier handels- och industriministe-       Outokumpu.
35134: riet har hittills utnämnt följande orter till indu-        De industribyar som verkar inom utvecklings-
35135: stribyar i utvecklingsområdena: Kemijärvi, Rova-        områdena har erhållit lån av Utvecklingsområdes-
35136: niemi, Keminmaa, Pudasjärvi, Kajana, Kuhmo,             fonden Ab på totalt 98,0 milj. mk för de
35137: Vuolijoki, Nivala, Karleby-Kaarlela, Idensalmi,         industrilokaliteter som de har låtit bygga. De
35138: Lieksa, Nilsiä, Viitasaari, Outokumpu-Polvijär-         övriga lån som industribyarna har erhållit (av
35139: vi, Suolahti, Varkaus, Pieksämäki och Jockas.           banker, försäkringsbolag) uppgår till totalt 91,0
35140: Karleby-Kaarlela och Joekas har inte industriell        milj. mk.
35141: verksamhet.                                                Ovanstående tai, som beskriver industribyarnas
35142:    Huvudfinansiär för de industribyar som verkar        utveckling, visar att industriarbetsplatser hela
35143: inom utvecklingsområdena är Utvecklingsområ-            tiden har uppstått och att de lokaliteter som står
35144: desfonden Ab. Dessutom får aktiebolaget för             toroma främst är mottagningsutrymmen.
35145: industribyn investeringsbidrag i enlighet med              Under de senaste åren har man fäst uppmärk-
35146: lagen om regionalt stödjande av produktions-            samheten på utvecklingen av industribyarnas
35147: verksamheten då bolaget bygger verksamhets-             verksamhet. I februari 1987 påbörjades en strate-
35148: lokaliteter för företagen. En företagare som verk-      gisk utvecklingsplanering för industribyarna på
35149: ar i en industriby kan lösa in sina lokaliteter eller   initiativ av industribyarna och med stöd av
35150:                                       1987 vp. -     KK n:o 461                                       5
35151: 
35152: Utvecklingsområdesfonden Ab. Av de centrala              - att främja marknadsföringen av industri-
35153: målen för denna planering kan följande nämnas:        byarna.
35154:    - att trygga en så god tillgång som möjligt           Den ovan nämnda strategiska utvecklingspla-
35155: på kunskap och teknik för de småföretag och           neringen har hunnit längst i Rovaniemi, Idensal-
35156: medelstora företag som verkar i industribyarna        mi, Pieksämäki, Outokumpu, Lieksa och Kemin-
35157:    - att ordna utbildningskurser för företagarna      maa. Ä ven i de andra industribyarna inom
35158:    - att få industribyarna att stöda och förstärka    utvecklingsområdena håller man på att inleda
35159: näringspolitiken på den ort där industribyn är        dylik planering.
35160: belägen och även i de omgivande kommunerna               I den strategiska utvecklingsplaneringen för
35161:    - att få företagen i industribyarna att stöda      industribyarna har branschens bästa konsulter
35162: varandra t.ex. genom att inrätta underleveran-        använts. Hälften av kostnaderna har täckts med
35163: törskedjor                                            bidrag från Utvecklingsområdesfonden Ab och
35164:    - att utbilda medlemmarna i styrelserna för        industribyarna har svarat för resten. Utvecklings-
35165: industribyarna till ett nytt ledartänkande            områdesfonden Ab har berett sig på att vara med
35166:    - att sträva efter att åstadkomma fungerande       om industribyarnas utvecklingsplanering också i
35167: kontakter mellan universitets- och högskoleorter-     fortsättningen. I den strategiska utvecklingspla-
35168: na och företagen i industribyarna med hjälp av        neringen har också industribyarnas egen insats
35169: lärdomsprovsarbeten, produktutvecklingsprojekt        för att utveckla verksamheten varit stor.
35170: och andra uppdrag
35171: 
35172:      Helsingfors den 25 januari 1988
35173: 
35174:                                                      Handels- och industriminister likka Suominen
35175:                                                1987 vp.
35176: 
35177: Kirjallinen kysymys n:o 462
35178: 
35179: 
35180: 
35181: 
35182:                                    Saari: Pilkintäkorttivarojen jakamisen kiirehtimisestä Etelä-Pohjan-
35183:                                       maalla
35184: 
35185: 
35186:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35187: 
35188:    Etelä-Pohjanmaan maatalouskeskuksen toimi-         ranomaisen nurjamielinen suhtautuminen kalata-
35189: alueilla olevien kuuden kalastusalueen (Evi-          lousneuvontaan. Edelleen, kalastuspiiri vaatii
35190: järvi-Kortesjärvi, Lappajärvi, Lapuanjoki, Ala-       neuvonnan vetäytymistä kalanpoikasten viljelys-
35191: vus-Töysä-Kuortane, Ähtäri ja Kyrönjoki)              tä, kuljetuksesta ja istuttamisesta, mitä käsitystä
35192: piikkikorttivarat vuosilta 1983-1985 ovat edel-       neuvontajärjestössä ei voida hyväksyä. Piirihallin-
35193: leen jakamatta. Mainittujen kalastusalueiden          toviranomaisen ja neuvontajärjestön välinen epä-
35194: osuus piikkikorttivaroista on 295 865 markkaa.        luottamus ilmeneekin mitä moninaisimmilla ta-
35195:    Tilanne on kalastusalueiden kannalta kohtuu-       voilla ja haittaa vakavasti alueen kalastusolojen
35196: ton ja haittaa vakavalla tavalla alueen kalastus-     kehittämistä.
35197: olojen kehittämistä. Tämä ei kuitenkaan ole              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35198: ainoa Etelä-Pohjanmaan maatalouskeskuksen ka-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35199: latalouspiirin ongelmista, jotka aiheutuvat pää-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35200: asiassa Vaasan läänin kalastuspiirin ja neuvonta-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35201: järjestön, Etelä-Pohjanmaan maatalouskeskuksen
35202: kalatalouspiirin välisistä erimielisyyksistä.                   Onko Hallituksen tarkoituksena no-
35203:    Etelä-Pohjanmaan       kalatalouspiirin    saama          peuttaa pilkintäkorttivarojen jaon käsitte-
35204: osuus vuoden 1987 kalastuskorttivaroista pieneni             lyä siten, että Etelä-Pohjanmaan maata-
35205: edellisiin vuosiin verrattuna, vaikka kalavesien             louskeskuksen toimialueella sijaitsevien
35206: hoitotarpeen ei ole osoitettu pienentyneen. On               kalastusalueiden osuus pilkintäkorttiva-
35207: syytä epäillä, että tähän on syynä piirihallintovi-          roista saadaan välittömästi jaetuksi?
35208: 
35209:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
35210: 
35211:                                               Aapo Saari
35212: 
35213: 
35214: 
35215: 
35216: 280044V
35217: 2                                    1987 vp. -      KK n:o 462
35218: 
35219: 
35220: 
35221: 
35222:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35223: 
35224:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jakaa varat edelleen vesialueen omistajille. Varoja
35225: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jaettaessa on siten tiedettävä kalastusalueiden
35226: olette 18 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-      lukumäärä ja rajat. Vaasan kalastuspiirin kalas-
35227: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tusaluejakopäätöksestä tehtiin maa- ja metsäta-
35228: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      lousministeriöön useita muutoksenhakemuksia,
35229: Aapo Saaren näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      joiden perusteellinen käsittely vaati paljon aikaa.
35230: myksestä n:o 462:                                    Valitusten johdosta ministeriö on sittemmin an-
35231:                                                      tanut päätöksensä. Ministeriön päätöksestä kor-
35232:           Onko Hallituksen tarkoituksena no-         keimpaan hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset
35233:        peuttaa pilkintäkorttivarojen jaon käsitte-   ovat edelleen vireillä. Kalastusaluejako ei siten
35234:        lyä siten, että Etelä-Pohjanmaan maata-       ole lainvoimainen.
35235:        louskeskuksen toimialueella sijaitsevien         Vaasan kalastuspiirin kalastustoimisto on pää-
35236:        kalastusalueiden osuus pilkintäkorttiva-      töksellään jakanut pilkintämaksuista kertyneet
35237:        roista saadaan välittömästi jaetuksi?         tulot kalastusalueiden kesken. Yksi kalastusalue
35238:                                                      on kuitenkin valittanut osuutensa määrästä maa-
35239:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     ja metsätalousministeriöön. Koska valitusta ei ole
35240: ti seuraavaa:                                        voitu aluejaosta tehtyjen valitusten vuoksi rat-
35241:    Kalastuslain 89 §:n 2 momentin mukaan pil-        kaista, muidenkaan kalastusalueiden osuus ei ole
35242: kintämaksuista kertyneet tulot jaetaan kokonai-      lainvoimaisesti tiedossa eikä varoja voida välittö-
35243: suudessaan kalastusalueille, joiden tehtävänä on     mästi jakaa.
35244: 
35245:     Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1988
35246: 
35247:                                                                             Ministeri Ole Norrback
35248:                                      1987 vp. -     KK n:o 462                                         3
35249: 
35250: 
35251: 
35252: 
35253:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35254: 
35255:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        råden. Då medlen delas ut måste man således
35256: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      känna tili antalet fiskeområden samt gränserna
35257: den 18 december 1987 tili vederbörande medlem       för dem. Tili jord- och skogsbruksministeriet har
35258: av statsrådet översänt avskrift av följande av      inlämnats flera ändringsansökningar med anled-
35259: riksdagsman Aapo Saari undertecknade spörsmål       ning av beslutet om indelning i fiskeområden i
35260: nr 462:                                             Vasa fiskeridistrikt. En grundlig behandling av
35261:                                                     dem krävde mycket tid. Ministeriet har sederme-
35262:           Har Regeringen för avsikt att påskynda    ra meddelat sitt beslut med anledning av besvä-
35263:        behandlingen av fördelningen av pilk-        ren. De besvär över ministeriets beslut som
35264:        fiskekortsmedlen så att andelen av pilk-     anförts hos högsta förvaltningsdomstolen är fort-
35265:        fiskekortsmedlen för de fiskeområden         farande anhängiga. Fiskeområdesindelningen har
35266:        som är belägna på verksamhetsområdet         således inte vunnit laga kraft.
35267:        för Etelä-Pohjanmaan maatalouskeskus            Fiskeribyrån i Vasa fiskeridistrikt har genom
35268:        omedelbart kan utdelas?                      sitt beslut delat ut pilkfiskekortsmedlen tili fiske-
35269:                                                     områdena. Ett fiskeområde har dock anfört be-
35270:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    svär över sin andel hos jord- och skogsbruksmi-
35271: anföra följande:                                    nisteriet. Eftersom besvären inte har kunnat
35272:    Enligt 89 § 2 mom. lagen om fiske utdelas de i   avgöras på grund av de besvär som anförts över
35273: form av pilkfiskeavgifter influtna medlen i sin     områdesindelningen, saknar de övriga fiskeområ-
35274: helhet tili fiskeområden, på vilka det ankommer     denas andel laga kraft, och medlen kan därför
35275: att utdela medlen vidare tili ägarna av vattenom-   inte utdelas omedelbart.
35276: 
35277:     Helsingfors den 26 januari 1988
35278: 
35279:                                                                              Minister Ole Norrback
35280:                                                   1987 vp.
35281: 
35282: Kirjallinen kysymys n:o 463
35283: 
35284: 
35285: 
35286: 
35287:                                      Viljanen: Rakennuslain 136 a §:n mukaisten avustusten käyttämi-
35288:                                         sestä yleisen tieverkon täydentämiseen
35289: 
35290: 
35291:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35292: 
35293:     Rakennuslain 136 a §:n mukaan valtio vo1             pungit. Ohitustiet eivät ole kaupunkien kuormi-
35294: avustaa kuntaa moottoriajoneuvoliikenteelle tär-         tetuimpia väyliä.
35295: keän kadun rakentamisessa. Vuonna 1987 valtio               TVL on velvollinen huolehtimaan tieolojen
35296: käytti tähän tarkoitukseen 45 miljoonaa mark-            kehittämisen kokonaisuudesta. TVL:n tulisi huo-
35297: kaa. TVL: n viisivuotissuunnitelmaan sisältyy yli        lehtia teiden ja katujen muodostaman runkover-
35298: 200 avustushanketta, joiden !Fustannukset ovat           kon liikenteellisestä toimivuudesta, eikä pyrkiä
35299: yhteensä yli 300 miljoonaa m;arkkaa.                     aktiivisesti pienentämään omaa vastuualuettaan
35300:     TVL asettaa avustuskohteet tärkeysjärjestykseen      siirtämällä tienosia kaupunkien kunnossapidettä-
35301: siten, että ensisijaisesti avustetaan valta- ja kanta-   viksi. Rakennuslain 136 a §:n mukaisia valtion-
35302: teiden tai seudullisten teiden j<~.tkeita. Esimerkik-    apuja tulisikin käyttää vain yleisiksi teiksi kelpaa-
35303: si Lahden kaupunki on paranq.nut valtatietä n:o          mattomien pääkatujen rakentamiseen.
35304: 12 omalla alueellaan yli 10 vupden aikana kaik-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35305: kiaan kuuden valtionapukohtd:n muodostamana              tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35306: kokonaisuutena. Kaupungit vastaavatkin huo-              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35307: mattavasta osasta valtatieverkoston parantamises-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35308: ta.
35309:     TVL on pyrkinyt siirtämääp yleisten teiden                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että TVL
35310: päätepisteitä yhä kauemmaksi! kaupunkien kes-                    pyrkii siirtämään yleisten teiden kunnos-
35311: kustoista ja suhtautunut torjuvasti tieliikennealu-              sapitoa yhä laajemmin kaupunkien tehtä-
35312: eiden kaavoitukseen. TVL on myös tulkinnut                       väksi ja että rakennuslain 136 a §:n mu-
35313: kaavoituksen edellytyksiä ahtaammin kuin laki                    kaisia avustuksia käytetään osin epätar-
35314: edellyttäisi.                                                    koituksenmukaisella tavalla, ja jos on,
35315:     Uusien ohikulkuteiden tultua rakennetuiksi                   nlln
35316: TVL pyrkii kaventamaan vastuualuettaan niin,                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35317: että ohitusteiden sisäpuoliset väylät eivät kuuluisi             ryhtyä mainittujen epäkohtien korjaami-
35318: sen vastuualueeseen, vaan niistä vastaisivat kau-                seksi?
35319: 
35320:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
35321: 
35322:                                                Matti Viljanen
35323: 
35324: 
35325: 
35326: 
35327: 280048A
35328: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 463
35329: 
35330: 
35331: 
35332: 
35333:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35334: 
35335:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toimittajan tehtävä ehdotus yleisen tien uudeksi
35336: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         päätekohdaksi. Sitten kun tie- ja vesirakennus-
35337: olette 18 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-       hallitus, jolle katselmuksessa pidetty pöytäkirja ja
35338: jeenne n:o 2087 ohella toimittanut valtioneuvos-      tehty ehdotus on lähetettävä, on hankkinut lau-
35339: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     sunnon kunnanvaltuustolta ja antanut asiasta
35340: edustaja Matti Viljasen näin kuuluvasta kirjalli-     oman lausuntonsa, lääninhallitus vahvistaa ylei-
35341: sesta kysymyksestä n:o 463:                           sen tien uuden päätekohdan noudatettavaksi seu-
35342:                                                       raavan kalenterivuoden alusta lukien.''
35343:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että TVL
35344:                                                          Yleisten teiden päätekohtien siirtäminen ei siis
35345:        pyrkii siirtämään yleisten teiden kunnos-      lähde tie- ja vesirakennuslaitoksen pyrkimyksestä.
35346:        sapitoa yhä laajemmin kaupunkien tehtä-
35347:                                                       Tie- ja vesirakennuslaitos ei näin ollen myöskään
35348:        väksi ja että rakennuslain 136 a §:n mu-
35349:                                                       pyri aktiivisesti pienentämään omaa vastuualuet-
35350:        kaisia avustuksia käytetään osin epätar-
35351:                                                       taan siirtämällä tienosia kaupunkien kunnossapi-
35352:        koituksenmukaisella tavalla, ja jos on,
35353:                                                       dettäväksi. Syynä päätekohtamenettelyn kautta
35354:        niin
35355:                                                       tapahtuvaan katupituuden kasvuun on kaupun-
35356:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kien tarve kehittää maankäyttöä yleisten teiden
35357:        ryhtyä mainittujen epäkohtien korjaami-        varaan siten, että nämä muuttuvat pääasiallisesti
35358:        seksi?                                         maankäyttöä palveleviksi väyliksi ja että ne tästä
35359:                                                       syystä joudutaan sisällyttämään asemakaavoihin
35360:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      katuina.
35361: ti seuraavaa:
35362:                                                          Tieliikennealueiden kaavoitus puolestaan pe-
35363:    Kysymyksen ensimmäisen osan eli yleisten tei-      rustuu rakennuslain (370/58) 36 §:ään, jonka
35364: den kunnossapidon siirtoa yhä laajemmin kau-          mukaan asemakaavassa voidaan määrätä alueita
35365: punkien tehtäväksi koskevalta osalta voidaan to-      muun muassa ''sellaisia yleisen tien välittömänä
35366: deta, että yleisistä teistä annetun asetuksen (4821   jatkeena olevia kauttakulku- tai sisääntuloliiken-
35367: 57) 63 §:ssä, sellaisena kuin sen 1 ja 2 momentti     teeseen tarkoitettuja teitä varten, joille ei ole
35368: on 30 .1. 1981 annetussa asetuksessa ( 115 181), on   pääsyä tonteilta eikä poikkikaduilta paitsi erityi-
35369: säädetty yleisten teiden päätekohtien siirtämises-    sesti järjestetyissä liittymäkohdissa". Tieliikenne-
35370: tä seuraavaa:                                         alueiden muodostamisedellytykset on täsmennet-
35371:    ''Yleisen tien katsotaan asemakaava-alueella       ty kunnallisten keskusjärjestöjen sekä tie- ja vesi-
35372: päättyvän siinä, missä liikenneväylä on rakennet-     rakennushallituksen yhteistyönä laaditussa oh-
35373: tu tai rakennuslainsäädännön mukaan olisi ollut       jeessa, jonka eri osapuolet ja näiden lisäksi myös
35374: rakennettava ja luovutettava yleisesti käytettäväk-   liikenneministeriö ovat hyväksyneet. Ohjeen
35375: si katuna tahi missä tori, puisto tai muu vastaa-     pohjalta tie- ja vesirakennushallitus on vuonna
35376: vanlainen alue alkaa.                                 1983 laatinut, neuvoteltuaan periaatteista kun-
35377:    Kun kunnassa asemakaavan toteuttaminen             nallisten keskusjärjestöjen, liikenneministeriön ja
35378: edistyy niin, että yleisen tien päätekohta 1 mo-      ympäristöministeriön kanssa, silloisiin kaupun-
35379: mentissa olevien säännösten mukaan on muutet-         keihin tie- ja katuverkon luokittelusuunnitel-
35380: tava, on siitä kunnan viranomaisten toimesta          man, jossa on esitetty kysymyksen perusteluissa
35381: viipymättä ilmoitettava tie- ja vesirakennuspiiril-   mainittu teiden ja katujen muodostama runko-
35382: le. Tie- ja vesirakennuspiirin tulee ilmoituksen      verkko.
35383: saatuaan tai, milloin ilmoituksen tekeminen vii-         Kaupungit ovat antaneet suunnitelmasta lau-
35384: västyy, omasta aloitteestaankin toimittaa yleisen     suntonsa. Osa kaupungeista on hyväksynyt suun-
35385: tien uuden päätekohdan määräämistä varten tar-        nitelman huomautuksitta, osa on esittänyt eriä-
35386: peellinen katselmus.                                  vän käsityksensä joidenkin yksittäisten väylien
35387:    Kunnan edustajalle on varattava tilaisuus olla     luokasta. Kokonaisuutena suunnitelmaa on pi-
35388: katselmuksessa saapuvilla, ja on katselmuksen         detty lausunnoissa yleensä hyvänä ja tarpeellisena
35389:                                         1987 vp. -      KK n:o 463                                       3
35390: 
35391: muun muassa maankäytön suunnittelun ja ra-              yhteensä 542 hankkeeseen, joiden kohdalla avus-
35392: kennuslain mukaisten korvaus- ja avustuskohtei-         tamisen edellytykset tie- ja vesirakennushallituk-
35393: den määrittämisen ohjeena. Tie- ja vesirakennus-        sen käsityksen mukaan ovat olemassa. Hankkei-
35394: hallitus sekä tie- ja vesirakennuspiirit ovat käyttä-   den kustannusarvioiden summa on noin 1,6
35395: neet suunnitelmaa hyväksi muun muassa antaes-           mrd. markkaa. Tie- ja vesirakennushallituksen
35396: saan lausuntoja asemakaavoista. Tie- ja vesiraken-      laatiman, kysymyksen perusteluissa mainitun vii-
35397: nuslaitos, joka kaava-asioissa on vain lausunnon-       sivuotissuunnitelman mukaan tärkeysryhmään I
35398: antaja, ei lausunnoissaan ole suhtautunut torju-        kuuluviin hankkeisiin tulisi ohjelmakaudella käy-
35399: vasti tieliikennealueiden muodostamiseen silloin,       tettävissä olevasta määrärahasta myöntää 15 %,
35400: kun tähän on ollut edellytykset. Lain tulkinta          tärkeysryhmään II kuuluviin hankkeisiin 54 % ja
35401: kaava-asioissa ei ole tie- ja vesirakennuslaitoksen     tärkeysryhmään III kuuluviin hankkeisiin loput
35402: vaan ympäristöministeriön ja lääninhallitusten          eli 31 %.
35403: asta.
35404:     Kysymyksen toisessa osassa rakennuslain                Valta- ja kantatieverkko on pituudeltaan ny-
35405: 136 a §:n mukaisten avustusten osin epätarkoi-          kyään noin 11 200 km. Sitä täydentäviä katuja
35406: tuksenmukaisella käytöllä tarkoitettaneen avus-         on noin 120 km. Sijoittamalla näihin yleisen
35407: tusten käyttämistä valta- ja kantateiden tai seu-       liikenteen ja samalla myös kaupungin sisäisen
35408: dullisten teiden jatkeina oleviin katuihin kohdis-      liikenteen kannalta tärkeisiin katuihin kohdistu-
35409: tuviin hankkeisiin.                                     vat hankkeet I tärkeysryhmään, tie- ja vesiraken-
35410:     Tie- ja vesirakennushallitus on rakennuslain        nushallitus pyrkii juuri määrärahan tarkoituksen-
35411:  136 a §:n mukaisia harkinnanvaraisia avustuksia        mukaiseen käyttöön eli siihen, että kaupunkien
35412: koskevien hakemusten käsittelyssä Iausunnooan-          osuus kyseisiä katuja parannettaessa ei muodos-
35413: tajan asemassa. Päätöksenteko kuuluu liikenne-          tuisi näille kohtuuttomaksi.
35414: ministeriölle.
35415:     Vuosittain tie- ja vesirakennushallitus kokoaa         Avustusten myöntämiseen osoitetut maarara-
35416: kunnilta tiedot niistä hankkeista, joihin kunnat        hat ovat kuitenkin täysin riittämättömät. Edus-
35417: esittävät myönnettäväksi avustusta seuraavien vii-      kunta on vuosien 1985, 1986 ja 1987 tulo- ja
35418: den vuoden aikana. Avustusmäärärahan suunni-            menoarviota käsitellessään kiinnittänyt hallituk-
35419:  telmallista käyttöä ja oman lausuntonsa antamis-       sen huomiota siihen, että rakennuslain 136 a §:n
35420:  ta silmällä pitäen tie- ja vesirakennushallitus        mukainen harkinnanvarainen valtionapumäärära-
35421:  ryhmittelee hankkeet seuraaviin tärkeysryhmiin:        ha kunnille ei ole kehittynyt sen liikennepoliitti-
35422:     1 Hankkeet, jotka kohdistuvat valta- ja kanta-      sen merkityksen mukaisesti. Lisäksi eduskunta on
35423:  tieverkon osina toimiviin katuihin.                    edellyttänyt, että momentin määrärahoja tulee
35424:     II Hankkeet, jotka kohdistuvat muihin kauko-        lisätä tuntuvasti. Liikenneministeriön käytettävis-
35425:  tai kauttakulkuliikenteelle tärkeisiin katuihin.       sä oleva määräraha on ollut 31,5 Mmk vuonna
35426:     111 Hankkeet, jotka kohdistuvat kunnan sisäis-      1985, 33,5 Mmk vuonna 1986 ja 44,5 Mmk
35427:  tä yhdysliikennettä palveleviin katuihin tai vas-      vuonna 1987. Kuluvana vuonna tarkoitukseen on
35428:  taavassa asemassa oleviin kaavateihin.                 osoitettu 46,5 Mmk. Kuntien ilmoittama avus-
35429:     Keväällä 1987 kunnat ovat ilmoittaneet ano-         tustarve on kolme kertaa suurempi kuin käytettä-
35430:  vansa avustusta seuraavien viiden vuoden aikana        vissä oleva määräraha.
35431: 
35432:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1988
35433: 
35434:                                                                      Liikenneministeri Pekka Vennamo
35435: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 463
35436: 
35437: 
35438: 
35439: 
35440:                                Tili Riksdagens Herr Talman
35441: 
35442:   I det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen           ningen uppgjort protokoll och framställt förslag
35443: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       skall sändas, införskaffat utlåtande av kommu-
35444: 2087 av den 18 december 1987 tili vederbörande       nens fullmäktige och avgivit eget utlåtande i
35445: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   saken, fastställer länsstyrelsen ny ändpunkt för
35446: av riksdagsman Matti Viljanen undertecknade          den allmänna vägen att gälla från början av
35447: spörsmål nr 463:                                     följande kalenderår.''
35448:                                                          Ändring av ändpunkterna för allmänna vägar
35449:           Är Regeringen medveten om att väg-
35450:        och vattenbyggnadsverket i allt högre         sker således inte på väg- och vattenbyggnadsver-
35451:                                                      kets initiativ. Således strävar väg- och vatten-
35452:        grad försöker överföra underhållet av all-
35453:                                                      byggnadsverket inte heller efter att aktivt minska
35454:        männa vägar på städerna och att under-
35455:                                                      sitt ansvarsområde genom att överföra underhål-
35456:        stöd som beviljas enligt 136 a § bygg-
35457:                                                      let av vägavsnitt på städerna. Orsaken tili att
35458:        nadslagen delvis används på ett oända-
35459:                                                      gatulängden ökar vid ändring av ändpunkterna
35460:        målsenligt sätt och om så är,
35461:                                                      är städernas behov av att utveckla markdispositio-
35462:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      nen så att allmänns vägar ändras tili leder som
35463:        för att avhjälpa dessa missförhållanden?      huvudsakligen betjänar markdispositionen och
35464:                                                      att de därför måste tas med i stadsplanerna såsom
35465:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      gator.
35466: anföra följande:                                         Planläggningen av vägtrafikområden baserar
35467:    I fråga om första delen av spörsmålet som         sig på 36 § byggnadslagen (370/ 58), enligt vii-
35468: gäller överföring av underhållet av allmänna         ken i stadsplan kan avsättas områden bl.a. för
35469: vägar i allt högre grad på städerna kan man          "sådana vägar, som utgör direkta fortsättningar
35470: konstatera att i 63 § förordningen om allmänna       på allmänna vägat och är avsedda för genomfarts-
35471: vägar (48215 7), sådant 1 och 2 mom. paragrafen      eller infartstrafik och tili vilka tillträde ej finns
35472: lyder i förordning av 30.1.1981 (115/81) stadgas     från tomter eller tvärgator, förutom i särskilt
35473: om ändring av ändpunkterna för allmänna vägar        anordnade anslutningspunkter''. Förutsättning-
35474: som följer:                                          arna för bildande av vägtrafikområden har preci-
35475:    '' Allmän väg anses inom stadsplaneområde         serats i de anvisningar som gjorts upp i samarbete
35476: sluta där trafikled byggts eller enligt bygg-        mellan de korumunala centralorganisationerna
35477: nadslagstiftningen hade bort byggas och upplåtas     och väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och som
35478: för allmänt bruk såsom gata, ellet där torg, park    parterna och dessutom trafikministeriet har god-
35479: eller annat motsvarande område börjar.               känt. På basis av anvisningarna utarbetade väg-
35480:    Då genomförande av stadsplan framskridit så       och vattenbyggnadsstyrelsen år 1983, efter
35481: långt i kommun, att ändpunkten för allmän väg        förhandlingar om principerna med de korumu-
35482: enligt stadgandena i 1 mom. bör ändras, skall        nala centralorganisationerna, trafikministeriet
35483: anmälan därom av myndighet i kommunen oför-          och miljöministeriet, en klassificeringsplan för
35484: dröjligen göras tili väg- och vattenbyggnadsdi-      väg- och gatunäten för de dåvarande städerna. I
35485: striktet. Väg- och vattenbyggnadsdistriktet skall,   planen presenteras det stomnät som bildas av
35486: sedan det mottagit anmälan, eller om dröjsmål        vägar och gator och som nämns i motiveringen
35487: med anmälan uppstår, självmant förrätta syn för      tili spörsmålet.
35488: bestämmande av ny ändpunkt för den allmänna              Städerna har avgivit utlåtande om planen. En
35489: vägen.                                               del av städerna har godkänt planen utan kom-
35490:    Företrädare för kommunen skall beredas tillfäl-   mentarer, en del har framfört avvikande åsikt om
35491: le att närvara vid synen, och förslag tili ny        klassen för vissa enskilda leder. Som helhet har
35492: ändpunkt för den allmänna vägen skall av syne-       planen i allmänhet ansetts vara bra och behövlig
35493: förrättaren framläggas. Sedan väg- och vatten-       bl.a. som direktiv vid planering av markdisposi-
35494: byggnadsstyrelsen, tili viiken vid syneförrätt-      tionen och bestämmande av målen för understöd
35495:                                       1987 vp. -      KK n:o 463                                     5
35496: 
35497: och ersättning enligt byggnadslagen. Väg- och         542 projekt under de kommande fem åren.
35498: vattenbyggnadsstyrelsen samt väg- och vatten-         Enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsen finns det
35499: byggnadsdistrikten har använt pianeo bl.a. i          förutsättningar för understödjande av dessa pro-
35500: utlåtanden om stadsplaner. Väg- och vattenbygg-       jekt. Kostnadskalkylernas summa uppgår tili ca
35501: nadsverket som i planärenden endast avger utlå-       1,6 mrd mk. I väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
35502: tanden har inte förhåliit sig negativt tili bildan-   femårsplan, som nämns i motiveringen tili spörs-
35503: det av vägtrafikområden när det har funnits           målet, bör 15 % av det anslag som står tili
35504: förutsättningar för det. Det är inte väg- och         förfogande under programperioden beviljas för
35505: vattenbyggnadsverkets utan miljöministeriets och      projekt som hör tili grupp I, 54 % för projekt
35506: länsstyrelsernas sak att tolka lagen i planärenden.   som hör tili grupp II och resten dvs. 31 % för
35507:    I spörsmålets andra del torde med oändamåls-       projekt som hör tili grupp III.
35508: enlig användning av understöd som beviljas en-
35509: ligt 136 a § byggnadslagen avses understöd för           Riks- och stamvägarnas sammanlagda längd är
35510: projekt som gälier sådana gator som utgör en          ca 11 200 km. De kompletterande gatornas
35511: fortsättning på riks- och stamvägar elier regionala   längd uppgår tili 120 km. Genom att placera de
35512: vägar.                                                projekt som gälier dessa gator som är viktiga för
35513:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen är remissin-      den alimänna trafiken och samtidigt stadstrafi-
35514: stans vid behandling av ansökningar som gälier        ken i grupp I strävar väg- och vattenbyggnadssty-
35515: understöd enligt prövning enligt 136 a § bygg-        relsen efter en ändamålsenlig användning av
35516: nadslagen. Beslutsfattandet hör tili trafikministe-   anslagen dvs. att städernas andel vid förbättring
35517: riet.                                                 av dessa gator inte blir oskälig.
35518:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen samlar årli-
35519: gen in uppgifter av kommunerna om de projekt             De anslag som anvisats för understöden är
35520: för vilka kommunerna föreslår att understöd skali     dock helt otiliräckliga. Riksdagen har vid be-
35521: beviljas under de följande fem åren. Med tanke        handling av statsförslagen för år 1985, 1986 och
35522: på en planmässig användning av understödsan-          1987 fäst regeringens uppmärksamhet vid att det
35523: slaget och avgivande av utlåtande har väg- och        i 136 a § byggnadslagen avsedda anslaget för
35524: vattenbyggnadsstyrelsen indelat projekten i föl-      beviljande av statsunderstöd tili kommunerna
35525: jande grupper.                                        enligt prövning inte har utvecklats i enlighet
35526:    I Projekt som gälier gator som utgör delar av      med dess trafikpolitiska betydelse. Vidare har
35527: riks- och stamvägnätet                                riksdagen förutsatt att anslaget under momentet
35528:    II Projekt som gälier andra gator som är viktiga   ökas kraftigt. Det anslag som trafikministeriet
35529: för fjärr- elier genomfartstrafiken                   har haft tili förfogande uppgick tili 31,5 milj.
35530:    III Projekt som gälier gator som betjänar          mk år 1985, tili 33,5 milj. mk år 1986 och tili
35531: förbindelsetrafiken inom en kommun elier plan-        44,5 milj. mk år 1987. För innevarande år har
35532: vägar i motsvarande stälining.                        anvisats 46,5 milj. mk. Det behov av understöd
35533:    Våren 1987 uppgav kommunerna att de kom-           som kommunerna uppgett är tre gånger större än
35534: mer att anhålia om understöd för sammanlagt           det anslag som står tili förfogande.
35535: 
35536:      Helsingfors den 26 januari 1988
35537: 
35538:                                                                     Trafikminister Pekka Vennamo
35539:                                                                                                                     j
35540:                                                                                                                 j
35541:                                                                                                             j
35542:                                                                                                         j
35543:                                                                                                     j
35544:                                                                                                 j
35545:                                                                                             j
35546:                                                                                         j
35547:                                                                                     j
35548:                                                                                 j
35549:                                                                             j
35550:                                                                         j
35551:                                                                     j
35552:                                                                 j
35553:                                                             j
35554:                                                         j
35555:                                                     j
35556:                                                 j
35557:                                             j
35558:                                         j
35559:                                     j
35560:                                 j
35561:                             j
35562:                         j
35563:                     j
35564:                 j
35565:             j
35566:         j
35567:     j
35568: j
35569:                                                 1987 vp.
35570: 
35571: Kirjallinen kysymys n:o 464
35572: 
35573: 
35574: 
35575: 
35576:                                    Tenhiälä: Erään autoliikkeen oman ammattikoulun perustamislu-
35577:                                      van viipymisestä
35578: 
35579: 
35580:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35581: 
35582:    Autoalan nopean kehittymisen vuoksi amma-           1985 perustamislupa-anomuksen. Sen jälkeen
35583: tillisen peruskoulutuksen tarve on käynyt yhä          asia ei ole edennyt.
35584: suuremmaksi. Jatkuvasti on pulaa erityisesti auto-        Kun mitään erityistä syytä ei liene olemassa,
35585: alan ammattitaitoisesta työvoimasta. Koulutus-         miksi valtiovallan pitäisi suhtautua torjuvasti em.
35586: kysymysten järjestämiseksi yritykset ovat perus-       tavoin perostettuihin ammattikouluihin, tuntuu
35587: taneet omia oppilaitoksia, joita tällä hetkellä        asian hidas käsittely oudolta.
35588: lienee yli 40. Kolmella suurella autoalan yrityk-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35589: sellä on omat ammattikoulunsa. Nämä koulut             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35590: toimivat ammattikasvatushallituksen valvonnas-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35591: sa. Valtiolle ei näin toimivista kouluista aiheudu     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35592: kovin suuria kustannuksia, koska yritykset itse
35593: pääosin vastaavat niistä. Autoalan omat työnteki-                Minkä vuoksi Hallitus viivyttelee pe-
35594: jäjärjestöt suhtautuvat myönteisesti tällaisiin kou-          rusteluissa tarkoitetun ammattikoulun
35595: lutusratkaisuihin.                                            perustamisluvan kanssa, kun tällaisia au-
35596:                                                               toalan maahantuojien omia ammattiop-
35597:   On tämän vuoksi outoa, että erään suuren                    pilaitoksia on jo useita ja niistä saadut
35598: autoliikkeen hakemus oman ammattikoulun pe-                   kokemukset ovat hyviä, ja
35599: rustamiseksi ei ole lainkaan edennyt. Kyseinen                   milloin Hallitus mahdollisesti aikoo
35600: autoliike aloitti keskustelut oman ammattikou-                tehdä asiassa jonkin konkreettisen pää-
35601: lun perustamiseksi neljä vuotta sitten ja jätti v.            töksen?
35602: 
35603:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
35604: 
35605:                                             Hannu Tenhiälä
35606: 
35607: 
35608: 
35609: 
35610: 280045X
35611: 2                                     1987 vp. -- FJ( n:o 464
35612: 
35613: 
35614: 
35615: 
35616:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35617: 
35618:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       tushallitus on lausunnossaan katsonut, että oppi-
35619: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laitoksen varsinainen toiminta voisi alkaa
35620: olette 18 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-      1.8.1989lukien. Veho Oy on 3.7.1987 päivätyssä
35621: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     opetusministeriölle lähettämässään kirjeessä täy-
35622: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      dentänyt edellä tarkoitettua hakemustaan.
35623: Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta           Veho Oy:n hakemuksen saavuttua opetusmi-
35624: kysymyksestä n:o 464:                                nisteriöön asiaa on valmisteltu ministeriössä, ja
35625:                                                      asia on viety 4.2.1987 valtioneuvoston raha-
35626:           Minkä vuoksi Hallitus viivyttelee pe-      asiainvaliokunnan käsiteltäväksi. Raha-asiainva-
35627:        rusteluissa tarkoitetun ammattikoulun         liokunnan käsittelyssä asia on pantu pöydälle,
35628:        perustamisluvan kanssa, kun tällaisia au-     koska on todettu, ettei vuoden 1987 tulo- ja
35629:        toalan maahantuojien omia ammattiop-          menoarvion perusteluissa eikä määrärahoissa ole
35630:        pilaitoksia on jo useita ja niistä saadut     tarvittavissa määrin otettu huomioon oppilaitok-
35631:        kokemukset ovat hyviä, ja                     sen perustamista. Myöskään kuluvan vuoden var-
35632:           milloin Hallitus mahdollisesti aikoo       sinaisessa valtion tulo- ja menoarviossa ei ole
35633:        tehdä asiassa jonkin konkreettisen pää-       tarvittavia määrärahoja oppilaitoksen perustami-
35634:        töksen?                                       seen. Vehon ammattioppilaitoksen perustamista
35635:                                                      koskevaa asiaa ei siis varsinaisesti ole hallituksessa
35636:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        käsitelty.
35637: seuraavaa:                                              Opetusministeriö tulee omassa budjettiehdo-
35638:    Veho Oy:n hakemus ammattioppilaitoksen pe-        tuksessaan esittämään, että Vehon ammattioppi-
35639: rustamiseksi, jota kirjallisessa kysymyksessä tar-   laitoksen perustamiseksi tarvittava perusteluteksti
35640: koitettaneen, on saapunut ammattikasvatushalli-      ja tarvittavat määrärahat otettaisiin hallituksen
35641: tuksesta viraston lausunnolla varustettuna ope-      eduskunnalle annettavaan valtion vuoden 1989
35642: tusministeriöön 13.8.1986. Hakemuksessa Veho         tulo- ja menoarvioesitykseen. Mikäli näin tulee
35643: Oy on esittänyt, että oppilaitoksen varsinainen      tapahtumaan, asian käsittelyä tullaan jatkamaan
35644: toiminta alkaisi vuonna 1988, mutta että kurssi-     ja asia saatettaneen syksyllä 1988 valtioneuvoston
35645: toiminta voisi alkaa välittömästi. Ammattikasva-     käsiteltäväksi.
35646: 
35647:     Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1988
35648: 
35649:                                                                          Ministeri Anna-Liisa Piipari
35650:                                         1987 vp. -      KK n:o 464                                        3
35651: 
35652: 
35653: 
35654: 
35655:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
35656: 
35657:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             egentliga verksamhet kunde inledas fr.o.m.
35658: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           1.8.1989. Veho Oy har i sitt brev 3.7.1987 tili
35659: av den 18 december 1988 tili vederbörande               undervisningsministeriet kompletterat sin ovan
35660: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-      avsedda ansökan.
35661: de av riksdagsman Hannu Tenhiälä underteckna-
35662:                                                            Efter det Veho Oy:s ansökan ankommit tili
35663: de spörsmål nr 464:
35664:                                                         undervisningsministeriet har ärendet beretts vid
35665:            Av viiken anledning fördröjer Rege-          undervisningsministeriet      och    ärendet har
35666:         ringen behandlingen av tiliståndet att          4.2.1987 överförts tili statsrådets finansutskott
35667:         inrätta en sådan yrkesläroanstalt som av-       för handläggning. Vid handläggningen i finans-
35668:         ses i motiveringen tili spörsmålet, då det      utskottet har ärendet bordlagts, eftersom det
35669:         redan existerar egna yrkesläroanstalter         konstaterats att inrättandet av denna läroanstalt
35670:         bland importörerna i bilbranschen och           inte i tiliräcklig utsträckning beaktats i motive-
35671:         erfarenheterna av dem är goda, och              ringen tili och anslagen i 1987 -års statsbudget.
35672:            när ämnar Regeringen evenruelit fatta        lnte heller i den egentliga statsbudgeten för
35673:         ett konkret beslut i ärendet?                   innevarande år finns det tiliräckliga anslag för att
35674:                                                         inrätta läroanstalten. Ärendet som angår inrät-
35675:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tandet av yrkesläroanstalten vid Veho har sålunda
35676: anföra följande:                                        inte i egentlig mening behandlats i regeringen.
35677:    Veho Oy:s ansökan om att få inrätta en                  Undervisningsministeriet kommer i sitt eget
35678: yrkesläroanstalt, viiken torde avses i det skriftliga   budgetförslag att föreslå att den motiveringstext
35679: spörsmålet, har ankommit tili undervisningsmi-          som behövs för att inrätta yrkesläroanstalten vid
35680: nisteriet 13.8.1986 försedd med utlåtande från          Veho och de nödvändiga anslagen skali intas i
35681: yrkesutbildningsstyrelsen. 1 ansökan har Veho Oy        regeringens proposition tili riksdagen angående
35682: föreslagit att läroanstaltens egentliga verksamhet      statsförslaget för år 1989. Om så sker kommer
35683: skulie inledas år 1988, men att kursverksamheten        behandlingen av ärendet att fortskrida och ären-
35684: kunde inledas omedelbart. Yrkesutbildningssty-          det torde överföras tili regeringen för handlägg-
35685: relsen har i sitt utlåtande ansett att läroanstaltens   ning under hösten 1988.
35686: 
35687:      Helsingfors den 27 januari 1988
35688: 
35689:                                                                             Minister Anna-Liisa Piipari
35690:                                                 1987 vp.
35691: 
35692: Grjallinen kysymys n:o 465
35693: 
35694: 
35695: 
35696: 
35697:                                    Urpilainen ym.: Kunnan- Ja kaupunginjohtajan vtran saamisesta
35698:                                      määräaikaiseksi
35699: 
35700: 
35701:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35702: 
35703:   Vuoden 1977 alusta voimaan tullut kunnallis-            Edellä mainittuun kehitykseen viitaten on kat-
35704: aki (953/76) muutti kunnan- ja kaupunginjoh-           sottava myös kunnanjohtajan aseman kaipaavan
35705: ajien asemaa siten, että heistä tuli kunnallishal-     muuttamista. Tänä päivänä ei ole enää perus-
35706: innon keskeisimpiä esitteleviä virkamiehiä. Sa-        teltavissa, että korkein esittelevä viranhaltija voisi
35707: nalla heiltä otettiin pois äänioikeus kunnanhalli-     istua pallillaan vuosikymmenet ilman samaa te-
35708: uksissa. Kunnallislain uudistuksen yhteydessä oli      hokkuusvaatimusta, jonka hän joutuu asetta-
35709: :sillä myös kunnan- ja kaupunginjohtajien virka-       maan alaisilleen. Uusi aika vaatii myös uudet
35710: Lseman muuttaminen niin, että heidän viroistaan        johtamismenetelmät. Se vaatii myös kunnan- ja
35711: >lisi tehty määräaikaisia. Esitys ei tuolloin saanut   kaupunginjohtajalta omatoimista osallistumista
35712: iittävää kannatusta eikä näin ollen tullut kirja-      ja sitoutumista ratkaisuihin.
35713: uksi lakiin.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35714:   Viimeaikainen kunnallishallinnon piirissä käy-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35715: y keskustelu antaa kuitenkin aiheen jälleen ker-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
35716: an palauttaa mieliin tämä aihe. Kunnallishallin-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35717: omme elää tällä hetkellä vireätä etsikkoaikaansa.
35718: tse kunnallishallinto on selvästi uudistumassa, ja                Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-
35719: :untalaisten tarpeet tulevat yhä moninaisemmik-                nan- ja kaupunginjohtajan asemassa on
35720: i. Kunnalliselle kansanvallalle ei tulevaisuudessa             ~apahtunut edellämainitunlainen muutos,
35721: >Ie enää leimallista ylhäältä päin suunnattu oh-               Ja
35722: aus, vaan luottamushenkilöiltä ja viranhaitijoilta                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35723: 'aaditaan herkkyyttä tuntea ajan virrassa tapah-               ryhtyä kunnan- ja kaupunginjohtajan vi-
35724: uvat muutokset. Kunnallishallinnon on tultava                  ran saattamiseksi määräaikaiseksi esimer-
35725: Lvoimemmaksi.                                                  kiksi kahden vaalikauden pituiseksi?
35726: 
35727:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
35728: 
35729:          Kari Urpilainen                  Osmo Soininvaara                Risto Ahonen
35730:          Markku Pohjola                   Sinikka Mönkäre                 Riitta Myller
35731:                      Mats Nyby                                   Pertti Hietala
35732: 
35733: 
35734: 
35735: 
35736: 80061P
35737: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 465
35738: 
35739: 
35740: 
35741: 
35742:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35743: 
35744:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           toteuttamisen kannalta ja olisi lisäksi aiheuttanu
35745: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           haitallista epäyhtenäisyyttä kunnan hallinnon jäi
35746: olette 18 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-         jestämisessä. Valiokunta oli katsonut, että selv~
35747: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        piirreisin ja parhaiten kansanvallan periaatteit
35748: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         vastaava ratkaisu oli kunnanhallituksen muodm
35749: Kari Urpilaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       taminen yksinomaan luottamushenkilöistä.
35750: kysymyksestä n:o 465:                                      Kunnanjohtajan aseman uudelleenjärjestely a1
35751:                                                         heutti varsin paljon keskustelua lain tultua vo
35752:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-
35753:                                                         maan, ja tyytymättömyyttä sitä kohtaan oli lähin
35754:         nan- ja kaupunginjohtajan asemassa on           nä kunnanjohtajien omassa keskuudessa. JärjesH
35755:         tapahtunut edellämainitunlainen muutos,         lyyn liittyi siirtymävaiheessa ongelmia myös kur
35756:         Ja                                              nanhallituksen luottamustoimisen puheenjoht~
35757:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jan aseman muotoutumisessa.
35758:         ryhtyä kunnan- ja kaupunginjohtajan vi-
35759:         ran saattamiseksi määräaikaiseksi esimer-          Vaikka pääosin kunnanjohtajan aseman uudel
35760:         kiksi kahden vaalikauden pituiseksi?            leenjärjestely kansanvallan periaatteet huomioo
35761:                                                         ottaen on ollut toimiva, keskustelu on jatkunu
35762:                                                         ja poliittisille johtajille on toivottu myös avo1
35763:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           mesti poliittista vastuuta, joka toteutuisi virkoje
35764: seuraavaa:                                              täyttämisellä määräajaksi ja äänioikeudella kur
35765:     Kunnanjohtajan asemaa koskevista säännöksis-        nanhallituksessa. Toisaalta on edelleen esiintyn)
35766: tä oli voimassa olevaa kunnallislakia (953/76)          keskustelussa puheenvuoroja, joissa on katsott
35767: valmisteltaessa ja säädettäessä erilaisia käsityksiä.   laissa omaksuttu järjestelmä hyväksi ja viitatt
35768: Hallitus oli esityksessään (HE n:o 140/1975 II          myös siihen, että määräaikaisuudesta johtui:
35769: vp.) katsonut, että pyrittäessä kunnallisen luotta-     kustannuksia eläkkeistä, joita ehkä pari kautt
35770: mushenkilövallan lujittamiseen oli paikallaan jät-      istuneille johtajille jouduttaisiin suorittamaa
35771: tää kussakin kunnassa ratkaistavaksi, onko kun-         heidän siirryttyään muihin tehtäviin. Kun suuri~
35772: nanjohtaja määräämättömäksi ajaksi valittu vi-          sa kunnissa valinnat ovat poliittisia, ei ole odotel
35773: ranhaltija vai valitaanko kunnanjohtaja määrä-          tavissa, että keskustelu asiasta loppuisi, vaa
35774: ajaksi kerrallaan. Esityksen perusteluissa oli to-      saattaa olla mahdollista, että kunnanjohtaja
35775: dettu, että kunnanjohtajajärjestelmästä saadut          aseman järjestämiseen palataan myöhemmi
35776: kokemukset olivat voittopuolisesti hyviä. Edus-         kunnallislain muutosten yhteydessä. Asiaa ha1
35777: kunta muutti kunnanjohtajan asemaa koskevaa             kittaessa tullaan kuitenkin tarkastelemaan kur
35778: säännöstä siitä, mitä hallitus oli esittänyt ja         nallishallintoa laajemmin, mihin kysymyksess~
35779: hyväksyi säännöksen siinä muodossa, että kun-           kin viitataan.
35780: nanjohtaja ei enää ole kunnanhallituksen jäsen.            Hallinnon kehittäminen on merkittävästi esill
35781: Toinen lakivaliokunta oli katsonut, että kunnan-        hallituksen ohjelmassa, ja sisäasiainministeriöss
35782: hallituksen tuli poliittisilta voimasuhteiltaan vas-    on käynnistetty kunnallisen itsehallinnon vahvi~
35783: tata vaaleilla valittua kunnanvaltuustoa ja että        tamista tarkoittava kokeilu- ja kehittämistoimir
35784: kunnallishallinnon kansanvaltaisuus edellytti po-       ta. Kokeiluin ja muin kehittämistoimin pyritää
35785: liittisen vastuun kohdistumista jokaiseen kun-          tarkastelemaan uudelleen valtion ja kunnan sul:
35786: nanhallituksen jäseneen. Poliittinen vastuu ei          detta, edelleen keventämään valtion valvontaa j
35787: voinut toteutua järjestelmässä, jossa määräämät-        tarkastelemaan lakisääteisen sektorihallinuo
35788: tömäksi ajaksi valittu viranhaltija oli äänivaltai-     suhdetta kunnalliseen kansanvaltaan, jolloin tai
35789: nen kunnanhallituksen jäsen. Vaihtoehtoinen             kasteliaan kunnanhallituksen asemaa kunnan kc
35790: järjestelmä, jossa kunta olisi saanut päättää kun-      ko toimintaa koordinoivana toimielimenä muu
35791: nanjohtajan valitsemisesta joko määräämättö-            muassa suhteessa lakisääteisiin lautakuntiin. T~
35792: mäksi ajaksi tai määräajaksi, ei olisi valiokunnan      män uudelleenharkinnan perusteena on myc
35793: kannan mukaan ollut riittävä poliittisen vastuun        toimintojen mukauttaminen tapahtumassa ol(
35794:                                      1987 vp. -     KK n:o 465                                         3
35795: 
35796: vaan kehitykseen. Kun uudistuksen perimmäise-          Tällöin tulisi kuitenkin ensiksi selvittää virkaan
35797: nä tavoitteena on palveluperiaatteesta lähtevä      määräaikaisesti valitun sosiaaliturvaan liittyvät
35798: hallinnon luominen, se merkitsee kunnallishal-      kysymykset.
35799: linnon kehittämistä niin, että hallinto vastaa         Edellä olevan perusteella totean, että tapahtu-
35800: kuntalaisten palvelutarpeita. Järjestelmän on pa-   massa oleva muutos on hallintokulttuurin uudis-
35801: rannettava kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia     tamiseksi otettu määrätietoisesti huomioon. Hal-
35802: hallintoon ja siten toteutettava paikallisen de-    litus antaa tässä tarkoituksessa esityksen vapaa-
35803: mokratian tahtoa. Tällaiseen hallintokulttuuriin    kuntakokeilua koskevaksi lainsäädännöksi ja ryh-
35804: sopii keinona tavoitejohtaminen, ja sen tehok-      tyy muihinkin toimenpiteisiin kunnallisen itse-
35805: kuuden turvaamiseksi ja poliittisen tahdon to-      hallinnon vahvistamiseksi. Vapaakuntakokeilun
35806: teuttamiseksi saattaa olla tarpeen harkita kun-     jälkeen toteutetaan niitä jatkotoimenpiteitä, joi-
35807: nanjohtajan asemaa.                                 hin kokeilu antaa aihetta.
35808: 
35809:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
35810: 
35811:                                                                Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
35812: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 465
35813: 
35814: 
35815: 
35816: 
35817:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
35818: 
35819:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för obestämd elier bestämd tid, skulie enligt
35820: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lagutskottet inte ha varit tiliräckligt med tanke
35821: den 18 december 1987 tili vederbörande medlem         på förverkligande av det politiska ansvaret, och
35822: av statsrådet översänt avskrift av följande av        dessutom skulie det ha förorsakat ofördelaktig
35823: riksdagsman Kari Urpilainen m.fl. underteckna-        oenhetlighet då kommunens förvaltning organi-
35824: de spörsmål nr 465:                                   seras. Utskottet ansåg att den lösning som är
35825:                                                       mest åskådlig och bäst motsvarar demokratins
35826:           Är Regeringen medveten om att det           principer är att kommunstyrelsen består av en-
35827:        har skett en förändring av ovan nämnt          bart förtroendevalda.
35828:        slag angående kommun- och stadsdirek-
35829:                                                          Omorganiseringen av kommundirektörens
35830:        törens stälining, och                          stälining ledde tili mycket diskussion efter det att
35831:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       lagen trätt i kraft, och missnöje med den upp-
35832:        för att få kommun- och stadsdirektörs-         stod närmast bland kommundirektörerna själva.
35833:        tjänsten tidsbestämd t.ex. för två valpe-      Under övergångsskedet uppstod det problem
35834:        rioder?                                        också med utformningen av kommunstyrelsens
35835:                                                       förtroendevalda ordförandes stälining.
35836:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Även om omorganiseringen av kommundirek-
35837: anföra följande:                                      törens stälining, med beaktande av demokratiska
35838:    Det fanns olika uppfattningar om stadgandena       principer, huvudsakligen har fungerat, har dis-
35839: rörande kommundirektörens stälining då den            kussionen fortgått och man har helt öppet önskat
35840: nuvarande kommunaliagen (953/76) bereddes             politiskt ansvar för de politiska ledarna. Detta
35841: och stiftades. Regeringen har i sin proposition       ansvar skulie förverkligas genom att tjänsterna
35842: (RP nr 140/1975 II rd.) ansett, att det då man        besätts för en vis~ tid och genom rösträtt i
35843: försöker förstärka det kommunala förtroende-          kommunstyrelsen. A andra sidan har i diskussio-
35844: mannastyret är på sin plats att låta envar kom-       nen fortfarande förekommit inlägg där man har
35845: mun själv bestämma om kommundirektören                ansett det i lagen omfattade systemet vara bra.
35846: skali vara en tjänsteinnehavare vald på obestämd      Det har också hänvisats tili att systemet med
35847: tid elier om kommundirektören skali väljas för        tidsbundna tjänster skulie föranleda kostnader
35848: viss tid. I motiveringen tili propositionen konsta-   för pensioner, som man skulie vara tvungen att
35849: terades det att erfarenheterna av kommundirek-        betala åt direktörer då de övergått tili andra
35850: törssystemet var övervägande goda. Riksdagen          uppgifter efter att ha suttit kanske två perioder.
35851: ändrade det av regeringen föreslagna stadgandet       Då valen i stora kommuner är politiska, är det
35852: om kommundirektörens stälining och godkände           inte att vänta att diskussionen om saken skulie
35853: stadgandet i den form att kommundirektören            upphöra, utan det kan vara möjligt att man
35854: inte längre är medlem av kommunstyrelsen.             återkommer tili organiseringen av kommundirek-
35855: Enligt det andra lagutskottets betänkande borde       törens stälining senare i samband med ändring-
35856: kommunstyrelsen, vad det politiska styrkeförhål-      arna av kommunaliagen. I samband med att
35857: landet beträffar, motsvara det genom vai valda        saken övervägs kommer kommunalförvaltningen
35858: kommunfulimäktige, och dessutom borde en              dock att granskas mera utförligt, tili vilket fak-
35859: demokratisk kommunförvaltning förutsätta att          tum också hänvisas i spörsmålet.
35860: det politiska ansvaret utsträcks tili varje medlem       Utvecklandet av förvaltningen har en fram-
35861: av kommunstyrelsen. Det politiska ansvaret gick       trädande position i regeringens program, och i
35862: inte att förverkliga i ett system där en på           inrikesministeriet har man påbörjat en försöks-
35863: obestämd tid vald tjänsteinnehavare var röstbe-       och utvecklingsverksamhet med viiken man strä-
35864: rättigad medlem av kommunstyrelsen. Ett alter-        var efter att förstärka det kommunala självstyret.
35865: nativt system, där kommunen skulie ha fått            Med hjälp av försök och andra utvecklingsåtgär-
35866: bestämma om kommundirektören väljs antingen           der strävar man efter att granska statens och
35867:                                       1987 vp. -     KK n:o 465                                       5
35868: 
35869: kommunens förhåliande på nytt. Dessutom              tad ledning som medel, och för att säkra dess
35870: försöker man minska på statens övervakning och       effektivitet samt för att förverkliga den politiska
35871: granska den lagstadgade sektorförvaltningens för-    viljan kan det vara påkallat att överväga kom-
35872: hållande tili den kommunala demokratin. Mao          mundirektörens ställning.
35873: granskar då kommunstyrelsens stälining såsom
35874: ett organ som koordinerar hela kommunens verk-           Då borde man emeliertid först utreda de
35875:                                                      frågor som gälier socialskyddet för den som valts
35876: samhet, bl.a. i förhållande tili de lagstadgade
35877:                                                      tili tjänsten för en viss tid.
35878: nämnderna. Anledningen tili den här ompröv-
35879: ningen är också att man vili anpassa funktionerna       På ovannämnda grunder konstaterar jag att
35880: tili den utveckling som är på gång. Då den           den förändring som hålier på att ske har beaktats
35881: yttersta målsättningen är att skapa en förvaltning   målmedvetet med tanke på en förnyelse av
35882: som utgår från serviceprincipen, innebär det att     förvaltningskulturen. I detta syfte avlåter rege-
35883: kommunförvaltningen bör utvecklas så, att            ringen en proposition med förslag tilllagstiftning
35884: förvaltningen motsvarar kommuninvånarnas ser-        rörande försök med frikommuner och vidtar
35885: vicebehov. Systemet bör förbättra kommuninvå-        också andra åtgärder för att stärka den kommu-
35886: narnas möjligheter att påverka förvaltningen och     nala självstyrelsen. Efter försöket med frikommu-
35887: sålunda förverkliga den lokala demokratin. För       ner vidtas de fortsatta åtgärder som försöket ger
35888: en sådan förvaltningskultur lämpar sig målinrik-     anledning tili.
35889: 
35890:      Helsingfors den 10 februari 1988
35891: 
35892:                                                                    Inrikesminister Jarmo Rantanen
35893:                                                1987 vp.
35894: 
35895: Kirjallinen kysymys n:o 466
35896: 
35897: 
35898: 
35899: 
35900:                                   Kärhä: Viisumipakon poistamisesta Ranskaan matkustaviita suoma-
35901:                                     laisilta
35902: 
35903: 
35904:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35905: 
35906:    Syyskuun 16 päivänä 1986 Ranska ulotti viisu-     teekseen helpottaa vapaampaa matkustamista ja
35907: mipakon kaikkiin Euroopan yhteisön ulkopuoli-        vapaampia yhteyksiä niin yksilö- kuin ryhmäpoh-
35908: siin maihin. Sittemmin Ranska on poistanut           jalla, niin yksityisesti kuin virallisestikin, osanot-
35909: viisumipakkoosa suhteessa Euroopan neuvoston         tajavaltion kansalaisten, laitosten ja järjestöjen
35910: jäseniin. Näin ollen Iänsieuroopan maista Suomi      välillä sekä osaltaan edistää tässä yhteydessä syn-
35911: on ainoa maa, jonka kansalaisilta vaaditaan viisu-   tyvien inhimillisten ongelmien ratkaisua''. Pu-
35912: mi Ranskaan matkustamista varten.                    heena oleva päätösasiakirja on syntynyt "Hel-
35913:    Edellä kerrottu saa Suomen ja sen kansalaiset     sinki-hengessä'' ja Suomen valtion olisikin tuon
35914: perin outoon valoon, kun otetaan lisäksi huo-        asiakirjan sisältöön viitaten voimakkaasti vedotta-
35915: mioon se, että Ranskan kansalaiset eivät tarvitse    va Ranskan valtioon, jotta Ranska poistaisi viisu-
35916: edes passia vieraillessaan Suomessa, henkilötodis-   mipakon suomalaisilta.
35917: tus riittää. Viisumipakko Ranskaan matkustaville       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35918: on monessa suhteessa kiusallinen ja hankala asia.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35919: Sen olemassaolo vaikeuttaa muun muassa rans-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35920: kan kielen opiskelua ja motivaatiota opiskella       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35921: ranskaa, mikä kieli olisi suomalaisille kuitenkin
35922: erittäin tärkeä oppia.                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35923:    Ranskan valtio on allekirjoittanut Euroopan               omalta osaltaan ryhtyä saadakseen Rans-
35924: turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakir-           kan valtion poistamaan Suomen kansalai-
35925: jan, jonka mukaan osanottajat "ottavat tavoit-               sia koskevan viisumipakon?
35926: 
35927:     Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1987
35928: 
35929:                                               Lea Kärhä
35930: 
35931: 
35932: 
35933: 
35934: 280056]
35935: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 466
35936: 
35937: 
35938: 
35939: 
35940:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35941: 
35942:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         23.9.1986 Ranskan hallituksen puoleen pyytäen
35943: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sitä perumaan viisumipakon näiden maiden kan-
35944: olette 18 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-        salaisten osalta. Suomen näkemyksen mukaan
35945: jeenne n:o 2090 ohella toimittanut valtioneuvos-       viisumivapauden keskeyttämiseen ei ole perus-
35946: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      teita, koska Suomen ja Ranskan välinen viisumi-
35947: edustaja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta      vapaus on käytännössä toiminut moitteettomasti.
35948: kysymyksestä n:o 466:                                  Sen sijaan viisumipakko muodostaa haittatekijän
35949:                                                        maiden väliselle matkailulle ym. kanssakäymisel-
35950:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        le.
35951:         omalta osaltaan ryhtyä saadakseen Rans-            Tämä ei, kuten eivät muutkaan asiasta eri
35952:         kan valtion poistamaan Suomen kansalai-        yhteyksissä, mm. presidenttivierailun yhteydessä,
35953:         sia koskevan viisumipakon?                     Ranskan viranomaisten kanssa käydyt keskuste-
35954:                                                        lut, ole kuitenkaan vielä johtanut viisumivapau-
35955:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       den palauttamiseen. Viisumipakko on siten edel-
35956: ti seuraavaa:                                          leen Suomenkin osalta voimassa kuten kaikkien
35957:    Suomen ja Ranskan välinen viisumivapaussopi-        muiden maiden osalta, joihin se alun perin ulo-
35958: mus on vuodelta 1954. Pariisissa syksyllä 1986         tettiin. Sen sijaan Ranskan hallitus on kuluneen
35959: tapahtuneen väkivalta-aallon yhteydessä Ranska         puolentoista vuoden aikana saattanut viisumikäy-
35960: keskeytti yksipuolisesti viisumivapautta koskevat      tännön osalta voimaan tiettyjä helpotuksia, jotka
35961: määräykset Suomen osalta 16.9.1986. Perus-             siis ovat koskeneet myös Suomen kansalaisia.
35962: teluissa viitattiin juuri terroritekojen lisääntymi-   Viimeinen tällainen oli lokakuussa 1987 ilmoitet-
35963: seen ja ilmoitettiin Ranskan katsovan, että tämä       tu mahdollisuus myöntää mm. eräin edellytyksin
35964: tilanne on aiheuttanut olennaisen muutoksen            halukkaille enintään viiden vuoden mittainen
35965: sopimuksen soveltamisen olosuhteisiin.                 viisumi useille matkoille.
35966:    Sama toimenpide koski Suomen ohella kaikkia             Näistä helpotoksista huolimatta Suomen halli-
35967: muitakin maita, joiden kanssa Ranskalla on viisu-      tus katsoo yhä, että Ranskan ylläpitämä viisumi-
35968: mivapaussopimus, EC-maita ja Sveitsiä lukuun           pakko muodostaa maiden välistä matkailua ym.
35969: ottamatta.                                             yhteydenpitoa haittaavan tekijän ja toivoo sen
35970:    Yhdessä Islannin, Itävallan, Norjan ja Ruotsin      pikaista poistamista. Tämä näkemys on toistuvas-
35971: hallitusten kanssa Suomen hallitus kääntyi             ti tuotu myös Ranskan hallituksen tietoon.
35972: 
35973:     Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1988
35974: 
35975:                                                                     Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
35976:                                       1987 vp. -     KK n:o 466                                       3
35977: 
35978: 
35979: 
35980: 
35981:                                Tili Riksdagens Herr Talman
35982: 
35983:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ran om upphävande av visumtvånget för dessa
35984: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       länders medborgare. Enligt Finlands sätt att se på
35985: 2090 av den 18 december 1987 tili vederbörande       frågan är det inte längre motiverat att upprätt-
35986: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   hålla visumtvång, eftersom visumfriheten mellan
35987: av riksdagsledamot Lea Kärhä undertecknade           Finland och Frankrike i praktiken har fungerat
35988: spörsmål nr 466:                                     klanderfritt. Däremot är visumtvånget tili
35989:                                                      förfång för turism och annat umgänge länderna
35990:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen för        emellan.
35991:        sin del vidta i syfte att få franska staten
35992:        att upphäva visumtvånget för finska              Denna åtgärd har dock inte, lika litet som
35993:        medborgare?                                   andra diskussioner i frågan i olika sammanhang
35994:                                                      med de franska myndigheterna bl.a. vid presi-
35995:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     dentbesök, ännu lett tili att visumfriheten skulle
35996: anföra följande:                                     ha återställts. Visumtvånget är således alltjämt i
35997:                                                      kraft även för Finlands vidkommande på samma
35998:    Avtalet om visumfrihet mellan Finland och         sätt som för alla andra Iänder som ursprungligen
35999: Frankrike härrör från år 1954. I samband med         omfattades av visumtvånget. Däremot har rege-
36000: våldsvågen i Paris på hösten 1986 upphävde
36001:                                                      ringen i Frankrike under den tid av ett och ett
36002: Frankrike 16.9.1986 ensidigt bestämmelserna om       halvt år som gått infört vissa lättnader i fråga om
36003: visumfrihet för Finlands del. I motiveringen         visumförfarandet. Dessa har således även gällt
36004: hänvisade Frankrike tili att terrordåden har ökat    finska medborgare. Den senaste lättnaden var
36005: samt meddelade att man anser att denna situa-
36006:                                                      den i oktober 1987 meddelade möjligheten att
36007: tion har förorsakat en väsentlig förändring i
36008:                                                      bl.a. under vissa förutsättningar bevilja dem som
36009: förhållandena vad tillämpningen av avtalet be-       så önskar ett visum som gäller högst fem år för
36010: träffar.                                             flera resor.
36011:    Samma åtgärd vidtogs inte bara gentemot
36012: Finland utan även i förhållande tili alla andra         Trots dessa lättnader anser vår regering fortfa-
36013: Iänder, med vilka Frankrike har ingått avtal om      rande att det visumtvång som Frankrike upprätt-
36014: visumfrihet, med undantag av EG-länderna och         håller inverkar negativt på turism och andra
36015: Schweiz.                                             kontakter mellan länderna och hoppas att
36016:    Tillsammans med regeringarna i Österrike,         tvånget med det snaraste avskaffas. Denna syn-
36017: Norge, Sverige och Island vände sig vår regering     punkt har upprepade gånger även delgetts den
36018: 23.9.1986 tili regeringen i Frankrike med begä-      franska regeringen.
36019: 
36020:      Helsingfors den 2 februari 1988
36021: 
36022:                                                                        Utrikesminister Kalevi Sorsa
36023: 1
36024: 
36025: 1
36026: 
36027: 1
36028: 
36029:     1
36030: 
36031:     1
36032: 
36033:     1
36034: 
36035:         1
36036: 
36037:         1
36038: 
36039:         1
36040: 
36041:             1
36042: 
36043:             1
36044: 
36045:             1
36046: 
36047:                 1
36048: 
36049:                 1
36050: 
36051:                 1
36052:                                                 1987 vp.
36053: 
36054: Kirjallinen kysymys n:o 467
36055: 
36056: 
36057: 
36058: 
36059:                                    Männistö: Maantien n:o 555 linjauksesta välillä Maaningan raja-
36060:                                       Maaninkamäen tienhaara
36061: 
36062: 
36063:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36064: 
36065:    Maaningan kunnassa asuva Unto Kalevi Rissa-        mukaan olisi myöskään taloudellisesti valittua
36066: nen on hakenut ja hakee edelleen oikeutta itsel-      vaihtoehto 2:ta raskaampi. Maasto ei aseta esteitä
36067: leen eri teitä. Kysymys on tie- ja vesirakennuslai-   vaihtoehto 1:n mukaiselle rakentamiselle, sillä
36068: toksen Kuopion piirin päätöksestä rakentaa tie        esimerkiksi kalliita maansiirtoja tai pengerryksiä
36069: Maaningan kunnan Varpasmaan kylässä siten,            ei tarvittaisi. Hylätyn vaihtoehdon mukainen
36070: että se loukkaa Unto Kalevi Rissasen käsityksen       linjaus lyhentäisi myös tien pituutta ja olisi ollut
36071: mukaan hänen oikeuttaan.                              tästä syystä käytössä taloudellinen.
36072:    Haminalahden-Pajuskylän maantien n:o 555               Maaningan kunnan ilmoitustaululla olleen
36073: parantaminen välillä Maaning~n raja-Maanin-           muistutusosoituksen mukaisesti on Unto Kalevi
36074: kamäen tienhaara, paalu välillä 14500-15188,          Rissanen toimittanut säädetyssä maaraapssa
36075: suoritetaan siten, että Peltopirtti-nimisen tilan,    muistutuksen Maaningan kunnanvirastoon sieltä
36076: rekisterinumero 5:16, ja Peltola-nimisen tilan,       edelleen toimitettavaksi Kuopion lääninhallituk-
36077: rekisterinumero 5:28, joista omistaa Unto Kalevi      selle. Tie- ja vesirakennuslaitoksen Kuopion piiri
36078: Rissanen 6/10, arvoa alennetaan ja maan käyttöä       ei kuitenkaan ole pitänyt lääninhallituksen lau-
36079: haitataan.                                            suntoa tarpeellisena, koska suunnitelma koskee
36080:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen Kuopion piiri oli    lyhyttä tieosuutta eikä muuta sanottavasti paikal-
36081: tutkinut kaksi vaihtoehtoa kyseisen tiekohdan         lisia liikenneoloja. Tästä syystä Maaningan kun-
36082: perusparantamiseksi. Piiri on valinnut vaihtoehto     nan toimesta ei Unto Kalevi Rissasen muistutusta
36083: 2 nimellä kulkevan suunnitelman, joka sijoittuu       ole toimitettu Kuopion lääninhallituksen käsitte-
36084: Varpanen-nimisen järven pohjoiseen ranta-aluee-       lyyn. Tästä ei kuitenkaan ilmoitettu Rissaselle,
36085: seen poiketen nykyisestä tiestä eri kohdin sen        joka hyvässä uskossa odotti lääninhallituksen kä-
36086: jommalle kummalle puolelle. Uusittu tie tulee         sittelyä, eikä näin harhaanjohdettuna pystynyt
36087: tiealueineen osittain pienentämään tien ja ran-       käyttämään hyväkseen muita muutoksenhakutoi-
36088: nan välistä maa-aluetta käyttökelvottomaksi ja        mta.
36089: tietojen mukaan paikalle jätettävä entinen tie on        Myöhemmin tien rakentamisen jo alettua Ris-
36090: vaarassa muodostaa yleisen parkkipaikan kauniin       sasen yritykset saada oma kantansa kuuluviin
36091: rannan tuntumaan. Entiseltä tieltä molemmista         eivät ole onnistuneet. Esimerkiksi tiepiirin ja
36092: päistä aiotaan rakentaa liittymä uudelle tielle.      Rissasen käsitykset valitun vaihtoehdon mukaisen
36093: Tielinjauksen haitat tulevat kokonaisuudessaan        tien vaikutuksesta ranta-alueeseen ja siihen liitty-
36094: yhden maanomistajaperikunnan kannettaviksi.           vat mittaukset ovat erilaisia ja mikään valitus- tai
36095: Kyseisen ranta-alueen, johon etelästä järveltä        kanteluelin ei ole lähettänyt paikan päälle ketään
36096: päin aurinko antaa esteettömästi kesällä valoa ja     ulkopuolista asiaa selvittämään. Tiepiirin käsitys-
36097: lämpöä, rakentamiskelvottomaksi tekeminen ai-         tä asiasta on pidetty oikeana, Rissasen käsityksiä
36098: heuttaa huomattavat taloudelliset menetykset.         ei ole otettu huomioon.
36099: Tie rannassa on myös ympäristöriski.                     Yrityksistään huolimatta Unto Rissasen käyt-
36100:    Toinen suunniteltu tielinja, vaihtoehto 1, ei      töön ei ole annettu jäljennöksiä kaikista niistä
36101: aiheuttaisi samoja ympäristöhaittoja kauniin jär-     asiakirjoista, joiden perusteella valinta on tehty.
36102: ven rannalle eivätkä sen mukaiset vähäiset haitat     Peltopirtin ja Peltolan tilojen neljän osakkaan
36103: kohtuuttomia menetyksiä maanomistajille. Lisäk-       allekirjoittama suostumus tien tekemiseen vaih-
36104: si haitat jakaantuisivat useamman tilan kannetta-     toehto 2:n mukaisesti rantaan on tiepiirin mu-
36105: viksi. Vaihtoehto 1 ei tiedossa olevien selvitysten   kaan olemassa, mutta siitä ei ole annettu kopiota
36106: 
36107: 2800498
36108: 2                                         1987 vp. -- KJ< n:o 467
36109: 
36110: Rissaselle. Kaiken lisäksi kukin näistä neljästä          saattaa oikeuksiaan hakeva henkilö epäedulliseen
36111: osakkaasta edustaa vain 1110 kyseisistä tiloista,         valoon.
36112: kun taas Rissasen osuus yksin on 6/10. Tämän                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36113: pohjalta tuntuu virheelliseltä tiepiirin väite, että      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36114: tiesuunnitelman ovat Peltopirtin ja Peltolan tilan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36115: omistajat hyväksyneet. Unto Rissanen ei ole               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36116: myöskään saanut käyttöönsä yksityiskohtaisia
36117: kustannusvertailu ja, joilla tiepiiri osoittaa linjaus-             Ovatko Hallituksen mielestä Unto Ris-
36118: vaihtoehto 2:n edullisemmaksi kuin linjausvaih-                  sasen edut ja oikeusturva toteutuneet asi-
36119: toehto 1 olisi.                                                  anmukaisella tavalla perusteluissa esitetyn
36120:    Kuopion tiepiirin virallinen kirjallinen selvitys             tieratkaisun osalta ja korvaako TVL
36121: Unto Kalevi Rissasen asiaan sisältää -- ja vielä                 maanomistajille täysimääräisesti ranta-
36122: virheellisesti -- sellaista henkilökohtaista tietoa,             alueen käyttömahdollisuuden menetyk-
36123: jolla ei voine olla tieratkaisuun vaikutusta. On                 sestä aiheutuneen taloudellisen vahingon
36124: syytä epäillä tieviranomaisen tarkoituksena olleen               perustuslain tarkoituksen mukaisesti?
36125: 
36126:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
36127: 
36128:                                                Lauha Männistö
36129:                                        1987 vp. -- RJ( n:o 467                                        3
36130: 
36131: 
36132: 
36133: 
36134:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36135: 
36136:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        miehelle lausuntonsa 9.10.1987. Eduskunnan oi-
36137: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         keusasiamiehen kanslian kirjeen 23.10.1987 mu-
36138: olette 18 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-       kaan Rissasen kantelu ei oikeusasiamiehen pää-
36139: jeenne n:o 2091 ohella toimittanut valtioneuvos-      töksen mukaisesti ole antanut aihetta enempiin
36140: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     toimenpiteisiin.
36141: edustaja Lauha Männistön näin kuuluvasta kirjal-         Oikeuskanslerille tehdyn kantelun johdosta
36142: lisesta kysymyksestä n:o 467:                         tie- ja vesirakennushallitus on antanut oikeus-
36143:           Ovatko Hallituksen mielestä Unto Ris-       kanslerille lausuntonsa kirjeellään 13.11.1987.
36144:        sasen edut ja oikeusturva toteutuneet asi-     Oikeuskansleri ei liikenneministeriön tietämän
36145:        anmukaisella tavalla perusteluissa esitetyn    mukaan ole vielä antanut päätöstään asiassa.
36146:        tieratkaisun osalta ja korvaako TVL               Kun asiassa on oikeusasiamies antanut jo pää-
36147:        maanomistajille täysimääräisesti ranta-        töksensä ja toinen kantelu on vireillä oikeuskans-
36148:        alueen käyttömahdollisuuden menetyk-           lerilla, ei kysymyksessä selostettuun asiaan voida
36149:        sestä aiheutuneen taloudellisen vahingon       liikenneministeriössä ottaa enempää kantaa eikä
36150:        perustuslain tarkoituksen mukaisesti?          se kuulu ministeriön toimivaltaankaan yleisistä
36151:                                                       teistä annetun lainsäädännön mukaan.
36152:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
36153:                                                          Korvauskysymykset ratkaistaan yleisistä teistä
36154: ti seuraavaa:
36155:                                                       annetun lain 37 ja 75 §:n mukaisesti aikanaan
36156:     Kysymyksessä mainitussa asiassa on tehty kan-     pidettävässä lääninhallituksen määräämässä tie-
36157: telut sekä oikeusasiamiehelle että oikeuskansleril-   toimituksessa, jonka pitää maanmittausinsinööri
36158: le.                                                   läänin maanmittauskonttorista. Korvaukset mää-
36159:     Oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun johdosta       rätään tässä toimituksessa mainitun lain korvaus-
36160: tie- ja vesirakennushallitus on antanut oikeusasia-   säännösten mukaisesti.
36161: 
36162:     Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1988
36163: 
36164:                                                                  Liikenneministeri Pekka Vennamo
36165: 4                                     1987 vp. -     KK n:o 467
36166: 
36167: 
36168: 
36169: 
36170:                                Tili Riksdagens Herr Talman
36171: 
36172:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ligt ett brev 23.10.1987 från riksdagens justitie-
36173: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ombudsmans kansli har Rissanens klagan i enlig-
36174: 2091 av den 18 december 1987 tili vederbörande       het med justitieombudsmannens beslut inte givit
36175: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   anledning tili vidare åtgärder.
36176: av riksdagsledamot Lauha Männistö underteckna-          På grund av klagan hos justitiekanslern har
36177: de spörsmål nr 467:                                  väg- och vattenbyggnadsstyrelsen i ett brev
36178:           Anser Regeringen att Unto Rissanens        13.11.1987 avgivit utlåtande tili justitiekanslern.
36179:        intressen och rättsskydd har beaktats på      Såvitt trafikministeriet känner tili har justitie-
36180:        ett ändamålsenligt sätt vad beträffar den     kanslern inte ännu meddelat sitt beslut i frågan.
36181:        väglösning som nämnts i motiveringen,            Eftersom justitieombudsmannen redan har
36182:        och ersätter väg- och vattenbyggnadsver-      meddelat sitt beslut i frågan och en annan klagan
36183:        ket enligt syftet med grundlagen mark-        är anhängig hos justitiekanslern, kan trafikminis-
36184:        ägarna tili fulit belopp den ekonomiska       teriet inte längre ta stälining tili den fråga för
36185:        skada som den förlorade möjligheten att       viiken redogjons i spörsmålet. Enligt lagstift-
36186:        använda strandområdet medför?                 ningen om allmänna vägar faller frågan inte
36187:                                                      heller inom området för ministeriets befogenhe-
36188:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ter.
36189: anföra följande:                                        Ersättningsfrågorna avgörs i enlighet med 37
36190:   I den fråga som nämns i spörsmålet har klagats     och 75 §§ lagen om allmänna vägar i sinom tid
36191: hos såväl justitieombudsmannen som justitie-         vid en vägförrättning, om viiken förordnas av
36192: kanslern.                                            länsstyrelsen. Vägförrättningen hålls av en lant-
36193:   På grund av klagen hos justitieombudsmannen        mäteriingenjör från länets lantmäterikontor. Er-
36194: har väg- och vattenbyggnadsstyrelsen avgivit utlå-   sättningarna fastställs vid denna förrättning en-
36195: tande tili justitieombudsmannen 9.10.1987. En-       ligt ersättningsstadgandena i nämnda lag.
36196: 
36197:     Helsingfors den 19 januari 1988
36198: 
36199:                                                                     Trafikminister Pekka Vennamo
36200:                                                   1987 vp.
36201: 
36202:  Kirjallinen kysymys n:o 468
36203: 
36204: 
36205: 
36206: 
36207:                                     Jaakonsaari ym.: Vähäliikenteisten ratojen liikenteen lopettamis-
36208:                                        suunnitelmien saattamisesta eduskunnan päätettäväksi
36209: 
36210: 
36211:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36212: 
36213:     Julkisuudessa ditettyjen tietojen mukaan rau-        purettaviksi esitetty useita sellaisiakin rataosuuk-
36214:  tatiehallitus aikoo lakkauttaa liikenteen aluksi        sia, kuten Jyväskylä-Haapamäki-Ruosniemi,
36215:  noin 580 kilomettillä vähäliikenteisiä rataosuuk-       Saarijärvi-Haapajärvi ja Vuokatti-Porokylä,
36216:  sia. Myöhemmin saatetaan lakkauttaa vielä noin          jotka ovat tärkeitä lenkkejä rautatieverkossa tarjo-
36217:  500 kilometriä rataa. Päätökset ensi vaiheen lak-       ten vaihtoehtoisen yhteyden siltä varalta, että
36218: kautuksista on ilmoitettu tehtävän marraskuun            pääliikenneyhteys katkeaa. Myös raakaöljyn saan-
36219:  aikana rautatiehallituksessa. Edelleen on Valtion-      nin vaikeutuminen esimerkiksi kansainvälisen
36220:  rautateiden taholta ilmoitettu~ että osa radoista       kriisin tai öljyntuottajamaiden politiikan seu-
36221: puretaan heti lakkautuspäätökfsen jälkeen.               rauksena voi johtaa tilanteeseen, jossa energian
36222:     Tällaiset päätökset ja toimenpiteet olisivat räi-    säästämiseksi kaikki mahdollinen on kuljetettava
36223: keässä ristiriidassa parlamentaarisen rautatieko-        rautateitse.
36224: mitean yksimielisten kannanaitojen kanssa. Ko-             Ei vain radan purkamisella, vaan jo sen liiken-
36225: mitean mietinnössä todetaan yksiselitteisesti:          teen lopettamisella olisi vakavia aluepoliittisia ja
36226:     '' Rataverkon laajuudesta ja laatutasosta päättä-   liikennepoliittisia seurauksia. Vaikka radan koko-
36227: minen kuuluu eduskunnalle, ja valtioneuvos-             naisliikennemäärä ei olisi suuri, saattaa sillä olla
36228: tolle" ja                         ·                     huomattava merkitys radan varrella olevien paik-
36229:     ''Uusien rataosien rakentamisessa ja nykyisten      kakuntien elinkeinoelämälle ja radan vaikutuspii-
36230: rataosien supistamisessa tulee olla samat kriteerit     rissä toimiville yrityksille. Kun yritystoiminta
36231: kuin muidenkin liikenneväylien kohdalla.''              muutoinkin tahtoo liiaksi keskittyä Etelä-Suo-
36232:                                                         meen ja erityisesti pääkaupunkiseudulle, ei olisi
36233:     Hallitus on puolestaan hallitusohjelmassaan
36234:                                                         ollenkaan enää varaa vaikeuttaa Pohjois-, Itä- ja
36235: ilmoittanut, että '' rautatielaitoksen kehittämisen
36236:                                                         Keski-Suomessa toimivien yritysten toimintaedel-
36237: perustaksi otetaan parlamentaarisen rautatieko-
36238:                                                         lytyksiä. Lopetettaviksi esitetyillä rataosuuksilla
36239: mitean ehdotukset''.
36240:                                                         on melkoisesti tavaraliikennettä, erityisesti puu-
36241:    Joidenkin rataosien liikenteen lakkauttaminen        tavarakuljetuksia. Nämä siis siirtyisivät kaikki
36242: ja ratojen purkaminen ovatkin niin tärkeitä asioi-      rekoille. Kun järkevän liikennepolitiikan tavoit-
36243: ta, että ne kuuluvat eduskunnan päätettäviksi.          teena tulisi olla saada raskaita tavarankuljetuksia
36244: Kysymystä ei voi ratkaista pelkästään rautatieta-       siirtymään maanteiltä rautateille, vaikuttaisi lii-
36245: loudellisena kysymyksenä. Rautatieverkosto on           kenteen lopettaminen rataosuuksilla juuri päin-
36246: osa maamme kansallisvarallisuutta, joka aikanaan        vastoin.
36247: on luotu huomattavin taloudellisin ja henkisin             Vielä kiinnitämme huomiota siihen, että radan
36248: ponnistuksin. Se on pysyvää infrastruktuuria,           purkaminen on käytännössä lopullinen toimenpi-
36249: jonka osittainenkin purkaminen olisi suurta yh-         de, siis vähintään yhtä merkittävä kuin radan
36250: teiskuntataloudellista tuhlausta. Sen käyttömah-        rakentaminenkin. Radan rakentamiseen vaadi-
36251: dollisuuksia on tarkasteltava pi~källä tähtäyksellä.    taan aina, että eduskunta on myöntänyt tarkoi-
36252: Maapallon öljyres(trvien vähent~essä ja öljyn kal-      tusta varten määrärahan. Sen vuoksi radan pur-
36253: listuessa saatetaan jo 2000-luv~n ensi vuosikym-        kamisen osaltakin tulee edellyttää, että eduskun-
36254: meninä joutua tilanteeseen, jossa kaikki rautatie-      ta on myöntänyt nimenomaan sitä tarkoitusta
36255: kapasiteetti on käytettävä hyväksi.                     varten määrärahan. Tällaista määrärahaa ei ole
36256:     Ei ole myöskään selvitetty, mitä esitettyjen        sen enempää vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa
36257: rataosien purkaminen merkitsisi maanpuolustuk-          kuin vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä-
36258: sen ja maan kriisivalmiuden kannalta. Onhan             kään.
36259: 280050C
36260: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 468
36261: 
36262:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            Aikooko Hallitus tuoda vähäliikenteis-
36263: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              ten ratojen liikenteen lopettamiset ja ra-
36264: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-          tojen purkamiset eduskunnan ratkaista-
36265: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 vaksi niin kuin parlamentaarinen rauta-
36266:                                                           tiekomitea on mietinnössään edellyttä-
36267:                                                           nyt?
36268: 
36269:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1987
36270: 
36271:         Liisa Jaakonsaari            Jorma Rantanen               Sinikka Mönkäre
36272:         Riitta Myller                Timo Roos                    Tuula Paavilainen
36273:         Antero Kekkonen               Aimo Ajo                    Pentti Lahti-Nuuttila
36274:         Mikko Elo                     Sakari Knuuttila            Markku Pohjola
36275:         Matti Saarinen               Kerttu Törnqvist             Kari Urpilainen
36276:         Jouko Skinnari               Virpa Puisto                 Saara-Maria Paakkinen
36277:         Arto Lapiolahti              Reino Paasilinna             Heikki Rinne
36278:         Marja-Liisa Tykkyläinen      Jukka Roos                   Mats Nyby
36279:         Markus Aaltonen              Pirjo Ala-Kapee              Sinikka Hurskainen-Leppänen
36280:         Lauri Metsämäki              Arja Alho                    Antti Kalliomäki
36281:         Tuulikki Hämäläinen          Jouni Backman                Lea Savolainen
36282:         Iiris Hacklin                Jarmo Wahlström              Vappu Säilynoja
36283:         Heli Astala                  Esko-Juhani Tennilä          Marja-Liisa Löyttyjärvi
36284:         Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine                     Tellervo Renko
36285:         Kauko Heikkinen              Sirkka-Liisa Anttila         Erkki Pulliainen
36286:                      Osmo Soininvaara                     Eino Siuruainen
36287:                                        1987 vp. -     KK n:o 468                                         3
36288: 
36289: 
36290: 
36291: 
36292:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36293: 
36294:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        verrattuna vastaaviin arvioituihin tulomenetyk-
36295: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         siin, jotka ovat noin 85 milj. mk vuodessa.
36296: olette 18 päivänä joulukuuta 1987 päivätyn kir-          Vähäliikenteisten ratojen perusparannusinves-
36297: jeenne n:o 2092 ohella toimittanut valtioneuvos-      tointien osalta on siten todettavissa, että rautatie-
36298: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     taloudellisesti tarkasteltuna rautatiehallituksen
36299: edustajaJaakonsaaren ym. näin kuuluvasta kirjal-      esittämät investoinnit, lähivuosina noin 200 milj.
36300: lisesta kysymyksestä n:o 468:                         markkaa ja 1990-luvulla noin 700 milj. markkaa,
36301:                                                       näyttävät kannattamattomilta.
36302:           Aikooko Hallitus tuoda vähäliikenteis-
36303:        ten ratojen liikenteen lopettamiset ja ra-        Liikenneministeriön käsityksen mukaan pelkäs-
36304:        tojen purkamiset eduskunnan ratkaista-         tään rautatietaloudellisen selvityksen perusteella
36305:        vaksi niin kuin parlamentaarinen rauta-        ei voida vielä tehdä päätöksiä valtakunnallisesti
36306:        tiekomitea on mietinnössään edellyttä-         merkittävien vähäliikenteisten rataosien liiken-
36307:        nyt?                                           teen lakkauttamisesta, ratojen purkamisesta tai
36308:                                                       vaihtoehtoisesti rataosien perusparantamisesta.
36309:                                                       Liikenneministeriö edellyttääkin, että tällaisen
36310:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
36311:                                                       rataosan perusparannuksen tullessa teknisesti
36312: ti seuraavaa:                                         välttämättömäksi tai liikenteen jatkamisen rauta-
36313:    Valtionrautateiden radanpidon kokonaisinves-       tietaloudellisesti kannattamattomaksi tulee rato-
36314: tointitaso on laskenut reaaliarvoltaan yli kolman-    jen perusparannuksista tehdä yhteiskuntatalou-
36315: neksen 1970-luvun puolivälistä lähtien ollen nyt      dellinen vertailuselvitys, jonka perusteella lak-
36316: n. 430 Mmk/v. Tästä käytetään lähes puolet            kauttamista tai perusparantamista voidaan arvioi-
36317: ratalinjaan ja loput ratapihoihin, tasoristeyksiin,   da rautatietaloutta laajemmin. Näiden selvitysten
36318: sähköistykseen sekä liikenteen ohjaus- ja turva-      jälkeen mahdollisesti tarvittavien investointiesi-
36319: laitteisiin.                                          tysten käsittely tapahtuu tulo- ja menoarviokäsit-
36320:    Radanpitoa on tarkasteltava erikseen vilkaslii-    telyn yhteydessä.
36321: kenteisten ja vähäliikenteisten ratojen osalta. Ny-      Edellä esitetyssä tarkoituksessa liikenneministe-
36322: kyiset investointivarat riittävät kattamaan n. 21 3   riön toimesta tehdään kuluvan kevään aikana
36323: kokonaisinvestointitarpeesta, joten varat on          2-3 tärkeästä rataosasta edellä mainittu yhteis-
36324: suunnattava pelkästään liikenteen tarpeiden mu-       kuntataloudellinen selvitys.
36325: kaisesti pääratasuunnille turvaamaan nykyinen            Nykyisten säännösten mukaan liikenteen lo-
36326: palvelu- ja tuottavuustaso niillä.                    pettamisesta ja radan purkamisesta voidaan päät-
36327:    Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esi-       tää rautatiehallituksessa. Liikelaitosuudistuksen
36328: tykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle        yhteydessä toteutetaan asian vaatimat mahdolli-
36329: 1987 edellyttänyt, että Valtionrautatiet selvittää    set tarkistukset. Päätöksiä tehtäessä huomio on
36330: vähäliikenteisten ratojen parannustarpeet ja nii-     joka tapauksessa kiinnitettävä nykyistä selkeäm-
36331: hin tarvittavat investointimäärärahat.                min rautatietaloudellista näkökantaa laajempiin
36332:    Liikenneministeriö on käsitellyt rautatiehalli-    yhteiskuntataloudellisiin tekijöihin.
36333: tuksessa laadittua selvitystä vähäliikenteisten ra-      Uuden liikelaitoslain mukaisesti valtion tulo-
36334: tojen perusparannustarpeista ja niihin tarvittavis-   ja menoarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta
36335: ta investointimäärärahoista. Selvitykseen sisältyy    hyväksyy mm. liikelaitoksen keskeiset palveluta-
36336: rataa noin 1 400 km eli 2 5 % rataverkosta.           sotavoitteet ja muut toimintatavoitteet sekä liike-
36337:    Selvityksen mukaan liikenteen lopettamisvaih-      laitoksen tärkeimmät investointikohteet. Tässä
36338: toehdossa säästyvät liikenteenhoidon ja radanpi-      vaiheessa, suunnittelun ollessa vielä kesken, ei
36339: don kustannukset, yht. 117,5 milj. mk vuodessa.       voida vielä sanoa, minkälainen lopullinen pää-
36340: Nämä ovat noin 32 milj. markkaa suuremmat             töksentekomenettely on silloin ratojen purkami-
36341: 4                                      1987 vp. -     KK n:o 468
36342: 
36343: sen osalta. Joustava toiminta edellyttää kuiten-      teiden investointien käsittely myös vähäliikenteis-
36344: kin, että ainakin liikenteen laajuudesta voitaisiin   ten rataosien osalta tulee sisältyä edelleenkin
36345: päättää melko pitkälle rautatielaitoksen sisällä.     valtion tulo- ja menoarvion laadinnan yhteydessä
36346:   Liikenneministeriön käsityksen mukaan rauta-        tapahtuvaan käsittelyyn.
36347: 
36348:     Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1988
36349: 
36350:                                                                   Liikenneministeri Pekka Vennamo
36351:                                        1987 vp. -- RJC n:o 468                                          5
36352: 
36353: 
36354: 
36355: 
36356:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
36357: 
36358:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Dessa är ca 32 milj. mk större jämfört med
36359: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         motsvarande beräknade inkomstförluster, som
36360: 2092 av den 18 december 1987 tili vederbörande         uppgår tili ca 85 milj. rnk per år.
36361: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande        1 fråga om ombyggnadsinvesteringarna för
36362: av riksdagsledamot Jaakonsaari m.fl. underteck-        svagt trafikerade banor kan det alitså konstateras,
36363: nade spörsmål nr 468:                                  att de investeringar om ca 200 milj. mk inom de
36364:                                                        närmaste åren och ca 700 milj. mk på 1990-talet,
36365:            Ämnar Regeringen förelägga riksdagen
36366:                                                        som föreslagits av järnvägsstyrelsen, förefalier
36367:         för avgörande frågan om nedläggning av
36368:                                                        olönsamma från järnvägsekonomisk synpunkt.
36369:         trafiken på svagt trafikerade banor och
36370:         rivning av banorna i enlighet med vad             Enligt trafikministeriets uppfattning kan det
36371:         parlamentariska järnvägskommitten i sitt       enbart på grundvalen av en järnvägsekonomisk
36372:         betänkande har förutsatt?                      utredning ännu inte dras några slutsatser beträf-
36373:                                                        fande nedläggningen av trafiken på svagt trafike-
36374:                                                        rade bandelar av riksomfattande betydelse, riv-
36375:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningen av banorna elier en alternativ ombyggnad
36376: anföra följande:                                       av bandelarna. Trafikministeriet förutsätter där-
36377:    Realvärdet av den totala investeringsnivån för      för, att om en sådan ombyggnad av någon
36378: Statsjärnvägarnas banhållning har sedan medlet         bandel blir tekniskt nödvändig eller den fortsatta
36379: av 1970-talet sjunkit en tredjedel och uppgår för      trafiken olönsam från järnvägsekonomisk syn-
36380: närvarande tili ca 430 milj. mk/ år. Av detta          punkt, bör en samhälisekonomisk jämförande
36381: belopp används ca hälften tili banlinjen och den       utredning göras beträffande ombyggnaden av
36382: resterande del en tili bangårdar, plankorsningar,      banorna. Utgående från denna utredning kan
36383: elektrifiering samt tili styr- och säkerhetsanord-     nedläggningen och ombyggnaden utvärderas
36384: ningar.                                                inom vidare ramar än enbart från järnvägsekono-
36385:    Banhåliningen skali betraktas skilt för sig i       misk synpunkt. Behandlingen av de investerings-
36386: fråga om livligt trafikerade respektive svagt trafi-   förslag som eventuelit behövs efter dessa utred-
36387: kerade banor. De nuvarande investeringsmedlen          ningar sker i samband med behandlingen av
36388: räcker tili att täcka ca 2/3 av det sammanlagda        statsförslaget.
36389: investeringsbehovet, varför medel enbart enligt           1 ovanavsedd avsikt kommer den ovannämnda
36390: trafikbehovet skall inriktas på stambanor, för att     samhälisekonomiska utredningen om 2--3 vikti-
36391: den nuvarande service- och produktivitetsnivån         ga bandelar att göras på åtgärd av trafikministe-
36392: därigenom skall kunna säkerställas.                    riet under innevarande vår.
36393:    Riksdagen har i sitt svar på regeringens propo-        Enligt gäliande stadganden kan beslut om
36394: SltlOn angående statsförslaget för år 1987             nedläggning av trafiken och rivning av hanan
36395: förutsatt, att Statsjärnvägarna bör utreda behovet     fattas av järnvägsstyrelsen. 1 samband med affärs-
36396: av att förbättra de svagt trafikerade banorna och      verksreformen kommer de justeringar att verk-
36397: de investeringsanslag som behövs för detta.            stälias som ärendet eventuelit ger anledning till.
36398:    Trafikministeriet har behandlat den vid järn-       Då beslut fattas skali uppmärksamhet i varje fall
36399: vägsstyrelsen gjorda utredningen om ombygg-            alit tydligare fästas vid sådana samhälisekonomis-
36400: nadsbehovet beträffande svagt trafikerade banor        ka faktorer som har större räckvidd än de järn-
36401: och om de investeringsanslag som behövs för            vägsekonomiska synpunkterna.
36402: detta. Utredningen omfattar en banlängd om ca             Enligt den nya lagen om statens affärsverk
36403: 1 400 km elier 25 % av vägnätet.                       godkänner riksdagen i samband med behand-
36404:    Enligt utredningen medför alternativet med          lingen av statsförslaget bl.a. de centrala målen
36405: nedläggning av trafiken en inbesparing av kost-        för affärsverkets service och övriga verksamhet
36406: naderna för skötseln av trafiken och banhåli-          samt affärsverkets viktigaste investeringsobjekt. 1
36407: ningen med sammanlagt 117,5 milj. mk per år.           detta skede, då planeringen ännu inte har slut-
36408: 6                                       1987 vp. -      KK n:o 468
36409: 
36410: förts, kan det ännu inte sägas hurudant det                Enligt trafikministeriets uppfattning bör be-
36411: slutgiltiga beslutsförfarandet kommer att vara i        handlingen av järnvägarnas investeringar även i
36412: fråga om rivning av banor. En förutsättning för         fråga om svagt trafikerade bandelar fortfarande
36413: smidig verksamhet är dock att beslut bör kunna          ske i samband med uppgörandet av statsför-
36414: fattas i rätt stor utsträckning internt vid järnvägs-   slaget.
36415: inrättningen åtminstone beträffande trafikens
36416: omfattning.
36417: 
36418:      Helsingfors den 21 januari 1988
36419: 
36420:                                                                       Trafikminister Pekka Vennamo
36421:                                                 1987 vp.
36422: 
36423: Kirjallinen kysymys n:o 469
36424: 
36425: 
36426: 
36427: 
36428:                                    Pulliainen ym.: Ilmansuojelulain tavoitteiden toteuttamisesta Veit-
36429:                                       siluoto Oy:n toiminnassa
36430: 
36431: 
36432:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36433: 
36434:    Ilmansuojelulain "sisäänajo" on tapahtunut          Oulussa alle 6-vuotiaat lapset sairastavat vertailu-
36435: varsin verkkaisesti. Ilmansuojeluilmoitusten kä-       kaupunkien ikätovereitaan enemmän hengitystie-
36436: sittely lääninhallituksissa on kestänyt vuosikausia    tulehdussairauksia. Syynä ovat ilmansaasteet.
36437: lähinnä henkilökunnan puutteen takia. Ilmoitus-        Oulun havupuut voivat todella huonosti, niin-
36438: ten käsittely vaatii myös korkean ammattitaidon        ikään ilmansaasteiden vuoksi. Kroonisluonteisten
36439: omaavaa henkilökuntaa, jota ei ole helposti saa-       saastepäästöjen ohella äkilliset päästöt ovat osoit-
36440: tavilla.                                               tautuneet Oulun luonnossa erityisen tuhoisiksi.
36441:     Kun näin on ja kun yhtään niistä kielteisistä      Jos sellainen esim. tehtaan käyttöhäiriön vuoksi
36442: kehityskuluista, joita ilman saastumisen vuoksi        sattuu, on prosessi ajettava alas heti. Nyt kuiten-
36443: on luonnossamme meneillään, ei ole saatu pysäy-        kin Veitsiluoto Oy haluaisi "joustavuutta" tässä
36444: tettyä puhumattakaan luonnon tervehdyttämis-           suhteessa, mikä ei missään nimessä ole hyväksyt-
36445: toimiin ryhtymisestä, on mitä tärkeintä, että kun      tävää Oulun ihmisten ja luonnon taholta.
36446: lääninhallitus on päätöksensä tehnyt, siihen suh-         Veitsiluoto Oy:llä on luonnollisesti oikeus
36447: taudutaan vakavasti ja sen mukaisiin toimiin           käyttää kaikki lailliset "jarrutuskeinot" hyväk-
36448: ryhdytään välittömästi eikä käydä valitustietä         seen, mutta valtionyhtiön kysymyksessä ollen tätä
36449: apuna käyttäen pitkittämään toimenpiteisiin ryh-       oikeutta ei pitäisi käyttää hyväksi, vaan yhteis-
36450: tymistä.                                               kunnan tulisi yhteisönä osallistua päästöjen vä-
36451:     On selvää, että kansa kohdistaa tässä tilantees-   hentämiseen ja minimoimiseen kaikin käytettä-
36452: sa odotuksensa erityisesti valtionhallinnon alaisiin   vissä olevin keinoin.
36453: teollisuus- ja muihin yksiköihin, joilta se perus-        Edellä olevan perusteella ja val riopäiväjärjes-
36454: tellusti odottaa esimerkiksi sopivaa käyttäytymis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36455: tä. Tässä suhteessa ollaan jälleen kuitenkin petty-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
36456: mässä, sillä valtionyhtiö Veitsiluoto Oy on valit-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36457:  tanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen Oulun
36458: lääninhallituksen päätöksestä, joka koskee yhtiön                Katsooko Hallitus, että valtionyhtiöi-
36459:  Oulun tehtaiden ilmansuojeluilmoitusta.                       den, kuten Veitsiluoto Oy:n, tulee toi-
36460:    Juuri Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden on                   mia nopeasti ja tehokkaasti ja muille
36461:  odotettu vähentävän päästöjään, sillä kansan-                 esimerkkiä osoittaen ilmansuojelulain tar-
36462:  terveyslaitos on tutkimuksellaan osoittanut, että             koitusperien toteuttamiseksi käytännössä?
36463: 
36464:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1988
36465: 
36466:                       Erkki Pulliainen                           Osmo Soininvaara
36467: 
36468: 
36469: 
36470: 
36471:  280057K
36472: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 469
36473: 
36474: 
36475: 
36476: 
36477:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36478: 
36479:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nitun kehitysohjelman avulla yhtiö uskoo saavut-
36480: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       tavansa asetetun päästätason.
36481: mies, 4 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn kir-             Valituskirjelmässään korkeimmalle hallinto-
36482: jeenne n:o 2094 ohella toimittanut valtioneuvos-       oikeudelle Veitsiluoto Oy on pyytänyt, että pää-
36483: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      töstä tarkennetaan eräiltä osin. Yhtiö on pyytä-
36484: edustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      nyt, että päätöstä tarkennettaisiin päästöjen tark-
36485: sesta kysymyksestä n:o 469:                            kailujaksojen pituuden osalta niin, että se olisi
36486:                                                        sanannaltaan täsmällinen ja mahdollisimman vä-
36487:           Katsooko Hallitus, että valtionyhtiöi-       hän tulkintavaikeuksia synnyttävä. Yhtiö on tyy-
36488:        den, kuten Veitsiluoto Oy:n, tulee toi-         tymätön päätökseen sisältyviin ehdottomiin tuo-
36489:        mia nopeasti ja tehokkaasti ja muille           tannon alasajomääräyksiin häiriötilanteen sat-
36490:        esimerkkiä osoittaen ilmansuojelulain tar-      tuessa. Yhtiön mielestä tulisi olla mahdollisuus
36491:        koitusperien toteuttamiseksi käytännössä?       kussakin sinällään yksilöllisessä poikkeustilantees-
36492:                                                        sa yhdessä valvontaviranomaisen kanssa suorittaa
36493:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tilannearvio, jonka pohjalta tarvittava ratkaisu
36494: seuraavaa:                                             tehdään. Yhtiön mielestä ilmansuojelulain ilmoi-
36495:    Periaate on, että valtionyhtiöt noudattavat tar-    tusmenettely tähtää varsinaisesti normaalitoimin-
36496: kasti kulloinkin voimassa olevia ympäristönsuoje-      nan säätelyyn, eikä siten ilmansuojelupäätöksessä
36497: lun säännöksiä ja viranomaisten niiden perusteel-      tulisi antaa sitovia toimepidemääräyksiä harvoin
36498: la tekemiä päätöksiä. Tämän mukaisesti Veitsi-         sattuviin poikkeustilanteisiin, vaan viranomai-
36499: luoto Oy on ilmoittanut toteuttavansa Oulun            sella tulisi päätöstä tehdessään olla mahdollisuus
36500: selluloosatehtaan ja sen voimalaitoksen ilmansuo-      ottaa kunkin yksittäistapauksen olosuhteet ja
36501: jeluinvestoinnit lääninhallituksen päätöksen mu-       mahdollisten toimenpiteiden vaikutukset huo-
36502: kaisina. Ilmansuojelupäätöksen edellyttämän            miOon.
36503: kuormitustason saavuttamiseksi yhtiö suorittaa            Veitsiluoto Oy:n Oulun selluloosatehtaan osal-
36504: ympäristönsuojelutoimenpiteet niin, että ne val-       ta voidaaan todeta, että yhtiö ei valituksellaan
36505: mistuvat vuoden 1989 alussa alkuperäisen suun-         pyri pitkittämään asian käsittelyä, sillä se on
36506: nitelman mukaisesti. Tämän ympäristönsuojelun          ilmoittanut toteuttavansa viipymättä toimenpi-
36507: kehitysohjelman vaatimat investoinnit ovat noin        teet, joilla päästöt vähenevät ilmansuojelupää-
36508: 80 milj. markkaa. Yhtiön mielestä ilmansuojelu-        töksen vaatimalle kuormitustasolle. Vali tuksessa
36509: päätös rikkiyhdisteiden osalta on varsin tiukka,       esitetyt muutokset ja täsmennykset ilmansuojelu-
36510: koska se on määritelty uusille tehtaille asetetta-     päätökseen johtuvat paljolti siitä, että näissä
36511: van tason mukaiseksi, vaikka kysymyksessä on           kysymyksissä ei ole muodostunut vielä ns. yleistä
36512: vanha, tosin uusintavaiheessa oleva tehdas. Mai-       käytäntöä.
36513: 
36514:     Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1988
36515: 
36516:                                                       Kauppa- Ja teollisuusministeri likka Suominen
36517:                                       1987 vp. -      KK n:o 469                                         3
36518: 
36519: 
36520: 
36521: 
36522:                                Tili Riksdagens Herr Talman
36523: 
36524:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kommer att uppnå den fastställda nivån i fråga
36525: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         om utsläpp.
36526: 2094 av den 4 januari 1988 tili vederbörande               I sin besvärsskrivelse tili högsta förvaltnings-
36527: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     domstolen har Veitsiluoto Oy bett att beslutet
36528: av riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade          justeras tili vissa delar. Med detta avses att
36529: spörsmål nr 469:                                       omnämnandet om längden på de perioder då
36530:                                                        utsläppen kontrolleras bör justeras så att det tili
36531:           Anser Regeringen att statsbolagen, så-       ordalydelsen blir exaktare och ger upphov tili så
36532:        som Veitsiluoto Oy, bör verka snabbt och        få tolkningssvårigheter som möjligt. Bolaget är
36533:        effektivt och föregå med gott exempel då        missnöjt med de i beslutet ingående bestämmel-
36534:        det gäller att i praktiken uppfylla luft-       serna om att produktioneo ovillkorligen skall
36535:        vårdslagens mål?                                avbrytas om det förekommer störningar. Enligt
36536:                                                        bolagets åsikt bör det vid varje undantagssitua-
36537:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tion, som i och för sig är individuell, vara möjligt
36538: anföra följande:                                       att tillsammans med övervakningsmyndigheterna
36539:    Principen är att statsbolagen noga följer gäl-      göra en bedömning av situationen och på basen
36540: lande stadganden om luftvården och de beslut           av denna fatta ett avgörande. Enligt bolagets
36541: som myndigheterna har gjort på basis av dessa. 1       åsikt syftar anmälningsförfarandet i luftvårdsla-
36542: överensstämmelse med detta har Veitsiluoto Oy          gen egentligen tili att reglera den normala verk-
36543: meddelat att bolaget kommer att genomföra              samheten, och därför bör det i luftvårdsbeslutet
36544: miljövårdsinvesteringar i cellulosafabriken i Uleå-    inte ges bindande bestämmelser om åtgärder för
36545: borg och dess kraftverk i enlighet med länsstyrel-     undantagssituationer, som inträffar sällan, utan
36546: sens beslut. De miljövårdsåtgärder som behövs          myndigheterna bör, då de fattar beslut, ha
36547: för att nå den belastningsnivå som förutsätts i        möjlighet att beakta förhållandena och verkning-
36548: miljövårdsbeslutet kommer bolaget att vidta så         arna av eventuella åtgärder i varje enskilt fall.
36549: att de är genomförda i början av år 1989 i                 Vad gäller Veitsiluotos cellulosafabrik i Uleå-
36550: enlighet med den ursprungliga planen. Dessa            borg kan det konstateras att bolaget inte med
36551: investeringar, som krävs i utvecklingsprogrammet       sina besvär försöker dra ut på behandlingen av
36552: för miljövården, uppgår tili ca 80 milj. mk.           ärendet, eftersom det har meddelat att det utan
36553: Enligt bolagets åsikt är miljövårdsbeslutet synner-    dröjsmål kommer att genomföra de åtgärder som
36554: ligen strängt i fråga om svavelföreningar, efter-      får utsläppen att minska tili den belastningsnivå
36555: som det har fastställts enligt den nivå som skall      som krävs i luftvårdsbeslutet. De ändringar och
36556: tillämpas på nya fabriker. Nu är det emellertid        preciseringar av luftvårdsbeslutet som föreslås i
36557: fråga om en gamma! fabrik även om den håller           besvären beror i stor utsträckning på att någon
36558: på att moderniseras. Bolaget tror att det med          s. k. allmän praxis ännu inte har uppstått i dessa
36559: hjälp av det nämnda utvecklingsprogrammet              frågor.
36560: 
36561:      Helsingfors den 4 februari 1988
36562: 
36563:                                                       Handels- och industriminister Iikka Suominen
36564:                                               1987 vp.
36565: 
36566: Kirjallinen kysymys n:o 470
36567: 
36568: 
36569: 
36570: 
36571:                                   Pulliainen ym.: Vuotoksen aluetta koskevien eduskunnan päätösten
36572:                                      velvoittavuudesta
36573: 
36574: 
36575:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36576: 
36577:   Vuoden 1984 valtion tulo- ja menoarviossa          ulkopuolella joko erityisellä päätöksellä tai vam
36578: eduskunta oso1tt1 3 milj. mk momentilla              sen takia, etteivät hakkuut ole edenneet niin
36579: 30.99.41 "Vuotoksen alueen kehittämiseen".           pitkälle. Niin kauan kuin hakkuut eivät ole
36580: Hallituksen esityksen perusteluissa, jotka edus-     alueella alkaneet, voidaan päätöksiä tarkistaa,
36581: kunta muuttamattomina hyväksyi, todettiin sa-        kuten on myös - onneksi - eräissä tapauksissa
36582: natarkasti seuraavaa: "Hallitus päätti syksyllä      tehty.
36583: 1983, että ns. Vuotoksen altaan rakentamishank-         Vuotoksen kohdalla on kysymys toisenlaisesta
36584: keesta luovutaan. Samalla päätettiin ryhtyä ke-      asiasta. Kysymys on alueen peruselinkeinojen
36585: hittämään suunnitellun allasalueen peruselinkei-     harjoittamisen tulevaisuudesta, mutta kysymys
36586: noja. Asiasta valmistuneen selvityksen mukaan        on samalla myös kuivan maan alueiden säilyttä-
36587: tarvitaan alueen kehittämiseen valtion varoja        misestä kuivan maan alueina (jolloin kuivan
36588: noin 31 milj. mk."                                   maan kasvit ja eläimet voivat siellä elää) ja
36589:    Sittemmin jokaisessa valtion tulo- ja menoar-     allasalueen alapuolisten vesistöalueiden säilymi-
36590: viossa, viimeksi vuotta 1988 koskevassa, eduskun-    sestä vähintään nykyisenlaisessa tilassa (mieluiten
36591: ta on hyväksynyt lisää määrärahoja ''Vuotoksen       niiden tilaa koko ajan parantaen). Jos allas raken-
36592: alueen kehittämiseen'', jolloin määrärahojen ko-     netaan, merkitsee se nykyisen infrastruktuurin
36593: konaismäärä on noussut kohti tuota tavoitteeksi      kaikkine osatekijöineen tuhoamista tuottamana
36594: asetettua 31 milj. markkaa. Näiden määräraho-        tilalle esim. yhtään pysyvää työpaikkaa ja huo-
36595: jen turvin on kehitetty mm. alueen maa- ja           nontarualla laajan luonnonalueen tilaa pysyvällä
36596: metsätalouden edellytyksiä. Paikallinen väestö on    tavalla. Samalla mitätöityisi koko elvytystyö tällä
36597: luonnollisesti odottanut, että eduskunta on rat-     alueella, johon on käytetty sekä valtion että
36598: kaissut kehityksen suunnan hyvin pitkäksi ajaksi     yksityistä varallisuutta.
36599: eteenpäin. Kestäväthän rakennukset tuolla               Hyväksymällä Kemijoki Oy:n toimenpiteet
36600: alueella vähintään 30 vuotta, ja metsän kiertoai-    Vuotos-asiassa viedään eduskunnan päätöksiltä
36601: ka on reippaasti yli 100 vuotta.                     uskottavuutta aimo annos pois. Vuotoksen
36602:    Kaikesta tästä huolimatta Kemijoki Oy on          alueen asukkaat menettävät luottamuksensa val-
36603: jatkanut Vuotoksen altaan suunnittelua, ikään-       tiovaltaan, jos Vuotoksen allas päätetäänkin nyt
36604: kuin eduskunta ei olisi asiassa mitään päättänyt     rakentaa, jolloin tuhotaan heidän kotiseutunsa ja
36605: ja ikäänkuin Vuotoksen alueen peruselinkeinoja       uskonsa tulevaisuuteen.
36606: ei olisi mm. valtion tuen turvin elvytetty. Kemi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36607: joki Oy on jopa laatinut "kaupantekosuunnitel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36608: man'', jonka avulla on tarkoitus ostaa paikallis-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
36609: ten kuntien tuki Vuotoksen altaalle.                 senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36610:    Asiasta käydyssä keskustelussa on viitattu sii-
36611: hen että Kessin osaltakin ollaan muuttamassa                   Katsooko Hallitus, että eduskunnan
36612: aie~pia suunnitelmia eli luopumassa hakkuu-                 päätökset ovat myös Kemijoki Oy:n kal-
36613: hankkeista. Näissä kahdessa asiassa on kuitenkin            taisia valtionyhtiöitä veivoittavia ja sito-
36614: merkittävä ero. Alue voi olla hakkuutoiminnan               via?
36615: 
36616:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1988
36617: 
36618:                      Erkki Pulliainen                        Osmo Soininvaara
36619: 2800581
36620: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 470
36621: 
36622: 
36623: 
36624: 
36625:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36626: 
36627:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ninaiskäyttöä tehostettaisiin. Yhtenä tekijänä yh-
36628: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           teisymmärryksen saavuttamiseen on ollut myös
36629: olette 4 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn kir-          se, että maakunnan sähkölaitoksia osallistuisi
36630: jeenne n:o 2095 ohella toimittanut valtioneuvos-        omistajan ominaisuudessa altaan yhteyteen suun-
36631: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nitellun voimalaitoksen rakentamiseen. Näin to-
36632: edustaja Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta           teutuisi Lapin sähkölaitosten monivuotinen pyr-
36633: kirjallisesta kysymyksestä n:o 470:                     kimys saada suoraan halpaa Kemijoki-sähköä.
36634:                                                            Samassa yhteydessä Kemijoki Oy on käynyt
36635:            Katsooko Hallitus, että eduskunnan           neuvotteluja Kemijärven kaupungin sekä jako- ja
36636:         päätökset ovat myös Kemijoki Oy:n kal-          kalastuskuntien edustajien kanssa myös Kemijär-
36637:         taisia valtionyhtiöitä veivoittavia ja sito-    ven sääntelyyn liittyvistä toimenpiteistä. Mikäli
36638:         via?                                            Vuotoksen allashanke toteutettaisiin edellä tar-
36639:                                                         koitetun suunnitelman mukaisesti, Kemijärven
36640:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         säännöstelyn alarajaa nostettaisiin yhdellä metril-
36641: seuraavaa:                                              lä ja Kemijoki-yhtiö osallistuisi kaupungin vesi-
36642:     Hallitus teki syyskuussa 1982 iltakoulupäätök-      huoltohankkeisiin.
36643: sen siitä, ettei Vuotoksen allashanketta toteuteta.        Keskusteluissa ja neuvotteluissa yhteisymmär-
36644: Päätös perustui senhetkiseen tietoon Vuotoksen          rykseen johtaneet Vuotos-altaan toteuttamisen
36645: allashankkeen toteuttamiseen liittyvistä taloudel-      lisäehdot nostaisivat hankkeen rakennuskustan-
36646: lisista, energiapoliittisista ja ympäristönsuojeluun    nuksia useilla kymmenillä miljoonilla markoilla.
36647: liittyvistä kysymyksistä. Myös alueen väestön kiel-        Allasalueella toteutettujen elvytystoimenpitei-
36648: teinen suhtautuminen vaikutti päätökseen. Halli-        den osalta voidaan todeta, että ne ovat pääasiassa
36649: tuksen päätös on edelleen voimassa. Sen sijaan          kohdistuneet maa- ja metsätalouteen. Mikäli al-
36650: 1.2.1987 voimaan tullut koskiensuojelulaki ei           lashanke toteutettaisiin, osa elvytystoimenpitei-
36651: koske Vuotoksen allasalueella olevaa vesivoimaa.        siin käytetyistä varoista jäisi käytännössä hyödyn-
36652:     Hallituksen periaatepäätös ei ole lopettanut        tämättä. Kemijoki Oy:n karkean arvion mukaan
36653: Vuotoksen allashankkeen toteuttamisesta käytä-          elvytysvaroista jäisi hyödyntämättä 10-20 %,
36654: vää keskustelua. Selvitysten mukaan myös alueen         jos altaan rakentaminen aloitetaan.
36655: väestön asenteet hankkeen toteuttamisen suhteen            Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä Vuo-
36656: ovat muuttuneet siten, että toteuttamisen vastus-       toksen allashankkeen mahdollisen toteuttamisen
36657: tus on vähentynyt. Koilliskuntien väestöstä lähes       keskeisiä edellytyksiä on paikallisen väestön suh-
36658: 50 % kannatti vuonna 1986 allashanketta, kun            tautuminen asiaan. Tehtyjen mielipidemittaus-
36659: taas vastustajien määrä on selvästi alle 50 % :n.       ten mukaan altaaseen myönteisesti suhtautuvien
36660: Vielä vuosikymmenen alussa väestön valtaosa eli         asukkaiden määrä on vuosien kuluessa ollut nou-
36661: melkein kaksi kolmannesta vastusti allashanketta.       sussa. Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo kui-
36662:    Käytyyn keskusteluun liittyen Kemijoki Oy ja         tenkin, että allasalueen vaikutuspiirissä olevan
36663: Koillis-Lapin kuntain keskustoimikunta ovat käy-        väestönosan selvän enemmistön tulee tukea allas-
36664: neet neuvotteluja niistä puitteista ja ehdoista,        hankkeen toteuttamista, ennen kuin asiaa voi-
36665: joiden pohjalta Vuotos-hanke voisi olla mahdolli-       daan valtioneuvoston piirissä uudelleen harkita.
36666: simman yksimielisesti toteutettavissa. Näissä kes-      Näin ollen ministeriö lähtee siitä, että hallituk-
36667: kusteluissa on saavutettu yhteisymmärrys tietystä       sen iltakoulupäätös vuodelta 1982 on edelleen
36668: periaateratkaisusta. Sen mukaan muun muassa             voimassa. Tämän tulee olla myös Kemijoki Oy:n
36669: allashankkeen vedenpinnan alarajaa nostettaisiin        lähtökohta. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä,
36670: 1,5 metriä ja ylärajaa 0,5 metriä aiempaan suun-        etteikö asiasta voitaisi käydä keskustelua ja myös
36671: nitelmaan verrattuna. Lisäksi kalakannan turvaa-        epävirallisia neuvotteluja, kuten tähänkin asti on
36672: miseksi suoritettaisiin toimenpiteitä. Altaan mo-       tehty.
36673: 
36674:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1988
36675: 
36676:                                                        Kauppa- Ja teollisuusministeri likka Suominen
36677:                                       1987 vp. -     KK n:o 470                                        3
36678: 
36679: 
36680: 
36681: 
36682:                                Tili Riksdagens Herr Talman
36683: 
36684:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Dessutom skall åtgärder vidtas för att trygga
36685: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       fiskbeståndet. Bassängen skall användas mångsi-
36686: 2095 av den 4 januari 1988 tili vederbörande         digare. En annan faktor då det gäller att uppnå
36687: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   samförstånd är att landskapets elverk i egenskap
36688: av riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade        av ägare skall delta i byggandet av det kraftverk
36689: spörsmål nr 470:                                     som har planerats i samband med bassängen. På
36690:                                                      detta sätt kan Lapplands elverks mångåriga strä-
36691:          Anser Regeringen att riksdagens beslut      van efter att få billig el direkt från Kemijoki bli
36692:        även förpliktar och binder statsbolag som     verklighet.
36693:        Kemijoki Oy?                                     I detta sammanhang har Kemijoki Oy också
36694:                                                      förhandlat med representanter för Kemijärvi stad
36695:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      samt för skiftes- och fiskelagen om åtgärder i
36696: anföra följande:                                     anslutning tili regleringen av Kemijärvi. Ifall
36697:   Regeringen fattade i september 1982 ett beslut     bassängprojektet i Vuotos genomförs enligt den
36698: i aftonskolan om att bassängprojektet i Vuotos       ovan avsedda planen, kommer den nedre gränsen
36699: inte genomförs. Beslutet baserade sig på den         för regleringen av Kemijärvi att höjas med en
36700: kunskap man hade då i frågor som gällde ekono-       meter och Kemijoki-bolaget att delta i stadens
36701: mi, energipolitik och miljövård i anslutning tili    vattenförsörjningsprojekt.
36702: genomförandet av bassängprojektet i Vuotos.             De tilläggsvillkor för genomförandet av Vuo-
36703: Det att befolkningen i området var negativt          tos-bassängen som gjorde att man uppnådde
36704: inställd tili projektet påverkade också beslutet.    samförstånd vid diskussionerna och förhandling-
36705: Regeringens beslut gäller fortfarande. Däremot       arna kommer att höja byggnadskostnaderna för
36706: gäller den forsskyddslag som trädde i kraft          projektet med tiotals miljoner mark.
36707: 1.2.1987 inte vattenkraften i bassängområdet i          Vad gäller de återupplivningsåtgärder som
36708: Vuotos.                                              man har vidtagit på bassängområdet kan det
36709:    Regeringens principbeslut har inte fått slut på   konstateras att de huvudsakligen har inriktats på
36710: diskussionen om genomförandet av bassängpro-         jord- och skogsbruket. Ifall bassängprojektet ge-
36711: jektet i Vuotos. Enligt företagna utredningar har    nomförs kommer en del av de ruedel som
36712: också inställningen bland befolkningen i områ-       använts för återupplivningsåtgärderna i praktiken
36713: det ändrats så att motståndet mot bassängen har      att förbli outnyttjade. Enligt en grov bedömning
36714: minskat. Av befolkningen i de nordöstra kom-         av Kemijoki Oy kommer 10-20 % av återupp-
36715: munerna understödde nästan 50 % år 1986 bas-         livningsmedlen att förbli outnyttjade om man
36716: sängprojektet, medan motståndarnas antal var         börjar bygga bassängen.
36717: klart mindre än 50 %. Ännu i början av årtion-          Enligt handels- och industriministeriets åsikt är
36718: det var största delen av befolkningen, d.v.s.        lokalbefolkningens förhållande tili frågan en
36719: nästan två tredjedelar motståndare tili bassäng-     central förutsättning för att bassängprojektet i
36720: projektet.                                           Vuotos eventuellt skall kunna genomföras. Enligt
36721:    I anslutning tili den förda diskussionen har      de åsiktsmätningar som har gjorts har antalet
36722: Kemijoki Oy och centralkommissionen för kom-         invånare som förhåller sig positivt tili bassängen
36723: munerna i nordöstra Lappland förhandlat om de        ökat under årens lopp. Handels- och industri-
36724: ramar och villkor på basis av vilka Vuotos-projek-   ministeriet anser emellertid att en klar majoritet
36725: tet kunde genomföras så enhälligt som möjligt. I     av den befolkning som finns inom bassängens
36726: dessa diskussioner har samförstånd uppnåtts om       influensområde bör understöda projektet innan
36727: en viss principlösning. Enligt denna skall bl.a.     statsrådet kan överväga frågan på nytt. Därför
36728: den nedre gränsen för vattenytan i bassängen         utgår ministeriet från att det beslut som rege-
36729: höj as med 1, 5 meter och den övre gränsen med       ringen fattade i aftonskolan år 1982 fortfarande
36730: 0,5 meter jämfört med det tidigare planerade.        gäller. Detta bör också vara Kemijoki Oy:s ut-
36731: 4                                  1987 vp. -     KK n:o 470
36732: 
36733: gångspunkt--Ben:Coetyder emellertid inte att       ciellt förhandla om den, vilket man också hittills
36734: man -infe kan diskutera frågan och även inoffi-    har gjort.
36735: 
36736:     Helsingfors den 4 februari 1988
36737: 
36738:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
36739:                                               1987 vp.
36740: 
36741: Kirjallinen kysymys n:o 471
36742: 
36743: 
36744: 
36745: 
36746:                                  Linnainmaa: Kansaneläkeläisten matkalippuja koskevien rajoitusten
36747:                                     poistamisesta viikonloppuliikenteessä valtionrautateillä
36748: 
36749: 
36750:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36751: 
36752:    Hallituksen 6.9.1980 paattyne1ssa vuoden            Rautatiehallituksen taholta on viikonloppura-
36753: 1981 tulo- ja menoarvioesitystä koskeneissa bud-    joituksia perusteltu liiketaloudellisilla syillä sekä
36754: jettineuvotteluissa sovittiin, että eläkeläisille   matkustajamäärien tasoittamispyrkimyksillä eri
36755: 50 % :n alennuksella myytävien matkalippujen        viikonpäivien osalle.
36756: kelpoisuutta rajoitetaan viikonloppuliikenteessä       Matkustajaliikenteen nykyinen kehityssuunta
36757: 1.1.1981 lukien.                                    ei kuitenkaan anna välitöntä tukea em. viikon-
36758:    Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti rautatie-   loppurajoitusten tarpeellisuudelle. Niiden ole-
36759: hallitus on istunnossaan 4.11.1980 muuttanut        massaolo koetaan edunsaajien taholla epäoikeu-
36760: Valtionrautateiden tariffisäännön (VR 2643)         denmukaisena ja tarpeettomana holhouksena, jo-
36761: 24 § :n 4 lisämääräystä siten, että ns. 65- ja      ka osaltaan edistää sukupolvien vieraantumista
36762: !-korttia vastaan myytävät alennusliput eivät oi-   toisistaap ja lisää ikääntyneen väestönosan yhteis-
36763: keuta ilman lisämaksua matkustamaan perjantain      kunnallista irrallisuutta.
36764: klo 6.30 ja maanantain klo 6.30 välisenä aikana        Viikonlopun rajoitusmääräyksiin sisältyy myös-
36765: aiempien juhlapyhärajoitusten lisäksi. Juhlapyhä-   kin selvä kohtuuttomuus, kun junan vaihto ai-
36766: rajoitusta toteutetaan jouluaattona, pitkäperjan-   heuttaa lisämaksun perimisen, vaikka matka si-
36767: taina ja juhannusaattona ja kolmena näitä edeltä-   nänsä jatkuu yhtäjaksoisesti ja on alkanut rajoi-
36768: vänä päivänä.                                       tusajan ulkopuolella. Tämä asettaa eri puolilla
36769:    Edellä mainittuja viikonloppuliikenteen mat-     maata asuvat eläkeläiset selvästi eriarvoiseen ase-
36770: kustusrajoitusaikoja muutettiin 1.1.1982 lukien     maan.
36771: rautatiehallituksen päätöksellä siten, että alen-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36772: nusliput eivät oikeuta ilman lisämaksua matkus-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36773: tamaan perjantain klo 12.00 ja lauantain klo        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36774: 12.00 välisenä aikana eikä sunnuntain klo 12.00     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36775: ja maanantain klo 6.00 välisenä aikana. Matkus-
36776: tusrajoitus alkaa ilmoitettuna aikana viikonlop-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36777: puna. Kuitenkin niissä tapauksissa, kun matka               ryhtyä, jotta kansaneläkeläisten ja I-kort-
36778: alennuslipulla jatkuu yhtäjaksoisesti samalla ju-           tilaisten alennusoikeuksien rajoitukset
36779: nalla matkustusrajoitusajan alettua, ei tariffin            poistettaisiin valtionrautateiden viikon-
36780: mukaista lisämaksua peritä.                                 loppuliikenteessä?
36781: 
36782:     Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1988
36783: 
36784:                                         Tuula Liunaiomaa
36785: 
36786: 
36787: 
36788: 
36789: 280059M
36790: 2                                    1987 vp. -      KK n:o 471
36791: 
36792: 
36793: 
36794: 
36795:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36796: 
36797:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              poistettarsnn valtionrautateiden viikon-
36798: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               loppuliikenteessä?
36799: olette 6 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn kir-
36800: jeenne n:o 2096 ohella toimittanut valtioneuvos-        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
36801: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    ti seuraavaa:
36802: edustaja Tuula Linnainmaan näin kuuluvasta
36803:                                                         Liikenneministeriön Ja rautatiehallituksen
36804: kirjallisesta kysymyksestä n:o 471:
36805:                                                      edustajien välillä 8.1.1988 käydyn neuvottelun
36806:                                                      tuloksena rautatiehallitus on päättänyt poistaa
36807:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       65- ja !-kortilla matkustavia eläkeläisiä koskevat
36808:        ryhtyä, jotta kansaneläkeläisten ja I-kort-   viikonloppu- ja juhlapyhäliikenteen matkustusra-
36809:        tilaisten alennusoikeuksien rajoitukset       joitukset 1. 3.1988 alkaen.
36810: 
36811:     Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1988
36812: 
36813:                                                                   Liikenneministeri Pekka Vennamo
36814:                                       1987 vp. -     KK n:o 471                                      3
36815: 
36816: 
36817: 
36818: 
36819:                                Tili Riksdagens Herr Talman
36820: 
36821:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 innehavare av I-kort skali bli avskaffade
36822: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr              inom statsjärnvägarnas veckoslutstrafik?
36823: 2096 av den 6 januari 1988 tili vederbörande
36824: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
36825: av riksdagsledamot Tuula iinnaiomaa underteck-       anföra följande:
36826: nade spörsmål nr 4 71:                                  Som ett resultat av förhandlingarna melian
36827:                                                      trafikministeriet och representanter för järnvägs-
36828:                                                      styrelsen 8.1.1988 har järnvägsstyrelsen beslutat
36829:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     slopa resebegränsningarna i veckosluts- ocn helg-
36830:        för att begränsningarna av rättigheterna      trafiken för pensionärer som reser på 65- och
36831:        tili rabatt för folkpensionärer och för       I-kort från och med 1.3.1988.
36832: 
36833:      Helsingfors den 28 januari 1988
36834: 
36835:                                                                     Trafikminister Pekka Vennamo
36836:                                                 1987 vp.
36837: 
36838: Kirjallinen kysymys n:o 472
36839: 
36840: 
36841: 
36842: 
36843:                                    Kietäväinen: Asunto-ongelmien ratkaisemiseksi tarvittavista toi-
36844:                                       menpiteistä
36845: 
36846: 
36847:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36848: 
36849:    Pääkaupunkiseudun asunto-ongelma on huo-            huomattavan suuri alimitoitus kuluvan vuoden
36850: lestuttava. Hallitsemattomasta väestön keskitty-       budjetissa, mihin Keskustan eduskuntaryhmä
36851: misestä pääasiassa johtuva asuntopula on nosta-        budjettikäsittelyssä kiinnitti huomiota, mutta jo-
36852: nut asuntojen hinnat kohtuuttoman korkealle.           ta ei kuitenkaan korjattu. Vajeen suuruudeksi on
36853: Pääkaupunkiseudun asunto-ongelmaa ei kyetä             julkisuudessa arvioitu 450-1 000 milj. mk.
36854: ratkaisemaan pelkästään asuntopoliittisin toimin,        Jo nykytasollaan asuntotuotantomäärärahat
36855: vaan siihen tarvitaan myös laajempia yhteiskun-        ovat pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin alimi-
36856: tapoliittisia toimenpiteitä, mm. pääkaupunkiseu-       toitettuja ja tosiasiallinen asuntopula tuntuu pa-
36857: dun toimitila- ja työpaikkarakentamisen hillitse-      hana useissa kehitysalueen kunnissa haitaten nii-
36858: mistä, valtion virastojen tehtävien siirtoa pääkau-    den kehittymistä ja kansalaisten elinoloja. Tällai-
36859: punkiseudun ulkopuolelle, yrittäjien sotu-mak-         nen tilanne on mm. Mikkelin läänissä, jonka
36860: sujen alueellista porrastamista jne. Hallitus ei ole   erityisongelmana on ollut myös se, että läänin
36861: kuitenkaan ryhtynyt näihin toimenpiteisiin, vaan       asuntolainakiintiöosuus on ollut selvästi läänin
36862: asuntopulaa näytetään pyrittävän ratkaisemaan          laskennallista kiintiötä pienempi, vaikka asunto-
36863: asuntopolitiikalla. Äskettäin tehty päätös kantaa      olot ovat heikot. Mm. asuntojen varustelutaso on
36864: tilapäistä investointiveroa pääkaupunkiseudun          maamme lääneistä heikoimpia ja asumisväljyys
36865: vähemmän tärkeältä rakentamiselta oli oikean-          myös selvästi maan keskitasoa alhaisempi.
36866: suuntainen, mutta täysin riittämätön, sillä se ei         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36867: koske esim. läheskään kaikkea työpaikkarakenta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36868: mista alueella. Työpaikkojen keskittyminenhän          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36869: on pääsyy alueen ruuhkaongelmiin. Peräti 75 %          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36870: Suomen uusista työpaikoista syntyy pääkaupun-
36871: kiseudulle.                                                      Aikooko Hallitus ryhtyä laajempialai-
36872:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan kulu-               siin yhteiskuntapoliittisiin toimenpitei-
36873: van vuoden asuntotuotantomäärärahoista tullaan                siin    estääkseen     pääkaupunkiseudun
36874: peräti 40 % myöntämään erityistarveperustein.                 asunto-ongelmien kärjistymisen nykyises-
36875: Samoin julkisuudessa on ollut tietoja, että halli-            tään, vai aikooko Hallitus ratkoa alueen
36876: tus pyrkii korottamaan pääkaupunkiseudun val-                 asunto-ongelmia vain asuntopoliittisin
36877: tion rahoittamaa asuntotuotantoa nykytasosta                  keinoin, ja
36878: määrällisesti, mikä merkitsee sitä, että kun alu-                mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
36879: eella asuntojen hinnat ovat huimasti nousseet,                tus aikoo ryhtyä pääkaupunkiseudun ul-
36880: huomattavan suuri osa lisääntyneestä erityistarve-            kopuolisten alueiden asunto-ongelmien
36881: rahoituksesta ohjataan pääkaupunkiseudulle. Tä-               ratkaisemiseksi esim. asuntotuotantomää-
36882: mä merkitsisi muun Suomen asuntotuotantova-                   rärahoja oikeudenmukaisesti ohjaamalla
36883: rojen merkittävää supistumista. Tilannetta osal-              erityisesti asunto-oloiltaan heikkoon Mik-
36884: taan vielä pahentaa asuntotuotantomäärärahojen                kelin lääniin?
36885: 
36886:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1988
36887: 
36888:                                            Timo Kietäväinen
36889: 
36890: 
36891: 280073C
36892: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 472
36893: 
36894: 
36895: 
36896: 
36897:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36898: 
36899:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mään lisämäärärahan ottamista valtion tämän
36900: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vuoden ensimmäiseen lisämenoarvioon.
36901: olette 11 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn              Hallitus on 7.1.1988 tehnyt periaatepäätöksen
36902: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         toimenpiteistä vakaan taloudellisen kehityksen
36903: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    turvaamiseksi. Päätös sisältää pääkaupunkiseu-
36904: taja Timo Kietäväisen näin kuuluvasta kirjallises-   dulla mm. 40 % :n investointiveron kannon
36905: ta kysymyksestä n:o 472:                             30.9.1988 saakka. Kun kysymys pääkaupunkiseu-
36906:                                                      dulla ei ole ainoastaaan suhdanteiden tasaamises-
36907:           Aikooko Hallitus ryhtyä laajempialai-      ta, valmistellaan investointiveron kantojakson ai-
36908:        siin yhteiskuntapoliittisiin toimenpitei-     kana pysyviä toimenpiteitä pääkaupunkiseudun
36909:        siin    estääkseen     pääkaupunkiseudun      työpaikkojen kasvun hillitsemiseksi ja julkisen
36910:        asunto-ongelmien kärjistymisen nykyises-
36911:                                                      palvelutason parantamiseksi. Toimenpiteitten
36912:        tään, vai aikooko Hallitus ratkoa alueen      tarkoituksena on pääkaupunkiseudun asukkaiden
36913:        asunto-ongelmia vain asuntopoliittisin        elinolosuhteiden, erityisesti asunto-olojen paran-
36914:        keinoin, ja                                   taminen. Ympäristöministeriössä on lisäksi val-
36915:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     misteilla valtakunnallisen asunto-olojen kehittä-
36916:        tus aikoo ryhtyä pääkaupunkiseudun ul-        misohjelman uudistaminen. Myös tässä yhteydes-
36917:        kopuolisten alueiden asunto-ongelmien         sä selvitetään keinot pääkaupunkiseudun asunto-
36918:        ratkaisemiseksi esim. asuntotuotantomää-      olojen parantamiseen.
36919:        rärahoja oikeudenmukaisesti ohjaamalla
36920:                                                         Valtion asuntolainojen alueelliseen jakoon liit-
36921:        erityisesti asunto-oloiltaan heikkoon Mik-
36922:                                                      tyvät perusteet määritellään asuntotuotantolain
36923:        kelin lääniin?
36924:                                                      (247/66) 3 §:ssä, jonka mukaan "päätettäessä
36925:                                                      lainojen myöntämisestä ja muista tukitoimenpi-
36926:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        teistä on otettava huomioon eri kunnissa ja eri
36927: seuraavaa:                                           alueilla esiintyvä asunnontarve, jonka arvioimisen
36928:    Pääkaupunkiseudulla korostuvat maamme             perusteena on pidettävä asuntovajausta, asumisti-
36929: asuntotilanteen akuutit ongelmat. Kun muualla        heyttä, väestön määrää ja sen muutoksia, asunto-
36930: maassa asumisoloissa on tapahtunut suhteellisen      jen uusimistarvetta ja muita asunnontarpeeseen
36931: nopeaa paranemista, ovat asunto-ongelmat osin        vaikuttavia tekijöitä''. Lääneittäisten ja kunnit-
36932: kärjistyneet pääkaupunkiseudulla. Asunnontar-        taisten asuntolainakiintiöiden lähtökohtana on
36933: vetta tällä alueella aiheuttavat sekä väestön asu-   asuntojen tuotantotarve, mikä koostuu väestön
36934: mistason parantuminen että väestön lisäys. Alu-      määrän ja rakenteen sekä asumistason kehittymi-
36935: een työpaikkojen kasvu on lisännyt asuntojen         sen edellyttämästä asuntokannan lisäystarpeesta
36936: kysyntää samanaikaisesti kun työpaikkarakenta-       ja asuntojen poistuman korvaamisesta. Asunto-
36937: minen on vähentänyt asuntotuotantoon käytetty-       kannan alueittaisen tarpeen perustana ovat val-
36938: jä tuotantoresursseja. Tämä on vaikeuttanut eri-     tioneuvostossa ja väliportaan hallintotasolla pää-
36939: tyisesti valtion lainoittaman asuntotuotannon to-    tetyt väestösuunnitteet.
36940: teuttamista.                                            Lääni- ja kuntakiintiöiden lähtökohtana on
36941:    Pääkaupunkiseudun asunto-ongelmia voidaan         käytetty edellä kerrotulla tavalla määriteltyjä tuo-
36942: lievittää yhdessä muiden toteutettavien toimen-      tantotarvelaskelmia, joiden pohjalta valtioneu-
36943: piteiden kanssa samanaikaisesti lisäämällä asun-     vosto on vahvistanut vuosittaisen asuntolainojen
36944: totuotantoa ja erityisesti aravavuokra-asuntotuo-    myöntämisvaltuuden käyttösuunnitelman käsit-
36945: tantoa. Hallituksen tavoitteena on 12 000            telyn yhteydessä lääneittäiset kiintiöt. Tämän
36946: vuokra-asunnon rakentamisen aloittaminen tänä        vuoden alueelliset kiintiöt vahvistetaan valtio-
36947: vuonna. Rakennuskustannusten nousu on lisän-         neuvostossa helmi-maaliskuussa.
36948: nyt asuntolainamäärärahojen tarvetta lähes 500          Mikkelin läänin kiintiöosuus on noussut BO-
36949: milj. markalla. Ympäristöministeriö tulee esittä-    luvulla 4,4 % :sta 4, 7 % :iin. Nousu on johtunut
36950:                                      1987 vp. -     KK n:o 472                                        3
36951: 
36952: osaltaan siitä, että kiintiölaskelmissa on otettu   nuslainoituksessa Mikkelin läänin osuus on ollut
36953: huomioon aikaisempaa enemmän eri alueiden           pienempi kuin uustuotannossa, mikä on osaltaan
36954: asumis- ja tulotasoerot.                            johtunut hakemusten määrästä. Mikkelin läänissä
36955:    Asuntolainakiintiön ohella asuntolainamäärä-     petusparannuslainoituksen osuuden aravalainoi-
36956: rahojen alueelliseen jakoon vaikuttaa myös alu-     tuksesta tulisi ilmeisesti olla suurempi, koska
36957: eellisten kiintiöiden ulkopuolella jaettava ns.     alueella on puutteita erityisesti asuntojen varuste-
36958: erityistarvemääräraha. Tätä määrärahaa jaettaessa   tasossa. Lainoituksen suuntautumisessa ovat rat-
36959: on pyritty ottamaan asuntojen kysyntätekijöiden     kaisevassa asemassa kunnat, koska ne asettavat eri
36960: ohella huomioon asumistaso eri alueilla. Tällä      lainamuodot keskinäiseen etuoikeusjärjestykseen.
36961: perusteella erityistarvemäärärahaa on keskimää-        Vaikeutena Mikkelin läänin asuntolainoja
36962: räistä enemmän suunnattu Itä- ja Keski-Suomen       myönnettäessä on useana vuonna ollut se, ettei
36963: asumistasoltaan heikoille alueille, mm. Mikkelin    asuntopoliittisesti tarkoituksenmukaisia hake-
36964: lääniin.                                            muksia ole kaikista kunnista jätetty riittävästi.
36965:    Uustuotannon ohella asumistasoa parannetaan      Asunto-olojen parantaminen edellyttääkin kun-
36966: myös asuntojen perusparantamisella. Perusparan-     nilta aktiivista panosta.
36967: 
36968:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1988
36969: 
36970:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
36971: 4                                    1987 vp. -      KK n:o 472
36972: 
36973: 
36974: 
36975: 
36976:                                Tili Riksdagens Herr Talman
36977: 
36978:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för detta ändamål i den första tilläggsbudgeten
36979: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       för i år.
36980: den 11 januari 1988 tili vederbörande medlem av         Regeringen fattade 7.1.1988 ett principbeslut
36981: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    om åtgärder för tryggande av en stabil ekonomisk
36982: dagsman Timo Kietäväinen undertecknade spörs-        urveckling. På basis av beslutet kommer inom
36983: mål nr 472:                                          huvudstadsregionen att uppbäras 40 % investe-
36984:                                                      ringsskatt ända tili 30. 9. 1988. Då det inom
36985:           Ämnar Regeringen vidta mera omfat-         huvudstadsregionen inte endast är fråga om ut-
36986:        tande samhällspolitiska åtgärder för att      jämning av fluktuationerna kommer under den
36987:        förhindra att bostadsproblemen inom hu-       tid investeringsskatten uppbärs bestående åtgär-
36988:        vudstadsregionen förvärras eller ämnar        der att beredas för stävjande av ökningen av
36989:        Regeringen lösa bostadsproblemen i om-        arbetsplatser inom huvudstadsregionen och för-
36990:        rådet endast med bostadspolitiska medel       bättrande av den offentliga servicenivån. Avsik-
36991:        och                                           ten med åtgärderna är att förbättra levnadsför-
36992:           vilka brådskande åtgärder ämnar Rege-      hållandena, särskilt bostadsförhållandena för hu-
36993:        ringen vidta för en lösning av bostads-       vudstadsregionens invånare. Dessutom bereds vid
36994:        problemen utanför huvudstadsregionen          miljöministeriet en revidering av det riksomfat-
36995:        bl.a. genom en rätrvis styrning av an-        tande programmet för urvecklande av bostads-
36996:        slagen för bostadsproduktion särskilt tili    förhållandena. Också i detta sammanhang kom-
36997:        S:t Michels Iän där bostadsförhållandena      mer man att utreda möjligheterna att förbättra
36998:        är dåliga?                                    bostadsförhållandena i huvudstadsregionen.
36999:                                                         Grunderna för den regionala fördelningen av
37000:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      statens bostadslån fastställs i 3 § lagen om bo-
37001: anföra följande:                                     stadsproduktion (247 /66), där det stadgas: "Då
37002:                                                      beslut fattas om beviljande av lån och andra
37003:    De akuta problemen beträffande bostadssitua-      stödåtgärder, skall det i olika kommuner och
37004: tionen tillspetsas inom huvudstadsregionen. Då       inom olika områden förekommande bostads-
37005: boendeförhållandena i övriga delar av landet har     behov beaktas, vilket uppskattas med ledning av
37006: förbättrats relativt snabbt har bostadsproblemen     bostadsunderskottet, boendetätheten, folkmäng-
37007: delvis förvärrats inom huvudstadsregionen. Både      den och förändringarna i denna, behovet av
37008: en förbättrad boendenivå för invånarna och be-       bostäders förnyande samt andra på bostadsbeho-
37009: folkningsökningen fö!anleder behov av bostäder       vet inverkande faktorer. ' ' Bostadslånekvoterna
37010: inom detta område. Ökningen av antalet arbets-       för länen och kommunerna fastställs på basis av
37011: platser har ökat efterfrågan på bostäder samtidigt   det behov av bostadsproduktion som uppstår då
37012: som byggandet av arbetsplatser har minskat re-       behovet av bostäder ökar på grund av att antalet
37013: surserna för bostadsproduktion. Detta har försvå-    invånare ökar och befolkningsstrukturen ändras
37014: rat särskilt den bostadsproduktion som staten        samt då en höjning av boendenivån förutsätter
37015: beviljar lån för.                                    en ökad produktion av bostäder och då bostäder
37016:    Bostadsproblemen i huvudstadsregionen kan         som tas ur bruk skall ersättas med nya. Det
37017: avhjälpas samtidigt med andra åtgärder som           regionala behovet av bostäder grundar sig på de
37018: vidtas genom en ökning av bostadsproduktionen        folkplaneringstal som fastställs av statsrådet och
37019: och särskilt produktioneo av aravahyresbostäder.     förvaltningen på mellaninstansnivå.
37020: Regeringens mål är att påbörja byggandet av             Utgångspunkt för läns- och kommunkvoterna
37021: 12 000 hyresbostäder under detta år. De ökade        har varit de på ovan nämnt sätt fastställda
37022: byggnadskostnaderna har ökat behovet av anslag       kalkylerna över produktionsbehovet, på basis av
37023: för bostadslån med nästan 500 milj. mk. Miljö-       vilka statsrådet i samband med behandlingen av
37024: ministeriet kommer att föreslå ett tilläggsanslag    dispositionsplanen för den årliga bevillningsfull-
37025:                                        1987 vp. -      KK n:o 472                                       5
37026: 
37027: makten för bostadslån har fastställt kvoterna för         Vid sidan av nyproduktion förbättras boende-
37028: länen. Statsrådet fastställer de regionala kvoterna    nivån även genom grundförbättring av gamla
37029: för i år i februari-mars.                              bostäder. S:t Michels läns andel av långivningen
37030:    Kvoten för S: t Michels Iän har ökat under          för grundförbättringar har varit mindre än i fråga
37031: 80-talet från 4,4% tili 4,7 %. Ökningen har            om nyproduktion vilket tili en del har berott på
37032: delvis berott på att man i kalkylerna i högre grad     antalet ansökningar. Tydligen bör grundförbätt-
37033: än tidigare har beaktat skillnaderna i inkomst-        ringslångivningens andel av aravalångivningen
37034: och boendenivån mellan de olika områdena.              vara större i S:t Michels Iän eftersom särskilt
37035:    Vid sidan av bostadslånekvoten inverkar även        bostädernas utrustningsstandard i området är
37036: det s.k. anslaget för specialbehov, som beviljas       bristfällig. Kommunerna är i en avgörande ställ-
37037: separat från de regionala kvoterna, på den regio-      ning vid inriktning av långivningen eftersom de
37038: nala fördelningen av bostadslåneanslagen. Vid          bestämmer prioriteringen av de olika lånformer-
37039: beviljandet av detta anslag har man förutom            na.
37040: efterfrågan på bostäder även försökt beakta boen-         Svårigheterna vid beviljandet av bostadslån i
37041: denivån inom områdena. På dessa grunder har            S:t Michels Iän har under flera år varit att inte
37042: anslag för specialbehov i högre grad än genom-         alla kommuner har lämnat in ansökningar som
37043: snittet styrts tili de områden i Östra och mellersta   skulle vara bostadspolitiskt ändamålsenliga. Där-
37044: Finland där boendenivån är låg, bl.a. S:t Michels      för förutsätter en förbättring av bostadsförhållan-
37045: Iän.                                                   dena en aktiv insats av kommunerna.
37046: 
37047:      Helsingfors den 15 februari 1988
37048: 
37049:                                                                            Miljöminister Kaj Bärlund
37050:                                                  1987 vp.
37051: 
37052: (irjallinen kysymys n:o 473
37053: 
37054: 
37055:                                     Lindroos ym.: Konkurssilainsäädännön uudistamisesta
37056: 
37057: 
37058:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37059: 
37060:    Eräillä teollisuutemme aloilla esiintyy toistu-      siä on muun muassa perustettu vankilatuomiota
37061: rasti yrittäjiä, jotka päätyvät liiketoimissaan kerta   suorittavien varattomien henkilöiden nimiin.
37062: oisensa jälkeen konkurssiin. Tunnetuimmat                  Tehdyille konkursseille on muutoinkin omi-
37063: 1äistä tapauksista ovat tekstiili- ja vaatetusteolli-   naista, että ne on toteutettu niin täydellisinä,
37064: uuden alalta. Tämän alan yrityksen perustami-           että ne ovat yleensä rauenneet. Näin ollen työ-
37065: een riittää hyvin usein vähäinen pääoma. Kunta          voimaministeriö ei ole voinut valvoa konkursseis-
37066: >soittaa teollisuushallin, koneet vuokrataan ja         sa maksamiaan palkkoja, joilla etuoikeusasetuk-
37067: (ehitysaluerahasto myöntää lainoituksen. Tämän          sen mukaan olisi ollut ensisijainen oikeus suori-
37068: älkeen yritystä pyöritetään siten, että verot ja        tukseen konkurssipesää jaettaessa. Työvoimami-
37069: osiaaliturvamaksut jätetään tilittämättä sekä pal-      nisteriö pystyy kaiken kaikkiaan saamaan kon-
37070: ~at maksamatta.                                         kursseista takaisin vain noin yhden kolmasosan
37071:     Seurauksena on selvitystila taikka konkurssi.       suorittamistaan palkkasaatavista. Tämän vuoden
37072: työntekijöiden palkkasaatavat haetaan työvoima-         tulo- ja menoarviossa palkkaturvaan on varattu
37073: ninisteriön palkkaturvajärjestelmästä. Tämä si-         yhteensä 110 miljoonaa markkaa, joten valtio
37074: lällään on oikein, sillä tuleehan työntekijöiden        joutuu suorittamaan melkoisen määrän näiden
37075:  aada tekemästään työstä maksamatta jätetyt pal-        yrittäjien maksamatta jättämiä palkkoja.
37076:  ~at. Sen sijaan herää kysymys, onko järjestelmäs-         Kun lisäksi huomioidaan suorittamatta jätetyt
37077:  ä jotain virheellistä, kun pelkästään Tekstiili- ja    verot, sosiaalimaksut sekä Keran lainat, niin
37078:  faatetustyöväen Liiton jäsenille suoritettiin palk-    kyseessä havaitaan olevan yhteiskunnan kannalta
37079:  ~aturvana vuoden 1987 aikana noin 9 miljoonaa          huomattava epäkohta. Edelleen on huomioitava
37080:  narkkaa. Edelleen tuntuu siltä, että valtion ja        se, että työntekijät tuntevat suurta turvattomuut-
37081:  :untien rahoitustukea myönnettäessä ei selvitetä       ta ja tietämättömyyttä mm. siitä, minkä yrityk-
37082:  iittävässä määrin ao. yrittäjien taustaa ja toimin-    sen palveluksessa he kulloinkin ovat.
37083:  aperiaatteita.                                            Voimassa oleva konkurssisääntömme on alku-
37084:     Niinpä onkin todettavissa, että niiden yritysten    peräisessä muodossaan peräisin 1800-luvulta ja
37085:                                                         oleellisimmat siihen tehdyt muutokset ovat 1930-
37086:  oukossa, joiden työntekijöille suoritettiin palk-
37087:                                                         luvulta. Koko yhteiskunta ja varsinkin liike-elä-
37088:  :aturvaa, oli useampia yrityksiä, joiden omista-
37089:  ien aiemmin omistamien ja konkurssiin menoei-          mä on muuttunut sen jälkeen täydellisesti. Kon-
37090:  len yritysten samoille työntekijöille oli suoritettu   kurssisääntö ei ole pystynyt enää vuosiin vastaa-
37091:                                                         maan tehtävästään. Erilaiset hämäräyrittäjät ja
37092:  >alkkoja palkkaturvan välityksellä. Tunnetaanpa
37093:                                                         heidän neuvonantajaosa pystyvät räikeällä tavalla
37094:  .laita eri oikeusasteissakin käsiteltyjä tapauksia,
37095:                                                         hyödyntämään konkurssilainsäädäntömme jäl-
37096:   oissa näitä ketjussa olevia konkursseja tai selvi-
37097:                                                         keenjääneisyyden.
37098:   ystiloja on jopa kymmeniä.
37099:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37100:     Maahamme saatiin vuoden 1986 alusta erilli-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37101:   ten laki liiketoimintakiellosta, jonka tarkoitukse-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
37102:   ta oli ehkäistä näiden konkurssiketjujen mahdol-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37103:   istuminen. Laki ei kuitenkaan ole näyttänyt
37104:   oimivan odotetulla tavalla. Vaikka lakiin sisäl-                Onko Hallitus tietoinen konkurssilain-
37105:   yykin säännös siitä, että liiketoimintakielto voi-           säädäntömme vanhentuneisuudesta, ja
37106:   taan kohdistaa siihen, joka on tosiasiallisesti                 mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
37107:   ohtanut liiketoimintaa, on lainsäädäntöä kyetty              tus aikoo ryhtyä tämän epäkohdan pois-
37108:   :iertämään erilaisia bulvaaneja käyttäen. Y rityk-           tamiseksi?
37109: 
37110:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1988
37111: 
37112:           Reijo Lindroos                   Risto Ahonen                   Jukka Gustafsson
37113:                      Jukka Roos                                   Kari Urpilainen
37114:  80053F
37115: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 473
37116: 
37117: 
37118: 
37119: 
37120:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37121: 
37122:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työryhmän jäsenille annettujen muiden ki
37123: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        reellisten valmistelutehtävien vuoksi työryhmä c
37124: olette 12 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn           ole voinut toimia alun perin suunnitellulla teho
37125: kirjeenne n:o 2098 ohella toimittanut valtioneu-     Ia. Oikeusministeriö on sen vuoksi viime vuode
37126: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    joulukuussa tarkistanut työryhmän kokoonpano
37127: sanedustaja Reijo Lindroosin ym. näin kuuluvasta     ja lisännyt työryhmän käytössä olevia valmisteh;
37128: kirjallisesta kysymyksestä n:o 473:                  voimavaroja. Työryhmälle on samalla annett
37129:                                                      tehtäväksi tämän vuoden tammikuun loppuu
37130:           Onko Hallitus tietoinen nykyisen kon-      mennessä laatia oikeusministeriölle suunnite.
37131:        kurssilainsäädäntömme vanhentuneisuu-         ma konkurssilainsäädännön jatkovalmistelust:
37132:        desta, ja                                     Suunnitelman valmistuttua oikeusministeriö n
37133:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     Iee päättämään jatkotoimista.
37134:        tus aikoo ryhtyä tämän epäkohdan pois-
37135:                                                         Tällä hetkellä erillisessä oikeusministeriön tyc
37136:        tamiseksi?
37137:                                                      ryhmässä valmistellaan erillistä lakia takaisinsaar
37138:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     nista konkurssipesään, joka korvaisi konkurss
37139:                                                      säännön vanhentuneet takaisinsaantisäännökse1
37140: ti seuraavaa:
37141:                                                      Uudistuksella pyritään nykyistä tehokkaammi
37142:    Vanhentunutta konkurssilainsäädäntöä on yri-      estämään ennen konkurssia tehdyt, velkojia lou1
37143: tetty uudistaa jo pitemmän aikaa. Vuonna 1974        kaavat omaisuusjärjestelyt. Ehdotus valmistuu H
37144: asetettiin komitea, jonka tehtävänä oli muun         hiaikoina.
37145: muassa valmistaa ehdotus konkurssijärjestelmän          Myös rikoslain konkurssirikoksia koskevat sään
37146: uudistamisen yleisiksi suuntaviivoiksi ja periaat-   nökset ovat vanhentuneet. Rikoslain kokonai~
37147: teiksi. Tämä konkurssioikeuden kehittämiskomi-       uudistusta valmistelevassa oikeusministeriön r
37148: tean laaja mietintö (Komiteanmietintö 1978:37)       kaslakiprojektissa on laadittu ehdotus uusik:
37149: valmistui vuonna 1978. Mietinnössä käsiteltiin       rangaistussäännöksiksi. Rikoslain kokonaisuudi~
37150: ennen kaikkea konkurssimenettelyn uudistami-         tuksen ensimmäiseen vaiheeseen, jota tarkoittav
37151: sen periaatteita.                                    hallituksen esitys tullaan antamaan eduskunnall
37152:    Muun muassa mietinnön ja siitä hankittujen        tänä keväänä, sisältyy myös säännökset velallise
37153: lausuntojen pohjalta oikeusministeriö asetti maa-    rikoksista, joilla korvattaisiin vanhentuneet kor
37154: liskuussa 1982 työryhmän valmistelemaan kon-         kurssirikossäännökset.
37155: kurssilainsäädännön kokonaisuudistusta. Tarkoi-
37156: tuksena oli, että konkurssisääntö uudistettaisiin       Konkurssirikosten tutkintaa on helpotettu ki1
37157: useassa vaiheessa. Samana vuonna työryhmä sai        janpitolain 38 §:n muutoksella (904/85), joll
37158: erillistoimeksiannon ns. konkurssikaranteenisään-    korotettiin kirjanpitorikoksen rangaistusasteikk
37159: nöstön valmistelemisesta. Vuoden 1986 alusta         kahdeksi vuodeksi vankeutta sekä lisäksi sääde1
37160: voimaan tullut laki liiketoimintakiellosta ( 10591   tiin rangaistavaksi muun muassa kirjanpidon la1
37161: 85) perustuukin työryhmässä suoritettuun valmis-     minlyönti ja sen hävittäminen tai kätkeminen
37162: telutyöhön.
37163: 
37164:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1988
37165: 
37166:                                                                    Oikeusministeri Matti Louekoski
37167:                                       1987 vp. -     KK n:o 473
37168:                                                                                                         3
37169: 
37170: 
37171: 
37172: 
37173:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
37174: 
37175:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Emedan arbetsgruppens mediemmar gtvtts
37176: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse nr       andra brådskande beredningsuppgifter har den
37177: 2098 av den 12 januari 1988 tili vederbörande        inte kunnat arbeta så effektivt som man ur-
37178: mediem av statsrådet översänt avskrift av föijande   sprungiigen pianerade. Justitieministeriet ändra-
37179: av riksdagsman Reijo Lindroos m.fl. underteck-       de därför i december i fjoi arbetsgruppens sam-
37180: nade spörsmåi nr 4 73:                               mansättning och ökade gruppens beredningsre-
37181:                                                      surser. Arbetsgruppen fick samtidigt i uppgift att
37182:           Är Regeringen medveten om att den          före utgången av januari detta år uppgöra en
37183:        gäliande konkursiagstiftningen är föråid-     pian för justitieministeriet för den fortsatta be-
37184:        rad och                                       redningen av konkursiagstiftningen. Då pianeo
37185:           viika brådskande åtgärder ämnar Rege-      biivit kiar fattar justitieministeriet besiut om
37186:        ringen vidta för att avhjäipa detta miss-     vidare åtgärder.
37187:        förhåliande?                                     För närvarande finns det vid justitieministeriet
37188:                                                      en separat arbetsgrupp som bereder en särskiid
37189:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt      Iag om återvinning tili konkursbo, som skali
37190: anföra föijande:                                     ersätta konkursstadgans föråidrade återvinnings-
37191:                                                      stadganden. Avsikten med reformen är att effek-
37192:    Den föråidrade konkursiagstiftningen har re-      tivare kunna förhindra sådana, före en konkurs
37193: dan Iänge varit föremåi för revideringssträvan-      vidtagna egendomsarrangemang som kränker
37194: den. År 1974 tilisattes en kommitte som bl.a.        bo~genärerna. Försiaget biir färdigt inom kort.
37195: hade tili uppgift att bereda ett försiag tili ali-      Aven strafflagens stadganden om konkursbrott
37196: männa riktlinjer och principer för revidering av     är föråldrade. Ett förslag tili nya straffstadganden
37197: konkurssystemet. Denna kommitte för utveckian-       har uppgjorts inom ramen för justitieministeriets
37198: de av konkursrätten aviät ett omfattande betän-      strafflagsprojekt, som syftar tili en totairevidering
37199: kande år 1978 (Komm.bet. 1978:37). I betän-          av strafflagen. I det första skedet av totairevide-
37200: kandet behandiades framför alit principerna för      ringen av strafflagen, om viiket en regeringspro-
37201: reformering av konkursförfarandet.                   position kommer att aviåtas tili riksdagen denna
37202:    På basis av bl.a. betänkandet och utlåtandena     vår, ingår även stadganden om gäldenärsbrott,
37203: därom tilisatte justitieministeriet i mars 1982 en   som skall ersätta de föråidrade konkursbrottsstad-
37204: arbetsgrupp med uppgift att bereda en totairevi-     gandena.
37205: dering av konkursiagstiftningen. Avsikten var att       Undersökningen av konkursbrott har underlät-
37206: revidera konkursstadgan i flera skeden. Samma år     tats genom en ändring av 38 § bokföringslagen
37207: fick arbetsgruppen i säruppdrag att bereda för-      (904/85), genom viiken straffskalan för bokfö-
37208: siag tili stadganden om s.k. konkurskarantän.        ringsbrott höjdes tili fängelse i två år, samtidigt
37209: Den Iag om näringsförbud (1059/85) som trädde        som bl.a. underlåtelse att föra bok samt förstö-
37210: i kraft från början av år 1986 bygger på arbets-     rande eller döljande av bokföringsmateriai stad-
37211: gruppens beredningsarbete.                           gades vara straffbart.
37212: 
37213:     Helsingfors den 29 januari 1988
37214: 
37215:                                                                    Justitieminister Matti Louekoski
37216:                                                 1987 vp.
37217: 
37218: Kirjallinen kysymys n:o 474
37219: 
37220: 
37221: 
37222: 
37223:                                    Rehn: Elävien syöttien käyttämisestä loukkupyynnissä
37224: 
37225: 
37226:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37227: 
37228:    Metsästyslakimme ei kiellä elävien syöttien         heellista periaatteellisesti keskustella elävien syöt-
37229: käyttöä loukkupyynnissä, ja tätä pyyntimenetel-        tien tarpeellisuudesta ja toivottavuudesta varsin-
37230: mää onkin jonkin verran käytetty haukkalintujen        kin kettujen ja supikoirien loukkupyynnissä. Laa-
37231: pyyntiin varsinkin alueilla, joihin on istutettu       jalle metsästäjäkunnallemme on mielekkään har-
37232: kanalintuja. Sitä vastoin ei esim. kettujen ja         rastuksen ylläpitämiseksi tärkeätä, ettei metsäs-
37233: supikoirien pyydystämiseen tarkoitetuissa lou-         tyksestä nouse mielikuvaa, että siinä tahallisesti
37234: kuissa voi olla asianmukaista käyttää eläviä syöt-     loukataan eläinsuojelullisia näkökohtia. Kirkko-
37235: tejä, vaikka tämä ei nimenomaisesti olekaan            nummella esiintynyt loukkupyynti eläviä syöttejä
37236: metsästyslaissa kiellettyä. Tuskin voidaan lähteä      käyttäen on asiantuntijoilta saatujen tietojen mu-
37237: ajatuksesta, että kaikki se, mikä ei ole laissa        kaan suhteellisen vähäistä, mutta ansaitsee kui-
37238: nimenomaisesti kiellettyä, on sallittua.               tenkin sille kuuluvan huomion.
37239:    Eläinsuojelulain säädökset mainitsevat pääperi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37240: aatteenaan seuraavaa: ''Eläintä on kohdeltava          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37241: hyvin, niin ettei sille tuoteta tarpeetonta kärsi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37242: mystä" ja "tarpeeton kivun ja tuskan tuottami-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37243: nen eläimelle on kielletty''.                                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että ket-
37244:    Koska Etelä-Kirkkonummella on esiintynyt                    tujen ja supikoirien loukkupyynnissä on
37245: loukkupyyntiä, jossa syöttinä on käytetty eläviä               käytetty eläviä syöttejä, mikä on Halli-
37246: puluja, joiden todettiin kirpeänä pakkaspäivänä                tuksen kanta näin järjestettyyn metsästyk-
37247: olevan häkissään ilman lunta, veden ollessa luon-              seen, ja aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
37248: nollisesti jäätynyttä, onkin metsästäjäpiireissä ai-           piteisiin asian johdosta?
37249: 
37250:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1988
37251: 
37252:                                              Elisabeth Rehn
37253: 
37254: 
37255: 
37256: 
37257:  280074D
37258: 2                                     1987 vp. -- KJ( n:o 474
37259: 
37260: 
37261: 
37262: 
37263:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37264: 
37265:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       säännöksissä annettuja määräyksiä. Tässä pyyn-
37266: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nissä on huomattava, että houkutuskyyhky on
37267: olette tammikuun 13 päivänä 1988 päivätyn            omassa tturvallisessa metalliverkolla eristetyssä
37268: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         osastossaan, jossa se ei vahingoitu tämän pyynnin
37269: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    yhteydessä. Kun metsästyslain 37 § velvoittaa
37270: taja Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tällaisen laitteen koettavaksi ainakin kerran vuo-
37271: myksestä n:o 474:                                    rokaudessa, varmistaa se osaltaan myös houkutus-
37272:                                                      lintujen säännöllisen hoidon.
37273:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ket-      Koska ko. loukku on riistanhoidossa osoittau-
37274:        tujen ja supikoirien laukkupyynnissä on       tunut humaaniksi vaihtoehdoksi muutama vuosi
37275:        käytetty eläviä syöttejä, mikä on Halli-      sitten pääsääntöisesti kielletyille jälkiraudoille ja
37276:        tuksen kanta näin järjestettyyn metsästyk-    myrkyille, on Metsästäjäin keskusjärjestö tehosta-
37277:        seen, ja aikooko Hallitus ryhtyä toimen-      essaan riistanhoitoa pyrkinyt antamaan riittäviä
37278:        piteisiin asian johdosta?                     ohjeita myös loukussa käytettävien kyyhkyjen
37279:                                                      oikeasta hoidosta. Tällaista neuvonnassa tarvitta-
37280:    Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa:     vaa ohjeistoa uusittaessa järjestö on pitänyt yh-
37281:    Metsästyslain 41 §:n tarkoittamia vahinkoeläi-    teyttä eläinsuojelu- ja metsästysviranomaisiin.
37282: miä -- myös kettua ja supikoiraa -- elävänä          Maa- ja metsätalousministeriön asettama metsäs-
37283: pyytävän loukun pitämiselle ei ole estettä, mikäli   tyslakityöryhmä tulee käsittelemään myös pyynti-
37284: siinä tarvittavat houkutuslintuina käytettävät ke-   menetelmiä koskevien lainkohtien ajan tasalla
37285: sykyyhkyt hoidetaan noudattaen eläinsuojelu-         pitämistä.
37286: 
37287:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
37288: 
37289:                                                                              Ministeri Ole Norrback
37290:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 474                                         3
37291: 
37292: 
37293: 
37294: 
37295:                                Tili Riksdagens Herr Talman
37296: 
37297:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fångst den som lockfågel använda duvan befin-
37298: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ner sig i en avskild, trygg av metalitrådsnät
37299: den 13 januari 1988 tili vederbörande medlem av      tiliverkad avdelning, där den inte kan komma tili
37300: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    skada i samband med fångsten. Då 37 § jaktla-
37301: dagsman Rehn undertecknade spörsmål nr 178:          gen förpliktar att vittja sådan inrättning åtmins-
37302:                                                      tone en gång varje dygn tryggar detta för sin del
37303:           Är Regeringen medveten om, att vid         också regelbunden vård av lockfåglarna.
37304:        fångsten av räv och mårdhund med fälla            Emedan ifrågavarande fälla i jaktvården visat
37305:        levande lockbeten använts, viiken är Re-      sig vara ett humant alternativ tili de trampsaxar
37306:        geringens inställning på detta sätt ordnad    och gifter, för vilka i regel gällande förbud
37307:        jakt, och ämnar Regeringen vidta åtgär-       utfärdades för några år sedan, har Jägarnas cent-
37308:        der med anledning av ärendet?                 ralorganisation vid effektiveringen av jaktvården
37309:                                                      försökt lämna tillräckliga direktiv också om riktig
37310:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vård av duvor som används i fällorna. Vid
37311: anföra följande:                                     förnyandet av sådana i rådgivningen behövliga
37312:   Det föreligger inte hinder för att använda fälla   direktiv har organisationen hållit kontakt med
37313: som levande fångar i 41 § jaktlagen åsyftade         djurskydds- och jaktmyndigheterna. En av jord-
37314: skadedjur - jämväl räv och mårdhund -- såvida        och skogsbruksministeriet tillsatt arbetsgrupp för
37315: de som lockfåglar använda tamduvorna sköts           jaktlagstiftningen kommer att behandla också
37316: med iakttagande av i djurskyddsstadgandena           frågan om hur lagrummen rörande fångstmeto-
37317: lämnade föreskrifter. Märkas bör att vid denna       der skall hållas aktuella.
37318: 
37319:     Helsingfors den 11 februari 1988
37320: 
37321:                                                                              Minister Ole NoTTback
37322:                                                  1987 vp.
37323: 
37324: Kirjallinen kysymys n:o 475
37325: 
37326: 
37327: 
37328: 
37329:                                     Kortesalmi: Yleishyödyllisiin tarkoituksiin myönnettyjen lahjoitus-
37330:                                       ten ja apurahojen verotuskohtelun säilyttämisestä
37331: 
37332: 
37333:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37334: 
37335:    Istuva hallitus on ohjelmassaan ottanut yhdek-       tus, sodasta kärsimään joutuneiden auttaminen
37336: si päätehtäväkseen kokonaisverouudistuksen. Uu-         sekä tieteen ja taiteen tukeminen. Heinäkuussa
37337: distuksen tavoitteiksi on sanottu kokonaisveroas-       1986 annetun lainmuutoksen mukaan näiden
37338: teen alentaminen, marginaaliveron keventämi-            tarkoitusten lisäksi myös kehitysyhteistyöhön,
37339: nen, omaisuustulojen verotuksen yhtenäistämi-           humanitääriseen avustustoimintaan ja suomalai-
37340: nen sekä kaksinkertaisen verotuksen estäminen ja        sen kulttuuriperinteen säilyttämiseen tehdyt lah-
37341: yksinkertaisen varmistaminen. Keinoina on suun-         joitukset ovat valtion verotuksessa vähennyskel-
37342: niteltu käytettävän veropohjan laajentamista, ve-       poisia.
37343: rovähennysten karsimista ja yritysverotuksen uu-           Julkisyhteisöjen opintoja ja tieteellistä tutki-
37344: distamista.                                             musta sekä taiteellista toimintaa varten jakamat
37345:    Suomessa on kautta aikojen ollut ja on yhä           opintorahat, stipendit ja muut apurahat sekä
37346: edelleen runsaasti vapaata kansalaistoimintaa, jo-      palkinnot ovat nykyisin kokonaan verottomia
37347: ka täydentää valtion ja kuntien lakisääteistä työ-      tuloja. Muulta kuin julkisyhteisöltä saadut opin-
37348: tä. Tämän vapaaehtoisen kansalaistyön merkityk-         torahat, stipendit ja muut apurahat ja tunnustus-
37349: sen on lainsäätäjä aikanaan ymmärtänyt myön-            palkinnot ovat verottomia, mikäli ne eivät ylitä
37350: täessään yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille   taiteilija-apurahan määrää, joka vuonna 1986 oli
37351: verottomuuden eräitä liiketoimintaa koskevia            vähän alle 50 000 markkaa.
37352: poikkeuksia lukuun ottamatta. Erityisesti on               Käytettävissä olevien tietojen mukaan verouu-
37353: huomattava se, että kysymys ei ole mistään              distuksessa on tarkoitus saattaa yleishyödyllisten
37354: verohelpotuksesta vaan siitä, että yleishyödylliset     yhteisöjen tulot veronalaisiksi, toteuttaa yh-
37355: yhteisöt ja säätiöt on jätetty verotuksen ulkopuo-      tiöveron ns. hyvitysjärjestelmä, poistaa kokonaan
37356: lelle. Eduskunta on siis pidättänyt yleishyödyllis-     tai osittain lahjoitusten verovähennysoikeus sekä
37357: ten yhteisöjen ja säätiöiden verotusoikeuden it-        saattaa apurahat verollisiksi. Suunnitelmia on
37358: sellään eikä ole luovuttanut sitä veroviranomaisil-     vaikea ymmärtää, sillä yhteisöjen toiminta on
37359: le. Tämä on luonnollista, koska nämä yhteisöt ja        kansalaistoimintaa, joka huolehtii yhteiskunnan
37360: säätiöt tekevät osan siitä työstä, mikä muuten          puolesta sellaisista tehtävistä, joista muuten olisi
37361: kuuluisi valtiolle ja kunnille.                         yhteiskunnan itsensä vastattava.
37362:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37363:    Verotuksen ulkopuolelle jättämisen lisäksi tiet-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37364: tyjä tarkoitusperiä toteuttavat yleishyödylliset yh-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37365: teisöt, lähinnä säätiöt, on eduskunta nimennyt          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37366: laissa sellaisiksi, joille tehdyt lahjoitukset laissa
37367: mainitut yhteisöt voivat valtion verotuksessa vä-                 Tietääkö Hallitus, että suunnitellussa
37368: hentää tuloistaan. Lahjoitustarkoituksia on äsket-              kokonaisverouudistuksessa      toteutetuksi
37369: täin annetulla lailla lisätty. Aikaisemmin lahjoi-              aiotut yleishyödyllisten yhteisöjen tulojen
37370: tustarkoituksena mainittiin voimassa olleen ase-                veronalaistaminen, lahjoitusten verovä-
37371: tuksen mukaan maanpuolustusta edistävä tarkoi-                  hennysoikeuden rajoittaminen tai poista-
37372: 
37373: 280084P
37374: 2                                   1987 vp. -     KK n:o 475
37375: 
37376:       minen sekä apurahojen verolliseksi saatta-         ollen säästävät tällä hetkellä runsaasti val-
37377:       minen aiheuttaisivat yhteiskunnalle mer-           tion varoja, ja
37378:       kittäviä lisämenoja, koska yhteisöt huo-              aikooko Hallitus edellä selostetuilta
37379:       lehtivat tällä hetkellä monista toimin-            osin pitää voimassa nykyisen hyväksi ja
37380:       noista, jotka muutoin kuuluisivat yhteis-          joustavaksi todetun käytännön?
37381:       kunnan suorittamiin tehtäviin ja näin
37382: 
37383:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1988
37384: 
37385:                                       ]. Juhani Kortesalmi
37386:                                        1987 vp. -      KK n:o 475                                       3
37387: 
37388: 
37389: 
37390: 
37391:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37392: 
37393:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa
37394: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kokonaisverouudistuksen. Hallitusohjelmassa uu-
37395: olette 15 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn             distuksen keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu
37396: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kaikkien tulolajien yhtäläinen verottaminen, vä-
37397: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      hennysjärjestelmän selkiyttäminen ja marginaali-
37398: taja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta         veroasteiden alentaminen kaikissa veroluokissa.
37399: kysymyksestä n:o 475:                                  Hallitusohjelman mukaisen kokonaisverouudis-
37400:                                                        tuksen valmistelua varten on asetettu ministeri-
37401:           Tietääkö Hallitus, että suunnitellussa       työryhmä, joka puolestaan asetti vuonna 1986
37402:        kokonaisverouudistuksessa       toteutetuksi    verouudistuksen perusselvitystyötä varten useita
37403:        aiotut yleishyödyllisten yhteisöjen tulojen     toimikuntia ja työryhmiä.
37404:        veronalaistaminen, lahjoitusten verovä-            Perusselvityksissä on pyritty erityisesti löytä-
37405:        hennysoikeuden rajoittaminen tai poista-        mään ne tekijät, jotka johtavat nykyisessä verojär-
37406:        minen sekä apurahojen veroniseksi saatta-       jestelmässä eri tulolajien epäyhtenäiseen verotuk-
37407:        minen aiheuttaisivat yhteiskunnalle mer-        seen. Perusselvityksissä on myös pyritty löytä-
37408:        kittäviä lisämenoja, koska yhteisöt huo-        mään laajimmat mahdolliset teoreettiset mallit,
37409:        lehtivat tällä hetkellä monista toimin-         joiden avulla voitaisiin toteuttaa mahdollisim-
37410:        noista, jotka muutoin kuuluisivat yhteis-       man suuri marginaaliverojen alennus.
37411:        kunnan suorittamiin tehtäviin ja näin              Perusselvitysten yhteydessä on selvitetty myös
37412:        ollen säästävät tällä hetkellä runsaasti val-   yleishyödyllisten yhteisöjen verokohtelua, lahjoi-
37413:        tion varoja, ja                                 tusten vähentämisoikeutta sekä apurahojen ja
37414:           aikooko Hallitus edellä selostetuilta        tunnustuspalkintojen verovapautta. Selvitysten
37415:        osin pitää voimassa nykyisen hyväksi ja         mukaan yleishyödyllisten yhteisöjen verotukselli-
37416:        joustavaksi todetun käytännön?                  seen tukeen liittyy useita epäkohtia, minkä vuok-
37417:                                                        si verovapauden poistamista ja tuen antamista
37418:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       suoran tuen muodossa tulisi harkita.
37419: ti seuraavaa:                                             Perusselvitykset tehtiin virkamiestyönä valtio-
37420:    Yleishyödyllisiä yhteisöjä on perinteisesti tuet-   varainministeriössä, eikä niiden osalta ole ole-
37421: tu sekä verotuksellisin keinoin että suoran tuen       massa hallituksen tai ministerityöryhmän kan-
37422: muodossa. Verotuksellinen tuki on toteutettu           nanottoa. Kokonaisverouudistuksesta päättäes-
37423: siten, että yleishyödylliset yhteisöt ovat osittain    sään hallitus tulee kuitenkin ratkaisemaan sen,
37424: verovapaita, niille annetut lahjoitukset ovat eräin    miten yleishyödyllisten yhteisöjen, yleishyödylli-
37425: edellytyksin vähennyskelpoisia ja yhteisöjen anta-     siin tarkoituksiin annettujen lahjoitusten sekä
37426: mat apurahat ja tunnustuspalkinnot ovat osittain       apurahojen ja tunnustuspalkintojen verotuskoh-
37427: verovapaita.                                           telu järjestetään.
37428: 
37429:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1988
37430: 
37431:                                                                               Ministeri Ulla Puolanne
37432: 4                                       1987 vp. -      KK n:o 475
37433: 
37434: 
37435: 
37436: 
37437:                                  Till Riksdagens Herr Talman
37438: 
37439:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            met har som ett centralt mål för reformen
37440: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          uppställts en likadan beskattning av alla in-
37441: den 15 januari 1988 till vederbörande medlem av         komstslag, klarhet i avdragssystemet och sänk-
37442: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       ning av marginalskattegraderna i alla skatteklas-
37443: dagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål nr            ser. För beredningen av den totala skatterefor-
37444: 475:                                                    men enligt regeringsprogrammet har tillsatts en
37445:                                                         ministerarbetsgrupp som å sin sida år 1986
37446:             Är Regeringen medveten om att be-           tillsatte flera kommissioner och arbetsgrupper för
37447:          skattningen av allmännyttiga samfunds          det grundläggande utredningsarbetet för skatte-
37448:          inkomster, begränsandet eller avlägsnan-       reformen.
37449:          det av avdragsrätten för donationer samt          Vid de grundläggande utredningarna har man
37450:          beskattningen av stipendier vilka kom-         speciellt strävat efter att finna de faktorer i det
37451:          mer att genomföras i den planerade tota-       nuvarande skattesystemet vilka leder till att olika
37452:          la skattereformen skulle förorsaka sam-        inkomstslag beskattas oenhetligt. Vid de grund-
37453:          hället betydande merutgifter, eftersom         läggande utredningarna har man också strävat
37454:          samfunden för närvarande ombesörjer            efter att finna så omfattande teoretiska modeller
37455:          många funktioner som annars skulle höra        som möjligt med hjälp av vilka en så stor
37456:          till de uppgifter som samhället utför och      sänkning av marginalskatten som möjligt kunde
37457:          således för närvarande inbesparar statens      genomföras.
37458:          medel, och                                        1 samband med de grundläggande utredning-
37459:             ämnar Regeringen till ovan redogjorda       arna har också utretts behandlingen av de all-
37460:          delar upprätthålla den nuvarande prax-         männyttiga samfunden i beskattningshänseende,
37461:          isen som konstaterats vara tillfredsställan-   avdragsrätten för donationer samt skattefriheten
37462:          de och flexibel?                               för stipendier och hederspris. Enligt utredningar-
37463:                                                         na anknyter flera missföhållanden till det be-
37464:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skattningsmässiga stödet för allmännyttiga sam-
37465: anföra följande:                                        fund och därför borde slopad skattefrihet, och i
37466:    Allmännyttiga samfund har traditionellt un-          dess ställe direkta stöd, övervägas.
37467: derstötts både via beskattningen och genom                 De grundläggande utredningarna gjordes som
37468: direkt stöd. Det beskattningsmässiga stödet har         tjänstemannaarbete i finansministeriet och för
37469: genomförts så att de allmännyttiga samfunden är         dessas del existerar inte ett ställningstagande av
37470: delvis befriade från skatt, de donationer de            regeringen eller ministerarbetsgruppen. Då rege-
37471: erhållit avdragbara under vissa förutsättningar         ringen fattar beslut om den totala skattereformen
37472: och de stipendier och hederspris som samfunden          kommer den dock att avgöra hur skattebehand-
37473: ger delvis skattefria.                                  lingen av allmännyttiga samfund, donationer
37474:    Enligt regeringsprogrammet genomför rege-            som givits för allmännyttiga ändamål samt av
37475: ringen en total skattereform. 1 regeringsprogram-       stipendier och hederspris anordnas.
37476: 
37477:        Helsingfors den 16 februari 1988
37478: 
37479:                                                                                Minister Ulla Puolanne
37480:                                               1987 vp.
37481: 
37482: Kirjallinen kysymys n:o 476
37483: 
37484: 
37485: 
37486: 
37487:                                  Kortesalmi: Kyläkoulujen säilyttämisestä haja-asutusalueilla
37488: 
37489: 
37490:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37491: 
37492:   Kouluhallituksen kaavailema koulujen valtion-     kaikkiin koulutarvikkeisiin ja oppikirjoihin saa-
37493: apuperusteiden muutos merkitsisi toteutuessaan      daan köyhissä kunnissa 86 % kustannuksista val-
37494: kohtalokasta kuoliniskua lukuisille Pohjois-Suo-    tiolta. Mikäli valtio tulevaisuudessa maksaa kun-
37495: men kyläkouluille. Muutoksen jälkeen kunnille       nille koulumenoihin tietyn kokonaissumman,
37496: maksettaisiin koulutoimen valtionavut "könttä-      jonka kunta saa jakaa parhaaksi katsomaliaan
37497: summina'' nykyisten oppilaskohtaisten avustus-      tavalla, on pakko etsiä halvimmat mahdolliset
37498: ten sijasta. Se pakottaisi kunnat karsimaan käy-    vaihtoehdot. Käytännössä se johtaa pienten kou-
37499: töstä pieniä kyläkouluja, joissa oppilaskohtaiset   lujen lopettamisiin, sillä kunnilla ei ole varaa
37500: kustannukset ovat isoihin kouluihin verrattuina     niiden ylläpitämiseen.
37501: moninkertaiset.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37502:   Kustannusten erosta antaa selkeän näytön Tai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37503: valkosken koulutoimiston tekemä selvitys. Sen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37504: mukaan oppilaskohtaiset vuosimenot vaihtelevat      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37505: koulun koosta riippuen 10 000 markasta peräti
37506: 57 700 markkaan. Kalleinta peruskouluopetus on               Tietääkö Hallitus, että kouluhallituk-
37507: yhdeksän oppilaan kyläkoulussa ja halvinta taaja-          sen kaavailema koulujen valtionapupe-
37508: man suuressa koulukeskuksessa.                             rusteiden muutos merkitsisi toteutues-
37509:   Kouluhallituksen kaavailema muutos on tap-               saan kohtalokasta kuoliniskua maamme
37510: pio useimmille Pohjois-Suomen kunnille. Pieniä             lukuisille pienille kyläkouluille, ja
37511: kouluja voidaan nykyisen valtionosuusjärjestel-               aikooko Hallitus estää kouluhallituksen
37512: män turvin pitää viimeiseen saakka toiminnassa.            suunnitelmat ja turvata siten kyläkoulu-
37513: Valtionapu tulee oppilaskohtaisten kulujen mu-             jen säilymisen ja samalla myös sivukylien
37514: kaan. Se tarkoittaa, että opettajien palkkoihin,           elämän ja elinvoiman varmistamisen?
37515: 
37516:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1988
37517: 
37518:                                        ]. Juhani Kortesalmi
37519: 
37520: 
37521: 
37522: 
37523: 2801162
37524: 2                                    1987 vp. -- RJC n:o 476
37525: 
37526: 
37527: 
37528: 
37529:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37530: 
37531:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lasmäärä on kaksitoista. Lisäksi opetusministeriö
37532: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       voi myöntaa peruskouluasetuksen (718/ 84)
37533: olette 15 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn          82 §:n mukaisesti erityisestä syystä poikkeuksia
37534: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        edellä todetuista oppilasmääristä.
37535: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      Opettajien palkkaukseen myönnettävän val-
37536: taja]. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-   tionosuuden perusteet on määrätty siten, että
37537: lisesta kysymyksestä n:o 476:                       laskennalliset menot vastaavat likipitäen opetta-
37538:                                                     jien palkkauksesta aiheutuvia todellisia kustan-
37539:          Tietääkö Hallitus, että kouluhallituk-     nuksia. Vaikka valtionosuusjärjestelmä on toimi-
37540:        sen kaavailema koulujen valtionapupe-        nut tyydyttävästi, kouluhallitus on käynnistänyt
37541:        rusteiden muutos merkitsisi toteutues-       alustavat selvitykset siitä, voisiko peruskoulun
37542:        saan kohtalokasta kuoliniskua maamme         tuntikehysjärjestelmä antaa uusia mahdollisuuk-
37543:        lukuisille pienille kyläkouluille, ja        sia laskentaperusteiden yksinkertaistamiseen.
37544:           aikooko Hallitus estää kouluhallituksen   Kouluhallituksesta saadun tiedon mukaan tällä
37545:        suunnitelmat ja turvata siten kyläkoulu-     selvitystyöllä ei ole kuitenkaan mitään vaikutusta
37546:        jen säilymisen ja samalla myös sivukylien    kunnan kouluverkoston rakenteeseen eikä koulu-
37547:        elämän ja elinvoiman varmistamisen?          jen lukumäärään.
37548:                                                        Hallitus pitää tärkeänä, että kouluverkon ra-
37549:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       kenne pidetään oppilaiden koulumatkojen kan-
37550: seuraavaa:                                          nalta mahdollisimman tiheänä. Kouluja ei tulisi
37551:    Kyläkoulujen lakkauttaminen on viime vuosi-      lakkauttaa pelkästään kustannussyistä. Valtion-
37552: na lähes kokonaan pysähtynyt. Peruskoulun ala-      osuusjärjestelmän tulee tukea omaksuttua koulu-
37553: asteen kouluja on koko maassa lakkautunut vuo-      jen säilyttämiseen tähtäävää linjaa. Nyt puheena
37554: sittain 10--20. Kuluvan lukuvuoden alkaessa         olevassa valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa
37555: lakkautui enää 15 ala-asteen koulua. Näistä kou-    on kyse puhtaasti valtionosuusjärjestelmän yksin-
37556: luista seitsemän oli Lapin, Oulun ja Vaasan         kertaistamisesta, jossa pyritään hyödyntämään
37557: läänien alueella.                                   uuden tuntikehysjärjestelmän edut. Hallitus ei
37558:    Kunta saa valtionosuutta yksiopettajaisen pe-    tule toteuttamaan sellaisia valtionosuusjärjestel-
37559: ruskoulun opettajanviran palkkaukseen, jos kou-     män uudistuksia, joilla olisi kysymyksessä mainit-
37560: luun tulevia oppilaita on vähintään kuusi. Kaksi-   tuja peruskoulun toimintaan ulottuvia vaikutuk-
37561: opettajaisessa koulussa vastaava vähimmäisoppi-     Sia.
37562: 
37563: 
37564:     Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1988
37565: 
37566:                                                                 Opetusministeri Christoffer Taxell
37567:                                        1987 vp. -      KK n:o 476                                        3
37568: 
37569: 
37570: 
37571: 
37572:                                 Till Riksdagens Herr Talman
37573: 
37574:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I en skola med två lärare är motsvarande minimi-
37575: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          antal elever tolv. Dessutom kan undervisningsmi-
37576: av den 15 januari 1988 till vederbörande medlem        nisteriet i enlighet med 82 § grundskoleförord-
37577: av statsrådet avsänt en avskrift av följande av        ningen (718/84) av särskilda skäl bevilja avvikel-
37578: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade         ser från ovan konstaterade antal elever.
37579: spörsmål nr 476:                                          Grunderna för att bevilja starsandel för avlö-
37580:           Är Regeringen medveten om att änd-           ning av lärare har fastställts så att de kalkylerade
37581:        ringen i grunderna för statsunderstöd till      utgifterna i det närmaste motsvarar de verkliga
37582:        skolor som skolstyrelsen planerar innebär       kostnader som föranleds av lärarnas avlöning.
37583:        ett ödesdigert dråpslag för de många små        Trots att statsandelssystemet har fungerat till-
37584:        byskolorna i vårt land om de skulle             fredsställande har skolstyrelsen inlett preliminära
37585:        förverkligas, och                               utredningar om huruvida timresurssystemet i
37586:           ämnar Regeringen förhindra skolstyrel-       grundskolan kunde erbjuda nya möjligheter till
37587:        sens planer och sålunda säkerställa att         att förenkla beräkningsgrunderna. Enligt uppgif-
37588:        bvskolorna bevaras och samtidigt även           ter från skolstyrelsen har detta utredningsarbete
37589:        tcygga fortbeståndet och livskraften i de       ingen påverkan på strukturen i det korumunala
37590:        avsides belägna byarna?                         skolnätet eller på antalet skolor.
37591:                                                           Regeringen anser det viktigt att skolnätet är så
37592:     Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          tätt som möjligt med tanke på elevernas skolre-
37593: följande:                                              sor. Enbart av kostnadsskäl bör skolor inte indras.
37594:    Indragningen av byskolor har nästan helt av-        Statsandelssystemet har tili uppgift att stöda den
37595: stannat under de senaste åren. I hela landet har       godtagna linjen som syftar tili att bevara skolor-
37596: årligen 10-20 skolor på grundskolans lågsta-           na. I den reform av statsandelssystemet som det
37597: dium indragits. Vid ingången av detta läsår            nu är fråga om avses en ren förenkling av
37598: indrogs endast 15 skolor på lågstadiet. Av dessa       statsandelssystemet, där man försöker utnyttja
37599: skolor befann sig sju i Lapplands, Uleåborgs och       fördelarna i timresurssystemet. Regeringen kom-
37600: Vasa Iän.                                              mer inte att genomföra sådana förnyelser i stats-
37601:    En kommun erhåller starsandel till avlöning av      andelssystemet som skulle utsträcka sina verk-
37602: lärartjänst vid en grundskola med en lärare, om        ningar tili grundskolans verksamhet, vilket avses i
37603: det finns minst sex elever som skall intas i skolan.   spörsmålet.
37604: 
37605:      Helsingfors den 19 februari 1988
37606: 
37607:                                                             Undervisningsminister Christoffer Taxell
37608:                                                1987 vp.
37609: 
37610: Kirjallinen kysymys n:o 477
37611: 
37612: 
37613: 
37614: 
37615:                                    Tennilä: Alennuksen myöntämisestä myös työttömyyseläkkeellä
37616:                                      oleville Valtionrautateillä
37617: 
37618: 
37619:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37620: 
37621:    Eläkeläisillä on oikeus saada 50 % :n alennus      telua sille, etteivät työttömyyseläkeläiset alennus-
37622: matkalippuun matkustaessaan rautateillä. Tällai-      ta saa. Rautatievaunuihinbao kaiken lisäksi
37623: nen etu on erittäin hyvä ja tärkeä asia, sillä        yleensä lisää matkustajia mahtuu ja pienitulois-
37624: eläkeläisten tulot ovat yleensä pieniä ja heillä on   ten eläkeläisten yleisin este matkustaa on juuri
37625: halu matkustaa tapaamaan lapsiaan, katsomaan          rahanpuute.
37626: uusia paikkojakin jne.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37627:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37628:    Työttömyyseläkeläiset eivät kuitenkaan vastaa-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37629: vaa etua saa. Tämä ei ole oikein. Taustalla on        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37630: epäilemättä se, että työttömyyseläkeläisiä pide-
37631: tään työttömiin kuuluvana. Tilastoinnissa tästä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37632: lähtökohdasta on kuitenkin jo luovuttu. Sitä                  ryhtyä, jotta myös työttömyyseläkeläiset
37633: paitsi työttömienkin tulot ovat pienet eli alennus            saavat 50 % :n alennuksen rautateillä
37634: tulisi saada myös heille. Eli ei voi löytyä perus-            matkustaessaan?
37635: 
37636:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1988
37637: 
37638:                                           Esko-Juhani Tennilä
37639: 
37640: 
37641: 
37642: 
37643: 280075E
37644: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 477
37645: 
37646: 
37647: 
37648: 
37649:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37650: 
37651:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        mukaan työttömyyseläkkeellä tammikuussa 1988
37652: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         oli 68 000 henkilöä, joista rintamalisää sai 9 300
37653: olette 15 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn            henkilöä.
37654: kirjeenne n:o 2102 ohella toimittanut valtioneu-         Eläkeläisalennuksen laajentamisen koskemaan
37655: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     myös edellä mainittua ryhmää arvioidaan vuoden
37656: sanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvas-       1988 matkustajaliikennetietoja hyväksi käyttäen
37657: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 477:                nostavan Valtionrautateille tulo- ja menoarviosta
37658:                                                       (mom. 31.90.50) maksettavan korvauksen mää-
37659:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         rää 4,3 milj. markalla vuodessa. Korvaussummas-
37660:        ryhtyä, jotta myös työttömyyseläkeläiset       sa on huomioitu 1.3.1988 voimaan tuleva viikon-
37661:        saavat 50 % :n alennuksen rautateillä          lopun ja juhlapyhien matkustusrajoitusten pois-
37662:        matkustaessaan?                                taminen. Momentilla 31.90.50 on vuonna 1988
37663:                                                       eläkeläisalennuksiin käytettävissä noin 6,2 milj.
37664:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      mk, eikä tulo- ja menoarviota laadittaessa ole
37665: ti seuraavaa:                                         varauduttu näin huomattavaan matkustusoikeu-
37666:    Valtionrautateillä myönnettävän eläkeläisalen-     den laajentamiseen. Mikäli eduskunta lisää tar-
37667: nuksen antaminen kaikille työttömyyseläkkeellä        koitukseen osoitettavia varoja, on hallitus luon-
37668: oleville henkilöille edellyttäisi ns. i-konin osto-   nollisesti valmis laajentamaan i-kortin saantiin
37669: oikeuden laajentamista. Nykyisin työttömyyselä-       oikeutettujen piiriä kysymyksessä tarkoitetulla ta-
37670: keläisistä tämän kortin voivat hankkia rintamali-     valla.
37671: sän saajat. Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon
37672: 
37673:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1988
37674: 
37675:                                                                    Liikenneministeri Pekka Vennamo
37676:                                       1987 vp. -      KK n:o 477                                     3
37677: 
37678: 
37679: 
37680: 
37681:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
37682: 
37683:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           januari 1988 68 000 personer med arbetslös-
37684: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        hetspension och av dessa fick 9 300 personer
37685: 2102 av den 15 januari 1988 tili vederbörande         fronttillägg.
37686: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       Om pensionärsrabatten utvidgas tili att gälla
37687: av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteck-         också ovan nämnda grupp beräknas detta, med
37688: nade spörsmål nr 477:                                 utnyttjande av uppgifterna om passagerartrafiken
37689:                                                       för år 1987, öka den ersättning som betalas tili
37690:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       Statsjärnvägarna     ur    statsförslaget (mom.
37691:        för att också arbetslöshetspensionstagarna     31.90.50) med 4,3 milj. mark per år. Då ersätt-
37692:        skall få 50 % rabatt då de reser med tåg?      ningssumman beräknades beaktades att begräns-
37693:                                                       ningarna i fråga om resor under veckoslut och
37694:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      helger bonfaller fr.o.m. 1.3.1988. Under mo-
37695: anföra följande:                                      mentet 31.90. 50 finns det för år 1988 reserverat
37696:    Om pensionärsrabatt på Statsjärnvägarna be-        ca 6,2 milj. mk för pensionärsrabatter, och då
37697: viljades åt alla personer som får arbetslöshetspen-   statsförslaget uppgjordes var man inte beredd på
37698: sion skulle detta förutsätta en utvidgning av         en så omfattande utvidgning av rättigheterna att
37699: rätten att köpa ett s.k. i-kort. Av arbetslös-        resa. Om riksdagen ökar på medlen för ändamå-
37700: hetspensionstagarna kan för närvarande de som         let, är regeringen naturligtvis beredd att vidga
37701: får fronttillägg skaffa sig det här kortet. Enligt    den grupp av personer som är berättigad tili
37702: uppgifter från Folkpensionsanstalten fanns det i      i-kort på det sätt som avses i spörsmålet.
37703: 
37704:      Helsingfors den 4 februari 1988
37705: 
37706:                                                                     Trafikminister Pekka Vennamo
37707:                                                 1987 vp.
37708: 
37709: Kirjallinen kysymys n:o 478
37710: 
37711: 
37712: 
37713: 
37714:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Työttömyyspäivärahan maksatusajankoh-
37715:                                       dasta verotuksen kiristymisen estämiseksi
37716: 
37717: 
37718:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37719: 
37720:    Työttömyyspäivärahojen verollepano vuonna           taloudelliseen tilanteeseen. Tavallisella lapsiper-
37721: 1985 on aiheuttanut muiden ongelmien ohella            heellä ei yleensä ole säästöjä, joiden avulla voi
37722: verotuksen kiristymisen vuodenvaihteessa edelli-       selviytyä työttömyyden aiheuttaman tulojen pie-
37723: seltä vuodelta maksettujen päivärahojen osalta.        nentymisen lisäksi tulojen pienenemisestä vielä
37724: Vuosi sitten nousseen arvostelun vuoksi ennakon-       ennakonpidätyksen kiristymisen vuoksi. On vai-
37725: pidätyksessä tehtiin muutoksia, mutta sillä ei         kea ymmärtää, miksei ennakonpidätyksessä voisi
37726: ongelmaa ratkaista. Varsinaisen ongelmauhan            noudattaa kaikissa tapauksissa edellisen vuoden
37727: työttömyyspäivärahojen verotuksessa muodostaa          pidätysprosenttia, niin kuin muuten on yleisenä
37728: se, että päivärahoja verotetaan sen vuoden tulo-       käytäntönä.
37729: na, jonka aikana ne on maksettu eikä sen vuoden           Työttömän kannalta on pidettävä kohtuutto-
37730: tulona, jolta ne on maksettu.                          mana seuraamuksena sitä, että päivärahan mak-
37731:    Se merkitsee verotuksen kiristymistä. Verohal-      satuksen viivästys johtaa lopullisen verotuksen
37732: lituksen ilmoituksen mukaan ennakonpidätys             kiristymiseen. Tämän vuoksi jaksottamista koske-
37733: suoritetaan yleensä henkilökohtaisen pidätyspro-       vat säännökset tulisi sisällyttää tulo- ja varalli-
37734: sentin mukaan, ja vain silloin, kun sitä syystä tai    suusverolakiin, josta ne nykyisin kokonaan puut-
37735: toisesta ei ole käytettävissä, sovelletaan erillistä   tuvat. Nykyinen tulkinta verotuksesta sen vuoden
37736: päätöstä. Tällaisissa tilanteissa veroprosentti hel-   tulona, jona tulo on maksettu, perustuu vain
37737: posti nousee korkeaksi, koska tuloa verotetaan         vakiintuneeseen käytäntöön. TVL:n 60 §:n tu-
37738: lisätulona vuodelle 1988, vaikka erillinen päätös      lontasauksesta ei ole apua työttömyyspäiväraho-
37739: onkin lievempi kuin kaavamainen 50 % :n pidä-          jen viivästyksestä käytännössä ilmeneviin ongel-
37740: tys lisätulosta.                                       miin.
37741:    Päivärahan viivästymistä tapahtuu nimen-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37742: omaan työttömyyden alkaessa. Työttömyyskassat          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37743: ja Kela eivät vieläkään pysty toteuttamaan mak-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
37744: satusta viivytyksettä, koska työvoimapoliittisen       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37745: lausunnon saaminen työvoimaviranomaisilta vie
37746: aikaa. Kun työttömyys alkaa loppuvuodesta, siir-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37747: tyy päivärahan maksu helposti seuraavan vuoden                ryhtyä estääkseen työttömyyspäivärahojen
37748: puolelle parinkin kuukauden osalta. Tällöin en-               ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen
37749: nakonpidätyksen korotuksella voi olla huomatta-               kiristymisen maksatuksen viivästyessä yli
37750: vakin merkitys työttömän ja hänen perheensä                   vuodenvaihteen?
37751: 
37752:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1988
37753: 
37754:                 Marjatta Stenius-Kaukonen                       Marja-Liisa Löyttyjärvi
37755: 
37756: 
37757: 
37758: 
37759: 280085Q
37760: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 478
37761: 
37762: 
37763: 
37764: 
37765:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37766: 
37767:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Verohallituksen antaman päätöksen mukaan
37768: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taannehtivista edellisiltä verovuosilta kertyvistä
37769: olette 15 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn           työttömyyspäivärahoista ennakonpidätys toimite-
37770: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         taan seuraavien prosenttilukujen mukaan.
37771: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
37772: taja Marjatta Stenius-Kaukosen ym. näin kuulu-       Päiväraha mk/päivä                      Pidätys-%
37773: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 478:              1,00- 82,00                              20
37774:                                                       82,01-114,00                              25
37775:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37776:                                                      114,01-142,00                              30
37777:        ryhtyä estääkseen työttömyyspäivärahojen
37778:                                                      142,01-169,00                              35
37779:        ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen
37780:                                                      169,01-210,00                              40
37781:        kiristymisen maksatuksen viivästyessä yli
37782:                                                      210,01-348,00                              45
37783:        vuodenvaihteen?
37784:                                                      348,01-                                    50
37785: 
37786:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Jos kuitenkin verovelvolliselle laskettu henkilö-
37787: ti seuraavaa:                                        kohtainen pidätysprosentti on edellä mainittua
37788:   Verohallitus määrää ennakkoperintälain (418/       pienempi, sovelletaan sitä em. prosenttipidätyk-
37789:                                                      sen asemesta.
37790: 59) 11 §:n nojalla ennakonpidätyksen toimitta-
37791: mistavasta ja pidätyksen määrästä. Verohallituk-        Pidätysprosentit on laskettu työttömyyspäivära-
37792: sen on määrättävä pidätys sellaiseksi, että se       haa vastaavan valtion tuloveroasteikon osoitta-
37793: mahdollisimman tarkoin vastaa verovuoden koko        man marginaaliveron ja kunnallisveron (20 pen-
37794: palkasta tai muusta ennakonpidätyksen alaisesta      niä/veroäyri) mukaan pyöristettynä alaspäin lä-
37795: tulosta verovuonna sovellettavien veroperusteiden    himpään 5 prosenttiyksikön tarkkuuteen. Laskel-
37796: mukaan suoritettavien verojen ja maksujen yh-        massa on lisäksi oletettu, että työttömällä ei ole
37797: teismäärää. Ennakkoperintälain 12 §:n nojalla        muuta tuloa kuin työttömyyspäivärahaa enintään
37798: verohallitus määrää myös siitä, mistä lähtien        258 päivältä verovuoden aikana.
37799: kalenterivuonna uusia verotusperusteita sovelle-        Työttömyyspäiväraha on kertymisajankohdasta
37800: taan.                                                riippumatta verotuslain (482/58) 2 §:n nojalla
37801:    Verohallitus on 18 päivänä joulukuuta 1987        sen vuoden tuloa, jona se on maksettu verovel-
37802: antamallaan päätöksellä (VeroHp 1214/87) mää-        volliselle. Takautuva työttömyyspäiväraha on
37803: rännyt, miten ennakonpidätys on toimitettava         luonteeltaan marginaalituloa, jos se maksetaan
37804: esimerkiksi työttömyyspäivärahoista. Päätöksen       verovuonna muiden tulojen lisäksi. Takautuvasti
37805: mukaan ennakonpidätys toimitetaan verovelvolli-      maksettavaan työttömyyspäivärahaan ei voida en-
37806: sen päätoimen verokorttiin merkityn pidätystun-      nakonpidätystä toimitettaessa soveltaa esimerkik-
37807: nuksen mukaan soveltaen verohallituksen vero-        si taulukkopidätystä ja pidätyksestä tehtäviä vä-
37808: vuodelle erikseen työttömyyspäivärahaa varten        hennyksiä, jos niitä sovelletaan jo maksuvuoden
37809: vahvistamia laskentaperusteita. Määräys on voi-      tammikuussa kertyvien työttömyyspäivärahojen
37810: massa, jos työttömyyspäiväraha on verovelvollisen    tai verovelvollisen mahdollisesti saamien muiden
37811: pääasiallinen ennakonpidätyksen alainen tulo.        tulojen ennakonpidätykseen. Muussa tapauksessa
37812: Päätöksessä on määrätty ennakonpidätyksen toi-       taulukkopidätystä sovellettaisiin vuoden aikana
37813: mittamistavasta myös niitä tilanteita varten, jol-   sattumanvaraisesti yli 12 kuukauden pituiseen
37814: loin työtön on esimerkiksi osa-aikatyössä tai osa-   jaksoon, mikä johtaisi alipidätykseen. Jos enna-
37815: työkyvyttömyyseläkkeellä ja saa näin työttömyys-     konpidätys toimitettaisiin taulukon mukaisena
37816: korvauksen lisäksi muuta tuloa. Päätöksessä on       pidätyksenä, myös vähennykset myönnettäisiin
37817: määrätty pidätyksen toimittamistavoista myös sil-    työttömyysturvasta kahteen kertaan, ja ennakon-
37818: loin, jos työttömyyspäivärahaa maksetaan takau-      pidätys jäisi tästäkin syystä liian pieneksi lopulli-
37819: tuvasti edelliseltä verovuodelta.                    seen verotukseen verrattuna.
37820:                                       1987 vp. -     KK n:o 478                                       3
37821: 
37822:    Ennakonpidätyksen oikeellisuutta voidaan ar-      käynti olisi paikallaan ainakin silloin, kun työhön
37823: vioida niin työttömän kuin muidenkin verovel-        palataan ja olosuhteet muuttuvat.
37824: vollisten osalta vain henkilökohtaisten olosuhtei-      Verohallitus on pyrkinyt ennakonpidätyksen
37825: den perusteella eikä sitä voida verohallituksen      oikeamääräisyyteen määrätessään ennakonpidä-
37826: päätöksellä etukäteen määrittää kuin keskimää-       tyksen toimitettavaksi edellä kerrotulla tavalla,
37827: räisesti oikeaksi. Pidätysjärjestelmän on lisäksi    kuten ennakkoperintälaissa edellytetään. Valtio-
37828: oltava maksajan kannalta helposti sovellettava ja    varainministeriö puolestaan seuraa tilannetta ja
37829: kaavamainen. Työttömyyspäivärahan saaja voi,         pyrkii omalta osaltaan luomaan sellaiset olosuh-
37830: kuten muutkin verovelvolliset, tarvittaessa kään-    teet, joissa verohallituksen päätös pidätyksen toi-
37831: tyä kotikuntansa verotoimiston puoleen ja pyytää     mittamisesta voitaisiin tehdä sekä verovelvollisen
37832: ennakonpidätyksen oikaisemista. Verotoimistossa      että pidätyksen suorittajan kannalta tarkoituksen-
37833:                                                      mukaisella tavalla.
37834: 
37835:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1988
37836: 
37837:                                                                             Ministeri Ulla Puolanne
37838: 4                                    1987 vp. -      KK n:o 478
37839: 
37840: 
37841: 
37842: 
37843:                                Till Riksdagens Herr Talman
37844: 
37845:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         delinvalidpension och har annan inkomst utöver
37846: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       arbetslöshetsersättningen. 1 beslutet har också
37847: den 15 januari 1988 till vederbörande medlem av      bestämts hur förskottsinnehållning skall verkstäl-
37848: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    las om arbetslöshetsdagpenning utbetalas retro-
37849: dagsledamot Marjatta Stenius-Kaukonen m.fl.          aktiv för föregående skatteår.
37850: undertecknade spörsmål nr 478:                          Enligt skattestyrelsens beslut skall förskotts-
37851:                                                      innehållning på retroaktiva arbetslöshetsdagpen-
37852:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ningar som hänför sig till tidigare skatteår verk-
37853:        för att förhindra en skärpning av för-        ställas enligt följande procenttal:
37854:        skottsuppbörden och den slutliga be-
37855:        skattningen i fråga om arbetslöshetsdag-      Dagpenning mk/ dag                  Innehållnings-%
37856:        penning, om utbetalningen fördröjs till
37857:                                                        1,00- 82,00                             20
37858:        efter årsskiftet?
37859:                                                       82,01-114,00                             25
37860:                                                      114,01-142,00                             30
37861:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      142,01-169,00                             35
37862: anföra följande:                                     169,01-210,00                             40
37863:    Skattestyrelsen bestämmer med stöd av 11 § i      210,01-348,00                             45
37864: lagen om förskottsuppbörd (418/59) hur för-          348,01-                                   50
37865: skottsinnehållningen skall verkställas och inne-
37866: hållningens belopp. Skattestyrelsen bör fastställa       Om den personliga innehållningsprocent som
37867: innehållningen så att den så noggrant som möj-       uträknats för den skattskyldige emellertid är
37868: ligt motsvarar det sammanlagda beloppet av de        mindre än ovan nämnda, tillämpas den i stället
37869: skatter och avgifter som den skattskyldige, enligt   för ovan nämrida procentinnehållning.
37870: de skattegrunder som skall tillämpas under skat-         lnnehållningsprocenterna har uträknats på ba-
37871: teåret, skall erlägga för sin totala lön eller för   sis av den mot arbetslöshetsdagpenningen svaran-
37872: annan förskottsinnehållning underkastad in-          de marginalskatten enligt statens inkomstskat-
37873: komst under skatteåret. Enligt 12 § i lagen om       teskala och kommunalskatten ( 20 penni 1skatte-
37874: förskottsuppbörd bestämmer skattestyrelsen ock-      öre) och därefter avrundats neråt till närmaste 5
37875: så från och med viiken tidpunkt under kalender-      procentenhets noggrannhet. Vid beräkningen har
37876: året de nya beskattningsgrunderna skall tilläm-      man dessutom antagit att den arbetslöse inte har
37877: pas.                                                 annan inkomst än arbetslöshetsdagpenning högst
37878:    Skattestyrelsen har i sitt beslut av den 18       258 dagar under skatteåret.
37879: december 1987 (Skattestyrelsens beslut 1214/87)         Arbetslöshetsdagpenningen är, oberoende av
37880: förordnat hur förskottsinnehållningen skall verk-    när den influtit, enligt beskattningslagens 2 §
37881: ställas t.ex. då det gäller arbetslöshetsdagpen-     (482/58) inkomst för det år då den utbetalades
37882: ning. Enligt beslutet skall den skattskyldiges       till den skattskyldige. Den retroaktiva arbetslös-
37883: förskottsinnehållning verkställas enligt den i       hetsdagpenningen är till sin natur marginalin-
37884: skattekortet för huvudsyssla antecknade förskotts-   komst, om den utbetalas under skatteåret utöver
37885: innehållningskoden med användande av de be-          andra inkomster. Då förskottsinnehållning verk-
37886: räkningsgrunder som skattestyrelsen särskilt fast-   ställs är det inte möjligt att på retroaktiv arbets-
37887: ställt för ettvart år för arbetslöshetsdagpenning.   löshetsdagpenning tillämpa t.ex. tabellinnehåll-
37888: Bestämmelsen gäller om arbetslöshetsdagpen-          ning och avdrag som görs från innehållningen,
37889: ningen är den skattskyldiges huvudsakliga in-        om dessa tillämpas på den förskottsinnehållning
37890: komst som är underkastad förskottsinnehållning.      som görs på arbetslöshetsdagpenning eller den
37891: 1 beslutet har bestämts hur förskottsinnehåll-       skattskyldiges eventuella andra inkomster som
37892: ningen skall verkställas också i de fall att den     influtit under betalningsåret redan i januari. 1
37893: arbetslöse t.ex. har ett deltidsarbete eller får     annat fall skulle tabellinnehållning tillämpas
37894:                                       1987 vp. -      KK n:o 478
37895: 
37896: slumpmässigt under året på en tidsperiod som är       vända sig till skattebyrån i sin hemkommun och
37897: längre än 12 månader, vilket skulle leda till en      be att förskottsinnehållningen rättas till. Ett
37898: innehållning i underkant. Om förskottsinnehåll-       besök hos skattebyrån är på sin plats åtminstone,
37899: ning en skulle verkställas enligt tabell, skulle      då man återvänder till arbetslivet och förhållan-
37900: också avdragen från utkomstskyddet för arbets-        dena förändras.
37901: lösa godkännas dubbelt, och också av denna               Skattestyrelsen har strävat efter att via för-
37902: orsak skulle innehållningen bli för liten jämfört     skottsinnehållningen ta in rätta belopp då den
37903: med den slutliga beskattningen.                       har föreskrivit att förskottsinnehållningen skall
37904:    Förskottsinnehållningens exakthet kan enbart       verkställas på ovan nämnt sätt, såsom det
37905: uppskattas på basis av personliga förhållanden        förutsätts i lagen om förskottsuppbörd. Finans-
37906: både när det gäller arbetslösa och andra skattskyl-   ministeriet följer med situationen och strävar för
37907: diga. Och på förhand kan skattestyrelsens beslut      sin del efter att skapa sådana förhållanden där
37908: endast fastställa en i genomsnitt riktig innehåll-    skattestyrelsens beslut om verkställandet av inne-
37909: ning. Innehållningssystemet bör dessutom ur           hållningen kunde göras på ett ändamålsenligt
37910: betalarens synpunkt vara lätt att tillämpa och        sätt både för den skattskyldige och för den som
37911: schematiskt. Den som får arbetslöshetsdagpen-         utför innehållningen.
37912: ning kan, liksom andra skattskyldiga, vid behov
37913: 
37914:      Helsingfors den 16 februari 1988
37915: 
37916:                                                                              Minister Ulla Puolanne
37917:                                                  1987 vp.
37918: 
37919: Kirjallinen kysymys n:o 479
37920: 
37921: 
37922: 
37923: 
37924:                                     Mäkelä: Työttömyyspäivärahan määrän korottamisesta
37925: 
37926: 
37927:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37928: 
37929:   Jokapäiväisen elämän aiheuttamat kustannuk-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37930: set edellyttävät, että kaikilla kansalaisilla on käy-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37931: tettävissään tuloa vähintään 100 markkaa päiväs-
37932: sä. Mikäli tätä ei kerry palkasta tai eläkkeestä,
37933: tulee yhteiskunnan huolehtia siitä, että tämä                    Onko Hallitus tietoinen, että nykyinen
37934:                                                                työttömyyspäiväraha on tasoltaan riittä-
37935: toimeentuloturvavaatimus toteutuu.
37936:                                                                mätön ja sen maksaminen ainoastaan ar-
37937:    Esimerkiksi työttömille maksettava peruspäivä-              kipäiviltä on epäoikeudenmukainen, ja
37938: raha ei tällä hetkellä ole useinkaan riittävä, vaan
37939: aiheuttaa suuria taloudellisia vaikeuksia työttö-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37940: mänä olevalle. Seurauksena voi olla esimerkiksi                ryhtyä ja millä aikataululla työttömyys-
37941: joutuminen sosiaalitoimiston avustuksista riippu-              päivärahan korottamiseksi vähintään 100
37942: vaiseksi, mitä ei voida pitää yhteiskunnan kan-                markkaan päivältä ja sen maksamiseksi
37943: nalta järkevänä. Työttömyyspäivärahan tulee vas-               kaikilta seitsemältä viikonpäivältä ja sa-
37944: tata henkilön vähimmäistoimeentulotarvetta.                    malla ansiosidonnaisen päivärahan 200
37945:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             työpäivän jälkeisen aleneman poistami-
37946: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                seksi?
37947: 
37948:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1988
37949: 
37950:                                                Tina Mäkelä
37951: 
37952: 
37953: 
37954: 
37955: 280086R
37956: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 479
37957: 
37958: 
37959: 
37960: 
37961:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37962: 
37963:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      osasta lisättynä ansioon suhteutetulla ansio-osal-
37964: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       la, ja se on tarkoitettu maksettavaksi palkanme-
37965: olette 18 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn          netyksen korvauksena. Tästä seuraa, ettei työttö-
37966: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        myyspäivärahaa voida työttömyysvakuutuksen
37967: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   perusperiaatteita muuttamatta maksaa jokaiselta
37968: taja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta     viikonpäivältä.
37969: kysymyksestä n:o 479:                                  Työttömyysturvalain tultua voimaan 1.1.1985
37970:                                                     maksettiin ansioon suhteutettua päivärahaa täysi-
37971:           Onko Hallitus tietoinen, että nykyinen    määräisenä 100 päivältä, jonka jälkeen päiväraha
37972:        työttömyyspäiväraha on tasoltaan riittä-     aleni 20 prosenttia. Aleneman porrastusta lieven-
37973:        mätön ja sen maksaminen ainoastaan ar-       nettiin 1.4.1987 lukien siten, että ansioon suh-
37974:        kipäiviltä on epäoikeudenmukainen, ja        teutettua päivärahaa maksetaan täytenä 200 päi-
37975:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vää, jonka jälkeen alenema on 12,5 prosenttia.
37976:        ryhtyä ja millä aikataululla työttömyys-     Päivärahaa ei alenneta henkilöltä, joka ennen
37977:        päivärahan korottamiseksi vähintään 100      200 päivän täyttymistä on täyttänyt 55 vuotta.
37978:        markkaan päivältä ja sen maksamiseksi        Myös paluuta täysimääräiselle päivärahalle helpo-
37979:        kaikilta seitsemältä viikonpäivältä ja sa-   tettiin.
37980:        malla ansiosidonnaisen päivärahan 200           Hallituksen ohjelman mukaan hallitus tulee
37981:        työpäivän jälkeisen aleneman poistami-       valtiontalouden mahdollisuuksien mukaisesti toi-
37982:        seksi?                                       mikautenaan parantamaan työttömyysturvaa ko-
37983:                                                     rottamalla peruspäivärahaa ja lapsikorotuksia. Li-
37984:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       säksi suoritetaaan vuosittain tavanomainen työt-
37985: seuraavaa:                                          tömyysetuuksien indeksitarkistus, mikä merkitsee
37986:  Ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha            työttömyysturvaetuuksien reaalikorotusta palkka-
37987: muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perus-        tason reaalinousua vastaavasti.
37988: 
37989:     Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
37990: 
37991:                                                        Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
37992:                                        1987 vp. -     KK n:o 479                                        3
37993: 
37994: 
37995: 
37996: 
37997:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
37998: 
37999:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          den är avsedd att utbetalas som ersättning för
38000: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        förlorad lön. Av detta följer att arbetslöshetsdag-
38001: den 18 januari 1988 till vederbörande medlem av       penningen inte kan betalas för varje veckodag
38002: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     utan att principerna för arbetslöshetsförsäkringen
38003: dagsledamot Tina Mäkelä undertecknade spörs-          ändras.
38004: mål nr 479:
38005:                                                          Efter att lagen om utkomstskydd för arbetslösa
38006:           Är Regeringen medveten om att den           trätt i kraft 1.1.1985 betalades dagpenning av-
38007:        nuvarande arbetslöshetsdagpenningen är         vägd enligt förtjänsten till fullt belopp för 100
38008:        otillräcklig till sin nivå och att det är      dagar efter vilket dagpenningen sjönk med 20
38009:        orättvist att den utbetalas endast för         procent. Graderingen av sänkningen lindrades
38010:        vardagar och                                   från och med 1.4.1987 så att dagpenning avvägd
38011:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta,      enligt förtjänsten betalas till fullt belopp 200
38012:        och med viiken tidtabell, för att höja         dagar efter vilket sänkningen är 12,5 procent.
38013:        arbetslöshetsdagpenningen till 100 mark        Dagpenningen sänks inte för en person som fyllt
38014:        per dag och för att den skall utbetalas för    55 år innan de 200 dagarna gått ut. Också
38015:        alla sju veckodagar och för att samtidigt      återgången till full dagpenning underlättades.
38016:        avlägsna minskningen i den förtjänst-
38017:                                                          Enligt regeringsprogrammet kommer rege-
38018:        bundna dagpenningen efter 200 arbets-
38019:                                                       ringen i enlighet med de möjligheter som stats-
38020:        dagar?
38021:                                                       ekonomin ger att under sin verksamhetsperiod
38022:                                                       förbättra utkomstskyddet för arbetslösa genom
38023:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
38024:                                                       att höja grunddagpenningen och barntillägget.
38025: anföra följande:
38026:                                                       Dessutom görs årligen en sedvanlig indexjuste-
38027:    Arbetslöshetsdagpenningen, som avvägts en-         ring av arbetslöshetsförmånerna, vilket innebär
38028: ligt förtjänsten, består av en grunddel som är lika   en reell förhöjning av förmånerna för utkomst-
38029: stor som grunddagpenningen ökad med en                skyddet för arbetslösa på ett sätt som motsvarar
38030: förtjänstdel som avvägts enligt förtjänsten och       den reella förhöjningen av lönenivån.
38031: 
38032:     Helsingfors den 12 februari 1988
38033: 
38034:                                                       Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
38035:                                                1987 vp.
38036: 
38037: ~rjallinen kysymys   n:o 480
38038: 
38039: 
38040: 
38041: 
38042:                                   Kortesalmi: Muovikassien korvaamisesta uusiopaperista valmistetta-
38043:                                     villa paperikasseilla
38044: 
38045: 
38046:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38047: 
38048:  Vuoden aikana kertyy keskivertosuomalaisen           märkälujuutta joudutaan myös parantamaan
38049: aappiin 50 muovipussia. Näin ollen neljän ben-        esim. hartseilla, jotka ovat luonnolle vieraita
38050: en perheellä muovikasseja on jo 200. Koko             aineita.
38051: uomen kansan kaapeissa muovikasseja on yh-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38052: ~ensä noin 270 milj. kappaletta.                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38053:   Muovikassit valmistetaan yleensä polyeteenistä,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38054: Jka hajoaa luonnossa huonosti, Vuosittain muo-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38055: ikassien valmistukseen tarvitaan noin 5 000 ton-                Tietääkö Hallitus, että maassamme
38056: cia polyeteenikalvoa. Valtaosa näistä kasseista              kertyy vuosittain lähes 300 milj. muovi-
38057: äätyy kaatopaikoille ja muutoinkin saastutta-                kassia, jotka valtaosaltaan päätyvät saas-
38058: laan luontoa.                                                tuttamaan joko kaatopaikoilla tai muual-
38059:  Muovikasseja huomattavasti ympäristöystäväni-               la luontoamme, ja
38060: ~mpi keino olisi käyttää uusiopaperista valmis-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
38061: ~ttuja paperisia kasseja. Uusiopaperi tehdään                jotta edistettäisiin mm. uusiopaperista
38062: eräyspaperista. Näin ollen paperikassien käyttö              valmistettujen paperikassien käyttöä ja ne
38063: .säisi jätteiden kierrätystä. Tällä hetkellä uusio-          saataisiin niin kestävyydeltään kuin hin-
38064:  aperista valmistetut kassit maksavat kaksi kertaa           naltaankin kilpailukykyisiksi ympäristöä
38065: nemmän kuin muoviset. Uusiopaperikassien                     saastuttavien muovikassien kanssa?
38066: 
38067:    Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1988
38068: 
38069:                                         J. Juhani Kortesalmi
38070: 
38071: 
38072: 
38073: 
38074: l0109R
38075: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 480
38076: 
38077: 
38078: 
38079: 
38080:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38081: 
38082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          on se etu puolellaan, että sen massa on vain noi1
38083: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kolmannes paperikassin massasta. Muun muass
38084: olette 20 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn              tästä syystä paperikassin elinkaari on energiat~
38085: kirjeenne n:o 2106 ohella lähettänyt valtioneu-         loudellisesti epäedullisempi kuin muovikassin.
38086: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi            Muovikassi valmistetaan uudistumattomast
38087: jäljennöksen kansanedustaja Kortesalmen kirjalli-       luonnonvarasta saatavasta raaka-aineesta, paperi
38088: sesta kysymyksestä n:o 480, jossa tiedustellaan:        kassin puolestaan uudistuvasta raaka-aineest~
38089:                                                         Muovikassin raaka-aineperusta on ulkomainen
38090:           Tietääkö Hallitus, että maassamme
38091:                                                         paperikassin kotimainen. Muovikassin valmistu~
38092:         kertyy vuosittain lähes 300 milj. muovi-
38093:                                                         sesta tulee vähemmän päästöjä vesistöihin j
38094:         kassia, jotka valtaosaltaan päätyvät saas-      vähemmän kiinteitä prosessijätteitä kuin paperi
38095:         tuttamaan joko kaatopaikoilla tai muual-        kassin valmistuksessa. Päästöjä ilmaan on vaike
38096:         la luontoamme, ja
38097:                                                         verrata, koska muovikassin raaka-aine, polyetec
38098:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          ni, on öljynjalostukseen liittyvän petrokemia
38099:         jotta edistettäisiin mm. uusiopaperista         teollisuuden tuote, jonka valmistus itsessään vai
38100:         valmistettujen paperikassien käyttöä ja ne      kuttaa varsin vähän öljynjalostuksen ja petrokc
38101:         saataisiin niin kestävyydeltäan kuin hin-       mian teollisuuden päästöihin.
38102:         naltaankin kilpailukykyisiksi ympäristöä
38103:                                                            Käytöstä poistettuja ostoskasseja käytetään kc
38104:         saastuttavien muovikassien kanssa?
38105:                                                         titalouksissa yleisesti pitkään ja lopuksi usei
38106:                                                         muiden jätteiden säilytys- ja keräilyvälinein~
38107:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Tässä käytössä muovikassi on siinä suhteessa p~
38108: seuraavaa:                                              rempi, että se pidättää kosteutta hieman parem
38109:    Muovikassien suosio markkinoilla perustuu sii-       min kuin paperikassi. Paperikassissa talousjättec
38110: hen, että ne ovat suhteellisen halpoja, sekä            puolestaan kuivuvat, jolloin ne eivät ala haist
38111: muun muassa niiden kestävyyteen, keveyteen,             niin helposti kuin muovikassissa.
38112: joustavuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Mainitut            Muovikassien osuus yhdyskuntajätteen määrru
38113: muovikassin ominaisuudet ovat syrjäyttäneet pa-         tä on nykyisin 0,3-0,5 prosenttia. Kaatopaikall
38114: perikassin kilpailussa kuluttajien suosiosta. Ky-       ja luonnossa paperikassi hajoaa muovikassia ne
38115: synnän suuntauduttua muovikasseihin paperikas-          peammin, mutta kunnollisen, märkälujan papt
38116: sien tarjonta on vastaavasti supistunut niin, ettei     rikassinkin hajoaminen vie melko kauan. Muov
38117: niitä ole enää ollut tarjolla kaupoissa kuin poik-      kassit sen sijaan hidastavat kaatopaikalle vietävä
38118: keustapauksissa. Viime aikoina paperikassien tar-       eloperäisen jätteen hajoamista. Jätteen kompo~
38119: jonta on kuitenkin jossakin määrin lisääntynyt          toinoin kannalta paperikassi on muovikassia p~
38120: asiasta käydyn keskustelun ansiosta. Uusiopape-         rempi vaihtoehto. Jätteiden poltossa kumpikaa
38121: rista valmistettuja ostospusseja tai -kasseja on        ei aiheuta erityisongelmia.
38122: toistaiseksi ollut saatavilla vain alkoholiliikkeissä      Tienvarsien roskaantuminen on viime vuosin
38123: ja eräissä harvoissa erikoistavaraliikkeissä.           vähentynyt. Samalla muovikassien osuus roskaar
38124:    Eräs paperikassin pulma on, että se tulisi,          tumisesta on lisääntynyt. Taaja-asutusalueide
38125: ollakseen käyttökelpoinen, tehdä märkälujaksi.          maanteidenvarsien roskista muovikassien osut
38126: Tähän tarvitaan sitä enemmän kemikaaleja -              oli 1970-luvun loppupuoliskolla keskimääri
38127: hartseja - mitä heikompaa kuitua käytetäan.             noin 3,5 prosenttia. Vuonna 1986 tehdyn selv:
38128: Uusiopaperista tehty kassi joudutaan lujittamaan        tyksen mukaan muovikassien osuus roskien lukt
38129: vahvemmin kuin uudesta kuidusta valmistettu.            määrästä oli noin 7, 5 prosenttia. Haja-asutusalt
38130:    Kassien, kuten muidenkin tuotteiden, ympä-           eilla on havaittu samantapainen suuntaus.
38131: ristövaikutuksia arvioitaessa on tarkasteltava nii-        Paperikassien valmistus uusiomassasta voisi, jc
38132: den koko elinkaarta. Tiedot kokonaisvaikutuksis-        tällaiset paperikassit onnistuisivat saamaan sat~
38133: ta ovat jossakin määrin ristiriitaisia. Muovikassilla   prosenttisen markkinaosuuden, lisätä keräyspapt
38134:                                       1987 vp. -- RJ( n:o 480                                         3
38135: 
38136: rin vuotuista käyttöä arviolta 20 000 tonnia.        seen ole ainakaan vielä asiallisia perusteita. Sen
38137: Mainittu markkinaosuus ei liene kuitenkaan saa-      sijaan tulee yleistä valistusta ja asennekasvatusta
38138: vutettavissa muutoin kuin vero- tai maksumenet-      ympäristön roskaantumisen ehkäisemiseksi edel-
38139: telyin, rajoituksin tai määräyksin. Näin jyrkkien    leen tehostaa ja "neitseellisestä" kuidusta val-
38140: keinojen käyttö ei kuitenkaan vaikuta kohtuulli-     mistettujen, kestävien paperikassien kehittämis-
38141: selta. Uusiopaperista valmistettu kassi on ainakin   työtä edistää myös valtion varoin.
38142: ostoskassina niin heikko, ettei tällaiseen ohjauk-
38143: 
38144:     Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1988
38145: 
38146:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
38147: 4                                     1987 vp. -      KK n:o 480
38148: 
38149: 
38150: 
38151: 
38152:                                Till Riksdagens Herr Talman
38153: 
38154:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ters helhetsverkan är i viss mån motstridiga.
38155: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        Plastkassen har den fördelen att dess massa bara
38156: 2106 av den 20 januari 1988 till vederbörande         är ungefär en tredjedel av papperskassens massa.
38157: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    Bl.a. av denna orsak är papperskassen, från
38158: av riksdagsman Kortesalmi undenecknade spörs-         energihushållningssynpunkt sett oförmånligare
38159: mål nr 480:                                           än plastkassen.
38160:                                                          Plastkassen tillverkas av ett råmaterial som
38161:           Är Regeringen medveten om att det i         härstammar från en icke förnyelsebar naturtill-
38162:        vårt land årligen samlas närmare 300           gång, papperskassen tillverkas däremot av ett
38163:        milj. plastkassar, som till största del kom-   förnyelsebart råmaterial. Plastkassens råmaterial
38164:        mer att smutsa ned avstjälpningsplatser        importeras från utlandet och papperskassens är
38165:        eller andra platser i vår natur, och           inhemskt. Vid tillverkning av plastkassar blir
38166:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       utsläppen i våra vattendrag mindre och det
38167:        för att främja en användning av pap-           uppstår mindre fast processavfall än vid tillverk-
38168:        perskassar, tillverkade av bl.a. återvin-      ning av papperskassar. Det är svårt att jämföra
38169:        ningspapper och för att de skulle fås          utsläppen i luften, då plastkassens råmaterial är
38170:        konkurrenskraftiga, vad hållbarhet och         polyeten, en produkt av den petrokemiska in-
38171:        pris beträffar, med plastkassar som            dustrin som hör ihop med oljeraffinering, och
38172:        förorenar omgivningen?                         framställningen av polyeten påverkar i sig mycket
38173:                                                       litet utsläppen från oljeraffineringen och den
38174:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       petrokemiska industrin.
38175: anföra följande:                                         Shoppingkassar, som tagits ur bruk, används
38176:    Plastkassens popularitet på marknaden              vanligen länge i hushållen och slutligen används
38177: grundar sig på det faktum att den är relativt         de ofta som uppbevarings- och uppsamlingsme-
38178: billig, dessutom är den hållbar, lätt, smidig och     del för annat avfall. För det här ändamålet är
38179: lätt att använda. Plastkassens nämnda egenskaper      plastkassen i det avseendet bättre att den isolerar
38180: har undanträngt papperskassen i tävlingen om          mot fukt litet bättre än papperskassen. Hushålls-
38181: konsumenternas gunst. Då efterfrågan inriktats        avfall, som uppbevaras i en papperskasse, torkar
38182: på plastkassar, har utbudet på papperskassar i        däremot, och då börjar det inte lika lätt lukta
38183: motsvarande grad minskat så mycket att de inte        som i en plastkasse.
38184: längre finns till buds i affärer, utom i undantags-      Plastkassarnas andel av det kommunala avfallet
38185: fall. Under den senaste tiden har utbudet på          är nuförtiden 0,3-0,5 procent. På avstjälpnings-
38186: papperskassar ändå i viss mån ökat till följd av      platsen och i naturen tar det ganska lång tid
38187: den diskussion som förts om saken. Shoppingpå-        också för en våthållfast papperskasse att nedbry-
38188: sar eller -kassar, tillverkade av återvinningspap-    tas. Plastkassarna fördröjer emellertid nedbryt-
38189: per, har hittills varit tillgängliga endast i alko-   ningen av organiskt avfall, som förs till avstjälp-
38190: holbutiker och i några få specialvaruaffärer.         ningsplatsen. Med tanke på avfallskompostering
38191:    Ett problem med papperskassen är det att den       är papperskassen ett bättre alternativ än plastkas-
38192: borde göras våthållfast för att vara användbar.       sen. Då avfall bränns förorsakar ingendera några
38193: Till detta behövs det desto mera kemikalier,          speciella problem.
38194: harts, ju svagare fibrer som används. Man är             Nedskräpningen av vägkanterna har minskat
38195: tvungen att förstärka en kasse, gjord av återvin-     under de senaste åren. Samtidigt har plastkassar-
38196: ningspapper, mera än en som är tillverkad av          nas andel av nedskräpningen ökat. Under senare
38197: nyfiberpapper.                                        delen av 1970-talet var plastkassarnas andel av
38198:    Då man uppskattar kassarnas, och likaså andra      skräpet vid vägkanterna på områden med tätorts-
38199: produkters, miljöpåverkan bör man granska deras       bebyggelse i medeltal ca 3, 5 procent. Enligt en
38200: hela levnadslopp. Uppgifterna om dessa produk-        utredning, som gjordes år 1986, var plastkassar-
38201:                                      1987 vp. -     KK n:o 480                                      5
38202: 
38203: nas andel av skräpet ca 7,5 procent. 1 glesbygden   så drastiska medel verkar dock inte skäligt. En av
38204: har en liknande tendens iakttagits.                 återvinningspapper tillverkad kasse är åtminstone
38205:   Tillverkning av papperskassar av återvinnings-    som shoppingkasse så svag att det åtminstone
38206: massa kunde, om dessa papperskassar lyckades få     inte ännu finns sakliga argument för en sådan
38207: en 100 %-ig marknadsandel, öka den årliga           styrning. Däremot bör den allmänna upplys-
38208: användningen av returpapper med uppskatt-           ningen och attitydfostran ytterligare effektiveras
38209: ningsvis 20 000 ton. Den nämnda marknadsan-         till förebyggande av en nedskräpning av miljön.
38210: delen torde inte gå att uppnå på annat sätt än      Dessutom bör utvecklingsarbetet i syfte att få
38211: genom ett skatte- eller avgiftsförfarande, genom    fram hållbara kassar av nyfiberpapper också främ-
38212: begränsningar eller bestämmelser. Att använda       jas med statliga medel.
38213: 
38214:     Helsingfors den 19 februari 1988
38215: 
38216:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
38217:                                                 1987 vp.
38218: 
38219: Kirjallinen kysymys n:o 481
38220: 
38221: 
38222: 
38223: 
38224:                                    Kortesalmi: Erämaiden suojelun tehostamisesta Pohjois-Suomessa
38225: 
38226: 
38227:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38228: 
38229:   Lapin seutukaavaliiton kokoamien suunnitel-         rin etäisyydellä autolla ajettavasta tiestä sijaitse-
38230: mien mukainen metsäteiden kokonaistarve on            vat, yli 500 neliökilometriä käsittävät kairat.
38231: Lapissa yhteensä 5 440 kilometriä, ja tätä tarvetta      Tunturilapin erämaa-alueet sisältyvät huomat-
38232: tyydytetään noin 400 kilometrin vuosivauhdilla.       tavilta osin Lapin seutukaavan suojeluvarauksiin
38233: Seutukaavaliitto pitää valmistuneessa metsätie-       ja sijaitsevat suojametsävyöhykkeellä. Metsätei-
38234: verkkosuunnitelmassaan näiden metsähallituksen        den rakentamisen seurauksena muutamat nykyi-
38235: sekä Rovaniemen ja Kemijärven metsänparannus-         sistä erämaa-alueista joutuvat väistymään, eli nii-
38236: piirien suunnittelemien metsäteiden rakentamis-       hin tulee hakkuita ja metsänhoitotoimia. Tällai-
38237: ta petusteltuna, koska TVL:n määrärahat mm.           sia erämaa-alueita ovat seutukaavaliiton selvityk-
38238: pientieverkon pitoon ovat vähenemässä. Metsä-         sen mukaan lähinnä Nuorttijoen latva-alue, Lo-
38239: teiden rakentamisen seurauksena muutamat La-          kan ja Porttipahdan pohjoispuoliset alueet ja
38240: pin erämaa-alueista muuttuvat talousmetsiksi.         kiistaa aiheuttanut Inarinjärven itäpuolineo alue.
38241:   Metsätiesuunnitelmat sijoittuvat lähes poik-           Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
38242: keuksetta alueille, joilla on merkitystä päätehak-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38243: kuissa, metsien uudistamisessa, taimikoiden hoi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38244: dossa ja metsien kasvatushakkuissa. Kuljetuksissa     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38245: on tavoitteena alle kilometrin matka lähimmälle                  Tietääkö Hallitus, että Lapin lääniin
38246: metsätielle. Metsätieverkkosuunnitelmien mu-                  suunnitellut ja rakenteilla olevat metsä-
38247: kaan syntyvä hyötyalue laajenee Lapin läänissä yli            autotiet vaarantavat olemassa olevien erä-
38248: 10 000 neliökilometriin ja kattaa käytännöllisesti            maa-alueiden säilymisen, ja
38249: katsoen koko metsätalousvaltaisen maa-alan.                      aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
38250:    Metsätiesuunnitelmia on osoitettu myös erä-                miin erämaalain aikaansaamiseksi ja siten
38251: maakäsitteen piiriin sisältyville alueille. Erämaa-           vielä koskemattomien Pohjois-Suomen
38252: alueiksihan on määritelty yli kahdeksan kilomet-              erämaiden suojelemiseksi?
38253: 
38254:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1988
38255: 
38256:                                          J. Juhani Kortesalmi
38257: 
38258: 
38259: 
38260: 
38261: 280068X
38262: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 481
38263: 
38264: 
38265: 
38266: 
38267:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38268: 
38269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         - selvittää Lapin erämaa-alueiden laajuus, si-
38270: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jainti ja merkitys eri käyttömuotojen kannalta;
38271: olette 20 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn          sekä
38272: kirjeenne n:o 2107 ohella lähettänyt valtioneu-        - tehdä ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntö-
38273: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     toimenpiteiksi ottaen huomioon mm. tehdyt
38274: jäljennöksen kansanedustaja Kortesalmen kirjalli-   ehdotukset suojelualueista ja luonnonhoitoaluei-
38275: sesta kysymyksestä n:o 481, jossa tiedustellaan:    den perustamisesta.
38276:                                                        Komitean tulee työssään pyrkiä ehdotuksiin,
38277:           Tietääkö Hallitus, että Lapin lääniin     jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä, ja sen tulee
38278:        suunnitellut ja rakenteilla olevat metsä-    saada ehdotuksensa valmiiksi 31.12.1988 men-
38279:        autotiet vaarantavat olemassa olevien erä-   nessä.
38280:        maa-alueiden säilymisen, ja                     Valtioneuvosto on lisäksi 26.11.1987 päättänyt
38281:           aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-    todeta, ettei komitean työn aikana aloiteta hak-
38282:        miin erämaalain aikaansaamiseksi ja siten    kuita eikä uusia tienrakennustöitä valtion omista-
38283:        vielä koskemattomien Pohjois-Suomen          milla Inarin erämaa-alueilla.
38284:        erämaiden suojelemiseksi?                       Komitean ehdotusten valmistuttua on tarkoi-
38285:                                                     tus päättää erämaiden suojelun jatkotoimista,
38286:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    muun muassa mahdollisen erämaalain säätämi-
38287: ti seuraavaa:                                       sestä. Tässä yhteydessä ratkaistaan myös, mitkä
38288:    Valtioneuvosto asetti 30.12.1987 komitean,       alueet tulee jättää tienrakennustoimien ulkopuo-
38289: jonka tehtävänä on:                                 lelle.
38290: 
38291:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
38292: 
38293:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
38294:                                       1987 vp. -     KK n:o 481                                     3
38295: 
38296: 
38297: 
38298: 
38299:                                Tili Riksdagens Herr Talman
38300: 
38301:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            - utreda omfattningen av och läget för samt
38302: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       betydelsen hos ödemarksområdena i Lappland
38303: 2107 av den 20 januari 1988 tili vederbörande        med tanke på olika former av disposition; samt
38304: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande
38305:                                                        - framlägga förslag tili nödvändiga lagstift-
38306: av riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörs-
38307:                                                      ningsåtgärder med beaktande av bl.a. de förslag
38308: mål nr 481:                                          som har framforts om skyddsområden och om
38309:          Är Regeringen medveten om att de            inrättande av naturvårdsområden.
38310:        skogsbilvägar som har planerats och som          Kommitten bör i sitt arbete försöka utforma
38311:        bäst anläggs i Lapplands Iän äventyrar        forslag som är allmänt accepterade och den skall
38312:        bevarandet av de existerande ödemarks-        fårdigställa sitt förslag senast 31.12.1988.
38313:        områdena och
38314:           ämnar Regeringen i brådskande ord-            Statsrådet beslöt dessutom 26. 11.1987 fastslå
38315:        ning vidta åtgärder för att åstadkomma        att avverkningar och nya väganläggningsarbeten
38316:        en ödemarkslag for att sålunda skydda de      inte skall påbörjas på de statsägda ödemarksom-
38317:        ännu orörda ödemarkerna i norra Fin-          rådena i Enare så länge kommitten arbetar.
38318:        land?                                           Avsikten är att sedan kommittens arbete fär-
38319:                                                      digställts besluta om de fortsatta åtgärderna för
38320:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     skyddet av ödemarkerna, bl.a. stiftandet av en
38321: anföra följande:                                     eventuell ödemarkslag. 1 detta sammanhang av-
38322:    Statsrådet tillsatte 30.12.1987 en kommitte       görs också vilka områden som inte skall omfattas
38323: vars uppgift är att:                                 av vägbyggnadsåtgärderna.
38324: 
38325:      Helsingfors den 11 februari 1988
38326: 
38327:                                                                         Miljöminister Kaj Bärlund
38328: 1
38329: 
38330: 
38331: 1
38332: 
38333: 
38334: 1
38335: 
38336: 
38337:     1
38338: 
38339: 
38340:     1
38341: 
38342: 
38343:     1
38344: 
38345: 
38346:         1
38347: 
38348: 
38349:         1
38350: 
38351: 
38352:         1
38353: 
38354: 
38355:             1
38356: 
38357: 
38358:             1
38359: 
38360: 
38361:             1
38362: 
38363: 
38364:                 1
38365:                                               1987 vp.
38366: 
38367: Kirjallinen kysymys n:o 482
38368: 
38369: 
38370: 
38371: 
38372:                                   Kortesalmi: Verouudistuksen vaikutuksista vesivoiman tuottamisen
38373:                                     verottamiseen Pohjois-Suomessa
38374: 
38375: 
38376:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38377: 
38378:    Eduskunta hyväksyi noin vuosi sitten lain vesi-      Sen jälkeen alkoi tulla tietoja ns. verouudis-
38379: voiman verotuksesta. Samalla eduskunta edellyt-      tuksesta. Sen mukaan mm. yritysten harkintave-
38380: ti, että jatkoselvitysten yhteydessä selvitetään     rotus poistuisi kunnallisverotuksessa. Nämä uu-
38381: myös mahdollisuudet luopua nykyisen kaltaisesta      distussuunnitelmat ovat pysäyttäneet vesivoima-
38382: harkintaverotuksesta ja ottaa käyttöön tuotetun      maksujärjestelmän jatkotoimenpiteet.
38383: sähkön perusteella määräytyvä vesivoimalaitosten        Mikäli verouudistuksen yhteydessä harkintave-
38384: kunnallisverotus.                                    rotus poistuu ja jo valmiiksi neuvoteltuna vesivoi-
38385:                                                      mamaksua ei oteta käyttöön, tulevat esim. Oulu-
38386:    Välittömästi tämän jälkeen Oulun ja Lapin         jokialueen kunnat menettämään enimmillään
38387: läänien maakuntaliitot nimesivät Kemijoki Oy:n       useita miljoonia markkoja vuodessa kuntaa koh-
38388: ja Oulujoki Oy:n toivomuksesta edustajansa toi-      den.
38389: mikuntaan, joka ryhtyi selvittämään em. edus-
38390:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38391: kunnan toivomaa ns. vesivoimamaksujärjestel-
38392:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38393: mää.                                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38394:    Asiantuntijana on käytetty prof. Edward An-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38395: derssonia, joka on kirjoittanut asiasta valmiin
38396:                                                               Aikooko Hallitus turvata sen, että ve-
38397: lakiesityksen.
38398:                                                             rouudistuksen yhteydessä Pohjois-Suo-
38399:   Voimayhtiöiden ja maakuntaliittojen (sekä                 men ns. voimalaitoskunnat eivät menetä
38400: myös kuntien) neuvottelijoiden välillä päästiin             juuri äsken ja pitkän odotuksen jälkeen
38401: kesäkuussa 1987 yksimieliseen neuvottelutulok-              saamaansa veroetuutta, eli että jo val-
38402: seen vesivoimamaksujärjestelmästä sekä maksun               miiksi neuvoteltu vesivoimamaksu näille
38403: suuruudesta.                                                kunnille turvataan?
38404: 
38405:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1988
38406: 
38407:                                         ]. Juhani Kortesalmi
38408: 
38409: 
38410: 
38411: 
38412: 2801041
38413: 2                                    1987 vp. -     KK n:o 482
38414: 
38415: 
38416: 
38417: 
38418:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38419: 
38420:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mikunta, jonka tehtävänä on selvittää kuntien ja
38421: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seurakuntien veropohjan rakenne sekä arvioida
38422: olette 21 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn          kokonaisverouudistuksen vaikutuksia kunnallis-
38423: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ia kirkollisveroäyrien kokonaismäärään sekä eri-
38424: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   laisten kuntien ja seurakuntien veropohjaan. Toi-
38425: taja]. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-   mikunnan on jo kokonaisverouudistuksen valmis-
38426: lisesta kysymyksestä n:o 482:                       telun kuluessa tehtävä arvioita verouudistuksen
38427:                                                     eri osatekijöiden vaikutuksista sen mukaan kuin
38428:          Aikooko Hallitus turvata sen, että ve-     valtiovarainministeriö niitä toimikunnalta pyy-
38429:        rouudistuksen yhteydessä Pohjois-Suo-        tää.
38430:        men ns. voimalaitoskunnat eivät menetä
38431:        juuri äsken ja pitkän odotuksen jälkeen         Kokonaisverouudistuksen valmistelun yhtey-
38432:        saamaansa veroetuutta, eli että jo val-      dessä tehdyissä selvityksissä on ehdotettu muun
38433:        miiksi neuvoteltu vesivoimamaksu näille      ohessa osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen kun-
38434:        kunnille turvataan?                          nallisverotuksen poistamista. Tämän ehdotuksen
38435:                                                     toteuttamisen edellytyksenä on, että kuntien tu-
38436:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    lot turvataan. Hallituksessa ei ole vielä kuiten-
38437: ti seuraavaa:                                       kaan otettu kantaa kokonaisverouudistuksesta
38438:    Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa       tehtyihin eri ehdotuksiin eikä siten myöskään
38439: kokonaisverouudistuksen. Uudistuksen lähtökoh-      yhteisöjen liiketulojen harkintaverotuksen poista-
38440: tana on eri tulojen yhtäläinen verottaminen.        miseen yhtä vähän kuin vesivoimamaksun toteut-
38441: Verouudistuksen lähtökohtana hallitusohjelman       tamiseenkaan. Kokonaisverouudistuksessa turva-
38442: mukaan on myös, että valtion ja kuntien verotu-     taan kuntien verotulot hallitusohjelman mukai-
38443: lot turvataan uudistuksen kaikissa vaiheissa. Tä-   sesti. Pohjois-Suomen ns. voimalaitoskunnat ovat
38444: män päämäärän saavuttamiseksi on asetettu toi-      samassa asemassa kuin muutkin kunnat.
38445: 
38446:     Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1988
38447: 
38448:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
38449:                                      1987 vp. -- RJ( n:o 482                                          3
38450: 
38451: 
38452: 
38453: 
38454:                                Tili Riksdagens Herr Talman
38455: 
38456:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         klarlägga skattegrundens struktur inom kommu-
38457: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       nerna och församlingarna. Vidare skall kommit-
38458: den 21 januari 1988 tili vederbörande medlem av      ten beräkna skattereformens inverkan på den
38459: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    totala mängden kommunal- och kyrkoskatteören
38460: dagsman ]. Juhani Kortesalmi undertecknade           samt på skattegrunden inom olika kommuner
38461: spörsmål nr 482:                                     och församlingar. Kommitten skall redan under
38462:                                                      beredningen av skattereformen kunna uppskatta
38463:           Ämnar Regeringen se tili att de s.k.       viiken inverkan skattereformens olika delfaktorer
38464:        kraftverkskommunerna i norra Finland          kommer att ha allteftersom finansministeriet ber
38465:        inte i samband med skattereformen går         om dylika uppgifter av kommitten.
38466:        miste om den skatteförmån som de nyli-           I de utredningar som gjorts i samband med
38467:        gen erhållit efter en lång väntan, dvs. att   beredningen av skattereformen har man bl.a.
38468:        den vattenkraftsavgift om viiken redan        föreslagit att kommunalskatten för aktiebolag
38469:        avtalats tryggas för dessa kommuner?          och andra samfund skall slopas. En förutsättning
38470:                                                      för genomförande av detta förslag är att kommu-
38471:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     nernas inkomster tryggas. Man har dock inte
38472: anföra följande:                                     ännu i regeringen tagit stälining tili de olika
38473:    Enligt regeringsprogrammet kommer rege-           förslag tili revidering av beskattningen som gjorts
38474: ringen att genomföra en totalreform av beskatt-      och således inte heller tili slopandet av beskatt-
38475: ningen. Utgångspunkten för reformen är en            ning enligt prövning av samfundens inkomster av
38476: beskattning på enahanda grunder av olika in-         rörelse lika litet som tili införande av en vatten-
38477: komster. En annan utgångspunkt för regerings-        kraftsavgift. I totalreformen av beskattningen
38478: programmet är att statens och kommunernas            kommer kommunernas skatteinkomster att tryg-
38479: skatteinkomster tryggas i alla skeden av refor-      gas enligt regeringsprogrammet. De s.k. kraft-
38480: men. För uppnående av detta mål har man              verkskommunerna i norra Finland är i samma
38481: tillsatt en kommitte som har i uppdrag att           stälining som övriga kommuner.
38482: 
38483:      Helsingfors den 18 februari 1988
38484: 
38485:                                                                             Minister Ulla Puolanne
38486:                                                    1987 vp.
38487: 
38488: Kirjallinen kysymys n:o 483
38489: 
38490: 
38491: 
38492: 
38493:                                      Stenius-Kaukonen: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien eläketur-
38494:                                         van parantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
38495: 
38496: 
38497:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38498: 
38499:    Työttömyyseläkeikärajan korottaminen 60 vuo-           kulunut 360 sellaista päivää, jolta hän ei ole
38500: teen on jättänyt vuonna 1931 ja 1932 syntyneet            saanut työttömyyspäivärahaa. Tällaisia päiviä ker-
38501: monella tapaa väliinputoajiksi. Vaikka ikärajan           tyy joka viikko kaksi, koska työttömyyspäivärahaa
38502: korottamista vuoden 1986 alusta perusteltiin yk-          maksetaan vain viideltä päivältä viikossa. 360
38503: silöllisen varhaiseläkkeen voimaantulolla, ei se          päivää kertyy siis vajaassa kolmessa ja puolessa
38504: ole ratkaissut ongelmia.                                  vuodessa.
38505:    Väliinputoaminen ulottuu vuosi vuodelta uu-               Samalla tulevan ajan menetys merkitsee sitä,
38506: siin ikäluokkiin. Yksilöllinen varhaiseläke takaa         että vaikka hän myöhemmin tulee työkyvyttö-
38507: eläketurvan lähinnä silloin, kun eläkkeelle siirry-       mäksi tai 60 vuotta täytettyään saa työttömyys-
38508: tään suoraan työelämästä. Kuitenkin juuri ne,             eläkkeen, nämä eläkkeet jäävät vapaakirjaeläk-
38509: jotka työpaikan jo menetettyään kipeimmin tar-            keiksi, eli eläkettä laskettaessa ei oteta huomioon
38510: vitsisivat eläkettä, eivät ole sitä saaneet. Yksilölli-   niitä vuosia, jotka jäävät työttömyyden tai työky-
38511: sen varhaiseläkkeen hylkyprosentti on ollut kaik-         vyttömyyden alkamisen ja 65 vuoden eläkeiän
38512: kein korkein eli yli 50 % niiden kohdalla, jotka          täyttämisen väliin. Tämä merkitsee eläkkeen jää-
38513: ennen eläkkeen hakemista ovat jo joutuneet                mistä huomattavasti normaalia eläkettä pienem-
38514: työttömiksi.                                              mäksi pysyvästi.
38515:     Ongelmat voi havainnollisimmin tuoda esiin               Jos työttömyys kutojalla edelleen jatkuu, niin
38516: esimerkin avulla. Lapinniemen puuvillatehdas              toukokuussa 1989 hänen työttömyyspäivärahansa
38517: lopetti toimintansa vuonna 1985 ja irtisanoi val-         putoaa 900 päivän täytyttyä peruspäivärahan suu-
38518: taosan työntekijöistään. Heidän joukossaan oli            ruiseksi (v. 1988 n. 1 300 mk/kk netto), mikä ei
38519: useita 1931 ja 1932 syntyneitä, joiden työsuhde           yllä edes Sosiaalitoimistosta maksettavan toi-
38520: päättyi 31.10.1985. Työttömyys on siis nyt jatku-         meentulotuen tasolle.
38521: nut yhtämittaisesti yli kaksi vuotta eikä heille ole         Kun kysymys on yleensä 10-15-vuotiaasta
38522: tehty yhtään työtarjousta työvoimatoimistosta,            saakka työelämässä mukana olleista henkilöistä,
38523: saatikka että he olisivat omatoimisesti löytäneet         joille työvuosia on saattanut kertyä jo yli 40,
38524:  työtä Tampereella, jossa 30.12.1987 oli 8 005            tuntuu kohtuuttomalta, ettei heidän työpanok-
38525:  työtöntä ja 260 avointa työpaikkaa.                      sensa yhteiskunnan hyväksi riitä takaamaan heille
38526:     Vuonna 1931 syntynyt kutoja haki yksilöllistä         turvallisia eläkepäiviä, vaan heidän on vielä koet-
38527: varhaiseläkettä. Tähän mennessä sekä työeläkelai-         tava epävarmuutta toimeentulostaan.
38528:  tos että eläkelautakunta ovat hylänneet hake-               Lapinniemi on vain yksi esimerkki. Lähes vas-
38529:  muksen ja lokakuusta 1987 valitus on ollut               taavia tapauksia löytyy mm. Lana-Renton, Pano-
38530:  vireillä vakuutusoikeudessa, jonka päätös on odo-        lan ja Aaltosen kenkätehtaiden irtisanomien työt-
38531:  tettavissa syksyllä 1988. Jos se on hylkäävä,            tömien piiristä vain joitakin esimerkkejä maini-
38532:  jatkuu työttömyys edelleen. Myös Kela on hylän-          takseni. 360 päivän täyttyminen ja eläke-etuok-
38533:  nyt hakemuksen ja valitus on vireillä tarkastus-         sien menetys voi olla edessä jo tänä keväänä.
38534:  lautakunnassa.                                              Työllisyyslain voimaantulo ensi vuoden alussa
38535:     Koska yksilölliseen varhaiseläkkeeseen on oi-         yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleiden osalta
38536:  keutettu vain henkilö, jolla on oikeus ns. tule-         ei tarjoa puolen vuoden työpaikkoineen todellista
38537:  vaan aikaan, menettää hän kokonaan mahdolli-             ratkaisua kenellekään työttömälle. Ikääntyneiden
38538:  suutensa sen hakemiseen maaliskuun 1989 jäl-             pitkäaikaistyöttömien eläke-etuuksien menetyk-
38539:  keen, koska silloin työsuhteen päättymisestä on          siä se ei myöskään kaikilta osin ratkaise, vaikka
38540: 
38541: 2801335
38542: 2                                      1987 vp. -      KK n:o 483
38543: 
38544: yksilöllinen varhaiseläke saataisiin julkiselle sek-            Onko Hallitus tietoinen suta, että
38545: torille vuoden 1989 alusta. Siitäkään ei ole mi-             vuonna 1931 ja sen jälkeen syntyneet
38546: tään varmuutta. Sen sijaan irtisanoessaan ikään-             työttömät menettävät työttömyyden jat-
38547: tyneitä pitkäaikaisia työntekijöitä yksityinen               kuttua vajaat 3,5 vuotta ns. tulevan ajan
38548: työnantaja vapautuu eläkkeiden maksuvelvolli-                oikeuden myöhemmin työkyvyttömyys-
38549: suudestaan tulevan ajan osalta, ja se siirtyy val-           tai työttömyys- ja myös vanhuuseläkettä
38550: tion ja kunnan maksettavaksi. Koska velvoite-                määrättäessä ja siten myös oikeutensa
38551: työstä aiotaan maksaa pientä palkkaa, tulevan                yksilölliseen varhaiseläkkeeseen, ja
38552: ajan osuus pienenee ja sen saa työntekijä kärsiä                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38553: kokonaiseläkkeen pienentymisenä.                             ryhtyä näiden epäoikeudenmukaisuuk-
38554:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           sien estämiseksi ja pitkään työelämässä
38555: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              mukana olleiden eläketurvan takaamisek-
38556: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            si työeläkejärjestelmän toimesta?
38557: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38558: 
38559:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1988
38560: 
38561:                                        Marjatta Stenius-Kaukonen
38562:                                        1987 vp. -      KK n:o 483                                         3
38563: 
38564: 
38565: 
38566: 
38567:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38568: 
38569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        rottamaila eläkettä työttömyyslisällä, jolloin elä-
38570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kettä karttuu työttömyysturvalain ansioturvan
38571: olette 21 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn             mukaisilta päivärahapäiviltä samassa määrin kuin
38572: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           työssäoloaikana keskimäärin. Ikääntyneiden ja
38573: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      pitkään työttömänä olleiden työttömyysturvaa
38574: taja Marjatta Stenius-Kaukosen näin kuuluvasta         täydentää työttömyyseläkejärjestelmä. Myös työt-
38575: kirjallisesta kysymyksestä n:o 483:                    tömyysturvajärjestelmää kehitettäessä on kiinni-
38576:                                                        tetty erityistä huomiota ikääntyneiden työttö-
38577:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          mäksi joutuneiden työntekijöiden aseman paran-
38578:        vuonna 1931 ja sen jälkeen syntyneet            tamiseen.
38579:        työttömät menettävät työttömyyden jat-
38580:        kuttua vajaat 3,5 vuotta ns. tulevan ajan          Kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi myös
38581:        oikeuden myöhemmin työkyvyttömyys-              tulevan ajan saamisen edellytyksenä olevaa vuo-
38582:        tai työttömyys- ja myös vanhuuseläkettä         den määräaikaa on katsottu tarkoituksenmukai-
38583:        määrättäessä ja siten myös oikeutensa           seksi pidentää niillä päivillä, joilta työntekijä saa
38584:        yksilölliseen varhaiseläkkeeseen, ja            työttömyyspäivärahaa ansioturvan mukaisten päi-
38585:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         värahapäivien enimmäismäärään saakka. Koska
38586:        ryhtyä näiden epäoikeudenmukaisuuk-             toisaalta sanottu määräaika lasketaan päivän tark-
38587:        sien estämiseksi ja pitkään työelämässä         kuudella mukaan lukien lauantai- ja pyhäpäivät
38588:        mukana olleiden eläketurvan takaamisek-         ja toisaalta työttömyyspäivärahaa maksetaan vii-
38589:        si työeläkejärjestelmän toimesta?               deltä päivältä viikossa, seuraa tästä, kuten kysy-
38590:                                                        myksestäkin ilmenee, työttömyyspäivärahapäi-
38591:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         vien antaman suojan sammuminen noin kolmen
38592: seuraavaa:                                             ja puolen vuoden kuluessa, jos työttömyys on
38593:                                                        jatkunut yhdenjaksoisena.
38594:    Työeläke korvaa työntekijälle eläkkeelle siirty-
38595:                                                           Vuoden 1988 alusta voimaan tulleen työllisyys-
38596: misen johdosta pois jäänyttä palkkaa ja turvaa
38597:                                                        lain seurauksena pitkäaikaistyöttömien asemaa
38598: siten jo saavutetun kulutustason kohtuullisen
38599:                                                        parannetaan tältä osin. Valtion tai kunnan toi-
38600: säilymisen myös eläkeaikana. Tämän mukaisesti
38601:                                                        mesta järjestetty työpaikka mahdollistaa työttö-
38602: työeläke määräytyy työssäolaajan ja työstä saadun
38603:                                                        myysturvaa korkeamman palkan ja eläkkeen kart-
38604: palkan perusteella. Työkyvyttömyys- tai työttö-
38605:                                                        tumisen. Samalla työllistyminen katkaisee myös
38606: myyseläketapahtuman yhteydessä eläkkeen taso
38607:                                                        tulevan ajan edellytyksenä olevan 360 päivän
38608: turvataan lukemalla työssäolaajan veroiseksi ajak-
38609:                                                        ajan laskemisen ja turvaa siten täysitehoisen elä-
38610: si myös työkyvyttömyyden tai työttömyyden alka-
38611:                                                        keturvan työkyvyttömyyseläketapauksissa.
38612: misen ja eläkeiän täyttämisen välinen aika eli
38613: niin sanottu tuleva aika. Eläkkeen myöntäminen           Julkishallinnon eläkeikäkomitean suunnittele-
38614: tulevan ajan sisältävänä täysitehoisena eläkkeenä      mien varhaiseläkejärjestelyjen toteuttaminen
38615: edellyttää, ettei työsuhteen päättymisestä ole ku-     vuoden 1989 alusta julkisella sektorilla poistaa
38616: lunut pääsääntöisesti vuotta pitempää aikaa, jol-      yksityisen ja julkisen sektorin eläkejärjestelmien
38617: loin työntekijän on työnteon päättymisestä huoli-      epäyhtenäisyydestä aiheutuvat ongelmat.
38618: matta edelleen katsottava kuuluvan ansiosidon-            Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan
38619: naisen työeläketurvan piiriin. Jos työntekijä ei saa   vireillä tulevan ajan oikeuteen ja tulevan ajan
38620: hyväkseen tulevaa aikaa, eläke määräytyy todelli-      palkkaan liittyvien säännösten tarkistaminen asi-
38621: sen työssäolaajan perusteella.                         aa selvittäneen työryhmän (työryhmämuistio
38622:    Työeläkelainsäädännössä on työttömyydestä           1987: 17) tekemien esitysten pohjalta. Tätä kos-
38623: johtuvat eläketurvaa heikentävät vaikutukset py-       keva hallituksen esitys on tarkoitus antaa edus-
38624: ritty poistamaan. Työttömyysaika korvataan ko-         kunnalle vielä kevään kuluessa.
38625: 
38626:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1988
38627: 
38628:                                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
38629: 4                                        1987 vp. -- KJ( n:o 483
38630: 
38631: 
38632: 
38633: 
38634:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
38635: 
38636:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 I arbetspensionslagstiftningen har man försökt
38637: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           bli kvitt arbetslöshetens pensionsnedsättande
38638: den 21 januari 1988 tili vederbörande medlem av          verkningar. Arbetslöshetstid ersätts genom att
38639: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        pensionen höjs med ett arbetslöshetstillägg, var-
38640: dagsledamot Marjatta Stenius-Kaukonen under-             vid pensionen under de dagar då dagpenning
38641: tecknade spörsmål nr 483:                                utbetalas i form av förtjänstskydd enligt lagen
38642:                                                          om utkomstskydd för arbetslösa växer i samma
38643:            Är Regeringen medveten om att ar-             takt som under anställningstiden i genomsnitt. I
38644:         betslösa, som är födda år 19 31 ellet            fråga om ålderstigna personer och långtidsarbets-
38645:         senare, då de har varit arbetslösa i knappt       lösa kompletteras utkomstskyddet för arbetslösa
38646:         3,5 år förlorar sin rätt tili s.k. återstående   av systemet med arbetslöshetspension. Även då
38647:         tid och således även sin rätt tili indivi-       systemet med utkomstskydd för arbetslösa har
38648:         duell förtidspension då invalidpension           utvecklats har särskild uppmärksamhet fästs vid
38649:         eller arbetslöshets- och även ålderspen-         förbättrandet av ålderstigna arbetslösa arbetsta-
38650:         sion senare fastställs, och                      gares ställning.
38651:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            För att orimiliga situationer skall kunna undvi-
38652:         för att förhindra denna orättvisa och för        kas har det ansetts vara ändamålsenligt att
38653:         att inom ramen för arbetspensionssyste-          förlänga den tid av ett år som utgör ett villkor för
38654:         met garantera dem som länge varit med i          att man skall kunna räkna sig den återstående
38655:         arbetslivet ett fullgott pensionsskydd?          tiden tili godo med de dagar, för vilka arbetsta-
38656:                                                          garen erhåller arbetslöshetsdagpenning, så att
38657:                                                          den kan uppgå tili det maximala antal dagar för
38658:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vilka dagpenning i form av förtjänstskydd beta-
38659: anföra följande:                                         las. Då denna tid å ena sidan räknas med en dags
38660:     Arbetspensionen ersärter arbetstagaren för den       noggrannhet, lördagar och helgdagar inberäkna-
38661: lön som uteblir då han går i pension och                 de, och då arbetslöshetsdagpenning å andra si-
38662: säkerställer på så sätt att den uppnådda konsum-         dan betalas för fem dagar i veckan, följer härav,
38663: tionsnivån i rimlig mån kan bibehållas även              såsom även framgår av spörsmålet, att det skydd
38664: under pensioneringstiden. I enlighet med detta           som arbetslöshetsdagpenningen ger går förlorat
38665: bestäms en persons arbetspension av den tid han          efter ca tre och ett halvt år, om arbetslösheten
38666: har arbetat och den lön han har erhållit för sitt        har pågått utan avbrott.
38667: arbete. I samband med invalidpensions- och                  Genom den sysselsättningslag som trädde i
38668: arbetslöshetspensionsfall tryggas pensionsnivån          kraft vid ingången av år 1988 förbättras de
38669: genom att tiden från den tidpunkt då arbetsoför-         långtidsarbetslösas ställning i detta avseende. En
38670: mågan uppstått eller arbetslösheten börjat fram          arbetsplats, som ordnats av staten eller kommu-
38671: tili den tidpunkt då pensionsåldern uppnås, dvs.         nen, möjliggör en lön som är högre än belopper av
38672: den s.k. återstående tiden, jämställs med tid i          utkomstskyddet och tillika en tillväxt av pen-
38673: arbete. För att en heleffektiv pension, som om-          sionen. Samtidigt avbryts, då en person syssel-
38674: fattar den återstående tiden, skall kunna beviljas,      sätts, den period om 360 dagar som ugör ett
38675: skall i regel längre tid än ett år inte ha förflutit     villkor för att han skall kunna tillgodoräkna sig
38676: sedan anställningsförhållandet upphörde. Härvid          den återstående tiden, och ett heleffektivt pen-
38677: skall arbetstagaren, trots att anställningsförhål-       sionsskydd garanteras i fall av invalidpension.
38678: landet har upphört, fortfarande anses omfattas av           De arrangemang i fråga om förtidspension som
38679: det arbetspensionsskydd som är bundet vid                har planerats av kommitten för pensionsåldern
38680: förtjänsten. Om arbetstagaren inte kan tillgodo-         inom den offentliga förvaltningen och vilka skall
38681: räkna sig den återstående tiden, bestäms pen-            genomföras vid ingången av år 1989 inom den
38682: sionen på basis av den faktiska anställningstiden.       offentliga sektorn kommer att avskaffa de pro-
38683:                                     1987 vp. -     KK n:o 483                                      5
38684: 
38685: blem som förorsak:ats av oenhetligheten hos pen-   bäst anhängig på basis av de framställningar som
38686: sionssystemen å ena sidan inom den privata         den arbetsgrupp som utrett saken har gjort
38687: sektorn och å andra sidan inom den offentliga.     (arbetsgruppspromemoria 1987:17). Avsikten är
38688:    Vid social- och hälsovårdsministeriet är en     att avlåta en regeringsproposition härom till
38689: ändring av de stadganden som gäller rätten till    riksdagen redan under vårens lopp.
38690: återstående tid och lön för återstående tid som
38691: 
38692:     Helsingfors den 26 februari 1988
38693: 
38694:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
38695:                         1
38696: 
38697: 
38698: 
38699:                     1
38700: 
38701:                     1
38702: 
38703:                 1
38704: 
38705:                 1
38706: 
38707: 
38708: 
38709:             1
38710: 
38711:             1
38712: 
38713: 
38714: 
38715:         1
38716: 
38717:         1
38718: 
38719:     1
38720: 
38721:     1
38722: 
38723: 
38724: 
38725: 1
38726: 
38727: 1
38728:                                               1987 vp.
38729: 
38730: Kirjallinen kysymys n:o 484
38731: 
38732: 
38733: 
38734: 
38735:                                   Kohijoki: Turun vesi- ja ympäristöpiirin maastotutkimuksista Koke-
38736:                                     mäellä, Köyliössä ja Eurassa
38737: 
38738: 
38739:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38740: 
38741:    Hankkeisiin ottaa luonnonvastaisella tavalla      lupa-anomusten johdosta, on Turun vesi- ja
38742: vettä ja johtaa sitä Säkylän Pyhäjärvestä Turun      ympäristöpiirin toimesta ryhdytty kysymyksessä
38743: seudun tarpeisiin liittyy hanke korvausvesitunne-    olevilla maa-alueilla suorittamaan maastotutki-
38744: lin rakentamiseksi ja veden johtamiseksi Koke-       muksia edellä kerrotulla tavalla. Edes kuntien
38745: mäenjoesta Eurajoen alkupäähän; Tämä Koke-           kaavoitussuunnitelmia ei ollut etukäteen otettu
38746: mäen kaupungin Kolsin alueelta Köyliön kautta        huomioon.
38747: Euran kunnan Kauttuan kylään rakennettavaksi            Kun kunnat ja muut maanomistajat ovat val-
38748: aiottu vesitunneli tulisi kulkemaan tällä alueella   tion viranomaisten kanssa asioidessaan tottuneet
38749: olevien yksityisten, yhteisöjen sekä kuntien omis-   laillisiin muotoihin laillisine määräaikoineen, on
38750: tamilla maa-alueilla.                                tämä Turun vesi- ja ympäristöpiirin toimesta
38751:    Maa-alueiden omistajilta lupaa saamatta ja        tapahtunut menettely, myös julkisuudessa jo laa-
38752: julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan jopa kiel-    jasti käsiteltynä, ehtinyt aiheuttaa paljon epävar-
38753: loista huolimatta on Turun vesi- ja ympäristöpii-    muutta ja epäluottamusta suhtautumisessa val-
38754: rin toimesta 29.10.1987 alkaen suoritettu kysei-     tion organisaatioihin ja tässä tapauksessa Turun
38755: sellä vedensiirtolinjalla maastotutkimuksia muun     vesi- ja ympäristöpiiriin, jonka eräänä omana
38756: muassa seismisine mittauksineen,. räjäytyksineen     tehtävänä juuri on valvoa kuntien maa- ja vesi-
38757: ja kasvavien puiden karsimisineeri osittain jopa     alueiden käytön laillisuutta.
38758: suojelualueilla.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38759:    Lupaa tällaiseen maastossa tapahtuneeseen työ-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38760: hön ja toimintaan Turun vesi- ja ympäristöpiiri ei   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38761: ollut saanut myöskään Kokemäen kaupungilta           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38762: sen paremmin kuin Köyliön ja Euran kunnilta-
38763: kaan. Tosin on Turun vesi- ja ympäristöpiirin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38764: taholta selitetty, että lupa-anomukset on lähetet-          ryhtyä Turun vesi- ja ympäristöpiirin toi-
38765: ty kunnille 19.10.1987. Mutta kuitenkin jo                  mesta luvattomasti suoritettujen ja osit-
38766: 29.10.1987, eli huomattavasti aikaisemmin kuin              tain kielloista huolimatta tapahtuneiden
38767: yhdelläkään kunnalla ja niiden toimielimillä on             maastotutkimusten vuoksi Kokemäen,
38768: ollut mahdollisuutta laillisesti tehdä päätöksiä            Köyliön ja Euran kunnissa?
38769: 
38770:     Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1988
38771: 
38772:                                            Maunu Kohijoki
38773: 
38774: 
38775: 
38776: 
38777: 2801105
38778: 2                                     1987 vp. -- RJ< n:o 484
38779: 
38780: 
38781: 
38782: 
38783:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38784: 
38785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nosta on yksityinen konsulttitoimisto tehnyt tut-
38786: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kimukset. Turun vesi- ja ympäristöpiirin tehtävä-
38787: olette 22 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn           nä on ollut vain maanomistajien lupien hankki-
38788: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         minen näitä tutkimuksia varten.
38789: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       Alueen muut maanomistajat kuin Euran kunta
38790: taja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    ja Kokemäen kaupunki ovat antaneet haetut
38791: myksestä n:o 484:                                    luvat tutkimustöiden tekemiseen. Kokemäen
38792:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kaupungin kielteinen päätös koski sellaisia tutki-
38793:        ryhtyä Turun vesi- ja ympäristöpiirin toi-    muksia, joita sen omistamilla tiloilla ei ole suori-
38794:        mesta luvattomasti suoritettujen ja osit-     tettukaan. Köyliön kunta ei omista tiloja tutki-
38795:        tain kielloista huolimatta tapahtuneiden      tulla alueella. Euran kunta antoi kielteisen vas-
38796:        maastotutkimusten vuoksi Kokemäen,            tauksensa 7.12.1987. Tutkimukset tehtiin mar-
38797:        Köyliön ja Euran kunnissa?                    raskuussa 1987 noin kuukausi sen jälkeen kun
38798:                                                      tutkimuslupapyynnöt oli lähetetty maanomis-
38799:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tajille. Tutkimusten kiireellisyys johtuu siitä, että
38800: ti seuraavaa:                                        niihin liittyviä seismisiä luotauksia ei voi tehdä
38801:                                                      maan ollessa roudassa.
38802:    Kyseessä olevat maastotutkimukset liittyvät
38803:                                                         Seismisiä luotauksia on tehty yhteensä 14,5
38804: Kokemäenjoen ja Eurajoen välille suunnitellun
38805:                                                      km:n matkalla, mistä Euran kunnan omistamalla
38806: korvausvesijärjestelmän rakentamiseen. Tällä jär-
38807:                                                      maalla 250 metriä. Asiantuntija-arvion mukaan
38808: jestelmällä on tarkoitus johtaa lisävettä Koke-
38809: mäenjoesta Eurajokeen Länsi-Suomen vesioikeu-        tutkimukset eivät ole aiheuttaneet vahinkoja.
38810:                                                      Tutkitulla alueella ei ole luonnonsuojelualueita.
38811: den päätöksen 18.11.1985 ja korkeimman hal-
38812: linto-oikeuden päätöksen 6. 5.1987 mukaisesti.          Turun vesi- ja ympäristöpiirin olisi tullut
38813: Luvansaajina ovat vesihallitus, Turun Seudun         hankkia lupa maastotutkimusten tekemiseen
38814: Vesi Oy, Rauman kaupunginhallitus, Rauma-            myös Euran kunnan omistamilla tiloilla. Toisaal-
38815: Repola Oy ja Olkiluodon Vesi Oy.                     ta kunnan olisi pitänyt ilmoittaa kielteinen kan-
38816:    Tätä vedensiirtojärjestelmää koskeva suunnitel-   tansa riittävän ajoissa.
38817: ma on valmistunut vuonna 1975. Korkeimman               Tiedossa ei ole sellaisia seikkoja, jotka olisivat
38818: hallinto-oikeuden annettua päätöksensä suunni-       olleet esteenä tutkimusluvan myöntämiselle, jos
38819: telmaan on jouduttu tekemään eräitä muutoksia,       sitä olisi haettu vesilain 1 luvun 31 §: n mukaises-
38820: joiden vuoksi on ollut tarpeen suorittaa uusia       sa järjestyksessä. Koska puheena olevista tutki-
38821: maastotutkimuksia muuttuneilla linjaosuuksilla.      muksista ei ole aiheutunut vahinkoa, asia ei
38822: Edellä mainittujen luvanhaltijoiden toimeksian-      edellytä hallituksen puuttumista siihen.
38823: 
38824:     Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1988
38825: 
38826:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
38827:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 484                                         3
38828: 
38829: 
38830: 
38831: 
38832:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
38833: 
38834:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         undersökningarna. Åbo vatten- och miljödistrikts
38835: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       uppgift har varit bara att inhämta tilistånd av
38836: den 22 januari 1988 tili vederbörande medlem av      markägarna för dessa undersökningar.
38837: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Alla andra markägare inom området, utom
38838: dagsledamot Kohijoki undertecknade spörsmål          Eura kommun och Kumo stad, har gett tillstånd
38839: nr 484:                                              tili att utföra undersökningarna. Kumo stads
38840:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      negativa beslut gällde sådana undersökningar
38841:        med anledning av de terrängundersök-          som inte heller utförts på stadens ägda lägenhe-
38842:        ningar som utförts olovligt och delvis        ter. Kj ula kommun äger inga lägenheter på det
38843:        trots förbud i Kumo, Kjulo och Eura           undersökta området. Eura kommun gav sitt ne-
38844:        kommuner av Åbo vatten- och miljö-            kande svar 7.12.1987. Undersökningarna utför-
38845:        distrikt?                                     des i november 1987, ungefär en månad efter det
38846:                                                      att anhållan om tillstånd för dem hade skickats
38847:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tili markägarna. Undersökningarna var brådskan-
38848: anföra följande:                                     de eftersom tili dem hörande seismiska undersök-
38849:                                                      ningar inte kan utföras då det är tjäle i jorden.
38850:     De ifrågavarande terrängundersökningarna
38851:                                                         Seismiska undersökningar har gjorts på en
38852: hänför sig tili det planerade byggandet av ett
38853:                                                      sträcka av totalt 14,5 km, därav 250 m på mark
38854: system för kompletterande vattentiliförsel melian
38855:                                                      som ägs av Eura kommun. Enligt en expertbe-
38856: Kumo älv och Eura å. Med detta system har man
38857:                                                      dömning har undersökningarna inte förorsakat
38858: för avsikt att leda tiliskottsvatten från Kumo älv
38859:                                                      skada. Det finns inga naturskyddsområden på
38860: tili Eura å i enlighet med Västra Finlands vatten-
38861:                                                      det undersökta området.
38862: domstols beslut 18.11.1985 och högsta förvalt-
38863: ningsdomstolens beslut 6. 5.1987. Tilistånd har         Åbo vatten- och miljödistrikt borde ha inför-
38864: beviljats vattenstyrelsen, Turun Seudun Vesi Oy,     skaffat tillstånd att utföra terrängundersökningar
38865: stadsstyrelsen i Raumo, Rauma-Repola Oy och          också på lägenheter som ägs av Eura kommun. Å
38866: Olkiluodon Vesi Oy.                                  andra sidan borde kommunen i tillräckligt god
38867:     Pianeo för detta vattentransportsystem blev      tid ha meddelat sin negativa ståndpunkt.
38868: klar år 1975. Sedan högsta förvaltningsdomstolen        Inga sådana omständigheter är bekanta som
38869: meddelat sitt utslag blev det nödvändigt att göra    skulle ha varit hinder för att tillstånd för under-
38870: några ändringar i pianeo och på grund av dessa       sökning hade kunnat beviljas, förutsatt att till-
38871: har det varit påkaliat att göra nya terrängunder-    stånd hade ansökts i den ordning som anges i
38872: sökningar på de avsnitt av ledningens sträckning     31 § 1 kap. i vattenlagen. Eftersom de utförda
38873: som förändrats. På uppdrag av ovannämnda             undersökningarna inte har förorsakat skada, på-
38874: tiliståndshavare har en privat konsultbyrå utfört    kallar saken inte att regeringen ingriper i den.
38875: 
38876:     Helsingfors den 19 februari 1988
38877: 
38878:                                                                          Miljöminister Kaj Bärlund
38879:                                                   1987 vp.
38880: 
38881: Kirjallinen kysymys n:o 485
38882: 
38883: 
38884: 
38885: 
38886:                                      Kohijoki: Vaaleissa äänestämättä jättämisen saamisesta vaalisalai-
38887:                                        suuden piiriin
38888: 
38889: 
38890:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38891: 
38892:    Viime aikoihin asti on Suomessa hyvin yleisesti       saatetaan aiheuttaa suoranaista vahinkoa ja hait-
38893: ollut vallalla sellainen käsitys, että lailla säädetyn   taa tietyille henkilöille taikka henkilöryhmille.
38894: ja turvatun vaalisalaisuuden piiriin kuuluisi myös          Näitä erilaisia haitallisia seuraamuksia pohdit-
38895: äänioikeuden käyttämättä jättäminen. Tällaista           taessa on jo huomattu sekin, että äänestysaktiivi-
38896: käsitystä on nähtävästi tukenut se, että suomalai-       suuden nostattamiseksi edellä mainitun kaltaista
38897: nen vaalijärjestelmä ei sisällä äänestyspakkoa.          julkistamismenettelyä ei voida puolustella, sillä
38898:                                                          eräänä seurauksena voisi olla se, että eri syistä
38899:    Nyt kun aivan äskettäin julkisuuteen saatetulla       äänestyshaluttomat kansalaiset, välttyäkseen jou-
38900: virallisella kannanotolla on selitetty vaaliluette-      tumasta äänestämättä jättäneiden ja julkistetta-
38901: loiden olevan kenen hyvänsä vapaasti tarkastelta-        vien listoille sekä rekistereihin, kävisivät vaalipai-
38902: vissa ja käytettävissä olevia asiakirjoja, on tästä      koilla merkityttämässä itsensä äänestäneiksi vaik-
38903: syntymässä ja jo syntynytkin vakavasti otettava          ka tosiasiallisesti jättäisivätkin äänioikeutensa
38904: yhteiskunnallinen ongelma.                               käyttämättä.
38905:                                                             On myös huomattava, että lukemattomissa
38906:    Viime eduskuntavaaleissa äänioikeuttaan käyt-         tapauksissa syy äänestämättä jättämiseen voi olla
38907: tämättä jättäneitä noin 900 000 henkilöä koske-          sairaus taikka muu ylivoimainen este. Kohtuu-
38908: vat tiedot muiltakin kuin henkilötietojen osalta         tonta on joutua julkisuudessa leimatuksi senkin
38909: on heidän mielipidettään kysymättä saatettu jul-         takia.
38910: kisuudessa käsiteltäviksi. Näitä tietoja on kerätty,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38911: käsitelty ja täydennetty nykyisen tekniikan suo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38912: mia keinoja käyttäen varsin kattaviksi rekistereik-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38913: si. On jo menty niinkin pitkälle, että julkisuu-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38914: teen runsaana leviävässä lehdistössä on sensaatio-
38915: uutisten tapaan julkaistu suurin joukoin sellais-                   Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti toi-
38916: ten henkilöiden nimiä, jotka viime eduskunta-                    menpiteisiin kansalaisille kuuluvan yksi-
38917: vaaleissa eivät käyttäneet äänioikeuttaan. Mah-                  tyisyyden suojan ja vaalisalaisuuden tur-
38918: dollista on, että äänestämättä jättäneistä nyt                   vaamiseksi niin, etteivät ne kansalaiset,
38919: luvalliseksi selitettyä menettelyä hyväksi käyttäen              jotka vaaleissa ovat jättäneet taikka jättä-
38920: tullaan valmistamaan ja julkistamaan erilaisia                   vät äänestämättä, joutuisi sen takia kärsi-
38921: teoksia, joissa olevia tietoja hyväksi käyttäen                  mään?
38922: 
38923:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1988
38924: 
38925:                                               Maunu Kohijoki
38926: 
38927: 
38928: 
38929: 
38930: 280102]
38931: 2                                      1987 vp. -- KJ( n:o 485
38932: 
38933: 
38934: 
38935:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38936: 
38937:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         koskevat soveltuvia osin yleisten asiakirjain julki-
38938: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          s\mdesta annetun lain (83 151) säännökset.
38939: olette 22 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn                Vaaliluetteloon tehty merkintä äänioikeuden
38940: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           käyttämisestä kuuluu vaaliluetteloon ja on julki-
38941: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      nen. Vaalisalaisuuden piiriin ei kuulu tieto siitä,
38942: taja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta      onko henkilö käyttänyt äänioikeuttaan vai ei.
38943: kysymyksestä n:o 485:                                  Salaista on vain se, miten äänioikeutta on käytet-
38944:                                                        ty.
38945:            Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti toi-        Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa
38946:         menpiteisiin kansalaisille kuuluvan yksi-      laissa säädettyä oikeutta saada julkisesta asiakir-
38947:         tyisyyden suojan ja vaalisalaisuuden tur-      jasta virallinen jäljennös tai ote on vaalilaeissa
38948:         vaamiseksi niin, etteivät ne kansalaiset,      rajoitettu. Edustajainvaalilain 25 f §:ssä (370/85)
38949:         jotka vaaleissa ovat jättäneet taikka jättä-   ja kunnallisvaalilain 19 a §:ssä (372/85) sääde-
38950:         vät äänestämättä, joutuisi sen takia kärsi-    tään nimittäin, että milloin vaaliluettelosta taik-
38951:         mään?                                          ka niiden pohjana tai liitteinä olevista asiakirjois-
38952:                                                        ta annetaan jäljennös tai ote muulle kuin asian-
38953:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       omaiselle henkilölle tai vaalilaeissa mainituille
38954: ti seuraavaa:                                          viranomaisille, on siitä jätettävä äänioikeutetun
38955:                                                        henkilötunnus pois. Tarkoituksena on ollut estää
38956:    Vaaliluetteloista säädetään kansanedustajain        saamasta joukkotietaina käsiin äänioikeutettujen
38957: vaaleista annetun lain (391 169) 2 luvussa, sellai-    henkilötunnuksia esimerkiksi yksityisten rekiste-
38958: sena kuin se on 3.5.1985 annetussa laissa (370/        reiden muodostamista varten.
38959: 85), ja kunnallisvaalilain (361/72) 2 luvussa,
38960:                                                            Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleen henki-
38961: sellaisena kuin se pääosin on 3. 5.198 5 annetussa
38962:                                                        lörekisterilain (471/87) 5 §:ssä säädetään henki-
38963: laissa (3 72185 ).                                     lötietojen tallentamisesta henkilörekisteriin. Tä-
38964:    Valtiollisten vaalien äänestysalueiden vaaliluet-   män lainkohdan mukaan tietoja vaaliluetteloihin
38965: telot ja kunnallisvaalien vaaliluettelot on ennen      merkityistä henkilöistä ei saa henkilörekisteriin
38966: vaaleja asetettava julkisesti nähtäviksi. Jokaisella   merkittäväksi kerätä ja rekisteriin tallettaa ilman
38967: kansalaisella on silloin tilaisuus käydä tarkasta-     tietosuojalautakunnan lupaa. Henkilörekisteri-
38968: massa vaaliluettelot. Jos joku katsoo, että hänet      asetuksen (476/87) 1 §:ssä säädetään edelleen,
38969: on oikeudettomasti jätetty pois vaaliluettelosta       milloin henkilötietoja saa kerätä ja tallettaa hen-
38970: tai että vaaliluetteloon on otettu sellaisen henki-    kilörekisteriin tieteellistä tutkimusta varten. Yh-
38971: lön nimi, jolla ei ole vaalioikeutta, hän v?i tehdä    tenä edellytyksenä on, että rekisteri ei tietosisäl-
38972: asiasta oikaisuvaatimuksen. Tämän tarkoituksena        tönsä vuoksi vaaranna rekisteröidyn yksityisyyden
38973: on turvata yleinen luottamus vaaliluetteloiden         suojaa. Saman asetuksen 2 §:ssä on vastaavanlai-
38974: oikeellisuuteen.                                       set säännökset henkilötietojen keräämisestä ja
38975:    Valtiollisissa vaaleissa laadittavia vaalipiirien   tallettamisesta tilastollisia tarkoituksia varten.
38976: vaaliluetteloita ei aseteta nähtäviksi. Henkilöllä,        Yleisen luottamuksen kannalta on tärkeätä,
38977: joka lain mukaan on otettava vaalipiirin vaali-        että vaaliluettelot ovat julkisia, paitsi ennen vaa-
38978: luetteloon, on kuitenkin mahdollisuus esittää          leja, myös vaalien jälkeen. Jokaisella, siis myös
38979: Väestörekisterikeskukselle tiedustelu siitä, tulee-    äänioikeuttaan käyttämättä jättäneellä tulee olla
38980: ko hänen nimensä otettavaksi sanottuun luet-           mahdollisuus tarkastaa, onko hänen nimensä
38981: teloon.                                                kohdalle tehty vaaliluetteloon merkintä äänestä-
38982:    Äänestäjän käytettyä vaaleissa äänioikeuttaan       misestä vai ei.
38983: tehdään vaaliluetteloon siitä merkintä hänen ni-           Vaaliluetteloja koskevia voimassa olevia sään-
38984: mensä kohdalle.                                        nöksiä on kysymyksessä tarkoitetuilta osin pidet-
38985:    Vaalilakien lisäksi vaaliluetteloiden julkisuutta   tävä tarkoituksenmukaisina.
38986: 
38987:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1988
38988: 
38989:                                                                      Oikeusministeri Matti Louekoski
38990:                                        1987 vp. -      KK n:o 485                                          3
38991: 
38992: 
38993: 
38994: 
38995:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
38996: 
38997:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Anteckningen i vallängden om att en röstande
38998: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          har utövat sin rösträtt utgör en del av vallängden
38999: av den 22 januari 1988 till vederbörande medlem        och är offentlig. Valhemligheten gäller inte upp-
39000: av statsrådet översänt avskrift av följande, av        gifter om en person har utövat sin rösträtt eller
39001: riksdagsman Maunu Kohijoki undertecknade               inte. Hemligt är endast sättet på vilket rösträtten
39002: spörsmål nr 485:                                       har utövats.
39003:                                                           Rätten enligt lagen om allmänna handlingars
39004:           Ämnar Regeringen vidta snabba åtgär-         offentlighet att få officiell avskrift av eller utdrag
39005:        der för att säkerställa medborgarnas in-        ur offentliga handlingar begränsas i vallagarna. I
39006:        tegritetsskydd och valhemlighet så att          25 f § lagen om riksdagsmannaval ( 370 18 5) och
39007:        inte de medborgare som har låtit bli eller      19 a § kommunala vallagen (372/85) stadgas
39008:        kommer att låta bli att rösta vid vai skall     nämligen att då tili annan än den person som är i
39009:        behöva lida för detta?                          fråga eller i vallagarna nämnd myndighet ges
39010:                                                        avskrift av eller utdrag ur vallängder eller de
39011:   Som svar på spörsmålet anför Jag vördsamt            handlingar som utgör basen för eller bilagor tili
39012: följande:                                              dem, skall den röstandes personbeteckning ute-
39013:                                                        lämnas. Avsikten har varit att förhindra att
39014:    I 2 kap. lagen om riksdagsmannaval (391169),        någon får tillgång tili massinformation om de
39015: sådan den lyder i lag av 3.5.1985 (370/85), och i      röstberättigades personbeteckningar t.ex. för att
39016: 2 kap. kommunala vallagen (361172), sådan den
39017:                                                        upprätta ett privat register.
39018: i huvudsak lyder i lag av 3. 5.1985 (3 72/85 ),
39019:                                                            I 5 § personregisterlagen (471187), som trädde
39020: stadgas om vallängder.                                 i kraft i början av detta år stadgas om införande
39021:    Vallängderna för röstningsområdena i statliga       av personuppgifter i personregister. Enligt detta
39022: vai och vailängderna i kommunaia vai skall             lagrum får uppgifter om personer i vallängderna
39023: framläggas före valen. Varje medborgare har då         inhämtas för ett personregister och införas i
39024: möjlighet att granska vallängderna. Om någon           registret endast med tillstånd av datasekretess-
39025: anser att han obehörigen har utelämnats ur             nämnden. I 1 § personregisterförordningen
39026: vallängden eller att i vallängden har upptagits        (476/87) stadgas ytterligare under vilka om-
39027: namnet på en person som inte har rösträtt, kan         ständigheter personuppgifter får inhämtas och
39028: han framställa yrkande på rättelse. Syftet med         införas i personregister för vetenskaplig forsk-
39029: detta är att befästa allmänhetens förtroende för       ning. En förutsättning är att registret inte på
39030: vallängdernas riktighet.                               grund av sitt datainnehåll äventyrar en registre-
39031:    De vallängder för valkretsarna som uppgörs i        rads integritetsskydd. I 2 § i samma förordning
39032: statliga vai framläggs inte. En person som enligt      finns motsvarande stadganden om inhämtande
39033: lag har rätt att upptas i vallängden för e~ valkr~ts   och införande av personuppgifter i register för
39034: har emellertid möjlighet att hos befolkmngsregis-      statistiska syften.
39035: tercentralen framställa en förfrågan om hans               Med tanke på allmänhetens förtroende är det
39036: namn kommer att upptas i vallängden.                   viktigt att vallängderna är offentliga både före
39037:    När den röstande har utövat sin rösträtt i valet,   och efter vaien. Var och en, också de som inte
39038: görs en anteckning därom vid hans namn i               har utövat sin rösträtt, skall ha rätt att granska
39039: vallängden.                                            om en anteckning om röstning har gjorts vid
39040:    Vallängdernas offentlighet regleras utom av         hans namn i vallängden eller inte.
39041: vallagarna också i tillämpliga d.elar av stadg~nde­        Gällande stadganden om vallängderna måste
39042:  na i lagen om allmänna handhngars offenthghet         tili den del som avses i spörsmålet anses ända-
39043:  (83/51).                                              målsenliga.
39044: 
39045:     Helsingfors den 18 februari 1988
39046: 
39047:                                                                     Justitieminister Matti Louekoski
39048:                                                 1987 vp.
39049: 
39050: Kirjallinen kysymys n:o 486
39051: 
39052: 
39053: 
39054: 
39055:                                    Kor~esalmi: Promillerajan poistamisesta rattijuoppouden estämisek-
39056:                                       SI
39057: 
39058: 
39059: 
39060: 
39061:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39062: 
39063:   Julkisuudessa on jonkin verran esiintynyt tieto-     neo, joka on nauttinut alkoholia samana tai
39064: ja, että esimerkiksi vuonna 1986 rattijuopumus         edellisenä päivänä, olisi käytännössä pystymätön
39065: olisi ollut syyllinen noin 70 liikennekuolemaan.       auton ohjauspyörään.
39066: Tästä ei kuitenkaan ole laajasti tiedotettu eikä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39067: järjestetty valistuskampanjaa, kuten Ruotsissa on      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39068: tapahtunut.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39069:    Auto on rattijuopon käsissä kuin murha-ase.         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39070: Valtion tulisi voida takavarikoida auto rattijuo-
39071: pon tuomion yhteydessä myös niissä tapauksissa,                  Tietääkö Hallitus, että liikennejuop-
39072: jolloin rattijuoppo ei ole syyllistynyt kuoleman-             pous on eräs merkittävistä liikennekuole-
39073: tuottamukseen.                                                mansyistä maassamme, ja
39074:    Eräs perusteltu keino liikennejuopumustapaus-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin valis-
39075: ten vähentämiseen ja liikennekulttuurin selkeyt-              tuskampanjoiden lisäämiseksi tiedotta-
39076: tämiseen olisi promillerajan säätäminen nollaan.              maan liikennekuolemien syistä, ja
39077: Tällä tavoin ei autoilijoiden keskuudessa voisi                  aikooko Hallitus muuttaa tieliikenne-
39078: syntyä tulkinta- ja harkintaongelmia siitä, pystyy-           lainsäädäntöä siten, että promillerajaksi
39079: kö alkoholin nauttimisen jälkeen lähtemään au-                maantieliikenteessä määrättäisiin 0,0 pro-
39080: ton rattiin vai ei. Promillerajan ollessa 0,0 jokai-          millea?
39081: 
39082:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1988
39083: 
39084:                                            ]. Juhani Kortesalmi
39085: 
39086: 
39087: 
39088: 
39089: 280130P
39090: 2                                      1987 vp. -     KK n:o 486
39091: 
39092: 
39093: 
39094: 
39095:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39096: 
39097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tään viranomaistoimin edistämään. Myös halli
39098: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tusohjelmassa on tästä maininta.
39099: olette 25 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn               Virallisluonteisesta liikenneturvallisuutta kos
39100: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kevasta tiedotus- ja valistustoiminnasta huolehti
39101: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     lähinnä Liikenneturva, joka on liikenneministe·
39102: taja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta        riön valvonnassa toimiva julkisoikeudellinen yh·
39103: kysymyksestä n:o 486:                                 distys. Laajimmat rattijuopumusta koskevat vuo·
39104:                                                       sittaiset kampanjat on järjestetty eri tahojen yh·
39105:            Tietääkö Hallitus, että liikennejuop-      teistyönä. Viime vuosina niissä ovat olleet muka·
39106:         pous on eräs merkittävistä liikennekuole-     na liikenneministeriö, sisäasiainministeriö, Lii·
39107:         mansyistä maassamme, ja                       kenneturva ja Oy Alko Ab. Ensi vuoden kam.
39108:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin valis-     panjaan tulee ilmeisesti mukaan myös sosiaali- j~
39109:         tuskampanjoiden lisäämiseksi tiedotta-        terveysministeriö.
39110:         maan liikennekuolemien syistä, ja                Liikennekuolemien syiden esittäminen on yks:
39111:            aikooko Hallitus muuttaa tieliikenne-      tapa valistaa parempaan liikennekäyttäytymiseen.
39112:         lainsäädäntöä siten, etta promillerajaksi     Rattijuopumuksen esittäminen yhtenä tärkeän~
39113:         maantieliikenteessä määrättäisiin 0,0 pro-    liikenneonnettomuuksien syynä on ollut esillä
39114:         millea?                                       mm. liikenneministeriön, sisäasiainministeriön,
39115:                                                       Liikenneturvan ja Oy Alko Ab:n järjestämän
39116:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         Anna palaa ennen kuin ajat -kampanjan valistus·
39117: seuraavaa:                                            materiaalissa. Tämä nuorisoon kohdistuva kam-
39118:                                                       panja aloitettiin viime vuoden keväällä ja sit~
39119:    Tuoreimmat tilastot rattijuopumusonnetto-          jatketaan tänä vuonna. Muitakin valistuskampan·
39120: muuksien määrästä ovat vuodelta 1986. Tielii-         joita, joissa puututaan liikenneonnettomuuksien
39121: kenteessä kuoli sinä vuonna kaikkiaan 612 henki-      syihin, tullaan tänä vuonna järjestämään. Huo-
39122: löä. Rattijuopumusonnettomuuksissa heistä kuoli       miota kiinnitetään mm. liiallisen vauhdin merki-
39123: 99, joista 58 oli itse rattijuoppona, 32 matkusta-    tykseen.
39124: jana rattijuopon autossa ja sivullisia 9. Vuoden         Hallituksessa ei ole vireillä rattijuopumuksen
39125: 1986 tilasto ei ole vertailukelpoinen aikaisempien    rangaistavuuden promillerajan laskeminen nykyi-
39126: vuosien tilastojen kanssa, koska tilastointimene-     sestä 0, 5 promillesta. Asiaa vuonna 1985 selvittä-
39127: telmä oli oleellisesti aikaisempaa tarkempi. Ratti-   nyt oikeusministeriön asettama liikennejuopu·
39128: juopumusonnettomuuksissa kuolleiden osuus             mustyöryhmä katsoi mietinnössään (Oikeus-
39129: kaikista tieliikenteessä kuolleista on aiemmin        ministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 51
39130: 1980-luvulla pysynyt vuosittain suunnilleen sa-       1985 ), että promillerajan alentamiseen ei ole
39131: mana.                                                 syytä mennä. Rikoslain asiaa koskevien säännös-
39132:    Rattijuopumusonnettomuuksissa loukkaantui          ten muuttaminen kuuluu oikeusministeriön toi-
39133: vuonna 1986 1 109 henkilöä, joista 526 oli itse       mialaan.
39134: rattijuoppona, 369 matkustajana rattijuopon kyy-         Mainittakoon, että sosiaali- ja terveysministeriö
39135: dissä ja 214 sivullisia. Kaikkiaan tieliikenteessä    on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on
39136: tilastoitiin 10 762 loukkaantunutta. Rattijuopu-      selvittää, miten rattijuoppojen hoitoonohjautu-
39137: musonnettomuuksissa loukkaantuneiden osuus            mista voitaisiin tehostaa ja hoitojärjestelmiä ke-
39138: kaikista tieliikenteessä loukkaantuneista oli vähän   hittää liikennejuopumuksen vähentämiseksi ja
39139: korkeampi kuin 1980-luvulla keskimäärin.              ehkäisemiseksi. Työryhmän asettamisen taustalla
39140:    Rattijuopumus on siis em. tilastojen valossa       on se havainto, että liikenteen muutoin raitis-
39141: yksi merkittävä liikenneturvattomuutta aiheutta-      tuessa alkoholiongelmaisten osuus rattijuopoista
39142: va tekijä. Tämän vuoksi liikenneraittiutta pyri-      on viime vuosina kasvanut.
39143: 
39144:     Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1988
39145: 
39146:                                                                  Liikenneministeri Pekka Vennamo
39147:                                          1987 vp. -- KJC n:o 486                                             3
39148: 
39149: 
39150: 
39151: 
39152:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
39153: 
39154:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              finns också ett omnämnande om detta i rege-
39155: 1nger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av            ringsprogrammet.
39156: :len 25 januari 1988 tili vederbörande medlem av              Den offentligt betonade informations- och
39157: ;tatsrådet översänt avskrift av följande av riks-         upplysningsverksamheten om trafiksäkerhet sköts
39158: :lagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål nr             närmast av Trafikskyddet, som är en offentlig-
39159: i86:                                                      rättslig förening, viiken arbetar under trafikmi-
39160:                                                           nisteriets övervakning. De mest omfattande årli-
39161:            Är Regeringen medveten om att trafik-          ga kampanjerna angående rattfylleri har anord-
39162:         fylleri är en betydande orsak tili dödsfall i     nats i samarbete mellan olika parter. De senaste
39163:         trafiken i vårt land, och                         åren har trafikministeriet, inrikesministeriet, Tra-
39164:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för            fikskyddet och Oy Alko Ab deltagit i dem. Också
39165:         att öka upplysningskampanjerna i syfte            social- och hälsovårdsministeriet deltar uppenbar-
39166:         att informera om orsakerna tili dödsfall i        ligen i kampanjen nästa år.
39167:         trafiken, och                                         Att framhålla orsakerna tili dödsfall i trafiken
39168:            ämnar Regeringen ändra vägtrafiklag-           är ett sätt att upplysa om ett bättre trafikbeteen-
39169:         stiftningen så att promillegränsen i lands-       de. Påvisandet av att rattfylleri är en viktig orsak
39170:         vägstrafiken skulle fastställas tili 0,0 pro-     tili trafikolyckor har bl.a. tagits upp i informa-
39171:         mille?                                            tionsmaterialet för kampanjen Förbränn först,
39172:                                                           kör sedan, viiken anordnats av trafikministeriet,
39173:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           inrikesministeriet, Trafikskyddet och Oy Alko
39174: anföra följande:                                          Ab. Denna kampanj, som riktar sig tili ungdo-
39175:                                                           men, påbörjades förra våren och den fortsätts i
39176:    Den färskaste statistiken om antalet olycksfall        år. Också andra kampanjer, där orsakerna tili
39177: på grund av rattfylleri är från ~r 1986. Detta år         trafikolyckor berörs, kommer att anordnas i år.
39178: dog allt som allt 612 personer 1 vägtrafiken. Av          Uppmärksamhet fästs bl.a. vid betydelsen av för
39179: dem dog 99 i olycksfall som berodde på rattfylle-         höga hastigheter.
39180: ri och av dessa var 58 själva rattfyllerister, 32             Någon sänkning av promillegränsen för straff-
39181: passagerare i en rattfyllerists b!l oc~ 9 utomståen-      barhet för rattfylleri från det nuvarande 0,5
39182: de. Statistiken för år 1986 är tnte Jämförbar med         promille är inte anhängig i regeringen. Den
39183: statistiken för tidigare år, eftersom statistikfö-        trafikfylleriarbetsgrupp som tillsatts av justitiemi-
39184: ringen var väsentligt noggrannare än tidigare.            nisteriet och som utredde ärendet år 1985 ansåg i
39185: Andelen döda i olycksfall tili följd av rattfylleri       sitt betänkande (Justitieministeriet, lagbered-
39186: bland alla som dött i vägtrafiken har tidigare            ningsavdelningens pu blikation 51 198 5) att det
39187: under 1980-talet ungefär varit densamma från år           inte finns någon orsak att sänka promillegränsen.
39188: tili år.                                                  Frågan om ändring av stadgandena om saken i
39189:     År 1986 skadades 1 109 personer i olycksfall,         strafflagen hör tili justitieministeriets verksam-
39190: som berodde på rattfylleri, och av dem var 526            hetsområde.
39191: själva rattfyllerister, 369 passagerare i en rattfylle-       Det må nämnas att social- och hälsovårdsmi-
39192: rists bil och 214 utomstående. Allt som allt              nisteriet har tillsatt en arbetsgrupp, vars uppgift
39193: statistikfördes 10 762 skadade i vägtrafiken. An-         är att utreda hur vårdhänvisningen för rattfylle-
39194: delen skadade i olycksfall tili följd av rattfylleri      rister kunde effektiveras och vårdsystemen ut-
39195: bland alla skadade i vägtrafiken var litet högre än       vecklas för att minska och förebygga trafikfylle-
39196: under 1980-talet i genomsnitt.                            riet. Bakgrunden för tillsättandet av arbetsgrup-
39197:     Enligt ovan nämnda statistik är rattfylleri alltså    pen är iakttagelsen att då trafiken annars har
39198: en betydande orsak tili osäkerhet i trafiken.             blivit nyktrare har andelen personer med alko-
39199: Avsikten är därför att främja trafiknykterhet             holproblem bland rattfylleristerna ökat under de
39200: genom åtgärder från myndigheternas sida. Det              senaste åren.
39201: 
39202:      Helsingfors den 25 februari 1988
39203: 
39204:                                                                          Trafikminister Pekka Vennamo
39205:                                              1987 vp.
39206: 
39207: Kirjallinen kysymys n:o 487
39208: 
39209: 
39210: 
39211: 
39212:                                  Kortesalmi: Liikennevalvonnan tehostamisesta poliisin toiminta-
39213:                                     edellytyksiä parantamalla
39214: 
39215: 
39216:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39217: 
39218:    Liikennekuri maassamme on viimelSleo vuo-       nyt liikennerikkomuksia ja aiheuttanut liikenne-
39219: sien aikana kehittynyt epäsuotuisaao suuntaan.     kurin höltymistä. On havaittu selvästi, että näky-
39220: Autojen nopeudet ovat kasvaneet ja ylinopeusrik-   vä liikenteen valvonta jo pelkällä läsnäolollaan
39221: komukset ovat suuresti lisääntyneet. Muuokiolai-   parantaa huomattavasti liikeooekäyttäytymistä.
39222: oeo liikennesäännöistä piittaamattomuus on tällä     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39223: hetkellä varsin yleistä teillämme.                 tyksen 37 §:o 1 momenttiio viitaten esitän kun-
39224:    Liikennesäännöistä piittaamattomuus ja jatku-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39225: vat ylinopeudet ovat lisänneet liikenneonnetto-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39226: muuksia. Liikennekuolemien määrä on lähtenyt
39227: voimakkaaseen kasvuun kauan jatkuneen myön-                  Tietääkö Hallitus, että liikennekuri
39228: teisen kehityksen jälkeen. Myös loukkaantunei-            maamme teillä on höltymässä ja tästä on
39229: den määrä on kasvanut.                                    aiheutumassa lisää onnettomuuksia ja
39230:    Tämän kielteisen suuntauksen rionalla on lii-          kuolemantapauksia, sekä
39231: kenteen ja liikennesääntöjen noudattamisen val-              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
39232: vonta tällä hetkellä luvattoman huonoa. Liikku-           liikennesääntöjen valvonnan tehostami-
39233: valla poliisilla ei ole tarpeeksi henkilökuntaa,          seksi ja riittävän kapasiteetin turvaami-
39234: kalustoa eikä muita voimavaroja kyllin tehokkaa-          seksi liikkuvalle poliisille liikenteenval-
39235: seen liikenteen valvontaan. Myös tämä on lisän-           vontaa varten?
39236: 
39237:     Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1988
39238: 
39239:                                       ]. Juhani Kortesalmi
39240: 
39241: 
39242: 
39243: 
39244: 280136V
39245: 2                                      1987 vp. -- KJC n:o 487
39246: 
39247: 
39248: 
39249: 
39250:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39251: 
39252:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        nousun aiheuttamien onnettomuuksien kohdal-
39253: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          la.
39254: olette 25 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn                 Tieliikenneonnettomuuksien kasvun hidasta-
39255: kirjeenne n:o 249 ohella lähettänyt valtioneuvos-      minen edellyttää jokaisen tieliikenneturvallisuu-
39256: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-      desta vastaavan tahon toiminnan kehittämistä ja
39257: jennöksen kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen         laajaa eri tahojen yhteistyötä.
39258: kirjallisesta kysymyksestä n:o 487, jossa tiedustel-
39259:                                                            Sisäasiainministeriö käynnisti vuonna 1984 tie-
39260: laan:
39261:                                                        liikenteen valvonnan strategiaa ja taktiikkaa kos-
39262:            Tietääkö Hallitus, että liikennekuri        kevan tutkimusprojektin. Valtion teknillisen tut-
39263:         maamme teillä on höltymässä ja tästä on        kimuskeskuksen ja Tampereen yliopiston yhteis-
39264:         aiheutumassa lisää onnettomuuksia ja           työnä valmistuneet tutkimukset on vuonna 1987
39265:         kuolemantapauksia, sekä                        hyödynnetty tieliikenteen valvonnan opetuspake-
39266:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         tiksi, joka työpaikkakoulutuksena toteutetaan
39267:         liikennesääntöjen valvonnan tehostami-         vuoden 1988 aikana sekä liikkuvan poliisin että
39268:         seksi ja riittävän kapasiteetin turvaami-      paikallispoliisin tieliiken teenvalvontahenkilöstöl-
39269:         seksi liikkuvalle poliisille liikenteenval-    le. Määrärahojen puitteissa aloitettua tutkimus-
39270:         vontaa varten?                                 työtä kehitetään sisäasiainministeriön ja Valtion
39271:                                                        teknillisen tutkimuskeskuksen yhteistyönä val-
39272:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vonnan suunnittelun ja seurantajärjestelmän ke-
39273: ti seuraavaa:                                          hittämiseksi.
39274:    Poliisin ennakkotietojen mukaan tieliikentees-          Liikkuvan poliisin valvontateknistä kalustoa ol-
39275: sä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on             laan parasta aikaa uusimassa ja nykyaikaiset val-
39276: vähentynyt vuonna 1987 vuoteen 1986 verrattu-          vontatutkat ja nopeusvalvontatutkat ovat pääosin
39277: na. Kuolleita oli 1987 565 henkilöä (1986: 612)        käytössä. Videolaittein varustetut ajotapavalvon-
39278: ja loukkaantuneita 10 200 (1986: 10 762). Sen          nan autot on sijoitettu kautta maan liikkuvaan
39279: sijaan poliisin tietoon tulleiden tieliikenneonnet-    poliisiin. Vuokrattavan helikopterin käyttöön on
39280: tomuuksien määrä kasvoi 2, 5 prosenttia edellises-     varattu lisää varoja. Myös vaakakalustoa on uusit-
39281: tä vuodesta. Samanaikaisesti rekisterissä olevien      tu.
39282: autojen määrä ja liikennesuorite ovat kasvaneet            Poliisin henkilöstölisäykset ovat painottuneet
39283: noin neljä prosenttia.                                 hallituksen esitutkintauudistuksen perustelujen
39284:    Tieliikenteen onnettomuuksien syyt hajautuvat       mukaisesti lähinnä rikostutkintaan. Tieliikenteen
39285: moniksi erillisongelmiksi, joiden minimoiminen         valvonnan tehostamista varten kehitetään osin
39286: edellyttää lukuisia ja tarkoin kohdistettuja tielii-   ulkopuolisen konsultin toimesta paikallispoliisin
39287: kenneturvallisuustoimenpiteitä sekä poliisilta että    ja liikkuvan poliisin yhteisten voimavarojen
39288: myös muilta alan vastuuorganisaatioilta. Poliisin      suuntaamista tieliikenneturvallisuuden kannalta
39289: käsityksen mukaan selvät onnettomuuskeskitty-          mahdollisimman tarkoituksenmukaisiin kohtei-
39290: mät ovat nuorten kuljettajien ja nopeuksien            sun.
39291: 
39292:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1988
39293: 
39294:                                                                   Sisäasiainministeri ]armo Rantanen
39295:                                        1987 vp. -- ~ n:o 487                                             3
39296: 
39297: 
39298: 
39299: 
39300:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
39301: 
39302:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           las hos alla de parter som ansvarar för trafiksäker-
39303: anger har Ni, Herr Talman med Er skrivelse av          heten och att ett omfattande samarbete sker
39304: den 25 januari 1988 tili vederbörande medlem av        mellan de olika parterna.
39305: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-          Inrikesministeriet igångsatte år 1984 ett forsk-
39306: dagsman ]. Juhani Kortesalmi undertecknade             ningsprojekt, som gällde strategin och taktiken
39307: spörsmål nr 487:                                       för övervakningen av vägtrafiken. Resultatet av
39308:                                                        undersökningarna, som färdigställdes i samarbete
39309:           Är Regeringen medveten om att trafik-        mellan Statens tekniska forskningscentral och
39310:        disciplinen på vägarna i vårt land håller       Tammerfors universitet, har år 1987 utformats
39311:        på att bli slappare och att detta håller på     tili ett undervisningspaket för trafiksäkerhets-
39312:        att förorsaka flera olyckor och dödsfall,       övervakningen. Detta undervisningspaket kom-
39313:        samt                                            mer år 1988 att användas i arbetsplatsutbild-
39314:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ningen för trafiksäkerhetsövervakningspersonalen
39315:        för att effektivera övervakningen av tra-       både vid den rörliga polisen och den lokala
39316:        fikreglernas efterlevnad och för att tillför-   polisen. Forskningsarbetet, som påbörjats inom
39317:        säkra den rörliga polisen en tillräcklig        ramen för tillgängliga anslag, kommer att ut-
39318:        kapacitet vid trafikövervakningen?              vecklas i samarbete mellan inrikesministeriet och
39319:                                                        Statens tekniska forskningscentral för utvecklan-
39320:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       de av planeringen av övervakningen och uppfölj-
39321: anföra följande:                                       ningssystemet.
39322:     Enligt förhandsuppgifter från polisen har anta-        Den rörliga polisens övervakningstekniska ma-
39323: let döda och skadade i vägtrafiken minskat år          teriel förnyas som bäst och moderna radarappa-
39324: 1987 jämfört med år 1986. Antalet döda var år          rater för övervakning och hastighetskontroll är i
39325: 1987 565 personer (1986: 612) och antalet skada-       regel i bruk. Bilar för kontroll av körsättet, vilka
39326: de 10 200 (1986: 10 762). Däremot ökade det            utrustats med videoanläggningar, har ställts tili
39327: antal olycksfall i vägtrafiken vilka polisen fått      den rörliga polisens förfogande runt om i landet.
39328: kännedom om med 2, 5 % , jämfört med före-             Ytterligare medel har reserverats för använd-
39329: gående år. Samtidigt har antalet bilar i registeet     ningen av en hyrd helikopter. Också vågmaterie-
39330: och trafikarbetet ökat ca fyra procent.                len har förnyats.
39331:     Orsakerna tili olycksfallen i vägtrafiken              Personalökningarna vid polisen har i enlighet
39332: fördelar sig på många separata problem, vilkas         med motiveringen för regeringens revidering av
39333: minimering förutsätter talrika och noggrant in-        förundersökningslagstiftningen närmast koncen-
39334: riktade trafiksäkerhetsåtgärder både av polisen        trerats tili brottsutredningen. För effektiveringen
39335: och också av andra ansvariga organisationer inom       av övervakningen av vägtrafiken utvecklas dels
39336: detta område. Enligt polisens uppfattning kon-         genom försorg av en utomstående konsult inrikt-
39337: centreras olycksfallen tydligt tili unga förare och    ningen av den lokala polisens och den rörliga
39338: höga hastigheter.                                      polisens gemensamma resurser på objekt som är
39339:     En minskning av ökningen av antalet olycksfall     så ändamålsenliga som möjligt med tanke på
39340:  i vägtrafiken förutsätter att verksamheten utveck-    trafiksäkerheten.
39341: 
39342:      Helsingfors den 19 februari 1988
39343: 
39344:                                                                       Inrikesminister Jarmo Rantanen
39345:                                               1987 vp.
39346: 
39347: Kirjallinen kysymys n:o 488
39348: 
39349: 
39350: 
39351: 
39352:                                  Ahonen: Ruotsissa asuville äänioikeutetuille tarkoitettujen ilmoitus-
39353:                                    korttien postituksen epäonnistumisesta
39354: 
39355: 
39356:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39357: 
39358:    Postin lajittelukeskuksen käytävästä löytyi        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39359: 25.1.1988 useita suuria postinkuljetuslaatikoita,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39360: jotka sisälsivät 34 000 Tilastokeskuksen lähettä-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39361: mää ilmoituskorttia äänioikeudesta tasavallan       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39362: presidentin ja valitsijamiesten vaalissa 31.1.-
39363: 1.2.1988. Ilmoituskortit oli osoitettu Ruotsissa              Kuinka on mahdollista, että posti
39364: asuville äänioikeutetuille Suomen kansalaisille.           unohtaa 34 000 kirjettä käytävilleen
39365:    Tapahtuman johdosta 34 000 äänioikeutettua              usean viikon ajaksi, ja
39366: ei saanut ilmoitusta äänioikeudestaan. Tapahtu-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39367: ma johti äänestysaktiivisuuden voimakkaaseen               ryhtyä, ettei tapaus toistu tulevaisuudes-
39368: laskuun Ruotsissa asuvien äänioikeutettujen kes-           sa?
39369: kuudessa.
39370: 
39371:       Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1988
39372: 
39373:                                             Risto Ahonen
39374: 
39375: 
39376: 
39377: 
39378:  280131Q
39379: 2                                        1987 vp. -      KK n:o 488
39380: 
39381: 
39382: 
39383: 
39384:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39385: 
39386:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tullut esiin sellaisia painomäärien poikkeamia,
39387: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            jotka olisivat antaneet aiheen olettaa jotain poik-
39388: olette tammikuun 26 päivänä 1988 päivätyn                keuksellista tapahtuneen. Myös Iaatikoiden ja
39389: kirjeenne n:o 2114 ohella toimittanut valtioneu-         kirjeiden arvioimalla saatu kappalemäärä antoi
39390: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        sen käsityksen, että kaikki kirjeet olivat lähte-
39391: sanedustaja Risto Ahosen näin kuuluvasta kirjal-         neet.
39392: lisesta kysymyksestä n:o 488:                                Posti- ja telehallitus on suorittanut asian joh-
39393:                                                          dosta tutkimukset, jotka ovat päättyneet
39394:            Kuinka on mahdollista, että posti             30.1.1988. Tammikuun 29 päivänä 1988 asetta-
39395:         unohtaa 34 000 kirjettä käytävilleen             maosa postitoimen ulkopuolisen oikeus- ja tar-
39396:         usean viikon ajaksi, ja                          kastustoimen selvittelyryhmän raportin posti- ja
39397:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          telehallitus on saanut 4.2.1988. Raportissa on
39398:         ryhtyä, ettei tapaus toistu tulevaisuudes-       todettu Helsingin postikeskuksen osastojen ja
39399:         sa?                                              niiden alayksiköiden välisissä vastuusuhteissa ole-
39400:                                                          van epäselvyyksiä sekä puutteita vastuullisessa ja
39401:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         yhteisvastuullisessa toiminnassa samoin kuin
39402: ti seuraavaa:                                            heikkouksia valvonnassa. Samoin on todettu, että
39403:    Väestörekisterikeskuksen ruotsinsuomalaisille         postikeskuksen johto ei ole antanut kaikilta osin
39404: tarkoitetut vaali-ilmoituskirjeet otettiin Helsingin     riittävän selkeitä ja veivoittavia menettelytapa- ja
39405: postikeskuksessa vastaan normaalisti 5 ja 6 päivi-       vastuuohjeita eikä riittävästi kiinnittänyt huo-
39406: nä tammikuuta 1988. Käsittelyosaston vastaan-            miota postinkulun kannalta tärkeiden käsittely-
39407: ottopisteestä lähetyserät olisi pitänyt siirtää lähte-   ohjeiden noudattamisen valvontaan.
39408: vän ulkomaanpostin keräilyruutuihin. Kuitenkin               Kenenkään postikeskuksen virkamiehen ei ole
39409: 34 000 kirjeen erä joutui postituspalvelun varas-        todettu menetelleen asiassa tahallisesti. Sen si-
39410: ton ja saapuvan ulkomaan pintapostin väliselle           jaan eräiden virkamiesten on katsottu syyllisty-
39411: alueelle. Täältä väärin ohjattu lähetyserä siirret-      neen viranhoidossaan laiminlyönteihin ja huoli-
39412: tiin 7 .1. 1988 vielä kerran väärään paikkaan eli        mattomuuteen.
39413: ulkomaan postihuolimaan johtavan väylän sei-                 Helsingin postipiirikonttori on 1. 2.1988 ke-
39414: nustan viereen alueelle, jota rajaavat ulkomaan-         hottanut Helsingin postikeskusta kiireisesti tar-
39415: osaston postihuolinnan sekä elektronisen postilii-       kistamaan ja selventämään eri toimintayksiköi-
39416: kenteen ja postitusosaston alueet. Vastuualuei-          den välistä yhteistyötä ja vastuualuejakoa koske-
39417: den epäselvyyteen vaikutti edelleen se, että lähei-      vat ohjeensa. Posti- ja telehallitus tulee valvo-
39418: siä tiloja oli ollut käsittelyosaston kirjepostin        maan, että postinkäsittelyn vastuu- ja valvonta-
39419: käytössä lähinnä jouluruuhkan purkamisessa.              ohjeet tarkistetaan ja että niitä noudatetaan.
39420: Kirjepostin laitteet olivat olleet vielä tammikuun           Saamansa selvityksen johdosta posti- ja telehal-
39421: puolella näissä tiloissa, joten vastuu alueesta oli      litus on myös päättänyt ryhtyä asiassa kurinpito-
39422: juuri vaihtumassa.                                       toimiin eräitä Helsingin postikeskuksen virkamie-
39423:    Lähetyserät olivat edellä kerrotussa paikassa         hiä vastaan.
39424: 25.1.1988 saakka ilman, että ne olisivat joutu-              Eduskunnan oikeusasiamiehen 27.1.1988 teke-
39425: neet suoranaisesti minkään vastuualueen valvon-          masta pyynnosta posti- ja telehallitus on
39426: nan piiriin. Kirjeet olivat täysin avoimesti näky-       5. 2.1988 antanut selvityksensä oikeusasiamiehel-
39427: villä. Havainnot eivät kuitenkaan johtaneet tar-         le.
39428: kistustoimenpiteisiin.                                       Kirjeellään nro 408/9.2.1988 oikeusasiamies
39429:    Kirjeiden viipymisestä johtuvia tiedusteluja oli      on todennut, että asiassa ei ole tullut esille
39430: tullut ulkomaanosaston lähtevään ulkomaanpos-            sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi katsotta-
39431: tiin 19.1.1988 alkaneella viikolla. Jälkikäteen          va olevan aihetta ryhtyä kurinpitomenettelyä an-
39432: suoritetuissa punnitustilastojen tarkistuksissa ei       karampiin toimenpiteisiin sekä että asiassa on
39433:                                      1987 vp. -- ~ n:o 488                                          3
39434: 
39435: myös aloitettu Helsingin postikeskuksen eri toi-    täminen. Tämän vuoksi oikeusasiamies on il-
39436: mintayksiköiden välistä yhteistyötä ja vastuualu-   moittanut, ettei hänen puoleltaan ole tarpeellista
39437: etta koskevien ohjeiden tarkistaminen ja selven-    puuttua enemmälti asiaan.
39438: 
39439:     Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1988
39440: 
39441:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
39442: 4                                    1987 vp. -      KK n:o 488
39443: 
39444: 
39445: 
39446: 
39447:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
39448: 
39449:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Förfrågningar på grund av dröjsmålet med
39450: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       breven gjordes tili utrikesavdelningen för avgåen-
39451: 2114 av den 26 januari 1988 tili vederbörande        de utrikespost under den vecka som började
39452: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   19.1.1988. Då vägningsstatistiken granskades ef-
39453: av riksdagsman Risto Ahonen undertecknade            teråt framgick inga sådana avvikelser beträffande
39454: spörsmål nr 488:                                     vikterna, vilka skulle ha gett anledning att
39455:                                                      förmoda att något exceptionellt hade inträffat.
39456:           Hur är det möjligt att posten glömmer      Också då antalet lådor och brev hade uppskattats
39457:        34 000 brev i sina korridorer i flera         fick man den uppfattningen att alla brev hade
39458:        veckors tid, och                              gått.
39459:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Post- och telestyrelsen har utfört undersök-
39460:        för att fallet inte skall upprepas i fram-    ningar på grund av det inträffade. Undersök-
39461:        tiden?                                        ningarna avslutades 30.1.1988. Den 29 januari
39462:                                                      1988 tillsatte post- och telestyrelsen en utred-
39463:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ningsgrupp, vars rapport för postfunktionens
39464: anföra följande:                                     externa rätts- och revisionsverksamhet gavs tili
39465:                                                      post- och telestyrelsen 4.2.1988. I rapporten har
39466:     Befolkningsregistercentralens brev med med-      konstaterats att det i Helsingfors postterminals
39467: delande om rösträtt i presidentvalet, vilka var      avdelningars och deras underenheters inbördes
39468: avsedda för sverigefinländarna, togs emot på         ansvarsförhållanden finns oklarheter och brister i
39469: Helsingfors postterminai i normal ordning den 5      den ansvariga och solidariska verksamheten och
39470: och 6 januari 1988. Efter det att försändelserna     även svagheter i övervakningen. Det har också
39471: mottagits på postbehandlingsavdelningen borde        konstaterats att postterminalens ledning inte tili
39472: de ha flyttats tili uppsamlingsområdena för av-      alla delar gett tillräckligt klara och förpliktande
39473: gående utrikespost. Men partiet med 34 000 brev      direktiv angående förfaringssätt och ansvar. Led-
39474: kom ändå att flyttas tili ett område mellan          ningen har inte heller fäst tillräcklig uppmärk-
39475: postningsserviceavdelningens lager och ankom-        samhet vid övervakningen av att de ur postgång-
39476: mande ytpost från utlandet. Härifrån skickades       ens synpunkt viktiga direktiven för postbehand-
39477: försändelserna 7.1.1988 ännu en gång tili fel        ling följs.
39478: stälie, nämligen tili ett område invid väggen i         Det har inte konstaterats att någon tjänsteman
39479: den gång som leder tili utrikespostspeditionen.      vid postterminalen skulle ha handlat uppsåtligt.
39480: Området gränsar tili utrikespostspeditionens, den    Däremot har det ansetts att vissa tjänstemän gjort
39481: elektroniska posttrafikens och postningsavdel-       sig skyldiga tili försummelser och vårdslöshet i
39482: ningens områden. Det faktum att närliggande          sin tjänsteutövning.
39483: utrymmen hade använts av postbehandlingsav-
39484: delningen för hantering av brevpost, närmast för        Helsingfors postdistriktskontor har 1. 2.1988
39485: att klara upp julruschen, bidrog också tili att      uppmanat Helsingfors postterminai att i
39486: fördelningen av ansvarsområdena var oklar. An-       brådskande ordning granska och förtydliga sina
39487: läggningarna för brevpost hade ännu på januari       direktiv beträffande samarbetet och fördelningen
39488: månads sida funnits i dessa utrymmen, ansvaret       av ansvarsområdena mellan de olika verksamhets-
39489: för området skulle alitså snart övergå tili en       enheterna. Post- och telestyrelsen kommer att
39490: annan enhet.                                         övervaka att postbehandlingens ansvars- och
39491:     Försändelserna fanns på ovan nämnda ställe       övervakningsdirektiv granskas och att de följs.
39492: tili 25.1.1988 utan att de direkt skulle ha kom-        Post- och telestyrelsen har, med anledning av
39493: mit under något ansvarsområdes övervakning.          den utredning den fått, också beslutat att vidta
39494: Breven var fullt synliga. Iakttagelserna ledde       disciplinära åtgärder mot några tjänstemän vid
39495: ändå inte tili några kontrollåtgärder.               Helsingfors postterminal.
39496:                                       1987 vp. -     KK n:o 488                                     5
39497: 
39498:    På begäran av riksdagens justitieombudsman        Han har dessutom konstaterat att man har påbör-
39499: 27.1.1988 lämnade post- och telestyrelsen            jat granskningen och förtydligandet av direktiven
39500: 5.2.1988 sin utredning tili honom.                   för samarbetet och fördelningen av ansvarsområ-
39501:    Med sitt brev nr 408/9.2.1988 har justitieom-     dena melian de olika verksamhetsenheterna vid
39502: budsmannen konstaterat att det inte i ärendet        Helsingfors postterminal. Av denna orsak har
39503: framkommit sådana omständigheter på basen av         justitieombudsmannen meddelat att det från
39504: vilka det skulle anses vara skäl att skrida tili     hans sida inte är nödvändigt att vidare ingripa i
39505: strängare åtgärder än ett disciplinärt förfarande.   saken.
39506: 
39507:      Helsingfors den 25 februari 1988
39508: 
39509:                                                                    Trafikminister Pekka Vennamo
39510:                                                   1987 vp.
39511: 
39512: Kirjallinen kysymys n:o 489
39513: 
39514: 
39515: 
39516: 
39517:                                      Ahonen: Rintamasotilaseläkelain soveltamisalan laajentamisesta
39518: 
39519: 
39520:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39521: 
39522:    Suomalainen kauppalaivasto oli suurelta osin             Leireiltä elossa selvinneet merimiehet toimitet-
39523: toisen maailmansodan aikana määrättynä puolus-           tiin sittemmin kotimaahan Puolan ja Neuvosto-
39524: tusvoimien kuljetuksiin. Aluksilla kuljetettiin          liiton alueiden kautta siten, että he olivat takai-
39525: mm. lentokonebensiiniä sekä elintarvikkeita Pet-         sin Suomessa 17.11.194 5. He eivät olleet Juon-
39526: samoon. Englantilaiset pidättivät ·näitä aluksia         nollisestikaan saaneet internointiajaltaan palk-
39527: sekä internoivat niiden henkilökuntaa Mao-saa-           kaa.
39528: relle useiksi vuosiksi. Saksalaiset joukot pidättivät       Käsitellessään vuoden 1987 valtiopäivillä halli-
39529: ja internoivat puolestaan useita Norjan rannikolla       tuksen esitystä rintamasotilaseläkelain muuttami-
39530: liikennöineitä aluksia miehistöineen.                    seksi (HE n:o 100/1987 vp. ), totesi eduskunta
39531:   Varsinkin saksalaisten internoimat merimiehet          vastauksessaan, että se edellyttää hallituksen sel-
39532: joutuivat vankeusaikanaan erittäin julman kohte-         vittävän mahdollisuudet rintamasotilaseläkelain
39533: lun alaiseksi. Joukko suomalaisia merimiehiä jou-        soveltamisalan laajentamiseen koskemaan kaikkia
39534: tui pidätetyksi Norjassa kesällä 1943. Norjasta          sellaisia henkilöitä, jotka palvelus- tai työtehtä-
39535: heidät siirrettiin silloiseen Saksaan, jossa he olivat   viensä johdosta ovat joutuneet olemaan rintama-
39536: usealla työ- ja keskitysleirillä.                        olosuhteita vastaavissa olosuhteissa. Yhtenä esi-
39537:                                                          merkkinä näistä todettiin kauppalaivastossa pal-
39538:    Olosuhteet leirillä olivat hyvin ankarat ja al-       velleet. Edelleen vastauksessa todettiin, että kor-
39539: keelliset. Herätys leirillä oli klo 5.00, jonka          vausten maksamista myös sotatoimien johdosta
39540: jälkeen annettiin korviketta ja 200 grammaa              toisen valtion vangiksi joutuneille siviileille on
39541: leipää. Työskentely tapahtui klo 6.00:n ja               selvitettävä.
39542: 18.30:n välisenä aikana. Tämän jälkeen ruoaksi              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39543: annettiin vähäinen keittoannos.                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39544:   Peseytymismahdollisuudet leirillä olivat mini-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39545: maaliset, mistä johtuen vankien keskuudessa oli          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39546: paljon kuolemaankin johtaneita sairauksia. Nuk-
39547:                                                                     Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
39548: kuminen tapahtui kapeilla lautasängyillä, joilla                 tus aikoo ryhtyä rintamasotilaseläkelain
39549: nukkui kullakin kaksi vankia.                                    muuttamiseksi siten, että sodan aikana
39550:    Internoidut merimiehet olivat useammilla lei-                 kauppalaivastossa palvelleille tai toisen
39551: reillä, joista osa sijaitsi aivan rintama-alueen                 valtion vangiksi joutuneille voidaan
39552: välittömässä läheisyydessä. Vankeja käytettiin                   myöntää rintamasotilastunnus tai rinta-
39553: myös juoksuhautojen kaivamiseen.                                 mapalvelustunnus?
39554: 
39555:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1988
39556: 
39557:                                                Risto Ahonen
39558: 
39559: 
39560: 
39561: 
39562: 280113V
39563: 2                                      1987 vp. -- KJ( n:o 489
39564: 
39565: 
39566: 
39567: 
39568:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39569: 
39570:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1939--1945 sotien aikana palvellut rintamavas-
39571: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa taikka
39572: olette 26 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn             ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien
39573: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           alusyksiköissä tahi ilmavoimien lentoyksiköissä
39574: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      tahi muutoin toiminut rintamavastuussa olleen
39575: taja Risto Ahosen näin kuuluvasta kirjallisesta        sotatoimiyhtymän alueella, annetaan rintamapal-
39576: kysymyksestä n:o 489:                                  velustunnus.
39577:            Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-         Kysymys rintamasotilaseläkelain uudistamises-
39578:         tus aikoo ryhtyä rintamasotilaseläkelain       ta oli esillä eduskunnassa syksyllä 1987 sen käsi-
39579:         muuttamiseksi siten, että sodan aikana         tellessä hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi
39580:         kauppalaivastossa palvelleille tai toisen      rintamasotilaseläkelain muuttamisesta (HE n:o
39581:         valtion vangiksi joutuneille voidaan           100/1987 vp. ). Esityksessä ehdotettiin, että rinta-
39582:         myöntää rintamasotilastunnus tai rinta-        masotilaseläkelain piiriin saatettaisiin puolustus-
39583:         mapalvelustunnus?                              voimien joukoissa linnoitusrakentajina toimineet
39584:                                                        työvelvolliset. Nämä linnoitusrakentajat ovat vie-
39585:                                                        lä sellainen ryhmä, joka sotaan osallistuneista
39586:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       joukko-osastoista ei ole saanut tunnustusta sota-
39587: ti seuraavaa:                                          toimiin osallistumisesta. Eduskunnan hyväksy-
39588:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan vuo-           män ja 4.12.1987 vahvistetun rintamasotilas-
39589: sien 1939--1945 sotien perusteella annetaan eri-       eläkelain muutoksen perusteella työvelvollisille
39590: tyistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöille, jotka   linnoitusrakentajille annetaan rintamatunnus
39591: joutuivat puolustusvoimien joukoissa tai niihin        1. 7.1988 lukien.
39592: rinnastettavissa olosuhteissa osallistumaan sota-         Vuosien 1939--1945 sotien johdosta joutuivat
39593: toimiin.                                               hyvin monet henkilöt kärsimään sotatoimista ja
39594:    Miehille myönnetään tunnustuksena sotaan            niiden aiheuttamista seurauksista. Osa henkilöis-
39595: osallistumisesta rintamasotilastunnus. Rintamaso-      tä oli pakotettu työsuhteensa perusteella osallis-
39596: tilastunnusta koskevan asetuksen (772/69) mu-          tumaan erilaisiin velvoitteisiin. Osa väestöstä jou-
39597: kaan rintamasotilaalla tarkoitetaan henkilöä, joka     tui muutoin sotatoimien kohteeksi. Vastaukses-
39598: on vuosien 1939--1945 sotien aikana osallistunut       saan edellä mainittuun hallituksen esitykseen
39599: puolusvoimien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin       eduskunta edellytti hallituksen selvittävän mah-
39600: reserviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai       dollisuudet rintamasotilaseläkelain soveltamis-
39601: vakinaisessa palveluksessa olevana. Varsinaisiin       alan laajentamiseen koskemaan kaikkia sellaisia
39602: sotatoimiin osallistuneeksi katsotaan henkilö, jo-     henkilöitä, jotka palvelus- tai työtehtäviensä joh-
39603: ka on todistettavasti osallistunut taisteluihin rin-   dosta ovat joutuneet olemaan rintamaolosuhteita
39604: tamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa        vastaavissa olosuhteissa, kuten rautateiden henki-
39605: tahi sen alueella taikka ilmatorjunta- tai rannik-     löstö, viestintätehtävissä olleet ja kauppalaivas-
39606: kojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tahi il-       tossa palvelleet. Samoin on selvitettävä mahdolli-
39607: mavoimien lentoyksiköissä.                             suudet lain soveltamisalan laajentamiseen koske-
39608:    Koska osa naisista joutui osallistumaan vuosien     maan miinanraivaukseen osallistuneita, sairaan-
39609: 19 39--194 5 sotiin samankaltaisissa tehtävissä        hoitohenkilöstöä, Itä-Karjalan sotilashallinnon
39610: kuin edellä mainitut sotatoiQlialueilla joukko-        alaisuudessa palvelleita ja sotatarviketeollisuudes-
39611: osastoissa palvelleet miehet, katsottiin 1970-
39612:                                 1
39613:                                                        sa työskennelleitä. Korvausten maksamista myös
39614: luvun lopussa tarkoituksenmukaiseksi, että näille      sotatoimien johdosta toisen valtion vangiksi jou-
39615: naisille annetaan asteittain mahdollisuus saman-       tuneille siviileille on selvitettävä. Eduskunta
39616: laisiin etuuksiin kuin miehillekin. Tämän mukai-       edellytti hallituksen huolehtivan myös siitä, että
39617: sesti naisten rintamapalvelua koskevan asetuksen       ulkomailla asuville rintamasotilastunnuksen, rin-
39618: (554/78) mukaan naiselle, joka on vuosien              tamapalvelustunnuksen tai rintamatunnuksen
39619:                                       1987 vp. -- KJ( n:o 489                                         3
39620: 
39621: saaneille henkilöille voidaan maksaa viimeistään     neistä että heidän ryhmiensä laajuudesta on vai-
39622: 1.4.1989 lukien rintamalisää.                        keuttamassa selvittämistyötä. Sosiaali- ja terveys-
39623:    Kuten eduskunnan vastaukseen sisällyttämästä      ministeriö pyrkii käytettävissä olevien asiakirja-
39624: ponnestakin ilmenee, kysymys erityisen sosiaali-     aineistojen perusteella kartoittamaan eduskun-
39625: turvan antamisesta muille kuin varsinaisiin sota-    nan vastauksessa esiintuotujen erityisryhmien
39626: toimiin puolustusvoimien joukoissa osallistuneil-    vuosien 1939--1945 sotien aikaiset vaiheet. Sel-
39627: le on laaja. Riittävän selkeiden asiakirjatietojen   vityksen valmistuttua on vasta mahdollista päät-
39628: puuttuminen sekä erilaisista sotatoimista kärsi-     tää jatkotoimista.
39629: 
39630:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1988
39631: 
39632:                                                         Sosiaali- Ja terveysministeri Helena Pesola
39633: 4                                     1987 vp. -- KJC n:o 489
39634: 
39635: 
39636: 
39637: 
39638:                                Tili Riksdagens Herr Talman
39639: 
39640:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          krafternas fartygsenheter eller luftstridskrafternas
39641: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        flygenheter eller på annat sätt har verkat i med
39642: den 26 januari 1988 tili vederbörande medlem av       fronttjänst jämförbara uppgifter inom området
39643: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     för operativ enhet med frontansvar.
39644: dagsman Risto Ahonen undertecknade spörsmål               Frågan om en reform av lagen om frontmanna-
39645: nr 489:                                               pension togs upp i riksdagen hösten 1987 då den
39646:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         behandlade regeringens proposition tili riksdagen
39647:        geringen vidta för att ändra lagen om          med förslag tili lag om ändring av lagen om
39648:        frontmannapension så att de som tjänst-        frontmannapension (RP nr 100/1987 rd.): 1 pro-
39649:                                                       positionen föreslogs, att de arbetspliktiga som
39650:        gjorde vid handelsflottan eller togs tili
39651:                                                       inom försvarsmaktens trupper har arbetat som
39652:        fånga av annan stat kan beviljas front-
39653:        mannatecken eller fronttjänsttecken?           befästningsbyggare skall omfattas av frontmanna-
39654:                                                       pensionssystemet. Dessa befästningsbyggare ut-
39655:                                                       gör bland de tuppförband som deltagit i kriget
39656:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tills vidare en grupp som inte fått erkännande för
39657: anföra följande:                                      sitt deltagande i krigsoperationer. På basis av
39658:    Enligt ikraftvarande lagstiftning ges på basen     ändringen av lagen om frontmannapension, vii-
39659: av krigen 1939--1945 speciellt socialskydd åt         ken riksdagen antog och fastställde 4.12.1987
39660: sådana personer som var tvungna att inom              tilldelas de arbetspliktiga befästningsbyggarna
39661: försvarsmaktens trupper delta i krigsoperationer      fromteeken räknat från 1. 7 .1988.
39662: eller under förhållanden som kan jämställas med           Många människor var på grund av krigen
39663: dessa.                                                1939--1945 tvungna att lida tili följd av krigs-
39664:    Män beviljas frontmannatecken som erkännan-        operationerna. En del av dessa personer tvingades
39665: de för deltagande i krig. Enligt förordningen om      på grund av sitt arbetsförhållande att delta i olika
39666: frontmannatecken (772/69) avses med frontman          förpliktelser. En del av befolkningen blev annars
39667: en person, som under krigen 1939--1945 delta-         föremål för krigsoperationer. Riksdagen förutsat-
39668: git i de egentliga krigshandlingarna inom             te i sitt svar på ovan nämnda regeringsproposi-
39669: försvarsväsendets trupper såsom reservist, lant-      tion att regeringen reder ut möjligheterna att
39670: värnsman, som frivillig eller i aktiv tjänst. 1 de    utsträcka tilllämpningen av lagen om frontman-
39671: egentliga krigshandlingarna anses den ha delta-       napension tili alla dem som på grund av tjänst-
39672: git, som bevisligen tagit del i strider inom          göring elier arbetsuppgifter var tvungna att vistas
39673: trupper, hörande tili operativ enhet med front-       i förhålianden som motsvarar frontförhållanden,
39674: ansvar eller inom dess område eller i luftvärns-      såsom järnvägarnas personal, personer med
39675: eller kusttrupper, inom sjöstridskrafternas far-      förbindelseuppgifter elier personer som tjänst-
39676: tygsenheter eller inom luftstridskrafternas flygen-   gjorde i handelsflottan. Likaså bör det redas ut
39677: heter.                                                om det är möjligt att tiliämpa lagen också på
39678:    Eftersom en del av kvinnorna under krigen          dem som deltog i minröjning, på sjukvårdsperso-
39679: 1939--1945 kom att delta i liknande uppgifter         nal, på dem som tjänstgjorde i Östkarelens
39680: som de ovan nämnda männen, ansågs det i slutet        militärförvaltning och på dem som arbetade
39681: av 1970-talet vara ändamålsenligt, att dessa kvin-    inom krigsmaterielindustrin. Utbetalning av er-
39682: nor stegvis ges möjlighet tili samma förmåner         sättning tili sådana civilpersoner som på grund av
39683: som männen. Enligt förordningen om front-             krigsoperationer togs tili fånga av annan stat bör
39684: tjänsttecken (554/78), som gäller kvinnors front-     redas ut. Riksdagen förutsatte även att rege-
39685: tjänst, tilldelas fronttjänsttecken kvinna, som       ringen ser tili att fronttillägg senast från 1.4.1989
39686: under krigen 1939--1945 har tjänat vid trupp,          betalas ut tili sådana utomlands bosatta personer
39687: hörande tili operativ enhet med frontansvar, eller    vilka erhåliit frontmannatecken, fronttjänst-
39688: vid luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstrids-      tecken eller fronttecken.
39689:                                       1987 vp. -- RJC n:o 489
39690: 
39691:    Såsom av den kläm som ingår i riksdagens svar     deras trupper har försvårat utredningsarbetet.
39692: framgår, är frågan om att ge speciellt socialskydd   Social- och hälsovårdsministeriet eftersträvar att
39693: åt andra än dem som deltog i de egentliga            på basen av tillgängligt dokumentmaterial kart-
39694: krigsoperationerna inom försvarsmaktens trupper      lägga de i riksdagens svar konstaterade special-
39695: omfattande. Avsaknaden av tillräckligt klara do-     truppers öden under krigen 1939--1945. Sedan
39696: kument såväl över dem som lidit på grund av          utredningen blivit färdig är det möjligt att beslu-
39697: olika krigsoperationer som över omfattningen av      ta om fortsatta åtgärder.
39698: 
39699:      Helsingfors den 23 februari 1988
39700: 
39701:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
39702:                                                 1987 vp.
39703: 
39704: Kirjallinen kysymys n:o 490
39705:                                                        ..
39706: 
39707:                                    Kortesalmi: Valtion ja Kuusamon yhteismetsän välillä toteutetun
39708:                                      Kitkanniemen aluevaihdon työllisyysvaikutuksista Kuusamossa
39709: 
39710: 
39711:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39712: 
39713:   Vuoden 1986 valtiopäivillä eduskunta hyväksyi             on kirjattava kelojen hyödyntämisestä tulleiden
39714: hallituksen esityksen n:o 246/1986 vp. perusteel-           työpaikkojen menetykset Kuusamossa.
39715: la lain, jolla mahdollistettiin valtion ja Kuusa-              Kuusamon kunta on aluevaihdon toteutusvai-
39716: mon yhteismetsän osakaskunnan välinen alue-                 heen neuvotteluissa ja sen jälkeen korostanut
39717: vaihto, jossa valtio sai omistukseensa 5 899                korvaavien työpaikkojen saamisen välttämättö-
39718: hehtaarin suuruisen Kitkanniemen alueen Kuu-                myyttä. Kuusamon kunnanjohtajan Erkki Juntu-
39719: samossa. Tämän alueen vastineeksi valtio luovutti           sen kertoman mukaan valtiovalta onkin aluevaih-
39720: yhteismetsälle noin 10 452 hehtaarin suuruiset,             toneuvotteluissa luvannut korvata myös Kuusa-
39721: metsähallituksen hallinnassa olevat metsäalueet             mon menettämät työpaikat Ountusen lausunto
39722: Kuusamon ja Suomussalmen kunnissa. Valtiolle                Koillis-Suomessa 13 .1. 1988).
39723: tulleet alueet liitettiin Oulangan kansallispuis-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39724: toon.                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39725:                                                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39726:    Hyväksyessään lain eduskunta totesi lain perus-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39727: teluissa työllisyyden hoitamisen olevan tärkeätä
39728: suoritetun aluevaihdon yhteydessä. Suomussal-                         Tietääkö Hallitus, että valtion ja Kuu-
39729: melle onkin vaihdon ansiosta syntynyt useita                       samon yhteismetsän välillä toteutettu
39730: metsurityöpaikkoja, jotka on täytetty sikäläisellä                 Kitkanniemen aluevaihto on vienyt Kuu-
39731: metsurityövoimalla. Aluevaihdon seurauksena                        samon kunnan alueelta neljä metsurityö-
39732: menetettiin Kitkanniemen hakkuualueelta neljän                     paikkaa, ja
39733: metsurin työpaikka. Toistaiseksi työpaikkoja on                       aikooko Hallitus ryhtyä toimiin korvaa-
39734: pystytty järjestämään erityisjärjestelyin, mutta va-               vien työpaikkojen saamiseksi Kuusamon
39735: kituisten työpaikkojen turvaamiseksi tehdyt eri-                   kunnan alueelle ja siten Kitkanniemen
39736: tyisjärjestelyt ovat jättäneet oman leimansa työlli-               vaihtomaaneuvotteluissa annettujen val-
39737: syyteen, sillä aiemmin metsänhoitotehtäviin on                     tiovallan lupausten rehelliseksi lunasta-
39738: palkattu väliaikaista työvoimaa. Lisäksi tappioiksi                miseksi?
39739: 
39740:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1988
39741: 
39742:                                          ]. Juhani Kortesalmi
39743: 
39744: 
39745: 
39746: 
39747: 280142C
39748: 2                                     1987 vp. -     KK n:o 490
39749: 
39750: 
39751: 
39752: 
39753:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39754: 
39755:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      vän henkilöstön tarve. Henkilöstön palkkaami-
39756: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seen ja rakentamishankkeisiin tarvittavat määrä-
39757: olette 27 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn           rahat tulevat lähivuosien valtion tulo- ja menoar-
39758: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vioesityksiä valmisteltaessa käsiteltäviksi.
39759: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       Tässä vaiheessa on tarkoitus esittää vuoden
39760: taja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta       1989 tulo- ja menoarvioon määrärahat opastus-
39761: kysymyksestä n:o 490:                                keskuksen hoitajan ja puistonhoitajan paikkaa-
39762:           Tietääkö Hallitus, että valtion ja Kuu-    mista varten. Työmäärärahoilla on suunniteltu
39763:        samon yhteismetsän välillä toteutettu         palkattavaksi kuluvan vuoden aikana tilapäistä
39764:        Kitkanniemen aluevaihto on vienyt Kuu-        henkilöstöä kansallispuiston hoito- ja opastusteh-
39765:        samon kunnan alueelta neljä metsurityö-       täviin noin neljän vuoden työpanosta vastaavasti.
39766:        paikkaa, ja                                      Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa pyritään
39767:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin korvaa-    toteuttamaan myös muita valtion toimenpiteitä
39768:        vien työpaikkojen saamiseksi Kuusamon         korvaavien työpaikkojen luomiseksi Kuusamoon
39769:        kunnan alueelle ja siten Kitkanniemen         muun muassa valtion kalanviljelytehtävissä.
39770:        vaihtomaaneuvotteluissa annettujen val-          Kitkanniemen liittäminen Oulangan kansallis-
39771:        tiovallan lupausten rehelliseksi lunasta-     puistoon tulee tarjoamaan mahdollisuuksia ke-
39772:        miseksi?                                      hittää Kuusamon matkailuelinkeinoa. Kitkannie-
39773:                                                      men aluevaihtoa koskeneen lakiesityksen perus-
39774:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        teluissa todettiin, että matkailuelinkeinoa kehit-
39775: seuraavaa:                                           tämällä muun muassa Kitkanniemeä lähellä ole-
39776:    Kitkanniemen alue on tarkoitus liittää Oulan-     valla Juuman alueella on mahdollista korvata
39777: gan kansallispuistoon sen jälkeen, kun alueen        työpaikkojen menetyksiä metsätaloudessa ja sii-
39778: erottamista koskeva maanmittaustoimitus on saa-      hen liittyvissä elinkeinoissa. Aluevaihtosopimuk-
39779: tu päätökseen. Tällä hetkellä laaditaan jo kuiten-   sen ehtoihin ei liittynyt erityisiä metsätyöpaikko-
39780: kin Kitkanniemelle hoito- ja käyttösuunnitelmaa      jen turvaamisvelvoitteita, vaan lähtökohtana oli,
39781: ja samassa yhteydessä selvitetään yksityiskohtai-    että toisaalta Kuusamon yhteismetsä ja toisaalta
39782: semmin myös alueen käytön ja hoidon edellyttä-       metsähallitus huolehtivat palveluksessaan olevien
39783: mä puistovarustuksen rakentamistarve sekä pysy-      työntekijöiden työllisyyden järjestämisestä.
39784: 
39785:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1988
39786: 
39787:                                                      Maa- Ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
39788:                                      1987 vp. -- RJ( n:o 490                                          3
39789: 
39790: 
39791: 
39792: 
39793:                               Tili Riksdagens Herr Talman
39794: 
39795:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         personai och för byggnadsprojekten kommer att
39796: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       behandlas vid beredningen av propositionerna
39797: den 27 januari 1988 tili vederbörande medlem av      angående statsförslagen för de närmaste åren.
39798: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       Avsikten är att i detta skede föreslå att anslag
39799: dagsman Kortesalmi undertecknade spörsmål nr         för avlönande av en person som sköter informa-
39800: 490:                                                 tionscentralen och en person som sköter parken
39801:           Är Regeringen medveten om att ägo-         upptas i statsförslaget för år 1989. Man har
39802:        bytet mellan staten och Kuusamo sam-          planerat att med arbetsanslaget under innevaran-
39803:        fällda skog angående Kitkanniemi har          de år avlöna tillfällig personai för vård- och
39804:        föranlett en minskning om fyra skogsar-       informationsuppgifter i nationalparken i en om-
39805:        betsplatser i Kuusamo kommun, och             fattning som motsvarar ca fyra års arbetsinsats.
39806:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för           I statsförslaget för år 1989 är det också me-
39807:        att skapa ersättande arbetsplatser i Kuu-     ningen att genomföra andra statliga åtgärder för
39808:        samo korumun och för att således ärligt       att skapa ersättande arbetsplatser i Kuusamo
39809:        inlösa de löften som statsmakten gett vid     bl.a. inom statliga fiskodlingsuppgifter.
39810:        förhandlingarna om byte av ägor i Kit-           Det att Kitkanniemi ansluts tili Oulanka na-
39811:        kanniemi?                                     tionalpark kommer att erbjuda möjligheter att
39812:                                                      utveckla turistnäringen i Kuusamo. I motive-
39813:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ringen för propositionen om ägobytet i Kitkan-
39814: anföra följande:                                     niemi konstaterades att genom att utveckla tu-
39815:     Avsikten är att ansluta Kitkanniemiområdet       ristnäringen bl.a. på Juumaområdet i närheten
39816: tili Oulanka nationalpark sedan lantmäteriför-       av Kitkanniemi är det möjligt att ersätta förlus-
39817: rättningen för utbrytning av området har genom-      terna av arbetsplatser inom skogsbruket och inom
39818: förts. För närvarande uppgörs dock redan en pian     näringsgrenar som anknyter tili det. I villkoren
39819: för skötseln och dispositionen av Kitkanniemi        för ägobytesavtalet ingick inte några speciella
39820: och i samma sammanhang utreds också mera             skyldigheter att garantera skogsarbetsplatserna,
39821: detaljerat behovet att skapa den parkutrustning      utan utgångspunkten var att å ena sidan Kuusa-
39822: som dispositionen och skötseln av området            mo samfällda skog och å andra sidan forststyrel-
39823: förutsätter samt behovet av stadigvarande perso-     sen sörjer för att sysselsättningen ordnas för de
39824: nai. De anslag som behövs för avlönande av           arbetstagare som är anställda i deras tjänst.
39825: 
39826:      Helsingfors den 1 mars 1988
39827: 
39828:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
39829:                                                  1987 vp.
39830: 
39831: Kirjallinen kysymys n:o 491
39832: 
39833: 
39834: 
39835: 
39836:                                    Kortesalmi: Presidentin valitsemisesta suoralla kansanvaalilla
39837: 
39838: 
39839:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39840: 
39841:    Politiikan tutkijat suosittelevat harkittavaksi     valmistelut presidentinvaalitavan uudistukseksi
39842: Suomeen kokonaan uutta presidentinvaalitapaa.          tulisi käynnistää pikaisesti, jotta tarvittavat lain-
39843: Tämä malli on hyväksymisvaalimenetelmä. Tästä          muutokset saataisiin varmasti käsitellyiksi ajoissa.
39844: äänestysmallista keskusteltiin politiikan tutki-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39845: muksen päivillä, jotka pidettiin Tampereella           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39846: tammikuussa.                                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39847:    Valtio-oppineet vertailivat Ranskassa käytössä      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39848: olevaa vaalitapaa ja hyväksymisvaalia. Vertailussa
39849: hyväksymisvaali sai yllättävän laajan tuen asian-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin suo-
39850: tuntijoilta. Hyväksymisäänestyksessä äänestäjä voi             raan kansanvaaliin siirtymiseksi presiden-
39851: harkita, hyväksyykö hän ehdokkaan vai ei. Eniten               tin valinnassa joko "Ranskan mallin" tai
39852: hyväksymisääniä saanut tulee valituksi.                        '' hyväksymisvaalimenetelmän''      mukai-
39853:    Toinen vaihtoehto nykyisen presidentinvaali-                sesti niin, että varmistetaan lain muutos-
39854: järjestelmän uusimiseksi on nykyisin Ranskassa                 ten saaminen käsittelyyn ajoissa siten,
39855: käytössä oleva kaksivaiheinen kansanvaali. Tässä               että seuraavat vuonna 1994 pidettävät
39856: menetelmässä äänestäjät äänestävät ensimmäisel-                presidentinvaalit voidaan järjestää uudel-
39857: lä kerralla kaikkia presidenttiehdokkaita ja toisel-           la suoralla kansanvaalilla ilman valitsija-
39858: la kierroksella kahta ensimmäisellä kierroksella              ·miehiä, ja
39859: eniten ääniä saanutta ehdokasta.                                   aikooko Hallitus sitä ennen selvityttää,
39860:    Maassamme tulisi pikaisesti siirtyä uuteen pre-             kumpi kahdesta ehdotetusta vaalimenet-
39861: sidentinvaalitapaan siten, että seuraavat vuonna               telystä (Ranskan malli vai hyväksymismal-
39862: 1994 pidettävät presidentinvaalit voitaisiin suo-              li) olisi Suomessa tarkoituksenmukaisem-
39863: rittaa jo uudella menetelmällä. Tämän takia                    pi ja kansanvaltaisempi?
39864: 
39865:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1988
39866: 
39867:                                          ]. Juhani Kortesalmi
39868: 
39869: 
39870: 
39871: 
39872: 2800875
39873: 2                                      1987 vp. -- ~ n:o 491
39874: 
39875: 
39876: 
39877: 
39878:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39879: 
39880:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         presidentin valtaoikeuksia tulisi tarkistaa suhtees-
39881: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sa eduskuntaan ja valtioneuvostoon.
39882: olette 27 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn                Hallituksen tarkoituksena on ryhtyä käsittele-
39883: kirjeenne n:o 2117 ohella toimittanut valtioneu-       mään presidentin vaalitavan uudistamista välittö-
39884: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      mästi vuoden 1988 presidentinvaalien jälkeen.
39885: sanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu-          Tähänastisen oikeusministeriössä suoritetun val-
39886: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 491:              mistelun lähtökohtana on ollut hallitusohjelman
39887:                                                        mukaisesti kaksivaihejärjestelmä. Ensimmäisellä
39888:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin suo-        vaalikierroksella tulisi valituksi presidenttiehdo-
39889:         raan kansanvaaliin siirtymiseksi presiden-     kas, joka on saanut enemmän kuin puolet äänioi-
39890:         tin valinnassa joko ''Ranskan mallin'' tai     keuttaan käyttäneiden äänistä. Muussa tapauk-
39891:         ''hyväksymisvaalimenetelmän'' mukai-           sessa toimitettaisiin toinen vaalikierros. Siihen
39892:         sesti niin, että varmistetaan lain muutos-     osallistuisivat ne kaksi ehdokasta, jotka ovat saa-
39893:         ten saaminen käsittelyyn ajoissa siten,        neet eniten ääniä ensimmäisellä vaalikierroksella.
39894:         että seuraavat vuonna 1994 pidettävät             Perusteiltaan vaalitapa olisi siten samanlainen
39895:         presidentinvaalit voidaan järjestää uudel-     kuin Ranskassa käytössä oleva. Vaalimenettelyyn
39896:         la suoralla kansanvaalilla ilman valitsija-    sisältyy kuitenkin monia yksityiskohtia, joihin ei
39897:         miehiä, ja                                     ole olemassa meille suoraan soveltuvia '' malle-
39898:            aikooko Hallitus sitä ennen selvityttää,    ja''. Tällaiset kysymykset on ratkaistava niin, että
39899:         kumpi kahdesta ehdotetusta vaalimenet-         ne sopeutuvat suomalaisen järjestelmän periaat-
39900:         telystä (Ranskan malli vai hyväksymismal-      teisiin.
39901:         li) olisi Suomessa tarkoituksenmukaisem-           Kysymyksessä mainitusta hyväksymisäänestyk-
39902:         pi ja kansanvaltaisempi?                       sestä on viime aikoina keskusteltu muun muassa
39903:                                                        politiikan tutkijoiden piirissä. Nämäkin näyttävät
39904:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kuitenkin olevan erimielisiä menettelY.n käyttö-
39905: ti seuraavaa:                                          kelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa. Aänestäjän
39906:                                                        kannalta yksi keskeinen seikka on se, että sovel-
39907:    Pääministeri Holkerin hallitusohjelmassa tode-      lettava järjestelmä on ymmärrettävä ja selkeä.
39908: taan, että hallitus antaa esityksen tasavallan pre-    Näin ei voitane katsoa asian olevan hyväksymis-
39909: sidentin vaalitavan muuttamisesta suoraksi kaksi-      äänestyksessä, jossa äänestäjällä on käytettävis-
39910: vaiheiseksi kansanvaaliksi.                            sään yhtä monta ääntä kuin vaalissa on ehdokkai-
39911:    Hyväksyessään vuonna 1987 nykyisin käytössä         ta.
39912: olevaa presidentin vaalitapaa koskevan lainsää-            Hallituksen aikomuksena on valmistella presi-
39913: dännön eduskunta edellytti, että hallitus antaa        dentin vaalitavan uudistamista hallitusohjelman
39914: esityksen presidentin vaalitavan muuttamisesta         ja edellä mainitun eduskunnan ponnen pohjalta.
39915: suoraksi, tarvittaessa kaksivaiheiseksi kansan-        Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnal-
39916: vaaliksi. Edelleen eduskunta edellytti, että tällai-   le niin hyvissä ajoin, että se voidaan ensimmäisen
39917: sen esityksen johdosta on selvitettävä, miten          kerran käsitellä nyt istuvassa eduskunnassa.
39918: 
39919:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
39920: 
39921:                                                                      Oikeusministeri Matti Louekoski
39922:                                         1987 vp. -      KK n:o 491                                        3
39923: 
39924: 
39925: 
39926: 
39927:                                  Till Riksdagens Herr Talman
39928: 
39929:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             heter bör justeras i förhållande tili riksdagen och
39930: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          statsrådet.
39931: 2117 av den 27 januari 1988 tili vederbörande              Regeringen har för avsikt att inleda behand-
39932: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      lingen av sättet att välja president omedelbart
39933: av riksdagsman ]. Juhani Kortesalmi underteck-          efter 1988 års presidentval. Beredningsarbetet,
39934: nade spörsmål nr 491:                                   som hittilis har utförts i justitieministeriet, har
39935:                                                         haft som utgångspunkt ett vai i två omgångar.
39936:            Har Regeringen för avsikt att förbereda      Den kandidat som vid första valomgången fått
39937:         övergången tili ett direkt folkvai av presi-    mer än hälften av de röstberättigades röster blir
39938:         dent antingen enligt fransk modeli elier        president. 1 annat fali ordnas en andra valom-
39939:         acceptansvalmetoden och överlåta änd-           gång. Kandidater i den senare valomgången är
39940:         ringsförslagen tili riksdagen i så god tid      de två kandidater som fått de flesta röster vid
39941:         att följande presidentval år 1994 kan           första valomgången.
39942:         ordnas genom det nya direkta folkvalet             Detta valsätt är i grunden likt det franska
39943:         utan elektorer, och                             valsättet, men innehåller många detaljer som
39944:            har Regeringen för avsikt att låta utre-     inte direkt har några förebilder. Frågor av detta
39945:         da viiken av de två föreslagna modelierna       slag måste lösas på ett sätt som passar ihop med
39946:         (den franska modelien elier acceptansmo-        grundprinciperna i det finska systemet.
39947:         delien) som skulie passa Finland bäst och          Under den senaste tiden har bl.a. forskarna i
39948:         vara mest demokratisk?                          politik diskuterat frågan om acceptansröstnings-
39949:                                                         förfarandet. Det har visat sig att också dessa
39950:    Såsom svar på detta spörsmål får jag högakt-         forskare är oeniga om hur användbart acceptans-
39951: ningsfulit anföra följande:                             förfarandet är vid statliga vai. Ur de röstberätti-
39952:    1 statsminister Holkeris regeringsprogram kon-       gades synpunkt sett är det viktigt att valsättet är
39953: stateras att regeringen kommer att avlåta en            förståeligt och klart. Acceptansvalsättet, där varje
39954: proposition med förslag tili vai av republikens         röstberättigad har lika många röster som det
39955: president genom direkt folkvai i två omgångar.          finns kandidater, kan inte anses fylla nämnda
39956:    När riksdagen år 1987 genomförde den nuva-           kriterier.
39957: rande lagstiftningen om vai av president förutsat-         Regeringen kommer att ha regeringsprogram-
39958: te den, att regeringen avlåter en proposition med       met och riksdagens kläm som utgångspunkt vid
39959: förslag tili ändring av sättet att välja president så   beredningen av det nya sättet att välja president.
39960: att president väljs genom direkt folkval, som vid       Regeringen avser att överlåta propositionen tili
39961: behov hålis i två omgångar. Riksdagen förutsatte        riksdagen i så god tid att propositionen kan
39962: också att det med anledning av propositionen            behandlas för första gången av den nu sittande
39963: utreds på vilket sätt presidentens maktbefogen-         riksdagen.
39964: 
39965:      Helsingfors den 9 februari 1988
39966: 
39967:                                                                       Justitieminister Matti Louekoski
39968:                                                1987 vp.
39969: 
39970: Skrifdigt spörsmål nr 492
39971: 
39972: 
39973: 
39974: 
39975:                                   Metsämäki: Om finländska fiskarnas möjligheter att fortsätta med
39976:                                     laxfisket i Östersjön
39977: 
39978: 
39979:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
39980: 
39981:    Sverige och Sovjetunionen har tr~ffat ett avtal   fiskevattenområde. Oron och rädslan är därför
39982: som gäller den s.k. vita zonen i Ostersjön, ett      stor bland fiskarna, eftersom det finns en risk att
39983: 13 500 kvadratkilometer stort sjöområde öster        Sverige förbjuder fisket för andra nationer än
39984: om Gotland. I avtalet har länderna kommit            Sovjetunionen i vattnen öster om Gotland. För
39985: överens om att Sverige får 75 procent och Sovjet-    de finländska fiskarna skulle det vara ett svårt
39986: unionen 25 procent av det aktuella området.          bakslag som kunde få allvarliga konsekvenser för
39987: Vidare har man i avtalet kommit överens om           hela fiskerinäringen i vårt land, med stora ekono-
39988: fiskerättigheter inom området, enligt över-          miska förluster och konkurser som följd.
39989: enskommelsen får Sovjetunionen fiska 18 000             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
39990: ton fisk i det svenska området och Sverige 6 000     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
39991: ton i det Sovjetiska området.                        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
39992:    De finländska fiskarna som genom åren har         följande spörsmål:
39993: fiskat på det aktuella området är nu oroade över
39994: sina möjligheter att fortsätta med sin näring.                 Är Regeringen medveten om de olä-
39995: Enligt uppgift finns det ca 20 finländska båtlag            genheter och om de konsekvenser som
39996: som får sin huvudsakliga inkomst av laxfisket i             den ekonomiska gränsdragningen i Öster-
39997: vattnen öster om Gotland, därtill finns det                 sjön mellan Sverige och Sovjetunionen
39998: ytterligare ett trettiotal båtlag som får en bety-          kan förorsaka den finländska fiskerinä-
39999: dande del av årsinkomsterna av laxfisket i samma            ringen, och
40000: vatten.                                                        vilka åtgärder har Regeringen för avsikt
40001:    Sverige har redan för flera år sedan förbjudit           att vidta för att garantera de finländska
40002: de finländska fiskarna att fiska lax inom Sveriges          fiskarnas situation?
40003: 
40004:      Helsingfors den 27 januari 1988
40005: 
40006:                                           Lauri Metsämäki
40007: 
40008: 
40009: 
40010: 
40011: 280141B
40012: 2                                     1987 vp. -      KK n:o 492
40013: 
40014: Kirjallinen kysymys n:o 492                                                                   Suomennos
40015: 
40016: 
40017: 
40018: 
40019:                                    Metsämäki: Suomalaisten kalastajien mahdollisuuksista jatkaa lo-
40020:                                      henkalastusta Itämerellä
40021: 
40022: 
40023:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40024: 
40025:    Ruotsi ja Neuvostoliitto ovat tehneet sopimuk-     kalastusvesialueella. Kalastajien piirissä vallitsee
40026: sen Itämeren ns. valkoisesta vyöhykkeestä, joka       tämän johdosta suuri huoli ja pelko siitä, että
40027: muodostuu Gotlannin itäpuolella sijaitsevasta         Ruotsi mahdollisesti tulee kieltämään muita val-
40028: 13 500 neliökilometrin suuruisesta merialueesta.      tioita kuin Neuvostoliittoa kalastamasta Gotlan-
40029: Sopimuksessa maat ovat sopineet siitä, että Ruot-     nin itäpuolella sijaitsevilla vesialueilla. Suomalai-
40030: si saa 75 prosenttia ja Neuvostoliitto 25 prosent-    sille kalastajille tämä olisi paha takaisku, joka
40031: tia kyseessä olevasta alueesta. Sen lisäksi sopi-     voisi aiheuttaa vakavia seurauksia maamme koko
40032: muksessa on sovittu alueen kalastusoikeuksista.       kalastuselinkeinolle, mikä merkitsisi suuria talou-
40033: Sopimuksen mukaan Neuvostoliitto saa pyydys-          dellisia menetyksiä ja konkursseja.
40034: tää 18 000 tonnia kalaa Ruotsin alueella ja Ruotsi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40035: vastaavasti 6 000 tonnia Neuvostoliiton alueella.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40036:    Kyseisellä alueella vuosia kalastaneet suomalai-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40037: set kalastajat ovat nyt huolestuneita elinkeinonsa    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40038: jatkamismahdollisuuksista. Saadun tiedon mu-                     Onko Hallitus tietoinen niistä epäkoh-
40039: kaan noin 20 suomalaista venekuntaa saa pää-                  dista ja seurauksista, joita Ruotsin ja
40040: asiallisen elantoosa Gotlannin itäpuolella tapah-             Neuvostoliiton välillä päätetystä taloudel-
40041: tuvasta lohenkalastuksesta. Tämän lisäksi noin 30             lisesta rajanvedosta Itämerellä voi aiheu-
40042: venekuntaa saa huomattavan osan vuosituloistaan               tua suomalaiselle kalastuselinkeinolle, ja
40043: näillä vesillä tapahtuvasta lohenkalastuksesta.                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40044:   Ruotsi on jo monta vuotta sitten kieltänyt                  ryhtyä suomalaisten kalastajien aseman
40045: suomalaisia kalastajia kalastamasta lohta Ruotsin             turvaamiseksi?
40046: 
40047:     Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1988
40048: 
40049:                                            Lauri Metsämäki
40050:                                       1987 vp. -      KK n:o 492                                         3
40051: 
40052: 
40053: 
40054: 
40055:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40056: 
40057:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rä on n. 10 % maan kokonaissaaliista, on alueen
40058: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kalastuksella suuri merkitys ennen kaikkea Han-
40059: olette 27 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn            gon seudun, Ahvenanmaan ja Pohjanlahden ka-
40060: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          lastajille. Alueen merkitystä lisää se, että Suomen
40061: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     ja Neuvostoliiton välisen kalastussopimuksen no-
40062: taja Lauri Metsämäen näin kuuluvasta kirjallisesta    jalla suomalaiset saavat kalastaa 50 tonnia vuo-
40063: kysymyksestä n:o 492:                                 dessa lohta Neuvostoliiton talousvyöhykkeeltä.
40064:                                                       Vesialueet Neuvostoliiton talousvyöhykkeellä,
40065:           Onko Hallitus tietoinen niistä epäkoh-      joilla suomalaiset kalastavat, liittyvät välittömästi
40066:        dista ja seurauksista, joita Ruotsin ja        valkoiseen vyöhykkeeseen, mikä on tehnyt kalas-
40067:        Neuvostoliiton välillä päätetystä taloudel-    tuksen helpommaksi ja taloudellisesti kannatta-
40068:        lisesta rajanvedosta Itämerellä voi aiheu-     vammaksi. Näin ollen kalastusmahdollisuuden
40069:        tua suomalaiselle kalastuselinkeinolle, ja     menettäminen valkoisen vyöhykkeen alueella
40070:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        haittaisi suomalaisten lohenkalastusta ja aiheut-
40071:        ryhtyä suomalaisten kalastajien aseman         taisi taloudellisia menetyksiä.
40072:        turvaamiseksi?                                    Suomalaisten kalastusmahdollisuuksien turvaa-
40073:                                                       minen valkoisen vyöhykkeen alueella edellyttää
40074:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         molempien maiden kanssa käytäviä neuvotteluja,
40075: seuraavaa:                                            joiden tarkoituksena on pyrkiä vahvistamaan
40076:    Gotlannin itäpuolella olevan Ruotsin ja Neu-       Suomelle kalastusoikeus mahdollisimman laaja-
40077: vostoliiton välisen ns. valkoisen vyöhykkeen ovat     na. Maa- ja metsätalousministeriössä on ryhdytty
40078: ko. maat päättäneet jakaa siten, että Ruotsin         valmistelemaan neuvotteluja molempien maiden
40079: kalastusvyöhykkeeseen liitetään 75 % ja Neuvos-       kanssa, ja Suomen ja Ruotsin kalastusviranomai-
40080: toliiton talousvyöhykkeeseen 25 % alueesta.           set ovat myös sopineet asiaa koskevista alustavista
40081: Aluejaon loppuun saattaminen edellyttää rajan-        keskusteluista tulevan maaliskuun alkupuolella.
40082: vetoa, jota koskevat neuvottelut on käynnistetty.        Perinteisen kalastuksen säilyttämisen perus-
40083: Teknisistä syistä rajan määrittely voi viedä jonkin   teena voidaan ensisijaisesti esittää Suomen mitta-
40084: aikaa, ja saadun tiedon mukaan alue on edelleen       vat lohi-istutukset, jotka hyödyttävät koko Itäme-
40085: avoin kolmansien maiden kalastajille, kunnes          ren kalastusta, vuosikymmeniä jatkunut lohenka-
40086: rajanveto on suoritettu. Suomalaiset kalastajat       lastus alueella ja Suomen lohenkalastusta koske-
40087: ovat perinteisesti kalastaneet lohta ko. alueella.    vat rajoitukset. Myös hyvillä naapuruussuhteilla
40088: Saaliit ovat vaihdelleet noin 60 tonnista 100         ja yhteistyöllä kalastuksen alalla molempien mai-
40089: tonniin vuodessa riippuen lohiparvien esiintymi-      den kanssa toivotaan olevan merkitystä tyydyttä-
40090: sestä ja jäätalven pituudesta. Vaikka saaliin mää-    vän tuloksen kannalta.
40091: 
40092:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1988
40093: 
40094:                                                                               Ministeri Ole Norrback
40095: 4                                      1987 vp. -      KK n:o 492
40096: 
40097: 
40098: 
40099: 
40100:                                 Till Riksdagens Herr Talman
40101: 
40102:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           10 % av landets totalfångst, har fisket på områ-
40103: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         det stor betydelse framförallt för fiskare i
40104: den 27 januari 1988 till vederbörande medlem av        Hangötrakten, på Åland och Bottniska viken.
40105: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      Det faktum att finländarna, med stöd av fiskeav-
40106: dagsman Lauri Metsämäki undertecknade spörs-           talet mellan Finland och Sovjetunionen, får fiska
40107: mål nr 492:                                            50 ton lax per år inom Sovjetunionens ekono-
40108:                                                        miska zon ökar områdets betydelse. De vatten-
40109:            Är Regeringen medveten om de olä-           områden inom Sovjetunionens ekonomiska zon,
40110:         genheter och om de konsekvense~. som           på vilka finländarna fiskar, gränsar direkt till den
40111:         den ekonomiska gränsdragningen i Oster-        vita zonen, vilket har gjort fisket lättare och
40112:         sjön mellan Sverige och Sovjetunionen          ekonomiskt mer lönsamt. Om finländarna skulle
40113:         kan förorsaka den finländska fiskerinä-        mista möjligheten att fiska inom den vita zonen,
40114:         ringen, och                                    skulle det sålunda medföra olägenheter för det
40115:            vilka åtgärder har Regeringen för avsikt    finländska laxfisket och förorsaka ekonomisk
40116:         att vidta för att garantera de finländska      förlust.
40117:         fiskarnas situation?                              En förutsättning för att finländarnas möjlighet
40118:                                                        att fiska inom den vita zonen skall kunna tryggas
40119:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      är att förhandlingar förs med de båda berörda
40120: anföra följande:                                       länderna. Avsikten med förhandlingarna är att
40121:     Sverige och Sovjetunionen har beslutat dela        försöka fastställa en så omfattande fiskerätt som
40122: den så kallade vita zonen, som finns mellan            möjligt för Finland. Jord- och skogsbruksministe-
40123: ifrågavarande Iänder öster om Gotland, så att det      riet har börjat förbereda förhandlingarna med
40124: till Sveriges fiskezon ansluts 75 % och till Sovjet-   bägge länder. Finlands och Sveriges fiskemyndig-
40125: unionens ekonomiska zon 25 % av området. För           heter har dessutom kommit överens om förbere-
40126: att delningen av området skall kunna slutföras         dande diskussioner i början av mars 1988.
40127: forutsätts en gränsdragning, som det har påbör-            Som argument för bevarande av det traditio-
40128: jats förhandlingar om. Av tekniska skäl kan det        nella fisket kan i första hand framläggas Finlands
40129: dröja något innan gränsen har preciserats och          omfattande utplanteringar av lax, vilka gagnar
40130: enligt uppgift är området fortfarande öppet för        hela Östersjöfisket, det laxfiske som fortgått i
40131: fiskare från tredje land tills gränsdragningen är      årtionden inom området och de finländska be-
40132: utförd. De finländska fiskarna har av tradition        gränsningarna i fråga om laxfisket. Det är att
40133: fiskat lax på det ifrågavarande området. Fångster-     hoppas att också goda grannrelationer och samar-
40134: na har varierat mellan 60 och 100 ton per år,          bete med de båda berörda länderna på fiskets
40135: beroende på förekomsten av laxstim och isperio-        område skall ha betydelse för uppnående av ett
40136: dens längd. Även om fångstens storlek är ca            tillfredsställande resultat.
40137: 
40138:      Helsingfors den 29 februari 1988
40139: 
40140:                                                                                 Minister Ole Norrback
40141:                                                  1987 vp.
40142: 
40143: Kirjallinen kysymys n:o 493
40144: 
40145: 
40146: 
40147: 
40148:                                     Kohijoki: Kantateiden n:o 41 ja 42 määräämisestä valtateiksi
40149: 
40150: 
40151:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40152: 
40153:    Tieasetuksen (4821 57) 1 pykälästä löytyy ne         koko tien vaikutuspiiriin kuuluvien talousaluei-
40154: perusteet, joiden mukaan liikenneministeriö voi         den ja kuntien arvoa sekä arvostusta. Tien vaiku-
40155: määrätä maantien valtatieksi. Näissä perusteissa        tuspiiriin kuuluvien kuntien kehittymisedellytyk-
40156: on selkeästi ilmaistu, että valtateiksi voidaan         siä valtatieksi määrääminen edesauttaisi huomat-
40157: määrätä sellaiset maantiet, jotka palvelevat tär-       tavasti.
40158: keiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kauko-         Yritystoiminnan ja teollisuuden sijaintipaik-
40159: liikennettä ja toimivat liikenteen pääasiallisina       koina olisivat markkinoitavissa kunnissa valtatien
40160: kokoojateinä muodostaen maantieverkon run-              solmukohdat. Myös matkailutoiminnan markki-
40161: gon.                                                    noinnin kannalta tien luokituksen nostamisella
40162:    Turusta Auran - Oripään - Huittisten -               olisi myönteisiä vaikutuksia.
40163: Vammalan - Karkun - Nokian kautta Tampe-                   Nykyinen kantatienä n:o 42 palveleva tie Huit-
40164: reelle johtava valtatie n:o 9 muutettiin useita         tisten kaupungista Euran ja Lapin Tl. kautta
40165: vuosia sitten kantatieksi. Tätä silloista tien luoki-   Rauman kaupunkiin on rakennettu muutama
40166: tuksen alentamispäätöstään korkeat tieviranomai-        vuosikymmen sitten. Sen jälkeen ovat liikenne-
40167: set perustelivat myös liikennemäärien vähäisyy-         määrät rajusti nousseet myös tällä tiellä.
40168: dellä. Tosiasiallisesti liikennemäärät suhteellisesti      Tuoreet tulokset tieviranomaisten äskettäin
40169: muihin silloisiin valtateihin nähden eivät olisi        suorittamasta liikennelaskennasta ovat osoitta-
40170: edellyttäneet kyseisen valtatien luokituksen alen-      neet liikennemäärien olevan
40171: tamista kantatieksi.
40172:    Mutta ainakin nyt, kun tämän entisen valta-              Huittisissa
40173: tien ja nykyisen kantatien n:o 41 yhä kasvavat              nom            2 000 autoa vuorokaudessa
40174: liikennemäärät jo ajat sitten ovat ylittäneet ny-           Eurassa noin 5 000
40175: kyisetkin valtatieksi määräämisen kriteerit, tulisi         La1? issa Tl.
40176: sanottu kantatie nyt määrätä valtatieksi.                   nom            3 500
40177:    Tielaitoksen toimesta äskettäin suoritetut las-          Raumalla
40178: kennat ovat osoittaneet, että liikenteen määrä              noin          14 000
40179: tällä nykyisellä kantatiellä on ollut                      Niinpä samoin perustein kuin alussa on mai-
40180:                                                         nittu kantatien n:o 41 osalta olisi myös kantatie
40181:     Auran                                               n:o 42 määrättävä valtatieksi. Tämän, Tampe-
40182:     kunnassa        2 435 autoa vuorokaudessa           reelta Huittisiin ja edelleen Euran - Lapin Tl.
40183:     Huittisten                                          kautta Rauman kaupunkiin johtavan tien merki-
40184:     kaupungissa    4 690                                tys on viime vuosina erityisen voimakkaasti koros-
40185:     Äetsän                                              tunut, kun Rauman satamasta on muodostunut
40186:     kunnan                                              yksi koko maamme tärkeimmistä vienti- ja tuon-
40187:     kohdalla        3 336                               tisatamista. Sen palveluja käyttää Tampereen
40188:     Nokian                                              talousalueen lisäksi säännöllisesti myös hyvin sy-
40189:     kaupungissa    6 099                                vältä koko Sisä-Suomen teollisuus ja muu yritys-
40190:                                                         toiminta.
40191:    Tämän Turusta Auran kautta Oripäähän                    Kun alussa lainsäädännössä mainitut valtatiek-
40192: Huittisiin- Vammalaan- Karkkuun- Noki-                  si määräämisen edellytykset myös ovat olemassa
40193: alle - Tampereelle johtavan tien muuttaminen            muiden edellytysten lisäksi, olisi oikein ja koh-
40194: eli määrääminen valtatieksi nostaisi merkittävästi      tuullista, että kantatie n:o 41 sekä kantatie n:o
40195: 
40196: 280145F
40197: 2                                       1987 vp. -      KK n:o 493
40198: 
40199: 42 joutuisasti määrättäisiin valtateiksi. Sellaisella            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40200: hallinnollisella toimenpiteellä olisi aluepoliitti-           siin, jotta kantatie n:o 41 (Turku- Aura
40201: sesti erittäin myönteiset vaikutukset.                        - Oripää- Huittinen- Vammala-
40202:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             Karkku- Nokia- Tampere) sekä kan-
40203: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               tatie n:o 42 (Huittinen - Eura - Lappi
40204: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             Tl. - Rauma) joutuisasti määrättäisiin
40205: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                           valtateiksi?
40206: 
40207:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1988
40208: 
40209:                                              Maunu Kohijoki
40210:                                       1987 vp. -      KK n:o 493                                           3
40211: 
40212: 
40213: 
40214: 
40215:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40216: 
40217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on, ettei Turun ja Tampereen välille ole perus-
40218: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teita muodostaa kahta valtatieyhteyttä.
40219: olette 28 päivänä tammikuuta 1988 päivätyn               Rauman tärkeimmät liikennesuunnat ovat
40220: kirjeenne n:o 2118 ohella toimittanut valtioneu-      Turku ja Pori, joihin on valtatieyhteys. Rauman
40221: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     - Huittisten kantatie n:o 42 välittää liikennettä
40222: sanedustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta            sekä Helsingin että Tampereen suuntiin, mikä
40223: kirjallisesta kysymyksestä n:o 493:                   tekee kyllä tästäkin tiesuunnasta varsin merkittä-
40224:                                                       vän. Lisämerkitystä antavat Rauman teollisuuden
40225:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ja sataman sekä Tampereen seudun teollisuuden
40226:        siin, jotta kantatie n:o 41 (Turku- Aura       ja tuotantoalueiden väliset kuljetustarpeet.
40227:        - Oripää- Huittinen- Vammala-                     Tie- ja vesirakennushallituksen käsitys näistä
40228:        Karkku- Nokia- Tampere) sekä kan-              kahdesta tiestä on, ettei Auran-Huittisten-
40229:        tatie n:o 42 (Huittinen - Eura - Lappi         Nokian kantatiellä n:o 41 ole yleisistä teistä
40230:        Tl. - Rauma) joutuisasti määrättäisiin         annetun asetuksen 1 §:n mukaista valtatiemerki-
40231:        valtateiksi?                                   tystä. Sen sijaan Rauman-Huittisten kantatien
40232:                                                       n:o 42 ja kantatien n:o 41 osan Huittinen-
40233:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Nokia muodostamaila yhdistelmällä tällaista
40234: ti seuraavaa:                                         merkitystä voidaan katsoa jonkin verran olevan.
40235:    Yleisistä teistä annetun asetuksen 1 §:n mu-       Koska valtatieverkko Lounais-Suomessa kuitenkin
40236: kaan liikenneministeriö määrää liikenteelliseltä      jo on varsin kattava eivätkä aloitetien liikennevir-
40237: merkitykseltään tärkeät maantiet valtateiksi tai      rat ole erityisen suuria eikä Rauman-Tampereen
40238: kantateiksi. Valtateiksi voidaan 1 §:n 2 momen-       valtatie olisi Huittisten kohdalla sujuvasti nume-
40239: tin mukaan määrätä sellaiset maantiet, jotka          roitavissa eikä viitoitettavissa, ei tie- ja vesiraken-
40240: palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskuksien    nushallituksen mielestä ole aihetta muuttaa tätä-
40241: välistä kaukoliikennettä ja toimivat liikenteen       kään kantatietä valtatieksi.
40242: pääasiallisina kokoojateinä muodostaen maantie-          Edellä on selostettu tie- ja vesirakennushalli-
40243: verkon rungon.                                        tuksen näkökohtia ja kantaa asiassa. Tie- ja
40244:    Kysymyksessä käsitellyn alueen tärkeimpiä asu-     vesirakennushallitus on 11.1.1988 tehnyt liiken-
40245: tus- ja liikennekeskuksia ovat Turku, Tampere ja      neministeriölle esityksensä kysymyksessä mainit-
40246: Pori. Kaikkia näitä yhdistävät toisiinsa valtatiet.   tujen teiden muuttamista valtateiksi koskevasta
40247: Turun ja Tampereen välisestä liikennevirrasta         Rauman kaupungin aloitteesta. Liikenneministe-
40248: 75 % käyttää Humppilan kautta kulkevaa valta-         riö tulee lähitulevaisuudessa tekemään asiasta
40249: tietä n:o 9, joka on samalla myös Eurooppa-tie        alussa mainitun asetuksen kohdan mukaisen pää-
40250: E80. Valtatie n:o 9 on teknisesti korkealuokkai-      töksen. Kun asiaa ei kuitenkaan ministeriössä ole
40251: nen ja liittyy lähivuosina käynnistyvän Tampe-        valmisteltu päätösvaiheeseen eikä ministeriö näin
40252: reen itäisen ohikulkutiehankkeen valmistuttua         ollen ole vielä ottanut kantaa aloitteeseen, ei
40253: hyvin edelleen Keski-Suomeen jatkuvaan tie-           tämän kysymyksen yhteydessä ole perusteltua
40254: suuntaan. Tie- ja vesirakennushallituksen käsitys     eikä mahdollista ottaa enempää kantaa asiaan.
40255: 
40256:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1988
40257: 
40258:                                                                    Liikenneministeri Pekka Vennamo
40259: 4                                      1987 vp. -- EJC n:o 493
40260: 
40261: 
40262: 
40263: 
40264:                                 Till Riksdagens Herr Talman
40265: 
40266:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               De viktigaste trafikriktningarna för Raumo är
40267: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         Åbo och Björneborg, till vilka det finns huvud-
40268: 2118 av den 28 januari 1988 till vederbörande          vägsförbindelse. Stamväg nr 42 Rauma--Huitti-
40269: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     nen förmedlar trafik i riktning både mot Hel-
40270: av riksdagsman Maunu Kohijoki undertecknade            singfors och mot Tammerfors, vilket också gör
40271: spörsmål nr 493:                                       denna vägriktning mycket betydande. Ytterligare
40272:                                                        betydelse ger transportbehoven mellan industrin
40273:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         och hamnen i Raumo samt Tammerforsnejdens
40274:         att stamväg nr 41 (Åbo--Aura--Ori-             industri och produktionsområden.
40275:         pää--Huittinen--Vammala--Karkku--
40276:         Nokia--Tammerfors) samt stamväg nr 42             Väg- och vattenbyggnadsstyrelsens uppfattning
40277:         (Huittinen--Eura--Lappi Ål--Raumo)             om dessa två vägar är att stamväg nr 41 Aura--
40278:         snabbt skulle förklaras för huvudvägar?        Huittinen--Nokia inte har en sådan betydelse
40279:                                                        som huvudväg som avses i 1 § förordningen om
40280:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        allmänna vägar. Däremot kan den kombination
40281: anföra följande:                                       som utgörs av stamväg nr 42 Rauma--Huittinen
40282:                                                        och sträckan Huittinen--Nokia på stamväg nr 41
40283:    Enligt 1 § förordningen om allmänna vägar           i viss mån anses ha sådan betydelse. Eftersom
40284: förklarar trafikministeriet ur trafiksynpunkt vikti-   nätet av huvudvägar dock redan är mycket täck-
40285: ga landsvägar för huvudvägar eller stamvägar.          ande i Sydvästra Finland och inte heller trafik-
40286: Enligt 1 § 2 mom. kan landsvägar, vilka genom          strömmarna på den väg som motionen gäller är
40287: att betjäna fjärrtrafiken mellan viktiga bosätt-       speciellt stora och huvudvägen Raumo--Tam-
40288: nings- och trafikcentra och genom att tjäna som        merfors inte kan numreras ellet utmärkas smidigt
40289: huvudsakliga samlingsvägar för samfärdseln ut-         vid Huittinen finns det inte enligt väg- och
40290: göra stommen till landsvägsnätet, förklaras för        vattenbyggnadsstyrelsens uppfattning heller or-
40291: huvudvägar.                                            sak att ändra denna stamväg till huvudväg.
40292:    De viktigaste bosättnings- och trafikcentra
40293: inom det område som behandlats i spörsmålet är             Ovan har redogjorts för väg- och vattenbygg-
40294: Åbo, Tammerfors och Björneborg. Alla dessa             nadsstyrelsens synpunkter och inställning beträf-
40295: förenas med varandra genom huvudvägar. Av              fande saken. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
40296: trafikströmmen mellan Abo och Tammerfors an-           har 11.1.1988 gjort en framställning till trafikmi-
40297: vänder 75 o/o huvudväg nr 9, viiken går genom          nisteriet om ett initiativ från Raumo stad angåen-
40298: Humppila och samtidigt är Europa-väg E 80.             de ändring av i spörsmålet nämnda vägar till
40299: Huvudväg nr 9 är tekniskt sett högklassig och          huvudvägar. Trafikministeriet kommer inom när-
40300: den ansluter sig väl till den vägriktning som          maste framtid att fatta ett beslut om saken i
40301: fortsätter till Mellersta Finland sedan projektet      enlighet med ovan nämnda punkt i förord-
40302: för den Östra omfartsvägen kring Tammerfors,           ningen. Då ärendet dock inte har beretts ända
40303: som kommer att börja förverkligas under de             fram till ett beslutsstadium i ministeriet och då
40304: närmaste åren, har blivit färdigt. Väg- och vat-       ministeriet således inte ännu har tagit ställning
40305: tenbyggnadsstyrelsens uppfattning är att det inte      till initiativet är det inte motiverat och inte
40306: finns grunder för att skapa två huvudvägsförbin-       möjligt att i samband med detta spörsmål ta
40307: delser mellan Åbo och Tammerfors.                      desto mera ställning till ärendet.
40308: 
40309:      Helsingfors den 24 februari 1988
40310: 
40311:                                                                       Trafikminister Pekka Vennamo
40312: