<Putin> Mark Rutte on ylittänyt kaikki punaiset viivat ja Suomi samalla. Moskova vastaa tähän uhkaan sotilaallisesti. Muistakaa Kremlin sotilasdoktriini.
<Koponen> Ihanko tosissaan edustaja Kiuru vertaa hallituksen kansanedustajia muuleiksi? Suvaitsevaiseksi itseään kutsuvat ovat niitä vähiten suvaitsevaisia ja naama pokalla muulitellaan menemään. Välillä hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä miten käyttäytyy.
<Mark Rutte> Pelkään, että liian moni on välinpitämätön, ei ymmärrä tilanteen vakavuutta ja uskoo, että aika on meidän puolellamme. Näin ei ole. Nyt on aika toimia. Hyökkäämme Moskovaan sateenkaaren värisillä Naton panssarivaunuilla.
<Johnsson> Emme ole tehneet näköhavaintoja suloisesta prinsessasta. Tiedämme ainoastaan että hänen kuninkaallinen Skoda on palatsin luona pysäköitynä. Jatkamme tarkkailua. Prinsessan tuntomerkkeinä ovat että hän on pieni kokoinen sekä hänellä on pitkät hiukset.
<Kuninkaallinen partio> Olemme siellä 3 minuutissa ja hyökkäämme Suomeen ilmasta. Pitäkää pintanne. Me tulemme voittamaan.
<Jeesustelija> mee töihi, pelle

Nimesi:

Lausahdus:

186 Käyttäjää paikalla! 0.012948036193848

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1988_1 | A_1988_2 | A_1988_3 | A_1988_4 | A_1988_5 | B_1988_1 | B_1988_2 | C_1988_1 | C_1988_2 | D_1988 | E_1988_1 | E_1988_2 | E_1988_3 | E_1988_4 | E_1988_5 | E_1988_6 | F_1988_1 | F_1988_2 | F_1988_3 | Hak_1988 | PTK_1988_1 | PTK_1988_2 | PTK_1988_3 | PTK_1988_4 | 
1:                          .YALTION EUVOSTON
2:                              MNSLIA
3: 
4: 
5: 
6: 
7: Vuoden 1988
8: 
9: VALTIOPÄIVÄT
10: 
11: 
12: 
13: 
14: Asiakirjat
15: F1
16: Kirjalliset kysymykset
17: 1-250
18: 
19: 
20: EDUSKUNTA
21: HELSINKI
22:           ISSN 0783-991X
23: 
24: Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus
25: SISÄLLYSLUETTELO
26: 
27: 
28: 
29: 
30: Kirjalliset kysymykset 1-250
31:   1 Stenius-Kaukonen: Perhepäivähoitajille mak-        17 Pulliainen: Valtionyhtiöiden omistamien jär-
32:   settavan kustannuskorvauksen verottamisesta          venrantamaiden myymisestä kesämökkirakenta-
33:                                                        mista varten
34:   2 Stenius-Kaukonen: Sairausvakuutuskorvauk-
35:   sen maksamisesta takautuvasti kokonaan korvat-       18 Pulliainen: Syöpätautien ja sädehoidon eri-
36:   tavista lääkkeistä                                   koislääkärin virkojen lisäämisestä
37:   3 Ikonen ym.: Postipalvelujen säilyttämisestä        19 Pulliainen: Kunnallisten päivähoitopaikkojen
38:   haja-asutusalueilla                                  järjestämisestä alle 3-vuotiaille lapsille
39:   4 Tenhiälä: Kuuriian postitoimipaikan säilyttä-      20 Pulliainen: Toimenpiteistä uuden metsän kas-
40:   misestä                                              vattamiseksi Utsjoella
41:   5 Kortesalmi: Saamen kielen saamisesta viralli-      21 Pulliainen: Itä-Suomen karjalaiskylien saami-
42:   seksi kieleksi                                       sesta aluepoliittisessa lainsäädännössä tarkoite-
43:                                                        tuiksi erityisalueiksi
44:   6 Kortesalmi: Luottokorttikaupan valvonnan te-
45:   hostamisesta                                         22 Lahti-Nuuttila: Tontin rajamerkintöjä koske-
46:                                                        vien määräysten lieventämisestä
47:   7 Moilanen ym.: Rikospoliisin autopulan poista-
48:   misesta                                              23 Lahti-Nuuttila: Kalastuksenhoitomaksuista
49:                                                        kertyneiden varojen jakamisesta
50:    8 Lahti-Nuuttila ym.: Eläkkeiden maksukäytän-
51:    nön muuttamisesta                                   24 Vähänäkki: Nykyisten varuskuntien säilyttä-
52:                                                        misestä Kymen läänissä
53:   9 Lahti-Nuuttila ym.: Nahka- ja kumiteollisuu-
54:   den työntekijöiden työllisyystilanteen parantami-    25 Elo ym.: Asuntotuotantomäärärahojen lisää-
55:   sesta                                                misestä Satakunnassa
56:   10 Kärhä: Liikennelupien myöntämisperusteiden        26 Myller ym.: Postivaunuliikenteen säilyttämi-
57:   lieventämisestä vammaisten kuljetuspalvelujen        sestä Valtionrautateillä
58:   turvaamiseksi
59:                                                        27 Heikkinen ym.: Virkamiehille maksettavan
60:    11 T. Roos ym.: Satakunnan kalanviljelylaitos-      syrjäseutulisän säilyttämisestä
61:    ten toiminnan turvaamisesta
62:                                                        28 Puska ym.: Viikin tiedepuiston rakentamisen
63:    12 Pulliainen: Ydinjätteiden sijoittamisesta Sie-   vaikutuksesta vastaavanlaisten keskusten toteut-
64:    vin kunnan alueelle                                 tamismahdollisuuksiin
65:    13 Pulliainen: Rautaruukki Oy:n Raahen tehtai-      29 Rehn m.fl.: Om inlösen av mark- och vatten-
66:    den saastepäästöjen vähentämisestä                  områden för Skärgårdshavets nationalpark
67:    14 Pulliainen: Mahdollisuudesta tuoda tukkipui-     29 Rehn ym.: Saaristomeren kansallispuiston
68:    ta Kuolan niemimaalta Vapo Oy:n Ivalon sahalle      maa- ja vesialueiden lunastamisesta
69:    15 Pulliainen ym.: Keräyspaperin rautatiekulje-     30 Pulliainen ym.: Suomen Pankin haarakontto-
70:    tusten tariffialennuksista                          reiden tarjoamien palveluiden turvaamisesta
71:    16 Pulliainen: Metsätöiden koneellistamisen ra-     31 Nyby m.fl.: Om förbud mot förbränning av
72:    joittamisesta                                       kemiskt avfall tili havs
73: 
74: 580340E
75: 4                                              Sisällysluettelo
76: 
77: 
78:     31 Nyby ym.: Merellä tapahtuvan kemiallisten            51 Männistö: Vuorotyöläisten lapsia haitavien
79:     jätteiden polton kieltämisestä                          perhepäivähoitajien palkkauksen parantamisesta
80:     32 Skinnari: YK:n julistaman Maailman kult-              52 Tennilä: Uusien työpaikkojen luomisesta Ko-
81:     tuurikehityksen vuosikymmenen 1988-1997                  lariin
82:     viettämisestä
83:                                                              53 Kankaanniemi ym.: Yrittäjäkoulutuksen jär-
84:     33 Anttila ym.: Maaseudun kehittämistä koske-            jestämisestä
85:     van valtioneuvoston periaatepäätöksen toteutta-
86:     misesta                                                  54 T. Roos: Postin palvelujen turvaamisesta
87:                                                              maaseudulla
88:     34 Perho: Salauslaitteiden hankkimisesta polii-
89:     sin viestintälaitteisiin                                55 Anttila: Sianlihantuotannon lisäkiintiöiden
90:                                                             jakoperusteista
91:     35 Aaltonen: Manttaalikuntien lakkauttamisesta
92:                                                              56 Rehn: Om förbättrad vägskyltning
93:     36 Hurskainen-Leppänen ym.: Työsuhdeturvan
94:     parantamisesta kunnallishallinnossa                      56 Rehn: Tienviitoituksen parantamisesta
95: 
96:     37 Männistö ym.: TVL:n Kuopion piirin vesitie-           57 Almgren ym.: Avioliittoinstituution vahvista-
97:     hankkeiden toteuttamisesta                               misesta verotuksen kokonaisuudistuksessa
98: 
99:     38 Pokka ym.: Virkamiesten nimitysperusteista            58 Pulliainen: Eduskunnan tahdon toteuttami-
100:                                                              sesta kalatuotannollisissa asioissa
101:     39 Laine: Alkoholijuomien myymisestä alennet-
102:     tuun hintaan ravintoloissa                               59 Tennilä ym.: Postiautolinjan viikonloppu-
103:                                                              vuorojen säilyttämisestä välillä Kemi-Pisa-
104:     40 T. Roos ym.: Opintotuen myöntämisestä so-             Rovaniemi
105:     siaalialan opiskelijoille Harjavallassa
106:                                                             60 Tennilä: Kittilän työvoimatoimiston erästä
107:     41 Elo ym.: Suurhiilivoimalan rakentamisesta            työtöntä koskevan ratkaisun perusteista
108:     Porin Tahkoluotaan
109:                                                             61 Paasilinna ym.: Aikaisempien työsuhteiden
110:     42 Virolainen ym.: Rintamaveteraaneille raken-          oikeudenmukaisesta huomioon ottamisesta elä-
111:     nettujen asuntojen säilymisestä heidän käytös-          kepalkkaa määrättäessä
112:     sään
113:                                                             62 Anttila ym.: Yrittäjänsuojalainsäädännön ai-
114:     43 Särkijärvi ym.: Suojelualueiden ostamiseen           kaansaamisesta
115:     tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä
116:                                                             63 Pekkarinen ym.: Suojelualueiden ostamiseen
117:     44 Kortesalmi: Erityistuen antamisesta Pohjois-         tarkoitettujen määrärahojen lisäämisestä
118:     Suomen viljelijöille
119:                                                             64 Elo ym.: Vieraiden kielten opetuksen moni-
120:     45 Puska ym.: Perusterveydenhuollon järjestä-           puolistamisesta peruskoulussa ja lukiossa
121:     mistä koskevista suunnitelmista
122:                                                             65 Puska ym.: Aikuisväestön säännöllisten ter-
123:     46 Laine ym.: Satovahinkolainojen myöntämi-             veystarkastusten järjestämisestä
124:     sen nopeuttamisesta
125:                                                             66 Pulliainen: Metsäaurausten kieltämisestä
126:     47 Valli ym.: Liikennepolitiikan perusteita sel-
127:     vittävän komitean asettamisesta                         67 Aittoniemi: Poliisin yksinpäivystyksen lopet-
128:                                                             tamisesta
129:     48 Tenhiälä: Kehitysyhteistyövarojen käyttämi-
130:     sestä opiskelupaikkojen järjestämiseksi kehitys-        68 Rajamäki: Keliakiapotilaiden aseman paran-
131:     maiden opiskelijoille                                   tamisesta
132:     49 Pulliainen: Maaseutuelinkeinoavustusten ra-          69 Puska ym.: Tupakan poistamisesta elinkus-
133:     hoituksen turvaamisesta                                 tannusindeksistä
134:     50 Pulliainen: Turvetuotannosta poistettujen            70 Kankaanniemi: Kantatien n:o 69 jatkamisesta
135:     soiden myöhemmän käytön tutkimisesta                    Hirvaskankaalta Multialle
136:                                             Sisällysluettelo                                             5
137: 
138: 71 Pulliainen ym.: Maa-alueiden hankkimisesta            89 Kortesalmi: Toimenpiteistä tuulienergian hy-
139: luonnonsuojelutarkoituksiin                              väksikäytön lisäämiseksi
140: 
141: 72 Aittoniemi: Osa-aikaisten vartijavahtimesta-           90 Anttila: Valtionrautateiden Helsingin lähilii-
142: reiden palkkauksen parantamisesta                         kenteen järjestämisestä
143: 
144: 73 Pietikäinen: Kansalais- ja työväenopistojen           91 Anttila ym.: Maatalous 2000 -komitean eh-
145: tuntiopettajien eläketurvan parantamisesta               dotusten toteuttamisesta
146: 
147: 74 Renko: Reaaliaineiden apulaisprofessorin vir-         92 Elo ym.: Porista Tampereelle ja Helsinkiin
148: kojen perustamisesta Oulun opettajankoulutus-            lähtevien junien lähtöaikojen muuttamisesta
149: laitokseen                                               93 Rinne: Hallituksen kannanotosta Israelin toi-
150:                                                          menpiteisiin miehitetyillä alueilla
151: 75 Renko: Oulun yliopiston kasvatustieteiden
152: tiedekunnan toimitilojen saamisesta                      94 Mäkelä: Maatalouslomittajien palkkauksen
153:                                                          parantamisesta
154: 76 P. Leppänen: Jäteliharehujauhon käyttöön
155: liittyvien ongelmien selvittämisestä                     95 Vihriälä ym.: Työvälineenä käytettävän au-
156:                                                          ton verottamisesta
157: 77 Savolainen ym.: Eräiden sairauksien perus-
158: hoitoon määrättyjen vitamiini- ja hivenaineiden          96 Mönkäre: Rintamamiestunnukseen liittyvien
159: saamisesta sairausvakuutuksen piiriin                    etujen myöntämisestä VR:n tehtävissä toimineil-
160:                                                          le
161: 78 Nyby m.fl.: Om jämställande av returpapper
162: med övriga råvaror i beskattningen                       97 Vähänäkki ym.: Kuntien määräämistä erityis-
163:                                                          alueiksi koskevista perusteista
164: 78 Nyby ym.: Keräyspaperin rinnastamisesta ve-
165: rotuksellisesti muihin raaka-aineisiin                   98 Ikonen ym.: Puolisoiden yhteiseksi kodiksi
166:                                                          tarkoitetun asunnon luovuttamiseen tarvittavasta
167: 79 Renko ym.: Vähärikkisen raskaan polttoöl-             puolison suostumuksesta
168: jyn käyttämisestä koko maassa
169:                                                          99 Jääskeläinen: Koulutussopimusjärjestelmän
170: 80 Rinne: Työllisyysvaroin palkattujen henkilöi-         laajentamisesta koskemaan myös ammatillisten
171: den työsuhteiden turvaamisesta                           oppilaitosten opettajia
172: 
173: 81 Perho ym.: Naudanlihan omavaraisuuden                 100 Jääskeläinen: Kiskoautovuorojen korvaami-
174: turvaamisesta                                            sesta rataosuudella Oulu-Kemi-Tornio-Haa-
175:                                                          paranta
176: 82 Männistö ym.: Postikonttoripalvelujen aloit-
177: tamisesta Vehmersalmen Litmaniemellä                     101 Westerlund m.fl.: Om tillfredsställande av
178:                                                          behovet av utsäde
179: 83 Laine ym.: Raskaalle liikenteelle osoitettavis-
180:                                                          101 Westerlund ym.: Siemenviljatarpeen tyydyt-
181: ta reiteistä Paimiossa
182:                                                          tämisestä
183: 84 Renko ym.: Moottoriajoneuvoveron perintää             102 Tennilä: Työntekijöiden työllisyyden tur-
184: koskevien säännösten muuttamisesta
185:                                                          vaamisesta puolustusministeriön rakennustyö-
186: 85 Aaltonen: Alavuden Vetämäjärven suojele-              maalla Tervolassa
187: misesta                                                  103 Vähänäkki:    Puolustuslaitoksen    sotilas-
188: 86 Isohookana-Asunmaa ym.: Paikallisjunalii-             ruokaloiden toimintaedellytysten parantamisesta
189: kenteen säilyttämisestä Oulun-Kemin rataosuu-            104 T. Roos ym.: Karkun aseman säilyttämises-
190: della                                                    tä junien pysähdyspaikkana
191: 87 Backman ym.: Kalastuskorttivarojen jaon               105 Anttila ym.: Kuluttajien ympäristövalistuk-
192: perusteista                                              sen järjestämisestä
193: 88 Pohjanoksa ym.: Valtakunnallisen aikuis-              106 Pohjanoksa ym.: Suodenniemen-Kilvakka-
194: koulutussuunnitelman laatimisesta                        lan tien peruskorjauksen nopeuttamisesta
195: 6                                             Sisällysluettelo
196: 
197:     107 Pulliainen: TVL:n piiri-insinöörin mahdolli-        125 Melin m.fl.: Om tillgången på domare som
198:     suuksista muuttaa teiden rakentamisaikataulua           fullständigt behärskar svenska
199:     108 Tenhiälä: Suomen ja Japanin välisistä ta-           125 Melin ym.: Täydellisesti ruotsin kieltä hallit-
200:     loussuhteista                                           sevien tuomareiden saannin turvaamisesta
201:     109 Malm m.fl.: Om tryggande av exportkrediter          126 Mönkäre: Taloudellisen tuen lisäämisestä
202:     för pälsdjursnäringen                                   16-vuotiaille opiskelijoille
203: 
204:     109 Malm ym.: Turkistarhauselinkeinon vienti-           127 Pulliainen: Lapin vesistöjen happamoitumi-
205:     luottojen turvaamisesta                                 sen pysäyttämisestä
206: 
207:     110 Nieminen ym.: Etelä-Satakunnan tiemestari-          128 Pulliainen: Maakaasuputken rakentamisesta
208:     piirin säilyttämisestä                                  Pohjois-Suomeen
209: 
210:     111 Vistbacka ym.: Rintamaveteraanien kuntou-           129 Jouppila: Liikuntavammaisten sekä kuulo-
211:     tusmäärärahojen lisäämisestä                            ja näkövammaisten koulujen opettajien eläkeiän
212:                                                             yhdenmukaistamisesta
213:     112 Heikkinen ym.: Asumistuen tuloperusteiden
214:     määrittelystä maatalousyrittäjien osalta                130 Männistö ym.: Turvesoiden valmistelutyö-
215:                                                             hön myönnettävien työllisyysvarojen antamisesta
216:     113 lsohookana-Asunmaa ym.: Korkeakoulujen              Vapo Oy:lle
217:     lehtoreiden tutkimusmahdollisuuksien paranta-
218:     misesta                                                 131 Wasz-Höckert: Om avlägsnande av tobaks-
219:                                                             produkterna ur det produktsortiment som påver-
220:     114 Apukka ym.: Työtapaturmien vähentämi-               kar levnadskostnadsindex
221:     sestä
222:                                                             131 Wasz-Höckert: Tupakkatuotteiden poista-
223:     115 Puska ym.: Kouluruokailua koskevista sääs-          misesta elinkustannusindeksiin vaikuttavasta
224:     tötoimenpiteistä                                        tuotevalikoimasta
225:     116 Pohjanoksa ym.: Erityisopetuksen laajenta-          132 Ikonen ym.: Maatalousyrittäjien ja pienyrit-
226:     misesta koskemaan lahjakkaita oppilaita                 täjien lomituspalveluiden turvaamisesta
227:     117 Melin m.fl.: Om införande av patientavgift          133 Kohijoki: Alkoholin kulutuksen lisääntymi-
228:     på hälsocentral                                         sestä ja alkoholihaitoista
229:     117 Melin ym.: Potilasmaksun käyttöön ottami-           134 Puska: Kotimaisten puutarhamarjojen kulu-
230:     sesta terveyskeskuksessa                                tuksen lisäämisestä
231:     118 Kortesalmi: Jätehuoltoinvestointien    liike-       135 Pulliainen: Riekkojen maahantuonnin estä-
232:     vaihtoverotuksen keventämisestä                         misestä
233:     119 Kortesalmi: Turvetuotantosoiden kunnos-             136 Nyman m.fl.: Om språkintygen i det andra
234:     tustöiden aikataulusta Pudasjärvellä                    inhemska språket
235:     120 Pulliainen: Mäntyankeroisen Suomeen le-             136 Nyman ym.: Toisen kotimaisen kielen taitoa
236:     viämisen estämisestä                                    osoittavista todistuksista
237:     121 Sarapää ym.: Alueellisten työttömyyserojen          137 Perho ym.: Valtionavun saamisesta apulais-
238:     tasoittamisesta                                         maataloussihteerien palkkaamiseen
239:     122 Apukka ym.: Toimenpiteistä maatalouden              138 Koistinen ym.: Kansalais- ja työväenopisto-
240:     toimintaedellytysten parantamiseksi Lapissa             jen tuntiopettajien työehdoista
241:     123 Laine ym.: Vuosittaisten terveystarkastusten        139 Pulliainen ym.: Paanajärveen liittyvän vesis-
242:     järjestämisestä miehille                                tön julistamisesta Neuvostoliiton ja Suomen ys-
243:                                                             tävyydenvedeksi
244:     124 Laine ym.: Vammautuneen haitta-asteen
245:     määrittelyn antamisesta lääkärikollegion päätet-        140 Vihriälä ym.: Vähittäiskauppapalvelujen
246:     täväksi                                                 turvaamisesta haja-asutusalueilla
247:                                              Sisällysluettelo                                            7
248: 
249: 141 Renlund m.fl.: Om inbesparingarnas inver-              159 Mäkelä: Yksityisen perhepäivähoidon val-
250: kan på beloppet av pension och sociala förmåner            vonnasta
251: 141 Renlund ym.: Säästöjen vaikutuksesta eläk-             160 Mäkelä:     Haapamäen-Parkanon        radan
252: keen ja sosiaalietuuksien määrään                          saattamisesta liikennöitävään kuntoon
253: 142 Renko ym.: Opiskelijaetuuksien saamisesta              161 Mäkelä: Eläkkeiden maksatuksen porrasta-
254: myös opiskelijoiden työharjoitteluajalta                   misesta
255: 143 J urva: Kansaneläkeuudistuksen IV -vaiheen             162 Mäkelä: Lupamaksujen perimisestä ulko-
256: toteuttamisesta                                            maanliikenteessä olevien laivojen televisiovas-
257:                                                            taanottimista
258: 144 Paavilainen: Apuvälineiden hankkimisesta
259: syöpäpotilaille                                            163 Sarapää ym.: Postiautoliikenteen turvaami-
260:                                                            sesta haja-asutusalueilla
261: 145 Tiuri: Peruskoulujen ja lukioiden tietokone-
262: hankinnoista                                               164 Pohjanoksa ym.: Opetustaidon arv10mnin
263:                                                            muuttamisesta opettajankoulutuksessa
264: 146 Koistinen ym.: Maatalouden harjoittajille
265: tarpeellisten työvälineiden ulosmittaamisesta              165 Kärhä: Perintö- ja lahjaverolain muuttami-
266: 147 P. Leppänen ym.: Postiautolinjan säilyttä-             sesta
267: misestä välillä Kokkola-Pyhäsaimi                          166 Kortesalmi: Luokanopettajapulan poistami-
268: 148 Wasz-Höckert ym.: Kosmetologin ammatin                 sesta
269: harjoittamista koskevan lain säätämisestä                  167 Mäkelä: Tienvarsilla kasvavien taimien
270: 149 Tennilä: Alueellista tasapuolisuutta koske-            käyttämisestä avohakkuualueiden puunistutuk-
271: van vaatimuksen sisällyttämisestä Yleisradion              siin
272: toimilupaehtoihin
273:                                                           168 Mäkelä: Omaisten vapaan tapaamisoikeu-
274: 150 Pulliainen: Maa-aineslain säännösten sovel-           den toteuttamisesta vankiloissa
275: tamisesta tienrakentamiseen liittyvään maa-
276:                                                            169 Mäkelä: Yli 65-vuotiaiden kuljettajien ajo-
277: aineksen ottamiseen
278:                                                            kyvyn kontrolloimisen tehostamisesta
279: 151 Laine ym.: Vakuutusyhtiöiden ulkomaan-
280: toimintojen valvonnan tehostamisesta                       170 Ikonen: Kuntien aseman turvaamisesta ve-
281:                                                            rotulojen täydennysjärjestelmää muutettaessa
282: 152 Uitto ym.: Postin palvelutason parantami-
283: sesta pääkaupunkiseudulla                                  171 Tykkyläinen ym.: Rautavaaran tiemestari-
284:                                                            piirin lakkauttamisesta
285: 153 Tennilä: Kiskoautoliikenteen säilyttämisestä
286: välillä Kemi-Tornio-Haaparanta                            172 Valli ym.: Virkojen vakinaistamisesta Kuh-
287:                                                           mon nimismiespiirissä
288: 154 Vihriälä ym.: Maatalousyrittäjiä koskevien
289: elinkeinotulon ulosmittaamissäännösten muutta-            173 Helle ym.: Ympäristöonnettomuuksien sel-
290: misesta                                                   vittämisen tehostamisesta
291: 
292: 155 Paavilainen: Vitamiinivalmisteiden saami-             174 Helle ym.: Tiemestaripiirien lakkauttamises-
293: sesta sairausvakuutuskorvauksen piiriin                   ta Hämeen tiepiirissä
294: 
295: 156 Kietäväinen ym.: Ympäristöministeriötä                175 Vihriälä ym.: Siemenhuollon turvaamisesta
296: koskevan selonteon antamisesta
297:                                                           176 Melin m.fl.: Om främjande av det europeis-
298: 157 Kohijoki ym.: Punkalaitumen ja Lavian ni-             ka och nordiska utbytet av praktikanter och
299: mismiespiirien säilyttämisestä itsenäisinä poliisi-       studerande
300: piireinä
301:                                                           176 Melin ym.: Eurooppalaisen ja pohjoismai-
302: 158 Jokinen ym.: Opetuksen sisällön kehittymi-            sen harjoittelija- ja opiskelijavaihdon edistämi-
303: sestä peruskoulussa                                       sestä
304: 8                                              Sisällysluettelo
305: 
306:     177 Wasz-Höckert: Tieteellisen tutkimuksen               196 Nyby m.fl.: Om ändring av praxisen i be-
307:     edellytysten turvaamisesta verouudistuksen yh-           skattningen av pensioner som utbetalats retroak-
308:     teydessä                                                 tivt
309: 
310:     178 Anttila: Agrologien koulutuspaikkamääräs-            196 Nyby ym.: Takautuvasti maksettavien eläk-
311:     tä                                                       keiden verotuskäytännön muuttamisesta
312: 
313:     179 Mäkelä: Pölyallergiaa sairastavien asuintilo-        197 Astala ym.: Tanssin ammatillisen koulutuk-
314:     jen puhdistamisen tukemisesta                            sen aloittamisesta Turun konservatoriossa
315:     180 Mäkelä:    Satovahinkokorvausten ulosmit-            198 Lapiolahti ym.: Lääkärin määräämien hi-
316:     tauksesta                                                venaineiden sairausvakuutuskorvauksista
317: 
318:     181 Mäkelä: Rintamaveteraanien varhaiselä-               199 Pohjanoksa ym.: Musiikinopettajavajeen
319:     kelain ja kansaneläkelain mukaisten etuuksien            poistamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
320:     myöntämisestä
321:                                                              200 Nordman m.fl.: Om tryggande av svensk-
322:     182 Mäkelä: Kuurojen tulkkauspalvelujen lisää-           språkig service
323:     misestä
324:                                                              200 Nordman ym.: Ruotsinkielisen palvelun tur-
325:     183 Vihriälä ym.: Liikevaihtoveron perimisestä           vaamisesta valtionhallinnossa
326:     kunnan omaan käyttöön Valmistarnasta energias-
327:     ta                                                       201 Gustafsson ym.: Kauppojen aukioloajoista
328: 
329:     184 Pulliainen: Metsänviljelyohjeiden uusimises-         202 Huuhtanen ym.: Kuntien ja kuntainliittojen
330:     ta sahapuun tuotannon turvaamiseksi                      oikeudesta ostaa kansanterveystyöhön liittyviä
331:                                                              palveluita yksityissektorilta
332:     185 Kortesalmi: Poronveren talteenoton tukemi-
333:     seksi tarvittavista toimenpiteistä                       203 E. Aho ym.: Selonteon antamisesta Suomen
334:                                                              suhtautumisesta Länsi-Euroopan taloudelliseen
335:     186 Kortesalmi: Lapin vajaatuottoisten metsien           yhdentymiseen
336:     kunnostamista koskevan lain voimassaolon jat-
337:     kamisesta                                                204 Mäkipää: Amalgaanipaikkojen terveysriske-
338:                                                              jä koskevan tutkimuksen tekemisestä
339:     187 Pulliainen:   Taivalkosken    Pyhitysvaaran
340:     suojelusta                                               205 Pulliainen: Porokalareiden vähentämiseen
341:                                                              tähtäävistä toimista
342:     188 Pulliainen: Hormonilihan ulkomailta tuon-
343:     nin estämisestä                                          206 Elo ym.: Kuntien verotulojen turvaamisesta
344:                                                              verouudistuksen yhteydessä
345:     189 Pulliainen: Vitamiini- ja hivenainelääkkeistä
346:     maksettavan lääkekorvauksen parantamisesta               207 Vistbacka ym.: Turvealan yrittäjiä koske-
347:                                                              vasta liikevaihtoverokäytännöstä
348:     190 Röntynen: Salaojitustuen säilyttämisestä
349:                                                              208 Vuoristo ym.: Jokamiehenoikeuksien tur-
350:     191 Rinne: Perustoimeentulojärjestelmän toteut-          vaamisesta Olkiluodon edustalla olevalla meri-
351:     tamisesta kokonaisverouudistuksen yhteydessä             alueella
352:     192 T. Roos ym.: Kalaportaiden rakentamisesta            209 Nyman m.fl.: Om ökat statsbidrag tili mu-
353:     Kokemäenjokeen                                           sikläroanstalter
354:     193 Siuruainen: Posti- ja telelaitoksen postirul-        209 Nyman ym.: Musiikkioppilaitoksille annet-
355:     lakoiden huollon järjestämisestä                         tavan valtionavun lisäämisestä
356:     194 Siuruainen ym.: Liikennereittien rakentami-          210 Pulliainen: Vankien valvomattomien kah-
357:     sesta ja kunnossapidosta haja-asutusalueilla             denkeskisten tapaamisten järjestämisestä kaikis-
358:                                                              sa vankiloissa
359:     195 Valli ym.: Suomen kansalaisten äänestys-
360:     mahdollisuuksien parantamisesta Saksan Iiittota-         211 Rinne: Kaatopaikkojen ja sahalaitosten ym-
361:     savallassa                                               päristölle aiheuttamista riskeistä
362:                                               Sisällysluettelo                                             9
363: 
364:   212 Rinne: Vammaisen mahdollisuudesta toimia              230 Sarapää ym.: Tepaston sillan rakentamises-
365:   luottamustehtävissä tosiasiallisella asuinpaikka-         ta Ounasjoen yli
366:   kunnanaan
367:                                                             231 Mattila ym.:     Liikevaihtoverojärjestelmän
368:   213 Siitonen: Luokattoman ja Iuokallisen eri-             uudistamisesta
369:   tyisopetuksen suhteen muuttamisesta
370:                                                            232 Paavilainen ym.: Kuntien päivähoitopalve-
371:   214 Vihriälä ym.: Turvealan yrittäjiä koskevasta         lujen tason säilyttämisestä
372:   liikevaihtoverokäytännöstä
373:                                                            233 Rehn m.fl.: Om inrättande av en katastrof-
374:   215 Stenius-Kaukonen ym.: Työpajatoiminnan               grupp för miljöolyckor
375:   ulottamisesta koskemaan myös alle 17-vuotiaita
376:                                                            233 Rehn ym.: Ympäristöonnettomuuksien ka-
377:   nuoria
378:                                                            tastrofiryhmän perustamisesta
379:   216 Pulliainen: Opintotuen maksuajan pidentä-
380:                                                             234 Pohjanoksa ym.: Satakunnan kotiteollisuus-
381:   misestä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille
382:                                                             yhdistyksen toimintaedellytysten parantamisesta
383:   eräissä tapauksissa
384:                                                            235 Stenius-Kaukonen ym.: Psyykkistä työsuo-
385:   217 Vistbacka: Katsastusaseman saamisesta Ter-
386:                                                            jelua koskevasta tiedotuksesta
387:   vajoen taajama-alueelle
388:                                                             236 Paloheimo ym.: Pitkän tähtäyksen tulevai-
389:   218 Pulliainen: Metsänparannusvarojen käyttä-             suusennusteisiin perustuvasta kehitysyhteistyöstä
390:   misestä energiapuun käytön edistämiseen
391:                                                            237 Wahlström ym.: Työttömänä olevien ikään-
392:   219 Tykkyläinen ym.: Nilsiän postialueen hallin-         tyneiden henkilöiden eläkkeelle pääsyn helpotta-
393:   totehtävien siirtämisestä Kuopioon                       misesta
394:   220 Turunen ym.: Psykiatrisen avohoidon mat-             238 Riihijärvi: Riista- ja kalatalouden tutkimus-
395:   kakustannusten valtionosuuden kehittämisestä             laitoksen kalanpoikastuotannon lisäämissuunni-
396:                                                            telmista
397:   221 Jokinen ym.: Television katselun lapsille
398:   aiheuttamista ongelmista                                 239 Laine: Saaristomeren kansallispuiston kehit-
399:                                                            tämismahdollisuuksia uhkaavista kaavoitussuun-
400:   222 Mäkelä: Selkokielisen sanomalehden ai-
401:                                                            nitelmista
402:   kaansaamisesta
403:                                                            240 Kohijoki: Veneliikennejuopumusta koske-
404:   223 Pokka ym.: Kehitysalueavustuksiin tarkoi-            vien säännösten muuttamisesta
405:   tettujen määrärahojen lisäämisestä
406:                                                            241 Tennilä: Tuomilahden sahan toiminnan jat-
407:   224 Koistinen ym.: Liikevaihtoveron poistami-            kamisesta Kemissä
408:   sesta käsinvalmistetuilta tuotteilta
409:                                                            242 Tykkyläinen ym.: Oikeusneuvojan viran säi-
410:   225 Laaksonen ym.: Porissa käytettävissä ole-            lyttämisestä Rautalammilla
411:   vista asuntotuotantomäärärahoista
412:                                                            243 Valli ym.: Lamujoen vesistöjärjestelyistä
413:   226 Elo ym.: Satakunnan tiestön parantamiseksi
414:   tarvittavista toimenpiteistä                             244 Laine ym.: USA:n vientikieltosäännösten
415:                                                            kansainväliselle kaupankäynnille aiheuttamista
416:   227 Tennilä: Maidon lisähinnan maksamisesta              haitoista
417:   yli 65-vuotiaille viljelijöille
418:                                                            245 Kortesalmi: Oulun läänin kehittämismäärä-
419:   228 Westerlund: Om medicinering för att lindra           rahojen lisäämisestä
420:   cancerpatienternas smärtor
421:                                                            246 Kortesalmi: Kuljetustuen myöntämisperus-
422:   228 Westerlund: Syöpäpotilaiden kipujen lieven-          teiden muuttamisesta
423:   tämiseksi annettavasta lääkehoidosta
424:                                                            247 Mäkelä: Terveydenhuoltoalan opiskelijoi-
425:   229 Kohijoki:   Auto- ja moottoripyöräveron              den Opintotukiajan pidentämisestä (Kysymyksen
426:   alentamisesta                                            n:o 216 yhteydessä)
427: 
428: 2 580340E
429: 10                                           Sisällysluettelo
430: 
431: 
432:      248 Pekkarinen: Keski-Suomen kalastuspiirin          249 Pekkarinen: Luontoisetuasuntojen verotuk-
433:      alueelle tulevien pilkintämaksuvarojen maksa-        sesta
434:      tuksesta
435:                                                            250 Paakkinen ym.: Pohjoismaisen nuorisomat-
436:                                                            kailukortin aikaansaamisesta
437:                                              1988 vp.
438: 
439: Kirjallinen kysymys n:o 1
440: 
441: 
442: 
443: 
444:                                 Stenius-Kaukonen: Perhepäivähoitajille maksettavan kustannus-
445:                                     korvauksen verottamisesta
446: 
447: 
448:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
449: 
450:   Verohallituksen kannan mukaisesti perhepäi-         Toiseksi väite, että kustannusten korvaus
451: vähoitajille maksetut kustannuskorvaukset lue-     olisi noussut jopa todellisia kustannuksia suu-
452: taan veronalaiseksi tuloksi, josta tehdään sa-     remmaksi, ei vastaa perhepäivähoitajien omia
453: mansuuruinen vähennys. Menettely on poik-          kokemuksia. Hoitotyöstä aiheutuu paljon sel-
454: keuksellinen muihin palkansaajiin ja ammatin-      laisia kustannuksia, joita kustannuskorvaus ei
455: harjoittajiin nähden.                              riitä kattamaan. Esimerkiksi huoneiston kulu-
456:                                                    misesta aiheutuvia kustannuksia ei ole lainkaan
457:    Ministeri Halosen 20.7.1987 kirjalliseen ky-    otettu huomioon, vaikka perhepäivähoitaja ei
458: symykseen n:o 153/1987 vp. antamassa vas-          saa tehdä edes työhuonevähennystä.
459: tauksessa todettiin, että perhepäivähoitajien         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
460: kustannuskorvausjärjestelmää on selvitelty         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
461: kunnallisen sopimusvaltuuskunnan työryhmäs-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
462: sä. Vastauksessa todettiin edelleen, että vero-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
463: tuksessa ilmenevää epäkohtaa lukuun ottamat-
464: ta työryhmä ei löytänyt muita merkittäviä on-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
465: gelmia kustannuskorvausjärjestelmässä, vaan               ryhtyä, että perhepäivähoitajille mak-
466: totesi kustannusten korvausten nousseen jopa              settavaa kustannuskorvausta ei lueta
467: todellisten kustannusten nousua suuremmaksi.              veronalaiseksi tuloksi ja että perhepäi-
468:                                                           vähoitajat saavat tehdä kaikkia hoidos-
469:    Vaikka verotuksessa ilmennyt epäkohta to-              ta aiheutuvia kustannuksia vastaavat
470: dettiin merkittäväksi ongelmaksi, ei sen poista-          vähennykset muiden palkaansaajien ta-
471: miseksi esitetty vastauksessa mitään toimenpi-            paan niin kauan kuin kustannuskor-
472: teitä.                                                    vaus ei vastaa todellisia kuluja?
473: 
474:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1988
475: 
476:                                    Marjatta Stenius-Kaukonen
477: 
478: 
479: 
480: 
481: 2801690
482: 2                                    1988 vp. -    KK n:o l
483: 
484: 
485: 
486: 
487:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
488: 
489:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Verohallitus on lisäksi antanut ohjeen yksi-
490: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tyisten perhepäivähoitajien hoitomenojen vä-
491: olette 3 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          hentämisestä. Ohje perustuu Suomen Kaupun-
492: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kiliiton, Suomen Kunnallisliiton ja Finlands
493: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Svenska Kommunförbundin antamissa kunnal-
494: edustaja Marjatta Stenius-Kaukosen näin kuu-       lisen perhepäivähoidon kustannuskorvausta
495: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 1:          koskevissa     yleiskirjeissä   (26. 9.1985   ja
496:                                                    30.9.1986) oleviin suosituksiin. Yhden lapsen
497:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      hoitomenoiksi arvioidaan vuodelta 1987 toimi-
498:        ryhtyä, että perhepäivähoitajille mak-      tettavassa verotuksessa 400 markkaa kuukau-
499:        settavaa kustannuskorvausta ei lueta        dessa ja vastaavasti esimerkiksi neljää lasta
500:        veronalaiseksi tuloksi ja että perhepäi-    hoidettaessa 1 600 markkaa kuukaudessa. Me-
501:        vähoitajat saavat tehdä kaikkia hoidos-     noihin katsotaan sisältyvän huoneiston ja ko-
502:        ta aiheutuvia kustannuksia vastaavat        din irtaimiston sekä sisustuksen käyttökulut,
503:        vähennykset muiden palkansaajien ta-        käyttöesineiden, kuten lelujen kuluminen, pe-
504:        paan niin kauan kuin kustannuskor-          suaineet ja ruokailukustannukset. Jos lasta
505:        vaus ei vastaa todellisia kuluja?           hoidetaan perhepäivähoidossa esimerkiksi 11
506:                                                    kuukautta vuodessa, hoitomaksuna voidaan
507:                                                    näin ollen vähentää 4 400 markkaa yhdestä
508:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lapsesta ja vastaavasti 17 600 markkaa neljästä
509: vasti seuraavaa:                                   lapsesta.
510:    Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1983           Perhepäivähoitaja, kuten muutkin palkan-
511: antaman ratkaisun (KHO 1983/569 II) mukaan         saajat saa kuitenkin ensisijaisena luonnollisena
512: palkansaajana toimivalle perhepäivähoitajalle      vähennyksenä tehdä tulonhankkimisvähennyk-
513: maksettuja kulukorvauksia pidettiin veronalai-     sen. Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74)
514: sina tuloina. Ratkaisu koski sellaisia korvauk-    28 §:n mukaan verovelvollinen saa vähentää
515: sia, joita ei ole erikseen säädetty verovapaiksi   palkkatulostaan 500 markkaa lisättynä viidellä
516: ja joita ei myöskään voida sulkea yleisen tulo-    prosentilla palkkatulon määrästä, ei kuiten-
517: käsitteen ulkopuolelle. Tätä tulkintaa, joka ei    kaan enempää kuin 1 800 markkaa ja enintään
518: koske pelkästään kunnallisia perhepäivähoita-      palkkatulon määrän.
519: jia, voidaan pitää verovelvollisten tasapuolisen      Muut palkkatulon hankkimisesta ja säilyttä-
520: kohtelun kannalta oikeampana kuin kulukor-         misestä johtuneet menot, kuten edellä mainitut
521: vausten katsomista laajalti verovapaaksi. Kulu-    hoitomenot, vähennetään siltä osin, kuin nii-
522: korvausten maksamiskäytännön yleistyminen          den yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähen-
523: kun johtaisi helposti väärinkäytöksiin eli pal-     nyksen määrän. Työmarkkinajärjestöjen jäsen-
524: kan maksamiseen erilaisten korvausten nimel-       maksut ja työttömyyskassamaksut verovelvolli-
525: lä.                                                sella on kuitenkin oikeus vähentää tulonhank-
526:     Jos verovelvollinen saa työnantajaltaan kor-   kimisvähennyksestä riippumatta. Tulonhankki-
527: vauksia työn aiheuttamista kustannuksista, li-     misvähennyksen määrän ylittävä osa tulon
528: sätään muut kuin verovapaiksi säädetyt kor-        hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneista
529: vaukset veronalaiseen tuloon. Vähennyksenä         kuluista vähennetään mainitun vähennyksen
530: otetaan samalla huomioon tulonhankkimisvä-         lisäksi.
531: hennyksen määrä ja sen ylittävä kustannusten          Kun tulonhankkimisvähennys tehdään vain
532: määrä, joko annetun selvityksen mukaisena tai      palkkatulosta, on muun kuin palkkatuloa saa-
533: selvityksen puuttuessa käyttäen vähennyksen        van perhepäivähoitajan kuitenkin selvitettävä
534: perusteena työnantajan (kunnan) maksaman           myös vähäisemmät tulon hankkimisesta ja säi-
535: korvauksen määrää.                                 lyttämisestä johtuvat kustannukset, kuten mui-
536:                                      1988 vp. -    KK n:o 1                                      3
537: 
538: denkin yrittäjien. Selvityksen puuttuessa hoito-   seksi suoritetut korvaukset luetaan pääsääntöi-
539: menot arvioidaan tällöinkin verohallituksen        sesti veronalaiseen tuloon, josta kukin verovel-
540: yhtenäistämisohjeen mukaisesti.                    vollinen voi vähentää tulonhankkimisvähen-
541:    Perhepäivähoitaja voi verotuksessaan vähen-     nyksen ja sen ylittävät luonnolliset vähennyk-
542: tää muitakin tulonhankkimiskustannuksia kuin       set. Kun kulukorvausten katsominen veronalai-
543: verohallituksen yhtenäistämisohjeessa mainit-      seksi tuloksi ei myöskään rajoita tulon hankki-
544: tuja, kuten ulkoilu- tai suojavaatteiden hankin-   misesta ja säilyttämisestä johtuvien todellisten
545: takuluja, jos verotuksessa annettu selvitys        kustannusten vähennysoikeutta, ei asia anna
546: osoittaa, etteivät menot ole esimerkiksi vähen-    aihetta toimenpiteisiin. Kokonaisverouudistuk-
547: nyskelvottomia elantomenoja. Kustannusten          sen yhteydessä tarkasteltavat kustannuskor-
548: yhteismäärästä riippuu otetaanko ne huomioon       vausten verotukseen liittyvät kysymykset rat-
549: tulonhankkimisvähennykseen sisältyvinä vai         kaistaan pitäen lähtökohtana hallitusohjelman
550: mainitun vähennyksen lisäksi.                      mukaisesti eri tulolajien yhtäläistä verottamis-
551:    On tarkoituksenmukaista, että tulon hankki-     ta.
552: misesta aiheutuneiden kustannusten peittämi-
553: 
554:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
555: 
556:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
557: 4                                      1988 vp. -     KK n:o 1
558: 
559: 
560: 
561: 
562:                                Tili Riksdagens Herr Talman
563: 
564:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           (kommunen) betalt används som grund för
565: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           avdraget.
566: av den 3 februari 1988 tili vederbörande med-            Skattestyrelsen har dessutom gett anvis-
567: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       ningar om avdrag av privata familjedagvårda-
568: av riksdagsledamot Marjatta Stenius-Kauko-            res vårdutgifter. Anvisningarna grundar sig på
569: nen undertecknade spörsmål nr 1:                      de rekommendationer som ingår i Finlands
570:                                                       Stadsförbunds, Suomen Kunnallisliittos och
571:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
572:                                                       Finlands svenska kommunförbunds cirkulär
573:        vidta för att den kostnadsersättning           om kostnadscrsättningar för kommunal famil-
574:        som betalas tili familjedagvårdarna inte       jedagvård (26.9.1985 och 30.9.1986). Vårdut-
575:        skall räknas som skattepliktig inkomst         gifterna för ett barn beräknas i beskattningen
576:        och för att familjedagvårdarna skall få        för år 1987 till 400 mk i månaden och på
577:        göra avdrag som motsvarar alla kost-           motsvarande sätt t.ex. när fyra barn vårdas till
578:        nader som vården föranleder på samma           1 600 mk i månaden. I utgifterna anses ingå
579:        sätt som övriga löntagare så länge som         driftskostnader för lägenhetens och hemmets
580:        kostnadsersättningen inte motsvarar de         lösöre samt inredning, slitage på bruksföremål,
581:        faktiska kostnaderna?                          t.ex. leksaker, samt tvättmedel och matkostna-
582:                                                       der. Om barnet är i familjedagvård t.ex. 11
583:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          månader i året, kan som vårdavgift sålunda
584: samt anföra följande:                                 avdras 4 400 mk för ett barn och på motsva-
585:    Enligt ett avgörande av högsta förvaltnings-       rande sätt 17 600 mk för fyra barn.
586: domstolen från år 1983 (HFD 1983/569 II)                 En familjedagvårdare och likaså andra lön-
587: ansågs kostnadsersättningar, vilka betalts tili       tagare får dock som främsta naturliga avdrag
588: en familjedagvårdare, som verkat såsom lönta-         göra avdraget för inkomstens förvärvandc.
589: gare, vara skattepliktig inkomst. Avgörandet          Enligt 28 § lagen om skatt på inkomst och
590: gällde sådana ersättningar om vilka det inte          förmögenhet (1043/74) får den skattskyldige
591: särskilt stadgas att de är skattefria och vilka       från sin löneinkomst avdraga 500 mk ökat med
592: inte heller kan lämnas utanför det allmänna           5 procent av löneinkomstens belopp, dock inte
593: inkomstbegreppet. Denna tolkning, som inte            mera än 1 800 mk och högst löneinkomstens
594: gäller enbart korumunala familjedagvårdare,           belopp.
595: kan med tanke på en jämlik behandling av de              Övriga utgifter för förvärvande och bibehål-
596: skattskyldiga anses riktigare än om kostnadser-       lande av löneinkomstcn, t.ex. ovan nämnda
597: sättningarna i stor utsträckning skulle anses         vårdutgifter, avdras tili den del som deras
598: skattefria. Då det blir allt vanligare att kost-      sammanlagda belopp överstiger beloppet av
599: nadsersättningar betalas ut, skulle detta lätt        avdraget för inkomstens förvärvande. Den
600: leda tili missbruk eller tili att lön betalas under   skattskyldige har dock rätt att avdra medlems-
601: namn av olika ersättningar.                           avgifter tili arbetsmarknadsorganisationer och
602:    Om en skattskyldig av arbetsgivaren får            avgifter tili arbetslöshetskassa oberoende av
603: ersättning för kostnader som arbetet förorsa-         avdraget för inkomstens förvärvande. Utöver
604: kat, läggs andra ersättningar än de om vilka          nämnda avdrag avdras den del av kostnaderna
605: stadgas att de är skattefria tili den skatteplik-     för förvärvande och bibehållande av inkomst-
606: tiga inkomsten. Som avdrag beaktas samtidigt          en som överstiger beloppet av avdraget för
607: beloppet av avdraget för inkomstens förvär-           inkomstens förvärvande.
608: vande och beloppet av de kostnader som över-             Då avdraget för inkomstens förvärvande
609: stiger detta, antingen enligt inlämnad utred-         görs endast från löneinkomsten, skall andra
610: ning eller, om utredning saknas, genom att            familjedagvårdare än sådana som får lönein-
611: beloppet av den ersättning som arbetsgivaren          komst dock utreda också små kostnader för
612:                                     1988 vp. -    KK n:o 1                                      5
613: 
614: förvärvande och bibehållande av inkomsten på         Det är ändamålsenligt att de ersättningar
615: samma sätt som andra företagare. Saknas ut-       som betalas för att täcka kostnader, som
616: redning uppskattas vårdutgifterna också härvid    föranletts av inkomstens förvärvande, i huvud-
617: i enlighet med skattestyrelsens förenhetligande   sak räknas tili den skattepliktiga inkomsten,
618: anvisningar.                                      varifrån varje skattskyldig kan göra avdraget
619:                                                   för inkomstens förvärvande och de naturliga
620:   Familjedagvårdaren kan i beskattningen          avdrag som överstiger detta. Då det faktum att
621: också avdra andra kostnader för inkomstens        kostnadsersättningarna betraktas som skatte-
622: förvärvande än de som nämns i skattestyrel-       pliktig inkomst inte heller begränsar rätten att
623: sens anvisningar, exempelvis kostnader för an-    avdra de faktiska kostnaderna för förvärvande
624: skaffning av ytterkläder och skyddskläder, om     och bibehållande av inkomsten, föranleder sa-
625: den utredning som getts i beskattningen visar     ken inga åtgärder. Frågor i anslutning tili
626: att utgifterna inte är t.ex. levnadskostnader     beskattningen av kostnadsersättningarna, som
627: som inte kan avdras. Det beror på det totala      skall justeras i samband med den totala skatte-
628: beloppet av kostnaderna hurvida de skall beak-    reformen, avgörs utgående från en enhetlig
629: tas såsom ingående i avdraget för inkomstens      beskattning av olika inkomstslag i enlighet med
630: förvärvande eller utöver nämnda avdrag.           regeringsprogrammet.
631: 
632:     Helsingfors den 8 mars 1988
633: 
634:                                                                       Minister Ulla Puolanne
635:                                                1988 vp.
636: 
637: Kirjallinen kysymys n:o 2
638: 
639: 
640: 
641: 
642:                                   Stenius-Kaukonen:    Sairausvakuutuskorvauksen maksamisesta
643:                                       takautuvasti kokonaan korvattavista lääkkeistä
644: 
645: 
646:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
647: 
648:    Sairausvakuutuslain 30 pykälään on lisätty         koska lääkekustannukset olivat syntyneet en-
649: 1.1.1986 voimaan tullut säännös siitä, mistä          nen kuin hakemus oli toimitettu sv-toimikun-
650: ajankohdasta lukien suoritetaan korvausta ko-         nalle.
651: konaan tai 90-prosenttisesti korvattavista lääk-         Lopputulosta on pidettävä täysin kohtuutto-
652: keistä. Sen mukaan korvausta suoritettaisiin          mana. Hakemuksen viivästyminen on johtunut
653: vain niistä kustannuksista, jotka ovat synty-         potilaasta riippumattomista syistä, mutta laissa
654: neet sen jälkeen, kun vakuutettu on toimitta-         ei ole mitään kohtaa, jolla kielteiset seuraa-
655: nut sosiaalivakuutustoimikunnalle tällaista           mukset tällaisissa tapauksissa voidaan estää.
656: korvausta koskevan hakemuksen. Muutosta               Sairausvakuutuslain 30 pykälän 3 momentin
657: perusteltiin sillä, että korvauskysymysten sel-       mukaan myöhästymisestä huolimatta lain mu-
658: vittely on hankalaa niin tekniseltä kuin lääke-       kainen etuus voidaan myöntää joko kokonaan
659: tieteelliseltäkin kannalta.                           tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä
660:    Muutos on johtanut ilmeisiin kohtuutto-            kohtuuttomana. Kokonaan ja 90-prosenttisesti
661: muuksiin, joista seuraavassa esimerkki. Syö-          korvattavat lääkkeet on jätetty tämän kohtuul-
662: pää sairastanut potilas pääsi kotiin sairaalasta      listamissäännöksen ulkopuolelle säätämällä
663: 31.7.1987, ja hänen mukaansa annettiin resepti        niistä erikseen 4 momentissa. Tämä asettaa
664: lääkkeistä, joita piti välittömästi ryhtyä käyttä-    kansalaiset lain edessä eriarvoiseen asemaan.
665: mään. Tyttären hakiessa lääkkeitä apteekista             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
666: siellä kysyttiin B-todistusta, ja kun sitä ei ollut   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
667: annettu, apteekista soitettiin sairaalaan. Todis-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
668: tus luvattiin lähettää postissa. Apteekki peri        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
669: täyden maksun ja ilmoitti, että rahat saa takai-
670: sin sairausvakuutustoimistosta.                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
671:    Potilas kuoli 15.8.1987. B-todistus tuli vasta            ryhtyä, jotta myös kokonaan tai 90-
672: sen jälkeen. Kun se 24.8.1987 toimitettiin sai-              prosenttisesti korvattavista lääkkeistä
673: rausvakuutustoimistoon, tuli sieltä päätös, et-              voidaan korvausta suorittaa takautu-
674: tei korvausta voida lain mukaan suorittaa,                   vasti?
675: 
676:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1988
677: 
678:                                      Marjatta Stenius-Kaukonen
679: 
680: 
681: 
682: 
683:  280170H
684: 2                                    1988 vp. -    KK n:o 2
685: 
686: 
687: 
688: 
689:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
690: 
691:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sia tuli useita kymmeniä tuhansia vuosittain.
692: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Niinpä hallituksen esityksessä n:o 19/1984 vp.
693: olette 3 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          esitettiin erityiskorvausta suoritettavaksi vain
694: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       niistä kustannuksista, jotka ovat syntyneet sen
695: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      jälkeen, kun vakuutettu on toimittanut sosiaa-
696: edustaja Stenius-Kaukosen näin kuuluvasta          livakuutustoimikunnalle tällaista korvausta
697: kirjallisesta kysymyksestä n:o 2:                  koskevan hakemuksen.
698:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Voimassa olevan käytännön mukaan erään-
699:        ryhtyä, jotta myös kokonaan tai 90-         lainen ennakkomenettely on mahdollista, eli
700:        prosenttisesti korvattavista lääkkeistä     korvaushakemuslomakkeen voi täyttää ja jät-
701:        voidaan korvausta suorittaa takautu-        tää paikallistoimistoon ennen kuin lääkeosto
702:        vasti?                                      on tapahtunut ja ennen kuin asiaa koskeva
703:                                                    lääkärinlausunto B on käytettävissä. Korvaus
704:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      on myös myönnetty tapauksissa, jolloin vakuu-
705: vasti seuraavaa:                                   tettu on esimerkiksi viikonloppuna ostanut
706:                                                    lääkkeet apteekista ja toimittanut hakemuksen
707:    Sairausvakuutuslain muutoksella, joka tuli      maanantaina paikallistoimistoon.
708: voimaan 1.1.1986, luovuttiin erityislääkekor-
709: vausten osalta takautuvasta hakumenettelystä.         Kohtuuttomia tilanteita saattaa kuitenkin
710: Ennen lääkekorvausjärjestelmän uudistusta          syntyä esimerkiksi silloin, kun vaikean leik-
711: saatettiin maksaa korvausta takautuvasti kuusi     kauksen jälkeen kotihoitoon päässyt henkilö ei
712: kuukautta B-lausunnon paikallistoimistoon          pysty heti toimittamaan hakemusta paikallis-
713: saapumispäivästä. Menettely oli hallinnollisesti   toimistoon.
714: hankalaa Kansaneläkelaitoksen paikallistoimis-        Ministeriö etsiikin parhaillaan keinoja koh-
715: toille, koska esimerkiksi Helsingissä hakemuk-     tuuttomien tilanteiden välttämiseksi.
716: 
717:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
718: 
719:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
720:                                      1988 vp. -      KK n:o 2                                       3
721: 
722: 
723: 
724: 
725:                              Tili Riksdagens Herr Talman
726: 
727:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sett besvärligt för folkpensionsanstaltens lokal-
728: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          byrå eftersom t.ex. i Helsingfors flera tiotals
729: av den 3 februari 1988 tili vedebörande med-         tusen ansökningar anlände årligen. Sålunda
730: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      föreslogs det i regeringens proposition nr 19/
731: av riksdagsledamot Stenius-Kaukonen under-           1984 rd. att specialersättning skulle erläggas
732: tecknade spörsmål nr 2:                              endast för kostnader som har uppkommit se-
733:                                                      dan den försäkrade tiliställt socialförsäkrings-
734:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen           kommissionen vederbörlig ansökan.
735:        vidta för att det skall bli möjligt att           Enligt gällande praxis är ett slags förhands-
736:        betala ersättning retroaktivt också för       förfarande möjligt, dvs. ersättningsansök-
737:        sådana läkemedel vilka ersätts helt eller     ningsblanketten kan ifyllas och inlämnas hos
738:        tili 90 OJo?                                  lokalbyrån innan läkemedlet har inköpts och
739:                                                      innan B-utlåtandet av läkare i ärendet finns att
740:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tiligå. Ersättning har också beviljats i fall där
741: samt anföra följande:                                den försäkrade t.ex. under ett veckoslut har
742:   Genom en ändring av sjukförsäkringslagen           köpt läkemedel på apoteket och på måndagen
743: som trädde i kraft 1.1.1986 slopades det retro-      tiliställt lokalbyrån en ansökan.
744: aktiva ansökningsförfarandet i fråga om er-              Oskäliga situationer kan emellertid uppstå
745: sättningar för specialmediciner. Innan läkeme-       t.ex. i det fall där en person som har fått
746: delsersättningssystemet reviderades kunde er-        komma heru efter en svår operation inte genast
747: sättning betalas retroaktivt för sex månader         kan tiliställa lokalbyrån en ansökan.
748: räknat från den dag då ett B-utlåtande hade              Ministeriet söker som bäst sätt att undvika
749: nått lokalbyrån. Förfarandet var administrativt      oskäliga situationer.
750: 
751:     Helsingfors den 8 mars 1988
752: 
753:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
754:                                              1988 vp.
755: 
756: Kirjallinen kysymys n:o 3
757: 
758: 
759: 
760: 
761:                                  Ikonen ym.: Postipalvelujen säilyttämisestä haja-asutusalueilla
762: 
763: 
764:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
765: 
766:    Posti- ja telelaitoksen toiminta on valtiolle   postitoimisto kuukautta aiemmin; jälkimmäi-
767: varsin kannattavaa. Valtion vuoden 1988 tulo-      sen asiakkaista osa olisi asioinut Partalan pos-
768: ja menoarvion mukaan posti- ja telelaitoksen       titoimistossa. Partala on elinvoimainen, noin
769: liikekirjanpidon mukainen ennakoitu tuloslas-      75 talouden ja kahden yrityksen kylä, jossa
770: kelma on vuodelle 1988 ylijäämäinen 851 milj.      vuotuinen postimäärä on ollut varsin suuri.
771: markkaa.                                           Nyt postiasiointi siirtyy 20 kilometrin päähän
772:    Hyvän taloudellisen tuloksen huomioon ot-       Jämsään, mistä aiheutuu monenlaista lisäkulua
773: taen on vastuutonta, että postin palveluja haja-   alueen asukkaille ja yrityksille.
774: asutusalueilla supistetaan koko ajan niin toimi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
775: pisteiden sulkemisen kuin postiautolinjojen vä-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
776: hentämisenkin kautta. Julkistettujen tietojen      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
777: mukaan tänä vuonna suljetaan vajaat parikym-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
778: mentä pientä postitoimipaikkaa ja neljänä seu-     sen:
779: raavana vuonna vajaat kuusikymmentä.                        Onko Hallitus tietoinen posti- ja tele-
780:    Pienten postitoimipaikkojen sulkeminen on              hallituksen haja-asutusalueiden palvelu-
781: ollut toimintalinjana jo aiemminkin. Esimer-              jen supistamislinjasta, ja
782: kiksi Jämsän Partalan postitoimisto lakkautet-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
783: tiin 31.12.1987 ja naapurikylän Alhojärven                ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
784: 
785:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1988
786: 
787:                      Pirkko Ikonen                         Mauri Pekkarinen
788: 
789: 
790: 
791: 
792: 280172K
793: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 3
794: 
795: 
796: 
797: 
798:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
799: 
800:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        malla palvelujen kysynnän ja liikenteen maa-
801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rän pohjalta toimipaikkojen sijaintia, toimival-
802: olette 3 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn            tuuksia ja aukioloaikaa. Mikäli em. toimenpi-
803: kirjeenne n:o 5 ohella toimittanut valtioneu-        teet eivät ole riittäviä, selvitetään mahdollisuu-
804: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         det jatkaa toimipaikan toimintaa osa-aikaisena
805: kansanedustaja Ikosen ym. näin kuuluvasta            tai yhdistettynä jonkin lähellä sijaitsevan toisen
806: kirjallisesta kysymyksestä n:o 3:                    konttorin hoitoon tai esim. postinjakelutehtä-
807:                                                      vään. Todettakoon lisäksi, että PTL-Posti on
808:          Onko Hallitus tietoinen posti- ja tele-     aktiivisesti viime vuosina pyrkinyt kohotta-
809:        hallituksen haja-asutusalueiden palvelu-      maan toimipaikkojen käyttöastetta laajenta-
810:        jen supistamislinjasta, ja                    malla niiden palveluvalikoimaa postin omilla
811:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        palveluilla, telen, Postipankin ja kuntien toimi-
812:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?              alaan liittyvillä palveluilla sekä erilaisten tuot-
813:                                                      teiden myynti- ja välitystehtävillä. Lisäksi
814:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suunnitteilla on eräiden Autorekisterikeskuk-
815: vasti seuraavaa:                                     sen, merenkulkuhallituksen ja Väestörekisteri-
816:    Postitoimipaikkaverkon kehittäminen on            keskuksen tehtävien hoitaminen postitoimi-
817:                                                      paikkaverkon välityksellä.
818: jatkuvaa ja pitkäjänteisyyttä vaativaa toimin-
819: taa. Posti- ja telelaitoksen tavoitteena on tarjo-      Viime vuosikymmeninä postitoimi on panos-
820: ta asiakkaille postipalvelut kohtuullisella etäi-    tanut erityisesti myös haja-asutusalueiden pos-
821: syydellä palvelujen kysyntää ja palvelutasovaa-      tinjakeluun. Kun vuonna 1985 lähes 100 000
822: timuksia vastaavina, sekä samalla siten, että        taloutta eli 5,2 OJo kaikista talouksista oli ns.
823: toiminta on tuloksellista ja taloudellista. Toi-     kohtuullisen jakelun ulkopuolella, niin vuosien
824: mintalinja vastaa myös posti- ja telelaitoksen       1985/86 vaihteessa vastaava luku oli 18 900
825: taloudenhoidosta annetun lain (565/50) peri-         taloutta eli 0,8 OJo kaikista talouksista. Postin-
826: aatteita. Toimipaikkaverkko käsittää tällä het-      jaketun katsotaan olevan kohtuullinen, kun
827: kellä noin 2 900 postikonttoria ja noin 140          postin noutomatka on enintään 500 metriä
828: postipalveluautoa, jotka välittävät sekä posti-      yhteen suuntaan mitattuna ja jakelu tapahtuu
829: että rahaliikennepalveluja. Postikonttoriver-        viitenä päivänä viikossa.
830: kon lisäksi haja-asutusalueilla toimii noin 350
831: postipalvelupistettä.                                   Partalankosken ja Alhojärven postikonttorit
832:                                                      sijaitsivat Jämsän kaupungissa. Partalan kylä-
833:    Maassamme viime vuosikymmeninä harjoi-
834:                                                      kauppa lopetettiin 1.1.1988 alkaen, jolloin
835: tetun elinkeino- ja yhteiskuntapolitiikan seu-       myöskin samassa kiinteistössä sijainneen posti-
836: rauksena on nimenomaan maaseutualueita
837: kohdannut väestökato, jolloin väestö ja sen          konttorin toiminta keskeytettiin. Sisä-Suomen
838:                                                      postipiirikonttorin suunnitelmissa oli lakkaut-
839: tarvitsemat kauppa- ja muut palvelut ovat
840:                                                      taa Partalankosken postikonttori 1.3.1988 lu-
841: kasvavassa määrin keskittyneet kaupunkeihin          kien. Postikonttori toimi täysin työsuojelunor-
842: ja maaseutukeskuksiin. Tämä on merkinnyt
843:                                                      mien vastaisissa tiloissa.
844: maaseutukylien kauppojen, koulujen, paikat-
845: Hspankkien konttoreiden jne. lakkauttamista.            Keskeytyneenä olevan Partalankosken posti-
846: Tapahtunut kehitys on vaikeuttanut myös              konttorin toimialue käsittää 60 taloutta. Asi-
847: haja-asutusalueiden postikonttoriverkon ylläpi-      ointimatka lähimpään toimipaikkaan ei muo-
848: tämistä ja on merkinnyt toimipaikkojen huo-          dostu kohtuuttomaksi, sillä Jämsän posti-
849: mattavaa käyttöasteen alenemista sekä palvelu-       aluekonttori sijaitsee noin seitsemän kilometrin
850: jen yksikkökohtaisten kustannusten kohtuu-           etäisyydellä Partalan kylältä. Kylän postinjake-
851: tonta kohoamista.                                    luun toimipaikan toiminnan keskeyttämisellä ei
852:    Toimipaikkapalvelujen tarjonta pyritään so-       ole mitään vaikutusta, sillä jakelu hoidetaan
853: peuttamaan kysyntään ensisijaisesti tarkista-        kylälle kuten tähänkin asti.
854:                                        1988 vp. -    KK n:o 3                                        3
855: 
856:    PartaJankosken postikonttorin palvelujen          tettu lakkauttamaan Aihejärven postikonttorin
857: kysyntä on ollut vähäistä. Toimipaikan suori-        1.12.1987 lukien.
858: temäärät ovat vastanneet noin tunnin työpa-             Aihejärven postikonttorin toimialue käsitti
859: nosta päivässä ja suoritteiden määrä oli viime       noin 120 taloutta. Postikonttori sijaitsi noin
860: vuonna keskimäärin 18 kpl päivässä. Näin             kuuden kilometrin päässä Jämsan kaupungin
861: postikonttorin käyttöaste jäi varsin vähäiseksi,     keskustasta, jonne myöskin kylän asiointi
862: kun palveluja tarjottiin päivittäin kuitenkin        suuntautuu.
863: viiden tunnin ajan. PartaJankosken postikont-           Toimipaikan suoritemäärä oli vuonna 1986
864: torin liikenteen trendi on viime vuosina ollut       keskimäärin 30 kappaletta päivässä, joka vas-
865: laskeva. Esimerkiksi psp-suoritteiden määrä          tasi noin 1, 75 tunnin työpanosta. Näin posti-
866: väheni kolmen viimeisen vuoden aikana noin           konttorin käyttöaste jäi varsin alhaiseksi, kun
867: 10 OJo. Postimaksutulot kasvoivat kahden vii-        palveluja tarjottiin viiden tunnin ajan päivässä.
868: meisen vuoden aikana noin 3 %, kun samana            Myöskin Aihejärven myynti- ja kassapalvelu
869: ajanjaksona postimaksut nousivat yli 10 %,           oli varsin tappiollista toimintaa, sillä toimipai-
870: joten reaalikasvua ei tapahtunut, vaan liikenne      kan tulot kattoivat vain 44 % kustannuksista.
871: on tältäkin osin vähentynyt. Todettakoon, että          Liikenneministeri Vennamo ja pääjohtaja
872: postimaksutuloista kertyi 75-80 % kahden             Tarjanne ovat 18.2.1988 sopineet siitä, että
873: huopatehtaan lähettämistä paketeista vuosit-         liikenneministeriö asettaa työryhmän tehtävä-
874: tain 4-5 kuukauden aikana. Postikonttorin            nään selvittää ja laatia ehdotuksensa posti- ja
875: tulot kattoivat vuonna 1986 kustannuksista           telelaitoksen postitoimipaikkaverkon kehittä-
876: noin 47 %, joten postikonttorin välityksellä         miseen liittyvistä periaatteista. Liikenneminis-
877: tarjottu myynti ja kassapalvelu oli huomatta-        teri ja pääjohtaja ovat samalla sopineet siitä,
878: van tappiollista.                                    että PTL-Posti ei toistaiseksi 18.2.1988 lukien
879:                                                      toteuta yhtään postitoimipaikan lakkauttamis-
880:    Aihejärven postikonttorin tilojen vuokran-        ta, vaan tilanne vakiinnutetaan nykyiselle ta-
881: antaja irtisanoi toimipaikan vuokrasopimuksen        solle. Tämä sopimus koskee sekä postikontto-
882: 1.12.1987 lukien. Jämsän postialuekonttori ha-       reita että postipalvelupisteitä.
883: ki aktiivisesti kylältä uutta huoneistoa postitoi-      Tämä merkitsee sitä, että PTL-Posti ei tule
884: mipaikalle kuitenkaan siinä onnistumatta. Täs-       toistaiseksi tekemään PartaJankosken posti-
885: sä tilanteessa Sisä-Suomen postipiiri oli pako-      konttorin lakkauttamista koskevaa päätöstä.
886: 
887:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
888: 
889:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
890: 4                                     1988 vp. -    KK n:o 3
891: 
892: 
893: 
894: 
895:                              Tili Riksdagens Herr Talman
896: 
897:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och trafikmängden, justera anstalternas place-
898: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ring, befogenheter och öppethållningstider.
899: nr 5 av den 3 februari 1988 tili vederbörande       lfall ovan nämnda åtgärder inte är tillräckliga,
900: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      utreds möjligheterna att fortsätta anstaltens
901: jande av riksdagsledamot Ikonen m.fl. under-        verksamhet på deltid eller att sammanslå den
902: tecknade spörsmål nr 3:                             med något annat kontor i närheten, som skul\e
903:                                                     sköta verksamheten eller t.ex. postutdelnings-
904:          Är Regeringen medveten om att post-        uppgiften. Det bör dessutom konstateras att
905:        och telestyrelsen begränsar sin service i    PTV-Posten under de senaste åren aktivt har
906:        glesbygden och                               försökt öka anlitandet av anstalterna genom
907:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       att komplettera deras serviceutbud med post-
908:        ta för att rätta tili sakförhållandet?       ens egna tjänster och med betjäningsformer
909:                                                     som hör tili teles, Postbankens och kommuner-
910:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nas verksamhetsområden samt genom försälj-
911: samt anföra följande:                               ning och förmedling av olika produkter. Dess-
912:                                                     utom finns det planer på att, via nätet av
913:    Utvecklandet av nätet av postanstalter är en
914:                                                     postanstalt sköta vissa av Bilregistercentralens,
915: fortgående verksamhet, som kräver långsiktig
916:                                                     sjöfartsstyrelsens och Befolkningsregistercen-
917: planering. Post- och telestyrelsen har som mål
918:                                                     tralens uppgifter.
919: att erbjuda sina kunder posttjänster på ett
920: rimligt avstånd, så att tjänsterna motsvarar           Under de senaste årtiondena har postväsen-
921: efterfrågan och kraven på servicenivå, tiliika så   det satsat speciellt på postutdelningen i gles-
922: att verksamheten är framgångsrik och lönsam.        bygden. Medan det år 1985 fanns närmare
923: Verksamhetsnormen motsvarar också princi-           100 000 hushåll, dvs. 5,2 OJo av alla hushåll,
924: perna i lagen om post- och televerkets hushåll-     som stod utanför den s.k. rimliga utdelningen
925: ning (565/50). Nätet av anstalter omfattar för      var motsvarande siffra vid årsskiftet 1985/86
926: tilifället ca 2 900 postkontor och ca 140 post-     18 900 hushåll, dvs. 0,8 OJo av alla hushåll.
927: betjäningsbilar, som förmedlar service i fråga      Postutdelningen anses vara rimlig då den sträc-
928: om både posttrafik och penningrörelse. Utöver       ka som skall tillryggaläggas för att hämta
929: postkontorsnätet finns det i glesbygden ca 350      posten är högst 500 meter i en riktning och
930: posttjänstställen.                                  utdelningen sker fem dagar i veckan.
931:    Tili följd av den närings- och socialpolitik        Parialankoski och Alhojärvi postkontor är
932: som förts i vårt land under de senaste årtionde-    belägna i Jämsä stad. Partala bybutik lades ner
933: na har befolkningen särskilt på landsbygden         räknat från 1.1.1988, och då avbröts också det
934: minskat. Befolkningen och de former av servi-       i samma fastighet belägna postkontorets verk-
935: ce genom butiker o.a. som den behöver har i         samhet. Inre Finlands postdistriktskontor hade
936: allt högre grad koncentrerats tili städer och       planer på att stänga PartaJankoski postkontor
937: landsortscentra. Detta har medfört en indrag-       fr.o.m. 1.3 .1988. Postkontoret fungerade i ut-
938: ning av butiker, skolor, lokala bankkontor          rymmen som helt stred mot arbetarskyddsnor-
939: osv. i byarna på landsbygden. Den utveckling        merna.
940: som skett har också försvårat upprätthållandet         Det för närvarande stängda postkontoret i
941: av postkontorsnätet i glesbygden. Den har           Parialankoski betjänade 60 hushåll. Vägen tili
942: likaså inneburit en märkbar minskning i anli-       närmaste anstalt blir inte orimligt lång, då
943: tandet av anstalterna samt en orimlig ökning        Jämsä postområdes kontor befinner sig på ca 7
944: av kostnaderna för tjänsterna per enhet.            km:s avstånd från Partala by. Avbrottet i
945:    Avsikten är att försöka anpassa utbudet på       anstaltens verksamhet inverkar inte på något
946: service vid anstalterna efter efterfrågan främst    sätt på postutdelningen i byn. Postdistributio-
947: genom att, på basis av efterfrågan på tjänster      nen tili byn kommer att skötas som hittilis.
948:                                       1988 vp. -    KK n:o 3                                      5
949: 
950:    Efterfrågan på Parialankoski postkontors         ner Alhojärvi postkontor räknat             från
951: tjänster har varit liten. Anstaltens prestations-   1.12.1987.
952: mängd har motsvarat ca 1 timmes arbetsinsats           Alhojärvi postkontor betjänade ca 120 hus-
953: per dag och prestationernas antal var i fjol i      håll. Postkontoret var beläget ca 6 km från
954: genomsnitt 18 st. per dag. Postkontoret anlita-     Jämsä stads centrum, dit också byborna går
955: des sålunda i mycket ringa omfattning, efter-       för att uträtta ärenden.
956: som service ändå erbjöds 5 timmar dagligen.            År 1986 var antalet prestationer vid anstal-
957: Trenden i trafiken vid Partalankoski postkon-       ten i genomsnitt 30 st. dagligen, vilket motsva-
958: tor har under de senaste åren varit sjunkande.      rar en ca 1, 75 timmars arbetsinsats. Postkonto-
959: Antalet psb-prestationer minskade exempelvis        ret anlitades sålunda i synnerligen ringa mån,
960: under de tre senaste åren med ca 10 OJo. Porto-     ehuru service erbjöds 5 timmar per dag. Alho-
961: inkomsterna ökade under de två senaste åren         järvi postkontors sälj- och kassatjänst var ock-
962: med ca 3 %. Då portot under samma tidspe-           så en synnerligen förlustbringande verksamhet,
963: riod steg med mer än 10 %, skedde dock ingen        eftersom anstaltens inkomster täckte endast
964: reell ökning, utan trafiken har minskat också       44 % av konstnaderna.
965: härvidlag. Det bör konstateras att 75-80 OJo           Trafikminister Vennamo och generaldirektör
966: av portoinkomsterna inflöt tili följd av de         Tarjanne kom 18.2.1988 överens om att trafik-
967: paket som två filtfabriker skickade under 4-5       ministeriet skall tillsätta en arbetsgrupp med
968: månaders tid per år. Postkontorets inkomster        uppgift att utreda och utarbeta ett förslag tili
969: täckte ca 47 % av kostnaderna för år 1986.          principer med anknytning tili utvecklandet av
970: Den sälj- och kassatjänst som tillhandahölls        post- och televerkets nät av postanstalter. Tra-
971: genom förmedling av postkontoret var därför         fikministern och generaldirektören avtalade
972: märkbart förlustbringande.                          samtidigt att PTV-Posten tillsvidare, räknat
973:                                                     från 18.2.1988, inte indrar en enda postanstalt,
974:   Alhojärvi postkontors hyresvärd sade upp          utan att dagens situation skall stabiliseras.
975: anstaltens     hyreskontrakt      räknat    från    Detta avtal gäller både postkontor och post-
976: 1.12.1987. Jämsä postområdes kontor sökte           tjänstställen.
977: aktivt i byn efter en ny lägenhet för postanstal-      Detta innebär att PTV-Posten tillsvidare inte
978: ten, men lyckades inte hitta någon. I detta fall    kommer att fatta beslut om en indragning av
979: var Inre Finlands postdistrikt tvunget att lägga    Parialankoski postkontor.
980: 
981:      Helsingfors den 8 mars 1988
982: 
983:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
984:                                               1988 vp.
985: 
986: Kirjallinen kysymys n:o 4
987: 
988: 
989: 
990: 
991:                                  Tenhiälä: Kuuriian postitoimipaikan säilyttämisestä
992: 
993: 
994:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
995: 
996:    Viime aikoina on postin taholta ryhdytty         huksiin, eläkeläisiin ja vähävaraisiin sekä sel-
997: heikentämään kylien ja pienten asuma-alueit-        laisiin henkilöihin, joilla ei ole autoa käytössä.
998: ten postipalveluja lakkauttamaila postitoimis-         Alueella on käyty useampia neuvotteluja,
999: toja. Posti- ja telelaitoksen Valkeakosken alue-    joilla on toivottu pikaista ratkaisua postin
1000: konttori ilmoitti 4.1.1988 päivätyllä tiedotteel-   pysyttämiseksi Kuuriian kylässä. Nämä neu-
1001: laan, että Kuuriian postikonttori keskeyttää        vottelut eivät ole toistaiseksi johtaneet toivot-
1002: toimintansa 1.2.1988 alkaen. Tämä postikont-        tuun tulokseen.
1003: tori on toiminut 110 vuotta ja sijaitsee Valkea-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1004: kosken ja KalvoJan rajalla. Tällä hetkellä alu-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1005: eella sijaitsee 127 taloutta, joissa monissa asuu   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1006: vanhempia ihmisiä. Kesällä alueen asukkaiden        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1007: lukumäärä kasvaa kesäasukkaiden myötä.
1008:                                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1009:   Mikäli Kuuriian postikonttori päätetään lo-              ryhtyä, jotta Kuuriian postikonttoria ei
1010: pullisesti sulkea, kohdistuu se kipeimmin van-             suljettaisi?
1011: 
1012:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1988
1013: 
1014:                                          Hannu Tenhiälä
1015: 
1016: 
1017: 
1018: 
1019: 280173L
1020: 2                                      1988 vp. -    KK n:o 4
1021: 
1022: 
1023: 
1024: 
1025:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1026: 
1027:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rän pohjalta toimipaikkojen sijaintia, toimiva]
1028: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuuksia ja aukioloaikaa. Mikäli em. toimenpi
1029: olette helmikuun 3 päivänä 1988 päivätyn kir-        teet eivät ole riittäviä, selvitetään mahdollisuu
1030: jeenne n:o 6 ohella toimittanut valtioneuvoston      det jatkaa toimipaikan toimintaa osa-aikaisen
1031: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tai yhdistettynä jonkin lähellä sijaitsevan toise
1032: edustaja Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallises-      konttorin hoitoon tai esim. postinjakelutehtä
1033: ta kysymyksestä n:o 4:                               vään. Todettakoon lisäksi, että PTL-Posti o
1034:                                                      aktiivisesti viime vuosina pyrkinyt kohott2
1035:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       maan toimipaikkojen käyttöastetta laajenta
1036:         ryhtyä, jotta Kuuriian postikonttoria ei     malla niiden palveluvalikoimaa postin omill
1037:         suljettaisi?                                 palveluilla, telen, Postipankin ja kuntien toimi
1038:                                                      alaan liittyvillä palveluilla sekä erilaisten tuo1
1039:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teiden myynti- ja välitystehtävillä. Lisäk!
1040: vasti seuraavaa:                                     suunnitteilla on eräiden Autorekisterikesku~
1041:    Postitoimipaikkaverkon kehittäminen on            sen, merenkulkuhallituksen ja Väestörekisteri
1042: jatkuvaa ja pitkäjänteisyyttä vaativaa toimin-       keskuksen tehtävien hoitaminen postitoim
1043: taa. Posti- ja telelaitoksen tavoitteena on tarjo-   paikkaverkon välityksellä.
1044: ta asiakkaille postipalvelut kohtuullisella etäi-       Viime vuosikymmeninä postitoimi on panm
1045: syydellä palvelujen kysyntää ja palvelutasovaa-      tanut erityisesti myös haja-asutusalueiden pm
1046: timuksia vastaavina sekä samalla siten, että         tinjakeluun. Kun vuonna 1985 lähes 100 00
1047: toiminta on tuloksellista ja taloudellista. Toi-     taloutta eli 5,2 OJo kaikista talouksista oli m
1048: mintalinja vastaa myös posti- ja telelaitoksen       kohtuullisen jakelun ulkopuolella, niin vuosie
1049: taloudenhoidosta annetun lain (565/50) peri-         1985/86 vaihteessa vastaava luku oli 18 90
1050: aatteita. Toimipaikkaverkko käsittää tällä het-      taloutta eli 0,8 OJo kaikista talouksista. Postir
1051: kellä noin 2 900 postikonttoria ja noin 140          jakelun katsotaan olevan kohtuullinen, ku
1052: postipalveluautoa, jotka välittävät sekä posti-      postin noutomatka on enintään 500 metri
1053: että rahaliikennepalveluja. Postikonttoriver-        yhteen suuntaan mitattuna ja jakelu tapahtu
1054: kon lisäksi haja-asutusalueilla toimii noin 350      viitenä päivänä viikossa.
1055: postipalvelu pistettä.                                  Valkeakosken kaupungin alueella sijaitseva
1056:    Maassamme viime vuosikymmeninä harjoi-            Kuurila-nimisen postikonttorin toiminta ke~
1057: tetun elinkeino- ja yhteiskuntapolitiikan seu-       keytettiin 1.2.1988 alkaen, jolloin konttorir
1058: rauksena on nimenomaan maaseutualueita               hoitaja siirtyi Tarttilan postikanttorille vasta<
1059: kohdannut väestökato, jolloin väestö ja sen          vaan tehtävään. Tällöin Tarttilan postikonttc
1060: tarvitsemat kauppa- ja muut palvelut ovat            rinhoitaja jäi virkavapaalle.
1061: kasvavassa määrin keskittyneet kaupunkeihin             Kuuriian postikonttorin toimialue käsittä
1062: ja maaseutukeskuksiin. Tämä on merkinnyt             125 taloutta. Lähin postitoimipaikka on 3,
1063: maaseutukylien kauppojen, koulujen, paikal-          kilometrin päässä oleva em. Tarttilan post
1064: lispankkien konttoreiden jne. lakkauttamista.        konttori, jonka aukioloaika on päivittäin vii:
1065: Tapahtunut kehitys on vaikeuttanut myös              tuntia.
1066: haja-asutusalueiden postikonttoriverkon ylläpi-         Kuuriian postikonttorin palvelujen kysynt
1067: tämistä ja on merkinnyt toimipaikkojen huo-          on ollut vähäistä. Esim. vuonna 1987 post
1068: mattavaa käyttöasteen alenemista sekä palvelu-       konttorin suoritemäärät vastasivat vain noi
1069: jen yksikkökohtaisten kustannusten kohtuu-           1,5 tunnin työpanosta päivässä. Näin post
1070: tonta kohoamista.                                    konttorin käyttöaste jäi varsin alhaiseksi, ku
1071:    Toimipaikkapalvelujen tarjonta pyritään so-       palveluja tarjottiin kuuden tunnin ajan päivä!
1072: peuttamaan kysyntään ensisijaisesti tarkista-        sä. Toimipaikan tulot kattoivat vuonna 198
1073: malla palvelujen kysynnän ja liikenteen mää-         vain 32 OJo kustannuksista, joten postikonttori
1074:                                        1988 vp. -    KK n:o 4                                       3
1075: 
1076: tarjoama asiointipalvelu on ollut posti- ja tele-    tipalvelujen saatavuus kysyntää vastaavaksi
1077: laitokselle huomattavan tappiollista.                kohtuullisin kustannuksin. Palveluja järjestet-
1078:    Em. Tarttilan postikonttori sijaitsee vain 3, 7   täessä otetaan huomioon asiakkaiden palvelu-
1079: kilometrin päässä Kuuriian postikonttorista.         tarpeet, asiakaspohja, yhteiskunnan edellyttä-
1080: Tarttilan postikonttorin toimialueella on 124        mät palvelutasotavoitteet ja toiminnan tulok-
1081: taloutta. Konttorin suoritemäärät viime vuon-        sellisuus. Postinjakelun palvelutasoon toimi-
1082: na olivat keskimäärin 25 kpl päivässä, joka          paikkajärjestelyt eivät vaikuta.
1083: vastaa noin 1,5 tunnin työpanosta. Kun posti-
1084: konttori on päivittäin auki viisi tuntia, jää sen       Liikenneministeri Vennamo ja pääjohtaja
1085: käyttöaste varsin alhaiseksi. PTL-Postin näke-       Tarjanne ovat 18.2.1988 sopineet siitä, että
1086: myksen mukaan kahden näinkin lähekkäin si-           liikenneministeriö asettaa työryhmän tehtävä-
1087: jaitsevan - asiakaspohjaltaan pienen, suorite-       nään selvittää ja laatia ehdotuksensa posti- ja
1088: määriltään vähäisen ja käyttöasteeltaan alhai-       telelaitoksen postitoimipaikkaverkon kehittä-
1089: sen - postitoimipaikan ylläpitäminen ei ole          miseen liittyvistä periaatteista. Liikenneminis-
1090: yhteiskuntataloudenkaan kannalta tarkoituk-          teri ja pääjohtaja ovat samalla sopineet siitä,
1091: senmukaista. Kaiken lisäksi asiointitarve posti-     että PTL-Posti ei toistaiseksi 18.2.1988 lukien
1092: toimipaikoissa jatkuvasti vähenee kehittyvän         toteuta yhtään postitoimipaikan lakkauttamis-
1093: tietotekniikan (esim. pankkikortit) johdosta.        ta, vaan tilanne vakiinnutetaan nykyiselle ta-
1094: Mm. Kuuriian postikonttorin postipankkilii-          solle. Tämä sopimus koskee sekä postikontto-
1095: kenteen suoritteet vähenivät vuonna 1987 noin        reita että postipalvelupisteitä.
1096: 10 OJo verrattuna vuoteen 1985.                         Tämä merkitsee sitä, että PTL-Posti ei tule
1097:    Sisä-Suomen postipiirikonttorin tavoitteena       toistaiseksi tekemään Kuuriian postikonttorin
1098: on Kuuriian ja Tarttilan alueilla järjestää pos-     lakkauttamista koskevaa päätöstä.
1099:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
1100: 
1101:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
1102: 4                                     1988 vp. -    KK n:o 4
1103: 
1104: 
1105: 
1106: 
1107:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1108: 
1109:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Ifall ovannämnda åtgärder inte är tillräckliga,
1110: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         utreds möjligheterna att fortsätta anstaltens
1111: nr 6 av den 3 februari 1988 till vederbörande       verksamhet på deltid eller att sammanslå den
1112: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      med något annat kontor i närheten, som skulle
1113: jande av riksdagsledamot Tenhiälä underteck-        sköta verksamheten eller t.ex. postutdelnings-
1114: nade spörsmål nr 4:                                 uppgiften. Det bör dessutom konstateras att
1115:                                                     PTV-Posten under de senaste åren aktivt har
1116:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            försökt öka anlitandet av anstalterna genom
1117:        vidta för att Kuurila postkontor inte        att komplettera deras serviceutbud med post-
1118:        skall stängas?                               ens egna tjänster och med betjäningsformer
1119:                                                     som hör tili teles, Postbankens och kommuner-
1120:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nas verksamhetsområden samt genom försälj-
1121: samt anföra följande:                               ning och förmedling av olika produkter. Dess-
1122:    Utvecklandet av nätet av postanstalter är en     utom finns det planer på att, via nätet av
1123: fortgående verksamhet, som kräver långsiktig        postanstalter, sköta vissa av Bilregistercentra-
1124: planering. Post- och telestyrelsen har som mål      lens, sjöfartsstyrelsens och Befolkningsregister-
1125: att erbjuda sina kunder posttjänster på ett         centralens uppgifter.
1126: rimligt avstånd, så att tjänsterna motsvarar           Under de senaste årtiondena har postväsen-
1127: efterfrågan och kraven på servicenivå, tillika så   det satsat speciellt på postutdelningen i gles-
1128: att verksamheten är framgångsrik och lönsam.        bygden. Medan det år 1985 fanns närmare
1129: Verksamhetsnormen motsvarar också princi-           100 000 hushåll, dvs. 5,2 OJo av alla hushåll,
1130: perna i lagen om post- och televerkets hushåll-     som stod utanför den s.k. rimliga utdelningen
1131: ning (565/50). Nätet av anstalter omfattar för      var motsvarande siffra vid årsskiftet 1985/86
1132: tillfället ca 2 900 postkontor och ca 140 post-     18 900 hushåll, dvs. 0,8 OJo av alla hushåll.
1133: betjäningsbilar, som förmedlar service i fråga      Postutdelningen anses vara rimlig då den sträc-
1134: om både posttrafik och penningrörelse. Utöver       ka som skall tillryggaläggas för att hämta
1135: postkontorsnätet finns det i glesbygden ca 350      pasten är högst 500 meter i en riktning och
1136: posttjänstställen.                                  utdelningen sker fem dagar i veckan.
1137:    Till följd av den närings- och socialpolitik        Verksamheten vid Kuurila postkontor, som
1138: som förts i vårt land under de senaste årtionde-    är beläget inom Valkeakoski stad, avbröts
1139: na har befolkningen särskilt på landsbygden         räknat från 1.2.1988, då kontorsföreståndaren
1140: minskat. Befolkningen och de former av servi-       övergick till motsvarande uppgift vid Tarttila
1141: ce genom butiker o.a. som den behöver har i         postkontor. Samtidigt blev kontorsförestånda-
1142: allt högre grad koncentrerats till städer och       ren vid Tarttila postkontor tjänstledig.
1143: landsortscentra. Detta har medfört en indrag-          Kuurila postkontor har betjänat 125 hushåll.
1144: ning av butiker, skolor, lokala bankkontor          Närmaste postanstalt är ovan nämnda Tarttila
1145: osv. i byarna på landsbygden. Den utveckling        postkontor, som är beläget på 3, 7 km:s av-
1146: som skett har också försvårat upprätthållandet      stånd och vars dagliga öppethållningstid är 5
1147: av postkontorsnätet i glesbygden. Den har           timmar.
1148: likaså inneburit en märkbar minskning av anli-         Efterfrågan på service vid Kuurila postkon-
1149: tandet av anstalterna samt en orimlig ökning        tor har varit liten. Postkontorets prestations-
1150: av kostnaderna för tjänsterna per enhet.            mängd motsvarade exempelvis år 1987 en dag-
1151:    Avsikten är att försöka anpassa utbudet på       lig arbetsinsats på bara 1,5 timmar. Postkonto-
1152: service vid anstalterna efter efterfrågan främst    ret anlitades i synnerligen ringa omfattning
1153: genom att, på basis av efterfrågan på tjänster      medan service erbjöds 6 timmar dagligen. Un-
1154: och trafikmängden, justera anstalternas place-      der 1986 täckte anstaltens inkomster endast
1155: ring, befogenheter och öppethållningstider.         32 OJo av kostnaderna. Den kundtjänst som
1156:                                      1988 vp. -    KK n:o 4                                      5
1157: 
1158: postkontoret erbjudit har således varit märk-      den tili skäliga kostnader motsvarar efterfrå-
1159: bart förlustbringande för post- och televerket.    gan. Vid organiserandet av tjänsterna kommer
1160:    Ovan nämnda Tarttila postkontor ligger ba-      hänsyn att tas tili kundernas servicebehov,
1161: ra 3, 7 km från Kuurila postkontor. Tarttila       kundunderlaget, de målsättningar som samhäl-
1162: postkontor betjänar 124 hushåll. I fjol hade       let förutsätter i fråga om servicenivån och
1163: kontoret i medeltal 25 st. prestationer per dag,   verksamhetens resultat. Organiseringen inom
1164: vilket motsvarar en arbetsinsats på ca 1,5         anstalterna inverkar inte på postutdelningens
1165: timmar. Då postkontorets dagliga öppethåll-        servicenivå.
1166: ningstid är 5 timmar, blir användningsgraden          Trafikminister Vennamo och generaldirektör
1167: synnerligen låg. Enligt PTV-Posten är det sam-     Tarjanne kom 18.2.1988 överens om att trafik-
1168: hällsekonomiskt sett inte ändamålsenligt att       ministeriet skall tillsätta en arbetsgrupp med
1169: upprätthålla två så nära varandra belägna          uppgift att utreda och utarbeta ett förslag tili
1170: postanstalter, som har litet kundunderlag, liten   principer med anknytning till utvecklandet av
1171: prestationsmängd och är föga anlitade. Dess-       post- och televerkets nät av postanstalter. Tra-
1172: utom minskar alltjämt kundernas behov av att       fikministern och generaldirektören avtalade
1173: personligen anlita postanstalterna tili följd av   samtidigt att PTV -Posten tillsvidare, räknat
1174: att datateknikens (t.ex. bankkorten) utveckling    från 18.2.1988, inte indrar en enda postanstalt,
1175: går framåt. Bl.a. prestationerna inom post-        utan att dagens situation skall stabiliseras.
1176: banksrörelsen vid Kuurila postkontor minska-       Detta avtal gäller både postkontor och post-
1177: de år 1987 med ca 10 OJo jämfört med 1985.         tjänstställen.
1178:    Inre Finlands postdistriktskontors målsätt-        Detta innebär att PTV-Posten tillsvidare inte
1179: ning är att på Kuurila och Tarttila områdena       kommer att fatta något beslut om en indrag-
1180: organisera tiligången på postal service så att     ning av Kuurila postkontor.
1181: 
1182:     Helsingfors den 8 mars 1988
1183: 
1184:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
1185:                                               1988 vp.
1186: 
1187: Kirjallinen kysymys n:o 5
1188: 
1189: 
1190: 
1191: 
1192:                                  Kortesalmi: Saamen kielen saamisesta viralliseksi kieleksi
1193: 
1194: 
1195:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1196: 
1197:   Saamelaisia on Suomessa pieni vähemmistö.         melaisilla olisi Suomessa sama asema kuin
1198: Julkisuudessa on laajalti ilmoitettu heidän lu-     ruotsinkielisellä väestönosallamme.
1199: vukseen 3 000 henkeä. Saamelaisuus ei ole              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1200: kokonaan vielä tukahtunut eikä sulautunut           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1201: valtaväestön kulttuuriin. Saamelaisten kieli- ja    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1202: kouluoloja sekä elinkeinoelämää on välttävästi      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1203: kohennettu.
1204:   Saamen kielellä ei ole maassamme tällä het-                Tietääkö Hallitus, että saamen kielen
1205: kellä lain suojaa. Se ei ole virallinen kieli.             asema maassamme ei ole vielä saavutta-
1206: Mikäli haluttaisiin tehdä perusteellinen paran-            nut sitä asemaa, joka sille Pohjoismai-
1207: nus tilanteeseen, saamen kieli virallistettaisiin          sessa sivistysvaltiossa kuuluisi, ja
1208: maassamme. Se ei olisi mahdoton vaatimus                     aikooko Hallitus ryhtyä toimiin saa-
1209: eikä aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia.                men kielen korottamiseksi viralliseksi
1210: Ihanteena voitaisiin pitää tilannetta, että saa-           kieleksi maassamme?
1211: 
1212:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988
1213: 
1214:                                        J. Juhani Kortesalmi
1215: 
1216: 
1217: 
1218: 
1219: 280161Y
1220: 2                                     1988 vp. -    KK n:o 5
1221: 
1222: 
1223: 
1224: 
1225:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1226: 
1227:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tomenettelyssä samoin kuin esitutkinnassa ja
1228: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       oikeudenkäynnissä heille on tarpeen mukaan
1229: olette 8 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           järjestettävä tulkitsemisapua maksutta. Asi-
1230: kirjeenne n:o 7 ohella toimittanut valtioneu-       anosaisen itsensä vireille panemassa hallinto-
1231: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        menettelyssä tällaisen tulkinta-avun antaminen
1232: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin           on kuitenkin viranomaisen harkinnan varaista
1233: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 5:        ja riita-asiain oikeudenkäynnissä asianosaisen
1234:                                                     on huolehdittava tulkin hankkimisesta itse
1235:          Tietääkö Hallitus, että saamen kielen      omalla kustannuksellaan.
1236:        asema maassamme ei ole vielä saavutta-          Saamen kielen huollosta huolehtii kotimais-
1237:        nut sitä asemaa, joka sille Pohjoismai-      ten kielten tutkimuskeskus. Siitä annetussa ase-
1238:        sessa sivistysvaltiossa kuuluisi, ja         tuksessa todetaan nimenomaan, että saamen
1239:          aikooko Hallitus ryhtyä toimiin saa-       kieli on suomen ja ruotsin ohella asetuksessa
1240:        men kielen korottamiseksi viralliseksi       tarkoitettu "kotimainen kieli".
1241:        kieleksi maassamme?
1242:                                                        Vaikka saamen kieli ja sen käyttämisen mah-
1243:                                                     dollisuus onkin otettu huomioon useissa eri-
1244:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tyislaeissa, yleissäännökset saamen kielen ase-
1245: vasti seuraavaa:                                    masta puuttuvat. Tämän on todennut myös
1246:   Useat komiteat, toimikunnat ja työryhmät          eduskunnan sivistysvaliokunta vuonna 1983
1247: ovat 50-luvun alusta alkaen tehneet ehdotuksia      käsitellessään hallituksen toimenpiteistään
1248: saamen kielen aseman parantamiseksi. Erityi-        vuonna 1982 antamaa kertomusta ja edellyttä-
1249: sesti voidaan mainita saamelaiskomitean vuon-       nyt samalla selvitettäväksi mahdollisuudet ja
1250: na 1973 tekemä ehdotus saamelaislaiksi (komi-       eri vaihtoehdot saamen kielen aseman turvaa-
1251: teanmietintö 1973:46), johon olisivat sisälty-      miseksi maassamme (SiVL n:o 2/1983 vp.).
1252: neet yleissäännökset saamen kielen asemasta.           Saamelaisvaltuuskunta on vastikään jättänyt
1253: Vaikka tehtyä esitystä saamelaislaiksi ei ole-      oikeusministeriölle valmistelemansa ehdotuk-
1254: kaan voitu toteuttaa, on osa saamelaiskomi-         sen saamelaisten kielilaiksi, jolla voitaisiin
1255: tean saamen kielen aseman parantamista kos-         merkittävällä tavalla turvata saamen kielen
1256: kevista ehdotuksista sittemmin erillissääntelyin    asema. Lakiehdotuksen mukaan saamen kieltä
1257: toteutunut.                                         voitaisiin käyttää viranomaisissa hallitusmuo-
1258:   Saamenkielisillä oppilailla on saamelaisten       don mukaisten kansalliskielten, suomen ja
1259: kotiseutualueella mahdollisuus saada saamen-        ruotsin ohella. Saamelaisella Suomen kansalai-
1260: kielistä opetusta ja opiskella saamea äidinkiele-   sella olisi samankaltainen oikeus kuin suomen-
1261: nään sekä peruskoulussa että lukiossa. Myös         ja ruotsinkielisillä kansalaisilla käyttää tuomio-
1262: saamelaisalueen ammatillisen koulutuskeskuk-        istuimissa ja muissa viranomaisissa omaa kiel-
1263: sen opetuskieli on saame. Ylioppilaskirjoituk-      tään.
1264: sessa saamenkieliset opiskelijat voivat kirjoit-       Saamen kielen käyttämistä säänneltäisiin
1265: taa saamen ylimääräisenä kielenä, ja myös           noudattaen soveltuvin osin vuoden 1922 kieli-
1266: saamen kielen korkeakouluopetusta on mah-           lain periaatteita suomen ja ruotsin kielen käyt-
1267: dollisuus maassamme saada. Käytännössä op-          tämisestä. Saamen kielen käyttäminen viran-
1268: pimateriaalin ja opettajien puute haittaavat        omaisissa ei kuitenkaan perustuisi virka- tai
1269: näiden mahdollisuuksien täysimääräisiä toteu-       itsehallintoalueen asukkaiden kielelliseen ja-
1270: tumista. Vastaavia hankaluuksia on ilmennyt         kaumaan, kuten suomen ja ruotsin kielen käyt-
1271: saamenkielisen päivähoitotoiminnan käynnis-         täminen perustuu, vaan viranomaiset, joihin
1272: tymisessä.                                          ehdotettua lakia sovellettaisiin, määrättäisiin
1273:   Myös viranomaisissa saamelaisilla on mah-         suoraan lailla. Lain soveltamispiiriin tulisivat
1274: dollisuus käyttää äidinkieleään saamea. Hallin-     ne lähinnä paikallis- ja piirihallintoviranomai-
1275:                                      1988 v~. -    KK n:o 5                                      3
1276: 
1277: set, joiden virka-alueeseen saamelaisten koti-     sen virkamiehiä otettaessa katsottaisiin saamen
1278: seutualue tai sen osa kuuluu, sekä muutamat        kielen taito lakiehdotuksen mukaan erityiseksi
1279: yksittäisen kansalaisen kannalta keskeiset val-    ansioksi. Saamelaisten kotiseutualueen kunnil-
1280: takunnalliset viranomaiset. Saamelaisten koti-     le suoritettaisiin valtionosuutta saamen kielen
1281: seutualue käsittää Enontekiön, Inarin ja Uts-      kääntämis-, tulkkaus- ja neuvontatehtäviä suo-
1282: joen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijait-       riitavien virkamiesten palkkaukseen.
1283: sevan Lapin paliskunnan alueen.
1284:                                                       Ehdotuksesta saamelaisten kielilaiksi on oi-
1285:    Valtion virkamiehelle ei edes saamelaisten
1286:                                                    keusministeriö pyytänyt lausunnon yli 50 vi-
1287: kotiseutualueella ehdoteta säädettäväksi yleistä
1288:                                                    ranomaiselta ja yhteisöltä. Lausunnot on pyy-
1289: velvollisuutta osata saamen kieltä, vaan saame-
1290:                                                    detty toimittamaan kuluvan maaliskuun lop-
1291: laisten oikeudet käyttää saamen kieltä turvat-     puun mennessä. Saatuaan lausunnot ministeriö
1292: taisiin kääntämisellä ja tulkitsemisella niissä
1293:                                                    tulee niiden pohjalta valmistelemaan asiaa
1294: tapauksissa, joissa asiaa käsittelevät virkamie-
1295:                                                    edelleen.
1296: het eivät osaa saamea. Tätä silmällä pitäen
1297: perustettaisiin erityinen mm. käännöspalveluja        Saamen kielen asemaan ehdotetut parannuk-
1298: antava saamen kielen toimisto.                     set toteutettaisiin perustuslakia muuttamatta ja
1299:    Saamen kielen aseman edistämiseksi voitai-      nostamatta saamen kieltä kansalliskielen tai
1300: siin saamelaisten kotiseutualueen virkamiehille    käsitteellisesti jossakin määrin epäselvän "vi-
1301: myöntää paikallista virkavapautta saamen kie-      rallisen kielen" asemaan. Mahdollisuuksia tur-
1302: len taidon hankkimista varten sekä perustaa        vata saamen kielen asema perustuslaintasaisesti
1303: lääninhallitukseen ja muuhun piiri- tai paikal-    voidaan hallituksen mielestä parhaiten harkita
1304: lishallinnon viranomaiseen, jonka virka-alue       siinä yhteydessä, kun tarkastellaan, miten kan-
1305: käsittää saamelaisten kotiseutualueen, saamen      salaisten perusoikeuksien järjestelmää mahdol-
1306: kielen toimimiehen virka. Tällaisen viranomai-     lisesti yleensäkin tulisi täydentää.
1307: 
1308:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1988
1309: 
1310:                                                               Oikeusministeri Matti Louekoski
1311: 4                                   1988 vp. -    KK n:o 5
1312: 
1313: 
1314: 
1315: 
1316:                             Till Riksdagens Herr Talman
1317: 
1318:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       samer rätt till gratis tolkningshjälp hos förvalt-
1319: anger har Ni, herr Talman, med er skrivelse nr    nings- och förundersökningsmyndigheterna
1320: 7 av den 8 februari 1988 till vederbörande        samt domstolarna. 1 ett förvaltningsförfaran-
1321: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    de, som parten själv har anhängiggjort, har
1322: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi         myndigheten rätt att pröva om parten behöver
1323: undertecknade spörsmål nr 5:                      en tolk. 1 ett tvistemål, som avgörs genom
1324:                                                   rättegång, är det partens sak att avgöra om
1325:          Vet Regeringen att samespråket i vårt    han vill skaffa sig en tolk på egen bekostnad
1326:        land ännu inte uppnått den ställning       eller inte.
1327:        som bör tillkomma ett språk som talas i       Forskningscentralen för de inhemska språ-
1328:        en nordiskt kulturstat, och                ken har hand om vården av samiska. I förord-
1329:          har Regeringen för avsikt att vidta      ningen om forskningscentralen fastslås att med
1330:        åtgärder för att ge samespråket ställ-     "inhemska språk" avses finska, svenska och
1331:        ningen av ett officiellt språk i vårt      samiska.
1332:        land?                                         Trots att flere speciallagar beaktar samesprå-
1333:                                                   ket och möjligheterna att använda sig av det,
1334:   Såsom svar på detta spörsmål får jag hög-       finns det inga allmänna stadganden om same-
1335: aktningsfullt anföra följande:                    språkets ställning. Riksdagens kulturutskott
1336:    Flere kommitteer, kommissioner och arbets-     har konstaterat samma sak år 1983 i samband
1337: grupper har sedan början av 50-talet kommit       med utskottets behandling av regeringens be-
1338: med förslag till förbättring av samespråkets      rättelse om vidtagna åtgärder år 1982. Utskot-
1339: ställning i Finland. 1 synnerhet bör nämnas       tet förutsatte att möjligheterna att förbättra
1340: samekommittens utkast till samelag med all-       samespråkets ställning i vårt land utreds och
1341: männa stadganden om samespråkets ställning        att olika alternativ anges för hur förbättringar-
1342: från år 1973 (kommittebetänkande 1973:46).        na kan förverkligas (KuUU nr 2/1983 rd.).
1343: Även om det inte har varit möjligt att förverk-      Samedelegationen har nyligen lämnat ett ut-
1344: liga utkastet till samelag, har en del av same-   kast till språklag för samer till justitieminis-
1345: kommittens förslag till förbättring av same-      teriet. Förverkligandet av utkastet skulle inne-
1346: språkets ställning förverkligats genom special-   bära en kännbar förbättring av samiskans ställ-
1347: lagstiftning.                                     ning i Finland. Samiskan skulle få samma
1348:    Elever med samiska som modersmål kan på        ställning inför myndigheterna som de i rege-
1349: samernas hembygdsområde få undervisning på        ringsformen nämnda nationalspråken finska
1350: samiska. Det är även möjligt för eleverna att     och svenska. En finsk medborgare med samis-
1351: studera samiska som modersmål såväl i grund-      ka som modersmål skulle få samma rätt att
1352: skolan som i gymnasiet. Också vid sameområ-       använda sig av sitt hemspråk hos domstolar
1353: dets yrkesutbildningscentral sker undervis-       och andra myndigheter som finsk- och svensk-
1354: ningen på samiska. Studenter med samiska          språkiga medborgare har.
1355: som modersmål får i studentexamen skriva             I utkastet föreslås att samespråkets ställning
1356: samespråket som extraspråk. Det är också          regleras med iakttagande av principerna om
1357: möjligt att studera samiska på högskolenivå i     användning av det finska och svenska språket i
1358: vårt land. Bristen på undervisningsmaterial och   språklagen av år 1922 i tillämpliga delar. Rät-
1359: lärare försvårar i praktiken det maximala ut-     ten att använda sig av samiska hos myndighe-
1360: nyttjandet av dessa möjligheter. Inledningen av   terna skulle dock inte grunda sig på den
1361: dagvårdsverksamhet på samiska har stött på        språkliga indelningen av befolkningen inom ett
1362: liknande svårigheter.                             tjänste- eller självstyrelsedistrikt, vilket är prin-
1363:    Samer har också rätt att använda sig av sitt   cipen som avgör användningen av finska eller
1364: modersmål hos myndigheterna. Vid behov har        svenska, utan lagen skulle direkt ange de myn-
1365:                                       1988 vp. -   KK n:o 5                                         5
1366: 
1367: digheter på viiken lagen är avsedd att tilläm-     lokal- och regionalmyndigheter på vilkas tjäns-
1368: pas. Lagen skulle tillämpas på de lokal- och       teområden samernas hembygdsområden finns.
1369: regionalmyndigheter, på vilkas tjänsteområde       1 lagutkastet föreslås att då tjänstemän anställs
1370: samernas hembygdsområde eller del därav            vid dessa myndigheter betraktas kunskap i
1371: finns. Lagen skulle också tillämpas på en del      samiska som särskild merit. Kommunerna på
1372: statliga myndigheter som är viktiga för den        samernas hembygdsområde skulle enligt utkas-
1373: enskilda medborgaren. Med samernas hem-            tet få rätt tili statsandel för att avlöna tjänste-
1374: bygdsområde avses Enontekiö, Enare och Uts-        män för översättningsarbete, tolkning och råd-
1375: joki kommuners områden samt Lapplands ren-         givning på samiska.
1376: beteslags område inom Sodankylä kommun.               Justitieministeriet har bett om utlåtande om
1377:    lngen allmän skyldighet för statliga tjänste-   utkastet tili språklag för samer av över 50 olika
1378: män att kunna samiska ens på samernas hem-         myndigheter och samfund. Tiden för givande
1379: bygdsområden föreslås i lagutkastet. Samernas      av utlåtande löper ut sista mars 1988. Så fort
1380: rätt att använda sig av sitt modersmål skulle      utlåtandena kommit fortsätter justitieminis-
1381: tryggas genom översättning och tolkning i de       teriet beredningsarbetet på basis av de inkom-
1382: fall då tjänstemannen inte kan samiska. Av         na utlåtandena.
1383: denna orsak föreslås att det inrättas en skild        Målsättningen är att förverkliga förbättring-
1384: byrå för samespråket, som bl.a. skulle giva        arna av samespråkets ställning utan en ändring
1385: översättningstjänster.                             av grundlagen och utan att ge samiskan ställ-
1386:    1 avsikt att främja samespråkets ställning      ning av nationalspråk eller den i viss mån
1387: kunde tjänstemän på samernas hembygdsom-           oklara ställningen som "officiellt språk". Re-
1388: råden ges betald tjänsteledighet för att inför-    geringen anser att möjligheterna att på grund-
1389: skaffa sig kunskaper i samiska. 1 samma avsikt     lagsnivå trygga samespråkets ställning bäst kan
1390: kunde också inrättas funktionärstjänster i sam-    prövas i samband med en möjlig justering av
1391: iska vid den länsstyrelse och vid de andra         medborgarnas grundrättigheter i övrigt.
1392: 
1393:     Helsingfors den 26 februari 1988
1394: 
1395:                                                                Justitieminister Matti Louekoski
1396:                                              1988 vp~
1397: 
1398: Kirjallinen kysymys n:o 6
1399: 
1400: 
1401: 
1402: 
1403:                                  Kortesalmi: Luottokorttikaupan valvonnan tehostamisesta
1404: 
1405: 
1406:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1407: 
1408:    Luottokorttikauppa on lisääntynyt räjähdys-     moin kuten pankkilainoille ja vekseleille. Näin
1409: mäisesti. Osamaksu- ja luottokorttikaupan-         saataisiin käteiskauppa pysymään luottokortti-
1410: käynnin jatkuva lisääntyminen on aiheuttanut       ja osamaksutilikauppaa edullisempana osto-
1411: myös lukuisia epäterveitä ilmiöitä. Kaikki kort-   muotona.
1412: tien käyttäjät eivät pysty täysin kontrolloimaan      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1413: ostoksiaan eivätkä arvioimaan oikein omaa          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1414: maksukykyään, vaan ostamisen huumassa te-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1415: kevät sitoumuksia yli sen. Tällaisten ostosten     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1416: takia ovat useat kansalaiset joutuneet taloudel-
1417: lisiin vaikeuksiin, ja saatavia joudutaan peri-              Tietääkö Hallitus, että yhä lisääntyvä
1418: mään ulosottoteitse.                                      luottokortti- ja osamaksukauppa ai-
1419:                                                           heuttaa laajalti ongelmia henkilöille,
1420:    Luottokorttikauppa on kuitenkin tullut jää-            jotka eivät pysty täysin kontrolloimaan
1421: däkseen, onhan se yleismaailmallisesti kehitty-           ostoksiaan, ja
1422: vä luottomuoto. Tilanteen tervehdyttämiseksi                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
1423: tulisi kuitenkin saada luottokorttien käyttöön            tilanteen saamiseksi valvontaan, ja oli-
1424: jonkintyyppinen kontrolli. Yhtenä keinona                 siko mahdollista säätää luottokorteille
1425: voitaisiin ajatella lunastusmaksun säätämistä             tietyntyyppinen lunastusmaksu, joka
1426: luottokorteille ja osamaksusopimuksille, sa-              vastaisi pankkilainojen leimaveroa?
1427: 
1428:     Helsingissa 3 päivänä helmikuuta 1988
1429: 
1430:                                       J. Juhani Kortesalmi
1431: 
1432: 
1433: 
1434: 
1435: 280140A
1436: 2                                     1988 vp. -    KK n:o 6
1437: 
1438: 
1439: 
1440: 
1441:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1442: 
1443:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       minen (386/86), asetus eräiden kuluttajansuo-
1444: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jalain 7 luvun säännösten soveltamista koske-
1445: olette 3 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           vista poikkeuksista (873/86), kauppa- ja teolli-
1446: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        suusministeriön päätös kuluttajansuojalain 7
1447: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       luvun eräiden säännösten soveltamisesta (874/
1448: edustaja J. Juhani Kortesalmen kirjallisesta        86) ja kauppa- ja teollisuusministeriön päätös
1449: kysymyksestä n:o 6:                                 osamaksukaupan lomakkeista ja hintailmoitte-
1450:                                                     lusta (875/86) on parantanut kuluttajan sopi-
1451:           Tietääkö Hallitus, että yhä lisääntyvä    musoikeudellista asemaa luottokaupassa. Lain-
1452:        luottokortti- ja osamaksukauppa ai-          säädännön keskeisenä tavoitteena on myös
1453:        heuttaa laajalti ongelmia henkilöille,       markkinaolosuhteiden muuttaminen sellaisek-
1454:        jotka eivät pysty täysin kontrolloimaan      si, että kuluttaja voi asiallisin perustein päät-
1455:        ostoksiaan, ja                               tää, haluaako hän ottaa luottoa ja jos haluaa,
1456:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       niin millä ehdoilla hän sen tekee.
1457:        tilanteen saamiseksi valvontaan, ja oli-        Jos kuluttajien haitallisen velkaantumisen
1458:        siko mahdollista säätää luottokorteille      ehkäisemiseksi on tarpeellista asettaa rajoituk-
1459:        tietyntyyppinen lunastusmaksu, joka          sia kulutusluottojen antamiselle, valtioneuvos-
1460:        vastaisi pankkilainojen leimaveroa?          to voi kuluttajansuojalain 21 §:n mukaan mää-
1461:                                                     rätä:
1462:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             1) että määrätynlaisista tai määrättyä käteis-
1463: taen seuraavaa:                                     hintaa kalliimmista kulutushyödykkeistä on
1464:    Kulutusluottojen käyttö kotitalouksissa on       kertaluottoa myönnettäessä perittävä vähin-
1465: viime aikoina huomattavasti lisääntynyt. Suo-       tään määräosa käteishinnasta ennen tavaran
1466: ritetut selvitykset näyttävät kuitenkin osoitta-    luovuttamista tai palveluksen suorittamista;
1467: van sen, että luottojen käyttö ei kuitenkaan ole       2) että hinta on 1 kohdassa tarkoitetuissa
1468: täysin mullistanut maksutapoja, vaan esimer-        kertaluotoissa sovittava maksettavaksi koko-
1469: kiksi valtaosa kestokulutushyödykkeiden han-        naisuudessaan määrätyn enimmäisajan kulues-
1470: kinnoista takahtuu edelleenkin käteiskaupan         sa säännöllisin väliajoin ja pääasiassa yhtä
1471: muodossa.                                           suurina erinä; tai
1472:    Oikeuspoliittisella tutkimuslaitoksella suori-      3) että tililuottosopimuksessa on sovittava
1473: tetussa tutkimuksessa kulutusluottoihin liitty-     määräajoin maksettavaksi lyhennykseksi vä-
1474: vistä maksuhäiriöistä on todettu, että 1,5 mil-     hintään määrätty osa kulloinkin jäljellä olevas-
1475: joonasta kuluuajasta on 220 OOO:lla ollut mak-      ta luotosta.
1476: suhäiriöitä tutkimusajankohtina, jotka ulottui-        Tarvittaessa on ilmeisestikin mahdollista
1477: vat kesästä 1985 kevääseen 1986 ja kesästä          puuttua edellä olevan säännöksen avulla haital-
1478: 1986 kevääseen 1987. Tietojen mukaan maksu-         liseen velkaantumiseen tarkoituksenmukaisem-
1479: häiriöt eivät kuitenkaan näytä kasvaneen myö-       min kuin kysymyksessä tarkoitetun luottokor-
1480: hempänä tutkimusajankohtana, vaan erityisesti       teille säädettävän lunastusmaksun avulla. Täl-
1481: osamaksukauppasopimusten osalta vähenneen           lainen lunastusmaksu kattaisi sitä paitsi vain
1482: noin 10 000 tapauksena.                             osan kulutusluotoista. Nyt käytettävissä ole-
1483:    Vuoden 1987 alusta ja eräiltä osin vuoden        vien tietojen perusteella ei näytä tarpeelliselta
1484: 1987 heinäkuun alusta voimaan tullut kulutus-       asettaa tässä tilanteessa kertaluotoille pakollis-
1485: luottolainsäädäntö, johon kuuluvat laki kulut-      ta käteismaksuosuutta tai antaa määräyksiä
1486: tajansuojalain muuttamisesta (385/86), jolla        kertaluottojen tai tililuottojen maksueristä. Ti-
1487: kuluttajansuojalakiin lisättiin uusi kulutusluot-   lannetta seurataan kuitenkin jatkuvasti ja mi-
1488: toja koskeva 7 luku ja samanaikaisesti toteu-       käli ongelmat näyttävät lisääntyvän, niihin
1489: tettu osamaksukauppalain osittainen muutta-         puututaan.
1490:                                     1988 vp. -   KK n:o 6                                       3
1491: 
1492:    Kulutusluottolainsäädännön voimaansaatta-       Edelleen voidaan mainita, että pohjoismaise-
1493: misen lisäksi on viime vuonna panostettu kulu-   na kuluttajayhteistyönä selvitetään Ruotsissa
1494: tusluottoja koskevaan valistukseen niin, että    parhaillaan mahdollisuuksia auttaa velkaantu-
1495: sekä kuluttajavalistuksesta vastaavien viran-    misen johdosta vaikeuksiin joutuneita sosiaali-
1496: omaisten kuin kotitalous- ja kuluttajaneuvon-    viraston asiakkaita budjettineuvonnan ja vel-
1497: tajärjestöjen käytössä on ollut tavanomaista     kasaneerauksen avulla. Tässä selvitystyössä
1498: merkittävästi suuremmat määrärahat tähän         ovat Suomesta mukana elinkeinohallituksen ja
1499: tarkoitukseen. Muun muassa nuorisoon on          Helsingin sosiaaliviraston edustajat.
1500: kohdistettu huomattavasti eri viestintäkanavia
1501: myöten välitettyä kulutusluottovalistusta.
1502: 
1503:     Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1988
1504: 
1505:                                                                   Ministeri Pertti Salolainen
1506: 4                                     1988 vp. -    KK n:o 6
1507: 
1508: 
1509: 
1510: 
1511:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1512: 
1513:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen        lagen om ändring av konsumentskyddslagen
1514: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         (385/86) med viiken ett nytt 7 kapitel om
1515: av den 3 februari 1988 tili vederbörande med-       konsumentkrediter fogades tili konsument-
1516: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     skyddslagen och den samtidigt genomförda
1517: av riksdagsman J Juhani Kortesalmi under-
1518:                    0                                delvisa ändringen av lagen om avbetalningsköp
1519: tecknade spörsmål nr 6:                             (386/86), förordningen om undantag vid
1520:                                                     tillämpningen av vissa stadganden i 7 kapitlet
1521:           Är Regeringen medveten om att de          konsumentskyddslagen (873/86), handels- och
1522:        tilltagande kreditkorts- och avbetal-        industriministeriets beslut om tiliämpningen av
1523:        ningsköpen i stor utsträckning förorsa-      vissa stadganden i 7 kapitlet konsumentskydds-
1524:        kar problem för sådana personer som          lagen (874/86) och handels- och industriminis-
1525:        inte helt klarar av att kontrollera sina     teriets beslut om blanketter och prisannonse-
1526:        köp och                                      ring vid avbetalningsköp (875/86)0 Det centrala
1527:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      målet med denna lagstiftning är även att ändra
1528:        ta för att få läget under kontroll och       förhållandena på marknaden så att konsumen-
1529:        skulle det vara möjligt att stadga om        ten på sakliga grunder kan besluta om han vili
1530:        någon form av inlösningsavgift för kre-      ta kredit och i så fall på vilka vilikor han gör
1531:        ditkort, som skulle motsvara stäm-           det.
1532:        pelskatten för banklån?                         Om det för att förhindra att konsumenterna
1533:                                                     i alltför hög grad skuldsätter sig är nödvändigt
1534:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        att införa begränsningar i fråga om konsu-
1535: samt anföra följande:                               mentkrediter, får statsrådet med stöd av 21 §
1536:    Hushållens bruk av konsumentkrediter har         konsumentskyddslagen föreskriva att:
1537: ökat avsevärt under den senaste tideno De               1) det för konsumtionsnyttigheter, som är av
1538: utredningar som har gjorts tyder emellertid på      visst slag eller dyrare än visst kontantpris, vid
1539: att kreditanvändningen ändå inte fullständigt       beviljande av engångskredit åtminstone en viss
1540: har omstörtat betalningssätten utan t.exo störs-    del av deras kontantpris skall uppbäras innan
1541: ta delen av kapitalvarorna anskaffas fortsätt-      varan överlämnas eller tjänsten utförs,
1542: ningsvis genom kontant köpo                            2) det skall avtalas om att priset vid engångs-
1543:    1 en undersökning som Rättspolitiska forsk-      krediter som avses i 1 punkten skall betalas i
1544: ningsinstitutet har gjort om de störningar i        sin helhet inom en viss längsta tid med regel-
1545: betalningen som sammanhänger med konsu-             bundna mellanrum och i huvudsak i lika stora
1546: mentkediter konstateras att av 1,5 miljoner         poster, eller att
1547: konsumenter hade 220 000 störningar i sin              3) det i kontokreditavtal skall överenskom-
1548: betalningsförmåga vid undersökningstidpunk-         mas om att minst en viss del av den återstående
1549: terna, som sträckte sig från sommaren 1985 tili     kreditskulden skall betalas på bestämda tider
1550: våren 1986 och från sommaren 1986 tili våren        som amorteringo
1551: 1987 0 Enligt uppgifterna tycks betalningsstör-        Vid behov är det uppenbarligen ändamålsen-
1552: ningarna emellertid inte ha ökat under den          ligare att ingripa i skuldsättningen med ovan-
1553: senare undersökningsperioden utan, i synner-        stående stadgande än genom att stadga om en
1554: het i fråga om avtalen om köp på avbetalning,       inlösningsavgift för kreditkorten såsom det
1555: ha minskat med ca 10 000 fallo                      föreslås i spörsmålet. En dylik inlösningsavgift
1556:    Konsumentens avtalsrättsliga ställning vid       skulle dessutom täcka bara en del av konsu-
1557: köp på kredit har förbättrats genom den lag-        mentkrediternao På basis av de uppgifter som
1558: stiftning om konsumentkrediter som trädde i         står tili buds verkar det inte vara nödvändigt
1559: kraft i börj an av år 1987 och tili vissa delar i   att i denna situation ställa någon obligatorisk
1560: början av juli 1987. 1 denna lagstiftning ingår     kontantbetalningsandel för engångskrediter el-
1561:                                    1988 vp. -   KK n:o 6                                      5
1562: 
1563: ler utfärda bestämmelser om betalningsraterna   fått avsevärt mera anslag för detta ändamål än
1564: för engångskrediter eller kontokrediter. Man    vanligt. Bland annat ungdomarna har fått
1565: följer hela tiden med situationen och ifall     mycket upplysning om konsumentkrediter ge-
1566: problemen verkar öka kommer man att ingri-      nom olika mediekanaler.
1567: pa.                                                Vidare kan det nämnas att som bäst utreds i
1568:    Förutom på ikraftbringandet av lagstift-     Sverige i form av nordiskt konsumentsamarbe-
1569: ningen om konsumentkrediter har det under       te möjligheterna att hjälpa socialverkets kun-
1570: det senaste året satsats på upplysning om       der, som har råkat i svårigheter på grund av
1571: konsumentkrediter på så sätt att både de myn-   skuldsättning, genom budgetrådgivning och
1572: digheter som svarar för konsumentupplys-        skuldsanering. 1 detta utredningsarbete är re-
1573: ningen och de organisationer som bedriver       presentanter för näringsstyrelsen och Helsing-
1574: hemhushålls- och konsumentrådgivning har        fors socialverk med från Finland.
1575: 
1576:     Helsingfors den 29 februari 1988
1577: 
1578:                                                                  Minister Pertti Salolainen
1579:                                               1988 vp.
1580: 
1581: Kirjallinen kysymys n:o 7
1582: 
1583: 
1584: 
1585:                                  Moilanen ym.: Rikospoliisin autopulan poistamisesta
1586: 
1587: 
1588:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1589: 
1590:    Vuoden 1989 alusta tulee voimaan uusi esi-       liitto on 1970-luvun puolivälistä säännöllisesti
1591: tutkinta- ja pakkokeinolaki. Se edellyttää ri-      muistuttanut huonosta tilanteesta.
1592: kostutkinnalta tämänhetkiseen verrattuna vielä          Rikospoliisin tunnuksettomien autojen va-
1593: moninkertaista nopeuden ja liikkuvuuden             jaus rikoslakirikoksia ja tutkijoita kohti lasket-
1594: mahdollistamista asianosaisten oikeusturvan         tuna on suurimmissa poliisipiireissä 45 autoa.
1595: takaamiseksi sekä rikostutkinnan suorittami-        Tästä yksinomaan Helsingin tarve on 17. Joka-
1596: seksi yhteiskunnan kannalta tarkasteltuna           päiväistä on rikostutkinnan asiallisen hoitami-
1597: mahdollisimman nopeasti mutta taloudellisesti       sen estyminen ja viivästyminen ajoneuvopulas-
1598: esitutkinta- ja oikeudenkäytön prosessia ai-        ta johtuen maamme suurissa ja keskisuurissa
1599: heettomasti pidentämättä. Tavoite edellyttäisi      poliisipiireissä, mm. Turun, Tampereen, Po-
1600: rikospoliisin teknisten toimintaedellytysten hoi-   rin, Lahden, Oulun, Lappeenrannan, Kajaa-
1601: tamista asianmukaisiksi.                            nin, Kuopion, Kotkan, Kemin, Hämeenlinnan,
1602:                                                     Rauman, Mikkelin, Savonlinnan, Vaasan ja
1603:    Rikospoliisin autopula on vaikeuttanut jo        Haminan poliisipiireissä sekä mm. Espoon,
1604: vuosia rikospoliisin työtä koko maassa ja erito-    Vantaan, Kouvolan, Imatran, Riihimäen,
1605: ten Helsingissä. Poliisi joutuu jonottamaan         Forssan, Hollolan ja Rovaniemen nimismies-
1606: saadakseen auton kiireellisiin työtehtäviin. Ti-    piireissä.
1607: lanteella on haitallinen vaikutus rikospoliisin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1608: työskentelyyn, joka edellyttää monenlaista au-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
1609: tonkäyttöä. Erityisesti suunnitelmallinen toi-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
1610: minta vaikeutuu. Lisäksi tutkijoiden työmoti-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
1611: vaatio on vaarassa, kun asetetut tavoitteet ja      sen:
1612: osoitetut resurssit ovat pahasti ristiriitaisia.
1613: Samoin kansalaisten oikeusturva ja oikeus-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä rikospolii-
1614: varmuus kärsivät, kun rikospoliisi viipyy ja               sien autopulan pikaiseksi korjaamiseksi
1615: rikokset odottavat tutkimistaan. Rikospoliisi-             poliisin tehtäviä ja työtä vastaavaksi?
1616: 
1617:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1988
1618: 
1619:           Eeva-Liisa Moilanen          Jorma Fred                     Esko Almgren
1620:           Toimi Kankaanniemi           Sauli Hautala                  Kalevi Lamminen
1621:           Heikki A. Ollila             Maunu Kohijoki                 Päivi Varpasuo
1622:           Mirja Ryynänen               Kalle Röntynen                 Marita J urva
1623:           Lea Mäkipää                  Tina Mäkelä                    Matti Vähänäkki
1624:           Heikki Rinne                 Raimo Vuoristo                 Riitta Uosukainen
1625:           Tuula Paavilainen            Sulo Aittoniemi                Ingvar S. Melin
1626:           Pirjo-Riitta Antvuori        Ole Wasz-Höckert               Markku Lehtosaari
1627:           Eva-Riitta Siitonen          Kauko Heikkinen                Raimo Vistbacka
1628:           Marja-Liisa Löyttyjärvi      Pekka Leppänen                 Raila Aho
1629:           Matti Väistö                 Marjatta Väänänen              Reino Paasilinna
1630:           Kimmo Sarapää                Saara-Maria Paakkinen          Juho Sillanpää
1631:           Ritva Laurila                Elisabeth Rehn                 Aino Pohjanoksa
1632:           Jörn Donner                  Arto Lapiolahti                Heikki Kokko
1633:                                        Riitta Saastamoinen
1634: 
1635: 280187B
1636: 2                                     1988 vp. -    KK n:o 7
1637: 
1638: 
1639: 
1640: 
1641:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1642: 
1643:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sin poliisissa. Autojen kokonaisvajaukseksi
1644: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       saatiin tällöin 49 kpl, mistä Helsingin poliisilai-
1645: olette 3 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           toksen osuus oli 17.
1646: kirjeenne n:o 9 ohella lähettänyt valtioneuvos-        Vuosien 1986 ja 1987 aikana on poliisiauto-
1647: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-   jen lukumäärää lisätty yhteensä 32:lla. Näistä
1648: jennöksen kansanedustaja Eeva-Liisa Moilasen        lisäautoista on suurin osa sijoitettu rikospolii-
1649: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 7, jossa         sin käyttöön. Yksinomaan Helsingin poliisilai-
1650: tiedustellaan:                                      tokseen on lisäys ollut 8 kpl, nämä kaikki
1651:                                                     rikospoliisilinjalle.
1652:           Mitä Hallitus aikoo tehdä rikospolii-        Kuluvan vuoden poliisiautojen hankinta-
1653:        sien autopulan pikaiseksi korjaamiseksi      suunnitelmaan sisältyy 275 autoa, joista 25
1654:        poliisin tehtäviä ja työtä vastaavaksi?      lisäyksenä olemassa olevaan kalustoon. Näistä
1655:                                                     vähintään 10 tulee rikospoliisiin. Käytettävissä
1656:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        olevalla määrärahalla suunnitelma pystytään
1657: vasti seuraavaa:                                    myös toteuttamaan.
1658:    Poliisin käytössä oli 31.12.1987 yhteensä           Poliisin tarkistetussa toiminta- ja talous-
1659: 1 185 valtion omistamaa autoa. Näistä noin          suunnitelmassa vuosille 1989-1992 ajoittuu
1660: joka neljäs eli 300 autoa oli rikospoliisitehtä-    kauden kahdelle ensimmäiselle vuodelle esitut-
1661: vissä. Lisäksi monia autoja käytetään yhteisesti    kintauudistuksen edellyttämä poliisiautokan-
1662: sekä rikos- että järjestyspoliisissa.               nan lisäys kokonaisuudessaan eli 90 lisäautoa.
1663:   Esitutkinnan kehittämisprojektin yhteydessä       Nämä, eräitä kuljetusautoja lukuun ottamatta,
1664: on selvitetty rikospoliisin autojen riittävyyttä    tulevat rikospoliisitehtäviin. Vaikka myös tut-
1665: vuoden 1985 lukujen pohjalta. Tarpeeksi on          kijahenkilöstö lisääntyy samanaikaisesti, tulee
1666: arvioitu yksi auto neljää työssä olevaa tutkijaa    autojen lisäys verraten hyvin poistamaan rikos-
1667: kohti, jota tavoitelukua käytetään mm. Ruot-        poliisiautojen ajoittain esiintyvät puutteet.
1668: 
1669:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1988
1670: 
1671:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
1672:                                        1988 vp. -    KK n:o 7                                         3
1673: 
1674: 
1675: 
1676: 
1677:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1678: 
1679:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          erhölls härvid 49 st. av vilket andelen för
1680: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Helsingfors polisinrättning var 17.
1681: av den 3 februari 1988 tili vederbörande med-           Under åren 1986 och 1987 har antalet polis-
1682: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      bilar ökats med sammanlagt 32. Av dessa
1683: av riksdagsledamot Eeva-Liisa Moilanen m.fl.         tiliäggsbilar har största delen ställts tili krimi-
1684: undertecknade spörsmål nr 7:                         nalpolisens förfogande. Enbart vid Helsingfors
1685:                                                      polisinrättning har ökningen varit 8 st. och alla
1686:          Vad ämnar Regeringen göra för att           dessa har gått tili kriminalpolislinjen.
1687:        snabbt avhjälpa bilbristen vid kriminal-         1 anskaffningsplanen för polisbilar under
1688:        polisen på ett sådant sätt som motsva-        innevarande år ingår 275 bilar, av vilka 25 är
1689:        rar polisens uppgifter och arbete?            en ökning av den existerande materielen. Av
1690:                                                      dessa ställs minst 10 tili kriminalpolisens
1691:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         förfogande. Planen kan också genomföras
1692: samt anföra följande:                                med det anslag som står tili förfogande.
1693:   Polisen förfogade 31.12.1987 över samman-             1 den justerade verksamhets- och ekonomi-
1694: lagt 1 185 statsägda bilar. Av dessa förfogade       planen för polisen åren 1989-1992 hänför sig
1695: kriminalpolisen över ca en fjärdedel dvs. 300        den ökning av polisbilsbeståndet viiken
1696: bilar. Dessutom används många bilar gemen-           förutsätts av förundersökningsreformen i sin
1697: samt, både vid kriminal- och ordningspolisen.        helhet dvs. 90 tiliäggsbilar tili periodens två
1698:    1 samband med utvecklingsprojektet för            första år. Dessa, med undantag av vissa trans-
1699: förundersökningar har frågan om huruvida             portbilar, kommer att ställas tili kriminalpoli-
1700: kriminalpolisen har tiliräckligt med bilar ut-       sens förfogande. Fastän också utredningsper-
1701: retts på basis av siffror från år 1985. En bil per   sonalen samtidigt ökar kommer ökningen av
1702: fyra arbetande utredare har uppskattats till-        bilarna relativt väl att avhjälpa de brister som
1703: räckligt. Detta måltal används bl.a. av polisen      tidvis förekommer i fråga om kriminalpolisens
1704:   Sverige. Såsom den totala bristen på bilar         bilar.
1705: 
1706:     Helsingfors den 7 mars 1988
1707: 
1708:                                                                  lnrikesminister Jarmo Rantanen
1709:                                                1988 vp.
1710: 
1711: Kirjallinen kysymys n:o 8
1712: 
1713: 
1714: 
1715: 
1716:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Eläkkeiden maksukäytännön muuttamisesta
1717: 
1718: 
1719:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1720: 
1721:    Muissa kuin Kansaneläkelaitoksen maksa-           terveyspalveluihin. Näin ollen eläkeläisillä tuli-
1722: missa eläkkeissä maksukäytäntänä on, että            si välttämättä aina olla hallussaan jokin sum-
1723: eläkkeen maksupäivä siirtyy maanantaille ka-         ma rahaa.
1724: lenterikuukauden ensimmäisen päivän sattues-            Lisäksi on huomioitava, että palkanmaksu-
1725: sa olemaan joko lauantai tai sunnuntai taikka        järjestelmissä noudatetaan juuri vastakkaista
1726: muutoin pyhäpäivä. Esimerkiksi vuoden 1988           menettelyä, eli palkkapäivän sattuessa viikon-
1727: ensimmäinen päivä eli uudenvuodenpäivä oli           loppuun suoritetaan palkat jo edellisenä per-
1728: perjantai, jolloin noudatetun maksukäytännön         jantaina.
1729: mukaan eläke maksettiin vasta neljäntenä päi-           Vuonna 1987 oli kaiken kaikkiaan neljä
1730: vänä eli maanantaina.                                sellaista tilannetta, jolloin kuukauden ensim-
1731:                                                      mäinen päivä osui joko lauantaiksi tai sunnun-
1732:    Eläkkeen ollessa keski- tai hyvää tasoa eläk-     taiksi. Näitä tilanteita tulee esiintymään myös
1733: keen maksupäivän siirtyminen ei tuota erityisiä      jatkossa ja niillä on edelleen eläkeläisten kan-
1734: ongelmia, eikä asiantilaa tule edes pohdittua.       nalta suuri elämistä vaikeuttava merkitys.
1735: Asia on kokonaan toinen eläkkeen ollessa niin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1736: niukka, että se äärimmäisen tarkasti riittää         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
1737: eläkeläisen kuukausittaisiin elämän välttämät-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
1738: tömyyksiin. Ensimmäisen päivän sattuessa vii-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
1739: konlopuksi pieneläkeläinen ei saa käyttöönsä         sen:
1740: välttämättä tarvitsemaansa rahaa, ja edellisen
1741: kuukauden eläke on jo käytetty elämiseen.                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1742: Syntynyt tilanne on eläkeläiselle itselleen ahdis-          eläkkeiden maksukäytännössä noudate-
1743: tava, eriarvoisuutta korostava, nöyryyttävä ja              taan järjestelmää, jonka mukaan mak-
1744: jopa toimintakykyä uhkaava. Erityisesti on                  supäivän sattuessa viikonloppuun mak-
1745: huomattava, että eläkeläiset sairastavat keski-             su suoritetaan vasta seuraavana arki-
1746: määräistä enemmän ja käyttävät huomattavan                  päivänä, ja
1747: osan eläkkeistään sairauksiensa hoidosta synty-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1748: viin kuluihin. Viikonloppuisin on usein turvau-             ryhtyä tämän epäkohdan poistamisek-
1749: duttava muihin kuin yhteiskunnan ylläpitämiin               si?
1750: 
1751:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1988
1752: 
1753:                      Pentti Lahti-Nuuttila                    Reijo Lindroos
1754:                      Jukka Gustafsson                         Timo Roos
1755: 
1756: 
1757: 
1758: 
1759: 2801711
1760: 2                                      1988 vp. -    KK n:o 8
1761: 
1762: 
1763: 
1764: 
1765:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1766: 
1767:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuna kuukauden 4., 14., ja 22. pmvma. Jos
1768: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maksupäivä osuu lauantaiksi, sunnuntaiksi tai
1769: olette 3 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn            juhlapäiväksi, eläke maksetaan tätä päivää
1770: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         edeltävänä arkipäivänä.
1771: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Jos myös yksityisen sektorin eläkkeet mak-
1772: edustaja Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta         settaisiin pankkien kiinni ollessa edeltävänä
1773: kirjallisesta kysymyksestä n:o 8:                    arkipäivänä, eläke tulisi joinakin kuukausina
1774:                                                      maksettavaksi kaksi kertaa saman kuukauden
1775:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        aikana. Tämä saattaa aiheuttaa paitsi enna-
1776:        eläkkeiden maksukäytännössä noudate-          konpidätysongclmia myös sekaannusta siitä,
1777:        taan järjestelmää, jonka mukaan mak-          minkä kuukauden eläkesuorituksesta on kysy-
1778:        supäivän sattuessa viikonloppuun mak-         mys. Esimerkiksi vuoden vaihteessa menettely
1779:        su suoritetaan vasta seuraavana arki-         johtaisi siihen, että tammikuun eläke suoritet-
1780:        päivänä, ja                                   taisiin jo joulukuussa, jolloin eläkkeet makset-
1781:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       taisiin 13 kuukaudelta kalenterivuodessa. Täl-
1782:        ryhtyä tämän epäkohdan poistamisek-           löin tammikuun eläke tulisi verotettavaksi edel-
1783:        si?                                           lisenä verovuotcna, mikä vaikuttaisi myös elä-
1784:                                                      ketulovähennyksen määrään.
1785:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Estettä ei sinänsä ole sille, että eläkkeen
1786: taen seuraavaa:                                      maksupäivä siirrettäisiin muuksi päiväksi kuin
1787:    Voimassa olevien säännösten mukaan eläke          kuukauden ensimmäiseksi päiväksi. Tällöin
1788: maksetaan kerran kuukaudessa. Eläkkeet voi-          olisi mahdollista menetellä samalla tavoin kuin
1789: daan näin ollen maksaa minä tahansa kuukau-          kansaneläkejärjestelmässä eli kunkin kuukau-
1790: den päivänä. Yksityisen sektorin työeläkejär-        den eläke maksettaisiin pankkien kiinni ollessa
1791: jestelmässä vallitsevan käytännön mukaan             edeltävänä aukiol.opäivänä.
1792: kunkin kuukauden eläke maksetaan niin aikai-            Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
1793: sin kuin mahdollista eli heti kuukauden alusta,      mukaan nykyinen käytäntö on kuitenkin eläk-
1794: jolloin se on nostettavissa eläkkeensaajan tililtä   keensaajan kannalta edullisin, koska eläkkeen
1795: kuukauden ensimmäisenä pankkien aukiolo-             saaja voi pääsääntöisesti nostaa kunkin kuu-
1796: päivänä.                                             kauden eläkkeensä aikaisimpana mahdollisena
1797:    Kansaneläkelaitos suorittaa eläkkeen kulta-       ajankohtana heti kuukauden ensimmäisenä
1798: kin kuukaudelta sukunimen mukaan porrastet-          pankkien aukiolopäivänä.
1799: 
1800:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
1801: 
1802:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
1803:                                       1988 vp. -      KK n:o 8                                      3
1804: 
1805: 
1806: 
1807: 
1808:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1809: 
1810:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gen infaller på en lördag, söndag eller helgdag,
1811: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          betalas pensionen föregående vardag.
1812: av den 3 februari 1988 tili vederbörande med-           Om också den privata sektorns pensioner, då
1813: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      bankerna är stängda, skulle utbetalas föregåen-
1814: av riksdagsledamot Lahti-Nuuttila m.f1. under-       de vardag, skulle pensionen vissa månader
1815: tecknade spörsmål nr 8:                              komma att betalas två gånger under samma
1816:                                                      månad. Detta kan dels förorsaka problem med
1817:           Är Regeringen medveten om att det          förskottsinnehållningen, dels oreda beträffan-
1818:        vid betalningen av pensionerna följs det      de viiken månads pensionsbetalning det är
1819:        systemet att, ifall betalningsdagen infal-    fråga om. Exempelvis vid årsskiftet skulle det-
1820:        ler under ett veckoslut sker betalningen      ta förfarande leda tili att januari månads
1821:        först därpå följande vardag, och              pension skulle betalas redan i december, varvid
1822:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       pensionerna skulle betalas för 13 månader i
1823:        ta för att avhjälpa detta missförhållan-      kalenderåret. 1anuari månads pension skulle
1824:        de?                                           sålunda beskattas under föregående skatteår,
1825:                                                      vilket också skulle inverka på pensionsin-
1826:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         komstavdragets belopp.
1827: samt anföra följande:                                   I och för sig finns det inget hinder för att
1828:                                                      pensionens betalningsdag f1yttas till en annan
1829:   Enligt gällande föreskrifter betalas pen-          dag än den första i månaden. Då vore det
1830: sionen en gång i månaden. Pensionerna kan            möjligt att förfara på samma sätt som i folk-
1831: således betalas viiken dag som helst i månaden.      pensionssystemet, nämligen att varje månads
1832: Enligt rådande praxis i den privata sektorns         pension, då bankerna är stängda, betalas före-
1833: arbetspensionssystem betalas varje månads            gående öppethållningsdag.
1834: pension så tidigt som möjligt, nämligen genast          Enligt social- och hälsovårdsministeriets
1835: i början av månaden. Pensionen står således          uppfattning är nuvarande praxis, sedd från
1836: att lyfta på pensionstagarens konto på banker-       pensionstagarens synpunkt, ändå den förmån-
1837: nas första öppethållningsdag i månaden.              ligaste, då pensionstagaren i regel kan lyfta sin
1838:    Folkpensionsanstalten betalar pensionen för       månatliga pension så tidigt som möjligt, dvs.
1839: varje månad enligt tillnamn med uppdelning på        genast på bankernas första öppethållningsdag i
1840: månadens 4, 14 och 22 dag. Om betalningsda-          månaden.
1841: 
1842:      Helsingfors den 8 mars 1988
1843: 
1844:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
1845:                                                 1988 vp.
1846: 
1847: Kirjallinen kysymys n:o 9
1848: 
1849: 
1850: 
1851: 
1852:                                    Lahti-Nuuttila ym.: Nahka- ja kumiteollisuuden työntekijöiden
1853:                                       työllisyystilanteen parantamisesta
1854: 
1855: 
1856:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1857: 
1858:    Maamme nahka- ja kumiteollisuus on kärsi-          mattityöntekijöillä todellisia vaikeuksia sijoit-
1859: nyt viime aikoina suuria vaikeuksia lähinnä           tua kotipaikkakunnalle tai edes lähiseudulle
1860: halpatuonnista johtuen. Useita tuotantolinjoja        työhön.
1861: sekä kokonaisia teollisuuslaitoksia on jouduttu          Irtisanotut työntekijät ovat pääosiltaan nuo-
1862: sulkemaan. Työpaikat ovat yleensä olleet aluei-       rehkoja, työikäisiä ja vankan kenkäalan am-
1863: densa suuria työllistäjiä varsinkin naistyövoi-       mattitaidon omaavia. Osa heistä on juuri pe-
1864: man osalta.                                           rustanut kodin Orivedelle ja joukossa on myös
1865:    Orivedellä toimiva kenkätehdas Ensi Oy on          perheitä, joista molemmat puolisot ovat saman
1866: irtisanonut yhteensä 87 työntekijää ja toimi-         työnantajan palveluksessa. Heidän on lähes
1867: henkilöä 18.4.1988 lukien. Vain murto-osa             mahdoton löytää korvaavia työpaikkoja paik-
1868: työntekijöistä sijoittunee Mantereen kenkäteh-        kakunnalta.
1869: das osakeyhtiöön. Edelleen Orivedellä toimiva            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1870: Hirsiiän kenkätehdas Oy on irtisanonut                jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
1871: 20.1.1988 lukien neljä työntekijää ja 1omautta-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
1872: nut toistaiseksi edellä mainitusta päivästä lu-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
1873: kien seitsemän työntekijää.                           sen:
1874:    Orivedelle ominaista ja merkille pantavaa
1875: on, että teollisuuden työpaikoista noin 76 pro-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1876: senttia on jalkinealalla tai sitä sivuavana teolli-          nahka- ja kumiteollisuuden piirissä
1877: suuden alalla. Edellisinä vuosina jalkinealalla              esiintyy yhä lisääntyvää työttömyyttä,
1878: työllisyystilanne on ollut erittäin hyvä. Par-               ja
1879: haimmillaan esiintyi jopa tarvetta ammattitai-                  mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
1880: toisista työntekijöistä. Tilanteen nyt oleellisesti          tus aikoo ryhtyä työllisyyden turvaami-
1881: heikennyttyä on näillä ammattitaitoisilla am-                seksi myös tällä teollisuutemme alalla?
1882: 
1883:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1988
1884: 
1885:                       Pentti Lahti-Nuuttila                    Reijo Lindroos
1886:                       Jukka Gustafsson                         Timo Roos
1887: 
1888: 
1889: 
1890: 
1891: 280167E
1892: 2                                    1988 vp. -    KK n:o 9
1893: 
1894: 
1895: 
1896: 
1897:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1898: 
1899:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vaan vaikeaan tilanteeseen. Tältä osin perus-
1900: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      teluissa todetaan, että kenkätehdas Ensi Oy on
1901: olette 3 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          irtisanonut yhteensä 87 työntekijää ja toimi-
1902: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       henkilöä 18.4.1988 lukien ja että vain murto-
1903: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      osa työntekijöistä sijoittunee Mantereen ken-
1904: edustaja Pentti Lahti-Nuuttilan ym. näin kuu-      kätehdas osakeyhtiöön. Hirsiiän kenkätehdas
1905: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 9:          Oy on irtisanonut 20.1.1988 lukien neljä työn-
1906:                                                    tekijää ja 1omauttanut toistaiseksi samasta päi-
1907:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      västä lukien seitsemän työntekijää. Edelleen
1908:        nahka- ja kumiteollisuuden piirissä         kysymyksen perusteluissa todetaan, että Orive-
1909:        esiintyy yhä lisääntyvää työttömyyttä,      dellä teollisuuden työpaikoista noin 76 prosent-
1910:        ja                                          tia on jalkinealalla tai sitä sivuavilla aloilla.
1911:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      Oriveden työvoimatoimiston ilmoituksen
1912:        tus aikoo ryhtyä työllisyyden turvaami-     mukaan edellä selostetut irtisanomis- ja lomau-
1913:        seksi myös tällä teollisuutemme alalla?     tustoimenpiteet merkitsevät yli 2 prosenttiyksi-
1914:                                                    kön lisäystä kunnan työttömyysasteeseen. Ori-
1915:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      veden työttömyysaste oli 1.1.-31.12.1987 väli-
1916: vasti seuraavaa:                                   senä aikana keskimäärin 3,9 prosenttia, kun
1917:    Tämän kirjallisen kysymyksen perusteluosas-     vastaava työttömyysaste oli Hämeen työvoima-
1918: sa on aluksi todettu tapahtunut kehitys koko       piirissä 5,4 prosenttia ja koko maassa 5, 1
1919: maan tasolla ja sen jälkeen kiinnitetty huomio-    prosenttia. Näihin lukuihin eivät sisälly lomau-
1920: ta Orivedellä parhaillaan syntymässä olevaan       tetut eivätkä työllisyyden hoidon erityistoimen-
1921: tilanteeseen. Koko nahka- ja kumiteollisuuden      piteillä työllistetyt työnhakijat.
1922: työllisyyteen voidaan vaikuttaa talous- ja elin-      Hallitus on asettanut 14.9.1987 erityisen ra-
1923: keinopoliittisin toimenpitein, joille ulkomaan-    kennemuutosryhmän, jonka tehtävänä on etsiä
1924: kauppaa koskevat kansainväliset sopimukset         keinoja rakennemuutoksen aiheuttamien on-
1925: asettavat omat rajansa.                            gelmien lieventämiseen niissä tapauksissa, jois-
1926:    Työllisyyden hoidon toimenpiteet kuten          sa valtiovallan toimenpiteitä pidetään välttä-
1927: muutkin erityistoimenpiteet on sen sijaan rat-     mättöminä. Työryhmässä on parhaillaan käsi-
1928: kaistava paikkakunta- ja tapauskohtaisesti.        teltävänä Kumi- ja Nahkatyöväen liitto ry:n
1929: Mikäli toiminnan olennainen supistuminen tai       aloitteesta alan työllisyys- ja kehitysnäkymät
1930: sen kokonaan lopettaminen jollakin tietyllä        laajemminkin. Hallitus voi ottaa kantaa asiaan
1931: teollisuuden toimialalla on johtamassa elinkei-    näiden selvitysten valmistuttua.
1932: noelämän rakennemuutokseen tietyllä paikka-           Ottaen huomioon sen, että Orivedellä teolli-
1933: kunnalla, on valtioneuvostolla vuonna 1988         suuden työpaikat ovat voimakkaasti keskitty-
1934: käytettävissään työvoimaministeriön pääluok-       neet jalkinealalle tai sitä sivuaville teollisuuden
1935: kaan momentille 34.50.61 budjetoitu 63 mil-        aloille, sekä sen, että työllisyystilanne on nope-
1936: joonan markan määräraha rakennemuutosten           asti heikentymässä, voidaan myös paikallisten
1937: aiheuttamien häiriöiden lieventämiseen. Tätä       erityistoimien tarve saattaa työvoimaministe-
1938: määrärahaa voidaan käyttää työttömien, työt-       riön toimesta rakennemuutosryhmässä selvitet-
1939: tömyysuhan alaisten ja muiden henkilöiden          täväksi. Toiminnan tuloksellisuus edellyttää
1940: työllistämiseen ja kouluttamiseen.                 kuitenkin paikallista aloitteellisuutta ja tätä
1941:    Kysymyksen perusteluissa keskitytään pää-       kautta syntyneitä tilanteeseen soveltuvia, to-
1942: asiassa Orivedellä parhaillaan syntymässä ole-     teuttamiskelpoisia hankkeita.
1943: 
1944:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
1945: 
1946:                                                              Työvoimaministeri Matti Puhakka
1947:                                        1988 vp. -    KK n:o 9                                       3
1948: 
1949: 
1950: 
1951: 
1952:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1953: 
1954:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fabriken Ensi Oy har sagt upp sammanlagt 87
1955: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          arbetare och funktionärer från 18.4.1988 och
1956: av den 3 februari 1988 tili vederbörande med-        att endast en bråkdel av de anställda torde
1957: lem av statsrådet översänt avskrift av följande,     kunna placeras vid Mantereen kenkätehdas
1958: av riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila m.fl.           Oy. Hirsiiän kenkätehdas Oy har sagt upp fyra
1959: undertecknade spörsmål nr 9:                         anställda från 20.1.1988 och från samma da-
1960:                                                      tum permitterat tillsvidare sju anställda. Vida-
1961:          Är Regeringen medveten om att det           re konstateras i motiveringarna för spörsmålet
1962:        inom läder- och gummiindustrin före-          att ca 76 procent av industriarbetsplatserna i
1963:        kommer allt större arbetslöshet, och          Orivesi finns inom skobranschen eller med
1964:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        denna tangerande branscher.
1965:        ta för att trygga sysselsättningen också         Enligt uppgifter från arbetskraftsbyrån i
1966:        inom denna industribransch?                   Orivesi innebär ovannämnda uppsägnings- och
1967:                                                      permitteringsåtgärder en ökning på 2 procent-
1968:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        enheter i kommunens arbetslöshetsgrad. Ar-
1969: samt anföra följande:                                betslöshetsgraden i Orivesi var under tiden
1970:    1 detta spörsmåls motiveringsdel har man          1.1-31.12.1987 i medetal 3,9 procent, medan
1971: först konstaterat den utveckling som skett i         motsvarande arbetslöshetsgrad inom Tavaste-
1972: hela Jandet och därefter har man fäst upp-           hus arbetskraftsdistrikt var 5,4 procent och i
1973: märksamhet vid den situation som just nu             hela Jandet 5,1 procent. 1 dessa siffror ingår
1974: håller på att uppstå i Orivesi. Sysselsättningen     inte de permitterade eller de arbetssökande
1975: inom hela läder- och gummiindustrin kan på-          som sysselsatts genom specialåtgärder för sköt-
1976: verkas genom ekonomisk- och näringspolitiska         seln av sysselsättningen.
1977: åtgärder, för vilka de internationella avtalen          Regeringen har 14.9.1987 tilisatt en speciell
1978: gällande utrikeshandeln ställer sina egna grän-      strukturförändringsgrupp, som har tili uppgift
1979: ser.                                                 att finna på medel för att lindra de av struktur-
1980:    Åtgärderna för skötseln av sysselsättningen,      förändringen åsamkade problemen i de fall då
1981: liksom också andra specialåtgärder, måste där-       åtgärder från statsmaktens sida anses nödvän-
1982: emot avgöras skilt för varje ort och fall. Om        diga. På initiativ av Gummi- och Iäderarbetar-
1983: en väsentlig nedtrappning eller total nedlägg-       nas förbund rf behandlar arbetsgruppen som
1984: ning av verksamheten inom en viss industri-          bäst sysselsättnings- och utvecklingsutsikterna
1985: bransch håller på att Ieda tili en strukturför-      också i ett vidare perspektiv. Regeringen kan ta
1986: ändring inom näringslivet på en viss ort, har        ställning till frågan efter det att dessa utred-
1987: statsrådet tili sitt förfogande ett anslag på 63     ningar blivit klara.
1988: miljoner mark, som budgeterats under moment             Med beaktande av att industriarbetsplatser-
1989: 34.50.61 under huvudtiteln för arbetskraftsmi-       na i Orivesi kraftigt koncentrerats tili skobran-
1990: nisteriet och som är avsett för lindrande av de      schen eller med denna tangerande industribran-
1991: störningar som föranleds av strukturföränd-          scher samt att sysselsättningsläget snabbt håller
1992: ringar. Detta anslag kan användas för syssel-        på att bli sämre kan, på föranstaltande av
1993: sättning och utbildning av arbetslösa, sådana        arbetskraftsministeriet,    strukturförändrings-
1994: som hotas av arbetslöshet samt andra perso-          gruppen ges i uppdrag att utreda behovet av
1995: ner.                                                 också Jo kala specialåtgärder. Om verksam-
1996:    1 motiveringarna för spörsmålet koncentre-        heten skall medföra resultat, förutsätter det
1997: rar man sig främst på den svåra situation som        loka! initiativförmåga och därigenom startade
1998: just nu håller på att uppstå i Orivesi. Tili dessa   projekt som lämpar sig för situationen och
1999: delar konstateras det i motiveringarna att sko-      som är genomförbara.
2000:     Helsingfors den 8 mars 1988
2001: 
2002:                                                             Arbetskraftsminister Matti Puhakka
2003:                                               1988 vp.
2004: 
2005: Kirjallinen kysymys n:o 10
2006: 
2007: 
2008: 
2009: 
2010:                                   Kärhä: Liikennelupien myöntämisperusteiden lieventämisestä
2011:                                     vammaisten kuljetuspalvelujen turvaamiseksi
2012: 
2013: 
2014:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2015: 
2016:    Vaikeasti liikuntavammaisten henkilöiden          vaikeuksia. Siksi vammaisten hoitajat ja omai-
2017: kuljetustarve on viime vuosina lisääntynyt ja        set olivat toistuvasti esittäneet liikennöitsijälle,
2018: tulee jatkuvasti lisääntymään. Syynä kuljetus-       että tämä hankkisi kuljetuksiin erikoisauton.
2019: tarpeen kasvuun ovat muun muassa kuntien             Tämän vuoksi autoilija anoi puheena olevaa
2020: tarjoamat avopalvelut kotona asuville vanhuk-        tilausliikennelupaa erikoisautolle. Hakemusta
2021: sille ja vammaisille. Eduskunnan 11.2.1987           puolsivat kunnan sosiaalilautakunta, koululau-
2022: hyväksymä vammaispalvelulaki tulee myös voi--        takunta, seurakunta sekä ne yhdistykset, jär-
2023: makkaasti kasvattamaan invaliditaksien ja            jestöt ja kunnan virkamiehet, jotka joutuvat
2024: yleensä vammaiskuljetusten kysyntää. Laki            työssään tekemisiin vammaiskuljetusten kans-
2025: edellyttää, että kuljetuspalveluja on järjestettä-   sa. Kolmisenkymmentä vammaista tai heidän
2026: vä sellaisille vaikeasti vammaisille, joilla on      omaistaan kirjoitti lääninhallitukselle kertoen
2027: vammansa vuoksi erityisiä liikkumisvaikeuksia        niistä vaikeuksista, joita liikuntakyvyttömien
2028: ja jotka eivät voi käyttää julkisia joukkoliiken-    vammaisten kuljetus tuo mukanaan tavallisessa
2029: nevälineitä ilman kohtuuttomia vaikeuksia.           autossa ja suositteli luvan myöntämistä. Myös-
2030:     Vaikeavammaisten kuljetuksissa on hissiva-       kin ulataksikeskuksen hoitaja antoi lausunnon
2031: rusteinen invataksi osoittautunut parhaimmak-        erikoistaksiauton tarpeellisuudesta paikkakun-
2032: si ja suosituksi, koska sellaiseen ajoneuvoon        nalla ja kertoi niistä haitoista, joihin taksien
2033: pääsee sähköpyörätuolillakin turvallisesti sisäl-    vähyys paikkakunnalla yleensä johtaa. Kuten
2034: le ja ulos.                                          sanottu lääninhallitus kuitenkin hylkäsi ko.
2035:     Ongelmaksi on varsinkin pääkaupunkiseu-          anomuksen, koska suunniteltua liikennettä ei
2036: dulla tullut invataksien vaikea, jopa mahdoton       voitu pitää tarpeellisena eikä tarkoituksenmu-
2037: saatavuus. Kun muissa kaupungeissa on yksi           kaisena. Mainittakoon lopuksi, että puheena
2038: invataksi 50-70 kuljetustuen saajaa kohden,          olevan luvan myöntämisellä olisi 4 matkusta-
2039: on Helsingissä suhdeluku 249 ja Vantaalla 136.       jan taksissa suoritetut päivittäiset valtionapu-
2040:     Lääninhallituksen taholta ainakin Uudella-        kuljetukset voitu yhdistää 8 matkustajan eri-
2041: maalla ollaan kitsaita antamaan liikennelupia         koisautossa suoritettaviksi, ja tätä kautta olisi-
2042: vammaiskuljetuksia varten. Esimerkiksi 7 .1.          vat kuljetuskustannuksetkin alentuneet.
2043:  1988 antamallaan päätöksellä Uudenmaan lää-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2044:  ninhallitus epäsi erään liikenneluvan, jota oli     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2045:  haettu pyörätuolin nostolaitteella varustettuun     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2046:  erikoisautoon. Hakijana oli kunnan vammais-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2047:  kuljetuksia 20 vuotta tavallisella taksiautolla
2048:  hoitanut henkilö. Autoilijan päivittäisissä päi-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2049:  vähuoltoalan ja harjaantumiskoulun kuljetuk-                ryhtyä, jotta liian ankaralla liikennelu-
2050:  sissa oli matkustajina täysin liikuntakyvyttö-              pajärjestelmällä ei vaikeuteta vaikea-
2051:  miä, spastisia asiakkaita, joiden nostaminen                vammaisten tarvitsemia kuljetuspalve-
2052:  normaaliin taksiautoon tuottaa kohtuuttomia                 luja?
2053: 
2054:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1988
2055: 
2056:                                              Lea Kärhä
2057: 
2058:  280174M
2059: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 10
2060: 
2061: 
2062: 
2063: 
2064:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2065: 
2066:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        paikkakunnalle ei nimittäin voida luoda erilli-
2067: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        siä invataksipalveluja käyttäjien harvalukui-
2068: olette 4 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn            suuden vuoksi. Suuremmilla paikkakunnilla
2069: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         paras ratkaisu on riittävä määrä invatakseja.
2070: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Invataksien määrä onkin viime vuosina lisään-
2071: edustaja Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta        tynyt voimakkaasti.
2072: kysymyksestä n:o 10:
2073:                                                         Liikenneministeriö on tietoinen pääkaupun-
2074:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kiseudun invataksiongelmista. Ministeriön
2075:        ryhtyä, jotta liian ankaralla liikennelu-     aloitteesta laadittiin jo vuonna 1985 pääkau-
2076:        pajärjestelmällä ei vaikeuteta vaikea-        punkiseudun invataksiselvitys, jonka ensisijai·
2077:        vammaisten tarvitsemia kuljetuspalve-         sena tavoitteena oli saada arvio tarvittavien
2078:        luja?                                         invataksien määrästä. Huolimatta selvityksen
2079:                                                      tuloksista Uudenmaan lääninhallitus ei ole kui·
2080:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tenkaan myöntänyt riittävän nopeasti uusia
2081: vasti seuraavaa:                                     invataksilupia, vaikka liikenneministeriö on
2082:                                                      valitusviranomaisena kumonnut lääninhallituk·
2083:    Peruspalvelutasoista liikennettä järjestettäes-
2084:                                                      sen päätöksiä, joilla uusien invataksilupien
2085: sä ja turvattaessa liikenneministeriö on kiinnit-
2086:                                                      myöntäminen on evätty, ja palauttanut asia1
2087: tänyt erityistä huomiota vammaisten liikenne-
2088:                                                      lääninhallitukselle lupien myöntämistä varten.
2089: palveluihin. Joukkoliikennevälineiden suunnit-
2090:                                                      Tilanteessa on kuitenkin hiljattain tapahtunu1
2091: teluun, korjaamiseen ja rakentamiseen vam-           korjausta, sillä lääninhallitus myönsi viim<:
2092: maisten ja muiden liikuntaesteisten tarpeiden
2093:                                                      joulukuussa seudulle kuusi uutta invataksilu·
2094: mukaisiksi myönnetään valtionapua 50 Olo ai-
2095:                                                      paa. Kaikkiaan toiminnassa on 24 invataksia
2096: heutuneista kustannuksista. Pääosa tuesta oh-
2097:                                                      Läänin invataksilupien kokonaismäärä on 52.
2098: jautuu kaappimallisten taksien varustamiseen
2099: sellaisiksi, että myös pyörätuolia käyttävät voi-      Liikenneministeriö ei tunne kysymyksessä se·
2100: vat niillä matkustaa. Taksikaluston varustami-       !ostettua yksittäistapausta. Asiasta ei ole aina
2101: seen vammaisten käyttöön sopivaksi on pää-           kaan vielä valitettu ministeriöön, eikä läänin·
2102: dytty sen takia, että kaikkien vammaisten lii-       hallitus ole antanut asiasta ministeriölle lau·
2103: kennepalvelut voitaisiin turvata. Jokaiselle         suntoa.
2104: 
2105:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
2106: 
2107:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
2108:                                       1988 vp. -     KK n:o 10                                       3
2109: 
2110: 
2111: 
2112: 
2113:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2114: 
2115:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          invataxiservice på alla orter på grund av det
2116: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ringa antalet användare. På större orter är den
2117: av den 4 februari 1988 tili vederbörande med-        bästa lösningen ett tillräckligt antal invataxin.
2118: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      Antalet invataxin har också ökat kraftigt under
2119: av riksdagsledamot Kärhä undertecknade               de senaste åren.
2120: spörsmål nr 10:                                         På trafikministeriet är man medveten om
2121:                                                      problemen med invataxin i huvudstadsregio-
2122:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             nen. På initiativ av ministeriet uppgjordes
2123:        vidta för att de färdtjänster som de          redan år 1985 en utredning om invataxina i
2124:        handikappade behöver inte försvåras           huvudstadsregionen. Utredningens pnmara
2125:        genom det för stränga trafiktillstånds-       mål var att erhålla en uppskattning om det
2126:        systemet?                                     antal invataxin som behövs. Trots resultaten av
2127:                                                      utredningen har länsstyrelsen i Nyland inte
2128:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        beviljat nya invataxitillstånd tillräckligt snabbt
2129: samt anföra följande:                                fastän trafikministeriet som besvärsmyndighet
2130:    Då trafik på basservicenivå anordnas och          har upphävt länsstyrelsebeslut, genom vilka
2131: tryggas har trafikministeriet fäst speciell upp-     beviljandet av nya invataxitillstånd har avsla-
2132: märksamhet vid trafikservice för de handikap-        gits, och remitterat ärendena tili länsstyrelsen
2133: pade. För planering, reparation och tillverk-        för beviljande av tilistånd. Situationen har
2134: ning av masskommunikationsmedel i enlighet           dock rättats tili nyligen eftersom länsstyrelsen i
2135: med behoven för handikappade och andra               december förra året beviljade regionen sex nya
2136: rörelsehämmade beviljas statsbidrag om 50 %          invataxitillstånd. Det finns nu allt som allt 24
2137: av de kostnader som uppstått. Största delen av       invataxin. Det totala antalet invataxitillstånd i
2138: stödet har inriktats på utrustningen av taxibilar    länet är 52.
2139: av paketbilsmodell så att också de som använ-           Trafikministeriet känner inte tili det enskilda
2140: der rullstol kan resa med dem. Man har               fall som det redogjorts för i spörsmålet. Det
2141: beslutat sig för att utrusta taximaterielen så att   har åtminstone inte ännu anförts besvär hos
2142: den lämpar sig för handikappade för att trafik-      trafikministeriet över ärendet och länsstyrelsen
2143: servicen för alla handikappade skall kunna           har inte avgivit utlåtande om ärendet tili minis-
2144: tryggas. Det kan nämligen inte skapas separat        teriet.
2145: 
2146:     Helsingfors den 8 mars 1988
2147: 
2148:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
2149:                                                 1988 vp.
2150: 
2151: Kirjallinen kysymys n:o 11
2152: 
2153: 
2154: 
2155: 
2156:                                    T. Roos ym.: Satakunnan kalanviljelylaitosten toiminnan tur-
2157:                                       vaamisesta
2158: 
2159: 
2160:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2161: 
2162:    Turun ja Porin läänin alueella kalanpoikas-         jaamaan poikasia muutamia pennejä alle sata-
2163: ten toimittamisesta ja istuttamisesta ovat tu-         kuntalaisten tarjouksen.
2164: loksellisesti ja tehokkaasti huolehtineet lähinnä         Satakuntalaisten kalanviljelijöiden huolta tu-
2165: Satakunnan alueelle sijoittuneet neuvontajär-          levaisuudesta on lisännyt myös tieto siitä, että
2166: jestön ja yksityisten omistamat pienet kalanvil-       RKTL (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos)
2167: jelylaitokset. Tällä hetkellä näiden laitosten         on ottamassa itselleen yksityisille kalanviljeli-
2168: toiminta on kuitenkin käynyt hyvin uhanalai-           jöille luontevasti kuuluvan poikastuotannon ja
2169: seksi. Erityisesti tämä koskee meritaimenten           kalanpoikasten markkinoinnin. Kalanviljelijät
2170: viljelyyn erikoistuneita laitoksia.                    katsovat, että RKTL:lle kuuluu ensisijaisesti
2171:                                                        tutkimus- ja koetoiminta. Tässä asiassa sata-
2172:    Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt so-         kuntalaisetkin kalanviljelijät ovat olleet kiinte-
2173: pimuksia Keski-Suomen suurten kalanviljely-            ässä yhteistyössä RKTL:n kanssa. Eräänä esi-
2174: laitosten kanssa ja on sieltä jo kolmantena            merkkinä voidaan mainita uhanalaisen Koke-
2175: vuotena peräkkäin hankkimassa kalastuskortti-          mäenjoen vesistön toutaimen viljelykokeilut.
2176: varoilla ja osittain myös velvoitevaroilla Selkä-         Edellä kerrotuista syistä tilanne Satakunnan
2177: meren ja Saaristomeren alueella suoritettaviin         alueen kalanviljelylaitoksilla on todella kriitti-
2178: istutuksiin tarvittavan istukasmateriaalin. Tä-        nen. Kun poikastilauksia ei paikallisille laitok-
2179: mä siitäkin huolimatta, että Satakunnan laitos-        sille ole riittävässä määrin tullut, ovat laitok-
2180: ten poikaset ovat hyvin korkealaatuisia, pai-          sien lammikot täyttyneet eri-ikäisistä poikasis-
2181: kallisista kannoista peräisin ja niitä olisi riittä-   ta. Tämän johdosta tulisikin Selkämeren ja
2182: västi saatavissa. Lyhyiden kuljetusmatkojen            Saaristomeren meritaimenistutukset suorittaa
2183: vuoksi poikaset olisi mahdollista toimittaa hy-        paikallisilta laitoksilta toimitettavilla istukkail-
2184: väkuntoisina ja stressaantumattomina perille.          la viimeistään v. 1988.
2185:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2186:    Nyt näyttää kuitenkin siltä, että valtiovallan      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
2187: taholta poikasia hankittaessa kiinnitetään huo-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
2188: miota yksinomaan poikasten hintaan ja laatu            sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
2189: ja muut tekijät jätetään kokonaan huomioi-             sen:
2190: maHa. Myös satakuntalaiset kalanviljelylaitok-
2191: set ovat tehneet poikastarjouksia alle kalanpoi-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2192: kasten hintasuosituksen, mutta ilmeisesti suu-                 ryhtyä Satakunnan kalanviljelylaitosten
2193: ret massatuotantolaitokset ovat pystyneet tar-                 toiminnan turvaamiseksi?
2194: 
2195:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
2196: 
2197:           Timo Roos                       Mikko Elo                       Timo Laaksonen
2198:           Einari Nieminen                 Aino Pohjanoksa                 Raimo Vuoristo
2199:           Maunu Kohijoki                  Raila Aho                       Kalevi Lamminen
2200:                                           Lea Mäkipää
2201: 
2202: 
2203: 
2204: 
2205: 280200Q
2206: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 11
2207: 
2208: 
2209: 
2210: 
2211:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2212: 
2213:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja maksuvelvoitevaroin yhteensä noin 2 miljoo-
2214: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       naa kappaletta. Näistä vajaa puolet on meritai-
2215: olette 5 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           menia. Näin ollen sopimuspoikasten osuus ko-
2216: kirjeenne n:o 13 ohella toimittanut valtioneu-      ko em. istutusmäärästä on noin 10 OJo:n luok-
2217: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        kaa. Myös loppuosa hankitaan yksityisiltä ka-
2218: kansanedustaja T. Roosin ym. kirjallisesta ky-      lan vilj elylaito ksilta.
2219: symyksestä n:o 11:                                     Viranomaisten on tietenkin huolehdittava
2220:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       siitä, että saatavilla olevilla voimavaroilla saa-
2221:        ryhtyä Satakunnan kalanviljelylaitosten      vutetaan niin hyviä tuloksia kuin mahdollista
2222:        toiminnan turvaamiseksi?                     ja että voidaan istuttaa edellytetty määrä poi-
2223:                                                     kasia. Taimenten istutuksissa tärkeä kriteeri on
2224:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       poikasten kanta, eivät kuljetusetäisyydet vai-
2225: vasti seuraavan:                                    kuta istutustuloksiin.
2226:    1980-luvun alkupuolella oli vuosittain pulaa        Tilanne poikasten tarjonnan ym. seikkojen
2227: taimenistukkaista. Varmistaakseen velvoittei-       suhteen on muuttunut oleellisesti 1980-luvun
2228: siin ja kalastuksenhoitomaksuvaroin rahoitet-       alun tilanteesta. Yksityinen kalanviljelysektori
2229: taviin istutuksiin tarkoitettujen poikasten saan-   on laajentunut tuntuvasti. Esim. vuonna 1987
2230: nin maa- ja metsätalousministeriö solmi viljely-    meritaimenista oli jo ylitarjontaa - ei vain
2231: sopimuksia yksityisten kasvattajien kanssa          Satakunnassa vaan muuallakin. Näin ollen ky-
2232: sekä meritaimenten että järvitaimenten tuotta-      symys on valtakunnallisesta ongelmasta, joka
2233: misesta.                                            on ratkaistava kokonaisuutena. Kalanviljely ja
2234:    Sopimusten pohjaksi ministeriö esitti tar-       myös poikasten viljely voi monasti olla tärkeä
2235: jouspyynnön 4.1.1983 (No 13/67 MMM 1983).           toimeentulolisä maaseutualueilla, ja on tieten-
2236: Tarjousten perusteella ministeriö solmi kolme       kin valitettavaa, että em. vaikeuksia esiintyy.
2237: viljelysopimusta keväällä 1983. Näistä on kulu-        Mitä tulee Riista- ja kalatalouden tutkimus-
2238: vana vuonna voimassa enää yksi, vuonna 1985         laitoksen rooliin kalanviljelyssä, näiltä osin
2239: osittain muutettu sopimus. Tämän sopimuksen         todettakoon, että asia on paraikaa selvitettävä-
2240: mukaan ministeriö on sitoutunut lunastamaan         nä. Maa- ja metsätalousministeriö asetti
2241: 100 000 meritaimenta ja 100 000 järvitaimenta       29.10.1987 työryhmän, jonka tehtävänä on
2242: V. 1988.                                            mm. selvittää valtion kalanviljelytoiminnan ta-
2243:    Vuonna 1988 istutettaneen vaelluskokoisia        voitteet ja tarkoituksenmukainen laajuus. Työ-
2244: järvi- ja meritaimenia toimenpidevelvoitteina,      ryhmän on edellytetty saavan työnsä päätök-
2245: kalastuksenhoitomaksuvaroin, ns. hyljevaroin        seen 31.3.1988 mennessä.
2246: 
2247:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1988
2248: 
2249:                                                                          Ministeri Ole Norrback
2250:                                      1988 vp. -     KK n:o 11                                        3
2251: 
2252: 
2253: 
2254: 
2255:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2256: 
2257:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         joner stycken. Av dessa är knappt hälften
2258: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         havsöringar. Således är andelen avtalsyngel av
2259: av den 5 februari 1988 tili vederbörande med-       hela ovan nämnda yngelmängd ca 10 OJo. Ock-
2260: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     så återstoden skaffas från privata fiskodlings-
2261: av riksdagsman T. Roos m.fl. undertecknade          anstalter.
2262: spörsmål nr 11:                                        Myndigheterna skall naturligtvis sörja för att
2263:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           det med de resurser som står tili buds uppnås
2264:        vidta för att trygga verksamheten för        så goda resultat som möjligt och att den
2265:        fiskodlingsanstalterna i Satakunta?          förutsatta mängden yngel kan utplanteras. Vid
2266:                                                     utplanteringen av foreller är ett viktigt krite-
2267:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       rium ynglets härstamning, transportavstånden
2268: samt anföra följande:                               inverkar inte på utplanteringsresultaten.
2269:    1 början av 1980-talet rådde det årligen brist      Situationen beträffande utbudet av yngel
2270: på forellyngel. För att säkerställa tillgången på   o.dyl. faktorer har ändrats väsentligt från si-
2271: yngel som avsetts för planteringar som upp-         tuationen i början av 1980-talet. Den privata
2272: rätthålls på grund av skyldigheter och som          fiskodlingssektorn har utvidgats kännbart.
2273: finansieras med fiskevårdsavgifter slöt jord-       T .ex. år 1987 fanns det redan ett överutbud på
2274: och skogsbruksministeriet odlingsavtal med          havsöring - inte enbart i Satakunta utan
2275: privata uppfödare om produktioneo av både           också på annat håll. Det är således fråga om
2276: havsöring och insjööring.                           ett riksomfattande problem som måste lösas
2277:    Som grund för avtalen gjorde ministeriet en      som en helhet. Fiskodling och även odling av
2278: offertbegäran 4.1.1983 (Nr 13/67 Jord- och          yngel är ofta ett viktigt tillägg tili utkomsten på
2279: skogsbruksministeriet 1983). På basis av offer-     landsbygden och det är naturligtvis beklagligt
2280: terna slöt ministeriet tre odlingsavtal våren       att det förekommer svårigheter av ovan nämn-
2281: 1983. Av dessa är under innevarande år längre       da slag.
2282: i kraft endast ett avtal som delvis ändrades år        Beträffande Vilt- och fiskeriforskningsinsti-
2283: 1985. Enligt detta avtal har ministeriet förbun-    tutets roll vid fiskodlingen kan det tili dessa
2284: dit sig att lösa in 100 000 havsöringar och         delar konstateras att ärendet utreds som bäst.
2285: 100 000 insjööringar år 1988.                       J ord- och skogsbruksministeriet tillsatte
2286:    År 1988 torde utplanteras insjö- och havs-       29.10.1987 en arbetsgrupp vars uppgift bl.a. är
2287: öringar av vandringsstorlek såsom åtgärdsskyl-      att utreda målen för och den ändamålsenliga
2288: dighet, med fiskevårdsavgiftsmedel, medel som       omfattningen av statens fiskodlingsverksam-
2289: beviljats för skador åstadkomna av sälar och        het. Det har förutsatts att arbetsgruppen får
2290: betalningsskyldighetsmedel sammanlagt 2 mil-        sitt arbete klart senast 31.3.1988.
2291: 
2292:     Helsingfors den 9 mars 1988
2293: 
2294:                                                                            Minister Ole Norrback
2295:                                              1988 vp.
2296: 
2297: Kirjallinen kysymys n:o 12
2298: 
2299: 
2300: 
2301: 
2302:                                  Pulliainen: Ydinjätteiden sijoittamisesta Sievin kunnan alueelle
2303: 
2304: 
2305:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2306: 
2307:    Ydinenergialain 1 §:n mukaan ydinenergian        liikkeitä, jotka yhden asian liikkeinä vastusta-
2308: käytön tulee olla ihmisen ja ympäristön kan-        vat ydinjätteiden sijoittamista tälle alueelle.
2309: nalta turvallista. Saman lain 31-34 §:ien mu-       Kun TVO on lähes täydellisesti epäonnistunut
2310: kaan valtiolla on varsin suuri vastuu myös          omassa PR-toiminnassaan, on mitä perus-
2311: siitä, mihin ja kuinka ydinjätteitä loppusijoite-   telluinta lopettaa meneillään olevat tutkimuk-
2312: taan.                                               set alkuunsa.
2313:    Ydinvoimayhtiöistämme TVO ilmoitti toi-             Edellä sanotun lisäksi ei voi olla kiinnittä-
2314: mintansa alkuvaiheessa vievänsä tuottamansa         mättä huomiota myös siihen, että ydinjätteiden
2315: ydinjätteet ulkomaille, mutta onkin nyt etsi-       loppusijoitukseen liittyviä tutkimuksia suorite-
2316: mässä ydinjätteidensä loppusijoituspaikkaa          taan syrjäseuduilla, mihin on maanomistusolo-
2317: maan rajojen sisäpuolelta. Tutkittavien paik-       jen ohella saattanut vaikuttaa epävarmuus toi-
2318: kojen valintaan näyttävät vaikuttaneen paljon       minnan onnistumisesta. Jos ydinjätteiden lop-
2319: enemmän mm. maanomistusolot kuin esimer-            pusijoitus kallioperään olisi täysin turvallista,
2320: kiksi ns. geologinen suositusluokka. Juuri tä-      niin sijoituspaikka voisi olla vaikka taajaman
2321: mä seikka lienee vaikuttanut siihen, että loppu-    alla.
2322: sijoituspaikkatutkimuksia suoritetaan parhail-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2323: laan Sievissä. Näin tehdään siitä huolimatta,       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2324: että jo teoreettisesti alue on kriittistä murros-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2325: vyöhykettä ja maa kohoaa siellä jatkuvasti.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2326: Alue on myös erittäin tärkeää pohjavesialuet-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin,
2327: ta.                                                         joilla lopetetaan ydinjätteiden loppusi-
2328:    Edellä mainituista syistä Sievissä ja sen naa-           joitukseen tähtäävät tutkimukset Sievin
2329: purialueilla on syntynyt spontaaneja kansan-                kunnan alueella?
2330: 
2331:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
2332: 
2333:                                          Erkki Pulliainen
2334: 
2335: 
2336: 
2337: 
2338: 280234C
2339: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 12
2340: 
2341: 
2342: 
2343: 
2344:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2345: 
2346:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaiset. Sijoituspaikan valintaan tähtäävien sel-
2347: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vitysten ensimmäisen vaiheen yhtiö sai päätök-
2348: olette 1 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           seen vuonna 1985; tällöin yhtiö nimesi 101
2349: kirjeenne n:o 28 ohella toimittanut valtioneu-      alustavien sijoituspaikkatutkimusten mahdol-
2350: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        lista kohdealuetta.
2351: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-         Saatuaan Teollisuuden Voima Oy:n selvityk-
2352: jallisesta kysymyksestä n:o 12:                     sistä loppusijoituspaikkoja koskevine luokituk-
2353:                                                     sineen ympäristöministeriön ja Säteilyturvakes-
2354:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin,
2355:                                                     kuksen lausunnot kauppa- ja teollisuusministe-
2356:        joilla lopetetaan ydinjätteiden loppusi-
2357:                                                     riö esitti näkemyksensä suunnitelmista yhtiölle
2358:        joitukseen tähtäävät tutkimukset Sievin      maaliskuussa 1987. Ympäristöministeriön esit-
2359:        kunnan alueella?
2360:                                                     tämien aluevarauksellisten ja ympäristönsuoje-
2361:                                                     lullisten näkökohtien perusteella joukosta pois-
2362:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tettiin 17 aluetta. Säteilyturvakeskus keskittyi
2363: taen seuraavaa:                                     lausunnossaan erityisesti geologisten tekijäin
2364:    Ydinenergialain samoin kuin aikaisemman          arviointiin. Vuonna 1987 Teollisuuden Voima
2365: atomienergialainkin säännösten mukaisesti           Oy valitsi esittämistään alueista lähemmän tut-
2366: ydinjätteiden tuottaja on vastuussa näiden jät-     kimuksen kohteiksi viisi aluetta, jotka sijaitse-
2367: teiden käsittelystä ja loppusijoittamisesta. Voi-   vat Kuhmossa, Hyrynsalmella, Sievissä, Kon-
2368: massa olevissa ydinvoimayksiköiden käyttölu-        ginkankaalla ja Eurajoella.
2369: vissa on jätehuoltovelvollisille myös annettu          Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti
2370: tästä lähempiä määräyksiä.                          Teollisuuden Voima Oy:n jätettyä tutkimus-
2371:    Teollisuuden Voima Oy:n käyttöluvissa on         selvityksensä myös suunnitelman, jonka mu-
2372: määrätty valtioneuvoston vuonna 1983 teke-          kaisesti Säteilyturvakeskuksen tulee arvioida
2373: män periaatepäätöksen mukaisesti, että Olki-        aluevalintaselvityksiä ja tutkimuksiin valittujen
2374: luodon laitoksilla syntyvä käytetty polttoaine      alueiden soveltuvuutta loppusijoituksen turval-
2375: tai siitä peräisin olevat jälleenkäsittelyjätteet   lisuuden kannalta. Sen mukaisesti Säteilyturva-
2376: on ensisijaisesti pyrittävä sijoittamaan peruut-    keskus teki vuoden 1987 alussa alueseulonnasta
2377: tamattomasti ulkomaille. Sen varalta, ettei tä-     yleisarvioinnin, jossa se tarkasteli mm., onko
2378: hän tarvittavia sopimusjärjestelyjä voida ai-       tutkimusalueiden valintamenettely ollut hyväk-
2379: kaansaada, luvanhaltijan on lisäksi varaudut-       syttävä sekä onko tutkimuksiin ehdolla olevien
2380: tava Suomessa tapahtuvaan, turvallisuus- ja         alueiden joukko riittävän suuri ja geologisilta
2381: ympäristönsuojeluvaatimukset täyttävään lop-        piirteiltään riittävän vaihteleva. Seuraavassa
2382: pusijoittamiseen. Käyttöluvissa on myös asetet-     vaiheessa Säteilyturvakeskus tulee laatimaan
2383: tu tavoiteaikataulut loppusijoituksen suunnit-      kustakin tutkimuksiin valitusta kohteesta alue-
2384: telulle ja loppusijoituspaikan valintaan tähtää-    kohtaisen arvioinnin, jossa arvioidaan mm.
2385: ville selvityksille. Päätavoitteina on varautumi-   ensimmäisen tutkimusvaiheen tulosten perus-
2386: nen loppusijoituspaikan valintaan vuoden 2000       teella alustavasti kyseisen alueen ominaisuuksia
2387: loppuun mennessä ja loppusijoituksen aloitta-       loppusijoituksen turvallisuuden kannalta.
2388: miseen noin vuonna 2020.                               Tekemässään yleisarvioinnissa Säteilyturva-
2389:    Teollisuuden Voima Oy:lle ei ole ainakaan        keskus katsoi, että Teollisuuden Voima Oy:n
2390: vielä tarjoutunut mahdollisuuksia tehdä sopi-       toimesta tehtyä alueseulontaa voidaan käyttää
2391: musjärjestelyjä maastaviennistä. Yhtiö on sen       lähtökohtana valittaessa kohteita alustaviin si-
2392: vuoksi käynnistänyt käytetyn polttoaineen lop-      joituspaikkatutkimuksiin. Arvioinnissa ei kes-
2393: pusijoituksen tutkimus- ja suunnitteluohjel-        kus ottanut kantaa yksittäisten alueiden sovel-
2394: man, jonka aikataulutavoitteet ovat lupaehto-       tuvuuteen eikä pyrkinyt antamaan yksityiskoh-
2395: jen ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mu-        taisia suuntaviivoja tutkittavien alueiden valin-
2396:                                       1988 vp. -     KK n:o 12                                       3
2397: 
2398: nalle. Keskus kuitenkin painotti, että tutki-           Loppusijoitustutkimukset ovat tärkeitä pait-
2399: muksiin tulisi valita riittävän monta geologises-    si sijoituspaikan valitsemisen kannalta, myös
2400: ti vaihtelevaa aluetta. Tämän takia geologisen       geologisten perustietojen saamiseksi loppusijoi-
2401: luokittelun ei tarvitsisi olla kovin määräävä        tuksen turvallisuuden arvioimista varten. Sen
2402: seikka tutkiitavia alueita valittaessa, ja tarvit-   takia sijoituspaikkatutkimusten alkuvaiheissa
2403: taessa olisi harkittava tutkittavien alueiden va-    olisi tehtävä monipuolisia tutkimuksia useilla
2404: litsemista myös ehdotetun aluejoukon ulko-           geologisesti vaihtelevilla alueilla, ja vasta myö-
2405: puolelta.                                            hemmin keskittyä sopivimmiksi osoittautunei-
2406:    Säteilyturvakeskus pyrkii tekemään aluekoh-       den alueiden tutkimiseen.
2407: taiset arvioinnit Kuhmon ja Hyrynsalmen tut-            Loppusijoituspaikan valinnassa samoin kuin
2408: kimuskohteista kevättalvella 1988. Teolli-           itse loppusijoituksen toteutuksessa on tavoit-
2409: suuden Voima Oy:n suunnitelmien mukaan               teena sellainen ratkaisu, että loppusijoituksen
2410: tutkimukset Sievin ja Konginkankaan alueilla         tultua toteutetuksi ja loppusijoitusvaraston sul-
2411: aloitetaan keväällä 1988. Säteilyturvakeskuk-        jetuksi varastosta ei aiheutuisi minkäänlaisia
2412: sen tekemät aluekohtaiset arvioinnit näistä          rajoituksia kyseisen maa-alueen myöhemmälle
2413: kohteista valmistunevai vuoden 1989 alkupuo-         käytölle.
2414: lella.
2415:    Kysymyksessä kiinnitetään huomiota Sievis-           Ydinenergialain säännösten mukaan ydin-
2416: sä sijaitsevan tutkimusalueen valintaperustei-       jätteiden loppusijoituslaitosten rakentaminen
2417: siin sekä tuodaan esiin alueen soveltuvuuteen        edellyttää valtioneuvoston periaatepäätöstä,
2418: nähden kielteisinä seikkoina maan kohoami-           joka myös eduskunnan on hyväksyttävä. En-
2419: nen, murrosvyöhykkeiden läheisyys ja alueella        nen periaatepäätöksen tekemistä on saatava
2420: olevat huomattavat pohjavesivarannot. Teolli-        myös laitoksen sijaintikunnan puolto rakenta-
2421: suuden Voima Oy:n toimesta suoritetussa alue-        miselle. Tämä vaihe ajoittunee Teollisuuden
2422: seulonnassa on pyritty sulkemaan pois sellaiset      Voima Oy:n käytetyn polttoaineen tai korkea-
2423: alueet, joilla saattaa olla loppusijoituksen tur-    aktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen osalta
2424: vallisuuden kannalta olennaisen haitallisia omi-     noin 20 vuoden päähän nykyhetkestä.
2425: naisuuksia.                                             Ottaen huomioon edellä sanotun sekä sen,
2426:    Säteilyturvakeskus tulee ottamaan kantaa          että Teollisuuden Voima Oy on toiminut sille
2427: erityisesti Sievin tutkimusalueeseen ensimmäi-       asetettujen velvoitteiden mukaisesti, hallitus ei
2428: sen kerran vasta edellä mainitun aluekohtaisen       näe aiheelliseksi ryhtyä toimiin, joiden tarkoi-
2429: arvioinnin yhteydessä. Tässä yhteydessä voi-         tuksena olisi lopettaa Teollisuuden Voima
2430: daan ottaa huomioon myös esitetyn kysymyk-           Oy:n ydinjätteiden loppusijoittamisen selvittä-
2431: sen perusteluosassa esiin tuotujen seikkojen         miseksi aloittamat tutkimukset Sievin kunnan
2432: vaikutus loppusijoituksen turvallisuuteen.           alueella.
2433: 
2434:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1988
2435: 
2436:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
2437: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 12
2438: 
2439: 
2440: 
2441: 
2442:                               Till Riksdagens Herr Talman
2443: 
2444:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ren och statsrådets principbeslut. Det första
2445: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         skedet av de utredningar som syftar till att
2446: nr 28 av den 5 februari 1988 till vederbörande      välja förvaringsplats fick bolaget klart år 1985.
2447: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      Då valde bolaget, för preliminära undersök-
2448: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-        ningar, 101 områden som eventuella förvar-
2449: de spörsmål nr 12:                                  ingsplatser.
2450:                                                         Efter att ha fått miljöministeriets och strål-
2451:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
2452:                                                     säkerhetscentralens utlåtanden om lndustrins
2453:        att få de undersökningar som syftar till
2454:                                                     Krafts utredningar över slutliga förvaringsplat-
2455:        att slutligt förvara kärnavfall inom Sie-
2456:                                                     ser med klassificeringar av dessa, framförde
2457:        vi kommuns område att upphöra?
2458:                                                     handels- och industriministeriet i mars 1987
2459:                                                     sina synpunkter på planerna till bolaget. På
2460:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        basis av miljöministeriets synpunkter, som
2461: samt anföra följande:                               gällde områdesreserveringar och miljövården,
2462:    1 enlighet med stadgandena i kärnenergila-       ströks 17 områden ur förteckningen. Strålsä-
2463: gen, och också den tidigare atomenergilagen,        kerhetscentralen koncentrerade sig i sitt utlå-
2464: är den som producerar kärnavfall ansvarig för       tande speciellt på en bedömning av de geologis-
2465: behandlingen och den slutliga förvaringen av        ka faktorerna. År 1987 valde Industrins Kraft,
2466: detta avfall. 1 de gällande driftstillstånden för   av de områden bolaget hade föreslagit, fem
2467: kärnkraftsenheterna finns också närmare be-         områden för närmare undersökningar. Dessa
2468: stämmelser om detta för dem som är avfalls-         områden är belägna i Kuhmo, Hyrysalmi, Sie-
2469: hanteringsskyldiga.                                 vi, Konginkangas och Euraåminne.
2470:    1 Industrins Kraft Ab:s driftstillstånd har i        Då lndustrins Kraft hade lämnat in sin
2471: enlighet med statsrådets principbeslut från år      undersökningsutredning fastställde handels-
2472: 1983 fastställts att det använda bränsle som        och industriminsteriet också en plan enligt
2473: uppstår vid kraftverken i Olkiluoto eller det       viiken strålsäkerhetscentralen skall bedöma ut-
2474: avfall som uppstår vid återbehandlingen av          redningarna av valet av områden och hur
2475: detta bränsle i främsta hand för gott skall         lämpliga de områden som har valts för vidare
2476: placeras utomlands. För den händelse att det        undersökningar är med tanke på säkerheten
2477: avtalsarrangemang som behövs för detta inte         vid den slutliga förvaringen. 1 enlighet med
2478: kan fås till stånd måste tillståndsinnehavaren      detta gjorde strålsäkerhetscentralen i början av
2479: dessutom bereda sig på en slutlig förvaring i       år 1987 en allmän bedömning av sållningen av
2480: Finland som uppfyller alla säkerhets- och mil-      områden, där centralen bl.a. granskade om
2481: jövårdskrav. 1 driftstillstånden finns också en     metoden för val av undersökningsområden
2482: tidtabell för de utredningar som syftar tili        kunde godkännas samt om de områden som
2483: planeringen av den slutliga förvaringen och         föreslagits för undersökning är tillräckligt
2484: valet av slutlig förvaringsplats. Huvudmålet är     många och i fråga om sina geologiska drag
2485: att man skall bereda sig på att välja slutlig       tillräckligt varierande. 1 följande skede kom-
2486: förvaringsplats inom år 2000 och kunna inleda       mer strålsäkerhetscentralen att utarbeta en be-
2487: den slutliga förvaringen ca år 2020.                dömning av varje område, som har valts för
2488:    lndustrins Kraft Ab har åtminstone inte          undersökning. Där bedöms ifrågavarande om-
2489: hittills fått någon möjlighet att göra avtalsar-    rådes egenskaper preliminärt, med tanke på
2490: rangemang om export. Bolaget har därför             säkerheten vid den slutliga förvaringen, utgå-
2491: inlett ett undersöknings- och planeringspro-        ende bl.a. från resultaten av det första under-
2492: gram för slutlig förvaring av använt bränsle.       sökningsskedet.
2493: Målsättningen i fråga om tidtabell för detta           1 sin allmänna bedömning ansåg strålsäker-
2494: program stämmer överens med tillståndsvillko-       hetscentralen att den sållning av områden som
2495:                                      1988 vp. -     KK n:o 12                                       5
2496: 
2497: gjorts på uppdrag av lndustrins Kraft kan           säkerheten i fråga om den slutliga förvaringen
2498: användas som utgångspunkt då objekten för           beaktas.
2499: de preliminära undersökningarna om förvar-             Undersökningarna om den slutliga förvar-
2500: ingsplats väljs. Vid bedömningen tog centralen      ingen är viktiga inte bara då det gäller att välja
2501: inte ställning till hur de enskilda områdena        förvaringsplats utan också för att erhålla geo-
2502: lämpar sig och försökte inte heller ge riktlinjer   logiska grunddata för att man skall kunna
2503: i detalj för valet av de områden som skall          bedöma säkerheten i fråga om den slutliga
2504: undersökas. Centralen betonade emellertid att       förvaringen. Därför bör man i begynnelseske-
2505: tillräckligt många områden med geologisk va-        det av undersökningen om förvaringsplats göra
2506: riation bör väljas för undersökning. På grund       mångsidiga undersökningar på flera geologiskt
2507: av detta behöver den geologiska klassifice-         varierande områden, och först i ett senare
2508: ringen inte vara en särskilt avgörande faktor       skede koncentrera sig på att undersöka de
2509: då de områden som skall undersökas väljs och        områden som visat sig mest lämpliga.
2510: om så behövs bör man överväga möjligheten
2511:                                                        Vid valet av slutlig förvaringsplats, och detta
2512: att också välja områden som inte finns med          gäller också vid genomförandet av själva den
2513: bland de föreslagna områdena.                       slutliga förvaringen, är målet en sådan lösning
2514:    Strålsäkerhetscentralen strävar efter att göra
2515:                                                     att inga som helst begränsningar av använd-
2516: bedömningar av undersökningsobjekten i Kuh-
2517: mo och Hyrynsalmi under vårvintern 1988.            ningen av ifrågavarande markområde skall be-
2518: Enligt lndustrins Krafts planer kommer under-       hövas då den slutliga förvaringen har blivit
2519:                                                     verklighet och det slutliga förvaringslagret har
2520: sökningarna av områdena i Sievi och Kongin-
2521:                                                     slutits.
2522: kangas att inledas våren 1988. Strålsäkerhets-
2523: centralens områdesvisa bedömningar av dessa            Enligt stadgandena i kärnenergilagen
2524: objekt torde bli klara under början av år 1989.     förutsätter byggandet av anläggningar för slut-
2525:    1 spörsmålet fästs uppmärksamhet vid             lig förvaring av kärnavfall ett principbeslut av
2526: grunderna för valet av det undersökningsområ-       statsrådet och detta skall också godkännas av
2527: de som är beläget i Sievi samt framförs land-       riksdagen. Förrän principbeslutet fattas måste
2528: höjningen, närheten till brottzoner och de          också ett beslut om att man får bygga inhäm-
2529: stora grundvattenreserver som finns i området       tas av den kommun där anläggningen kommer
2530: som negativa faktorer med tanke på områdets         att vara belägen. Detta skede torde bli aktuellt
2531: lämplighet. 1 den sållning av områden som           om ca 20 år i fråga om anläggningen för slutlig
2532: gjordes på uppdrag av lndustrins Kraft har          förvaring av lndustrins Krafts avfall av använt
2533: man försökt utesluta sådana områden som kan         bränsle eller högaktiva avfall.
2534: ha väsentligt olämpliga egenskaper med tanke           Med beaktande av ovanstående samt det att
2535: på säkerheten vid den slutliga förvaringen.         lndustrins Kraft Ab har verkat i enlighet med
2536:     Strålsäkerhetscentralen   kommer       första   de skyldigheter bolaget har ålagts, ser rege-
2537: gången att ta ställning speciellt till undersök-    ringen ingen anledning att vidta åtgärder i
2538: ningsområdet i Sievi först i samband med ovan       avsikt att få slut på de undersökningar lndu-
2539: nämnda områdesvisa bedömning. 1 samband             strins Kraft Ab har påbörjat inom Sievi kom-
2540: med detta kan också de i motiveringsdelen till      muns område för att utreda den slutliga
2541: spörsmålet framförda faktorernas inverkan på        förvaringen av kärnavfall.
2542: 
2543:     Helsingfors den 16 mars 1988
2544: 
2545:                                                 Handels- och industriminister Ilkka Suominen
2546: 1
2547: 1
2548: 1
2549:     1
2550:     1
2551:     1
2552:         1
2553:         1
2554:         1
2555:             1
2556:             1
2557:             1
2558:                 1
2559:                 1
2560:                 1
2561:                     1
2562:                     1
2563:                     1
2564:                         1
2565:                         1
2566:                         1
2567:                             1
2568:                                             1988 vp.
2569: 
2570: Kirjallinen kysymys n:o 13
2571: 
2572: 
2573: 
2574: 
2575:                                 Pulliainen: Rautaruukki Oy:n Raahen tehtaiden saastepäästöjen
2576:                                   vähentämisestä
2577: 
2578: 
2579:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2580: 
2581:   Suomen rikkilaskeumaa kuvaavana kartalla           Rautaruukin Raahen tehtaiden päästöihin
2582: sen pohjoispuoliskossa on selvä ympäristös-       kuuluvat rikkidioksidin ohella mm. rikkivety,
2583: tään negatiivisesti poikkeava alue, Oulun-        typen oksidit, hiilimonoksidi (häkä) ja pöly.
2584: Raahen seutu, jossa laskeuma on pääosiltaan       Viimeksi mainittu muodostaa lähietäisyydellä
2585: paikallista perua. Raahessa on yksi ainoa to-     merkittävän haitan paikallisille asukkaille. Eri-
2586: della merkittävä päästöjen lähde, valtionyhtiö    tyisen paha tilanne on Lapaluodon kaupungin-
2587: Rautaruukin paikallinen tehdaskompleksi.          osassa.
2588:    Rautaruukki Oy:n Raahen tehtailta pääste-         Rautaruukki Oy on siinä määrin merkittävä
2589: tään vuodessa rikkidioksidia 29 000-30 000        työnantaja Raahessa, että kuntatasolla ei ole
2590: tonnia. Kun ko. tehtailla otettiin vuoden 1987    neuvotteluteitse saatavissa tilanteen vaatimia
2591: puolella käyttöön uusi koksaamo, rakennuslu-      saastepäästöjen vähennyksiä. Valtiovallan on
2592: pahakemuksen mukaan päästöt lisääntyivät lä-      puututtava asiaan ja hoidettava asia hyväksyt-
2593: hes tuhannella tonnilla vuodessa, kun taas        tävälle tasolle.
2594: toisessa yhteydessä yhtiö on ilmoittanut vähen-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2595: täneensä samalla määrällä rikkipäästöjään. Oli    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2596: kumpi tahansa tieto oikea, niin joka tapauk-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2597: sessa lopputuloksena päästöjen vaikutukset nä-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2598: kyvät ympäröivässä luonnossa jo 30 km:n                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-
2599: säteellä päästölähteestä. Näissä vaikutuksissa            tionyhtiö Rautaruukki Oy:n Raahen
2600: ovat luonnollisesti kaikkinaiset ilmansaasteet            tehtaiden saastepäästöjen, erityisesti
2601: mukana.                                                   rikki- ja pölypäästöjen merkittäväksi
2602:                                                           vähentämiseksi?
2603:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
2604: 
2605:                                        Erkki Pulliainen
2606: 
2607: 
2608: 
2609: 
2610: 280206X
2611: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 13
2612: 
2613: 
2614: 
2615: 
2616:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2617: 
2618:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Rautaruukki Oy:n arvion mukaan Raahen
2619: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rautatehtaan ja koksaamon rikkidioksidipääs-
2620: olette 5 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           töjen arvioidaan olevan Rautuvaaran kaivos-
2621: kirjeenne n:o 29 ohella toimittanut valtioneu-      toiminnan lopettamisen jälkeen II 000-
2622: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         15 000 tonnia vuodessa. Arviossa on huomiotu
2623: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      terästuotannon kasvu vuoden 1986 tasosta 1, 7
2624: jallisesta kysymyksestä n:o 13:                     miljoonaa tonnia tasolle 2 miljoonaa tonnia
2625:                                                     vuodessa.
2626:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-         Rikkidioksidin mittaus aloitettiin Raahessa
2627:        tionyhtiö Rautaruukki Oy:n Raahen            vuonna 1977. Rikkidioksidin keskiarvot ovat
2628:        tehtaiden saastepäästöjen, erityisesti       kymmenen vuoden mittausjakson aikana olleet
2629:        rikki- ja pölypäästöjen merkittäväksi        huomattavasti alle voimassa olevien ohjearvo-
2630:        vähentämiseksi?                              jen, ja tuntiohjearvo on ylitetty ainoastaan
2631:                                                     vuoden 1986 kesäkuussa Ollinsaaressa ja vuo-
2632:                                                     den 1987 kesäkuussa Ollinsaaressa ja kaupun-
2633:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
2634:                                                     ginasemalla. Ylitykset ovat johtuneet poik-
2635: taen seuraavaa:
2636:                                                     keuksellisista sääolosuhteista.
2637:    Raahen rautatehtaan rikkidioksidipäästöt            Lääkintöhallituksen ohjearvoja ei ole ylitet-
2638: syntyvät pääasiassa sintraamon raaka-aineista,      ty, ja lääkintöhallituksen ilmansuojeluilmoi-
2639: rikkiä sisältävien polttoaineiden palamisesta       tuksesta antaman lausunnon mukaan rikkidi-
2640: sekä masuunien raudanlaskun yhteydessä valu-        oksidilla ei ole Raahessa merkittävää terveydel-
2641: hallista. Päästöjen moninkertaistuminen vuo-        listä haittaa. Lääkintöhallituksen lausunto pe-
2642: den 1976 jälkeen aiheutui terästuotannon kak-       rustuu vuoden 1983 tietoihin. Rikkidioksidi-
2643: sinkertaistumisesta ja Rautuvaaran rikasteen        päästöt ovat vähentyneet vuodesta I983 yli
2644: käyttöön ottamisesta. Suurimmillaan rikkidi-        20 OJo, ja ilman laatu on parantunut.
2645: oksidipäästöt ovat olleet vuonna 1981. Päästö-         Raahen alueella on tehty vuosina I976 ja
2646: jä on kuitenkin pystytty vähentämään yli 40 OJo     1982 kasvi-indikaattoritutkimus. Ensimmäinen
2647: siirtymällä Rautuvaaran kaivoksella vähem-          tutkimus tehtiin ennen rikkipäästöjen kasva-
2648: män rikkiä sisältävien malmien louhintaan.          mista moninkertaisiksi, ja toinen tutkimus teh-
2649: Samansuuntaisesti on myös vaikuttanut luopu-        tiin rikkipäästöjen vaikutuksen kasveihin olles-
2650: minen rikkipitoisten pasutteiden käytöstä sint-     sa suurimmillaan.
2651: raamolla ja raskaan polttoöljyn käytön vähen-          Vuodesta 1977 lähtien Rautaruukki on tutki-
2652: täminen energiantuotannossa. Rikkidioksidi-         nut vuosittain neulasten rikkipitoisuutta. Neu-
2653: päästöt ovat olleet vuodesta 1984 lähtien noin      lasten rikkipitoisuus on laskenut vuodesta 198I
2654: 30 000 tonnia vuodessa. Päästöt ovat jakaan-        lähtien, ja neulasten rikkipitoisuus korreloi
2655: tuneet siten, että noin 68 OJo on aiheutunut        hyvin rikkipäästöjen vähenemisen kanssa.
2656: Rautuvaaran rikasteesta, 18 OJo polttoöljyistä         Parhaillaan on meneillään Metsäntutkimus-
2657: ja loput muista raaka-aineista, polttoaineista ja   laitoksen ja Oulun yliopiston laaja kasvillisuus-
2658: masuunista.                                         selvitys. Tutkimus valmistuu tämän vuoden
2659:    Rautaruukki Oy:n hallintoneuvosto on teh-        lopussa.
2660: nyt päätöksen Rautuvaaran kaivoksen toimin-            Raahen rautatehtaan lähes jokaisessa proses-
2661: nan lopettamisesta tämän vuoden loppuun             sissa syntyy hiukkaspäästöjä. Hiukkaspäästö-
2662: mennessä. Rautuvaaran malminkäytön loput-           jen vähentämiseksi tehtaalla on yli 50 puhdis-
2663: tua rikkidioksidipäästöt Raahessa vähenevät         tuslaitetta. Vuosina I985-86 masuuneilla otet-
2664: noin 19 000 tonnia, koska korvaavien rikastei-      tiin käyttöön raudanlaskun yhteydessä synty-
2665: den rikkipitoisuus tulee olemaan murto-osa          neiden hajapölyjen keräys- ja puhdistuslaitteet.
2666: Rautuvaaran rikasteiden rikkipitoisuudesta.         Puhdistuslaitteiden käyttöönoton jälkeen haja-
2667:                                     1988 vp. -    KK n:o 13                                       3
2668: 
2669: pölyt, 780 tonnia vähenivät 150-200 tonnia        mattavasti vähenemään, ja hajapölypäästöjen
2670: puhdistuslaitteiden piipusta mitattuna. Teräs-    vähentämisen osalta yhtiö selvittää parhaillaan
2671: sulattamon konvertterilaitoksen osalta selvite-   siihen liittyviä teknisiä ja taloudellisia mahdol-
2672: tään vuoden 1989 loppuun mennessä tekniset        lisuuksia, joten yhtiö toimenpiteillään tukee
2673: ja taloudelliset mahdollisuudet vähentää pääs-    myös valtakunnallisen tason ympäristön- ja
2674: töjä 1990-luvun alkupuoliskon aikana.             ilmansuojelun tavoitteita. Tästä syystä hallitus
2675:   Kuten edellä on todettu, niin Rautaruukki       ei katso aiheelliseksi ryhtyä erityisiin toimenpi-
2676: Oy:n osalta rikkidioksidipäästöt tulevat huo-     teisiin mainitussa asiassa.
2677: 
2678:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1988
2679: 
2680:                                               Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
2681: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 13
2682: 
2683: 
2684: 
2685: 
2686:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2687: 
2688:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt Rautaruukki Oy:s bedömning kom-
2689: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         mer svaveldioxidutsläppen från järnverket och
2690: nr 29 av den 5 februari 1988 till vederbörande      koksverket i Brahestad att vara 11 000-15 000
2691: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      ton per år då gruvverksamheten i Rautuvaara
2692: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-        har upphört. I denna bedömning har ökningen
2693: de spörsmål nr 13:                                  av stålproduktionen från 1, 7 miljoner ton år
2694:                                                     1986 till 2 miljoner ton beaktats.
2695:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          Mätningen av svaveldioxid påbörjades i Bra-
2696:        att i betydande grad minska de förore-       hestad år 1977. Medelvärden på svaveldioxid
2697:        nande utsläppen, i synnerhet svavel-         har under en mätningsperiod på tio år varit
2698:        och dammutsläppen, från statsbolaget         långt under gällande riktvärden, och timrikt-
2699:        Rautaruukki Oy:s fabriker i Brahestad?       värdet överskreds endast i juni 1986 i Ollinsaa-
2700:                                                     ri och i j uni 1987 i Ollinsaari och vid stadens
2701:                                                     station. Överskridningarna berodde på excep-
2702:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
2703:                                                     tionella väderleksförhållanden.
2704: samt anföra följande:
2705:                                                        Medicinalstyrelsens riktvärden har inte över-
2706:    Svaveldioxidutsläppen från järnverket i Bra-     skridits och enligt det utlåtande som medicinal-
2707: hestad uppstår huvudsakligen av råämnena i          styrelsen gav om luftvårdsanmälan är svavel-
2708: sintringsverket av förbränningen av bränslen        dioxiden ingen stor hälsomässig olägenhet i
2709: som innehåller svavel samt i samband med            Brahestad. Medicinalstyrelsens utlåtande base-
2710: tömningen av järn ur masugnarna i gjuterihal-       rar sig på uppgifter för år 1983. Svaveldiox-
2711: len. Det att utsläppen mångdubblades efter år       idutsläppen har minskat sedan år 1983 med
2712:  1976 berodde på att stålproduktionen fördubb-      mera än 20 OJo och kvaliteten på luften har
2713: lades och att man började använda slig från         blivit bättre.
2714: Rautuvaara. Svaveldioxidutsläppen var som              I området runt Brahestad gjordes åren 1976
2715: störst år 1981. Utsläppen har emellertid kunnat     och 1982 indikatorundersökningar på växtlig-
2716: minskas med över 40 O?o genom att man har           heten. Den första undersökningen gjordes in-
2717: börjat bryta sådan malm i gruvan i Rautuvaara       nan svavelutsläppen ökade tili det mångdubbla
2718: som innehåller mindre svavel. 1 denna riktning      och den andra undersökningen då svavelutsläp-
2719: har det också verkat att man har upphört med        pens inverkan på växterna var som störst.
2720: användningen av svavelhaltiga kisbränder i             Från och med år 1977 har Rautaruukki
2721: sintringsverket och minskat användningen av         årligen undersökt svave1halten i barr. Svavel-
2722: tung brännolja i energiproduktionen. Svavel-        halten i barren har sjunkit sedan år 1981 och
2723: dioxidutsläppen har uppgått tili ca 30 000 ton      detta korrelerar väl med de minskade svavelut-
2724: per år sedan år 1984. Utsläppen har fördelat        släppen.
2725: sig så att ca 68 O?o har förorsakats av slig från      Sam bäst håller Skogsforskningsinstitutet
2726: Rautuvaara, 18 O?o av brännolja och resten av       och Uleåborgs universitet på med en omfattan-
2727: andra råmaterial, bränslen och masugnarna.          de växtlighetsutredning. Undersökningen kom-
2728:    Rautaruukki Oy:s förvaltningsråd har fattat      mer att bli färdig vid utgången av detta år.
2729: beslut om att verksamheten vid gruvan i Rau-           Vid så gott som varje process i järnverket i
2730: tuvaara skall upphöra vid slutet av detta år. Då    Brahestad uppstår partikelutsläpp. För att
2731: användningen av malm från Rautuvaara upp-           minska partikelutsläppen har fabriken mer än
2732: hör kommer svavdeldioxidutsläppen i Brahe-          50 reningsanläggningar. Åren 1985-86 togs
2733: stad att minska med ca 19 000 ton, emedan           för masugnarna i bruk en uppsamlings- och
2734: svavelhalten i den slig som skall ersätta denna     reningsanläggning för det damm som uppkom-
2735: malm är en bråkdel av svavelhalten i sligen         mer i samband med tömningen av järn. Då
2736: från Rautuvaara.                                    reningsanläggningarna hade tagits i bruk rnins-
2737:                                     1988 vp. -      KK n:o 13                                    5
2738: 
2739: kade dammet på 780 ton med 150-200 ton              att minska avsevärt och vad gäller minskningen
2740: mätt vid reningsanläggningens skorsten. 1 frå-      av dammutsläppen håller bolaget på att utreda
2741: ga om stålsmälteriets konverteringsanläggning       de tekniska och ekonomiska möjligheterna i
2742: utreds fram tili slutet av år 1989 de tekniska      fråga om detta. Sålunda stöder bolaget med
2743: och ekonomiska möjligheterna att minska ut-         sina åtgärder också den riksomfattande miljö-
2744: släppen under den första hälften av 1990-talet.     och luftvårdens mål. Av denna anledning anser
2745:    Såsom ovan har konstaterats kommer sva-          regeringen att det inte finns skäl att vidta
2746: veldioxidutsläppen för Rautaruukki Oy:s del         särskilda åtgärder i denna sak.
2747: 
2748:     Helsingfors den 11 mars 1988
2749: 
2750:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
2751:                                                1988 vp.
2752: 
2753: Kirjallinen kysymys n:o 14
2754: 
2755: 
2756: 
2757: 
2758:                                   Pulliainen: Mahdollisuudesta tuoda tukkipuita Kuolan niemi-
2759:                                      maalta Vapo Oy:n Ivalon sahalle
2760: 
2761: 
2762:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2763: 
2764:    Syksyllä 1987 käydyn ns. Kessi-keskustelun        laitoksia. Tämä puu voitaisun tuoda samalla
2765: aikana tuotiin julki erilaisia perusteita, joiden    tavoin kuin Sallan kautta tuotiin Kuolan nie-
2766: vuoksi Kessin alueen metsät pitäisi hakata.          mimaan eteläosasta puutavaraa jalostettavaksi
2767: Eräs näistä perusteista oli valtionyhtiö Vapo        Kemijärvellä ja Kemissä olevilla puunjalostus-
2768: Oy:n Ivalossa toimivan sahan tukkipuuhuollon         laitoksilla. Neuvostoliitosta tuotavat tukkimää-
2769: turvaaminen.                                         rät voisivat olla sitä suuruusluokkaa, että Va-
2770:    Metsähallituksen Ivalon hoitoalue lähti las-      pon Ivalon sahan puuhuolto olisi sillä turvattu.
2771: kelmissaan siitä, että n. 30 07o Kessin alueen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2772: puista olisi tukkipuuluokkaa. Tämä on kuiten-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2773: kin ilmeisen rohkea toive. Varmaa on, että           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2774: Kessin alueen tukkipuiksi jollain lailla luokitel-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2775: tavissa olevat puut ovat sahaustoimintaa sil-
2776: mällä pitäen heikohkolaatuisia.                                 Aikooko Hallitus pyrkiä sellaisen
2777:    Parhaillaan etsitään mm. Inarissa kohteita                kauppasopimuksen solmimiseen Neu-
2778: rajakauppaan. Kuolan niemimaalla on tiettä-                  vostoliiton kanssa, jonka puitteissa voi-
2779: västi saatavilla kohtuullisen hyvää tukkipuuta,              taisiin tuoda Kuolan niemimaalta tuk-
2780: jolle ei rajan takana ole lähitienoilla jalostus-            kipuita Vapo Oy:n Ivalon sahalle?
2781: 
2782:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
2783: 
2784:                                           Erkki Pulliainen
2785: 
2786: 
2787: 
2788: 
2789: 280179S
2790: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 14
2791: 
2792: 
2793: 
2794: 
2795:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2796: 
2797:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
2798: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,
2799: olette 5 päivänä helmikuuta päivätyn kirjeenne        Suomen ja SNTL:n välillä on voimassa viisi-
2800: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      vuotinen kauppa- ja maksusopimus, joka kat-
2801: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        taa vuodet 1986-1990. Sen täydentämiseksi ja
2802: Pulliaisen kirjallisesta kysymyksestä n:o 14:      täsmentämiseksi on allekirjoitettu 22.12.1987
2803:                                                    vuotta 1988 koskeva tavaranvaihtopöytäkirja.
2804:           Aikooko Hallitus pyrkiä sellaisen        Sen tuontilistassa on sahatukkien määräksi
2805:        kauppasopimuksen solmimiseen Neu-           sovittu 500 000-600 000 kiintokuutiometriä.
2806:        vostoliiton kanssa, jonka puitteissa voi-   Tämän kiintiön puitteissa Vapo Oy voi tuoda
2807:        taisiin tuoda Kuolan niemimaalta tuk-       sahatukkeja Kuolan niemimaalta, mikäli se
2808:        kipuita Vapo Oy:n Ivalon sahalle?           pääsee asiasta sopimukseen neuvostoliittolaisen
2809:                                                    myyjän V/0 Eksportlesin kanssa.
2810: 
2811:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1988
2812: 
2813:                                                Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
2814:                                     1988 vp. -    KK n:o 14                                     3
2815: 
2816: 
2817: 
2818: 
2819:                              Tili Riksdagens Herr Taimao
2820: 
2821:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
2822: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       samt anföra följande:
2823: av den 5 februari 1988 tili vederbörande med-
2824: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      Mellan Finland och Sovjetunionen gäller ett
2825: av riksdagsman Pulliainen undertecknade           femårigt handels- och betalningsavtal för åren
2826:                                                   1986-90. För att komplettera och precisera
2827: spörsmål nr 14:
2828:                                                   detta avtal undertecknades 22.12.1987 ett varu-
2829:                                                   utbytesprotokoll för år 1988. I den importför-
2830:           Ämnar Regeringen sträva efter att       teckning som ingår i detta protokoll har man
2831:        ingå ett sådant handelsavtal med           kommit överens om sågstock för 500 000-
2832:        Sovjetunionen som skulle göra det möj-     600 000 kubikmeter fast mått. Ioom ramen för
2833:        ligt att importera stockar från Kola-      denna kvot kan Vapa Oy importera sågstock
2834:        halvön tili Vapa Oy:s såg i Ivalo?         från Kolahalvön, ifall bolaget kan avtala om
2835:                                                   detta med den sovjetiska försäljaren V/0
2836:                                                   Eksportles.
2837: 
2838:     Helsingfors den 9 mars 1988
2839: 
2840:                                               Handels- och industriminister Ilkka Suominen
2841:                                               1988 vp.
2842: 
2843: Kirjallinen kysymys n:o 15
2844: 
2845: 
2846: 
2847: 
2848:                                  Pulliainen ym.: Keräyspaperin rautatiekuljetusten tariffialennuk-
2849:                                     sista
2850: 
2851: 
2852:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2853: 
2854:    Paperinkeräyksellä on maassamme 45-vuoti-        koituksena on määrätä kulloinkin keräyspape-
2855: set perinteet. Tämän kansantaloudellisesti tär-     rista maksettava hinta.
2856: keän toiminnan historia on käytännössä samal-          Suomen Keräystuote Oy joutuu syntyneessä
2857: la miltei yksinomaan yhden yhtiön (ensin Jäte-      tilanteessa viemään keräämänsä paperin ulko-
2858: keskus Oy, sittemmin Paperinkeräys Oy) histo-       maille, mutta tässä tarkoituksessa Valtionrau-
2859: riaa.                                               tatiet eivät myönnäkään 25 OJo:n alennusta rah-
2860:    Paperinkeräys Oy on saanut historiansa ai-       tiin kuten olisi asianlaita, jos paperi kuljetettai-
2861: kana varmasti paljon hyvääkin aikaan, mutta         siin kotimaiselle tehtaalle. Näin kartellijärjes-
2862: erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana sen      telmä ikäänkuin selustaltaan turvataan.
2863: joustamattomuus toimissaan ja neuvotteluha-            Valtakunnan kokonaisetu vaatii, että täällä
2864: luttomuus kerääjien kanssa on johtanut siihen,      on kaikissa oloissa toimivat paperinkeräysjär-
2865: että viitisentoista eri puolilla maata toimivaa     jestelmät. Jotta tähän päästään, on ensimmäi-
2866: suurehkoa paperinkeräysliikettä on muodosta-        senä tekona meneteltävä niin, että jätepaperin
2867: nut oman markkinointiyhtiön, Suomen Ke-             keräyspaperirahtiin annetaan sama alennus
2868: räystuote Oy:n, joka on kehittänyt jätehuoltoa      määräasemasta riippumatta.
2869: varten kokonaisstrategian. Yhtiön pyrkimykse-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2870: nä on vähentää kierrätykseen ohjaamalla jäte-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
2871: kuormitusta ja parantaa teollisuuden raaka-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
2872: ainehuoltoa.                                        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
2873:                                                     sen:
2874:    Suomen Keräystuote Oy on törmännyt kui-
2875: tenkin markkinoiunissaan seinään, kun jätepa-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin,
2876: peria käyttävät yritykset ovat ilmoittaneet osta-          joilla mahdollistetaan sama rahtitariffi-
2877: vansa vain Paperinkeräys Oy:ltä. Käytännössä               alennus rautateillä keräyspaperin kulje-
2878: näin on muodostunut ostokartelli, jonka tar-               tuksen määräasemasta riippumatta?
2879: 
2880:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
2881: 
2882:                      Erkki Pulliainen                        Eero Paloheimo
2883:                      Osmo Soininvaara                        Pekka Haavisto
2884: 
2885: 
2886: 
2887: 
2888: 280175N
2889: 2                                    1988 vp. -    KK n:o 15
2890: 
2891: 
2892: 
2893:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2894: 
2895:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kopuolelle jäävästä keräyspaperista noin
2896: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      13 000 tonnia oli tuontitavaraa Neuvostoliitos-
2897: olette 5 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          ta ja 17 000 tonnia muuta kuin jalostuslaitok-
2898: kirjeenne n:o 31 ohella toimittanut valtioneu-     sille lähetettyä (keräilyvarastoon/vientiin).
2899: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Viime vuosina keräyspaperin rautatiekulje-
2900: kansanedustaja Erkki Pulliaisen ym. näin kuu-      tusmäärät ovat vuosittain kasvaneet. Kuluvana
2901: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 15:         vuonna arvioidaan valtioneuvoston myöntä-
2902:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin,          män alennuksen alaisen keräyspaperin kulje-
2903:        joilla mahdollistetaan sama rahtitariffi-   tusmäärän olevan yli 60 000 tonnia. Tulo- ja
2904:        alennus rautateillä keräyspaperin kulje-    menoarviossa momentilla 31.57.41 olevasta
2905:        tuksen määräasemasta riippumatta?           32 000 000 markan kiinteästä määrärahasta ar-
2906:                                                    vioidaan tähän alennukseen kuluvan noin
2907:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      1 700 000 markkaa. Valtioneuvoston tammi-
2908: vasti seuraavaa:                                   kuussa tekemällä päätöksellä on momentin
2909:                                                    määrärahat jo jaettu eri alennuskohteille, eikä
2910:    Valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä    momenttia ole mahdollista ylittää miltään osin.
2911: perusteista annetun lain (242/50) 3 §:n 3 mo-      Näin ollen alennukseen oikeutetun keräyspape-
2912: mentin nojalla valtioneuvosto on myöntänyt         rin kuljetuksen määritelmää ei voida kuluvana
2913: eräitä kuljetusalennuksia Valtionrautateiden       vuonna väljentää, ellei eduskunta osoita mo-
2914: tavaraliikenteessä. Alennuskohteena on mm.         mentille lisämäärärahaa.
2915: keräyspaperi, jonka rautatiekuljetuksille on
2916: myönnetty alennusta vuodesta 1977 alkaen.             Vuonna 1989 aloittaa toimintansa Kaipolas-
2917: Tällaisesta kuljetusmaksualennuksesta aiheutu-     sa Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n siistauslaitos,
2918: va tulojen menetys korvataan Valtionrautateil-     joka saadun tiedon mukaan tulee raaka-
2919: le edellä mainitun talouslain mukaisesti valtion   aineeksi vastaanottamaan noin 100 000 tonnia
2920: tulo- ja menoarviossa olevasta erillisestä mää-    keräyspaperia. Rautatiekuljetuksen osuudeksi
2921: rärahasta.                                         tästä arvioidaan noin kolmannes. Kuluvana
2922:    Valtioneuvoston 21.1.1988 tekemän päätök-       vuonna rautateitse kuljetettavan noin 100 000
2923: sen mukaisesti vuonna 1988 myönnetään "ko-         keräyspaperitonnin oletetaan täten vuonna
2924: timaasta talteenotetun keräyspaperin rautatie-     1989 olevan vähintään 140 000 tonnia. Koti-
2925: kuljetuksista vaunukuormin kotimaisille jalos-     maisen uusiamassan valmistukseen tullaan jo
2926: tuslaitoksille 25 prosentin alennus".              vuonna 1989 käyttämään lähes kaikki Suomes-
2927:    Alennus on ollut samansuuruinen vuodesta        sa talteen otettavissa (ml. tuonti) oleva jatkoja-
2928: 1979 alkaen. Mitään yrityskohtaisia tai määrä-     lostukseen sopiva keräyspaperi. Täten mm.
2929: asemaa sinänsä koskevia rajoituksia ei ole.        vientitarvetta ei enää olisi.
2930: Alennuksella on alun perin pyritty tukemaan           Mikäli käyttötarkoituksesta, talteenotto- tai
2931: jätepaperin talteenottoa kotimaasta ja varmis-     hankintatavasta riippumatta (vienti, tuonti, vä-
2932: tamaan keräysorganisaation toimintamahdolli-       livarastointi) kaiken rautateitse kuljetettavan
2933: suuksia. Myös kotimaisen raaka-ainesaannin         keräyspaperin kuljetusmaksua alennettaisiin
2934: helpottaminen on ollut alennuksen myöntämi-        samoin perustein, olisi tällöin tulo- ja menoar-
2935: sen taustalla.                                     vion momentille 31.57.41 (korvaus tavaralii-
2936:    Vuonna 1987 kuljetettiin rautateitse keräys-    kenteen alennuskuljetuksista) otettava lisäystä
2937: paperia kaikkiaan noin 87 000 tonnia. Tästä        2 000 000 markkaa. Tällainen alennusperustei-
2938: määrästä kuljetusalennuksen alaista keräyspa-      den laajennus ja määrärahan lisäys tulee har-
2939: peria oli noin 57 000 tonnia. Alennus rahdista     kittavaksi valmisteltaessa vuoden 1989 tulo- ja
2940: oli 1 691 043 markkaa. Kuljetusalennuksen ul-      menoarviota.
2941: 
2942:     Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1988
2943:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
2944:                                      1988 vp. -     KK n:o 15                                       3
2945: 
2946:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2947: 
2948:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         portvara från Sovjetunionen och 17 000 ton
2949: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         annat papper än sådant som sänts tili
2950: nr 31 av den 5 februari 1988 tili vederbörande      förädlingsanstalterna (insamlingslager1export).
2951: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Under de senaste åren har mängden retur-
2952: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl.         papper som transporterats per järnväg årligen
2953: undertecknade spörsmål nr 15:                       ökat. Under innevarande år beräknas mängden
2954:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder            returpapper för vilket statsrådet beviljat ned-
2955:                                                     sättning av befordringsavgiften uppgå tili över
2956:        som möjliggör samma frakttariffned-
2957:                                                     60 000 ton. Av det fasta anslaget på 32 000 000
2958:        sättning på järnvägarna för transport
2959:                                                     mk under moment 31.57.41 i statsförslaget
2960:        av returpapper oberoende av bestäm-
2961:                                                     beräknas ca 1 700 000 mk åtgå tili denna
2962:        melsestation?
2963:                                                     nedsättning. Genom det beslut som statsrådet
2964:                                                     fattade i januari har anslagen under momentet
2965:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        redan fördelats på olika objekt som beviljas
2966: samt anföra följande:                               nedsättning, och det är inte möjligt att tili
2967:    Statsrådet har med stöd av 3 § 3 mom. lagen      någon del överskrida anslaget under momen-
2968: om de allmänna grunderna för statsjärnvägar-        tet. Sålunda är det inte möjligt att under
2969: nas hushållning (242/50) beviljat vissa nedsätt-    innevarande år utvidga definitionen på sådana
2970: ningar av befordringsavgifterna inom Stats-         transporter av returpapper för vilka nedsätt-
2971: järnvägarnas godstrafik. Föremål för nedsätt-       ning beviljas som inte riksdagen anvisar
2972: ning har varit bl.a. returpappret, för vars         tilläggsanslag under momentet.
2973: järnvägstransporter nedsättning beviljats alltse-      År 1989 inleds i Kaipola verksamheten vid
2974: dan år 1977. Den inkomstförlust som dessa           Yhtyneet Paperitehtaat Oy:s avsvärtningsan-
2975: nedsättningar förorsakat ersätts i enlighet med     läggning som enligt uppgift kommer att motta
2976: den ovannämnda lagen med anslag under ett           ca 100 000 ton returpapper som råmaterial.
2977: särskilt moment i statsförslaget.                   1ärnvägstransportens andel av detta beräknas
2978:    1 enlighet med ett beslut som statsrådet         utgöra ca en tredjedel. Då mängden returpap-
2979: fattade 21.1.1988 beviljas år 1988 "för järn-       per som transporteras per järnväg under inne-
2980: vägstransporten per vagnslast av returpapper        varande år uppgår tili ca 100 000 ton beräknas
2981: som tilivaratagits i hemlandet tili inhemska        denna mängd år 1989 uppgå tili minst 140 000
2982: förädlingsanstalter en nedsättning på 25 OJo".      ton. För tillverkning av inhemsk återvinnings-
2983:    Nedsättningen har varit lika stor alltsedan år   massa kommer redan under år 1989 att använ-
2984: 1979. Några begränsningar som skulle gälla          das nästan allt sådant returpapper som kan
2985: enskilda företag eller bestämmelseorten som         tillvaratas i Finland (inklusive import) och som
2986: sådan finns inte. Avsikten med nedsättningen        lämpar sig för fortsatt förädling. Sålunda skul-
2987: har från början varit att stödja tillvaratagandet   le bl.a. exportbehov inte längre föreligga.
2988: av returpapper i hemlandet och säkra insam-             Ifall befordringsavgiften för allt returpapper
2989: lingsorganisationens       verksamhetsförutsätt-    som skall transporteras per järnväg skulle sän-
2990: ningar. Också strävan att underlätta den in-        kas enligt samma grunder oberoende av an-
2991: hemska råvarutillgången har varit ett av moti-      vändningsändamål eller sättet för tillvaratagan-
2992: ven tili beviljandet av nedsättningen.              de eller anskaffning (import, export, tillfällig
2993:    År 1987 transporterades sammanlagt ca            lagring), borde ett tillägg på 2 000 000 mk
2994: 87 000 ton returpapper per järnväg. Av denna        härvid intas i statsförslaget under moment
2995: mängd utgjorde sådant returpapper som berör-        31.57.41 (ersättning för rabatter på varutrans-
2996: des av nedsättningen ca 57 000 ton. Nedsätt-        porter). En sådan utvidgning av grunderna för
2997: ningen för frakt uppgick tili 1 691 043 mk. Av      nedsättningen och utökning av anslagen tas
2998: det returpapper som inte berördes av beford-        upp tili övervägande vid beredningen av stats-
2999: ringsnedsättningen utgjorde ca 13 000 ton im-       förslaget för år 1989.
3000: 
3001:      Helsingfors den 29 februari 1988
3002: 
3003:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
3004:                                               1988 vp.
3005: 
3006: Kirjallinen kysymys n:o 16
3007: 
3008: 
3009: 
3010: 
3011:                                   Pulliainen: Metsätöiden koneellistamisen rajoittamisesta
3012: 
3013: 
3014:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3015: 
3016:   Tuoreet uutiset kertovat, että metsätöiden            Työvoima- ja aluepoliittisesti metsätöiden
3017: koneellistuminen jatkuu kiihtyvällä vauhdilla.       koneellistaminen on todella merkittävä asia.
3018: Vuoden 1987 aikana niiden mukaan 1 500               Haja-asutusalueet menettävät mielekkäitä työ-
3019: metsurin työpanos olisi siirretty monitoimiko-       paikkoja.
3020: neiden tehtäväksi. Koneellistumisen vauhtia             Hallituksen eräät jäsenet ovat julkisesti kan-
3021: kuvaa se, että monitoimikoneiden tärkein koti-       taneet huolta Inarin Kessin vajaasta 20 metsu-
3022: mainen valmistaja ilmoittaa, että se ei pysty        rityöpaikasta, mutta minkäänlaista huolta ei
3023: toimittamaan näitä koneita siinä määrin kuin         ole kannettu Kessi-keskustelun aikana koneel-
3024: on kysyntää.                                         listamisen takia menetetyistä 1 500 metsurityö-
3025:                                                      paikasta.
3026:    Samat uutiset kertovat, ettei kasvavalle mää-        Monitoimikoneellistamisella ei metsätalou-
3027: rälle metsätöihin tarkoitettuja monitoimikonei-      dessa voiteta pitkällä aikavälillä asiaa tarkas-
3028: ta ole saatavissa ammattitaitoisia kuljettajia.      tellen mitään, mutta menetetään huonoimmas-
3029: Tästä puolestaan seuraa, että taitamattoman          sa tapauksessa todella paljon metsien tervey-
3030: kuljettajan käsissä tällainen kone on suoras-        dentilassa ja aluepoliittisesti. On muistettava,
3031: taan vaarallinen kuljettajalle itselleen ja myös     että metsiimme kohdistuu täällä monta stressi-
3032: luonnolle, missä se liikkuu.                         tekijää, joista suinkaan vähäisimpiä eivät ole
3033:                                                      ilmansaasteet.
3034:   Yhä tehokkaampien monitoimikoneiden käyt-             Monitoimikoneiden käyttö metsätöissä tulisi
3035: töönotto metsätaloudessa merkitsee painetta          kieltää ensi tilassa.
3036: suurentaa aukkojen kokoa metsänhakkuissa.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3037: Samalla sanotaan hyvästit metsien pehmeille          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3038: käsittelytavoille ja otetaan riski, että sienitau-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3039: dit ja/tai tuhohyönteiset pääsevät runsastu-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3040: maan, kun metsien luontaista vastustuskykyä
3041: heikennetään. Historia tietää kertoa lukuisista                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin,
3042: tapauksista, joissa kerran leviämään ja runsas-              joilla kielletään monitoimikoneiden
3043: tumaan päästyään metsätuholaiset voivat saa-                 käyttö metsätöissä tai niiden käyttöä
3044: da aikaan merkittäviä tuhoja.                                voimakkaasti rajoitetaan?
3045: 
3046:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
3047: 
3048:                                           Erkki Pulliainen
3049: 
3050: 
3051: 
3052: 
3053: 280153P
3054: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 16
3055: 
3056: 
3057: 
3058: 
3059:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3060: 
3061:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hityksen perusteena ovatkin ensisijaisesti työlli-
3062: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       syysnäkökohdat. Koneellistamisen vuoksi ei
3063: olette 5 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           metsureita ole irtisanottu.
3064: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Ensisijaisia koneellistamiskohteita ovat met-
3065: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sähallituksella olleet hakkuut, jotka olisivat
3066: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   ihmistyönä raskaita suorittaa ja joissa myös
3067: kysymyksestä n:o 16:                                kustannusero konetyön ja ihmistyön välillä on
3068:                                                     suurin. Esimerkiksi oksaisissa avohakkuukuu-
3069:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin,           sikoissa saattaa hakkuu ihmistyönä runsaslu-
3070:        joilla kielletään monitoimikoneiden          misissa olosuhteissa olla 40-50 mk kalliimpaa
3071:        käyttö metsätöissä tai niiden käyttöä        kuutiometriä kohden konetyöhön verrattuna.
3072:        voimakkaasti rajoitetaan?                    Pienirunkoisissa harvennushakkuissa ihmistyö
3073:                                                     on kuitenkin edelleen konetta halvempi vaihto-
3074:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ehto.
3075: vasti seuraavaa:                                       Koneellisen hakkuun vuoksi ei avohakkuu-
3076:    Ensimmäisiä hakkuun koneellistamiskokei-         alojen kokoa tarvitse suurentaa. Monitoimiko-
3077: luja tehtiin jo 1970-luvun alkuvuosina. Lähin-      ne on tosin hiukan edullisempi isoilla hakkuu-
3078: nä teknisten vaikeuksien ja miestyön hyvän          työmailla, mutta erityisiä paineita avohakkuu-
3079: kilpailukyvyn vuoksi koneellinen hakkuu yleis-      alan suurentamiselle tämä ei aiheuta, etenkin
3080: tyi verraten hitaasti. Tämän vuosikymmenen          kun korjuumenetelmä ratkaistaan vasta sen
3081: alussa markkinoille tuli keveämpiä ja halvem-       jälkeen, kun leimikko on rajattu.
3082: pia monitoimikonetyyppejä, joiden kustannus-           Käsitys, että koneellinen hakkuu olisi enem-
3083: kilpailukyky oli aikaisempia parempi. Viime         män luontoa vahingoittavaa kuin ihmistyönä
3084: vuosien aikana ovat koneiden ominaisuudet           tehty hakkuu, on suurelta osin virheellinen.
3085: edelleen nopeasti kehittyneet, ja tällä hetkellä    Monitoimikoneella ajetaan yleensä vain kerran
3086: on monitoimikoneen käytön edullisuus avo-           ajouralla ja sen paino on likimain sama kuin
3087: hakkuissa kiistaton.                                tyhjän metsätraktorin, joten mainittavia maas-
3088:    Metsäteollisuusyhtiöt, jotka valitsevat hak-     tovaurioita se ei aiheuta. Puustovauriot har-
3089: kuumenetelmänsä ensisijaisesti liiketaloudelli-     vennushakkuissa saattavat monitoimikonetta
3090: sin perustein, ovat viime vuosina koneellista-      käytettäessä olla hieman suuremmat. Pienirun-
3091: neet hakkuitaan kiihtyvällä vauhdilla. Koneel-      koisia harvennushakkuita ei ole kuitenkaan
3092: lisen hakkuun osuus metsäteollisuusyhtiöiden        perusteltua koneellistaa, koska ihmistyö on
3093: hakkuista on nyt keskimäärin 30 OJ'o, ja sen        näissä joka tapauksessa edullisempi vaihtoeh-
3094: odotetaan edelleen kasvavan.                        to.
3095:    Valtion harjoittamassa metsätaloudessa on           Huolimatta siitä, että koneellistamisella me-
3096: koneellistaminen ollut selvästi tätä hitaampaa.     netetään joitakin työpaikkoja, jää miestyönä
3097: Koneellisesti hakatun puutavaran osuus on           tehtäväksi vielä runsaasti hakkuita. Suuresta
3098: metsähallituksen hakkuissa noussut viime vuo-       kotimaisuusasteesta johtuen synnyttää koneel-
3099: sina noin 2 prosenttiyksikön vuosivauhtia ja on     listaminen lisäksi uusia työpaikkoja konepaja-
3100: tällä hetkellä noin 10 %. Koneellistamisen on       ja elektroniikkateollisuudessa sekä palveluelin-
3101: lähivuosina suunniteltu etenevän lähes nykyistä     keinoissa.
3102: vauhtia.                                               Hallitus katsoo, ettei monitoimikoneiden
3103:    Hakkuukustannusten ero monitoimikoneen           käytön rajoittamiselle tai kokonaan kieltämi-
3104: hyväksi on metsähallituksella suurempi kuin         selle ole riittäviä perusteita. Metsähallituksen
3105: muilla työnantajilla konetyölle edullisten työ-     hakkuiden koneellistamisessa tullaan kuitenkin
3106: maaolosuhteiden ja suurten välillisten miestyö-     työllisyysnäkökohtien vuoksi jatkossakin ete-
3107: kustannusten vuoksi. Hitaan koneellistamiske-       nemään hitaasti.
3108:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1988
3109: 
3110:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
3111:                                     1988 vp. -    KK n:o 16                                      3
3112: 
3113: 
3114: 
3115: 
3116:                             Tili Riksdagens Herr Talman
3117: 
3118:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       grund av att förhållandena på avverkningsplat-
3119: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       serna är fördelaktiga för maskinellt arbete och
3120: av den 5 februari 1988 till vederbörande mcd-     på grund av de stora indirekta arbetskraftkost-
3121: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   naderna. Grunden för att mekaniseringen har
3122: av riksdagsman Pulliainen undertecknade           skett långsamt är i första hand sysselsättnings-
3123: spörsmål nr 16:                                   synpunkterna. På grund av mekanisering har
3124:                                                   inga skogsarbetare blivit uppsagda.
3125:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         Primära mekaniseringsobjekt hos forststyrel-
3126:        att förbjuda användningen av flerpro-
3127:                                                   sen har varit sådana avverkningar som hade
3128:        cessmaskiner i skogsarbete eller för att
3129:                                                   varit tunga att utföra manuellt och i vilka
3130:        starkt begränsa användningen av dessa      också kostnadsskillnaden mellan maskinellt ar-
3131:        maskiner?                                  bete och manuellt arbete är störst. T .ex. i
3132:                                                   kvistrika granbestånd, som skall kalhuggas,
3133:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kan den manuelia avverkningen i förhållanden
3134: samt anföra följande:                             med mycket snö vara 40-50 mk dyrare per
3135:    De första mekaniseringsexperimenten inom       kubikmeter än det maskinella arbetet. 1 gall-
3136: skogsavverkningen gjordes redan under de          ring i bestånd av klen dimension är det
3137: första åren av 1970-talet. Närmast på grund av    manuelia arbetet dock alltjämt ett billigare
3138: tekniska svårigheter och genom att det manuel-    alternativ än det maskinella.
3139: ta arbetet var konkurrenskraftigt blev maski-        På grund av maskinell avverking behöver
3140: nell avverkning allmännare relativt långsamt. 1   kalytornas storlek inte förstoras. Flerprocess-
3141: början av detta årtionde kom lättare och billi-   maskinen är visserligen något förmånligare på
3142: gare typer av f1erprocessmaskiner ut på mark-     stora avverkningsplatser, men något särskilt
3143: naden. De var kostnadsmässigt konkurrens-         behov att förstora kalytan förorsakar detta
3144: kraftigare än de tidigare. Under de senaste       inte, särskilt då drivningsmetoden avgörs först
3145: åren har maskinernas egenskaper ytterligare       sedan stämplingsposten har avgränsats.
3146: utvecklats snabbt och för närvarande är an-          Uppfattningen att maskinell avverkning
3147: vändningen av flerprocessmaskiner obestridligt    skulle skada naturen mera än manueli avverk-
3148: ett förmånligare alternativ vid kalhuggning.      ning är tili stor del felaktig. Med en flerpro-
3149:    Skogsindustribolagen, som väljer sina av-      cessmaskin kör man i allmänhet endast en gång
3150: verkningsmetoder i första hand på företags-       längs körstråket och maskinen väger nästan
3151: ekonomiska grunder, har under de senaste åren     lika mycket som en tom skogstraktor, vilket
3152: mekaniserat sina avverkningar i allt snabbare     betyder att den inte orsakar nämnvärda skador
3153: takt. Den maskinella avverkningens andel av       i terrängen. Skadorna på trädbeståndet kan vid
3154: skogsindustribolagens avverkningar är nu i me-    galiring vara något större då man använder en
3155: deltal 30 OJo och den väntas ytterligare växa.    flerprocessmaskin. Det är dock inte motiverat
3156:    1 det skogsbruk som staten bedriver har        att mekanisera gallringar i bestånd av klen
3157: mekaniseringen varit klart långsammare. An-       dimension, eftersom det manuelia arbetet i
3158: delen av detvirke som avverkats maskinellt har    varje händelse är ett förmånligare alternativ i
3159: i forststyrelsens avverkningar under de senaste   dessa.
3160: åren ökat med en takt om 2 procentenheter per        Fastän man med mekaniseringen förlorar en
3161: år och är för närvarande ca 10 OJo. Mekanise-     del arbetsplatser finns det alltjämt rikligt med
3162: ringen har under de närmaste åren planerats       avverkningar som måste utföras manuelit. På
3163: fortskrida nästan i nuvarande takt.               grund av den stora inhemska andelen medför
3164:    Skillnaden i avverkningskostnaderna tili       mekaniseringen dessutom nya arbetsplatser i
3165: förmån för en flerprocessmaskin är större hos     verkstads- och elektronikindustrin samt inom
3166: forststyrelsen än hos övriga arbetsgivare på      servicenäringen.
3167: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 16
3168: 
3169:   Regeringen anser att det inte finns tillräckli-   man även i fortsättningen att gå långsamt
3170: ga grunder för att begränsa eller helt förbjuda     vidare med mekaniseringen av forststyrelsens
3171: användningen av flerprocessmaskiner. På             avverkningar.
3172: grund av sysselsättningssynpunkterna kommer
3173: 
3174:     Helsingfors den 4 mars 1988
3175: 
3176:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
3177:                                                  1988 vp.
3178: 
3179: ~irjallinen   kysymys n:o 17
3180: 
3181: 
3182: 
3183: 
3184:                                    Pulliainen: Valtionyhtiöiden omistamien järvenrantamaiden
3185:                                       myymisestä kesämökkirakentamista varten
3186: 
3187: 
3188:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3189: 
3190:   Vaikka Suomessa on lähes 190 000 järveä ja             Valtionyhtiöillä lienee oikeus menetellä edel-
3191: ampea ja niissä todella pitkästi rantaviivaa, on      lä kuvatulla tavalla, mutta kysymys on lähinnä
3192: cesämökkirakentamisesta tullut monella järvi-         siitä, onko se koko yhteiskunnan kannalta
3193: Llueella ongelma, erityisesti tietysti sellaisella,   tarkoituksenmukaista. Voidaan perustellusti
3194: onne on helpohko rakentaa tieyhteys. Pyrki-           odottaa, että valtionyhtiö pidättäytyisi tällai-
3195: nyshän on tietysti ajaa omalla autolla taa-           sesta toiminnasta, jolloin edes niiden omista-
3196: ama-asunnosta kesämökin pihaan.                       mille maa-alueille järvien tuntumaan jäisi joka
3197:   Tähän saakka eräät todella vaikuttavat järvi-       miehen oikeuden nimissä käytettävissä olevia
3198: uonnon maisemat ovat säilyneet ilman mökki-           retkeilyalueita, joissa voisi rantautua. Kysy-
3199: Lsutusta lähinnä kahdesta syystä: ne ovat si-         myksessä on suuri periaatteellinen asia siinä,
3200: ainneet siinä määrin kaukana rakennetuista            kuinka yhteiskunnan omistama yhteisö käyttää
3201: eistä, että tientekokustannukset olisivat nosta-      sillä olevaa potentiaalista valtaa. Tähän täytyy
3202: teet merkittävästi rakentamisen kokonaiskus-          myös hallituksella olla kanta.
3203: annuksia, ja maa on ollut suurten yhtiöiden              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3204: ai muiden sellaisten omistajien hallussa, jotka       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3205: :ivat ole halunneet niitä myydä kesämökkien           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3206: onttimaiksi.                                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3207:   Nyt kuitenkin mm. eräät valtionyhtiöt, ku-
3208: en Enso-Gutzeit Oy, ovat keksineet, että kaa-                   Katsooko Hallitus, että valtionyhtiöi-
3209: ·oituttamalla em. kaltaisia järvien ranta-aluei-              den tulisi pidättäytyä niiden omistuk-
3210: a ja rakentamalla sinne perustiestön yhtiö voi                sessa olevien järvenrantamaiden myy-
3211: tankkia helposti likvidiä varallisuutta muun                  misestä tai vuokraamisesta kesämökki-
3212: msineksen pyörittämiseen.                                     rakentamista varten?
3213: 
3214:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
3215: 
3216:                                            Erkki Pulliainen
3217: 
3218: 
3219: 
3220: 
3221: :80205V
3222: 2                                   1988 vp. -    KK n:o 17
3223: 
3224: 
3225: 
3226: 
3227:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3228: 
3229:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    töllä on kuitenkin täysin epäolennainen merk
3230: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tys. Luonnollisesti tämäkin toiminta tapahtu
3231: olette 5 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         yhtiölle kuuluvan toimivallan puitteissa.
3232: kirjeenne n:o 33 ohella toimittanut valtioneu-       Yhtiön maaomistus on noin 1,3 OJo kok
3233: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      maan metsämaasta. Ilmeisesti rantojen omistt
3234: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-    on samassa suhteessa. Omistamistaan rannoi
3235: jallisesta kysymyksestä n:o 17:                   ta yhtiö tehtyjen suunnitelmien mukaan käy
3236:                                                   tää lomarakennuspaikoiksi noin 3-4 OJo e
3237:          Katsooko Hallitus, että valtionyhtiöi-   valtaosa rannoista jää jokamiehen oikeudel
3238:        den tulisi pidättäytyä niiden omistuk-     käytettäväksi esimerkiksi rantautumiseen.
3239:        sessa olevien järvenrantamaiden myy-          Rakentamiseen valittujen ranta-alueide
3240:        misestä tai vuokraamisesta kesämökki-      suunnittelussa lähdetään seutukaavan ja mal
3241:        rakentamista varten?                       dollisen yleiskaavan mukaisista aluevarauksi
3242:                                                   ta. Myös kaikki muut sellaiset ranta-aluee
3243:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       joita käytetään runsaasti rantautumiseen .
3244: taen seuraavaa:                                   virkistäytymiseen, jätetään vapaiksi. Yhtic
3245:   Valtionyhtiöistä ainoastaan Enso-Gutzeit Oy     suunnittelemien tonttien määrä on ollut ne!:
3246: on jossakin määrin myynyt omistamiaan jär-        rantatonttia kilometrillä, kun maan keskimäi
3247: venrantamaita kesämökkirakentamista varten.       räinen suunnittelutiheys on seitsemän raot:
3248: Yhtiön liiketoimintaan liittyen Enso käyttää      tonttia kilometrillä. Viranomaisten taholla c
3249: maaomaisuuttaan ensisijaisesti metsätalouden      yhtiön kaavoja pidetty korkeatasoisina.
3250: harjoittamiseen. Tähän tarkoitukseen soveltu-        Edellä sanotun perusteella hallitus ei kat~
3251: mattomia alueita käytetään teollisuus- ja asun-   aiheelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin valtionyl
3252: torakentamiseen, soran- ja turpeennostoon,        tiöiden maaomaisuuden myyntikysymykses~
3253: rantarakentamiseen, luonnonsuojeluun jne.         ja katsoo, ettei nykyisessä laajuudessa tapaht1
3254: Enso-konsernin liiketoiminnan laajuuden huo-      nut myyntitoiminta rajoita jokamiehen oike1
3255: mioon ottaen kyseisellä maaomaisuuden käy-        den käyttömahdollisuuksia.
3256: 
3257:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1988
3258: 
3259:                                               Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
3260:                                     1988 vp. -    KK n:o 17                                      3
3261: 
3262: 
3263: 
3264: 
3265:                             Tili Riksdagens Herr Talman
3266: 
3267:  1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen            Bolaget äger ca I ,3 07o av den skogsmark
3268: 11ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       som finns i landet. De stränder som är i
3269: r 33 av den 5 februari I988 tili vederbörande     bolagets ägo står uppenbarligen i proportion
3270: tedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    tili detta. Av de stränder bolaget äger använder
3271: mde av riksdagsman Pulliainen underteckna-        det enligt planerna ca 3-4 % för semesterbyg-
3272: e spörsmål nr I7:                                 gande, vilket betyder att största delen av strän-
3273:                                                   derna fortfarande kan användas med allemans-
3274:         Anser Regeringen att statsbolagen         rätten, t.ex. för strandhugg.
3275:       bör avhålla sig från att sälja eller hyra
3276:       ut den mark som de äger vid sjösträn-          Vid planeringen av de strandområden som
3277:       der för byggande av sommarstugor?           har valts för byggande utgår man ifrån områ-
3278:                                                   desreserveringar enligt regionplanen och even-
3279:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tuell generalplan. Alla andra sådana strandom-
3280: :tmt anföra följande:                             råden som i stor utsträckning används för
3281:                                                   strandhugg och rekreation kommer också att
3282:  Av statsbolagen har endast Enso-Gutzeit Oy       förbli obebyggda. Antalet tomter som bolaget
3283:  någon mån sålt mark vid sjöstränder för          planerar uppgår tili fyra strandtomter per kilo-
3284: yggande av sommarstugor. Enso använder sin        meter, medan planeringstätheten i Jandet i
3285: 1ark i första hand för att på den idka skogs-     medeltal är sju strandtomter per kilometer.
3286: ruk. Områden som inte lämpar sig för detta        Från myndighetshåll har bolagets planer an-
3287: ndamål används för byggande av industri och       setts hålla hög standard.
3288: ostäder, som grus- och torvtäkter, för strand-
3289: yggande, naturvård osv. Med beaktande av            På basis av ovanstående anser regeringen att
3290: en omfattning Enso-koncernens rörelse har är      det inte finns skäl att vidta åtgärder i frågan
3291: nvändningen av den markegendom det här är         om statsbolagens försäljning av markegendom
3292: råga om av oväsentlig betydelse. Naturligtvis     och vidare att försäljningsverksamheten i sin
3293: ker också denna verksamhet inom ramen för         nuvarande utsträckning inte begränsar möjlig-
3294: e befogenheter bolaget har.                       heterna att använda sig av allemansrätten.
3295: 
3296:    Helsingfors den II mars 1988
3297: 
3298:                                               Handels- och industriminister Ilkka Suominen
3299:                                             1988 vp.
3300: 
3301: Kirjallinen kysymys n:o 18
3302: 
3303: 
3304: 
3305: 
3306:                                 Pulliainen: Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkärien virkojen
3307:                                    lisäämisestä
3308: 
3309: 
3310:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3311: 
3312:   Joka neljäs suomalainen sairastuu syöpään.       1985 noin 110 syöpätautien ja sädehoidon vir-
3313: Syöpäpotilaita on elossa lähes 100 000, ja mää-    kaa.
3314: rä kaksinkertaistuu vuosituhannen vaihteeseen         Sädehoitoklinikoiden hoitopäivien maara
3315: mennessä. Nykyisellään noin puolet potilaista      vuodessa on lisääntynyt viime vuosien aikana
3316: paranee, mikä luonnollisesti asettaa haasteita     ja on myös tulevaisuudessa lisääntyvä, ylilää-
3317: syövän hoidolle. Säde- ja syöpälääkehoidot         käri T. Hakalan vuonna 1985 julkistaman
3318: ovat pitkäaikaisia ja vaativat jatkuvaa lääkärin   laskelman mukaan v. 1979-2000 n. 52 OJo:lla.
3319: seurantaa. Korkeatasoisen hoidon lisäksi poti-     Samana ajanjaksona avohoitokäyntien lisäys
3320: laat tarvitsevat säännöllisen jälkiseurannan ja    syövänhoitokeskuksissa olisi n. 62 %. Nämä
3321: monet myös kuntoutuksen.                           arviot osoittavat, että on perusteltua tarvetta
3322:                                                    lisätä myös hoitohenkilökunnan määrää lähi-
3323:   Hoidon kuormittavuuden ja potilaiden mää-        vuosina tuntuvasti.
3324: rän lisääntyminen ei ole kuitenkaan johtanut          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3325: syöpätautien ja sädehoidon virkojen lisäämi-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3326: seen. Maassamme on nyt 74 syöpätautien eri-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3327: koislääkärin virkaa, kun niitä tänä vuonna         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3328: pitäisi olla 120. Näiden lisäksi tarvitaan kym-
3329: menen uutta lasten syöpälääkäriä vuoteen 2000                 Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
3330: mennessä. Lääkintöhallituksen syöpätautien                  toimiin tarvittavien 50 syöpätautien ja
3331: suunnitteluryhmän suosituksenkin perusteella                sädehoidon erikoislääkärin viran perus-
3332: laskien maassamme olisi pitänyt olla jo vuonna              tamiseksi?
3333: 
3334:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
3335: 
3336:                                          Erkki Pulliainen
3337: 
3338: 
3339: 
3340: 
3341: 280176P
3342: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 18
3343: 
3344: 
3345: 
3346: 
3347:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3348: 
3349:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       polton vähentämiseen. Naisten rintasyövän
3350: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       osalta on kiinnitettävä huomiota taudin var-
3351: olette 5 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           haistoteamiseen. Vuonna 1987 aloitettiinkin
3352: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        koko maan kattava rintasyöpäseulonta Suo-
3353: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       messa ensimmäisenä maana maailmassa.
3354: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta      Syövän hoito on laaja-alainen ongelma. Sen
3355: kysymyksestä n:o 18:                                hoitoon osallistuvat syöpätautien ja sädehoi-
3356:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti         don erikoislääkäreiden lisäksi lähes kaikkien
3357:        toimiin tarvittavien 50 syöpätautien ja      erikoisalojen lääkärit sekä yleislääkärit. Yli
3358:        sädehoidon erikoislääkärin viran perus-      50 OJo :ssa tapauksista suoritetaan kirurginen
3359:        tamiseksi?                                   toimenpide. Näin ollen hoidon kehittämisessä
3360:                                                     tulee ottaa tasapainoisesti huomioon eri eri-
3361:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        koisalojen tarpeet syövänhoidossa. Tämä on
3362: vasti seuraavaa:                                    mahdollista vain alueellisen suunnittelumeka-
3363:                                                     nismin avulla aluetasolla.
3364:    Terveydenhuollon vuosien 1988-1992 valta-
3365: kunnallisessa suunnitelmassa syöpä kuuluu              Voimavaroja on viime vuosina voitu lisätä
3366: edelleen keskeisten kansantautien ryhmään.          myös syöpätautien ja sädehoidon yksiköihin.
3367: Tämä merkitsee, että kuntien ja kuntainliitto-      Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan on
3368: jen suunnitelmissa, joiden perusteella lisävoi-     valmistunut uusi syöpätautien ja sädehoidon
3369: mavarat vahvistetaan lääninhallituksissa, syö-      klinikka uusine laitteineen ja erikoislääkärin
3370: vänhoitoon tarkoitetut lisävoimavarat tulisi        virkoineen. Kotkan keskussairaalassa on par-
3371: riittävästi painottaa. Valtakunnallisen suunni-     haillaan rakenteilla uusi syöpätautien vuode-
3372: telman mukaan voidaan sairaanhoitolaitoksiin        osasto.
3373: vuosina 1988-1992 lisätä keskimäärin 660 vir-          Lääkintöhallituksen asiantuntijaryhmän toi-
3374: kaa vuodessa.                                       mesta selvitetään parhaillaan henkilöstö- ja
3375:    Suurimmat syöpäryhmät muodostavat mie-           laitteistotarvetta syöpätautien hoidossa vuo-
3376: hillä keuhkosyöpä ja naisilla rintasyöpä. Koska     teen 2000 mennessä. Kyseisen selvitystyön tie-
3377: keuhkosyöpään ei edelleenkään ole käytettävis-      toja tullaan hyödyntämään valmisteltaessa
3378: sä hyvää parantavaa hoitoa, tulee päähuomio         vuosien 1989-1993 terveydenhuollon valta-
3379: kiinnittää taudin ennaltaehkäisyyn eli tupakan-     kunnallista suunnitelmaa.
3380: 
3381:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
3382: 
3383:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
3384:                                      1988 vp. -      KK n:o 18                                      3
3385: 
3386: 
3387: 
3388: 
3389:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3390: 
3391:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fråga om bröstcancer hos kvinnor måste upp-
3392: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           märksamheten fästas vid ett tidigt konsta-
3393: av den 5 februari 1988 tili vederbörande med-         terande av sjukdomen. År 1987 påbörjade
3394: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       Finland, som det första landet i världen, bröst-
3395: av riksdagsman Pulliainen undertecknade               cancerscreening som täcker hela landet.
3396: spörsmål nr 18:                                          Vården av cancer är ett omfattande pro-
3397:          Har Regeringen för avsikt att med            blem. Utom specialisterna på cancervård och
3398:        det snaraste vidta åtgärder för inrättan-      strålbehandling deltar läkare inom nästan alla
3399:        de av 50 behövliga specialisttjänster          specialområden och också allmänläkarna i vår-
3400:        cancersjukdomar och radioterapi?               den. 1 över 50 OJo av fallen tillgriper man
3401:                                                       kirurgiska åtgärder. Sålunda måste man vid
3402:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         utvecklandet av vården på ett balanserat sätt
3403: samt anföra följande:                                 beakta de olika specialområdenas behov i fråga
3404:                                                       om cancerbehandlingen. Detta är endast möj-
3405:    I den riksomfattande planen för hälsovården        ligt med hjälp av regionala planeringsmekanis-
3406: för åren 1988-1992 hör cancer fortfarande tili        mer på regionnivå.
3407: gruppen av centrala folksjukdomar. Detta in-
3408: nebär att man i kommunernas och kommu-                   Resurserna har de senaste åren kunnat ökas
3409:                                                       också vid enheterna för cancersjukdomar och
3410: nalförbudens planer, som ligger tili grund för
3411:                                                       radioterapi. Vid Kuopio universitetscentral-
3412: hur fördelningen av tilläggsresurserna fastställs
3413:                                                       sjukhus har en ny klinik för cancersjukdomar
3414: i länsstyrelserna, i tiliräckligt hög grad borde
3415: betona de tiliäggsresurser som är avsedda för         och radioterpai blivit färdig med ny utrustning
3416: behandlingen av cancer. Enligt den riksomfat-         och specialisttjänster. Vid Kotka centralsjuk-
3417:                                                       hus byggs för närvarande en ny bäddavdelning
3418: tande planen kan antalet tjänster vid sjuk-
3419:                                                       för cancersjukdomar.
3420: vårdsanstalterna åren 1988-1992 i genomsnitt
3421: ökas med 660 tjänster per år.                            På åtgärd av en expertgrupp vid medicinal-
3422:    De största cancergrupperna är lungcancer           styrelsen utreds för närvarande behovet av
3423: hos män och bröstcancer hos kvinnor. Efter-           personai och utrustning i behandlingen av can-
3424: som vi fortfarande inte förfogar över någon           cer fram tili år 2000. De fakta man i detta
3425: god botande behandling för lungcancer, måste          utredningsarbete kommer fram tili kommer att
3426: huvudvikten läggas på att förebygga sjukdo-           utnyttjas då den riksomfattande planen för
3427: men, dvs. på att minska tobaksrökningen. I            hälsovården åren 1989-1993 utarbetas.
3428: 
3429:      Helsingfors den 8 mars 1988
3430: 
3431:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
3432:                                                 1988 vp.
3433: 
3434: Kirjallinen kysymys n:o 19
3435: 
3436: 
3437: 
3438: 
3439:                                    Pulliainen: Kunnallisten päivähoitopaikkojen järjestämisestä alle
3440:                                       3-vuotiaille lapsille
3441: 
3442: 
3443:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3444: 
3445:    Eduskunta on hyväksymällään lainsäädän-                Kuntien kannalta syntynyt tilanne on ym-
3446: nöllä velvoittanut kunnat järjestämään kunnal-         märrettävä. Onhan niiden talous lukuisista eri
3447: lisen päivähoitopaikan kaikille alle 3-vuotiaille      syistä kiristynyt merkittävästi viime vuosien
3448: vuoden 1990 alusta lukien, mikäli vanhemmat            aikana.
3449: haluavat käyttää tätä mahdollisuutta.                     Yleisenä tavoitteena voidaan päivähoitoasi-
3450:    Vuoden 1988 alun tilanne kuitenkin osoittaa,        assa pitää sitä, että lapsi saisi pitää kunnallisen
3451: että samalla kun määrällisesti valtaosa kunnis-        päivähoitopaikkansa niin kauan kuin perheellä
3452: ta pystyy toimimaan lain veivoittamalla taval-         on siihen tarvetta. Perheiden kannalta vaikut-
3453: la, niin kokonaisuutena on luotava vuosina             taa kohtuuttomalta tilanne, että yli 3-vuotiailta
3454: 1988-89 yhteensä n. 16 000 uutta hoitopaik-            lapsilta otetaan kunnallinen hoitopaikka pois
3455: kaa lähinnä suurimpiin kaupunkeihin ja niiden          ja siirretään se alle 3-vuotiaalle lapselle, jotta
3456: lähikuntiin. Kun nyt on tiedossa ko. kuntien           lain asettama tavoite toteutuisi.
3457: vuoden 1988 budjettianti, voidaan todeta, että            Edessä nähtävissä oleva tilanne velvoittaa
3458: merkittävä osa tuosta hoitopaikkatarpeesta on          valtiovallan ryhtymään kiireellisiin toimenpitei-
3459: jätetty luotavaksi vuonna 1989, mikäli sitä            siin, jotta odotettavissa olevat epäoikeudenmu-
3460: silloinkaan aiotaan hoitaa lain edellyttämällä         kaisuudet voidaan ennalta ehkäistä.
3461: tavalla.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3462:    Tässä tilanteessa tulee ensimmäisenä mieleen        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3463: takaportti, että yli 3-vuotiaiden käytössä nyt         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3464: olevia hoitopaikkoja osoitetaan alle 3-vuotiail-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3465: le. Näin ei kuitenkaan toteudu lain henki. Itse                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3466: asiassa yli 3-vuotiaillekin tarvittaisiin lisää hoi-           ryhtyä, että kaikille alle 3-vuotiaille lap-
3467: topaikkoja. Vuonna 1990 niitä pitäisi olla                     sille todella on tarjolla, niin haluttaes-
3468:  130 000, kun niitä vuonna 1987 oli n. 95 000.                 sa, kunnallinen päivähoitopaikka vuo-
3469:    Toinen takaporttimahdollisuus on propagoi-                  den 1990 alusta lukien, niin etteivät
3470: da voimakkaasti kotihoidon tuen käyttämisen                    samalla yli 3-vuotiaat joudu tästä kärsi-
3471:  puolesta; vanhemmillahan on oikeus valita                     mään ja että lasten vanhemmilla säilyy
3472:  kunnallisen päivähoitopaikan ja kotihoidon                    tosiasiallinen valinnanvapaus lastensa
3473: tuen välillä.                                                  hoitojärjestelyissä?
3474: 
3475:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
3476: 
3477:                                             Erkki Pulliainen
3478: 
3479: 
3480: 
3481: 
3482: 280177Q
3483: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 19
3484: 
3485: 
3486: 
3487: 
3488:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3489: 
3490:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nallisia päivähoitopaikkoja oli 172 160 ja näis-
3491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tä perhepäivähoitopaikkoja 76 500.
3492: olette 5 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn                Lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:ssä
3493: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          säädetään alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille
3494: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         vuoden 1990 alusta lukien subjektiivinen valin-
3495: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-        taoikeus lasten kotihoidon tuen ja kunnallisen
3496: jallisesta kysymyksestä n:o 19:                       päivähoitopaikan välillä. Kunnan tulee huoleh-
3497:                                                       tia siitä, että tällaisella lapsella on äitiys-, isyys-
3498:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ja vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen
3499:        ryhtyä, että kaikille alle 3-vuotiaille lap-   kunnan järjestämä hoitopaikka vanhempien
3500:        sille todella on tarjolla, niin halutessa,     niin halutessa ja siihen saakka, kunnes lapsi
3501:        kunnallinen päivähoitopaikka vuoden            täyttää kolme vuotta.
3502:        1990 alusta lukien, niin etteivät samalla         Hallituksen esityksessä eduskunnalle pienten
3503:        yli 3-vuotiaat joudu tästä kärsimään ja        lasten hoidon kehittämistä koskevaksi lainsää-
3504:        että lasten vanhemmilla säilyy tosiasial-      dännöksi (202/84) todettiin sen yleisperuste-
3505:        linen valinnanvapaus lastensa hoitojär-        luissa, että tuossa vaiheessa ei voitu tehdä
3506:        jestelyissä?                                   tarkkoja arvioita lasten jakautumisesta eri hoi-
3507:                                                       tomuotoihin vuonna 1990, jolloin järjestelmä
3508:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            on voimassa koko laajuudessaan. Siirtymäkau-
3509: taen seuraavaa:                                       della vuosina 1985-1990 arvioitiin esityksessä
3510:                                                       lisättävän päivähoitopaikkoja vuosittain 7 000
3511:    Vuoden 1973 huhtikuun alusta voimassa ol-          paikalla.
3512: leen lasten päivähoidosta annetun lain 11 §:n 1          Sosiaalihallitus on vuodesta 1985 lukien pyr-
3513: momentin mukaan kunnan on huolehdittava               kinyt useissa eri selvityksissä ja kyselyissä kar-
3514: siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kun-     toittamaan alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien
3515: nan järjestämänä tai valvomana siinä laajuu-          valintaa eri hoitomuotojen välillä vuonna
3516: dessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kun-          1990. Keväällä 1987 suoritettiin kaikissa kun-
3517: nassa esiintyvä tarve edellyttää. Säännös vel-        nissa päivähoidon tarveselvitys, jota käytettiin
3518: voittaa kuntia järjestämään kunnassa esiinty-         pohjana alueellistettaessa sosiaalihuollon valta-
3519: vän tarpeen mukaan päivähoidon myös 3 vuot-           kunnallisen suunnitelman 1988-1992 resursse-
3520: ta täyttäneille lapsille.                             ja. Voimavaroja kohdistettiin lisää niihin lää-
3521:    Kunnallista lasten päivähoitoa on lain koko        neihin, joissa alle 3-vuotiaiden hoitopaikkojen
3522: voimassaoloajan järjestetty valtakunnallisten         vajaus näytti olevan suurin vuoden 1989lopus-
3523: 5-vuotissuunnitelmien perusteella, vuosina            sa.
3524: 1973-1983 päivähoidon valtakunnallisten                  Kuntien       toteuttamissuunnitelmaesityksistä
3525: suunnitelmien ja vuodesta 1984 lukien sosiaali-       vuosille 1988-1992 saatujen tietojen perusteel-
3526: ja terveydenhuollon valtakunnallisten suunni-         la alle 3-vuotiaiden hoitopaikkojen vajaus olisi
3527: telmien perusteella. Päivähoitoa on kehitetty         vuoden 1989 lopulla yli 8 000 paikkaa.
3528: suunnitelmissa osoitettujen voimavarojen puit-           Pienten lasten hoidon kehittämistä koskeva
3529: teissa.                                               uusi lainsäädäntö on vaikuttanut myönteisesti
3530:    Kunnallisten päivähoitopaikkojen määrä on          kunnalliseen päivähoitoon. Useissa kunnissa
3531: merkittävästi kasvanut vuodesta 1973 lukien.          voidaan jo nykyisin tyydyttää koko päivähoi-
3532: Vuonna 1973 kunnallisia päivähoitopaikkoja            don tarve. Hoitopaikkojen määrällinen lisää-
3533: oli 42 580, joista perhepäivähoitopaikkoja oli        minen alle 3-vuotiaita lapsia varten merkitsee
3534: 5 553. Vuonna 1978 kunnallisia päivähoito-            vielä vuoteen 1990 asti useissa kunnissa sitä,
3535: paikkoja oli yhteensä 102 096, joista perhepäi-       että kolme vuotta täyttäneiden lasten päivähoi-
3536: vähoitopaikkoja oli 33 445. Vuonna 1985 kun-          don tarvetta ei voida määrällisesti täysin tyy-
3537:                                       1988 vp. -     KK n:o 19                                      3
3538: 
3539: dyttää. Uuden lainsäädännön tarkoituksena ei         tyydyttää alle 3-vuotiaiden päivähoitotarvetta
3540: ole ollut, että alle kolmevuotiaiHe tarvittavat      vuoden 1990 alusta lukien.
3541: päivähoitopaikat luotaisiin vähentämällä kol-
3542: me vuotta täyttäneille lapsille tarkoitettuja päi-      Sosiaali- ja terveysministeriössä tullaan sel-
3543: vähoitopaikkoja. Uusien päiväkotien rakenta-         vittämään eri vaihtoehtoja sille, kuinka kolme
3544: misen lisäksi tulisi kunnissa myös kehittää          vuotta täyttäneitten lasten päivähoitopaikkojen
3545: perhepäivähoitoa.                                    tarve tullaan tyydyttämään vuodesta 1990 lu-
3546:    Sosiaali- ja terveysministeriö tulee tulo- ja     kien. Ministeriö tulee myös seuraavassa lisäme-
3547: menoarvioesityksessään vuodelle 1989 esittä-         noarviossa esittämään pääkaupunkiseudulle
3548: mään, että riittävät resurssit ohjattaisiin kaik-    ylimääräisiä resursseja päivähoitohenkilöstön
3549: kiin niihin kuntiin, joissa ei muutoin voitaisi      vajauksen tyydyttämiseksi.
3550: 
3551:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1988
3552: 
3553:                                                                          Ministeri Tarja Halonen
3554: 4                                    1988 vp. -    KK n:o 19
3555: 
3556: 
3557: 
3558: 
3559:                              Till Riksdagens Herr Talman
3560: 
3561:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I 11 a § lagen om barndagvård stadgas för
3562: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        föräldrar med barn under tre år från början av
3563: av den 5 februari 1988 till vederbörande med-      år 1990 en subjektiv valrätt mellan stöd för
3564: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    vård i hemmet och en kommunal dagvårds-
3565: av riksdagsman Erkki Pulliainen underteckna-       plats. Kommunen skall sörja för att ett sådant
3566: de spörsmål nr 19:                                 barn efter att perioden för moderskaps-, fa-
3567:                                                    derskaps- och föräldrapenning har slutat har
3568:          Viika åtgärder ämnar Regeringen           en kommunal vårdplats om föräldrarna önskar
3569:        vidta för att alla barn, som är yngre än    det och tills barnet fyller tre år.
3570:        3 år, om så önskas, verkligen erbjuds          I regeringens proposition till riksdagen med
3571:        en kommunal dagvårdsplats från bör-         förslag till lagstiftning om utvecklande av vår-
3572:        jan av år 1990 så att inte samtidigt        den av små barn (202/84) konstaterades i den
3573:        barn, som är äldre än 3 år, behöver lida    allmänna motiveringen att i detta skede kunde
3574:        härav och för att barnens föräldrar         inte göras exakta uppskattningar om fördel-
3575:        skall ha en verklig valfrihet beträffande   ningen av barn i olika vårdformer år 1990 då
3576:        arrangemangen av barnets vård?              systemet gäller i hela sin omfattning. I proposi-
3577:                                                    tionen uppskattades att under övergångsperio-
3578:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       den åren 1985-1990 ökas dagvårdsplatserna
3579: samt anföra följande:                              årligen med 7 000 platser.
3580:                                                       Socialstyrelsen har sedan år 1985 försökt att
3581:    Enligt 11 § 1 mom. lagen om barndagvård,        i många utredningar och förfrågningar kartläg-
3582: viiken varit i kraft sedan början av aprii 1973,   ga hur föräldrar med barn under 3 år kommer
3583: skall kommunen sörja för att av kommunen           att välja mellan olika vårdformer år 1990.
3584: anordnad eller övervakad barndagvård står till     Våren 1987 gjordes i alla kommuner en utred-
3585: buds i den omfattning och med sådana verk-         ning om behovet av dagvård, viiken användes
3586: samhetsformer som behovet därav förutsätter        som grund då resurserna i den riksomfattande
3587: inom kommunen. Stadgandet förpliktar kom-          planen för socialvården regionaliserades. Det
3588: munerna att också anordna dagvård för barn,        inriktades mera resurser på de Iän där bristen
3589: som är över 3 år, i den mån behovet påkallar       på vårdplatser för barn, som inte fyllt 3 år,
3590: sådan vård inom kommunen.                          tycktes bli störst i slutet av år 1989.
3591:    Hela den tid lagen varit i kraft har den           På basis av de uppgifter som erhållits genom
3592: kommunala barndagvården ordnats på basis av        kommunernas förslag om att genomföra pla-
3593: 5-årsplaner för hela landet, åren 1973-1983        nerna åren 1988-1992 skulle bristen på vård-
3594: på basis av de landsomfattande planerna för        platser för barn, som inte fyllt 3 år, i slutet av
3595: dagvården och sedan år 1984 på basis av de för     år 1989 uppgå till 8 000 platser.
3596: hela landet utarbetade planerna för social- och        Den nya lagstiftningen om utvecklande av
3597: hälsovården. Dagvården har utvecklats inom         vården av små barn har inverkat positivt på
3598: ramen för de resurser som anvisats i planerna.     den kommunala dagvården. I flera kommuner
3599:   Antalet kommunala dagvårdsplatser har            kan redan för närvarande hela behovet av
3600: ökat betydligt sedan år 1973. År 1973 fanns det    dagvård tillfredsställas. En kvantitativ ökning
3601: 42 580 kommunala dagvårdsplatser, av viika         av vårdplatserna för barn under 3 år innebär
3602: 5 553 var famiijedagvårdsplatser. År 1978          dock fram till år 1990 i många kommuner att
3603: fanns det sammanlagt 102 096 kommunala             behovet av dagvård för barn som fyllt tre år
3604: dagvårdsplatser, av viika 33 445 var famiije-      inte kvantitativt kan tillfredsställas helt. Avsik-
3605: dagvårdsplatser. År 1985 fanns det 172 160         ten med den nya lagstiftningen har inte varit
3606: kommunala dagvårdsplatser och av dem var           att de dagvårdsplatser som behövs för barn
3607: 76 500 famiijedagvårdsplatser.                     som är yngre än 3 år skulle skapas genom en
3608:                                         1988 vp. -      KK n:o 19                                     5
3609: 
3610: minskning av de dagvårdsplatser som avsetts                Vid social- och hälsovårdsministeriet kom-
3611: för barn som är äldre än 3 år. Förutom att det          mer att utredas olika alternativ för hur behovet
3612: byggs nya daghem borde också familjedagvår-             av dagvårdsplatser för barn som är äldre än tre
3613: den i kommunerna utvecklas.                             år kommer att tillfredsställas från och med år
3614:    Social- och hälsovårdsministeriet kommer i           1990. Ministeriet kommer också i följande
3615: sin proposition angående statsförslaget år 1989         tilläggsbudget att föreslå extra resurser för
3616: att föreslå att tillräckliga resurser styrs tili alla   huvudstadsregionen för att tillfredsställa bris-
3617: de kommuner där dagvårdsbehovet för barn,               ten på dagvårdspersonal.
3618: som inte fyllt 3 år, inte annars kan tillfredsstäl-
3619: las, räknat från början av år 1990.
3620: 
3621:      Helsingfors den 9 mars 1988
3622: 
3623:                                                                             Minister Tarja Halonen
3624:                                              1988 vp.
3625: 
3626: Kirjallinen kysymys n:o 20
3627: 
3628: 
3629: 
3630: 
3631:                                 Pulliainen: Toimenpiteistä uuden metsän kasvattamiseksi Utsjo-
3632:                                    ella
3633: 
3634: 
3635:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3636: 
3637:    Äskettäin julkistettu tutkimus (Seppo Euro-        Suomalaiset metsäammattimiehet ovat julki-
3638: la, Jorma Mattsson ym.) muuttaa melkoisesti        sessa esiintymisessään tähdentäneet metsänra-
3639: käsityksiä pohjoisimman Suomen metsähistori-       jan "pyhyyttä" ja todenneet toistuvasti, kuin-
3640: asta.                                              ka metsänrajametsien kohtelu on sillä tavoin
3641:    Tutkijat kirjoittavat seuraavasti: "Kirjalli-   hallinnassa, ettei metsänraja voi siirtyä eteläm-
3642: suustutkimuksen tulos on yksinkertaisen sel-       mäksi. Edellä sanottu kertoo muusta.
3643: keä. 1700-luvun lopulta näihin päiviin asti           Inarin Lapin alueella on paljon puhuttu
3644: metsänraja on taantunut hakkuiden vuoksi           metsätyöpaikkojen tarpeellisuudesta, näin mm.
3645: tarkastelukaistalla keskimäärin 34 km. Eniten      ns. Kessi-keskustelun aikana. Edelläkerrotusta
3646: raja on muuttunut Tromssan ja Utsjoen suun-        käy ilmi, että metsähallitus on velvollinen ryh-
3647: nilla, joissa se on siirtynyt 70-80 km etelään.    tymään keinollisesti toimiin, että metsä palau-
3648: Mäntymetsät oli kaadettu 24 000 km 2 kokoisen      tetaan niille alueille, joista sen on annettu ja
3649: kaistan alueelta runsaassa sadassa vuodessa.''     annetaan parhaillaan hävitä.
3650:                                                       Samalla kun valtiovalta ryhtyy toimii met-
3651:    Inarin Lapin tunturikoivikot ovat nyt uhan-     sänrajan siirtämiseksi kohti pohjoista, se päät-
3652: alaisina. Ne ovat olleet pitkään polttopuuhak-     tänee lopullisesti luopua Kessin alueen hak-
3653: kuiden kohteina ja itse asiassa kasvu riittäisi-   kuista.
3654: kin korvaamaan poistuman, mutta hakkuut               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3655: kohdistuvat luonnollisesti asumusten läheisyy-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3656: dessä oleviin metsiköihin ja syrjäiset koivikot    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3657: säästyvät niiltä. Utsjoen tunturikoivikoiden ny-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3658: kytilaan ovat vaikuttaneet myös tunturimitta-
3659: rin toukat ja poro on alamaiden paljakoiden                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin,
3660: taimettumista estävä tekijä. Säästölaitumet                joilla palautetaan metsä niille alueille
3661: puuttuvat poronhoidon nykykäytännössä ko-                  Utsjoella, joilta se on hävitetty hakkuil-
3662: konaan.                                                    la ja muiden tekijöiden toimesta?
3663: 
3664:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
3665: 
3666:                                         Erkki Pulliainen
3667: 
3668: 
3669: 
3670: 
3671: 280154Q
3672: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 20
3673: 
3674: 
3675: 
3676: 
3677:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3678: 
3679:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Metsähallitus on kuluvan vuosisadan aikana
3680: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tehnyt männyn koemctsityksiä sulkeutuvan
3681: olette 5 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn            metsän rajan yläpuolella. Viimeisimmät viljelyt
3682: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         on tehty 1970-luvun alussa ja kaikkiaan näitä
3683: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        koemetsiköitä on perustettu noin 3 000 hehtaa-
3684: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta    ria. Viljelyt ovat yleensä onnistuneet varsin
3685: kysymyksestä n:o 20:                                 hyvin. Metsitykset eivät kuitenkaan ole talou-
3686:                                                      dellisesti kannattavia eikä niillä ole olennaista
3687:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin,           merkitystä kalottialueen puuhuollolle. Sopivan
3688:        joilla palautetaan metsä niille alueille      siemenen puutteen vuoksi ei koemetsityksiä
3689:        Utsjoella, joilta se on hävitetty hakkuil-    tällä hetkellä tehdä.
3690:        la ja muiden tekijöiden toimesta?
3691:                                                         Aktiivista työtä metsänrajan turvaamiseksi
3692:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tehdään sen sijaan hoitamalla havumetsärajan
3693: vasti seuraavaa:                                     taimikoita tavoitteena niiden kehitysedellytys-
3694:                                                      ten parantaminen. Koska metsänrajametsissä
3695:    Siirryttäessä pohjoisella havumetsävyöhyk-        ei tehdä kaupallisia hakkuita, ei metsänrajan
3696: keellä pohjoiseen tai ylemmäksi suhteessa me-        säilymiselle ole minkäänlaista uhkaa metsä-
3697: renpintaan, tullaan aikanaan alueelle, jossa         talouden taholta.
3698: ilmaston huononemisen vuoksi latvuksiltaan
3699: sulkeutuva, Suomessa mäntyä kasvava metsä               Myöskään tunturikoivikoiden olemassaoloa
3700: loppuu. Metsänraja on sanan tieteellisessä mer-      ei voida pitää uhattuna. Paikallisia paineita
3701: kityksessä kohta, jossa sulkeutuva metsä lop-        tunturikoivun pohtopuukäyttöön esiintyy kyllä
3702: puu ja muuttuu vaihettumisvyöhykkeeksi en-           Nuorgamissa ja Utsjokilaaksossa kirkonkyläs-
3703: nen puutonta tundraa.                                tä pohjoiseen. Sen sijaan haja-asutuksen lähei-
3704:    Vaihettumisvyöhykkeellä kasvaa yksittäin ja       syydessä tunturikoivun käyttö perustuu van-
3705: pienissä ryhmissä mäntyä ja mutkarunkoista           haan saamelaisten metsänkäyttökulttuuriin,
3706: sekä pensastavaa koivua. Kysymyksessä tode-          jossa polttopuun riittävyys pyritään aina tur-
3707: tut männyn esiintymisen historialliset muutok-       vaamaan.
3708: set ovat ainakin Suomessa tapahtuneet edellä            Metsähallitus on jo pitkään pyrkinyt ohjaa-
3709: määritellyn metsänrajan yläpuolella vaihettu-        maan tunturikoivun pohtopuukäyttöä kartoit-
3710: misvyöhykkeessä ja sen sisällä kasvaneissa jo-       tamalla alueet, joilta pohtopuukoivua voidaan
3711: kilaaksojen harvoissa männiköissä. Ihmisen           myydä sitä tarvitseville. Inarin alueella toimite-
3712: toiminnan lisäksi on suurilmaston kylmillä           taan lisäksi polttopuuta autokuljetuksena
3713: kausilla ollut näihin muutoksiin huomattava          Utsjoen alueelle.
3714: vaikutus.
3715:    Metsän säilymistä ankarissa ilmasto-oloissa          Näiden järjestelyjen lisäksi on viime kesänä
3716: on jo kauan pidetty tärkeänä. Vuonna 1922            laadittu kokonaisselvitys Enontekiön ja Uts-
3717: säädettiin laki suojametsistä, jonka tarkoituk-      joen kuntien alueen tunturikoivun pohtopuu-
3718: sena on estää metsänrajan aleneminen äärialu-        käytön lisäämismahdollisuuksista. Selvitykses-
3719: eilla sekä turvata paikallisen väestön puun-         sä on kartoitettu ne alueet, joihin hyödyntämi-
3720: saannin jatkuvuus. Aikana, jolta on olemassa         nen voidaan haitatta kohdistaa.
3721: luotettavia tietoja, ei metsänraja olekaan siirty-      Hallitus katsoo, että tähänastiset toimenpi-
3722: nyt Suomessa etelään ihmisen toimesta. Päin-         teet metsänrajan säilymisen turvaamiseksi ovat
3723: vastoin, on havaintoja metsänrajan siirtymises-      olleet riittäviä eikä pidä metsänrajan yläpuolis-
3724: tä pohjoiseen lähinnä 1930- ja 1940-lukujen          ten alueiden laajamittaista metsittämistä tar-
3725: suotuisten ilmasto-olojen seurauksena.               koituksenmukaisena.
3726:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1988
3727: 
3728:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
3729:                                         1988 vp. -     KK n:o 20                                      3
3730: 
3731: 
3732: 
3733: 
3734:                                Tili Riksdagens Herr Talman
3735: 
3736:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Finland tili följd av människans verksamhet.
3737: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            Tvärtom finns det observationer om att skogs-
3738: av den 5 februari 1988 tili vederbörande med-          gränsen har förflyttat sig norrut, närmast som
3739: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        en följd av de gynnsamma klimatförhållandena
3740: av riksdagsman Pulliainen undertecknade                på 1930- och 1940-talen.
3741: spörsmål nr 20:                                           Under innevarande århundrade har forststy-
3742:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder ge-          relsen provbeskogat tali ovanom den gräns där
3743:         nom vilka ny skog fås att växa på de           det slutna beståndet upphör. De senaste od-
3744:         områden i Utsjoki där skogen har öde-          lingarna härrör från 1970-talets början och
3745:         lagts genom hyggen och tili följd av           sammanlagt har ca 3 000 ha sådan försöksskog
3746:         andra faktorer?                                planterats ut. Odlingarna har i allmänhet lyck-
3747:                                                        ats väl. Beskogningen är dock inte ekonomiskt
3748:                                                        lönsam och den är inte av väsentlig betydelse
3749:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           för kalottområdets virkesförsörjning. På grund
3750: samt anföra följande:                                  av bristen på lämpligt frö görs provbeskog-
3751:    Då man på det norra barrskogsbältet förflyt-        ningar för ögonblicket inte.
3752: tar sig norrut eller högre i förhållande tili             Däremot arbetar man aktivt för att trygga
3753: havsytan kommer man i sinom tid tili ett               skogsgränsen genom att vårda plantbestånden
3754: område där det slutna skogsbeståndet, som i            vid tallskogsgränsen i syfte att förbättra deras
3755: Finland består av tali, slutar växa på grund av        utvecklingsförutsättningar. Emedan kommer-
3756: klimatförsämringen. Skogsgränsen är i ordets           siell avverkning inte utförs i skogarna vid
3757: vetenskapliga betydelse den punkt där det slut-        övergångszonen föreligger det inget hot mot
3758: na beståndet upphör och övergår i en gränszon          skogsgränsens bevarande från skogshushåll-
3759: innan den trädlösa tundran tar vid.                    ningens sida.
3760:    På övergångszonen växer, som enskilda träd
3761:                                                           Inte heller bestånden av fjällbjörk kan anses
3762: och i små grupper, tali samt krokig björk och
3763:                                                        hotade. Ett lokalt tryck som innebär använd-
3764: björkbuskar. De historiska förändringar i tall-
3765:                                                        ning av fjällbjörk tili ved förekommer nog i
3766: förekomsten som i spörsmålet konstateras
3767:                                                        Nuorgam och norr om Utsjoki kyrkby. Där-
3768: föreligga har åtminstone i Finland inträffat i
3769:                                                        emot grundar sig användningen av fjällbjörk
3770: den övergångszon som ligger ovanom den tidi-
3771:                                                        som ved nära glesbygdsbosättningen på den
3772: gare definierade skogsgränsen, och i de glesa
3773:                                                        gamla samiska skogsbrukskulturen, där man
3774: tallskogar som växte i älvdalarna inom denna
3775:                                                        eftersträvar att försäkra sig om att det alltid
3776: övergångszon.       Dessa     förändringar      har,
3777:                                                        finns tiliräckligt med ved.
3778: förutom av människans verksamhet, i avsevärd
3779: grad påverkats av kalla perioder i klimatet som           Forststyrelsen har redan länge försökt styra
3780: helhet.                                                användningen av fjällbjörk tili ved genom att
3781:    Det har redan länge ansetts viktigt att bevara      kartlägga de områden från vilka fjällbjörksved
3782: skogen på de områden där stränga klimatför-            kan säljas tili behövande. På Enare område
3783: hållanden råder. År 1922 stiftades en lag om           levereras dessutom ved med biltransport tili
3784: skyddsskogar i syfte att hindra skogsgränsen           Utsjoki område.
3785: från att förflytta sig söderut i randområdena             Utöver dessa arrangemang har man senaste
3786: samt trygga virkestiligångens kontinuitet för          sommar uppgjort en helhetsutredning över
3787: lokalbefolkningen. Under den tid för viiken            möjligheterna att öka användningen av fjäll-
3788: tiliförlitliga uppgifter finns att tiligå har skogs-   björk tili ved på Enontekis och Utsjoki kom-
3789: gränsen inte heller förflyttat sig söderut i           muners områden. I utredningen har man kart-
3790: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 20
3791: 
3792: lagt de områden som kan utnyttjas utan olä-        sen bevaras har varit tillräckliga, och anser det
3793: genheter.                                          inte ändamålsenligt att i omfattande utsträck-
3794:    Regeringen anser att de åtgärder som hittills   ning beskoga de områden som ligger ovanom
3795: har vidtagits för att säkerställa att skogsgrän-   skogsgränsen.
3796: 
3797:     Helsingfors den 4 mars 1988
3798: 
3799:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
3800:                                               1988 vp.
3801: 
3802: Kirjallinen kysymys n:o 21
3803: 
3804: 
3805: 
3806: 
3807:                                  Pulliainen: Itä-Suomen karjalaiskylien saamisesta aluepoliitti-
3808:                                     sessa lainsäädännössä tarkoitetuiksi erityisalueiksi
3809: 
3810: 
3811:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3812: 
3813:    Suomessa on vihdoinkin havahduttu siihen            Tällä hetkellä tulisi tutkia karjalaiskulttuuria
3814: tosiasiaan, että Itä-Suomen viimeiset aidot kar-    sekä yleiseksi sivistykseksi että elinkeinojen
3815: jalaiskylät (Kuivajärvi, Hietajärvi, Hattuvaara,    kehittämisen taustatiedoksi. Kulttuuriperintee-
3816: Mutalahti ja Hoilola) ovat kuihtumassa kult-        seen liittyen voitaisiin järjestää työllisyyskurs-
3817: tuureineen pois, jollei erityisiin toimiin pikai-   seja. Matkailua voitaisiin kehittää hienovarai-
3818: sesti ryhdytä niiden elinkelpoisuuden turvaami-     sena juuri sillä tavoin kuin sitä on kehitetty
3819: seksi kulttuurinsa tyyssijoina. Kysymys on mit-     Suomussalmen Hietajärven kylässä (esim.
3820: taamattomien kulttuuriarvojen säilyttämisestä       Domnan pirtti). Maatilalain mukaiset inves-
3821: tuleviin aikoihin.                                  tointi- ja käynnistysavustukset olisivat nyt tar-
3822:    Itä-Suomen karjalaiskyläkulttuuri koostuu        peen, samoin maaseudun pienimuotoisen elin-
3823: itse kylätaajamista ja niitä ympäröivistä erä-      keinotoiminnan kehittämiseen tarkoitetut lai-
3824: maa-alueista. Kumpikin näistä osista on nykyi-      nat ja avustukset. Aluepoliittisessa lainsäädän-
3825: sin uhanalainen. Metsät ovat tehometsätalou-        nössä Itä-Suomen jäljellä olevat karjalaiskylät
3826: den toimien kohteena ja kylistä väki kaikkoaa.      tulisi määritellä erityisalueiksi.
3827: Vielä asutuissa kylissä väen keski-ikä nousee          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3828: jatkuvasti.                                         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3829:    Elvytystoimien sisältö määräytyy kulttuuris-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3830: ta lähtien. Metsiä tulee käsitellä hellävaroen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3831: jättäen ne joko hakkuutoimien ulkopuolelle tai
3832: käsitellen niitä hyvin varovaisin menetelmin.                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Itä-
3833: Kylien väen tulee saada mahdollisuus kehittää               Suomessa jäljellä olevien viiden karja-
3834: elinkeinojaan karjalaisen kulttuurin erityispiir-           laiskylän määrittelemiseksi aluepoliitti-
3835: teistä tinkimättä.                                          sessa lainsäädännössä erityisalueiksi?
3836: 
3837:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
3838: 
3839:                                          Erkki Pulliainen
3840: 
3841: 
3842: 
3843: 
3844: 280209A
3845: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 21
3846: 
3847: 
3848: 
3849: 
3850:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3851: 
3852:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edellytyksenä on lisäksi, että kunta on jou-
3853: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tunut em. syistä muuta perusvyöhykettä selväs-
3854: olette 5 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           ti huonompaan asemaan. Vastaavin edellytyk-
3855: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sin voidaan erityisalueeksi määrätä kunnan
3856: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       osa.
3857: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta
3858: kysymyksestä n:o 21:                                   Valtioneuvosto on määrännyt erityisalueiksi
3859:                                                     edellä olevin perustein vuoden 1988 alusta 53
3860:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Itä-      kuntaa ja 3 kunnan osaa. Itä-Suomen viidestä
3861:        Suomessa jäljellä olevien viiden karja-      karjalaiskylästä kaksi, Hietajärvi ja Kuivajärvi
3862:        laiskylän määrittelemiseksi aluepoliitti-    kuuluvat Suomussalmen kuntaan, joka on
3863:        sessa lainsäädännössä erityisalueiksi?       määrätty erityisalueeksi vuosiksi 1988-89.
3864:                                                     Hoilola kuuluu Tuupovaaran kuntaan, joka oli
3865:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       erityisalueena vuosina 1984-87. Hattuvaara ja
3866: vasti seuraavaa:                                    Mutalahti kuuluvat 1 perusvyöhykkeen A-tuki-
3867:                                                     alueeseen kuten myös Tuupovaara ja Suomus-
3868:    Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä-     salmi.
3869: misestä annetun lain perusteella valtioneuvosto
3870: voi sisäasiainministeriön esityksestä määrätä          Hoilolan, Hattuvaaran ja Mutalahden mää-
3871: kunnan erityisalueeksi, jos kunnassa                räämiselle erityisalueiksi kunnanosina ei ole
3872:    - on rakenteellisista syistä pysyvä korkea       ollut lain edellyttämiä perusteita. Näiden ky-
3873: työttömyys,                                         lien elinkeinotoiminnan kehittämiseen on kui-
3874:    - on syntynyt äkillinen poikkeuksellisen         tenkin jo nyt käytettävissä parhaat aluepoliitti-
3875: korkea työttömyys tai                               sen lainsäädännön tarjoamat tuet. Erityisesti
3876:    - elinkeinotoiminnan kehittämismahdolli-         maaseudun pienimuotoisen yritystoiminnan
3877: suudet ovat muutoin osoittautuneet poikkeuk-        tuen ja lääninrahan avulla voidaan karjalaisky-
3878: sellisen vaikeiksi.                                 lien elinkelpoisuutta pyrkiä turvaamaan.
3879: 
3880:     Heisingissä 16 päivänä maaliskuuta 1988
3881: 
3882:                                                                         Ministeri Erkki Liikanen
3883:                                      1988 vp. -    KK n:o 21                                    3
3884: 
3885: 
3886: 
3887: 
3888:                              Tili Riksdagens Herr Talman
3889: 
3890:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        baszonen i övrigt. Under motsvarande
3891: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        förutsättningar kan det förordnas att en del av
3892: av den 5 februari 1988 tili vederbörande med-      en kommun skall utgöra specialområde.
3893: lem av statsrådet översänt avskrift av följande
3894: av riksdagsman Pulliainen undertecknade              Statsrådet har på ovan nämnda grunder
3895: spörsmål nr 21:                                    förordnat 53 kommuner och 3 delar av kom-
3896:                                                    muner tili specialområden, räknat från ingång-
3897:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         en av år 1988. Av de fem karelska byarna i
3898:        syfte att förordna de återstående fem       östra Finland hör två, nämligen Hietajärvi och
3899:        karelska byarna i östra Finland tili        Kuivajärvi tili Suomussalmi kommun, viiken
3900:        specialområden i enlighet med den re-       förordnats tili specialområde för åren 1988-
3901:        gionalpolitiska lagstiftningen?             89. Hoilola hör tili Tuupovaara kommun, som
3902:                                                    var ett specialområde under åren 1984-87.
3903:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Hattuvaara och Mutalahti hör tili A-stödområ-
3904: samt anföra följande:                              det inom första baszonen och likaså Tuupo-
3905:   Med stöd av lagen om främjande av en             vaara och Suomussalmi.
3906: balanserad regional utveckling kan statsrådet
3907: på framställning av inrikesministeriet förordna      För förordnade av Hoilola, Hattuvaara och
3908: en kommun tili specialområde, om det i kom-        Mutalahti tili specialområden i egenskap av
3909: munen                                              delar av en kommun har inte funnits sådana
3910:   - av strukturella orsaker förekommer en          grunder som lagen förutsätter. För utvecklan-
3911: bestående hög arbetslöshet,                        det av näringsverksamheten i dessa byar står
3912:   - uppkommit en plötslig exceptionellt hög        dock redan nu de bästa stöden som den regio-
3913: arbetslöshet eller                                 nalpolitiska   lagstiftningen   erbjuder   tili
3914:   - om det i övrigt visat sig vara exceptionellt   förfogande. Speciellt med hjälp av stödet för
3915: svårt att utveckla kommunens näringsverksam-       företagsverksamhet i liten skala på landsbyg-
3916: het.                                               den och med hjälp av länspengen kan man
3917:   Dessutom förutsätts att kommunen av ovan         försöka trygga de karelska byarnas livsduglig-
3918: nämnda skäl klart råkat i en sämre ställning än    het.
3919: 
3920:     Helsingfors den 16 mars 1988
3921: 
3922:                                                                       Minister Erkki Liikanen
3923:                                               1988 vp.
3924: 
3925: Kirjallinen kysymys n:o 22
3926: 
3927: 
3928: 
3929: 
3930:                                  Lahti-Nuuttila: Tontin rajamerkintöjä koskevien määräysten
3931:                                     lieventämisestä
3932: 
3933: 
3934:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3935: 
3936:    Kaavoitusalueiden jakoasetuksen 47 §:n mu-       tää ennen kunnallisteknisten töiden tekemistä
3937: kaan tontin tai yleisen alueen kulmapisteisiin      rakennuspaikkojen kulmapisteiden merkitsemi-
3938: on asetettava rajamerkit, joina käytetään kivi-     sessä putkipyykkien sijaan esimerkiksi puupaa-
3939: tai betonipyykkiä taikka rautaputkea, -tankoa       luja, kunnes on mahdollista, että putkipyykit
3940: tai -pulttia. Käytännössä on kuitenkin todettu      säilyvät.
3941: tällaisten rajapyykkien käyttö hankalaksi ja          Lohkotoimituksen lykkääminen rajapyyk-
3942: etenkin kalliiksi sellaisilla yhtenäisillä raken-   kien säilymisen varmistamiseksi ei ole käytän-
3943: nuskaava-alueilla, joilla rakennuspaikkojen         nössä mahdollista, koska kiinnityksiä saa vain
3944: lohkominen ja kunnallistekninen rakentaminen        lohkottuun ja maarekisteriin merkittyyn tilaan
3945: ajoittuvat samaan ajankohtaan.                      (rakennuspaikkaan).
3946:    Lohkomistoimituksessa nimittäin edellyte-
3947: tään, että rajat on merkitty maastoon putki-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3948: pyykeillä, vaikka rakennuspaikkojen kulmapis-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3949: teet on osoitettavissa yksiselitteisesti, koska     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3950: niille on laskettu koordinaatit.                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3951:    Etenkin talviaikana kunnallisteknisissä ra-
3952: kentamistöissä häviävät lähes kaikki kaavatei-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3953: den varressa olevat rajapyykit. Mikäli vesi-               nykyiset tontin rajamerkkejä koskevat
3954: huoltolinja rakennetaan rakentamispaikkojen                määräykset aiheuttavat turhia lisäkus-
3955: takarajoille, häviävät myös takarajapyykit.                tannuksia, ja
3956: Yhden tällaisen rajapyykin hinta on noin 65                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3957: markkaa.                                                   ryhtyä nykytekniikan saliimien väliai-
3958:    Kunnan omistamilla yhtenäisillä rakennus-               kaisten rajamerkkien käytön mahdollis-
3959: kaava-alueilla olisi tarkoituksenmukaista käyt-            tamiseksi?
3960: 
3961:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
3962: 
3963:                                        Pentti Lahti-Nuuttila
3964: 
3965: 
3966: 
3967: 
3968: 2801460
3969: 2                                  1988 vp. -    KK n:o 22
3970: 
3971: 
3972: 
3973: 
3974:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3975: 
3976:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    pysyvästi ratkaistaan kiinteistön rajat. Rajat
3977: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    osoitetaan rajamerkein, jotta rajan paikka
3978: olette 5 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn        maastossa voitaisiin tietää. Rajamerkeillä on
3979: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     ratkaiseva todistusvoima rajaa koskevissa rii-
3980: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    doissa. Tämän vuoksi rajamerkkien muuttami-
3981: edustaja Pentti Lahti-Nuuttilan näin kuuluvas-   nen ja siirtäminen voi tapahtua vain maanmit-
3982: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 22:            taustoimituksessa.
3983:                                                     Väliaikaisten rajamerkkien käyttäminen
3984:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että     merkitsisi sitä, että pysyvien rajamerkkien si-
3985:        nykyiset tontin rajamerkkejä koskevat     joittamiseksi olisi pidettävä uusi maanmittaus-
3986:        määräykset aiheuttavat turhia lisäkus-    toimitus. Väliaikaisten rajamerkkien tarpeelli-
3987:        tannuksia, ja                             suuden arvioiminen on myös varsin vaikeata,
3988:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    koska esimerkiksi kunnallisteknisten töiden
3989:        ryhtyä nykytekniikan saliimien väliai-    etenemisen aikataulu on varsin erilainen. Tä-
3990:        kaisten rajamerkkien käytön mahdollis-    män vuoksi maa- ja metsätalousministeriö ei
3991:        tamiseksi?                                pidä erityisen tarpeellisena väliaikaisten raja-
3992:                                                  merkkien käyttöön ottamista. Sen sijaan tar-
3993:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     koituksena on selvittää, voidaanko nimen-
3994: vasti seuraavaa:                                 omaan taajama-alueilla kiinteistöjen rajat
3995:   Muodostettaessa kiinteistöä maanmittaustoi-    osoittaa muulla tavoin kuin maahan asetettavia
3996: mituksessa yleensä samalla lainvoimaisesti ja    rajamerkkejä apuna käyttämällä.
3997: 
3998:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1988
3999: 
4000:                                             Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
4001:                                      1988 vp. -     KK n:o 22                                         3
4002: 
4003: 
4004: 
4005: 
4006:                               Till Riksdagens Herr Talman
4007: 
4008:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kraft och blir permanenta. Gränserna utmärks
4009: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         med råmärken, för att gränsens plats i ter-
4010: av den 5 februari 1988 tili vederbörande med-       rängen skall vara känd. Råmärkena har en
4011: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     avgörande beviskraft i tvister som gäller grän-
4012: av riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila under-         ser. Därför kan råmärken ändras och flyttas
4013: tecknade spörsmål nr 22:                            endast vid lantmäteriförrättning.
4014:          Är Regeringen medveten om att de              Användningen av tillfälliga råmärken skulle
4015:        nuvarande bestämmelserna beträffande         innebära att en ny lantmäteriförrättning skulle
4016:        råmärkena för en tomt medför onödiga         behövas för placeringen av de permanenta
4017:        merkostnader, och                            råmärkena. Det är också svårt att bedöma i
4018:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       viiken mån tillfälliga råmärken är erforderliga,
4019:        ta för att möjliggöra användningen av        eftersom t.ex. tidtabellen för den takt i viiken
4020:        sådana tillfälliga råmärken som den          kommunaltekniska arbeten framskrider är rätt
4021:        nuvarande tekniken medger?                   varierande. Därför anser jord- och skogsbruks-
4022:                                                     ministeriet inte att det är särskilt påkallat att ta
4023:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        i bruk tillfälliga råmärken. Avsikten är där-
4024: samt anföra följande:                               emot att utreda huruvida det just inom tätorts-
4025:   Då en fastighet bildas avgörs i allmänhet         områden skulle vara möjligt att utmärka fas-
4026: samtidigt vid lantmäteriförrättningen gränser-      tigheternas gränser på annat sätt än med hjälp
4027: na för fastigheten på sådant sätt att de får laga   av råmärken som skall placeras i marken.
4028: 
4029:     Helsingfors den 2 mars 1988
4030: 
4031:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
4032:                                              1988 vp.
4033: 
4034: Kirjallinen kysymys n:o 23
4035: 
4036: 
4037: 
4038: 
4039:                                   Lahti-Nuuttila: Kalastuksenhoitomaksuista kertyneiden varojen
4040:                                     jakamisesta
4041: 
4042: 
4043:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4044: 
4045:   Kalastuslain 91 §:n mukaan valtion tulo- ja          Kalavesien hoitoon, kalakantojen paranta-
4046: menoarvioon on vuosittain otettava kalatalou-       miseen, koe- ja suunnittelutoimintaan varattiin
4047: den edistämiseen määräraha, "joka vastaa ai-        tänä vuonna 6,8 miljoonaa markkaa. Pohjois-
4048: nakin sitä määrää, minkä kolmen edellisen           ten kuntien osalle varattiin em. määrärahasta
4049: vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorit-        700 000 markkaa. Läänikohtaisten kalastuspii-
4050: taneiden henkilöiden keskimääräisen lukumää-        rien jaettavaksi jää 6,1 miljoonaa markkaa.
4051: rän ja kulumassa olevan vuoden kalastuksen-         Tästä määrärahasta myönnettiin Hämeen lää-
4052: hoitomaksun suuruuden perusteella laskien on        nin (kalastuspiirin) osuudeksi 8,3 prosenttia,
4053: katsottava kalastuksenhoitomaksuina kerty-          mikä on yhden prosenttiyksikön vähemmän
4054: vän".                                               kuin vuonna 1987. Kuitenkin maan kalastus-
4055:    Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä        korttivaroista noin 13 prosenttia lunastetaan
4056: on näitä niin sanottuja kalastuskorttivaroja        Hämeen läänin alueelta.
4057: esitetty kalatalouden edistämiseen yhteensä            Jo aiemmin on todettu kalastuskorttivarojen
4058: 15 925 000 markkaa. Varoja on viime vuonna          jaossa ollut epäsuhde kortin lunastaneen hen-
4059: käytetty kalatalouden edistämiseen suunnilleen      kilömäärän suhteessa varojen käyttöön. Tätä
4060: seuraavasti:                                        epäsuhdetta on pyritty korjaamaan viime vuo-
4061:   - kalavesien hoito, kalakantojen paranta-         sina muun muassa korottamalla Hämeen lää-
4062: minen, koe- ja suunnittelutoiminta 50 OJo           nin osuutta. Tämä myönteinen kehitys kääntyi
4063:                                                     vuoden 1988 osalta taaksepäin. Näyttääkin
4064:    - valistus ja neuvonta 15 %                      siltä, että kalastuskorttivaroja kerätään sisäve-
4065:   - tutkimus (RKTL kalantutkimusosasto)             sialueelta ja määrärahoja siirretään epäoikeu-
4066: 25%                                                 denmukaisen järjestelmän perusteella rannik-
4067:   - maksun kantokulut (PSP) 10 %.                   koalueelle ja Lappiin.
4068: 
4069: Kalastuskorttivarojen jakauma vuosina 1986, 1987 ja 1988 sekä kalastuskorttivarojen kertymä ja
4070:                        kalastajamäärän jakauma lääneittäin on seuraava:
4071: Lääni                      Korttivarojen   Kalastajien      Avustus         Avustus       Avustus
4072:                             kertymä OJo     määrä OJo      korttivar.      korttivar.    korttivar.
4073:                                                              1986 D7o       1987 llfo     1988 D7o
4074: Hämeen ...............           15          13               9,6            9,3           8,3
4075: Uudenmaan ...........            15          10               9,1           11,0           8,8
4076: Turun ja Porin ........          12          12              10,3           12,6          14,4
4077: Kymen ················            9           8,9             7,1            9,0           8,2
4078: Mikkelin ..............           8           9,8             6,5            7,0           7,5
4079: Pohjois-Karjalan ......           6           6,9             4,3            3,6           4,7
4080: Kuopion ...............           8           8,2             6,1            6,2           5,4
4081: Keski-Suomen .........            7           8,2             7,7            7,1           5,7
4082: Vaasan ................           6           6               8,5            8,5           9,1
4083: Oulun .................           8          10              11,1            9,5          11,9
4084: Lapin ..................          6           7,1            19,7           16,2          16,0
4085:                                                             100            100           100
4086: 
4087: 280201R
4088: 2                                   1988 vp. -    KK n:o 23
4089: 
4090:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4091: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän          kalastuksenhoitomaksuista kertyneitä
4092: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen           varoja jaetaan eri läänien välillä epäoi-
4093: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:            keudenmukaisesti, ja
4094:                                                           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4095:                                                        ryhtyä tämän epäkohdan poistamisek-
4096:                                                        si?
4097:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
4098: 
4099:                                      Pentti Lahti-Nuuttila
4100:                                     1988 vp. -     KK n:o 23
4101:                                                                                                   3
4102: 
4103: 
4104: 
4105: 
4106:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4107: 
4108:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kalastuksenhoidon tarpeet. Samalla on pyritty
4109: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      varmistamaan hoitotoiminnan pitkäjännittei-
4110: olette 5 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          syyttä ja suunnitelmallisuutta ottamalla jako-
4111: kirjeenne n:o 39 ohella toimittanut valtioneu-     mittareiksi kahden edellisen vuoden ao. piirin
4112: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kalastuksenhoitovarojen osuus.
4113: kansanedustaja Lahti-Nuuttilan kirjallisesta          Mikä sitten osoittaa kalastuksenhoidon tar-
4114: kysymyksestä n:o 23:                               vetta? Tätä on paljolti pohdittu. Yksi sellainen
4115:                                                    on tietenkin harjoitettu kalastus ao. kalavesis-
4116:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      sä. Mitään tarkkaa lukua ei ole siitä osoitetta-
4117:        kalastuksenhoitomaksuista kertyneitä        vissa. Aikaisempina vuosina on yhtenä tunnus-
4118:        varoja jaetaan eri läänien välillä epäoi-   lukuna käytetty nk. kalastuspainetta, joka suo-
4119:        keudenmukaisesti, ja                        ritettujen tutkimuksien mukaan osoittaa, miten
4120:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     monta kalastajaa pitää ao. lääniä tärkeimpänä
4121:        ryhtyä tämän epäkohdan poistamisek-         kalastusalueenaan. Kuitenkaan tässä tavassa
4122:        si?                                         mitata kalastuspainetta ei oteta huomioon, mi-
4123:                                                    ten paljon ao. kalastajia kalastaa.
4124:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Jotta todellinen kalastuspaine ja kalavarojen
4125: vasti seuraavan:                                   hyödyntäminen tulisi paremmin huomioitua,
4126:    Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon        otettiin vuoden 1988 jaossa uutena neljäntenä
4127: sisältyy 15,9 miljoonan markan suuruinen           mittarina huomioon myös ammattimaisesti ka-
4128: määräraha - kalastuksenhoitomaksut. Nämä           lastavien määrä. Kalastuslain näkökohdat siis
4129: varat on tarkoitettu kalatalouden edistämiseen.    pyrittiin ottamaan huomioon.
4130: Kalastuksenhoitomaksuvaroista on vuosittain           Lisäys jakoperusteisiin merkitsee noin
4131: noin puolet myönnetty kalastusalan järjestöille    1,5 o/o:n siirtymää koko kalastuksenhoitomak-
4132: ym. yhteisöille kalavesien hoitoon ja kalakan-     suvarasummasta ja kalavesien hoitoon sekä
4133: tojen parantamiseen. Loput on käytetty valis-      kalakantojen parantamiseen kalastuspiirien jaet-
4134: tustoimintaan sekä korttien painatuskuluihin       tavaksi osoitetusta summasta vain noin 4 %.
4135: ja toimitusmaksuihin. Kuluvana vuonna niitä        Vertailtaessa eri vuosien prosenttiosuuksia tu-
4136: tullaan käyttämään myös järjestötoiminnan tu-      lee ottaa huomioon, että nyt on kysymys vain
4137: kemiseen.                                          osasta kalastuspiirien alueille tulevia kalastuk-
4138:    Kysymys koskee kuitenkin ilmeisesti kalave-     senhoitomaksuvaroja.
4139: sien hoito- ja kalakantojen parantamistoimin-         Kalastuksenhoitomaksuvarojen alueellisen
4140: nan rahoitusta niiltä osin, kuin jako suorite-     kertymän käyttäminen varojen jakoperusteena
4141: taan kalastuspiirien toimesta. Toisin sanoen       kalastuspiireittäin vähentäisi joustavuutta kes-
4142: kyseessä on vajaat 40 o/o kalastuksenhoitomak-     kittää varoja tietyssä määrin kulloisiinkin on-
4143: suvaroista.                                        gelma-alueisiin. Toisaalta on huomattava, että
4144:    Kalastuksenhoitomaksuvarojen jako perus-        kalastuksenhoitomaksujen alueellinen kertymä
4145: tuu harkintaan, jossa tietenkin pyritään otta-     ei ole ollut tiedossa vuoden 1972 jälkeen,
4146: maan huomioon eri ajankohtina vallitsevat          jolloin maksujen suoritustapa muuttui.
4147: 
4148:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1988
4149: 
4150:                                                                         Ministeri Ole Norrback
4151: 4                                     1988 vp. -     KK n:o 23
4152: 
4153: 
4154: 
4155: 
4156:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4157: 
4158:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gifterna under de två föregående åren har
4159: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          använts som mätare för fördelningen.
4160: nr 39 av den 5 februari 1988 tili vederbörande          Vad är det då som visar behovet av fiskeri-
4161: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       vård? Frågan har ägnats mycken uppmärksam-
4162: jande av riksdagsman Lahti-Nuuttila under-           het. En sådan faktor är förstås det fiske som
4163: tecknade spörsmål nr 23:                             har bedrivits i det berörda fiskevattnet. Härom
4164:           Är Regeringen medveten om att de           finns inga exakta siffror att tillgå. Under
4165:        medel som influtit av fiskevårdsavgif-        tidigare år har som ett jämförelsetal använts
4166:        terna fördelas orättvist mellan länen         det s.k. fiskeritrycket, som enligt utförda un-
4167:        och                                           dersökningar visar hur många fiskare som
4168:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       anser vederbörande Iän som sitt viktigaste
4169:        ta för avhjälpa missförhållandet?             fiskeområde. Vid detta sätt att mäta fiskeri-
4170:                                                      trycket beaktas dock inte hur många fiskare
4171:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som fiskar där.
4172: samt anföra följande:                                   För att det verkliga fiskeritrycket och utnytt-
4173:                                                      jandet av fisken bättre skall kunna iakttas togs
4174:    1 statsförslaget för år 1988 ingår ett anslag
4175:                                                      vid fördelningen år 1988 som en ny fjärde
4176: om 15,9 miljoner mark - fiskevårdsavgifter-
4177:                                                      mätare också antalet yrkesfiskare i betraktan-
4178: na. Dessa medel har avsetts för främjande av
4179:                                                      de. Avsikten var alltså att beakta synpunkterna
4180: fiskerihushållningen. Av fiskevårdsavgifterna
4181: har årligen ca hälften beviljats till organisatio-   i lagen om fiske.
4182: ner inom fiskeribranschen m.fl. samfund för             En ökning av fördelningsgrunderna innebär
4183: skötseln av fiskevatten och förbättrande av          en förskjutning om ca 1,5 OJo av hela summan
4184: fiskbeståndet. Återstoden har använts för upp-       av fiskevårdsavgifterna och med endast ca 4 OJo
4185: lysningsverksamhet samt tryckningskostnader          av den summa som anvisats till fördelning
4186: och expeditionslösen för fiskekort. Under inne-      inom fiskeridistrikten för skötsel av fiskevatten
4187: varande år kommer de också att användas för          samt förbättring av fiskbestånden. Då de pro-
4188: understödjande av organisationsverksamhet.           centuella andelarna för olika år jämförs bör
4189:    Spörsmålet gäller dock uppenbarligen finan-       beaktas att det nu är frågan om enbart en del
4190: sieringen av skötseln av fiskevattnen och för-       av de fiskevårdsavgifter som kanaliseras tili
4191: bättringen av fiskbestånden till de delar som        fiskeridistriktens områden.
4192: fördelningen utförs genom försorg av fiskeridi-         Användning av det regionalt influtna belop-
4193: strikten. Med andra ord är det frågan om             pet av fiskevårdsavgifter som grund för fördel-
4194: knappt 40 % av fiskevårdsavgifterna.                 ningen av medlen mellan de olika fiskeridi-
4195:    Fördelningen       av    fiskevårdsavgifterna     strikten skulle minska flexibiliteten när det
4196: grundar sig på prövning. Vid denna försöker          gäller att i viss mån koncentrera medlen på
4197: man naturligtvis beakta behoven inom fiske-          problemområden vid olika tidpunkter. Å andra
4198: vården vid olika tidpunkter. Samtidigt har           sidan skall observeras att man inte haft känne-
4199: bemödanden gjorts att säkerställa långsiktighe-      dom om det regionalt influtna beloppet av
4200: ten och planmässigheten inom vården genom            fiskevårdsavgifter efter år 1972, då sättet att
4201: att respektive distrikts andel av fiskevårdsav-      erlägga avgifterna ändrades.
4202: 
4203:     Helsingfors den 9 mars 1988
4204: 
4205:                                                                            Minister Ole Norrback
4206:                                               1988 vp.
4207: 
4208: Kirjallinen kysymys n:o 24
4209: 
4210: 
4211: 
4212: 
4213:                                   Vähänäkki: Nykyisten varuskuntien säilyttämisestä Kymen lää-
4214:                                      nissä
4215: 
4216: 
4217:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4218: 
4219:    Jo usean vuoden ajan on eräissä Kymen                Henkilökunnan ohella on mahdollisista siir-
4220: läänissä sijaitsevissa varuskunnissa liikkunut       tosuunnitelmista kannettu suurta huolta varus-
4221: Lipseerien, toimiupseerien, muiden toimihenki-       kuntien asemakuntien keskuudessa. Kunnallis-
4222: löiden ja työntekijöiden keskuudessa itsepintai-     väki tuntee kohtuuttomaksi sen, että valtioval-
4223: ;ia huhuja ja tietojakin siitä, että eräitä varus-   ta juuri sillä hetkellä, jolloin rakennemuutos-
4224: kuntia aiotaan lakkauttaa ja eräitä joukko-          läänissä, jollainen Kymen lääni on, sekä yksi-
4225: )sastoja siirtää kokonaan toiselle paikkakun-        tyinen että kunnallinen sektori tekee voitavan-
4226: rralle ja jopa toiseen lääniin. Luonnollista on,     sa uusien työpaikkojen luomiseksi, suunnitte-
4227: ~ttä nämä mahdolliset suunnitelmat ovat ai-          lee huomattavan määrän työpaikkoja sisältä-
4228: lleuttaneet henkilökunnan keskuudessa suurta         vien varuskuntien tahi niissä olevien joukko-
4229: !pävarmuutta tulevaisuudesta, perhekohtaisten        osastojen siirtymistä pois Kymen läänistä.
4230: munnitelmien jäädyttämistä sekä myös epä-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4231:  uottamusta työnantajaa eli tässä tapauksessa        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4232: )Uolustusministeriötä kohtaan.                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4233:                                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4234:   Voimakkaimmin on tyytymättömyys ilmen-
4235: lyt Elimäen Korialla, jossa on puhuttu Pionee-                 Milloin Hallitus aikoo ilmoittaa jul-
4236: ·ipataljoonan toimintojen siirtymisestä muual-              kisesti ja virallisesti, etteivät Kymen
4237: e, Haminassa, jossa on keskusteltu Kymen                    läänissä liikkuvat sekä väestön että
4238: fääkäripataljoonan mahdollisesta paikkakuu-                 kuntien kannalta kohtuuttamiksi koe-
4239: lan vaihdosta ja Kotkassa, jossa on uumoiltu                tut tiedot eräiden varuskuntien toimin-
4240: ~annikkopatteriston     esikunnan siirtymistä               tojen siirtämisestä muualle pidä lain-
4241: nuualle. Tietoja on myös tihkunut joukko-                   kaan paikkaansa ottaen huomioon ko.
4242: >sastojen siirtymisestä eräissä muissa Kymen                läänissä vallitsevan työpaikkojen ja
4243: äänin varuskunnissa.                                        väestön kadon?
4244: 
4245:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
4246: 
4247:                                           Matti Vähänäkki
4248: 
4249: 
4250: 
4251: 
4252:  .80196L
4253: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 24
4254: 
4255: 
4256: 
4257: 
4258:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4259: 
4260:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kohdentamista ja koulutusjärjestelmän tarki
4261: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tamista.
4262: olette 9 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn             Asiaa laajasti tarkasteltaessa organisaatiou
4263: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       distuksen eräs osa-alue on myös yhteistoimi
4264: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nan tehostaminen ja päällekkäisten toimint
4265: edustaja Matti Vähänäkin näin kuuluvasta kir-      jen poistaminen puolustushallinnon ja muidc
4266: jallisesta kysymyksestä n:o 24:                    hallinnonalojen välillä.
4267:           Milloin Hallitus aikoo ilmoittaa jul-       Meneillään olevan monivaiheisen organisa
4268:        kisesti ja virallisesti, etteivät Kymen     tiotarkistuksen tavoitteena on säilyttää puolu
4269:        läänissä liikkuvat sekä väestön että        tusvoimien tehokkuus muuttuvissa oloissa. C
4270:        kuntien kannalta kohtuuttomiksi koe-        ganisaatiouudistus on lähtenyt liikkeelle ma
4271:        tut tiedot eräiden varuskuntien toimin-     voimista.
4272:        tojen siirtämisestä muualle pidä lain-         Maavoimien osalta uudistuksessa on tark<
4273:        kaan paikkaansa ottaen huomioon ko.         tus siirtyä kahteen joukkotyyppiin, prikaati
4274:        läänissä vallitsevan työpaikkojen ja        ja rykmenttiin. Prikaatit käsittävät eri aselaji1
4275:        väestön kadon?                              joukkoja paikallisten olosuhteiden mukaa
4276:                                                    Rykmentit muodostetaan yhdistämällä joukk
4277:                                                    ja aselajeittain tai varuskunnallisesti nykyis
4278:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
4279:                                                    tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Uudist
4280: taen seuraavaa:
4281:                                                    merkitsee itsenäisten hallinnollisten yksiköid
4282:    Puolustusvoimissa käynnistettiin tämän vuo-     määrän vähenemistä ja mahdollisesti luop
4283: sikymmenen alkupuolella oloissamme laaja           mista joistakin alueista sekä varuskunnist
4284: rauhan ajan organisaatioiden kehittämistyö.        Henkilöstöä ei muutosten takia irtisanota
4285: Kehittämiseen vaikuttavia keskeisiä syitä ovat     siirrot pyritään rajoittamaan mahdollisimm
4286: olleet muuttuvat valmius- ja koulutusvaati-        vähiin.
4287: mukset, uusiutuva kalusto, palkatun henkilös-         Uudistuksen keskeisiä periaatteita ovat jo
4288: tön vajaus sekä hallinnon yleiset rationali-       tosuhteiden selkeyttäminen ja päällekkäistc
4289: sointi- ja tehokkuusvaatimukset.                   mintojen poistaminen. Toimintoja kehitetä
4290:    Koulutettavien, niin varusmiesten kuin reser-   sekä varuskunnittain että aselajeittain mw
4291: viläistenkin määrälliset muutokset ja koulutus-    muassa      tarkoituksenmukaisten       koulut\
4292: tason nousu pakottavat kehittämään organi-         kokoonpanojen takaamiseksi ja rakentamist:
4293: saatiota ja koulutusjärjestelmää tehokkuusvaa-     peen minimoimiseksi. Esikunnat pyritään pii
4294: timusten mukaisesti. Runsaan kahdenkymme-          mään pieninä ja tehtäviä ja päätösvaltaa de
4295: nen vuoden aikana on vuosittain palvelukseen       goidaan ylhäältä alaspäin. Vapautuva henl
4296: kutsuttavien varusmiesten määrä vähentynyt         löstö kohdennetaan pääosin koulutus- ja u
4297: noin 45 OOO:sta noin 31 OOO:een. Samana aika-      den kaluston käyttö- ja huoltotehtäviin.
4298: na on vuosittain koulutettavien reserviläisten        Maavoimia koskevat organisaatiomuutoki
4299: maara noussut muutamasta tuhannesta                koskettavat koko maata. Kaakkois-Suomen !
4300: 47 OOO:een.                                        tilasiäänin osalta muutospäätöksiä ei vielä c
4301:    Palkatun henkilöstön määrä ja henkilöstöra-     tehty. Eräiden joukkojen ja varuskuntien os
4302: kenne, henkilöstön varsin rajoitetut lisäämis-     ta puolustusministeriöön on tullut esityks
4303: mahdollisuudet sekä koulutusta koskevat vaa-       jotka ovat parhaillaan selvittelyn alaisena. l
4304: timukset edellyttävät henkilöstön uudelleen-       delleenorganisoinnissa tullaan noudattama
4305:                                      1988 vp. -    KK n:o 24                                     3
4306: 
4307: Kaakkois-Suomen sotilasläänin alueella samoja      sista tullaan tiedottamaan hyvissä ajoin henki-
4308: periaatteita kuin muuallakin maassa.               löstölle, noin vuosi enuen itse muutostapahtu-
4309:   Kuntia ja muita tahoja informoidaan hyvissä      maa. Asumiseen, puolison työpaikan saantiin
4310: ajoin, ja tarpeellisia neuvotteluja käydään osa-   sekä lasten koulussakäyntiin liittyvien kysy-
4311: puolten kanssa. Odotettavissa olevista muutok-     mysten hoitamiseen pyritään antamaan tukea.
4312: 
4313:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1988
4314: 
4315:                                                                Puolustusministeri Ole Norrback
4316: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 24
4317: 
4318: 
4319: 
4320: 
4321:                               Tili Riksdagens Herr Talman
4322: 
4323:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bildning förutsätter att personalen omdispone-
4324: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ras och att utbildningssystemet revideras.
4325: av den 9 februari 1988 till vederbörande med-          En vidare bedömning av saken visar att ett
4326: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     av områdena för organisationsreformen består
4327: av riksdagsman Matti Vähänäkki underteckna-         i att effektivera samarbetet och att avlägsna
4328: de spörsmål nr 24:                                  överlappande funktioner mellan försvarsför-
4329:                                                     valtningen och andra förvaltningsområden.
4330:           När ämnar Regeringen offentligt och          Målet för granskningen av organisationen,
4331:        officiellt meddela att de uppgifter som      viiken utförs i flera steg, är att bevara försvars-
4332:        rört sig i Kymmene Iän om att flytta         maktens effektivitet i förhållanden som stän-
4333:        bort vissa garnisonsfunktioner och som       digt förändras. Organisationsreformen har fått
4334:        både av befolkningen och kommunerna          sin början i lantstridskrafterna.
4335:        uppfattas som orimliga inte alls håller
4336:        sträck med beaktande av att arbetsplat-         Inom lantstridskrafterna har man för avsikt
4337:                                                     att övergå till två slags trupper, nämligen
4338:        serna och befolkningen i Kymmene Iän
4339:                                                     brigader och regementen. Brigaderna omfattar
4340:        hela tiden minskar?
4341:                                                     trupper inom olika vapenslag beroende på de
4342:                                                     lokala förhållandena. Regementen bildas ge-
4343:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nom att trupper sammanförs enligt vapenslag
4344: samt anföra följande:                               eller garnisoner på ett mer ändamålsenligt sätt
4345:                                                     än det nuvarande. Reformen innebär att de
4346:    I början av detta årtionde påbörjades inom       självständiga administrativa enheterna blir fär-
4347: försvarsmakten ett för våra förhållanden om-        re till antalet och att vissa områden och garni-
4348: fattande arbete för att utveckla den fredstida      soner eventuellt läggs ner. Personai kommer
4349: organisationen. Centrala orsaker härtill var de     inte att sägas upp på grund av omändringarna,
4350: föränderliga kraven på beredskap och utbild-        och förflyttningarna försöker man begränsa till
4351: ning, utrustningen som ständigt förnyas, bris-      så få som möjligt.
4352: ten på avlönad personai samt förvaltningens            Reformens centrala principer är att klargöra
4353: allmänna krav på rationalisering och effektivi-     förhållandena i ledningen och att avlägsna
4354: tet.                                                överlappande funktioner. Funktionerna ut-
4355:    Förändringar i antalet personer som skall        vecklas både i garnisoner och vapenslag bl.a.
4356: utbildas, både värnpliktiga och reservister, och    för att garantera en ändamålsenlig samman-
4357: en allt högre utbildningsnivå gör det absolut       sättning av utbildningen och för att minimera
4358: nödvändigt att utveckla organisationen och          behovet av att bygga. Det finns en strävan att
4359: utbildningssystemet i enlighet med kraven på        hålla staberna små, och uppgifter samt besluts-
4360: effektivitet. Under drygt 20 års tid har antalet    befogenhet delegeras uppifrån nedåt. Personai
4361: beväringar som årligen inkallas för att avtjäna     som frigörs kommer till största del att placeras
4362: sin värnplikt minskat från 45 000 till ca 31 000.   för att sköta utbildningsuppgifter och för att
4363: Under samma tid har antalet reservister som         sköta om den nya utrustningen.
4364: årligen utbildas ökat från några tusen till            De organisatoriska förändringarna inom
4365: 47 000.                                             lantstridskrafterna berör hela landet. Beslut
4366:    Den avlönade personalens antal och perso-        om förändringar i sydöstra Finlands militärlän
4367: nalstruktur, de mycket begränsade möjligheter-      har inte ännu gjorts. Från vissa trupper och
4368: na att utöka personalen, samt kraven på ut-         garnisoner har tili försvarsministeriet inläm-
4369:                                       1988 vp. -     KK n:o 24                                   5
4370: 
4371: nats förslag, som för tillfället utreds. 1 sydöst-   nalen kommer att informeras i god tid om de
4372: ra Finlands militärlän följs samma principer         förändringar som är att vänta, ungefär ett år
4373: vid omorganiseringen som i det övriga landet.        innan själva förändringen. Avsikten är att ge
4374:    Kommuner och andra instanser kommer att           stöd; frågor som gäller boende, anskaffandet
4375: informeras i god tid och erforderliga förhand-       av arbetsplats åt makan och barnens skolgång.
4376: lingar kommer att föras med parterna. Perso-
4377: 
4378:     Helsingfors den 11 mars 1988
4379: 
4380:                                                                  Försvarsminister Ole Norrback
4381:                                                1988 vp.
4382: 
4383: Kirjallinen kysymys n:o 25
4384: 
4385: 
4386: 
4387: 
4388:                                   Elo ym.: Asuntotuotantomäärärahojen lisäämisestä Satakun-
4389:                                      nassa
4390: 
4391: 
4392:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4393: 
4394:    Asuntotuotannon tulevaisuudesta on viime          kän uustuotantokiintiön on Pori noin 1,5 mil-
4395: aikoina puhuttu paljon. Hallitusohjelman yh-         joonaa markkaa, Rauma 1,4 miljoonaa mark-
4396: teydessä on tehty periaatepäätös 12 000              kaa, Huittinen 2,4 miljoonaa markkaa, Harja-
4397: vuokra-asunnon tuottamisesta vuositasolla ja         valta 2,6 miljoonaa markkaa ja Parkano 2,1
4398: perusparannustoiminnan tehostamisesta. Uutta         miljoonaa markkaa. Varsinais-Suomen osalta
4399: on asuntolainahakemusten käsittelyn yhteydes-        voidaan vastaavasti todeta, että ylityksiä las-
4400: sä ollut se, että kunnat ja lääninhallitus ovat      kennalliseen kiintiöön on esim. Turussa 16,7
4401: ensimmäistä kertaa antaneet lausuntonsa sekä         miljoonaa markkaa, Uudessakaupungissa 10,4
4402: uudishankkeista että perusparannushankkeista,        miljoonaa markkaa, Raisiossa 6,2 miljoonaa
4403: jotka on asetettu etuoikeusjärjestykseen samal-      markkaa sekä Salossa 12,2 miljoonaa mark-
4404: le listalle kussakin kunnassa.                       kaa. Ns. erityismäärärahoja saavista läänin 26
4405:    Turun ja Porin lääninhallitus on omassa           kohteesta on viisi Satakunnassa.
4406: lausunnossaan esittänyt asuntohallitukselle, et-        Valtion budjetin käsittelyn yhteydessä on
4407: tä vuoden 1988 määrärahoista lainoitettaisiin        päätetty 12 000 vuokra-asunnon rakentamises-
4408: omakotiasuntoja 318, muita omistusasuntoja           ta tämän vuoden määrärahoista. Siksi vaikut-
4409: 608 ja vuokra-asuntoja 991. Vuokra-asunnois-         taakin yllättävältä, että Satakunnassa on useita
4410: ta on erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja 304.    vuokratalohankkeita, jotka ovat alustavien
4411: Lisäksi lääninhallitus on puoltanut lausunnos-       kaavailujen mukaan olleet saamassa asuntolai-
4412: saan yhteensä 1 237 asunnon perusparannuslai-        nan, mutta näyttävät nyt lääninhallituksen lau-
4413: nojen myöntämistä, joiden lainojen kokonais-         sunnon mukaan jäävän toteutumatta. Tällaisia
4414: summa on noin 64 miljoonaa markkaa. Edellä           kohteita on esim. Ulvilassa, Kiukaisissa, Po-
4415: mainittujen uustuotantohankkeiden lainoitus-         markussa, Merikarvialla ja Mouhijärvellä vain
4416: arvot ovat yhteensä 293,5 miljoonaa markkaa.         joitakin esimerkkejä mainitaksemme.
4417:    Tarkasteltaessa lainoitettavien kohteiden            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4418: alueellista jakautumista ei voi välttyä siltä vai-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
4419: kutelmalta, että Turun ja Porin läänin lausun-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
4420: nossa voimakas painopiste valtion asuntolai-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
4421: noitettujen hankkeiden sijoittumisessa on Var-       sen:
4422: sinais-Suomessa. Kun verrataan lääninhallituk-
4423: sen esitystä uudistuotannon kuntakohtaisiin                   Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei
4424: kiintiöihin, voidaan todeta, että Varsinais-Suo-            Satakuntaa ole kohdeltu oikeuden-
4425: men kuntien kohteiden määrärahat ylittävät                  mukaisesti käsiteltäessä a~untomäärära­
4426: laskennallisen kiintiön 80 miljoonalla markalla             hojen jakautumista Turun ja Porin lää-
4427: ja Satakunnan kuntien kohteet alittavat vastaa-             nissä vuonna 1988, ja jos on,
4428: van laskennallisen kiintiönsä määrän 4,4 mil-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4429: joonalla markalla. Kuntakohtaisesti todetta-                ryhtyä, jotta Satakunta saisi sille kuulu-
4430: koon esimerkiksi, että Satakunnassa alle pel-               van osuuden asuntomäärärahoista?
4431: 280231Z
4432: 2                               1988 vp. -   KK n:o 25
4433: 
4434: 
4435:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
4436: 
4437:       Mikko Elo                Timo Laaksonen             Raimo Vuoristo
4438:       Maunu Kohijoki           Raila Aho                  Aino Pohjanoksa
4439:                 Kalevi Lamminen                    Lea Mäkipää
4440:                                      1988 vp. -     KK n:o 25                                      3
4441: 
4442: 
4443: 
4444: 
4445:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4446: 
4447:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lähinnä työpaikkojen lisääntymisestä aiheutu-
4448: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vaa asuntojen tarvetta.
4449: olette 9 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn              Asuntohallitus on tämän kysymyksen joh-
4450: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        dosta antamassaan lausunnossa todennut, että
4451: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       "asuntohallitus pyrkii lainajaossaan ottamaan
4452: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta             huomioon tasapuolisesti Turun ja Porin läänin
4453: kirjallisesta kysymyksestä n:o 25:                  sisällä sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan
4454:                                                     edut. Viime vuonna on kuitenkin lähinnä elin-
4455:          Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei       keinopoliittisista syistä suurin osa läänin eri-
4456:        Satakuntaa ole kohdeltu oikeuden-            tyistarvemäärärahoista suuntautunut Varsi-
4457:        mukaisesti käsiteltäessä asuntomäärära-      nais-Suomen kunnille.
4458:        hojen jakautumista Turun ja Porin lää-
4459:        nissä vuonna 1988, ja jos on,                   Asuntojen kysyntä on varsin erilainen Varsi-
4460:                                                     nais-Suomen ja Satakunnan kuntien välillä.
4461:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4462:                                                     Varsinais-Suomessa on kasvukeskuksia, joissa
4463:        ryhtyä, jotta Satakunta saisi sille kuulu-   on pitkät jonot vuokra-asuntoihin ja lainoitet-
4464:        van osuuden asuntomäärärahoista?             tujen omistusasuntojen kysyntä erittäin vilkas-
4465:                                                     ta. Mm. Salossa ja Uudessakaupungissa on
4466:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          voimakkaan työpaikkakehityksen aiheuttama
4467: taen seuraavaa:                                     voimakas kysyntä sekä vuokra- että asuntolai-
4468:   Lääneittäisten ja kunnittaisten asuntolaina-      noitetuista omistusasunnoista.
4469: kiintiöiden lähtökohtana on asuntojen tuotan-          Turku ja sen ympäristökunnat muodostavat
4470: totarve, mikä koostuu väestön määrän ja ra-         kasvukeskuksen, jossa on kysyntää kaikenlai-
4471: kenteen sekä asumistason kehittymisen edellyt-      sista asunnoista. Satakunnan alueella ei tällai-
4472: tämästä asuntokannan lisäystarpeesta ja asun-       sia kasvukeskuksia ole, minkä vuoksi omistus-
4473: tojen poistuman korvaamisesta. Asuntokannan         ja vuokra-asuntojen ja lainoitettujen omistus-
4474: alueittaisen tarpeen perustana ovat valtioneu-      asuntojen kysyntä on ollut vähäisempää.
4475: vostossa ja väliportaan hallintotasolla päätetyt       Muun muassa Raumalla, Porissa ja Koke-
4476: väestösuunnitteet.                                  mäellä on ollut jatkuvasti tyhjiä vuokra-asun-
4477:    Lääni- ja kuntakiintiöiden lähtökohtana on       toja eikä asuntolainoitettujen omistusasunto-
4478: käytetty edellä kerrotulla tavalla määriteltyjä     jen kysyntä ole ollut erikoisen vilkasta. Huitti-
4479: tuotantotarvelaskelmia, joiden pohjalta valtio-     sissa, Parkanossa, Vammalassa ja Kankaan-
4480: neuvosto on vahvistanut vuosittaisen asuntolai-     päässä on aikaisempina vuosina henkilökohtai-
4481: nojen myöntämisvaltuuden käyttösuunnitel-           sen lainoituksen piiriin hyväksytty osaketalo
4482: man käsittelyn yhteydessä lääneittäiset kiintiöt.   liikkeelle lähtemättä. Tilanteeseen on vaikutta-
4483: Tämän vuoden alueelliset kiintiöt vahvistetta-      nut osaksi asuntojen heikko kysyntä. Äetsässä
4484: neen valtioneuvostossa kuluvan maaliskuun ai-       on muutama vuosi sitten valmistuneessa 10
4485: kana.                                               asuntoa käsittävässä henkilökohtaiseen osake-
4486:    Lääninhallituksen lausunnolla on merkittävä      lainoituksen piiriin hyväksytyssä talossa edel-
4487: osuus määriteltäessä kunnalle tulevaa erityis-      leen 9 asuntoa myymättä. Äetsän kuntakaan ei
4488: tarvemääräosuutta. Asuntohallitus ei kuiten-        ole ollut halukas ostamaan myymättömiä huo-
4489: kaan ole sidottu tähän lausuntoon, vaan jou-        neistoja vuokra-asunnoiksi. Myös eräissä muis-
4490: tuu toisinaan poikkeamaan lääninhallituksen         sa Satakunnan kunnissa on ollut vaikeuksia
4491: kannasta. Näissä tapauksissa asuntohallitus         vuokra-asuntojen täyttämisessä ja asuntolai-
4492: pyrkii mahdollisuuksien mukaan neuvottele-          noitettujen asuntojen myynnissä.
4493: maan asianomaisen lääninhallituksen kanssa.            Viime aikoina on kuitenkin ollut havaittavis-
4494:    Turun ja Porin lääninhallitus on lausunnos-      sa, että eräiden Satakunnan kuntien osalta
4495: saan pyrkinyt korostamaan erityisesti vanhus-       tilanne on muuttumassa. Lisääntynyt asunto-
4496: väestölle tarkoitettujen asuntojen tarvetta sekä    jen tarve ja kunnan muuttuneet asunto-olosuh-
4497: 4                                  1988 vp. -    KK n:o 25
4498: 
4499: teet otetaan luonnollisesti huomioon asunto-     Porin lääninhallituksen sekä asianomaisten
4500: hallituksen kevään lainajaossa. Asuntohallitus   kuntien kanssa asuntolainojen tarpeellisuudes-
4501: tuleekin tarvittaessa neuvottelemaan Turun ja    ta näihin kuntiin."
4502: 
4503:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
4504: 
4505:                                                              Ympäristöministeri Kaj Bärlund
4506:                                      1988 vp. -     KK n:o 25                                       5
4507: 
4508: 
4509: 
4510: 
4511:                               Till Riksdagens Herr Talman
4512: 
4513:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän har
4514: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         i sitt utlåtande velat speciellt betona behovet av
4515: av den 9 februari 1988 tili vederbörande med-       bostäder, som avsetts för åldringar, samt det
4516: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     behov av bostäder som närmast förorsakas av
4517: av riksdagsman Mikko Elo m.fl. underteckna-         det ökade antalet arbetsplatser.
4518: de spörsmål nr 25:                                     Bostadsstyrelsen har i det utlåtande den
4519:                                                     avgett med anledning av spörsmålet konsta-
4520:          Är Regeringen medveten om att Sata-        terat att "bostadsstyrelsen försöker vid sin
4521:        kunta inte har behandlats rättvist då        fördelning av lån rättvist beakta både Egentli-
4522:        fördelningen av bostadsanslagen har          &a Finlands och Satakuntas intressen inom
4523:        behandlats i Åbo och Björneborgs Iän         Abo och Björneborgs Iän. Förra året inriktades
4524:        år 1988, och om så är,                       dock största delen av anslaget för specialbehov
4525:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       närmast av näringspolitiska skäl på kommu-
4526:        ta för att Satakunta får sin andel av        nerna i Egentliga Finland.
4527:        bostadsanslagen?                                Efterfrågan på bostäder är mycket annorlun-
4528:                                                     da i kommunerna i Egentliga Finland än i
4529:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Satakunta. 1 Egentliga Finland finns tillväxt-
4530: samt anföra följande:                               centra där det förekommer långa köer för
4531:                                                     hyresbostäder och efterfrågan på ägarbostäder
4532:    Utgångspunkten för bostadslånekvoterna för       med bostadslån är mycket livlig. Bl.a. i Salo
4533: länen och kommunerna är behovet av bostads-         och Nystad finns det en kraftig efterfrågan
4534: produktion. Detta består av det behov att öka       både på hyresbostäder och ägarbostäder med
4535: bostadsbeståndet som betingas av folkmäng-          bostadslån tili följd av den kraftiga utveck-
4536: den och befolkningsstrukturen samt av utveck-       lingen beträffande arbetsplatserna.
4537: lingen i fråga om bostadsnivån och av ersätt-          Åbo och kommunerna i dess omnejd utgör
4538: ning för bortfallet av bostäder. Grunden för        ett tiliväxtcentrum, där det finns efterfrågan på
4539: det regionala behovet beträffande bostadsbe-        alla slags bostäder. I Satakunta finns inga
4540: ståndet är folkplaneringstalen, vilka det har       sådana tillväxtcentra och därför har efterfrå-
4541: beslutits om i statsrådet och i förvaltningen på    gan på ägar- och hyresbostäder och ägarbostä-
4542: mellannivå.                                         der med bostadslån varit liten.
4543:    Som utgångspunkt för läns- och kommun-              Bland annat i Raumo, Björneborg och Ku-
4544: kvoterna har använts de beräkningar beträf-         mo finns ständigt tomma hyresbostäder och
4545: fande produktionsbehovet vilka fastställts på       efterfrågan på ägarbostäder med bostadslån
4546: ovan nämnda sätt. På basis av dessa har             har inte varit speciellt livlig. 1 Huittinen, Par-
4547: statsrådet fastställt kvoterna för länen i sam-     kano, Vammala och Kankaanpää har det un-
4548: band med behandlingen av dispositionsplanen         der tidigare år inte blivit något av aktiehus, för
4549: för den årliga bevillningsfullmakten för bo-        vilka personliga lån har godkänts. Den ringa
4550: stadslån. De regionala kvoterna för i år kom-       efterfrågan på bostäder har delvis inverkat på
4551: mer sannolikt att fastställas i statsrådet under    situationen. I Äetsä finns fortfarande 9 bostä-
4552: innevarande mars månad.                             der osålda i ett hus som blev färdigt för några
4553:    Länsstyrelsens utlåtande har en stor betydel-    år sedan och omfattar 10 bostäder och som
4554: se då anslaget för specialbehov fastställs för en   godkänts som objekt för personliga lån. Inte
4555: kommun. Bostadsstyrelsen är dock inte bun-          heller Äetsä kommun har varit viliig att köpa
4556: den av detta utlåtande utan blir ibland tvungen     de osålda bostäderna tili hyresbostäder. Också
4557: att avvika från länsstyrelsens ståndpunkt. 1        vissa andra kommuner i Satakunta har haft
4558: dessa fall försöker bostadsstyrelsen så vitt möj-   svårigheter med att fylla hyresbostäder och
4559: ligt förhandla med den berörda länsstyrelsen.       sälja bostäder med bostadslån.
4560: 6                                  1988 vp. -   KK n:o 25
4561: 
4562:    Under den senaste tiden har dock kunnat      fördelar lån i vår. Bostadsstyrelsen kommer
4563: observeras att situationen beträffande vissa    också vid behov att förhandla med länsstyrel-
4564: kommuner i Satakunta håller på att ändras.      sen i Åbo och Björneborgs Iän samt med
4565: Det ökade behovet av bostäder och de ändrade    behöriga kommuner om dessa kommuners be-
4566: bostadsförhållandena i kommunen tas natur-      hov av bostadslån."
4567: ligtvis    betraktande då bostadsstyrelsen
4568: 
4569:     Helsingfors den 18 mars 1988
4570: 
4571:                                                                 Miljöminister Kaj Bärlund
4572:                                              1988 vp.
4573: 
4574: Kirjallinen kysymys n:o 26
4575: 
4576: 
4577: 
4578: 
4579:                                  Myller ym.: Postivaunuliikenteen säilyttämisestä Valtionrauta-
4580:                                     teillä
4581: 
4582: 
4583:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4584: 
4585:    Postivaunukuljetuksilla on tärkeä sijansa        maan postivaunuliikenteen lakkauttamista vä-
4586: maamme postin kuljetuksessa. Muihin postin-         lillä Helsinki-Joensuu-Helsinki. Asiaa on
4587: kuljetus- ja käsittelymuotoihin verrattuna pos-     valmisteltu kuulematta laisinkaan henkilöstöä.
4588: tivaunulla on se etu, että posti saadaan käsitte-   Päätöksellä olisi kuitenkin oleellinen merkitys
4589: lyyn huomattavasti aikaisemmin ja sitä voi-         paitsi matkustavalle henkilöstölle, niin heidän
4590: daan lajitella jo matkan aikana. Postivaunussa      perheilleenkin.
4591: tapahtuvasta lajittelusta hyötyvät monet lajit-         Lisäksi on otettava huomioon, että Ruotsis-
4592: telukeskukset, mutta merkittävin etu siitä koi-     sa toteutettiin aikoinaan postivaunuliikenteen
4593: tuu Helsingin Postikeskukselle, joka potee          lakkauttaminen, mutta nyt on jälleen palattu
4594: suurta työvoimapulaa.                               postivaunujen entiseen käytäntöön.
4595:    Toinen merkittävä seikka postivaunuliiken-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4596: teen eduksi tulee näkyviin, jos kuljetusta tar-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
4597: kastellaan kansantalouden kannalta. Rautatei-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
4598: den perusparannukseen ja sähköistämiseen on         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
4599: viime vuosina investoitu mittavasti valtion va-     sen:
4600: roja. Tässä tilanteessa tuntuu nurinkuriselta                 Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-
4601: ohjata raskasta postiliikennettä maanteille.               ta vähentää Valtionrautateillä tapahtu-
4602:    Silloinen liikenneministeri on vuoden 1987              vaa postivaunuliikennettä, ja
4603: helmikuussa vastannut eduskunnassa tehtyyn                    mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
4604: kirjalliseen kysymykseen n:o 491. Vastauksen               tus aikoo ryhtyä postin kululle ja palve-
4605: mukaan postivaunutoimintaa tullaan jatka-                  lutasolle tärkeän nykyisen laajuisen
4606: maan nykyisessä laajuudessa. Tästä huolimatta              miehitetyn postivaunuliikenteen jatku-
4607: on posti- ja telehallitus ryhtynyt valmistele-             misen takaamiseksi?
4608: 
4609:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
4610: 
4611:           Riitta Myller                Marja-Liisa Tykkyläinen        Kerttu Törnqvist
4612:           Pertti Hietala               Pentti Lahti-Nuuttila          Sinikka Mönkäre
4613:                                        Liisa Jaakonsaari
4614: 
4615: 
4616: 
4617: 
4618: 280198N
4619: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 26
4620: 
4621: 
4622: 
4623: 
4624:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4625: 
4626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          - rautateiden tavaravaunussa samalla aika-
4627: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taululla paketteja ja aikakaus- ym. lehtiä, tar-
4628: olette helmikuun 9 päivänä 1988 päivätyn kir-        vittaessa kahdessa vaunussa
4629: jeenne n:o 91 ohella toimittanut valtioneuvos-          - kuorma-autoyhteydellä Pieksämäen väli-
4630: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       tyksellä klo 21.30-5.40 paketteja
4631: sanedustaja Myllerin ym. näin kuuluvasta kir-           - postilennolla Kuopioon ja edelleen autol-
4632: jallisesta kysymyksestä n:o 26:                      la klo 23.00-3.35 kirjeitä.
4633:                                                         Kuorma-autoyhteydellä ei ole vapaata kulje-
4634:           Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-
4635:                                                      tuskapasiteettia.
4636:        ta vähentää Valtionrautateillä tapahtu-
4637:        vaa postivaunuliikennettä, ja                    Postivaunussa 13 lajiteliaan siinä kuljetetta-
4638:                                                      vat ensimmäisen luokan posti ja paketit. Posti-
4639:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
4640:                                                      vaunun korvaavalle kuorma-autolle on suunni-
4641:        tus aikoo ryhtyä postin kululle ja palve-
4642:                                                      teltu lähtöajaksi Helsingistä klo 19.40 ja tulo-
4643:        lutasolle tärkeän nykyisen laajuisen
4644:                                                      ajaksi Mikkelin kautta Joensuuhun klo 3.30.
4645:        miehitetyn postivaunuliikenteen jatku-
4646:                                                      Joensuun lajittelukeskus ehtii käsitellä siinä
4647:        misen takaamiseksi?
4648:                                                      tulevan ensimmäisen luokan postin ja paketit
4649:                                                      jakelukuljetusten lähtöön mennessä. Tätä var-
4650:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ten Joensuun lajittelukeskus tarvitsee kolme
4651: vasti seuraavaa:                                     lisähenkilöä. Lisäksi on eräitä työvuoroja
4652:    Rautateitse postivaunuissa tapahtuva postin-      muutettava niin, että yötyö lisääntyy. Posti-
4653: kuljetus ja -käsittely ovat osa lajittelukeskuspe-   vaunu 13 kuljettaa ensimmäisen luokan postia
4654: riaatteen mukaista postinkulkujärjestelmää.          myös mm. Lappeenrantaan. Tätä varten on
4655: Postin rautatiekuljetukset hoidetaan rautatie-       varattava kuljetustilaa pikajunassa 9 rataosalle
4656: hallituksen vahvistamien aikataulujen puitteis-      Kouvola-Lappeenranta.
4657: sa lähinnä sellaisissa junanrungoissa, joissa           Joensuusta kuljetetaan postia Helsinkiin:
4658: toiminta, postimäärät, postiliikenneaikataulut          - postivaunussa 14 klo 16.30-22.55 vähäi-
4659: ja kalusto huomioon ottaen on postinkulun            nen määrä
4660: kannalta tarkoituksenmukaisinta.                        - kuorma-autoyhteydellä Varkauden väli-
4661:    Postitoimen yleissuunnitelman yhteydessä v.       tyksellä klo 19.50-4.10 paketti- ym. postia
4662: 1980 on päätetty PTS-kaudelle, että "Tärkeim-           - postilennolla Kuopion välityksellä klo
4663: pien pääratojen postivaunut liikennöivät edel-       20.35-1.00 kirjeitä
4664: leen ... '' Postivaunuliikenteessä on tehty 1980-       - tavarajunassa tavaravaunulla tyhjiä häk-
4665: luvulla vain aikataulumuutoksista johtuvia vä-       kejä.
4666: häisiä muutoksia.                                       Kuorma-autoyhteyden kuljetuskyky Varkau-
4667:    Palvelutasoltaan postivaunut ovat kilpailu-       den kautta on riittämäton ja estää siten mark-
4668: kykyisimpiä suhteellisen suoralla Pohjanmaan         kinointia Joensuussa.
4669: radalla, missä junanopeudet ovat suuria. Sen            Postivaunun 14 merkitys sen lähtiessä Joen-
4670: sijaan eteläisessä Suomessa kuorma-autoilla          suusta on vähäinen. Imatralta alkaen se kuljet-
4671: saavutetaan lajittelukeskuksien välillä junaa        taa eräisiin lajittelukeskuksiin osoitettua postia
4672: suurempi nopeus junien usein pitkistä termi-         ja lajittelee Helsingin lajittelukeskusalueelle
4673: naaliajoista johtuen. Autokuljetuksien lähtö-        osoitetut ensimmäisen luokan kirjeet. Posti-
4674: ja tuloajat voidaan päättää joustavasti postin-      vaunun korvaava kuorma-auto lähtee Joen-
4675: kuljetustarpeen mukaan, ja lisäksi autokuljetus      suusta klo 19.50 ja tulee Helsinkiin klo 3.40.
4676: on kustannuksiltaan selvästi halvempi vaihto-        Se saa Joensuusta mukaansa mm. kaiken
4677: ehto.                                                Etelä-Suomeen osoitetun pakettipostin. Helsin-
4678:    Helsingistä kuljetetaan postia Joensuuhun:        gin lajittelukeskuksen alueelle osoitetut paketit
4679:    - postivaunussa 13 klo 19.30-4.20 kirjeitä        voidaan toimittaa osoitetoimipaikkoihin sama-
4680: ja paketteja                                         na aamuna. Tätä vastaavalla aikataululla Hei-
4681:                                         1988 vp. -     KK n:o 26                                       3
4682: 
4683: sinkiin tulevaa junaa ei ole käytettävissä. Pos-       kustannukset lisääntyvät yhteensä 2,05 milj.
4684: tivaunussa 14 suoritettava kirjelajittelu voi-         mk/v. Käsittelytilojen tarve lajittelukeskuksis-
4685: daan tehdä Helsingin lajittelukeskuksessa, mis-        sa ei lisäänny, mutta käytettävien tilojen kus-
4686: sä tarvitaan tähän työhön viiden henkilön lisä-        tannukset ovat muutama kymmenentuhatta
4687: työpanos, taikka ilman lisähenkilöstöä posti-          markkaa vuodessa. Niitä ei ole selvitetty tar-
4688: vaunussa 10 Kajaani-Helsinki, kun tämä ny-             kemmin, koska ne ovat olennaisesti pienemmät
4689: kyisin postinkuljetuksessa vähämerkityksinen           kuin vastaavat kustannukset postivaunussa.
4690: postivaunu siirretään iltapikajunaan.                     Vertailulaskelma osoittaa, että kuorma-auto-
4691:    Postinkuljetusvuoron tarjoama palvelutaso           vaihtoehto on kuljetuksen osalta 1,85 milj.
4692: riippuu ratkaisevasti sen lähtö- ja tuloaikojen        mk/v ja käsittelyn henkilökustannusten osalta
4693: sopivuudesta kuljetettavan postin lähtö- ja tu-        0,49 milj. mk/v halvempi. Lisäksi postivaunua
4694: loaikatarpeeseen. Kaikkien Helsinkiin tulevien         rasittaa n. 1 milj. mk/v suurempi käsittelytila-
4695: postivaunujen käyttämistä tehokkaasti ja hy-           kustannus, jolle ei kuitenkaan ole selvitetty
4696: vällä palvelutasolla pakettipostin kuljetuksessa       täsmällistä vertailukustannusta autonkuljetus-
4697: estää se, että Helsinkiin ei tule junia yöllä klo      vaihtoehdossa.
4698: 3.00-5.00, jolloin posti voitaisin ohjata suo-
4699: raan aluekuljetuksiin. Sen sijaan iltapikajunis-          Edellä esitettyjen palvelutasoon ja kustan-
4700: sa Helsinkiin ennen klo 24.00 tulevat postivau-        nuksiin liittyvien parannusten johdosta PTL-
4701: nut voivat avustaa Helsingin lajittelukeskusta         Postin johtoryhmä päätti 19.2.1988, että posti-
4702: kirjepostin käsittelyssä. Näillä aikatauluilla nii-    vaunut 13 ja 14 korvataan kuorma-autokulje-
4703: den kuljetuskyky jää kuitenkin osittain käyttä-        tuksilla. Postivaunujen 13 ja 14 lakkauttaruis-
4704: mättä, sillä raskas posti niiltä alueilta, joilta se   ajankohta on vielä avoin. Aikaisin mahdolli-
4705: postivaunuun ehtii, voidaan kuljettaa Helsin-          nen lakkauttamispäivä on 30.5.1988.
4706: kiin nopeammin ja pienemmin terminaalikus-                Lähtien alustavien vertailulaskelmien luovut-
4707: tannuksin autoissa, jotka tarvitaan Helsingistä        tamisesta postivaunuhenkilöstöä edustaville
4708: lähtevän postin kuljettamiseksi.                       pääluottamusmiehille tammikuun puolivälissä
4709:    Helsingistä lähtevät kaikki postivaunut liian       on henkilöstöllä ollut tilaisuus osallistua asian
4710: aikaisin saadakseen mukaansa kaiken päivittäi-         valmisteluun sen eri vaiheissa. Viimeksi asiaa
4711: sen kirjepostin. Niitä voidaan kuitenkin käyt-         on käsitelty 18.2.1988 Helsingin postikeskuk-
4712: tää tehokkaasti ensimmäisen luokan postin              sen rautatieliikenneosaston esimiesten neuvot-
4713: kuljetuksina sekä postin lajittelussa. Loppuosa        telupäivillä, missä pääluottamusmiehet olivat
4714: kirjeistä kuljetetaan postilennoissa.                  mukana. Tämän lisäksi normaalit neuvottelut
4715:    Postivaunun 13-14 kokonaiskustannukset              henkilöstön sijoitus-, työvuoro- yms. asioista
4716: ovat terminaalikustannuksineen (kuormaus ja            tullaan käymään henkilöstöjärjestöjä edusta-
4717: purkaus) 6,66 milj. mk/v, mikä jakautuu pos-           vien henkilöiden kanssa.
4718: tinkuljetukselle ja postinkäsittelylle.                   Postivaunujen 13 ja 14 lakkauttaminen va-
4719:    Postivaunun kuljetuskustannukset terminaa-          pauttaa rautatieliikenneosastossa Joensuussa
4720: likustannuksineen ovat 3,0 milj. mk/v. Kun             13 ja Helsingissä 7 henkilöä. Nämä henkilöt on
4721: tähän lisätään vain postivaunuvaihtoehdossa            sijoitettava lähinnä postitoimessa mahdollisim-
4722: tarvittavat seurannaiskuljetukset, ovat posti-         man hyvin heidän ammattitaitoaan vastaaviin
4723: vaunuvaihtoehdon kuljetuskustannukset 3,2              tehtäviin. Helsingissä olevat sijoittuvat muihin
4724: milj. mk/v.                                            postivaunuihin. Joensuussa vapautuville henki-
4725:    Kuorma-auton kuljetuskustannukset termi-            löille on tehtäviä Joensuun lajittelukeskuksessa
4726:  naalikustannuksineen ovat 1,26 milj. mk!v ja          ainakin kolmelle tekemään postivaunusta siir-
4727: seurannaiskuljetuksineen 1,35 milj. mk/v.              tyää työtä. Sen lisäksi Joensuun lajittelukes-
4728:    Postivaunussa postinkäsittelyn henkilökus-          kukseen voi sijoittua muutama henkilö korvaa-
4729: tannukset ovat 2,55 milj. mk/v ja käsittelytila-       maan sieltä postinjakelutehtäviin siirtyviä.
4730:  kustannukset 1,09 milj. mk/v.                         Muut Joensuussa vapautuvat henkilöt voidaan
4731:    Kuorma-autovaihtoehdossa postinkäsittely            sijoittaa postivaunuihin muille paikkakunnille
4732: siirtyy eri lajittelukeskuksiin, missä henkilö-        tai muihin lajittelukeskuksiin.
4733: 
4734:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1988
4735: 
4736:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
4737: 4                                     1988 vp. -    KK n:o 26
4738: 
4739: 
4740: 
4741: 
4742:                               Till Riksdagens Herr Talman
4743: 
4744:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Från Helsingfors transporteras post till
4745: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Joensuu:
4746: nr 91 av den 9 februari 1988 till vederbörande         - i postkupe 13 kl. 19.30-4.20 brev och
4747: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      paket
4748: jande av riksdagsledamot Myller m.fl. under-           - i järnvägarnas godsvagnar med samma
4749: tecknade spörsmål nr 26:                            tidtabell paket och tidskrifter o.a. tidningar,
4750:                                                     vid behov i två vagnar
4751:          Är Regeringen medveten om planer-
4752:                                                        - med lastbil via Pieksämäki kl. 21.30-
4753:        na på en minskning av Statsjärnvägar-
4754:                                                     5.40 paket
4755:        nas postkupetrafik, och
4756:                                                        - med postflyg till Kuopio och vidare med
4757:          vilka brådskande åtgärder ämnar Re-        bil kl. 23.00-3.35 brev
4758:        geringen vidta för att trygga att den           Det finns ingen fri transportkapacitet inom
4759:        med hänsyn till postgången och betjä-
4760:                                                     ramen för lastbilsförbindelsen.
4761:        ningsmvan viktiga postkupetrafiken
4762:                                                        1 postkupe 13 sorteras sådan 1-klass post och
4763:        upprätthålls med sin nuvarande beman-
4764:                                                     sådana I-klass paket som transporteras i den-
4765:        ning?
4766:                                                     na. Avgångstiden för den lastbil som skall
4767:                                                     ersätta postvagnen har planerats till kl. 19.40
4768:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        från Helsingfors och ankomsttiden via S:t
4769: samt anföra följande:                               Michel till Joensuu till kl. 3.30. Vid sorterings-
4770:    Posttransporten och -hanteringen i järnvä-       centralen i Joensuu hinner man hantera den
4771: gens postkupeer ingår som ett led i postgångs-      ankommande 1-klass posten och I-klass pake-
4772: systemet enligt sorteringscentralprincipen.         ten som transporterats i postkupen, innan ut-
4773: Postens järnvägstransporter sköts inom ramen        delningstransporterna avgår. För detta ända-
4774: för de av järnvägsstyrelsen fastställda tidtabel-   mål behöver sorteringscentralen i Joensuu tre
4775: lerna närmast i sådana tågsätt där verksam-         personer tili. Dessutom måste vissa arbetsskift
4776: heten, postmängderna, posttrafiktidtabellerna       ändras så att nattarbetet ökar. Postkupe 13
4777: och materielen är mest ändamålsenliga med           transporterar 1-klass post även bl.a. tili Vill-
4778: hänsyn till postgången.                             manstrand. I detta syfte måste transportutrym-
4779:    I samband med den allmänna planen för            me reserveras på snälltåg 9 på bandelen Kou-
4780: postväsendet beslöts år 1980 för den följande       vola-Villmanstrand.
4781: långsiktsplaneperioden att "Postkupeerna på            Från Joensuu transporteras post till Helsing-
4782: huvudbanorna trafikerar fortfarande ... ". På       fors:
4783: 1980-talet har endast smärre ändringar gjorts i        - i postkupe 14 kl. 16.30-22.55 en mindre
4784: postkupetrafiken till följd av ändringar i tidta-   mängd
4785: bellerna.                                              - med lastbil via Varkaus kl. 19.50-4.10
4786:    Med tanke på betjäningsnivån är postku-          paket och annan post
4787: peerna konkurrenskraftigast på den relativt               med postflyg via Kuopio kl. 20.35-1.00
4788: raka Österbottenbanan, där tåghastigheterna         brev
4789: är stora. Däremot uppnås i södra Finland                  i godståg med godsvagn tomma postbe-
4790: större hastighet med lastbilar än med tåg mel-      hållare
4791: lan sorteringscentralerna, beroende på tågens          Lastbilsförbindelsens transportkapacitet via
4792: terminalkörningar, som ofta är långa. Beslut        Varkaus är otillräcklig, vilket hindrar mark-
4793: om avgångs- och ankomsttider för biltranspor-       nadsföringen i Joensuu.
4794: ter kan fattas flexibelt i enlighet med postbe-        Postkupe 14 har föga betydelse sedan den
4795: fordringsbehovet och dessutom är biltransport       lämnat Joensuu. Från Imatra framåt transpor-
4796: med hänsyn till kostnaderna ett klart billigare     terar den post som adresserats tili vissa sorte-
4797: alternativ.                                         ringscentraler och 1-klass brev, som adresserats
4798:                                       1988 vp. -     KK n:o 26                                        5
4799: 
4800: tili området för Helsingfors sorteringscentral,      porter som behövs i fråga om postkupealterna-
4801: sorteras i kupen. Den lastbil som ersätter           tivet utgör kostnaderna 3,2 milj. mk/år.
4802: postkupen avgår från Joensuu kl. 19.50 och              Transportkostnaderna för lastbil inklusive
4803: anländer tili Helsingfors kl. 3.40. Den lastas i     terminalkostnader utgör 1,26 milj. mk/år och
4804: Joensuu med bl.a. all paketpost som                  med anslutande transporter blir kostnaderna
4805: adresserats tili södra Finland. De paket som         1,35 milj. mk/år.
4806: adresserats tili området för Helsingfors sorte-         Vid användning av postkupe uppgår perso-
4807: ringscentral kan levereras tili adresspostanstal-    nalkostnaderna för posthantering till 2,55 milj.
4808: terna samma morgon. Något tåg, som skulle            mk/år och kostnaderna för hanteringsutrym-
4809: komma tili Helsingfors enligt samma tidtabell        men tili 1,09 milj. mk/år.
4810: står inte tili förfogande. Den brevsortering som        1 fråga om lastbilsalternativet överförs post-
4811: sker i postkupe 14 kan göras vid sorteringscen-      hanteringen till olika sorteringscentraler, vid
4812: tralen i Helsingfors, där det för detta arbete       vilka personalkostnaderna uppgår till samman-
4813: behövs en extra arbetsinsats av fem personer,        lagt 2,05 milj. mk/år. Behovet av hanterings-
4814: eller i postkupe 10 Kajana-Helsingfors utan          utrymmen vid sorteringscentralerna ökar inte,
4815: extra personal, då denna postkupe, som nuför-        men kostnaderna för de utrymmen som skall
4816: tiden är av ringa betydelse, överförs tili ett       användas utgör några tiotusen mark per år.
4817: kvällsexpresståg.                                    Dessa har inte närmare utretts, eftersom de är
4818:     Vilken betjäningsnivå en posttransporttur er-    väsentligt mindre än motsvarande kostnader i
4819: bjuder är i avgörande grad beroende av hur           postkupe.
4820: lämpliga avgångs- och ankomsttiderna är i               Jämförelsekalkylen visar att lastbilsalternati-
4821: förhållande tili postens behov av avgångs- och       vet för transportens del är 1,85 milj. mk/år
4822: ankomsttider. Ett effektivt utnyttjande av alla      och personkostnaderna för hanteringen 0,49
4823:  postkupeer, som anländer tili Helsingfors, och      milj. mk/år billigare än befordran i postkupe.
4824: en god betjäningsnivå vid transport av paket-        Dessutom belastas postkupen av en ca 1 milj.
4825: post i dem förhindras av att inga tåg anländer       mk större kostnad per år för hanteringsutrym-
4826: tili Helsingfors nattetid kl. 3.00-5.00, då det      men. lngen exakt kostnadsjämförelse i för-
4827:  vore möjligt att dirigera posten direkt tili de     hållande härtill har dock gjorts i fråga om
4828: regionala transporterna. 1 stället kan man i         alternativet med lastbilstransport.
4829:  postkupeerna i de kvällsexpresståg som anlän-          På grund av förbättringarna i ovan nämnda
4830:  der till Helsingfors före kl. 24.00 hjälpa sorte-   betjäningsnivå och kostnader beslöt lednings-
4831:  ringscentralen i Helsingfors med hanteringen        gruppen för posten vid post- och televerket
4832: av brevpost. Med dessa tidtabeller blir deras        19.2.1988 att postkupeerna 13 och 14 ersätts
4833:  transportkapacitet dock delvis outnyttjad, ty       med lastbilstransporter. Tidpunkten då postku-
4834:  den tunga posten från de områden från vilka         peerna 13 och 14 tas ur bruk är ännu öppen.
4835:  den hinner bli transporterad tili postkupen kan     Den tidigaste möjliga nedläggningsdagen är
4836: transporteras snabbare till Helsingfors och till     30.5.1988.
4837: lägre terminalkostnader i de bilar som behövs           Sedan de preliminära jämförelsekalkylerna i
4838:  för den avgående posten från Helsingfors.           mitten av januari överlämnats tili huvud-
4839:                                                      förtroendemännen för postkupepersonalen,
4840:     Alla postkupeer från Helsingfors avgår allt-
4841:                                                      har personalen beretts tilifälle att delta i bered-
4842:  för tidigt för att kunna lastas med hela den        ningen av ärendet i olika skeden. Senast har
4843:  dagliga posten. De kan dock utnyttjas effektivt     frågan behandlats 18.2.1988 vid rådplägnings-
4844:  för transport av 1-klass post samt vid postsor-     dagarna för förmännen vid Helsingfors post-
4845:  teringen. Resten av breven transporteras med
4846:                                                      centrals järnvägstrafikavdelning, varvid hu-
4847:  postflyg.                                           vudförtroendemännen var närvarande. Därut-
4848:     De totala kostnaderna för postkupeerna 13        över kommer normala förhandlingar att föras
4849:  och 14 jämte terminalkostnader (lastning och        om frågor som gäller personalens placering,
4850:  lossning) uppgår till 6,66 milj. mk/år, vilket      arbetsskift o.a. med de personer som represen-
4851:  fördelar sig på postbefordran och posthante-        terar personalorganisationerna.
4852:  ring.                                                  Nedläggningen av postkupeerna 13 och 14
4853:     Transportkostnaderna för en postkupe in-         frigör 13 personer vid järnvägstrafikavdel-
4854:  klusive terminalkostnader är 3,0 milj. mk/år.       ningen i Joensuu och 7 personer i Helsingfors.
4855:  Då till detta belopp läggs de anslutande trans-     Dessa personer skall placeras närmast i postvä-
4856: 6                                   1988 vp. -    KK n:o 26
4857: 
4858: sendet i uppgifter, vilka så bra som möjligt      pen. Dessutom kan vid sorteringscentralen i
4859: motsvarar deras yrkesskicklighet.                 Joensuu placeras några personer för att ersätta
4860:   1 Helsingfors placeras personeroa i andra       dem som överflyttas tili postutdelningsuppgif-
4861: postkupeer. 1 Joensuu finns arbete för åtmins-    ter. Andra personer, som frigörs i Joensuu,
4862: tone tre personer bland de friställda vid Joen-   kan placeras i postkupeer på andra orter eller
4863: suu sorteringscentral, där de kommer att sys-     vid andra sorteringscentraler.
4864: selsättas i göromål som överförs från postku-
4865: 
4866:     Helsingfors den 10 mars 1988
4867: 
4868:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
4869:                                                1988 vp.
4870: 
4871: Kirjallinen kysymys n:o 27
4872: 
4873: 
4874: 
4875: 
4876:                                   Heikkinen ym.: Virkamiehille maksettavan syrjäseutulisän säilyt-
4877:                                     tämisestä
4878: 
4879: 
4880:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4881: 
4882:    Valtion virkamiesten palvelussuhteen ehto-        sa vakanssien täyttäminen on vieläkin vai-
4883: jen tarkistamisesta 17.4.1986 tehdyn virkaehto-      keampaa, ja palkkausetujen heikentäminen li-
4884: sopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 3 §:ssä       sää vaikeuksia. Mahdollinen syrjäseutulisäjär-
4885: on sovittu kalliinpaikanlisä-, syrjäseutulisä-       jestelmän purkaminen heikentää myös nyt vi-
4886: yms. palkkajärjestelmän selvittämistä koske-         roissaan olevien etuja ainakin pidemmällä täh-
4887: van työryhmän asettamisesta. Kyseisen palkka-        täyksellä, mikä on vastoin varsin yleisesti hy-
4888: tarkistuksen kustannusvaikutukseksi on sovittu       väksyttyä periaatetta, saavutettujen etujen säi-
4889: 4 prosenttia.                                        lyttämistä.
4890:    Erilaisten !isien perusteita, merkitystä virka-      Syrjäseutulisien säilyttämiselle on varsin pai-
4891: miesten palkkausjärjestelmässä ja järjestelmien      navat perustelut. Mahdolliset suunnitelmat \i-
4892: kehittämismahdollisuuksia selvittelevän työ-         sien poistamisesta ovat vahingollisia pyrittäessä
4893: ryhmän työn tulee valmistua sopimuskauden            kehittämään maata tasapuolisesti. Rakenne-
4894: loppuun (29.2.1988) mennessä ja yksimieliset         muutoksen hallinta edellyttää myös syrjäseutu-
4895: ehdotukset toteutetaan seuraavan sopimus-            jen yhteiskunnallisten palvelujen kehittämistä
4896: kauden alusta lukien.                                sekä pätevää ja motivoitunutta virkamieskun-
4897:    Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan        taa myös näillä alueilla.
4898: nimenomaisesti valtiotyönantaja pyrkisi ratkai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4899: suun, jossa joko kokonaan tai osittain luovut-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
4900: taisiin olemassa olevasta syrjäseutulisäjärjestel-   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
4901: mästä. Syrjäseutulisien merkitys nykyisellään        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
4902: virkamiesten palkkauksessa on varsin merkittä-       sen:
4903: vä, ja mahdollinen syrjäseutulisien poistami-
4904: nen heikentäisi oleellisesti yhteiskunnan palve-              Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-
4905: lujen kehittämismahdollisuuksia erityisesti                 ta syrjäseutulisäjärjestelmän purkami-
4906: Pohjois-Suomessa.                                           seksi tai muuttamiseksi, ja
4907:    Maamme syrjäisimmillä alueilla on jo nyt                   aikooko Hallitus puuttua virkaehto-
4908: vaikeata täyttää erilaisia vakansseja koulutetul-           sopimusneuvotteluihin niin, että syrjä-
4909: la ja pätevällä henkilökunnalla. Tulevaisuudes-             seutulisäjärjestelmä säilytetään?
4910: 
4911:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
4912: 
4913:           Kauko Heikkinen         Tellervo Renko             Pauli Saapunki
4914:           Esko Jokiniemi          Tytti lsoohookana-Asunmaa  Matti Väistö
4915:           Eino Siuruainen         Hannele Pokka              Pekka Puska
4916:                      Annikki Koistinen                 Kimmo Sarapää
4917: 
4918: 
4919: 
4920: 
4921: 2802025
4922: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 27
4923: 
4924: 
4925: 
4926: 
4927:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4928: 
4929:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sekä valtakunnan itärajalla sijaitsevissa kunnis-
4930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sa sekä meren saarilla.
4931: olette 9 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn               Syrjäseutulisän suuruus vaihtelee 4:stä 28
4932: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         prosenttiin asianomaisen virkamiehen perus-
4933: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        palkan, kalliinpaikanlisän, ikälisän ja mahdol-
4934: edustaja Heikkisen ym. näin kuuluvasta kirjal-       lisen 15-vuotiskorotuksen yhteismäärästä las-
4935: lisesta kysymyksestä n:o 27:                         kettuna.
4936:                                                         Syrjäseutulisä on pääpiirteittäin sitä suurem-
4937:          Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-       pi mitä pohjoisempana virkamiehen virkapaik-
4938:        ta syrjäseutulisäjärjestelmän purkami-        ka sijaitsee. Keskimäärin koko maassa lisää
4939:        seksi tai muuttamiseksi, ja                   maksetaan siihen oikeutetuille virkamiehille
4940:          aikooko Hallitus puuttua virkaehto-         noin 8,4 prosentin suuruisena.
4941:        sopimusneuvotteluihin niin, että syrjä-          Valtion työsuhteisilla henkilöillä ei ole vas-
4942:        seutulisäjärjestelmä säilytetään?             taavaa syrjäseutulisäjärjestelmää. Sen sijaan
4943:                                                      tälle ryhmälle maksetaan eri työehtosopimuk-
4944:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         siin perustuen Oulun ja Lapin läänissä sekä
4945:    Nykyisenkaltainen syrjäseutulisäjärjestelmä       eräissä Pohjois-Karjalan läänin kunnissa kyl-
4946: otettiin käyttöön 1960-luvun alussa. Työnanta-       män seudun lisää, jonka suuruus vaihtelee
4947: jan, siis valtion, tavoitteena oli varmistaa yh-     4:stä 8 prosenttiin asianomaisen peruspalkasta.
4948: teiskunnan tarjoamien palvelujen saatavuus ja           Syrjäseutulisäjärjestelmän tarkistaminen on
4949: muutoinkin hallinnon toimivuus valtakunnan           annettu työmarkkinaosapuolten kesken asete-
4950: kaikissa osissa. Pidettiin myös kohtuullisena        tun työryhmän valmisteltavaksi. Toimeksian-
4951: sitä, että syrjäseutujen puutteellisista tai puut-   nassa on edellytetty yksimieliseen ratkaisuun
4952: tuvista kulkuyhteyksistä, lasten pitkistä kou-       pääsemistä.
4953: lunkäyntimatkoista, puutteellisista terveyden-          Hallitus on tietoinen niistä suunnitelmista,
4954: huoltopalveluista ja asumisesta aiheutuneet yli-     jotka ovat olleet esillä syrjäseutulisäjärjestel-
4955: määräiset kustannukset korvataan tehtäviä            män muuttamiseksi. Perusteltua on olettaa,
4956: haitaville virkamiehille. Helposti mitattavien       että järjestelmien tarkistamisesta huolimatta
4957: ylimääräisten kustannusten lisäksi tällä palkan-     yhdenkään virkamiehen ansiotaso tai syrjäseu-
4958: lisällä "kompensoidaan" niitä haittoja, joita        tulisän markkamäärä ei tule alenemaan siitä,
4959: syrjäisestä työskentelypaikkakunnasta saattaa        mitä se tänä päivänä on. Sopimusneuvottelut
4960: aiheutua ammatillisille tai koulutuksellisille ke-   käydään virkaehtosopimuslaissa säädetyssä
4961: hittymismahdollisuuksille.                           järjestyksessä. Hallituksen tarkoituksena ei ole
4962:    Nykyinen syrjäseutulisäjärjestelmä perustuu       puuttua neuvottelujen kohteena olevien asioi-
4963: virkaehtosopimukseen, joka uusitaan sopimus-         den yksityiskohtiin, ennen kuin ne on perus-
4964: kausittain. Syrjäseutulisän saajia on valtiolla      teellisesti tutkittu ja selvitetty neuvottelu- ja
4965: noin 14 500, lähinnä Oulun ja Lapin läänissä         sopijaosapuolten kesken.
4966: 
4967:     Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1988
4968: 
4969:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
4970:                                      1988 vp. -     KK n:o 27                                        3
4971: 
4972: 
4973: 
4974: 
4975:                               Till Riksdagens Herr Talman
4976: 
4977:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         närmast i Uleåborgs och Lapplands län samt i
4978: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         kommuner vid landets östgräns och på öar i
4979: av den 9 februari 1988 till vederbörande med-       havet.
4980: lem av statsrådet översänt avskrift av följande         Storleken på fjärrortstillägget varierar 4-
4981: av riksdagsledamot Heikkinen m.fl. underteck-       28 OJo, räknat på totalbeloppet av ifrågavaran-
4982: nade spörsmål nr 27:                                de tjänstemans grundlön, dyrortstillägg, ål-
4983:                                                     derstillägg och en eventuell 15-årsförhöjning.
4984:          Är Regeringen medveten om planer-              Fjärrortstillägget är i huvuddrag större ju
4985:        na på att avskaffa eller ändra systemet      längre norrut tjänstemannens tjänst är belägen.
4986:        med fjärrortstillägg, och                    Tillägget betalas tjänstemän, som är berättiga-
4987:          ämnar Regeringen ingripa i tjänste-        de därtill med en storlek på ca 8,4 % i genom-
4988:        kollektivavtalsförhandlingarna på så         snitt i hela landet.
4989:        sätt att systemet med fjärrortstillägg           För personer, som är anställda i arbetsav-
4990:        bibehålls?                                   talsförhållande hos staten, finns inget motsva-
4991:                                                     rande system med fjärrortstillägg. Till denna
4992:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       grupp betalas i stället, på grundval av olika
4993: samt anföra följande:                               kollektivavtal, i Uleåborgs och Lapplands Iän
4994:    Systemet med fjärrortstillägg sådant det är i    samt i några kommuner i Norra Karelens Iän
4995: dag, infördes i början av 1960-talet. Arbetsgi-     ett kallortstillägg, vars storlek varierar mellan
4996: varens, alltså statens, målsättning var att säkra   4 och 8 % av vederbörandes grundlön.
4997: tillgången på sådan service som samhället er-          En arbetsgrupp, tillsatt av arbetsmarknads-
4998: bjuder och dessutom att säkra förvaltningens        parterna sinsemellan, har fått i uppdrag att
4999: funktionsduglighet i alla delar av riket. Det       bereda en justering av systemet med fjärrorts-
5000: ansågs också skäligt att tjänstemän, som sköter     tillägg. 1 uppdraget har förutsatts att en enhäl-
5001: sina åligganden, ersätts för de extra kostnader     lig lösning skall nås.
5002: som åsamkas dem genom avlägsna trakters                Regeringen är medveten om de planer som
5003: bristfälliga eller obefintliga kommunikationer,     har förelegat till behandling i syfte att ändra på
5004: barnens långa skolresor, bristfällig hälsovårds-    systemet med fjärrortstillägg. Oberoende av att
5005: service och boende. Med det här lönetillägget       systemet justeras är det motiverat att anta att
5006: "kompenseras", förutom lätt mätbara extra           förtjänstnivån eller fjärrortstilläggets markbe-
5007: kostnader, också de olägenheter som den av-         lopp inte kommer att sjunka från dagens nivå
5008: lägset belägna arbetsorten kan föranleda med        ens i fråga om någon enda tjänsteman. Avtals-
5009: tanke på de yrkes- eller utbildningsmässiga         förhandlingarna försiggår i den ordning varom
5010: utvecklingsmöjligheterna.                           stadgas i lagen om tjänstekollektivavtal. Rege-
5011:    Det nuvarande systemet med fjärrortstillägg      ringen har inte för avsikt att ingripa i detaljer i
5012: är baserat på ett tjänstekollektivavtal, som        de angelägenheter det förhandlas om, förrän
5013: förnyas för varje avtalsperiod. Staten har ca       de grundligt har undersökts och utretts
5014: 14 500 anställda, som erhåller fjärrortstillägg,    förhandlings- och avtalsparterna emellan.
5015: 
5016:     Helsingfors den 10 mars 1988
5017: 
5018:                                                                           Minister Ulla Puolanne
5019:                                               1988 vp.
5020: 
5021: Kirjallinen kysymys n:o 28
5022: 
5023: 
5024: 
5025: 
5026:                                   Puska ym.: Viikin tiedepuiston rakentamisen vaikutuksesta vas-
5027:                                      taavanlaisten keskusten toteuttamismahdollisuuksiin
5028: 
5029: 
5030:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5031: 
5032:   Maan tasapuolisessa alueellisessa kehittämi-          On myös kuulunut tietoja, että Helsingin
5033: >essä on taitotiedon eli tutkimuksen ja koulu-       yliopisto suunnittelisi lisäksi Eläinlääketieteelli-
5034: tuksen alueellinen jakautuminen avainasemas-         sen korkeakoulun tilojen rakentamista Viikin
5035: >a. Tämä koskee myös ja erityisesti luonnonva-       alueelle vahvistaakseen näin tiedepuistoprojek-
5036: rojen ja biologisen kasvun tuotannollista hyö-       tia. Kuitenkin Eläinlääketieteellisen korkea-
5037: dyntämistä.                                          koulun siirtämisestä Kuopioon luovuttiin juuri
5038:    Viikin tiedepuistohanke merkitsee tässä suh-      sen vuoksi, että korkeakoululla on hyvät tilat
5039: teessa massiivista suunnitelmaa pääkaupunki-         Helsingissä. Mikäli uudet laitokset rakenne-
5040: seudulla. Helsingin seudun kasvun rajoittami-        taan, olisi Kuopion yliopisto eläinlääketieteelli-
5041: sen keinoista vallitsee eriäviä näkemyksiä. Var-     sen koulutuksen luonteva sijoituspaikka.
5042: sin yksimielisiä ollaan kuitenkin uusien julkis-        Olisi välttämätöntä, että näistä hankkeista
5043: ten voimavarojen suuntaamisesta tasapuolisesti       saataisiin riittävä keskustelu myös korkeakou-
5044: maan eri osiin.                                      lulaitoksen ulkopuolella ja poliittisen päätök-
5045:                                                      senteon tasolla. Nythän nämä hankkeet etene-
5046:    Näin ollen Viikin tiedepuisto on sinänsä          vät kaikessa hiljaisuudessa Helsingin yliopiston
5047: kannatettava hanke. Sen sijaan on tarpeen            autonomian puitteissa ja Viikin tiedepuistopro-
5048: nostaa esille, miten vastaavia keskuksia saa-        jektin varjossa.
5049: daan maakuntakorkeakoulujen yhteyteen ja                Nyt olisi sopiva ajankohta keskustella näistä
5050: miten valtion voimavarat voidaan tasapuolises-       asioista, kun hallituksen piirissä ainakin val-
5051: ti jakaa Viikin ja muiden vastaavien "tiede-         mistellaan ratkaisuja Helsingin seudun ruuh-
5052: laaksojen" kesken. Esimerkiksi Pohjois-Karja-        kautumisongelmiin. Tässä tapauksessa kysy-
5053: lan osalta on käynnistynyt Joensuun viherlaak-       mys ei ole keinotekoisista rajoituksista, vaan
5054: son suunnittelu.                                     huomattavien uusien voimavarojen tulevasta
5055:    Koko yliopistollisen metsäopetuksen siirtä-       suuntaamisesta.      Kun      kokonaisvoimavarat
5056: mistä Joensuuhun suunniteltiin 1970-luvulla.         maassa ovat rajalliset, tehdään ilman valtakun-
5057: Ankarasta vastustuksesta huolimatta saatiin          nallista kokonaissuunnitelmaa Viikin ratkaisun
5058: metsätieteellinen tiedekunta Joensuuhun. Sil-        yhteydessä helposti maan alueellista kehittä-
5059: loin päätökseen liittyi selvä käsitys, ettei uusia   mistä koskeva hyvin olennainen ja konkreetti-
5060: metsätieteen laitoksia enää rakenneta Helsin-        nen ratkaisu.
5061: kiin, vaan kasvu suunnataan Joensuuhun. Nyt             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5062: kuitenkin suunnitellaan rakennettavaksi uudet        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
5063: metsätieteen laitokset Viikin tiedekeskukseen        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5064:  ja siis pääkaupunkiseudulle.                        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5065:                                                      sen:
5066:   Kun perinteellisesti metsänhoitajiksi koulu-
5067: tettavien määrää jouduttaneen nykyisestä ehkä                   Aikooko Hallitus Viikin tiedepuisto-
5068: jonkin verran vähentämään ja kun Joensuun                    hankkeen valtion rahoitusta ajatellen
5069: yliopiston metsäopetus on osoittautunut kor-                 tehdä kokonaisuunnitelman, jossa otet-
5070: k:eatasoiseksi, on outoa suunnitella uusia lai-              taisiin huomioon käytettävissä olevien
5071: :osrakennuksia pääkaupunkiseudulle. Eikö                     valtion varojen tasapuolinen jakautu-
5072: riempien päätösten pohjalta olisi syytä suunna-              minen maan eri yliopistokeskusten kes-
5073: ta uudet rakentamisvarat Joensuuhun?                         ken ja jossa otettaisiin erityisesti huo-
5074: 
5075:  280252X
5076: 2                                1988 vp. -    KK n:o 28
5077: 
5078:       mioon tällaisten "tietokeskusten" kes-         nonvarojen hyödyntämisen ja alueel
5079:       keinen merkitys kehitysalueiden luon-          Iisen kehityksen kannalta?
5080: 
5081:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
5082: 
5083:        Pekka Puska                 Eino Siuruainen              Matti Väistö
5084:        Mirja Ryynänen              Kauko Heikkinen              Esko Jokiniemi
5085:        Anneli Jäätteenmäki         Tytti Isohookana-Asunmaa     Markku Lehtosaari
5086:        Kalle Röntynen              Seppo Kääriäinen             Pauli Saapunki
5087:        Annikki Koistinen           Riitta Kauppinen             Tellervo Renko
5088:        Aapo Saari                  Timo Kietäväinen             Kalevi Mattila
5089:        Jukka Vihriälä              Sirkka-Liisa Anttila         Pirkko Ikonen
5090:        Juhani Alaranta             Kimmo Sarapää                Juho Sillanpää
5091:                                       1988 vp. -     KK n:o 28                                      3
5092: 
5093: 
5094: 
5095: 
5096:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5097: 
5098:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kelijamäärien lisäykset pääosin pääkaupunki-
5099: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seudun ulkopuolisiin korkeakouluihin.
5100: olette 9 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn               Alueellisesti tasapainoista kehittämistä edel-
5101: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lyttää myös kehittämislain perusteluissa oleva
5102: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        maininta, jonka mukaan "Hallituksen tarkoi-
5103: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        tus on saattaa korkeakoulut perusvoimavaro-
5104: sesta kysymyksestä n:o 28:                           jen osalta yhdenvertaiseen asemaan niin, ettei
5105:                                                      opetuksen ja tutkimuksen perusedellytyksissä
5106:          Aikooko Hallitus Viikin tiedepuisto-        olisi korkeakouluittain olennaisia eroja.''
5107:        hankkeen valtion rahoitusta ajatellen            Korkeakoululaitos on alueellisesti varsin kat-
5108:        tehdä kokonaissuunnitelman, jossa             tava. Näin ollen on erityisen perusteltua maan
5109:        otettaisiin huomioon käytettävissä ole-       tasapainoisen kehittämisen kannalta, että kor-
5110:        vien valtion varojen tasapuolinen ja-         keakoulujen mahdollisuuksia toimia oman alu-
5111:        kautuminen maan eri yliopistokeskus-          eensa taitotietokeskuksena tuetaan ja vahviste-
5112:        ten kesken ja jossa otettaisiin erityisesti   taan. Korkeakoulujen avoimuutta muuhun yh-
5113:        huomioon tällaisten "tietokeskusten"          teiskuntaan päin pyritään lisäämään niin, että
5114:        keskeinen merkitys kehitysalueiden            ne voisivat hyödyttää sijaintialueensa moni-
5115:        luonnonvarojen hyödyntämisen ja alu-          puolista kehittämistä. Tässä suhteessa painot-
5116:        eellisen kehityksen kannalta?                 tuu erityisesti tutkimuksen, yrityspalvelutoi-
5117:                                                      minnan ja täydennyskoulutuksen merkitys.
5118:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Valtioneuvosto hyväksyi 19.2.1987 korkea-
5119: taen seuraavaa:                                      koululaitoksen kehittämislain edellyttämän ke-
5120:                                                      hittämissuunnitelman vuosille 1987-92. Suun-
5121:    Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana             nitelmassa valtioneuvosto totesi, "että maata-
5122: maassamme on toteutettu mittava korkeakou-           lous-metsätieteellistä koulutusta ja tutkimusta
5123: lulaitoksen alueellisen kehittämisen ohjelma.        kehitetään Helsingin yliopistossa ja metsätietei-
5124: Uusimmat korkeakoulut on kehitetty toiminta-         den osalta myös Joensuun yliopistossa. Viikis-
5125: kykyisiksi ja opiskelijamäärien kasvu on suun-       sä sijaitsevia laitoksia kehitetään alan moni-
5126: nattu pääosin pääkaupunkiseudun ulkopuolel-          puoliseksi tutkimuskeskukseksi. Helsingin yli-
5127: le. Korkeakoulupalvelujen tarjonta maan eri          opisto perustaa alueelliset keskukset maata-
5128: osissa on toteutetun korkeakoulupolitiikan an-       lousalan tutkimus- ja täydennyskoulutuspalve-
5129: siosta huomattavasti tasapainottunut. Korkea-        luja varten Seinäjoelle ja Mikkeliin (Juva)."
5130: koulujen aloituspaikoista oli vuonna 1966 noin          Helsingin yliopisto on suunnitellut Viikin
5131: 90 OJo Helsingin ja Turun alueella. Nyt vastaa-      tiedepuistoa, jonne on tarkoitus keskittää yli-
5132: va osuus on noin 50 %. Tosin alueellisia eroja       opiston biotieteiden tutkimus. Tiedepuiston
5133: on vieläkin, kun opiskelupaikkojen määrää            runkosuunnitelma valmistuu keväällä 1988.
5134: verrataan korkeakouluikäisten ikäluokkien            Opetusministeriön asettama biotekniikan ra-
5135: määrään.                                             hoitustyöryhmä on laatinut suunnitelman bio-
5136:    Tavoitteena on edelleen tasapainottaa kor-        tekniikan instituutin perustamiseksi Viikkiin
5137: keakoulujen tarjoamia mahdollisuuksia maan           sekä ehdotuksen biotekniikan rahoitussuunni-
5138: eri osien kesken. Uuden korkeakoululaitoksen         telmaksi. Suunnitelman mukaan tulisi biotek-
5139: kehittämislain (1052/86) perusteluissa tode-         niikan tutkimukseen vuosina 1989-92 käyttää
5140: taan: "Hallitus katsoo myös, että koulutus-          vähintään 225 miljoonaa markkaa Helsingin,
5141: mahdollisuuksien tulisi alueellisesti jakautua       Oulun, Kuopion ja Turun tutkimusyksiköissä.
5142: mahdollisimman tasapuolisesti väestömäärään          Näistä määrärahoista 52 miljoonaa markkaa
5143: nähden." Tarkoitus on edelleen kehittää 1960-        ehdotetaan käytettäväksi korkeakoulujen bud-
5144: ja 1970-luvulla perustettujen korkeakoulujen         jettien kautta. Näihin suunnitelmiin joudutaan
5145: opetus- ja tutkimusedellytyksiä ja ohjata opis-      ottamaan kantaa lähivuosien tulo- ja menoar-
5146: 4                                     1988 vp. -     KK n:o 28
5147: 
5148: vioesityksissä. Opetusministeriö lähtee siitä, et-   suun korkeakouluun perustettiin silloin metsä-
5149: tä maassa olisi neljä vahvaa biotekniikan tutki-     tieteellinen koulutusyksikkö ja Kuopion yli-
5150: muksen keskusta.                                     opiston yhteyteen eläinlääketieteellinen koetila.
5151:    Helsingin yliopisto on myös valmistellut val-
5152:                                                         Suunnitelmia Viikin tiedepuistosta ei ole
5153: tioneuvoston päätöksen mukaisesti alueellisten       edes Helsingin yliopistossa vielä virallisesti kä-
5154: keskusten perustamista niin, että kuluvana ke-       sitelty, joten opetusministeriö ei ole ottanut
5155: väänä aloittavat toimintansa maaseudun tutki-        asiaan liittyviin erilaisiin yksittäisiin ehdotuk-
5156: mus- ja koulutuskeskukset Mikkelissä ja Seinä-
5157:                                                      siin mitään kantaa. Ministeriö pitää hanketta
5158: joella. Niiden toiminta rahoitetaan aluksi pää-
5159:                                                      kuitenkin yleisesti ottaen kannatettavana.
5160: osin korkeakoulujen yrityspalvelutoimintaan
5161: tarkoitettujen määrärahojen turvin.                     Hallituksen tulee korkeakoululaitoksen ke-
5162:    Opetusministeriö on lähtenyt siitä, että sekä     hittämislain mukaan hyväksyä joka neljäs vuo-
5163: yliopiston Viikin laitoksia että perustettuja        si suunnitelma korkeakoululaitoksen kehittä-
5164: maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksia ke-         misestä. Suunnitelmaa tarkistetaan tarvittaes-
5165: hitetään kokonaisuutena. Samalla pyritään            sa. Vuosille 1987-92 laadittua suunnitelmaa
5166: vahvistamaan myös muissa korkeakouluissa ta-         on tarkoitus tarkistaa vuoden 1989 alussa.
5167: pahtuvaa maaseutua koskevaa tutkimusta ja            Seuraava varsinainen korkeakoululaitoksen ke-
5168: yrityspalvelutoimintaa.                              hittämissuunnitelma vuosille 1991-1996 hy-
5169:    Helsingin yliopiston metsätieteiden laitosten     väksytään valtioneuvostossa vuoden 1991 alus-
5170: ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun toimin-       sa. Tähän kehittämissuunnitelmaan sisältyy
5171: tojen siirtämistä pois Helsingistä valmisteltiin     myös suunnitelma käytettävissä olevien voima-
5172: 1970-luvulla. Molempien toimintaa päätettiin         varojen suuntaamisesta eri korkeakoulujen
5173: kuitenkin edelleen jatkaa Helsingissä. Joen-         kesken.
5174: 
5175:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1988
5176: 
5177:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
5178:                                      1988 vp. -     KK n:o 28                                        5
5179: 
5180: 
5181: 
5182: 
5183:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5184: 
5185:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vid de högskolor som inrättades på 1960- och
5186: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        1970-talet och att styra ökningen i antalet
5187: av den 9 februari 1988 tili vederbörande med-       studerande huvudsakligen tili högskolor utan-
5188: lem av statsrådet översänt en avskrift av föl-       för huvudstadsregionen.
5189: jande av riksdagsman Puska m.fl. underteck-            En regionalt balanserad utveckling förutsätts
5190: nade spörsmål nr 28:                                även i motiveringen tili utvecklingslagen, enligt
5191:                                                     viiken "Regeringens avsikt är att försätta hög-
5192:           Ämnar Regeringen med tanke på fi-         skolorna när det gäller grundresurserna i en
5193:        nansieringen av projektet Viks ve-           likställd position, så att det i förutsättningarna
5194:        tenskapspark uppgöra en helhetsplan,         för undervisning och forskning inte finns några
5195:        som beaktar en opartisk fördelning av        väsentliga skilinader högskolorna emellan.''
5196:        de tilibudsstående statliga medlen mel-
5197:        lan de olika universitetscentren i landet,      Högskoleväsendet är regionalt sett rätt täck-
5198:        och som särskilt beaktar betydelsen av       ande. Det är sålunda vad en balanserad utveck-
5199:        dylika "kunskapscentrer" när det gäl-        ling beträffar särskilt motiverat att man under-
5200:        ler att utnyttja naturtiligångarna i våra    stöder och förstärker högskolornas möjligheter
5201:        utvecklingsområden och när det gäller        att inom sin egen region verka som know-how-
5202:        den regionala utvecklingen?                  centra. Man försöker utöka högskolornas öp-
5203:                                                     penhet gentemot det övriga samhället, så att de
5204:                                                     kunde vara tili nytta för en mångsidig utveck-
5205:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         ling inom den region där de befinner sig. I
5206: följande:                                           detta avseende accentueras speciellt betydelsen
5207:    Under de två senaste årtiondena har det          av forskning, service åt företagen och komplet-
5208: genomförts ett omfattande program för att           terande utbildning.
5209: regionalt utveckla högskoleväsendet i vårt             Statsrådet godkände 19.2.1987 utvecklings-
5210: land. De nyaste högskolorna har utvecklats tili     planen för åren 1987-92 viiken förutsätts i
5211: att bli funktionsdugliga, och ökningen i antalet    lagen om utvecklande av högskoleväsendet. I
5212: studerande har huvudsakligen riktats tili hög-      planen fastlog statsrådet att "agrikultur- och
5213: skolor utanför huvudstadsregionen. Utbudet          forstvetenskaplig utbildning och forskning
5214: av högskoleservice i de olika delarna av landet     skall utvecklas vid Helsingfors universitet och
5215: har tack vare den bedrivna högskolepolitiken        forstvetenskaper även vid Joensuu universitet.
5216: blivit märkbart mera balanserat. Av nybörjar-       De institutioner som befinner sig i Vik skall
5217: platserna vid högskolorna var år 1966 ca 90 %       utvecklas till mångsidiga forskningscentra på
5218: belägna i regionen kring Helsingfors och Åbo.       detta område. Helsingfors universitet skall in-
5219: I dag är motsvarande andel ca 50 OJo. Visserli-     rätta regionala centra för forsknings- och fort-
5220: gen finns det ännu regionala avvikelser då man      bildningsservice åt lantbruket i Seinäjoki och
5221: jämför antalet studieplatser med antalet ålders-    S:t Michel (Juva)."
5222: klasser i högskoleålder.                               Helsingfors universitet har planlagt ve-
5223:     Målet är fortfarande att mellan de olika        tenskapsparken i Vik, där avsikten är att kon-
5224: delarna i landet utjämna de möjligheter som         centrera universitetets biovetenskapliga forsk-
5225: högskolorna har att erbjuda. I motiveringen         ning. Vetenskapsparkens generalpian blir fär-
5226: tili den nya lagen om utvecklandet av högsko-       dig på våren 1988. Arbetsgruppen för den
5227: leväsendet (1 052/86) fastslås följande: "Rege-     biotekniska finansieringen, viiken tilisatts av
5228: ringen anser även att möjligheterna till utbild-    undervisningsministeriet har uppgjort en plan
5229: ning regionalt bör fördela sig så rättvist som      för att inrätta ett biotekniskt institut i Vik samt
5230: möjligt i förhållande tili befolkningsmäng-         ett förslag tili finansieringsplan. Enligt planen
5231: den." Avsikten är att fortlöpande utveckla          skulle för bioteknisk forskning under åren
5232: förutsättningarna för utbildning och forskning      1989-92 användas minst 225 miljoner mark
5233: 6                                      1988 vp. -     KK n:o 28
5234: 
5235: vid forskningsenheterna i Helsingfors, Uleå-          universitets forstvetenskapliga institutioner och
5236: borg, Kuopio och Åbo. Av dessa anslag före-           Veterinärmedicinska högskolan från Helsing-
5237: slås 52 miljoner mark att användas genom              fors planerades på 1970-talet. Det beslöts dock
5238: högskolornas budgeter. 1 budgetförslagen för          att fortsätta bägges verksamhet i Helsingfors.
5239: de närmaste åren blir man tvungen att ta              Vid Joensuu högskola inrättades vid den tiden
5240: ställning till dessa planer. Undervisningsminis-      en forstvetenskaplig utbildningsenhet och och i
5241: teriet utgår från att det i vårt land skulle finnas    samband med Kuopio universitet en veterinär-
5242: fyra fasta centra för bioteknisk forskning.            medicinsk försökslägenhet.
5243:    Helsingfors universitet har även i enlighet           Planerna över vetenskapsparken i Vik har
5244: med statsrådets beslut förberett inrättandet av       inte officiellt behandlats ens vid Helsingfors
5245: de regionala centren så att under innevarande          universitet, varför undervisningsministeriet inte
5246: vår inleder på landsbygden forsknings- och             har tagit någon ståndpunkt till några detaljera-
5247: utbildningscentren i S:t Michel och Seinäjoki         de förslag i ärendet. Ministeriet anser dock att
5248: sin verksamhet. Deras verksamhet finansieras          projektet allmänt taget bör understödas.
5249: till en början huvudsakligen med de anslag               Regeringen skall, enligt lagen om utvecklan-
5250: som är avsedda för högskolornas företagsservi-        de av högskoleväsendet vart fjärde år godkän-
5251: ce.                                                   na en plan om utvecklande av högskoleväsen-
5252:    Undervisningsministeriet har utgått från att       det. Planen korrigeras vid behov. Planen för
5253: såväl universitetets inrättningar i Vik som           åren 1987-92 är avsedd att justeras i början
5254: forsknings- och utbildningscentren på lands-          av år 1989. Följande egentliga utvecklingsplan
5255: bygden utvecklas som en helhet. Samtidigt             för högskoleväsendet för åren 1991-1996
5256: försöker man även förstärka den forskning och         kommer att godkännas i statsrådet i början av
5257: företagsservice som sker vid andra högskolor          år 1991. 1 denna utvecklingsplan ingår även en
5258: och som berör landsbygden.                            pian på att fördela tillbudsstående medel mel-
5259:    Flyttningen av funktionerna vid Helsingfors        lan olika högskolor.
5260: 
5261:      Helsingfors den 11 mars 1988
5262:                                                          Undervisningsminister Christoffer Taxell
5263:                                              1988 vp.
5264: 
5265: Skriftligt spörsmål nr 29
5266: 
5267: 
5268: 
5269: 
5270:                                 Rehn m.fl.: Om inlösen av mark- och vattenområden för
5271:                                   Skärgårdshavets nationalpark
5272: 
5273: 
5274:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5275: 
5276:    Anslagen i statsbudgeten för inlösen av mark    länge på sina pengar, dels det osäkra hur lång
5277: för naturskyddsändamål har varit och är fort-      väntetiden kan tänkas bli.
5278: farande underdimensionerade och otiliräckliga.        1 1988 års budget finns 47 miljoner mk för
5279: Detta har lett tili att markanskaffningen går      markinlösen, vilket t.o.m. är mindre än i 1987
5280: alltför långsamt, i synnerhet där det är fråga     års budget. Det faktiska behovet vore på nivån
5281: om inlösen av större områden med många             ca 100 miljoner mk per år för de närmaste
5282: markägare.                                         åren.
5283:    Skärskilt aktuellt är nu inlösen av mark- och      Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
5284: vattenområden för Skärgårdshavets national-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
5285: park i Åbolands skärgård. Nu är också inställ-     skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
5286: ningen hos den bofasta skärgårdsbefolkningen       ställa följande spörsmål:
5287: sådan, att man är viliig att låta staten inlösa
5288: områdena i fråga. Därför vore det viktigt att                Vilka åtgärder ämnar Regeringen
5289: tiliräckliga anslag skulle kunna lösgöras i               vidta för att inlösen av mark- och
5290: skyndsam ordning för markinlösen. Det är inte             vattenområden för Skärgårdshavets na-
5291: tilifredsställande ur lokalbefolkningens synvin-          tionalpark skall kunna ske utan dröjs-
5292: kel att dels de berörda markägarna får vänta              mål?
5293: 
5294:     Helsingfors den 9 februari 1988
5295: 
5296:                     Elisabeth Rehn                         Håkan Malm
5297:                     Henrik Lax                             Henrik Westerlund
5298: 
5299: 
5300: 
5301: 
5302: 280229X
5303: 2                                     1988 vp. -    KK n:o 29
5304: 
5305: Kirjallinen kysymys n:o 29                                                             Suomennos
5306: 
5307: 
5308: 
5309: 
5310:                                  Rehn ym.: Saaristomeren kansallispuiston maa- ja vesialueiden
5311:                                    lunastamisesta
5312: 
5313: 
5314:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5315: 
5316:    Valtion tulo- ja menoarviossa luonnonsuoje-      maanomistajat saavat odottaa kauan rahojaan,
5317: lutarkoituksiin varatut määrärahat ovat olleet      ja toisaalta epävarmuus odotusajan pituudesta.
5318: ja ovat edelleenkin alimitoitettuja ja riittämät-      Vuoden 1988 budjetissa on 47 miljoonaa
5319: tömiä. Tämä on johtanut maanhankinnan liial-        markkaa maan lunastamiseen, mikä on jopa
5320: liseen hidastumiseen, erityisesti kun kyse on       vuoden 1987 budjetin määrärahaa pienempi.
5321: suurien monen maanomistajan omistamien              Todellinen tarve olisi noin 100 miljoonan mar-
5322: alueiden lunastuksesta.                             kan tasolla vuodessa lähivuosien aikana.
5323:    Erityisen . ajankohtainen tällä hetkellä on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5324: maa- ja vesialueiden lunastaminen Saaristome-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
5325: ren kansallispuistoa varten Turunmaan saaris-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5326: tossa. Nyt myös vakinaisen saaristoväestön          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5327: suhtautuminen on sellainen, että se olisi halu-     sen:
5328: kas sallimaan valtion lunastaa kyseiset alueet.
5329: Tämän vuoksi olisi tärkeää, että riittävät mää-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5330: rärahat voitaisiin irrottaa nopeasti maan lunas-           ryhtyä, jotta maa- ja vesialueet Saaris-
5331: tamiseen. Paikallisen väestön näkökulmasta ei              tomeren kansallispuistoa varten voitai-
5332: ole tyydyttävää toisaalta se, että asianomaiset            siin lunastaa viipymättä?
5333: 
5334:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
5335: 
5336:                      Elisabeth Rehn                          Håkan Malm
5337:                      Henrik Lax                              Henrik Westerlund
5338:                                      1988 vp. -     KK n:o 29                                    3
5339: 
5340: 
5341: 
5342: 
5343:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5344: 
5345:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       (Komiteanmietintö 1987:25), osoittavat, että
5346: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kansallispuistoon tulisi nimenomaan luonnon-
5347: olette 9 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           suojelusyistä kuulua noin 6 000 ha maata.
5348: kirjeenne n:o 98 ohella toimittanut valtioneu-      Tämä näkemys näyttää saavan kannatusta.
5349: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Saaristomeren kansallispuistoa varten on
5350: kansanedustaja Elisabeth Rehnin ym. näin            vuonna 1987 ostettu 250 ha maata ja 3 500 ha
5351: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 29:       vettä 8,7 miljoonalla markalla. Myös vuoden
5352:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      1988 aikana tehdään alueella ostoja. Koska
5353:        ryhtyä, jotta maa- ja vesialueet Saaris-     maanhankintaan on vuonna 1988 käytettävissä
5354:        tomeren kansallispuistoa varten voitai-      vähemmän varoja kuin vuonna 1987, ei maata
5355:        siin lunastaa viipymättä?                    kuitenkaan hankittane yhtä paljon kuin vuon-
5356:                                                     na 1987. Kaikkiaan valtio omistaa Saaristome-
5357:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ren kansallispuiston intressialueella 1 550 ha
5358: vasti seuraavaa:                                    maata ja 6 700 ha vettä.
5359:   Saaristomeren kansallispuiston intressialueen        Ympäristöministeriö tulee esittämään vuo-
5360: pinta-ala on yli 200 000 ha, mistä maata noin       den 1989 tulo- ja menoarvioon maan hankki-
5361: 12 000 ha. Valtioneuvoston 23.2.1978 tekemän        miseen luonnonsuojelua varten määrärahan,
5362: periaatepäätöksen mukaan kansallispuistoa           joka on huomattavasti suurempi kuin 1988
5363: varten, toisin sanoen valtion omistukseen on        tarkoitukseen varattu 47 miljoonaa markkaa.
5364: tarkoitus hankkia maata noin 3 000 ha. Sittem-        Ympäristöministeriö tehostaa vastedes suoje-
5365: min tehdyt selvitykset, erityisesti Saaristomeren   lualueiden maanhankintoja maan eteläosassa
5366: kansallispuiston suunnitteluryhmän mietintö         ja erityisesti Saaristomerellä.
5367: 
5368:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
5369: 
5370:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
5371: 4                                   1988 vp. -    KK n:o 29
5372: 
5373: 
5374: 
5375: 
5376:                             Till Riksdagens Herr Talman
5377: 
5378:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tänkande 1987:25) visar att till nationalparken
5379: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       borde uttryckligen av naturskyddsskäl höra ca
5380: av den 9 februari 1988 till vederbörande med-     6 000 ha mark. Denna uppfattning tycks få
5381: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   understöd.
5382: av riksdagsledamot Elisabeth Rehn m.fl. un-          För Skärgårdshavets nationalpark köptes år
5383: dertecknade spörsmål nr 29:                       1987 250 ha mark och 3 500 ha vatten för 8,7
5384:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         miljoner mark. Också under år 1988 görs
5385:        vidta för att inlösen av mark- och         inköp på området. Eftersom det år 1988 står
5386:        vattenområden för Skärgårdshavets na-      mindre medel till förfogande för markanskaff-
5387:        tionalpark skall kunna ske utan dröjs-     ning än år 1987 torde det inte komma att
5388:        mål?                                       anskaffas lika mycket mark som år 1987. Allt
5389:                                                   som allt äger staten på intresseområdet för
5390:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Skärgårdshavets nationalpark 1 550 ha mark
5391: samt anföra följande:                             och 6 700 ha vatten.
5392:    Arealen för intresseområdet för Skärgårds-        Miljöministeriet kommer att med tanke på
5393: havets nationalpark är över 200 000 ha, av        statsförslaget för år 1989 föreslå ett anslag för
5394: vilket ca 12 000 ha utgör mark. Enligt det        anskaffning av mark i naturskyddssyfte, vilket
5395: principbeslut som statsrådet fattade 23.2.1978    är betydligt större än de 47 miljoner mark som
5396: är avsikten att för nationalparken, m.a.o. i      reserverats för ändamålet 1988.
5397: statens ägo, anskaffa ca 3 000 ha mark. Seder-       Miljöministeriet kommer i framtiden att ef-
5398: mera gjorda utredningar, speciellt det betän-     fektivera markanskaffningen för skyddsom-
5399: kandet som avgavs av planeringsgruppen för        råden i landets södra delar och speciellt i
5400: Skärgårdshavets nationalpark (Kommittt!be-        Skärgårdshavet.
5401: 
5402:     Helsingfors den 18 mars 1988
5403: 
5404:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
5405:                                              1988 vp.
5406: 
5407: Kirjallinen kysymys n:o 30
5408: 
5409: 
5410: 
5411: 
5412:                                  Pulliainen ym.: Suomen Pankin haarakanttareiden tarjoamien
5413:                                     palveluiden turvaamisesta
5414: 
5415: 
5416:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5417: 
5418:    Suomen Pankin johtokunta on päättänyt           että talouselämän rattaita pyritään pitämään
5419: esittää pankkivaltuusmiehille eräiden haara-       mahdollisimman hyvin toiminnassa sen rasi-
5420: konttoreidensa lakkauttamista. Kanttareiden        tuksia lisäämättä.
5421: lakkauttamisesta pankkivaltuusmiehet pyytä-           Nykyisin käytetään yhä enemmän seteliauto-
5422: vät valtioneuvoston lausunnon.                     maatteja, mikä edellyttää setelistöltä hyvää
5423:    Pyrkimys haarakanttareiden lakkauttami-         kuntoa. Nyt tämän setelistön kunto pidetään
5424: seen ajoittuu mielenkiintoiseen ajankohtaan,       yllä haarakanttareiden avulla, mikä puolestaan
5425: sillä niistä pohjoisimmalle, Rovaniemen kant-      lisää tarvetta parantaa haarakanttareiden toi-
5426: torille, on juuri valmistumassa uusi kiinteistö.   mintaedellytyksiä tässä mielessä. Sama koskee
5427: Muutoinkaan haarakanttareiden lakkauttami-         luonnollisesti myös pankkiautomaatteja. Suo-
5428: nen ei vaikuta loppuun saakka harkitulta toi-      men Pankin haarakanttareiden lakkauttami-
5429: menpiteeltä. Mm. seuraavat näkökohdat puol-        nen olisi vastoin yleisesti hyväksyttyä pyrki-
5430: tavat lakkautusuhan alla olevien haarakantta-      mystä rajoittaa keskittymistä pääkaupunkiseu-
5431: reiden säilyttämistä.                              dulle. Säilyttämällä lakkautusuhan alla olevat
5432:    Nykyinen haarakonttoriverkosto takaa sen,       konttorit tehdään merkittävä elinkeinoelämää
5433: että rahankuljetusmatkat ovat kohtuullisen ly-     tukeva aluepoliittinen päätös.
5434: hyet, millä on merkitystä sekä kustannuksia           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5435: alentavasti että rahahuollon sujuvuuden takaa-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
5436: miseksi kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa.      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5437: Näin myös kuljetuksiin liittyvät riskit voidaan    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5438: minimoida.                                         sen:
5439:    Työtä riittää haarakonttoreissa nykyiselle                Aikooko Hallitus asettua vastusta-
5440: toimihenkilömäärälle, sillä käteiskassavirrat             maan Suomen Pankin johtokunnan te-
5441: ovat pysyneet edelleen suurina.                           kemää ehdotusta, joka merkitsee toteu-
5442:    Jos perusrahahuolto Suomen Pankin ylläpi-              tettuna useiden Suomen Pankin haara-
5443: tämänä heikentyy, se merkitsee huomattavaa                kanttareiden lakkauttamista ja sitä
5444: kustannuslisää kaupalle ja muulle elinkeinoelä-           kautta perusrahahuollon vaikeutumista
5445: mälle, mikä ei ole sopusoinnussa sen kanssa,              pääkaupunkiseudun ulkopuolella?
5446: 
5447:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
5448: 
5449:           Erkki Pulliainen           Tellervo Renko            Kauko Heikkinen
5450:           Annikki Koistinen          Eino Siuruainen           Tytti Isobaokana-Asunmaa
5451:           Juhani Alaranta            Pauli Saapunki            Oiva Savela
5452:           Vappu Säilynoja            Juhani Vähäkangas         Liisa Jaakonsaari
5453:                      Riitta Jouppila                   Sakari Valli
5454: 
5455: 
5456: 
5457: 
5458: 280188C
5459: 2                                   1988 vp. -    KK n:o 30
5460: 
5461: 
5462: 
5463: 
5464:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5465: 
5466:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tettuna useiden Suomen Pankin haara-
5467: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kanttareiden lakkauttamista ja sitä
5468: olette 9 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn                kautta perusrahahuollon vaikeutumista
5469: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             pääkaupunkiseudun ulkopuolella?
5470: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
5471: edustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
5472: lisesta kysymyksestä n:o 30:                      vasti seuraavaa:
5473:                                                     Suomen Pankin pankkivaltuusmiehet eivät
5474:          Aikooko Hallitus asettua vastusta-       ole tehneet asiaa koskevaa esitystä, joten kysy-
5475:        maan Suomen Pankin johtokunnan te-         mys ei ole tullut hallituksen käsittelyyn lain-
5476:        kemää ehdotusta, joka merkitsee toteu-     kaan.
5477: 
5478:     Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1988
5479: 
5480:                                                          Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
5481:                                     1988 vp. -    KK n:o 30                                   3
5482: 
5483: 
5484: 
5485: 
5486:                             Till Riksdagens Herr Talman
5487: 
5488:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Finlands Banks filialkontor dras in och
5489: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             att penningförsörjningen utanför hu-
5490: av den 9 februari 1988 tili vederbörande med-           vudstadsregionen därigenom försvåras?
5491: lem av statsrådet översänt avskrift av följande
5492: av riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade       Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
5493: spörsmål nr 30:                                   samt anföra följande:
5494:                                                     Finlands Banks bankfullmäktige har inte
5495:           Ämnar Regeringen motsätta sig det       kommit med något förslag i saken, varför
5496:        förslag Finlands Banks direktion gjort,    ärendet överhuvudtaget inte har kommit tili
5497:        vilket förverkligat innebär att många av   behandling i regeringen.
5498: 
5499:     Helsingfors den 10 mars 1988
5500: 
5501:                                                               Finansminister Erkki Liikanen
5502:                                              1988 vp.
5503: 
5504: Skriftligt spörsmål nr 31
5505: 
5506: 
5507: 
5508: 
5509:                                  Nyby m.fl.: Om förbud mot förbränning av kemiskt avfall tili
5510:                                     havs
5511: 
5512: 
5513:                              Till Riksdagens Herr Talman
5514: 
5515:     De nordiska länderna har aktivt verkat för     motstånd från befolkningen, politikerna och
5516: ett förbud mot förbränning av kemiskt avfall       miljöorganisationerna. En sådan "export" av
5517: tili havs. Det var de nordiska länderna som var    osund miljöteknologi från de industrialiserade
5518: den drivande kraften bakom Oslokommissio-          länderna står i bjärt kontrast tili Brundtland-
5519: nens beslut om att länderna före 1990 skall ha     kommissionens rekommendationer. Det dans-
5520: slagit fast ett slutdatum för förbränning av       ka Folketinget beslöt den 19 november 1987 att
5521: kemiskt avfall tili havs inom Oslokonventio-       regeringen skall lägga fram ett försiag om
5522: nens område. Vid Oslokommissionens senaste         giobalt förbud till Londonkonventionen 1988.
5523: möte i juni 1987 föresiog de nordiska länderna     Hall de nordiska länderna ställer sig bakom
5524: att förbränningen tili havs skall avvecklas före   Danmarks förslag blir förslaget mera vägande.
5525: 1992. Några Iänder motsatte sig förslaget. Re-        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
5526: suitatet från den andra internationella Nord-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
5527: sjökonferensen (London, november 1987) mås-        skriver tili vederbörande mediem av statsrådet
5528: te anses som ett genombrott. Fiera Iänder har      ställa följande spörsmål:
5529: beslutat att inte förnya gällande tillstånd om
5530: förbränning tili havs.                                       Ämnar Regeringen stöda det danska
5531:                                                           förslaget till Londonkonventionen om
5532:   Då förbränningen av kemiskt avfall tili havs            ett giobait förbud mot förbränning av
5533: minskar i Europa finns det en uppenbar risk               kemiskt avfall tili havs och arbeta för
5534: för att de företag som utför förbränningen                att de nordiska länderna lägger fram ett
5535: söker sig till Iänder där de möter mindre                 gemensamt förslag?
5536: 
5537:     Helsingfors den 9 februari 1988
5538: 
5539:                     Mats Nyby                              Osmo Soininvaara
5540:                     Arja Alho                              Gunnar Jansson
5541: 
5542: 
5543: 
5544: 
5545: 280230Y
5546: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 31
5547: 
5548: Kirjallinen kysymys n:o 31                                                               Suomennos
5549: 
5550: 
5551: 
5552: 
5553:                                   Nyby ym.: Merellä tapahtuvan kemiallisten jätteiden polton
5554:                                      kieltämisestä
5555: 
5556: 
5557:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5558: 
5559:    Pohjoismaat ovat toimineet aktiivisesti me-       hakeutuvat maihin, joissa väestön, poliitikko-
5560: rellä tapahtuvan kemiallisten jätteiden polton       jen ja ympäristöjärjestöjen vastustus on vähäi-
5561: estävän kiellon aikaansaamiseksi. Pohjoismaat        sempää. Tällainen epäterveen ympäristöteknii-
5562: olivat kantavana voimana Oslon komission             kan "vienti" teollisuusmaista on jyrkässä risti-
5563: päätöksen takana, jonka mukaan maiden on             riidassa Brundtlandin komission suositusten
5564: ennen vuotta 1990 vahvistettava päivämäärä,          kanssa. Tanskan kansankäräjät päätti 19 päi-
5565: johon mennessä merellä tapahtuvan kemiallis-         vänä marraskuuta 1987, että hallitus tekee
5566: ten jätteiden poltto on lopetettava Oslon sopi-      ehdotuksen vuonna 1988 Lontoon sopimuk-
5567: muksen alueella. Oslon komission viime ko-           seen sisältyväksi globaaliseksi kielloksi. Jos
5568: kouksessa kesäkuussa 1987 Pohjoismaat eh-            Pohjoismaat asettuvat Tanskan ehdotuksen
5569: dottivat, että merellä tapahtuva poltto olisi        taakse, ehdotus saa lisäpainoa.
5570: lopetettava ennen vuotta 1992. Eräät maat               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5571: vastustivat ehdotusta. Toisen kansainvälisen         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
5572: Pohjanmeren konferenssin (Lontoo, marras-            me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5573: kuu 1987) tulosta on pidettävä läpimurtona.          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5574: Monet maat ovat päättäneet olla uudistamatta         sen:
5575: voimassa olevia merellä tapahtuvan polton sal-
5576: livia lupia.                                                   Aikooko Hallitus tukea Tanskan eh-
5577:                                                             dotusta merellä tapahtuvan kemiallisten
5578:    Koska merellä tapahtuva kemiallisten jättei-             jätteiden polton globaaliseksi kielloksi
5579: den poltto vähenee Euroopassa, on olemassa                  ja toimia Pohjoismaiden yhteisen ehdo-
5580: ilmeinen riski, että polttoa suorittavat yritykset          tuksen tekemiseksi?
5581: 
5582:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
5583: 
5584:                      Mats Nyby                                Osmo Soininvaara
5585:                      Arja Alho                                Gunnar Jansson
5586:                                      1988 vp. -    KK n:o 31                                        3
5587: 
5588: 
5589: 
5590: 
5591:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5592: 
5593:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     van pöytäkirjan. Liitteen mukaan kemiallisten
5594: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      jätteiden polttaminen merellä on väliaikainen
5595: olette 9 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          jätteidenkäsittelytapa. Lisäksi on sovittu, että
5596: kirjeenne n:o 99 ohella lähettänyt valtioneu-      Oslon komissio kokoontuu ennen 1 päivää
5597: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi    tammikuuta 1990 määräämään päivän, johon
5598: jäljennöksen kansanedustaja Mats Nybyn ym.         mennessä jätteen polttaminen merellä on lope-
5599: kirjallisesta kysymyksestä n:o 31, jossa tiedus-   tettava Pohjanmerellä ja Koillis-Atlantilla.
5600: tellaan:                                              Pohjanmeren suojelua koskevien kansainvä-
5601:                                                    listen konferenssien (Bremen 1984 ja Lontoo
5602:           Aikooko Hallitus tukea Tanskan eh-       1987) julistuksissa on kiinnitetty huomiota
5603:        dotusta merellä tapahtuvan kemiallisten     myös jätteiden merellä polttamiseen. Julistus-
5604:        jätteiden polton globaaliseksi kielloksi    ten mukaan jätteitä, jotka sisältävät sellaisia
5605:        ja toimia Pohjoismaiden yhteisen ehdo-      määriä aineita, jotka ovat tai voivat olla haital-
5606:        tuksen tekemiseksi?                         lisia meriympäristölle, ei saa sijoittaa Pohjan-
5607:                                                    mereen. Lisäksi Pohjanmeren rantavaltioiden
5608:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ympäristöministerit      sopivat   marraskuussa
5609: vasti seuraavaa:                                   1987, että poltto lopetetaan 31.12.1994 men-
5610:    Suomi on osallistunut aktiivisesti Itämeren     nessä. Suomi osallistui konferensseihin huo-
5611: alueen meriympäristön suojelua koskevan yh-        mioitsijana.
5612: teistyön lisäksi myös muiden merialueiden, ku-        Pohjoismaiden ministerineuvosto (ympäris-
5613: ten Pohjanmeren ja Koillis-Atlantin, suojelua      töministerit) käsitteli ehdotusta, joka koskee
5614: koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön. Suo-       kemiallisten jätteiden polton kieltämistä Poh-
5615: mi on vuonna 1979 liittynyt aluksista ja ilma-     janmerellä, Reykjavikissa vuonna 1985 ja Hel-
5616: aluksista tapahtuvan jätteen mereen laskemisen     singissä vuonna 1987 Pohjoismaiden neuvos-
5617: aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemistä       ton istunnon aikana pidetyissä kokouksissa.
5618: koskevaan sopimukseen (Oslon sopimukseen)             Helsingin kokouksessa 1987 ympäristöminis-
5619: sekä maapallonlaajuiseen, jätteen ja muun ai-      terit päättivät jatkaa toimiaan, jotta jätteiden
5620: neen mereen laskemisen aiheuttaman meren           merellä polttaminen saataisiin lopetetuksi niin
5621: pilaantumisen ehkäisemistä koskevaan yleisso-      pian kuin mahdollista.
5622: pimukseen (Lontoon sopimukseen). Suomi on             Pohjoismaiden ympäristöministerit, jotka
5623: liittymisensä jälkeen yhdessä muiden Pohjois-      aktiivisesti osallistuivat Pohjanmeren suojelu-
5624: maiden kanssa pyrkinyt siihen, että kemiallis-     konferenssiin, ovat olleet yksimielisiä siitä, että
5625: ten jätteiden mereen laskemista ja polttamista     kemiallisten jätteiden polttaminen merellä on
5626: merellä vähennettäisiin ja lopetettaisiin koko-    lopetettava jo vuodesta 1989 lähtien. Oslon
5627: naan.                                              komissiossa on Pohjoismaiden aloitteesta use-
5628:    Suomesta on toimitettu kloorattuja orgaani-     aan otteeseen käsitelty polton lopettamisen ai-
5629: sia yhdisteitä sisältäviä jätteitä poltettaviksi   kataulua. Pohjoismaat ovat lisäksi Lontoon
5630: Pohjanmerelle kaksi kertaa- vuonna 1979 ja         sopimuksen osapuolten vuonna 1986 pidetyssä
5631: 1982. Tällaisten jätteiden polttamiseen merellä    neuvoa-antavassa kokouksessa esittäneet Poh-
5632: ei ole tällä hetkellä tarvetta, koska se teolli-   joismaiden ministerineuvoston 1985 hyväksy-
5633: suuslaitos, josta tällaista jätettä syntyi, on     män lausuman erityisesti Pohjanmeren suojele-
5634: lopetettu. Kansallinen ongelmajätelaitos, Eko-     misesta.
5635: kem Oy, pystyy nykyisin käsittelemään ja hä-          Kemiallisten jätteiden polttoa merellä koske-
5636: vittämään tämäntyyppiset ongelmajätteet.           va yleiskielto olisi johdonmukainen jatko Poh-
5637:    Suomi on allekirjoittanut ja hyväksynyt Os-     joismaiden tähän asti harjoittamalle ympäris-
5638: lon sopimuksen muuttamista ja tämän sopi-          töpolitiikalle. Suomi tulee siksi kaikin tavoin
5639: muksen uuden IV liitteen hyväksymistä koske-       omalta osaltaan tukemaan Pohjoismaiden yh-
5640: 4                                  1988 vp. -    KK n:o 31
5641: 
5642: teisen tämänsisältöisen kannanoton valmiste-     muksen osapuolten seuraavassa neuvoa-anta-
5643: lua, jotta se voitaisiin esittää Lontoon sopi-   vassa kokouksessa lokakuussa 1988.
5644: 
5645:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
5646: 
5647:                                                              Ympäristöministeri Kaj Bärlund
5648:                                     1988 vp. -     KK n:o 31                                       5
5649: 
5650: 
5651: 
5652: 
5653:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5654: 
5655:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tillfällig avfallshanteringsmetod. Dessutom har
5656: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        man kommit överens om att Oslokommissio-
5657: nr 99 av den 9 februari 1988 tili vederbörande     nen sammanträder före den 1 januari 1990 för
5658: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     att fastslå ett datum då förbränningen av avfall
5659: jande av riksdagsman Mats Nyby m.fl. under-        tili havs bör upphöra på Nordsjön och nord-
5660: tecknade spörsmål nr 31:                           östra Atlanten.
5661:                                                        1 deklarationert från de internationella kon-
5662:           Ämnar Regeringen stöda det danska        ferenserna (Bremen 1984 och London 1987)
5663:        förslaget tili Londonkonventionen om        om skydd för Nordsjön har uppmärksamhet
5664:        ett globalt förbud mot förbränning av       fästs även vid förbränningen av avfall tili havs.
5665:        kemiskt avfall tili havs och arbeta för     Enligt deklarationen får avfall, som innehåller
5666:        att de nordiska länderna lägger fram ett    sådana ämnen som är eller kan vara farliga för
5667:        gemensamt förslag?                          den marina miljön, inte dumpas i Nordsjön.
5668:                                                    Dessutom har miljöministrarna i kuststaterna
5669:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vid Nordsjön i november 1987 kommit överens
5670: samt anföra följande:                              om att förbränningen skall upphöra före
5671:    Finland har utom i samarbetet för skyddan-      31.12.1994. Finland har deltagit i konferenser-
5672: det av havsmiljön i Östersjöområdet aktivt         na som observatör.
5673: deltagit i det internationella samarbetet för          Det nordiska ministerrådet (miljöministrar-
5674: skyddandet av andra havsområden, t.ex. Nord-       na) behandlade förslaget om förbud mot
5675: sjön och nordöstra Atlanten. Finland anslöt sig    förbränning av kemiskt avfall på Nordsjön i
5676: år 1979 tili en konvention om förhindrande av      Reykjavik år 1985 och i Helsingfors år 1987
5677: havsföroreningar genom dumpning från fartyg        vid möten som hållits i samband med Nordiska
5678: och luftfartyg (Oslokonventionen) samt en glo-     Rådets session.
5679: bal konvention (Londonkonventionen) om för-            Vid Helsingforsmötet 1987 beslöt miljö-
5680: hindrande av havsföroreningar genom dump-          ministrarna att fortsätta sina åtgärder för att
5681: ning av avfall och andra ämnen. Finland har,       så snabbt som möjligt få slut på förbränningen
5682: sedan landet anslöt sig tili dessa konventioner,   av avfall tili havs.
5683: tilisammans med de andra nordiska länderna             De nordiska miljöministrar, som aktivt del-
5684: försökt arbeta för att dumpning och förbrän-       tog i konferensen om skydd för Nordsjön, har
5685: ning av kemiskt avfall tili havs skall minskas     varit enhälliga om att förbränningen av ke-
5686: eller stoppas helt och hållet.                     miskt avfall till havs måste upphöra redan vid
5687:    Från Finland har två gånger, dvs. åren 1979     ingången av år 1989. Oslokommissionen har på
5688: och 1982, för förbränning på Nordsjön expor-       initiativ av de nordiska länderna i flera repriser
5689: terats avfall, som innehöll klorerade organiska    behandlat tidsschemat för när förbränningen
5690: föreningar. Det finns inte numera något behov      skall upphöra. De nordiska länderna har dess-
5691: av att bränna sådant avfall tili havs, eftersom    utom vid det rådgivande möte som hållits med
5692: den industrianläggning som producerade så-         Londonkonventionens fördragsslutande parter
5693: dant avfall har lagts ned. 1 Finland kan pro-      presenterat det av Nordiska ministerrådet god-
5694: blemavfallsanläggningen, Ekokem Ab, numera         kända utlåtandet av år 1985, som speciellt
5695: behandla och förstöra problemavfall av denna       gäller skyddandet av Nordsjön.
5696: typ.                                                   Ett allmänt förbud mot förbränning av ke-
5697:     Finland har undertecknat och antagit en        miskt avfall till havs vore konsekvent i linje
5698: ändring av Oslokonventionen samt ett proto-        med den miljöpolitik som hittilis bedrivits i de
5699: koll som gäller godkännandet av en ny bilaga       nordiska länderna. Finland kommer därför på
5700: IV tili denna konvention. Enligt bilagan utgör     alla sätt för sitt vidkommande att stöda bere-
5701: förbränningen av kemiskt avfall tili havs en       dandet av ett dylikt nordiskt ställningstagande
5702: 6                                   1988 vp. -    KK n:o 31
5703: 
5704: och att det presenteras vid det följande rådgi-   vande mötet, som hålls med Londonkonventio-
5705:                                                   nens fördragsslutande parter i oktober 1988.
5706: 
5707:     Helsingfors den 18 mars 1988
5708: 
5709:                                                                   Miljöminister Kaj Bärlund
5710:                                             1988 vp.
5711: 
5712: Kirjallinen kysymys n:o 32
5713: 
5714: 
5715: 
5716: 
5717:                                 Skinnari: YK:n julistaman Maailman kulttuurikehityksen vuosi-
5718:                                    kymmenen 1988-1997 viettämisestä
5719: 
5720: 
5721:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5722: 
5723:    YK:nyleiskokous on syksyllä 1986 julistanut    esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
5724: Maailman kulttuurikehityksen vuosikymmenen        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
5725: vuosiksi 1988-1997. Vuosikymmenen tavoit-         myksen:
5726: teiksi YK on asettanut seuraavat neljä: kehi-
5727: tyksen kulttuuriulottuvuuden tunnustaminen,
5728: kulttuuri-indentiteetin vahvistaminen ja rikas-            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
5729: tuttaminen, kulttuuritoimintaan osallistumisen           jotta YK:n yleiskokouksen julistama
5730: laajentaminen ja kansainvälisen kulttuuriyh-             Maailman kulttuurikehityksen vuosi-
5731: teistyön edistäminen.                                    kymmen tulee asianmukaisesti valtio-
5732:                                                          vallan toimesta huomioiduksi ja jotta
5733:   YK:n yleiskokouksen päätöksiin ja valtiopäi-           YK:n vuosikymmenelle esittämät ta-
5734: väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten              voitteet voidaan Suomessa saavuttaa?
5735: 
5736:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
5737: 
5738:                                         Jouko Skinnari
5739: 
5740: 
5741: 
5742: 
5743: 280204U
5744: 2                                      1988 vp. -     KK n:o 32
5745: 
5746: 
5747: 
5748: 
5749:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5750: 
5751:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hallitus on aktiivisesti tukenut Maailman
5752: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kulttuurikehityksen vuosikymmenen julistamis-
5753: olette 9 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn             ta ja toteuttamista ja on mm. tarjonnut apu-
5754: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          laisasiantuntijan Unescon vuosikymmentä var-
5755: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ten asettamaan sihteeristöön. Hallitusohjel-
5756: edustaja Skinnarin näin kuuluvasta kirjallisesta      massa on kiinnitetty erityistä huomiota kult-
5757: kysymyksestä n:o 32:                                  tuurin merkityksen kasvuun, mikä on sopu-
5758:                                                       soinnussa Maailman kulttuurikehityksen vuosi-
5759:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         kymmenen tavoitteiden kanssa. Tähän liittyvät
5760:        jotta YK:n yleiskokouksen julistama            myös hallituksen pyrkimykset kansallisen kult-
5761:        Maailman kulttuurikehityksen vuosi-            tuurin ja identiteetin vahvistamiseen sekä kult-
5762:        kymmen tulee asianmukaisesti valtio-           tuurin kansainvälisten vuorovaikutussuhteiden
5763:        vallan toimesta huomioiduksi ja jotta          parantamiseen.
5764:        YK:n vuosikymmenelle esittämät ta-
5765:        voitteet voidaan Suomessa saavuttaa?
5766:                                                          Opetusministeriö on tammikuussa 1986 lä-
5767:                                                       hettänyt vuosikymmenen toimintasuunnitelma-
5768:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
5769:                                                       luonnoksen laajalle lausuntokierrokselle. Yli
5770: taen seuraavaa:                                       20 viranomaisen, laitoksen ja järjestön vas-
5771:    Julistaessaan 8.12.1986 Maailman kulttuuri-        taukset olivat myönteisiä ja sisälsivät runsaasti
5772: kehityksen vuosikymmenen vuosiksi 1988-               esityksiä   vuosikymmenen       toteuttamiseksi.
5773: 1997, YK:n yleiskokous antoi päävastuun vuo-          Toistaiseksi vuosikymmenen valmisteluvastuu
5774: sikymmenen toteuttamisesta YK:n kasvatus-,            on ollut Suomen Unesco-toimikunnalla. Poh-
5775: tiede- ja kulttuurijärjestölle, Unescolle. Pää-       joismaiset Unesco-toimikunnat ovat järjestä-
5776: töslauselmassa kehotetaan kaikkia valtioita,          neet neljä vuosikymmenen toteuttamiseen liit-
5777: hallitustenvälisiä järjestöjä ja kansainvälisiä ei-   tyvää kokousta, joista ensimmäinen pidettiin
5778: valtiollisia järjestöjä sekä yksityisiä henkilöitä    Suomessa vuonna 1986. Suomen Unesco-toimi-
5779: osallistumaan aktiivisesti vuosikymmenen ta-          kunta on myös osallistunut Euroopan alueen
5780: voitteiden toteuttamiseen. Vuosikymmenen ta-          Unesco-toimikuntien vuosikymmeneen liitty-
5781: voitteiksi YK:n yleiskokous määräsi kehityksen        vään kokoukseen. Lisäksi Suomen Unesco-toi-
5782: kulttuuriulottuvuuden tunnustamisen, kult-            mikunta on toukokuussa 1987 järjestänyt laa-
5783: tuuri-identiteetin vahvistamisen ja rikastutta-       jan kansallisen seminaarin vuosikymmenen to-
5784: misen, kulttuuritoimintaan osallistumisen laa-        teuttamisesta Suomessa. Seminaariraportti il-
5785: jentamisen ja kansainvälisen kulttuuriyhteis-         mestyy painosta lähiaikoina ja sitä jaetaan
5786: työn edistämisen. Unesco asetti yleiskokouk-          laajalti. Suomen Unesco-toimikunta on myös
5787: sessaan viime marraskuussa vuosikymmentä              tehnyt esityksen opetusministeriölle kansallisen
5788: varten hallitusten välisen komitean, jonka jäse-      komitean asettamiseksi vuosikymmentä varten.
5789: neksi Suomi valittiin Pohjoismaiden edustaja-         Opetusministeriö selvittää parhaillaan laaja-
5790: na vuosiksi 1988-1991. Unesco on myös ke-             pohjaisen komitean asettamismahdollisuuksia
5791: hottanut jäsenvaltioitaan asettamaan kansalli-        vuosikymmenen toteuttamista varten Suomes-
5792: set vuosikymmenen komiteat.                           sa.
5793: 
5794:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1988
5795: 
5796:                                                                       Ministeri Anna-Liisa Piipari
5797:                                      1988 vp. -     KK n:o 32                                      3
5798: 
5799: 
5800: 
5801: 
5802:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5803: 
5804:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tilisätta nationella kommitteer med tanke på
5805: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       årtiondet.
5806: av den 9 februari 1988 tili vederbörande med-          Regeringen har aktivt stött proklamationen
5807: lem av statsrådet avsänt en avskrift av följande    och förverkligandet av Världens årtionde för
5808: av riksdagsman Skinnari undertecknade spörs-        kulturell utveckling och har bl.a. erbjudit en
5809: mål nr 32:                                          biträdande sakkunnig för att verka vid det
5810:                                                     sekretariat för årtiondet som Unesco tilisatt. I
5811:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           regeringsprogrammet har särskild uppmärk-
5812:        vidta för att det av FN:s generalförsam-     samhet fästs vid en ökad betydelse för kultu-
5813:        ling utlysta Världens årtionde för kultu-    ren, vilket överensstämmer med målen för
5814:        rell utveckling för statsmaktens del ve-     Världens årtionde för kulturell utveckling. Re-
5815:        derbörligt blir beaktat, och för att de      geringens ansträngningar att förstärka den na-
5816:        mål som FN uppställt för årtiondet           tionella kulturen och identiteten samt att för-
5817:        skall kunna uppnås i Finland?                bättra internationell kulturell växelverkan an-
5818:                                                     knyter tili detta.
5819:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            Undervisningsministeriet har i januari 1986
5820: följande:                                           sänt ut ett utkast tili handlingsplan för årtion-
5821:                                                     det på en omfattande utlåtanderond. Svaren
5822:    Då FN:s generalförsamling 8.12.1986 utlyste      från över 20 myndigheter, inrättningar och
5823: Världens årtionde för kulturell utveckling för      organisationer har varit positiva och innehöll
5824: åren 1988-1997 överlät den huvudansvaret för        rikligt med förslag för att förverkliga årtion-
5825: att förverkliga årtiondet på FN:s organisation      det. Tilis vidare har ansvaret för förberedelser-
5826: för utbildning, vetenskap och kultur, Unesco. 1     na legat på Finlands Unesco-kommission. De
5827: resolutionen uppmanas alla stater, organisatio-     nordiska ländernas Unesco-kommissioner har
5828: ner regeringarna emellan och internationella        arrangerat fyra sammanträden i anslutning tili
5829: icke-statliga organisationer samt privata perso-    förverkligandet av årtiondet. Det första sam-
5830: ner att aktivt verka för att uppnå målen för        manträdet hölls i Finland år 1986. Finlands
5831: årtiondet. FN:s generalförsamling uppställde        Unesco-kommission har i maj 1987 ordnat ett
5832: som mål för årtiondet att erkänna den kultu-        omfattande nationellt seminarium med tanke
5833: rella dimensionen i utvecklingen, att förstärka     på hur årtiondet skall förverkligas i Finland.
5834: och berika den kulturella identiteten, att utöka    Seminarierapporten utkommer efter tryckning
5835: deltagandet i kulturverksamhet och att främja       inom kort och kommer att distribueras vitt.
5836: internationellt kultursamarbete. Under sin ge-      Finlands Unescokommission har även gjort en
5837: neralförsamling senaste november tilisatte          framställning tili undervisningsministeriet om
5838: Unesco en kommitte regeringarna emellan för         att tillsätta en nationell kommitte med tanke
5839: att verka för detta årtionde. Finland valdes tili   på årtiondet. Undervisningsministeriet utreder
5840: medlem av denna kommitte som representant           som bäst möjligheterna att tilisätta en kommit-
5841: för Norden under åren 1988-1991. Unesco             te på bred bas för att förverkliga årtiondet i
5842: har även uppmanat sina medlemsländer att            Finland.
5843: 
5844:      Helsingfors den 15 mars 1988
5845: 
5846:                                                                      Minister Anna-Liisa Piipari
5847:                                               1988 vp.
5848: 
5849: Kirjallinen kysymys n:o 33
5850: 
5851: 
5852: 
5853: 
5854:                                   Anttila ym.: Maaseudun kehittämistä koskevan valtioneuvoston
5855:                                      periaatepäätöksen toteuttamisesta
5856: 
5857: 
5858:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5859: 
5860:    Valtioneuvosto on 12.2.1987 sisäasiainminis-      tyksiä maaseudun kehittämistoimien yhteenso-
5861: teriön esittelystä asian oltua raha-asiainvalio-     vittamiseen parannetaan. Aluetasolla tehoste-
5862: kunnassa valmistavasti käsiteltävänä päättänyt       taan lääninhallitusten, piirihallintoviranomais-
5863: maaseudun kehittämisen tavoitteista ja toimen-       ten ja kuntainliittojen yhteistyötä.
5864: piteistä.                                               Keskushallinnossa päävastuu maaseudun ke-
5865:    Maaseutupolitiikan päämääriksi on asetettu        hittämisen toimenpiteiden yhteensovittamisesta
5866: seuraavat kaksi eri kohtaa:                          on sisäasiainministeriöllä. Maaseudun kehittä-
5867:    1) Maaseudulla tarkoitetaan tässä päätökses-      misen kannalta keskeisten valtion viranomais-
5868: sä haja-asutusalueita ja pieniä taajamia. Julki-     ten ja muiden organisaatioiden välille luodaan
5869: sen vallan toimenpiteiden suunnittelussa ja          pysyvä neuvottelumenettely. Ministeriöiden tu-
5870: kohdentamisessa tulee ottaa huomioon erilais-        lee sisällyttää toiminta- ja taloussuunnittel-
5871: ten maaseutualueiden ongelmat ja kehittämis-         miinsa liittyvään alueelliseen tarkasteluun tar-
5872: mahdollisuudet.                                      vittaessa maaseutua käsittelevä osa. Maaseutua
5873:    2) Maaseutupolitiikan tavoitteena on edistää      koskevaa tutkimusta lisätään ja maaseutujaot-
5874: tuotantorakenteen monipuolistamista sekä ih-         telulla pyritään tuottamaan entistä enemmän
5875: misten omatoimisuutta, paikallisten voimava-         väestöä ja elinkeinoja kuvaavia tietoja. Tilas-
5876: rojen hyväksikäyttöä ja paikallista aloitteelli-     totuotannossa maaseutu tulee määritellä haja-
5877: suutta. Maaseutupolitiikan osa-alueena pyri-         asutusalueiksi ja alle 500 asukkaan taajamiksi.
5878: tään saaristopolitiikan avulla turvaamaan saa-          Ministeriöt ja niiden alaiset viranomaiset
5879: riston kiinteä asutus luomalla väestölle riittävät   vastaavat kukin tehtäväalueensa mukaisesti tä-
5880: mahdollisuudet toimeentuloon, liikkumiseen,          män periaatepäätöksen toteuttamisesta. Minis-
5881: sähköhuoltoon ja muiden peruspalveluiden             teriöiden tulee laatia vuoden 1987 aikana yksi-
5882: saantiin. Valtio ja kunnat edistävät ihmisten        tyiskohtainen ohjelma niistä toimenpiteistä,
5883: elinolojen parantamista ja asumista maaseu-          joihin periaatepäätöksen toteuttamiseksi on
5884: dulla. Erityisesti parannetaan työ- ja toimeen-      ryhdyttävä.
5885: tulomahdollisuuksia sekä palvelujen saatavuut-          Nykyinen hallitus on asettanut maaseudun
5886: ta.                                                  kehittämistä valmistelevan työryhmän. Saman-
5887:    Edelleen valtioneuvoston periaatepäätökses-       aikaisesti kuitenkin maaseudulla ovat sadat
5888: sä on hyvin yksityiskohtaisesti käsitelty maa- ja    postitoimipaikat lakkautusuhan alla ja osa
5889: metsätaloussektorilla tarvittavat parantamistoi-     niistä on jo lakkautettu. Samoin on käymässä
5890: menpiteet samoin kuin maaseudun yritystoi-           Valtionrautateiden palvelujen maaseudun osal-
5891: minnan toimintaedellytysten parantamistoi-           ta samoin kuin koulupalvelujen.
5892: menpiteet sekä maaseutuympäristön ja asumi-             Näin ollen valtioneuvoston periaatepäätök-
5893: sen kehittämistehtävät samoin kuin palvelujen        sen 12.2.1987 sisältämät kauniit tavoitteet
5894: saatavuuden turvaaminen maaseudulla.                 maaseudun kehittämiseksi ovat jäämässä kuol-
5895:    Valtiovalta edistää kuntien ja paikallisten       leiksi kirjaimiksi, koska toisaalta kaiken aikaa
5896: asukkaiden toimintamahdollisuuksia maaseu-           tehdään päätöksiä, jotka ovat nimenomaan
5897: dun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi, sano-          ristiriidassa maaseudun kehittämistavoitteiden
5898: taan päätöksessa edelleen. Kuntien ja alueel-        kanssa.
5899: listen viranomaisten vastuuta ja päätösvaltaa           Näin ollen valtioneuvoston tulisi kiireisesti
5900: maaseutupolitiikassa lisätään. Kuntien edelly-       antaa selkeät ohjeet eri ministeriöille niistä
5901: 280212D
5902: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 33
5903: 
5904: tavoitteista ja päämääristä, joista valtioneuvos-         kehittämisen tavoitteita koskevan peri-
5905: to 12.2.1987 on päättänyt maaseudun kehittä-              aatepäätöksen käytännössä toteuttami-
5906: mistavoitteiksi, jotta niitä myös käytännössä             seksi ja soveltamiseksi ottaen huo-
5907: noudatettaisiin.                                          mioon sen, että kaiken aikaa maassa
5908:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-           tehdään tämän periaatepäätöksen vas-
5909: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-            taisia toimenpiteitä maaseudun palvelu-
5910: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-             jen vähentämiseksi, ja
5911: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5912: sen:                                                        missä vaiheessa ovat ministeriöiden
5913:                                                           laadittavaksi määrätyt yksityiskohtaiset
5914:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             ohjelmat niistä toimenpiteistä, joita
5915:        ryhtyä ja missä aikataulussa valtioneu-            maaseudun kehittämistä koskevan peri-
5916:        voston 12.2.1987 tekemän maaseudun                 aatepäätöksen toteuttaminen vaatii?
5917: 
5918:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
5919: 
5920:          Sirkka-Liisa Anttila          Aapo Saari                   Markku Lehtosaari
5921:          Johannes Virolainen           Jukka Vihriälä               Tytti Isobaokana-Asunmaa
5922:          Pirkko Ikonen                 Pekka Puska                  Timo Kietäväinen
5923:          Seppo Kääriäinen              Kimmo Sarapää                Juho Sillanpää
5924:          Esko Jokiniemi                Pauli Saapunki               Annikki Koistinen
5925:                                        Jorma Huuhtanen
5926:                                     1988 vp. -    KK n:o 33                                     3
5927: 
5928: 
5929: 
5930: 
5931:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5932: 
5933:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     pahtunut sitä koskevaa valmistelua. Mm. maa-
5934: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     seudun pienyritystoiminnan tukijärjestelmää
5935: olette 5 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         on kehitetty päätöksen edellyttämällä tavalla ja
5936: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      rahoitusta lisätty. Maatilalain muutoksella on
5937: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     parannettu metsätilojen muodostamista ja
5938: edustaja Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-   maatilojen ympäristönhoitomahdollisuuksia.
5939: sesta kysymyksestä n:o 33:                        Päätöksen eri kohtien toteuttamista on valmis-
5940:                                                   teltu erilaisissa työryhmissä ja toimikunnissa,
5941:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    kuten      saariston    sähköistäruistoimikunta
5942:        ryhtyä ja missä aikataulussa valtioneu-    KTM:ssä ja haja-asutusalueiden vesihuollon
5943:        voston 12.2.1987 tekemän maaseudun         kehittämistyöryhmä MMM:ssä, jotka ovat an-
5944:        kehittämisen tavoitteita koskevan peri-    taneet mietintönsä. Postin toimipaikkaverkon
5945:        aatepäätöksen käytännössä toteuttami-      mitoittamista selvittämään on asetettu työryh-
5946:        seksi ja soveltamiseksi ottaen huo-        mä, jonka toimiaikana ei postitoimipaikkoja
5947:        mioon sen, että kaiken aikaa maassa        lakkauteta.
5948:        tehdään tämän periaatepäätöksen vas-
5949:        taisia toimenpiteitä maaseudun palvelu-      Ne ministeriöt, joiden toimialaan kuuluvia
5950:        jen vähentämiseksi, ja                     asioita periaatepäätös sisältää, ovat toimitta-
5951:           missä vaiheessa ovat ministeriöiden     neet Sisäasiainministeriölie raporttinsa päätök-
5952:        laadittavaksi määrätyt yksityiskohtaiset   sen toteuttamisesta omalla alallaan. Niistä laa-
5953:        ohjelmat niistä toimenpiteistä, joita      ditaan parhaillaan yhteenvetoa.
5954:        maaseudun kehittämistä koskevan peri-         Periaatepäätöksen toteuttamisen seuranta ja
5955:        aatepäätöksen toteuttaminen vaatii?        eri toimialojen yhteensovittaminen on annettu
5956:                                                   tehtäväksi sisäasiainministeriön ja maa- ja met-
5957:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      sätalousministeriön yhdessä käynnistämälle
5958: vasti seuraavaa:                                  maaseudun kehittämisprojektille. Projekti te-
5959:   Valtioneuvoston 12.2.1987 tekemän maaseu-       kee sen perusteella ehdotuksia seurayvan vuo-
5960: dun kehittämistavoitteita koskevan peri-          den tulo- ja menoarvioon sekä tarvittaessa
5961: aatepäätöksen jälkeen on eri ministeriöissä ta-   muutosehdotuksia lainsäädäntöön.
5962: 
5963:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1988
5964: 
5965:                                                                      Ministeri Erkki Liikanen
5966: 4                                    1988 vp. -    KK n:o 33
5967: 
5968: 
5969: 
5970: 
5971:                              Till Riksdagens Herr Talman
5972: 
5973:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bruksenheter har bildandet av skogsbrukslä-
5974: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        genheter främjats och gårdsbruksenheternas
5975: av den 5 februari 1988 tili vederbörande med-      möjligheter att ta hand om miljövården för-
5976: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    bättrats.     Förverkligandet av de olika
5977: av riksdagsman Anttila m.fl. undertecknade         punkterna i beslutet har beretts i olika arbets-
5978: spörsmål nr 33:                                    grupper och komissioner, t.ex. kommissionen
5979:                                                    för skärgårdens elektrifiering vid handels- och
5980:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           industriministeriet och arbetsgruppen för ut-
5981:        vidta och inom viiken tidtabell i syfte     vecklandet av vatten och avlopp inom glesbyg-
5982:        att i praktiken förverkliga och tillämpa    den vid jord- och skogsbruksministeriet. Ifrå-
5983:        statsrådets principbeslut av 12.2.1987      gavarande kommission och arbetsgrupp har
5984:        om målen för utvecklandet av lands-         redan avgett sina betänkanden. För utredning
5985:        bygden, med beaktande av att åtgärder,      av dimensioneringen av nätet av postanstalter
5986:        som strider mot detta principbeslut,        har tillsatts en arbetsgrupp, och under den tid
5987:        hela tiden vidtas i vårt land i syfte att   denna grupp utför sitt arbete indras inga post-
5988:        minska servicen på landsbygden, och         anstalter.
5989:          i vilket skede befinner sig de detalje-
5990:        rade program som ministerierna ålagts          De ministerier till vars verksamhetsområden
5991:        att utarbeta för de åtgärder som ge-        frågorna i principbeslutet hänför sig har till-
5992:        nomförandet av principbeslutet om ut-       ställt inrikesministeriet sina rapporter om be-
5993:        vecklandet av landsbygden kräver?           slutets förverkligande inom respektive område.
5994:                                                    Ett sammandrag av rapporterna utarbetas som
5995:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      bäst.
5996: samt anföra följande:                                Uppföljningen av principbeslutets förverkli-
5997:    Sedan statsrådet 12.2.1987 fattade sitt prin-   gande och samordningen av de olika verksam-
5998: cipbeslut om målen för utvecklandet av lands-      hetsområdena har uppdragits åt projektet för
5999: bygden har en beredning, som hänför sig tili       utvecklande av landsorten som igångsätts av
6000: beslutet, pågått vid de berörda ministerierna.     inrikesministeriet tillsammans med jord- och
6001: Bl.a. har stödsystemet för företagsverksamhet i    skogsbruksministeriet. Projektet gör på grund-
6002: liten skala på landsbygden utvecklats på det       val därav framställningar till följande års bud-
6003: sätt beslutet förutsätter samt finansieringen      get samt framlägger vid behov förslag till
6004: ökats. Genom en ändring av lagen om gårds-         lagändringar.
6005: 
6006:     Helsingfors den 16 mars 1988
6007: 
6008:                                                                        Minister Erkki Liikanen
6009:                                              1988 vp.
6010: 
6011: Kirjallinen kysymys n:o 34
6012: 
6013: 
6014: 
6015: 
6016:                                 Perho: Salauslaitteiden hankkimisesta poliisin viestintälaitteisiin
6017: 
6018: 
6019:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6020: 
6021:    Radioviestintä on välttämätön osa nykyajan      sessa. Tältä vältyttäisiin, jos poliisiviestimiin
6022: poliisitoimintaa. Siksi on välttämätöntä pitää     olisi kytketty kuuntelunsalauslaitteet. Näitä ei
6023: laitteisto käytännön toimintaa vastaavalla ta-     tietämäni mukaan ole yleisesti käytössä.
6024: solla.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6025:                                                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6026:   Maahamme voidaan nykyään tuoda vapaasti          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6027: ja ilman jonkin puolueettoman julkisen laitok-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6028: sen toimesta tapahtuvaa tarkastusta laitteita,
6029: joilla voidaan vaivatta tunkeutua poliisin käyt-             Mitä Hallitus aikoo tehdä kuuntelun-
6030: tämien viestimien kuuluvuusalueelle. Näin ri-             salauslaitteiden hankkimiseksi poliisi-
6031: kolliset ainekset voivat saada selville miltei            viestimiin ja
6032: esteettä esimerkiksi maaseudulla poliisipartioi-             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6033: den liikkeet ja sijainnin. Tämä on osaltaan               siin maahan tuotavien radiolaitteiden
6034: auttamassa rikollisen toiminnan harjoittami-              tarkastuksen aikaansaamiseksi?
6035: 
6036:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
6037: 
6038:                                           Heikki Perho
6039: 
6040: 
6041: 
6042: 
6043: 28022IN
6044: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 34
6045: 
6046: 
6047: 
6048: 
6049:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6050: 
6051:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      käytettävä salaustekniikka soveltuu radiover-
6052: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kon teknillisiin ominaisuuksiin ja poliisiradio-
6053: olette 11 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         liikenteen toimintamuotoihin. Vasta tämän jäl-
6054: kirjeenne n:o 101 ohella lähettänyt valtioneu-     keen on mahdollista tehdä lopulliset päätökset
6055: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       siitä, missä laajuudessa ja missä aikataulussa
6056: kansanedustaja Heikki Perhon kirjallisesta ky-     radioverkon puheensalaus on tarkoituksenmu-
6057: symyksestä n:o 34, jossa tiedustellaan:            kaista toteuttaa ottaen huomioon myös muut
6058:                                                    poliisin välineistön uudistustarpeet.
6059:           Mitä Hallitus aikoo tehdä kuuntelun-
6060:        salauslaitteiden hankkimiseksi poliisi-        Eduskunnalle on viime vuoden lopulla jätet-
6061:        viestimiin ja                               ty hallituksen esitys uudeksi radioviestintää
6062:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     koskevaksi lainsäädännöksi, johon sisältyisivät
6063:        siin maahan tuotavien radiolaitteiden       myös säännökset maahan myyntitarkoituksessa
6064:        tarkastuksen aikaansaamiseksi?              tuotavien ja kaupan pidettävien radiolaitteiden
6065:                                                    tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Tarkastuk-
6066:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      sen suorittamisesta ja hyväksymisvaatimuksista
6067: vasti seuraavaa:                                   säädettäisiin asetuksella. Uusi lainsäädäntö on
6068:                                                    ehdotettu tulevaksi voimaan viimeistään kulu-
6069:    Poliisin radioliikenteen puheensalausjärjes-
6070:                                                    van vuoden lokakuun alussa. Sen nojalla sää-
6071: telmän rakentamista koskeva selvitystyö on
6072:                                                    dettävät radiovastaanottimien hyväksymisvaa-
6073: parhaillaan käynnissä ja salaajalaitteita on jo
6074:                                                    timukset tulisivat kuitenkin koskemaan ensisi-
6075: jonkin verran käytössä. Koko maan kattavan
6076:                                                    jaisesti laitteiden radioteknistä laatua eivätkä
6077: poliisiradioverkon varustaminen puheensalaa-
6078:                                                    siten rajoittaisi esimerkiksi poliisiradioliiken-
6079: jilla on useisiin kymmeniin miljooniin mark-       teen kuunteluun tarkoitettujen tai siihen sovel-
6080: koihin nousevien kustannusten takia taloudelli-    tuvien vastaanottimien maahantuontia, kaup-
6081: sestikin varsin merkittävä toimenpide, jota ei
6082:                                                    paa, hallussapitoa tai käyttöä. Toiselle tarkoi-
6083: vielä ole voitu toteuttaa. Sisäasiainministeriön
6084:                                                    tetun radiolähetyksen vastaanottaminen ei olisi
6085: tarkoituksena on esittää seuraavan vuoden me-      kiellettyä, vaan ainoastaan sen kaikenlainen
6086: noarvioon erityistä määrärahaa salausjärjestel-    luvaton hyväksikäyttäminen.
6087: män koeverkon rakentamista varten. Riittävän
6088: laajan koeverkon toteuttaminen ennen koko            Ehdotettu uusi lainsäädäntö ei siten vähennä
6089: radioverkon varustamista puheensalauslaitteil-     vaan pikemminkin lisää tarvetta poliisiradiolii-
6090: la on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että      kenteen salaamiseen.
6091: 
6092:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1988
6093: 
6094:                                                            Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
6095:                                      1988 vp. -     KK n:o 34                                       3
6096: 
6097: 
6098: 
6099: 
6100:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6101: 
6102:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kens verksamhetsformer. Först därefter kan
6103: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         slutgiltiga beslut fattas om i viiken utsträck-
6104: nr 101 av den 11 februari 1988 tili vederböran-     ning och inom viiken tid det är ändamålsenligt
6105: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        att förse radionätet med talkrypterare då man
6106: följande av riksdagsman Heikki Perho under-         även beaktar andra behov att förnya polisens
6107: tecknade spörsmål nr 34:                            utrustning.
6108:          Vad ämnar Regeringen göra för an-             Tili riksdagen avläts i slutet av föregående år
6109:        skaffning av talkrypterare tili polisens     regeringens proposition med förslag tili ny
6110:        kommunikationsanläggningar och               lagstiftning om radioanläggningar och radio-
6111:          ämnar Regeringen vidta åtgärder för        kommunikation. 1 de föreslagna lagarna ingår
6112:        kontroll av radioanläggningar som im-        även stadganden om kontroll och godkännan-
6113:        porteras?                                    de av radioanläggningar, som importeras i
6114:                                                     försäljningssyfte och som saluförs. Om verk-
6115:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ställandet av kontrollen och om villkoren för
6116: samt anföra följande:                               godkännande kommer att stadgas genom
6117:    Utredningar om byggande av ett system med        förordning. Avsikten är att de nya lagarna
6118: talkrypterare för polisens telekommunikation        skall träda i kraft senast i början av oktober i
6119:                                                     år. De villkor för godkännande av radiomotta-
6120: har redan inletts. Likaså har talkrypterare
6121:                                                     gare som fastställs med stöd av de nya lagarna
6122: redan i någon mån tagits i bruk. Det skulle
6123:                                                     kommer dock i första hand att gälla anlägg-
6124: kosta tiotals miljoner mark att förse det riks-
6125:                                                     ningarnas radiotekniska kvalitet och kommer
6126: omfattande polisradionätet med talkrypterare.       således inte att begränsa import, försäljning,
6127: Det är alltså en åtgärd av synnerligen stor         innehav eller användning av t.ex. mottagare
6128: ekonomisk betydelse, som ännu inte har kun-
6129: nat vidtas. lnrikesministeriet har för avsikt att   som är avsedda eller lämpliga för avlyssning av
6130: i statsverkspropositionen för nästa år föreslå      polisradiotrafik. Det kommer inte att vara
6131:                                                     förbjudet att motta en radiosändning, som är
6132: ett särskilt anslag för byggande av ett försöks-    avsedd för någon annan, utan endast att på
6133: nät för talkrypterare. Det är nödvändigt att
6134: bygga ett tillräckligt stort försöksnät innan       något som helst sätt olovligt utnyttja en sådan
6135:                                                     mottagning.
6136: hela radionätet förses med talkrypterare för att
6137: det skall kunna säkerställas att den talkrypte-        Behovet av kryptering av polisradiotrafiken
6138: ringsteknik som används lämpar sig för radio-       kommer således inte att minska utan snarast
6139: nätets tekniska egenskaper och polisradiotrafi-     att öka då de föreslagna lagarna träder i kraft.
6140: 
6141:     Helsingfors den 16 mars 1988
6142: 
6143:                                                                 lnrikesminister Jarmo Rantanen
6144:                                             1988 vp.
6145: 
6146: Kirjallinen kysymys n:o 35
6147: 
6148: 
6149: 
6150: 
6151:                                 Aaltonen: Manttaalikuntien lakkauttamisesta
6152: 
6153: 
6154:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6155: 
6156:   Maassamme ovat voimassa erittäin vanhen-        detty. Tämän johdosta manttaalikuntien tehtä-
6157: tuneet säännökset manttaalikunnista ja mant-      vät ja asema ovat vaihdelleet eri kunnissa
6158: taalimaksusta. Nämä säännökset ovat peräisin      liiallisessa määrin.
6159: 1800-luvulta. Tuolloin manttaalikunnilla olikin      Manttaalikuntia koskeva lainsäädäntö tulisi-
6160: oma tehtävänsä. Sittemmin kunnallishallinnon      kin kumota taikka ainakin uudistaa perusteelli-
6161: tehtäväkentän laajentuessa manttaalikunnat        sesti.
6162: ovat menettäneet suurelta osin alkuperäisen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6163: merkityksensä.                                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6164:    Lisäksi on todettava, että manttaalikuntien    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6165: järjestysmuotoa on pidettävä puutteellisena ja    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6166: vanhentuneena. Kerättyjen manttaalimaksujen
6167: kohdentamisesta ja jaosta on myös syntynyt                 Onko Hallitus tietoinen manttaali-
6168: runsaasti erimielisyyksiä.                               kuntalaitoksen vanhentuneisuudesta, ja
6169:    Manttaalikunnilla on ollut yhteisön itsensä             mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
6170: päätettävissä olevia tehtäviä sen lisäksi, mitä          tus aikoo ryhtyä manttaalikuntia kos-
6171: niille on lainsäädännössä nimenomaisesti sää-            kevan lainsäädännön kumoamiseksi?
6172: 
6173:     Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
6174: 
6175:                                        Markus Aaltonen
6176: 
6177: 
6178: 
6179: 
6180: 280254Z
6181: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 35
6182: 
6183: 
6184: 
6185: 
6186:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6187: 
6188:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teltäväksi, kunnes toimitettiin uudet vaalit,
6189: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        minkä seurauksena asia raukesi.
6190: olette 11 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn              Manttaalikunnilla oli alkuaan lukuisia yhtei-
6191: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle jä-      sön itsensä päätettävissä olevia tehtäviä yhtei-
6192: senelle jäljennöksen kansanedustaja Markus           söön kuuluvan maatalousväestön yhteisten asi-
6193: Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         oiden hoitajana. Lisäksi manttaalikunnilla on
6194: myksestä n:o 35:                                     vanhastaan ollut eräitä niille lainsäädännössä
6195:          Onko Hallitus tietoinen manttaali-          nimenomaisesti säädettyjä julkisia tehtäviä. Ai-
6196:        kuntalaitoksen vanhentuneisuudesta, ja        kaa myöten kunnallishallinnon tehtäväkentän
6197:          mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      laajentuessa ovat manttaalikuntien tehtävät vä-
6198:        tus aikoo ryhtyä manttaalikuntia kos-         hentyneet, ja manttaalikuntien voitaneen sanoa
6199:        kevan lainsäädännön kumoamiseksi?             käytännössä menettäneen suurelta osin alkupe-
6200:                                                      räisen merkityksensä. Manttaalikunnat ovatkin
6201:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:        monin paikoin maata lopettaneet aktiivisen
6202:                                                      toimintansa.
6203:    Manttaalikuntalaitosta koskevien säännösten          Toiminnan supistumisen ohella manttaali-
6204: uudistaminen tai manttaalikuntalaitoksen lak-
6205:                                                      kuntalaitokseen liittyy nykyisellään monenlai-
6206: kauttaminen on ollut useaan otteeseen edus-          sia ongelmia. Epätyydyttävänä on pidetty esi-
6207: kunnassa käsiteltävänä.
6208:                                                      merkiksi sitä, että manttaalikunnan jäsenyys
6209:    Manttaalikunnista on säädetty 15 päivänä          on jokaiselle manttaaliin pannun maan omista-
6210: kesäkuuta 1898 annetussa asetuksessa maatais-
6211:                                                      jalle tai haltijalle pakollinen siitä riippumatta,
6212: kuntien kunnallishallinnosta.
6213:    Eduskunnalle on annettu viimeksi vuosina          harjoittaako tämä maataloutta vaiko ei. Myös
6214:                                                      manttaalikunnan jäsenen manttaalikunnan
6215: 1964 ja 1972 esityksiä manttaalikuntalaitoksen
6216:                                                      kuntakokouksissa käyttämän äänimäärän riip-
6217: uudistamisesta tai lakkauttamisesta. Hallituk-
6218: sen esityksen mukaan lailla manttaalikunnista        puvuutta jäsenen omistajan tai hallitseman
6219: (HE n:o 177/1964 vp.) manttaalikuntalaitos           manttaaliin pannun maan suuruudesta on pi-
6220:                                                      detty aikamme oikeuskäsityksiä vastaamatto-
6221: olisi järjestetty kokonaan uudelleen ja sitä
6222: koskevat asiat olisivat siirtyneet yleisen kunnai-   mana.
6223: Hsoikeuden piiristä maa- ja metsätalouslainsää-         Kun edellä tarkoitetuista syistä manttaali-
6224: dännön alaan kuuluviksi. Lakiehdotus hyväk-          kuntien järjestysmuotoa, ja ehkä koko mant-
6225: syttiin vuoden 1965 valtiopäivillä, mutta pää-       taalikuntalaitostakin, on pidettävä vanhentu-
6226: tettiin jättää lepäämään vaalien jälkeisiin val-     neena, on manttaalikuntia koskevan lainsää-
6227: tiopäiviin. Näillä lakiehdotus hylättiin. Lakieh-    dännön kumoaminen tai edes uudistaminen
6228: dotuksen johdosta antamassaan kirjelmässä            edelleenkin ajankohtainen ja tarpeellinen.
6229: eduskunta totesi mm., ettei se ollut vakuuttu-          Sisäasiainministeriö onkin käynnistänyt sel-
6230: nut manttaalikuntien tarpeellisuudesta.              vityksen manttaalikuntalaitoksen asemasta ja
6231:    Hallitus antoi vuonna 1972 esityksen edus-        merkityksestä nykyisessä hallintojärjestelmäs-
6232: kunnalle laiksi manttaalikuntalaitoksen lak-         sä. Selvityksen valmistumisen jälkeen otetaan
6233: kauttamisesta (HE n:o 113/1972 vp.). Asia ehti       harkittavaksi, mihin toimenpiteisiin asiassa on
6234: eduskunnassa laki- ja talousvaliokunnan käsi-        aihetta ryhtyä.
6235: 
6236:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
6237: 
6238:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
6239:                                      1988 vp. -     KK n:o 35                                       3
6240: 
6241: 
6242: 
6243: 
6244:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6245: 
6246:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och ekonomiutskottet innan det förrättades vai
6247: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         och som en följd av detta förföll ärendet.
6248: av den 11 februari 1988 tili vederbörande              Mantalskommunerna hade ursprungligen
6249: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      talrika uppgifter som samfundet själv kunde
6250: jande av riksdagsman Markus Aaltonen under-         besluta om eftersom de handhade de gemen-
6251: tecknade spörsmål nr 35:                            samma angelägenheterna för lantbruksbefolk-
6252:          Är Regeringen medveten om att sys-         ningen som hörde tili samfundet. Dessutom
6253:        temet med mantalskommun är föråld-           har mantalskommunerna sedan gammalt haft
6254:        rat och                                      vissa offentliga uppgifter som uttryckligen
6255:          vilka brådskande åtgärder ämnar Re-        stadgats i lagstiftningen. Med tiden då upp-
6256:        geringen vidta för att upphäva lagstift-     giftsfältet för kommunalförvaltningen har ut-
6257:        ningen som gäller mantalskommuner?           vidgats har uppgifterna för mantalskommuner-
6258:                                                     na minskat och det kan sägas att mantalskom-
6259:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       munerna i praktiken till en stor del har förlorat
6260: samt anföra följande:                               sin ursprungliga betydelse. På många ställen
6261:                                                     har också mantalskommunerna slutat med sin
6262:    En revision av stadgandena som gäller man-       aktiva verksamhet.
6263: talskommuner eller upphävande av systemet
6264:                                                        Förutom den reducerade verksamheten an-
6265: med mantalskommuner har upprepade gånger            knyter till mantalskommunsinstitutet för när-
6266: behandlats i riksdagen.                             varande många slags problem. Det har t.ex.
6267:    Om mantalskommuner har stadgats i förord-
6268: ningen den 15 juni 1898 angående kommu-             ansetts otilifredsställande att medlemskap i
6269:                                                     mantalskommunen är obligatoriskt för varje
6270: nalförvaltning på landet.                           ägare eller innehavare av i mantal satt jord
6271:    Tili riksdagen har senast avlåtits propositio-   oberoende av om denna bedriver jordbruk eller
6272: ner om revision eller upphävande av man-
6273:                                                     inte. Också det faktum att det röstetal som
6274: talskommunsinstitutet åren 1964 och 1972. En-
6275:                                                     mantalskommunernas medlemmar använder
6276: ligt regeringens proposition skulle genom lagen
6277:                                                     vid mantalskommunernas kommunalstämma
6278: om mantalskommuner (RP nr 177/1964 rd.)             är beroende av storleken för den i mantal satta
6279: mantalskommunsinstitutet ha ordnats helt på
6280:                                                     jord som medlemmen äger eller besitter har
6281: nytt och ärenden som gäller det skulle ha
6282:                                                     ansetts stå i strid med vår tids rättsuppfattning.
6283: överförts från den allmänna kommunalrättens
6284: område till jord- och skogsbrukslagstiftningen.        Då organisationsformen för mantalskommu-
6285: Lagförslaget godkändes vid 1965 års riksdag,        nerna och eventuellt hela mantalskommunsin-
6286: men det beslöts att det skulle lämnas vilande       stitutet av ovan avsedda orsaker bör anses
6287: över nyval. Vid den riksdag, som sammanträd-        föråldrade är det fortfarande aktuellt och nöd-
6288: de efter valen förkastades lagförslaget. 1 en       vändigt att upphäva eller åtminstone revidera
6289: skrivelse av riksdagen på grund av lagförslaget     den lagstiftning som gäller mantalskommuner.
6290: konstateras bl.a. att den inte är övertygad om         lnrikesministeriet har därför satt i gång en
6291: nödvändigheten av mantalskommuner.                  utredning om mantalskommunsinstitutets ställ-
6292:    Regeringen avlät år 1972 en proposition till     ning och betydelse i det nuvarande förvalt-
6293: riksdagen med förslag tili lag om upphävande        ningssystemet. Efter att utredningen färdig-
6294: av mantalskommunsinstitutet (RP nr 113/1972         ställts kommer det att övervägas vilka åtgärder
6295: rd.). 1 riksdagen hann ärendet behandlas i lag-     som skall vidtas.
6296: 
6297:     Helsingfors den 22 mars 1988
6298: 
6299:                                                                 lnrikesminister Jarmo Rantanen
6300:                                               1988 vp.
6301: 
6302: Kirjallinen kysymys n:o 36
6303: 
6304: 
6305: 
6306: 
6307:                                  Hurskainen-Leppänen       ym.:   Työsuhdeturvan    parantamisesta
6308:                                     kunnallishallinnossa
6309: 
6310: 
6311:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6312: 
6313:    Työsopimuslain 2 §:n 2 momentti kuuluu:          olevan perusteita myöntää poikkeusta tästä
6314: "Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä,            työntekijän työsuhdeturvan kannalta oleellises-
6315: jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu     ta periaatteesta.
6316: näihin rinnastettava seikka on siihen syynä tahi       Onkin ihmeteltävä niitä oikeuskäytännössä
6317: jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan       viime aikoina annettuja päätöksiä, joissa on
6318: tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu      hyväksytty määräaikaisiksi työsopimuksiksi ta-
6319: syy määräaikaisen työsopimuksen solmimi-            pauksia, joissa samalla työntekijällä on ollut
6320: seen. Jos määräaikainen työsopimus on tehty         jopa kymmeniä perättäisiä määräaikaisia työ-
6321: muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa tai      sopimuksia saman kuntatyönantajan kanssa.
6322: jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pä-        Näistä esimerkkinä voidaan todeta Kajaanin
6323: tevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pi-     kaupungin osalta tapaus, jossa toimistovirkai-
6324: detään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana      lijalla oli ollut 26 peräkkäistä määräaikaista
6325: työsopimuksena. ''                                  työsopimusta kaupungin kanssa.
6326:    Kun edellä lainattu säännös saatiin vuonna          Kaupunki päätti työntekijän työsuhteen il-
6327: 1984 työsopimuslain uudistuksen yhteydessä          man irtisanomisaikaa. Työntekijä riitautti irti-
6328: lakiin, pidettiin sitä työntekijöiden työsuhde-     sanomisensa, jolloin raastuvanoikeus katsoi
6329: turvaa parantavana lisäyksenä. Säännökseen-         työsuhteen päättämisen irtisanomismenettely-
6330: hän siirrettiin itse asiassa korkeimman oikeu-      lain ja työsopimuslain määräysten vastaiseksi
6331: den aiemmin omaksuma kanta ns. ketjusopi-           ja velvoitti kaupungin suorittamaan työnteki-
6332: muksista. Korkein oikeus oli päätöksissään          jälle korvauksia. Työnantajan vietyä asian sit-
6333: katsonut, että työntekijän työsuhdeturvaa ei        temmin hovioikeuteen katsoi se työnantajalla
6334: voida kiertää solmimalla peräkkäisiä määräai-       olleen oikeuden päättää työsuhde ilman irtisa-
6335: kaisia työsuhteita tilanteissa, joissa on kysymys   nomisaikaa ja pitää työsuhdetta näin ollen
6336: toistaiseksi voimassa olevaksi katsottavasta        määräaikaisena. Korkein oikeus ei puolestaan
6337: työsuhteesta.                                       myöntänyt tapauksessa muutoksenhakulupaa
6338:    Huolimatta siitä, että lakiin otetun säännök-    ja pysytti hovioikeuden päätöksen.
6339: sen oletettiin parantavan työntekijöiden työ-          Päätöksen voidaan katsoa olevan yleisen
6340: suhdeturvaa, on varsinkin kunnallisella alalla      oikeustajun vastainen. Olihan työntekijällä ol-
6341: jouduttu toteamaan säännöksen jopa heikentä-        lut 26 perättäistä määräaikaista työsuhdetta
6342: neen tilannetta entisestään. Kunnallisen alan       samaan työnantajaan yli 6 vuoden aikana.
6343: osalta on nimittäin eri oikeusasteissa annettu      Huomion arvoista on, että tämä esimerkkinä
6344: päätöksiä, joiden mukaan määrättyjen kunnal-        mainittu päätös ei suinkaan ole ainoa.
6345: listen virkojen ja tointen sidonnaisuus kunnan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6346: tulo- ja menoarvioon oikeuttaisi poikkeamaan        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
6347: edellä todetusta lain periaatteesta.                me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6348:    Lainmuutoksen perusteluiden osalta on to-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6349: dettava, että kunnallisen, sen paremmin kuin        sen:
6350: minkään muunkaan alan osalta, ei katsottu
6351: 280224R
6352: 2                                 1988 vp. -    KK n:o 36
6353: 
6354:         Onko Hallitus tietoinen kunnallisella          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoc
6355:       alalla muodostuneesta oikeuskäytän-            ryhtyä yhteneväisen työsuhdeturvan ta·
6356:       nöstä työsopimuslain uudistetun 2 §:n          kaamiseksi kaikille työntekijöille työn-
6357:       osalta, ja                                     antajasta riippumatta?
6358: 
6359:     Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
6360: 
6361:        Sinikka Hurskainen-Leppänen        Jussi Ranta                 Pertti Hietala
6362:        Pentti Lahti-Nuuttila              Lea Savolainen              Kari Rajamäki
6363:        Pirjo Ala-Kapee                    Saara-Maria Paakkinen       Matti Vähänäkki
6364:                                      1988 vp. -    KK n:o 36                                      3
6365: 
6366: 
6367: 
6368: 
6369:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6370: 
6371:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nimenomaan sitä tapausta, jossa se on tehty.
6372: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     Oikeustapauksessa on tuomioistuimessa kat-
6373: olette 12 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn        sottu näytetyksi, että laissa säädetyt edellytyk-
6374: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle jä-   set ovat olemassa. Kun kukin tapaus ratkais-
6375: senelle jäljennöksen kansanedustaja Sinikka       taan erikseen, oikeuskäytäntöä arvioitaessa
6376: Hurskainen-Leppäsen ym. näin kuuluvasta kir-      otetaan huomioon kunkin tapauksen erityis-
6377: jallisesta kysymyksestä n:o 36:                   piirteet. Lakia sovelletaan, kuten edellä on jo
6378:                                                   mainittu, kuntiin työnantajana samoin kuin
6379:            Onko Hallitus tietoinen kunnallisella muihinkin työnantajiin.
6380:          alalla muodostuneesta oikeuskäytän-
6381:          nöstä työsopimuslain uudistetun 2 §:n       Kun tulkinnanvaraiset tapaukset voidaan
6382:          osalta, ja                               saattaa  käsiteltäväksi yleisissä tuomioistuimis-
6383:                                                   sa, ei näyttäisi olevan mahdollista, että lain
6384:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo soveltaminen voisikaan kunnissa muodostua
6385:          ryhtyä yhteneväisen työsuhdeturvan ta- muunlaiseksi kuin muutoin työelämässä.
6386:          kaamiseksi kaikille työntekijöille työn-
6387:          antajasta riippumatta?                      Kunnallisella alalla työsuhdeturva on perin-
6388:                                                   teisesti keskimääräistä parempi ja työsuhteet
6389:                                                   keskimääräistä pidempiä. Itsehallintoon perus-
6390:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa: tuva kansanvaltainen työsuhdeasioidenkin hoi-
6391:     Kunta on työnantajana samassa asemassa to on yleensä kunnissa ja kuntainliitoissa joh-
6392: kuin muukin työnantaja sovellettaessa työsopi- tanut tilanteeseen, jossa mielivaltaisia tai lait-
6393: muslain säännöksiä. Näin ollen kaupunki työn- tomia työsopimusten irtisanomisia ja purkami-
6394: antajana on määräaikaisen työsopimuksen te- sia ei juuri tapahdu. Tämä koskee niin yksilöl-
6395:  kijänä vastaavasti samoin kuin muukin työn- lisistä kuin kollektiivisista syistä tapahtuvia
6396: antaja työsopimuslain 2 §:n 2 momentin (125/ työsuhteiden lakkauttamisia.
6397: 84) säännöksiin sidottu. Määräaikainen työso-        Työsopimuslain 2 §:n uusi 2 momentin sään-
6398: pimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijai- nös ei ole heikentänyt työsuhdeturvaa kunnalli-
6399: suus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava sella alalla. Mainittu säännös on sen sijaan
6400: määräaikaista työsopimusta edellyttävä seikka selventänyt lainsäätäjän kantaa määräaikaisen
6401: on siihen syynä tahi jos työnantajana on muu työsopimuksen käyttömahdollisuuteen. Eten-
6402: yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön kin terveydenhuollon alalla esiintyy jatkuvasti
6403: liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopi- myös ennalta arvaamatoota välttämätöntä
6404: muksen solmimiseen. Jos määräaikainen työ- määräaikaisten sijaisten tarvetta. Kunnallisten
6405: sopimus on tehty muussa kuin edellä mainituis- palvelujen saamista ei tällöin voida turvata
6406: sa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopi- määräajaksi otettuja sijaisia käyttämättä. Työ-
6407: muksia on ilman pätevää syytä toistuvasti sol- sopimuslain 2 §:n uudessa 2 momentissa onkin
6408: mittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistai- sijaisuus nimenomaan mainittu eräänä sallittu-
6409: seksi voimassa olevana työsopimuksena. Sitee- na syynä määräaikaisen työsopimuksen teke-
6410: rattu lainkohta ei kiellä määräaikaisia työsopi- miseen. Myös työllisyyslain perusteella työllis-
6411: muksia, vaan säätelee ne edellytykset, joilla tettyjen työntekijöiden työsopimusten määräai-
6412: työsopimus voidaan sopia määräaikaisena. Ky- kaisuus seurannee työn luonteesta, muusta tä-
6413: symys lain oikeasta soveltamisesta ratkaistaan hän rionastettavasta seikasta tai muusta suori-
6414: tuomioistuimessa. Kysymyksessä tarkoitetussa tettavaan työhön liittyvästä, perustellusta syys-
6415: tapauksessa on ollut kysymys siitä, että määrä- tä. Toisaalta mainittujen työllistettyjen työso-
6416: aikaisten sopimusten tekemiseen on ollut päte- pimusten määräaikaisuus seuraa myös työlli-
6417: vä syy. Kun asia on tullut ratkaistuksi tuomio- syyslaista (275/87).
6418: istuimessa, lain soveltaminen kysymyksessä          Kuntien ja kuntainliittojen pitkäjänteisen ta-
6419: tarkoitetussa tapauksessa on tullut sitovasti louden hoidon kannalta on tärkeää, että ne
6420: ratkaistuksi. Tuomioistuimen päätös koskee voivat talousarvioissaan osoittaa määrärahoja
6421: 4                                   1988 vp. -    KK n:o 36
6422: 
6423: tarpeen mukaan myös vain määräajaksi koitu-          Muun ohessa kunnallisten palvelujen turvaa-
6424: viin työvoimakustannuksiin. Eri oikeusasteissa    misen ja työvoiman joustavan käytön kannalta
6425: onkin, kuten kysymyksen tekijätkin huomaut-       on hyvä, että työsopimuslain 2 §:n 2 momen-
6426: tavat, annettu päätöksiä, joiden mukaan työ-      tissa ei kielletä määräaikaisten työsopimusten
6427: sopimuslain 2 § sallii määräaikaisten työsopi-    solmimista peräkkäin silloin, kun siihen on
6428: musten teon myös sillä perusteella, että kunnan   pätevä syy. On sekä työntekijän että työnanta-
6429: talousarvioon on työsuhteesta aiheutuviin kus-    jan etu, että esimerkiksi sijaisuusajan päätyttyä
6430: tannuksiin osoitettu määräraha vain määrä-        työntekijä voi välittömästi jatkaa jonkun toi-
6431: ajaksi. Sikäli kuin kysymyksessä tarkoitetut      sen henkilön sijaisena. Viimeaikaisessa oikeus-
6432: oikeustapaukset koskevat työsopimuslain 2 §:n     käytännössä, jota on vasta hyvin niukasti mai-
6433: uuden 2 momentin voimassa ollessa määrä-          nitun uuden 2 momentin tulkinnasta, ei ole-
6434: ajaksi tehtyjä työsopimuksia, joita koskevia      kaan esimerkiksi perättäisten määräaikaisten
6435: oikeustapauksia on hyvin niukasti edes hovioi-    työsopimusten lukumäärää pidetty ratkaiseva-
6436: keuksien tasolta, mainitunlainen talousarvioon    na seikkana määräaikaisten työsopimusten sol-
6437: perustuva syy voi siten olla esimerkiksi työn     mimisen lainmukaisuutta arvioitaessa. On sel-
6438: luonteeseen tai siihen rinnastettavaan seikkaan   vää, että tällaisetkin periaatteelliset lain tulkin-
6439: kuuluva taikka muu toimintaan tai suoritetta-     taratkaisut koskevat kaikkia työnantajia eivät-
6440: vaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräai-     kä vain kunnallista alaa.
6441: kaisen työsopimuksen solmimiseen. Lain tul-          Edellä olevan perusteella katson, ettei ole
6442: kintaa koskevat periaatekannanotot eivät kos-     aihetta ryhtyä erityisesti toimenpiteisiin sen
6443: ke vain kunnallista alaa. Kunnallista alaa ei     käytännön suhteen, jota kunnissa noudatetaan
6444: siten lainkäytössä suinkaan ole asetettu eri      työsopimuslain asianomaisen säännöksen so-
6445: asemaan kuin esimerkiksi yksityistä alaa tai      veltamisessa, vaan että oikeusjärjestelmä ny-
6446: valtiota työnantajana.                            kyisellään turvaa lain yhtenäisen soveltamisen.
6447: 
6448:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
6449: 
6450:                                                            Sisäasiainministeri Jarmo Ran!anen
6451:                                       1988 vp. -     KK n:o 36                                      5
6452: 
6453: 
6454: 
6455: 
6456:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6457: 
6458:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rättsfallet har i domstolen ansetts visat att de
6459: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          förutsättningar som stadgas i lag existerar. Då
6460: av den 12 februari 1988 tili vederbörande            varje fall avgörs skilt för sig beaktas särdragen
6461: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       för varje fall då rättspraxisen bedöms. Lagen
6462: jande av riksdagsledamot Sinikka Hurskainen-         tiliämpas, såsom det redan nämnts ovan, på
6463: Leppänen m.fl. undertecknade spörsmål nr 36:         samma sätt på kommunala arbetsgivare som
6464:                                                      på övriga arbetsgivare.
6465:          Är Regeringen medveden om den                  Då fall som lämnar rum för tolkning kan
6466:        rättspraxis som uppstått inom den             föras tili allmänna domstolar, verkar det inte
6467:        kommunala sektorn beträffande den re-         möjligt att tiliämpningen av lagen kan vara
6468:        viderade 2 § i lagen om arbetsavtal och       annorlunda i kommunerna än i det övriga
6469:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        arbetslivet.
6470:        ta för att garantera ett enhetligt anställ-
6471:                                                         lnom den kommunala sektorn är anställ-
6472:        ningsskydd för alla arbetstagare obe-
6473:                                                      ningsskyddet traditionellt bättre även i genom-
6474:        roende av arbetsgivare?                       snitt och arbetsförhållandena längre än i ge-
6475:                                                      nomsnitt. Den demokratiska skötseln av ären-
6476:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         den som gäller arbetsförhållanden viiken
6477: samt anföra följande:                                grundar sig på självstyrelse har i allmänhet i
6478:    Kommunen är som arbetsgivare i samma              kommunerna och kommunalförbunden lett tili
6479: ställning som de övriga arbetsgivarna då stad-       en situation där det just inte händer att arbets-
6480: gandena i lagen om arbetsavtal tiliämpas. Såle-      avtal sägs upp eller hävs godtyckligt eller
6481: des är staden som arbetsgivare när det gäller        olagligt. Detta gäller upphävande av arbetsför-
6482: arbetsavtal för viss tid liksom också de övriga      hållanden som sker såväl av individuella som
6483: arbetsgivarna bundna vid stadgandena i 2 § 2         kollektiva skäl.
6484: mom. lagen om arbetsavtal (125/84). Arbets-              Det nya stadgandet i 2 § 2 mom. lagen om
6485: avtal kan ingås för viss tid om arbetets art,        arbetsavtal har inte försvagat anställningsskyd-
6486: vikariat, praktik eller annan därmed jämförbar       det inom den kommunala sektorn. Det ovan
6487: omständighet förutsätter avtal för viss tid eller    nämnda stadgandet har däremot klargjort lag-
6488: om arbetsgivaren har annan av företagets verk-       stiftarens ståndpunkt beträffande möjligheter-
6489: samhet eller av det arbete som skall utföras         na att använda arbetsavtal för viss tid. Speci-
6490: motiverad anledning att ingå avtal för viss tid.     ellt inom hälsovården förekommer kontinuer-
6491: Har arbetsavtal för viss tid ingåtts i andra än      ligt ett nödvändigt behov av vikarier för viss
6492: ovan nämnda fall eller har sådana arbetsavtal        tid vilket inte kan förutsägas på förhand.
6493: utan giltigt skäl ingåtts upprepade gånger efter     Tiligången på kommunala tjänster kan härvid
6494: varandra, anses avtalet vara ett arbetsavtal         inte tryggas utan användning av vikarier som
6495: som gäller tills vidare. Det ovan citerade lag-      anställts för viss tid. 1 det nya 2 mom. i 2 §
6496: rummet förbjuder inte arbetsavtal för viss tid,      lagen om arbetsavtal har också vikariat ut-
6497: utan reglerar de förutsättningar under vilka ett     tryckligen nämnts som ett tillåtet skäl att ingå
6498: arbetsavtal kan ingås för viss tid. Frågan om        arbetsavtal för viss tid. Också tidsbundenheten
6499: rätt tiliämpning av lagen avgörs i domstol. 1        för arbetsavtal för arbetstagare som sysselsätts
6500: det fall som avses i spörsmålet har det varit        på basis av sysselsättningslagen torde följa av
6501: fråga om att det funnits ett giltigt skäl för        arbetets art, en annan därmed jämförbar om-
6502: ingående av avtal för viss tid. Då ärendet           ständighet eller av en annan motiverad anled-
6503: avgjorts i domstol har tillämpningen av lagen i      ning som anknyter tili det arbete som skall
6504: det fall som avsetts i spörsmålet blivit slutgil-    utföras. Å andra sidan följer tidsbundenheten
6505: tigt avgjord. Domstolens avgörande gäller ut-        för arbetsavtalen för ovan nämnda sysselsatta
6506: tryckligen det fall där det gjorts. Beträffande      också av sysselsättningslagen (275/87).
6507: 6                                   1988 vp. -     KK n:o 36
6508: 
6509:    För skötseln av kommunernas och kommu-          inte i en annan ställning än t.ex. den privata
6510: nalförbundens ekonomi på lång sikt är det          sektorn eller staten som arbetsgivare.
6511: viktigt att de i sina budgeter kan anvisa anslag      Bl.a. då det gäller att trygga de kommunala
6512: enligt behov också för arbetskraftskostnader       tjänsterna och att använda arbetskraften flex-
6513: som uppstår enbart för en viss tid. 1 olika        ibelt är det bra att i 2 § 2 mom. lagen om
6514: rättsinstanser har, såsom spörsmålsställarna       arbetsavtal inte förbjuds ingående av arbetsav-
6515: också anmärker, meddelats beslut enligt vilka      tal för viss tid upprepade gånger efter varandra
6516: 2 § lagen om arbetsavtal tillåter ingåendet av     då det finns en giltig anledning tili det. Det är
6517: arbetsavtal för viss tid också på den grunden      både i arbetstagarens och arbetsgivarens intres-
6518: att i en kommuns budget har anvisats anslag        se att en arbetstagare t.ex. då ett vikariat tar
6519: enbart för en viss tid för de kostnader som        slut omedelbart kan fortsätta som vikarie för
6520: förorsakas av arbetsförhållanden. 1 den mån        en annan person. 1 rättspraxisen under de
6521: de rättsfall som avses i spörsmålet gäller ar-     senaste tiderna, viiken det finns mycket litet av
6522: betsavtal som ingåtts för viss tid under den tid   beträffande tolkningen av det nya 2 mom., har
6523: det nya 2 mom. i 2 § lagen om arbetsavtal gällt    inte t.ex. antalet efter varandra följande ar-
6524: och beträffande vilka det finns mycket få          betsavtal ansetts vara en avgörande omständig-
6525: rättsfall ens på hovrättsnivå, kan bakgrunden      het vid bedömning av lagligheten i att arbetsav-
6526: till en ovan nämnd anledning som grundar sig       tal ingås för viss tid. Det är klart att också
6527: på budgeten vara att det t.ex. beroende på         sådana principiella tolkningar av lagen gäller
6528: arbetets art eller en annan därmed jämförbar       alla arbetsgivare och inte bara den kommunala
6529: omständighet eller en annan motiverad anled-       sektorn.
6530: ning som anknyter till verksamheten eller det         På basis av ovan anförda anser jag att det
6531: arbete som skall utföras ingås ett arbetsavtal     inte finns skäl att speciellt vidta åtgärder be-
6532: för viss tid. De principiella ställningstaganden   träffande den praxis som iakttas i kommuner-
6533: som gäller tolkningen av lagen gäller inte         na vid tillämpningen av vederbörande stadgan-
6534: enbart den kommunala sektorn. Vid lagtill-         de i lagen om arbetsavtal, utan att rättssyste-
6535: lämpningen är den kommunala sektorn således        met i sitt nuvarande skick tryggar en enhetlig
6536:                                                    tillämpning av lagen.
6537: 
6538:     Helsingfors den 18 mars 1988
6539: 
6540:                                                                lnrikesminister Jarmo Rantanen
6541:                                               1988 vp.
6542: 
6543: Kirjallinen kysymys n:o 37
6544: 
6545: 
6546: 
6547: 
6548:                                  Männistö ym.: TVL:n Kuopion piirin vesitiehankkeiden toteutta-
6549:                                    misesta
6550: 
6551: 
6552:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6553: 
6554:   TVL:n Kuopion piirin vesitiekohteisiin on         seen. Vallitseva tilanne on kestämätön, sillä
6555: annettu niin niukka rahoitus, että työntekijöi-     työttömyysuhan alaisia työntekijöitä on vaikea
6556: den työllistäminen vaarantuu. Annetulla mää-        sijoittaa tiepiirin muihin tehtäviin siten, ettei
6557: rärahalla voidaan työntekijät työllistää supiste-   työttömyys vain siirtyisi muutoinkin työttö-
6558: tun ohjelman mukaisesti korkeintaan huhti-          myysherkällä alalla ja alueella joidenkin kan-
6559: kuun loppuun. Määrärahojen riittämättömyy-          nettavaksi.
6560: destä kertoo tieto, että viime vuonna käytettä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6561: vä määrä on tälle vuodelle pudonnut alle            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
6562: puoleen. Piirillä olisi kuitenkin tarvetta niin     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6563: tutkimus- ja suunnittelu- kuin rakennustyö-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6564: hönkin, kuten piirin esitykset osoittavat.          sen:
6565:   TVL:n Kuopion piirin työllisyyden hoitami-                  Aikooko Hallitus pikaisesti järjestää
6566: seksi, työntekijöiden epävarmuuden poistami-               lisää rahoitusta TVL:n Kuopion piirin
6567: seksi ja tarpeellisten vesitiekohteiden rakenta-           vesitiekohteisiin työllisyyden turvaami-
6568: miseksi tulisi mielestämme pikaisesti antaa li-            seksi ja välttämättömän rakentamisen
6569: sää rahoitusta vesitoimialan tehtävien hoitami-            toteuttamiseksi?
6570: 
6571:     Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
6572: 
6573:           Lauha Männistö           Juhani Laitinen                   Kari Rajamäki
6574:           Kalle Röntynen           Seppo Kääriäinen                  Riitta Saastamoinen
6575:                      Jorma Huuhtanen                         Marja-Liisa Tykkyläinen
6576: 
6577: 
6578: 
6579: 
6580: 2802258
6581: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 37
6582: 
6583: 
6584: 
6585: 
6586:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6587: 
6588:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kuopion piirin rahoitus on muita piirejä enem-
6589: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       män tukeutunut työllisyysrahoitukseen, on sen
6590: olette 12 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          rahoitustilanne huonontunut keskimääräistä
6591: kirjeenne n:o 123 ohella toimittanut valtioneu-     enemmän eli edellä tarkasteltuina vuosina seu-
6592: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        raavasti (1 000 mk):
6593: kansanedustaja Lauha Männistön ym. näin
6594: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 37:                                  1988     1987     1986
6595:           Aikooko Hallitus pikaisesti järjestää     Varsinaiset .........    1010     1 680     2 710
6596:        lisää rahoitusta TVL:n Kuopion piirin        Työllisyys ..........      200    1 950     3 340
6597:        vesitiekohteisiin työllisyyden turvaami-     Yhteensä                 1 210    3 630     6 050
6598:        seksi ja välttämättömän rakentamisen
6599:        toteuttamiseksi?
6600:                                                        Kun Kuopion punn rahoitus vielä vuonna
6601:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        1985 oli yli 9 milj. mk, voidaan selvästi havai-
6602: vasti seuraavaa:                                    ta, että vesitietoimintaa ei piirissä voida jatkaa
6603:                                                     entiseltä pohjalta. Vuoden 1987 yli päästiin
6604:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen vesitietöitä on    "lainaamalla" Kuopiolie muilta piireiltä noin 1
6605: rahoitettu sekä varsinaisista (mom. 31.24. 77)      milj. mk. Tilanteen edelleen vaikeuduttua piiri
6606: että työllisyysmäärärahoista (mom. 34.50.77)        tarjosi 13.1.1988 vesitiehenkilöstölleen muita
6607: viime vuosina seuraavasti (1 000 mk):               tilapäistöitä ja ilmoitti mahdollisista lomautuk-
6608:                                                     sista 1.5.1988 alkaen. Kun henkilöstö oli ehdo-
6609:                            1988     1987     1986   tusta vastaan, piiri päätti 5.2.1988 supistaa
6610: Varsinaiset ........ .   23 350   22 285 27 870     vesitietoimialaansa 1.5.1988 mennessä kolmes-
6611: Työllisyys ......... .    8 090   16 885 15 010     sa vaiheessa siirtämällä pääosan vesirakennus-
6612: Yhteensä                 31 440   39 170 42 880     työvoimastaan tienpidon toimialoille.
6613:                                                        Toimenpiteisiin on jouduttu pelkästään yl-
6614:    Rahoitustaso on siis absoluuttisesti pudon-      lättävästi pudonneen rahoituksen vuoksi. Lii-
6615: nut parissa vuodessa yli neljänneksen eli 27 OJo    kenneministeriö ja tie- ja vesirakennushallitus
6616: ja reaalisesti jopa kolmanneksen eli 34 OJo. Kun    tulevat ottamaan Kuopion piirin tilanteen huo-
6617: liikenneministeriön hallinnonalan 5-vuotis-         mioon esittämällä jo kuluvan vuoden syksylle
6618: suunnitelman mukainen rahoitustaso (työlli-         lisää työllisyysmäärärahoja Kuopion piirin ve-
6619: syysrahoitus mukaan luettuna) on noin 45 milj.      sitiehankkeisiin. Samoin vuoden 1989 tulo- ja
6620: mk, ollaan siitä siis jäljessä noin 30 OJo.         menoarvioesitystä laadittaessa Kuopion tilanne
6621:    Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin vesitietöi-   otetaan huomioon. Näissä esityksissä tullaan
6622: den tukala tilanne - jota kysymyksessä on           kiinnittämään luonnollisesti huomiota työlli-
6623: oikein kuvattu - juontaa juurensa vesitietöi-       syyskysymysten lisäksi myös vesitieinvestoin-
6624: den rahoituksen yleiseen kiristymiseen. Kun         tien perusteltuun tarpeeseen Kuopion läänissä.
6625: 
6626:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1988
6627: 
6628:                                                                         Ministeri Matti Puhakka
6629:                                        1988 vp. -   KK n:o 37                                      3
6630: 
6631: 
6632: 
6633: 
6634:                                Tili Riksdagens Herr Talman
6635: 
6636:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         baserat sig på sysselsättningsfinansiering än för
6637: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         de övriga distrikten har dess finansieringsläge
6638: nr 123 av den 12 februari 1988 tili vederböran-     försämrats mera än i genomsnitt, dvs. under
6639: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        ovan granskade år som följer (1 000 mk):
6640: följande av riksdagsledamot Lauha Männistö
6641: m.fl. undertecknade spörsmål nr 37:                                            1988    1987      1986
6642:            Ämnar Regeringen brådskande ordna        Egentliga .......... .    1 010   1 680    2 710
6643:         ytterligare finansiering för vattenvägs-    Sysselsättnings- .... .     200   1 950    3 340
6644:         objekten i VVV:s Kuopio distrikt för        Sammanlagt                1 210   3 630    6 050
6645:         att trygga sysselsättningen och för att
6646:         genomföra det nödvändiga byggandet?
6647:                                                        Då finansieringen för Kuopio distrikt ännu
6648:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        år 1985 var över 9 milj. mk, kan det tydligt
6649: samt anföra följande:                               konstateras att vattenvägsverksamheten inom
6650:                                                     distriktet inte kan fortgå såsom tidigare. År
6651:   Väg- och vattenbyggnadsverkets vattenvägs-        1987 klarade man av genom att tili Kuopio
6652: arbeten har under de senaste åren finansierats      "låna" ca 1 milj. mk av de övriga distrikten.
6653: både med egentliga anslag (mom. 31.24. 77)          Då situationen ytterligare försvårades erbjöd
6654: och sysselsättningsanslag (mom. 34.50.77) som       distriktet 13.1.1988 sin vattenvägspersonal
6655: följer (1 000 mk):                                  andra tillfälliga arbeten och meddelade om
6656:                                                     eventuella permitteringar räknat från 1. 5.1988.
6657:                             1988     1987    1986   Då personalen var emot förslaget beslöt di-
6658: Egentliga .......... .    23 350   22 285 27 870    striktet 5.2.1988 att inskränka sin vattenvägs-
6659: Sysselsättnings- .... .    8 090   16 885 15 010    verksamhet fram tili 1.5.1988 i tre skeden
6660: Sammanlagt                31 440   39 170 42 880    genom att överföra största delen av sin vatten-
6661:                                                     vägsarbetskraft tili väghållningen.
6662:    Finansieringsnivån har alltså absolut sett på       Man har varit tvungen att vidta dessa åtgär-
6663: ett par år sjunkit med över en fjärdedel, dvs.      der enbart på grund av att finansieringen
6664: 27 %, och reellt rentav med en tredjedel, dvs.      minskat på ett så överraskande sätt. Trafikmi-
6665: med 34 %. Då finansieringsnivån (sysselsätt-        nisteriet och väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
6666: ningsfinansieringen inberäknad) enligt 5-års-       kommer att beakta situationen i Kuopio di-
6667: planen för trafikministeriets förvaltningsområ-     strikt genom att redan i höst framlägga mera
6668: de är ca 45 milj. mk är man alltså 30 % från        sysselsättningsanslag för vattenvägsprojekten i
6669: målet.                                              Kuopio distrikt. Likaså tas situationen i Kuo-
6670:    Den svåra situationen för vattenvägsarbete-      pio i betraktande då propositionen angående
6671: na i Kuopio väg- och vattenbyggnadsdistrikt -       statsförslaget för år 1989 görs upp. 1 dessa
6672: viiken beskrivits riktigt i spörsmålet - har sitt   förslag kommer naturligtvis utöver sysselsätt-
6673: ursprung i den allmänna åtstramningen beträf-       ningsfrågor även det motiverade behovet av
6674: fande finansieringen av vattenvägsarbeten. Då       vattenvägsinvesteringar i Kuopio Iän att beak-
6675: finansieringen för Kuopio distrikt mera har         tas.
6676: 
6677:      Helsingfors den 15 mars 1988
6678: 
6679:                                                                           Minister Matti Puhakka
6680:                                             1988 vp.
6681: 
6682: Kirjallinen kysymys n:o 38
6683: 
6684: 
6685: 
6686: 
6687:                                 Pokka ym.: Virkamiesten nimitysperusteista
6688: 
6689: 
6690:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6691: 
6692:    Hallituksen toimesta on 5. helmikuuta 1988        Tämän nimityksen yhteydessä on julkisuu-
6693: nimitetty työvoimaministeriön vanhemman           dessa puhuttu hallituksen kaavailoista siirtää
6694: hallitussihteerin virkaan varatuomari Mikko       työvoimaministeriön nykyinen kansliapääl-
6695: Salmenoja. Nimityksen esitteli sosiaalidemok-     likkö tehtävistään pois. Hallitus on esitellyt
6696: raattinen työvoimaministeri Matti Puhakka ja      myös aikeita siirtää sosiaali- ja terveysministe-
6697: nimitetty virkamies on luonnollisesti samasta     riön työosasto työvoimaministeriöön.
6698: puolueesta. Nyt nimityksen saaneelia virkamie-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6699: hellä on kokemusta työvoimaministeriöstä 9        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
6700: kuukauden verran. Hän on hoitanut ministeri-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6701: össä vanhemman hallitussihteerin tehtäviä vi-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6702: ransijaisena. Aikaisemmin hän on työskennel-      sen:
6703: lyt Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton,
6704: AKT:n lakimiehenä.                                          Onko perusteluissa tarkoitetun työ-
6705:                                                          voimaministeriön vanhemman hallitus-
6706:   Virkaa haki myös sitoutumaton varatuomari              sihteerin nimityksen valmistelussa ja ni-
6707: Riitta Wärn. Hän on työskennellyt työvoima-              mitysehdotukseen päädyttäessä nouda-
6708: ministeriössä 6 vuotta, joista 3 vuotta ylitar-          tettu tasa-arvolain ja virkamieslain 13
6709: kastajana.                                               ja 17 §:ien henkeä?
6710: 
6711:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1988
6712: 
6713:           Hannele Pokka               Marjatta Väänänen             Anna-Liisa Jokinen
6714:           Pirkko Ikonen               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Tellervo Renko
6715: 
6716: 
6717: 
6718: 
6719: 280250U
6720: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 38
6721: 
6722: 
6723: 
6724: 
6725:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6726: 
6727:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ajankohtaan verrattuna. Valtion kokoaikaista
6728: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      palvelua Salmenojalla oli neljä vuotta kahdek-
6729: olette 16 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         san kuukautta ja Wärnillä kuusi vuotta kaksi
6730: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kuukautta. Kokoaikaista työkokemusta Sal-
6731: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      menojalla oli kuusi vuotta kahdeksan kuukaut-
6732: edustaja Hannele Pokan ym. näin kuuluvasta         ta ja Wärnillä seitsemän vuotta yksi kuukausi.
6733: kirjallisesta kysymyksestä n:o 38:                 Kokonaistyökokemusta laskettaessa Wärnin ly-
6734:                                                    hyet kesätyöt on laskettu tässä mukaan, kun
6735:           Onko perusteluissa tarkoitetun työ-      taas Salmenoja ei niitä ole esittänytkään.
6736:        voimaministeriön vanhemman hallitus-
6737:        sihteerin nimityksen valmistelussa ja ni-      Salmenojalla oli kokemusta palvelussuhde-
6738:        mitysehdotukseen päädyttäessä nouda-        asioiden hoidosta sekä oikeusministeriön että
6739:        tettu tasa-arvolain ja virkamieslain 13     Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton tehtä-
6740:        ja 17 §:ien henkeä?                         vistä työvoimaministeriössä hankitun koke-
6741:                                                    muksen lisäksi. Hakijoiden työkokemuksessa
6742:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ei siis ollut kysymyksessä tarkoitettua eroa
6743: vasti seuraavaa:                                   Wärnin eduksi, vaan vanhemman hallitussih-
6744:                                                    teerin tehtäviin Salmenoja oli pätevämpi. Min-
6745:   Kysymys perustuu puutteellisiin tietoihin va-
6746:                                                    käänlaisesta syrjinnästä taikka tasa-arvolain ja
6747: ratuomari Wärnin ja varatuomari Salmenojan
6748:                                                    virkamieslain "hengen" vastaisesta päätökses-
6749: työkokemuksesta. Kysyjien mukaan Wärn olisi
6750:                                                    tä ei nimityksessä ollut kysymys.
6751: työskennellyt työvoimaministeriössä kuusi
6752: vuotta, joista kolme vuotta ylitarkastajana.          Kirjallisen kysymyksen perusteluiden kol-
6753: Tosiasiassa Wärn on työskennellyt työvoima-        mannen kappaleen yhteyttä itse kysymykseen
6754: hallinnossa neljä vuotta neljä kuukautta, kun      on vaikea hahmottaa. Selvyyden vuoksi lienee
6755: hänen osa-aikainen työskentelynsä muutetaan        syytä todeta, ettei nimitysratkaisulla ole eikä
6756: kokoaikaiseksi palvelukseksi ja virkavapaudet      voisikaan olla mitään liittymäkohtia mahdolli-
6757: otetaan huomioon. Salmenojalla kokoaikaista        siin työvoimaministeriön toimialatarkistuksiin
6758: palvelua oli kahdeksan kuukautta samaan            taikka virkajärjestelyihin.
6759: 
6760:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
6761: 
6762:                                                             Työvoimaministeri Matti Puhakka
6763:                                      1988 vp. -     KK n:o 38                                       3
6764: 
6765: 
6766: 
6767: 
6768:                              Tili Riksdagens Herr Talman
6769: 
6770:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         anställning hos staten uppgick tili fyra år åtta
6771: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          månader och Wärns tili sex år två månader.
6772: LV den 16 februari 1988 tili vederbörande           Erfarenhet av heltidsanställning hade Salmen-
6773: nedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      oja för en tid av sex år åtta månader och Wärn
6774: ande, av riksdagsledamot Hannele Pokka              för sju år en månad. Vid beräkning av den
6775: n.fl. undertecknade spörsmål nr 38:                 sammanlagda arbetserfarenheten har Wärns
6776:                                                     korta sommararbeten också medräknats, me-
6777:          Har man vid beredningen och avgö-          dan Salmenoja inte ens anfört sådana.
6778:       randet av det i motiveringen åsyftade            Utöver sin erfarenhet från arbetskraftsminis-
6779:       förslaget tili utnämning av äldre rege-       teriet hade Salmenoja skaffat sig erfarenhet av
6780:       ringssekreterare vid arbetskraftsminis-       skötseln av anställningsförhållandeärenden i
6781:       teriet iakttagit andan i jämställdhetsla-     uppgifter vid såväl justitieministeriet som Bil-
6782:       gens och statstjänstemannalagens 13           och Transportbranschens arbetarförbund. 1 de
6783:       och 17 §§?                                    sökandes arbetserfanrenhet fanns inte den
6784:                                                     skilinad tili Wärns fördel som åsyftas i spörs-
6785:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        målet, utan tili uppgiften som äldre regerings-
6786: amt anföra följande:                                sekreterare var Salmenoja behörigast. Någon
6787:   Spörsmålet baserar sig på felaktiga uppgifter     diskriminering eller något beslut som skulle stå
6788: 1m vicehäradshövdingarna Wärns och Salmen-          i strid med jämställdhetslagens eller statstjäns-
6789: ,jas arbetserfarenhet. Enligt spörsmålsställar-     temannalagens "anda" var det inte frågan om
6790: La skulle Wärn ha arbetat vid arbetskraftsmi-       vid utnämningen.
6791: tisteriet i sex år, tre år av denna tid som            Det är svårt att inse hur tredje avsnittet i
6792: iverinspektör. 1 själva verket har Wärn varit       spörsmålets motivering anknyter tili själva
6793: mställd inom arbetskraftsförvaltningen i fyra       spörsmålet. För tydlighetens skull torde det
6794: tr fyra månader, när man omräknar hennes            vara skäl att konstatera att utnämningsbeslutet
6795: leltidsanställning i heltidsanställning och beak-   varken har eller ens skulle kunna ha något att
6796: ar tjänstledigheterna. Vid samma jämförelse-        skaffa med eventuell revidering av arbets-
6797: idpunkt hade Salmenoja åtta månaders hel-           kraftsministeriets    kompetensområde        eller
6798: idsanställning bakom sig. Salmenojas heltids-       tjänsteregleringar vid ministeriet.
6799: 
6800:     Helsingfors den 22 mars 1988
6801: 
6802:                                                             Arbetskraftsminister Matti Puhakka
6803: 1
6804: 1
6805: 1
6806: 1
6807:     1
6808:     1
6809:     1
6810:     1
6811:         1
6812:         1
6813:         1
6814:             1
6815:             1
6816:             1
6817:             1
6818:                 1
6819:                 1
6820:                 1
6821:                                               1988 vp.
6822: 
6823: Kirjallinen kysymys n:o 39
6824: 
6825: 
6826: 
6827: 
6828:                                   Laine: Alkoholijuomien myymisestä alennettuun hintaan ravin-
6829:                                      toloissa
6830: 
6831: 
6832:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6833: 
6834:    Kuten julkisuudessa on kerrottu, eräissä          rison keskuudessa. Alkoholin hintakilpailun
6835: maamme kaupungeissa on aloitettu oluen ja            vaikutukset ovat ristiriidassa alkoholilain ja
6836: alkoholisekoitusten alennusmyyntikilpailu. En-       esim. alkoholin käytön vähentämistä koskevien
6837: simmäisenä sen aloitti oululainen pubi oluen         WHO:n suositusten kanssa.
6838: alennusmyynnillään. Välittömästi esimerkkiä             Erityisesti Oy Alko Ab:n johdon, sosiaali- ja
6839: seurasi mm. lahtelainen hotelliravintola ilmoit-     terveysministeriön ja maan hallituksen tulisi
6840: tamalla iltapäivisin tapahtuvasta oluen ja alko-     pohtia alkoholin hintakilpailun sosiaalisia ja
6841: holisekoitusten alennusmyynnistä. Myös Lah-          muita yhteiskunnallisia seuraamuksia sekä ryh-
6842: den hotelli- ja ravintolakoulun baarissa myy-        tyä toimenpiteisiin alkoholin käytön vähentä-
6843: dään olutta ja long drink -juomaa alennettuun        miseksi.
6844: hintaan kahtena iltapäivänä viikossa. Vastaa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6845: via pyrkimyksiä alkoholijuomien alennus-             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6846: myyntikilpailuun esiintyy muuallakin maas-
6847:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6848: samme.                                               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6849:    Alennusmyyntikilpailun tarkoituksenmukai-
6850: suutta harkittaessa on kiinnitettävä huomiota                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6851: siihen, että tällaisin kilpailukeinoin asiakkaiksi          ryhtyä sen johdosta, että eräissä ravin-
6852: pyritään vetämään muitakin kuin tapakäyttä-                 toloissa ja puheissa aloitettu alkoholin
6853: jiä. Alkoholin hintakilpailu johtaa alkoholin               hintakilpailu johtaa alkoholin myynnin
6854: myynnin ja käytön sekä siitä aiheutuvien hait-              ja kulutuksen sekä sen haitallisten seu-
6855: tojen lisääntymiseen yleensä ja erityisesti nuo-            rausvaikutusten lisääntymiseen?
6856: 
6857:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1988
6858: 
6859:                                             Ensia Laine
6860: 
6861: 
6862: 
6863: 
6864: 2802IOB
6865: 2                                    1988 vp. -    KK n:o 39
6866: 
6867: 
6868: 
6869: 
6870:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6871: 
6872:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kaikkia tarjolla olevia tuotteitaan alle enim-
6873: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     mäishintojen. Anniskeluhinnoittelua muutet-
6874: hemies, 16 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn        tiin kuluvan vuoden alusta siten, että eri tuot-
6875: lähetteenne n:o 124 ohella toimittanut valtio-     teiden välinen hintasidonnaisuus joitakin poik-
6876: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      keuksia lukuun ottamatta poistettiin.
6877: sen kansanedustaja Laineen näin kuuluvasta            Alkoholiyhtiön, Oy Alko Ab:n, käsityksen
6878: kirjallisesta kysymyksestä n:o 39:                 mukaan hinnoittelujärjestelmän muutoksella ei
6879:                                                    ole vaikutusta alkoholin kokonaiskulutukseen.
6880:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Julkisessa sanassa esillä olleet yksittäiset ta-
6881:        ryhtyä sen johdosta, että eräissä ravin-    paukset ovat olleet sellaisia, joissa yhtä tuotet-
6882:        toloissa ja puheissa aloitettu alkoholin    ta, olutta, on myyty alle enimmäishinnan,
6883:        hintakilpailu johtaa alkoholin myynnin      mutta kuitenkin selvästi vähimmäishintaa kal-
6884:        ja kulutuksen sekä sen haitallisten seu-    liimmalla. Esimerkiksi julkisuudessa mainittu
6885:        rausvaikutusten lisääntymiseen?             ravitsemisliike Oulusta anniskeli vahvaa olutta
6886:                                                    puoleen hintaan enimmäishinnasta, eli 6,50
6887:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:      markkaa pullolta. Vahvaa olutta sisältävän
6888:    Alkoholijuomien hinnoista päättäminen           pullon vähittäismyyntihinta on 5,30 markkaa
6889: kuuluu alkoholiyhtiön, Oy Alko Ab:n toimi-         ja vähimmäishinta anniskelussa on 6 markkaa.
6890: alaan. Tällä hetkellä kaikissa anniskelupaikois-   Lisäksi on huomattava, että alkoholijuomien
6891: sa anniskeltavien alkoholijuomien vähimmäis-       mainontaa koskevat määräykset estävät elin-
6892: hinnaksi on määrätty vähittäismyyntihinta li-      keinonharjoittajaa käyttämästä markkinointi-
6893: sättynä 13 prosentilla. Enimmäishinta on ollut     ja myyntikeinona alennettuja hintoja.
6894: huomattavasti korkeampi riippuen anniskelu-           Vasta kaksi kuukautta käytössä olleen hin-
6895: paikan tason mukaan määräytyvästä hintaryh-        noittelujärjestelmän alkoholipoliittisia vaiku-
6896: mästä. Aikaisemmin, vuosina 1975-1987, an-         tuksia seurataan tiiviisti Oy Alko Ab:ssa. Jos
6897: niskeltavien alkoholijuomien hintasuhteet eri      kansanedustaja Laineen kirjallisessa kysymyk-
6898: tuotteiden välillä olivat kiinteät. Vuonna 1987    sessä esitettyjä epäkohtia havaitaan, tullaan
6899: yli 20 prosenttia anniskelupaikoista anniskeli     niihin puuttumaan.
6900: 
6901:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1988
6902: 
6903:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
6904:                                     1988 vp. -    KK n:o 39                                     3
6905: 
6906: 
6907: 
6908: 
6909:                             Till Riksdagens Herr Talman
6910: 
6911:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       utskänktes alla tiligängliga produkter under
6912: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       maximipris. Utskänkningsprissättningen änd-
6913: nr 124 av den 16 februari 1988 tili vederböran-   rades vid ingången av detta år sålunda att
6914: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      prisbundenheten mellan olika produkter med
6915: följande av riksdagsman Laine undertecknade       undantag av några produkter avlägsnades.
6916: spörsmål nr 39:                                      Enligt alkoholbolaget Oy Alko Ab:s uppfatt-
6917:                                                   ning har ändringen i prissättningssystemet inte
6918:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen        inverkat på den totala alkoholkonsumtionen.
6919:        vidta med anledning av att den priskon-    De enskilda fall som tagits upp i massmedierna
6920:        kurrens som inletts i fråga om alkohoi     har varit sådana, där en produkt, öl, har sålts
6921:        vid vissa restauranger och pubar leder     under maximipris men i alla fall tili ett klart
6922:        till en ökning av försäljningen och kon-   högre pris än minimipriset. T.ex. den i offent-
6923:        sumtionen av alkohoi samt en ökning        ligheten nämnda förplägningsrörelsen i Uleå-
6924:        av de skadliga följderna därav?            borg sålde starköl tili hälften av maximipriset,
6925:                                                   dvs. till 6,50 mark per flaska. Minutförsälj-
6926:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningspriset för en flaska starköl är 5,30 mark
6927: samt anföra följande:                             och minimipriset vid utskänkning 6 mark.
6928:   Att fatta beslut om priserna på alko-           Dessutom bör observeras att bestämmelserna
6929: holdrycker hör tili alkoholbolaget Oy Alko        angående reklam av alkoholdrycker förhindrar
6930: Ab:s verksamhetsområde. För närvarande har        näringsidkaren att använda sig av sänkta priser
6931: en ökning av minutpriset med 13 o/o fastslagits   som marknadsförings- och försäljningsmedel.
6932: för de alkoholdrycker som serveras på ut-            De alkoholpolitiska verkningarna av det
6933: skänkningsställen. Maximipriset har varit avse-   prissättningssystem som varit i bruk två måna-
6934: värt högre beroende på den prisgrupp som          der följs intensivt inom Oy Alko Ab. Om
6935: bestäms enligt utskänkningsställets nivå. Tidi-   sådana missförhållanden som riksdagsman
6936: gare, under åren 1975-1987 var prisförhållan-     Laines spörsmål anger observeras, kommer
6937: dena mellan olika produkter stabila. År 1987      man att ingripa i dessa.
6938: 
6939:     Helsingfors den 16 mars 1988
6940: 
6941:                                                                       Minister Tarja Halonen
6942:                                                1988 vp.
6943: 
6944: Kirjallinen kysymys n:o 40
6945: 
6946: 
6947: 
6948: 
6949:                                    T. Roos ym.: Opintotuen myöntämisestä sosiaalialan opiskeli-
6950:                                       joille Harjavallassa
6951: 
6952: 
6953:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6954: 
6955:    Valtioneuvosto antoi 12 päivänä marraskuu-            Sairaanhoitolaitoksen opiskelijoille myön-
6956: ta 1987 päätöksen eräiden opintotukilaissa tar-       nettiin opintotukea 10 kuukauden osalta, kun
6957: koitettujen määrien vahvistamisesta annetun           sosiaalialan oppilaitoksen opiskelijat saivat
6958: valtioneuvoston päätöksen 1 §:n muuttamises-          opintotukea vain 9 kuukauden osalta. Mainit-
6959: ta. Kyseisen päätöksen mukaan ammatillisten           tua valtioneuvoston päätöstä on ilmeisesti tul-
6960: oppilaitosten sellaisilla opintolinjoilla opiskele-   kittu paikallisesti väärin.
6961: ville, joilla opintovuoden 1986-1987 pituus oli          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6962: vähintään 195 työpäivää ja opintovuoden en-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
6963: simmäinen työpäivä oli viimeistään 12 päivänä         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6964: elokuuta, ja jotka lisäksi eivät asu vanhem-          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6965: piensa luona, opintotuki voitiin myöntää nor-         sen:
6966: maalin 9 kuukauden sijasta 10 kuukaudelta.
6967:                                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6968:   Harjavallassa toimivat sekä sairaanhoito- et-              ryhtyä perusteluissa mainitun Harjaval-
6969: tä sosiaalialan oppilaitokset, jotka molemmat                lan sosiaalialan oppilaitoksen opiskeli-
6970: antavat keskiasteen ammatillista koulutusta.                 joiden opintotukea koskevan virheen
6971: Molempien oppilaitosten lukuvuosi oli luku-                  korjaamiseksi sekä vastaavien epäoi-
6972: vuonna 1986-1987 yli 195 päivää alkaen                       keudenmukaisuuksien estämiseksi tule-
6973: 10.8.1987.                                                   vaisuudessa?
6974: 
6975:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1988
6976: 
6977:           Timo Roos                Raimo Vistbacka                   Raila Aho
6978:           Timo Laaksonen           Aino Pohjanoksa                   Einari Nieminen
6979:           Mikko Elo                Maunu Kohijoki                    Lea Mäkipää
6980:                     Kalevi Lamminen                           Kauko Juhantalo
6981: 
6982: 
6983: 
6984: 
6985: 280256B
6986: 2                                    1988 vp. -    KK n:o 40
6987: 
6988: 
6989: 
6990: 
6991:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6992: 
6993:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Muutoksen tarkoituksena oli korvata edun
6994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      menetys niille opiskelijoille, joille opintotuki
6995: olette 16 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         opintovuonna 1987-88 myönnettiin lyhyem-
6996: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       mäksi ajaksi kuin opintovuonna 1986-87. Tä-
6997: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tä perustetta ei ole Harjavallan sosiaalialan
6998: edustaja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta           oppilaitoksen opiskelijoilla. Heille tukea opin-
6999: kirjallisesta kysymyksestä n:o 40:                 tovuoden 1986-87 aikana myönnettiin yhdek-
7000:                                                    sälle kuukaudelle eikä yksikään oppilaitoksen
7001:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     opiskelija hakenut oikaisua tällä perusteella
7002:        ryhtyä perusteluissa mainitun Harjaval-     tuen muuttamiseksi eikä myöskään oppilaitos
7003:        lan sosiaalialan oppilaitoksen opiskeli-    ilmoittanut työpäivien määrän muutoksesta
7004:        joiden opintotukea koskevan virheen         Valtion opintotukikeskukselle.
7005:        korjaamiseksi sekä vastaavien epäoi-
7006:        keudenmukaisuuksien estämiseksi tule-          Opintovuonna 1986-87 opintotuki voitiin
7007:                                                    kuitenkin myöntää kymmeneksi kuukaudeksi
7008:        vaisuudessa?
7009:                                                    vain, mikäli työpäivien lukumäärä opintovuo-
7010:                                                    den aikana oli vähintään 195. Sosiaalialan
7011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         oppilaitokset olivat pääsääntöisesti yhdeksän
7012: taen seuraavaa:                                    kuukauden opintotuen piirissä. Ensisijaisena
7013:    Eräiden opintotukilaissa tarkoitettujen mää-    perusteena tuen kestoajasta päätettäessä olivat
7014: rien vahvistamisesta 12.3.1987 annetun valtio-     asianomaisia oppilaitoksia koskevat säännök-
7015: neuvoston päätöksen (321/87) mukaan opinto-        set.
7016: tuki myönnetään opintovuodelle 1987-88 täy-           Sosiaalialan oppilaitosten opintovuoden pi-
7017: sien opiskelukuukausien mukaan. Opiskelun          tuutta ei ollut kuitenkaan opintovuoden
7018: alkamis- ja päättymiskuukausista lasketaan         1986-87 osalta vahvistettu asetuksella. (Nyt-
7019: kuitenkin yksi tukikuukausi, mikäli näinä kuu-     temmin lukuvuoden pituus on vahvistettu 190
7020: kausina on lukukauteen sisältyviä päiviä yh-       työpäiväksi 1. 8.1987 voimaan tulleella asetuk-
7021: teensä vähintään 16 päivää. Kymmeneksi kuu-        sella sosiaalialan oppilaitoksista (499/87)). Tä-
7022: kaudeksi tuki voidaan myöntää kuitenkin vain,      män vuoksi opintovuoden pituutta on selvitetty
7023: jos työpäivien määrä opintovuoden aikana on        puhelintiedusteluin näiltä oppilaitoksilta suo-
7024: vähintään 195.                                     raan opintovuotta 1986-87 varten. Valtion
7025:    Ammatillisista oppilaitoksista annettuja ase-   opintotukikeskuksen tällöin saaman tiedon
7026: tuksia muutettiin keväällä 1987 siten, että työ-   mukaan opintovuoden pituus oli vähintään 195
7027: päivien määrä aleni useissa oppilaitoksissa        päivää vain kolmessa sosiaalialan koulutusta
7028: 195:stä 190:een. Siksi tukea ei ole voitu myön-    antavassa oppilaitoksessa. Näissä opiskeleville
7029: tää elokuulle, vaikka lukuvuosi muutamissa         myönnettiin opintotukea kymmeneksi kuukau-
7030: oppilaitoksissa on aloitettu jo elokuun alku-      deksi. Muiden sosiaalialan oppilaitosten opin-
7031: puolella.                                          tovuoden keston ilmoitettiin olevan alle 195
7032:    Tämän ongelman poistamiseksi muutettiin         työpäivää ja opintotuki myönnettiin vain yh-
7033: 12.11.1987 (847 /87) valtioneuvoston edellä tar-   deksäksi kuukaudeksi. Näin meneteltiin myös
7034: koitettua päätöstä siten, että ammatillisissa      Harjavallan sosiaalialan oppilaitoksen osalta.
7035: oppilaitoksissa opiskeleville myönnettiin yhden    Oppilaitoksesta nyttemmin saadun ilmoituksen
7036: kuukauden lisätuki. Lisätyn tuen piiriin tulivat   mukaan lukuvuoden 1986-87 pituus tosiasias-
7037: mm. useat terveydenhuoltoalan ja käsi- ja          sa oli 195 työpäivää.
7038: taideteollisuusalan oppilaitosten opiskelijat.        Koska Harjavallan sosiaalialan oppilaitok-
7039: Edellytyksenä oli, että opintovuoden 1986-87       sen opiskelijoiden opintotuki vuonna 1986-87
7040: pituus oli vähintään 195 työpäivää ja että         oli yhdeksän kuukautta, voidaan heidän tilan-
7041: kuluvan opintovuoden ensimmäinen työpäivä          nettaan arvioida toisin kuin aikaisemminkin
7042: oli viimeistään 12. elokuuta.                      kymmenen kuukauden tuen piirissä olleiden
7043:                                      1988 vp. -    KK n:o 40                                     3
7044: 
7045: opiskelijoiden asemaa. Toisaalta näyttää siltä,    sa oppilaitoksessa opiskelevia koskevia opinto-
7046: että koulu- ja opintotukiviranomaisten välinen     tukipäätöksiä. Hallitus tulee myös vastaisuu-
7047: tiedonkulku tässä asiassa ei ole ollut moittee-    dessa tarkoin seuraamaan opintotuen myöntä-
7048: tonta vaan ratkaisujen perusteena olleet tiedot    mismenettelyä ja tarvittaessa ryhtymään toi-
7049: ovatkin osoittautuneet epäluotettaviksi.           miin menettelyn kehittämiseksi.
7050:    Tästä syystä hallitus tulee selvittämään mah-
7051: dollisuudet muuttaa kysymyksessä tarkoitetus-
7052: 
7053:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
7054: 
7055:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
7056: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 40
7057: 
7058: 
7059: 
7060: 
7061:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7062: 
7063:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         beviljades för en kortare tid än för studieåret
7064: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       1986-87. Denna grund har inte de studerande
7065: av den 16 februari 1988 tili vederbörande           vid Harjavalta läroanstalt för det sociala områ-
7066: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        det. Under studieåret 1986-87 beviljades de
7067: följande av riksdagsman Timo Roos m. fl.            stöd för nio månader, och inte en enda av
7068: undertecknade spörsmål nr 40:                       läroanstaltens studerande sökte rättelse på den-
7069:                                                     na grund för att ändra stödet, och inte heller
7070:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           anmälde läroanstalten tili Statens studiestöds-
7071:        vidta för att korrigera det i motive-        central om att antalet arbetsdagar hade
7072:        ringen nämnda felet angående studie-         ändrats.
7073:        stOdet åt eleverna vid Harjavalta läro-
7074:                                                         Under studieåret 1986-87 kunde studiestö-
7075:        anstalt för det sociala området och för
7076:                                                     det dock beviljas för tio månader endast om
7077:        att förhindra liknande orättvisor i
7078:                                                     antalet arbetsdagar under studieåret uppgick
7079:        framtiden?
7080:                                                     till minst 195. Läroanstalterna för det sociala
7081:                                                     området föll huvudsakligen inom ramen för
7082:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         studiestödet för nio månader. Den primära
7083: följande:                                           grunden då det fattades beslut om den tid
7084:    Enligt statsrådets beslut (321/87) 12.3.1987     under vilken stödet gällde utgjordes av stad-
7085: angående fastställandet av vissa belopp som         gandena angående ifrågavarande läroanstalter.
7086: avses i studiestödslagen beviljas studiestöd för        Längden på studieåret vid läroanstalterna
7087: studieåret 1987-88 enligt fulla studiemånader.      för det sociala området var dock inte faställd
7088: För de månader då studierna börjar och avslu-       genom förordning vad beträffar studieåret
7089: tas räknas dock en stödmånad, om dessa              1986-87. (Numera är längden på studieåret
7090: månader innefattar sammanlagt minst 16 dagar        fastställd till 190 arbetsdagar genom förord-
7091: som hör tili terminen. Stöd kan dock beviljas       ningen orn läroanstalter för det sociala områ-
7092: för tio månader endast om antalet arbetsdagar       det (499/87) viiken trädde i kraft 1.8.1987 .) Av
7093: under studieåret uppgår till minst 195.             denna anledning har längden på studieåret
7094:    Förordningarna om yrkesläroanstalter änd-        utretts genom direkta telefonförfrågningar hos
7095: rades våren 1987 så att antalet arbetsdagar vid     dessa läroanstalter med tanke på studieåret
7096: de flesta läroanstalterna minskade från 195 tili    1986-87. Enligt de upplysningar som statens
7097: 190. Därför kunde stöd inte beviljas för augus-     studiestödscentral härvid erhöll utgjorde stu-
7098: ti månad, trots att läsåret vid några läroanstal-   dieårets längd minst 195 dagar endast vid tre
7099: ter har inletts redan i början av augusti.          läroanstalter för det sociala området. De som
7100:    För att eliminera detta problem ändrades         studerade vid dem beviljades studiestöd för tio
7101: statsrådets ovan avsedda beslut (847 /87)           månader. Studieårets längd vid de övriga läro-
7102: 12.11.1987 så att de som studerade vid yrkeslä-     anstalterna för det sociala området uppgavs
7103: roanstalter beviljades en månads tilläggsunder-     vara under 195 arbetsdagar, varför studiestöd
7104: stöd. De som föll inom ramen för det utökade        beviljades endast för nio mänader. Så förfors
7105: stödet, var bl.a. de studerande vid flere läroan-   även vad beträffar Harjavalta läroanstalt för
7106: stalter inom hälsovård och hemslöjd och             det sociala området. Enligt meddelande som
7107: konstindustri. Förutsättningen var att längden      numera erhållits från läroanstalten, utgjorde
7108: på studieåret 1986-87 var minst 195 arbetsda-       längden på läsåret 1986-87 195 arbetsdagar.
7109: gar och att den första arbetsdagen under i.nne-         Eftersom studiestödet för de studerande vid
7110: varande studieår inföll senast den 12 augusti.      Harjavalta läroanstalt för det sociala området
7111:    Avsikten med ändringen var att kompensera        var nio månader under studieåret 1986-87,
7112: förlusten av förmånen för de studerande åt          kan deras situation bedömas vara annorlunda
7113: vilka studiestödet under studieåret 1987-88         än ställningen för de studerande som även
7114:                                     1988 vp. -    KK n:o 40                                     5
7115: 
7116: tidigare fallit inom ramen för stöd under tio        Av denna anledning kommer regeringen att
7117: månader. Å andra sidan verkar det som om          utreda möjligheterna att ändra de beslut som
7118: informationen mellan skolmyndigheterna och        fattats angående studiestödet för de studerande
7119: de myndigheter som sköter studiestödet i detta    vid den i spörsmålet avsedda läroanstalten.
7120: ärende inte varit klanderfri, utan de uppgifter   Regeringen kommer även framdeles att nog-
7121: som stått tili grund för besluten har visat sig   grant följa med förfarandet då studiestöd be-
7122: vara otillförlitliga.                             viljas och vid behov vidta åtgärder för att
7123:                                                   förbättra förfarandet.
7124: 
7125:     Helsingfors den 22 mars 1988
7126: 
7127:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
7128:                                               1988 vp.
7129: 
7130: Kirjallinen kysymys n:o 41
7131: 
7132: 
7133: 
7134: 
7135:                                   Elo ym.: Suurhiilivoimalan rakentamisesta Porin Tahkoluotoon
7136: 
7137: 
7138:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7139: 
7140:   Vuoden 1986 loppupuolella maan silloinen              Kuluneen runsaan vuoden aikana on käyty
7141: hallitus teki periaatepäätöksen Porin Tahko-         neuvotteluja Porin kaupungin ja Imatran Voi-
7142: luotoon rakennettavasta suurhiilivoimalasta.         man välillä hiilivoimalan rakentamiseen liitty-
7143: Päätös perustuu energiapoliittiseen tilantee-        vistä käytännön toimenpiteistä. Viime vuoden
7144: seen. Suomi tarvitsee 1990-luvun alussa lisää        lopulla sopimusluonnokset saatiin valmiiksi ja
7145: energiaa, eikä varsin laajan käsityksen mukaan       Porin kaupunki hyväksyi omalta osaltaan tar-
7146: ole mahdollista rakentaa uusia ydinvoimaloita.       vittavat sopimukset. Kuitenkin näyttää siltä,
7147: Niinpä esim. nykyisen hallituksen ohjelmassa         että Imatran Voima pyrkii eri syillä lykkää-
7148: todetaan yksiselitteisesti, ettei maahamme ra-       mään lopullista päätöstä hiilivoimalan rakenta-
7149: kenneta uusia ydinvoimaloita.                        misesta. Monet sekä energiapoliittiset että kan-
7150:                                                      santaloudelliset tekijät puhuvat kuitenkin sen
7151:                                                      puolesta, että mahdollisimman nopeasti tehtäi-
7152:    Porissa ja koko Satakunnassa otettiin tieto       siin lopullinen päätös Porin Tahkoluotoon tu-
7153: hallituksen periaatepäätöksestä rakentaa uusi        levan suurhiilivoimalan rakentamisesta. Nykyi-
7154: suurhiilivoimala Porin Tahkoluotoon myöntei-         nen hallitus on omalta osaltaan vakuuttanut
7155: sesti vastaan. Yhteistyössä valtiovallan kanssa      pitävänsä kiinni edellisen hallituksen päätök-
7156: rakennetun syväsataman kannattavuus voitai-          sestä rakentaa hiilivoimala.
7157: siin näin varmistaa. Valtiohan käytti noin 60           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7158: miljoonaa markkaa syväsataman väylätöihin ja         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7159: Porin kaupunki vastaavasti 160 milj. markkaa         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
7160: sataman rakentamiseen. Toisaalta Porissa on          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
7161: myös iloittu hiilivoimalan työllistävästä vaiku-     sen:
7162: tuksesta, sillä itse voimalan rakentamisen lisäk-
7163: si alueella toivotaan, että Satakunnan teolli-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7164: suus saisi laitetilauksia, joilla olisi merkittävä          ryhtyä Porin Tahkoluotoon suunnitel-
7165: työllisyysvaikutus.                                         lun suurhiilivoimalan rakentamiseksi?
7166: 
7167:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1988
7168: 
7169:           Mikko Elo                     Lea Mäkipää                   Timo Laaksonen
7170:           Raila Aho                     Timo Roos                     Maunu Kohijoki
7171:           Aino Pohjanoksa               Kalevi Lamminen               Raimo Vuoristo
7172: 
7173: 
7174: 
7175: 
7176: 280241K
7177: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 41
7178: 
7179: 
7180: 
7181: 
7182:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7183: 
7184:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Edellä mainitun periaatepäätöksen jälkeen
7185: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sähköhuollon neuvottelukunta on valmistellut
7186: olette 16 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         ehdotuksen sähköhuollon runkosuunnitelmaksi
7187: kirjeenne n:o 127 ohella toimittanut valtioneu-    vuosille 1988-1997. Runkosuunnitelmien tar-
7188: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       koituksena on, kuten nimikin ilmaisee, toimia
7189: kansanedustaja Elon ym. näin kuuluvasta kir-       ohjeellisena kehikkona tulevien vuosien säh-
7190: jallisesta kysymyksestä n:o 41:                    köntuotantokoneiston rakentamiselle. Valtio-
7191:                                                    neuvoston vahvistettua runkosuunnitelman
7192:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      voidaan voimalaitokselle, joka on sisällytetty
7193:        ryhtyä Porin Tahkoluotaan suunnitel-        suunnitelmaan, myöntää rakentamislupa.
7194:        lun suurhiilivoimalan rakentamiseksi?          Imatran Voima Oy:n esityksestä Porin hiili-
7195:                                                    voimalaitos sisältyy juuri valmistuneeseen eh-
7196:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         dotukseen       runkosuunnitelmaksi        vuosille
7197: taen seuraavaa:                                    1988-1997. Ehdotukseen laitoksen rakenta-
7198:    Suomessa on sähkönkulutus viime vuosina         mistöiden alkamisvuodeksi on merkitty 1988
7199: kasvanut ennakoitua nopeammin, ja tämän            tai 1989. Tällä hetkellä ei ole tiedossa syitä,
7200: seurauksena on myös arvioita sähkönkulutuk-        joiden vuoksi valtioneuvosto ei vahvistaisi ai-
7201: sen tulevasta kehityksestä jouduttu jonkin ver-    nakaan tätä osaa runkosuunnitelmasta.
7202: ran nostamaan. Kauppa- ja teollisuusministe-          Imatran Voima Oy on ilmoittanut Porin
7203: riön viimeisimpien arvioiden mukaan olemassa       voimalaitoksen otettavaksi runkosuunnitel-
7204: oleva ja rakenteilla oleva sähköntuotantokapa-     maan 550 MW:n laitoksena mm. sillä ehdolla,
7205: siteetti tulee vuonna 1995 kattamaan noin          että teollisuus osallistuu hankkeeseen 150-200
7206: 93 OJo arvioidusta kokonaistarpeesta 13 300        MW:a vastaavalla osuudella. Muussa tapauk-
7207: MW. Uutta kapasiteettia on siten vuoteen 1995      sessa hankkeen koko ja myös ajoitus voivat
7208: mennessä varmistettava suuruusluokkaa 950          muuttua. Tiettävästi Imatran Voima Oy:n ja
7209: MW. Myös sähköntuottajat ovat esittäneet           teollisuuden kesken on jo neuvoteltu valmiiksi
7210: vastaavia arvioitaan ja ennakoiden suurempaa       teollisuuden osallistumista koskevia sopimuk-
7211: kulutusta päätyneet joitakin satoja megawatte-     sia.
7212: ja suurempiin kapasiteettilukuihin.                   Valtiovalta ei Suomessa vastaa sähköntuo-
7213:    Vuoteen 1995 mennessä käyttöön saatavasta       tantokoneiston rakentamisesta vaan ainoastaan
7214: uudesta sähkönhankintakapasiteetista osa tulee     niistä yleisistä puitteista, joissa sähköhuolto
7215: olemaan niin sanottua pohjakuormatehoa, eli        toteutetaan. Voimalaitosten rakentamisesta ja
7216: käytännössä vähintään yksi suuri lauhdutus-        käytöstä vastaavat maassamme voimayhtiöt.
7217: voimalaitos. Kauppa- ja teollisuusministeriön      Sähkön tuotanto ja myynti on näiden yh-
7218: yhteydessä toimivan sähköhuollon neuvottelu-       tiöiden liiketoimintaa. Tämä pitää paikkansa
7219: kunnan mukaan tällainen laitos tulisi ottaa        myös valtion voimayhtiöiden kohdalla. Esi-
7220: käyttöön vuoden 1993 aikana edellyttäen, että      merkiksi Imatran Voima Oy on vastuussa liike-
7221: sähkön tuonti Neuvostoliitosta jatkuu vuoden       toimintansa taloudellisesta tuloksesta yhtiön
7222: 1989 jälkeen. Tähänastisten energiapoliittisten    omistajalle eli valtiolle. Varsinainen liiketoi-
7223: päätösten perusteella seuraava suuri lauhdevoi-    minnan hoitaminen, myös investointipäätök-
7224: malaitos ei jo pelkästään ajoitussyistä voi olla   set, kuuluvat yhtiölle ja sen päättäville elimille.
7225: ydinvoimalaitos. Ainoa varteenotettava vaihto-        Porin hiilivoimalaitos on mittava investointi-
7226: ehto nykyhetken näkökulmasta on kivihiiltä         hanke, jonka kannattavuuteen vaikuttaa oleel-
7227: polttoaineenaan käyttävä voimalaitos.              lisesti hankkeen valmistumisen oikea ajoitus.
7228:    Vuoden 1986 loppupuolella maan silloinen        Tosin käytettävissä olevien taloudellisuuslas-
7229: hallitus teki periaatepäätöksen, että seuraava     kelmien mukaan kustannusoptimi on suhteelli-
7230: suuri hiilivoimalaitos rakennetaan Poriin. Hal-    sen laakea, ellei sähkön tuonnissa tapahdu
7231: litus on edelleen tällä kannalla.                  oleellisia muutoksia. Erilaisten epävarmuuste-
7232:                                      1988 vp. -    KK n:o 41                                      3
7233: 
7234: kijöiden vuoksi, jotka liittyvät hintaoletuksiin   että kivihiilivoimalaitosten rikinpoistolaitteis-
7235: ja sähkön kysyntään, taloudellisin käyttöönot-     toihin kohdistuvat investoinnit vapautettaisiin
7236: tovuosi voi olla joko vuosi ennen tai jälkeen      liikevaihtoverosta vuoden 1995 loppuun saak-
7237: suunnitellun ajankohdan. Toisaalta ratkaisut,      ka. Tämä kustannusrasitusta keventävä muu-
7238: jotka merkittävästi muuttaisivat sähköntuon-       tos koituisi siten myös Porin voimalaitoksen
7239: nin määrää nykyisestä, voivat oleellisesti vai-    hyväksi.
7240: kuttaa rakentamisajankohtaan.                         Hallitus katsoo, että edellytykset Porin voi-
7241:    Ympäristöhaittojen pienentämiseksi uudet        malaitoksen rakentamiselle ovat olemassa. Täl-
7242: kivihiililaitokset on varustettava rikinpoisto-    lä hetkellä hallitus ei näe tarvetta ryhtyä mui-
7243: laittein. Tämä heikentää jonkin verran hiilivoi-   hin toimenpiteisiin. Hallitus seuraa sähkönku-
7244: man kilpailukykyä muihin sähköntuotanto-           lutuksen kehitystä ja voimantuotantokoneiston
7245: muotoihin verrattuna. Hallitus selvittelee par-    kasvattamiseen tähtääviä hankkeita, joilla
7246: haillaan verolainsäädännön muuttamista siten,      1990-luvun sähköhuolto varmistetaan.
7247: 
7248:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1988
7249: 
7250:                                                Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
7251: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 41
7252: 
7253: 
7254: 
7255: 
7256:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7257: 
7258:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kolkraftverk skall byggas i Björneborg. Rege-
7259: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ringen håller fortfarande fast vid denna stånd-
7260: nr 127 av den 16 februari 1988 till vederböran-     punkt.
7261: de medlem av statsrådet översänt avskrift av           Efter ovan nämnda principbeslut har elför-
7262: följande av riksdagsman Elo m.fl. underteck-        sörjningsdelegationen berett ett förslag till
7263: nade spörsmål nr 41:                                stamplan för elförsörjningen 1988-1997. Av-
7264:                                                     sikten med stamplanen är, såsom av namnet
7265:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            även framgår, att den skall fungera som nor-
7266:        vidta för byggande av det planerade          mativ stomme för kraftverksutbyggnaden un-
7267:        storkolkraftverket i Tahkoluoto i Björ-      der de kommande åren. Sedan statsrådet fast-
7268:        neborg?                                      ställt stamplanen, kan byggnadslov beviljas för
7269:                                                     det kraftverk som ingår i planen.
7270:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Kolkraftverket i Björneborg har på fram-
7271: samt anföra följande:                               ställning av Imatran Voima upptagits i det nyss
7272:    1 Finland har elkonsumtionen ökat mera än        färdigställda förslaget till stamplan för åren
7273: väntat och som en följd härav har det också         1988-1997. Som begynnelseår för bygg-
7274: blivit nödvändigt att i någon mån höja kalky-       nadsarbetena för verket har i förslaget anteck-
7275: lerna beträffande den framtida utvecklingen         nats 1988 eller 1989. För närvarande föreligger
7276: för elkonsumtionens del. Enligt handels- och        inte kännedom om några sådana orsaker som
7277: industriministeriets senaste uppskattningar         kunde föranleda att statsrådet inte skulle fast-
7278: kommer den existerande elproduktionskapaci-         ställa åtminstone denna del av stamplanen.
7279: teten och den som för närvarande byggs ut år           Imatran Voima har meddelat att kraftverket
7280: 1995 att täcka ca 93 Olo av det uppskattade         i Björneborg kan tas med i stamplanen som ett
7281: totalbehovet 13 300 MW. Ny kapacitet av stor-       550 MW :s verk bl.a. på villkor att industrin
7282: leksklassen 950 MW måste således säkerställas       deltar i projektet med en andel som motsvarar
7283: fram till år 1995. Också elproducenterna har        150-200 MW. 1 annat fall kan storleken och
7284: framlagt motsvarande uppskattningar och ef-         likaså tidtabellen för projektet ändras. Veterli-
7285: tersom de prognostiserat en större konsumtion       gen har förhandlingarna mellan Imatran Voi-
7286: har de kommit fram tili kapacitetstal, som är       ma och industrin om ett avtal angående indust-
7287: några hundra megawatt större.                       rins medverkan i projektet redan slutförts.
7288:    Av den elanskaffningskapacitet som står tili        1 Finland ansvarar statsmakten inte för ut-
7289: förfogande fram till år 1995 kommer en del att      byggnaden av elproduktionsmaskineriet utan
7290: vara s.k. baslasteffekt dvs. i praktiken så stor    enbart för den allmänna ram inom vilken
7291: att den motsvarar minst ett stort kondenskraft-     elförsörjningen genomförs. 1 vårt land ansva-
7292: verk. Enligt elförsörjningsdelegationen, som        rar kraftbolagen för byggandet och använd-
7293: verkar i anslutning till handels- och industri-     ningen av kraftverk. Produktion och försälj-
7294: ministeriet, borde ett sådant verk tas i bruk       ning av el utgör dessa bolags affärsverksamhet.
7295: under år 1993 förutsatt att importen av el från     Detsamma gäller även för statliga kraftbolag.
7296: Sovjetunionen fortgår efter år 1989. På basis       T.ex. Imatran Voima ansvarar för det ekono-
7297: av de energipolitiska beslut som fattats hittills   miska resultatet av sin affärsverksamhet gent-
7298: kan nästa stora kondenskraftverk redan av           emot bolagets ägare, dvs. staten. Det ankom-
7299: rent tidtabellsmässiga orsaker inte vara ett        mer på bolaget och dess beslutande organ att
7300: kärnkraftverk. Det enda beaktansvärda alter-        sköta den egentliga affärsverksamheten samt
7301: nativet är, ur dagens synpunkt sett, ett kraft-     investeringsbesluten.
7302: verk som använder stenkoi som bränsle.                 Kolkraftverket i Björneborg är ett omfattan-
7303:    1 slutet av år 1986 fattade landets dåvarande    de investeringsprojekt och dess lönsamhet på-
7304: regering ett principbeslut om att följande stora    verkas väsentligt av en riktig tidtabell för
7305:                                      1988 vp. -    KK n:o 41                                     5
7306: 
7307: projektets färdigställande. Enligt de lönsam-      former att producera el. Regeringen utreder
7308: hetsberäkningar som står tili förfogande är        som bäst frågan om en sådan ändring av
7309: dock kostnadsoptimum relativt vidsträckt om        skattelagstiftningen att investeringar i avsvav-
7310: det inte sker väsentliga förändringar i elimpor-   lingsanläggningar för stenkolkraftverk kunde
7311: ten. Beroende på olika slags osäkerhetsfakto-      befrias från omsättningsskatt fram tili ut-
7312: rer, som anknyter tili prisprognoser och efter-    gången av år 1995. En dylik ändring skulle
7313: frågan på el, kan det mest ekonomiska året för     lätta kostnadstrycket och därmed också gynna
7314: igångkörningen vara antingen året innan eller      kraftverket i Björneborg.
7315: året efter den planerade tidpunkten. Å andra
7316: sidan kan lösningar, som på ett betydande sätt         Regeringen anser att förutsättningar finns
7317: ändrar den nuvarande kvantiteten importerad        för att bygga ett kraftverk i Björneborg. Rege-
7318: el, väsentligt inverka på tidpunkten för byg-      ringen anser också att det för närvarande inte
7319: gandet.                                            finns behov att vidta några andra åtgärder.
7320:    De nya stenkolsverken skall förses med av-      Regeringen följer utvecklingen i fråga om el-
7321: svavlingsanläggningar för att minska miljöolä-     konsumtionen och sådana projekt som siktar
7322: genheterna. Detta försvagar i viss mån kolkraf-    tili att öka antalet kraftverk och därmed säker-
7323: tens konkurrensförmåga jämfört med andra           ställa elförsörjningen på 1990-talet.
7324: 
7325:     Helsingfors den 21 mars 1988
7326: 
7327:                                                Handels- och industriminister Ilkka Suominen
7328:                                               1988 vp.
7329: 
7330: Kirjallinen kysymys n:o 42
7331: 
7332: 
7333: 
7334: 
7335:                                  Virolainen ym.: Rintamaveteraaneille rakennettujen asuntojen
7336:                                     säilymisestä heidän käytössään
7337: 
7338: 
7339:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7340: 
7341:    Toisen maailmansodan jälkeen ryhdyttiin          mielestämme tärkeätä, että sotaveteraaneja ja
7342: meillä Suomessa tukemaan sotaveteraaneille ja       heidän perheitään varten yhteiskunnan tuella
7343: heidän perheilleen tarkoitettua asuntotuotan-       rakennetut asunnot voitaisiin jatkuvasti varata
7344: toa. Eri puolille maata rakennettiin silloin        ensi sijassa asuntojen alkuperäisiä tarkoituksia
7345: valtion myöntämien asuntolainojen turvin sekä       varten. Tässä tarvitaan valtion asuntoasioista
7346: asunto-osakeyhtiötaloja että asunto-osuuskun-       vastaavien viranomaisten toimenpiteitä.
7347: tien omistamia taloja. Näin helpotettiin mer-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7348: kittävällä tavalla vaikeuksissa elävien sotavete-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7349: raanien asuntojen saantia.                          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
7350:    Nyttemmin ovat monet asunnon valtion tuen        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
7351: avulla saaneet veteraanit kuolleet ja heidän        sen:
7352: perillisensä ovat alkaneet myydä sotaveteraa-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
7353: neille tarkoitettuja asuntoja. Asunto-osuus-               sotaveteraaneja ja heidän perheitään
7354: kuntia on ryhdytty purkamaan ja sen jälkeen                varten valtion tuella rakennetut asun-
7355: nämä asunnot on myyty käypään hintaan täy-                 not ovat siirtymässä pois alkuperäisestä
7356: sin ulkopuolisille.                                        tarkoituksestaan, ja
7357:    Useilla paikkakunnilla on yhä tänään lukui-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7358: sia sotaveteraaneja ja heidän perheitään joko              ryhtyä, että ko. asunnot voitaisiin jat-
7359: ilman asuntoa tai he joutuvat elämään edelleen             kuvasti varata sotaveteraaneille ja hei-
7360: hyvinkin heikoissa asunnoissa. Sen vuoksi olisi            dän perheilleen?
7361: 
7362:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1988
7363: 
7364:                      Johannes Virolainen                    Aapo Saari
7365: 
7366: 
7367: 
7368: 
7369: 280290N
7370: 2                                   1988 vp. -    KK n:o 42
7371: 
7372: 
7373: 
7374: 
7375:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7376: 
7377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    etuja ja turvaisi kaikkien halukkaiden asumi-
7378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     sen talossa myös muutoksen jälkeen. Jos joku
7379: olette 16 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn        jäsen vastustaa muutosta, ei vuokra-asuntojen
7380: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      omaksilunastamisesta annetun lain mukainen
7381: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     menettely ja lainoitus tule kysymykseen.
7382: edustaja Virolaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-      Asunto-osuuskunnan muuttaminen asunto-
7383: lisesta kysymyksestä n:o 42:                      osakeyhtiöksi tapahtuu jäsenten tekemällä pää-
7384:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että     töksellä, joka perustuu useimmiten juuri talou-
7385:                                                   dellisiin vaikuttimiin. Hallintamuodon muutta-
7386:        sotaveteraaneja ja heidän perheitään       misen jälkeen asuinhuoneiston hallintaan oi-
7387:        varten valtion tuella rakennetut asun-
7388:                                                   keuttavat osakkeet ovat vapaasti luovutettavis-
7389:        not ovat siirtymässä pois alkuperäisestä
7390:                                                   sa, jollei omistajalle ole myönnetty valtion
7391:        tarkoituksestaan, ja
7392:                                                   omaksilunastamislainaa. Myös alkuaan asun-
7393:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     to-osakeyhtiönä lainoitetussa talossa oleva
7394:        ryhtyä, että ko. asunnot voitaisiin jat-   huoneisto voidaan luovuttaa vapaasti sen jäl-
7395:        kuvasti varata sotaveteraaneille ja hei-   keen, kun valtion lainasta aiheutuvat rajoituk-
7396:        dän perheilleen?                           set ovat lakanneet olemasta voimassa. Valtion
7397:                                                   lainoitukseen liittyvien rajoitusten tarkoitukse-
7398:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        na on säilyttää asuntokanta tuen tarpeessa
7399: taen seuraavaa:                                   olevien henkilöiden käytössä. Rajoitussään-
7400:    Asuntohallitus on vuosina 1962-78 myöntä-      nöksillä ei ole kuitenkaan mahdollista kohdis-
7401: nyt asuntolainoja mm. noin 300 asunto-osuus-      taa tukea joillekin erityisryhmille. Omistus-
7402: kuntatalon rakentamista varten. Näissä talois-    asuntojen luovutuksensaajia voidaan rajata
7403: sa on ollut yhteensä yli 8 000 asuntoa. Huo-      vain asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen
7404: mattava osa asunto-osuuskunnista on ollut rin-    otettavana lunastuslausekkeella, jonka sisällös-
7405: tamaveteraanien asumista palvelevia. Veteraa-     tä päättävät yhtiön osakkaat yhtiökokoukses-
7406: nien asumista on tuettu jonkin verran myös        sa. Lunastuslauseketta ei voida kuitenkaan so-
7407: asunto-osakeyhtiöitä lainoittamalla.              veltaa valtion lainoittamissa omistusasunnoissa
7408:    Valtion    lainoittamien    vuokra-asuntojen   niin kauan kuin lainoitukseen liittyvät rajoi-
7409: omaksilunastaminen toteutettiin lainsäädän-       tukset ovat voimassa.
7410: nössä 1980-luvun alussa. Omaksilunastamisen          Rintamaveteraanien ja sotainvalidien asun-
7411: piiriin tulivat alusta lähtien myös lainoitetut   to-oloista on 1980-luvulla tehty selvityksiä ai-
7412: asunto-osuuskunnat. Näissä oikeus huoneiston      nakin Kuopion, Mikkelin ja Kymen lääneissä
7413: hallintaan oli järjestetty lähes poikkeuksetta    ja Helsingin kaupungissa. Selvityksistä käy
7414: siten, että osuuskunnan jäsen vuokrasi osuus-     ilmi, että rintamaveteraanit ja sotainvalidit
7415: kunnalta huoneiston. Tällöin jäsenen ja osuus-    asuvat keskimääräistä väljemmin ja keskimää-
7416: kunnan välillä vallitsi huoneenvuokrasuhde.       räistä useammin omistusasunnoissa. Toisaalta
7417: Omaksilunastamisjärjestelmässä       osuuskunta   asuntojen varustetaso osoittautui keskimää-
7418: voidaan jäsenten yksimielisellä päätöksellä       räistä heikommaksi.
7419: muuttaa sen toimintaa jatkavaksi asunto-osa-         Yleiseen vanhusten avohuoltoon kuuluu
7420: keyhtiöksi, jolle asuntolaina siirretään.         olennaisena osana tyydyttävän asumistason
7421:    Osuuskunnan kaikkien jäsenten yksimielinen     turvaaminen, voivathan puutteelliset asunto-
7422: päätös on asetettu edellytykseksi sille, että     olot johtaa jopa laitoshuollon tarpeeseen. Rin-
7423: asuntohallitus voi hyväksyä asunto-osuuskun-      tamaveteraaneille lienee keskeistä, että heille
7424: tatalon luovuttamisen perustettavalle asunto-     järjestetään tarvittaessa tyydyttävän asumista-
7425: osakeyhtiölle. Tällä on pyritty siihen, että      son takaava asuminen siihen mahdollisesti liit-
7426: asunto-osuuskunnan muuttaminen asunto-osa-        tyvine palveluineen. Asunto- ja sosiaaliviran-
7427: keyhtiöksi ei loukkaisi osuuskunnan jäsenten      omaisten tehtävänä on yhteistyönä etsiä tarkoi-
7428:                                    1988 vp. -    KK n:o 42                                    3
7429: 
7430: tuksenmukaisimmat ratkaisut. Tämä kysymys        vassa maann huomiota erityisryhmien, mm.
7431: olisikin nähtävä osana yleistä asuntopolitiik-   invalidien,  vanhusten    ja asunnottomien
7432: kaa, jossa on viime vuosina kiinnitetty enene-   asunto-olojen tukemiseen.
7433: 
7434:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1988
7435: 
7436:                                                              Ympäristöministeri Kaj Bärlund
7437: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 42
7438: 
7439: 
7440: 
7441: 
7442:                              Till Riksdagens Herr Talman
7443: 
7444:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         detta har man strävat efter att ändringen av ett
7445: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         bostadsandelslag till bostadsaktiebolag inte
7446: av den 16 februari 1988 till vederbörande           skulle inskränka på andelslagets medlemmars
7447: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-     förmåner, och att den skulle säkra bostad i
7448: dagsman Virolainen m.fl. undertecknade              huset för alla dem som vill bo kvar också efter
7449: spörsmål nr 42:                                     ändringen. Om någon medlem motsätter sig
7450:                                                     ändringen, kommer det förfarande och den
7451:           Är Regeringen medveten om att de          belåning som stadgas i lagen om inlösen av
7452:        bostäder som byggts för krigsveteraner       hyresbostäder inte i fråga.
7453:        och deras familjer med statligt under-          Omändringen av ett bostadsandelslag till ett
7454:        stöd alltmer används till andra ändamål      bostadsaktiebolag sker genom beslut av med-
7455:        än vad de ursprungligen var avsedda
7456:                                                     lemmarna vilket oftast grundas just på ekono-
7457:        för, och
7458:                                                     miska motiv. Efter det att besittningsformen
7459:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ändrats, kan de aktier som berättigar till in-
7460:        ta för att bostäderna i fråga fortsätt-      nehav av bostadslägenheter överlåtas fritt, ifall
7461:        ningsvis skulle kunna reserveras för         ägaren inte har beviljats statligt inlösningslån.
7462:        krigsveteraner och deras familjer?           Även en lägenhet i ett hus vilket ursprungligen
7463:                                                     beviljats lån såsom aktiebolag kan fritt över-
7464:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        låtas efter det att de begränsningar som det
7465: samt anföra följande:                               statliga lånet uppställer har upphört att gälla.
7466:    Bostadsstyrelsen har under tiden 1962-78         Avsikten med dessa begränsningarna är att
7467: beviljat bostadslån bl.a. för byggandet av ca       upprätthålla ett bostadsbestånd till förfogande
7468: 300 bostadsandelslagshus. 1 dessa hus har det       för personer som är i behov av stöd. Med
7469: totala antalet bostäder varit över 8 000. En        bestämmelserna om begränsning är det ändå
7470: betydande del av bostadsandelslagen har i frå-      inte möjligt att rikta stöd till några särskilda
7471: ga om boende betjänat frontveteranerna. Vete-       grupper. Kretsen av dem till vilka ägarbostäder
7472: ranernas boende har i viss mån också fått           överlåts kan begränsas endast genom att i
7473: understöd i form av lån som beviljats bostads-      bostadsaktiebolagets bolagsordning inkluderas
7474: aktiebolag.                                         en inlösningsklausul, vars innehåll bestäms av
7475:    1 lagstiftningen förverkligades inlösningen av   bolagets aktieägare vid bolagsstämman. lnlös-
7476: statsbelånade hyresbostäder i början av 1980-       ningsklausulen kan dock inte tillämpas på
7477: talet. Till inlösningen hörde från första början    statsbelånade ägarbostäder så länge de be-
7478: också bostadsandelslag som beviljats lån. 1         gränsningar som hänför sig till lånet gäller.
7479: dessa hade rätten att inneha en lägenhet nästan        På 1980-talet har det gjorts undersökningar
7480: utan undantag ordnats så att en medlem i            om frontveteranernas och krigsinvalidernas
7481: andelslaget hyrde lägenheten av andelslaget. 1      boendeförhållanden åtminstone i Kuopio, S:t
7482: dessa fall förelåg ett hyresförhållande mellan      Michels och Kymmene län samt i Helsingfors
7483: medlemmen och andelslaget. 1 systemet med           stad. Av utredningarna framgår att frontvete-
7484: inlösning kan andelslaget, med medlemmarnas         ranerna och krigsinvaliderna bor i rymligare
7485: enhälliga beslut, ändras till ett bostadsaktiebo-   bostäder än finländarna i genomsnitt och ofta-
7486: lag, som fortsätter andelslagets verksamhet och     re än i genomsnitt i ägarbostäder. Å andra
7487: på vilket bostadslånet överförs.                    sidan visade sig bostädernas utrustningsnivå
7488:    Förutsättningen för att bostadsstyrelsen skall   vara lägre än den genomsnittliga.
7489: kunna godkänna att bostadsandelslagshuset              Tryggandct av en tillfredsställande boendeni-
7490: överlämnas till det bostadsaktiebolag som skall     vå är en väsentlig del av den allmänna öppna
7491: bildas, är att bostadsandelslagets alla medlem-     vården av åldringar, ty bristfälliga boendeför-
7492: mar fattar ett enhälligt beslut i saken. Med        hållanden kan ju t.o.m. leda till behov av
7493:                                        1988 vp. -     KK n:o 42                                    5
7494: 
7495: anstaltsvård. För frontveteranerna torde det          na. Frågan borde ses som en del av den
7496: vara väsentligt att de vid behov kan få tillgång      allmänna bostadspolitiken, där det under de
7497: tili bostäder så att de garanteras en tillfredstäl-   senaste åren i allt högre grad fästs uppmärk-
7498: lande bondenivå med eventuella därtill höran-         samhet vid att stöda bostadsförhållandena för
7499: de former av service. Bostadsmyndigheterna            specialgrupper såsom bl.a. invalider, åldringar
7500: och de sociala myndigheterna bör samarbeta            och bostadslösa.
7501: för att hitta de mest ändamålsenliga lösningar-
7502: 
7503:      Helsingfors den 30 mars 1988
7504: 
7505:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
7506:                                             1988 vp.
7507: 
7508: Kirjallinen kysymys n:o 43
7509: 
7510: 
7511:                                  Särkijärvi ym.: Suojelualueiden ostamiseen tarkoitettujen mää-
7512:                                     rärahojen lisäämisestä
7513: 
7514:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7515: 
7516:    Valtioneuvosto on tehnyt neljää suojeluoh-      varattu 47 milj. mk, mikä on vastoin hallitus-
7517: jelmaa koskevat periaatepäätökset. Nämä ovat       ohjelmaa, jossa nimenomaan luvattiin lisätä
7518: 24.2.1978 tehty kansallis- ja luonnonpuistover-    suojelualueiden ostoon varattavia määräraho-
7519: kon kehittämistä koskeva periaatepäätös siihen     ja. Koskiensuojelulain mukaisiin korvauksiin
7520: 2.4.1980 ja 2.9.1980 tehtyine täydennyksineen,     on varattu lO milj. mk vuodelle 1988. Kun
7521: 19.4.1979 tehty soidensuojelun perusohjelmaa       hallitusohjelmasta huolimatta suojelualueiden
7522: koskeva periaatepäätös siihen 26.3.1981 tehtyi-    ostovaroja on kuluvana vuonna vähennetty,
7523: ne täydennyksineen, 3.6.1982 tehty lintuvesien     ollaan jo nyt alkuvuonna joutumassa tilantee-
7524: suojeluohjelmaa koskeva periaatepäätös ja          seen, jossa suojelualueiden ostoon varatut ra-
7525: 3.5.1984 vahvistettu harjujen suojeluohjelma.      hat ovat pitkälle sidottuja tai loppumassa.
7526: Lisäksi 1.2.1987 voimaan tulleella koskiensuo-     Tämä saattaa vaarantaa valtiovallan uskotta-
7527: jelulailla on suojeltu voimalaitosrakentamiselta   vuutta suojelualueiden perustamisen neuvotte-
7528: 53 vesistöaluetta tai yksittäistä koskea.          luosapuolena. Suojelualueiden hankinta on pit-
7529:    Valtioneuvoston hyväksymiä suojeluohjel-        käjänteistä toimintaa, jossa kauppaneuvottelut
7530: mia toteutetaan yksityismaiden osalta joko         ja lunastustoimitukset voivat kestää useitakin
7531: hankkimalla ohjelmiin sisältyvät kohteet val-      vuosia. Tällöin olisi varmistettava, että tarvit-
7532: tion omistukseen tai maksamalla suojelualueen      tavat varat ovat kunakin vuonna käytettävissä.
7533: muodostamisesta sen omistajalle aiheutuvasta       Laajat kansalaispiirit odottavat viranomaisilta
7534: taloudellisesta hyödyn menetyksestä korvaus.       nykyistä tehokkaampaa toimintaa luonnon
7535: Harjujen suojeluohjelmaa toteutetaan etupääs-      suojelemiseksi. Valtioneuvoston vahvistamien
7536: sä maa-aineslakiin sisältyvän lupamenettelyn       suojeluohjelmien toteuttaminen on puolestaan
7537: avulla.                                            varsin suuressa osassa maata se konkreettinen
7538:    Suojeluohjelmista parhaiten on toteutunut       mittari, jolla hallituksen ja viranomaisten toi-
7539: pääosin valtionmaita sisältävä kansallis- ja       mintaa luonnonsuojelussa arvioidaan.
7540: luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma. Sen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7541: sijaan soidensuojelun perusohjelman ja lintu-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7542: vesien suojeluohjelman toteuttaminen on val-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
7543: tionmaidenkin, mutta erityisesti yksityismaiden    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
7544: osalta pahasti kesken. Vuoden 1987 lopulla         sen:
7545: toteuttamatta oleviin suojeluohjelmiin sisältyi
7546: vajaat 200 000 ha yksityisomistuksessa olevia               Onko Hallitus tietoinen suojelualuei-
7547: maita.                                                    den ostovarojen riittämättömyyden ai-
7548:    Suojeluohjelmien toteuttamisen suurimpina              heuttamasta tilanteesta, joka saattaa
7549: esteinä ovat olleet suojelualueiden osto- ja              horjuttaa valtiovallan uskottavuutta
7550:  korvausvarojen niukkuus sekä ostotoimintaa               luonnonsuojelun toteuttamisessa, ja
7551: hoitavan henkilökunnan puute. Valtion vuo-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7552: den 1987 valtion tulo- ja menoarviossa ostova-            ryhtyä asiantilan pikaiseksi korjaami-
7553: roja oli varattu 53 milj. mk. Vuodelle 1988 on            seksi?
7554:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1988
7555: 
7556:           Jouni J. Särkijärvi           Esko Helle                   Reino Paasilinna
7557:           Sirpa Pietikäinen             Jorma Fred                   Erkki Pulliainen
7558:           Tellervo Renko                Matti Saarinen               Ole Wasz-Höckert
7559:           Heli Astala                   Mats Nyby                    Eino Siuruainen
7560:                       Heikki Riihijärvi                      Marja-Liisa Löyttyjärvi
7561: 280291P
7562: 2                                  1988 vp. -    KK n:o 43
7563: 
7564: 
7565: 
7566: 
7567:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7568: 
7569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   rahan lisäksi on ministeriöllä käytettävissään 3
7570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    miljoonaa markkaa luonnonsuojelualueiden
7571: olette 16 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn       perustamisesta yksityismaille maksettaviin kor-
7572: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     vauksiin. Korvausmenettely on soidensuoje-
7573: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    luohjelman ja lintuvesien suojeluohjelman to-
7574: edustaja Särkijärven ym. näin kuuluvasta kir-    teuttamisessa vaihtoehto alueen hankkimiselle
7575: jallisesta kysymyksestä n:o 43:                  valtion omistukseen.
7576:          Onko Hallitus tietoinen suojelualuei-      Ostomäärärahoja oli vuonna 1987 yhteensä
7577:        den ostovarojen riittämättömyyden ai-     53,85 miljoonaa markkaa. Lisäksi Kitkannie-
7578:        heuttamasta tilanteesta, joka saattaa     men vaihdossa luovutettiin vastikkeena valtion
7579:        horjuttaa valtiovallan uskottavuutta      maita yli 10 000 hehtaaria. Vuosi 1987 oli
7580:        luonnonsuojelun toteuttamisessa, ja       suojelualueiden hankinnassa ennätyksellinen,
7581:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    sillä alueita hankittiin yli 15 000 hehtaaria.
7582:        ryhtyä asiantilan pikaiseksi korjaami-    Tähän verrattuna käytettävissä oleva ostomää-
7583:        seksi?                                    räraha on tänä vuonna niukka.
7584:                                                     Tilannetta vaikeuttaa nyt nimenomaan se,
7585:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-    että vuoden 1987 lopulla monen suuren hank-
7586: vasti seuraavaa:                                 keen neuvottelut edistyivät ratkaisevasti. Näin
7587:    Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa     ollen tulisi poikkeuksellisen useita suurhank-
7588: on ympäristöministeriölle varattu luonnonsuo-    keita toteuttaa samana vuonna.
7589: jelualueiden hankintaan 47 miljoonaa mark-          Ostomäärärahojen käyttö on ympäristömi-
7590: kaa. Valtiolle hankitaan lähinnä valtioneuvos-   nisteriössä vuonna 1988 suunniteltu siten, että
7591: ton vahvistamien kansallis- ja luonnonpuisto-    varat mahdollisuuksien mukaan suunnataan
7592: verkon kehittämisohjelman sekä soidensuoje-      arvokkaimpiin ja suojelun kannalta kiireelli-
7593: luohjelman mukaisia alueita. Lisäksi hankitaan   simpiin kohteisiin. Erityisesti kansallis- ja
7594: lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvia alueita    luonnonpuistoihin liitettäviä alueita pidetään
7595: silloin, kun se on mahdollista. Hankintamäärä-   etusijalla.
7596: 
7597:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1988
7598: 
7599:                                                              Ympäristöministeri Kaj Bärlund
7600:                                     1988 vp. -    KK n:o 43                                       3
7601: 
7602: 
7603: 
7604: 
7605:                             Tili Riksdagens Herr Taimao
7606: 
7607:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       get står tili ministeriets förfogande 3 miljoner
7608: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       mark för ersättningar, som skall betalas för
7609: av den 16 februari 1988 tili vederbörande         inrättande av naturvårdsområden på privat
7610: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    mark. Ersättningsförfarandet är ett alternativ
7611: jande av riksdagsman Särkijärvi m. fl. under-     tili förvärv av ett område i statens ägo vid
7612: tecknade spörsmål nr 43:                          genomförandet av myrskyddsprogrammet och
7613:                                                   skyddsprogrammet för fågelsjöar och fågelrika
7614:          Är Regeringen medveten om den si-        havsvikar.
7615:        tuation som förorsakats av att medlen
7616:        för inköp av skyddsområden är otill-           Köpanslagen var år 1987 sammanlagt 53,85
7617:        räckliga och som kan undergräva sta-       miljoner mark. Dessutom överläts vid bytet av
7618:        tens trovärdighet beträffande genomfö-     Kitkanniemi över 10 000 hektar statsjord som
7619:        randet av naturvården och                  vederlag. År 1987 var ett rekordår beträffande
7620:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     anskaffningen av skyddsområden eftersom
7621:        ta för att brådskande korrigera sakför-    området med en areal av mer än 15 000 hektar
7622:        hållandet?                                 förvärvades. Jämfört med detta är det köpan-
7623:                                                   slag som står tili förfogande i år knappt.
7624:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Situationen försvåras nu uttryckligen av att
7625: samt anföra följande:                             förhandlingarna för många stora projekt fram-
7626:   I statsförslaget för år 1988 har för miljömi-   skred på ett avgörande sätt i slutet av år 1987.
7627: nisteriet reserverats 47 miljoner mark för an-    Således borde exceptionellt många stora pro-
7628: skaffning av naturvårdsområden. För statens       jekt genomföras under samma år.
7629: räkning anskaffas närmast områden i enlighet          I miljöministeriet har planerats att köpansla-
7630: med utvecklingsprogrammet för nätet av natio-     gen år 1988 används så att medlen i mån av
7631: nal- och naturparker samt myrskyddsprogram-       möjlighet inriktas på de objekt som är mest
7632: met, vilka fastställts av statsrådet. Dessutom    värdefulla och mest brådskande med tanke på
7633: anskaffas områden som hör tili skyddspro-         skyddet. Speciellt områden som skall fogas tili
7634: grammet för fågelsjöar och fågelrika havsvikar    national- och naturparker anses stå i främsta
7635: då det är möjligt. Förutom anskaffningsansla-     rummet.
7636: 
7637:     Helsingfors den 30 mars 1988
7638: 
7639:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
7640: 1
7641: 1
7642:  1
7643:   1
7644:   1
7645:    1
7646:     1
7647:     1
7648:      1
7649:       1
7650:       1
7651:        1
7652:         1
7653:         1
7654:          1
7655:           1
7656:           1
7657:            1
7658:             1
7659:             1
7660:              1
7661:               1
7662:               1
7663:                1
7664:                 1
7665:                 1
7666:                                                1988 vp.
7667: 
7668: Kirjallinen kysymys n:o 44
7669: 
7670: 
7671: 
7672: 
7673:                                   Kortesalmi: Erityistuen antamisesta Pohjois-Suomen viljelijöille
7674: 
7675: 
7676:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7677: 
7678:    Viime kesä oli vuosisadan heikoimpia                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7679: maamme maataloudelle. Sen johdosta Pohjois-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7680: Suomen viljelijät ovat joutuneet suuriin talou-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7681: dellisiin vaikeuksiin. Tämä on koskenut erityi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7682: sesti nuoria viljelijöitä, jotka ovat viime vuosi-
7683: na joutuneet tekemään sekä kone- että raken-                  Tietääkö Hallitus, että vaikean kato-
7684: nusinvestointeja. Monen tilan kehittämisestee-              vuoden johdosta useat maatilat erityi-
7685: nä ovat olleet myös tuotannonrajoitustoimet,                sesti Pohjois-Suomessa ovat joutuneet
7686: jotka ovat olleet vielä huonon vuoden lisärasit-            pakkohuutokaupan partaalle, ja
7687: teina.                                                        aikooko Hallitus kiireesti joillakin
7688:                                                             erityistukitoimilla, esimerkiksi alenta-
7689:    Ruotsin hallitus on antanut Pohjois-Ruotsin              malla siementen ja apulantojen val-
7690: viljelijöille katokorvauksien lisäksi erityistu-            miste- ja liikevaihtoveroa, auttaa niitä
7691: kea. Samanlaista erityistukea olisi järjestettävä           Pohjois-Suomen viljelijöitä, jotka ovat
7692: myös meillä ja nimenomaan Pohjois-Suomen                    joutuneet ylipääsemättömiin vaikeuk-
7693:                                                              .. ?
7694: nuorille viljelijöille.                                     Slln.
7695: 
7696: 
7697:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1988
7698: 
7699:                                         1. Juhani Kortesalmi
7700: 
7701: 
7702: 
7703: 
7704:  280!62Z
7705: 2                                   1988 vp. -    KK n:o 44
7706: 
7707: 
7708: 
7709: 
7710:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7711: 
7712:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Nuorten viljelijöiden tukemiseksi on muute
7713: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tu valtioneuvoston päätöstä käynnistystm
7714: olette 16 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn        maksamisesta. Vuosilta 1984-86 maksamat1
7715: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      olevia varoja voidaan muutetun päätöksen nt
7716: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     jalla käyttää siementen ja lannoitteiden ha1
7717: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-     kintaan, enimmillään koko käynnistystm
7718: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 44:             määrä eli 50 000 mk.
7719:           Tietääkö Hallitus, että vaikean kato-      Suoranaisten katokorvaoksien lisäksi myö1
7720:        vuoden johdosta useat maatilat erityi-     netään viljelijöille satovahinkojen johdos1
7721:        sesti Pohjois-Suomessa ovat joutuneet      korkotukilainoja, joiden myöntämisvaltuus c
7722:        pakkohuutokaupan partaalle, ja             1 000 milj. mk v. 1987 ja 500 milj. mk. 1
7723:                                                   1988. Hyväksyttyjen lainojen runsauden vuol
7724:           aikooko Hallitus kiireesti joillakin
7725:                                                   si katolainojen myöntämisvaltuutta lisätään ,
7726:        erityistukitoimilla, esimerkiksi alenta-
7727:                                                   1988 160 milj. mk. Korotuksen jälkeen katola
7728:        malla siementen ja apulantojen val-
7729:                                                   nojen myöntämisvaltuus on yhteensä 1 6(
7730:        miste- ja liikevaihtoveroa, auttaa niitä
7731:        Pohjois-Suomen viljelijöitä, jotka ovat    milj. markkaa.
7732:        joutuneet ylipääsemättömiin vaikeuk-          Satovahinkojen johdosta on maataloudE
7733:        siin?                                      markkinointivastuuta helpotettu poistamal
7734:                                                   maidontuottajilta perittävä maidon vientiku
7735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tannusmaksu vuoden 1988 alusta. Lisäksi reh1
7736: taen seuraavaa:                                   seosverosta annettuun lakiin tehdyllä muutol
7737:                                                   sella aleni rehuseosvero vuoden 1988 alusta 7.
7738:    Vuoden 1987 satovahingot ovat olleet poik-     pennistä 2 penniin kilolta.
7739: keuksellisen suuret, yhteensä n. 3,2 miljardia
7740:                                                      Erityistukitoimenpiteeksi katsotaan myi
7741: markkaa. Tiloille kertyi vahinkoa omavastuu-
7742:                                                   soijarouheen jakelun järjestäminen suoraan s:
7743: osuuden vähentämisen jälkeen 1,83 miljardia
7744:                                                   tovahinkoja kärsineille kotieläintiloille, jois!
7745: markkaa.
7746:                                                   ruokinta perustuu pääosin kotoisiin rehuihi1
7747:    Viljelmäkohtaisiin korvauksiin on valtioneu-
7748:                                                   Soijarehun osto-oikeus on 50 kg nautayksil
7749: voston päätöksellä käytettävissä 1 320 milj. mk
7750:                                                   köä ja 2 000 kg tilaa kohti. SoijarouheE
7751: ja yleiskorvauksiin 221 milj. mk. Koko maassa
7752:                                                   jakelu aloitettiin tammikuun alussa Pohjoi
7753: korvataan viljelmäkohtaisesti omavastuuosuu-
7754:                                                   Suomesta.
7755: den ylittävästä satovahingon määrästä 70 !tJo.
7756: Yleiskorvauksia suoritetaan koko maassa ns.          Valtion viljavarasto on huolehtinut katoal1
7757: väliviljalle maksettavana lisähintana, johon      eiden rehuviljahuollosta siirtämällä varastos~
7758: tarkoitukseen valtion varoja on käytettävissä     olevaa rehuviljaa niihin varastoihin, jotka ov:
7759: 11 milj. mk. Erityisesti Pohjois-Suomea koske-    lähellä katoaluetta.
7760: vana yleiskorvauksena suoritetaan nautaeläi-         Vuoden 1987 satovahinkojen johdosta hall
7761: mien, lampaiden ja vuohien lukumäärän perus-      tus on siis toteuttanut edellä mainittuja to
7762: teella lähinnä nurmituhoista maksettavaa kor-     menpiteitä, ja vaikka yksittäisten viljelijöidE
7763: vausta. Korvausta maksetaan osassa maata          kohdalla kyse onkin myös Pohjois-Suomt:
7764: kolmella eri alueella. !-alueella eli maan poh-   osalta kadon aiheuttamista suurista taloudell
7765: joisimmassa osassa yksikkökorvaus on suurin,      sista menetyksistä, ei hallituksen tarkoitukser
7766: 800 mk nautayksikköä kohden. Muilla alueilla      ole ryhtyä enää kysymyksessä esitetyn kalta
7767: korvaus on pienempi.                              siin toimenpiteisiin.
7768: 
7769:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1988
7770: 
7771:                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
7772:                                      1988 vp. -     KK n:o 44                                     3
7773: 
7774: 
7775: 
7776: 
7777:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7778: 
7779:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Enligt det ändrade beslutet kan medel, som
7780: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          inte har utbetalats för åren 1984-1986, använ-
7781: tv den 16 februari 1988 tili vederbörande           das för anskaffning av utsäde och gödselme-
7782: nedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      del, högst tili ett belopp som motsvarar hela
7783: ande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi            startstödet, dvs. 50 000 mk.
7784: mdertecknade spörsmål nr 44:                           Utöver de direkta ersättningarna för miss- ·
7785:                                                     växt beviljas odlarna på grundvalen av skör-
7786:           Är Regeringen medveten om, att ett        deskador räntestödslån, för vilka bevillnings-
7787:        flertal gårdsbruksenheter, särskilt i        fullmakten år 1987 var 1 000 milj. mk och år
7788:        norra Finland på grund av det svåra          1988 är 500 milj. mk. På grund av det stora
7789:        missväxtåret hotas av exekutiv auktion,      antalet beviljade lån kommer bevillningsfull-
7790:        och                                          makten för de nämnda lånen år 1988 att ökas
7791:           ämnar Regeringen i brådskande ord-        med 160 milj. mk. Efter denna höjning är
7792:        ning genom särskilda stödåtgärder,           bevillningsfullmakten för lånen sammanlagt
7793:        exempelvis genom att sänka accisen och       1 660 milj. mk.
7794:        omsättningsskatten på frö och konst-            Med anledning av skördeskador har lantbru- -
7795:        gödsel, hjälpa sådana odlare i norra         kets marknadsföringsansvar underlättats ge-
7796:        Finland som har råkat i oöverstigliga        nom att den exportkostnadsavgift för mjölk
7797:        svårigheter?                                 som uppbärs hos mjölkproducenterna, har slo-
7798:                                                     pats räknat från ingången av år 1988. Dess-
7799:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        utom har en ändring av lagen om accis på
7800: :amt anföra följande:                               foderblandningar medfört, att accisen på fo-
7801:                                                     derblandningar har sjunkit från 7,5 penni tili 2
7802:  Under år 1987 har skördeskadorna varit
7803:                                                     penni per kilogram från och med ingången av
7804: ~xceptionellt stora och uppgått tili sammanlagt
7805:                                                     år 1988.
7806: :a 3,2 miljarder mk. Sedan självriskandelen             Sam en specialstödsåtgärd betraktas även
7807: tvdragits har gårdsbruksenheternas skador            arrangemanget med distribueringen av sojagrö-
7808: 1ppgått tili 1,83 miljarder mk.                      pe direkt tili sådana lägenheter med husdjur
7809:    Genom statsrådets beslut kan 1 320 milj. mk       som drabbats av skördeskador och där utfod-
7810: lisponeras för lägenhetsbestämda ersättningar        ringen sker huvudsakligen med inhemskt fo-
7811: >ch 221 milj. mk för allmänna ersättningar. I        der. Inköpsrätten i fråga om sojafoder är 50 kg
7812: 1ela Jandet utgår en lägenhetsbestämd ersätt-        per nötboskapsenhet och 2 000 kg per lägen-
7813: ling om 70 Olo för en skördeskada, som över-         het. Distribueringen av sojagröpe inleddes i
7814: :tiger självriskandelen. I allmänna ersättningar     början av januari i norra Finland.
7815: >etalas i hela Jandet för mellanspannmål ett           Statens spannmålsförråd har skött om foder-
7816: illäggspris, för vilket statens ruedel kan dispo-   sädsförsörjningen inom de områden som drab-
7817: Ieras tili ett belopp av 11 milj. mk. I allmänna    bats av skördeskador genom att överföra upp-
7818: ~rsättningar, som främst gäller norra Finland,
7819:                                                     lagrad fodersäd tili sådana upplag som befin-
7820: >etalas på grundval av antalet nötkreatur, får      ner sig i närheten av ett område med skör-
7821: >ch getter närmast en ersättning för vallska-       deskador.
7822: lor. Ersättningen utgår i en del av Jandet inom        Med anledning av skördeskadorna år 1987
7823: re olika områden. Inom område I, dvs. i             har regeringen alltså verkställt ovan nämnda
7824: andets nordligaste del, är ersättningen per         åtgärder och trots att enskilda odlare drabbats
7825: ~nhet högst, och uppgår tili 800 mk per nötbo-      av stora ekonomiska förluster tili följd av den
7826: ikapsenhet. Inom de övriga områdena är er-          missväxt som även drabbat norra Finland, har
7827: iättningen mindre.                                  regeringen inte för avsikt att vidta några ytter-
7828:    För stödjande av unga odlare har statsrådets     ligare åtgärder av det slag som avses i spörsmå-
7829: >eslut om startstöd tili unga odlare ändrats.       let.
7830:    Helsingfors den 1 mars 1988
7831: 
7832:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
7833:                                   j
7834:                                  j
7835:                                 j
7836:                                j
7837:                               j
7838:                              j
7839:                             j
7840:                         j
7841:                         j
7842:                        j
7843:                       j
7844:                      j
7845:                  j
7846:                  j
7847:                 j
7848:                j
7849:               j
7850:           j
7851:           j
7852:          j
7853:         j
7854:        j
7855:       j
7856:   j
7857:   j
7858:  j
7859: j
7860:                                               1988 vp.
7861: 
7862: Kirjallinen kysymys n:o 45
7863: 
7864: 
7865: 
7866: 
7867:                                  Puska ym.: Perusterveydenhuollon järjestämistä koskevista
7868:                                    suunnitelmista
7869: 
7870: 
7871:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7872: 
7873:    Kansanterveyslain (66/72) 5 §:n mukaan           detty tärkeänä pitää kansanterveystyö ja perus-
7874: kansanterveystyö on kunnan tehtävänä. Lain          terveydenhuolto lähellä väestöä ja peruskunta-
7875: mukaan kunnat voivat lääkintöhallituksen            tasoa. Myös hallinnon kehittämisessä on yleise-
7876: suostumuksella huolehtia tästä toiminnasta yh-      nä pyrkimyksenä ollut siirtää tehtäviä ja toimi-
7877: dessä kuntainliiton muodossa.                       valtaa kuntiin sekä lisätä kuntien tosiasiallista
7878:    Maamme terveydenhuolto on käytännössä            ratkaisuvaltaa niiden vastuulla olevissa asioissa
7879: kaksitasoinen: erikoissairaanhoito ja kansan-       (Valtioneuvoston päätös hallinnon hajauttami-
7880: terveystyö. Kun erikoissairaanhoito on järjes-      sesta 29.1.1987). Kun nämä ajatukset ovat
7881: tetty koko läänin tai maakunnan kattavien           tulleet terveydenhuollon keskushallinnon vir-
7882: kuntainliittojen toimesta, on perusterveyden-       kamiesten taholta, herää kysymys, onko valtio-
7883: huollon eli kansanterveystyön järjestäminen         vallan piirissä tämänsuuntaisia pyrkimyksiä tai
7884: yleensä katsottu hyväksi järjestää peruskuntien     suunnitelmia.
7885: toimesta sosiaali- ja koulutoimen tapaan tai,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7886: pienempien kuntien osalta, korkeintaan muu-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7887: taman kunnan muodostaman kuntainliiton toi-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
7888: mesta.                                              sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
7889:                                                     sen:
7890:    Viime aikoina ovat useat sosiaali- ja terveys-
7891: ministeriön ja lääkintöhallituksen virkamiehet                Onko Hallituksen piirissä suunnitel-
7892: viitanneet pyrkimyksiin siirtää perusterveyden-            mia tai pyrkimyksiä perusterveyden-
7893: huolto sairaanhoitopiireille. Tällaiset puheet             huollon siirtämiseksi sairaanhoitopii-
7894: herättävät hämmennystä, kun yleisesti on pi-               reille?
7895: 
7896:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1988
7897: 
7898:           Pekka Puska               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Jorma Huuhtanen
7899:                     Tytti Isohookana-Asunmaa          Eino Siuruainen
7900: 
7901: 
7902: 
7903: 
7904: 280242L
7905: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 45
7906: 
7907: 
7908: 
7909: 
7910:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7911: 
7912:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hoidossa on nk. erityistason hoitoa, josta vas-
7913: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taavat yliopistolliset keskussairaalat terveyden-
7914: olette 16 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          huollon valtakunnallisen suunnitelman määrit-
7915: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        telemän vastuualuejaon pohjalta.
7916: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Erikoissairaanhoitolain valmistelussa on
7917: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       otettu huomioon tämä kolmijako, jota ei ole
7918: sesta kysymyksestä n:o 45:                          tarkoitus mitenkään muuttaa.
7919:           Onko Hallituksen piirissä suunnitel-         Erikoissairaanhoitolaissa on tarkoitus säätää
7920:        mia tai pyrkimyksiä perusterveyden-          sairaanhoitopiirin kuntainliiton tehtäväksi jär-
7921:        huollon siirtämiseksi sairaanhoitopii-       jestää erikoissairaanhoitolaissa säädetty eri-
7922:        reille?                                      koissairaanhoito alueellaan. Edelleen sairaan-
7923:                                                     hoitopiirin kuntainliiton tulisi alueellaan huo-
7924:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lehtia erikoissairaanhoitopalvelujen yhteenso-
7925: vasti seuraavaa:                                    vittamisesta ja yhteistyössä terveyskeskusten
7926:    Terveydenhuollon toiminta on Suomessa            kanssa suunnitella ja kehittää erikoissairaan-
7927: käytännössä kolmiportainen. Kansanterveys-          hoitoa siten, että kansanterveystyö ja erikois-
7928: lain mukaan perustason terveydenhuollosta           sairaanhoito muodostavat toiminnallisen koko-
7929: huolehtivat kuntien ja kuntainliittojen ylläpitä-   naisuuden. Vastaava säännös on tarkoitus si-
7930: mät terveyskeskukset. Sairaalakuntainliittojen      sällyttää kansanterveyslakiin.
7931: ylläpitämä erikoissairaanhoito jakautuu kah-           Edellä sanotun perusteella on selvää, ettei
7932: teen osaan. Erikoissairaanhoidon perustasoista      erikoissairaanhoitolain säätämisen yhteydessä
7933: hoitoa toteutetaan pääosin alue-, keskus- ja        ole pyrkimyksiä perusterveydenhuollon siirtä-
7934: mielisairaaloissa. Tämän lisäksi erikoissairaan-    miseksi sairaanhoitopiireille.
7935: 
7936:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
7937: 
7938:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
7939:                                     1988 vp. -      KK n:o 45                                     3
7940: 
7941: 
7942: 
7943: 
7944:                              Till Riksdagens Herr Talman
7945: 
7946:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ansvarsområden som fastslagits i en för hela
7947: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         landet gemensam hälsovårdsplan.
7948: av den 16 februari 1988 till vederbörande              Vid beredningen av lagen om specialiserad
7949: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      sjukvård har denna tredelning beaktats, viiken
7950: jande av riksdagsman Puska m.fl. underteck-         man inte har någon som helst avsikt att ändra
7951: nade spörsmål nr 45:                                på.
7952:           Finns det i regeringskretsar planer          A vsikten är att i lagen om specialiserad
7953:        eller strävanden att överföra den primä-     sjukvård bestämma att kommunalförbundet
7954:        ra hälsovården på sjukvårdsdistrikten?       för ett sjukvårdsdistrikt har till uppgift att
7955:                                                     ordna i denna lag stadgad specialiserad sjuk-
7956:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vård inom sitt område. Sjukvårdsdistriktets
7957: samt anföra följande:                               kommunalförbund skall fortfarande inom sitt
7958:   Hälsovården i Finland är i praktiken organi-      område sköta koordineringen av de specialise-
7959: serad på tre nivåer. 1 enlighet med folkhälsola-    rade sjukvårdstjänsterna och i samarbete med
7960: gen ombesörjs den primära hälsovården av            hälsovårdscentralerna planera och utveckla den
7961: hälsovårdscentraler som upprätthålls av kom-        specialiserade sjukvården så, att folkhälsoarbe-
7962: muner och kommunalförbund. Den av sjuk-             tet och den specialiserade sjukvården bildar en
7963: huskommunalförbunden upprätthållna special-         funktionell helhet. Avsikten är att införa ett
7964: sjukvården består av två delar. Den primära         liknande stadgande i folkhälsolagen.
7965: specialsjukvården handhas i huvudsak av                På basis av det ovan sagda är det klart att
7966: krets-, central- och sinnessjukhusen. Dessutom      man i samband med stiftandet av lagen om
7967: förekommer inom specialsjukvården vård på           specialiserad sjukvård inte eftersträvar att
7968: s.k. specialnivå som universitetscentralsjukhu-     överföra den primära hälsovården till sjuk-
7969: sen svarar för utgående från en uppdelning i        vårdsdistrikten.
7970: 
7971:     Helsingfors den 18 mars 1988
7972: 
7973:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
7974:                                               1988 vp.
7975: 
7976: Kirjallinen kysymys n:o 46
7977: 
7978: 
7979: 
7980: 
7981:                                  Laine ym: Satovahinkolainojen myöntämisen nopeuttamisesta
7982: 
7983: 
7984:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7985: 
7986:    Maatalouden katolainojen hakuajan päätty-        luottaa tekemiensä sopimusten pitävyyteen. El-
7987: misen jälkeen osoittautuivat todeksi ennakko-       lei muita ratkaisuvaihtoehtoja löydy, on kulu-
7988: aavistukset siitä, että 1,5 miljardin markan        van vuoden ensimmäiseen lisäbudjettiin otetta-
7989: lainakiintiö on liian pieni. Syntyneen ongelman     va tarvittavat ylitykset myöntövaltuuksille.
7990: ratkaisukeinojen valinnassa tulisi ehdottomasti        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7991: löytää ratkaisu, joka turvaa pienten ja keski-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7992: suurten tilojen viljelijöiden edut. Esim. suunni-   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
7993: telmat yksittäisten lainojen leikkaamisesta         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
7994: määräprosenteilla eivät saa kohdistua pieniin       sen:
7995: ja keskisuuriin tiloihin, joiden lainantarve on
7996: suurin.                                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7997:                                                            ryhtyä turvatakseen satovahinkolaino-
7998:   Hallituksen tulisi kiireellisesti ratkaista ka-          jen myöntämisen hakemusten mukai-
7999: don johdosta myönnettyjen lainojen rahoitus-               sesti ilman viivytyksiä pienille ja keski-
8000: ja maksatusongelma siten, että viljelijät voivat           suurille tiloille?
8001: 
8002:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1988
8003: 
8004:           Ensio Laine              Marja-Liisa Löyttyjärvi            Esko-Juhani Tennilä
8005: 
8006: 
8007: 
8008: 
8009: 280243M
8010: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 46
8011: 
8012: 
8013: 
8014: 
8015:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8016: 
8017:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tulo- ja menoarviossa vahvistettava markka-
8018: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       määrä. Myöntämisvaltuuden suuruus oli vuo-
8019: olette 16 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          den 1987 111 lisämenoarviossa 1 000 milj .
8020: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        markkaa ja vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa
8021: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       500 milj. markkaa eli yhteensä 1 500 milj.
8022: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta          markkaa. Sen jälkeen, kun oli ilmennyt, että
8023: kirjallisesta kysymyksestä n:o 46:                  hyväksyttävien lainahakemusten määrä ylitti
8024:                                                     myöntämisvaltuuden lähes 160 milj. markalla,
8025:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       hallitus antoi eduskunnalle esityksen lain 3 §:n
8026:        ryhtyä turvatakseen satovahinkolaino-        muuttamiseksi niin, että myöntämisvaltuutta
8027:        jen myöntämisen hakemusten mukai-            riittävästi korotettaisiin.
8028:        sesti ilman viivytyksiä pienille ja keski-      Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen si-
8029:        suurille tiloille?                           ten, että myöntämisvaltuutta lisättiin 165 milj.
8030:                                                     markalla, että lainat voitaisiin nostaa kolmessa
8031:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         erässä ja että lainojen myöntämisaikaa jatket-
8032: taen seuraavaa:                                     tiin huhtikuun loppuun saakka. Tällä tavalla
8033:    Voimassa olevan vuoden 1987 satovahinko-         turvattiin kaikkien hyväksyttävien lainojen
8034: jen johdosta myönnettävistä korkotukilainois-       myöntäminen täysimääräisinä sekä lisättiin
8035: ta annetun lain (882/87) 3 §:n 1 momentin           mahdollisuutta joustavuuteen lainojen myöntä-
8036: mukaan korkotukilainoja voidaan myöntää             misessä.
8037: lain voimaantulon ja 31 päivän maaliskuuta             Lainmuutos tulee voimaan 23 päivänä maa-
8038: 1988 välisenä aikana yhteensä enintään valtion      liskuuta 1988.
8039: 
8040:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
8041: 
8042:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
8043:                                       1988 vp. -     KK n:o 46                                      3
8044: 
8045: 
8046: 
8047: 
8048:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8049: 
8050:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          uppgick i den tredje tiliäggsbudgeten för år
8051: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          1987 tili 1 000 milj. mk och i statsförslaget för
8052: av den 16 februari 1988 tili vederbörande            år 1988 tili 500 milj. mk, dvs. tili sammanlagt
8053: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       1 500 milj. mk. Efter det, sedan det hade
8054: jande av riksdagsman Ensio Laine m.fl. under-        framgått att beloppet enligt de godtagbara
8055: tecknade spörsmål nr 46:                             ansökningarna översteg bevillningsfullmakten
8056:                                                      med närmare 160 milj. mk, avlät regeringen tili
8057:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             riksdagen en proposition med förslag tili änd-
8058:        vidta för att garantera att små och           ring av lagens 3 § så, att bevillningsfullmakten
8059:        medelstora lägenheter utan dröjsmål           skulle höjas tillräckligt.
8060:        beviljas skördeskadelån i enlighet med
8061:        ansökningarna?                                   Riksdagen godkände regeringens proposition
8062:                                                      så, att bevillningsfullmakten höjdes med 165
8063:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        milj. mk, att lånen kunde lyftas i tre rater och
8064: samt anföra följande:                                att tiden för beviljande av lånen förlängdes till
8065:                                                      utgången av april. På detta sätt garanterades
8066:    Enligt 3 § 1 mom. i den gällande lagen om
8067:                                                      att alla godtagbara lån kunde beviljas till fullt
8068: räntestödslån med anledning av skördeskador-
8069:                                                      belopp samt ökades möjligheten tili flexibilitet
8070: na år 1987 (882/87) kan räntestödslån under
8071:                                                      vid beviljandet av lån.
8072: tiden mellan lagens ikraftträdande och den 31
8073: mars 1988 beviljas högst tili det belopp som           Lagändringen träder i kraft den 23 mars
8074: fastställs i statsförslaget. Beviliningsfullmakten   1988.
8075: 
8076:     Helsingfors den 22 mars 1988
8077: 
8078:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
8079:                                               1988 vp.
8080: 
8081: Kirjallinen kysymys n:o 47
8082: 
8083: 
8084: 
8085: 
8086:                                  Valli ym.: Liikennepolitiikan perusteita selvittävän komitean
8087:                                    asettamisesta
8088: 
8089: 
8090:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8091: 
8092:    Vuoden 1987 aikana tehdyt päätökset osoit-       puolesta, sillä miljardien investointeja ei ole
8093: tavat, että eri liikennemuotoja kehitetään irral-   taloudellista jättää vajaakäytölle. Liikennesek-
8094: lisina toisistaan. Parin vuoden sisällä ovat        torin rahoitusta ei ole kasvatettu läheskään
8095: valmistuneet rautatieliikenteen ja tieliikenteen    suoritteiden kasvun mukaisesti.
8096: pitkän tähtäimen suunnitelmat: parlamentaari-
8097: sen rautatiekomitean mietintö sekä tielaitoksen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8098: TIE 2000 -suunnitelma. Vuodelta 1985 on suu-        jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitäm-
8099: rien kanavahankkeiden kokoomaraportti.              me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
8100:    Vuosina 1980-1986 on VR menettänyt nel-          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
8101: jänneksen suoriteosuuttaan sekä henkilö- että       sen:
8102: tavaraliikenteessä. Samanaikaisesti on kuorma-
8103: autojen akselipainoja korotettu ja leveyttä li-              Aikooko Hallitus pikaisesti asettaa
8104: sätty, vaikka tiestö on erityisesti Etelä-Suomes-          parlamentaarisen liikennekomitean sel-
8105: sa ylikuormitettu ja onnettomuudet lisäänty-               vittämään pitkän tähtäyksen liikenne-
8106: neet.                                                      politiikan perusteita, eri liikennemuoto-
8107:    Nykyisessä tilanteessa tarvitaan voimakkaita            jen keskinäistä koordinointia ja liiken-
8108: toimenpiteitä myös rautateiden ja vesiteiden               nesektorin rahoitusta?
8109: 
8110:     Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1988
8111: 
8112:           Sakari Valli                 Timo Kietäväinen              Heikki Riihijärvi
8113:           Jouni Backman                Esko Jokiniemi                Eeva Turunen
8114:           Riitta Myller                Pirjo Rusanen                 Mauri Miettinen
8115:           Lauha Männistö               Jorma Huuhtanen               Mirja Ryynänen
8116:           Kalle Röntynen               Riitta Saastamoinen           Kari Rajamäki
8117:                                        Markku Lehtosaari
8118: 
8119: 
8120: 
8121: 
8122: 280270R
8123: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 47
8124: 
8125: 
8126: 
8127: 
8128:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8129: 
8130:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      telussa ja viime kädessä vuosibudjettien yhtey-
8131: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dessä tehtävin päätöksin.
8132: olette 18 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn              Eduskunta on viime vuosien budjettikäsitte-
8133: kirjeenne n:o 141 ohella toimittanut valtioneu-     lyjen yhteydessä kiinnittänyt useasti huomiota
8134: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        liikennekysymyksiin ja liikennepolitiikkaan
8135: kansanedustaja Sakari Vallm ym. näin kuulu-         laajemmin kuin pelkkä vuosibudjetin käsittely
8136: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 47:            edellyttäisi. Tästä on pääteltävissä tarve lisätä
8137:           Aikooko Hallitus pikaisesti asettaa       ja parantaa eduskunnalle toimitettavaa liiken-
8138:        parlamentaarisen liikennekomitean sel-       nepoliittista informaatiota. Liikenneministeriö
8139:        vittämään pitkän tähtäyksen liikenne-        onkin järjestänyt valtiovarainvaliokunnan lii-
8140:        politiikan perus~eita, eri liikennemuoto-    kennejaostolle sekä liikennevaliokunnalle usei-
8141:        jen keskinäistä koordinointia ja liiken-     ta informaatio- ja keskustelutilaisuuksia.
8142:        nesektorin rahoitusta?                          Liikennepoliittisten kysymysten saaman suu-
8143:                                                     ren huomion sekä eduskunnan edellyttämien
8144:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       selvitysten johdosta hallitus on valmistelemassa
8145: vasti seuraavaa:                                    eduskunnalle liikennepoliittista selontekoa. Se-
8146:                                                     lonteko on tarkoitus antaa vielä kuluvan vuo-
8147:    Maassamme harjoitettu liikennepolitiikka oli     den keväällä.
8148: laajan kokonaistarkastelun kohteena 1970-
8149: luvun alussa, jolloin parlamentaarinen liiken-          Selontekoon on tarkoitus sisällyttää hallituk-
8150: nekomitea usean vuoden työn tulokser;a esitti       sen liikennepoliittisen linjan yleisperiaatteet ja
8151: kehittämisperiaatteet liikennepolitiikan kaikille   lähivuosien toimintalinjat. Liikennepoliittisella
8152: lohkoille. Tämä työ on ollut lähtökohtana           selonteolla ja siitä käytävällä eduskuntakeskus-
8153: monelle liikennepoliittiselle uudistukselle.        telulla tulee olemaan tärkeä merkitys liikenne-
8154:    Vastaavaa kokonaistarkastelua ei liikenne-       politiikan täsmentämisessä, uudistamisessa ja
8155: politiikassa ole sen jälkeen tehty, vaan liiken-    hyväksymises5ä.
8156: nepoliittinen suunnittelu on tapahtunut osana          Selonteon antamisen jälkeen liikenneministe-
8157: valtion tavanomaista suunnittelukäytäntöä vii-      riössä on tarkoitus valmistella yksityiskohtai-
8158: sivuotissuunnitteluna ja vuosibudjetointina.        sempi ohjelma maamme liikennepolitiikalle
8159: Viisivuotissuunnitelma edustaa ajanjaksonsa         seuraavien 10 vuoden ajaksi. Tämä Liikenne
8160: liikennepoliittiselle ohjelmalle asetettavia ta-    2000 -ohjelma on tarkoitus laatia vuoden 1989
8161: voitteita.                                          alkuun mennessä ja sen valmistelussa tullaan
8162:    Kysymyksen perusteluosassa esitetty väite,       ottamaan huomioon eduskunnan liikennepo-
8163: että eri liikennemuotoja kehitetään toisistaan      liittisesta selonteosta käymä keskustelu. Lii-
8164: irrallisina, ei pidä paikkaansa. Liikenneminis-     kenne 2000 -ohjelma tulee olemaan luonteel-
8165: teriö on kiinteästi seurannut TIE 2000 -suunni-     taan periaatteellinen runko-ohjelma, jota to-
8166: telman, vastaavan vesitieohjelman sekä rauta-       teutetaan valtion tavanomaisen suunnittelujär-
8167: teiden pitkän tähtäyksen suunnitelman valmis-       jestelmän -- viisiv;wtissuunnittelun ja vuosi-
8168: telua ja vaikuttanut koordinoivassa mielessä        budjettien - yhteydessä tehtävien päätösten
8169: suunnitelmien sisältöön. Lisäksi korostan, että     mukaisesti.
8170: pitkän tähtäyksen suunnitelmat ovat luonteel-          Mahdollisen parlamentaarisen liikennekomi-
8171: taan strategisia ohjelmia, joita toteutetaan kul-   tean tarve on syytä ottaa esille vasta Liikenne
8172: loistenkin tarpeiden mukaan viisivuotissuunnit-     2000 -ohjelman arvioinnin yhteydessä.
8173: 
8174:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1988
8175: 
8176:                                                                         Ministeri lvfatti Puhakka
8177:                                      1988 vp. -    KK n:o 47                                      3
8178: 
8179: 
8180: 
8181: 
8182:                              Tili Riksdagens Herr Talman
8183: 
8184:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Riksdagen har i samband med de senaste
8185: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        årens budgetbehandlingar ofta fäst uppmärk-
8186: nr 141 av den 18 februari 1988 till vederböran-    samhet vid trafikfrågor och trafikpolitik i stör-
8187: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       re utsträckning än enbart behandlingen av
8188: följande av riksdagsman Sakari Valli m. fl.        budgeten skulle förutsätta. Av detta kan man
8189: undertecknade spörsmål nr 47:                      dra den slutsatsen att det finns behov av att
8190:                                                    öka och förbättra den trafikpolitiska informa-
8191:           Ämnar Regeringen med det snaraste        tion som skall delges riksdagen. Trafikministe-
8192:        tillsätta en parlamentarisk trafikkom-      riet har ordnat flera informations- och diskus-
8193:        mitte för att utreda grunderna för den      sionstillfällen för statsutskottets trafikavdel-
8194:        trafikpolitik som förs på lång sikt,        ning och trafikutskottet.
8195:        koordineringen mellan olika trafikfor-
8196:        mer och finansieringen av trafiksek-           På grund av den stora uppmärksamhet de
8197:        torn?                                       trafikpolitiska frågorna har fått samt de utred-
8198:                                                    ningar som riksdagen förutsätter, håller rege-
8199:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ringen på att bereda en trafikpolitisk redogö-
8200: samt anföra följande:                              relse tili riksdagen. Avsikten är att överlämna
8201:                                                    redogörelsen ännu i vår.
8202:    Den trafikpolitik som bedrivs i vårt land var
8203: i början av 1970-talet föremål för en omfattan-       A vsikten är att i redogörelsen inkludera de
8204: de helhetsgranskning, då Parlamentariska tra-      allmänna principerna för regeringens trafikpo-
8205: fikkommitten som resultat av flera års arbete      litiska linje och de närmaste årens verksam-
8206: presenterade utvecklingsprinciperna för alla       hetslinjer. Den trafikpolitiska redogörelsen och
8207: sektorer inom trafikpolitiken. Dctta arbete har    diskussionen som förts om den i riksdagen
8208: varit utgångspunkten för många trafikpolitiska     kommer att ha stor betydelse för preciseringen,
8209: reformer.                                          revideringen och godkännandet av trafikpoliti-
8210:    Det har inte utförts någon motsvarande          ken.
8211: helhetsgranskning av trafikpolitiken sedan
8212:                                                       Efter det att redogörelsen avgetts, finns det
8213: dess, utan den trafikpolitiska planeringen har
8214:                                                    planer på att i trafikministeriet bereda ett mer
8215: skett som en del av statens sedvanliga plane-
8216:                                                    detaljerat program för vårt lands trafikpolitik
8217: ring, dvs. form av femårsplaner och budgeter
8218:                                                    under de närmaste 10 åren. Detta program
8219: för ett år. Femårsplanen representerar de mål
8220:                                                    "Trafikpolitiken inför år 2000" har man för
8221: som uppställts för det trafikpolitiska pro-
8222:                                                    avsikt att uppgöra senast i början av år 1989,
8223: grammet för en viss tidsperiod.
8224:                                                    och i förberedelserna kommer man att beakta
8225:    Det i motiveringcn till spörsmålet framlagda
8226:                                                    diskussionen sorn förts orn riksdagens trafik-
8227: påståendet att olika trafikformer utvecklas fri-
8228:                                                    politiska redogörelse. "Trafikpolitiken inför år
8229: stående från varandra, håller inte sträck. Tra-
8230:                                                    2000" kornrner att vara ett principiellt bas-
8231: fikministeriet har noggrant följt med förbere-
8232:                                                    prograrn, som förverkligas i enlighet med de
8233: delserna för programmet "Vägpolitiken inför
8234:                                                    beslut som görs i sarnband rned statens sedvan-
8235: år 2000'', motsvarande vattenvägsprogram
8236:                                                    liga planeringssystern, dvs. fernårsplaneringen
8237: samt järnvägarnas långsiktsplan och i koordi-
8238:                                                    och årsbudgeterna.
8239: nerande syfte inverkat på planernas innehåll.
8240:  Dessutom betonar jag att planer på lång sikt          Behovet av att tillsätta en eventuell parla-
8241: till sin natur är strategiska program, som         mentarisk trafikkommitte är det skäl att ta upp
8242:  förverkligas enligt de behov som står i tur i     till behandling först i samband med bedöm-
8243:  femårsplanen och i sista hand genom de beslut     ningen av prograrnmet "Trafikpolitiken inför
8244:  som görs i samband med årsbudgeterna.             år 2000".
8245: 
8246:     Helsingfors den 17 mars 1988
8247: 
8248:                                                                        Minister Matti Puhakka
8249:                                              1988 vp.
8250: 
8251: Kirjallinen kysymys n:o 48
8252: 
8253: 
8254: 
8255: 
8256:                                 Tenhiälä: Kehitysyhteistyövarojen käyttämisestä opiskelupaikko-
8257:                                   jen järjestämiseksi kehitysmaiden opiskelijoille
8258: 
8259: 
8260:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8261: 
8262:    Suomessa vuosittain valmistuvista geologeis-    osa kehitysyhteistyövaroista käytetään siten,
8263: ta nykyisin vain noin 30 Olo saa koulutustaan      että yliopistot tarjoavat koulutuspaikkoja kehi-
8264: vastaavan työpaikan. Tämä johtuu siitä, että       tysmaiden opiskelijoille.
8265: malminetsintää on supistettu ja kaivoksia sul-        On hyvin masentavaa, että meillä ulkoasiain-
8266: jettu. On sen vuoksi varmaa, että myös geolo-      ministeriö suhtautuu kielteisesti yliopistojen
8267: gista tutkimusta ja opetusta on supistettava       mahdollisuuksiin kouluttaa kehitysyhteistyöva-
8268: tulevaisuudessa. Tällöin uhatuksi joutuu se        roin ulkomaisia opiskelijoita. Yliopistot ovat
8269: korkeatasoinen geologinen tutkimus, jota eri       tehneet yrityksiä järjestää esimerkiksi metsä-
8270: yliopistoissa on meillä tehty. Geologien koulu-    alan koulutusta, mutta se ei ole saanut ulkoasi-
8271: tuksen ja tutkimuksen ylläpitäminen vaatisi        ainministeriässä kannatusta. On tosin jotain
8272: siten sitä, että geologisia opintopaikkoja olisi   myönteistäkin tapahtunut, kun Tansanian
8273: edelleenkin. Yhden ratkaisun nykyiseen ongel-      kanssa on jo jonkin aikaa tehty yhteistyötä
8274: maan toisi se, että kehitysyhteistyövaroja käy-    geologien koulutuksen järjestämiseksi.
8275: tettäisiin siten, että ulkomaisia opiskelijoita       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8276: koulutettaisiin geologeiksi Suomessa.              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8277:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8278:   Näin on tehty Ruotsissa, jossa 1980-luvun        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8279: alussa oltiin samassa tilanteessa kuin Suomessa
8280: nyt. Geologinen koulutus ja tutkimus oli vä-                 Aikooko Hallitus nykyistä enemmän
8281: hällä hävitä kokonaan Ruotsissa, mutta yli-               suunnata kehitysyhteistyövaroja niin,
8282: opistot ryhtyivät tarjoamaan opiskelupaikkoja             että varoja käytettäisiin siten, että tar-
8283: kehitysmaiden opiskelijoille. Hyvä esimerkki              jottaisiin opiskelumahdollisuuksia Suo-
8284: on Luulajan teknillinen korkeakoulu. Myös                 men yliopistoissa, ja
8285: Alankomaat on hyvä esimerkki siitä, miten                    onko Hallitus tietoinen siitä, että eri-
8286: asioita osataan hyvin hoitaa. Tämä maahan on              tyisesti geologian opetus olisi sellainen
8287: valinnut yhdeksi kehitysapunsa keskeiseksi                ala, joka hyödyttäisi sekä Suomen yli-
8288: kohteeksi koulutuksen ja tutkimuksen. Suurin              opistoja että kehitysmaita?
8289: 
8290:     Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1988
8291: 
8292:                                          Hannu Tenhiälä
8293: 
8294: 
8295: 
8296: 
8297: 280211C
8298: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 48
8299: 
8300: 
8301: 
8302: 
8303:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8304: 
8305:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        osa näistä määrärahoista käytetään metsäalan
8306: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        koulutukseen. Helsingin yliopisto suunnittelee
8307: olette 18 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           parhaillaan UM:n toimeksiannosta uuden met-
8308: kirjeenne n:o 142 ohella toimittanut valtioneu-      säalan kurssin käynnistämistä. Samalla kun
8309: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         UM on ottanut aktiivisen roolin suomalaisten
8310: kansanedustaja Hannu Tenhiälän näin kuulu-           korkeakoulujen kiinnostuksen lisäämiseksi ke-
8311: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 48:             hitysyhteistyön koulutustoiminnan suhteen ja
8312:                                                      niiden osallistumisen lisäämiseksi tulee pitem-
8313:           Aikooko Hallitus nykyistä enemmän          mällä tähtäimellä pyrkiä nimenomaan kehitys-
8314:        suunnata kehitysyhteistyövaroja niin,         maiden omien jo olemassa olevien koulutus-
8315:        että varoja käytettäisiin siten, että tar-    laitosten tukemiseen ja kehittämiseen. Jälkim-
8316:        jottaisiin opiskelumahdollisuuksia Suo-       mäinen on otettava huomioon suomalaisten
8317:        men yliopistoissa, ja                         voimavarojen riittävyyden ja niiden kehitys-
8318:           onko Hallitus tietoinen siitä, että eri-   maakokemuksen ohella suunniteltaessa koulu-
8319:        tyisesti geologian opetus olisi sellainen     tustapahtumia Suomeen. Tällä hetkellä ulko-
8320:        ala, joka hyödyttäisi sekä Suomen yli-        asiainministeriö käyttää noin 10 suomalaisen
8321:        opistoja että kehitysmaita?                   yliopiston ja korkeakoulun palveluksia joko
8322:                                                      kehitysyhteistyön      projektitoiminnassa     tai
8323:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kurssi- ja seminaaritoiminnassa.
8324: vasti seuraavaa:                                        Geologia ja kaivostoiminta on jo vuosia
8325:    Inhimillisten voimavarojen kehittäminen           kuulunut niihin aloihin, joilla kehitysyhteistyö-
8326: tunnustetaan kansainvälisessä kehitysyhteis-         tä ja erityisesti koulutustoimintaa on harjoitet-
8327: työssä yhdeksi kehityksen perusedellytyksistä.       tu. Helsingin yliopisto vastaa Dar es Salaamin
8328: Suomen kehitysyhteistyössä on jo usean vuo-          yliopiston Geologian laitoksen kehittämispro-
8329: den ajan kiinnitetty erityistä huomiota vastaan-     jektin toteuttamisesta. Projektin puitteissa on
8330: ottajamaiden omien henkilövoimavarojen ke-           koulutettu tansanialaisia geologeja Helsingin
8331: hittämiseen Suomen kehitysyhteistyön keskei-         yliopistossa. Pyrkimyksenä on luoda Dar es
8332: sillä toimialoilla. Pyrkimyksenä on myötävai-        Salaamin yliopistolle riittävät omat voimavarat
8333: kuttaa kehitysyhteistyöprojektien mahdollisim-       laitoksen itsenäistä, ulkoisesta avusta riippu-
8334: man varhaiseen siirtymiseen vastaanottajamait-       matonta toimintaa varten. Tämä tavoite saavu-
8335: ten oman, pätevän henkilökunnan vastuulle.           tettaneenkin tämän vuosikymmenen loppuun
8336: Näistä syistä nykyisin lähes poikkeuksetta           mennessä. Lisäksi Helsingin yliopistossa on
8337: kaikkien alojen kehitysyhteistyöhankkeisiin on       geologian alalla kehitysyhteistyövaroin opiskel-
8338: liitetty erillinen koulutuskomponentti. Samaten      lut mm. kenialaisia ja namibialaisia stipendi-
8339: opetusalan kehitysyhteistyötä on pyritty koko        aatteja. Kannattanee mainita, että viime mar-
8340: ajan lisäämään.                                      raskuussa Helsingin yliopistossa geologiaa
8341:    Tämän vuoden tulo- ja menoarviossa on             opiskellut namibialainen stipendiaatti suoritti
8342: varattu 27 miljoonaa markkaa pääasiassa suo-         tohtorin tutkinnon. Turun ja Oulun yliopistoja
8343: malaisten korkeakoulujen toimeenpanemaan             on myös käytetty kehitysyhteistyön geologian
8344: kurssi- ja stipendiaattitoimintaan. Huomattava       koulutuksessa.
8345: 
8346:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1988
8347: 
8348:                                                                  Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
8349:                                      1988 vp. -    KK n:o 48                                       3
8350: 
8351: 
8352: 
8353: 
8354:                              Tili Riksdagens Herr Talman
8355: 
8356:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        används för utbildning inom skogsbranschen.
8357: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Helsingfors universitet planerar för tilifället på
8358: av den 18 februari 1988 tili vederbörande          uppdrag av UM att påbörja en ny kurs inom
8359: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     skogsbranschen. Samtidigt som UM har tagit
8360: jande av riksdagsman Hannu Tenhiälä under-         en aktiv roll för att öka Finlands högskolors
8361: tecknade spörsmål nr 48:                           intresse för utbildningsverksamhet inom ramen
8362:                                                    för utvecklingssamarbete och för att få dem att
8363:           Ämnar Regeringen mer än hittilis         delta mer aktivt däri borde man i längden
8364:        styra medel för utvecklingssamarbete så     särskilt sträva efter att stöda och utveckla
8365:        att de skulle användas tili att erbjuda     utvecklingsländernas eget, redan existerande
8366:        studiemöjlighet vid universitet i Finland   skolväsen. Då det planeras skolningstilifällen i
8367:        och                                         Finland bör detta beaktas, liksom också de
8368:           är Regeringen medveten om att sär-       finländska resursernas tiliräcklighet och erfa-
8369:        skilt geologiundervisning är ett område     renhet av utvecklingsländer. För tilifället ut-
8370:        som skulle gagna både universiteten         nyttjar utrikesministeriet ca 10 finländska uni-
8371:        Finland och utvecklingsländerna?            versitets och högskolors tjänster antingen i
8372:                                                    projektverksamhet i utvecklingssamarbete eller
8373:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      i kurs- och seminarieverksamhet.
8374: samt anföra följande:                                  Geologi och gruvdrift har redan i åratal hört
8375:    Utvecklandet av mänskliga resurser erkänns      tili de områden inom vilka utvecklingssamar-
8376: i det internationella utvecklingssamarbetet som    bete och speciellt utbildningsverksamhet har
8377: en av grundförutsättningarna för att utveckling    idkats. Helsingfors universitet ansvarar för
8378: skall kunna ske. Inom det finländska utveck-       genomförandet av utvecklingsprojektet vid
8379: lingssamarbetet har redan i flera års tid fästs    geologiska institutionen vid universitet i Dar es
8380: speciell uppmärksamhet vid utvecklandet av         Salaam. Tanzaniska geologer har utbildats vid
8381: mottagarlandets egna personresurser på Fin-        Helsingfors universitet inom ramen för projek-
8382: lands centrala verksamhetsområden. Avsikten        tet. Målet är att skapa tiliräckliga egna resurser
8383: är att medverka tili att ansvaret för utveck-      för universitet i Dar es Salaam för en självstän-
8384: lingssamarbetsprojektet i ett så tidigt skede      dig verksamhet oberoende av yttre bistånd.
8385: som möjligt överflyttas på mottagarlandets         Målet torde också uppnås innan slutet av detta
8386: egen kompetenta personal. Av dessa orsaker         årtionde. Dessutom har bl.a. kenyanska och
8387: ansluts i dag nästan undantagslöst en separat      namibiska stipendiater studerat geologi vid
8388: utbildningskomponent tili utvecklingssamar-        Helsingfors universitet med medel för utveck-
8389: betsprojekt inom alla områden. På samma sätt       lingssamarbete. Det torde vara värt att nämna
8390: har man hela tiden strävat efter att öka utveck-   att den namibiska stipendiat som senaste no-
8391: lingssamarbetet på undervisningens område.         vember studerade geologi vid Helsingfors uni-
8392:    1 årets statsförslag har 27 miljoner mark       versitet har avlagt doktorsexamen. Åbo och
8393: reserverats i huvudsak för den kurs- och sti-      Uleåborgs universitet har också anlitats i geo-
8394: pendiatverksamhet högskolorna i Finland har        logiundervisningen inom ramen för utveck-
8395: påbörjat. En betydande del av dessa anslag         lingssamarbetet.
8396: 
8397:     Helsingfors den 14 mars 1988
8398: 
8399:                                                                    Utrikesminister Kalevi Sorsa
8400:                                              1988 vp.
8401: 
8402: Kirjallinen kysymys n:o 49
8403: 
8404: 
8405: 
8406: 
8407:                                Pulliainen: MaaseutueliiJt<einoavustusten rahoituksen turvaami-
8408:                                   sesta
8409: 
8410: 
8411:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8412: 
8413:    Maaseutuelinkeinolaki on osoittautumassa           Jo tässä vaiheessa on perusteltua aihetta
8414: odotusten mukaiseksi keinoksi elvyttää maa-        ottaa kantaa määrärahan lopulliseen suuruu-
8415: seudun pienimuotoista elinkeinotoimintaa.          teen kuluvana vuonna. Maaseutuelinkeinolain
8416: Vuonna 1987 avustushakemuksia kirjattiin           hyväksymisen yhteydessä eduskunta otti peri-
8417: 2 394 kappaletta ja niissä anottiin maaseutu-      aatteessa myönteisen kannan siihen, että mää-
8418: elinkeinoavustuksia kaikkiaan 233 milj. mk.        rärahan on riitettävä hyvin perusteltuihin
8419: Avustuksia ehdittiin käsitellä kaikkiaan 1 491     hankkeisiin.
8420: kappaletta 314 hakemuksen jouduttua hylätty-
8421: jen listalle. Avustuksia myönnettiin viime            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8422: vuonna kaikkiaan 69,5 milj. mk.                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8423:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8424:    Maaseutuelinkeinoavustushakemuksia siirtyi
8425:                                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8426: vuoden 1988 puolelle kaikkiaan 903 kappalet-
8427: ta. Tältä pohjalta ja viime vuoden kokemusten
8428: perusteella on mahdollista arvioida määrära-                   Aikooko Hallitus pyrkiä siihen, että
8429: han tarpeeksi tälle vuodelle 150-160 milj. mk,               maaseutuelinkeinoavustusten rahoitus
8430: kun valtion tulo- ja menoarviossa on toistai-                on turvattu kaikkiin hyvin perusteltui-
8431: seksi osoitettu määrärahaa vain 70 milj. mk.                 hin hankkeisiin?
8432: 
8433:     Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1988
8434: 
8435:                                           Erkki Pulliainen
8436: 
8437: 
8438: 
8439: 
8440: 280244N
8441: 2                                   1988 vp. -    KK n:o 49
8442: 
8443: 
8444: 
8445: 
8446:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8447: 
8448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Maaseutuelinkeinolain toteuttaminen on
8449: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     käynnistynyt hyvin. Avustus- ja lainahakemuk-
8450: olette 18 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn        sia on tehty runsaasti, ja maataloushallinto on
8451: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      selviytynyt hakemusten käsittelystä, niukat
8452: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     henkilöresurssit huomioon ottaen, kiitettävästi.
8453: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-    Avustuksia on haettu noin kolminkertainen
8454: jallisesta kysymyksestä n:o 49:                   määrä myöntövaltuuteen verrattuna. Lainoi-
8455:                                                   tukseen varatut määrärahat ovat vastanneet
8456:          Aikooko Hallitus pyrkiä siihen, että     kysyntää. Hakemusten suuri määrä kuvastaa
8457:        maaseutuelinkeinoavustusten rahoitus       osittain sitä yritysten perustamisen patoutu-
8458:        on turvattu kaikkiin hyvin perusteltui-    maa, joka on syntynyt ennen maaseutuelinkei-
8459:        hin hankkeisiin?                           nolain voimaantuloa.
8460:                                                      Hallituksen tarkoituksena on, että maaseu-
8461:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tuelinkeinolain mukaisen rahoitustuen piiriin
8462: vasti seuraavaa:                                  pääsisivät kaikki lain toimialaan kuuluvat yri-
8463:                                                   tyshankkeet, joiden tukeminen on tarkoituk-
8464:   Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin-       senmukaista. Tuen tarkoituksenmukaisuutta
8465: nan edistämisestä annetun lain (1031186), maa-    harkittaessa kiinnitetään huomiota mm. siihen,
8466: seutuelinkeinolain, tavoitteena on tukea maa-     katsotaanko yrityksellä olevan edellytyksiä jat-
8467: seudun elinvoimaisuuden säilyttämistä ja kehit-   kuvaan kannattavaan toimintaan. Tällöin erit-
8468: tämistä rahoittamana elinkelpoisen yrittämisen    täin tärkeää on arvioida yrityksen tuotteiden ja
8469: aloittamista ja laajentamista. Laki tuli voi-     palvelujen markkinointimahdollisuudet ottaen
8470: maan vuoden 1987 alussa. Vuonna 1987 avus-        huomioon myös alalla jo toimivat yritykset.
8471: tus- ja lainapäätöksiä voitiin tehdä yhteensä     Maataloushallinnossa tarkoituksenmukaisuus-
8472: 115 miljoonaa markkaa vastaavasti. Kuluvan        harkintaa suorittavan henkilöstön valmiuksia
8473: vuoden tulo- ja menoarvion perusteella avus-      on tarkoitus lisätä koulutuksella samalla kun
8474: tuksia ja lainoja voidaan myöntää yhteensä        maaseutuelinkeinoja koskevaa markkinointi-
8475: 150 miljoonaa markkaa.                            tutkimusta voimistetaan.
8476: 
8477:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
8478: 
8479:                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
8480:                                    1988 vp. -    KK n:o 49                                     3
8481: 
8482: 
8483: 
8484: 
8485:                             Tili Riksdagens Herr Taiman
8486: 
8487:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      bruksförvaltningen har, med beaktande av de
8488: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise      knappa personairesurserna, kiarat av behand-
8489: av den 18 februari 1988 tili vederbörande        lingen av ansökningarna på ett berömligt sätt.
8490: mediem av statsrådet översänt avskrift av föi-   Det har ansökts om understöd tre gånger mera
8491: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-     än det finns beviliningsfullmakter för. De an-
8492: tecknade spörsmåi nr 49:                         siag som reserverats för beiåningen har mot-
8493:                                                  svarat efterfrågan. Det stora antaiet ansök-
8494:          Ämnar Regeringen eftersträva att fi-    ningar återspegiar deivis den anhopning beträf-
8495:        nansieringen av understöd för Iant-       fande grundande av företag viiken har uppstått
8496:        bruksnäringar tryggas beträffande alla    innan Iandsbygdsnäringsiagen trädde i kraft.
8497:        projekt som är väi motiverade?
8498:                                                    Regeringens avsikt är att alla de företagspro-
8499:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-     jekt som hör tili Iagens verksamhetsområde
8500: samt anföra föijande:                            och som det är ändamåisenligt att understöda
8501:   Måiet för Iagen om främjande av närings-       skall omfattas av finansieringsstödet eniigt
8502: verksamhet i liten skaia på Iandsbygden (1031/   Iandsbygdsnäringsiagen. Vid prövning av un-
8503: 86), Iandsbygdsnäringsiagen, är att understöd-   derstödets ändamåisenlighet fästs uppmärk-
8504: ja bevarandet och utveckiandet av Iandsbyg-      samhet bl.a. vid om företaget anses ha
8505: dens Iivskraft genom att finansiera påbörjande   förutsättningar för en kontinuerligt Iänsam
8506: och utvidgning av Iivskraftigt företagande.      verksamhet. Härvid är det mycket viktigt att
8507: Lagen trädde i kraft i början av år 1987. År     uppskatta marknadsföringsmöjligheterna för
8508: 1987 kunde besiut om understöd och Iån fattas    företagets produkter och tjänster också med
8509: beträffande sammaniagt 115 miljoner mark.        beaktande av de företag som redan verkar
8510: På basis av statsförsiaget för innevarande år    inom branschen. Avsikten är att genom utbild-
8511: kan i understöd och Iån beviljas sammaniagt      ning öka färdigheten hos den personai som
8512: 150 miljoner mark.                               utför ändamåisenlighetsprövning inom Iant-
8513:   Genomförandet av Iandsbygdsnäringsiagen        bruksförvaltningen samtidigt som de mark-
8514: har kommit i gång väl. Ansökningar om un-        nadsföringsundersökningar som gäller Iands-
8515: derstöd och Iån har gjorts rikligt och Iant-     bygdsnäringarna förstärks.
8516: 
8517:     Helsingfors den 22 mars 1988
8518: 
8519:                                             Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
8520:                                             1988 vp.
8521: 
8522: Kirjallinen kysymys n:o 50
8523: 
8524: 
8525: 
8526: 
8527:                                 Pulliainen: Turvetuotannosta poistettujen soiden myöhemmän
8528:                                    käytön tutkimisesta
8529: 
8530: 
8531:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8532: 
8533:    Turvetuotanto merkitsee luonnollisesti suon       Muitakin potentiaalisia käyttötarkoituksia
8534: luonnontilan menetystä. Itse tuotantovaihe on     luonnollisesti on. Suunnitelmallisella tutkimus-
8535: määräaikainen tapahtuma. Kun turpeenotto on       ja koetoiminnalla on kuitenkin kiire. Yhteis-
8536: lopetettu, on päätettävä, mitä alueelle tämän     kunnalla on kokonaisvastuu tässä asiassa. Pa-
8537: jälkeen tapahtuu. Vuosittain poistuu nykyisin     rasta olisi, jos valtiovalta tuottaisi tutkimuksiin
8538: käytöstä noin tuhat hehtaaria turvetuotanto-      perustuvan suosituksen turvetuotannosta pois-
8539: alueita, mutta ilmeisesti vain ani harvassa ta-   teitujen alueiden jatkokäytöstä maan eri osis-
8540: pauksessa on suunnitelmia alueen jatkokäytös-     sa.
8541: tä.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8542:    Maassamme on tutkittu jonkin verran ener-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8543: giapajun viljelyä, joka voi tapahtua myös tur-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8544: vetuotannosta poistetuilla alueilla, mutta muu-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8545: toin ei selvitystyötä liene tehty.                           Aikooko Hallitus toimia niin, että
8546:    Muuan käyttötarkoitus näille alueille voisi             turvetuotannosta poistettujen soiden
8547: olla niiden käyttö karpalon viljelyalustoina.              myöhempää käyttöä varten laaditaan
8548: Pohjois-Amerikassa on kehitetty todellisia kar-            tutkimus- ja koetoimintaan perustuvia
8549: palotuotantoalueita tarkoitukseen sopiville                suosituksia ottaen huomioon maan eri
8550: soille, joten tekniikka on jo olemassa.                    osissa vallitsevat luonnonolot?
8551: 
8552:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1988
8553: 
8554:                                         Erkki Pulliainen
8555: 
8556: 
8557: 
8558: 
8559: 280155R
8560: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 50
8561: 
8562: 
8563: 
8564: 
8565:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8566: 
8567:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      na, puisto- ja virkistysalueina maisemoinnin
8568: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jälkeen sekä maataloudessa. Pääasiallisin käyt-
8569: olette 18 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          tö tullee kuitenkin olemaan metsätalouden pii-
8570: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        rissä.
8571: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Ensimmäinen metsityskoe turvetuotannosta
8572: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      vapautuneelle alueelle perustettiin professori
8573: jallisesta kysymyksestä n:o 50:                     Peitsa Mikolan toimesta Kihniön Aitonevalle
8574:          Aikooko Hallitus toimia niin, että         jo vuonna 1953. Lisää kokeita perustettiin noin
8575:        turvetuotannosta poistettujen soiden         10 vuotta myöhemmin, jolloin myös Metsän-
8576:        myöhempää käyttöä varten laaditaan           tutkimuslaitos aloitti koetoimintansa Aitone-
8577:        tutkimus- ja koetoimintaan perustuvia        valla. Näissä ensimmäisissä kokeissa tutkittiin
8578:        suosituksia ottaen huomioon maan eri         lähinnä männyn runkopuun viljelyä. Kokeiden
8579:        osissa vallitsevat luonnonolot?              perusteella on voitu päätellä, että metsittämi-
8580:                                                     nen on mahdollista. Turpeen ravinnesuhteet
8581:                                                     ovat kuitenkin epäedulliset puun kasvulle, ja
8582:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lannoitus on osoittautunut yleensä tarpeellisek-
8583: taen seuraavaa:                                     si.
8584:    Suomen alkuperäisestä suoalasta, noin 10,5           Pienikokoisen lehtipuuston massatuotantoa
8585: milj. hehtaaria, on viljelykseen otettu noin        alettiin tutkia 1970-luvun alussa pääasiassa
8586: 700 000 hehtaaria, ja tekoaltaiden, teiden sekä     SITRAn rahoituksella. Lyhytkiertoviljelyn tut-
8587: rakenteiden alle on jäänyt noin 100 000 heh-        kimusta jatkettiin Metsäntutkimuslaitoksen
8588: taaria. Metsän kasvun parantamiseksi on soita       puun energiakäyttöä selvittävässä tutkimus-
8589: ojitettu kaikkiaan noin 5,5 milj. hehtaaria eli     projektissa, joka käynnistyi vuonna 1978. Mo-
8590: yli puolet suoalasta. Luonnonsuojelualueisiin,      lemmissa hankkeissa tavoitteena oli tutkia
8591: valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja         mahdollisuuksia tuottaa nopeakasvuisten, voi-
8592: seutukaavoihin sisältyviä soita on yli 700 000      maperäisesti hoidettujen erikoisviljelmien avul-
8593: hehtaaria.                                          la puubiomassaa. Kasvatuksen tavoitteena oli
8594:    Tähän mennessä turvetuotannosta on vapau-        aluksi teollisuuden puuraaka-aineen ja energia-
8595: tunut kaikkiaan noin 3 000-4 000 hehtaaria.         kriisin jälkeen energiapuun tuottaminen. Van-
8596: Alueet ovat enimmäkseen pienialaisia, tuotan-       hoille turvetuotantoalueille on perustettu kaik-
8597: tosoiden reuna-alueita. Ensi vuosikymmenellä        kiaan noin 30 koetta, joiden yhteispinta-ala on
8598: turvetuotannosta vapautuvat pinta-alat suure-       vajaat 15 hehtaaria. Suurin osa kokeista sijait-
8599: nevat ja vuoteen 2000 mennessä vapautunee           see Pohjanmaalla, jossa on myös eniten soita.
8600: tuotantokenttiä yhteensä noin 40 000-50 000         Kokeet ovat osoittaneet pajun puulajeista no-
8601: hehtaaria.                                          peakasvuisimmaksi. Paju on kuitenkin kaik-
8602:    Teolliseen turvetuotantoon soveltuvat par-       kien ravinteiden suhteen erittäin vaatelias puu-
8603: haiten suuret (yli 50 ha) ja syvät (yli 2 m)        laji ja vaatii myös verraten korkean maan
8604: suoalueet. Turvetuotantokelpoisuuteen vaikut-       pH:n. Suurituottoiseen pajuviljelmään ei näy-
8605: tavat lisäksi monet suon sijaintiin, vesitalou-     tetä pääsevän tavanomaisen metsänviljelyn kei-
8606: teen ja turpeen ominaisuuksiin liittyvät tekijät.   noin, vaan maanmuokkauksen, rikkakasvien
8607: Tuotantokelpoista, suojelualueiden ulkopuolel-      torjunnan sekä lannoituksen tulee olla intensii-
8608: la olevaa suoalaa on arvioitu olevan noin           visyydeltään peltoviljelyn tasolla. Nopeakas-
8609: 500 000 hehtaaria. Turveteollisuuden käyttöön       vuiset pajulajit ovat lisäksi arkoja kylmälle.
8610: on varattu tällä hetkellä 110 000 hehtaaria,        Ilmeistä onkin, että mikäli pajua halutaan
8611: josta vajaa puolet on valmisteltu tuotantoon.       käyttää taloudelliseen energiapuunkasvatuk-
8612:    Turvetuotannosta vapautuvilla alueilla on        seen, edellytyksenä on kestävämpien ja tuoHoi-
8613: monia käyttömahdollisuuksia esim. järvialtai-       sampien lajikkeiden kehittäminen.
8614:                                       1988 vp. -    KK n:o 50                                      3
8615: 
8616:    Myös Oulun yliopistossa on tutkittu lehtipui-    verran kokemuksia. Nurmen ja rehuviljan vil-
8617: den käyttöä energiapuuna sekä yhteistyössä          jelyssä on asianmukaisella lannoituksella pääs-
8618: Kemira Oy:n ja Suomen Akatemian kanssa              ty tavanomaisten peltojen satotasoon. Pellon-
8619: puubiomassan hyödyntämistä kemianteollisuu-         raivausmaksu tullee kuitenkin rajoittamaan
8620: dessa. Ensimmäiset kokeet Limingan Hirvine-         alueiden käyttöä maataloudessa. Maatalouden
8621: valie perustettiin vuonna 1982.                     tutkimuskeskuksen Karjalan tutkimusaseman
8622:    Kauppa- ja teollisuusministeriön avustuksel-     yhteyteen on syksyllä 1988 valmistumassa liha-
8623: la aloitettiin vuonna 1986 tutkimusprojekti,        karjan tutkimusyksikkö turvetuotannosta pois-
8624: jonka yhtenä tavoitteena on kehittää turvetuo-      tuvalle Tohmajärven Valkeasuolle.
8625: tannosta vapautuvien alueiden metsittämisme-           Yhtenä mahdollisena vanhojen turvetuotan-
8626: netelmät erilaisia suonpohjia varten. Tulosten      toalueiden käyttömuotona saattaa tulla kysy-
8627: perusteella laaditaan ohjeisto, jota voivat käyt-   mykseen karpalonviljely. SITRAn rahoituksel-
8628: tää hyväkseen turvetuottajat, metsätalous, ym-      la on käyty tutustumassa karpalonviljelytek-
8629: päristöhallinto sekä suoalueita turvetuottajille    niikkaan Pohjois-Amerikassa, jossa karpalo
8630: vuokranneet yksityiset maanomistajat. Projek-       on taloudellisesti merkittävä viljelykasvi. Yksi-
8631: ti toteutetaan yhteistyössä Vapo Oy:n, Metsän-      tyinen kehitysyhtiö on perustamassa eri puolil-
8632: tutkimuslaitoksen, metsähallituksen ja Keskus-      le Suomea koeviljelmiä, joilla selvitetään run-
8633: metsälautakunta Tapion kanssa. Projektin yh-        sassatoisen ja koneelliseen korjuuseen soveltu-
8634: teydessä on perustettu metsityskokeita Limin-       van pohjoisamerikkalaisen pensaskarpalon
8635: kaan, Alavudelle, Honkajoelle, Suonenjoelle         käyttömahdollisuuksia. Kotimaisen karpalon
8636: ja Rautalammille. Yhdessä Kihniön Aitoneval-        viljelyä on tutkittu Suomessa 1950-luvulla sekä
8637: Ie Metsäntutkimuslaitoksen 1970-luvun lopussa       tällä vuosikymmenellä Metsäntutkimuslaitok-
8638: perustamien kokeiden kanssa runkopuun ja            sessa.
8639: energiapuun kasvatukseen tähtääviä metsitys-           Edellä olevan perusteella voidaan katsoa,
8640: kokeita on yhteensä noin 150 hehtaarin alalla.      että turvetuotannosta poistettujen alueiden
8641: Projektin yhteydessä on Vapo Oy inventoinut         myöhempää käyttöä on tutkittu jo varsin run-
8642: kesällä 1986 eri puolella Suomea yli 300 heh-       saasti ja tutkitaan edelleen eri puolilla Suomea.
8643: taaria turvetuotannosta vapautuneita alueita        Vanhojen tuotantokenttien pääasiallisin käyt-
8644: jälkikäytön suunnittelua varten.                    tömuoto tullee olemaan metsätalous. Ohjeisto
8645:    Turvetuotannosta vapautuneiden alueiden          metsittämismenetelmistä valmistuu muutaman
8646: käytöstä maataloudessa on Suomessa jonkin           vuoden sisällä.
8647: 
8648:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1988
8649: 
8650:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
8651: 4                                    1988 vp. -    KK n:o 50
8652: 
8653: 
8654: 
8655: 
8656:                              Till Riksdagens Herr Talman
8657: 
8658:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        torvindustrin. Därav har knappt hälften
8659: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        förberetts för produktion.
8660: av den 18 februari 1988 till vederbörande             De områden som frigörs från torvproduk-
8661: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     tion har många användningsmöjligheter t.ex.
8662: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-       som sjöbäcken, park- och rekreationsområden
8663: tecknade spörsmål nr 50:                           efter uppsnyggning av landskapsbilden samt
8664:                                                    inom lantbruket. Den huvudsakliga använd-
8665:          Ämnar Regeringen gå till väga så, att     ningen torde likväl komma att återfinnas inom
8666:        det för senare användning av torvmark,      skogsbruket.
8667:        som inte längre används för torvpro-
8668:        duktion, utarbetas rekommendationer            Det första beskogningsförsöket på ett områ-
8669:                                                    de som frigjorts från torvproduktion igångsat-
8670:        som baserar sig på forsknings- och
8671:                                                    tes på professor Peitsa Mikolas försorg på
8672:        försöksverksamhet med beaktande av
8673:                                                    Aitoneva i Kihniö redan år 1953. Fler försök
8674:        de naturförhållanden som råder i olika
8675:                                                    igångsattes ca 10 år senare, då Skogsforsk-
8676:        delar av landet?
8677:                                                    ningsinstitutet inledde sin försöksverksamhet
8678:                                                    på Aitoneva. Vid dessa första försök under-
8679:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       söktes närmast odling av tallstamved. På basis
8680: samt anföra följande:                              av försöken har man kunnat sluta sig till att en
8681:                                                    beskogning är möjlig. Torvens näringspropor-
8682:     Av Finlands ursprungliga torvmarksareal, ca    tioner är likväl ogynnsamma för trädtillväxten
8683: 10,5 milj. hektar, har ca 700 000 hektar upp-      och gödsling har i allmänhet visat sig nödvän-
8684: odlats och ca 100 000 hektar har blivit under      dig.
8685: konstgjorda bassänger, vägar samt anlägg-
8686: ningar av olika slag. För att skogstillväxten         Huvudsakligen genom SITRAs (Fonden för
8687:                                                    Finlands självständighets jubileumsår 1967) fi-
8688: skall förbättras har sammanlagt ca 5,5 milj.
8689: hektar torvmark utdikats, dvs. över hälften av     nansiering inleddes i början av 1970-talet en
8690: torvmarksarealen. Över 700 000 hektar torv-        undersökning av massproduktion av småvuxet
8691: mark ingår i naturskyddsområdena eller inbe-       lövträdsbestånd. Undersökningen av odling
8692:                                                    med kort omloppstid forsattes genom Skogs-
8693: grips i det riksomfattande myrskyddsprogram-
8694:                                                    forskningsinstitutets forskningsprojekt, som
8695: met och regionplanerna.
8696:                                                    igångsattes år 1978. Projektet klarlägger trä-
8697:     Hittills har sammanlagt ca 3 000-4 000         dets energianvändning. Målet för båda projek-
8698: hektar frigjorts från torvproduktion. Område-      ten var att undersöka möjligheterna att produ-
8699: na är mestadels små till arealen och de ligger i   cera träbiomassa med hjälp av snabbväxande,
8700: de torvproducerande torvmarkernas periferi.        intensivt odlade specialodlingar. Målet för od-
8701: Under nästa årtionde blir de arealer som fri-      lingen var tili en början att producera träråva-
8702: görs från torvproduktion större och fram till år   ra för industrin och efter energikrisen att
8703: 2000 torde produktionsfält om sammanlagt ca        producera energived. Inom de gamla torvpro-
8704: 40 000-50 000 hektar komma att frigöras.           duktionsområdena har igångsatts sammanlagt
8705:    Bäst lämpade för industriell torvproduktion     ca 30 försök på en sammanlagd areal av
8706: är stora (över 50 ha) och djupa (över 2 m)         knappt 15 hektar. Den största delen av
8707: torvmarker. På dugligheten till torvproduktion     försöken sker i Österbotten, där det också
8708: inverkar dessutom flera faktorer i anslutning      finns mest torvmarker. Försöken har visat att
8709: till torvmarkens läge, vattenhushållningen och     videt är det snabbast växande trädslaget. Videt
8710: torvens egenskaper. Det har beräknats att det      är emellertid ett mycket krävande trädslag med
8711: utanför skyddsområdena finns ca 500 000 hek-       tanke på alla näringsämnen och kräver ett
8712: tar produktionsduglig torvmark. I detta nu har     förhållandevis högt pH-värde i jorden. Det är
8713: 110 000 hektar reserverats för att användas av     tydligen inte möjligt att någon högproduktiv
8714:                                     1988 vp. -     KK n:o 50                                     5
8715: 
8716: videodling genom sedvanliga skogsbruksmeto-        gjorts från torvproduktion för planering av
8717: der, utan markberedningen, bekämpningen av         den fortsatta användningen.
8718: ogräsväxter samt gödslingen måste härvid tili         1 Finland förefinns i någon mån erfarenhet
8719: sin intensivitetsgrad vara på åkerbruksnivå. De    av att inom lantbruket använda områden som
8720: snabbväxande videslagen är dessutom känsliga       frigjorts från torvproduktion. Vid vallodling
8721: för köld. Det är uppenbart att om man vill         och odling av fodersäd har man genom lämplig
8722: använda videt för ekonomisk energivedsodling,      gödslin& uppnått skördenivån för sedvanliga
8723: är förutsättningen att härdigare och produkti-     åkrar. Akerröjningsavgiften torde likväl kom-
8724: vare underarter utvecklas.                         ma att begränsa användningen av områdena
8725:    Också vid Uleåborgs universitet har man         inom lantbruket. 1 anslutning tili Karelens
8726: undersökt användningen av lövträd som ener-        forskningsstation, som lyder under Lantbru-
8727: gived samt i samarbete med Kemira Oy och           kets forskningscentral, färdigställs hösten 1988
8728: Finlands Akademi utnyttjandet av träbiomassa       en forskningsenhet för köttboskap på torvmar-
8729: inom den kemiska industrin. De första              ken Valkeasuo i Tohmajärvi, viiken frigörs
8730: försöken på Hirvineva i Limingo igångsattes år     från torvproduktion.
8731: 1982.
8732:    Med handels- och industriministeriets bi-          Tranbärsodling kan komma i fråga som ett
8733: stånd igångsattes år 1986 ett forskningsprojekt,   möjligt sätt att använda gamla torvproduk-
8734: som bl.a. syftade tili att för olika torvmarks-    tionsområden. Genom SITRAs finansiering
8735: underlag utveckla metoder för beskogning av        har kännedom på ort och ställe inhämtats om
8736: områden som frigörs från torvproduktion. På        tranbärsodlingsteknik i Nordamerika, där tran-
8737: basis av resultaten utarbetas en norm, som kan     bäret är en ekonomiskt betydande odlingsväxt.
8738: utnyttjas av torvproducenterna, skogshushåll-      Ett privat utvecklingsbolag håller på att anläg-
8739: ningen, miljöförvaltningen samt de privata         ga försöksodlingar på olika håll i Finland.
8740: markägare som arrenderat ut torvmarksområ-         Genom försöksodlingarna klarläggs använd-
8741: den till torvproducenterna. Projektet genom-       ningsmöjligheterna för det nordamerikanska
8742: förs i samarbete med Statens bränslecentral        tranbäret, som ger riklig skörd och lämpar sig
8743: Vapo Oy, Skogsforskningsinstitutet, forststy-      för maskinell skörd. Odling av inhemska tran-
8744: relsen och centralskogsnämnden Keskusmetsä-        bär har undersökts i Finland på 1950-talet samt
8745: lautakunta Tapio. 1 samband med projektet          under innevarande årtionde vid Skogsforsk-
8746: har beskogningsförsök igångsatts i Limingo,        ningsinstitutet.
8747: Alavus, Honkajoki, Suonenjoki och Rauta-              På basis av det som sagts ovan kan man anse
8748:  lampi. Tillsammans med de försök som igång-       att den fortsatta användningen av områden,
8749: satts av Skogsforskningsinstitutet på Aitoneva i   som frigjorts från torvproduktion, redan har
8750: Kihniö i slutet av 1970-talet finns det beskog-    undersökts i synnerligen stor omfattning och
8751: ningsprojekt som tar sikte på odling av stam-      fortfarande undersöks på olika håll i Finland.
8752: ved och energived på en sammanlagd yta av          Den huvudsakliga formen för användning av
8753:  150 hektar. 1 samband med projektet har Vapo      gamla produktionsfält torde komma att vara
8754: Oy sommaren 1986 på olika håll i Finland           skogshushållning. Normen för beskogningsme-
8755:  inventerat över 300 hektar områden som fri-       toderna färdigställs inom loppet av några år.
8756: 
8757:      Helsingfors den 4 mars 1988
8758: 
8759:                                              Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
8760:                           j
8761:                         j
8762:                        j
8763:                       j
8764:                    j
8765:                   j
8766:                  j
8767:                 j
8768:                j
8769:               j
8770:              j
8771:             j
8772:             j
8773:            j
8774:           j
8775:          j
8776:         j
8777:      j
8778:     j
8779:  j
8780: j
8781: j
8782:                                              1988 vp.
8783: 
8784: Kirjallinen kysymys n:o 51
8785: 
8786: 
8787: 
8788: 
8789:                                  Männistö: Vuorotyöläisten lapsia haitavien perhepäivähoitajien
8790:                                     palkkauksen parantamisesta
8791: 
8792: 
8793:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8794: 
8795:    Vuorotyöläisten lapsia hoitavan perhepäivä-         Perhepäivähoitajien palkkauksen tarkistami-
8796: hoitajan tosiasiallinen työpäivä tulee pitkäksi     nen siten, että siinä otetaan huomioon myös
8797: ilman, että lasta kohti laskettu ansioon oikeu-     poikkeuksellisina aikoina hoidettavat lapset,
8798: tettu työaika vastaisi sitä. Palkkaus ei vastaa     olisi omiaan helpottamaan hoitopaikan saantia
8799: työhön sidottua aikaa. Perhepäivähoitajalle         vuorotyössä käyvien lapsille.
8800: näet osa lapsista tulee varhain aamulla ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8801: lähtee sangen aikaisin. Iltapäivisin tai puolelta   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8802: päivin tulevat taas lähtevät sangen myöhään;        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8803: työpäivä on pitkä, mutta lasta kohti laskettava     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8804: ansio vähäinen. Myös arkipäiviin osuvat täl-
8805: laisten perheiden vapaat kaventavat perhepäi-                 Aikooko Hallitus edistää vuorotyö-
8806: vähoitajan ansiota. Eräät perhepäivähoitajat               läisten mahdollisuutta saada lapsensa
8807: ovat esittäneet vuorotyölisän maksamista per-              perhepäivähoitoon perhepäivähoitajien
8808: hepäivähoitajalle korvaamaan olosuhteista                  palkkausta siten valtakunnallisesti ke-
8809: johtuvaa hankalaa työaikaa ja siihen liittyvää             hittämällä, että siinä otetaan huomioon
8810: ansion suhteellista vähäisyyttä.                           vuorotyössä käyvien vanhempien lasten
8811:                                                            perhepäivähoitajan työpäivää pidentä-
8812:                                                            vä vaikutus?
8813: 
8814:     Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1988
8815: 
8816:                                          Lauha Männistö
8817: 
8818: 
8819: 
8820: 
8821: 280245P
8822: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 51
8823: 
8824: 
8825: 
8826: 
8827:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8828: 
8829:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työhön sidottua aikaa. Lisäksi perhepäivähoi-
8830: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tajalle maksetaan iltatyölisää kello 18:n jäl-
8831: olette 18 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          keen, sunnuntaikorvausta (korotus 100 Olo),
8832: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        erityistä hoitoa vaativista lapsista maksettavaa
8833: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       korotusta, alle 1,5-vuotiaista lapsista maksetta-
8834: edustaja Männistön näin kuuluvasta kirjallises-     vaa korotusta, arkipyhäkorvausta ja ylityökor-
8835: ta kysymyksestä n:o 51:                             vausta.
8836:                                                        Perhepäivähoitajien palkkauksessa ei ole
8837:           Aikooko Hallitus edistää vuorotyö-        päästy normaaliin kuukausipalkkajärjestel-
8838:        läisten mahdollisuutta saada lapsensa        mään. Silloinkin, kun kuukausipalkkajärjestel-
8839:        perhepäivähoitoon perhepäivähoitajien        mää sovelletaan, perhepäivähoitajan palkan
8840:        palkkausta siten valtakunnallisesti ke-      määrään vaikuttaa hoidettavien lasten luku-
8841:        hittämällä, että siinä otetaan huomioon      määrä, lasten poissaolo päivähoidosta sekä
8842:        vuorotyössä käyvien vanhempien lasten        tosiasialliset hoitoajat.
8843:        perhepäivähoitajan työpäivää pidentä-           Perhepäivähoitajilla on normaalia pidempi
8844:        vä vaikutus?                                 säännönmukainen työaika. Heille maksetaan
8845:                                                     ylityökorvausta kahden viikon jaksolla 90 tun-
8846:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tia ylittävältä tosiasialliselta työajalta. Yöhoi-
8847: vasti seuraavaa:                                    dossa kello 20:n ja kello 7:n välillä hoidossa
8848:    Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot        olevasta lapsesta maksetaan palkkaa vain puo-
8849: määritellään työehtosopimuksissa. Perhepäivä-       lesta tästä hoitoajasta.
8850: hoitajien palkkauksen parantamista koskevat            Nykyisen työehtosopimuksen mukaan van-
8851: asiat liittyvät työmarkkinakysymyksiin, jotka       hempien vuorotyön aiheuttamat viikkovapaat
8852: ratkaistaan yleisten työehtosopimusedellytysten     pienentävät perhepäivähoitajan palkkaa, jos
8853: vallitessa ja joista neuvotellaan eri sopijaosa-    vanhemmat pystyvät ilmoittamaan vapaapäi-
8854: puolten kesken.                                     vänsä perhepäivähoitajalle viimeistään edelli-
8855:    Perhepäivähoito on luonteeltaan joustava         sen viikon viimeisenä työpäivänä. Viikkova-
8856: päivähoitomuoto, jonka puitteissa on mahdol-        paat eivät vaikuta pienentävästi perhepäivähoi-
8857: lista huomioida muun muassa vanhempien              tajan palkkaan, jos vanhemmat pystyvät il-
8858: vuorotyöstä aiheutuvat poikkeukselliset hoito-      moittamaan vuorotyöstä johtuvat vapaapäi-
8859: ajat.                                               vänsä vasta sillä viikolla, jolla vapaapäiväkin
8860:    Vuorotyötä tekevien vanhempien lapsia hoi-       on.
8861: tavan perhepäivähoitajan työpäivä saattaa              Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksenä
8862: muodostua hyvinkin pitkäksi silloin, kun hoi-       on, että perhepäivähoitajien palkkakysymykset
8863: tolapset ovat eri perheistä ja heitä tuodaan        ovat este etenkin pääkaupunkiseudulla perhe-
8864: hoitoon ja haetaan hoidosta eri aikoina. Toi-       päivähoidon kehittämiselle. Halukkaita perhe-
8865: saalta lapsen yksilöllinen hoitoaika saattaa olla   päivähoitajan tehtäviin ei nykyisin löydy riittä-
8866: kovinkin lyhyt lapsen vanhempien tehdessä           västi. Ministeriö ei ole työmarkkinaosapuoli
8867: työtä eri vuoroissa.                                eikä siten voi suoraan vaikuttaa perhepäivähoi-
8868:    Perhepäivähoitajan työpäivän pituus ja las-      tajien palkkauksessa esiintyviin ongelmiin. Mi-
8869: ten henkilökohtaiset hoitoajat vaikuttavat pe-      nisteriö on tuonut kuitenkin esille kantanaan,
8870: rus- ja lisäkorvauksesta muodostuvan palkan         että palkkausjärjestelmän ongelmien ratkaise-
8871: suuruuteen. Perus- ja lisäkorvaukseen tulevat       minen auttaisi perhepäivähoitopaikkojen mää-
8872: palvelulisät. Perhepäivähoitajan kello 6:n ja       rälliseen lisäykseen ja tämän hoitomuodon
8873: 22:n välille ajoittuvan työajan palkka vastaa       edelleen kehittämiseen.
8874: 
8875:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1988
8876: 
8877:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
8878:                                      1988 vp. -     KK n:o 51                                       3
8879: 
8880: 
8881: 
8882: 
8883:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8884: 
8885:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tet. Dessutom betalas tili familjedagvårdaren
8886: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          kvällsarbetstillägg efter kl. 18, ersättning för
8887: av den 18 februari 1988 tili vederbörande            söndagsarbete (höjning med 100 OJo ), en höj-
8888: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ning för barn som är i behov av speciell vård,
8889: jande av riksdagsledamot Lauha Männistö un-          en höjning för barn under 1,5 år, helgdagser-
8890: dertecknade spörsmål nr 51:                          sättning och övertidsersättning.
8891:                                                        Vad familjedagvårdarnas avlöning beträffar
8892:          Ämnar Regeringen förbättra skiftar-        har det normala systemet med månadslön inte
8893:        betarnas möjlighet att få sina barn          kunnat införas i deras arbete. Antalet barn i
8894:        placerade i familjedagvård genom att         vård, barnens frånvaro från dagvården och
8895:        familjedagvårdarnas avlöning i hela          den faktiska tid barnen varit i vård inverkar på
8896:        landet utvecklas så att det faktum att       familjedagvårdarens lön även då systemet med
8897:        skiftarbetande     föräldrars     barn       månadslön tiliämpas.
8898:        förlänger familjedagvårdarens arbets-           Familjedagvårdarna har en regelmässig ar-
8899:        dag beaktas?                                 betstid, som är längre än den som andra
8900:                                                     normalt har. Under en tvåveckorsperiod beta-
8901:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       las övertidsersättning tili dem för den faktiska
8902: samt anföra följande:                               arbetstid som överstiger 90 timmar. För ett
8903:    Vilikoren för familjedagvårdarnas anställ-       barn, som är i vård mellan kl. 20 och kl. 7,
8904: ningsförhållande preciseras i kollektivavtalen.     betalas lön endast för halva denna vårdtid.
8905: Ärenden som gäller förbättringar av familje-           Enligt nuvarande kollektivavtal minskar
8906: dagvårdarnas avlöning hör ihop med arbets-          veckoledigheterna, som förorsakas av föräld-
8907: marknadsfrågorna. Dessa avgörs då allmänna          rarnas skiftarbete, på familjedagvårdarens lön,
8908: förutsättningar för att ingå kollektivavtal finns   om föräldrarna kan meddela om sina lediga
8909: och de olika avtalsparterna förhandlar om           dagar tili familjedagvårdaren senast föregåen-
8910: dem.                                                de veckas sista arbetsdag. Veckoledigheterna
8911:    Inom ramen för familjedagvården, som är          minskar inte på familjedagvårdarens lön, om
8912: en smidig dagvårdsform, är det möjligt att          föräldrarna kan meddela om sina lediga dagar,
8913: beakta exceptionella vårdtider, som bl.a. beror     som beror på skiftarbete, först under den
8914: på att föräldrarna har skiftarbete.                 vecka då de lediga dagarna infaller.
8915:    Arbetsdagen för en familjedagvårdare, som           Enligt social- och hälsovårdsministeriets
8916: sköter barn till skiftarbetande föräldrar, kan      upppfattning är familjedagvårdarnas lönefrå-
8917: bli mycket lång om barnen kommer från olika         gor, speciellt i huvudstadsregionen, ett hinder
8918: familjer och de lämnas tili vård och avhämtas       för utvecklandet av familjedagvården. Nuförti-
8919: därifrån vid olika tider. Å andra sidan kan         den finns det inte tiliräckligt många som är
8920: barnets individuella vårdtid bli mycket kort då     intresserade av uppgiften som familjedagvår-
8921: barnets föräldrar arbetar i olika skift.            dare. Ministeriet är ingen arbetsmarknadspart
8922:     Längden på en familjedagvårdares arbetsdag      och kan således inte direkt inverka på pro-
8923: och barnens individuella vårdtider inverkar på      blemen med familjedagvårdarnas avlöning.
8924: lönens storlek. Lönen består av bas- och            Ministeriet har dock som sin åsikt framfört att
8925: tiliäggsersättning och därtili kommer tjänste-      en lösning på problemen med lönesystemet
8926: tilläggen. Familjedagvårdarens lön för arbets-      skulle medverka tili att öka antalet platser
8927: tid, som infaller mellan kl. 6 och kl. 22,          inom familjedagvården och tili att vidareut-
8928: motsvarar tid då hon/han är bunden av arbe-         veckla denna vårdform.
8929: 
8930:     Helsingfors den 21 mars 1988
8931: 
8932:                                                                         Minister Tarja Halonen
8933: 1
8934: 1
8935:  1
8936:   1
8937:   1
8938:    1
8939:     1
8940:     1
8941:      1
8942:       1
8943:       1
8944:        1
8945:         1
8946:         1
8947:          1
8948:           1
8949:           1
8950:            1
8951:             1
8952:             1
8953:              1
8954:               1
8955:               1
8956:                1
8957:                 1
8958:                 1
8959:                  1
8960:                   1
8961:                   1
8962:                                            1988 vp.
8963: 
8964: irjallinen kysymys n:o 52
8965: 
8966: 
8967: 
8968: 
8969:                               Tennilä: Uusien työpaikkojen luomisesta Kolariin
8970: 
8971: 
8972:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8973: 
8974:  Rautaruukki Oy on kiirehtinyt lopettamaan       rioita ryhtymällä toimenpiteisiin korvaavien
8975: autuvaaran kaivoksen toiminnan Kolarissa.        työpaikkojen saamiseksi Kolarin kuntaan.
8976: altionyhtiön päätös hävittää yli 200 työpaik-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8977: ta muutoinkin vaikealla työttömyysalueella.      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8978:   Holkerin hallitus ei ole puuttunut Rautamu-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8979: n toimiin, vaikka hallitus on julistautunut      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8980: h.allitun rakennemuutoksen" toimeenpanijak-
8981: . Hallituksen edustajat ovat seuranneet sivus-             Mihin käytännöllisiin toimenpiteisiin
8982:  ' kun työväkeä pakotetaan muuttamaan koti-             Hallitus aikoo ryhtyä uusien korvaa-
8983: udultaan ja työttömyyttä lisätään. Lapissa              vien työpaikkojen luomiseksi Rautu-
8984: laankin hyvin tyytymättömiä hallituksen vä-             vaaran kaivoksen lopettamisen vuoksi
8985: tpitämättömään asennoitumiseen.                         työpaikkansa menettäneille Kolarin
8986: Hallituksen tulee vähentää aiheutettuja vau-            kunnassa?
8987: 
8988:   Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1988
8989: 
8990:                                     Esko-Juhani Tennilä
8991: 
8992: 
8993: 
8994: 
8995: 0271S
8996: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 52
8997: 
8998: 
8999: 
9000: 
9001:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9002: 
9003:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sulkeminen vaikuttaa lisäksi merkittävästi ku
9004: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nan verokertymään, sillä kaivoksen työntel
9005: olette 18 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           jäiden osuus on 15 OJo verokertymästä.
9006: kirjeenne n:o 146 ohella toimittanut valtioneu-         Kaivoksen odotettavissa olevasta sulkemise
9007: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         ta johtuvien haittojen minimoimiseksi talou
9008: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin             poliittinen ministerivaliokunta piti edellä m~
9009: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 52:        nitun päätöksen yhteydessä perusteltuna, et
9010:                                                      kaivostoiminnalle annettu jatkoaika käytetti
9011:          Mihin käytännöllisiin toimenpiteisiin       siin mahdollisimman tehokkaasti uusien ko
9012:        Hallitus aikoo ryhtyä uusien korvaa-          vaavien työpaikkojen luomiseen ja että tä
9013:        vien työpaikkojen luomiseksi Rautu-           varten asetettaisiin erityinen kehittämistyöry
9014:        vaaran kaivoksen lopettamisen vuoksi          mä. Sisäasiainministeriön esityksestä Lap
9015:        työpaikkansa menettäneille Kolarin            lääninhallitus asetti syyskuussa 1987 kehitt
9016:        kunnassa?                                     mistyöryhmän Kolarin ongelmien hoitoa va
9017:                                                      ten. Työryhmän tehtävänä on
9018:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              - valmistella Rautuvaaran kaivoksen sulk
9019: taen seuraavaa:                                      misesta Kolarin kunnalle aiheutuvien ongt
9020:    Vuonna 1986 tapahtuneen rikasteiden hinta-        mien hoitoon liittyvät tavoitteet ja toimenpite
9021: tason voimakkaan laskun johdosta tuotannolli-        sekä esitellä ne keskushallinnon rakennemu
9022: nen toiminta Rautuvaarassa muodostui siinä           tostyöryhmälle;
9023: määrin tappiolliseksi, että kaivoksen toimin-           - sopia Lapin läänissä tehtävistä päätäksi
9024: nan jatkaminen tuli kyseenalaiseksi. Kauppa-         tä em. ongelmien hoitamiseksi;
9025: ja teollisuusministeriössä suoritettujen selvitte-      - huolehtia toteutettavien kehittämistc
9026: lyjen jälkeen hallituksen talouspoliittinen mi-      menpiteiden seurannasta ja jälkihoidosta.
9027: nisterivaliokunta teki heinäkuussa 1987 pää-            Lääninhallitus osoitti työryhmän käyttö<
9028: töksen, jonka mukaan valtio osallistuisi Rautu-      100 000 markkaa vuoden 1987 läänin kehitt
9029: vaaran tappiollisen toiminnan tukemiseen työt-       misrahasta. Työryhmän toimiaika on vuodt
9030: tömyyspoliittisin määrärahoin niin, että toi-        1989 loppuun saakka. Työryhmän tuli esitti
9031: mintaa voitaisiin jatkaa vuoden 1988 loppuun.        alustava toimenpideohjelma keskushallinnc
9032: Tämän päätöksen pohjalta yhtiö on tehnyt             rakennemuutostyöryhmälle väliraportin mu
9033: päätöksen jatkaa kaivostoimintaa kuluvan             dossa viime vuoden loppuun mennessä. Mu
9034: vuoden loppuun. Kaivoksen lähiajan toiminta          toin väliraportoinnin edellytetään tapahtuv~
9035: on suunniteltu siten, että maanalainen kaivok-       puolivuosittain.
9036: sen toiminta loppuu vuoden 1988 huhtikuussa             Työryhmä jätti ensimmäisen väliraporttin:
9037: ja loppuajan tuotanto hoidetaan Laurinojan           viime vuoden joulukuussa ja toteaa siinä ehd1
9038: avolouhokselta.                                      tetuista toimenpide-esityksistä, että tässä v2
9039:    Keskimääräinen työttömyysaste Kolarissa on        heessa tehdyt esitykset ovat perusasioita, joih
9040: viime vuosina ollut Lapin läänin korkeimpia.         pohjautuen hankekohtaiset ratkaisut ov
9041: Viime vuoden lopussa Kolarin työttömyysaste          mahdollisia. Varsinaisesti toimenpiteitä .
9042: oli 16,8 OJo. Työttömien määrä oli 98 henkilöä       hankkeita työryhmä käsittelee yksilöidymm
9043: pienempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan           myöhemmissä toimenpide-esityksissään. Ke
9044: aikaan. Tähän on vaikuttanut suhteellisen vil-       kushallinnon rakennemuutostyöryhmä käsittt
9045: kas rakennustoiminta, vireytynyt pienyritystoi-      väliraporttia viime helmikuussa ja suhtaut
9046: minta ja työllisyyden hoidon erityistoimenpitei-     myönteisesti toimenpide-esityksiin, jotka ko
9047: den määrällisen tason nousu. Rautuvaaran kai-        kivat mm. matkailua, asuntojen ja teiden r
9048: voksella on ollut merkittävä osuus - yli puolet      kentamista, työllisyys- ja ammattikoulutus
9049: - kunnan teollisista työpaikoista. Kaivoksen         sekä liikennettä. Toimenpide-esitysten joul
9050:                                      1988 vp. -    KK n:o 52                                      3
9051: 
9052: koon kuuluu lisäksi aluepoliittisten avustusten    varten työryhmän, jonka toimiaika päättyy
9053: myöntäminen korotettuna, avustusmääräraha          maaliskuun lopussa.
9054: Lakespo Oy:lle toiminnan kehittämiseksi ja            Edellä mainituilla ja lukuisilla muilla kehit-
9055: Kolarin kunnan yrityspalvelukeskuksen perus-       tämistyöryhmän esittämillä käytännön toimen-
9056: tamisavustus. Lisäksi ehdotetaan Kittilän kun-     piteillä pyritään luomaan uudet korvaavat työ-
9057: nan puolella sijaitsevan Saattoporan kultaesiin-   paikat noin sadalle Rautuvaaran kaivoksen
9058: tymän tutkimukseen määrärahaa.                     lopettamisen vuoksi työpaikkansa menettäneil-
9059:   Myös Matkailun edistämiskeskus on asetta-        le Kolarin kunnassa.
9060: nut alueen matkailuelinkeinon kehittämistä
9061: 
9062:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
9063: 
9064:                                                Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
9065: 4                                     1988 vp. -     KK n:o 52
9066: 
9067: 
9068: 
9069: 
9070:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9071: 
9072:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          platser Stängningen av gruvan inverkar dess-
9073:                                                             0
9074: 
9075: 
9076: 
9077: 
9078: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          utom i hög grad på kommunens skatteintäkter,
9079: nr 146 av den 18 februari 1988 tili vederböran-      emedan arbetstagarna i gruvan står för 15 %
9080: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         av skatteinkomsternao
9081: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä             För att de olägenheter som beror på den
9082: undertecknade spörsmål nr 52:                        väntade stängningen av gruvan skulle kunna
9083:                                                      minimeras, ansåg det ekonomiskpolitiska mi-
9084:          Vilka praktiska åtgärder ämnar Re-          nisterutskottet, i samband med det ovan nämn-
9085:        geringen vidta för att skapa nya ersät-       da beslutet, att det var motiverat att den extra
9086:        tande arbetsplatser för de personer i         tid som getts gruvverksamheten skulle använ-
9087:        Kolari kommun som förlorar sina ar-           das så effektivt som möjligt för att skapa nya,
9088:        betsplatser på grund av att gruvan i          ersättande arbetsplatser och att en särskild
9089:        Rautuvaara stängs?                            utvecklingsarbetsgrupp skulle tilisättas för det-
9090:                                                      ta ändamål. På förslag av inrikesministeriet
9091:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tilisatte länsstyrelsen i Lapplands Iän i septem-
9092: samt anföra följande:                                ber 1987 en utvecklingsarbetsgrupp för skötsel
9093:    På grund av den kraftiga nedgången i prisni-      av problemen i Kolari. Arbetsgruppen har i
9094: vån på slig år 1986 blev produktionsverksam-         uppdrag att
9095: heten i Rautuvaara så förlustbringande att              - bereda de mål och åtgärder som ansluter
9096: möjligheterna att fortsätta med verksamheten i       sig tili skötseln av de problem som Kolari
9097: gruvan ifrågasatteso På basis av de utredningar      kommun kommer att få på grund av stäng-
9098: som gjordes vid handels- och industriministe-        ningen av gruvan i Rautuvaara samt att presen-
9099: riet fattade regeringens ekonomiskpolitiska mi-      tera dessa för centralförvaltningens struktur-
9100: nisterutskott i juli 1987 ett beslut om att staten   omvandlingsarbetsgrupp,
9101: skulle delta i stödjandet av den förlustbringan-        - komma överens om de beslut som måste
9102: de verksamheten i Rautuvaara med sysselsätt-         fattas i Lapplands Iän för att de ovan nämnda
9103: ningspolitiska anslag så att verksamheten kun-       problemen skall kunna skötas,
9104: de fortgå tili slutet av år 19880 Utgående från         - ombesörja uppföljningen och efterbe-
9105: detta beslut har bolaget beslutat fortsätta med      handlingen av de utvecklingsåtgärder som skall
9106: gruvverksamheten fram tili slutet av innevaran-      vidtaso
9107: de år. Verksamheten vid gruvan under den                 Länsstyrelsen ställde 100 000 mk av länets
9108: närmaste tiden har planerats så att den under-       utvecklingspenning för år 1987 tili arbetsgrup-
9109: jordiska verksamheten i gruvan tar slut i april      pens dispositiono Arbetsgruppens mandattid
9110: 1988, och den resterande tiden sköts produk-         går ut vid slutet av år 19890 Arbetsgruppen
9111: tioneo genom dagbrott i Laurinojao                   skulle för centralförvaltningens strukturom-
9112:    1 genomsnitt har arbetslöshetsgraden i Kolari     vandlingsarbetsgrupp presentera ett preliminärt
9113: varit bland de högsta i Lappland under de            åtgärdsprogram i form av en mellanrapport vid
9114: senaste åreno Vid slutet av senaste år var           slutet av senaste år 1 vanliga fall förutsätts att
9115:                                                                          0
9116: 
9117: 
9118: 
9119: 
9120: arbetslöshetsgraden i Kolari 16,8 OJo o Antalet      mellanrapporter ges en gång i halvåret.
9121: arbetslösa var 98 personer färre än vid motsva-         Arbetsgruppen avgav sin första mellanrap-
9122: rande tid året förut. Detta beror på den för-        port i december i fjol och konstaterade om
9123: hållandevis livliga byggnadsverksamheten, den        åtgärdsförslagen i den att de i detta skede
9124: vitala småföretagarverksamheten och den              gjorda förslagen är basfakta och att det utgå-
9125: kvantitativa ökningen av specialåtgärderna för       ende från dessa är möjligt att åstadkomma
9126: skötsel av sysselsättningeno Gruvan i Rautu-         projektvisa lösningar Egentliga åtgärder och
9127:                                                                              0
9128: 
9129: 
9130: 
9131: 
9132: vaara har haft en betydande andel - mer än           projekt kommer arbetsgruppen att behandla
9133: hälften - av kommunens industriella arbets-          mera i detalj i sina senare åtgärdsförslago
9134:                                       1988 vp. -     KK n:o 52                                     5
9135: 
9136: Centralförvaltningens strukturomvandlingsar-         undersöka guldfyndigheten i Saattopora som
9137: betsgrupp behandlade mellanrapporten i feb-          är beläget på Kittilä kommuns sida.
9138: ruari och förhöll sig positivt tili åtgärdsförsla-      Centralen för turistfrämjande har också till-
9139: gen, som bl.a. gällde turism, byggande av            satt en arbetsgrupp för utveckling av turistnä-
9140: bostäder och vägar, sysselsättnings- och yrkes-      ringen i området. Mandattiden för denna ar-
9141: utbildning samt trafik. Med bland åtgärdsför-        betsgrupp går ut vid slutet av mars.
9142: slagen finns också beviljandet av högre regio-          Med ovan nämnda och talrika andra praktis-
9143: nalpolitiska understöd, understödsanslag för         ka åtgärder, som utvecklingsarbetsgruppen har
9144: utveckling av verksamheten vid Lakespo Oy            föreslagit, strävar man efter att i Kolari kom-
9145: och understöd för grundande av ett företags-         mun skapa nya, ersättande arbetsplatser för de
9146: servicecentrum i Kolari kommun. Dessutom             ca hundra personer som förlorat sina arbets-
9147: föreslås att anslag beviljas så att man kan          platser på grund av stängningen av gruvan i
9148:                                                      Rautuvaara.
9149: 
9150:     Helsingfors den 24 mars 1988
9151: 
9152:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
9153:                                               1988 vp.
9154: 
9155: Kirjallinen kysymys n:o 53
9156: 
9157: 
9158: 
9159: 
9160:                                   Kankaanniemi ym.: Yrittäjäkoulutuksen järjestämisestä
9161: 
9162: 
9163:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9164: 
9165:    Yritystoiminnan menestyksellinen hoitami-         usein vararikko, jolla on edellä kuvatun kaltai-
9166: nen edellyttää nykyisin yrittäjältä taitojen li-     sia ikäviä seurauksia.
9167: säksi monipuolisia tietoja tuotannon, markki-           Eräiden valtion tukimuotojen, mm. starttira-
9168: noinnin, liiketalouden, verotuksen, henkilöstö-      han saannin edellytyksenä on yrittäjäkurssin
9169: hallinnon ja eräiden muiden yritystoiminnan          suorittaminen. Koska yrittäjällä on aina suuri
9170: kannalta keskeisten asioiden osalta. Näiden          vastuu sekä työntekijöidensä että yhteiskunnan
9171: pääosin koulutuksella saatavien tietojen suh-        suhteenkin, saattaisi olla paikallaan esimerkik-
9172: teen suomalaiset pienyrittäjät ovat hyvin moni-      si kokeiluluonteisesti aloittaa maassamme jär-
9173: ilmeinen ryhmä.                                      jestelmällinen ja tasoltaan sopiva yrittäjäkou-
9174:     Useiden vararikkojen syynä pienyritysten         lutus eri osissa maata pääosin valtion kustanta-
9175: osalta on yrittäjän riittämätön koulutus ja          mana. Tärkeää olisi sekä peruskoulutuksen
9176: perehtyneisyys yrityksensä kaikinpuoliseen hal-      että täydennyskoulutuksen järjestäminen. Kun
9177: litsemiseen. Vararikosta kärsivät luonnollisesti     koulutus näin olisi julkisin varoin järjestetty,
9178: yrittäjät itse, joille se on aina taloudellinen      voitaisiin yrittäjiltä mahdollisesti edellyttää pe-
9179: menetys, mutta valitettavan usein se aiheuttaa       rustellummin nykyistä suurempaa vastuuta esi-
9180: myös terveydellisiä vaikeuksia, perheongelmia        merkiksi konkurssitilanteissa ja suhteessa mm.
9181: ja monia muita kriisejä. Vararikoista aiheutuu       lainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin. Yleen-
9182: menetyksiä myös yrityksen palveluksessa ole-         sähän pienyrittäjillä ei ole taloudellisia mah-
9183: valle henkilöstölle sekä yhteiskunnalle. Lähes       dollisuuksia käyttää riittävää ulkopuolista asi-
9184: poikkeuksetta liikekumppanin konkurssi luo           antuntija-apua, puhumattakaan asiantuntijain
9185: uhan myös niille yrityksille, jotka ovat olleet      pysyvästä paikkaamisesta. Riittävät omat tie-
9186: tekemisissä yrityksen kanssa. Näin ollen siis on     dot ovat ensiarvoisen tärkeitä.
9187: tärkeää, että konkursseja pyritään ennalta eh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9188: käisemään mahdollisimman laajasti. Olisi var-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
9189: masti paikallaan nykyistä enemmän panostaa           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
9190: konkurssien syiden tutkimiseen. Yksi keskei-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
9191: nen aiheuttaja on kuitenkin yrittäjien puutteel-     sen:
9192: linen koulutus.
9193:     Yrittäjät lienevät lähes ainoa ryhmä maas-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9194:  samme, jolle ei ole järjestetty yhteiskunnan               ryhtyä yrittäjäkoulutuksen asianmukai-
9195: toimesta erityiskoulutuspaikkoja. Yrittäjäksi               seksi järjestämiseksi pääasiassa valtion
9196: aikova joutuu yleensä hankkimaan tarvittavat                kustannuksin, ja
9197:  tietonsa omin kustannuksin ja usein kaukana                   pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-
9198:  omalta kotiseudultaan. Tästä saattaa johtua                sena esimerkiksi kokeiluluonteisesti pe-
9199: se, että yrittäjiksi ryhdytään usein ilman riittä-          rustaa erityisiä yrittäjäkoulutuskeskuk-
9200:  vää koulutusta, ja seurauksena on valitettavan             sia eri osiin maata?
9201: 
9202:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1988
9203: 
9204:                      Toimi Kankaanniemi                Esko Almgren
9205:                      Sauli Hautala                     Jorma Fred
9206:                                     Eeva-Liisa Moilanen
9207: 
9208: 280272T
9209: 2                                      1988 vp. -     KK n:o 53
9210: 
9211: 
9212: 
9213: 
9214:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9215: 
9216:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vän pituisena jaksona, joten koulutukseen voi
9217: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         osallistua myös yritystoiminnan ohessa. Ohjel-
9218: olette 18 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn            man tavoitteena on tukea alkavia yrittäjiä tai
9219: kirjeenne n:o 147 ohella toimittanut valtioneu-       yrittäjätoiminnan alkutaipaleella olevia oman
9220: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          yrityksen käynnistymisessä tai aloitetun yritys-
9221: kansanedustaja Kankaanniemen ym. näin kuu-            toiminnan kehittämisessä.
9222: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 53:               Ammatillisista oppilaitoksista alkavalle yrit-
9223:                                                       täjälle tarkoitettuja kursseja järjestävät lähin-
9224:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nä kauppaoppilaitokset ja jossain määrin myös
9225:        ryhtyä yrittäjäkoulutuksen asianmukai-         teknilliset oppilaitokset. Kurssit kestävät taval-
9226:        seksi järjestämiseksi pääasiassa valtion       lisimmin 40-1 00 tuntia ja ne järjestetään
9227:        kustannuksin, ja                               useimmiten iltakursseina. Varsinaisten yritys-
9228:           pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-         ten perustamiskurssien lisäksi ohjelmistossa on
9229:        sena esimerkiksi kokeiluluonteisesti pe-       myös muita alkavalle yrittäjälle soveltuvia pe-
9230:        rustaa erityisiä yrittäjäkoulutuskeskuk-       ruskursseja.
9231:        sia eri osiin maata?
9232:                                                          Lyhytkurssien lisäksi kauppaoppilaitokset ja
9233:                                                       teknilliset oppilaitokset järjestävät jonkin ver-
9234:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ran myös työllisyysvaroin rahoitettuja pitkiä
9235: taen seuraavaa:                                       yrittäjäkursseja joko yksin tai yhteistyössä yli-
9236:    Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitet-   opistojen ja korkeakoulujen sekä ammatillisten
9237: tua koulutusta järjestävät yliopistot ja korkea-      kurssikeskusten kanssa. Lisäksi Pohjanmaan
9238: koulut, ammatilliset oppilaitokset, johtamis-         yrittäjäopistossa sekä kauppaoppilaitosten yrit-
9239: koulutuslaitokset ja niihin rinnastettavat muut       täjäerikoisluokilla järjestetään kiinteämuotoi-
9240: johtamiskoulutusta järjestävät organisaatiot,         sia lukuvuoden kestäviä yrittäjäkursseja, jotka
9241: elinkeinoelämän järjestöt sekä kauppa- ja teol-       on tarkoitettu perheyritysten jatkajille ja yri-
9242: lisuusministeriön teollisuuspiirit.                   tystoimintaa käynnistäville henkilöille. Yrittä-
9243:    Useimmat yliopistot ja korkeakoulut järjes-        jäerikoisluokkia on Helsingin, Mikkelin ja Ro-
9244: tävät työllisyyskoulutuksena toteutettuja pitkä-      vaniemen kauppaoppilaitoksissa.
9245: kestoisia yrittäjäkursseja, jotka on tarkoitettu         Kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuus-
9246: pienyrittäjille sekä yrityksen perustamispäätök-      piirien tehtävänä on pienen ja keskisuuren
9247: sen tehneille henkilöille. Kurssien kokonaispi-       yritystoiminnan edistäminen. Tätä tehtävää
9248: tuus on yleensä noin 7-9 kuukautta. Kursseil-         teollisuuspiirit hoitavat harjoittamalla yrittäjä-
9249: le otetaan 20 oppilasta, joista noin 113 on ollut     koulutusta ja -neuvontaa sekä myöntämällä
9250: alkavia yrittäjiä. Vuosittain on järjestetty noin     rahoitusta. Toiminta on suunnattu erityisesti
9251: 40 kurssia, joista osa on ollut nk. maaseutu-         aloittaviin sekä pienimpiin pk-yrityksiin.
9252: elinkeinojen yrittäjäkursseja, joiden tarkoituk-         Teollisuuspiirien harjoittama yrittäjäkoulu-
9253: sena on maatilatalouden ja sen rinnakkais- ja         tus on aloitettu 1960-luvulla. Toiminta on vii-
9254: liitännäiselinkeinojen kehittäminen. Työllisyys-      me vuosina lisääntynyt voimakkaasti. Vuonna
9255: koulutuksena järjestetyt yrittäjäkurssit ovat         1987 teollisuuspiirit järjestivät jo noin 700
9256: osanottajille ilmaisia.                               koulutustilaisuutta, joihin osallistui lähes
9257:    Yliopistot ja korkeakoulut järjestävät myös        12 000 pienten ja keskisuurten yritysten johto-
9258: maksullisena palvelutoimintana toteutettua            ja avainhenkilöä. Koulutustilaisuuksia on jär-
9259: yrittäjäkoulutusta. Yrittäjiksi aikoville tarkoi-     jestetty eri puolilla maata. Koulutustilaisuudet
9260: tetuista koulutusohjelmista merkittävin on            ovat jo nykyisellään subventoituja niin, että
9261: Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin pien-           osanottajat maksavat kurssimaksuina keski-
9262: yrityskeskuksen Oma yritys -koulutusohjelma.          määrin 30 Ufo kurssien aiheuttamista kustan-
9263: Ohjelma toteutetaan kahdeksana kolmen päi-            nuksista.
9264:                                       1988 vp. -     KK n:o 53                                       3
9265: 
9266:    Kuluvan      vuosikymmenen        alkupuolella    teriön teollisuuspiirit ovat jo muutaman vuo-
9267: kauppa- ja teollisuusministeriö kehitti yhdessä      den ajan valmistaneet yhdessä muiden koulu-
9268: teollisuuspiirien kanssa aloittaville yrityksille    tusta järjestävien organisaatioiden kanssa alu-
9269: tarkoitetun koulutusohjelmiston. Tähän koulu-        eellisia koulutuskalentereita, joihin on kerätty
9270: tusohjelmistoon on osallistunut jo yli 25 000        kaikki teollisuuspiirin alueella aloittaville sekä
9271: osanottajaa. Koulutus muodostuu useasta itse-        jo toimiville pienyrityksille tarkoitetut koulu-
9272: näisestä kurssista, joita voidaan liittää tuke-      tustilaisuudet. Kurssikalenterin valmistamisen
9273: maan alkavan yrityksen eri vaiheissa olevia          yhteydessä on myös neuvoteltu tarpeettoman
9274: perustamistoimenpiteitä ensimmäisten toimin-         päällekkäisyyden poistamisesta sekä kurssitar-
9275: tavuosien aikana. Aloittaville yrittäjille tarkoi-   jonnan kehittämisestä.
9276: tettua koulutusta on tuettu myös teollisuuspii-         Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoituk-
9277: rien harjoittamalla neuvontatoiminnalla, josta       sena on edelleen tehostaa aloittaville sekä jo
9278: noin kolmasosa on suuntautunut mainittujen           toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille
9279: yritysten hankkeisiin.                               suunnattua neuvonta- ja koulutustoimintaa.
9280:    Yhdeksi ongelmaksi yritysten perustamista         Hallituksen tarkoituksena on esittää tarvittavat
9281: aikoville henkilöille sekä pienyrittäjille on tul-   toimenpiteet vuoden 1989 tulo- ja menoarvios-
9282: lut edellä kuvatusta kurssitarjonnasta yrittäjäl-    sa. Edellä olevaan viitaten hallitus ei pidä
9283: le parhaiten soveltuvan kurssin valinta. Ongel-      perusteltuna uusien erityisten yrittäjäkoulutus-
9284: man poistamiseksi kauppa- ja teollisuusminis-        keskusten perustamista.
9285: 
9286:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
9287: 
9288:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
9289: 4                                      1988 vp. -     KK n:o 53
9290: 
9291: 
9292: 
9293: 
9294:                                Till Riksdagens Herr Talman
9295: 
9296:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           småföretagarcentret i S:t Michel. Programmet
9297: anger har Ni, He~r Talman, med Er skrivelse           genomförs i åtta perioder, som var och en
9298: av den 18 februari 1988 tili vcderbörande             omfattar tre dagar, vilket gör att man också
9299: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        kan delta i utbildningen vid sidan av sin
9300: jande av riksdagsman Toimi Kankaanniemi               företagarverksamhet. Målet med programmet
9301: m.fl. undertecknade spörsmål nr 53:                   är att stöda blivande företagare eller dem som
9302:                                                       just har påbörjat sin bana som företagare då
9303:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen            det gäller att starta företaget eller att utveckla
9304:         vidta för att på ett sakenligt sätt ar-       en redan påbörjad företagarverksamhet.
9305:         rangera företagarutbildning huvudsak-
9306:                                                          Av yrkesläroanstalterna anordnar främst
9307:         ligen på statens bekostnad, och
9308:                                                       handelsläroverken och i någon mån också de
9309:            anser Regeringen det ändamålsenligt
9310:                                                       tekniska läroverken sådana kurser som är av-
9311:         att tili exempel i experimentsyfte
9312:                                                       sedda för blivande företagare. Kurserna räcker
9313:         grunda särskilda centrer för företagar-
9314:                                                       vanligen 40-100 timmar och de ordnas oftast
9315:         utbildning i olika delar av landet?
9316:                                                       kvällstid. Utöver egentliga kurser för grundan-
9317:                                                       de av företag ingår i programmet också andra
9318:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         grundkurser som lämpar sig för blivande före-
9319: samt anföra följande:                                 tagare.
9320:    Utbildning som är avsedd för små och me-              Förutom kortkurser anordnar handelsläro-
9321: delstora företag anordnas av universiteten och        verken och de tekniska läroverken också i
9322: högskolorna, yrkesläroanstalterna, inrättning-        någon rnån längre företagarkurser antingen
9323: arna för utbildning i ledarskap och övriga med        ensamma eller i samarbete med universiteten
9324: dessa jämförbara organisationer och förening-         och högskolorna samt yrkeskurscentralerna.
9325: ar inom näringslivet som ordnar utbildning i          Dessa kurser finansieras med sysselsättnings-
9326: ledarskap samt handels- och industriministe-          medel. Dessutom anordnas vid företagarinsti-
9327: riets industridistrikt.                               tutet i Österbotten samt vid handelsläroverkens
9328:    De flesta universitet och högskolor anordnar       specialklasser för företagare företagarkurser i
9329: långvariga företagarkurser i form av sysselsätt-      bunden form som räcker ett läsår. Dessa kur-
9330: ningsutbildning. Dessa är avsedda för småföre-        ser är avsedda för personer som tar över
9331: tagare samt för personer som beslutit sig för         familjeföretag eller inleder företagarverksam-
9332: att grunda ett företag. Kursernas totala längd        het. Specialklasser för företagare finns vid
9333: är i allmänhet ca 7-9 månader. Tili kurserna          handelsläroverken i Helsingfors, S:t Michel
9334: antas 20 elever, av vilka hittills ca 113 har varit   och Rovaniemi.
9335: blivande företagare. Årligen har ca 40 kurser            Handels- och industriministeriets industri-
9336: anordnats och av dessa har en del varit kurser        distrikt har i uppgift att främja företagsverk-
9337: för företagare inom landsbygdsnäringarna.             samhet i liten och medelstor skala. Denna
9338: A vsikten med dessa har varit att utveckla            uppgift sköter industridistrikten genom att be-
9339: gårdsbruket och dess sido- och binäringar. De         driva företagarutbildning och -rådgivning samt
9340: företagarkurser som anordnas som sysselsätt-          genom att bevilja finansiering. Verksamheten
9341: ningsutbildning är avgiftsfria för deltagarna.        inriktas speciellt på mindre sm-företag och på
9342:    Universiteten och högskolorna anordnar             sådana sm-företag som står i begrepp att inleda
9343: också företagarutbildning som arrangeras i            sin verksamhet.
9344: form av avgiftsbelagd serviceverksamhet. Det             Den företagarutbildning som industridistrik-
9345: mest betydelsefulla av de utbildningsprogram          ten bedriver påbörjades på 1960-talet. Verk-
9346: som är avsedda för blivande företagare är det         samheten har utökats kraftigt under de senaste
9347: utbildningsprogram kallat "Eget företag" som          åren. År 1987 ordnade industridistrikten redan
9348: Helsingfors handelshögskola arrangerar vid            ca 700 utbildningsevenemang. 1 dessa deltog
9349:                                      1988 vp. -     KK n:o 53                                     5
9350: 
9351: nästan 12 000 personer i ledande ställning          tagarna har det blivit att välja den kurs som
9352: inom små och medelstora företag. Utbildnings-       bäst lämpar sig för vederbörande av det kurs-
9353: evenemangen har ordnats på olika håll i lan-        utbud som beskrivs ovan. För att avlägsna
9354: det. Redan i dagens läge subventioneras denna       detta problem har handels- och industriminis-
9355: utbildning så att deltagarna i kursavgifter beta-   teriets industridistrikt redan under några år,
9356: lar i genomsnitt 30 OJo av kostnaderna för          tillsammans med andra organisationer som
9357: kurserna.                                           anordnar utbildning, utarbetat regionala ut-
9358:    Under början av pågående decennium ut-           bildningskalendrar, där alla de utbildnings-
9359: vecklade handels- och im.lustriministeriet till-    evenemang som är avsedda för blivande och
9360: sammans med industridistrikten ett utbild-          redan existerande småföretag inom industri-
9361: ningsprogram som var avsett för företag som         distriktets område har sammanställts. 1 sam-
9362: stod i begrepp att inleda sin verksamhet. 1         band med utarbetandet av kurskalendern har
9363: detta utbildningsprogram har redan över             man också diskuterat möjligheterna att avlägs-
9364: 25 000 personer deltagit. Utbildningen består       na onödig dubblering samt att utveckla kursut-
9365: av flera självständiga kurser, som kan sam-         budet.
9366: manställas så att de stöder det blivande före-          Handels- och industriministeriet har för av-
9367: taget då det gäller åtgärder i olika skeden         sikt att ännu mera effektivera den rådgivnings-
9368: under de första verksamhetsåren. Den utbild-        och utbildningsverksamhet som inriktar sig på
9369: ning som är avsedd för blivande företagare har      sådana små och medelstora företag som an-
9370: även stötts med den rådgivningsverksamhet           tingen skall påbörja sin verksamhet eller som
9371: som industridistrikten bedriver. Av denna           redan har påbörjat den. Regeringen ämnar
9372: verksamhet har ca en tredjedel inriktats på         föreslå de åtgärder som behövs i statsförslaget
9373: projekt som gäller de nämnda företagen.             för år 1989. På basis av ovanstående anser
9374:    Ett problem för de personer som står i           regeringen att det inte är motiverat att grunda
9375: begrepp att starta ett företag och för småföre-     nya centrer speciellt för företagarutbildningen.
9376: 
9377:      Helsingfors den 22 mars 1988
9378: 
9379:                                                 Handels- och industriminister Ilkka Suominen
9380:                                              1988 vp.
9381: 
9382: Kirjallinen kysymys n:o 54
9383: 
9384: 
9385: 
9386: 
9387:                                  T. Roos: Postin palvelujen turvaamisesta maaseudulla
9388: 
9389: 
9390:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9391: 
9392:    Maahamme on perustettu Vuoden 1988 maa-          ovat melkoisessa ristiriidassa paitsi oman il-
9393: seutukampanjatoimikunta. Tammikuussa se             moituksensa nimenomaan edellä mainitun
9394: järjesti juhlallisen valtakunnallisen avaustilai-   "Elävä maaseutu" -kampanjan kanssa. Ja kui-
9395: suuden ja sen yhteydessä seminaarin otsikolla       tenkin on kysymys saman valtiovallan aiko-
9396: "Elävä maaseutu".                                   muksista ja toimenpiteistä.
9397:    Maaseudun elävänä säilymisen kannalta on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9398: mm. postitoimiston säilymisellä maaseutuky-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9399: lässä olennainen ja näkyvä merkitys. PTL on         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9400: ilmoittanut, että ensi vuosikymmenen alkuun         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9401: mennessä maaseudun postitoimipaikkoja tul-
9402: laan vähentämään 60-70 kappaletta. Nyt on                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9403: käynyt ilmi, että tuo määrä tullaan jo yksis-              ryhtyä, jotta myös posti- ja telehallitus
9404: tään kuluvan vuoden aikana saavuttamaan.                   osallistuisi "Elävä maaseutu" -kam-
9405:    PTL:n pyrkimykset ja aikaansaannokset                   panjaan?
9406: 
9407:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1988
9408: 
9409:                                              Timo Roos
9410: 
9411: 
9412: 
9413: 
9414: 280265L
9415: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 54
9416: 
9417: 
9418: 
9419: 
9420:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9421: 
9422:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jen yksikkökohtaisien kustannusten kohtuu-
9423: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tonta kohoamista.
9424: olette helmikuun 18 päivänä 1988 päivätyn               Toimipaikkapalvelujen tarjonta pyritään so-
9425: kirjeenne n:o 148 ohella toimittanut valtioneu-      peuttamaan kysyntään ensisijaisesti tarkista-
9426: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         maila palvelujen kysynnän ja liikenteen mää-
9427: kansanedustajaT. Roosin näin kuuluvasta kir-         rän pohjalta toimipaikkojen sijaintia, toimival-
9428: jallisesta kysymyksestä n:o 54:                      tuuksia ja aukioloaikaa. Mikäli em. toimenpi-
9429:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teet eivät ole riittäviä, selvitetään mahdollisuu-
9430:        ryhtyä, jotta myös posti- ja telehallitus     det jatkaa toimipaikan toimintaa osa-aikaisena
9431:        osallistuisi "Elävä maaseutu" -kam-           tai yhdistettynä jonkin lähellä sijaitsevan toisen
9432:        panjaan?                                      konttorin hoitoon tai esim. postinjakelutehtä-
9433:                                                      vään. Todettakoon lisäksi, että PTL-Posti on
9434:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        aktiivisesti viime vuosina pyrkinyt kohotta-
9435: vasti seuraavaa:                                     maan toimipaikkojen käyttöastetta laajenta-
9436:                                                      malla niiden palveluvalikoimaa postin omilla
9437:    Postitoimipaikkaverkon kehittäminen on            palveluilla, telen, Postipankin ja kuntien toimi-
9438: jatkuvaa ja pitkäjänteisyyttä vaativaa toimin-       alaan liittyvillä palveluilla sekä erilaisten tuot-
9439: taa. Posti- ja telelaitoksen tavoitteena on tarjo-   teiden myynti- ja välitystehtävillä. Lisäksi
9440: ta asiakkaille postipalvelut kohtuullisella etäi-    suunnitteilla on eräiden Autorekisterikeskuk-
9441: syydellä palvelujen kysyntää ja palvelutasovaa-      sen, merenkulkuhallituksen ja Väestörekisteri-
9442: timuksia vastaavina sekä samalla siten, että         keskuksen tehtävien hoitaminen postitoimi-
9443: toiminta on tuloksellista ja taloudellista. Toi-     paikkaverkon välityksellä.
9444: mintalinja vastaa myös posti- ja telelaitoksen
9445: taloudenhoidosta annetun lain (565/50) peri-            Viime vuosikymmeninä postitoimi on panos-
9446: aatteita. Toimipaikkaverkko käsittää tällä het-      tanut erityisesti myös haja-asutusalueiden pos-
9447: kellä noin 2 900 postikonttoria ja noin 140          tinjakeluun. Kun vuonna 1975 lähes 100 000
9448: postipalveluautoa, jotka välittävät sekä posti-      taloutta eli 5,2 Olo kaikista talouksista oli ns.
9449: että rahaliikennepalveluja. Postikonttoriver-        kohtuullisen jakelun ulkopuolella, niin vuoden
9450: kon lisäksi haja-asutusalueilla toimii noin 350      1986 alussa vastaava luku oli 18 900 taloutta
9451: postipalvelupistettä.                                eli 0,8 % kaikista talouksista. Postinjakelun
9452:    Maassamme viime vuosikymmeniä harjoite-           katsotaan olevan kohtuullinen, kun postin
9453: tun elinkeino- ja yhteiskuntapolitiikan seu-         noutomatka on enintään 500 metriä yhteen
9454: rauksena on nimenomaan maaseutualueita               suuntaan mitattuna ja jakelu tapahtuu viitenä
9455: kohdannut väestökato, jolloin väestö ja sen          päivänä viikossa.
9456: tarvitsemat kauppa- ja muut palvelut ovat               Liikenneministeriö on asettanut työryhmän
9457: kasvavassa määrin keskittyneet kaupunkeihin          tehtävänään selvittää ja laatia ehdotuksensa
9458: ja maaseutukeskuksiin. Tämä on merkinnyt             posti- ja telelaitoksen postitoimipaikkaverkon
9459: maaseutukylien kauppojen, koulujen, paikal-          kehittämiseen liittyvistä periaatteista. Samalla
9460: lispankkien konttoreiden jne. lakkauttamista.        on sovittu siitä, että PTL-Posti ei toistaiseksi
9461: Tapahtunut kehitys on vaikeuttanut myös              18.2.1988 lukien toteuta yhtään postitoimipai-
9462: haja-asutusalueiden postikonttoriverkon ylläpi-      kan lakkauttamista, vaan tilanne vakiinnute-
9463: tämistä ja on merkinnyt toimipaikkojen huo-          taan nykyiselle tasolle. Tämä sopimus koskee
9464: mattavaa käyttöasteen alenemista sekä palvelu-       sekä postikonttoreita että postipalvelupisteitä.
9465: 
9466:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
9467: 
9468:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
9469:                                      1988 vp. -     KK n:o 54                                      3
9470: 
9471: 
9472: 
9473: 
9474:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9475: 
9476:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Avsikten är att försöka anpassa utbudet på
9477: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         service vid anstalterna efter efterfrågan främst
9478: nr 148 av den 18 februari 1988 tili vederböran-     genom att, på basis av efterfrågan på tjänster
9479: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        och av trafikmängden, justera anstalternas pla-
9480: följande av riksdagsledamot T. Roos under-          cering, befogenheter och öppethållningstider.
9481: tecknade spörsmål nr 54:                            Ifall ovan nämnda åtgärder inte är tillräckliga,
9482:                                                     utreds möjligheterna att fortsätta anstaltens
9483:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            verksamhet på deltid eller att sammanslå den
9484:        vidta för att också post- och telestyrel-    med något annat kontor i närheten, som skulle
9485:        sen skulle delta i kampanjen "Levande        sköta verksamheten eller t.ex. postutdelnings-
9486:        landsbygd"?                                  uppgiften. Det bör dessutom konstateras att
9487:                                                     PTV-Posten under de senaste åren aktivt har
9488:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        försökt öka anlitandet av anstalterna genom
9489: samt anföra följande:                               att komplettera deras serviceutbud med post-
9490:    Utvecklandet av nätet av postanstalter är en     ens egna tjänster och med betjäningsformer
9491: fortgående verksamhet som kräver långsiktig         som hör tili teles, Postbankens och kommuner-
9492: planering. Post- och telestyrelsen har som mål      nas verksamhetsområden samt genom försälj-
9493: att erbjuda sina kunder posttjänster på ett         ning och förmedling av olika produkter. Dess-
9494: rimligt avstånd, så att tjänsterna motsvarar        utom finns det planer på att, via nätet av
9495: efterfrågan och kraven på servicenivå, tillika så   postanstalter, sköta vissa av Bilregistercentra-
9496: att verksamheten är framgångsrik och lönsam.        lens, sjöfartsstyrelsens och Befolkningsregister-
9497: Verksamhetsnormen motsvarar också princi-           centralens uppgifter.
9498: perna i lagen om post- och televerkets hushåll-        Under de senaste årtiondena har postväsen-
9499: ning (565/50). Nätet av anstalter omfattar för      det satsat speciellt på postutdelningen i gles-
9500: tilifället ca 2 900 postkontor och ca 140 post-     bygderna. Medan det år 1975 fanns närmare
9501: betjäningsbilar, som förmedlar service i fråga      100 000 hushåll dvs. 5,2 UJo av alla hushåll,
9502: om både posttrafik och penningrörelse. Utöver       som stod utanför den s.k. rimliga utdelningen,
9503: postkontorsnätet finns det i glesbygden ca 350      var motsvarande siffra i början av år 1986
9504: posttjänstställen.                                  18 900 hushåll, dvs. 0,8 % av alla hushåll.
9505:    Tili följd av den närings- och socialpolitik     Postutdelningen anses vara rimlig då den
9506: som förts i vårt land under de senaste årtionde-    sträcka som skall tiliryggaläggas för att hämta
9507: na har befolkningen särskilt minskat på lands-      posten är högst 500 meter i en riktning och
9508: bygden. Befolkningen och de former av service       utdelningen sker minst fem dagar i veckan.
9509: genom butiker o.a. som den behöver har i allt
9510: högre grad koncentrerats tili städer och lands-         Trafikministeriet har tilisatt en arbetsgrupp
9511: ortscentra. Detta har medfört en indragning av      med uppgift att utreda och utarbeta ett förslag
9512: butiker, skolor, lokala bankkontor osv. i byar-     tili principer med anknytning tili utvecklandet
9513: na på landsbygden. Den utveckling som skett         av post- och televerkets nät av postanstalter.
9514: har också försvårat upprätthållandet av post-       Samtidigt avtalades om att PTV-Posten tilisvi-
9515: kontorsnätet i glesbygderna. Den har likaså         dare, räknat från 18.2.1988, inte indrar en
9516: inneburit en märkbar minskning i anlitandet av      enda postanstalt, utan att dagens situation
9517: anstalterna samt en orimlig ökning av kost-         skall stabiliseras. Detta avtal gäller både post-
9518: naderna för tjänsterna per enhet.                   kontor och posttjänstställen.
9519: 
9520:     Helsingfors den 24 mars 1988
9521: 
9522:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
9523:                                                1988 vp.
9524: 
9525: Kirjallinen kysymys n:o 55
9526: 
9527: 
9528: 
9529: 
9530:                                   Anttila: Sianlihantuotannon lisäkiintiöiden jakoperusteista
9531: 
9532: 
9533:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9534: 
9535:    Valtioneuvosto on perustellusti päättänyt         omaan kohtuusharkinnan toteuttaminen edel-
9536: 3 000 uuden sikapaikan jakamisesta silloin,          lyttää. 80 OJo sianlihan tuotannosta on keskitty-
9537: kun luvan myöntämiseen on erityisen painavia         nyt Etelä- ja Länsi-Suomeen, siis Jyväskylän
9538: syitä ja sitä on kohtuusnäkökohdat huomioon          alapuolelle. Tässä tarkoituksessa olisi ollut täy-
9539: ottaen pidettävä tarpeellisena. Päätöksen            sin perusteltua 3 000 uuden sikapaikan jakami-
9540: 7 §:ssä maatilahallitus määrätään antamaan           nen myös tuotannon suhteessa ottaen huo-
9541: maatalouspiireille kiintiöt, joiden puitteissa lu-   mioon, että kohtuusharkintaa odottavia ta-
9542: pia voidaan myöntää, ja näille maatalous-            pauksia on varmasti juuri eniten alueella, jossa
9543: piireille myönnettävien kiintiöiden tulee olla       sianlihan tuotanto on voimakasta. Tästä joh-
9544: samansuuruisia. Ottaen huomioon sianlihan            tuen katsonkin, että 3 000 uuden sikapaikan
9545: tuotannon keskittymisen erityisesti Etelä- ja        jakaminen kohtuusharkinnalla sillä tavalla, et-
9546: Keski-Suomeen valtioneuvoston periaatepäätös         tä sikapaikat jaetaan tasan maatalouspiireit-
9547: tuntuu tuotantopoliittisesti järjettömältä. Sa-      täin, on ristiriidassa kotieläintuotannon ohjaa-
9548: malla on todettava, että kohtuusharkintaa tar-       ruislain tavoitteiden kanssa ottaen huomioon
9549: vitsevat tapaukset eivät myöskään jakaudu ta-        sen, että olemassa oleva tuotannon määrä pi-
9550: saisesti maatalouspiireittäin.                       täisi olla lisäpaikkojen jakoperusteena alueit-
9551:    Jaettaessa tähänastisia uusia sikapaikkoja        tain.
9552: samoin kuin maidon lisäkiintiöliiroja on aina           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9553: jakoperusteena maatalouspiirien kesken jaetta-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9554: essa käytetty olemassa olevan tuotannon mää-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9555: rää maatalouspiirin alueella. Tällöin on voitu       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9556: turvata se, että sekä lisämaitolitrat että lisäsi-
9557: kapaikat ohjautuvat sinne, missä on tuotantoa                  Aikooko Hallitus muuttaa 3 000 si-
9558: eniten, koska olemassa olevan tuotannon mää-                kapaikan jakoa maatalouspiireille kos-
9559: rä ja siitä johtuvat kohtuusharkintaa tarvitse-             kevaa päätöstään ottaen huomioon sen,
9560: vat tapaukset varmasti ovat suoraan verrannol-              että viimeisten 15 vuoden aikana maa-
9561: lisia.                                                      taloushallinnossa lisätuotantomahdolli-
9562:    Maataloushallinnossamme ei ainakaan 15                   suudet on aina jaettu maatalouspiireille
9563: viimeisen vuoden aikana ole tehty vastaavan-                olemassa olevan tuotannon suhteessa,
9564: tyyppistä päätöstä, jossa sianlihan lisätuotan-             sekä
9565: tomahdollisuuksia annetaan alueelle, jossa tuo-                mihin Hallitus perustaa päätöksensä
9566: tannon määrä on täysin minimaalinen. 157                    jakaa 3 000 uutta sikapaikkaa maata-
9567: sikapaikan antaminen Pohjois-Suomeen Rova-                  louspiireille tasan ottaen huomioon, et-
9568: niemen maatalouspiirin alueelle on täysin risti-            tä kohtuullistaruistarpeet ovat suorassa
9569: riidassa niiden perusteiden kanssa, joita nimen-            suhteessa tuotannon määrään alueella?
9570: 
9571:     Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1988
9572: 
9573:                                         Sirkka-Liisa Anttila
9574: 
9575: 
9576: 
9577: 
9578: 280257C
9579: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 55
9580: 
9581: 
9582: 
9583: 
9584:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9585: 
9586:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       perustamis- ja laajentamisluvan myöntää maa-
9587: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       talouspiiri.
9588: olette 18 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn             Koska tuotantoennusteet osoittavat, että
9589: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sianlihasta on ylituotantoa vielä usean vuoden
9590: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ajan, lisäpaikkojen myöntämisen tarkoitukse-
9591: edustaja Sirkka-Liisa Anttil~n näin kuuluvasta      na ei ollut tuotannon lisääminen, vaan valtio-
9592: kirjallisesta kysymyksestä n:o 55:                  neuvoston tavoitteena oli yksinomaan se, että
9593:                                                     vaikeassa asemassa olevia viljelijöitä voitaisiin
9594:           Aikooko Hallitus muuttaa 3 000 si-        auttaa selviytymään vaikeimman vaiheen yli.
9595:        kapaikan jakoa maatalouspiireille kos-       Koska lisäpaikkojen myöntämisen syynä ei ol-
9596:        kevaa päätöstään ottaen huomioon sen,        lut tarve lisätä tuotantoa ja koska sikatalouden
9597:        että viimeisten 15 vuoden aikana maa-        tuotantorakenne on heikompi niillä alueilla,
9598:        taloushallinnossa lisätuotantomahdolli-      jotka eivät ole sianlihantuotannon pääalueita,
9599:        suudet on aina jaettu maatalouspiireille     katsottiin tarkoituksenmukaisimmaksi jakaa
9600:        olemassa olevan tuotannon suhteessa,         käytettävissä olevat sikapaikat tasan eri maata-
9601:        sekä                                         louspiirien kesken. Tuotantomäärien suhteessa
9602:           mihin Hallitus perustaa päätöksensä       maitokiintiöitä ja lisäeläinpaikkoja on jaettu
9603:        jakaa 3 000 uutta sikapaikkaa maata-         vain vuosina 1986 ja 1987.
9604:        louspiireille tasan ottaen huomioon, et-        Yhtä maatalouspiiriä kohti tuleva sikapaik-
9605:        tä kohtuullistaruistarpeet ovat suorassa     kamäärä vastaa vain yhden keskikokoisen sika-
9606:        suhteessa tuotannon määrään alueella?        lan sikapaikkojen määrää. Lisäpaikkoja voi-
9607:                                                     daan kussakin maatalouspiirissä antaa neljälle
9608:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tai viidelle tilalle. Tämä määrä samanlaisessa
9609: vasti seuraavaa:                                    vaikeassa asemassa olevia tiloja voi olla yhtä
9610:   Valtioneuvoston päätöksessä kotieläintuo-         h:yvin pienessä kuin suuressakin maatalous-
9611: tannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa vuon-       piirissä. Edellä esitetyn perusteella ei ole tarvet-
9612: na 1988 on säädetty kuluvana vuonna myön-           ta muuttaa sikapaikkojen piireittäistä jakoa
9613: nettävistä kotieläintalouden perustamis-, laa-      ainakaan ennen kuin hakemukset on käsitelty.
9614: jentamis- ja tuotantosuunnan vaihdosluvista.        Mikäli jonkin piirin alueella jaettavissa olevia
9615: Sikatalouteen voidaan myöntää perustamis- ja        sikapaikkoja on enemmän kuin valtioneuvos-
9616: laajentamislupia enintään 3 OOO:ta sikapaikkaa      ton päätöksessä esitetyillä perusteilla niitä on
9617: vastaavasti silloin, kun siihen on erityisen pai-   tarvetta myöntää ja jollakin muulla alueella
9618: navia syitä ja sitä on kohtuusnäkökohdat huo-       lisäpaikkojen myöntämisvaltuus on tarvetta
9619: mioon ottaen pidettävä tarpeellisena. Vuoden        pienempi, jakoa eri piirien kesken on mahdol-
9620: alussa voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan         lista muuttaa loppuvuodesta.
9621: 
9622:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
9623: 
9624:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
9625:                                       1988 vp. -     KK n:o 55                                      3
9626: 
9627: 
9628: 
9629: 
9630:                               Tili Riksdagens Herr Talman
9631: 
9632:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Eftersom produktionsprognoserna visar att
9633: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          det kommer att finnas överproduktion på svin-
9634: av den 18 februari 1988 tili vederbörande            kött ännu under flera års tid, var avsikten med
9635: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       beviljandet av tiliäggsplatser inte att öka pro-
9636: jande av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila        duktionen, utan statsrådet hade uteslutande
9637: undertecknade spörsmål nr 55:                        som mål att försöka hjälpa odlare som befin-
9638:                                                      ner sig i en svår situation över det svåraste
9639:            Ämnar Regeringen ändra sitt beslut        skedet. Eftersom anledningen tili att det bevil-
9640:        om fördelningen av 3 000 svinplatscr          jades tilläggsplatser inte var behovet av att öka
9641:        till lantbruksdistrikten med beaktande        produktionen, och eftersom svinhushållningens
9642:        av att möjligheterna tili ökad produk-        produktionsstruktur är svagare på de områden
9643:        tion under de 15 senaste åren inom            som inte hör tili svinköttsproduktionens hu-
9644:        lantbruksförvaltningcn      alltid    har     vudområden, ansågs det vara mest ändamåls-
9645:        fördelats tili lantbruksdistrikten i pro-     enligt att fördela de svinplatser som stod tili
9646:        portion tili rådande produktion, samt         förfogande jämnt mellan de olika lantbruksdi-
9647:           på vad grundar Regeringen sitt beslut      strikten. Vad produktionsmängderna beträffar
9648:        att fördela de 3 000 svinplatserna jämnt      har mjölkkvoter och tiliäggsplatser endast ut-
9649:        till lantbruksdistrikten med hänsyn tili      delats under åren 1986 och 1987.
9650:        att behoven av att beakta skälighetssyn-         Antalet svinplatser som kommer ett lant-
9651:        punkter står i direkt förhållandc tili        bruksdistrikt tili del motsvarar endast antalet
9652:        produktionsmängden på området?                svinplatser som finns på en medelstor svingård.
9653:                                                      Tilläggsplatser kan man i varje lantbruksdi-
9654:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        strikt dela ut till 4 eller 5 lägenheter. Detta
9655: samt anföra följande:                                antal lägenheter i liknande svåra situationer
9656:    1 statsrådets beslut om styrningen av hus-        kan likasåväl förekomma i ett litet som i ett
9657: djursproduktionen i vissa fall år 1988 har           stort lantbruksdistrikt. På basis av det ovan
9658: stadgats om de tillstånd som inom husdjurs-          nämnda finns det inget b<!hov av att ändra på
9659: skötseln under innevarande år skall beviljas för     svinplatsernas fördelning enligt distrikt, åt-
9660: startande eller utvidgning av företag samt om        minstone inte förrän ansökningarna har be-
9661: tillstånd för ändrande av företagets produk-         handlats. Ifall det inom något distrikt finns
9662: tionsinriktning. Inom svinhushållningen kan          flera svinplatser att fördela än det på basis av
9663: tilistånd att starta eller utvidga svinhushåll-      statsrådets beslut finns behov av att bevilja,
9664: ningsföretag så att de motsvarar högst 3 000         och ifall fullmakten att bevilja tilläggsplatser
9665: svinplatser beviljas när därtill föreligger sär-     på något annat område är mindre än behovet,
9666: skilt vägande skäl och det med beaktande av          är det möjligt att ändra på fördelningen av
9667: skälighetssynpunkter skall anses vara nödvän-        platser mellan de olika distrikten i slutet av
9668: digt. Enligt en lagändring, som trädde i kraft i     året.
9669: början av året, beviljar lantbruksdistriktet till-
9670: stånd att starta eller utvidga företag.
9671: 
9672:     Helsingfors den 24 mars 1988
9673: 
9674:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
9675:                                              1988 vp.
9676: 
9677: ikriftligt spörsmål nr 56
9678: 
9679:                                Rehn: Om förbättrad vägskyltning
9680: 
9681: 
9682:                             Tili Riksdagens Herr Talman
9683: 
9684:   Den intensiva biltrafiken på våra vägar stäl-   såg väg- och vattenbyggnadsstyrelsen i sitt svar
9685: :r stora krav på vägskyltningen. Dels bör den     det inte vara motiverat att i sin förteckning
9686: ara utformad så att de resande finner sina        ändra Lovisas klassificering från närdestina-
9687: esmål och dels så att den inte i onödan           tion till en sådan destination som erhåller skylt
9688: :>rorsakar olyckor eller olyckstillbud. Som       vid riksväg. Det absurda resultatet av detta
9689: x:empel kan anföras skyltningen i Borgå lk vid    resonemang är, att under färd österut från
9690: larabacka, där riksvägarna nr 6 och 7 fortsät-    Helsingfors finns staden Lovisas namn första
9691: ~r rakt österut med skyltarna Kouvola och         gången på en avståndsskylt på sträckan mellan
9692: :otka samtidigt som en annan skyltning anger      Forsby och Lovisa.
9693: tt den som skall tili Borgå bör göra en 90           Väg- och vattenbyggnadsförvaltningens
9694: raders sväng till höger. För resande från         tjänstemän kan kanske anse systemet vara
9695: ndra delar av landet än de som i praktiken        enkelt och praktiskt att genomföra och upp-
9696: onfronterats med denna skyltning, samt i          rätthålla. Men i en tid då även den offentliga
9697: ynnerhet för utlänningar, ställer Harabacka       förvaltningen har börjat röra sig i riktning mot
9698: vtaget tili med problem. Den som skall till       ett kundorienterat syn- och verksamhetssätt, är
9699: ,ovisa har både hört och sett i kartor, att       det skäl att understryka, att även vägskylt-
9700: ägen till Lovisa går över Borgå och tar           ningen finns till för den stora allmänheten och
9701: :>ljaktligen av till höger och kör genom stan.    inte för dem som upprätthåller ett oändamåls-
9702: mer gör ett filbyte i sista ögonblicket med en    enligt system. Det finns ingen hållbar grund att
9703: mke att det bakom ortsnamnen Kouvola och          undanhålla bilisterna information. Det förtjä-
9704: :otka kanske även döljer sig Lovisa.              nar omnämnas, att i fråga om skyltningen
9705:   Några kilometer längre fram, då en resenär      beträffande Lovisa rör det sig om ett betydan-
9706:  ar kommit till Forsby, vet han kanske, att       de irritationsmoment, som är onödigt att hård-
9707: ,ovisa ligger söderom den nybyggda motortra-      nackat upprätthålla, eftersom det går att åtgär-
9708: ikleden och att han följaktligen bör ta av tili   da. Samtidigt visar exemplet att principerna
9709: öger. Där anges emellertid Kouvola, medan         för vägskyltning i landet som helhet bör ses
9710: :otka skylten dyker upp långt senare och          över.
9711: ,ovisa inte alls.
9712:   Otaliga är de felkörningar som förekommer          Hänvisande till det ovan anförda får jag i
9713: :>r bilister som inte är lokalt orienterade och   den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
9714: :>m är på väg från Helsingfors tili Lovisa.       föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
9715: 'äg- och vattenbyggnadsstyrelsen säger 11         rådet ställa följande spörsmål:
9716: 1ars 1987 i ett svar på Lovisa stadsstyrelses
9717: nhållan om förbättrad vägskyltning, att Lovi-               Är Regeringen medveten om att
9718: :t i ämbetsverkets förteckning över skyltnings-           vägskyltningsprinciperna i landet är
9719:  bjekt är klassificerat som närdestination tili           oändamålsenliga och om så är fallet,
9720: ldllnad från avlägset belägna orter som kallas              vilka åtgärder har Regeringen för
9721: 1ellandestination eller fjärrdestination och              avsikt att vidta i syfte att bringa
9722: :>m är berättigade att erhålla skyltning vid              vägskyltningen i nivå med de berättiga-
9723: iksvägarna.                                               de krav den resande allmänheten har
9724:   Med hänvisning till strävan att åstadkomma              rätt att ställa på information och trafik-
9725: tt enhetligt skyltningsförfarande i landet an-            säkerhet?
9726:     Helsingfors den 19 februari 1988
9727: 
9728:                                          Elisabeth Rehn
9729: :80279B
9730: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 56
9731: 
9732: Kirjallinen kysymys n:o 56                                                               Suomenm
9733: 
9734: 
9735:                                  Rehn: Tienviitoituksen parantamisesta
9736: 
9737: 
9738:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9739: 
9740:    Vilkas autoliikenne teillämme asettaa suuria        Viittaamalla pyrkimykseen yhtenäisen viitoi
9741: vaatimuksia tienviitoitukselle. Viitoituksen tu-    tuskäytännön aikaansaamiseksi maassa tie- j;
9742: lee toisaalta olla sellainen, että tienkäyttäjät    vesirakennushallitus katsoi vastauksessaan, et
9743: löytävät kohteensa ja toisaalta sellainen, ettei    tei ole perusteltua muuttaa Loviisan luokitust;
9744: se turhaan aiheuta onnettomuuksia tai vaarati-      luettelossa lähikohteesta kohteeksi, joka sais
9745: lanteita. Esimerkkinä voidaan mainita viitoitus     viitan valtatien varrelle. Tämän pohdinnan jär
9746: Porvoon maalaiskunnan Harabackan kohdal-            jenvastaisena tuloksena on, että matkalla Hei
9747: la, josta valtatiet n:o 6 ja 7 jatkuvat suoraan     singistä itään Loviisan kaupungin nimi esiinty:
9748: itään merkittyinä viitoin Kouvola ja Kotka.         ensimmäisen kerran Koskenkylän ja Loviisa~
9749: Samanaikaisesti toinen viitoitus ilmoittaa, että    välisen tieosuuden etäisyysviitassa.
9750: Porvooseen haluavan tulee tehdä 90 asteen              Tie- ja vesirakennushallinnon virkamiehe
9751: käännös oikealle. Muualta maasta tuleville au-      ehkä voivat pitää järjestelmän toteutusta j;
9752: toilijoille kuin niille, jotka käytännössä joutu-   ylläpitoa yksinkertaisena ja käytännöllisenä
9753: vat tämän viitoituksen kanssa tekemisiin, sekä      Kuitenkin aikana, jona myös julkinen hallint<
9754: erityisesti ulkomaalaisille Harabackan tienhaa-     on alkanut liikkua kohti asiakaskeskeistä tar
9755: ra aiheuttaa ongelmia. Loviisaan aikova on          kastelu- ja toimintatapaa, on syytä korosta;
9756: sekä kuullut että katsonut kartoista, että Lovii-   myös tienviitoituksen olevan suurta yleisöä ei
9757: saan menevä tie kulkee Porvoon läpi. Hän siis       kä epätarkoituksenmukaista järjestelmää yllä
9758: kääntyy oikealle ja ajaa läpi kaupungin tai         pitäviä varten. Ei ole olemassa kestäviä perus
9759: vaihtaa kaistaa viime hetkessä ajatellen, että      teita opastuksen saiaarniseksi autoilijoilta. Ot
9760: paikannimien Kouvola ja Kotka takana ehkä           syytä mainita, että Loviisan viitoituksen osalt:
9761: piileskelee myös Loviisa.                           kyse on merkittävästä ärsyttävästä seikasta
9762:    Muutaman kilometrin päässä Koskenkylään          josta on tarpeetonta jääräpäisesti pitää kiinni
9763: päästyään autoilija ehkä tietää, että Loviisa on    koska sen korjaaminen on mahdollista. Esi
9764: uuden moottoriliikennetien eteläpuolella ja että    merkki osoittaa samalla, että maassa tule1
9765: hänen on siis käännyttävä oikealle. Viitassa        tarkistaa viitoituksen periaatteet kokonaisuu
9766: ilmoitetaan kuitenkin Kouvola. Kotkan viitta        dessaan.
9767: onkin vasta paljon myöhemmin, ja Loviisan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär
9768: viittaa ei ole ollenkaan.                           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitär
9769:    Lukuisia ovat paikallistuntemusta vailla ole-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaiset
9770: vien autoilijoiden harhaanajot matkalla Hel-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9771: singistä Loviisaan. Tie- ja vesirakennushallitus
9772: ilmoittaa 11 päivänä maaliskuuta 1987 päivä-                 Onko Hallitus tietoinen, että tienvii
9773: tyssä vastauksessaan Loviisan kaupunginhalli-              toitusperiaatteet maassa ovat epätarkoi
9774: tuksen anomukseen tienviitoituksen parantami-              tuksenmukaisia, ja jos on,
9775: sesta, että Loviisa viraston viitoituskohteita                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoc
9776: koskevassa luettelossa on luokiteltu lähikoh-              ryhtyä saattaakseen tienviitoituksen nii
9777: teeksi erotukseksi kaukana sijaitsevista paikka-           den oikeutettujen vaatimusten tasolle
9778: kunnista, joita kutsutaan välikohteiksi tai kau-           joita matkustavalla yleisöllä on oikew
9779: kokohteiksi ja jotka ovat oikeutettuja saamaan             asettaa opastukselle ja liikenneturvam.
9780: viitoituksen valtateiden varsille.                         suudelle?
9781:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1988
9782: 
9783:                                           Elisabeth Rehn
9784:                                       1988 vp. -     KK n:o 56                                        3
9785: 
9786: 
9787: 
9788: 
9789:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9790: 
9791:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Viitoitusta suunniteltaessa oletetaan, että
9792: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tienkäyttäjä ennen matkalle lähtemistään sel-
9793: olette 19 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           vittää, minkä tien varrella hänen matkansa
9794: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kohde sijaitsee. Viitoituksen avulla varmiste-
9795: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        taan oikean tien valinta ja kyseisellä tiellä
9796: edustaja Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta        pysyminen. Lähellä kohdetta tienkäyttäjää oh-
9797: kysymyksestä n:o 56:                                 jataan paikallisilla opasteilla, joissa on osoitet-
9798:                                                      tu joko matkan kohde tai muu määränpäätä
9799:          Onko Hallitus tietoinen, että tienvii-      lähellä sijaitseva kohde.
9800:        toitusperiaatteet maassa ovat epätarkoi-         Tien liittymässä on yleensä tarjolla useita
9801:        tuksenmukaisia, ja jos on,                    mahdollisia viitoituskohteita. Yksittäisessä
9802:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        opastusmerkissä tai tienkohdassa osoitettujen
9803:        ryhtyä saattaakseen tienviitoituksen nii-     kohteiden määrä on kuitenkin liikenneturvalli-
9804:        den oikeutettujen vaatimusten tasolle,        suussyistä pidettävä kohtuullisena. Tienkäyttä-
9805:        joita matkustavalla yleisöllä on oikeus       jän on liikkuvasta autosta pystyttävä lukemaan
9806:        asettaa opastukselle ja liikenneturvalli-     ja ymmärtämään merkkien sanoma muutamas-
9807:        suudelle?                                     sa sekunnissa. Tästä syystä viitoituksessa rajoi-
9808:                                                      tutaan vain tärkeimpien kohteiden osoittami-
9809:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seen. Yksittäisiä kohteita ei myöskään yleensä
9810: vasti seuraavaa:                                     voida osoittaa kovin kaukaa eikä useiden liitty-
9811:    Hallitus katsoo, että liikennemerkkien käy-       mien kautta.
9812: tössä on pyrittävä mahdollisimman yhtenäiseen           Koska kaikkia mahdollisia kohteita ei voida
9813: käytäntöön sekä kansainvälisellä että kansalli-      aina viitoittaa, tarvitaan yhtenäisen käytännön
9814: sella tasolla. Yhtenäisen käytännön saavutta-        saavuttamiseksi tarkempia ohjeita ja jäljempä-
9815: miseksi tarvitaan ohjeita ja määräyksiä paitsi       nä määriteltyjä kohteita. Tie- ja vesirakennus-
9816: lainsäädännössä, myös alemmalla tasolla.             hallitus ylläpitää lisäksi valta- ja kantateiden
9817:    Tieliikennelain 50 §:n mukaisesti liikenne-       osalta erityistä viitoituskohdeluetteloa, jossa
9818: merkkien merkityksestä säädetään asetuksella.        on teittäin luetteloitu kauko-, väli- ja lähikoh-
9819: Tieliikenneasetuksella on vahvistettu tienviitto-    teet. Kohteet on valittu seuraavien periaattei-
9820: jen nimet, värit ja muoto siltä osin kuin            den mukaan:
9821: tienkäyttäjän kannalta on tarpeellista. Liiken-         Kaukokohteet ovat yleisesti tunnettuja tär-
9822: neministeriön päätöksellä on lisäksi annettu         keitä paikkakuntia. Kaukokohteiden viitoituk-
9823: yleisiä ohjeita tienviittojen käytöstä. Viitoituk-   sella annetaan liikenteelle tieto tien yleisestä
9824: sen käytännöllinen toteuttaminen yleisillä teil-     suunnasta, jota seuraamalla se voi hakeutua
9825: lä, johon mm. viitoituskohteiden valinta kuu-        myös pienemmille paikkakunnille. Kaukokoh-
9826: luu, on yhdenmukaisen käytännön saavuttami-          teiden viitoitus muodostaa yhdessä tienume-
9827: seksi tarkoituksenmukaista toteuttaa tie- ja         rointijärjestelmän kanssa viitoitusjärjestelmän
9828: vesirakennushallituksen alaisilleen piirikantto-     rungon. Kaukokohteita ovat useimmiten maa-
9829: reille antamilla yksityiskohtaisilla ohjeilla.       kuntakeskukset sekä eräät kaupunki- tai kun-
9830: Mainittakoon, että tällaisia ohjeita on liikenne-    takeskukset. Kaukokohteet esiintyvät suunnis-
9831: merkkien käytöstä yleensä annettu noin 1 000         tustauluissa, tienviitoissa ja etäisyystauluissa
9832: sivua ja viitoituksesta erikseen yli 100 sivua.      ylimpänä.
9833:    Viitoituksen tarkoituksena on antaa helposti         Välikohteeksi voidaan tarpeen mukaan vali-
9834: ymmärrettävällä ja selväpiirteisenä tavalla tien-    ta kaupunkikeskuksia, joiden sijainti tieverkol-
9835: käyttäjiä palvelevaa tietoa, joka yhdessä asian-     la on merkittävä, mutta joita ei ole valittu
9836: mukaisten karttojen kanssa auttaa tienkäyttä-        kaukokohteiksi. Lisäksi välikohteiksi voidaan
9837: jiä suunnistautumaan oikeaan kohteeseen.             valita muita merkittäviä tieverkon solmupistei-
9838: 4                                     1988 vp. -     KK n:o 56
9839: 
9840: 
9841: tä. Välikohteet esiintyvät erkanevassa suunnas-      luissa suoraan jatkuvassa suunnassa, kuten
9842: sa suunnistustauluissa ja niitä vastaavissa tien-    esimerkiksi Kotka ja Kouvola Harabackan
9843: viitoissa sekä kaikissa etäisyystauluissa kauko-     kohdalla Porvoon maalaiskunnassa.
9844: kohteen alapuolella.                                    Suomessa noudatettu viitoituskäytäntö on
9845:    Lähikohteet ovat tielle eniten paikallisliiken-   pääpiirteiltään vastaava kuin muissakin Poh-
9846: nettä synnyttäviä paikkakuntia, normaalisti          joismaissa. Kuitenkin esimerkiksi Ruotsissa va-
9847: kuntakeskuksia. Lähikohteet esiintyvät kaikis-       litaan kaukokohteiksi pääsääntöisesti teiden
9848: sa etäisyystauluissa alimpana sekä erkanevassa       päätepisteet. Suomeen sovellettuna tämä mer-
9849: suunnassa suunnistustauluissa ja tienviitoissa       kitsisi, että valtatien n:o 7 kaukokohde Helsin-
9850: kohteen lähellä olevissa liittymissä.                gistä olisi joko Hamina tai Vaalimaa ja valta-
9851:    Voimassa olevien tie- ja vesirakennushalli-       tien n:o 6 kaukokohde olisi Joensuu. Ruotsin
9852: tuksen viitoitusohjeiden mukaan valta- ja kan-       välikohteet ovat lähinnä maakuntakeskustasoi-
9853: tateiden keskinäisissä liittymissä (esim. Kos-       sia paikkakuntia, eikä kaikkia maakuntakes-
9854: kenkylä) viitoitetaan kohteita seuraavasti:          kuksiakaan ole valittu välikohteiksi. Norjassa
9855:    - valta- tai kantatien suunnassa viitoitetaan     puolestaan esitetään suunnistustauluissa suo-
9856: lähin kaukokohde (esim. Kouvola ja Kotka)            raan jatkuvassa suunnassa pääsääntöisesti vain
9857:    - erkanevassa suunnassa viitoitetaan kau-         tien numero.
9858: kokohteen lisäksi myös mahdollinen välikohde            Loviisa on valtatiellä n:o 7 viitaitettu lähi-
9859: (välillä Koskenkylä-Kotka ei ole välikohteen         kohteena, eikä sitä liikenneministeriön mielestä
9860: määritelmän mukaisia kohteita)                       tieverkollisen sijainnin perusteella voida väli-
9861:    - erikoistapauksessa viitoitetaan erkane-         kohteeksi valita aiheuttamatta runsaasti vas-
9862: vassa suunnassa myös tärkeä lähikohde, johon         taavanlaisia paineita myös muualla. Näin ollen
9863: kyseistä tietä käyttävän liikenteen voidaan kat-     ei ole mahdollista mainita Loviisaa valtatien
9864: soa pääasiassa suuntautuvan. Tämä lähikohde          n:o 7 varrella olevissa suunnistustauluissa Kos-
9865: sijaitsee tavallisesti lähellä liittymää.            kenkylän länsipuolella. Loviisan viitta voidaan
9866:    Edellä olevasta ilmenee, että sekä kauko-,        harkita lisättäväksi moottoriliikennetien Kot-
9867: väli- että lähikohteet viitoitetaan valta- tai       kan suuntaan menevän haaran ja vanhan valta-
9868: kantateiden varsille sijoitetuilla opastusmer-       tien n:o 7 muodostamaan T -liittymään. Kou-
9869: keillä. Kohteiden luokitus ratkaisee vain, miten     volan suunnasta Loviisa on osoitettu valtatiellä
9870: kaukaa kyseiset kohteet osoitetaan. Ainoas-          n:o 6 sekä Lapinjärveltä että Liljendalista, eikä
9871: taan kaukokohteet osoitetaan suunnistustau-          sitä ole tarpeen osoittaa enää Koskenkylässä.
9872: 
9873:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
9874: 
9875:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
9876:                                      1988 vp. -     KK n:o 56                                      5
9877: 
9878: 
9879: 
9880: 
9881:                              Till Riksdagens Herr Talman
9882: 
9883:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Vid planeringen av vägskyltningen utgår
9884: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         man att från att trafikanten, innan han ger sig
9885: av den 19 februari 1988 tili vederbörande           iväg, gör klart för sig vid viiken väg målet för
9886: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      hans resa är beläget. Med hjälp av skyltningen
9887: jande av riksdagsledamot Rehn undertecknade         kan trafikanten förvissa sig om att han valt
9888: spörsmål nr 56:                                     rätt väg och att han fortfarande är på den rätta
9889:                                                     vägen. När resmålet närmar sig får trafikanten
9890:          Är Regeringen medveten om att              information genom lokala informationsskyltar,
9891:        vägskyltningsprinciperna i landet är         där antingen resmålet finns angivet eller en
9892:        oändamålsenliga och om så är fallet,         annan plats som ligger nära det.
9893:          viika åtgärder har Regeringen för             1 en väganslutning finns i allmänhet flera
9894:        avsikt att vidta i syfte att bringa          skyltar. Antalet ställen som angivits på enskild
9895:        vägskyltningen i nivå med de berättiga-      skylt eller vid väg måste av trafiksäkerhetsskäl
9896:        de krav den resande allmänheten har          hållas på rimlig nivå. Trafikanten skall från en
9897:        rätt att ställa på information och trafik-   bil i rörelse kunna läsa och förstå märkenas
9898:        säkerhet?                                    budskap på några sekunder. Av denna orsak
9899:                                                     begränsar man sig vid skyltningen tili att en-
9900:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        dast ange de viktigaste ställena. Enskilda res-
9901: samt anföra följande:                               mål kan i allmänhet inte heller anges med
9902:                                                     skyltar som är placerade på långt avstånd från
9903:   Regeringen anser att man vid användningen         målet eller via flera anslutningar.
9904: av trafikmärken bör eftersträva en enhetlig            Eftersom alla tänkbara ställen inte alltid kan
9905: praxis såväl på internationell som nationell        märkas ut med skyltar, behövs närmare anvis-
9906: nivå. För att en enhetlig praxis skall kunna        ningar och nedan definierade destinationer för
9907: uppnås behövs anvisningar och bestämmelser          att en enhetlig praxis skall kunna uppnås. Väg-.
9908: utom i lagstiftningen, även på lägre nivå.          och vattenbyggnadsstyrelsen upprätthåller
9909:   1 enlighet med 50 § vägtrafiklagen stadgas        dessutom i fråga om huvud- och stamvägarna
9910: om trafikmärkenas betydelse genom förord-           en speciell förteckning över skyltningsobjekt
9911: ning. 1 vägtrafikförordningen har vägskyltar-       skyltar i viiken har räknats upp fjärr-, mellan-
9912: nas namn, färg och form fastställts tili den del    och närdestinationer. Objekten har valts enligt
9913: det är nödvändigt för trafikanten. Genom            följande principer:
9914: beslut av trafikministeriet har allmänna anvis-        Fjärrdestinationerna är allmänt kända vikti-
9915: ningar dessutom utfärdats. 1 syfte att uppnå en     ga orter. Med fjärrdestinationsskyltningen
9916: enhetlig praxis är det ändamålsenligt att det       upplyser trafikanterna om vägens allmänna
9917: praktiska genomförandet av skyltningen på           riktning. Därigenom kan man även söka sig tili
9918: allmänna vägar, tili viiken även hör att välja      mindre orter. Fjärrdestinationsskyltningen bil-
9919: platserna för skyltarna, sker med hjälp av de       dar tillsammans med vägnumreringssystemet
9920: detaljerade anvisningar som väg- och vatten-        stammen för vägskyltningssystemet. Fjärrdesti-
9921: byggnadsstyrelsen utfärdat för sina underly-        nationerna består för det mesta av landskaps-
9922: dande distriktskontor. Det kan nämnas att           centra samt vissa stads- eller kommuncentra.
9923: anvisningarna om användningen av trafikmär-         Fjärrdestinationerna förekommer på oriente-
9924: ken i allmänhet omfattar ca 1 000 sidor och         ringstavlor, på vägvisare och överst på av-
9925: anvisningarna om skyltningen 100 sidor.             ståndstavlorna.
9926:    Avsikten med skyltningen är att ge informa-         Som mellandestinationer kan vid behov väl-
9927: tion åt trafikanterna på ett lättförståeligt och    jas stadscentra som har ett viktigt läge i vägnä-
9928: åskådligt sätt. Informationen och lämpliga          tet, men som inte valts tili fjärrdestinationer.
9929: kartor hjälper trafikanterna att köra rätt.         Dessutom kan man som mellandestinationer
9930: 6                                   1988 vp. -    KK n:o 56
9931: 
9932: välja andra betydelsefulla knutpunkter i vägnä-   ifrågavarande objekten skyltarna placeras. En-
9933: tet. Mellandestinationerna förekommer i en        dast fjärrdestinationerna upptas på oriente-
9934: avfartsriktning på orienteringstavlorna och på    ringstavlorna i riktningen rakt framåt, som
9935: motsvarande vägvisare samt på alla avstånds-      t.ex. Kotka och Kouvola vid Harabacka i
9936: tavlor rtedan om fjärrdestinationen.              Borgå landskommun.
9937:    Närdestinationerna utgörs av orter som            1 Finland tillämpas i huvudsak samma skylt-
9938: åstadkommer den största lokaltrafiken, nor-       ningsförfarande som i det övriga Norden.
9939: malt utgörs de av kommuncentra. Närdestina-       Dock väljer man t.ex. i Sverige i regel vägarnas
9940: tionerna förekommer på alla avståndstavlor        slutpunkter till fjärrdestinationer. Om man
9941: längst ner samt på orienteringstavlor och väg-    tillämpade detta system i Finland skulle det
9942: visare innan man kommer till ifrågavarande        innebära att fjärrdestinationen för huvudväg
9943: avtagsväg.                                        nr 7 från Helsingfors skulle vara antingen
9944:    Enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens       Fredrikshamn eller Vaalimaa och fjärrdestina-
9945: gällande anvisningar för skyltningen vid hu-      tionen för huvudväg nr 6 Joensuu. Mellandes-
9946: vud- och stamvägarnas inbördes anslutningar       tinationerna i Sverige är närmast orter på
9947: (t.ex. "Forsby) går man till väga på följande     landskapscentrumnivå och alla landskapscen-
9948: sätt:                                             tra har inte valts till mellandestinationer. 1
9949:    - i huvud- eller stamvägens riktning anges     Norge anges på orienteringstavlorna i rikt-
9950: den närmaste fjärrdestinationen på vägskylt       ningen rakt framåt i regel endast vägens num-
9951: (t.ex. Kouvola och Kotka)                         mer.
9952:    - i en avtagsriktning anges utom fjärrdesti-      På huvudväg nr 7 har Lovisa utmärkts som
9953: nationen även en eventuell mellandestination      närdestination och enligt trafikministeriets
9954: (mellan Forsby och Kotka finns inte några         åsikt kan staden på basen av sitt läge i vägnätet
9955: objekt som motsvarar i enlighet med definitio-    inte väljas till mellandestination utan att i hög
9956: nen på en mellandestination)                      grad föranleda motsvarande tryck även på
9957:    - i specialfall upptas även på en vägskylt i   annat håll. Sålunda är det inte möjligt att
9958: avtagsriktningen en viktig närdestination till    nämna Lovisa på orienteringstavlorna invid
9959: vilken trafiken i huvudsak löper. Denna när-      huvudväg nr 7 väster om Forsby. Man kan
9960: destination än vanligtvis belägen nära en an-     överväga att nämna Lovisa på en skylt i den
9961: slutning.                                         T -anslutning som bildas av motortrafikleden
9962:    Av det ovan anförda framgår att såväl          till Kotka och den gamla huvudvägen nr 7.
9963: fjärr-, mellan- som närdestinationer anges på     Från Kouvola-hållet har Lovisa upptagits på en
9964: orienteringstavlor som är placerade invid hu-     skylt vid huvudväg nr 6 samt i såväl Lappträsk
9965: vud- eller stamvägar. Klassificeringen av ob-     som Liljendal och det är inte nödvändigt att
9966: jekten avgör endast på vilket avstånd från de     nämna Lovisa på en skylt i Forsby.
9967: 
9968:     Helsingfors den 25 mars 1988
9969: 
9970:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
9971:                                               1988 vp.
9972: 
9973: Kirjallinen kysymys n:o 57
9974: 
9975: 
9976: 
9977: 
9978:                                   Almgren ym.: Avioliittoinstituution vahvistamisesta verotuksen
9979:                                      kokonaisuudistuksessa
9980: 
9981: 
9982:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9983: 
9984:    Kun oikeusministeriö 20.11.1980 asetti toi-       tensa perhe-eläkkeeseen, jos hän solmii avio-
9985: mikunnan avioliiton solmimista ja purkamista         liiton. Edelleen esitettiin, että avioeron yhtey-
9986: koskevien säännösten uudistamista varten, to-        dessä puoliso, joka on saanut elatusapua, olisi
9987: dettiin asiaa koskevassa muistiossa mm. seu-         elatusvelvollisen kuoltua oikeutettu saamaan
9988: raavaa: "Avialiittoon perustuva perhe on yh-         perhe-eläkettä. Vielä toimikunta katsoi, että
9989: teiskunnan perusyksikkö, jolla on hoidettava-        tuloverotuksessa olisi pyrittävä siihen, ettei
9990: naan yhteiskunnan kannalta tärkeitä tehtäviä.        avioliiton solmiminen johda taloudellisesti epä-
9991: Avioliittoinstituutioon liittyy tämän vuoksi         edullisempaan tilanteeseen kuin avoliitossa elä-
9992: huomattavaa yhteiskunnallista intressiä. Tämä        minen. Sama koskee myös varallisuusverotus-
9993: pitää erityisesti paikkansa, mitä tulee avioliiton   ta.
9994: solmimiseen ja purkamiseen. Avioliittolakia             Kun hallitus nyt ohjelmansa mukaisesti on
9995: tarkistettaessa on pyrittävä tukemaan avio-          suunnittelemassa ja toteuttamassa kokonaisve-
9996: liiton asemaa. Tähän sisältyy myös se, että          rouudistusta, on edellä esitetyt seikat otettava
9997: selvitetään, onko laissa säännöksiä, jotka ovat      huomioon.
9998: omiaan pidättämään avioliiton solmimisesta.''           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9999:    Asetettu toimikunta laatikin selvityksen sel-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
10000: laisista säännöksistä, joilla voisi olla merkitys-   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10001: tä edellä tarkoitetussa suhteessa. Selvityksen       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10002: pohjalta toimikunta luovutti oikeusministeriöl-      sen:
10003: le erillisen, 18.2.1983 päivätyn arviomuistion
10004: samalla kun se jätti mietintönsä. Merkittävim-                Aikooko Hallitus kokonaisverouu-
10005: mät säännöksistä liittyvät verolakeihin. Toimi-             distusta suunnitellessaan ottaa huo-
10006: kunta ehdotti mm., että perhe-eläkejärjestel-               mioon ne perusteluissa esitetyt näkö-
10007: missä luovuttaisiin periaatteesta, jonka mu-                kohdat, jotka liittyvät avioliittoinsti-
10008: kaan edunsaajana oleva leski menettää oikeu-                tuution vahvistamiseen?
10009: 
10010:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1988
10011: 
10012:                      Esko Almgren                             Toimi Kankaanniemi
10013:                      Sauli Hautala                            Jorma Fred
10014: 
10015: 
10016: 
10017: 
10018: 280246Q
10019: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 57
10020: 
10021: 
10022: 
10023: 
10024:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10025: 
10026:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        verotuksen kehittäminen ratkaistaan kokonais-
10027: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        verouudistuksen yhteydessä.
10028: olette 18 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn              Kokonaisverouudistuksen hallitusohjelmassa
10029: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ilmaistuihin tavoitteisiin ei sisälly perhevero-
10030: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tuksen periaatteiden erillistä selvittämistä tai
10031: edustaja Esko Almgrenin ym. näin kuuluvasta          uudelleen arvioimista koskevaa kohtaa. Esi-
10032: kirjallisesta kysymyksestä n:o 57:                   merkiksi ansiotulojen erillisverotukselle raken-
10033:                                                      tuvan puolisoverotusjärjestelmän perusteita ei
10034:          Aikooko Hallitus kokonaisverouu-            ole asetettu kyseenalaisiksi. Useat kokonaisve-
10035:        distusta suunnitellessaan ottaa huo-          rouudistuksen osa-alueet sivuavat kuitenkin lä-
10036:        mioon ne perusteluissa esitetyt näkö-         heisesti perheverotusta, kuten kysymykset per-
10037:        kohdat, jotka liittyvät avioliittoinsti-      hepoliittisista ja perhekohtaisista vähennyksis-
10038:        tuution vahvistamiseen?                       tä, muiden kuin ansiotulojen ja varallisuuden
10039:                                                      yhteisverotuksesta sekä perhepoliittisten tulon-
10040:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         siirtojen verokohtelusta.
10041: vasti seuraavaa:                                        Keskeisimmät perheverotuskysymykset, ku-
10042:                                                      ten yhteis- ja erillisverotusproblematiikka, liit-
10043:    Hallitusohjelman mukaan kokonaisverouu-           tyvät läheisesti verotuksen progressiivisuuteen.
10044: distuksen lähtökohtana on kaikkien tulolajien        Mitä laajemmin kokonaisverouudistuksen mar-
10045: yhtäläinen verottaminen. Erikseen mainitaan          ginaaliveroasteiden alentamistavoite pystytään
10046: omaisuustulojen verotuksen yhtenäistäminen.          toteuttamaan, sitä enemmän vähenee erillisen
10047: Vähennysjärjestelmää selkeytetään ja tarvitta-       perheverotussääntelyn tarve, mikä antaa sa-
10048: essa vähennyksiä korvataan suorilla tulonsiir-       malla mahdollisuuden kehittää järjestelmää
10049: roilla. Tuloverotusta uudistetaan alentamalla        avioliiton suhteen nykyistä neutraalimpaan
10050: marginaaliveroja kaikissa tuloluokissa. Halli-       suuntaan. Perheen tai avioliitonkaan huo-
10051: tusohjelman mukaan verouudistus ja siihen            mioon ottamisesta verotuksessa ei ole kuiten-
10052: liittyvät tulonsiirrot tulee toteuttaa niin, että    kaan katsottu voitavan luopua.
10053: tulonjako yhteiskunnassa ei muutu pieni- ja             Kysymyksen perusteluissa esitetyt perhe-elä-
10054: keskituloisten tai lapsiperheiden asemaa hei-        kejärjestelmän epäkohdat eivät voi tulla rat-
10055: kentävällä tavalla. Valtion ja kuntien verotulot     kaistuiksi kokonaisverouudistuksen yhteydes-
10056: on tarkoitus turvata verouudistuksen kaikissa        sä. Kun verojärjestelmän uudistamiseen ei ole
10057: vaiheissa. Verouudistus on myös toteutettava         ollut tarkoituksenmukaista liittää muitakaan
10058: siten, että eri tuloluokkien keskimääräiset ve-      verotukseen kuulumattomia yhteiskuntapoliit-
10059: roasteet pysyvät nykyisinä.                          tisia tavoitteita, on hallituksen pyrkimyksenä
10060:    Hallitusohjelmassa todetaan perhepolitiikan       valmistella kokonaisverouudistusta myös avio-
10061: osalta, että sosiaalipolitiikan painopiste on lap-   liiton solmimisen suhteen mahdollisimman
10062: siperheiden aseman parantamisessa. Perheiden         neutraalilla tavalla.
10063: 
10064:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
10065: 
10066:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
10067:                                      1988 vp. -    KK n:o 57                                      3
10068: 
10069: 
10070: 
10071: 
10072:                              Tili Riksdagens Herr Talman
10073: 
10074:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        miljebeskattningen avgörs i samband med to-
10075: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        talskattereformen.
10076: av den 18 februari 1988 tili vederbörande             1 de mål som uppställts för totalskatterefor-
10077: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     men i regeringsprogrammet ingår inte någon
10078: jande av riksdagsman Esko Almgren m.fl.            punkt som gäller ett separat utredande av
10079: undertecknade spörsmål nr 57:                      principerna för familjebeskattningen eller en
10080:                                                    omvärdering av den. T .ex. grunderna för ett
10081:           Ämnar Regeringen vid planeringen         system för beskattning av äkta makar, byggt
10082:        av totalskattereformen beakta de i mo-      på en separat beskattning av förvärvsinkoms-
10083:        tiveringen anförda synpunkterna, som        terna, har inte ifrågasatts. De flesta delområ-
10084:        anknyter tili stärkandet av äktenskapet     dena i totalskattereformen tangerar dock fa-
10085:        som institution?                            miljebeskattningen, t.ex. frågorna om familje-
10086:                                                    politiska och familjespecifika avdrag, sambe-
10087:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skattning av annat än förvärvsinkomster och
10088: samt anföra följande:                              förmögenhet samt om skattebehandlingen av
10089:    Enligt regeringens program är utgångspunk-      familjepolitiska inkomstöverföringar.
10090: ten för totalskattereformen att alla inkomstslag      De mest centrala familjebeskattningsfrågor-
10091: bör beskattas lika. Speciellt nämns att beskatt-   na, t.ex. problematiken kring sam- och särbe-
10092: ningen av inkomster av förmögenhet förenhet-       skattningen, hör nära ihop med progressivite-
10093: ligas. Avdragssystemet görs klarare och vid        ten inom beskattningen. 1 ju större omfattning
10094: behov ersätts avdragen med direkta inkomst-        målet beträffande en sänkning av margi-
10095: överföringar. lnkomstbeskattningen reforme-        nalskattegraderna kan genomföras vid to-
10096: ras genom en sänkning av marginalskatterna i       talskattereformen, desto mindre är behovet av
10097: alla inkomstklasser. Enligt regeringsprogram-      en särskild reglering av familjebeskattningen.
10098: met bör skattereformen och inkomstöverför-         Detta ger samtidigt en möjlighet att utveckla
10099: ingarna i samband med den genomföras så att        systemet i en neutralare riktning än hittilis vad
10100: inkomstfördelningen i samhället inte förändras     äktenskapet beträffar. Man har dock inte an-
10101: på ett sätt som försvagar små- och medelin-        sett sig kunna avstå från att beakta familjen
10102: komsttagarnas och barnfamiljernas ställning.       och äktenskapet vid beskattningen.
10103: A vsikten är att statens och kommunernas              De missförhållanden i familjepensionssyste-
10104: skatteintäkter skall tryggas i alla skeden av      met som anförts i motiveringen tili spörsmålet
10105: skattereformen. Skattereformen bör även ge-        kan inte rättas tili i samband med totalskattere-
10106: nomföras så att de olika inkomstklassernas         formen. Då det inte är ändamålsenligt att tili
10107: genomsnittliga skattegrader förblir oföränd-       reformen av skattesystemet foga andra sam-
10108: rade.                                              hällspolitiska mål, som inte hör samman med
10109:    1 regeringsprogrammet konstateras i fråga       beskattningen, har regeringen för avsikt att
10110: om familjepolitiken att tyngdpunkten inom          bereda en totalskattereform på ett så neutralt
10111: socialpoHtiken är förlagd tili förbättrandet av    sätt som möjligt även i förhållande tili ingå-
10112: barnfamiljernas ställning. Utvecklandet av fa-     endet av äktenskap.
10113: 
10114:     Helsingfors den 18 mars 1988
10115: 
10116:                                                                         Minister Ulla Puolanne
10117:                                              1988 vp.
10118: 
10119: Kirjallinen kysymys n:o 58
10120: 
10121: 
10122: 
10123: 
10124:                                  Pulliainen: Eduskunnan tahdon toteuttamisesta kalatuotannolli-
10125:                                     sissa asioissa
10126: 
10127: 
10128:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10129: 
10130:    Keskustelu arvokalakantojen, erityisesti lohi-    lä vapaana virtaavissa vesistöissä. Niinikään
10131: kantojen, tulevaisuudesta jatkuu eri foorumeil-      valiokunta toteaa, ettei valtiovallan hallinnassa
10132: la. Lohenkalastuksen säätelytyöryhmän muis-          olevin säädöksin, päätöksin tai sopimuksin
10133: tio (MMM 1988:2) on yksi osa tätä keskuste-          aiheuteta lohikalakantojen geneettisen diversi-
10134: lua. Tästä tuoreesta selvityksestä käy ilmi,         teetin (perinnöllisen monimuotoisuuden) alen-
10135: etteivät muistion laatijat ole olleet tietoisia      tumista."
10136: eduskunnan laki- ja talousvaliokunnan peri-             On perusteltua aihetta toivoa, että ao. minis-
10137: aatekannanotosta (LtVM n:o 17/1987 vp.).             teriö on jo tiedottanut neuvottelukunnille, ko-
10138: Olisi ollut perusteltua aihetta mainita tämä         miteoille, toimikunnille ja työryhmille, jotka
10139: kannanotto pohjana omille ehdotuksille, olleti-      toimivat näiden asioiden piirissä, eduskunnan
10140: kin, kun työryhmän toimeksianto olisi tämän          em. kannanotosta. On niinikään aihetta toi-
10141: sallinut.                                            voa, että ministeriössä ollaan laatimassa tai on
10142:                                                      jo laadittu ohjelma, jonka mukaan eduskun-
10143:   Edellä mainitun laki- ja talousvaliokunnan         nan yksimielistä tahtoa toteutetaan.
10144: mietinnön kalatuotannollisesti olennainen kan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10145: nanotto kuuluu seuraavasti: "Valiokunta to-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10146: teaa, että kalatuotannon tulee ensisijaisesti pe-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10147: rustua kalakantojen luonnolliseen lisääntymi-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10148: seen vesistöissä, mihin mahdollisuudet on täy-
10149: simääräisesti käytettävä hyväksi, ja pitää tär-               Millä tavoin Hallitus aikoo käytän-
10150: keänä, ettei valtion omaan ja muiden tahojen                nössä toteuttaa eduskunnan laki- ja ta-
10151: harjoittamaan kalanviljelytoimintaan perus-                 lousvaliokunnan mietinnössä (LtVM
10152: tuvaan istutustoimintaan vedoten heikennetä                 n:o 17/1987 vp.) julkituodut kalatuo-
10153: lohikalakantojen luonnollista lisääntymistä vie-            tannolliset tavoitteet ja periaatteet?
10154: 
10155:     Helsingissä · 19 päivänä helmikuuta 1988
10156: 
10157:                                          Erkki Pulliainen
10158: 
10159: 
10160: 
10161: 
10162: 280283F
10163: 2                                   1988 vp. -    KK n:o 58
10164: 
10165: 
10166: 
10167: 
10168:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10169: 
10170:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Muissa entisissä suurissa lohijoissa (Kemijo-
10171: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     ki, Iijoki, Oulujoki, Kokemäenjoki ja Kymijo-
10172: olette 19 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn        ki) on jokien voimataloudellinen rakentaminen
10173: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      tuhonnut lohikannat. Kymijoessa ovat lisäksi
10174: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     puunjalostusteollisuuden jätevedet tuhonneet
10175: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-    voimataloudelta säästyneen vähäisen lisäänty-
10176: jallisesta kysymyksestä n:o 58:                   mismahdollisuuden. Pienemmissä entisissä lo-
10177:                                                   hijoissa ja meritaimenjoissa poikastuotanto on
10178:          Millä tavoin Hallitus aikoo käytän-      loppunut jokien patoamisen seurauksena.
10179:        nössä toteuttaa eduskunnan laki- ja ta-       Potentiaalista poikastuotantoaluetta on Pe-
10180:        lousvaliokunnan mietinnössä (LtVM          rämeren alueella vain Tornionjoessa, Simojo-
10181:        n:o 17/1987 vp.) julkituodut kalatuo-      essa ja Kiiminkijoessa. Vapaana virtaaviin
10182:        tannolliset tavoitteet ja periaatteet?     Tornion-, Simo- ja Kiiminkijokeen ei enää
10183:                                                   nouse läheskään riittävää määrää emokaloja
10184:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      täysimääräisen luonnontuotannon ylläpitämi-
10185: vasti seuraavaa:                                  seksi. Eräissä joissa, kuten Kiiminkijoessa ja
10186:                                                   Kymijoessa veden laatu on ajoittain niin huono
10187:   Vastausta laadittaessa on kuultu Riista- ja     (turvetuotannon aiheuttama happamoitumi-
10188: kalatalouden tutkimuslaitosta, jonka tehtäviin    nen, teollisuuden jätevedet), että luonnonvarai-
10189: kuuluu valtion kalanviljelytoiminta. Ensin tar-   nen lisääntyminen on epävarmaa.
10190: kastellaan kysymystä luonnollisesta lisääntymi-      Vuonna 1986 Suomen lohisaalis Itämerestä
10191: sestä ja sen jälkeen kysymystä perinnöllisestä    oli 1 146 tonnia. Suomen alueelta peräisin
10192: monimuotoisuudesta.                               olevan luonnonvaraisen poikastuotannon ai-
10193:                                                   kaansaamaksi saaliiksi voidaan arvioida 25-
10194:                                                   50 tonnia. Vuonna 1986 Itämereen istutettiin
10195: 1. Luonnollinen lisääntyminen                     5,6 milj. lohen vaelluspoikasta. Samaan aikaan
10196:                                                   luonnonvaraiseksi poikastuotannoksi arvioitiin
10197:    Suomen Itämereen Iaskevista joista lohi li-    480 000 kpl, eli 8 OJo koko poikastuotannosta
10198: sääntyy luonnonvaraisesti enää kahdessa, Tor-     oli luonnossa syntyneitä lohen vaelluspoikasia.
10199: nionjoessa ja Simojoessa. Meritaimenen vä-           Jos koko Itämeren alueella lopetetaan lohen
10200: häistä luonnonvaraista lisääntymistä on enää      viljeltyjen poikasten istutukset, alenee saalis
10201: viidessä tai kuudessa joessa.                     nykyisen 3 700 tonnin tasolta noin 300 tonnin
10202:    Tornionjoen poikastuotannon on arvioitu        tasolle.
10203: vuosisadan vaihteen tienoilla olleen noin            Joissa olevaa poikastuotantokapasiteettia
10204: 500 000 vaelluspoikasta vuodessa. Tästä kol-      voidaan kuitenkin käyttää hyväksi istuttamalla
10205: mannes on tullut Suomen-puoleisesta joen          näille alueille lohen tai taimenen jokipoikasia,
10206: osasta. Tällä hetkellä Tornionjoen Suomen-        jotka viettävät poikastuotantoalueilla 1-3
10207: puoleiseksi tuotannoksi arvioidaan enää 50 000    vuotta, jonka jälkeen ne vaeltavat mereen.
10208: vaelluspoikasta vuodessa. Simojoen poikastuo-     Tälläkään keinolla ei voida palauttaa luonnon-
10209: tannon suuruudeksi on arvioitu luonnontilan       tilan aikaista poikastuotantoa läheskään alku-
10210: aikana 60 000 vaelluspoikasta vuodessa. Tällä     peräiselle tasolle, koska merkittävimmät lohen
10211: hetkellä vuotuinen poikastuotanto on enää         lisääntymisjoet on niin tehokkaasti rakennettu
10212: 1 000-2 000 kpl vuodessa. Syynä näin romah-       voimatalouden käyttöön, ettei poikasalueita
10213: dusmaiseen poikastuotannon alenemaan on jo-       yksinkertaisesti ole niissä enää jäljellä.
10214: keen nousevien emokalojen vähäisyys. Tämä            Tornionjoen ja Simojoen lohikantoja on
10215: taas johtuu merellä harjoitettavasta liian te-    pyritty pitämään hengissä istuttamalla luon-
10216: hokkaasta kalastuksesta.                          nonpoikasista tyhjinä oleville koskialueille lo-
10217:                                     1988 vp. -    KK n:o 58                                     3
10218: 
10219: hen jokipoikasia. Tornionjoella toiminta ta-      että kaupalliset näkökohdat viljelyssä saisivat
10220: pahtuu yhteistyössä Ruotsin valtion kanssa.       kantojen puhtautta ja monimuotoisuutta mer-
10221: Kiiminkijoen oma lohikanta menetettiin 1970-      kittävämmän sijan.
10222: luvulla liiallisen merellä tapahtuvan kalastuk-
10223:                                                     Tornionjoen ja Simojoen jokipoikasistutuk-
10224: sen seurauksena. Tällä hetkellä Kiiminkijoen
10225:                                                   set tehdään luonnosta pyydettyjen emojen jäl-
10226: poikastuotantoalueille istutetaan Iijoen kantaa
10227:                                                   keläisillä. Valtion laitoksissa olevat emokalas-
10228: olevia lohen jokipoikasia.
10229:                                                   tot uusitaan jatkuvasti luonnosta pyydetyistä
10230:                                                   emoista peräisin olevalla jälkeläispolvella.
10231: 2. Perinnöllinen monimuotoisuus                      Kemijoen istutuksissa on kantana käytetty
10232:                                                   Iijoesta peräisin olevaa lohta sekä merestä,
10233:    Lohikantojen perinnöllisen monimuotoisuu-      Kemijoen suun edustalta, pyydettyjen emojen
10234: den alenemisen vaara on olemassa, jos istutuk-    jälkeläisiä. Tarkoituksena on kuitenkin siirtyä
10235: set tehdään vuodesta toiseen pelkästaan laitos-   käyttämään Tornionjoen kantaa olevia istuk-
10236: viljelymateriaalista. Lohikantojen puhtauden      kaita Kemijoen velvoitehoidossa. Perämeren
10237: ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi valtion       lohikantojen suojelemiseksi ei vieraita kantoja
10238: laitosten tehtävänä on mädin ja pikkupoikas-      kuten esim. Nevan lohta ole istutettu Meren-
10239: ten tuottaminen. Tällöin vältetään se vaara,      kurkun pohjoispuolelle.
10240: 
10241:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
10242: 
10243:                                                                       Ministeri Ole Norrback
10244:  4                                      1988 vp. -     KK n:o 58
10245: 
10246: 
10247: 
10248: 
10249:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10250: 
10251:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            varna förstört laxstammarna. 1 Kymmene älv
10252: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            har därtili träförädlingsindustrins avloppsvat-
10253: av den 19 februari 1988 tili vederbörande              ten förstört den ringa fortplantningsmöjlighet
10254: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         som blivit besparad från energihushållningen. 1
10255: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-           de mindre tidigare laxälvarna och havsöringsäl-
10256: tecknade spörsmål nr 58:                               varna har yngelproduktionen upphört tili följd
10257:                                                        av uppdämning av älvarna.
10258:            På vilket sätt ämnar Regeringen i
10259:                                                           Potentiellt område för yngelproduktion
10260:         praktiken fullfölja de mål och principer
10261:                                                        finns i Bottenhavet endast i Torne älv, Simo
10262:         gällande fiskproduktionen som offent-
10263:                                                        älv och Kiiminki älv. 1 de fritt strömmande
10264:         liggjorts genom riksdagens lag- och
10265:                                                        Torne, Simo samt Kiiminki älvarna stiger icke
10266:         ekonomiutskotts betänkande (LeUB nr
10267:                                                        mera ett närmelsevis tiliräckligt antal moder-
10268:         17/1987 rd.)?
10269:                                                        fiskar upp för att upprätthålla en fulltalig
10270:                                                        naturproduktion. 1 vissa älvar såsom Kiiminki
10271:    Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         älv och Kymmene älv är vattenkvaliteten tidvis
10272:  anföra följande:                                      så dålig (försurning tili följd av torvproduk-
10273:     Vid uppgörandet av svar har Vilt- och fiske-       tion, industrins avloppsvatten), att naturlig
10274:  riforskningsinstitutet, tili vars uppgifter statens   förökning är osäker.
10275:  fiskodlingsverksamhet hör, blivit hört. Först            År 1986 var Finlands laxfångst i Östersjön
10276:  granskas frågan gällande naturlig förökning           1 146 ton. Den fångst som uppkommit tili
10277:  och därefter frågan om ärftlig diversitet.            följd av den naturliga yngelproduktionen från
10278:                                                        Finlands område kan uppskattas tili 25-50
10279:                                                        ton. År 1986 inplanterades i Östersjön 5,6 milj.
10280:  1. Naturlig förökning                                 laxsmolt. Samtidigt uppskattades den naturliga
10281:                                                        yngelproduktionen tili 480 000 st., m.a.o. 8 OJo
10282:      Av Finlands i Östersjön utmynnande älvar          av hela yngelproduktionen bestod av i naturen
10283:   förökar sig Iaxen på naturlig väg numera blott       födda laxsmolt.
10284:   i två, Torne älv och Simo älv. Havsöringen              Om inplantering av odlade laxyngel i hela
10285:   förökar sig på naturlig väg i liten grad endast i    Östersjöområdet upphör, sjunker fångsten
10286:   5 eller 6 älvar.                                     från nuvarande 3 700 tons nivå tili en nivå om
10287:      Man har uppskattat Torne älvs smoltpro-           ca 300 ton.
10288: . duktion vid sekelskiftet till ca 500 000 per år.        Man kan dock tiligodogöra sig älvarnas
10289:   Av detta har en tredjedel kommit från älvens         produktionskapacitet av yngel genom att i
10290:   finska sida. Numera uppskattas produktionen          dessa områden inplantera yngel av lax eller
10291:   från Torne älvs finska sida tili endast 50 000       öring, som vistas i yngelproduktionsområdet
10292:   smolt per år. Yngelproduktionen i Simo älv           1-3 år, varefter de vandrar ut i havet. lcke
10293:   under naturtillståndet har uppskattats tili          heller med denna metod kan man återställa den
10294:   60 000 smolt per år. Numera är den årliga            naturliga yngelproduktionen tili ens närmelse-
10295:   yngelproduktionen endast 1 000-2 000 st. Or-         vis den ursprungliga nivån, emedan de mest
10296:   saken tili en så katastrofal nedgång av yngel-       betydelsefulla förökningsälvarna så effektivt
10297:   produktionen är det ringa antal moderfiskar          har utbyggts för krafthushållningens behov att
10298:   som stiger upp i älven. Detta igen förorsakas        yngelområden i dem helt enkelt inte mera finns
10299:   av det alltför effektiva fiske som utövas på         kvar.
10300:   havet.                                                  Laxstammarna i Torne älv och Simo älv har
10301:      Av de övriga tidigare stora laxälvarna, Kemi      man försökt hålla vid liv genom att inplantera
10302:   älv, Ijo älv, Ule älv, Kumo älv och Kymmene          laxyngel i de forsområden som blivit tömda på
10303:   älv har energihushållningens utbyggnad av äl-        naturligt yngel. 1 Torne älv sker denna verk-
10304:                                        1988 vp. -     KK n:o 58                                    5
10305: 
10306: samhet i samarbete med svenska staten. Kii-           en betydelsefullare position än stammarnas
10307: minki älvs egen laxstam gick förlorad på 1970-        renhet och diversitet.
10308: talet tili följd av ett alltför omfattande fiske på      Inplanteringen av laxyngel i Torne älv och
10309: havet. Nuförtiden inplanteras laxyngel av ljo         Simo älv har utförts med avkomlingar tili
10310: älvs stam på Kiiminki älvs yngelproduktions-          moderfiskar som fångats i naturen. Moder-
10311: område.                                               fiskstammarna i statens anstalter förnyas kon-
10312:                                                       tinuerligt med generationer som härstammar
10313:                                                       från i naturen fångade föräldrar.
10314: 2. Ärjtlig diversitet                                    Vid inplanteringarna i Kemi älv har såsom
10315:                                                       stam använts lax som härstammar från ljo älv
10316:    Det är fara för en nedgång av laxfiskstam-         samt avkomlingar tili föräldrar som fångats i
10317: marnas ärftliga diversitet om inplanteringarna        havet utanför Kemi älvs mynning. Avsikten är
10318: år efter år utförs endast med materia! från           dock att övergå tili användning av sättfisk som
10319: anstaltsodling. För uppätthållande av laxstam-        härstammar från Torne älv vid skötseln av
10320: marnas renhet och diversitet har statens anstal-      åliggandena i Kemi älv. För att skydda Botten-
10321: ter tili uppgift att producera rom och yngel.         havets laxstammar har främmande stammar
10322: Härigenom undviker man faran av att kom-              som t.ex. Nevalax inte inplanterats norr om
10323: mersiella synpunkter vid odlingen skulle inta         Kvarken.
10324: 
10325:      Helsingfors den 25 mars 1988
10326: 
10327:                                                                            Minister Ole Norrback
10328: 1
10329: 1
10330: 1
10331:     1
10332:     1
10333:     1
10334:         1
10335:         1
10336:         1
10337:             1
10338:             1
10339:             1
10340:                 1
10341:                 1
10342:                 1
10343:                     1
10344:                     1
10345:                     1
10346:                         1
10347:                         1
10348:                         1
10349:                             1
10350:                             1
10351:                             1
10352:                                               1988 vp.
10353: 
10354: Kirjallinen kysymys n:o 59
10355: 
10356: 
10357: 
10358: 
10359:                                  Tennilä ym.: Postiautolinjan viikonloppuvuorojen säilyttämises-
10360:                                     tä välillä Kemi-Pisa-Rovaniemi
10361: 
10362: 
10363:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10364: 
10365:    Tietoon on tullut, että postin taholla suunni-   koko reitti liittyvätkin hyvin suureen kysymyk-
10366: tellaan postiautolinjan Kemi-Pisa-Rovanie-          seen siitä, mitä palveluja maaseudulla yleensä
10367: mi viikonloppuvuorojen lopettamista. Reitin         ylläpidetään. Nykyisin ne ovat jo hyvin vähissä
10368: varrella asuvat pitävät jo tätä toimenpidettä       ja niitä aiotaan siis edelleen huonontaa. Kyse
10369: täysin vääränä ja arvioivat, että se olisi askel    on myös siitä, mikä esim. juuri postilaitoksen
10370: koko linjan lopettamiseen.                          rooli on, eli onko se pelkkä business-laitos vai
10371:    Mainitun postiautolinjan varrella asuvista       ennen muuta palvelulaitos. Olemme sillä kan-
10372: postiauto on monille pienituloisille ainoa kul-     nalla, että postin kuten muidenkin valtion
10373: kuväline. Viikonloppuisin sitä tarvitsevat eri-     laitosten tulee säilyttää palvelulaitosroolinsa.
10374: tyisesti kotiinsa saapuvat opiskelijat, varusmie-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäivajär-
10375: het ja muut viikot muualla olevat. Postiauto-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
10376: linjan lopettaminen huonontaisi viikonloppui-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10377: sin postinjakelua tai pakottaisi korvaaviin ja-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10378: keluratkaisuihin, jotka aiheuttavat uusia kus-      sen:
10379: tannuksia.                                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10380:    Postiautolinja Kemi-Pisa-Rovaniemi pal-                 ryhtyä postiautolinjan Kemi-Pisa-
10381: velee syrjäkylien asukkaita. Viikonloppuvuoro-             Rovaniemi viikonloppuvuorojen säilyt-
10382: jen lopettamissuunnitelma ja aikeet lopettaa               tämiseksi?
10383: 
10384:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1988
10385: 
10386:                      Esko-Juhani Tennilä                    Hannele Pokka
10387: 
10388: 
10389: 
10390: 
10391: 280266M
10392: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 59
10393: 
10394: 
10395: 
10396: 
10397:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10398: 
10399:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       masta linja-autoliikenteestä vuonna 1987
10400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       12 %:lla.
10401: olette helmikuun 19 päivänä 1988 päivätyn              Liikenteen hoitokustannuksia posti- ja tele-
10402: kirjeenne n:o 164 ohella toimittanut valtioneu-     laitos on pyrkinyt vähentämään ensisijaisesti
10403: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        reitti- ja aikataulumuutoksilla sekä karsimalla
10404: kansanedustaja Tennilän ym. näin kuuluvasta         tappiollisimpia linja-autovuoroja niiltä alueilta
10405: kirjallisesta kysymyksestä n:o 59:                  ja tieosilta, joilla liikenteen palvelujen kysyntä
10406:                                                     on ollut vähäistä.
10407:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Linjan Kemi-Kätkävaara-Rovaniemi osal-
10408:        ryhtyä postiautolinjan Kemi-Pisa-            ta voidaan todeta, että liikenteenhoitokustan-
10409:        Rovaniemi viikonloppuvuorojen säilyt-        nuksista saadaan viikonloppuisin vain 11 %
10410:        tämiseksi?                                   liikennetuottoina, joten liikenteen hoito on
10411:                                                     posti- ja telelaitokselle tällä linjalla varsin tap-
10412:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       piollista juuri viikonloppuisin, vaikka linjalla
10413: vasti seuraavaa:                                    on siirrytty kaikkina päivinä kustannuksia
10414:    Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikenne on    säästävään kuljettajarahastukseen. Linjan lii-
10415: etenkin haja-asutusalueilla ollut pitkään tappi-    kennettä hoidetaan osuudella Jaatila-Tervola
10416: ollista. Vuoden 1986 tappio oli 46,6 milj.          Pisan ja Kätkävaaran kautta, joka on erittäin
10417: markkaa ja vuonna 1987 vastaava tappio oli          harvaanasuttua seutua. Postaaliset tarpeet tällä
10418: 46,0 milj. markkaa. Eduskunnan valitsemat           reitin osalla hoitaa jo nykyisin kuutena päivä-
10419: valtiontilintarkastajat sekä valtiontalouden tar-   nä viikossa palveluauto, joten paikallisilla
10420: kastusvirasto ovat viime vuosina toistuvasti        asukkailla on postinjakelu kunnossa.
10421: kiinnittäneet asiaan huomiota ja kehottaneet           Edellä mainituista syistä posti- ja telelaitos
10422: posti- ja telelaitosta ryhtymään toimenpiteisiin    on päätynyt esittämään kyseisen postiautolin-
10423: kannattamauoman linja-autoliikenteen karsi-         jan lauantai- ja sunnuntaivuoroja supistetta-
10424: miseksi.                                            vaksi 1.6.1988 alkaen. Supistamishakemus on
10425:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentämi-       tällä hetkellä lausunnolla Lapin lääninhallituk-
10426: nen liikennetuloja lisäämällä on hyvin vaikeaa,     sessa, joka ennen oman lausuntonsa antamista
10427: sillä maan linja-autoliikenteessä matkustaja-       kuulee asiassa asianomaisia kuntia. Lääninhal-
10428: määrät ovat vähentyneet vuosittain noin             lituksen lausunnon saatuaan liikenneministeriö
10429: 7 OJo:lla ja yksin posti- ja telelaitoksen haita-   tekee asiassa päätöksen.
10430: 
10431:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
10432: 
10433:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
10434:                                      1988 vp. -     KK n:o 59                                      3
10435: 
10436: 
10437: 
10438: 
10439:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10440: 
10441:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ka kostnaderna för skötseln av trafiken i första
10442: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         hand genom ändringar i turer och tidtabeller
10443: nr 164 av den 19 februari 1988 tili vederböran-     samt genom att lägga med förlustbringande
10444: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        bussturer på de områden och vägavsnitt, på
10445: följande av riksdagsman Tennilä m.fl. under-        vilka efterfrågan på trafiktjänster har varit
10446: tecknade spörsmål nr 59:                            liten.
10447:                                                        Vad linjen Kemi-Kätkävaara-Rovaniemi
10448:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            beträffar kan konstateras att under veckoslu-
10449:        vidta för att bibehålla veckoslutsturer-     ten endast 11 % av kostnaderna för skötseln
10450:        na för postbusslinjen Kemi-Pisa-             av trafiken fås tilihaka i form av intäkter från
10451:        Rovaniemi?                                   trafiken, varför skötseln av trafiken på denna
10452:                                                     Iinje har varit synnerligen förlustbringande
10453:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        speciellt under veckosluten, fastän man på
10454: samt anföra följande:                               linjen under alla dagar har övergått tili ett
10455:    Post- och televerkets busstrafik har länge       system där chauffören uppbär reseavgifterna,
10456: varit förlustbringande främst i glesbygdsområ-      vilket inbesparar kostnader. Trafiken på Iinjen
10457: dena. Förlusten under år 1986 var 46,6 milj.        sköts på avsnittet J aatila-Tervo Ia via Pisa och
10458: mark och år 1987 var motsvarande förlust 46,0       Kätkävaara, vilket är synnerligen glest befol-
10459: milj. mark. De av riksdagen utsedda statsrevi-      kat. De postala behoven sköts på denna rutt
10460: sorerna samt statens revisionsverk har under de     redan nu av en servicebil sex dagar i veckan,
10461: senaste åren upprepade gånger fäst vikt vid         vilket innebär att invånarna på orten erhåller
10462: saken och uppmanat post- och televerket att         sin post.
10463: vidta åtgärder för att lägga ned olönsam buss-         Av ovan nämnda skäl har post- och tele-
10464: trafik.                                             verket bestämt sig för att skära ner lördags-
10465:    Det är mycket svårt att minska underskottet      och söndagsturerna på ifrågavarande postbuss-
10466: i fråga om busstrafik genom att öka trafikin-       linje räknat från 1.6.1988. Ansökan om ned-
10467: täkterna, ty antalet passagerare i landets buss-    skärningen finns för närvarande på remiss hos
10468: trafik har årligen minskat med ca 7 OJo och         länsstyrelsen i Lapplands Iän, som innan den
10469: enbart den busstrafik som omhänderhas av            avger sitt utlåtande inhämtar de berörda kom-
10470: post- och televerket har minskat med 12 % år        munernas åsikt i frågan. Sedan trafikministe-
10471: 1987.                                               riet erhållit länsstyrelsens utlåtande fattar den
10472:    Post och televerket har eftersträvat att mins-   beslut i ärendet.
10473: 
10474:     Helsingfors den 24 mars 1988
10475: 
10476:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
10477:                                                1988 vp.
10478: 
10479: Kirjallinen kysymys n:o 60
10480: 
10481: 
10482: 
10483: 
10484:                                   Tennilä: Kittilän työvoimatoimiston erästä työtöntä koskevan
10485:                                       ratkaisun perusteista
10486: 
10487: 
10488:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10489: 
10490:    Kittilän kunnassa on työvoimatoimisto julis-       nisteriön ohjeiden mukaisesta uudesta toimin-
10491: tanut erään työttömän henkilöksi, joka ei ole         talinjasta. Joka tapauksessa kyse on huono-
10492: "työmarkkinoiden käytettävissä" sillä perus-          osaisimpiin kohdistuvan tylyn syrjinnän lisää-
10493: teella, että ao. työtön ei voinut ottaa vastaan       misestä vielä entisestäänkin. Työllisyyslain tar-
10494: tarjottua työtä kulkuesteen vuoksi. Syrjäkyläl-       koituksenahan on ollut päinvastoin järjestää
10495: lä asuvalle työttömälle näet tarjottiin työtä 85      työtä jokaiselle siten, että työpaikan voi ottaa
10496: kilometrin päässä olevasta kirkonkylästä. Päi-        vastaan.
10497: vittäinen kulkumatka olisi siis ollut 170 kilo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10498: metriä, eikä julkista liikennevälinettä olisi ollut   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10499: käytettävissä. Työpaikan tarjoaminen näin             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10500: kaukaa tietäen, ettei kulkuyhteyttä ole, onkin        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10501: nähtävä etsityksi keinoksi puhdistaa kortistoa.
10502: Työttömyyslukuja pienennetään vippaskons-                        Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että
10503: teilla saattaen työtön näin entistäkin huonom-                Kittilän työvoimatoimisto on leimannut
10504: paan asemaan.                                                 työttömän henkilöksi, joka ei ole "työ-
10505:    Kittilän tapaus ei ole ainoa vaan näyttää                  markkinoiden käytettävissä" sillä pe-
10506: siltä, että vastaavanlaista tietoista kortistojen             rusteella, että ao. työtön ei ole voinut
10507: puhdistusta lisätään yleisesti. Olisi mielenkiin-             ottaa vastaan 85 km:n kulkumatkan
10508: toista tietää, tapahtuuko tämä työvoimatoimis-                päässä olevaa työpaikkaa kulkuyhteyk-
10509: tojen päätöksellä vai onko kyse työvoimami-                   sien puuttuessa?
10510: 
10511:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1988
10512: 
10513:                                          Esko-Juhani Tennilä
10514: 
10515: 
10516: 
10517: 
10518: 28025IV
10519: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 60
10520: 
10521: 
10522: 
10523: 
10524:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10525: 
10526:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vedoten kieltäytynyt hänelle kuntakeskuksesta
10527: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tarjotusta työpaikasta, on Kittilän työvoima-
10528: olette 19 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         toimikunta 28.1.1988 pitämässään kokoukses-
10529: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sa antanut työttömyysturvalain 3 §:n 3 mo-
10530: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mentissa tarkoitetun työvoimapoliittisen lau-
10531: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvas-       sunnon, jonka mukaan asianomainen henkilö
10532: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 60:              ei sanotun lain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan ja
10533:                                                    5 §:n 2 momentin säännökset huomioon ottaen
10534:           Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että      ole työmarkkinoiden käytettävissä.
10535:        Kittilän työvoimatoimisto on leimannut         Tämä työvoimapoliittinen lausunto on työ-
10536:        työttömän henkilöksi, joka ei ole "työ-     voimatoimiston selvityksen mukaan perustunut
10537:        markkinoiden käytettävissä" sillä pe-       siihen, ettei hakijan kodin läheisyydessä ole
10538:        rusteella, että ao. työtön ei ole voinut    ollut työpaikkoja. Työmarkkinoiden käytettä-
10539:        ottaa vastaan 85 km:n kulkumatkan           vissäolonahan tarkoitetaan, että työnhakija voi
10540:        päässä olevaa työpaikkaa kulkuyhteyk-       mennä ja on valmis menemään töihin työmark-
10541:        sien puuttuessa?                            kinoilla tarjolla oleviin työpaikkoihin. Paikalli-
10542:                                                    set olosuhteet huomioon ottaen työvoimatoi-
10543:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      mikunnan lausuntoa on pidettävä työttömyys-
10544: vasti seuraavaa:                                   turvalain mukaisena. Hakija ei tiettävästi
10545:    Kysymyksessä on Kittilän työvoimatoimiston      myöskään ole valittanut asiaa koskevasta sosi-
10546: antaman selvityksen perusteella henkilö, joka      aalivakuutustoimikunnan päätöksestä.
10547: asuu noin 85 kilometrin päässä kuntakeskuk-           Lopuksi voidaan todeta, että nyt puheena
10548: sesta. Hänellä olisi lähin työaikoihin sopiva      olevalle työnhakijalle on järjestetty Kittilän
10549: linja-autoyhteys noin 25 kilometrin etäisyydellä   kunnan toimesta perhepäivähoitotyötä hänen
10550: kotoaan. Koska asianomainen henkilö on näi-        omassa kotikylässään. Kunnalle suoritetaan tä-
10551: hin vaikeisiin kulkuyhteyksiinsä ja oman ajo-      män järjestelyn perusteella työllisyyslain 21 §:n
10552: neuvon käyttömahdollisuuden puuttumiseen           mukaista valtionosuutta.
10553: 
10554:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
10555: 
10556:                                                             Työvoimaministeri Matti Puhakka
10557:                                       1988 vp. -     KK n:o 60                                       3
10558: 
10559: 
10560: 
10561: 
10562:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10563: 
10564:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arbetskraftskommissionen i Kittilä vid sitt mä-
10565: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          te den 28 januari 1988 avgett sitt i 3 § 3 mom.
10566: av den 19 februari 1988 tili vederbörande            lagen om utkomstskydd för arbetslösa åsyftade
10567: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       arbetskraftspolitiska utlåtande, enligt vilket ve-
10568: jande, av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä            derbörande person inte, med beaktande av
10569: undertecknade spörsmål nr 60:                        stadgandena i sagda lags 5 § 1 mom 3 punkten
10570:                                                      och 5 § 2 mom., står tili arbetsmarknadens
10571:            Anser Regeringen det vara riktigt att     förfogande.
10572:        arbetskraftsbyrån i Kittilä har stämplat          Detta arbetskraftspolitiska utlåtande har en-
10573:        en arbetslös som person som inte "står        ligt arbetskraftsbyråns utredning baserat sig på
10574:        tili arbetsmarknadens förfogande" på          det faktum att det inte i närheten av den
10575:        grund av att den arbetslösa personen          sökandes hem har funnits arbetsplatser. Att stå
10576:        inte för avsaknaden av kommunikatio-          tili arbetsmarknadens förfogande innebär ju
10577:        ner har kunnat ta emot en arbetsplats         att arbetssökanden kan och är beredd att ta
10578:        som är belägen på 85 kilometers kör-          emot arbete på de arbetsplatser som står tili
10579:        avstånd?                                      buds på arbetsmarknaden. Med beaktande av
10580:                                                      de lokala förhållandena bör arbetskraftskom-
10581:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        missionens utlåtande anses överensstämma
10582: samt anföra följande:                                med lagen om utkomstskydd för arbetslösa.
10583:    Enligt en utredning från arbetskraftsbyrån i      Den sökande har veterligen ej heller överklagat
10584: Kittilä gäller det en person som bor på ca 85        socialförsäkringskommissionens beslut i ären-
10585: kilometers avstånd från kommuncentret. Per-          det.
10586: sonen i fråga skulle ha den närmaste, med                Avslutningsvis kan man konstatera att den
10587: tanke på arbetstiderna lämpliga bussförbindel-       här omtalade arbetssökanden har genom
10588: sen på ca 25 kilometers avstånd från hemmet.         försorg av Kittilä kommun arrangerats arbete
10589: Eftersom denna person åberopande de svåra            inom familjedagvården i hennes egen hemby.
10590: trafikförbindelserna och att inte ha tiligång tili   Kommunen erhåller på basis av detta arrange-
10591: egen bil har vägrat att ta emot en arbetsplats       mang en statsandel enligt 21 § sysselsättnings-
10592: som erbjudits henne i kommuncentret, har             lagen.
10593: 
10594:     Helsingfors den 22 mars 1988
10595: 
10596:                                                             Arbetskraftsminister Matti Puhakka
10597:                                               1988 vp.
10598: 
10599: Kirjallinen kysymys n:o 61
10600: 
10601: 
10602: 
10603:                                   Paasilinna ym.: Aikaisempien työsuhteiden oikeudenmukaisesta
10604:                                     huomioon ottamisesta eläkepalkkaa määrättäessä
10605: 
10606: 
10607:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10608: 
10609:    Työeläkelain 7 §:n 2 momentissa määrätään         ansiotasoa alhaisemmaksi mm. sairauden tai
10610: mm., että jos työntekijän ilmoituksen johdosta       työttömyyden johdosta.
10611: tulee selvitetyksi, että eläkkeen perusteena ole-       Erityisesti ongelma kärjistyy aloilla, joilla
10612: va palkka työntekijän tai edunjättäjän viimei-       työntekijöillä on runsaasti lyhytaikaisia työ-
10613: sessä lainalaisessa työsuhteessa on poikkeuksel-     suhteita. Tällöin ansiotason ei ole katsottu
10614: lisesta syystä ollut alhaisempi kuin hänen 9 §:n     vakiintuneen työsuhteiden lyhytaikaisuudesta
10615: mukaisesti tarkistettu palkkansa samassa työ-        johtuen. Ravintola- ja hotellialalla, jolla on
10616: suhteessa ennen tällaisen syyn ilmaantumista         paljon mainittuja lyhytaikaisia työsuhteita,
10617: niin pitkänä aikana, että suurempaa palkkaa          asiaa on lisäksi vääristänyt alalla yleisesti voi-
10618: voitiin pitää vakiintuneena, ja jos tällä seikalla   massa oleva palvelurahapalkkausjärjestelmä.
10619: on olennainen vaikutus eläketurvaan, pidetään        Päätöksissä ei ole riittävässä määrin huomioitu
10620: eläkkeen perusteena olevana palkkana sitä kes-       palvelurahojen merkitystä kokonaisansioon.
10621: kimääräistä työansiota, joka hänellä olisi ollut,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10622: jollei mainittua syytä olisi esiintynyt.             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
10623:                                                      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10624:   Edellä mainitusta lainkohdasta on Eläketur-
10625:                                                      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10626: vakeskus yleiskirjeessään 21.1.1983 (5/83) an-
10627:                                                      sen:
10628: tanut soveltamisohjeita. Kirjeessä todetaan lain
10629: edellyttämästä vakiintuneesta ansiotasosta                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
10630: mm., että lain sanonta "niin pitkänä aikana"                työeläkelain 7 §:n 2 momentin nykyisen
10631: on tulkittava tapauskohtaisesti siten, että mm.             tulkinnan mukaan työkyvyttömyyseläk-
10632: työsuhteen kesto ja ammatti- tai toimiala ote-              keelle joutuvan työntekijän eläke voi
10633: taan huomioon lakia sovellettaessa.                         jäädä kymmeniäkin prosentteja nor-
10634:   Käytännössä työeläkelain 7 §:n 2 momentin                 maalia eläketasoa heikommaksi sellai-
10635: soveltaminen ei ole toiminut tyydyttävästi. Eri             sessa tapauksessa, että työntekijä on -
10636: oikeusasteet ovat antaneet mm. palveluraha-                 vaihdettuaan työpaikkaa joitakin kuu-
10637:                                                             kausia sitä ennen - eläkepalkan mää-
10638: paikkaisten työntekijöiden osalta päätöksiä,
10639: joissa ei ole huomioitu vakiintunutta ansio-                räytymisvuosina ollut pitempiä jaksoja
10640: tasoa verrattuna ennen eläketapahtumaa ollee-               poissa työstään esim. sairauden tai ta-
10641:                                                             paturman johdosta työsuhteen kuiten-
10642: seen työsuhteeseen.
10643:                                                             kin jatkuessa, ja
10644:   Käytännössä on esiintynyt tapauksia, joissa                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10645: työntekijöiden eläketapahtumaa edeltäneen                   ryhtyä tämän epäkohdan poistamisek-
10646: työsuhteen ansiotaso on jäänyt vakiintunutta                si?
10647: 
10648:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1988
10649: 
10650:           Reino Paasilinna              Marja-Liisa Löyttyjärvi        Lauri Metsämäki
10651:           Sinikka Mönkäre               Raimo Vuoristo                 Sulo Aittoniemi
10652:           Esko Jokiniemi                Jorma Fred                     Maunu Kohijoki
10653:           Jouni J. Särkijärvi           Sirpa Pietikäinen              Vappu Säilynoja
10654:           Osmo Soininvaara              Esko Almgren                   Urpo Leppänen
10655:           Mikko Elo                     Ilkka-Christian Björklund      Saara-Maria Paakkinen
10656:                                         Per-Henrik Nyman
10657: 280278A
10658: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 61
10659: 
10660: 
10661: 
10662: 
10663:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10664: 
10665:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nemiseltä ja turvata työhistoriaa ja vakiintu-
10666: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nutta ansiotasoa vastaava eläke. Niin sanotun
10667: olette 19 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          rajoitussäännöksen perusteella voidaan sairaa-
10668: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        na aloitettu usein heikommin palkattu työsuh-
10669: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       de jättää eläkettä määrättäessä ilman huomiota
10670: edustaja Paasilinnan ym. näin kuuluvasta kir-       työkyvyttömyyden alkaessa vuoden kuluessa
10671: jallisesta kysymyksestä n:o 61:                     työsuhteen alkamisesta. Tällöin eläke määräy-
10672:                                                     tyy aikaisemman vakiintuneen ansiotason pe-
10673:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       rusteella, eikä sairaus pääse vaikuttamaan
10674:        työeläkelain 7 §:n 2 momentin nykyisen       eläkkeen määrään alentavasti. Työsuhteen tek-
10675:        tulkinnan mukaan työkyvyttömyyseläk-         nistä katkaisua koskevien säännösten mukaan
10676:        keelle joutuvan työntekijän eläke voi        eläkepalkka lasketaan erikseen eri työsuhde-
10677:        jäädä kymmeniäkin prosentteja nor-           jaksoilta työntekijän siirryttyä saman työsuh-
10678:        maalia eläketasoa heikommaksi sellai-        teen jatkuessa täysiaikaisesta työstä osa-aika-
10679:        sessa tapauksessa, että työntekijä on -      työhön.
10680:        vaihdettuaan työpaikkaa joitakin kuu-           Myös työntekijäin eläkelain 7 §:n 2 momen-
10681:        kausia sitä ennen - eläkepalkan mää-
10682:                                                     tin säännös eläkkeen perusteena olevan palkan
10683:        räytymisvuosina ollut pitempiä jaksoja
10684:                                                     harkinnanvaraisesta tarkistamisesta antaa tiet-
10685:        poissa työstään esim. sairauden tai ta-
10686:                                                     tyjen edellytysten vallitessa mahdollisuuden oi-
10687:        paturman johdosta työsuhteen kuiten-
10688:                                                     kaista yksittäistapauksissa syntyviä vääristy-
10689:        kin jatkuessa, ja
10690:                                                     miä. Säännöstä soveltaen työntekijän viimeisen
10691:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tai noin vuotta ennen eläketapahtumaa päätty-
10692:        ryhtyä tämän epäkohdan poistamisek-          neen työsuhteen eläkepalkkaa voidaan korjata,
10693:        si?                                          jotta eläkkeelle saadaan oikea ansioperuste.
10694:                                                     Eläkepalkkaa korjataan edellyttäen, että palk-
10695:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ka on poikkeuksellisesta syystä ollut alhaisem-
10696: taen seuraavaa:                                     pi kuin palkka samassa työsuhteessa ennen
10697:    Työeläke määräytyy jokaisesta työsuhteesta       tällaisen syyn ilmaantumista niin pitkänä aika-
10698: erikseen työsuhteen pituuden ja siitä maksetun      na, että suurempaa palkkaa voidaan pitää
10699: palkan perusteella. Työkyvyttömyyden varalta        vakiintuneena. Lisäedellytyksenä on, että kor-
10700: eläkkeen taso turvataan lukemalla eläkkeeseen       jauksella on olennainen vaikutus eläketurvaan.
10701: oikeuttavaksi tietyin edellytyksin myös työky-         Eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista
10702: vyttömyyden alkamisen ja eläkeiän täyttämisen       koskeva säännös on sananmuodoltaan väljä,
10703: välinen aika tai sitä vastaava ansio. Eläkkeen      eikä sen soveltamisedellytysten täsmällistä si-
10704: perusteena oleva palkka määrätään pääsään-          sältöä ole määritelty. Tämä on kuitenkin tar-
10705: töisesti kunkin työsuhteen neljän viimeisen ka-     koituksenmukaista mahdollisimman joustavan
10706: lenterivuoden indeksillä tarkistettujen työan-      soveltamiskäytännön aikaansaamiseksi. Sään-
10707: sioiden perusteella valitsemalla ansiotasoltaan     nöksen soveltaminen edellyttää aina tapaus-
10708: kaksi keskimmäistä vuotta, joiden keskimää-         kohtaista harkintaa, jolloin laissa määritellyt
10709: räistä kuukausiansiota käytetään perusteena         edellytykset otetaan huomioon kokonaisuute-
10710: eläkettä laskettaessa. Yleensä näin laskettu elä-   na. Myös eläkkeensaajan kannalta näin saavu-
10711: ke on oikeassa suhteessa työsuhteen aikana          tetaan oikeudenmukainen lopputulos. Toisaal-
10712: vallinneeseen ansiotasoon.                          ta ei liene edes mahdollista säännellä tyhjentä-
10713:    Eläkkeen pääsäännön mukainen laskutapa ei        västi poikkeuksellisissa tilanteissa käytännössä
10714: kuitenkaan aina johda työntekijän kannalta          esiin tulevia kysymyksiä.
10715: kohtuulliseen lopputulokseen. Työntekijäin             Käytännössä lain sanamuotoa ''niin pitkänä
10716: eläkelakiin onkin otettu säännöksiä, joiden         aikana" on tulkittu ottaen huomioon työsuh-
10717: tarkoituksena on suojata eläketurvan heikke-        teen kesto ja ammatti- tai toimiala. Suurem-
10718:                                       1988 vp. -     KK n:o 61                                      3
10719: 
10720: man palkan vakiintumisen toteaminen ei tuota         nen ja Eläketurvakeskuksen sen perusteella
10721: vaikeuksia työsuhteen jatkuttua suhteellisen         antamat soveltamisohjeet ovat yleisesti ottaen
10722: pitkään ja poikkeuksellisen syyn ilmaannuttua        toimineet hyvin. Sosiaali- ja terveysministeriös-
10723: lähellä eläketapahtumaa. Eläkepalkan harkin-         sä valmistellaan parhaillaan lainmuutosta sään-
10724: nanvaraista tarkistamista sovelletaan myös ly-       nöksen soveltamisalan laajentamiseksi koske-
10725: hyisiin työsuhteisiin, jolloin työsuhteen kestolle   maan myös muita kuin työntekijän viimeistä
10726: ei voida asettaa niin suurta painoa.                 työsuhdetta. Tätä koskeva hallituksen esitys on
10727:    Työntekijäin eläkelain 7 §:n 2 momentti on        tarkoitus antaa eduskunnalle vielä kevään ku-
10728: joustavuutensa vuoksi edelleen käyttökelpoi-         luessa.
10729: 
10730:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
10731: 
10732:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
10733: 4                                    1988 vp. -    KK n:o 61
10734: 
10735: 
10736: 
10737: 
10738:                              Tili Riksdagens Herr Talman
10739: 
10740:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det sätt som i regel används då pensionen
10741: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        skall räknas ut leder dock inte alltid tili ett
10742: av den 19 februari 1988 till vederbörande          skäligt slutresultat från arbetstagarens synvin-
10743: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     kel sett. Därför ingår i lagen om pension för
10744: jande av riksdagsman Paasilinna m.fl. under-       arbetstagare stadganden, vilka syftar till att
10745: tecknade spörsmål nr 61:                           skydda arbetstagaren mot försämringar i pen-
10746:                                                    sionsskyddet och trygga en pension, som mot-
10747:          Är Regeringen medveten om att en          svarar arbetstagarens arbetshistoria och den
10748:        arbetstagare som avgår med invalidpen-      stabiliserade förtjänstnivån. På basis av det
10749:        sion i enlighet med den nuvarande tolk-     s.k. begränsningsstadgandet kan t.ex. ett ar-
10750:        ningen av 7 § 2 mom. lagen om pension       betsförhållande, som börjat när arbetstagaren
10751:        för arbetstagare kan erhålla en pension     var sjuk och som ofta är sämre avlönat,
10752:        som ligger t.o.m. tiotals procent under     lämnas obeaktat vid bestämmandet av pen-
10753:        den normala pensionsnivån i sådant fall     sionen, om arbetsoförmögenheten har inträtt
10754:        att arbetstagaren - sedan han bytt          inom ett år efter det att arbetsförhållandet
10755:        arbetsplats några månader därförinnan       påbörjats. Härvid bestäms pensionen på
10756:        - varit längre perioder borta från ar-      grundval av den tidigare stabiliserade förtjänst-
10757:        betet under de år som ligger tili grund     nivån och sjukdomen kommer således inte att
10758:        för beräkningen av den pensionsgrun-        inverka nedsättande på pensionsbeloppet. En-
10759:        dande lönen, på grund av t.ex. sjuk-        ligt de stadganden som gäller tekniskt avbry-
10760:        dom eller olycksfall medan arbetsför-       tande av arbetsförhållandet räknas den pen-
10761:        hållandet dock fortsätter, och              sionsgrundande lönen ut särskilt för sig för
10762:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     olika arbetsperioder om arbetstagaren övergått
10763:        ta för att eliminera detta missförhållan-   från heldagsarbete till deltidsarbete medan ar-
10764:        de?                                         betsförhållandet har fortgått.
10765:                                                       Likaså ger det stadgande i 7 § 2 mom. lagen
10766:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       om pension för arbetstagare som gäller juste-
10767: samt anföra följande:                              ring av den pensionsgrundande lönen enligt
10768:   Arbetspensionen utgår för varje arbetsför-       prövning under vissa förutsättningar möjlighet
10769: hållande separat på basis av arbetsförhållan-      att rätta till sådana snedvridningar som i
10770: dets längd och lönen. 1 händelse av arbetsoför-    enskilda fall kan uppkomma. Med tillämpning
10771: mögenhet tryggas pensionsnivån genom att           av stadgandet kan arbetstagarens sista pen-
10772: även tiden mellan den dag då arbetsoförmö-         sionsgrundande lön eller den pensionsgrundan-
10773: genheten började och den dag då pensionsål-        de lönen i ett arbetsförhållande som upphört
10774: dern uppnåtts eller motsvarande förtjänst un-      ett år före pensioneringen justeras så att man
10775: der vissa förutsättningar betraktas som pen-       får rätt förtjänstgrund för pensionen. Den
10776: sionsgrundande. Den pensionsgrundande lönen        pensionsgrundande lönen justeras under
10777: bestäms i regel på grundval av den indexjuste-     förutsättning att lönen av exceptionella skäl
10778: rade arbetsförtjänsten i vart och ett arbetsför-   under en så lång tid har varit lägre än lönen i
10779: hållande under de fyra senaste kalenderåren.       samma arbetsförhållande innan ett sådant skäl
10780: Härvid väljs de två i fråga om förtjänstnivån      uppkom att en större lön kan anses vara
10781: mellersta åren och den genomsnittliga månads-      hävdvunnen. En ytterligare förutsättning är att
10782: inkomsten under dessa år används vid uträk-        justeringen inverkar väsentligt på pensions-
10783: ningen av pensionerna. En pension, som har         skyddet.
10784: räknats ut på detta sätt, står vanligen i rätt        Stadgandet om justering av den pensions-
10785: proportion tili förtjänstnivån under den tid       grundande lönen enligt prövning är relativt
10786: arbetsförhållandet varade.                         runt formulerat och inga exakta förutsätt-
10787:                                      1988 vp. -      KK n:o 61                                        5
10788: 
10789: ningar för dess tillämpning har fastställts. Det-     har uppdagats nära tidpunkten för pensione-
10790: ta är dock ändamålsenligt för att en så flexibel      ringen. Justering av den pensionsgrundande
10791: praxis som möjligt skall kunna åstadkommas.           lönen enligt prövning tillämpas även på korta
10792: Tillämpningen av stadgandet förutsätter alltid        arbetsförhållanden, varvid man inte kan fästa
10793: en separat prövning i varje enskilt fall, varvid      så stor vikt vid arbetsförhållandets varaktighet.
10794: de i lagen fastställda förutsättningarna måste           På grund av sin flexibilitet är 7 § 2 mom.
10795: beaktas som en helhet. På detta sätt får man          lagen om pension för arbetstagare fortfarande
10796: ett resultat som är rättvist även ur pensionsta-      ett användbart lagrum och Pensionsskyddscen-
10797: garens synvinkel. Å andra sidan torde det             tralens tillämpningsanvisningar, som utfärdats
10798: knappast vara möjligt att i detalj stadga om          på grundval därav, har i allmänhet fungerat
10799: frågor som i exceptionella situationer dyker          bra. Vid social- och hälsovårdsministeriet be-
10800: upp i praktiken.                                      reds som bäst en lagändring i syfte att utvidga
10801:    1 praktiken har ordalydelsen "under så lång        tillämpningsområdet för stadgandet så att det
10802: tid" i lagen tolkats med beaktande av arbets-         kommer att gälla även andra arbetsförhållan-
10803: förhållandets längd och yrket eller branschen.        den än det senaste där arbetstagaren har varit
10804: Att en större lön är hävdvunnen är inte svårt         anställd. Avsikten är att regeringen redan un-
10805: att konstatera sedan arbetsförhållandet varat         der vårens lopp skall överlåta en proposition
10806: en längre tid och när det exceptionella skälet        om detta till riksdagen.
10807: 
10808:      Helsingfors den 25 mars 1988
10809: 
10810:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
10811:                                         j
10812:                                     j
10813:                                     j
10814:                                 j
10815:                                 j
10816:                             j
10817:                             j
10818:                         j
10819:                         j
10820:                     j
10821:                     j
10822:                 j
10823:                 j
10824:             j
10825:             j
10826:         j
10827:         j
10828:     j
10829:     j
10830: j
10831: j
10832:                                              1988 vp.
10833: 
10834: Kirjallinen kysymys n:o 62
10835: 
10836: 
10837: 
10838: 
10839:                                  Anttila ym.: Yrittäjänsuojalainsäädännön aikaansaamisesta
10840: 
10841: 
10842:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10843: 
10844:    Kuorma-autoyrittäjä sekä huoltoaseman            on toki hyvä asia, mutta ongelmana on se, että
10845: dealer ovat tyypiltään pienyrittäjiä, joiden ase-   yrittäjien sopimuslautakuntaan ei voida viedä
10846: ma sopijaosapuolena on heikko. Monet käy-           yleensä asiaa, jos aiotaan samalla jatkaa yh-
10847: tännön esimerkit ovat osoittaneet, että isom-       teistoimintasopimusta esimerkiksi öljyalalla
10848: man oikeus säätelee vielä yrittäjien keskinäis-     öljy-yhtiön kanssa. Yhteistoimintaa ei voi jat-
10849: ten sopimusten tulkintaa. Konkreettisemmin          kaa prosessin aikana, koska sopimuslautakun-
10850: tämä ilmenee juuri kuorma-autoyrittäjien ja         nalle tehty hakemus on öljy-yhtiön tulkinnan
10851: huoltoaseman dealereiden kohdalla. Sopimus-         mukaan prosessi.
10852: vapaudesta puhuttaessa on unohtunut tyystin            Näin ollen maahamme tarvitaan kiireisesti
10853: toinen keskeinen periaate, sopimuksen noudat-       yrittäjänsuojalainsäädäntö, joka turvaa nimen-
10854: tamisvelvollisuus. Tämä merkitsee sitä, että        omaan heikomman yrittäjäosapuolen aseman
10855: yrittäjän on noudatettava kirjaimellisesti sopi-    sopimustilanteissa juuri mm. kuorma-autoalal-
10856: mustaan, vaikka sopijakumppani tulkitseekin         la ja öljy-yhtiöiden dealereiden osalta. Yrittä-
10857: sopimusta oman etunsa mukaisesti. Ehkä kaik-        jänsuojalainsäädännöllä on varmistettava sel-
10858: kein räikeimmin tämä näkyy juuri huolto-            keät pelisäännöt ja 1määräykset siitä, että mm.
10859: asema-alalla, jossa vuokranantaja jopa määrää       vuokra-dealerin irtisanomiselle on oltava päte-
10860: vuokralaisen järjestämään tietyt polttoaineen       vä syy. Samoin tulee estää öljy-yhtiön mahdol-
10861: alennusmyynnit, joiden rahoituksenkin joutuu        lisuudet leikata dealereiden tulosta mm. näillä
10862: dealer itse hoitamaan.                              alennusmyyntivaatimuksilla jne. Edelleen tulee
10863:    Huoltoasema-alalla meni 1970-luvun alun öl-      lainsäädännöllä turvata se, että vuokra-deale-
10864: jykriisiin saakka erittäin hyvin. Kasvun pysäh-     reita ei ajeta kohtuuttomilla vuokrilla pois
10865: tyessä alalla alkoi ilmetä niitä vaivoja, jotka     asemiltaan. Tällaisiakin esimerkkejä käytän-
10866: ovat vaan entisestään kärjistyneet. Kilpailun ja    nössä löytyy.
10867: yleisen suhdanteen kiristyessä ahdistus on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10868: dealereiden keskuudessa lisääntynyt. Kaiken         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
10869: problematiikan perusta on mm. huoltoaseman          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10870: dealereiden kohdalla vuokrasopimus, jonka           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10871: tulkinnassa omistaja, siis öljy-yhtiö, on varsin    sen:
10872: suvereeni. Oikeustoimilain 36 §:ää on muutet-
10873: tu ja on perustettu yrittäjien sopimuslautakun-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10874: ta Keskuskauppakamarin yhteyteen. Nämä                     ryhtyä yrittäjänsuojalainsäädännön an-
10875: molemmat ratkaisut ovat oikeansuuntaisia,                  tamiseksi eduskunnalle sopimussuojaa
10876: mutta eivät suinkaan riittäviä. Vuonna 1979 on             kipeimmin tarvitsevien yrittäjien ase-
10877: istunut yrittäjänsuojakomitea. Sen jälkeen                 man turvaamiseksi, sekä
10878: kauppa- ja teollisuusministeriössä on toiminut                missä aikataulussa Hallitus aikoo
10879: pari seurantaryhmää yrittäjänsuojalainsäädän-              yrittäjänsuojalainsäädäntöä koskevan
10880: nön ympärillä. Käytännössä ei kuitenkaan ole               esityksensä antaa ja mikäli uutta lain-
10881: saatu aikaan yrittäjänsuojalainsäädäntöä, joka             säädäntöä ei anneta, millä toimenpiteel-
10882: nimenomaan turvaisi yrittäjien välisissä sopi-             lä Hallitus aikoo turvata pienyrittäjien
10883: muksissa heikomman sopijaosapuolen aseman.                 aseman yrittäjien keskinäisissä sopi-
10884: Keskuskauppakamarin yhteyteen perustetun                   mussuhteissa?
10885:  yrittäjien sopimuslautakunnan aikaansaaminen
10886: 
10887: 2802350
10888: 2                                1988 vp. -   KK n:o 62
10889: 
10890:     Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1988
10891: 
10892:        Sirkka-Liisa Anttila     Pirkko Ikonen             Mauri Pekkarinen
10893:        Matti Maijala            Taisto Tähkämaa           Esko Aho
10894:        Tytti lsohookana-Asunmaa Heikki Kokko              Aapo Saari
10895:        Tellervo Renko           Martti Korkia-Aho         Esko Almgren
10896:        Hannele Pokka            Pauli Saapunki            Mirja Ryynänen
10897:        Jorma Huuhtanen          Esko Jokiniemi            Seppo Kääriäinen
10898:        Pekka Puska              Kalle Röntynen            Kimmo Sarapää
10899:        Matti Väistö             Kauko Heikkinen           Eino Siuruainen
10900:        Jukka Vihriälä           Timo Kietäväinen          Juhani Alaranta
10901:        Hannu Tenhiälä           Juho Sillanpää            Urpo Leppänen
10902:                                       1988 vp. -     KK n:o 62                                       3
10903: 
10904: 
10905: 
10906: 
10907:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10908: 
10909:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jien sopimuslautakunta. Vielä on öljyalalle
10910: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        neuvottelufoorumiksi perustettu huoltoasema-
10911: olette 19 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           alan neuvottelukunta, jossa sekä huoltoasema-
10912: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         yrittäjät että heidän liittonsa ovat myös edus-
10913: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tettuina.
10914: edustaja Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuulu-          Kysymyksen perusteluissa on kiinnitetty
10915: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 62:             huomiota eräisiin, lähinnä öljyalaa koskeviin
10916:                                                      yksityiskohtiin sopimussuhteissa. Näiden osal-
10917:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ta todettakoon seuraavaa:
10918:        ryhtyä yrittäjänsuojalainsäädännön an-
10919:                                                         Huoltoasema-alalla käytössä olevat yhteis-
10920:        tamiseksi eduskunnalle sopimussuojaa
10921:        kipeimmin tarvitsevien yrittäjien ase-        toimintasopimukset ovat molempia osapuolia
10922:        man turvaamiseksi, sekä                       sitovia. Sopimusosapuolten käyttäytymistä ei
10923:                                                      kuitenkaan sopimuksissa ole jokaisen yksityis-
10924:           missä aikataulussa Hallitus aikoo          kohdan osalta lopullisesti määritelty, vaan so-
10925:        yrittäjänsuojalainsäädäntöä koskevan          pimusosapuolilla -      niin öljy-yhtiöllä kuin
10926:        esityksensä antaa ja mikäli uutta lain-       kauppiaallakin - on oikeus sopimuksen mää-
10927:        säädäntöä ei anneta, millä toimenpiteel-      räämissä puitteissa itse päättää tietyistä toimis-
10928:        lä Hallitus aikoo turvata pienyrittäjien      ta. Kauppiaalle kuuluvista tämäntapaisista oi-
10929:        aseman yrittäjien keskinäisissä sopi-         keuksista mainittakoon: tavaravalikoimaa kos-
10930:        mussuhteissa?                                 kevat päätökset kioskiasetuksen asettamissa ra-
10931:                                                      joissa, muiden kuin öljyalan erikoistuotteiden
10932:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hankinta myyntitarkoituksessa eri hankintaläh-
10933: vasti seuraavaa:                                     teistä, paikallinen markkinointi, henkilökunta-
10934:    Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama         kysymykset, vakuutuskysymykset sekä mootto-
10935: yrittäjänsuojan seurantatyöryhmä selvitti joita-     ripolttonesteiden kuin myös muiden tuotteiden
10936: kin vuosia sitten perusteellisesti muun muassa       hinnoittelukysymykset. Moottoripolttonestei-
10937: öljyalan ja kuljetusalan yrittäjien välisiin sopi-   den hinnoitteluvapautta saatetaan kuitenkin
10938: muksiin mahdollisesti sisältyviä kohtuuttomia        erillisellä sopimuksella rajoittaa.
10939: sopimusehtoja sekä esitti käsityksensä tarkaste-        Öljy-yhtiölle varatusta liikkumavapaudesta
10940: lemiensa alojen sopimuskäytännön kehittämis-         voidaan mainita asemavuokran, litravuokran
10941: tarpeista. Työryhmän mielestä ei ollut aiheellis-    tai vastaavan korvauksen tarkistaminen sopi-
10942: ta ryhtyä valmistelemaan mitään erityistä uutta      muksen kestäessä. Korvauksen määrittelyssä
10943: lainsäädäntöä ennen kuin nähdään, miten sopi-        pyritään ottamaan huomioon liikepaikan arvo.
10944: musehdot kehittyvät. Ministeriö on seurannut         Pitkäaikaisessa sopimuksessa näiden korvaus-
10945: työryhmän tekemien vakiosopimusehtoja kos-           ten tarkistaminen voi tulla kyseeseen muun
10946: kevien muutossuositusten toteutumista. Minis-        muassa
10947: teriölle tullut palaute työryhmän tekemiin sel-         a) öljy-yhtiön suorittaessa huoltoasemalla
10948: vityksiin sopimusehtojen muutossuosituksineen        olennaisia muutoksia tai investointeja, joiden
10949: viittaa siihen, että valmiutta sopimusehtojen        tarkoituksena on toiminnan kehittäminen ja
10950: kehittämiseen kohtuullisemmiksi elinkeinoelä-        samalla liikepaikan arvon korottaminen sekä
10951: män sisäisin toimenpitein on olemassa. Vakio-        myyntituloksen paraneminen ja
10952: sopimusehtoja onkin tarkistettu viime vuosina           b) olojen muutoin muuttuessa, esimerkiksi
10953: pienyrittäjien kannalta entistä kohtuullisem-        liikennejärjestelyjen seurauksena. Vuokran tar-
10954: miksi.                                               kistamisoikeus on kuitenkin rajattu ajallisesti
10955:    Lisäksi, kuten kysymyksen perusteluissa on        yhteen kertaan vuodessa ja määrällisesti siten,
10956: todettu, oikeustoimilakiin on lisätty yleinen        että korvauksen tulee ottaa huomioon muuttu-
10957: sopimusten kohtuullistamissäännös ja Keskus-         neet olosuhteet ja tapahtua kohtuullisiksi kat-
10958: kauppakamarin yhteyteen on perustettu yrittä-        sottavissa rajoissa.
10959: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 62
10960: 
10961:    Kauppiaana on oikeus itse määrätä myy-              Vuokrankorotusten määrää rajoittavilla lau-
10962: miensä tuotteiden ja palvelusten hinnat -           sekkeilla pyritään varmistamaan osaltaan, ettei
10963: pääsääntöisesti myös moottoripolttonesteiden        ns. vuokrakauppiasta voida ajaa "kohtuutto-
10964: vähittäishinnat. Yhteistoimintasopimuksiin lii-     milla vuokrilla pois asemaltaan". Vuokranko-
10965: tetyin kilpailu- tai vastaavin lisäsopimuksin       rotuksen oikeutus on aina tutkittavissa sekä
10966: eräät yhtiöt ovat kuitenkin määrättyjen, lähin-     tuomioistuimessa että esimerkiksi yrittäjien so-
10967: nä suurilla asemilla taajamissa tai muuten tär-     pimuslautakunnassa. Mahdollista yrittäj änsuo-
10968: keillä liikepaikoilla toimivien huoltoasema-        jalainsäädäntöä ei voitaisi kuitenkaan luoda
10969: kauppiaiden kanssa kirjallisesti sopineet siitä,    sellaiseksi, ettei vuokran tai vastaavan kor-
10970: että yhtiöllä tietyin edellytyksin on oikeus mää-   vauksen tarkistaminen pitkäaikaisissa sopimus-
10971: rätä asemalla myytävien moottoripolttonestei-       suhteissa - varsinkin olojen jatkuvasti muut-
10972: den enimmäishinnat (kauppias saa halutessaan        tuessa - olisi lainkaan mahdollista.
10973: alittaa mainitun hinnan). Näitä sopimuksia on
10974: yhteensä vajaat 200, kun huoltoasemia on               Edellä mainittu yrittäjänsuojan seurantatyö-
10975: yhteensä lähes 2 000. Yhtiö saattaa käyttää         ryhmä totesi jo ministeriölle jättämässään yh-
10976: mainittua oikeuttaan varmistaakseen aseman          teenvetoraportissa ja siihen liittyvässä muisti-
10977: kilpailukykyisyyden sen vaikutusalueella ole-       ossa muun muassa, että po. sopimusehtojen
10978: viin muihin asemiin nähden, sekä huoltoase-         suhteen on erityisesti öljyalalla tapahtunut
10979: matoiminnan ketjumaisen luonteen edellyttä-         huomattavaa myönteistä kehitystä, ettei sopi-
10980: män yhtenäisen hinnoittelun ja siitä saatavan       musehtoihin nykyään enää sisälly sellaisia koh-
10981: markkinointiedun saavuttamiseksi.                   tia, jotka luonteensa puolesta edellyttäisivät
10982:    Öljy-yhtiön ja kauppiaan välisissä sopimuk-      lainsäädäntöä, sekä että suurin osa pienyrit-
10983:                                                     täjien ongelmista liittyy yleisiin taloudellisiin
10984: sissa on tarkoin määrätty eri osapuolten talou-
10985:                                                     tekijöihin ja toiminnan taloudellisiin edellytyk-
10986: delliset velvoitteet edellä tarkoitettujen hinta-
10987: järjestelyjen yhteydessä. Pääsääntöisesti nämä      siin, jotka eivät ole korjattavissa sopimus-
10988: sopimukset takaavat kauppiaalle yhtiön mää-         suhteita koskevalla lainsäädännöllä.
10989: räämän hinnan alennuksen yhteydessä tietyn             Erityisen yrittäjänsuojalainsäädännön tar-
10990: vähimmäismyyntipalkkion (noin 75-80 Olo ta-         peellisuutta meillä harkittaessa on otettava
10991: vanomaisesta palkkiotasosta). Välialueella          huomioon viime vuosina tapahtunut myöntei-
10992: (100-80 % palkkiotasosta) öljy-yhtiö ja kaup-       nen kehitys vakiosopimusehtojen tarkistami-
10993: pias yleensä jakavat markkinointi-/kilpailutoi-     sessa. Samalla on huomattava, että lakiin otet-
10994: menpiteestä aiheutuvat rasitukset.                  tavin yksityiskohtaisin säännöksin tapahtuva
10995:    Kaikkien huoltoasematoimintaa harjoitta-         sääntely olisi omiaan jäykistämään sopimus-
10996: vien öljy-yhtiöiden tekemiin yhteistoimintaso-      suhteita ja saattaisi aiheuttaa haittoja molem-
10997: pimuksiin sisältyy nykyään lausekkeet, joissa       mille osapuolille. Öljyalaan liittyen on myös
10998: irtisanomisoikeus on öljy-yhtiön osalta rajattu     huomattava, että jos laki muodostuisi öljy-
10999: tapauksiin, joissa irtisanomiseen on pätevä         yhtiöiden kannalta kohtuuttoman yksipuoli-
11000: syy. Vuokrakauppias on sen sijaan oikeutettu        seksi, todennäköinen vaihtoehto saattaisi olla
11001: sopimuskauden aikana irtisanomaan sopimuk-          yhtiön huoltoasemien ottaminen omaan hallin-
11002: sen, mikäli katsoo edellytyksensä menestyksek-      taan sitä mukaa kuin sopimukset erääntyvät
11003: käälle huoltoasematoiminnalle olennaisessa          uusittaviksi. Ministeriö ei tässä tilanteessa näe
11004: määrin puuttuvan.                                   tarvetta erillisen yrittäjänsuojalain säätämisel-
11005:    Myös irtisanomisaikaa koskevia lausekkeita       le. Sen sijaan ministeriö seuraa edelleen voima-
11006: on 1980-luvulla tarkistettu. Ns. vuokrakauppi-      varojensa puitteissa kysymyksessä mainittujen
11007: aita koskevissa sopimuksissa irtisanomisaika        alojen vakiosopimusehtojen kehittymistä. Seu-
11008: yhtiön taholta on kuusi kuukautta, ja kauppi-       rantansa tulosten perusteella ministeriö voi
11009: aan toimesta tapahtuvan irtisanomisen yhtey-        myöhemmin arvioida uudelleen yrittäjänsuoja-
11010: dessä kolme kuukautta.                              säännöstön kehittämisen tarpeellisuutta.
11011: 
11012:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
11013: 
11014:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
11015:                                       1988 vp. -     KK n:o 62                                         5
11016: 
11017: 
11018: 
11019: 
11020:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11021: 
11022:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Dessutom har tili lagen om rättshandlingar
11023: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          fogats ett allmänt stadgande om att avtalen
11024: av den 19 februari 1988 tili vederbörande            skall göras rimligare och i samband med Cent-
11025: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ralhandelskammaren har en avtalsnämnd för
11026: jande av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila        företagare inrättats. Detta konstateras också i
11027: m.fl. undertecknade spörsmål nr 62:                  motiveringsdelen tili spörsmålet. Vidare har
11028:                                                      som förhandlingsforum för oljebranschen in-
11029:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            rättats en delegation för servicestationsbran-
11030:        vidta för att tili riksdagen kunna avge       schen, där både servicestationsföretagarna och
11031:        en proposition med förslag tili lagstift-     deras förbund är representerade.
11032:        ning om företagarskydd för att de före-          1 motiveringarna tili spörsmålet fästs upp-
11033:        tagare som är mest i behov av skydd då        märksamhet vid olika detaljer i avtalsförhål-
11034:        det gäller avtal skall få en tryggad          landena, främst sådana som gäller oljebran-
11035:        ställning, samt                               schen. 1 fråga om dessa kan följande konstate-
11036:           med viiken tidtabell ämnar Rege-           ras:
11037:        ringen avge sin proposition och ifall            De kooperationsavtal som är i bruk inom
11038:        någon ny lagstiftning inte avlåts, med        servicestationsbranschen binder båda parter.
11039:        vilka åtgärder ämnar Regeringen trygga        A vtalsparternas beteende har emellertid inte i
11040:        småföretagarnas ställning inom före-          varje detalj slutgiltigt fastslagits i avtalen, utan
11041:        tagarnas inbördes avtalsförhållande?          avtalsparterna - både oljebolagen och köp-
11042:                                                      männen - har rätt att själva besluta i vissa
11043:                                                      angelägenheter inom ramen för avtalet. Av de
11044:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         rättigheter av detta slag som köpmannen har
11045: samt anföra följande:                                kan följande nämnas: beslut om varuutbud
11046:    En av handels- och industriministeriet tilisatt   inom de gränser som kioskförordningen sätter,
11047: arbetsgrupp för uppföljning av företagarskyd-        anskaffning i försäljningssyfte av andra pro-
11048: det utredde för några år sedan grundligt bl.a.       dukter än specialprodukter inom oljebranschen
11049: de orimliga avtalsvilikor som eventuellt ingick i    från olika anskaffningskällor, lokal marknads-
11050: avtalen mellan företagarna i oljebranschen och       föring, personalfrågor, försäkringsfrågor samt
11051: transportbranschen samt framlade sin åsikt om        frågor som gäller prissättning av både motor-
11052: behovet av att utveckla avtalspraxis för de          bränslen och andra produkter. Möjligheten att
11053: branscher granskningen gällde. Enligt arbets-        fritt prissätta motorbränslen kan emellertid
11054: gruppens åsikt fanns det inga skäl att bereda        begränsas med ett särskilt avtal.
11055: någon särskild ny lagstiftning förrän man har           Av den rörelsefrihet som har reserverats för
11056: sett hur avtalsvillkoren utvecklas. Ministeriet      oljebolaget kan nämnas justering av servicesta-
11057: har följt med hur de av arbetsgruppen rekom-         tionshyran, literhyran eller motsvarande ersätt-
11058: menderade ändringarna av de standardiserade          ning medan avtalet gäller. Då ersättningen
11059: avtalsvillkoren har genomförts. De kommenta-         fastställs strävar man efter att beakta drift-
11060: rer ministeriet har fått på de utredningar ar-       ställets värde. 1 ett långvarigt avtal kan juste-
11061: betsgruppen gjorde om avtalsvilikoren jämte          ring av dessa ersättningar komma i fråga bl.a.
11062: rekommendationer tili ändringar tyder på att            a) då oljebolaget gör väsentliga omändringar
11063: det finns beredskap att genom interna åtgärder       eller investeringar i servicestationen i avsikt att
11064: inom näringslivet utveckla avtalsvilikoren så        utveckla verksamheten och samtidigt höja
11065: att de blir rimligare. De standardiserade avtals-    driftställets värde samt förbättra försäljnings-
11066: villkoren har också under de senaste åren            resultatet och
11067: justerats så att de har blivit rimligare för            b) då förhållandena annars förändras, t.ex.
11068: småföretagarna.                                      som en följd av trafikregleringar. Rätten att
11069: 6                                      1988 vp. -     KK n:o 62
11070: 
11071: justera hyran har emellertid begränsats tids-         bolagets sida sex månader och då köpmannen
11072: mässigt tili en gång i året och kvantitativt så att   säger upp sig tre månader.
11073: de förändrade förhållandena bör beaktas i                Med klausuler som tili beloppet begränsar
11074: ersättningen och det bör ske inom gränser som         hyresförhöjningarna försöker man garantera
11075: kan anses rimliga.                                    att köpmännen på hyra inte kan jagas bort
11076:    Köpmannen har rätt att själv bestämma              från stationen genom orimligt höga hyror. Det
11077: priset på de produkter och tjänster han säljer        berättigande i en hyresförhöjning kan alltid
11078: - i huvudregel också minutpriserna på mo-             undersökas både vid domstol och t.ex. i före-
11079: torbränslen. Som konkurrens- eller andra mot-         tagarnas avtalsnämnd. En eventuell lagstift-
11080: svarande tiliäggsavtal i anslutning tili koopera-     ning om företagarskydd kunde emellertid inte
11081: tionsavtalen har en del bolag emellertid skriftli-    utformas så att det inte alls skulle vara möjligt
11082: gen kommit överens med vissa köpmän, främst           att justera hyran eller motsvarande ersättning
11083: på stora servicestationer i tätorter eller annars     under ett långvarigt avtal - i synnerhet om
11084: på viktiga driftställen, om att bolaget under         förhållandena kontinuerligt förändras.
11085: vissa förutsättningar har rätt att fastställa max-       Den ovan nämnda arbetsgruppen för upp-
11086: imipriset för de motorbränslen som säljs på           följning av företagarskyddet konstaterade re-
11087: servicestationen (köpmannen får om han vili           dan i den sammandragsrapport som arbets-
11088: underskrida detta pris). Dylika avtal finns           gruppen överlämnade tili ministeriet och i pro-
11089: totalt knappt 200 medan det allt som allt finns       memorian i anslutning tili denna rapport bl.a.
11090: nästan 2 000 servicestationer. Bolaget kan an-        att i fråga om dessa avtalsvillkor har det i
11091: vända sig av denna rätt för att försäkra sig om       synnerhet inom oljebranschen skett en märk-
11092: stationens konkurrenskraft i förhållande tili de      bar utveckling i positiv riktning, att det i
11093: övriga stationer som finns på dess influensom-        avtalsvilikoren numera inte längre ingår sådana
11094: råde samt för att den enhetliga prissättning          punkter som tili sin karaktär skulle förutsätta
11095: som servicestationsverksamhetens karaktär av          lagstiftning samt att största delen av småföre-
11096: kedja förutsätter och de marknadsförmåner             tagarnas problem ansluter sig tili allmänna
11097: detta medför skall kunna uppnås.                      ekonomiska faktorer och tili de ekonomiska
11098:                                                       förutsättningarna för verksamheten. Dessa kan
11099:    1 avtalen mellan oljebolaget och köpmannen
11100:                                                       inte korrigeras med en lagstiftning gällande
11101: har parternas ekonomiska skyldigheter i sam-
11102:                                                       avtalsförhållanden.
11103: band med de ovan avsedda prisregleringarna
11104:                                                          Då man överväger om det behövs en särskild
11105: noggrannt fastställts. 1 regel garanterar dessa
11106:                                                       lagstiftning om företagarskydd bör man beakta
11107: avtal köpmannen en viss minimiprovision på
11108:                                                       den positiva utveckling som har skett under de
11109: försäljningen i samband med den prissänkning
11110:                                                       senaste åren i fråga om justeringen av de
11111: som bolaget fastställer (ca 75-80 OJo av den
11112:                                                       standardiserade avtalsvillkoren. Samtidigt bör
11113: ordinära provisionsnivån). De påfrestningar
11114:                                                       man också beakta att en reglering som sker
11115: som marknadsförings-/konkurrensåtgärderna i
11116:                                                       genom detaljerade stadganden i en lag är
11117: det mellanliggande området (1 00-80 % av
11118:                                                       ägnad att göra avtalsförhållandena stelare och
11119: provisionsnivån) medför delar oljebolaget och
11120:                                                       den kan medföra olägenheter för båda parter.
11121: köpmannen i allmänhet mellan sig.
11122:                                                       1 anslutning tili oljebranschen bör man också
11123:    1 alla kooperationsavtal, som de oljebolag         observera att om lagen blir orimligt ensidig för
11124: som bedriver servicestationsverksamhet ingår,         oljebolagen är det troliga alternativet att bola-
11125: finns numera en klausul enligt viiken oljebola-       get tar över servicestationerna i den takt som
11126: gets uppsägningsrätt har begränsats tili sådana       hyresavtalen förfaller. Ministeriet ser inte i
11127: fall där det finns ett giltigt skäl tili uppsäg-      detta skede något behov av att stifta en sär-
11128: ningen. Köpmannen som hyr stationen har               skild lag om företagarskydd. Däremot följer
11129: däremot rätt att säga upp avtalet under pågå-         ministeriet inom ramen för sina resurser fort-
11130: ende avtalsperiod, ifall han anser att förutsätt-     sättningsvis med hur de standardiserade avtals-
11131: ningar för en framgångsrik servicestationsverk-       villkoren för de ifrågavarande branscherna ut-
11132: samhet inte längre finns.                             vecklas. På basis av resultaten av sin uppfölj-
11133:    Också klausulerna om uppsägningstiden har          ning kan ministeriet senare på nytt bedöma
11134: justerats under 1980-talet. 1 de avtal som gäller     behovet av att utveckla stadgandena om före-
11135: köpmän på hyra är uppsägningstiden från               tagarskydd.
11136: 
11137:     Helsingfors den 18 mars 1988
11138: 
11139:                                                                          Minister Pertti Salolainen
11140:                                                   1988 vp.
11141: 
11142: Kirjallinen kysymys n:o 63
11143: 
11144: 
11145: 
11146: 
11147:                                      Pekkarinen ym.: Suojelualueiden ostamiseen tarkoitettujen mää-
11148:                                         rärahojen lisäämisestä
11149: 
11150: 
11151:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11152: 
11153:    Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuo-              kauppojen takia. Sitomatonta rahaa ympäris-
11154: jelualuesuunnitelmien toteuttaminen on vuo-              töministeriöllä lienee vain noin 6 milj. mk.
11155: desta 1984 lähtien ollut lääninhallitusten tehtä-           Tilanne merkitsee sitä, että lääninhallituksis-
11156: vänä. Valtion tulo- ja menoarvioissa on vuosit-          sa maanostotoiminta tyrehtyy heti alkuvuodes-
11157: tain ollut noin 50 milj. mk:n määräraha suoje-           ta. Samalla tämä merkitsee myös maanomis-
11158: luohjelmiin kuuluvien maa-alueiden hankkimi-             tajapuolen luottamuksen heikkenemistä valtio-
11159: seksi. Ostotoiminta on vakiinnuttanut aseman-            valtaan päin. Jotta suunnitellut suojeluvarauk-
11160: sa ja maanomistajien suhtautuminen luonnon-              set saadaan toteutetuiksi kohtuullisessa ajassa
11161: suojeluun on useimmiten myönteistä.                      ja myös maanomistajien oikeusturvan kannalta
11162:    Suojeluohjelmiin kuuluvat alueet ovat usein           hyväksyttävässä aikataulussa, tulee ostotoimin-
11163: taloudellisesti vähätuottoisia, mm. suoalueita.          taa varten olla vuosittain käytettävissä vähin-
11164: Alueiden myynnistä saadut varat merkitsevät              tään 60-70 milj. mk.
11165: siten usein tiloilla lisätuloa, mikä on heijastu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-'"
11166: nut taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymise-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
11167: nä erityisesti sellaisilla alueilla, joilla suojeluva-   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
11168: rauksia on runsaasti. Monesti nämä alueet ovat           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11169: syrjäalueita, kuten Suomenselän alue.                    sen:
11170:    Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa suojelu-
11171: alueiden ostotarkoituksiin oli käytettävissä 53                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11172:  milj. mk. Sen sijaan vuoden 1988 tulo- ja                      suojelualueiden ostamiseen tarkoitettu-
11173: menoarviossa varoja on osoitettu ostotoimin-                    jen määrärahojen riittävyyden turvaa-
11174: taan vain 47 milj. mk. Tämä on merkinnyt                        miseksi niin, että suojelutoimet etene-
11175: sitä, että tehostuneen ostotoiminnan vuoksi                     vät nykyistä ripeärumin ja että maan-
11176:  kuluvan vuoden ostoraha on lähes kokonaan                      omistajien oikeusturvanäkökohdat sa-
11177:  sidottu jo viime vuoden puolella sovittujen                    malla turvataan?
11178: 
11179:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1988
11180: 
11181:                        Mauri Pekkarinen                           Esko Aho
11182: 
11183: 
11184: 
11185: 
11186:  280292Q
11187: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 63
11188: 
11189: 
11190: 
11191: 
11192:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11193: 
11194:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuksiin 12 500 ja 9 500 hehtaaria. Toiminta
11195: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       painottui silloin Pohjanmaalle ja Pohjois-Suo-
11196: olette 18 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          meen. Vuoden 1987 aikana työtä voitiin tehos-
11197: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        taa myös Etelä-Suomessa. Alueita hankittiin
11198: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       yli 15 000 hehtaaria.
11199: edustaja Pekkarisen ym. näin kuuluvasta kir-           Vuodeksi 1988 on luonnonsuojelualueiden
11200: jallisesta kysymyksestä n:o 63:                     hankintaan myönnetty 47 miljoonan markan
11201:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        määräraha. Varojen käyttö suunnitellaan erit-
11202:        suojelualueiden ostamiseen tarkoitettu-      täin huolellisesti, jotta ainakin kiireellisimmät
11203:        jen määrärahojen riittävyyden turvaa-        tai muuten välttämättömät hankinnat voidaan
11204:        miseksi niin, että suojelutoimet etene-      tehdä. Hankintamäärärahan tulisi vuosittain
11205:        vät nykyistä ripeärumin ja että maan-        olla nykyistä suurempi, jotta tehdyt suunnitel-
11206:        omistajien oikeusturvanäkökohdat sa-         mat voitaisiin toteuttaa maanomistajienkin
11207:        malla turvataan?                             kannalta kohtuullisen nopeasti.
11208:                                                        Maanomistajien oikeudet pyritään suojelu-
11209:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       alueiden hankinnassa turvaamaan. Vapaaeh-
11210: vasti seuraavaa:                                    toinen kauppa on ensisijainen hankintakeino.
11211:    Valtiolle on hankittu maata luonnonsuojelu-      Lisäksi omistajien kannalta merkittäviä maan-
11212: tarkoituksiin vuodesta 1971 saakka. Hankinta        vaihtoja tehdään yhä useammin.
11213: vilkastui selvästi vuoden 1984 aikana samalla          Maanomistajien oikeusturvanäkökohdat py-
11214: kun se siirtyi metsähallitukselta lääninhallitus-   ritään ottamaan huomioon myös suojelualuei-
11215: ten hoidettavaksi. Samaan aikaan ympäristö-         den hankinta-aikataulussa. Nykyisillä voima-
11216: ministeriöön saatiin kolme ostoneuvottelijaa,       varoilla voidaan valtiolle hankkia alueita
11217: jotka saattoivat kokopäivätoimisesti hoitaa         10 000-15 000 hehtaaria vuodessa. Omistajien
11218: hankintaa ja tähän liittyviä tehtäviä. Vuosina      aloitteesta vireille tulevat hankintaneuvottelut
11219: 1985 ja 1986 hankittiin maata suojelutarkoi-        pyritään kuitenkin hoitamaan kiireellisinä.
11220: 
11221:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1988
11222: 
11223:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
11224:                                    1988 vp. -    KK n:o 63                                     3
11225: 
11226: 
11227: 
11228: 
11229:                             Tili Riksdagens Herr Talman
11230: 
11231:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      norra Finland. Under år 1987 kunde arbetet
11232: .nger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      effektiveras också i södra Finland. Områden
11233: 1v den 18 februari 1988 tili vederbörande        på mer än 15 000 hektar anskaffades.
11234: nedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      För år 1988 har 47 miljoner mark beviljats i
11235: ande av riksdagsman Pekkarinen m.fl. under-      anslag för anskaffning av naturvårdsområden.
11236: ecknade spörsmål nr 63:                          Användningen av medlen planeras mycket om-
11237:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen         sorgsfullt, så att åtminstone de mest brådskan-
11238:       vidta för att trygga att det finns till-   de anskaffningarna eller sådana anskaffningar
11239:       räckliga anslag för inköp av skyddsom-     som annars är nödvändiga kan göras. Anskaff-
11240:       råden, så att skyddsåtgärderna fram-       ningsanslaget borde årligen vara större än för
11241:       skrider snabbare än för närvarande och     närvarande, så att de uppgjorda pianeroa kun-
11242:       att markägarnas rättsskydd samtidigt       de förverkligas relativt snabbt också från jord-
11243:       tryggas?                                   ägarnas synpunkt sett.
11244:                                                     Avsikten är att trygga jordägarnas rättighe-
11245:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ter vid anskaffningen av skyddsområden. Fri-
11246: amt anföra följande:                             villigt köp är den primära anskaffningsmeto-
11247:   För statens räkning har anskaffats mark för    den. Dessutom görs allt oftare sådana ägoby-
11248: 1aturvårdsändamål sedan år 1971. Anskaff-        ten som är betydande, från ägarnas synpunkt
11249: lingen blev klart livligare under år 1984, då    sett.                           ·
11250: kötseln av den överfördes från forststyrelsen       Bemödanden görs också att ta i betraktande
11251: ill länsstyrelserna. Samtidigt kom det tre kö-   jordägarnas rättsskydd när det gäller tidtabel-
11252: leförhandlare tili miljöministeriet, vilka på    lerna för anskaffning av skyddsområden. Med
11253: 1eltid kunde sköta anskaffningen och de upp-     nuvarande resurser kan för statens räkning
11254: ifter som anknyter tili den. Åren 1985 och       årligen anskaffas arealer på 10 000-15 000
11255: 986 anskaffades 12 500 respektive 9 500 hek-     hektar. Försök görs dock att i brådskande
11256: ar mark för skyddsändamål. Tyngdpunkten          ordning sköta de anskaffningsförhandlingar
11257: ör verksamheten fanns då i Österbotten och i     som blir aktuella på initiativ av ägarna.
11258: 
11259:     Helsingfors den 30 mars 1988
11260: 
11261:                                                                   Miljöminister Kaj Bärlund
11262:                                              1988 vp.
11263: 
11264: Kirjallinen kysymys n:o 64
11265: 
11266: 
11267: 
11268: 
11269:                                 Elo ym.: Vieraiden kielten opetuksen monipuolistamisesta perus-
11270:                                    koulussa ja lukiossa
11271: 
11272: 
11273:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11274: 
11275:   Voimassa olevia koululakeja säädettäessä si-     ranskaa, saksaa tai venäjää kieliohjelmissa esi-
11276: vistysvaliokunta korosti kansalaisten hyvän        tettyjen tavoitteiden mukaisesti. Valinnat koh-
11277: kielitaidon merkitystä ja edellytti vieraiden      distuvat edelleenkin pääsääntöisesti englannin
11278: kielten opetuksen monipuolistamista perus-         kieleen, mihin on useitakin syitä. Resurssien
11279: koulussa. Valiokunta korosti myös sitä, että       riittämättömyyden vuoksi varsinkin perus-
11280: tuntikehyksen tulee olla koulun kannalta riittä-   koulun kahdeksannelta luokalta alkavan toisen
11281: vä.                                                vieraan kielen eli C-kielen ja lukiossa alkavan
11282:   Valtioneuvosto on hyväksynyt peruskoulun         kolmannen vieraan kielen eli D-kielen opetusta
11283: ja lukion kielenopetuksen yleissuunnitelman        on lisäksi jouduttu viime vuosina supistamaan
11284: vuosille 1985-1991. Tältä pohjalta on laadittu     rajusti, vaikka harvinaisten kielten opetus ja
11285: lääni- ja kuntakohtaiset kieliohjelmat.            opiskelu on jäänyt juuri näiden kielten varaan.
11286:    Sekä lainsäädäntö että kielenopetuksen yleis-   Tilanne on erittäin huolestuttava sekä vierai-
11287: suunnitelma ja lääni- ja kuntakohtaiset kielioh-   den kielten opetuksen että oppilaiden opiskelu-
11288: jelmat pyrkivät kieltenopetuksen monipuolista-     mahdollisuuksien kaventumisen vuoksi.
11289: miseen siten, että oppilaat valitsisivat perus-       Ilman lainsäädännön ja eriasteisten kielioh-
11290: koulun kolmannelta luokalta alkavaksi ensim-       jelmien tarkistamista realistiselle pohjalle ja
11291: mäiseksi vieraaksi kielekseen eli A-kieleksi ai-   kielilisäresurssien kohdentamista myös harvi-
11292: kaisempaa useammin ns. harvinaisen vieraan         naisiin vieraisiin kieliin maamme kielenopetus
11293: kielen, eli ranskan, saksan tai venäjän. Nämä      ei monipuolistu toivotulla tavalla.
11294: tavoitteet ovat kuitenkin jääneet toteutumatta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11295: osittain oppilaiden kielivalintojen ja osittain    jestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitäm-
11296: tuntikehysresurssien riittämättömyyden vuoksi.     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
11297:    Laajan ja monipuolisen kieliohjelman toteu-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11298: tuminen maassamme on kuitenkin tärkeätä.           sen:
11299:    Kun kuntakohtaiset kieliohjelmat ja tuntike-
11300: hysjärjestelmä ja sen mukaiset resurssit tulevat            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11301: täna vuonna olleeksi käytössä kolme lukuvuot-             ryhtyä maamme kieltenopetuksen mo-
11302: ta, on käynyt täysin selväksi, että oppilaat              nipuolistamiseksi tukemalla C- ja D-
11303: eivät valitse ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen          kielten opetusta?
11304: 
11305:     Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1988
11306: 
11307:           Mikko Elo                 Riitta Uosukainen          Mirja Ryynänen
11308:           Tellervo Renko            Aino Pohjanoksa            Timo Roos
11309:                      Erkki Pystynen                   Liisa Hilpelä
11310: 
11311: 
11312: 
11313: 
11314: 280321X
11315: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 64
11316: 
11317: 
11318: 
11319: 
11320:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11321: 
11322:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      monipuolistamaan kielitarjontaansa, mutta op-
11323: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      pilaat eivät ole kuitenkaan valinneet asetetun
11324: olette 19 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         tavoitteen mukaisesti. Kielenopetuksen moni-
11325: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       puolistamiseksi ei ole käytetty pakkovalintoja,
11326: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      vaan oppilaan kielen opiskelua koskevan rat-
11327: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    kaisun tarjolla olevista kielistä on tehnyt viime
11328: kysymyksestä n:o 64:                               vaiheessa oppilaan huoltaja. Opetusministeriö
11329:                                                    on myös käynnistänyt ranskan, saksan ja venä-
11330:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      jän kielen opiskelun lisäämiseen tähtäävän ko-
11331:        ryhtyä maamme kieltenopetuksen mo-          keilutoiminnan. Tämän mukaan kaikki ne,
11332:        nipuolistamiseksi tukemalla C- ja D-        jotka aloittavat mainitun kielen opiskelun pe-
11333:        kielten opetusta?                           ruskoulun kolmannella luokalla voivat aloittaa
11334:                                                    vapaaehtoisena aineena englannin kielen vii-
11335:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        dennellä luokalla.
11336: taen seuraavaa:                                       Oppilaiden kielivalintoja koskevat valtakun-
11337:    Valtioneuvosto on 19.2.1984 hyväksynyt kie-     nalliset tilastot osoittavat, että yleissuunnitel-
11338: lenopetuksen yleissuunnitelman vuosille 1985-      massa asetetut tavoitteet eivät lähivuosina to-
11339: 1991. Kielenopetuksen monipuolistamiseksi          teudu. Samoin on ilmeistä, että elinkeinoelä-
11340: suunnitelmassa esitetään tavoitelukuja ikäluok-    män tarvitsemaa kielitaitoa ei peruskoulun ny-
11341: kaosuuksista, joiden mukaisesti kielivalintojen    kyisellä kielenopetusjärjestelyllä pystytä tur-
11342: tulisi jakautua. Olennaisena tavoitteena on        vaamaan. Näin ollen peruskoulussa ja lukiossa
11343: saada englannin kielen suhteellista asemaa pie-    joudutaan A-kielen opetusjärjestelyitten ohella
11344: nennettyä A-kielenä, ja vastaavasti ruotsin,       kiinnittämään erityistä huomiota kielitaidon
11345: ranskan, saksan ja venäjän kielen osuutta kas-     monipuolistamiseen peruskoulun kahdeksan-
11346: vatettua. Lisäksi suunnitelmassa esitetään C- ja   nella luokalla alkavan C-kielen ja lukion en-
11347: D-kielen valintojen vähimmäistavoitteet.           simmäisellä luokalla alkavan D-kielen avulla.
11348:    Kunta- ja koulukohtaiset kieliohjelmat on jo       Opetusministeriössä seurataan maamme kie-
11349: laadittu yleissuunnitelmassa asetettujen tavoit-   lenopetuksen monipuolistamiselle asetettujen
11350: teiden saavuttamiseksi. Kuntia on kannustettu      tavoitteiden toteutumista. Ottaen huomioon
11351: tarjoamaan useita A-kieliä ja säännöksin on yli    kielenopetuksen monipuolistamiselle asetetta-
11352: 30 000 asukkaan kunnille annettu velvoite kie-     vat tavoitteet valmistellaan tarvittavat muutos-
11353: lenopetuksen     monipuolisesta     tarjonnasta.   ehdotukset peruskoulun ja lukion kielenope-
11354: Näissä kunnissa on järjestettävä A-kielenä         tusjärjestelyihin. Siinä yhteydessä kiinnitetään
11355: ranskan, saksan ja venäjän kielen opetusta         A-kielen ohella erityistä huomiota C- ja D-kiel-
11356: siinä tapauksessa, että vähintään 12 oppilasta     ten opetusjärjestelyitten kehittämiseen kielen-
11357: kyseessä olevan kielen valitsee.                   opetusohjelman monipuolistamiseksi ja ope-
11358:    Kielenopetuksen nykytilasta laaditut tilastot   tuksen tehostamiseksi kielitaidon tarvetta vas-
11359: osoittavat, että kunnat ovat todella pyrkineet     taavasti.
11360: 
11361:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1988
11362: 
11363:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
11364:                                       1988 vp. -     KK n:o 64                                      3
11365: 
11366: 
11367: 
11368: 
11369:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11370: 
11371:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          pits några tvångsval för att göra språkunder-
11372: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          visningen mera mångsidig, utan avgörandet
11373: av den 19 februari 1988 tili vederbörande            angående det språk som eleven skall studera av
11374: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         de tillbudsstående språken har i sista hand
11375: följande av riksdagsman Elo m.fl. underteck-         träffats av elevens vårdnadshavare. Undervis-
11376: nade spörsmål nr 64:                                 ningsministeriet har även igångsatt en försöks-
11377:                                                      verksamhet som syftar tili att öka studierna i
11378:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             franska, tyska och ryska. Enligt denna kan alla
11379:        vidta för att göra språkundervisningen i      de som inleder studier i nämnda språk i grund-
11380:        vårt land mångsidigare genom att stöda        skolans tredje klass som frivilligt ämne påbörja
11381:        undervisningen i C- och D-språk?              studier i engelska på femte klassen.
11382:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt             Den riksomfattande statistiken över elever-
11383: följande:                                            nas språkval visar att de uppställda målen i den
11384:                                                      allmänna planen inte kommer att förverkligas
11385:   Statsrådet har 19.2.1984 godkänt den all-
11386:                                                      under de närmaste åren. Likatedes är det
11387: männa planen för språkundervisning för åren
11388: 1985-1991. För att göra språkundervisningen          uppenbart att den språkkunskap som näringsli-
11389: mångsidigare föreslås i planen målsättningarna       vet behöver inte kan säkerställas genom de
11390:                                                      nuvarande arrangemangen för språkundervis-
11391: i den proportionella fördelningen av språkval
11392:                                                      ning i grundskolan. 1 grundskolan och gymna-
11393: inom varje åldersklass. Ett väsentligt mål är att
11394:                                                      siet blir man sålunda tvungen att parallellt med
11395: få den relativa ställningen för engelska som
11396:                                                      arrangemanget för A-språket fästa speciell
11397: A-språk förminskad, och i motsvarande grad
11398:                                                      uppmärksamhet vid att göra språkkunskaperna
11399: få andelen svenska, franska, tyska och ryska
11400:                                                      mångsidigare med hjälp av C-språket som
11401: utökad. Dessutom presenteras minimimålen
11402:                                                      inleds i grundskolans åttonde klass och med
11403: för valet av C- och D-språk i planen.
11404:                                                      D-språket som inleds i gymnasiets första klass.
11405:   Språkprogrammen enligt kommun och skola
11406: har redan uppgjorts för att uppnå målsättning-          På undervisningsministeriet följer man med
11407: arna i den allmänna planen. Kommunerna har           hur de uppställda målen för att göra språkun-
11408: uppmuntrats att erbjuda flere A-språk och            dervisningen i vårt land mera mångsidig
11409: genom bestämmelser har kommuner med över             förverkligas. Med beaktande av de mål som
11410: 30 000 invånare förpliktats att erbjuda en           uppställts för att göra språkundervisningen
11411: mångsidig språkundervisning. I dessa kommu-          mera mångsidig bereds behövliga ändringsför-
11412: ner skall det anordnas undervisning som A-           slag i arrangemangen för språkundervisningen
11413: språk i franska, tyska och ryska i det fall att      i grundskolan och gymnasiet. 1 det samman-
11414: minst 12 elever väljer ifrågavarande språk.          hanget kommer man att vid sidan av A-språket
11415:    Den statistik som uppgjorts över den nuva-        fästa speciell uppmärksamhet vid att utveckla
11416: rande situationen inom språkundervisningen           undervisningsarrangemangen beträffande C-
11417: utvisar att kommunerna verkligen har försökt         och D-språken med syfte att göra språkunder-
11418: göra utbudet av språk mera mångsidigt, men           visningsprogrammet mångsidigare och att ef-
11419: eleverna har dock inte träffat sina vai i enlighet   fektivera undervisningen så att den motsvarar
11420: med de uppställda målen. Det har inte tiligri-       behovet av språkkunskaper.
11421: 
11422:      Helsingfors den 28 mars 1988
11423: 
11424:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
11425:                                              1988 vp.
11426: 
11427: Kirjallinen kysymys n:o 65
11428: 
11429: 
11430: 
11431: 
11432:                                  Puska ym.: Aikuisväestön säännöllisten terveystarkastusten jär-
11433:                                    jestämisestä
11434: 
11435: 
11436:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11437: 
11438:    Runsas vuosi sitten valmistui STM:n työryh-      toja uudelleen arvioimalla sekä käyttämällä
11439: män mietintö (työryhmämuistio 3: 1987) elä-         hyväksi tulevia uusia voimavaroja. Lisäksi voi-
11440: mänkaaren kattavan terveydenhoito-ohjelman          taisiin hyödyntää mm. järjestöjen vapaaehtois-
11441: järjestämisestä. Mietinnössä esitetään muiden       työtä terveyskasvatuksen alalla.
11442: suositusten ohella konkreettinen suunnitelma           Kun kansanterveyslaki noin 15 vuotta sitten
11443: aikuisväestön säännöllisten terveystarkastusten     saatettiin voimaan, ilmaistiin uudistuksen yh-
11444: järjestäruisestä.                                   deksi keskeiseksi tavoitteeksi terveydenhuollon
11445:    Mietinnössä esitetään, että perusterveyden-      painopisteen siirtäminen ennalta ehkäisevään
11446: huollon piirissä maassa luotaisiin järjestelmä,     suuntaan. Erityisesti painotettiin työikäisen
11447: jonka puitteissa kansalaiset määrävälein voisi-     väestön suuren sairastavuuden vähentämistä.
11448: vat käydä eräänlaisessa terveystarkastuksessa,      Vaikka kentällä on tapahtunut huomattavaa-
11449: jossa pyritään arvioimaan yksilöllisesti tär-       kin myönteistä kehitystä ja esimerkiksi sydän-
11450: keimmät terveydelliset riskit ja ongelmat sekä      ja verisuonitautisairastuvuus on kääntynyt las-
11451: antamaan ohjeita riskien poistamisesta, ongel-      kuun, voidaan todeta, että varsinkin työikäisen
11452: mien käsittelystä sekä terveyden edistämisestä.     väestön ennalta ehkäisevän työn konkreettiset
11453:    Näiden tarkastusten puitteissa voidaan hoi-      toimintamallit terveyskeskuksissamme ovat
11454: taa myös veren kolesterolin mittaus ja siihen       vielä sopimatta.
11455: liittyvä neuvonta ja ohjaus. Viime aikoina             Ilmeisestä objektiivisesta tarpeesta sekä väes-
11456: entisestään vahvistuneiden tietojen perusteella     tön ilmeisestä subjektiivisesta kiinnostuksesta
11457: voi veren kolesterolipitoisuutta alentamalla        huolimatta tilanne terveydenhuollon piirissä on
11458: huomattava osa suomalaisista olennaisesti vä-       kansantauteja ehkäisevän ja terveyttä edistä-
11459: hentää alttiuttaan sairastua sepelvaltimotau-       vän työn sisällön osalta epätyydyttävä. Tässä
11460: tiin, tärkeimpään kansantautiimme.                  suhteessa tarjoaa työryhmän esitys määräai-
11461:                                                     kaisten riskitarkastusten ja niihin liittyvän neu-
11462:    Työryhmä esittää, että terveyskeskuskohtai-
11463:                                                     vonnan järjestämisestä konkreettisen toiminta-
11464: sesti järjestetään työryhmän esittämä terveys-
11465:                                                     mallin, jonka yksityiskohdat ja käytännön to-
11466: tarkastusjärjestelmä, jonka puitteissa asukkaat
11467:                                                     teutus voidaan sopia paikallisten tarpeiden ja
11468: saavat määräikäisenä kutsun vapaaehtoiseen
11469:                                                     voimavarojen mukaan.
11470: tarkastukseen. Tällainen toiminta tulisi työryh-
11471: män mukaan käynnistää asteittain paikallisten          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11472: voimavarojen ja olosuhteiden mukaan sekä            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
11473: niveltäen se jo tapahtuvaan toimintaan. Toi-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
11474: minnan tulisi liittyä sekä kansanterveystyöhön      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11475: että työterveyshuoltoon.                            sen:
11476:    Työryhmä katsoi, että sen esitykset voitaisiin             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11477: toteuttaa pääasiassa olemassa olevien voimava-             ryhtyä aikuisten säännöllisten terveys-
11478: rojen puitteissa. Monilta osin esitykset merkit-           tarkastusten järjestelmän luomiseksi
11479: sevät ensisijaisesti nykyisten toimintatapojen             konkreettisena ehkäisevän ja terveyttä
11480: muuttamista. Myös uudet toiminnat ja ennen                 edistävän terveydenhuollon toiminta-
11481: kaikkea esitetty terveystarkastusjärjestelmä               muotona, esimerkiksi sosiaali- ja ter-
11482: voidaan työryhmän keräämien kokemusten                     veysministeriön     työryhmämietinnön
11483: mukaan useimmiten toteuttaa nykyisiä toimin-               suuntaviivojen mukaan?
11484: 
11485: 280253Y
11486: 2                                1988 vp. -   KK n:o 65
11487: 
11488:     Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1988
11489: 
11490:        Pekka Puska               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa     Jorma Huuhtanen
11491:        Sauli Hautala             Arvo Kemppainen             Esko Helle
11492:        Claes Andersson           Eeva-Liisa Moilanen         Ole Wasz-Höckert
11493:                   Pekka Haavisto                    Osmo Soininvaara
11494:                                     1988 vp. -    KK n:o 65                                     3
11495: 
11496: 
11497: 
11498: 
11499:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11500: 
11501:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     denhoidon ohjelmakokonaisuudeksi. Ehdotuk-
11502: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     sessa kiinnitetään huomiota terveydenhuollon
11503: olette 19 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn        moniin päällekkäisyyksiin ja todetaan tarpeet
11504: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      toimintojen koordinoimiseksi. Kansanterveys-
11505: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     työn ja työterveyshuollon päällekkäisyydet
11506: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-     ovat monilta osin poistettavissa.
11507: sesta kysymyksestä n:o 65:                           Ehdotukseen liittyvä neuvolatyyppinen toi-
11508:                                                   minta aikuisväestölle aiheuttaisi terveydenhoi-
11509:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    totyön paremman koordinoinnin lisäksi kuiten-
11510:        ryhtyä aikuisten säännöllisten terveys-    kin varsin merkittävää terveyskeskusten henki-
11511:        tarkastusten järjestelmän luomiseksi       löstövoimavarojen käyttöä. Tämän vuoksi asi-
11512:        konkreettisena ehkäisevän ja terveyttä     assa on edettävä harkiten paikallisten olosu~!­
11513:        edistävän terveydenhuollon toiminta-       teiden sallimissa rajoissa. Muistiosta saaduissa
11514:        muotona, esimerkiksi sosiaali- ja ter-     lausunnoissa on ehdotetun tarkastusohjelman
11515:        veysministeriön    työryhmämietinnön       sisällön osalta todettu olevan vielä huomatta-
11516:        suuntaviivojen mukaan?                     vasti kehittämisen tarvetta.
11517:                                                      Työryhmämuistion sisältöä tullaan koulu-
11518:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tuksellisin keinoin saattamaan terveyskeskus-
11519: vasti seuraavaa:                                  ten tietoon paikallisia toimenpiteitä varten.
11520:   Sosiaali- ja terveysministeriölle helmikuussa   Lisäksi on tarkoitus aloittaa tarvittavaa kokei-
11521: 1987 luovutettu työryhmän muistio "Tervey-        lutoimintaa toiminnan käytännön järjestelyjen,
11522: denhoito-ohjelma koko elämänkaareksi" on          kustannusten ja tuloksellisuuden selvittämisek-
11523: laaja ja merkittävä ehdotus aikuisten tervey-     si laajemmassa mittakaavassa.
11524: 
11525:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
11526: 
11527:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
11528: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 65
11529: 
11530: 
11531: 
11532: 
11533:                              Till Riksdagens Herr Talman
11534: 
11535:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hälsovården och konstateras behoven att koor-
11536: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           dinera funktionerna. Överlappningarna inom
11537: av den 19 februari 1988 tili vederbörande             folkhälsoarbetet och företagshälsovården kan
11538: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        tili många delar avlägsnas.
11539: jande av riksdagsman Puska m.fl. underteck-
11540:                                                          Den verksamhet av rådgivningstyp för den
11541: nade spörsmål nr 65:                                  vuxna befolkningen som anknyter tili förslaget
11542:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              skulle förutom en bättre koordinering av häl-
11543:        vidta för att skapa ett system med             sovårdsarbetet dock också förorsaka en myck-
11544:        regelbundna hälsokontroller för vuxna          et betydande användning av hälsocentralernas
11545:        som en konkret förebyggande och häl-           personalresurser. På grund härav gäller det att
11546:        sofrämjande verksamhetsform inom               gå vidare i saken efter moget övervägande
11547:        hälsovården, t.ex. enligt riktlinjerna för     inom de gränser som de lokala förhållandena
11548:        social- och hälsovårdsministeriets ar-         tillåter. I de utlåtanden som erhållits om pro-
11549:        betsgruppsbetänkande?                          memorian har beträffande innehållet i det före-
11550:                                                       slagna kontrollprogrammet konstaterats att det
11551:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         härvidlag fortfarande finns mycket att utveck-
11552: samt anföra följande:                                 la.
11553:    Den arbetsgruppspromemoria med rubriken              Innehållet i arbetsgruppspromemorian kom-
11554: "Terveydenhoito-ohjelma koko elämänkaarek-            mer genom utbildningsmetoder att bringas tili
11555: si" (ung. Ett hälsovårdsprogram för hela livet}       hälsovårdscentralernas kännedom för vidta-
11556: som överläts till social- och hälsovårdsministe-      gande av lokala åtgärder. A vsikten är dess-
11557: riet i februari 1987 är ett omfattande och            utom att inleda nödvändig försöksverksamhet
11558: betydande förslag till ett helt program för de        för att utreda de praktiska arrangemangen,
11559: vuxnas hälsovård. 1 förslaget fästs uppmärk-          kostnaderna och framgången i större omfatt-
11560: samhet vid de många överlappningarna inom             ning.
11561: 
11562:     Helsingfors den 22 mars 1988
11563: 
11564:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
11565:                                              1988 vp.
11566: 
11567: ~irjallinen   kysymys n:o 66
11568: 
11569: 
11570: 
11571: 
11572:                                  Pulliainen: Metsäaurausten kieltämisestä
11573: 
11574: 
11575:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11576: 
11577:   Niiden metsäammattimiesten pyrkimyksenä,          muokkaamattomilla. Auraus ei parantanut is-
11578: otka suosittelivat aikoinaan metsämaan au-          tutustulosta. Äestetyillä aloilla oli sekä luontai-
11579: aukseen ryhtymistä metsänuudistuksen yhtey-         sia että istutettuja havupuuntaimia enemmän
11580: lessä, lienee ollut taimettumisen edistäminen       kuin auratuilla aloilla. Sitä vastoin lehtipuun-
11581: a sitä kautta metsänkasvun parantaminen. 1 o        taimia aurausaloilla oli selvästi enemmän kuin
11582: ämän toiminnan alkuvaiheessa epäiltiin, että        äestetyillä kuvioilla.
11583: ämä uusi menetelmä otettiin käyttöön liian             Varsin merkittävä havainto oli, että erityises-
11584:  ähäisen kokeiluvaiheen jälkeen. Niille, joille     ti aurausaloilla taimia vaivasivat sienitaudit.
11585: 11etsä on muutakin kuin puupelto, metsämaan         Muun tutkimustyön perusteella tiedetään, että
11586: .uraaminen syvillä viilloilla oli kauhistus. Met-   näin heikentyneisiin taimiin iskeytyvät helposti
11587: ämaisema muuttui huonompaan suuntaan ra-            myös tuhohyönteiset.
11588: likaalisti ja normaali jalan liikkuminen näin          Viljelyn onnistumisprosentti oli äestysaloilla
11589: :äsitellyssä maastossa muuttui todella hanka-       selvästi parempi kuin aurausaloilla.
11590: aksi.                                                  Tähän mennessä ei liene juuri lainkaan
11591:   Kielteisiä kokemuksia saatiin jo alkuvaihees-     myönteisiä tuloksia metsäaurauksista. Kun täl-
11592: a itse taimettumisen osaltakin. Mineraalimail-      lä toiminnalla aiheutetaan luontoon hyvin pit-
11593: a metsän uudistaminen aurausaloilla epäonnis-       kään säilyviä, ei-hyväksyttäviä jälkiä, on pai-
11594: ui. Näin ainakin Perä-Pohjolassa. Kasvamaan         kallaan kieltää tällainen toiminta ensi tilassa
11595: ähteneistä taimista ei tullutkaan sellaisia kuin    yleisen edun nimissä.
11596: 1li odotettu. Tuoreet tutkimukset ovat tuoneet         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11597: isävalaistusta asiaan.                              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11598:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11599:    Metsäntutkimuslaitos on tutkinut männyn          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11600: >tutustuloksia Keski-Suomessa. Vertailevia
11601: utkimuksia on tehty 5-13 vuotta sitten muo-                   Aikooko Hallitus toimillaan vaikut-
11602: :atuilla ja muokkaamatta jätetyillä uudistus-               taa siihen, että metsäauraukset käytän-
11603: Lloilla. Tulosten mukaan männyn istutustulos                nössä loppuvat metsänuudistustarkoi-
11604: 1li äestetyillä uudistusaloilla parempi kuin                tuksessa?
11605: 
11606:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1988
11607: 
11608:                                          Erkki Pulliainen
11609: 
11610: 
11611: 
11612: 
11613: ~802580
11614: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 66
11615: 
11616: 
11617: 
11618: 
11619:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11620: 
11621:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dostuneille alueille. Hyvien kokemusten jol
11622: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dosta metsäaurausta käytettiin osin myös se
11623: olette kirjeellänne 23 päivänä helmikuuta 1988      laisilla kohteilla, joilla se metsän uudistumise
11624: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       kannalta ei olisi ollut välttämätöntä.
11625: nen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen            Tutkimuksen antamien tulosten ja maar
11626: seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen        muokkauskaluston kehittämistyön seurauksen
11627: n:o 66:                                             on 1970-luvulta alkaen ja varsinkin 1980-luvu
11628:                                                     la siirrytty yhä keveämpiin muokkausmenete
11629:          Aikooko Hallitus toimillaan vaikut-        miin kuten lautasaurauksiin, metsä-äestyksee
11630:        taa siihen, että metsäauraukset käytän-      ja mätästykseen. Kulotuksen ja laikutukse
11631:        nössä loppuvat metsänuudistustarkoi-         käyttö on myös uudelleen lisääntymässä sill
11632:        tuksessa?                                    soveltuvilla alueilla. Etelä-Suomessa auraus o
11633:                                                     jo vähentynyt alle 20 prosenttiin muokkaus~
11634:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lasta. Kasvupaikkojen luonteesta johtuen at
11635: taen seuraavaa:                                     raus on kuitenkin Pohjois-Suomessa edellee
11636:    Metsäauraukset alkoivat 1950-luvun lopulla       yleisempää, mutta sielläkin selvästi vähenemä!
11637: ja yleistyivät erityisesti Pohjois-Suomessa val-    sä.
11638: litsevaksi metsänuudistusalojen kunnostusme-           Metsänuudistamisella on aina eriasteista j
11639: netelmäksi 1960-luvulla. Metsäteollisuuteen ja      -pituista vaikutusta kulloinkin uudistamise
11640: metsätalouteen perustuvasta talouselämän ke-        kohteena olevan alueen ympäristöön ja mon
11641: hittämisestä oltiin tuolloin etenkin Pohjois-       naiskäyttöön. Maanmuokkausmenetelmillä p~
11642: Suomen olosuhteissa varsin yksimielisiä. Poh-       ritään osaltaan edistämään ja nopeuttamaa
11643: jois-Suomen metsäteollisuuden yksipuolisesti        alueiden uudelleen metsittymistä. Kysymykse!
11644: mäntysahapuuhun kohdistunut kysyntä oli jät-        sä käsitellyn metsäaurauksen käyttöalueet ov~
11645: tänyt jälkeensä luontaisesti uudistumattomia        jatkuvasti tutkimuksen ja kokemuksen myöt
11646: jätemetsiköitä ja yli-ikäisiä paksusammalkuusi-     tarkentuneet. Työt pyritään nykyisellään myc
11647: koita. Uudistusalan kunnostuksessa pääasial-        toteuttamaan ottaen mahdollisimman hyvi
11648: lisesti käytetty kulotus ja laikutus johtivat       huomioon metsien moninaiskäytön ja ympäri!
11649: vettä pidättävillä moreenimailla laikkujen sam-     tönsuojelun vaatimukset.
11650: maloitumiseen ja viljelyjen epäonnistumiseen.          Maanmuokkauksella          pyritään   toisaalt
11651:    Pohjois-Suomen metsäteollisuuden kuitu-          muuttamaan kasvuolosuhteita metsänuudistt
11652: puun kysynnän lisääntyminen 1960-luvulla yli        miselle edullisemmiksi ja toisaalta kevenU
11653: kaksinkertaiseksi mm. siten, että lehtikuitu-       mään metsänviljelytyötä ja parantamaan istt
11654: puun tarve kasvoi 71 000 kuutiometristä             tustyön laatua. Muokkauksella pyritään parar
11655: 781 000 kuutiometriin, mahdollisti myös edellä      tamaan maan vesi-, lämpö- ja ravinnesuhteit
11656: mainittujen ongelmallisten alueiden uudistami-      sekä pienentämään pintakasvillisuuden taholt
11657: sen. Pohjois-Suomessa 1960-luvulla vallinneet       tulevaa kilpailua. Kasvupaikan ominaisuuksi!
11658: kylmät kaudet johtivat siemenpulaan ja istu-        ta riippuu, mikä näistä tavoitteista on etusijall
11659: tuksen yleistymiseen. Aurattujen alojen met-        ja missä määrin muokkauksen tavoitteita sa~
11660: sänviljelyt antoivat hyviä tuloksia ja aurauksel-   vutetaan. Parhaiten uudistuvia kohteita t
11661: la voitiin noissa oloissa ratkaista monia metsä-    muokata lainkaan.
11662: nuudistamisen ongelmia.                                Tutkimuksen taholta suositellaan metsäat
11663:    Metsänuudistaminen avohakkuuta ja met-           rausta kuivatuksen tarpeessa oleville vaikeas1
11664: sänviljelyä käyttäen laajeni 1960-luvulla koko      vettäläpäiseville maille. Tavoitteena on tällöi
11665: maassa 60 000 hehtaarista nykyiselle 140 000        turvata pintaveden juoksutus uudistusalalt
11666: hehtaarin tasolle ja ulottui metsäaurausten tur-    sekä saada aikaan kohoumia, joilla olisi riittä
11667: vin myös vaikeimmille vajaatuottoisiksi muo-        vä kuivatus ja sellainen rakenne, että taimie
11668:                                      1988 vp. -    KK n:o 66                                     3
11669: 
11670: ravinteiden saanti params1. Ekologisin perus-      muokkausmenetelmien eroja vertailukelpoisis-
11671: tein on pääteltävissä, että olosuhteissa, joissa   sa olosuhteissa. On luonnollista, että vaikeasti
11672: maan liiallinen märkyys rajoittaa taimikon ke-     uupistettavilla kasvupaikoilla viljelytulos jää
11673: hitystä, aurauksella voi olla pitkäaikainen        voimaperäisestä muokkauksestakin huolimatta
11674: maanparannusvaikutus.                              heikommaksi kuin helposti uudistuvilla.
11675:    Muokkausmenetelmien vertailemiseksi pe-            Metsäaurauksella saavutetaan kiistatonta
11676: rustetut kenttäkokeet osoittavat, että muok-       hyötyä metsänuudistamisessa erityisesti Poh-
11677: kaus on parantanut istutustaimien eloonjää-        jois-Suomen kasvuolosuhteissa, mutta myös
11678: mistä, ja mitä vaikeammista olosuhteista on        Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun humidisilla
11679: ollut kysymys sitä merkityksellisempää auraus      alueilla. Myös muualla maassa varsinkin sois-
11680: on ollut niin viljelyn onnistumisen kuin taimien   tumiseen alttiilla vettäpidättävillä maalajeilla
11681: pituuskehityksen kannalta.                         aurausta tai siihen verrattavaa mätästystä on
11682:    Tulokset, joihin kysymyksessä on viitattu,      pidettävä metsän uudistumista edistävänä ja
11683: koskevat erään taimikoiden inventointitutki-       turvaavana toimenpiteenä, josta luopumiselle
11684: muksen antamien istutustulosten vertailua eri-     tähänastiset tutkimustulokset eivät anna perus-
11685: laisten kasvupaikkatyyppien välillä, eikä          teita.
11686: 
11687:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
11688: 
11689:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
11690: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 66
11691: 
11692: 
11693: 
11694: 
11695:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11696: 
11697:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         med hjälp av plogningarna också tili de svåras-
11698: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         te av de områden som blivit underproduktiva.
11699: av den 23 februari 1988 till vederbörande           Tack vare goda erfarenheter användes plog-
11700: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      ning delvis även på sådana ställen där den inte
11701: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-        hade varit nödvändig för skogens förnyelse.
11702: de spörsmål nr 66:                                     Till följd av forskningsresultat och det ut-
11703:                                                     vecklingsarbete som utförts i fråga om mark-
11704:          Änar Regeringen med sina åtgärder          bearbetningsmaterielen har man från och med
11705:        påverka att plogningarna i praktiken
11706:                                                     1970-talet och särskilt på 1980-talet övergått
11707:        upphör i skogsförnyelsesyfte?
11708:                                                     till allt lättare bearbetningsmetoder, t.ex. tall-
11709:                                                     riksplogning, harvning och högläggning. An-
11710:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vändningen av hyggesbränning och fläckupp-
11711: samt anföra följande:                               tagning håller åter på att öka på sådana
11712:    Plogningarna började i slutet av 1950-talet      områden som är lämpade för dessa metoder. 1
11713: och blev särskilt i norra Finland den               södra Finland har plogningen redan minskat
11714: förhärskande metoden för iståndsättning av          till mindre än 20 OJo av bearbetningsytan. Till
11715: förnyelseområden på 1960-talet. 1 det skedet        följd av växtplatsernas karaktär är plogningen
11716: rådde främst med hänsyn till förhållandena i        dock alltjämt allmännare i norra Finland, men
11717: norra Finland enighet om att det ekonomiska         även där håller den klart på att minska.
11718: livet skulle utvecklas utgående från skogsindu-         Skogsförnyelsen har alltid verkningar av oli-
11719: strin och skogsbruket. Den ensidiga efterfrå-       ka grad och längd på miljön och på mångsidig
11720: gan på talltimmer inom skogsindustrin i norra       användning i fråga om det område som vid
11721: Finland hade lämnat efter sig restskogar och        varje tillfälle är föremål för förnyelse. Med
11722: överåriga granskogar på mark av tjockmosse-         markbearbetningsmetoder strävar man efter att
11723: typ, vilka inte kunde förnyas på naturlig väg.      främja och påskynda en förnyad beskogning
11724: Hyggesbränningen och fläckupptagningen,             av områdena. Användningsområdena för den
11725: som huvudsakligen hade använts i iståndsätt-        plogning som behandlas i spörsmålet har hela
11726: ningen av förnyelseområdet, ledde på morän-         tiden fått fastare former i takt med forsk-
11727: jordar, som inte släpper igenom vatten, till att    ningen och erfarenheterna. För närvarande
11728: markberedningsfläckarna intogs av olika moss-       försöker man även genomföra arbetena genom
11729: arter och att odlingen misslyckades.                att så bra som möjligt beakta de krav som
11730:    Då efterfrågan på massaved inom skogsin-         ställs av en mångsidig användning av skogarna
11731: dustrin i norra Finland mer än fördubblades på      och av miljövården.
11732: 1960-talet bl.a. så, att behovet av lövmassaved        Med markbearbetning försöker man dels
11733: växte från 71 000 kubikmeter till 781 000 ku-       förändra växtförhållandena så att de blir
11734: bikmeter, blev det även möjligt att förnya de       fördelaktigare för skogsförnyelsen, dels göra
11735: ovan nämnda problemområdena. De kalla pe-           skogsodlingsarbetet lättare och förbättra plan-
11736: rioderna i norra Finland på 1960-talet ledde till   teringsarbetets kvalitet. Med bearbetning strä-
11737: fröbrist och gjorde planteringar allmännare.        var man efter att förbättra markens vatten-,
11738: Skogsodlingarna på plogade områden gav goda         värme- och näringsförhållanden samt att mins-
11739: resultat och med plogning kunde man under           ka konkurrensen från markvegetationen. Växt-
11740: sådana förhållanden lösa många problem i            platsens egenskaper avgör vilka av dessa mål
11741: skogsförnyelsen.                                    som ställs främst och i viiken mån bearbetning-
11742:    Skogsförnyelse med hjälp av kalhuggning          ens mål nås. De objekt som förnyas bäst
11743: och skogsodling ökade på 1960-talet i hela          bearbetas inte alls.
11744: landet från en nivå av 60 000 hektar till en nivå      Från forskningens sida rekommenderas
11745: av 140 000 hektar i dagens läge och utsträcktes     plogning på marker där vattengenomsläpplig-
11746:                                      1988 vp. -     KK n:o 66                                      5
11747: 
11748: heten är dålig och som därför är i behov av         av en inventeringsundersökning av plantbe-
11749: torrläggning. Målet är härvid att trygga ytav-      stånd, inte skillnaderna mellan bearbetnings-
11750: rinningen från förnyelseytorna samt att få tili     metoder i jämförbara förhållanden. Det är
11751: stånd bättre växtunderlag där det är torrare        naturligt att odlingsresultatet på växtplatser
11752: och strukturen är sådan att plantorna får           som är svåra att förnya trots en kraftig bear-
11753: bättre tillgång tili näring. På ekologiska          betning blir svagare än på sådana växtplatser
11754: grunder kan man dra den slutsatsen att plog-        som är lätta att förnya.
11755: ningen kan ha en långvarig markförbättrings-
11756: effekt under förhållanden där alltför våt mark        Genom plogning nås obestridlig nytta i
11757: begränsar plantornas utveckling.                    skogsförnyelsen, särskilt i norra Finlands växt-
11758:    De fältförsök som anställts för jämförelse av    förhållanden, men även på de humida område-
11759: bearbetningsmetoderna visar att bearbetningen       na i norra Österbotten och Kajanaland. Även
11760: har förbättrat plantornas överlevnad, och ju        på annat håll i landet, särskilt på jordarter som
11761: svårare förhållanden det varit fråga om desto       dåligt släpper igenom vatten och som därför är
11762: större betydelse har plogningen haft med tanke      utsatta för försumpning, bör plogning eller
11763: på såväl en lyckad odling som plantornas            därmed jämförbar högläggning anses som en
11764: höjdutveckling.                                     åtgärd som främjar och tryggar skogens
11765:    De resultat tili vilka det hänvisas i spörsmå-   förnyelse och som det därför inte är skäl att
11766: let gäller en jämförelse av sådana planterings-     avstå från om man beaktar de forskningsresul-
11767: resultat mellan olika växtplatser som erhållits     tat som hittills nåtts.
11768: 
11769:     Helsingfors den 24 mars 1988
11770:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
11771:                                                1988 vp.
11772: 
11773: Kirjallinen kysymys n:o 67
11774: 
11775: 
11776: 
11777: 
11778:                                   Aittoniemi: Poliisin yksinpäivystyksen lopettamisesta
11779: 
11780: 
11781:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11782: 
11783:    Poliisimies on velvollinen suorittamaan vi-       poliisilaitoksen työjärjestelyjen osalta tähän on
11784: rassaan hänelle eri säädöksissä seb virallisoh-      viime vuosien aikana kiinnitetty erityistä huo-
11785: jeissa määrätyt tehtävät. Poliisimies on velvol-     miota niin työterveyslääkärien kuin Uudenkau-
11786: linen ne suorittamaan siitä huolimatta, että         pungin yt-alueen työsuojeluvaltuutetunkin
11787: tietyt tehtävät sisältävät erilaisia turvallisuus-   osalta. Asiaa on käsitelty myös Turun ja Porin
11788: riskejä, koska niiden on katsottava kuuluvan         työsuojelupiirin tekemän työsuojelutarkastuk-
11789: työn luonteeseen. Olemassa olevat turvallisuus-      sen yhteydessä.
11790: riskit on pyritty minimoimaan muun muassa
11791: siten, että esimerkiksi hälytystehtävien suorit··       Vaikka yksin päivystävään poliisimieheen
11792: taminen edellyttää yleensä ainakin kahden po-        kohdistuvien psyykkisten rasitteiden olemassa-
11793: liisimiehen osallistumista tehtävän suorittami-      olo on selvästi todettu, asiaan ei ole saatu
11794: seen.                                                käytännön muutosta, vaan yksinpäivystys ky-
11795:                                                      seisessä poliisipiirissä jatkuu entiseen tapaan.
11796:    Eräissä poliisin virkatehtävissä, kuten polii-    Kuten aikaisemmin olen todennut, kyseinen
11797: siaseman päivystäjänä, on käytäntö kulkeutu-         tapaus lienee kuitenkin vain konkreettinen il-
11798: nut merkittävästi siihen suuntaan, että työteh-      mentymä maassamme yleisemminkin esiinty-
11799: tävää poliisiasemalla suorittaa vain yksi poliisi-   västä tilanteesta.
11800: mies. Tässä työssään poliisimies muiden päi-
11801: vystystehtävien lisäksi joutuu huolehtimaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11802: myös pidätettyjen valvonnasta. Erityisesti yöai-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11803: kaan, jolloin avun saaminen tarpeen niin vaa-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11804: tiessa on työlästä, poliisimies voi joutua han-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11805: kaliin tilanteisiin ja turvallisuutensa kannalta
11806: uhatuksi. Tällaisissa tehtävissä poliisimies fyy-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11807: sisen turvallisuusriskin lisäksi joutuu sellaisen           ryhtyä Uudenkaupungin poliisipiirissä
11808: jatkuvan psyykkisen rasituksen alaiseksi, joka              ja mahdollisesti muissa maan poliisipii-
11809: ei voi olla pysyvästi vaikuttamatta hänen ter-              reissä tapahtuvan yksinpäivystyksen lo-
11810: veydentilaansa.                                             pettamiseksi ja tätä kautta tapahtuvan
11811:    Yksinpäivystyksen aiheuttamia haittoja on                psyykkisen rasituksen sekä turvallisuus-
11812: varmasti muuallakin, mutta Uudenkaupungin                   riskien estämiseksi?
11813: 
11814:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1988
11815: 
11816:                                           Sulo Aittaniemi
11817: 
11818: 
11819: 
11820: 
11821: 280267N
11822: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 67
11823: 
11824: 
11825: 
11826: 
11827:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11828: 
11829:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaan päivystyksessä olisi kaikissa päivystyspis-
11830: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teissä kaikkina aikoina vähintään kaksi poliisi-
11831: olette 23 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           miestä.
11832: kirjeenne n:o 189 ohella lähettänyt valtioneu-
11833: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi         Yksintyöskentely on useissa poliisitehtävissä
11834:                                                      vaarallista. Päivystystehtäviä ei kuitenkaan
11835: jäljennöksen kansanedustaja Sulo Aittoniemen
11836: kirjallisesta kysymyksestä n:o 67, jossa tiedus-     yleisesti voida pitää kaikkein vaarallisimpina,
11837:                                                      vaan esimerkiksi hälytystehtävissä poliisimie-
11838: tellaan:                                             hen henkeen ja terveyteen kohdistuvat riskit
11839:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ovat vieläkin suuremmat. Edes näiden tehtä-
11840:        ryhtyä Uudenkaupungin poliisipiirissä         vien osalta ei henkilöstön määrän johdosta ole
11841:        ja mahdollisesti muissa maan poliisipii-      kuitenkaan voitu antaa ehdotonta yksintyös-
11842:        reissä tapahtuvan yksinpäivystyksen lo-       kentelykieltoa, koska poliisin on huolehdittava
11843:        pettamiseksi ja tätä kautta tapahtuvan        sille säädetyistä ja määrätyistä tehtävistä niihin
11844:        psyykkisen rasituksen sekä turvallisuus-      sisältyvien riskien uhallakin.
11845:        riskien estämiseksi?                             Yksintyöskentelyä on pyritty minimoimaan
11846:                                                      tarkoituksenmukaisella työvuorosuunnittelulla.
11847:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Kysymyksen perusteluosassa tarkoitettua yksit-
11848: taen seuraavaa:                                      täistapausta on käsitelty poliisin työsuojelun
11849:    Maamme 253 poliisipiiristä noin sadassa on        keskustoimikunnassa, Turun ja Porin läänin-
11850: jatkuva ympärivuorokautinen päivystys. Myös          hallituksessa ja sisäasiainministeriössä. Minis-
11851: enin osa muista poliisipiireistä ylläpitää päivys-   teriö on vastauksessaan työsuojelun keskustoi-
11852: tystä päiväsaikaan arkisin. Käytettävissä ole-       mikunnalle esittänyt edellä selostetut poliisin
11853: valla henkilöstöllä ei mitenkään voida saavut-       yksintyöskentelyyn liittyvät yleiset näkökoh-
11854: taa sitä sinänsä tavoiteltavaa tilaa, jonka mu-      dat.
11855: 
11856:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
11857: 
11858:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
11859:                                      1988 vp. -    KK n:o 67                                       3
11860: 
11861: 
11862: 
11863: 
11864:                              Till Riksdagens Herr Talman
11865: 
11866:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tjänstgöringspunkter skulle finnas konstant
11867: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        minst två poliser.
11868: av den 23 februari 1988 tili vederbörande              Det är farligt att arbeta ensam i de flesta
11869: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     uppgifter för polisen. Uppgifterna inom jouren
11870: jande av riksdagsman Sulo Aittaniemi under-        kan dock inte allmänt anses som de farligaste,
11871: tecknade spörsmål nr 67:                           utan t.ex. vid alarmuppgifter är de risker som
11872:                                                    riktas mot polisens Iiv och hälsa ännu större.
11873:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          Inte ens beträffande dessa uppgifter har det
11874:        vidta för att slopa den ensamtjänstgö-      dock på grund av personalens storlek kunnat
11875:        ring som förekommer i Nystads polis-        ges ett absolut förbud mot att arbeta ensam
11876:        distrikt och eventuellt i andra polisdi-    eftersom polisen måste sköta de uppgifter som
11877:        strikt i landet och för att på detta sätt   stadgats och föreskrivits ankommer på den
11878:        förhindra psykisk belastning och säker-     trots de risker som ingår i dem.
11879:        hetsrisker?                                     Man har strävat efter att minimera ensam-
11880:                                                    tjänstgöringen genom en ändamålsenlig plane-
11881:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ring av arbetsskiften. Det enskilda fall som
11882: samt anföra följande:                              avses i motiveringsdelen för spörsmålet har
11883:    Av de 253 polisdistrikten i vårt land har ca    behandlats i centralkommissionen för arbe-
11884: hundra jour dygnet runt. Också största delen       tarskydd inom polisförvaltningen, länsstyrelsen
11885: av de övriga polisdistrikten upprätthåller jour    i Åbo och Björneborgs Iän och inrikesministe-
11886: dagtid under vardagarna. Med den personai          riet. Ministeriet har i sitt svar tili centralkom-
11887: som står tili förfogande är det inte på något      missionen för arbetarskyddet framlagt ovan
11888: sätt möjligt att uppnå den i och för sig efter-    redogjorda allmänna synpunkter som anknyter
11889: strävansvärda situationen att i jour vid alla      tili polisernas ensamtjänstgöring.
11890: 
11891:     Helsingfors den 24 mars 1988
11892: 
11893:                                                                Inrikesminister Jarmo Rantanen
11894:                                               1988 vp.
11895: 
11896: Kirjallinen kysymys n:o 68
11897: 
11898: 
11899: 
11900: 
11901:                                   Rajamäki: Keliakiapotilaiden aseman parantamisesta
11902: 
11903: 
11904:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11905: 
11906:   Maassamme on yli 6 000 keliakiaa tai der-          kotimaisten viljojen sisältämät keskeiset ravin-
11907: matitis herpetifomista sairastavaa henkilöä.         toaineet on hankittava toisista ruoka-aineista,
11908: Näille molemmille sairauksille on yhteistä yli-      jotka ovat selvästi kalliimpia. Keliakiapotilai-
11909: herkkyys kotimaisten viljojen sisältämälle val-      den ruokavalion on laskettu tulevan yli 5 000
11910: kuaisaineelle, gluteiinille. Tämä valkuaisaine       markkaa kalliimmaksi vuodessa kuin muilla.
11911: aiheuttaa vaurioita ohutsuolen suolinukalle.         Lisäksi on huomioitava, että potilaille sopivia
11912:    Keliakiassa ohutsuolimuutokset ovat voi-          ravintoaineita myydään usein vain erilaisiin
11913: makkaampia ja dermatitis herpetiformis on            Juontaistuotteisiin erikoistuneissa myymälöis-
11914: ihosairaus, joka aiheuttaa myös ohutsuolen           sä. Tästä aiheutuu ylimääräisiä matkakuluja.
11915: limakaivolla muutoksia. Haitamaton keliakia             Tällä hetkellä ei sen paremmin sairausvakuu-
11916: voi johtaa vakavaan ohutsuolen vaurioon, jos-        tus- kuin verotusjärjestelmämmekään huomioi
11917: ta on seurauksena vaikea ravintoaineiden imey-       edellä kuvattua gluteiiniallergiaa sairastavien
11918: tymishäiriö. Tämä puolestaan voi johtaa vaka-        vaikeaa asemaa.
11919: viin ravintoaineiden puutostiloihin, kasvuikäis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11920: ten kasvun ja kehityksen vakaviin häiriöihin ja      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11921: usein jopa kuolemaan.                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11922:    Tähän gluteiiniallergiaan ei ole vielä pystytty   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11923: kehittämään hoitokeinoa. Ainoa tapa on vält-
11924: tää kotimaisia viljoja. Dieetin noudattaminen                 Onko Hallitus tietoinen keliakiaa tai
11925: aiheuttaa kuitenkin pulmia; onhan kysymys                   dermatitis herpetiformista sairastavien
11926: keskeisimmistä ruoka-aineista suomalaisessa                 henkilöiden vaikeasta asemasta, ja
11927: ruoanvalmistuksessa.                                          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11928:    Oleellisimpana ongelmana on se, että dieetin             ryhtyä näiden henkilöiden taloudellisen
11929: noudattaminen tulee potilaalle kalliiksi, koska             aseman parantamiseksi?
11930: 
11931:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1988
11932: 
11933:                                            Kari Rajamäki
11934: 
11935: 
11936: 
11937: 
11938: 280277Z
11939: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 68
11940: 
11941: 
11942: 
11943: 
11944:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11945: 
11946:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mioon ne ylimääräiset kustannukset, joita lap-
11947: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen sairaudesta aiheutuu. Kyseessä olevia sai-
11948: olette 23 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           rauksia sairastavien lasten ruokavaliosta katso-
11949: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         taan aiheutuvan perheelle siinä määrin ylimää-
11950: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        räisiä kustannuksia, että näillä lapsilla on
11951: edustaja Rajamäen näin kuuluvasta kirjallises-       yleensä oikeus korotettuun hoitotukeen.
11952: ta kysymyksestä n:o 68:                                 Eläkkeensaajien hoitotukijärjestelmän sekä
11953:                                                      vammaistukijärjestelmän tarkoituksena on
11954:          Onko Hallitus tietoinen keliakiaa tai       muun muassa korvata sairaudesta tai vammai-
11955:        dermatitis herpetiformista sairastavien       suudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Tuen
11956:        henkilöiden vaikeasta asemasta, ja            saaminen riippuu sairaudesta aiheutuvan yksi-
11957:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        löllisen avuntarpeen ja erityiskustannusten
11958:        ryhtyä näiden henkilöiden taloudellisen       määrästä.
11959:        aseman parantamiseksi?                           Vammaispalvelulain perusteella puolestaan
11960:                                                      korvataan ylimääräiset kustannukset, jotka ai-
11961:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        heutuvat erityisravinnosta tai erityisravintoval-
11962: vasti seuraavaa:                                     misteista, joita henkilö joutuu käyttämään pit-
11963:    Keliakiapotilaiden ja dermatitis herpetifor-      käaikaisesti ja säännöllisesti. Vammaispalvelu-
11964: mista sairastavien hoidossa ruokavaliolla on         lain perusteella korvataan näitä ylimääräisiä
11965: ratkaiseva merkitys. Potilas ei ruokavaliossaan      kustannuksia siltä osin kuin sairausvakuutusla-
11966: voi käyttää esimerkiksi kotimaisia viljavalmis-      ki ei niitä korvaa.
11967: teita. Nämä joudutaan korvaamaan muun mu-               Sairausvakuutuslain perusteella on vuoden
11968: assa maissilla, hirssillä, riisillä ja tattarilla.   1986 alusta lukien voitu korvata vaikean sai-
11969: Tästä aiheutuu henkilöille lisäkuluja.               rauden hoitoon tarpeellisia kliinisiä ravintoval-
11970:    Sairauden aiheuttamat erityiskustannukset         misteita sen mukaan kuin valtioneuvoston pää-
11971: on otettu huomioon paitsi sairausvakuutuslais-       töksellä määrätään. Kysymyksessä tarkoitettu-
11972: sa myös muun muassa lapsen hoitotuesta anne-         jen sairauksien hoitoon käytettävät dieettiruuat
11973: tussa laissa, vuoden 1988 alusta voimaan tul-        eivät kuitenkaan ole kliinisiä ravintovalmistei-
11974: leessa vammaispalvelulaissa, heinäkuun alussa        ta, joten niitä ei sairausvakuutuslain perusteel-
11975: 1988 voimaan tulevassa kansaneläkelain mu-           la ole voitu korvata.
11976: kaisessa eläkkeensaajien hoitotukijärjestelmäs-         Sanottujen dieettiruokien korvattavuutta sai-
11977: sä sekä vuoden 1989 alusta voimaan tulevassa         rausvakuutuslain perusteella tutkitaan parhail-
11978: vammaistukij ärj estelmässä.                         laan. Tässä yhteydessä on selvitettävä myös
11979:    Lapsen hoitotuki korvaa sairaan tai vammai-       muiden kuin kyseessä olevien sairauksien dieet-
11980: sen lapsen vanhemmille lapsen hoidosta aiheu-        tiruokien korvattavuus. Tarpeellisten selvitys-
11981: tunuHa taloudellista tai muuta erityistä rasitus-    ten valmistuttua ministeriö ryhtyy tarvittaviin
11982: ta. Taloudellisena rasituksena otetaan huo-          toimenpiteisiin.
11983: 
11984:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
11985: 
11986:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
11987:                                      1988 vp. -       KK n:o 68                                      3
11988: 
11989: 
11990: 
11991: 
11992:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11993: 
11994:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           föräldrarna. Som ekonomisk belastning beak-
11995: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           tas även de extra kostnader, som föranleds av
11996: av den 23 februari 1988 tili vederbörande             barnets sjukdom. Dieten för dessa sjuka barn
11997: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        anses åsamka familjen extra kostnader i den
11998: jande av riksdagsman Rajamäki undertecknade           mån, att dessa barn i allmänhet har rätt tili ett
11999: spörsmål nr 68:                                       förhöjt vårdbidrag.
12000:          Är Regeringen medveten om de i                  Avsikten med vårdbidragssystemet för pen-
12001:        celiaki och dermatitis herpetiformis in-       sionstagare samt med handikappbidragssyste-
12002:        sjuknade människornas svåra situation          met är bl.a. att ersätta de speciella kostnaderna
12003:        och                                            med anledning av sjukdomen eller handikap-
12004:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         pet. Möjligheterna att få bidrag beror på i
12005:        ta för att förbättra de insjuknades eko-       viiken utsträckning den sjuke behöver indivi-
12006:        nomiska ställning?                             duell hjälp och på beloppet av specialkostna-
12007:                                                       der.
12008:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            På basis av lagen om handikappbidrag er-
12009: samt anföra följande:                                 sätts de extra kostnaderna för den speciella diet
12010:    Vid vården av dem som lider av celiaki och         eller de speciella näringspreparat som den sju-
12011:                                                       ke måste använda regelbundet och under en
12012: dermatitis herpetiformis har dieten en avgöran-
12013:                                                       lång tid. På basis av lagen om handikappbi-
12014: de betydelse. Patienten kan t.ex. inte i sin diet
12015:                                                       drag ersätts dessa extra kostnader tili den del
12016: använda sig av inhemska sädesprodukter.
12017: Dessa måste ersättas med bl.a. majs, hirs, ris        sjukförsäkringslagen inte ersätter dem.
12018: och bovete. Det här föranleder extra kostnader           Utgående från lagen om sjukförsäkring har
12019: för de insjuknade.                                    man alltsedan år 1986 kunnat ersätta de nöd-
12020:    De speciella kostnader som föranleds av            vändiga kliniska näringspreparaten för vården
12021: sjukdomen har utom i sjukförsäkringslagen             av en svår sjukdom, i enlighet med vad som
12022: även beaktats i lagen om stöd för vård av barn        fastställs i statsrådets beslut. Den diet som
12023: i hemmet, i lagen om service och stöd på grund        används för vården av i spörsmålet avsedda
12024: av handikapp, som trätt i kraft vid ingången av       sjukdomar kan inte betraktas som kliniska
12025: år 1988, i det vårdbidragssystem för pensions-        näringspreparat, varför den inte har kunnat
12026: tagare som regleras i folkpensionslagen och           ersättas i enlighet med sjukförsäkringslagen.
12027: som träder i kraft vid ingången av juli 1988             För tilifället undersöks huruvida den nämn-
12028: samt i det handikappbidragssystem som träder          da dieten kan ersättas på basis av sjukförsäk-
12029: i kraft vid ingången av år 1989.                      ringslagen. I det sammanhanget måste man
12030:    Vårdbidraget för barn utgör en ersättning tili     klargöra om dieten också för andra sjukdomar
12031: det sjuka eller handikappade barnets föräldrar        än de i spörsmålet nämnda kan ersättas. Sedan
12032: för den ekonomiska eller i övrigt speciella           nödvändiga utredningar är klara vidtar minis-
12033: belastning som vården av barnet åsamkar               teriet de åtgärder som behövs.
12034: 
12035:     Helsingfors den 25 mars 1988
12036: 
12037:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
12038: 1
12039: 1
12040: 1
12041:     1
12042:     1
12043:     1
12044:         1
12045:         1
12046:         1
12047:             1
12048:             1
12049:             1
12050:                 1
12051:                 1
12052:                 1
12053:                     1
12054:                     1
12055:                     1
12056:                         1
12057:                         1
12058:                         1
12059:                             1
12060:                             1
12061:                             1
12062:                                              1988 vp.
12063: 
12064: Kirjallinen kysymys n:o 69
12065: 
12066: 
12067: 
12068: 
12069:                                  Puska ym.: Tupakan poistamisesta elinkustannusindeksistä
12070: 
12071: 
12072:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12073: 
12074:    Tupakointi on ilmeisesti tärkein yksittäinen    peellisista korotuksista on pidättäydytty inflaa-
12075: Suomen kansan terveyttä tuhoava tekijä. Tu-        tion vastaisten pyrkimysten vuoksi.
12076: pakoinnin vähentämiseen tähtäävissä pyrki-            Hyvin lukuisissa yhteyksissä, mm. eduskun-
12077: myksissä on 1960-luvulta alkaen saavutettu         nassa, on vaadittu tupakan ja alkoholin poista-
12078: monella tavalla edistystä. Aikuisväestön, ja       mista kuluttajahintaindeksistä. Tämä ei kuiten-
12079: varsinkin miesten, tupakointi on suuresti vä-      kaan liene mahdollista, koska kuluttajahintain-
12080: hentynyt.                                          deksiin on luettava kaikki kustannukset niiden
12081:    Myönteisestä kehityksestä huolimatta tupa-      haitallisuudesta huolimatta. Tähän ongelmaan
12082: kointi on edelleen varsin yleistä. Huolestutta-    on kuitenkin ulospääsy, jonka valtiovarainmi-
12083: vaa on myös, että viime vuosien tiedot osoitta-    nisteri Liikanen esitti budjettipuheenvuoros-
12084: vat tupakoinnin vähenemisen pysähtyneen ja         saan eduskunnassa 15.9.1987 vuoden 1988
12085: nuorten parissa tupakoinnin ehkä taas lisäänty-    tulo- ja menoarvion lähetekeskustelussa: "Kui-
12086: neen.                                              tenkin voimme laskea erikseen kuluttajahin-
12087:                                                    taindeksin niin, että tupakka ja viina ovat siitä
12088:    Vaikka tupakointi on viime kädessä jokaisen     poissa.''
12089: yksityisasia, tulee yhteiskunnan - tupakoinnin        Asia on tällä hetkellä erityisen ajankohtai-
12090: aiheuttamia suuria kansanterveydellisiä vauri-     nen, kun työmarkkinajärjestöt ovat neuvottele-
12091: oita ajatellen- pyrkiä toteuttamaan toimenpi-      massa seuraavista tulopoliittisista sopimuksis-
12092: teitä tupakoinnin vähentämiseksi ja tupakoi-       ta, missä yhteydessä sovitaan myös inflaation
12093: mattomuuden edistämiseksi. Tälle antaa hyvän       huomioon ottamisesta ja sen laskutavasta. Toi-
12094: pohjan myös se, että tutkimusten mukaan            sin sanoen kysymyksessä on mitä keskeisin
12095: varsin huomattava osa tupakoivista haluaisi        tupakoinnin vähentämiseen tähtäävien pyrki-
12096: itse päästä tästä tavastaan eroon.                 mysten perusratkaisu.
12097:    Tupakoimattomuuden edistämisessä tarvi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12098: taan monitahoisia toimenpiteitä. Yhtenä osana      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
12099: tulisi olla tupakan hinnan korottaminen selväs-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
12100: ti kansalaisten ostovoiman kasvua nopeammin.       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
12101:    Viime vuosien kehitys on ollut tässä suhtees-   sen:
12102: sa päinvastainen: tupakan hinta on noussut                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12103: kansalaisten ostovoimaa hitaammin, mikä on                ryhtyä, että tämän kevään tulopoliitti-
12104: ollut ilmeisenä osatekijänä viime vuosien epä-            sissa sopimuksissa käytettäisiin ns. inf-
12105: tyydyttävään kehitykseen.                                 laatiopykälissä indeksiä, josta tupakan
12106:    Tupakan hinnan kansanterveyden kannalta                vaikutus on poistettu, mihin mahdolli-
12107: tarpeellisia korotuksia on viime vuosina estä-            suuteen valtiovarainministeri viittasi
12108: nyt tupakan ja alkoholin vaikutus elinkustan-             budjettipuheenvuorossaan eduskunnas-
12109: nusindeksiin. Kansanterveyden kannalta tar-               sa 15.9.1987?
12110: 
12111:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1988
12112: 
12113:           Pekka Puska                  Arja Alho                     Ole Wasz-Höckert
12114:           Sinikka Mönkäre              Ben Zyskowicz                 Lea Kärhä
12115:                                        Jorma Huuhtanen
12116: 
12117: 280312M
12118: 2                                   1988 vp. -    KK n:o 69
12119: 
12120: 
12121: 
12122: 
12123:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12124: 
12125:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sesti kielletty indeksiehdon rajoittamista koske-
12126: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     van lain nojalla. Tämä kielto koskee myös
12127: olette 23 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn        palkkoja. Eräisiin tulopoliittisiin kokonaisrat-
12128: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston        kaisuihin liittyen lakia on kuitenkin muutettu
12129: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     siten, että indeksiehto on voitu sisällyttää työ-,
12130: edustaja Pekka Puskan ym. näin kuuluvasta         toimi- ja virkaehtosopimuksiin, mikäli niiden
12131: kirjallisesta kysymyksestä n:o 69:                mukaan palkkoja tai muita etuja on korotettu
12132:                                                   enintään asianomaisessa kokonaisratkaisussa
12133:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    sovitulla tavalla.
12134:        ryhtyä, että tämän kevään tulopoliitti-
12135:        sissa sopimuksissa käytettäisiin ns. in-      Kyselyssä perätään kevään tulopoliittisten
12136:        flaatiopykälissä indeksiä, josta tupakan   sopimusten ns. indeksipykälissä käytettäväksi
12137:        vaikutus on poistettu, mihin mahdolli-     indeksiä, josta tupakan vaikutus on poistettu.
12138:                                                   Indeksiehto ei ole liittynyt kevään sopimuksiin.
12139:        suuteen valtiovarainministeri viittasi
12140:                                                   Tällainen indeksisarja on kuitenkin laskettavis-
12141:        budjettipuheenvuorossaan eduskunnas-
12142:                                                   sa mutkattomasti tavanomaisten indeksisarjo-
12143:        sa 15.9.1987?
12144:                                                   jen yhteydessä. Hallitus ei periaatteessa näe
12145:                                                   estettä, että sopimuksissa sovellettaisiin kyse-
12146:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lyssä tarkoitettua indeksisarjaa. Edellytyksenä
12147: vasti seuraavaa:                                  tietenkin on, että työmarkkinaosapuolet suos-
12148:   Indeksin muutoksiin perustuvan sidonnai-        tuvat mainitun indeksin käyttöön.
12149: suuden ottaminen sopimukseen on pääsääntöi-
12150: 
12151:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1988
12152: 
12153:                                                          Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
12154:                                     1988 vp. -     KK n:o 69                                       3
12155: 
12156: 
12157: 
12158: 
12159:                              Tili Riksdagens Herr Talman
12160: 
12161:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Förbudet gäller också löner. 1 anslutning tili
12162: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        vissa inkomstpolitiska helhetslösningar har lag-
12163: av den 23 februari 1988 tili vederbörande          en dock ändrats så att det har varit möjligt att
12164: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     inkludera indexvillkor i arbets- och tjänstekol-
12165: jande av riksdagsman Pekka Puska m.fl. un-         lektivavtal samt i funktionärskollektivavtal
12166: dertecknade spörsmål nr 69:                        förutsatt att löner och andra förmåner i enlig-
12167:                                                    het med dessa avtal har höjts med högst det
12168:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           som överenskommits i vederbörande helhets-
12169:        vidta för att i vårens inkomstpolitiska     lösning.
12170:        avtal, i de s.k. inflationsparagraferna,       1 spörsmålet önskas att i vårens inkomstpoli-
12171:        skulle användas ett index, där tobakens     tiska avtal, i de s.k. indexparagraferna, skulle
12172:        inverkan inte tas med, en möjlighet         användas ett index där man låter bli att beakta
12173:        som finansministern hänvisade tili i sitt   tobakens inverkan. 1 avtalen denna vår har det
12174:        budgetanförande i riksdagen 15.9.1987?      inte ingått något indexvillkor. Det är nog
12175:                                                    enkelt att räkna ut en sådan indexserie i
12176:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       samband med de sedvanliga indexserierna. 1
12177: samt anföra följande:                              princip ser regeringen inget hinder för att den i
12178:   Med stöd av lagen om begränsning av an-          spörsmålet avsedda indexserien skulle tiliämpas
12179: vändningen av indexvillkor är det i regel          i avtalen. En förutsättning är förstås att arbets-
12180: förbjudet att i avtalet inkludera bundenhet,       marknadsparterna går med på att använda
12181: som grundar sig på indexförändringar.              nämnda index.
12182: 
12183:     Helsingfors den 5 april 1988
12184: 
12185:                                                                  Finansminister Erkki Liikanen
12186:                                              1988 vp.
12187: 
12188: Kirjallinen kysymys n:o 70
12189: 
12190: 
12191: 
12192: 
12193:                                  Kankaanniemi: Kantatien n:o 69 jatkamisesta Hirvaskankaalta
12194:                                    Multialle
12195: 
12196: 
12197:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12198: 
12199:    Äänekosken Hirvaskankaalta kulkee kanta-         toinnit ovat erittäin kalliita, olisi aihetta tutkia
12200: tie n:o 69 Suolahden ja Rautalammin kautta          vaihtoehtoisia reittejä, joille liikennettä pyrit-
12201: Suonenjoelle. Tämä kantatie muodostaa tär-          täisiin siirtämään.
12202: keän yhteyden Jyväskylän pohjoispuolelta               Keuruun kaupunki sekä Multian ja Uurais-
12203: Suonenjoelle. Suonenjoelta tie jatkuu valtatie-     ten kunnat ovat yhdessä nykyisen kantatien
12204: nä (vt n:o 9 ja n:o 5) Kuopioon. Hirvaskan-         n:o 69 varrella olevien kuntien kanssa tehneet
12205: kaalta lähtee länteen päin maantie n:o 631          esityksen mainitun kantatien n:o 69 jatkami-
12206: Uuraisille ja sieltä edelleen maantie n:o 627       seksi Hirvaskankaalta Uuraisten kautta Multi-
12207: Multialle. Multialta johtaa Keuruulie maantie       alle. Tällainen kantatieyhteyden jatkaminen
12208: n:o 622, joka yhtyy valtatiehen n:o 23. Edel-       olisi tärkeää sekä valtakunnalliselta kannalta
12209: leen Keuruulta johtaa kantatie n:o 58 Mäntän        että erityisesti mainittujen kuntien asukkaiden
12210: kautta Orivedelle.                                  ja elinkeinoelämän kannalta. Samalla Jyväsky-
12211:     Tieyhteys toisaalta Porin suunnasta ja toi-     län seudun liikenteen kasvupaineet helpottuisi-
12212: saalta Tampereen-Oriveden suunnasta Keu-            vat. Multian ja Uuraisten kunnat eivät ole
12213: ruulta Multian ja Uuraisten kautta Hirvaskan-       keskustojensa osalta kanta- tai valtatietasoisten
12214: kaalle ja siitä edelleen valtatietä n:o 4 pohjoi-   teiden piirissä. Muutoinkin tieolot näissä kun-
12215: seen ja kantatietä n:o 69 Kuopion suuntaan          nissa ovat melko heikot ja muodostavat esteen
12216:  muodostaa merkittävän vaihtoehtoisen reitin        kuntien kehittymiselle.
12217: liikenteelle, jolle toisena vaihtoehtona ja tällä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12218: hetkella pääasiallisesti käytössä olevana on Jy-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12219: väskylän kaupungin halki kulkevat valtatiet         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12220:  n:ot 4, 9 ja 23.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12221:     Kun liikenne on voimakkaasti keskittynyt                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12222:  Jyväskylän kaupungin keskeltä kulkeville val-              ryhtyä kantatien n:o 69 jatkamiseksi
12223:  tateille, ovat paineet suurinvestointeihin, mm.            Hirvaskankaalta Uuraisten kautta Mul-
12224:  moottoriteiden rakentamiseen, Jyväskylän seu-              tialle ja mahdollisesti edelleen Keuruul-
12225:  dulla kasvaneet nopeasti. Koska nämä inves-                Ie asti?
12226: 
12227:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1988
12228: 
12229:                                        Toimi Kankaanniemi
12230: 
12231: 
12232: 
12233: 
12234: 280273U
12235: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 70
12236: 
12237: 
12238: 
12239: 
12240:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12241: 
12242:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kulkevaan valtatieyhteyteen verrattuna. Sen si-
12243: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      jaan Suonenjoen-Keuruun välillä nykyinen
12244: olette 23 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         valtatieyhteys on jo ehdotettua kantatiesuuntaa
12245: kirjeenne n:o 192 ohella toimittanut valtioneu-    lyhyempi. Ne liikennevirrat, jotka alkavat Ää-
12246: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       nekosken-Suolahden alueelta tai sen pohjois-
12247: kansanedustaja Toimi Kankaanniemen näin            puolelta ja suuntautuvat Keuruulie tai sen lou-
12248: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 70:      naispuolelle (tai päinvastoin), ovat hyvin pie-
12249:                                                    niä, enintään muutaman kymmenen auton ker-
12250:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     taluokkaa vuorokaudessa. Kun toisaalta tiede-
12251:        ryhtyä kantatien n:o 69 jatkamiseksi        tään, että keskivuorokausiliikenne Jyväskylän
12252:        Hirvaskankaalta Uuraisten kautta Mul-       lähialueen valtateillä kasvaa vuosittain sadoilla
12253:        tialle ja mahdollisesti edelleen Keuruul-   autoilla, voidaan todeta, ettei ehdotuksen kal-
12254:        ie asti?                                    taisilla tiesuunnilla ole merkitystä Jyväskylän
12255:                                                    kaupungin tuntumassa tarvittaviin tieinvestoin-
12256:                                                    teihin. Ne eivät ratkaisisi Jyväskylän seudun
12257:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kasvu- eivätkä liikenneongelmia.
12258: vasti seuraavaa:                                      Tieviranomaisten käsitys on, ettei kysymyk-
12259:    Kysymyksessä esitetään päävaihtoehtona          sessä esitettyyn kantatien n:o 69 jatkamiseen
12260: kantatien n:o 69 jatkamista Hirvaskankaalta        ole perusteltua aihetta.
12261: vain Multialle asti. Tällaisen ehdotuksen taus-       Edellä on esitetty tie- ja vesirakennushalli-
12262: talla on ilmeisestikin liikenneministeriön         tuksen näkökohtia ja kanta asiaan. Tie- ja
12263: 30.6.1984 tekemä periaatepäätös Jyväskylän-        vesirakennushallitus on tehnyt äskettäin liiken-
12264: Vaasan valtatiestä, joka tulisi aikanaan kulke-    neministeriölle esityksensä eräistä valta- ja
12265: maan Multian kautta. Ehdotuksen mukaisen           kantatieasioissa tehdyistä aloitteista, joita ovat
12266: Multialle päättyvän kantatien merkitys jäisi       tehneet kunnat, maakuntaliitot jne. Esitykseen
12267: valtatien valmistuttuakin kuitenkin hyvin pie-     sisältyy yhteensä 22 erillistä valta- ja kantatie-
12268: neksi: Äänekoskelta olisi yhtä edullista ajaa      aloitetta eri puolilta maata. Kysymyksessä mai-
12269: Vaasaan edelleenkin Kyyjärven kautta ja Ähtä-      nittu useiden kuntien tekemä aloite on mukana
12270: riin Saarijärven kautta.                           tie- ja vesirakennushallituksen esityksessä. Lii-
12271:    Kysymyksessä esitetään vielä, että kantatie     kenneministeriössä ei ole vielä valmisteltu ky-
12272: voisi jatkua Multialta mahdollisesti edelleen      seistä varsin laajaa esitystä päätösasteelle eikä
12273: Keuruulle. Perusteluina mainitaan erityisesti      otettu kantaa tie- ja vesirakennushallituksen
12274: Jyväskylän läpikulkuliikenteen vähentäminen.       esitykseen. Tämän vuoksi ei tässä yhteydessä
12275:    Hirvaskankaan-Multian-Keuruun tieyh-            ole perusteltua eikä mahdollista ottaa enem-
12276: teys oikaisee Äänekosken-Suolahden suun-           mälti kantaa yhteen, mainittuun laajaan esityk-
12277: nasta Keuruulle noin 10 km Jyväskylän kautta       seen liittyvään kantatieasiaan.
12278: 
12279:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1988
12280: 
12281:                                                                        Ministeri Matti Puhakka
12282:                                       1988 vp. -     KK n:o 70                                        3
12283: 
12284: 
12285: 
12286: 
12287:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12288: 
12289:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kortare än den riktning som föreslagits för
12290: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          stamvägen. Den trafikström som börjar i om-
12291: nr 192 av den 23 februari 1988 tili vederböran-      rådet Äänekoski-Suolahti eller norröver och
12292: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         rör sig i riktning mot Keuruu eller sydväst om
12293: följande av riksdagsman Toimi Kankaanniemi           Keuruu (eller tvärtom), är mycket liten, högst
12294: undertecknade spörsmål nr 70:                        några tiotal bilar per dygn. Då det å andra
12295:                                                      sidan är känt att trafiken i genomsnitt per dygn
12296:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             på Jyväskylä närområdes riksvägar årligen
12297:        vidta för att stamväg nr 69 skulle            ökar med hundratals bilar, kan det konstateras
12298:        förlängas från Hirvaskangas via Uurai-        att vägriktningar av den typ som föreslagits
12299:        nen tili Multia och möjligen vidare           inte har betydelse för de väginvesteringar som
12300:        ända fram tili Keuruu?                        behövs i trakten kring Jyväskylä stad. De
12301:                                                      skulle inte lösa Jyväskylä-traktens tillväxt- eller
12302:                                                      trafikproblem.
12303:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Vägmyndigheternas uppfattning är att det
12304: samt anföra följande:                                inte finns motiverad anledning att, såsom i
12305:    Som huvudalternativ framställs i spörsmålet       spörsmålet framförts, förlänga stamväg nr 69.
12306: en förlängning av stamväg nr 69 från Hir-               Ovan har framförts väg- och vattenbygg-
12307: vaskangas bara tili Multia. Bakgrunden tili ett      nadsstyrelsens synpukter och inställning tili
12308: dylikt förslag är uppenbarligen trafikministe-       saken. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har
12309: riets principbeslut 30.6.1984 om riksvägen mel-      nyligen gjort en framställning tili trafikministe-
12310: lan Jyväskylä och Vasa, viiken i sinom tid           riet om vissa initiativ som kommuner, land-
12311: skulle gå via Multia. Betydelsen av den stam-        skapsförbund osv. har tagit i ärenden som
12312: väg, som enligt förslaget skulle sluta i Multia,     gäller riks- och stamvägar. Framställningen
12313: skulle bli mycket liten även efter det att riksvä-   innehåller totalt 22 olika initiativ i fråga om
12314: gen blivit klar. Från Äänekoski skulle det vara      riks- och stamvägar över hela landet. Det i
12315: lika förmånligt att fortsättningsvis köra tili       spörsmålet nämnda initiativet, som flera kom-
12316: Vasa via Kyyjärvi och tili Etseri via Saarijärvi.    muner gjort, finns med i väg- och vattenbygg-
12317:    I spörsmålet föreslås dessutom att stamvä-        nadsstyrelsens framställning. Den synnerligen
12318: gen kunde fortsätta från Multia möjligen vida-       omfattande framställningen i fråga har i trafik-
12319: re tili Keuruu. Detta motiveras speciellt med        ministeriet inte ännu beretts i den omfattning
12320: att Jyväskylä genomgångstrafik därmed skulle         att den vore klar för beslut tili beslutsskede.
12321: minska.                                              Man har inte heller tagit ställning till väg- och
12322:    Vägförbindelsen      Hirvaskangas-Multia-         vattenbyggnadsstyrelsens framställning. Av
12323: Keuruu är ca 10 km kortare i riktning från           denna orsak är det inte i detta sammanhang
12324: Äänekoski - Suolahti mot Keuruu, jämfört             motiverat och inte heller möjligt att vidare ta
12325: med riksvägsförbindelsen som går via Jyväs-          ställning tili ett sådant separat stamvägsärende
12326: kylä. Mellan Suonenjoki och Keuruu är den            som hänför sig tili den omfattande framställ-
12327: nuvarande riksvägsförbindelsen däremot redan         ningen.
12328: 
12329:      Helsingfors den 15 mars 1988
12330: 
12331:                                                                           Minister Matti Puhakka
12332:                                            1988 vp.
12333: 
12334: Kirjallinen kysymys n:o 71
12335: 
12336: 
12337: 
12338: 
12339:                                Pulliainen ym.: Maa-alueiden hankkimisesta luonnonsuojelutar-
12340:                                   koituksiin
12341: 
12342: 
12343:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12344: 
12345:   Valtio hankki vuoden 1987 aikana alueita       Kun vuonna 1987 näitä valtion varoja oli
12346: luonnonsuojelutarkoituksiin ennätysmäärän,       käytettävissä 53,85 milj. mk, niin kuluvalle
12347: yhteensä 15 315 hehtaaria. Alueita hankittiin    vuodelle tähän tarkoitukseen osoitettiinkin
12348: ostamalla, vaihtamalla ja lunastamalla. Vuo-     vain 47 milj. mk. Lääninhallitukset on näin
12349: den aikana tehtiin koko maassa yhteensä 227      saatettu varsin vaikeaan tilanteeseen. Tämän
12350: kauppaa ja 20 vaihtoa. Ostamalla hankittiin      vuoden ensimmäisessä lisämenoarviossa tarvit-
12351: 7 746 ha, lunastamalla 352 ha ja vaihtamalla     taisiin lisää varoja ainakin 13 milj. mk, jotta
12352: 7 216 ha (mukana myös Kitkanniemen alueen        neuvottelutoiminta kauppoihin pääsemiseksi
12353: 5 899 ha). Hankituista kohteista on kansallis-   voisi keskeytyksettä jatkua. Hallitus on omassa
12354: ja luonnonpuistoalueita 6 805 ha, soidensuoje-   ohjelmassaan luvannut lisätä määrärahoja juu-
12355: lualueita 7 204 ha ja lintuvesialueita 296 ha.   ri tähän tarkoitukseen.
12356: Alueiden hankinnasta vastasivat käytännössä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12357: lääninhallitukset.                               jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
12358:                                                  me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
12359:    Vuoden 1987 tulosta voidaan pitää olosuh-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
12360: teisiin nähden hyvänä, mutta jatko ei näytä      sen:
12361: edes näin hyvältä. Valtioneuvoston periaate-
12362: päätösten mukaisilla suojelukohteilla on vielä             Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
12363: noin 200 000 ha yksityisomistuksessa olevia             toimiin lisämäärärahan osoittamiseksi
12364: alueita. Työn eteneminen vaatii riittäviä mää-          maa-alueiden hankkimiseksi luonnon-
12365: rärahoja valtion tulo- ja menoarvion kautta.            suojelutarkoituksiin?
12366: 
12367:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1988
12368: 
12369:                     Erkki Pulliainen                     Pekka Haavisto
12370:                     Osmo Soininvaara                     Eero Paloheimo
12371: 
12372: 
12373: 
12374: 
12375: 280293R
12376: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 71
12377: 
12378: 
12379: 
12380: 
12381:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12382: 
12383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     perustamisesta yksityismaille maksettaviin kor-
12384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vauksiin. Korvausmenettely on soidensuoje-
12385: olette 23 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         luohjelman ja lintuvesien suojeluohjelman to-
12386: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       teuttamisessa vaihtoehto alueen hankkimiselle
12387: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      valtion omistukseen.
12388: edustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-       Ostomäärärahoja oli vuonna 1987 yhteensä
12389: lisesta kysymyksestä n:o 71:                       53,85 miljoonaa markkaa. Lisäksi Kitkannie-
12390:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti       men vaihdossa luovutettiin vastikkeena valtion
12391:        toimiin lisämäärärahan osoittamiseksi       maita yli 10 000 hehtaaria. Vuosi 1987 oli
12392:        maa-alueiden hankkimiseksi luonnon-         suojelualueiden hankinnassa ennätyksellinen,
12393:        suojelutarkoituksiin?                       sillä alueita hankittiin yli 15 000 hehtaaria.
12394:                                                    Tähän verrattuna käytettävissä oleva ostomää-
12395:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      räraha on tänä vuonna niukka.
12396: vasti seuraavaa:                                      Tilannetta vaikeuttaa nyt nimenomaan se,
12397:    Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa       että vuoden 1987 lopulla monen suuren hank-
12398: on ympäristöministeriölle varattu luonnonsuo-      keen neuvottelut edistyivät ratkaisevasti. Näin
12399: jelualueiden hankintaan 47 miljoonaa mark-         ollen tulisi poikkeuksellisen useita suurhank-
12400: kaa. Valtiolle hankitaan lähinnä valtioneuvos-     keita toteuttaa samana vuonna.
12401: ton vahvistamien kansallis- ja luonnonpuisto-         Ostomäärärahojen käyttö on ympäristömi-
12402: verkon kehittämisohjelman sekä soidensuoje-        nisteriössä vuonna 1988 suunniteltu siten, että
12403: luohjelman mukaisia alueita. Lisäksi hankitaan     varat mahdollisuuksien mukaan suunnataan
12404: lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvia alueita      arvokkaimpiin ja suojelun kannalta kiireelli-
12405: silloin, kun se on mahdollista. Hankintamäärä-     simpiin kohteisiin. Erityisesti kansallis- ja
12406: rahan lisäksi on ministeriöllä käytettävissään 3   luonnonpuistoihin liitettäviä alueita pidetään
12407: miljoonaa markkaa luonnonsuojelualueiden           etusijalla.
12408: 
12409:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1988
12410: 
12411:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
12412:                                      1988 vp. -    KK n:o 71                                       3
12413: 
12414: 
12415: 
12416: 
12417:                              Tili Riksdagens Herr Talman
12418: 
12419:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        inrättande av naturvårdsområden på privat
12420: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        mark Ersättningsförfarandet är ett alternativ
12421: av den 23 februari 1988 tili vederbörande          tili förvärv av ett område i statens ägo vid
12422: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     genomförandet av myrskyddsprogrammet och
12423: jande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under-       skyddsprogrammet för fågelsjöar och fågelrika
12424: tecknade spörsmål nr 71:                           havsvikar.
12425:                                                        Köpanslagen var år 1987 sammanlagt 53,85
12426:           Ämnar Regeringen brådskande vidta        miljoner mark. Dessutom överläts vid bytet av
12427:        åtgärder för att tiliäggsanslag skall an-   Kitkanniemi över 10 000 hektar statsjord som
12428:        visas för anskaffning av markområden        vederlag. År 1987 var ett rekordår beträffande
12429:        för naturvårdsändamål?                      anskaffningen av skyddsområden eftersom
12430:                                                    området med en areal av mer än 15 000 hektar
12431:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       förvärvades. Jämfört med detta är det köpan-
12432: samt anföra följande:                              slag som står tili förfogande i år knappt.
12433:   I statsförslaget för år 1988 har för miljömi-        Situationen försvåras nu uttryckligen av att
12434: nisteriet reserverats 47 miljoner mark för an-     förhandlingarna för många stora projekt fram-
12435: skaffning av naturvårdsområden. För statens        skred på ett avgörande sätt i slutet av år 1987.
12436: räkning anskaffas närmast områden i enlighet       Således borde exceptionellt många stora pro-
12437: med utvecklingsprogrammet för nätet av natio-      jekt genomföras under samma år.
12438: nal- och naturparker samt myrskyddsprogram-            1 miljöministeriet har planerats att köpansla-
12439: met, vilka fastställts av statsrådet. Dessutom     gen år 1988 används så, att medlen i mån av
12440: anskaffas områden som hör tili skyddspro-          möjlighet inriktas på de objekt som är mest
12441: grammet för fågelsjöar och fågelrika havsvikar     värdefulla och mest brådskande med tanke på
12442: då det är möjligt. Förutom anskaffningsansla-      skyddet. Speciellt områden som skall fogas tili
12443: get står tili ministeriets förfogande 3 miljoner   national- och naturparker anses stå i främsta
12444: mark för ersättningar, som skall betalas för       rummet.
12445: 
12446:     Helsingfors den 30 mars 1988
12447: 
12448:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
12449:                                              1988 vp.
12450: 
12451: Kirjallinen kysymys n:o 72
12452: 
12453: 
12454: 
12455: 
12456:                                 Aittoniemi: Osa-aikaisten vartijavahtimestareiden palkkauksen
12457:                                    parantamisesta
12458: 
12459: 
12460:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12461: 
12462:    Suomessa toimii poliisiorganisaatiossa tietä-   jausta Keski-Suomen lääninhallituksen kautta,
12463: mäni mukaan noin 70 osa-aikatyötä tekevää          siinä kuitenkaan onnistumatta, koska tähän
12464: vartijavahtimestaria, joiden tehtävänä on pää-     tarkoitukseen budjetoituja varoja ei ole ollut
12465: asiassa pidätettyjen ja säilöönotettujen olosuh-   olemassa. Tilanne on todennäköisesti saman-
12466: teista, vartioinoista ja ylläpidosta huolehtimi-   suuntainen koko läänissä vaihdellen eri ta-
12467: nen.                                               pauksissa ja työtarpeesta riippuen muuallakin
12468:    Yksi tällainen vartijavahtimestari työskente-   maassa. Tilanne on mielestäni laiton ja kestä-
12469: lee Keski-Suomen läänissä Pihtiputaan nimis-       mätön ottaen huomioon sen, että kyseistä työ-
12470: miespiirissä. Hänen työsuhteensa on alkanut jo     tä tekevät eivät voi laiminlyödä työhön liittyviä
12471: vuonna 1979, mutta voimassa oleva sopimus          velvollisuuksiaan.
12472: on tehty 28.8.1981. Tuon sopimuksen mukaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12473: vartijavahtimestarin kuukausitiainen työaika       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12474: on 41 tuntia, sen ajoittuessa kello 16:n ja 8:n    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12475: väliseksi ajaksi.                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12476:    Todellisuudessa kyseisen vartijavahtimesta-
12477: rin työtunnit ovat esimerkiksi vuoden 1987                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12478: viiden ensimmäisen kuukauden aikana olleet                 ryhtyä osa-aikaisten vartijavahtimesta-
12479: alimmillaan 95 tuntia kuukaudessa ja ylimmil-              reiden palkkauksen saattamiseksi työ-
12480: lään 208 tuntia kuukaudessa, palkanmaksun                  suorituksia vastaavaksi sekä Keski-Suo-
12481: tapahtuessa vain mainitun 41 tunnin osalta                 men läänin poliisipiireissä että muualla
12482: kuukaudessa. Asiaan on yritetty saada kor-                 maassa?
12483: 
12484:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1988
12485: 
12486:                                          Sulo Aittoniemi
12487: 
12488: 
12489: 
12490: 
12491: 2802840
12492: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 72
12493: 
12494: 
12495: 
12496: 
12497:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12498: 
12499:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaudenaikoina. Muun muassa kuljetusmatkat
12500: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ovat puolestaan esteenä sille, ettei päihtyneiden
12501: olette 23 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           ja pidätettyjen vartiointia voida keskittää ko-
12502: kirjeenne n:o 194 ohella lähettänyt valtioneu-       vin harvoihin paikkoihin.
12503: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi
12504:                                                         Pienissä poliisipiireissä, joihin kysymyksen
12505: jäljennöksen kansanedustaja Sulo Aittaniemen
12506:                                                      perusteluosassa mainittu Pihtipudaskin kuu-
12507: kirjallisesta kysymyksestä n:o 72, jossa tiedus-
12508:                                                      luu, vartiointitehtävät on pyritty järjestämään
12509: tellaan:
12510:                                                      eräänlaisilla urakkasopimuksilla. Kun vartioi-
12511:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tavien lukumäärään tai niihin ajankohtiin, jol-
12512:        ryhtyä osa-aikaisten vartijavahtimesta-       loin vartiointia tarvitaan, ei poliisin omin toi-
12513:        reiden palkkauksen saattamiseksi työ-         menpitein voida kovin paljon vaikuttaa, on
12514:        suorituksia vastaavaksi sekä Keski-Suo-       syntynyt tilanteita, joissa osa-aikaisen vartija-
12515:        men läänin poliisipiireissä että muualla      vahtimestarin todellinen työaika on muodostu-
12516:        maassa?                                       nut työsopimuksessa ennakoitua suuremmaksi.
12517:                                                         Sisäasiainministeriö on käynnistänyt kaikkia
12518:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          poliisin osa-aikaisia vartijavahtimestareita kos-
12519: taen seuraavaa:                                      kevan selvityksen. Selvityksen perusteella on
12520:    Poliisissa on 71 osa-aikaista työsuhteista var-   tarkoitus vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-
12521: tijavahtimestaria, joiden pääasiallinen tehtävä      tyksessä esittää, että kaikki mainitut 71 osa-
12522: on pidätettyjen ja päihtyneenä säilöön otettu-       aikaista työsuhteista tehtävää muutettaisiin
12523: jen vartiointi. Päihtyneiden ja pidätettyjen tilo-   osa-aikaisiksi vartijavahtimestarin viroiksi, si-
12524: ja on lähes kaikissa maan 253 poliisipiiristä.       ten, että palkkauksen perusteeksi tuleva pro-
12525: Näin myös vartiointihenkilökuntaa on joudut-         senttiosuus kokoaikaisesta palkkauksesta mää-
12526: tu palkkaamaan piireihin, joissa vartioitavia ei     ritellään mahdollisimman tarkoin todellista
12527: ole viikon kaikkina päivinä tai kaikkina vuoro-      työaikaa vastaavaksi.
12528: 
12529:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
12530: 
12531:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
12532:                                      1988 vp. -    KK n:o 72                                      3
12533: 
12534: 
12535: 
12536: 
12537:                              Tili Riksdagens Herr Talman
12538: 
12539:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tider av dygnet. Bl.a. transportsträckorna är å
12540: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        sin sida ett hinder för att inte bevakningen av
12541: av den 23 februari 1988 tili vederbörande          berusade och anhållna skall kunna koncentre-
12542: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     ras tili några få ställen.
12543: jande av riksdagsman Sulo Aittaniemi under-           1 små polisdistrikt tili vilka Pihtipudas, som
12544: tecknade spörsmål nr 72:                           nämnts i motiveringsdelen för spörsmålet, ock-
12545:                                                    så hör, har man strävat efter att ordna bevak-
12546:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ningsuppgifterna med ett slags entreprenadav-
12547:        vidta för att avlöningen för bevaknings-    tal. Då man genom åtgärder av polisen inte
12548:        vaktmästare på deltid skall motsvara        kan inverka på det antal personer som skall
12549:        arbetsprestationerna både i polisdistrik-   bevakas eller de tidpunkter då bevakning be-
12550:        ten i Mellersta Finlands Iän och i lan-     hövs har det uppstått situationer där den fak-
12551:        dets övriga delar?                          tiska arbetstiden för bevakningsvaktmästare på
12552:                                                    deltid har blivit större än det förutsetts i
12553:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       arbetsavtalet.
12554: samt anföra följande:                                 lnrikesministeriet har igångsatt en utredning
12555:   Vid polisen finns 71 bevakningsvaktmästare       som gäller alla bevakningsvaktmästare på del-
12556: på deltid i arbetsavtalsf~rhållande vilkas hu-     tid vid polisen. Avsikten är att på basis av
12557: vudsakliga uppgift är bevakningen av personer      utredningen i statsförslaget för år 1989 föreslå
12558: som anhållits och omhändertagits berusade.         att alla ovan nämnda 71 uppgifter i arbetsav-
12559: Det finns utrymmen för berusade och anhållna       talsförhållande ändras tili bevakningsvaktmäs-
12560: i nästan alla landets 253 polisdistrikt. Således   tartjänster på deltid så att den procentandel av
12561: har man också varit tvungen att avlöna bevak-      avlöningen för heltid viiken utgör grunden för
12562: ningspersonal tili distrikt där det inte finns     avlöningen fastställs att så exakt som möjligt
12563: någon att bevaka alla veckodagar eller alla        motsvara den verkliga arbetstiden.
12564: 
12565:     Helsingfors den 24 mars 1988
12566: 
12567:                                                                lnrikesminister Jarmo Rantanen
12568:                                               1988 vp.
12569: 
12570: Kirjallinen kysymys n:o 73
12571: 
12572: 
12573: 
12574: 
12575:                                  Pietikäinen: Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajien elä-
12576:                                     keturvan parantamisesta
12577: 
12578: 
12579:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12580: 
12581:    Aikuisopetus, kansalais- ja työväenopistotoi-    eläkettä, sekä lisäksi edellä mainittu neljä kuu-
12582: ninta, on olennaisimpia osia kansansivistys-        kautta välittömästi ennen eläkeiän saavutta-
12583: :yöstämme. Aikuisopetuksesta vastaa noin 700        mista. Tuntiopettajan vuotuisesta työajasta ja
12584: Jäätoimista virkasuhteista aikuisopettajaa ja       -suhteesta johtuu, että vain ihannetapauksessa
12585: 1oin 25 000 tuntiopettajaa. Toiminta on noin        hän saavuttaa viidessä vuodessa vaaditut kol-
12586: W-90-prosenttisesti tuntiopettajien varassa.        me palvelusvuotta. Tämä kävi varsin kouriin-
12587:    Lain ja asetuksen sekä työehtosopimuksen         tuntuvasti ilmi, kun tuntiopettajille myönnet-
12588: nukaan tuntiopettajan työsuhde alkaa opetus-        tiin ns. kymmenvuotislisä. Siitä pääsivät osalli-
12589:  yön käynnistyessä syyskuun alkupuolella ja         siksi vain opettajat, jotka olivat olleet opisto-
12590: Jäättyy yleensä huhtikuun lopulla. Työsuhde         työssä 17-18 vuotta. Myöskään karttumispro-
12591: kestää näin vain vajaat kahdeksan kuukautta         senttia, 2,2 ff/o, tuntiopettaja ei saavuta vuodes-
12592: vuodessa siitä huolimatta, että opettaja jatkaa     sa. Kaikki tämä siitä huolimatta, että hän on
12593: ;euraavana vuonna ja on tehnyt näin jopa            toiminut tuntiopettajana jopa kymmeniä vuo-
12594: ruosikymmeniä. Vajaavuotisesta työsuhteesta         sia.
12595: 1iheutuu monia epäkohtia, jotka asettavat
12596: cansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajat          Se, että opettajat joutuvat työskentelemään
12597: nuihin opettajaryhmiin nähden ja jopa keske-        kahdessa tai useammassa opistossa ja kerää-
12598: läänkin eriarvoiseen asemaan.                       mään näin päätoimisuutta vastaavan tuntimää-
12599:                                                     rän, vaikuttaa epäedullisesti tuntiopettajan an-
12600:    Työsuhteesta ja eläkesäädöksistä sekä niiden
12601:                                                     sioon ja eläkkeeseen. Hän ei voi nykyisen
12602:  ulkinnasta johtuu, että eläkkeelle siirtyessään
12603:                                                     tulkinnan mukaan laskea yhteen eri opistojen
12604:  untiopettajat jaetaan kahteen eriarvoiseen
12605:                                                     tuntimääriä. Pahimmassa tapauksessa kolmes-
12606: ·yhmään. Eläkkeen saamisen edellytyksenä on,
12607:                                                     sakin opistossa työskentelevä tuntiopettaja
12608: !ttä työsuhde on jatkunut vähintään kuukau-
12609: ien ja alkanut ennen 65-vuotispäivää. Eläke         saattaa jäädä täysin ilman eläkettä, jos mis-
12610:                                                     sään opistossa tuntimäärä ja kuukausiansio ei
12611: m joko lisäeläke (eläkeikä 53-63 vuotta) tai
12612:                                                     ylitä säädettyä rajaa, vaikka opetustyö olisi
12613: 'eruseläke (ikä 65 vuotta). Näistä lisäeläke on
12614:                                                     hänen pääasiallinen toimeentulonsa.
12615: )eruseläkettä suurempi.
12616:    Vain peruseläkkeen saa tuntiopettaja, jonka         Kuten jo edellä on käynyt selville, epäkohdat
12617:  yösuhde päättyy ennen säädettyä 63 vuoden          johtuvat siitä, että työsuhde katkeaa joka vuo-
12618:  kää, kuten esimerkiksi ne, jotka ovat eronneet     si yli neljän kuukauden ajaksi. Näin siitä
12619:  metustyöstä ennen mainittua ikää. Mutta tä-        huolimatta, että useimmat tuntiopettajat ovat
12620:  län ryhmään kuuluvat myös ne tuntiopettajat,       opiston palveluksessa vuodesta toiseen, jopa
12621:  oiden syntymäpäivä sattuu olemaan syksyllä.        kymmeniä vuosia. Epäkohtia voitaisiin korjata
12622:  )äädösten mukaan tuntiopettajan olisi pitänyt      katsomalla työsuhde kokovuotiseksi, jos opet-
12623:  >lla työsuhteessa neljä kuukautta ennen ratkai-    taja jatkaa opistossa seuraavan työkauden
12624:   evaa 63-vuotispäivää. Jos näin ei ole, opettaja   alusta, sekä rinnakkaistamaila tuntiopettajan
12625:  'Oi siirtyä eläkkeelle vasta täyttäessään 65       työsuhteet eri opistoissa, jolloin eri työnanta-
12626:  'Uotta ja silloin hän saa vain peruseläkkeen.      jilta saadut eläketulot voidaan laskea yhteen ja
12627:    Saadakseen lisäeläkkeen henkilön on pitänyt      eläke määräytyy sen mukaisesti - onhan työn-
12628:  >lla viimeisten viiden vuoden aikana vähintään     antaja maksanut eläkevakuutuksen kaikista
12629:  :olme vuotta sellaisessa työssä, josta karttuu     tehdyistä töistä.
12630: 
12631: :80296U
12632: 2                                   1988 vp. -    KK n:o 73
12633: 
12634:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aika
12635: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän              ryhtyä kansalais- ja työväenopistoje
12636: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen               tuntiopettajien työsuhteisiin ja eli
12637: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                keturvaan liittyvien epäkohtien korja:
12638:                                                            miseksi?
12639:     Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1988
12640: 
12641:                                        Sirpa Pietikäinen
12642:                                       1988 vp. -     KK n:o 73                                     3
12643: 
12644: 
12645: 
12646: 
12647:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12648: 
12649:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Eläkesäännön 14 §:n       momentin mukaan
12650: nainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus lisä-
12651: Jlette 25 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           eläketurvaan vanhuuden varalta, jos hän on
12652: '<irjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ollut peruseläkkeeseen oikeuttavassa palvelus-
12653: 1sianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        suhteessa sellaiseen jäsenyhteisöön, joka on
12654: ~dustaja Sirpa Pietikäisen näin kuuluvasta kir-      saattanut viranhaltijaosa ja työntekijänsä lisä-
12655: lallisesta kysymyksestä n:o 73:                      eläketurvasta osalliseksi ennen kuin hän on
12656:                                                      täyttänyt 16 §:n mukaan lisäeläkkeen saami-
12657:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        seen vaadittavan iän, ja jos hän sanotun iän
12658:        ryhtyä kansalais- ja työväenopistojen         saavuttaessa on ollut vähintään neljä kuukaut-
12659:        tuntiopettajien työsuhteisiin ja elä-         ta yhdenjaksoisesti jatkuneessa peruseläk kee-
12660:        keturvaan liittyvien epäkohtien korjaa-       seen oikeuttavassa palvelussuhteessa ja hän sen
12661:        miseksi?                                      päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden
12662:                                                      vuoden aikana on ollut yhdessä tai useammas-
12663:                                                      sa kunnallisessa palvelussuhteessa yhteensä vä-
12664:   Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:
12665:                                                      hintään kolme vuotta.
12666:     Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin         Kuten kysymyksessä on todettu, lain ja ase-
12667: :läkelain (202/64) 2 §:n mukaan eläketurvaan         tuksen sekä työehtosopimuksen mukaan tunti-
12668: muluu peruseläketurva ja lisäeläketurva. Pe-         opettajan työsuhde alkaa opetustyön käynnis-
12669: "USeläketurva koskee jokaisen kunnallisen elä-       tyessä syyskuun alkupuolella ja päättyy yleensä
12670: ~elaitoksen jäsenyhteisön viranhaltijaa ja työn-     huhtikuun lopulla. Tällöin henkilö saattaa van-
12671: ekijää. Eläketurvasta määrätään lain 3 §:n           huuseläketapauksessa jäädä lisäeläketurvan ul-
12672: nukaan kunnallisen eläkelaitoksen eläkesään-         kopuolelle kolmesta eri syystä: Hän täyttää
12673: tössä. Peruseläketurvan tulee määrältään vas-        eläkeikänsä em. kausien ulkopuolella, hän
12674: ata vähintään työntekijäin eläkelaissa (395/61)      täyttää eläkeikänsä syyskauden aikana, mutta
12675:  äädettyjen perusteiden mukaista eläketurvaa.        palvelussuhde ei ole ennen sitä jatkunut yhden-
12676: >eruseläketurvaan sovelletaan 3 §:n 2 momen-         jaksoisesti neljää kuukautta, tai hänellä ei ole
12677:  in mukaan koskemattomuusperiaatetta.                viitenä viimeisenä palvelusvuotena kolmea
12678:      Henkilö tulee eläketurvan piiriin, mikäli hä-   eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta.
12679:  ten ansionsa täyttävät Kunnallisen eläkelaitok-        Ongelmasta ollaan tietoisia, mutta kysymyk-
12680:  en eläkesäännön 1 §:n 2 momentin ansiota            sessä on enemmänkin toiminnan järjestelyyn
12681:  :oskevat vähimmäisvaatimukset. Mikäli henki-        kuin eläkelainsäädäntöön liittyvä epäkohta.
12682:  ::> on kahdessa tai useammassa saman jäsenyh-       Sen poistaminen ei ole tarkoituksenmukaista
12683:  eisön virka- tai työsuhteessa ja niiden ansiot      antamalla yksittäistä ammattiryhmää koskevia
12684:   hteensä täyttävät edellä mainitun rajamäärän,      erityissäännöksiä eläkelaeissa.
12685:  1alvelussuhteet ovat eläketurvan piirissä sinä         Aikuisopetuksen piirissä toimivien kansalais-
12686:    ikana, jolloin ne yhdessä täyttävät rajamää-      ja työväenopistojen toiminnan järjestelyssä on
12687:   än. Mikäli henkilö työskentelee eri jäsenyhtei-    noudatettava niitä koskevaa lainsäädäntöä.
12688:   öissä, ansioita ei lasketa yhteen. Tämän vuok-     Toiminnan järjestämistä koskevissa säännök-
12689:   i myöskään tuntiopettajien ansioita eri jäsen-     sissä on otettu huomioon toiminnan kohdistu-
12690:    hteisöjen omistamissa opistoissa ei voida las-    minen aikuisopetukseen, ja toisaalta viranhalti-
12691:    ea yhteen.                                        jain ja työntekijäin palvelussuhteen ehdoista
12692:      Kun lainsäädännössä ja eläkesäännössä on        määrätään virka- ja työehtosopimuksin, minkä
12693:    imä muun muassa maksuosuuksista johtuva           vuoksi eläkeoikeuden tarkastelu erikseen ei ole
12694:    isenyhteisöraja, ei sitä koskevaa muutosta ole    perusteltua eikä voida pitää suotavana jo ny-
12695:    1rkoituksenmukaista tehdä yhden ammatti-          kyisellään monimutkaisten eläkejärjestelyjen
12696:    yhmän osalta.                                     toteuttamista uusin erityissäännöksin. Kansa-
12697: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 73
12698: 
12699: lais- ja työväenopistojen opettajien eläkeoikeu-    minnan järjestämistä koskevia säännöksii
12700: den ongelmallisuuteen ei ole toistaiseksi käytet-   muuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla, myö:
12701: tävissä tarkoituksenmukaisia ratkaisumalleja,       eläkeoikeuden järjestämisen perusteet voiva
12702: mutta jos virka- tai työehtosopimuksin voi-         muuttua.
12703: daan palvelussuhteen ehtoja kehittää tai toi-
12704: 
12705:     Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1988
12706: 
12707:                                                            Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
12708:                                     1988 vp. -    KK n:o 73                                       5
12709: 
12710: 
12711: 
12712: 
12713:                             Tili Riksdagens Herr Talman
12714: 
12715:  I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bl.a. beror på betalningsandelarna, är det inte
12716: nger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ändamålsenligt att göra en ändring beträffande
12717: v den 25 februari 1988 tili vederbörande           detta för en yrkesgrupp.
12718: 1edlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Enligt 14 § 1 mom. pensionsstadgan är
12719: mde av riksdagsledamot Sirpa Pietikäinen           tjänsteinnehavare och arbetstagare berättigad
12720: ndertecknade spörsmål nr 73:                       tili tiliäggspensionsskydd för ålderdom om ve-
12721:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           derbörande stått i tili grundpension berättigan-
12722:       vidta för att avhjälpa de missförhållan-     de anställningsförhållande tili sådant medlems-
12723:                                                    samfund som gjort sina tjänsteinnehavare och
12724:       den som anknyter tili arbetsförhållan-
12725:                                                   arbetstagare delaktiga av tilläggspensionsskydd
12726:       det och pensionsskyddet för timlärare
12727:                                                    innan vederbörande uppnått i 16 § för erhål-
12728:       vid medborgar- och arbetarinstitut?
12729:                                                   lande av tilläggspension föreskriven ålder och
12730:                                                   om han vid uppnående av sagda ålder minst
12731:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       fyra månader utan avbrott stått i sådant an-
12732: lillt anföra följande:                            ställningsförhållande som berättigar tili grund-
12733:   Enligt 2 § lagen om pension för korumunala       pension och ytterligare under de fem år, som
12734: änsteinnehavare och arbetstagare (202/64)         omedelbart föregått anställningsförhållandets
12735: mfattar pensionsskyddet grundpension och           upphörande, sammanlagt minst tre år varit i
12736: lläggspension.      Pensionsskyddet omfattar      ett eller flera korumunala anställningsförhål-
12737: änsteinnehavarna och arbetstagarna hos vart       landen.
12738: ch ett av korumunala pensionsanstaltens med-          Såsom det konstateras i spörsmålet börjar
12739: mssamfund. Enligt 3 § lagen förordnas om          enligt lag och förordning samt enligt kollektiv-
12740: ensionsskyddet i den kommunala pensionsan-        avtalet en timlärares arbetsförhållande då un-
12741: altens pensionsstadga. Grundpensionsskyddet       dervisningsarbetet inleds i början av september
12742: call tili sitt belopp motsvara minst pensions-    och slutar i allmänhet i slutet av april. Härvid
12743: cyddet enligt de grunder varom stadgats i         kan det hända att en person inte omfattas av
12744: ,gen om pension för arbetstagare (395/61). På     tilläggspensionsskyddet i fall av ålderspension
12745: rundpensionsskyddet tillämpas enligt 3 § 2        av tre olika orsaker: Han uppnår sin pensions-
12746: tom. oantastbarhetsprincipen.                     ålder utanför ovan nämnda terminer, han upp-
12747:   En person kommer i åtnjutande av pensions-      når sin pensionsålder under höstterminen, men
12748: (ydd om hans inkomster uppfyller minimi-          anställningsförhållandet har inte dessförinnan
12749: raven på förtjänst i 1 § 2 mom. i den kommu-      fortgått fyra månader utan avbrott, eller han
12750: ala pensionsanstaltens pensionsstadga. Om         har inte under de fem senaste anställningsåren
12751: ersonen i fråga är anställda i två eller flera    tre anställningsår som berättigar tili pension.
12752: änste- eller arbetsförhållanden hos samma             Problemet är bekant men det är mera frågan
12753: tedlemssamfund och inkomsterna från dem           om ett missförhållande som sammanhänger
12754: 1mmanlagr motsvarar ovan nämnda gränsbe-          med anordnandet av verksamheten än med
12755: >pp omfattas anställningsförhållandena av         pensionslagstiftningen. Det är inte ändamåls-
12756: ensionsskyddet under den tid då de tilisam-       enligt att avhjälpa missförhållandet genom att i
12757: tans motsvarar gränsbeloppet. Om personeo i       pensionslagarna ge specialstadganden om
12758: ·åga arbetar hos olika medlemssamfund sam-        enskilda yrkesgrupper.
12759: tanräknas inkomsterna inte. På grund härav            Vid anordnandet av verksamheten för med-
12760: an inte heller timlärarnas inkomster i institut   borgar- och arbetarinstitut som verkar inom
12761: lm ägs av olika medlemssamfund samman-            vuxenutbildningen skall iakttas den lagstiftning
12762: iknas.                                            som gäller dem. 1 stadganden som gäller an-
12763:   Då det i lagstiftningen och pensionsstadgan     ordnandet av verksamheten har tagits i betrak-
12764:  nns denna gräns för medlemssamfund, viiken       tande verksamhetens inriktning på vuxenut-
12765: 6                                   1988 vp. -    KK n:o 73
12766: 
12767: bildningen. Å andra sidan föreskrivs om vill-     förfogande beträffande problemen med pe1
12768: koren för anställningsförhållandet för tjänste-   sionsrätten för lärare vid medborgar- och a
12769: innehavare och arbetstagare i tjänste- och kol-   betarinstitut. Om villkoren för anställningsfö
12770: lektivavtalen. Någon separat granskning av        hållandet emellertid kan utvecklas i tjänst
12771: pensionsrätten är därför inte motiverad och det   och kollektivavtal eller såvida stadganden 01
12772: kan inte anses önskvärt att genomföra de          anordnandet av verksamheten kan ändras r
12773: redan komplicerade pensionsarrangemangen          ett ändamålsenligt sätt, kan också grunderr
12774: genom nya specialstadganden. Inga ändamåls-       för ordnandet av pensionsrätten ändras.
12775: enliga lösningsmodeller står tillsvidare tili
12776: 
12777:     Helsingfors den 31 mars 1988
12778: 
12779:                                                               Inrikesminister Jarmo Rantanen
12780:                                                 1988 vp.
12781: 
12782: Kirjallinen kysymys n:o 74
12783: 
12784: 
12785: 
12786: 
12787:                                    Renko: Reaaliaineiden apulaisprofessorin virkojen perustamises-
12788:                                      ta Oulun opettajankoulutuslaitokseen
12789: 
12790: 
12791:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12792: 
12793:   Oulun opettajankoulutuslaitos aloitti toimin-        tävät riittävän määrän professoreja ja apulais-
12794: tansa vuonna 1968 kolmivuotisena opettajan-            professoreja. Oulun yliopiston opettajankoulu-
12795: koulutuksena. Vuonna 1974 se liitettiin yliopis-       tuslaitoksen virkarakenne on vuodelta 1968,
12796: toon, jonka jälkeen on tapahtunut koulutuk-            jolloin virat mitoitettiin kolmivuotisen opetta-
12797: sen uudistumista ja monipuolistumista. Vuon-           janvalmistuksen pohjalle. Vuonna 1988 Oulun
12798: na 1988 vuotuinen sisäänotto ja keskimääräi-           opettajankoulutuslaitoksessa on yksi kasvatus-
12799: nen opiskeluaika olivat seuraavat:                     tieteen professorin virka ja kolme apulaispro-
12800:    - Luokanopettajakoulutus: normaalikou-              fessorin virkaa, jotka ovat kasvatustieteessä,
12801: lutuksessa 80 opiskelijaa, opiskeluaika 4-5            matemaattisissa aineissa ja vieraissa kielissä.
12802: vuotta, ja poikkeuskoulutuksessa 16-20 opis-           Tämän lisäksi on 24 lehtoraattia, 5 päätoimista
12803: kelijaa, koulutusaika 2 vuotta.                        tuntiopettajaa, lukuisa määrä sivutoimisia tun-
12804:    - Aineenopettajakoulutus, jossa koulutus-           tiopettajia ja yksi assistentin virka. Opetuksen
12805: ohjelmaopiskelijoita n. 100, joiden opiskeluai-        kehittäminen asetettujen tavoitteiden mukai-
12806: ka n. 3 vuotta, ja sen lisäksi erilliset opiskelijat   sesti edellyttää lehtorin viroista osan muutta-
12807: n. 75 opiskelijaa, koulutusaika n. 1 vuosi.            mista apulaisprofessorin viroiksi. Oulun yli-
12808:    Tämän lisäksi Oulussa tapahtuu musiikin-            opiston opettajankoulutuslaitoksen osalta kii-
12809: opettajien poikkeuskoulutusta, kuvaamatai-             reellisintä on reaaliaineiden lehtoraattien muut-
12810: donopettajien poikkeuskoulutusta ja tulossa            taminen apulaisprofessorin viroiksi.
12811: on lastentarhanopettajakoulutuksen lisäys sekä            Tärkeimpänä ja kiireellisimpänä ovat histo-
12812: aikuiskoulutuksen muodossa lisääntyvä täy-             ria, biologia ja maantiede. Tämän lisäksi äidin-
12813: dennyskoulutus.                                        kielen apulaisprofessorin saaminen olisi ensiar-
12814:    Koulutustarve lisääntyy elinkeinorakenteen          voisen tärkeää.
12815: muutoksen myötä koko maassa. Oulun yliopis-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12816: ton opettajankoulutuslaitoksen merkitys on             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12817: suuri, ja toiminta palvelee laajalti koko Poh-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12818: jois-Suomea. Opettajankoulutuksen laajenta-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12819: mista ja monipuolistamista tulee kaikin puolin
12820: tukea myös jatkossa, koska se on alueellisen                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12821: sivistystarpeen vaatima. Erityisesti korostuu                 siin, jotta Oulun opettajankoulutuslai-
12822: musiikin- ja kuvaamataidonopettajien poik-                    tokseen saataisiin reaaliaineiden apu-
12823: keuskoulutuksen lisääminen, samoin kuin luo-                  laisprofessorin virat, jotta opetusta voi-
12824: kanopettajakoulutuksen määrällinen lisäämi-                   taisiin kehittää tarvetta vastaavalla ta-
12825: nen alueellisia tarpeita vastaavaksi.                         valla, ja että Oulun opettajankoulutus-
12826:    Määrällisen lisäyksen kanssa tulisi rinnan                 laitos vastaisi virkarakenteeltaan muita
12827: kehittää myös kouluttajavoimien resursseja.                   opettajankoulutuslaitoksia nykyistä pa-
12828: Aineopinnot ja niihin liittyvä tutkimus edellyt-              remmin?
12829: 
12830:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1988
12831: 
12832:                                             Tellervo Renko
12833: 
12834: 
12835: 280320V
12836: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 74
12837: 
12838: 
12839: 
12840: 
12841:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12842: 
12843:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         On tärkeätä, että korkeakoulujen virkara-
12844: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kennetta kehitetään ja voimavaroja suunna-
12845: olette 25 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          taan uudelleen muuttuvien tarpeiden mukaan.
12846: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Koska tämä edellyttää korkeakoulujen omia
12847: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       toimenpiteitä, opetusministeriö on eri yhteyk-
12848: edustaja Tellervo Rengon näin kuuluvasta kir-       sissä kiinnittänyt korkeakoulujen huomiota
12849: jallisesta kysymyksestä n:o 74:                     asiaan.
12850:                                                        Kun Oulun yliopiston kasvatustieteiden tie-
12851:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      dekunta ja siihen kuuluva Oulun opettajan-
12852:        siin, jotta Oulun opettajankoulutuslai-      koulutuslaitos perustettiin vuonna 1974, yli-
12853:        tokseen saataisiin reaaliaineiden apu-       opistolla oli jonkin verran yleisestä linjasta
12854:        laisprofessorin virat, jotta opetusta voi-   poikkeavia tavoitteita ja suunnitelmia koulu-
12855:        taisiin kehittää tarvetta vastaavalla ta-    tuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Tä-
12856:        valla, ja että Oulun opettajankoulutus-      män vuoksi Oulun opettajankoulutuslaitoksen
12857:        laitos vastaisi virkarakenteeltaan muita     virkarakenne muodostui jossain määrin poik-
12858:        opettajankoulutuslaitoksia nykyistä pa-      keavaksi. Myöhemmin sitä on voitu kehittää.
12859:        remmin?                                         Oulun yliopisto on esittänyt reaaliaineiden
12860:                                                     didaktiikan apulaisprofessorin viran perus-
12861:                                                     tamista Oulun opettajankoulutuslaitokseen.
12862:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Esitystä harkitaan vuoden 1989 tulo- ja meno-
12863: taen seuraavaa:                                     arvion valmistelun yhteydessä.
12864: 
12865:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1988
12866: 
12867:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
12868:                                     1988 vp. -     KK n:o 74                                     3
12869: 
12870: 
12871: 
12872: 
12873:                             Tili Riksdagens Herr Talman
12874: 
12875:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det är viktigt att högskolornas tjänstestruk-
12876: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       tur utvecklas och att resurser omdirigeras en-
12877: av den 25 februari 1988 tili vederbörande          ligt de förändrade behoven. Eftersom detta
12878: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       förutsätter egna åtgärder av högskolorna, har
12879: följande av riksdagsman Tellervo Renko un-         undervisningsministeriet i olika sammanhang
12880: dertecknade spörsmål nr 74:                        fäst högskolornas uppmärksamhet vid frågan.
12881:                                                       Då den pedagogiska fakulteten vid Uleå-
12882:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       borgs universitet och tili den hörande lärarut-
12883:       att lärarutbildningsinstitutionen vid        bildningsinstitutionen i Uleåborg inrättades år
12884:       Uleåborgs universitet skall få biträdan-     1974 hade universitetet i någon mån från den
12885:       de professorstjänster i realämnen, för       allmänna linjen avvikande mål och planer i
12886:       att undervisningen skall kunna utveck-       fråga om hur utbildningen skulle anordnas och
12887:       las på ett sätt som motsvarar behovet,       utvecklas. Av denna anledning blev tjänste-
12888:       och för att lärarutbildningsinstitutionen    strukturen vid lärarutbildningsinstitutionen i
12889:       i Uleåborg tili sin tjänstestruktur bättre   Uleåborg i viss mån avvikande. Senare har
12890:       skall matsvara andra lärarutbild-            man kunnat utveckla den.
12891:       ningsinstitutioner?                             Uleåborgs universitet har föreslagit att en
12892:                                                    biträdande professur i realämnen skall inrättas
12893:                                                    vid lärarutbildningsinstitutionen i Uleåborg.
12894:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        Förslaget kommer att övervägas i samband
12895: följande:                                          med beredningen av statsbudgeten för år 1989.
12896: 
12897:     Helsingfors den 28 mars 1988
12898: 
12899:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
12900:                                              1988 vp.
12901: 
12902: Kirjallinen kysymys n:o 75
12903: 
12904: 
12905: 
12906: 
12907:                                  Renko: Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan toimiti-
12908:                                    lojen saamisesta
12909: 
12910: 
12911:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12912: 
12913:     Oulun yliopiston seitsemäs rakennusvaihe on     kanopettajakoulutuksen tarpeista ja todennut
12914: siirtynyt yli kymmenellä vuodella. Tällä erää       tilantarpeen muuttuneen huomattavasti, mikä
12915: näyttäisi valmistumisaikataulu olevan sellai-       johtuu koulutuksen kehityksestä viime vuosi-
12916: nen, että myös kasvatustieteellinen tiedekunta      na.
12917: ja kielikeskus pääsisivät muuttamaan 1990-             Edellä olevaan viitaten Oulun yliopistosta
12918: luvun alkupuolella uusiin tiloihin Linnanmaal-      onkin tehty lisäesitys seitsemännen vaiheen ra-
12919: le.                                                 kennushankkeen pinta-alan laajentamiseksi vä-
12920:     Rakennushankkeen viivästymisen vuoksi           hintään 6 OJo:lla jo hyväksytystä esisuunnitel-
12921: ovat alkuperäiset suunnitelmat osittain vanhen-     masta. Tämän lisäksi kasvatustieteellisen tiede-
12922:                                                                                                    2
12923: tuneet. Tiedekuntien sisäiset ideoinnit tilantar-   kunnan lisätilantarve on arvioitu n. 560 m
12924: peista on tehty lähes kymmenen vuotta sitten        suuremmaksi kuin alkuperäinen esisuunnitel-
12925: ja viralliset esityksetkin ovat useamman vuo-       ma. Tiedekunnan lisätilantarvearviota on pi-
12926: den takaa. Pitkäjäykköisen suunnittelun aika-       dettävä realistisena ottaen huomioon alueel-
12927: na opetusala on kehittynyt sekä didaktisesti        lisen sivistystarpeen vaatimukset opettajankou-
12928: että pedagogisesti. Oulun opettajanvalmistus-       lutuksen lisäämiseksi mm. luokanopettaja-,
12929: laitos on saanut lisää tehtäviä kuluneen kym-       musiikinopettaja- ja kuvaamataidonopettaja-
12930: menen suunnitteluvuoden aikana (mm. musii-          koulutuksessa sekä aikuiskoulutuksen myötä
12931: kin- ja kuvaamataidonopettajien poikkeus-           enenevät tehtävät täydennyskoulutusvelvoit-
12932: koulutus ja tutkinnonuudistuksen mukainen           teissa.
12933: aineopiskelijoiden koulutus sekä täydennys-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12934: koulutus).                                          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12935:     Suunnittelun byrokraattisuus ja valtionhal-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12936: linnon jäykkyys eivät ole kuitenkaan riittävästi    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12937: mahdollistaneet alkuperäisten suunnitelmien                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12938: tarkistamista tarvetta vastaavalla tavalla ja              ryhtyä, jotta Oulun yliopiston kasva-
12939: niin, että ne vastaisivat ajan vaatimuksia.                tustieteiden tiedekunnan lisätilantarve
12940:     Lisäksi rakennushallituksen normien tulkin-            otettaisiin huomioon Linnanmaan seit-
12941: ta on eri opettajanvalmistuslaitoksien osalta              semättä rakennusvaihetta eteenpäin vie-
12942:  ollut erilainen opetusministeriössä.                      täessä niin, että tilantarve on realistinen
12943:     Tiedekunta on lausunnossaan arvioinut al-              ja vastaa koulutuksen monipuolisia tar-
12944:  kuperäisen suunnittelun lähtevän pelkän luo-              peita?
12945: 
12946:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1988
12947: 
12948:                                           Tellervo Renko
12949: 
12950: 
12951: 
12952: 
12953: 2803!9U
12954: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 75
12955: 
12956: 
12957: 
12958: 
12959:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12960: 
12961:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pitkälle tulevaisuuden tarpeita varten, mistä
12962: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        syystä mitoituksessa joudutaan usein nojaa-
12963: olette kirjeellänne 25 päivältä helmikuuta 1988      maan moniin olettamuksiin korkeakoulutoi-
12964: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-        mintojen tulevasta kehityksestä. Tämä aiheut-
12965: nen vastattavaksi kansanedustaja Rengon seu-         taa usein eroja tilantarpeessa riippuen arvioi-
12966: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o        jan näkökulmasta. Lisäksi käsitykset toiminto-
12967: 75:                                                  jen sisällöstä usein poikkeavat. Tilojen rahoit-
12968:                                                      tajan, valtion näkökulmasta on tärkeää, että
12969:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tehdään mahdollisimman taloudellinen ratkai-
12970:        ryhtyä, jotta Oulun yliopiston kasva-         su, mikä merkitsee tilojen oikeaa mitoittamista
12971:        tustieteiden tiedekunnan lisätilantarve       ja laatutasoa.
12972:        otettaisiin huomioon Linnanmaan seit-
12973:        semättä rakennusvaihetta eteenpäin vie-         Oulun yliopiston kasvatustieteiden tilojen
12974:        täessä niin, että tilantarve on realistinen   suunnittelun yhteydessä on eri osapuolten kes-
12975:        ja vastaa koulutuksen monipuolisia tar-       ken käyty keskustelua oikeasta tilantarpeesta
12976:        peita?                                        sekä tilojen laatu- ja varustetasosta. Vahviste-
12977:                                                      tun huonetilaohjelman mukaan VII rakennus-
12978:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           vaiheen laajuus on noin 10 300 h-m2 , mistä
12979: taen seuraavaa:                                      kasvatustieteiden osuus vajaat 3 900 h-m2 • Ou-
12980:                                                      lun yliopisto on sittemmin esittänyt yhteensä
12981:    Lähtökohtana korkeakoulutilojen suunnitte-        noin 560 h-m2 :n lisäystä huonetilaohjelmaan.
12982: lussa pidetään sitä, että korkeakouluilla on
12983: käytössään määrältään ja laadultaan sellaiset           Lisäykset kohdistuvat pääasiassa kasvatus-
12984: tilat, jotka mahdollistavat korkeatasoisen ope-      tieteellisen tiedekunnan erityistarpeisiin.
12985: tuksen ja tutkimuksen harjoittamisen. Tämä              Opetusministeriö on selvittänyt lisäysehdo-
12986: on ollut lähtökohtana myös suunniteltaessa           tuksia ja todennut, että lisäysehdotukset ovat
12987: Oulun yliopiston VII rakennusvaiheen tiloja,         pääasiassa hyvin perusteltuja. Opetusministe-
12988: joihin sisältyvät myös kysymyksessä mainitut         riö ratkaisee lähiaikoina Oulun yliopiston esi-
12989: kasvatustieteiden tiedekunnan tilat.                 tyksen perusteella, onko tarpeen tehdä lisäys
12990:    Ongelmana korkeakoulutilojen suunnittelus-        yliopiston VII rakennusvaiheen huonetilaohjel-
12991: sa on tilojen oikea mitoitus. Tilat rakennetaan      man esisuunnitelmaan.
12992: 
12993:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1988
12994: 
12995:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
12996:                                     1988 vp. -    KK n:o 75                                       3
12997: 
12998: 
12999: 
13000: 
13001:                             Till Riksdagens Herr Talman
13002: 
13003:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       of1a blir tvungen at1 förli1a sig på många
13004: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       an1aganden om den kommande utvecklingen i
13005: av den 25 februari 1988 tili vederbörande         högskolornas verksamhet. Detta föranleder of-
13006: medlem av statsrådet översänt en avskrift av      1a avvikelser i u1rymmesbehovet beroende på
13007: följande av riksdagsman Renko undertecknade       vem som gör bedömningen. Dessu1om avviker
13008: spörsmål nr 75:                                   ofta uppfattningarna om verksamhe1ens inne-
13009:                                                   håll från varandra. Ur lokaliteternas finan-
13010:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         siärs, statens synvinkel, är de1 viktig1 att de1
13011:        vidta för att tillgodose behovet av        1räffas ett så ekonomisk1 avgörande som möj-
13012:        tilläggslokalite1er för den pedagogiska    lig1, vilket innebär at1 lokaliteternas dimensio-
13013:        fakul1e1en vid Uleåborgs universite1, då   nering och kvalite1snivå är riktig.
13014:        de1 sjunde byggnadsskede1 i Linnanmaa
13015:        framskrider, på så sätt att utrymmesbe-       1 samband med planeringen av lokali1e1erna
13016:        hovet är realistisk1 och att de1 mo1sva-   för den pedagogiska fakulteten vid Uleåborgs
13017:        rar de mångsidiga kraven inom u1bild-      universite1 har det mellan de olika par1erna
13018:        ningen?                                    för1s diskussion om de1 rätta utrymmesbehovet
13019:                                                   sam1 om kvalitets- och u1rus1ningsnivån. Enlig1
13020:    Som svar på spörsmåle1 anför jag vördsam1      det fas1s1ällda rumsprogramme1 omfattar VII
13021: följande:                                         byggnadsskedet ca 10 300 nyt1om2 , av vilka
13022:                                                   den pedagogiska fakulte1ens andel är knappa
13023:    1 planeringen av högskolelokalite1er anses
13024:                                                   3 900 nyt1om2 • Uleåborgs universitet har seder-
13025: u1gångspunkten vara att högskolorna vad
13026:                                                   mera gjort framställning om en utökning på
13027: kvantite1 och kvalite1 be1räffar har sådana
13028:                                                   sammanlagt ca 560 nyt1om2 i rumsprogram-
13029: u1rymmen tili sitt förfogande som gör det
13030:                                                   met. U1ökningen berör i huvudsak den pedago-
13031: möjligt att bedriva högts1ående undervisning
13032:                                                   giska fakultetens specialbehov.
13033: och forskning. Detta har varit utgångspunkten
13034: även då lokaliteterna för VII byggnadsskede1         Undervisningsministerie1 har u1rett 1illäggs-
13035: vid Uleåborgs universitet planerades, i vilka     förslagen och fas1slagit at1 de i huvudsak är väl
13036: ingår även de utrymmen för den pedagogiska        mo1iverade. lnom nära framtid avgör under-
13037: fakulteten som nämns i spörsmålet.                visningsminis1eriet, på basen av Uleåborgs uni-
13038:    Probleme1 i planeringen av lokali1eterna för   versite1s framställning, om det är nödvändig1
13039: högskolorna har varit en rätt dimensionering.     att göra ett 1illägg i utbyggnadsplanen för
13040: Lokali1e1erna byggs i vid utsträckning för        rumsprogramme1 i universitetets VII bygg-
13041: fram1idens behov, av viiken anledning man         nadsskede.
13042: 
13043:     Helsingfors den 28 mars 1988
13044: 
13045:                                                      Undervisningsminis1er Christoffer Taxell
13046:                                               1988 vp.
13047: 
13048: Kirjallinen kysymys n:o 76
13049: 
13050: 
13051: 
13052: 
13053:                                  P. Leppänen: J äteliharehujauhon käyttöön liittyvien ongelmien
13054:                                     selvittämisestä
13055: 
13056: 
13057:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13058: 
13059:    Maassamme käytetään huomattavia määriä              Se, onko kaikki kyseiseen jäteliharehujau-
13060: liharehujauhoa, joka tuotetaan osin kotimai-        hoon liittyvät ongelmat selvitetty, ei ole tiedos-
13061: sissa tuotantolaitoksissa ja osin tulee ulkomail-   sani, ja siksi haluankin asiasta kysyä.
13062: ta. On kiinnitetty eri tahoilla huomiota siihen,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13063: voiko tällainen tuote, joka on osin valmistettu     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13064: raadoista, tulehtuneista elimistä, aiheuttaa vaa-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13065: ratekijöitä valmistustyössä oleville, sen käyttä-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13066: jille ja käytön kohteena olevien eläimien kautta
13067: edelleen ihmisille. Tällaisista jätteistä valmis-             Aikooko Hallitus selvittää jätelihare-
13068: tettu liharehujauho on esimerkiksi Ruotsissa               hujauhoon liittyvät ongelmat ja ryhtyä
13069: kielletty, ja tietojeni mukaan sitä tuodaan Suo-           toimenpiteisiin, jotta jätteistä jauhettua
13070: meen.                                                      liharehujauhoa ei tuotaisi Suomeen ul-
13071:                                                            komailta?
13072: 
13073:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1988
13074: 
13075:                                           Pekka Leppänen
13076: 
13077: 
13078: 
13079: 
13080: 280294S
13081: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 76
13082: 
13083: 
13084: 
13085: 
13086:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13087: 
13088:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teisin tuloksin. Rajaeläinlääkäri tarkastaa jo-
13089: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaisen tuontierän maahantuonnin yhteydessä,
13090: olette 25 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          ja hän valvoo, että tuontiluvan ehtoja on
13091: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        noudatettu. Tämän lisäksi Valtion maatalous-
13092: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kemian laitos ottaa näytteet jokaisesta tuonti-
13093: edustaja P. Leppäsen näin kuuluvasta kirjalli-      erästä. Näytteet tutkitaan ennen erän käyttöä
13094: sesta kysymyksestä n:o 76:                          sekä mikrobiologisesti että kemiallisesti. Ruot-
13095:                                                     sista tuotavalle Iihajauholie on asetettu vielä
13096:           Aikooko Hallitus selvittää jätelihare-    ehdoksi se, että tuotavan rehuraaka-aineen
13097:        hujauhoon liittyvät ongelmat ja ryhtyä       käyttö on sallittu myös Ruotsissa.
13098:        toimenpiteisiin, jotta jätteistä jauhettua
13099:        liharehujauhoa ei tuotaisi Suomeen ul-          Suomeen on tuotu vuoden 1987 aikana liha-
13100:        komailta?                                    jauhoa yhteensä noin 16,8 miljoonaa kiloa ja
13101:                                                     lihaluujauhoa noin 3,8 miljoonaa kiloa. Tuonti
13102:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on tapahtunut pääasiassa Ruotsista, Tanskasta
13103: vasti seuraavaa:                                    ja Hollannista. Kotimaassa valmistetaan mai-
13104:                                                     nittuja raaka-aineita kolmessa tuotantolaitok-
13105:    Eläintautien leviämisen ehkäisemisestä maa-
13106:                                                     sessa. Kotimainen tuotanto ei kuitenkaan ole
13107: hantuonnin yhteydessä annetun asetuksen
13108:                                                     riittänyt tyydyttämään lihajauhon ja lihaluu-
13109: (884175) 1 §:n mukaan muun muassa sellaisten
13110:                                                     jauhon tarvetta, vaan näitä rehuraaka-aineita
13111: rehujen, jotka sisältävät eläinkunnasta peräisin
13112:                                                     on jouduttu tuomaan ulkomailta. Molempien
13113: olevia aineksia, maahantuonti on sallittu vain
13114:                                                     mainittujen rehuun käytettävien valmisteiden
13115: maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-
13116:                                                     tuonti on vapaata, eikä niille voida asettaa
13117: osaston luvalla tai sen määräämillä ehdoilla.
13118:                                                     määrällisiä tuontirajoituksia.
13119: Lihajauhon tuonnin ehdoksi eläinlääkintöosas-
13120: to on asettanut sen, että tavara on kuumennet-         Eläinmateriaalin käsittely keskitetysti sellai-
13121: tu riittävän korkeassa lämpötilassa riittävän       sissa laitoksissa, jotka ovat valvottuja ja te-
13122: pitkän ajan sairautta aiheuttavien mikrobien        hokkaita, vähentää merkittävästi käsittelyyn
13123: tuhoamiseksi. Ehdoksi on lisäksi asetettu se,       liittyviä riskejä. Mitään haittoja ei viime aikoi-
13124: että alkuperämaan viranomaiset ovat tutkineet       na ole todettu aiheutuneen tuodusta eikä koti-
13125: lihajauhon saimonellabakteerien varalta kiel-       maisesta lihajauhosta.
13126: 
13127:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1988
13128: 
13129:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
13130:                                      1988 vp. -    KK n:o 76                                       3
13131: 
13132: 
13133: 
13134: 
13135:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13136: 
13137:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        negativt resultat. Gränsveterinären granskar
13138: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        varje importerat parti då det förs in i Jandet
13139: av den 25 februari 1988 till vederbörande          och övervakar efterlevnaden av villkoren för
13140: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     importtillstånd. Dessutom tar statens lant-
13141: jande av riksdagsman P. Leppänen underteck-        brukskemiska anstalt prov av varje importerat
13142: nade spörsmål nr 76:                               parti. Proven undersöks både mikrobiologiskt
13143:                                                    och kemiskt innan partiet används. På kött-
13144:          Ämnar Regeringen utreda de pro-           mjöl som importeras från Sverige har man
13145:        blem som hänför sig till köttfodermjöl      dessutom uppställt som villkor att använd-
13146:        som framställts av avfall och vidta         ningen av den importerade foderråvaran skall
13147:        åtgärder för att köttfodermjöl som          vara tillåten också i Sverige.
13148:        malts av avfall inte importeras till Fin-
13149:        land?                                         Under 1987 har tili Finland totalt importe-
13150:                                                    rats ca 16,8 milj. kg köttmjöl och ca 3,8 milj.
13151:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kg köttbenmjöl. 1 huvudsak har importen skett
13152: samt anföra följande:                              från Sverige, Danmark och Holland. 1 hemlan-
13153:    Enligt förordningen om förhindrande av          det tillverkas nämnda råvara i tre produktions-
13154:                                                    anläggningar. Den inhemska produktionen har
13155: djursjukdomars spridning i samband med im-
13156:                                                    dock inte varit tillräcklig för tillfredsställande
13157: port (884/75) är import av bl.a. foder som
13158:                                                    av behovet av köttmjöl och köttbenmjöl, utan
13159: innehåller beståndsdelar från djurriket tillåten
13160:                                                    man har varit tvungen att importera dessa
13161: endast med tillstånd av jord- och skogsbruks-      foderråvaror. lmporten av båda de nämnda
13162: ministeriets veterinäravdelning eller på villkor   produkterna, som används som foder, är fri
13163: som denna bestämmer. Veterinäravdelningen
13164:                                                    och det går inte att uppställa några kvantitati-
13165: har som villkor för import av köttmjöl upp-
13166:                                                    va importbegränsningar beträffande dem.
13167: ställt att varan skall ha upphettats i en tempe-
13168: ratur som är tillräckligt hög och under entid         Då djurmaterial behandlas koncentrerat i
13169: som är tillräckligt lång för att förstöra de       anläggningar som övervakas och är effektiva
13170: mikrober som förorsakar sjukdomar. Som vill-       minskar de risker som hänför sig tili behand-
13171: kor har dessutom uppställts att myndigheterna      lingen avsevärt. Inga olägenheter har på senas-
13172: i ursprungslandet skall ha undersökt köttmjö-      te tid konstaterats i samband med importerat
13173: let med tanke på salmonellabakterier och med       eller inhemskt köttmjöl.
13174: 
13175:     Helsingfors den 29 mars 1988
13176: 
13177:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
13178:                                                1988 vp.
13179: 
13180: Kirjallinen kysymys n:o 77
13181: 
13182: 
13183: 
13184: 
13185:                                    Savolainen ym.: Eräiden sairauksien perushoitoon määrättyjen
13186:                                      vitamiini- ja hivenaineiden saamisesta sairausvakuutuksen
13187:                                      piiriin
13188: 
13189: 
13190:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13191: 
13192:    Eräiden lääkäreiden käyttämä vitamiini- ja         rustuu asiasta tällä hetkella käytettävissä ole-
13193: hivenaineisiin perustuva tukihoito mm. syövän         viin tietoihin", ja lupaa, että hallitus seuraa
13194: hoidossa on antanut hyviä tuloksia. Suomessa          vitamiini- ja hivenaineisiin liittyvää tieteellistä
13195: syöpäsairauksien tehokkaan tukihoidon on              tutkimusta ja ryhtyy tarvittaviin toimenpitei-
13196: aloittanut HYKS:ssä immunologian erikoislää-          siin, jos vitamiini- ja hivenaineiden käyttö
13197: kärin virkaa hoitava immunologian dosentti            tukihoitona sairauden hoidossa on perusteltua.
13198: Thomas Tallberg koulukuntineen jo vuonna                 Tieteellinen työ on edistynyt vuodesta 1985
13199: 1970.                                                 ja asian uudelleenarviointiin lienee riittävästi
13200:    Muun lääketieteellisen hoidon ohella ns. tu-       tutkimustuloksia.
13201: kihoito on todettu kansainvälisessä kirjallisuu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13202: dessa tarpeelliseksi ja tieteellisesti mitä vankim-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13203: min perustelluksi hoidoksi. Asianmukaisesti           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13204: toteutetulla tukihoidolla on todettu olevan ter-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13205: veyden- ja sairaanhoidon kustannuksia vähen-          sen:
13206: tävä vaikutus. Kuitenkin tukihoitoon suhtau-
13207: dutaan meillä hyvin ristiriitaisesti ja lääkärin               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13208: määräämän vitamiini- ja hivenaineiden tuki-                  sairausvakuutusta pyritään tulkitse-
13209: hoidon kustannusten korvaaminen on jätetty                   maan niin, että osaa lääkärin määrää-
13210: sairausvakuutuksen ulkopuolelle. Kansaneläke-                miä syövän ja muiden rappeutumissai-
13211: laitos on tulkinnut sairausvakuutuslakia niin,               rauksien perushoitoon käytettäviä vita-
13212: ettei ole olemassa lain edellyttämiä perusteita              miini- ja hivenaineita ei hyväksytä sai-
13213: korvata lääkärin määräämiä syövän ja eräiden                 rausvakuutuslain mukaan korvattaviin
13214: muiden rappeutumissairauksien perushoitoon                   lääkärin määräämiin lääkkeisiin, ja
13215: käytettäviä vitamiini- ja hivenaineita.                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13216:    Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-             ryhtyä saattaakseen lääkärin määrää-
13217: Vikatmaa toteaa 1985 antamassaan vastaukses-                 mät syövän ja eräiden rappeutumissai-
13218: sa samaa asiaa koskevaan kirjalliseen kysy-                  rauksien perushoitoon käytettävät vita-
13219: mykseen "Hallituksen käsityksen mukaan                       miini- ja hivenaineet sairausvakuutuk-
13220: Kansaneläkelaitoksen tulkinta on oikea ja pe-                sen korvauksen piiriin?
13221: 
13222:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1988
13223: 
13224:           Lea Savolainen                 Pertti Hietala                 Pirjo Ala-Kapee
13225:           Jouni Backman                  Risto Ahonen                   Matti Vähänäkki
13226:           Kerttu Törnqvist               Reijo Lindroos                 Arja Alho
13227:           Antti Kalliomäki               Sinikka Mönkäre                Virpa Puisto
13228:           Pentti Lahti-Nuuttila          Saara-Maria Paakkinen          Kari Urpilainen
13229: 
13230: 
13231: 
13232: 
13233: 280287K
13234: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 77
13235: 
13236: 
13237: 
13238:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13239: 
13240:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tamiini- ja hivenaineannosten pitkäaikaista
13241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      käyttöä voidaan pitää perusteltuna. Lausunto-
13242: olette 25 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         jen mukaan vitamiinien ja hivenaineiden puut-
13243: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       teelia mahdollisesti on merkitystä syöpäsai-
13244: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      rauksien syntyyn, mutta ei ollut esitetty luotet-
13245: edustaja Savolaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-    tavia selvityksiä, joiden mukaan jo kehittynyt-
13246: lisesta kysymyksestä n:o 77:                       tä syöpää olisi voitu parantaa tai sen kehitty-
13247:                                                    mistä hidastaa vitamiini- tai hivenainehoidolla.
13248:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että       Lausuntojen pohjalta asia oli käsiteltävänä
13249:        sairausvakuutusta pyritään tulkitse-        Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteellisessä
13250:        maan niin, että osaa lääkärin määrää-       neuvottelukunnassa, jossa ovat edustettuina
13251:        miä syövän ja muiden rappeutumissai-        muun muassa lääkintöhallitus, yliopistojen lää-
13252:        rauksien perushoitoon käytettäviä vita-     ketieteelliset tiedekunnat sekä tärkeimmät lää-
13253:        miini- ja hivenaineita ei hyväksytä sai-    ketieteen erikoisalat. Neuvottelukunta toimii
13254:        rausvakuutuslain mukaan korvattaviin        lakisääteisenä Kansaneläkelaitoksen asiantunti-
13255:        lääkärin määräämiin lääkkeisiin, ja         jaelimenä korvauksia koskevissa kysymyksissä.
13256:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta oli
13257:        ryhtyä saattaakseen lääkärin määrää-        yksimielisesti suositellut, että Kansaneläke-
13258:        mät syövän ja eräiden rappeutumissai-       laitos merkittävästi rajoittaisi vitamiinien ja
13259:        rauksien perushoitoon käytettävät vita-     hivenaineiden korvaamista.
13260:        miini- ja hivenaineet sairausvakuutuk-
13261:        sen korvauksen piiriin?                        Uudet ohjeet noudattavat neuvottelukunnan
13262:                                                    kantaa. Ohjeiden mukaan useat vitamiini- ja
13263:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      hivenainevalmisteet voidaan kuitenkin korvata,
13264: vasti seuraavaa:                                   jos potilaalla on esimerkiksi selvä aliravitse-
13265:                                                    mustila tai vaikea krooninen suoliston, maksan
13266:    Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan vakuute-       tai munuaisten sairaus.
13267: tulla on oikeus saada sairauden perusteella
13268: korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustan-          Kansaneläkelaitos ilmoittaa seuraavansa jat-
13269: nuksista. Sairausvakuutusasetuksen 39 §:n mu-      kuvasti lääketieteellisen tutkimuksen kehitty-
13270: kaan oikean ja yhdenmukaisen käytännön ai-         mistä alalla. Mikäli jonkin vitamiini- ja hiven-
13271: kaansaamiseksi Kansaneläkelaitoksen tulee an-      aineisiin luettavan valmisteen käytöllä osoite-
13272: taa yleisiä neuvoja ja ohjeita sosiaalivakuutus-   taan luotettavasti olevan lääketieteellistä mer-
13273: toimikunnalle ja -toimistoille sairausvakuutus-    kitystä, valmiste otetaan korvauksen piiriin.
13274: lain mukaisten asioiden ratkaisemista varten.      Kansaneläkelaitoksen tiedossa ei ole, että uu-
13275: Niinpä Kansaneläkelaitos on asiantuntijaelimiä     sien korvausohjeiden antamisen jälkeen olisi
13276: kuultuaan antanut uudet ohjeet sairausvakuu-       esitetty vakuuttavaa tieteellistä näyttöä vita-
13277: tuslain mukaan korvattavista vitamiini- ja hi-     miini- ja hivenainevalmisteiden merkityksestä
13278: venainevalmisteista, joissa näiden korvatta-       syövän ja rappeutumissairauksien hoidossa.
13279: vuutta muun muassa syöpätapauksissa on ra-         Eri alojen, muun muassa onkologian, reuma-
13280: joitettu. Uusia ohjeita on sovellettu 1.10.1987    tologian ja neurologian yliopistotason asian-
13281: alkaen.                                            tuntijat katsovat kaikki, että uusia tutkimus-
13282:    Kansaneläkelaitoksesta saadun selvityksen       tuloksia, jotka antaisivat aihetta ohjeiden
13283: mukaan ratkaisuun on päädytty seuraavasti.         muuttamiseen, ei ole saatu.
13284: Vuonna 1986 Kansaneläkelaitos pyysi kaikkien          Kansaneläkelaitos on toiminnassaan edus-
13285: yliopistojen lausunnot siitä, missä sairauksissa   kunnan valvonnan alainen, eikä ministeriö voi
13286: nykytietämyksen mukaan erityisesti suurien vi-     puuttua sen antamiin ohjeisiin.
13287: 
13288:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
13289: 
13290:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
13291:                                    1988 vp. -     KK n:o 77                                      3
13292: 
13293: 
13294: 
13295:                             Till Riksdagens Herr Talman
13296: 
13297:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       vändning av i synnerhet stora doser av vitami-
13298: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ner och spårämnen kan anses vara motiverad
13299: av den 25 februari 1988 till vederbörande         enligt nuvarande kunskap. Enligt utlåtanden
13300: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    har bristen på vitaminer och spårämnen even-
13301: jande av riksdagsledamot Savolainen m.fl. un-     tuellt betydelse vid uppkomsten av cancersjuk-
13302: dertecknade spörsmål nr 77:                       domar, men några tiliförlitliga utredningar har
13303:                                                   inte presenterats, enligt vilka en redan utveck-
13304:           Är Regeringen medveten om att man       lad cancer har kunnat botas eller dess utveck-
13305:        försöker tolka sjukförsäkringen så, att    ling bromsas upp genom vård med vitaminer
13306:        en del av de vitamin- och spårämnes-       och spårämnen. Utgående från utlåtandena
13307:        preparat som ordinerats av läkare och      behandlades ärendet inom folkpensionsan-
13308:        används vid grundvården av cancer och      staltens socialmedicinska delegation, där bl.a.
13309:        andra degenerativa sjukdomar inte god-     medicinalstyrelsen, universitetens medicinska
13310:        känns som sådana läkemedel som ordi-       fakulteter samt de viktigaste specialområdena
13311:        nerats av läkre och ersätts på basis av    inom medicinen är repreresenterade. Delegatio-
13312:        sjukförsäkringslagen och                   nen arbetar som ett sakkunnigorgan inom folk-
13313:                                                   pensionsanstalten och behandlar frågor som
13314:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
13315:                                                   gäller ersättningar. Den socialmedicinska dele-
13316:        ta för att få de vitamin- och spåräm-
13317:                                                   gationen har enhälligt rekommenderat, att
13318:        nespreparat som används vid grundvår-      folkpensionsanstalten i avgörande grad skall
13319:        den av cancer och vissa degenerativa
13320:                                                   begränsa ersättningen av vitaminer och spå-
13321:        sjukdomar att omfattas av sjukförsäk-
13322:                                                   rämnen.
13323:        ringslagen?
13324:                                                      De nya anvisningarna följer delegationens
13325:                                                   ståndpunkt. Enligt anvisningarna kan de flesta
13326:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vitamin- och spårämnespreparaten dock ersät-
13327: samt anföra följande:                             tas, om patienten t.ex. lider av undernäring
13328:                                                   eller har en svår kronisk tarm-, lever- eller
13329:    Enligt 4 § sjukförsäkringslagen har den        njursjukdom.
13330: försäkrade rätt att på basis av sjukdomen
13331: erhålla ersättning för kostnader föranledda av        Folkpensionsanstalten meddelar att den fort-
13332: nödvändig sjukvård. Enligt 39 § i sjukförsäk-     farande följer med utvecklingen av den medi-
13333: ringsförordningen bör folkpensionsanstalten i     cinska forskningen på området. Om det på ett
13334: syfte att åstadkomma en riktig och enhetlig       tiliförlitligt sätt visas att användningen av ett
13335: praxis ge allmänna råd och anvisningar tili       preparat som kan hänföras till vitaminerna
13336: socialförsäkringsnämnden och -byråerna för        eller spårämnena har medicinsk betydelse, upp-
13337: avgörandet av sjukförsäkringsärenden. Sålun-      tas preparatet bland de medel som ersätts.
13338: da har folkpensionsanstalten, sedan den hört      Inom folkpensionsanstalten känner man inte
13339: sakkunnigorgan gett nya anvisningar om de         tili att något övertygande vetenskapligt bevis
13340: vitamin- och spårämnespreparat som ersätts        har framlagts angående vitamin- och spåräm-
13341: enligt sjukförsäkringslagen. I anvisningarna      nenas betydelse vid vården av cancer och
13342: har ersättligheten i fråga om vitamin- och        degenerativa sjukdomar. Experter på universi-
13343: spårämnespreparat begränsats bl.a. i cancer-      tetsnivå inom olika områden, bl.a. onkologin,
13344: fall. De nya anvisningar har tiliämpats fr.o.m.   reumatologin och neurologin anser alla att nya
13345: 1.10.1987.                                        undersökningsresultat som skulle föranleda en
13346:    1 enlighet med den utredning som erhållits     ändring av anvisningarna inte har erhållits.
13347: från folkpensionsanstalten är bakgrunden tili       Folkpensionsanstaltens verksamhet över-
13348: avgörandet följande: År 1986 bad folkpen-         vakas av riksdagen och ministeriet kan därför
13349: sionsanstalten om utlåtanden från alla univer-    inte ingripa i anvisningar som utfärdas av
13350: sitet över vilka sjukdomar en långvarig an-       folkpensionsanstalten.
13351:    Helsingfors den 25 mars 1988
13352: 
13353:                                              Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
13354:                                             1988 vp.
13355: 
13356: Skriftligt spörsmål nr 78
13357: 
13358: 
13359: 
13360: 
13361:                                 Nyby m.fl.: Om jämställande av returpapper med övriga råvaror
13362:                                    i beskattningen
13363: 
13364: 
13365:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13366: 
13367:    Den 3 juli 1986 godkände statsrådet ett         stall. Eftersom returpappret i motsats tili halm
13368: principbeslut om hur återanvändningen av av-       är omsättningsskattebelagt, blir inte pappers-
13369: fall skall utvecklas. Av beslutet framgår bl.a.    ströet konkurrenskraftigt.
13370: att beskattningen borde utvecklas så att avfall       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
13371: som används som råvara blir jämställt med          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
13372: övriga råvaror. Sedan statsrådet tog sitt beslut   skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
13373: har insamlingen och återanvändningen av t.ex.      ställa följande spörsmål:
13374: returpapper ytterligare försvårats. Det är
13375: uppenbart att återanvändningen av avfall ökar               När ämnar Regeringen i enlighet med
13376: om olägenheterna i beskattningen avlägsnas.               principbeslutet från den 3 juli 1986
13377: Sam exempel kan nämnas det strö som är                    vidta åtgärder för att i beskattnings-
13378: tillverkat av returpapper och som anvands i               hänseende jämställa avfall (t.ex. retur-
13379:                                                           papper) med övriga råvaror?
13380: 
13381:     Helsingfors den 25 februari 1988
13382: 
13383:           Mats Nyby                    Lauri Metsämäki               Ilkka-Christian Björklund
13384: 
13385: 
13386: 
13387: 
13388: 280297V
13389: 2                                    1988 vp. -    KK n:o 78
13390: 
13391: Kirjallinen kysymys n:o 78                                                            Suomennos
13392: 
13393: 
13394: 
13395: 
13396:                                  Nyby ym.: Keräyspaperin rinnastamisesta verotuksellisesti mui-
13397:                                    hin raaka-aineisiin
13398: 
13399: 
13400:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13401: 
13402:    Valtioneuvosto hyväksyi 3 päivänä heinä-        kuin oljet on liikevaihtoveron alaista, paperi-
13403: kuuta 1986 periaatepäätöksen jätteiden hyö-        kuivike ei ole kilpailukykyinen.
13404: dyntämisen kehittämisestä. Päätöksestä käy            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13405: selville muun muassa, että verotusta tulisi ke-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13406: hittää siten, että raaka-aineena käytettävä jäte   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13407: rinnastettaisiin muihin raaka-aineisiin. Valtio-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13408: neuvoston tehtyä tämän päätöksen on esim.          sen:
13409: keräyspaperin kerääminen ja hyödyntäminen
13410: yhä vaikeutunut. On selvää, että jätteiden hyö-             Aikooko Hallitus 3 päivänä heinä-
13411: dyntäminen lisääntyy, jos verotukselliset epä-            kuuta 1986 tehdyn periaatepäätöksen
13412: kohdat poistetaan. Esimerkkinä voidaan mai-               mukaisesti ryhtyä toimenpiteisiin jättei-
13413: nita keräyspaperista valmistettu kuivike, jota            den (esim. keräyspaperin) rinnastami-
13414: käytetään talleissa. Koska keräyspaperi toisin            seksi verotuksellisesti muihin raaka-
13415:                                                           aineisiin?
13416: 
13417:     Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1988
13418: 
13419:          Mats Nyby                     Lauri Metsämäki              Ilkka-Christian Björklund
13420:                                       1988 vp. -    KK n:o 78                                           3
13421: 
13422: 
13423: 
13424: 
13425:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13426: 
13427:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tavaroiden ostohinnat eivät ole vähennyskel-
13428: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        poisia.
13429: olette 25 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn              Liikevaihtoverosta on vapautettu myös ja-
13430: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lostamattomien alkutuotteiden myynti, kun
13431: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        myyjänä on niiden alkutuottaja. Verottomat
13432: edustaja Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjalli-         alkutuotteet on lueteltu liikevaihtoverolain 4
13433: sesta kysymyksestä n:o 78:                           §:ssä. Lainkohdassa säädetään verottomiksi
13434:           Aikooko Hallitus 3 päivänä heinä-          kaikki tärkeimmät Suomessa kasvatettavat tai
13435:        kuuta 1986 tehdyn periaatepäätöksen           viljeltävät peruselintarvikkeet. Luetteloon on
13436:        mukaisesti ryhtyä toimenpiteisiin jättei-     sisällytetty myös sellaisia tuotteita, joita ei ole
13437:        den (esim. keräyspaperin) rinnastami-         pidettävä varsinaisina välttämättömyyshyödyk-
13438:        seksi verotuksellisesti muihin raaka-         keinä. Näin on menetelty lähinnä siitä syystä,
13439:        aineisiin?                                    että on haluttu turvata samanlaisesta alkutuo-
13440:                                                      tannosta peräisin olevien tai samanlaiseen tar-
13441:                                                      koitukseen käytettävien tavaroiden tasapuoli-
13442:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nen verotuskohtelu. Liikevaihtoverolain 4 §:n
13443: vasti seuraavaa:                                     nojalla verotonta on esimerkiksi olkien myynti
13444:    Valtioneuvoston 3. 7.1986 tekemän peri-           alkutuotannosta. Liikevaihtoverolain 4 §:ssä
13445: aatepäätöksen mukaan verotusta kehitetään si-        mainitut verottomat tavarat on liikevaihtovero-
13446: ten, että jäteraaka-aineet saatetaan verokohte-      lain yleisistä periaatteista poiketen säädetty
13447: lussa tasavertaiseen asemaan alkuperäisraaka-        vähennyskelpoisiksi. Vähennysoikeuden tar-
13448: aineiden kanssa.                                     koituksena on alentaa alkutuotteiden ja niistä
13449:    Liikevaihtoverolain 1 §:n mukaan liikevaih-      valmistettujen tavaroiden hintoja. Vähennysoi-
13450: toveroa on suoritettava liiketoiminnan muo-          keudella ei ole kuitenkaan merkitystä, jos osta-
13451: dossa tapahtuvasta tavaran myynnistä. Liike-        ja ei ole liikevaihtoverovelvollinen.
13452: vaihtoverolain 17 §:n mukaan vähennyskelpoi-            Keräyspaperia ei ole säädetty verottomaksi
13453: sia ovat sellaisten tavaroiden ostohinnat, jotka    tavaraksi, joten sen myynnistä on suoritettava
13454: liikevaihtoverovelvollinen on hankkinut toisel-     liikevaihtoveroa. Keräyspaperin liikevaihtove-
13455: ta liikevaihtoverovelvolliselta verolliseen hin-    rovelvollisella ostajalla on kuitenkin liikevaih-
13456: taan. Lisäksi edellytetään, että tavarat on han-    toverotuksen yleisistä periaatteista poiketen vä-
13457: kittu myyntitarkoitusta varten. Raaka-aineet        hennysoikeus myös siinä tapauksessa, että ke-
13458: ovat liikevaihtoverolaissa tarkoitettuja tavaroi-   räyspaperin myyjä ei ole verovelvollinen. Vä-
13459: ta, joten niiden myynnistä on pääsääntöisesti       hennysoikeus perustuu liikevaihtoverolain
13460: suoritettava liikevaihtoveroa. Raaka-aineiden       23 §:ään, jota muutettiin tältä osin vuonna
13461: ostohinnat ovat vastaavasti vähennyskelpoiset.      1986. Lainmuutoksen tarkoituksena oli tukea
13462:    Liikevaihtoverosta on vapautettu eräitä tava-    jäteraaka-aineiden hyötykäyttöä. Säännös kos-
13463: roita, joita ei yleensä myydä vähittäiskauppa-      kee kaikkia teollisuuden raaka-aineena yleisesti
13464: portaan kautta. Nämä tavarat on lueteltu liike-     käytettäviä käytettyjä tavaroita, kuten keräys-
13465: vaihtoverolain 3 §:ssä. Verottomia tavaroita        paperia, jätelasia ja metalliromua. Muutoksen
13466: ovat muun muassa erilaiset maa-ainekset, ku-        seurauksena käytettyjen tavaroiden ostot keräi-
13467: ten hiekka ja sora. Vastaavaan tarkoitukseen        lijöiltä, välittäjillä sekä erilaisilta yhteisöiltä ja
13468: kuin maa-aineita käytetään eräitä jäteaineita,      järjestöiltä tulivat vähennyskelpoisiksi. Edellä
13469: joiden myynti kuitenkin on liikevaihtoverollis-     tarkoitetut keräilytavarat tulivat näin ostovä-
13470: ta. Tällaisia tavaroita ovat masuuni- ja teräs-     hennyksellä saavutettavan veroedun verran
13471: kuona, hiilivoimaloissa syntyvä tuhka ja kipsi      edullisemmiksi.
13472: sekä lannoitetehtaassa syntyvä kipsijäte. Liike-       Liikevaihtoverolain 23 §:n muuttamisen jäl-
13473: vaihtoverolain 3 §:ssä lueteltujen verottomien      keen teollisuuden raaka-aineena yleisesti käy-
13474: 4                                     1988 vp. -     KK n:o 78
13475: 
13476: tettävät jäteraaka-aineet ovat verotuksellisesti     kulutukseen tai jäteaineita käytetään muutoin
13477: samassa asemassa kuin liikevaihtoverolain            kuin teollisuuden raaka-aineena.
13478: 4 §:ssä mainitut tavarat, jos jäteraaka··aineiden
13479: myyjä ei ole liikevaihtoverovelvollinen. Myyn-          Jäteraaka-aineiden ja jätteitä hyödyntävien
13480:                                                      yritysten liikevaihtoverotusta on selvitetty
13481: nistä ei ole suoritettava liikevaihtoveroa, mutta
13482: liikevaihtoverovelvollisella ostajalla on vähen-     useissa yhteyksissä. Liikevaihtoverolainsäädän-
13483:                                                      nön tarkistamistaimikunta (Komiteanmietintö
13484: nysoikeus. Jos jäteraaka-aineiden tai muiden
13485: jäteaineiden myyjä on liikevaihtoverovelvolli-       1983:87), joka jätti mietintönsä vuonna 1983,
13486:                                                      kiinnitti myös huomiota jäteaineiden erilaiseen
13487: nen, myynnistä on suoritettava liikevaihtove-        verokohteluun. Toimikunta totesi, että teolli-
13488: roa. Ostohinnat ovat vastaavasti vähennyskel-
13489:                                                      suuden jäteaineita, kuten kuonaa, tuhkaa ja
13490: poiset.                                              kipsijätettä, ei tulisi säätää liikevaihtoverotta-
13491:    Kirjallisen kysymyksen tekstiosassa mainitun
13492:                                                      miksi tavaroiksi siltä osin kuin niitä käytetään
13493: keräyspaperista valmistetun kuivikkeen ja ol-        teollisuuden raaka-aineena. Liikevaihtoverot-
13494: jen osalta voidaan todeta, että kummankin            tomuus aiheuttaisi tällöin neutraliteettiepäkoh-
13495: myynti on verollista, jos niitä myy liikevaihto-
13496:                                                      tia, koska kilpailevien tuotteiden, esimerkiksi
13497: verovelvollinen yritys. Jos myyjänä on alku-         sementin, kevytsoran, voimalatuhkan ja talkin
13498: tuottaja, esimerkiksi maanviljelijä, oljen           vapauttaminen verosta ei ole mahdollista. Toi-
13499: myynti on verotonta ja yleensä myös kuivik-
13500:                                                      mikunta ehdotti lainmuutoksia vain maanpa-
13501: keen myynti. Jos ostaja ei ole liikevaihtovero-
13502:                                                      rannusaineena käytettävän kuonan osalta.
13503: velvollinen, mikä on tilanne yleensä silloin kun
13504: kuivikkeita ja olkia ostetaan käytettäväksi tal-        Ympäristöministeriö on kuluvan vuoden
13505: lissa, vähennysoikeudella ei ole merkitystä.         maaliskuussa esittänyt valtiovarainministeriöl-
13506:    Edellä esitetystä selviää, että jäteaineiden ja   le, että valtiovarainministeriö ryhtyisi toimiin
13507: jäteraaka-aineiden myynnin verollisuus ja osto-      verolainsäädännön muuttamiseksi siten, että
13508: jen vähennyskelpoisuus riippuu monista eri           jätehuollon neuvottelukunnan 3.2.1988 päivä-
13509: tekijöistä. Teollisuuden kannalta tilanne on         tyssä kannanotossa ehdotetuin verotuksellisin
13510: ongelmaton, koska verolliset ostot ovat aina         toimin voitaisiin lisätä jätteiden hyödyntämistä
13511: vähennyskelpoiset. Lisäksi jäteraaka-aineet          ja edistää j ätehuoltoa. Valtiovarainministeriös-
13512: ovat vähennyskelpoisia, vaikka ne ostetaan           sä selvitetään, mihin toimenpiteisiin ympäristö-
13513: verottomaan hintaan. Erilaista verotuskohtelua       ministeriön ehdotuksen vuoksi olisi tarkoituk-
13514: esiintyy silloin, kun tavaraa myydään suoraan        senmukaista ryhtyä.
13515: 
13516:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1988
13517: 
13518:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
13519:                                      1988 vp. -    KK n:o 78                                      5
13520: 
13521: 
13522: 
13523: 
13524:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13525: 
13526:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Även försäljningen av oförädlade pnmar-
13527: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        produkter har befriats från omsättningsskatt
13528: av den 25 februari 1988 tili vederbörande          då säljaren är varaus primärproducent. De
13529: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     skattefria primärprodukterna räknas upp i 4 §
13530: jande av riksdagsman Nyby m.fl. underteckna-       lagen angående omsättningsskatt. Enlig detta
13531: de spörsmål nr 78:                                 lagrum är alla viktigaste baslivsmedel som
13532:                                                    odlas i Finland skattefria. 1 förteckningen in-
13533:          När ämnar Regeringen i enlighet med       går också sådana produkter som inte kan anses
13534:        principbeslutet av den 3 juli 1986 vidta    som egentliga nödvändighetsartiklar. Detta
13535:        åtgärder för att i beskattningshänseen-     förfarande har tiliämpats närmast av den orsa-
13536:        de jämställa avfall (t.ex. returpapper)     ken att man har velat säkerställa att varor som
13537:        med övriga råvaror?                         härstammar från en liknande primärproduk-
13538:                                                    tion eller som används för samma ändamål
13539:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       behandlas jämbördigt i beskattningshänseende.
13540: samt anföra följande:                              Med stöd av 4 § lagen angående omsättnings-
13541:                                                    skatt är t.ex. försäljning av halm från primär-
13542:    I enlighet med det principbeslut som statsrå-   produktionen skattefri. Med avvikelse från de
13543: det fattade 3. 7.1986 skall beskattningen ut-      allmänna principerna i lagen angående omsätt-
13544: vecklas så att avfall som används som råvara       ningsskatt är de skattefria varor som nämns i
13545: jämställs med ursprungliga råvaror vid beskatt-    4 § lagen angående omsättningsskatt av-
13546: ningsförfarandet.                                  dragsgilia. Avsikten med avdragsrätten är att
13547:    Enligt 1 § lagen angående omsättningsskatt      sänka prisen på primärprodukter och varor
13548: skall omsättningsskatt betalas på sådan försälj-   som tillverkas av dem. Avdragsrätten har dock
13549: ning av vara som sker i form av rörelse.           ingen betydelse om köparen inte är omsätt-
13550: Inköpspriset för sådana varor som en omsätt-       ningsskatteskyldig.
13551: ningsskatteskyldig har anskaffat såsom skatte-        Returpapper är inte enligt lag skattefri vara,
13552: pliktiga av annan skattskyldig är avdragsgilia     utan omsättningsskatt måste betalas på försälj-
13553: enligt 17 § lagen angående omsättningsskatt.       ning av sådant. En omsättningsskatteskyldig
13554: Dessutom förutsätts att varorna har anskaffats     köpare som köper returpapper har dock med
13555: för försäljning. Råvaror hör tili de varor som     avvikelse från omsättningsbeskattningens all-
13556: avses i lagen angående omsättningsskatt och        männa principer avdragsrätt också i det fall att
13557: omsättningsskatt skall i regel betalas på          den som säljer returpapper inte är skattskyldig.
13558: försäljningen av dem. Inköpsprisen för råvaror     Avdragsrätten grundar sig på 23 § lagen angå-
13559: är i stället avdragsgilia.                         ende omsättningsskatt, som tili denna del änd-
13560:    Vissa varor som i allmänhet inte säljs via      rades år 1986. Avsikten med lagändringen var
13561: minuthandeln har befriats från omsättnings-        att stöda utnyttjandet av avfallsråvaror. Stad-
13562: skatt. Dessa varor räknas upp i 3 § lagen          gandet gäller alla begagnade varor som allmänt
13563: angående omsättningsskatt. Skattefria varor är     anväds som råvara för industrin, t.ex. retur-
13564: bl.a. olika marksubstanser, t.ex. sand och         papper, avfallsglas och metallskrot. Sam en
13565: grus. Vissa avfallsämnen används för samma         följd av ändringen blev köp av begagnade
13566: ändamål som marksubstanser. Försäljningen          varor av samlare, förmedlare samt olika sam-
13567: av dem är dock omsättningsskattepliktig. Så-       fund och organisationer avdragsgilia. Ovan
13568: dana varor är masugns- och stålslagg, aska och     avsedda uppsamlingsvaror blev sålunda
13569: gips från kolkraftverk samt gipsavfall från        förmånligare i samma mån som inköpsavdra-
13570: gödselmedelsfabriker. Inköpsprisen på de           get medför skatteförmåner.
13571: skattefria varor som räknas upp i 3 § lagen           Efter ändringen av 23 § lagen angående om-
13572: angående omsättningsskatt är inte avdragsgilla.    sättningsskatt intar de avfallsråvaror som all-
13573: 6                                     1988 vp. -     KK n:o 78
13574: 
13575: mänt används som råvara för industrin be-            tili konsumtion eller avfallsämnen används på
13576: skattningsmässigt samma ställning som de i 4 §       annat sätt än som råvara för industrin.
13577: nämnda varorna, om den som säljer avfallsrå-
13578:                                                         Omsättningsbeskattningen av avfallsråvaror
13579: varorna är omsättningsskatteskyldig. Omsätt-         och företag som utnyttjar avfall har utretts i
13580: ningsskatt behöver inte betalas på försälj-          flera sammanhang. Kommissionen för juste-
13581: ningen, men en omsättningsskatteskyldig köpa-
13582:                                                      ring av lagstiftningen angående omsättnings-
13583: re har avdragsrätt. Om den som säljer avfalls-       skatt, som avgav sitt betänkande år 1983 (kom-
13584: råvaror eller andra avfallsämnen är omsätt-          mittt~betänkande 1983:87), fäste också upp-
13585: ningsskatteskyldig, skall omsättningsskatt be-       märksamhet på att avfallsämnen skattemässigt
13586: talas på försäljningen. Inköpsprisen är i stället    behandlas olika. Kommissionen konstaterade
13587: avdragsgilla.                                        att industriavfall, t.ex. slagg, aska och gipsav-
13588:    1 fråga om strö som tillverkas av returpapper
13589:                                                      fall, inte borde höra tili de varor som är
13590: samt halm, vilka nämns i motiveringen tili
13591:                                                      omsättningsskattefria enligt lag, tili den del de
13592: spörsmålet, kan det konstateras att försälj-
13593:                                                      används som råvara för industrin. Omsätt-
13594: ningen av vardera är skattepliktig, om ett
13595:                                                      ningsskattefriheten skulle härvid innebära ett
13596: omsättningsskatteskyldigt företag säljer dem.
13597:                                                      neutralitetsmissförhållande, eftersom det inte
13598: Om säljaren är en primärproducent, t.ex. jord-       är möjligt att befria konkurrerande produkter,
13599: brukare, är försäljningen av halm och i all-
13600:                                                      t.ex. cement, lättgrus, aska från kraftverk och
13601: mänhet också försäljningen av strö skattefri.
13602:                                                      talk, från skatt. Kommissionen föreslog att
13603: Om köparen inte är omsättningsskatteskyldig,
13604:                                                      lagen ändras endast i fråga om slagg som
13605: som fallet vanligen är då strö och halm köps         används som jordförbättringsmedel.
13606: för att användas i stall, har avdragsrätten
13607: ingen betydelse.                                        1 mars innevarande år föreslog miljöministe-
13608:    Av vad som framförts ovan framgår att det         riet för finansministeriet att finansministeriet
13609: är många olika faktorer som inverkar då det          skulle börja vidta åtgärder för att få skattelag-
13610: skall avgöras om försäljningen av avfallsäm-         stiftningen ändrad så, att återvinningen av
13611: nen och avfallsråvaror är skattepliktig eller inte   avfall kunde fås att öka och avfallshanteringen
13612: och om inköpen är avdragsgilla eller inte. För       främjas genom de skattemässiga åtgärder som
13613: industrins del är situationen problemfri, efter-     delegationen för avfallshantering framförde i
13614: som skattepliktiga inköp alltid är avdragsgilla.     sitt ståndpunktstagande 3.2.1988. Vid finans-
13615: Dessutom är avfallsråvaror avdragsgilla även         ministeriet utreds hurudana åtgärder det kunde
13616: om de köps tili skattefritt pris. Beskattnings-      vara ändamålsenligt att vidta med anledning av
13617: förfarandet är ett annat om en vara säljs direkt     miljöministeriets förslag.
13618: 
13619:     Helsingfors den 29 mars 1988
13620: 
13621:                                                                           Minister Ulla Puolanne
13622:                                              1988 vp.
13623: 
13624: Orjallinen kysymys n:o 79
13625: 
13626: 
13627: 
13628: 
13629:                                  Renko ym.: Vähärikkisen raskaan polttoöljyn käyttämisestä
13630:                                     koko maassa
13631: 
13632: 
13633:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13634: 
13635:    Hallitus päätti ympäristöministeriön esitte-     raakaöljyä tai sitten vähärikkistä raskasta polt-
13636: ystä marraskuussa 1987, että neljän eteläisen       toöljyä.
13637: äänin alueella sallitaan vain yhden painopro-          Toinen vaihtoehto rikkipitoisen raskaan
13638: entin rikkiä sisältävän raskaan polttoöljyn         polttoöljyn käytölle olisi kuitenkin sen käyttä-
13639: ~äyttö. Sen sijaan muualla Suomessa sallitaan       minen suurissa voimalaitoksissa ja Neste Oy:n
13640: ~. 7 prosenttia rikkiä sisältävän raskaan poltto-   jalostarnoilla polttoaineena ja puhdistaa näi-
13641: iljyn käyttö. Päätös tulee voimaan vuoden           den laitosten savukaasuista rikki talteen sa-
13642:  991 alusta.                                        maan tapaan kuin hiilivoimalaitoksista. Tämä
13643:    Jo tällä hetkellä maailmanmarkkinoilla näi-      on teknisesti täysin mahdollista.
13644: len kahden polttoöljylaadun välillä on viiden-         Neste Oy:n Porvoon jalostamon tapauksessa
13645: oista prosentin hintaero. Hintaero tulee lähi-      kuitenkin meneteltiin niin, että jalostamo siir-
13646: ruosina voimakkaasti kasvamaan rikkinormien         tyi voimalaitoksissaan maakaasun käyttöön.
13647: iukentuessa. Esimerkiksi Ruotsissa vaaditaan        Yhtiö sai näin halvalla rikkipäästöjen vähen-
13648: o nyt koko maassa raskaassa pohtoöljyssä            nyksen, mutta vastaavasti sieltä jäi jäljelle
13649: rhden prosentin rikkinormi.                         rikkipitoista raskasta polttoöljyä, joka aikai-
13650:                                                     semmin oli poltettu kyseisen jalostamon voi-
13651:    Raskaan polttoöljyn puhdistaminen 2, 7 pro-      malaitoksella. Tämä rikkipitoinen raskas polt-
13652: ,entin tasolta 1 prosentin rikkipitoisuuteen        toöljy nyt siis kaavaillaan vietäväksi Pohjois-
13653: wstaa lopputuotteen hintaa noin 30-40 pro-          Suomeen. Tätä menettelyä ei voida pitää oi-
13654: :enttia. Käytännössä tämä siis merkitsee sitä,      keudenmukaisena, eikä myöskään ole ympäris-
13655: ~ttä kotimaisen energian luontaisilla käyttöalu-    töeettisesti oikein rasittaa Pohjois-Suomen
13656: ~illa, Keski- ja Pohjois-Suomessa, raskaalle        metsiä suuremmilia rikkipäästöillä kuin Etelä-
13657: >olttoöljylle annetaan vuodesta 1991 alkaen         Suomen metsiä.
13658: 1oin 30 prosentin hintakilpailuetu suhteessa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13659: cotimaiseen polttoaineeseen.                        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13660:   Pelkästään tämä toimenpide kumoaa kaikki          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13661: 1e toimet, jotka tähän mennessä on tehty            sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13662: )uomessa kotimaisen energian hintakilpailuky-       sen:
13663: ryn parantamiseksi suhteessa raskaaseen polt-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13664: oöljyyn.                                                   ryhtyä, jotta neljän eteläisen läänin li-
13665:    Perusteena ympäristöministeriön esitykseen              säksi myös muualla Suomessa sallittai-
13666: >idettiin sitä, että Neste Oy:lle tulee kalliiksi          siin vain yhden painoprosentin sisältä-
13667: ·askaan polttoöljyn puhdistaminen ja se tulisi             vän raskaan polttoöljyn käyttö, ja
13668: :ijoittaa puhdistamatta jonnekin Suomessa. El-                miten Hallitus aikoo taata kotimai-
13669: ei näin menetellä, väitetään, että Nesteen pitää           sen energian käytön myös hintakilpai-
13670: 1ankkia lännestä enemmän joko vähärikkistä                 lussa?
13671: 
13672:     Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1988
13673: 
13674:           Tellervo Renko               Pirkko Ikonen                  Timo Kietäväinen
13675:           Mauri Pekkarinen             Heikki Kokko                   Sirkka-Liisa Anttila
13676: 
13677: ~80305E
13678: 2                         1988 vp. -   KK n:o 79
13679: 
13680:     Mirja Ryynänen         Kalevi Mattila            Juhani Alaranta
13681:     Markku Lehtosaari      Annikki Koistinen         Tytti Isobaokana-Asunmaa
13682:     Anneli Jäätteenmäki    Jorma Huuhtanen           Esko Jokiniemi
13683:     Riitta Kauppinen       Seppo Pelttari            Pekka Puska
13684:     Matti Väistö           Jukka Vihriälä            Juho Sillanpää
13685:     Aapo Saari             Paavo Väyrynen            Kauko Heikkinen
13686:                            Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
13687:                                      1988 vp. -     KK n:o 79                                       3
13688: 
13689: 
13690: 
13691: 
13692:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13693: 
13694:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta käyttöä Suomessa vaikeuttavat meillä käy-
13695: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tettävän raaka-aineen koostumus ja meillä tar-
13696: olette 25 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn          vittavien lopputuotteiden jakauman edellyttä-
13697: kirjeenne n:o 235 ohella lähettänyt valtioneu-      mä jalostamotekniikka. Neuvostoliittolaisissa
13698: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        ja useimmissa muissakin raakaöljyissä on huo-
13699: kansanedustaja Rengon ym. kirjallisesta kysy-       mattavasti tislausjäännökseksi jääviä, suhteelli-
13700: myksestä n:o 79, jossa tiedustellaan:               sen suurimolekyylisiä hiilivetyjä ja jonkin ver-
13701:                                                     ran rikkiä. Näitä jää nimenomaan nykyaikai-
13702:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sissa jalostamaissa valmisteitavaan raskaaseen
13703:        ryhtyä, jotta neljän eteläisen läänin li-    polttoöljyyn. Neuvostoliitosta on tuotu Suo-
13704:        säksi myös muualla Suomessa sallittai-       meen niukkarikkistä raskasta polttoöljyä, mut-
13705:        siin vain yhden painoprosentin sisältä-      ta sen saatavuus ei ole varma 1990-luvulla.
13706:        vän raskaan polttoöljyn käyttö, ja
13707:                                                        Rikkitoimikunta arvioi, että rikkipäästöistä
13708:           miten Hallitus aikoo taata kotimai-       aiheutuvat vaikutukset ihmisiin ja luontoon
13709:        sen energian käytön myös hintakilpai-        ovat suurimmat Etelä-Suomen taajamissa ole-
13710:        lussa?                                       vien päästälähteiden vaikutusalueella. Näistä
13711:                                                     ympäristö- ja kauppapoliittisista syistä valtio-
13712:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        neuvosto teki päätöksen, jolla turvataan niuk-
13713: vasti seuraavaa:                                    karikkisen polttoöljyn saanti ainakin siellä,
13714:    Kysymyksen perusteluissa viitataan valtio-       missä sitä eniten tarvitaan. Muilla valtioneu-
13715: neuvoston päätökseen (890/87) yleisistä ohjeis-     voston päätöksillä pyritään varmistamaan, et-
13716: ta raskasta polttoöljyä käyttävien voimalaitos-     teivät raskaalle polttoöljylle asetettavat lisära-
13717: ten ja kattilalaitosten rikkidioksidipäästöjen      sitteet johda muuhun, vielä suuremmat rikki-
13718: rajoittamiseksi. Päätöksessä on annettu voima-      päästöt aiheuttavaan energiantuotantoon.
13719: laitoksille ja kattilalaitoksille rikkipäästöjen       Rikkitoimikunnan selvitysten jälkeen raaka-
13720: ohjearvot, jotka täytäntöön pantuina johtavat       öljyn tuontihinta on laskenut noin 50 prosent-
13721: käytännössä vuoden 1990 jälkeen siihen, että        tia. Öljyn hintakilpailukyvyn paranemisesta
13722: neljän eteläisen läänin taajamien laitoksissa       huolimatta jäi raskaan polttoöljyn käyttö
13723: voidaan käyttää enintään 1 prosenttia rikkiä        vuonna 1987 noin 70 prosenttiin vuoden 1980
13724: sisältävää raskasta polttoöljyä ja muissa laitok-   käytöstä ja alle puoleen vuoden 1973 käytöstä.
13725: sissa enintään 2, 7 prosenttia rikkiä sisältävää    Turpeen käyttö on kasvanut koko 1980-luvun
13726: öljyä. Alle 1 prosenttia rikkiä sisältävän ras-     ja on jo yli kaksi kertaa suurempi kuin vuonna
13727: kaan polttoöljyn käyttöä ei siis suositella kiel-   1980. Osa raskaasta pohtoöljystä on käytetty
13728: lettäväksi missään osassa Suomea. Sen sijaan        turvevoimalaitoksissa tukipolttoaineena. Tois-
13729: yli 0,2 prosenttia rikkiä sisältävän kevyen polt-   taiseksi ei näytä siltä, että valtioneuvoston
13730: toöljyn ja dieselöljyn valmistus kotimaista         päätös (890/87) juuri vaikuttaisi kotimaisten
13731: käyttöä varten sekä maahantuonti 1.1.1989           polttoaineiden hintakilpailukykyyn.
13732: jälkeen on kielletty valtioneuvoston päätöksel-        Kotimaisten polttoaineiden ja muiden koti-
13733: lä (158/87).                                        maisten energianlähteiden todellista kilpailuky-
13734:    Valtioneuvosto on tehnyt rikkipäästöjen vä-      kyä voidaan sen sijaan edistää tutkimuksen ja
13735: hentämisestä seitsemän päätöstä, jotka perus-       tuotekehityksen avulla. Tarkoitukseen on osoi-
13736: tuvat rikkitoimikun11an vuonna 1986 tekemiin        tettu vuosittain 25-27 miljoonaa markkaa ja
13737: ehdotuksiin. Rikkitoimikunnan selvitysten mu-       rahoitustuen taso aiotaan säilyttää korkeana.
13738: kaan väheni raskaan polttoöljyn kulutus vuo-        Kotimaisen energian kilpailukykyä on paran-
13739: desta 1980 vuoteen 1984 lähes 40 prosenttia,        nettu vuonna 1986 verotuksen keinoin.
13740: kun kuluttajat siirtyivät hinnaltaan öljyä edul-       Hallitus katsoo, ettei esitetty kysymys anna
13741: lisempiin polttoaineisiin. Niukkarikkisen ras-      aihetta muuttaa valtioneuvoston päätöksessä
13742: kaan polttoöljyn laajamittaista tai yksinomais-     (890/87) annettuja ohjeita. Ympäristöministe-
13743: 4                                   1988 vp. -    KK n:o 79
13744: 
13745: lisuuksia vähentää rikkipäästöjä edelleen 1990-   joiden tarkoitus on vähentää päästöjä vuoteen
13746: luvulla. Tässä valmistelussa voidaan päätyä       1993 mennessä 50 pro3enttia vuoden 1980 ta-
13747: ehdottamaan muutoksia nykyisiin päätöksiin,       sosta.
13748: 
13749:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1988
13750: 
13751:                                                               Ympäristöministeri Kaj Bärlund
13752:                                      1988 vp. -    KK n:o 79                                     5
13753: 
13754: 
13755: 
13756: 
13757:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13758: 
13759:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        det svårt att i Finland i stor omfattning eller
13760: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        enbart börja använda lågsvavlig tung brännol-
13761: nr 235 av den 25 februari 1988 till vederböran-    ja är sammansättningen hos den råvara som
13762: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       används och den förädlingsteknik som
13763: följande av riksdagsman Renko m.fl. under-         förutsätts av fördelningen av de slutprodukter
13764: tecknade spörsmål nr 79:                           som behövs hos oss. De sovjetiska och också
13765:                                                    de flesta andra råoljorna innehåller avsevärda
13766:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen mängder förhållandevis högmolekylära kolvä-
13767:          vidta för att användningen av tung ten och i någon mån svavel som återstår som
13768:          brännolja, som innehåller endast en · destillationsrest. Dessa rester stannar uttryckli-
13769:          viktprocent, skall tillåtas inte endast i gen i den tunga brännoljan som framställs vid
13770:          de fyra sydligaste länen utan också i moderna raffinaderier. Tili Finland har impor-
13771:          andra delar av Finland, och               terats lågsvavlig tung brännolja från Sovjetuni-
13772:            hur ämnar Regeringen garantera att onen, men tillgången på denna är inte säker på
13773:          inhemsk energi används också i händel- 1990-talet.
13774:          se av ett priskrig?                          Svavelkommissionen bedömde att svavelut-
13775:                                                    släppens inverkan på människor och natur är
13776:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- störst inom influensområdena för de utsläpps-
13777: samt anföra följande:                              källor som befinner sig i tätorterna 1 södra
13778:    1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili Finland. Av dessa miljö- och handelspolitiska
13779: statsrådets beslut (890/87) om allmänna anvis- skäl fattade statsrådet ett beslut, genom vilket
13780: ningar för begränsandet av svaveldioxidutsläpp tillgången på lågsvavlig brännolja tryggas åt-
13781: från kraftverk och pannanläggningar som an- minstone där sådan olja behövs mest. Syftet
13782: vänder tung brännolja. Genom beslutet har med andra statsrådsbeslut är att säkerställa att
13783: riktvärden för svavelutsläppen getts i fråga om inte de ytterligare pålagor som den tunga
13784: kraftverk och pannanläggningar. Förverkligan- brännoljan utsätts för leder tili annan energi-
13785: det av riktvärdena leder efter år 1990 i prakti- produktion, som ger upphov tili ännu större
13786: ken tili att det vid anläggningar i de fyra svavelutsläpp.
13787: sydligaste länen i tätorterna kan användas tung       Efter svavelkommissionens utredningar har
13788: brännolja, som innehåller högst en procent importpriset på råolja sjunkit med ca 50 pro-
13789: svavel, och vid övriga anläggningar olja som cent. Trots att oljan kan konkurrera bättre än
13790: innehåller högst 2, 7 procent svavel. Det rekom- förut om priserna, stannade användningen av
13791: menderas alltså inte att användning av tung tung brännolja år 1987 på en nivå av ca 70
13792: brännolja, som innehåller mindre än 1 procent procent jämfört med användningen år 1980
13793: svavel, förbjuds i någon del av Finland. Där- och på en nivå av mindre än hälften av
13794: emot är produktion för bruk i hemlandet samt användningen år 1973. Användningen av torv
13795: import av lätt brännolja och dieselolja med en har ökat under hela 1980-talet och är redan
13796: svavelhalt över 0,2 procent förbjuden genom mer än dubbelt större än år 1980. En del av
13797: statsrådets beslut (158/87).                       den tunga brännoljan har använts vid torv-
13798:     Statsrådet har fattat sju beslut om minsk- kraftverken som stödbränsle. Tills vidare ser
13799: ning av svavelutsläppen. Besluten grundar sig det inte ut som om statsrådets beslut (890/87)
13800: på svavelkommissionens förslag år 1986. Enligt har någon nämnvärd inverkan på det inhemska
13801: svavelkommissionens utredningar minskade bränslets prismässiga konkurrenskraft.
13802: användningen av tung brännolja från år 1980           De inhemska bränslenas och de övriga in-
13803: tili år 1984 med inemot 40 procent, då konsu- hemska energikällornas verkliga konkurrens-
13804: menterna övergick tili bränslen som i fråga om kraft kan däremot främjas med hjälp av forsk-
13805: priserna är förmånligare än olja. Det som gör ning och produktutveckling. För ändamålet
13806: 6                                   1988 vp. -    KK n:o 79
13807: 
13808: let har anvisats 25-27 miljoner mark årligen      miljöministeriet utreds dock behovet av och
13809: och avsikten är att bibehålla finansieringsstö-   möjligheterna att ytterligare minska svavelut-
13810: det på en hög nivå. Den inhemska energins         släppen på 1990-talet. Resultatet av denna
13811: konkurrenskraft förbättrades år 1986 genom        beredning kan komma att bli att ändringar
13812: beskattningsåtgärder.                             föreslås i de nu gällande besluten. Avsikten
13813:    Regeringen anser att spörsmålet inte ger       med dessa beslut är att fram tili år 1993 minska
13814: anledning tili att ändra de anvisningar som       utsläppen med 50 procent, jämfört med 1980
13815: getts genom statsrådets beslut (890/87). Vid      års nivå.
13816: 
13817:     Helsingfors den 5 april 1988
13818: 
13819:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
13820:                                                1988 vp.
13821: 
13822: Kirjallinen kysymys n:o 80
13823: 
13824: 
13825: 
13826: 
13827:                                   Rinne: Työllisyysvaroin palkattujen henkilöiden työsuhteiden
13828:                                      turvaamisesta
13829: 
13830: 
13831:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13832: 
13833:    Vuoden 1988 budjetin käsittelyn yhteydessä         lä, että näin turvataan se, että ketään ei kesken
13834: eduskunta edellytti hallituksen toimivan siten,       tukioikeuskauden saateta työttömäksi.
13835: että ennen työllisyyslain voimaantuloa synty-            On ilmennyt myös, että työvoimatoimistot
13836: neet työllisyystyösuhteet jatkuvat tukioikeus-        ovat joutuneet ilmoittamaan työllistetyille, että
13837: kauden loppuun. Lisäksi hallitus velvoitettiin        heidän on määrärahojen puutteen takia aloitet-
13838: vakinaistamaan tilapäisesti hoidettavia työlli-       tava "kesälomansa" jo maaliskuun aikana.
13839: syystehtäviä, koska vakinaistamisen seuraukse-           Tämän kaltaisella piittaamattomuudella ai-
13840: na julkisen vallan kustannukset eivät lisäänny.       heutetaan työllisyyshallinnon asiakaspalvelulle
13841: Työmotivaation on sen sijaan todettu selvästi         vakava toiminnallinen luottamuskriisi. Tem-
13842: paranevan vakinaistamisen myötä. Tämä puo-            poileva työllisyyspolitiikka johtaa työttömän
13843: lestaan vahvistaa julkisen sektorin kilpailuky-       ihmisen kohtuuttamaan tilanteeseen. Minkään
13844: kyä.                                                  osapuolen etujen mukaista ei ole työllisyyspoli-
13845:    Nyttemmin on ilmennyt, ettå eduskunnan             tiikka, jossa toisen työllistäminen johtaa toisen
13846: tahto ei olisikaan toteutumassa. Työvoimatoi-         työttömyyteen. Se on kokonaistaloudellisesti
13847: mistot ovat joutuneet ilmoittamaan työllisyys-        kestämätön tie.
13848: määrärahojen puutteen takia, että ennen työlli-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13849: syyslain voimaantuloa sovitut työsuhteet lop-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13850: puvat ennen tukioikeuskauden päättymistä.             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13851:                                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13852:    Hallitus on antanut ymmärtää, että se huo-
13853: lehtii lisäbudjetilla tai muin rahoitusjärjestelyin             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13854: siitä, että työllisyysrahoin palkatut henkilöt               työllisyysmäärärahat uhkaavat loppua,
13855: voivat keskeytyksettä jatkaa täyden tukioikeus-              ja
13856: kauden ajan. Hallitus ei ole kuitenkaan toimi-                  mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
13857: nut näin. Hallituksen luotettavuuden kannalta                tus aikoo ryhtyä työllisyysvaroin pal-
13858: asian tekee erityisen vakavaksi se, että hallitus            kattujen henkilöiden työsuhteiden tur-
13859: perusteli työllisyyslain porrastussääntöään si!-             vaamiseksi ja vakinaistamiscksi?
13860: 
13861:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1988
13862: 
13863:                                              Heikki Rinne
13864: 
13865: 
13866: 
13867: 
13868: 280295T
13869: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 80
13870: 
13871: 
13872: 
13873: 
13874:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13875: 
13876:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Syntyneen tilanteen johdosta työvoimaminis-
13877: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teriö on ehdottanut seuraavaan lisämenoarvio-
13878: olette 24 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           esitykseen otettavaksi tarvittavat määrärahat
13879: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         eduskunnan vahvistamien velvoitteiden toteut-
13880: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tamiseksi.
13881: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-            Asian kiireellisyyden vuoksi työvoimaminis-
13882: jallisesta kysymyksestä n:o 80:                      teriö on joutunut suorittamaan tilapäisiä mää-
13883:                                                      rärahojen alueellisia käyttösuunnitelmamuu-
13884:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        toksia, jotta tilanne saataisiin hoidettua. Täl-
13885:        työllisyysmäärärahat uhkaavat loppua,         löin lähtökohtana on ollut se, että työsuhteita
13886:        ja                                            jatketaan eduskunnan edellyttämällä tavalla.
13887:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     Lisäksi työvoimaministeriö valmistelee valtio-
13888:        tus aikoo ryhtyä työllisysvaroin palkat-      neuvoston vahvistettavaksi lisätoimenpideoh-
13889:        tujen henkilöiden työsuhteiden turvaa-        jelman, jolla työllisyyslain mukaiset velvoitteet
13890:        miseksi ja vakinaistamiseksi'?                voidaan täyttää.
13891:                                                         Vakinaistamisen osalta voidaan todeta, että
13892:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         valtiovarainministeriö on sieltä saadun tiedon
13893: vasti seuraavaa:                                     mukaan vuoden 1988 tulo- ja menoarvion mo-
13894:    Eduskunta on kuluvan vuoden tulo- ja me-          mentin 28.80.02 (Eräät muut palkat ja palk-
13895: noarvion sekä työllisyyslain porrastamisen hy-       kiot) määrärahoilla vakinaistanut 300 henkilön
13896: väksyessään edellyttänyt muun muassa, että           virat kehitysalueiden korkeakouluissa sekä 12
13897: valtion työllisyystyötehtäviin vuoden 1987 lo-       henkilön palvelussuhteet puolustuslaitoksessa.
13898: pulla palkattujen henkilöiden työsuhteita jat-       Valtiovarainministeriössä valmistellaan par-
13899: ketaan tuolloin voimassa olleiden säännösten         haillaan vielä 138 henkilön palvelussuhteen
13900: enimmäisaikoihin saakka työllisyyslain tullessa      vakinaistamista, jolloin vuonna 1988 vakinais-
13901: voimaan. Samoin eduskunta on edellyttänyt,           tettavien palvelussuhteiden määräksi tulee tulo-
13902: että vastaavasti jatketaan kuntien työtehtäviin      ja menoarvion edellyttämä 450. Tähän tarkoi-
13903: palkattujen henkilöiden sekä yrityksiä, yhteisö-     tukseen on tulo- ja menoarviossa varattu yh-
13904: jä ja yksityisiä koskevien työllistettyjen työsuh-   teensä 22,5 miljoonaa markkaa.
13905: teita. Nämä velvoitteet sitovat vuoden 1988             Vuoden 1989 tulo- ja menoarvion valmiste-
13906: tulo- ja menoarvion määrärahoja enemmän              luohjeiden mukaan kunkin viraston ja laitok-
13907: kuin mitä tulo- ja menoarviokäsittelyn yhtey--       sen tulee esittää vakinaistamiset varsinaisessa
13908: dessä arvioitiin. Tämä vähentää mahdollisuuk-        virkabudjetissaan, jolloin vakinaistamiset voi-
13909: sia työllistää uusia työttömäksi joutuneita ns.      daan käsitellä normaalissa järjestyksessä sekä
13910: har kinnanvaraisilla ty öllisyysmäärärahoilla.       valtioneuvostossa että eduskunnassa.
13911: 
13912:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1988
13913: 
13914:                                                               Työvoimaministeri Matti Puhakka
13915:                                      1988 vp. -     KK n:o 80                                       3
13916: 
13917: 
13918: 
13919: 
13920:                               Till Riksdagens Herr Talman
13921: 
13922:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             På grund av den situation som uppstått har
13923: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         arbetskraftsministeriet föreslagit att i nästa
13924: av den 24 februari 1988 tili vederbörande           tiliäggsbudgetproposition skall upptas behövli-
13925: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      ga anslag för förverkligande av de förpliktelser
13926: jande, av riksdagsman Heikki Rinne under·-          som riksdagen fastställt.
13927: tecknade spörsmål nr 80:                                På grund av ärendets brådskande natur har
13928:                                                     arbetskraftsministeriet varit tvunget att göra
13929:           Är Regeringen medveten om att sys-        temporära ändringar i de regionala disposi-
13930:        selsättningsanslagen hotar att ta slut,      tionsplanerna för anslagen för att man skall
13931:        och                                          kunna klara av situationen. Härvid har man
13932:           vilka snabba åtgärder ämnar Rege-         utgått från att anställningsförhållandena
13933:        ringen vidta för att trygga de med           förlängs på det sätt som riksdagen förutsätter.
13934:        sysselsättningsanslag avlönade perso-        Vidare kommer arbetskraftsministeriet att be-
13935:        nernas anställningsförhållanden och          reda statsrådet för fastställelse ett tilläggs-
13936:        ombilda dem tili ordinarie?                  åtgärdsprogram genom vilket sysselsättningsla-
13937:                                                     gens förpliktelser kan uppfyllas.
13938:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            I fråga om ombildande till ordinarie kan
13939: samt anföra följande:                               man konstatera att finansministeriet har enligt
13940:                                                     uppgift från ministeriet genom anslag under
13941:    Då riksdagen antog statsförslaget för inneva-    moment 28.80.02 i statsförslaget för år 1988
13942: rande år och avtrappningen av sysselsättnings-      (Vissa andra löner och arvoden) stabiliserat
13943: lagen har den bland annat förutsatt att de i        300 personers tjänster vid högskolorna i ut-
13944: statens sysselsättningsarbetsuppgifter vid slutet   vecklingsområdet samt 12 personers anställ-
13945: av år 1987 avlönade personernas anställnings-       ningsförhållanden vid försvarsväsendet. 1 fi-
13946: förhållanden när sysselsättningslagen träder i      nansministeriet bereds som bäst ombildande
13947: kraft förlängs tili maximitider enligt de då        till ordinarie av ytterligare 138 personers an-
13948: gällande stadgandena. Likaså har riksdagen          ställningsförhållanden, varvid antalet anställ-
13949: förutsatt att man på motsvarande sätt               ningsförhållanden som skall ombildas tili ordi-
13950: förlänger de i arbetsuppgifter inom kommuner        narie år 1988 blir det i statsförslaget förutsatta
13951: avlönade personernas och de hos företag, sam-       450. För detta ändamål har i statsförslaget
13952: fund och enskilda sysselsattas anställningsför-     reserverats sammanlagt 22,5 miljoner mark.
13953: hållanden. Dessa förpliktelser binder en större         Enligt direktiven för beredning av statsför-
13954: del av anslagen i statsförslaget för 1988 än vad    slaget för 1989 skall varje ämbetsverk och
13955: man i samband med behandlingen av statsför-         inrättning i sin ordinarie tjänstebudget göra en
13956: slaget beräknade. Detta minskar möjligheterna       framställning om ombildande till ordinarie,
13957: att sysselsätta nya arbetslösa genom anslag         varvid ombildande kan behandlas i normal
13958: avsedda för sysselsättning enligt prövning.         ordning både i statsrådet och i riksdagen.
13959: 
13960:     Helsingfors den 30 mars 1988
13961: 
13962:                                                             Arbetskraftsminister Matti Puhakka
13963:                                                1988 vp.
13964: 
13965: irjallinen kysymys n:o 81
13966: 
13967: 
13968: 
13969: 
13970:                                   Perho ym.: Naudanlihan omavaraisuuden turvaamisesta
13971: 
13972: 
13973:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13974: 
13975:  Maamme lehmämäärä on supistunut viime                vähentää esimerkiksi rehuviljan vientiä tukkeu-
13976: 1osina voimakkaasti. Ennen kaikkea syynä              tuville maailmanmarkkinoille. Koska lihakar-
13977: 1 ollut tarve vähentää maitotaloustuotteiden          jan lisääminen ei voi tapahtua nopeasti, olisi
13978: tllista vientiä ja tästä johtuneet valtiovallan       valtiovallan syytä jo lähiaikoina valmistella
13979: imenpiteet. Lisäsyinä ovat olleet kulunut sa-         toimenpiteitä, joilla voitaisiin elvyttää lihakar-
13980: vahinkovuosi ja maidontuottajien korkea               jan tuotantoa ja saada samalla entistä parem-
13981: :ski-ikä sekä tuotannon jatkajien puute. Kun          pia tuotteita kuluttajille.
13982: lellä mainittua kehitystä näyttää olevan tar-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13983: :en edelleen jatkaa, maamme on ajautumassa            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13984: rsyvään naudanlihan tuontiin, ellei liharotuis-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13985:   nautakarjaa tuntuvasti lisätä.                      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13986:                                                       sen:
13987: Jatkuva naudanlihan tuonti olisi maatalous-
13988: >liittisesti ja kansantaloudellisesti virheellistä,            Mitä Hallitus aikoo tehdä naudanli-
13989: >ska omavarainen tuotanto voisi tapahtua                     han omavaraisuuden turvaamiseksi tu-
13990: 1htaasti kotimaisin rehuin. Näin voitaisiin                  levaisuudessa?
13991: 
13992:    Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1988
13993: 
13994:                      Heikki Perho                              Tapani Mörttinen
13995:                      Heikki A. Ollila                          Sauli Niinistö
13996: 
13997: 
13998: 
13999: 
14000: 3306F
14001: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 81
14002: 
14003: 
14004: 
14005: 
14006:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14007: 
14008:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ollut 20-22 milj. kiloa vuodessa. Kuluvan:
14009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuonna naudanlihan tuotannon arvioidaan ole
14010: olette 26 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         van noin 118-119 milj. kg ja ylijäämän 15-
14011: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       16 milj. kg. Ylijäämästä suurin osa viedää1
14012: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      jalosteina.
14013: edustaja Heikki Perhon ym. näin kuuluvasta            Lehmäkannan karsimisen takia lähivuosin:
14014: kirjallisesta kysymyksestä n:o 81:                 tullaan naudanlihan tuotannossa lähelle 101
14015:                                                    prosentin omavaraisuustavoitetta. Tämänhet
14016:           Mitä Hallitus aikoo tehdä naudanli-
14017:                                                    kisten tuotanto- ja kulutusennusteiden mukaaJ
14018:        han omavaraisuuden turvaamiseksi tu-
14019:                                                    aivan lähivuosina ei ole syntymässä jatkuva:
14020:        levaisuudessa?                              tuontitarvetta, mutta kulutuksen ja tarjonnm
14021:                                                    kausivaihtelun takia naudanlihaa jouduttanee1
14022:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       saman vuoden aikana viemään ja tuomaan
14023: vasti seuraavaa:                                   vaikka omavaraisuusaste olisikin jonkin verra1
14024:    Maamme naudanlihan tuotannosta noin 98          yli 100 prosenttia, jotta lihamarkkinat voitai
14025: prosenttia perustuu lypsylehmiin ja niiden vasi-   siin hoitaa tasapainoisesti ilman liian suuri
14026: koihin. Lihakarjarotuisten lehmien vasikoihin      varastoimiskustannuksia. Jotta vähäiset muu
14027: perustuvan, niin sanotun itseuudistuvan nau-       tokset lihan tarjonnassa tai kulutuksessa eivä
14028: danlihan tuotannon osuus on noin kaksi pro-        johtaisi heti tuontiin tai vientiin, vientiä har
14029: senttia. Siten naudanlihan tuotanto on voimak-     joittaville liikkeille on asetettu varastointivel
14030: kaassa riippuvuussuhteessa lypsylehmien mää-       voite, joka on täytettävä ennen kuin vientilup
14031: rään.                                              voidaan antaa. Vastaavasti tuonnin osalt
14032:    Kuluvana vuonna naudanlihaa on jouduttu         maatalouden markkinointineuvostosta anm
14033: tuomaan noin 1,5 milj. kiloa, koska naudanli-      tussa asetuksessa on säädetty, että ennen tuor
14034: han tulo markkinoille on ollut tämän vuoden        nin aloittamista varastoja on purettava sääd~
14035: alkupuolella vähäisempää kuin edellisinä vuo-      tyllä määrällä.
14036: sina vastaavana aikana. Yhtenä syynä lihan-           Maidontuotannon ylijäämän vähentämise
14037: tuotannon pienenemiseen on eläinkannan ale-        seurauksena naudanlihan tuotanto alittanee i
14038: nemisen lisäksi viime kesän heikkolaatuinen        man uusia lihan tuotantoa edistäviä toimenp
14039: rehu. Naudanlihan markkinoille tuloa on hi-        teitä kulutusmäärän ilmeisesti jo 1990-luvu
14040: dastanut jonkin verran myös maataloustulorat-      alkupuoliskolla. Tästä syystä maa- ja metsät~
14041: kaisun ja maidontuotannon vähentämissopi-          lousministeriössä on jo suunniteltu toimenp
14042: musten teon odottelu.                              teitä naudanlihan tuotannon omavaraisuude
14043:    Lehmäkanta on pienentynyt 1980-luvulla          turvaamiseksi. Yksi keino tuotannon lisääm
14044: keskimäärin 18 000 eläimellä vuosittain, mikä      seksi on ohjata hinta- ja tukipolitiikalla tue
14045: on vähentänyt lihantuotantoon käytettävissä        tantoa siten, että teuraspainot nousevat. P
14046: olevien vasikoiden ja siten myös naudanlihan       temmällä aikavälillä naudanlihantuotantoa o
14047: määrää. Aiempina vuosina lehmien vähentämi-        tarkoitus lisätä emolehmiin perustuvan eli i:
14048: sestä saatu lihamäärä ja nuorten nautojen kes-     seuudistuvan naudanlihan tuotannon avulla.
14049: kiteuraspainon nousu on korvannut eläinmää-           Emolehmiin perustuvan lihantuotanuo
14050: rän vähenemisestä aiheutuvan tuotantokapasi-       edellytysten parantamiseksi kotieläinyrityste
14051: teetin alenemisen. Tämän ansiosta naudanlihan      perustamislupajärjestelmää on tarkoitus muu
14052: teurastusmäärä jopa kasvoi vuoteen 1984 asti       taa siten, että tilakohtaista lihantuotannon la~
14053: ja viimeisten neljän vuoden aikana se on pysy-     juutta ei rajoitettaisi, jos tuotanto perustu
14054: nyt 123-125 milj. kilon tasolla nautakarja-        yksinomaan emolehmistä saataviin vasikoihir
14055: määrän pienenemisestä huolimatta. Kun nau-         Lisäksi annetaan mahdollisuus vaiheittaisee
14056: danlihan kulutus on vastaavana aikana ollut        siirtymiseen maidontuotannosta emolehmii
14057: vuosittain 102-105 milj. kiloa, vientitarve on     perustuvaan naudanlihan tuotantoon. TuotaJ
14058:                                   1988 vp. -   KK n:o 81                                    3
14059: 
14060: non kannattavuuden parantamiseksi jo nykyi-     koitus korottaa ja tehdä palkkiojärjestelmästä
14061: sinkin maksettavaa emolehmäpalkkiota on tar-    pysyvä.
14062: 
14063:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1988
14064: 
14065:                                             Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
14066: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 81
14067: 
14068: 
14069: 
14070: 
14071:                              Till Riksdagens Herr Talman
14072: 
14073:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kött under motsvarande tid årligen har varit
14074: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         102-105 milj. kilogram, har exportbehovet
14075: av den 26 februari 1988 till vederbörande           varit 20-22 milj. kilogram i året. Under inne-
14076: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      varande år beräknas produktionen av nötkött
14077: jande av riksdagsman Heikki Perho m.fl. un-         vara ca 118-119 milj. kilogram och överskot-
14078: dertecknade spörsmål nr 81:                         tet 15-16 milj. kilogram. Största delen av
14079:                                                     överskottet exporteras förädlat.
14080:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
14081:                                                        På grund av gallringen av kobeståndet upp-
14082:        vidta för att i framtiden trygga självför-
14083:                                                     når man i produktionen av nötkött under de
14084:        sörjningen beträffande nötkött?
14085:                                                     närmaste åren självförsörjningsmålet om 100
14086:                                                     procent. Enligt de produktions- och konsum-
14087:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tionsprognoser som nu finns att tillgå kommer
14088: samt anföra följande:                               det inte under de närmaste åren att uppstå ett
14089:    Ca 98 procent av produktionen av nötkött i       kontinuerligt importbehov, men på grund av
14090: vårt land grundar sig på mjölkkor och deras         säsongvariationerna i konsumtionen och utbu-
14091: kalvar. Av nötköttsproduktionen utgör den           det blir man troligen tvungen att under samma
14092: produktion som baserar sig på kalvar av kött-       år exportera och importera nötkött, fastän
14093: boskapskor, s.k. självrekryterande nötkötts-        självförsörjningsgraden är över 100 procent,
14094: produktion, ca två procent. Således är produk-      för att köttmarknaden skall kunna skötas ba-
14095: tionen av nötkött kraftigt beroende av antalet      lanserat utan stora lagringskostnader. För att
14096: mjölkkor.                                           små ändringar i utbudet eller konsumtionen av
14097:    Under innevarande år har man varit tvungen       kött inte omedelbart skall leda till import eller
14098: att importera ca 1,5 milj. kilogram nötkött         export har det för affärer som bedriver export
14099: eftersom det i början av detta år har kommit        uppställts en lagringsskyldighet som skall upp-
14100: mindre nötkött på marknaden jämfört med             fyllas innan exporttillstånd kan beviljas. På
14101: motsvarande tid föregående år. En orsak till        motsvarande sätt har beträffande importen i
14102: minskningen i köttproduktionen är dels att          förordningen om marknadsföringsråd för lant-
14103: djurbeståndet har minskat och dels att fodret       bruket stadgats att innan kött importeras skall
14104: var av så dålig kvalitet senaste sommar. Det att    lagren tömmas med en stadgad mängd.
14105: det funnits så litet nötkött på marknaden har          Som en följd av minskningen av överskottet
14106: också i viss mån berott på att man väntat på        av mjölkproduktionen kommer produktionen
14107: lantbruksinkomstuppgörelsen och avtalen om          av nötkött utan nya åtgärder som främjar
14108: minskad mjölkproduktion.                            produktionen av kött troligen att underskrida
14109:    Kobeståndet har under 1980-talet minskat         konsumtionen redan i början av 1990-talet. Av
14110: med i genomsnitt 18 000 djur årligen, vilket        denna orsak har vid jord- och skogsbruksmi-
14111: har minskat antalet kalvar som kan användas         nisteriet redan planerats åtgärder som tryggar
14112: för köttproduktion och således också mängden        självförsörjningen i fråga om produktionen av
14113: nötkött. Den köttmängd som under tidigare år        nötkött. En metod att öka produktionen är att
14114: erhållits på grund av minskningen av kor och        genorn pris- och understödspolitik styra pro-
14115: ökningen i den genomsnittliga slaktvikten för       duktionen så att slaktvikterna ökar. Avsikten
14116: unga nötdjur har ersatt den minskning i pro-        är att på lång sikt öka produktionen av nötkött
14117: duktionskapaciteten viiken förorsakats av att       med hjälp av produktion som grundar sig på
14118: antalet djur minskat. På grund av detta rentav      amkor dvs., självrekryterande nötköttsproduk-
14119: ökade mängden slaktat nötkött till år 1984 och      tion.
14120: under de fyra senaste åren har den varit               För att förbättra förutsättningarna för den
14121: 123-125 milj. kilogram trots att mängden            köttproduktion som grundar sig på amkor
14122: nötboskap minskat. Då konsumtionen av nöt-          skall systemet med tillstånd att grunda hus-
14123:                                    1988 vp. -   KK n:o 81                                   5
14124: 
14125: djursföretag ändras så att omfattningen av      tion av nötkött som grundar sig på amkor.
14126: köttproduktionen för de olika lägenheterna      Avsikten är att för förbättrande av produktio-
14127: inte begränsas om produktionen enbart           nens lönsamhet höja den premie som redan för
14128: grundar sig på kalvar som fås av amkor.         närvarande betalas för amkor och göra syste-
14129: Dessutom ges möjlighet tili en gradvis över-    met med premier permanent.
14130: gång från mjölkproduktion tili sådan produk-
14131: 
14132:     Helsingfors den 5 april 1988
14133: 
14134:                                            Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
14135: Kirjallinen kysymys n:o 82
14136: 
14137: 
14138: 
14139: 
14140:                                  Männistö ym.: Postikonttoripalvelujen aloittamisesta Vehmer-
14141:                                    salmen Litmaniemellä
14142: 
14143: 
14144:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14145: 
14146:    Itä-Suomen postipiirikonttori on päätöksel-      heikennettäessä Litmaniemen postikonttorin
14147: lään 5.1.1988 n:o 29/31/88 keskeyttänyt ja          vaikutusalueella asuvien ihmisten asemaa.
14148: lakkauttanut Litmaniemen postikonttorin Veh-           Itä-Suomen postipiirikonttori ei ole kuullut
14149: mersalmen kunnassa. Postikonttori toimi Lit-        ennen lakkautuspäätöksen tekemistä niitä ih-
14150: maniemen kaupan yhteydessä, joka tuhoutui           misiä, joiden päivittäisiä elämää postikonttorin
14151: viime joulukuun puolivälissä tapahtuneessa tu-      lakkauttaminen huomattavasti vaikeuttaa.
14152: lipalossa.                                          Lakkauttamispäätös on selvästi aikaisempien
14153:                                                     suunnitelmien vastainen, siinä ei ole menetelty
14154:    Postialueen toimintasuunnitelmassa Litma-        hallintomenettelylain hengen mukaisesti ja se
14155: niemen postikonttorin toimintaa oli ajateltu        rikkoo niitä periaatteita, jotka pitäisi ottaa
14156: jatkettavaksi tämän vuoden alun jälkeen osa-        huomioon Vehmersalmen saaristokunnan kehi-
14157: aikaisena, siten, että se toimisi kaksi ja puoli    tyksen edistämiseksi.
14158: tuntia päivässä. Tulipalon takia menetettiin
14159:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14160: aikaisemmat toimintatilat ja toiminta lopetet-
14161:                                                     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
14162: tiin kokonaan.                                      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
14163:   Vehmersalmella katsotaan, ettei tulipalo ole      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14164: pätevä syy huonontaa postin palveluja Litma-        sen:
14165: niemellä. Kunnan toimesta postikanttorille on
14166:                                                               Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin
14167: esitetty tilapäistiloja siksi ajaksi, kunnes uusi
14168:                                                            toimenpiteisiin postikonttoripalvelujen
14169: kauppa uusine tiloineen rakennetaan.
14170:                                                            pikaiseksi aloittamiseksi Vehmersalmen
14171:   Tulipaloa käytettiin ikävällä tavalla hyväksi            Litmaniemellä?
14172: 
14173:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1988
14174: 
14175:           Lauha Männistö               Mirja Ryynänen                 Riitta Saastamoinen
14176:           Juhani Laitinen              Jorma Huuhtanen                Heikki Riihijärvi
14177:           Kari Rajamäki                Marja-Liisa Tykkyläinen        Seppo Kääriäinen
14178:                                        Kalle Röntynen
14179: 
14180: 
14181: 
14182: 
14183: 280298X
14184: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 82
14185: 
14186: 
14187: 
14188: 
14189:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14190: 
14191:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rän pohjalta toimipaikkojen sijaintia, toimival-
14192: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuuksia ja aukioloaikaa. Mikäli em. toimenpi-
14193: olette helmikuun 26 päivänä 1988 päivätyn            teet eivät ole riittäviä, selvitetään mahdollisuu-
14194: kirjeenne n:o 238 ohella toimittanut valtioneu-      det jatkaa toimipaikan toimintaa osa-aikaisena
14195: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tai yhdistettynä jonkin lähellä sijaitsevan toisen
14196: kansanedustaja Männistön ym. näin kuuluvas-          konttorin hoitoon tai esim. postinjakelutehtä-
14197: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 82:                vään. Todettakoon lisäksi, että PTL-Posti on
14198:                                                      aktiivisesti viime vuosina pyrkinyt kohotta-
14199:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin          maan toimipaikkojen käyttöastetta laajenta-
14200:        toimenpiteisiin postikonttoripalvelujen       malla niiden palveluvalikoimaa postin omilla
14201:        pikaiseksi aloittamiseksi Vehmersalmen        palveluilla, telen, Postipankin ja kuntien toimi-
14202:        Litmaniemellä?                                alaan liittyvillä palveluilla sekä erilaisten tuot-
14203:                                                      teiden myynti- ja välitystehtävillä. Lisäksi
14204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suunnitteilla on eräiden Autorekisterikeskuk-
14205: vasti seuraavaa:                                     sen, merenkulkuhallituksen ja Väestörekisteri-
14206:    Postitoimipaikkaverkon kehittäminen on            keskuksen tehtävien hoitaminen postitoimi-
14207: jatkuvaa ja pitkäjänteisyyttä vaativaa toimin-       paikkaverkon välityksellä.
14208: taa. Posti- ja telelaitoksen tavoitteena on tarjo-      Viime vuosikymmeninä postitoimi on panos-
14209: ta asiakkaille postipalvelut kohtuullisella etäi-    tanut erityisesti myös haja-asutusalueiden pos-
14210: syydellä palvelujen kysyntää ja palvelutasovaa-      tinjakeluun. Kun vuonna 1975 lähes 100 000
14211: timuksia vastaavina sekä samalla siten, että         taloutta eli 5,2 OJo kaikista talouksista oli ns.
14212: toiminta on tuloksellista ja taloudellista. Toi-     kohtuullisen jakelun ulkopuolella, niin vuoden
14213: mintalinja vastaa myös posti- ja telelaitoksen       1986 alussa vastaava luku oli 18 900 taloutta
14214: taloudenhoidosta annetun lain (565/50) peri-         eli 0,8 OJo kaikista talouksista. Postinjakelun
14215: aatteita. Toimipaikkaverkko käsittää tällä het-      katsotaan olevan kohtuullinen, kun postin
14216: kellä noin 2 900 postikonttoria ja noin 140          nautamatka on enintään 500 metriä yhteen
14217: postipalveluautoa, jotka välittävät sekä posti-      suuntaan mitattuna ja jakelu tapahtuu viitenä
14218: että rahaliikennepalveluja. Postikonttoriver-        päivänä viikossa.
14219: kon lisäksi haja-asutusalueilla toimii noin 350         Litmaniemen postikonttori sijaitsi Vehmer-
14220: postipalvelupistettä.                                salmen kunnassa Litmaniemen kaupan yhtey-
14221:    Maassamme viime vuosikymmeninä harjoi-            dessä. Litmaniemen postikonttorin lakkautta-
14222: tetun elinkeino- ja yhteiskuntapolitiikan seu-       minen oli esillä jo vuonna 1986. Itä-Suomen
14223: rauksena on nimenomaan maaseutualueita               postipiirikonttorin suunnitelmissa Litmanie-
14224: kohdannut väestökato, jolloin väestö ja sen          men postikonttorin toimintaa oli suunniteltu
14225: tarvitsemat kauppa- ja muut palvelut ovat            jatkettavaksi 1.1.1988 lähtien osa-aikaisena
14226: kasvavassa määrin keskittyneet kaupunkeihin          kahden ja puolen tunnin päiviitäisellä aukiolo-
14227: ja maaseutukeskuksiin. Tämä on merkinnyt             ajalla. Litmaniemen kaupan kiinteistön tuhou-
14228: maaseutukylien kauppojen, koulujen, paikal-          duitua tulipalossa 14.12.1987 Itä-Suomen
14229: lispankkien kanttareiden jne. lakkauttamista.        postipiirikonttori päätti 5.1.1988, että Litma-
14230: Tapahtunut kehitys on vaikeuttanut myös              niemen postikonttorin toiminta keskeytetään
14231: haja-asutusalueiden postikonttoriverkon ylläpi-      1.1.1988 lukien ja että postikonttori lakkaute-
14232: tämistä ja on merkinnyt toimipaikkojen huo-          taan 1.5.1988 lukien.
14233: mattavaa käyttöasteen alenemista sekä palvelu-          Tehdyt päätökset perustuivat toisaalta toimi-
14234: jen yksikkökohtaisien kustannusten kohtuu-           paikan vähäiseen käyttöasteeseen jo usean vuo-
14235: tonta kohoamista.                                    den ajalta ja toisaalta tulipalon aiheuttamaan
14236:    Toimipaikkapalvelujen tarjonta pyritään so-       muuttuneeseen tilanteeseen. Toimipaikan toi-
14237: peuttamaan kysyntään ensisijaisesti tarkista-        mialue käsitti vain 80 taloutta. Laskennallinen
14238: maila palvelujen kysynnän ja liikenteen mää-         työmäärä yhtä aukiolotuntia kohden oli vain
14239:                                      1988 vp. -     KK n:o 82                                     3
14240: 
14241: 14 minuuttia. Kaupan palaminen aiheuttaa            olevan asian yhteydessä. Saaristoasiain neuvot-
14242: sen, että alueen asukkaat joutuvat entistä          telukunnan lausunnon Itä-Suomen postipiiri-
14243: enemmän asioimaan muualla, lähinnä Vehmer-          konttori on hankkinut jo vuonna 1986.
14244: salmen kuntakeskuksessa, jossa myös posti- ja          Liikenneministeriö on asettanut työryhmän
14245: pankkiasiat samalla hoidetaan. Tästä syystä         tehtävänään selvittää ja laatia ehdotuksensa
14246: postipalvelujen kysyntä Litmaniemellä vähenee       posti- ja telelaitoksen postitoimipaikkaverkon
14247: entisestään. Edellä olevan johdosta Litmanie-       kehittämiseen liittyvistä periaatteista. Samalla
14248: men postikonttorin pitäminen toiminnassa eri-       on sovittu siitä, että PTL-Posti ei toistaiseksi
14249: laisissa tilapäistöissä ei voi tulla kysymykseen    18.2.1988 lukien toteuta yhtään postitoimipai-
14250: edes osa-aikaisena.                                 kan lakkauttamista, vaan tilanne vakiinnute-
14251:    PTL-Posti ei katso menetelleensä asiassa         taan nykyiselle tasolle. Tämä sopimus koskee
14252: hallintomenettelylain vastaisesti. Toimipaikan      sekä postikonttoreita että postipalvelupisteitä.
14253: lakkauttamispäätöksissä ei ole hallintomenette-        Tämä merkitsee sitä, että PTL-Posti ei tule
14254: lylain 15 §:ssä tarkoitettuja asianosaisia, joita   toistaiseksi toteuttamaan tekemäänsä Litma-
14255: tulisi kuulla sanotun pykälän mukaisesti. Asi-      niemen postikonttorin lakkauttamispäätöstä.
14256: aan soveltuu sen sijaan osittain hallintomenet-     Sen sijaan päätös Litmaniemen postikonttorin
14257: telylain 13 §, jonka mukaista tiedottamista         toiminnan keskeyttämisestä pysyy toistaiseksi
14258: posti- ja telelaitos on harjoittanut puheena        voimassa.
14259: 
14260:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1988
14261: 
14262:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
14263: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 82
14264: 
14265: 
14266: 
14267: 
14268:                              Till Riksdagens Herr Talman
14269: 
14270:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         genom att, på basis av efterfrågan på tjänster
14271: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         och av trafikmängden, justera anstalternas pla-
14272: nr 238 av den 26 februari 1988 tili vederböran-     cering, befogenheter och öppethållningstider.
14273: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        Hall ovan nämnda åtgärder inte är tillräckliga,
14274: följande av riksdagsledamot Männistö m.fl.          utreds möjligheterna att fortsätta anstaltens
14275: undertecknade spörsmål nr 82:                       verksamhet på deltid eller att sammanslå den
14276:                                                     med något annat kontor i närheten, som skulle
14277:          Ämnar Regeringen vidta snara åtgär-        sköta verksamheten eller t.ex. postutdelnings-
14278:        der för att man snart skulle kunna           uppgiften. Det bör dessutom konstateras att
14279:        börja erbjuda postkontorstjänster i Lit-     PTV-Posten under de senaste åren aktivt har
14280:        maniemi i Vehmersalmi?                       försökt öka anlitandet av anstalterna genom
14281:                                                     att komplettera deras serviceutbud med post-
14282:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ens egna tjänster och med betjäningsformer
14283: samt anföra följande:                               som hör tili teles, Postbankens och kommuner-
14284:    Utvecklandet av nätet av postanstalter är en     nas verksamhetsområden samt genom försälj-
14285:                                                     ning och förmedling av olika produkter. Dess-
14286: fortgående verksamhet, som kräver långsiktig
14287: planering. Post- och telestyrelsen har som mål      utom finns det planer på att, via nätet av
14288: att erbjuda sina kunder posttjänster på ett         postanstalter, sköta vissa av Bilregistercentra-
14289: rimligt avstånd, så att tjänsterna motsvarar        lens, sjöfartsstyrelsens och Befolkningsregister-
14290:                                                     centralens uppgifter.
14291: efterfrågan och kraven på servicenivå, tillika så
14292: att verksamheten är framgångsrik och lönsam.           Under de senaste årtiondena har postväsen-
14293: Verksamhetsnormen motsvarar också princi-           det satsat speciellt på postutdelningen i gles-
14294: perna i lagen om post- och televerkets hushåll-     bygderna. Medan det år 1975 fanns närmare
14295: ning (565/50). Nätet av anstalter omfattar för      100 000 hushåll, dvs. 5,2 OJo av alla hushåll,
14296: tillfället ca 2 900 postkontor och ca 140 post-     som stod utanför den s.k. rimliga utdelningen
14297: betjäningsbilar, som förmedlar service i fråga      var motsvarande siffra i början av år 1986
14298: om både posttrafik och penningrörelse. Utöver       18 900 hushåll, dvs. 0,8 OJo av alla hushåll.
14299: postkontorsnätet finns det i glesbygden ca 350      Postutdelningen anses vara rimlig då den sträc-
14300: posttj änstställen.                                 ka som skall tillryggaläggas för att hämta
14301:    Till följd av den närings- och socialpolitik     pasten är högst 500 meter i en riktning och
14302: som förts i vårt land under de senaste årtionde-    utdelningen sker fem dagar i veckan.
14303: na har befolkningen särskilt minskat på lands-         Litmaniemi postkontor var beläget i Veh-
14304: bygden. Befolkningen och de former av service       mersalmi kommun i anslutning tili butiken i
14305: genom butiker o.a. den behöver har i allt högre     Litmaniemi. Nedläggandet av Litmaniemi
14306: grad koncentrerats tili städer och landsortscen-    postkontor diskuterades redan 1986. Östra Fin-
14307: tra. Detta har medfört en indragning av buti-       lands postdistriktskontor hade planer på att
14308: ker, skolor, lokala bankkontor osv. i byarna        fortsätta verksamheten vid Litmaniemi post-
14309: på landsbygden. Den utveckling som skett har        kontor räknat från 1.1.1988 på deltid med en
14310: också försvårat upprätthållandet av postkon-        daglig öppethållningstid på 2 112 timmar. Ef-
14311: torsnätet i glesbygderna. Den har likaså inne-      ter det att Litmaniemi butiks fastighet förstör-
14312: burit en märkbar minskning i glesbygderna.          des i en brand 14.12.1987, beslöt Östra Fin-
14313: Den har likaså inneburit en märkbar minsk-          lands postdistriktskontor 5.1.1988 att verksam-
14314: ning i anlitandet av anstalterna samt en orimlig    heten vid Litmaniemi postkontor skall avbrytas
14315: ökning av kostnaderna för tjänsterna per en-        räknat från 1.1.1988 och att postkontoret skall
14316: het.                                                läggas ned räknat från 1.5.1988.
14317:    Avsikten är att försöka anpassa utbudet på          Besluten grundades å ena sidan på att anstal-
14318: service vid anstalterna efter efterfrågan främst    ten under flera års tid anlitades i så ringa
14319:                                     1988 vp. -     KK n:o 82                                      5
14320: 
14321: omfattning och å andra sidan på den föränd-        borde höras. Däremot passar 13 § i lagen om
14322: ring som eldsvådan hade orsakat i situationen.     förvaltningsförfarande delvis in på ärendet.
14323: Anstaltens verksamhetsområde omfattade bara        Post- och televerket har bedrivit i sagda lagrum
14324: 80 hushåll. Den beräknade arbetsmängden var        avsedd informationsverksamhet i ärendet i frå-
14325: bara 14 minuter per timme anstalten höll           ga. Skärgårdsdelegationens utlåtande har Östra
14326: öppet. Eftersom butiken brann ner är invånar-      Finlands postdistriktskontor införskaffat redan
14327: na på området tvungna att uträtta sina ärenden     år 1986.
14328: på andra orter mer än tidigare. Detta sker då          Trafikministeriet har tillsatt en arbetsgrupp
14329: närmast i Vehmersalmi kommuns centrum, där         med uppgift att utreda och utarbeta ett förslag
14330: det samtidigt också går att sköta post- och        tili principer med anknytning tili utvecklandet
14331: bankärenden. Av denna orsak minskar efter-         av post- och televerkets nät av postanstalter.
14332: frågan på posttjänster i Litmaniemi ytterligare.   Samtidigt har man kommit överens om att
14333: På grund av det ovan nämnda kan det inte           PTV-Posten tills vidare, räknat från 18.2.1988,
14334: komma i fråga att ens på deltid upprätthålla       inte indrar en enda postanstalt, utan att dagens
14335: Litmaniemi postkontor i olika tillfälliga utrym-   situation skall stabiliseras. Detta avtal gäller
14336: men.                                               både postkontor och posttjänstställen.
14337:    PTV-Posten anser inte att den i ärendet             Detta innebär att PTV-Posten tills vidare
14338: skulle ha handlat i strid med lagen om förvalt-    inte kommer att verkställa beslutet om att
14339: ningförfarande. Då det fattas beslut att lägga     lägga ned Litmaniemi postkontor. Beslutet om
14340: ned en anstalt finns det inga sådana parter som    avbrottet i verksamheten vid Litmaniemi post-
14341: enligt 15 § i lagen om förvaltningsförfarande      kontor förblir däremot tills vidare i kraft.
14342: 
14343:     Helsingfors den 29 mars 1988
14344: 
14345:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
14346:                                              1988 vp.
14347: 
14348: Kirjallinen kysymys n:o 83
14349: 
14350: 
14351: 
14352: 
14353:                                 Laine ym.: Raskaalle liikenteelle osoitettavista reiteistä Paimiossa
14354: 
14355: 
14356:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14357: 
14358:    Liikenneministeriön päätökset suurimpien        nykyisellään ylikuormitettu ja liikenteen vilk-
14359: sallittujen telipainojen korottamisesta 16 ton-    kauden johdosta vaarallinen n. 1 500:lle tien
14360: nista 18 tonniin ja yhdistelmäajoneuvon suu-       välittömässä läheisyydessä päivittäin liikkuval-
14361: rimman painon nostamisesta 48 tonnista 56          le koululaiselle. Kaikki Paimion koulut on
14362: tonniin tulee merkitsemään lisääntyviä rasituk-    keskitetty Vistalle. Kaikki koululaiset käyttävät
14363: sia ja paineita teitä ja siltoja kohtaan.          päivittäin tåtä Vistan tietä.
14364:    Erittäin kovalle koetukselle joutuvat sillat.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14365: Asiantuntija-arvioissa on lausuttu, että n. 400    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
14366: siltaa on joutumassa vaaravyöhykkeeseen.           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
14367: Suurin osa näistä silloista lienee rakennettu      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14368: 1950-luvulla, jolloin ei nykyisiä ja yhä suurem-   sen:
14369: pia telipainoja ja yhdistelmäajoneuvopainoja
14370: osattu ottaa huomioon.                                      Onko Hallitus tietoinen, että ajoneu-
14371:    TVL on parhaillaan tekemässä selvityksiä               vojen sallittujen painorajojen korotta-
14372: siitä, miten sillat kestävät kuormituksen kas-            minen vaarantaa siltojen kestävyyden
14373: vua ja mitkä mainituista silloista asetetaan              mm. valtatiellä n:o 1 Paimiossa, ja jos
14374: tarkkailuun.                                              on,
14375:    Paimiossa on kannettu huolta Paimionjoen                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14376: ja Halikonjoen siltojen kestävyydestä ja siitä            ryhtyä sen estämiseksi, että raskas lii-
14377: mahdollisuudesta, että raskas liikenne johdet-            kenne ohjattaisiin Paimion Vistan kaut-
14378: taisiin Paimion Vistan kautta. Vista on jo                ta tapahtuvaksi?
14379: 
14380:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1988
14381: 
14382:                      Ensia Laine                            Anna-Liisa Jokinen
14383: 
14384: 
14385: 
14386: 
14387: 280301A
14388: 2                                    1988 vp. -    KK n:o 83
14389: 
14390: 
14391: 
14392: 
14393:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14394: 
14395:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kiertotien järjestämistä raskaille erikoiskulje-
14396: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tuksille puutteellisen kantavuutensa takia.
14397: olette 26 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         Kiertoreittinä on käytetty Marttilan kautta kul-
14398: kirjeenne n:o 239 ohella toimittanut valtioneu-    kevaa maantietä n:o 224. Painorajoitusta kum-
14399: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       mallakaan sillalla ei ole, joten normaalit 48
14400: kansanedustaja Ensio Laineen ym. näin kuulu-       tonnin painoiset ajoneuvoyhdistelmät ovat voi-
14401: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 83:           neet ja voivat vapaasti ylittää kyseiset sillat.
14402:                                                       Tekemiinsä tutkimuksiin ja laskelmiin perus-
14403:          Onko Hallitus tietoinen, että ajoneu-     tuen tie- ja vesirakennushallitus ei pidä siltojen
14404:        vojen sallittujen painorajojen korotta-     yleistä painorajoittamista välttämättömänä sit-
14405:        minen vaarantaa siltojen kestävyyden        tenkään, kun korotetut teli- ja kokonaispainot
14406:        mm. valtatiellä n:o 1 Paimiossa, ja jos     vuonna 1990 tulevat voimaan. Koska korote-
14407:        on,                                         tuista painoista aiheutuu kuitenkin siltojen en-
14408:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tistä nopeampi rappeutuminen, niin sillat tul-
14409:        ryhtyä sen estämiseksi, että raskas lii-    laan asettamaan tehostettuun tarkkailuun.
14410:        kenne ohjattaisiin Paimion Vistan kaut-        Moottoriajoneuvoasetuksen mukaiselle nor-
14411:        ta tapahtuvaksi?                            maalille liikenteelle ei siis tarvitse osoittaa, ei
14412:                                                    nyt eikä painojen korottamisen jälkeenkään,
14413:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       erityistä kiertotietä Paimiossa. Raskaat luvan-
14414: vasti seuraavaa:                                   varaiset erikoiskuljetukset tullaan edelleen oh-
14415:   Valtatiellä n:o 1 Paimiossa sijaitsevat Paimi-   jaamaan alussa mainittua reittiä Marttilan
14416: onjoen ja Halikonjoen sillat edellyttävät jo nyt   kautta.
14417: 
14418:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1988
14419: 
14420:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
14421:                                     1988 vp. -     KK n:o 83                                     3
14422: 
14423: 
14424: 
14425: 
14426:                              Tili Riksdagens Herr Talman
14427: 
14428:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        porterna. Landsväg nr 224 som går genom
14429: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Marttila har använts som omfartsrutt. lngen-
14430: nr 239 av den 26 februari 1988 tili vederböran-    dera bron har någon viktbegränsning, varför
14431: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       normala fordonskombinationer med en vikt på
14432: följande av riksdagsman Ensio Laine m.fl.          48 ton har kunnat och kan fritt köra över de
14433: undertecknade spörsmål nr 83:                      ifrågavarande broarna.
14434:          Är Regeringen medveten om att hö-            På basis av sina undersökningar och beräk-
14435:        jandet av tillåtna viktgränser för for-     ningar anser väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
14436:        don utgör en risk för broarnas hållbar-     att det inte är nödvändigt med en allmän
14437:        het bl.a. på huvudväg nr 1 i Pemar och      viktbegränsning för broarna ens efter det att
14438:        om så är fallet,                            bestämmelserna om höjda boggie- och total-
14439:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      vikter träder i kraft år 1990. Eftersom de höjda
14440:        ta för att förhindra att den tunga trafi-   viktgränserna dock föranleder att broarna slits
14441:        ken styrs via Vista i Pemar?                ned snabbare än förut, kommer de att under-
14442:                                                    ställas effektiverad kontroll.
14443:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          För den normaltrafik som avses i fordonsför-
14444: samt anföra följande:                              ordningen behövs således varken nu eller efter
14445:   Broarna över Pemarån och Halikonjoki i           höjningen av viktgränserna någon omfartsväg i
14446: Pemar på huvudväg nr 1 förutsätter redan nu        Pemar. De tunga specialtransporterna för vilka
14447: på grund av sin bristfälliga bärighet att en       tillstånd krävs kommer fortfarande att dirige-
14448: omfartsväg anordnas för de tunga specialtrans-     ras via den tidigare nämnda rutten i Marttila.
14449: 
14450:     Helsingfors den 29 mars 1988
14451: 
14452:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
14453: 1
14454: 
14455: 1
14456: 
14457: 1
14458: 
14459:     1
14460: 
14461:     1
14462: 
14463:     1
14464: 
14465:     1
14466: 
14467:         1
14468: 
14469:         1
14470: 
14471:         1
14472: 
14473:         1
14474: 
14475:             1
14476: 
14477:             1
14478:                                               1988 vp.
14479: 
14480: Kirjallinen kysymys n:o 84
14481: 
14482: 
14483: 
14484: 
14485:                                  Renko ym.: Moottoriajoneuvoveron perintää koskevien säännös-
14486:                                    ten muuttamisesta
14487: 
14488: 
14489:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14490: 
14491:    Moottoriajoneuvoverosta 30.12.1966 anne-         Pääsääntöisesti muut verot voi maksaa Posti-
14492: tun lain 24 §:n mukaan vero kannetaan rahana        pankkiin tai postisiirtoliikettä välittävään pos-
14493: asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla.        titoimipaikkaan vielä eräpäivänkin jälkeen jo-
14494:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain täy-        ko eräpäivää seuraavan kuukauden loppuun
14495: täntöönpanosta ja soveltamisesta 30.12.1966         tai, mikäli eräpäivä on kuukauden alussa, sa-
14496: annetun asetuksen 5 §:n mukaan :1joneuvovero        man kuukauden loppuun. Perintämenettelyn
14497: on maksettava 1 §:ssä määrättynä aikana, vii-       poikkeavuus aiheuttaa käytännössä sen, että
14498: meistään verolippuun merkittynä eräpäivänä          jos ns. dieselvero jää mm. huomaamattomuu-
14499: verolipun yhteydessä annetulla tilillepanokor-      den vuoksi maksamatta eräpäivänä, tästä seu-
14500: tilla Postipankkiin, postisiirtoliikettä välittä-   raa heti veron lähettäminen pakkoperintään.
14501: vään postitoimipaikkaan tai valtiovarainminis-      Tätä ei voida pitää oikeudenmukaisena ja koh-
14502: teriön määräämään muuhun rahalaitokseen,            tuullisena muiden verojen perintään ja maksa-
14503: eikä näillä eräpäivän jälkeen ole oikeutta ottaa    miseen nähden. Moottoriajoneuvoveron peri-
14504: vastaan varsinaisen ajoneuvoveron suorituksia.      minen ei vastaa tämän päivän käytäntöä, on-
14505:                                                     han asetuskin annettu yli 20 vuotta sitten.
14506:    Saman asetuksen 7 §:n mukaan, jollei varsi-
14507: naista ajoneuvoveroa ole suoritettu viimeistään        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14508: verolippuun merkittynä eräpäivänä, maksuun-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
14509: panon toimittavan viranomaisen on kirjoitetta-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
14510: va veronmaksunsa laiminlyöneelle pakkoperin-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14511: täliput ja lähetettävä ne kaksin kappalein          sen:
14512: asianomaiselle ulosottoviranomaiselle periruis-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14513: toimenpiteitä varten.                                      siin moottoriajoneuvoveron perintää
14514:     Edellä olevat ns. dieselveron perintää koske-          koskevan asetuksen muuttamiseksi vas-
14515: vat säännökset poikkeavat olennaisesti siitä,              taamaan valtion välittömien verojen pe-
14516: mitä muiden verojen perinnästä on säädetty.                rintää koskevaa käytäntöä?
14517: 
14518:     Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1988
14519: 
14520:           Tellervo Renko               Kauko Heikkinen                Jukka Vihriälä
14521:           Esko Aho                     Juhani Alaranta                Matti Väistö
14522:           Eino Siuruainen              Juho Sillanpää                 Kimmo Sarapää
14523:           Mauri Pekkarinen             Aapo Saari                     Annikki Koistinen
14524:                                        Esko Jokiniemi
14525: 
14526: 
14527: 
14528: 
14529: 280299Y
14530: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 84
14531: 
14532: 
14533: 
14534: 
14535:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14536: 
14537:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin        siihen, että veron tulee olla suoritettu, kun
14538: mukaisessa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          ajoneuvoa käytetään. Lain 26 §:n mukaan
14539: mies, olette 25 päivänä helmikuuta 1988 päivä-     moottoriajoneuvosta viimeksi suoritettua veroa
14540: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     osoittava todiste on pidettävä mukana ajoneu-
14541: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     voa käytettäessä ja näytettävä vaadittaessa po-
14542: sanedustaja Tellervo Rengon ym. näin kuulu-        liisi- tai tulliviranomaiselle. Lain 27 §:n mu-
14543: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 84:           kaan näiden viranomaisten on estettävä moot-
14544:                                                    toriajoneuvon käyttö, jos varsinaisen ajoneu-
14545:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     voveron erääntynyttä osaa ei ole suoritettu.
14546:        siin moottoriajoneuvoveron perintää
14547:                                                       Ajoneuvoveroa kantavana viranomaisena on
14548:        koskevan asetuksen muuttamiseksi vas-
14549:                                                    Autorekisterikeskus, jolle tästä verosta huoleh-
14550:        taamaan valtion välittömien verojen pe-
14551:                                                    timisen lisäksi kuuluu veronkantoon liittyvinä
14552:        rintää koskevaa käytäntöä?
14553:                                                    tehtävinä vain autoveron kantaminen tietyissä
14554:                                                    tapauksissa. Verotukseen liittyvät tehtävät ei-
14555:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vat siten ole Autorekisterikeskuksen varsinaisia
14556: vasti seuraavaa:                                   päätehtäviä sillä tavoin kun ne ovat esimerkiksi
14557:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain (7221      välittömien verojen kannosta huolehtivissa lää-
14558: 66) 3 §:n 2 momentin mukaan varsinainen            ninverovirastoissa. Autorekisterikeskuksella ei
14559: ajoneuvovero eli ns. dieselvero on suoritettava    esimerkiksi ole verotuksen valvontaa varten
14560: kultakin verovuodelta, jona on kalenterivuosi.     vastaavaa omaa organisaatiota kuin välittö-
14561: Vero kannetaan mainitun lain mukaan veron-         mässä verotuksessa on. Muun muassa tämän
14562: alaisista ajoneuvoista, jotka ovat verovuoden      vuoksi ajoneuvoverotuksessa valvonta on jär-
14563: aikana ajoneuvorekisteriin merkittyinä. Varsi-     jestetty edellä sanotulla tavoin poliisi- ja tulli-
14564: nainen ajoneuvovero on siten luonteeltaan ajo-     viranomaisten avulla tapahtuvaksi. Tällaisen
14565: neuvon hallinnan perusteella kannettava vero.      järjestelyn edellytyksenä on, että ajoneuvon
14566:    Kun varsinainen ajoneuvovero kannetaan re-      käyttäjän on voitava aina osoittaa suoritta-
14567: kisteröidyn veronalaisen ajoneuvon hallinnan       neensa ajoneuvosta kannetut verot ennen ajo-
14568: tai omistuksen perusteella verovuoden aikana,      neuvon käyttöä.
14569: on katsottu tarkoituksenmukaiseksi järjestää          Sanotun järjestelmän kanssa olisi periaat-
14570: tämän veron kantaminen tapahtuvaksi ennen          teessa huonosti yhteensopivaa ottaa käyttöön
14571: sitä aikaa, jolta vero tulee suoritettavaksi.      veron suorittamista koskevia sellaisia menette-
14572: Ajoneuvovero maksuunpannaan käytännössä            lyjä, joissa on kysymys veron eräpäivän jäl-
14573: verovuotta edeltävän vuoden lopulla tuolloin       keen tapahtuvasta suorittamisesta. Vaikka
14574: ajoneuvorekisterissä olevien tietojen perusteel-   myös välittömät verot asianomaisissa verolaeis-
14575: la. Verovelvolliset saavat asianomaisen maksu-     sa olevien säännösten mukaan edellytetään
14576: lipun siten ennen verovuoden alkua. Veron          suoritettavaksi eräpäivänä, näihin ei kuiten-
14577: määrästä riippuen vero on suoritettava joko        kaan liity esimerkiksi vastaavaa verovelvollisel-
14578: yhtenä eränä koko vuodelta tai kahtena taikka      le valvontatilanteissa säädettyä näyttövelvolli-
14579: neljänä eränä.                                     suutta kuin mihin ajoneuvon käyttäjä on vel-
14580:    Moottoriajoneuvoverolaissa on useitakin         vollinen viranomaisten tarkastaessa ajoneuvoja
14581: säännöksiä, jotka liittyvät veron suorittamisen    liikennevalvonnan tai myös ajoneuvon katsas-
14582: ajankohtaan. Lain 10 §:n mukaan vero on            tamisen yhteydessä.
14583: maksettava veronkannassa ja erääntynyt vero           Käytännössä ajoneuvoveron maksuunpano
14584: on maksettava ennen kuin moottoriajoneuvoa         toimitetaan verovuotta edeltävän vuoden mar-
14585: asianomaisena vuonna käytetään, jollei rekiste-    raskuun lopulla rekisteriin merkittyjen tietojen
14586: nviranomainen yksittäistapauksessa toisin          perusteella. Maksuliput lähetetään tällöin ve-
14587: määrää. Ajoneuvoveron suorittamisen valvon-        ronalaisten ajoneuvojen senhetkisille, rekiste-
14588: taa koskevat säännökset perustuvat niin ikään      riin merkityille omistajille käytännössä joulu-
14589:                                      1988 vp. -     KK n:o 84                                       3
14590: 
14591: kuun alkupuolella. Veron tai sen ensimmäisen        veron erapaivän välillä ovat kokonaan toisen
14592: erän eräpäivä on yleensä verovuotta edeltävän       tyyppinen veron maksamattajättämisen syy
14593: vuoden viimeisenä arkipäivänä. Tässä järjes-        kuin välittömässä verotuksessa saattaa tulla
14594: tyksessä on esimerkiksi vuoden 1988 moottori-       kysymykseen. Ajoneuvoveron kannon voidaan
14595: ajoneuvoverotuksessa lähetetty 301 719 kappa-       siten katsoa toimivan tehokkaasti.
14596: letta maksulippuja, joilla kannettavan veron
14597: määrä on noin 319,1 miljoonaa markkaa. Erä-            Mainituista syistä voidaan katsoa, etteivät
14598: päivänä vero jäi suorittamatta 11 740 maksuli-      välittömän verotuksen veronkannassa sovellet-
14599: pulla, eli vajaassa neljässä prosentissa maksu-     tavat menettelyt sellaisenaan ole soveltuvia
14600: lippujen määrästä. Tämä ryhmä on kappalelu-         moottoriajoneuvoveron kantoon. Tarkoitukse-
14601: vultaan ollut useina vuosina suunnilleen sa-        na ei ole myöskään tämän veron kannassa
14602: mansuuruinen. Osa veron suorittamisen lai-          toteuttaa järjestelyjä, jotka eivät vastaa asian-
14603: minlyönneistä johtuu kuitenkin esimerkiksi sii-     omaisen veron erityispiirteitä ja jotka saattaisi-
14604: tä, että veronalaisen ajoneuvon omistussuhteet      vat johtaa veronkannon tehokkuuden heikke-
14605: ovat voineet vaihtua maksuunpanen edellä            nemiseen ja varsinaisen ajoneuvoveron jää-
14606: mainitun, yleensä verovuotta edeltävän vuoden       mien kasvuun. Jos asiaa tarkastellaan verovel-
14607: marraskuussa tapahtuvan tietokoneajon ja ve-        vollisten näkökulmasta, ei ajoneuvoveron
14608: rovuoden alkamisen välillä. Ulosottoteitse pe-      maksupaikkojen lisääminen eräpäivän jälkeen
14609: rittäväksi jäämänä olevat ajoneuvoverot lähe-       näytä tarpeelliselta. Välittömien verojen kan-
14610: tetään käytännössä sen jälkeen kun Autorekis-       nasta saatujen kokemusten mukaan todennä-
14611: terikeskus on suorittanut muun muassa maini-        köisesti vain suhteellisen pieni osa veron mak-
14612: tunlaisista rekisteritietojen muutoksista johtu-    samisen laiminlyöneistä verovelvollisista tulisi
14613: vat tarkistukset ja tehnyt tarvittavat korjaukset   suorittaneeksi veronsa vapaaehtoisesti, vaikka
14614: ja muutokset maksulippuihin.                        maksupaikkoja lisättäisiin. Myös se, että erä-
14615:    Verrattaessa ajoneuvoveron kantoa välittö-       päivän laiminlyöntien määrät ovat ajoneuvove-
14616: mässä verotuksessa esimerkiksi lopullisen ve-       rotuksessa suhteellisesti huomattavasti pienem-
14617: ron kantoon, voidaan todeta, että lopullisen        mät kuin välittömässä verotuksessa eikä lai-
14618: veron kannassa jää suhteellisesti laskettuna        minlyöntien määrä ole lisääntynyt, osoittaa,
14619: yleensä hieman yli nelinkertainen määrä vero-       että verovelvolliset osaavat ja voivat tässä ve-
14620: lippuja eräpäivänä suorittamatta. Näistä vajaat     rotusmuodossa poikkeuksellisen hyvin noudat-
14621: 30 prosenttia tulee maksetuksi esimerkiksi ve-      taa myös veron suorittamiseen liittyviä velvolli-
14622: rovelvollisen saatua maksumuistutuksen taikka       suuksiaan. Tästä huolimatta kysymyksessä ja
14623: muutoin jälkikantoaikana. Noin 70 prosenttia        sen perusteluissa esitettyjen näkökohtien joh-
14624: eräpäivänä maksamatta jätetyistä lopullisen ve-     dosta on syytä selvittää, voitaisiinko ajoneuvo-
14625: ron verolipuista joudutaan siten lähettämään        veron maksupaikkoja lisäämällä ja menettelyä
14626: perittäväksi ulosottoteitse. Vertailu merkitsee     kehittämällä tehdä tämän veron suorittaminen
14627: siten sitä, että moottoriajoneuvoveron kanto        verovelvollisille nykyistä helpommaksi ja jous-
14628: on veron kertymisen kannalta tehokkaasti jär-       tavammaksi. Valtiovarainministeriö ryhtyy toi-
14629: jestetty. Vertailussa tulee lisäksi ottaa huo-      menpiteisiin järjestelmän arvioimisessa ja ke-
14630: mioon, että ajoneuvoverotuksessa auton omis-        hittämisessä tarpeellisten tarkempien selvitys-
14631: tussuhteiden muutoksista johtuvat verovelvolli-     ten hankkimiseksi asianomaisilta viranomai-
14632: sen vaihtumiset maksulipun lähettämisen ja          silta.
14633: 
14634:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1988
14635: 
14636:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
14637: 4                                     1988 vp. -     KK n:o 84
14638: 
14639: 
14640: 
14641: 
14642:                               Till Riksdagens Herr Talman
14643: 
14644:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          erlagd då fordonet används. Enligt Jagens 26 §
14645: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          skall intyg över den senast erlagda skatten för
14646: av den 25 februari 1988 tili vederbörande            motorfordonet medföras då fordonet används
14647: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       och på anfordran företes för polis- eller tull-
14648: jande av riksdagsledamot Tellervo Renko m.fL         myndighet. Enligt lagens 27 § skall dessa myn-
14649: undertecknade spörsmål nr 84:                        digheter förhindra att motorfordonet används,
14650:                                                      om den till betalning förfallna delen av den
14651:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         egentliga fordonsskatten inte har erlagts.
14652:        att ändra förordningen som gäller upp-
14653:                                                          Fordonsskatt uppbärs av Bilregistercentra-
14654:        börd av skatt på motorfordon så, att
14655:                                                      len, som i anslutning tili skatteuppbörden ut-
14656:        den motsvarar praxis vid uppbörd av
14657:                                                      över denna skatt skall sköta endast uppbörden
14658:        direkta skatter tili staten?                  av bilskatt i vissa fall. Uppgifterna i anslutning
14659:                                                      till beskattningen är således inte Bilregistercen-
14660:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tralens egentliga huvuduppgifter på det sätt
14661: samt anföra följande:                                som de är t.ex. vid länsskatteverken, som
14662:    Enligt 3 § 2 mom. lagen om skatt på motor-        sköter uppbörden av direkta skatter. Bilregis-
14663: fordon (722/66) skall egentlig fordonsskatt          tercentralen har t.ex. inte en egen ansvarig
14664: eller s.k. dieselskatt betalas för varje skatteår,   organisation för övervakning av beskattningen,
14665: varmed avses kalenderår. Skatt uppbärs enligt        vilket är fallet med den direkta beskattningen.
14666: nämnda lag för skattebelagda fordon som              Bl.a. på grund av detta har övervakningen i
14667: under skatteåret har införts i fordonsregistret.     fordonsbeskattningen ordnats på ovan nämnt
14668: Den egentliga fordonsskatten är således till sin     sätt med polis- och tullmyndigheternas hjälp.
14669: natur en skatt som uppbärs på basis av inneha-       En förutsättning för ett sådant arrangemang är
14670: vet av ett fordon.                                   att den som använder fordonet alltid bör
14671:    Då egentlig fordonsskatt uppbärs på basis av      kunna bevisa att han har erlagt de skatter som
14672: innehav eller ägande av ett registrerat skattebe-    uppbärs för fordonet innan han använder for-
14673: lagt fordon under skatteåret, har det ansetts        donet.
14674: ändamålsenligt med ett arrangemang som inne-             1 princip skulle det passa illa in i nämnda
14675: bär att denna skatt uppbärs före den tid för         system att införa sådana förfaranden i fråga
14676: vilken skatten skall erläggas. Fordonsskatten        om erläggandet av skatt i vilka det är fråga om
14677: debiteras i praktiken i slutet av det år som         att skatten erläggs efter förfallodagen. Fastän
14678: föregår skatteåret på basis av de uppgifter som      också de direkta skatterna enligt stadgandena i
14679: vid den tidpunkten finns i fordonsregistret. De      berörda skattelagar förutsätts bli erlagda på
14680: skattskyldiga får därmed debetsedeln i fråga         förfallodagen är de dock inte förknippade
14681: före skatteårets början. Beroende på skattens        exempelvis med en skyldighet för den skatt-
14682: belopp skall skatten erläggas antingen i en rat      skyldige att förete bevis i övervakningssituatio-
14683: för hela året eller i två eller fyra rater.          ner på samma sätt som den som använder ett
14684:    1 lagen om skatt på motorfordon ingår flera       fordon är skyldigt att bevisa att han har erlagt
14685: stadganden som har samband med tidpunkten            skatten, då myndigheterna granskar fordonen i
14686: för erläggandet av skatten. Enligt lagens 10 §       samband med trafikövervakning eller också i
14687: skall skatt betalas vid skatteuppbörd och skatt      samband med besiktning av fordonet.
14688: som förfallit till betalning erläggas innan mo-          1 praktiken verkställs debitering av fordons-
14689: torfordonet under vederbörande år tas i bruk,        skatten i slutet av november det år som föregår
14690: såvida registermyndigheten inte i ett enskilt fall   skatteåret på basis av de uppgifter som finns i
14691: förordnar annorlunda. Stadgandena om över-           registret. Debetsedlarna sänds härvid tili dem
14692: vakning av erläggandet av fordonsskatt               som vid tidpunkten i fråga antecknats som
14693: grundar sig också på att skatten skall vara          ägare till de skattebelagda fordonen, i prakti-
14694:                                       1988 vp. ·- KK n:o 84                                         5
14695: 
14696: ken i början av december. Förfallodagen för          för sändandet av debetsedeln och förfalloda-
14697: skatten eller den första raten av den är i           gen för skatten en annan typ av orsak till att
14698: allmänhet den sista vardagen det år som före-        skatten lämnats obetald än vad fallet kan vara
14699: går skatteåret. 1 denna ordning har t.ex. i          i den direkta beskattningen. Uppbörden av
14700: beskattningen av motorfordon för år 1988             fordonsskatt kan således anses fungera effek-
14701: sänts 301 719 debetsedlar. Det skattebelopp          tivt.
14702: som uppbärs med dessa uppgår till ca 319,1              Av nämnda skäl kan det anses att de
14703: milj. mk. På förfallodagen var skatten obetald       förfaranden som tillämpas i skatteuppbörden
14704: i fråga om 11 740 debetsedlar, dvs. ca 4 OJo av      inom den direkta beskattningen inte som såda-
14705: antalet debetsedlar. Denna grupp har till anta-      na är tillämpliga på uppbörden av skatt på
14706: let varit ungefär lika stor under flera år. En del   motorfordon. Avsikten är inte heller att i
14707: av försummelserna beror t.ex. på att ägoför-         uppbörden av denna skatt genomföra arrange-
14708: hållandena i fråga om de skattebelagda fordo-        mang som inte motsvarar särdragen i den
14709: nen har kunnat förändras under tiden mellan          berörda skatten och som kan leda till att
14710: ovan nämnda datakörning, som i allmänhet             effektiviteten i skatteuppbörden försvagas och
14711: sker i november det år som föregår skatteåret,       att resterna i fråga om egentlig fordonsskatt
14712: och skatteårets början. De fordonsskatter som        ökar. Om saken granskas ur de skattskyldigas
14713: indrivs genom restuppbörd på utsökningsmyn-          synpunkt förefaller det inte nödvändigt att öka
14714: digheternas försorg sänds i praktiken efter det      antalet betalningsställen för fordonsskatt efter
14715: att Bilregistercentralen har gjort de gransk-        förfallodagen. Enligt erfarenheter av upp-
14716: ningar som påkallas bl.a. av förändringar i          börden av direkta skatter skulle sannolikt en-
14717: registeruppgifterna av ovan nämnt slag och           dast en relativt liten del av de skattskyldiga
14718: gjort behövliga korrigeringar och ändringar i        som försummat att betala skatten komma att
14719:  debetsedlarna.                                      erlägga skatten frivilligt, fastän antalet betal-
14720:     Om man jämför uppbörden av fordonsskat-          ningsställen skulle ökas. Även det faktum att
14721: ten i den direkta beskattningen t.ex. med            antalen försummelser i fråga om förfallodagen
14722: uppbörden av slutlig skatt kan det konstateras       är relativt sett betydligt mindre i fordons-
14723:  att i uppbörden av slutlig skatt proportionellt     beskattningen än i den direkta beskattningen
14724: beräknat i allmänhet finns något över det            och att antalet försummelser inte har ökat
14725:  fyrdubbla antalet debetsedlar som inte har          bevisar att de skattskyldiga i denna beskatt-
14726:  erlagts på förfallodagen. Av dessa blir knappt      ningsform exceptionellt väl kan och förmår
14727:  30 OJo betalda t.ex. då den skattskyldige fått en   fullgöra sina skyldigheter när det gäller att
14728:  betalningspåminnelse eller annars under rest-       erlägga skatten. Det oaktat är det på grund av
14729:  uppbördstiden. Ca 70 % av de debetsedlar för        de synpunkter som anförts i spörsmålet och
14730:  slutlig skatt som lämnats obetalda på förfallo-     motiveringen tili det skäl att utreda om man
14731:  dagen måste således sändas för indrivning i         genom att öka antalet betalningsställen för
14732:  utsökningsväg. Jämförelsen innebär således att      fordonsskatt och genom att utveckla förfaran-
14733:  uppbörden av skatt på motorfordon är effek-         den kan göra det lättare och smidigare för de
14734:  tivt organiserad med tanke på det sätt på vilket    skattskyldiga att betala denna skatt. Finansmi-
14735:  skatten inflyter. I jämförelsen bör dessutom        nisteriet vidtar åtgärder för att hos berörda
14736:  beaktas att i fordonsbeskattningen är det fak-      myndigheter inhämta sådana detaljerade utred-
14737:  tum att den skattskyldige byts ut till följd av     ningar som behövs för bedömning och utveck-
14738:  förändrade ägoförhållanden mellan tidpunkten        lande av systemet.
14739: 
14740:      Helsingfors den 29 mars 1988
14741: 
14742:                                                                           Minister Ulla Puolanne
14743:                                             1988 vp.
14744: 
14745: Kirjallinen kysymys n:o 85
14746: 
14747: 
14748: 
14749: 
14750:                                 Aaltonen: Alavuden Vetämäjärven suojelemisesta
14751: 
14752: 
14753:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14754: 
14755:    Vetämäjärven ympäristöön viime vuosien ai-     humus on peittänyt äkillisesti myös hiekkaran-
14756: kana rakennetut suo- ja metsäojat ovat saas-      nat ja suokasvit ovat vallanneet alaa niilläkin.
14757: tuttaneet järveä vaarantaen sen virkistys-           Vetämäjärvellä on noin 30 kesämökkiä, nel-
14758: käytön. Järven vettä pystyttiin aiemmin käyt-     jä uimarantaa sekä kaupungin omistama leiri-
14759: tämään jopa juomavetenä, kun nykyisin uima-       keskus. Runsaassa virkistyskäytössä olevan
14760: reiden täytyy peseytyä uinnin jälkeen päästäk-    järven käyttäminen saostusaltaana on ilmisel-
14761: seen eroon niljaisesta levästä. Alavuden kau-     vää luonnon väärinkäyttöä sekä vahingonte-
14762: pungin terveysviranomaiset ovat todenneet le-     koa. Lisäksi saastuminen alentaa rantojen ta-
14763: vän olevan lähtöisin turvesoilta.                 loudellista arvoa.
14764:   Tätä limalevää havaittiin ensi kerran kesällä      Järvellä on suoritettu joitakin ruoppauksia
14765: 1984. Viime vuosien vitsauksena on ilmennyt       sekä ahvenheinien niittämistä viikattein, mutta
14766: myös sinilevää. Sinilevä estää lievimmissäkin     nämä toimenpiteet ovat pelkkää oirehoitoa, ja
14767: tapauksissa lasten ja allergikkojen uinnin sekä   näin ollen aivan riittämättömiä.
14768: veden käytön karjan juomavetenä.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14769:                                                   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14770:   Vetämäjärvi alkoi soistua jo suoritetun jär-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14771: venlaskun vuoksi. Matalapohjainen järvi sai       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14772: mutakerroksen ja matala pohjoispää ruohottui
14773: 1970-luvun alkuun mennessä. Vesi muuttui                    Onko Hallitus tietoinen Alavuden
14774: läpinäkymättömäksi vuosina 1982-83. Veden                Vetämäjärven saastuttamisesta, ja
14775: väri vaihtui kirkkaan mustasta ruskeaksi, ja               mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
14776: pinnalla voi havaita siitepölymäisen pieneliös-          tus aikoo ryhtyä sen estämiseksi sekä
14777: tön. Myös eteläpää on kasvamassa umpeen,                 järven palauttamiseksi luonnontilaan?
14778: 
14779:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1988
14780: 
14781:                                        Markus Aaltonen
14782: 
14783: 
14784: 
14785: 
14786: 2803070
14787: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 85
14788: 
14789: 
14790: 
14791: 
14792:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14793: 
14794:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tön tilaan vaikuttavat myös haja-asutus, kesä-
14795: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mökit ja järven muu tehokas virkistyskäyttö.
14796: olette 26 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn             Vetämäjärvi on rehevöitynyt viime vuosiin
14797: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        asti melko huomaamattomasti. Nyt järven tila
14798: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       näyttää muuttuneen melko nopeasti huonom-
14799: edustaja Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta     maksi. Tätä osoittavat myös leväesiintymät
14800: kysymyksestä n:o 85:                                sekä järven happitilanteen heikkeneminen. Ke-
14801:                                                     hitys johtuu mm. järven laskusta, runsaista
14802:           Onko Hallitus tietoinen Alavuden          metsäojituksista järven valuma-alueella viime
14803:        Vetämäjärven saastuttamisesta, ja            vuosikymmeninä sekä järveen tulleesta haja-
14804:          mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     kuormituksesta.
14805:        tus aikoo ryhtyä sen estämiseksi sekä           Vesiviranomaiset eivät vielä voi riittävästi
14806:        järven palauttamiseksi luonnontilaan?        puuttua metsätaloudesta, maataloudesta ja
14807:                                                     muusta hajakuormituksesta aiheutuviin vesis-
14808:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       töhaittoihin. Lainsäädäntöä tulisi kehittää
14809: vasti seuraavaa:                                    niin, että tällaiset haitat voitaisiin ennakolta
14810:    Alavuden kaupungissa sijaitseva Vetämäjär-       ehkäistä. Haittojen vähentäminen jälkeenpäin
14811: vi on ominaisuuksiensa ja järven tilan kehitty-     on yleensä hyvin hidasta ja kallista.
14812: misen perusteella tyypillinen Pohjanmaan ran-          Vetämäjärven vesiensuojelua voidaan edis-
14813: nikkoalueen järvi. Se on matala, laskettu järvi,    tää Jaatimalla vesiensuojelusuunnitelma, jossa
14814: jonka keskisyvyys on 1,5 metriä ja suurin           selvitetään järven tilaan vaikuttavat, kuormit-
14815: syvyys 6,2 metriä. Vetämäjärven pinta-ala on        tavat tekijät sekä arvioidaan niiden vaikutus.
14816: 260 hehtaaria ja valuma-alue 17 km 2 •              Samalla tulisi suunnitella toimet kuormituksen
14817:    Vetämäjärvi on laskettu 1950-luvulla Vesis-      vähentämiseksi. Suunnittelun yhteydessä voi-
14818: tötoimikunnan antaman luvan perusteella. Jär-       taisiin laatia myös ehdotukset järven kunnosta-
14819: ven kesäaikaista vedenpintaa on nostettu 1970-      mistoimista.     Vetämäjärven valuma-alueen
14820: luvulla. Valuma-alueen suot on ojitettu lähes       maanomistajat ja rantojen käyttäjät voivat
14821: täydellisesti. Pääosa ojituksista on tehty vuosi-   edistää vesistön tilan kohentamista myös muul-
14822: na 1983-84. Kaikkiaan ojitetuksi alaksi arvi-       la tavoin toteutettavalla yhteistoiminnalla.
14823: oidaan noin 700 hehtaaria, mikä on noin 40 OJo      Metsätalouden, maatalouden, haja-kuormituk-
14824: järven koko valuma-alueesta. Turvetuotanto-         sen ja vesien virkistyskäytön aiheuttaman
14825: alueiden valumavesiä ei järveen tiettävästi joh-    kuormituksen vähentämisestä on olemassa riit-
14826: deta. Metsätalouden lisäksi Vetämäjärven va-        tävästi tietoja. Siihen on siten myös käytännön
14827: luma-alueella harjoitetaan maataloutta. Vesis-      mahdollisuuksia.
14828: 
14829:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1988
14830: 
14831:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
14832:                                     1988 vp. -    KK n:o 85                                         3
14833: 
14834: 
14835: 
14836: 
14837:                             Tili Riksdagens Herr Talman
14838: 
14839:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       stugor och annan effektiv användning av sjön
14840: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        för rekreationsändamål.
14841: w den 26 februari 1988 tili vederbörande             Vetämäjärvi har eutrofierats tämligen
14842: nedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    omärkligt ända fram tili de senaste åren. Nu
14843: 1ande av riksdagsman Aaltonen undertecknade       verkar sjöns tilistånd ganska snabbt ha föränd-
14844: ;pörsmål nr 85:                                   rats tili det sämre. Detta utvisas av algföre-
14845:                                                   komsterna samt av den försämrade syresitua-
14846:          Är Regeringen medveten om ned-           tionen i sjön. Utvecklingen beror bl.a. på
14847:        smutsningen av sjön Vetämäjärvi i Ala-     sänkningen av sjön, de talrika skogutdikning-
14848:        vus och                                    arna inom sjöns avrinningsområde under de
14849:          vilka brådskande åtgärder ämnar Re-      senaste årtiondena samt av diffusionsbelast-
14850:        geringen vidta för att förhindra ned-      ningen av sjön.
14851:        smutsningen samt återställa sjöns na-         Vattenmyndigheterna kan ännu inte i till-
14852:        turtilistånd?                              räcklig utsträckning ingripa då det gäller ska-
14853:                                                   dor på vattendragen som förorsakas av skogs-
14854:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     bruk, jordbruk och annan diffusionsbelast-
14855: ;amt anföra följande:                             ning. Lagstiftningen borde utvecklas så, att
14856:    Sjön Vetämäjärvi i Alavus stad är på basis     dylika skador kunde förebyggas. Det är i
14857: :tv sina egenskaper och utvecklingen av sjöns     allmänhet en mycket långsam och dyr procedur
14858: tilistånd en typisk sjö inom det österbottniska   att efteråt minska skadorna.
14859: kustområdet. Det är en grund, sänkt sjö, vars        Det är möjligt att skydda Vetämäjärvi ge-
14860: medeldjup är 1,5 meter och största djup 6,2       nom att göra upp en vattenskyddsplan. Genom
14861: meter. Vetämäjärvis yta är 260 hektar och dess    planen utreds de faktorer som påverkar och
14862: :tvrinningsområde 17 km 2 •                       belastar sjöns tilistånd samt bedöms dessa
14863:    Vetämäjärvi har sänkts på 1950-talet på        faktorers inverkan. Samtidigt borde åtgärder
14864: basis av Vattendragskommissionens tillstånd.      för minskande av belastningen planeras. 1 sam-
14865: Sjöns vattenstånd sommartid har höjts på          band med planeringen kunde också utarbetas
14866: 1970-talet. Torvmarkerna inom avrinningsom-       förslag tili åtgärder som syftar tili att återställa
14867: rådet har utdikats i det närmaste fullständigt.   sjöns naturtillstånd. Jordägarna och de som
14868: Den största delen av utdikningarna har utförts    nyttjar stränderna inom Vetämäjärvis avrin-
14869: åren 1983-84. Sammanlagt beräknas ett ca          ningsområde kan främja förbättrandet av vat-
14870: 700 hektar stort område ha utdikats, vilket       tendragets tilistånd också genom samarbete på
14871: utgår ca 40 OJo av sjöns totala avrinningsområ-   annat sätt. Det finns tiliräckligt med uppgifter
14872: de. Avrinningsvatten från torvproduktionsom-      om minskandet av den belastning som förorsa-
14873: rådena leds veterligen inte tili sjön. Förutom    kas av skogsbruk, jordbruk, diffusionsbelast-
14874: skogsbruk idkas det jordbruk inom Vetämäjär-      ning och nyttjandet av vattendrag för rekrea-
14875: vis avrinningsområde. Vattendragets tilistånd     tionsändamål. Därtill finns således också i
14876: påverkas också av spridd bosättning, sommar-      praktiken möjligheter.
14877: 
14878:     Helsingfors den 5 april 1988
14879: 
14880:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
14881:                                               1988 vp.
14882: 
14883: Kirjallinen kysymys n:o 86
14884: 
14885: 
14886: 
14887: 
14888:                                  Isohookana-Asunmaa ym.: Paikallisjunaliikenteen säilyttämises-
14889:                                     tä Oulun-Kemin rataosuudella
14890: 
14891: 
14892:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14893: 
14894:    Rautatiehallituksen päätöksen mukaan Val-        takin on useissa yhteyksissä painottanut Val-
14895: tionrautatiet lakkauttaa 58 paikallisliikenteen     tionrautateiden paikallisliikenteen kehittämisen
14896: junavuoroa tämän vuoden toukokuun loppuun           tärkeyttä.
14897: mennessä. Näiden joukossa on mm. Kemin-                Oulun-Kemin rataosuuden paikallisliiken-
14898: Oulun paikallisliikennejunavuoro, jota käyttä-      teen lakkauttamista perustellaan sillä, että lii-
14899: vät erityisesti Oulussa työssäkävijät sekä alu-     kenne kuuluu Helsingin ulkopuoliseen paikal-
14900: een opiskelijat. Päivittäin junayhteyttä käyttää    lisliikenteeseen, joka on alijäämäistä ja jonka
14901: 30-80 matkustajaa. Ainoastaan sunnuntaisin          kalusto on vanhentunutta. Alijäämäisyyden
14902: matkustajien määrä on vähäisempi. Suurin osa        syntymisen pääsyynä pidetään sitä, että mat-
14903: matkustajista asuu rautatien varrella ja on         kustajat käyttävät alennettuja lippuja. Viimek-
14904: linja-autoyhteyksien ulottumattomissa, sillä        si mainittu osoittaa juuri sen, että kyseisen
14905: E4-tiehen on matkaa useita kilometrejä eikä         vuoron käyttäjät ovat vakinaisia matkustajia,
14906: poikittaisliikennettä kuntien sisällä tai kuntien   joille tulisi turvata yhteiskunnan taholta perus-
14907: kesken ole järjestetty.                             palvelu: julkisen liikenteen käyttäminen työ- ja
14908:    Nykyinen hallitus on todennut eduskunnan         opiskelumatkoilla.
14909: hyväksymissä valtion vuoden 1988 tulo- ja              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14910: menoarvion yleisperusteluissa: " ... henkilölii-    jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitäm-
14911: kenteessä tarjotaan hyvät ja turvalliset liikku-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
14912: mismahdollisuudet ja edistetään joukkoliiken-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14913: teen toimintaedellytyksiä. Harvaan asuttujen        sen:
14914: alueiden perusliikennepalvelut turvataan tarvit-
14915: taessa tukitoimin.''                                          Aikooko Hallitus lakkauttaa henkilö-
14916:    Parlamentaarisen rautatiekomitean mietin-               junapaikallisliikenteen  rataosuudella
14917: nössä ei myöskään edellytetä nykyisen paikal-              Oulu-Kemi tietäen, että ko. osuudella
14918: lisliikenteen lakkauttamista, vaan päinvastoin             kulkee päivittäin 30-80 matkustajaa ja
14919: kehittämistä. Komitea esittääkin lukuisan jou-             että ko. matkalle on vaikeaa järjestää
14920: kon tämänsuuntaisia toimenpiteitä. Eduskun-                korvaavaa liikennettä?
14921: 
14922:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1988
14923: 
14924:           Tytti Isohookana-Asunmaa      Seppo Pelttari                Juhani Alaranta
14925:           Kalevi Mattila                Mirja Ryynänen                Paavo Väyrynen
14926:           Tellervo Renko                Liisa Jaakonsaari             Vappu Säilynoja
14927:                                         Juhani Vähäkangas
14928: 
14929: 
14930: 
14931: 
14932: 280302B
14933: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 86
14934: 
14935: 
14936: 
14937: 
14938:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14939: 
14940:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      liikenteensä 28.5.1988. Junaparin käyttäjistä
14941: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      on suurin osa päästä päähän matkustajia. Väli-
14942: olette 26 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         pysähdyspaikkoja, joita kummallakin junalla
14943: kirjeenne n:o 242 ohella toimittanut valtioneu-    on seitsemän, käyttää suunnassa Kemi-Oulu
14944: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       15-20 matkustajaa ja Oulun-Kemin suun-
14945: kansanedustaja Tytti Isohookana-Asunmaan           nassa 10-15 matkustajaa. Tärkeimmät pysäh-
14946: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     dyspaikat ovat Kuivaniemi ja Ii, joiden koh-
14947: n:o 86:                                            dalla valtatie E4 on noin kilometrin etäisyy-
14948:                                                    dellä asemasta. Samaa suuruusluokkaa on
14949:          Aikooko Hallitus lakkauttaa henkilö-      myös Haukipudas, joka kuuluu Oulun paikal-
14950:        junapaikallisliikenteen  rataosuudella      lisliikennealueeseen eräiden linja-autovuorojen
14951:        Oulu-Kemi tietäen, että ko. osuudella       päätepisteen ollessa rautatieasema.
14952:        kulkee päivittäin 30-80 matkustajaa ja
14953:        että ko. matkalle on vaikeaa järjestää         Valtaosalle junaparin käyttäjistä korvaavan
14954:        korvaavaa liikennettä?                      linja-autoliikenteen käyttö ei siis ole ongelma.
14955:                                                    Joidenkin liikennepaikkojen sijainti muutaman
14956:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kilometrin etäisyydellä E4-tiestä vaikuttaa
14957: vasti seuraavaa:                                   enintään noin kymmenen matkustajan liikku-
14958:                                                    miseen, mutta yhteydet ovat paikallisin järjes-
14959:    Valtion tulo- ja menoarviossa olevan            telyin hoidettavissa.
14960: 24 000 000 markan korvausmäärärahan turvin
14961: voidaan vuonna 1988 pitää liikenteessä noin           Todettakoon, että korvaavan liikenteen ai-
14962: 115 paikallisjunaa. Kaikkein heikoimmin kan-       kataulut vastaavat ajallisesti lakkautettavia ju-
14963: nattavia junia on kuitenkin lakkautettava jo       nia ja niiden aikataulut julkaistaan ns. "Turis-
14964: kesäaikataulukauden alussa. Lakkauttamisten        tissa". Kun korvaavissa vuoroissa kelpaavat
14965: edellytyksenä on kuitenkin ollut, että korvaava    tietyssä laajuudessa rautatieliput, pysähtymisti-
14966: liikenne voidaan tarkoituksenmukaisella taval-     heys vastaa ainakin nykyistä käytäntöä ja käsi-
14967: la järjestää.                                      matkatavaran kuljetusmahdollisuus on olemas-
14968:    Oulun ja Kemin välillä kulkee yksi paikallis-   sa, ei nykyisen palvelutason voi katsoa oleelli-
14969: liikennejunapari (H 662/H 661), joka lopettaa      sesti huononevan.
14970: 
14971:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1988
14972: 
14973:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
14974:                                     1988 vp. -    KK n:o 86                                      3
14975: 
14976: 
14977: 
14978: 
14979:                             Tili Riksdagens Herr Talman
14980: 
14981:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       från ändhållplats tili ändhållplats. Hållplatser-
14982: anger har Ni, Herr Talman, 'med Er skrivelse      na på banavsnittet, vilkas antal är sju för
14983: nr 242 av den 26 februari 1988 tili vederböran-   vartdera tåget, utnyttjas i riktning Kemi-
14984: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      Uleåborg av 15-20 passagerare och i riktning
14985: följande av riksdagsledamot Tytti Isohookana-     Uleåborg-Kemi av 10-15 passagerare. De
14986: Asunmaa m.fl. undertecknade spörsmål nr 86:       viktigaste hållplatserna är Kuivaniemi och Ii,
14987:                                                   och vid dessa två ligger huvudväg E4 på ca en
14988:           Ämnar Regeringen dra in lokaltrafi-     kiloll).eters avstånd från stationen. Tili samma
14989:        ken med persontåg på banavsnittet          storleksklass hör också Haukipudas som är en
14990:        Uleåborg-Kemi med kännedom om              del av Uleåborgs lokaltrafikområde då järn-
14991:        att 30-80 personer dagligen reser på       vägsstationen är ändhållplats för vissa busstu-
14992:        ifrågavarande avsnitt och att det är       rer.
14993:        svårt att ordna ersättande trafik på          För huvuddelen av dem som använder tåg-
14994:        denna sträcka?                             paret är det alltså inget problem att använda
14995:                                                   ersättande busstrafik. Att vissa trafikplatser
14996:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ligger på några kilometers avstånd från E4-
14997: samt anföra följande:                             vägen påverkar högst tio passagerares möjlig-
14998:   Med det ersättningsanslag om 24 000 000 mk      heter att förflytta sig, men förbindelserna kan
14999: som ingår i statsförslaget kan ca 115 lokaltåg    skötas med lokala arrangemang.
15000: hållas i trafik år 1988. Vissa av de mest            Det kan konstateras att den ersättande trafi-
15001: olönsamma turerna måste emellertid dras in        kens tidtabeller tidsmässigt motsvarar de tågtu-
15002: redan i början av sommartidtabellsperioden.       rer som dras in, och att tidtabellerna publiceras
15003: En förutsättning för indragning av turer har      i den s.k. "Turisten". Emedan järnvägsbiljet-
15004: emellertid varit att ersättande trafik kan ord-   ter i viss utsträckning accepteras på de ersät-
15005: nas på ett ändamälsenligt sätt.                   tande turerna, hållplatstätheten motsvarar åt-
15006:    Mellan Uleåborg och Kemi trafikerar ett        minstone gällande praxis och möjligheten att
15007: tågpar (H 662/H 661) i lokaltrafik, och det       transportera handbagage finns, kan det inte
15008: slutar trafikera 28.5.1988. En stor del av de     anses att rådande servicenivå försämras i vä-
15009: passagerare som utnyttjar tågparet har rest       sentlig grad.
15010: 
15011:     Helsingfors den 29 mars 1988
15012: 
15013:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
15014:                                               1988 vp.
15015: 
15016: Kirjallinen kysymys n:o 87
15017: 
15018: 
15019: 
15020: 
15021:                                   Backman ym.: Kalastuskorttivarojen jaon perusteista
15022: 
15023: 
15024:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15025: 
15026:   Valtion budjetissa on vuosittain kalatalou-        teiden mukainen jako merkitsee kalastuskortti-
15027: den edistämiseen tarkoitettu määräraha (mom.         varojen painottumista rannikkolääneihin. Va-
15028: 30.37.41.1), joka vastaa valtion tuloja kalas-       rat kerätään kuitenkin maamme virkistyskalas-
15029: tuskorttien myynnistä. Näitä varoja on vuoden        tajilta ja heidän harjoittamansa kalastus kes-
15030: 1988 budjettiin merkitty 15 925 000 mk. Raha         kittyy sisävesialueille. Ammattimaisen kalas-
15031: käytetään valistustyöhön, kalavesien hoitoon,        tuksen jakautumista ei tulisi käyttää jaon pe-
15032: tutkimukseen ja kalastuskorttien painatus- ja        rusteena, koska ammattimaisen kalastuksen tu-
15033: käsittelykuluihin. Maa- ja metsätalousministe-       kemiselle on olemassa budjetissa omat mo-
15034: riön päätöksen mukaisesti kalave~ien hoidon          menttinsa.
15035: osuus po. määrärahasta on 6 800 000 mark-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15036: kaa, josta 700 000 markkaa on tarkoitus käyt-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
15037: tää pohjoisten kuntien alueella ja mahdollisesti     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
15038: keskusjärjestöjen sekä Riista- ja kalatalouden       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15039: tutkimuslaitoksen toimesta suoritettavaan ka-        sen:
15040: lavesien hoitotoimintaan. Loput 6 100 000
15041: markkaa ministeriö on ilmoittanut osoittavan-                  Miksi vuoden 1988 kalastuspiireille
15042: sa kalastuslain (286/82) 91 §:n 2 momentin                  osoitettavien kalavesien hoitoon ja ka-
15043: nojalla kalastuspiireille jaettavaksi edelleen ka-          lakantojen parantamiseen tarkoitettuja
15044: lastusalan järjestöjen, kalastusalueiden ym. yh-            määrärahoja ohjattiin virkistys- ja koti-
15045: teisöjen toimesta suoritettavaan kalavesien                 tarvekalastuksen alueellisesta painotuk-
15046: hoito- ja kalakantojen parantamistyöhön.                    sesta riippumatta sisämaasta rannikol-
15047:    Kalastuspiirikohtaisen jaon perusteena on                le, ja
15048: käytetty kalastuspainetta ja kahden edellisen                  aikooko Hallitus tulevaisuudessa
15049: vuoden jakoa sekä ammattimaista kalastusta                  määritellä selkeät perusteet kalastus-
15050: harjoittavien henkilöiden kalastuspiirikohtai-              korttivarojen jaolle, vai ovatko perus-
15051: sen jakauman keskiarvoa Lapin kalastuspiiriä                teet ao. valtioneuvoston jäsenen mieli-
15052: lukuun ottamatta. Käytännössä em. perus-                    valtaisesti pääteltävissä?
15053: 
15054:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1988
15055: 
15056:           Jouni Backman                 Kari Rajamäki                 Kerttu Törnqvist
15057:           Timo Roos                     Sinikka Mönkäre               Riitta Myller
15058:           Marja-Liisa Tykkyläinen       Jukka Gustafsson              Markku Lehtosaari
15059:           Matti Vähänäkki               Timo Kietäväinen              Pirjo Rusanen
15060: 
15061: 
15062: 
15063: 
15064: 280308H
15065: 2                                    1988 vp. -    KK n:o 87
15066: 
15067: 
15068: 
15069:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15070: 
15071:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Tällä tavalla on pyritty ottamaan huomioon
15072: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      myös kalastuksen tehokkuus ja siten hoidon
15073: olette 24 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn         tarve kalastuslain hengen mukaisesti.
15074: kirjeenne n:o 240 ohella toimittanut valtioneu-       Seuraavasta taulukosta käy ilmi kalavesien
15075: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       hoitoon ja kalakantojen parantamiseen tarkoi-
15076: kansanedustaja Backmanin ym. kirjallisesta         tettujen kalastuksenhoitomaksuvarojen jakau-
15077: kysymyksestä n:o 87:                               tuminen kalastuspiireittäin vuosina 1987 ja
15078:           Miksi vuoden 1988 kalastuspiireille      1988:
15079:        osoitettavien kalavesien hoitoon ja ka-                                           1987    1988
15080:                                                                                           tlJo    ~o
15081:        lakantojen parantamiseen tarkoitettuja                                                     8,3
15082:                                                    Hämeen kalastuspiiri .......... .      9,3
15083:        määrärahoja ohjattiin virkistys- ja koti-                                          7,1     5,7
15084:                                                    Keski-Suomen kalastuspiiri .... .
15085:        tarvekalastuksen alueellisesta painotuk-                                           6,3     5,4
15086:                                                    Kuopion kalastuspiiri .......... .
15087:        sesta riippumatta sisämaasta rannikol-      Kymen kalastuspiiri ........... .      9,0     8,2
15088:        le, ja
15089:                                                    Lapin kalastuspiiri ............. .   16,3    16,0
15090:           aikooko Hallitus tulevaisuudessa         Mikkelin kalastuspiiri ......... .     7,0     7,5
15091:        määritellä selkeät perusteet kalastus-      Oulun kalastuspiiri ............ .     9,5    11,9
15092:        korttivarojen jaolle, vai ovatko perus-     Pohjois-Karjalan kalastuspiiri ..      3,6     4,7
15093:        teet ao. valtioneuvoston jäsenen mieli-     Turun kalastuspiiri ............ .    12,6    14,4
15094:        valtaisesti päätettävissä?                  Uudenmaan kalastuspiiri ...... .      10,9     8,8
15095:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Vaasan kalastuspiiri ........... .     8,5     9,1
15096: vasti seuraavan:
15097:                                                       Prosentteina siirtymä on noin 1,5 Olo koko
15098:    Kysymys koskee kalastuksenhoitomaksuva-         kalastuksenhoitomaksuvarasummasta sekä ka-
15099: rojen jakoa kalavesien hoito- ja kalakantojen      lavesien hoitoon ja kalakantojen parantami-
15100: parantamistoimintaan niiltä osin, kun jako         seen kalastuspiirien jaettavaksi osoitetusta
15101: voidaan suorittaa kalastuspiirien toimesta. Toi-   summastakin vain noin 4 Olo. Vertailtaessa kui-
15102: sin sanoen kysymys on vajaasta 40 Of'o:sta ka-     tenkin eri vuosien prosenttiosuuksia tulee ottaa
15103: lastuksenhoitomaksuvaroja.                         huomioon, että nyt on kysymys vain osasta
15104:    Näiden varojen jako tapahtuu harkintaan         kalastuspiirien alueille tulevia kalastuksenhoi-
15105: perustuen. Jakoa suoritettaessa on näin ollen      tomaksuvaroja ja että muihin tarkoituksiin
15106: mahdollista ottaa huomioon senhetkiset erityis-    myönnettävät avustukset eivät suinkaan ja-
15107: tarpeet ja suunnata jakoa tietyssä määrin sen      kaannu prosentuaalisesti samalla tavalla.
15108: mukaan. Hoitotoiminnan pitkäjännitteisyyden           Kalastuksenhoitomaksuvarojen        alueellista
15109: varmistamiseksi viime vuosina on näiden varo-      kertymää on esitetty eri yhteyksissä näiden
15110: jen jakoa kehitetty kuitenkin siten, että jako     varojen jakoperusteeksi. Kalastuksenhoito-
15111: on suoritettu kalastuspiireittäin tietyn kaavan    maksuvarojen alueellinen kertymä ei ole kui-
15112: mukaan. Siinä on otettu huomioon kahden            tenkaan ollut tiedossa vuoden 1972 jälkeen,
15113: edellisen vuoden kalastuksenhoitomaksuvaro-        jolloin maksujen suoritustapa muuttui. Toi-
15114: jen osuudet sekä virkistys- ja kotitarvekalasta-   saalta maksu suoritetaan usein eri läänissä kuin
15115: jien kalastuspaineen osuus kalastuspiireittäin.    missä kalastus tapahtuu. Kalastuksenhoito-
15116: Kun virkistys- ja kotitarvekalastajien osuus       maksuvaroja jaetaan lisäksi useisiin eri tarkoi-
15117: kalastuskortin lunastaneista on noin 99 Olo, on    tuksiin, joista kalavesien hoito ja kalakantojen
15118: näiden kal<istajaryhmien alueellinen jakauma       parantamistoiminta muodostavat vain osan.
15119: otettu jaossa varsin painokkaasti huomioon.        Varojen joustavan ja tarkoituksenmukaisen
15120: Kuluvana vuonna on katsottu tarkoituksenmu-        käytön edellytyksenä puolestaan on, ettei varo-
15121: kaiseksi ottaa yhdeksi jakoperusteeksi edellis-    jen jakoa ohjata iiian tiukoin määräyksin.
15122: ten lisäksi ammattimaista kalastusta harjoitta-    Tästä syystä sitovien jakoperusteiden määritte-
15123: vien henkilöiden jakauma kalastuspiireittäin.      lyyn ei ole aihetta.
15124:     Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1988
15125: 
15126:                                                                          Ministeri Ole Norrback
15127:                                      1988 vp. -     KK n:o 87                                          3
15128: 
15129: 
15130: 
15131: 
15132:                               Tili Riksdagens Herr T:1lman
15133: 
15134:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att som en fördelningsgrund utöver de före-
15135: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         gående beakta fördelningen av de personer
15136: nr 240 av den 24 februari 1988 tili vederböran-     som bedriver fiske yrkesmässigt per fiskeridi-
15137: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        strikt. Härigenom har man velat beakta även
15138: följande av riksdagsman Backman m.fl. under-        fiskets effektivitet och därmed behovet av vård
15139: tecknade spörsmål nr 87:                            i enlighet med andan i lagen om fiske.
15140:                                                        I följande tabell har angetts hur de fiske-
15141:           Varför styrdes de anslag för år 1988      vårdsavgiftsmedel som är avsedda för fiske-
15142:        som anvisas fiskeridistrikten för fiske-
15143:                                                     vård och förbättring av fiskbestånden fördelas
15144:        vård och förbättrande av fiskbestånden       per fiskeridistrikt åren 1987 och 1988.
15145:        oberoende av den regionala accentu-
15146:        eringen i rekreations- och husbehovs-                                               1987   1988
15147:        fisket från inlandet tili kusten och                                                 OJo    %
15148:           ämnar Regeringen i framtiden fast-
15149:                                                     Kuopio fiskeridistrikt .......... .     6,3    5,4
15150:        ställa klara grunder för fördelningen av
15151:                                                     Kymmene fiskeridistrikt ....... .       9,0    8,2
15152:        fiskekortsmedlen, eller kan grunderna        Lapplands fiskeridistrikt ....... .    16,3   16,0
15153:        bestämmas godtyckligt av berörda med-
15154:                                                     Mellersta Finlands fiskeridistrikt      7,1    5,7
15155:        lem i statsrådet?
15156:                                                     Norra Karelens fiskeridistrikt .. .     3,6    4,7
15157:                                                     Nylands fiskeridistrikt ......... .    10,9    8,8
15158:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        S:t Michels fiskeridistrikt ...... .    7,0    7,5
15159: samt anföra följande:                               Tavastlands fiskeridistrikt ..... .     9,3    8,3
15160:    Spörsmålet gäller fördelningen av fiske-         Uleåborgs fiskeridistrikt ....... .     9,5   11,9
15161: vårdsavgiftsmedlen för fiskevårdsverksamhet         Vasa fiskeridistrikt ............ .     8,5    9,1
15162: och verksamhet som avser förbättrande av            Åbo fiskeridistrikt ............. .    12,6   14,4
15163: fiskbestånden, tili de delar fördelningen kan
15164: utföras av fiskeridistrikten. Med andra ord            Uttryckt i procent är förskjutningen ca
15165: sagt är det fråga om knappt 40 07o av de medel      1,5 OJo av hela beloppet av fiskevårdsavgiftsme-
15166: som inflyter i form av fiskevårdsavgifter.          del och även av det belopp som anvisats för att
15167:    Fördelningen av dessa medel sker enligt          fördelas av fiskeridistrikten för fiskevård och
15168: prövning. När fördelningen utförs är det sålun-     förbättring av fiskbestånden utgör den endast
15169: da möjligt att beakta de särskilda behov som        ca 4 07o. Vid en jämförelse mellan de procentu-
15170: råder för ögonblicket och att styra fördel-         ella andelarna under olika år bör det dock
15171: ningen i viss mån i enlighet därmed. För            beaktas att det nu är fråga om endast en del av
15172: säkerställande av långsiktigheten i vårdverk-       de fiskevårdsavgiftsmedel som tillfaller fiskeri-
15173: samheten under de senaste åren har fördel-          distriktens områden och att de understöd som
15174: ningen av dessa medel dock utvecklats så, att       beviljas för andra ändamål ingalunda fördelas
15175: fördelningen har skett fiskeridistriktsvis enligt   procentuellt på samma sätt.
15176: ett visst mönster. Vid fördelningen har beak-          Det belopp som regionalt influtit i fiske-
15177: tats andelarna av fiskevårdsavgiftsmedlen un-       vårdsavgifter har i olika samband föreslagits
15178: der de två föregående åren samt andelen av det      bli grund för fördelningen av dessa medel. Det
15179: fiskeritryck som rekreations- och husbehovs-        belopp som regionalt influtit i fiskevårdsav-
15180: fiskarna föranleder, beräknat enligt fiskeridi-     giftsmedel har dock inte varit känt efter år
15181: strikt. Då rekreations- och husbehovsfiskarna       1972, då sättet att erlägga avgifterna förändra-
15182: är ca 99 OJo av dem som löst fiskekort, har den     des. Å. andra sidan erläggs avgiften ofta i
15183: regionala fördelningen av dessa fiskargrupper       andra län än de där fisket sker. Fiskevårdsav-
15184: beaktats mycket efertryckligt vid fördelningen.     giftsmedel utdelas dessutom för flera olika
15185: Innevarande år har det ansetts ändamålsenligt       ändamål, av vilka fiskevården och verksam-
15186: 4                                  1988 vp. -   KK n:o 87
15187: 
15188: heten för förbättring av fiskbestånden utgör    alltför stränga bestämmelser. Av denna orsak
15189: endast en del. En förutsättning för en smidig   finns det ingen anledning att bindande faststäl-
15190: och ändamålsenlig användning av medlen är       la fördelningsgrunderna.
15191: att fördelningen av medlen inte styrs genom
15192: 
15193:     Helsingfors den 31 mars 1988
15194: 
15195:                                                                      Minister Ole Norrback
15196:                                                  1988 vp.
15197: 
15198: Kirjallinen kysymys n:o 88
15199: 
15200: 
15201: 
15202: 
15203:                                     Pohjanoksa ym.: Valtakunnallisen aikuiskoulutussuunnitelman
15204:                                       laatimisesta
15205: 
15206: 
15207:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15208: 
15209:    Aikuiskoulutuksen asema maassamme on                 siin asti. Koulutussisällöt vaihtelevat koulutet-
15210: saanut pysyvän osansa ihmisen elinikäisessä,            tavien ja koulutustason sekä koulutettavien
15211: jatkuvassa koulutuksessa. Aikuiskoulutus on             tarpeen mukaan. Kouluttajien taso on yhtä
15212: noussut koulutus- ja kasvatuskeskusteluun mo-           vaihteleva.
15213: nelta eri sektorilta. Työelämän uudistuksen                Tällä hetkellä aikuiskoulutusta suunnitellaan
15214: yhtenä tärkeänä osana pidetään aikuiskoulu-             ja toteutetaan paljon, mutta sillä ei ole yhte-
15215: tusta: aikuisten jatko-, uudelleen- ja/tai täy-         näistä valtakunnallista suunnitelmaa, joka
15216: dennyskoulutusta.      Aikuiskoulutusneuvosto           koordinoisi koulutusta tarpeen, aiheen, tason
15217: osaltaan käsittelee aikuiskoulutusta koskevia           ja keston mukaan.
15218: kehittämiskysymyksiä pitäen lähtökohtanaan                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15219: aikuiskoulutuksen kehittäminen 1988-1990                jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
15220: -ohjelmaa sekä aikuiskoulutuksen tutkimus-              me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
15221: poliittista ohjelmaa.                                   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15222:                                                         sen:
15223:    Monet eri koulutusyksiköt kouluttavat eri
15224: pituisilla ja eri tasoisilla kursseilla aikuisia sekä             Milloin Hallitus aikoo laatia valta-
15225: työelämään että harrastepohjaiseen toimin-                     kunnallisen    aikuiskoulutussuunnitel-
15226: taan. Koulutuskenttä on hyvin monitasoinen                     man, jossa aikuiskoulutus koordinoitai-
15227: aina kirjeopistokoulutuksesta yliopistojen yh-                 siin valtakunnallisesti koulutuksen tar-
15228: teydessä toimiviin täydennyskoulutuskeskuk-                    peen, tason, keston ja aiheen mukaan?
15229: 
15230:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1988
15231: 
15232:           Aino Pohjanoksa                  Riitta Uosukainen              Anneli Taina
15233:           Matti Lahtinen                   Riitta Saastamoinen            Kari Häkämies
15234:           Kalevi Lamminen                  Kirsti Ala-Harja               Heikki A. Ollila
15235:           Eeva-Liisa Moilanen              Sauli Hautala                  Timo Roos
15236:           Erkki Pulliainen                 Heikki Rinne                   Raimo Vuoristo
15237:           Matti Vähänäkki                  Ritva Vastamäki                Keijo Jääskeläinen
15238:           Tuula Linnainmaa                 Maunu Kabijoki                 Lea Kärhä
15239:           Pirjo Rusanen                    Eva-Riitta Siitonen            Ole Wasz-Höckert
15240:                      Sakari Valli                                Pirjo-Riitta Antvuori
15241: 
15242: 
15243: 
15244: 
15245: Z80318T
15246: 2                                      1988 vp. -     KK n:o 88
15247: 
15248: 
15249: 
15250: 
15251:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15252: 
15253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        opistoissa, iltalukioissa, kansalais- ja työväen
15254: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         opistoissa, kansanopistoissa, opintokeskuksis
15255: olette 26 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn            sa, ammatillisissa kurssikeskuksissa, ammatilli
15256: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sissa erikoisoppilaitoksissa, muissa ammatilli
15257: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         sissa oppilaitoksissa, kirjeoppilaitoksissa ja op
15258: edustaja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta              pisopimuskoulutuksena.
15259: kirjallisesta kysymyksestä n:o 88:                       Aikuiskoulutuksen kehittämistä on opetus
15260:                                                       ministeriön johdolla suunniteltu jo 1970-luvm
15261:           Milloin Hallitus aikoo laatia valta-
15262:                                                       alkuvuosista lähtien. Vuonna 1971 asetettii1
15263:         kunnallisen    aikuiskoulutussuunnitel-
15264:                                                       Aikuiskoulutuskomitea (KomM 1971:A 29 j:
15265:         man, jossa aikuiskoulutus koordinoitai-       KomM 1975:28), jonka tehtävänä oli aikuis
15266:         sEn valtakunnallisesti koulutuksen tar-       koulutuksen kokonaisuudistamista koskevai
15267:         peen, tason, keston ja aiheen mukaan?
15268:                                                       suunnitelman laatiminen. Komitean työn pe
15269:                                                       rusteella valtioneuvosto teki 1978 päätökse1
15270:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja kehittämis
15271: taen seuraavaa:                                       periaatteista. Tämän jälkeen asetettiin niin sa
15272:    Aikuiskoulutusta järjestetään sekä valtion         nottu aikuiskoulutuksen väliaikainen kehittä
15273: tuella että ilman mainittua tukea. Uusin käy-         misorganisaatio, jonka työ päättyi Aikuiskou
15274: tettävissä oleva tieto siitä, kuinka laajaa aikuis-   lutuksen johtoryhmän mietinnön (Koml\
15275: koulutus maassamme on ja kuinka paljon ai-            1985:36) luovuttamiseen. Johtoryhmän lisäks
15276: kuiset osallistuvat siihen, on vuodelta 1980.         väliaikaisen kehittämisorganisaation yhteydes
15277: Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mu-              sä toimi Aikuiskoulutuksen neuvottelukunta j:
15278: kaan tuona vuonna aikuiskoulutukseen osallis-         7 toimikuntaa. Vuoden 1985 alkupuolella ase
15279: tui naisista 30 OJo ja miehistä 23 OJo. Elinaika-     tettiin opetusministeriön apuelimeksi Aikui!
15280: naan aikuiskoulutukseen oli osallistunut 72 OJo       koulutusneuvosto.
15281: aikuisista.                                              Aikuiskoulutuksen kehittämisen pääpaine
15282:    Edellä mainitun tutkimuksen mukaan                 on viime vuosina ollut ammatillisessa aikuis
15283: 1.9.1979-31.12.1980 välisenä aikana aikuis-           koulutuksessa. Maaliskuun 5 päivänä 1987 vai
15284: koulutukseen osallistuneita oli 1,3 miljoonaa.        tioneuvosto teki periaatepäätöksen ammatilli
15285: Lähes puolessa (47 OJo) kaikesta aikuisopiske-        sen aikuiskoulutuksen rahoittamisen suunnitte
15286: lusta oli tarkoituksena ammatillinen aikuiskou-       luperiaatteista. Päätöksessä aikuisopiskelija
15287: lutus. Toinen lähes yhtä suuri ryhmä (41 OJo)         jaetaan kolmeen ryhmään: omaehtoisesti opis
15288: muodostui harrastustavoitteisesta ja yhteiskun-       keleviin, henkilöstökoulutukseen osallistuviil
15289: nallisesta opiskelusta. Selvästi näitä pienem-        ja työllisyyskoulutukseen osallistuviin.
15290: män kokonaisuuden muodostavat luottamus-                 Periaatepäätöksen mukaisesti vastuu omaeh
15291: henkilökoulutus ja yleissivistävän pohjakoulu-        toisesta ammatillisesta aikuiskoulutuksest:
15292: tuksen täydentäminen, joiden kummankin                kuuluu kokonaan opetusministeriölle. Koulu
15293: osuus oli 6 OJo kaikesta aikuiskoulutuksesta.         tus järjestetään opetusministeriön hallinnon
15294:    Suuri osa aikuiskoulutuksesta järjestetään         alan oppilaitoksissa. Henkilöstökoulutuksess:
15295: opetushallinnon alaisten laitosten ulkopuolella.      vastuu jakaantuu työnantajan, asianomaise1
15296: Kyseisenä ajanjaksona koulutuspäivillä mitat-         ministeriön ja opetusministeriön kesken. Työn
15297: tuna 62 OJo aikuiskoulutuksesta järjestettiin op-     antaja rahoittaa koulutuksen pääsääntöisest
15298: pilaitoksissa. Työnantaja järjesti 33 OJo, erilai-    kokonaan. Jos siihen suoritetaan valtiontukea
15299: set järjestöt 4 OJo ja muut järjestäjät 1 OJo kou-    määrärahat osoitetaan valtion tulo- ja menoar
15300: lutuspäivistä.                                        viossa sen ministeriön pääluokasta, jonka hal
15301:    Opetushallinnon alaisuudessa aikuiskoulu-          linnanalan toiminnasta kulloinkin on kyse
15302: tusta järjestetään muun muassa korkeakou-             Vastuu työllisyyskoulutuksen rahoittamisest:
15303: lujen täydennyskoulutuskeskuksissa, kesäyli-          on kokonaan valtiolla. Tähän tarkoituksee1
15304:                                       1988 vp. -     KK n:o 88                                       3
15305: 
15306: tuleva valtionrahoitus sijoitetaan valtion tulo-     nittelussa on otettu huomioon muun muassa
15307: ja menoarviossa työvoimaministeriön pääluok-         työelämän kehitysnäkymät sekä neuvottelu-
15308: kaan. Työvoimahallinto ostaa työllisyyskoulu-        kunnan laatima yksityiskohtainen ammattira-
15309: tuksen opetusministeriön alaisilta ammatillisil-     kenne-ennuste. Koulutustarve ja -tavoitteet
15310: ta kurssikeskuksilta, oppilaitoksilta ja korkea-     määritetään aloittain ja asteittain. Ehdotuksis-
15311: kouluilta sekä muilta koulutuksen järjestäjiltä.     sa kiinnitetään huomiota sekä pitkä- että lyhyt-
15312:    Tärkeimpänä muutoksena nykytilanteeseen           kestoiseen ja sekä oppilaitosmuotoiseen että
15313: verrattuna voidaan pitää sitä, että aikuiskoulu-     muuhun koulutukseen. Neuvottelukunnan eh-
15314: tuksen rahoitusvastuuta hajautetaan opetushal-       dotukset sisältävä mietintö luovutetaan valtio-
15315: linnon lisäksi myös muille viranomaisille ja         neuvoston käyttöön kevään 1988 aikana.
15316: työnantajille. Opetusministeriölle jää kuitenkin        Perinteisesti aikuiskoulutukseen, etenkin va-
15317: kaikissa tapauksissa vastuu tämän koulutuksen        paaseen sivistystyöhön, on tunnusomaisena
15318: tarjonnasta ja laadullisesta kehittämisestä.         piirteenä liittynyt koulutusorganisaatioiden va-
15319:    Opetusministeriössä on valmisteilla uusi pe-      paus suunnata toimintaansa omien lähtökoh-
15320: riaatepäätös ammatillisen aikuiskoulutuksen          tiensa ja koulutustarpeen mukaisesti. Valtio-
15321: kehittämisestä. Tällä päätöksellä jatketaan am-      vallan toimesta ei ole tarkoituksenmukaista
15322: matillisen aikuiskoulutuksen rahoittamisjärjes-      määritellä esimerkiksi sitä, mille alueille yksit-
15323: telmän ja vastuunjaon selkiyttämistä sekä luo-       täinen kansalaisopisto tai kansanopisto toimin-
15324: daan edellytyksiä sille, että ammatillista aikuis-   taansa painottaa.
15325: koulutusta järjestävät laitokset pystyvät ny-
15326: kyistä joustavammin vastaamaan koulutuksen              Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen
15327: kysyntään ja siinä tapahtuviin muutoksiin.           ohjaaminen tarjonnan sijasta entistä selkeäm-
15328:     Valtioneuvoston asettama Aikuiskoulutus-         min kysynnän puolelle edellyttää koulutusta
15329: neuvosto hyväksyi 16.12.1987 "Aikuiskoulu-           antavilta laitoksilta aiempaa joustavampaa rea-
15330: tuksen kehittäminen 1988-1990" -ohjelman.            gointia työelämän tarpeisiin ja niissä tapahtu-
15331: Siinä neuvosto asettaa aikuiskoulutuspolitiikan      viin muutoksiin. Myös tämä osaltaan vähentää
15332: yleistavoitteet sekä tekee esityksiä aikuiskoulu-    keskitetyn suunnittelun tarvetta.
15333: tuksen yleisestä kehittämisestä.                        Edellä esitetyillä perusteilla mmmttujen
15334:    Koulutussuunnittelun neuvottelukunta, jon-        suunnitelmien lisäksi ei ole tarkoituksena lähi-
15335: ka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi          aikoina laatia kaiken kattavaa suunnitelmaa
15336: kerrallaan (A 842/84), valmistelee parhaillaan       aikuiskoulutuksesta. Keskeisenä tavoitteena ai-
15337: suunnitelmaa, joka koskee peruskoulun jälkei-        kuiskoulutuksen kehittämisessä on sellaisen
15338: sen koulutuksen tarvetta ja valtakunnallisia         koulutusjärjestelmän luominen, joka pystyy
15339: tavoitteita vuoteen 2000. Neuvottelukunnan           nopeasti reagoimaan yhteiskunnassa ja työelä-
15340: työssä on tärkeällä sijalla aikuisväestön amma-      mässä tapahtuviin nopeisiinkin muutoksiin.
15341: tillisesti eriytyvä koulutus. Mukana ovat perus-     Laatimalla yksityiskohtaisia keskitettyjä ala-
15342: ja uudelleenkoulutus, jatkokoulutus ja täyden-       kohtaisia suunnitelmia saatettaisiin tarpeetto-
15343: nyskoulutus. Näitä asiakokonaisuuksia tarkas-        masti kahlita koulutusorganisaatioiden toimin-
15344: tellaan muun koulutuksen yhteydessä ja samal-        taa ja tällä tavoin turhaan jäykistää koulutus-
15345: la jatkuvan koulutuksen näkökulmasta. Suun-          tarjontaa.
15346: 
15347:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1988
15348: 
15349:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
15350: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 88
15351: 
15352: 
15353: 
15354: 
15355:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15356: 
15357:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lornas fortbildningscentraler, sommaruniversi-
15358: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         teten, kvällsgymnasierna, medborgar- och ar-
15359: av den 26 februari 1988 tili vederbörande           betarinstituten, folkhögskolorna, yrkeskurs-
15360: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        centralerna, de yrkesinriktade specialläroan-
15361: följande av riksdagsman Pohjanoksa m.fl. un-        stalterna, brevinstituten och som läroavtalsut-
15362: dertecknade spörsmål nr 88:                         bildning.
15363:                                                        Under undervisningsministeriets ledning har
15364:           När kommer Regeringen att uppgöra
15365:                                                     utvecklandet av vuxenutbildningen planerats
15366:        en riksomfattande plan för vuxenut-
15367:        bildningen, där den koordineras över         redan sedan de första åren under 1970-talet. År
15368:        hela landet i enlighet med behovet av,       1971 tillsattes Vuxenutbildningskommitten
15369:                                                     (KomM 1971:A 29 och KomM 1975:28), vars
15370:        nivån och varaktigheten på och temat
15371:                                                     uppgift var att uppgöra en pian för en helhets-
15372:        för utbildningen?
15373:                                                     reform av vuxenutbildningen. På basen av
15374:                                                     kommittens arbete fattade statsrådet ett beslut
15375:   Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt         år 1978 om principerna angående planeringen
15376: följande:                                           och utvecklingen av vuxenutbildningen. Däref-
15377:    Vuxenutbildning anordnas dels med statligt       ter tillsattes den så kallade temporära utveck-
15378: stöd dels utan nämnda stöd. Den nyaste till-        lingsorganisationen för vuxenutbildningen,
15379: budsstående informationen om hur omfattande         vars arbete upphörde i.o.m. överlåtelsen av
15380: vuxenutbildningen är i vårt land och i viiken       betänkandet av Vuxenutbildningens lednings-
15381: utsträckning de vuxna deltar i den härrör sig       grupp (KomM 1985:36). Utöver ledningsgrup-
15382: från 1980. Enligt en undersökning som före-         pen verkade delegationen för vuxenutbildning
15383: tagits av statistikcentralen deltog under nämn-     och 7 kommissioner i samband med den tem-
15384: da år 30 OJo av kvinnorna och 23 OJo av männen      porära utvecklingsorganisationen. 1 början av
15385: i vuxenutbildning. Under sin livstid har 72 OJo     år 1985 tillsattes Vuxenutbildningsrådet som
15386: av de vuxna deltagit i vuxenutbildning.             hjälporgan åt undervisningsministeriet.
15387:    Enligt den nämnda undersökningen utgjorde           Då vuxenutbildningen utvecklas har huvud-
15388: antalet deltagare i vuxenutbildning 1,3 miljo-      vikten under de senaste åren legat vid den
15389: ner under perioden 1.9.1979-31.12.1980. 1           yrkesinriktade vuxenutbildningen. Statsrådet
15390: nästan hälften (47 OJo) av alla vuxenstudier var    fattade ett principbeslut den 5 mars 1987 angå-
15391: ändamålet yrkesinriktad vuxenutbildning. Den        ende principerna i planeringen av den yrkesin-
15392: andra nästan lika stora gruppen (41 OJo) utgjor-    riktade vuxenutbildningens finansiering. 1 be-
15393: des av intresseinriktade och samhälleliga stu-      slutet indelas de vuxna studerande i tre grup-
15394: dier. En klart mindre helhet utgörs av utbild-      per: de frivilligt studerande, de som deltar i
15395: ningen av förtroendemän och komplettering av        personalutbildning och de som deltar i syssel-
15396: den allmänbildande grundutbildningen, vilkas        sättningsutbildning.
15397: andel var 6 OJo var av all vuxenutbildning.            1 enlighet med principbeslutet vilar ansvaret
15398:    En stor andel av vuxenutbildningen anord-        för den frivilliga yrkesinriktade vuxenutbild-
15399: nas utanför de inrättningar som underlyder          ningen i sin helhet på undervisningsministeriet.
15400: undervisningsförvaltningen. Under ifrågava-         Undervisningen anordnas vid läroanstalter som
15401: rande period anordnades 62 OJo av vuxenutbild-      hör tili undervisningsministeriets förvaltnings-
15402: ningen, mätt i utbildningsdagar, vid läroanstal-    område. 1 personalutbildningen fördelas ansva-
15403: ter. Arbetsgivaren anordnade 33 OJo, olika or-      ret mellan arbetsgivaren, vederbörande minis-
15404: ganisationer 4 OJo och övriga arrangörer 1 OJo av   terium och undervisningsministeriet. Enligt hu-
15405: utbildningsdagarna.                                 vudregeln finansierar arbetsgivaren utbild-
15406:    Vuxenutbildning underlydande undervis-           ningen i sin helhet. Om det för detta ändamål
15407: ningsförvaltningen anordnas bl.a. vid högsko-       erläggs statsunderstöd anvisas anslagen från
15408:                                      1988 vp. -     KK n:o 88                                      5
15409: 
15410: det ministeriums huvudtitel i statsbudgeten         differentierade utbildning en viktig pos1t10n.
15411: vars förvaltningsområde det är fråga om. An-        Grundutbildningen, omskolningen, vidare- och
15412: svaret för sysselsättningsutbildningen ligger       fortbildningen är inkluderade. Dessa komplex
15413: helt på staten. Den statsfinansiering som kom-      betraktas i samband med den övriga utbild-
15414: mer för detta ändamål placeras i statsbudgeten      ningen och samtidigt ur den kontinuerliga ut-
15415: under arbetskraftsministeriets huvudtitel. Ar-      bildningens synvinkel. 1 planeringen har beak-
15416: betskraftsförvaltningen köper sysselsättnings-      tats bl.a. utvecklingsperpektiven i arbetslivet
15417: utbildningen av de yrkeskurscentraler, läroan-      samt en av delegationen uppgjord detaljerad
15418: stalter och högskolor som lyder under under-        prognos angående yrkesstrukturen. Behovet av
15419: visningsministeriet samt av andra som anord-        och målen för utbildningen fastslås enligt om-
15420: nar utbildning.                                     råde och grad. 1 förslagen fästs uppmärksam-
15421:    Den viktigaste förändringen i jämförelse         het vid utbildning dels på lång dels på kort sikt
15422: med nuläget kan anses vara att finansierings-       samt såväl utbildning i läroanstaltsform som i
15423: ansvaret för vuxenutbildningen sprids förutom       annan form. Ett betänkande som innehåller
15424: på undervisningsförvaltningen även på andra         delegationens förslag överlämnas tili statsrådet
15425: myndigheter och arbetsgivare. Under alla om-        under våren 1988.
15426: ständigheter förblir dock ansvaret för utbudet         Traditionellt har ett utmärkande drag för
15427: av denna utbildning och dess kvalitativa ut-        vuxenutbildningen, speciellt det frivilliga bild-
15428: byggnad på undervisningsministeriet.                ningsarbetet, varit utbildningsorganisationer-
15429:    Vid undervisningsministeriet bereds som bäst     nas frihet att inrikta sin verksamhet i enlighet
15430: ett principbeslut om att utveckla den yrkesin-      med sin egen utgångspunkt och sitt eget utbild-
15431: riktade vuxenutbildningen. Genom detta beslut       ningsbehov. Det är inte ändamålsenligt att från
15432: fortsätter man att förtydliga finansieringssyste-   statsmaktens sida fastställa vilket område som
15433: met och ansvarsfördelningen inom den yrkesin-       ett enskilt medborgarinstitut eller folkhögskola
15434: riktade    vuxenutbildningen      samt    skapar    skall prioritera.
15435: förutsättningar för att de inrättningar som
15436: anordnar yrkesinriktad vuxenutbildning på ett          En klarare styrning av den yrkesinriktade
15437: smidigare sätt förmår svara mot efterfrågan på      vuxenutbildningens finansiering mot efterfrå-
15438: utbildning och de förändringar som sker i           gan i stället för mot utbudet förutsätter en
15439: efterfrågan.                                        smidigare reaktion av de inrättningar, som ger
15440:    Vuxenutbildningsrådet som tilisattes av          utbildning, på arbetslivets behov och de för-
15441: statsrådet godkände 16.12.1987 programmet           ändringar som sker där. Ä ven detta minskar
15442: "Utvecklandet av vuxenutbildningen 1988-            för sin del behovet av central planering.
15443: 1990". 1 programmet uppställer rådet de all-           Å ovan anförda grunder är avsikten inte att
15444: männa målen för vuxenutbildningspolitiken           utöver de nämnda planerna göra upp någon
15445: samt framkastar förslag om den allmänna             heltäckande pian för vuxenutbildningen. Det
15446: utvecklingen av vuxenutbildning.                    centrala målet då vuxenutbildningen utvecklas,
15447:    Delegationen för utbildningsplanering, som       är att skapa ett sådant utbildningssystem som
15448: statsrådet tilisätter för tre år i sänder (A        snabbt förmår reagera på snabba förändringar
15449: 842/84), sammanställer som bäst en pian, som        i samhället och arbetslivet. Genom att uppgöra
15450: angår behovet av utbildning efter grundskolan       detaljerade centraliserade planer på varje om-
15451: och de riksomfattande målsättningarna inom          råde skulle man onödigtvis fjättra utbildnings-
15452: utbildningen fram tili år 2000. 1 delegationens     organisationernas verksamhet och på detta sätt
15453: arbete intar vuxenbefolkningens yrkesmässigt        utan skäl göra utbudet av utbildning osmidigt.
15454: 
15455:       Helsingfors den 28 mars 1988
15456: 
15457:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
15458:                                              1988 vp.
15459: 
15460: Kirjallinen kysymys n:o 89
15461: 
15462: 
15463: 
15464: 
15465:                                  Kortesalmi: Toimenpiteistä tuulienergian hyväksikäytön lisäämi-
15466:                                     seksi
15467: 
15468: 
15469:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15470: 
15471:    Tanska ja Hollanti ovat johtavia maita tuu-         Ruotsin hallituksen mukaan tuulivoimasta
15472: lienergian hyväksikäytössä Euroopassa ja sa-        tulee tulevaisuuden energianlähde, kun ydin-
15473: malla koko maailmassa. Tanskassa toimii ny-         voimaa aletaan 1990-luvulla vähentää.
15474: kyisin noin tuhat sähköä tuottavaa tuulimyl-           SMP on jatkuvasti jo yli kymmenen vuoden
15475: lyä, ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti. Niiden      ajan korostanut tuulienergian käyttöönoton
15476: uskotaan lopulta tuottavan 10 OJo Tanskan säh-      merkitystä myös Suomessa. Tuulienergiaharr
15477: köenergiasta.                                       kuuluu uudistuviin energiamuotoihin, toisin
15478:    Valtio antaa Tanskassa tuntuvan panoksensa       sanoen energianlähde ei ehdy koskaan. Tämä
15479: sekä uhraamaila miljoonia kruunuja tuuliener-       onkin mitä tärkeintä, koska monia uudistu-
15480: gian tutkimuksiin että avustamaHa yksityisiä        mattomia energianlähteitä uhkaa vähittäinen
15481: tuulienergiaan investoijia. Lisäksi valtio antaa    ehtyminen.
15482: Tanskassa 30 OJo:n verottoman avustuksen jo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15483: kaiselle tuulimyllyn rakentajalle. Tuulimyllyn      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15484: omistaja voi myydä energiaansa ylituotannon         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15485: aikana silloin, kun mylly on yhdistetty valta-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15486: kunnan verkkoon. Tyynenä kautena hän voi
15487: taas ostaa sitä takaisin.                                     Aikooko Hallitus kiireesti Tanskan
15488:    Myös Ruotsissa on ryhdytty toimiin. Ruotsin             ja Ruotsin esimerkin mukaisesti ryhtyä
15489: valtion alulle panemassa tuulivoimalatutki-                toimiin tuulienergian hyväksikäytön
15490: muksessa ehdotetaan, että maan rannikoiden                 edistämiseksi Suomessa antamalla tuu-
15491: edustalle tulisi rakentaa lähes 2 500 tuulivoi-            lienergiaan investoijille esimerkiksi riit-
15492: malaa. Ruotsin länsi- ja itärannikoiden edus-              tävät verohelpotukset sekä tukemalla
15493: talle aseunettavat voimalat olisivat varteenotet-          heitä valtion halpakorkoisin ja pitkäai-
15494: tava vaihtoehto ydinvoimalle.                              kaisin lainoin?
15495: 
15496:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1988
15497: 
15498:                                        J. Juhani Kortesalmi
15499: 
15500: 
15501: 
15502: 
15503: 280300Z
15504: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 89
15505: 
15506: 
15507: 
15508: 
15509:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15510: 
15511:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Tuulienergialla voitaisiin nykykäsityksen
15512: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mukaan tuottaa muutama prosentti maamme
15513: olette 26 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn             sähköntarpeesta. Tuulivoimalla olisi lähinnä
15514: kirjeenne n:o 246 ohella toimittanut valtioneu-        sähköntuotantojärjestelmää monipuolistava ja
15515: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           täydentävä rooli.
15516: kansanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta                Potentiaaliselvityksiä varten tarvitaan lisätie-
15517: kirjallisesta kysymyksestä n:o 89:                     toja maamme tuuliolosuhteista. Ilmatieteen lai-
15518:                                                        tos tekee tuulimittauksia yli 120 asemalla.
15519:           Aikooko Hallitus kiireesti Tanskan           Yleensä mittaukset tehdään 10 metrin korkeu-
15520:        ja Ruotsin esimerkin mukaisesti ryhtyä          della maan pinnasta. Tuulienergiatutkimuksia
15521:        tmmnn tuulienergian hyväksikäytön               varten tarvittaisiin tietoa tuulen nopeuden ja-
15522:        edistämiseksi Suomessa antamalla tuu-           kaumasta tuulivoimalaitoksen lapakorkeudel-
15523:        lienergiaan investoijille esimerkiksi riit-     la. Ilmatieteen laitoksen, VTT:n ja IVO:n yh-
15524:        tävät verohelpotukset sekä tukemalla            teistyönä on käynnistymässä tuulikartoitushan-
15525:        heitä valtion halpakorkoisin ja pitkäai-        ke, jonka perusteella saadaan luotettavia arvi-
15526:        kaisin lainoin?                                 oita tuuliolosuhteista 20-100 metrin korkeu-
15527:                                                        della maan pinnasta.
15528:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Tuulienergian kannattavuus sähköntuotan-
15529: taen seuraavaa:                                        nossa riippuu oleellisesti tarvittavan säätävoi-
15530:    Maassamme tehdään runsaasti tutkimus-               man määrästä. Sikäli kuin säätöön voidaan
15531: työtä, jonka tavoitteena on selvittää tuuliener-       käyttää vesivoimaa, tullaan toimeen ilman lisä-
15532: gian tarjoamat mahdollisuudet tulevaisuuden            kustannuksia aiheuttavaa kaasuturbiineihin pe-
15533: energiahuollossamme. Perusteellisen tutkimus-          rustuvan säätävoiman rakentamista. Mm. sää-
15534: sekä tuotekehitystyön avulla on mahdollista            tävoimakysymystä tutkitaan kauppa- ja teolli-
15535: löytää parhaat tuulienergian hyväksikäyttöta-          suusministeriön käynnistämässä 3-5 vuotta
15536: vat ja välttää virheinvestointeja.                     kestävässä suurvoimantuotannon mahdolli-
15537:    Parhaillaan on käynnistymässä kauppa- ja            suuksia selvittävässä tutkimushankkeessa.
15538: teollisuusministeriön tutkimusohjelma "Uudet              Sähköntuotannon lisäksi tuulienergia voi tul-
15539: energiantuotantomenetelmät ja -järjestelmät".          la kysymykseen talokohtaisessa lämmityksessä.
15540: Tavoitteena on uusien energiantuotantomuoto-           Arvioiden mukaan tuulienergian osuus voisi
15541: jen saaminen vertailukelpoisiksi mm. kustan-           olla 50 OJo:n luokkaa rannikon hyvissä tuuliolo-
15542: nustietoja selvittämällä. Tuulienergia on tässä        suhteissa sijaitsevien rakennusten lämmitys-
15543: tutkimusohjelmassa hyvin keskeisellä sijalla.          energian tarpeesta.
15544:   Tuulienergiaan perustuvan sähkön tuotanto-              Ympäristönsuojelun näkökulmasta katsottu-
15545: potentiaaliksi Suomessa on arvioitu 2-5 TWh.           na tuulienergian etuna on saasteettomuus.
15546: Tämä arvio perustuu oletukseen, jonka mu-              Haittojakin on. Ruotsissa saatujen käyttöko-
15547: kaan tuulienergian tuotantoon parhaiten sovel-         kemusten mukaan tuulivoimalat aiheuttavat
15548: tuvan länsirannikon 500 km pitkästä ja 5 km            melua. Tuulivoimalaitosten voidaan katsoa ai-
15549: leveästä kaistasta 10 OJo eli 250 km 2 olisi käytet-   heuttavan myös maisemallisia haittoja.
15550: tävissä tuulivoimaloiden sijoitusalueeksi. Voi-           Valtion tulo- ja menoarviossa on momentti
15551: malaitosten minimietäisyydeksi on laskettu             32.55.40 "Avustukset kotimaisen energian tuo-
15552: kymmenen kertaa roottorihalkaisija, joka 1             tannon ja energiansäästön edistämiseen". Vuo-
15553: MW:n laitoksilla on 50-60 m. Laitostiheydel-           desta 1985 lähtien tältä momentilta on ollut
15554: lä 5 kpl/km 2 kokonaistehoksi saadaan 1 250            mahdollista myöntää avustuksia tuulivoimalai-
15555: MW ja vuosienergiaksi noin 2 TWh. Suurem-              tosten rakentamiseen. Avustuksen määrä voi
15556: malla laitoskoolla tuotantopotentiaali on suu-         vaihdella 0-40 % voimalan kokonaiskustan-
15557: rempi.                                                 nuksista. Toistaiseksi tällaisia rakennushank-
15558:                                      1988 vp. -     KK n:o 89                                    3
15559: 
15560: keita ei ole käynnistynyt. Syynä lienevät val-      kiinnittämään enemmän huomiota kuin useissa
15561: tionavun jälkeenkin liian suuriksi arvioidut        muissa maissa. Kansantalouttamme rasittaa
15562: taloudelliset riskit.                               suuresta lämmitystarpeesta johtuva lämmitys-
15563:    Parhaillaan     selvitetään mahdollisuuksia      energialasku, ja vientiteollisuutemme kilpailu-
15564: muuttaa liikevaihtoverotusta siten, että tuuli-     kyvyn kannalta energian hinnalla on keskeinen
15565: voimalaitosinvestoinnit otettaisiin energiainves-   merkitys.
15566: tointien liikevaihtoveronhuojennusten piiriin.         Tuulienergian tarjoamat mahdollisuudet ote-
15567:    Maamme energiahuollon suunnittelussa ja          taan huomioon maamme energiahuollon suun-
15568: kehittämisessä kansainvälisen kehityksen seu-       nittelussa ja kehittämisessä. Tästä ovat osoi-
15569: raaminen on tärkeää. Muiden maiden toimen-          tuksena useat käynnissä olevat tutkimushank-
15570: piteet eivät kuitenkaan sellaisenaan sovellu        keet. Kauppa- ja teollisuusministeriö kiirehtii
15571: Suomessa harjoitettavan energiapolitiikan mal-      osaltaan uuden sukupolven tuulivoimalan ke-
15572: liksi. Esimerkiksi Tanskassa tuuli- ja muut         hittelyä ja rakentamista tuulivoimalatekniikan
15573: ilmasto-olosuhteet ovat tuulienergian käytön        ja tuotantokustannusten jatkotutkimuksia var-
15574:  kannalta edullisemmat kuin Suomessa. Ener-         ten.
15575: gian hinnan edullisuuteen joudutaan Suomessa
15576: 
15577:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1988
15578:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
15579: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 89
15580: 
15581: 
15582: 
15583: 
15584:                               Till Riksdagens Herr Talman
15585: 
15586:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         år. Med större anläggningar blir produktions-
15587: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         potentialen större.
15588: nr 246 av den 26 februari 1988 tili vederböran-        Med vindenergi kunde man enligt de upp-
15589: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        fattningar som råder nu producera el motsva-
15590: följande av riksdagsman Kortesalmi underteck-       rande några procent av vårt lands elbehov.
15591: nade spörsmål nr 89:                                Vindkraftens roll i elproduktionssystemet skul-
15592:          Ämnar Regeringen brådskande vidta          le främst vara att den kompletterar den övriga
15593:        åtgärder för att enligt exempel från         elproduktionen och gör den mångsidigare.
15594:        Danmark och Sverige främja utnyttjan-           För utredningar av potentialen behövs mera
15595:        det av vindenergin i Finland genom att       uppgifter om vårt lands vindförhållanden. Me-
15596:        ge dem som investerar i vindenergi tili      teorologiska institutet gör vindmätningar på
15597:        exempel tillräckliga skattelättnader         mer än 120 observationsstationer. I allmänhet
15598:        samt genom att stödja dem med statliga       görs mätningarna på en höjd av 10 meter
15599:        lån med billig ränta och lång återbetal-     ovanför markytan. För forskning i vindenergi
15600:        ningstid?                                    skulle man behöva uppgifter om vindhastighe-
15601:                                                     tens fördelning i vinghöjd för vindkraftverken.
15602:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Meteorologiska institutet, VTT och IVO håller
15603: samt anföra följande:                               tilisammans på att inleda ett projekt för kart-
15604:                                                     läggning av vinden. På basis av detta projekt
15605:    1 vårt land görs mycket forskningsarbete i       kommer man att få pålitliga uppskattningar av
15606: syfte att utreda de möjligheter vindenergin         vindförhållandena på 20-100 meters höjd
15607: erbjuder vår energiförsörjning i framtiden.         från markytan.
15608: Med ett grundligt forsknings- och produktut-
15609: vecklingsarbete är det möjligt att hitta de bästa      Hur lönsam vindenergin är vid elproduktio-
15610: sätten att utnyttja vindenergi och därmed und-      nen beror i väsentlig grad på hur mycket
15611: vika felinvesteringar.                              reglerkraft som behövs. lfall vattenkraft kan
15612:                                                     användas för regleringen, kan man klara sig
15613:    Just nu inleds vid handels- och industri-        utan att anlägga reglerkraft som baserar sig på
15614: ministeriet ett forskningsprogram över nya          gasturbiner, vilket skulle föranleda tiliäggs-
15615: energiproduktionsmetoder och -system. Målet
15616:                                                     kostnader. Bland annat frågan om reglerkraft
15617: är att de nya energiproduktionsformerna skall
15618:                                                     undersöks i det forskningsprojekt som handels-
15619: fås jämföringsdugliga bl.a. genom att uppgif-       och industriministeriet står i begrepp att starta.
15620: ter om kostnaderna utreds. Vindenergin intar        Detta projekt, som kommer att räcka 3-5 år,
15621: en mycket central ställning i detta forsknings-
15622:                                                     skall utreda storkraftproduktionens möjlighe-
15623: program.
15624:                                                     ter.
15625:    Produktionspotentialen för el baserad på
15626: vindenergi har i Finland uppskattats tili 2-5          Förutom vid elproduktion kan vindenergi
15627: TWh. Denna uppskattning baserar sig på ett          också komma i fråga vid uppvärmningen av
15628: antagande om att 10 %, d.v.s. 250 km 2 , av den     enskilda hus. Enligt uppskattningarna kunde
15629: 500 km långa och 5 km breda västkustremsan,         vindenergins andel vara i storleksklassen 50 OJo
15630: som bäst lämpar sig för produktion av vind-         av det behov av uppvärmningsenergi som
15631: energi, skulle stå tili förfogande som förlägg-     byggnader belägna i goda vindförhållanden vid
15632: ningsort för vindkraftverken. Det minsta av-        kusten har.
15633: ståndet mellan kraftverken har beräknats tili          Sett ur miljövårdsperspektiv är fördelen med
15634: tio gånger rotordiametern, vilket i fråga om en     vindenergi att den är föroreningsfri. Men det
15635: anläggning på 1 MW utgör 50-60 m. Med               finns också olägenheter. Enligt de erfarenheter
15636: anläggningstätheten 5 st/km2 får man en total-      av driften som man har i Sverige förorsakar
15637: effekt på 1 250 MW och ca 2 TWh energi per          vindkraftverken buller. Vindkraftverken kan
15638:                                      1988 vp. -     KK n:o 89                                     5
15639: 
15640: också anses medföra olägenheter för land-           inte som sådana som modell för den energipo-
15641: skapsbilden.                                        litik som bedrivs i Finland. Tili exempel i
15642:    1 statsförslaget finns ett moment 32.55.40       Danmark är vindförhållandena och de övriga
15643: "Investeringsbidrag för främjande av produk-        klimatförhållandena förmånligare för vind-
15644: tioneo av inhemsk energi och energibespa-           energin än i Finland. 1 Finland måste man
15645: ring". Sedan år 1985 har det varit möjligt att      fästa mera uppmärksamhet vid hur förmånligt
15646: bevilja bidrag ur detta moment för byggande         energipriset är än i många andra länder. Vår
15647: av vindkraftverk. Bidragsbeloppet kan variera       nationalekonomi har en stor börda i räkningen
15648: från 0 tili 40 Olo av totalkostnaderna för kraft-   över uppvärmningsenergi tili följd av det stora
15649: verket. Hittills har inga sådana byggnadspro-       uppvärmningsbehovet, och med tanke på vår
15650: jekt påbörjats. Orsakerna torde vara att man        exportindustris konkurrenskraft är energipriset
15651: har bedömt de ekonomiska riskerna som allt-         av central betydelse.
15652: för stora trots statsbidraget.
15653:    Just nu utreds möjligheterna att ändra om-          De möjligheter som vindenergin erbjuder
15654: sättningsbeskattningen så att man också för         beaktas vid planeringen och utvecklingen av
15655: investeringar i vindkraftverk kunde få de om-       vårt lands energiförsörjning. Ett bevis på detta
15656: sättningsskattelättnader som beviljas för ener-     är det flertal forskningsprojekt som pågår.
15657: giinvesteringar.                                    Handels- och industriministeriet påskyndar för
15658:    Vid planeringen och utvecklingen av vårt         sin del utvecklingen och byggandet av den nya
15659: lands energiförsörjning är det viktigt att följa    generationens vindkraftverk för vindkraft-
15660: med den internationella utvecklingen. De övri-      verksteknikens och produktionskostnadernas
15661: ga ländernas åtgärder lämpar sig emellertid         fortsatta undersökningar.
15662: 
15663:      Helsingfors den 30 mars 1988
15664: 
15665:                                                 Handels- och industriminister Ilkka Suominen
15666:                                                 1988 vp.
15667: 
15668: Kirjallinen kysymys n:o 90
15669: 
15670: 
15671: 
15672: 
15673:                                    Anttila: Valtionrautateiden Helsingin lähiliikenteen järjestämi-
15674:                                       sestä
15675: 
15676: 
15677:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15678: 
15679:    Valtionrautateiden Helsingin lähiliikenteen        rautatiet vuosittain tätä kautta menettää henki-
15680: matkustajien rahastaminen perustuu pääosin            löliikenteen tulojaan? Useat ihmiset ovat ihme-
15681: matkustajien oma-aloitteisuuteen ja rehellisyy-       tellen kyselleet myöskin sitä, miksi Valtionrau-
15682: teen. Henkilöt, jotka matkustavat päivittäin          tatiet eivät ole käytännön toiminnalla turvan-
15683: Helsingin lähiliikenteessä Valtionrautateiden         neet suorien junayhteyksien mahdollistamista
15684: junilla, ovat varmasti huomanneet sen, että           lentokentälle ottamalla junaradan varteen len-
15685: konduktööri puuttuu useimmiten, ja rahastaja,         tokentän läheisyyteen aseman, josta olisi myös
15686: jolle sellaiset matkustajat, jotka todella haluai-    järjestetty kuljetus suoraan lentokentälle. Tä-
15687: sivat maksaa matkansa, on vain junan tietyissä        mähän lyhentäisi huomattavasti matkustajien
15688: vaunuissa. Tästä taas seuraa se, että varsinkin       aikaa, kun ei tarvitsisi kiertää Helsingin kautta
15689: muualta tulevat matkustajat, jotka eivät tilan-       Seutulaan.
15690: netta etukäteen tiedä, joutuvat useimmiten               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15691: melkoisen hämmennyksen valtaan. Onpa ta-              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15692: pauksia, joissa matkustaja on turhaan odotta-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15693: nut konduktööriä rahastamaan, jolta voisi             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15694: matkalipun ostaa. Käytännössä paikalle on
15695: ilmestynytkin tarkastaja, joka on tarkastanut                   Aikooko Valtionrautatiet ryhtyä toi-
15696: matkalippujen olemassaolon, ja matkustaja on                 menpiteisiin Helsingin lähiliikenteen ju-
15697: tällöin kylmästi joutunut maksamaan vaa-                     nissa matkustajien matkalipputulojen
15698: dittavan varsin korkean tarkastusmaksun. Täl-                perinnän tehostamiseksi sekä onko Val-
15699: lainen menettely pääkaupunkiseudun lähilii-                  tionrautatiet selvittänyt, kuinka paljon
15700: kenteessä ei ole hyvää asiakaspalvelua, ja eri-              matkustajat mahdollisesti laiminlyövät
15701: tyisesti siitä kärsivät näillä junilla tilapäisesti          matkojensa maksamista ja kuinka suu-
15702: matkustavat.                                                 resta rahasta tällöin lienee kysymys,
15703:    Tämän vuoksi herääkin kysymys, että missä                 sekä
15704: ja milloin on päätetty siitä, että Valtionrauta-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15705: teiden pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ei                 siin mahdollistaakseen Valtionrautateil-
15706: tarvitse periä liikennemaksuja täsmällisesti?                tä suoran lähiyhteyden saamisen Hel-
15707: Samoin tulee mieleen kysymys siitä, että onko                sinki-Vantaan lentoasemalle rakenta-
15708: Valtionrautateillä minkään näköistä kokonais-                malla aseman Seutulaan ja järjestämäl-
15709: kuvaa siitä, kuinka moni matkustaja laiminlyö                lä siitä kuljetuksen lentokentälle suo-
15710: matkansa maksamisen ja miten paljon Valtion-                 raan?
15711: 
15712:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1988
15713: 
15714:                                          Sirkka-Liisa Anttila
15715: 
15716: 
15717: 
15718: 
15719: 280303C
15720: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 90
15721: 
15722: 
15723: 
15724: 
15725:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15726: 
15727:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       julkaisuissa on Helsingin aikataulujen kohdalla
15728: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maininta tarkastusmaksusta.
15729: olette 25 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn             Tiedotusvälineille (lehdistö, radio, TV) pi-
15730: kirjeenne n:o 247 ohella toimittanut valtioneu-     dettiin tiedotustilaisuuksia ja asia sai suureh-
15731: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        kon julkisuuden.
15732: kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan näin              Tarkastusmaksulain 10 § mahdollistaa tar-
15733: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 90:       kastusmaksun määräämättä jättämisen. Pääpe-
15734:           Aikooko Valtionrautatiet ryhtyä toi-      riaatteena pidetään, että jos matkustaja on
15735:        menpiteisiin Helsingin lähiliikenteen ju-    pääkaupunkiseudun ulkopuolelta vähänkään
15736:        nissa matkustajien matkalipputulojen         kauempaa, ei maksua yleensä määrätä, mikäli
15737:        perinnän tehostamiseksi sekä onko Val-       tapausta voidaan pitää säälittävänä tai jollain
15738:        tionrautatiet selvittänyt, kuinka paljon     tapaa ymmärrettävänä.
15739:        matkustajat mahdollisesti laiminlyövät          Varsinaista ongelmaa eivät muodosta elä-
15740:        matkojensa maksamista ja kuinka suu-         keläiset, vanhukset tai muualta Suomesta tule-
15741:        resta rahasta tällöin lienee kysymys,        vat matkustajat, vaan pääasiassa pääkaupunki-
15742:        sekä                                         seudun omat asukkaat.
15743:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Lääninoikeus peruutti 15 määrättyä maksua
15744:        siin mahdollistaakseen Valtionrautateil-     vuonna 1987, joista monet olivat rajatapauk-
15745:        tä suoran lähiyhteyden saamisen Hel-         sia, joita oli jo tarkastustilanteessa harkittu
15746:        sinki-Vantaan lentoasemalle rakenta-         jättää määräämättä.
15747:        malla aseman Seutulaan ja järjestämäl-          Tarkastustoiminta aloitettiin vuoden 1987
15748:        lä siitä kuljetuksen lentokentälle suo-      alusta melko ymmärtävällä linjalla, ja pääpai-
15749:        raan?                                        no pantiin informaation levittämiseen matkus-
15750:                                                     tajille. Tarkastuksen painopiste oli koko alku-
15751:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vuoden siinä, että mahdollisimman moni ihmi-
15752: vasti seuraavaa:                                    nen näkisi toiminnan.
15753:    Rautateiden lähiliikenteessä noudatettava           Matkalippujen tarkastajat varmistavat lipun-
15754: järjestelmä on pääosiltaan samanlainen kuin         myyjältä, milloin hän on viimeksi kulkenut, ja
15755: HKL:n ja YTV:n käyttämät järjestelmät. Ase-         suorittavat matkalippujen tarkastuksen vasta
15756: milla on lipunmyyntipaikkojen ja automaattien       sen jälkeen.
15757: yhteydessä ohjeet miten menetellä lipun han-           Tarkastusmaksu määrätään liputtomalle tai
15758: kinnassa asemilla ja junissa. Ne vaunuosastot,      leimaamattomalla lipulla matkustavalle.
15759: joissa on lipunmyyntiä, on merkitty suureh-            Tarkastajien vuorotauluja muutettiin syksyl-
15760: koilla sinivalkoisilla tarroilla. Niissä vaunu-     lä 1987 siten, että tarkastus kohdistuu ensi
15761: osastoissa, joissa ei ole lipunmyyntiä, on nel-     sijassa todettuihin pinnauskohtiin. Keväällä
15762: jällä opastusnuolella merkitty, missä suunnassa     1988 tarkastus kohdistettiin pääasiassa iltapai-
15763: lipunmyynti sijaitsee. Vaunujen eteisissä on        notteiseksi, koska valtaosa liputtomista löytyy
15764: neljä tekstiä lipun leimaamisen tarpeellisuudes-    juuri iltajunista.
15765: ta. Lisäksi kaikissa osastoissa on merkinnät           Kaikkiaan      vuonna    1987    tarkastettiin
15766: tarkastusmaksusta (2 kpl) ja reittikartat, joista   1 991 269 matkustajaa, joista 13 469 sai tar-
15767: ilmenee eri yhteisöjen lippujen kelpoisuusalue.     kastusmaksun. Koko matkustajamäärästä tar-
15768:    Tarkastustoiminnan alkaessa vuonna 1987          kastettiin 7 OJo, ja tarkastusmaksu määrättiin
15769: junissa koulutettiin päivittäin kahden kuukau-      0,6 % :lle tarkastetuista. Tarkastusprosenttia
15770: den ajan järjestelmään siirtymisestä. Lisäksi       on pidettävä erittäin korkeana, kun HKL:n ja
15771: vuoden ajan jaettiin ajoittain junissa esitettä     YTV:n vastaava tulos liikkui 1-4 %:n välillä
15772: tarkastusmaksusta (100 000 kpl), ja aikataulu-      liikennemuodosta riippuen.
15773:                                      1988 vp. -    KK n:o 90                                   3
15774: 
15775:    Edellä olevaan viitaten Valtionrautatiet kat-   nien pysähtymisiä Keravalla. Valtionrautatei-
15776: soo kuvatun järjestelmän tehokkaaksi ja talou-     den mielestä joustavimmat yhteydet lentoken-
15777: delliseksi.                                        tälle ovatkin saatavissa bussilla Keravan ase-
15778:    Rautatieyhteydestä Helsinki-Vantaan lento-      malta. Tällöin ei myöskään lähiliikennejärjes-
15779: asemalle todetaan seuraavaa:                       telmää tarvitse muuttaa, kuten tapahtuisi, jos
15780:    Nykyisin käytössä oleva Finnairin bussiyh-      pikajunat pysähtyisivät Tikkurilassa.
15781: teys Helsingin päärautatieasemalta on toiminut        Pitemmällä tähtäyksellä on myös varauduttu
15782: hyvin ja vuoroja on lisätty. Pääradan matkus-      Vantaalla lentokentän kautta kulkevaan ns.
15783: tajille tämä tietysti aiheuttaa jonkin verran      Marja-rataan. Tällöin myös osa pikajunista
15784: ajanhukkaa. Lokakuussa 1987 lisättiin pikaju-      voisi kulkea lentokentän kautta.
15785: 
15786:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1988
15787: 
15788:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
15789: 4                                     1988 vp. -     KK n:o 90
15790: 
15791: 
15792: 
15793: 
15794:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
15795: 
15796:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kationerna finns det vid Helsingfors tidtabeller
15797: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ett omnämnande om kontrollavgiften.
15798: nr 247 av den 25 februari 1988 till vederböran-         Informationstillfällen hölls för massmedia
15799: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         (tidningar, radio, TV), och saken fick tämligen
15800: följande av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Ant-        stor publicitet.
15801: tila undertecknade spörsmål nr 90:                      Lagens om kontrollavgift i kollektivtrafik
15802:                                                      10 § gör det möjligt att inte påföra kontrollav-
15803:           Ämnar Statsjärnvägarna vidta åtgär-
15804:                                                      giften. Huvudprincipen är den att om en passa-
15805:        der för att effektivera indrivningen av
15806:                                                      gerare kommer från en del av landet som ligger
15807:        biljetter-avgifter i de tåg som sköter        litet heller längre bort från huvudstadsregio-
15808:        närtrafiken i Helsingfors samt har            nen påförs avgiften i allmänhet inte, om fallet
15809:        Statsjärnvägarna utrett hur många
15810:                                                      kan anses ömmande eller på något sätt vara
15811:        passsagerare som eventuellt underlåter
15812:                                                      förståeligt.
15813:        att betala sin resa och hur stora pengar
15814:        det härvid är fråga om, samt                     Pensionärer, åldringar eller passagerare från
15815:                                                      det övriga Finland utgör inte ett egentligt
15816:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        problem, utan detta består i huvudsak av
15817:        att möjliggöra en direkt närförbindelse       huvudstadsregionens egoa invånare.
15818:        mellan Statsjärnvägarna och Helsing-
15819:                                                         År 1987 upphävde länsrätten 15 beslut om
15820:        fors-Vanda flygstation genom att bygga
15821:        en station på Sjöskog och ordna direkt-       påförande av avgifter. Många av dessa var
15822:        transport från den till flygfältet?           gränsfall, där man redan vid kontrollen hade
15823:                                                      övervägt att inte påföra avgiften.
15824:                                                         Kontrollverksamheten inleddes vid ingången
15825:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         av år 1987 med en relativt förståelsefull linje,
15826: samt anföra följande:                                och huvudvikten lades vid att informera passa-
15827:    Det system som iakttas i Helsingfors närtra-      gerarna. Hela början av året fästes den största
15828:                                                      vikten vid att så många människor som möjligt
15829: fik är i huvuddrag detsamma som systemen
15830: inom HST och SAD. På stationerna finns i             skulle observera verksamheten.
15831: anslutning till biljettluckor och -automater an-        Kontrollörerna försäkrar sig före de kontrol-
15832: visningar om hur man skaffar biljett på statio-      lerar biljetterna om när biljettförsäljaren se-
15833: nerna och i tågen. De vagnavdelningar där            nast har passerat.
15834: biljetter säljs är försedda med tämligen stora          Kontrollavgiften påförs personer som saknar
15835: blåvita klistermärken. De vagnavdelningar där        biljett eller reser med ostämplad biljett.
15836: biljetter inte säljs är försedda med fyra pilar         Kontrollörernas turer ändrades hösten 1987
15837: som visar i viiken riktning biljettförsäljning       så att kontrollen i första hand inriktas på
15838: står att finna. I vagnarnas farstur finns fyra       sådana ställen där smitning har konstaterats
15839: texter om att biljetterna bör stämplas. Vidare       förekomma. Våren 1988 inriktades kootroller-
15840: har alla avdelningar notiser om kontrollavgif-       oa främst på kvällstid eftersom majoriteten av
15841: ten (2 st) och kartor över rutterna, av vilka det    dem som reser utan biljett finns i kvällstågen.
15842: framgår på vilka områden olika biljetter är             Sammanlagt kontrollerades 1 991 269 passa-
15843: giltiga.                                             gerare år 1987. Av dem påfördes 13 469 kon-
15844:    Då kontrollverksamheten inleddes år 1987          trollavgift. Av det totala antalet passagerare
15845: informerade man dagligen i två månaders tid          kontrollerades 7 OJo och kontrollavgift påfördes
15846: genom tågens högtalare om övergången till det        0,6 % av de kontrollerade. Kontrollprocenten
15847: nya systemet. Dessutom delade man under ett          måste anses vara mycket hög eftersom det
15848: års tid periodvis ut informationsblad om kon-        motsvarande resultatet inom HST och SAD
15849: trollavgiften (100 000 st), och i tidtabellspubli-   rörde sig kring 1-4 % beroende på trafiktyp.
15850:                                     1988 vp. -    KK n:o 90                                      5
15851: 
15852:    Med hänvisning tili det ovan sagda anser       snälltåg som stannar i Kervo. Enligt Statsjärn-
15853: Statsjärnvägarna att det beskrivna systemet är    vägarnas uppfattning är det smidigaste sättet
15854: effektivt och ekonomiskt.                         att sköta förbindelserna tili flygfältet just att
15855:    Beträffande en järnvägsförbindelse tili Hel-   ordna bussförhindelse från Kervo station. Här-
15856: singfors-Vanda flygstation konstateras följan-    vid behöver man heller inte ändra närtrafiksys-
15857: de:                                               temet vilket vore fallet om snälltågen skulle
15858:    Bussförbindelsen från Helsingfors huvud-       stanna i Dickursby.
15859: järnvägsstation som sköts av Finnair och som
15860: används för närvarande har fungerat bra och          På längre sikt har man också berett sig på
15861: antalet turer har ökats. För passagerarna på      den s.k. Marja-banan som går via Vanda
15862: stambanan förorsakar detta givetvis en viss       flygfält. Härvid kunde också en del av snälltå-
15863: tidsförlust. 1 oktober 1987 ökade man antalet     gen trafikera via flygfältet.
15864: 
15865:     Helsingfors den 29 mars 1988
15866: 
15867:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
15868:                                                1988 vp.
15869: 
15870: Kirjallinen kysymys n:o 91
15871: 
15872: 
15873: 
15874: 
15875:                                   Anttila ym.: Maatalous 2000 -komitean ehdotusten toteuttami-
15876:                                     sesta
15877: 
15878: 
15879:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15880: 
15881:    Maatalous 2000 -komitean ehdotuksien to-          taessa on kuitenkin tullut selvästi esille se, että
15882: teutumista arvioitaessa on todettava, että maa-      käytännön maatalouspolitiikan toimenpiteet
15883: talouspoliittisessa päätöksenteossa on viime         on painotettu edelleen lähinnä vain tuotannon
15884: vuosina keskitytty tuotantopolitiikkaan ja tuo-      rajoittamiseen ja niitä on toteutettu hyvin tiu-
15885: tannon rajoittamiseen ja rakenne- ja tulopoliit-     kassa muodossa. Samanaikaisesti maatalouden
15886: tiset tavoitteet ovat saaneet jäädä vähemmälle       ja koko maaseudun kannalta myönteiset tulo-
15887: huomiolle. Vielä 1980-luvun alussa tuotannon         ja rakennepoliittiset ratkaisut ovat jääneet pel-
15888: rajoittamisessa käytetyt toimenpiteet olivat         kästään selvitysasteelle. Samalla on muistutet-
15889: varsin lieviä, eikä niillä ollut kovin suurta        tava siitä, että tuotannon rajoitustoimenpiteet
15890: merkitystä tuotannon ohjaamisen kannalta, ot-        on osittain toteutettu jopa tiukemmassa muo-
15891: taen huomioon mm. 1980-luvun alussa vielä            dossa kuin komitea ehdotti, ja mm. maidon
15892: hyvin avokätisesti myönnetyt kana- ja sikalu-        kaksihintajärjestelmään ja perustamislupala-
15893: vat.                                                 kiin emme ole saaneet sellaista joustavuutta,
15894:    Tuotannon ohjaamisessa ratkaiseva askel           mitä komitea edellytti.
15895: otettiin vuonna 1983, jolloin ryhdyttiin valmis-        Maatalouskomitea ehdotti, että vientituesta
15896: telemaan tilakohtaisia kiintiöjärjestelmiä ja sa-    säästyvät valtion varat ohjataan maatilatalou-
15897: malla lupajärjestelmiä kiristettiin ratkaisevasti.   den, maaseudun muun elinkeinotoiminnan ja
15898: Kiintiöt ovat olleet voimassa siis vasta 2-4         palvelujen kehittämiseen, työpaikkojen luomi-
15899: vuotta. Kuitenkin kiintiöiden kielteiset vaiku-      seen, asutuksen säilyttämiseen sekä viljelijöi-
15900: tukset alkavat näkyä jo nyt koko laajuudes-          den ja muun maaseudun väestön toimeentulon
15901: saan. Tilakohtaiset kiintiöt estävät tuotannon       parantamiseen. Tällä sektorilla käytännön toi-
15902: kehittämisen ja tästä seuraa, että nuoret eivät      menpiteet ovat ol!eet varsin vaatimattomia ja
15903: uskalla sitoutua maatalouteen ja sukupolven-         ratkaisut on tehty hyvin hitaasti. Maaseutuelin-
15904: vaihdoksia ei synny siinä tahdissa kuin muu-         keinoihin on saatu lisää rahaa, mutta rästit
15905: toin syntyisi. Toinen selvä merkki tulevaisuu-       ovat edelleen suuret ja työvoimaresurssit hake-
15906: denuskon heikkenemisestä maaseudulla on              musten käsittelyyn ovat niukat. Metsätalous-
15907: maatalousoppilaitosten oppilaspula. Maata-           tila-asia meni juuri ja juuri läpi eduskunnassa
15908: lousoppilaitoksiin on ollut vaikea saada riittä-     ja sitä työstetään edelleen työryhmässä. Maati-
15909: västi oppilaita varsinkin kehitysalueilla. Nuor-     latalouden kehittämisrahaston krooninen raha-
15910: ten reaktioita on selitetty katovuoden seurauk-      pula on tosiasia. Maassamme on järjestetty
15911: silla. Toki satovahingot ovat heijastuneet tilan-    laaja maaseutukampanja, jonka yhteydessä on
15912: teeseen, mutta perimmäiset syyt liittyvät ni-        korostetusti tullut esille se, että pelkät puheet
15913: menomaan näihin tiukkoihin ja jäykkiin tuo-          eivät turvaa maaseudun tasapainoista kehittä-
15914: tannon ohjaus- ja rajoitustoimiin.                   mistä, vaan peruslähtökohdan täytyy olla tule-
15915:    Maatalous 2000 -komitea sai kesällä 1987          vaisuudessakin maatalouden, metsätalouden ja
15916: valmiiksi maatalouspoliittisen kokonaisohjel-        muiden maaseutuelinkeinojen edistämisessä.
15917: man, jossa on määritelty maataloudelle hyvin         On konkreettisesti löydettävä maaseudulle
15918: selvät kehittämistavoitteet. Komitean mietintö       vaihtoehtoja supistuvan maatalouden tilalle.
15919: muodostaakin hyvän kokonaisuuden, jossa                 Käytännön maatalouspolitiikassa on valitet-
15920: maatalouspolitiikan tavoitteet ja keinot on so-      tavasti lähdetty toteuttamaan tiukat tuotannon
15921: vitettu yhteen. Komitean ehdotuksia toteutet-        rajoitustoimenpiteet ja jatkoa on tulossa mai-
15922: 
15923: 2803091
15924: 2                                    1988 vp. -    KK n:o 91
15925: 
15926: tobonusten ja velvoitekesannoinnin muodossa        maaseutu on suomalaisen yhteiskunnan perus-
15927: ja nämä ratkaisut valitettavasti näkyvät maata-    turva.
15928: louden rakennemuutoksissa mm. maataloudes·            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15929: ta luopumisen lisääntymisenä ja sukupolven-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
15930: vaihdosten vähenemisenä. Siksi Maatalous           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
15931: 2000 -komitean ehdottamat maatalouden ja           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15932: maaseudun kannalta myönteiset asiat olisi pitä-    sen:
15933: nyt toteuttaa samanaikaisesti tiukkojen tuotan-
15934: non ohjaus- ja -rajoitustoimicn kanssa. Vain                 Mihin käytännön toimenpiteisiin ja
15935: näin toimien olisi voitu luoda maaseudulle                missä aikataulussa Hallitus aikoo ryh-
15936: uutta tulevaisuuden uskoa, uskoa, joka näiden             tyä Maatalous 2000 -komitean ehdotta-
15937: rajoitustoimien myötä on todellisuudessa ka-              mien maatalouden ja koko maaseudun
15938: toamassa.                                                 kannalta myönteisten tulo- ja rakenne-
15939:                                                           poliittisten ratkaisujen käytännön to-
15940:                                                           teuttamiseksi järjestämällä maatilalain
15941:   Viime aikoina on kovasti puhuttu Suomen                 ja maaseutuelinkeinolain edellyttämän
15942: imagon, siis Suomi-kuvan tietoisesta paranta-             rahoituksen kuntoon, helpottamalla
15943: misesta. Asiaan on löydetty jopa keinotkin,               metsätalouteen suuntautumista ja teke-
15944: mutta maksajaa ei toistaiseksi ole löytynyt.              mällä tiukat kiintiöjärjestelmät jousta-
15945: Mielestäni on tultu tilanteeseen, jossa on vaka-          vammiksi ja turvaamalla mm. verotuk-
15946: vasti harkittava suomalaisen maatalouden ja               sen keinoin maaseutuelinkeinojen ja
15947: maaseudun tulevaisuudenkuvan tietoista pa-                maatilatalouden harjoittamisedellytyk-
15948: rantamista ottaen huomioon sen, että elävä                set jatkossakin?
15949: 
15950:     Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1988
15951: 
15952:         Sirkka-Liisa Anttila          Pirkko Ikonen                 Mauri Pekkarinen
15953:         Johannes Virolainen           Einari Nieminen               Marjatta Väänänen
15954:         Juhani Alaranta               Matti Maijala                 Jukka Vihriälä
15955:         Kauko Heikkinen               Tellervo Renko                Aapo Saari
15956:                                       Seppo Pelttari
15957:                                       1988 vp. -     KK n:o 91                                        3
15958: 
15959: 
15960: 
15961: 
15962:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15963: 
15964:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kunnan valmistelemaan uutta maataloustulola-
15965: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kia. Toimikunnan on työssään otettava huo-
15966: olette 25 päivänä helmikuuta 1988 päivätyn           mioon mm. Maatalous 2000 -komitean ehdo-
15967: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tukset.
15968: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Rakennepoliittisiksi tavoitteiksi Maatalous
15969: edustaja Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuulu-       2000 -komitea asetti mm. tuotannontekijöiden
15970: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 91:             järkiperäisen käytön edistämisen, investointien
15971:                                                      omarahoitusosuuden lisäämisen, kotieläinta-
15972:           Mihin käytännön toimenpiteisiin ja         louden tuotantomahdollisuuksien ohjaamisen
15973:        missä aikataulussa Hallitus aikoo ryh-        perheviljelmille ja maatalouden harjoittajien
15974:        tyä Maatalous 2000 -komitean ehdotta-         ikärakenteen parantamisen. Maatilalaki on
15975:        mien maatalouden ja koko maaseudun            maatalouden rakennepolitiikan keskeisimpiä
15976:        kannalta myönteisten tulo- ja rakenne-        välineitä. Ohjelmansa mukaisesti hallitus tulee
15977:        poliittisten ratkaisujen käytännön to-        antamaan esityksen maatilalain kokonaisuudis-
15978:        teuttamiseksi järjestämällä maatilalain       tukseksi. Uudistusta valmistelemaan on asetet-
15979:        ja maaseutuelinkeinolain edellyttämän         tu toimikunta, jonka tulee laatia myös selvitys
15980:        rahoituksen kuntoon, helpottarualla           ehdottaruansa lainsäädännön edellyttämästä
15981:        metsätalouteen suuntautumista ja teke-        rahoitustarpeesta.
15982:        mällä tiukat kiintiöjärjestelmät jousta-
15983:        vammiksi ja turvaamalla mm. verotuk-             Vuoden 1987 poikkeuksellisen heikko sato
15984:        sen keinoin maaseutuelinkeinojen ja           vaikutti vakavasti maatalouselinkeinon rahoi-
15985:        maatilatalouden harjoittamisedellytyk-        tustilanteeseen. Suoranaisilla satovahinkojen
15986:        set jatkossakin?                              korvaamisjärjestelmillä ja monilla rahoitusti-
15987:                                                      lanteeseen välillisesti vaikuttavilla toimenpiteil-
15988:                                                      lä maataloutta on tuettu selviytymään yli pa-
15989:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         himman kriisin, missä tavoitteessa ilmeisesti on
15990: vasti seuraavaa:                                     onnistuttu tyydyttävästi. Viljelmäkohtaisilla
15991:    Maatalouden tuotanto-, rakenne- ja tulopo-        korvauksilla, satovahinkolainoilla, maatilalain
15992: litiikka tavoitteineen ja toimenpiteineen muo-       mukaisten lainojen lyhennysten ja korkojen
15993: dostaa kiinteän kokonaisuuden, jossa yhden           takaisinmaksulykkäyksillä,          markkinoimis-
15994: osan painottaminen ei ole mahdollista ilman,         maksu- ja valmisteveroalennuksilla sekä varsi-
15995: että samalla vaikutetaan myös muihin maata-          naisella rahoitustuella maaseudulle on kanavoi-
15996: louspolitiikan osa-alueisiin. Hallituksen tarkoi-    tu rahavirta, joka selvästi ylittää aikaisempina
15997: tuksena onkin noudattaa sellaista maatalous-         vuosina toteutetut toimenpiteet.
15998: politiikkaa, että eri toimenpiteistä muodostuu          Maaseudun pienelinkeinojen osalta hallituk-
15999: mahdollisimman tasapainoinen kokonaisuus.            sen tarkoituksena on, että maaseutuelinkeino-
16000: Maatalous 2000 -komitean ohjelma muodostaa           lain mukaisen rahoitustuen piiriin pääsisivät
16001: tässä toiminnassa käyttökelpoisen lähtökoh-          kaikki lain toimialaan kuuluvat yrityshank-
16002: dan.                                                 keet, joiden tukeminen on tarkoituksenmukais-
16003:    Tulopolitiikan osalta Maatalous 2000 -komi-       ta. Tuen tarkoituksenmukaisuutta harkittaessa
16004: tea katsoi, että jatkossakin tarvitaan lakisäätei-   kiinnitetään huomiota mm. siihen, katsotaan-
16005: nen, pääosin voimassa olevan lain periaatteille      ko yrityksellä olevan edellytyksiä jatkuvaan
16006: rakentuva maataloustulojärjestelmä. Edelleen         kannattavaan toimintaan. Sekä maatalouteen
16007: komitea oli sitä mieltä, että maataloustuottei-      että muihin maaseutuelinkeinoihin liittyen tar-
16008: den tavoitehintojen tulisi perustua järkiperäi-      koituksena lisäksi on, että yritystoiminnan
16009: sen perheviljelmän tuotantokustannuksiin sa-         omarahoitusmahdollisuuksia kehitetään mm.
16010: malla kun tukijärjestelmiä olisi kehitettävä ny-     verotuksellisin toimenpitein.
16011: kyistä yksinkertaisemmiksi. Maa- ja metsäta-            Maatalous 2000 -komitea esitti parannetta-
16012: lousministeriö asetti joulukuussa 1987 toimi-        vaksi metsätalouden asemaa maataloustuotan-
16013: 4                                    1988 vp. -    KK n:o 91
16014: 
16015: non vaihtoehtona. Maatilalakia muutettiinkin       lukien. Tämän jälkeen ryhdytään käytännön
16016: 1.1.1988 alkaen siten, että maatilalain mukai-     toimenpiteisiin metsätalouteen suuntautumisen
16017: sia etuuksia voidaan antaa myös metsätalou-        toteuttamiseksi lainsäädännön mahdollistamin
16018: teen erikoistuville tiloille. Hyväksyessään lain   keinoin. Metsätiloihin liittyvät sosiaalipoliitti-
16019: muutoksen eduskunta edellytti, että maatila-       set kysymykset tullaan selvittämään erikseen.
16020: hallituksen ja metsähallituksen osalta tarkoin
16021: selvitetään mahdollisesti tarvittavien maan-          Maataloustuotannon       menekkivaikeuksien
16022: vaihtojen vaikutukset metsureiden työllisyyteen    paineessa on tuotantoa jouduttu rajoittamaan
16023: ja teollisuuden puuhuollon turvaamiseen. Asi-      toimenpiteillä, jotka erityisesti pitkään sovel-
16024: aa selvittänyt työryhmä jätti yksimielisen mie-    Jettaessa ovat liian kaavamaisia ja jäykistävät
16025: tintönsä maa- ja metsätalousministeriölle          liiaksi maatalouden tuotantorakenteen kehitty-
16026: 15.2.1988. Maatilalain muutos edellyttää myös      mistä. Tuotannonrajoitustoimenpiteiden jous-
16027: maatila-asetuksen muuttamista. Asetuksen           tavuutta tullaan lisäämään, kun se tuotantopo-
16028: muutos on tarkoitus saattaa voimaan 1.4.1988       liittisesti suinkin on mahdollista.
16029: 
16030:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
16031: 
16032:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
16033:                                     1988 vp. -    KK n:o 91                                      5
16034: 
16035: 
16036: 
16037: 
16038:                             Tili Riksdagens Herr Talman
16039: 
16040:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ling samtidigt som stödsystemen borde utveck-
16041: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       las så att de blir enklare än hittills. Jord- och
16042: av den 25 februari 1988 tili vederbörande         skogsbruksministeriet tillsatte i december 1987
16043: medlem av statsrädet översänt avskrift av föl-    en kommitte för att bereda den nya lantbruks-
16044: jande av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila     inkomstlagen. Kommitten skall i sitt arbete
16045: m. fl. undertecknade spörsmål nr 91:              beakta bl.a. förslagen från kommitten Lant-
16046:                                                   bruk 2000.
16047:           Vilka praktiska åtgärder ämnar Re-
16048:        geringen vidta och inom vilket tidssche-      Kommitten Lantbruk 2000 uppställde som
16049:                                                   strukturpolitiska mål bl.a. främjandet av en
16050:        ma i syfte att genomföra de med hän-
16051:                                                   förnuftig användning av produktionsfaktorer-
16052:        syn tilllantbruket och hela landsbygden    na, en ökning av självfinansieringsgraden i
16053:        positiva inkomst- och strukturpolitiska    fråga om investeringar, en styrning av prod uk-
16054:        lösningar vilka föreslagits av kommit-     tionsmöjligheterna i fråga om husdjurshushåll-
16055:        ten Lantbruk 2000 genom att sätta          ning mot familjeodlingar och en förbättring av
16056:        finånsieringen i skick i enlighet med      jordbrukarnas åldersstuktur. Lagen om gårds-
16057:        förutsättningarna i lagen om gårds-        bruksenheter utgör ett av de centralaste hjälp-
16058:        bruksenheter och lagen om främjande        medlen för lantbrukets strukturpolitik. 1 enlig-
16059:        av näringsverksamhet i liten skala på      het med sitt program kommer regeringen att
16060:        landsbygden, genom att underlätta in-      avlåta en proposition rörande en totalreform
16061:        riktningen mot skogsbruk och genom
16062:                                                   av lagen om gårdsbruksenheter. En kommitte
16063:        att göra kvotsystemen smidigare samt
16064:                                                   har tillsatts för att bereda reformen och den
16065:        genom att även i fortsättningen trygga     bör även göra en utredning om det finansie-
16066:        förutsättningarna för Utövandet av         ringsbehov som stiftandet av den av kommit-
16067:        landsbygdsnäringar och lantbruk bl.a.      ten föreslagna lagen förutsätter.
16068:        med hjälp av beskattningen?
16069:                                                      Den exceptionellt dåliga skörden år 1987
16070:                                                   påverkade allvarligt finansieringssituationen
16071:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      för lantbruksnäringen. För att klara sig ur den
16072: samt anföra följande:                             värsta krisen har lantbruket fått stöd genom
16073:    Jordbrukets produktions-, struktur- och in-    system för direkt ersättning av skördeskador
16074: komstpolitik jämte målen och åtgärderna bil-      och många åtgärder med indirekt inverkan på
16075: dar en fast helhet, där det inte är möjligt att   finansieringssituationen. Vad detta mål beträf-
16076: prioritera en sektor utan att det samtidigt       far torde man ha nått ett tillfredsställande
16077: inverkar på andra delsektorer inom jordbruks-     resultat. Med hjälp av ersättningar för de
16078: politiken. Regeringen har också för avsikt att    enskilda odlingarna, lån för skördeskador,
16079: följa en sådan jordbrukspolitik, att de olika     uppskov med låneamorteringar och räntor på
16080: åtgärderna bildar en så balanserad helhet som     lån enligt lagen om gårdsbruksenheter, nedsätt-
16081: möjligt. Programmet för kommitten Lantbruk        ningar av marknadsföringsavgifter och acciser
16082: 2000 bildar en användbar utgångspunkt för         samt med hjälp av egentligt finansieringsstöd
16083: verksamheten.                                     har tili landsbygden kanaliserats en penning-
16084:    Vad inkomstpolitiken beträffar ansåg kom-      ström som klart överskrider de åtgärder som
16085: mitten Lantbruk 2000, att det även i fortsätt-    vidtagits under tidigare år.
16086: ningen är nödvändigt med ett lagstadgat lant-        Vad näringsverksamheten i liten skala på
16087: bruksinkomstsystem sorn i huvudsak bygger på      landsbygden beträffar har regeringen för avsikt
16088: den gällande lagens principer. Vidare var kom-    att alla företagsprojekt som hör tili lagens
16089: mitten av den åsikten att riktpriserna på lant-   verksamhetsområde och som det är ändamåls-
16090: bruksprodukter borde grunda sig på produk-        enligt att understöda, skall omfattas av finan-
16091: tionskostnaderna för en förnuftig familjeod-      sieringsstödet i enlighet med lagen om främjan-
16092: 6                                    1988 vp. -     KK n:o 91
16093: 
16094: de av näringsverksamhet i liten skala på lands-     ningo Den arbetsgrupp som utrett saken lämna-
16095: bygdeno Vid övervägandet av stödets ända-           de sitt enhälliga betänkande tili jord- och
16096: målsenlighet fästs bl.ao vikt vid frågan om         skogsbruksministeriet 15 0201988 0 Ändringen av
16097: företaget anses ha förutsättningar för en fort-     lagen om gårdsbruksenheter förutsätter även
16098: satt lönsam verksamhet. 1 samband med lant-         att förordningen om gårdsbruksenheter änd-
16099: bruket och övriga näringar på landsbygden är        raso Avsikten är att ändringen av förordningen
16100: avsikten dessutom att möjligheterna till självfi-   skall träda i kraft 1.4019880 Härefter vidtas
16101: nansiering av företagsverksamheten utvecklas        praktiska åtgärder för genomförandet av en
16102: bl.ao med skattetekniska åtgärder.                  inriktning mot skogsbruk med de medel som
16103:     Kommitten Lantbruk 2000 föreslog som ett        lagstiftningen möjliggör o De socialpolitiska
16104: alternativ tili jordbruksproduktionen att skogs-    frågorna i anknytning till skogslägenheterna
16105: brukets ställning skall förbättraso Lagen om        kommer att utredas separat.
16106: gårdsbruksenheter ändrades också fr.oomo               Under det tryck som åstadkoms av avsätt-
16107: 1.1.1988 sålunda, att förmånerna i enlighet         ningssvårigheterna inom jordbruksproduktio-
16108: med lagen om gårdsbruksenheter kan ges även         nen har man varit tvungen att begränsa pro-
16109: tili gårdar som specialiserar sig på skogsbruko     duktionen med åtgärder, vilka i synnerhet om
16110: När riksdagen antog lagändringen förutsatte         de tillämpas länge, är alltför schematiska och
16111: den, att man för jordbruksstyrelsens och forst-     alltför mycket dämpar utvecklingen av jord-
16112: styrelsens vidkommande noggrant utreder hur         brukets produktionsstruktur Flexibiliteten i åt-
16113:                                                                                 0
16114: 
16115: 
16116: 
16117: 
16118: de ägobyten som eventuellt är nödvändiga            gärderna för produktionsbegränsningar kom-
16119: inverkar på sysselsättningen för skogsarbetare      mer att ökas då det bara är produktionspoli-
16120: och på tryggandet av industrins virkesförsörj-      tiskt möjligt.
16121: 
16122:     Helsingfors den 25 mars 1988
16123: 
16124:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo To Pohjala
16125:                                               1988 vp.
16126: 
16127: Kirjallinen kysymys n:o 92
16128: 
16129: 
16130: 
16131: 
16132:                                  Elo ym.: Porista Tampereelle ja Helsinkiin lähtevien junien
16133:                                     lähtöaikojen muuttamisesta
16134: 
16135: 
16136:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16137: 
16138:    Varsin laajan yleisen kansalaismielipiteen          On esitetty käsitys, että perusteettomilla ai-
16139: mukaan Valtionrautatiet on talouttaan paran-        kataulun muutoksilla ja huonolla kokonais-
16140: taakseen liian helposti turvautunut junaliiken-     suunnittelulla olisi tahallaan heikennetty mat-
16141: teen supistamiseen eikä toisaalta ole tehnyt        kustajien jatkoyhteysmahdollisuuksia ja täten
16142: kaikkea mahdollista saadakseen uusia asiak-         myös alennettu VR:n kannattavuutta. Tarkas-
16143: kaita käyttämään rautateiden palveluksia.           teltaessa esim. aikatauluja voidaan havaita,
16144: Niinpä esim. Satakunnassa vallitsee suuri yksi-     että aikaistamaHa joitakin Porista lähteviä
16145: mielisyys siitä, että Satakunta on vuosia jatku-    vuoroja voitaisiin turvata jatkoyhteydet muille
16146: neiden supistusten takia joutunut kärsimään         paikkakunnille nykyistä paljon paremmin. Täl-
16147: heikentyneistä VR:n palveluksista. Esimerkki-       laisia vuoroja ovat esim. henkilöjuna 460 (lau-
16148: nä voidaan mainita pari vuotta sitten tapahtu-      antaisin ja sunnuntaisin, lähtö Porista 7 .55),
16149: nut Parkanon-Pori radan sulkeminen. Myös            edelleen pikajuna Helsinkiin, joka lähtee Po-
16150: rataosan Kokemäki--Pori/Rauma perusparan-           rista 13.00, pikajuna 146 (lähtö Porista 6.55),
16151: nuksen tason alentaminen ja radan sähköistä-        henkilöjuna 464 (lähtö Porista 15.35) sekä
16152: missuunnitelman hautaaminen vaikuttavat Sa-         pikajuna 144 Helsinkiin (lähtö 17 .22).
16153: takunnan talousalueen teollisuuden kehittymis-
16154: mahdollisuuksiin kielteisesti.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16155:                                                     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
16156:    Yleisesti pelätään myös, että supistuksia teh-   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
16157: dään tulevaisuudessa vedoten henkilöliikenne-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16158: kaluston vanhentumiseen (esim. ns. lättähatun       sen:
16159: poistaminen liikenteestä). Liikenne olisi kuiten-
16160: kin hoidettavissa dieselveturilla vedettävällä                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16161: normaalilla henkilöliikennekalustolla. Tämän               esim. muuttamalla Porista Tampereelle
16162: lisäksi on pelättävissä, että välille Kokemäki-            ja Helsinkiin lähtevien tiettyjen juna-
16163: Rauma linja-autolla järjestettävä korvaava lii-            vuorojen lähtöaikaa voitaisiin huomat-
16164: kenne tullaan lyhyen kokeilukauden jälkeen                 tavasti parantaa jatkoyhteyksiä muille
16165: lopettamaan.                                               paikkakunnille maassamme?
16166: 
16167:     Helsingissä    päivänä maaliskuuta 1988
16168: 
16169:           Mikko Elo                    Heikki Rinne                   Timo Roos
16170:                                        Timo Laaksonen
16171: 
16172: 
16173: 
16174: 
16175: 280304D
16176: 2                                   1988 vp. -    KK n:o 92
16177: 
16178: 
16179: 
16180: 
16181:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16182: 
16183:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Aikataulujen yksityiskohtaiseen muotoutu-
16184: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     miseen vaikuttavat lisäksi mm. Tampereen ase-
16185: olette 1 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        man raidekapasiteetti, rataosan yksiraiteisuu-
16186: kirjeenne n:o 249 ohella toimittanut valtioneu-   den aiheuttamat sidonnaisuudet sekä tavaralii-
16187: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      kenteen vaatimukset.
16188: kansanedustaja Mikko Elon ym. näin kuulu-            Kysymyksen perusteluissa esitetyistä aikatau-
16189: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 92:          lujen aikaistamisista voidaan yleisesti todeta,
16190:                                                   että niillä saavutettaisiin joitakin vähemmän
16191:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että     merkityksellisiä uusia yhteyksiä lähinnä Tam-
16192:        esim. muuttamalla Porista Tampereelle      pereen-Helsingin R-juniin, jotka pysähtyvät
16193:        ja Helsinkiin lähtevien tiettyjen juna-    osaksi samoilla asemilla kuin Porin pikajunat-
16194:        vuorojen lähtöaikaa voitaisiin huomat-     kin. Seurauksena olisi kuitenkin kyseisten pi-
16195:        tavasti parantaa jatkoyhteyksiä muille     kajunien kokonaiskulkuajan lisääntyminen
16196:        paikkakunnille maassamme?                  Helsingin lähiliikenteen aiheuttamien sidonnai-
16197:                                                   suuksien vuoksi sekä muiden yhteyksien huo-
16198:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     noneminen Tampereella.
16199: vasti seuraavaa:                                     Tulevassa 29.5. alkavassa aikataulussa on
16200:    Rataosalla Tampere-Pori on nykyisen aika-      Porin pikajunien kokonaiskulkuaikoja kilpai-
16201: taulun mukaan kulussa kolme pikajunaparia ja      luaseman parantamiseksi nopeutettu mm. luo-
16202: neljä henkilöjunaparia. Pikajunien aikataulut     pumalla nykyisin Tampereella tapahtuvasta ve-
16203: määräytyvät sekä Porin kysynnän että toisaalta    turin vaihdosta. Toimenpide vaikuttaa päin-
16204: myös rataosan Helsinki-Tampere kokonais-          vastaiseen suuntaan mitä kysymyksen perus-
16205: kysynnän perusteella. Paikallisjunien aikatau-    teluissa on toivottu, mutta lopputulos on rau-
16206: lut on laadittu Tampereen pikajunayhteyksiin      tateiden perusyhteyksien ja taloudellisuudenkin
16207: mahdollisimman hyvin niveltyviksi.                kannalta varmasti parempi.
16208: 
16209:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1988
16210: 
16211:                                                            Liikenneministeri Pekka Vennamo
16212:                                      1988 vp. -    KK n:o 92                                        3
16213: 
16214: 
16215: 
16216: 
16217:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16218: 
16219:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           På utformningen av detaljerna i tidtabeller-
16220: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        na inverkar dessutom bl.a. Tammerfors järn-
16221: nr 249 av den 1 mars 1988 tili vederbörande        vägsstations spårkapacitet, den bundenhet som
16222: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     den enkelspåriga bansträckan medför samt
16223: jande av riksdagsman Mikko Elo m.fl. under-        godstrafikens krav.
16224: tecknade spörsmål nr 92:                              Om vissa tågs avgångstider skulle ändras så
16225:                                                    att de skulle avgå tidigare, såsom det framställs
16226:            Är Regeringen medveten om att man       i motiveringen tili spörsmålet, kan det allmänt
16227:        t.ex. kunde ändra på avgångstiderna         konstateras att man därigenom skulle få några
16228:        för vissa tåg, som går från Björneborg      nya förbindelser av mindre betydelse. Det gäl-
16229:        tili Tammerfors och tili Helsingfors,       ler närmast R-tåg som trafikerar sträckan
16230:        och härigenom märkbart förbättra            Tammerfors-Helsingfors och som tili en del
16231:        möjligheten tili anslutande förbindelser    stannar på samma stationer som också snälltå-
16232:        tili andra orter i vårt land?               gen från Björneborg. En följd skulle dock vara
16233:                                                    att den totala tid snälltågen trafikerar skulle bli
16234:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       längre, p.g.a. den bundenhet som förorsakas
16235: samt anföra följande:                              av Helsingfors närtrafik, samt att andra
16236:                                                    förbindelser skulle försämras i Tammerfors.
16237:    Enligt nuvarande tidtabell trafikerar tre          1 den nya tidtabellen som tas i bruk 29.5. har
16238: snälltågspar och fyra persontågspar på ban-        man för att förbättra konkurrenskraften för
16239: sträckan Tammerfors-Björneborg. Snälltå-           snälltågen från Björneborg förkortat den tota-
16240: gens tidtabeller bestäms både av efterfrågan i     la tid dessa tåg trafikerar, bl.a. genom att
16241: Björneborg och även av den totala efterfrågan      avskaffa lokbytet i Tammerfors. Åtgärden
16242: på bansträckan Helsingfors-Tammerfors. Lo-         verkar i motsatt riktning än vad som i motive-
16243: kaltågens tidtabeller har sammanställts så att     ringen tili spörsmålet önskas, men slutresulta-
16244: de så bra som möjligt skulle ansluta tili snäll-   tet är med tanke på järnvägens grundförbindel-
16245: tågsförbindelserna tili Tammerfors.                ser och lönsamhet säkert bättre.
16246: 
16247:     Helsingfors den 29 mars 1988
16248: 
16249:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
16250:                                               1988 vp.
16251: 
16252: Grjallinen kysymys n:o 93
16253: 
16254: 
16255: 
16256: 
16257:                                  Rinne: Hallituksen kannanotosta Israelin toimenpiteisiin miehi-
16258:                                     tetyillä alueilla
16259: 
16260: 
16261:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16262: 
16263:   Useiden kuukausien ajan on Israelin armeija       kia. Lähi-idän ihmisloukkausten kohdalla vi-
16264: ·äikeällä tavalla rikkonut kansainvälistä oi-       rallinen Suomi on ollut täydellisen näkymätön.
16265: ~eutta miehittämillään alueilla Lähi-idässä. Si-       Suomen virallinen puolueettomuuspolitiikka
16266: ristymättömän ja ihmisarvoa loukkaavan toi-         on perustettu toiminta-ajatukselle, jossa Suomi
16267: ninnan kohteena ovat pääosin olleet palestii-       ei esiinny tuomarina. Lääkärinä esiintymisem-
16268: lalaiset siviilit.                                  me sen sijaan on ollut aktiivista.
16269:   Paikan päältä saatujen tietojen mukaan soti-         Väkivalta luo aina uutta väkivaltaa. Murska-
16270: aat ovat ampuneet kuoliaaksi kadulla leikkiviä      tut luut ja veriset haavat voivat parantua,
16271: apsia. Raskaasti aseistautuneet israelilaiset so-   mutta sisäiset jäljet vaativat hyvitystä kolman-
16272: ilaat ovat pahoinpidelleet lähes liikuntakyvyt-     teen ja neljänteen polveen. Jokainen estetty
16273: ömiä vanhuksia. Nuorin luunmurskauspolitii-         isku parantaa rauhanmahdollisuuksia.
16274: ~an kohteeksi joutunut on saatujen kansainvä-
16275:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16276: isten tietojen mukaan alle vuoden ikäinen           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16277: rauva.                                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16278:   Suomen suhtautuminen ihmisoikeuspolitiik-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16279: ~aan on vastenmielisellä tavalla erottautumas-
16280: .a muun sivistyneen maailman suhtautumista-                  Mihin julkisiin toimiin Hallitus aikoo
16281: rasta. Esimerkiksi presidentti Moin vierailu               ryhtyä Israelin armeijan puolustusky-
16282: )uomessa oli hyvin lämmin tapahtuma, vaikka                vyttömiin siviileihin kohdistaman mieli-
16283: nm. Norja kieltäytyi vastaanottamasta vieras-              valtaisen väkivallan julkiseksi tuomitse-
16284:  a Kenian ihmisoikeuspolitiikan epäkohtien ta-             miseksi?
16285: 
16286:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1988
16287: 
16288:                                            Heikki Rinne
16289: 
16290: 
16291: 
16292: 
16293: 280385R
16294: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 93
16295: 
16296: 
16297: 
16298: 
16299:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16300: 
16301:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      renssin järjestämiseksi. Lausunto on edelleer
16302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ajankohtainen.
16303: olette 1 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn            Suomen hallituksen viimelSln kannanott<
16304: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       asiassa on 23 ja 24 päiviltä maaliskuuta poh
16305: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      joismaisten ulkoministereiden kokouksest~
16306: edustaja Heikki Rinteen kirjallisesta kysymyk-     Norjassa Tromssassa, jossa myös käsiteltiir
16307: sestä n:o 93:                                      Lähi-idän tilannetta. Kokouksessa hyväksytys
16308:                                                    sä lausunnossa tuotiin ilmi Pohjoismaiden syv~
16309:          Mihin julkisiin toimiin Hallitus aikoo    huolestuneisuus tilanteesta Israelin miehittä
16310:        ryhtyä Israelin armeijan puolustusky-       millä alueilla. Siinä tuomittiin Israelin miehi·
16311:        vyttömiin siviileihin kohdistaman mieli-    tyspolitiikka kansainvälisen oikeuden ja ihmis·
16312:        valtaisen väkivallan julkiseksi tuomitse-   oikeuspolitiikan vastaisena, pidettiin tärkeänii
16313:        miseksi?                                    avun lisäämistä Lähi-idässä olevien palestiina·
16314:                                                    laispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:Il
16315:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kautta. Samalla toistettiin tuki YK:n puitteissa
16316: vasti seuraavaa:                                   pidettävälle kansainväliselle rauhankonferens-
16317:    Suomen hallitus on johdonmukaisesti kan-        sille, johon osallistuisivat kaikki konfliktin
16318: nattanut kaikkia Lähi-idän kriisin rauhanomai-     osapuolet mukaan lukien Palestiinan kansaiJ
16319: seen ratkaisuun tähtääviä aloitteita. Suomen       luottamusta nauttivat edustajat. KonfliktiiJ
16320: hallitus on myös seurannut syvästi huolestu-       rauhanomainen ratkaisu olisi löydettävä YK:n
16321: neena tilanteen kärjistymistä Israelin miehittä-   turvallisuusneuvoston päätöslauseimien 242 ja
16322: millä alueilla. Tästä oli osoituksena viime jou-   338 ja Palestiinan kansan täydellisen itsemää-
16323: lukuun 16 päivänä annettu lausunto siitä, että     räämisoikeuden pohjalta. Israelin hallituksen
16324: levottomuudet ja väkivaltaisuudet ovat kehitty-    vastuulla on miehittäjävaltiona ihmisoikeuk-
16325: neet vakavaan suuntaan Gazan alueella ja Län-      sien ja kansainvälisen oikeuden mukaisten oi-
16326: sirannalla. Lausunnossa tähdennettiin Suomen       keuksien takaaminen. Tämä tarkoittaa erityi-
16327: hallituksen pitävän tärkeänä sitä, että Israel     sesti Geneven sopimusten määräyksiä siviilivä-
16328: noudattaisi siviiliväestön suojelua koskevaa       estön suojelemiseksi miehitetyillä alueilla. Lau-
16329: Geneven yleissopimusta. Edelleen todettiin, et-    sunnossa vedottiin lopuksi vielä kiistan kaik-
16330: tä ponnisteluja rauhanomaisen ratkaisun saa-       kiin osapuoliin väkivallan kierteen lopettami-
16331: vuttamiseksi Lähi-idässä olisi tehostettava.       seksi osapuolten välisen luottamuksen saavut-
16332: Suomen hallitus on toistuvasti ilmoittanut tu-     tamiseksi.
16333: kevansa suunnitelmaa Lähi-idän rauhankonfe-
16334: 
16335:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1988
16336: 
16337:                                                                Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
16338:                                      1988 vp. -     KK n:o 93                                      3
16339: 
16340: 
16341: 
16342: 
16343:                              Till Riksdagens Herr Talman
16344: 
16345:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Finlands regerings senaste ställningstagande i
16346: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ärendet härrör från de nordiska utrikesminist-
16347: 1V den 1 mars 1988 till vederbörande medlem         rarnas möte i Tromsö i Norge den 23 och 24
16348: 1V statsrådet översänt avskrift av följande av      mars, där också läget i Mellanöstern behand-
16349: iksdagsman Heikki Rinne undertecknade               lades. 1 ett uttalande som godkändes vid mötet
16350: pörsmål nr 93:                                      uttryckte de nordiska länderna sin djupa oro
16351:                                                     över situationen på de av Israel ockuperade
16352:         Vilka offentliga åtgärder ämnar Re-         områdena. Där fördömdes lsraels ockupations-
16353:       geringen vidta för att det egenmäktiga        politik som stridande mot internationell rätt
16354:       våld som lsraels arme riktar mot              och de mänskliga rättigheternas politik. Vidare
16355:       försvarslösa     civilpersoner   skall        ansågs det viktigt att öka hjälpen via bi-
16356:       fördömas offentligt?                          ståndsorganisationen UNR W A som arbetar för
16357:                                                     de palestinska flyktingarna i Mellanöstern.
16358:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Samtidigt upprepades det att man är villig att
16359: :amt anföra följande:                               stöda en internationell fredskonferens inom
16360:   Finlands regering har följdriktigt stött alla     ramen för FN, i viiken alla parter i konflikten,
16361: nitiativ för en fredlig lösning av krisen i         inberäknat representanter som åtnjuter det pa-
16362: viellanöstern. Finlands regering har också med      lestinska folkets förtroende, skulle delta. En
16363: ljup oro följt med hur läget har skärpts på de      fredlig lösning på konflikten borde uppnås på
16364: LV Israel ockuperade områdena. Ett bevis på         basis av resolutionerna 242 och 550, som har
16365: letta var det uttalande som gavs den 16 decem-      givits av FN:s säkerhetsråd, och en fullständig
16366: >er senaste år om att oroligheterna och våldet      självbestämmanderätt för det palestinska fol-
16367: 1ar utvecklats i en allvarlig riktning på Gaza-     ket. På Israels regering vilar, i dess egenskap
16368: >mrådet och Västbanken. 1 uttalandet fram-          av ockupationsmakt, ansvaret för att garantera
16369: lölls att Finlands regering anser det viktigt att   de mänskliga rättigheterna och de rättigheter
16370: :srael iakttar Genevekonventionen som gäller        som överensstämmer med internationell rätt.
16371: ;kydd för civilbefolkningen. Vidare konstate-       Detta avser särskilt Genevekonventionens be-
16372: ·ades det att ansträngningarna för att uppnå en     stämmelser om skyddandet av civilbefolk-
16373: 'redlig lösning i Mellanöstern bör effektiveras.    ningen på ockuperade områden. 1 utlåtandet
16374: Pinlands regering har upprepade gånger med-         vädjade man tili slut ännu tili alla parter i
16375: ielat att den stöder planen för ordnande av en      konflikten att bryta våldsutvecklingen i syfte
16376: :redskonferens som gäller Mellanöstern. Utta-       att uppnå förtroende mellan parterna.
16377: .andet är fortfarande aktuellt.
16378: 
16379:     Helsingfors den 7 april 1988
16380: 
16381:                                                                    Utrikesminister Kalevi Sorsa
16382:                                              1988 vp.
16383: 
16384: Kirjallinen kysymys n:o 94
16385: 
16386: 
16387: 
16388: 
16389:                                  Mäkelä: Maatalouslomittajien palkkauksen parantamisesta
16390: 
16391: 
16392:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16393: 
16394:    Maatalouslomittajien työ on vastuullista,       maan veroa normaalia enemmän. Lisäksi tällä
16395: vaativaa, raskasta ja likaista sekä ammattitai-    hetkellä maatalouslomittajien peruspalkkataso,
16396: toa vaativaa. Työolosuhteet vaihtelevat paljon     joka yleensä on palkkaluokassa Y 17, on kou-
16397: riippuen lomitettavasta tilasta. Maatalous-        lutukseen ja työn vaativuuteen verrattuna ai-
16398: lomittajien työturvallisuuskysymykset on vielä     van liian alhainen. Tämän takia maatalous-
16399: varsin huonosti hoidettu.                          lomittajista on jatkuvaa pulaa, ja esimerkiksi
16400:    Kaikkein vaikeimpana kysymyksenä maata-         vuonna 1987 vapaita lomittajan paikkoja oli
16401: louslomittajien kohdalla voidaan kuitenkin pi-     koko Suomessa yli 7 000. Useat maatalous-
16402: tää vaikeita työaikoja. Lomittaja joutuu aloit-    koulutuksen saaneet nuoret eivät lähde vapai-
16403: tamaan työpäivänsä varsin aikaisin, usein jo       siin lomittajan paikkoihin palkkauksen keh-
16404: aamulla klo 5-6. Aamupäivän työrupeama             nouden vuoksi. Toisaalta taas useat maatalou-
16405: kestää usein noin klo 10:een, jonka jälkeen        den harjoittajat eivät pääse ansaitsemalleen
16406: seuraava työjakso sattuu vasta klo 15-16           lomalle, koska lomittajapalveluja ei ole mah-
16407: alkavaksi. Näin ollen keskelle päivää muodos-      dollisuutta saada.
16408: tuu usean tunnin jakso, jolloin työtehtäviä ei        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16409: lomittajalla ole.                                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16410:    Koska lomittajien työpaikat ovat useassa eri    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16411: paikassa riippuen lomitettavasta tilasta ja työ-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16412: matka kotiin on pitkä, ei nykyisellä matkakor-
16413: vauksella vapaatuntien viettäminen kotona ole                Onko Hallitus tietoinen, että maata-
16414: mahdollista. Tämän takia tulisi vakavasti har-            louslomittajien hankalien työaikojen
16415: kita lomittajille matkakulujen korvaamista                korvauksissa sekä peruspalkkauksessa
16416: myös usean tunnin keskellä päivää olevan va-              on tällä hetkellä vakavia puutteita ja
16417: paajakson osalta.                                         että alhaisen palkkatason vuoksi nuoret
16418:    Toinen ongelma maatalouslomittajan työssä              maatalousammattiin        koulutuksensa
16419: on tällä hetkellä matala palkkaustaso. Lomit-             saaneet henkilöt eivät ryhdy maatalous-
16420: tajat joutuvat tekemään seitsemänpäiväisiä                lomittajiksi, ja
16421: työviikkoa koko lomitusjakson, ja yli kahdek-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16422: san tunnin menevästä työajasta he eivät saa               ryhtyä maatalouslomittajien peruspalk-
16423: mitään korvausta samoin kuin eivät myöskään               kauksen korottamiseksi ja hankalien
16424: lauantaityöstä. Sunnuntaityöstä tulevasta yli-            työaikojen korvaamiseksi nykyistä pa-
16425: määräisestä korvauksesta he joutuvat maksa-               remmin?
16426: 
16427:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1988
16428: 
16429:                                           Tina Mäkelä
16430: 
16431: 
16432: 
16433: 
16434: 280289M
16435: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 94
16436: 
16437: 
16438: 
16439: 
16440:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16441: 
16442:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muksesta riippuen Y 14 - Y 17 -palkkausluok-
16443: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kien mukainen. Määräajaksi otettujen maata-
16444: olette 1 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          louslomittajien tuntipalkka maksetaan Y 12
16445: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        -palkkausluokan mukaan.
16446: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Maatalouslomittajien työ voidaan osittain
16447: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta      rinnastaa teknisen alan tehtäviin. Koneiden ja
16448: kysymyksestä n:o 94:                                laitteiden käytön lisäksi lomittajan tulee omata
16449:                                                     eläinten hoidon ja terveydentilan ylläpitämisen
16450:           Onko Hallitus tietoinen, että maata-      edellyttämät tiedot ja taidot. Työ vaatii lisäksi
16451:        louslomittajien hankalien työaikojen         nopeaa sopeutumista erilaisiin työympäristöi-
16452:        korvauksissa sekä peruspalkkauksessa         hin ja ihmissuhteisiin. Lomittajan ammattiin
16453:        on tällä hetkellä vakavia puutteita ja       tullaan nykyisin lähinnä maatalousoppilaitos-
16454:        että alhaisen palkkatason vuoksi nuoret      ten kaksivuotiselta maatilatalouden peruslinjal-
16455:        maatalousammattiin        koulutuksensa      ta. Ammattiin voi valmistua myös työllisyys-
16456:        saaneet henkilöt eivät ryhdy maatalous-      koulutuksessa tai oppisopimusteitse.
16457:        lomittajiksi, ja
16458:                                                        Maatalouslomittajan ammattiin ja koulutuk-
16459:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16460:        ryhtyä maatalouslomittajien peruspalk-       seen hakeutuminen on ollut laimeaa. Karjata-
16461:                                                     lousalan koulutuspaikkoja on viime vuosina
16462:        kauksen korottamiseksi ja hankalien
16463:                                                     jäänyt oppilaspulan vuoksi täyttämättä. Vai-
16464:        työaikojen korvaamiseksi nykyistä pa-        keilla työttömyysalueillakin kunnilla on ollut
16465:        remmin?
16466:                                                     ongelmia avointen lomittajan tointen täyttämi-
16467:                                                     sessä. Sosiaalihallituksen tekemän selvityksen
16468:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mukaan kunnissa pidetään suurimpana maata-
16469: taen seuraavaa:                                     louslomittajan ammattiin hakeutumisen estee-
16470:    Vuoden 1986 lopussa koko maassa oli sosi-        nä lomittajien alhaista palkkaustasoa. Eräät
16471: aalihallituksen tekemän selvityksen mukaan          kunnat ovat maksaneet lomittajille työehtoso-
16472: yhteensä 6 887 päätoimista lomittajaa. Heistä       pimuksen ohjepalkkoja ylittäviä palkkoja voi-
16473: kuntien kuukausipaikkaisia lomittajia oli           dakseen järjestää lomituspalvelut lain edellyt-
16474: 5 338, tuntipaikkaisia lomittajia 1 247, johta-     tämällä tavalla.
16475: via lomittajia 217 ja maatalousyrittäjäin yhtei-       Maatalouslomittajan palkkauksen alhaisuus
16476: söjen, lähinnä meijereiden, kuukausipaikkaisia      näyttää vaikeuttavan lomituspalvelujen toteu-
16477: lomittajia 85. Päätoimiset lomittajat hoitivat      tusta. Palkkauksessa ei myöskään ole otettu
16478: vuonna 1986 kaikista lomitettavista päivistä 44     huomioon lomitustyön erityispiirteitä, kuten
16479: prosenttia. Vaikka lomittajien määrä onkin          päivittäisen työajan jakautumista kahteen työ-
16480: lisääntynyt vuosittain noin tuhannella, tarvi-      rupeamaan ja tästä mahdollisesti aiheutuvia
16481: taan edelleen lisää päätoimisia lomittajia. Tällä   kaksinkertaisia työmatkoja sekä yöpymisiä lo-
16482: hetkellä voitaisiin työllistää noin 5 000 uutta     mitettavalla tilalla.
16483: maatalouslomittajaa. Etuuksien mahdollinen             Kysymykset palkkauksesta ja muista palve-
16484: laajentaminen saattaa lisätä lomitettavien päi-     lussuhteen ehdoista kuuluvat työmarkkinaosa-
16485: vien määrää nykyisestään huolimatta siitä, että     puolten neuvoteltavaksi ja sovittavaksi, joten
16486: lomituspalveluja tarvitsevien maatalousyrittä-      sosiaali- ja terveysministeriö ei voi suoranaises-
16487: jien määrä jatkuvasti vähenee.                      ti vaikuttaa ongelmien ratkaisuun, mutta pitää
16488:    Maatalouslomittajien palkkahinnoittelusta        asianmukaisena ilmoittaa, että riittävä ja am-
16489: ja muista palvelussuhteen ehdoista määrätään        mattitaitoinen henkilökunta on tarpeen järjes-
16490: kunnallisessa työehtosopimuksessa. Voimassa         telmän toteuttamiseksi. Lomittajien palkkauk-
16491: olevan työehtosopimuksen mukaan maatalous-          sesta aiheutuneet kustannukset voidaan korva-
16492: lomittajan palkka on koulutuksesta ja koke-         ta kunnalle valtion varoista sen suuruisina,
16493:                                     1988 vp. -    KK n:o 94                                    3
16494: 
16495: kuin niistä on sovittu kulloinkin voimassa ole-   vat myös yleiset arvostukset ja asenteet maata-
16496: vassa lomittajia koskevassa työehtosopimuk-       loustyötä kohtaan. Laadituissa selvityksissä on
16497: sessa.                                            myös maatalouslomittajien asuntotilannetta pi-
16498:   Palvelussuhteen ehtojen ohella maatalous-       detty ammattiin hakeutumisen ja siinä viihty-
16499: lomittajan ammattiin hakeutumiseen vaikutta-      misen esteenä.
16500: 
16501:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1988
16502: 
16503:                                                                      Ministeri Tarja Halonen
16504: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 94
16505: 
16506: 
16507: 
16508: 
16509:                              Till Riksdagens Herr Talman
16510: 
16511:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Y 14 - Y 17. Timlönen för lantbruksavbytare
16512: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        som tagits för bestämd tid betalas enligt avlö-
16513: av den 1 mars 1988 till vederbörande medlem        ningsklass Y 12.
16514: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Lantbruksavbytarnas arbete kan delvis jäm-
16515: riksdagsman Mäkelä undertecknade spörsmål          ställas med uppgifterna inom den tekniska
16516: nr 94:                                             branschen. Avbytarna skall besitta den kun-
16517:                                                    skap och färdighet som förutsätts utom av
16518:          Är Regeringen medveten om att det         användningen av maskiner och anordningar
16519:        för närvarande finns allvarliga brister     även av skötseln av djuren och upprätthållan-
16520:        beträffande ersättningen för obekväm        det av deras hälsotillstånd. Arbetet kräver
16521:        arbetstid samt avlöningen för lant-         dessutom snabb anpassning tili olika slags
16522:        bruksavbytare och att de unga som           arbetsmiljöer och människoförhållanden. Nu-
16523:        utbildats för lantbruksyrken på grund       förtiden utbildar man sig tili avbytare närmast
16524:        av den låga lönenivån inte blir lant-       vid lantbruksläroanstalternas tvååriga grund-
16525:        bruksavbytare och                           linjer för lantbruk. Man kan också utbilda sig
16526:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      tili yrket genom sysselsättningsutbildning eller
16527:        ta för att höja grundavlöningen för         läroavtalsvägen.
16528:        lantbruksavbytare och för att ersätta de
16529:                                                        Det är få som söker sig till lantbruksavbytar
16530:        obekväma arbetstiderna bättre än för
16531:                                                    yrket och -utbildningen. Inom kreaturshushåll-
16532:        närvarande?                                 ningen har utbildningsplatser under de senaste
16533:                                                    åren blivit outnyttjade på grund av bristen på
16534:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       elever. Också i kommuner på områden med
16535: samt anföra följande:                              stor arbetslöshet har det varit svårt att besätta
16536:    I slutet av år 1986 fanns det enligt en         vakanta befattningar för avbytare. Enligt en
16537: utredning socialstyrelsen gjort sammanlagt         utredning som socialstyrelsen gjort anses i
16538: 6 887 lantbruksavbytare med huvudsyssla. Av        kommunerna att det största hindret för att
16539: dem var 5 338 korumunala avbytare med må-          intresserade skall söka sig tili yrket är den låga
16540: nadslön, 1 247 avbytare med månadslön, 217         avlöningsnivån. En del kommuner har betalt
16541: ledande avbytare och 85 avbytare med månads-       löner som överskrider normlönerna enligt kol-
16542: lön för lantbruksföretagares samfund, närmast      lektivavtalet tili avbytarna för att kunna ordna
16543: mejerier. Avbytare med huvudsyssla sköttc år       avbytningsservice på det sätt som lagen
16544: 1986 44 procent av alla dagar som skulle           förutsätter.
16545: avbytas. Fastän antalet avbytare har ökat med          Lantbruksavbytarnas låga avlöning tycks
16546: ca tusen per år behövs det fortfarande flera       försvåra genomförandet av avbytarservicen. I
16547: avbytare med huvudsyssla. För närvarande           avlöningen har inte heller beaktats avbytar-
16548: kunde ca 5 000 nya lantbruksavbytare syssel-       arbetets speciella karaktär, såsom fördelningen
16549: sättas. En eventuell utvidgning av förmånerna      av den dagliga arbetstiden i två arbetspass och
16550: kan öka antalct dagar som skall avbytas från       de dubbla arbetsresor samt de övernattningar
16551: det nuvarande trots att antalet lantbruksföreta-   på avbytarlägenheten vilket detta eventuellt
16552: gare som behöver avbytartjänster kontinuerligt     förorsakar.
16553: minskar.                                              Frågorna om avlöning och andra villkor i
16554:    Lönesättningen och de andra vilikoren för       anställningsförhållandet hör tili dem som ar-
16555: lantbruksavbytarnas     anställningsförhållande    betsmarknadsparterna skall förhandla och
16556: fastställs i det korumunala kollektivavtalet.      komma överens om, så att social- och hälso-
16557: Enligt det gällande kollektivavtalet betalas       vårdsministeriet inte direkt kan inverka på
16558: lantbruksavbytarnas lön, beroende på utbild-       lösningen av problemen men anser det tilibör-
16559: ning och erfarenhet, enligt avlöningsklasserna     ligt att uttala att en tillräcklig och yrkeskunnig
16560:                                    1988 vp. -    KK n:o 94                                    5
16561: 
16562: personai är nödvändig för att man skall kunna    laritet också av de allmänna värderingarna och
16563: genomföra systemet. De kostnader som             attityderna gentemot lantbruksarbetet. 1 de
16564: förorsakats av avlöningen av avbytare kan        utredningar som gjorts har också bostadssitua-
16565: ersättas kommunerna ur statens medel till det    tionen för lantbruksavbytare ansetts vara ett
16566: belopp som avtalats i gällande kollektivavtal    hinder för att man söker sig till yrket och att
16567: för avbytare.                                    man trivs med det.
16568:   Vid sidan av villkoren i anställningsförhål-
16569: landet påverkas lantbruksavbytaryrkets popu-
16570: 
16571:     Helsingfors den 29 mars 1988
16572: 
16573:                                                                      Minister Tarja Halonen
16574:                                             1988 vp.
16575: 
16576: Kirjallinen kysymys n:o 95
16577: 
16578: 
16579: 
16580: 
16581:                                 Vihriälä ym.: Työvälineenä käytettävän auton verottamisesta
16582: 
16583: 
16584:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16585: 
16586:   Maamme teollisuuden, kaupan ja palvelu-         korvausten muuttaminen veronalaiseksi tulok-
16587: alojen piirissä on n. 30 000 myyntimiestä, jot-   si. Myyntimiesten osalta tämä merkitsisi sitä,
16588: ka käyttävät autoa työvälineenä myyntityös-       että ammattikunta joutuisi maksamaan oikeu-
16589: sään. Myyntimiesten matkapäivien määrä on         desta tehdä työtään.
16590: korkea, jopa useampi sata päivää vuodessa            Verotuksen kohdistaminen kulukorvauksiin
16591: kuluu pyörien päällä. Myyntimiesten auto on       ja autoedun verotuksen kiristäminen työssään
16592: työkäytössä keskimäärin 35 000 kilometriä         autoa käyttävien osalta merkitsee suoranaista
16593: vuodessa, mutta osa edustajista ajaa jopa         kustannuslisää yrityksille, mikä automaattisesti
16594: 100 000 kilometriä vuotta kohden.                 siirtyy kasvavina myyntikustannuksina hintoi-
16595:   Työturvallisuuden, terveyden ja käytännölli-    hin. Tämä lisää inflaatiopaineita. On myös
16596: syyden kannalta työhön soveltuvan auton           pelättävissä, että myyntiorganisaatioita supiste-
16597: käyttö- ja pääomakustannukset ylittävät nykyi-    taan ja tätä kautta vähennetään työpaikkoja ja
16598: sen verovapaan kilometrikorvauksen 128 p/         samalla lisätään alaan liittyvien palvelu- ja
16599: kilometri. Epäkohta on myös nykyinen auto-        hotellielinkeinojen vaikeuksia.
16600: edun kaavamainen verotus: yksityiskäytöstä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16601: verotetaan myyntimiehiä ym. edustajia samoin      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
16602: perustein kuin niitä autoedun omaavia, joilla     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
16603: autoetu on pelkkä palkanlisä ilman auton työ-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16604: välinemer kitystä.                                sen:
16605:    Julkisten tietojen mukaan verouudistuskaa-
16606: vailuihin sisältyy nykyisin verovapaiden päivä-            Aikooko Hallitus kiristää työvälinee-
16607: rahojen, kilometrikorvausten ja muiden kulu-             nä käytettävän auton verotusta?
16608: 
16609:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1988
16610: 
16611:           Jukka Vihriälä              Matti Maijala                 Tellervo Renko
16612:           Pirkko Ikonen               Seppo Pelttari                Juho Sillanpää
16613: 
16614: 
16615: 
16616: 
16617: 280314P
16618: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 95
16619: 
16620: 
16621: 
16622: 
16623:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16624: 
16625:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta koskevat työ- tai virkaehtosopimuksissa ole-
16626: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vat määräykset.
16627: olette 1 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn             Verohallituksen päätös sisältää yksityiskoh-
16628: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        taiset määräykset matkakustannuskorvausten
16629: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       verovapaudesta. Muilla kuin päätöksessä mai-
16630: edustaja Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta        nituilla perusteilla maksetut korvaukset ovat
16631: kirjallisesta kysymyksestä n:o 95:                  saajansa veronalaista tuloa.
16632:                                                        Kokonaisverouudistuksen valmistelussa on
16633:          Aikooko Hallitus kiristää työvälinee-      tarkasteltu sekä kustannuskorvauksia koske-
16634:        nä käytettävän auton verotusta?              van lainsäädännön että verohallituksen päätök-
16635:                                                     sen sisältöä ja rakennetta. Säännöstön on
16636:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        useissa muissakin yhteyksissä todettu olevan
16637: vasti seuraavaa:                                    monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Samalla on
16638:                                                     tarkasteltu korvauksiin mahdollisesti sisältyvää
16639:    Toteutettavan kokonaisverouudistuksen läh-       yli- tai alikompensaatiota korvausperusteiden
16640: tökohtana on hallitusohjelman mukaan eri tu-        mahdollista muuttamista silmällä pitäen, kuten
16641: lolajien yhtäläinen verottaminen. Uudistuksen       kokonaisverouudistuksen lähtökohdaksi halli-
16642: valmistelutyössä virkamiestasolla tavoite on        tusohjelmassa yleisesti on asetettu.
16643: otettu mahdollisimman laajalti huomioon. Sen           Autoedun arvon vahvistaa verohallitus vuo-
16644: vuoksi sekä erilaiset uudistusmallit että työryh-   sittain ennakkoperintää ja lopullista verotusta
16645: mäehdotukset sisältävät kaavailuja tulon ve-        varten. Autoedun arvo saajansa verotuksessa
16646: ronalaistamisesta mahdollisimman laajasti.          riippuu nykyisin moottorin sylinteritilavuudes-
16647: Myös kustannuskorvausten ja autoedun vero-          ta, auton iästä, yksityiskilometrien määrästä ja
16648: tusarvoperusteita on näissä selvityksissä tarkas-   siitä, maksaako palkansaaja itse yksityisajoista
16649: teltu.                                              johtuvat polttoainekulut.
16650:    Työmatkasta maksettujen matkakustannus-             Verohallituksen päätöksessä ei erotella edun
16651: korvausten verovapaudesta säädetään tulo- ja        arvoa sen mukaan, onko auto työväline vai ei,
16652: varallisuusverolain (1043174) 22 §:n 1 momen-       koska autoetu syntyy vasta palkansaajan tai
16653: tin 8 kohdassa ja 2 momentissa. Säännösten          hänen perheensä käyttäessä työnantajan omis-
16654: mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katsota, sen       tamaa tai hallitsemaa autoa yksityisajoihin.
16655: mukaan kuin verohallitus vuosittain tarkem-         Yksinomaan työajossa olevasta autosta ei siten
16656: min määrää, muun ohessa työnantajan mää-            verotettavaa etuutta kerry.
16657: räyksestä tehdystä virka- tai työmatkasta saa-         Edun raha-arvo perustuu keskimääräiseen
16658: tua matkustamiskustannusten korvausta, päi-         yksityisajon määrää koskevaan olettamukseen,
16659: värahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvaus-       josta voidaan verotuksessa poiketa, jos yksi-
16660: ta, yömatkarahaa ja muun nimisenä hyvitykse-        tyisajojen maaran luotettavasti osoitetaan
16661: nä suoritettua matkakustannusten korvausta.         poikkeavan olettamuksesta. Esimerkiksi ajo-
16662: Verohallitus vahvistaa verosta vapaaksi katsot-     päiväkirjaa on verotusmenettelyssä pidetty täl-
16663: tavien matkakustannusten korvausperusteet ja        laisena selvityksenä.
16664: määrät valtion kulloinkin suorittamia matka-           Sekä kustannuskorvausten että luontois-
16665: kustannusten korvauksia vastaaviksi kuitenkin       etujen arvostamisessa on ongelmana niiden
16666: niin, että jos edustaviromiksi katsottavien val-    arvon määrittäminen verotuksen massamenet-
16667: takunnallisten työ- tai virkaehtosopimuksien        telyyn soveltuvalla kaavamaisella tavalla. Ve-
16668: mukaan suoritetaan matkakustannusten kor-           ro hallitus on viime vuosina pyrkinyt muun
16669: vausta olennaisesti muulla perusteella kuin val-    ohessa luontoisetupäätöksen rakennetta muut-
16670: tio kulloinkin matkakustannusten korvausta          tamalla lisäämään auton hinnan ja edun vero-
16671: suorittaa, verohallituksen tulee ottaa huo-         tusarvon keskinäistä vastaavuutta. Autoedun
16672: mioon tällaiset matkakustannusten korvaamis-        verotuskohteluahan pidetään nykyisin sangen
16673:                                        1988 vp. -     KK n:o 95                                    3
16674: 
16675: lievänä. Kustannuskorvausten sidonta työ- ja          yhteydessä ja saatetaan päätökseen vaalikau-
16676: virkaehtosopimuksiin tulo- ja varallisuusvero-        den loppuun mennessä. Hallitus ei ole vielä
16677: laissa nyt säädetyllä tavalla on puolestaan hä-       määritellyt kantaansa uudistuksen kaikkiin yk-
16678: märtänyt palkan ja kustannuskorvausten välis-         sityiskohtiin. Hallitus kuitenkin pyrkii pitä-
16679: tä käsitteellistä eroa. Lisäksi se rajaa verohalli-   mään huolta siitä, että verohallituksella on
16680: tuksen valtuutta päätöksentekoon epätarkoi-           edellytykset päätöstensä kehittämiseen tarkoi-
16681: tuksenmukaisella tavalla.                             tuksenmukaisella tavalla, muutoinkin kuin ko-
16682:    Kokonaisverouudistuksen          toteuttaminen     konaisverouudistuksen yhteydessä.
16683: aloitetaan vuoden 1989 tulo- ja menoarvion
16684: 
16685:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1988
16686: 
16687:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
16688: 4                                    1988 vp. -    KK n:o 95
16689: 
16690: 
16691: 
16692: 
16693:                              Till Riksdagens Herr Talman
16694: 
16695:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       kostnadsersättning, skattestyrelsen skall beakta
16696: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        de i sådana arbets- eller tjänstekollektivavtal
16697: av den 1 mars 1988 till vederbörande medlem        ingående bestämmelserna om resekostnadser-
16698: av statsrådet översänt avskrift av följande av     sättningar.
16699: riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl. underteck-           1 skattestyrelsens beslut ingår detaljerade
16700: nade spörsmål nr 95:                               bestämmelser om resekostnadsersättningarnas
16701:                                                    skattefrihet. Ersättningar, som har betalats på
16702:          Ämnar Regeringen strama åt beskatt-       andra grunder än dem som anges i beslutet,
16703:        ningen av bilar, som används som ar-        skattepliktig inkomst för mottagaren.
16704:        betsredskap?
16705:                                                       Vid beredningen av den totala skatterefor-
16706:                                                    men har innehållet i och uppbyggnaden av
16707:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       såväl lagstiftningen om kostnadsersättningarna
16708: samt anföra följande:                              som skattestyrelsens beslut granskats. Också i
16709:    En utgångspunkt för den förestående totala      många andra sammanhang har det konsta-
16710: skattereformen är enligt regeringsprogrammet       terats att systemet av stadganden är komplice-
16711: att olika slag av inkomster beskattas lika. Vid    rat och svårt att tyda. Samtidigt har man
16712: beredningen av reformen på tjänstemannanivå        granskat den eventuella över- eller underkom-
16713: har målet beaktats i så stor utsträckning som      pensation som ingår i ersättningarna med tan-
16714: möjligt. Därför inbegriper såväl de olika re-      ke på en eventuell ändring av ersättningsgrun-
16715: formmodellerna som arbetsgruppernas förslag        derna. Detta är den utgångspunkt för den
16716: planer på att inkomster i så stor utsträckning     totala skattereformen som generellt anges i
16717: som möjligt skall bli skattepliktiga. I dessa      regeringsprogrammet.
16718: utredningar har också grunderna för beskatt-          Värdet av bilförmånen fastställs årligen av
16719: ningsvärdet hos kostnadsersättningar och bil-      skattestyrelsen för förskottsuppbörden och den
16720: förmån blivit föremål för granskning.              slutliga beskattningen. Värdet av bilförmånen
16721:    Om skattefrihet för resekostnadsersättningar    vid beskattningen av mottagaren beror för
16722: för arbetsresor stadgas i 22 § 1 mom. 8            närvarande på motorns cylindervolym, bilens
16723: punkten och 2 mom. lagen om skatt på in-           ålder, antalet privata körkilometer och på, om
16724: komst och förmögenhet (1043174). Enligt stad-      löntagaren själv betalar bränslekostnaderna för
16725: gandena anses som skattepliktig inkomst inte, i    privatkörning.
16726: enlighet med vad skattestyrelsen årligen närma-       I skattestyrelsens beslut görs ingen skillnad i
16727: re bestämmer, bl.a. färdkostnadsersättning,        fråga om förmånens värde, beroende på huru-
16728: dagtraktamente, måltidsersättning, logiersätt-     vida bilen är ett arbetsredskap eller ej, efter-
16729: ning, övernattningspenning och såsom gottgö-       som bilförmånen uppkommer först då löntaga-
16730: relse under annat namn betald resekostnadser-      ren eller hans familj använder en bil, som
16731: sättning, om det är fråga om en tjänste- eller     arbetsgivaren äger eller innehar, för privatkör-
16732: arbetsresa, som föreskrivits av arbetsgivaren.     ning. En bil som används enbart för arbetskör-
16733: Skattestyrelsen fastställer grunderna för och      ning föranleder sålunda inte en beskattnings-
16734: storleken av de resekostnadsersättningar som       bar förmån.
16735: skall betraktas som skattefria så att de motsva-      Förmånens penningvärde grundar sig på ett
16736: rar de resekostnadsersättningar staten vid ifrå-   antagande om privatkörningens genomsnittliga
16737: gavarande tidpunkt erlägger, likväl så, att om     omfattning. Härifrån kan avvikelse göras i
16738: resekostnadsersättning enligt de riksomfattan-     beskattningen, om det på ett tillförlitligt sätt
16739: de arbets- och tjänstekollektivavtal, som bör      påvisas att antalet privata körslor avviker från
16740: anses såsom mest representativa, erläggs enligt    antagandet. Till exempel en kördagbok har vid
16741: en väsentligt annan grund än den, enligt viiken    beskattningsförfarandet ansetts vara en sådan
16742: staten vid ifrågavarande tidpunkt erlägger rese-   utredning.
16743:                                    1988 vp. -    KK n:o 95                                      5
16744: 
16745:    Problemet vid värderingen både av kost-       tekollektivavtalen har för sin del fördunklat
16746: nadsersättningar och av naturaförmåner är hur    den begreppsliga skillnaden mellan lön och
16747: man kan definiera deras värde på ett schema-     kostnadsersättningar. Vidare begränsar detta
16748: tiskt sätt, som lämpar sig för massförfarandet   på ett oändamålsenligt sätt skattestyrelsens be-
16749: vid beskattningen. Under de senaste åren har     fogenheter att fatta beslut.
16750: skattestyrelsen bl.a. genom att ändra struktu-      Den totala skattereformen inleds i samband
16751: ren hos beslutet om naturaförmåner eftersträ-    mcd statsförslaget för år 1989 och sl utförs före
16752: vat att öka motsvarigheten mellan bilens pris    valperiodens utgång. Regeringen har ännu inte
16753: och förmånens beskattningsvärde. Det anses       definierat sin ståndpunkt tili reformens alla
16754: som känt att beskattningsbehandlingen av bil-    detaljer. Regeringen eftersträvar dock att, ock-
16755: förmånen för närvarande är synnerligen mild.     så i andra sammanhang än det som gäller den
16756: Att kostnadsersättningarna på det sätt varom     totala skattereformen, tillse att skattestyrelsen
16757: nu stadgas i lagen om skatt på inkomst och       har förutsättningar att utveckla sina beslut på
16758: förmögenhet har bundits vid arbets- och tjäns-   ett ändamålsenligt sätt.
16759: 
16760:     Helsingfors den 5 april 1988
16761: 
16762:                                                                       Minister Ulla Puolanne
16763:                                              1988 vp.
16764: 
16765: Kirjallinen kysymys n:o 96
16766: 
16767: 
16768: 
16769: 
16770:                                 Mönkäre: Rintamamiestunnukseen liittyvien etujen myöntämi-
16771:                                     sestä VR:n tehtävissä toimineille
16772: 
16773: 
16774:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16775: 
16776:    Nykyisen käytännön mukaan rintamamies-          koko sodan ajan näissä tehtävissä rintamalin-
16777: tunnus on myönnetty niille henkilöille, jotka      joilla päätepaikkana mm. Viipurin Raivola.
16778: ovat palvelleet joukko-osastoissa, joilla on ol-   Nämä miehet eivät ole saaneet rintamamiestun-
16779: lut ns. rintamavastuu. Lisäksi rintamamiestun-     nusta.
16780: nusta on myönnetty eräille muillekin, kuten           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16781: esim. ilmanvalvontatehtävissä olleille. Rinta-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16782: mamiestunnuksen myöntämiseen liittyvä mah-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16783: dollisuus saada rintamamieseläke ja muut sosi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16784: aaliluonteiset avustukset tekevät tunnuksen
16785: saamisen merkittäväksi myös toimeentulon                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16786: kannalta.                                                 ryhtyä rintamamiesoikeuksien myöntä-
16787:    Valtionrautateiden palveluksessa oli koko              miseksi myös niille henkilöille, jotka
16788: sodan ajan esim. veturinlämmittäjinä miehiä,              eivät olleet suoranaisessa rintamavas-
16789: joiden tehtävänä oli aurata radat ja huolehtia            tuussa, mutta olennaisesti edesauttoivat
16790: huoltokuljetukset aina rintamalinjaan asti.               puolustusvoimien toimintaa mm. VR:n
16791: VR:n palveluksessa oli miehiä, jotka olivat               tehtävissä?
16792: 
16793:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1988
16794: 
16795:                                         Sinikka Mönkäre
16796: 
16797: 
16798: 
16799: 
16800: 280310K
16801: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 96
16802: 
16803: 
16804: 
16805: 
16806:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16807: 
16808:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teella osallistumaan erilaisiin velvoitteisiin. Osa
16809: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       väestöstä joutui muutoin sotatoimien kohteek-
16810: olette 2 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          si. Vastauksessaan edellä mainittuun hallituk-
16811: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sen esitykseen eduskunta edellytti hallituksen
16812: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       selvittävän mahdollisuudet rintamasotilaseläke-
16813: edustaja Sinikka Mönkäreen näin kuuluvasta          lain soveltamisalan laajentamiseen koskemaan
16814: kirjallisesta kysymyksestä n:o 96:                  kaikkia sellaisia henkilöitä, jotka palvelus- tai
16815:                                                     työtehtäviensä johdosta ovat joutuneet ole-
16816:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       maan rintamaolosuhteita vastaavissa olosuh-
16817:        ryhtyä rintamamiesoikeuksien myöntä-         teissa, kuten rautateiden henkilöstö, viestintä-
16818:        miseksi myös niille henkilöille, jotka       tehtävissä olleet ja kauppalaivastossa palvel-
16819:        eivät olleet suoranaisessa rintamavas-       leet. Samoin on selvitettävä mahdollisuudet
16820:        tuussa, mutta olennaisesti edesauttoivat     lain soveltamisalan laajentamiseen koskemaan
16821:        puolustuvoimien toimintaa mm. VR:n           miinanraivaukseen osallistuneita, sairaanhoito-
16822:        tehtävissä?                                  henkilöstöä, Itä-Karjalan sotilashallinnon alai-
16823:                                                     suudessa palvelleita ja sotatarviketeollisuudes-
16824:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sa työskennelleitä. Korvausten maksamista
16825: vasti seuraavaa:                                    myös sotatoimien johdosta toisen valtion van-
16826:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan             giksi joutuneille siviileille on selvitettävä. Edus-
16827: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan       kunta edellytti hallituksen huolehtivan myös
16828: erityistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöille,   siitä, että ulkomailla asuville rintamasotilas-
16829: jotka joutuivat puolustusvoimien joukoissa tai      tunnuksen, rintamapalvelustunnuksen tai rin-
16830: niihin rinnastettavissa olosuhteissa osallistu-     tamatunnuksen saaneille henkilöille voidaan
16831: maan sotatoimiin.                                   maksaa viimeistään 1.4.1989 lukien rintamali-
16832:    Kysymys rintamasotilaseläkelain uudistami-       sää.
16833: sesta oli esillä eduskunnassa syksyllä 1987 sen
16834: käsitellessä hallituksen esitystä eduskunnalle         Kuten eduskunnan vastaukseen sisältyvästä
16835: laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta        ponnestakin ilmenee, kysymys erityisen sosiaa-
16836: (HE n:o 100/1987 vp.). Eduskunnan hyväksy-          liturvan antamisesta muille kuin varsinaisiin
16837: män ja 4.12.1987 vahvistetun rintamasotilas-        sotatoimiin puolustusvoimien joukoissa osallis-
16838: eläkelain muutoksen perusteella rintamasotilas-     tuneille on laaja. Riittävän selkeiden asiakir-
16839: eläkelain piiriin saatetaan 1.10.1988 lukien        jatietojen puuttuminen sekä erilaisista sotatoi-
16840: puolustusvoimien joukoissa linnoitusrakentaji-      mista kärsineistä että heidän ryhmiensä laajuu-
16841: na toimineet työvelvolliset. He ovat ainoa sel-     desta on vaikeuttamassa selvittämistyötä. Sosi-
16842: lainen ryhmä, joka sotaan osallistuneista           aali- ja terveysministeriö pyrkii käytettävissä
16843: joukko-osastoista ei ole saanut tunnustusta         olevien asiakirja-aineistojen perusteella kartoit-
16844: sotatoimiin osallistumisesta.                       tamaan eduskunnan vastauksessa esiintuotujen
16845:    Vuosien 1939-1945 sotien johdosta joutui-        erityisryhmien vuosien 1939-1945 sotien ai-
16846: vat hyvin monet henkilöt kärsimään sotatoi-         kaiset vaiheet. Selvityksen valmistuttua on vas-
16847: mista ja niiden aiheuttamista seurauksista. Osa     ta mahdollista päättää mahdollisista jatkotoi-
16848: henkilöistä oli pakotettu työsuhteensa perus-       mista.
16849: 
16850:     Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1988
16851: 
16852:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
16853:                                     1988 vp. -      KK n:o 96                                       3
16854: 
16855: 
16856: 
16857: 
16858:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16859: 
16860:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tvingades på grund av sina arbetsförhållanden
16861: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         att del ta i fullgörandet av olika förpliktelser.
16862: av den 2 mars 1988 tili vederbörande medlem         En del av befolkningen blev annars föremål för
16863: av statsrådet översänt avskrift av följande av      krigsoperationer. Riksdagen förutsatte i sitt
16864: riksdagsledamot Sinikka Mönkäre underteck-          svar på ovan nämnda regeringsproposition att
16865: nade spörsmål nr 96:                                regeringen reder ut möjligheterna att utsträcka
16866:                                                     tillämpningen av lagen om frontmannapension
16867:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           tili alla dem som på grund av tjänstgöring eller
16868:        vidta för att även de personer som inte      arbetsuppgifter var tvungna att vistas i för-
16869:        var i direkt frontansvar, men väsentligt     hållanden som motsvarar frontförhållanden,
16870:        främjade försvarsmaktens verksamhet          såsom järnvägarnas personal, personer med
16871:        bl.a. i uppgifter inom SJ, skall beviljas    förbindelseuppgifter och personer som tjänst-
16872:        frontmannarättigheter?                       gjorde i handelsflottan. Likaså bör detredasut
16873:                                                     om det är möjligt att tillämpa lagen på dem
16874:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som deltagit i minröjning, på sjukvårdsperso-
16875: samt anföra följande:                               nal, på dem som tjänstgjort i Östkarelens
16876:    Enligt gällande lagstiftning ges på basis av     militärförvaltning och på dem som arbetat
16877: krigen 1939-1945 speciellt socialskydd tili per-    inom krigsmaterielindustrin. Också möjlighe-
16878: soner som var tvungna att delta i krigsopera-       terna att betala ut ersättning tili sådana civil-
16879: tioner inom försvarsmaktens trupper eller un-       personer som på grund av krigsoperationer
16880: der förhållanden som kan jämställas med             tagits tili fånga av någon främmande stat bör
16881: dessa.                                              redas ut. Riksdagen förutsatte även att rege-
16882:     Frågan om en reform av lagen om frontman-       ringen ser tiil att fronttillägg senast från den 1
16883: napension förelåg tili behandling i riksdagen       april 1989 betalas ut tili utomlands bosatta
16884: hösten 1987, då riksdagen behandlade rege-          personer med frontmannatecken, fronttjänst-
16885: ringens proposition tili riksdagen med förslag      tecken eller fronttecken.
16886: tili lag om ändring av lagen om frontmanna-             Såsom framgår av klämmen i riksdagens
16887: pension (RP nr 100/1987 rd.). På basis av           svar, är frågan om att ge speciellt socialskydd
16888: ändringen av lagen om frontmannapension,            åt andra än dem som deltog i de egentliga
16889: som riksdagen antog och som stadfästes              krigsoperationerna inom försvarsmaktens trup-
16890: 4.12.1987, kommer de arbetspliktiga befäst-         per omfattande. Avsaknaden av tillräckligt
16891: ningsbyggare som varit aktiva inom försvars-        klara dokument såväl över dem som blivit
16892: maktens trupper att omfattas av lagen om            lidande på grund av olika krigsoperationer som
16893: frontmannapension räknat från 1.10.1988.            över storleken av hithörande medborgarkate-
16894: Bland de truppförband som deltagit i kriget         gorier har försvårat utredningsarbetet. Social-
16895: utgör de den enda grupp som inte har fått           och hälsovårdsministeriet eftersträvar att på
16896: erkännande för sitt deltagande i krigsoperatio-     basis av tillgängligt dokumentmaterial kartläg-
16897: nerna.                                              ga de i riksdagens svar konstaterade specialka-
16898:     Många människor blev på grund av krigen         tegoriernas öden under krigen 1939-1945. Se-
16899: 1939-1945 lidande genom krigsoperationerna          dan utredningen blivit färdig är det möjligt att
16900: och deras följder. En del av dessa personer         besluta om fortsatta åtgärder.
16901: 
16902:     Helsingfors den 31 mars 1988
16903: 
16904:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
16905:                                              1988 vp.
16906: 
16907: Kirjallinen kysymys n:o 97
16908: 
16909: 
16910: 
16911:                                  Vähänäkki ym.: Kuntien määräämistä erityisalueiksi koskevista
16912:                                    perusteista
16913: 
16914: 
16915:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16916: 
16917:    Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä-    jos talousalueen piirissä on esimerkiksi kaksi
16918: miseksi annetun lain 8 § :n perusteella valtio-    kaupunkikeskusta hyvin lähellä toisiaan, kuten
16919: neuvosto voi sisäasiainministeriön esityksestä     on asian laita Porin kaupungin kohdalla suh-
16920: määrätä kunnan erityisalueeksi, joka voi saada     teessa Rauman kaupunkiin ja Kotkan kaupun-
16921: elinkeinoelämänsä kehittämiseksi aluepoliitti-     gin kohdalla suhteessa Haminan kaupunkiin.
16922: sen lainsäädännön ja sen perusteella annettujen    Mikäli molemmat talousalueen kaupungeista
16923: määräysten nojalla säädettyjä etuisuuksia.         olisivat määrätyt erityisalueiksi, olisi ilmeisem-
16924: Edellytyksenä erityisalueeksi määräämiselle on,    paa, että etuisuudet kokonaisvaltaisemmin
16925: että kunnassa on rakenteellisista syistä pysyvä    hyödyttäisivät asianomaisia kuntia ja niiden
16926: korkea työttömyys, että on syntynyt äkillinen      lähistöllä olevia maaseutukuntia. Näin varsin-
16927: poikkeuksellisen korkea työttömyys tai että        kin, jos talousalueen molemmat keskuskunnat
16928: elinkeinotoiminnan kehittämismahdollisuudet        eivät esimerkiksi työttömyyslukujensa osalta
16929: ovat muutoin osoittautuneet poikkeuksellisen       mainittavasti poikkeaisi toisistaan. Kokonais-
16930: vaikeiksi.                                         valtaisempi suhtautuminen talousalueen sisällä
16931:    Erityisen ilahduttavana seikkana on todetta-    vähentäisi myös pelkoa kuntien välillä tapahtu-
16932: va, että valtioneuvosto on, soveltaessaan vuo-     vasta epätarkoituksenmukaisesta ja epätervees-
16933: den 1987 lopulla edellä kerrottua tasapainoisen    tä kilpailusta yrityksistä ja vähentäisi epäluu-
16934: alueellisen kehityksen edistämiseksi annetun       loa erityisalue-etuisuuksien houkuttelemien yri-
16935: lain 8 §:ää, entistä vakavammin ottanut huo-       tysten mahdollisesta siirtymisestä naapurikau-
16936: mioon eteläisen Suomen rakennemuutosongel-         pungista toiseen.
16937: mien kanssa painiskelevia paikkakuntia. Tuli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16938: han erityisalueeksi määrätyksi Satakunnasta        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
16939: Porin kaupunki ja Kymenlaaksosta Kotkan            me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
16940: kaupunki, jossa viimeksi mainitussa on vii-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16941: meisten muutaman vuoden aikana lakkautunut         sen:
16942: n. 6 000 teollista työpaikkaa. Molemmat mai-
16943: nitut kaupungit ovat talousalueidensa keskuk-                Pitääkö Hallitus perusteltuna ja tär-
16944: sia, joiden kehitysedellytysten parantaminen              keänä kuntien määräämistä erityisalu-
16945: vaikuttaa positiivisesti koko ympäröivään seu-            eiksi koskevien menettelytapojen kehit-
16946: tuun. - Kotkan ja Porin kaupunkien kohdalla               tämistä vastaisuudessa siten, että saman
16947: tehtyjä ratkaisuja tulisikin vastaisuudessa jat-          talousalueen keskeiset ja samansuurui-
16948: kaa ja siirtyä vanhakantaisesta kehitysaluepoli-          sen työttömyyden vaivaamat kunnat
16949: tiikasta rakennemuutoshäiriöistä kärsiviä paik-           määrättäisiin molemmat erityisalueiksi,
16950: kakuntia suosivampaan, kokonaisvaltaisem-                 ja
16951: paan aluepolitiikkaan.                                       aikooko Hallitus siinä tapauksessa
16952:    Kokonaisvaltaiseen aluepolitiikkaan siirtymi-          ryhtyä toimenpiteisiin, jotta erityisalu-
16953: nen vastaisuudessa sisältää muun muassa sen               eeksi määrääminen mahdollisimman
16954: seikan selvittämisen, tulisiko erityisalueita             pian tulisi Kotkan kaupungin ohella
16955: määrättäessä mukaan ottaa myös eteläisessä                koskemaan myös Haminan kaupunkia
16956: Suomessa useamman kuin yhden kunnan alue                  ja Porin kaupungin ohella myös Rau-
16957: saman talousalueen puitteissa. Näin varsinkin,            man kaupunkia?
16958: 
16959:       Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1988
16960: 
16961:                       Matti Vähänäkki                        Raimo Vuoristo
16962: 280317S
16963: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 97
16964: 
16965: 
16966: 
16967: 
16968:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16969: 
16970:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     työttömyys,
16971: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         - on syntynyt äkillinen poikkeuksellisen
16972: olette 2 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         korkea työttömyys tai
16973: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          - elinkeinotoiminnan kehittämismahdolli-
16974: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      suudet ovat muutoin osoittautuneet poikkeuk-
16975: edustaja Vähänäkin ym. näin kuuluvasta kir-        sellisen vaikeiksi.
16976: jallisesta kysymyksestä n:o 97:                       Edellytyksenä on lisäksi, että kunta on jou-
16977:                                                    tunut em. syistä muuta perusvyöhykettä selväs-
16978:           Pitääkö Hallitus perusteltuna ja tär-    ti huonompaan asemaan. Vastaavin edellytyk-
16979:        keänä kuntien määräämistä erityisalu-       sin voidaan erityisalueeksi määrätä kunnan
16980:        eiksi koskevien menettelytapojen kehit-     osa.
16981:        tämistä vastaisuudessa siten, että saman       Aluepoliittista yleislakia ollaan parhaillaan
16982:        talousalueen keskeiset ja samansuurui-      uudistamassa. Kuitenkin myös uudessa laissa
16983:        sen työttömyyden vaivaamat kunnat           on tarkoituksena säilyttää aluepolitiikan ja
16984:        määrättäisiin molemmat erityisalueiksi,     näin ollen myös erityisaluemenettelyn perus-
16985:        ja                                          yksikkönä kunta. Samoin erityisalueen mää-
16986:           aikooko Hallitus siinä tapauksessa       räämisperusteet esitetään pidettäväksi suunnil-
16987:        ryhtyä toimenpiteisiin, jotta erityisalu-   leen entisellään.
16988:        eeksi maaraamineo mahdollisimman               Valtioneuvosto on määrännyt erityisalueiksi
16989:        pian tulisi Kotkan kaupungin ohella         vuoden 1988 alusta 53 kuntaa ja 3 kunnan
16990:        koskemaan myös Haminan kaupunkia            osaa. Siinä yhteydessä myös Haminan ja Rau-
16991:        ja Porin kaupungin ohella myös Rau-         man aluepoliittisen aseman muutostarpeet on
16992:        man kaupunkia?                              selvitetty. Kunnan kehitystä on verrattu oman
16993:                                                    perusvyöhykkeensä muihin kuntiin. Kumpi-
16994:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kaan kaupunki ei tuolloin täyttänyt lain asetta-
16995: vasti seuraavaa:                                   mia erityisalueeksi määräämisen edellytyksiä.
16996:   Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä-        Sisäasiainministeriö seuraa jatkuvasti kun-
16997: misestä annetun lain perusteella valtioneuvosto    tien kehitystä. Mikäli lain edellytykset täytty-
16998: voi sisäasiainministeriön esityksestä määrätä      vät Haminan ja Rauman kohdalla, valtioneu-
16999: kunnan erityisalueeksi, jos kunnassa               vosto määrää sisäasiainministeriön esityksestä
17000:   - on rakenteellisista syistä pysyvä korkea       kunnan erityisalueeksi.
17001: 
17002:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1988
17003: 
17004:                                                                       Ministeri Erkki Liikanen
17005:                                      1988 vp. -    KK n:o 97                                     3
17006: 
17007: 
17008: 
17009: 
17010:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17011: 
17012:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       hög arbetslöshet eller
17013: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           - det annars har visat sig exceptionellt
17014: av den 2 mars 1988 tili vederbörande medlem        svårt att utveckla näringsverksamheten.
17015: av statsrådet översänt avskrift av följande av        En förutsättning är vidare att kommunen av
17016: riksdagsman Vähänäkki m.fl. undertecknade          ovan anförda orsaker råkat i en väsentligt
17017: spörsmål nr 97:                                    sämre ställning än baszonen i övrigt. En del av
17018:                                                    en kommun kan under motsvarande förutsätt-
17019:          Anser Regeringen det motiverat och        ningar förordnas att utgöra ett specialområde.
17020:        viktigt att i framtiden utveckla               En revidering av den allmänna regionalpoli-
17021:        förfaringssätten vid förordnandet av        tiska lagen pågår som bäst. Avsikten är dock
17022:        kommuner tili specialområden så att         att kommunen också i den nya lagen skall
17023:        centrala och lika stora kommuner med        kvarstå som grundenhet för regionalpolitiken
17024:        arbetslöshet inom samma ekonomiska          och sålunda också för specialområdesförfaran-
17025:        region båda förordnas tili specialområ-     det. Likaså föreslås att grunderna för förord-
17026:        den och                                     nande av att ett område skall utgöra ett spe-
17027:           ämnar Regeringen i detta fall vidta      cialområde bibehålls i stort sett oförändrade.
17028:        åtgärder för att så fort som möjligt           Statsrådet har förordnat att 53 kommuner
17029:        utom Kotka stad också Fredrikshamns         och 3 kommundelar skall utgöra specialområ-
17030:        stad förordnas tili specialområde och       den, räknat från ingången av år 1988. 1 det
17031:        utom Björneborgs stad också Rauma           sammanhanget har också behoven av att ändra
17032:        stad?                                       den regionalpolitiska ställningen för städerna
17033:                                                    Fredrikshamn och Rauma utretts. Kommunens
17034:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       utveckling har jämförts med de övriga kommu-
17035: samt anföra följande:                              nerna inom baszonen. lngendera staden upp-
17036:   Enligt lagen om främjande av en balanserad       fyllde härvid de förutsättningar för förordnan-
17037: regional utveckling kan statsrådet på framställ-   de tili specialområde som anges i lagen.
17038: ning av inrikesministeriet förordna att en kom-       lnrikesministeriet följer fortgående kommu-
17039: mun skall utgöra ett specialområde, om det i       nernas utveckling. Om de lagstadgade
17040: kommunen                                           förutsättningarna uppfylls för Fredrikshamns
17041:   - av strukturella orsaker förekommer hög         och Raumos del förordnar statsrådet på inri-
17042: arbetslöshet som är bestående,                     kesministeriets framställning att kommunen
17043:   - plötsligt har uppkommit exceptionellt          skall utgöra ett specialområde.
17044: 
17045:     Helsingfors den 6 april 1988
17046: 
17047:                                                                       Minister Erkki Liikanen
17048:                                               1988 vp.
17049: 
17050: Kirjallinen kysymys n:o 98
17051: 
17052: 
17053: 
17054: 
17055:                                  Ikonen ym.: Puolisoiden yhteiseksi kodiksi tarkoitetun asunnon
17056:                                     luovuttamiseen tarvittavasta puolison suostumuksesta
17057: 
17058: 
17059:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17060: 
17061:    Vuoden 1988 alusta on tullut voimaan laki        määrätä omaisuudestaan ilman toisen puolison
17062: avioliittolain muuttamisesta (411/87). Uudella      suostumusta, koskisivat vain puolisoiden yhtei-
17063: lailla on toteutettu avioliiton solmimista ja       seksi kodiksi tarkoitettua asuntoa ja asuntoir-
17064: purkamista koskevien säännösten kokonais-           taimistoa. Nämä asunnon ja asuntoirtaimiston
17065: uudistus. Samassa yhteydessä on kuitenkin           hallintaa suojaavat vailiutaoikeuden rajoituk-
17066: puututtu myös puolisoiden varallisuussuhteita       set olisivat voimassa siitä riippumatta, onko
17067: koskeviin säännöksiin.                              asuntoa luonteeltaan pidettävä kiinteänä tai
17068:    Aikaisemmin voimassa olleen avioliittolain       irtaimena omaisuutena. Merkitystä ei olisi
17069: (234/29) 38 §:n mukaan puolisolla ei ole ollut      myöskään sillä, onko toisella puolisolla kysei-
17070: oikeutta luovuttaa ilman toisen puolison kirjal-    seen omaisuuteen avio-oikeutta.
17071: lista suostumusta omistamaansa kiinteää omai-          Uudistuksen toteuttamisessa näyttää kuiten-
17072: suutta, johon toisella puolisolla on ollut avio-    kin käyneen sillä tavoin, ettei perheen yhteisek-
17073: oikeus. Säännöksen tarkoituksena on ollut           si kodiksi tarkoitetun asunnon luovuttamiseen
17074: mm. turvata huomattavaa varallisuusarvoa            kaikissa tapauksissa tarvitakaan toisen puoli-
17075: omaavan kiinteistön säilyminen pitäen silmällä      son suostumusta. Vailiutarajoitusten rajaami-
17076: toisen puolison avio-oikeuden toteuttamista         nen omaisuuteen, joka ainakin pääasiallisesti
17077: mahdollisessa omaisuuden osituksessa. Edel-         on tarkoitettu asumiskäyttöön, merkitsee, että
17078: leen kiinteän omaisuuden vallintarajoituksella      esimerkiksi kiinteistö, jota pääasiallisesti käy-
17079: on katsottu olevan huomattavaa merkitystä           tetään maatalouden harjoittamiseen, ei olisi
17080: perheen varallisuusaseman ja toimeentulon           vailiutarajoitusten alainen, vaikka maatilalla
17081: kannalta. Kiinteän omaisuuden luovuttamista         sijaitsisikin perheen ainoana asuntona käytetty
17082: koskeva rajoitus suojasi myös kiinteistöön          rakennus. Sama tilanne on niissäkin tapauksis-
17083: kuuluvan perheen yhteiseksi kodiksi tarkoitet-      sa, joissa perheen asunto on teollisen yrityksen
17084: tua asuntoa. Ongelmana tässä kohdin oli aino-       tai muun yrityksen yhteydessä eikä asumista
17085: astaan se, ettei irtaimeksi omaisuudeksi luetta-    katsota kiinteän omaisuuden pääasialliseksi
17086: van asunto-osakkeen luovuttamiseen tarvittu         tarkoitukseksi.
17087: toisen puolison suostumusta, vaan omistava             Uusi laki on näin ollen selvästi huonontanut
17088: puoliso saattoi yksin päättää tällaisen omaisuu-    erityisesti maatiloilla asuvien tilaa omistamat-
17089: den luovuttamisesta, vaikka kyseessä olisikin       tomien puolisoiden asemaa. Aikaisemminhan
17090:  ollut perheen yhteiseksi kodiksi tarkoitettu       ei tilaa voitu luovuttaa ilman omistamauoman
17091:  asunto. Kiinteän omaisuuden kohdalla ongel-        puolison suostumusta, mikäli tila kuului avio-
17092: mana oli taas se, jo edellä mainittu tilanne,       oikeuden alaisen omaisuuden piiriin. Näyttää
17093: jossa puolisoilla oli avioehto; tällöin saattoi     siltä, että lainvalmistelutyössä ei ole riittävästi
17094: omistava puoliso luovuttaa ilman toisen puoli-      mielletty maaseutu- ja maatila-asumisen luon-
17095: son suostumusta myös kiinteää omaisuutta,           netta. Jos näin olisi tehty, nykyinen laki olisi
17096:  vaikka kiinteistöllä olisi ollut perheen asunto.   kirjoitettu toisella tavalla. Ihmiset eivät ole
17097:     Edellä kerrottuja epäkohtia on ollut tarkoi-    maatiloilla voineet varautua nyt toteutuneeseen
17098:  tus poistaa vuoden 1988 alusta voimaan tulleel-    lain muutokseen, vaan useissa tapauksissa
17099:  la avioliittolain muuttamista koskevalla lailla.   maatilat ovat vain toisen puolison omistukses-
17100:  Lakia säädettäessä on lähdetty siitä, että ne      sa, mistä voi aviollisen kriisin kohdatessa ai-
17101:  rajoitukset, jotka koskevat puolison oikeutta      heutua suurta taloudellista ja myös inhimillistä
17102: 280232A
17103: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 98
17104: 
17105: kärsimystä. Samankaltainen tilanne voi olla                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17106: myös yritystoimintaan tarkoitettujen kiinteistö-         ryhtyä avioliittolain säännösten muut-
17107: jen yhteydessä, missä perheen asunto sijaitsee.          tamiseksi siten, että puolisoiden yhtei-
17108: Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, jota                seksi tarkoitettua asuntoa ei voida il-
17109: uudella lailla avioliittolain muuttamisesta on           man toisen puolison suostumusta luo-
17110: tavoiteltu, edellyttää myös, että perheen asun-          vuttaa riippumatta ensinnäkin siitä, si-
17111: toa ei missään tilanteessa voi toinen puoliso            jaitseeko asunto kiinteistöllä, jota pää-
17112: ilman toisen puolison suostumusta yksin luo-             asiallisesti käytetään maatalouden har-
17113: vuttaa.                                                  joittamiseen, tai toiseksi riippumatta
17114:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          siitä, käytetäänkö kiinteistöä pääasial-
17115: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-           lisesti muuhun tarkoitukseen kuin asu-
17116: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-            miseen?
17117: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17118: sen:
17119: 
17120:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1988
17121: 
17122:         Pirkko Ikonen                  Sirkka-Liisa Anttila           Jukka Vihriälä
17123:                   Pekka Puska                                 Juhani Alaranta
17124:                                       1988 vp. -     KK n:o 98                                       3
17125: 
17126: 
17127: 
17128: 
17129:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17130: 
17131:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Perheen asunnon suoja ei siten ole aukoton
17132: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja täydellinen, mikä seikka on tuotu esiin myös
17133: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-        hallituksen esityksen perusteluissa (s. 25). Toi-
17134: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          saalta perheen asunnon suojaa koskevien sään-
17135: Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       nösten ulottaminen omaisuuteen, jota pääasial-
17136: myksestä n:o 98:                                     lisesti käytetään elinkeino- tai liiketoiminnassa,
17137:                                                      olisi sekä periaatteellisista syistä ongelmallista
17138:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       että myös käytännössä vaikeata.
17139:        ryhtyä avioliittolain säännösten muut-           Periaatteelliselta kannalta tällainen laajen-
17140:        tamiseksi siten, että puolisoiden yhtei-      nus merkitsisi sitä, että elinkeinoa tai liiketoi-
17141:        seksi tarkoitettua asuntoa ei voida il-       mintaa harjoittava puoliso ei voisi itsenäisesti
17142:        man toisen puolison suostumusta luo-          tehdä tärkeimpiä tähän toimintaan liittyviä
17143:        vuttaa riippumatta ensinnäkin siitä, si-      päätöksiä silloin, kun elinkeino- tai liiketoi-
17144:        jaitseeko asunto kiinteistöllä, jota pää-     minnassa käytettävä omaisuus käsittäisi myös
17145:        asiallisesti käytetään maatalouden har-       perheen asunnon. Tämä olisi vuorostaan risti-
17146:        joittamiseen, tai toiseksi riippumatta        riidassa puolisoiden omaisuuden erillisyyden ja
17147:        siitä, käytetäänkö kiinteistöä pääasial-      taloudellisen itsenäisyyden periaatteen kanssa,
17148:        lisesti muuhun tarkoitukseen kuin asu-        mikä on avioliittolaissa tunnustettu puolisoi-
17149:        miseen?                                       den taloudellisten suhteiden sääntelyn lähtö-
17150:                                                      kohdaksi.
17151:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Silloin, kun kysymyksessä on maatalouskiin-
17152: taen seuraavaa:                                      teistö, tulisi asunnon suojan laajentamista har-
17153:                                                      kittaessa vaikeuksia aiheuttamaan suojan laa-
17154:    Avioliittolain muuttamisesta annetun lain 38      juutta ja sisältöä koskeva määrittely. Ongelma-
17155: ja 39 § koskevat muun muassa perheen asun-           na olisi muun muassa se, olisiko suostumus
17156: noksi tarkoitettua omaisuutta, olipa se kiinteää     vaadittava vain kiinteistön luovutukseen, joka
17157: tai irtainta. Sillä seikalla, onko toisella puoli-   käsittäisi maatilalla olevien asuinrakennusten
17158: solla avio-oikeus tällaiseen omaisuuteen vai ei,     luovutuksen ulkopuoliselle, olisiko suoja ulo-
17159: ei ole merkitystä puolison valliotaoikeuden          tettava myös kaikkiin sellaisiin luovutuksiin,
17160: kannalta. Myös avio-oikeudesta vapaan asun-          jotka olennaisesti tai merkittävästi vaikuttaisi-
17161: non luovutukseen vaaditaan puolison suostu-          vat maatalouden harjoittamisen edellytyksiin,
17162: mus. Puolison suostumus vaaditaan vain sellai-       vai olisiko kaikkiin luovutustoimiin, esimerkik-
17163: siin oikeustoimiin, jotka tulisivat aiheuttamaan     si vähäisen huvilatontin myyntiin vaadittava
17164: asunnon käytön tai hallinnan siirtymisen ulko-       puolison lupa, vaikka luovutuksella ei olisi
17165: puoliselle.                                          merkitystä enempää perheen asunnon suojan
17166:    Perheen asunnolla tarkoitetaan laissa sellais-    kuin maatalouden harjoittamisenkaan kannal-
17167: ta omaisuutta, joka yksinomaan tai pääasial-         ta.
17168: lisesti on tarkoitettu käytettäväksi perheen            Asunnon suojan laajennukset olisi myös il-
17169: asuntona, yhteisenä kotina. Kuten hallituksen        meisesti ulotettava koskemaan kaikkea pää-
17170: esityksen perusteluissa on todettu (HE n:o           asiallisesti elinkeino- tai liiketoiminnassa taik-
17171: 62/1986 vp.), yhteisen asunnon suojaa koske-         ka teollisessa toiminnassa tai ammatinharjoit-
17172: vat säännökset eivät sen sijaan koske omai-          tamisessa käytettävää omaisuutta, joka käsit-
17173: suutta, jota pääasiallisesti käytetään muuhun        tää tämän ohessa myös perheen asunnon. Suo-
17174: kuin asumistarkoitukseen (s. 24-25, 55-56).          jasäännöksen rajoittaminen vain maatalous-
17175: Suojan ulkopuolelle jäävät siten esimerkiksi         kiinteistöihin ei näyttäisi asianmukaiselta. Toi-
17176: maatalouskiinteistö, jolla perheen asunto si-        saalta asunnon suojaa koskevien säännösten
17177: jaitsee, sekä teollisuuskiinteistö, vaikkakin täl-   ulottaminen esimerkiksi teollisuus- tai liiketoi-
17178: laisella kiinteistöllä on myös perheen asunto.       mintaan käytettyyn kiinteistöön, jolla myös
17179: 4                                      1988 vp. -     KK n:o 98
17180: 
17181: perheen asunto sijaitsee, saattaisi olla varsin       liittolain 85 §:n mukaan omaisuuden ositusta
17182: vaikeata, esimerkiksi silloin, kun kiinteistön        ja omaisuuden erottelua voidaan vaatia toimi-
17183: omistaa osakeyhtiö, jonka osakkeiden enem-            tettavaksi jo välittömästi silloin, kun avioeroa
17184: mistö kuuluu puolisolle. Tällöin ei juurikaan         koskeva asia on tullut vireille. Ositus- ja erotte-
17185: voitane ajatella järjestelmää, jonka mukaan           lutoimituksessa on vuorostaan huomattavan
17186: yhtiö tarvitsisi toisen puolison suostumuksen         suuri merkitys avioliittolain 103 b §:n sovitte-
17187: kiinteistön luovuttamiseen. Yhtä vaikeasti olisi      lua koskevalla säännöksellä, jonka avulla ta-
17188: myös toteutettavissa järjestelmä, jonka mu-           loudellisesti turvattomassa asemassa olevalle
17189: kaan puolison olisi hankittava toisen puolison        puolisolle voidaan turvata kohtuulliset toi-
17190: suostumus yhtiön osakkeiden luovutukseen.             meentulon perusedellytykset, ennen muuta
17191:    Muutettu avioliittolaki on ollut voimassa          kohtuullinen asunto.
17192: vain vasta kuluvan vuoden alusta lukien. Jo
17193: tämän vuoksi on varsin vaikeata arvioida,                Hallitus tulee luonnollisesti tarkoin seuraa-
17194: onko käytännössä aiheutunut tai tuleeko vas-          maan muutetun avioliittolain toimivuutta ja
17195: taisuudessa aiheutumaan kirjallisessa kysymyk-        kiinnittämään erityisesti huomiota lain mah-
17196: sessä mainittuja epäkohtia.                           dollisesti aiheuttamiin ongelmiin ja epäkohtiin,
17197:    Puoliso, joka ei ole maatilan omistaja, voi        myös kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetun
17198: turvautua niihin erityisiin suojakeinoihin, jot-      perheen asunnon suojan tehokkuuden osalta.
17199: ka avioliittolaki antaa käytettäviksi ristiriitati-   Jos avioliittolain toimivuuden seurannassa kä-
17200: lanteita varten. Tällaisina keinoina on ensiksi-      visi selville, että suojan laajentamista on käy-
17201: kin avioliittolain 24 §:ssä tarkoitettu määräys       tännön kokemusten valossa pidettävä asianmu-
17202: yhteiselämän lopettamisesta ja yhteisen kodin         kaisena, hallitus tulee luonnollisesti ryhtymään
17203: käyttöoikeudesta, joka on loukkaamattomana            tarvittaviin toimenpiteisiin säännösten tarkista-
17204: voimassa myös sivullisiin nähden. Lisäksi avio-       miseksi.
17205: 
17206:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1988
17207: 
17208:                                                                   Oikeusministeri Matti Louekoski
17209:                                      1988 vp. -    KK n:o 98                                       5
17210: 
17211: 
17212: 
17213: 
17214:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17215: 
17216:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Skyddet av familjens bostad är sålunda inte
17217: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande       fullständigt, vilket även påpekas i regeringens
17218: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     proposition (s. 25). Å andra sidan vore det
17219: jande av riksdagsman Ikonen m.fl. underteck-       både av principiella skäl problematiskt, och
17220: nade spörsmål nr 98:                               även i praktiken svårt att utsträcka stadgande-
17221:                                                    na om skydd för familjens bostad tili att
17222:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           omfatta egendom som huvudsakligen används
17223:        vidta för att ändra stadgandena i äk-       för närings- eller affärsverksamhet.
17224:        tenskapslagen så att en bostad som är          Ur principiell synvinkel innebär en sådan
17225:        avsedd att vara makarnas gemensam-          utvidgning att en make som bedriver näring
17226:        ma, inte utan den andra makens sam-         eller affärsverksamhet inte självständigt kan
17227:        tycke kan överlåtas, för det första obe-    fatta viktiga beslut som berör hans verksam-
17228:        roende av om bostaden är belägen på         het, om den egendom som används i närings-
17229:        en fastighet som huvudsakligen an-          eller affärsverksamheten även omfattar famil-
17230:        vänds för bedrivande av jordbruk eller      jens bostad. Detta skulle i sin tur stå i konflikt
17231:        för det andra, oberoende av om fastig-      med principen om att makarnas egendom är
17232:        heten huvudsakligen används för något       separat och att de är ekonomiskt självständiga,
17233:        annat ändamål än boende?                    vilket i äktenskapslagen varit utgångspunkten
17234:                                                    för regleringen av makarnas ekonomiska för-
17235:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       hållande.
17236: samt anföra följande:                                 Då det är fråga om en jordbruksfastighet
17237:   1 lagen om ändring av äktenskapslagen berör      skulle utvidgningen av skyddet för en bostad
17238: 38 och 39 §§ bl.a. egendom som är avsedd att       medföra svårigheter att definiera dess omfång
17239: vara familjens gemensamma bostad, oberoen-         och innehåll. Ett problem är bl.a. om samtycke
17240: de av om egendomen är fast eller lös. Frågan       skall krävas endast för sådan överlåtelse av en
17241: om huruvida den andra maken har giftorätt i        fastighet, som innebär överlåtelse av bostads-
17242: egendomen har ingen betydelse med tanke på         byggnaderna på fastigheten tili en utomståen-
17243: makens rådighetsrätt. Också överlåtelse av en      de. Ett annat problem är om skyddet borde
17244: bostad vari den andra maken inte har giftorätt     utsträckas även tili alla sådana överlåtelser som
17245: förutsätter makens samtycke. Den andra ma-         på ett väsentligt eller betydande sätt inverkar
17246: kens samtycke fordras endast för sådana rätts-     på förutsättningarna att idka jordbruk, eller
17247: handlingar, som medför att nyttjande- eller        borde makens samtycke krävas vid alla slag av
17248: besittningsrätten tili bostaden övergår på en      överlåtelse, t.ex. vid försäljning av en liten
17249: utomstående.                                       stugtomt, även om överlåtelsen saknar betydel-
17250:   Med familjens bostad avses i lagen sådan         se både för skyddet för familjens bostad och
17251: egendom, som uteslutande eller huvudsakligen       möjligheterna att idka jordbruk.
17252: är avsedd att användas som familjens bostad,          Bostadsskyddet borde uppenbarligen utvid-
17253: dvs. gemensamma hem. Såsom det konstateras         gas tili att omfatta all sådan egendom som
17254: i motiveringen tili regeringens proposition (RP    huvudsakligen används i närings-, affärs- eller
17255: nr 62/1986 rd.), gäller stadgandena om skydd       industriverksamhet eller i yrkesutövning, om
17256: för den gemensamma bostaden däremot inte           egendomen även omfattar familjens bostad.
17257: egendom som huvudsakligen används för ett          Det förefaller inte sakligt att begränsa skydds-
17258: annat ändamål än boende (s. 24-25, 55-56).         stadgandet tili enbart jordbruksfastigheter. Å
17259: Skyddet gäller sålunda inte t.ex. en jordbruks-    andra sidan kan det vara mycket svårt att
17260: fastighet, på viiken familjens bostad är belä-     utsträcka skyddsstadgandet tili t.ex. en fastig-
17261: gen, eller en industrifastighet, trots att också   het som används i industri- eller affärsverk-
17262: familjens bostad är belägen på den.                samhet och på vilket familjens bostad är belä-
17263: 6                                    1988 vp. -    KK n:o 98
17264: 
17265: gen, t.ex. då fastigheten ägs av ett aktiebolag,   tili utomstående. Enligt 85 § äktenskapslagen
17266: vars aktiemajoritet tilihör den ena maken. Man     kan den ena maken yrka på avvittring och
17267: kan knappast i ett sådant fall tänka sig ett       delning av egendomen så snart äktenskapsskili-
17268: system, enligt vilket bolaget måste få den         nadsmålet anhängiggjorts. Vid avvittrings- och
17269: andra makens samtycke tili överlåtelse av fas-     delningsförrättningen spelar jämkningsstad-
17270: tigheten. Lika svårt är det att tänka sig ett      gandet i 103 b § äktenskapslagen en betydande
17271: system där maken vore tvungen att få den           roll, eftersom man med stöd därav kan trygga
17272: andra makens samtycke tili överlåtelse av bola-    grundförutsättningarna för en skälig utkomst,
17273: gets aktier.                                       framförallt en skälig bostad, för den av makar-
17274:    Den ändrade äktenskapslagen har varit i         na vars ekonomi inte är tryggad.
17275: kraft endast från början av detta år. Det är
17276: därför redan av den orsaken svårt att bedöma         Regeringen kommer givetvis att noggrant
17277: om det i praktiken uppstått eller kommer att       följa med hur den ändrade äktenskapslagen
17278: uppstå sådana missförhållanden som nämns i         fungerar och fästa särskilt avseende vid de
17279: spörsmålet.                                        problem och missförhållanden som lagen even-
17280:    Den av makarna som inte äger gårdsbruket        tuellt orsakar, även vad gäller det skydd för
17281: kan ty sig tili de särskilda skyddsmedel som       familjens bostad som nämns i spörsmålet. Om
17282: äktenskapslagen erbjuder i konfliktsituationer.    det därvid framgår att det i skenet av de
17283: Ett sådant medel är ett i 24 § nämnt förord-       konkreta erfarenheterna är motiverat att utvid-
17284: nande om att samlevnaden skall upphöra och         ga skyddet, kommer regeringen självfallet att
17285: om vem som har nyttjanderätt tili bostaden.        vidta behövliga åtgärder för att justera stad-
17286: Detta skydd är okränkbart även i förhållande       gandena.
17287: 
17288:     Helsingfos den 16 mars 1988
17289: 
17290:                                                                Justitieminister Matti Louekoski
17291:                                              1988 vp.
17292: 
17293: Kirjallinen kysymys n:o 99
17294: 
17295: 
17296: 
17297: 
17298:                                  Jääskeläinen: Koulutussopimusjärjestelmän laajentamisesta kos-
17299:                                     kemaan myös ammatillisten oppilaitosten opettajia
17300: 
17301: 
17302:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17303: 
17304:    Nykyinen koulutussopimusjärjestelmä on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17305: osoittautunut käytännössä hyväksi yritysten ja      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17306: oppilaiden tasolla. Oppilaat saavat koulussa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17307: teorian perusvalmiudet ja soveltavat käytän-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17308: nön työskentelyssä saamaansa opetusta yrityk-
17309: sissä. Jotta myös ammatillisten oppilaitosten
17310: opettajat joutuisivat nykyistä enemmän teke-
17311:                                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17312: mään juuri niitä töitä, joita he opettavat, olisi          ryhtyä     koulutussopimusjärjestelmän
17313: koulutussopimusjärjestelmä ulotettava koske-               laajentamiseksi koskemaan myös am-
17314: maan myös heitä.                                           matillisten oppilaitosten opettajia?
17315: 
17316:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1988
17317: 
17318:                                         Keijo Jääskeläinen
17319: 
17320: 
17321: 
17322: 
17323: 280311L
17324: 2                                      1988 vp. -     KK n:o 99
17325: 
17326: 
17327: 
17328: 
17329:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17330: 
17331:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mustoiminnan piirissä olisi lähes 30 000 amma-
17332: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tillisten oppilaitosten opiskelijaa, kun vastaava
17333: olette 2 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn            luku vuonna 1987 oli 24 000. Koulutus-
17334: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          korvauksia tullaan maksamaan noin 49,8 mil-
17335: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         joonaa markkaa. Menoarviossa asetetun ta-
17336: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta           voitteen mukaisesti koulutussopimuksin voi-
17337: kirjallisesta kysymyksestä n:o 99:                    daan järjestää vain vajaat puolet kaikesta am-
17338:                                                       matillisten oppilaitosten työharjoittelusta ja
17339:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        muusta työpaikoilla tapahtuvasta opetuksesta.
17340:        ryhtyä     koulutussopimusjärjestelmän            Myös opettajat osallistuvat omalta osaltaan
17341:        laajentamiseksi koskemaan myös am-             koulutussopimusjärjestelmän toteuttamiseen.
17342:        matillisten oppilaitosten opettajia?           Opettajat ovat mukana hankkimassa harjoitte-
17343:                                                       lupaikkoja. Lisäksi opettajat käyvät tarkasta-
17344:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            massa niitä, että ne täyttävät harjoittelulle
17345: taen seuraavaa:                                       asetetut tavoitteet ja vaatimukset. Samoin
17346:    Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden         opettajat mahdollisuuksien mukaan käyvät
17347: työpaikkaharjoittelun       järjestämisessä      on   työpaikoilla valvomassa opiskelijoiden harjoit-
17348: 1. 8.1983 alkaen käytetty ko keiluluonteisesti        telua. Tällä tavoin opettajat jo nykyisinkin
17349: koulutussopimuksia.                                   koulutussopimusjärjestelmän puitteissa tutus-
17350:    Koulutussopimusjärjestelmä perustuu väliai-        tuvat jossain määrin työelämään.
17351: kaisesti muutettuun oppisopimuslakiin, joka              Varsinaisesti opettajien työelämään tutustu-
17352: on voimassa vuoden 1988 loppuun, ja on                mista varten on kuitenkin vuodesta 1981 al-
17353: nimenomaan suunniteltu opiskelijoille, eikä           kaen ollut käytössä oma järjestelmänsä. Val-
17354: opettajille. Työpaikkakoulutustoiminnan kes-          tion tulo- ja menoarviossa momentilla 29.76.54
17355: keisenä tavoitteena on ollut kerätä kokemuksia        on 6 300 000 markan määräraha apurahoja
17356: oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyömallis-        varten opettajien käytännön työelämään tutus-
17357: ta, jolla voitaisiin pysyvästi järjestää tarpeelli-   tumista varten. Menettelyllä on tarkoitus pitää
17358: nen ja välttämätön koulutusyhteistyö. Koulu-          opetusta ajan tasalla. Määrärahoja saadaan
17359: tussopimustoiminnalla on pyritty toisaalta ta-        käyttää ensisijaisesti teollisuusalojen opettajien
17360: kaamaan harjoittelupaikkojen saatavuutta kai-         käytännön työelämään osallistumisesta aiheu-
17361: killa niillä koulutusaloilla, joilla harjoittelu on   tuviin kustannuksiin myönnettäviin apurahoi-
17362: ammattitaitotavoitteiden kannalta välttämä-           hin. Apurahoja on kahdenlaisia: apurahat
17363: töntä ja toisaalta varmistamaan työharjoittelun       opettajien käytännön työelämään osallistumi-
17364: kehittyminen sisällöllisesti osana koulutusta ja      sesta vapaa-aikana ja apurahat opettajien käy-
17365: sen opetussuunnitelmia.                               tännön työelämään osallistumisesta.
17366:    Oppilaitosten ja työpaikkojen koulutus-               Työelämään osallistumisessa harjoittelujak-
17367: yhteistyöstä ja eri osapuolten tehtävistä ei          so voi kestää parista kuukaudesta aina kuuteen
17368: aiemmin ole ollut sitovia säännöksiä. Koulu-          kuukauteen       oppilaitosmuodosta riippuen.
17369: tussopimuksen tehneille työnantajille on uusien       Opettaja itse hankkii työpaikan, jonka tulee
17370: säännösten mukaisesti myös ryhdytty korvaa-           täyttää käytännön työelämälle asetettavat vaa-
17371: maan valtion varoista opiskelijoiden koulutta-        timukset. Harjoittelujakson ajaksi opettaja
17372: misesta aiheutuvia menoja. Vuoden 1988 tulo-          anoo oppilaitoksesta virkavapautta. Harjoitte-
17373: ja menoarviossa on varauduttu sekä työhar-            lujakson aikana opettajalla ei ole oppitunteja,
17374: joittelun että työnopetusta korvaavan koulu-          ja opettajalle korvataan apurahana hänen
17375: tuksen järjestämiseen koulutussopimuksin              palkkansa siltä ajalta.
17376: 7 500 vuotuisen koulutuspaikan verran. Tämä              Teollisuuteen tutustumisessa sen sijaan on
17377: merkitsee käytännössä sitä, että koulutussopi-        kysymys yritysvierailusta, joka kestää yleensä
17378:                                      1988 vp. -     KK n:o 99                                     3
17379: 
17380: päivän tai pari. Tutustumiskäynti voidaan suo-      miota opettajien työelämäkokemuksen lisäämi-
17381: rittaa yksin tai pieninä ryhminä, ja se tapahtuu    seksi. Opetusministeriön tarkoituksena on ku-
17382: Opetuksettornana aikana.                            luvan vuoden aikana asettaa toimikunta, jonka
17383:    Opetusministeriössä ei ole vireillä suunnitel-   tehtävänä olisi laatia ehdotus työpaikkakoulu-
17384: mia koulutussopimusjärjestelmän laajentami-         tusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudis-
17385: seksi koskemaan myös ammatillisten oppilai-         tuksesta vuoden 1991 alusta. Koulutussopimus-
17386: tosten opettajia. Opettajilla on oma apuraha-       järjestelmään mahdollisesti tehtävät tarkistuk-
17387: järjestelmänsä, jonka kehittämiseen ja rahoi-       set tultaisiin joka tapauksessa käsittelemään
17388: tukseen on sen sijaan tarpeen kiinnittää huo-       tässä yhteydessä.
17389: 
17390:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1988
17391: 
17392:                                                                    Ministeri Anna-Liisa Piipari
17393: 4                                     1988 vp. -     KK n:o 99
17394: 
17395: 
17396: 
17397: 
17398:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17399: 
17400:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          det skulle finnas nästan 30 000 studerande vid
17401: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         yrkesläroanstalter inom verksamheten med ut-
17402: av den 2 mars 1988 tili vederbörande medlem          bildningsavtal, då motsvarande siffra år 1987
17403: av statsrådet översänt en avskrift av följande       var 24 000. Som ersättning för utbildningen
17404: av riksdagsman Keijo Jääskeläinen underteck-         kommer det att betalas ca 49,8 miljoner mark.
17405: nade spörsmål nr 99:                                 I enlighet med det mål som uppställts i budge-
17406:                                                      ten kan det för yrkesläroanstalterna, genom
17407:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            utbildningsavtal, anordnas endast knappt hälf-
17408:        vidta för att utvidga systemet med ut-        ten av all arbetspraktik och övrig undervisning
17409:        bildningsavtal tili att omfatta även lä-      som sker på arbetsplatsen.
17410:        rarna vid yrkesläroanstalterna?
17411:                                                        Även lärarna deltar för egen del i att
17412:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          förverkliga systemet med utbildningsavtal. Lä-
17413: följande:                                            rarna deltar i anskaffningen av praktikplatser.
17414:                                                      Dessutom kontrollerar lärarna att de rnotsva-
17415:    Då arbetsplatspraktik anordnas för stude-         rar de mål och fyller de krav som ställts på
17416: rande vid yrkesläroanstalterna har sedan             praktiken. Likaledes besöker lärarna, i mån av
17417: 1.8.1983 på försök använts utbildningsavtal.         möjlighet, arbetsplatserna för att övervaka hur
17418:    Systemet med utbildningsavtal grundar sig         de studerande praktiserar. På detta sätt gör
17419: på den temporärt ändrade lagen om läroavtal,         lärarna redan nu i någon mån sig förtrogna
17420: som gäller tili slutet av år 1988, och är uttryck-   med arbetslivet inom ramen för systemet med
17421: ligen planerat för studerande, inte för lärare.      utbildningsavtal.
17422: Det centrala målet i utbildningen på arbetsplat-
17423: sen har varit att samla erfarenhet av en modell         Det har dock sedan början av år 1981
17424: för samarbete mellan läroanstalterna och ar-         funnits ett eget system för lärarna att bekanta
17425: betsplatserna, genorn viiken man bestående           sig med arbetslivet. Under moment 29.76.54 i
17426: kunde få tili stånd det nödvändiga och ound-         statsbudgeten finns ett anslag på 6 300 000
17427: gängliga samarbetet i utbildningen. Genom            mark för stipendier åt lärare för att de skall
17428: verksamheten med utbildningsavtal har man            kunna göra sig förtrogna med det praktiska
17429: försökt å ena sidan att garantera att praktik-       arbetslivet. Avsikten med detta förfarande är
17430: platser finns tillgängliga på alla de utbildnings-   att hålla undervisningen tidsenlig. Anslagen får
17431: områden, på vilka praktik är nödvändig med           i första hand användas tili stipendier som
17432: tanke på den yrkesskicklighet, som eftersträvas      beviljas lärarna i industriella branscher för
17433: och å andra sidan att tiligodose att innehållet i    kostnader, som deltagande i det praktiska ar-
17434: arbetspraktiken utvecklas tili en del av utbild-     betslivet förorsakar. Det finns två slag av
17435: ningen och dess läroplaner.                          stipendier: stipendier tilllärare för deltagande i
17436:                                                      det praktiska arbetslivet på fritiden och stipen-
17437:    Tidigare har det inte funnits bindande stad-
17438:                                                      dier tili lärare för deltagande i det praktiska
17439: ganden om utbildningssamarbetet mellan läro-
17440:                                                      arbetslivet.
17441: anstalterna och arbetsplatserna eller om parter-
17442: nas uppgifter. 1 enlighet med de nya bestäm-            För deltagande i arbetslivet kan praktikav-
17443: melserna har man åt de arbetsgivare som slutit       snittet ta från ett par månader tili sex månader
17444: utbildningsavtal börjat ersätta utgifterna, som      i anspråk beroende på läroanstaltsform. Ar-
17445: föranleds av att de studerande skolas, med           betsplatsen skaffar läraren själv, och den bör
17446: statliga medel. I statsbudgeten för år 1988 har      fylla de krav man kan ställa på arbetslivet i
17447: det reserverats 7 500 årliga utbildningsplatser i    praktiken. Under praktikperioden ansöker lä-
17448: form av utbildningsavtal för att anordna dels        raren om tjänstledighet. Under praktikperio-
17449: arbetspraktik dels utbildning som ersätter ar-       den har läraren inga lärotimmar och hans lön
17450: betsundervisning. 1 praktiken innebär detta att      ersätts med ett stipendium under denna tid.
17451:                                     1988 vp. -     KK n:o 99                                     5
17452: 
17453:   Då man bekantar sig med industrin är det         utvecklande och finansiering det däremot finns
17454: däremot fråga om ett besök hos ett företag,        skäl att beakta för att öka lärarnas arbetslivs-
17455: och det tar i allmänhet en eller ett par dagar i   erfarenhet. Undervisningsministeriets avsikt är
17456: anspråk. Besöket kan göras enskilt eller i         att under innevarande år tillsätta en kommis-
17457: smågrupper, och det sker under en tid då det       sion med uppgift att framlägga ett förslag om
17458: inte undervisas.                                   en helhetsreform av lagstiftningen om arbets-
17459:    Undervisningsministeriet har inga planer på     platsutbildningen fr.o.m. år 1991. Eventuella
17460: att utvidga systemet med utbildningsavtal tili     justeringar i systemet med utbildningsavtal
17461: att omfatta även lärarna vid yrkesläroanstalter-   skulle i varje fall bli genomförda i detta
17462: na. Lärarna har sitt eget stipendiesystem, vars    sammanhang.
17463: 
17464:     Helsingfors den 6 april 1988
17465: 
17466:                                                                    Minister Anna-Liisa Piipari
17467:                                             1988 vp.
17468: 
17469: irjallinen kysymys n:o 100
17470: 
17471: 
17472: 
17473: 
17474:                                 Jääskeläinen: Kiskoautovuorojen korvaamisesta rataosuudella
17475:                                    Oulu-Kemi-Tornio-Haaparanta
17476: 
17477: 
17478:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17479: 
17480:   Paikallisliikenteen supistaminen tulee poista-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17481: taan kiskoautoliikenteen välillä Oulu-             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17482: :emi-Tornio-Haaparanta. Jotta liikenne su-
17483: lisi kitkatta entiseen tapaan, olisi kyseessä
17484: levalle välille järjestettävä veturivetoinen ju-           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17485: a.                                                       ryhtyä kiskoautovuorojen korvaami-
17486:                                                          seksi rataosalla Oulu-Kemi-Tornia-
17487:  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            Haaparanta siten, että liikenteen hoitaa
17488: ~styksen37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän              veturivetoinen juna?
17489: 
17490:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1988
17491: 
17492:                                        Keijo Jääskeläinen
17493: 
17494: 
17495: 
17496: 
17497: 80343V
17498: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 100
17499: 
17500: 
17501: 
17502: 
17503:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17504: 
17505:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      10-15 matkustajaa. Tärkeimmät pysähdyspai
17506: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kat ovat Kuivaniemi ja Ii, joiden kohdall:
17507: olette 2 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         valtatie E4 on noin kilometrin etäisyydell:
17508: kirjeenne n:o 262 ohella toimittanut valtioneu-    asemasta. Samaa suuruusluokkaa on myö
17509: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       Haukipudas, joka kuuluu Oulun paikallislii
17510: kansanedustaja Keijo Jääskeläisen näin kuulu-      kennealueeseen eräiden linja-autovuorojeJ
17511: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 100:          päätepisteen ollessa rautatieasema.
17512:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Valtaosalle junaparin käyttäjistä korvaavai
17513:        ryhtyä kiskoautovuorojen korvaami-          linja-autoliikenteen käyttö ei siis ole ongelma
17514:        seksi rataosalla Oulu-Kemi-Tornia-          Joidenkin liikennepaikkojen sijainti muutama1
17515:        Haaparanta siten, että liikenteen hoitaa    kilometrin etäisyydellä E4-tiestä vaikutta:
17516:        veturivetoinen juna?                        enintään noin kymmenen matkustajan liikku
17517:                                                    miseen, mutta yhteydet on paikallisin järjeste
17518:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lyin hoidettavissa.
17519: vasti seuraavaa:                                      Välillä Kemi-Tornio on nykyisin liikentees
17520:    Valtion tulo- ja menoarviossa olevan            sä viisi kiskoautoparia. Nämä on tarkoitu
17521: 24 000 000 markan korvausmäärärahan turvin         lakkauttaa 28.5.1988 alkaen. Kaikkien niide1
17522: voidaan vuonna 1988 pitää liikenteessä noin        junien tilalle, jotka palvelevat kaukojunayh
17523: 115 paikallisjunaa. Kaikkein heikoimmin kan-       teyksiä, järjestetään korvaava liikenne. Niide1
17524: nattavia junia on kuitenkin lakkautettava jo       junien osalta, jotka ovat käyneet Haaparan
17525: kesäaikataulukauden alussa. Lakkauttamisten        nassa, korvaava liikenne ulotetaan myös sinn'
17526: edellytyksenä kuitenkin on ollut, että korvaava    saakka.
17527: liikenne voidaan tarkoituksenmukaisella taval-        Todettakoon, että korvaavan liikenteen ai
17528: la järjestää.                                      kataulut vastaavat ajallisesti lakkautettavia ju
17529:    Oulun ja Kemin välillä kulkee yksi paikallis-   nia ja niiden aikataulut julkaistaan ns. "Turis
17530: liikennejunapari (H 662/H 661), joka lopettaa      tissa". Kun korvaavissa vuoroissa kelpaava
17531: liikenteensä 28.5.1988. Junaparin käyttäjistä      tietyssä laajuudessa rautatieliput, pysähtymisti
17532: on suurin osa päästä päähän matkustajia. Väli-     heys vastaa ainakin nykyistä käytäntöä ja käsi
17533: pysähdyspaikkoja, joita kummallakin junalla        matkatavaran kuljetusmahdollisuus on olemas
17534: on seitsemän, käyttää suunnassa Kemi-Oulu          sa, ei nykyisen palvelutason voi katsoa oleelli
17535: 15-20 matkustajaa ja suunnassa Oulu-Kemi           sesti huononevan.
17536: 
17537:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1988
17538: 
17539:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
17540:                                     1988 vp. -      KK n:o 100                                     3
17541: 
17542: 
17543: 
17544: 
17545:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17546: 
17547:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        viktigaste hållplatserna är Kuivaniemi och Ii,
17548: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          och vid dessa två ligger huvudväg E4 på ca en
17549: 1r 262 av den 2 mars 1988 tili vederbörande         kilometers avstånd från stationen. Tili samma
17550: nedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      storleksklass hör också Haukipudas som är en
17551: iande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen un-         del av Uleåborgs lokaltrafikområde då järn-
17552: :lertecknade spörsmål nr 100:                       vägsstationen är ändhållplats för vissa busstu-
17553:                                                     rer.
17554:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
17555:        vidta för att ersätta rälsbussturerna på         För huvuddelen av dem som använder tåg-
17556:        banavsnittet     Uleåborg-Kemi-Tor-          paret är det alltså inget problem att använda
17557:        neå-Haparanda så, att trafiken sköts         ersättande busstrafik. Att vissa trafikplatser
17558:        med ett lokdraget tåg?                       ligger på några kilometers avstånd från E4-
17559:                                                     vägen påverkar högst tio passagerares möjlig-
17560:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        heter att förflytta sig, men förbindelserna kan
17561: >amt anföra följande:                               skötas med lokala arrangemang.
17562:   Med det ersättningsanslag om 24 000 000 mk            Mellan Kemi och Torneå trafikerar fem
17563: >om ingår i statsförslaget kan ca 115 lokaltåg      rälsbusspar. Avsikten är att dessa skall dras in
17564: hållas i trafik år 1988. Vissa av de mest           från och med 28.5.1988. 1 stället för alla dessa
17565: olönsamma turerna måste emellertid dras in          tåg, som betjänar fjärrtågsförbindelser, ordnas
17566: redan i början av sommartidtabellsperioden.         ersättande trafik. 1 fråga om de tåg som gått
17567: En förutsättning för indragning av turer har        tili Haparanda utsträcks den ersättande trafi-
17568: emellertid varit att ersättande trafik kan ord-     ken även ända dit.
17569: nas på ett ändamålsenligt sätt.                         Det kan konstateras att den ersättande trafi-
17570:   Mellan Uleåborg och Kemi trafikerar ett           kens tidtabeller tidsmässigt motsvarar de tågtu-
17571: tågpar (H 662/H 661) i lokaltrafik, och det         rer som dras in, och att tidtabellerna publiceras
17572: slutar trafikera 28.5.1988. En stor del av de       i den s.k. "Turisten". Emedan järnvägsbiljet-
17573: passagerare som utnyttjar tågparet har rest         ter i viss utsträckning accepteras på de ersät-
17574: från ändhållplats tili ändhållplats. Hållplatser-   tande turerna, hållplatstätheten motsvarar åt-
17575: na på banavsnittet, vilkas antal är sju för         minstone gällande praxis och möjligheten att
17576: vartdera tåget, utnyttjas i riktning Kemi-          transportera handbagage finns, kan det inte
17577: Uleåborg av 15-20 passagerare och i riktning        anses att rådande servicenivå försämras i vä-
17578: Uleåborg-Kemi av 10-15 passagerare. De              sentlig grad.
17579: 
17580:     Helsingfors den 5 april 1988
17581: 
17582:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
17583:                                              1988 vp.
17584: 
17585: Skriftligt spörsmål nr 101
17586: 
17587: 
17588: 
17589: 
17590:                                 Westerlund m.fl.: Om tillfredsställande av behovet av utsäde
17591: 
17592: 
17593:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17594: 
17595:    På grund av missväxt blev 1987 års skörd        genom att ytterligare minska lagren i Statens
17596: svag både kvantitativt och kvalitativt. Huvud-     spannmålsförråd. Det är självfallet med egen
17597: delen av det vete som såtts som brödsäd går tili   produktion vi bör återställa Statens spannmåls-
17598: fodersäd och ökar sålunda utbudet på fodersäd      förråds säkerhetslager och ingaluoda genom
17599: med ca 250 milj. kg. Statens spannmålsförråds      import.
17600: lager av fodersäd var i början av skördeåret i        Tili fodersädsförsörjningen hänför sig också
17601: det närmaste 400 milj. kg. Med den nya             försäljningen av det s.k. grönvetet direkt tili
17602: skörden och det spannmål som fanns i lager         husdjursgårdarna tili ett rabatterat pris. Sta-
17603: uppskattade man att det räcker tili för att        tens spannmålsförråd levererar denna vara ge-
17604: sköta foderförsörjningen under det pågående        nom centralaffärerna endast i en del av landet.
17605: skördeåret. Genom att minska lagren tili ett       En överlång lagring av grönvetet verkar inte
17606: minimum kunde man få produktionsutrymme            förnuftig bl.a. på grund av förskämnings-
17607: för ett par år framåt. Samtidigt kunde man         riskerna. 1 denna situation skulle det sålunda
17608: framskjuta förverkligandet av vissa planerade      vara motiverat att husdjursgårdarna skulle få
17609: produktionsstyrningsåtgärder.                      köpa grönvete tili rabatterade priser i hela
17610:    Efter årsskiftet har utbudet på fodersäd        landet.
17611: blivit livligare och under de senaste veckorna        Tiligången och det höga priset på utsäde
17612: har det på många ställen uppstått direkt avsätt-   speciellt beträffande vårvete och havre kan
17613: ningssvårigheter, då centralaffärerna och Sta-     vidare i hög grad försvåra sådden i vår. Faran
17614: tens spannmålsförråd inte har kunnat ta emot       är att odlingsarealen för dessa sädesslag blir
17615: allt spannmål som saluförts. Samtidigt har         betydligt under målsättningen då kornodlingen
17616: regeringen dock beslutat om import för 80          kan bli större än behovet förutsätter.
17617: milj. kg fodersäd och så vitt man vet har             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
17618: marknadsföringsrådet frigjort 60 milj. kg av       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
17619: denna att utnyttjas av Statens spannmålsför-       skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
17620: råd. Enligt centralaffärernas och foderindu-       ställa följande spörsmål:
17621: strins uppfattning skulle import i detta skede               Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
17622: inte vara nödvändig. Tvärtom finns en viss risk           git eller ämnar den vidtaga för att
17623: för att marknadsföringen av den inhemska                  förhindra ytterligare onödig spannmåls-
17624: spannmålsskörden försvåras med tidsmässigt                import och
17625: felbedömd import.                                            vad ämnar Regeringen göra för att
17626:    Centralaffärerna har under de senaste                  trygga behovet av vårens utsäde så att
17627: veckorna klart höjt uppskattningen av spann-              de olika sädesslagen kan sås i ett ända-
17628: målsutbudet från tidigare nivå. 1 denna situa-            målsenligt förhållande tili det inhemska
17629: tion vore det motiverat att avstå från import             användningsbehovet samt för att utsä-
17630: och sträva tili att sköta fodersädsförsörjningen          dets pris kan bibehållas på en måttlig
17631: genom det inhemska utbudet och vid behov                  nivå?
17632: 
17633:     Helsingfors den 1 mars 1988
17634: 
17635:                     Henrik Westerlund                       Håkan Malm
17636: 
17637: 
17638: 2803300
17639: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 101
17640: 
17641: Kirjallinen kysymys n:o 101                                                            Suomennos
17642: 
17643: 
17644: 
17645: 
17646:                                 Westerlund ym.: Siemenviljatarpeen tyydyttämisestä
17647: 
17648: 
17649:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17650: 
17651:    Kadon vuoksi vuoden 1987 sadosta tuli sekä      essa vielä vähentämällä Valtion viljavaraston
17652: määrällisesti että laadullisesti heikko. Pääosa    varastaa. Meidän tulee tietenkin omalla tuo-
17653: leipäviijana kylvetystä vehnästä menee rehuvil-    tannollamme turvata Valtion viljavaraston var-
17654: jaksi ja lisää näin ollen rehuviljan tarjontaa     muusvarasto eikä suinkaan tuonnilla.
17655: noin 250 miljoonaa kiloa. Valtion viljavaras-         Rehuhuoltoon liittyy myös ns. vihervehnän
17656: ton rehuviljavarasto oli satovuoden alussa lä-     myyminen suoraan kotieläintiloille alennettuun
17657: hes 400 miljoonaa kiloa. Uuden sadon ja            hintaan. Valtion viljavarasto toimittaa viher-
17658: varastossa olevan viljan perusteella arvioitiin    vehnää keskusliikkeiden kautta vain osassa
17659: varaston riittävän turvaamaan rehuhuollon ku-      maata. Vihervehnän liian pitkä varastointi ei
17660: luvana satovuonna. Vähentämällä varastoja          vaikuta järkevältä mm. pilaantumisvaarojen
17661: vähimmäismäärään voitiin tuotantotilaa saada       vuoksi. Tässä tilanteessa olisikin perusteltua,
17662: pariksi vuodeksi eteenpäin. Samanaikaisesti        että kotieläintilat saisivat ostaa vihervehnää
17663: voitiin lykätä eräiden suunniteltujen tuotan-      alennettuun hintaan koko maassa.
17664: nonohjaustoimenpiteiden toteuttamista.                Siemenviljan saatavuus ja korkea hinta eri-
17665:    Vuodenvaihteen jälkeen rehuviljan tarjonta      tyisesti kevätvehnän ja kauran osalta voi lisäksi
17666: on vilkastunut, ja viime viikkojen aikana on       vaikeuttaa suuressa määrin kevätkylvöjä. Vaa-
17667: monin paikoin syntynyt suoranaisia menekki-        rana on, että näiden viljalajien viljelypinta-ala
17668: vaikeuksia, koska keskusliikkeet ja Valtion        jää huomattavasti tavoitetta pienemmäksi, kun
17669: viljavarasto eivät ole voineet ottaa vastaan       taas ohran viljely voi muodostua tarvetta suu-
17670: kaikkea kaupattavaa viljaa. Samanaikaisesti        remmaksi.
17671: hallitus on kuitenkin päättänyt 80 miljoonan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17672: kilon rehuviljaerän tuonnista, ja tietääksemme     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
17673: markkinointineuvosto on vapauttanut 60 mil-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
17674: joonaa kiloa tästä määrästä Valtion viljavaras-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17675: ton käytettäväksi. Keskusliikkeiden ja rehu-       sen:
17676: teollisuuden käsityksen mukaan tuonti ei olisi               Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
17677: tässä vaiheessa välttämätöntä. Päinvastoin on             ryhtynyt tai aikoo ryhtyä estääkseen
17678: olemassa riski, että kotimaisen viljasadon                viljan tarpeettoman lisätuonnin, ja
17679: markkinointi vaikeutuu väärin ajoitetun tuon-                mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
17680: nin vuoksi.                                               seen kevään siemenviljatarpeen siten,
17681:    Keskusliikkeet ovat viime viikkoina selvästi           että eri viljalajeja voidaan kylvää tar-
17682: korottaneet viljan tarjonta-arviota aikaisem-             koituksenmukaisessa suhteessa kotimai-
17683: masta tasosta. Tässä tilanteessa olisi perus-             seen käyttötarpeeseen sekä siemenviljan
17684: teltua luopua tuonnista ja pyrkiä hoitamaan               hinnan pitämiseksi kohtuullisella tasol-
17685: rehuhuolto kotimaisella tarjonnalla ja tarvitta-          la?
17686: 
17687:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1988
17688: 
17689:                      Henrik Westerlund                      Håkan Malm
17690:                                      1988 vp. -     KK n:o 101                                    3
17691: 
17692: 
17693: 
17694: 
17695:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17696: 
17697:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kilon tuontivaltuuden Valtion viljavaraston
17698: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       käyttöön.
17699: olette 1 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn             Valtion    viljavaraston    johtokunta     on
17700: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        16.3.1988 pitämässään kokouksessa todennut,
17701: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       että rehuviljan tuonti tulee sopeuttaa kotimaan
17702: edustaja Henrik Westerlundin ym. näin kuulu-        viljatilanteen kehitykseen, ja katsonut, ettei
17703: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 101:           tällä hetkellä ole välitöntä tarvetta rehuviljan
17704:                                                     tuontiin.
17705:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on            Valtion viljavarasto tulee seuraamaan rehu-
17706:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä estääkseen         viljan tarjontatilanteen kehitystä kotimaassa ja
17707:        viljan tarpeettoman lisätuonnin, ja          sopeuttamaan toimenpiteensä sen mukaisiksi.
17708:           mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
17709:        seen kevään siemenviljatarpeen siten,
17710:        että eri viljalajeja voidaan kylvää tar-     Siemenviljan riittävyys
17711:        koituksenmukaisessa suhteessa kotimai-
17712:        seen käyttötarpeeseen sekä siemenviljan         Viime vuosien keskimääräiset viljelypinta-
17713:        hinnan pitämiseksi kohtuullisella tasol-     alat ovat olleet: kevätvehnä 130 000 ha, kaura
17714:        la?                                          425 000 ha ja ohra 590 000 ha. Viljalajien
17715:                                                     suhdetta voidaan pitää tällaisenaan tarkoituk-
17716:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          senmukaisena. Mikäli siirtymiä syntyy, olisi
17717: taen seuraavaa:                                     edullisinta kaura-alan kasvu, sillä kauran
17718:                                                     maailmanmarkkinahinta on ollut 1,5-2-ker-
17719:                                                     tainen ohran hintaan verrattuna. Kauran tuo-
17720: Viljan tuonti                                       tannon lisäämistä puoltaa myöskin Valtion
17721:                                                     viljavaraston varastotilanne. Rehuviljavaras-
17722:    Valtion viljavarasto on myynyt rehuviljaa        toissa tulisi kauran osuutta lisätä.
17723: kuluvan satovuoden alusta maaliskuun 1988              Siementilanteesta johtuen on kevään 1988
17724: puoliväliin mennessä kotimaan kulutukseen n.        kylvöissä odotettavissa kuitenkin ohra-alan
17725: 300 milj. kiloa. Huomioon ottaen rehuviljan         kasvu. Ohran kotoista siementä tai kaupasta
17726: voimakkaan kysynnän ja 100 milj. rehuviljaki-       hankittua on runsaammin käytettävissä kuin
17727: lon varmuusvarastomäärän säilyttämisen val-         kauran siementä, ja se on myös parempilaa-
17728: tiovalta on varautunut mahdollisesti tarvitta-      tuista. Valtion siementarkastuslaitos on hyväk-
17729: vaan rehuviljan tuontiin seuraavasti:               synyt 22.3.1988 mennessä vuoden 1987 satoa
17730:    - Valtion viljavaraston johtokunta esitti        olevaa kauraa noin 13 milj. kiloa ja ohraa 32
17731: 20.1.1988 maa- ja metsätalousministeriölle, et-     milj. kiloa. Kauran keski-itävyys on analysoi-
17732: tä ministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin valtioneu-   dussa siemenessä ollut 66 OJo ja ohran 84 %.
17733: voston luvan saamiseksi 80 milj. rehuviljakilon     Syksyn 1987 sadon lisäksi purkaa Valtion vilja-
17734: tuomiseksi maahan.                                  varasto varmuusvarastoja 40 milj. kiloa, mutta
17735:    - Maa- ja metsätalousministeriön esitykses-      niissäkin on ohran ja kauran osuus suunnilleen
17736: tä valtioneuvosto antoi 28.1.1988 Valtion vilja-    samansuuruinen eli n. 20 milj. kiloa kumpaa-
17737: varastolle luvan 80 milj. rehuviljakilon tuon-      kin.
17738: tiin, ja tästä määrästä maatalouden markki-            Todennäköisesti ainakin vehnän viljelylaa-
17739: nointineuvosto on 5.2.1988 irrottanut 60 milj.      juutta tulee rajoittamaan huono siementilanne.
17740: 
17741:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
17742: 
17743:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
17744: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 101
17745: 
17746: 
17747: 
17748: 
17749:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17750: 
17751:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Direktionen för Statens spannmålsförråd har
17752: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        vid sitt möte 16.3.1988 konstaterat att impor-
17753: av den 1 mars 1988 tili vederbörande medlem        ten av fodersäd bör anpassas till utvecklingen
17754: av statsrådet översänt avskrift av följande av     av den inhemska spannmålssituationen och
17755: riksdagsman Henrik Westerlund m.fl. under-         ansett att det för närvarande inte finns något
17756: tecknade spörsmål nr 101:                          direkt behov att importera fodersäd.
17757:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-       Statens spannmålsförråd kommer att följa
17758:        git eller ämnar den vidtaga :för att        med utvecklingen av situationen beträffande
17759:        förhindra ytterligare onödig spannmåls-     utbudet av fodersäd i hemlandet och anpassa
17760:        import och                                  sina åtgärder därefter.
17761:           vad ämnar Regeringen göra för att
17762:        trygga behovet av vårens utsäde så att
17763:        de olika sädesslagen kan sås i ett ända-    Utsädets tillräcklighet
17764:        målsenligt förhållande tili det inhemska
17765:        användningsbehovet samt för att utsä-          Under de senaste åren har odlingsarealerna i
17766:        dets pris kan bibehållas på en måttlig
17767:                                                    genomsnitt varit följande: vårvete 130 000 ha,
17768:        nivå?                                       havre 425 000 ha och korn 590 000 ha. Detta
17769:                                                    förhållande mellan sädesslagen kan anses vara
17770:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ändamålsenligt. Om förskjutningar uppstår,
17771: samt anföra följande:                              vore det fördelaktigast med en ökning av
17772:                                                    havrearealen, ty världsmarknadspriset på havre
17773:                                                    har varit 1,5-2 gånger högre än priset på
17774: Import av spannmål                                 korn. En ökning av havreproduktionen försva-
17775:                                                    ras även av Statens spannmålsförråds lagersi-
17776:   Statens spannmålsförråd har från början av       tuation. Andelen havre borde ökas i fodersäds-
17777: innevarande skördeår fram tili mitten av mars      lagren.
17778: 1988 sålt ca 300 milj. kg fodersäd för inhemsk
17779: förbrukning. Statsmakten har med hänsyn tili          Till följd av utsädessituationen är en ökning
17780: den livliga efterfrågan på fodersäd och nöd-       av kornarealen dock att vänta vid vårsådden
17781: vändigheten av att bibehålla ett säkerhetslager    1988. Tillgången på det kornutsäde som finns
17782: på 100 milj. kg fodersäd berett sig på en          på gårdsbruken eller sådant som anskaffats
17783: eventuell import på följande sätt:                 från affär är större än utsädet av havre och det
17784:   - Direktionen för Statens spannmålsförråd        är även av bättre kvalitet. Statens frökontroll-
17785: föreslog för jord- och skogsbruksministeriet       anstalt har fram till 22.3.1988 godkänt ca 13
17786: 20.1.1988 att ministeriet skall vidta åtgärder i   milj. kg havre och 32 milj. kg korn av 1987 års
17787: syfte att erhålla tillstånd av statsrådet att      skörd. Den genomsnittliga grobarheten för
17788: importera 80 milj. kg fodersäd.                    havre har i analyserat utsäde varit 66 OJo och
17789:   - På framställning av jord- och skogs-           för korn 84 %. Utöver skörden hösten 1987
17790: bruksministeriet beviljade statsrådet 28.1.1988    frigörs ur Statens spannmålsförråd 40 milj. kg,
17791: Statens spannmålsförråd tilistånd att importera    men även av denna mängd är kornets och
17792: 80 milj. kg fodersäd och av denna mängd har        havrens andel ungefär lika stor, dvs. ca 20
17793: lantbrukets marknadsföringsråd 5.2.1988 fri-       milj. kg av vartdera sädesslaget.
17794: gjort en fullmakt att importera 60 milj. kg.         Det är sannolikt att åtminstone vetearealen
17795: Fullmakten kan användas av Statens spann-          kommer att begränsas av den dåliga utsädessi-
17796: målsförråd.                                        tuationen.
17797: 
17798:     Helsingfors den 8 april 1988
17799: 
17800:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
17801:                                              1988 vp.
17802: 
17803: Kirjallinen kysymys n:o 102
17804: 
17805: 
17806: 
17807: 
17808:                                 Tennilä: Työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta puolustusmi-
17809:                                     nisteriön rakennustyömaalla Tervolassa
17810: 
17811: 
17812:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17813: 
17814:   Puolustusministeriön Anttilankankaan työ-        maan toimintaansa. Koulutuksen jälkeen he
17815: maalla Tervolassa on annettu ennakkovaroitus       joutuvat odottamaan työhön pääsyä.
17816: kahdeksantoista työntekijän irtisanomisesta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17817: kesäkuun alusta lähtien. Irtisanomiset johtuvat    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17818: työmäärärahojen riittämättömyydestä. Irtisa-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17819: nomiset lisäävät työttömyyttä ja viivästyttävät    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17820: samalla myös korjaamon valmistumista. Näin
17821: korjaamolle tulevan vakituisen työvoiman kou-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17822: lutusohjelmat eivät toimi, vaan työntekijät val-          ryhtyä työmäärärahojen lisäämiseksi
17823: mistuvat ennen kuin korjaamo pääsee aloitta-              puolustusministeriön rakennustyömaal-
17824:                                                           le Tervolan kunnassa irtisanomisten es-
17825:                                                           tämiseksi?
17826: 
17827:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1988
17828: 
17829:                                       Esko-Juhani Tennilä
17830: 
17831: 
17832: 
17833: 
17834: 280331H
17835: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 102
17836: 
17837: 
17838: 
17839: 
17840:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17841: 
17842:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vuoden 1988 työohjelmaan hyväksyttiin 10
17843: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       miljoonaa markkaa. Työvoiman vahvuudeksi
17844: olette 2 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          hyväksyttiin 40 henkilöä toukokuun loppuun
17845: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        saakka sekä syyskuun alusta vuoden loppuun
17846: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Esko-         saakka 25 henkilöä.
17847: Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta          Anttilankankaan työmaalla kahdeksalletois-
17848: kysymyksestä n:o 102:                               ta työntekijälle annettu ennakkovaroitus irtisa-
17849:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nomisista johtuu edellä mainitusta työohjel-
17850:        ryhtyä työmäärärahojen lisäämiseksi          massa syyskaudella tapahtuvasta työvoimavah-
17851:        puolustusministeriön rakennustyömaal-        vuuden vähentymisestä. Työvoiman vahvuu-
17852:        le Tervolan kunnassa irtisanomisten es-      den säilyttämiseksi ennallaan puolustusministe-
17853:        tämiseksi?                                   riö tulee esittämään korjaamohankkeelle lisä-
17854:                                                     määrärahaa vuoden 1988 syksyn lisätyöohjel-
17855:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          maan.
17856: taen seuraavaa:                                        Tällä hetkellä korjaamon rakentaminen työl-
17857:    Rakentaminen puolustusvoimien tarkoituk-         listää lähinnä rakennusalan henkilöstöä. Kor-
17858: siin Tervolan kunnassa Anttilankankaan alu-         jaamon ja koko varikon toiminnan käynnistä-
17859: eella alkoi vuosikymmenen alussa, jolloin Ke-       miseen tarvitaan erilaista ammattihenkilöstöä,
17860: min sotilaspiirin varaston rakennustyöt käyn-       jonka koulutus on jo aloitettu työllisyyskurs-
17861: nistettiin. Yhtenä painavana syynä varastoalu-      seilla. Tervolan huoltovarikon tarpeisiin kurs-
17862: een laajentamiseen oli Lapin läänin vaikea          sitettu henkilöstö pyritään ottamaan niihin teh-
17863: työllisyystilanne. Alueelle päätettiin perustaa     täviin, joihin heidät on koulutettu. Varikon
17864: sotilasläänin alaisuuteen huoltovarikko, joka       tehtäviin ammattikoulutetun henkilöstön työ-
17865: puolustusvoimien omien tarpeiden lisäksi tar-       suhteen vakinaistaminen on puolustusministe-
17866: joaisi lähialueille sekä rakentamisvaiheessa että   riön tavoite.
17867: tulevaisuudessa useita kymmeniä työpaikkoja.           Puolustusministeriö pyrkii kaikin käytettä-
17868:    Huoltovarikon rakentaminen jatkuu lähes          vissä olevin keinoin yhteistyössä asianomaisten
17869: aikataulun mukaisesti. Rakentamisen kohteena        ministeriöiden kanssa etsimään ratkaisua kou-
17870: on huoltokorjaamo, joka on suurin rakennus-         lutetun henkilöstön työsuhteen vakinaistami-
17871: kompleksi. Sen on arvioitu valmistuvan touko-       seksi; olisihan pysyvien työpaikkojen luominen
17872: kuussa 1989. Koska rakentaminen toteutetaan         myös varikon täysimittaisen toiminnan edelly-
17873: työllisyysmäärärahoin, on rakentamisaikataulu       tys. Lähivuosina työllisyysmäärärahoilla tulee
17874: riippuvainen työllisyysvaroista ja niiden myön-     edelleen olemaan ratkaiseva osuus Tervolan
17875: tämisaikataulusta.                                  huoltovarikon työntekijöiden paikkaamisessa.
17876: 
17877:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
17878: 
17879:                                                                Puolustusministeri Ole Norrback
17880:                                     1988 vp. -     KK n:o 102                                     3
17881: 
17882: 
17883: 
17884: 
17885:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17886: 
17887:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       kändes 40 personer fram tili utgången av maj
17888: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        månad samt från ingången av september må-
17889: av den 2 mars 1988 till vederbörande medlem        nad till årets slut 25 personer.
17890: av statsrådet översänt avskrift av följande av
17891: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteck-            Det varsel om uppsägning som getts tili 18
17892: nade spörsmål nr 102:                              arbetstagare vid byggarbetsplatsen på Antti-
17893:                                                    lankangas beror på den ovan nämnda minsk-
17894:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ningen av antalet arbetstagare som äger rum i
17895:        vidta för att öka sysselsättningsansla-     arbetsprogrammet under höstsäsongen. För att
17896:        gen för försvarsministeriets byggarbets-    bibehålla antalet arbetstagare oförändrat kom-
17897:        plats i Tervola kommun i syfte att          mer försvarsministeriet att föreslå att verk-
17898:        förhindra uppsägningar?                     stadsprojektet tilldelas tilläggsanslag i anslut-
17899:                                                    ning till tilläggsarbetsprogrammet hösten 1988.
17900:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
17901: samt anföra följande:                                 I detta nu sysselsätter byggandet av verk-
17902:                                                    staden närmast personai inom byggnadsbran-
17903:    Byggandet för försvarsministeriets ändamål i    schen. För igångsättandet av verkstadens och
17904: Tervola kommun på Anttilankangas inleddes i        hela depåns verksamhet behövs yrkeskunning
17905: början av detta årtionde, då byggnadsarbetena      personai av olika slag. Utbildningen av denna
17906: på Kemi militärdistrikts förråd inleddes. Ett      personai har redan inletts genom sysselsätt-
17907: vägande skäl för utvidgandet av förrådsområ-       ningskurser. De anställda som skickats på kur-
17908: det var det svåra sysselsättningsläget i Lapp-     ser för att tillgodose Tervola servicedepås be-
17909: lands Iän. Det beslöts att området skulle få en    hov skall om möjligt placeras i de uppgifter för
17910: servicedepå som underlyder militärlänet. De-       vilka de har utbildats. Det är försvarsministe-
17911: pån skulle tillgodose inte endast försvarsmak-     riets mål att den personai som utbildats för
17912: tens egna behov utan skulle dessutom erbjuda       uppgifter vid depån skall bli fast anställd.
17913: de närliggande områdena tiotals arbetsplatser
17914: både i byggnadsskedet och i framtiden.                Försvarsministeriet har som mål att med alla
17915:    Byggandet av servicedepån framskrider i det     tillbudsstående medel i samarbete med respek-
17916: närmaste i enlighet med tidtabellen. Byggob-       tive ministerier finna en lösning på problemet
17917: jekt är en serviceverkstad, som är det största     hur den utbildade personalen skall kunna bli
17918: byggnadskomplexet. Verkstaden beräknas stå         fast anställd; skapandet av bestående arbets-
17919: färdig i maj 1989. Eftersom byggandet genom-       platser vore ju en förutsättning också för att
17920: förs med sysselsättningsanslag, är byggtidtabel-   depån skall fungera med full kapacitet. Under
17921: len beroende av sysselsättningsmedel och av        de närmaste åren kommer sysselsättningsansla-
17922: tidtabellen för beviljandet av dessa medel.        gen fortsättningsvis att ha en avgörande bety-
17923:    I arbetsprogrammet för år 1988 beviljades 10    delse för avlöningen av arbetstagarna vid servi-
17924: miljoner mark. Som arbetskraftsstyrka god-         cedepån i Tervola.
17925: 
17926:     Helsingfors den 8 april 1988
17927: 
17928:                                                                 Försvarsminister Ole Norrback
17929:                                                1988 vp.
17930: 
17931: Kirjallinen kysymys n:o 103
17932: 
17933: 
17934: 
17935: 
17936:                                    Vähänäkki: Puolustuslaitoksen sotilasruokaloiden toimintaedel-
17937:                                      lytysten parantamisesta
17938: 
17939: 
17940:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17941: 
17942:    Puolustuslaitoksen sotilasruokaloiden epä-          työtä. Sitä paitsi epäkohtien toteaminen ei
17943: tyydyttävistä olosuhteista on ollut päättäjiin         riitä, vaan ne on myös korjattava.
17944: jatkuvasti yhteydenottoja niin yksittäisten               Sotilasruokaloiden henkilöstö on vuosia jää-
17945: työntekijöiden kuin heitä edustavien ammatil-         nyt vähemmälle ammatissa pätevöittävän kou-
17946: listen järjestöjenkin kautta. Epätyydyttävästä        lutuksen saamisessa. Erityisenä puutteena on
17947: asiaintilasta niin koulutuksen, ruokaloiden ti-       havaittu ruokalahenkilöstön täydennyskoulu-
17948: lojen ja välineistön kuin henkilöstön käyttöön-       tuksen riittämättömyys.
17949: kin liittyvistä järjestelyistä on luvattu koko-
17950: naisselvitys ja tarvittavat parannusehdotukset,           Varuskuntien ruokaloiden työvoimatilanne
17951: mutta tyydyttäviä toimenpiteitä ei toistuvista        on sattuneiden sairaslomien aikana havaittu
17952:                                                       epätyydyttäväksi. Erityisen vaikeata on ruoka-
17953: vaatimuksista huolimatta ole tehty. Kuitenkin
17954:                                                       toissa, joissa työ on pakkotahtista ja minuutil-
17955: puolustuslaitoksen ruokahuolto - "armeija
17956:  marssii vatsallaan" - on yksi niistä tärkeim-        leen ohjelmoitua. Jos sairasloma kestää pitem-
17957:  mistä asioista, joita esimerkiksi varusmiesten       pään, vähintään kuukauden, sijainen kyllä
17958:  vanhemmat ja muut omaiset puolustuslaitok-           yleensä hankitaan. Useimmiten sairaslomat
17959:                                                       ovat kuitenkin lyhyempiä ja tällöin sijaisen
17960:  sen toiminnoista kiinteimmin seuraavat. Kun
17961:  sitä paitsi usein on todettu keskusteluissa, ettei   saanti usein epäonnistuu tai viivästyy ja ruoka-
17962:  läheskään aina ole kysymys uudistusten tehok-        lan työntekijät joutuvat poissaolojen aikana
17963:  kaimmasta esteestä eli määrärahojen puuttees-        kohtuuttomasti rasitetuiksi. Sairasloma saattaa
17964:  ta, vaan järjestelykysymyksistä, on tyytymättö-      usein silti olla pitkäkin, mutta kun se joskus
17965:  mien kannanotto ymmärrettävä.                        myönnetään lyhyinä pätkinä, sijaisen saanti
17966:                                                       vaikeutuu. Onpa mainittu sotilasruokalasta,
17967:    Useimmiten on huomiota kiinnitetty seuraa-         jonka vakiovahvuuden työvuorossa tulisi olla
17968: viin asioihin:                                        ruokala-apulaisten osalta 11 henkilöä, mutta
17969:     Ruokaloiden keittiöissä olevia rakenteellisia     sijaisten järjestämättömyyden vuoksi tosiasial-
17970: epäkohtia tulisi pyrkiä poistamaan; usein pie-        linen vahvuus onkin vain 4-5 henkilöä. Sai-
17971: netkin korjaukset saattavat huomattavasti pa-         raslomat tietysti myönnetään aina perustelluis-
17972: rantaa työpaikan työsuojelullisia olosuhteita.        ta syistä, mutta niiden vuoksi eivät työssäoHjat
17973: Erityistä huomiota toivotaan kiinnitettävän uu-       saa joutua kohtuuttoman rasituksen kohteiksi.
17974: sien ruokailutilojen ja niihin liittyvien keittiöi-   Luvan saamisen sijaisen palkkaamiseksi pitäisi
17975: den suunnitteluun. On nimittäin väitetty, että        olla vähemmän byrokraattista. Määrärahojen
17976: ne monesti ovat jo uutena epätarkoituksenmu-          niukkuudestakin huolimatta on sijaisuusasia
17977: kaiset ja ahtaat.                                     hoidettavissa usein työpaikan sisäisin järjeste-
17978:    Monissa eri yhteyksissä ovat kritiikin koh-        lyin.
17979: teiksi joutuneet työpaikkojen työvälineet ja              Ruokalapuolella on ongelmana koettu se,
17980: välineyhdistelmät. Samalla on toivottu, että          ettei ole päästy vakinaistamaan niitä työpaik-
17981: välineistön hankinnoissa, hankintojen valmis-         koja, jotka on vuosia täytetty lyhytaikaisessa
17982: telussa ja välineistön asennuksissa tulisi sään-      työsuhteessa olevilla. Vakituisen henkilöstön
17983: nönmukaisesti käyttää alan työntekijöiden ja          työajasta kuluu paljon uusien henkilöiden kou-
17984: työsuojeluviranomaisten         asiantuntemusta.      luttamiseen. Työsuhteen päätyttyä on edessä
17985: Työsuojelu ei milloinkaan saa olla vain käynte-       uusi työpaikkakoulutuskausi. Paikallistasoilla
17986: jä työpaikalla, vaan myös ennakoivaa yhteis-          odotetaankin erityistä suunnitelmaa sotilas-
17987: 
17988: 2803321
17989: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 103
17990: 
17991: ruokaloiden tehtävänimikkeistöistä, pysyvistä              Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
17992: vakansseista ja niiden tehtävänmukaisesta               ryhtynyt tai aikoo ryhtyä perusteluissa
17993: palkkauksesta.                                          kosketeltujen puolustuslaitoksen soti-
17994:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          lasruokaloiden varustus-, koulutus- ja
17995: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän           henkilöstöolosuhteiden parantamiseksi?
17996: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17997: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17998: 
17999:     Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1988
18000: 
18001:                                       Matti Vähänäkki
18002:                                     1988 vp. -     KK n:o 103                                    3
18003: 
18004: 
18005: 
18006: 
18007:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18008: 
18009:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     on korjattu kahdesta kolmeen ruokalaa vuo-
18010: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      dessa. Tätä peruskorjausohjelmaa pyritään
18011: olette 3 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         noudattamaan, kunnes kaikki vanhat sotilas-
18012: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ruokalat on saatettu teknisesti ja toiminnalli-
18013: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      sesti ajanmukaiselle tasolle.
18014: edustaja Matti Vähänäkin näin kuuluvasta kir-         Kehitys suurkeittiöalalla on nopeaa, mikä
18015: jallisesta kysymyksestä n:o 103:                   edellyttää laitteistojen jatkuvaa uusimista.
18016:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on        Ruokaloiden korjaus edellyttää myös vuosittai-
18017:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä perusteluissa     sia korjausmäärärahoja. Saneeraussuunnitel-
18018:        kosketeltujen puolustuslaitoksen soti-      mat laaditaan yhteistyössä eri asiantuntijataho-
18019:        lasruokaloiden varustus-, koulutus- ja      jen kanssa. Myös työsuojeluviranomaiset ovat
18020:        henkilöstöolosuhteiden parantamiseksi?      mukana ja heidän esittämänsä näkökohdat
18021:                                                    otetaan huomioon.
18022:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Puolustusvoimien koko siviilihenkilöstön
18023: taen seuraavaa:                                    täydennyskoulutusta ollaan parhaillaan kehit-
18024:                                                    tämässä, ja sen myötä myös ruokalahenkilös-
18025:    Puolustusvoimilla on yli sata ruokalaa, jotka   tön koulutus tulee kohentumaan. Sotilasruoka-
18026: ovat toiminnassa joka päivä. Ruokailijamäärät      loissa työskentelevien työnjohto- ja suoritus-
18027: niissä vaihtelevat muutamasta kymmenestä yli       henkilöstön koulutustarve on selvitetty ja yksi-
18028: kahteentuhanteen. Ruokaloiden toimintaedel-        tyiskohtaisia koulutussuunnitelmia laaditaan
18029: lytykset ovat erilaiset ja tästä johtuu, että      parhaillaan.
18030: ongelma-alueet vaihtelevat paikkakohtaisesti.
18031: Sotilasruokaloiden epäkohdat ovat tiedossa ja         Sairauslomasijaisuudet eivät ole ongelma ai-
18032: niihin ollaan tekemässä parannuksia.               noastaan ruokaloiden henkilöstölle ja toimin-
18033:    Laaja sotilasruokaloiden toimintaedellytyk-     nalle, vaan myös kaikille niille toimialoille,
18034: siä koskeva peruskartoitus toteutettiin vuosina    joiden työskentely on aikataulullisesti tarkkaan
18035: 1985-1986. Sen avulla selvitettiin ruokaloiden     ohjelmoitu. Virkasuhteisen henkilön sairaus-
18036: tilojen, laitteiden ja organisaation toimivuutta   loman sijaisuus voidaan ratkaista joukko-osas-
18037: sekä henkilöstöön ja sen käyttöön liittyviä        ton tasolla. Sijaisen palkkaamiseen tarvittavien
18038: tekijöitä. Henkilöstön työn fyysistä ja psyyk-     määrärahojen käyttöoikeutta haetaan ylem-
18039: kistä kuormittavuutta tutkittiin vuonna 1987       rnäitä hallintoviranomaiselta. Turhaa byrokra-
18040: työolosuhdeselvityksen avulla. Näiden tutki-       tiaa on kuitenkin pyritty välttämään antamalla
18041: musten tulokset ovat antaneet hyvät lähtökoh-      lupa suullisesti. Tällöin vältytään kirjallisen
18042: dat muonitushuollon kehittämistoimenpiteille,      pyynnön aiheuttamaita viiveeltä.
18043: jotka tulevat jatkumaan pitkälle tulevaisuu-          Puolustusministeriö on pyrkinyt puolustus-
18044: teen.                                              voimissa työllisyysvaroin palkatun henkilöstön
18045:    Aikaisempina vuosina määrärahojen niuk-         työsuhteen vakinaistamiseen. Se on ollut kui-
18046: kuus on vaikeuttanut sotilasruokaloiden perus-     tenkin mahdollista ainoastaan vuosittain tulo-
18047: parannustöiden aloittamista erityisesti Etelä-     ja menoarvioissa tähän tarkoitukseen myönne-
18048: Suomen varuskunnissa. Pohjois- ja Itä-Suo-         tyn määrärahan puitteissa. Uuden työllisyys-
18049: messa korjaamista on edistänyt työllisyysmää-      lain voimaantulo ei parantane työllisyysvaroin
18050: rärahojen saanti. Suurimmat puutteet nykyis-       palkatun henkilöstön vaihtuvuudesta aiheutu-
18051: ten vaatimusten mukaan ovat olleet valmistus-      via ongelmia. Uuden lain mukaan henkilö
18052: tilojen epätarkoituksenmukaisuus, laitteiden ja    voidaan palkata ainoastaan kuuden kuukauden
18053: koneiden vanhentuneisuus sekä sosiaalitilojen      työsuhteeseen kerrallaan. Ongelman poistami-
18054: niukkuus. Määrärahojen lisääntyessä on epä-        seksi tarvitaan näin ollen myös muiden viran-
18055: kohtia jo voitu osittain poistaa. Viime vuosina    omaisten toimenpiteitä.
18056: 4                                 1988 vp. -     KK n:o 103
18057: 
18058:   Ruokalahenkilöstön virkarakennetta, tehtä-     jestelyvaltuuslain nojalla. Näitä toimenpiteitä
18059: vänimikkeistöä ja palkkausta on viime vuosina    tullaan jatkamaan.
18060: voitu korjata tulo- ja menoarvioissa sekä jär-
18061: 
18062:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
18063: 
18064:                                                             Puolustusministeri Ole Norrback
18065:                                     1988 vp. -     KK n:o 103                                     5
18066: 
18067: 
18068: 
18069: 
18070:                              Till Riksdagens Herr Talman
18071: 
18072:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       anläggningar och maskiner samt bristen på
18073: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        omklädningsrum. Då anslagen har ökat har
18074: av den 3 mars 1988 till vederbörande medlem        missförhållandena redan delvis kunnat undan-
18075: av statsrådet översänt avskrift av följande av     röjas. Under de senaste åren har mellan två
18076: riksdagsman Matti Vähänäkki undertecknade          och tre matsalar reparerats per år. Målet är att
18077: spörsmål nr 103:                                   detta ombyggnadsprogram skall iakttas tills
18078:                                                    alla gamla beväringsmatsalar har bringats till
18079:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-     en tekniskt och funktionsmässigt tidsenlig ni-
18080:        git eller ämnar Regeringen vidta för att    vå.
18081:        förbättra de i motiveringen berörda ut-
18082:                                                       Utvecklingen inom storköksbranschen är
18083:        rustnings-, utbildnings- och personal-
18084:                                                    snabb, vilket förutsätter att anläggningarna
18085:        förhållandena i beväringsmatsalarna
18086:                                                    förnyas kontinuerligt. Repareringen av matsa-
18087:        inom försvarsväsendet?
18088:                                                    larna förutsätter också årliga reparations-
18089:                                                    anslag. Saneringsplanerna uppgörs i samarbete
18090:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
18091:                                                    med olika sakkunniggrupper. Också arbe-
18092: samt anföra följande:
18093:                                                    tarskyddsmyndigheterna är med och de syn-
18094:    Försvarsmakten har över hundra matsalar
18095: som är i verksamhet varje dag. Antalet perso-      punkter som de framför beaktas.
18096: ner som äter i dessa matsalar varierar från           Fortbildningen av alla civilanställda inom
18097: några tiotal till över tvåtusen. Matsalarnas       försvarsmakten håller som bäst på att utveck-
18098: verksamhetsförutsättningar är olika och det        las, och med den kommer också matsalsperso-
18099: gör att problemområdena varierar från plats        nalens utbildning att förbättras. Utbildnings-
18100: till plats. Man är medveten om missförhållan-      behovet för anställda med arbetsledningsupp-
18101: dena i beväringsmatsalarna och de håller på att    gifter och verkställande uppgifter vid bevä-
18102: rättas till.                                       ringsmatsalarna har utretts och detaljerade ut-
18103:     En omfattande grundläggande kartläggning       bildningsplaner uppgörs som bäst.
18104: av verksamhetsförutsättningarna för bevä-             Sjukledighetsvikariaten är ett problem inte
18105: ringsmatsalarna utfördes åren 1985-1986.           endast för matsalarnas personai och verksam-
18106: Med hjälp av denna kartläggning utreddes           het, utan också för alla de branscher där
18107: lokaliteternas, anläggningarnas och organisa-      arbetet följer en noggrant uppgjord tidtabell.
18108: tionens funktionsduglighet samt faktorer i an-     Beslut som gäller anställandet av en vikarie för
18109: slutning till personalen och disponeringen av      den tid en person i tjänsteförhållande är sjukle-
18110: den. År 1987 undersöktes med hjälp av en           dig kan fattas på truppförbandsnivå. Hos hög-
18111: utredning av arbetsförhållandena hur fysiskt       re förvaltningsmyndighet ansöks om rätt att
18112: och psykiskt belastande de anställdas arbete är.   använda anslag som behövs för avlönande av
18113: Resultaten av dessa undersökningar har gett en     en vikarie. Försök har likväl gjorts att undvika
18114: god utgångspunkt för åtgärder som syftar till      onödig byråkrati genom att ge muntligt till-
18115: att utveckla provianteringsunderhållet. Dessa      stånd. Då undviks det dröjsmål som en skrift-
18116: åtgärder kommer att fortsätta en lång tid          lig begäran förorsakar.
18117: framöver.                                             Försvarsministeriet har strävat efter att de
18118:     Under tidigare år har de knappa anslagen       anställda vid försvarsmakten som avlönats
18119: försvårat inledandet av grundliga förbättringar    med sysselsättningsmedel skall bli fast anställ-
18120: av beväringsmatsalar i synnerhet vid garniso-      da. Det har dock varit möjligt endast inom
18121: nerna i södra Finland. 1 norra och östra           ramen för det anslag som årligen beviljas i
18122: Finland har reparationerna främjats av till-       statsförslaget för detta ändamål. Den nya sys-
18123: gången på sysselsättningsanslag. De största        selsättningslagens ikraftträdande lindrar inte
18124: bristerna enligt nutida krav har varit oända-      de problem som förorsakas av omsättningen av
18125: målsenliga tillredningsutrymmen, föråldrade        den personai som avlönats med sysselsättnings-
18126: 6                                  1988 vp. -    KK n:o 103
18127: 
18128: medel. Enligt den nya lagen kan en person        senaste åren kunnat rättas tili genom statsför-
18129: avlönas endast för sex månader åt gången. För    slagen samt med stöd av lagen om befogenhet
18130: att problemet skall kunna undanröjas behövs      att reglera statens tjänster och befattningar.
18131: således också åtgärder av andra myndigheter.     Dessa åtgärder kommer att fortsättas.
18132:    Matsalspersonalens tjänstestruktur, befatt-
18133: ningsnomenklatur och avlöning har under de
18134: 
18135:     Helsingfors den 8 april 1988
18136: 
18137:                                                               Försvarsminister Ole Norrback
18138:                                             1988 vp.
18139: 
18140: Kirjallinen kysymys n:o 104
18141: 
18142: 
18143: 
18144: 
18145:                                 T. Roos ym.: Karkun aseman säilyttämisestä junien pysähdys-
18146:                                     paikkana
18147: 
18148: 
18149:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18150: 
18151:    Valtionrautatiet on päättänyt poistaa pikaju-   aamuisin oppilaiden tulisi päästä koululle klo
18152: nien pysähdyspaikan Vammalan Karkun ase-           9.00 mennessä ja perjantaisin matkustusmah-
18153: malta. Tämä päätös on aiheuttanut suurta           dollisuuden tulisi sijoittua 15.30-17.00 väli-
18154: hämmennystä ja huolestuneisuutta varsinkin         seksi ajaksi.
18155: Karkussa toimivien oppilaitosten piirissä. Kar-       Mikäli junien pysähtymistä Karkussa ei aiota
18156: kussa toimii kolme isoa oppilaitosta, Emäntä-      ilmeisestä tarpeesta huolimatta jatkaa, tulee
18157: koulu, Evankelinen opisto sekä Hoikan opis-        pikajunien tilalle järjestää riittävät ja korvaa-
18158: to. Näiden oppilaat tulevat laajalta alueelta.     vat vuorot. Näiltä vuoroilta tulee olla jatkoyh-
18159: Esimerkiksi Karkun emäntäkoulu saa oppi-           teydet Tampereelta pohjoiseen sekä Porin
18160: laansa lähialueen lisäksi sekä Porin-Rauman        suuntaan että Peipohjasta Rauman suuntaan.
18161: alueelta että Tampereen seudulta ja Satakun-
18162: nasta.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18163:                                                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
18164:    Nämä oppilaat käyttävät junaa lähes ainoa-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
18165: na kulkuneuvonaan kouluun tullessaan. Oppi-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
18166: laiden ikä on 16 vuodesta alkaen, eikä mahdol-     sen:
18167: lisuutta oman auton käyttöön kaikilla näin
18168: ollen ole. Valtionrautatiet on markkinoinut                  Onko Hallitus tietoinen Valtionrau-
18169: junaa edullisena vaihtoehtona opiskelijoille,             tateiden suunnitelmista poistaa pikaju-
18170: mutta mahdollisuuksia sen käyttämiseen ei an-             nien pysähdys Karkun asemalta, ja
18171: neta kuin suurissa kaupungeissa opiskeleville.               mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
18172: Linja-autoyhteydet ovat riittämättömät Kar-               tus aikoo ryhtyä tämän estämiseksi
18173: kun oppilaitosten oppilaille.                             taikka riittävien korvaavien vuorojen
18174:    Kauempana asuvat oppilaat saapuvat jo sun-             aikaansaamiseksi Karkusta ja Kark-
18175: nuntai-iltaisin   oppilaitoksiin.   Maanantai-            kuun?
18176: 
18177:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1988
18178: 
18179:           Timo Roos                 Heikki Rinne                   Raimo Vuoristo
18180:           Raila Aho                 Kalevi Lamminen                Aino Pohjanoksa
18181:           Maunu Kohijoki            Mikko Elo                      Timo Laaksonen
18182:                     Einari Nieminen                         Lea Mäkipää
18183: 
18184: 
18185: 
18186: 
18187: 280344X
18188: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 104
18189: 
18190: 
18191: 
18192: 
18193:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18194: 
18195:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Aikataulujen yksityiskohtaiseen muotoutu-
18196: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      miseen vaikuttavat lisäksi mm. Tampereen ase-
18197: olette 4 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         man raidekapasiteetti, rataosan yksiraiteisuu-
18198: kirjeenne n:o 265 ohella toimittanut valtioneu-    den aiheuttamat sidonnaisuudet sekä tavaralii-
18199: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kenteen vaatimukset.
18200: kansanedustaja Timo Roosin ym. näin kuulu-
18201: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 104:             Rataosan Tampere-Pori käyttöluvut ovat
18202:                                                    jatkuvasti pysytelleet alhaisella tasolla, vaikka
18203:           Onko Hallitus tietoinen Valtionrau-      perusparannukseen ja kunnossapitoon onkin
18204:        tateiden suunnitelmista poistaa pikaju-     panostettu voimakkaasti. Kun ajonopeuksia ei
18205:        nien pysähdys Karkun asemalta, ja           tässä vaiheessa voida puuttuvan linjasuojastuk-
18206:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-   sen vuoksi nostaa, on aikatauluja nopeutettu
18207:        tus aikoo ryhtyä tämän estämiseksi          29.5. alkaen luopumalla Tampereella nykyisin
18208:        taikka riittävien korvaavien vuorojen       tapahtuvasta veturinvaihdosta sekä eräistä hei-
18209:        aikaansaamiseksi Karkusta ja Kark-          kosti käytetyistä pysähdyksistä, joihin kuuluu
18210:        kuun?                                       mm. Karkku. Näillä toimenpiteillä on koko-
18211:                                                    naiskulkuaikaa voitu lyhentää keskimäärin
18212:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      noin 20 minuuttia, minkä arvioidaan vaikutta-
18213: vasti seuraavaa:                                   van myönteisesti kokonaismatkustajamäärään
18214:    Rataosalla Tampere-Pori on nykyisen aika-       ja näin ollen myös taloudelliseen tulokseen.
18215: taulun mukaan kulussa kolme pikajunaparia ja
18216: neljä henkilöjunaparia. Pikajunien aikataulut         Kun Karkun käyttäjiä, jotka ovat pääosin
18217: määräytyvät sekä Porin kysynnän että toisaalta     eri oppilaitosten oppilaita, voidaan palvella
18218: myös rataosan Helsinki-Tampere kokonais-           järjestämällä sopivat yhteysvuorot Vammalan
18219: kysynnän perusteella. Paikallisjunien aikatau-     asemalta, ei rautatiehallitus edellä olevaan vii-
18220: lut on laadittu Tampereen pikajunayhteyksiin       taten katso olevan edellytyksiä pikajunien py-
18221: mahdollisimman hyvin niveltyviksi.                 sähtymiselle Karkun asemalla.
18222: 
18223:     Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1988
18224: 
18225:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
18226:                                     1988 vp. -      KK n:o 104                                       3
18227: 
18228: 
18229: 
18230: 
18231:                              Till Riksdagens Herr Talman
18232: 
18233:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           På utformningen av detaljerna i tidtabeller-
18234: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         na inverkar dessutom bl.a. Tammerfors järn-
18235: nr 265 av den 4 mars 1988 tili vederbörande         vägsstations spårkapaeitet, den bundenhet som
18236: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      den enkelspåriga bansträckan medför samt
18237: jande av riksdagsman Timo Roos m.fl. under-         godstrafikens krav.
18238: tecknade spörsmål nr 104:
18239:                                                        Bansträckan Tammerfors-Björneborg har
18240:           Är Regeringen medveten om Stats-          fortsättningsvis utnyttjats i ringa mån, även
18241:        järnvägarnas planer på att snälltågen        om det satsats väldigt mycket på grundförbätt-
18242:        inte längre skulle stanna vid Karkku         ring och underhåll. Då det i det här skedet inte
18243:        station och                                  är möjligt att höja körhastigheterna eftersom
18244:           vilka snara åtgärder ämnar Rege-          linjeblockering saknas, har tidtabellerna gjorts
18245:        ringen vidta för att förhindra detta eller   snabbare genom att lokbytet i Tammerfors
18246:        för att man skulle få tillräckligt med       avskaffas räknat från 29.5. samt genom slo-
18247:        kompenserande tågturer tili och från         pande av sådana anhalter som anlitas i ringa
18248:        Karkku?                                      mån, tili vilka bl.a. Karkku hör. Med dessa
18249:                                                     åtgärder har man kunnat förkorta den totala
18250:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tid tågen trafikerar med i genomsnitt ca 20
18251: samt anföra följande:                               min., vilket uppskattas inverka positivt på
18252:                                                     totalantalet passagerare och sålunda också på
18253:    Enligt nuvarande tidtabell trafikerar tre        det ekonomiska resultatet.
18254: snälltågspar och fyra persontågspar på ban-
18255: sträckan Tammerfors-Björneborg. Snälltå-               Det går att betjäna dem som anlitar Karkku
18256: gens tidtabeller bestäms både av efterfrågan i      station, vilka tili största delen är olika läroan-
18257: Björneborg och även av den totala efterfrågan       stalters elever, genom att ordna lämpliga anslu-
18258: på bansträckan Helsingfors-Tammerfors. Lo-          tande förbindelser från Vammala station. Med
18259: kaltågens tidtabeller har sammanställts så att      hänvisning tili ovan nämnda, anser järnvägs-
18260: de så bra som möjligt skulle ansluta tili snäll-    styrelsen att det inte finns förutsättningar för
18261: tågsförbindelserna tili Tammerfors.                 att snälltågen skulle stanna på Karkku station.
18262: 
18263:     Helsingfors den 31 mars 1988
18264: 
18265:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
18266:                                              1988 vp.
18267: 
18268: Kirjallinen kysymys n:o 105
18269: 
18270: 
18271: 
18272: 
18273:                                  Anttila ym.: Kuluttajien ympäristövalistuksen järjestämisestä
18274: 
18275: 
18276:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18277: 
18278:    Ympäristönsuojeluneuvosto on käsitellyt          kin ovat valmiita omakohtaiseen toimintaan,
18279: ympäristöpolitiikan ja kuluttajapolitiikan yh-      jos he vain tietävät, miten tämä voi tapahtua.
18280: teensovittamista ja hyväksynyt yleisjaostossa       Joukkoviestimet ovat tulvillaan moninaista ja
18281: tapahtuneen valmistelun pohjalta aloitteen ku-      jopa ahdistusta herättävää ympäristöinformaa-
18282: luttajien ympäristövalistuksen järjestämisestä.     tiota, mutta olennaisen ja toden erottaminen
18283: Aloite on esitetty ympäristöministeriölle,          on useimmille ihmisille mahdotonta. Tarjolla
18284: kauppa- ja teollisuusministeriölle ja lähetetty     olevassa informaatiossa on lisäksi erittäin vä-
18285: tiedoksi elinkeinohallitukselle, Valtion hankin-    hän sellaista konkreettista tietoa, jota kansalai-
18286: takeskukselle ja kuntien keskusjärjestöille.        set voisivat itse soveltaa arkipäivän elämänti-
18287:    Valtiovalta on reagoinut ympäristön pilaan-      lanteissaan.
18288: tumiseen säätämällä lakeja ja rakentamalla             Kansalaisten asenteilla ja heidän kuluttajina
18289: hallintoa, jotta ympäristöä haittaavaa toimin-      tekemillään valinnoilla on suuri merkitys ym-
18290: taa pystyttäisiin vähentämään. Tässä tarkoi-        päristön tilan kannalta. Ostopäätöksiä tehdes-
18291: tuksessa on luotu lupa- ja ilmoitusmenettelyjä,     sään kuluttajat päättävät siitä, mitkä markki-
18292: annettu ohjeita ja määräyksiä, kehitetty suun-      noilla olevista tuotteista menevät kaupaksi ja
18293: nittelua jne. Näitä ohjausvälineitä kehitetään      mitkä eivät. Mikäli kansalaisten tietämystä eri
18294: jatkuvasti. Ympäristötaloustiede on lupaava         tuotteiden ympäristövaikutuksista lisätään, he
18295: uusi ala, johon kohdistuu suuria odotuksia.         voivat ostovoimansa avulla suosia ympäristöä
18296:    Tähän saakka on päähuomio kohdistettu            ja luonnonvaroja säästäviä tuotteita ja näin
18297: tuotantoon ja toiminnan harjoittajiin, mutta        nopeuttaa ympäristöä pilaavien ja luonnonva-
18298: ympäristöongelmat ovatkin parhaiten ratkais-        roja tuhlaavien tuotantomenetelmien ja tuot-
18299: tavissa siellä, missä ne jo syntyvät. Ympäristöä    teiden väistymistä. Ympäristötietoisten kulut-
18300: muuttava toiminta on kuitenkin niin nopealiik-      tajien joukko on kunnioitettava vaikuttaja jo-
18301: keistä, dynaamista ja vaikutuksiltaan jopa          pa suuryritysten kannalta katsoen. Käytännös-
18302: maailmanlaajuista, että yhteiskunnan on ää-         sä kuitenkin tiedon riittämättömyys muodostaa
18303: rimmäisen vaikeata vastata siihen riittävän no-     ylipääsemättömän esteen tehokkaalle ja joh-
18304: peasti ja asianmukaisesti. Jos ympäristönsuoje-     donmukaiselle kuluttajavaikuttamiselle.
18305: lua halutaan hoitaa vain viranomaistoimintana          Sekä ympäristöministeriö että kauppa- ja
18306: ilman kansalaisten myötävaikutusta, tämä            teollisuusministeriö voivat omalta osaltaan
18307: edellyttää     hallinnon     moninkertaistamista.   edistää kansalaisten ja järjestöjen ympäristö-
18308: Vaikka valtiovalta tekisikin kaikkensa, sen toi-    asenteiden kehittymistä sillä, että ne ottavat
18309: menpiteitä täydentämään tarvitaan laajaa,           kuluttajiin kohdistuvan tiedotuksen tärkeäksi
18310: kaikki kansalaispiirit kattavaa yhteistoimintaa     vaikuttamiskeinokseen, jonka kehittämiseen ne
18311: ympäristön puolesta samoin kuin tarvitaan uu-       ryhtyvät panostamaan. Tarjoamalla kansalai-
18312: sia keinoja. Siksi kuluttajien ympäristötietoi-     sille ympäristönsuojelua ja eri tuotteiden ym-
18313: suuden kasvattaminen onkin tällainen uusia          päristövaikutuksia koskevaa luotettavaa tietoa,
18314: näköaloja avaava vaikutuskeino.                     ministeriöt voivat edistää ympäristötietoisen
18315:    Tutkimuksen mukaan kansalaiset pitävät           elämäntavan ja kulutusmallin syntymistä sekä
18316: ympäristöasioita tärkeinä ja toivovat yhteis-       vahvistaa kuluttajien mahdollisuuksia vaikut-
18317: kunnan lisäävän toimintaansa ympäristön puo-        taa myönteisesti ympäristön tilaan.
18318: lesta. Aktiivisiromat kansalaiset liittyvät ympä-      Kuluttajien toiminnalla on lisäksi erikoisetu
18319: ristöjärjestöihin tai -liikkeisiin ja monet muut-   viranomaisiin nähden. Vaikka tarve esimerkik-
18320: 
18321: 280333K
18322: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 105
18323: 
18324: si freoneja, kadmiumia ja PCB:tä sisältävän            muodostaa ympäristön kannalta suurimman
18325: tuotteen kieltämiseen olisikin ilmeinen, valtion       ongelman. Merkinnöillä tulee antaa tietoa esi-
18326: toimenpiteet asiassa vievät useinkin hyvin             merkiksi tuotteiden sisältämistä ympäristölle
18327: kauan. Yksi monista päätöksiä viivyttävistä            vaarallisista aineista, vaikkapa freoneista, tri-
18328: tekijöistä on se, että yhdessä maassa suositetut       kloridibentseenistä ja kadmiumista, tuotteiden
18329: rajoitukset saatetaan muissa maissa kokea kau-         jätehuollosta, tuotteiden valmistuksen vaati-
18330: pan esteiksi. Kuluttajien tietojen lisäämistä ei       masta energiamäärästä ja niihin liittyvistä
18331: kuitenkaan voida katsoa kaupan esteeksi.               muista ympäristövaikutuksista.
18332:    Kuluttajiin suunnattavaa ympäristöinfor-               Ympäristöystävällisille tuotteille myönnettä-
18333: maatiota on olennaisesti lisättävä päällysmer-         vä tunnus on ollut Saksan Iiittotasavallassa
18334: kinnöillä ja muutenkin siten, että kuluttaja voi       käytössä jo vuodesta 1979 lähtien. Tunnuksen
18335: saada ostotilanteessa tarvittavat tiedot valinto-      käyttöä on ryhdytty selvittämään myös Hollan-
18336: jensa pohjaksi.                                        nissa, Itävallassa, Sveitsissä ja Ruotsissa. Sak-
18337:    Lainsäädäntömme on kuitenkin merkintöjen            sassa tunnus on tähän mennessä myönnetty jo
18338: suhteen varsin epäyhtenäistä. Merkintöjä kos-          lähes 2 000 tuotteelle noin 50 eri tuoteryhmäs-
18339: kevat säädökset eivät myöskään ota huomioon            tä. Tunnuksen ovat saaneet mm. pakokaasun-
18340: kaikkea ympäristön kannalta tarpeellista.              puhdistimin varustetut moottoriajoneuvot, as-
18341: Myrkkyjä ja torjunta-aineita koskeva lainsää-          bestittomat jarrut, pinnoitetut autonrenkaat,
18342: däntö edellyttää näiden aineiden myyntipääl-           vedenkierrätystä soveltavat autonpesurit jne.
18343: lystysten varustamista ensi sijassa ihmisten ter-         Tuotteiden valmistajat ovat yleisesti anoneet
18344: veyttä suojaavin merkinnöin. Jätehuoltolain            tunnuksen käyttöoikeutta. Valmistajat myös
18345: nojalla valtioneuvosto voi määrätä ongelmajä-          rahoittavat selvitykset, joilla todetaan, onko
18346: tettä aiheuttavan tuotteen tai jätteen tunnista-       tuote ympäristövaatimusten mukainen. Ano-
18347: miseksi tarvittavista merkinnöistä. Ympäristöl-        muksen käsittelee ja ratkaisee ympäristömer-
18348: le haitailisille paristoille tällaista jo valmistel-   kintöjä käsittelevä ympäristönsuojeluviraston
18349: laan. Tuoteturvallisuuslain nojalla voidaan            lautakunta, johon kuuluu tutkijoita ja sekä
18350: asetuksella säätää kulutustavarasta kuluttajan         elinkeinoelämän että kuluttaja- ja ympäristö-
18351: kannalta tarpeellisten tietojen antamisesta sa-        järjestöjen edustajia.
18352: moin kuin kulutustavaroille asetettavista vä-             Ympäristönsuojelun kehittämisen kannalta
18353: himmäisvaatimuksista.                                  tällainen tunnus olisi Suomessakin hyödylli-
18354:    Jotta kuluttaja voisi toimia ympäristönsuo-         nen. Tavoitteeksi tulee ottaa, että ensimmäiset
18355: jelun kannalta mielekkäästi, hänellä on oltava         tunnukset voitaisiin myöntää jo parin vuoden
18356: tarjolla selkeää ja luotettavaa tietoa siitä, mitä     sisällä aluksi ehkä nojautuen lähinnä muista
18357: hänen valintansa merkitsee ympäristön pilaan-          maista saatavaan tietoon.
18358: tumisen ja luonnonvarojen riittävyyden kan-               Ympäristömerkintöjen ohella Saksan Iiitto-
18359: nalta. Monilla aloilla on jo käytössä joko             tasavallan ympäristövirasto harjoittaa laajaa
18360: tuotteeseen tai päällykseen sisällytettäviä mer-       ympäristöneuvontaa ja on koonnut esimerkiksi
18361: kintöjä, joissa tiedotetaan esimerkiksi tuotteen       lähinnä hallinnon käyttöön ympäristöä säästä-
18362: paloturvallisuudesta, tupakan syöpävaaralli-           viä ostoksia koskevan käsikirjan. Tällainen
18363: suudesta, torjunta-aineen oikeasta käytöstä tai        kuluttajan ympäristöopas tulisi laatia myöskin
18364: siitä, että kotitaloudessa käytettävä sähkölaite       suomalaisten kuluttajien käyttöön. Ja aivan
18365: on tarkastettu ja hyväksytty. Lainsäädäntöä            erityisesti tulisi oppaassa olla kerrottuna se,
18366: tulisi kehittää siten, että tuotteen myynti ja         miten erilaiset jätteet hävitetään ja mitkä ovat
18367: käyttö voidaan kieltää, mikäli tuote todetaan          ympäristölle vaarallisia ja mitkä eivät. Tällai-
18368: ympäristölle vaaralliseksi. Niitäkään aineita ei       sen kuluttajan ympäristöaapisen laatiminen
18369: kuitenkaan voida täysin eliminoida, jotka jois-        kuuluu kunnan toimialaan ja siellä kuluttaja-
18370: sakin olosuhteissa suurina annoksina tai vir-          lautakunnan ja ympäristölautakunnan tehtävä-
18371: heellisesti käytettyinä saattavat merkitä uhkaa        kenttään. Kuluttajan ympäristöoppaassa voi-
18372: luonnolle. Näissä tapauksissa on kuitenkin             daan myöskin kätevästi kertoa, miten kuntalai-
18373: edellytettävä, että kuluttajaa tästä riskistä va-      sen tulee menetellä erilaisten ympäristöongel-
18374: roitetaan. Siksi tulee kehittää tuotteiden ympä-       mien ja erilaisten jätteiden hävittämisen kans-
18375: ristöhaitallisuutta koskevaa merkintäjärjestel-        sa.
18376: mää. Merkintöjen kohteeksi tulee ottaa se osa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18377: markkinoitavasta kulutushyödykkeestä, joka             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
18378:                                     1988 vp. -     KK n:o 105                                    3
18379: 
18380: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-            sessa kehittää tuotteisiin ja niiden pääl-
18381: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-             Iyksiin sisällytettäviä merkintöjä ottaen
18382: sen:                                                     huomioon, että ympäristöä säästävä
18383:                                                          tuote saisi aivan oman tunnuksensa,
18384:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-              aikooko Hallitus omalta osaltaan
18385:        siin ja missä aikataulussa selvittääkseen         edistää kotitalouksiin jaettavan kulutta-
18386:        ympäristönsuojelun kannalta tuotteiden            jan ympäristöoppaan laatimista sekä
18387:        merkintöjä koskevan nykyisen lainsää-             valtakunnanlaajuisesti että kuntakoh-
18388:        dännön soveltamismahdollisuudet ja                taisesti ja
18389:        kehittämistarpeet,                                   aikooko Hallitus asettaa toimikun-
18390:           aikooko Hallitus lisätä kuluttajille           nan valmistelemaan kuluttajien ympä-
18391:        suunnattavaa informaatiota tuotteiden             ristövalistuksen käynnistämistä ympä-
18392:        ympäristölle haitallisista ominaisuuksis-         ristönsuojeluneuvoston        ehdotuksen
18393:        ta ja aikooko Hallitus tässä tarkoituk-           pohjalta?
18394: 
18395:     Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1988
18396: 
18397:         Sirkka-Liisa Anttila          Tytti Isohookana-Asunmaa Aapo Saari
18398:         Pauli Saapunki                Annikki Koistinen        Jorma Huuhtanen
18399:         Esko Jokiniemi                Seppo Kääriäinen         Pekka Puska
18400:         Kalle Röntynen                Matti Väistö             Eino Siuruainen
18401:         Jukka Vihriälä                Timo Kietäväinen         Pirkko Ikonen
18402:         Marjatta Väänänen             Mauri Pekkarinen         Matti Maijala
18403: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 105
18404: 
18405: 
18406: 
18407: 
18408:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18409: 
18410:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nalta käytetään, kuin niiden ominaisuuksista
18411: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sinänsä. Kulutuksen maara ja ympäristön
18412: olette 3 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          kuormitus ovat myös jossain määrin verran-
18413: kirjeenne n:o 308 mukaan lähettänyt valtioneu-      nollisia.
18414: voston asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi          Hallitus aikoo myös selvittää, millä edelly-
18415: jäljennöksen kansanedustaja Sirkka-Liisa Ant-       tyksin tuottajalle tai valmistajalle voitaisiin
18416: tilan ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 105,       myöntää merkintä, joka osoittaa sen ympäris-
18417: jossa tiedustellaan:                                tönsuojelun kannalta hyväksyttäväksi. Tämä-
18418:                                                     kin on sangen monimutkainen kysymys, sillä
18419:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18420:                                                     oikeutta merkintään ei voitane myöntää ilman
18421:        siin ja missä aikataulussa selvittääkseen    laajahkoja selvityksiä ja asiantuntevan toimi-
18422:        ympäristönsuojelun kannalta tuotteiden       elimen päätöstä. Olen käsitellyt kysymystä
18423:        merkintöjä koskevan nykyisen lainsää-
18424:                                                     tuotteiden merkitsemisestä ympäristönsuojelun
18425:        dännön soveltamismahdollisuudet ja
18426:                                                     kannalta 4 päivänä joulukuuta 1987 päivätyssä
18427:        kehittämistarpeet,                           vastauksessani kirjalliseen kysymykseen n:o
18428:           aikooko Hallitus lisätä kuluttajille      352 vuoden 1987 valtiopäivillä. Vastaus oli
18429:        suunnattavaa informaatiota tuotteiden        seuraava:
18430:        ympäristölle haitallisista ominaisuuksis-
18431:                                                        Kansainvälisillä markkinoilla, joiden osa
18432:        ta ja aikooko Hallitus tässä tarkoituk-
18433:                                                     Suomen markkinat ovat, on nykyisin käytössä
18434:        sessa kehittää tuotteisiin ja niiden pääl-
18435:                                                     todennäköisesti miljoonia erilaisia investointi-
18436:        iyksiin sisällytettäviä merkintöjä ottaen
18437:                                                     ja kulutushyödykkeitä - tuotteita ja valmistei-
18438:        huomioon, että ympäristöä säästävä
18439:                                                     ta. Käyttöön tulee ilmeisesti vuosittain satoja-
18440:        tuote saisi aivan oman tunnuksensa,
18441:                                                     tuhansia uusia tuotteita. Kaikkien tuotteiden
18442:           aikooko Hallitus omalta osaltaan          valmistus, käyttö ja käytöstä poistaminen vai-
18443:        edistää kotitalouksiin jaettavan kulutta-    kuttavat omalla, kullekin tuotteelle luonteen-
18444:        jan ympäristöoppaan laatimista sekä          omaisella tavallaan ympäristöön. Läheskään
18445:        valtakunnanlaajuisesti että kuntakoh-        kaikkia vaikutuksia ei riittävästi tunneta, kos-
18446:        taisesti ja                                  ka niitä ei vaadita järjestelmällisesti selvitettä-
18447:           aikooko Hallitus asettaa toimikun-        viksi, vaikka ainakin periaatteessa näin tulisi
18448:        nan valmistelemaan kuluttajien ympä-         menetellä.
18449:        ristövalistuksen käynnistämistä ympä-
18450:                                                        Tuotteiden ympäristövaikutusten selvittämi-
18451:        ristönsuojeluneuvoston        ehdotuksen
18452:                                                     nen on vaikea, monitahoinen ja hyvin laaja
18453:        pohjalta?
18454:                                                     kysymys. Myös erilaisten tuotemerkintöjen
18455:                                                     käyttöönotto edellyttäisi perusteellisia selvityk-
18456:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        siä niiden ympäristövaikutuksista. Selvitysten
18457: vasti seuraavaa:                                    lisäksi olisi pystyttävä myös määräämään, mit-
18458:    Hallitus aikoo selvittää, miten kuluttajille     kä ovat hyväksyttäviä kunkin tuotteen tai tuo-
18459: voidaan antaa nykyistä enemmän tietoja tuot-        teryhmän ympäristövaikutuksia. Itsestään sel-
18460: teiden ja valmisteiden ympäristölle haitallisista   vää ei myöskään ole, ovatko tuotteiden käyttä-
18461: ominaisuuksista. Pohjoismaiden kesken on jo         jät valmiita kantamaan selvitystyöstä aiheutu-
18462: kauan ollut vireillä hanke ympäristölle haital-     vat kustannukset, jotka voivat muodostua hy-
18463: listen paristojen merkitsemisestä. Asian hidas      vinkin huomattaviksi. Selvitystenhän pitää
18464: edistyminen osoittaa, että suppeahkonkin tuo-       koskea tuotteen koko elinkaarta.
18465: teryhmän, jopa yksittäisen tuotteen merkitse-          Yhteisesti hyväksyttävien arviointiperustei-
18466: minen on erittäin monimutkainen kysymys.            den aikaansaamiseksi, selvityksistä aiheutuvien
18467: Useimpien tuotteiden ympäristövaikutuksethan        kustannusten oikeudenmukaiseksi jakamiseksi
18468: riippuvat vähintään yhtä paljon siitä, miten        kansantalouksien kesken ja tehtävään tarvitta-
18469: asianmukaisesti niitä ympäristönsuojelun kan-       vien voimavarojen saamiseksi tuotteiden ympä-
18470:                                       1988 vp. -      KK n:o 105                                      5
18471: 
18472: ristövaikutusten järjestelmällinen selvittäminen      erityisen arviointiraadin kannanoton perusteel-
18473: ja tuotteiden merkitseminen olisi toteutettava        la varustaa kyseistä ominaisuutta kuvaavana
18474: laajana, monenkeskisenä kansainvälisenä yh-           tuotemerkinnällä. Tähän mennessä on tällä
18475: teistyönä. Yhteistyö on välttämätöntä myös            tavoin merkitty noin 2 000 tuotetta, jotka kuu-
18476: kansainvälisen kaupan turvaamiseksi erilaisilta       luvat 47 eri tuoteryhmään. Merkintöjen vaiku-
18477: teknisiltä kaupan esteiltä, jollaisia yksittäisissä   tukset kuluttajien ostopäätöksiin ovat vaihdel-
18478: maissa toteutettavista tuotteiden merkinnöistä        leet tuotteittain. Ruotsissa selvitetään parhail-
18479: helposti tulee.                                       laan samantapaisen järjestelmän käyttöönot-
18480:    Suomessa on tähän mennessä tässä asiassa           tomahdollisuuksia.
18481: edetty askel askeleelta ja valikoiden sekä tiiviis-
18482: sä kansainvälisessä yhteistyössä. Kansainväli-           Suomi seuraa, miten tuotteiden ympäristö-
18483: sen valmistelun perusteella on toteutettu Suo-        vaikutusten selvittäminen kehittyy eri maissa ja
18484: messa aikoinaan esimerkiksi vaarallisten ainei-       tekee tätä työtä voimiensa mukaan myös itse.
18485: den tunnistamiseksi tarpeelliset merkintäjärjes-      Se voi myös harkita aloitteiden tekemistä asias-
18486: telmät. Parhaillaan on valmisteilla kansainväli-      ta kansainvälisille järjestöille. Kansainvälinen
18487: sen valmistelun perusteella eräiden täysin halo-      yhteistyö ei ole toistaiseksi edennyt tässä asias-
18488: genoituja kloorihiilivetyjä samoin polykloori-        sa niin pitkälle, että Suomessa olisi edellytyksiä
18489: difenyylejä (PCB-yhdisteitä) sisältävien tuottei-     ryhtyä valmistelemaan sellaista erityistä tuote-
18490: den merkitseminen. Pohjoismaissa ryhdytään            lainsäädäntöä, jossa järjestelmällisesti vaadit-
18491: piakkoin merkitsemään ympäristölle haitallisia        taisiin tuotteisiin merkintöjä niiden ympäristö-
18492: paristoja. Saksan Iiittotasavallassa on toteutet-     vaikutusten perusteella. Jonkinlainen vapaaeh-
18493: tu yhden maan puitteissa järjestelmä, jossa           toisuuteen perustuva järjestelmä saattaisi kui-
18494: ympäristöystävälliseksi katsottu tuote on voitu       tenkin tulla kysymykseen.
18495: 
18496:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
18497: 
18498:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
18499: 6                                 1988 vp. -     KK n:o 105
18500: 
18501: 
18502: 
18503: 
18504:                             Tili Riksdagens Herr Talman
18505: 
18506:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      synpunkt sett, som på deras egenskaper i och
18507: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      för sig. Förbrukningsmängden och belast-
18508: nr 308 av den 3 mars 1988 till vederbörande      ningen på miljön står också i någon mån i
18509: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   proportion till varandra.
18510: jande av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila       Regeringen ämnar också utreda med vilka
18511: m.fl. undertecknade spörsmål nr 105:             förutsättningar producenten eller tillverkaren
18512:                                                  kunde beviljas en anteckning, som påvisar att
18513:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder,       produkten är godkänd ur miljövårdens syn-
18514:        och enligt viiken tidtabell, för att ur   punkt sett. Också det här är en synnerligen
18515:        miljöskyddets synpunkt sett utreda        komplicerad fråga, eftersom rätten att göra en
18516:        möjligheterna att tillämpa och behovet    anteckning inte torde kunna beviljas utan om-
18517:        att utveckla den nuvarande lagstift-      fattande utredningar och utan beslut av ett
18518:        ningen angående anteckningar på pro-      sakkunnigt organ. Frågan om produkternas
18519:        dukter,                                   märkning ur miljövårdens synpunkt sett har
18520:           ämnar Regeringen öka den informa-      jag behandlat i mitt svar av den 4 december
18521:        tion som riktas till konsumenterna om     1987 på skriftliga spörsmål nr 352 vid 1987 års
18522:        produkters miljöfarliga egenskaper,       riksdag. Svaret var följande:
18523:        och ämnar Regeringen i det här syftet
18524:                                                     På den internationella marknaden, dit även
18525:        utveckla anteckningarna som görs på
18526:                                                  Finland hör, är nuförtiden sannolikt miljoner
18527:        produkterna och deras förpackningar,      olika investerings- och konsumtionsförnöden-
18528:        med beaktande av att en produkt som
18529:                                                  heter - produkter och tillverkningar - i
18530:        skonar miljön kunde få en alldeles egen
18531:                                                  användning. Hundratusentals nya produkter
18532:        beteckning,
18533:                                                  tas tydligen i användning per år. Tillverk-
18534:           ämnar Regeringen för sin del främja    ningen, användningen och utmönstringen av
18535:        sammanställandet av en miljöguide för     alla produkter påverkar miljön på ett för varje
18536:        konsumenterna både för hela landet        produkt säreget sätt. Alla verkningar är över-
18537:        och för enskilda kommuner, viiken         huvudtaget inte tillräckligt väl kända, eftersom
18538:        skulle utdelas till hushållen och         det inte krävs någon systematisk utredning om
18539:           ämnar Regeringen tillsätta en kom-     dessa, ehuru så borde förfaras i praktiken.
18540:        mitte för att förbereda påbörjandet av       En utredning av hur olika produkter på-
18541:        miljöupplysning för konsumenterna
18542:                                                  verkar miljön är en svår, mångfasetterad och
18543:        med miljövårdsrådets förslag som ut-
18544:                                                  mycket vittbärande fråga. Även ett införande
18545:        gångspunkt?                               av olika slag av märkningar av produkter
18546:                                                  förutsätter grundliga utredningar om deras in-
18547:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     verkningar på miljön. Utöver utredningarna
18548: samt anföra följande:                            borde också kunna fastslås vilka miljöverk-
18549:    Regeringen ämnar utreda hur konsumenter-      ningar som kan godkännas för var och en
18550: na mer än hittills kunde förses med informa-     produkt eller produktgrupp. Det är inte heller
18551: tion om produkters miljöfarliga egenskaper. 1    självklart om produkternas användare är redo
18552: de nordiska länderna har planer på att märka     att bära ansvaret för de kostnader som
18553: miljöfarliga batterier länge varit aktuella.     föranleds av utredningsarbetet och som kan bli
18554: Ärendets långsamma framåtskridande visar att     avsevärda. Utredningarna borde gälla produk-
18555: också märkningen av en mindre grupp av           tens hela livscykel.
18556: produkter, t.o.m. en enskild produkt, är en         1 syfte att åstadkomma gemensamt godkän-
18557: synnerligen komplicerad sak. De flesta produk-   da bedömningsgrunder, och en rättvis fördel-
18558: ters miljöpåverkan beror ju minst lika mycket    ning av de av utredningarna föranledda kost-
18559: på hur sakenligt de används ur miljöskyddets     naderna mellan nationalhushållen och för att
18560:                                     1988 vp. -     KK n:o 105                                      7
18561: 
18562: de resurser skall fås som behövs för uppgiften     system, där en produkt som ansetts vara miljö-
18563: måste en systematisk utredning av miljöverk-       vänlig, har kunnat märkas så att ifrågavarande
18564: ningarna och märkningen av produkterna ge-         egenskap framgår. Åtgärden har kunnat vidtas
18565: nomföras i form av ett omfattande, multilate-      på basis av ett ställningstagande av ett speciellt
18566: ralt och internationellt samarbete. Samarbetet     bedömningsråd. Hittills har ca 2 000 produk-
18567: är nödvändigt även i syfte att säkerställa den     ter, som hör tili 47 olika produktgrupper,
18568: internationella handeln mot olika tekniska         märkts på detta sätt. Märkningarnas följder
18569: handelshinder, som lätt uppkommer vid de           för konsumenternas köpbeslut har varierat
18570: märkningar av produkterna som skall genom-         produktvis. 1 Sverige utreds som bäst möjlighe-
18571: föras i de enskilda länderna.                      terna att införa ett liknande system.
18572:    1 Finland har man hittills avancerat steg för      1 Finland ger man akt på hur utredningen av
18573: steg och med urskiljning i denna fråga samt        produkternas miljöverkningar utvecklas i olika
18574: idkat ett intensivt, internationellt samarbete.    Iänder och man arbetar också själv för saken i
18575: På basis av en internationell beredning inför-     enlighet med resurserna. Vårt land kan även
18576: des på sin tid i Finland t.ex. sådana märknings-   överväga att framlägga initiativ i ärendet för
18577: system som är nödvändiga för indentifiering av     internationella organisationer. Det internatio-
18578: farliga ämmen. Som bäst försiggår på basis av      nella samarbetet i denna fråga har hittills inte
18579: en internationell utredning en märkning av de      avancerat så långt att Finland skulle ha
18580: produkter som innehåller vissa helt halogenise-    förutsättningar att inleda beredningen av en
18581: rade klorkolväten eller polykloridfenyler          sådan speciell produktlagstiftning, där man
18582: (PCB-föreningar). lnom Norden inleds snart         systematiskt skulle kräva märkningar av pro-
18583: märkningen av sådana batterier som är skadli-      dukter på grund av deras miljöverkningar.
18584: ga för omgivningen. Förbundsrepubliken             Något slags system, som grundar sig på frivil-
18585: Tyskland har inom ett enda land genomfört ett      lighet, kunde dock komma i fråga.
18586: 
18587:     Helsingfors den 8 april 1988
18588: 
18589:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
18590: 1
18591: 
18592: 
18593: 1
18594:                                             1988 vp.
18595: 
18596: Kirjallinen kysymys n:o 106
18597: 
18598: 
18599: 
18600: 
18601:                                 Pohjanoksa ym.: Suodenniemen-Kilvakkalan               tien   perus-
18602:                                   korjauksen nopeuttamisesta
18603: 
18604: 
18605:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18606: 
18607:    Maantien n:o 2594 (Suodenniemi-Kilvak-             Huonot liikenneyhteydet vaikeuttavat tien
18608: kala) perusparantaminen on TVL:n Turun pii-        vaikutuspiirissä olevien paikkakuntien elinkei-
18609: rin viimeisessä tienpidon toimenpideohjelmassa     noelämän kehittymistä. Suoranaisesti tien kun-
18610: merkitty vuosille 1989-1991. Myös Turun ja         to vaikuttaa tienvarsiasukkaiden elinkeinojen
18611: Porin lääninhallitus on asettunut tuon aikatau-    harjoittamiseen, koska painorajoitukset hait-
18612: lun kannalle vuoden 1989 valtion tulo- ja          taavat mm. maidon- ja viljankuljetuksia sekä
18613: menoarviota varten tekemässään hankeluette-        muutakin elintärkeää liikennettä.
18614: lossa.                                                Maantie n:o 2594 kulkee alueella, jota voi-
18615:    Kyseisen tien perusparantamissuunnitelma        daan pitää läänin köyhimpänä kaikilla mah-
18616: on vahvistettu ja lainvoimainen. Hankkeen          dollisilla kriteereillä arvioituna. Jotta alueen
18617: kustannusarvio on 17,1 milj. mk ja vuodelle        kehittäminen saataisiin alulle, tulisi myös val-
18618: 1989 tarvitaan hankkeen aloittamista varten        tionhallinnon huolehtia alueen ainoasta toi-
18619: 2,5 milj. mk:n määräraha. Aloitusmäärärahan        mintasektoristaan, tiestöstä, siten, että se val-
18620: saaminen valtion budjettiin on erittäin tärkeää,   takunnan kaikilla osa-alueilla olisi tasapuoli-
18621: jotta hanke ei viivästyisi.                        sesti hoidettu. Kyseisen tien perusparantamista
18622:    Tie on sorapintainen ja mutkaisenaja routi-     ei saa viivästyttää vetoamalla valtakunnan pää-
18623: vana erittäin vaikea liikennöidä. Kuitenkin se     teiden kunnossapitoon.
18624: muodostaa seudullisesti merkittävän liikenne-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18625: väylän Kokemäenjokilaaksosta Suodenniemen          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
18626: ja Ikaalisten kautta Pohjanmaalle ja Keski-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
18627: Suomeen päin. Lisäksi tien varrella on runsaas-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
18628: ti pysyvää asutusta. Edellä olevan tueksi ja       sen:
18629: maantien n:o 2594 (Suodenniemi-Kilvakkala)                   Onko Hallitus tietoinen maantien
18630: perusparantamisen ajoituksen varmistamiseksi              n:o 2594 Suodenniemen-Kilvakkalan
18631: esitämme vielä seuraavaa:                                 osuuden heikkokuntoisuudesta ja sen
18632:    Tien vaikutusalueella on runsaasti pysyvää             aiheuttamista ongelmista tienvarren
18633: asutusta.                                                 asukkaille sekä
18634:    Kelirikkaaikoina tien kunto huononee niin,                mitä Hallitus aikoo tehdä tien perus-
18635: että esimerkiksi hälytysajoneuvot eivät voi sitä          parannuksen ajoituksen varmistamisek-
18636: käyttää.                                                  si?
18637: 
18638:     Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1988
18639: 
18640:           Aino Pohjanoksa             Mikko Elo                      Maunu Kabijoki
18641:           Timo Laaksonen              Timo Roos                      Einari Nieminen
18642:           Raimo Vuoristo              Raila Aho                      Kalevi Lamminen
18643:           Heikki Rinne                Lea Mäkipää                    Kauko Juhantalo
18644: 
18645: 
18646: 
18647: 
18648: 280345Y
18649: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 106
18650: 
18651: 
18652: 
18653: 
18654:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18655: 
18656:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jaamaan välittömästi. Tie on luokiteltu kokoo-
18657: mainitussa tarkoituksessa, Te, Herra Puhe-           jatieksi. Sorapäällysteisellä osuudella ovat lii-
18658: mies, olette 3 päivänä maaliskuuta 1988 päivä-       kennemäärät vain 60-150 autoa vuorokaudes-
18659: tyn kirjeenne n:o 309 ohella toimittanut valtio-     sa. Vähäisintä liikenne on Suodenniemen ja
18660: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        Ikaalisen rajalla. Tiellä on siis vain hyvin
18661: sen kansanedustaja Aino Pohjanoksan ym.              vähän läpikulkuliikennettä.
18662: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o          Laadittaessa tieverkon hoito-, ylläpito- ja
18663: 106:                                                 kehittämissuunnitelmaa 1970-luvun lopulla
18664:                                                      vuosiksi 1980-90 asetettiin tavoitteeksi kaik-
18665:           Onko Hallitus tietoinen maantien           kien sellaisten kokoojateiden päällystäminen,
18666:        n:o 2594 Suodenniemen-Kilvakkalan             joiden liikennemäärä ylittää 200 autoa vuoro-
18667:        osuuden heikkokuntoisuudesta ja sen           kaudessa. Tavoitteen toteuttamiseksi otettiin
18668:        aiheuttamista ongelmista tienvarren           Suodenniemen-Kilvakkalan tie tienpidon toi-
18669:        asukkaille sekä                               menpideohjelmaan. Toteuttamisajaksi suunni-
18670:           mitä Hallitus aikoo tehdä tien perus-      teltiin vuodet 1986-88.
18671:        parannuksen ajoituksen varmistamisek-            Myöhemmin toimenpideohjelmia laadittaes-
18672:        si?                                           sa on jouduttu toteamaan, ettei Turun tie- ja
18673:                                                      vesirakennuspiirin rahoitusta ole voitu tiemää-
18674:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rärahojen yleisen niukkuuden vuoksi lisätä
18675: vasti seuraavaa:                                     suunnitellulla tavalla. Niinpä Suodenniemen-
18676:    Suodenniemen-Kilvakkalan            yksityistie   Kilvakkalan tietä on ohjelmia vuosittain uusit-
18677: muutettiin paikallistieksi 1.10.1965. Paikallistie   taessa siirretty siten, että viimeisimmässä ohjel-
18678: muutettiin maantieksi 1.1.1985. Tien Suoden-         massa vuosiksi 1987-93 on hanke suunniteltu
18679: niemen puoleista päätä parannettiin 1970-            toteutettavaksi vuosina 1989-91.
18680: luvun lopulla noin 4,2 km. Kilvakkalan puo-             Voidaanko kyseisen tien parantaminen aloit-
18681: leista päätä parannettiin 1980-luvun alussa          taa suunnitellulla tavalla ensi vuonna, riippuu
18682: noin 7,6 km. Parantamatonta tietä on nyt noin        siitä kuinka paljon vuoden 1989 tulo- ja meno-
18683: 24 km.                                               arviossa myönnetään määrärahoja yleisten tei-
18684:    Tien soratieosuus on siis edelleen lähes siinä    den tekemiseen. Kun hankkeen ajoitus on suu-
18685: kunnossa kuin se oli yksityistiestä paikallistiek-   relta osin kiinni ensi vuonna ja tulevina vuosi-
18686: si muutettaessa. Tie on mutkainen, mäkinen ja        na myönnettävistä tiemäärärahoista, joista vii-
18687: kantavuudeltaan huono. Painorajoituksia tiellä       me kädessä päättää eduskunta, ei tässä yhtey-
18688: ei kuitenkaan ole ollut vuoden 1983 kevään           dessä ole mahdollista ottaa enempää kantaa
18689: jälkeen. Kelirikkoajan vauriot on pyritty kor-       kysymyksessä mainittuun tiehankkeeseen.
18690: 
18691:     Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1988
18692: 
18693:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
18694:                                    1988 vp. -     KK n:o 106                                     3
18695: 
18696: 
18697: 
18698: 
18699:                             Tili Riksdagens Herr Talman
18700: 
18701:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Trafiken är minst vid gränsen mellan Suoden-
18702: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       niemi och Ikalis. Vägen har således endast
18703: nr 309 av den 3 mars 1988 till vederbörande       mycket liten genomfartstrafik.
18704: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       1 de skötsel-, underhålls- och utvecklingspla-
18705: jande av riksdagsledamot Aino Pohjanoksa          ner för vägnätet som uppgjordes för åren
18706: m.fl. undertecknade spörsmål nr 106:              1980-90 i slutet av 1970-talet uppställdes som
18707:          Är Regeringen medveten om att väg-       mål att alla sådana matarvägar vars trafikvo-
18708:        avsnittet Suodenniemi-Kilvakkala på        lym överskrider 200 bilar i dygnet skall beläg-
18709:        landsväg nr 2594 är i dåligt skick och     gas. 1 detta syfte upptogs vägen Suodennie-
18710:        att detta föranleder problem för dem       mi-Kilvakkala i åtgärdsprogrammet för väg-
18711:        som bor invid vägen och                    hållningen. Vägen planerades få beläggning
18712:          vad ämnar Regeringen göra för att        under åren 1986-88.
18713:        säkerställa tidsschemat för en grundför-      Senare har man vid uppgörandet av åtgärds-
18714:        bättring av vägen?                         program varit tvungen att konstatera att finan-
18715:                                                   sieringen för Åbo väg- och vattendistrikt inte
18716:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      har kunnat ökas på det sätt som planerats på
18717: samt anföra följande:                             grund av det knappa väganslaget. Varje år har
18718:    Den enskilda vägen Suodenniemi-Kilvakka-       man vid uppgörandet av nya program uppskju-
18719: la blev bygdeväg 1.10.1965. Bygdevägen blev       tit vägprojektet Suodenniemi-Kilvakkala så
18720: landsväg 1.1.1985. I slutet av 1970-talet för-    att projektet enligt det sista programmet för
18721: bättrades ca 4,2 km av vägen nära Suodenni-       åren 1987-93 har planerats bli förverkligat
18722: emi och i början av 1980-talet ca 7,6 km nära     under åren 1989-91.
18723: Kilvakkala. Ca 24 km av vägen har inte för-          Huruvida förbättrandet av den ifrågavaran-
18724: bättrats.                                         de vägen kan inledas på det planerade sättet
18725:    Vägavsnittet med grus är således fortfarande   nästa år beror på hur mycket anslag som
18726: i det skick det var då vägen blev bygdeväg.       beviljas i statsförslaget för år 1989 för byggan-
18727: Vägen är krokig, backig och med hänsyn till       det av allmänna vägar. Eftersom tidsschemat
18728: bärigheten dålig. Efter våren 1983 har vägen      för projektet till stor del beror på de väganslag
18729: dock inte haft några viktbegränsningar.           som beviljas nästa år och under kommande år,
18730: Tjälskadorna har man försökt reparera ome-        och om vilka riksdagen bestämmer, är det i
18731: delbart. Vägen har klassificerats som matar-      detta sammanhang omöjligt att i övrigt ta
18732: väg. Trafikvolymen på det avsnitt som är          ställning till det i spörsmålet nämnda vägpro-
18733: grusbelagt är endast 60-150 bilar per dygn.       jektet.
18734: 
18735:     Helsingfors den 31 mars 1988
18736: 
18737:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
18738:                                             1988 vp.
18739: 
18740: Kirjallinen kysymys n:o 107
18741: 
18742: 
18743: 
18744: 
18745:                                 Pulliainen: TVL:n piiri-insinöörin mahdollisuuksista muuttaa
18746:                                   teiden rakentamisaikataulua
18747: 
18748: 
18749:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18750: 
18751:    Maa-aineslain     mukaan      soranottoluvan   nöörin välille, mutta tapahtuneella on myös
18752: myöntäminen kuuluu kunnanhallitukselle. Ao.       laajempaa merkitystä. Onko piiri-insinöörillä
18753: lainkohdan mukaisesti Oulunsalon kunnanhal-       oikeus ryhtyä muuttamaan suunnitelmia tässä
18754: litus päätti evätä soranottoluvan TVL:n Oulun     vaiheessa, kun missään aiemmassa vaiheessa
18755: piiriitä Salonselän harjualueelta pyrkien siten   ko. tien peruskorjausta ja soranottoa ei ole
18756: suojelemaan arvokasta pohjavesialuettaan.         millään tavoin kytketty toisiinsa?
18757: Alueen pohjavesivarojen ydinalue sijaitsee vain      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18758: runsaan kilometrin päässä TVL:n kaavailemas-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18759: ta soranottopaikasta.                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18760:    Oulunsalon kunnan päätöksestä otti "nok-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18761: kaansa" TVL:n piiri-insinööri Pentti Ikonen,                 Katsooko Hallitus, että TVL:n piiri-
18762: joka ilmoitti radiossa, että Oulunsalon kunnan             insinöörillä on oikeus ja valtuus ryhtyä
18763: meneteltyä edellä kuvatulla tavalla Oulunsalon             muuttamaan viime hetkellä hyväksyt-
18764: Kylänpuolen tien peruskorjaus hankaloituu.                 tyä, budjettivaroilla rahoitettavaa tien
18765: Budjettivaroja tämän tien korjaukseen on                   peruskorjausta, jos hän kokee petty-
18766: myönnetty 5,5 milj. mk ja töiden pitäisi käyn-             myksekseen sen, että kunnanhallitus ei
18767: nistyä jo huhtikuussa.                                     myönnä soranottolupaa hänen toivei-
18768:    Tapahtuneesta on muodostunut paikallinen                densa mukaan perustellen yleisellä edul-
18769: kärhämä kunnanjohdon ja TVL:n piiri-insi-                  la kunnan kielteisen päätöksen?
18770: 
18771:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1988
18772: 
18773:                                         Erkki Pulliainen
18774: 
18775: 
18776: 
18777: 
18778: 280346Z
18779: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 107
18780: 
18781: 
18782: 
18783: 
18784:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18785: 
18786:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että Kylänpuolen tiellä raskas soraliikenne olisi
18787: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jatkunut vuosituhannen loppupuolelle asti.
18788: olette 4 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn             Tien parantaminen, joka sisältyy kuluvan
18789: kirjeenne n:o 310 ohella toimittanut valtioneu-     vuoden tulo- ja menoarvioon ja valtioneuvos-
18790: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        ton vahvistamaan tämän vuoden työohjel-
18791: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuulu-         maan, oli luonnollisesti suunniteltu (tien le-
18792: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 107:           veys, kantavuus, päällyste jne.) silmällä pitäen
18793:                                                     tiellä kulkevaa raskasta liikennettä. Kun nyt
18794:          Katsooko Hallitus, että TVL:n piiri-       maa-aineslain mukainen lupa uuden soran-
18795:        insinöörillä on oikeus ja valtuus ryhtyä     ottopaikan avaamiseksi evättiin ja vanhat so-
18796:        muuttamaan viime hetkellä hyväksyt-          ranottopaikat tyhjentyvät, niin raskas liikenne
18797:        tyä, budjettivaroilla rahoitettavaa tien     kyseiseltä tieltä loppuu lähes kokonaan. Näin
18798:        peruskorjausta, jos hän kokee petty-         ollen tietä ei enää kannata parantaa raskasta
18799:        myksekseen sen, että kunnanhallitus ei       liikennettä varten, vaan suunnitelmia täytyy
18800:        myönnä soranottolupaa hänen toivei-          keventää, jolloin samalla säästetään kustan-
18801:        densa mukaan perustellen yleisellä edul-     nuksia. Tätä tiepiiri (piiri-insinööri) on tarkoit-
18802:        la kunnan kielteisen päätöksen?              tanut puhuttaessa "peruskorjauksen hankaloi-
18803:                                                     tumisesta" eli ennen kuin nyt päästään tien
18804:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        parannustöihin,        suunnitelmaa       joudutaan
18805: vasti seuraavaa:                                    muuttamaan. Muutossuunnitelman vahvistaa,
18806:                                                     kuten alkuperäisenkin tiesuunnitelman, yleisis-
18807:    Kylänpuolen paikallistiellä on liikennettä       tä teistä annetun lain mukaisesti tie- ja vesira-
18808: tienkohdasta riippuen 800-2 000 ajoneuvoa/          kennushallitus.
18809: vrk. Siitä on tällä hetkellä raskasta liikennettä      Joka tapauksessa tie- ja vesirakennushallitus
18810: noin 180 ajoneuvoa/vrk, joka on pääasiassa          ja tiepiiri ovat ilmoittaneet, että työt alkavat
18811: soranajoa jo nyt käytössä olevilta sorakuopil-      valtion työohjelman mukaisesti huhtikuun ai-
18812: ta. Nämä vanhat sorakuopat tyhjentyvät vuosi-       kana, jolloin työt aloitetaan kevyen liikenteen
18813: kymmenen vaihteen tienoilla ja soranajo niistä      väylien osalta. Itse tien parantamiseen pääs-
18814: loppuu. Oulun tie- ja vesirakennuspiiri oli         tään muutossuunnitelman valmistuttua. Edellä
18815: hakenut tien varrelta lupaa uuden soran-            selostettuun tiesuunnitelman tekniseen muutta-
18816: ottopaikan avaamiseksi (400 000 m 3 , 10 vuo-       miseen on tienpitäjällä (tie- ja vesirakennushal-
18817: deksi) piirin alueen tienparantamishankkeita        litus ja tiepiiri) yleisistä teistä annetun lainsää-
18818: varten. Luvan saaminen olisi merkinnyt sitä,        dännön mukainen oikeus.
18819: 
18820:     Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1988
18821: 
18822:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
18823:                                       1988 vp. -      KK n:o 107                                    3
18824: 
18825: 
18826: 
18827: 
18828:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18829: 
18830:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vägförbättringen, som finns med i årets
18831: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           statsförslag och i det av statsrådet fastställda
18832: nr 310 av den 4 mars 1988 tili vederbörande           arbetsprogrammet för det har året, hade natur-
18833: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        ligtvis planerats med tanke på den tunga trafik
18834: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen under-          som kör på vägen (vägens bredd, bärförmåga,
18835: tecknade spörsmål nr 107:                             beläggning osv.). Då något tillstånd i enlighet
18836:                                                       med marktäktslagen att öppna ett nytt grustag
18837:           Anser Regeringen att en distriktsin-        inte beviljades och de gamla grustagen blir
18838:        genjör vid väg- och vattenbyggnadsver-         tamma, kommer den tunga trafiken på ifråga-
18839:        ket har rätt och befogenhet att i sista        varande väg att avstanna nästan helt. Det lönar
18840:        stund ändra på en redan godkänd                sig sålunda inte längre att förbättra vägen med
18841:        grundförbättring av en väg som skall           tanke på den tunga trafiken, utan planerna bör
18842:        finansieras med budgetmedel, om han            lättas upp, varvid kostnader samtidigt inbespa-
18843:        har blivit besviken på att kommunsty-          ras. Detta har vägdistriktet (distriktsingenjö-
18844:        relsen inte beviljat tillstånd tili grustäkt   ren) avsett då det talats om att "grundförbätt-
18845:        enligt hans önskemål med det allmänna          ringen försvåras", dvs. innan förbättringsarbe-
18846:        bästa som motivering för kommunens             tet på vägen nu kan påbörjas, måste planen
18847:        negativa beslut?                               ändras. Enligt lagen om allmänna vägar fast-
18848:                                                       ställs ändringsplanen, liksom också den ur-
18849:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         sprungliga vägplanen, av väg- och vattenbygg-
18850: samt anföra följande:                                 nadsstyrelsen.
18851:    På bygdevägen i Kylänpuoli trafikerar 800-            Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och vägdi-
18852: 2 000 fordon per dygn beroende på vägavsnitt.         striktet har i varje fall meddelat att arbetena
18853: Av detta är för tillfället ca 180 fordon per dygn     påbörjas under april månad i enlighet med det
18854: tung trafik, som i huvudsak kör grus från             statliga arbetsprogrammet. Då påbörjas arbe-
18855: grustag som redan nu är i bruk. De här gamla          tena på trafiklederna för lätt trafik. Själva
18856: grustagen kommer att vara tamma kring år              förbättrandet av vägen kan påbörjas efter det
18857: 1990 och gruskörningen från dem upphör.               att ändringsplanen blivit klar. Väghållaren
18858: Uleåborgs väg- och vattenbyggnadsdistrikt har         (väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och vägdi-
18859: anhållit om tillstånd att öppna ett nytt grustag      striktet) har i enlighet med lagstiftningen om
18860: invid vägen (400 000 m 3 , för 10 år) för distrik-    allmänna vägar rätt att göra tekniska änd-
18861: tets vägförbättringsprojekt. Beviljande av till-      ringar i den vägplan som det redogjorts för
18862: stånd hade inneburit att den tunga trafiken på        ovan.
18863: Kylänpuoli-vägen skulle ha fortsatt tili slutet
18864: av årtusendet.
18865: 
18866:     Helsingfors den 31 mars 1988
18867: 
18868:                                                                    Trafikminister Pekka Vennamo
18869:                                               1988 vp.
18870: 
18871: Kirjallinen kysymys n:o 108
18872: 
18873: 
18874: 
18875: 
18876:                                   Tenhiälä: Suomen ja Japanin välisistä taloussuhteista
18877: 
18878: 
18879:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18880: 
18881:    Viime syksynä tekemässäni kirjallisessa ky-       le suorittama leimavero on ollut moninkertai-
18882: symyksessä (KK n:o 33111987 vp.) tiedustelin,        nen siihen leimaveroon verrattuna, jonka vain
18883: aikooko Hallitus Itävallan esimerkin mukaises-       japanilaisia savukkeita myyvä tupakkakauppa
18884: ti ryhtyä toimiin, joilla Japanin autotehtailta      on ollut velvollinen suorittamaan. Tässäkin
18885: edellytetään Suomesta tehtyjä autoihin liittyviä     tapauksessa Japani ori voinut Yhdysvaltojen
18886: vastaostoja, esimerkiksi 20 prosentin osuutta,       kauppaministeriölle ilmoittaa, että savukkei-
18887: tänne tuotujen autojen arvosta?                      den tuonti Japaniin on vapaata, mutta ettei se
18888:                                                      ole Japanin valtion vika, jos sen tupakkakau-
18889:    Liekö nykyisen hallituksen omaksuman uu-          pat eivät ole halukkaita ottamaan amerikkalai-
18890: den poliittisen kulttuurin vaikutusta ollut siinä,   sia savukkeita myyntiin.
18891: että hallituksen vastaus oli sellainen, jossa           Kun Suomi ja monet muut länsimaat ovat
18892: lähinnä kiitettiin japanilaista vastapuolta, kun     lopettaneet kaupan Etelä-Afrikan kanssa voi-
18893: se on luvannut selvittää Suomen taholta esiin        dakseen näin vaikuttaa rotusorron ikeessä ole-
18894: otettuja ongelmia. Tilanne on meillä siten sa-       vien afrikkalaisten ihmisten elämään, on seu-
18895: manlainen kuin Japanin ja Yhdysvaltojen väli-        rauksena ollut, että Japani on jatkuvasti lisän-
18896: sissä taloussuhteissa, joiden jatkuvaa vinoutu-      nyt kauppaansa Etelä-Afrikan kanssa. Näin
18897: mista olemme Euroopassa voineet seurata.             menetellen Japani on tehnyt tyhjäksi ne epäit-
18898: Näytelmähän on ollut siellä se, että Yhdysval-       sekkäät pyrkimykset, joita Länsi-Euroopan
18899: lat on esittänyt Japanille jyrkkiä vaatimuksia       mailla on ollut vaikuttaa Etelä-Afrikkaan
18900: kaupan tasapainottamiseksi, jonka jälkeen Ja-        kauppapoliittisin keinoin. Jos Etelä-Afrikan
18901: pani on ilmoittanut ottavansa vaatimukset            pakotteissa oltaisiin johdonmukaisia ja rehelli-
18902: huomioon ja toimivansa niiden mukaisesti ja          siä, niin Länsi-Euroopan pitäisi ulottaa kaup-
18903: sen jälkeen japanilainen osapuoli on unohtanut       papakotteensa myös sellaisiin maihin, jotka
18904: koko asian siinä toivossa, että myös amerikka-       estoitta laajentavat taloussuhteitaan rotusortoa
18905: lainen vastapuoli tekisi samoin. Mallikkaita         harjoittaviin maihin.
18906: esimerkkejä japanilaisten myöntyvyydestä on
18907: vaikka minkälaisia. Niinpä kun Yhdysvallat              Japanin ja Suomen suhteisiin on uuden ja
18908: jokin aika sitten vaati, että sen tulee saada        voimakkaan särön saanut aikaan se, että Japa-
18909: viedä tiettyjä hedelmiä Japaniin, mikä aikai-        ni pelkästään kiusaa tehdäkseen on kieltänyt
18910: semmin oli Japanin taholta kielletty, niin Japa-     Suomelta suorat lennot yli Siperian Tokioon.
18911: ni vihdoin suostui avaamaan markkinansa              Näin Suomi joutuu Japanin harjoittaman mie-
18912: amerikkalaisille hedelmille. Japanilaiset kaupat     livallan vuoksi käyttämään pitkää reittiä yli
18913: asettivat kuitenkin sen ehdon, että nämä hedel-      Pohjoisnavan. Japanin oma lentoyhtiö eräiden
18914: mät, jotka muistaakseni olivat banaaneja, täy-       muiden eurooppalaisten lentoyhtiöiden tavoin
18915: tyy pakata erityisen monimutkaiseen muovi-           lentää kyllä itse suoraan Siperian yli. Japanin
18916: pakkaukseen, jonka tekeminen ylitti banaanien        käytöksen takana on näin vain pelkkä kiusan-
18917: arvon. Eipä ole ollutkaan sitten yllätys, ettei      teko, jonka perustana lienee vain halu näyttää
18918: näitä hedelmiä ole Japaniin viety lainkaan,          Suomelle, millainen pikkutekijä maa on Japa-
18919: vaikka Japani on voinut nyt ilmoittaa joka           nin rinnalla.
18920: taholle, että näiden hedelmien tuonti on täysin         Tällaisessa tilanteessa Suomen hallituksen
18921: vapaata. Samoin amerikkalaisten savukkeiden          tulisi repäistä itsensä irti edellä mainitusta "uu-
18922: tuonti Japaniin on estetty sillä, että sellaisia     desta poliittisesta kulttuuristansa", joka käy-
18923: savukkeita myyvien tupakkakauppojen valtio!-         tännössä on vain merkinnyt sitä, että jokaisen
18924: 
18925: 280322Y
18926: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 108
18927: 
18928: vähänkin vaikeamman asian eteen joutuessaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18929: hallitus on halvaantunut. Tässä tilanteessa suo-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18930: malaiset odottaisivat voimakasta ja uutta käsit-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18931: telytapaa Japania kohtaan, jotta kyseinen maa      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18932: ottaisi huomioon myös Suomen oikeutetut
18933: edut, eikä esiintyisi pelkkänä maailman kaup-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18934: pasuhteiden häirikkönä.                                   Japani perusteettomasti lyhytnäköisessä
18935:                                                           kateudessaan estää suomalaisen lento-
18936:   On jotensakin outoa, että Japani nauttii                yhtiön suorat lennot Tokioon yli Sipe-
18937: Suomen taholta vapaan kaupan etuja ja saa                 rian ja näin aiheuttaa suomalaiselle leu-
18938: näin valtaisan ylijäämän Suomelta, mutta estää            toyhtiölle kohtuuttomia kustannuksia,
18939: samalla kaikki Suomen pyrkimykset päästä                  ja
18940: Japanin markkinoille.                                        aikooko Hallitus tämän ja muiden
18941:                                                           Japanin kanssa käytävään kauppaan
18942:   Tässä tilanteessa Suomen olisi ryhdyttävä               liittyvien vinoutumien vuoksi ryhtyä
18943: jyrkkiin toimenpiteisiin, eikä vain sivusta kat-          sellaisiin toimiin, joilla Japanin valtaisa
18944: sottava, miten kauppapoliittisia etuja Japanin            ylijäämä Suomen kanssa voitaisiin saa-
18945: toimesta poljetaan.                                       da järjelliselle tasolle?
18946: 
18947:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1988
18948: 
18949:                                          Hannu Tenhiälä
18950:                                         1988 vp. -      KK n:o 108                                      3
18951: 
18952: 
18953: 
18954: 
18955:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18956: 
18957:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           välistä liikennettä. Hallitus on tietoinen Suo-
18958: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           men ja Japanin välisen suoran lentoliikenteen
18959: olette 4 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn              tarpeellisuudesta ja sen välttämättömyydestä
18960: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            niin matkustavan yleisön kuin Finnair Oy:n
18961: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           kannalta. Asiaa koskevat neuvottelut ovat vi-
18962: edustaja Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallises-         reillä ja hallitus tekee käytettävissä olevien
18963: ta kysymyksestä n:o 108:                                keinojen puitteissa parhaansa asian saattami-
18964:                                                         seksi Suomen kannalta nopeaan ja tyydyttä-
18965:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että          vään lopputulokseen.
18966:         Japani perusteettomasti lyhytnäköisessä
18967:         kateudessaan estää suomalaisen lento-              Suomen ja Japanin välisen kaupan alijäämä
18968:         yhtiön suorat lennot Tokioon yli Sipe-          on ollut jatkuva huolenaihe, johon on kiinni-
18969:         rian ja näin aiheuttaa suomalaiselle leu-       tetty huomiota siitä huolimatta, että molem-
18970:         toyhtiölle kohtuuttomia kustannuksia,           mat maat ovat monenkeskisen GATT -kauppa-
18971:         ja                                              järjestelmän piirissä. Viime vuonna Japanin-
18972:            aikooko Hallitus tämän ja muiden             kauppamme oli 4,9 mrd Smk alijäämäistä.
18973:         Japanin kanssa käytävään kauppaan               Vuosittaisissa viranomaisten välisissä kauppa-
18974:         liittyvien vinoutumien vuoksi ryhtyä            poliittisissa konsultaatioissa on pyritty tasapai-
18975:         sellaisiin toimiin, joilla Japanin valtaisa     nottamaan maiden välisen kaupankäynnin
18976:         ylijäämä Suomen kanssa voitaisiin saa-          edellytyksiä, ja hallitus tulee jatkossakin seu-
18977:         da järjelliselle tasolle?                       raamaan tilanteen kehittymistä. Suomalaiset
18978:                                                         yritykset ovat puolestaan panostaneet ja niiden
18979:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           on syytä panostaa entistäkin enemmän Japanin
18980: vasti seuraavaa:                                        ostokykyisiin markkinoihin. Mm. suomalaisten
18981:    Kahden maan välinen lentoliikenne perustuu           yritysten sijoittuminen Japaniin on kasvanut
18982: säännönmukaisesti ao. maiden väliseen lento-            merkittävästi 80-luvulla, mikä on merkinnyt
18983: liikennesopimukseen. Sopimuksen tekemisessä             uusien markkinointimahdollisuuksien lisäänty-
18984: ja muuttamisessa on molemmin puolin pyrittä-            mistä. Suomen viranomaiset ja ao. järjestöt
18985: vä sopeuttamaan osapuolten tarpeet ja odotuk-           ovat pyrkineet raivaamaan esteitä ja tukeneet
18986: set kulloinkin vallitseviin tosiasiallisiin tilantei-   yritysten vientiponnisteluja käytettävissä olevin
18987: siin. Tämä koskee myös Suomen ja Japanin                voimavaroin.
18988: 
18989:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1988
18990: 
18991:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
18992: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 108
18993: 
18994: 
18995: 
18996: 
18997:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18998: 
18999:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        direkt flygtrafik mellan Finland och J apan
19000: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         behövs och att den är oundgänglig både ur
19001: av den 4 mars 1988 till vederbörande medlem         Finnair Oy:s och den resande allmänhetens
19002: av statsrådet översänt avskrift av följande av      synvinkel. Förhandlingar i ärendet är aktuella
19003: riksdagsman Tenhiälä undertecknade spörsmål         och regeringen gör inom ramen för tillbudstå-
19004: nr 108:                                             ende medel sitt bästa för att föra saken till ett
19005:                                                     slutresultat som för Finlands del är tillfreds-
19006:           Är Regeringen medveten om att Ja-         ställande.
19007:        pan av omotiverat, kortsynt avund
19008:        hindrar ett finskt flygbolags direktflyg-
19009:        ningar till Tokyo över Sibirien och             Underskottet i handeln mellan Finland och
19010:        härigenom förorsakar det finska flyg-        J apan har varit en ständig källa till bekymmer.
19011:        bolaget oskäliga kostnader och               Uppmärksamhet har fästs vid underskottet
19012:            ämnar Regeringen på grund av detta       trots att båda länderna är parter i det multila-
19013:                                                     terala GATT-handelssystemet. Senaste år var
19014:        och andra snedvridningar i anslutning
19015:                                                     underskottet i vår handel med Japan 4,9 mrd
19016:        till den handel som bedrivs med Japan        Fmk. Genom årliga handelspolitiska konsulta-
19017:        vidta sådana åtgärder att Japans enor-
19018:                                                     tioner mellan myndigheterna har försök gjorts
19019:        ma överskott i handeln med Finland fås
19020:                                                     att balansera förutsättningarna för handeln
19021:        ned till en förnuftig nivå?                  mellan länderna och regeringen kommer också
19022:                                                     i fortsättningen att följa med hur situationen
19023:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       utvecklas. Finska företag har för sin del satsat
19024: samt anföra följande:                               och har skäl att satsa ännu mera på köpkrafti-
19025:    Flygtrafiken mellan två Iänder baserar sig       ga marknader. Bl.a. har det finländska före-
19026: regelrätt på ett flygtrafikavtal mellan respekti-   tagets etablering i Japan ökat betydligt under
19027: ve Iänder. Då avtalet ingås och ändras bör den      80-talet, vilket har inneburit en ökning av nya
19028: ömsesidiga strävan vara att anpassa parternas       exportmöjligheter. De finska myndigheterna
19029: behov och förväntningar till de faktiska situa-     och respektive organisationer har strävat efter
19030: tioner som råder vid varje enskild tidpunkt.        att undanröja hinder och stött företagens ex-
19031:    Detta gäller också trafiken mellan Finland       portansträngningar med tillbudsstående resur-
19032: och Japan. Regeringen är medveten om att            ser.
19033: 
19034:     Helsingfors den 5 april 1988
19035: 
19036:                                                                        Minister Pertti Salolainen
19037:                                                  1988 vp.
19038: 
19039: Skriftligt spörsmål nr 109
19040: 
19041: 
19042: 
19043: 
19044:                                    Malm m.fl.: Om tryggande av exportkrediter för pälsdjursnä-
19045:                                      ringen
19046: 
19047: 
19048:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19049: 
19050:    Finlands Bank har deltagit i finansieringen         gens lager tili nästa år. Farmarna erhåller
19051: av pälsfarmerna genom att bevilja s.k. nyex-            likvid för skinnen först när de sålts av auk-
19052: portkredit. Med arrangemanget har man velat             tionsbolagena. Detta ökar självfallet behovet
19053: täcka behovet av driftskapital under uppföd-            av rörelsekapital hos farmarna, och produktio-
19054: ningstiden beträffande skinn som skall gå på            neo av 1988 års skinnskörd har redan påbör-
19055: export. Finlands Bank har fattat beslut om             jats.
19056: exportkredit för ett år i taget. Vid bedöm-                Pälsdjursnäringen har under 1980-talet in-
19057: ningen av kreditbehovet beaktas exportvoly-            bringat över 11 miljarder mk tili Finland.
19058: men och dess tiliväxt.                                  Detta har varit välägnat att balansera vår
19059:    Exportkrediten har varit en förhållandevis          bytesbalans med många länder.
19060: förmånlig kreditform för farmarna. Därtili har             Näringen sysselsätter i dag över 20 000 per-
19061: den gett tilifälligt kapital tili annars kapitalfat-   soner i landet. Främst gäller det arbetsplatser
19062: tiga regioner. Denna säsong har krediten bevil-        ute i regionerna och på landsbygden.
19063: jats tili 2 090 farmare och tili ett totalbelopp           Mot bakgrunden av detta kan det inte anses
19064: på 70 milj. mk. Räntan är 7,25 OJo.                    riktigt att Finlands Bank skulle indraga möjlig-
19065:    Enligt uppgift så har Finlands Bank för             heterna tili exportkredit för pälsdjursnäringen.
19066: avsikt att upphöra med denna kreditform.               Tvärtom så skulle det finnas skäl att öka
19067: Detta skulle försätta farmerna i en ohållbar           möjligheterna tili kortfristig kredit eftersom
19068: situation när det gäller tiligången på kortfris-       det uppenbart kommer att finnas svårigheter .
19069: tigt rörelsekapital.                                   att uppbringa det behövliga kapitalet inom de
19070:    Behovet av rörelsekapital kommer att dras-          regioner där näringen finns. Eftersom priserna
19071: tiskt stiga under kommande uppfödningssä-              fallit jämfört med föregående säsong så finns
19072: song eftersom skinnpriserna fallit med över            det också skäl att radikalt sänka gränsen
19073: 30 % jämfört med föregående säsong vid de              250 000 mk för omsättningen på en farm för
19074: hittilis hållna auktionerna. Detta betyder ett         att krediten skall beviljas.
19075: inkomstbortfall på ca 500 milj. mk under                   Står Finlands Bank fast vid sitt beslut om att
19076: innevarande försäljningssäsong. Farmarnas              upphöra med sin kreditgivning så måste rege-
19077: egen finanseringsmöjlighet minskar katastro-           ringen medverka tili andra möjligheter tili
19078: falt.                                                  förmånliga säsongkrediter för pälsdjursnä-
19079:                                                        ringen.
19080:    Efterfrågan på skinn vid de hittilis hållna
19081:                                                           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
19082: auktionerna har inte motsvarat utbudet. Detta
19083:                                                        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
19084: betyder att en avsevärd del av skinnena har
19085:                                                        skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
19086: blivit osålda. Man strävar tili ett utbjuda dessa      ställa följande spörsmål:
19087: skinn vid de auktioner som hålles senare i vår
19088: och i höst. Allt tyder dock på att en del av                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen
19089: skinnena kommer att lämnas i auktionsbola-                    vidta för att exportkrediter också i
19090: 2803718
19091: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 109
19092: 
19093:       fortsättningen skall beviljas av Finlands            vilka åtgärder vidtar Regeringen för
19094:       Bank tili pälsdjursnäringen och att mi-           att säsongfinansieringen på förmånliga
19095:       nimiomsättningen per år för att kre-              villkor skall kunna tryggas om Finlands
19096:       diten skall beviljas avsevärt sänks från          Bank står fast vid sitt beslut att upphö-
19097:       nuvarande 250 000 mark samt                       ra med beviljandet av exportkredit tili
19098:                                                         pälsdj ursnäringen?
19099: 
19100:     Helsingfors den 4 mars 1988
19101: 
19102:                    Håkan Malm                             Håkan Nordman
19103:                    Boris Renlund                          Gustav Björkstrand
19104:                                      1988 vp. -     KK n:o 109                                       3
19105: 
19106: Kirjallinen kysymys n:o 109
19107: 
19108: 
19109: 
19110:                                                                                           Suomennos
19111: 
19112: 
19113: 
19114: 
19115:                                  Malm ym.: Turkistarhauselinkeinon vientiluottojen turvaamises-
19116:                                     ta
19117: 
19118: 
19119:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19120: 
19121:    Suomen Pankki on osallistunut turkistarho-       tenkin lisää tarhaajien käyttöpääomantarvetta,
19122: jen rahoitukseen myöntämällä ns. uusvienti-         ja vuoden 1988 nahkatuotanto on jo aloitettu.
19123: luottoja. Järjestelyllä on haluttu kattaa käyttö-      Turkistarhauselinkeino on 1980-luvulla tuo-
19124: pääoman tarve kasvatusaikana myyntiin mene-         nut yli II miljardia markkaa Suomeen. Tämä
19125: vien nahkojen osalta. Suomen Pankki on teh-         onkin ollut omiaan tasapainottamaan vaihtota-
19126: nyt päätöksen vientiluotoista vuodeksi kerral-      setta monien maiden kanssa.
19127: laan. Luoton tarvetta arvioitaessa otetaan huo-        Elinkeino työllistää nykyään yli 20 000 hen-
19128: mioon viennin määrä ja sen kasvu.                   kilöä maassamme. Työpaikat sijoittuvat lähin-
19129:    Vientiluotto on ollut suhteellisen edullinen     nä alueittain ja maaseudulle.
19130: luottomuoto tarhaajille. Lisäksi se on tarjon-         Tätä taustaa vasten ei voida pitää oikeana,
19131: nut tilapäistä pääomaa muutoin pääomaköy-           että Suomen Pankki poistaisi turkistarhauselin-
19132: hille seuduille. Kuluvan kauden aikana luottoa      keinon mahdollisuudet vientiluottoihin. Päin-
19133: on myönnetty 2 090 tarhaajalle, ja luottojen        vastoin olisi syytä lisätä mahdollisuuksia lyhyt-
19134: kokonaismäärä on 70 miljoonaa markkaa.              aikaisten luottojen saamiseen, koska selvästi
19135: Korko on 7,25 OJo.                                  syntyy vaikeuksia tarvittavan pääoman saami-
19136:    Tietojen mukaan Suomen Pankki aikoo lak-         seen niiltä alueilta, joilla elinkeino toimii. Kos-
19137: kauttaa tämän luottomuodon. Tämä aiheuttai-         ka hinnat ovat laskeneet edelliseen kauteen
19138: si tarhaajille kestämättömän tilanteen lyhyt-       verrattuna, on myös syytä laskea tuntuvasti
19139: aikaisen käyttöpääoman saatavuutta ajatellen.       250 000 markan liikevaihdon rajaa tarhaa koh-
19140:                                                     den luoton myöntämiseksi.
19141:    Käyttöpääoman tarve kasvaa tuntuvasti tule-
19142: valla kasvatuskaudella, koska nahkojen hinnat          Jos Suomen Pankki pysyy päätöksessään
19143: ovat pudonneet yli 30 OJo viime kaudesta tähän      luotonantoosa lakkauttamisesta, on hallituksen
19144: saakka pidetyissä huutokaupoissa. Tämä mer-         myötävaikutettava muihin mahdollisuuksiin
19145: kitsee tulojen vähenemistä noin 500 miljoonaa       edullisten kausiluottojen saamiseksi turkistar-
19146: markkaa kuluvalla myyntikaudella. Tarhaajien        hauselinkeinolle.
19147: omat rahoitusmahdollisuudet vähenevät katas-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19148: trofaalisesti.                                      jestyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitäm-
19149:                                                     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
19150:    Tähän mennessä pidetyissä huutokaupoissa         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19151: nahkojen kysyntä ei ole vastannut tarjontaa.        sen:
19152: Tämän vuoksi huomattava osa nahoista on
19153: jäänyt myymättä. Nämä nahat pyritään myy-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19154: mään myöhemmin keväällä ja syksyllä pidettä-               ryhtyä, jotta Suomen Pankki edelleen-
19155: vissä huutokaupoissa. Kaikki viittaa kuitenkin             kin myöntäisi vientiluottoja turkistar-
19156: siihen, että osa nahoista jää huutokauppayhti-             hauselinkeinolle ja jotta luoton myön-
19157: öiden varastoihin seuraavaksi vuodeksi. Tar-               tämiseksi tarvittavaa vuotuista vähim-
19158: haajat saavat maksun nahoista vasta, kun huu-              mäisliikevaihtoa alennettaisiin tuntu-
19159: tokauppayhtiöt ovat myyneet nahat. Tämä tie-               vasti nykyisestä 250 000 markasta, sekä
19160: 4                                  1988 vp. -    KK n:o 109
19161: 
19162:         mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy          Pankki pysyy päätöksessään vientiluot-
19163:       edullisin ehdoin tarjottavan kausirahoi-         tojen myöntämisen lakkauttamisesta
19164:       tuksen turvaamiseksi, jos Suomen                 turkistarhauselinkeinolle?
19165: 
19166:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1988
19167: 
19168:                    Håkan Malm                           Håkan Nordman
19169:                    Boris Renlund                        Gustav Björkstrand
19170:                                      1988 vp. -      KK n:o 109                                     5
19171: 
19172: 
19173: 
19174: 
19175:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19176: 
19177:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Turkistarhauselinkeinon rahoittajina yksi-
19178: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tyisten rahoituslaitosten lisäksi toimivat myös
19179: olette 4 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn           julkista erityisrahoitusta tarjoavat laitokset.
19180: kirjeenne n:o 314 ohella toimittanut valtioneu-         Kauppa- ja teollisuusministeriö ja sen teolli-
19181: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         suuspiirit voivat myöntää tuotantotoiminnan
19182: kansanedustaja Malmin ym. näin kuuluvasta            alueellisesta tuesta annetun lain mukaisia in-
19183: kirjallisesta kysymyksestä n:o 109:                  vestointiavustuksia käyttöomaisuuden hankin-
19184:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        taan ja käynnistysavustuksia palkkakustannuk-
19185:        ryhtyä, jotta Suomen Pankki edelleen-         siin sekä kehittämishankkeisiin kehittämisavus-
19186:        kin myöntäisi vientiluottoja turkistar-       tuksia.
19187:        hauselinkeinolle ja jotta luoton myön-           Kehitysaluerahasto Oy voi myöntää aloitta-
19188:        tämiseksi tarvittavaa vuotuista vähim-        valle tai toimintaansa laajentavalle yritykselle
19189:        mäisliikevaihtoa alennettaisiin tuntu-        lainoja ja takauksia investointihankkeisiin sekä
19190:        vasti nykyisestä 250 000 markasta, sekä       käyttöpääoman rahoittamiseen. Myös Valtion-
19191:          mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       takauslaitoksen toiminnan piiriin kuuluu tur-
19192:        edullisin ehdoin tarjottavan kausirahoi-      kistarhaus.
19193:        tuksen turvaamiseksi, jos Suomen                 Maatalouspiirit voivat myöntää yritykselle,
19194:        Pankki pysyy päätöksessään vientiluot-        jossa yrittäjän lisäksi toimii enintään kolme
19195:        tojen myöntämisen lakkauttamisesta            työntekijää, investointiavustuksia käyttö- ja
19196:        turkistarhauselinkeinolle?                    vaihto-omaisuuden hankintaan, käynnistys-
19197:                                                      avustuksia palkkakustannuksiin ja kehittämis-
19198:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          avustuksia sekä lainoja käyttö- ja vaihto-omai-
19199: taen seuraavaa:                                      suuden hankintaan ja käyttöpääomaksi maa-
19200:                                                      seudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
19201:    Suomen Pankin uusvientiluottojen rahoitus-        edistämisestä annetun lain nojalla.
19202: järjestely käynnistettiin tilanteessa, jolloin ra-
19203: hoitusmarkkinat olivat voimakkaasti säädellyt.          Poikkeuksellisen suuren turkisnahkojen hin-
19204: Menettelyllä pyrittiin turvaamaan rahoituksen        nan laskun seurauksena eduskunta otti vuoden
19205: saatavuus erityisesti vientiyrityksille. Eri toi-    1986 II lisämenoarviossa 15 milj. markan mää-
19206: menpiteiden tuloksena rahoitusmarkkinat ovat         rärahan käytettäväksi vuoden 1987 aikana tur-
19207: viime vuosina olennaisesti muuttuneet. Koska         kistarhojen kausirahoitusluottojen korkokus-
19208: markkinoiden vapautumisen myötä myös kor-            tannusten alentamiseen maatilahallituksen
19209: kotukiluottojärjestelyt alkoivat menettää teho-      myöntäminä avustuksina ja korkotukena.
19210: aan, Suomen Pankki päätti lopettaa uusvienti-           Koska hallitus pitää turkistarhausta yhtenä
19211: luottojen myöntämisen yli viisi vuotta järjeste-     maaseudun tärkeistä elinkeinoista ja koska tur-
19212: lyn piirissä olleille yrityksille. Viime vuoden      kisnahkojen osuus viennistä on merkittävä,
19213: lopulla Suomen Pankki päätti, että uusvienti-        hallitus tulee seuraamaan turkisalan kehitystä.
19214: luottorahoitusjärjestelystä luovutaan koko-          Tässä vaiheessa hallitus ei kuitenkaan katso
19215: naan 1.1.1989 alkaen.                                tarpeelliseksi ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin.
19216: 
19217:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
19218: 
19219:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
19220: 6                                   1988 vp. -     KK n:o 109
19221: 
19222: 
19223: 
19224: 
19225:                              Tili Riksdagens Herr Talman
19226: 
19227:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        så sådana inrättningar som erbjuder offentlig
19228: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        specialfinansiering.
19229: nr 314 av den 4 mars 1988 till vederbörande           Handels- och industriministeriet och dess
19230: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     industridistrikt kan i enlighet med lagen om
19231: jande av riksdagsman Malm m.fl. underteck-         regionalt stödjande av produktionsverksamhe-
19232: nade spörsmål nr 109:                              ten bevilja investeringsbidrag för anskaffning
19233:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          av anläggningstillgångar och startbidrag för
19234:        vidta för att exportkrediter också i        lönekostnader samt utvecklingsbidrag för ut-
19235:        fortsättningen skall beviljas av Finlands   vecklingsprojekt.
19236:        Bank till pälsdjursnäringen och att mi-        Utvecklingsområdesfonden Ab kan bevilja
19237:        nimiomsättningen per år för att kre-        företag som påbörjar eller utvidgar sin verk-
19238:        diten skall beviljas avsevärt sänks från    samhet lån och garantier för investeringspro-
19239:        nuvarande 250 000 mark samt                 jekt samt för finansiering av driftskapital.
19240:           vilka åtgärder vidtar Regeringen för     Pälsdjursnäringen omfattas även av Statsga-
19241:        att säsongfinansieringen på förmånliga      rantianstaltens verksamhet.
19242:        villkor skall kunna tryggas om Finlands        Lantbruksdistrikten kan med stöd av lagen
19243:        Bank står fast vid sitt beslut att upphö-   om främjande av näringsverksamhet i liten
19244:        ra med beviljandet av exportkredit till     skala på landsbygden bevilja företag med högst
19245:        pälsdj ursnäringen?                         tre arbetstagare förutom företagaren investe-
19246:                                                    ringsbidrag för anskaffning av anläggnings-
19247:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      och omsättningstillgångar, startbidrag för lö-
19248: samt anföra följande:                              nekostnader och utvecklingsbidrag samt lån
19249:    Finlands Banks arrangemang med finansie-        för anskaffning av anläggnings- och omsätt-
19250: ring genom nyexportkrediter uppkom i en si-        ningstillgångar samt som driftskapital.
19251: tuation då finansieringsmarknaden var starkt          Sam en följd av den exceptionellt stora
19252: reglerad. Genom denna metod försökte man           nedgången i priserna på pälsskinn tog riks-
19253: trygga tillgången på finansiering i synnerhet      dagen i den II tilläggsbudgeten för år 1986 in
19254: för exportföretagen. Sam resultat av olika         ett anslag på 15 milj. mk. Detta anslag skulle i
19255: åtgärder har finansieringsmarknaden under de       form av understöd och räntestöd beviljade av
19256: senaste åren väsentligen förändrats. Eftersom      jordbruksstyrelsen användas för sänkande av
19257: arrangemanget med räntestödskrediter började       räntekostnaderna på pälsdjursfarmernas sä-
19258: förlora sin effekt i den takt som marknaden        songkrediter under år 1987.
19259: blev friare, beslöt Finlands Bank att upphöra         Emedan regeringen anser att pälsdjursnä-
19260: med beviljandet av nyexportkrediter åt de före-    ringen är en av de viktiga näringsgrenarna på
19261: tag som hade fått dylika i mer än fem år. Vid      landsbygden och emedan pälsskinnens andel av
19262: slutet av senaste år beslöt Finlands Bank att      exporten är betydande, kommer regeringen att
19263: arrangemanget med finansiering genom nyex-         följa med utvecklingen inom pälsbranschen. 1
19264: portkrediter slopas helt med början 1.1.1989.      detta skede anser regeringen emellertid att det
19265:    Sam finansiärer av pälsdjursnäringen verkar     inte finns skäl att vidta några särskilda åtgär-
19266: förutom privata finansieringsinrättningar ock-     der.
19267: 
19268:     Helsingfors den 8 april 1988
19269: 
19270:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
19271:                                              1988 vp.
19272: 
19273: Kirjallinen kysymys n:o 110
19274: 
19275: 
19276: 
19277: 
19278:                                  Nieminen ym.: Etelä-Satakunnan tiemestaripiirin säilyttämisestä
19279: 
19280: 
19281:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19282: 
19283:    Satakunnan ja Varsinais-Suomen raja on eri      den hoitohenkilöstö ja tehokkaat koneet ovat
19284: hallinnon aloilla vuosikymmenien mittaan           lähellä takaamassa teiden nopean hoidon ja
19285: muotoutunut kulkemaan valtaosin Lappi-             kunnostuksen.
19286: Eura-Säkylä -linjan eteläpuolella. Eri kun-            - Myös sääolosuhteet Lounais-Suomessa
19287: tainliittorajojen lisäksi tällainen raja on mm.    vaihtelevat nopeasti. Teiden lähellä pitäisi olla
19288: vaalipiiriraja. Samaa Iinjaa on noudattanut        hyvä tukikohta ja hyvä kalusto.
19289: myöhemmin perustettu Satakunnan työvoima-              - Kokemuksen mukaan myös määrärahat
19290: piirin alue. Tuleva Satakunnan teollisuuspiiri,    riittävät entistä vähemmän piirin reuna-alueil-
19291: jonka toiminta alkaa 1.9.1988, noudatellee sa-     le.
19292: maa rajaa. Eura, Köyliö ja Säkylä, joita suun-         - Työpaikat menettävissä kunnissa vähene-
19293: niteltu muutos lähinnä koskee, kuuluvat myös       vät. Tukikohdan muuttaminen sivutukikoh-
19294: Satakunnan maakuntaliittoon ja Satakunnan          daksi merkitsee helposti tarpeellisten investoin-
19295: seutukaavaliittoon.                                tien suorittamatta jättämistä ja on askel koko
19296:    Suunnitelmien mukainen uusi tiemestaripiiri     tukikohdan lopettamiseen. Tämä olisi suuri
19297: ei rajailtaan ole yhteneväinen edellä mainittu-    menetys alueelle.
19298: jen piirien kanssa. Kun Satakunnan tiepiiri            - Eura, Köyliö ja Säkylä muodostavat yh-
19299: perustetaan, - toivottavasti jo lähivuosina -      dessä Etelä-Satakunnan seutukunnan, jossa
19300: tätä nyt suunnitteilla olevaa tiemestaripiiriä     myös valtion palvelujen tulisi noudattaa mah-
19301: joudutaan taas muuttamaan.                         dollisuuksien mukaan seutukunnan rajoja, ei-
19302:    Hallinnollisten rajojen ohella uusi tiemesta-   kä niitä tällaiselta yhtenäiseltä alueelta missään
19303: ripiiri rikkoo myös käytännön toimissa esiinty-    tapauksessa saisi viedä pois.
19304: vät rajat. Ongelmia ja hankaluuksia esiintyy           - Koko keskittäminen sotii juuri viime ai-
19305: mm. seuraavissa toimissa:                          koina voimistuneita maaseudun elvyttämistoi-
19306:    - Kunnanvirastojen ja tiemestarin kesken        menpiteitä vastaan. Helpoin tapa tie- ja vesira-
19307: on paljon yhteistoimintaa. Kun kunnan alue         kennuslaitoksella maaseudusta huolehtimisessa
19308: jaetaan kahteen tai useampaan eri tiemestari-      olisi säilyttää tiemestaripiirin tukikohdat ja
19309: piiriin, joiden tukikohdat ovat kaukana (Euran     työpaikat.
19310: Laitilassa ja Raumalla, Köyliön Kokemäellä ja          - Valtiolle keskittämisestä koituva talou-
19311: Huittisissa sekä Säkylän Huittisissa ja Pöytyäl-   dellinen säästö ei voi olla merkittävä.
19312: lä), yhteydenpito hankaloituu suuresti.              Parhaillaan on menossa valtakunnallinen
19313:    - Kun tiemestari siirtyy kauemmaksi, tei-       Elävä maaseutu -kampanja, jonka eräänä tar-
19314: den kunnossapidon valvonta ja samalla teiden       koituksena on maaseudun säilyttäminen elin-
19315: hoitotaso piirin reuna-alueilla helposti heikke-   voimaisena. Kun tiemestaripiirin tehtäviin kuu-
19316: nee.                                               luvat mm. yksityisteiden tarkastukset ja avus-
19317:    - Tällä alueella on suurteollisuutta ja suuri   tusasioiden hoito, on tieviranomaisten toimin-
19318: varuskunta sekä runsaasti raskasta kuljetus-       nalla näilta osin selvä vaikutus maaseudun
19319: liikennettä. On ensiarvoisen tärkeää, että tei-    oloihin.
19320: 
19321: 280347A
19322: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 110
19323: 
19324:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei
19325: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-          Etelä-Satakunnan {Säkylän) tiemestari-
19326: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-           piiriä lakkauteta?
19327: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19328: sen:
19329: 
19330:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1988
19331: 
19332:         Einari Nieminen              Kauko Juhantalo              Aino Pohjanoksa
19333:         Maunu Kohijoki               Timo Roos                    Mikko Elo
19334:         Raila Aho                    Raimo Vuoristo               Timo Laaksonen
19335:         Lea Mäkipää                  Kalevi Lamminen              Heikki Rinne
19336:                                       1988 vp. -      KK n:o 110                                      3
19337: 
19338: 
19339: 
19340: 
19341:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19342: 
19343:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tarpeet sekä alueelliset säätekijät otetaan suun-
19344: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nittelussa huomioon.
19345: olette 4 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn               Vaikka tiemestaripiirien rajat tulevatkin
19346: kirjeenne n:o 312 ohella toimittanut valtioneu-       poikkeamaan varsin ratkaisevasti kuntarajois-
19347: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          ta, tiehallintoasiat hoidetaan kunnittain keski-
19348: kansanedustaja Einari Niemisen ym. näin kuu-          tetysti yhden tiemestaripiirin toimesta. Puhee-
19349: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 110:           na olevassa tapauksessa Säkylän tiemestaripii··
19350:                                                       riin nykyisin kuuluvat kunnat tulisivat jakautu-
19351:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei             maan läheisiin tiemestaripiireihin seuraavasti:
19352:        Etelä-Satakunnan (Säkylän) tiemestari-         Eura Rauman, Säkylä Huittisten ja Köyliö
19353:        piiriä lakkauteta?                             Kokemäen tiemestaripiiriin. Tiestön jako tO··
19354:                                                       teutuu aluetta jakavan Pyhäjärven vaikutuksen
19355:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         huomioon ottaen niin, että eteläinen alue siir-
19356: vasti seuraavaa:                                      tyy Pöytyän, länsialue Rauman ja Uudenkau-
19357:    Tie- ja vesirakennushallitus antoi vuoden          pungin, koillinen ja itäinen alue Kokemäen ja
19358: 1987 keväällä tie- ja vesirakennuspiireille oh-       Huitsisten tiemestaripiireihin. Säkylän tuki-
19359: jeet ja suunnittelupuitteet tiemestaripiiri- ja       kohta jää sivutukikohdaksi. Muutos on suun-
19360: tukikohtaverkon       kehittämisestä      vuosina     niteltu toteutettavaksi vuoden 1990 alusta lu-
19361: 1991-2000 ja määräsi piirit laatimaan suunni-         kien. Kuten alussa on sanottu, päätöstä tästä ei
19362: telmat kuluvan vuoden toukokuun loppuun               vielä ole tie- ja vesirakennushallituksessa tehty.
19363: mennessä. Niitä ei ole siis vielä käsitelty tie- ja      Valtion kaikilta keskusvirastoilta odotetaan
19364: vesirakennushallituksessa eikä tehty niistä pää-      tuottavaa ja taloudellista toimintaa. Tie- ja
19365: töksiä.                                               vesirakennuslaitos tätä toteuttaessaan ja tie-
19366:    Tiemestaripiiri- ja tukikohtaverkon kehittä-       mestaripiirejä kehittäessään pitää huolen siitä,
19367: misen tavoite on sisäisen tuottavuuden kohot-         ettei tiestönhoidollisten palvelujen saatavuus
19368: taminen vähentämällä lukuisista tukikohdista          huonone.
19369: syntyviä hallinto- ja kiinteistökustannuksia.            Kun kysymys on koko maankin osalta kes-
19370: Toimenpiteellä ei ole vaikutusta tienpidollisten      keneräisestä asiasta ja kun voimassa olevien
19371: palvelujen saavutettavuuteen. Tienpidolliset          säännösten mukaan päätökset tiemestaripiirien
19372: palvelut (laatutaso ja hoidon ajoitukset) mää-        määrästä ja rajoista tekee tie- ja vesirakennus-
19373: rätään tiekohtaisesti tien liikenteellisen tärkey-    hallitus, ei ole perusteltua eikä mahdollista
19374: den ja liikennemäärän mukaan pitämättä tuki-          ottaa liikenneministeriössä enempää kantaa ky-
19375: kohtien laatua tai sijaintia määräävänä. Lii-         symyksessä mainittuun yksittäistä tiemestari-
19376: kenteen laatu ja erilaisten ajoneuvoryhmien           piiriä koskevaan asiaan.
19377: 
19378:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1988
19379: 
19380:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
19381: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 110
19382: 
19383: 
19384: 
19385: 
19386:                               Till Riksdagens Herr Talman
19387: 
19388:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Även om vägmästardistriktens gränser kom-
19389: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         mer att avvika i rätt avgörande grad från
19390: nr 312 av den 4 mars 1988 till vederbörande         kommungränserna, sköts vägförvaltningsfrå-
19391: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      gorna kommunvis centraliserat på åtgärd av ett
19392: jande av riksdagsman Einari Nieminen m.fl.          vägmästardistrikt. 1 det ifrågavarande fallet
19393: undertecknade spörsmål nr 110:                      skulle de kommuner som för närvarande hör
19394:                                                     tili Säkylä vägmästardistrikt komma att
19395:          Vad ämnar Regeringen göra för att          fördela sig på de närliggande vägmästardistrik-
19396:        södra Satakunta (Säkylä) vägmästar-          ten som följer: Eura tili Raumo, Säkylä tili
19397:        distrikt inte skall dras in?                 Huittinen och Kjulo till Kumo vägmästardist-
19398:                                                     rikt. Fördelningen av vägnätet genomförs med
19399:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       beaktande av verkningarna av Pyhäjärvi, som
19400: samt anföra följande:                               delar området, på så sätt att det södra området
19401:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen meddelade       överförs tili Pöytyä, det västra området tili
19402: på våren år 1987 väg- och vattenbyggnadsdi-         Raumo och Nystad, det nordöstra och östra
19403: strikten anvisningar och planeringsramar för        området tili Kumo och Huittinen vägmästar-
19404: utvecklande av vägmästardistrikts- och stödje-      distrikt. Säkylä stödjepunkt blir sidostation.
19405: punktsnätet åren 1991-2000 och ålade distrik-       Enligt planerna skall ändringen genomföras
19406: ten att utarbeta planer före utgången av maj        från och med början av år 1990. Såsom nämn-
19407: månad innevarande år. Planerna har sålunda          des i början har beslut härom ännu inte fattats
19408: ännu inte behandlats inom väg- och vatten-          vid väg- och vattenbyggnadsstyrelsen.
19409: byggnadsstyrelsen, inte heller har beslut fattats
19410: om dem.                                                Av statens alla centrala ämbetsverk förvän-
19411:    Målet för utvecklandet av vägmästardistrikts     tas produktiv och ekonomisk verksamhet. Då
19412: och stödjepunktsnätet är att höja den interna       väg- och vattenbyggnadsverket förverkligar
19413: produktiviteten genom att minska sådana kost-       detta och utvecklar vägmästardistrikten tiliser
19414: nader för förvaltning och fastigheter som är en     verket, att tillgången till sådan service som
19415: följd av de talrika stödjepunkterna. Åtgärden       gäller skötseln av vägnätet inte försämras.
19416: har inte någon inverkan på den tiligången till
19417: service som gäller väghållningen. Väghållnings-        Då det är fråga om ett icke slutbehandlat
19418: servicen (kvalitetsnivå och tidsplanering av        ärende även på riksomfattande nivå och beslu-
19419: skötseln) bestäms för de enskilda vägarna en-       ten om antalet vägmästardistrikt och distrik-
19420: ligt vägens betydelse ur trafikmässig synpunkt      tens gränser enligt gällande stadganden fattas
19421: och enligt trafikmängden, varvid stödjepunk-        av väg- och vattenbyggnadsstyrelsen, är det
19422: ternas kvalitet eller lägen inte är avgörande. De   inte motiverat eller möjligt att inom trafikmi-
19423: olika slagen av trafik och de olika fordons-        nisteriet dessvidare ta ställning tili den i spörs-
19424: gruppernas behov samt regionala väderleksfak-       målet nämnda frågan om ett enskilt vägmästar-
19425: torer beaktas vid planeringen.                      distrikt.
19426: 
19427:     Helsingfors den 31 mars 1988
19428: 
19429:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
19430:                                              1988 vp.
19431: 
19432: Kirjallinen kysymys n:o 111
19433: 
19434: 
19435: 
19436: 
19437:                                  Vistbacka ym.: Rintamaveteraanien kuntootusmäärärahojen li-
19438:                                     säämisestä
19439: 
19440: 
19441:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19442: 
19443:    Rintamaveteraanien kuntoutusta on toteutet-     markkaa ja vaikeavammaisen kuntoutus peräti
19444: tu lakien ja asetuksien mukaan niin laitos- kuin   6 930 markkaa. Avokuntoutuskustannukset
19445: avokuntoutuksenakin. Kuntootuksen tarkoi-          ovat tätä tasoa oleellisesti pienemmät.
19446: tuksena on ollut rintamaveteraanien työ- ja           Useat veteraanit eivät halua joko perhe- tai
19447: toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen.        muista syistä käyttää laitoskuntoutuspalveluja.
19448:   Kuntoutuksen ohjauksesta ja kuntoutuksen         Sen sijaan he toivoisivat pääsevänsä kotoa
19449: hyväksymisestä ja kuntoutukseen osallistumi-       käsin tapahtuvaan avokuntoutukseen. Tällä
19450: sesta aiheutuvien kustannusten ja matkakor-        hetkellä tämä ei ole kuitenkaan riittävässä
19451: vausten suorittamisesta aiheutuvat tehtävät        määrin mahdollista, koska avokuntoutukseen
19452: kuuluvat lähinnä tapaturmaviraston, kuntien        varatut määrärahat ovat liian pienet. Tästä
19453: terveyslautakuntien ja Kansaneläkelaitoksen        kaikesta seuraa se, että useat veteraanit jäävät
19454: tehtäviin. Tapaturmaviraston tehtävistä sääde-     täysin vaille kuntoutusta, koska he eivät halua
19455: tään tarkemmin asetuksella.                        laitoskuntoutukseen eikä heillä ole mahdolli- .
19456:    Kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset          suutta päästä avokuntoutukseen.
19457: suorittaa tapaturmavirasto laitoshoitona annet-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19458: tavan kuntootuksen osalta. A vosairaanhoidos-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
19459: sa annettavasta kuntoutuksesta aiheutuvat kus-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
19460: tannukset asianomaisille laitoksille suorittaa     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19461: terveyslautakunta, joka puolestaan saa tarvit-     sen:
19462: tavat varat tapaturmavirastolta.
19463:    Rintamaveteraanien kuntoutusta annettiin                  Onko Hallitus tietoinen, että nykyi-
19464: aluksi kylpylälaitoskuntoutuksena. Myöhem-                nen sotaveteraanien kuntootusmäärära-
19465: min kuntoutustoimintaan on mukaan tullut                  hojen suhteellinen jako laitos- ja avo-
19466: myös kunnissa tapahtuva avokuntoutus. Avo-                kuntoutusmäärärahojen kesken on lii-
19467: kuntoutuksen määrää on lisätty vuosittain kas-            kaa painottunut laitoskuntoutuksen pii-
19468: vaneen määrärahan puitteissa, koska on ha-                riin ja tämä aiheuttaa sen, että veteraa-
19469: vaittu sen tuomat selkeät edut. Tällä hetkellä            nit, jotka eivät halua laitoskuntoutus-
19470: kuntoutuksesta tapahtuu noin 3/4 laitoskun-               ta, jäävät kokonaan kuntoutusta vaille
19471: toutuksena ja noin 114 avokuntoutuksena.                  riittävien avokuntoutusmäärärahojen
19472: Verrattaessa kustannuksia voidaan todeta lai-             puuttuessa, ja
19473: toskuntoutuksen olevan huomattavasti kalliim-                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
19474: pi vaihtoehto. Saatujen tietojen mukaan nor-              sotaveteraanien avokuntoutusmäärära-
19475: maali veteraanin 14 vuorokauden kuntoutus                 hojen lisäämiseksi oleellisesti nykyises-
19476: esim. Ruissalossa ja Naantalissa maksaa 5 068             tään?
19477: 
19478:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1988
19479: 
19480:                      Raimo Vistbacka                       Tina Mäkelä
19481:                      Lea Mäkipää                           Heikki Riihijärvi
19482: 
19483: 
19484: 
19485: 280316R
19486: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 111
19487: 
19488: 
19489: 
19490: 
19491:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19492: 
19493:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tapaturmavirasto antaa vuosittain ohjeet
19494: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      rintamaveteraanien kuntoutuksen järjestämi-
19495: olette 4 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         sestä. Ohjeissaan tapaturmavirasto antaa kun-
19496: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       nille kiintiön siitä, kuinka monta henkilöä
19497: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kunta voi lähettää laitos- tai avokuntoutuk-
19498: edustaja Vistbackan ym. näin kuuluvasta kir-       seen. Kiintiöt annetaan myös kuntoutusjakson
19499: jallisesta kysymyksestä n:o 111:                   pituudesta. Laitoskuntoutuksen osalta tapatur-
19500:                                                    mavirasto myös sopii laitosten kanssa hoitopäi-
19501:           Onko Hallitus tietoinen, että nykyi-     vän hinnat ja antaa laitoksille kiintiön. Vuoden
19502:        nen sotaveteraanien kuntoutusmäärära-       1988 ohjeiden mukaan kunnat lähettävät kiin-
19503:        hojen suhteellinen jako laitos- ja avo-     tiöstään 4/5 laitoskuntoutukseen ja 115 avo-
19504:        kuntoutusmäärärahojen kesken on lii-        kuntoutukseen.
19505:        kaa painottunut laitoskuntoutuksen pii-        Kuntoutus on ollut hyvin laitoskeskeistä.
19506:        riin ja tämä aiheuttaa sen, että veteraa-   Veteraanikuntoutus alkoi pelkkänä laitoskun-
19507:        nit, jotka eivät halua laitoskuntoutus-     toutuksena. Rintamaveteraanien keskuudessa
19508:        ta, jäävät kokonaan kuntoutusta vaille      on laitoskuntoutus huomattavasti suositumpaa
19509:        riittävien avokuntoutusmäärärahojen         kuin avokuntoutus, ja eräissä kunnissa on ollut
19510:        puuttuessa, ja                              vaikeuksia saada avokuntoutuskiintiötä käyte-
19511:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      tyksi. Osaksi tämä johtuu siitä, että avokun-
19512:        sotaveteraanien avokuntoutusmäärära-        toutus sisällöltään ei vastaa laitoksessa järjes-
19513:        hojen lisäämiseksi oleellisesti nykyises-   tettävää ohjelmaa. Avokuntoutus annetaan yk-
19514:        tään?                                       sityisissä fysikaalisissa hoitolaitoksissa. Kun-
19515:                                                    toutusjakson sisällön kehittäminen on tällöin
19516:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vaikeaa.
19517: vasti seuraavaa:                                      Veteraanikuntoutuksen järjestämiseen liittyy
19518:    Rintamaveteraaneilla on mahdollisuus pääs-      eräitä muitakin ongelmia, muun muassa laitos-
19519: tä kuntoutukseen rintamaveteraanien kuntou-        kuntoutuksen sisällön kehittäminen sekä kun-
19520: tuksesta annetun lain (60/83) nojalla. Kuntou-     toutuksen järjestämiseen ja päätöksentekoon
19521: tuksen tarkoituksena on rintamaveteraanin          liittyviä seikkoja. Näihin on kiinnittänyt huo-
19522: työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja säilyttä-     mionsa sosiaali- ja terveysministeriön asettama
19523: minen. Kuntoutukseen otettavat hyväksyy rin-       veteraanikuntoutustyöryhmä, joka muistios-
19524: tamaveteraanin asuinkunnan terveyslautakun-        saan 31.5.1987 (1987:23) ehdotti rintamavete-
19525: ta. Ohjeet kuntoutuksen järjestämisestä antaa      raanien kuntoutuksesta annettua lakia muutet-
19526: tapaturma virasto.                                 tavaksi muun muassa niin, että järjestelmää
19527:    Rintamaveteraaneja on maassamme runsaat         jäykistävistä kiintiöistä luovuttaisiin. Työryh-
19528: 300 000, joista runsaat 40 000 on sotainvalide-    mä ehdotti myös, että päätöksen kuntoutukses-
19529: ja. Sotainvalidit pääsevät kuntoutukseen soti-     ta tekisi terveyskeskuksen lääkäri terveyslauta-
19530: lasvammalain (404/ 48) nojalla. Rintamavete-       kunnan sijasta vastaavasti kuin ns. yleisten
19531: raanikuntoutusta on järjestetty vuodesta 1977      järjestelmienkin kautta järjestettävässä kun-
19532: lukien. Kuntoutukseen on päässyt tähän men-        toutuksessa.
19533: nessä noin 80 000 rintamaveteraania. Vuoden           Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistel-
19534: 1988 tulo- ja menoarviossa on tarkoitukseen        laan ehdotusten mukaista rintamaveteraanien
19535: varattu 100 miljoonaa markkaa.                     kuntoutuksesta annetun lain muuttamista.
19536: 
19537:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1988
19538: 
19539:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
19540:                                        1988 vp. -      KK n:o 111                                      3
19541: 
19542: 
19543: 
19544: 
19545:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19546: 
19547:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Olycksfalisverket utfärdar årligen anvis-
19548: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            ningar om ordnandet av rehabilitering av
19549: av den 4 mars 1988 tili vederbörande medlem            frontveteraner. I sina anvisningar ger olycks-
19550: av statsrådet översänt avskrift av följande av         falisverket kommunerna en kvot för hur
19551: riksdagsman Vistbacka m.fl. undertecknade              många personer kommunen kan skicka tili
19552: spörsmål nr 111 :                                      anstaltsrehabilitering eller rehabilitering inom
19553:                                                        den öppna vården. Det ges också kvoter i fråga
19554:            Är Regeringen medveten om att den           om rehabiliteringsperiodens längd. Beträffande
19555:        nuvarande proportionelia fördelningen           anstaltsrehabiliteringen kommer olycksfallswr-
19556:        av rehabiliteringsanslagen för krigsvete-       ket också överens med anstalterna om priserna
19557:        raner mellan anslag för anstaltsrehabili-       för vårddagarna och · bestämmer kvoter för
19558:        tering och rehabilitering inom den öpp-         anstalterna. Enligt anvisningarna för år 1988
19559:        na vården har koncentrerats för mycket          skickar kommunerna 4/5 av sin kvot tili an-
19560:        tili anstaltsrehabiliteringen och att detta     staltsrehabilitering och 115 tili rehabilitering
19561:        har lett tili att de veteraner som inte vili    inom den öppna vården.
19562:        ha anstaltsrehabilitering helt blir utan
19563:        rehabilitering då det råder brist på an-           Rehabiliteringen har varit mycket an-
19564:        slag för rehabilitering inom den öppna          staltscentrerad. Till en början rehabiliterades
19565:        vården, och                                     veteraner enbart vid anstalter. Bland frontvete-
19566:                                                        ranerna är anstaltsrehabilitering betydligt po-
19567:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
19568:                                                        pulärare än rehabilitering inom den öppna
19569:        ta för att väsentligt öka anslaget för
19570:                                                        vården och i vissa kommuner har det varit
19571:        rehabilitering inom den öppna vården
19572:                                                        svårt att fylla kvoten för rehabiliteringen inom
19573:        för krigsveteraner, jämfört med det nu-
19574:                                                        den öppna vården. Detta beror delvis på att
19575:        varande beloppet?
19576:                                                        rehabiliteringen inom den öppna vården tili sitt
19577:                                                        innehåll inte motsvarar det program som ord-
19578:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           nas i anstalterna. Den öppna rehabiliteringen
19579: samt anföra följande:                                  ges i privata fysikaliska vårdanstalter. Det är
19580:    Frontveteraner har möjlighet att få rehabili-       härvid svårt att utveckla innehållet i rehabilite-
19581: tering med stöd av lagen om rehabilitering av          ringsperioden.
19582: frontveteraner (60/83). Syftet med rehabilite-            Det anknyter sig vissa andra problem tili
19583: ringen är att främja och upprätthålia frontve-         ordnandet av rehabiliteringen av veteraner,
19584: teranernas arbets- och funktionsförmåga. Häl-          bl.a. utvecklandet av innehållet i anstaltsreha-
19585: sovårdsnämnden i den kommun där frontvete-             biliteringen samt faktorer som hör ihop med
19586: ranen är bosatt godkänner dem som skall få             ordnandet av rehabiliteringen och med besluts-
19587: rehabilitering. Olycksfalisverket utfärdar an-         fattandet. Den arbetsgrupp för rehabilitering
19588: visningar om ordnandet av rehabiliteringen.            av veteraner som tilisatts av social- och hälso-
19589:    Det finns drygt 300 000 frontveteraner i vårt       vårdsministeriet har fäst uppmärksamhet vid
19590: land, av vilka drygt 40 000 är krigsinvalider.         dessa faktorer. Den föreslog i sin promemoria
19591: Krigsinvaliderna får rehabilitering med stöd av        31.5.1987 (1987:23) att lagen om rehabilitering
19592: Iagen om skada, ådragen i militärtjänst (404/          av frontveteraner ändras bl.a. så att de kvoter
19593: 48). Rehabilitering av frontveteraner har ord-         som gör systemet stelt slopas. Arbetsgruppen
19594: nats sedan år 1977. Ca 80 000 frontveteraner           föreslog också att beslutet om rehabilitering
19595: har rehabiliterats hittills. I statsförslaget för år   skall fattas av en läkare vid hälsovårds-
19596:  1988 har för ändamålet reserverats 100 miljo-         centralen i stället för av hälsovårdsnämnden på
19597: ner mark.                                              motsvarande sätt som beträffande rehabilite-
19598: 4                                  1988 vp. -   KK n:o 111
19599: 
19600: ring som ordnas genom de s.k. allmänna syste-      1 social- och hälsovårdsministeriet bereds en
19601: men.                                            ändring av lagen om rehabilitering av frontve-
19602:                                                 teraner, som överensstämmer med förslagen.
19603: 
19604:     Helsingfors den 6 april 1988
19605: 
19606:                                                                     Minister Tarja Halonen
19607:                                              1988 vp.
19608: 
19609: Grjallinen kysymys n:o 112
19610: 
19611: 
19612: 
19613:                                  Heikkinen ym.: Asumistuen tuloperusteiden määrittelystä maa-
19614:                                     talousyrittäjien osalta
19615: 
19616: 
19617:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19618: 
19619:    Asumistukilakia muutettiin 13.2.1987 anne-          Maatalouden tuotantokustannukset on arvi-
19620: :ulla lailla (154/87). Muutos tuli voimaan syys-    oitu kahdeksi kolmasosaksi maatalouden brut-
19621: mun alusta 1987. Asuntohallitus on antanut          totulosta, mikä vastaa pienten ja keskisuurien
19622: mnnille suositukset asumistukiasioiden käsitte-     nautakarjatilojen tilastollista keskiarvoa. Las-
19623: ystä 12. elokuuta 1987 (Asuntohallitus, ohje-       kentatapa, josta voidaan poiketa vain tuotan-
19624: ldrja F1.1, elokuu 1987).                           tosuunnan muutoksissa, ei perustu todelliseen
19625:    Asumistuen saamisen edellytyksiä ja tuen         tuloon. Se ei ota lainkaan huomioon esimer-
19626: ;uuruutta määriteltäessä tarkastellaan mm. tu-      kiksi maantieteellisiä tuotantoeroja ja eri tilo-
19627: loja, varallisuutta ja asumismenoja. Asumis-        jen erilaista, mm. velkaantuneisuudesta johtu-
19628: tuen saamisen edellytyksenä on, " ... ettei ruo-    vaa taloudellista tilannetta. On tiedossa ta-
19629: kakuntaan kuuluville henkilöille kunnallisvero-     pauksia, joissa asumistukilain 10 §:n 2 mo-
19630: tuksessa määrättyjen veroäyrien luku yhteensä       mentin nojalla asumistuki on vahvistettu mer-
19631: ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa        kittävästi pienemmäksi kuin todellinen tulo
19632: määrää; ... ''. Verotustiedot tarkistetaan hake-    edellyttäisi. Tilastolliseen keskiarvoon perus-
19633: mukseen liitetystä verotustodistuksesta tai ve-     tuva laskentatapa on epäoikeudenmukainen
19634: roluettelosta.                                      heikosti kannattavien tilojen osalta, joille tuki
19635:    Palkansaajien osalta menettely on selkeä ja      olisi nimenomaan tarpeellinen.
19636: riidaton. Liikkeenharjoittajan tai ammatinhar-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19637: joittajan osalta tulee palkkatulojen lisäksi sel-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
19638: vittää myös liikkeen- tai ammatinharjoittami-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
19639: sesta muutoin saatava tulo tuloslaskelman, ta-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19640: seiden ja tarvittaessa erillisen tuloselvityksen    sen:
19641: avulla. Myös liikkeen- tai ammatinharjoittajan
19642: osalta laskentaperusteet perustuvat todellisiin
19643:                                                              Onko Hallitus tietoinen asumistuen
19644: tuloihin ja varallisuuteen.
19645:                                                            tuloperusteiden määrittelyn epämääräi-
19646:    Maatalousyrittäjän osalta arvioidaan kuu-               syydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta
19647: kausitulo ottamalla tulona huomioon yksi kol-              maatalousyrittäjien osalta, ja
19648: masosa edellisen vuoden maatalousbruttotulos-
19649: ta ja metsän puhdas tulo. Tähän lisätään                         aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19650: mahdolliset pinta-alalisät ja muut mahdolliset                siin asian korjaamiseksi niin, että myös
19651: tuet. Saatu summa jaetaan kahdellatoista kuu-                 viljelijöitten todellinen tulo olisi asu-
19652: kausitulojen selvittämiseksi.                                 mistuen myöntämisen perusteena?
19653: 
19654:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1988
19655: 
19656:           Kauko Heikkinen           Tellervo Renko           Eino Siuruainen
19657:           Jukka Vihriälä            Aapo Saari               Esko Jokiniemi
19658:           Annikki Koistinen         Jorma Huuhtanen          Pekka Puska
19659:           Heikki Kokko              Mauri Pekkarinen         Pauli Saapunki
19660:           Tytti Isohookana-Asunmaa Pirkko Ikonen             Kimmo Sasi
19661:           Juho Sillanpää            Matti Väistö             Mirja Ryynänen
19662:                      Seppo Pelitari                  Kalle Röntynen
19663: 
19664: 
19665: 280370A
19666: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 112
19667: 
19668: 
19669: 
19670: 
19671:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19672: 
19673:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lanteita varten. On kuitenkin korostettava, että
19674: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      suositukset eivät sido kuntia, vaan kunnat
19675: olette 1 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         voivat niistä poiketa, jos ne näyttävät yksittäis-
19676: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tapauksessa johtavan kohtuuttamaan lopputu-
19677: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      lokseen.
19678: edustaja Heikkisen ym. näin kuuluvasta kirjal-        Mitä tulee asuntohallituksen antaman suosi-
19679: lisesta kysymyksestä n:o 112:                      tuksen sisältöön, on maatalousyrittäjien tulo-
19680:                                                    jen määrittelyyn vaikuttanut se havainto, että
19681:           Onko Hallitus tietoinen asumistuen
19682:        tuloperusteiden määrittelyn epämääräi-      eri vuosien tulokset ja siihen perustuen veroäy-
19683:        syydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta        rien määrät voivat yrittäjillä huomattavastikin
19684:        maatalousyrittäjien osalta, ja              vaihdella. Asumistukea myönnettäessä pitäisi
19685:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     voida ottaa huomioon se tulotaso, joka yritys-
19686:        siin asian korjaamiseksi niin, että myös    toiminnasta on pidemmällä aikavälillä saata-
19687:        viljelijöitten todellinen tulo olisi asu-   vissa. Erityisesti on vierastettu sitä, että asu-
19688:        mistuen myöntämisen perusteena?             mistuen määrä kasvaisi sen vuoksi, että yrityk-
19689:                                                    sen verotuksellinen tulos jää pieneksi yrityksen
19690:                                                    uusien hankintojen tai investointien vuoksi.
19691:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Näin ollen on päädytty siihen, että tulojen
19692: vasti seuraavaa:                                   määrittelyssä niin maatalous- kuin muidenkin
19693:    Asumistukea myönnettäessä tuen tarpeen ar-      yrittäjien kohdalla on vertailuperusteena käy-
19694: vioinnin lähtökohtana ovat hakijaruokakun-         tetty myös keskimääräistietoja.
19695: nalle määrätyt veroäyrit. Jos ruokakunnan tu-         Suositusta ensimmäisen kerran annettaessa
19696: lot ovat kuitenkin verotuksen jälkeen pysyvästi    vuonna 1981 päädyttiin maataloustilastojen
19697: muuttuneet, käytetään tulotasotietaina hake-       avulla siihen, että nautakarjavaltaisilla tiloilla
19698: misajankohdan mukaisia kuukausituloja. Tu-         maatalouden bruttotulosta otettiin huomioon
19699: lojen muutosten arviointi tapahtuu asuntohalli-    35 prosenttia, minkä lisäksi tulona otettiin
19700: tuksen vahvistamien ns. tulovertailutaulukoi-      huomioon oman käytön osuutena 3 500 mark-
19701: den avulla.                                        kaa vuodessa sekä metsätalouden puhdas tuot-
19702:    Asumistukilaissa ja asumistukiasetuksessa       to. Nykyistä suositusta on lievennetty siten,
19703: on periaatteena se, että ruokakunnan kaikki        että tulona otetaan huomioon vain yksi kol-
19704: pysyviksi katsottavat tulot luetaan mukaan         masosa maatalouden bruttotulosta ja metsäta-
19705: kuukausituloihin. Poikkeuksena ovat ainoas-        louden puhdas tulo. Tällöin tuotantokustan-
19706: taan alivuokralaisilta saadut vuokratulot ja       nukset on arvioitu keskimäärin kahdeksi kol-
19707: eräät asumistukiasetuksessa luetellut verova-      masosaksi maatalouden bruttotulosta, mikä
19708: paat tulot. Tarkempia säännöksiä kuukausitu-       vastaa pienten ja keskisuurten nautakarjatilo-
19709: lojen määrittelemiseksi ei laissa ja asetuksessa   jen tilastollista keskiarvoa. Suositusta on käy-
19710: ole.                                               tännössä sovellettu varsin tarkasti lähinnä sen
19711:    Tavallisten palkansaajien kuukausitulojen       vuoksi, että se on yleensä johtanut kohtuulli-
19712: määrittelyssä ei periaatteessa ole ongelmia,       seen tulokseen. Tässä yhteydessä on syytä to-
19713: vaan tulot ovat yleensä selvitettävissä työnan-    deta, että alle 10 peltohehtaarin tilojen, jotka
19714: tajalta saatavasta palkkatodistuksesta. Sen si-    muodostavat yli puolet tilojen kokonaismää-
19715: jaan yrittäjien kuten esimerkiksi maatalousyrit-   rästä, keskimääräinen puhdas tulo on sillä
19716: täjien kuukausitulojen määrittely on käytän-       tasolla, että ruokakunta saa tulojen perusteella
19717: nössä ollut varsin ongelmallista. Hakijoiden       lähes täysimääräistä asumistukea.
19718: tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi asunto-          Maatalousyrittäjien tulojen määrittelyä kos-
19719: hallitus on antanut kunnissa tapahtuvan pää-       kevat kysymykset ovat tulleet aikaisempaa
19720: töksenteon tueksi suosituksia näitä ongelmati-     enemmän esille syksyllä 1987, koska maata-
19721:                                      1988 vp. -     KK n:o 112                                    3
19722: 
19723: loutta viime vuonna kohdannut kato on ai-           mista maatalouden tukijärjestelmien kautta
19724: heuttanut taloudellista ahdinkoa. Kun tämä          vastaavasti kuin esimerkiksi työttömyydestä ai-
19725: ahdinko ei ole aiheutunut asumismenojen nou-        heutunutta tulotason alenemista korvataan
19726: susta, korvataan tätä tulotason tilapäistä alene-   työttömyysavustuksella eikä asumistuella.
19727: 
19728:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1988
19729: 
19730:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
19731: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 112
19732: 
19733: 
19734: 
19735: 
19736:                               Till Riksdagens Herr Talman
19737: 
19738:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        det i kommunerna. Det måste dock framhållas
19739: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         att rekommendationerna inte binder kommu-
19740: av den 1 mars 1988 tili vederbörande medlem         nerna, utan de kan göra undantag från dessa
19741: av statsrådet översänt avskrift av följande av      om de i ett enskilt fall förefaller leda tili ett
19742: riksdagsman Heikkinen m.fl. undertecknade           oskäligt slutresultat.
19743: spörsmål nr 112:                                       Vad innehållet i bostadsstyrelsens rekom-
19744:            Är Regeringen medveten om att be-        mendation beträffar har den iakttagelsen att
19745:        stämmandet av inkomstgrunderna för           resultaten från olika år och det antal skattören
19746:        bostadsbidrag för lantbruksföretagare        som baserar sig på dem kan variera avsevärt
19747:        är dunkelt och orättvist och ämnar           för företagarna inverkat på fastställandet av
19748:        Regeringen vidta åtgärder för att rätta      lantbruksföretagarnas inkomster. Vid beviljan-
19749:        tili saken så, att även odlarnas verkliga    det av bostadsbidrag borde den inkomstnivå
19750:        inkomst utgör grunden för beviljandet        som på längre sikt kan erhållas för företags-
19751:        av bostadsbidrag?                            verksamheten kunna beaktas vid beviljandet av
19752:                                                     bostadsbidrag. Man har speciellt försökt und-
19753:                                                     vika att bostadsbidragets belopp ökar på grund
19754:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        av att företagets beskattningsresultat blir lågt
19755: samt anföra följande:                               tili följd av företagets nyanskaffningar och
19756:    Vid beviljandet av bostadsbidrag ligger mat-     investeringar. Således har man stannat för att i
19757: lagets skattören tili grund för bedömningen av      inkomstbestämningen för såväl lantbruks- som
19758: behovet av bidrag. Om matlagets inkomster           andra företagares del såsom jämförelsegrund
19759: varaktigt har förändrats efter beskattningen,       använda även genomsnittsuppgifter.
19760: används dock månadsinkomsterna vid ansök-              Då rekommendationen gavs första gången år
19761: ningstidpunkten som inkomstnivå. Bedöm-             1981 var resultatet att man, med hjälp av
19762: ningen av inkomstförändringarna sker med            lantbruksstatistiken, för de lägenheter som i
19763: hjälp av s.k. inkomstjämförelsetabeller, vilka      huvudsak höll nötboskap beaktade 35 Ofo av
19764: fastställts av bostadsstyrelsen.                    bruttoinkomsten, varutöver som inkomst beak-
19765:    1 lagen om bostadsbidrag och i förordningen      tades 3 500 mk per år såsom andel för egen
19766: om bostadsbidrag är principen den att matla-        användning samt nettoinkomsten av skogs-
19767: gets alla bestående inkomster räknas med i          bruk. Den nuvarande rekommendationen har
19768: månadsinkomsterna. Undantag utgör endast            lindrats så, att endast en tredjedel av lantbru-
19769: inkomster av underhyresgäster och vissa             kets bruttoinkomster och nettoinkomsten från
19770: skattefria inkomster som nämns i förordningen       skogsbruk beaktas som inkomst. Härvid har
19771: om bostadsbidrag. Närmare stadganden om             produktionskostnaderna uppskattats tili i ge-
19772: fastställandet av månadsinkomsterna finns inte      nomsnitt två tredjedelar av lantbrukets brutto-
19773: i lagen eller förordningen.                         inkomst, vilket statistiskt sett motsvarar medel-
19774:    Vid fastställandet av månadsinkomsterna för      talet för små och medelstora lägenheter med
19775: vanliga löntagare existerar det i princip inte      nötboskap. Rekommendationen har i prakti-
19776: några problem, utan inkomsterna kan i all-          ken tiliämpats synnerligen noggrant, närmast
19777: mänhet fås ur det löneintyg som erhålls av          på grund av att den i allmänhet lett tili ett
19778: arbetsgivaren. Däremot har fastställandet av        skäligt resultat. 1 detta sammanhang är det
19779: månadsinkomsterna för företagare, t.ex. för         skäl att konstatera att den genomsnittliga brut-
19780: lantbruksföretagare i praktiken varit pro-          toinkomsten för lägenheter med mindre än 10
19781: blematiskt. 1 syfte att trygga en rättvis behand-   hektar åkerareal, vilka svarar för mer än hälf-
19782: ling av sökandena har bostadsstyrelsen, med         ten av det totala antalet lägenheter, är på en
19783: tanke på dessa problematiska situationer, gett      sådan nivå att matlaget på basen av inkomst-
19784: rekommendationer som stöd för beslutsfattan-        erna får bostadsbidrag tili nästan fullt belopp.
19785:                                     1988 vp. -   KK n:o 112                                     5
19786: 
19787:   Frågor som gäller fastställandet av inkomst-   av ökade boendeutgifter, ersätts denna tillfälli-
19788: erna för lantbruksföretagare har mera än tidi-   ga nedgång i inkomstnivån genom lantbrukets
19789: gare tagits upp tili behandling hösten 1987,     stödsystem på samma sätt som t.ex. en ned-
19790: eftersom den missväxt som i fjol drabbade        gång i inkomstnivån som föranletts t.ex. av
19791: lantbruket har förorsakat ekonomiska pro-        arbetslöshet ersätts med arbetslöshetsbidrag
19792: blem. Eftersom dessa problem inte är en följd    och inte med bostadsbidrag.
19793: 
19794:     Helsingfors den 12 april 1988
19795: 
19796:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
19797:                         j
19798:                        j
19799:                       j
19800:                      j
19801:                     j
19802:                    j
19803:                   j
19804:                  j
19805:                 j
19806:                j
19807:               j
19808:              j
19809:             j
19810:            j
19811:           j
19812:          j
19813:         j
19814:        j
19815:       j
19816:      j
19817:     j
19818:    j
19819:   j
19820:  j
19821: j
19822:                                              1988 vp.
19823: 
19824: Kirjallinen kysymys n:o 113
19825: 
19826: 
19827: 
19828: 
19829:                                 Isohookana-Asunmaa ym.: Korkeakoulujen lehtoreiden tutki-
19830:                                    musmahdollisuuksien parantamisesta
19831: 
19832: 
19833:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19834: 
19835:    Korkeakoulujen kehittämislain ja korkea-        musmahdollisuuksien lisäämiseen. Päätöksen
19836: koululaitoksen kehittämisestä vuonna 1986 an-      mukaan " ... lisätään korkeakoulujen mahdol-
19837: netun valtioneuvoston periaatepäätöksen pää-       lisuuksia itse päättää niille osoitettujen määrä-
19838: ajatus on tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen        rahojen käytöstä ja että opettajien työvelvolli-
19839: kehittäminen sekä tutkimusta palveleyien mää-      suudet määritellään nykyistä joustavammin".
19840: rärahojen lisääminen. Tavoite on oikea: kor-       Vaikka opetusministeriö on tiettävästi asetta-
19841: keakoululaitoksen tehtävänä on tieteellisen tut-   nut virkamiestyöryhmän selvittämään yliassis-
19842: kimuksen harjoittaminen ja tutkimukseen liit-      tenttien, dosenttien ja lehtorien asemaa ja teh-
19843: tyvän korkeimman opetuksen antaminen. Elä-         täviä, ei lehtorien tutkimusmahdollisuuksien
19844: vän tiedeyhteisön voima myös opetuksessa ja        avaamisessa näyttäisi tapahtuvan merkittäviä
19845: tutkijakoulutuksessa liittyy nimenomaan tutki-     parannuksia. Laaja lehtorikunta odottaa kärsi-
19846: mukseen ja opettajien omaan tutkimustyöhön.        mättömänä hallitukselta toimenpiteitä.
19847:    Korkeakoulujen lehtoraatit on rajattu puh-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19848: taiksi opetusviroiksi vuonna 1968 ns. Takalan      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
19849: komitean mietinnön pohjalta. Peräti noin puo-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
19850: let korkeakoulujen vakinaisesta opetuksesta ta-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19851: pahtuu lehtorien voimin. Tilanne on epätyy-        sen:
19852: dyttävä niin korkeakoulujen toiminta-ajatuk-
19853: sen kuin lehtorienkin kannalta.                              Aikooko Hallitus jo ensi vuoden
19854:    Valtioneuvoston päätökseen korkeakoululai-             tulo- ja menoarviossa luoda korkea-
19855: toksen kehittämisestä vuosina 1988-1991 si-               koulujen lehtoreille tutkimusmahdolli-
19856: sältyy epäsuora viittaus myös lehtorien tutki-            suudet?
19857: 
19858:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1988
19859: 
19860:           Tytti Isohookana-Asunmaa       Aino Pohjanoksa                Erkki Pulliainen
19861:           Martti Tiuri                   Erkki Pystynen                 Pekka Puska
19862:                                          Gustav Björkstrand
19863: 
19864: 
19865: 
19866: 
19867: 280358M
19868: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 113
19869: 
19870: 
19871: 
19872: 
19873:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19874: 
19875:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     suuksiin tukea myös lehtoreiden tutkimushank-
19876: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     keita. Lehtorin työvelvollisuuteen ei tällä het-
19877: olette kirjeellänne 1 päivänä maaliskuuta 1988    kellä kuulu tutkimustyö. Opetusministeriö on
19878: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-     9.12.1987 asettanut työryhmän, jonka tehtävä-
19879: nen vastattavaksi kansanedustaja lsohookana-      nä on selvittää muun muassa lehtoreiden ase-
19880: Asunmaan ym. kirjallisen kysymyksen n:o 113:      ma, tehtävät ja tarve korkeakouluissa. Työryh-
19881:                                                   män tulee saada työnsä päätökseen 31.12.1988
19882:           Aikooko Hallitus jo ensi vuoden         mennessä.
19883:        tulo- ja menoarviossa luoda korkea-
19884:        koulujen lehtoreille tutkimusmahdolli-        Hallitus on päätöksissään lähtenyt siitä, että
19885:        suudet?                                    opettajien työvelvollisuudet määritellään ny-
19886:                                                   kyistä joustavammin. Tämän tavoitteen edistä-
19887:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       miseksi opetusministeriö on pyrkinyt siihen,
19888: taen seuraavaa:                                   että korkeakoulunopettajien työvelvollisuuksia
19889:                                                   voitaisiin kokeilla eräissä korkeakouluissa il-
19890:    Korkeakoulujen lisääntyvät määrärahat on
19891:                                                   man erityisiä rajoituksia. Kokeilussa olisi mah-
19892: tarkoitettu erityisesti tutkimuksen ja tutkijan
19893:                                                   dollisuus tarkastella muun muassa lehtorien
19894: koulutuksen edistämiseen. Näin ollen niillä on
19895:                                                   työvelvollisuuden    kehittämistarpeita myös
19896: tarkoitus parantaa myös korkeakoulujen lehto-
19897:                                                   mahdollisen tutkimusvelvollisuuden osalta.
19898: reiden tutkimusmahdollisuuksia ja heidän tie-
19899:                                                   Tällaisesta kokeilusta onkin nyttemin sovittu
19900: teellisen jatkokoulutuksensa edellytyksiä. Tä-
19901:                                                   1.3.1988 voimaan tulleessa valtion virkaehtoso-
19902: män ohella korkeakoulubudjettiin on sisältynyt
19903:                                                   pimuksessa.
19904: erityinen palkkausmääräraha, jolla lehtoreita
19905: on voitu määräajaksi vapauttaa muista tehtä-         Korkeakoulujen      lehtoreiden    tutkimus-
19906: vistä tieteellisen jatkokoulutukseen.             mahdollisuuksien parantaminen ei ole ensi si-
19907:    Korkeakoulujen       lehtoreiden   tutkimus-   jaisesti tulo- ja menoarviossa tehtävä ratkaisu,
19908: mahdollisuuksien parantaminen liittyy olennai-    kuten kysymyksessä annetaan ymmärtää, vaan
19909: sesti sekä lehtorin työvelvollisuuteen korkea-    työvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on
19910: koulussa että Suomen Akatemian mahdolli-          sovittu, säädetty tai määrätty.
19911: 
19912:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
19913: 
19914:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
19915:                                      1988 vp. -      KK n:o 113                                      3
19916: 
19917: 
19918: 
19919: 
19920:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19921: 
19922:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          potentiella stöd till lektorernas forskningspro-
19923: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          jekt. 1 en lektors arbetsskyldighet ingår för
19924: av den 1 mars 1988 tili vederbörande medlem          närvartande inte forskningsarbete. Undervis-
19925: av statsrådet översänt en avskrift av följande       ningsministeriet har 9.12.1987 tilisatt en arbets-
19926: av riksdagsman lsohookana-Asunmaa m.fl.              grupp med uppgift att bl.a. utreda lektorernas
19927: undertecknade spörsmål nr 113:                       ställning, uppgifter och behov i högskolorna.
19928:                                                      Arbetsgruppen skall få sitt arbete slutfört före
19929:          Ämnar Regeringen redan i nästa års          31.12.1988.
19930:        budget bereda möjligheter för högsko-
19931:        lornas lektorer att bedriva forskning?           Regeringen har i sina beslut utgått från att
19932:                                                      lärarnas arbetsskyldigheter skall formuleras
19933:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         smidigare än vad som hittilis varit fallet. För
19934: följande:                                            att uppnå detta mål har undervisningsminis-
19935:                                                      teriet försökt se tili att man i vissa högskolor
19936:    Högskolornas ökande anslag är avsedda sär-
19937:                                                      gör försök med högskolelärarnas arbetsskyl-
19938: skilt för att främja forskning och forskarut-        digheter utan särskilda inskränkningar. Ett
19939: bildning. Avsikten med dem är sålunda att            försök skulle göra det möjligt att undersöka
19940: förbättra även högskolelektorernas möjligheter       bl.a. behoven av att utveckla lektorernas ar-
19941: att forska och förbättra förutsättninganta för       betsskyldigheter även med tanke på en even-
19942: deras vetenskapliga fortbildning. Parallellt         tuell forskningsskyldighet. Numera har man
19943: med detta har det i högskolebudgeten ingått ett
19944:                                                      kommit överens om ett sådant försök i det
19945: särskilt avlöningsanslag, med vilket man under
19946:                                                      statliga tjänstekollektivavtalet som trätt i kraft
19947: en viss tid har kunnat befria lektorer från          1.3.1988.
19948: andra uppgifter för att de skall kunna ägna sig
19949: åt vetenskaplig fortbildning.                          Förbättringen av högskolelektorernas forsk-
19950:    Förbättringen av högskolelektorernas möj-         ningsmöjligheter är primärt ingen budgetfråga,
19951: ligheter tili forskning anknyter i väsentlig ut-     som det antyds i spörsmålet, utan vad arbets-
19952: sträckning dels tili en lektors arbetsskyldigheter   skyldighet beträffar gäller vad som därom är
19953:    en högskola, dels tili Finlands Akademis          överenskommet, stadgat eller förordnat.
19954: 
19955:      Helsingfors den 8 april 1988
19956: 
19957:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
19958:                                               1988 vp.
19959: 
19960: Kirjallinen kysymys n:o 114
19961: 
19962: 
19963: 
19964: 
19965:                                   Apukka ym.: Työtapaturmien vähentämisestä
19966: 
19967: 
19968:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19969: 
19970:    Suomessa sattuu vuosittain n. 200 000 työta-         Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että
19971: paturmaa. Tapaturmamäärät vaihtelevat toimi-         työsuojelurikosten suureen määrään on syynä
19972: aloittain, mutta niitä on enemmän kuin useissa       kiinnijäämisen vähäinen riski ja toisaalta erit-
19973: vertailukelpoisissa maissa.                          täin alhainen rangaistustaso. Vaikka oikeus-
19974:    Työaika-, työterveyshuolto- yms. työsuojelu-      kansleri on jo vuonna 1973 antanut syyttäjille
19975: normien rikkomuksia tapahtuu runsaasti ja on         kehotuksen tehostaa työsuojelurikosten syyt-
19976: syytä olettaa, että vain osa niistä tulee ilmi       teennostoja, on varsin yleistä, ettei syytteitä
19977: viranomaistarkastuksissa.       Työsuojelurikko-     nosteta selvissäkään tapauksissa, vaan käyte-
19978: muksiin syyllistytään usein varsin lyhytnäköi-       tään rikoslaissa olevaa ns. anteeksiautopykälää
19979: sin taloudellisin houkuttimin.                       syyttämättä jättämisineen. Varsin usein myös
19980:                                                      poliisitutkinta on työsuojelurikoksissa hidasta
19981:    Tällä hetkellä rikosoikeudellisia seuraamuk-
19982:                                                      ja puutteellista.
19983: sia aiheutuu yleensä vain vakavista tapaturmis-
19984: ta. Varsin tavanomainen rangaistus jopa kuo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19985: lemaan johtaneen tapaturman osalta on 15-30          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
19986: päiväsakkoa. Pasasen työryhmä (OM 1983) on           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
19987: mm. todennut, että työsuojelurikosten rangais-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19988: tustaso on ollut epäyhtenäinen ja jäänyt eräillä     sen:
19989: aloilla suhteellisen lieväksi. Varsinkin rikoslain
19990: ulkopuolella olevien säännösten rangaistusas-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19991: teikot ovat usein riittämättömiä.                           siin työtapaturmien vähentämiseksi
19992:    Työsuojelurikokset ovat osa talousrikoksiksi             mm. tehostamalla työsuojelumääräyk-
19993: luokiteltuja rikoksia. Työsuojelumääräyksiä ri-             siä ja niistä annettujen normien valvon-
19994: kotaan usein taloudellisen edun vuoksi. Vain                taa, tiukentamalla työsuojelurikosten
19995: erittäin harvoissa tapauksissa työsuojelurikok-             rangaistustasoa sekä täsmentämällä
19996: sen kautta saatua hyötyä on syyttäjän toimesta              määräyksiä työsuojelurikoksen kautta
19997: vaadittu valtiolle menetetyksi, ja vielä harvem-            saadun taloudellisen hyödyn menettä-
19998: min näin on tuomittu.                                       miseksi valtiolle?
19999: 
20000:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1988
20001: 
20002:           Asko Apukka                   Pekka Leppänen                Raila Aho
20003: 
20004: 
20005: 
20006: 
20007: 280328E
20008: 2                                  1988 vp. -      KK n:o 114
20009: 
20010: 
20011: 
20012: 
20013:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20014: 
20015:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tapaturmien ilmoittamisessa laiminlyöntejä.
20016: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Verrattaessa esim. Suomen ja Ruotsin työtapa-
20017: olette 4 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         turmien sattumistiheyttä yli kolmen kuukauden
20018: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       työstä poissaolon aiheuttaneiden tapaturmien
20019: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      osalta on maiden välinen ero tapaturma- ja
20020: edustaja Apukan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      ammattitautitilastotoimikunnan          selvityksen
20021: sesta kysymyksestä n:o 114:                        mukaan hyvin pieni.
20022:                                                       Työsuojeluviranomaiset pyrkivät toiminnas-
20023:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20024:                                                    saan siihen, että tapaturmia voitaisiin ennakol-
20025:        siin työtapaturmien vähentämiseksi          ta ehkäistä ja vähentää. Syyskuun 1 päivänä
20026:        mm. tehostamalla työsuojelumääräyk-
20027:                                                    1988 voimaan tuleva työturvallisuuslain uudis-
20028:        siä ja niistä annettujen normien valvon-
20029:                                                    tus tarkentaa tapaturmavaarallisimpien alojen
20030:        taa, tiukentamalla työsuojelurikosten
20031:                                                    ja tehtävien työturvallisuussäännöksiä entises-
20032:        rangaistustasoa sekä täsmentämällä          tään. Työsuojeluhallinnon painopisteohjelmas-
20033:        määräyksiä työsuojelurikoksen kautta
20034:                                                    sa (Työsuojeluhallitus: Työolojen parantami-
20035:        saadun taloudellisen hyödyn menettä-
20036:                                                    nen, osa 3) 15.1.1987 on myös kiinnitetty
20037:        miseksi valtiolle?                          entistä enemmän huomiota näiden alojen tapa-
20038:                                                    turman torjuntaan ja erilaisten vaaratilantei-
20039:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       den ennakointiin. Kunnallisen työsuojelutar-
20040: vasti seuraavaa:                                   kastuksen yhdistyessä 1.12.1988 valtionhallin-
20041:    Suomessa tilastoidaan vuosittain viralliseen    toon tulee työsuojeluhallinnolle entistä parem-
20042: tilastoon noin 103 000-110 000 vähintään kol-      mat mahdollisuudet panostaa ja kohdentaa
20043: men päivän työkyvyttömyyden aiheuttauutta          valvonnan voimavaroja tapaturmavaarallisille
20044: työtapaturmaa. Korvauspäätöksiin johtavia          aloille.
20045: ammattitauteja, työmatkatapaturmia ja työ-             Työsuojeluviranomaiset ovat tehneet vuosit-
20046: paikkatapaturmia sattuu vuosittain noin             tain syyteilmoituksia virallisille syyttäjille noin
20047: 150 000. Tapaturmat ovat viime vuosien aika-        150-200 kpl. Syytettyjen määrä on vuosittain
20048: na vähentyneet sekä lukumääräisesti että teh-       alentunut siten, että vuonna 1981 syytettyjä oli
20049: dyn työn määrään suhteutettuna. Tapaturma-          466 ja 326 vuonna 1985. Oikeudenkäynneissä
20050: ja ammattitautitilastotoimikunnan (Komi-            hylättyjen syytteiden määrä on työoikeudelli-
20051: teanmietintö 1987: 36) syksyllä 1987 antamasta      sissa rikoksissa ollut verrattain korkea. Vuon-
20052: mietinnöstä ilmenee, että lehdistössä usein esi-    na 1985 tämä osuus oli 22 11,1o. Yleinen hylätty-
20053: tetyt väitteet vuosittain sattuvista yli 200 000    jen syytteiden osuus on oikeuspoliittisen tutki-
20054: työtapaturmasta perustuvat hyvin epäluotetta-       muslaitoksen selvityksen (Rikollisuustilanne
20055: vaan laskutapaan. Vakuutuslaitokset vain las-       1986, Helsinki 1987 s. 85) mukaan 3,3 IJ,1o. Ero
20056: kevat yhteen käsittelyynsä tulleiden korvausha-     ei niinkään johdu siitä, ettei rikosta olisi todet-
20057: kemuksiksi tutkittavien asiakirjojen lukumää-       tu tapahtuneen, vaan oikean syyllisen löytymi-
20058: rän ja julkaisevat ne tilastotietoina, jolloin      sen vaikeudesta. Työturvallisuussäännösten ja
20059: samasta tapahtumasta saattaa olla useampikin        -määräysten laiminlyönnistä on usein haastettu
20060: ilmoitus.                                           vastaamaan lähes koko esimiesorganisaatio ja
20061:    Ohimenevän työkyvyttömyyden aiheuttanei-         vasta oikeudenkäynnissä selvitetty rikosvas-
20062: den työtapaturmien esiintymistiheyttä ei voida      tuun oikea kohdentuminen. Esimiesvastuun oi-
20063: luotettavasti verrata mihinkään muuhun maa-         keaan kohdentumiseen on kiinnitetty huomiota
20064: han. Tällaisia vertailuja tehdään kuitenkin         myös edellä mainitussa työturvallisuuslain
20065: usein erityisesti Ruotsiin. Tapaturmien ja am-      uudistuksessa. Oikeusministeriössä on lisäksi
20066: mattitautien korvausjärjestelmä on kuitenkin        valmistumassa ehdotukset yhteisöseuraamuk-
20067:  Ruotsissa erilainen siten, että se aiheuttaa       sen käyttöönotosta. Myös nämä uudistukset
20068:  Ruotsissa lyhyitä poissaoloja aiheuttavien työ-    selkeyttävät tilannetta.
20069:                                     1988 vp. -     KK n:o 114                                     3
20070: 
20071:    Rangaistusasteikko työrikoksissa on yleensä     mikä taloudellisen hyödyn suuruus on yksit-
20072: sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeut-       täistapauksessa.
20073: ta. Yleisin seuraamus on sakkorangaistus. Työ-        Työsuojeluhallinnossa on perinteisen työ-
20074: suojeluhallituksen oikeustapausluettelon (selvi-   paikkojen työsuojelutarkastuksen kehittämisen
20075: tyksiä 11/87) mukaan vuonna 1986 ei tuomittu       ohella myös koulutuksen ja tiedotuksen yhtey-
20076: yhtään vankeusrangaistusta. Seuraamukset           dessä painotettu syyteilmoitusten määrätietois-
20077: ovat sinänsä lieviä, mikä ei kuitenkaan johdu      ta ja johdonmukaista käyttöä selvissä ja jatku-
20078: rangaistusasteikosta, vaan ennen muuta omak-       vissa laiminlyöntitapauksissa täysin riippumat-
20079: sutusta tuomitsemiskäytännöstä. Erityislakien      ta mahdollisista laiminlyönnin seuraamuksista.
20080: rangaistusasteikkojen nostamisella ei ole siten    Myös syyteharkinnan perusteet täsmentyvät
20081: odotettavissa välitöntä merkitystä. Sen sijaan     työturvallisuuslain ja työsuojelun valvonnasta
20082: taloudellisten rikosten kriminalisoinnin siirtä-   annetun lain uudistusten yhteydessä 1. 9.1988.
20083: minen rikoslakiin ja selkeän työrikosten tun-      Myös hallinnollisten pakkokeinojen eli ns. kiel-
20084: nusmerkistön muodostaminen uusine seuraa-          topäätösten ja uhkasakkopäätösten käyttöä on
20085: musjärjestelmineen olisi vaikutukseltaan te-       tarpeen tehostaa.
20086: hokkaampi.                                            Oikeusministeriössä on vireillä rikoslakipro-
20087:                                                    jekti, jossa valmistellaan rikoslain kokonais-
20088:    Ainakaan nykyisellään rangaistusseuraa-         uudistusta. Uudistustyöhön kuuluvat myös
20089: muksella ei ole ennakolta estävää merkitystä       työrikokset, joista tultaneen ehdottamaan, että
20090: varsinkaan silloin, jos säännösten rikkomisella    ne sisällytetään rikoslakiin omana lukunaan.
20091: pyritään taloudelliseen voittoon. Taloudellisen    Niinikään hyödyn menettäminen yleensä rikos-
20092: hyödyn menettämisseuraamusta ei ole työri-         oikeudellisena kysymyksenä tulee esille uudis-
20093: koksissa tähän mennessä tuomittu tiettävästi       tuksen yhteydessä.
20094: kuin kerran. Työsuojeluhallitus on ilmoituk-          Koska kansanedustaja Apukan ym. kysy-
20095: sensa mukaan kiinnittänyt syyteilmoitusten yh-     myksessä esittämät asiat ovat edellä sanotuilla
20096: teydessä syyttäjien huomiota tähän seikkaan.       perusteilla osittain jo toteutuneet uudella lain-
20097: Ongelmana on nimenomaan ollut sen seikan           säädännöllä taikka ovat lainsäädäntötyön koh-
20098: selvittäminen, onko rikollisesta toiminnasta ol-   teina, ei kysymys anna hallituksen osalta aihet-
20099: lut taloudellista hyötyä ja ennen muuta se,        ta tässä vaiheessa enempiin toimenpiteisiin.
20100: 
20101:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
20102: 
20103:                                                                       Ministeri Matti Puhakka
20104: 4                                    1988 vp. -       KK n:o 114
20105: 
20106: 
20107: 
20108: 
20109:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20110: 
20111:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          speciellt med Sverige. Systemet för ersättning
20112: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           av olycksfall och yrkessjukdomar är dock an-
20113: av den 4 mars 1988 tili vederbörande medlem           norlunda i Sverige på så sätt att det i Sverige
20114: av statsrådet översänt avskrift av följande av        förorsakar försummelser betraffande anmälan-
20115: riksdagsman Apukka m.fl. undertecknade                det av olycksfall i arbete vilka föranleder korta
20116: spörsmål nr 114:                                      frånvaron. Vid jämförelse av frekvensen för
20117:                                                       olycksfall i arbetet t.ex. mellan Finland och
20118:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          Sverige beträffande olycksfall som förorsakat
20119:        att minska olycksfallen i arbete bl.a.         en över tre månaders frånvaro från arbetet är
20120:        genom att effektivera arbetarskydds-           skilinaden mellan länderna enligt den utred-
20121:        bestämmelserna och övervakningen av            ning som gjorts av kommissionen för statistik
20122:        de normer som givits om dem, genom             över olycksfall i arbete och yrkessjukdomar
20123:        att skärpa straffnivån för arbetar-            mycket liten.
20124:        skyddsförbrytelser samt genom att pre-
20125:                                                          Arbetarskyddsmyndigheterna         eftersträvar
20126:        cisera bestämmelserna om förlust tili          med sin verksamhet att förebygga och minska
20127:        staten av den ekonomiska nytta som             olycksfall. Revisionen av lagen om skydd i
20128:        erhållits genom en arbetarskyddsför-
20129:                                                       arbete viiken träder i kraft den 1 september
20130:        brytelse?                                      1988 preciserar ytterligare stadgandena om
20131:                                                       skydd i arbete för de branscher och uppgifter
20132:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          som är mest utsatta för olycksfall. 1 tyngd-
20133: samt anföra följande:                                 punktsprogrammet för arbetarskyddsförvalt-
20134:   1 Finland statistikförs årligen i den officiella    ningen (Arbetarskyddsstyrelsen: Työolojen pa-
20135: statistiken ca 103 000-110 000 olycksfall som         rantaminen, del 3) 15.1.1987 har också fästs
20136: förorsakat minst tre dagars arbetsoförmåga.           allt mera uppmärksamhet vid bekämpningen
20137: Det inträffar årligen ca 150 000 fall av yrkes-       av olycksfall i dessa branscher och prognostise-
20138: sjukdomar, olycksfall under arbetsresan och           ringen av olika slags farliga situationer. Då den
20139: olycksfall på arbetsplatsen vilka leder tili beslut   kommunala arbetarskyddsinspektionen sam-
20140: om ersättning. Olycksfallen har minskat under         mangår med statsförvaltningen 1.12.1988 får
20141: de senaste åren både beträffande antalet och i        arbetarskyddsförvaltningen bättre möjligheter
20142: förhållande tili kvantiteten utfört arbete. 1 det     än för närvarande att satsa och inrikta över-
20143: betänkande kommissionen för statistik över            vakningsresurserna på de branscher som är
20144: olycksfall i arbete och yrkessjukdomar (kom-          utsatta för olycksfall.
20145: mittebetänkande 1987:36) överlämnade hösten               Arbetarskyddsmyndigheterna har årligen
20146: 1987 framgår att de påståenden, som ofta              gjort ca 150-200 anmälningar om åtal tili
20147: framförts i pressen om de över 200 000 olycks-         allmänna åklagaren. Antalet åtalade har årli-
20148: fall i arbetet vilka inträffar årligen, grundar sig   gen minskat så att det år 1981 fanns 466
20149: på ett mycket otiliförlitligt sätt att räkna.          åtalade och år 1985 326. Antalet förkastade
20150: Försäkringsanstalterna sammanräknar enbart             åtal vid rättegångarna har varit relativt stort
20151: antalet sådana dokument som skall toikas som           beträffande arbetsrättsliga förbrytelser. År
20152: ansökningar om ersättning och som inkommit             1985 var denna andel 22 OJo. Den allmänna
20153: för behandling och publicerar dem som statis-          andelen förkastade åtal är 3,3 OJo enligt en
20154: tikuppgifter. Härvid kan det hända att det             utredning som rättspolitiska forskningsinstitu-
20155: finns flera anmälningar om samma fall.                 tet gjort (Rikollisuustilanne 1986, Helsingfors
20156:    Frekvensen för sådana olycksfall i arbetet          1987 s. 85). Skillnaden beror inte så mycket på
20157: vilka förorsakat temporär arbetsoförmåga kan           att det inte konstaterats att förbrytelsen inträf-
20158: inte på ett tiliförlitligt sätt jämföras med något     fat, utan på att det är svårt att finna den som
20159: annat land. Sådana jämförelser görs dock ofta          verkligen är skyldig. Vid försummelse att iakt-
20160:                                      1988 vp. -     KK n:o 114                                      5
20161: 
20162: ta stadgandena och bestämmelserna om skydd          tryckligen varit utredandet av om den brottsli-
20163: i arbete har ofta nästan hela förmannaorgani-       ga verksamheten har bringat ekonomisk nytta
20164: sationen stämts och först vid rättegången har       och framför allt storleken av den ekonomiska
20165: den riktiga inriktningen för ansvaret för           nyttan i enskilda fall.
20166: förbrytelsen utretts. Det har också fästs upp-         Vid arbetarskyddsförvaltningen har dels i
20167: märksamhet vid ett riktigt påförande av             samband med utvecklandet av den traditionella
20168: förmännens ansvar i ovan nämnda revision av         arbetarskyddsinspektionen av arbetsplatser,
20169: lagen om skydd i arbete. Vid justitieministeriet    dels i samband med utbildningen och informa-
20170: färdigställs dessutom inom kort förslag om          tionen betonats en målmedveten och konse-
20171: ibruktagande av påföljder för samfund. Också        kvent användning av anmälningar för åtal i
20172: dessa reformer klargör situationen.                 klara och fortsatta fall av försummelse helt
20173:    Straffskalan vid förbrytelse i arbetet är i      oberoende av eventuella påföljder av försum-
20174: allmänhet böter eller högst sex månader fängel-     melsen. Också grunderna för åtalsprövning
20175: se. Den allmännaste påföljden är bötesstraff.       preciseras i samband med revisionen av lagen
20176: Enligt arbetarskyddsstyrelsens förteckning över     om skydd i arbete och lagen om tillsynen över
20177: rättsfall (utredningar 11/87) ådömdes år 1986       arbetarskyddet 1. 9.1988. Det är också nödvän-
20178: inga fängelsestraff. Påföljderna är i och för sig   digt att effektivera användningen av admi-
20179: lindriga, vilket dock inte beror på straffskalan    nistrativa tvångsmedel dvs. s.k. förbudsbeslut
20180: utan framför allt på den dompraxis som tilläg-      och beslut om vite.
20181: nats. Man kan således inte motse att en höj-           Ett strafflagsprojekt är aktuellt i justitiemi-
20182: ning av straffskalan i speciallagarna har en        nisteriet där det bereds en totalreform av
20183: direkt betydelse. Däremot skulle överföringen       strafflagen. Tili reformarbetet hör också
20184: av kriminaliseringen av ekonomiska förbrytel-       förbrytelserna i arbete, beträffande vilka det
20185: ser tili strafflagen och skapandet av ett tydligt   troligen kommer att föreslås att de skall inklu-
20186: rekvisit för förbrytelser i arbetet med nya         deras strafflagen som ett eget kapitel. Likaså
20187: påföljdsystem ha effektivare verkningar.            kommer förlusten av nytta i allmänhet såsom
20188:    Åtminstone för närvarande har straffpåfölj-      en straffrättslig fråga att tas upp i samband
20189: den ingen förebyggande betydelse speciellt då       med reformen.
20190: man genom att bryta mot stadgandena efter-             Eftersom de saker som riksdagsman Apukka
20191: strävar ekonomisk vinst. Veterligen har det         m.fl. framfört i spörsmålet på ovan nämnda
20192: hittills enbart en gång dömts tili förlust av       grunder redan delvis genomförts genom den
20193: ekonomisk nytta. Arbetarskyddsstyrelsen har         nya lagstiftningen eller är föremål för lagstift-
20194:  meddelat att den i samband med anmälningar-        ningsarbete, föranleder spörsmålet inte vad
20195: na om åtal har fäst åklagarnas uppmärksamhet        regeringen beträffar några vidare åtgärder i
20196: vid denna omständighet. Problemet har ut-           detta skede.
20197: 
20198:      Helsingfors den 8 april 1988
20199: 
20200:                                                                          Minister Matti Puhakka
20201:                                 j
20202:                                 j
20203:                             j
20204:                             j
20205:                         j
20206:                         j
20207:                     j
20208:                     j
20209:                 j
20210:                 j
20211:             j
20212:             j
20213:         j
20214:         j
20215:     j
20216:     j
20217: j
20218: j
20219:                                              1988 vp.
20220: 
20221: Kirjallinen kysymys n:o 115
20222: 
20223: 
20224: 
20225: 
20226:                                  Puska ym.: Kouluruokailua koskevista säästötoimenpiteistä
20227: 
20228: 
20229:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20230: 
20231:    Peruskoulun oppilaalle on annettava jokai-          - peruna tasapainottaa ruokavaliota ja sitä
20232: sena työpäivänä riittävä maksuton kouluateria       tulisi käyttää päivittäin nykyistä runsaammin,
20233: (Peruskoululaki 27.5.1983/476).                        - juurekset ja vihannekset: kasvisten käyt-
20234:    Kouluateria katsotaan riittäväksi, jos se tyy-   töä tulee lisätä nykyisestään ja liittää joka
20235: dyttää keskimäärin kolmanneksen oppilaan            ateriaan tuoreruokaa (raasteita, tuoresalaatte-
20236: päivittäisestä ravinnontarpeesta (Peruskoulu-       ja, vihanneksia, kasvisviipaleita ja juurespalo-
20237: asetus 12.10.1984/718).                             ja) tai keitettyjä kasviksia,
20238:    Kunta saa valtionosuutta peruskoulun laki-          - marjojen ja hedelmien ryhmästä tulisi
20239: sääteisten tehtävien hoitamisesta aiheutuviin       suosia kotimaisia marjoja.
20240: käyttökustannuksiin kuntien kantokykyluoki-            Terveydellisesti tasapainoisen ruokavalion
20241: tuksen mukaan.                                      noudattamisessa ovat kaikki ruokaympyrän
20242:                                                     lohkot yhtä tärkeitä. Näin ollen kasvikset ovat
20243:    Kouluateriat muodostivat v. 1985 perus-
20244:                                                     yhtä olennainen osa tasapainoista ruokavaliota
20245: koulun käyttömenoista noin 12 OJo (922 milj.
20246:                                                     kuin esim. liha ja maito.
20247: mk). Tästä oli elintarvikkeiden osuus 50 OJo,
20248: palkat ja muut henkilöstömenot 47 % ja muut            Kouluruokailulla on Suomessa vahvat histo-
20249: 3 %. Peruskoululaisen kouluateria maksoi v.         rialliset perinteet. Tänä vuonna· alkaa koulu-
20250: 1985 koko maassa keskimäärin 7,96 mk (vaih-         ruokailun merkkivuosi, kun tulee kuluneeksi
20251: telu 5,56 mk-24,86 mk). Vuonna 1986 keski-          50 vuotta kansakoulun kouluruokailua koske-
20252: arvo oli noin 8,50 mk.                              vien säädösten antamisesta. Kouluruokailu
20253:                                                     saadaan nyt peruskoulun ohella koskemaan
20254:    Kouluruokailun ensisijainen tavoite on tur-      myös lukiota ja ammattikouluja kokonaisuu-
20255: vata oppilaan perusravinnon saanti. Toisena         dessaan.
20256: tavoitteena on toteuttaa kouluruokailu siten,
20257:                                                        Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ta-
20258: että se tukee laissa määriteltyjen kasvatusta-
20259:                                                     loudelliset seikat uhkaavat tänä lukuvuonna
20260: voitteiden saavuttamista. Koska terveystottu-       kouluruokailun tasoa. Kunnat pyrkivät hillitse-
20261: mukset opitaan jo lapsena ja nuorena, on
20262:                                                     mään menojensa kasvua. Tähän liittyy kuntien
20263: koulun ruokailulla ja terveyskasvatuksella tär-     ja valtion välinen säästösopimus, jossa perus-
20264: keä merkitys.                                       koulun menoja pyritään karsimaan kaksi pro-
20265:    Kouluaterian koostamisen perustana ovat          senttia. Samanaikaisesti ovat vihannesten ja
20266: valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituk-        marjojen hinnat nousseet, mikä johtuu viime
20267: set (Komiteanmietintö 1987:3). Hyvän koulu-         kesän huonosta satotilanteesta.
20268: aterian kulmakivet ovat siten monipuolisuus,           Koska kouluruokailulla on erittäin tärkeä
20269: tasapainoisuus, kohtuus ja nautittavuus. Koos-      merkitys koululaisten hyvinvoinnin sekä koko
20270: tamisen perustana on ruokaympyrä ja sen kuu-        kansan ravitsemus- ja terveyskasvatusta ajatel-
20271: si lohkoa. Kouluaterian monipuolisuus voi to-       len, on kouluruokailun tasosta tinkiminen py-
20272: teutua vain, jos suunnitellun aterian kaikki        rittävä estämään. Kun jo nyt käytetään elintar-
20273: osat syödään.                                       vikkeiden hankintaan ainoastaan 4-5 mk op-
20274:    Valtion ravitsemusneuvottelukunta on anta-       pilasta kohden päivässä, ei ole oikein säästää
20275: nut mietinnössään suositukset myös elintarvik-      elintarvikkeiden hankinnassa. On myös tärke-
20276: keiden kulutuksesta. Kouluruokailun suunnit-        ää, että ruoka pysyy kustannusten mahdollises-
20277: telussa ja toteutuksessa niitä tulisi soveltaa      ta noususta huolimatta tasapainoisena niin,
20278: kasvisten osalta seuraavasti:                       ettei vihannesten ja marjojen osuudesta tingitä.
20279: 
20280: 280359N
20281: 2                                   1988 vp. -    KK n:o 115
20282: 
20283:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-         den elintarvikeryhmien hintojen nou-
20284: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-          susta huolimatta kouluaterioiden tasos-
20285: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-           ta maan missään osassa ei tingitä, vaan
20286: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-            turvataan ravitsemussuositusten mukai-
20287: sen:                                                    nen tasapainoinen ja terveellinen koulu-
20288:                                                         ruoka kaikille oppilaille?
20289:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20290:        ryhtyä, että säästöpäätöksistä ja eräi-
20291: 
20292:     Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1988
20293: 
20294:         Pekka Puska                   Tellervo Renko             Pirkko Ikonen
20295:         Timo Kietäväinen              Jukka Vihriälä             Eino Siuruainen
20296:         Matti Väistö                  Kimmo Sarapää              Kalle Röntynen
20297:         Seppo Kääriäinen              Esko Jokiniemi             Jorma Huuhtanen
20298:         Annikki Koistinen             Pauli Saapunki             Mauri Pekkarinen
20299:         Marjatta Väänänen             Matti Maijala              Taisto Tähkämaa
20300:         Paavo Väyrynen                Einari Nieminen            Heikki Kokko
20301:         Mirja Ryynänen                Juho Sillanpää             Kauko Heikkinen
20302:                    Seppo Pelttari                         Hannu Tenhiälä
20303:                                    1988 vp. -     KK n:o 115                                       3
20304: 
20305: 
20306: 
20307: 
20308:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20309: 
20310:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     taan sopimuksen mukaan huomioon inflaa-
20311: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tiokehitys, jolloin esimerkiksi lämmitys- tai
20312: olette kirjeellänne 3 päivänä maaliskuuta 1988    elintarvikemenojen mahdollinen nousu eivät
20313: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-     vaikuta säästötavoitteeseen.
20314: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-
20315:                                                      Edellä mainitussa sopimusasiakirjassa ei ole
20316: sen kansanedustaja Puskan ym. näin kuuluvas-      yksilöity menokohteita, joiden avulla tavoitet-
20317: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 115:
20318:                                                   tu kustannusten säästö saavutetaan. Sopimuk-
20319:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    sessa on jätetty kuntien itsensä ratkaistavaksi,
20320:        ryhtyä, että säästöpäätöksistä ja eräi-    millä tavoin tavoitteeksi asetettu kustannuske-
20321:        den elintarvikeryhmien hintojen nou-       hitys saavutetaan. Tarkoitus ei ole ollut, että
20322:        susta huolimatta kouluaterioiden tasos-    tavoitehava kustannussäästö toteutuisi vain jo-
20323:        ta maan missään osassa ei tingitä, vaan    tain yhtä menolajia rajoittamalla. Säästökoh-
20324:        turvataan ravitsemussuositusten mukai-     teet voivat olla erilaisia eri kunnissa. Opetuk-
20325:        nen tasapainoinen ja terveellinen koulu-   selle tai koulun muulle toiminnalle asetettuja
20326:        ruoka kaikille oppilaille?                 lakisääteisiä tavoitteita ei ratkaisuilla tule vaa-
20327:                                                   rantaa.
20328:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Suomi on kouluruokailussa edelläkävijämaa.
20329: taen seuraavaa:                                   Vuonna 1943 kansakoulun kustannuksista an-
20330:    Peruskoulun oppilaskohtaiset käyttömenot       nettuun lakiin tehtiin lisäys, jonka mukaan
20331: ovat kasvaneet vuosina 1984-1986 reaalisesti      jokaisessa kunnassa tuli tarjota maksuton kou-
20332: 9 OJo, mikä on lisännyt menoja noin 230 mil-      luateria kaikille oppilaille. Tiettävästi Suomi
20333: joonaa markkaa. Peruskoulun kustannuskehi-        on edelleen ainoa maa, jossa kouluruokailu on
20334: tys on näin ollen ollut korkeampi kuin yleinen    lakisääteinen kaikkia oppilaita koskettava etu.
20335: kustannuskehitys. Opetusministeriön ja kun-       Kouluateriatoiminnalla on näin ollen vakiintu-
20336: tien keskusjärjestöjen välillä on 16 päivänä      nut asema koulussa, ja oppilaiden huoltajat
20337: syyskuuta 1987 sovittu, että kustannuskehityk-    ovat tottuneet vaatimaan siltä määrättyä laatu-
20338: sen ohjaamiseksi vuonna 1988 peruskoulun          tasoa. Kuluvaa lukuvuotta varten annetuilla
20339: oppilaskohtaisten käyttökustannusten piiriin      säästötavoitteilla ei opetusministeriön mielestä
20340: kuuluvien menojen tulisi vähentyä 2 % vuo-        vaaranneta kouluruokailua koskevien velvoit-
20341: teen 1987 verrattuna. Tavoitelaskelmissa ote-     teiden toteutumista.
20342: 
20343:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
20344: 
20345:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
20346: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 115
20347: 
20348: 
20349: 
20350: 
20351:                              Till Riksdagens Herr Talman
20352: 
20353:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        exempelvis en eventuell stegring i värme- eller
20354: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        livsmedelskostnader inte påverkar målet för
20355: av den 3 mars 1988 till vederbörande medlem        inbesparingarna.
20356: av statsrådet översänt en avskrift av följande         Ovan nämnda avtalshandling preciserar inte
20357: av riksdagsman Puska m.fl. undertecknade           de utgiftsposter genom vilka man skall uppnå
20358: spörsmål nr 115:                                   den      eftersträvade  kostnadsinbesparingen.
20359:                                                    Överenskommelsen överlämnar avgörandet åt
20360:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          kommunerna själva hur den eftersträvade kost-
20361:        vidta för att, trots beslut om inbespa-     nadsinbesparingen skall uppnås. Avsikten har
20362:        ringar och prisstegringen i vissa livsme-   inte varit att den önskliga kostnadsinbespa-
20363:        delsgrupper, det inte till någon del ges    ringen skulle genomföras genom att enbart
20364:        avkall på kvaliteten på skolmåltiderna,     inskränka på något enskilt utgiftsslag. Objek-
20365:        utan att en balanserad och hälsosam         ten för inbesparing kan vara olika i skilda
20366:        skolmåltid enligt näringsrekommenda-        kommuner. De avgöranden som träffas får
20367:        tionerna tillförsäkras alla elever?         inte äventyra lagstadgade målsättningar för
20368:                                                    undervisningen eller annan verksamhet inom
20369:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       skolan.
20370: följande:                                              I fråga om skolbespisning är Finland ett
20371:    Grundskolans driftsutgifter per elev har        föregångsland. År 1943 gjordes det ett tillägg
20372: reellt vuxit 9 OJo under åren 1984-1986, vilket    tili lagen om folkskolans kostnader, enligt
20373: har ökat utgifterna med ca 230 miljoner mark.      vilket avgiftsfri skolmåltid skall erbjudas alla
20374: Kostnadsutvecklingen i grundskolan har sålun-      elever i varje kommun. Veterligen är Finland
20375: da varit större än den allmänna kostnadsut-        fortfarande det enda landet där skolmåltiden
20376: vecklingen. Undervisningsministeriet och de        är en lagstadgad förmån som berör alla elever.
20377: kommunala centralorganisationerna har sins-        Skolmåltiden har således befäst sin ställning i
20378: emellan den 16 september 1987 överenskommit        skolan och elevernas vårdnadshavare har blivit
20379: att med tanke på en styrning av kostnadsut-        vana att kräva en viss kvalitetsnivå vad den
20380: vecklingen bör de utgifter som hör till grund-     beträffar. De mål för inbesparing som upp-
20381: skolans driftskostnader per elev minska med        ställts för innevarande läsår äventyrar enligt
20382: 2 OJo under år 1988 jämfört med år 1988. 1 de      undervisningsministeriets uppfattning inte att
20383: kalkyler som eftersträvas beaktas enligt över-     förpliktelserna angående skolmåltiden tillgodo-
20384: enskommelsen inflationsutvecklingen, varvid        ses.
20385: 
20386:     Helsingfors den 8 april 1988
20387: 
20388:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
20389:                                               1988 vp.
20390: 
20391: Kirjallinen kysymys n:o 116
20392: 
20393: 
20394: 
20395: 
20396:                                  Pohjanoksa ym.: Erityisopetuksen laajentamisesta koskemaan
20397:                                     lahjakkaita oppilaita
20398: 
20399: 
20400:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20401: 
20402:    Suomalaisessa koulujärjestelmässä virallisek-    oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaises-
20403: si erityisopetukseksi nimitetään opetusta, jota     ti". Peruskouluasetuksen (718/84) 40 §:ssä to-
20404: annetaan sitä tarvitseville oppilaille. Perintei-   detaan, että erityisopetusta annetaan oppilaal-
20405: sesti on erityisopetusta tarvitseva pedagogisesti   le, joka on siten vammautunut tai kehitykses-
20406: erilainen oppilas määritelty seuraavasti: "Poik-    sään viivästynyt, ettei hän menesty perus-
20407: keavaksi oppilaaksi nimetään oppilas vain, jos      koulun muussa opetuksessa, tai joka tunne-elä-
20408: hänen fyysiset ominaisuutensa tai käyttäytymi-      män häiriön tai muun syyn vuoksi ei sopeudu
20409: sensä ovat luonteeltaan sellaisia, että ne ilmai-   peruskoulun muuhun opetukseen. Tämä ase-
20410: sevat selvästi erityisopetuksen tarkoittamaa        tuksen pykälä ei mainitse lahjakkaiden oppilai-
20411: huomattavaa oppimiskykyä tai -kyvyttömyyt-          den mahdollisuudesta saada erityisopetusta.
20412: tä, ja jos kokeilun avulla on osoitettu, että       Mikäli noudatetaan peruskoululain henkeä, tu-
20413: hänen kokonaissopeutumisensa ja koulumenes-         lee erityisopetuksen kenttää laajentaa koske-
20414: tymisensä voi olla parempi suorassa tai epäsuo-     maan myös erityislahjakkaita lapsia.
20415: rassa erityisopetuksessa kuin se olisi pelkästään
20416: tyypillisessä normaaliopetuksessa.'' (Dunn             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20417: 1973)                                               jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20418:    Edellä oleva määritelmä sisältää ajatuksen,      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20419: että erityisopetukseen tulee siirtää silloin, kun   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20420: havaitaan oppilaalla olevan huomattavaa oppi-       sen:
20421: miskykyä tai -kyvyttömyyttä. Tämä puoltaisi
20422: varsin laajaa erityisopetuksen käsitettä ja myös              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20423: käytännön toimintaa.                                        ryhtyä, jotta erityisopetuksen tehtävä-
20424:    Peruskoululain 3 §:ssä todetaan, että ''pe-              aluetta   laajennettaisiin  koskemaan
20425: ruskoulun kasvatus ja opetus on järjestettävä               myös erityislahjakkaiden opetusta?
20426: 
20427:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1988
20428: 
20429:           Aino Pohjanoksa              Jörn Donner                    Keijo Jääskeläinen
20430:           Liisa Hilpelä                Tapio Holvitie                 Erkki Pulliainen
20431:           Riitta Uosukainen            Lea Kärhä                      Sauli Hautala
20432:           Anneli Taina                 Tellervo Renko                 Kirsti Ala-Harja
20433:           Mirja Ryynänen               Sakari Valli                   Juho Sillanpää
20434:           Martti Korkia-Aho            Erkki Pystynen                 Heikki Perho
20435:                                        Tytti Isohookana-Asunmaa
20436: 
20437: 
20438: 
20439: 
20440: 280360P
20441: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 116
20442: 
20443: 
20444: 
20445: 
20446:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20447: 
20448:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      on tuonut opetusjärjestelyihin koulukohtaista
20449: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      joustoa ja on samalla mahdollistanut opetus-
20450: olette 1 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         ryhmän sisäisen eriyttämisen. Oppilaskerhotoi-
20451: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       minnassa on kerhojen sisältöalueissa voitu ot-
20452: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      taa huomioon myös erityislahjakkaiden lasten
20453: edustaja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta           harrastusten tukeminen.
20454: kirjallisesta kysymyksestä n:o 116:                   Edellä todetun lisäksi valtioneuvosto on
20455:                                                    myöntänyt erityislukioluvat kahdelle lukiolle
20456:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vieraisiin kieliin ja yhteensä 12 lukiolle musiik-
20457:        ryhtyä, jotta erityisopetuksen tehtävä-     kiin, kuvaamataiteon ja ilmaisutaitoon. Ope-
20458:        aluetta laajennettaisiin    koskemaan       tusministeriö on käynnistänyt liikuntalukioko-
20459:        myös erityislahjakkaiden opetusta?          keilun. Näillä toimenpiteillä on pyritty tuke-
20460:                                                    maan erityislahjakkaiden oppilaiden opiskelua
20461:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       lukiossa.
20462: taen seuraavaa:                                       Erityislahjakkaiden oppilaiden opettamiseen
20463:     Peruskoululaissa (476/83) ja lukiolaissa       on kiinnitetty huomiota myös opettajien täy-
20464: (477 /83) todetut kasvatustavoitteet ovat kou-     dennyskoulutuksessa. Alueeseen on suunnattu
20465: lun toimintaa ohjaavia toimintaperiaatteita,       myös kasvatustieteellistä tutkimusta. Helsingin
20466: jotka tulee ottaa huomioon eri aineiden kasva-     yliopistossa on tutkittu muun muassa älykkäi-
20467: tus- ja opetustilanteissa. Tämän mukaisesti        den lasten koulukokemuksia, persoonallisuu-
20468: koulun opetus- ja muu toiminta tulee järjestää     den piirteitä ja harrastuksia.
20469: siten, että se antaa oppilaalle persoonallisuu-       Kuten edellä esitetystä ilmenee, hallituksen
20470: den monipuolisen kehittämisen kannalta tar-        toimesta on myös erityislahjakkaiden lasten
20471: peellisia valmiuksia. Peruskoululain mukaisesti    opetukseen kiinnitetty huomiota lisäämällä
20472: koulun kasvatus ja opetus on järjestettävä         opetussuunnitelmaan valinnaisuutta, ohjaa-
20473: oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaises-     malla opettajia opetusryhmän sisäiseen eriyttä-
20474: ti.                                                miseen, kehittämällä oppilaskerhotoimintaa
20475:     Kouluhallitus on antanut opetussuunnitel-      sekä perustamalla erityislukioita taideaineisiin.
20476: man laadintaa ja oppilaiden opetusta koskevat         Hallituksen käsityksen mukaan erityislahjak-
20477: yleiset ohjeet sekä päättänyt valtakunnallisista   kaiden oppilaiden opetusjärjestelyt on perus-
20478: oppimääristä. Tämän mukaisesti kunnat ovat         teltua toteuttaa edelleenkin peruskouluissa ja
20479: laatineet opetussuunnitelmat, joissa on valta-     lukioissa opetusta yksilöllistämällä ja lisäämäl-
20480: kunnallisten sisältöalueitten lisäksi paikkakun-   lä opetusohjelmiin valinnaisuutta. Erityisope-
20481: takohtaisia painotuksia. Uudistuksen yhteydes-     tuksen tehtäväalueen laajentamista erityislah-
20482: sä on lisätty peruskoulun yläasteella valinnais-   jakkaiden opetukseen hallitus ei pidä tarkoi-
20483: aineiden tuntiosuutta. Tuntikehysjärjestelmä       tuksenmukaisena.
20484: 
20485:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
20486: 
20487:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
20488:                                     1988 vp. -     KK n:o 116                                    3
20489: 
20490: 
20491: 
20492: 
20493:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20494: 
20495:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        för varje skola och har samtidigt möjliggjort
20496: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        en differentiering inom undervisningsgruppen.
20497: av den 1 mars 1988 tili vederbörande medlem        lnom elevklubbsverksamheten har i klubbarnas
20498: av statsrådet översänt en avskrift av följande     ämnesområden även stödet tili särskilt begåva-
20499: av riksdagsman Pohjanoksa m.fl. underteck-         de barns intressen kunnat beaktas.
20500: nade spörsmål nr 116:                                 Utöver vad som ovan fastslagits har statsrå-
20501:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          det beviljat specialgymnasietillstånd i främ-
20502:        vidta för att de uppgifter som hör tili     mande språk åt två gymnasier och i musik,
20503:        specialundervisningen skall utvidgas tili   teckning och uttrycksförmåga åt sammanlagt
20504:        att även omfatta undervisning av spe-       tolv gymnasier. Undervisningsministeriet har
20505:        ciellt begåvade?                            igångsatt ett försök med idrottsgymnasier. Ge-
20506:                                                    nom dessa åtgärder har man försökt stöda
20507:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       speciellt begåvade elevers studier i gymnasiet.
20508: följande:                                             Även inom lärarnas fortbildning har man
20509:                                                    fäst uppmärksamhet vid undervisningen av
20510:    Fostringsmålen i grundskolelagen (476/83)       specialbegåvade elever. Tili denna sektor har
20511: och gymnasielagen (477 /83) utgör de verksam-
20512:                                                    man även styrt pedagogisk forskning. Vid Hel-
20513: hetsprinciper som styr skolans arbete och som      singfors universitet har man bl.a. undersökt
20514: skall iakttas i olika ämnens fostrings- och        intelligenta barns erfarenheter av skolan, deras
20515: undervisningssituationer. I enlighet med detta
20516: skall skolans undervisnings- och övriga verk-      personlighetsdrag och intressen.
20517: samhet organiseras så att den ger eleven sådana       Som av ovan anförda framgår har man på
20518: färdigheter som erfordras för en allsidig per-     regeringens försorg även beaktat undervis-
20519: sonlighetsutveckling. 1 enlighet med grundsko-     ningen av specialbegåvade barn genom att öka
20520: lelagen skall skolans fostran och undervisning     valfriheten i läroplanen, genom att styra lärar-
20521: anordnas med tanke på elevernas ålder och          na tili en differentiering inom undervisnings-
20522: förutsättningar.                                   gruppen, genom att utveckla elevklubbsverk-
20523:    Skolstyrelsen har utfärdat de allmänna di-      samheten samt genom att inrätta specialgym-
20524: rektiven angående läroplaner och undervisning      nasier i konstämnen.
20525: av eleverna samt har fattat beslut om de              Enligt regeringens uppfattning är det motive-
20526: riksomfattande lärokurserna. 1 enlighet med        rat att i grundskolorna och gymnasierna fortlö-
20527: detta har kommunerna uppgjort läroplaner           pande genomföra undervisningsarrangemangen
20528: som innehåller prioriteringar angående dels        för specialbegåvade elever genom att göra un-
20529: riksomfattande, dels ortsbestämda ämnesom-         dervisningen individuell och genom att öka
20530: råden. 1 samband med reformen har andelen          valfriheten i läroplanerna. Regeringen anser
20531: timmar i valbara ämnen utökats på grundsko-        det inte vara ändamålsenligt att utvidga speci-
20532: lans högstadium. Timresurssystemet har med-        alundervisningens ämnesområden tili att om-
20533: fört smidighet i undervisningsarrangemangen        fatta undervisning av specialbegåvade elever.
20534: 
20535:     Helsingfors den 8 april 1988
20536: 
20537:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
20538:                                              1988 vp.
20539: 
20540: Skriftligt spörsmål nr 117
20541: 
20542: 
20543: 
20544: 
20545:                                  Melin m.fl.: Om införande av patientavgift på hälsocentral
20546: 
20547: 
20548:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20549: 
20550:    För ca 7 år sedan blev läkarbesök på hälso-      derat densamma. Man har räknat att en avgift
20551: vårdscentralerna avgiftsfria. Efter det att av-     på ca 40 mk, eller lika stor som ett sjukhuspo-
20552: giften avskaffades har besöksfrekvensen hos         liklinikbesök, årligen skulle inbringa ca 450
20553: läkarna på hälsovårdscentralerna stigit mar-        milj. mk i hela landet.
20554: kant. Tröskeln tili läkarmottagningarna har            Den ovannämnda besöksavgiften kan inte
20555: hela tiden blivit lägre och läkarna tar nuförti-    gärna anses vara betungande för patienterna.
20556: den ofta emot fall som tidigare sköttes av          En skälig avgift skulle leda tili att trycket på
20557: hälsovårdarna. Det förekommer även ofta att         läkarna minskar genom att besöken hos läkar-
20558: patienter reserverar besökstid utan att sedan       na troligen skulle bli färre och en riktigare
20559: infinna sig, vilket leder tili tomgång. Detta har   arbetsfördelning mellan läkare och hälsovårda-
20560: lett tili en press på hälsovårdscentralläkarna      re skulle uppstå. Detta skulle öka hälsovårds-
20561: vilket gjort att läget på många hälsovårds-         centralläkarnas kapacitet för de verkligt behö-
20562: centraler har blivit mycket ansträngt i fråga om    vande och samtidigt skulle läkarnas arbete bli
20563: köbildning och långa väntetider. De verkligt        attraktivare vilket i sin tur skulle inverka posi-
20564: vårdbehövande tvingas ofta vänta i långa köer.      tivt på intresset för läkartjänstgöring vid hälso-
20565:    1 olika undersökningar har det visat sig att     vårdscentraler.
20566: patienten ofta vill betala för läkarbesöket på
20567: hälsovårdscentralen.                                   Kroniskt sjuka, vilka ofta går på kontroller,
20568:                                                     och med dessa jämförbara grupper kunde även
20569:    Undersökning och vård på hälsovårds-             i framtiden få besöka hälsovårdscentralerna
20570: centralmottagning är dyr för staten och kom-        avgiftsfritt.
20571: munerna. De reella kostnaderna för ett läkar-
20572: besök på en hälsovårdscentral var för två år           Hänvisande tili det ovan anförda får viiden
20573: sedan minst 130 mk. Då i statsbudgeten de-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
20574: senaste åren en allt större kaka har givits åt      skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
20575: den sociala sektorn, samtidigt som den öppna        ställa följande spörsmål:
20576: hälsovården och sjukvården fått nöja sig med
20577: knappa anslagsökningar, vore det naturligt att               Är Regeringen medveten om att de
20578: man skulle återinföra avgiften för besök hos               avgiftsfria besöken hos läkare på hälso-
20579: läkare på hälsocentraler. 1 det övriga Norden              vårdscentraler lett tili köbildning och
20580: har man aldrig haft en 0-linje, utan där betalar           långa väntetider som kunde undvikas
20581: patienten för ett läkarbesök. 1 vissa delar av             genom att återinföra en skälig besöks-
20582: Sverige är även besök hos distriktssköterskan              avgift, och om så är fallet,
20583: avgiftsbelagt.                                               är Regeringen beredd att återinföra
20584:    Då det gäller patientavgiftens ekonomiska               en sådan avgift för besök hos läkare på
20585: betydelse för samhället har man ofta undervär-             hälsovårdscentral?
20586:      Helsingfors den 4 mars 1988
20587: 
20588:           Ingvar S. Melin          Håkan Malm                       Gustav Björkstrand
20589:                     Elisabeth Rehn                           Henrik Westerlund
20590: 
20591: 
20592: 
20593: 280334L
20594: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 117
20595: 
20596: Kirjallinen kysymys n:o 117                                                                Suomennos
20597: 
20598: 
20599: 
20600: 
20601:                                   Melin ym.: Potilasmaksun käyttöön ottamisesta terveyskeskuk-
20602:                                       sessa
20603: 
20604: 
20605:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20606: 
20607:    Noin seitsemän vuotta sitten lääkärissä            arvioitu. On laskettu, että noin 40 markan -
20608: käynti terveyskeskuksissa tuli maksuttomaksi.         sairaalan poliklinikkamaksun suuruinen -
20609: Maksun poistamisen jälkeen on lääkärissä              maksu tuottaisi vuosittain noin 450 miljoonaa
20610: käyntien määrä terveyskeskuksissa lisääntynyt         markkaa koko maassa.
20611: tuntuvasti. Kynnys lääkärinvastaanotolle on              Edellä mainittua maksua voi tuskin pitää
20612: tullut yhä alemmaksi, ja lääkärit ottavat nyky-       rasittavana potilaalle. Kohtuullinen maksu joh-
20613: ään usein vastaan tapauksia, jotka aikaisem-          taisi lääkäreihin kohdistuvan paineen vähene-
20614: min hoitivat terveydenhoitajat. Usein tapahtuu        miseen lääkärissä käyntien todennäköisen har-
20615: myös, että potilaat varaavat ajan tulematta           venemisen myötä ja oikeamman työnjaon syn-
20616: kuitenkaan paikalle, mikä johtaa tyhjäkäyn-           tymisen myötä lääkäreiden ja terveydenhoita-
20617: tiin. Tämä on aiheuttanut suuren paineen ter-         jien välillä. Tämä lisäisi terveyskeskuslääkärei-
20618: veyskeskuslääkäreille, mikä on tehnyt tilanteen       den kapasiteettia todella hoitoa tarvitsevia var-
20619: monissa terveyskeskuksissa jononmuodostuk-            ten, ja samalla lääkäreiden työstä tulisi hou-
20620: sen ja pitkien odotusaikojen osalta hyvin kire-       kuttelevampi, mikä puolestaan vaikuttaisi
20621: äksi. Todellisen hoidon tarpeessa olevat joutu-       myönteisesti kiinnostukseen lääkäripalvelun
20622: vat usein odottamaan pitkissä jonoissa.               suorittamiseen terveyskeskuksissa.
20623:    Monet tutkimukset ovat osoittaneet potilai-           Usein tarkastuksissa käyvät kroonisesti sai-
20624: den olevan halukkaita maksamaan terveyskes-           raat ja näihin rinnastettavat ryhmät voisivat
20625: kuksessa tapahtuneesta lääkärissä käynnistä.          myös tulevaisuudessa käydä terveyskeskuksissa
20626:    Tutkimus ja hoito terveyskeskuksissa on kal-       maksutta.
20627: lista valtiolle ja kunnille. Todelliset terveyskes-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20628: kuksessa jokaisesta lääkärissä käynnistä aiheu-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20629: tuvat kustannukset olivat kaksi vuotta sitten         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20630: vähintään 130 markkaa. Kun valtion budjetissa         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20631: viime vuosien aikana yhä suurempi kakku on            sen:
20632: annettu sosiaalisektorille, samanaikaisesti kun
20633: avoterveyden- ja avosairaanhoito on saanut                      Onko Hallitus tietoinen, että maksut-
20634: tyytyä niukkoihin määrärahojen lisäyksiin, oli-              tomat lääkärissä käynnit terveyskes-
20635: si terveyskeskuksessa tapahtuvan lääkärissä                  kuksissa ovat johtaneet jonojen muo-
20636: käynnin maksun uudelleen käyttöön ottaminen                  dostumisiin ja pitkiin odotusaikoihin,
20637: luonnollista. Muissa pohjoismaissa ei ole kos-               mikä voitaisiin välttää ottamalla uudel-
20638: kaan ollut nollalinjaa, vaan niissä potilas mak-             leen käyttöön kohtuullinen potilasmak-
20639: saa lääkärissä käynnistään. Joillakin seuduilla              su, ja jos on,
20640: Ruotsissa on myös terveydenhoitajan vastaan-                    onko Hallitus valmis ottamaan uu-
20641: otolla käynti maksullista. Potilasmaksun talou-              delleen käyttöön tällaisen maksun lää-
20642: dellista merkitystä yhteiskunnalle on usein ali-             kärissä käynnistä terveyskeskuksissa?
20643: 
20644:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1988
20645: 
20646:         Ingvar S. Melin          Håkan Malm                          Gustav Björkstrand
20647:                   Elisabeth Rehn                              Henrik Westerlund
20648:                                     1988 vp. -      KK n:o 117                                         3
20649: 
20650: 
20651: 
20652: 
20653:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20654: 
20655:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maila yhteiskunnassamme ja saattaisi heidät
20656: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työssä käyvään väestöön nähden eriarvoiseen
20657: olette 4 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          asemaan. Ehdotetun suuruinen potilasmaksu
20658: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        aiheuttaisi tulonlisäyksen, joka olisi noin 6 OJo
20659: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vuoden 1988 budjetoiduista terveyskeskusten
20660: edustaja Melinin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      käyttötalousmenoista.
20661: sesta kysymyksestä n:o 117:                            Syyt terveyskeskusten potilasjonoihin ovat
20662:                                                     pääasiassa muualla kuin maksuttornissa palve-
20663:          Onko Hallitus tietoinen, että maksut-
20664:        tomat lääkärissä käynnit terveyskes-         luissa. On toisaalta muistettava, että terveys-
20665:        kuksissa ovat johtaneet jonojen muo-         keskusten eräistä palveluista myös veloitetaan
20666:        dostumisiin ja pitkiin odotusaikoihin,       (hammashuolto aikuisille, fysikaalinen hoito,
20667:                                                     hoito vuodeosastolla), ja näihin palveluihin on
20668:        mikä voitaisiin välttää ottamalla uudel-
20669:                                                     yhtäläisesti jonoja.
20670:        leen käyttöön kohtuullinen potilasmak-
20671:        su, ja jos on,                                  Jono-ongelman ratkaiseminen edellyttää or-
20672:           onko Hallitus valmis ottamaan uu-         ganisatorisia muutoksia. Lupaavia kokemuksia
20673:        delleen käyttöön tällaisen maksun lää-       on saatu useilla paikkakunnilla toteutetuista
20674:        kärissä käynnistä terveyskeskuksissa?        kokeiluista. Eräänä pyrkimyksenä kokeiluissa
20675:                                                     on, että potilas riittävän nopeasti pääsee oman
20676:                                                     lääkärinsä vastaanotolle. Eräänä toisena pyrki-
20677:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        myksenä on antaa potilaalle riittävästi aikaa
20678: vasti seuraavaa:                                    lääkärikontaktin yhteydessä, koska on viitteitä
20679:    Eräänä keskeisenä kansanterveyslain valmis-      siitä, että käyntimääriä näin voidaan vähentää.
20680: teluun johtaneena ja sitä ohjanneena pyrki-         Entistä parempi hoidon jatkuvuus johtaa myös
20681: myksenä oli tehdä perusterveydenhuollon pal-        käytettävissä olevan Vastaanottoajan tehokkaa-
20682: velut, lääkäripalvelut siihen mukaan lukien,        seen käyttöön.
20683: sekä maantieteellisesti että myös taloudellisesti      Terveyskeskuslääkärien vastaanotoille tehty-
20684: helposti saavutettaviksi ja lisätä kansalaisten     jen käyntien lukumäärä Ga vuosittain lisättyjen
20685: tasa-arvoa myös tältä osin.                         virkojen määrä) on vuosina 1981-1985 ollut
20686:    Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käynti       seuraava:
20687: saatettiin vuonna 1981 kokonaan maksutto-
20688: maksi. Noudatettu maksupolitiikka on johta-         Vuosi           Käyntien !km     Virkojen lisäys
20689: nut siihen, että tuloryhmittäiset erot lääkärin-    1981            8,0 milj.             185
20690: palvelujen käytössä ovat tasaantuneet. Sen si-      1982            8,2 milj.             100
20691: jaan esimerkiksi hammaslääkärin palvelujen          1983            8,7 milj.             100
20692: käytössä on maksuista johtuen edelleen suuret       1984            8,3 milj. *)           70
20693: erot eri tuloluokkiin kuuluvien kesken.             1985            9,0 milj.              70
20694:    Huomattava osa työssä käyvästä väestöstä
20695: saa perusterveydenhuollon palvelut maksutto-                                              525
20696: masti työnantajan järjestämän työterveyshuol-           *) lääkärilakkovuosi
20697: lon yhteydessä. Terveyskeskusten palveluita
20698: käyttävät erityisesti lapset ja nuoret, vanhuk-       Edellä olevat luvut tarkoittavat muun muas-
20699: set, kotiäidit ja muut työelämän ulkopuolella       sa, että laskennallisesti mainittujen vuosien
20700: olevat. Siten mahdollinen potilasmaksu rasit-       välinen käyntimäärien lisäys on noin 1 miljoo-
20701: taisi eniten niitä ryhmiä, jotka tällä hetkellä     na ja siten jokainen uusi lääkäri on hoitanut
20702: ovat keskimääräisesti taloudellisesti ahtaim-       noin 1 900 käyntiä, mikä on vähäinen määrä.
20703: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 117
20704: 
20705: Maksun poistamisen jälkeen on palvelujen           denhuollon menot kasvavat kuitenkin jatkossa,
20706: käyttö näin ollen kasvanut varsin maltillisesti.   on terveyspalvelujen maksujen määräytymises-
20707:   Maksujen käytöllä ei ratkaista niitä ongel-      tä kokonaisuudessaan oltava valmiita avoi-
20708: mia, joita kieltämättä terveyskeskuksissamme       meen keskusteluun.
20709: jossain määrin tällä hetkellä on. Kun tervey-
20710: 
20711:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1988
20712: 
20713:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
20714:                                      1988 vp. -     KK n:o 117                                                      5
20715: 
20716: 
20717: 
20718: 
20719:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20720: 
20721:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ge dem en annan ställning än den yrkesarbe-
20722: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         tande befolkningen. En patientavgift av före-
20723: av den 4 mars 1988 till vederbörande medlem         slagen storlek skulle medföra ett inkomsttillägg
20724: av statsrådet översänt avskrift av följande av      om ca 6 Olo av de budgeterade driftsutgifterna
20725: riksdagsman Melin m.fl. undertecknade spörs-        för hälsovårdscentralerna år 1988.
20726: mål nr 117:                                            Orsakerna till patientköerna vid hälsovårds-
20727:          Är Regeringen medveten om att de           centralerna är i huvudsak andra än den avgifts-
20728:        avgiftsfria besöken hos läkare på hälso-     fria servicen. Å andra sidan bör man komma
20729:        vårdscentraler lett till köbildning och      ihåg, att också vissa av hälsovårdscentralernas
20730:        långa väntetider som kunde undvikas          tjänster är avgiftsbelagda (tandvård för vuxna,
20731:        genom att återinföra en skälig besöks-       fysikalisk vård, vård på bäddavdelning), och
20732:        avgift, och om så är fallet,                 även till dessa vårdformer är det köer.
20733:          är Regeringen beredd att återinföra           En lösning av problemet med köer förutsät-
20734:        en sådan avgift för besök hos läkare på      ter organisatoriska ändringar. Lovande erfa-
20735:        hälsovårdscentral?                           renheter har man fått vid försök som har
20736:                                                     genomförts på många orter. En strävan vid
20737:                                                     försöken är, att patienten tiliräckligt snabbt
20738:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
20739:                                                     skall kunna tas emot av sin egen läkare. En
20740: samt anföra följande:                               annan strävan är att ge patienten tillräckligt
20741:    Ett centralt syfte med folkhälsolagen och en     mycket tid vid läkarkontakten, eftersom det
20742: strävan som styrde beredningen av den var att       finns teeken som tyder på att antalet besök på
20743: servicen inom bashälsovården, läkarservicen         detta sätt kan minskas. En bättre kontinuitet i
20744: inberäknad, såväl geografiskt som ekonomiskt        vården än tidigare leder också till en effektiva-
20745: skulle göras lätt tillgänglig och att medborgar-    re användning av mottagningstiden.
20746: nas jämställdhet också tili denna del skulle           Antalet besök vid hälsovårdscentralläkarnas
20747: ökas.                                               mottagningar (och den årliga ökningen av an-
20748:    Från år 1981 blev ett besök på en hälso-         talet tjänster) var åren 1981-1985 följande:
20749: vårdscentralläkares mottagning helt avgifts-
20750: fritt. Den avgiftspolitik som har följts har lett   År                 Antal besök                Ökningen av
20751: tili att de på inkomstgrupp baserade skilinader-                                                 antalet tjänster
20752: na i utnyttjandet av läkarnas tjänster har          1981               8,0 milj.                       185
20753: utjämnats. Däremot finns det t.ex. för tandlä-      1982               8,2 milj.                       100
20754: karnas del på grund av avgifterna fortfarande       1983               8,7 milj.                       100
20755: stora skilinader mellan hur personer inom oli-      1984               8,3 milj. *)                     70
20756: ka inkomstklasser utnyttjar deras tjänster.         1985               9,0 milj.                        70
20757:    En betydande del av den yrkesarbetande                                                              525
20758: befolkningen får sin bashälsovård avgiftsfritt i
20759: samband med den företagshälsovård som ar-                *)   året för läkarstrejken
20760: betsgivaren ordnar. Hälsovårdscentralernas
20761: service används speciellt av barn och ungdo-           Siffrorna ovan visar bl.a. att ökningen av
20762: mar, åldringar, hemmamammor och andra               antalet besök de nämnda åren är ca 1 miljon
20763: som står utanför arbetslivet. En eventuell pati-    och att således varje ny läkare har skött ca
20764: entavgift skulle således främst drabba de grup-     1 900 besök, vilket är ett lågt antal. Efter det
20765: per som för närvarande i genomsnitt är de           att avgifterna slopades har således utnyttjandet
20766: ekonomiskt mest trängda i vårt samhälle och         av tjänsterna vuxit ytterst måttligt.
20767: 
20768:                                                                       ~LTlONEUVOSTCN
20769:                                                                               'r\.å,~'!~~~ \f.
20770: 6                                  1988 vp. -     KK n:o 117
20771: 
20772:    De problem som onekligen i någon mån            ningen kommer att växa måste vi vara beredda
20773: finns vid hälsovårdscentralerna i detta nu kan     till en öppen diskussion om hur avgifterna i sin
20774: inte lösas med hjälp av avgifter. Eftersom         helhet skall fastställas.
20775: utgifterna för hälsovården dock i fortsätt-
20776: 
20777:     Helsingfors den 6 april 1988
20778: 
20779:                                                  Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
20780:                                                1988 vp.
20781: 
20782: Kirjallinen kysymys n:o 118
20783: 
20784: 
20785: 
20786: 
20787:                                    Kortesalmi: Jätehuoltoinvestointien liikevaihtoverotuksen keven-
20788:                                      tämisestä
20789: 
20790: 
20791:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20792: 
20793:    Jätehuollon neuvottelukunnan mielestä tulisi       raaka-aineiden kanssa, joiden myynnistä liike-
20794: maassamme verotusta lieventää, jotta jätteiden        vaihtoveroa ei peritä. Näitä ovat esim. raaka-
20795: hyödyntäminen tulisi nykyistä kannattavam-            puu, sora ja muut maa-ainekset sekä lannoit-
20796: maksi. Mietinnössään neuvottelukunta on esit-         teet.
20797: tänyt, että jätteiden hyödyntämisessä tarvitta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20798: ville keräilyvälineille, kuljetuskalustolle, ko-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20799: neille ja laitteille saataisiin liikevaihtoverotuk-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20800: sessa 80 OJo :n vähennysoikeus sekä rakennuksil-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20801: le 75 OJo:n vähennysoikeus.
20802:                                                                 Aikooko Hallitus ryhtyä jätehuollon
20803:    Jätteitä hyödyntävän yrityksen tulisi neuvot-             neuvottelukunnan esityksen mukaisesti
20804: telukunnan mielestä saada elinkeinoverotukses-               jätehuoltoinvestointien samoin kuin
20805: sa vastaavanlaisia investointeja koskevia huo-               kaikkien muiden ympäristönsuojeluin-
20806: jennuksia kuin teollista ja tuotannollista toi-              vestointien sekä ympäristönsuojelutoi-
20807: mintaa harjoittavat saavat. Samalla neuvotte-                missa tarvittavien kemikaalien ja mui-
20808: lukunta on esittänyt joidenkin: jäteraaka-ainei-             den apuaineiden liikevaihtoverotuksen
20809: den vapauttamista liikevaihtoverosta. Neuvot-                lieventämiseen samaan tapaan kuin var-
20810: telukunnan ehdottamat jäteraaka-aineet kilpai-               sinaisen tuotannollisen toiminnan osal-
20811: levat markkinoilla yleensä sellaisten alkuperäis-            ta on maassamme menetelty?
20812: 
20813:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
20814: 
20815:                                         J. Juhani Kortesalmi
20816: 
20817: 
20818: 
20819: 
20820: 280335M
20821: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 118
20822: 
20823: 
20824: 
20825: 
20826:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20827: 
20828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      minnassa käytettävien koneiden, laitteiden ja
20829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työkalujen ostohinnoista.
20830: olette 8 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn             Energiainvestointeja koskevassa laissa sääde-
20831: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tään eräiden energian tuotantoon liittyvien
20832: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       uusinvestointien vähentämisestä. Laissa on ra-
20833: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-       jattu ne laitokset ja voimalat, jotka ovat vä-
20834: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 118:              hennyskelpoisia. Vähennyskelpoisia ovat myös
20835:                                                     ne muut rakennukset, koneet ja laitteet, jotka
20836:           Aikooko Hallitus ryhtyä jätehuollon       on rakennettu tai hankittu samassa yhteydessä
20837:        neuvottelukunnan esityksen mukaisesti        kun vähennyskelpoinen laitos tai voimala ra-
20838:        jätehuoltoinvestointien samoin kuin          kennettiin. Muiden rakennusten osalta edelly-
20839:        kaikkien muiden ympäristönsuojeluin-         tetään, että niitä käytetään energialaitoksen
20840:        vestointien sekä ympäristönsuojelutoi-       toimintaan välittömästi liittyvään tarkoituk-
20841:        missa tarvittavien kemikaalien ja mui-       seen.
20842:        den apuaineiden liikevaihtoverotuksen           Jätteiden hyödyntämisessä käytettävä raken-
20843:        lieventämiseen samaan tapaan kuin var-       nus on vähennyskelpoinen, jos sitä käytetään
20844:        sinaisen tuotannollisen toiminnan osal-      tehtaana tai työpajana. Tehtaalla tarkoitetaan
20845:        ta on maassamme menetelty?                   yleensä rakennusta, jossa valmistetaan tavaroi-
20846:                                                     ta. Työpajana voidaan pitää vain sellaista ra-
20847:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kennusta, jossa tehdään tavaraan kohdistuvia
20848: vasti seuraavaa:                                    muutos-, puhdistus-, korjaus-, kunnostamis- ja
20849:                                                     asentamistyötä. Verotus- ja oikeuskäytännössä
20850:    Tuotannollisen toiminnan investointien vä-       osa jätteiden hyödyntämisessä käytettävistä ra-
20851: hentämisestä säädetään eräitä tuotannollisia in-    kennuksista on katsottu vähennyskelpoisiksi,
20852: vestointeja koskevista poikkeuksista liikevaih-     mutta suurin osa jää vähennysoikeuden ulko-
20853: toverolakiin annetussa laissa (848/80) ja ener-     puolelle. Vähennyskelpoiseksi on esimerkiksi
20854: giainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä       katsottu rakennus, jossa käsitellään metalliro-
20855: annetussa laissa (547 /86).                         mua teollisuuden raaka-aineeksi sopivaan
20856:    Tuotannollisia investointeja koskevan lain       muotoon. Romun erottelu- ja lajitteluraken-
20857: 2 §:n mukaan liikevaihtoverovelvollinen saa         nusta sekä jätepaperin lajittelurakennusta ei
20858: vähentää 75 OJo liikevaihtoverolaissa tarkoite-     sitä vastoin ole katsottu vähennyskelpoiseksi.
20859: tussa liiketoiminnassa käyttämänsä uuden teol-         Jätteiden hyödyntämisessä käytettävä raken-
20860: lisuusrakennuksen ostohinnasta. Teollisuusra-       nus on vähennyskelpoinen myös silloin, kun se
20861: kennuksena pidetään lain 3 §:n mukaan raken-        on rakennettu uuden vähennyskelpoisen ener-
20862: nusta tai pysyvää rakennelmaa, jota käytetään       gialaitoksen tai voimalan yhteyteen.
20863: tehtaana, työpajana tai tällaiseen toimintaan          Jätteiden hyödyntämisessä käytettävät ko-
20864: välittömästi liittyvänä käyttö-, tutkimus- tai      neet ja laitteet ovat yleensä vähennyskelpoisia.
20865: kehittämislaboratoriona taikka varastona sekä       Vähennyksen voivat kuitenkin tehdä vain liike-
20866: tällaiseen rakennukseen tai rakennelmaan liit-      vaihtoverovelvolliset. Jos esimerkiksi jätepape-
20867: tyviä ja siinä harjoitettua toimintaa pääasial-     rin tai jätelasin keräilij ällä ei ole liiketoimi-
20868: lisesti palvelevia toimisto-, sosiaali- tai muita   paikkaa eikä muita apulaisia kuin puoliso ja
20869: sellaisia tiloja.                                   lapset, hän ei ole liikevaihtoverovelvollinen.
20870:    Tuotannollisia investointeja koskevan lain       Tällainen jätteiden keräilijä voi tosin hakeutua
20871: 4 §:ssä säädetään koneiden, laitteiden ja työka-    liikevaihtoverovelvolliseksi.
20872: lujen vähennysoikeudesta. Lainkohdan mu-               Kone- ja laitevähennyksen osalta tärkein
20873: kaan tavaroiden valmistustoimintaa harjoitta-       edellytys on kuitenkin se, että verovelvollinen
20874: va verovelvollinen saa vähentää 80 OJo liiketoi-    harjoittaa tavaroiden valmistustoimintaa. Val-
20875:                                       1988 vp. -      KK n:o 118                                      3
20876: 
20877: mistustoiminta voidaan määritellä aineiden            sikäyttötavaroiksi, koska ne eivät kulu välittö-
20878: mekaaniseksi tai kemiailiseksi käsittelemiseksi       mästi varsinaisessa myytävän energian valmis-
20879: siinä tarkoituksessa, että saadaan aikaan uusia       tusprosessissa vaan erillisessä savukaasujen
20880: tuotteita ja niiden markkinoimisesta taloudel-        puhdistusprosessissa. Rikinpoistokemikaalien
20881: lista etua. Verotus- ja oikeuskäytännössä val-        ostohinnat eivät siten ole vähennyskelpoisia.
20882: mistustoiminnaksi on katsottu metalliromun               Kuten edellä esitetystä selviää, jätehuoltoin-
20883: käsittely teollisuuden raaka-aineeksi sopivaan        vestointien ja ympäristönsuojeluinvestointien
20884: muotoon sekä tekstiilijätteiden käsittely tekstii-    vähennysoikeutta koskevat säännökset ovat
20885: likuituseokseksi. Keräyspaperin punnitusta,           monimutkaiset. Säännösten sanamuodot ja nii-
20886: luokittelua, lajittelua, revintää ja paalutusta ei    den tulkinta ovat johtaneet siihen, että osa
20887: ole katsottu tavaran valmistustoiminnaksi. Jos        investoinneista on vähennyskelpoisia, osa ei.
20888: keräyspaperia käsittelemällä saataisiin aikaan           Liikevaihtoverolainsäädännön tarkistamis-
20889: uusi myyntituote, keräilyssä ja käsittelyssä
20890:                                                       toimikunta, joka jätti välimietintönsä vuonna
20891: käytettävät koneet ja laitteet olisivat vähennys-
20892:                                                       1983 (Komiteanmietintö 1983:9), kiinnitti huo-
20893: kelpoisia.
20894:                                                       miota myös edellä selvitettyjen investointien
20895:    Tuotannollisia investointeja koskevan lain
20896:                                                       erilaiseen liikevaihtoverokohteluun. Toimikun-
20897: 2 §:n sanamuodosta johtuen verotus- ja oi-
20898: keuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu,           ta esitti, että tuotannollisten investointien vä-
20899: että ympäristönsuojelussa käytettävä erillinen        hennysoikeus olisi laajennettava koskemaan
20900:                                                       jätteiden hyödyntämisessä käytettäviä raken-
20901: rakennus ei ole vähennyskelpoinen. Käytän-
20902:                                                       nuksia, sekä tulkintahankaluuksien vähentämi-
20903: nössä tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että teolli-
20904:                                                       seksi myös jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä
20905: suusrakennuksista erilleen rakennetut jäteve-
20906:                                                       käytettäviä koneita. Lisäksi toimikunta esitti,
20907: denpuhdistamorakennukset jäävät vähennysoi-           että vähennysoikeuden olisi koskettava jäteve-
20908: keuden ulkopuolelle.                                  denpuhdistamorakennusta myös silloin, kun se
20909:    Uusien vähennyskelpoisien energialaitosten
20910:                                                       lainsäädännöllisistä, kaavoituksellisista tai tar-
20911: ympäristönsuojeluinvestoinnit ovat kuitenkin
20912:                                                       koituksenmukaisuussyistä on rakennettava eril-
20913: vähennyskelpoisia energiainvestointeja koske-
20914:                                                       leen itse teollisuusrakennuksesta. Liikevaihto-
20915: van lain nojalla. Vähennyskelpoisia ovat siten
20916: esimerkiksi uusien voimaloiden rikinpoistolai-        verolainsäädännön tarkistamistaimikunnan eh-
20917:                                                       dotukset eivät ole johtaneet lain muuttamiseen.
20918: tokset.
20919:    Ympäristönsuojelussa käytettävät koneet ja            Jätehuoltoinvestointien ja ympäristönsuoje-
20920: laitteet ovat vähennyskelpoisia, jos verovelvol-      luinvestointien vähennysoikeuden laajentami-
20921: linen harjoittaa tavaroiden valmistustoimintaa        nen on noussut taas esille, kun ympäristöminis-
20922: tai kysymys on uuteen, vähennyskelpoiseen             teriö on kuluvan vuoden helmikuussa tehnyt
20923: energialaitokseen hankittavista koneista tai          valtiovarainministeriölle esityksen jätehuoltoon
20924: laitteista.                                           ja jätteiden hyödyntämiseen liittyvien verotus-
20925:    Jos ympäristönsuojelutoimissa tarvittavat          epäkohtien korjaamisesta. Ympäristöministe-
20926: kemikaalit ja muut apuaineet on hankittu liike-       riön ehdotus perustuu jätehuollon neuvottelu-
20927: vaihtoverovelvolliseen hintaan, niiden vähen-         kunnan 3.2.1988 päivättyyn kannanottoon.
20928: nysoikeus riippuu siitä, ovatko ne liikevaihto-       Ympäristöministeriön ehdotuksessa esitetään
20929: verolain 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla välittö-      myös harkittavaksi ympäristönsuojelussa tar-
20930: mästi ensikäytössä kulutettavia. Verotuskäy-          vittavien apuaineiden liikevaihtoverotuksen ke-
20931: tännössä on välittömästi ensikäytössä kulutet-        ventämistä.
20932: taviksi tavaroiksi katsottu sellaiset tavarat, joi-      Valtiovarainministeriössä selvitetään, mihin
20933: den käyttöikä on erittäin lyhyt ja joita ei voida     toimenpiteisiin ympäristöministeriön ehdotuk-
20934: puhdistaa tai muutoin kunnostaa uudelleen-            sen vuoksi olisi tarkoituksenmukaista ryhtyä.
20935: käyttöä varten. Esimerkiksi rikinpoistokemi-          Asia ratkaistaan viimeistään liikevaihtovero-
20936: kaaleja ei ole verotuskäytännössä katsottu en-        tuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä.
20937: 
20938:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
20939: 
20940:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
20941: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 118
20942: 
20943: 
20944: 
20945: 
20946:                             Tili Riksdagens Herr Talman
20947: 
20948:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      minst 80 OJo av inköpspriset för maskiner, an-
20949: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       läggningar och arbetsredskap som används i
20950: av den 8 mars 1988 tili vederbörande medlem       affärsverksamheten.
20951: av statsrådet översänt avskrift av följande av       1 lagen om avdrag för energiinvesteringar vid
20952: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-       omsättningsbeskattningen stadgas om avdrag
20953: nade spörsmål nr 118:                             för vissa nyinvesteringar i samband med ener-
20954:           Ämnar Regeringen i enlighet med ett     giproduktion. 1 lagen har begränsats de anlägg-
20955:        förslag av delegationen för avfallshan-    ningar och kraftverk som är avdragbara. Av-
20956:        tering införa lättnader i omsättnings-     dragbara är även de övriga byggnader, maski-
20957:        skatten för investeringar i fråga om       ner och anläggningar som har byggts eller
20958:        avfallshantering såsom för alla andra      anskaffats i samband med byggandet av den
20959:        miljöskyddsinvesteringar samt för de       avdragbara anläggningen eller kraftverket. Vad
20960:        kemikalier och hjälpmaterial som be-       andra byggnader beträffar förutsätts att de
20961:        hövs vid miljöskyddsåtgärder på sam-       används för ändamål som direkt anknyter tili
20962:        ma sätt som man har gått tili väga i       energianläggningens verksamhet.
20963:        vårt land i fråga om den egentliga            En byggnad som används vid utnyttjandet
20964:        produktionsverksamheten?                   av avfall är avdragbar, om den används som
20965:                                                   fabrik eller verkstad. Sam fabrik betraktas i
20966:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      allmänhet en byggnad, där varor tiliverkas.
20967: samt anföra följande:                             Sam verkstad kan betraktas endast sådan
20968:                                                   byggnad där ändrings-, rengörings-, repara-
20969:     Om avdrag för investeringar i produktions-    tions- och monteringsarbeten som gäller varan
20970: verksamhet stadgas i lagen om temporära avvi-     utförs. 1 beskattnings- och rättspraxis har en
20971: kelser från lagen angående omsättningsskatt i     del av de byggnader som används vid utnytt-
20972: fråga om vissa produktiva investeringar (848/     jandet av avfall betraktats som avdragbara,
20973: 80) och i lagen om avdrag för energiinveste-      men största delen är inte avdragbar. En bygg-
20974: ringar vid omsättningsbeskattningen (547 /86).    nad, där metallskrot bearbetas tili råvara i
20975:    Enligt 2 § som gäller produktiva investe-      lämplig form för industrin har t.ex. betraktats
20976: ringar får den omsättningsskattskyldige avdra     som avdragbar. Byggnader för avskiljning och
20977: 75 OJo av inköpspriset för ny industribyggnad     sortering av skrot samt byggnader för sortering
20978: som han använder i sådan rörelse som avses i      av avfallspapper har däremot inte betraktats
20979: lagen om omsättningsskatt. Enligt lagens 3 §      som avdragbara.
20980: betraktas såsom industribyggnad sådan bygg-
20981: nad eller bestående konstruktion viiken an-          Byggnader som används vid uttnytjandet av
20982: vänds som fabrik, verkstad eller såsom drifts-,   avfall är avdragbara även då de byggts i
20983: undersöknings- eller utvecklingslaboratorium,     anslutning tili nya energianläggningar eller nya
20984: vilket direkt hör samman med sådan verksam-       kraftverk som är avdragbara.
20985: het, eller såsom lager samt kontors-, social-        Maskiner och anläggningar som används vid
20986: eller andra dylika utrymmen som ansluter sig      utnyttjandet av avfall är i allmänhet av-
20987: tili byggnad eller konstruktion och som i hu-     dragbara. Avdrag kan dock göras endast av
20988: vudsak tjänar däri utövad verksamhet.             omsättningsskattskyldiga. Om t.ex. en insam-
20989:     1 4 § lagen om temporära avvikelser från      lare av avfallspapper eller avfallsglas varken
20990: lagen angående omsättningsskatt i fråga om        har affärsställe eller andra medhjälpare än
20991: vissa produktiva investeringar stadgas om av-     maka eller barn, är han inte omsättnings-
20992: dragsrätt för maskiner, anläggningar och ar-      skattskyldig. En sådan insamlare av avfall kan
20993: betsredskap. Enligt lagrummet får en skatt-       dock ansöka om att bli omsättningsskattskyl-
20994: skyldig som bedriver varutiliverkning avdra       dig.
20995:                                     1988 vp. -      KK n:o 118                                      5
20996: 
20997:    Den viktigaste förutsättningen för maskin-       vid första användning, eftersom de inte förbru-
20998: och anläggningsavdrag är dock att den skatt-        kas omedelbart vid den egentliga tillverkningen
20999: skyldige bedriver tillverkning av varor. Varu-      av den energi som skall säljas utan vid en
21000: tillverkningen kan definieras som en mekanisk       separat rening av rökgaserna. lnköpspriserna
21001: eller kemisk behandling av ämnen i syfte att        för kemikalier för avlägsnande av svavel är
21002: åstadkomma nya produkter samt ekonomisk             således inte avdragbara.
21003: fördel av deras marknadsföring. 1 beskatt-              Såsom av det ovan anförda framgår, är
21004: nings- och rättspraxis har bearbetningen av         stadgandena angående avdragsrätt för avfalls-
21005: metallskrot till råvara i lämplig form för in-      hanterings- och miljöskyddsinvesteringar in-
21006: dustrin samt bearbetningen av textilavfall till     vecklade. Ordalydelsen i stadgandena och tolk-
21007: textilfiberblandning betraktats som tillverk-       ningen av dem har lett till att en del av
21008: ning. Vägning, klassificering, sortering, hål-      investeringarna är avdragbar, en annan del
21009: slagning och balning av insamlingspapper har        inte.
21010: inte betraktats som tillverkning. Om en ny
21011:                                                         Kommissionen för justering av lagstiftningen
21012: försäljningsartikel åstadkoms genom hantering       angående omsättningsskatt, viiken överlämna-
21013: av insamlingspapper vore de maskiner och            de sitt delbetänkande år 1983 (Kommittebetän-
21014: anläggningar som används vid insamlingen och
21015:                                                     kande 1983:9}, fäste vikt även vid den olika
21016: hanteringen avdragbara.                             behandlingen i fråga om omsättningsskatt för
21017:     Med anledning av 2 § lagen om produktiva
21018:                                                     ovan utredda investeringar. Kommissionen
21019: investeringar har en sådan beskattnings- och        föreslog att avdragsrätten för produktiva in-
21020: rättspraxis vunnit hävd att en separat byggnad      vesteringar skall utvidgas så, att den gäller
21021: som används inom miljöskyddet inte är av-           byggnader som används vid utnyttjandet av
21022: dragbar. 1 praktiken betyder det närmast att        avfall samt i syfte att minska tolkningssvårig-
21023: sådana industribyggnader som uppförts som
21024:                                                     heterna maskiner som används vid insamling
21025: reningsverk för avloppsvatten inte omfattas av      och hantering av avfall. Dessutom föreslog
21026: avdragsrätten.                                      kommissionen, att avdragsrätten skall gälla
21027:     Miljöskyddsinvesteringar i nya avdragbara       byggnad för rening av avfallsvatten även då
21028:  energianläggningar är dock avdragbara med          den av lagstiftningsskäl, planläggningsskäl eller
21029:  stöd av lagen om energiinvesteringar. Av-
21030:                                                     ändamålsenlighetsskäl måste byggas separat
21031:  dragbara är sålunda t.ex. avsvavlingsverken i
21032:                                                     från själva industribyggnaden. De förslag som
21033:  anslutning till de nya kraftverken.                kommissionen för justering av lagstiftningen
21034:     De maskiner och anläggningar som används        angående omsättningsskatt gjort har inte lett
21035:  inom miljöskyddet är avdragbara, om den
21036:                                                     till någon ändring av lagen.
21037:  skattskyldige bedriver varutillverkning eller om
21038:  det är fråga om maskiner eller anläggningar            Frågan om att utvidga avdragsrätten för
21039:  som anskaffas till en ny avdragbar energian-       investeringar i avfallshantering och miljöskydd
21040:  läggning.                                          har åter blivit aktuell, då miljöministeriet i
21041:     Om de kemikalier och andra hjälpmaterial        februari innevarande år hos finansministeriet
21042:  som anskaffats inom ramen för miljöskyddsåt-       lade fram ett förslag om justering av missför-
21043:  gärder är omsättningsskattebelagda är deras        hållandena i fråga om beskattningen vid av-
21044:  avdragsrätt beroende av om de på det sätt som      fallshantering och utnyttjandet av avfall. Mil-
21045:  avses i 14 § i lagen om omsättningsskatt direkt    jöministeriets förslag baserar sig på ett ställ-
21046:  skall förbrukas vid första användningen. 1         ningstagande av delegationen för avfallshante-
21047:  skattepraxis har sådana varor vilkas använd-       ring, daterat 3.2.1988. 1 miljöministeriets för-
21048:  ningstid är synnerligen kort och vilka inte kan    slag upptas även lättnader i omsättningsskatten
21049:  rengöras eller i övrigt iståndsättas för återan-   för de hjälpmaterial som behövs inom mil-
21050:  vändning, betraktats som varor som förbrukas       jöskyddet.
21051:  omedelbart vid första användning. Kemikalier           Vid finansministeriet klarläggs vilka åtgärder
21052:  för avlägsnande av svavel har i beskattnings-      som vore mest ändamålsenliga före totalrefor-
21053:  praxis inte betraktats som varor som förbrukas     men av omsättningsbeskattningen.
21054: 
21055:      Helsingfors den 8 april 1988
21056: 
21057:                                                                          Minister Ulla Puolanne
21058:                                               1988 vp.
21059: 
21060: Kirjallinen kysymys n:o 119
21061: 
21062: 
21063: 
21064: 
21065:                                   Kortesalmi: Turvetuotantosoiden kunnostustöiden aikataulusta
21066:                                      Pudasjärvellä
21067: 
21068: 
21069:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21070: 
21071:    Vesi- ja ympäristöhallitus on lähiaikoina         tava Pudasjärven turvelauhdevoimalan tarpei-
21072: määrittelemässä lopullisen kantansa Pudasjär-        siin yhteensä 5 000 hehtaaria soita kuluvan
21073: ven turvetuotantosoiden kunnostustöissä edel-        vuosikymmenen loppuun mennessä. Tähän
21074: lytettäviin lupaehtoihin. Julkisuudessa olleiden     mennessä tästä urakasta on hoidettu vasta
21075: ennakkotietojen mukaan vesi- ja ympäristöhal-        1 000 hehtaaria. Vaikka valmistelutyöt voitai-
21076: litus tulee vaatimaan tiukempia ehtoja kuin          siin hoitaa ilman ennakoivaa vesioikeuskäsitte-
21077: Julun vesi- ja ympäristöpiirin toimeksiannosta       lyä, on aikataulussa pysyminen vaikeata.
21078: :aaditussa soiden kuntoonpanon yleissuunnitel-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21079: nassa on esitetty.                                   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21080:    Mikäli nämä ennakkotiedot pitävät paikkan-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21081: ;a, merkitsee se käytännössä soiden kunnos-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21082: :uksen aikataulua koskevan valtioneuvoston                     Tietääkö Hallitus, että Pudasjärven
21083: 'eriaatepäätöksen romuttamista. Viime kädes-                turvelauhdevoimalan käyttöön tulevien
21084:  ;ä käsittelyn venyminen riippuu vesioikeuspro-             soiden kunnostusaikataulu on jäämässä
21085:  :essiin alistettavien soiden määrästä. Paikallis-          jälkeen tavoitteista, ja
21086:  .en vesiviranomaisten mukaan käsittely vie pi-                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21087:  :immillään jopa viisi vuotta.                              kunnostuksen riittävän rahoituksen tur-
21088:   Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan                  vaamiseksi ja siten sen pitämiseksi ta-
21089: )ulun vesi- ja ympäristöpiirin olisi kunnostet-             voitellussa aikataulussa?
21090: 
21091:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
21092: 
21093:                                         J. Juhani Kortesalmi
21094: 
21095: 
21096: 
21097: 
21098:  W369Z
21099: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 119
21100: 
21101: 
21102: 
21103: 
21104:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21105: 
21106:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joka pohjautuu kuntoonpanotöitä koskevaan,
21107: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       14.6.1984 annettuun valtioneuvoston päätök-
21108: olette 8 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          seen. Lisäksi saattavat olla tarpeen vesilain
21109: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mukainen ojitustoimitus ja vesioikeuskäsittely.
21110: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Oulun vesi- ja ympäristöpiirin voimavarat
21111: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-       eivät ole riittäneet suunnittelutyöhön. Suurin
21112: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 119:              osa suunnittelusta on annettu konsulttien teh-
21113:                                                     täväksi. Suunnittelun järjestämiseen ja kon-
21114:           Tietääkö Hallitus, että Pudasjärven       sulttien ohjaamiseen on jouduttu paneutumaan
21115:        turvelauhdevoimalan käyttöön tulevien        melko pitkään. Nyttemmin tilanne on tältä
21116:        soiden kunnostusaikataulu on jäämässä        osin parantunut.
21117:        jälkeen tavoitteista, ja
21118:                                                        Pudasjärven kunta on vuokrannut metsähal·
21119:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       litukselta tai sillä on muutoin hallussaan noin
21120:        kunnostuksen riittävän rahoituksen tur-      3 000 hehtaaria suoalaa. Tämä kaikki ei kui·
21121:        vaamiseksi ja siten sen pitämiseksi ta-      tenkaan sovellu turvetuotantoon. Yksityise1
21122:        voitellussa aikataulussa?                    tuottajat eivät vielä ole olleet valmiita osoitta·
21123:                                                     maan soitaan voimalaitoksen käyttöön. Suun·
21124:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nittelu ja rakentaminen on kohdistunut suu·
21125: vasti seuraavaa:                                    rimmaksi osaksi kunnan hallinnassa olevilh
21126:    Valtioneuvosto päätti 12.2.1987 Pudasjärven      soille. Näille soille on jouduttu ennen kuntoon·
21127: turvevoimalan toteuttamiseksi mahdollisim-          panon suunnittelua laatimaan alustava tuotan·
21128: man pikaisesti, että hallitus ryhtyy tiettyihin     tosuunnitelma. Tämän suunnitelman laatimi·
21129: jatkotoimiin. Päätöksen mukaan vesi- ja ym-         nen kuuluu tavallisesti turpeen tuottajalle.
21130: päristöhallitus osallistuu voimalaitoksen tarvit-      Maanhankinnan keskeneräisyys viivyttäi
21131: seman ensimmäisen suokerran, noin 5 000 heh-        eräiden soiden kuntoonpanoa. Suunnittelua e
21132: taarin, peruskuivatukseen valtion työ- ja työlli-   ole syytä aloittaa, jollei tuottajan, tässä ta
21133: syysohjelman kautta. Tavoite on, että vuonna        pauksessa siis Pudasjärven kunnan, hallinnass~
21134: 1987 peruskuivatettaisiin 1 000 hehtaaria,          ole itsenäiseksi tuotantoalueeksi kelvollist~
21135: vuonna 1988 2 000 hehtaaria ja vuonna 1989          osaa tietystä suokokonaisuudesta.
21136: 2 000 hehtaaria.                                       Rakentaminen on aloitettu kahdella suolla
21137:    Pudasjärven soiden kuntoonpanoa hidasta-         joiden yhteinen pinta-ala on noin 300 hehtaa
21138: via tekijöitä on ilmennyt suunnittelun yhtey-       ria. Vuoden 1988 työllisyystyöohjelmassa 01
21139: dessä. Hankkeiden rahoitus ei kuitenkaan ole        osoitettu varat noin 1 200 hehtaarin alalle kah
21140: ongelma. Työvoimaviranomaiset ovat olleet           deksan muun suon kuntoonpanoon. Ohjelm:
21141: valmiit esittämään soiden kuntoonpanoon             vastaa suunnitteluvalmiutta, mutta siinä ei ol'
21142: enemmän varoja kuin vesi- ja ympäristöhalli-        otettu huomioon mahdollista vesioikeuskäsitte
21143: tus on pitänyt mahdollisena käyttää.                lyä.
21144:    Pudasjärven soiden kuntoonpanon suunnit-            Pudasjärven turvetuotantosoiden kuntoon
21145: telu oli valtioneuvoston päätöstä annettaessa       panon yleissuunnitelma valmistui syksyll;
21146: vasta alussa, minkä vuoksi aikataulu mitä il-       1987. Vesi- ja ympäristöhallituksen 24.2.198:
21147: meisimmin määriteltiin liian tiukaksi. Turve-       suunnitelmasta antaman lausunnon mukaa1
21148: tuotannon kuntoonpanon suunnittelu on moni-         kaikki Livojoen vesistöalueen ja useimmat Ki
21149: puolinen tehtävä, jossa vaaditaan tuotannon,        varinjoen vesistöalueen kuntoonpanohankkee
21150: kuivatuksen, tienrakentamisen ja vesiensuoje-       tarvitsevat vesioikeuden luvan ennen töide1
21151: lun asiantuntemusta. Suunnittelua edeltävät         aloittamista.
21152: laajat kenttätutkimukset. Suunnitelmien val-           On ilmeistä, että turvetuotantoalueiden kun
21153: mistuttua ne alistetaan viranomaiskäsittelyyn,      toonpano ja tuotanto aiheuttavat muutoksi
21154:                                      1988 vp. -      KK n:o 119                                    3
21155: 
21156: vesistön tilassa ja käytössä ainakin Iijoen sivu-       Vesilain mukaan on mahdollista, että turve-
21157: uomissa, esimerkiksi Kivarinjoen ja Iijoen ve-       tuotannon luvat käsitellään vesioikeudessa
21158: sistöalueilla. Tuotantoalueet muodostaisivat         kahdessa vaiheessa. Toimenpidelupa voidaan
21159: varsin suuren osan näistä valuma-alueista. Li-       saada kuulutusmenettelyllä, jolloin korvausasi-
21160: vojoen vesistö on kalataloudellisesti varsin         oiden käsittely jää toiseen vaiheeseen. Hank-
21161: merkityksellinen. Livojoen uittoväylien kun-         keiden vesioikeuskäsittelyä on ryhdytty valmis-
21162: nostamis- ja entistämishankkeesta ja siihen          telemaan kiireellisesti. Suunnitelma-asiakirjoja
21163: kuuluvista kalataloudellisista elvytystoimista ja    täydennetään korkeatasoisin selvityksin hank-
21164: -velvoitteista on sitovat päätökset. Uittokun-       keiden vaikutuksista vesistöön, kalatalouteen
21165: nostus kuuluukin vesi- ja ympäristöhallituksen       ja muuhun vesistön käyttöön.
21166: lähiajan ohjelmiin. On tärkeätä, että vesistöjen        Eräisiin hankkeisiin voidaan luvat parhaassa
21167: kunnostukseen ja suojeluun tähtäävät toimet          tapauksessa saada jo vuoden 1988 aikana.
21168: otetaan huomioon turvetuotannon suunnitte-           Saattaa kuitenkin olla tarpeen, että vesi- ja
21169: lussa, jottei saavutettavia tuloksia menetettäisi    ympäristöhallinnon tehtäväksi osoitettavien
21170: harkitsemattomilla toimilla.                         hankkeiden aikataulu tulisi ulottaa vähintään
21171:    Vuoden 1988 aikana on edellisen perusteella       vuoteen 1992. Kokonaisuuden kannalta aika-
21172: mahdollista toteuttaa työllisyystyöohjelmassa        taulun pidentäminen tältä osin ei olisi ratkai-
21173: mainituista aloittamattomista hankkeista neljä,      seva.
21174: joista saatava tuotantopinta-ala on noin 550            Pudasjärven turvetuotantosoiden kuntoon-
21175: hehtaaria. Jotta turvetuotantosoiden kuntoon-        pano tapahtuu pääosin valtion varoin. Hank-
21176: panossa ei aiheutuisi vuonna 1988 lisäviivettä,      keen toteuttaja on valtion viranomainen. Eh-
21177: on Oulun vesi- ja ympäristöpiirissä aloitettu        doton edellytys hankkeen toteuttamiselle on,
21178: korvaavien hankkeiden etsiminen voimalan             että se tehdään vesilainsäädännön sallimin
21179: turpeenhankinta-alueelta. Tarkoitus on löytää        edellytyksin. Lisäksi on otettava huomioon,
21180: tuottajien hallinnassa olevia soita, joiden kun-     että alueella tehdään samaan aikaan vesistön
21181: toonpanon vesistövaikutukset olisivat niin vä-       moninaiskäyttöä edistäviä kunnostustöitä.
21182: häisiä, että kuntoonpano voitaisiin tehdä ilman      Turvetuotannolla ei tule aiheuttaa kunnostuk-
21183: vesioikeuskäsittelyä. Mahdollisia kohteita on        silla saatavien hyötyjen menettämistä.
21184: saatu eri tuottajilta selville jo noin 500 hehtaa-
21185: ria.
21186: 
21187:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1988
21188: 
21189:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
21190: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 119
21191: 
21192: 
21193: 
21194: 
21195:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21196: 
21197:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        produktion, vägbyggande och vattenskydd.
21198: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Planeringen föregås av omfattande fältunder-
21199: av den 8 mars 1988 till vederbörande medlem         sökningar. Sedan planerna blivit färdiga, un-
21200: av statsrådet översänt avskrift av följande av      derställs de myndigheternas handläggning, vii-
21201: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-         ken baserar sig på statsrådets beslut 14.6.1984
21202: nade spörsmål nr 119:                               utfärdat om arbetena för iordningställandet.
21203:                                                     Dessutom kan det i enlighet med vattenlagen
21204:           Är Regeringen medveten om att tid-        vara nödvändigt med dikningsförrättning och
21205:        tabellen för iordningställandet av de        handläggning i vattendomstolen.
21206:        torvmossar som kommer att utnyttjas             Uleåborgs vatten- och miljödistrikt har inte
21207:        av torvkondenskraftverket i Pudasjärvi       haft tillräckligt med resurser för planeringsar-
21208:        håller på att fördröjas jämfört med de       betet. Största delen av planeringen har getts i
21209:        mål som uppställts och                       uppdrag åt konsulter. Man har under en gans-
21210:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ka lång tid varit tvungen att sätta sig in i
21211:        ta för att trygga en tillräcklig finansie-   arrangemangen kring planeringen och i hand-
21212:        ring av iordningställandet så att projek-    ledningen av konsulter. Numera har situa-
21213:        tet slutförs inom den tid som uppställts     tionen härvidlag blivit bättre.
21214:        som mål?
21215:                                                        Pudasjärvi kommun har av forststyrelsen
21216:                                                     hyrt eller förfogar annars över ca 3 000 hektar
21217:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        torvmossområden. Allt detta är dock inte
21218: samt anföra följande:                               lämpligt för torvproduktion. Privata produ-
21219:    Statsrådet beslöt 12.2.1987 att regeringen       center har ännu inte varit beredda att ställa
21220: vidtar vissa fortsatta åtgärder i syfte att ett     sina torvmossar till kraftverkets disposition.
21221: torvkraftverk kan byggas så snabbt som möj-         Planeringen och iordningställandet har i hu-
21222: ligt i Pudasjärvi. Enligt beslutet deltar vatten-   vudsak inriktats på de torvmossar som är i
21223: och miljöstyrelsen genom statens arbets- och        kommunens ägo. Vad dessa torvmossar beträf-
21224: sysselsättningsprogram i grundtorrläggningen        far har man varit tvungen att göra upp en
21225: av den torvmosseareal som är nödvändig för          preliminär produktionsplan före planeringen
21226: att torvkraftverket skall kunna inleda sin verk-    av iordningställandet. Vanligtvis ankommer
21227: samhet, dvs. ett område på 5 000 hektar. Målet      det på torvproducenten att göra upp denna
21228: är att 1 000 hektar grundtorrläggs år 1987,         plan.
21229: 2 000 hektar år 1988 och 2 000 hektar år 1989.         Det faktum att jordförvärvet inte är klart,
21230:    Faktorer som fördröjer iordningställandet av     fördröjer iordningställandet av vissa torvmos-
21231: torvmossarna i Pudasjärvi har kommit fram           sar. Det är inte skäl att inleda planeringen om
21232: vid planeringen. Finansieringen av projekten är     inte producenten, i detta fall Pudasjärvi kom-
21233: dock inte något problem. Arbetskraftsmyndig-        mun, äger en sådan del av en viss torvmarks-
21234: heterna har varit färdiga att föreslå mera          helhet som duger som självständigt produk-
21235: medel för iordningställandet av torvmossar än       tionsområde.
21236: vad vatten- och miljöstyrelsen ansett det vara         Iordningställandet av två torvmossar med en
21237: möjligt att använda.                                gemensam areal på ca 300 hektar har inletts. I
21238:    Vid tidpunkten för statsrådets beslut hade       programmet för sysselsättningsarbete år 1988
21239: planeringen av iordningställandet av torvmos-       har anvisats medel för iordningställandet av de
21240: sar i Pudasjärvi just inletts, varför det är        åtta övriga mossarna inom ett ca 1 200 hektar
21241: mycket sannolikt att en alltför knapp tidtabell     stort område. Programmet motsvarar den be-
21242: fastställdes. Planeringen av iordningställandet     redskap man har för planering. Däremot har
21243: av torvproduktionen är ett mångfasetterat ar-       en eventuell handläggning i vattendomstolen
21244: betsfält, där det krävs sakkunskap i fråga om       inte beaktats i programmet.
21245:                                      1988 vp. -     KK n:o 119                                      5
21246: 
21247:    Den allmänna planen för iordningställandet       område inom Uleåborgs vatten- och miljödi-
21248: av de för torvproduktion avsedda mossarna i         strikt. A vsikten är att finna mossar som ägs av
21249: Pudasjärvi blev färdig hösten 1987. Enligt          producenter och vilkas iordningställande har så
21250: vatten- och miljöstyrelsens utlåtande om pla-       liten inverkan på vattendragen att iordningstäl-
21251: nen 24.2.1988 behövs vattendomstolens tili-         lande kan ske utan handläggning i vattendom-
21252: stånd för alla projekt som gäller Livojoki          stolen. Man har redan av olika producenter
21253: vattendragsområde och de flesta projekten i         fått fram ca 500 hektar potentiella torvmossar.
21254: Kivarinjoki vattendragsområde, innan arbete-           Enligt vattenlagen är det möjligt att tilistån-
21255: na inleds.                                          den för torvproduktion handläggs i vattendom-
21256:    Det är uppenbart att iordningställandet av       stolen i två etapper. Tilistånd att vidta åtgärder
21257: torvproduktionsområdena och produktioneo            kan erhållas genom ett kungörelseförfarande,
21258: Ieder tili förändringar i vattendragets tilistånd   varvid handläggningen av ersättningsärenden
21259: och användning åtminstone i ljo älvs bifåror        står över tili ett senare skede. Beredningen av
21260: t.ex. inom Kivariojoki och Ijo älvs vatten-         handläggningen av projekten i vattendomsto-
21261: dragsområden. Produktionsområdena består i          len har inletts i bårdskande ordning. Handling-
21262: synnerligen stor omfattning av dessa avrin-         arna i anslutning tili planen kompletteras av
21263: ningsområden. Livojoki vattendrag har med           utredningar på hög nivå, ur vilka framgår
21264: hänsyn tili fiskerihushållningen synnerligen        projektens följder för vattendraget, fiskerihus-
21265: stor betydelse. Angående projektet gällande         hållningen och hur projekten inverkar på det
21266: iståndsättning och återställande av Ijo älvs        övriga utnyttjandet av vattendraget.
21267: flottningsleder i dess forna skick samt åtgärder
21268: och skyldigheter i anslutning tili detta i syfte       För vissa projekt kan tilistånd erhållas i
21269: att stimulera fiskerihushållningen finns bindan-    bästa fall redan under år 1988. Det kan dock
21270: de beslut. Iståndsättningen av flottningslederna    vara nödvändigt att utsträcka tidsschemat för
21271: hör även tili vatten- och miljöstyrelsens pro-      de projekt som hänskjutits tili vatten- och
21272: gram under den närmaste tiden. Det är viktigt       miljöstyrelsen åtminstone tili år 1992. Ur hel-
21273: att åtgärder som syftar tili att iståndsätta och    hetssynpunkt vore en förlängning av tidssche-
21274: skydda vattendragen beaktas vid planeringen         mat inte avgörande härvidlag.
21275: av torvproduktionen, för att de resultat som           lordningställandet av torvmossarna för torv-
21276: skall uppnås inte skall gå förlorade genom          produktion i Pudasjärvi sker i huvudsak med
21277: oöverlagda åtgärder.                                statens medel. Projektet genomförs av en stat-
21278:    På basis av det ovan anförda är det möjligt      lig myndighet. En ovilikorlig förutsättning för
21279: att under år 1988 genomföra fyra av de icke         genomförandet av projektet är att det sker i
21280: påbörjade projekt som nämnts i sysselsätt-          enlighet med bestämmelserna i vattenlagstift-
21281: ningsprogrammet och av vilka en produktions-        ningen. Dessutom bör beaktas att iståndsätt-
21282: areal på ca 550 hektar kan erhållas. För att        ningsarbeten som främjar ett mångsidigt an-
21283: extra dröjsmål inte skall uppstå vid iordning-      vändande av vattendraget samtidigt utförs på
21284: ställandet av torvmossarna för torvproduktion       området. Torvproduktionen bör inte leda tili
21285: under år 1988, har sökandet efter ersättande        att den nytta som erhålls genom iståndsättning
21286: projekt inletts i kraftverkets torvanskaffnings-    går förlorad.
21287: 
21288:      Helsingfors den 13 april 1988
21289: 
21290:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
21291:                                              1988 vp.
21292: 
21293: Kirjallinen kysymys n:o 120
21294: 
21295: 
21296: 
21297: 
21298:                                  Pulliainen: Mäntyankeroisen Suomeen leviämisen estäruisestä
21299: 
21300: 
21301:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21302: 
21303:    Mäntyankeroinen on sukkulamato, joka elää       sen tuholaisen tänne asettumisella olla kohta-
21304: männyn pihkatiehyeissä. Se tappaa puun no-         lokkaat vaikutukset metsiemme tilaan. On syy-
21305: peasti. Mäntyankeroista esiintyy Japanissa,        tä muistaa, että mm. happamilla sateilla ja
21306: Kiinassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Poh-        niihin liittyvällä otsonilla on havupuidemme
21307: jois-Amerikassa suoritetuissa tutkimuksissa on     terveydentilaa viime vuosina heikennetty. Hei-
21308: havaittu, että mäntyankeroinen voi aiheuttaa       kentyneisiin puihin myös tuhohyönteiset iskey-
21309: tuhoja männiköissä, joita vaivaa kuivuus tai       tyvät herkemmin ja menestyksellisemmin kuin
21310: joiden puut ovat muusta syystä heikentyneet.       elinvoimaisiin puihin.
21311: Japanissa ja Kiinassa laji tuhoaa mm. kaunis-         Suomella ei ole varaa ottaa minkäänlaista
21312: runkoisia koristemäntyjä.                          lisäriskiä metsiemme terveydentilan suhteen.
21313:    Mäntyankeroista on tavattu Suomessa v.          Tähän on jo Kasvinsuojeluseurakin kiinnittä-
21314: 1986. Sitä oli Yhdysvalloista tuodussa hakkees-    nyt huomiota.
21315: sa. Vaikka hakkeen tuonti maasta, jossa män-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21316: tyankeroista esiintyy, on muodollisesti kiellet-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21317: ty, ei tämä toimenpide ole riittävä. Mm. Suo-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21318: men tulisi rajoittaa havupuun tuontia ulko-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21319: mailta tai lopettaa se kokonaan. Vain totaali-
21320: nen tuontikielto voi estää mäntyankeroisen                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21321: kaltaisten tuholaisten maahantulon.                         mäntyankeroinen-nimisen sukkulama-
21322:    Jos mäntyankeroisen kaltaisten tuholaisten               don Suomeen leviämisen täydelliseksi
21323: maahantulo tehdään mahdolliseksi, voi tällai-               estämiseksi?
21324: 
21325:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
21326: 
21327:                                          Erkki Pulliainen
21328: 
21329: 
21330: 
21331: 
21332: 280361Q
21333: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 120
21334: 
21335: 
21336: 
21337: 
21338:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21339: 
21340:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaisesti havupuutavaran tuonnin Pohjois-Ame-
21341: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rikasta ja Japanista.
21342: olette kirjeellänne 8 päivänä maaliskuuta 1988         Väliaikaisen tuontikiellon aikana tehtyjen
21343: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       selvitysten perusteella todettiin, että mäntyan-
21344: nen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen         keroinen muodostaa merkittävän uhan maam-
21345: seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen        me metsätaloudelle. Tällä perusteella muutet-
21346: n:o 120:                                            tiin kasvintuhoojien maahan kulkeutumisen es-
21347:                                                     tämisestä annettua asetusta (173/81) siten, että
21348:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       mäntyankeroinen ja sen levittäjähyönteiset li-
21349:        mäntyankeroinen-nimisen sukkulama-           sättiin niiden kasvintuhoojien luetteloon, joita
21350:        don Suomeen leviämisen täydelliseksi         ei maahan tuotavissa kasveissa ja kasvinosissa
21351:        estämiseksi?                                 saa olla. Lisäksi säädettiin, että havupuutava-
21352:                                                     raa ei saa tuoda Suomeen alueelta tai osaval-
21353:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tiosta, jossa mäntyankeroista esiintyy. Tällaisia
21354: taen seuraavaa:                                     maita ovat Japani, Kanada, Kiina ja USA.
21355:    Mäntyankeroinen (Bursaphelencus xylophi-         Muista kuin edellä mainituista maista tuodusta
21356: lus) on ankeroisiin kuuluva sukkulamato, joka       puutavarasta tai hakkeesta ei mäntyankeroista
21357: elää havupuissa, erityisesti männyssä. Puuhun       ole löydetty. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa
21358: jouduttuaan se lisääntyy nopeasti, estää ravin-     tehdyissä tutkimuksissa ei mäntyankeroista ole
21359: teiden ja veden kulun ja tappaa puun jopa           tavattu myöskään luonnossa kasvavista puista.
21360: yhdessä kesässä. Puusta toiseen ankeroinen             Tutkimuksia mäntyankeroisen leviäruismah-
21361: leviää hyönteisten välityksellä.                    dollisuuksista tullaan edelleen jatkamaan yh-
21362:    Mäntyankeroista todettiin kesällä 1984 Ka-       teistyössä pohjoismaisten ja pohjoisamerikka-
21363: nadasta ja USA:sta Suomeen tuodussa havu-           laisten tutkijoiden kanssa. Saatujen tulosten
21364: puuhakkeessa. Koska mäntyankeroisen tiedet-         perusteella tullaan nykyisiä kasvinsuojelumää-
21365: tiin USA:ssa ja erityisesti Japanissa aiheutta-     räyksiä tarvittaessa muuttamaan. Välitöntä
21366: neen merkittäviä metsätuhoja, maatilahallitus       määräysten muutostarvetta ei tällä hetkellä ole
21367: kielsi kasvinsuojelulain (127/81) nojalla väliai-   tiedossa.
21368: 
21369:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1988
21370: 
21371:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
21372:                                     1988 vp. -    KK n:o 120                                     3
21373: 
21374: 
21375: 
21376: 
21377:                             Tili Riksdagens Herr Talman
21378: 
21379:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          På basis av de utredningar som gjordes då
21380: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       det tillfälliga importförbudet varade, konstate-
21381: av den 8 mars 1988 till vederbörande medlem       rades det att tallnematoden utgör ett verkligt
21382: av statsrådet översänt avskrift av följande av    hot för vårt lands skogsnäring. Av denna orsak
21383: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-       ändrades förordningen om förebyggande av
21384: mål nr 120:                                       införsel tili landet av växtförstörare ( 173/81)
21385:                                                   så, att talinematoden och de insekter som
21386:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         sprider den tillades i förteckningen över de
21387:        vidta för att fullständigt förhindra att   växtförstörare som inte får finnas i växter elier
21388:        tallnematoden sprids till Finland?         växtdelar som importeras tili landet. Dessutom
21389:                                                   stadgades att barrträdsvirke inte får importeras
21390:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      till Finland från områden eller delstater där
21391: samt anföra följande:                             tallnematoden förekommer. Sådana Iänder är
21392:     Tallnematoden (Bursaphelencus xylophilus)     Japan, Canada, Kina och USA. Det har inte
21393: hör till gruppen nematoder och lever i barr-      påträffats talinematoder i trävaror elier flis
21394: träd, i synnerhet i tallen. Efter att ha kommit   som importerats från andra Iänder än ovan
21395: till ett träd förökar den sig snabbt. Den för-    nämnda. 1 anslutning tili de undersökningar
21396: hindrar transport av näring och vatten och gör    som utförts i Finland, Sverige och Norge har
21397: slut på trädet t.o.m. på en sommar. Nemato-       tallnematoder inte helier påträffats i träd som
21398: derna sprids från ett träd tili ett annat med     växer i naturen.
21399: hjälp av insekter.
21400:     Tannernatoden konstaterades i barrträdsflis       Undersökningar om talinematodens förmåga
21401: som importerades från Canada och USA till         att sprida sig kommer att fortsätta i samarbete
21402: Finland sommaren 1984. Eftersom det var känt      med nordiska och nordamerikanska forskare.
21403: att tallnematoden hade förorsakat betydande       På basis av uppnådda resultat kommer de
21404: skador på skog i USA och framför allt i Japan,    nuvarande bestämmelserna om växtskydd vid
21405: förbjöd jordbruksstyrelsen interimistiskt med     behov att ändras. Något omedelbart behov av
21406: stöd av växtskyddslagen ( 127/81) import av       att ändra på bestämmelserna finns det för
21407: barrträdsvirke från Nordamerika och Japan.        tillfäliet inte vetskap om.
21408: 
21409:     Helsingfors den 11 april 1988
21410: 
21411:                                              Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
21412:                                                 1988 vp.
21413: 
21414: Kirjallinen kysymys n:o 121
21415: 
21416: 
21417: 
21418: 
21419:                                    Sarapää ym.: Alueellisten työttömyyserojen tasoittamisesta
21420: 
21421: 
21422:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21423: 
21424:    Uusi työllisyyslaki (275/87) tuli voimaan          matoimisto on arvioinut, että Lappiin tulisi
21425: 1.1.1988. Alueellisten työttömyyserojen tasoit-       luoda vielä noin 500-1 000 henkilön osalta
21426: tamiseksi sekä työmarkkinoiden ja työvoima-           lisätyöllisyysvaikutusta, jotta uuden työllisyys-
21427: hallinnon toimintakyvyn turvaamiseksi on lain         lain edellyttämät velvoitteet ja alueelliset näkö-
21428: toteuttamisen kannalta hallitus pitänyt tarpeel-      kohdat tulisivat pääsääntöisesti hoidetuiksi. Li-
21429: lisena, että lain voimaantulo porrastettiin. Laki     sätyöllistämistarve (T-aste 9,15 %) Sallan kun-
21430: tuli voimaan ja koskemaan ensi vaiheessa työl-        nassa on 103, Kemissä 75, Pellossa 68, Kittiläs-
21431: listämisen kannalta vaikeimmassa asemassa             sä 52, Kolarissa 47, Torniossa 45, Enontekiöllä
21432: olevia henkilöryhmiä sekä vaikeimpia työttö-          39, Sodankylässä 34, Posiolla 29, Muoniossa
21433: myysalueita. Kuntien lakisääteinen velvollisuus       25 ja Savukoskella 3 henkilöä. Lisätyöllistä-
21434: on työllistää enintään kaksi prosenttia amma-         mistarve nousee vielä edellä esitetyistä luvuista,
21435: tissa toimivasta väestöstä. Valtion vuoden 1988       koska yksityissektori ei tule työllistämään
21436: tulo- ja menoarvion perusteluissa todetaan,           suunniteltua määrää väkeä. Työllisyyslain mu-
21437: että alueellisten työttömyyserojen tasoittami-        kaisten velvoitteiden hoitamiseen tulisi Lapin
21438: seen liittyvä työttömyyden olennainen ylitty-         työvoimapiirin alueella varata arviomäärära-
21439: miskriteeri maan keskimääräiseen tasoon näh-          haa lisää lähes 100 milj. markkaa.
21440: den vuositasolla on 80 OJo. Alueellisten työttö-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21441: myyserojen tasoittamiseen pyritään ensisijai-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21442: sesti muiden hallinnonalojen toimenpiteillä.          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21443: Tavoite otetaan huomioon mm. eri hallinnona-          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21444: lojen käyttösuunnitelmia vahvistettaessa sekä         sen:
21445: tulo- ja menoarvion soveltamisohjeissa mm.
21446: valtion hankintojen osalta.                                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21447:                                                              siin alueellisten työttömyyserojen ta-
21448:   Työllisyyslain toteuttaminen on aloitettu                  soittamiseksi siten, että Lapissa saavu-
21449: mm. Lapin läänissä. Lapin läänissä alueen                    tetaan budjetissa asetettu työttömyyden
21450: kunnat ovat kiitettävästi toteuttaneet työllistä-            olennainen ylittämiskriteeri maan kes-
21451: misvelvoitteensa, mutta valtiovalta ei ole ryhty-            kimääräiseen tasoon nähden (80 % ), ja
21452: nyt riittäviin toimenpiteisiin alueellisten työttö-             aikooko Hallitus osoittaa tarkoituk-
21453: myyserojen tasaamiseksi. Lapin läänin työvoi-                seen tarvittavat määrärahat?
21454: 
21455:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
21456: 
21457:                       Kimmo Sarapää                            Seppo Pelttari
21458:                       Esko-Juhani Tennilä                      Asko Apukka
21459:                                               Aimo Ajo
21460: 
21461: 
21462: 
21463: 
21464: 280327D
21465: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 121
21466: 
21467: 
21468: 
21469: 
21470:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21471: 
21472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jeissa mm. valtion hankintojen osalta. Työlli-
21473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       syysmäärärahojen tarve alueellisten työttö-
21474: olette 8 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          myyserojen supistamiseen riippuu merkittäväs-
21475: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ti työllisyyskehityksestä yksityisellä sektorilla
21476: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sekä muiden hallinnonalojen määrärahojen ja-
21477: edustaja Kimmo Sarapään ym. näin kuuluvas-          koperusteista. Keskeisiä määrärahoja tässä
21478: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 121:              mielessä ovat mm. asuntotuotantomäärärahat,
21479:                                                     kauppa- ja teollisuusministeriön investointi-
21480:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      avustukset, teollisuuden tutkimus- ja tuoteke-
21481:        siin alueellisten työttömyyserojen ta-       hitysmäärärahat, energiamäärärahat, metsän-
21482:        soittamiseksi siten, että Lapissa saavu-     parannusvarat, valtion hankintojen ja kehitys-
21483:        tetaan budjetissa asetettu työttömyyden      yhteistyömäärärahojen suuntaaminen, Keran
21484:        olennainen      ylittämiskriteeri  maan      riskinottomahdollisuudet jne.
21485:        keskimääräiseen tasoon nähden (80 IJfo ),       Valtion työllistämissuunnitelmalla ei kaikilla
21486:        ja                                           alueilla ole saatu tähän mennessä täytettyä
21487:           aikooko Hallitus osoittaa tarkoituk-      työllisyyslain 18 ja 19 §:n velvoitteita. Kun ei
21488:        seen tarvittavat määrärahat?                 ole mielekästäkään hoitaa lain velvoitteita lii-
21489:                                                     aksi valtion omien töiden avulla, hallitus tulee
21490:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ryhtymään toimenpiteisiin vaihtoehtoisten työl-
21491: vasti seuraavaa:                                    listämismahdollisuuksien löytämiseksi helpot-
21492:    Pyrkimykseen työllisyyslain 19 §:n velvoit-      tamaan myös lain 19 §:n velvoitteen täyttämis-
21493: teen toteuttamiseksi siten, ettei työttömyys mil-   tä. Asiaa valmistellaan työvoimaministeriössä
21494: lään työssäkäyntialueella olennaisesti ylitä        parhaillaan. Keinona voivat tulla kyseeseen
21495: maan keskimääräistä tasoa, vaikuttaa olennai-       esim. edellä mainitut muiden hallinnonalojen
21496: sesti muiden hallinnonalojen määrärahojen           määrärahojen käyttösuunnitelmat, neuvottelut
21497: alueellinen jako. Tulo- ja menoarvion työlli-       ~untien, yritysten ja yhteisöjen kanssa työllis-
21498: syyden hoidon lukuperustelujen mukaan               tämisosuuksien lisäämiseksi sekä lisätyöohjel-
21499: alueellisten työttömyyserojen supistamiseen py-     man laatiminen. Hallitus jatkaa käytettävis-
21500: ritään ensisijaisesti muiden hallinnonalojen toi-   sään olevin keinoin alueellisten työttömyysero-
21501: menpiteillä, ottamalla tavoite huomioon eri         jen tasoittamista samoin kuin muiden työlli-
21502: hallinnonalojen käyttösuunnitelmia vahvistet-       syyslain mukaisten työllistämisvelvollisuuksien
21503: taessa sekä tulo- ja menoarvion soveltamisoh-       täyttämistä.
21504: 
21505:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1988
21506: 
21507:                                                              Työvoimaministeri Matti Puhakka
21508:                                      1988 vp. -      KK n:o 121                                      3
21509: 
21510: 
21511: 
21512: 
21513:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21514: 
21515:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         anslag för utjämning av de regionala skillna-
21516: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          derna i arbetslösheten beror till betydande del
21517: av den 8 mars 1988 tili vederbörande medlem          av sysselsättningsutvecklingen inom den priva-
21518: av statsrådet översänt avskrift av följande, av      ta sektorn samt av grunderna för fördelning av
21519: riksdagsman Kimmo Sarapää m.fl. underteck-           de övriga förvaltningsgrenarnas anslag. Av
21520: nade spörsmål nr 121:                                central betydelse härvid är bl.a. anslagen för
21521:                                                      bostadsproduktion, handels- och industriminis-
21522:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          teriets investeringsbidrag, industrins forsk-
21523:        syfte att utjämna de regionala skillna-       nings- och produktutvecklingsanslag, energi-
21524:        derna i arbetslösheten så att det i bud-      anslag, skogsförbättringsmedel, inriktandet av
21525:        geten uppställda kriteriet på att arbets-     statens anskaffningar och av anslagen för ut-
21526:        lösheten vid 80 "lo väsentligt överskri-      vecklingssamarbete,       utvecklingsområdesfon-
21527:        der genomsnittsnivån i landet skall rea-      dens risktagningsmöjligheter etc.
21528:        liseras i Lappland, samt                         Med hjälp av statens sysselsättningsplan har
21529:           ämnar Regeringen anvisa de erfor-          man hittills inte i alla regioner kunnat fullgöra
21530:        derliga anslagen för ändamålet?               förpliktelserna i sysselsättningslagens 18 och
21531:                                                      19 §§. Då det ej ens än meningsfullt att lagens
21532:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        förpliktelser till för stor del fullgörs med hjälp
21533: samt anföra följande:                                av statens egna arbeten, kommer regeringen att
21534:    Strävandet att fullgöra förpliktelsen i syssel-   vidta åtgärder för att finna alternativa syssel-
21535: sättningslagens 19 § så att arbetslösheten inte i    sättningsmöjligheter, vilket samtidigt underlät-
21536: någon pendlingsregion väsentligt överstiger den      tar fullgörandet av förpliktelsen i lagens 19 §.
21537: genomsnittliga nivån i landet påverkas i väsent-     Ärendet bereds som bäst vid arbetskraftsminis-
21538: lig utsträckning av den regionala fördelningen       teriet. Som metoder kommer i fråga t.ex.
21539: av anslagen för de övriga förvaltningsområde-        nämnda dispositionsplaner för de övriga
21540: na. Enligt motiveringen för avsnittet skötseln       förvaltningsområdenas anslag, förhandlingar
21541: av sysselsättningen i statsförslaget strävar man     med kommuner, företag och samfund om ut-
21542: efter att minska de regionala arbetslöshetsskill-    ökning av sysselsättningsandelarna samt upp-
21543: naderna i första hand genom åtgärder inom            görande av ett tilläggsarbetsprogram. Rege-
21544: andra förvaltningsområden, genom att beakta          ringen kommer att med tillbudsstående medel
21545: målet vid fastställandet av dispositionsplaner       fortsätta att utjämna de regionala arbetslös-
21546: inom olika förvaltningsområden samt i stats-         hetsskillnaderna och fullgöra övriga sysselsätt-
21547: förslagets tillämpningsdirektiv bl.a. för statens    ningsskyldigheter som avses i sysselsättningsla-
21548: anskaffningars del. Behovet av sysselsättnings-      gen.
21549: 
21550:      Helsingfors den 7 april 1988
21551: 
21552:                                                              Arbetskraftsminister Matti Puhakka
21553:                                              1988 vp.
21554: 
21555: Kirjallinen kysymys n:o 122
21556: 
21557: 
21558: 
21559: 
21560:                                 Apukka ym.: Toimenpiteistä maatalouden toimintaedellytysten
21561:                                     parantamiseksi Lapissa
21562: 
21563: 
21564:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21565: 
21566:     Voimakas rakennemuutos kohdistuu maata-        tuulliset raivaukset ja muulta Suomelta vapau-
21567: louteen. Ylituotantoa on ryhdytty purkamaan        tuvia maitokiintiöitä siirrettäisiin Lappiin. Sa-
21568: siitä aiheutuvien vientikustannusten pienentä-     maten turkiseläinten rehulle tulisi luoda Lappia
21569: miseksi. Lappi on etäisenä, harvaan asuttuna       varten kuljetustuki.
21570: alueena pitkine välimatkoineen eri asemassa           Välttämätöntä on Lapin kannalta myös, että
21571: kuin muun Suomen lähellä suuria asutuskes-         Lapissa on omat meijerit ja teurastamot ja
21572: kuksia sijaitseva maatalous. Lapin maatalous       muuta maataloutta tukevaa toimintaa. Muu-
21573: tarvitsee elääkseen omat liike- ja tuotekeräily-   toin häviää pohja Lapin maataloudelta.
21574: laitoksensa. Etäisyyksien tähden turvautumi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21575: nen muiden maakuntien yhteisiin laitoksiin ei      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21576: ole mahdollista.                                   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21577:     Mikäli maataloustuotanto supistuu Lapissa      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21578: nykyisestään, joutuu Lapin oma jalostus vaa-       sen:
21579: kalaudalle, kun muutoinkin kustannuspaine                    Tiedostaako Hallitus, että maata-
21580: edellyttäisi raaka-ainepohjan lisäystä ja kun             loustuotannon supistuminen Lapissa
21581: esim. pääosasta maidonjalostuksesta vastaava              uhkaa paikallista jalostustoimintaa
21582: Valio pyrkii keskittämään tuotantoaan suuriin             (meijerit, teurastamot), minkä loppu-
21583: yksikköihin ja lakkauttamaan pieniä yksiköitä.            minen puolestaan asettaisi lähes koko
21584: Pikemminkin Lapin maatalouden kannalta tu-                maataloustuotannon vaakalaudalle, mi-
21585: lisi selvittää mahdollisuutta luoda omat mei-             kä ei olisi hyväksi Lapin asuttuna pitä-
21586: jeri- ja teurastamopalvelut Keski-Lapin alueel-           miselle, ja
21587: le.                                                          aikooko Hallitus elvyttää Lapin maa-
21588:     On välttämätöntä purkaa Lappia koskevia               taloutta purkamalla Lapin osalta maa-
21589: maatalouden rajoituksia pellonraivauksen ja               talouden rajoitustoimia ja ryhtyä myös
21590: maidontuotannon osalta, vaikkapa vain siten,              muihin toimiin maakunnallisen jalos-
21591: että pellonraivauksen osalta sallittaisiin koh-           tuksen säilyttämiseksi?
21592: 
21593:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
21594: 
21595:           Asko Apukka             Vappu Säilynoja                   Kimmo Sarapää
21596:                    Pauli Saapunki                           Kalle Röntynen
21597: 
21598: 
21599: 
21600: 
21601: 280368Y
21602: 2                                         1988 vp. -   KK n:o 122
21603: 
21604: 
21605: 
21606: 
21607:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21608: 
21609:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sien kehitystä kuvaavat tiedot eivät välttämättä
21610: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          anna aihetta olettaa, että maataloustuotanto
21611: olette 8 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn             Lapissa olisi voimakkaasti supistumassa.
21612: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Maataloustuotteita jalostavan teollisuutem-
21613: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          me keskittymisestä suurempiin yksikköihin ei
21614: edustaja Asko Apukan ym. näin kuuluvasta               ole vielä tällä hetkellä riittävästi tietoja, jotta
21615: kirjallisesta kysymyksestä n:o 122:                    voitaisiin arvioida muutoksen vaikutusta. Kul-
21616:                                                        jetusetäisyyksiin liittyvää alueellista eriarvoi-
21617:                Tiedostaako Hallitus, että maata-       suutta tasoitetaan olemassa olevien tukijärjes-
21618:             loustuotannon supistuminen Lapissa         telmien avulla.
21619:             uhkaa paikallista jalostustoimintaa
21620:             (meijerit, teurastamot), minkä loppu-         Viljelijöiden toimeentuloon valtiovalta voi
21621:                                                        vaikuttaa lähinnä tavoitehintojen, hintapoliit-
21622:             minen puolestaan asettaisi lähes koko
21623:             maataloustuotannon vaakalaudalle, mi-      tisten tukien ja lainoituksen avulla sekä tuotan-
21624:             kä ei olisi hyväksi Lapin asuttuna pitä-   tomääriä säätelemällä. Lupa- ja kiintiöjärjes-
21625:                                                        telmien takia perinteisen maataloustuotannon
21626:             miselle, ja
21627:                                                        laajentamiseen muuten kuin ostamalla tai
21628:                aikooko Hallitus elvyttää Lapin maa-
21629:                                                        vuokraamalla lisää peltoa on tällä hetkellä
21630:             taloutta purkamalla Lapin osalta maa-
21631:                                                        pienet mahdollisuudet. Vientimahdollisuuksien
21632:             talouden rajoitustoimia ja ryhtyä myös     heikkenemisen ja vientihintojen alhaisuuden
21633:             muihin toimiin maakunnallisen jalos-       vuoksi maataloustuotannon laajentamismah-
21634:             tuksen säilyttämiseksi?
21635:                                                        dollisuuksia ei ole lähitulevaisuudessakaan. Ai-
21636:                                                        noastaan perustelluissa tapauksissa on mahdol-
21637:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lisuus saada lupa lisäpinta-alan raivauksiin.
21638: vasti seuraavaa:                                          Maidon tuotantomääriä on säädelty kaksi-
21639:   Lapin maatalouden päätuotantosuuntana on             hintajärjestelmän avulla vuoden 1985 alusta
21640: maidontuotanto. Alueella on kymmenen vii-              lähtien. Tuotantokiintiöt pyrittiin määrittä-
21641: meksi kuluneen vuoden aikana tuotettu maitoa           mään kunkin tuottajan vakiintuneen maidon-
21642: seuraavat määrät:                                      tuotannon tason tai rakenteilla olevan tuotan-
21643:                                                        tokapasiteetin mukaisiksi. Vuosina 1985-1987
21644:     Vuosi       Maidon kokonaistuotanto milj. litraa   kiintiöintejä tarkistettiin tuottajien hakemusten
21645:     1978                       106,5                   perusteella, ja tällöin voitiin korjata sellaiset
21646:     1979                       110,7                   tapaukset, joissa kiintiöjärjestelmän jousta-
21647:     1980                       107,0                   mattomuus olisi saattanut aiheuttaa tuottajalle
21648:     1981                       100,9                   kohtuuttomia taloudellisia vaikeuksia. Lakia
21649:     1982                        94,0                   maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä on
21650:     1983                       111,6                   muutettu 1.1.1988 siten, että tämän lain nojal-
21651:     1984                       122,9                   la myönnettävien tuotantokiintiöiden tulee La-
21652:     1985                       116,7                   pin läänissä vastata vähintään edellisen kalen-
21653:     1986                       121,3                   terivuoden aikana lakkautettujen tuotantokiin-
21654:     1987                       115,9                   tiöiden perusteella tuotettua maitomäärää.
21655:                                                           Meijeriin toimitetun maidon määrä Lapissa
21656:   Tilastotietojen valossa maidon tuotanto on           on noin 40-50 Ufo vahvistettujen kiintiöiden
21657: ollut lievässä nousussa. Tarkastelujakson aika-        yhteismäärästä. Näin ollen varsin monien tuot-
21658: na kasvua on ollut noin kymmenen prosenttia.           tajien on mahdollista kasvattaa maidontuotan-
21659: Viime kesän jälkeen tuotanto on supistunut             toaan nykyisestä.
21660: koko maassa heikon sadon vuoksi. Kotieläin-               Maataloutta ja muuta elinkeinotoimintaa
21661: ten lukumäärä on pysytellyt lähes samalla ta-          tuetaan Lapissa useilla valtion toimenpiteillä.
21662: solla viimeiset kymmenen vuotta. Viime vuo-            Erilaisia tukimuotoja on kehitetty ja entistä
21663:                                   1988 vp. -     KK n:o 122                                    3
21664: 
21665: enemmän valtion varoja on suunnattu maan         Hallituksen tarkoituksena on seurata tuotan-
21666: pohjoisille alueille. Pyrkimyksenä on tasapai-   nonrajoitusten ja -rationalisoinnin vaikutusta
21667: noinen alueellinen kehitys.                      alkutuotantoon sekä jalostussektoriin ja tarvit-
21668:   Maatalouden tuotannonrajoitustoimenpitei-      taessa käyttää tavoitehintoja, pinta-alalisää
21669: den joustavuutta tullaan lisäämään, kun se       sekä muita tukitoimia siten, että kohtuullinen
21670: tuotantopoliittisesti suinkin on mahdollista.    kehitys turvataan eri alueilla.
21671: 
21672:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1988
21673: 
21674:                                             Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
21675: 4                                         1988 vp. -   KK n:o 122
21676: 
21677: 
21678: 
21679: 
21680:                                   Till Riksdagens Herr Talman
21681: 
21682:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           den. Antalet husdjur har hållit sig på så gott
21683: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            som samma nivå under de senaste tio åren.
21684: av den 8 mars 1988 till vederbörande medlem            Uppgifterna om utvecklingen under de senaste
21685: av statsrådet översänt avskrift av följande av         åren ger nödvändigtvis inte anledning att anta
21686: riksdagsman Asko Apukka m.fl. underteckna-             att lantbruksproduktionen i Lappland går ned
21687: de spörsmål nr 122:                                    kraftigt.
21688:                                                           Angående centraliseringen av förädlingsin-
21689:               Är Regeringen medveten om att in-
21690:                                                        dustrin i fråga om lantbruksprodukter till stör-
21691:            skränkningen av mjölkproduktionen i
21692:                                                        re enheter finns för närvarande inte tillräckligt
21693:            Lappland utgör ett hot mot den lokala
21694:            förädlingsverksamheten       (mejerierna,   med uppgifter för att man skall kunna bedöma
21695:                                                        följderna av förändringen. Bristerna i den
21696:            slakterierna) vilkas upphörande innebär
21697:                                                        regionala jämlikheten i fråga om transportav-
21698:            ett hot mot nästan hela lantbrukspro-
21699:            duktionen, vilket inverkar negativt på      stånd utjämnas med hjälp av de stödsystem
21700:            strävandena att hålla Lappland befol-       som finns.
21701:            kat, och                                       Statsmakten kan inverka på odlarnas ut-
21702:               ämnar Regeringen stimulera lantbru-      komst närmast med hjälp av normpriser, pris-
21703:            ket i Lappland genom att för Lapp-          politiskt stöd och långivning samt genom regle-
21704:            lands vidkommande återta inskränk-          ring av produktionsmängderna. På grund av
21705:            ningsåtgärderna och vidta även andra        tillstånds- och kvotsystemen finns det för när-
21706:            åtgärder    i    syfte   att   bibehålla    varande små möjligheter att utvidga den tradi-
21707:            förädlingen i landskapet?                   tionella lantbruksproduktionen på annat sätt
21708:                                                        än genom köp eller arrende av mera åkerjord.
21709:                                                        Till följd av de försämrade exportmöjligheter-
21710:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           na och låga exportpriserna saknas möjligheter
21711: samt anföra följande:                                  att utvidga lantbruksproduktionen även inom
21712:    Lantbruket i Lappland är i huvudsak inrik-          den närmaste framtiden. Endast i motiverade
21713: tat på mjölkproduktion. 1 regionen har under           fall är det möjligt att erhålla tillstånd för
21714: de tio senast förflutna åren producerats mjölk         röjning av extra areal.
21715: som följer:                                               Fr.o.m. början av år 1985 har produktions-
21716:                                                        mängderna av mjölk reglerats med hjälp av ett
21717:     År         Totalproduktion av mjölk, milj. liter   tvåprissystem. Målet var att fastställa produk-
21718:     1978                      106,5                    tionskvoterna i enlighet med varje producents
21719:     1979                      110,7                    stabiliserade mjölkproduktionsnivå eller enligt
21720:     1980                      107,0                    den produktionskapacitet som var under ut-
21721:     1981                      100,9                    byggnad. Under åren 1985-1987 granskades
21722:     1982                       94,0                    kvoteringarna på basis av producenternas an-
21723:     1983                      111,6                    sökningar och härvid kunde man rätta till
21724:     1984                      122,9                    sådana fall där inflexibiliteten hos kvotsyste-
21725:     1985                      116,7                    met eventuellt kunde ha gett anledning till
21726:     1986                      121,3                    oskäliga ekonomiska svårigheter för producen-
21727:     1987                      115,9                    ten. Lagen om temporära produktionskvoter
21728:                                                        för mjölk har ändrats 1.1.1988, sålunda att i
21729:   Enligt statistiken kan en liten ökning av            Lapplands län de produktionskvoter som bevil-
21730: mjölkproduktionen skönjas. Under gransk-               jas med stöd av denna lag skall motsvara minst
21731: ningsperioden har ökningen varit ca 10 OJo.            den mjölkmängd som producerats på basis av
21732: Efter senaste sommar har produktionen i hela           de produktionskvoter som upphört att gälla
21733: landet gått ned på grund av den dåliga skör-           under föregående kalenderår.
21734:                                      1988 vp. -     KK n:o 122                                   5
21735: 
21736:    Den mjölkmängd som levererats till mejeri-          Flexibiliteten hos de åtgärder som begränsar
21737: erna i Lappland utgjorde ca 40-50 UJo av den        lantbruksproduktionen kommer att ökas så
21738: sammanlagda mängden fastställda kvoter. Un-         snart det bara är regionalpolitiskt möjligt.
21739: der dessa förhållanden är det möjligt för           Regeringen har för avsikt att följa med hur
21740: många producenter att öka sin mjölkproduk-          produktionsinskränkningarna och -rationalise-
21741: tion jämförd med den nuvarande.                     ringen inverkar på primärproduktionen samt
21742:    Lantbruket och den övriga näringsverksam-        på förädlingssektorn och vid behov använda
21743: heten stöds i Lappland genom flera statliga         normpriser, arealtillägg samt övriga stödåtgär-
21744: åtgärder. Olika stödformer har utvecklats och       der sålunda, att en rimlig utveckling tryggas
21745: allt större belopp av statsmedel har inriktats på   inom olika regioner.
21746: de nordliga regionerna i landet. Målet är att
21747: uppnå en balanserad regional utveckling.
21748: 
21749:     Helsingfors den 13 april 1988
21750: 
21751:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
21752:                                              1988 vp.
21753: 
21754: Kirjallinen kysymys n:o 123
21755: 
21756: 
21757: 
21758: 
21759:                                  Laine ym.: Vuosittaisten terveystarkastusten järjestämisestä mie-
21760:                                     hille
21761: 
21762: 
21763:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21764: 
21765:   Suomalaisen miehen kuolinikä on alhaisempi       sa sydän- ja verisuonitauteihin 45 vuoden iäs-
21766: kuin esim. ruotsalaisen kanssaveljensä. Sadasta    sä.
21767: suomalaisesta miehestä kuolee ennen 65-vuotis-        Kun miesten riskialtein ikä on 35-45 vuotta
21768: syntymäpäiväänsä 32, mutta ruotsalaisista 22.      esim. sydän- ja verisuonitautien osalta, olisi
21769: Samoin on tunnettua, että koko kuluvan vuosi-      myös heidän terveystarkastuksensa saatava
21770: sadan aikana suomalaisen miehen kuolinikä on       säännöllisiksi kuten naisten ikäkausitarkastuk-
21771: ollut alhaisempi kuin suomalaisen naisen.          set. Lääkintöhallituksen tulisi käynnistää 35-
21772:                                                    45-vuotiaitten miesten säännölliset terveystar-
21773:                                                    kastukset terveyskeskuksissa.
21774:    Erityisesti työolot ovat vaikuttaneet miehen       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21775: terveyteen. Työn raskaus ja stressaavuus näky-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21776: vät sekä ammattiaJoittain että koulutustason       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21777: mukaan luokitellussa kuolleisuudessa ja sairas-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21778: tavuudessa. Vuoden 1981 kuolemansyytilasto-        sen:
21779: jen mukaan 25-54-vuotiaista miehistä kuoli
21780: sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin 35 OJo,             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21781: väkivaltakuolemiin ja itsemurhiin 15 %, kas-              siin 35-45-vuotiaiden miesten saatta-
21782: vaimiin 15 %ja tapaturmiin 15 %. Keskimää-                miseksi vuosittaisten terveystarkastus-
21783: rin joka viides mies tuhannesta kuolee Suomes-            ten piiriin terveyskeskuksissa?
21784: 
21785:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
21786: 
21787:                     Ensio Laine                            Esko-Juhani Tennilä
21788: 
21789: 
21790: 
21791: 
21792: 280336N
21793: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 123
21794: 
21795: 
21796: 
21797: 
21798:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21799: 
21800:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     konaisuudeksi.     Ehdotuksessa kiinnitetään
21801: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     myös huomiota terveydenhuollon moniin pääl-
21802: olette 8 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        lekkäisyyksiin ja todetaan tarpeet toimintojen
21803: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      koordinoimiseksi.
21804: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Työryhmä esittää, että aikuisväestölle luotai-
21805: edustaja Laineen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    siin neuvolatyyppinen terveydenhoito-ohjelma,
21806: sesta kysymyksestä n:o 123:                       jonka puitteissa ikätarkastusten lisäksi pyrittäi-
21807:                                                   siin terveyden edistämiseen laaja-alaisesti kiin-
21808:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    nittämällä huomiota myös ihmisen terveyteen
21809:        siin 35-45-vuotiaiden miesten saatta-      vaikuttaviin elintapakysymyksiin ja ravintotot-
21810:        miseksi vuosittaisten terveystarkastus-    tumuksiin.
21811:        ten piiriin terveyskeskuksissa?               Tämäntapainen neuvolatyyppinen toiminta
21812:                                                   merkitsee kuitenkin terveydenhoitotyön parem-
21813:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     man koordinoinnin lisäksi käytössä olevien
21814: vasti seuraavaa:                                  voimavarojen hyödyntämisen tarkkaa harkin-
21815:    Sosiaali- ja terveysministeriölle on helmi-    taa.
21816: kuussa 1987 luovutettu työryhmämuistio ni-           Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö
21817: meltään "Terveydenhoito-ohjelma koko elä-         katsoo, että asiassa on edettävä harkiten pai-
21818: mänkaareksi". Muistiossa todetaan, että tar-      kallisten olosuhteiden sallimissa rajoissa. Työ-
21819: tuntatautien väistyttyä merkittävien kansan-      ryhmämuistion sisältöä tullaan koulutuksellisin
21820: tautien joukosta on kroonisten sairauksien,       keinoin saattamaan terveyskeskusten tietoon
21821: kuten sydän- ja verisuonitautien, syöpäsairauk-   paikallisia toimenpiteitä varten. Sen lisäksi on
21822: sien sekä erilaisten tapaturmien menestykselli-   tarkoitus aloittaa tarvittavaa kokeilutoimintaa
21823: nen torjunta ratkaisevassa asemassa.              toiminnan käytännön järjestelyjen, kustannus-
21824:    Muistioon sisältyy laaja ja hyvin merkittävä   vaikutusten ja tuloksellisuuden selvittämiseksi
21825: ehdotus aikuisten terveydenhoidon ohjelmako-      laajemmassa mittakaavassa.
21826: 
21827:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1988
21828: 
21829:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
21830:                                     1988 vp. -      KK n:o 123                                    3
21831: 
21832: 
21833: 
21834: 
21835:                              Tili Riksdagens Herr Talman
21836: 
21837:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gram för de vuxnas hälsovård. 1 förslaget
21838: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         fäster man också uppmärksamhet vid de
21839: av den 8 mars 1988 tili vederbörande medlem         många överlappningarna inom hälsovården
21840: av statsrådet översänt avskrift av följande av      och konstaterar att en koordinering av funktio-
21841: riksdagsman Laine m.fl. undertecknade spörs-        nerna behövs.
21842: mål nr 123:
21843:                                                         Arbetsgruppen föreslår att man för den vux-
21844:            Har Regeringen för avsikt att vidta       na befolkningen skulle skapa ett hälsovårds-
21845:        åtgärder för att män i åldern 35-45 år        program av rådgivningstyp. lnom detta pro-
21846:        skulle inbegripas i den grupp som kallas      gram kunde man i hälsobefrämjande syfte vid
21847:        tili årliga hälsoundersökningar vid           sidan av åldersgransningar också på bred bas
21848:        hälsovårdscentralerna?                        fästa vikt vid frågor om livsstil och kostvanor
21849:                                                      och deras inverkan på människans hälsa. En
21850:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         sådan verksamhet av rådgivningstyp kräver
21851: samt anföra följande:                                dock utöver en bättre koordinering också en
21852:                                                      noggrann prövning av hur tillgängliga resurser
21853:    Tili social- och hälsovårdsministeriet har i      utnyttjas.
21854: februari 1987 överlämnats ett arbetsgrupps-PM
21855: med namnet "Terveydenhoito-ohjelma koko                Av denna anledning anser social- och hälso-
21856: elämänkaareksi" (Ett hälsovårdsprogram för           vårdsministeriet, att man i denna fråga skall
21857: hela livet). 1 promemorian konstateras, att          avancera efter prövning inom de gränser som
21858: sedan de smittosamma sjukdomarna försvun-            de lokala förhållandena medger. Via utbild-
21859: nit ur gruppen viktiga folksjukdomar, är be-         ningen kommer hälsovårdscentralerna att få
21860: kämpningen av de kroniska sjukdomarna, så-           information om innehållet i arbetsgruppens
21861: som hjärt- och blodkärlssjukdomar, cancer            promemoria, för att lokalt kunna vidta åtgär-
21862: och olika slag av olycksfall, i avgörande ställ-     der. Dessutom har man för avsikt att inleda
21863: ning.                                                behövlig försöksverksamhet för att i större
21864:    1 promemorian ingår ett omfattande och            skala utreda de praktiska arrangemangen,
21865: mycket betydelsefullt förslag tili helhetspro-       kostnadseffekterna och resultaten.
21866: 
21867:     Helsingfors den 6 april 1988
21868: 
21869:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
21870:                                              1988 vp.
21871: 
21872: Kirjallinen kysymys n:o 124
21873: 
21874: 
21875: 
21876: 
21877:                                  Laine ym.: Vammautuneen haitta-asteen määrittelyn antamisesta
21878:                                    lääkärikollegion päätettäväksi
21879: 
21880: 
21881:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21882: 
21883:    Tapaturmalainsäädännössämme on edelleen            Viimeksi mainittu menettely ei loukkaisi ke-
21884: puutteita ja epäkohtia, joiden poistamiseksi ja     tään, mutta se vähentäisi nykyisin esiintyvää
21885: lieventämiseksi tarvitaan lainsäädännöllisiä toi-   arvostelua. Ehkä se antaisi myös suuremman
21886: menpiteitä. Eräs tällainen arvostelua aiheutta-     oikeusturvan kuin nykyinen järjestelmä.
21887: va epäkohta on, että tapaturmavakuutusyhtiön
21888: lääkäri yksin päättää vammautuneen kansalai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21889: sen haitta-asteen suuruudesta.                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21890:                                                     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21891:    Vaikka näin syntynyt päätös saattaakin           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21892: useimmissa tapauksissa olla oikeudenmukai-          sen:
21893: nen, niin päätöksen kohteena olevalle saattaa
21894: helposti syntyä ajatus, että näin tärkeää ratkai-             Aikooko Hallitus viipymättä ryhtyä
21895: sua tehtäessä yksi lääkäri on riittämätön. Eri             toimenpiteisiin tapaturmavakuutuslain-
21896: puolilla maata on tehty ehdotuksia haitta-                 säädännön muuttamiseksi niin, että
21897: asteen määrittelemiseksi paikallistasolla. Sa-             vammautuneen       kansalaisen    haitta-
21898: moin on ehdotettu päätöksenteon siirtämistä                asteen päättäisi lääkärikollegio, jonka
21899: lääkärikollegiolle, jonka toimintaan voisi osal-           toimintaan osallistuisi myös invalidien
21900: listua myös maallikkojäsen.                                edustajana toimiva maallikkojäsen?
21901: 
21902:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
21903: 
21904:                      Ensio Laine                            Esko-Juhani Tennilä
21905: 
21906: 
21907: 
21908: 
21909: 280337P
21910: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 124
21911: 
21912: 
21913: 
21914: 
21915:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21916: 
21917:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      asian ratkaisua päätosehdotuksestaan tapa-
21918: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      turma-asiain korvauslautakunnan lausunto.
21919: olette 8 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         Lautakunnan kokoonpanosta ja tehtävistä on
21920: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       säädetty sosiaali- ja terveysministeriön päätök-
21921: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      sessä tapaturma-asiain korvauslautakunnasta
21922: edustaja Laineen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     (856/ 48). Lautakunta on perustettu tapaturma-
21923: sesta kysymyksestä n:o 124:                        vakuutuslaista johtuvien korvausasioiden yh-
21924:                                                    denmukaistamista ja kehittämistä varten. Se
21925:           Aikooko Hallitus viipymättä ryhtyä       on kollegisesti järjestetty elin, jossa on sosiaali-
21926:        toimenpiteisiin tapaturmavakuutuslain-      ja terveysministeriön määräämä lakimies, kol-
21927:        säädännön muuttamiseksi niin, että          me Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto r .y:n
21928:        vammautuneen       kansalaisen haitta-      määräämää lakimiestä, kolme lääkäriasiantun-
21929:        asteen päättäisi lääkärikollegio, jonka     tijaa ja kaksi jäsentä keskeisimmistä työmark-
21930:        toimintaan osallistuisi myös invalidien     kinajärjestöistä. Lautakunnan lausunto ei sido
21931:        edustajana toimiva maallikkojäsen?          vakuutusyhtiötä, mutta sen on päätöksessään
21932:                                                    mainittava, jos se poikkeaa lautakunnan lau-
21933:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        sunnosta vakuutetulle epäedullisella tavalla.
21934: taen seuraavaa:                                       Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjär-
21935:    Henkilön hakiessa vammautumisen perus-          jestelmässä vastaa tapaturma-asiain korvaus-
21936: teella korvausta tapaturmasta korvausmuotoi-       lautakuntaa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen
21937: na tulevat kysymykseen päiväraha, eläke, hait-     korvauslautakunta. Siinä ovat edustettuina ju-
21938: taraha ja avuttomuuden perusteella mahdolli-       ridinen ja lääketieteellinen asiantuntemus sekä
21939: sesti suoritettava haittalisä. Kaikki nämä edel-   maatalousyrittäjien etuja valvova järjestö.
21940: lyttävät vakuutetun terveydentilan selvittämistä   Lautakunnan puheenjohtajana on sosiaali- ja
21941: lääkärinlausunnolla. Lääkärinlausunnon poh-        terveysministeriön nimeämä lakimies.
21942: jalta asia kuitenkin ratkaistaan vakuutusyhti-        Vakuutusyhtiön korvausasiassa antamasta
21943: össä. Vakuutettua hoitava lääkäri toimii asian-    päätöksestä vakuutettu voi niin halutessaan
21944: tuntevana todistajana. Hän ei ratkaise oikeutta    valittaa tapaturmalautakuntaan, vakuutus-
21945: tapaturmavakuutuslain mukaisiin etuuksiin.         oikeuteen ja eräissä asioissa muutoksenhakulu-
21946: Sama pätee vakuutusyhtiön asiantuntijalääkä-       van saatuaan korkeimpaan oikeuteen. Kor-
21947: riin. Hänen tehtävänään on varmistaa, että         keinta oikeutta lukuun ottamatta näissä pää-
21948: vakuutusyhtiön päätöksenteossa on mukana se        töksentekoon osallistuvat paitsi lakimiehet
21949: lääketieteellinen asiantuntemus, jota hoitanei-    myös lääkäri- ja työmarkkinajäsenet.
21950: den lääkäreiden antamien lausuntojen arvioin-         Vakuutetun oikeusturvan on katsottava tul-
21951: nissa edellytetään.                                leen jo nykyisessä järjestelmässä hyvin huo-
21952:    Vakuutusyhtiön on kaikissa merkitykselli-       mioon otetuksi. Tätä taustaa vasten uusien
21953: simmissä asioissa pyydettävä ennen korvaus-        kollegioiden perustamiseen ei ole tarvetta.
21954: 
21955:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1988
21956: 
21957:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
21958:                                        1988 vp. -       KK n:o 124                                     3
21959: 
21960: 
21961: 
21962: 
21963:                                Tili Riksdagens Herr Talman
21964: 
21965:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             dens sammansättning och uppgifter har fast-
21966: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse              ställts i social- och hälsovårdsministeriets be-
21967: av den 8 mars 1988 tili vederbörande medlem              slut angående ersättningsnämnden för olycks-
21968: av statsrådet översänt avskrift av följande av           fallsärenden (856/48). Nämnden har grundats
21969: riksdagsman Laine m.fl. undertecknade spörs-             för att förenhetliga och utveckla de av lagen
21970: mål nr 124:                                              om olycksfallsförsäkring föranledda ersätt-
21971:                                                          ningsärendena. Nämnden är ett kollegialt orga-
21972:          Ämnar Regeringen utan dröjsmål                  niserat organ, som består av en av social- och
21973:        vidta åtgärder för att ändra på olycks-           hälsovårdsministeriet utsedd jurist, tre av
21974:        fallsförsäkringslagstiftningen så att ett         Olycksfallsförsäkringsanstalternas      Förbund
21975:        läkarkollegium skulle fastställa en ska-          r.f. utsedda jurister, tre medicinska sakkunni-
21976:        dad medborgares invaliditetsgrad och              ga och två medlemmar från de mest centrala
21977:        att också en lekman, såsom represen-              arbetsmarknadsorganisationerna. Nämndens
21978:        tant för invaliderna, skulle delta i kolle-       utlåtande binder inte försäkringsbolaget, men
21979:        giets verksamhet?                                 om försäkringsbolaget i sitt beslut avviker från
21980:                                                          nämndens utlåtande på ett oförmånligt sätt för
21981:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            den försäkrade, bör detta nämnas i beslutet.
21982: samt anföra följande:                                       1 lantbruksföretagarnas system med olycks-
21983:    Då en person ansöker om ersättning p.g.a.             fallsförsäkring motsvaras ersättningsnämnden
21984: att han eller hon skadats i en olycka, är de             för olycksfallsärenden av ersättningsnämnden
21985: former av ersättning som kommer i fråga                  vid Lantbruksföretagarnas pensionsanstalt. 1
21986: dagpenning, pension, menersättning och på                den är den juridiska och den medicinska sak-
21987: grund av hjälplöshet ett eventuellt mentillägg.          kunskapen representerad, samt den organisa-
21988: Alla dessa förutsätter att den försäkrades häl-          tion som övervakar lantbruksföretagarnas
21989: sotilistånd har klarlagts i ett läkarutlåtande. På       förmåner. Ordförande för nämnden är en av
21990: basis av läkarutlåtandet avgörs ärendet dock i           social- och hälsovårdsministeriet utsedd jurist.
21991: försäkringsbolaget. Läkaren som har vårdat                  Den försäkrade kan, om han eller hon vili,
21992: den försäkrade fungerar som sakkunnigt vitt-             överklaga försäkringsbolagets beslut i ett er-
21993: ne. Han avgör dock inte om det finns rätt tili           sättningsärende      hos    olycksfallsnämnden,
21994: förmåner i enlighet med lagen om olycksfalls-            försäkringsdomstolen och i vissa ärenden hos
21995: försäkring. Detsamma gäller för försäkrings-             högsta domstolen efter det att fullföljdstill-
21996: bolagets sakkunnigläkare. Hans uppgift är att            stånd erhållits. 1 beslutsfattandet vid dessa
21997: se tili att försäkringsbolaget i sitt beslutsfattan-     instanser deltar, med undantag för högsta
21998: de har tillgång tili den medicinska sakkunskap           domstolen, förutom jurister också läkare och
21999: som förutsätts för att man skall kunna bedöma            representanter för arbetsmarknaden.
22000: de utlåtanden som patienternas läkare gett.                 Det bör anses att den försäkrades rättsskydd
22001:    1 alla mer betydande fall bör försäkringsbo-          har blivit väl uppmärksammat redan i det
22002: laget innan ersättningsärendet avgörs be om              nuvarande systemet. Mot bakgrunden av detta
22003: ersättningsnämndens för olycksfallsärenden ut-           finns det inget behov av att grunda några nya
22004: låtande rörande sitt förslag tili beslut. Nämn-          kollegier.
22005: 
22006:      Helsingfors den 7 april 1988
22007: 
22008:                                                        Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
22009: 1
22010: 
22011: 1
22012: 
22013: 1
22014: 
22015:     1
22016: 
22017:     1
22018: 
22019:     1
22020: 
22021:         1
22022: 
22023:         1
22024: 
22025:         1
22026: 
22027:             1
22028: 
22029:             1
22030: 
22031:             1
22032: 
22033:                 1
22034: 
22035:                 1
22036: 
22037:                 1
22038: 
22039:                     1
22040: 
22041:                     1
22042:                                               1988 vp.
22043: 
22044: Skriftligt spörsmål nr 125
22045: 
22046: 
22047: 
22048: 
22049:                                  Melin m.fl.: Om tillgången på domare som fullständigt be-
22050:                                     härskar svenska
22051: 
22052: 
22053:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22054: 
22055:    Rekryteringen av domare har försvårats un-       landets medborgare rätt att inför domstol an-
22056: der senaste tid. Uppenbarligen är inte domar-       vända finska eller svenska språket, liksom rätt
22057: yrket längre lika attraktivt bland unga jurister.   att utfå expedition på detta språk.
22058: Tili detta har förmodligen den relativt sett           Om antalet domare med svenska som mo-
22059: starka eftersläpningen i löneutvecklingen för       dersmål eller som fullständigt behärskar svens-
22060: domare i jämförelse med inkomstnivån i andra        ka minskar, försvåras de svenskspråkigas möj-
22061: karriärer för jurister bidragit. Ändringen av       ligheter att begagna sitt modersmål inför dom-
22062: lönesystemet för domare, när man övergick tili      stol, och följaktligen försämras också deras
22063: totalavlöning enligt löneklass från systemet        rättsliga ställning. Detta vore ett allvarligt
22064: med sportler, innebar en sänkning av inkomst-       missförhållande, som statsmakten har all an-
22065: nivån för många domare.                             ledning att ägna stor uppmärksamhet.
22066:    1 synnerhet förefaller rekryteringen av             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
22067: svenskspråkiga och tvåspråkiga domare prak-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
22068: tiskt taget helt ha avstannat. Detta innebär på     skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
22069: sikt ett allvarligt rättsskyddsproblem för den      ställa följande spörsmål:
22070: svenskspråkiga befolkningen i vårt land. En
22071: förutsättning för Finlands ställning som rätts-               Vilka åtgärder ämnar Regeringen
22072: stat är att man skall kunna uppträda inför                 vidta för att trygga tillgången på doma-
22073: domstol på vartdera av landets officiella natio-           re som fullständigt behärskar svenska
22074: nalspråk. Enligt Regeringsformens 19 § har                 vid våra domstolar?
22075: 
22076:      Helsingfors den 8 mars 1988
22077: 
22078:           Ingvar S. Melin               Henrik Westerlund             Håkan Malm
22079:           Håkan Nordman                 Per-Henrik Nyman              Jörn Donner
22080:           Elisabeth Rehn                Henrik Lax                    Ole Wasz-Höckert
22081:                                         Gunnar 1ansson
22082: 
22083: 
22084: 
22085: 
22086: 280315Q
22087: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 125
22088: 
22089: Kirjallinen kysymys n:o 125                                                             Suomennos
22090: 
22091: 
22092: 
22093: 
22094:                                  Melin ym.: Täydellisesti ruotsin kieltä hallitsevien tuomareiden
22095:                                    saannin turvaamisesta
22096: 
22097: 
22098:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22099: 
22100:    Tuomarien rekrytointi on vaikeutunut viime       tai ruotsin kieltä samoin kuin saada toimitus-
22101: aikoina. Ilmeisesti tuomarinammatti ei enää         kirjansa tällä kielellä.
22102: houkuttele nuoria lakimiehiä. Tähän on luulta-         Jos ruotsia äidinkielenään puhuvien tai täy-
22103: vasti vaikuttanut tuomarien palkkakehityksen        dellisesti hallitsevien tuomareiden määrä vähe-
22104: suhteellisen voimakas jälkeenjääneisyys muilla      nee, ruotsinkielisten mahdollisuudet käyttää
22105: lakimiesurilla toimivien tulotasoon verrattuna.     äidinkieltään tuomioistuimessa heikkenevät, ja
22106: Tuomarien palkkajärjestelmän muutos sivutu-         näin ollen myös heidän oikeudellinen asemansa
22107: lojärjestelmästä palkkaluokan mukaiseen ko-         huononee. Tämä olisi vakava epäkohta, johon
22108: konaispalkkausjärjestelmään siirryttäessä mer-      valtiovallan on syytä kiinnittää suurta huomio-
22109: kitsi monille tuomareille tulotason laskua.         ta.
22110:    Erityisesti ruotsinkielisten ja kaksikielisten      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22111: tuomareiden rekrytointi vaikuttaa käytännölli-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
22112: sesti katsoen pysähtyneen kokonaan.                 me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
22113:    Pitkällä tähtäyksellä tämä aiheuttaa vakavia     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
22114: oikeusturvaongelmia maamme ruotsinkieliselle        sen:
22115: väestölle. Edellytyksenä Suomen asemalle oi-
22116: keusvaltiona on, että tuomioistuimessa voi                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22117: käyttää maan kumpaakin virallista kansallis-               ryhtyä turvatakseen täydellisesti ruotsin
22118: kieltä. Hallitusmuodon 14 §:n mukaan kansa-                kieltä hallitsevien tuomareiden saannin
22119: laisilla on oikeus käyttää oikeudessa suomen               tuomioistuimiimme?
22120: 
22121:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
22122: 
22123:          Ingvar S. Melin               Henrik Westerlund             Håkan Malm
22124:          Håkan Nordman                 Per-Henrik Nyman              Jörn Donner
22125:          Elisabeth Rehn                Henrik Lax                    Ole Wasz-Höckert
22126:                                        Gunnar Jansson
22127:                                       1988 vp. -     KK n:o 125                                     3
22128: 
22129: 
22130: 
22131: 
22132:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22133: 
22134:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nen asema muihin vieraisiin kieliin verrattuna
22135: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on kouluopetuksessa ja yhteiskunnassa ylei-
22136: olette 8 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn           semminkin heikentynyt ja edelleen heikenty-
22137: kirjeenne n:o 351 ohella toimittanut valtioneu-      mässä. Näin ollen ei ole riittävästi saatavissa
22138: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         henkilöitä, jotka hallitsisivat molempia kieliä
22139: kansanedustaja Ingvar S. Melinin ym. näin            täydellisesti.
22140: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 125:
22141:                                                         Oikeusministeriö on pyrkinyt edesauttamaan
22142:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tilannetta tukemalla virkamiehille annettavaa
22143:        ryhtyä turvatakseen täydellisesti ruotsin     ruotsin kielen opetusta. Ministeriön ja sen
22144:        kieltä hallitsevien tuomareiden saannin       hallinnonalan virkamiehiä on käynyt Valtion-
22145:        tuomioistuimiimme?                            hallinnon kehittämiskeskuksen järjestämillä
22146:                                                      ruotsin kielen kursseilla. Lisäksi ministeriö on
22147:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        määrärahojen puitteissa tukenut muissa Poh-
22148: vasti seuraavaa:                                     joismaissa - etenkin Ruotsissa - tapahtuvaa
22149:    Kysymyksessä käsitellään ongelmaa siitä,          kielten opiskelua sekä virkamiesvaihtoa Poh-
22150:                                                      joismaiden välillä.
22151: miten saadaan rekrytoiduksi ruotsia täydelli-
22152: sesti hallitsevia tuomareita. Tämä ongelma ei           Ministeriö on myös asettanut työryhmän
22153: koske ainoastaan tuomareita. Valtionhallinnon        laatimaan käsikirjan ruotsinkielisestä tuomiois-
22154: viranomaisilla on yleensä vaikeuksia rekrytoida      tuinkielestä. Käsikirjaan on tarkoitus ottaa
22155: riittävästi vieraita kieliä ja myös molempia         yleisiä neuvoja ja kirjoitussääntöjä, sanastoa
22156: kotimaisia kieliä hallitsevia virkamiehiä. Ruot-     yleisimmin tuomioistuimissa esiintyvistä sa-
22157: sin kieltä täydellisesti hallitsevien virkamiesten   noista ja ilmaisuista sekä malleja toimitus-
22158: puute johtuu siitä, että ruotsin kielen suhteelli-   kirjoista.
22159: 
22160:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1988
22161: 
22162:                                                                 Oikeusministeri Matti Louekoski
22163: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 125
22164: 
22165: 
22166: 
22167: 
22168:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22169: 
22170:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ställning relativt sett har försvagats och ytterli-
22171: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        gare försvagas i skolundervisningen och i sam-
22172: nr 351 av den 8 mars 1988 tili vederbörande        hället i allmänhet jämfört med andra främ-
22173: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     mande språk. Under dessa omständigheter är
22174: jande, av riksdagsman Ingvar S. Melin m.fl.        tillgången på personer som fullständigt be-
22175: undertecknade spörsmål nr 125:                     härskar båda språken inte tillräcklig.
22176:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              Justitieministeriet har försökt hjälpa upp
22177:        vidta för att säkra tillgången på domare    situationen genom att stöda undervisningen i
22178:        som fullständigt behärskar svenska i        svenska för sina tjänstemän. Tjänstemännen
22179:        våra domstolar?                             inom ministeriet och dess förvaltningsområde
22180:                                                    har deltagit i kurser i svenska anordnade av
22181:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       Statens utvecklingscentral. Dessutom har mi-
22182: följande:                                          nisteriet inom ramen för sina anslag stött
22183:                                                    språkstudier i de andra nordiska länderna -
22184:    Spörsmålet tar upp problemet med rekryte-
22185:                                                    framför allt Sverige - och tjänstemannautbyte
22186: ring av domare som fullständigt behärskar
22187:                                                    de nordiska länderna emellan.
22188: svenska. Problemet gäller inte bara domare.
22189: Myndigheterna inom statsförvaltningen har all-        Ministeriet har också tillsatt en arbetsgrupp
22190: mänt sett svårigheter med att rekrytera tjänste-   för att utarbeta en handbok i svenskt dom-
22191: män med tillräckliga kunskaper i främmande         stolsspråk. Avsikten är att i handboken skall
22192: språk och i de båda inhemska språken. Bristen      intas allmänna råd och skrivregler, en lista
22193: på tjänstemän som fullständigt behärskar           över de vanligaste orden och uttrycken i dom-
22194: svenska beror på att det svenska språkets          stolarna och mallar för olika expeditioner.
22195: 
22196:     Helsingfors den 5 april 1988
22197: 
22198:                                                                 Justitieminister Matti Louekoski
22199:                                             1988 vp.
22200: 
22201: Kirjallinen kysymys n:o 126
22202: 
22203: 
22204: 
22205: 
22206:                                 Mönkäre: Taloudellisen tuen lisäämisestä 16-vuotiaille opiskeli-
22207:                                   joille
22208: 
22209: 
22210:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22211: 
22212:   Koko 16-vuotiaiden ikäluokka tuli 1.10.1986         On selvää, että 16-vuotiaalle maksettava lap-
22213: alkaen 1. 7.1987 mennessä lapsilisän piiriin.      silisä ei riitä korvaamaan vähävaraisen opiske-
22214: Lapsilisää maksetaan 16-vuotiaan vanhemmille       lijan opintorahaa. Pienen lapsilisän maksami-
22215: kuitenkin vain ensimmäisestä lapsesta makset-      nen on saattanut opintojaan jatkavat vähäva-
22216: tavan lapsilisän suuruisena riippumatta sisarus-   raiset 16-vuotiaat hankalaan taloudelliseen ase-
22217: ten määrästä. Lapsilisän suuruus 16-vuotiaan       maan.
22218: kohdalla on noin 24 mk/kk. Monet 16-vuoti-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22219: aat ovat jo lopettaneet peruskoulunsa ja ha-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22220: keutuneet ammatillisiin oppilaitoksiin.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22221:                                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22222:    Valtion opintotuki ja opintoraha on tarkoi-
22223: tettu helpottamaan vähävaraisia opiskelijoita                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22224: ammatin hankkimisessa. Opintorahan perus-                 ryhtyä 16-vuotiaiden opintojaan jatka-
22225: asaa ei myönnetä opiskelijalle, joka on oikeu-            vien vähävaraisten nuorten taloudelli-
22226: tettu lapsilisälain mukaiseen lapsilisään.                seksi tukemiseksi?
22227: 
22228:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1988
22229: 
22230:                                         Sinikka Mönkäre
22231: 
22232: 
22233: 
22234: 
22235: 2804800*
22236: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 126
22237: 
22238: 
22239: 
22240: 
22241:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22242: 
22243:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mäismäärä on 2 430 markkaa ja vanhempien
22244: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         luona asuvalla 1 820 markkaa opintovuodelta.
22245: olette 9 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn            Vanhempiensa luona asuva voi saada opintora-
22246: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          han perusosan täysimääräisenä vain, jos van-
22247: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         hempien taloudellinen asema on heikko. Opin-
22248: edustaja Sinikka Mönkäreen näin kuuluvasta            torahan perusosa olisi hieman lapsilisää suu-
22249: kirjallisesta kysymyksestä n:o 126:                   rempi noin tuhannen sellaisen opiskelijan koh-
22250:                                                       dalla, jotka vanhempien heikon taloudellisen
22251:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         aseman vuoksi saavat opintorahaa vähentä-
22252:        ryhtyä 16-vuotiaiden opintojaan jatka-         mättömänä tai asuvat opiskeluaikana muualla
22253:        vien vähävaraisten nuorten taloudelli-         kuin vanhempiensa luona. Enimmillään ero
22254:        seksi tukemiseksi?                             olisi noin 16 markkaa kuukaudessa vuotta
22255:                                                       kohti laskettuna. Kysymyksessä oleva ikäluok-
22256:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ka käsittää noin 60 000 henkilöä, joista opinto-
22257: taen seuraavaa:                                       ja harjoittaa noin 50 000.
22258:    Opintotuen ja lapsilisän yhteensovittamista            Näin ollen voidaan todeta, että rahallisen
22259: koskevan selvityksen pohjalta opintotukilakia         tuen osalta vain harvoissa poikkeustapauksissa
22260: muutettiin niin, että 1. 7.1986 jälkeen ei lapsili-   opintorahamuotoinen tuki johtaisi parempaan
22261: sään oikeutetulle opiskelijalle myönnetä opin-        etuun kuin lapsilisä. Kokonaisuutena tilanne
22262: torahan perusosaa. Samassa yhteydessä muu-            on huomattavasti edullisempi lapsilisän saajil-
22263: tettiin lapsilisää koskevia määräyksiä. Tällöin       le.
22264: lapsilisän piiriin tulivat myös 16 vuotta täyttä-         Opiskelevien vähävaraisten 16-vuotiaiden
22265: neet. Ennen uudistusta oikeus lapsilisään lak-        kannalta asiaa arvioitaessa on vielä kiinnitettä-
22266: kasi 16 vuoden iän tultua täyteen.                    vä huomiota erääseen tärkeään seikkaan, ni-
22267:    Tämä uudistus merkitsi yhteiskunnan anta-          mittäin opintososiaalisten etujen merkitykseen.
22268: man tuen lisäystä 16-vuotiaille. Uudistuksen          Kuluvan vuoden alusta koko maan kattavaksi
22269: toteuttamisajankohtana oli lapsilisä useimmis-        laajentunut opintososiaalisten etujen järjestel-
22270: sa tapauksissa huomattavasti suurempi kuin            mä tarjoaa pääsääntöisesti ammatillisissa oppi-
22271: opintorahana maksettava etuus. Erityisesti lu-        laitoksissa ja lukioissa opiskeleville maksutto-
22272: kiolaisten opintoraha oli varsin alhainen. Li-        man kouluaterian, korvauksen koulumatka-
22273: säksi opintorahan perusosan määrään alle 20-          kustannuksista ja maksuttoman opetuksen
22274: vuotiaiden osalta vaikuttaa myös vanhempien           sekä tarpeen vaatiessa useissa tapauksissa mak-
22275: taloudellinen asema.                                  suttoman asumisen oppilasasuntolassa. Kaikki
22276:    Lapsilisän määrä on tällä hetkellä 2 236           nämä etuudet saa myös lapsilisää saava 16-
22277: markkaa vuodessa. Opintovuonna 1987-88                vuotias.
22278: lukiolaisen opintorahan perusosa on enintään              Edellä olevan perusteella hallitus katsoo,
22279: 2 070 markkaa, ja jos hän asuu vanhempiensa           että opintojaan jatkavien vähävaraisten 16-
22280: luona, niin tämän perusteella tehtävän vähen-         vuotiaiden asema ei ole sellainen, että olisi
22281: nyksen jälkeen 1 550 markkaa. Ammatillisessa          tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin heidän
22282: oppilaitoksessa opiskelevalla vastaava enim-          taloudelliseksi tukemisekseen.
22283: 
22284:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1988
22285: 
22286:                                                                 Opetusministeri Christoffer Taxell
22287:                                     1988 vp. -   KK n:o 126                                    3
22288: 
22289: 
22290: 
22291: 
22292:                             Tili Riksdagens Herr Talman
22293: 
22294:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      loppet för den som studerar vid en yrkesläro-
22295: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      anstalt är 2 430 mark och för den som bor hos
22296: av den 9 mars 1988 till vederbörande medlem      sina föräldrar 1 820 mark per studieår. Den
22297: av statsrådet översänt en avskrift av följande   som bor hos sina föräldrar kan få studiepen-
22298: av riksdagsman Sinikka Mönkäre underteckna-      ningens grunddel i sin helhet endast om föräld-
22299: de spörsmål nr 126:                              rarnas ekonomiska ställning är svag. Studie-
22300:                                                  penningens grunddel skulle vara något större
22301:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen än barnbidraget för ungefär tusen sådana stu-
22302:         vidta för att ekonomiskt stödja obe- derande som på grund av föräldrarnas ekono-
22303:         medlade 16-åriga unga som fortsätter miska ställning lyfter studiepenningen i sin
22304:         sina studier?                            helhet eller som under studietiden bor på annat
22305:                                                  håll. Som störst skulle skilinaden vara ca 16
22306:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt mark i månaden per år räknat. Den ifrågava-
22307: följande:                                        rande åldersklassen omfattar ca 60 000 perso-
22308:    Utgående från utredningen angående en ner, av vilka ca 50 000 bedriver studier.
22309: sammanjämkning av studiestödet och barnbi-          Det kan således fastslås att vad penningstö-
22310: draget ändrades studiestödslagen så att efter · det beträffar skulle ett stöd i form av studie-
22311: 1. 7.1986 beviljas en studerande som är berätti- penning endast i sällsynta undantagsfall leda
22312: gad till barnbidrag inte studiepenningens tili en bättre förmån än barnbidraget. 1 sin
22313: grunddel. Vid samma tillfälle ändrades stad- helhet är situationen betydligt bättre för den
22314: gandena angående barnbidraget. Detta innebar som erhåller barnbidrag.
22315: att även personer som fyllt 16 år föll inom         Vid bedömningen av frågan ur studerande
22316: ramen för barnbidraget. Före reformen upp- obemedlade 16-åringars synpunkt bör det fäs-
22317: hörde rätten tili barnbidrag innan barnet fyllt tas uppmärksamhet vid en viktig omständig-
22318: sexton år.                                       het, nämligen betydelsen av de studiesociala
22319:    Denna reform innebar att samhällets stöd förmånerna. Systemet med studiesociala
22320: utökades tili att omfatta 16-åringar. Då refor- förmåner som från början av innevarande år
22321: men genomfördes var barnbidraget i de flesta har utvidgats tili att omfatta hela Jandet erbju-
22322: fall betydligt större än den förmån som betala- der huvudsakligen de som studerar vid yrkeslä-
22323: des som studiestöd. Särskilt gymnasisternas roanstalter och gymnasier avgiftsfri måltid,
22324: studiepenning var ytterst låg. Dessutom in- ersättning för skolresekostnader och avgiftsfri
22325: verkar föräldrarnas ekonomiska ställning på undervisning och i flera fall vid behov avgifts-
22326: storleken i studiepenningens grunddel när det fri inkvartering i elevbostaden. En 16-åring
22327: gäller unga under 20 år.                         som erhåller barnbidrag åtnjuter alla dessa
22328:    Barnbidragets storlek är i detta nu 2 236 förmåner.
22329: mark om året. Under studieåret 1987-88 är          På basen av ovan anförda anser regeringen
22330: studiepenningens grunddel för en gymnasist att situationen för obemedlade 16-åringar som
22331: högst 2 070 mark, och om han bor hos sina studerar inte är sådan att det föreligger skäl att
22332: föräldrar utgör den 1 550 mark efter avdrag på vidta särskilda åtgärder för att stödja dem
22333: grund av detta. Det motsvarande maximibe- ekonomiskt.
22334: 
22335:     Helsingfors den 18 april 1988
22336: 
22337:                                                     Undervisningsminister Christoffer Taxell
22338:                                               1988 vp.
22339: 
22340: Kirjallinen kysymys n:o 127
22341: 
22342: 
22343: 
22344: 
22345:                                  Pulliainen: Lapin vesistöjen happamoitumisen pysäyttämisestä
22346: 
22347: 
22348:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22349: 
22350:    Sadeveden pH on Rovaniemellä 4,5 ja muu-            Lapissa on monta tekijää, jotka vaikuttavat
22351: lila Lapissa 4,5-4, 7, kun normaali pH-arvo         edistävästi happamoitumiskehitykseen: maape-
22352: Jlisi 5,6. Rikkilaskeuman määrä on Rovanie-         rän yleinen karuus, valuma-alueiden jyrkkyys,
22353: nellä 600 mg neliömetrille ja Lapissa keski-        maan oleminen roudassa lumen sulaessa ja se,
22354: näärin 400-600 mg/m 2 • Vesiluonto kestäisi         että suuri osa vedestä tulee lumena maahan.
22355:  urvallisesti rikkilaskeuman 300 mg/m 2 , mikä      Tulvavesi on näin hapanta, ja juuri tulva-
22356: ;ekään ei liene kaikilla alueilla aivan turvalli-   aikaan kuoriutuvat lohikalojen poikaset. Vas-
22357: 1en laskeumamäärä. Lappi itse tuottaa rikki-        takuoriutuneet poikaset kestävät erityisen huo-
22358: :askeumasta murto-osan. Sen itäosaan rikkiä         nosti alhaista pH:ta.
22359: :ulee Kuolan niemimaalta Neuvostoliiton puo-           Lapin vesistöjen happamoituminen tulee py-
22360: .elta ja koko Lappiin muualta Suomesta ja           säyttää rajoittamalla rikki- ja muita happa-
22361: <auempaa Euroopasta.                                moittavia päästöjä päästäpaikoilla Suomessa
22362:    Lapin vesistöjen kyky vastustaa happamoi-        ja ulkomailla. Tähän mennessä tehdyt sopi-
22363:  umista on heikentynyt viime aikoina. 1980-         mukset ja julkistetut aikeet eivät riitä. Tarvi-
22364:  uvulla Kemijoen puskurikyky on ollut vain          taan radikaalisti voimakkaampia toimia ja
22365: wlmannes vuosien 1918-30 keskimääräisestä           pian.
22366: :asosta. Lapin pohjoisimman osan lohijoilla on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22367: kehitys ollut viime aikoina samansuuntainen.        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22368: Erityisen huolestuttava tilanne on Näätämö-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22369: ioella. Happamoitumisen vuoksi "kirkastunei-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22370:  a" järviä on Lapissa onneksi vasta yksi,                      Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-
22371: Kittilän Mustajärvi, mutta tässäkin tilastossa               koo ryhtyä Lapin vesistöjen happamoi-
22372: Jn tasan yksi liikaa.                                        tumisen pysäyttämiseksi?
22373: 
22374:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1988
22375: 
22376:                                           Erkki Pulliainen
22377: 
22378: 
22379: 
22380: 
22381: !80367X
22382: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 127
22383: 
22384: 
22385: 
22386: 
22387:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22388: 
22389:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       alueille. Se osoitti, että alueen järvien kyk
22390: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vastustaa happaman laskeuman vaikutuksia 01
22391: olette 9 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          varsin heikko. Norjalaiset tutkimukset Kirkko
22392: kirjeenne n:o 353 ohella toimittanut valtioneu-     niemen alueelta ovat osoittaneet, että pikkujär
22393: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        vien happamuus on kasvanut vuodesta 196
22394: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-       alkaen. Tällä hetkellä tilanne ei ole varsinaises
22395: myksestä n:o 127, jossa tiedustellaan:              ti kriittinen, mutta noin kolmasosassa järvi
22396:                                                     voi esiintyä satunnaisia kalakuolemia keväisin
22397:          Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-   Laskelmien mukaan 30 prosentin lisäys nykyi
22398:        koo ryhtyä Lapin vesistöjen happamoi-        seen rikkilaskeumaan Kirkkoniemen alueeli
22399:        tumisen pysäyttämiseksi?                     aiheuttaisi samanlaisen alueellisen kalakanto
22400:                                                     jen tuhoutumisen kuin Etelä-Norjassa. Inari1
22401:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        alueen vesistöjen tilaa ei voi kuitenkaan yleis
22402: vasti seuraavaa:                                    tää koko Lapin tilanteeksi. Keski- ja Länsi
22403:    Kysymyksessä kuvattu Lapin sadeveden hap-        Lapissa hapan laskeuma on selvästi vähäisemr:
22404: pamuus johtuu pääasiassa ulkomaisista pääs-         kuin Itä-Lapissa, lisäksi helpommin rapautuv
22405: töistä. Ilmatieteen laitoksen tekemän uusim-        kallioperä suojaa lännempänä monin paikoi1
22406: man selvityksen mukaan on rikkilaskeuma Itä-        vesistöjä.
22407: Lapissa, lähellä valtakunnan rajaa olevilla alu-       Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaide1
22408: eilla, noin 0,8 grammaa ja Länsi-Lapissa noin       kanssa pyrkinyt edistämään päästöjen rajoitta
22409: 0,4 grammaa neliömetriä kohti vuodessa. Itä-        miseen tähtääviä toimia muun muassa Yhdisty
22410: Lapin rikkilaskeuma on näin ollen samansuu-         neiden Kansakuntien Euroopan talouskomissi
22411: ruinen kuin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan,           ossa (ECE) ja ECE:n jäsenvaltioiden tekemän
22412: mutta selvästi pienempi kuin Etelä-Suomen.          ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumist
22413: Lapissa todettu, pohjoiseen ja itään päin kas-      valtiosta toiseen koskevan yleissopimuksen toi
22414: vava rikkilaskeuma johtuu ilmeisesti Neuvosto-      mielimessä. Tässä toiminnassa on kansainväli
22415: liitosta, varsinkin Kuolan alueen rikkipäästöis-    sesti sovittu rikin päästöjen vähentämisestä 3,
22416: tä, jotka tätä nykyä ovat suunnilleen yhtä          prosenttia, mikä tosin välittömästi ei vähenn:
22417: suuret kuin Suomen kokonaispäästöt.                 Lapin laskeumaa, mutta estänee happamoitu
22418:    Lappia on aivan viime vuosiin asti pidetty       misen etenemisen. Hallituksen periaatepäätä
22419: ilman epäpuhtauksien aiheuttaman luonnon pi-        maamme rikkipäästöjen vähentämisestä vähin
22420: laantumisen kannalta jokseenkin koskematto-         tään 50 prosenttia vuodesta 1980 vuoteen 199
22421: mana vertailualueena. Ympäristöntutkimuksen         sekä ympäristöministeriössä valmisteltu ohje!
22422: vähäiset voimavarat on pyritty kohdentamaan         ma typen oksidien päästöjen vähentämisest
22423: pahimmille tunnetuille ongelma-alueille. Ym-        pienentävät kumpikin happamoittavaa laskeu
22424: päristöministeriön ja maa- ja metsätalousmi-        maa.
22425: nisteriön yhteisen, happamoitumista koskevan           Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 01
22426: tutkimusprojektin (HAPRO) ohjelmaan otet-           ryhtynyt tutkimaan HAPRO-projektin rahoi
22427: tiin vuonna 1985 Lapin itäisten tunturialueiden     tuksella Utsjoen ja Inarin vesien kalakantoja
22428: lumitutkimus, jolla pyrittiin selvittämään hap-     On osoitettu, että Lapin vesiä uhkaa lähinn;
22429: paman lumensulamistulvan vaikutusta vesiin.         niin sanottu episodiluonteinen eli kulloinki1
22430:    Syksyllä 1987 tehty Suomen järvien happa-        lyhyen aikaa kestävä happamuuden kasvu, jo
22431: muustilanteen kartoitus kohdentui varsin te-        ka voi olla kohtalokas lohikalojen vastakuoriu
22432: hokkaasti myös Pohjois-Lapin runsasjärvisille       tuneille poikasille. Tämänasteisen happamoitu
22433:                                    1988 vp. -     KK n:o 127                                     3
22434: 
22435: misen kalataloushaittoja voidaan toisaalta mel-   sa olevista suurista lähteistä tulevien päästöjen
22436: ko tehokkaasti torjua kalanistutuksin.            pienentämisestä. Tutkimusyhteistyötä Neuvos-
22437:   Sen sijaan hallitus ottaa kahdenkeskisessä      toliiton ja myös Norjan kanssa on samoin
22438: yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa esille kysy-   tarkoitus tehostaa.
22439: myksen Suomen alueen lähellä Neuvostoliitos-
22440: 
22441:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1988
22442: 
22443:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
22444: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 127
22445: 
22446: 
22447: 
22448: 
22449:                               Tili Riksdagens Herr Talruan
22450: 
22451:   1 det syfte 37 § 1 ruoru. riksdagsordningen        na av det sura nedfallet. Norska undersök-
22452: anger har Ni, Herr Talruan, rued Er skrivelse        ningar på Kirkenesorurådet har visat att sruå-
22453: nr 353 av den 9 ruars 1988 tili vederbörande         sjöarnas försurning har ökat sedan år 1966.
22454: ruedleru av statsrådet översänt en avskrift av       För närvarande är situationen inte direkt kri-
22455: följande av riksdagsruan Pulliainen underteck-       tisk, ruen i ungefär en tredjedel av sjöarna kan
22456: nade spörsruål nr 127:                               fiskdöd förekorurua sporadiskt oru vårarna.
22457:                                                      Enligt beräkning skulle en 30-procentig ökning
22458:          Vilka skyndsarurua åtgärder ärunar          av det nuvarande svavelnedfallet på Kirkenes-
22459:        Regeringen vidta för att hejda försur-        orurådet förorsaka en Iikadan regional utrot-
22460:        ningen av vattendragen i Lappland?            ning av fiskbestånd soru i södra Norge. Vatten-
22461:                                                      dragens tillstånd på Enareorurådet kan likväl
22462:   Såsoru svar på detta spörsruål får jag vörd-       inte generaliseras. Situationen är inte densaru-
22463: sarut anföra följande:                               rua i hela Lappland. 1 ruellersta och västra
22464:    Den försurning av regnvattnet i Lappland          Lappland är det sura nedfallet klart ruindre än
22465: soru beskrivs i spörsruålet beror huvudsakligen      i östra Lappland. Längre västerut skyddar
22466: på utländska utsläpp. Enligt rueteorologiska         dessutoru berggrunden, soru där lättare vittrar,
22467: institutets senaste utredning är svavelnedfallet i   på ruånga ställen vattendragen.
22468: östra Lappland, på orurådena nära riksgrän-             Finland har tillsaruruans rued de övriga nor-
22469: sen, ca 0,8 graru och i västra Lappland ca 0,4       diska länderna vinnlagt sig oru att fräruja
22470: graru per kvadratrueter oru året. Svavelnedfal-      åtgärder soru syftar tili att begränsa utsläppen,
22471: let i östra Lappland är således lika stort soru i    bl.a. i Förenta Nationernas ekonoruiska koru-
22472: ruellersta och norra Österbotten, ruen klart         ruissian för Europa (ECE) och i organet för
22473: ruindre än i södra Finland. Det i Lappland           den av ECE:s ruedlerusstater avslutade konven-
22474: konstaterade svavelnedfallet, soru tilltar ruot      tionen oru långväga gränsöverskridande luft-
22475: norr och öster, härstaruruar uppenbarligen från      föroreningar. 1 denna verksaruhet har det in-
22476: Sovjetunionen, i synnerhet från svavelutsläp-        ternationellt överenskoruruits oru en ruinskning
22477: pen på Kolahalvön, vilka för närvarande är           av svavelutsläppen rued 30 O?o, vilket visserligen
22478: ungefär lika stora soru de totala utsläppen i        inte oruedelbart ruinskar nedfallet i Lappland
22479: Finland.                                             ruen torde förhindra att försurningen fortskri-
22480:    Lappland har ända tills de allra senaste åren     der. Regeringens principbeslut oru en ruinsk-
22481: ansetts soru ett rued avseende på sådan förstö-      ning av svavelutsläppen i vårt land rued ruinst
22482: relse av naturen soru förorsakas av luftförore-      50 O?o från år 1980 tili år 1993 och det vid
22483: ningar något så när orört referensoruråde. De        ruiljöruinisteriet utarbetade prograruruet för en
22484: ringa resurserna för ruiljöforskning har ruan        ruinskning av utsläppen av svaveloxider
22485: försökt allakera tili de värsta kända pro-           ruinskar vartdera det försurande nedfallet.
22486: bleruorurådena. På prograruruet för ruiljörui-
22487: nisteriets och jord- och skogsbruksruinisteriets        Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har rued
22488: geruensarurua      forskningsprojekt     rörande     försurningsprojektets finansiering börjat un-
22489: försurningen (försurningsprojektet) upptogs år       dersöka fiskbestånden i vattnen i Utsjoki och
22490: 1985 en undersökning av snön på Lapplands            Enare. Det har påvisats att vattnen i Lappland
22491: östra fjälloruråden i syfte att utreda inverkan      närruast hotas av en s.k. episodisk ökning av
22492: av det sura snösruältningsflödet på vattnen.         försurningen, dvs. en ökning soru varje gång
22493:    En hösten 1987 gjord kartläggning av försur-      varar en kort tid. En sådan ökning kan vara
22494: ningen av sjöarna i Finland inriktades ruycket       ödesdiger för nykläckta yngel av laxfisk. De
22495: effektivt även på de sjörika orurådena i norra       ruen för fiskerinäringen soru denna grad av
22496: Lappland. Den visade att sjöarna på orurådet         försurning förorsakar kan å andra sidan rätt
22497: har rätt svag ruotståndskraft ruot inverkningar-     effektivt förebyggas genoru fiskplantering.
22498:                                     1988 vp. -   KK n:o 127                                  5
22499: 
22500:    Däremot kommer regeringen att i det bilate-   lands territorium. Likaså kommer forsknings-
22501: rala samarbetet med Sovjetunionen ta upp         samarbetet med Sovjetunionen och även med
22502: frågan om en minskning av utsläppen från de      Norge att effektiveras.
22503: stora källor i Sovjetunionen som är nära Fin-
22504: 
22505:     Helsingfors den 14 april 1988
22506: 
22507:                                                                  Miljöminister Kaj Bärlund
22508:                          j
22509:                         j
22510:                        j
22511:                       j
22512:                      j
22513:                     j
22514:                    j
22515:                   j
22516:                  j
22517:                 j
22518:                j
22519:               j
22520:              j
22521:             j
22522:            j
22523:           j
22524:          j
22525:         j
22526:        j
22527:       j
22528:      j
22529:     j
22530:    j
22531:   j
22532:  j
22533: j
22534:                                            1988 vp.
22535: 
22536: Kirjallinen kysymys n:o 128
22537: 
22538: 
22539: 
22540: 
22541:                                 Pulliainen: Maakaasuputken rakentamisesta Pohjois-Suomeen
22542: 
22543: 
22544:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22545: 
22546:   Maakaasu on ympäristöystävällinen ener-         kuntien energiahuoltoyksiköt (esim. maakaa-
22547: gianlähde. Se on uusiutumaton luonnonvara,        sua käyttävät voimalat). Vastaavanlaisia käyt-
22548: mutta se mahdollistaa ylimenokautena sopeu-       täjiä löytyy myös Kajaanin seudulta ja pohjoi-
22549: tumisen uuteen energia- ja ympäristöpoliitti-     sempana Kemistä.
22550: seen tilanteeseen. Kun on ilmeistä, että Neu-        Kun Neuvostoliitto suunnittelee parhaillaan
22551: vostoliitosta olisi saatavissa nykyistä enemmän   maakaasuputken rakentamista Petroskoista
22552: maakaasua Suomeen, on tähän mahdollisuu-          Kostamukseen, tulisi Suomen välittömästi kii-
22553: teen varauduttava mahdollisimman pian ja hy-      rehtiä omia selvittelytöitään.
22554: vin kartoittamalla kotimainen kysyntä ja käyt-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22555: tömahdollisuudet.                                 jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22556:   On todettu julkisuudessa, että jos maakaasu-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22557: putki vedetään Tampereelta Ouluun, se edellyt-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22558: tää 500 miljoonan kuution kysyntää, kun taas                 Aikooko Hallitus omilla toimillaan
22559: maakaasun tuominen Kostamuksesta Ouluun                    vaikuttaa siihen, että maakaasuputki
22560: merkitsee vain 300 miljoonan kuution vähim-                vedetään Oulun-Raahen seudulle joko
22561: mäiskulutustarvetta.                                       Tampereelta tai Kostamuksesta, ja
22562:   Maakaasun potentiaalisia käyttäjiä Oulun-                  onko Hallitus asettanut mahdollisille
22563: Raahen alueella olisivat mm. Rautaruukin ja                selvitystoimilleen tässä asiassa aikatau-
22564: Kemiran teollisuusyksiköt sekä Oulun seudun                lun?
22565: 
22566:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1988
22567: 
22568:                                         Erkki Pulliainen
22569: 
22570: 
22571: 
22572: 
22573: 280349C
22574: 2                                  1988 vp. -      KK n:o 128
22575: 
22576: 
22577: 
22578: 
22579:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22580: 
22581:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Jos Neuvostoliiton suunnitelmat maakaasu-
22582: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      putken rakentamiseksi Kostamukseen toteutu-
22583: olette 9 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         vat, Pohjois-Suomelle tarjoutuu mahdollisuus
22584: kirjeenne n:o 354 ohella toimittanut valtioneu-    ryhtyä maakaasun käyttäjäksi, mikäli Neuvos-
22585: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       toliitto on halukas sitä myymään ja vieläpä
22586: kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuulu-        kilpailukykyiseen hintaan. Käyttövalmiuksien
22587: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 128:          kartoittamiseksi kauppa- ja teollisuusministe-
22588:                                                    riö on päättänyt teettää selvityksen Pohjois-
22589:          Aikooko Hallitus omilla toimillaan        Suomen tutkimuslaitoksessa maakaasun käyt-
22590:        vaikuttaa siihen, että maakaasuputki        tömahdollisuuksista Pohjois-Suomessa. Tutki-
22591:        vedetään Oulun-Raahen seudulle joko         muksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää
22592:        Tampereelta tai Kostamuksesta, ja           maakaasun käyttöpotentiaali Pohjois-Suomes-
22593:          onko Hallitus asettanut mahdollisille     sa ja sen käyttöön liittyvää kannattavuutta.
22594:        selvitystoimilleen tässä asiassa aikatau-   Selvityksen tulisi valmistua vielä tämän vuoden
22595:        lun?                                        kuluessa.
22596:                                                       Kansanedustaja Pulliaisen kirjallisessa kysy-
22597:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         myksessä esitetyt luvut ovat alustavia laskelmia
22598: taen seuraavaa:                                    mahdollisista     kulutuspotentiaaleista,   joita
22599:   Maaliskuun alussa pidetyssä Neuvostoliiton       maakaasuputken rakentaminen eri vaihtoehtoi-
22600: ja Suomen hallitusten välisessä talouskomis-       sia reittejä pitkin toisi tullessaan. Luvut eivät
22601: sion täysistunnossa keskusteltiin ensimmäisen      kuitenkaan kuvaa liiketaloudellista kannatta-
22602: kerran virallisesti Neuvostoliiton suunnitelmis-   vuutta, johon vaikuttavat potentiaalin lisäksi
22603: ta rakentaa maakaasuputki Petroskoihin ja          sijoittuminen, etäisyydet, maakaasun hinta
22604: Kostamukseen. Alustavien suunnitelmien mu-         yms. seikat. Liiketaloudellisten edellytysten li-
22605: kaan tämä rakentaminen ajoittunee 1990-luvun       säksi investointipäätöksiä tehtäessä vaa'assa
22606: puolelle. Hallitus aikoo seurata Neuvostoliiton    painavat niin ikään kauppa-, energia- ja työlli-
22607: suunnitelmien toteutumista, ja keskusteluja        syyspoliittiset näkökohdat samoin kuin aluepo-
22608: neuvostoliittolaisen osapuolen kanssa jatke-       liittiset vaikutukset.
22609: taan seuraavissa komission istunnoissa.
22610: 
22611:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
22612: 
22613:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
22614:                                    1988 vp. -     KK n:o 128                                     3
22615: 
22616: 
22617: 
22618: 
22619:                             Till Riksdagens Herr Talman
22620: 
22621:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Ifall Sovjetunionens planer på att anlägga
22622: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       naturgasrör tili Kostamus blir verklighet, er-
22623: nr 354 av den 9 mars 1988 tili vederbörande       bjuder det Norra Finland en möjlighet att
22624: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    börja använda naturgas, förutsatt att Sovjet-
22625: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-      unionen är viliigt att sälja gas och det tili ett
22626: de spörsmål nr 128:                               konkurrenskraftigt pris. För att kartlägga be-
22627:                                                   redskapen att använda gas har handels- och
22628:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     industriministeriet beslutat låta göra en utred-
22629:        att medverka tili att naturgasrör dras     ning vid Norra Finlands forskningsanstalt om
22630:        tili Uleåborgs-Brahestadsnejden an-        möjligheterna att använda naturgas i Norra
22631:        tingen från Tammerfors eller från Kos-     Finland. Det främsta målet med undersök-
22632:        tamus, och                                 ningen är att utreda användningspotentialen
22633:            har Regeringen ställt upp någon tid-   för naturgas i Norra Finland och lönsamheten
22634:        tabell för eventuella utredningsåtgärder   vid användningen av gasen. Utredningen bör
22635:        i denna sak?                               bli klar ännu i år.
22636:                                                      De tai som framställs i riksdagsman Pulliai-
22637:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
22638:                                                   nens spörsmål är preliminära kalkyler över den
22639: samt anföra följande:                             eventuella konsumtionspotential, som anläg-
22640:    1 det plenum som den ekonomiska kommis-        gandet av naturgasrör längs de alternativa
22641: sionen för Sovjetunionens och Finlands rege-      rutterna skulle medföra. Talen beskriver emel-
22642: ringar höll i början av mars diskuterades för     lertid inte den affärsekonomiska lönsamheten,
22643: första gången officiellt Sovjetunionens planer    på viiken förutom potentialen också placering,
22644: på att anlägga naturgasrör tili Petroskoj och     avstånd, priset på naturgas m.fl. faktorer in-
22645: Kostamus. Enligt de preliminära planerna          verkar.     Förutom     de     affärsekonomiska
22646: kommer byggandet att försiggå på 1990-talet.      förutsättningarna väger också handels-, energi-
22647: Regeringen har för avsikt att följa med hur       och sysselsättningspolitiska synpunkter samt de
22648: Sovjetunionens planer förverkligas, och dis-      regionalpolitiska inverkningarna tungt då in-
22649: kussionerna med den sovjetiska parten fortgår     vesteringsbesluten fattas.
22650: vid kommissionens följande plenarier.
22651: 
22652:     Helsingfors den 8 april 1988
22653: 
22654:                                                 Handels- och industriminister Ilkka Suominen
22655: 1
22656: 
22657: 1
22658: 
22659: 1
22660: 
22661:     1
22662: 
22663:     1
22664: 
22665:     1
22666: 
22667:         1
22668: 
22669:         1
22670: 
22671:         1
22672: 
22673:             1
22674: 
22675:             1
22676: 
22677:             1
22678: 
22679:                 1
22680: 
22681:                 1
22682: 
22683:                 1
22684: 
22685:                     1
22686: 
22687:                     1
22688: 
22689:                     1
22690:                                              1988 vp.
22691: 
22692: Kirjallinen kysymys n:o 129
22693: 
22694: 
22695: 
22696: 
22697:                                 Jouppila: Liikuntavammaisten sekä kuulo- ja näkövammaisten
22698:                                    koulujen opettajien eläkeiän yhdenmukaistamisesta
22699: 
22700: 
22701:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22702: 
22703:    Kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä             Kolmen vammaisryhmän koulujen työtehtä-
22704: liikuntavammaisten koulujen toiminta on mo-        viä voidaan täysin verrata toisiinsa. Liikunta-
22705: nessa mielessä samanlaista. Kaikki nämä kou-       vammaisten koulujen työntekijöiden työ on
22706: lut ovat internaattikouluja ja kuntoutuksen        vähintäänkin yhtä raskasta kuin kuulo- ja nä-
22707: osuus on merkittävä. Tästä syystä on luonnol-      kövammaisten koulujen työntekijöiden. Nykyi-
22708: lista, että laki kuulovammaisten ja näkövam-       nen 63 vuoden eläkeikä on näin raskaassa
22709: maisten kouluista (481/83) muutettiin vuonna       työssä kohtuuton.
22710: 1986 (36/86) koskemaan myös liikuntavam-
22711: maisten kouluja, jolloin kaikki mainitut koulut       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22712:                                                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22713: siirtyivät kouluhallituksen alaisuuteen. Lain-
22714: muutoksen tarkoituksena oli yhtenäistää kou-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22715: luja koskevat säännökset kenenkään saavutet-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22716: tuja etuja heikentämättä.
22717:                                                              Onko Hallitus tietoinen valtion elä-
22718:    Samoihin aikoihin muutettiin valtion elä-               keasetuksen perusteluissa esitetystä eri-
22719: keasetusta (611/66) niin, että kuulovammaisten             arvoisuudesta, ja
22720: ja näkövammaisten koulujen rehtoreiden, apu-
22721: laisrehtoreiden, oppilaskodinjohtajien sekä                  aikooko Hallitus lisätä asetuksen-
22722: opettajien eläkeikä laskettiin yleisestä 63 vuo-           muutoksella valtion eläkeasetuksen
22723: desta 58 vuoteen (193/86). Asetusmuutoksen                 5 § :n 1 momentin 13 kohdan luetteloon
22724: sanamuodosta oli ehkä vahingossa jätetty mai-              kuulovammaisten ja näkövammaisten
22725: nitsematta liikuntavammaisten koulujen vas-                koulujen rinnalle liikuntavammaisten
22726: taavat työntekijät.                                        koulut?
22727: 
22728:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
22729: 
22730:                                          Riitta Jouppila
22731: 
22732: 
22733: 
22734: 
22735: 280288L
22736: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 129
22737: 
22738: 
22739: 
22740: 
22741:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22742: 
22743:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         symyksen painopistettä nykyisestä ammateit-
22744: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tain porrastetusta eläkeikäjärjestelmästä eläk-
22745: olette 8 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn            keenhakijoiden yksilölliset eroavuudet huo-
22746: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          mioon ottavaan suuntaan. Tavoitteena on
22747: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         myös toteuttaa julkisissa eläkejärjestelmissä
22748: edustaja Jouppilan näin kuuluvasta kirjallises-       yhdenmukaiset         eläkkeellesiirtymisperiaatteet
22749: ta kysymyksestä n:o 129:                              muiden eläkejärjestelmien kanssa. Joustavan
22750:                                                       eläkeikäjärjestelyn pääperiaatteita ovat yksilöl-
22751:          Onko Hallitus tietoinen valtion elä-         listen näkökohtien huomioon ottaminen ja va-
22752:        keasetuksen perusteluissa esitetystä eri-      linnanvapauden periaate. Uudet eläkemuodot
22753:        arvoisuudesta, ja                              antaisivat 55-62-vuotiaille henkilöille useita,
22754:          aikooko Hallitus lisätä asetuksen-           nimenomaan kunkin yksilön omaan elämänti-
22755:        muutoksella valtion eläkeasetuksen             lanteeseen sopivia mahdollisuuksia siirtyä eläk-
22756:        5 §:n 1 momentin 13 kohdan luetteloon          keelle.
22757:        kuulovammaisten ja näkövammaisten                 Koska edellä mainitun komitean ratkaisueh-
22758:        koulujen rinnalle liikuntavammaisten           dotus on varsin pian odotettavissa, ei liene
22759:        koulut?                                        asianmukaista tässä vaiheessa ottaa kantaa
22760:                                                       minkään erillisryhmän eläkeikäkysymykseen.
22761:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Lienee kuitenkin selvää, että jos komitean
22762: vasti seuraavaa:                                      ehdotus tulee päälinjailtaan olemaan yksimieli-
22763:    J ulkishallinnon eläkkeellesiirtymisj ärj estel-   nen ja toteuttamiskelpoinen, ovat jatkossa vain
22764: män kokonaisuudistus on parhaillaan vireillä.         sellaiset erillisratkaisut mahdollisia, jotka ni-
22765: Asia on ollut selvitettävänä valtioneuvoston          veltyvät kokonaisuudistukseen ja toteuttavat
22766: asettamassa julkishallinnon eläkeikäkomiteas-         eläkejärjestelmien yhtenäisyyden tavoitteen.
22767: sa, jonka määräaika päättyi 16.3.1988. Komi-             Kysymyksen perusteluissa on viitattu valtion
22768: tean tehtävänä oli selvittää, miten valtion,          eläkeasetuksen muutokseen vuonna 1986 ja
22769: kunnan ja muihin julkisiin eläkejärjestelmiin         esitetty, että tuolla asetuksenmuutoksella olisi
22770: on mahdollista sisällyttää vastaavat joustavan        alennettu joidenkin virkamiesten eläkeikää 63
22771: eläkkeelle siirtymisen mahdollistavat elä-            vuodesta 58 vuoteen. Kysymys oli kuitenkin
22772: kemuodot kuin yksityisissä eläkejärjestelmissä        puhtaasti teknisestä muutoksesta, mikä johtui
22773: on toteutettu. Komitea on määräaikaansa men-          siitä, että entisistä kuurojen- ja sokeainkouluis-
22774: nessä saanut työnsä päätökseen ja luovuttanee         ta tuli kuulovammaisten ja näkövammaisten
22775: ratkaisuehdotuksensa valtioneuvostolle lähipäi-       kouluja ja näiden koulujen johtajien ja apu-
22776: vinä.                                                 laisjohtajien nimikkeet muutettiin rehtoreiksi
22777:    Ennakkoilmoituksensa mukaan komitea tu-            ja apulaisrehtoreiksi. Kenenkään eläkeikään ei
22778: lee esittämään ns. joustavan eläkeikäjärjestel-       asetuksenmuutoksella puututtu, kuten ei ole
22779: män toteuttamista myös julkisissa eläkejärjes-        puututtu sen runsaan 20 vuoden aikana, minkä
22780: telmissä. Tarkoituksena on siirtää eläkeikäky-        asetus on ollut voimassa.
22781: 
22782:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1988
22783: 
22784:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
22785:                                      1988 vp. -      KK n:o 129                                       3
22786: 
22787: 
22788: 
22789: 
22790:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22791: 
22792:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gan från det nuvarande pensionssystemet som
22793: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          graderats enligt yrken mot ett system som
22794: av den 8 mars 1988 tili vederbörande medlem          beaktar de individuella skillnaderna hos dem
22795: av statsrådet översänt avskrift av följande av       som ansöker om pension. Målet är också att
22796: riksdagsman Jouppila undertecknade spörsmål          genomföra sådana pensioneringsprinciper i de
22797: nr 129:                                              offentliga pensionssystemen som motsvarar
22798:                                                      principerna i de övriga pensionssystemen. Tili
22799:            Är Regeringen medveten om den             huvudprinciperna för arrangemangen med
22800:        bristande jämlikheten i motiveringen          flexibel pensionsålder hör beaktandet av indivi-
22801:        tili förordningen om statens pensioner,       duella synpunkter och valfrihet. De nya pen-
22802:        och                                           sionsformerna skulle ge 55-62 åriga personer
22803:            ämnar Regeringen genom en ändring         flera, uttryckligen tili varje individs egen livssi
22804:        av förordningen till förteckningen i 5 §      tuation anpassande möjligheter att gå i pen-
22805:        1 mom. 13 punkten förordningen om             sion.
22806:        statens pensioner vid sidan av skolor             Eftersom ovan nämnda kommittes förslag
22807:        för hörselskadade och synskadade foga         till lösning väntas mycket snart är det inte
22808:        skolor för rörelsehämmade?                    sakenligt att i detta skede ta ställning tili
22809:                                                      frågan om pensionsåldern för någon special-
22810:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        grupp. Det torde dock vara klart att om
22811: samt anföra följande:                                kommittens förslag i fråga om huvudlinjerna
22812:   En totalreform av pensioneringssystemet            är enhälligt och kan genomföras, är enbart
22813: inom den offentliga förvaltningen är aktuell         sådana separata lösningar som passar in i en
22814: för närvarande. Ärendet har utretts i kommit-        totalreform och genom vilka enhetlighet i pen-
22815: ten för pensionsåldern inom den offentliga           sionssystemen uppnås möjliga i framtiden.
22816: förvaltningen, viiken tillsatts av statsrådet och        1 motiveringen för spörsmålet har det hänvi-
22817: vars mandattid gick ut 16.3 .1988. Kommittens        sats tili ändringen av förordningen om statens
22818: uppgift var att utreda hur det är möjligt att i      pensioner år 1986 och anförts att pensionsål-
22819: statens, kommunens och andra offentliga pen-         dern för vissa tjänsteman genom denna änd-
22820: sionssystem ta in motsvarande pensionsformer         ring av förordningen skulle ha sänkts från 63
22821: som möjliggör flexibel pensionering, vilket har      år tili 58 år. Det var dock fråga om en rent
22822: genomförts i de privata pensionssystemen.            teknisk ändring som berodde på att de tidigare
22823: Kommitten har slutfört sitt arbete inom den          skolorna för döva och blinda blev skolor för
22824: utsatta tiden och torde överlåta sitt förslag tili   hörselskadade och synskadade och benämning-
22825: lösning tili statsrådet under de närmaste dagar-     arna för föreståndare och biträdande förestån-
22826: na.                                                  dare vid dessa skolor ändrades tili rektor och
22827:    Enligt sitt förhandsmeddelande kommer             biträdande rektor. Det har inte ingripits i
22828: kommitten att föreslå genomförande av syste-         någons pensionsålder genom ändringen av
22829: met med s.k. flexibel pensionsålder också i de       förordningen, liksom det inte heller har gjorts
22830: offentliga pensionssystemen. Avsikten är att         under de drygt 20 år som förordningen varit i
22831: förflytta tyngdpunkten för pensionsåldersfrå-        kraft.
22832: 
22833:      Helsingfors den 28 mars 1988
22834: 
22835:                                                                            Minister Ulla Puolanne
22836:                                                1988 vp.
22837: 
22838: Kirjallinen kysymys n:o 130
22839: 
22840: 
22841: 
22842: 
22843:                                   Männistö ym.: Turvesoiden valmistelutyöhön myönnettävien
22844:                                      työllisyysvarojen antamisesta Vapo Oy:lle
22845: 
22846: 
22847:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22848: 
22849:    Vapo Oy:n turvetuotanto on sekä energiapo-           Maaseututyöväenliiton turvejaosto on esittä-
22850: liittisesti että työllisyyden näkökulmasta mer-      nyt työvoimaministeriölle, että turvesoiden val-
22851: kittävää ja se ansaitsee kaiken yhteiskunnan         mistelutöihin myönnettävät työllisyysvarat
22852: tuen.                                                suunnattaisiin suoraan Vapo Oy:lle. Ei ole
22853:    Vapo Oy on tehnyt aikaisemmin turvesoiden         mitään mieltä siinä, että valtion tarpeellisiksi
22854: valmistelutyöt, joihin kuuluvat mm. suunnitte-       katsomia tehtäviä hoitavat laitokset toimivat
22855: lutyöt, soiden kuivatus, ojien salaojaputkituk-      niin ristiriitaisesti, että toisen sallitaan lomaut-
22856: set, vetoviemärien kuivuutyöt ja saostusaltai-       taa ja irtisanoa työntekijöitä ja toinen saa
22857: den rakentaminen. Nyt nämä työt on annettu           työllisyysvaroja suorittaakseen ne tehtävät,
22858: vesipiirin tehtäväksi ja vesipiiri saa työllisyys-   joista toiset on irtisanottu. On syytä kysyä,
22859: varoja turvesoiden valmistelutöihin. Samanai-        eikö tällainen menettely ole työllisyyden hoita-
22860: kaisesti Vapo Oy:n työntekijöitä on pakko1o-         misen kiertämistä.
22861: mautettu ja työsuhteita on purettu esim. Itä- ja
22862: Pohjois-Suomen turvepiireissä. Lomautetut ja            Maaseututyöväenliiton turvejaosto kiinnittää
22863: irtisanotut työntekijät ovat tehneet juuri edellä    myös huomiota siihen, että ympäristönsuoje-
22864: mainittuja soiden valmistelutöitä.                   lullisesti on kielteistä se, että vesipiiri itse sekä
22865:                                                      suunnittelee, toteuttaa, rakentaa ja valvoo että
22866:    Esimerkiksi Isoneva on työmaa Suonenjoel-         myöntää luvat kohteisiin.
22867: la, jossa vesipiiri tekee valmistelutyöt. Samaan
22868: aikaan Rastunsuolla annettiin lomautusvaroi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22869: tus yhdeksälle miehelle, jotka toimivat valmis-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
22870: telutöissä. Juuri nyt Kiuruvedellä Osmanki-          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
22871: suon työmaalla on kuusi miestä pakkolomalla.         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
22872: Lomautus johtuu siitä, että työmaan valmiste-        sen:
22873: lutyöt on annettu vesipiirin tehtäväksi.
22874:    Ei voi pitää oikeana sitä, että Vapo Oy:n                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22875: työntekijät joutuvat pakkolomautetuiksi tai ir-              siin turvesoiden valmistelutöihin annet-
22876: tisanotuiksi, ja samoihin tehtäviin otetaan toi-             tavien työllisyysvarojen ohjaamiseksi
22877: sen järjestelmän kautta työntekijät.                         Vapo Oy:lle?
22878: 
22879:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1988
22880: 
22881:                      Lauha Männistö                           Marja-Liisa Tykkyläinen
22882: 
22883: 
22884: 
22885: 
22886: 280364T
22887: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 130
22888: 
22889: 
22890: 
22891: 
22892:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22893: 
22894:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jän esittämien näkökohtien lisäksi vesi- ja ym-
22895: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       päristöhallinnossa riittämättömät työllisyysva-
22896: olette 9 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          rat ja hankkeiden valmistelua viivästyttävät
22897: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        hallinnolliset käsittelyt. Vesi- ja ympäristöhal-
22898: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       linnolle myönnettyjä varoja on voitu käyttää
22899: edustaja Lauha Männistön ym. näin kuuluvas-         vain vähäisessä määrin erityisesti vuosina 1987
22900: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 130:              ja 1988. Vapo Oy:n töihin ovat lisäksi vaikut-
22901:                                                     taneet erityisesti sääolosuhteet ja turpeen ky-
22902:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      synnässä ja laadussa esiintyneet vaihtelut.
22903:        siin turvesoiden valmistelutöihin annet-        Uuden työllisyyslain voimaantulosta ja mo-
22904:        tavien työllisyysvarojen ohjaamiseksi        mentin 34.50.77 perustelusta (määrärahat käy-
22905:        Vapo Oy:lle?                                 tetään työttömyyden torjumiseen lähinnä työl-
22906:                                                     lisyyslain 19 §:n tarkoittamilla vaikeilla työttö-
22907:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       myysalueilla toteutettaviin työkohteisiin) joh-
22908: vasti seuraavaa:                                    tuen ei kaikille alueille ole mahdollista määrä-
22909:    Valtion polttoainekeskus oli valtion laitos ja   rahojen niukkuuden vuoksi myöntää työlli-
22910: työvirasto vuoden 1984 alkuun saakka, jolloin       syysmäärärahoja.
22911: se muuttui itsenäiseksi valtionyhtiöksi. Sitä          Vapo Oy:llä on itsenäisenä osakeyhtiönä
22912: ennen Vapo oli myös työvirasto ja sai suoraan       mahdollisuus saada työllisyysmäärärahoista
22913: valtioneuvoston päätöksillä mm. työllisyys-         valtionapua sekä investointeihinsa että henki-
22914: määrärahoja (mom. 34.50.77) turvesoiden             löstön palkkaamiseen. Yhtiö ei kuitenkaan ole
22915: kunnostukseen. Muutoksen tapahtuessa määri-         pannut vireille vuoden 1984 jälkeen valtion-
22916: teltiin vuoden 1984 alusta lähtien tapahtuva        apuhakemuksia, joten valtionapua ei ole sille
22917: Vapo Oy:n ja muiden turvetuottajien sekä            myönnetty. Vapo Oy:n ilmoituksen mukaan
22918: silloisen vesihallituksen välinen työnjako siten,   nykyisten säännösten mukainen valtionapupro-
22919: että nykyisen vesi- ja ympäristöhallituksen työt    sentti jäisi liian pieneksi. Se voisi kaikkein
22920: käsittävät soiden esi- ja peruskuivatuksen, vesi-   vaikeimmillakin työttömyysalueilla olla enin-
22921: suojelujärjestelyt ja edellisten toteuttamiseksi    tään 55 OJo hankkeen hyväksyttävistä kustan-
22922: välttämättömät tietyöt. Turpeentuottajille Va-      nuksista.
22923: po Oy mukaan luettuna jäivät muut viimeiste-           Edellä esitetyn perusteella ei hallituksella ole
22924: lytyöt, kuten turpeennosto, käsittely ja kulje-     tarkoituksena muuttaa vesi- ja ympäristöhalli-
22925: tus.                                                tuksen ja Vapo Oy:n välistä turvetöitä koske-
22926:    Turvetöiden toteuttamiseen liittyvät kysyjän     vaa työnjakoa eikä siten ryhtyä toimenpiteisiin
22927: tarkoittamat ongelmat ovat tänä vuonna kär-         turvesoiden valmistelutöihin annettavien työlli-
22928: jistyneet eräillä paikkakunnilla, mm. Suonen-       syysvarojen ohjaamiseksi erityisesti Vapo
22929: joella 13 henkilöä on Iomautettu 5.1. al,kaen       Oy:lle. Edellä mainitun perusteella Vapo
22930: 3,5 kuukaudeksi ja Kiuruvedellä 5 henkilöä on       Oy:llä on jo nytkin mahdollisuus saada työlli-
22931: tomautettu aikavälillä 1.1.-30.4. Syynä henki-      syysmäärärahoista valtionapua sekä investoin-
22932: löresurssien käyttöongelmiin ovat olleet kysy-      teihin että henkilöstön palkkaukseen.
22933: 
22934:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1988
22935: 
22936:                                                                  Työvoimaministeri Matti Puhakka
22937:                                      1988 vp. -     KK n:o 130                                      3
22938: 
22939: 
22940: 
22941: 
22942:                               Tili Riksdagens Herr Talman
22943: 
22944:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förvaltningen samt på att de administrativa
22945: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         behandlingsrutinerna fördröjer beredningen av
22946: av den 9 mars 1988 tili vederbörande medlem         projekten. Speciellt under åren 1987 och 1988
22947: av statsrådet översänt avskrift av följande, av     har man endast i liten utsträckning kunnat
22948: riksdagsledamot Lauha Männistö m.fl. under-         använda de medel som beviljats för vatten- och
22949: tecknade spörsmål nr 130:                           miljöförvaltningen. Vapo Oy:s arbeten har
22950:                                                     dessutom påverkats särskilt av väderleksförhål-
22951:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        landena och växlingarna i efterfrågan på och
22952:        anvisande av för arbeten rörande be-         kvaliteten av torven.
22953:        redning av torvmossar beviljade syssel-
22954:        sättningsmedel tili Vapo Oy?                    Efter ikraftträdandet av den nya sysselsätt-
22955:                                                     ningslagen är det enligt motiveringen tili mo-
22956:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ment 34.50. 77 (anslaget skall användas för
22957: samt anföra följande:                               arbetsobjekt som är ägnade att motverka ar-
22958:                                                     betslösheten närmast inom de svåra arbetslös-
22959:    Statens bränslecentral var en statlig inrätt-    hetskommunerna som avses i 19 § sysselsätt-
22960: ning och ett statligt arbetsverk fram tili början   ningslagen) med beaktande av knappheten hos
22961: av år 1984, då den ombildades tili ett självstän-   anslagen inte möjligt att bevilja sysselsättnings-
22962: digt statligt bolag. Före det var Vapo Oy också     anslag för alla områden.
22963: ett arbetsverk och erhöll direkt genom beslut
22964: från statsrådet bl.a. sysselsättningsanslag            Som självständigt aktiebolag har Vapo Oy
22965: (mom. 34.50. 77) för iståndsättning av torv-        möjlighet att erhålla statsunderstöd av syssel-
22966: mossar. 1 samband med ändringen fastslogs           sättningsanslag för såväl sina investeringar som
22967: fr .o.m. början av år 1984 arbetsfördelningen       avlönande av personalen. Efter år 1984 har
22968: mellan Vapo Oy och andra torvproducenter            bolaget dock inte anhängiggjort några ansök-
22969: samt den dåvarande vattenstyrelsen så, att den      ningar om statsl)nderstöd och har därför ej
22970: nuvarande vatten- och miljöstyrelsens arbeten       heller beviljats sådant. Enligt Vapo Oy:s egen
22971: kom att omfatta för- och grunddränering av          utsago skulle statsunderstödsprocenten enligt
22972: mossar, vattenskyddsarrangemang samt för ge-        de nuvarande stadgandena vara för liten. Även
22973: nomförandet av dessa nödvändiga vägarbeten.         inom de allra svåraste arbetslöshetsområdena
22974: Torvproducenterna, inklusive Vapo Oy, ålades        kunde den nämligen utgöra högst 55 OJo av de
22975: ansvaret för de övriga slutarbetena, torvupp-       godtagbara kostnaderna för projektet.
22976: tagning, hantering och transport medräknade.           Med stöd av det ovan anförda har Rege-
22977:     Problemen i anslutning tili genomförandet       ringen inte för avsikt att ändra arbetsfördel-
22978: av torvarbetena har i år tilispetsats på vissa      ningen mellan vatten- och miljöstyrelsen och
22979: orter, t.ex. i Suonenjoki har 13 personer blivit    Vapo Oy angående torvberedningsarbeten och
22980: permitterade för 3,5 månader fr.o.m. 5.1. och       därigenom ej heller vidta åtgärder för att
22981: i Kiuruvesi har 5 personer permitterats för         anvisa de för beredning av torvmossar reserve-
22982: tiden 1.1.-30.4. Problemen rörande använd-          rade anslagen särskilt tili Vapo Oy. På basis av
22983: ning av personresurserna har berott förutom         det ovan anförda har Vapo Oy redan för
22984: på de synpunkter som spörsmålsställaren an-         närvarande möjlighet att av sysselsättningsan-
22985: fört dessutom på de otiliräckliga sysselsätt-       slagen erhålla statsunderstöd för såväl investe-
22986: ningsmedel som anvisats för vatten- och miljö-      ringar som avlönande av personal.
22987: 
22988:      Helsingfors den 13 april 1988
22989: 
22990:                                                             Arbetskraftsminister Matti Puhakka
22991:                                                1988 vp.
22992: 
22993: Skriftligt spörsmål nr 131
22994: 
22995: 
22996: 
22997: 
22998:                                   Wasz-Höckert: Om avlägsnande av tobaksprodukterna ur det
22999:                                     produktsortiment som påverkar levnadskostnadsindex
23000: 
23001: 
23002:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23003: 
23004:    Världshälsoorganisationen WHO har fast-           de av tobak försvåras av denna legaliserande,
23005: ställt att den 7 april globalt bör ägnas anti-rök-   tobaksrökning godkännande attityd.
23006: kampanjer. 1 Finland har Folkpensionsan-                Regeringen försöker också minska tobaks-
23007: stalten beräknat att 70 000 hjärtsjuka i vårt        rökningen genom prispolitiska åtgärder. Ge-
23008: land är beroende av specifik hjärtmedicinering.      nom att avlägsna tobaksprodukterna från lev-
23009: Av dessa anser kardiologerna att 10 OJo, ca          nadskostnadsindexet skulle regeringen öppet
23010: 7 000 patienter borde undergå by-passopera-          deklarera en upplyst och positiv hälsopolitisk
23011: tion. Arligen kan i vårt land utföras högst          vilja.
23012: 1 500 sådana operationer.                               Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
23013:                                                      den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
23014:   Mot denna bakgrund är det märkligt att             föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
23015: tobaksprodukter fortfarande ingår som en             rådet ställa följande spörsmål:
23016: nödvändig levnadskostnad bland de familjer
23017: som utgör grunden för uträkningen av lev-                     När ämnar Regeringen vidta åtgärder
23018: nadskostnadsindexet. Det upplysningsarbete                  för att avlägsna tobaksprodukterna ur
23019: som särskilt utförs av hälso- och sjukvårdsper-             det produktsortiment som påverkar lev-
23020: sonal för att minska hälsoskadorna förorsaka-               nadskostnadsindex?
23021: 
23022:     Helsingfors den 9 mars 1988
23023: 
23024:                                          Ole Wasz-Höckert
23025: 
23026: 
23027: 
23028: 
23029: 280366V
23030: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 131
23031: 
23032: Kirjallinen kysymys n:o 131                                                            Suomennos
23033: 
23034: 
23035: 
23036: 
23037:                                 Wasz-Höckert: Tupakkatuotteiden poistamisesta elinkustannus-
23038:                                   indeksiin vaikuttavasta tuotevalikoimasta
23039: 
23040: 
23041:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23042: 
23043:    Maailman terveysjärjestö WHO on päättä-         tamien terveysvaurioiden vähentämiseksi vai-
23044: nyt, että 7. huhtikuuta omistetaan maailman-       keutuu tämän legalisoivan, tupakanpolton hy-
23045: laajuisesti tupakoinninvastaisille kampanjoille.   väksyvän asenteen vuoksi.
23046: Suomessa Kansaneläkelaitos on laskenut                Hallitus pyrkii myös vähentämään tupakan-
23047: 70 000 sydänsairaan maassamme olevan riip-         polttoa hintapoliittisin toimin. Poistamalla tu-
23048: puvaisia erityisestä sydänlääkityksestä. Sydän-    pakkatuotteet elinkustannusindeksistä hallitus
23049: lääkärit katsovat, että 10 prosentille, noin       julistaisi avoimesti valistunutta ja myönteistä
23050: 7 000 potilaalle pitäisi tehdä ohitusleikkaus.     terveyspoliittista tahtoa.
23051: Vuosittain maassamme voidaan suorittaa enin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23052: tään 1 500 tällaista leikkausta.                   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23053:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23054:   Tätä taustaa vasten on kummallista, että         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23055: tupakkatuotteet yhä kuuluvat niiden perheiden
23056: välttämättömiin elinkustannuksiin, jotka muo-                Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-
23057: dostavat perustan elinkustannusindeksin laske-            piteisiin tupakkatuotteiden poistami-
23058: miselle. Erityisesti terveyden- ja sairaanhoito-          seksi elinkustannusindeksiin vaikutta-
23059: henkilökunnan valistustyö tupakoinnin aiheut-             vasta tuotevalikoimasta?
23060: 
23061:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1988
23062: 
23063:                                         Ole Wasz-Höckert
23064:                                      1988 vp. -     KK n:o 131                                     3
23065: 
23066: 
23067: 
23068: 
23069:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23070: 
23071:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mättömyyshyödykkeiden hintakehitystä, kuten
23072: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kysymyksessä annetaan ymmärtää. Indeksin
23073: olette 9 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          kehittäminen      välttämättömyyshyödykkeiden
23074: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        osoittimeksi kaatuisi todennäköisesti erimieli-
23075: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       syyteen siitä, mikä on välttämätöntä ja mikä
23076: edustaja Wasz-Höckertin näin kuuluvasta kir-        ei.
23077: jallisesta kysymyksestä n:o 131:                        Suomessa laskettavan kuluttajahintaindeksin
23078:                                                     laskentaperiaatteet vastaavat nykyisin kansain-
23079:           Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-     välistä käytäntöä, joten niistä ei ole syytä
23080:        piteisiin tupakkatuotteiden poistami-        poiketa. Koska tupakka muodostaa osan koti-
23081:        seksi elinkustannusindeksiin vaikutta-       talouksien kulutusmenoista, tulee sen olla jat-
23082:        vasta tuotevalikoimasta?                     kossakin mukana kotitalouksien hintakehitystä
23083:                                                     mittaavassa indeksissä. Tupakattomao indek-
23084:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sin laskeminen sen rinnalla ei ole kuitenkaan
23085: vasti seuraavaa:                                    mikään ongelma, sillä Tilastokeskus laskee jo
23086:    Eduskunnassa ja sen ulkopuolella on käyty        nykyisin tällaista erityisindeksiä.
23087: lukuisia kertoja keskustelua siitä, mitä hyödyk-        Tupakkatuotteiden hinnoittelulla on kuiten-
23088: keitä elinkustannusindeksin tuotevalikoimaan        kin mainitun indeksikytkennän lisäksi suora
23089: pitäisi kuulua ja mitä ei. Nyt esitetyssä kysy-     yhteys kansalaisten tulojen määräytymiseen,
23090: myksessä perätään hallitukselta toimenpiteitä       mikä vaikeuttaa tupakan - samoin kuin alko-
23091: tupakkatuotteiden poistamiseksi elinkustan-         holin - hinnankorotusten käyttöä terveyspo-
23092: nusindeksiin vaikuttavasta tuotevalikoimasta.       liittisena keinona. Hinnankorotukset tuottavat
23093:    Asian käsittelyä ja ratkaisemista edesauttaisi   automaattisesti tulojen muutoksia ja lisäävät
23094: varmaan se, että erotettaisiin toisistaan elin-     inflaatiota. Tupakkatuotteiden hinta vaikuttaa
23095: kustannusindeksi tilastollisena laskelmana ja       kuluttajahintaindeksin kautta mm. eläkeindek-
23096: tupakkatuotteiden hinnat yhteiskuntapoliittisia     seihin, joiden mukaisesti tarkistetaan eläkkeitä
23097: ratkaisuja ohjaavana tekijänä.                      ja useita muita vastaavia sosiaalisia etuisuuk-
23098:    Yleisesti tunnettua on, että elinkustannusin-    sia.
23099: deksi - tai nykyisin kuluttajahintaindeksi -            Hallitus ei periaatteessa näe estettä, että
23100: kuvaa kotitalouksien kaikkien kulutusmenojen        sopimuksissa sovellettaisiin kyselyssä tarkoitet-
23101: kehitystä. Se ei siis kuvaa pelkästään välttä-      tua indeksisarjaa.
23102: 
23103:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1988
23104: 
23105:                                                            Valtiovarainministeri Erkki Liikanen
23106: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 131
23107: 
23108: 
23109: 
23110: 
23111:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23112: 
23113:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        prisutvecklingen för nödvändighetsartiklarnas
23114: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         del, vilket man låter förstå i spörsmålet. Ett
23115: av den 9 mars 1988 tili vederbörande medlem         försök att utveckla indexet så, att det gäller
23116: av statsrådet översänt avskrift av följande av      bara nöd vändighetsartiklar, skulle sannolikt
23117: riksdagsman Wasz-Höckert undertecknade              stranda på oenighet om vad som är nödvändigt
23118: spörsmål nr 131:                                    och vad som inte är det.
23119:          När ämnar Regeringen vidta åtgärder           Principerna för uträkningen av konsument-
23120:        för att avlägsna tobaksprodukterna ur        prisindex motsvarar i Finland numera interna-
23121:        det produktsortiment som påverkar lev-       tionell praxis, och således är det inte skäl att
23122:        nadskostnadsindex?                           avvika från dem. Eftersom tobaken utgör en
23123:                                                     del av hushållens konsumtionsutgifter, bör den
23124:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       också i framtiden ingå i det index som mäter
23125: samt anföra följande:                               prisutvecklingen för hushållens del. Det är
23126:                                                     dock inget problem att dessutom räkna ut ett
23127:    lnom riksdagen och utanför den har ofta          index där tobaken inte beaktas, eftersom Sta-
23128: diskuterats vilka produkter som borde ingå i        tistikcentralen redan för närvarande räknar ut
23129: det produktsortiment som påverkar lev-              ett sådant specialindex.
23130: nadskostnadsindex. 1 det nu aktuella spörsmå-
23131: let efterlyser frågeställaren åtgärder från rege-      Prissättningen av tobaksprodukter har dock,
23132: ringens sida i syfte att avlägsna tobaksproduk-     utöver ovan nämnda indexanknytning, om di-
23133: terna ur det produktsortiment som påverkar          rekt verkan på bestämmandet av medborgar-
23134: levnadskostnadsindex.                               nas inkomster, viiken omständighet försvårar
23135:    Både behandlingen och avgörandet av frå-         användningen av prishöjningar på tobakens
23136: gan skulle säkert bli lättare om man gjorde         som på alkoholens del som ett hälsopolitiskt
23137: skillnad mellan å ena sidan levnadskostnadsin-      medel. Prishöjningar medför automatiskt in-
23138: dex som en statistisk kalkyl och å andra sidan      komstförändringar och ökar inflationen. To-
23139: tobaksprodukternas pris som en faktor med           baksprodukternas pris påverkar via konsu-
23140: styrande inverkan på de samhällspolitiska av-       mentprisindex bl.a de pensionsindex enligt vil-
23141: görandena.                                          ka pensionerna justeras och många andra mot-
23142:    Det är allmänt känt att levnadskostnadsin-       svarande sociala förmåner.
23143: dex - eller numera konsumentprisindex -                Regeringen ser i princip inga hinder för att
23144: reflekterar utvecklingen av hushållens alla kon-    man i avtal tillämpar den i spörsmålet avsedda
23145: sumtionsutgifter. Det åtgärder alltså inte bara     indexserien.
23146: 
23147:     Helsingfors den 13 april 1988
23148: 
23149:                                                                  Finansminister Erkki Liikanen
23150:                                             1988 vp.
23151: 
23152: Kirjallinen kysymys n:o 132
23153: 
23154: 
23155: 
23156: 
23157:                                  Ikonen ym.: Maatalousyrittäjien ja pienyrittäjien lomituspalve-
23158:                                     luiden turvaamisesta
23159: 
23160: 
23161:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23162: 
23163:    Vuodesta 1981 lähtien on laissa säädetty           Sisäasiainministeriössä on valmisteltu kun-
23164: kunnan velvollisuudeksi järjestää laissa tarkoi-   tien yleisiä valtionosuuksia ja yleisiä rahoitus-
23165: tetut lomituspalvelut niitä maatalousyrittäjiä     avustuksia koskevaa lainsäädäntöä. Tiettävästi
23166: varten, joiden toiminta tapahtuu pääasiallisesti   valtionosuus kunnille maatalousyrittäjien lomi-
23167: kunnan alueella.                                   tuspalvelujen ja pienyrittäjien vuosilomajärjes-
23168:    Kunnassa on laissa tarkoitettujen tehtävien     telmän hallintomenoihin tulisi kuulumaan osa-
23169: hoitamista varten oltava lomalautakunta.           na kunnille myönnettävää yleistä valtionosuut-
23170:                                                    ta, jolloin nykyinen valtion tulo- ja menoarvi-
23171:    Sosiaali- ja terveysministeriö on maatalous-    ossa oleva momentti itsenäisenä häviäisi. Julki-
23172: yrittäjien lomituspalvelulain (2/85) 14 §:n 2      suuteen tulleiden tietojen mukaan maatalous-
23173: momentin nojalla vahvistanut 9.5.1985 yleiset      yrittäjien lomituspalveluista ja pienyrittäjien
23174: perusteet lomalautakunnan sihteerin virkojen       vuosilomarahalaista poistettaisiin kaikki kun-
23175: perustamiselle. Päätöksen mukaan lomalauta-        taa velvoittavat kohdat. Kunnan harkinnassa
23176: kunnan sihteerin päävirka tulee olla kunnassa,     olisi tällöin, järjestääkö se lomituspalveluja
23177: jossa käsiteltävien vuosiloma-, sijaisapu- ja      maatalousyrittäjille, tarvitaanko itsenäistä lo-
23178: pienyrittäjien vuosilomarahahakemusten mää-        malautakuntaa tai lomalautakunnan sihteerin
23179: rä on vähintään 450 hakemusta vuodessa. Pää-       virkaa ja millaisia maksuja perittäisiin sijais-
23180: töksen mukainen lomalautakunnan sihteerin          avusta ja viikkovapaasta.
23181: virka oli kuntien perustettava vuoden 1986            Lomalautakunnan sihteerin, johtavan maa-
23182: loppuun mennessä.                                  talouslomittajan ja lomittajan kelpoisuuseh-
23183:    Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen piiris-   doista kunta saisi myös itse päättää.
23184: sä on tällä hetkellä noin 120 000 yrittäjää.          Maataloustuloneuvotteluissa        sovittujen,
23185: Päätoimisten lomittajien lukumäärä on kasva-       maatalousyrittäjien osittain itsensä kustanta-
23186: nut viime vuosina noin 1 000 lomittajalla vuo-     mien ja laissa määriteltyjen etuuksien toteutu-
23187: dessa. Heitä lienee nyt lähes 8 000 (31.12.1986    minen riippuu ratkaisevasti siitä, miten loma-
23188: 6 887). Vuosilomarahaan oikeutettuja pienyrit-     lautakunnat ja kunnat ovat paneutuneet ja
23189: täjiä on noin 26 000. Hallitus on ottanut ohjel-   paneutuvat toiminnan kehittämiseen, lomitta-
23190: maansa myös pienyrittäjien lomajärjestelyjen       jien hankkimiseen sekä lomitustyön järjestämi-
23191: parantamisen.                                      seen, ohjaukseen ja valvontaan.
23192:    Ennen vuoden 1981lain muutosta maassa oli          Lomitustoimintojen käytännön toteutuksen
23193: noin 400 kuukausipaikkaista lomittajaa. Lain       onnistuminen on pitkälti kiinni siitä, että toi-
23194: muutosvuonna lomittajien määrä jo nelinker-        mintoja hoitaa kunnassa päätoiminen henkilö,
23195: taistui.                                           jolla on riittävän korkeatasoinen mieluiten
23196:    Vaikka palvelujen piirissä olevien maata-       maatalousalan opistotason tutkinto.
23197: lousyrittäjien määrä on jatkuvasti vähentynyt,        Hallintoa koskevien pykälien osalta lainuu-
23198: etuuksia on vastaavasti lisätty, joten lomite-     distus voi johtaa lomituspalvelujen saatavuu-
23199: tuissa päivissä laskua ei juuri tapahdu. Mikäli    den tuntuvaan laskuun aina 1970-luvun tasolle.
23200: suunnitelmat pienyrittäjien lomatoiminnan ke-      Seurauksena voi olla, että yrittäjät joutuvat
23201: hittämiseksi toteutuvat, lisääntyvät lomalauta-    entistä eriarvoisempaan asemaan lomituspalve-
23202: kuntien ja niiden viranhaltijoiden tehtävät ja     lujen saannissa asuinkunnasta riippuen. Näin
23203: työmäärä.                                          osa yrittäjistä voisi jäädä ilman palveluja, mut-
23204: 
23205: 280338Q
23206: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 132
23207: 
23208: ta olisi kuitenkin palvelujen rahoittajana maa-         vaamiseksi lain edellyttämällä tavalla
23209: talousjärjestelmän kautta.                              jokaiselle viljelijälle, ja
23210:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            miten Hallitus aikoo turvata kuntien
23211: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-          valtionosuusjärjestelmän mahdollisen
23212: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-           muutoksen yhteydessä maatalousyrittä-
23213: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-            jien     lomituspalveluille    nykyisen
23214: sen:                                                    100 OJo:n valtionosuuden, ja
23215:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             miten Hallitus huolehtii lomitustoi-
23216:        ryhtyä ja missä aikataulussa maatalous-          minnan      kehittämisestä    valtion-
23217:        ja pienyrittäjien lomituspalvelujen tur-         osuusuudistuksen jälkeen?
23218: 
23219:     Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1988
23220: 
23221:         Pirkko Ikonen                 Sirkka-Liisa Anttila        Annikki Koistinen
23222:         Heikki Kokko                  Kauko Heikkinen             Tellervo Renko
23223:         Markku Lehtosaari             Jukka Vihriälä              Kalle Röntynen
23224:         Pekka Puska                   Einari Nieminen             Paavo Väyrynen
23225:         Johannes Virolainen           Taisto Tähkämaa             Matti Maijala
23226:         Esko Jokiniemi                Mauri Pekkarinen            Juho Sillanpää
23227:         Kalevi Mattila                Hannu Tenhiälä              Kauko Juhantalo
23228:         Eino Siuruainen               Kimmo Sarapää               Pauli Saapunki
23229:                                       Aapo Saari
23230:                                     1988 vp. -     KK n:o 132                                     3
23231: 
23232: 
23233: 
23234: 
23235:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23236: 
23237:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      selvityksen mukaan vuoden 1986 lopussa lähes
23238: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      7 000, ja tällä hetkellä lomittajia arvioidaan
23239: olette 10 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        olevan jo lähes 8 000. Myönteisestä kehitykses-
23240: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tä huolimatta lomittajapula vaikeuttaa varsin-
23241: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kin sijaisavun ja viikkovapaan järjestämistä.
23242: edustaja Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      Lomittajatilanne on vaikein Vaasan sekä Tu-
23243: sesta kysymyksestä n:o 132:                        run ja Porin läänissä. Myös osassa Uuden-
23244:                                                    maan ja Hämeen lääniä tilanne on ongelmalli-
23245:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     nen. Uusia maatalouslomittajia voitaisiin työl-
23246:        ryhtyä ja missä aikataulussa maatalous-     listää yhteensä noin 5 000.
23247:        ja pienyrittäjien lomituspalvelujen tur-
23248:        vaamiseksi lain edellyttämällä tavalla         Kokopäiväinen lomalautakunnan sihteerin
23249:        jokaiselle viljelijälle, ja                 päävirka on 226 kunnassa. Yleensä lomituspal-
23250:                                                    veluiden järjestämisen tavoitteet on parhaiten
23251:           miten Hallitus aikoo turvata kuntien     saavutettu näissä kunnissa. Sen sijaan kunnis-
23252:        valtionosuusjärjestelmän mahdollisen        sa, joissa sihteerin virkaa hoidetaan sivuvirka-
23253:        muutoksen yhteydessä maatalousyrittä-       na tai liitettynä muuhun virkaan, lomituspalve-
23254:        jien     lomituspalveluille    nykyisen     lujen kuntatason hallinnossa on usein puutteita
23255:        100 OJo:n valtionosuuden, ja                jo viranhaltijan käytettävissä olevan lyhyen
23256:           miten Hallitus huolehtii lomitustoi-     työajan vuoksi.
23257:        minnan        kehittämisestä    valtion-
23258:        osuusuudistuksen jälkeen?                      Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain
23259:                                                    (408/77) nojalla kunnan velvollisuutena on
23260:                                                    huolehtia pienyrittäjien vuosilomarahojen suo-
23261:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         rittamisesta. Valtio suorittaa kunnalle jo mak-
23262: taen seuraavaa:                                    setut vuosilomarahat ja lisäksi valtionosuutta
23263:    Maatalousyrittäjän lomituspalveluista anne-     lain täytäntöönpanosta aiheutuviin hallintome-
23264: tun lain (2/85) mukaan kunnan velvollisuutena      noihin saman asteikon mukaan kuin maata-
23265: on järjestää laissa tarkoitetut lomituspalvelut.   lousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain
23266: Nykyiset säännökset turvaavat sen, että kunnil-    tarkoittamiin hallintomenoihin. Myös pienyrit-
23267: la on täydet toimintavaltuudet palkata tarpeel-    täjän vuosilomarahajärjestelmän hallintotehtä-
23268: linen määrä lomittajia. Lomittajien palkkauk-      vistä huolehtii kunnassa lomalautakunta. Sosi-
23269: sesta aiheutuvat käyttökustannukset suorite-       aali- ja terveysministeriö on vahvistanut yleiset
23270: taan kunnalle valtion varoista.                    perusteet lomalautakunnan sihteerin virkojen
23271:    Säännöksin ja määräyksin on myös pyritty        perustamiselle siten, että päätöksessä on otettu
23272: tehostamaan lomituspalvelujen hallintoa ja         huomioon sekä maatalousyrittäjien lomituspal-
23273: käytännön toteutusta. Maatalousyrittäjän lo-       veluista että pienyrittäjien vuosilomarahajär-
23274: mituspalveluista annettu laki edellyttää, että     jestelmästä aiheutuvat tehtävät.
23275: kunnassa yleensä on lomalautakunta ja loma-           Valmisteilla olevaan kuntien yleisiä valtion-
23276: lautakunnan sihteerin virka. Sihteerin palk-       osuuksia ja yleisiä rahoitusavustuksia koske-
23277: kauksesta aiheutuviin kustannuksiin kuten          vaan lainsäädäntöön liittyvät sosiaali- ja ter-
23278: yleensäkin lain täytäntöönpanosta kunnalle ai-     veysministeriön hallinnonalan lainsäädännöstä
23279: heutuviin hallintomenoihin suoritetaan kunnal-     sekä maatalousyrittäjän lomituspalveluista an-
23280: le valtionosuutta sen kantokykyluokan perus-       nettu laki että pienyrittäjän vuosilomarahasta
23281: teella 31-64 prosenttia.                           annettu laki. Luonnokset näihin lakeihin tar-
23282:    Päätoimisten lomittajien lukumäärä on vuo-      vittaviksi säännösmuutoksiksi on laadittu yh-
23283: sittain kasvanut noin tuhannella siitä lähtien,    teistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä
23284: kun lomituspalvelujen järjestäminen asetettiin     sisäasiainministeriön kesken. Valmistelussa on
23285: kunnan velvollisuudeksi vuonna 1981. Päätoi-       ollut esillä vain hallintomenojen valtionosuu-
23286: misia lomittajia oli sosiaalihallituksen tekemän   den liittäminen yleiseen valtionosuuteen. Lomi-
23287: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 132
23288: 
23289: tuspalveluista aiheutuvat merkittävimmät käyt-       omaiset vastaavat kukin tehtäväalueensa mu-
23290: tökustannukset, kuten lomittajien palkoista ai-      kaisesti periaatepäätöksen toteuttamisesta ja
23291: heutuvat menot, suoritetaan jatkossakin täysi-       seurannasta.
23292: määräisesti valtion varoista. Vastaavasti pien-         Lomituspalvelujen turvaaminen edellyttää
23293: yrittäjien vuosilomarahat valtio suorittaa kun-      lomittajien määrän lisäämistä. Sosiaalihallituk-
23294: nalle niin kuin nykyisinkin. Maatalousyrittä-        sen tekemän selvityksen mukaan kunnissa pi-
23295: jien ja pienyrittäjien edut tulevat näin ollen       dettiin suurimpana maatalouslomittajan am-
23296: turvatuiksi.                                         mattiin hakeutumisen esteenä lomittajien al-
23297:    Yleiseen valtionosuuteen siirtymisellä pyri-      haista palkkatasoa. Maatalouslomittajan am-
23298: tään lisäämään kuntien päätäntävaltaa ja kus-        mattiin hakeutumiseen vaikuttavat selvityksen
23299: tannusvastuuta palveluiden järjestämisessä.          mukaan myös yleiset arvostukset ja asenteet
23300: Nykyiseen verrattuna päästäisiin yksinkertai-        maataloustyötä kohtaan. Sosiaali- ja terveys-
23301: sempaan myöntämismenettelyyn ja lisäksi kun-         ministeriön tarkoituksena on selvittää lomitus-
23302: takohtainen tilitysmenettely sekä yksityiskoh-       palveluiden järjestämiseen liittyviä ongelmia ja
23303: tainen kustannusvalvonta poistuisivat.               selvityksen pohjalta laatia ehdotukset tarvitta-
23304:    Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden kehi-      viksi toimenpiteiksi. Tässä yhteydessä on tär-
23305: tys on kuitenkin osoittanut, että hallinnolle        keää harkita myös sitä, mihin tarpeisiin käytet-
23306: asetetut vaatimukset ovat vaikuttaneet myön-         tävissä olevia voimavaroja tulisi kiireellisimmin
23307: teisesti tämäntyyppisten palveluiden järjestämi-     suunnata.
23308: seen. Ottaen huomioon myös lomituspalvelui-
23309: den järjestämisessä edelleen olevat kehittämis-         Lomituspalveluiden vastainen laajentaminen
23310: tarpeet sosiaali- ja terveysministeriö katsoo,       riippuu sekä tarpeiden kiireellisyysjärjestykses-
23311: että lomituspalveluiden hallintoa koskevat           tä että siitä, miten kustannusten jaosta sovi-
23312: säännökset ja määräykset tulee valtion-              taan maatalousneuvotteluissa. Kevään maata-
23313: osuusuudistuksen siirtymävaiheessa pysyttää          loustuloneuvottelujen lopputuloksena oli, että
23314: nykyisellään. Kunnissa tulee edelleen olla lo-       maatalousyrittäjän vuosilomaoikeutta esitetään
23315: malautakunta ja sen sihteeri. Kelpoisuusvaati-       lisättäväksi lomavuoden 1989/90 alusta yhdellä
23316: muksia koskevat säännökset jäävät myös voi-          päivällä ja lomavuoden 1990/91 alusta yhdellä
23317: maan. Samoin lomituspalveluista perittäviä           päivällä sekä naispuolisen maatalousyrittäjän
23318: maksuja säännellään kuten nykyisinkin. Vas-          oikeutta saada sijaisapua lisättäväksi 1.1.1989
23319: taavaa periaatetta tulee sosiaali- ja terveysmi-     lukien yhteensä 200 päivään.
23320: nisteriön käsityksen mukaan noudattaa pien-             Mikäli hallintomenojen valtionosuusjärjes-
23321: yrittäjän vuosilomarahasta annetun lain tar-         telmää selostetulla tavalla uudistetaan, muu-
23322: koittamien hallintomenojen valtionosuusjärjes-       toksen vaikutusten seuranta on erityisen tär-
23323: telmän uudistamisessa. Kuntien yleisiä valtion-      keää. Tarvittaessa lomituspalveluiden hallintoa
23324: osuuksia ja yleisiä rahoitusavustuksia koskevat      koskevat säännökset otetaan uudelleen arvioi-
23325: säännökset tulisivat sovellettavaksi vain hallin-    taviksi. Ottaen huomioon maatalousyrittäjien
23326: tomenoihin suoritettaviin valtionosuuksiin.          etuuksien laajenemisen ja myös pienyrittäjien
23327:    Valtioneuvoston maaseudun kehittämisen ta-        vuosilomarahatoiminnan kasvun on lomalauta-
23328: voitteista 23 päivänä helmikuuta 1987 anta-          kunnan sihteerin viran perustamista koskevia
23329: massa periaatepäätöksessä korostetaan kuntien        määräyksiä mahdollisesti tarkistettava. Arvioi-
23330: ensisijaista vastuuta lomituspalvelujen järjestä-    tavaksi tulee myös, tarvitaanko hallintomeno-
23331: misessä. Lomittajien saamiseksi kiinnitetään         jen valtionosuusjärjestelmän uudistamisen li-
23332: periaatepäätöksessä huomiota lomittajien palk-       säksi toimenpiteitä toimistohenkilöstön käytön
23333: kaukseen, koulutukseen, työoloihin ja asunto-        joustavoittamiseksi lomituspalveluita järjestet-
23334: tilanteeseen. Ministeriöt ja niiden alaiset viran-   täessä.
23335: 
23336:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
23337: 
23338:                                                                          Ministeri Tarja Halonen
23339:                                     1988 vp. -     KK n:o 132                                    5
23340: 
23341: 
23342: 
23343: 
23344:                              Tili Riksdagens Herr Talman
23345: 
23346:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skyldighet att ordna avbytarservice. Enligt
23347: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        socialstyrelsens utredning fanns det i slutet av
23348: av den 10 mars 1988 tili vederbörande medlem       år 1986 inemot 7 000 avbytare i huvudsyssla
23349: av statsrådet översänt avskrift av följande av     och i detta nu beräknas antalet avbytare redan
23350: riksdagsman Ikonen m.fl. undertecknade             vara närmare 8 000. Trots den gynnsamma
23351: spörsmål nr 132:                                   utvecklingen försvårar bristen på avbytare i
23352:                                                    synnerhet ordnandet av vikariehjälp och
23353:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          veckoledighet. A vbytarsituationen är svårast i
23354:        vidta och med viiken tidtabell för att      Vasa samt i Åbo och Björneborgs Iän. Också i
23355:        trygga att varje odlare får avbytarservi-   delar av Nylands och Tavastehus Iän är läget
23356:        ce för lantbruks- och småföretagare på      problematiskt. Sammanlagt kunde ca 5 000
23357:        det sätt som lagen förutsätter och          nya lantbruksavbytare sysselsättas.
23358:           hur ämnar Regeringen trygga den             1 226 kommuner finns en huvudtjänst på
23359:        nuvarande statsandelen på 100 OJo för       heltid som sekreterare för semesternämnden. 1
23360:        avbytarservicen för lantbruksföretagare     allmänhet har målen för ordnandet av avbytar-
23361:        i samband med en eventuell ändring av       service bäst nåtts i dessa kommuner. 1 de
23362:        statsandelssystemet och                     kommuner däremot, där sekreterartjänsten
23363:           hur ombesörjer Regeringen utveck-        sköts som bitjänst eller i anslutning tili en
23364:        landet av avbytarverksamheten efter         annan tjänst, uppvisar förvaltningen på kom-
23365:        statsandelsreformen?                        munnivå av avbytarservicen ofta brister redan
23366:                                                    på grund av den korta arbetstid som står tili
23367:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tjänsteinnehavarens förfogande.
23368: samt anföra följande:                                 Med stöd av lagen om semesterpenning för
23369:   Enligt lagen om avbytarservice för lant-         småföretagare (408/77) är en kommun skyldig
23370: bruksföretagare (2/85) är en kommun skyldig        att ombesörja utbetalandet av semesterpen-
23371: att ordna i lagen avsedd avbytarservice. De        ningar för småföretagare. Staten betalar tili
23372: nuvarande stadgandena tryggar att kommuner-        kommunen redan utbetalda semesterpenningar
23373: na har oinskränkta befogenheter att avlöna ett     och dessutom siatsandel för förvaltningsutgif-
23374: behövligt antal avbytare. De driftskostnader       ter som föranleds av verkställigheten av lagen
23375: som förorsakas av avlöningen av avbytare           enligt samma skala som för administrativa
23376: betalas tili kommunen av statens medel.            kostnader som avses i lagen om avbytarservice
23377:    Försök har också gjorts att genom stadgan-      för lantbruksföretagare. 1 kommunen handhar
23378: den och bestämmelser effektivera förvalt-          semesternämnden också förvaltningsuppgifter i
23379: ningen och det praktiska genomförandet av          anslutning tili semesterpenningssystemet för
23380: avbytarservicen. Lagen om avbytarservice för       småföretagare. Social- och hälsovårdsministe-
23381: lantbruksföretagare förutsätter att i en kom-      riet har fastställt de allmänna grunderna för
23382: mun i allmänhet finns en semesternämnd och         inrättandet av tjänster som sekreterare för
23383: en tjänst som sekreterare för semesternämn-        semesternämnden så, att i beslutet har beaktats
23384: den. För kostnader som föranleds av avlö-          både uppgifter som föranleds av avbytarservice
23385: ningen av sekreteraren liksom i allmänhet för      för småföretagare och uppgifter som föranleds
23386: förvaltningsutgifter som åsamkas kommunen          av semesterpenningssystemet för småföretaga-
23387: av verkställigheten av lagen betalas tili kom-     re.
23388: munen statsandel 31-64 procent på basis av            Tili den lagstiftning som är under beredning
23389: kommunens bärkraftsklass.                          och som gäller kommunernas allmänna stats-
23390:    Antalet avbytare i huvudsyssla har årligen      andelar och allmänna finansieringsstöd anslu-
23391: ökat med ca tusen personer från och med att        ter sig, av lagstiftningen inom social- och
23392: det år 1981 förordnades att det är en kommuns      hälsovårdsministeriets förvaltningsområde, bå-
23393: 6                                   1988 vp. -      KK n:o 132
23394: 
23395: de lagen om avbytarservice för lantbruksföre-       nerna som är ansvariga för ordnandet av
23396: tagare och lagen om semesterpenning för små-        avbytarservice. För att få avbytare fästs i
23397: företagare. Utkast till stadgeändringar som         principbeslutet uppmärksamhet vid avbytarnas
23398: behövs för dessa lagar har utarbetats gemen-        avlöning, utbildning, arbetsförhållanden och
23399: samt av social- och hälsovårdsministeriet samt      bostadssituation. Ministerierna och de ämbets-
23400: inrikesministeriet. 1 beredningen har endast        verk som lyder under dem ansvarar i enlighet
23401: förelegat till behandling en anslutning av stats-   med sitt uppgiftsområde för genomförandet
23402: andelen för förvaltningsutgifter till den allmän-   och uppföljningen av principbeslutet.
23403: na statsandelen. De mest betydande driftskost-         Tryggandet av avbytarservicen förutsätter
23404: naderna som förorsakas av avbytarservicen,          att antalet avbytare utökas. Enligt socialstyrel-
23405: som t.ex. utgifter som föranleds av avbytarnas      sens utredning ansågs det i kommunerna att
23406: löner, betalas också i fortsättningen till sitt     det största hindret för att söka sig till yrket
23407: fulla belopp av statens medel. 1 motsvarighet       som lantbruksavbytare var avbytarnas låga
23408: härtill betalar staten semesterpenningarna för      lönenivå. Enligt utredningen påverkas till-
23409: småföretagare till kommunen på samma sätt           strömningen till lantbruksavbytaryrket också
23410: som nu. Således tryggas lantbruksföretagarnas       av allmänna värderingar och av attityder gent-
23411: och småföretagarnas intressen.                      emot lantbruksarbete. Social- och hälsovårds-
23412:    Genom en övergång till allmän statsandel         ministeriet har för avsikt att utreda de problem
23413: eftersträvas en ökning av kommunernas beslu-        som är förknippade med ordnande av avbytar-
23414: tanderätt och kostnadsansvar då service ord-        service samt utgående från utredningen fram-
23415: nas. Ett enklare beviljningsförfarande än det       lägga förslag till behövliga åtgärder. 1 detta
23416: nuvarande skulle uppnås och dessutom skulle         sammanhang är det också viktigt att överväga
23417: redovisningsförfarandet kommunvis samt den          på vilka behov de tillgängliga resurserna borde
23418: detaljerade kostnadsövervakningen slopas.           inriktas skyndsammast.
23419:    Utvecklingen av avbytarservicen för lant-           En framtida utvidgning av avbytarservicen
23420: bruksföretagare har emellertid utvisat att de       beror på både behovens brådhetsordning samt
23421: krav som ställs på förvaltningen har inverkat       på hur man kommer överens om kostnadsför-
23422: gynnsamt på ordnandet av service av detta           delningen vid lantbruksförhandlingarna. Re-
23423: slag. Med beaktande av också de utvecklings-        sultatet av vårens lantbruksförhandlingar var
23424: behov som finns vid ordnandet av avbytarser-        att man föreslår att lantbruksföretagarnas se-
23425: vice anser social- och hälsovårdsministeriet att    mesterrätt skall ökas från början av semester-
23426: de stadganden och bestämmelser som gäller           året 1989/90 med en dag och från början av
23427: avbytarservicens förvaltning bör bibehållas         semesteråret 1990/91 med en dag samt att en
23428: oförändrade i statsandelsreformens övergångs-       kvinnlig lantbruksföretagares rätt till avbytar-
23429: skede. Kommunerna skall fortsättningsvis ha         hjälp skall ökas fr.o.m. 1.1.1989 till samman-
23430: en semesternämnd och en sekreterare för den-        lagt 200 dagar.
23431: na nämnd. Stadgandena angående behörig-                Om statsandelssystemet för förvaltningsut-
23432: hetskrav fortsätter också att gälla. Likaså reg-    gifter reformeras på ovan relaterat sätt, är det
23433: leras de avgifter som inkasseras för avbytarser-    särskilt viktigt att ändringens effekter följs
23434: vice på samma sätt som nu. Motsvarande              upp. Vid behov tas stadgandena som gäller
23435: princip skall enligt social- och hälsovårdsminis-   förvaltningen av avbytarservicen upp till ny
23436: teriets uppfattning följas vid reformen av det      bedömning. Med beaktande av lantbruksföre-
23437: statsandelssystem för förvaltningsutgifter som      tagarnas vidgade förmåner och också av den
23438: avses i lagen om semesterpenning för småföre-       ökande semesterpenningsverksamheten för
23439: tagare. Stadgandena som gäller kommunernas          småföretagare, bör eventuellt de bestämmelser
23440: allmänna statsandelar och allmänna finansi-         som gäller inrättandet av tjänst som sekretera-
23441: eringsstöd skulle tillämpas endast på de stats-     re för semesternämnden justeras. Det blir ock-
23442: andelar som betalas för administrativa kost-        så en bedömningsfråga om det förutom revide-
23443: nader.                                              ringen av statsandelssystemet för förvaltnings-
23444:    1 statsrådets principbeslut av den 23 februari   utgifter också behövs åtgärder för att göra
23445: 1987 om målen för utvecklandet av landsbyg-         användningen av kontorspersonalen mer flex-
23446: den betonas att det i första hand är kommu-         ibel då avbytarservice ordnas.
23447: 
23448:     Helsingfors den 8 april 1988
23449: 
23450:                                                                         Minister Tarja Halonen
23451:                                              1988 vp.
23452: 
23453: Kirjallinen kysymys n:o 133
23454: 
23455: 
23456: 
23457: 
23458:                                  Kohijoki: Alkoholin kulutuksen lisääntymisestä ja alkoholihai-
23459:                                    toista
23460: 
23461: 
23462:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23463: 
23464:    Monissa Länsi-Euroopan maissa alkoholin          arvo. Lisäksi alkoholi tietenkin aiheuttaa erit-
23465: kulutus on vähentynyt. Suomessa tilanne on          täin huomattavia kustannuksia sosiaalihuollol-
23466: päinvastainen. Täällä alkoholin käyttö juovu-       le, poliisitoimene ja oikeuslaitokselle.
23467: tusjuomana on vuosi vuodelta lisäantynyt uu-          Liikennejuoppouden seurauksena menetetyt
23468: siin ennätyslukuihin. Alkoholin ~äyttö Suo-         ihmishenget ja henkilövahingot eivät ole rahas-
23469: messa on kolmen vuosikymmenen 1aikana ne-
23470:                                      1
23471: 
23472: 
23473: 
23474: 
23475:                                                     sa arvioitavissa, eivät myöskään alkoholin vai-
23476: linkertaistunut. Samassa suhteessa alkoholin        kutuksen alaisena tehdyt henkirikokset ja pa-
23477: käytöstä aiheutuneet haitat ovat m<l>ninkertais-    hoinpitelyt kärsimyksineen, jotka usein kohdis-
23478: tuneet. Ihmisten terveydelle aiheutuneet haitat     tuvat turvattomiin perheenjäseniin.
23479: ovat yksi alkoholihaitta.
23480:    Alkoholisairauksista on Suomessa muodos-            Kovin suuri osa omaisuusrikoksista sekä val-
23481: tunut tappava kansantauti, jonka kurimuksiin        taosa ilkivaltaisesta omaisuuden vahingoittami-
23482: asiantuntijalääkärit arvelevat vuosi~tain kuole-    sesta niin ikään tehdään alkoholin vaikutuksen
23483: van yli 2 000 ihmistä. Syövän ja v~risuonitau­      alaisena ja juopuneiden toimesta. Myös asu-
23484: tien jälkeen asiantuntijat määrittele~ät alkoho-    mis- ja katurauha maassamme on runsaan
23485: lisairauksien olevan kolmannella sij4lla. Vaikka    alkoholin käytön seurauksena pahasti järkky-
23486: se tiedetään, ovat asiantuntijat en yhteyksis-      nyt. Erittäin raju on se taloudellinen rasitus,
23487: sä todenneet, ettei liene muuta sairaJutta, jonka   joka alkoholihaitoista aiheutuu yksittäisille ih-
23488: torjumiseksi tarvittavat toimenpitedt olisi niin    misille veronmaksajina sekä kuntien taloudelle.
23489: perusteellisesti laiminlyöty kuin mitä Suomessa        Vaikka pitäisi tiedettämän, että vain alkoho-
23490: on tapahtunut alkoholisairauksiin ~uhtautumi­       lin kulutuksen vähentämisellä alkoholihaittoja
23491: sessa. Alkoholikuolemien osalta ku~linsyytilas­     voidaan vähentää, ei mikään näytä viittaavan
23492: totkin ovat olleet perusteiltaan ep~määräiset.      siihen, että näin aiottaisiin menetellä. Päinvas-
23493:    Edelleen tiedetään, että runsaasth alkoholin     toin viralliselta alkoholitaholta kerrotaan mie-
23494: käytöstä aiheutuneiden sairaustapa~sten käsit-      luummin muodikkaasti alkoholiolojen liberali-
23495: tely ja hoito terveyskeskusten sekä ~airaaloiden    soimisesta alkoholin saannin kaikinpuoliseksi
23496: poliklinikoilla ja osastoilla rasittaivat näiden    helpottamiseksi. Eli kaikki näyttää viittaavan
23497: laitosten kapasiteettia kohtuuttomasti. Sen ta-     siihen, että alkoholin kulutus monine haittavai-
23498: kia paljolti varsinaiset sairaat joutuvat liian     kutuksineen edelleen lisääntyy, ellei ratkaise-
23499: kauan jonottamaan tai jäävät jopa vaille hoi-       vaa muutosta nyt vallitsevaan käytäntöön saa-
23500: toa ja hoitopaikkaa. Jo vuonna 1978 tehdyn          da aikaan. Maailman terveysjärjestön WHO:n
23501: selvityksen mukaan käytettiin silloin 1,2 mil-      toimesta on asetettu tavoitteeksi alkoholin ku-
23502: joonaa hoitopäivää alkoholin aiheuttamien sai-      lutuksen vähentäminen neljänneksellä nykyi-
23503: rauksien ja tapaturmien hoitoon.                    sestä vuoteen 2000 mennessä. Luulisi tuon
23504:                                                     suosituksen olevan tarkoitettu otettavaksi va-
23505:    Alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamat kus-
23506: tannukset eivät suinkaan rajoitu sairaalahoito-     kavasti.
23507: päiviin ja poliklinikkakäynteihin. Mukaan tu-          Hinta-asetta ei Suomessa toistaiseksi ole
23508: levat lisäksi muun ohella työkyvyttömyys-           käytetty alkoholin käytön hillitsemiseksi. Muu-
23509: korvaukset sekä kansantaloudellisesti laskien       alla sitä kyllä tiedetään käytettävän. Mutta
23510:  myös alkoholisairauksien, ennenaikaisen kuo-       meillä Suomessa on hyödykkeeksi määritellyn
23511: leman ja sairauspäivien vuoksi menetetyn työn       alkoholijuoman alhainen hinta varjeltu kulut-
23512: 
23513: 280372C
23514: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 133
23515: 
23516: tajahintaindeksillä kulutuksen kasvun varmis-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23517: tamiseksi.                                               siin alkoholin käytöstä aiheutuvien
23518:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          kaikkinaisten haittojen kokonaiskus-
23519: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän            tannusten selvittämiseksi sekä alkoholin
23520: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen             kulutuksen vähentämiseksi myös hinta-
23521: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:              asetta käyttäen?
23522: 
23523:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1988
23524: 
23525:                                         Maunu Kohijoki
23526:                                      1988 vp. -     KK n:o 133                                    3
23527: 
23528: 
23529: 
23530: 
23531:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23532: 
23533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      minen ja alkoholijuomien reaalihintatason ko-
23534: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      hoaminen. Vuosina 1986 ja 1987 alkoholin
23535: hemies, 11 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        kulutus on uudelleen kääntynyt kotitalouksien
23536: kirjeenne n:o 396 ohella toimittanut valtioneu-     ostovoiman nousun ja jakeluverkoston osittai-
23537: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        sen laajenemisen vaikutuksesta kasvuun.
23538: kansanedustaja Kohijoen näin kuuluvasta kir-
23539: jallisesta kysymyksestä n:o 133:                    2. Haittakustannukset
23540: 
23541:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Alkoholin aiheuttamien haittojen kustannus-
23542:        siin alkoholin käytöstä aiheutuvien          ten laskenta ei ole ongelmatonta. Kaikkien
23543:        kaikkinaisten haittojen kokonaiskus-         haittavaikutusten yksiselitteinen markkamää-
23544:        tannusten selvittämiseksi sekä alkoholin     räinen tarkastelu on erittäin vaikeaa. Vain osa
23545:        kulutuksen vähentämiseksi myös hinta-        näistä vaikutuksista voidaan mitata rahassa.
23546:        asetta käyttäen?                                Tarkasteltaessa haittavaikutuksia kustan-
23547:                                                     nuksina ne voidaan ryhmitellä varsinaisiin kus-
23548:   Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:        tannuksiin ja vaihtoehtoiskustannuksiin. Varsi-
23549:                                                     naiset kustannukset seuraa,;at periaatteessa ra-
23550: 1. Kulutustaso                                      havirtoja. Vaihtoehtoiskustannukset kuvaavat
23551:    Alkoholin kulutustaso on yleisesti hyväksyt-     kuviteltuja menetyksiä; esimerkiksi ennenaikai-
23552: ty alkoholin käytön haittamittari. Kehitys          sen kuoleman aiheuttamia työn arvon mene-
23553: maassamme on viimeisten vuosikymmenien ai-          tyksiä.
23554: kana ollut nouseva. Ennen alkoholilain (459/           Oy Alko Ab:n vuonna 1978 teettämän hait-
23555: 68) ja keskioluesta annetun lain (462/68) voi-      takustannusselvityksen mukaan alkoholin ai-
23556: maantuloa vuonna 1969 alkoholijuomien kulu-         heuttamat varsinaiset haittakustannukset, jot-
23557: tus puhtaana alkoholina asukasta kohti oli          ka sisälsivät lähinnä alkoholiin liittyvät sai-
23558: 2,88 litraa. Vuonna 1974 kulutus nousi 6,45         raanhoitomenot, alkoholisairauksista maksetut
23559: litraan. Viime vuonna tämä luku oli 7,06            sairauspäivärahat ja työkyvyttömyyseläkkeet
23560: litraa.                                             sekä poliisin, oikeuslaitoksen, vankeinhoidon
23561:    1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun kieltei-     ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien
23562: seen kehitykseen (2,88 litrasta 6,45 litraan)       huollon kustannukset, olivat 1,2 miljardia
23563: vaikuttivat pääasiassa nopea ja määrällisesti       markkaa. Vaihtoehtoiskustannukset, joihin si-
23564: suuri taloudellinen kasvu, kaupungistuminen         sältyi erilaisia alkoholin aiheuttamia työn ar-
23565: ja yhteiskunnan rakennemuutokset, tulotason         von menetyksiä, olivat vuonna 1978 noin 0,8
23566: nousu, vuoden 1968 alkoholilainsäädännön            miljardia markkaa.
23567: mahdollistama jakeluverkoston laajeneminen             Alkon taloudellisessa tutkimus- ja suunnitte-
23568: koko valtakuntaan sekä alkoholin reaalihinto-       luyksikössä suoritettujen vielä käynnissä ole-
23569: jen pysyminen lähes muuttumattomina. Samal-         vien jatkoselvitysten mukaan vastaavat kustan-
23570: la vaikeutui yleisen tulo- ja työmarkkinapolitii-   nukset olivat vuonna 1985 varsinaisten kustan-
23571: kan puserruksessa alkoholin kulutuksen alenta-      nusten osalta arviolta 2, 7 miljardia markkaa ja
23572: miseen tähtäävän hintapolitiikan harjoittami-       vaihtoehtoiskustanousten osalta 1,6 miljardia
23573: nen.                                                markkaa. Kaiken kaikkiaan tällä tavalla lasket-
23574:    1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla kulutuk-      tujen alkoholin aiheuttamien kustannusten ta-
23575: sen kasvu on hidastunut. Nettokasvu vuosina         so vuonna 1985 voidaan arvioida 4,3 miljardik-
23576: 1974-1987 (6,45 litrasta 7,06 litraan) oli 0,61     si markaksi. Valtion saarnat tulot alkoholista
23577: litraa. Hidastumista on muun ohessa edesaut-        olivat vastaavasti vuonna 1985 runsaat 7 mil-
23578: tanut kuluttajien reaalitulojen nousun ja yh-       jardia markkaa.
23579: teiskunnan rakennemuutoksen hidastuminen,              Edellä esitetyt arviot eivät sisällä eivätkä
23580: kaupungissa asuvan väestön kasvun tasaantu-         periaatteessa voikaan sisältää kaikkia alkoho-
23581: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 133
23582: 
23583: lin haittavaikutuksia rahassa mitattuina. Välit-      nen, asettanevat kokemuksien mukaan siihen
23584: tömien haittavaikutusten lisäksi ilmenee run-         rajoituksia.
23585: saasti myös kerrannaisvaikutuksia, joiden                Kasvun pysäyttämiseksi tulisi alkoholijuo-
23586: määrittely on lähes mahdotonta. Tällaisia ovat        mien hintoja suhteessa muiden hyödykkeiden
23587: esimerkiksi alkoholistien perheille aiheutuvat        hintoihin nostaa 1990-luvun puoliväliin men-
23588: erityyppiset haitat. Haittakustannusarvioita ja       nessä vähintään 25 prosenttia muiden kulutus-
23589: niissä käytettäviä menetelmiä pyritään paranta-       hyödykkeiden hintojen nousua enemmän. Jos
23590: maan ja täsmentämään jatkuvasti Alkon                 hintapoliittisin toimenpitein halutaan saavuttaa
23591: omien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyönä.         Maailman Terveysjärjestön (WHO) tavoitteiksi
23592:                                                       asettama neljänneksen lasku alkoholijuomien
23593: 3. Hintapolitiikka                                    kulutuksessa vuosituhannen vaihteeseen men-
23594:    Yksi tehokkaimpia kulutuksen säätelyn kei-         nessä, tulisi alkoholin hintoja nostaa vuosittain
23595: noja on alkoholijuomien kulutuksen vähentä-           selvästi kuluttajien ostovoiman kasvua enem-
23596: miseen pyrkivä hintapolitiikka. Kokonaiskulu-         män.
23597: tuksen hillitsemiseksi alkoholijuomien hintoja
23598: on pyritty kohottamaan suhteessa muiden hyö-          4. Lopuksi
23599: dykkeiden hintoihin yleisen taloudellisen tilan-         Alkoholijuomien kulutuksen nykyinen taso
23600: teen antamissa rajoissa. Hinnankorotuksia on          ja mahdollinen kasvu edellyttävät toimia kulu-
23601: viime vuosina kohdistettu erityisesti niihin          tuksen alentamiseksi. Tässä tilanteessa hinta-
23602: tuotteisiin, joissa puhdas alkoholi on halvinta.      politiikan avulla on mahdollista alentaa alko-
23603: Tällä on voitu lisätä hinnankorotusten alkoho-        holin kulutusta. Se kuitenkin edellyttää, ettei
23604: lin kulutuksen kasvua rajoittavaa vaikutusta.         yleinen talous-, tulo- ja työmarkkinapolitiikka
23605:    Alkoholijuomien reaalihintaindeksi oli vuo-        aseta siihen esteitä. Alkoholipolitiikasta vas-
23606: den 1987 pisteluvussa 108,6, eli alkoholijuo-         tuussa olevien viranomaisten ja Oy Alko Ab:n
23607: mien hintaso verrattuna vuoden 1969 hintata-          keskuudessa vallitsee yksimielisyys alkoholin
23608: soon on 8,6 prosenttia muiden hyödykkeiden            kulutusta rajoittavan hintapolitiikan välttämät-
23609: hintatasoa korkeammalla.                              tömyydestä pyrittäessä toteuttamaan Maail-
23610:    Kymmenvuotiskautena 1977-1987 ovat al-             man Terveysjärjestön (WHO) suositusta alko-
23611: koholijuomien hinnat nousseet lähes 19 pro-           holin kulutuksen alentamisesta 25 prosentilla
23612: senttia muiden hyödykkeiden hintoja nopeam-           vuoteen 2000 mennessä.
23613: min. Vuonna 1987 alkoholin kulutus lisääntyi             Tässäkin yhteydessä on tarpeellista muistut-
23614: kotitalouksien ostovoiman voimakkaan kasvun           taa uudenlaisen, kohtuullisemman juomakult-
23615: johdosta, mutta oli kuitenkin muun yksityisen         tuurin luomisen tärkeydestä. Raittius on miel-
23616: kulutuksen määrän kasvua hitaampaa.                   lettävä osaksi yleistä terveyskasvatusta ja hy-
23617:    1os kotitalouksien ostovoima kasvaa nykyis-        vinvointia. Tässä tehtävässä onnistuminen vaa-
23618: tä vauhtia, tulee alkoholijuomien kulutuksen          tii tuekseen myös vahvan kansalaismielipiteen.
23619: kasvu arvioiden mukaan todennäköisesti jatku-         Sen vuoksi mukaan olisi kytkettävä eri eturyh-
23620: maan noin 1-2 prosentin vuosivauhtia, vaikka          mät ja kansalaisjärjestöt. Näitä kysymyksiä
23621: alkoholijuomien reaalihintoja nostettaisiin           pohditaan tällä hetkellä vuoden 1987 alkoholi-
23622: 1980-luvun alkupuolen tapaan. Koska kulutta-          komitean, alkoholi- ja huumeneuvoston sekä
23623: jien ostovoiman kasvu lisää tutkimusten mu-           raittius- ja alkoholiasiain neuvottelukunnan
23624: kaan samassa suhteessa alkoholijuomien kulu-          piirissä.
23625: tusta, mutta vastaavan suuruiset hinnankoro-             Alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen ko-
23626: tukset eivät hillitse sitä yhtä tehokkaasti, ei       konaiskustannusten selvittämistä on tutkittu jo
23627: ostovoiman kasvua vastaavilla hinnankorotuk-          10 vuotta lähinnä Oy Alko Ab:ssa. Asian
23628: silla voida tätä kasvua pysäyttää. Kasvun py-         selvittäminen on erittäin vaikeaa. Haittakus-
23629: säyttäminen edellyttäisi selvästi suurempia jat-      tannusarvioita ja niissä käytettäviä menetelmiä
23630: kuvia hinnankorotuksia. Alkoholipoliittiselta         kehittävät jatkuvasti Oy Alko Ab ja yhteiskun-
23631: kannalta tämä olisi suotavaa, mutta yleiset           tatieteellinen tutkimus, ja hallitus pyrkii omal-
23632: taloudelliset tekijät, kuten inflaation hillitsemi-   ta osaltaan tukemaan sitä.
23633: 
23634:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1988
23635: 
23636:                                                                           Ministeri Tarja Halonen
23637:                                         1988 vp. -      KK n:o 133                                    5
23638: 
23639: 
23640: 
23641: 
23642:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23643: 
23644:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             samma förändringen i samhällsstrukturen, av
23645: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             en utjämning av befolkningsökningen i städer-
23646: nr 396 av den 11 mars 1988 tili vederbörande            na och av den höjda realprisnivån för alko-
23647: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          holdrycker. Under åren 1986 och 1987 har
23648: jande av riksdagsman Kohijoki undertecknade             alkoholkonsumtionen ånyo visat en stigande
23649: spörsmål nr 133:                                        trend beroende på hushållens ökade köpkraft
23650:                                                         och en etappvis utvidgning av distributionsnä-
23651:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i             tet.
23652:         syfte att utreda totalkostnaderna av de
23653:         skador av olika slag som alkoholbruket          2. Kostoader som föranleds av alkoholskador
23654:         förorsakar och för att minska alko-
23655:         holkonsumtionen genom att tiligripa                Beräkningen av de kostnader som alko-
23656:         prispolitiska medel?                            holskadorna föranleder är inte problemfri. En
23657:                                                         entydig uträkning i mark av alla alkoholskador
23658:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            är svår att åstadkomma. Endast en del av
23659: samt anföra följande:                                   alkoholens följder kan mätas i pengar.
23660: 1. Konsumtionsnivån                                        Vid en översyn av alkoholskadorna mätta i
23661:                                                         kostnader kan kostnaderna indelas i egentliga
23662:    Konsumtionsnivån för alkohoi har i allmän-           och alternativa kostnader. De egentliga kost-
23663: het godkänts som ett mått på skadorna av                naderna följer i princip penningströmmarna.
23664: alkoholbruk. Under de senaste årtiondena har            De alternativa kostnaderna återspeglar de
23665: utvecklingen visat en ökad konsumtion. lnnan            förluster som kunde ha inträffat; t.ex. de
23666: alkohollagen (459/68) och lagen om mellanöl             förluster av arbetets värde som en förtidig död
23667: (462/68) trädde i kraft år 1969 var konsumtio-          föranleder.
23668: nen av alkoholdrycker angiven som ren alko-
23669: hoi 2,88 liter per invånare. Komsumtionen steg             Enligt en utredning som gjorts av Oy Alko
23670: år 1974 tili 6,45 liter. 1 fjol var denna siffra        Ab år 1978 uppgick de egentliga kostnader som
23671: 7,06 liter.                                             förorsakades av alkoholskador tili 1,2 miljar-
23672:    Den negativa utvecklingen i slutet av 1960-          der mark. Dessa kostnader omfattade närmast
23673: talet och i början av 1970-talet (från 2,88 liter       utgifter för sjukhusvård tili följd av alkohol,
23674: tili 6,45 liter) påverkades i huvudsak av den           dagpenningar och invaliditetspensioner som ut-
23675: snabba och volymmässigt stora ekonomiska                betalats på grund av alkoholsjukdomar samt
23676: tillväxten, urbaniseringen och strukturföränd-          polisens, rättsväsendets, fångvårdens och miss-
23677: ringarna i samhället, ökningen av inkomst-              brukarvårdens kostnader. De alternativa kost-
23678: nivån, utvidgningen av distributionsnätet tili          naderna inklusive de olika förlusterna av arbe-
23679: att omfatta hela landet, vilket blev möjligt            tets värde förorsakade av alkohoi uppgick år
23680: genom alkohollagstiftningen år 1968 samt de             1978 tili ca 0,8 miljarder mark.
23681: så gott som oföränderliga realpriserna på alko-            Enligt de fortsatta utredningar som ännu
23682: hoi. Under trycket av den allmänna inkomst-             pågår vid Oy Alko Ab:s ekonomiska forsk-
23683: och arbetsmarknadspolitiken försvårades sam-            nings- och planeringsenhet utgjorde motsva-
23684: tidigt utövandet av en sådan prispolitik som            rande kostnader år 1985 för de egentliga kost-
23685: åsyftar sänkt alkoholkonsumtion.                        nadernas del uppskattningsvis 2, 7 miljarder
23686:     1 slutet av 1970-talet och på 1980-talet avtog      mark och de alternativa kostnaderna 1,6 mil-
23687: konsumtionsökningen. Under åren 1974-1987               jarder mark. Allt som allt kan nivån för de på
23688: var nettotiliväxten (från 6,45 liter tili 7,06 liter)   detta sätt uträknade kostnader som förorsakas
23689: 0,61 liter. Den avtagande ökningen har vid              av alkohoi år 1985 uppskattas tili 4,3 miljarder
23690: sidan av andra faktorer främjats av konsumen-           mark. De alkoholinkomster som tiliföll staten
23691: ternas ökade realinkomster och av den lång-             utgjorde år 1985 drygt 7 miljarder mark.
23692: 6                                    1988 vp. -     KK n:o 133
23693: 
23694:   De ovan anförda beräkningarna omfattar            detta att rekommendera, men de allmänna
23695: inte och kan inte ens i princip omfatta alla        ekonomiska faktorerna, såsom stävjandet av
23696: alkoholskador värderade i pengar. Utom de           inflationen, torde av erfarenhet ställa begräns-
23697: omedelbara följderna av skadorna existerar          ningar.
23698: även sammansatta följder som är så gott som            För att bromsa tillväxten borde priserna på
23699: omöjliga att definiera. Sådana är tili exempel      alkoholdrycker höjas i relation tili priserna på
23700: de olika slag av men som drabbar alkoholister-      andra nyttigheter före medlet av 1990-talet
23701: nas familjer. Målet är att förbättra kost-          med åtminstone 25 procent mera än priserna
23702: nadskalkylerna i fråga om alkohoi och de            på andra konsumtionsnyttigheter. Om man
23703: metoder som används och att kontinuerligt           genom prispolitiska åtgärder önskar uppnå de
23704: precisera samarbetet mellan Alkos egna och          mål som uppställts av Världshälsoorganisatio-
23705: utomstående experter.                               nen (WHO), dvs. en nedgång av alkoholkon-
23706:                                                     sumtionen med en fjärdedel före år 2000,
23707: 3. Prispolitiken                                    borde alkoholpriserna årligen höjas mera än
23708:    Ett av de effektivaste medlen för att reglera    tillväxten av konsumenternas köpkraft.
23709: konsumtionen är en prispolitik som åsyftar en
23710: minskad konsumtion av alkoholdrycker. 1 syf-        4. Slutkommentar
23711: te att stävja den totala konsumtionen har man          Den nuvarande konsumtionsnivån för alko-
23712: försökt höja priserna på alkoholdrycker i för-      holdrycker och en eventuell tillväxt förutsätter
23713: hållande tili priserna på övriga nyttigheter        åtgärder som syftar tili en sänkt konsumtion. 1
23714: inom ramen för den allmänna ekonomiska              denna situation är det möjligt att sänka alko-
23715: situationen. Prisförhöjningarna har under de        holkonsumtionen med hjälp av prispolitik. Det
23716: senaste åren inriktats speciellt på de produkter,   förutsätter dock, att den allmänna ekonomiska
23717: där den rena alkoholen är billigast. Härigenom      politiken samt inkomst- och arbetsmarknads-
23718: har man kunnat öka den begränsande effekt           politiken inte ställer några hinder. De myndig-
23719: som prisförhöjningarna har på ökningen av           heter som ansvarar för alkoholpolitiken och
23720: alkoholkonsumtion.                                  Oy Alko Ab är eniga om nödvändigheten av en
23721:    Alkoholdryckernas realprisindex låg år 1987      prispolitik som begränsar alkoholkonsumtio-
23722: vid poängtalet 108,6, dvs. prisnivån för alko-      nen i syfte att uppnå Världshälsoorganisatio-
23723: holdrycker var 8,6 procent högre än prisnivån       nens (WHO) rekommendation, viiken innebär
23724: för andra nyttigheter jämfört med 1969 års          en sänkning av alkoholkonsumtionen med 25
23725: prisnivå.                                           procent före år 2000.
23726:    Under tioårsperioden 1977-1987 har priser-          1 detta sammanhang är det nödvändigt att
23727: na på alkoholdrycker stigit nästan 19 procent       påminna om vikten av att en ny, måttligare
23728: snabbare än priserna på övriga nyttigheter. År      dryckeskultur skapas. Nykterheten måste ses
23729: 1987 ökade alkoholkonsumtionen tili följd av        som en del av den allmänna hälsofostran och
23730: den kraftiga ökningen av hushållens köpkraft.       det allmänna välbefinnandet. Att lyckas med
23731: Den var dock långsammare än ökningen av             denna uppgift kräver ett starkt stöd av med-
23732: den övriga privata konsumtionsvolymen.              borgarna. Därför borde olika intressegrupper
23733:    Om hushållens köpkraft ökar i nuvarande          och medborgarorganisationer kopplas in på
23734: takt, kommer ökningen av alkoholkonsumtio-          denna fråga. Dessa problem dryftas för närva-
23735: nen sannolikt att fortsätta enligt kalkylerna       rande av 1987 års alkoholkommitte, av alko-
23736: med en årstiliväxt på ca 1-2 procent, fastän        hoi- och narkotikarådet samt av delegationen
23737: realpriserna på alkoholdrycker skulle höjas på      för nykterhets- och alkoholärenden.
23738: samma sätt som i början av 1980-talet. Efter-          Angående utredningen av de totala kost-
23739: som ökningen av konsumenternas köpkraft             naderna av de skador som föranleds av alko-
23740: enligt undersökningar ökar konsumtionen av          holbruk har forskning bedrivits redan i 10 års
23741: alkoholdrycker i motsvarande grad, även om          tid närmast vid Oy Alko Ab. Det är synnerli-
23742: lika stora prisförhöjningar inte dämpar denna       gen svårt att utreda denna fråga. Kostnadskal-
23743: lika effektivt, kan en ökning av köpkraften         kylerna över alkoholskador och de metoder
23744: genom motsvarande prisförhöjningar inte             som används därvid utvecklas alltjämt av Oy
23745: bromsa denna tillväxt. Bromsandet av tillväx-       Alko Ab och den samhällsvetenskapliga forsk-
23746: ten förutsätter tydligt större upprepade prisför-   ningen, och regeringen strävar för sin del att
23747: höjningar. Ur alkoholpolitisk synpunkt vore         stöda den.
23748: 
23749:     Helsingfors den 12 april 1988
23750: 
23751:                                                                         Minister Tarja Halonen
23752:                                              1988 vp.
23753: 
23754: Kirjallinen kysymys n:o 134
23755: 
23756: 
23757: 
23758: 
23759:                                  Puska: Kotimaisten puutarhamarjojen kulutuksen lisäämisestä
23760: 
23761: 
23762:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23763: 
23764:    Maa- ja metsätalousministeriö on varoitellut        Edellä esitetyistä syistä maatalouspolitiik-
23765: kotimaisten marjojen ja muiden erikoisviljelyn      kamme päätavoitteena ei saisi olla marjojen ja
23766: ylituotannon uhasta ja kehottanut pidättyvyy-       muun erikoisviljelyn tuotannon rajoittaminen,
23767: teen marjanviljelyn lisäämisessä. Ministeriön       vaan kysynnän lisääminen, mihin edellä esite-
23768: huoli on ymmärrettävä, koska ylituotannon           tyillä syillä on ilmeisiä sekä perusteita että
23769: uhka nykytilanteessa hyvän sadon sattuessa on       mahdollisuuksia.
23770: ilmeinen.                                              Kotimaisten marjojen ja niistä valmistettu-
23771:     Toisaalta marjojen ja vihannesten tuonti on     jen tuotteiden menekinedistämisen, tuotekehit-
23772: useimpina vuosina erittäin suuri - kotimaisten      telyn ja markkinoinnin tehostamiseen tarvitaan
23773: marjojen ja vihannesten lisäkulutuksella olisi      nyt voimavaroja. Tämä olisi maaseutuvuoden
23774: siis erittäin hyvät mahdollisuudet. Tätä lisäisi    juhlapuheiden rinnalla todellista sisältöä maa-
23775: aivan olennaisesti, mikäli edes osa ulkomaisista    seudun kehittämiselle.
23776: hedelmistä valmistettujen mehujen kulutukses-          Kun kotimaisten puutarhamarjojen laajamit-
23777: ta voitaisiin korvata kotimaisilla marjamehuil-     taisen teollisen hyödyntämisen esteenä on eri-
23778: la. Tähän liittyvää kampanjointia ministeriö        tyisesti sadon vuotuinen vaihtelu ja vähäisem-
23779: onkin tukenut.                                      män sadon vuosina marjojen hinta, voisi met-
23780:                                                     sämarjojen ja sienten varastointituen mukaisen
23781:     Samanaikaisesti kun perinteisen maatalou-       järjestelmän ulottaminen puutarhamarjoille ol-
23782:  temme tuotteita pyritään valtion t1lla markki-     la konkreettinen ja vaikuttava keino kotimais-
23783:  noimaan ulkomailla, marjojen, vi annesten ja       ten marjojen käytön olennaiseksi lisäämiseksi.
23784:  hedelmien kohdalla vallitsee siis la jamittainen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23785:  tuonti, vaikka merkittävä osa täs~ä tuonnista      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23786:  voitaisiin korvata kotimaisilla tuo*eilla. Koti-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23787:  maiset marjat ovat laadultaan ja ravitsemuk-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23788:  >ellisilta ominaisuuksiltaan keskim~ärin selväs-
23789:  ti parempia kuin ulkomaisen halpatuonnin                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23790:  tuotteet. Samoin kotimaisen erikoisviljelyn li-           ryhtyä kotimaisten puutarhamarjojen
23791:  >ääminen toisi tervetullutta elinkeinotoiminnan           kulutuksen lisäämiseksi esim. menekin-
23792:  lisäystä perinteisen maataloustuotannon supis-            edistämistyötä, tuotekehittelyä, varas-
23793:  tamisen aiheuttamien ongelmien kanssa kamp-               tointia ja markkinointia edistämällä ja
23794:  pailevalle maaseudulle.                                   tukemalla?
23795: 
23796:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1988
23797: 
23798:                                            Pekka Puska
23799: 
23800: 
23801: 
23802: 
23803:  2803781
23804: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 134
23805: 
23806: 
23807: 
23808: 
23809:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23810: 
23811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    teeseen onnistuu. Toisin sanoen kotimaister
23812: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tuotteiden tulisi olla hinnaltaan kilpailukykyi
23813: olette 11 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn       siä, hyvälaatuisia ja toimitusvarmoja.
23814: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Kotimaisten puutarhamarjojen samoin kuir
23815: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     muiden puutarhatuotteiden menekkiä on tur
23816: edustaja Pekka Puskan näin kuuluvasta kirjal-     vattu myös ns. tuontilisensiointijärjestelmällä
23817: lisesta kysymyksestä n:o 134:                     Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kyseisii
23818:                                                   tuotteita tuodaan ulkomailta silloin, kun koh
23819:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tuuhintaisia vastaavia kotimaisia tuotteita e
23820:        ryhtyä kotimaisten puutarhamarjojen        ole saatavilla.
23821:        kulutuksen lisäämiseksi esim. menekin-
23822:        edistämistyötä, tuotekehittelyä, varas-       Valtiovallan toimenpitein on edistetty koti
23823:        tointia ja markkinointia edistämällä ja    maisten puutarhatuotteiden markkinointia
23824:        tukemalla?                                 Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittair
23825:                                                   otettu määräräraha maataloustuotteiden mark
23826:                                                   kinoinnin tukemista varten. Tästä määrärahas
23827:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        ta myönnetään avustuksia kotimaisten puutar
23828: taen seuraavaa:                                   hatuotteiden mainontaan ja menekinedistämi
23829:    Puutarhamarjojen tuotanto on maassamme         seen. Vuonna 1987 tähän tarkoitukseen varat
23830: varsin laajaa. Marjanviljelyn kokonaispinta-      tiin yhteensä 1 680 000 markkaa. Tähän mää
23831: alan lasketaan olevan noin 4 200 ha, mistä        rärahaan on sisältynyt myös kotimaisten puu
23832: mansikkaa noin 2 600 ha. Runsaina satovuosi-      tarhamarjojen markkinointiin ja Itä-Suomet
23833: na saattaa myös esiintyä ajoittaista ylituotan-   Marja- ja Vihannesprojektille myönnetyt avus
23834: toa. Normaalivuonna marjojen tuotanto ny-         tukset, yhteensä 675 000 markkaa.
23835: kyisellään vastaa kysyntää. Marjanviljelyn           Marjatuotteiden kysynnän kasvu ei ole jää
23836: mahdollisen lisäämisen tulisikin perustua mar-    nyt alan teollisuudelta huomiotta. Markkinoi!
23837: jojen kulutuksen samanaikaiseen kasvuun.          le tuotetaan tämän tästä uusia tuotteita -
23838:    Marjojen kysyntä lisääntyi voimakkaasti        mehuja ja mehujuomia. Mehuasemia samoit
23839: 1970-luvulla. Erityisesti tuoreena myytävän       kuin uusia yrityksiä on syntynyt viime vuosin:
23840: mansikan myynti kasvoi. Kotimaisten puutar-       lisää. Samalla on kuitenkin myös tuonti lisään
23841: hamarjojen kulutus, 5-6 kg/hlö/v, ei kuiten-      tynyt. Tähän kehitykseen viimevuotisella kato
23842: kaan kotipuutarha- ja metsämarjojenkaan           vuodellakin on varmasti osuutta.
23843: kanssa vastaa ravitsemusalan asiantuntijoiden        Hallituksen tarkoituksena on kiinnittää en
23844: suosituksia, 36 kg/hlö/v.                         tistä enemmän huomiota puutarhatuotteidet
23845:    Samanaikaisesti tuontihedelmien ja hedelmä-    menekinedistämistyön toimintaedellytysten pa
23846: jalosteiden kulutus on ollut yli 80 kg/hlö/v,     rantamiseen. Hinnoitteluvuotta 1988/89 koske
23847: kun ravitsemusasiantuntijoiden suositus on 36     vassa maataloustuloratkaisussa on sovittu, ett:
23848: kg/hlö/v.                                         puutarhatuotteiden ja ruokaperunan menekin
23849:    Puutarhamarjojen kulutusta on pyritty lisää-   edistämistoiminnan käynnistämiseksi tullaa1
23850: mään. Näissä pyrkimyksissä näyttää Itä-Suo-       vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen otta
23851: men Marja- ja Vihannesprojekti yhteistyö-         maan 4 000 000 markan siirtomääräraha.
23852: kumppaneineen onnistuneen parhaiten. Marjo-          Marjantuotannon ja -kulutuksen tasapainoi
23853: jen kulutus on selvästi noussut varsinkin sen     seen kehitykseen on kiinnitetty huomiota myö
23854: välittömällä vaikutusalueella. Projektissa on     tukemalla maatilatalouden kehittämisrahastos
23855: oivallettu oikein suurtalouksien merkitys ter-    ta tähän tähtäävää tutkimustyötä. Tällä hetkel
23856: veellisten ruokatottumusten levittäjinä. Vai-     lä on vireillä kolme tällaista hanketta. Lisäks
23857: keutena on kuitenkin koettu se, miten kysyn-      kotimaiset marjat ovat mukana eräissä muiss:
23858: nän kasvun kohdistaminen kotimaiseen tuot-        maaseutuelinkeinotuotteiden       markkinointi:
23859:                                     1988 vp. -     KK n:o 134                                       3
23860: 
23861: koskevissa hankkeissa. Tässä yhteydessä on         markkaa. Tukijärjestelmä on vaikuttanut suo-
23862: muistettava, että myös kauppa- ja teollisuusmi-    tuisasti kotimaisten metsämarjojen ja -sienien
23863: nisteriön hallinnonala tahollaan edistää vastaa-   teolliseen hyödyntämiseen ja sitä kautta niiden
23864: vanlaisia hankkeita.                               kulutukseen. Mitä taas viljeltyihin marjoihin
23865:   Metsämarjojen ja -sienien varastointia on        tulee, hallitus seuraa tilannetta ja pyrkii tarvit-
23866: tuettu valtion varoista vuodesta 1981 lähtien.     taessa selvittämään vastaavanlaisen tukijärjes-
23867: Varastoinnin tukemista varten on valtion tulo-     telmän sopivuutta myös kotimaisille puutarha-
23868: ja menoarvioon otettu vuosittain määräraha.        marjoille.
23869: Tämän suuruus on kuluvana vuonna 900 000
23870: 
23871:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1988
23872: 
23873:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
23874: 4                                 1988 vp. -     KK n:o 134
23875: 
23876: 
23877: 
23878: 
23879:                             Till Riksdagens Herr Talman
23880: 
23881:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     upplevts det hur en ökning i efterfrågan kan
23882: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      inriktas på en inhemsk produkt. M.a.o. borde
23883: av den 11 mars 1988 till vederbörande medlem     inhemska produkter vara konkurrenskraftiga,
23884: av statsrådet översänt avskrift av följande av   av god kvalitet och leveranssäkra.
23885: riksdagsman Pekka Puska undertecknade               Åtgången av inhemska trädgårdsbär liksom
23886: spörsmål nr 134:                                 också åtgången av andra trädgårdsprodukter
23887:                                                  har även tryggats genom det s.k. importlicense-
23888:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen         ringssystemet. 1 praktiken innebär detta att
23889:        vidta för att öka konsumtionen av in-     ifrågavarande produkter importeras från utlan-
23890:        hemska trädgårdsbär t.ex. genom att       det då motsvarande inhemska produkter inte
23891:        främja och stöda det säljfrämjande ar-    står att få till ett rimligt pris.
23892:        betet, produktutvecklingen, lagringen
23893:                                                     Genom statliga åtgärder har marknadsfö-
23894:        och marknadsföringen?
23895:                                                  ringen av inhemska trädgårdsprodukter främ-
23896:                                                  jats. 1 statsförslaget har årligen intagits anslag
23897:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     för understödjandet av marknadsföringen av
23898: samt anföra följande:                            lantbruksprodukter. Av detta anslag beviljas
23899:    Produktioneo av trädgårdsbär är mycket        understöd för reklam och säljfrämjande verk-
23900: omfattande i vårt land. Den totala arealen för   samhet för inhemska trädgårdsprodukter. År
23901: bärodling beräknas vara ca 4 200 ha, av vilket   1987 reserverades för detta ändamål samman-
23902: arealen för jordgubbar är ca 2 600 ha. Under     lagt 1 680 000 mark. 1 detta anslag ingick
23903: år med riklig skörd kan det periodvis före-      också de understöd som beviljats för mark-
23904: komma överproduktion. Under år med normal        nadsföringen av inhemska trädgårdsbär och
23905: skörd motsvarar produktioneo av bär för när-     Östra Finlands Bär- och Grönsaksprojekt,
23906: varande efterfrågan. En eventuell ökning av      sammanlagt 675 000 mark.
23907: bärodlingen borde också grunda sig på en            Ökningen i efterfrågan på bärprodukter har
23908: samtidig ökning i konsumtionen av bär.           inte förblivit ouppmärksammad av industrin
23909:    Efterfrågan på bär ökade kraftigt under       inom branschen. För marknaden produceras
23910: 1970-talet. 1 synnerhet försäljningen av jord-   hela tiden nya produkter - safter och saft-
23911: gubbar som såldes som färska ökade. Konsum-      drycker. Under de senaste åren har antalet
23912: tionen av inhemska trädgårdsbär, 5-6 kg/per-     saftstationer och nya företag ökat. Samtidigt
23913: son/år motsvarar dock inte ens tillsammans       har dock också importen ökat. Förra årets
23914: med konsumtionen av köksträdgårds- och           missväxt har säkert sin andel i denna utveck-
23915: skogsbär rekommendationerna av näringsex-        ling.
23916: perterna, 36 kg/person/år.                          Regeringen har för avsikt att fästa mera
23917:    Samtidigt har konsumtionen av importerad      uppmärksamhet än för närvarande vid förbätt-
23918: frukt och förädlad frukt varit över 80 kg/per-   randet av förutsättningarna för det säljfräm-
23919: son/år medan näringsexperternas rekommen-        jande arbetet för trädgårdsprodukter. Vid lant-
23920: dation är 36 kg/person/år.                       bruksinkomstuppgörelsen som gäller prissätt-
23921:    Man har strävat att öka konsumtionen av       ningsåret 1988/89 har avtalats att i propositio-
23922: trädgårdsbär. Östra Finlands Bär- och Grön-      nen angående statsförslaget för år 1989 kom-
23923: saksprojekt med samarbetskompanjoner verk-       mer att tas in ett reservationsanslag om
23924: ar att ha lyckats bäst i dessa strävanden.       4 000 000 mk för igångsättandet av säljfräm-
23925: Konsumtionen av bär har klart ökat speciellt     jande verksamhet som gäller trädgårdsproduk-
23926: på dess omedelbara verkningsområde. Vid ge-      ter och matpotatis.
23927: nomförandet av projektet har man insett bety-       Man har också fäst uppmärksamhet vid en
23928: delsen av storhushåll som utspridare av hälso-   balanserad utveckling av bärproduktionen och
23929: samma kostvanor. Som en svårighet har dock       -konsumtionen genom att ur gårdsbrukets ut-
23930:                                     1988 vp. -    KK n:o 134                                    5
23931: 
23932: vecklingsfond understödja forskningsarbete        För understödjandet av lagringen har i stats-
23933: som syftar tili detta. För närvarande är tre      förslaget årligen intagits ett anslag. Storleken
23934: sådana projekt aktuella. Dessutom är inhems-      av detta anslag är under innevarande år
23935: ka bär med i vissa andra projekt som gäller       900 000 mark. Understödssystemet har in-
23936: marknadsföringen av lantbruksnäringsproduk-       verkat gynnsamt på det industriella utnyttjan-
23937: ter. 1 detta sammanhang bör man komma ihåg        det av inhemska skogsbär och svampar och
23938: att motsvarande projekt också främjas inom        genom detta på konsumtionen av dem. Beträf-
23939: handels- och industriministeriets förvaltnings-   fande odlade bär följer regeringen situationen
23940: område.                                           och strävar vid behov efter att utreda lämplig-
23941:    Lagringen av skogsbär och -svampar har         heten för ett motsvarande understödssystem
23942: understötts med statens medel sedan år 1981.      också för inhemska trädgårdsbär.
23943: 
23944:     Helsingfors den 12 april 1988
23945: 
23946:                                              Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
23947:                                               1988 vp.
23948: 
23949: Kirjallinen kysymys n:o 135
23950: 
23951: 
23952: 
23953: 
23954:                                  Pulliainen: Riekkojen maahantuonnin estämisestä
23955: 
23956: 
23957:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23958: 
23959:    Maamme kolmen pohjoisimman kunnan                liian alhainen, jotta pyyntiin kannattaisi läh-
23960: alueella saa metsästää ansoilla riekkoja elan-      teä, sillä riekonpyytäjät kulkevat nykyisin
23961: nokseen. Alueen riekkokannat kestävät tämän         pyyntipaikoilleen moottorikelkoilla.
23962: pyynnin ja näin on muodostunut merkittävä              Tunturi-Lapissa ansiomahdollisuudet ovat
23963: paikallinen luontaiselinkeino. Eräät henkilöt       vähissä. Tämän vuoksi riekonpyyntielinkeinoa
23964: ovat perustaneet luontaiselinkeinotilan odotuk-     tulisi suojella siten, ettei riekkojen maahan-
23965: sella, että he voivat talvikautena pyytää riekko-   tuontiin myönnettäisi lupia. On syytä muistaa
23966: ja.                                                 sekin, ettei luontaiselinkeinotilan perustaja voi
23967:    Enontekiön, Inarin ja Utsjoen vuotuinen          saada työttömyyskorvausta.
23968: riekkosaalis on vaihdellut 30 000 ja 70 000            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23969: yksilön välillä. Riekkosaalis on ollut talvella     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23970: osa elantoa 90-140 riekonpyytäjälle.                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23971:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23972:    Riekoista maksettiin viime talvena 35 mark-
23973: kaa kappaleelta, mutta tänä talvena hinta on                    Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
23974: pudonnut 20 markkaan. Syynä hinnanlaskuun                    että riekkojen maahantuontiin ei myön-
23975: on ollut huhu tai tieto suurista tuontieristä.               netä lupia silloin, kun kotimainen riek-
23976: Kahdenkymmenen markan kappalehinta on                        kosaalis tyydyttää kysynnän?
23977: 
23978:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1988
23979: 
23980:                                           Erkki Pulliainen
23981: 
23982: 
23983: 
23984: 
23985: 280407Q
23986: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 135
23987: 
23988: 
23989: 
23990: 
23991:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23992: 
23993:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den ruoanvalmistuksen yhteydessä ilmennyt
23994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ongelmia eräiden raaka-aineiden kuten esim.
23995: olette maaliskuun 11 päivänä 1988 päivätyn          riistaeläinten saatavuuden suhteen.
23996: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston
23997: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Yleensä Suomesta saatava riista on laadul-
23998: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   taan erinomaista, mutta sen saatavuus rajoit-
23999: kysymyksestä n:o 135:                               tuu varsin lyhyelle ajalle. Valikoima on myös
24000:                                                     verrattain suppea. Vuosittain vaihtelevat riista-
24001:           Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,      kannat aiheuttavat osaltaan ongelman saata-
24002:        että riekkojen maahantuontiin ei myön-       vuuden tasaiselle turvaamiselle. Hotelli- ja ra-
24003:        netä lupia silloin, kun kotimainen riek-     vintola-alan perustelujen mukaan kotimaisen
24004:        kosaalis tyydyttää kysynnän?                 riistan varaan ei kokonaan voida perustaa
24005:                                                     pitkäjänteistä ravintolatoimintaa.
24006:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
24007: vasti seuraavaa:                                       Selvityksien mukaan hotelli- ja ravintola-
24008:                                                     alan riekkojen tarve Suomessa on noin 100 000
24009:    Riistan maahantuonti on sallittu vain maa-       yksilöä. Metsästysasetuksen (406/62 muut.
24010: ja metsätalousministeriön luvalla ja sen mää-       659/83) 26 §:n mukaan on ainoastaan Enonte-
24011: räämillä ehdoilla. Luvanvaraisuuden perus-          kiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa pyydetyn
24012: teena on eläintautien leviämisen estäminen          riekon ja kiirunan myynti sallittu. Tältä alueei-
24013: sekä kotimaisten riistaeläinten kauppaa koske-      ta kauppaan tulevien riekkojen määrä vaihtelee
24014: vien rajoitusten valvominen.                        vuodesta riippuen 35 000 ja 80 000 yksilön
24015:    Riistantuontia säätelee metsästyslaki (290/      välillä.
24016: 62), asetus eläintautien leviämisen ehkäisemi-
24017: sestä maahantuonnin yhteydessä (884175) sekä           Riekkojen maahantuonti on em. näkökoh-
24018: maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-       dat huomioon ottaen sallittu. Kysynnän ylittä-
24019: osaston päätös eläintautien leviämisen ehkäise-     essä tarjonnan tuonnilla on pyritty kattamaan
24020: misestä maahantuonnin yhteydessä (46/81).           tarpeen vajaus ja turvaamaan riittävä ja tasai-
24021: Tämä rajoittaa voimakkaasti maahan tuota-           nen saatavuus. Tuonti on tästä syystä ajoittu-
24022: vien ja kaupan pidettävien riistalajien määrää.     nut lähes yksinomaan sille kaudelle, jolloin
24023:    Suomalaisen hotelli- ja ravintolaelinkeinon      kotimainen riekko on jo markkinoitu. Näin on
24024: kehittymisen myötä on alan erikoisravintoloi-       tarkoitus menetellä myös vastaisuudessa.
24025: 
24026:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
24027: 
24028:                                                                          Ministeri Ole Norrback
24029:                                     1988 vp. -     KK n:o 135                                     3
24030: 
24031: 
24032: 
24033: 
24034:                              Tili Riksdagens Herr Talman
24035: 
24036:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       uppkommit vid matlagningen i specialrestau-
24037: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        rangerna inom branschen.
24038: av den 11 mars 1988 tili vederbörande medlem           I allmänhet är det villebråd som erhålls i
24039: av statsrådet översänt avskrift av följande av     Finland utmärkt tili kvaliteten, men tillgången
24040: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-        på detta begränsar sig tili en mycket kort tid.
24041: mål nr 135:                                        Urvalet är även jämförelsevis begränsat. Ville-
24042:           Ämnar Regeringen se tili att tillstånd   brådsbestånden, som årligen varierar, föranle-
24043:        för import av ripor inte beviljas när den   der delvis problem i fråga om tryggandet av en
24044:        inhemska ripfångsten tillfredsställer ef-   jämn tillgång på villebråd. I enlighet med de
24045:        terfrågan?                                  motiv som anförts i fråga om hotell- och
24046:                                                    restaurangbranschen kan en sådan långsiktig
24047:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      restaurangverksamhet som helt och hållet är
24048: samt anföra följande:                              beroende av inhemskt villebråd inte upprätt-
24049:                                                    hållas.
24050:    lmport av villebråd är tillåten endast genom
24051: tillstånd av jord- och skogsbruksministeriet           Enligt utredningar är behovet av ripor för
24052: och på de villkor det bestämt. Grunden för         hotell- och restaurangbranschen i Finland ca
24053: tillståndsplikten är förhindrande av djursjuk-     100 000 fåglar. Enligt jaktförordningens (406/
24054: domars spridning samt övervakningen av be-         62 ändrad 659/83) 26 § är det tilllåtet att hålla
24055: gränsningarna gällande handeln med inhemskt        tili salu endast fjällripa och dalripa som fång-
24056: villebråd.                                         ats i Enontekis, Enare och Utsjoki kommuner.
24057:    lmporten av villebråd regleras av jaktlagen     Mängden ripor som saluförs från detta område
24058: (290/62), förordningen om förhindrande av          varierar mellan 35 000 och 80 000 fåglar be-
24059: djursjukdomars spridning i samband med im-         roende på året.
24060: port (884/75) samt jord- och skogsbruksminis-          Import av ripor är med beaktande av ovan
24061: teriets veterinäravdelnings beslut om förhind-     nämnda synpunkter tillåten. Då efterfrågan är
24062: rande av djursjukdomars spridning i samband        större än utbudet har man försökt täcka un-
24063: med import (46/81). Detta begränsar kraftigt       derskottet med import för att trygga en till-
24064: den mängd arter av villebråd som importeras        räcklig och jämn tillgång. Importen har av
24065: och den mängd som saluförs.                        denna orsak förlagts så gott som enbart tili den
24066:    1 takt med utvecklingen av den finländska       period då den inhemska ripan redan har mark-
24067: hotell- och restaurangnäringen har problem         nadsförts. Avsikten är att man även i fram-
24068: med vissa råvaror, t.ex. tillgången på villebråd   tiden kommer att förfara på samma sätt.
24069: 
24070:     Helsingfors den 15 april 1988
24071: 
24072:                                                                          Minister Ole Norrback
24073:                                            1988 vp.
24074: 
24075: Skriftligt spörsmål nr 136
24076: 
24077: 
24078: 
24079: 
24080:                                 Nyman m.fl.: Om språkintygen        det andra inhemska språket
24081: 
24082: 
24083:                              Tili Riksdagens Herr Talman
24084: 
24085:    Språkintyg över kunskap i det andra inhems-    innehåll. Uppenbarligen föreligger det en non-
24086: ka språket är ett synnerligen betydelsefullt      chalans bland dem som verkställer proven,
24087: dokument vid besättandet av tjänster inom den     varvid kunskap bekräftas på ett språkintyg
24088: offentliga förvaltningen i Finland. 1 det prak-   utan att faktisk täckning för betyget föreligger.
24089: tiska livet har emellertid erfarenheterna -          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
24090: exempelvis i tvåspråkiga kommuner - visat att     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
24091: de faktiska kunskaperna hos vissa sökande inte    skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
24092: alls överensstämmer med den språkkompetens        ställa följande spörsmål:
24093: som framgår av det presenterade språkintyget.
24094: Ingenstans vågar man numeraiita på kunska-                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen
24095: pen i det andra inhemska språket, detta gäller           vidta för att prövningen av kunskaper-
24096: särskilt svenskan, enbart på basen av före-              na i det andra inhemska språket skärps
24097: liggande handlingar. Språkkunskapen måste                och givna språkintyg skall återspegla
24098: alltid separat prövas enligt intervjumetoden.            betygsinnehavarens faktiska kunska-
24099:    Härvid avslöjas skrämmande ofta att kun-              per?
24100:  skaperna inte överensstämmer med intygens
24101:     Helsingfors den II mars I988
24102: 
24103:           Per-Henrik Nyman           Ole Wasz-Höckert        Gunnar Jansson
24104:           Elisabeth Rehn             Håkan Malm              Håkan Nordman
24105:           Jörn Donner                Boris Renlund           Ingvar S. Melin
24106:                      Henrik Westerlund                Henrik Lax
24107: 
24108: 
24109: 
24110: 
24111: 280387T
24112: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 136
24113: 
24114: Kirjallinen kysymys n:o 136                                                                Suomennos
24115: 
24116: 
24117: 
24118: 
24119:                                    Nyman ym.: Toisen kotimaisen kielen taitoa osoittavista todis-
24120:                                      tuksista
24121: 
24122: 
24123:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24124: 
24125:    Kielitodistus toisen kotimaisen kielen osaa-          Tällöin paljastuu pelottavan usein, ettei taito
24126: misesta on erittäin merkittävä asiakirja Suo-         vastaa todistuksen sisältöä. Ilmeisesti kokeiden
24127: messa julkisen hallinnon virkoja täytettäessä.        järjestäjien piirissä on välinpitämättömyyttä,
24128: Käytännön elämässä ovat kuitenkin kokemuk-            jolloin taito vahvistetaan kielitodistukseen,
24129: set - esimerkiksi kaksikielisissä kunnissa -          vaikka todellista katetta todistukselle ei ole.
24130: osoittaneet, että joidenkin hakijoiden todelliset        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24131: taidot eivät lainkaan ole yhteneväiset sen kie-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
24132: lellisen kelpoisuuden kanssa, joka käy ilmi           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24133: esitetystä kielitodistuksesta. Missään ei nyky-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24134: ään uskalleta luottaa toisen kotimaisen kielen        sen:
24135: taitoon, erityisesti ruotsin ollessa kyseessä, pel-
24136: kästään käytettävissä olevien asiakirjojen pe-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24137: rusteella. Kielitaito on aina erikseen tutkittava            ryhtyä, jotta toisen kotimaisen kielen
24138: haastattelumenetelmän avulla.                                taidon tutkimista tiukennetaan ja jotta
24139:                                                              annetut kielitodistukset heijastaisivat
24140:                                                              todistuksen saajan todellista taitoa?
24141: 
24142:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1988
24143: 
24144:          Per-Henrik Nyman           Elisabeth Rehn                    Jörn Donner
24145:          Ole Wasz-Höckert           Håkan Malm                        Boris Renlund
24146:          Gunnar Jansson             Håkan Nordman                     Ingvar S. Melin
24147:                     Henrik Westerlund                          Henrik Lax
24148:                                     1988 vp. -      KK n:o 136                                      3
24149: 
24150: 
24151: 
24152: 
24153:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24154: 
24155:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kielitutkintojen järjestämiseksi on kaksi tut-
24156: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kintolautakuntaa, toinen suomen ja toinen
24157: olette 11 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         ruotsin kieltä varten. Kumpaankin lautakun-
24158: kirjeenne n:o 433 ohella toimittanut valtioneu-     taan kuuluu kolme vakinaista jäsentä ja eri
24159: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        osissa maata tarpeellinen määrä apujäseniä.
24160: kansanedustaja Per-Henrik Nymanin ym. kir-             Edellä kohdassa 1 tarkoitettu tutkinto, suo-
24161: jallisesta kysymyksestä n:o 136:                    men tai ruotsin kielen ns. suuri kielikoe, on
24162:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      suoritettava tutkintolautakunnalle ja muissa
24163:        ryhtyä, jotta toisen kotimaisen kielen       kohdissa tarkoitetut tutkinnot, ns. pienet kieli-
24164:        taidon tutkimista tiukennetaan ja jotta      kokeet, on suoritettava lautakunnan vakinai-
24165:        annetut kielitodistukset heijastaisivat      selle jäsenelle tai apujäsenelle. Hyväksytystä
24166:        todistuksen saajan todellista taitoa?        tutkinnosta annetaan todistus.
24167:                                                        Opetusministeriö vahvistaa tutkintolauta-
24168:                                                     kuntien vakinaisten jäsenten esityksestä tutkin-
24169:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tolautakuntien johtosäännön. Siinä määrätään
24170: vasti seuraavaa:                                    lautakuntien toiminnasta, tutkintojen toimeen-
24171:    Valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitai-    panosta sekä eri tutkintojen arvosteluperusteis-
24172: dosta annetun lain (149/22) mukaan tulee sel-       ta ja tutkinnoista annettavista todistuksista.
24173: laiseen valtion virkaan nimitettävän, johon            Opetusministeriö, jonka hallinnonalalla kie-
24174: kelpoisuusehtona on yliopistossa tai korkea-        litutkintolautakunnat toimivat, on kysymyksen
24175: koulussa suoritettu loppututkinto (perustutkin-     johdosta kuluvan huhtikuun 8 päivänä oikeus-
24176: to), täydellisesti hallita virka-alueen asukkai-    ministeriölle antamassaan lausunnossa ilmoit-
24177: den enemmistön kieltä. Lisäksi kelpoisuusehto-      tanut, että sen käsityksen mukaan ei ongelmia
24178: na yksikielisellä virka-alueella on toisen kielen   ole esiintynyt suuressa kielikokeessa, ja toden-
24179: ymmärtäminen, ja jos kysymyksessä on tuo-           nut, että kysymyksenkin mukaan ongelmia oli-
24180: marinvirka, toisen kielen välttävä suullinen        si lähinnä pienessä kielikokeessa. Opetusminis-
24181: taito. Kaksikielisellä virka-alueella virkaan ni-   teriö on ilmoittanut tarkoituksenaan olevan
24182: mitettävällä tulee olla toisen kielen tyydyttävä    uusia tutkintolautakunnan johtosääntö sellai-
24183: suullinen ja kirjallinen taito.                     seksi, että se mahdollisuuksien mukaan turvaa
24184:    Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittami-       yhdenmukaisen käytännön tutkintomenettelys-
24185: sesta annetun asetuksen (442/87) mukaan val-        sä sekä parantaa kielitaidon osoittamismenette-
24186: tion virkaan vaadittava suomen tai ruotsin          lyn asianmukaisuutta. Tarkoituksena on erityi-
24187: kielen taito osoitetaan erityisessä kielitutkin-    sesti kiinnittää huomiota arvosteluperusteisiin
24188: nossa taikka katsotaan saavutetuksi opintojen       ja niiden yksilöimiseen. Tarkoituksena on
24189: yhteydessä siten kuin sanotussa asetuksessa on      myös tehostaa tiedonkulkua kielitutkintolauta-
24190: säädetty. Asetuksen mukaisia kielitutkintoja        kuntien apujäseniksi määrätyille niin, että heil-
24191: ovat:                                               lä olisi riittävästi tietoa voimassa olevista mää-
24192:                                                     räyksistä ja arvosteluperusteista mahdollisim-
24193:    1) tutkinto, joka koskee suomen tai ruotsin      man yhdenmukaisen käytännön luomiseksi
24194: kielen täydellistä hallitsemista,                   suoritusten arvostelussa. Näin voitaisiin osal-
24195:   2) tutkinto, joka koskee suomen tai ruotsin       taan varmistaa, että kielitutkinnon suoritta-
24196: kielen suullista ja kirjallista taitoa,             neella henkilöllä myös tosiasiallisesti on tutkin-
24197:    3) tutkinto, joka koskee suomen tai ruotsin      nosta saamansa arvosanan edellyttämät taidot.
24198: kielen suullista taitoa, ja                            Johtosäännön uusimiseen tähtäävä valmiste-
24199:   4) tutkinto, joka koskee kykyä ymmärtää           lutyö on kielitutkintolautakunnissa jo vireillä
24200: suomen tai ruotsin kieltä.                          muun muassa niin, että pienestä kielikokeesta
24201: 4                                 1988 vp. -     KK n:o 136
24202: 
24203: annettavien arvosanojen välinen porrastus vas-     Kielitaidon osoittamisessa ei ole tullut tie-
24204: taisi nykyistä paremmin asianomaisen kielitai-   toon laajamittaisempia ongelmia, joten edellä
24205: toa.                                             kerrotut toimenpiteet asiassa ovat riittäviä.
24206: 
24207:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1988
24208: 
24209:                                                             Oikeusministeri Matti Louekoski
24210:                                     1988 vp. -     KK n:o 136                                     5
24211: 
24212: 
24213: 
24214: 
24215:                              Tili Riksdagens Herr Taiman
24216: 
24217:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           För anställande av språkexamina skall det
24218: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise        finnas två examensnämnder, en för finska och
24219: nr 433 av den 11 mars 1988 tili vederbörande       en för svenska språket. Vardera nämnden be-
24220: mediem av statsrådet översänt avskrift av föi-     står av tre ordinarie mediemmar samt ett
24221: jande, av riksdagsman Per-Henrik Nyman             behöviigt antai adjungerade mediemmar i oiika
24222: m.fl. undertecknade spörsmåi nr 136:               deiar av Iandet.
24223:            Viika åtgärder ämnar Regeringen             Den examen som avses i punkt 1, det s.k.
24224:          vidta för att prövningen av kunskaper-    stora språkprovet i finska eller svenska, skall
24225:          na i det andra inhemska språket skärps    aviäggas inför examensnämnden och de exami-
24226:          och givna språkintyg skall återspegia     na som avses i de övriga punkterna, det s.k.
24227:          betygsinnehavarens faktiska kunska-       Iilla språkprovet, skall aviäggas inför en ordi-
24228:          per?                                      narie eller adjungerad mediem av nämnden.
24229:                                                    Över godkända examina utfärdas intyg.
24230:    Såsom svar på spörsmåiet anför jag vörd-            Undervisningsministeriet fastställer på fram-
24231: samt föijande:                                     ställan av de ordinarie mediemmarna i exa-
24232:    Eniigt stadgandena i Iagen angående den         mensnämnderna en instruktion för nämnder-
24233: språkkunskap, som skall av statstjänsteman         na. I instruktionen ges föreskrifter om nämn-
24234: fordras (149/22) skall av den som utses tili       dernas verksamhet, anställandet av examina,
24235: sådan statstjänst, som förutsätter vid universi-   bedömningsgrunderna för de oiika examina
24236: tet eller annan högskoia aviagd siutexamen         och om de intyg som skall ges över examina.
24237: (grundexamen), krävas att han fullständigt be-         Undervisningsministeriet, inom vars förvait-
24238: härskar majoritetens språk. Dessutom krävs av      ningsområde språkexamensnämnderna verkar,
24239: den som utnämns, om ämbetsdistriktet är en-        meddeiade i ett utiåtande som det med anied-
24240: språkigt, att han förstår Iandets andra språk,     ning av spörsmåiet avgav tili justitieministeriet
24241: samt om tjänsten är domarbefattning, även          den 8 april i år att enligt dess uppfattning inga
24242: hjäiplig förmåga att i tai använda det andra       probiem har förekommit i fråga om det stora
24243: språket. Inom tvåspråkiga ämbetsdistrikt krävs     språkprovet, och konstaterade, på samma sätt
24244:  för erhållande av ovan avsedda tjänster full-     som i spörsmåiet, att probiemen närmast gäller
24245: ständigt behärskande av majoritetens språk         det Iilla språkprovet. Undervisningsministeriet
24246: samt nöjaktig förmåga att i tai och skrift         har meddeiat att det har för avsikt att förnya
24247: använda det andra språket.                         instruktionen för examensnämnderna så att
24248:     Enligt förordningen om ådagaiäggande av        den i så stor utsträckning som möjligt garante-
24249:  kunskap i finska och svenska språken (442/87)     rar en enhetiig praxis i examensförfarandet och
24250: skall de kunskaper i finska och svenska som        en större ändamåiseniighet i sättet att ådaga-
24251:  fordras för statlig tjänst ådagaiäggas genom      Iägga språkkunskaper. Syftet är att särskilt
24252:  särskilda språkexamina eller anses förvärvade i   fästa uppmärksamhet vid bedömningsgrunder-
24253:  samband med studier i eniighet med vad som        na och en individualisering av dem. Också
24254:  stadgas i förordningen. Språkexamina enligt       informationen tili dem som förordnats tili
24255:  förordningen är följande:                         adjungerade mediemmar i språkexamensnämn-
24256:     1) examen som gäller fullständigt behärskan-   derna skall effektiveras så att deras kännedom
24257:  de av finska eller svenska,                       om gällande bestämmeiser och bedömnings-
24258:     2) examen som gäller förmåga att använda       grunder är tillräckiig för att en så enhetiig
24259:  finska eller svenska i tai och skrift,            praxis som möjligt skall kunna uppnås vid
24260:     3) examen som gäller förmåga att använda       bedömningen av prestationerna. Detta garante-
24261:  finska eller svenska i tai och                    rar att de som har aviagt språkexamen också
24262:     4) examen som gäller förmåga att förstå        faktiskt har färdigheter som motsvarar det
24263:  finska eller svenska.                             vitsord de har fått i sin examen.
24264: 6                                   1988 vp. -     KK n:o 136
24265: 
24266:    Språkexamensnämnderna har redan inlett            Några mera omfattande problem i fråga om
24267: arbetet på att förnya instruktionen bl.a. genom    ådagaläggandet av språkkunskaper har inte
24268: en differentiering av de vitsord som ges för det   framkommit och ovan nämnda åtgärder i frå-
24269: Iilla språkprovet så att de bättre än tidigare     gan är därför tillräckliga.
24270: motsvarar examinandernas språkkunskaper.
24271: 
24272:     Helsingfors den 12 april 1988
24273: 
24274:                                                                 Justitieminister Matti Louekoski
24275:                                               1988 vp.
24276: 
24277: Kirjallinen kysymys n:o 137
24278: 
24279: 
24280: 
24281: 
24282:                                   Perho ym.: Valtionavun saamisesta apulaismaataloussihteerien
24283:                                      palkkaamiseen
24284: 
24285: 
24286:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24287: 
24288:   Maamme maatalouspolitiikkaa ohjataan ny-              Joissain kunnissa on jo palkattu ja joissain
24289: kyään monien lakien, asetusten ja hallinnollis-      suunnitellaan apulaismaataloussihteerin palk-
24290: ten määräysten puitteissa. Kunnissa säädöksiä        kaamista kunnan omin varoin. Kasvaneen työ-
24291: toteuttavat maataloussihteerit.     Muutamaa         määrän vuoksi tämä on välttämätöntä, muttei
24292: kymmentä lähinnä kaupunkikuntaa koskevaa             kuntien kannalta oikein, koska on kysymys
24293: poikkeusta lukuun ottamatta miltei kaikki            valtiovallan toimenpiteistä johtuvista tehtävis-
24294: kunnat ovatkin jo palkanneet tai palkkaamassa        tä. Siksi maataloussihteerien palkkauksen val-
24295: valtionapua nauttivan maataloussihteerin.            tionavusta annettuja säädöksiä olisi muutetta-
24296:                                                      va niin, että kunta olisi määrätyin edellytyksin
24297:    Maamme kunnat ovat hyvin erikokoisia ja           oikeutettu valtionapuun myös palkatessaan
24298: maatalouden kannalta erilaatuisia. Toiset ovat       apulaismaataloussihteerin.
24299: peltopinta-alaltaan huomattavan suuria ja toi-
24300: set erityisen vahvoja karjavaltaisia kuntia, jois-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24301: sa on paljon maatiloja kunnan peltopinta-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
24302: alaan nähden. Rajoitusmääräysten vuosi vuo-          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24303: delta lisääntyessä ei näissä suurissa maatalous-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24304: valtaisissa kunnissa yhden maataloussihteerin        sen:
24305: voimin enää pystytä hoitamaan tyydyttävästi ja
24306: ajoissa jokaista tehtävää. Ylisuuri työmäärä                  Onko Hallituksessa harkittu apulais-
24307: käy myös kyseisten virkamiesten terveydelle                 maataloussihteerien palkkauksen saat-
24308: vaaralliseksi, mistä on jo esimerkkejä olemas-              tamista määrätyin edellytyksin valtion-
24309: sa.                                                         avun piiriin?
24310: 
24311:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1988
24312: 
24313:                      Heikki Perho                            Heikki A. Ollila
24314: 
24315: 
24316: 
24317: 
24318:  280379K
24319: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 137
24320: 
24321: 
24322: 
24323: 
24324:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24325: 
24326:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tionavun maataloussihteerin palkkausmenoi-
24327: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hin.
24328: olette 11 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn             Vuoden 1987 lopussa valtionavun piiriin
24329: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kuuluvia kuntia oli yhteensä 395. Valtionavun
24330: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ulkopuolella maataloussihteerin palkanneita
24331: edustaja Heikki Perhon ym. näin kuuluvasta           kuntia oli 19 ja kokonaan ilman maatalous-
24332: kirjallisesta kysymyksestä n:o 137:                  sihteeriä 31 kuntaa.
24333:                                                         Maatalousvaltaisissa kunnissa, joissa maati-
24334:          Onko Hallituksessa harkittu apulais-        lojen lukumäärä on suuri, maatalouslautakun-
24335:        maataloussihteerien palkkauksen saat-         tien tehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet
24336:        tamista määrätyin edellytyksin valtion-       huomattavasti. Tämä on johtunut maatalous-
24337:        avun piiriin?                                 hallinnon alaan kuuluvan lainsäädännön li-
24338:                                                      sääntymisestä sekä päätösvallan delegoimisesta
24339:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           maatilahallitukselta maatalouspiireihin ja maa-
24340: taen seuraavaa:                                      talouslautakuntiin. Ottaen huomioon maata-
24341:    Valtionosuus maatalouslautakuntien menoi-         loussihteerien tärkeän merkityksen maatalous-
24342: hin suoritetaan maatalouslautakunnista anne-         hallinnon tehtävien toteuttamisessa hallitus tu-
24343: tun lain (87 171) nojalla. Valtionavun piiriin       lee vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksen
24344: kuuluvan henkilöstön kasvun rajoittamiseksi          valmistelun yhteydessä selvittämään mahdolli-
24345: lisättiin sanottuun lakiin väliaikaisesti säännös,   suudet valtionapusäännösten muuttamiseksi si-
24346: jonka mukaan valtionosuutta 31.12.1976 jäl-          ten, että maatalousvaltaisimmissa kunnissa toi-
24347: keen otettujen uusien maataloussihteereiden          sen maataloussihteerin palkkausmenot voitai-
24348: osalta voidaan suorittaa vain valtion tulo- ja       siin hyväksyä valtionosuuden piiriin.
24349: menoarvion rajoissa. Rajoituslakia on sovellet-         Parhaillaan on lisäksi valmisteilla kuntien
24350: tu vuodesta 1977 alkaen, ja se oli voimassa          valtionosuuksien ja -avustusten yhdistäminen
24351: vuoden 1987 loppuun. Hallitus antoi eduskun-         ja muuttaminen osittain asukaslukuun perus-
24352: nalle esityksen lain voimassaoloajan jatkami-        tuvaksi. Tämä muutos nykyiseen järjestelmään
24353: sesta edelleen vuosina 1988 ja 1989, mutta           verrattuna edellyttää myös maatalouslautakun-
24354: eduskunta jätti 2.12.1987 lakiehdotuksen le-         nista annetun lain muuttamista. Tässä yhtey-
24355: päämään seuraavien varsinaisten valtiopäivien        dessä hallitus tulee selvittämään mahdollisuu-
24356: jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin.      det kehittää paikallista maataloushallintoa si-
24357: Näin ollen ainakin vuonna 1988 voivat kaikki         ten, että kunnat voisivat ottaa joko itse tai
24358: kunnat, joissa on maataloussihteeri tai jotka        yhteisesti pää- tai sivuvirkaisia maatalous-
24359: sellaisen kuluvana vuonna ottavat, saada vai-        sihteerejä.
24360: 
24361:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1988
24362: 
24363:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
24364:                                      1988 vp. -     KK n:o 137                                     3
24365: 
24366: 
24367: 
24368: 
24369:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24370: 
24371:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1 slutet av år 1987 erhöll sammanlagt 395
24372: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         kommuner statsbidrag. Antalet kommuner
24373: av den 11 mars 1988 tili vederbörande medlem        som anställt lantbrukssekreterare utan statsbi-
24374: av statsrådet översänt avskrift av följande av      drag uppgick tili 19, och 31 kommuner hade
24375: riksdagsman Heikki Perho m.fl. underteckna-         inte alls någon lantbrukssekreterare.
24376: de spörsmål nr 137:
24377:                                                        1 lantbruksdominerade kommuner, där anta-
24378:           Har Regeringen övervägt frågan om         let gårdsbruk är stort, har uppgifterna för
24379:        att låta avlöningen för biträdande lant-     lantbruksnämnderna ökat avsevärt under de
24380:        brukssekreterare omfattas av statsbi-        senaste åren. Detta har berott på att antalet
24381:        drag under vissa förutsättningar?            författningar som hör tili lantbruksförvalt-
24382:                                                     ningen har ökat samt på att beslutanderätten
24383:    Såsom svar på följande spörsmål får jag          har delegerats från jordbruksstyrelsen tili lant-
24384: vördsamt anföra följande:                           bruksdistrikten och lantbruksnämnderna. Med
24385:    Med stöd av lagen om lantbruksnämnder            beaktande av lantbrukssekreterarnas stora be-
24386: (87 /71) erläggs statsandel för lantbruksnämn-      tydelse vid fullgörandet av uppgifter inom
24387: dernas utgifter. 1 syfte att begränsa ökningen      lantbruksförvaltningen kommer regeringen att
24388: av sådan personai som omfattas av statsbidrag       i samband med beredningen av statsverkspro-
24389: fogades tili nämnda lag temporärt ett stadgan-      positionen för år 1989 utreda möjligheterna att
24390: de, enligt vilket statsandel skall erläggas för     ändra stadgandena om statsbidrag så, att löne-
24391: nya Iantbrukssekreterare som anställts efter        utgifterna för en andra lantbrukssekreterare i
24392: 31.12.1976 endast inom ramen för statsverks-        lantbruksdominerade kommuner skall kunna
24393: propositionen. Begränsningslagen har tiliäm-        godkännas för statsandel.
24394: pats fr.o.m. år 1977 och är i kraft till utgången
24395: av år 1987. Regeringen avlät till riksdagen en         För närvarande bereds en sammanslagning
24396: proposition med förslag till förlängning av         och ändring av kommunernas statsandelar och
24397: lagens giltighetstid tili åren 1988 och 1989, men   -bidrag så att de delvis baserar sig på invånar-
24398: riksdagen lämnade 2.12.1987 lagförslaget vi-        antalet. Denna ändring förutsätter jämfört
24399: lande tili den lagtima riksdag som följer efter     med det nuvarande systemet även en ändring
24400: nästföljande lagtima riksdag. Sålunda kan alla      av lagen om lantbruksnämnder. 1 detta sam-
24401: kommuner som har en lantbrukssekreterare            manhang kommer regeringen att klarlägga
24402: eller kommuner som under innevarande år             möjligheterna att utveckla den lokala lant-
24403: kommer att anställa en sådan, få statsbidrag        bruksförvaltningen så, att kommunerna an-
24404: för avlöning av lantbrukssekreterare åtminsto-      tingen själva eller gemensamt kan anställa
24405: ne under år 1988.                                   lantbrukssekreterare i huvud- eller bisyssla.
24406: 
24407:     Helsingfors den 14 april 1988
24408: 
24409:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
24410:                                              1988 vp.
24411: 
24412: 
24413: Kirjallinen kysymys n:o 138
24414: 
24415: 
24416: 
24417: 
24418:                                  Koistinen ym.: Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajien
24419:                                    työehdoista
24420: 
24421: 
24422:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24423: 
24424:    Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopetta-      tetä, mikä myös rajoittaa eläkekertymää. Näin
24425: jien työ alkoi aikanaan paljolti kulttuurin ja      myös opistot voivat tietoisesti rajoittaa opetta-
24426: kansansivistyksen hyväksi tehtynä talkootyö-        jan tuntimääriä, eläkemaksuista vapautuak-
24427: nä, ja sellaiseksi se mielletään edelleenkin;       seen.
24428: työksi, jonka esim. sosiaalilainsäädäntö on            Määrävuotiskorotus: Määrävuotiskorotusta,
24429: monessa mielessä unohtanut kokonaan.                ikälisää vesittävät epäoikeudenmukaiset ehdot.
24430:    On monia, jotka tekevät ko. opetustyötä          16 tuntia viikossa on liian kova vaatimus.
24431: vain tunnin pari viikossa oman vakinaisen           Esim. työttömyyskorvauksessa vähimmäismää-
24432: virkansa lisäksi eivätkä siksi uhraa paljoakaan     rä on 8 tuntia viikossa. Eri opistojen tunnit
24433: ajatuksia sen työ- ym. ehtoihin, kunnes ovat        eivät ole yhdistettävissä, mikä voi aiheuttaa
24434: eläkeiässä. On myös monia, joille ko. työ on        myös samasta työstä erilaisia palkkaperusteita.
24435: ainoa tulonlähde, ja kuitenkin heiltä kaikilta
24436:                                                        Matkakorvausten omavastuu: Säännös hait-
24437: puuttuu monia etuja, jotka muille työntekijöil-
24438:                                                     taa pahiten syrjäseuduille pätevien opettajien
24439: le katsotaan itsestään selvyyksiksi;
24440:                                                     saamista. Lisäksi useammassa toimipisteessä
24441:    Kansalais- ja työväenopistojen työ on erit-      opettava on huonommassa asemassa kuin toi-
24442: täin tärkeää kulttuuripalvelujen tuottamista,       set tai vakituiset opettajat, matka-aikaa ei
24443: mikä ilman tuntiopettajia ei onnistuisi alkuun-     korvata. Epätasa-arvoa lisää joittenkin kuntien
24444: kaan. Se on myös demokraattisesti lähes kaik-       omavarainen matkakorvaus. Matkakorvausten
24445: kien saatavilla. Kansalais- ja työväenopistojen     omavastuun ja verollisuuden vuoksi monissa
24446: tuntiopettajien työehdoissa ja säädöksissä on       tehtävissä-on luovuttu oman kulkuneuvon käy-
24447: puutteita ja muihin, vastaaviin työntekijöihin
24448:                                                     töstä, mutta tuntiopettajien osalta sekään ei
24449: verrattuna, epätasa-arvoa aiheuttavia menetel-      käy. Esim. maatalouslomittajilla omavastuuta
24450: miä.                                                ei ole, joten tasa-arvoisen käytännön saavutta-
24451:    Eläke-etuudet: Vakuutusyhtiön tv-mainok-         miseksi omavastuuosuus tulisi poistaa.
24452: sessa väitetään kaikille kertyvän palkkatuloista
24453: eläkettä, mutta näin ei ole tuntiopettajan koh-        Lomaltapa/uuraha: Tuntimäärävaatimus, vä-
24454: dalla, vaan eläkkeen kertymistä rajoittavat lu-     hintään 16 tuntia viikossa, asettaa tuntiopetta-
24455: kuisat säännökset:                                  jat eriarvoiseen asemaan sekä keskenään että
24456:    a) Työsuhteen kesto. Työsuhteen tulee kes-       muihin palkansaajiin nähden.
24457: tää tietty aika ennen kuin eläketuloa lasketaan.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24458: Kun tuntiopettajan työsuhde katkeaa joka ke-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
24459: vät, jää työtulosta paljon eläkekertymän ulko-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24460: puolelle. Työsuhteen katkeaminen jättää myös        sen jäse)len vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24461: väärään aikaan vuodesta syntyneet eläke-etu-        sen:
24462: jen ulkopuolelle. Samoin lyhyiden viikonlop-
24463: pukurssien pitäjät jäävät ilman eläkekertymää.               Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
24464:    b) Työtulon määrä. Määrätyn summan alit-                käsitellyistä kansalais- ja työväenopis-
24465: tavaa tuloa ei myöskään lasketa eläkekerty-                tojen tuntiopettajien työehdoissa olevis-
24466: mään.                                                      ta epäkohdista, ja
24467:    c) Opistokohtaisuus. Samanlaista valtion-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24468: apua nauttivien eri opistojen työtuloja ei yhdis-          ryhtyä epäkohtien korjaamiseksi?
24469: 2803730
24470: 2                               1988 vp. -    KK n:o 138
24471: 
24472: 
24473:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1988
24474: 
24475:        Annikki Koistinen           Pekka Puska                Jorma Fred
24476:        Tellervo Renko              Jukka Vihriälä             Aapo Saari
24477:        Kauko Heikkinen             Juho Sillanpää             Kimmo Sarapää
24478:        Toimi Kankaanniemi          Tina Mäkelä                Heikki Rinne
24479:        Tuula Paavilainen           Jorma Rantanen             Pekka Leppänen
24480:        Marjatta Stenius-Kaukonen Jouko Skinnari               Håkan Nordman
24481:        Lea Kärhä                   Riitta Kauppinen           Taisto Tähkämaa
24482:                   Erkki Pulliainen                    Kalle Röntynen
24483:                                      1988 vp. -     KK n:o 138                                      3
24484: 
24485: 
24486: 
24487: 
24488:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24489: 
24490:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       minnan luonteen kansalais- ja työväenopisto-
24491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jen matkakustannusten osalta on edellä maini-
24492: olette 11 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         tun liitteen 7 §:ssä matkakustannukset sovittu
24493: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle jä-     korvattaviksi kansalais- ja työväenopistojen
24494: senelle jäljennöksen kansanedustaja Annikki         tuntiopettajille kuitenkin siten, että kustannus-
24495: Koistisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     ten korvauksessa on omavastuuosuus.
24496: symyksestä n:o 138:                                    Kysymyksessä esitetään edelleen, että lomal-
24497:                                                     tapaluuraha, oikeastaan lomaraha, edellyttää
24498:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa     opetustyötä vähintään 16 tuntia viikossa, mikä
24499:        käsitellyistä kansalais- ja työväenopis-     asettaa tuntiopettajat eriarvoiseen asemaan
24500:        tojen tuntiopettajien työehdoissa olevis-    sekä keskenään että muihin palkansaajiin näh-
24501:        ta epäkohdista, ja                           den. Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopet-
24502:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tajia koskevan 9 liitteen 5 §:ssä ei ole mainittua
24503:        ryhtyä epäkohtien korjaamiseksi?             16 viikkotunnin rajaa, vaan lomarahan maksa-
24504:                                                     misen edellytyksenä on, että tuntiopettajille
24505:   Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:        tulee vuosilomalain mukaisesti oikeus vuosilo-
24506:    Kansalaisopiston työkausi on noin 25-26          maan. Lomarahan osalta kysymys pohjautuu
24507: viikkoa vuodessa, ja tuntiopettajat otetaan pal-    näin ollen Virheellisiin tietoihin.
24508: velussuhteeseen siksi ajaksi, jolloin heidän työ-      Määrävuosikorotus,         matkakustannusten
24509: panostaan tarvitaan. Kunnan palveluksessa           korvaukset ja lomaraha ovat työehtosopimuk-
24510: olevien viranhaltijoiden palvelussuhteen eh-        silla sovittavia palvelussuhteen ehtoja. Työeh-
24511: doista sovitaan työmarkkinaosapuolten kesken        tosopimusten sisältö muotoutuu käytännössä
24512: virkaehtosopimuksin ja työntekijöiden osalta        opetusalan työehtosopimusneuvotteluissa.
24513: työehtosopimuksin. Sopijaosapuolina ovat asi-          Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin
24514: anomaiset viranhaltija- ja työntekijäjärjestöt,     eläkelain (202/64) 2 §:n mukaan eläketurvaan
24515: ja kunnallista työnantajaa edustaa kunnallinen      kuuluu peruseläketurva ja lisäeläketurva. Pe-
24516: työmarkkinalaitos. Sopijapuoliila on sopimus-       ruseläketurvan tulee määrältään vastata vähin-
24517: vapaus.                                             tään työntekijäin eläkelaissa (395/61) säädetty-
24518:    Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopetta-      jen perusteiden mukaista eläketurvaa.
24519: jien määrävuosikorotuksesta on sovittu kun-            Henkilö tulee eläketurvan piiriin, mikäli hä-
24520: nallisia kuukausipaikkaisia (toimihenkilöitä)       nen ansionsa täyttävät kunnallisen eläkelaitok-
24521: koskevassa työehtosopimuksessa. Mainitun            sen eläkesäännön 1 §:n 2 momentin ansiota
24522: työehtosopimuksen 9 liitteen 4 §:ssä on sovittu     koskevat vähimmäisvaatimukset. Mikäli henki-
24523: määrävuosikorotus vähintään 16 viikkotuntia         lö on kahdessa tai useammassa saman jäsenyh-
24524: opettavalle tuntiopettajalle. Tämä 16 tuntia        teisön virka- tai työsuhteessa ja niiden ansiot
24525: viikossa on yleinen päätoimisuuden raja kun-        yhteensä täyttävät edellä mainitun rajamäärän,
24526: nallisella opetusalalla, ja tämän tuntimäärän       palvelussuhteet ovat eläketurvan piirissä sinä
24527: ylittävällä tuntiopettajalla on yleensä oikeus      aikana, jolloin ne yhdessä täyttävät rajamää-
24528: määrävuosikorotukseen muissakin oppilaitok-         rän. Mikäli henkilö työskentelee eri jäsenyhtei-
24529: sissa. Sanottu tuntiraja yhdenmukaistaa kansa-      söissä, ansioita ei lasketa yhteen. Tämän vuok-
24530: lais- ja työväenopistojen tuntiopettajien palve-    si myöskään tuntiopettajien ansioita eri jäsen-
24531: lussuhteen ehdot muiden oppilaitosmuotojen          yhteisöjen omistamissa opistoissa ei voida las-
24532: kanssa.                                             kea yhteen.
24533:    Yleensä viranhaltijoiden ja työntekijöiden          Kun lainsäädännössä ja eläkesäännössä on
24534: työmatkakustannukset eli matkat kotoa työ-          tämä muun muassa maksuosuuksista johtuva
24535: paikalle ja takaisin eivät ole työnantajan kor-     jäsenyhteisöraja, ei sitä koskevaa muutosta ole
24536: vattavia menoja. Poikkeuksellisesti ja ottaen       tarkoituksenmukaista tehdä yhden ammatti-
24537: huomioon kansalais- ja työväenopistojen toi-        ryhmän osalta.
24538: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 138
24539: 
24540:   Eläkesäännön 14 §:n 1 momentin mukaan            yleensä huhtikuun lopulla. Tällöin henkilö
24541: viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus lisä-   saattaa vanhuuseläketapauksessa jäädä lisäelä-
24542: eläketurvaan vanhuuden varalta, jos hän on         keturvan ulkopuolelle kolmesta eri syystä: hän
24543: ollut peruseläkkeeseen oikeuttavassa palvelus-     täyttää eläkeikänsä em. kausien ulkopuolella,
24544: suhteessa sellaiseen jäsenyhteisöön, joka on       hän täyttää eläkeikänsä syyskauden aikana,
24545: saattanut viranhaltijaosa ja työntekijänsä lisä-   mutta palvelussuhde ei ole ennen sitä jatkunut
24546: eläketurvasta osalliseksi ennen kuin hän on        yhdenjaksoisesti neljää kuukautta, tai hänellä
24547: täyttänyt 16 §:n mukaan lisäeläkkeen saami-        ei ole viitenä viimeisenä palvelusvuotena kol-
24548: seen vaadittavan iän, ja jos hän sanotun iän       mea eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta.
24549: saavuttaessaan on ollut vähintään neljä kuu-
24550: kautta yhtäjaksoisesti jatkuneessa peruseläk-         Ongelmasta ollaan tietoisia, mutta kysymyk-
24551: keeseen oikeuttavassa palvelussuhteessa ja hän     sessä on enemmänkin toiminnan järjestelyyn
24552: sen päättymistä välittömästi edeltäneiden vii-     kuin eläkelainsäädäntöön liittyvä epäkohta.
24553: den vuoden aikana on ollut yhdessä tai useam-      Toiminnan järjestämistä koskevissa säännök-
24554: massa kunnallisessa palvelussuhteessa yhteensä     sissä on otettu huomioon toiminnan kohdistu-
24555: vähintään kolme vuotta.                            minen aikuisväestöön ja palvelujen tarjontaan
24556:   Tuntiopettajan työsuhde alkaa opetustyön         siten, että ne olisivat saatavilla vapaa-aikana
24557: käynnistyessä syyskuun alkupuolella ja päättyy     tapahtuvassa opiskelussa.
24558: 
24559:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1988
24560: 
24561:                                                            Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
24562:                                     1988 vp. -      KK n:o 138                                      5
24563: 
24564: 
24565: 
24566: 
24567:                              Tili Riksdagens Herr Talman
24568: 
24569:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        resor mellan hem och arbetsplats, sådana kost-
24570: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nader som arbetsgivaren skall ersätta. Med
24571: av den 11 mars 1988 tili vederbörande medlem        avvikelse härifrån och med beaktande av orten
24572: av statsrådet översänt avskrift av följande av      av medborgar- och arbetarinstitutens verksam-
24573: riksdagsledamot Annikki Koistinen m.fl. un-         het har i nämnda bilagas 7 § beträffande med-
24574: dertecknade spörsmål nr 138:                        borgar- och arbetarinstitutens resekostnader
24575:                                                     kommits överens att reseersättningar betalas
24576:          Är Regeringen medveten om de miss-         tili timlärare vid medborgar- och arbetarinsti-
24577:        förhållanden i arbetsvilikoren för timlä-    tuten, dock så, att i ersättningen ingår en
24578:        rare vid medborgar- och arbetarinstitut      självriskandel.
24579:        som behandlas i motiveringen och                 1 spörsmålet konstateras vidare att semes-
24580:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       terpremie,      egentligen     semesterpenning,
24581:        ta för avhjälpande av dessa missförhål-      förutsätter undervisning minst 16 timmar i
24582:        landen?                                      veckan, vilket försätter timlärarna i en ojämlik
24583:                                                     ställning både inbördes och i förhållande tili
24584:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        andra löntagare. 1 5 § i bilaga 9, som gäller
24585: samt anföra följande:                               timlärarna vid medborgar- och arbetarinsti-
24586:    Arbetsperioden vid medborgarinstituten är        tuten, nämns inte gränsen 16 veckotimmar
24587: omkring 25-26 veckor per år och timlärarna          utan en förutsättning för att semesterpen-
24588: anställs för den tid under viiken deras arbetsin-   ningen skall betalas är att timläraren enligt
24589: sats behövs. Arbetsmarknadsparterna ingår           semesterlagen har rätt tili semester. Tili den del
24590: sinsemellan tjänstekollektivavtal om villkoren i    det gäller semesterpenningen baserar sig såle-
24591: anställningsförhållandet för kommunala tjäns-       des spörsmålet på felaktiga uppgifter.
24592: teinnehavare och arbetskollektivavtal för ar-           Årsförhöjningen, ersättningar för resekost-
24593: betstagarnas del. Avtalsparter är vederbörande      nader och semesterpenning är sådana vilikor i
24594: tjänstemanna- och arbetstagarorganisationer,        anställningsförhållandet om vilka avtalas ge-
24595: och den kommunala arbetsgivaren represente-         nom kollektivavtal. lnnehållet i kollektivav-
24596: ras av det kommunala arbetsmarknadsverket.          talet utformas i praktiken under kollektivav-
24597: A vtalsparterna har avtalsfrihet.                   talsförhandlingarna för undervisningssektorn.
24598:    Om årsförhöjningen för timlärarna vid med-          Enligt 2 § lagen om pension för kommunala
24599: borgar- och arbetarinstituten har avtalats i        tjänsteinnehavare och arbetstagare (202/64)
24600: arbetskollektivavtalet för kommunala funktio-       omfattar pensionsskyddet grundpension och
24601: närer med månadslön. I 4 § i bilaga 9 tili          tiliäggspension. Grundpensionen skall tili sitt
24602: nämnda arbetskollektivavtal har avtalats om         belopp matsvara minst pensionsskyddet enligt
24603: årsförhöjningen för timlärare med minst 16          grunderna i lagen om pension för arbetstagare
24604: veckotimmar. Dessa 16 timmar i veckan är den        (395/61).
24605: allmänna gränsen för huvudsyssla inom den              En person har rätt tili pensionsskydd då
24606: kommunala undervisningssektorn och en tim-          hans inkomster uppfyller de minimikrav gäl-
24607: lärare som har flera timmar än 16 har i             lande inkomst som återfinns i 1 § 2 mom. i
24608: allmänhet rätt tili årsförhöjning även i andra      kommunala pensionsanstaltens pensionsstad-
24609: utbildningsanstalter. Nämnda timgräns gör att       ga. Hall en person är i två eller flera tjänste-
24610: villkoren i anställningsförhållandet för timlära-   eller arbetsförhållanden tili samma medlems-
24611: re vid medborgar- och arbetarinstitut är enhet-     samfund och om inkomsterna av dessa för-
24612: liga i förhållande tili andra typer av utbild-      hållanden sammanlagt når upp tili nämnda
24613:  ningsanstalter.                                    gräns hör anställningsförhållandena tili områ-
24614:    1 allmänhet är inte kostnaderna för tjänste-     det för pensionsskyddet så länge inkomsterna
24615: männens och arbetstagarnas arbetsresor, dvs.        för dessa tilisammans når upp tili nämnda
24616: 6                                   1988 vp. -      KK n:o 138
24617: 
24618: gräns. Ifall en person arbetar i olika medlems-     dets upphörande har varit i ett eller flera
24619: samfund räknas inkomsterna inte ihop. På            kommunala anställningsförhållanden samman-
24620: grund härav kan inte heller timlärarnas in-         lagt minst tre år.
24621: komster från de institut som olika medlems-            En timlärares arbetsförhållande börjar då
24622: samfund äger räknas ihop.                           undervisningen inleds i början av september
24623:    Då det i lagstiftningen och pensionsstadgan      och uppphör i allmänhet i slutet av april.
24624: finns en sådan begränsning för medlemssam-          Härvid kan en person då det gäller ålderspen-
24625: fundens del bl.a. på grund av betalningsande-       sion komma att stå utanför tilläggspensions-
24626: larna, är det inte ändamålsenligt att göra          skyddet av tre orsaker. Han uppnår pensions-
24627: någon ändring i fråga om detta för en yrkes-        åldern utanför nämnda perioder, han uppnår
24628: grupp.                                              pensionsåldern under höstperioden men an-
24629:    Enligt 14 § 1 mom. pensionsstadgan har           ställningsförhållandet har inte före det fortgått
24630: tjänsteinnehavare och arbetstagare rätt till        oavbrutet i fyra månader eller han har inte
24631: tilläggspensionsskydd för ålderdomen om han         under de fem sista anställningsåren tre anställ-
24632: har varit i till grundpension berättigande an-      ningsår som berättigar till pension.
24633: ställningsförhållande till sådant medlemsam-           Problemet är bekant men frågan gäller mera
24634: fund som berättigat sina tjänsteinnehavare el-      ett missförhållande i samband med organise-
24635: ler arbetstagare till tilläggspension före uppnå-   ringen av verksamheten än ett missförhållande
24636: endet av den ålder som enligt 16 § krävs för        i anslutning till pensionslagstiftningen. I de
24637: tilläggspension och om han vid uppnåendet av        stadganden som gäller organiseringen av verk-
24638: nämnda ålder utan avbrott har varit minst fyra      samheten har man beaktat verksamhetens in-
24639: månader i anställningsförhållande som berätti-      riktning på vuxna samt serviceutbudet så, att
24640: gar till grundpension samt under de fem år          servicen skall stå till buds vid studier som
24641: som omedelbart föregått anställningsförhållan-      bedrivs på fritiden.
24642: 
24643:     Helsingfors den 12 april 1988
24644: 
24645:                                                                  Inrikesminister Jarmo Rantanen
24646:                                              1988 vp.
24647: 
24648: Kirjallinen kysymys n:o 139
24649: 
24650: 
24651: 
24652: 
24653:                                 Pulliainen ym.: Paanajärveen liittyvän vesistön julistamisesta
24654:                                   Neuvostoliiton ja Suomen ystävyydenvedeksi
24655: 
24656: 
24657:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24658: 
24659:    Eduskunta on useissa yhteyksissä julkituo-      kokuljetuksen välityksellä niihin lisästressiä ai-
24660: nut tahdon suojella Kuusamon pohjoisosan           heuttavia saasteita, on mitä tärkeintä, ettei
24661: vesi- ja maaluontoa ihmisen luonnonmaisemaa        ihminen ehdoin tahdoin ryhdy heikentämään
24662: muuttavilta toimilta. Näitä tahdonilmaisuja si-    luonnon omaa vastustuskykyä. Tätä juuri mer-
24663: sältävät koskiensuojelulaki ja Kitkanniemen        kitsisi pumppuvoimalan rakentaminen Paana-
24664: vaihtomaa-asia. Nyt Suomesta Paanajärveen          järven yhteyteen.
24665: Neuvostoliiton puolelle suunnitellaan suoma-          Kainuun eteläosiin (Kuhmoon ja Suomussal-
24666: laisten toimesta pumppuvoimalaa, jota varten       melle) ja rajantakaiselle Neuvostoliiton alueelle
24667: rakennettaisiin lähes kymmenen neliökilomet-       ollaan suunnittelemassa ystävyydenpuistoa.
24668: riä laaja tekoallas ja itse Paanajärven pinta      Tämä oiva hanke on saanut kuusamolaiset
24669: olisi viikoittain vaihtelussa, jossa ylimmän ja    ehdottamaan, että Paanajärvestä ja siihen Ias-
24670: alimman vedenpinnan ero olisi neljä metriä.        kevista vesistä muodostettaisiin Neuvostoliiton
24671: Tällä toiminnalla olisi vaikutuksia myös Paa-      ja Suomen välinen ystävyydenvesi. Kun tämän
24672: najärveen Suomen puolelta laskeviin vesiin,        alueen luonnontilaisuus on jo nyt taattu, ei se
24673: kuten dos. Leo Kantaniemi ja maist. Markku         tarvitse muuta kuin Suomen ja Neuvostoliiton
24674: Myllylä ovat selvityksillään osoittaneet. Nämä     viranomaisten välisen keskinäisen sopimuksen.
24675: säännöstelytoimet vaikuttaisivat myös alueen       Samalla voidaan lopettaa puheet pumppuvoi-
24676: terrestriseen luontoon, kuten tri Jyrki Muona      malasta, joka ei sovi ystävyydenveden kuvaan.
24677: ja prof. Yrjö Vasari ovat selvityksillään osoit-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24678: taneet. Yhteenvedot näistä selvityksistä on jul-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
24679: kaistu Kaleva-nimisessä sanomalehdessä.            me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24680:                                                    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24681:   Pohjois-Kuusamon luonnon suojelu edus-           sen:
24682: kunnan toimesta on perustunut paitsi alueen
24683: luonnonkauneuteen myös tietoisuuteen siitä,                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Paa-
24684: että tämä alue on kasvien ja eläinten leviämis-           najärven ja siihen Suomesta laskevien
24685: historian kannalta tärkeää aluetta. Aikana,               vesien julistamiseksi Neuvostoliiton ja
24686: jolloin metsä- ja vesiluontoon laskeutuu kau-             Suomen väliseksi ystävyydenyedeksi?
24687: 
24688:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1988
24689: 
24690:           Erkki Pulliainen            J. Juhani Kortesalmi       Heikki Rinne
24691:           Raimo Vuoristo              Osmo Soininvaara           Antero Kekkonen
24692:           Liisa Jaakonsaari           Eero Paloheimo             Pekka Haavisto
24693:                      Jukka Roos                          Matti Saarinen
24694: 
24695: 
24696: 
24697: 
24698: 280365U
24699: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 139
24700: 
24701: 
24702: 
24703: 
24704:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24705: 
24706:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Iinen tutkimus vuosina 1974-1977. Tässä tut-
24707: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kimuksessa keskityttiin taimenen poikastuotan-
24708: olette 11 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          non edellytysten selvittelyyn Koutajoen Suo-
24709: kirjeenne n:o 401 ohella lähettänyt valtioneu-       men puoleisissa osissa. Vuosina 1965-1979
24710: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi      Kiutakönkäällä suoritetut kalataloudelliset toi-
24711: jäljennöksen kansanedustaja Pulliaisen ym.           menpiteet antoivat tarvittavia tietoja taimenen
24712: kirjallisesta kysymyksestä n:o 139, jossa tie-       kannan vaihteluista sekä tietoja kannan liikku-
24713: dustellaan:                                          misalueesta. Tutkimusten perusteella laadittiin
24714:                                                      yhteiset suositukset Koutajoen taimenkannan
24715:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Paa-        hoitamiseksi, jotka suositukset hyväksyttiin
24716:        najärven ja siihen Suomesta laskevien         komission kokouksessa vuonna 1978.
24717:        vesien julistamiseksi Neuvostoliiton ja
24718:        Suomen väliseksi ystävyydenvedeksi?              Vuonna 1986 pidetyssä rajavesistökomission
24719:                                                      kokouksessa Neuvostoliiton osapuoli on il-
24720:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         moittanut suorittavaosa kalataloudellisia tutki-
24721: vasti seuraavaa:                                     muksia Paanajärven alueelle mahdollisesti ra-
24722:                                                      kennettavan pumppuvoimalaitoksen vaikutus-
24723:    Suomen tasavallan ja Sosialististen neuvos-       ten selvittämiseksi. Myöhemmin on sovittu,
24724: totasavaltojen liiton välillä on 24.4.1964 alle-     että tutkimuksia suoritetaan yhdessä siltä osin
24725: kirjoitettu rajavesistöjä koskeva sopimus, joka      kuin vaikutukset saattavat koskea myös Suo-
24726: on tullut voimaan 6.5.1965. Tämän sopimuk-           men aluetta. Rajavesikomission asiantuntijat
24727: sen mukaan ei ilman sopimuksessa selostettua         ovat jo ryhtyneet selvittämään hankkeen mah-
24728: menettelyä saa rajavesistössä suorittaa sellaisia    dollisia vaikutuksia.
24729: toimenpiteitä, jotka muuttavat vesistöä tai ai-
24730:                                                         Rajavesistöjen käytön, hoidon ja suojelun
24731: heuttavat haittaa toisen osapuolen alueella.
24732:                                                      periaatteet on vahvistettu edellä mainitussa
24733: Sopimus käsittää lisäksi uittoa ja vesiliikennet-
24734:                                                      rajavesistöjä koskevassa sopimuksessa, jonka
24735: tä, kalastaa ja kalastusta sekä vesiensuojelua
24736:                                                      perusteella rajavesistöjä koskevat asiat on aina
24737: koskevia säännöksiä. Sopimuksessa mainittuja
24738:                                                      ratkaistu hyvässä yhteistyössä.
24739: asioita käsittelemään sopimusosapuolet ovat
24740: asettaneet yhteisen suomalais-neuvostoliittolai-        Kysymyksen perusteluosassa on viitattu
24741: sen rajavesistöjen käyttökomission. Komissio         myös Paanajärven pumppuvoimalahankkeen
24742: on toiminut vuodesta 1966 lähtien.                   mahdollisiin muihin kuin kalataloudellisiin vai-
24743:    Sopimuksen mukaan osapuolet ovat toteut-          kutuksiin. Näitä kysymyksiä on tarkoitus käsi-
24744: taneet laajoja toimenpiteitä kalaston ja kalas-      tellä kuluvan vuoden keväällä pidettävässä
24745: tuksen turvaamiseksi eräissä lohi- ja siikapitoi-    suomalais-neuvostoliittolaisen ympäristönsuo-
24746: sissa joissa mm. Neuvostoliiton puolella Pää-        jelun sekakomission istunnossa.
24747: järveen laskevassa Oulankajoessa Koutajoen              Valmisteltavana olevan Ystävyyden puiston
24748: vesialueelia tämän joen suusta Suomen puolel-        perustaminen on tällä hetkellä kiireeliisin Suo-
24749: la oleviin Kiutaköngäs-nimiseen koskeen ja           men ja Neuvostoliiton välinen luonnonsuojelu-
24750: Kitkajoessa Jyrävän koskeen saakka. Tällä            hanke. Paanajärven mahdollisen voimalahank-
24751: osuudella sijaitsee Paanajärvi. Komission kala-      keen ympäristövaikutuksia selvitetään tästä
24752: talousasiantuntijat ovat mm. suorittaneet jat-       hankkeesta erillään. Ystävyydenveden perus-
24753: kuvaa kalakantojen hoitoa ja tutkimusta. Kou-        tamiseen voidaan ottaa kantaa Ystävyyden
24754: tajoen vesistössä suoritettiin laaja kalataloudel-   puiston perustamisen jälkeen.
24755: 
24756:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1988
24757: 
24758:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
24759:                                      1988 vp. -     KK n:o 139                                   3
24760: 
24761: 
24762: 
24763: 
24764:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24765: 
24766:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         trerades på en utredning av förutsättningarna
24767: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         för yngelproduktion av laxöring på den fiska
24768: nr 401 av den 11 mars 1988 tili vederbörande        sidan i Koutajoki. De fiskerihushållningsåtgär-
24769: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      der som vidtogs i Kiutaköngas åren 1965-
24770: jande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under-         1979 gav behövliga uppgifter om växlingarna i
24771: tecknade spörsmål nr 139:                           laxöringsbeståndet och om var laxöringen rör
24772:                                                     sig. På basis av undersökningen utarbetades
24773:          A vser Regeringen att vidta åtgärder       gemensamma rekommendationer om hur lax-
24774:        för att Paanajärvi och de finska vatten-     öringsbeståndet i Koutajoki skall skötas, och
24775:        drag som har sitt utlopp där skall           rekommendationerna godkändes vid kommis-
24776:        förklaras vara vänskapsvatten för            sionens möte år 1978.
24777:        Sovjetunionen och Finland?                      Vid gränsvattenkommissionens möte år 1986
24778:                                                     meddelade den sovjetiska parten att man utför
24779:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       fiskeriekonomiska undersökningar i Paana-
24780: samt anföra följande:                               järvi-området för att undersöka verkningarna
24781:    Ett avtal om gränsvattnen mellan republiken      av en kraftverksanläggning som eventuellt
24782: Finland och de Socialistiska sovjetrepubliker-      kommer att byggas i Paanajärvi-området. Se-
24783: nas förbund undertecknades 24.4.1964 och            nare har man kommit överens om att under-
24784: trädde i kraft 6. 5 .1965. Enligt detta a vtal är   sökningarna skall utföras gemensamt tili de
24785: det inte tiliåtet att utan den procedur som         delar som verkningarna eventuellt också kan
24786: förklaras i avtalet i gränsvattnen vidta sådana     skönjas på finskt territorium. Gränsvatten-
24787: åtgärder som ändrar dem eller förorsakar olä-       kommissionens experter har redan börjat sätta
24788: genhet i den andra partens område. Avtalet          sig in i vilka verkningar projektet eventuellt
24789: innehåller dessutom stadganden om flottning         kan få.
24790: och vattentrafik, fiskbestånd och fiske samt           Principerna för användning, vård och skydd
24791: vattenskydd. Avtalsparterna har för behand-         av gränsvattnen har fastställts i det tidigare
24792: ling av de i avtalet upptagna frågorna tilisatt     nämnda avtalet, och de ärenden som gäller
24793: en gemensam finsk-sovjetisk kommission för          gränsvattnen har alltid handlagts i gott samar-
24794: användningen av gränsvattnen. Kommissionen          bete på basis av dessa principer.
24795: har existerat från år 1966.                            1 motiveringen tili spörsmålet hänvisar fråge-
24796:    Parterna har i enlighet med avtalet vidtagit     ställarna också tili eventuella andra än fiskeri-
24797: omfattande åtgärder för att säkerställa fiskbe-     ekonomiska verkningar av ett kraftverksbygge
24798: ståndet och fisket i vissa älvar med mycket lax     i Paanajärvi. Avsikten är att dessa frågor skall
24799: och sik, bland annat i Oulankajoki som myn-         tas upp då den sovjetisk-finska blandkommis-
24800: nar ut i Pääjärvi på den sovjetiska sidan, i        sionen för miljövård har sin följande session
24801: Koutajoki vattenområde från älvmynningen tili       denna vår.
24802: forsen Kiutaköngäs på finska sidan, och i              lnrättandet av Vänskapens park, som _
24803: Kitkajoki fram tili forsen Jyrävä på finska         förbereds som bäst, är nu det mest brådskande
24804: sidan. Paanajärvi ligger i detta område. Kom-       naturvårdsprojektet som Finland och Sovjet-
24805: missionens fiskeriexperter har bland annat          unionen arbetar med. Miljökonsekvenserna av
24806: kontinuerligt följt med hur fiskbeståndet vår-      ett eventuellt kraftverksprojekt i Paanajärvi
24807: das och undersöks. En omfattande fisker1eko-        utreds separat från detta projekt. Ett ställ-
24808: nomisk undersökning i Koutajokivattnen gjor-        ningstagande i fråga om vänskapsvatten kan
24809: des åren 1974-1977. Undersökningen koneen-          bli aktuellt då Vänskapens park har inrättats.
24810: 
24811:     Helsingfors den 13 april 1988
24812: 
24813:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
24814:                                             1988 vp.
24815: 
24816: Kirjallinen kysymys n:o 140
24817: 
24818: 
24819: 
24820: 
24821:                                  Vihriälä ym.: Vähittäiskauppapalvelujen turvaamisesta haja-asu-
24822:                                    tusalueilla
24823: 
24824: 
24825:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24826: 
24827:    Kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää vä-    Tuen saaminen on saattanut kariutua siihen,
24828: hittäiskaupan rahoitustuesta annetun lain no-     että myymälä ei sijaitse ahtaan tulkinnan mu-
24829: jalla haja-asutusalueella sijaitseville myymä-    kaisesti haja-asutusalueella. Palvelut maan
24830: löille investointitukea ja toimintatukea. Eräin   laita-alueilla ovat kuitenkin viime vuosina jat-
24831: ~dellytyksin haja-asutusalueen myymälän polt-     kuvasti heikentyneet, joten tämäntyyppisessä
24832: toaineen myyntivälineiden ja kalustojen han-      avustustoiminnassa olisi noudatettava sellaista
24833: k.intaan on myös myönnetty investointitukea.      linjaa, jolla vahvistettaisiin palveluvarustuksen
24834:    Investointituen saannin edellytyksenä on       säilymistä.
24835: kauppa- ja teollisuusministeriön erillisen pää-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24836: :öksen mukaan se, ettei myymälän liikevaihto      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
24837: rlitä 2 milj. markkaa vuodessa tai eräissä        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24838: )Oikkeustapauksissa 2,5 milj. markkaa. Inves-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24839: :ointiavustusta voidaan myöntää yleensä enin-     sen:
24840: :ään 30 OJo myymälän käyttöomaisuusinves-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24841: ,oinnin kustannusarvion kokonaismäärästä.                ryhtyä haja-asutusalueilla toimivien
24842:    Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan korko-            päivittäistavaramyymälöiden avustus-
24843:  ,ukea ja investointiavustusta myöntäessään mi-          toiminnan tehostamiseksi niin, että
24844:  listeriö on viime aikoina noudattanut erittäin          kauppapalvelut voidaan turvata jatkos-
24845:  thdasta tulkintaa tukitoimista päättäessään.            sakin haja-asutusalueilla?
24846: 
24847:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1988
24848: 
24849:            Jukka Vihriälä             Tellervo Renko                Kerttu Törnqvist
24850:            Aapo Saari                 Kauko Heikkinen               Raimo Vistbacka
24851:            Esko Jokiniemi             Seppo Kääriäinen              Pauli Saapunki
24852:            Erkki Pulliainen           Juho Sillanpää                Kimmo Sarapää
24853:            Kalle Röntynen             Eino Siuruainen               Mirja Ryynänen
24854:            Pekka Puska                Pirkko Ikonen                 Sirkka-Liisa Anttila
24855: 
24856: 
24857: 
24858: 
24859:  ~80348B
24860: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 140
24861: 
24862: 
24863: 
24864: 
24865:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24866: 
24867:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Lakiehdotuksen mukaan myönnettävä tuki säi-
24868: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lyy tukimuodoiltaan entisellään.
24869: olette 11 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn            Vuoden 1986 lopussa päivittäistavaramyy-
24870: kirjeenne n:o 402 ohella lähettänyt valtioneu-      mälöitä oli haja-asutusalueilla 2 431 kpl, myy.
24871: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        mäläautoja 397 kpl. Vuosina 1985 ja 198(
24872: kansanedustaja Vihriälän ym. kirjallisesta ky-      myymälöiden poistuma 1980-luvun alkupuo
24873: symyksestä n:o 140:                                 leen verrattuna oli kaksinkertainen. Myymälä
24874:                                                     autot vähenivät 9 Ofo:lla. Poistuma tulee ilmei
24875:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sesti jatkumaan samansuuntaisena. Erityisest
24876:         ryhtyä haja-asutusalueilla toimivien        pienten päivittäistavaramyymälöiden määrä or
24877:         päivittäistavaramyymälöiden avustus-        edelleen kiihtyvästi vähentynyt, ja palvelu
24878:         toiminnan tehostamiseksi niin, että         ovat siirtyneet etäämmälle, lähinnä taajamiin
24879:         kauppapalvelut voidaan turvata jatkos-      Tämä on merkinnyt asiointimatkojen pidenty
24880:         sakin haja-asutusalueilla?                  mistä.
24881:                                                        Kaupan toimipaikkojen voimakas vähenemi
24882:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:       nen edellyttää rahoitustuen myöntämisedelly
24883:    Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan korko-       tysten lieventämistä ja tuen lisäämistä. Lakieh
24884: tukea ja investointiavustusta haettiin vuonna       dotuksen mukaan haja-asutusalueiden vähit
24885: 1987 yhteensä 193 myymälälle ja 68 myymälä-         täiskaupan rahoitustuen soveltamisalue laajen
24886: autolle. Myönteisen päätöksen sai lähes 80 Ofo      netaan koskemaan varsinaisten haja-asutusalu
24887: hakijoista. Epäämissyitä olivat mm., että myy-      eiden lisäksi myös pieniä, enintään 500 asuk
24888: mälän liikevaihto ylitti rahoitustuen myöntämi-     kaan taajamia.
24889: selle asetetun liikevaihdon enimmäisrajan, tie-        Jotta haja-asutusalueen myymälä voisi toi
24890: etäisyys toiseen päivittäistavaramyymälään oli      mia pienen asiakaskuntansa keskuudessa tu
24891: alle asetetun rajan tai että myymälä sijaitsi       loksellisesti, sen on pyrittävä täydentämää1
24892: taajamassa.                                         toimintaansa myös muilla soveltuvilla toimin
24893:    Rahoitustuen myöntämisedellytykset on            noilla ja palveluilla. Uuden lain nojalla voitai
24894: määritelty laissa ja asetuksessa. Tuki on tar-      siin tukea myös muita varsinaiseen päivittäista
24895: koitettu nimenomaan haja-asutusalueiden vä-         varamyymälään liittyviä investointeja. Tällaisi:
24896: hittäiskaupan turvaamiseen. Tilastokeskuksen        ovat esim. myymälässä toimiva kahvio, posti
24897: määritelmän mukaan taajamia ovat pääsään-           kioski, polttoaineen myynnin edellyttämä ra
24898: töisesti vähintään 200 asukkaan rakennusryh-        kentaminen sekä polttoaineen myyntivälinee
24899: mät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei         ja -tarvikkeet. Ensisijainen toimintamuoto 01
24900: yleensä ole 200 metriä suurempi. Muut alueet        kuitenkin päivittäistavarakauppa.
24901: ovat haja-asutusalueita. Tätä määritelmää on           Lain uudistamisen yhteydessä alennetaa1
24902: käytetty haja-asutusalueiden vähittäiskaupan        myös asetuksessa määritelty toimintatue1
24903: rahoitustuen soveltamisalueena lain voimaan-        myöntämisedellytyksenä oleva vähimmäistie
24904: tulosta lähtien, eikä ministeriön tulkinta sovel-   etäisyys toiseen päivittäistavaramyymälääJ
24905: tamisalueesta ole lain voimassaoloaikana            kahdeksasta viiteen kilometriin. Näin tuen pii
24906: muuttunut tai voinut muuttua.                       riin kuuluvien myymälöiden määrä kasvaa
24907:    Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoi-       Samalla nostetaan asetuksessa määritelty toi
24908: tustuesta annettu laki on nykyisellään voimassa     mintatuen enimmäismäärä 15 000 markast;
24909: vuoden 1989 loppuun. Haja-asutusalueiden vä-        30 000 markkaan ja myymäläauton toimintatu
24910: hittäiskaupan työryhmä on jättänyt kesäkuussa       ki 12 000 markasta 30 000 markkaan. Tue1
24911: 1987 ehdotuksensa kauppa- ja teollisuusminis-       piiriin tulisi noin 800 myymälää ja 200 myymä
24912: teriölle rahoitustuen jatkamisesta ja muuttami-     läautoa.
24913: sesta. Tarkoitus on, että uusittu laki ja asetus       Arvioidaan, että lakiehdotuksen toteuttami
24914: saatettaisiin voimaan jo vuoden 1989 alusta.        nen hidastaa maaseudun kaupan toimipaikka
24915:                                    1988 vp. -     KK n:o 140                                      3
24916: 
24917: jen poistumaa 30 OJo. Esityksen toteuttaminen     papalvelujen turvaamiseksi jatkossakin ja hal-
24918: täysimääräisenä merkitsee vuosittain rahoitus-    litus tulee ministeriön valmistelutyön perusteel-
24919: tukeen varatun määrärahan lisäämistä nykyi-       la antamaan esityksensä nykyisen haja-asutus-
24920: sestä 12,7 miljoonasta markasta yhteensä noin     alueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta anne-
24921: 28 miljoonaan markkaan.                           tun lain jatkamiseksi, tuen soveltamisalueen
24922:   Edellä olevan perusteella voidaan todeta,       laajentamiseksi ja avustustoimenpiteiden te-
24923: että kauppa- ja teollisuusministeriö on jo ryh-   hostamiseksi.
24924: tynyt toimenpiteisiin haja-asutusalueiden kaup-
24925: 
24926:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1988
24927: 
24928:                                                                     Ministeri Pertti Salolainen
24929: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 140
24930: 
24931: 
24932: 
24933: 
24934:                               Till Riksdagens Herr Talman
24935: 
24936:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förlängning och ändring av finansieringsstödet.
24937: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Avsikten är att den reformerade lagen och
24938: nr 402 av den 11 mars 1988 tili vederbörande        förordningen skall kunna träda i kraft redan
24939: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      vid början av år 1989. Enligt lagförslaget
24940: jande av riksdagsman Vihriälä m.fl. underteck-      kommer det stöd som skall beviljas tili stödfor-
24941: nade spörsmål nr 140:                               men att kvarstå som sådant.
24942:                                                        Vid slutet av år 1986 fanns det inom gles-
24943:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           bygdsområdena 2 431 dagligvaruaffärer och
24944:        vidta för att effektivera den verksamhet
24945:                                                     397 butiksbilar. Under åren 1985-1986 lades
24946:        som syftar tili att understöda de daglig-
24947:                                                     dubbelt så många affärer ned som under förra
24948:        varuaffärer som verkar inom glesbygds-
24949:                                                     delen av 1980-talet. Butiksbilarna minskade
24950:        områdena så att affärsservicen i dessa       med 9 %. Denna nedläggning kommer uppen-
24951:        områden också i fortsättningen kan
24952:                                                     barligen att fortgå i samma riktning. Nedlägg-
24953:        tryggas?
24954:                                                     ningen drabbade i synnerhet de små dagligva-
24955:                                                     ruaffärerna i allt snabbare takt, och servicen
24956:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        flyttades allt längre bort, främst tili tätorterna.
24957: samt anföra följande:                               Detta betyder att resorna för uträttande av
24958:    Räntestöd och investeringsbidrag för detalj-     ärenden har blivit allt längre.
24959: handeln i glesbygden ansöktes under år 1987            I och med den kraftiga minskningen av
24960: för totalt 193 affärer och 68 butiksbilar. Ett      verksamhetsenheterna inom handeln förutsätts
24961: positivt beslut fick nästan 80 o/o av sökandena.    att villkoren för beviljande av finansieringsstöd
24962: Skäl tili förkastande var bl.a att affärens         lindras och att stödet ökas. Enligt lagförslaget
24963: omsättning översteg den maximigräns som             kommer tiliämpningsområdet för det finansie-
24964: satts för beviljande av finansieringsstöd, att      ringsstöd sotn beviljas för detaljhandeln i gles-
24965: vägavståndet tili följande dagligvaruaffär var      bygden att göras mera omfattande så att det
24966: kortare än det som uppställts som gräns eller       förutom egentliga glesbygdsområden också
24967: att affären var belägen i en tätort.                gäller små tätorter med högst 500 invånare.
24968:    Förutsättningarna för att finanseringsstöd          För att en affär i glesbygdsområdet skall
24969: skall beviljas har fastställts i lag och förord-    kunna verka resultatrikt inom sin Iilla kund-
24970: ning. Stödet är uttryckligen avsett för tryggan-    krets bör den kunna komplettera sin verksam-
24971: de av detaljhandeln i glesbygden. Enligt statis-    het med andra lämpliga funktioner och tjäns-
24972: tikcentralens definition är tätorter i huvudregel   ter. Med stöd av den nya lagen kunde man
24973: byggnadsgrupper med minst 200 invånare, där         understöda också andra investeringar, som an-
24974: avståndet mellan byggnaderna i allmänhet inte       sluter sig tili den egentliga dagligvaruaffären.
24975: är mer än 200 meter. Övriga områden är              Sådana är t.ex. kafe, post, kiosk i samband
24976: glesbygdsområden. Denna definition har an-          med affären, byggande som behövs för försälj-
24977: vänts på tiliämpningsområdet för det finansi-       ning av bränsle samt utrustning och förnöden-
24978: eringsstöd som beviljas för detaljhandeln i         heter för försäljning av bränsle. Den främsta
24979: glesbygden sedan lagen trädde i kraft. Ministe-     verksamhetsformen är dock dagligvaruaffären.
24980: riets tolkning av tiliämpningsområdet har inte         I samband med reformeringen av lagen kom-
24981: förändrats, och har inte heller kunnat              mer också det minimivägavstånd tili följande
24982: förändras, under den tid lagen har varit i kraft.   dagligvaruaffär som fastställts i förordningen,
24983:    Den lag som har getts om finansieringsstöd       som en förutsättning för att verksamhetsstöd
24984: för detaljhandeln i glesbygder gäller för närva-    skall beviljas, att sänkas från åtta tili fem
24985: rande tili slutet av 1989. Arbetsgruppen för        kilometer. Tili följd av detta kommer antalet
24986: detaljhandeln i glesbygden avgav i juni 1987 tili   affärer som kan få bidrag att öka. Samtidigt
24987: handels- och industriministeriet sitt förslag om    höjs maximibeloppet av det verksamhetsstöd
24988:                                     1988 vp. -     KK n:o 140                                     5
24989: 
24990: som fastställts i förordningen från I5 000 mark    miljoner mark tili sammanlagt ca 28 miljoner
24991: tili 30 000 mark och verksamhetsstödet för         mark.
24992: butiksbil från 12 000 mark tili 30 000 mark.          På basis av ovanstående kan det konstateras
24993: Ungefär 800 affärer och 200 butiksbilar kan        att handels- och industriministeriet redan har
24994: erhålla stöd efter detta.                          vidtagit åtgärder för att också i fortsättningen
24995:     Det beräknas att genomförandet av lagför-      trygga affärsservicen i glesbygden, och att
24996: slaget kommer att få nedläggningen av verk-        regeringen på basis av ministeriets berednings-
24997: samhetsenheterna inom handeln på landsbyg-         arbete kommer att ge sitt förslag tili förläng-
24998: den att sakta av med 30 OJo. Ett fullständigt      ning av den nuvarande lagen om finansierings-
24999: genomförande av förslaget innebär att det          stöd för detaljhandeln i glesbygder, tili bredd-
25000: anslag som årligen reserveras för finansierings-   ning av tiliämpningsområdet för stödet och tili
25001: stödet kommer att öka från nuvarande I2, 7         effektivering av understödsåtgärderna.
25002: 
25003:     Helsingfors den II april I988
25004: 
25005:                                                                      Minister Pertti Salolainen
25006:                                               1988 vp.
25007: 
25008: Skriftligt spörsmål nr 141
25009: 
25010: 
25011: 
25012: 
25013:                                   Renlund m.fl.: Om inbesparingarnas inverkan på beloppet av
25014:                                     pension och sociala förmåner
25015: 
25016: 
25017:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25018: 
25019:    Samhället har alltid försökt intala folk tili     extra utgifter. Därtill medför regler av den här
25020: sparsamhet. Särskilt har pensionärerna fått          arten, att viljan tili sparsamhet blir minimal,
25021: lära sig denna tes. De känner det som en heder       då den enbart bestraffas från samhällets sida.
25022: att klara sig själva utan att ligga samhället tili   Detta i sin tur kan medföra, att en del sociala
25023: last. Därför har man också i mån av möjlighet        kostnader påförs samhället då det inte finns
25024: lagt undan en slant för eventuella framtida          besparingar. Detta kan knappast ha varit av-
25025: behov. Sådana behov kan vara renovering av           sikten med bestämmelserna. Därför borde man
25026: lägenhet eller hus och sjukdomskostnader osv.        kunna förutsätta, att denna regel ändras, så att
25027:    Mot den bakgrunden synes det underligt att        pensionärerna kunde ha besparingar, utan att
25028: vi har sådana bestämmelser, att myndigheterna        för den skull behöva gå miste om välbehövliga
25029: vid t.ex. beviljandet av frontmannapension,          bidrag.
25030: bostadsbidrag eller familjepensionens tilläggs-
25031: del, börjat undersöka pensionärernas bank-              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
25032: konton. 1 lagarna om frontmannapension, bo-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
25033: stadsbidrag och familjepension finns inte            skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
25034: nämnt några som helst bestämmelser om be-            ställa följande spörsmål:
25035: sparingar av driftskostnadsnatur och möjlighe-
25036: terna att ta hänsyn tili dessa. Nu har Folkpen-                 Vilka åtgärder tänker Regeringen
25037: sionsanstalten dock vid behandlingen infört ett             vidtaga för att bestämmelserna vid be-
25038: avdrag om 6 000 mk vid beräknandet av dessa                 viljandet av frontmannapension, bo-
25039: bidrag, men den del som överstigit 6 000 mk                 stadsbidrag     och     familjepensionens
25040: har direkt påverkat bidragens storlek. Detta                tilläggsdel skulle ändras så att eventuel-
25041: avdrag har bibehållits oförändrat sedan år                  la besparingar inte skulle påverka bi-
25042: 1983.                                                       dragets storlek eller så att det nu tilläm-
25043:    Med dagens kostnadsläge är summan otro-                  pade avdragets storlek avsevärt skulle
25044: ligt låg och räcker nog inte tili några större              höjas?
25045: 
25046:     Helsingfors den 11 mars 1988
25047: 
25048:           Boris Renlund             Jörn Donner            Henrik Westerlund
25049:           Håkan Nordman             Ingvar S. Melin        Per-Henrik Nyman
25050:           Elisabeth Rehn            Ole Wasz-Höckert       Henrik Lax
25051:                      Gunnar 1ansson                  Håkan Malm
25052: 
25053: 
25054: 
25055: 
25056: 280391Y
25057: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 141
25058: 
25059: Kirjallinen kysymys n:o 141                                                                Suomennos
25060: 
25061: 
25062: 
25063: 
25064:                                   Renlund ym.: Säästöjen vaikutuksesta eläkkeen ja sosiaalietuuk-
25065:                                     sien määrään
25066: 
25067: 
25068:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25069: 
25070:    Yhteiskunta on aina pyrkinyt kehottamaan             Nykyistä kustannustasoa ajatellen summa on
25071: ihmisiä säästäväisyyteen. Erityisesti eläkeläiset    uskomattoman pieni eikä se riitä suurempiin
25072: ovat saaneet oppia tämän teesin. He pitävät          lisämenoihin. Tämän lisäksi tällaiset määräyk-
25073: kunniassa selviytymistä omin avuin olematta          set tekevät säästämishalun minimaaliseksi, kos-
25074: yhteiskunnalle taakaksi. Tämän vuoksi he             ka yhteiskunta vain rankaisee siitä. Tämä puo-
25075: ovatkin mahdollisuuksien mukaan pistäneet ra-        lestaan voi johtaa siihen, että osa sosiaalisista
25076: haa säästöön mahdollisia tulevia tarpeita var-       kustannuksista pannaan yhteiskunnan makset-
25077: ten. Tällaisia tarpeita voivat olla huoneiston tai   tavaksi, koska säästöjä ei ole. Tämä tuskin on
25078: talon kunnostaminen ja sairauskustannukset           voinut olla määräysten tarkoitus. Tämän vuok-
25079: jne.                                                 si olisi edellytettävä tämän säännön muutta-
25080:                                                      mista siten, että eläkeläisillä voisi olla säästöjä
25081:    Tätä taustaa vasten vaikuttaa kummalliselta,      heidän tarvitsematta tämän vuoksi menettää
25082: että meillä on määräyksiä, joiden mukaan             kipeästi tarvitsemiaan avustuksia.
25083: viranomaiset esim. rintamamieseläkettä, asu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25084: mistukea tai perhe-eläkkeen lisäosaa myönnet-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25085: täessä ovat alkaneet tutkia eläkeläisten pankki-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
25086: tilejä. Rintamamieseläkkeitä, asumistukea ja         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25087: perhe-eläkettä koskevissa laeissa ei ole lain-       sen:
25088: kaan määräyksiä hoitokustannusluonteisista
25089: säästöistä ja mahdollisuuksista niiden huo-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25090: mioon ottamiseen. Kansaneläkelaitos on nyt                  ryhtyä rintamamieseläkkeen, asumis-
25091: kuitenkin ottanut käsittelyssä käyttöön 6 000               tuen ja perhe-eläkkeen lisäosan myön-
25092: markan suuruisen vähennyksen näitä tukia las-               tämistä koskevien määräysten muutta-
25093: kettaessa, mutta 6 000 markkaa ylittänyt osa                miseksi siten, etteivät mahdolliset sääs-
25094: on suoranaisesti vaikuttanut tukien suuruu-                 töt vaikuttaisi avustuksen suuruuteen
25095: teen. Tämä vähennys on säilytetty muuttumat-                tai että nyt sovellettua vähennystä ko-
25096: tomana vuodesta 1983 lähtien.                               rotettaisiin tuntuvasti?
25097: 
25098:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1988
25099: 
25100:          Boris Renlund             Håkan Nordman          Elisabeth Rehn
25101:          Jörn Donner               Ingvar S. Melin        Ole Wasz-Höckert
25102:          Henrik Westerlund         Per-Henrik Nyman       Henrik Lax
25103:                     Gunnar Jansson                  Håkan Malm
25104:                                      1988 vp. -     KK n:o 141                                     3
25105: 
25106: 
25107: 
25108: 
25109:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25110: 
25111:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       täessä. Kansaneläkelaitoksessa sovellettavien
25112: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuositulojen arviointiperusteiden mukaan talle-
25113: olette 11 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         tuksista vähennetään eläkkeensaajan käyttöva-
25114: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        roina 6 000 markkaa. Puolisalla käyttövaravä-
25115: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       hennys tehdään erikseen kummankin puolison
25116: edustaja Boris Renlundin ym. näin kuuluvasta        talletuksista. Vähennys on tällöin yhteensä
25117: kirjallisesta kysymyksestä n:o 141:                 12 000 markkaa.
25118:                                                        Talletuksista tehtävää vähennystä ei ole mai-
25119:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nittu eläkkeensaajien asumistukilaissa, rinta-
25120:        ryhtyä rintamamieseläkkeen, asumis-          masotilaseläkelaissa eikä perhe-eläkelaissa.
25121:        tuen ja perhe-eläkkeen lisäosan myön-        Kun näiden lakien mukaan eläkkeensaajan
25122:        tämistä koskevien määräysten muutta-         vuosituloksi katsotaan kohtuullisen arvion mu-
25123:        miseksi siten, etteivät mahdolliset sääs-    kainen tosiasiallinen, jatkuva vuositulo, Kan-
25124:        töt vaikuttaisi avustuksen suuruuteen        saneläkelaitos on katsonut, että tietyn osan
25125:        tai että nyt sovellettua vähennystä ko-      eläkkeensaajan talletuksista voidaan katsoa
25126:        rotettaisiin tuntuvasti?                     olevan varattu normaaleihin elinkustannuksiin.
25127:                                                     Tätä kulutukseen käytettävää osaa ei ole luettu
25128:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       siten eläkkeensaajan omaisuudeksi.
25129: vasti seuraavaa:                                       Kansaneläkelaitoksen hyväksymän vähen-
25130:    Eläkkeensaajien toimeentulojärjestelmässä        nyksen määrä on ollut 6 000 markkaa vuodesta
25131: tarveharkintaisina etuusmuotoina on säilytetty      1983 lukien. Vähennyksen määrää ei ole vuo-
25132: eläkkeensaajien asumistukijärjestelmä, rinta-       sittain tarkistettu.
25133: masotilaseläkejärjestelmä ja yleinen perhe-elä-        Eläkkeensaajien asumistuki-, rintamasotilas-
25134: kejärjestelmä. Ratkaistaessa henkilön oikeutta      eläke-ja perhe-eläkejärjestelmän luonteen huo-
25135: näiden järjestelmien mukaisiin etuuksiin ote-       mioon ottaen ei ole tarkoituksenmukaista lais-
25136: taan periaatteessa huomioon kaikki hänen tu-        sa määritellä, mikä osa eläkkeensaajan talle-
25137: lonsa ja omaisuutensa. Kohtuussyistä laissa on      tuksista on katsottava hänen normaaliin kulu-
25138: kuitenkin jätetty tarveharkinnan ulkopuolelle       tukseensa kuuluvaksi. Kansaneläkelaitoksella
25139: tietyt lähinnä sosiaalisina tulonsiirtoina pidet-   on mahdollisuus soveltamiskäytäntönsä puit-
25140: tävät etuudet.                                      teissa tarkistaa kysymyksessä olevaa markka-
25141:    Talletukset otetaan huomioon omaisuutena         määrää. Jos sen käytäntö ei osoittaudu tältä
25142: ja niiden korot tulona asumistukea, rintamaso-      osin asianmukaiseksi, on vasta sitten aihetta
25143: tilaseläkettä ja perhe-eläkkeen lisäosaa määrät-    ryhtyä tarvittaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin.
25144: 
25145:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
25146: 
25147:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
25148: 4                                    1988 vp. -       KK n:o 141
25149: 
25150: 
25151: 
25152: 
25153:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25154: 
25155:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           pas vid folkpensionsanstalten avdras från de-
25156: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            positionerna såsom pensionstagarens disponib-
25157: av den 11 mars 1988 till vederbörande medlem           la medel 6 000 mark. För makar görs avdraget
25158: av statsrådet översänt avskrift av följande av         för disponibla medel separat från vardera ma-
25159: riksdagsman Boris Renlund m.fl. underteckna-           kens depositioner. Avdraget är härvid sam-
25160: de spörsmål nr 141:                                    manlagt 12 000 mark.
25161:            Vilka åtgärder tänker Regeringen               Det avdrag som förs på depositionerna
25162:        vidtaga för att bestämmelserna vid be--         nämns inte i lagen om bostadsbidrag för pen-
25163:        viljandet av frontmannapension, bo-             sionstagare, lagen om frontmannapension eller
25164:        stadsbidrag     och     familjepensionens       i familjepensionslagen. Då såsom pensionsta-
25165:        tilläggsdel skulle ändras så att eventuel-      garens årsinkomst enligt dessa lagar betraktas
25166:        la besparingar inte skulle påverka bi-          den faktiska, kontinuerliga årsinkomsten enligt
25167:        dragets storlek eller så att det nu tilläm-     rimlig uppskattning har folkpensionsanstalten
25168:        pade avdragets storlek avsevärt skulle          ansett att en viss del av pensionstagarens depo-
25169:        höjas?                                          sitioner kan betraktas som reserverade för
25170:                                                        normala levnadskostnader. Denna del, som
25171:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          kan användas för konsumtion har således inte
25172: samt anföra följande:                                  hänförts till pensionstagarens förmögenhet.
25173:    1 systemet för pensionstagarnas utkomst har            Beloppet för det avdrag som folkpensionsan-
25174: såsom förmånsformer som behovsprövas be-               stalten godkänner har sedan år 1983 varit 6 000
25175: varats bostadsbidragssystemet, frontmanna-             mark i året. Beloppet för avdraget har inte
25176: pensionssystemet och det allmänna familjepen-          justerats årligen.
25177: sionssystemet. Då en persons rätt till förmåner           Med beaktande av karaktären hos systemet
25178: enligt dessa system avgörs tas i princip alla          för pensionstagarnas bostadsbidrag, frontman-
25179: hans inkomster och förmögenhet i betraktan-            napensioner och familjepensioner är det inte
25180: de. Av billighetsskäl omfattar dock inte be-           ändamålsenligt att i lag fastställa viiken del av
25181: hovsprövningen enligt lagen vissa förmåner             en pensionstagares depositioner som skall an-
25182: som närmast anses som sociala inkomstöver-             ses hänföra sig till hans normala konsumtion.
25183: föringar.                                              Folkpensionsanstalten har möjlighet att inom
25184:   Depositiorier beaktas som förmögenhet och            ramen för sin tillämpningspraxis justera det
25185: räntorna av dem som inkomst vid fastställan-           ifrågavarande markbeloppet. Först om praxis
25186: det av bostadsbidrag, frontmannapension och            inte visar sig vara behörigt i detta avseende
25187: familjepensiones tilläggsdel. Enligt de grunder        finns det skäl att vidta nödvändiga lagstift-
25188: för uppskattning av årsinkomsten som tilläm-           ningsåtgärder.
25189: 
25190:     Helsingfors den 15 april 1988
25191: 
25192:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
25193:                                                1988 vp.
25194: 
25195: Kirjallinen kysymys n:o 142
25196: 
25197: 
25198: 
25199: 
25200:                                   Renko ym.: Opiskelijaetuuksien saamisesta myös opiskelijoiden
25201:                                       työharjoitteluajalta
25202: 
25203: 
25204:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25205: 
25206:    Maassamme on useita opiskelualoja, joihin             - nykyisen asuntotilanteen vuoksi opiskeli-
25207: kuuluu pakollinen työharjoittelu. Tällaisia           jat pahimmassa tapauksessa maksavat vuokraa
25208: ovat sekä yliopistoissa että keskiasteella mm.        sekä opiskelija-asunnostaan että harjoittelu-
25209: maa- ja metsätieteellinen tiedekunta, maa- ja         paikkakunnalta vuokraamastaan asunnosta,
25210: kotitalousalan oppilaitokset, ravitsemis- ja ho-         - verotuksessa opiskelija menettää opiske-
25211: tellipalvelujen peruslinjaan kuuluva hotelli- ja      lija-vähennyksen,
25212: ravintola- sekä suurtalouden esimieslinja, tek-          - opiskelija menettää kaikki opintososiaali-
25213: rrillisten oppilaitosten ylioppilaslinjat jne.        set etunsa, kuten opiskelija-alennukset yhteisis-
25214:    Maa- ja metsäaloilla opiskelu on ympärivuo-        sä kulkuneuvoissa,
25215: :ista eikä lukukausittaista.                             - opiskelijana ei ole mahdollisuutta saada
25216:    Ravitsemis- ja hotellipalvelujen peruslinjaan      tänä aikana opintolainaa.
25217: kuuluvan hotelli- ja ravintola-alan sekä suurta-         Vaikka opiskelijalle maksetaankin harjoitte-
25218: louden esimieslinjojen koulutuksen opintovaa-         luajalta palkkaa, se on yleensä normaaleja
25219: timuksiin kuuluu kaksi puolen vuoden pituista         työehtosopimuspalkkoja alhaisempi eikä kor-
25220: :yöharjoittelujaksoa. Harjoittelu tapahtuu op-        vaa yllä mainittuja menetyksiä.
25221: pilaitoksen valvonnassa hotelli- ja ravintola-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25222: :tlan tai suurtalousalan yrityksissä eri puolilla     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25223: Suomea.                                               me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
25224:    Teknillisissä oppilaitoksissa ylioppilaslinjoil-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25225:  a opiskelevilla on ensimmäisen lukuvuoden            sen:
25226:  tikana yhden lukukauden mittainen pakollinen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25227:  tarjoittelujakso. Harjoittelu tapahtuu oppilai-             ryhtyä, jotta työharjoittelussa olevat
25228:  oksen valvonnassa. Työharjoittelun aikana                   opiskelijat katsottaisiin oppilaitostensa
25229:  >piskelijaa ei kuitenkaan tunnusteta oppilai-               opiskelijoiksi ja että he myös työhar-
25230:  oksen opiskelijaksi.                                        joitteluajaltaan saisivat opiskelija-alen-
25231:    Edellä mainituista harjoitteluista johtuu, et-            nukset kulkuneuvoissa ja opiskelijavä-
25232:  ä harjoittelupaikat on harattava ympäri Suo-                hennyksen verotuksessa sekä olisivat oi-
25233:  nea pitkienkin matkojen päästä. Tästä seuraa,               keutettuja opintolainaan ko. ajan osal-
25234:  :ttä                                                        ta?
25235: 
25236:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1988
25237: 
25238:           Tellervo Renko                 Mirja Ryynänen                Kimmo Sarapää
25239:           Einari Nieminen                Juho Sillanpää                Jukka Vihriälä
25240:           Timo Kietäväinen               Aapo Saari                    Kauko Heikkinen
25241:           Heikki Kokko                   Eino Siuruainen               Annikki Koistinen
25242:           Riitta Jouppila                Kalle Röntynen                Vappu Säilynoja
25243:                      Pekka Puska                               Pirkko Ikonen
25244: 
25245: 
25246: 
25247: 
25248: :80380L
25249: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 142
25250: 
25251: 
25252: 
25253: 
25254:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25255: 
25256:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tettava vastaavasti, mitä oppisopimuksen teh
25257: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        neestä oppilaasta, tämän työnantajasta ja op
25258: olette 11 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          pisopimuksesta on voimassa. Jos opiskelija ~
25259: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ole tehnyt työsopimusta, on hänen oikeuksis
25260: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        taan ja velvollisuuksistaan voimassa, mitä erik
25261: edustaja Tellervo Rengon ym. näin kuuluvasta         seen on säädetty oppilaitosmuotoisessa koulu
25262: kirjallisesta kysymyksestä n:o 142:                  tuksessa olevasta opiskelijasta.
25263:                                                         Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opin
25264:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25265:                                                      tososiaalisista eduista on säädetty laissa (498
25266:        ryhtyä, jotta työharjoittelussa olevat        83). Lakia sovelletaan siis opetussuunnitelma
25267:        opiskelijat katsottaisiin oppilaitostensa     mukaisen työharjoittelun aikana ottaen huc
25268:        opiskelijoiksi ja että he myös työhar-        mioon edellä mainitut koulutussopimusta kos
25269:        j oitteluajaltaan saisivat opiskelija-alen-   kevat säännökset.
25270:        nukset kulkuneuvoissa ja opiskelijavä-
25271:        hennyksen verotuksessa sekä olisivat oi-         Mikäli opiskelija siis saa harjoitteluajaltaa
25272:        keutettuja opintolainaan ko. ajan osal-       palkkaa ym. etuja, jää hän tavallisesti edell
25273:        ta?                                           mainitussa laissa (498/83) tarkoitettujen etuje
25274:                                                      ulkopuolelle. Valtioneuvoston päätöksess
25275:                                                      maksuuoman koulukuljetuksen järjestämisest
25276:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ja koulumatkasta aiheutuvien kustannuste
25277: taen seuraavaa:                                      suorittamisesta ammatillisten oppilaitosten Of:
25278:    Ammatillisten oppilaitosten opetus liittyy        pilaille (970/85) on nimenomaan määrätty, ett
25279: kiinteästi sen koulutusalan työelämään, johon        kyseisessä valtioneuvoston päätöksessä tarko:
25280: opiskelijat aikanaan valmistuvat. Opetussuun-        tettu etu koskee oppilasta myös hänen olle~
25281: nitelmat edellyttävät opiskelijoiden tutustuvan      saan työpaikalla tapahtuvassa koulutuksess~
25282: työelämän vaatimuksiin työpaikoilla. Työhar-         jos oppilaalle ei makseta palkkaa. Opiskelija ~
25283: joittelussa opiskelijat saavat parhaiten tuntu-      pääsääntöisesti saa myöskään ruokaetua, m;
25284: man tulevaan työhönsä. Harjoittelujaksojen           käli hän saa harjoitteluajaltaan palkkaa t<
25285: pituus ja niiden sijoittuminen muuhun opiske-        työnantaja tarjoaa hänelle ruoan. Opiskelijall
25286: luun nähden riippuvat kustakin opetusalasta.         on kuitenkin mahdollisuus saada opiskelij~
25287:    Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden        alennus viikonloppumatkoistaan myös harjoi1
25288: työharjoittelun järjestämisessä on 1.8.1983 al-      teluaikanaan rautatiehallituksen ja Oy Matk~
25289: kaen käytetty hyväksi koulutussopimusjärjes-         huolto Ab:n asiasta antamien tarkempien mä[
25290: telmää. Nykyisin noin puolet kaikesta työhar-        räysten mukaan.
25291: joittelusta tapahtuu koulutussopimuksin. Kou-           Opiskelijoiden asuminen harjoitteluaikan
25292: lutussopimusjärjestelmä perustuu väliaikaisesti      on pyritty järjestämään opiskelijalle joko ma~
25293: muutettuun oppisopimuslakiin (647 /83), joka         sutta tai hänelle edullisella tavalla esim. opisk(
25294: on voimassa vuoden 1988 loppuun. Koulutus-           lija-asuntolassa. Harjoittelupaikkoja on lisäk:
25295: sopimuksella tarkoitetaan ammatillisen oppi-         pyritty järjestämään opiskelijan kotipaikk<
25296: laitoksen tai kurssikeskuksen työnantajan            kunnan läheltä, jotta opiskelija voisi asua ha1
25297: kanssa tekemää sopimusta työpaikkakoulutuk-          joitteluaikanaan omassa asunnossaan, eik
25298: sen järjestämisestä opiskelijalle, joka on opis-     asumisesta aiheutuisi hänelle tällöin lisäkustar
25299: kelijana tässä oppilaitoksessa tai kurssikeskuk-     nuksia. Aina tässä ei kuitenkaan ole onnistutt
25300: sessa. Työnantajalle maksetaan kouluttamises-        harjoittelupaikkojen sijainnin vuoksi tai siks
25301: ta koulutuskorvausta valtion varoista. Lain          että opiskelija ei ole halunnut asua häneli
25302: (647 /83) 9 f §:n mukaan, jos koulutussopi-          osoitetussa asunnossa. Lisäksi on otettava hu<
25303: muksen mukaisessa työpaikkakoulutuksessa             mioon, että Valtion opintotukikeskus myöntä
25304: oleva opiskelija on tehnyt työnantajan kanssa        opiskelijoille asumislisää asumiskustannuste
25305: työsopimuksen, on tässä työsuhteessa nouda-          alentamiseksi.
25306:                                      1988 vp. -      KK n:o 142                                     3
25307: 
25308:    Teknillisten oppilaitosten ylioppilaspohj ais-    kelijoiden työharjoittelun aikana annettavia
25309: ten opintolinjojen opiskelijat suorittavat yhden     opintososiaalisia etuja koskevien perusteiden
25310: lukukauden mittaisen harjoittelun jo ennen           muuttamiseksi. Opetusministeriö seuraa muun
25311: kuin he aloittavat opintonsa oppilaitoksessa.        muassa koulutussopimuskoulutuksen järjestä-
25312: Nämä opiskelijat saavat poikkeuksetta palkkaa        mistä ja toimivuutta asettamaosa työryhmän
25313: kyseisestä harjoittelustaan.                         toimesta, joka vuosittain antaa asiasta selvityk-
25314:    Mikäli opiskelijan työharjoittelu kestää yh-      sen.
25315: täjaksoisesti lukukauden tai sitä pidemmän              Opetusministeriön tarkoituksena on kuluvan
25316: ajan, ei opiskelija tuolloin ole oppilaitoksessa     vuoden aikana asettaa toimikunta, jonka teh-
25317: kirjoilla, eikä häntä lasketa oppilaitoksen oppi-    tävänä olisi laatia ehdotus työpaikkakoulutusta
25318: lasmäärään. Tällainen tilanne saattaa olla           koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukses-
25319: esim. ravitsemis- ja hotellipalvelujen perus-        ta vuoden 1991 alusta. Muun muassa koulutus-
25320: linjaan kuuluvan hotelli- ja ravintola-alan sekä     sopimusta koskevat väliaikaiset säännökset tu-
25321: suurtalouden esimieslinjojen opiskelijoilla.         lisivat uudistettaviksi. Työharjoittelun aikana
25322: Opiskelija ei tällaisessa harjoittelussa ollessaan   opiskelijalle annettavat opintososiaaliset edut
25323: saa opintososiaalisia etuja. Tällöin opiskelija      ja niihin mahdollisesti tehtävät tarkistukset
25324: saa kuitenkin miltei poikkeuksetta palkkaa.          tultaisiin joka tapauksessa käsittelemään tässä
25325:    Opetusministeriössä ei ole tällä hetkellä         yhteydessä.
25326: suunnitelmia ammatillisten oppilaitosten opis-
25327: 
25328:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1988
25329: 
25330:                                                                      Ministeri Anna-Liisa Piipari
25331: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 142
25332: 
25333: 
25334: 
25335: 
25336:                              Tili Riksdagens Herr Talman
25337: 
25338:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ett arbetsavtal med en arbetsgivare skall i detta
25339: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       arbetsförhållande samma regler iakttas som
25340: av den 11 mars 1988 tili vederbörande medlem       gäller för en studerande som slutit ett läroavtal
25341: av statsrådet översänt en avskrift av följande     med en arbetsgivare. Om den studerande inte
25342: av riksdagsman Tellervo Renko m.fl. under-         slutit ett arbetsavtal gäller vad hans rättigheter
25343: tecknade spörsmål nr 142:                          och skyldigheter beträffar vad som särskilt
25344:                                                    stadgas om en studerande som utbildas i läro-
25345:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          anstaltsform.
25346:        vidta för att studerande under sin ar-
25347:        betspraktik skulle anses vara studeran-        1 lagen (498/83) stadgas om studiesociala
25348:        de vid sina läroanstalter och att de även   förmåner för elever vid yrkesläroanstalter.
25349:        under sin arbetspraktik skulle erhålla      Lagen tillämpas således under den läroplansen-
25350:        studierabatt i samfärdsmedlen, studie-      liga arbetspraktiken med beaktande av ovan
25351:        avdrag i beskattningen och att de skulle    nämnda stadganden angående ett utbildnings-
25352:        vara berättigade tili studielån under       avtal.
25353:        ifrågavarande tid?                             Om en studerande alltså inte erhåller lön
25354:                                                    m.fl. förmåner under sin praktiktid blir han
25355:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        vanligen utan de förmåner som avses i ovan
25356: följande:                                          nämnda lag (498/83). 1 statsrådets beslut (970/
25357:    Undervisningen vid yrkesläroanstalterna         85) angående hur de kostnader som föranleds
25358: sammanhänger ingående med arbetslivet inom         av avgiftsfri skolskjutsning och skolresor skall
25359: det utbildningsområde, där de studerande i         erläggas åt elever vid yrkesläroanstalter stadgas
25360: sinom tid avlägger sina examina. Läroplanerna      det uttryckligen att den förmån som avses i
25361: förutsätter att de studerande på arbetsplatserna   statsrådets ifrågavarande beslut gäller en elev
25362: gör sig förtrogna med fordringarna i arbetsli-     även då han befinner sig i utbildning på en
25363: vet. Under arbetspraktiken får de studerande       arbetsplats, om han inte lyfter lön. Enligt
25364: bäst kontakt med sitt kommande arbete. Läng-       huvudregeln erhåller en studerande inte heller
25365: den på studieavsnitten och sättet att förlägga     lunchförmån, om han under praktiktiden lyfter
25366: dem i förhållande tili övriga studier beror på     lön eller om arbetsgivaren utspisar honom. En
25367: vart och ett undervisningsområde.                  studerande har dock möjligheten att få studie-
25368:                                                    rabatt för sina resor under veckoslutet även då
25369:    När arbetspraktik anordnas för studerande
25370: vid yrkesläroanstalterna har systemet med ut-      han praktiserar enligt närmare bestämmelser
25371:                                                    som utfärdats av järnvägsstyrelsen och Oy
25372: bildningsavtal utnyttjats sedan 1.8.1983. Nu-
25373:                                                    Matkahuolto Ab.
25374: förtiden sker ca hälften av all arbetspraktik i
25375: form av utbildningsavtal. Systemet med utbild-       Man har försökt anordna inkvarteringen av
25376: ningsavtal baserar sig på den temporärt ändra-     de studerande under praktiktiden antingen av-
25377: de läroavtalslagen (647 /83) som gäller tili ut-   giftsfritt för den studerande eller på ett
25378: gången av 1988. Med ett utbildningsavtal avses     förmånligt sätt t.ex. i studiebostäder. Man har
25379: ett avtal som slutits mellan en yrkesläroanstalt   dessutom försökt arrangera praktikplatserna
25380: eller en yrkeskurscentral och en arbetsgivare      nära de studerandes hemort så att de kan bo i
25381: för att anordna utbildning på arbetsplatsen för    egen bostad och att de inte skall ådra sig extra
25382: en studerande som studerar vid läroanstalten       kostnader på grund av inkvarteringen. Man
25383: eller kurscentralen. För utbildningen betalas      har dock inte alltid lyckats med dessa arrange-
25384: arbetsgivaren utbildningsersättning med statli-    mang på grund av praktikplatsernas läge eller
25385: ga medel. Lagens 9 f § (647 /83) stadgar att om    därför att den studerande inte velat bo i den
25386: en studerande, som befinner sig i arbetsplatsut-   bostad som anvisats honom. Det bör dessutom
25387: bildning enligt ett utbildningsavtal, har slutit   beaktas att Statens studiestödscentral beviljar
25388:                                    1988 vp. -     KK n:o 142                                    5
25389: 
25390: de studerande bostadsbidrag för att minska           1 detta nu har undervisningsministeriet inga
25391: boendekostnaderna.                                planer på att ändra grunderna angående de
25392:    De studerande vid studentbaserade studielin-   studiesociala förmåner som ges åt studerande
25393: jer i tekniska läroanstalter genomgår praktik     vid yrkesläroanstalter under praktiktiden. Ge-
25394: som omspänner ett läsår redan innan de inleder    nom den arbetsgrupp som undervisningsminis-
25395: sina studier i läroanstalten. Dessa studerande    teriet tillsatt och viiken årligen gör en utred-
25396: lyfter undantagslöst lön under ifrågavarande      ning i ärendet följer ministeriet bl.a. med hur
25397: praktik.                                          utbildningen inom utbildningsavtalssystemet
25398:    Om arbetspraktiken för en studerande oav-      anordnas och hur den fungerar.
25399: brutet tar en termin eller längre i anspråk är       Undervisningsministeriets avsikt är att under
25400: den studerande i detta fall inte inskriven i      innevarande år tillsätta en kommission med
25401: läroanstalten och han inräknas inte i antalet     uppgift att uppgöra ett förslag om en helhets-
25402: elever i läroanstalten. En sådan situation kan    reform angående lagstiftningen om arbetsplats-
25403: uppkomma t.ex. för studerande vid förestån-       utbildning fr.o.m. början av år 1991. De tem-
25404: darlinjerna för hotell- och restaurangbranschen   porära bestämmelserna om bl.a. utbildnings-
25405: samt storhushållning som hör tili grundlinjen     avtal skulle bli förnyade. De studiesociala
25406: inom kosthållning och hotellservice. Under en     förmånerna som ges åt en studerande under
25407: sådan praktik erhåller en studerande inga stu-    arbetspraktiken och eventuella justeringar som
25408: diesociala förmåner. 1 detta fall lyfter den      företas i förmånerna skulle i varje fall bli
25409: studerande dock lön nästan utan undantag.         föremål för behandling i detta sammanhang.
25410: 
25411:     Helsingfors den 14 april 1988
25412: 
25413:                                                                   Minister Anna-Liisa Piip~ri
25414:                                              1988 vp.
25415: 
25416: Kirjallinen kysymys n:o 143
25417: 
25418: 
25419: 
25420: 
25421:                                  Jurva: Kansaneläkeuudistuksen IV -vaiheen toteuttamisesta
25422: 
25423: 
25424:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25425: 
25426:    Kansaneläkeuudistuksen 111-vaihe toteutui 1     1990 todetaan kansaneläkeuudistuksen IV-vai-
25427: päivänä tammikuuta 1985. Kansaneläkeuudis-         heesta (s. 67) seuraavaa:
25428: tus on kuitenkin viipaloitu useampaan osaan           "Suunnitelmakauden loppupuolella selvite-
25429: lainsäädäntövaiheessa (HE n:ot 72/1978 vp. ja      tään myös kansaneläkeuudistuksen IV -vaiheen
25430: 9811981 vp.) tähän mennessä jo viideksi eri        toteutumista. . . . . IV -vaiheen toteuttamisesta
25431: täytäntöönpano-osaksi. Uudistuksen oli alun-       aiheutuvia kustannuksia ei ole otettu kehittä-
25432: perin määrä toteutua nelivaiheisena vuosien        missuunnitelmaan vielä tässä vaiheessa."
25433: 1977-1980 kuluessa.                                   Tämä tavoitteenasettelu ei ole tyydyttävä.
25434:    Kansaneläkeuudistuksen 1 A-vaihe tuli kui-      Kansaneläkeuudistus on tähänkin mennessä to-
25435: tenkin voimaan vasta 1.1.1980, 1 B-vaihe           teutunut pahasti myöhästyneenä ja revittynä
25436: 1. 7.1981, II A-vaihe 1.1.1983, II B-vaihe         moneen osaan. Uudistuksen neljännen vaiheen
25437: 1.1.1984 ja 111-vaihe 1.1.1985.                    lykkäämiselle epämääräiseen tulevaisuuteen ei
25438:                                                    ole perusteita. Eduskunnan aikaisemmat pää-
25439:    Uudistuksen II ja UI-vaiheita koskevaan         tökset ja kannanotot kuitenkin velvoittavat
25440: lainsäädäntöön (103/82) ei vieläkään sisällytet-   nykyistä hallitusta selvittämään ja antamaan
25441: ty kansaneläkeuudistusta kokonaisuudessaan.        IV-kansaneläkeuudistusvaiheen toteuttamista
25442: Hallituksen asiaa koskevan esityksen (HE n:o       koskevan lakiesityksen nyt istuvalle eduskun-
25443: 98/1981 vp.) mukaan "uudistuksen neljännen         nalle.
25444: vaiheen toteutuksen ajoitus ratkaistaan erik-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25445: seen". Tästä kansaneläkeuudistuksen viimei-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25446: sestä vaiheesta ei tämän jälkeenkään ole tehty     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25447: minkäänlaista aikataulupäätöstä.                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25448:    Kansaneläkeuudistuksen IV-vaihe kuuluu                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25449: olennaisena osana po. kokonaisuuteen. So-                 siin sellaisen lain aikaansaamiseksi, jol-
25450: siaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toi-          la toteutettaisiin kansaneläkeuudistuk-
25451: minta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1986-             sen IV-vaihe?
25452: 
25453:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1988
25454: 
25455:                                           Marita Jurva
25456: 
25457: 
25458: 
25459: 
25460: 280395C
25461: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 143
25462: 
25463: 
25464: 
25465: 
25466:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25467: 
25468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      myös eläkkeiden tarkistusmenettelyä ja eläk-
25469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keensaajien asumistukijärjestelmän kehittämis-
25470: olette 15 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         tä.
25471: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Komitean asettamisen yhteydessä oli esillä
25472: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kysymys pitkään vireillä olleen kansaneläke-
25473: edustaja Marita Jurvan näin kuuluvasta kirjal-      uudistuksen IV -vaiheen toteuttamisesta. Komi-
25474: lisesta kysymyksestä n:o 143:                       tean asettamista koskevassa taustamuistiossa
25475:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      todettiin, "ettei aikaisemmin suunniteltu kan-
25476:        siin sellaisen lain aikaansaamiseksi, jol-   saneläkejärjestelmän IV -vaiheeseen sisältyvä
25477:        la toteutettaisiin kansaneläkeuudistuk-      puolisoiden eläketulojen yhdenmukaistaminen
25478:        sen IV-vaihe?                                tai lisäosan täysimääräisenä maksaminen lai-
25479:                                                     toshoidossa oleville eläkkeensaajille sellaise-
25480:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       naan täytä hallitusohjelmassa asetettuja tavoit-
25481: vasti seuraavaa:                                    teita." Puolisoiden eläketulojen yhtenäistämi-
25482:                                                     nen yksinäisen henkilön tulojen tasolle antaa
25483:    Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistusta       lisäeläketurvaa vain tälle ryhmälle jättäen yksi-
25484: koskevien eduskunnalle annettujen hallitusten       näiset pienituloiset eläkkeensaajat uudistuksen
25485: esitysten mukaan kansaneläkeuudistuksen ''vii-      ulkopuolelle. Eläkkeen maksaminen täysimää-
25486: meisessä vaiheessa eläkkeen määrät yhtenäiste-      räisenä laitoshoidon ajalta heikentää puoles-
25487: tään. Muun muassa poistetaan kansaneläke-           taan pyrkimyksiä tukea avohoitoa kansaneläk-
25488: laista säännös, jonka mukaan kansaneläkkeen         keen apu- ja hoitolisäjärjestelmää kehittämäl-
25489: lisäosaa ei voida maksaa julkisessa laitoshoi-      lä. Tosiasiallinen hyöty menee kohoavina hoi-
25490: dossa olevalle eläkkeensaajalle." Uudistuksen       tomaksuina kunnille. Kun puolisoiden elä-
25491: IV-vaiheen toteuttamisessa on mainittu, että        ketulojen korotus maksaa 915 miljoonaa
25492: "kansaneläkeuudistuksen viimeisen eli neljän-       markkaa ja laitoshoitoratkaisu 445 miljoonaa
25493: nen vaiheen toteutuksen ajoitus ratkaistaan         markkaa, uudistus tässä laajuudessa toteutet-
25494: myöhemmin erikseen".                                tuna sitoo yhteiskunnan voimavaroja vuosi-
25495:    Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistuk-        kymmeneksi eteenpäin antaen kuitenkin elä-
25496: seen liittyvä viimeinen hallituksen esitys on       keuudistuksen hyödyn vain pienelle eläkkeen-
25497: annettu eduskunnalle vuonna 1981.                   saajaryhmälle.
25498:    Vuoden 1987 huhtikuussa asetetun pääminis-
25499: teri Harri Holkerin hallituksen hallitusohjel-         Edellä mainitussa komiteassa on, kuten sen
25500: man mukaisesti "pienten työeläkkeiden ja kan-       toimeksiannossa todetaan, eläkejärjestelmien
25501: saneläkkeiden yhteensovitussääntöjen toimi-         kehittämistä koskevat ehdotukset laadittava si-
25502: vuus ja oikeudenmukaisuus selvitetään. Elä-         ten, että uudistukset kohdistuvat vähimmäis-
25503: kejärjestelmät säilytetään erillisinä ja eläkkei-   turvaa takaavassa kansaneläkejärjestelmässä
25504: den..tarkistusmenettelyssä olevat epäkohdat sel-    mahdollisimman tehokkaasti pienituloisten
25505: vitetään ottaen huomioon järjestelmien erityis-     eläkkeensaajien hyväksi. Komitean on työs-
25506: piirteet."                                          sään otettava huomioon paitsi valtiontalouden
25507:    Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti         mahdollisuudet myös hallitusohjelmassa koko-
25508: asetettiin 15.10.1987 laajapohjainen komitea        naisverouudistukselle asetetut tavoitteet.
25509: tutkimaan kansaneläkkeiden ja työeläkkeiden            Komitean työlle on asetettu määräajaksi
25510: yhteensovitussäännösten toimivuutta ja oikeu-       31.5.1988. Ennen sen laatimaa kokonaisselvi-
25511: denmukaisuutta kiinnittäen erityistä huomiota       tystä kansaneläkejärjestelmän muutostarpeista
25512: puolisoiden eläketurvassa todettuihin epäjoh-       ei ole tarkoituksenmukaista kiirehtiä yksittäisiä
25513: donmukaisuuksiin. Komitean on tutkittava            lainmuutosesityksiä.
25514:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
25515: 
25516:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
25517:                                      1988 vp. -       KK n:o 143                                        3
25518: 
25519: 
25520: 
25521: 
25522:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25523: 
25524:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 samband med tilisättandet av kommitten
25525: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           var frågan om genomförandet av det IV skedet
25526: av den 15 mars 1988 tili vederbörande medlem          av folkpensionsreformen, viiken länge varit
25527: av statsrådet översänt avskrift av följande av        aktuell, uppe tili behandling. I den bakgrunds-
25528: riksdagsledamot Marita Jurva undertecknade            promemoria som gäller tillsättandet av kom-
25529: spörsmål nr 143:                                      mitten konstaterades att samordnande av ma-
25530:                                                       kars pensionsinkomster eller betalning av
25531:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            tilläggsdelen tili fullt belopp tili pensionstagare
25532:        syfte att åstadkomma en sådan lag,             i anstaltsvård, ett par åtgärder som ingår i det
25533:        varmed IV skedet av folkpensionsrefor-         tidigare planerade IV skedet av folkpensions-
25534:        men genomförs?                                 systemet, inte som sådana motsvarar de mål
25535:                                                       som uppställts i regeringsprogrammet. Sam-
25536:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ordnandet av makars pensionsinkomster så att
25537: samt anföra följande:                                 de kommer att befinna sig på nivån för en
25538:    Enligt de regeringspropositioner som avlåtits      ensam persons inkomst ger ett tiliäggspensions-
25539: tili riksdagen angående totalreformen av folk-        skydd enbart för denna grupp och ställer
25540: pensionssystemet samordnas pensionsbeloppen           ensamma pensionstagare med små inkomster
25541: i det sista skedet. Bl.a. utmönstras ur folkpen-      utanför reformen. Betalning av folkpension tili
25542: sionslagen ett stadgande, enligt vilket folkpen-      fullt belopp tili pensionstagare i anstaltsvård
25543: sionens tiliäggsdel inte kan betalas tili pen-        försvagar å sin sida strävandena att stöda den
25544: sionstagare som vårdas på offentlig anstalt.          öppna vården genom utvecklande av hjälp- och
25545: Om genomförandet av reformens IV skede har            vårdtiliäggssystemet inom folkpensionen. Den
25546: nämnts att frågan om tiden för genomförandet          verkliga nyttan får kommunerna i form av
25547: av det sista, dvs. det fjärde skedet, av folkpen-     stigande vårdavgifter. Höjningen av äkta ma-
25548: sionsreformen avgörs senare separat.                  kars pensionsinkomster kostar 915 miljoner
25549:     Den senaste regeringspropositionen i anslut-      mark och en lösning som innebär anstaltsvård
25550: ning tili totalreformen av folkpensionssystemet       kostar 445 miljoner mark, vilket betyder att
25551: har avlåtits tili riksdagen år 1981.                  reformen binder samhällets medel för tio år
25552:     1 enlighet med programmet för statsminister       framåt, om den genomförs i den här omfatt-
25553: Harri Holkeris regering, som tilisattes i april år    ningen. Emellertid är det endast en liten pen-
25554: 1987, skall det utredas "hur samordningsreg-          sionstagargrupp som drar nytta av reformen.
25555: lerna för små arbetspensioner och folkpensio-            Den ovan nämnda kommitten skall, såsom
25556: ner fungerar och om de är rättvisa. Pensions-         även i dess uppdrag konstateras, uppgöra för-
25557: systemen bibehålls separata. De olägenheter           slagen gällande utvecklandet av pensionssyste-
25558: som vidlåder pensionsjusteringsförfarandet ut-        men så, att reformerna så effektivt som möjligt
25559: reds med beaktande av de olika systemens              kommer pensionstagare med små inkomster tili
25560: särdrag."                                             godo och garanterar ett minimiskydd i folk-
25561:     I överensstämmelse med regeringsprogram-          pensionssystemet. Kommitten skall i sitt arbete
25562: mets mål tilisattes 15.10.1987 en kommitte på         beakta dels de mål som har uppställts för
25563: bred bas för att utreda hur samordningsregler-        totalskattereformen i regeringsprogrammet,
25564: na för folkpensioner och arbetspensioner fun-         dels statshushållningens möjligheter.
25565: gerar och om de är rättvisa. Kommitten skall
25566: speciellt fästa vikt vid den inkonsekvens som           Kommitten skall ha sitt arbete klart
25567: konstaterats i pensionsskyddet för makar. Den         31.5.1988. Det är inte ändamålsenligt att på-
25568: skall även undersöka justeringsförfarandet i          skynda förslag tili enskilda lagändringar förrän
25569: fråga om pensioner och utvecklandet av bo-            kommittens utredning om behoven att ändra
25570: stadsbidragssystemet för pensionärer.                 folkpensionssystemet i dess helhet är klar.
25571:      Helsingfors den 15 april 1988
25572: 
25573:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
25574:                                             1988 vp.
25575: 
25576: Kirjallinen kysymys n:o 144
25577: 
25578: 
25579: 
25580: 
25581:                                 Paavilainen: Apuvälineiden hankkimisesta syöpäpotilaille
25582: 
25583: 
25584:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25585: 
25586:    Aiemman käytännön mukaisesti rintasyöpä-          Kukaan proteesia tarvitseva henkilö ei var-
25587: potilas on pystynyt uusimaan rintaproteesinsa     mastikaan hae uutta proteesia ilman ilmeistä
25588: joustavasti kunnan sosiaaliviraston avustuksel-   tarvetta. Tämän vuoksi hakumenettelyn tulee
25589: la. Potilaan on tullut vain täyttää kaavake,      olla mahdollisimman joustava ja yksinkertai-
25590: jossa on mainittu aiemman rintaproteesin nu-      nen.
25591: mero. Uusi rintaproteesi on toimitettu sittem-
25592: min postitse.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25593:                                                   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25594:    Nyt rintaproteesin uusimista on vaikeutettu    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25595: potilaan kannalta kohtuuttomasti. Potilaan tu-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25596: lee ensinnäkin hankkia lääkärintodistus sopi-
25597: mattomaksi käyneen proteesin uusimiseksi. Tä-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25598: mä lääkärintodistuksen hankkiminen aiheuttaa             syöpäpotilaiden apuvälineiden hankin-
25599: varsinkin haja-asutusalueilla asuville huomat-           taa on vaikeutettu, ja
25600: tavia ylimääräisiä kustannuksia tunnetun tosi-
25601: asian toteamiseksi. Henkilöä, jolla on muu-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25602: toinkin henkisiä kärsimyksiä, rasitetaan moni-           ryhtyä apuvälineitä tarvitsevien aseman
25603: mutkaisilla hakumenettelyillä.                           helpottamiseksi?
25604: 
25605:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1988
25606: 
25607:                                        Tuula Paavilainen
25608: 
25609: 
25610: 
25611: 
25612: 280390X
25613: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 144
25614: 
25615: 
25616: 
25617: 
25618:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25619: 
25620:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     misvelvoite on kunnallisella terveyspalvelujär-
25621: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     jestelmällä. Keskussairaalan kuntainliitolla on
25622: olette 15 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn       velvollisuus mm. lääkinnällisen kuntoutuksen
25623: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      palvelujen kehittämiseen, ohjaamiseen ja laa-
25624: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     dun valvontaan. Kuntainliiton tehtävänä on
25625: edustaja Paavilaisen näin kuuluvasta kirj alli-   myös ohjeiden antaminen apuvälineiden hank-
25626: sesta kysymyksestä n:o 144:                       kimisesta sekä muun apuvälinehuollon järjes-
25627:                                                   tämistavasta ja käytettävistä menetelmistä. Tä-
25628:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että      mä ohjausvelvoite koskee kaikkia keskussai-
25629:        syöpäpotilaiden apuvälineiden hankin-      raalan kuntainliiton alueella sijaitsevia kunnal-
25630:        taa on vaikeutettu, ja                     lisia sairaanhoitolaitoksia ja terveyskeskuksia.
25631:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25632:        ryhtyä apuvälineitä tarvitsevien aseman      Sairaanhoito- ja keskussairaalapiirikohtaiset
25633:        helpottamiseksi?                           ohjeet ja tuotantosuunnitelmat ovat päälinjail-
25634:                                                   taan samansisältöisiä apuvälinehuollon osalta.
25635:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     Alueellisia eroja on kuitenkin mm. apuvälinei-
25636: vasti seuraavaa:                                  den myöntämisperusteissa. Tästä syystä myös
25637:    Lääkinnällinen kuntoutus on siirretty ns.      lääkintöhallitus on antanut ohjeita, joiden tar-
25638: VALTAVA-uudistuksen yhteydessä 1.1.1984           koituksena on apuvälinehuollon sisällön ja
25639: lukien kunnallisen terveydenhuollon tehtäväksi    eräiden toimintaan liittyvien menettelytapojen
25640: ja vastuulle. Tämä on koskenut myös apuväli-      selventäminen valtakunnallisesti aikaisempaa
25641: nehuoltoa rintaproteesit mukaan lukien, jotka     yhdenmukaisemman käytännön aikaansaami-
25642: on aikaisemmin myönnetty invalidihuoltolain       seksi.
25643: nojalla sosiaalihuoltona.                            Ohjeiden mukaan apuvälinehuolto toteute-
25644:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi   taan osana potilaan muuta hoitoa potilaskoh-
25645: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain,     taiseen hoitosuunnitelmaan kuuluvan kuntou-
25646: kansanterveyslain, sairausvakuutuslain ja inva-   tussuunnitelman mukaisesti. Apuvälineen tarve
25647: lidihuoltolain muuttamisesta todetaan, että       arvioidaan tapauskohtaisesti ja ensisijaisesti
25648: lääkinnällisen kuntoutuksen siirtämisellä ter-    lääkinnällisin perustein. Apuvälinetarpeen sel-
25649: veydenhuoltoon on tarkoituksena nimenomaan        vittely tapahtuu yhteistyössä potilaan ja eri
25650: nopeuttaa palvelujen saatavuutta ja yksinker-     ammattihenkilöiden kesken. Sellaiset apuväli-
25651: taistaa päätöksentekomenettelyä.                  neet, joita ei ole tarkoituksenmukaista pitää
25652:    Yksilötason vaikutuksien kannalta tärkeänä     terveyskeskuksessa tai sairaanhoitolaitoksessa,
25653: periaatteena pidettiin sitä, etteivät muutokset   hankitaan potilaalle lähetteellä ulkopuoliselta
25654: saa heikentää kuntoutettavien asemaa vaan         apuvälinetoimittajalta.
25655: tarkoituksena on helpottaa kuntoutukseen pää-
25656: syä ja lisätä kuntoutumisen mahdollisuuksia.         Apuvälineiden myöntämiskäytännöissä on
25657: Yksilön kuntoutusmisprosessin hoitoon ja oh-      vuoden 1984 jälkeen tapahtunut suuria edistyk-
25658: jaukseen kiinnitettiin erityistä huomiota.        siä, mutta kokonaisuudessaan siinä on vielä
25659:    Terveydenhuollon lääkinnälliseen kuntou-       paljon hallinnollista ja taloudellista päätöksen-
25660: tukseen kuuluvan apuvälinehuollon järjestä-       tekoa.
25661: 
25662:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
25663: 
25664:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
25665:                                       1988 vp. -       KK n:o 144                                      3
25666: 
25667: 
25668: 
25669: 
25670:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25671: 
25672:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            vice som hör tili den medicinska rehabilite-
25673: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse             ringen inom hälsovården. Kommunalförbundet
25674: av den 15 mars 1988 tili vederbörande medlem            för ett centralsjukhus är skyldigt att bl.a.
25675: av statsrådet översänt avskrift av följande av          utveckla tjänsterna inom den medicinska reha-
25676: riksdagsledamot Paavilainen undertecknade               biliteringen samt att handleda och övervaka
25677: spörsmål nr 144:                                        kvaliteten. Kommunalförbundet har också i
25678:                                                         uppgift att utfärda anvisningar om anskaff-
25679:          Är Regeringen medveten om att an-              ningen av hjälpmedel samt om sättet att anord-
25680:        skaffningen av hjälpmedel för cancer-            na den övriga hjälpmedelsservicen och de me-
25681:        patienter har försvårats, och                    toder som används. Denna handledningsskyl-
25682:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           dighet gäller alla kommunala sjukvårdsanstal-
25683:        ta för att underlätta situationen för            ter och hälsovårdscentraler som är belägna på
25684:        dem som behöver hjälpmedel?                      området för kommunalförbundet för cent-
25685:                                                         ralsjukhuset.
25686:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              Anvisningarna och produktionsplanerna för
25687: samt anföra följande:                                   de olika sjukvårds- och centralsjukhusdistrik-
25688:    Den medicinska rehabiliteringen har i sam-           ten har i huvudsak samma innehåll beträffande
25689: band med den s.k. VALTAVA-reformen över-                hjälpmedelsservicen. Det finns dock regionala
25690: förts till den kommunala hälsovårdens ansvars-          skilinader bl.a. då det gäller grunderna för
25691: område räknat från 1.1.1984. Detta har också            beviljande av hjälpmedlen. Av denna orsak har
25692: gällt     hjälpmedelsservicen,     bröstproteserna      även medicinalstyrelsen utfärdat anvisningar
25693: medräknade, vilka tidigare beviljades med stöd          som klargör innehållet i hjälpmedelsservicen
25694: av lagen om invalidvård såsom socialvård.               och vissa förfaringssätt som anknyter tili verk-
25695:    1 regeringens proposition tili riksdagen med         samheten i syfte att åstadkomma en mera
25696: förslag tili lagar om ändring av lagen om               enhetlig riksomfattande praxis än tidigare.
25697: kommunala allmänna sjukhus, folkhälsolagen,                Enligt anvisningarna genomförs hjälpme-
25698: sjukförsäkringslagen och lagen om invalidvård           delsservicen som en del av den övriga vården
25699: konstateras att avsikten med överförandet av            av patienten i enlighet med den rehabiliterings-
25700: den medicinska rehabiliteringen tili hälsovår-          plan som hör tili patientens vårdplan. Behovet
25701: den uttryckligen är att försnabba tiligången på         av hjälpmedlet uppskattas från fall tili fall och
25702: tjänster och förenkla förfarandet vid besluts-          i första hand på medicinska grunder. Utred-
25703: fattandet.                                              ningen av behovet av hjälpmedel sker i samar-
25704:    Beträffande verkningarna på individnivå an-          bete mellan patienten och olika yrkespersoner.
25705: sågs en viktig princip vara att förändringarna          Sådana hjälpmedel som det inte är ändamåls-
25706: inte får försvaga ställningen för dem som skall         enligt att hålla i hälsocentralerna eller sjuk-
25707: rehabiliteras utan att avsikten är att underlätta       vårdsanstalterna skaffas med en remiss åt pati-
25708: tillgången till rehabilitering och öka möjlighe-        enten från en utomstående leverantör av hjälp-
25709: terna till rehabilitering. Det fästes speciell upp-     medel.
25710: märksamhet vid vården och handledningen                    Efter år 1984 har det gjorts stora framsteg
25711: beträffande den enskilda individens rehabilite-         beträffande praxisen för beviljande av hjälp-
25712: ringsprocess.                                           medel, men i sin helhet återstår det fortfarande
25713:    Det ankommer på det kommunala hälso-                 mycket administrativt och ekonomiskt besluts-
25714: tjänstsystemet att anordna den hjälpmedelsser-          fattande.
25715: 
25716:      Helsingfors den 15 april 1988
25717: 
25718:                                                       Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
25719:                        j
25720:                       j
25721:                      j
25722:                     j
25723:                    j
25724:                   j
25725:                  j
25726:                 j
25727:                j
25728:               j
25729:              j
25730:             j
25731:            j
25732:           j
25733:          j
25734:         j
25735:        j
25736:       j
25737:      j
25738:     j
25739:    j
25740:   j
25741:  j
25742: j
25743:                                                1988 vp.
25744: 
25745: Kirjallinen kysymys n:o 145
25746: 
25747: 
25748: 
25749: 
25750:                                    Tiuri: Peruskoulujen ja lukioiden tietokonehankinnoista
25751: 
25752: 
25753:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25754: 
25755:    Julkisuudessa on useissa eri yhteyksissä ko-       kein käyttöalue kokonaan huomiotta: tietoko-
25756: rostettu koulutuksen merkitystä yhteiskuntam-         neavusteinen opetus. Tietokoneavusteisen ope-
25757: me tulevaisuuden rakentamisessa. Tässä yhtey-         tuksen kannalta tärkeintä on antaa kouluille
25758: dessä on alleviivattu tietotekniikan merkitystä       neuvoja ja opastusta laitteistohankintojen
25759: peruskoulun yläasteen ja lukion opetuksessa           suunnitteluun. Suunnittelun lähtökohtana tulee
25760: sekä opetuksen kehittämisessä.                        aina olla laitteistojen käyttötarkoitus. Tämä on
25761:    Kouluhallitus on antanut ohjeen (Ohje 0            kouluissa oppilaan ja opettajan työn tehosta-
25762: 1/1988) 27.1.1988 peruskoulun yläasteiden ja          minen. Tältä kannalta katsoen ohjeiden tulisi
25763: lukioiden tietotekniikan opetusjärjestelmien          sisältää tietoja siitä, kuinka tietokoneiden
25764: hankinnoista koulujen ylläpitäjille. Nämä oh-         käyttökelpoisuutta opetuksessa yleensä voi-
25765: jeet sekä määrittelevät millaisia hankintoja          daan arvioida. Tällaisia seikkoja ovat mm.
25766: varten kunnat ja kuntainliitot voivat saada           ohjelmien ja ohjelmistojen saatavuus, käyttö-
25767: valtionosuutta että antavat suunnan tietotek-         liittymä, tiedonsiirtomahdollisuudet eri työ-
25768: niikan käytölle kouluissamme. Ohjeessa on             kalu- ja opetusohjelmien välillä sekä tietolii-
25769: määritelty laitteistostandardi, jota kouluissa on     kenneominaisuudet. Voidaan perustellusti aset-
25770: yksinomaisesti noudatettava. Tätä seikkaa ohje        taa kyseenalaiseksi myös se, tarvitaanko ehdot-
25771: korostaa useampaan otteeseen. Laitteistostan-         tomasti sitovia laitteistostandardeja lainkaan.
25772: dardissa on määrätty käyttöjärjestelmäyhteen-         Tietotekniikka on niin nopeasti kehittyvää,
25773: sopivuudeksi Microsoft DOS. Tämä käyttöjär-           että ohjeet Jaahaavat aina kehityksen jäljessä.
25774: jestelmä ei anna mahdollisuutta aidon graafi-         Tästä olkoon esimerkkinä kouluhallituksen oh-
25775: sen käyttöliittymän hyödyntämiseen. Graafi-           jeen osa, jossa todetaan opetusohjelmien kehi-
25776: nen käyttöliittymä on kuitenkin yleisesti todet-      tystukea annettavan vain ohjelmille, jotka toi-
25777: tu paremmaksi tietokoneavusteisessa opetuk-           mivat vanhimpien nykyisin käytössä olevien
25778: sessa. Erääksi perusteeksi käyttöjärjestelmän         käyttöjärjestelmien alaisuudessa. Näin mene-
25779: valinnalle kouluhallitus mainitsee ohjeessa           tellen voidaan vain varmistaa koulujen pysymi-
25780: pohjoismaisen yhteistyön. Pohjoismaat vastaa-         nen kehityksen jäljessä tulevaisuudessakin.
25781: vat yhdessä kuitenkin vain murto-osasta mik-             Kouluhallituksen ohjeessa kirjaimellisesti to-
25782:  rotietokoneille tehtävästä ohjelmakehitystyöstä      detaan, että tietokoneavusteisen opetuksen tar-
25783: maailmassa.                                           peisiin voidaan hankkia standardia "tarkoituk-
25784:                                                       senmukaisempi" laite. Tämä osoittaa, että
25785:    Kouluhallitus keskittyy virheellisesti vain tie-
25786:                                                       kouluhallitus itsekin tuntee ohjeensa ristiriitai-
25787:  totekniikan opetukseen, ei tietotekniikan käyt-
25788: töön oppilaan ja opettajan työn apuvälineenä.         suuden.
25789:  Lähtökohtana tulee kuitenkin olla tietoteknii-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25790:  kan käytön avulla edistää opetuksen tavoittei-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25791:  den saavuttamista. Ei ole tarkoituksenmukais-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25792:  ta lisätä edelleen erikseen opittavien pirstaleis-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25793:  ten tietoainesten määrää kouluopetuksessa.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25794:  Tietotekniikkaan tulee suhtautua mahdolli-                  ryhtyä peruskoulun yläasteen ja lukion
25795:  suuksien antajana sekä oppimisen ja luovan                  tietokoneavusteista ja tietotekniikan
25796:  ajattelun edistäjänä.                                       opetusta koskevien ohjeiden muuttami-
25797:     Jos tietotekniikkalaitteiden hankinnat kytke-            seksi siten, että myös graafisella käyttö-
25798:  tään vain tietotekniikan opetukseen, jää tär-               liittymällä varustettujen tietokoneiden
25799: 
25800: 280425K
25801: 2                                1988 vp. -    KK n:o 145
25802: 
25803:       hankintoihin voidaan saada valtion-             seksi tämän päivän ja tulevaisuuden
25804:       osuutta, ja                                     tarpeita vastaavaksi?
25805:         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25806:       ryhtyä hankintakäytännön kehittämi-
25807: 
25808:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1988
25809: 
25810:                                        Martti Tiuri
25811:                                      1988 vp. -     KK n:o 145                                     3
25812: 
25813: 
25814: 
25815: 
25816:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25817: 
25818:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
25819: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taen seuraavaa:
25820: olette 16 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn
25821: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Kouluhallitus on antanut 27.1.1988 koulujen
25822: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ylläpitäjille ohjeet (Ohje 0 II 1988) perus-
25823: edustaja Martti Tiurin näin kuuluvasta kirjalli-    koulun yläasteiden ja lukioiden tietotekniikan
25824: sesta kysymyksestä n:o 145:                         opetusjärjestelmien hankinnoista. Nämä ohjeet
25825:                                                     määrittelevät, millaisia hankintoja varten kou-
25826:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lujen ylläpitäjät voivat saada valtionosuutta.
25827:        ryhtyä peruskoulun yläasteen ja lukion       Kouluhallituksesta saadun tiedon mukaan
25828:        tietokoneavusteista ja tietotekniikan        graafisella käyttöliittymällä varustettuja tieto-
25829:        opetusta koskevien ohjeiden muuttami-        koneita voidaan hankkia valtionosuuteen oi-
25830:        seksi siten, että myös graafisella käyttö-   keuttavina tehtäväkohtaisina laitteistoina.
25831:        liittymällä varustettujen tietokoneiden      Näin ollen kouluhallituksen antamia ohjeita ei
25832:        hankintoihin voidaan saada valtion-          ole tästä syystä tarvetta muuttaa.
25833:        osuutta, ja                                     Kouluhallituksen tehtävänä on edelleen sel-
25834:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vittää erilaisia vaihtoehtoja tietokoneavusteisen
25835:        ryhtyä hankintakäytännön kehittämi-          opetuksen kehittämiseksi. Siinä yhteydessä tu-
25836:        seksi tämän päivän ja tulevaisuuden          lee selvittää myös tarve muuttaa nykyistä han-
25837:        tarpeita vastaavaksi?                        kintakäytäntöä sekä selvittää edellytykset val-
25838:                                                     tionosuusmenettelyn laajentamiseen.
25839: 
25840:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1988
25841: 
25842:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
25843: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 145
25844: 
25845: 
25846: 
25847: 
25848:                             Tili Riksdagens Herr Talman
25849: 
25850:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Skolstyrelsen har 27.1.1988 tili dem som
25851: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       upprätthåller skolorna utfärdat anvisningar
25852: av den 16 mars 1988 tili vederbörande medlem      (Anvisning AN 111988) angående anskaff-
25853: av statsrådet översänt en avskrift av följande    ningen av datatekniska undervisningssystem tili
25854: av riksdagsman Martti Tiuri undertecknade         grundskolans högstadier och gymnasierna.
25855: spörsmål nr 145:                                  Dessa anvisningar fastslår för vilka slag av
25856:                                                   anskaffningar de som upprätthåller skolorna
25857:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         kan erhålla statsandel.
25858:        vidta för att ändra anvisningarna angå-
25859:        ende undervisningen med hjälp av dato-       Enligt uppgifter från skolstyrelsen kan man
25860:        rer och i datateknik i grundskolans        vid anskaffningen av datorer försedda med
25861:        högstadium och i gymnasiet så att siats-   grafisk driftsanslutning och avsedda för en viss
25862:        andel kan erhållas även för anskaffning    uppgift erhålla statsandel. Det finns sålunda
25863:        av datorer försedda med grafisk drifts-    inget behov av att ändra på skolstyrelsens
25864:        anslutning, och                            anvisningar.
25865:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      Skolstyrelsens uppgift är att fortlöpande ut-
25866:        ta för att utveckla praxis i anskaff-      reda olika alternativ för att utveckla undervis-
25867:        ningen så att den mot~varar dagens och     ningen med hjälp av datorer. 1 det samman-
25868:        framtidens behov?                          hanget skall även behovet av att utveckla
25869:                                                   nuvarande anskaffningspraxis utredas och
25870:   Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt       förutsättningarna för att utvidga statsandels-
25871: följande:                                         proceduren undersökas.
25872: 
25873:     Helsingfors den 18 april 1988
25874: 
25875:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
25876:                                                 1988 vp.
25877: 
25878: Kirjallinen kysymys n:o 146
25879: 
25880: 
25881: 
25882: 
25883:                                    Koistinen ym.: Maatalouden harjoittajille tarpeellisten työväli-
25884:                                        neiden ulosmittaamisesta
25885: 
25886: 
25887:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25888: 
25889:    Ulosottolain 4 luvun 5 §:n mukaan ulos-             säännön mukaan ulosmitata vain kolmasosa.
25890: mittauksesta on erotettava velalliselle tarpeelli-     Elinkeinotulosta saadaan pääsääntöisesti ulos-
25891: set työvälineet sekä eräiltä laissa erikseen mai-      mitata vain kuudesosa, tosin elinkeinotulon
25892: nituilta velallisilta on jätettävä ulosmittaamat-      ulosmittaamisessa on etenkin maatalousyrittä-
25893: ta, mitä he virkansa tai ammattinsa harjoitta-         jiä koskevia epäkohtia. Myöskin maatalous-
25894: miseen tarvitsevat.                                    yrittäjä tarvitsee suojaa, ettei esimerkiksi tila-
25895:    Oikeuskäytännössä näytetään asetutun sille          päisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi voida
25896: kannalle maatalousyrittäjän kohdalla, ettei esi-       ulosmitata elinkeinon harjoittamisen kannalta
25897: merkiksi niittokonetta ole korkeimman oikeu-           välttämättömia maatalouskoneita, kalustoa,
25898: den ratkaisun mukaan pidetty tarpeellisena             koko karjaa ja muita kotieläimiä. Mikäli täy-
25899: työvälineenä. Myöskään autoa ei ole pidetty            dellinen ulosmittaaminen on mahdollista, ei
25900: siinäkään tapauksessa, että omistaja käytti sitä       elinkeinon harjoittaminen ole enää mahdollis-
25901: ammattimaisen liikenteen harjoittamiseen, sel-         ta, mistä seuraa, ettei maatalouden harjoittaja
25902: laisena hänen tarpeellisena työvälineenään,            kykene enää huolehtimaan omasta ja perheen-
25903: jonka hän ulosottolain 4 luvun 5 §:n mukaan            sä elatuksesta.
25904: olisi ollut oikeutettu ulosmittauksessa erotta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25905: maan itselleen.                                        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25906:    Ulosottolain 4 luvun 5 §:n sanamuodon mu-           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
25907: kaan on perusteltua tulkita säännöstä niin, että       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25908: myös maatalousyrittäjälle elinkeinotoiminnas-          sen:
25909: sa tarpeelliset työvälineet ovat ulosmittaukses-
25910: sa erotettavissa pois ulosmitattavan omaisuu-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25911: den piiristä. Kuitenkaan näin ei näytetä tehtä-               ryhtyä maatalouden harjoittajien koh-
25912: vän. Tosin oikeuskäytännöstä löytyy melko                     dalla ulosottoa koskevien säännösten
25913: uusia ratkaisuja eräiden muiden kuin maata-                   muuttamiseksi siten, että maatalouden
25914: lousyrittäjien kohdalla, missä katsotaan, että                harjoittajien tarpeelliset työvälineet,
25915: velalliselle tarpeelliset työvälineet ovat erotetta-          mukaan lukien maatalouskoneet sekä
25916: vissa ulosmittauksen ulkopuolelle.                            maatalouden harjoittamiseen välttä-
25917:    Ulosottolainsäädäntöön on otettu uusia                     mättä liittyvät koneet, kalusto ja koti-
25918: säännöksiä, joilla annetaan suojaa velalliselle               eläimet, saatetaan nykyistä paremman
25919: ulosmittauksessa. Nettopalkasta saadaan pää-                  suojan piiriin ulosoton uhatessa?
25920: 
25921:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1988
25922: 
25923:                       Annikki Koistinen                         Jukka Vihriälä
25924:                       Aapo Saari                                Kalle Röntynen
25925:                                              Juho Sillanpää
25926: 
25927: 
25928: 
25929: 
25930: 2803922
25931: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 146
25932: 
25933: 
25934: 
25935: 
25936:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25937: 
25938:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      esitöistä käy ilmi, että nykyisin ulosottolain 4
25939: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      luvun 5 §:n 2 momentissa oleva rahamäärä,
25940: olette 16 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        jonka arvosta velallinen saa aina erottaa omai-
25941: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       suutta ulosotosta, määrättiin alun perin niin
25942: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      suureksi, että lapsiperhe saattoi aina erottaa
25943: edustaja Annikki Koistisen ym. näin kuuluvas-      itselleen yhden lypsylehmän.
25944: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 146:                Myös muu yrittäjä kuin maatalousyrittäjä
25945:                                                    on saattanut menettää ulosmittauksessa ja
25946:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      konkurssissa koneensa, raaka-ainevarastonsa
25947:        ryhtyä maatalouden harjoittajien koh-       ja muun maatalousirtaimistoon rinnastettavan
25948:        dalla ulosottoa koskevien säännösten        omaisuutensa. Tämä ilmenee muun muassa
25949:        muuttamiseksi siten, että maatalouden       niistä oikeustapauksista, joihin kysymyksen
25950:        harjoittajien tarpeelliset työvälineet,     perusteluissa viitataan.
25951:        mukaan lukien maatalouskoneet sekä             Viime vuosina oikeuskäytännössä on ollut
25952:        maatalouden harjoittamiseen välttä-         joitakin oikeustapauksia, joissa työvälineinä
25953:        mättä liittyvät koneet, kalusto ja koti-    ulosmittauksesta erotettavan omaisuuden piiriä
25954:        eläimet, saatetaan nykyistä paremman        on laajennettu. Esimerkiksi 80-prosenttisesti
25955:        suojan piiriin ulosoton uhatessa?           liikuntavammaisen sahateknikon on sallittu
25956:                                                    erottaa ulosmittauksesta henkilöautonsa, joka
25957:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        on ollut tarpeen hänelle eri paikkakunnilla
25958: taen seuraavaa:                                    olevien työpisteiden välisiin matkoihin. Näille
25959:    Ulosottolain 4 luvun 5 § on kirjoitettu elin-   laajennuksille on kuitenkin ollut tunnusomais-
25960: keinorakenteeltaan kokonaan toisenlaista yh-       ta erityiset sosiaaliset syyt. Yritysten ja maati-
25961: teiskuntaa varten kuin tämän päivän yhteis-        lojen käyttöomaisuus on katsottu johdonmu-
25962: kunta. Ulosottolain vanhentuneisuuden vuoksi       kaisesti ulosmittauskelpoiseksi.
25963: sen kokonaisuudistus on osoittautunut välttä-         Ulosottolain kokonaisuudistuksen yhteydes-
25964: mättömäksi ja hallitus on käynnistänyt sitä        sä erottamisoikeutta koskevat säännökset tul-
25965: koskevan valmistelutyön.                           laan kehittämään nyky-yhteiskunnan vaatimus-
25966:    Säännös työvälineiden jättämisestä ulos-        ten mukaisiksi. On myös korostettava, että
25967: mittauksen ulkopuolelle koski aluksi vain ulos-    vuoden 1987 alusta voimaan tullut säännöstö
25968: ottolain 4 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdassa       elinkeinotulon ulosmittauskelpoisuudesta oli
25969: vielä nykyisinkin mainittuja virkamiehiä ja va-    tarkoitettu nimenomaan vähentämään maata-
25970: paan ammatin harjoittajia. Yleinen maininta        lousirtaimiston ulosmittauksia. Niihin joudu-
25971: tarpeellisten työvälineiden ulosmittaamisen        taan turvautumaan entistä harvemmin, kun
25972: kiellosta otettiin lakiin maamme itsenäistymi-     ulosmittaus voidaan kaikkien osapuolien edun
25973: sen aikoihin. Säännökseen otettiin nimenomai-      mukaisesti kohdistaa tilan rahaliikenteeseen ja
25974: sesti sana "työvälineet" sanan "työkalut" si-      samalla vielä ottaa huomioon velallisen toi-
25975: jaan, koska eduskunnan asianomaisen valio-         meentulomahdollisuudet.
25976: kunnan mielestä sen tuli kattaa muun muassa           On myös todettava, että maatalousirtaimis-
25977: "soitonopettajan soittoväline ja konekirjoitta-    ton ulosmittaukset päättyvät sangen harvoin
25978: jan kirjoituskone".                                pakkohuutokauppaan. Valtaosassa tapauksista
25979:    Maatalousirtaimisto on koko ulosottolain        on kysymys vain vakuuden ottamisesta velko-
25980: voimassaoloajan voitu mainitusta säännöksestä      jalle siksi ajaksi, että velallinen ehtii hankkia
25981: riippumatta ulosmitata. Mainitun säännöksen        varat velan maksamiseen.
25982: 
25983:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
25984:                                                               Oikeusministeri Matti Louekoski
25985:                                     1988 vp. -    KK n:o 146                                      3
25986: 
25987: 
25988: 
25989: 
25990:                             Tili Riksdagens Herr Talman
25991: 
25992:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      nämns i 4 kap. 5 § 2 mom. utsökningslagen,
25993: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ursprungligen fastställdes så, att en barnfamilj
25994: av den 16 mars 1988 tili vederbörande medlem      alltid för eget behov kunde undanta en mjölk-
25995: av statsrådet översänt avskrift av följande av    ko.
25996: riksdagsman Annikki Koistinen m.fl. under-            Även andra företagare än lantbruksföretaga-
25997: tecknade spörsmål nr 146:                         re har vid utmätning och konkurs kunnat
25998:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          förlora sina maskiner, sitt råvaruförråd och
25999:        vidta för att för gårdsbruksidkarnas       annan med lantbrukslösöre jämförbar egen-
26000:        vidkommande ändra stadgandena om           dom. Detta framgår bl.a. av de rättsfall, tili
26001:        utmätning så att nödvändiga arbetsred-     vilka hänvisas i motiveringen tili spörsmålet.
26002:        skap, vilket inbegriper jordbruksmaski-        Under de senaste åren har i rättspraxis före··
26003:        ner samt maskiner, materiel och hus-       kommit en del rättsfall, där gränserna för
26004:        djur som är oundgängliga för gårdsbru-     hurudan egendom som vid utmätning får un-
26005:        ket, ges ett bättre skydd vid en hotande   dantas såsom arbetsredskap har utvidgats. Så
26006:        utmätning?                                 har t.ex. en rörelsehämmad sågtekniker med 80
26007:                                                   procents invaliditetsgrad tillåtits undanta sin
26008:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     personbil vid utmätning, eftersom han behövde
26009: samt anföra följande:                             den för sina resor tili arbetsställen på olika
26010:                                                   orter. Utmärkande för dessa utvidgningar har
26011:    Utsökningslagens 4 kap. 5 § är utformad för
26012:                                                   emellertid varit att de gjorts på särskilda socia-
26013: ett samhälle med en helt annan näringsstruktur
26014:                                                   la grunder. Anläggningstiligångar i företag och
26015: än dagens samhälle. En totalrevidering av den
26016:                                                   gårdsbruk har konsekvent ansetts utmätnings-
26017: föråldrade utsökningslagen har visat sig nöd-
26018:                                                   bara.
26019: vändig, och regeringen har påbörjat bered-
26020: ningen.                                               1 samband med totalrevideringen av utsök-
26021:    Stadgandet om att arbetsredskap skall un-      ningslagen kommer stadgandena om rätten att
26022: dantas från utmätning gällde tili en början       undanta egendom att ändras så att de motsva-
26023: endast tjänstemän och fria yrkesutövare, vilka    rar de krav ett modernt samhälle ställer. Det
26024: fortfarande nämns i 4 kap. 5 § 1 mom. 4           bör även betonas att avsikten med de stadgan-
26025: punkten. Ett allmänt konstaterande om förbud      den om möjligheterna att utmäta inkomst av
26026: mot utmätning av erforderliga arbetsredskap       näringsverksamhet, som trädde ikraft från bör-
26027: intogs i lagen vid den tid då vårt land blev      jan av år 1987, uttryckligen var att minska
26028: självständigt. 1 stadgandet intogs uttryckligen   utmätning av lantbrukslösöre. Då utmätningen
26029: ordet "arbetsredskap" i stället för "verktyg",    tili gagn för alla parter kan riktas mot lägen-
26030: eftersom ordet enligt det riksdagsutskott som     hetens penningrörelse, samtidigt som gäldenä-
26031: behandlade frågan borde täcka bl.a. musiklä-      rens utkomstmöjligheter kan beaktas, behöver
26032: rarens instrument och maskinskriverskans          man allt mer sällan utmäta lösöre.
26033: skrivmaskin.                                          Det bör även konstateras att utmätning av
26034:    Under hela den tid utsökningslagen varit i     lantbrukslösöre ytterst sällan leder tili exekutiv
26035: kraft har lantbrukslösöre kunnat utmätas trots    auktion. 1 de flesta fall är det endast fråga om
26036: det nämnda stadgandet. Av lagens förarbete        att borgenären vili ha en säkerhet, tili dess
26037: framgår att det belopp, tili vilket gäldenären    gäldenären hinner få fram medel tili betalning
26038: alltid får undanta egendom, och som numera        av gälden.
26039: 
26040:     Helsingfors den 15 april 1988
26041: 
26042:                                                                Justitieminister Matti Louekoski
26043:                                             1988 vp.
26044: 
26045: Kirjallinen kysymys n:o 147
26046: 
26047: 
26048: 
26049: 
26050:                                 P. Leppänen ym.: Postiautolinjan säilyttämisestä välillä Kok-
26051:                                    kola-Pyhäsaimi
26052: 
26053: 
26054:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26055: 
26056:   Syrjäseutujen asukkaat ovat erittäin huolis-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
26057: saan siitä, että heidän peruspalvelujaan ollaan   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
26058: valtion toimesta supistamassa. Yksi näistä on     sen:
26059: postiautovuoro välillä Kokkola-Pyhäsalmi.
26060:                                                            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26061:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          siin, jotta Kokkolan ja Pyhäsalmen vä-
26062: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-          listä postiautovuoroa ei lopetettaisi?
26063: 
26064:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1988
26065: 
26066:           Pekka Leppänen            Juhani Vähäkangas          Arvo Kemppainen
26067:           Jarmo Wahlström           Vappu Säilynoja            Erkki Pulliainen
26068:           Tina Mäkelä               Toimi Kankaanniemi         Jukka Vihriälä
26069:           Tuula Paavilainen         Iiris Hacklin              Timo Laaksonen
26070:                     J. Juhani Kortesalmi              Liisa Jaakonsaari
26071: 
26072: 
26073: 
26074: 
26075: 280406P
26076: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 147
26077: 
26078: 
26079: 
26080: 
26081:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26082: 
26083:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Liikenteen hoitokustannuksia posti- ja tele-
26084: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laitos on pyrkinyt vähentämään ensisijaisesti
26085: olette maaliskuun 16 päivänä 1988 päivätyn           reitti- ja aikataulumuutoksilla sekä karsimalla
26086: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tappiollisimpia linja-autovuoroja niiltä alueilta
26087: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ja tieosilta, joilla liikenteen palvelujen kysyntä
26088: edustaja P. Leppäsen ym. näin kuuluvasta             on ollut vähäistä. Toimenpiteillä on saavutettu
26089: kirjallisesta kysymyksestä n:o 147:                  kustannussäästöjä, mikä puolestaan on mah-
26090:                                                      dollistanut postin linja-autoliikenteen jatku-
26091:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       vuuden siellä, missä ko. liikenteellä on matkus-
26092:        siin, jotta Kokkolan ja Pyhäsalmen vä-        tajien ja postin kuljetuksen kannalta merkitys-
26093:        listä postiautovuoroa ei lopetettaisi?        tä.
26094:                                                         Postiautolinja Kokkola-Pyhäsaimi on ny-
26095:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kyisessä muodossaan laitokselle huomattavan
26096: vasti seuraavaa:                                     tappiollinen. Kokkolan postialuekonttorilla on
26097:                                                      lisäksi kannattamaton postiautolinja Kok-
26098:    Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikenne on     kola-Karstula. Mainitut postiautot suoritta-
26099: etenkin haja-asutusalueilla ollut pitkään tap-       vat pääasiallisen postinkuljetuksen reiteillään,
26100: piollista. Vuoden 1986 tappio oli 46,6 milj.         ja postinkuljetus käsittää Kokkolan lajittelu-
26101: markkaa, ja vuonna 1987 vastaava tappio oli          keskusalueen, jonka raja noudattaa Vaasan
26102: 46,0 milj. markkaa. Eduskunnan valitsemat            läänin rajaa ja kuljetustarve päättyy läänin
26103: valtiontilintarkastajat sekä valtiontalouden tar-    rajalle.
26104: kastusvirasto ovat viime vuosina toistuvasti            Edellä mainittuja postiautolinjoja on posti-
26105: kiinnittäneet asiaan huomiota ja kehottaneet         ja telehallitus esittänyt kehitettäväksi siten, että
26106: posti- ja telelaitosta ryhtymään toimenpiteisiin     liikenne tulisi hoidetuksi lähinnä sillä alueella,
26107: kannattamauoman linja-autoliikenteen karsi-          jolla postinkuljetustarvetta on. Tällöin linja
26108: miseksi.                                             Kokkola-Pyhäsaimi suunnattaisiin Karstu-
26109:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentämi-        laan ja linja Kokkola-Karstula Kivijärvelle.
26110: nen liikennetuloja lisäämällä on hyvin vaikeaa,         Liikenneministeriö on pyytänyt hakemuksis-
26111: sillä maan linja-autoliikenteessä matkustaja-        ta lausunnot mm. asianomaisilta lääninhalli-
26112: määrät ovat vähentyneet vuosittain noin              tuksilta. Tällä hetkellä Vaasan lääninhallitus ei
26113: 7 OJo :lla ja yksin posti- ja telelaitoksen hoita-   ole vielä antanut lausuntoaan. Sen saatuaan
26114: massa linja-autoliikenteessä vuonna 1987             liikenneministeriö tekee asiassa aikanaan pää-
26115: 12 OJo:lla.                                          töksen.
26116: 
26117:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
26118: 
26119:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
26120:                                      1988 vp. -     KK n:o 147                                      3
26121: 
26122: 
26123: 
26124: 
26125:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26126: 
26127:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tidtabeller samt genom att gallra de mest
26128: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         förlustbringande bussturerna på de områden
26129: av den 16 mars 1988 tili vederbörande medlem        och vägavsnitt där efterfrågan på trafiktjänster
26130: av statsrådet översänt avskrift av följande av      har varit Iiten. Genom åtgärderna har uppnåtts
26131: riksdagsman P. Leppänen m.fl. undertecknade         kostnadsinbesparingar, vilket å sin sida har
26132: spörsmål nr 147:                                    möjliggjort kontinuitet för postens busstrafik
26133:                                                     på orter där ifrågavarande trafik har betydelse
26134:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       för passagerarna och postföringen.
26135:        att förhindra att postbussturen mellan
26136:        Karleby och Pyhäsalmi slopas?                   Postbusslinjen Karleby-Pyhäsalmi är i sin
26137:                                                     nuvarande form mycket förlustbringande för
26138:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       verket. Postområdeskontoret i Karleby har
26139: samt anföra följande:                               dessutom den olönsamma postbusslinjen Kar-
26140:                                                     Ieby-Karstula. Ovan nämnda postbussar ut-
26141:    Post- och televerkets busstrafik har speciellt   för den huvudsakliga postföringen på sina
26142: i glesbygderna länge varit förlustbringande.        rutter och postföringen omfattar området för
26143: Förlusten år 1986 var 46,6 milj. mark och år        sorteringscentralen i Karleby, vars gräns följer
26144: 1987 var motsvarande förlust 46,0 milj. mark.       gränsen för Vasa Iän, och behovet av beford-
26145: De statsrevisorer som riksdagen utsett samt         ran slutar vid länsgränsen.
26146: statens revisionsverk har under de senaste åren
26147: upprepade gånger fäst uppmärksamhet vid sa-            Post- och telestyrelsen har föreslagit att ovan
26148: ken och uppmanat post- och televerket att           nämnda postbusslinjer skall utvecklas så, att
26149: vidta åtgärder för att gallra den olönsamma         trafiken skulle skötas närmast på det område
26150: busstrafiken.                                       där det finns behov av postbefordran. Härvid
26151:    Det är mycket svårt att minska underskottet      skulle linjen Karleby-Pyhäsalmi styras tili
26152: för busstrafiken genom att öka inkomsterna av       Karstula och linjen Karleby-Karstula tili Kivi-
26153: trafiken, eftersom antalet passagerare då det       järvi.
26154: gäller busstrafiken i hela Jandet årligen har          Trafikministeriet har begärt utlåtanden om
26155: minskat med ca 7 Olo och år 1987 12 Olo enbart i    ansökningarna bl.a. av behöriga länsstyrelser.
26156: den busstrafik som post- och televerket skött.      För närvarande har länsstyrelsen i Vasa inte
26157:    Post- och televerket har strävat efter att       ännu avgivit sitt utlåtande. Efter att trafikmi-
26158: minska kostnaderna för skötseln av trafiken i       nisteriet erhållit det fattas i sinom tid beslut i
26159: första hand genom ändringar av rutter och           saken.
26160: 
26161:     Helsingfors den 20 april 1988
26162: 
26163:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
26164:                                             1988 vp.
26165: 
26166: Kirjallinen kysymys n:o 148
26167: 
26168: 
26169: 
26170: 
26171:                                 Wasz-Höckert ym.: Kosmetologin ammatin harjoittamista kos-
26172:                                   kevan lain säätämisestä
26173: 
26174: 
26175:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26176: 
26177:    Suomen Kosmetologien Yhdistys viettää tä-      Maassamme valmistuu noin 150 kosmetologia
26178: nä vuonna toimintansa 50-vuotisjuhlavuotta.       valvotusta koulutuksesta ja noin puolet lisää
26179: Yhdistyksen päätehtävänä on ylläpitää ja ko-      valvomattomasta koulutuksesta.
26180: hottaa jäsenistönsä ammattitaitoa. Kuitenkin         Naapurimaassamme Ruotsissa valmistuu
26181: maastamme puuttuu edelleen laki kosmetolo-        vuosittain noin 60 kosmetologia, minkä mää-
26182: gin ammatin harjoittamisesta.                     rän naapurimme pystyy työllistämään.
26183:    1970-luvun alussa opetusministeriön toimes-       Hoitavan kosmetologin työkenttä on koko
26184: ta kutsuttiin koolle kosmetologitoimikunta,       ihminen. Kosmetologiset hoidat tähtäävät ih-
26185: jonka mietintö valmistui 1974. Sen tarkoituk-     misen terveyden edistämiseen sekä virkistämi-
26186: sena oli saada alalle yhtenäinen, valvottu pe-    seen ja rentouttamiseen.
26187: ruskoulutus sekä jälleenkouluttaa puutteellisen      Hierojat ovat kuuluneet lääkintöhallituksen
26188: koulutuksen saaneet kosmetologit. Kuitenkaan      rekisteriin jo vuodesta 1946. Perässä ovat seu-
26189: mietinnön valmiita suunnitelmia ei pantu täy-     ranneet lääkintävoimistelijat, optikot ja jalka-
26190: täntöön.                                          hoitajat.
26191:   Maassamme on edelleen Ammattikasvatus-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26192: hallituksen valvoman, pitkän koulutuksen          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
26193: ohella valvomatonta koulutusta. Tämä jakaa        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
26194: kosmetologit eriarvoiseen asemaan ja saa myös     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
26195: kuluttajat hämilleen. Kahdenlainen koulutus       sen:
26196: vähentää myös ammatin arvostusta ja työlli-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26197: syyttä maassamme. Nykyisin kuka tahansa voi              ryhtyä, että laki kosmetologin ammatin
26198: perustaa haitolan - perustajan pätevyyttä ei             harjoittamisesta säädettäisiin,
26199: kukaan kysele ennen kuin jotakin vahinkoa                   että kaikille alalla toimiville ja alalle
26200: sattuu.                                                  aikoville järjestettäisiin ja heiltä vaadit-
26201:   Myös kosmetologien määrälliseen koulutuk-              taisiin sama peruskoulutus sekä
26202: seen tulisi kiinnittää huomiota eikä uusia kos-             että kosmetologit rekisteröitäisiin
26203: metologilinjoja tulisi perustaa maahamme.                lääkintöhallituksen rekisteriin?
26204: 
26205:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1988
26206: 
26207:           Ole Wasz-Höckert           Marja-Liisa Tykkyläinen        Marita Jurva
26208:           Tuula Linnainmaa           Elisabeth Rehn                 Mauri Miettinen
26209:           Per-Henrik Nyman           Riitta Jouppila                Kirsti Ala-Harja
26210: 
26211: 
26212: 
26213: 
26214: 280408R
26215: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 148
26216: 
26217: 
26218: 
26219: 
26220:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26221: 
26222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lopussa muistionsa jättänyt lääkintöhallituksen
26223: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ammatinharjoittamislakityöryhmä ei esittänyt
26224: olette 16 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn           kosmetologeille ammatinharjoittamista koske-
26225: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vaa säännöstä, koska työryhmän mielestä kos-
26226: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         metologien ei voitu katsoa kuuluvan terveyden-
26227: edustaja Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta           huoltohenkilöstöön. Sosiaali- ja terveysminis-
26228: kirjallisesta kysymyksestä n:o 148:                   teriön asettama sairaanhoitotoimen rekiste-
26229:                                                       röintitoimikunta, jonka työn määräaika päät-
26230:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tyi 31.3.1988, ei käsitellyt kosmetologien am-
26231:        ryhtyä, että laki kosmetologin ammatin         mattia terveydenhuollon ammattina.
26232:        harjoittamisesta säädettäisiin,                   Kosmetologien edustajat ovat kääntyneet
26233:           että kaikille alalla toimiville ja alalle   vuoden alussa terveydenhuoltoviranomaisten
26234:        aikoville järjestettäisiin ja heiltä vaadit-   puoleen tuoden esiin samoja kysymyksiä ja
26235:        taisiin sama peruskoulutus sekä                ongelmia, joita on esitetty nyt puheena olevas-
26236:           että kosmetologit rekisteröitäisiin         sa kirjallisessa kysymyksessä. Sen vuoksi lää-
26237:        lääkintöhallituksen rekisteriin?               kintöhallitukseen on päätetty asettaa työryhmä
26238:                                                       selvittämään sitä, onko kosmetologin ammatin
26239:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          katsottava kuuluvan terveydenhuoltoon ja tu-
26240: vasti seuraavaa:                                      leeko kyseisen ammattikunnan valvonta ja
26241:   Kosmetologiaa ei ole luettu terveydenhuol-          luettelointi järjestää joko säännöksin tai muul-
26242: lon ammatteihin kuuluvaksi. Keskiasteen kou-          la tavoin. Työryhmän jäseniksi tullaan kutsu-
26243: lunuudistuksessa kosmetologikoulutusta ei si-         maan mm. opetusviranomaisten, kosmetolo-
26244: joitettu terveydenhuollon peruslinjaan, vaan se       gien kouluttajien ja itse ammattikunnan edus-
26245: muodostaa oman peruslinjansa. Vuoden 1983             tajat.
26246: 
26247:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1988
26248: 
26249:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
26250:                                     1988 vp. -      KK n:o 148                                      3
26251: 
26252: 
26253: 
26254: 
26255:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26256: 
26257:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         övande, som lämnade sin promemoria i slutet
26258: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          av år 1983, föreslog inte för kosmetologerna
26259: av den 16 mars 1988 tili vederbörande medlem         något stadgande om yrkesutövande, eftersom
26260: av statsrådet översänt avskrift av följande av       kosmetologerna enligt arbetsgruppens åsikt in-
26261: riksdagsman Wasz-Höckert m.fl. underteckna-          te kunde anses höra tili hälsovårdspersonalen.
26262: de spörsmål nr 148:                                  Den av social- och hälsovårdsministeriet tillsat-
26263:                                                      ta kommissionen fär registrering inom sjuk-
26264:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            vårdsyrken, som skulle ha sitt arbete färdigt
26265:        vidta för att en lag om utövande av           31.3.1988, behandlade inte kosmetologyrket
26266:        kosmetologyrket skall stiftas, och            som ett tili hälsovården hörande yrke.
26267:           för att samma grundutbildning för
26268:        alla som är eller ämnar bli verksamma            Representanter för kosmetologerna har i
26269:        på området skall ordnas och krävas av         början av året vänt sig tili hälsovårdsmyndig-
26270:        dem, samt                                     heterna och anfört samma frågor och problem
26271:           för att kosmetologerna skall registre-     som det är fråga om i föreliggande spörsmål.
26272:        ras i medicinalstyrelsens register?           Beslut har därför fattats om att en arbetsgrupp
26273:                                                      skall tillsättas vid medicinalstyrelsen med upp-
26274:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         gift att utreda huruvida kosmetologyrket bör
26275: samt anföra följande:                                anses höra till hälsovården och huruvida över-
26276:   Kosmetologin har inte hänförts tili yrkena         vakningen och registreringen av den ifrågava-
26277: inom hälsovården. Inom mellanstadiereformen          rande yrkeskåren bör ordnas genom stadgan-
26278: placerades kosmetologutbildningen inte inom          den eller på annat sätt. Tili medlemmar av
26279: grundlinjen för hälsovården, utan den utgör en       arbetsgruppen kommer att kallas representan-
26280: skild grundlinje. Medicinalstyrelsens arbets-        ter bl.a. för undervisningsmyndigheterna, kos-
26281: grupp för utarbetande av en lag om yrkesut-          metologutbildningen och själva yrkeskåren.
26282: 
26283:     Helsingfors den 19 april 1988
26284: 
26285:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
26286:                                                1988 vp.
26287: 
26288: Kirjallinen kysymys n:o 149
26289: 
26290: 
26291: 
26292: 
26293:                                   Tennilä: Alueellista tasapuolisuutta koskevan vaatimuksen sisäl-
26294:                                     lyttämisestä Yleisradion toimilupaehtoihin
26295: 
26296: 
26297:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26298: 
26299:    Yleisradio lähettää erittäin paljon erilaisia        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26300: urheiluohjelmia. Tämän vuoksi Lapissa on he-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26301: rättänyt suurta ihmetystä, ettei television valta-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26302: kunnalliseen urheiluohjelmistoon saatu vaati-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26303: muksista huolimatta sijoitetuksi yhtään Rova-
26304: niemen Palloseuran Euroopan cup-voittajien                     Katsooko Hallitus voivansa sisällyt-
26305: cupissa pelaamaa jalkapallo-ottelua. RoPS pe-               tää Yleisradion toimilupaehtoihin sel-
26306: lasi näitä otteluita kaikkiaan kuusi selvittyään            laisen kohdan, jonka mukaan Yleisra-
26307: tässä hyvin korkealla arvostetussa turnauksessa             dion tulee ottaa tasapuolisesti huo-
26308: kahdeksan parhaan joukkoon.                                 mioon maan eri osat myös urheiluohjel-
26309:    Yleisradion haluttomuus ja vastustus televi-             mistoa valittaessa siten, että esim.
26310: ;ioida RoPS:n otteluita liittyy Lapin ihmisten              Eurooppa-cupissa pitkälle selvinneiden
26311: nielestä siihen, että kyseessä oli lappilainen              joukkueiden ottelut televisioidaan,
26312: 1oukkue. Jos esim. joku helsinkiläinen joukkue              ovatpa joukkueet mistä osasta maata
26313: Jlisi päässyt yhtä pitkälle, se epäilemättä olisi           tahansa?
26314: ;aanut pelinsä välitetyksi suomalaisille katsojil-
26315: le television kautta.
26316:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1988
26317: 
26318:                                         Esko-Juhani Tennilä
26319: 
26320: 
26321: 
26322: 
26323: 2803990
26324: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 149
26325: 
26326: 
26327: 
26328: 
26329:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26330: 
26331:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       timuksen sisältävän muun ohella sen, etU
26332: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Yleisradion on otettava ohjelmistossaan huo
26333: olette 16 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         mioon myös alueellinen tasapuolisuus.
26334: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Yleisradio on eduskunnan valvonnassa. Vas
26335: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tuu sen ohjelmapolitiikasta kuuluu eduskun-
26336: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta     nan valitsemalle hallintoneuvostolle ja sen alai·
26337: kysymyksestä n:o 149:                               sille ohjelmaneuvostoille eikä valtioneuvos
26338:                                                     tolle. Hallitus ei puutu eikä saakaan puuttm
26339:           Katsooko Hallitus voivansa sisällyt-      Yleisradion ohjelmien sisältöön. Parlamentaa·
26340:        tää Yleisradion toimilupaehtoihin sel-       risessa ohjauksessa ja valvonnassa Yleisradiol-
26341:        laisen kohdan, jonka mukaan Yleisra-         la on parhaat mahdollisuudet tarjota ohjelmia.
26342:        dion tulee ottaa tasapuolisesti huo-         joissa erilaiset yhteiskunnalliset näkemyksel
26343:        mioon maan eri osat myös urheiluohjel-       yhtä hyvin kuin maan eri osat otetaan tasapuo-
26344:        mistoa valittaessa siten, että esim.         lisesti huomioon. Tämä koskee luonnollisest
26345:        Eurooppa-cupissa pitkälle selvinneiden       niin asia- kuin urheilu- ja ajanvieteohjelmistoa·
26346:        joukkueiden ottelut televisioidaan,          kin. Yleisradion alueellisen palvelun taso onkir
26347:        ovatpa joukkueet mistä osasta maata          hallituksen käsityksen mukaan kehittynyt vii·
26348:        tahansa?                                     me vuosina myönteiseen suuntaan.
26349:                                                        Edellä olevan perusteella hallitus katsoo,
26350:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       että eduskunnan valitseman Yleisradion hallin-
26351: vasti seuraavaa:                                    toneuvoston tehtävänä on huolehtia maan er
26352:   Oy Yleisradio Ab on kansallinen kulttuuri-        osien huomioon ottamisesta ohjelmistossa.
26353: ja palvelulaitos, jonka ohjelmien tulee yhtiön      Yleisradion toimilupaa ei ole tarkoituksenmu·
26354: toimiluvan mukaan olla vaihtelevia, sisällöl-       kaista hallituksen toimenpitein muuttaa lisää·
26355: tään ja esitystavaltaan arvokkaita, asiallisia ja   mällä siihen ehtoa alueellisesta tasapuolisuu-
26356: tasapuolisia. Hallitus katsoo tasapuolisuusvaa-     desta.
26357: 
26358:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1988
26359: 
26360:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
26361:                                      1988 vp. -      KK n:o 149                                    3
26362: 
26363: 
26364: 
26365: 
26366:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26367: 
26368:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Rundradion står under riksdagens tilisyn.
26369: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Statsrådet ansvarar inte för Rundradions pro-
26370: av den 16 mars 1988 tili vederbörande medlem         grampolitik, utan den uppgiften handhas av
26371: av statsrådet översänt avskrift av följande av       förvaltningsrådet, som utses av riksdagen, och
26372: riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål           av programråden, som lyder under förvalt-
26373: nr 149:                                              ningsrådet. Regeringen befattar sig inte med
26374:                                                      innehållet i Rundradions program och får inte
26375:           Anser Regeringen sig kunna inrymma         heller göra det. Under parlamentarisk styrning
26376:        ett sådant moment i Rundradions kon-          och tilisyn har Rundradion de bästa möjlighe-
26377:        cessionsvilikor enligt vilket Rundradion      terna att erbjuda program i vilka olika samhäl-
26378:        opartiskt bör beakta landets olika delar      leliga åskådningar liksom också landets olika
26379:        också då sportprogram väljs, så att           delar uppmärksammas opartiskt. Det här gäl-
26380:        t.ex. de matcher som spelas av lag som        ler naturligtvis såväl sak- som sport- och un-
26381:        klarat sig bra i Europa-cupen televise-       derhållningsprogram. Enligt regeringens upp-
26382:        ras oberoende av från viiken del av           fattning har nivån på Rundradions regionala
26383:        landet lagen kommer?                          service under de senaste åren utvecklats i posi-
26384:                                                      tiv riktning.
26385:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           På basis av det ovan nämnda anser rege-
26386: samt anföra följande:                                ringen att Rundradions förvaltningsråd, som
26387:    Oy Yleisradio Ab är en nationell kultur- och      utses av riksdagen, har tili uppgift att ombe-
26388: serviceinrättning vars program i enlighet med        sörja att olika delar av landet beaktas i pro-
26389: bolagets koncession bör vara omväxlande, tili        gramrepertoaren. Det är inte ändamålsenligt
26390: innehåll och framställningssätt värdefulla, sak-     att med regeringsåtgärder ändra på Rundra-
26391: liga och opartiska. Regeringen anser att kravet      dions koncession genom att tillägga ett vilikor
26392: på opartiskhet bl.a. innebär att Rundradion i        om regional opartiskhet.
26393: sin programrepertoar också bör beakta opar-
26394: tiskhet i förhållande tili landets olika regioner.
26395: 
26396:     Helsingfors den 19 april 1988
26397: 
26398:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
26399:                                              1988 vp.
26400: 
26401: Kirjallinen kysymys n:o 150
26402: 
26403: 
26404: 
26405: 
26406:                                  Pulliainen: Maa-aineslain säännösten soveltamisesta tienrakenta-
26407:                                     miseen liittyvään maa-aineksen ottamiseen
26408: 
26409: 
26410:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26411: 
26412:    Maa-aineslaissa säädetään, että kiveä, soraa,    tamista, vai ei. Virallisessa nykytulkinnassa
26413: hiekkaa ja multaa ei saa ottaa niin, että siitä     tätä lainkohtaa tulkitaan tie- ja vesirakennus-
26414: aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumis-          laitoksen hyväksi ja ympäristön vahingoksi.
26415: ta, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai            Kun maa-aineslailla pyritään nimenomaan
26416: erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista.         suojelemaan luontoa ja säätelemään sen vuoksi
26417:    Maa-aineslaki ei kuitenkaan koske tienra-        maa-aineksen ottoa, tulisi tämän lain 2 § saat-
26418: kentamiseen liittyvää maa-aineksen ottoa.           taa siihen muotoon, että lain perimmäinen
26419: Laissa näytetään luotettavan siihen, että tievi-    tavoite toteutuu käytännössä.
26420: ranomainen itse ottaa huomioon maa-aineslain           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26421: periaatteet. Monet kansalaiset ovat tuoneet         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26422: julki käsityksen, että tieviranomainen ei ole       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26423: tässä läheskään aina onnistunut yleistä hyväk-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26424: syntää saavalla tavalla. Itse asiassa monissa                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
26425: osissa maata on syntynyt mm. lehdistössä pon-               maa-aineslain 2 §:n sisällön muuttami-
26426: tevaa kirjoittelua tämän vuoksi.                            seksi sellaiseksi, että myös tie- ja vesira-
26427:    Olennaiseksi kysymykseksi näyttää muodos-                kennuslaitoksen ottaessa maa-ainesta
26428: tuneen kysymys siitä, onko lain piiristä suljettu           lain 3 §:n sisältämät tavoitteet toteutu-
26429: pois maa-aineksen otto, johon liittyy tieraken-             vat?
26430: 
26431:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1988
26432: 
26433:                                          Erkki Pulliainen
26434: 
26435: 
26436: 
26437: 
26438: 280405N
26439: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 150
26440: 
26441: 
26442: 
26443: 
26444:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26445: 
26446:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Eräissä tapauksissa yleisiä teitä on suunnitel-
26447: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tu niin, että tielinja kulkee maisemallisesti
26448: olette 17 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn           arvokkaina pidettävien kallioalueiden tai har-
26449: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          jujen yli. Yhtenä tekijänä tähän on saattanut
26450: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         myötävaikuttaa se, että tuolloin tie- ja vesira-
26451: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-        kennuslaitos saa käyttöönsä huomattavat mää-
26452: jallisesta kysymyksestä n:o 150:                      rät soraa tai kalliomursketta ilman, että sille
26453:                                                       tarvitsisi hankkia maa-aineslain mukaista lu-
26454:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin             paa. Tätä epäkohtaa on kuitenkin vaikea kor-
26455:        maa-aineslain 2 §:n sisällön muuttami-         jata maa-aineslain 2 §:ää muuttamalla, koska
26456:        seksi sellaiseksi, että myös tie- ja vesira-   maa-aineslain mukaisen luvan vaatiminen ra-
26457:        kennuslaitoksen ottaessa maa-ainesta           kentamisen yhteydessä irrotettujen ainesten ot-
26458:        lain 3 §:n sisältämät tavoitteet toteutu-      tamiselle ja hyväksikäytölle, kun toimenpide
26459:        vat?                                           on jo muussa yhteydessä viranomaisten hyväk-
26460:                                                       symä, on tuskin ajateltavissa.
26461:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kysymys onkin enemmän siitä, että tällaises-
26462: vasti seuraavaa:                                      sa tapauksessa tiesuunnitelma on huonosti teh-
26463:    Maa-aineslain (555/81) 2 §:n 1 momentin 2          ty. Yleisistä teistä annetun lain 10 §:n 1 mo-
26464: kohdan mukaan laki ei koske rakentamisen              mentin mukaan tieverkkoa kehitettäessä on
26465: yhteydessä irrotettujen ainesten ottamista ja         muun ohella kiinnitettävä huomiota ympäris-
26466: hyväksikäyttöä, kun toimenpide perustuu vi-           tönsuojelunäkökohtiin. Tie on sijoitettava ja
26467: ranomaisen antamaan lupaan tai hyväksymään            tehtävä siten, että tien ja liikenteen ympäristöl-
26468: suunnitelmaan. Maa-ainesasetuksen (91182)             le aiheuttamat haitat jäävät mahdollisimman
26469: 1 §:n mukaan tällaisena suunnitelmana pide-           vähäisiksi. Näihin tielain määräyksiin ei aina
26470: tään muun muassa yleisistä teistä annetussa           käytännössä ole kiinnitetty riittävää huomiota.
26471: laissa tarkoitettua tiesuunnitelmaa.                  Ympäristöministeriö pitää tärkeänä, että mai-
26472:    Mainittuja säännöksiä on tulkittu niin, että       semalliset ja muut ympäristönäkökohdat ote-
26473: tien rakentamisen vuoksi suoritettavien leik-         taan entistä paremmin huomioon tiesuunnitte-
26474: kausten kohdalla olevia aineksia saa ottaa ja         lussa ja tulee omalta osaltaan suurten tiehank-
26475: hyväksikäyttää ilman eri lupaa. Sen sijaan jos        keiden kohdalla, joita ministeriö pystyy seu-
26476: tiesuunnitelmassa on osoitettu liitännäisalue tai     raamaan, vaikuttamaan tähän suuntaan. Mui-
26477: saatu otto-oikeus rajoitettuun määrään saakka         denkin tiehankkeiden osalta on lain mukaisessa
26478: tienpitoaineen ottamista varten, vaaditaan ai-        tiesuunnitelman laatimis- ja vahvistamismenet-
26479: nesten ottamiseen sellaiselta alueelta lisäksi        telyssä pyrittävä vaikuttamaan siihen, että mai-
26480: maa-aineslain mukainen lupa.                          nitut näkökohdat tulevat otetuiksi huomioon.
26481: 
26482:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1988
26483: 
26484:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
26485:                                       1988 vp. -      KK n:o 150                                     3
26486: 
26487: 
26488: 
26489: 
26490:                                Tili Riksdagens Herr Talman
26491: 
26492:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 en del fall har allmänna vägar planerats så
26493: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           att väglinjen går över bergsområden och åsar,
26494: av den 17 mars 1988 tili vederbörande medlem          vilka anses landskapsmässigt värdefulla. En
26495: av statsrådet översänt avskrift av följande av        faktor som kan ha medverkat till detta är att
26496: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade            härvid erhåller väg- och vattenbyggnadsverket
26497: spörsmål nr 150:                                      betydande mängder grus och krossten tili sitt
26498:                                                       förfogande utan att tillstånd enligt marktäkts-
26499:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         lagen behöver inhämtas. Det är dock svårt att
26500:        att ändra 2 § marktäktslagen så att de         avhjälpa detta missförhållande genom att
26501:        mål som ingår i 3 § i lagen förverkligas       ändra 2 § marktäktslagen, eftersom det knap-
26502:        även då väg- och vattenbyggnadsverket          past är tänkbart att kräva tillstånd enligt mark-
26503:        tar marksubstanser?                            täktslagen för tagande och nyttjande av sub-
26504:                                                       stanser som lösgjorts i samband med byggan-
26505:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          de, då åtgärden redan i ett annat sammanhang
26506: samt anföra följande:                                 har godkänts av myndigheterna.
26507:                                                          1 ett sådant fall är det också mera frågan om
26508:    Enligt 2 § 1 mom. 2 punkten marktäktslagen         att vägplanen har uppgjorts dåligt. Enligt 10 §
26509: (555/81) gäller lagen inte tagande och nyttjan-       1 mom. lagen om allmänna vägar skall vid
26510: de av substanser som lösgjorts i samband med          utvecklande av vägnätet bl.a. fästas uppmärk-
26511: byggande då åtgärden grundar sig på tilistånd         samhet vid miljövårdssynpunkter. En väg skall
26512: av en myndighet eller en pian, som godkänts           förläggas och byggas så att de olägenheter som
26513: av en myndighet. Enligt 1 § marktäktsförord-          vägen och trafiken medför för omgivningen
26514: ningen (91/82) anses som en sådan pian bl.a.          blir så små som möjligt. Det har inte alltid i
26515: en vägplan som avses i lagen om allmänna              praktiken fästs tillräcklig uppmärksamhet vid
26516: vägar.                                                dessa bestämmelser i lagen om allmänna vägar.
26517:    De ovan nämnda stadgandena har tolkats så          Miljöministeriet anser det viktigt att landskaps-
26518: att substanser, som finns vid skärningar som          och övriga miljösynpunkter bättre än tidigare
26519: utförs på grund av byggande, får tas och              tas i betraktande vid planeringen av vägar och
26520: nyttjas utan separat tillstånd. Om det däremot        kommer för sin del beträffande stora vägpro-
26521: i vägplanen har anvisats ett biområde eller har       jekt, vilka ministeriet kan följa, att verka för
26522: erhållits rätt att ta väghållningsmaterial upp tili   detta syfte. Också beträffande övriga vägpro-
26523: en begränsad kvantitet krävs för tagande av           jekt bör man vid det lagenliga uppgörandet
26524: substanser från ett sådant område dessutom            och fastställandet av vägplaner eftersträva att
26525: tillstånd enligt marktäktslagen.                      ovan nämnda synpunkter tas i betraktande.
26526: 
26527:     Helsingfors den 21 april 1988
26528: 
26529:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
26530:                                             1988 vp.
26531: 
26532: Kirjallinen kysymys n:o 151
26533: 
26534: 
26535: 
26536: 
26537:                                 Laine ym.: Vakuutusyhtiöiden ulkomaantoimintojen valvonnan
26538:                                   tehostamisesta
26539: 
26540: 
26541:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26542: 
26543:    Suomalaiset vakuutusyhtiöt ovat kansainvä-     saannista ja vaativat ministeriön taholta va-
26544: listämässä toimintaansa. Eräät niistä ovat si-    kuutettujen etujen valvomista.
26545: joittaneet toimintojaan ja myös varojaan ulko-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26546: maille. Ainakaan kaikki sijoitukset eivät ole     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
26547: osoittautuneet kannattaviksi. Eräät ovat tuot-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
26548: taneet huomattavia tappioita.                     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
26549:    Ainakin osittain hyvin kielteisistä kokemuk-   sen:
26550: sista huolimatta mm. Eläkevakuutusyhtiö Il-
26551: marinen on suuntautumassa ulkomaille. Elä-                  Millaisin toimenpitein Hallitus val-
26552: kevakuutusyhtiöiden toiminta on sosiaali- ja             voo eläkevakuutusyhtiöiden ulkomaan-
26553: terveysministeriön valvonnassa. Vakuutetut               toimintaa ja turvaa esim. Eläkevakuu-
26554: ovat kuitenkin huolissaan vakuutusrahojensa              tusyhtiö Ilmarisen vakuutettujen edut?
26555: 
26556:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1988
26557: 
26558:           Ensio Laine           Marjatta Stenius-Kaukonen       Anna-Liisa Jokinen
26559:                      Marja-Liisa Löyttyjärvi            Esko-Juhani Tennilä
26560: 
26561: 
26562: 
26563: 
26564: 2804011
26565: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 151
26566: 
26567: 
26568: 
26569: 
26570:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26571: 
26572:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vakuutusyhtiöiden toiminnan valvojana so-
26573: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      siaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto
26574: olette 16 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        tarkastaa erilaisin menetelmin myös yhtiöiden
26575: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ulkomaista toimintaa. Tämä tapahtuu osaksi
26576: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ministeriölle toimitettavien selvitysten pohjal-
26577: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta         ta, osaksi yhtiöissä toimitettavin tarkastus-
26578: kirjallisesta kysymyksestä n:o 151:                käynnein. Ministeriö on myös antanut ulko-
26579:                                                    maisen vakuutusliikkeen vastuuvelan laskemi-
26580:          Millaisin toimenpitein Hallitus val-      sesta uudet ja yksityiskohtaiset ohjeet, joiden
26581:        voo eläkevakuutusyhtiöiden ulkomaan-        mukaan yhtiöt ovat joutuneet entistä tarkem-
26582:        toimintaa ja turvaa esim. Eläkevakuu-       min laskemaan vastuunsa. Tämän ja seuranta-
26583:        tusyhtiö Ilmarisen vakuutettujen edut?      järjestelmien tehostamisen seurauksena vakuu-
26584:                                                    tusyhtiöt ovat aikaisempaa paremmin varautu-
26585:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       neet kansainvälisen jälleenvakuutuksen erityis-
26586: vasti seuraavan:                                   riskeihin.
26587:                                                       Kysymyksen Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilma-
26588:    Suomalaisten vakuutusyhtiöiden toiminta ul-     rista koskevassa osassa tarkoitetaan ilmeisesti
26589: komailla liittyy ensisijaisesti kansainväliseen    Ilmarisen ja erään sveitsiläisen vakuutusyhtiön
26590: jälleenvakuutustoimintaan. Tämä tapahtuu           välisiä jälleenvakuutusjärjestelyjä.
26591: yleensä hankkimalla osuuksia ulkomaisista va-         Järjestelyt eivät koske varsinaista lakisääteis-
26592: kuutusyhtiöistä tai perustamalla tytäryhtiöitä     tä työeläkevakuutusta vaan pelkästään rekiste-
26593: tai asioimistoja ulkomaille.                       röityjä lisäeläkevakuutuksia ja muita vapaa-
26594:    Kansainvälisillä jälleenvakuutusmarkkinoilla    muotoisia eläkevakuutuksia. Vakuutusliikkeen
26595: syntyi 1980-luvulla ylikapasiteettia ja maksuta-   määrä on pieni, eikä toimintaan liity erityisiä
26596: so suhteessa korvauksiin aleni. Vakuutusliik-      riskejä. Järjestelyillä ei myöskään ole vaikutus-
26597: keen tulos muodostui ennakoitua heikommak-         ta eläkelaitosten keskinäiseen vastuunjakoon.
26598: si. Tämän vuoksi suomalaiset vakuutusyhtiöt        Ministeriö on saanut asiasta vakuutusyhtiöiltä
26599: ovat viime vuosina pyrkineet karsimaan kan-        selvitykset, eikä järjestelyjen osalta ole todettu
26600: nattamatonta jälleenvakuutusliikettä ja yrittä-    huomautettavaa. Järjestelyllä ei myöskään ole
26601: neet tätä kautta pienentää toiminnasta aiheutu-    vaikutusta kotimaisiin vakuutusmaksuihin,
26602: neita tappioitaan. Suomalaisista vakuutusyh-       mutta se saattaa päinvastoin tuottaa järjestelyn
26603: tiöistä lähinnä vahinkovakuutusyhtiöt toimivat     piiriin kuuluville yrityksille alennusta ulkomai-
26604: kansainvälisillä vakuutusmarkkinoilla, kun         sista vakuutusmaksuista. Järjestely ei vaikuta
26605: taas eläkevakuutusyhtiöiden osuus tästä toi-       vakuutusturvan pysyvyyteen eikä vaaranna va-
26606: minnasta on ollut erittäin vähäistä.               kuutettujen etuja.
26607: 
26608:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1988
26609: 
26610:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
26611:                                     1988 vp. -      KK n:o 151                                     3
26612: 
26613: 
26614: 
26615: 
26616:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26617: 
26618:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vårdsministeriets försäkringsavdelning med oli-
26619: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ka metoder också bolagens utländska verksam-
26620: av den 16 mars 1988 tili vederbörande medlem        het. Detta sker dels på basis av det utredningar
26621: av statsrådet översänt avskrift av följande av      som tiliställs ministeriet, dels genom de inspek-
26622: riksdagsman Ensio Laine m.fl. undertecknade         tioner som förrättas i bolagen. Ministeriet har
26623: spörsmål nr 151:                                    också utfärdat nya och detaljerade anvisningar
26624:                                                     om beräknandet av den utländska försäkrings-
26625:           Med vilka åtgärder övervakar Rege-        rörelsens ansvarsskuld, enligt vilka bolagen har
26626:        ringen     pensionsförsäkringsbolagens       blivit tvungna att noggrannare än tidigare räk-
26627:        verksamhet utomlands och med vilka           na ut sitt ansvar. Som en följd av detta och
26628:        åtgärder tryggar Regeringen förmåner-        effektiveringen av uppföljningssystemen har
26629:        na för t.ex. de försäkrade i Pensions-       försäkringsbolagen bättre än tidigare förberett
26630:        försäkringsbolaget Ilmarinen?                sig på de speciella riskerna vid internationell
26631:                                                     återförsäkring.
26632:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
26633: samt anföra följande:                                  1 den del av spörsmålet som gäller Pensions-
26634:                                                      försäkringsaktiebolaget Ilmarinen avses uppen-
26635:    De finländska försäkringsbolagens verksam-        barligen återförsäkringsarrangemangen mellan
26636: het utomlands anknyter i första hand tili inter-     Ilmarinen och ett schweiziskt försäkringsbolag.
26637: nationell återförsäkringsverksamhet. Detta
26638: sker i allmänhet genom att andelar anskaffas i          Arrangemangen gäller inte den egentliga lag-
26639: utländska försäkringsbolag eller genom att          stadgade arbetspensionsförsäkringen utan en-
26640: dotterbolag eller agenturaffärer grundas utom-      bart registrerade tiiiiäggspensionsförsäkringar
26641: Iands.                                              och andra formfria pensionsförsäkringar.
26642:    På den internationella återförsäkringsmark-      Kvantiteten för försäkringsrörelsen är Iiten och
26643: naden uppstod överkapacitet på 1980-talet och       tili verksamheten anknyter inga speciella
26644: premienivån sjönk i förhållande tili ersätt-        risker. Arrangemangen har inte heller någon
26645: ningarna. På grund av detta har de finländska       inverkan på den ömsesidiga ansvarsfördel-
26646: försäkringsbolagen under de senaste åren strä-      ningen mellan pensionsanstalterna. Ministeriet
26647: vat efter att gallra den olönsamma återförsäk-      har erhållit utredningar om ärendet av försäk-
26648: ringsrörelsen och på detta sätt minska de           ringsbolagen och det har inte funnits något att
26649: förluster som förorsakats av verksamheten. Av       anmärka på beträffande arrangemangen. Ar-
26650: de finländska försäkringsbolagen verkar när-        rangemangen påverkar inte heller de inhemska
26651: mast skadeförsäkringsbolagen på den interna-        försäkringspremierna, utan de kan tvärtom
26652: tionella försäkringsmarknaden, medan åter           föranleda rabatter på de utländska försäkrings-
26653: pensionsförsäkringsbolagens andel av denna          premierna för de företag som omfattas av
26654: verksamhet har varit mycket Iiten.                  arrangemanget. Arrangemanget påverkar inte
26655:    Som övervakare av försäkringsbolagens            försäkringsskyddets kontinuitet och äventyrar
26656: verksamhet kontrollerar social- och hälso-          inte de försäkrades förmåner.
26657: 
26658:     Helsingfors den 19 april 1988
26659: 
26660:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
26661:                                                                                                         j
26662:                                                                                                     j
26663:                                                                                                 j
26664:                                                                                             j
26665:                                                                                         j
26666:                                                                                     j
26667:                                                                                 j
26668:                                                                             j
26669:                                                                         j
26670:                                                                     j
26671:                                                                 j
26672:                                                             j
26673:                                                         j
26674:                                                     j
26675:                                                 j
26676:                                             j
26677:                                         j
26678:                                     j
26679:                                 j
26680:                             j
26681:                         j
26682:                     j
26683:                 j
26684:             j
26685:         j
26686:     j
26687: j
26688:                                               1988 vp.
26689: 
26690: Kirjallinen kysymys n:o 152
26691: 
26692: 
26693: 
26694: 
26695:                                  Uitto ym.: Postin palvelutason parantamisesta pääkaupunkiseu-
26696:                                     dulla
26697: 
26698: 
26699:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26700: 
26701:    Pääkaupunkiseudun työvoiman saannin                 Onpa jouduttu työvoimaviranomaisilta ano-
26702: kannalta on keskeinen merkitys palkkauksella,       maan ylitöihin lisälupia lakisääteisten ylityö-
26703: työolosuhteilla, asunto-olosuhteilla ja työpai-     tuntien lisäksi, jotta palvelut on voitu hoitaa.
26704: kan sijainnilla.                                       Postinkuljetuksia työvoiman vajaus on kos-
26705:    Postinkäsittelyssä Pasilan postikeskuksessa      kenut samoista syistä. Lisäksi kaikkien työnte-
26706: on ollut jo pidempään näistä syistä krooninen       kijäryhmien osalta työhönsidonnaisuus sekä
26707: työvoimapula. Työntekijävajaus postikeskuk-         osa-aikatyö vaikeuttavat työvoiman saanti-
26708: sessa heikentää koko Suomen postinkulun pal-        mahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudulla jakelu-
26709: velutasoa niin, ettei postin nopeustavoitteisiin    ja postinkäsittelytehtäviin on otettu vuoden
26710: ylletä.                                             1987 aikana 770 henkilöä.
26711:    Postikeskuksessa tekee töitä kolmessa vuo-          Heistä on irtisanoutunut 542 henkilöä, mikä
26712: rossa n. 1 400 henkilöä. Sen kautta kulkee yli      on 15,6 prosenttia koko työvoimasta. Lisäksi
26713: puolet kotimaan postiliikenteestä ja ulkomaan       postikeskus Pasilasta on irtisanoutunut 330
26714: posteista n. 90 prosenttia.                         henkilöä, mikä on 15,3 prosenttia perus-
26715:    Jakelun palvelutaso on niinikään laskenut        vahvuudesta.
26716: viime vuoden ja vuosien aikana pääkaupunki-            Irtisanoutuneet ovat ilmoittaneet syiksi mm.
26717: seudulla. Tämä johtuu ensisijaisesti työvoiman      palkan pienuuden, huonot työolosuhteet, sopi-
26718: vajauksesta ja vaihtuvuudesta. Kun postinkan-       mattomat työajat, asuinpaikan vaihdokset,
26719: non perusvahvuudesta puuttuu työntekijöitä,         hankalat työmatkat, johtamisperiaatteet jne.
26720: joutuvat muut postikanttareiden työntekijät            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26721: tekemään ylitöitä, jotta postit saadaan jaettua     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
26722: asiakkaille. Tämä kuormittaa liiaksi niitä työn-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
26723: tekijöitä, jotka joutuvat virkavelvollisilla työn   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
26724: tekemään. Postinkanto on kehollisesti erittäin      sen:
26725: raskasta. Niinpä sairaspoissaoloja on paljon.
26726: Vanhemmat ja uudet työntekijät vaihtavat työ-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä henkilös-
26727: paikkaa, koska työolosuhteet ovat kestämättö-              tön vähäisyydestä johtuvan pääkaupun-
26728: mät. Tästä on osoituksena runsas yleisön osas-             kiseudun heikon ja koko Suomen pos-
26729: tojen ym. kirjoittelu lehdistössä viime ja tämän           tinkulkua vaikeuttavan palvelutason
26730: vuoden aikana.                                             parantamiseksi?
26731: 
26732:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1988
26733: 
26734:           Pauli Uitto                    Claes Andersson           Pekka Leppänen
26735:           Heli Astala                    Lauha Männistö            Vappu Säilynoja
26736:                         Timo Laaksonen                      Jarmo Wahlström
26737: 
26738: 
26739: 
26740: 
26741: 280439A
26742: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 152
26743: 
26744: 
26745: 
26746: 
26747:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26748: 
26749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Jakelu-, käsittely- ja kuljetushenkilöstön
26750: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       yleistä palkkatasoa on jonkin verran voitu
26751: olette maaliskuun 17 päivänä 1988 päivätyn          pääkaupunkiseudulla parantaa muutaman vii-
26752: kirjeenne n:o 447 ohella toimittanut valtioneu-     me vuoden aikana tilapäisten vakinaistamiseen
26753: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        saatujen uusien virkojen sekä ns. kuoppakoro-
26754: kansanedustaja Uiton ym. näin kuuluvasta kir-       tusten jakoa painottamalla.
26755: jallisesta kysymyksestä n:o 152:                       Viime vuoden keväällä ongelmaksi muodos-
26756:                                                     tunut 1. luokan kirjeen palvelutasokin on pys-
26757:           Mitä Hallitus aikoo tehdä henkilös-       tytty parantamaan jo toteutetuilla toimenpiteil-
26758:        tön vähäisyydestä johtuvan pääkaupun-        lä. Tehtävää kuitenkin riittää, sillä liikenteen
26759:        kiseudun heikon ja koko Suomen pos-          odotetaan edelleenkin kasvavan pääkaupunki-
26760:        tinkulkua vaikeuttavan palvelutason          seudulla voimakkaasti. Väestön kasvu ja ruo-
26761:        parantamiseksi?                              kakuntien koon pieneminen lisäävät jakelun
26762:                                                     työvoimatarvetta (kasvu noin 11 000 taloutta/
26763:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vuosi). Samoin työajan lyhentyminen lisää tä-
26764: vasti seuraavaa:                                    nä vuonna työvoimatarvetta yhtä paljon kuin
26765:                                                     talouksien kasvu. Työvoimatarpeen lisäys jake-
26766:    Pääsyynä postin työvoimavajaukseen ja työ-       lussa onkin näin tänä vuonna 100 henkilötyö-
26767: voiman suurehkoon vaihtuvuuteen pääkaupun-          vuotta. Huomioon on otettava myös se seikka,
26768: kiseudulla on vanhastaan ollut kilpailukyvytön      että pääkaupunkiseudun vaikutukset tuntuvat
26769: palkkaus. Pääkaupunkiseudulla on pulaa muu-         aiempaa laajemmalla alueella, joten työvoiman
26770: toinkin sopivasta työvoimasta, minkä lisäksi        saanti tätä kautta vaikeutuu, ja asuntotilanteen
26771: posti on joutunut rajoittumaan juuri työmark-       kiristyminen siirtää asumista aina kauemmak-
26772: kinoille tulleeseen kokemattamaan ja erityisen      si. Postin työajat eivät välttämättä suosi kau-
26773: liikkuvaan ainekseen. Työvoimasta suuri osa         kaa työhön matkustavia (vuorotyö ja aikaiset
26774: on opiskelijoita, jotka eivät ole aikoneetkaan      aloitusajat).
26775: jäädä pysyvään palvelussuhteeseen. Ahtaat              Posti ei ole pääkaupunkiseudun työmarkki-
26776: ikälisäsäännökset eivät ole tehneet mahdolli-       noilla yksin, vaan se toimii yhtenä osapuolena
26777: seksi ottaa kokeneempien ja vakiintumishalui-       muiden joukossa. Posti on tunnistanut ongel-
26778: sempien henkilöiden aikaisempaa työkokemus-         mat, ja toimenpideohjelmia on laadittu ja to-
26779: ta palkan tasossa riittävästi huomioon.             teutettu henkilöstön saatavuuden ja vaihtuvuu-
26780:    Kevään 1988 virkaehtosopimus nosti alku-         den parantamiseksi. Työhönottotoimintaa on
26781: palkkoja koko maassa noin 15 ltfo (ottaen huo-      tehostettu. Keskitetty työhönotto on toiminut
26782: mioon myös aikaisemman sopimuksen nyt to-           vuodesta 1986 lähtien rekrytoiden vuonna 1987
26783: teutuneen osuuden). Se ja lisäksi sopimukseen       kaikkiaan 680 henkilöä pääkaupunkiseudun
26784: tullut määräys mahdollisuudesta lukea aikai-        postialueille. Postimiehille kahden viikon ja
26785: sempaa yksityistä palvelua hyväksi enintään         postivirkamiehille kolmen viikon alkukoulutus
26786: viisi vuotta sekä aikaistaa yksi tai kaksi ikäli-   on ollut käynnissä keväästä 1987, ja hyvän
26787: sää työvoimapulan johdosta parantavat postin        pohjan toimipaikoissa tapahtuvalle työlle anta-
26788: mahdollisuuksia kilpailla työvoimasta ainakin       van koulutuksen on saanut kaikkiaan 340 hen-
26789: lyhyellä tähtäimellä tähänastista paremmin.         kilöä. Ylikuumentuneessa tilanteessa ei näillä-
26790: Kokemuksia näiden muutosten vaikutuksesta           kään toteutetuilla toimenpiteillä ole saatu vaih-
26791: ei vielä ole ehditty saada. Kehitystä tullaan       tuvuutta hyväksyttävälle tasolle.
26792: seuraamaan tarkasti, ja aikaisintaan syksyllä          Palvelutaso on postille keskeinen kilpailukei-
26793: voidaan arvioida jatkokehittelytarpeet.             no, mistä syystä posti pitää palvelutason ylläpi-
26794:                                     1988 vp. -     KK n:o 152                                  3
26795: 
26796: tämistä tärkeimpänä toimintansa tavoitteena.       hittämiselle pääkaupunkiseudulla, mutta pos-
26797: Kaikkiin ilmeneviin häiriöihin reagoidaan välit-   tin ongelmat eivät tässä suhteessa erityisesti
26798: tömästi. Työvoiman saanti ja vaihtuvuus aset-      poikkea muiden pääkaupunkiseudulla toimi-
26799: tavat omat rajoituksensa postin toiminnan ke-      vien yritysten ongelmista.
26800: 
26801:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1988
26802: 
26803:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
26804: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 152
26805: 
26806: 
26807: 
26808: 
26809:                               Till Riksdagens Herr Talman
26810: 
26811:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen             Den allmänna lönenivån för distributions-,
26812: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          hanterings- och transportpersonalen har inom
26813: nr 447 av den 17 mars 1988 tili vederbörande         huvudstadsregionen i viss mån kunnat förbätt-
26814: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ras under de senaste åren genom att fördel-
26815: jande av riksdagsman Uitto moflo underteckna-        ningen av de nya tjänster som erhållits för att
26816: de spörsmål nr 152:                                  vikarier skall få fast anställning samt de soko
26817:                                                      gropförhöjningar betonatso
26818:          Vad ämnar Regeringen göra för att
26819:        förbättra den svaga servicenivån i hu-           Också servicenivån för brev av 1 klass vilket
26820:        vudstadsregionen som beror på bristen         blev ett problem förra våren har kunnat för-
26821:        på personai och viiken försvårar post-        bättras med åtgärder som redan genomförtso
26822:        gången i hela Finland?                        Uppgifterna tar dock inte slut eftersom trafi-
26823:                                                      ken i huvudstadsregionen fortfarande förvän-
26824:                                                      tas öka kraftigt. Befolkningstillväxten och
26825:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         minskningen i storleken på hushållen ökar
26826: samt anföra följande:                                behovet av arbetskraft inom distributionen
26827:    En av huvudorsakerna tili bristen på arbets-      (ökningen ca 11 000 hushåll/år)o Likaså ökar
26828: kraft inom posten och den relativt stora om-         den förkortade arbetstiden i år behovet av
26829: sättningen på arbetskraft i huvudstadsregionen       arbetskraft lika mycket som ökningen i antalet
26830: har sedan länge varit den icke-konkurrenskraf-       hushållo Ökningen av behovet på arbetskraft är
26831: tiga avlöningeno 1 huvudstadsregionen råder          också i år inom distributionen 100 personar-
26832: annars också brist på lämplig arbetskraft och        betsår o Det bör observeras att verkningarna av
26833: dessutom har posten varit tvungen att begränsa       huvudstadsregionen känns på ett mera vid-
26834: sig tili oerfaren och speciellt mobil arbetskraft    sträckt område än tidigare varför tillgången på
26835: som just kommit ut på arbetsmarknadeno En            arbetskraft försvåras genom detta och den
26836: stor del av arbetskraften består av studerande       svåra bostadssituationen förflyttar boendet allt
26837: som inte ens har tänkt sig ett stadigvarande         längre bort. Postens arbetstider gynnar inte
26838: anställningsförhållandeo De strikta stadgande-       nödvändigtvis dem som har lång arbetsväg
26839: na om ålderstillägg har lett tili att den tidigare   (skiftarbete och tidiga begynnelsetider)o
26840: arbetserfarenheten hos personer som är mera             Posten är inte ensam på huvudstadsregio-
26841: erfarna och mera inriktade på ett långvarigt         nens arbetsmarknad, utan den verkar som en
26842: arbetsförhållande inte har kunnat beaktas i          part bland andra parter Posten har identifierat
26843:                                                                              0
26844: 
26845: 
26846: 
26847: 
26848: lönenivån i tillräckligt stor utsträckningo          sina problem och åtgärdsprogram har upp-
26849:    Tjänstekollektivavtalet våren 1988 höjde be-      gjorts och genomförts för att förbättra tili-
26850: gynnelselönerna i hela landet med 15 OJo (med        gången och omsättningen på arbetskraft. An-
26851: beaktande av också den andel som nu förverk-         ställningsverksamheten har effektiveratso Den
26852: ligades med stöd av det tidigare avtalet)o Detta     centraliserade anställningen har fungerat sedan
26853: och den nya bestämmelsen i avtalet om möjlig-        år 1986 och år 1987 rekryterades allt som allt
26854: heten att räkna tiligodo högst fem år privat         680 personer tili huvudstadsregionens postom-
26855: tjänstgöring samt möjligheten tili ett eller två     rådeno En begynnelseutbildning om två veckor
26856: tidigarelagda ålderstillägg på grund av bristen      för postförare och tre veckor för postfunktio-
26857: på arbetskraft förbättrar postens möjligheter        närer har varit i bruk sedan våren 1987 och allt
26858: att konkurrera om arbetskraften bättre än            som allt 340 personer har erhållit denna utbild-
26859: tidigare åtminstone på kort sikt. Man har ännu       ning som ger en god grund för arbetet på
26860: inte hunnit få erfarenhet om dessa föränd-           arbetsplatseno 1 en överhettad situation har inte
26861: ringar. Utvecklingen följs noggrannt och tidi-       heller med dessa genomförda åtgärder upp-
26862: gast på hösten kan behoven av fortsatt utveck-       nåtts en godtagbar nivå för personalomsätt-
26863: ling uppskattaso                                     ningeno
26864:                                  1988 vp. -    KK n:o 152                                  5
26865: 
26866:   Servicenivån är en central konkurrensmetod   sina egna begränsningar på utvecklandet av
26867: för posten och därför anses upprätthållandet   postens verksamhet i huvudstadsregionen, men
26868: av servicenivån som det viktigaste målet för   postens problem avviker inte i detta hänseende
26869: postens verksamhet. Man reagerar omedelbart    speciellt mycket från problemen för de företag
26870: på alla störningar som uppkommer. Tillgången   som verkar i huvudstadsregionen.
26871: och omsättningen på arbetskraft ställer dock
26872: 
26873:     Helsingfors den 21 april 1988
26874: 
26875:                                                             Trafikminister Pekka Vennamo
26876:                                               1988 vp.
26877: 
26878: Kirjallinen kysymys n:o 153
26879: 
26880: 
26881: 
26882: 
26883:                                  Tennilä: Kiskoautoliikenteen säilyttämisestä välillä Kemi-'-Tor-
26884:                                     nio-Haaparanta
26885: 
26886: 
26887:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26888: 
26889:   Suomen ja Ruotsin välillä on henkilöliiken-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26890: teenkin osalta junayhteys. Nyt tämä yhteys          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26891: uhkaa katketa, kun Kemin-Tornion-Haapa-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26892: rannan kiskoautoliikenne aiotaan lopettaa. Lo-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26893: pettamispäätös uhkaa vähintäänkin 15 työnte-
26894: kijän työpaikkaa, minkä lisäksi kyse on kan-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26895: sainvälisen junayhteyden katkaisemisesta. Tun-             ryhtyä    Kemin-Tornion-Haaparan-
26896: tuu erikoiselta, että tällaista suunnitellaan ai-          nan kiskoautoliikenteen säilyttämiseksi,
26897: kana, jolloin kalotilla etsitään keinoja lisätä            työpaikkojen turvaamiseksi ja kansain-
26898: kalotin poikittaisliikennettä rajojen yli.                 välisen rajan yli tapahtuvan junayhtey-
26899:                                                            den säilyttämiseksi?
26900: 
26901:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1988
26902: 
26903:                                        Esko-Juhani Tennilä
26904: 
26905: 
26906: 
26907: 
26908: 280440B
26909: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 153
26910: 
26911: 
26912: 
26913: 
26914:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26915: 
26916:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     liikenne voidaan tarkoituksenmukaisella taval-
26917: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     la järjestää.
26918: olette 17 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          Välillä Kemi-Tornio on nykyisin liikentees-
26919: kirjeenne n:o 448 ohella toimittanut valtioneu-   sä viisi kiskoautoparia. Nämä on tarkoitus
26920: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      lakkauttaa 28.5.1988 alkaen. Kaikkien· niiden
26921: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin          junien tilalle, jotka palvelevat kaukojunayh-
26922: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 153:    teyksiä, järjestetään korvaava liikenne. Niiden
26923:                                                   junien osalta, jotka ovat käyneet Haaparan-
26924:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     nassa, korvaava liikenne ulotetaan myös sinne
26925:        ryhtyä    Kemin-Tornion-Haaparan-          saakka.
26926:        nan kiskoautoliikenteen säilyttämiseksi,      Ruotsin puolelta Haaparantaan on nykyisin
26927:        työpaikkojen turvamiseksi ja kansain-      kaksi päivittäistä junayhteyttä. Tämä ruotsa-
26928:        välisen rajan yli tapahtuvan junayhtey-    lainen kiskoautoilla hoidettu junaliikenne säi-
26929:        den säilyttämiseksi?                       lyy ennallaan, joten myös yhteydet rajan yli
26930:                                                   säilyvät.
26931:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Todettakoon, että korvaavan liikenteen ai-
26932: vasti seuraavaa:                                  kataulut vastaavat ajallisesti lakkautettavia ju-
26933:   Valtion tulo- ja menoarviossa olevan            nia ja niiden aikataulut julkaistaan ns. "Turis-
26934: 24 000 000 markan korvausmäärärahan turvin        tissa''. Kun korvaavissa vuoroissa kelpaavat
26935: voidaan vuonna 1988 pitää liikenteessä noin       tietyssä laajuudessa rautatieliput, pysähtymisti-
26936: 115 paikallisjunaa. Kaikkein heikoimmin kan-      heys vastaa ainakin nykyistä käytäntöä ja käsi-
26937: nattavia junia on kuitenkin lakkautettava jo      matkatavaran kuljetusmahdollisuus on olemas-
26938: kesäaikataulukauden alussa. Lakkauttamisten       sa, ei nykyisen palvelutason voi katsoa oleelli-
26939: edellytyksenä kuitenkin on ollut, että korvaava   sesti huononevan.
26940: 
26941:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
26942: 
26943:                                                            Liikenneministeri Pekka Vennamo
26944:                                     1988 vp. -    KK n:o 153                                    3
26945: 
26946: 
26947: 
26948: 
26949:                             Tili Riksdagens Herr Talman
26950: 
26951:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Mellan Kemi och Torneå trafikerar i detta
26952: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       nu fem rälsbusspar. Avsikten är att dessa skall
26953: nr 448 av den 17 mars 1988 tili vederbörande      dras in från och med 28.5.1988. 1 stället för
26954: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    alla de tåg som betjänar fjärrtågsförbindelser
26955: jande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä          ordnas ersättande trafik. I fråga om de tåg
26956: undertecknade spörsmål nr 153:                    som gått tili Haparanda utsträcks den ersättan-
26957:                                                   de trafiken även ända dit.
26958:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
26959:        vidta för att bevara rälsbusstrafiken på      För närvarande finns det två dagliga tågför-
26960:        banavsnittet Kemi-Torneå-Haparan-          bindelser från den svenska sidan tili Haparan-
26961:        da, för att trygga arbetsplatserna och     da. Denna svenska tågtrafik, som sköts med
26962:        bevara tågförbindelsen över den inter-     rälsbussar, bevaras oförändrad och sålunda
26963:        nationella gränsen?                        bibehålls även förbindelserna över gränsen.
26964:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Det kan konstateras att den ersättande trafi-
26965: samt anföra följande:                             kens tidtabeller tidsmässigt motsvarar de tågtu-
26966:   Med det ersättningsanslag om 24 000 000 mk      rer som dras in och att tidtabellerna publiceras
26967: som ingår i statsförslaget kan ca 115 lokaltåg    i den s.k. "Turisten". Emedan järnvägsbiljet-
26968: hållas i trafik år 1988. Vissa av de mest         ter i viss utsträckning accepteras på de ersät-
26969: olönsamma turerna måste emellertid dras in        tande turerna, hållplatstätheten motsvarar åt-
26970: redan i början av sommartidtabellsperioden.       minstone gällande praxis och möjligheten att
26971: En förutsättning för indragning av turer har      transportera handbagage finns, kan det inte
26972: emellertid varit att ersättande trafik kan ord-   anses att rådande servicenivå försämras i vä-
26973: nas på ett ändamålsenligt sätt.                   sentlig grad.
26974: 
26975:     Helsingfors den 15 april 1988
26976: 
26977:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
26978:                                               1988 vp.
26979: 
26980: Kirjallinen kysymys n:o 154
26981: 
26982: 
26983: 
26984: 
26985:                                   Vihriälä ym.: Maatalousyrittäjiä koskevien elinkeinotulon ulos-
26986:                                      mittaamissäännösten muuttamisesta
26987: 
26988: 
26989:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26990: 
26991:    Vuonna 1986 toteutetun ulosottolain osit-         Ulosottolain uudistuksen (470/86) yhteydessä
26992: taisuudistuksen (470/86) yhteydessä otettiin         suojan piiriin kuuluvan elinkeinotulon esi-
26993: ulosottolakiin määräykset elinkeinotulon ulos-       merkkinä mainitaan hallituksen esityksessä
26994: mittaamisesta. Uudistusta perusteltiin mm. sil-      maanviljelijöiden meijeritilit. Tämän vuoksi on
26995: lä, että elinkeinonharjoittajan saarnat tulot        nurinkurista, että esimerkiksi meijeritulon tilal-
26996: ovat rinnastettavissa palkkatuloon, joiden           le tuleva satovahinkokorvaus voidaan ulos-
26997: osalta ulosmittaaminen on ollut jo pitkään           mitata kokonaisuudessaan, mutta itse maitoti-
26998: mahdollista. Palkkatulosta on kuitenkin pää-         liä ei. Erikoista asiassa on lisäksi, että maanvil-
26999: säännön mukaan jätettävä ulosmittaamaHa              jelijältä satovahinkokorvauksen ulosmittaami-
27000: 2/3 nettopalkasta. UlosmittaamaHa kaikissa           sen yhteydessä voidaan ulosmitata koko "liike-
27001: tapauksissa on jätettävä palkasta velallisen ja      vaihto" ilman, että tulon hankkimisesta aiheu-
27002: hänen perheensä elatukseen tarvittava asetuk-        tuneet menot ja verot voitaisiin ottaa huo-
27003: sella määrättävä suojaosuus.                         mioon. Elinkeinotulon ulosmittaamista koske-
27004:    Elinkeinotulon kohdalla uudistuksen jälkeen       vat rajoitussäännökset lähtevät siitä, että elin-
27005: pääsäännön mukaan on mahdollista ulosmitata          keinonharjoittajalle ja hänen perheelleen on
27006: 1/6 elinkeinotulosta. UlosmittaamaHa jätettä-        jäätävä tarpeelliset varat elämistä varten, ja
27007: vä osa voidaan vahvistaa myös 1/6 pienem-            toisaalta siitä, että elinkeinonharjoittajan on
27008: mäksi erityisestä laissa mainitusta syystä. Edel-    elinkeinotulolla pystyttävä suoriutumaan toi-
27009: leen voidaan ulosmitata enemmän kuin 116             minnan aiheuttamista menoista.
27010: elinkeinotulosta, mikäli velallinen suostuu tä-         Edellä mainittu epäkohta lienee syntynyt
27011: hän taikka mikäli perheen varallisuusasema on        ulosottolain 4 luvun 8 a §:n kirjoittamistavas-
27012: sellainen, että se sallii suuremman osan ulos-       ta, missä edellytetään elinkeinotulon liittyvän
27013: mittaamisen ilman, että velallisen tai tämän         urakkasopimukseen,         hankintasopimukseen,
27014: perheen toimeentulo vaarantuu. Käytännössä           kuljetussopimukseen tai muuhun sopimukseen.
27015: on kuitenkin ilmennyt maatalousyrittäjien koh-       Tästä syystä näyttää käytännössä ainakin eräis-
27016: dalla tapauksia, joissa maataloustuloksi lasket-     sä tapauksissa katsotun, että elinkeinotulon
27017: tava elinkeinotulo on kokonaan ulosmitattu.          ulosmittaamista koskevat rajoitukset eivät suo-
27018:    Esimerkkinä voidaan mainita satovahinko-          jaa tuloa, joka saadaan sopimukseen perus-
27019: jen korvaamisesta annetun lain mukaisen sato-        tuvan tulon sijaan. Lakia säädettäessä näyttää
27020: vahinkokorvauksen, joka luetaan maatalou-            kuitenkin tarkoituksena olleen, että elinkeino-
27021: desta saaduksi tuloksi, ulosmittaaminen koko-        tulo kokonaisuudessaan on ulosmittausta kos-
27022: naisuudessaan. Satovahinkokorvaus katsotaan          kevien rajoitusten alainen.
27023: myös verotuksessa maatalouden tuloksi. Mai-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27024: nittu korvaus ei tietenkään ole maatilatalouden      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27025: puhdas tulo, vaan tuosta on vähennettävä en-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27026: sin sadon hankkimiseksi uhratut menot. Tässä         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27027: kohdin elinkeinotulon ulosmittaamista koske-         sen:
27028: vat rajoitukset eivät näytä olevan voimassa.                  Onko Hallitus tietoinen, että maata-
27029:    Mikäli katoa ei olisi tullut, olisi maatalouden          lousyrittäjän saama satovahinkokor-
27030: harjoittajan saamasta elinkeinotulosta jätettä-             vaus voidaan ulosmitata kokonaisuu-
27031: vä ulosmittaamaHa kuudesosan ylittävä osuus.                dessaan ilman, että ulosottolain 4 luvun
27032: 
27033: 280393A
27034: 2                                1988 vp. -    KK n:o 154
27035: 
27036:       8 a §:n mukaiset elinkeinotulon ulos-          ten, että maatalouden harjoittajan
27037:       mittaamisen rajoittamista tarkoittavat         kaikkea elinkeinotuloa säädettäisiin
27038:       säännökset koskisivat myös satovahin-          koskemaan ulosottolain 4 luvun 8 a §:n
27039:       kokorvauksia, ja                               mukaiset elinkeinotulon ulosmittaamis-
27040:         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ta koskevat rajoitukset?
27041:       ryhtyä ulosottolain muuttamiseksi si-
27042: 
27043:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1988
27044: 
27045:        Jukka Vihriälä              Anneli Jäätteenmäki        Kalle Röntynen
27046:        Juho Sillanpää              Eino Siuruainen            Aapo Saari
27047:        Timo Kietäväinen            Annikki Koistinen          Pirkko Ikonen
27048:                                     1988 vp. -      KK n:o 154                                       3
27049: 
27050: 
27051: 
27052: 
27053:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27054: 
27055:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ennen elinkeinotulon ulosmittauskelpoiseksi
27056: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tekemistä eräät maatalouden harjoittajien jul-
27057: olette 17 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         kisista varoista saarnat avustukset kuten pinta-
27058: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        alalisät ja myös katokorvaukset aikaisempien
27059: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       katovuosien yhteydessä ulosmitattiin saatavan
27060: edustaja Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta        ulosmittauksesta säädetyssä järjestyksessä.
27061: kirjallisesta kysymyksestä n:o 154:                 Saatava ulosmitataan aina kokonaisuudessaan.
27062:                                                     Tällaiset avustukset olivat veronpalautusten
27063:          Onko Hallitus tietoinen, että maata-       ohella hyvin tyypillinen ulosmittauksen kohde,
27064:        lousyrittäjän saama satovahinkokor-          kun velallinen oli maatalouden harjoittaja.
27065:        vaus voidaan ulosmitata kokonaisuu-          Ulosmittausta ei kohdistettu maatalousirtai-
27066:        dessaan ilman, että ulosottolain 4 luvun     mistoon tai tilaan, jos se suinkin oli vältettävis-
27067:        8 a §:n mukaiset elinkeinotulon ulos-        sä.
27068:        mittaamisen rajoittamista tarkoittavat
27069:        säännökset koskisivat myös satovahin-           Elinkeinotulon määritteleminen osoittautui
27070:        kokorvauksia, ja                             monessa suhteessa vaikeaksi. Missään tapauk-
27071:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sessa elinkeinotuloksi ei haluttu katsoa esimer-
27072:        ryhtyä ulosottolain muuttamiseksi si-        kiksi urakointia harjoittavien osakeyhtiöiden
27073:        ten, että maatalouden harjoittajan           ja muiden yhteisöjen urakkasopimukseen pe-
27074:        kaikkea elinkeinotuloa säädettäisiin         rustuvia tuloja. Yhteisöjen osalta ei ollut kysy-
27075:        koskemaan ulosottolain 4 luvun 8 a § :n      mys samanlaisesta välttämättömän elämisen
27076:        mukaiset elinkeinotulon ulosmittaamis-       turvaamisesta kuin yksityisten elinkeinonhar-
27077:        ta koskevat rajoitukset?                     joittajien osalta. Näissä oloissa jouduttiin elin-
27078:                                                     keinotulon käsite rajaamaan juuri sopimuk-
27079:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       seen perustuviin tuloihin, jotka yleensä makse-
27080: vasti seuraavaa:                                    taan palkan tapaan toistuvaissuorituksina. Jul-
27081:    Kun ulosottolakiin lisättiin vuonna 1986         kisten avustusten osalta entinen periaate jäi
27082: säännökset elinkeinotulon ulosmittaamisesta,        voimaan.
27083: elinkeinotulo määriteltiin niin, että se perustuu     Pitää paikkansa, että katokorvaus tulee mo-
27084: aina sopimukseen, kuten kysymyksen perus-           nelle viljelijälle kadon vuoksi saamatta jäänei-
27085: teluissakin todetaan. Tarkoituksena oli ennen       den tai vielä jäävien elinkeinotulojen sijaan.
27086: muuta saada ulosmittauksen piiriin yksityisten      Elinkeinotuloksi katokorvausta ei kuitenkaan
27087: elinkeinonharjoittajien - myös maatalouden          voida ilman lain muutosta lukea.
27088: harjoittajien - toistuvaistulot. Tällaisia ovat
27089: esimerkiksi ammattiautoilijain ajotilit, erilais-      Vuoden 1987 kadon johdosta maksettavien
27090: ten urakoitsijain urakkasopimuksen perusteella      katokorvausten maksatus ja samalla ulos-
27091: saarnat maksuerät ja maanviljelijän meijeritilit.   mittaukset ovat jo edenneet niin pitkälle, että
27092: Tällaiset toistuvaistulot ovat rinnastettavissa     niiden ulosmittaamista kohtuullistavaa muu-
27093: palkansaajan palkkaan ja on luonnollista, että      tosta ei ehditä enää toteuttaa. Kysymys tällais-
27094: niistä jätetään velallisen ja hänen perheensä       ten elinkeinotulon sijaan tulevien avustusten
27095: elatukseen samoin kuin elinkeinon harjoittami-      ulosmittauksen kohtuullistamisesta voidaan
27096: sen vaatimia kustannuksia varten tietty osa,        kuitenkin ottaa tutkittavaksi käynnissä olevan
27097: pääsäännön mukaan viisi kuudesosaa.                 ulosottolain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
27098: 
27099:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
27100: 
27101:                                                                Oikeusministeri Matti Louekoski
27102: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 154
27103: 
27104: 
27105: 
27106: 
27107:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27108: 
27109:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skördeskador i samband med tidigare miss-
27110: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           växtår, utmätas i den ordning som stadgas för
27111: av den 17 mars 1988 till vederbörande medlem          utmätning av fordran. Fordran utmäts alltid
27112: av statsrådet översänt avskrift av följande av        till fullt belopp. Ersättningar av denna typ var
27113: riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl. underteck-           vid sidan av skatteåterbäringar ett typiskt ut-
27114: nade spörsmål nr 154:                                 mätningsobjekt om gäldenären var gårdsbruks-
27115:                                                       idkare. Utmätningen riktades inte mot lant-
27116:           Är Regeringen medveten om att er-           brukslösöret eller lägenheten, om detta bara
27117:        sättningar tili gårdsbruksidkare för           kunde undvikas.
27118:        skördeskador kan utmätas till fullt be-
27119:        lopp utan att stadgandena i 4 kap. 8 a §           Det visade sig i många avseenden svårt att
27120:        utsökningslagen om begränsningar av            definiera begreppet inkomst av näringsverk-
27121:        utmätning av inkomst av näringsverk-           samhet. Man ville under inga omständigheter
27122:        samhet blir tillämpliga och                    anse t.ex. aktiebolags och andra samfunds på
27123:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        entreprenadavtal baserade inkomster som in-
27124:        ta för att ändra utsökningslagen så att        komst av näringsverksamhet. För samfundens
27125:        begränsningarna enligt 4 kap. 8 a § ut-        del är det inte på samma sätt fråga om att
27126:        sökningslagen gäller en gårdsbruksidka-        säkerställa den nödvändiga utkomsten som då
27127:        res alla inkomster av näringsverksam-          det gäller privata näringsidkare. Under dessa
27128:        het?                                           omständigheter blev man tvungen att dra grän-
27129:                                                       sen för begreppet inkomst av näringsverksam-
27130:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         het så, att därmed uttryckligen avses på avtal
27131: samt anföra följande:                                 baserade inkomster, vilka i allmänhet, precis
27132:                                                       som en lön, utbetalas regelbundet. Beträffande
27133:    Då tili utsökningslagen år 1986 fogades stad-      offentliga understöd bibehölls den gamla prin-
27134: ganden om utmätning av inkomst av närings-            cipen.
27135: verksamhet, definierades denna inkomst, vilket
27136: även konstaterades i motiveringen till spörsmå-           Det är sant att ersättningen för skördeskador
27137: let, så att den alltid skall basera sig på avtal.     för många odlare kommer i stället för sådan
27138: Avsikten var framför allt att få med privata          inkomst av näringsverksamhet som uteblivit
27139: näringsidkares - även gårdsbruksidkares -             eller kommer att utebli på grund av missväxt.
27140: regelbundna inkomster. Sådana är t.ex. en             Utan en lagändring kan ersättning för skör-
27141: yrkesbilists körkonto, betalningsposter enligt        deskador emellertid inte anses som inkomst av
27142: entreprenadavtal till en entreprenör och en           näringsverksamhet.
27143: jordbrukares mejerikonto. Dylika regelbundna              Utbetalningen, och samtidigt också utmät-
27144: inkomster kan jämställas med löntagarnas lö-          ningen, av ersättningar på grund av 1987 års
27145: ner, och det är självklart att en viss del, i regel   missväxt har redan framskridit så långt att en
27146: fem sjättedelar, av inkomsterna reserveras för        lagändring, som skulle göra utmätningen skäli-
27147: gäldenärens och hans familjs utkomst samt för         gare inte längre hinner göras. l samband med
27148: kostnaderna för näringsverksamheten.                  den pågående totalrevideringen av utsöknings-
27149:    lnnan inkomster av näringsverksamhet blev          lagen är det möjligt att ta upp frågan om hur
27150: utmätningsbara kunde vissa understöd som              utmätning av ersättningar som kommer i stället
27151: gårdsbruksidkarna erhöll av offentliga medel,         för inkomst av näringsverksamhet skall verk-
27152: såsom arealtillägg och även ersättningar för          ställas på ett skäligt sätt.
27153: 
27154:     Helsingfors den 15 april 1988
27155: 
27156:                                                                    Justitieminister Matti Louekoski
27157:                                                1988 vp.
27158: 
27159: Kirjallinen kysymys n:o 155
27160: 
27161: 
27162: 
27163: 
27164:                                    Paavilainen: Vitamiinivalmisteiden saamisesta sairausvakuutus-
27165:                                       korvauksen piiriin
27166: 
27167: 
27168:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27169: 
27170:   Sairausvakuutuksen kautta korvataan joko            tanut vanhusväestön piirissä paitsi pahennusta
27171: kokonaan, osittain tai ei lainkaan eräitä lääk-       myös haluttomuutta käyttää ennalta ehkäise-
27172: keitä. Valtioneuvoston toimivaltaan kuuluu li-        vää lääkitystä. Pahimmillaan tämä voi johtaa
27173: sätä uusia lääkkeitä kokonaan tai osittain kor-       toisentyyppisen lääkityksen käytön lisääntymi-
27174: vattavien lääkkeiden luetteloon.                      seen.
27175:   Vitamiinivalmisteiden merkityksestä on lää-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27176: ketieteen piirissä työskentelevillä erilaisia näke-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27177: myksiä. Kuitenkin jotkut pitävät vitamiinival-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27178: misteita tärkeinä esim. vanhuksille, joiden ruo-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27179: kavalio saattaa helposti yksipuolistua. Paitsi                 Onko Hallitus tietoinen eräiden vita-
27180: ennalta ehkäisevästi myös hoitotarkoituksessa                miinivalmisteiden merkityksestä joille-
27181: määrätään vitamiinivalmisteita.                              kin väestönosille, ja
27182:   Nyt saamani tiedon perusteella osittain kor-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27183: vattavien lääkkeitten piiristä on poistettu viime            ryhtyä vitamiinivalmisteiden korvatta-
27184: aikoina vitamiinivalmisteita. Tämä on aiheut-                vuuden parantamiseksi?
27185: 
27186:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1988
27187: 
27188:                                           Tuula Paavilainen
27189: 
27190: 
27191: 
27192: 
27193: 280402K
27194: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 155
27195: 
27196: 
27197: 
27198: 
27199:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27200: 
27201:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yliopistojen lääketieteellisiltä tiedekunnilta lau-
27202: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sunnot siitä, missä sairauksissa nykytietämyk-
27203: olette 16 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        sen mukaan erityisesti suurien vitamiini- ja
27204: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       hivenaineannosten pitkäaikaista käyttöä voi-
27205: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      daan pitää lääketieteellisesti perusteltuna. Lau-
27206: edustaja Paavilaisen näin kuuluvasta kirjalli-     suntojen pohjalta asia on ollut käsiteltävänä
27207: sesta kysymyksestä n:o 155:                        Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteellisessä
27208:                                                    neuvottelukunnassa, jossa ovat edustettuina
27209:          Onko Hallitus tietoinen eräiden vita-     muun muassa lääkintöhallitus, yliopistojen lää-
27210:        miinivalmisteiden merkityksestä joille-     ketieteelliset tiedekunnat sekä tärkeimmät lää-
27211:        kin väestönosille, ja                       ketieteen erikoisalat. Neuvottelukunta toimii
27212:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lakisääteisenä Kansaneläkelaitoksen asiantunti-
27213:        ryhtyä vitamiinivalmisteiden korvatta-      jaelimenä korvauksia koskevissa kysymyksissä.
27214:        vuuden parantamiseksi?                      Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta oli
27215:                                                    yksimielisesti suositellut, että Kansaneläke-
27216:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      laitos merkittävä~ti rajoittaisi vitamiinien ja
27217: vasti seuraavaa:                                   hivenalkuaineiden korvaamista.
27218:    Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan vakuute-          Uudet ohjeet noudattavat neuvottelukunnan
27219: tulla on oikeus saada sairauden perusteella        kantaa. Ohjeiden mukaan useat vitamiini- ja
27220: korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustan-       hivenainevalmisteet voidaan kuitenkin korvata,
27221: nuksesta. Lain 5 §:n mukaan sairaanhoitona         jos potilaalla on esimerkiksi selvä aliravitse-
27222: korvataan lääkärin määräämät lääkkeet. Sai-        mustila tai vaikea krooninen suoliston, maksan
27223: raanhoidon kustannuksista suoritetaan lain         tai munuaisten sairaus. Sairauden ehkäisyyn,
27224: 6 §:n mukaan korvausta siltä osin minkä hoito      terveydentilan ylläpitämiseen tai tukihoitoon
27225: tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuute-       määrätyt valmisteet eivät ole uuden ohjeiston
27226: tun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta,       antamista edeltävänäkään aikana kuuluneet
27227: olisi tullut vakuutetulle maksamaan.               korvauksen piiriin.
27228:    Sairausvakuutusasetuksen 39 §:n mukaan oi-         Kansaneläkelaitos ilmoittaa seuraavansa jat-
27229: kean ja yhdenmukaisen käytännön aikaansaa-         kuvasti lääketieteellisen tutkimuksen kehitty-
27230: miseksi Kansaneläkelaitoksen tulee antaa ylei-     mistä alalla. Mikäli jonkin vitamiini- ja hiven-
27231: siä neuvoja ja ohjeita sosiaalivakuutustoimi-      aineisiin luettavan valmisteen käytöllä osoite-
27232: kunnille ja -toimistoille sairausvakuutuslain      taan luotettavasti olevan lääketieteellistä mer-
27233: mukaisten asioiden ratkaisemista varten. Niin-     kitystä, valmiste otetaan korvauksen piiriin.
27234: pä Kansaneläkelaitos on asiantuntijaelimiä         Eri alojen, muun muassa onkologian, reuma-
27235: kuultuaan antanut uudet ohjeet sairausvakuu-       tologian ja neurologian yliopistotason asian-
27236: tuslain mukaan korvattavista vitamiini- ja hi-     tuntijat katsovat kaikki, että uusia tutkimus-
27237: venainevalmisteista. Uusia ohjeita on sovellettu   tuloksia, jotka antaisivat aihetta ohjeiden
27238: 1.10.1987 alkaen.                                  muuttamiseen, ei ole saatu.
27239:    Kansaneläkelaitoksesta saadun selvityksen          Kansaneläkelaitos on toiminnassaan edus-
27240: mukaan ratkaisuun on päädytty seuraavasti.         kunnan valvonnan alainen, eikä ministeriö voi
27241: Vuonna 1986 Kansaneläkelaitos pyysi kaikkien       puuttua sen antamiin ohjeisiin.
27242: 
27243:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
27244: 
27245:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
27246:                                      1988 vp. -      KK n:o 155                                      3
27247: 
27248: 
27249: 
27250: 
27251:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27252: 
27253:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sjukdomar en långvarig användning av i syn-
27254: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           nerhet stora doser av vitaminer och spårämnen
27255: av den 16 mars 1988 tili vederbörande medlem          kan vara medicinskt motiverad enligt nuvaran-
27256: av statsrådet översänt avskrift av följande av        de kunskap. Utgående från utlåtandena be-
27257: riksdagsledamot Paavilainen undertecknade             handlades ärendet inom Folkpensionsan-
27258: spörsmål nr 155:                                      staltens socialmedicinska delegation, där bl.a.
27259:                                                       medicinalstyrelsen, universitetens medicinska
27260:           Är Regeringen medveten om vissa             fakulteter samt de viktigaste specialområdena
27261:        vitaminpreparats betydelse för vissa be-       inom medicinen är representerade. Delegatio-
27262:        folkningsgrupper och                           nen arbetar som ett sakkunnigorgan inom
27263:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Folkpensionsanstalten och behandlar frågor
27264:        ta i syfte att förbättra möjligheterna att     som gäller ersättningar. Den socialmedicinska
27265:        utge ersättning för vitaminpreparat?           delegationen har enhälligt rekommenderat att
27266:                                                       Folkpensionsanstalten i avgörande grad skall
27267:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         begränsa ersättningen av vitaminer och spå-
27268: samt anföra följande:                                 rämnen.
27269:    Enligt 4 § sjukförsäkringslagen har den               De nya anvisningarna följer delegationens
27270: försäkrade rätt att vid sjukdom få ersättning         ståndpunkt. Enligt anvisningarna kan flera
27271: för nödvändiga kostnader för sjukvård. Enligt         vitamin- och spårämnespreparat dock ersättas,
27272: 5 § i lagen ersätts såsom sjukvård läkemedel          om patienten t.ex. lider av undernäring eller
27273: vilka ordineras av läkare. Kostnader som              har en svår kronisk tarm-, lever- eller njursjuk-
27274: föranletts av sjukdom ersätts i enlighet med 6 §      dom. Preparat som ordinerats för förebyggan-
27275: tili den del, vartili kostnaderna för vården          de av sjukdom, för bevarande av hälsan eller
27276: skulle ha uppgått för den försäkrade med              för stödvård har inte tidigare, dvs. innan de
27277: undvikande av onödiga kostnader, men utan             nya anvisningarna utfärdades, omfattats av
27278: äventyrande av den försäkrades hälsa.                 ersättningssystemet.
27279:     Enligt 39 § sjukförsäkringslagen bör Folk-           Folkpensionsanstalten meddelar att den fort-
27280: pensionsanstalten i syfte att åstadkomma en           farande följer med utvecklingen av den medi-
27281: riktig och enhetlig praxis ge allmänna råd och        cinska forskningen på området. Om det på ett
27282: anvisningar tili socialförsäkringskommissioner-       tiliförlitligt sätt visas att användningen av ett
27283: na och -byråerna för avgörandet av sjukför-           preparat som kan hänföras tili vitaminerna
27284: säkringsärenden. Sålunda har Folkpensionsan-          eller spårämnena har medicinsk betydelse, upp-
27285: stalten, sedan den hört sakkunnigorgan gett           tas preparatet bland de medel som ersätts.
27286: nya anvisningar om de vitamin- och spåräm-            Experter på universitetsnivå inom olika områ-
27287: nespreparat som ersätts enligt sjukförsäkrings-       den, bl.a. onkologin, reumatologin och neuro-
27288: lagen. De nya anvisningarna har tiliämpats            login anser alla att nya undersökningsresultat
27289: fr.o.m. 1.10.1987.                                    som skulle föranleda en ändring av anvisning-
27290:     1 enlighet med den utredning som erhållits        arna inte har erhållits.
27291: från Folkpensionsanstalten är bakgrunden tili            Folkpensionsanstaltens verksamhet över-
27292: avgörandet följande: År 1986 bad Folkpen-             vakas av riksdagen och ministeriet kan därför
27293: sionsanstalten om utlåtanden från alla medi-          inte ingripa i anvisningar som utfärdas av
27294: cinska fakulteter vid universiteten om vid vilka      Folkpensionsanstalten.
27295: 
27296:      Helsingfors den 20 april 1988
27297: 
27298:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
27299:                                              1988 vp.
27300: 
27301: Kirjallinen kysymys n:o 156
27302: 
27303: 
27304: 
27305: 
27306:                                  Kietäväinen ym.: Ympäristöministeriötä koskevan selonteon an-
27307:                                     tamisesta
27308: 
27309: 
27310:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27311: 
27312:    Eduskunta on edellyttänyt vuoden 1982 val-      samalla ollaan suunnittelemassa uusia suojelu-
27313: .iopäivillä, että hallitus antaa eduskunnalle      hankkeita jne. Nyt hallituksen asunto- ja ym-
27314: moden 1987 loppuun mennessä selonteon ym-          päristöpoliittinen selonteko eduskunnalle olisi
27315: )äristöministeriön toiminnasta ja tuloksista.      todella tarpeen.
27316: fätä selontekoa hallitus ei ole kuitenkaan vielä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27317:  ähänkään mennessä antanut.                        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27318:    Selonteko on erittäin ajankohtainen, sillä      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27319: nonet ympäristöministeriön vastuualueet vaa-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27320:  ivat pikaisesti korjausta: mm. hallituksen ali-   sen:
27321: nitoitettua budjetin asuntomäärärahat uhkaa
27322: )mistusaravatuotanto loppua, vuokra-asunto-                  Milloin Hallitus aikoo antaa edus-
27323:  ilanne on entisestäänkin heikentynyt, saastei-           kunnalle eduskunnan vuoden 1982 val-
27324: len vähentämiseksi tarvitaan tehostetumpaa                tiopäivillä vuoden 1987 loppuun men-
27325:  oimintaa, aikaisemmin hyväksyttyjen suoje-               nessä annettavaksi edellyttämän selon-
27326: uohjelmien toteutuminen on määrärahojen                   teon ympäristöministeriön toiminnasta
27327: ruoksi hidastunut merkittävästi ja kuitenkin              ja tuloksista?
27328: 
27329:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1988
27330: 
27331:           Timo Kietäväinen            Kalle Röntynen                Kimmo Sarapää
27332:           Juho Sillanpää              Marjatta Väänänen             Hannele Pokka
27333:                                       Matti Maijala
27334: 
27335: 
27336: 
27337: 
27338: 2804095
27339: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 156
27340: 
27341: 
27342: 
27343: 
27344:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27345: 
27346:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tiopäivillä vuoden 1987 loppuun men-
27347: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nessä annettavaksi edellyttämän selon-
27348: olette 17 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn            teon ympäristöministeriön toiminnasta
27349: kirjeenne n:o 452 ohessa lähettänyt valtioneu-         ja tuloksista?
27350: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen
27351: kansanedustaja Timo Kietäväisen ym. kirjalli-      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
27352: sesta kysymyksestä n:o 156, jossa tiedustel-     vasti seuraavaa:
27353: laan:                                              Hallitus antaa eduskunnalle touko-kesä-
27354:                                                  kuussa selonteon, jossa käsitellään Suomen
27355:          Milloin Hallitus aikoo antaa edus-      ympäristöpolitiikkaa siten, kuin eduskunta
27356:        kunnalle eduskunnan vuoden 1982 vai-      vuoden 1982 valtiopäivillä edellytti.
27357: 
27358:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
27359: 
27360:                                                               Ympäristöministeri Kaj Bärlund
27361:                                   1988 vp. -     KK n:o 156                                  3
27362: 
27363: 
27364: 
27365: 
27366:                             Tili Riksdagens Herr Talman
27367: 
27368:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dess arbete som vid 1982 års riksdag
27369: :mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            utlovades före utgången av år 1987?
27370: tlr 452 av den 17 mars 1988 till vederbörande
27371: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
27372: jande av riksdagsledamot Timo Kietäväinen        samt anföra följande:
27373: m.fl. undertecknade spörsmål nr 156:
27374:                                                    Regeringen kommer att i maj-juni för riks-
27375:          När avser Regeringen att till riks-     dagen förelägga en redogörelse där Finlands
27376:        dagen ge den redogörelse om miljömi-      miljövårdspolitik behandlas så som riksdagen
27377:        nisteriets verksamhet och resultaten av   förutsatte år 1982.
27378: 
27379:     Helsingfors den 20 april 1988
27380: 
27381:                                                                  Miljöminister Kaj Bärlund
27382:                                                                                                                     j
27383:                                                                                                                 j
27384:                                                                                                             j
27385:                                                                                                         j
27386:                                                                                                     j
27387:                                                                                                 j
27388:                                                                                             j
27389:                                                                                         j
27390:                                                                                     j
27391:                                                                                 j
27392:                                                                             j
27393:                                                                         j
27394:                                                                     j
27395:                                                                 j
27396:                                                             j
27397:                                                         j
27398:                                                     j
27399:                                                 j
27400:                                             j
27401:                                         j
27402:                                     j
27403:                                 j
27404:                             j
27405:                         j
27406:                     j
27407:                 j
27408:             j
27409:         j
27410:     j
27411: j
27412:                                               1988 vp.
27413: 
27414: Kirjallinen kysymys n:o 157
27415: 
27416: 
27417: 
27418: 
27419:                                  Kohijoki ym.: Punkalaitumen ja Lavian nimismiespiirien säilyt-
27420:                                     tämisestä itsenäisinä poliisipiireillä
27421: 
27422: 
27423:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27424: 
27425:    Poliisitoimi on aina ollut ja tulee olemaan      tumen sekä Lavian nimismiespiirien lakkautta-
27426: erittäin merkittävä osa valtion paikallishallin-    minen olisi huono ratkaisu näiden alueiden
27427: toa. Sen merkitys tulee entisestään korostu-        asukkaita ajatellen. Poliisipalvelujen ja erityi-
27428: maan kehitettäessä hallintoa terveeseen suun-       sesti poliisin hallinnollisten palvelujen saata-
27429: taan siten, että päätösvaltaa ja tehtäviä siirre-   vuus vaikeutuisi huomattavasti. Pitkien etäi-
27430: tään yhä enemmän paikallistasolle.                  syyksien vuoksi aiheutuisi asukkaille suuria
27431:    Poliisitoimen alalla maaseudun poliisipiireis-   taloudellisia menetyksiä pitkien matkojen ja
27432: sä siirryttiin verrattain myöhään työaikalain       matkoihin tarvittavan ajan muodossa. Asia ei
27433: alaisuuteen. Siitä sekä sen jälkeen tapahtuneis-    olisi korjattavissa joillakin harvoihin vastaan-
27434: ta säänneltyjen työaikojen vähentymisestä sekä      ottoaikoihin rajatuilla vastaanottojärjestelyillä
27435: loma-aikojen pidentymisestä on aiheutunut to-       kaavailluissa sivuvastaanottopaikoissa.
27436: siasiallinen työvoimapula, jonka vaikutuksia           Erittäin outoon valoon joutuvat juuri maa-
27437: poliisitoimen hoitamisessa on onnistuttu lie-       seudun poliisipiirejä koskevat lakkauttamis- ja
27438: ventämään poliisipiirien välisellä yhteistoimin-    liittämishankkeet juuri nykyisin, kun valtioval-
27439: nalla. Poliisin kenttätoiminta, käytännön tar-      lan taholta samanaikaisesti korostetaan tarvet-
27440: peiden mukaisesti syntyneiden yhteistoiminta-       ta kehittää ja turvata maaseudun elinvoimai-
27441: alueiden puitteissa, on jo saavuttanut vakiintu-    suus. Juuri sitä olisivat omalta osaltaan
27442: neet muodot. Sillä on jotenkin pystytty lieven-     edesauttamassa myös Punkalaitumen sekä La-
27443: tämään ankaraa poliisin työvoimapulaa kenttä-       vian nimismiespiirit Satakunnassa.
27444: työn osalta.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27445:    Useita vuosia sitten asetetun poliisikomitean    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27446: mietinnössä esitettyjen näkökohtien mukaisesti      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27447: on Turun ja Porin lääninhallituksen toimesta        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27448: äskettäin saatettu julkisuuteen suunnitelma,        sen:
27449: jonka mukaisesti lääninhallitus ehdottaa lak-                 Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
27450:  kautettaviksi Satakunnassa sijaitsevat Punka-             toimenpiteisiin valtion paikallishallin-
27451: laitumen sekä Lavian nimismiespiirit. Sen mu-              non palvelujen turvaamiseksi poliisitoi-
27452:  kaan Punkalaitumen nimismiespiiri liitettäisiin           men alalla niin, että luovutaan Turun
27453: Huittisten piiriin, mutta Lavian, Kiikoisten               ja Porin lääninhallituksen suunnitelmis-
27454: sekä Suodenniemen kunnat käsittävän Lavian                 ta Punkalaitumen sekä Lavian nimis-
27455:  nimismiespiirin osalta lääninhallitus näyttää             miespiirien lakkauttamiseksi ja turva-
27456: olevan ymmällä sen suhteen, mihin se olisi                 taan näiden nimismiespiirien asema it-
27457: liitettävissä.                                             senäisinä poliisipiireinä nykyisen kal-
27458:    Alueiltaan verrattain suurien sekä myös asu-            taista poliisipiirien välistä yhteistoimin-
27459:  kasmääriltään kohtuullisten suurien Punkalai-             taa poliisin kenttätyössä kehittämällä?
27460: 
27461:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
27462: 
27463:           Maunu Kohijoki           Raimo Vuoristo           Sulo Aittaniemi
27464:           Kalevi Lamminen          Heikki Rinne             Aino Pohjanoksa
27465:                          Raila Aho                Lea Mäkipää
27466: 
27467: 280429P
27468: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 157
27469: 
27470: 
27471: 
27472: 
27473:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27474: 
27475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vät sekä merkittävä osa valtion yleistä paikal-
27476: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lishallintoa. Näiden hoitaminen poliisipiirien
27477: olette 18 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn           välisenä yhteistoimintana on käytännössä mah-
27478: kirjeenne n:o 453 ohella lähettänyt valtioneu-        dollista vain vähäisessä määrin ja lähinnä vain
27479: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi       syyttäjäntoimen osalta. Palvelutason ylläpito
27480: jäljennöksen kansanedustaja Maunu Kohijoen            ja kehittäminen eivät liioin voi nojautua yksin-
27481: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 157, jossa         omaan henkilöstön jatkuvaan lisäämiseen,
27482: tiedustellaan:                                        vaan tarvitaan muitakin keinoja organisaation
27483:                                                       kehittämiseksi.
27484:           Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti            Poliisipiirien lukumäärä on tehokasta ja tar-
27485:        toimenpiteisiin valtion paikallishallin-       koituksenmukaista toimintaa silmällä pitäen
27486:        non palvelujen turvaamiseksi poliisitoi-       liian suuri. Huomattava osa poliisipiireistä on
27487:        men alalla niin, että luovutaan Turun          väestöpohjaltaan pieniä ja muilta toimintaedel-
27488:        ja Porin lääninhallituksen suunnitelmis-       lytyksiltään sellaisia, etteivät ne itsenäisinä hal-
27489:        ta Punkalaitumen sekä Lavian nimis-            lintoyksikköinä voi vastata kansalaisten oikeu-
27490:        miespiirien lakkauttamiseksi ja turva-         tetuista palveluodotuksista. Kysymyksessä tar-
27491:        taan näiden nimismiespiirien asema it-         koitettujen nimismiespiirien väestöpohjat ovat:
27492:        senäisinä poliisipiireinä nykyisen kal-        Lavia 5 739 ja Punkalaidun 4 292 asukasta.
27493:        taista poliisipiirien välistä yhteistoimin-    Henkilöstöä on Lavian nimismiespiirissä yh-
27494:        taa poliisin kenttätyössä kehittämällä?        deksän ja Punkalaitumen piirissä kahdeksan.
27495:                                                          Sisäasiainministeriön mielestä poliisi piirien
27496:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lukumäärää on voitava vähentää. Yhdistämällä
27497: taen seuraavaa:                                       pienimpiä poliisipiirejä keskenään tai suurem-
27498:    Maamme 253 poliisipiiristä vain noin sata          piin piireihin voidaan toiminnan taso pitää
27499: pystyy voimavarojensa puolesta itsenäiseen            tyydyttävänä. Voimavaroja yhdistäen ja niitä
27500: ympärivuorokautiseen poliisitoimintaan. Polii-        joustavasti käyttäen voidaan taata ne palvelut,
27501: sin palvelujen saatavuuden turvaamiseksi kaik-        joita poliisin tulee tuottaa. Lähtökohtana on
27502: kina vuorokaudenaikoina on poliisissa jo 1970-        palvelujen saatavuuden säilyttäminen ja paran-
27503: luvulta lähtien kehitetty poliisipiirien yhteistoi-   taminen. Poliisin toimipisteitä ei piirien yhdis-
27504: mintaa, jolla on saavutettu tyydyttävä päivys-        tämisen johdosta vähennetä.
27505: tys- ja hälytyspalvelu kaikkialla maassa. Yh-            Jokainen organisaation kehittämiseksi tehty
27506: teistoimintaa kehittämällä ei palveluja voida         esitys tutkitaan huolellisesti. Yhdessä asian-
27507: nykyisestä enää sanottavasti parantaa. Palvelu-       omaisen lääninhallituksen kanssa suunnitellaan
27508: tason säilyttämiseksi tarvitaan uusia järjestely-     ne ratkaisut, joilla palvelutavoitteet voidaan
27509: jä.                                                   parhaiten saavuttaa. Lavian ja Punkalaitumen
27510:    Nimismiespiireille kuuluvat varsinaisten po-       piirejä koskevia esityksiä ei sisäasiainministeri-
27511: liisitehtävien ohella syyttäjän- ja ulosottotehtä-    ölle ole tehty.
27512: 
27513:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
27514: 
27515:                                                                Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
27516:                                      1988 vp. -      KK n:o 157                                      3
27517: 
27518: 
27519: 
27520: 
27521:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27522: 
27523:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          te melian polisdistrikten är i praktiken möjlig
27524: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          endast i ringa mån och närmast enbart tili den
27525: nr 453 av den 18 mars 1988 tili vederbörande         del det är fråga om åklagarfunktionen. Upp-
27526: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       rätthåliandet och utvecklandet av servicenivån
27527: jande av riksdagsman Maunu Kohijoki m.fl.            kan inte i alltför hög grad stödja sig uteslutan-
27528: undertecknade spörsmål nr 157:                       de på en fortgående utökning av personalen,
27529:                                                      utan det behövs också andra medel för utveck-
27530:           Ämnar Regeringen på ett smidigt sätt       lande av organisationen.
27531:        vidta åtgärder i syfte att trygga servicen       Antalet polisdistrikt är med tanke på en
27532:        inom den statliga lokalförvaltningen på       effektiv och ändamålsenlig verksamhet alitför
27533:        polisväsendets område så1 att man av-         stort. En betydande del av polisdistrikten är
27534:        står från länsstyrelsens i Abo och Björ-      vad befolkningsunderlaget beträffar små och
27535:        neborgs Iän planer på att indra Punka-        vad de övriga verksamhetsförutsättningarna
27536:        laidun och Lavia länsmansdistrikt och         beträffar sådana, att de inte som självförvalt-
27537:        tryggar dessa länsmansdistrikts ställ-        ningsenheter kan motsvara medborgarnas be-
27538:        ning som självständiga polisdistrikt ge-      rättigade förväntningar på service. De i spörs-
27539:        nom att utveckla det samarbete melian         målet åsyftade länsmansdistriktens befolk-
27540:        polisdistrikten som för närvarande på-        ningsunderlag är: Lavia 5 739 och Punkalai-
27541:        går inom poliseos fältarbete?                 dun 4 292 invånare. Personalen uppgår i La-
27542:                                                      via länsmansdistrikt tili nio och i Punkalaidun
27543:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        distrikt tili åtta personer.
27544: samt anföra följande:                                   Enligt inrikesministeriets åsikt bör det vara
27545:    Av landets 253 polisdistrikt har endast ett       möjligt att minska antalet polisdistrikt. Genom
27546: hundratal resurser att upprätthålla självständig     att mindre polisdistrikt slås ihop elier med
27547: polisverksamhet dygnet runt. 1 syfte att trygga      större distrikt kan verksamheten upprätthållas
27548: tillgången tili poliseos tjänster under alla tider   på en tilifredsstäliande nivå. Genom att sam-
27549: av dygnet har man inom polisen sedan 1970-           manslå resurserna och använda dem på ett
27550: talet utvecklat samarbetet melian polisdistrik-      smidigt sätt kan man trygga de tjänster som
27551: ten, varigenom en tillfredsstäliande jour- och       polisen skali producera. Utgångspunkten är att
27552: alarmservice uppnåtts överalit i landet. Genom       tillgången tili service bibehålis och förbättras.
27553: utvecklande av samarbetet kan man inte i             Polisens verksamhetspunkter minskas inte tili
27554: nämnvärd grad förbättra servicen. För att            antalet genom sammanslagningen av distrikt.
27555: servicenivån skali kunna bibehålias behövs nya          Varje framställning som gäller utvecklandet
27556: arrangemang.                                         av organisationen undersöks omsorgsfullt. Till-
27557:    På länsmansdistrikten ankommer förutom            sammans med vederbörande länsstyrelse plane-
27558: de egentliga polisiära uppgifterna också åkla-       ras de lösningar genom vilka de mål som
27559: gar- och exekutionsuppgifter samt en betydan-        uppstälits för servicen bäst kan nås. Framställ-
27560: de del av statens allmänna lokalförvaltning.         ningar som gälier Lavia och Punkalaidun di-
27561: Skötseln av dessa uppgifter i form av samarbe-       strikt har inte gjorts tili inrikesministeriet.
27562: 
27563:      Helsingfors den 20 april 1988
27564: 
27565:                                                                   Inrikesminister Jarmo Rantanen
27566:                                              1988 vp.
27567: 
27568: Kirjallinen kysymys n:o 158
27569: 
27570: 
27571: 
27572: 
27573:                                 Jokinen ym.: Opetuksen sisällön kehittymisestä peruskoulussa
27574: 
27575: 
27576:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27577: 
27578:    Viime aikoina on ollut havaittavissa huoles-    seen ja evoluutioteoriaan perustuva ihmisen
27579: tuttavaa kehitystä eduskunnan hyväksymien          kehityshistorian osuus. Tämä tapahtuu uskon-
27580: lakien pohjalta muodostettujen peruskoulun         nollisten piirien painostuksesta, ovat kirjojen
27581: opetusohjelmien muuttamiseen. Opettajien va-       toimittajat ilmoittaneet. On aiheellista nopeasti
27582: lintamahdollisuus on joutunut erittäin valitet-    selvittää, mihin suomalainen peruskouluopetus
27583: tavien painostustoimien alaiseksi, ja eräät        on liukumassa, ja tietääkö maan hallitus lain-
27584: opettajat ovat joutuneet laatimaan jopa sellai-    kaan, mitä tässä maassa todella tapahtuu. Ellei
27585: sia ohjelmia, jotka eivät lainkaan vastaa niitä    tiedä, on aika ottaa siitä selvää.
27586: periaatteita, joita lainsäätäjä on tarkoittanut.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27587:                                                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27588:   Tutkimukseen ja tieteeseen perustuvat ope-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27589: tusohjelmat muutetaan entisaikojen perustalle,     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27590: mikä on häpeäksi maallemme, jonka sivistysta-      sen:
27591: sosta olemme olleet ylpeitä. Julkisuudessa ol-
27592: leiden tietojen mukaan yksi tällainen esimerkki              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27593: on Lahden kaupungissa, mutta valitettavasti se            ryhtyä peruskouluopetuksen tason säi-
27594: ei ole ainoa. Tämä huolestuttava kehitys on               lyttämiseksi perustaltaan sellaisena, että
27595: edennyt jopa niin pitkälle, että ensi vuoden              se vastaa nykyajan vaatimuksia ja pe-
27596: oppikirjoista ollaan poistamassa luonnontietee-           rustuu tieteelliselle pohjalle?
27597: 
27598:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
27599: 
27600:           Anna-Liisa Jokinen           Raila Aho                 Lauha Männistö
27601:           Ensia Laine                  Claes Andersson           Timo Laaksonen
27602:           Esko-Juhani Tennilä          Marja-Liisa Tykkyläinen   Pekka Leppänen
27603:           Vappu Säilynoja              Heli Astala               Marja-Liisa Löyttyjärvi
27604:           Arvo Kemppainen              Pauli Uitto               Esko Helle
27605:                      Jukka Roos                           Matti Vähänäkki
27606: 
27607: 
27608: 
27609: 
27610: 280423H
27611: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 158
27612: 
27613: 
27614: 
27615: 
27616:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27617: 
27618:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kouluhallitus on antanut opetussuunnitel-
27619: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       man laadintaa ja oppilaiden opetusta koskevat
27620: olette 18 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         yleiset ohjeet sekä päättänyt valtakunnallisista
27621: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        oppimääristä. Tämän mukaisesti kunnat ovat
27622: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       laatineet opetussuunnitelmat, joissa on valta-
27623: edustaja Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      kunnallisten sisältöalueitten lisäksi paikkakun-
27624: sesta kysymyksestä n:o 158:                         takohtaisia painotuksia.
27625:                                                        Uudessa peruskoulun opetussuunnitelmassa
27626:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      evoluution opetus ei oleellisesti poikkea aiem-
27627:        ryhtyä peruskouluopetuksen tason säi-        masta. Kouluhallituksen hyväksymissä perus-
27628:        lyttämiseksi perustaltaan sellaisena, että   koulun opetussuunnitelman perusteissa luon-
27629:        se vastaa nykyajan vaatimuksia ja pe-        nontieteellinen evoluutioteoria kuuluu edelleen
27630:        rustuu tieteelliselle pohjalle?              biologian yhdeksännen vuosiluokan oppimää-
27631:                                                     rään, eli yhdeksännellä vuosiluokalla tulee kä-
27632:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sitellä perinnöllisyys ja evoluutio opetussuunni-
27633: taen seuraavaa:                                     telman mukaisesti kaikissa kouluissa. Opetus-
27634:     Peruskoululaissa (476/83) ja lukiolaissa        suunnitelmia pidetään ajan tasalla, ja tällöin
27635: (477/83) todetut kasvatustavoitteet ovat kou-       otetaan huomioon myös luonnontieteiden uu-
27636: lun toimintaa ohjaavia toimintaperiaatteita,        simmat saavutukset.
27637: jotka tulee ottaa huomioon eri aineiden kasva-         Koska kouluhallitus hyväksyy vain oppimää-
27638: tus- ja opetustilanteissa. Tämän mukaisesti         rän mukaiset oppikirjat, se ei hyväksy sellaisia
27639: koulun opetus- ja muu toiminta tulee järjestää      yhdeksännen vuosiluokan biologian oppikirjo-
27640: siten, että se antaa oppilaalle persoonallisuu-     ja, joissa evoluutioteoriaa ei käsitellä. Koulu-
27641: den monipuolisen kehittämisen kannalta tar-         hallituksen tehtävänä on peruskoulun ja lukion
27642: peellisia valmiuksia. Peruskoululain mukaisesti     opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
27643: koulun kasvatus ja opetus on järjestettävä          kouluopetukselle asetettujen tavoitteiden mu-
27644: oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaises-      kaisesti. Tässä kehittämistyössä käytetään hy-
27645: ti.                                                 väksi alan tutkimusta ja kokeilutoimintaa.
27646: 
27647:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1988
27648: 
27649:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
27650:                                     1988 vp. -    KK n:o 158                                     3
27651: 
27652: 
27653: 
27654: 
27655:                             Tili Riksdagens Herr Talman
27656: 
27657:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ningen av eleveroa samt har fattat beslut om de
27658: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       riksomfattande lärokurseroa. 1 enlighet med
27659: av den 18 mars 1988 tili vederbörande medlem      dem har korumuneroa uppgjort läroplaner som
27660: av statsrådet översänt en avskrift av följande    parallellt med de riksomfattande ämnesområ-
27661: av riksdagsman Jokinen m.fl. undertecknade        dena även innehåller ortsmässiga priorite-
27662: spörsmål nr 158:                                  ringar.
27663:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            1 den nya läroplanen för grundskolan avvi-
27664:        vidta för att nivån på grundskoleunder-    ker evolutionsundervisningen inte i någon vä-
27665:        visningen tili grunden bibehålls så att    sentlig grad från den tidigare. 1 grunderoa för
27666:        den motsvarar nutidens krav och base-      grundskolans läroplaner som godkänts av skol-
27667:        rar sig på ett vetenskapligt underlag?     styrelsen hör den naturvetenskapliga evolu-
27668:                                                   tionsteorin fortfarande tili lärokursen i biologi
27669:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      på nionde klassen d.v.s. på den nionde klassen
27670: följande:                                         skall ärftlighet och evolution behandlas i alla
27671:    De fostringsmål som fastslås i grundskolela-   skolor i enlighet med läroplanen. Läroplaneroa
27672: gen (476/83) och gymnasielagen (477/83) utgör     hålls tidsenliga och härvid beaktas även de
27673: de principer som styr skolans verksamhet och      nyaste vinningaroa inom naturvetenskaperoa.
27674: som skall iakttas i olika ämnens fostrings- och
27675: undervisningssituationer. 1 enlighet med detta      Eftersom skolstyrelsen godtar läroböcker en-
27676: skall skolans undervisning och annan verksam-     dast enligt lärokursen, godkänner den inte
27677: het inriktas på att ge eleveroa sådana färdig-    sådana nionde klasseos läroböcker i biologi där
27678: heter som erfordras för en mångsidig person-      evolutionsteorin inte berörs. Skolstyrelsens
27679: lighetsutveckling. 1 enlighet med grundskolela-   uppgift är att föroya grunderoa för läroplaner-
27680: gen skall fostran och undervisningen i skolan     na i grundskolan och gymnasiet i enlighet med
27681: ordnas så att eleveroas ålder och förutsätt-      de mål som uppställts för skolundervisningen.
27682: ningar beaktas.                                   1 detta utvecklingsarbete utnyttjas forskning
27683:    Skolstyrelsen har utfärdat allmänna anvis-     och försöksverksamhet inom respektive områ-
27684: ningar angående läroplaneroa och undervis-        de.
27685: 
27686:     Helsingfors den 18 april 1988
27687: 
27688:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
27689:                                              1988 vp.
27690: 
27691: Kirjallinen kysymys n:o 159
27692: 
27693: 
27694: 
27695: 
27696:                                  Mäkelä: Yksityisen perhepäivähoidon valvonnasta
27697: 
27698: 
27699:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27700: 
27701:   Yksityisiä päivähoitajia on tällä hetkellä       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27702: maassamme lähes 10 000. Näistä päivähoitajis-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27703: ta järjestäytyneitä hoitajia on reilut 3 000.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27704:   Yksityisen päivähoidon valvonta on tällä
27705: hetkellä pahasti laiminlyöty koko maassa. Tä-                Tietääkö Hallitus, että yksityisen päi-
27706: mä johtuu perhepäivähoidon ohjaajien virko-               vähoidon valvontaa laiminlyödään
27707: jen vähyydestä maamme kunnissa. Mikäli vir-               maassamme tällä hetkellä pahasti kun-
27708: koja saataisiin lisätyksi oleellisesti nykyises-          tien perhepäivähoidon ohjaajien virko-
27709: tään, voitaisiin yksityinen päivähoito saattaa            jen vähäisyyden vuoksi, ja
27710: valvonnan ja ohjauksen piiriin tämänhetkistä                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27711: tehokkaammin.                                             tämän epäkohdan pikaiseksi korjaami-
27712:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            seksi?
27713: 
27714:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
27715: 
27716:                                           Tina Mäkelä
27717: 
27718: 
27719: 
27720: 
27721: 2803960
27722: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 159
27723: 
27724: 
27725: 
27726: 
27727:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27728: 
27729:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tää lapsen pitämisen sanotussa hoitopaikassa.
27730: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Lain 30 §:n perusteella voidaan henkilö, joka
27731: olette 18 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         vastoin sosiaalilautakunnan kieltoa pitää lasta
27732: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        hoidossa, tuomita rangaistukseen.
27733: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Sosiaalihallituksessa ja sosiaali- ja terveysmi-
27734: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-       nisteriössä on useiden vuosien ajan kiinnitetty
27735: lisesta kysymyksestä n:o 159:                       erityistä huomiota perhepäivähoitajien työn
27736:                                                     vastuullisuuteen ja yksityisten perhepäivähoita-
27737:           Tietääkö Hallitus, että yksityisen päi-   jien ohjaus- ja valvontakäyntien riittämättö-
27738:        vähoidon    valvontaa      laiminlyödään     myyteen. Lasten päivähoidon järjestämistä
27739:        maassamme tällä hetkellä pahasti kun-        vuosina 1983-1987 koskevassa valtakunnalli-
27740:        tien perhepäivähoidon ohjaajien virko-       sessa suunnitelmassa muun muassa todettiin,
27741:        jen vähäisyyden vuoksi, ja                   että yksityisen päivähoidon ohjauksen ja val-
27742:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       vonnan kehittäminen edellyttää henkilöstön
27743:        tämän epäkohdan pikaiseksi korjaami-         varaamista riittävästi tähän ohjaus- ja valvon-
27744:        seksi?                                       tatehtävään.
27745:                                                        Vuosien 1988-1992 sosiaali- ja terveyden-
27746:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        huollon valtakunnallisen suunnitelman perus-
27747: vasti seuraavaa:                                    telumuistiossa todetaan, että suositusluontei-
27748:    Lasten päivähoidosta annetun lain 28 §:n 1       seksi mitoitusperusteeksi voidaan asettaa 30-
27749: momentin mukaan yksityinen henkilö tai yhtei-       50 perhepäivähoitajaa yhtä perhepäivähoidon
27750: sö, joka korvausta vastaan harjoittaa lasten        ohjaajaa kohti. Perhepäivähoitajia koskevan
27751: päivähoitotoimintaa, on velvollinen tekemään        vähimmäis- ja enimmäissuositusrajan lähentä-
27752: ilmoituksen sosiaalilautakunnalle viimeistään       minen toisiinsa auttaisi myös yksityisten perhe-
27753: kahden viikon kuluessa toiminnan aloittami-         päivähoitajien tilannetta, koska ero nyt voi
27754: sesta. Pykälän 2 momentin mukaan sosiaali-          olla kunnasta riippuen 20 perhepäivähoitajaa
27755: lautakunnan tulee valvoa yksityisesti korvausta     perhepäivähoidon ohjaajaa kohti.
27756: vastaan tapahtuvaa päivähoitotoimintaa siten           Ohjauskäynnit ovat tarpeellisia kaikille per-
27757: kuin asetuksessa tästä on tarkemmin säädetty.       hepäivähoitajille. Niiden tarkoituksena on oh-
27758:    Asetuksen 11 §:n mukaan sosiaalilautakun-        jata ja neuvoa yksin työskenteleviä perhepäivä-
27759: nan on saatuaan ilmoituksen yksityisen päivä-       hoitajia perhepäivähoidossa ilmenevissä ongel-
27760: hoitotoiminnan aloittamisesta välittömästi suo-     missa sekä antaa tukea kasvatustehtävässä.
27761: ritettava tarkastus päivähoitopaikassa sekä         Ohjauskäyntien yhteydessä kiinnitetään huo-
27762: huolehdittava siitä, että päivähoitopaikka ja       miota siihen, vastaako annettu hoito päivähoi-
27763: siellä annettava hoito vastaavat päivähoidolle      dolle asetettuja tavoitteita ja niitä vaatimuksia,
27764: asetettuja terveydellisiä ja muita vaatimuksia.     joita perhepäivähoidon terveydellisille ja kas-
27765: Sosiaalilautakunnan tulee lisäksi pitää luetteloa   vatuksellisille olosuhteille asetetaan.
27766: yksityisistä päivähoidon harjoittajista.               Yhden perhepäivähoidon ohjaajan valvon-
27767:    Lasten päivähoidosta annetun lain 29 §:n         nassa olevien perhepäiväkotien suuren luku-
27768: mukaan tulee sosiaalilautakunnan silloin, kun       määrän vuoksi ei ohjauskäyntejä ole aina voitu
27769: päivähoitopaikka tai siinä annettava hoito to-      tehdä riittävästi.
27770: detaan sopimaaomaksi tai puutteelliseksi, yrit-        Valvontakäyntien vähäisyys nykyisin johtuu
27771: tää sopivilla keinoilla saada aikaan korjaus.       osittain perhepäivähoidon ohjaajien työtehtä-
27772: Sosiaalilautakunnan tulee asettaa määräaika,        vien epätarkoituksenmukaisesta painottumises-
27773: jonka kuluessa korjaus tulee suorittaa tai ta-      ta toimistotehtäviin sekä perhepäivähoitajien
27774: pahtua. Mikäli korjausta ei saada aikaan asete-     vielä voimassa olevasta monimutkaisesta palk-
27775: tussa määräajassa, voi sosiaalilautakunta kiel-     kausjärjestelmästä aiheutuvista palkanlas-
27776:                                      1988 vp. -     KK n:o 159                                    3
27777: 
27778: kenta- ja tarkistustehtävistä. Perhepäivähoidon     siitä ilmoituksen sosiaalilautakunnalle jo ennen
27779: ohjaajien työajan uudelleen suuntaamisella ai-      toiminnan aloittamista, kun se nykyisen sään-
27780: kaa jäisi käytettäväksi myös yksityisiin perhe-     nöksen mukaan on tehtävä kahden viikon ku-
27781: päivähoitajiin kohdistuviin ohjauskäynteihin.       luessa toiminnan aloittamisesta lukien. Tarkoi-
27782:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmis-     tuksena olisi velvoittaa sosiaalilautakunta suo-
27783: teilla lasten päivähoidosta annetun lain 28 §:n     rittamaan tarkastus päivähoitopaikassa välittö-
27784: ja lasten päivähoidosta annetun asetuksen           mästi ilmoituksen saatuaan, jo ennen toimin-
27785: 11 §:n 1 momentin muuttaminen. Esityksen            nan aloittamista. Myös asetuksen 11 §:n 1
27786: tarkoituksena olisi turvata yksityisesti korvaus-   momenttia on tarkoitus muuttaa siten, että
27787: ta vastaan tapahtuvassa lasten päivähoidossa        sosiaalilautakunta velvoitettaisiin tekemään
27788: olevalle lapselle asianmukainen hoito veivoitta-    päivähoitopaikkaan ohjauskäynti toiminnan
27789: malla päivähoitotoimintaa aloittava tekemään        aloittamisen jälkeen määräajoin.
27790: 
27791:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1988
27792: 
27793:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
27794: 4                                      1988 vp. -      KK n:o 159
27795: 
27796: 
27797: 
27798: 
27799:                                Till Riksdagens Herr Talman
27800: 
27801:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           på nämnda vårdplats. På basis av 30 § kan en
27802: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            person som i strid med socialnämndens förbud
27803: av den 18 mars 1988 till vederbörande medlem           håller barn i vård dömas tili straff.
27804: av statsrådet översänt avskrift av följande av            Vid socialstyrelsen och social- och hälso-
27805: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade              vårdsministeriet har man i flera års tid fäst
27806: spörsmål nr 159:                                       speciell vikt vid familjedagvårdarnas ansvars-
27807:                                                        fulla arbete och vid det faktum att hembesöken
27808:           Är Regeringen medveten om att över-          hos de privata familjedagvårdarna i syfte att
27809:         vakningen av den privata dagvården             handleda och övervaka har varit otillräckliga. 1
27810:         försummas för närvarande i vårt land           den för hela landet gemensamma planen för
27811:         på ett bedrövligt sätt, vilket beror på        anordnande av barndagvården under åren
27812:         att det finns för få familjedagvårdsle-        1983-1987 konstaterades bl.a. att utvecklan-
27813:         dartjänster i kommunerna och                   det av handledningen och övervakningen inom
27814:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         den privata dagvården förutsätter tillräckligt
27815:         ta för att snabbt avhjälpa detta miss-         med personalresurser för denna uppgift.
27816:         förhållande?                                      1 motiveringspromemorian till den riksom-
27817:                                                        fattande planen för ordnande av social- och
27818:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           hälsovården under åren 1988-1992 konstate-
27819: samt anföra följande:                                  ras att 30-50 familjedagvårdare per familje-
27820:     Enligt 28 § 1 mom. lagen om barndagvård är         dagvårdsledare är att rekommendera. Om
27821: enskild person eller sammanslutning, som be-           gränserna för de minimi- och maximiantal
27822: driver. barndagvårdsverksamhet mot ersätt-             familjedagvårdare som rekommenderas när-
27823: ning, skyldig att göra anmälan därom hos               mar sig varandra hjälper det även upp situa-
27824: socialnämnden inom två veckor från det verk-           tionen för de privata familjedagvårdarna, ef-
27825: samheten inleddes. Enligt 2 mom. i paragrafen          tersom skillnaden nu, beroende på kommunen,
27826: åligger socialnämnden att övervaka sådan               kan vara 20 familjedagvårdare per familjedag-
27827: enskild barndagvård som sker mot ersättning            vårdsledare.
27828: på sådant sätt varom i förordningen närmare               Hembesöken i syfte att handleda är nödvän-
27829: stadgas.                                               diga för alla familjedagvårdare. Avsikten med
27830:    Enligt 11 § i förordningen om barndagvård           dem är att handleda och ge de familjedagvår-
27831: skall socialnämnden sedan anmälan om bedri-            dare som arbetar ensamma råd angående pro-
27832: vande av barndagvårdsverksamhet inkommit,              blem som uppstår i familjedagvården samt att
27833: omedelbart verkställa granskning av dagvårds-          ge stöd i uppfostringsuppgifter. 1 samband
27834: platsen samt tillse, att dagvårdsplatsen och den       med hembesöken fästes vikt vid huruvida den
27835: vård som meddelas där uppfyller de sanitära            vård som getts motsvarar de mål och krav
27836: och andra fordringar som uppställts för dag-           vilka ställs på hälsovårds- och uppfostringsför-
27837: vården. Socialnämnden skall dessutom föra              hållandena inom familjedagvården.
27838: förteckning över enskilda idkare av dagvårds-             Familjedagvårdsledaren har inte alltid kun-
27839: verksamhet.                                            nat göra tillräckligt med hembesök eftersom
27840:     Enligt 29 § lagen om barndagvård skall so-         antalet familjedagvårdshem som övervakas av
27841: cialnämnden då dagvårdsplatsen eller den vård          en familjedagvårdsledare är stort.
27842: som ges där konstateras vara olämplig eller               De få besöken i syfte att övervaka beror
27843: bristfällig, med lämpliga medel söka få rättelse       nuförtiden delvis på en oändamålsenlig priori-
27844: till stånd. Socialnämnden skall föreskriva en          tering av familjedagvårdsledarnas uppgifter i
27845: viss tid, inom viiken missförhållandena skall          kontorsgöromål och i löneräknings- och juste-
27846: rättas till. Har rättelse inte skett inom utsatt tid   ringsuppgifter som föranleds av det ännu
27847: kan socialnämnden förbjuda dagvård av barn             ikraftvarande invecklade lönesystemet för fa-
27848:                                    1988 vp. -     KK n:o 159                                  5
27849: 
27850: miljedagvårdare. Hall arbetstiden för familje-    den redan innan verksamheten inleds. Enligt
27851: dagvårdsledarna omdisponerades skulle man         det nuvarande stadgandet skall anmälan göras
27852: även få tid för att göra hembesök hos privata     inom två veckor från det verksamheten inled-
27853: familjedagvårdare.                                des. Avsikten är att ålägga socialvårdsnämn-
27854:    Vid social- och hälsovårdsministeriet är en    den att utföra kontroll av dagvårdsplatsen
27855: ändring av 28 § lagen om barndagvård och          omedelbart sedan den fått meddelande därom,
27856: 11 § 1 mom. i förordningen om barndagvård         redan innan verksamheten inleds. Det är även
27857: under beredning. Avsikten med propositionen       meningen att 11 § 1 mom. i förordningen skall
27858: är att trygga en ändamålsenlig vård för de barn   ändras så, att socialvårdsnämnden åläggs göra
27859: som är i privat barndagvård genom att förplik-    hembesök på dagvårdsplatsen med jämna mel-
27860: ta den som inleder familjedagvårdsverksamhet      lanrum efter det att verksamheten inletts.
27861: att göra anmälan därom tili socialvårdsnämn-
27862: 
27863:     Helsingfors den 18 april 1988
27864: 
27865:                                                                      Minister Tarja Halonen
27866:                                             1988 vp.
27867: 
27868: Kirjallinen kysymys n:o 160
27869: 
27870: 
27871: 
27872: 
27873:                                 Mäkelä: Haapamäen-Parkanon radan saattamisesta liikennöi-
27874:                                   tävään kuntoon
27875: 
27876: 
27877:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27878: 
27879:    Haapamäen-Parkanon rautatie on äsket-                  Onko Hallitus tietoinen, että Haapa-
27880: täin katkaistu noin 10 km:n päässä Virtain             mäen-Parkanon rautatie on tietyön
27881: asemalta Parkanon suuntaan paikalla tapahtu-           takia katkaistu tällä hetkellä lähellä
27882: van maantien rakennustyön takia. Paikkakun-            Virtain asemaa, ja
27883: nan asukkaiden keskuudessa on huoli siitä,                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27884: että tämä katkaisu muodostaisi esteen mahdol-          ryhtyä maantien rakentamisen vuoksi
27885: liselle liikenteen palauttamiselle Haapamäen-          poikki olevan radan saattamiseksi jäl-
27886: Parin osuudelle.                                       leen liikennöitävään kuntoon, jolloin
27887:                                                        Haapamäen-Porin rata tarjoaisi edel-
27888:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-        leen mielekkään kuljetusreitin sisä-
27889: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän          maasta mm. Mäntyluodon satamaan ja
27890: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen           muihin Porissa oleviin satamiin ja teol-
27891: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:            lisuuslaitoksiin?
27892: 
27893:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
27894: 
27895:                                          Tina Mäkelä
27896: 
27897: 
27898: 
27899: 
27900: 280441C
27901: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 160
27902: 
27903: 
27904: 
27905: 
27906:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27907: 
27908:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toihin. Kysyjän tarkoittama maantien raken-
27909: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nustyömaa käsittää Kurun ja Makkaraojan
27910: olette 18 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          välisen maantien (n:o 335) parantamisen osuu-
27911: kirjeenne n:o 468 ohella toimittanut valtioneu-      della Vaskivesi-Makkaraoja. Maantie risteilee
27912: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Porin ja Haapamäen välisen rautatien kanssa
27913: kansanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta          Virtain kaupungin alueella.
27914: kirjallisesta kysymyksestä n:o 160:                      Rautatiehallitus on lopettanut rautatieliiken-
27915:           Onko Hallitus tietoinen, että Haapa-       teen 1.1.1985 Haapamäen ja Ahonevan välisel-
27916:        mäen-Parkanon rautatie on tietyön             tä osuudelta, jolla välillä mainittu risteämä
27917:        takia katkaistu tällä hetkellä lähellä         sijaitsee. Rautatieliikenteen uudelleenaloitta-
27918:        Virtain asemaa, ja                             mistarvetta ei ole tällä hetkellä näköpiirissä.
27919:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Tällä perusteella rautatiehallitus on ilmoittanut
27920:        ryhtyä maantien rakentamisen vuoksi            suostumuksensa maantien parannustyön aikai-
27921:        poikki olevan radan saattamiseksi jäl-         selle radan katkaisulle. Radan katkaisu ei estä
27922:        leen liikennöitävään kuntoon, jolloin          rautatieliikenteen uudelleen aloittamista, mikä-
27923:        Haapamäen-Porin rata tarjoaisi edel-          li liikennöintitarve sitä edellyttäisi.
27924:        leen mielekkään kuljetusreitin sisä-              Rautatiehallituksen selvityksen mukaan vä-
27925:        maasta mm. Mäntyluodon satamaan ja             häliikenteisten ratojen tekninen kunto edellyt-
27926:        muihin Porissa oleviin satamiin ja teol-      tää - mikäli radat halutaan säilyttää liiken-
27927:        lisuuslaitoksiin?                             teellä - lähivuosina noin 200 milj. markan ja
27928:                                                       1990-luvulla noin 700 milj. markan investointe-
27929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja.
27930: vasti seuraavaa:                                         Liikenneministeriön käsityksen mukaan pel-
27931:    Eduskunta on vastauksessaan hallituksen           kästään rautatietaloudellisiin näkökantoihin
27932: esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-        perustuvan selvityksen perusteella ei voida vie-
27933: delle 1987 edellyttänyt, että Valtionrautatiet        lä tehdä päätöksiä laajasti vähäliikenteisten
27934: selvittää vähäliikenteisten ratojen parannustar-     rataosien liikenteen lakkauttamisesta, ratojen
27935: peet ja niihin tarvittavat investointimäärära-       purkamisesta tai vaihtoehtoisesti rataosien pe-
27936: hat.                                                 rusparantamisesta.
27937:    Liikenneministeriö on käsitellyt rautatiehalli-       Tässä tarkoituksessa liikenneministeriö selvi-
27938: tuksessa laadittua selvitystä vähäliikenteisten      tyttää vähäliikenteisten ratojen kiireellisimpien
27939: ratojen perusparannustarpeista ja niihin tarvit-     perusparannusinvestointien yhteiskuntatalou-
27940: tavista investointimäärärahoista. Selvitykseen       delliset perusteet. Vasta näiden selvitysten jäl-
27941: sisältyy rataa noin 1 400 km eli 25 OJo rataver-     keen voidaan tehdä lopullisia päätöksiä liiken-
27942: kosta.                                               teen pysyvästä lakkauttamisesta, ratojen pur-
27943:    Haapamäen-Aitonevan rataosa kuuluu                kamisesta tai vaihtoehtoisesti liikenteen uudel-
27944: myös edellä mainittuihin vähäliikenteisiin ra-       leen aloittamisesta.
27945: 
27946:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
27947: 
27948:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
27949:                                      1988 vp. -      KK n:o 160                                     3
27950: 
27951: 
27952: 
27953: 
27954:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27955:                                                                           1
27956: 
27957: 
27958:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          omfattar en förhättting av landsvägen mellan
27959: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Kuru och Makkarao]a (nr 335) på vägavsnittet
27960: nr 468 av den 18 mars 1988 tili vederhörande         Vaskivesi-Makkaraoja. Landsvägen korsar
27961: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       järnvägen Björnehotg-Haapamäki inom Vir-
27962: jande av riksdagsledamot Tina Mäkelä under-          dois stad.            1
27963: tecknade spörsmål nr 160:                               Järnvägsstyrelsen inställde 1.1.1985 järn-
27964:                                                      vägstrafiken på str~ckan mellan Haapamäki
27965:          År Regeringen medveten om att järn-         och Aitoneva, där ~van nämnda korsning är
27966:        vägen Haapamäki-Parkano för närva-            helägen. Ett hehov ·att på nytt påhörja järn-
27967:        rande är avskuren nära stationen i Vir-       vägstrafiken finns inte för närvarande. På
27968:        dois på grund av vägarhete och                denna grund har järnvägsstyrelsen meddelat att
27969:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        den samtycker tili atf hanan avhryts för den tid
27970:        ta för att hanan, som är avhruten på          förhättringsarhetet f,å landsvägen pågår. Det
27971:        grund av anläggandet av landsvägen,           att hanan avhrutits hindrar inte att järnvägs-
27972:        åter skall hringas i ett trafikerhart skick   trafiken påhörjas p~ nytt om hehovet av trafik
27973:        varvid hanan Haapamäki-Björnehorg             förutsätter det.     ]
27974:        erhjuder en vettig transportrutt från            Enligt en utrednipg, som järnvägsstyrelsen
27975:        inlandet hl.a. tili hamnen i Mäntyluoto       gjort, förutsätter det tekniska skicket hos ha-
27976:        och de övriga hamnarna och industri-          nor med ringa trafik - så vitt hanorna hevaras
27977:        inrättningarna i Björnehorg?                  för trafik - under de närmaste åren investe-
27978:                                                      ringar om ca 200 milj. mark och under 1990-
27979:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         talet investeringar om ca 700 milj. mark.
27980: samt anföra följande:                                   Enligt trafikministeriets uppfattning kan inte
27981:    Riksdagen förutsatte i sitt svar tili regering-   på hasis av en utredning, som enhart grundar
27982: ens proposition angående statsförslaget 1987         sig på järnvägsekonomiska synpunkter, ännu
27983: att Statsjärnvägarna utreder hehoven av för-         fattas några vittgående heslut om indragningen
27984: hättringar på hanor med ringa trafik och de          av trafiken på handelar med ringa trafik,
27985: investeringsanslag som hehövs för dem.               rivning av hanor eller alternativt grundförhätt-
27986:    Trafikministeriet har hehandlat den utred-        ring av handelar.
27987: ning som uppgjorts i järnvägsstyrelsen om               1 detta syfte kommer trafikministeriet att
27988: hehoven av grundförhättringar på hanor med           låta utreda de samhällsekonomiska grunderna
27989: ringa trafik och de investeringsanslag som           för de mest hrådskande grundförhättringsin-
27990: hehövs för dem. Utredningen herör ca 1 400           vesteringarna för hanor med ringa trafik. Först
27991: km hana, dvs. 25 OJo av hannätet.                    då dessa utredningar gjorts fattas slutliga he-
27992:     Bandelen Haapamäki-Aitoneva hör också            slut om permanent indragning av trafiken,
27993: tili ovan nämnda hanor med ringa trafik. Det         rivning av hanorna eller alternativt om påhör-
27994: landsvägshygge som spörsmålsställaren avser          jande av trafiken på nytt.
27995: 
27996:     Helsingfors den 15 april 1988
27997: 
27998:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
27999:                                              1988 vp.
28000: 
28001: Kirjallinen kysymys n:o 161
28002: 
28003: 
28004: 
28005: 
28006:                                  Mäkelä: Eläkkeiden maksatuksen porrastamisesta
28007: 
28008: 
28009:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28010: 
28011:    Maassamme on lukuisia kansaneläkettä            sen tietotekniikan aikakautena eläkkeet mak-
28012: nauttivia eläkeläisiä, joille maksetaan kansan-    saa kaikille viimeistään kunkin kuukauden 5.
28013: eläkkeen lisäosaa mutta ei lainkaan työeläk-       päivään mennessä. Tämä saattaisi eläkeläiset
28014: keitä. Näin he joutuvat elämään yksin täyden       tasavertaiseen asemaan ja poistaisi eri aikaan
28015: kansaneläkkeen varassa.                            maksettavien eläkkeiden aiheuttamat useat on-
28016:    Kansaneläkkeiden maksatus tapahtuu kui-         gelmat.
28017: tenkin vanhan aakkosjärjestelmän mukaisesti,
28018: mitä voidaan pitää jäänteenä ajoilta, jolloin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28019: eläke maksettiin suoraan käteen. Tällöin pelät-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28020: tiin kohtuutonta ruuhkautumista postissa. Ny-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28021: kyisin maksatuksen tapahtuessa sähköisesti         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28022: useiden eri pankkien kautta tällaista vaaraa ei
28023: enää ole olemassa.                                           Tietääkö Hallitus, että eläkkeiden
28024:    Nykytekniikan aikana tuntuu kohtuuttomal-              maksatuksen porrastus kunkin kuukau-
28025: ta, että esimerkiksi V-kirjaimella alkavan suku-          den 5.-22. päivien väliseksi ajaksi ai-
28026: nimen mukaisesti eläkettä saava henkilö saa               heuttaa eläkeläisten keskuudessa eriar-
28027: eläkkeensä kunkin kuukauden 22 päivänä.                   voisuuden tunnetta ja että siitä on ollut
28028: Tästä on aiheutunut lukuisissa tapauksissa on-            seurauksena jopa vuokrasopimusten ir-
28029: gelmia esimerkiksi huoneenvuokralain veivoit-             tisanomisia huoneenvuokralain edellyt-
28030: taessa maksamaan vuokrat viimeistään kunkin               täessä vuokranmaksuksi kunkin kuu-
28031: kuukauden 5. päivään mennessä. Monille elä-               kauden 5. päivää, ja
28032: keläisille on tämä eläkkeiden maksuporrastus                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28033: aiheuttanut ongelmia ja saattanut heidät jopa             ryhtyä eläkkeiden maksamiseksi nykyi-
28034: irtisanomisuhan alaisiksi asunnostaan.                    sen tietotekniikan aikana kaikille elä-
28035:    Vallitsevan epäoikeudenmukaisen eläkkeiden             keläisille viimeistään kunkin kuukau-
28036: maksatuskäytännön korjaamiseksi tulisi nykyi-             den 5. päivään mennessä?
28037: 
28038:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
28039: 
28040:                                           Tina Mäkelä
28041: 
28042: 
28043: 
28044: 
28045: 280404M
28046: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 161
28047: 
28048: 
28049: 
28050: 
28051:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28052: 
28053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kejakson eri päivinä. Tämän mukaisesti Kan-
28054: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      saneläkelaitos suorittaa eläkkeen kultakin kuu-
28055: olette 18 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        kaudelta sukunimen mukaan porrastettuna
28056: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kuukauden 4., 14. ja 22. päivänä. Jos maksu-
28057: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      päivä osuu lauantaiksi, sunnuntaiksi tai juhla-
28058: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-      päiväksi, eläke maksetaan tätä päivää edeltävä-
28059: lisesta kysymyksestä n:o 161:                      nä arkipäivänä.
28060:                                                       Kansaneläkelaitoksen maksukäytäntö poh-
28061:           Tietääkö Hallitus, että eläkkeiden       jautuu siihen aikaan, jolloin eläkkeet makset-
28062:        maksatuksen porrastus kunkin kuukau-        tiin postin välityksellä ja jolloin hallinnollisista
28063:        den 5.-22. päivien väliseksi ajaksi ai-     syistä maksuliikenteen turvaamiseksi pidettiin
28064:        heuttaa eläkeläisten keskuudessa eriar-     tarkoituksenmukaisena maksujen porrastusta.
28065:        voisuuden tunnetta ja että siitä on ollut   Vuonna 1986 eläkkeiden maksujärjestelyä on
28066:        seurauksena jopa vuokrasopimusten ir-       selvitetty Kansaneläkelaitoksessa. Tarkoitukse-
28067:        tisanomisia huoneenvuokralain edellyt-      na oli, että eläkkeiden maksut tapahtuisivat
28068:        täessä vuokranmaksuksi kunkin kuu-          yhtä aikaa kuukauden alkupäivinä. Selvityksen
28069:        kauden 5. päivää, ja                        tulosta ei ole sosiaali- ja terveysministeriölle
28070:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     esitetty. Oletettavaa on, että uudistusta vai-
28071:        ryhtyä eläkkeiden maksamiseksi nykyi-       keuttavat maksujärjestelyjen aikaistamisesta
28072:        sen tietotekniikan aikana kaikille elä-     kansaneläkejärjestelmälle aiheutuvat lisäkus-
28073:        keläisille viimeistään kunkin kuukau-       tannukset.
28074:        den 5. päivään mennessä?                       On selvää, että nykyiset tietoliikenneyhtey-
28075:                                                    det mahdollistavat kansaneläkkeiden maksun
28076:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      muullakin tavalla kuin sukunimen mukaan
28077: vasti seuraavaa:                                   porrastettuna. Kysymyksessä esitettyjen epä-
28078:    Kansaneläkelain 38 §:n mukaan eläke mak-        kohtien poistamiseksi sosiaali- ja terveysminis-
28079: setaan kuukausittain, ja sen maksamistavasta       teriön tarkoituksena on pyytää Kansaneläke-
28080: säädetään asetuksella. Aikaa, jolta eläke-erä      laitokselta     selvitys    kansaneläkeasetuksen
28081: maksetaan, sanotaan eläkejaksoksi. Kansan-         57 §:ssä säädetyn maksujärjestelyn muuttami-
28082: eläkeasetuksen 57 §:n mukaan kansaneläkkeet        sen mahdollisuuksista ja ryhtyä sen jälkeen
28083: maksetaan rahalaitokseen eläkkeensaajan tilil-     tarvittaessa toimenpiteisiin asetuksen muutta-
28084: le. Eläke-erät voidaan maksaa ryhmittäin elä-      miseksi.
28085: 
28086:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1988
28087: 
28088:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
28089:                                      1988 vp. -       KK n:o 161                                     3
28090: 
28091: 
28092: 
28093: 
28094:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28095: 
28096:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          detta erlägger Folkpensionsanstalten pensio-
28097: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           nerna för varje månad, fördelade enligt släkt-
28098: av den 18 mars 1988 tili vederbörande medlem          namn den 4, 14 eller 22 dagen i varje månad.
28099: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Om utbetalningsdagen är lördag, söndag eller
28100: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade             helgdag betalas pensionen vardagen före denna
28101: spörsmål nr 161:                                      dag.
28102:          Är Regeringen medveten om, att                  Folkpensionsanstaltens betalningspraxis hän-
28103:        spridningen av pensionsutbetalningarna         för sig tili den tid då pensionerna betalades
28104:        över tiden mellan den 5 och den 22             genom postens förmedling och då det av admi-
28105:        dagen i månaden ger pensionärerna en           nistrativa skäl för att trygga betalningsrörelsen
28106:        känsla av bristande jämlikhet och att          ansåg~ ändamålsenligt att sprida utbetalningar-
28107:        det t.o.m. har lett tili att hyresavtal har    na. Ar 1986 utreddes vid Folkpensionsan-
28108:        sagts upp eftersom hyreslagen förutsät-        stalten arrangemangen för betalning av pensio-
28109:        ter att hyran skall betalas den 5 dagen i      nerna. Syftet var att betalningen av pensioner
28110:        varje månad och                                skulle ske samtidigt under månadens första
28111:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        dagar. Utredningens resultat har inte presente-
28112:        ta för att i denna tid av datateknik           rats för social- och hälsovårdsministeriet. Man
28113:        pensionerna skall kunna utbetalas tili         kan anta att reformen försvåras av de mer-
28114:        alla pensionärer senast den 5 dagen            konstnader som en tidigareläggning av betal-
28115:        varje månad?                                   ningsarrangemangen medför för folkpensions-
28116:                                                       systemet.
28117:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Det är klart att de nuvarande datakommuni-
28118: samt anföra följande:                                  kationerna möjliggör betalning av folkpensio-
28119:    Enligt 38 § folkpensionslagen utbetalas pen-        nerna fördelade också på annat sätt än enligt
28120: sionen månatligen och om sättet för utbetal-           släktnamn. För att avlägsna de missförhållan-
28121: ningen bestäms genom förordning. Den tid för           den som påtalas i spörsmålet har social- och
28122: viiken en pensionsrat utbetalas, kallas pen-           hälsovårdsministeriet för avsikt att be Folkpen-
28123: sionsperiod. Enligt 57 § folkpensionsförord-           sionsanstalten om en utredning av möjligheter-
28124: ningen inbetalas folkpensionerna på pensions-          na att ändra de i 57 § folkpensionsförord-
28125: tagarens kanto i penninginrättning. Pensions-          ningen stadgade betalningsarrangemangen och
28126: raterna kan utbetalas gruppvis under olika             ministeriet kommer därefter vid behov att vid-
28127: dagar av pensionsperioden. 1 enlighet med              ta åtgärder för att ändra förordningen.
28128: 
28129:     Helsingfors den 21 april 1988
28130: 
28131:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
28132:                                               1988 vp.
28133: 
28134: Kirjallinen kysymys n:o 162
28135: 
28136: 
28137: 
28138: 
28139:                                   Mäkelä: Lupamaksujen periruisestä ulkomaanliikenteessä olevien
28140:                                      laivojen televisiovastaanottimista
28141: 
28142: 
28143:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28144: 
28145:   Tällä hetkellä TV :n lupamaksua ei peritä          den. Merimiehet kokevat kauppa-alusten ase-
28146: täysimääräisenä sellaisissa kunnissa, joissa tele-   man erittäin ongelmallisena ja pitävät tärkeänä
28147: vision kakkosverkon näkyvyys ei ole riittävä.        saada television lupamaksusta vapautus aikaan
28148: Täysimääräistä lupamaksua kuitenkin sen si-          mahdollisimman pikaisesti. Lupavapautuksen
28149: jaan peritään ulkomaanliikenteen kauppa-             myöntäminen ei aiheuttaisi Yleisradiolle suuria
28150: aluksilta. Näin siitä huolimatta, että ohjelmia      kustannuksia.
28151: ei aina voida häiriöttömästi seurata.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28152:    Lupamaksun periminen ulkomaanliikenteen           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28153: kauppa-aluksilta on varsin kummallista ja pe-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28154: rustuu ainoastaan virkamiestulkintaan. Liiken-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28155: neministeriöllä on oikeus valtioneuvoston pää-
28156: töksen (696/81) 10 §:n perusteella vapauttaa                   Tietääkö Hallitus, että ulkomaanlii-
28157: lupamaksusta ne vastaanottimet, jotka se kat-               kenteessä olevilla laivoilla sijaitseviita
28158: soo mahdolliseksi.                                          TV -vastaanottimilta peritään tällä het-
28159:    Ulkomaanliikenteessä olevien kauppa-alus-                kellä normaali lupamaksu, vaikka oh-
28160: ten televisioiden vapauttamiseksi lupamaksuis-              jelmia ei voida aina häiriöttömästi seu-
28161: ta on tehty vuonna 1982 kaksi kirjallista esitys-           rata, ja
28162: tä liikenneministeriölle. Matkustaja-aluksille                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28163:  on jo aikaisemmin saatu aikaan lievennys, jolla            ryhtyä tämän epäkohdan pikaiseksi
28164: tarvitaan yksi lupa neljää vastaanotinta koh-               korjaamiseksi?
28165: 
28166:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
28167: 
28168:                                             Tina Mäkelä
28169: 
28170: 
28171: 
28172: 
28173: 280442D
28174: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 162
28175: 
28176: 
28177: 
28178: 
28179:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28180: 
28181:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mistarvetta selvittänyt liikenneministeriön työ-
28182: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ryhmä teki 30 päivänä lokakuuta 1987 esityk-
28183: olette 18 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         sen säännösten ja määräysten uudistamiseksi.
28184: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Esityksestä on hankittu lausunnot, joiden poh-
28185: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       jalta esityksen valmistelua on jatkettu. Tarkoi-
28186: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta      tuksena on, että uudet säännökset ja määräyk-
28187: kysymyksestä n:o 162:                               set olisivat voimassa samaan aikaan radiovies-
28188:                                                     tintää koskevan lainsäädännön kanssa, joka
28189:           Tietääkö Hallitus, että ulkomaanlii-      hallituksen esityksen mukaan on tarkoitus
28190:        kenteessä olevilla laivoilla sijaitseviita   saattaa voimaan 1 päivänä lokakuuta 1988.
28191:        TV-vastaanottimilta peritään tällä het-         Televisiolupajärjestelmän uudistamisen yh-
28192:        kellä normaali lupamaksu, vaikka oh-         teydessä on tullut esille myös kysymys ulko-
28193:        jelmia ei voida aina häiriöttömästi seu-     maanliikenteen kauppa-alusten televisioluvista.
28194:        rata, ja                                     Luvan edellyttämistä aluksissa, joissa vain har-
28195:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      voin voidaan seurata suomalaisia yleisradiolä-
28196:        ryhtyä tämän epäkohdan pikaiseksi            hetyksiä, ei voi pitää kohtuullisena. Antaes-
28197:        korjaamiseksi?                               saan uuden päätöksen televisioluvista hallituk-
28198:                                                     sella on tarkoitus vapauttaa ulkomaanliiken-
28199:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       teen kauppa-alusten televisiovastaanottimet te-
28200: vasti seuraavaa:                                    levisioluvista.
28201:    Televisiolupajärjestelmä perustuu radiolait-        Liikenneministeriöllä on yleisradiovastaanot-
28202: teista vuonna 1927 annettuun lakiin (8/27) ja       toa tarkoittavista laitteista ja luvista annetun
28203: sen nojalla annettuun asetukseen (9/27) sekä        valtioneuvoston päätöksen 10 §:n nojalla oi-
28204: valtioneuvoston päätökseen yleisradiovastaan-       keus myöntää vapautus lupamaksujen suoritta-
28205: ottoa tarkoittavista laitteista ja luvista (696/    misesta. Hallitus ei tässä yhteydessä ota kantaa
28206: 81). Kaikki nämä säännökset ja määräykset           siihen, olisiko liikenneministeriöllä tämän mää-
28207: ovat vanhentuneita. Parhaillaan on eduskun-         räyksen nojalla oikeutta antaa sellaista yleistä
28208: nan käsiteltävänä hallituksen esitys radiovies-     määräystä, joka vapauttaisi kauppa-alukset te-
28209: tintää koskevaksi lainsäädännöksi (HE n:o           levisioluvista, vai onko liikenneministeriön
28210: 119/1987 vp.), jolla korjataan vanhentuneet         harkinnassa vain yksittäisiä tapauksia koskeva
28211: normit radiotekniikkaa ja -hallintoa koskeviita     vapautus. Kun kuitenkin muutkin televisiolu-
28212: osiltaan. Liikenneministeriössä on aloitettu sel-   pajärjestelmän kohtuuttomat määräykset kor-
28213: vitys myös yleisradiolainsäädännön muutostar-       jaava valtioneuvoston päätös on tarkoitus an-
28214: peista.                                             taa lähikuukausien aikana, hallitus katsoo, että
28215:    Hallitus on tietoinen myös televisiolupia kos-   erillisen, vain kauppa-aluksia koskevan liiken-
28216: kevien säännösten ja määräysten puutteelli-         neministeriön määräyksen antaminen ei ole
28217: suuksista. Televisiolupajärjestelmän uudista-       tarkoituksenmukaista.
28218: 
28219:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
28220: 
28221:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
28222:                                     1988 vp. -    KK n:o 162                                     3
28223: 
28224: 
28225: 
28226: 
28227:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28228: 
28229:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      lade den 30 oktober 1987 ett förslag tili reform
28230: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       av stadgandena och bestämmelserna. Utlåtan-
28231: av den 18 mars 1988 tili vederbörande medlem      den har inhämtats om förslaget, och på basis
28232: av statsrådet översänt avskrift av följande av    därav har beredningen av förslaget fortgått.
28233: riksdagsman Mäkelä undertecknade spörsmål         A vsikten är att de nya stadgandena och be-
28234: nr 162:                                           stämmelserna skulle vara i kraft samtidigt som
28235:                                                   lagstiftningen angående radiokommunikation,
28236:           Är Regeringen medveten om, att för      som enligt regeringens proposition skall träda i
28237:        TV-mottagare på fartyg i utrikestrafik     kraft den 1 oktober 1988.
28238:        för närvarande uppbärs normal licens-         1 samband med förnyandet av televisionsli-
28239:        avgift, trots att programmen ofta är       censsystemet har också frågan om televisionsli-
28240:        utsatta för störningar, och                censerna för handelsfartyg i utrikestrafik kom-
28241:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    mit upp. Att förutsätta licens i fråga om fartyg
28242:        ta i syfte att avhjälpa denna olägenhet?   där finländska rundradioutsändningar endast
28243:                                                   sällan kan följas är inte skäligt. Då regeringen
28244:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     utfärdar ett nytt beslut om televisionslicenser
28245: samt anföra följande:                             har den för avsikt att befria televisionsmotta-
28246:    Televisionslicenssystemet grundar sig på den   garna ombord på handelsfartyg i utrikestrafik
28247: år 1927 givna lagen angående radioanlägg-         från televisionslicens.
28248: ningar (8/27) och den med stöd därav utfärda-        Trafikministeriet har med stöd av 10 § stats-
28249: de förordningen (9/27) samt på statsrådets        rådets beslut om anläggningar och licenser för
28250: beslut om anläggningar och licenser för rund-     rundradiomottagningar rätt att bevilja befrielse
28251: radiomottagningar (696/81). Alla dessa stad-      från skyldighet att erlägga licensavgift. Rege-
28252: ganden och bestämmelser är föråldrade. 1 riks-    ringen fattar inte i detta skede ställning tili
28253: dagen behandlas som bäst regeringens proposi-     huruvida trafikministeriet med stöd av denna
28254: tion med förslag tili lagstiftning om radioan-    bestämmelse skulle ha rätt att utfärda en sådan
28255: läggningar och radiokommunikation (RP nr          allmän bestämmelse som skulle befria handels-
28256: 119/1987 rd.), genom viiken föråldrade nor-       fartygen från televisionslicens eller om trafik-
28257: mer justeras tili den del det är fråga om         ministeriet kan överväga endast sådan befrielse
28258: radioteknik och -förvaltning. 1 trafikministe-    som gäller enskilda fall. Då statsrådet likväl
28259: riet har också en utredning om behoven av att     har för avsikt att inom de närmaste månaderna
28260: ändra rundradiolagstiftningen påbörjats.          utfärda ett beslut, i vilket också de övriga
28261:    Regeringen är även medveten om bristerna i     oskäliga bestämmelserna angående televisions-
28262: fråga om de stadganden och bestämmelser som       licenssystemet justeras, anser regeringen att det
28263: gäller televisionslicenserna. En arbetsgrupp      inte är ändamålsenligt att trafikministeriet ut-
28264: inom trafikministeriet, som utredde behovet av    färdar en särskild bestämmelse, som gäller
28265: att reformera televisionslicenssystemet, fram-    enbart handelsfartyg.
28266: 
28267:     Helsingfors den 20 april 1988
28268: 
28269:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
28270: 1
28271: 1
28272:  1
28273:   1
28274:   1
28275:    1
28276:     1
28277:     1
28278:      1
28279:       1
28280:       1
28281:        1
28282:         1
28283:         1
28284:          1
28285:           1
28286:           1
28287:            1
28288:             1
28289:             1
28290:              1
28291:               1
28292:               1
28293:                1
28294:                 1
28295:                 1
28296:                                              1988 vp.
28297: 
28298: Kirjallinen kysymys n:o 163
28299: 
28300: 
28301: 
28302: 
28303:                                  Sarapää ym.: Postiautoliikenteen turvaamisesta haja-asutusalu-
28304:                                     eilla
28305: 
28306: 
28307:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28308: 
28309:    Parhaillaan liikenneministeriön esittelyssä      kustamismahdollisuuksia lauantaisin sekä Ke-
28310: ovat ajovuoden 1988/89 linja-autoliikenteen         mistä Ranualle että Rovaniemeltä Ranualle.
28311: aikataulujen muutos- ja supistushakemukset.         Erittäin merkittäväksi on koettu aamujuoalta
28312:    Posti- ja telehallitus on esittänyt Ranuaa       yhteys Ranualle juuri lauantaina, sillä monet
28313: koskevan liikenteen osalta seuraavat muutos-        ranualaiset käyvät sekä koulussa että kursseilla
28314: ja supistushakemukset:                              Etelä-Suomessa. Lisäperusteluna on syytä to-
28315:    1) Postiautolinjan Kemi-Ranua liikenteestä       deta, että linjan Rovaniemi-Saarikämä-Poh-
28316: esitetään supistettavaksi ajalla 1.9.-31.5. lau-    jaslahti-Ranua varrella Simojärvellä aloittaa
28317: antaipäivien liikenne.                              ensi kesänä toimintansa sukellusvene, joten
28318:    2) Postiautolinjalla Rovaniemi-Saarikämä         edellä mainittu vuoro palvelisi myös matkaili-
28319: -Pohjaslahti-Ranua esitetään supistettavaksi        joita. Lisäksi on syytä todeta, että Lapin lää-
28320: ajalla 1.9.-31.5. lauantaipäivien liikenteet tar-   nin alueella on vireillä useita muitakin postiau-
28321: peettomana.                                         tolinjavuorojen lakkauttamisia.
28322:    Mauru-Peurajärven kylätoimikunta on käsi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28323: tellyt postiautolinjan Kemi-Ranua lauantai-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
28324: vuoron lopettamista ja vastustaa sitä jyrkästi.     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
28325: Samoin Korte-Simojärven kyläläiset ovat vas-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28326: tustaneet laajasti linjan Rovaniemi-Saari-          sen:
28327: kämä-Pohjaslahti-Ranua lopettamista lau-
28328: antaivuorojen osalta.                                         Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28329:    Ranuan kunnanhallitus on myös vastustanut               siin siten, että haja-asutusalueilla voi-
28330: edellä mainittuja toimenpiteitä ja toteaa, että            taisiin turvata postiautoliikenne, ja
28331: linja- ja postiautovuoroja supistamalla ei saa                aikooko liikenneministeriö hyväksyä
28332: vaarantaa haja-asutusalueiden joukkoliikenne-              postiautolinjojen Kemi-Ranua ja
28333: palveluja. Postin saaminen joka päivä on reit-             Rovaniemi-Saarikämä-Pohjaslahti-
28334: tien varrella asuville tärkeää. Postiautojen lau-          Ranua lauantaivuorojen supistusehdo-
28335: antaivuorojen supistaminen vaikeuttaisi mat-               tukset?
28336: 
28337:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
28338: 
28339:                      Kimmo Sarapää                           Hannele Pokka
28340: 
28341: 
28342: 
28343: 
28344: 280443E
28345: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 163
28346: 
28347: 
28348: 
28349: 
28350:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28351: 
28352:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dollistanut postin linja-autoliikenteen jatku-
28353: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vuuden siellä, missä ko. liikenteellä on matkus-
28354: olette maaliskuun 18 päivänä 1988 päivätyn           tajien ja postin kuljetuksen kannalta merkitys-
28355: kirjeenne n:o 471 ohella toimittanut valtioneu-      tä.
28356: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            Posti- ja telehallitus on esittänyt kysymyk-
28357: kansanedustaja Sarapään ym. näin kuuluvasta          sessä mainittujen postiautolinjojen lauantai-
28358: kirjallisesta kysymyksestä n:o 163:                  vuorot supistettavaksi 1.9.-31.5. väliseksi
28359:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ajaksi vähäisten matkustajamäärien takia.
28360:        siin siten, että haja-asutusalueilla voi-     Vuonna 1987 Rovaniemen-Ranuan linjan las-
28361:        taisiin turvata postiautoliikenne, ja         kennallinen tappio oli 337 400 markkaa ja
28362:           aikooko liikenneministeriö hyväksyä        Kemin-Ranuan linjan 249 300 markkaa.
28363:        postiautolinjojen    Kemi-Ranua        ja     Kummallakin linjalla on vuoden 1987 lopulla
28364:        Rovaniemi-Saarikämä-Pohjaslahti-              siirrytty yksinajoon, mikä on pienentänyt tap-
28365:        Ranua lauantaivuorojen supistusehdo-          piollisuutta postimieskustannusten verran eli
28366:        tukset?                                       vastaavat laskennalliset tappioluvut ~vat
28367:                                                      162 000 ja 129 000 markkaa. Kummallakin
28368:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        linjalla postaalinen tuotto muodostaa noin
28369: vasti seuraavaa:                                     80 % kaikista tuloista matkustaja- ja rahtitulo-
28370:                                                      jen jäädessä varsin vaatimattomiksi.
28371:    Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikenne on
28372: etenkin haja-asutusalueilla ollut pitkään tappi-        Lauantaivuorot aiheuttavat suhteellisesti
28373: ollista. Vuoden 1986 tappio oli 46,6 milj.           suurimman osan linjojen kokonaistappiosta.
28374: markkaa, ja vuonna 1987 vastaava tappio oli          Vuositasolla tarkasteltuna lauantaivuorojen
28375: 46,0 milj. markkaa. Eduskunnan valitsemat            laskennallinen tappio on Rovaniemen-
28376: valtiontilintarkastajat sekä valtiontalouden tar-    Ranuan linjalla 51 400 markkaa (kokonaistap-
28377: kastusvirasto ovat viime vuosina toistuvasti         pio 162 000 mk) ja Kemin-Ranuan linjalla
28378: kiinnittäneet asiaan huomiota ja kehottaneet         50 350 markkaa (kokonaistappio 129 000 mk).
28379: posti- ja telelaitosta ryhtymään toimenpiteisiin        Posti- ja telelaitos pyrkii elvyttämään linjo-
28380: kannattamauoman linja-autoliikenteen karsi-          jen taloudellista tulosta esittämällä vähennettä-
28381: miseksi.                                             väksi Iinjoilta talviaikaan liikennöidyt lauantai-
28382:    Linja-autoliikenteen alijäämän pienentämi-        vuorot. Matkailullista liikennöintiä ajatellen
28383: nen liikennetuloja lisäämällä on hyvin vaikeaa,      lin~oille jätettäisiin kesäaikainen liikenne ny-
28384: sillä maan linja-autoliikenteessä matkustaja-        kyiselleen. Matkustajaraportit kuitenkin osoit-
28385: määrät ovat vähentyneet vuosittain noin              tavat matkustajaliikenteen olevan niin vähäis-
28386: 7 OJo :lla ja yksin posti- ja telelaitoksen hoita-   tä, että linja-autolla hoidettava joukkoliikenne
28387: massa linja-autoliikenteessä vuonna 1987             kyseisillä tieosuuksilla on erittäin kyseenalaista
28388: 12 %:lla.                                            ilman rahallista tukea. Seurannan mukaan lo-
28389:    Liikenteen hoitokustannuksia posti- ja tele-      kakuun 1987 matkustajakeskikuorma oli Ro-
28390: laitos on pyrkinyt vähentämään ensisijaisesti        vaniemen-Ranuan linjalla 1,5 ja Kemin-
28391: reitti- ja aikataulumuutoksilla sekä karsimalla      Ranuan linjalla 1,34. Vastaavat luvut olivat
28392: tappiollisimpia linja-autovuoroja niiltä alueilta    helmikuussa 1988 1,44 ja 1,35.
28393: ja tieosilta, joilla liikenteen palvelujen kysyntä      Liikenneministeriö ei ole vielä käsitellyt
28394: on ollut vähäistä. Toimenpiteillä on saavutettu      posti- ja telehallituksen kyseessä olevia supista-
28395: kustannussäästöjä, mikä puolestaan on mah-           mishakemuksia.
28396: 
28397:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1988
28398: 
28399:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
28400:                                      1988 vp. -     KK n:o 163                                      3
28401: 
28402: 
28403: 
28404: 
28405:                               Tili Riksdagens Herr Talman
28406: 
28407:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ser där den är av betydelse från passagerar-
28408: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         och postbefordringssynpunkt.
28409: nr 471 av den 18 mars 1988 tili vederbörande          . Post- och telestyrelsen har föreslagit indrag-
28410: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      mng av lördagsturerna på de i spörsmålet
28411: jande av riksdagsman Sarapää m.fl. underteck-       nämnda postbusslinjerna för tiden 1.9.-31.5.
28412: nade spörsmål nr 163:                               P.å grund av de obetydliga passagerarantalen.
28413:          Ämnar Regeringen vidta sådana åt-          Ar 1987 var den kalkylerade förlusten på linjen
28414:        gärder att postbusstrafiken i glesbyg-       Rov~niemi-Ranua 337 400 mk och på linjen
28415:        derna kan tryggas, och                       Kemt-Ranua 249 300 mk. På vardera linjen
28416:          ämnar trafikministeriet godkänna           har man i slutet av år 1987 övergått tili
28417:        förslagen tili indragningar av lördagstu-    ensamkörning, vilket har minskat förlusten
28418:        rer på postbusslinjerna Kemi-Ranua           med kostnaderna för en postman. De kalkyle-
28419:        och Rovaniemi-Saarikämä-Pohjas-              rade förlustsiffrorna är alltså nu 162 000 res-
28420:        lahti-Ranua?                                 pektive 129 000 mk. På vardera linjen utgör
28421:                                                     den postala inkomsten ca 80 % av alla in-
28422:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       komster, medan passagerar- och fraktinkoms-
28423: samt anföra följande:                               terna är relativt anspråkslösa.
28424:                                                         Lördagsturerna förorsakar den relativt sett
28425:    Post- och televerkets busstrafik har i synner-
28426:                                                     största delen av totalförlusten på linjerna. På
28427: het i glesbygderna länge gått med förlust. År
28428:                                                     årsnivå är den kalkylerade förlusten på lör-
28429: 1986 var förlusten 46,6 milj. mark och år 1987
28430:                                                     dagsturerna på linjen Rovaniemi-Ranua
28431: var den 46,0 milj. mark. De av riksdagen valda
28432:                                                     51 400 mk (totalförlusten 162 000 mk) och på
28433: statsrevisorerna och statens revisionsverk har
28434:                                                     linjen Kemi-Ranua 50 350 mk (totalförlusten
28435: under de senaste åren upprepade gånger påta-
28436:                                                     129 000 mk).
28437: lat saken och uppmanat post- och televerket att
28438: vidta åtgärder för gallring av den olönsamma            Post- och televerket försöker förbättra det
28439: busstrafiken.                                       ekonomiska resultatet för linjerna genom att
28440:    Det är mycket svårt att minska busstrafikens     föreslå indragning av lördagsturerna vintertid.
28441: underskott genom att öka trafikinkomsterna,         Med tanke på turisttrafiken förblir trafiken på
28442: eftersom passagerarantalen i landets busstrafik     linjerna härvid oförändrad sommartid. Passa-
28443: har minskat årligen med ca 7 Olo och enbart i       gerarrapporterna visar likväl att passagerartra-
28444: den av post- och televerket skötta busstrafiken     fiken är så obetydlig att det är synnerligen
28445: år 1987 med 12 %.                                   ovisst om kollektivtrafiken med buss på väg-
28446:    Post- och televerket har försökt minska          sträckorna i fråga kan fortsätta utan finansiellt
28447: kostnaderna för upprätthållandet av trafiken        stöd. Enligt uppföljningen var medelantalet
28448: främst genom rutt- och tidtabellsändringar          passagerare i oktober 1987 på linjen Rovanie-
28449: samt genom att gallra bort en del av de mest        mi-Ranua 1,5 och på linjen Kemi-Ranua
28450: förlustbringande bussturerna på de områden          1,34. Motsvarande siffror i februari 1988 var
28451: och vägsträckor på vilka efterfrågan på trafik-     1,44 och 1,35.
28452: tjänster har varit obetydlig. Dessa åtgärder har        Trafikministeriet har inte ännu behandlat
28453: inbesparat kostnader, vilket har gjort det möj-     post- och telestyrelsens ansökningar om de
28454: ligt att fortsätta med postbusstrafiken på plat-    indragningar spörsmålet gäller.
28455: 
28456:     Helsingfors den 25 april 1988
28457: 
28458:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
28459:                                              1988 vp.
28460: 
28461: Kirjallinen kysymys n:o 164
28462: 
28463: 
28464: 
28465: 
28466:                                  Pohjanoksa ym.: Opetustaidon arvioinnin muuttamisesta opetta-
28467:                                     jankoulutuksessa
28468: 
28469: 
28470:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28471: 
28472:    Harjoittelukouluasetuksen (336/85) 46 §:ssä        Tämän teorian pohjalta on muodostettu
28473: ja 51 §:n 1 momentissa todetaan opettajankou-      käytännön työssä käytetty arviointilomake,
28474: lutuslaitosten opetusharjoittelun arvioimisessa    jonka arviointikohteet ovat seuraavat: esittä-
28475: käytettävän arvosanoja erinomainen (5), hyvin      mistaito, motivointi ja aktivointi, sosiaalinen
28476: hyvä (4), hyvä (3), hyvin tyydyttävä (2) ja        ilmasto, oppiaineksen hallinta ja valmiudet,
28477: tyydyttävä (1). Tämän opetustaidosta annetta-      työtavat ja oppivälineet, opetuksen suunnittelu
28478: van arvosanan päättää opettajankoulutusyksi-       sekä opetuksen arviointi. Opetustaidon opetta-
28479: kön koollekutsuma arvostelukokous (harjoitte-      minen tapahtuu sekä teorian että käytännön
28480: lukouluasetuksen 47 §). Tähän kokoukseen           kautta. Opetuksen teoreettinen osuus tulee mo-
28481: osallistuvat arvioitavia opiskelijoita ohjanneet   nin tavoin esille luennoilla, harjoituksissa ja
28482: ja heidän opetustaan seuranneet opettajat, jot-    erilaisissa ryhmätöissä sekä keskusteluissa.
28483: ka ovat toimineet harjoittelukouluasetuksen           Käytännön opetusharjoittelu tapahtuu ny-
28484: 45 §:n mukaan.                                     kyisessä koulutuksessa monivaiheisesti ja vä-
28485:                                                    hän kerrallaan vastuuta lisäten. Opetusharjoit-
28486:    Opetustaidon arvosana on varsin painava
28487: todiste opiskelijan kyvystä opettaa. Sen mää-      telutapahtuma on aluksi opettajan ja didaktii-
28488: rittelemiseen on kehitetty erilaisia kriteerejä,   kan lehtorin ja opiskelijan yhteistulos. Suunni-
28489: jotka vaihtelevat opettajankoulutuslaitosten si-   tellaan ja arvioidaan yhdessä. Keskustelut en-
28490:                                                    nen ja jälkeen opetustapahtuman kuuluvat asi-
28491: säisen käytännön mukaan. Yleisimmin on hy-
28492: väksytty ns. Clarken teorian mukaiset opetuk-      aan.
28493: sen osa-alueet arvioitaviksi kohteiksi opetus-        Ongelmaksi on muodostunut tämän tapahtu-
28494: harjoittelussa. Nämä kohteet jakautuvat seu-       man numeraalinen arviointi. Tämä ongelma on
28495: raavasti: opetuksen välttämättömät ehdot, jot-     ollut esillä jatkuvasti valmistuvien vuosikurs-
28496: ka panevat opetustapahtuman alulle ja joissa       sien esille ottamana. Opiskelijat kokevat koh-
28497: arvioidaan opiskelijan suoriutumista kommu-        tuuttomana personaalisuuden panemista nume-
28498: nikoinnissa, henkilösuhteiden kehittämisessä,      roskaalaan 1-5. Arviointi on salainen. Siitä
28499: sosiaalisen järjestyksen luomisessa sekä moti-     saa pyynnöstä selvityksen (harjoittelukouluase-
28500: vaation ja aktivaation ylläpitämisessä.            tus, 47 § 3 momentti). Tässä selvityksessä ei
28501:                                                    ole arvioitsijakohtaista erittelyä, vaan selvitys
28502:    Opetuksen välttämättömät ja riittävät ehdot     siitä, miten esimerkiksi opiskelijan kyky moti-
28503: täyttyvät, kun opiskelija pystyy valitsemaan       voida on arvioitu kokonaisuutena jne.
28504: kulloinkin soveltuvan opetusstrategian. Siinä         Opetustaidon arvosanan voi korottaa annet-
28505: on otettava huomioon oppisisällöt ja miten         tuaan opetusnäytteet harjoittelukouluasetuksen
28506: niitä käytetään sekä oppilaiden ominaisuudet.      48-51 §:n mukaisesti.
28507:    Tehokkaan opetuksen välttämättömät ehdot           Vähätalon (1984) väitöskirjan mukaan ope-
28508: muodostavat opetuksen korkeimman eli kol-          tustaidon rakenne sisältää seuraavat osataidot:
28509: mannen tason. Siinä vaaditaan opiskelijan pys-     asennoituminen opettajan työhön, luokan hal-
28510: tyvän suoriutumaan mm. seuraavista tehtävis-       linta, Opetustavan hallinta, opetusaineksen hal-
28511: tä: oppimistulosten arviointi, kaikista välitä-    linta ja opetuskokonaisuuden hallinta.
28512: mättömistä toimenpiteistä varmistautuminen,           Vanhan tradition mukaan nämä on arvioitu
28513: sekä palaute toimenpiteistä, jotka ovat vuoro-     numeroin. Numeroarviointia ovat olleet puol-
28514: vaikutussuhteessa muiden tasojen kanssa.           tamassa myös ne toimenpiteet, joilla opettajia
28515: 2804241
28516: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 164
28517: 
28518: on valittu opetustehtäväänsä valmistumisen           asetettujen pedagogisten tavoitteiden saavutta-
28519: jälkeen. Koululautakunnille on ollut oleellisen      misen. Opetusharjoittelu olisi kasvattava ta-
28520: tärkeätä tietää opettajan virkaa hakeneen ope-       pahtuma, josta saisi merkinnän hyväksytty/
28521: tustaito. Sitä on painotettu jopa kolminkertai-      hylätty -periaatteella. Opiskelijoiden mielestä
28522: sesti muihin ansioihin nähden. Se on ollut           hyväksytyn suorituksen opetusharjoittelussa
28523: eräänlainen opettajan "oikeusturva" työhön-          pitäisi riittää opettajan ammatin harjoittami-
28524: otossa.                                              seen.
28525:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28526:    Suomen opettajiksi opiskelevien talvipäivän       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
28527: paneelissa ( 12.3 .1988) ilmeni opettajaksi opis-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
28528: kelevien taholta voimakasta vastustusta ope-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28529: tustaidon numeroarviointia kohtaan. Perus-           sen:
28530: teluina he esittivät mm.: todellisten pohdinto-                 Onko Hallitus tietoinen opetushar-
28531: jen puuttuminen arviointitapahtuman jälkeen                  joittelijoiden opetustaidon arvosanan
28532: sekä ajan puute, arviointiperustelujen erilai-               arvioinnin ongelmallisuudesta, ja
28533: suus, liiallinen kilpailu opiskelijoiden kesken ja              mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta opet-
28534: arvioinnin subjektiivisuus. Opiskelijat puhui-               tajankoulutuksen opetusharjoittelusta
28535: vat vapaan ja avoimen keskusteluprosessin                    annettava opetustaidon arvosana uudis-
28536: puolesta, joka takaisi myös päättöharjoittelulle             tettaisiin?
28537:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
28538: 
28539:          Aino Pohjanoksa                   Liisa Hilpelä                  Eva-Riitta Siitonen
28540:          Raimo Vuoristo                    Raila Aho                      Riitta Uosukainen
28541:          Pirjo Rusanen                     Lea Kautto                     Kalevi Lamminen
28542:          Riitta Jouppila                   Erkki Pystynen                 Tapio Holvitie
28543:          Tellervo Renko                    Heikki Perho                   Marjatta Väänänen
28544:          Tytti lsohookana-Asunmaa          Martti Tiuri                   Sakari Valli
28545:                                     1988 vp. -     KK n:o 164                                     3
28546: 
28547: 
28548: 
28549: 
28550:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28551: 
28552:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Opetusharjoittelusta on säädetty harjoittelu-
28553: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kouluasetuksen (336/85) 36-47 §:ssä. Opetus-
28554: olette 18 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        taidon arvostelun erityispiirteet ja ongelmat on
28555: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       otettu huomioon, kun säännöksiä on valmistel-
28556: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tu.
28557: edustaja Aino Pohjanoksan ym. näin kuulu-
28558: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 164:             Harjoittelukouluasetuksen 46 §:n 1 momen-
28559:                                                    tin mukaan opetustaidon arvostelussa käyte-
28560:           Onko Hallitus tietoinen opetushar-       tään arvosanoja erinomainen (5), hyvin hyvä
28561:        joittelijoiden opetustaidon arvosanan       (4), hyvä (3), hyvin tyydyttävä (2) ja tyydyttävä
28562:        arvioinnin ongelmallisuudesta, ja           (1). Tämän säännöksen soveltamisesta opetus-
28563:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta opet-   ministeriö on 3.2.1987 antanut asianomaisilh
28564:        tajankoulutuksen opetusharjoittelusta       korkeakouluille ohjeet pykälän 2 momentil'
28565:        annettava opetustaidon arvosana uudis-      nojalla. Opetustaidon arvostelua seurataan jat-
28566:        tettaisiin?                                 kuvasti ja siitä annetaan tiedot kaikille opetta-
28567:                                                    jankoulutusyksiköille.
28568:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
28569: vasti seuraavaa:                                      Opetusministeriö on 22.2.1988 päättänyt toi-
28570:                                                    menpiteistä opettajankoulutuksen kehittämi-
28571:    Opetusharjoittelu on keskeisessä asemassa       seksi ja opettajavajauksen poistamiseksi. Kor-
28572: opettajankoulutuksen ammatillisten tavoittei-      keakouluilta pyydettyjen katsausten pohjalta
28573: den toteutumisen kannalta. Tämän vuoksi ope-       arvioidaan opettajankoulutuksen tavoitteita,
28574: tusharjoittelun, sen ohjauksen ja myös opetus-     niiden toteutumista ja muuttamisen tarvetta.
28575: taidon arvostelun kehittämiseen on jatkuvasti      Tällä perusteella päätetään opettajankoulutuk-
28576: kiinnitetty huomiota opettajankoulutuksen          sen perusteisiin mahdollisesti tarvittavista muu-
28577: yleisen suunnittelun ja koulutusyksiköiden         toksista ja opettajankoulutuksen kehittämises-
28578: oman kehittämistoiminnan yhteydessä.               tä. Arvioinnin piiriin kuuluu luonnollisesti
28579:    Opiskelijat ovat vuosien mittaan tehneet        myös opetusharjoittelu.
28580: useita ehdotuksia opetustaidon arvostelun
28581: poistamisesta. Kouluviranomaiset ovat pitäneet        Opetustaidon arvostelun muuttamista tai
28582: arvostelun säilyttämistä välttämättömänä. Lä-      poistamista ei ole syytä käsitellä opettajankou-
28583: hinnä koululaitoksen tarpeiden vuoksi opetus-      lutuksen ja siihen kuuluvan opetusharjoittelun
28584: taidon arvostelua ei ole poistettu.                kehittämisestä irrallisena kysymyksenä.
28585: 
28586:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1988
28587: 
28588:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
28589: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 164
28590: 
28591: 
28592: 
28593: 
28594:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28595: 
28596:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dervisningsförmågan har inte slopats närmast
28597: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        beroende på behoven inom skolväsendet.
28598: av den 18 mars 1988 tili vederbörande medlem          1 36-47 §§ övningsskoleförordningen (336/
28599: av statsrådet översänt en avskrift av följande     85) stadgas om undervisningsövningarna. Sär-
28600: av riksdagsman Aino Pohjanoksa m.fl. under-        dragen och problemen i bedömningen av un-
28601: tecknade spörsmål nr 164:                          dervisningsförmågan har beaktats vid bered-
28602:                                                    ningen av stadgandena.
28603:          Är Regeringen medveten om det pro-           Enligt 46 § 1 mom. övningsskoleförord-
28604:        blematiska med vitsordsbedömningen          ningen används vid bedömningen av undervis-
28605:        av undervisningspraktikanternas under-      ningsförmågan vitsorden utmärkt (5), mycket
28606:        visningsförmåga och                         god (4), god (3), mycket nöjaktig (2) och
28607:          vad ämnar Regeringen göra för att         nöjaktig (1). Angående tillämpningen av detta
28608:        vitsordet i undervisningsförmåga som        stadgande      har      undervisningsministeriet
28609:        ges för undervisningsövningar i lärarut-    3.2.1987 meddelat anvisningar tili vederböran-
28610:        bildningen skall förnyas?                   de högskolor med stöd av paragrafens 2 mo-
28611:                                                    ment. Man följer kontinuerligt med bedöm-
28612:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       ningen av undervisningsförmågan och ger upp-
28613: följande:                                          lysningar om den tili alla lärarutbildningsenhe-
28614:    Undervisningsövningar intar en central ställ-   ter.
28615: ning när det gäller att uppnå de yrkesmässiga         Undervisningsministeriet har 22.2.1988 fat-
28616: målen i lärarutbildningen. Av denna anledning      tat beslut om åtgärder för att utveckla lärarut-
28617: har man kontinuerligt fäst uppmärksamhet vid       bildningen och för att avhjälpa bristen på
28618: att utveckla undervisningsövningarna, styr-        lärare. På basen av översikter som utbetts av
28619: ningen av dem och bedömningen av undervis-         högskolorna skall målsättningarna inom lärar-
28620: ningsförmågan i samband med den allmänna           utbildningen, deras förverkligande och behovet
28621: planeringen av lärarutbildningen och utbild-       att ändra dem utvärderas. Tili utvärderingen
28622: ningsenheternas eget utvecklingsarbete.            hör naturligtvis även undervisningsövningarna.
28623:    Under årens lopp har de studerande fram-           Det föreligger inga skäl att behandla frågan
28624: kastat talrika förslag om att slopa bedöm-         om att ändra eller slopa bedömningen av
28625: ningen av undervisningsförmågan. Skolmyn-          undervisningsförmågan som en fristående frå-
28626: digheterna har ansett det vara nödvändigt att      ga från lärarutbildningen och undervisningsöv-
28627: bibehålla bedömningen. Bedömningen av un-          ningarna som hör tili den.
28628: 
28629:     Helsingfors den 18 april 1988
28630: 
28631:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
28632:                                             1988 vp.
28633: 
28634: (irjallinen kysymys n:o 165
28635: 
28636: 
28637: 
28638: 
28639:                                 Kärhä: Perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
28640: 
28641: 
28642:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28643: 
28644:    Perintö- ja lahjaverolain 10 §:n mukaan pe-     itsenäisesti aiemmin arvioidusta perintöverosta
28645: intönä, testamentilla tai lahjana saatu omai-      piittaamatta .
28646: .uus arvioidaan niiden perusteiden mukaan,            Kun perinnönsaaja on saanut perinnönjättä-
28647:  otka ovat voimassa omaisuuden arvioimisesta       jän kotikunnan verolautakunnan päätöksen ja
28648: ulo- ja omaisuusverotuksessa. Kyseinen pykä-       maksanut sen nojalla perintöveron, on hänelle
28649: ä on ollut käytännössä tulkinnanvarainen. Osa      täysi yllätys, että kuukausien, jopa yli vuoden
28650: >erintöverolautakunnista on tulkinnut sanotun      kuluttua hänen oman kuntansa verottaja esit-
28651:  ain eri pykäliä yhdistäen siten, että omaisuus    tää usein moninkertaisesti suuremman perintö-
28652: m arvostettava niiden käypään arvoon. Toiset       verolaskun. Samanlaisen perinnön, esim. yhtä
28653:  >erintöverolautakunnat ovat taas omaisuutta       suuren osuuden kiinteistöstä saaneet voivat
28654:  a velkoja arvostettaessa käyttäneet tulo- ja      näin ollen joutua maksamaan aivan erisuurui-
28655:  rarallisuusverolain mukaan määrättyjä arvoja.     sen perintöveron riippuen siitä, missä kunnassa
28656:    Edellä kerrottu oikeusohjeiden ja oikeus-       heitä verotetaan.
28657:  ~äytännön epäselvyys on johtanut sivuperin-          Perintö- ja lahjaverolakia pitäisikin muuttaa
28658:  tön saajien kohdalta kohtuuttamaan ja ennal-      siten, että verotuskäytäntö olisi kaikkialla
28659:  a arvaamattomaan käytäntöön seuraavista           maassa yhdenmukainen ja että vainajan koti-
28660:  yistä: Perintö- ja lahjaverolain 22 §:n mukaan    paikan perintöverolautakunnan arvio ja päätös
28661:  >erintönä saadusta omaisuudesta määrätään         perintöveroasiassa sitoisi myös sivuperinnön
28662:  iinä kunnassa, missä perinnönjättäjä kuolles-     saajan kotikunnan verottajaa.
28663:  aan vakinaisesti asui. Tämän mukaisesti vai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28664:  tajan kotikunnan perintöverolautakunta mää-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28665:  ää perintöveron arvon. Sivuperinnön saajan        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28666:  'llätykseksi ei perinnönjättäjän kotikunnan pe-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28667:  intöverolautakunnan arvioima perintövero si-
28668:  lokaan perinnönsaajan kotikunnan verottajaa                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28669:  ·aan hänen kohdallaan sovelletaan verotuslain            siin perusteluissa käsiteltyjen perintö-
28670:  ;9 pykälää, eli hänen kotikuntansa verolauta-            ja lahjaverolaissa ilmenneiden epäkoh-
28671:  :unta tekee uuden verotuspäätöksen täysin                tien korjaamiseksi?
28672: 
28673:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1988
28674: 
28675:                                             Lea Kärhä
28676: 
28677: 
28678: 
28679: 
28680: :80438Z
28681: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 165
28682: 
28683: 
28684: 
28685: 
28686:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28687: 
28688:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      katsotaan olevan yleisessä tiedossa. Koska vai!
28689: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      rahalla, talletuksilla, saamisilla ja eräillä arvo
28690: olette 21 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        papereilla on selvä ja markkamääräinen arvo
28691: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       näyttökysymys on olennainen käyvän arv01
28692: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      määrityksessä. Konkreettista ja luotettava:
28693: edustaja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjalli-      näyttöä on olemassa silloin, kun peritty ta
28694: sesta kysymyksestä n:o 165:                        siihen rinnastettava omaisuus on luovutett1
28695:                                                    siten, että hinta on vapaasti muodostunut.
28696:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28697:        siin perusteluissa käsiteltyjen perintö-       Eräiden varallisuuslajien arvostus, jolle
28698:        ja lahjaverolaissa ilmenneiden epäkoh-      omaisuus ole ollut luovutuksen kohteena ta
28699:        tien korjaamiseksi?                         jollei vertailuluovutuksiakaan ole olemassa, 01
28700:                                                    erittäin vaikea. Tästä johtuu, että eräät perin
28701:                                                    töverolautakunnat        vakiintuneesta     oikeus
28702:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       käytännöstä huolimatta käyttävät tulo- ja va
28703: vasti seuraavaa:                                   rallisuusverotuksessa sovellettavia arvostus
28704:    Perintö- ja lahjaverolain 10 §:n 1 momentin     säännöksiä myös perintö- ja lahjaverotuksessa
28705: mukaan omaisuus on arvioitava niiden perus-        Sivuperinnöstä suoritettavan kunnallisver01
28706: teiden mukaan, jotka ovat voimassa omaisuu-        määräävä perinnönsaajan kotikunnan verolau
28707: den arvioimisesta tulo- ja omaisuusverotukses-     takunta tekee arvostusratkaisun täysin itsenäi
28708: sa. Perintö- ja lahjaverolain säätämisen aikoi-    sesti eikä sitä periaatteessa sido perintöverolau
28709: na oli voimassa vuonna 1924 annettu tulo- ja       takunnan kannanotto. Käytännössä verolauta
28710: omaisuusverolaki, jonka mukaan omaisuus tuli       kunnat eivät yleensä poikkea perintöverolauta
28711: arvioida käyvän hinnan mukaan. Omaisuusve-         kunnan arvostusta koskevasta kannanotosta
28712: rotusta koskevat säännökset uudistettiin vuon-     Jos kuitenkin perittävän kotipaikan perintöve
28713: na 1943 annetulla tulo- ja omaisuusverolailla.     rolautakunta on käyttänyt perintöosuutta ar
28714: Nämä säännökset uudistettiin perusteellisesti      vostaessaan tulo- ja varallisuusverotuksessa so
28715: vuonna 1967. Voimassa olevaan tulo- ja varal-      vellettavia arvostussäännöksiä, saattaa perin
28716: lisuusverolakiin arvostussäännökset otettiin sa-   nönsaajan kotipaikan verolautakunta joutu
28717: mansisältöisinä kuin ne olivat olleet aikaisem-    arvioimaan sivuperinnön käyvän arvon peri
28718: massa laissa.                                      aatteen mukaan. Näin tapahtuu todennäköises
28719:    Omaisuusverotusta koskevia säännöksiä uu-       ti varsinkin silloin, kun omaisuus perintöveroi
28720: distettaessa lähtökohtana olivat ensisijaisesti    määräämisen jälkeen on myyty verotusarvo
28721: omaisuusverotusta koskevat näkökohdat eikä         korkeammasta hinnasta.
28722: niinkään perintö- ja lahjaverotus. Säännöksis-        Perintö- ja lahjaverotuksessa ongelmana 01
28723: sä onkin tästä syystä kaavamaisia arvostus-        varojen arvostaminen. Maksettavaksi tuleva:
28724: säännöksiä, jotka ovat tarkoituksenmukaisia        perintöveron määrä ei saisi olla riippuvaine!
28725: vuosittain toistuvassa varallisuusverotuksessa,    siitä, minkälaatuista varallisuutta perii ja miss
28726: mutta joiden soveltamiseen kertaluonteisessa       osassa maata perintöverotus toimitetaan. Vero
28727: perintö- ja lahjaverotuksessa ei ole erityisiä     hallituksessa on valmistunut yhtenäistämisohj
28728: perusteita.                                        varojen arvostamisesta perintö- ja lahjavero
28729:    Perintö- ja lahjaverolain 10 §:n 1 momentin     tuksessa. Yhtenäistämisohjeiden tarkoituksen
28730: sanonnasta huolimatta oikeuskäytännön kanta        on antaa perintöverolautakunnille yhtenäise
28731: varojen arvostamisessa on vakiintunut. Käypä       arvostamisohjeet, joita noudattaen päästäisii
28732: arvo on periaatteessa kaikkien varallisuuslajien   varojen arvostamisessa lähelle kohtuullisi
28733: arvostamisperuste. Tulo- ja varallisuusverolain    käypiä arvoja. Näiden perusteella on toimitett
28734: mukaisista arvoista luovutaan, jos on olemassa     koeverotus. Koeverotuksen tulokset valmistu
28735: näyttöä käyvästä arvosta tai jos sen muutoin       vat lähiaikoina.
28736:                                    1988 vp. -     KK n:o 165                                   3
28737: 
28738:   Perintö- ja lahjaverolakiin ei ole tarkoituk-   poistuu varojen arvostamisesta johtuva vero-
28739: senmukaista luoda täysin omia arvostussään-       tuksen epäyhtenäisyys erityisesti perintö- ja
28740: nöksiä, jotka koskisivat kunkin varallisuuserän   lahjaverotuksessa mutta myös sivuperintöjen
28741: yksilöllistä arvostamista. Kun verohallituksen    ja -lahjojen kunnallisverotuksessa.
28742: yhtenäistämisohjeet tulevat sovellettaviksi,
28743: 
28744:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
28745: 
28746:                                                                      Ministeri Ulla Puolanne
28747: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 165
28748: 
28749: 
28750: 
28751: 
28752:                             Till Riksdagens Herr Talman
28753: 
28754:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      åsyftas i lagen om skatt på inkomst och
28755: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       förmögenhet frångås, om det är bevisat att ett
28756: av den 21 mars 1988 tili vederbörande medlem      gängse värde finns eller om detta annars anses
28757: av statsrådet översänt avskrift av följande av    vara allmänt känt. Eftersom bara pengar, de-
28758: riksdagsledamot Lea Kärhä undertecknade           positioner, fordringar och vissa värdepapper
28759: spörsmål nr 165:                                  har ett klart värde som kan anges i mark, är
28760:                                                   bevisfrågan väsentlig vid definieringen av
28761:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      gängse värde. Konkreta och pålitliga bevis
28762:        att rätta till de i motiveringen behand-   föreligger då den egendom som ärvts eller
28763:        lade olägenheterna som kommit fram i       förvärvats på motsvarande sätt har överlåtits
28764:        lagen om skatt på arv och gåva?            så att prisbiidningen har varit fri.
28765:                                                      Vissa slag av förmögenhet är synnerligen
28766:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      svåra att värdera, ifall egendomen inte varit
28767: samt anföra följande:                             föremål för överlåtelse och om det inte finns
28768:    Enligt 10 § 1 mom. lagen om skatt på arv       några motsvarande överlåtelser att jämföra
28769: och gåva bör egendomen uppskattas enligt de       med. Detta gör att vissa arvsskattenämnder
28770: grunder, som gäller för uppskattning av           trots vedertagen rättspraxis använder de stad-
28771: förmögenhet vid inkomst- och förmögenhets-        ganden om värdering som bör tillämpas vid
28772: beskattning. Då lagen om skatt på arv och         inkomst- och förmögenhetsbeskattningen ock-
28773: gåva stadgades var den år 1924 givna lagen om     så vid arvs- och gåvobeskattningen. Skatte-
28774: inkomst- och förmögenhetsskatt gällande. En-      nämnden i arvtagarens hemkommun fastställer
28775: ligt denna lag skulle förmögenheten uppskattas    den kommunalskatt som skall erläggas för
28776: till gängse pris. Stadgandena om förmögen-        sidoarv. Den fattar det här värderingsbeslutet
28777: hetsbeskattning förnyades genom den år 1943       helt självständigt och är i princip inte bunden
28778: givna lagen om inkomst- och förmögenhets-         av arvsskattenämndens ståndpunkt. I prakti-
28779: skatt. Dessa stadganden förnyades genomgri-       ken avviker skattenämnderna i allmänhet inte
28780: pande år 1967. I den gällande lagen om skatt      från arvsskattenämndens ståndpunkt i fråga
28781: på inkomst och förmögenhet inkluderades           om värderingen. Ifall arvsskattenämnden på
28782: stadgandena om värdering med samma inne-          arvlåtarens hemort ändå har använt arvsande-
28783: håll som i den förra lagen.                       len som grund för att bedöma vilka stadganden
28784:    Då stadgandena i förmögenhetsbeskatt-          om värdering som bör användas vid inkomst-
28785: ningen förnyades hade man i första hand som       och förmögenhetsbeskattningen, kan skatte-
28786: utgångspunkt aspekter som gäller förmögen-        nämnden på arvtagarens hemort vara tvungen
28787: hetsbeskattning och inte så mycket arvs- och      att uppskatta sidoarvet enligt principen om
28788: gåvobeskattningen. Av denna orsak ingår i         gängse värde. Så sker sannolikt särskiit i såda-
28789: stadgandena också schematiska stadganden om       na fall då egendomen, sedan arvsskatten fast-
28790: värdering, vilka är ändamålsenliga vid den        slagits, har sålts till ett högre pris än beskatt-
28791: årligen återkommande förmögenhetsbeskatt-         ningsvärdet.
28792: ningen. Däremot finns det inga speciella             Vid arvs- och gåvobeskattningen är värde-
28793: grunder för att tillämpa dem vid beskattningen    ringen av tillgångarna ett problem. Beloppet av
28794: av arv och gåva, viiken är av typen engångs-      den arvsskatt som skall erläggas borde inte få
28795: beskattning.                                      vara beroende av hurudan egendom som ärvs
28796:    Oberoende av formuleringen i 10 § 1 mom.       och i viiken del av landet arvsbeskattningen
28797: har ståndpunkten inom rättspraxis blivit fast-    utförs. Vid skattestyrelsen har utarbetats ett
28798: slagen i fråga om värdering av tillgångar.        direktiv, avsett att förenhetliga värderingen av
28799: Gängse pris är i princip grunden för värdering    tillgångar vid arvs- och gåvobeskattningen.
28800: av alla slag av förmögehet. De värden som         A vsikten är att ge arvsskattenämnderna enhet-
28801:                                   1988 vp. -     KK n:o 165                                     5
28802: 
28803: liga anvisningar för värderingen och att man     den om värdering, vilka skulle gälla för indivi-
28804: genom att följa dessa vid värderingen av till-   duell värdering av varje enskild förmögenhet.
28805: gångar skulle närma sig rimliga gängse värden.   Då skattestyrelsens direktiv för att förenhetliga
28806: På basis av dessa har en provbeskattning         värderingen av tillgångar börjar tillämpas, blir
28807: genomförts. Resultaten därav blir klara inom     i synnerhet arvs- och gåvobeskattningen enhet-
28808: en nära framtid.                                 ligare men också kommunalbeskattningen
28809:    Det är inte ändamålsenligt att i lagen om     fråga om sidoarv och -gåvor.
28810: skatt på arv och gåva skapa helt egna stadgan-
28811: 
28812:     Helsingfors den 22 april 1988
28813: 
28814:                                                                       Minister Ulla Puolanne
28815:                                                1988 vp.
28816: 
28817: Kirjallinen kysymys n:o 166
28818: 
28819: 
28820: 
28821: 
28822:                                   Kortesalmi: Luokanopettajapulan poistamisesta
28823: 
28824: 
28825:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28826: 
28827:    Virassa olevia luokanopettajia lienee tällä       asteen suuret oppilasryhmät (edelliseen liitty-
28828: hetkellä noin 20 000. Luokanopettajapulan on         neenä), suurin opetusvelvollisuus, monen ai-
28829: arvioitu olevan tuhannen opettajan luokkaa.          neen opettamisesta aiheutuva lisääntynyt val-
28830:    Pinnallisesti ajatellen vajaus voitaisiin pois-   mistelutyö, luokanvalvojan tehtävät ilman kor-
28831: taa kouluttamalla poikkeuskoulutuksella puut-        vausta, opo-tehtävät ilman korvausta sekä pie-
28832: tuva määrä opettajia. Todellisuudessa kuiten-        nin palkka.
28833: kin jopa viidennes valmistuneista hakeutuu
28834: muuhun työhön. Sama kehityssuunta on ha-               Nopein ratkaisu luokanopettajapulan poista-
28835: vaittavissa myös kauan opetustyössä olleiden         miseksi on luokanopettajareservin houkuttami-
28836: keskuudessa. Sen sijaan opetusalalle palaavia        nen takaisin kouluihin. Lisäkoulutus ei tule
28837:                                                      koskaan ratkaisemaan opettajapulaa, ellei sa-
28838: ei juuri ole.
28839:                                                      malla huolehdita poistuman syiden korjaami-
28840:    Kaikesta tästä johtuu, että maassamme lie-        sesta.
28841: nee tällä hetkellä vähintäänkin luokanopetta-
28842: javajeen suuruinen luokanopettajareservi.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28843:    Syyt reservin jatkuvaan kasvuun ovat opet-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28844: tajille itsestäänselvyyksiä, mutta opettajahen-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28845: keen ei ilmeisesti kuulu julkinen valittaminen,      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28846: joten alanvaihdon syyt pysyvät suurelta yleisöl-
28847: tä piilossa.                                                   Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-
28848:    Poistuman syitä ovat heterogeeninen oppi-                koo ryhtyä huolestuttavan luokanopet-
28849: lasaines (yhdysluokka, MBD, vammaiset), ala-                tajapulan poistamiseksi?
28850: 
28851:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
28852: 
28853:                                         J. Juhani Kortesalmi
28854: 
28855: 
28856: 
28857: 
28858: 2805161
28859: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 166
28860: 
28861: 
28862: 
28863: 
28864:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28865: 
28866:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on lisätty siten, että kun vuonna 1976 näitä oli
28867: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        712, niin vuonna 1977 paikkoja oli 768, vuon-
28868: olette 22 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          na 1988 vahvistettu määrä on 848 ja vuodeksi
28869: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         1989 suunnitellaan aloituspaikoiksi 880. Lisäk-
28870: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        si tulee poikkeuskoulutusta eri puolille maata.
28871: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-        Yhdessä poikkeuskoulutuksen kanssa tulee
28872: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 166:               luokanopettajan koulutuksen aloittamaan
28873:                                                      vuonna 1989 noin 1 000 opiskelijaa.
28874:           Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-
28875:        koo ryhtyä huolestuttavan luokanopet-            Koulutuksen sisältöjä on seurattu jatkuvasti
28876:        tajapulan poistamiseksi?                      ja tarvittaessa annettu suosituksia ja ohjeita.
28877:                                                      Tavoitteena on entistä mielekkäämpien opetus-
28878:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          suunnitelmien laatiminen ja opiskelun järkipe-
28879: taen seuraavaa:                                      räistäminen. Tätä tietä pyritään vaikuttamaan
28880:                                                      lyhentävästi myös opiskelun kestoon. Uudis-
28881:    Kysymyksen perusteluissa on luokanopetta-         tustyöhön kuuluvat tiiviinä osana myös opiske-
28882: jien vajauksen pääasialliseksi syyksi esitetty       lijavalinnat. Näitäkin ollaan parhaillaan uusi-
28883: opettajien hakeutuminen muuhun työhön. Tä-           massa, jotta koulutukseen saataisiin entistä
28884: mä on kieltämättä vajauksen yksi syy, mutta ei       monipuolisempaa ja opettajantyöstä todella
28885: suinkaan ainoa. Opetusministeriö on tekemäs-         kiinnostunutta opiskelijakuntaa. Uusittuja oh-
28886: sä selvitystä Tilastokeskuksen kanssa sekä           jeita voitaneen soveltaa jo vuonna 1989, jolloin
28887: poistuman suuruudesta että aloista, joihin           aloituspaikatkin kasvavat huomattavasti.
28888: opettajat ovat mahdollisesti siirtyneet. Tätä
28889: seurantaa tullaan sekä jatkamaan että tiivistä-         Opiskelijamääriin liittyen opetusministeriö
28890: mään.                                                on esittänyt ja tulee esittämään valtion tulo- ja
28891:    Huomattava osa kansanedustaja Kortesal-           menoarvioesityksiin lisäyksiä sekä opetusvir-
28892: men kysymyksessään esittämistä syistä ovat           koihin että tuntiopetusmäärärahoihin. Vajaus
28893: sellaisia, joihin vaikutetaan virkaehtosopimuk-      kouluttajaresursseissa on ollut yksi syy siihen,
28894: silla. Hallituksella ei siten ole mahdollisuutta     ettei riittävän suuria opiskelijamääriä ole voitu
28895: määrätä kysymyksessä tarkoitetuista palvelus-        kouluttaa. Opetusministeriö on myös kehotta-
28896: suhteen ehdoista. Näistä sopivat kunnallinen         nut korkeakouluja suuntaamaan voimavaroja
28897: työmarkkinalaitos sekä opettajia edustava kes-       opettajankoulutukseen.
28898: kusjärjestö.                                            Todettakoon vielä, että eduskunnan sivistys-
28899:    Aiemmin on eri yhteyksissä todettu vajauk-        valiokunta on lausunnossaan perustuslakivalio-
28900: sen johtuvan aloituspaikkojen riittämättömyy-        kunnalle 4 päivänä maaliskuuta 1988 ilmaissut
28901: destä sekä opintojen pitkittymisestä. Näihin         tukevansa opetusministeriön toimenpiteitä
28902: asioihin opetusministeriö ja hallitus voivat vai-    opettajankoulutuksen kehittämiseksi ja opetta-
28903: kuttaa. Opettajankoulutuksen aloituspaikkoja         javajauksen poistamiseksi.
28904: 
28905:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1988
28906: 
28907:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
28908:                                         1988 vp. -      KK n:o 166                                     3
28909: 
28910: 
28911: 
28912: 
28913:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
28914: 
28915:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1977 och det fastställda antalet för år 1988 är
28916:  anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            848 och för år 1989 planeras nybörjarplatserna
28917:  av den 22 mars 1988 tili vederbörande medlem           vara 880. Dessutom tilikommer undantagsut-
28918:  av statsrådet översänt en avskrift av följande         bildning i olika delar av landet. Tilisammans
28919:  av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi under-             med undantagsutbildningen kommer ca 1 000
28920:  tecknade spörsmål nr 166:                              studerande att inleda utbildning tili klasslärare
28921:                                                         år 1989.
28922:            Vilka skyndsamma åtgärder ämnar
28923:          Regeringen vidta för att avhjälpa den             Innehållet i utbildningen har fortlöpande
28924:          oroväckande bristen på klasslärare?            följts upp och vid behov har rekommendatio-
28925:                                                         ner och anvisningar utfärdats. Målet är att
28926:      Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          uppgöra meningsfullare undervisningsplaner
28927:   följande:                                             och att få tili stånd förnuftigare studier. På
28928:                                                         detta sätt försöker man även förkorta studieti-
28929:      1 motiveringen tili spörsmålet har som hu-         dens längd. Tili en sammanhängande del av
28930:   vudsaklig orsak tili lärarbristen framställts att     reformarbetet hör även antagningen av stude-
28931:   lärarna söker sig tili andra arbeten. Detta är        rande. Som bäst håller man även på att förnya
28932:   onekligen en av orsakerna tili bristen men alls       antagningen, så att man tili utbildningen kunde
28933:   inte den enda. Tilisammans med Statistikcen-          få en kår av studerande som är mera mångsidig
28934:   tralen håller undervisningsministeriet på att         och verkligt intresserad av lärararbetet. De
28935:   göra en utredning om minskningens omfatt-             förnyade anvisningarna torde kunna tiliämpas
28936:   ning samt om de områden som lärarna even-             redan år 1989, då även nybörjarplatserna kom-
28937:   tuellt har sökt sig tili. Denna uppföljning           mer att öka betydligt.
28938:   kommer att fortgå och intensifieras.
28939:      En avsevärd del av de orsaker som riksdags-           I samband med antalet studerande har
28940:   man Kortesalmi i sitt spörsmål har framkastat         undervisningsministeriet föreslagit och kom-
28941:   är av en sådan art som påverkas genom tjäns-          mer att föreslå utökningar i statsbudgeten så-
28942:   tekollektivavtalen. Regeringen har således            väl som i undervisningstjänsterna och anslagen
28943:   ingen möjlighet att bestämma över vilikoren i         för timundervisning. Bristen i lärarutbild-
28944:   ett tjänsteförhållande som avses i spörsmålet.        ningsresurserna har varit en orsak tili att ett
28945:   Om dem avtalar den kommunala arbetsmark-              tillräckligt stort antal studerande inte har kun-
28946:   nadsinrättningen och den centralorganisation          nat utbildas. Undervisningsministeriet har även
28947:   som representerar lärarna.                            uppmanat högskolorna att inrikta resurser på
28948:      Tidigare har det i olika sammanhang fastsla-       lärarutbildningen.
28949:   gits att bristen beror på det otiliräckliga antalet      Det må ännu fastslås att riksdagens kultur-
28950:   nybörjarplatser samt på att studierna dragit ut       utskott i sitt utlåtande tili grundlagsutskottet
28951:   på tiden. På dessa frågor kan undervisningsmi-        den 4 mars 1988 har meddelat sig stödja
28952: . nisteriet och regeringen inverka. Nybörjar-           undervisningsministeriets åtgärder för att ut-
28953:   platserna inom lärarutbildningen har utökats          veckla lärarutbildningen och för att avhjälpa
28954:   så att då de år 1976 utgjorde 712, var de 768 år      bristen på lärare.
28955: 
28956:       Helsingfors den 5 maj 1988
28957: 
28958:                                                            Undervisningsminister Christoffer Taxell
28959:                                              1988 vp.
28960: 
28961: Kirjallinen kysymys n:o 167
28962: 
28963: 
28964: 
28965: 
28966:                                 Mäkelä: Tienvarsilla kasvavien taimien käyttämisestä avohak-
28967:                                     kuualueiden puunistutuksiin
28968: 
28969: 
28970:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28971: 
28972:    Lapissa ja muualla Pohjois-Suomessa ovat        kasvualueelle. Näin vältyttäisiin taimien siir-
28973: avohakkuut olleet varsin yleisiä. Avohakkuu-       roilta lämpimämmistä sääolosuhteista, ja tai-
28974: alueelle on istutettu taimia syväaurattuun         mien istutuksen epäonnistumistadennäköisyys
28975: maastoon, ja taimet on useimmiten tuotu Ta-        olisi huomattavasti pienempi. Suoritetuissa
28976: pion taimitarhoilta, jotka sijaitsevat Keski- ja   koeistutuksissa on havaittu menetelmän tuotta-
28977: Etelä-Suomessa. Koska taimien kuljetusmatka        van erittäin suuren onnistumisprosentin, mikäli
28978: on ollut huomattavan pitkä ja sääolosuhteet        taimien mukana seuraa pieni määrä ympäröi-
28979: niiden kasvualueelia verrattuna istutusaluee-      vää kasvumaata. Teknisesti tämän asian järjes-
28980: seen vaihtelevat suuresti, on taimien kuollei-     täminen ei ole vaikeata.
28981: suus muodostunut hyvin suureksi. Monilla is-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28982: tutusalueilla istutus on epäonnistunut lähes       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28983: täydellisesti ja joissain tapauksissa useampaan    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28984: kertaankin.                                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28985:    Pohjois-Suomessa kulkevien teiden varsilla                Tietääkö Hallitus, että Lapissa ja
28986: on useissa kohdissa ojanpenkoilla runsaasti               muualla Pohjois-Suomessa ovat avo-
28987: kasvavia taimia, joiden siemenet ovat peräisin            hakkuualueiden puunistutukset laajasti
28988: ympäröivästä metsästä. Tällä hetkellä nämä                epäonnistuneet sen vuoksi, että istutet-
28989: taimet TVL:n toimesta pyritään säännöllisin               tavat taimet tuodaan huomattavasti ete-
28990: väliajoin niittämään nurin mekaanisin toimen-             lämpää erilaisista ilmasto-olosuhteista,
28991: pitein. Tämä on hyvien puuntaimien törkeää                kun samanaikaisesti alueella kulkevien
28992: tuhlaamista ja hyödyntämättä jättämistä.                  teiden varsilla kasvaa runsaasti ympä-
28993:    Nämä kaksi ongelmaa voitaisiin ratkaista               röivästä puustosta tulleista siemenistä
28994: helposti yhdistämällä tienpenkkojen puhdistus             kasvanutta taimistoa, joka tällä hetkel-
28995: ja taimien istutustoimenpiteet. Lapin ja muun             lä tuhotaan TVL:n toimesta, ja
28996: Pohjois-Suomen alueella voitaisiin palkata                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28997: työttömiä nuoria ja muita työntekijöitä valtion           järjestääkseen esimerkiksi työttömien
28998: toimesta keräämään tien reunoilla kasvavia                nuorten avulla teiden varsilla kasvavien
28999: taimia talteen, jonka jälkeen taimet voitaisiin           taimien talteenoton ja käyttämisen avo-
29000: istuttaa avohakkuualueille niiden luonnolliselle          hakkuualueiden istutukseen?
29001: 
29002:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
29003: 
29004:                                           Tina Mäkelä
29005: 
29006: 
29007: 
29008: 
29009: 280403L
29010: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 167
29011: 
29012: 
29013: 
29014: 
29015:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29016: 
29017:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että siemenet taimien kasvatukseen on hankittu
29018: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       istutuspaikkaa vastaavista ilmasto-oloista. Sie-
29019: olette kirjeellänne 22 päivänä maaliskuuta 1988     menten ja taimien alkuperän merkitystä onkin
29020: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       erityisesti korostettu sekä metsähallituksen että
29021: nen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän seu-       yksityismetsien        metsänuudistamisohjeissa.
29022: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o       Pohjois-Suomen metsänviljelyssä käytetään
29023: 167:                                                tällä hetkellä joko paikallista tai viljelypaikkaa
29024:                                                     pohjoisempaa alkuperää olevaa metsänviljely-
29025:           Tietääkö Hallitus, että Lapissa ja        aineistoa.
29026:        muualla Pohjois-Suomessa ovat avo-
29027:        hakkuualueiden puunistutukset laajasti          Tienvarsitaimien käyttö laajamittaisessa
29028:        epäonnistuneet sen vuoksi, että istutet-     metsänviljelyssä on mahdotonta sekä biologis-
29029:        tavat taimet tuodaan huomattavasti ete-      ten, teknisten että taloudellisten syiden vuoksi.
29030:        lämpää erilaisista ilmasto-olosuhteista,     Taimet kasvavat yleensä hiekkamailla, jossa
29031:        kun samanaikaisesti alueella kulkevien       niiden juuristo on harva ja pitkä. Noston
29032:        teiden varsilla kasvaa runsaasti ympä-       aiheuttamat juoristovauriot heikentäisivät tai-
29033:        röivästä puustosta tulleista siemenistä      mien varastointikestävyyttä ja käyttökelpoi-
29034:        kasvanutta taimistoa, joka tällä hetkel-     suutta istutuksessa.
29035:        lä tuhotaan TVL:n toimesta, ja                  Tienvarsitaimien käyttö olisi myös teknisesti
29036:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       vaikeaa. Taimet ovat eri-ikäisiä, ja sopivan
29037:        järjestääkseen esimerkiksi työttömien        ikäisten ja kokoisten taimien valikointi muo-
29038:        nuorten avulla teiden varsilla kasvavien     dostuisi työlääksi. Taimien nosto tehtäisiin
29039:        taimien talteenoton ja käyttämisen avo-      vaarallisissa olosuhteissa liikenteen seassa.
29040:        hakkuualueiden istutukseen?                     Taloudellisesti tienvarsitaimien käyttö olisi
29041:                                                     kannattamatonta. Pelkästään taimien nosto-
29042:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kustannukset olisivat noin kaksinkertaiset tai-
29043: taen seuraavaa:                                     mitarhataimien hintaan verrattuna. Työnteki-
29044:    Pohjois-Suomessa sijaitsevien valtion mai-       jöiden kuljetukset, taimien varastointi jne. oli-
29045: den istutoksiin tarvittavat taimet tuotetaan        sivat selvästi kalliimpia kuin taimitarhaolosuh-
29046: metsähallituksen Kittilässä, Rovaniemellä ja        teissa.
29047: Jylhämässä sijaitsevilla taimitarhoilla. Koillis-      Tienvarsitaimien käytön työllisyysvaikutus
29048: Suomen ja Kainuun metsälautakuntien Kemi-           jäisi Pohjois-Suomen lyhyestä istutuskaudesta
29049: järvellä ja Vuokatissa sijaitsevat taimitarhat      johtuen vain vajaan kuukauden mittaiseksi.
29050: sekä Keskusmetsälautakunta Tapion Simossa           Kun työvoiman tarve metsänuudistamistöissä
29051: ja Oulussa sijaitsevat taimitarhat tuottavat        on samanaikaisesti suuri, voisi työvoiman
29052: suurimman osan Pohjois-Suomen yksityismet-          saanti tienvarsitaimien nostoon muodostua
29053: sissä käytettävistä taimista. Näiden lisäksi alu-   käytännössä vaikeaksi.
29054: eella on myös joitakin yksityisiä taimentuotta-        Pohjois-Suomessa on taimitarhoilla ja ta-
29055: jia. Väite, että Pohjois-Suomessa käytettäisiin     vanomaisilla metsänviljelytöillä jo nykyisellään
29056: Etelä- ja Keski-Suomen taimitarhoilla kasvatet-     huomattava merkitys nuorten kesäaikaisessa
29057: tuja taimia, on virheellinen.                       työllistämisessä. Kun lisäksi otetaan huomioon
29058:    Käytännön kokemukset eivät myöskään tue          edellä selostetut vaikeudet tienvarsitaimien
29059: käsitystä, että taimien kasvatus istutuspaikkaa     käytössä metsänistutukseen, ei hallitus pidä
29060: etelämpänä olisi sinänsä taimien menestymisel-      tarpeellisena ryhtyä toimenpiteisiin tällaisen
29061: le haitallista. Sen sijaan on olennaisen tärkeää,   toiminnan järjestämiseksi.
29062:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
29063:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
29064:                                     1988 vp. -     KK n:o 167                                    3
29065: 
29066: 
29067: 
29068: 
29069:                              Tili Riksdagens Herr Talman
29070: 
29071:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       framgången för plantorna. Däremot är det
29072: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        synnerligen viktigt att fröna för plantodlingen
29073: av den 22 mars 1988 tili vederbörande medlem       härstammar från ett växtställe med samma
29074: av statsrådet översänt avskrift av följande av     klimatförhållanden som planteringsställets. Be-
29075: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörs-        tydelsen av frönas och plantornas ursprung har
29076: mål nr 167:                                        även speciellt betonats i både forststyrelsens
29077:                                                    och de privata skogarnas skogsförnyelseanvis-
29078:           Är Regeringen medveten om att            ningar. 1 norra Finlands skogsodlingar an-
29079:        trädplanteringarna på kalhuggningsom-       vänds för närvarande ett skogsodlingsmaterial
29080:        rådena i Lappland och på annat håll i       som är av lokalt ursprung eller som härstam-
29081:        norra Finland tili stor del har misslyck-   mar från ett ställe som ligger norr om odlings-
29082:        ats på grund av att plantorna uppdrivits    platsen.
29083:        på betydligt mera söderut belägna orter        Användningen av plantor som vuxit upp vid
29084:        med annorlunda klimatförhållanden           vägkanter i omfattande skogsodlingar är
29085:        och att det på området samtidigt växer      otänkbart av såväl biologiska, tekniska som av
29086:        upp ett stort plantbestånd vid vägarna      ekonomiska skäl. Plantorna växer i allmänhet
29087:        av frön från träd i omgivningen samt        på sandmarker och utvecklar ett glest och långt
29088:        att detta plantbestånd för närvarande       rotsystem. De rotskador som uppkommer när
29089:        förstörs genom väg- och vattenbygg-         plantorna grävs upp försvagar plantornas håll-
29090:        nadsverkets försorg och                     barhet i lager och deras användbarhet vid
29091:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     planteringen.
29092:        ta för att de plantor som finns vid            Användningen av plantor som vuxit upp vid
29093:        vägkanterna skall kunna tas tili vara       vägkanten vore även tekniskt svårt. Plantorna
29094:        och t.ex. med hjälp av unga arbetslösa      är av olika åldrar och att välja ut plantor i
29095:        människor användas för plantering på        lämplig ålder och storlek blir arbetsdrygt. Upp-
29096:        kalhuggningsområden?                        grävandet av plantor skulle ske i svåra om-
29097:                                                    ständigheter mitt i trafiken.
29098:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Ekonomiskt sett vore användningen av plan-
29099: samt anföra följande:                              tor från vägkanten olönsam. Enbart kost-
29100:    De plantor som behövs för planteringar på       naderna för uppgrävning av plantor vore ca
29101: statens mark i norra Finland produceras av         två gånger dyrare jämfört med priset på plant-
29102: forststyrelsens plantskolor i Kittilä, Rovaniemi   skoleplantor. Transporter av arbetare, lagring
29103: och Jylhämä. Nordöstra Finlands och Kainuus        av plantor osv. vore klart dyrare än i plantsko-
29104: skogsnämnders plantskolor i Kemijärvi och          leförhållanden.
29105: Vuokatti samt Keskusmetsälautakunta Tapios            Den inverkan användningen av plantor vid
29106: plantskola i Simo och Uleåborg producerar          vägkanten har på sysselsättningen blir tidsmäs-
29107: största delen av de plantor som används i de       sigt knappt en månad beroende på den korta
29108: privata skogarna i norra Finland. Förutom          planteringsperioden i norra Finland. Då beho-
29109: dessa finns även en del privata producenter av     vet av arbetskraft samtidigt är stort vid skogs-
29110: plantor på området. Påståendet att man i           förnyelsearbeten, kan det i praktiken bli svårt
29111: norra Finland använder plantor som drivits         att erhålla arbetskraft för uppgrävning av
29112: upp i södra och mellersta Finland, äger inte sin   plantor.
29113: riktighet.                                            1 norra Finland har plantskolorna och de
29114:    Erfarenheterna i praktiken stöder inte heller   sedvanliga skogsodlingsarbetena redan nu en
29115: den uppfattningen att uppdrivning av plantor       avsevärd betydelse vid sysselsättningen av ung-
29116: på längre söderut än planteringsstället belägna    domar sommartid. Då man dessutom beaktar
29117: orter i och för sig vore menligt med hänsyn tili   de ovan nämnda svårigheterna vid använd-
29118: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 167
29119: 
29120: ningen av plantor vid vägkanten för skogsplan-     digt att vidta åtgärder i syfte att anordna en
29121: tering, anser regeringen att det inte är nödvän-   sådan verksamhet.
29122: 
29123:     Helsingfors den 20 april 1988
29124: 
29125:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
29126:                                                1988 vp.
29127: 
29128: Kirjallinen kysymys n:o 168
29129: 
29130: 
29131: 
29132: 
29133:                                   Mäkelä: Omaisten vapaan tapaaruisoikeuden toteuttamisesta
29134:                                     vankiloissa
29135: 
29136: 
29137:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29138: 
29139:   Vuonna 1975 tuli voimaan ns. RTA-paketti,          ylläpitäminen olisi tulevaisuuden kannalta tär-
29140: joka sisälsi monia rangaistusten täytäntöönpa-       keätä. Suhteiden ylläpitämisessä vapaa tapaa-
29141: naan liittyviä uudistuksia. Asetus tuli siis voi-    ruisoikeus katsottiin asetuksia säädettäessä tär-
29142: maan 13 vuotta sitten, mutta vieläkään sitä ei       keäksi, ja tämän takia ne hyväksyttiin mukaan
29143: ole saatu vankiloissamme toteutettua. Esimerk-       RTA-pakettiin. Herääkin kysymys, miksi van-
29144: kinä tästä voidaan mainita mm. asetuksen             kiloiden johtoa ei maassamme ole velvoitettu
29145: hyväksymä kohta vangin ja hänen lähiomai-            täyttämään asetuksen henkeä.
29146: sensa ns. vapaasta tapaamisesta. Tämä tarkoit-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29147: taa sitä, että vangilla on oikeus tavata lähi-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29148: omaistaan ilman vartijan läsnäoloa. Ainoas-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29149: taan neljässä maamme vankilassa on asetus            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29150: tältä osin edes jotenkin toteutettu.
29151:                                                                Tietääkö Hallitus, että 13 vuotta sit-
29152:    Vankiloiden johtajille on aikoinaan annettu              ten RTA-paketin yhteydessä mahdollis-
29153: aikaa toteuttaa asetus, mutta aikaa on kulunut              tettua vankien lähiomaistensa vapaata
29154: 13 vuotta, eikä asiassa ole juuri päästy eteen-             tapaaruisoikeutta ei ole toteutettu
29155: päin. Vankilaviranomaisten toimesta syyksi se-              maamme vankiloissa muutamaa poik-
29156: litetään resurssien puute tai tilojen puute sekä            keusta lukuun ottamatta ja tämä ai-
29157: mahdollisten huumeiden ja aseiden ym. sala-                 heuttaa useille vangeille henkilökohtais-
29158: kuljettaminen vankilaan. Yksikään edellä mai-               ten läheisten suhteiden hoitamisen han-
29159: nituista syistä ei ole todellinen, vaan todellisen          kaloitumista, ja
29160: syyn täytyy olla vankilan johdon haluttomuu-                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
29161: dessa asian järjestämiseen.                                 jotta vankien omaistensa vapaa tapaa-
29162:   Osalla vangeista on läheiset ihmi~suhteet vie-            ruisoikeus toteutettaisiin pikaisesti kai-
29163: lä suhteellisen hyvässä kunnossa,. ja niiden                kissa maamme vankiloissa?
29164: 
29165:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
29166: 
29167:                                             Tina Mäkelä
29168: 
29169: 
29170: 
29171: 
29172: 2803868
29173: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 168
29174: 
29175: 
29176: 
29177: 
29178:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29179: 
29180:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lääninvankiloissa ei valvomattomien tapaa-
29181: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      misten tarve ole yhtä suuri kuin keskusvanki-
29182: olette 22 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        loissa. Tutkintavangit eivät yleensä vietä niissä
29183: kirjeenne n:o 485 ohella toimittanut valtioneu-    kovin pitkiä aikoja, eivätkä valvomattomat
29184: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tapaamiset myöskään aina ole tutkinnallisista
29185: kansanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta        syistä mahdollisia. Koska lääninvankiloissa on
29186: kirjallisesta kysymyksestä n:o 168:                myös vankeusrangaistusta suorittavia vankeja,
29187:                                                    on pyrkimyksenä järjestää myös näissä vanki-
29188:           Tietääkö Hallitus, että 13 vuotta sit-   loissa valvomattornia tapaamisia. Yhdessä lää-
29189:        ten RTA-paketin yhteydessä mahdollis-       ninvankilassa järjestetään tällä hetkellä valvo-
29190:        tettua vankien lähiomaistensa vapaata       mattornia tapaamisia, kahdessa muussa on
29191:        tapaamisoikeutta ei ole toteutettu          suunnitelmia tällaisten tapaamisten järjestämi-
29192:        maamme vankiloissa muutamaa poik-           seksi.
29193:        keusta lukuun ottamatta ja tämä ai-
29194:        heuttaa useille vangeille henkilökohtais-     Avolaitoksissa rangaistustaan suorittavat
29195:        ten läheisten suhteiden hoitamisen han-     vangit ovat yleensä laitoksessa melko lyhyen
29196:        kaloitumista, ja                            ajan, ja lisäksi heidän on vielä muita vankeja
29197:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,     useammin mahdollista hoitaa perhesuhteitaan
29198:        jotta vankien omaistensa vapaa tapaa-       heille myönnettävien poistumislupien aikana.
29199:        misoikeus toteutettaisiin pikaisesti kai-   Myös avovankiloissa on kuitenkin suunnitel-
29200:        kissa maamme vankiloissa?                   mia valvomattomien tapaamisten järjestämi-
29201:                                                    seksi.
29202:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
29203: taen seuraavaa:                                       Pääasiallinen syy siihen, ettei valvomattornia
29204:    Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun         tapaamisia ole voitu kaikissa vankiloissa järjes-
29205: asetuksen säännöksen mukaan vangeilla on           tää, on ollut sopivien tilojen puute. Sekä ta-
29206: oikeus vastaanottaa vieraita valvonnan alaise-     paajien mukavuuden vuoksi että laitoksen jär-
29207: na. Muun muassa läheisten omaisten vierailut       jestyksenpidon kannalta on tärkeää, että ta-
29208: voidaan kuitenkin sallia myös ilman valvontaa.     paamistilat ovat tarkoitukseen sopivia. Osa
29209:   Tällaisia valvomattornia tapaamisia järjeste-    vankiloista on kuitenkin rakennettu viime vuo-
29210: tään tällä hetkellä Suomen seitsemästä keskus-     sisadalla, jolloin rangaistusten täytäntöönpano
29211: vankilasta kolmessa. Lisäksi kahdessa keskus-      ja siten myös vankilarakennuksille asetetut
29212: vankilassa pyritään tapaamisten järjestäminen      vaatimukset olivat täysin erilaisia kuin nyky-
29213: aloittamaan tänä keväänä, ja kahdessa on           ään. Sopivien tilojen osoittaminen valvomatto-
29214: alustavia suunnitelmia tapaamisten järjestämi-     rniin tapaamisiin on näin ollen tuottanut vai-
29215: seksi tulevaisuudessa. - Valvomattornia per-       keuksia. Uusien lääninvankiloiden suunnitte-
29216: hetapaamisia järjestetään myös Keravan nuori-      lussa onkin otettu huomioon myös erilaisten
29217: sovankilassa ja Sulkavan kurssikeskuksessa.        tapaamistilojen tarve.
29218: 
29219:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1988
29220: 
29221:                                                               Oikeusministeri Matti Louekoski
29222:                                      1988 vp. -     KK n:o 168                                     3
29223: 
29224: 
29225: 
29226: 
29227:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29228: 
29229:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         familjebesök anordnas även i ungdomsfängel-
29230: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         set i Kervo och i kurscentralen i Sulkava.
29231: av den 22 mars 1988 nr 485 till vederbörande           1 länsfängelserna är behovet av obevakade
29232: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      besök inte lika stort som i centralfängelserna.
29233: jande, av riksdagsledamot Tina Mäkelä under-        Rannsakningsfångarna tillbringar i allmänhet
29234: tecknade, skriftliga spörsmål nr 168:               inte särskilt lång tid i länsfängelserna, och
29235:                                                     obevakade besök är heller alltid inte möjliga på
29236:           Är Regeringen medveten om, att            grund av orsaker som hänger samman med
29237:        fångarnas rätt att fritt få besök av sina    förundersökningen. Då det i länsfängelserna
29238:        nära anhöriga, vilket möjliggjordes i        även finns fångar som avtjänar fängelsestraff,
29239:        samband med reformen av förord-              strävar man efter att också i dessa fängelser
29240:        ningen om verkställighet av straff för       anordna obevakade besök. 1 ett länsfängelse
29241:        13 år sedan, inte har förverkligats i        anordnas för tillfället obevakade besök och i
29242:        landets fängelser med ett par undantag,      två andra finns det planer att anordna dylika
29243:        och att detta förorsakar flera fångar        besök.
29244:        svårigheter att sköta sina personliga           Fångar som avtjänar sitt straff i öppen
29245:        nära relationer, samt                        anstalt är i allmänhet en rätt kort tid i anstal-
29246:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           ten och dessutom har de oftare än andra
29247:        skrida till, för att fångarnas rätt att      fångar möjlighet att sköta sina familjerelatio-
29248:        fritt få besök av sina anhöriga med det      ner under sina permissioner. Ä ven i de öppna
29249:        snaraste förverkligas i landets samtliga     anstalterna finns det likväl planer på att anord-
29250:        fängelser?                                   na obevakade besök.
29251:                                                        Den huvudsakliga orsaken tili, att man inte
29252:   Som svar spörsmålet anför jag vördsamt            kunnat anordna obevakade besök i samtliga
29253: följande:                                           fängelser, har varit bristen på lämpliga utrym-
29254:                                                     men. Såväl med tanke på besökarnas bekväm-
29255:    Enligt stadgandet i förordningen om verk-        lighet som upprätthållandet av ordningen i
29256: ställighet av straff äger fånge rätt att under      anstalten är det viktigt, att besöksutrymmena
29257: uppsikt mottaga besök. Bl.a. besök av nära          lämpar sig för sitt ändamål. En del av fängel-
29258: anhörig kan Iikväl tillåtas även utan över-         serna har dock byggts under förra århundra-
29259: vakning.                                            det, då verkställigheten av straff och sålunda
29260:    Dylika obevakade besök anordnas för tillfäl-     också kraven på fängelsebyggnaderna var helt
29261: let i tre av Finlands sju centralfängelser. 1 två   olika än i dag. Anvisandet av lämpliga utrym-
29262: centralfängelser strävar man dessutom efter att     men för obevakade besök har således medfört
29263: införa dylika besök denna vår, och i två            svårigheter. 1 planeringen av de nya länsfängel-
29264: centralfängelser finns det preliminära planer       serna har man därför även tagit i beaktande
29265: att anordna besök i framtiden. - Obevakade          behovet av olika slags besöksutrymmen.
29266: 
29267:     Helsingfors den 11 april 1988
29268: 
29269:                                                                Justitieminister Matti Louekoski
29270:                                                                                                                     j
29271:                                                                                                                 j
29272:                                                                                                             j
29273:                                                                                                         j
29274:                                                                                                     j
29275:                                                                                                 j
29276:                                                                                             j
29277:                                                                                         j
29278:                                                                                     j
29279:                                                                                 j
29280:                                                                             j
29281:                                                                         j
29282:                                                                     j
29283:                                                                 j
29284:                                                             j
29285:                                                         j
29286:                                                     j
29287:                                                 j
29288:                                             j
29289:                                         j
29290:                                     j
29291:                                 j
29292:                             j
29293:                         j
29294:                     j
29295:                 j
29296:             j
29297:         j
29298:     j
29299: j
29300:                                               1988 vp.
29301: 
29302: Kirjallinen kysymys n:o 169
29303: 
29304: 
29305: 
29306: 
29307:                                   Mäkelä: Yli 65-vuotiaiden kuljettajien ajokyvyn kontrolloimisen
29308:                                     tehostamisesta
29309: 
29310: 
29311:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29312: 
29313:    Yksi riskiryhmä autonkuljettajien keskuu-         ryhmän kohdalla. Yhtenä toimenpiteenä voi-
29314: dessa ovat 65 vuotta täyttäneet kuljettajat.         taisiin varmasti harkita uusien insinööriajojen
29315: Seurauksien puolesta heitä voidaan verrata           vaatimista yli 65-vuotiailta kuljettajilta ainakin
29316: nuoriin kuljettajiin. Kuolleista autonkuljetta-      viiden vuoden välein, lisäksi tehostetut lääkä-
29317: jista heitä on ollut viime vuosina yli 10 OJo,       rintarkastukset näkö- ja kuuloseulan avulla.
29318: mikä on sama määrä kuin alle 20-vuotiaiden           Lopullisena toimenpiteenä voitaisiin harkita
29319: kuljettajien joukossa. Molemmilla ikäryhmillä        ajokortin lopullista pois ottamista esimerkiksi
29320: on myös saman verran ajokortteja, eli hieman         yli 75-vuotiailta kuljettajilta.
29321: yli 4 OJo kaikista ajokorteista.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29322:    Yli 65-vuotiaiden kuljettajien riskin kohoa-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29323: misen aiheuttavat iän mukanaan tuomat näön           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29324: ja kuulon heikkeneminen, reaktiokyvyn hidas-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29325: tuminen, niska- ja hartiaseudun liikuntarajoi-
29326: tukset ja uusien liikennesääntöjen ja -merkkien                Tietääkö Hallitus, että yli 65-vuotiaat
29327: tuntemuksen heikkous. Lisäksi jatkuva liiken-               autonkuljettajat muodostavat liiken-
29328: teen vilkastuminen ja ainakin kaupunkialueella              teessä yhtä suuren riskiryhmän kuin
29329: nopeutuminen tuottavat yli 65-vuotiaille kuljet-            juuri ajokortin saaneet kuljettajat, ja
29330: tajille jatkuvasti ongelmia. Syyt ovat siis täysin             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29331: erilaiset ja jopa vastakkaiset kuin nuorten kul-            ryhtyä tämän riskiryhmän nykyistä tar-
29332: jettajien kohdalla, mutta seuraamusvaikutuk-                kemmaksi kontrolloimiseksi esimerkiksi
29333: set täsmälleen samanlaiset.                                 säännöllisin väliajoin vaadittavilla uu-
29334:    Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi             silla insinööriajotutkimuksilla ja tehos-
29335: ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin tämän riski-               tetuilla lääkärintarkastuksilla?
29336: 
29337:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
29338: 
29339:                                             Tina Mäkelä
29340: 
29341: 
29342: 
29343: 
29344: 280437Y
29345: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 169
29346: 
29347: 
29348: 
29349: 
29350:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29351: 
29352:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tus poliisille ajokorttinsa voimassa pysyttämi-
29353: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seksi. Ajokortin uudistaminen 70 ikävuodesta
29354: olette 22 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          lähtien edellyttää aina lääkärintodistuksen esit-
29355: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tämistä. Ajokortti uudistetaan viideksi vuodek-
29356: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        si kerrallaan. Ajokortin voimassaolon ehdoksi
29357: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta       voidaan asettaa velvollisuus lääkärintodistuk-
29358: kysymyksestä n:o 169:                                sen esittämiseen useamminkin, mikäli lääkäri
29359:                                                      pitää sitä tarpeellisena.
29360:           Tietääkö Hallitus, että yli 65-vuotiaat
29361:        autonkuljettajat muodostavat liiken-            Kaikille ikäluokille olisi pyrittävä turvaa-
29362:        teessä yhtä suuren riskiryhmän kuin           maan tasavertaiset liikkumismahdollisuudet.
29363:        juuri ajokortin saaneet kuljettajat, ja       Ehdottoman yläikärajan säätäminen ajokortin
29364:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       voimassaololle yleensä on vaikea yksilöllisten
29365:        ryhtyä tämän riskiryhmän nykyistä tar-        erojen vuoksi ja myös siksi, että auton käyt-
29366:        kemmaksi kontrolloimiseksi esimerkiksi        töön kulkuvälineenä on totuttu ja monessa
29367:        säännöllisin väliajoin vaadittavilla uu-      tapauksessa sen käyttömahdollisuus on ainoa
29368:        silla insinööriajotutkimuksilla ja tehos-     keino päästä liikkumaan. Yksinomaan tiukko-
29369:        tetuilla lääkärintarkastuksilla?              jen rajoitusten ja ehtojen asettamista ajokortin
29370:                                                      voimassaololle ei ole pidettävä hyvänä ratkai-
29371:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suna varsinkin, kun otetaan huomioon se tosi-
29372: vasti seuraavaa:                                     asia, että vanhojen ikäluokkien osuus auton
29373:                                                      kuljettajina tulee kasvamaan nykyisestä keski-
29374:    Tutkimusten mukaan mm. risteysonnetto-
29375:                                                      määräisen eliniän nousun ja sen sukupolven
29376: muudet ovat tyypillisiä vanhoille kuljettajille.
29377:                                                      ikääntymisen myötä, joka on nuorena pää-
29378: Onnettomuuksien taustasyynä on usein fyysi-
29379:                                                      sääntöisesti hankkinut ajokortin.
29380: sistä ja psyykkisistä muutoksista aiheutuva vai-
29381: keus käsitellä liikennetilanteeseen liittyvä run-       Nykyisten säännösten mahdollistamaa ajo-
29382: sas tietomäärä riittävällä nopeudella. Kysymys       kortin haltijan ajotaidon seurantaa on pidettä-
29383: ei ole niinkään ajotaidon puuttumisesta, joka        vä riittävänä ilman säännönmukaista tutkimis-
29384: voitaisiin selvittää kuljettajantutkinnossa. Poh-    ta kuljettajantutkinnossa ajokortin uudistami-
29385: joismaisena yhteistyönä on parhaillaan meneil-       sen yhteydessä. Poliisi voi säännösten mukai-
29386: lään laaja tutkimus, jolla saadaan uutta tietoa      sesti määrätä ajoneuvon kuljettajan uuteen
29387: vanhojen kuljettajien onnettomuustyypeistä.          kuljettajantutkintoon, mikäli esimerkiksi lii-
29388:    Pohjoismaisella tasolla ei ole pidetty tarpeel-   kennerikkomusten perusteella on syytä epäillä
29389: lisena rajoitusten lisäämistä vanhojen kuljetta-     riittävän ajotaidon puuttuvan. Myös tervey-
29390: jien ajokortin voimassaololle, koska ei ole          dentilan seurantaa on pidettävä riittävänä. Sen
29391: pidetty selvitettynä sitä, edustavatko nämä eri-     sijaan voitaisiin tutkia mahdollisuudet lääkä-
29392: tyistä riskiä liikenteessä ja onko rajoitusten       rintarkastuksia kehittämällä entistä paremmin
29393: lisääminen keino mahdollisen riskin vähentä-         selvittää ikääntymiseen liittyvät terveydelliset
29394: miseksi. Suomessa voimassa olevia säännöksiä         ongelmat. Muita käytettävissä olevia toimenpi-
29395: pidetään jo nykyisellään kaikkein tiukimpina         teitä voisivat olla ikääntymiseen liittyvistä fyy-
29396: tässä suhteessa muihin Pohjoismaihin verrattu-       sisistä ja psyykkisistä muutoksista ja niiden
29397: na.                                                  vaikutuksista tiedottaminen ja tämän ikäryh-
29398:    Ajokorttilainsäädännön mukaan aloitetaan          män tarpeiden huomioon ottaminen liikenne-
29399: ajoneuvon kuljettajan terveydentilan säännölli-      suunnittelussa liikenneympäristöä, opastimia,
29400: nen seuranta 45 vuoden iässä. Tästä lähtien          tiemerkintöjä ja liikenteenohjausjärjestelmää
29401: ajokortin haltijan on esitettävä lääkärintodis-      selkeyttämällä ja yksinkertaistamalla.
29402: 
29403:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
29404: 
29405:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
29406:                                     1988 vp. -     KK n:o 169                                      3
29407: 
29408: 
29409:                             Tili Riksdagens Herr Taimao
29410: 
29411:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tet fortfarande skall vara i kraft. Efter det att
29412: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        chauffören har fyllt 70 år förutsätts alltid
29413: av den 22 mars 1988 tili vederbörande medlem       läkarintyg för att körkortet skall kunna
29414: av statsrådet översänt avskrift av följande av     förnyas. Körkortet förnyas för fem år åt
29415: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörs-        gången. Ifall läkaren anser det nödvändigt
29416: mål nr 169:                                        kan, såsom villkor för körkortets giltighet,
29417:                                                    krävas att läkarintyg företes också oftare.
29418:           Är Regeringen medveten om att bil-
29419:                                                        Mao borde sträva tili att trygga likvärdiga
29420:        förare, som är äldre än 65 år, utgör en
29421:                                                    möjligheter att röra sig för alla åldersklasser.
29422:        lika stor riskgrupp i trafiken som
29423:                                                    Det är i allmänhet svårt att fastställa en abso-
29424:        chaufförer som nyligen fått körkort
29425:                                                    lut övre åldersgräns för körkortets giltighet
29426:        och                                         p.g.a. individuella olikheter och också p.g.a.
29427:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
29428:                                                    att människorna har vaot sig vid att använda
29429:        ta för att få en strängare kontroll än      bilen som fortskaffningsmedel. 1 många fall är
29430:        den vi har i dag av den här riskgruppen     bilkörning den enda möjligheten för en person
29431:        t.ex. genom krav på nya körkortsprov        att kunna röra på sig. Det bör inte anses som
29432:        med jämna mellanrum och effektivera-
29433:                                                    någon god lösning att enbart uppställa stränga
29434:        de läkargranskningar?                       begränsningar och krav i fråga om körkortets
29435:                                                    giltighet. Det är mindre lyckat i synnerhet om
29436:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       det faktum beaktas att de äldre åldersgrupper-
29437: samt anföra följande:                              nas andel av bilförarna kommer att öka i takt
29438:    Enligt utförda undersökningar är bl.a.          med att den genomsnittliga livslängden blir
29439: olyckor i vägkorsningar typiska för äldre          längre och i takt med att den generation som i
29440: chaufförer. Bakgrundsorsaken tili olyckorna är     allmänhet skaffade sig körkort i ungdomen
29441: ofta en av fysiska och psykiska förändringar       åldras.
29442: förorsakad svårighet att tillräckligt snabbt be-       De nuvarande bestämmelserna, som möjlig-
29443: arbeta den myckna information som före-            gör en uppföljning av körkortsinnehavarens
29444: kommer i trafiksituationer. Det är inte egentli-    körskicklighet, bör anses vara tillräckliga utan
29445: gen fråga om bristande körskicklighet, som          några regelmässiga förarexamina i samband
29446: skulle kunna klargöras i en förarexamen. Så-       med förnyandet av körkortet. Enligt bestäm-
29447: som ett nordiskt samarbete utförs för närva-       melserna kan polisen förpassa en person, som
29448: rande en vittomfattande undersökning, som           framför ett fordon, tili en ny förarexamen om
29449: skall ge ny information om de typer av olyckor     det t.ex. på grund av trafikförseelser finns skäl
29450: som äldre chaufförer råkar ut för.                  att misstänka att tillräcklig körskicklighet sak-
29451:    På nordisk nivå har det inte ansetts nödvän-     nas. Uppföljningen av hälsotillståndet bör ock-
29452: digt att öka antalet begränsningar för giltighe-    så anses vara tillräcklig. Däremot skulle man
29453: ten hos äldre chaufförers körkort. Frågan om        kunna undersöka möjligheten att bättre än
29454: dessa utgör en speciell risk i trafiken och om      hittills utreda vilka hälsoproblem som hänför
29455: fler begränsningar är ett ruedel för att minska     sig tili åldrandet. Det här kunde ske genom att
29456: en eventuell risk har nämligen inte ansetts vara    utveckla läkarundersökningarna. Andra åtgär-
29457: utredd. De gällande bestämmelserna i Finland        der, som står tili buds, kunde vara att informe-
29458: anses redan nu som de allra strängaste i det här    ra om fysiska och psykiska förändringar, som
29459:  avseendet jämfört med de andra nordiska län-       hänför sig tili åldrandet, och om deras verk-
29460:  derna.                                             ningar. Dessutom kunde denna åldersgrupps
29461:    1 enlighet med körkortslagstiftningen påbör-     behov beaktas i trafikplaneringen genom att
29462: jas den regelbundna uppföljningen av hälsotill-    trafikmiljön, signaler, vägmarkeringar och sys-
29463:  ståndet vid 45 års ålder hos en person som kör    tem för trafikdirigering förtydligas och för-
29464: ett fordon. Därefter bör körkortsinnehavaren       enklas.
29465: förevisa läkarintyg hos polisen för att körkor-
29466:     Helsingfors den 22 april 1988
29467: 
29468:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
29469: 1
29470: 
29471: 1
29472: 
29473: 1
29474: 
29475: 1
29476: 
29477:     1
29478: 
29479:     1
29480: 
29481:     1
29482: 
29483:     1
29484: 
29485:         1
29486: 
29487:         1
29488: 
29489:         1
29490: 
29491:         1
29492: 
29493:             1
29494: 
29495:             1
29496:                                                 1988 vp.
29497: 
29498: Kirjallinen kysymys n:o 170
29499: 
29500: 
29501: 
29502: 
29503:                                    Ikonen: Kuntien aseman turvaamisesta verotulojen täydennysjär-
29504:                                       jestelmää muutettaessa
29505: 
29506: 
29507:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29508: 
29509:    Kuntien välistä taloudellista tasoitusjärjestel-      Muutos merkitsee 24 milj. markan verotulo-
29510: mää hoidetaan pääasiassa kahdella tavalla:             jen täydennysosan alentamista nykyisen ase-
29511: kantokykyluokituksella porrastetulla valtion-          tuksen mukaisiin tasoitusrajoihin verrattuna.
29512: osuusjärjestelmällä ja kuntien yleisillä rahoi-        Alennukset koskisivat 49 kuntaa ja laskennalli-
29513: tusavustuksilla.                                       nen menetys on suurimmillaan 0, 73 penniä
29514:    Yleisten rahoitusavustusten määräraha on            veroäyriä kohden.
29515: Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin                 Suurimpia menettäjiä ovat mm. Keski-Suo-
29516: varsin pieni. Kuluvana vuonna se on 280 milj.          men läänin kunnat, kuten Kannonkoski, Kars-
29517: markkaa eli noin 1 OJo valtion kunnille suoritta-     tula, Kinnula, Kivijärvi, Konginkangas, Kon-
29518: mista tulonsiirroista. Määrärahaa alennettiin         nevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Pihtipudas, Su-
29519: kuluvalle vuodelle 8 milj. markalla.                  miainen ja Toivakka.
29520:    Yleisissä rahoitusavustuksissa puolestaan on
29521: kaksi osaa, nimittäin verotulojen täydennys ja           Esitetty toimenpide on täysin verrattavissa
29522: harkinnanvaraiset rahoitusavustukset. Verotu-         valtionosuusasteikkojen alentamiseen. Se koh-
29523: lojen täydennysjärjestelmän tarkoituksena on          distuu pääasiallisesti maamme heikoimpiin
29524: taata vähätuloisille harvaanasutuille kunnille        kuntiin, joissa veroäyrin hinnat jo ennestään
29525: sekä saaristokunnille määrätty osa kuntien kes-       ovat korkeat.
29526: kimääräisestä, asukasta kohti lasketusta vero-           Kunnat ovat lähteneet talousarvioissaan ja
29527: tulosta. Mainittu osa on määritelty ylimmän ja        suunnitelmia tehdessään siitä, että asetus säilyy
29528: asukasta kohti lasketun alemman tasoitusrajan         nykyisellään. Verotulojen täydennysten leik-
29529: osalta laissa ja näiden väliin sijoittuvien tasoi-    kaaminen ei ole perusteltua ajankohtana, jol-
29530: tusrajojen osalta asetuksella.                        loin ponnisteliaan hyvään alkuun päässeen
29531:   Koska niissä kunnissa, jotka ovat verotulo-         maaseutukampanjan puolesta.
29532: jen täydennysjärjestelmän piirissä, veroäyri-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29533: määrien kehitys oli viime syksyn verotuksessa         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29534: poikkeuksellisen heikko verrattuna maan kes-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29535: kimääräiseen kehitykseen, vaatisi verotulojen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29536: täydennysosan maksattaminen voimassa ole-
29537: van asetuksen mukaan varoja 285,6 milj.                         Miten Hallitus aikoo turvata tulevai-
29538: markkaa. Yleisten rahoitusavustusten määrära-                suudessa heikoimmassa asemassa ole-
29539: ha ei riitä tarkoitukseen edellä mainitun vero-              vien kuntien aseman, jos sisäasiainmi-
29540: äyrikehityksen ja tulo- ja menoarviossa tapah-               nisteriön valmistelema esitys verotulo-
29541: tuneen määrärahan alentamisen vuoksi.                        jen täydennysjärjestelmän tasoitusrajo-
29542:   Sisäasiainministeriö on esittänyt valtioneu-               jen alentamisesta toteutuu ja jos har-
29543: vostolle verotulojen täydennysjärjestelmän ta-               kinnanvaraiset rahoitusavustukset kun-
29544: soitusrajoja muutettavaksi.                                  nille nykyisestään heikkenevät?
29545:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1988
29546: 
29547:                                            Pirkko Ikonen
29548: 
29549: 
29550: 280430Q
29551: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 170
29552: 
29553: 
29554: 
29555: 
29556:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29557: 
29558:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sa. Tämän vuoksi kuntien yleisestä rahoitus-
29559: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       avustuksesta annettua asetusta muutettiin 30
29560: olette 21 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         päivänä maaliskuuta 1988 voimaan tulleella
29561: kirjeenne n:o 487 ohella lähettänyt valtioneu-      asetuksella n:o 248/88. Verotulojen täyden-
29562: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     nyksen myöntämisperusteita muutettiin siten,
29563: jäljennöksen kansanedustaja Pirkko Ikosen           että kunnille, joiden asukastiheys on 2,0-6,9
29564: kirjallisesta kysymyksestä n:o 170, jossa tie-      asukasta maaneliökilometriä kohden, tasoitus-
29565: dustellaan:                                         raja on 72,0 prosenttia koko maan keskimää-
29566:                                                     räisestä asukasta kohti lasketusta veroäyrimää-
29567:            Miten Hallitus aikoo turvata tulevai-    rästä sen sijaan, että tasoitusraja aikaisemmin
29568:         suudessa heikoimmassa asemassa ole-         oli 72,5 prosenttia.
29569:         vien kuntien aseman, jos sisäasiainmi-         Verotulojen täydennystä on myönnetty 30
29570:         nisteriön valmistelema esitys verotulo-     päivänä maaliskuuta 1988 sisäasiainministeriön
29571:         jen täydennysjärjestelmän tasoitusrajo-     tekemällä päätöksellä 277 miljoonaa markkaa.
29572:         jen alentamisesta toteutuu ja jos har-      Tämä on 31 miljoonaa markkaa enemmän
29573:         kinnanvaraiset rahoitusavustukset kun-      kuin vuonna 1987.
29574:         nille nykyisestään heikkenevät?                Koska verotulojen täydennyksenä jaettiin lä-
29575:                                                     hes koko yleisten rahoitusavustusten määrära-
29576:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ha, hallituksen tarkoituksena on kuluvan vuo-
29577: taen seuraavaa:                                     den ensimmäisessä lisämenoarviossa korottaa
29578:    Kuntien yleiset rahoitusavustukset jakaantu-     määrärahaa jaettavaksi harkinnanvaraisena
29579: vat verotulojen täydennykseen ja harkinnanva-       avustuksena.
29580: raiseen rahoitusavustukseen. Tarkoitukseen on          Asetuksen muutoksen vaikutusta voidaan
29581: varattu vuoden 1988 varsinaisessa tulo- ja me-      lieventää syksyllä jaettavan harkinnanvaraisen
29582: noarviossa 280 miljoonaa markkaa.                   rahoitusavustuksen kohdentamisella. Tällöin
29583:    Vuonna 1987 verotulojen täydennystä myön-        erityisesti paneudutaan niiden kuntien talou-
29584: nettiin 246 miljoonaa markkaa. Tuolloin voi-        delliseen tilanteeseen, jotka nyt menettivät suh-
29585: massa olleiden perusteiden mukaan olisi tänä        teellista verotulotäydennysosuuttaan.
29586: vuonna pitänyt myöntää 284 miljoonaa mark-             Lääneittäin tarkasteltuna kuntien verotulo-
29587: kaa, mikä olisi ylittänyt edellä mainitun kiin-     jen täydennyksen muutokset ovat olleet seuraa-
29588: teän määrärahan valtion tulo- ja menoarvios-        vat:
29589: 
29590: Lääni                                       Avustus            Avustus        Vuonna 1987 voimassa
29591:                                             vuonna             vuonna       olleen asetuksen mukainen
29592:                                              1987,              1988,          avustus vuonna 1988,
29593:                                             milj. mk           milj. mk               milj. mk
29594: Uudenmaan ......................... .
29595: Turun ja Porin ...................... .      17,3                15,9                 14,5
29596: Hämeen ............................. .        1,0                 0,9                  1,0
29597: Kymen .............................. .        2,5                 3,7                  3,8
29598: Mikkelin ............................ .       9,7                14,2                 24,5
29599: Pohjois-Karjalan .................... .      19,8                23,4                 24,0
29600: Kuopion ............................ .       25,6                33,0                 34,1
29601: Keski-Suomen ...................... .        16,9                18,4                 19,5
29602: Vaasan .............................. .      52,6                58,4                 59,0
29603: Oulun ............................... .      76,8                84,4                 88,5
29604: Lapin ............................... .      24,0                24,7                 25,1
29605: Koko maa .......................... .       246,1                277,0               284,0
29606:                                       1988 vp. -     KK n:o 170                                     3
29607: 
29608:    Voidaan arvioida, että kuntakohtaisesti ase-      kin verran. Täten asetuksen muutos ei aiheuta
29609: tuksen muutos ei aiheuta missään kunnassa            kunnille epävarmuutta niiden talousarvioiden
29610: verotulojen täydennyksen alentumista enempää         toteuttamisessa.
29611: kuin 0,15 pennillä.                                     Hallituksen tarkoituksena on antaa verotulo-
29612:    Mitä sitten tulee kysymyksen perusteluosassa      jen täydennysjärjestelmän vakinaistava esitys
29613: todettuun seikkaan, että kunnat ovat talous-         samassa yhteydessä, kun siirrytään ns. kuntien
29614: arvioissaan lähteneet vuonna 1987 voimassa           yleisiin valtionosuuksiin kokoamalla yhteen
29615: olleesta asetuksesta, on todettava, että kun         useita taloudelliselta merkitykseltään pienehkö-
29616: kunnat ovat laatineet vuoden 1988 talousarvi-        jä valtionosuuksia ja -avustuksia. Tällöin vero-
29617: oitaan, niillä ei ole ollut tarkkaa tietoa verotu-   tulojen täydennyksen ylintä tasoitusrajaa on
29618: lojen täydennyksen määrästä. Täydennyksen            tarkoitus korottaa, jolloin kuntien, joissa asu-
29619: määrä voitiin saada selville vasta sen jälkeen,      kastiheys on kaikkein alhaisin tai jotka ovat
29620: kun verotus, joka toimitettiin vuonna 1987,          saaristokuntia, verotulojen täydennys lisääntyi-
29621: valmistui eli marraskuussa 1987, minkä jäl-          si. Nämä kunnat ovat usein myös taloudellisel-
29622: keenkin keskiarvotiedot muuttuivat vielä jon-        ta asemaltaan heikoimpia.
29623: 
29624:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1988
29625: 
29626:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
29627: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 170
29628: 
29629: 
29630: 
29631: 
29632:                               Till Riksdagens Herr Talman
29633: 
29634:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ovan nämnda fasta anslag i statsförslaget.
29635: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Därför ändrades förordningen om allmänna
29636: nr 487 av den 21 mars 1988 tili vederbörande         finansieringsunderstöd åt kommunerna genom
29637: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       förordning nr 248/88, som trädde i kraft den
29638: jande av riksdagsledamot Pirkko Ikonen un-           30 mars 1988. Grunderna för beviljande av
29639: dertecknade spörsmål nr 170:                         komplettering av skatteinkomsterna ändrades
29640:                                                      så, att utjämningsgränsen för kommuner vars
29641:           På vilket sätt ämnar Regeringen tryg-      befolkningstäthet är 2,0-6,9 invånare per km 2
29642:        ga situationen för de kommuner som i          land är 72,0 Olo av det genomsnittliga antalet
29643:        framtiden kommer att befinna sig i den        skattören för invånarna i hela landet. Tidigare
29644:        svagaste ställingen, ifall den av inrikes-    var utjämningsgränsen 72,5 Olo.
29645:        ministeriet utarbetade propositionen             1 komplettering av skatteinkomsterna har
29646:        om att sänka utjämningsgränsen i syste-       med stöd av inrikesministeriets beslut av den
29647:        met med komplettering av skattein-            30 mars 1988 beviljats 277 miljoner mark. Det
29648:        komsterna förverkligas och om de av           är 31 miljoner mark mer än under 1987.
29649:        prövning beroende finansieringsunder-            Eftersom nästan hela anslaget för allmänna
29650:        stöden tili kommunerna ytterligare            finansieringsunderstöd fördelades i form av
29651:        minskar?                                      komplettering av skatteinkomsterna, har rege-
29652:                                                      ringen för avsikt att i den första tilläggsbudge-
29653:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ten för innevarande år höja anslaget för bidrag
29654: samt anföra följande:                                som är beroende av prövning.
29655:   Kommunernas allmänna finansieringsunder-              Ver kningen av förordningsändringen kan
29656: stöd uppdelas på komplettering av skatte-            lindras genom det sätt på vilket det finansi-
29657: inkomsterna och på finansieringsunderstöd            eringsunderstöd som är beroende av prövning
29658: som är beroende av prövning. 1 det egentliga         fördelas på hösten. Man koncentrerar sig så-
29659: statsförslaget för år 1988 har 280 miljoner          lunda speciellt på den ekonomiska situationen
29660: mark reserverats för ändamålet.                      för de kommuner som nu förlorade sin propor-
29661:   År 1987 beviljades 246 miljoner mark såsom         tionella andel av kompletteringen av skatte-
29662: komplettering av skatteinkomster. Enligt de          inkomsterna.
29663: grunder som då gällde borde i år ha beviljats           Länsvis har förändringarna i komplette-
29664: 284 miljoner mark, vilket skulle ha överstigit       ringen av skatteinkomster varit följande:
29665: 
29666: Län                                         Understöd          Understöd       Bidrag år 1988, enligt
29667:                                              år 1987            år 1988         den förordning som
29668:                                                                                 var gällande år 1987
29669:                                              milj. mk           milj. mk              milj. mk
29670: Nylands ............................. .
29671: Åbo och Björneborgs ............... .         17,3                15,9                 14,5
29672: Tavastehus .......................... .        1,0                 0,9                  1,0
29673: Kymmene ........................... .          2,5                 3,7                  3,8
29674: S:t Michels .......................... .       9,7                14,2                 24,5
29675: Norra Karelens ..................... .        19,8                23,4                 24,0
29676: Kuopio ............................. .        25,6                33,0                 34,1
29677: Mellersta Finlands .................. .       16,9                18,4                 19,5
29678: Vasa ................................ .       52,6                58,4                 59,0
29679: Uleåborgs ........................... .       76,8                84,4                 88,5
29680: Lapplands .......................... .        24,0                24,7                 25,1
29681: Hela landet ......................... .      246,1                277,0               284,0
29682:                                      1988 vp. -     KK n:o 170                                    5
29683: 
29684:    Det kan uppskattas att ändringen av förord-      någon osäkerhet då kommunerna skall sam-
29685: ningen inte i någon kommun förorsakar en            manställa sina budgeter.
29686: sänkning av kompletteringen av skatteinkoms-           Regerinen har för avsikt att avlåta en propo-
29687: ter med mer än 0,15 penni.                          sition som skulle stabilisera systemet med
29688:    1 motiveringen tili spörsmålet konstateras att   komplettering av skatteinkomsterna i samband
29689: kommunerna, då de gjort upp sina budgeter,          med en övergång tili kommunernas allmänna
29690: har utgått ifrån den förordning som var gällan-     statsandelar. Det här skulle ske genom att flera
29691: de år 1987. Det bör konstateras att då kommu-       statsandelar och -bidrag av mindre ekonomisk
29692: nerna sammanställt sina budgeter för år 1988        betydelse sammanslås. Avsikten är härvid att
29693: har de inte haft exakta uppgifter om summan         höja den övre utjämningsgränsen för komplet-
29694: för komplettering av skatteinkomsterna. Den         tering av skatteinkomsterna. Detta betyder att
29695: kunde man inte få reda på förrän beskattning-       kompletteringen av skatteinkomsterna kommer
29696: en som utfördes 1987 blev klar, dvs. i novem-       att öka i kommuner med den allra lägsta
29697: ber 1987. Också därefter förändrades genom-         befolkningstätheten eller i skärgårdskommu-
29698: snittliga uppgifterna ännu i någon mån. Änd-        nerna. Dessa kommuner är också ofta i den
29699: ringen av förordningen förorsakar sålunda inte      svagaste ekonomiska ställningen.
29700: 
29701:     Helsingfors den 21 april 1988
29702: 
29703:                                                                  Inrikesminister Jarmo Rantanen
29704:                                                                                                                 j
29705:                                                                                                             j
29706:                                                                                                         j
29707:                                                                                                     j
29708:                                                                                                 j
29709:                                                                                             j
29710:                                                                                         j
29711:                                                                                     j
29712:                                                                                 j
29713:                                                                             j
29714:                                                                         j
29715:                                                                     j
29716:                                                                 j
29717:                                                             j
29718:                                                         j
29719:                                                     j
29720:                                                 j
29721:                                             j
29722:                                         j
29723:                                     j
29724:                                 j
29725:                             j
29726:                         j
29727:                     j
29728:                 j
29729:             j
29730:         j
29731:     j
29732: j
29733:                                              1988 vp.
29734: 
29735: Kirjallinen kysymys n:o 171
29736: 
29737: 
29738: 
29739: 
29740:                                  Tykkyläinen ym.: Rautavaaran tiemestaripiirin lakkauttamisesta
29741: 
29742: 
29743:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29744: 
29745:    Rautavaaran ja Nilsiän tiemestaripiirejä on      mioon erityisalueiden kehittämistarpeet valmis-
29746: esitetty yhdistettäväksi siten, että Rautavaaran    tellessaan alueelliseen kehitykseen vaikuttavia
29747: tiemestaripiirin tukikohdasta tulisi sivutuki-      toimenpiteitä. Edellä mainitut tahot katsovat
29748: kohta ja Nilsiän tiemestaripiirin tukikohta säi-    supistussuunnitelman olevan myös aluepolitii-
29749: lyisi entisellään.                                  kan vastaista.
29750:    Rautavaaran kunnan sijainti on syrjäinen ja         Rautavaaran kunnalle on lisäksi erityisen
29751: kunta on laaja-alainen, joten siellä on paljon      tärkeätä saada säilymään kunnassa jo olevia
29752: kunnossa pidettäviä teitä. Kuntaa halkoo kaksi      työpaikkoja ja toisaalta saada kunnan palvelu-
29753: kantatietä, joiden liikenne on kasvanut jatku-      taso mahdollisimman hyväksi asukkaiden viih-
29754: vasti. Kunnan alueesta metsähallitus ja puuta-      tyvyyden lisäämiseksi.
29755: varayhtiöt omistavat kaksi kolmasosaa, joten           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29756: kunnan alueella suoritetaan paljon raskaita         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
29757: kuljetuksia. Tämän johdosta kunnossapitotyön        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
29758: on oltava erityisen tehokasta.                      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
29759:                                                     sen:
29760:    Sekä Pohjois-Savon maakuntaliitto että
29761: Rautavaaran kunta ovat voimakkaasti vastus-                   Onko Hallitus tietoinen Rautavaaran
29762: taneet Rautavaaran tiemestaripiirin lakkautta-             tiemestaripiirin lakkauttamissuunnitel-
29763: mista. Mainittujen tahojen mielestä tiemestari-            mista, ja
29764: piirin säilyttämistä tukee myös valtioneuvoston               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29765: päätös erityisalueille kohdistettavista toimenpi-          ryhtyä niiden toteuttamisen estämisek-
29766: teistä. Virastojen ja laitosten tulee ottaa huo-           si?
29767: 
29768:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
29769: 
29770:                Marja-Liisa Tykkyläinen                      Lauha Männistö
29771: 
29772: 
29773: 
29774: 
29775: 280436X
29776: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 171
29777: 
29778: 
29779: 
29780: 
29781:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29782: 
29783:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Toimenpiteen tavoitteena, mihin liittyy kaik-
29784: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kien kunnossapidon resurssien (henkilöstö, ka-
29785: olette 22 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          lusto ja tukikohdat) uudelleen mitoitus, on
29786: kirjeenne n:o 488 ohella toimittanut valtioneu-      sisäisen tuottavuuden kohottaminen. Tässä yh-
29787: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         teydessä joudutaan puuttumaan myös tiemes-
29788: kansanedustaja Marja-Liisa Tykkyläisen ym.           taripiirien tukikohtien sijaintiin ja määrään
29789: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o       koko maassa.
29790: 171:
29791:                                                         Kuopion tiepiirin alustava suunnitelma sisäl-
29792:           Onko Hallitus tietoinen Rautavaaran        tää Rautavaaran tiemestaripiirin lakkauttami-
29793:        tiemestaripiirin lakkauttamissuunnitel-       sen ja sen liittämisen pääosiltaan Nilsiän ja
29794:        mista, ja                                     uuteen Lapinlahden tiemestaripiiriin. Rauta-
29795:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vaaran seudun tiestö liitetään Nilsiän tiemesta-
29796:        ryhtyä niiden toteuttamisen estämisek-        ripiiriin ja sitä tullaan edelleenkin hoitamaan
29797:        si?                                           Rautavaaran tukikohdasta, josta tulee sivutu-
29798:                                                      kikohta. Rautavaaran tiemestaripiiriin kuulu-
29799:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nut Varpaisjärven seudun tiestö liitetään perus-
29800: vasti seuraavaa:                                     tettavaan Lapinlahden tiemestaripiiriin, jonka
29801:   Tie- ja vesirakennushallitus antoi vuoden          hallinnollinen keskus tulee Lapinlahden kun-
29802: 1987 keväällä tie- ja vesirakennuspiireille oh-      nan kuntakeskukseen. Varpaisjärvellä sivutuki-
29803: jeet ja suunnittelupuitteet tiemestaripiiri- ja      kohta on suunniteltu myös lakkautettavaksi.
29804: tukikohtaverkon kehittämisestä v. 1991-2000          Muutokset on suunniteltu toimeenpantaviksi
29805: ja määräsi piirit laatimaan suunnitelmat kulu-       vuoden 1995 paikkeilla. Kysymyksessä ei siis
29806: van vuoden toukokuun loppuun mennessä.               ole mikään kiireellisesti ja hätiköidysti toteu-
29807: Annetusta suunnitelman valmistumisajankoh-           tettava toimenpide.
29808: dasta johtuen niitä ei ole vielä käsitelty tie- ja
29809: vesirakennushallituksessa.                             Kun kysymys on koko maankin osalta kes-
29810:   Toimenpiteellä ei ole vaikutusta tienpidollis-     keneräisestä asiasta ja kun voimassa olevien
29811: ten palvelujen saavutettavuuteen. Tienpidolli-       säännösten mukaan päätökset tiemestaripiirien
29812: set palvelut (laatutaso ja hoidon ajoitukset)        määrästä ja rajoista tekee tie- ja vesirakennus-
29813: määrätään tiekohtaisesti tien liikenteellisen tär-   hallitus, joka ei ole vielä ottanut kantaa eikä
29814: keyden ja liikennemäärän mukaan pitämättä            tehnyt päätöksiä asiassa, ei ole perusteltua eikä
29815: tukikohtien laatua tai sijaintia määräävänä.         mahdollista ottaa tässä yhteydessä liikennemi-
29816: Toisaalta liikenteen laatu ja erilaisten ajoneu-     nisteriössä enempää kantaa kysymyksessä mai-
29817: voryhmien tarpeet sekä alueelliset säätekijät        nittuun yksittäistä tiemestaripiiriä koskevaan
29818: otetaan suunnittelussa huomioon.                     asiaan.
29819: 
29820:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1988
29821: 
29822:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
29823:                                     1988 vp. -   KK n:o 171                                         3
29824: 
29825: 
29826: 
29827: 
29828:                             Tili Riksdagens Herr Talman
29829: 
29830:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Syftet med åtgärden, som är förknippad
29831: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      med en omdimensionering av alla resurser för
29832: nr 488 av den 22 mars 1988 tili vederbörande     underhållet (personal, materiel och vägstatio-
29833: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   ner), är att höja den interna lönsamheten. 1
29834: jande av riksdagsledamot Marja-Liisa Tykky-      detta sammanhang är man tvungen att ingripa
29835: läinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 171:      även i placeringen av vägmästardistriktens
29836:                                                  vägstationer och i vägstationernas antal i hela
29837:          Är Regeringen medveten om planer-       landet.
29838:        na på att dra in Rautavaara vägmästar-       Kuopio vägmästardistrikts preliminära pian
29839:        distrikt och                              innebär att Rautavaara vägmästardistrikt dras
29840:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    in och att det tili största delen ansluts tili Nilsiä
29841:        ta för att förhindra att dessa planer     vägmästardistrikt och tili Lapinlahti vägmäs-
29842:        förverkligas?                             tardistrikt, som inrättas som ett nytt distrikt.
29843:                                                  Vägnätet i Rautavaaratrakten ansluts tili Nilsiä
29844:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     vägmästardistrikt och det kommer alltjämt att
29845: samt anföra följande:                            skötas utgående från Rautavaara vägstation,
29846:                                                  som blir en sidostation. Varpaisjärvitraktens
29847:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen gav våren    vägnät, som hör tili Rautavaara vägmästardi-
29848: 1987 väg- och vattenbyggnadsdistrikten anvis-    strikt, ansluts tili Lapinlahti vägmästardistrikt,
29849: ningar och planeringsramar för utvecklande av    vars administrativa centrum blir kommuncen-
29850: vägmästardistrikts- och vägstationsnätet åren    tret i Lapinlahti kommum. 1 fråga om Varpais-
29851: 1991-2000 och ålade distrikten att utarbeta      järvi har man också planerat en indragning av
29852: planer i saken före utgången av maj innevaran-   sidostationen. Enligt planerna skall ändring-
29853: de år. På grund av tidpunkten för färdigstäl-    arna genomföras kring år 1995. Det är således
29854: lande av planerna har de inte ännu behandlats    inte fråga om en åtgärd som skulle genomföras
29855: inom väg- och vattenbyggnadsstyrelsen.           brådskande och förhastat.
29856:    Åtgärden har inte någon inverkan på tili-        Då det är fråga om ett icke slutbehandlat
29857: gången på väghållningsservice. Väghållnings-     ärende även på riksnivå och besluten om anta-
29858: servicen (kvalitetsnivå och tidsplanering av     let vägmästardistrikt och distriktens gränser
29859: skötseln) bestäms för de enskilda vägarna en-    enligt gällande stadganden fattas av väg- och
29860: ligt vägarnas betydelse från trafikmässig syn-   vattenbyggnadsstyrelsen, som inte ännu tagit
29861: punkt och enligt trafikmängden, varvid vägsta-   ställning tili saken och fattat beslut i den, är
29862: tionernas art eller läge inte är avgörande. Å    det inte motiverat eller möjligt att inom trafik-
29863: andra sidan beaktas de olika slagen av trafik    ministeriet dess vidare ta ställning tili det i
29864: och de olika fordonsgruppernas behov samt        spörsmålet nämnda ärendet, som gäller ett
29865: regionala väderleksfaktorer vid planeringen.     enskilt vägmästardistrikt.
29866: 
29867:     Helsingfors den 19 april 1988
29868: 
29869:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
29870:                                               1988 vp.
29871: 
29872: Kirjallinen kysymys n:o 172
29873: 
29874: 
29875: 
29876: 
29877:                                  Valli ym.: Virkojen vakinaistamisesta Kuhmon nimismiespiirissä
29878: 
29879: 
29880:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29881: 
29882:    Kuhmon nimismiespiirissä on neljä tilapäistä     oli pidätettyjä 58 ja juopumuspidätyksiä 643.
29883: nuoremman konstaapelin virkaa (A 8). Viran-         Jos poliisit korvataan vartijoiden vakansseilla,
29884: haltijat on nimitetty v. 1978-79, ja määräaika      on se valtiolle kalliimpaa (nuor. konst. A 10 ja
29885: päättyy 31.12.1988.                                 vartija A 11). Esitutkintalaki lisää myös viran-
29886:    Piirin kokonaisvahvuus on edellä mainitut        haltijoiden tarvetta. Kun ilmeisesti Kuhmon
29887: virat mukaan lukien 16 poliisimiestä. Piiri         Vartiuksesta tulee tulevaisuudessa rajanylitys-
29888: toimii yksinään ja kuuluu päällystöpäivystyk-       paikka, niin silloin viimeistään tarvitaan lisää
29889: sen osalta Ylä-Kainuun yhteistoiminta-aluee-        virkoja.
29890: seen. Toiminnallisesti ei Kuhmoa pitkistä etäi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29891: syyksistä (yli 100 km) voida liittää Kajaanin tai   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
29892: Suomussalmen yhteistoimintaan.                      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
29893:    Tällä miehityksellä on Kuhmon nimismies-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
29894: piiri pystynyt huolehtimaan ympärivuorokauti-       sen:
29895: sesta miehityksestä ja varallaolosta. Nyt työ-
29896: ajan lyheneminen poistaa yhden poliisin run-                  Aikooko Hallitus säilyttää Kuhmon
29897: saan puolen vuoden työajan. Jos virkoja vä-                nimismiespiirin neljä tilapäistä nuorem-
29898: hennetään, niin myös pidätettyjen ja säilöön-              man konstaapelin virkaa vakinaistamai-
29899: otettujen vartiointi vaikeutuu, koska tähän                la ne ja muuttamalla ne virkaehtosopi-
29900: saakka yöllä työssä olleet voivat tehdä muuta-             muksen mukaisiksi A 10 palkkaluokan
29901: kin poliisityötä kuin vartiointia. Vuonna 1987             nuoremman konstaapelin viroiksi?
29902: 
29903:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
29904: 
29905:                      Sakari Valli                           Annikki Koistinen
29906:                      Arvo Kemppainen                        Kauko Heikkinen
29907: 
29908: 
29909: 
29910: 
29911: 280431R
29912: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 172
29913: 
29914: 
29915: 
29916: 
29917:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29918: 
29919:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    varsinaisessa tulo- ja menoarviossa yhteensä
29920: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     neljä tilapäistä nuoremman konstaapelin tointa
29921: olette 22 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn       Neuvostoliiton puolella olleen Kostamus-työ-
29922: kirjeenne n:o 489 ohella lähettänyt valtioneu-    maan aiheuttamien lisääntyneiden poliisitehtä-
29923: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi   vien vuoksi. Työmaan valmistuttua ja siitä
29924: jäljennöksen kansanedustaja Sakari Vallin ym.     aiheutuneiden ylimääräisten tehtävien päätyt-
29925: kirjallisesta kysymyksestä n:o 172, jossa tie-    tyä toimet säilytettiin toistaiseksi.
29926: dustellaan:
29927:          Aikooko Hallitus säilyttää Kuhmon           Sisäasiainministeriön poliisiosaston käsityk-
29928:        nimismiespiirin neljä tilapäistä nuorem-   sen mukaan Kuhmossa tarvitaan näistä toimis-
29929:        man konstaapelin virkaa vakinaistamai-     ta muiden poliisitehtävien vuoksi edelleenkin
29930:        la ne ja muuttamalla ne virkaehtosopi-     kaksi. Osasto on tämän vuoksi esittänyt, että
29931:        muksen mukaisiksi A 10 palkkaluokan        vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa perustettai-
29932:        nuoremman konstaapelin viroiksi?           siin paikallispoliisiin kaksi nuoremman kons-
29933:                                                   taapelin virkaa, jotka sijoitettaisiin Kuhmon
29934:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        nimismiespiiriin. Piirin poliisimiesten vuonna
29935: taen seuraavaa:                                   1988 tapahtuvien eläkkeelle siirtymisten vuoksi
29936:   Kuhmon nimismiespiiriin perustettiin vuo-       ei ketään nykyisistä viranhaitijoista jouduttaisi
29937: den 1977 111 lisämenoarviossa ja vuoden 1979      virkojen näin vähetessäkään irtisanomaan.
29938: 
29939:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
29940: 
29941:                                                           Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
29942:                                      1988 vp. -      KK n:o 172                                     3
29943: 
29944: 
29945: 
29946: 
29947:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29948: 
29949:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fyra tilifälliga befattningar för yngre konstap-
29950: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          lar på grund av det ökade antal uppgifter för
29951: nr 489 av den 22 mars 1988 tili vederbörande         polisen som arbetsplatsen i Kostamus på
29952: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       Sovjetunionens sida medförde. Då arbetet blev
29953: jande av riksdagsman Sakari Valli m.fl. under-       färdigt och de därav föranledda extra uppgif-
29954: tecknade spörsmål nr 172:                            terna upphörde bibehölls befattningarna tills
29955:                                                      vidare.
29956:           Ämnar Regeringen bibehålla Kuhmo
29957:        länsmansdistrikts fyra tilifälliga tjänster      Inrikesministeriets polisavdelning är av den
29958:        för yngre konstaplar genom att ombil-         uppfattningen att två av dessa befattningar
29959:        da dem tili ordinarie och överföra dem        alltjämt behövs i Kuhmo på grund av andra
29960:        tili tjänster för yngre konstaplar i avlö-    polisiära uppgifter. Avdelningen har därför
29961:        ningsklass A 10 i enlighet med tjänste-       föreslagit att i statsförslaget för år 1989 skall
29962:        kollektivavtalet?                             upptas anslag för inrättande av tjänster för två
29963:                                                      yngre konstaplar vid ortspolisen, och att dessa
29964:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tjänster skall placeras i Kuhmo länsmansdi-
29965: samt anföra följande:                                strikt. På grund av att ett antal poliser inom
29966:    Vid Kuhmo länsmansdistrikt inrättades i den       distriktet pensioneras år 1988 behöver ingen av
29967: tredje tilläggsbudgeten för år 1977 och i den        de nuvarande tjänsteinnehavarna sägas upp
29968: ordinarie budgeten för år 1979 sammanlagt            trots att antalet tjänster minskas.
29969: 
29970:     Helsingfors den 20 april 1988
29971: 
29972:                                                                   Inrikesminister Jarmo Rantanen
29973:                                             1988 vp.
29974: 
29975: (irjallinen kysymys n:o 173
29976: 
29977: 
29978: 
29979: 
29980:                                  Helle ym.: Ympäristöonnettomuuksien selvittämisen tehostami-
29981:                                    sesta
29982: 
29983: 
29984:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29985: 
29986:    Runsas vuosi sitten tuli ilmi, että Janakka-    liiemmälti saaneet apua valtion asiantuntijavi-
29987: assa Tervakoski Oy on aikanaan käyttänyt           ranomaisilta.
29988: t>CB:tä. Sen johdosta eräät entiset kaato-            Näyttää siis siltä, että valtion viranomaisten
29989: )aikka-alueet samoin kuin Tervajoki ja Ker-        valmius ympäristökatastrofien selvittämiseen
29990: laalan järvi ovat PCB:n saastuttamia.              on puutteellista ja että toimivaltasuhteissa on
29991:    Asian selvittelyt korvausvastuineen ovat kes-   aukkoja ja kitkaa.
29992: (en. Oleellista on, että yhdelläkään viranomai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29993: ;ella ei näytä olevan kokonaisotetta asiasta,      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
29994: vastuusta puhumattakaan.                           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
29995:    Korvausten ja puhdistuskustannusten mak-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
29996: ;uselvittelyt näyttävät jääneen yksittäisten ih-   sen:
29997: misten ja yhteisöjen tehtäväksi. Näin laajassa              Aikooko Hallitus selkeyttää ympäris-
29998: :tsiassa se ei voi olla oikein.                           töonnettomuuksien selvittelyä ja lisätä
29999:    Muutaman kuukauden ajan Kärkölän kun-                  valtion sekä taloudellisia että säännök-
30000: llassa on selvitelty kloorifenolipäästöjä ja ky-          sellisiä valmiuksia suorittaa, ohjata ja
30001: >eisen aineen aiheuttamia saastumisia. Kärkö-             valvoa ympäristöonnettomuuksien syyn
30002: län kunnan ja alueen terveyskeskuskuntainlii-             ja korvausten selvittelyä sekä puhdis-
30003: ton viranomaiset ovat valitelleet, etteivät ole           tustoimien toteuttamista?
30004: 
30005:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
30006: 
30007:                     Esko Helle                              Hannu Tenhiälä
30008: 
30009: 
30010: 
30011: 
30012: 280462A
30013: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 173
30014: 
30015: 
30016: 
30017: 
30018:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30019: 
30020:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       komitea aikoinaan ehdotti, ei kuitenkaan viel
30021: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ole voitu toteuttaa.
30022: olette 22 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn             Kemikaalionnettomuuksiin on kiinnitett
30023: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         varsin paljon huomiota myös kansainvälisest
30024: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Niitä koskevien selvitysten tekeminen on vas·
30025: edustaja Helteen ym. kirjallisesta kysymykses-       ikään päätetty liittää Taloudellisen yhteistyö
30026: tä n:o 173, jossa tiedustellaan:                     ja kehityksen järjestön (OECD) ympäristök<
30027:                                                      mitean työohjelmaan. Myös ammattiyhdisty~
30028:           Aikooko Hallitus selkeyttää ympäris-       liike, etenkin Kansainvälinen tehdastyöväe
30029:         töonnettomuuksien selvittelyä ja lisätä      liitto (ICEF), sekä elinkeinoelämän järjestö!
30030:         valtion sekä taloudellisia että säännök-     muun muassa Kansainvälinen kauppakama1
30031:         sellisiä valmiuksia suorittaa, ohjata ja     (ICC), ovat kiinnittäneet huomiota asiaan.
30032:         valvoa ympäristöonnettomuuksien syyn            Erityisen tärkeätä olisi lisätä ympäristönsuc
30033:         ja korvausten selvittelyä sekä puhdis-       jelun ja ympäristöterveydenhuollon yhteistyc
30034:         tustoimien toteuttamista?                    tä. Valmisteilla ovat muun muassa ympäristc
30035:                                                      lupajärjestelmän ja terveydenhoitolainsäädär
30036:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nön uudistukset, joiden yhteydessä asiaa jou
30037: v~sti  seuraavaa:                                    dutaan selvittämään yleisemmin kuin esimei
30038:                                                      kiksi kemikaalilain valmistelun yhteydessä olil
30039:    Kemikaaleja sekä niistä aiheutuvien haitto-       voitu tehdä. Kemikaalivalvonta jakaantune
30040: jen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat monet lait,       edelleen monille hallinnonaloille siitäkin syys
30041: ja niitä soveltavat useat viranomaiset eri hallin-   tä, ettei kemikaaleja voida irrottaa valvottavik
30042: nonaloilla.                                          si erillään niistä yhteyksistä, joissa niitä käyte
30043:    Ympäristövahinkojen torjuntaa ja kemikaa-         tään.
30044: lien käyttöä koskevaa lainsäädäntöä pyritään            Ympäristövahinkojen korvaamista selvittä
30045: kehittämään edelleen. Sosiaali- ja terveysminis-     mään on äskettäin asetettu oikeusministeriö!
30046: teriössä on viimeisteltävänä ehdotus hallituk-       toimikunta. Erityisesti on tarkoitus helpotta
30047: sen esitykseksi kemikaalilaiksi. Kemikaalilaki       vahingonkärsijäiden mahdollisuuksia saad
30048: kokoaisi ja täydentäisi voimassa olevaa lain-        korvauksia. Oikeusministeriössä selvitetää1
30049: säädäntöä ja tehostaisi erityisesti ympäristö-       parhaillaan myös ympäristörikoksia koskevie1
30050: haittojen ennaltaehkäisyä. Se täsmentäisi myös       säännösten uudistamistarvetta. Tarkoituksen;
30051: viranomaisten tehtäviä, määrittelisi toiminnan-      on yhtenäistää ja mahdollisesti koota rikosla
30052: harjoittajan velvollisuudet, parantaisi tietojen     kiin tärkeimmät ympäristörikoksia koskeva
30053: saantia kemikaaleista ja lisäisi viranomaisten       säännökset. Viime vuosina on poliiseille annet
30054: mahdollisuuksia rajoittaa haitallisten kemikaa-      tu ympäristörikoksien ehkäisyä ja tutkinta:
30055: lien käyttöä. Toiminnanharjoittaja tulisi myös       koskevaa koulutusta. Vuonna 1988 aloitetaa1
30056: velvolliseksi huolehtimaan saastuneiden raken-       vastaava syyttäjien koulutus. Ympäristörikos
30057: teiden ja ympäristön puhdistamisesta sekä il-        ten tutkinnan tehostuminen lisää rangaistuste1
30058: moittamaan saastumisesta viranomaisille.             ennalta ehkäisevää vaikutusta ja parantaa yk
30059:    Ympäristönsuojelua ja ympäristövahinkojen         sittäisten kansalaisten mahdollisuuksia vahin
30060: torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä ja hallintoa        gonkorvauksiin silloin, kun vahinko on seu
30061: on pyritty yhtenäistämään ja kokoamaan siten         rausta rikollisesta teosta.
30062: voimavaroja tehokkaaseen käyttöön. Näin on              Ympäristöministeriössä on parhaillaan val
30063: tehty erityisesti ympäristöministeriön perus-        misteilla jätehuoltolain muutos, joka tekis
30064: tamisen sekä vesi- ja ympäristöhallinnon uudis-      mahdolliseksi eräissä tapauksissa puhdista<
30065: tamisen yhteydessä. Kaikkia niitä yhtenäisem-        saastunut maa-alue valtion jätehuoltotyönä
30066: piin menettelyihin tähtääviä toimia, joita niin      Vaikka lainsäädännön periaate on, että saas
30067: sanottu parlamentaarinen ympäristöministeriö-        tuttaja on ensisijaisesti vastuussa ympäristör
30068:                                       1988 vp. -      KK n:o 173                                      3
30069: 
30070: kunnostustoimista, syntyy käytännössä tilan-          parhaillaan tekeillä eräitä selvityksiä, joiden
30071: teita, joissa kuntien ja valtion on vastattava        tarkoituksena on ehkäistä ennakolta Kärkölän
30072: kustannuksista. Tällainen tilanne syntyy esi-         ja Janakkalan tapaisten tilanteiden syntymistä.
30073: merkiksi silloin, kun saastuttajaa ei pystytä         Selvitykset koskevat pohjavesialueita uhkaavia
30074: selvittämään tai tämä on varaton. Tarkoitukse-        toimintoja ja riskikaatopaikkoja. Saastuneita
30075: na on myös selvittää kemikaalien käyttäjien           maa-alueita on lisäksi tarkoitus selvittää ympä-
30076: osallistuminen kunnostuskustannuksiin sa-             ristönsuojelu-, terveydenhoito- ja kaavoitusvi-
30077: maan tapaan kuin öljyvahinkotapauksissa. Ai-          ranomaisten yhteistoimin. Näissä selvityksissä
30078: heuttamisperiaatteen vastaista olisi, että val-       kehitetään myös saastuneiden maa-alueiden ar-
30079: tion tai kuntien osuus kustannuksista nousisi         viointi- ja kunnostusmenetelmiä.
30080: kovin korkeaksi.                                         Kemikaalien saastuttamien maa-alueiden ai-
30081:    Ympäristön saastumistapausten selvittämi-          heuttamien ympäristöhaittojen torjunta on
30082: nen riippuu sekä lainsäädännön ja hallinnon           Suomessa, kuten useissa muissakin maissa,
30083: ajanmukaisuudesta että hallinnon käytettävissä        merkityksellinen uusi ympäristönsuojelutehtä-
30084: olevista voimavaroista. Muun muassa ympäris-          vä. Suomessa nämä toimet ovat vasta alkuvai-
30085: tötutkimuksiin ja -selvityksiin on valtiolla ja       heessa. Parhaillaan selvitetään ja parannetaan
30086: kunnilla ollut käytettävissä suhteellisen niukas-     mahdollisuuksia tehtävän hoitamiseksi. Alueet
30087: ti varoja. Siten saastuneisiin maa-alueisiin liit-    tutkitaan ja niitä ryhdytään tarpeen mukaan
30088: tyviä ongelmia ei vielä ole voitu selvittää riittä-   suunnitelmallisesti kunnostamaan. Tarvittavien
30089: vän järjestelmällisesti. Ympäristöministeriössä       toimien toteuttamisessa riittänee töitä vielä pit-
30090: ja vesi- ja ympäristöhallituksessa on kuitenkin       kään.
30091: 
30092:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1988
30093: 
30094:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
30095: 4                                      1988 vp. -   KK n:o 173
30096: 
30097: 
30098: 
30099: 
30100:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30101: 
30102:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen        seradeso Alla de åtgärder som syftar till ett mer
30103: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         samordnat förfarande och som den soko parla-
30104: av den 22 mars 1988 till vederbörande medlem        mentariska miljöministeriekomiW!n en gång
30105: av statsrådet översänt avskrift av följande av      föreslog har dock inte ännu kunnat förverkli-
30106: riksdagsman Helle moflo undertecknade spörs-        gaso
30107: mål nr 173:
30108:                                                        Också på internationell nivå har det fästs
30109:          Ämnar Regeringen göra utredningen          synnerligen mycket uppmärksamhet vid
30110:        av miljökatastrofer klarare och öka sta-     olyckor med kemikalier Helt nyligen har be-
30111:                                                                               0
30112: 
30113: 
30114: 
30115: 
30116:        tens ekonomiska beredskap och bered-         slut fattats om att knyta utredningen av dylika
30117:        skap att med hjälp av regler och nor-        olyckor till det arbetsprogram som miljökom-
30118:        mer utföra, styra och övervaka utred-        mitten vid Organisationen för ekonomiskt
30119:        ningen av orsakerna till och ersättning      samarbete och utveckling (OECD) har. Också
30120:        för miljökatastrofer samt att påbörja        fackföreningsrörelsen, i synnerhet Internatio-
30121:        reningsarbeten?                              nella industriarbetarförbundet (ICEF), samt
30122:                                                     organisationer inom näringslivet, bl.ao lnterna-
30123:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tionella handelskammaren (ICC), har fäst upp-
30124: samt anföra följande:                               märksamhet vid sakeno
30125:    Det stadgas i många lagar om kemikalier             Det skulle vara speciellt viktigt att få till
30126: samt om förebyggande och bekämpning av              stånd ett ökat samarbete mellan miljövården
30127: olyckor förorsakade av kemikalier Dessa lagar
30128:                                    0
30129:                                                     och miljöhälsovårdeno Reformerna av lagstift-
30130: tillämpas av flera myndigheter inom olika           ningen bl.ao i fråga om hälsovård och ett
30131: förvaltningsområdeno                                tillståndsförfarande för miljövården är under
30132:    A vsikten är att vidareutveckla den lagstift-    beredningo 1 samband med detta arbete bör
30133: ning som berör bekämpning av miljökatastro-         ärendet utredas mer allmänt än vad som hade
30134: fer och användning av kemikalier Vid social-
30135:                                    0
30136:                                                     varit möjligt t.exo i samband med beredningen
30137: och hälsovårdsministeriet läggs sista handen        av den nya kemikalielageno Övervakningen av
30138: vid regeringens förslag till en kemikalielago       kemikalier torde fortfarande fördelas på flera
30139: Kemikalielagen sammanfattar och komplette-          olika förvaltningsområden, också av den orsa-
30140: rar den gällande lagstiftningen, och den effek-     ken att det är omöjligt att övervaka använd-
30141: tiverar i synnerhet förebyggandet av miljöska-      ningen av kemikalierna skilt från samman-
30142: dor o Den preciserar också myndigheternas upp-      hangen där de användso
30143: gifter, definierar företagarnas skyldigheter,          Det har nyligen tillsatts en kommitte inom
30144: förbättrar möjligheten att få information om        justitieministeriet för att utreda frågor som
30145: kemikalier och ökar myndigheternas möjlighe-        berör ersättningar för miljöskador. Avsikten är
30146: ter att begränsa användningen av skadliga           speciellt att göra det lättare för de skadelidan-
30147: kemikalier Företagarna kommer också att bli
30148:           0
30149:                                                     de att få ersättningo 1 justitieministeriet utreds
30150: skyldiga att sköta om rengöringen av nedsmut-       nu också behovet av att revidera bestämmelser-
30151: sade byggnader och förorenad miljö samt att         na om miljöbrott. Avsikten är att förenhetliga
30152: informera myndigheterna om nedsmutsningeno          och eventuellt i strafflagen samla de viktigaste
30153:    Strävan har varit att förenhetliga lagstift-     stadgandena i fråga om miljöbrott. Under de
30154: ningen och förvaltningen i fråga om miljövård       senaste åren har poliserna fått skolning i före-
30155: och bekämpning av miljöskador och därige-           byggande och undersökning av miljöbrott. År
30156: nom samla resurserna för att de skulle kunna        1988 påbörjas motsvarande utbildning för
30157: användas effektivt. Detta har i synnerhet gjorts    åklagarnao En effektivare undersökning av mil-
30158: i samband med att miljöministeriet grundades        jöbrott ökar straffens förebyggande verkan
30159: samt vatten- och miljöförvaltningen omorgani-       och förbättrar enskilda medborgares möjlighe-
30160:                                      1988 vp. -      KK n:o 173                                    5
30161: 
30162: ter att få skadeersättning i de fall att skadan är   som hänför sig tili nedsmutsade markområden
30163: en följd av en brottslig handling.                   har följaktligen inte ännu kunnat utredas till-
30164:    En ändring av lagen om avfallshantering är        räckligt systematiskt. Det görs för tilifället
30165: för tilifället under beredning i miljöministeriet.   dock vissa utredningar i miljöministeriet samt i
30166: Den skulle i vissa fall göra det möjligt att         vatten- och miljöstyrelsen. Avsikten med dem
30167: rengöra ett förorenat markområde som statligt        är att förebygga att situationer i likhet med
30168: avfallshanteringsarbete. Trots att principen i       Kärkölä och Janakkala uppstår. Utredningar-
30169: lagstiftningen är att den som förorenat omgiv-       na berör riskavstjälpningsplatser och verksam-
30170: ningen i första hand ansvarar för att omgiv-         heter som utgör en risk för grundvattenområ-
30171: ningen rengörs, uppstår i praktiken situationer      den. Man har dessutom för avsikt att undersö-
30172: där kommuner och staten bör stå för kost-            ka förorenade markområden i samarbete med
30173: naderna. En dylik situation uppstår t.ex. då         miljöskydds-, hälsovårds- och planläggnings-
30174: det är omöjligt att reda ut vem som förorenat        myndigheter. 1 samband med dessa utred-
30175: omgivningen eller då företagaren är medellös.        ningar skall också metoder för värdering och
30176: Avsikten är också att utreda hur den som             rengöring av nedsmutsade markområden ut-
30177: använt kemikalier skall delta i utgifterna för       vecklas.
30178: rengöringen av miljön liksom i fall av oljeut-
30179: släpp. Det skulle stå i strid med principen att        Bekämpningen av de miljöskador som
30180: förorenaren betalar ifall statens eller kommu-       förorsakas av markområden nedsmutsade av
30181: nernas andel av utgifterna skulle stiga mycket       kemikalier är i Finland, liksom i de flesta
30182: högt.                                                andra Iänder, en betydelsefull och ny uppgift
30183:    Utredningen av fall där en förorening av          inom miljövården. 1 Finland är dessa åtgärder
30184: miljön inträffat beror både på hur tidsenlig         först inne i ett begynnelseskede. För tillfället
30185: lagstiftningen samt förvaltningen är, och på de      utreds och förbättras möjligheterna att sköta
30186: resurser som förvaltningen har tili förfogande.      uppgiften. Områdena undersöks och man bör-
30187: Staten och kommunerna har haft relativt knap-        jar efter behov återställa dem systematiskt.
30188: pa resurser tili förfogande för bl.a. miljöun-       Arbetet för att genomföra de nödvändiga åt-
30189: dersökningar och -utredningar. De problem            gärderna kommer troligen att pågå länge.
30190: 
30191:     Helsingfors den 27 april 1988
30192: 
30193:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
30194:                                               1988 vp.
30195: 
30196: Kirjallinen kysymys n:o 174
30197: 
30198: 
30199: 
30200: 
30201:                                   Helle ym.: Tiemestaripiirien lakkauttamisesta Hämeen tiepiirissä
30202: 
30203: 
30204:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30205: 
30206:    Hämeen tiepiiri on laatinut suunnitelman          että piirin sorapintaisien teiden määrä on vä-
30207: "Tiemestaripiirirajat ja tukikohtaverkko".           häinen, koska niitä on kunnossapitorahoin
30208: Asiakirja herättää aiheellista huolestumista tie-    korjattu ja päällystetty järjestelmällisesti. Hy-
30209: verkkomme kunnosta tulevaisuudessa.                  västä työstä ollaan nyt antamassa kielteinen
30210:    Tiemestaripiirien vähentämisen ohella ai-         kiitos.
30211: otaan vähentää rajusti kunnossapitovälineistöä          Janakkalan tiemestaripiirin lakkauttaminen
30212: ja -henkilöstöä. Tämä ei sovi lainkaan yhteen        toisi laskennallisesti muutaman sadantuhannen
30213: liikenteen ja tiekilometrien sekä ajoneuvojen        markan "säästön", joka taas toisaalta toden-
30214: painon kasvun kanssa.                                näköisesti aiheuttaisi liikenneturvallisuuden
30215:    Janakkalan tiemestaripiiri on yksi "uhan-         heikkenemistä ja sitä kautta miljoonien mark-
30216: alaisista". Se on kuitenkin liikennemääriltään       kojen lisäkulut myös yhteiskunnalle.
30217: Hämeen tiepiirin vilkkaimpia. Muutaman vuo-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30218: den kuluttua aluetta halkoo uusi uljas mootto-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
30219: ritie Helsinki - Hämeenlinna nykyisen 3-tien         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
30220: rinnalla. Liikennemäärät kasvavat siis suuresti      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
30221: vallassa olevan tieliikennettä suosivan ajattelun    sen:
30222: myötä.
30223:    Janakkalan tiemestaripiirin tukikohta sijait-               Ovatko Hämeen tiepiirin suunnitel-
30224: see oivallisesti 3-tien kupeessa. Tilat ovat ajan-          mat tiemestaripiirien (mm. Janakkala)
30225: mukaiset, vuonna 1976 rakennetut. Ne ovat                   lakkauttamiseksi ja kunnossapitohenki-
30226: kaiken lisäksi erittäin hyväkuntoiset mainion               löstön ja kaluston vähentämiseksi sopu-
30227: hoidon johdosta.                                            soinnussa tieliikenteen ja tiekilometrien
30228:    Janakkalan tiemestaripiirin lakkautusuhka                kasvun sekä raskaan tieliikenteen lisää-
30229: tuntuu kohtuuttomalta myös siksi, että siellä               misen kanssa, ja
30230: on pystytty vähäisillä määrärahoilla erittäin                  antaako Hallitus siunauksensa maini-
30231: tulokselliseen työhön. Tätä osoittaa mm. se,                tuille suunnitelmille?
30232: 
30233:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
30234: 
30235:           Esko Helle                    Hannu Tenhiälä                 Lea Savolainen
30236: 
30237: 
30238: 
30239: 
30240: 280435V
30241: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 174
30242: 
30243: 
30244: 
30245: 
30246:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30247: 
30248:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ole vaikutusta tienpidollisten palvelujen saavu-
30249: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tettavuuteen. Tienpidollisten palvelujen saavu-
30250: olette 22 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         tettavuus (laatutaso ja ajoitukset) määritellään
30251: kirjeenne n:o 491 ohella toimittanut valtioneu-     yhteismitallisina koko valtakunnassa teiden lii-
30252: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        kenteellisen tärkeyden ja liikennemäärän mu-
30253: kansanedustaja Esko Helteen ym. näin kuulu-         kaan. Tiemestaripiirin tukikohdan sijainti ei
30254: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 174:           siten ratkaise tieverkon kunnossapidon määrää
30255:                                                     eikä laatua tai ajoitusta.
30256:           Ovatko Hämeen tiepiirin suunnitel-
30257:        mat tiemestaripiirien (mm. Janakkala)           Hämeen tiepiirin lopullinen suunnitelma ei
30258:        lakkauttamiseksi ja kunnossapitohenki-       ole vielä tie- ja vesirakennushallituksen käsitel-
30259:        löstön ja kaluston vähentämiseksi sopu-      tävänä. Alustavasti Hämeen piiri on suunnitel-
30260:        soinnussa tieliikenteen ja tiekilometrien    lut lakkautettavaksi Someron, Urjalan ja Ja-
30261:        kasvun sekä raskaan tieliikenteen lisää-     nakkalan tiemestaripiirit ja niiden liittämisen
30262:        misen kanssa, ja                             läheisiin tiemestaripiireihin. Tarkasteltaessa
30263:           antaako Hallitus siunauksensa maini-      erityisesti Janakkalan tiemestaripiiriä on se
30264:        tuille suunnitelmille?                       suunniteltu liitettäväksi pääosiltaan Riihimäen
30265:                                                     tiemestaripiiriin. Rengon seutu liitetään pää-
30266:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       osiltaan Hämeenlinnan tiemestaripiiriin. Ja-
30267: vasti seuraavaa:                                    nakkalan nykyinen tukikohta jää sivutukikoh-
30268:    Tie- ja vesirakennushallitus antoi vuoden        daksi Riihimäen tiemestaripiiriin. Sitä vastoin
30269: 1987 toukokuulla tie- ja vesirakennuspiireille      Rengossa oleva sivutukikohta lakkautetaan.
30270: ohjeet ja suunnittelupuitteet tiemestaripiiri- ja   Muutosten toimeenpanoaika on vasta tulevan
30271: tukikohtaverkon kehittämisestä v. 1991-2000         vuosikymmenen puolivälin jälkeen.
30272: ja määräsi piirit laatimaan kyseisen suunnitel-        Kuten edellä käy ilmi, Janakkalan päätuki-
30273: man 31.5.1988 mennessä. Suunnitelmien val-          kohta jää sivutukikohdaksi eikä siitä ole suun-
30274: mistelu on vielä pahasti kesken eikä tässä          niteltu luovuttavan. Tukikohta Janakkalassa
30275: tilanteessa voida esittää lopullisia ratkaisuja     onkin tarpeen juuri valtatien n:o 3 hoidon
30276: minkään suunnitelmaan liittyvän yksityiskoh-        takia, joskin sen tehtävät kohdistuvat muulle-
30277: dan osalta.                                         kin Janakkalan seudun tiestölle. Myös Some-
30278:    Tukikohtaverkon kehittäminen liittyy osana       ron ja Urjalan nykyiset päätukikohdat jäävät
30279: kunnossapidon resurssien, joihin luetaan hen-       toimiviksi sivutukikohdiksi.
30280: kilöstö, koneet ja toimitilat (tukikohdat), mi-
30281: toitukseen. Kun käynnissä olevassa resurssien          Kun kysymys on koko maankin osalta kes-
30282: suunnittelussa oman henkilöstön ja kaluston         keneräisestä asiasta ja kun voimassa olevien
30283: määrä pienenee, on luonnollista ja järkevää,        säännösten mukaan päätökset tiemestaripiirien
30284: että tämä otetaan huomioon hallintopaikkojen        määrästä ja rajoista tekee tie- ja vesirakennus-
30285: ja tukikohtien määrissä. Tiemestaripiirien tar-     hallitus, ei ole perusteltua eikä mahdollista
30286: peellisuutta tarkastellaan myös tältä perustalta.   ottaa liikenneministeriössä enempää kantaa
30287:    Toimenpiteen tavoite sinänsä on tuottavuu-       erillisiä, yksittäisiä tiemestaripiirejä koskevaan
30288: den ja tehokkuuden kohottaminen, eikä sillä         asiaan.
30289: 
30290:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1988
30291: 
30292:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
30293:                                      1988 vp. -     KK n:o 174                                      3
30294: 
30295: 
30296: 
30297: 
30298:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30299: 
30300:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen         åtgärden har inte någon inverkan på tiligången
30301: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         på väghållningsserviceo Tiligången på väghåll-
30302: nr 491 av den 22 mars 1988 tili vederbörande        ningsservice (kvalitetsnivå och tidsplanering)
30303: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      bestäms på enhetliga grunder för alla vägar i
30304: jande av riksdagsman Esko Helle moflo under-        hela landet, enligt vägarnas betydelse från
30305: tecknade spörsmål nr 174:                           trafikmässig synpunkt och enligt trafikmäng-
30306:                                                     deno Placeringen av ett vägmästardistrikts
30307:           Står Tavastlands vägdistrikts planer      vägstation avgör således inte kvantiteten, kvali-
30308:        på att dra in vägmästardistrikt (bl.ao       teten eller tidsplaneringen i fråga om underhål-
30309:        Janakkala) och att minska underhålls-        let av vägnätet.
30310:        personalen och materielen i över-                Tavastlands vägdistrikts slutliga pian är inte
30311:        ensstämmelse med den tilltagande väg-        ännu föremål för behandling inom väg- och
30312:        trafiken och ökningen av antalet vägki-      vattenbyggnadsstyrelseno Preliminärt har Ta-
30313:        lometer samt den ökande tunga vägtra-        vastlands distrikt planerat att dra in Somero,
30314:        fiken och                                    Urjala och Janakkala vägmästardistrikt och
30315:           ger Regeringen sin välsignelse tili       ansluta dem tili närliggande vägmästardistrikt.
30316:        dessa planer?                                Om man granskar särskilt Janakkala vägmäs-
30317:                                                     tardistrikt har det planerats att det tili största
30318:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        delen skall anslutas tili Riihimäki vägmästar-
30319: samt anföra följande:                               distrikt. Renkotrakten ansluts tili största delen
30320:   Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen gav i maj        tili Tavastehus vägmästardistrikt. Den nuva-
30321: 1987 väg- och vattenbyggnadsdistrikten anvis-       rande vägstationen i Janakkala blir en sidosta-
30322: ningar och planeringsramar för utvecklande av       tion inom Riihimäki vägmästardistrikt. Där-
30323: vägmästardistrikts- och vägstationsnätet åren       emot dras sidostationen i Renko ino Ändring-
30324: 1991-2000 och ålade distrikten att utarbeta en      arna kommer att verkställas först efter mitten
30325: pian i saken före 31.5o1988o Beredningen av         av nästa årtiondeo
30326: planerna är långt ifrån slutförd och i detta läge       Såsom ovan anförts blir vägstationen i Ja-
30327: kan man inte ge slutliga lösningar i fråga om       nakkala en sidostationo Det finns inga planer
30328: någon detalj i planen  0                            på att den skall övergeso Vägstationen i Janak-
30329:   Utvecklandet av vägstationsnätet är en del        kala behövs enkom på grund av underhållet av
30330: av dimensioneringen av resurserna för under-        riksväg nr 3, även om dess uppgifter hänför sig
30331: hållet. Tili dessa resurser hänförs personalen,     tili det övriga vägnätet i Janakkalatrakteno
30332: materielen och lokaliteterna (vägstationerna)o      Också de nuvarande vägstationerna i Somero
30333: Då den egna personalen och materielen volym-        och Urjala blir fungerande sidostationer    0
30334: 
30335: 
30336: 
30337: 
30338: mässigt kommer att minska under den pågåen-             Då det är fråga om ett icke slutbehandlat
30339: de planeringen av resurserna, är det naturligt      ärende även på riksnivå och besluten om anta-
30340: och rationellt att detta beaktas i antalet          let vägmästardistrikt och distriktens gränser
30341: förvaltningsorter och vägstationer o Behovet av     enligt gällande stadganden fattas av väg- och
30342: vägmästardistrikt granskas även utgående från       vattenbyggnadsstyrelsen, är det inte motiverat
30343: dettao                                              eller möjligt att inom trafikministeriet dess
30344:   Syftet med åtgärden är i och för sig att          vidare ta ställning tili ett ärende som gäller
30345: lönsamheten och effektiviteten skall öka, och       fristående, enskilda vägmästardistrikt.
30346: 
30347:     Helsingfors den 19 april 1988
30348: 
30349:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
30350:                                              1988 vp.
30351: 
30352: Kirjallinen kysymys n:o 175
30353: 
30354: 
30355: 
30356: 
30357:                                  Vihriälä ym.: Siemenhuollon turvaamisesta
30358: 
30359: 
30360:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30361: 
30362:    Viime syksyn kato johti erityisesti siemen-     nut timotein siemenen hinta, joka on normaali-
30363: tuotannon epäonnistumiseen. Vaikka kaikkien        vuoteen nähden 30-50 prosenttia korkeampi.
30364: viljalajien itävyysvaatimusta on tälle myynti-        Seuraavan vuoden siemenhuollon turvaami-
30365: kaudelle huomattavasti alennettu, kevätvehnän      seksi ei ole vielä tehty sitovia sopimuksia.
30366: siemensopimusten sadosta on siemenkelpoista        Siemenhuollosta vastaavat Valtion viljavarasto
30367: vain muutama prosentti, kauran ja ohran sa-        ja kaupan keskusliikkeet eivät nyt halua antaa
30368: dostakin alle puolet. Varmuusvarastojen pur-       _iemenen viljelijälle keskimäärin 4 penniä/kilo
30369: kaminen ja vähäinen tuonti ei ole riittänyt        korotusta siemenlisään, vaikka edellisten suo-
30370: turvaamaan riittävästi kylvösiementä ostajille.    tuisien vuosien jälkeen siemenlisää on alennet-
30371: Viime viikkoina useimmat siemenliikkeet eivät      tu paljon enemmän. Viime kesän kato aiheutti
30372: ole voineet tarjota mitään siemenviljaa tai        siemenviljelijöille hyvin huomattavan tulonme-
30373: ainakaan Keski- tai Pohjois-Suomeen sopivia        netyksen, sillä satovahinkolaki ei korvaa sie-
30374: lajikkeita. Toimintavaikeuksien takia kauppa       mensadon laatutappioita. Mikäli siemensopi-
30375: on jopa peruuttanut aiemmin vahvistettuja ti-      muksia ensi kesälle ei tehdä, myös seuraavien
30376: lauksia. Valtion siementarkastuslaitoksen ar-      vuosien siemenhuolto vaarantuu.
30377: vion mukaan siemenviljan kysyntä ylittää noin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30378: 30 miljoonalla kilolla käytettävissä olevan sie-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
30379: menviljamäärän. Vaikein tilanne on pahimmil-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
30380: la katoalueilla Pohjanmaalla, Itä- ja Pohjois-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
30381: Suomessa, missä tiloilla ei ole edes huonosti      sen:
30382: itävää siementä omasta takaa. Myöskään timo-
30383: tein siementä ei ole ollut saatavissa viime                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30384: viikkoina.                                                ryhtyä, että viljelijöillä olisi tänä kevää-
30385:    Kylvösiemenen puutteen takia hintataso on              nä käytettävissään riittävästi kohtuu-
30386: noussut viijoilla 40-60 penniä/kilo normaaliin            hintaisia kevätviljojen sekä nurmikas-
30387: hintatasoon nähden. Kun siemen on yleensä                 vien siemeniä, ja
30388: heikkoituista, viljelijän siemenkustannus nou-               onko Hallitus ryhtynyt jo toimenpi-
30389: see ensi kesänä kadon takia 400-600 mark-                 teisiin siemenhuollon turvaamiseksi tu-
30390: kaa/hehtaari ja heikon kylvösiemenen takia                levina vuosina kotimaisella siemenvilje-
30391: viljelyriski kasvaa. Voimakkaimmin on kohon-              lyllä?
30392: 
30393:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
30394: 
30395:           Jukka Vihriälä            Seppo Pelttari            Sulo Aittaniemi
30396:           Juho Sillanpää            Pauli Saapunki            Hannu Tenhiälä
30397:           Raimo Vistbacka           Erkki Pulliainen          Annikki Koistinen
30398:           Aapo Saari                Anneli Jäätteenmäki       Riitta Kauppinen
30399:           Jorma Fred                Markku Lehtosaari         Mirja Ryynänen
30400:           Kalle Röntynen            Jorma Huuhtanen           Pirkko Ikonen
30401:           Sirkka-Liisa Anttila      Eino Siuruainen           Tellervo Renko
30402:           Kauko Heikkinen           Tytti lsohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi
30403:                       Kimmo Sarapää                   Taisto Tähkämaa
30404: 
30405: 2804220
30406: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 175
30407: 
30408: 
30409: 
30410: 
30411:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30412: 
30413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        oleva kauppasiemenmäärä on noin 130 milj.
30414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kg.
30415: olette 22 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn              Kuluneen maaliskuun aikana tehtiin uusi
30416: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          arvio kevätviljojen kylvöistä samoin perustein
30417: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kuin syksyinen arviokin. Sen mukaan koko-
30418: edustaja Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjal-        naiskylvöala muodostuisi syksyllä arvioitua
30419: lisesta kysymyksestä n:o 175:                         jonkin verran pienemmäksi. Viljelijöiden sie-
30420:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        menomavaraisuus arvioitiin kuitenkin hieman
30421:        ryhtyä, että viljelijöillä olisi tänä kevää-   syksyistä suuremmaksi.
30422:        nä käytettävissään riittävästi kohtuu-            Myös Valtion viljavarasto on maaliskuussa
30423:        hintaisia kevätviljojen sekä nurmikas-         tehdyn otantatutkimuksen perusteella arvioinut
30424:        vien siemeniä, ja                              kylvösiementilannetta. Tässä tutkimuksessa
30425:           onko Hallitus ryhtynyt jo toimenpi-         tiedusteltiin noin 2 000 viljelijältä kylvösuunni-
30426:        teisiin siemenhuollon turvaamiseksi tu-        telmia ja kylvösiementilannetta. Kylvöala olisi
30427:        levina vuosina kotimaisella siemenvilje-       otannan mukaan jopa 100 000 ha suurempi
30428:        lyllä?                                         kuin viime vuonna eikä kylvösiemenestäkään
30429:                                                       kokonaisuudessaan sen mukaan olisi puutetta;
30430:                                                       kevätvehnän siemenen omavaraisuus arvioitiin
30431:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          51 OJo:ksi, kauran 64 %:ksi ja ohran peräti
30432: vasti seuraavaa:                                      73 %:ksi.
30433:    Kevätviljojen siementen sopimusviljelyksiä            Alueellisesti tarkastellen Pohjanmaan ja Ou-
30434: oli viime vuonna kasvussa noin 53 000 ha.             lun alueella kauran ja ohran kylvösiemenen
30435: Normaalivuosina tällaiselta alalta olisi saatu        vajaus on huomattava. Hinta- ja saatavuustie-
30436: kylvösiementä yhteensä noin 150 milj. kg.             dustelujen mukaan Pohjanmaan alueen liik-
30437: Myyntiin arvioitiin tarvittavan vajaat 120 milj.      keille tarjotaan virallisesti tarkastettua siemen-
30438: kg. Mitoituksessa oli tavoitteena saada var-          tä Etelä-Suomen maatilapakkaamoilta ja eräät
30439: muusvarastoon lisäksi noin 30 milj. kg. Vilje-        liikkeet myyvät myös viljelystarkastamatonta,
30440: lykset epäonnistuivat niin, että syksyllä tehty       liikkeen omalla itävyystodistuksella varustettua
30441: jokavuotinen taselaskelma kylvösiemenen riit-         siementä. Valtion viljavarasto on pyrkinyt oh-
30442: tävyydestä osoitti kylvösiementä viime vuoden         jaamaan kylvösiemenen myyntiä erityisesti
30443: sadosta saatavan yhteensä vajaat 80 milj. kg.         Pohjanmaalle.
30444: Kauppasiemenen tarve arvioitiin noin 144 milj.
30445:                                                          On ilmeistä, että tänä keväänä siementava-
30446: kg:ksi, kun se viime vuosina on ollut jonkin
30447:                                                       raa on kulkeutumassa huomattavat määrät ohi
30448: verran yli 100 milj. kg.
30449:                                                       normaalien jakeluteiden. Siihen viittaavat Val-
30450:    Kylvösiemenhuollon turvaamiseksi on tehty          tion siementarkastuslaitoksen tarkastusmäärien
30451: seuraavat toimenpiteet:                               jääminen tavallista pienemmiksi sekä useat
30452:    - alennettiin kauppasiemenen vähimpiä itä-         lehti-ilmoitukset, joissa tarjotaan sekä kevät-
30453: vyysvaatimuksia niin, että kaikki kohtuudella         viljojen että nurmikasvien kylvösiementä myy-
30454: myytäväksi sopivat kylvösiemenet tulisivat jär-       täväksi.
30455: jestyneen siemenhuollon piiriin,                         Maaliskuun lopulla maatalouspiirien ja maa-
30456:    - ryhdyttiin toimenpiteisiin sopivan kylvö-        talouskeskusten tekemässä hinta- ja saatavuus-
30457: siemenen maahan tuomiseksi; saatu yhteensä            tiedustelussa todettiin hintataso järjestäytyneen
30458: 10 milj. kg,                                          kaupan piirissä varsin yhtenäiseksi ja syksyllä
30459:    - päätettiin varmuusvarastossa olevan kyl-         annettujen hinnoitteluohjeiden mukaiseksi.
30460: vösiemenen ottamisesta käyttöön tänä kevää-           Edelliseen vuoteen verrattuna korotusta on
30461: nä; yhteensä 40 milj. kg.                             ollut lajista riippuen 11-14 p/kg. Lisäksi hin-
30462:    Näiden toimenpiteiden jälkeen käytettävissä        noitteluun on vaikuttanut se, että normaali-
30463:                                     1988 vp. -     KK n:o 175                                    3
30464: 
30465: oloissa yleisesti myönnettyjä alennuksia ei ole       Siemenhuollon turvaamisesta tulevina vuosi-
30466: tänä satovuotena myönnetty.                        na ja kysymyksen perusteluissa mainitusta sie-
30467:    Nurmikasvien siemenviljely antoi viime          menlisiä koskevasta sopimisesta voidaan tode-
30468: vuonna niin ikään heikon tuloksen. Syksyllä        ta, että maataloustuottajat ja kauppa ovat
30469: arvioitiin, että timotein kauppasiemenen va-       nyttemmin sopineet siemenlisistä ja viljelyala-
30470: jaus olisi 850 tn, nurminadan vastaavasti 380      tavoitteeksi tälle vuodelle on asetettu noin
30471: tn, englannin raiheinän 30 tn sekä puna-apilan     66 000 ha. Sopimukset on suurimmaksi osaksi
30472: 20 tn.                                             jo tehty. Nurmikasvien sopimusviljelystä, joka
30473:    Nurminadalla ja englannin raiheinällä vajaus    perustuu nurmikasvien kylvösiemenhuollon
30474: voidaan täyttää varmuusvarastosta otettavana       turvaamisesta säädettyyn lakiin, on tänä ke-
30475: siemenellä. Timotein varmuusvarastosta on          väänä jo sovittu ja sopimusviljelyn laajuus
30476: päätetty ottaa 190 tn ja lisäksi on päätetty       mitoitettu niin, että varmuusvarastoja voidaan
30477: tuoda maahan niin paljon kuin oloihimme            ruveta täydentämään.
30478: sopivaa timotein siementä on saatavissa. Täl-
30479: laista tuontitavaraa on saatavissa jonkin verran      Maa-     ja   metsätalousministeriö    asetti
30480: yli 500 tn. Vajausta jää tämän jälkeenkin yli      27.1.1988 työryhmän, jonka tehtävänä on laa-
30481: 100 tn.                                            tia selvitys siemenhuollon nykytilasta ja mah-
30482:    Timotein siemenen puutetta on pyritty kor-      dollisista puutteista. Selvityksen perusteella
30483: jaamaan myös vähentämällä sen osuutta nur-         työryhmän tulee tehdä ehdotukset viljan ja
30484: misiemenseoksissa ja lisäämällä nurminadan         nurmikasvien siementuotannon, kaupan ja var-
30485: osuutta. Kotimaisten nurmikasvien siementen        muusvarastoinnin järjestämisestä siten, että
30486: puutetta voidaan korvata lisäksi perustamalla      korkealuokkaisen kotimaisen siemenen saanti
30487: yksivuotisia nurmia italian raiheinällä. Tällai-   turvataan kaikissa oloissa.
30488: sia nurmia on viljelty menestyksellä myös
30489: maan pohjoisissa osissa. Italian raiheinän sie-     Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
30490: menen tuontimäärät ovat vuosittain olleet var-     mys ei anna hallitukselle aihetta enempiin toi-
30491: sin huomattavia, 500-600 tn.                       menpiteisiin.
30492: 
30493:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
30494: 
30495:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
30496: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 175
30497: 
30498: 
30499: 
30500: 
30501:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30502: 
30503:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        arealen bli något mindre än vad som beräkna-
30504: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         des på hösten.
30505: av den 22 mars 1988 till vederbörande medlem           Även Statens spannmålsförråd har i mars
30506: av statsrådet översänt avskrift av följande av      beräknat utsädessituationen på basis av en
30507: riksdagsman Vihriälä m.fl. undertecknade            stickprovsundersökning. 1 denna undersökning
30508: spörsmål nr 175:                                    frågade man ca 2 000 odlare om deras såddpla-
30509:                                                     ner och om utsädessituationen. Den besådda
30510:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           arealen skulle enligt stickprovsundersökningen
30511:        vidta för att jordbrukarna i vår skall ha    vara rentav 100 000 ha större än i fjol och det
30512:        tiliräckligt utsäde tili vårsäd och vall-    skulle enligt den totalt sett inte råda brist på
30513:        växtfrö tili skäligt pris och                utsäde; självförsörjningsgraden i fråga om ut-
30514:           har Regeringen vidtagit åtgärder för      säde för vårvete beräknades vara 51 OJo, i fråga
30515:        att säkerställa tiligången på utsäde och     om havre 64 % och i fråga om korn rentav
30516:        frövara under kommande år genom              73 %.
30517:        inhemsk fröodling?                              Regionalt sett är underskottet i fråga om
30518:                                                     havre och korn avsevärt i Österbotten och
30519:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Uleåborgsregionen. Enligt förfrågningar som
30520: samt anföra följande:                               har gjorts rörande pris och tiligång erbjuds
30521:    Kontraktsodlingen avutsäde tili vårsäd täck-     affärerna i Österbotten officiellt kontrollerat
30522: te i fjol ca 53 000 ha. Under normala år skulle     utsäde av lägenhetspackerierna i södra Finland
30523: man från en sådan areal ha fått sammanlagt ca       och vissa affärer säljer också icke odlingskon-
30524: 150 milj. kg utsäde. Det beräknades att knappt      trollerat utsäde, som är försett med affärens
30525: 120 milj. kg behövs för försäljning. 1 dimen-       grobarhetsintyg. Statens spannmålsförråd har
30526: sioneringen strävade man efter att få ytterliga-    strävat efter att styra försäljningen av utsäde
30527: re 30 milj. kg i säkerhetsupplaget. Odlingarna      särskilt tili Österbotten.
30528: misslyckades så att den årliga balanskalkyl som        Det är uppenbart att frövara i betydande
30529: på hösten utarbetas över tiligången på utsäde       mängder kommer att gå förbi de normala
30530: visade att man får sammanlagt knappt 80 milj.       distributionskanalerna i vår. Teeken på detta
30531: kg utsäde av fjolårets skörd. Behovet av han-       är att statens frökontrollanstalts kontrollmäng-
30532: delsutsäde uppskattades tili ca 144 milj. kg,       der varit mindre än normalt samt flera tid-
30533: medan det under senare år har varit något över      ningsannonser, i vilka man bjuder ut såväl
30534: 100 milj. kg.                                       utsäde för vårsäd som vallväxtfrö till försälj-
30535:    Följande åtgärder har vidtagits för att säker-   ning.
30536: ställa tiligången på utsäde:                           1 den förfrågan om pris och tillgång som
30537:    - de lägsta kraven på grobarhet hos han-         lantbruksdistrikten och lantbrukscentralerna
30538: delsutsäde sänktes så, att allt utsäde som skäli-   gjorde i slutet av mars konstaterades att prisni-
30539: gen kan säljas omfattas av den organiserade         vån inom den organiserade handeln var mycket
30540: fröförsörjningen,                                   enhetlig och att den följde prissättningsanvis-
30541:    - åtgärder vidtogs för import av lämpligt        ningarna från hösten. 1 jämförelse med året
30542: utsäde; man har fått sammanlagt 10 milj. kg,        innan har höjningen varit 11-14 p/kg beroen-
30543:    - det beslöts att utsäde i säkerhetsupplaget     de på sorten. Dessutom har prissättningen
30544: används i vår; sammanlagt 40 milj. kg.              påverkats av att de rabatter som beviljats
30545:    Efter dessa åtgärder är mängden tiligängligt     under normala förhållanden inte har beviljats
30546: handelsutsäde ca 130 milj. kg.                      detta skördeår.
30547:    1 mars innevarande år gjordes en ny beräk-          Odlingen av vallväxtfrö gav också ett dåligt
30548: ning av vårsådden på samma grunder som i            resultat senaste år. På hösten beräknades det
30549: höstas. Enligt den skulle den totala besådda        att underskottet i fråga om handelsfrövara för
30550:                                      1988 vp. -      KK n:o 175                                     5
30551: 
30552: timotej skulle uppgå tili 850 ton, för ängs-         motiveringen tili spörsmålet nämnda avtalen
30553: svingel till 380 ton, för engelskt rajgräs tili 30   om frötiliägg kan det framhållas att lantbruks-
30554: ton samt för rödklöver tili 20 ton.                  producenterna och handeln numera har avtalat
30555:    Underskottet i fråga om ängssvingel och           om frötiliägg och att målsättningen i fråga om
30556: engelskt rajgräs kan täckas med frövara ur           odlingsarealen för innevarande år är ca 66 000
30557: säkerhetsupplaget. Ur säkerhetsupplaget för          ha. Avtal har redan ingåtts tili största delen.
30558: timotej tas 190 ton och dessutom har man             Om kontraktsodling av vallväxter, som
30559: beslutat att importera allt tiligängligt timotej-    grundar sig på lagen om säkerställande av
30560: frö som är lämpat för våra förhållanden.             tillgången på vallväxtfrö, har redan ingåtts
30561: Sådan importvara kan fås tili en mängd av            avtal denna vår och omfattningen av kon-
30562: något över 500 ton. Underskottet blir även           traktsodlingen har dimensionerats så, att man
30563: efter detta större än 100 ton.                       kan börja komplettera säkerhetsupplagen.
30564:    Bristen på timotejfrö har man försökt av-            1ord- och skogsbruksministeriet tillsatte
30565: hjälpa också genom att minska dess andel i           27.1.1988 en arbetsgrupp med uppgift att göra
30566: vallfröblandningar och öka ängssvingelns an-         en utredning av nuläget och eventuella brister i
30567: del. Bristen på frövara för inhemska vallväxter      fröförsörjningen. På grund av utredningen
30568: kan därtili täckas genom att ettåriga vallar         skall arbetsgruppen framställa förslag tili orga-
30569: besås med italienskt rajgräs. Sådana vallar har      nisering av produktionen och säkerhetsupplag-
30570: odlats med framgång också i landets nordliga         ringen av samt handeln med utsäde och vall-
30571: delar. Mängderna av importerad frövara för           växtfrö så, att tillgången på högklassigt in-
30572: italienskt rajgräs har årligen varit mycket bety-    hemskt frö säkerställs under alla förhållanden.
30573: dande, 500-600 ton.                                     På grund av det ovan anförda anser jag att
30574:    Vad beträffar säkerställandet av tiligången       spörsmålet inte ger anledning tili vidare åtgär-
30575: på frövara under kommande år och de i                der från regeringens sida.
30576: 
30577:      Helsingfors den 22 april 1988
30578: 
30579:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
30580:                                               1988 vp.
30581: 
30582: Skriftligt spörsmål nr 176
30583: 
30584: 
30585: 
30586: 
30587:                                   Melin m.fl.: Om främjande av det europeiska och nordiska
30588:                                     utbytet av praktikanter och studerande
30589: 
30590: 
30591:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30592: 
30593:    Såväl den finländska samhällsdebatten som         of University Students), d. v .s. EG:s program
30594: diskussionen om det nordiska samarbetets in-         för studentutbyte, inom ramen för vilket man
30595: riktning har fått en välkommen stimulans tack        avser att år 1992 för tio procent av högskoles-
30596: vare det snabba utvecklingsskedet inom den           tuderandena finansiera möjligheten att avlägga
30597: Europeiska gemenskapen. Västeuropa strävar           en del av examina i ett annat EG-land. Man
30598: tili att bli en enhetlig ekonomisk region med        påbörjade programmet år 1987 genom att tili
30599: obehindrad rörelsefrihet för människor, kapi-        en början stöda 3 000 studerandes studier och
30600: tal, varor och tjänster. Men målsättningen är        som största grupp studerande i språk och
30601: inte enbart ekonomisk och kommersiell utan           litteratur. A vsikten är att under en treårsperiod
30602: målet är lika mycket ett bredare och djupare         bereda 29 000 studenter tilifälle tili studier vid
30603: samarbete för att närma människorna och de           utländska universitet inom EG.
30604: europeiska kulturerna i förhållande tili varand-        Ytterligare kan nämnas YES-programmet
30605: ra.                                                  (Youth Exchanges in the Community), som är
30606:     1 ett sådant program är det naturligt att man    ett särskilt ungdomsutbytesprogram.
30607: fäster särskild uppmärksamhet vid ungdomen.             På ett konkret sätt ansluter sig de ovan-
30608: Avsikten är att främja språkkunskaperna, kän-        nämnda samarbetsprogrammen tili frågan om
30609: nedomen om övriga europeiska Iänder och              jämförbarhet och ömsesidigt erkännande av
30610: kommunikationerna mellan dessa. För den              olika akademiska examina. Det är för Finland
30611: som redan i unga år personligen får bekanta          viktigt att delta i dessa strävanden. Högskole-
30612: sig med förhållandena i grannlandet och andra        examina i Finland bör motsvara god interna-
30613: Iänder uppstår ofta ett bestående intresse för       tionell nivå. För att skaffa sig nyttig erfarenhet
30614: samarbete.                                           av t.ex. forskningsarbete i utlandet bör vi
30615:     Europeiska gemenskapen har ett särskilt          vinnlägga oss om kvalitet och krav i högskole-
30616: program för utbildning och praktik på det            utbildningen. Ett exempel på att vi lyckats i
30617: tekniska      området.    Inom      ramen      för   detta avseende är att titeln Eur. lng. beviljas
30618: COMETT-programmet (Community Action                  finländska ingenjörer.
30619: Programme in Education and Training for                 För Finland är det ett första rangens intresse
30620: Technology) är avsikten att mångsidigt förbätt-      att från första början delta i detta europeiska
30621: ra högskolornas och företagens samarbete för         samarbete för ungdomar och studerande. Stu-
30622: att i snabb takt utöka praktikmöjligheterna så,      dent- och praktikantutbytet är av avgörande
30623: att studerandena kan kombinera sina studier          betydelse för den högre utbildningen. Finland
30624: med en minst sex månader lång praktikperiod i        bör inom EFTA bidra tili att aktivera förhand-
30625: ett företag i ett annat EG-land. Genom att           lingarna med EG även i fråga om studentutby-
30626: finansiera denna praktik kombinerar man så-          tet. Ifall EG-länderna prioriterar det interna
30627: lunda de teoretiska studierna med kännedom           utbytet, kan studenter från t.ex. EFT A-länder-
30628: om det praktiska arbetslivet, samt kännedo-          na få svårare att studera någon tid vid högsko-
30629: men om det andra landets industri och samhäl-        lor i EG-länderna.
30630: le.                                                     För oss är det samtidigt naturligt att sörja
30631:     Universitetsstuderandena mer generellt be-       för att det motsvarande nordiska student- och
30632: rörs av ERASMUS-programmet (The Europe-              praktikantutbytet utvecklas lika snabbt. Vi av-
30633: an Community Action Scheme for the Mobility          ser härvid särskilt NORDPLUS-projektet, med
30634: 
30635: 280463B
30636: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 176
30637: 
30638: hjälp av vilket nordiska studerande i framtiden          - vid sidan av den ekonomiska integra-
30639: har möjlighet att studera i en högskola i ett         tionsutvecklingen har utbildnings- och forsk-
30640: annat nordiskt land i ett års tid. Meningen är        ningssektorn blivit ett för vårt land allt viktiga-
30641: att kulturverksamheten skall expandera med            re område för samarbete
30642: 20 OJo under de tre kommande åren.                        - i förhandlingarna mellan EFTA och EG
30643: NORDPLUS är ett av många projekt. De                  borde man kunna förhindra att trösklar upp-
30644: totala siffrorna kommer därför att ännu vara          står också på området för utbildning och
30645: synnerligen anspråkslösa.                             forskning, och skapa möjligheter tili ett flex-
30646:   Det redan hävdvunna internationella prakti-         ibelt samarbete. Det praktiska samarbetet i
30647: kantutbytet innebar år 1987 att 1 250 studeran-       anslutning till CO ME TT- och ERASMUS-
30648: de fick tillfälle tili praktik utomlands och          programmen borde inledas omedelbart, redan
30649: motsvarigt att 600 utlänningar erbjöds samma          innan eventuellt utdragna förhandlingar leder
30650: möjlighet i Finland.                                  till slutliga resultat
30651:    Den finländska ungdomens grundutbildning               - i Finland borde man uppgöra klara hand-
30652: är ordnad och ett intresse för internationella        lingsprogram med tanke på de viktigaste pro-
30653: frågor finns. En ung person har emellertid            grammen i EG:s medlemsländer. Detta
30654: svårigheter med att finna en praktikant- eller        förutsätter ett mångfasetterat samarbete mel-
30655: studieplats ens i de nordiska länderna. Från år       lan den offentliga sektorn och företagen
30656: 1985 har man för ca ettusen nordiska ungdo-               - inom EG har man godkänt ett finansi-
30657: mar förmått ordna en praktikantplats i ett            eringsprogram om ca 200 milj. ECU (1 miljard
30658: grannland med hjälp av NORDJOBB-pro-                  mark) för förverkligandet av COMETT,
30659: grammet.                                              ERASMUS och YES under 1980-talets sista år.
30660:    Trots att kraven på det internationella sam-       Finlands deltagande är givetvis möjligt endast
30661: arbetets område hela tiden ökar, förefaller det       om de behövliga resurserna står till förfogan-
30662: som om motsvarande utveckling i fråga om              de. En nödvändig satsning borde göras utan
30663: organisationen av praktikantutbytet inte ägt          dröjsmål för att ett tillräckligt antal försöks-
30664: rum hos oss. Denna fråga som ansluter sig till        projekt skulle kunna igångsättas.
30665: olika ministeriers verksamhetsområde borde                Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
30666: förutsättningslöst utredas.                           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
30667:   Ungdomarnas intresse å ena sidan och sam-           skriver till vederbörande medlem av statsrådet
30668: hällets stöd och möjligheterna att ordna kort-        ställa följande spörsmål:
30669: variga produktiva arbetsplatser å andra sidan                    Är Regeringen medveten om behovet
30670: står emellertid inte alls i proportion till varand-           för finländska ungdomar, praktikanter
30671: ra. Denna vår har i Finland redan 2 323 unga                  och studerande att få behövlig kunskap
30672: studerande sökt en NORDJOBB-plats i grann-                    och erfarenhet av studier och praktik i
30673: länderna. Endast för drygt 300 kan en sådan                   högskolor och företag i övriga indu-
30674: plats ordnas. Motsvarigt är vi beredda att i                  striellt avancerade europeiska Iänder,
30675: Finland ta emot ca 200 nordiska ungdomar.                     bland dessa de nordiska grannländerna,
30676:    Det faktiska behovet och i synnerhet det                   och om så är fallet,
30677: intresse ungdomen visar förutsätter snabba                       vilka är de åtgärder Regeringen är
30678: åtgärder.                                                     beredd att vidta och vilka är de planer
30679:   Ur finländsk synpunkt är värt att beakta att:               som redan uppgjorts i detta syfte?
30680: 
30681:     Helsingfors den 22 mars 1988
30682: 
30683:                       Ingvar S. Melin                          Jörn Donner
30684:                       Gustav Björkstrand                       Gunnar Jansson
30685:                                              Kimmo Sasi
30686:                                     1988 vp. -     KK n:o 176                                    3
30687: 
30688: Kirjallinen kysymys n:o 176                                                            Suomennos
30689: 
30690: 
30691: 
30692: 
30693:                                  Melin ym.: Eurooppalaisen ja pohjoismaisen harjoittelija- ja
30694:                                    opiskelijavaihdon edistämisestä
30695: 
30696: 
30697:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30698: 
30699:    Sekä suomalainen yhteiskunnallinen keskus-      luopiskelijoista mahdollisuus suorittaa osa tut-
30700: telu että pohjoismaisen yhteistyön suuntautu-      kinnoista toisessa EY -maassa. Ohjelma käyn-
30701: misesta käytävä keskustelu on saanut tervetul-     nistettiin vuonna 1987 tukemalla aluksi 3 000
30702: lutta piristystä Euroopan yhteisöjen nykyisen      opiskelijan opintoja, suurimpana ryhmänä kie-
30703: nopean kehitysvaiheen ansiosta. Länsi-Euroop-      len ja kirjallisuuden opiskelijat. Tarkoituksena
30704: pa pyrkii muodostamaan yhtenäisen talous-          on kolmivuotiskauden aikana tarjota 29 000
30705: alueen, jossa olisi ihmisten, pääoman, tavaroi-    opiskelijalle mahdollisuus opintoihin ulkomai-
30706: den ja palveluiden esteetön liikkumavapaus.        sissa yliopistoissa EY -maiden piirissä.
30707: Tavoite ei kuitenkaan ole yksinomaan talou-           Lisäksi voidaan mmmta YES-ohjelma
30708: dellinen ja kaupallinen, vaan tavoitteena on       (Youth Exchanges in the Community), joka on
30709: myös yhteistyön laajentaminen ja syventämi-        erityinen nuorisovaihto-ohjelma.
30710: nen ihmisten ja Euroopan kulttuurien lähentä-         Edellä mainitut yhteistyöohjelmat liittyvät
30711: miseksi toisiinsa.                                 konkreettisesti kysymykseen eri akateemisten
30712:    Tällaisessa ohjelmassa on luonnollista kiin-    tutkintojen vertailukelpoisuudesta ja vastavuo-
30713: nittää erityistä huomiota nuorisoon. Tarkoi-       roisesta tunnustamisesta. Suomen on tärkeää
30714: tuksena on edistää kielitaitoa, muiden Euroo-      osallistua näihin pyrkimyksiin. Suomen kor-
30715: pan maiden tuntemusta ja näiden välisiä yh-        keakoulututkintojen tulee vastata hyvää kan-
30716: teyksiä. Henkilölle, joka jo nuoruusvuosinaan      sainvälistä tasoa. Jotta voisimme hankkia hyö-
30717: saa omakohtaisesti tutustua naapurimaan oloi-      dyllisiä kokemuksia esim. tutkimustoiminnasta
30718: hin ja muihin maihin, syntyy usein pysyvä          ulkomailla, meidän tulee huolehtia korkeakou-
30719: mielenkiinto yhteistyöhön.                         lutuksen tasosta ja vaatimuksista. Esimerkkinä
30720:    Euroopan yhteisöillä on myös erityinen oh-      onnistumisestamme tässä mielessä on arvoni-
30721: jelma teknisen alan koulutusta ja harjoittelua     men Eur. lng. myöntäminen suomalaisille insi-
30722: varten. COMETT -ohjelman (Community Ac-            nööreille.
30723: tion Programme in Education and Training for          Suomelle on ensiarvoisen tärkeää osallistua
30724: Technology) puitteissa on tarkoitus parantaa       tähän nuorten ja opiskelijoiden eurooppalai-
30725: monipuolisesti korkeakoulujen ja yritysten yh-     seen yhteistyöhön alusta alkaen. Opiskelija- ja
30726: teistyötä harjoittelumahdollisuuksien lisäämi-     harjoittelijavaihdolla on ratkaiseva merkitys
30727: seksi nopeasti siten, että opiskelijat pystyvät    korkeammalle koulutukselle. Suomen tulee
30728: yhdistämään opiskeluunsa vähintään kuuden          EFT An piirissä vaikuttaa opiskelijavaihdosta
30729: kuukauden harjoittelujakson toisen EY -maan        käytävien neuvottelujen aktivoimiseen EY:n
30730: yrityksessä. Rahoittamana tätä harjoittelua yh-    kanssa. Jos EY-maat asettavat sisäisen vaihdon
30731: distetään siten teoreettisten opintojen ja käy-    etusijalle, voivat esim. EFTA-maiden opiskeli-
30732: tännön työelämän tuntemusta sekä naapuri-          joiden mahdollisuudet opiskella jonkin aikaa
30733: maan teollisuuden ja yhteiskunnan tuntemusta.      EY-maiden korkeakouluissa vaikeutua.
30734:    Yliopisto-opiskelijoita koskee yleisemmin          Meille on samalla luonnollista huolehtia sii-
30735: ERASMUS-ohjelma (The European Commu-               tä, että vastaavaa pohjoismaista opiskelija- ja
30736: nity Action Scheme for the Mobility of Univer-     harjoittelijavaihtoa kehitetään yhtä nopeasti.
30737: sity Students) eli EY :n opiskelijavaihto-ohjel-   Tarkoitamme tällöin erityisesti NORDPLUS-
30738: ma, jonka puitteissa on vuonna 1992 tarkoitus      projektia, jonka avulla pohjoismaisilla opiske-
30739: rahoittaa kymmenelle prosentille korkeakou-        lijoilla on tulevaisuudessa mahdollisuus opis-
30740: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 176
30741: 
30742: keila toisen pohjoismaan korkeakoulussa yh-       maamme kannalta tärkeäksi yhteistoiminta-
30743: den vuoden ajan. Kulttuuritoimintaa on tar-       alueeksi
30744: koitus lisätä 20 prosenttia kolmen seuraavan         - neuvotteluissa EFT An ja EY :n kesken
30745: vuoden aikana. NORDPLUS on yksi monista           tulisi voida estää kynnysten muodostuminen
30746: projekteista. Kokonaismäärät tulevat tämän        myös koulutuksen ja tutkimuksen alueella ja
30747: vuoksi olemaan vielä varsin vaatimattomia.        luoda mahdollisuudet joustavaan yhteistyö-
30748:    Jo vakiintunut opiskelijain kansainvälinen     hön. Käytännön yhteistyö COMETT- ja
30749: harjoittelijavaihto merkitsi vuonna 1987, että    ERASMUS-ohjelmien osalta on aloitettava vä-
30750: 1 250 opiskelijaa sai mahdollisuuden harjoitte-   littömästi, jo ennen mahdollisesti pitkällisten
30751: luun ulkomailla ja vastaavasti 600 ulkomaalai-    neuvottelujen lopullisia tuloksia
30752: selle tarjottiin sama mahdollisuus Suomessa.
30753:                                                      - Suomessa on rakennettava selväpiirteiset
30754:    Suomen nuorison peruskoulutus on järjestet-
30755:                                                   toimintaohjelmat tärkeimpiä EY:n jäsenmai-
30756: ty, ja kiinnostusta kansainvälisiin kysymyksiin
30757:                                                   den ohjelmia varten. Tämä edellyttää monita-
30758: on olemassa. Nuorella on kuitenkin vaikeuksia     hoista yhteistyötä julkisen sektorin ja yritysten
30759: saada harjoittelu- tai opiskelupaikkaa edes
30760:                                                   kesken
30761: pohjoismaista. Vuodesta 1985 lähtien on noin
30762: 1 000 pohjoismaalaiselle nuorelle pystytty jär-      - EY :ssä on hyväksytty noin 200 milj.
30763: jestämään harjoittelupaikka naapurimaassa         ECU:n (1 miljardi markkaa) rahoitusohjelma
30764: NORDJOBB-ohjelman avulla.                         COMETT-, ERASMUS- ja YES-ohjelmien to-
30765:    Kansainvälisen yhteistyön kasvavista vaati-    teuttamiseen 1980-luvun loppuvuosina. Suo-
30766: muksista huolimatta vaikuttaa siltä, kuin vas-    men osallistuminen on luonnollisesti mahdol-
30767: taavaa kehitystä harjoittelijavaihdon järjestä-   lista vain, jos tarvittavat resurssit ovat käytet-
30768: misessä ei olisi tapahtunut Suomessa. Tämä eri    tävissä. Välttämätön panostus tulisi tehdä vii-
30769: ministeriöiden hallinnonalaan liittyvä kysymys    pymättä, jotta voitaisiin käynnistää riittävä
30770: tulisikin selvittää ennakkoluulottomasti.         määrä kokeiluprojekteja.
30771:    Toisaalta nuorison kiinnostus ja toisaalta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30772: yhteiskunnan tuki· ja mahdollisuudet järjestää    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
30773: lyhytaikaisia tuottavia työpaikkoja eivät kui-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
30774: tenkaan lainkaan vastaa toisiaan. Tänä kevää-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
30775: nä on Suomessa jo 2 323 nuorta opiskelijaa        sen:
30776: hakenut NORDJOBB-paikkaa naapurimaista.
30777: Ainoastaan runsaalle 300:lle voidaan järjestää              Onko Hallitus tietoinen suomalaisten
30778: tällainen paikka. Vastaavasti olemme valmiit             nuorten, harjoittelijoiden ja opiskelijoi-
30779: ottamaan Suomeen noin 200 pohjoismaista                  den tarpeesta saada tarvittavaa tietoa ja
30780: nuorta.                                                  kokemusta muiden teollisesti kehitty-
30781:    Todelliset tarpeet ja erityisesti nuorison            neiden Euroopan maiden, näiden jou-
30782: osoittama kiinnostus edellyttävät nopeita toi-           kossa pohjoiset naapurimaat, korkea-
30783: menpiteitä.                                              kouluissa ja yrityksissä opiskelemalla ja
30784:    Suomen kannalta on otettava huomioon,                 harjoittelemalla, ja jos on,
30785: että                                                        mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-
30786:    - taloudellisen integraatiokehityksen rin-            mis ryhtymään ja mitä suunnitelmia
30787: nalla koulutus- ja tutkimussektori on noussut            tässä tarkoituksessa on laadittu?
30788: 
30789:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
30790: 
30791:                     Ingvar S. Melin                        Jörn Donner
30792:                     Gustav Björkstrand                     Gunnar Jansson
30793:                                           Kimmo Sasi
30794:                                     1988 vp. -      KK n:o 176                                      5
30795: 
30796: 
30797: 
30798: 
30799:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30800: 
30801:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siin tulee lisää ulkomaalaisia opiskelijoita,
30802: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       minkä vuoksi heille tarkoitettua opetusta ja
30803: olette 22 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         palveluja on kehitettävä.
30804: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Opiskelijain vaihdon rahoittaminen tapah-
30805: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tuu käyttämällä valtion opintotukea, osoitta-
30806: edustaja Ingvar S. Melinin ym. näin kuuluvas-       malla Suomen Akatemian rahoitusta tutkija-
30807: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 176:              koulutukseen ulkomailla, suuntaamaila kor-
30808:                                                     keakoulujen apurahoja ulkomailla opiskeluun,
30809:          Onko Hallitus tietoinen suomalaisten       osallistumalla     kansainvälisiin    opiskelijain
30810:        nuorten, harjoittelijoiden ja opiskelijoi-   vaihto-ohjelmiin sekä valtion kahdenvälisen
30811:        den tarpeesta saada tarvittavaa tietoa ja    apurahaohjelman kautta.
30812:        kokemusta muiden teollisesti kehitty-
30813:        neiden Euroopan maiden, näiden jou-             Pohjoismaiden kesken opiskelijain vaihtoon
30814:        kossa pohjoiset naapurimaat, korkea-         tarjoavat mahdollisuuksia pohjoismaiset tutki-
30815:        kouluissa ja yrityksissä opiskelemalla ja    jakurssit, pohjoismainen tutkijastipendijärjes-
30816:        harjoittelemalla, ja jos on,                 telmä, tekniikan alan opiskelijoiden pohjois-
30817:                                                     mainen vaihto-ohjelma ja kaikkia aloja koske-
30818:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-
30819:                                                     va, syksyllä 1988 käynnistyvä NORDPLUS-
30820:        mis ryhtymään ja mitä suunnitelmia
30821:                                                     niminen opiskelijain vaihto-ohjelma.
30822:        tässä tarkoituksessa on laadittu?
30823:                                                        Suomi on käynyt yhdessä muiden EFTA-
30824:                                                     maiden kanssa neuvotteluja osallistumisesta
30825:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Euroopan       yhteisöjen     ERASMUS-          ja
30826: vasti seuraavaa:                                    COMETT-ohjelmiin. Ulkomaisten opiskelu- ja
30827:   Tällä hetkellä saa valtion opintotukea yli        harjoittelumahdollisuuksien laajeneminen näi-
30828: 2 000 opiskelijaa korkeakoulututkinnon suorit-      den ohjelmien kautta voi mahdollisesti toteu-
30829: tamiseen ulkomaisessa oppilaitoksessa. Vajaat       tua 1990-luvun alussa. Suomalaisilla korkea-
30830: 1 000 opiskelijaa suorittaa ulkomailla vähin-       kouluilla on länsieurooppalaisten yliopistojen
30831: tään kaksi kuukautta kestävää korkeakoulutut-       kanssa paljon sellaista yhteistyötä, jonka poh-
30832: kintoon liittyvää opintojaksoa. Ammatillisia        jalta yhteisten vaihto-ohjelmien suunnittelu
30833: tutkintoja suoritetaan ulkomailla huomattavas-      voidaan toteuttaa.
30834: ti vähemmän kuin korkeakoulututkintoja.                Pääasiassa työvoimaministeriön välityksellä
30835: Suomalaisten lukioiden oppilaista opiskelee         saa harjoittelupaikan ulkomailta vuosittain va-
30836: vuosittain 1 600-1 900 oppilasta lukuvuoden         jaat puolitoistatuhatta suomalaista. Työvoima-
30837: ulkomailla.                                         ministeriö vastaa teknisen alan kansainvälisen
30838:    Suomen kansainvälistä opiskelijain vaihtoa       IAESTE-harjoittelujärjestön vaihdosta. Kau-
30839: pyritään lisäämään. Opetusministeriö on syk-        pallisen alan opiskelijoiden harjoittelijain vaih-
30840: syllä 1987 lähettänyt korkeakouluille kansain-      dosta huolehtii opiskelijoiden järjestö AIE-
30841: välisen toiminnan kehittämistä koskevan laa-        SEC. Suomella on kahdenvälinen harjoitteli-
30842: jan muistion. Keskiasteen ja korkeakoulujen         jain vaihtojärjestelmä lähes kaikkien Euroopan
30843: opiskelijain vaihdon hallinnon kehittämiseksi       yhteisöjen jäsenmaiden kanssa. Opiskelijoiden
30844: tarvittavista toimenpiteistä on opetusministeri-    puutteellisen ranskan ja saksan kielen taidon
30845: össä juuri valmistunut ehdotus. Lähivuosina         vuoksi ei kaikkia saksalaisen ja ranskalaisen
30846: pyritään lisäämään erityisesti sellaista ulko-      kielialueen tarjottuja harjoittelupaikkoja aina
30847: mailla opiskelua, jossa suomalaiseen tutkin-        ole voitu täyttää.
30848: toon sisällytetään muutamasta kuukaudesta              Yhteispohjoismaisten työmarkkinoiden ansi-
30849: yhteen lukuvuoteen kestävä oppijakso ulko-          osta ovat perinteisesti tuhannet suomalaiset
30850: maisessa oppilaitoksessa. Opiskelijain vaihdon      nuoret työskennelleet kesällä muissa pohjois-
30851: laajenemisen vuoksi suomalaisiin oppilaitok-        maissa. Uudentyyppistä yhteistyötä nuorten
30852: 6                                    1988 vp. -      KK n:o 176
30853: 
30854: harjoittelun järjestämiseksi muissa pohjois-         ja minkä tasoisia harjoittelupaikkoja suomalai-
30855: maissa edustaa vuonna 1985 käynnistynyt              set yritykset voivat tarjota ulkomaalaisille. Ul-
30856: NORDJOBB-ohjelma, josta Suomessa huoleh-             komaisten harjoittelumahdollisuuksien lisäämi-
30857: tii työvoimaministeriö yhdessä Pohjola-Nor-          seksi on vuodesta 1987 lähtien suomalaisille
30858: den-järjestön kanssa.                                ollut tarjolla apurahoja ulkomailla harjoittelua
30859:    Kansainväliset harjoittelijain vaihtojärjestel-   varten. Apurahajärjestelmällä on ollut myön-
30860: mät perustuvat vastavuoroisuuteen. Siten ulko-       teinen vaikutus tarjolla olevien harjoittelupaik-
30861: maisten harjoittelupaikkojen lisäämismahdolli-       kojen määrään.
30862: suuksiin vaikuttaa ratkaisevasti, kuinka paljon
30863: 
30864:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
30865: 
30866:                                                                      Ministeri Anna-Liisa Piipari
30867:                                      1988 vp. -     KK n:o 176                                     7
30868: 
30869: 
30870: 
30871: 
30872:                               Tili Riksdagens Herr Talman
30873: 
30874:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utländska studerande tili finländska läroanstal-
30875: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ter, varför den undervisning och service som är
30876: av den 22 mars 1988 till vederbörande medlem        avsedd för dem måste förbättras.
30877: av statsrådet översänt en avskrift av följande         Utbytet av studerande finansieras genom
30878: av riksdagsman Ingvar S. Melin m.fl. under-         statens studiestöd, genom att anvisa finansi-
30879: tecknade spörsmål nr 176:                           ering från Finlands Akademi tili forskarutbild-
30880:                                                     ning utomlands, genom att styra högskolornas
30881:           Är Regeringen medveten om behovet         stipendier tili studier utomlands, genom att
30882:        för finländska ungdomar, praktikanter        delta i internationella program för utbyte av
30883:        och studerande att få behövlig kunskap       studerande samt genom det statliga bilaterala
30884:        och erfarenhet av studier och praktik i      stipendieprogrammet.
30885:        högskolor och företag i övriga indu-
30886:        striellt avancerade europeiska Iänder,          De möjligheter som de nordiska länderna
30887:        bland dessa de nordiska länderna, och        emellan erbjuds för utbyte av studerande är
30888:        om så är fallet,                             nordiska forskarkurser, det nordiska systemet
30889:                                                     med forskarstipendier, det nordiska utbytes-
30890:           vilka är de åtgärder Regeringen är        programmet för studerande inom teknik och
30891:        beredd att vidta och vilka är de planer      utbytesprogrammet Nordplus som inleds hös-
30892:        som redan uppgjorts i detta syfte?
30893:                                                     ten 1988 och som' Qmspänner alla områden.
30894:                                                        Finland har tilisaihtnans med de övriga
30895:   Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt         EFT A-länderna fört förhåndlingar om delta-
30896: följande:                                           gande i Erasmus- och COtnettmogrammen
30897:    1 detta nu erhåller över 2 000 studerande        inom Europeiska gemenskapen. Utvidgade ut-
30898: statligt studiestöd för att avlägga högskoleexa-    ländska studie- och praktikmöjligheter kan
30899: men vid en utländsk läroanstalt. Något mindre       eventuellt realiseras i början av 1990-talet. Med
30900: än 1 000 studerande genomgår utomlands ett          västeuropeiska universitet idkar de finländska
30901: minst två månader omfattande studieavsnitt          högskolorna mycket sådant samarbete som kan
30902: som anknyter tili en högskoleexamen. Yrkesin-       utgöra grunden för att planera gemensamma
30903: riktade examina avläggs utomlands i mycket          utbytesprogram.
30904: ringare utsträckning än högskoleexamina. Av            Knappa tusenfemhundra finländare får årli-
30905: eleverna vid de finländska gymnasierna stude-       gen en praktikplats utomlands genom huvud-
30906: rar årligen 1 600-1 900 elever ett läsår utom-      sakligen arbetskraftsministeriets förmedling.
30907: lands.                                              Arbetskraftsministeriet ansvarar för utbytet
30908:    Man strävar efter att utöka Finlands interna-    inom den internationella praktikorganisationen
30909: tionella utbyte av studerande. Undervisnings-       IAESTE på det tekniska området. För prakti-
30910: ministeriet har hösten 1987 sänt högskolorna        kantutbytet på det merkantila området svarar
30911: en omfattande promemoria angående utveck-           de studerandes organisation AIESEC. Finland
30912: lingen av den internationella verksamheten.         har ett bilateralt system för praktikantutbyte
30913: Vid undervisningsministeriet har man nyligen        med nästan alla medlemsländer inom Europeis-
30914: sammanställt ett förslag om åtgärderna för att      ka gemenskapen. På grund av den bristande
30915: utveckla administrationen i utbytet av stude-       kunskapen i franska och tyska hos de stude-
30916: rande på mellanstadiet och i högskolorna.           rande har man inte alltid kunnat fylla de
30917: Under de närmaste åren försöker man att             praktikplatser som stått tili buds i de franska
30918: utöka speciellt sådana utlandsstudier där ett       och tyska språkregionerna.
30919: studieavsnitt från några månader upp till ett år       Tack vare den gemensamma nordiska arbets-
30920: vid en utländsk läroanstalt skall inkluderas i en   marknaden har tusentals unga finländare tradi-
30921: finländsk examen. Med hänsyn tili det tillta-       tionellt arbetat i de övriga nordiska länderna
30922: gande utbytet av studerande kommer allt flera       under somrarna. En ny typ av samarbete när
30923: 
30924: 
30925: 
30926: 
30927:                     /
30928: 8                                   1988 vp. -      KK n:o 176
30929: 
30930: det gäller att arrangera praktik för de unga i de   praktiplatser utomlands i högsta grad av hur
30931: övriga nordiska länderna utgörs av Nordjobb-        mycket och vilka slag av praktikplatser fin-
30932: programmet som inleddes år 1985 och som i           ländska företag kan erbjuda utländska med-
30933: Finland sköts av arbetskraftsministeriet till-      borgare. För att utöka möjligheterna att prak-
30934: sammans med organisationen Pohjola-Norden.          tisera utomlands har det sedan 1987 funnits
30935:   De internationella arrangemangen för utbyte       stipendier att tillgå för utlandspraktik. Stipen-
30936: av studerande baserar sig på ömsesidighet.          diesystemet har haft en gynnsam inverkan på
30937: Följaktligen påverkas möjligheterna att öka         det antal praktikplatser som står till buds.
30938: 
30939:     Helsingfors den 29 april 1988
30940: 
30941:                                                                      Minister Anna-Liisa Piipari
30942:                                              1988 vp.
30943: 
30944: Kirjallinen kysymys n:o 177
30945: 
30946: 
30947: 
30948: 
30949:                                  Wasz-Höckert: Tieteellisen tutkimuksen edellytysten turvaami-
30950:                                    sesta verouudistuksen yhteydessä
30951: 
30952: 
30953:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30954: 
30955:    Korkeakoulujen kehittämislaki (1052/86)          kuuluvine verovelvoitteineen. Sen sijaan tutki-
30956: säädettiin edellisen hallituksen toimesta pyrki-    jat itse, jotka julkaisuissaan omalla nimellään
30957: myksenä tukea toimintaa ja myös tieteellistä        vastaavat työstään, ovat tähän asti voineet
30958: tutkimustyötä yliopistoissa ja korkeakouluissa.     tehdä tutkimustyötä verovapaiden apurahojen
30959: Niin ikään Suomen Akatemian tutkimus-               turvin, joko Suomen Akatemian tai yksityisten
30960: määrärahojen lisäystä on toteutettu tulo- ja        ti..:teellisten säätiöiden stipendien avulla.
30961: menoarvioissa 1987-88.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30962:    Akateemista tutkimustyötä suorittavat tietei-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30963: lijäi ovat nyt huolestuneita siitä, että valmis-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30964: teilla oleva verolaki mahdollisesti tulisi vai-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30965: keuttamaan tieteellisten säätiöiden ja tieteente-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30966: kijöiden toimintaa.                                        ryhtyä, jotta yksityisten tieteellisten
30967:    Tutkijaryhmät, jotka koostuvat itsenäisistä             säätiöiden tuotto ei verouudistuksen
30968: akateemisen loppututkinnon suorittaneista tie-             kautta heikkene ja jotta akateemisten
30969: demiehistä ja -naisista, tarvitsevat usein työs-           tieteellisten tutkijoiden verottornai apu-
30970:  sään apulaisia, joille maksetaan palkkaa siihen           rahat säilytetään ennallaan?
30971: 
30972:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1988
30973: 
30974:                                         Ole Wasz-Höckert
30975: 
30976: 
30977: 
30978: 
30979: 280434U
30980: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 177
30981: 
30982: 
30983: 
30984: 
30985:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30986: 
30987:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kokonaisverouudistuksen        toteuttaminen
30988: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       aloitetaan hallitusohjelman mukaisesti vuoden
30989: olette 22 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         1989 tulo- ja menoarvion yhteydessä ja saate-
30990: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        taan päätökseen vaalikauden loppuun mennes-
30991: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sä. Hallitus ei näin ollen ole vielä määritellyt
30992: edustaja Ole Wasz-Höckertin näin kuuluvasta         kantaansa uudistuksen yksityiskohtiin.
30993: kirjallisesta kysymyksestä n:o 177:                    Kokonaisverouudistuksen valmisteluvaihees-
30994:                                                     sa niin tiede- kuin taideyhteisöjenkin samoin
30995:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kuin erilaisten stipendien ja apurahojen vero-
30996:        ryhtyä, jotta yksityisten tieteellisten      tuskohtelua on tarkasteltu kokonaisverouudis-
30997:        säätiöiden tuotto ei verouudistuksen         tukselle hallitusohjelmassa asetettujen tavoit-
30998:        kautta heikkene ja jotta akateemisten        teiden mukaisesti pitäen lähtökohtana eri tulo-
30999:        tieteellisten tutkijoiden verottornai apu-   lajien yhtäläistä verottamista. Päätöksenteos-
31000:        rahat säilytetään ennallaan?                 sa, joka koskee uudistuksen sisältöä, tullaan
31001:                                                     kuitenkin ottamaan huomioon tieteen kehitys-
31002:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tarpeet, kuten hallitusohjelmassa niiden osalta
31003: vasti seuraavaa:                                    on erikseen lähtökohdaksi asetettu.
31004: 
31005:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
31006: 
31007:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
31008:                                     1988 vp. -      KK n:o 177                                   3
31009: 
31010: 
31011: 
31012: 
31013:                              Tili Riksdagens Herr Talman
31014: 
31015:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        met i samband med statsförslaget för år 1989
31016: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         och slutförs före utgången av valperioden.
31017: av den 22 mars 1988 till vederbörande medlem        Regeringen har sålunda inte ännu fastslagit sin
31018: av statsrådet översänt avskrift av följande av      inställning tili detaljerna i reformen.
31019: riksdagsman Ole Wasz-Höckert undertecknade
31020: spörsmål nr 177:                                      1 beredningsskedet för totalreformen av be-
31021:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           skattningen har behandlingen av såväl de ve-
31022:        vidta för att de privata vetenskapliga       tenskapliga samfunden som konstsamfundens
31023:        stiftelsernas intäkter inte skall försäm-    och likaså av olika slag av stipendier och
31024:        ras genom skattereformen och för att         understöd     vad    beskattningen   beträffar
31025:        de akademiska vetenskapliga forskar-         granskats i enlighet med de mål som regerings-
31026:        nas skattefria stipendier skall bibehållas   programmet uppställt för skattereformen som
31027:        sådana de varit?                             helhet. Utgångspunkten har härvid varit att
31028:                                                     beskattningen av olika slag av inkomster skall
31029:                                                     vara likadan. Då besluten beträffande refor-
31030:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        mens innehåll fattas kommer man likväl att
31031: samt anföra följande:                               beakta vetenskapens utvecklingsbehov, vilket
31032:   Förverkligandet av totalreformen av beskatt-      också i regeringsprogrammet särskilt angetts
31033: ningen inleds i enlighet med regeringsprogram-      som utgångspunkt på detta område.
31034: 
31035:     Helsingfors den 22 april 1988
31036: 
31037:                                                                         Minister Ulla Puolanne
31038: 1
31039: 1
31040: 1
31041: 1
31042:     1
31043:     1
31044:     1
31045:     1
31046:         1
31047:         1
31048:         1
31049:         1
31050:             1
31051:             1
31052:             1
31053:             1
31054:                 1
31055:                 1
31056:                                             1988 vp.
31057: 
31058: Kirjallinen kysymys n:o 178
31059: 
31060: 
31061: 
31062: 
31063:                                 Anttila: Agrologien koulutuspaikkamäärästä
31064: 
31065: 
31066:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31067: 
31068:    Agrologiopiskelijat ovat huolestuneita suun-       Agrologien kasvava työttömyys on tosiasia.
31069: nitelmista lisätä agrologikoulutusta. Ammatti-     Myös Agrologien Liitto on joutunut tämän
31070: kasvatushallituksen suunnitelma vuodelle 1995,     uuden ongelman eteen miettiessään työkassa-
31071: 330 aloituspaikkaa, on jo nyt ylitetty. Vuonna     maksuja.
31072: 1988 on agrologikoulutuksen aloituspaikkoja           Agrologikoulutuksen perusteeksi on otettava
31073: 340, joita keskiasteen koulu-uudistuksen yhtey-    työmarkkinoilla tarvittavien agrologien määrä.
31074: dessä lisättiin 95 paikalla, siis 39 OJo :lla.     Tarpeen pystyy parhaiten määrittämään Agro-
31075:    Samaan aikaan maatalouden supistamistoi-        logien Liitto yhdessä ammattikasvatushallituk-
31076: met pakottavat keskusliikkeet saneeraamaan,        sen kanssa. Vain näiden laatiman suunnitel-
31077: maatalouskoneteollisuus supistuu, neuvonta-        man mukaan aloituspaikkoja tulisi lisätä. Tällä
31078: järjestöt yhdistävät toimiaan jne. Kaikesta täs-   hetkellä ei ole siis tarvetta lisätä aloituspaikko-
31079: tä on seurauksena työmarkkinatilanteen jatku-      ja.
31080: va heikkeneminen agrologien tyypillisillä aloil-      Valtion varoilla on monta parempaa kohdet-
31081: la neuvonnan ja markkinoinnin parissa.             ta kuin agrologikoulutuksen lisääminen ottaen
31082:    Maatalousoppilaitokset potevat oppilas-         huomioon sen, että voimassa olevat opistot-
31083: pulaa, maatalousopistot eivät. Se ei johdu         kaan eivät tahdo saada riittävästi varoja raken-
31084: kasvaneesta koulutustarpeesta vaan kiristy-        nustensa peruskorjauksiin. Yhtenä hyvänä esi-
31085: neestä työmarkkinatilanteesta. Agrologikoulu-      merkkinä on maatalousopetuksemme kivija-
31086: tus on markkinointiin ja neuvontaan tähtäävää      lan, Mustialan maatalousoppilaitoksen ja sen
31087: koulutusta, jonka lisäämistä ei mielestämme        koulutilan peruskorjaushankkeiden siirtyminen
31088: voi perustella maanviljelijäin lisäkoulutuksek-    vuodesta toiseen riittämättömien valtion re-
31089: si, koska se olisi yhteiskunnan varojen turhaa     surssien johdosta.
31090: käyttöä. Paras ratkaisu olisikin maatalous-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31091: koulun loppuun käyminen ennen opistoon pää-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31092: syä sekä koulutason kehittäminen esimerkiksi       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31093: maatalousyrittäjälin(ialle. Maatalouskoulujen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31094: arvostuksen nostaminen lisäisi myös ylioppilai-
31095: den kiinnostusta maatalouskoulujen viljelijä-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31096: koulutukseen.                                             ryhtyä agrologikoulutuksen saamiseksi
31097:    Nämä toimet nostaisivat maatalouskoulujen              vastaamaan agrologien työhönsijoittu-
31098: oppilasmääriä, eikä maatalouskoulujen tarvit-             mismahdollisuuksia ja tarvetta ottaen
31099: sisi havitella opistopaikkoja oppilaspulaansa             huomioon jatkuvasti kiristyvän agrolo-
31100: korvaamaan.                                               gien työmarkkinatilanteen?
31101: 
31102:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1988
31103: 
31104:                                        Sirkka-Liisa Anttila
31105: 
31106: 
31107: 
31108: 
31109: 280461Z
31110: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 178
31111: 
31112: 
31113: 
31114: 
31115:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31116: 
31117:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        linjojen aloituspaikkatavoitteet koulunuudis-
31118: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuksen toimeenpanon suunnitteluohjeissa. Täl-
31119: olette 18 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          löin maatilatalouden peruslinjan opistoasteelle
31120: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vahvistettiin 310 aloituspaikkaa.
31121: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Opistoasteen koulutuspaikkoja lisättiin ai-
31122: edustaja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta       kaisemmasta mm. siitä syystä, että opistosta
31123: kirjallisesta kysymyksestä n:o 178:                  muodostui myös väylä korkeakouluopintoihin
31124:                                                      ja arvioitiin, että 20 OJo opiskelijoista tulisi
31125:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31126:                                                      korkeakouluihin tätä tietä.
31127:          ryhtyä agrologikoulutuksen saamiseksi
31128:          vastaamaan agrologien työhönsijoittu-          Ylioppilasmäärien lisäännyttyä valtioneuvos-
31129:          mismahdollisuuksia ja tarvetta ottaen       to vahvisti 2. 7.1987 uudeksi maatilatalouden
31130:          huomioon jatkuvasti kiristyvän agrolo-      opistoasteen aloituspaikkatavoitteeksi 330,
31131:          gien työmarkkinatilanteen?                  missä lisätyt 20 paikkaa tarkoitettiin käytettä-
31132:                                                      väksi nimenomaan ylioppilaspohjaiseen koulu-
31133:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tukseen.
31134: taen seuraavaa:                                         Lisäys opiskelijapaikoissa vuodesta 1978 ei
31135:                                                      siten ole merkittävä, vaan agrologien koulutus-
31136:    Keskiasteen koulunuudistuksessa yhdistettiin      ta on lisätty varsin maltillisesti.
31137: maatalousalan erilaisia opisto- ja koulumuoto-
31138: ja.                                                     Maatilatalouden peruslinjalla opistoasteen
31139:                                                      aloituspaikkojen osuus kouluasteen paikoista
31140:    Maatalouden opistokoulutusta annettiin
31141: vuosina 1965-1980 neljällä eri linjalla, joiden      on 12 %. Puutarha-alan koulutusta lukuun
31142: opiskelijamäärät olivat seuraavat:                   ottamatta luku on pienin koko ammatillisessa
31143:                                                      koulutuksessa. Opistoasteen aloituspaikkoja ei
31144:                                                      ole käytettävissä olevien selvitysten mukaan
31145: opisto                      !km       vuotuinen      tarkoitus merkittävästi lisätä nykyisestä.
31146:                                    opiskelijamäärä
31147:                                                         Vaikka viljan viljely ja perinteinen karjata-
31148: Maatalousopistot                                     lous tulevatkin nykyisestään vähenemään, ag-
31149: (agrologiopistot)            4          120          rologeille avautuu uusia tehtäviä maaseutuelin-
31150: Maatalouskerho-opisto        1           50          keinojen neuvonnassa ja ympäristönsuojelun
31151: Maanviljelijäopistot         2           55          uusissa tehtävissä. Agrologikoulutus on sitä
31152: Karjatalousopisto           25           25          paitsi tarkoitettu myös viljelijäksi aikoville.
31153: Yhteensä                                250          Opistoasteen ammatillinen koulutus antaa hy-
31154:                                                      vät edellytykset sekä valmiudet nykyaikaisen
31155:     Valtioneuvosto vahvisti 30.11.1978 eri perus-    vaativan maatalousyrityksen hoitamiseen.
31156: 
31157:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
31158: 
31159:                                                                      Ministeri Anna-Liisa Piipari
31160:                                        1988 vp. -     KK n:o 178                                      3
31161: 
31162: 
31163: 
31164: 
31165:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
31166: 
31167:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningarna angående planeringen av hur skolre-
31168: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           formen skulle verkställas. Härvid fastställdes
31169: av den 18 mars 1988 tili vederbörande medlem          310 nybörjarplatser tili grundlinjen för lant-
31170: av statsrådet översänt en avskrift av följande        bruksbranschen på institutnivå.
31171: av riksdagsman Sirkka-Liisa Anttila underteck-           Utbildningsplatserna på institutnivå utöka-
31172: nade spörsmål nr 178:                                 des bl.a. av den anledningen att institutet
31173:                                                       bildade en led tili högskolestudier och man
31174:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen          gjorde bedömningen att 20 OJo av de studerande
31175:            vidta för att få agrologutbildningen att   skulle komma tili högskolorna den vägen.
31176:            motsvara möjligheterna för och beho-          Då antalet studenter tilitog fastställde stats-
31177:            vet av agrologer att bli anställda med     rådet 2. 7.1987 330 nybörjarplatser som nytt
31178:            beaktande av den kontinuerligt försäm-     mål inom lantbruksbranschen på institutnivå,
31179:            rade arbetsmarknadssituationen för ag-     där de utökade 20 platserna var avsedda för att
31180:            rologer?                                   utnyttjas uttryckligen för studentbaserad ut-
31181:                                                       bildning.
31182:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt              Ökningen sedan år 1978 i antalet platser för
31183: följande:                                             studerande är sålunda inte betydande, utbild-
31184:    1 skolreformen på mellanstadiet samman-            ningen av agrologer har utvidgats rätt mått-
31185: slogs olika institut- och skolformer inom lant-       fullt.
31186: brukssektorn.                                            Andelen nybörjarplatser på lantbrukets
31187:    Lantbruksutbildning på institutnivå gavs           grundlinje på institutnivå utgör 12 OJo av plat-
31188: åren 1965-1980 på fyra olika linjer, på vilka         serna på skolnivå. Med undantag för utbild-
31189: antalet studerande var som följer:                    ningen i trädgårdsskötsel är siffran den minsta
31190:                                                       inom den totala yrkesutbildningen. Enligt tili-
31191: Institut                     antal    årligt an tai   gängliga utredningar är avsikten inte att i
31192:                                       studerande      någon betydande utsträckning utöka antalet
31193: Lantbruksinstitut                                     nybörjarplatser på institutnivå från det nuva-
31194: (agrologinstitut)              4          120         rande.
31195: lnstitut för                                             Trots att sädesodling och den traditionella
31196: lantbruksklubbar               1           50         boskapsskötseln kommer att minska, öppnar
31197: Lantbrukarinstitut             2           55         sig nya uppgifter för agrologer inom rådgiv-
31198: H usdjursinstitut             25           25         ningen i landsortsnäringarna och inom miljö-
31199:                                                       vården. Agrologutbildningen är dessutom av-
31200: Sammanlagt                                250         sedd för dem som ämnar bli odlare. Yrkesut-
31201:                                                       bildningen på institutnivå erbjuder goda möj-
31202:   Statsrådet fastställde målen beträffande ny-        ligheter och färdigheter att sköta ett modernt
31203: börjarplatserna vid de olika linjerna i anvis-        krävande lantbruksföretag.
31204: 
31205:       Helsingfors den 29 april 1988
31206: 
31207:                                                                        Minister Anna-Liisa Piipari
31208: 1
31209: 1
31210: 1
31211:     1
31212:     1
31213:     1
31214:         1
31215:         1
31216:         1
31217:             1
31218:             1
31219:             1
31220:                 1
31221:                 1
31222:                 1
31223:                     1
31224:                     1
31225:                     1
31226:                         1
31227:                         1
31228:                         1
31229:                             1
31230:                                              1988 vp.
31231: 
31232: Kirjallinen kysymys n:o 179
31233: 
31234: 
31235: 
31236: 
31237:                                  Mäkelä: Pölyallergiaa sairastavien asuintilojen puhdistamisen
31238:                                    tukemisesta
31239: 
31240: 
31241:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31242: 
31243:    Allergiatapausten määrä on maassamme jat-        densa saneerauksen helpottamiseksi. Mahdolli-
31244: kuvasti kasvamassa johtuen pitkälti ilman           sena toimenpiteenä voitaisiin toteuttaa esimer-
31245: saasteiden lisääntymisestä. Allergisia henkilöitä   kiksi kodin saneerauksen ja ilmanpuhdistimien
31246: on arvioitu Suomessa tällä hetkellä olevan noin     hankinnan verovähennyskelpoisuus tulevassa
31247: miljoona. Tavallisimpia allergiamuotoja ovat        kokonaisverouudistuksessa. Pitkällä tähtäimel-
31248: iho-, ruoka- ja hengitysteiden allergiat. Yksi      lä tämä tulisi yhteiskunnalle edullisemmaksi
31249: tavallisimmista allergian aiheuttajista on huo-     kuin pahaa pölyallergiaa sairastavan henkilön
31250: nepöly (Home dust). Tällaisia huonepölyaller-       jatkuva töistä poissaoleminen ja kalliiden aller-
31251: gikkoja on maassamme useita satojatuhansia.         gialääkkeiden käyttäminen.
31252:    Tavallisimpina hoitomuotoina allergialääkä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31253: rit määräävät huonepölyallergikoille kodin sa-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31254: neeraamisen pölyä aiheuttavista tekijöistä. Täl-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31255: laisia saneeraustoimenpiteitä ovat huonekalu-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31256: jen ja mattojen vaihtaminen pölyttömiksi ja
31257:                                                               Tietääkö Hallitus, että allergikkoja
31258: kotieläinten hävittäminen sekä jopa kaikkien               on tällä hetkellä maassamme jo noin
31259: kodin vuodevaatteiden ja tekstiilien vaihtami-
31260: nen pölyämättömiksi. Kodin täydellinen pöly-               miljoona ja suuri osa heistä sairastaa
31261:                                                            joko huonepöly- tai muuta pölyallergi-
31262: saneeraus maksaa tavallisesti useista tuhansista           aa ja että useimmiten kyseisten allergi-
31263: moniin kymmeniintuhansiin markkoihin. Kaik-                oiden hoidossa tehokkain toimenpide
31264: kein raskainta tällainen kodin saneeraaminen
31265:                                                            olisi kodin täydellinen saneeraaminen
31266: on nuorelle, juuri kaikki kodin perushankinnat             pölyttömäksi sekä ilmanpuhdistajan
31267: tehneelle perheelle.                                       hankinta talouteen, mutta että nykyi-
31268:    Monissa tapauksissa juuri suurten kustan-               nen verovähennysjärjestelmä ei mah-
31269: nusten takia ei vaikeankaan allergian puhjettua            dollista kodin pölysaneerauksen aiheut-
31270: joko vanhemmissa tai lapsissa voida täydelli-              tamien kustannusten vähentämistä ve-
31271: seen saneeraukseen ryhtyä. Tästä seuraa usein              rotuksessa, ja näin ollen saneeraus
31272: jatkuvia sairaslomia ja allergian edelleen pahe-           muodostuu vähävaraisille ja varsinkin
31273: nemista. Lisäksi huonepölyä huomattavasti vä-              nuorille vasta kodin perustaneille per-
31274: hentävien ilmanpuhdistajien kallis hinta ja nii-           heille taloudellisesti ylivoimaiseksi, ja
31275: den verovähennyskelvottomuus pahentavat                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31276: omalta osaltaan tilannetta.                                ryhtyä todetun allergian hoidon takia
31277:    Valtiovallan tulisi pikaisesti tunnustaa tämä           tapahtuvan kodin saneerauksen ja il-
31278: yhä paheneva tilanne ja ryhtyä toimenpiteisiin             manpuhdistajan hankinnan saamiseksi
31279: allergikkojen hoidon ja heidän asuinolosuhtei-             verovähennyskelpoiseksi?
31280: 
31281:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1988
31282: 
31283:                                            Tina Mäkelä
31284: 
31285: 
31286: 
31287: 
31288: 280450M
31289: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 179
31290: 
31291: 
31292: 
31293: 
31294:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31295: 
31296:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     niin paljon, että niiden yhteismäärä ylittää
31297: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      omavastuuosuuden ja vähennyksen enimmäis-
31298: olette 23 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        määrän yhteenlasketun määrän, myönnetään
31299: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       vähennys verotuksessa täysimääräisenä.
31300: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Joissakin erityistapauksissa sairaudesta joh-
31301: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-      tuvien kustannusten määrä voi olla siinä mää-
31302: lisesta kysymyksestä n:o 179:                      rin huomattava, että kustannukset vaikuttavat
31303:                                                    verovelvollisen veronmaksukykyyn. Tällöin
31304:           Tietääkö Hallitus, että allergikkoja
31305:                                                    voidaan verolautakunnan harkinnan mukaan
31306:        on tällä hetkellä maassamme jo noin
31307:                                                    myöntää sairauskuluvähennyksen lisäksi ve-
31308:        miljoona ja suuri osa heistä sairastaa      ronmaksukyvyn alentumisvähennys. Sen enim-
31309:        joko huonepöly- tai muuta pölyallergi-      mäismäärä on nykyisin 6 000 markkaa.
31310:        aa ja että useimmiten kyseisten allergi-
31311:        oiden hoidossa tehokkain toimenpide            Verotuksessa vähennyskelpoisiksi sairaus-
31312:        olisi kodin täydellinen saneeraaminen       kuluiksi katsotaan paitsi esimerkiksi lääkekulut
31313:        pölyttömäksi sekä ilmanpuhdistajan          ja sairaalamaksut, myös niihin verrattavat sai-
31314:        hankinta talouteen, mutta että nykyi-       raudesta johtuvat kustannukset. Periaatteessa
31315:        nen verovähennysjärjestelmä ei mah-         kysymyksessä mainitut kustannuksetkin voivat
31316:        dollista kodin pölysaneerauksen aiheut-     siten tulla sairaudesta johtuvina kustannuksina
31317:        tamien kustannusten vähentämistä ve-        verotuksessa vähennettäviksi. Niiden erottami-
31318:        rotuksessa, ja näin ollen saneeraus         nen verotuksessa vähennyskelvottomista elan-
31319:        muodostuu vähävaraisille ja varsinkin       tomenoista on kuitenkin hankalaa, joten vä-
31320:        nuorille vasta kodin perustaneille per-     hennysvaatimuksen tueksi lienee esitettävä ta-
31321:        heille taloudellisesti ylivoimaiseksi, ja   vanomaista monipuolisempi selvitys ja toden-
31322:                                                    näköisesti myös lääkärintodistus.
31323:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31324:        ryhtyä todetun allergian hoidon takia          Koska sairauskuluvähennys edellyttää tosit-
31325:        tapahtuvan kodin saneerauksen ja il-        tein esitettyä kustannusselvitystä, on vähen-
31326:        manpuhdistajan hankinnan saamiseksi         nyksen oltava mahdollisimman kaavamainen
31327:        verovähennyskelpoiseksi?                    jo verotuksen yksinkertaistamistavoitteidenkin
31328:                                                    kannalta. Vähennyshän koskee lähes kaikkia
31329:                                                    niitä verovelvollisia, jotka ovat luonnollisia
31330:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       henkilöitä. Verovähennys hyödyttää kuitenkin
31331: vasti seuraavaa:                                   vain niitä verovelvollisia, jotka ilman vähen-
31332:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043174) 29 §:n   nystä joutuvat tuloveroa maksamaan, joten
31333: nykyisen sanamuodon mukaan verovelvollisel-        vähennyksen aiheuttama veronalennus ei siten
31334: la on oikeus vähentää verotuksessaan omia ja       suuntaudu eniten tuen tarpeessa oleville.
31335: perheenjäsentensä sairauskuluja yhteensä 3 200        Hallitusohjelman mukaan toteutettavan ko-
31336: markkaa, jos kysymyksessä ovat puolisot, ja        konaisverouudistuksen eräänä tavoitteena on
31337: 1 600 markkaa, jos henkilöön ei sovelleta puo-     verotuksen vähennysjärjestelmän selkeyttämi-
31338: lisoita koskevia säännöksiä. Vähennyksen           nen ja vähennysten korvaaminen tarvittaessa
31339: määrää korotetaan 500 markalla jokaisesta          suorilla tulonsiirroilla. Sairauskuluvähennyk-
31340: alaikäisestä lapsesta, jota verovelvollinen on     sen laajentaminen kysymyksessä esitetyllä ta-
31341: verovuonna elättänyt.                              valla ei olisi näiden pyrkimysten mukainen
31342:    Vähäisten sairauskulujen vähentämistä vero-     toimenpide eikä muutoinkaan perusteltua, kos-
31343: tuksessa on rajoitettu säätämällä omavastuu-       ka verovalmistelun yhteydessä ei voida luotet-
31344: osuudet, joiden määrät ovat 300 markkaa ja         tavasti arvioida erilaisten hoitomuotojen ja
31345: 600 markkaa puolisoiden osalta. Jos sairaudes-     niiden aiheuttamien kustannusten merkitystä.
31346: ta johtuvia kustannuksia kuitenkin on kertynyt     Sairaudesta johtuvien erityiskustannusten ai-
31347:                                   1988 vp. -    KK n:o 179                                     3
31348: 
31349: heuttama tuen tarve voidaan ottaa huomioon      vammaistuki- ja vastaavia järjestelmiä. Halli-
31350: verotuksen vähennysjärjestelmää tarkoituksen-   tus ei siten aio ryhtyä kysymyksessä esitettyihin
31351: mukaisemmalla tavalla kehittämällä erilaisia    toimenpiteisiin.
31352: 
31353:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
31354: 
31355:                                                                     Ministeri Ulla Puolanne
31356: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 179
31357: 
31358: 
31359: 
31360: 
31361:                              Tili Riksdagens Herr Talman
31362: 
31363:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Avdraget av obetydliga sjukdomskostnader i
31364: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         beskattningen har begränsats genom stadgan-
31365: av den 23 mars 1988 tili vederbörande medlem        den om självriskandelar, vilkas belopp är 300
31366: av statsrådet översänt avskrift av följande av      mk och 600 mk för makar. Om kostnaderna
31367: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade           för sjukdom likväl blivit så stora, att deras
31368: spörsmål nr 179:                                    sammanlagda belopp överstiger det samman-
31369:                                                     lagda beloppet av självriskandelen och av-
31370:           Är Regeringen medveten om, att an-        dragets maximibelopp, beviljas avdraget tili
31371:        talet allergiker i vårt land för närvaran-   fullt belopp i beskattningen.
31372:        de uppgår tili ca en miljon och att en          1 vissa speciella fall kan beloppet av kost-
31373:        stor del av dem lider antingen av allergi    naderna för sjukdom vara såpass betydande,
31374:        förorsakad av dammet inomhus eller av        att de inverkar på den skattskyldiges skatte-
31375:        annan dammallergi och att den effekti-       betalningsförmåga. Härvid kan enligt skatte-
31376:        vaste åtgärden vid skötseln av de ifrå-      nämndens prövning beviljas förutom avdraget
31377:        gavarande allergierna för det mesta          för sjukdomskostnader ytterligare ett avdrag
31378:        skulle vara en sådan sanering av hem-        för nedsatt skattebetalningsförmåga. Dess
31379:        met som skulle göra det helt dammfritt       maximibelopp är för närvarande 6 000 mk.
31380:        samt anskaffning av en luftfuktare tili         Som i beskattningen avdragbara sjuk-
31381:        hushållet, men att det nuvarande syste-      domskostnader betraktas förutom t.ex. kost-
31382:        met för skatteavdrag inte möjliggör av-      nader för medicin och sjukhusavgifter, även
31383:        drag av kostnaderna för en dammsane-         därmed jämförbara av sjukdom föranledda
31384:        ring av hemmet i beskattningen, och att      kostnader. 1 princip kan de i spörsmålet nämn-
31385:        saneringen sålunda för mindre bemed-         da kostnaderna sålunda vara avdragbara i
31386:        lade och särskilt för unga familjer, som     beskattningen som kostnader vilka föranletts
31387:        just inrättat ett hem, blir ekonomiskt       av sjukdom. Att i beskattningen skilja dem
31388:        övermäktig, och                              från avdragbara levnadskostnader är likväl
31389:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      svårt. Det torde därför vara skäl att som stöd
31390:        ta för att en sådan sanering av hemmet       för yrkandet på avdrag anföra en mångsidigare
31391:        som sker på grund av skötseln av kon-        utredning än vanligt och antagligen också lä-
31392:        staterad allergi och anskaffning av luft-    karintyg.
31393:        fuktare skall bli avdragbara i beskatt-         Eftersom avdraget för sjukdomskostnader
31394:        ningen?                                      förutsätter en på verifikat baserad kost-
31395:                                                     nadsutredning, måste avdraget vara så schema-
31396:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tiskt som möjligt redan med tanke på att
31397: samt anföra följande:                               avsikten är att göra beskattningen enkel. Av-
31398:                                                     draget gäller ju praktiskt taget alla de skatt-
31399:    Enligt den nuvarande formuleringen av 29 §       skyldiga som är fysiska personer. Skatteavdra-
31400: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet           get är likväl tili nytta endast för de skattskyl-
31401: (1043174) har den skattskyldige rätt att i sin      diga som ifall avdraget inte görs skall betala
31402: beskattning såsom egna och familjemedlem-           inkomstskatt. Den skattesänkning som av-
31403: mars sjukdomskostnader avdra sammanlagt             draget gäller, kommer sålunda inte dem tili
31404: 3 200 mk, då det är fråga om makar, och 1 600       godo som mest behöver stöd.
31405: mk, då stadgandena om makar inte tiliämpas             Ett av målen för den totalreform av beskatt-
31406: på den ifrågavarande personen. Avdragets be-        ningen som skall genomföras enligt regerings-
31407: lopp höjs med 500 mk för varje minderårigt          programmet är att göra beskattningens av-
31408: barn, som den skattskyldige försörjt under          dragssystem klarare och att vid behov ersätta
31409: skatteåret.                                         avdrag med direkta inkomstöverföringar. En
31410:                                      1988 vp. -     KK n:o 179                                     5
31411: 
31412: utvidgning av avdraget för sjukdomskostnader        som de av sjukdom föranledda särskilda kost-
31413: på det anförda sättet skulle sålunda inte vara      naderna medför kan på ett ändamålsenligare
31414: en med dessa strävanden överensstämmande            sätt än genom beskattningens avdragssystem
31415: åtgärd och inte heller eljest motiverat, eftersom   beaktas genom utvecklande av olika slag av
31416: det inte samband med skatteberedningen är           handikappstöd och motsvarande system. Rege-
31417: möjligt att på ett tillförlitligt sätt bedöma       ringen har sålunda inte för avsikt att vidta de i
31418: betydelsen av olika slag av vårdformer och de       spörsmålet anförda åtgärderna.
31419: därav föranledda kostnaderna. Det stödbehov
31420: 
31421:     Helsingfors den 22 april 1988
31422: 
31423:                                                                          Minister Ulla Puolanne
31424:                                                 1988 vp.
31425: 
31426: Kirjallinen kysymys n:o 180
31427: 
31428: 
31429: 
31430: 
31431:                                    Mäkelä: Satovahinkokorvausten ulosmittauksesta
31432: 
31433: 
31434:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31435: 
31436:    Viime kesän laajojen satovahinkojen vuoksi         ainoastaan tilan toiminnan jatkamisen turvaa-
31437: maksettiin maatiloillemme runsaasti satovahin-        misella voidaan edellyttää ja olettaa sen pysty-
31438: kokorvauksia. Lisäksi valtion toimesta makse-         vän myöhemmin maksamaan aikaisemmat vel-
31439: taan aktiivista maataloutta harjoittaville tiloille   kansa. Kadosta aiheutuneiden korvausten ulos-
31440: pinta-alalisiä. Nämä molemmat valtion suorit-         mittaamisella ei tilan jatkamista voida turvata.
31441: tamat tukimuodot ovat tällä hetkellä kokonai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31442: suudessaan ulosottokelpoisia. Tämän takia esi-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31443: merkiksi Etelä-Pohjanmaalla on kesän 1987             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31444: satovahinkojen perusteella maksettuja satova-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31445: hinkokorvauksia useilta tiloilta ulosmitattu ko-
31446: konaisuudessaan vanhojen velkojen takia.                       Tietääkö Hallitus, että kesän 1987
31447:    Tällainen menettely ei voi olla oikein, koska             satovahingoista maksettuja satovahin-
31448: korvaukset on tarkoitettu korvaamaan sadosta                 kokorvauksia on useilta tiloilta ulos-
31449: aiheutuneita tappioita. Jos tilan satovahinko-               mitattu kokonaisuudessaan aikaisem-
31450: jen korvaamiseen tarkoitetut varat ulosmita-                 pien velkojen takia ja tämän takia tilo-
31451: taan aikaisempien velkojen maksamiseen, ei                   jen jatkaminen on käymässä taloudelli-
31452: tilalla ole enää jatkamisen mahdollisuuksia.                 sesti mahdottomaksi, ja
31453: Tästä muodostuu täydellinen kierre, jossa ei                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
31454: ole mitään järkeä. Satovahinkokorvaukset tuli-               satovahinkokorvausten saamiseksi ulos-
31455: si saada ulosottokäytännön ulkopuolelle, sillä               oton ulkopuolelle?
31456: 
31457:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1988
31458: 
31459:                                              Tina Mäkelä
31460: 
31461: 
31462: 
31463: 
31464: 2803948
31465: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 180
31466: 
31467: 
31468: 
31469: 
31470:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31471: 
31472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ten urakoitsijain urakkasopimuksen perusteella
31473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       saarnat maksuerät ja maanviljelijäin meijeriti-
31474: olette 23 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         lit. Tällaiset toistuvaistuloi ovat rinnastettavis-
31475: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sa palkansaajan palkkaan ja on luonnollista,
31476: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       että niistä jätetään velallisen ja hänen perheen-
31477: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-       sä elatukseen samoin kuin elinkeinon harjoitta-
31478: lisesta kysymyksestä n:o 180:                       misen vaatimia kustannuksia varten tietty osa,
31479:                                                     pääsäännön mukaan viisi kuudesosaa.
31480:          Tietääkö Hallitus, että kesän 1987             Elinkeinotulon määritteleminen osoittautui
31481:        satovahingoista maksettuja satovahin-        monessa suhteessa vaikeaksi. Missään tapauk-
31482:        kokorvauksia on useilta tiloilta ulos-       sessa elinkeinotuloksi ei haluttu katsoa esimer-
31483:        mitattu kokonaisuudessaan aikaisem-          kiksi urakointia harjoittavien osakeyhtiöiden
31484:        pien velkojen takia ja tämän takia tilo-     ja muiden yhteisöjen urakkasopimukseen pe-
31485:        jen jatkaminen on käymässä taloudelli-       rustuvia tuloja. Yhteisöjen osalta ei ollut kysy-
31486:        sesti mahdottomaksi, ja                      mys samanlaisesta välttämättömän elämisen
31487:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        turvaamisesta kuin yksityisten elinkeinonhar-
31488:        satovahinkokorvausten saamiseksi ulos-       joittajien osalta. Näissä oloissa jouduttiin elin-
31489:        oton ulkopuolelle?                           keinotulon käsite rajaamaan juuri sopimuk-
31490:                                                     seen perustuviin tuloihin, jotka yleensä makse-
31491:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       taan palkan tapaan toistuvaissuorituksina. Jul-
31492: vasti seuraavaa:                                    kisten avustusten osalta entinen periaate jäi
31493:    Satovahinkokorvaukset on nyt samoin kuin         voimaan.
31494: aikaisempina katovuosina ulosmitattu saatavan           Pitää paikkansa, että satovahinkokorvaus
31495: ulosmittauksesta säädetyssä järjestyksessä. Sa-     tulee monelle viljelijälle kadon vuoksi saamatta
31496: ma on koskenut muita maatalouden harjoitta-         jääneiden tai vielä jäävien elinkeinotulojen si-
31497: jain julkisista varoista saamia avustuksia, esi-    jaan. Elinkeinotuloksi satovahinkokorvausta ei
31498: merkiksi pinta-alalisiä. Saatava ulosmitataan       kuitenkaan voida ilman lain muutosta lukea.
31499: kokonaan.                                               Vuoden 1987 kadon johdosta maksettavien
31500:    Kun ulosottolakiin lisättiin vuonna 1986         korvausten maksatus ja samalla ulosmittaukset
31501: säännökset elinkeinotulon ulosmittaamisesta,        ovat jo edenneet niin pitkälle, että ulos-
31502: elinkeinotulo määriteltiin niin, että se perustuu   mittauksia kohtuullistavaa lain muutosta ei
31503: aina sopimukseen. Tarkoituksena oli ennen           ehditä enää ajoissa toteuttaa. Käynnissä olevan
31504: muuta saada ulosmittauksen piiriin yksityisten      ulosottolain kokonaisuudistuksen yhteydessä
31505: elinkeinonharjoittajien - myös maatalouden          voidaan ottaa tutkittavaksi kysymys tällaisten
31506: harjoittajien - toistuvaistulot. Tällaisia ovat     elinkeinotulon sijaan tulevien korvausten ulos-
31507: esimerkiksi ammattiautoilijain ajotilit, erilais-   mittausten kohtuullistamisesta.
31508: 
31509:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
31510: 
31511:                                                                 Oikeusministeri Matti Louekoski
31512:                                       1988 vp. -      KK n:o 180                                      3
31513: 
31514: 
31515: 
31516: 
31517:                                Tili Riksdagens Herr Talman
31518: 
31519:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          klart att en viss del, i regel fem sjättedelar, av
31520: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           inkomsterna reserveras för gäldenärens och
31521: av den 23 mars 1988 till vederbörande medlem          hans familjs utkomst samt för kostnaderna för
31522: av statsrådet översänt avskrift av följande av        näringsver ksamheten.
31523: riksdagsman Tina Mäkelä undertecknade                    Det visade sig i många avseenden svårt att
31524: spörsmål nr 180:                                      definiera begreppet inkomst av näringsverk-
31525:           Är Regeringen medveten om att er-           samhet. Man ville under inga omständigheter
31526:        sättningarna för 1987 års skördeskador         anse t.ex. aktiebolags och andra samfunds på
31527:        för många lägenheters del utmätts tili         entreprenadavtal baserade inkomster som in-
31528:        fullt belopp på grund av tidigare skul-        komst av näringsverksamhet. För samfundens
31529:        der, och att det därför håller på att bli      del är det inte på samma sätt fråga om att
31530:        ekonomiskt omöjligt att fortsätta              säkerställa den nödvändiga utkomsten som aå
31531:        gårdsbruket, och                               det gäller privata näringsidkare. Under dessa
31532:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         omständigheter blev man tvungen att dra grän-
31533:        ta för att undanta ersättningar för skör-      sen för begreppet inkomst av näringsverksam-
31534:        deskador från utmätning?                       het så, att därmed uttryckligen avses på avtal
31535:                                                       baserade inkomster, vilka i allmänhet, precis
31536:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         som en lön, utbetalas regelbundet. Beträffande
31537: samt anföra följande:                                 offentliga understöd bibehölls den gamla prin-
31538:                                                       cipen.
31539:    Ersättningar för skördeskador har i år, pre-
31540: cis som under tidigare missväxtår, utmätts i             Det är sant att ersättningen för skördeskador
31541: den ordning som stadgas för utmätning av              för många odlare kommer i stället för sådan
31542: fordringar. Detta har även gällt andra under-         inkomst av näringsverksamhet som uteblivit
31543: stöd som gårdsbruksidkare erhållit av offentli-       eller kommer att utebli på grund av missväxt.
31544: ga medel, t.ex. arealtillägg. Fordran utmäts tili     Utan en lagändring kan ersättning för skör-
31545: fullt belopp.                                         deskador emellertid inte anses som inkomst av
31546:     Då tili utsökningslagen år 1986 fogades stad-     näringsver ksamhet.
31547: ganden om utmätning av inkomst av närings-               Utbetalningen, och samtidigt också utmät-
31548: verksamhet, definierades denna inkomst så att         ningen, av ersättningar på grund av 1987 års
31549: den alltid skall basera sig på ett avtal. A vsikten   missväxt har redan framskridit så långt att en
31550: var framför allt att få med privata näringsidka-      lagändring, som skulle göra utmätningen skäli-
31551: res - även gårdsbruksidkares - regelbundna            gare inte längre hinner göras. 1 samband med
31552: inkomster. Sådana är t.ex. en yrkesbilists kör-       den pågående totalrevideringen av utsöknings-
31553: konto, betalningsposter enligt entreprenadavtal       lagen är det möjligt att ta upp frågan om hur
31554: tili en entrepenör och en jordbrukares mejeri-        utmätning av ersättningar som kommer i stället
31555: konto. Dylika regelbundna inkomster kan jäm-          för inkomst av näringsverksamhet skall verk-
31556: ställas med löntagarnas löner, och det är själv-      ställas på ett skäligt sätt.
31557: 
31558:      Helsingfors den 15 april 1988
31559: 
31560:                                                                    Justitieminister Matti Louekoski
31561:                                              1988 vp.
31562: 
31563: Kirjallinen kysymys n:o 181
31564: 
31565: 
31566: 
31567: 
31568:                                  Mäkelä: Rintamaveteraanien varhaiseläkelain ja kansaneläkelain
31569:                                    mukaisten etuuksien myöntämisestä
31570: 
31571: 
31572:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31573: 
31574:    Rintamaveteraanien varhaiseläkelain mu-         rintamalisää, koska laissa on takautuvaksi ra-
31575: kaista oikeutta siirtyä varhaiseläkkeelle on to-   jaksi määrätty yksi vuosi.
31576: teutettu vuodesta 1983 lähtien. Tällöin elä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31577: keoikeuden saannin ehtona olivat 58 vuoden         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31578: ikä, rintamapalvelusta vähintään kaksi vuotta      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31579: ja oleellisesti alentunut työkyky lääkärintodis-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31580: tuksen mukaan.
31581:    Useissa tapauksissa eläkkeelle siirtyminen ei             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31582: johtunut varsinaisesta sairaudesta, joten eläk-           vuoden 1986 alussa voimaan tulleen
31583: keeseen ei ole ollut mahdollista saada kansan-            kansaneläkelain uudistuksen yhteydessä
31584: eläkelain mukaista pohjaosaa eikä näin ollen              toteutettu yksilöllinen varhaiseläke,
31585: myöskään rintamalisää. Tämä on kytketty                   jonka perusteella rintamaveteraanien
31586: kansaneläkkeen pohjaosan saantiin.                        varhaiseläkkeeseen oikeutetut ovat voi-
31587:    Vuoden 1986 alussa voimaan tulleen kansan-             neet saada myös kansaneläkkeen pohja-
31588: eläkelain uudistuksen yhteydessä toteutettiin             osan suuruisen yksilöllisen varhaiseläk-
31589: yksilöllinen varhaiseläke, jonka perusteella              keen sekä rintamalisän ja joka tuli voi-
31590: vuonna 1985 ja sen jälkeen rintamaveteraanien             maan takautuvasti vain yhden vuoden
31591: varhaiseläkkeeseen oikeutetut ovat voineet saa-           ajalta, sortaa henkilöitä, jotka ovat
31592: da myös kansaneläkkeen pohjaosan suuruisen                jääneet varhaiseläkkeelle aikaisemmin
31593: yksilöllisen varhaiseläkkeen sekä rintamalisän.           varhaiseläkelain tullessa voimaan vuon-
31594:    Outoa asiassa on kuitenkin se, että ne, jotka          na 1983, ja
31595: eivät ole käyttäneet hyväkseen veteraanien var-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31596: haiseläkeoikeutta ennen vuotta 1985, eivät                ryhtyä väliinputoajaryhmän saamiseksi
31597: huolimatta useasti pitemmästä rintamapalve-               samaan asemaan rintamaveteraanien
31598: luksesta ole oikeutettuja saamaan kansaneläke-            varhaiseläkkeelle vuonna 1985 tai sen
31599: lain mukaista pohjaosaa ja siihen kytkettyä               jälkeen jääneiden kanssa?
31600: 
31601:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
31602: 
31603:                                           Tina Mäkelä
31604: 
31605: 
31606: 
31607: 
31608: 280446H
31609: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 181
31610: 
31611: 
31612: 
31613: 
31614:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31615: 
31616:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     täyttäneelle veteraanille sen lisäksi yhden vuo-
31617: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      den rintamapalvelusaika.
31618: olette 24 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn           Rintamaveteraanien varhaiseläkelain mukai-
31619: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       nen eläke, joka maksetaan sekä yksityisestä
31620: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      työeläkejärjestelmästä että julkisesta työelä-
31621: edustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjal-      kejärjestelmästä, on rintamaveteraanille mak-
31622: lisesta kysymyksestä n:o 181:                      settavan työeläkkeen suuruinen. Valtion va-
31623:                                                    roista maksettavan rintamaveteraanien varhais-
31624:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      eläkkeen lisäksi pienituloisella veteraanilla on
31625:        vuoden 1986 alussa voimaan tulleen          mahdollisuus saada rintamasotilaseläkelain
31626:        kansaneläkelain uudistuksen yhteydessä      (119/77) mukaista eläkettä, jonka täysi määrä
31627:        toteutettu yksilöllinen varhaiseläke,       on mitoitettu vastaamaan täyden kansaneläk-
31628:        jonka perusteella rintamaveteraanien        keen ja rintamalisän yhteismäärää.
31629:        varhaiseläkkeeseen oikeutetut ovat voi-        Sen jälkeen kun rintamaveteraanien varhais-
31630:        neet saada myös kansaneläkkeen pohja-       eläkejärjestelmällä oli pyritty helpottamaan
31631:        osan suuruisen yksilöllisen varhaiseläk-    niitä paineita, jotka olivat syntyneet rintamal-
31632:        keen sekä rintamalisän ja joka tuli voi-
31633:        maan takautuvasti vain yhden vuoden         laolovuosien huomioon ottamisessa työeläke-
31634:        ajalta, sortaa henkilöitä, jotka ovat       järjestelmässä, ja antamaan veteraaneille täs-
31635:                                                    tä syystä mahdollisuus jäädä eläkkeelle muita
31636:        jääneet varhaiseläkkeelle aikaisemmin       väestöryhmiä aikaisemmin, toteutettiin jousta-
31637:        varhaiseläkelain tullessa voimaan vuon-     va eläkeikäjärjestelmä sekä yksityisessä työelä-
31638:        na 1983, ja
31639:                                                    kejärjestelmässä että kansaneläkejärjestelmäs-
31640:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     sä. Järjestely antaa mahdollisuuden jäädä eläk-
31641:        ryhtyä väliinputoajaryhmän saamiseksi       keelle jo 55 vuoden iästä lukien. Eläkkeen
31642:        samaan asemaan rintamaveteraanien           saamisen edellytyksenä on tällöin, että työnte-
31643:        varhaiseläkkeelle vuonna 1985 tai sen       kijän työkyky huomioon ottaen hänen sairau-
31644:        jälkeen jääneiden kanssa?                   tensa, vikansa tai vammansa, ikääntymisensä,
31645:                                                    ammatissa olon pitkäaikaisuus, työstä aiheutu-
31646:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nut rasittuneisuus ja kuluneisuus sekä työolo-
31647: vasti seuraavaa:                                   suhteet, on pysyvästi siinä määrin alentunut,
31648:                                                    ettei hänen voida kohtuudella edellyttää jatka-
31649:     Rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmä     van työtään. Eläkkeen saamisen edellytykset
31650:  toteutettiin vuoden 1982 heinäkuun alusta (13/    ovat ankarammat kuin rintamaveteraanien var-
31651:  82). Järjestelmän tarkoituksena on antaa pit-     haiseläkejärjestelmässä. Sitä ei myöskään
31652:  kään työelämässä mukana olleille rintamavete-     myönnetä henkilölle, joka on jo jäänyt työelä-
31653:  raaneille mahdollisuus siirtyä eläkkeelle ennen   mästä eläkkeelle.
31654:  65 vuoden yleistä eläkeikää. Järjestelmän alku-      Rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestelmä
31655: vaiheessa eläkkeellepääsyn edellytykset oli mi-    on 65 vuotta nuoremmille veteraaneille valtion
31656: toitettu siten, että sodissa vammautuneet, sota-   varoista kustannettavaa erityistä eläketurvaa,
31657: vangit ja pitkään rintamalla olleet veteraanit     jota täydentää myös valtion varoista rahoitet-
31658:  pääsivät ensin eläkkeelle muita lievemmin eh-     tava rintamasotilaseläkejärjestelmä. Vähäva-
31659: doin. Rintamaveteraanijärjestöjen asettamien       raisille veteraaneille nämä eläkemuodot anta-
31660: tavoitteiden mukaisesti järjestelmää lievennet-    vat samansuuruisen eläketurvan kuin yksilölli-
31661: tiin sittemmin asteittain. Vuoden 1986 alussa      sen varhaiseläkejärjestelmän piiriin kuuluville
31662:  eläkkeelle pääsyn edellytykseksi on 60 vuotta     veteraaneille. Vanhimmat ikäluokat, jotka
31663: täyttäneelle rintamaveteraanille asetettu aino-    ovat olleet rintamalla yleensä kauemmin kuin
31664: astaan työtä haittaava sairaus ja 58 vuotta        nyt rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestel-
31665:                                     1988 vp. -     KK n:o 181                                     3
31666: 
31667: män piiriin hakeutuvat, ovat jo pitkään olleet     vetta tehostaa 65 vuotta nuorempien rintama-
31668: kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläkkeellä ja       veteraanien eläke-etuuksia ei kysymyksessä esi-
31669: saaneet siten rintamalisäetuudet. Erityistä tar-   tetyillä perusteilla ole ilmennyt.
31670: 
31671:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1988
31672: 
31673:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
31674: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 181
31675: 
31676: 
31677: 
31678: 
31679:                              Till Riksdagens Herr Talman
31680: 
31681:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        veteran, som fyllt 58 år, dessutom ett års
31682: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         tjänstgöring vid fronten.
31683: av den 24 mars 1988 till vederbörande medlem           Pension i enlighet med lagen om förtidspen-
31684: av statsrådet översänt avskrift av följande av      sion för frontveteraner, viiken betalas såväl
31685: riksdagsledamot Tina Mäkelä undertecknade           inom det privata arbetspensionssystemet som
31686: spörsmål nr 181:                                    inom det offentliga arbetspensionssystemet, är
31687:                                                     lika stor som den arbetspension som betalas till
31688:           Är Regeringen medveten om att den         frontveteraner. Utom den förtidspension som
31689:        individuella förtidspension som inför-       betalas till frontveteraner av statens medel har
31690:        des i samband med att reformen av            veteraner med små inkomster möjlighet att i
31691:        folkpensionslagen trädde i kraft i bör-      enlighet med lagen om frontmannapension
31692:        jan av år 1986 och på grundval av            (119/77) erhålla pension, vars fulla belopp har
31693:        viiken de som är berättigade till förtids-   dimensionerats så, att det motsvarar det sam-
31694:        pension för frontveteraner även har          manlagda beloppet av full folkpension och
31695:        kunnat få en individuell förtidspension,     fronttillägget.
31696:        som är lika stor som folkpensionens             Sedan man med förtidspensionssystemet för
31697:        grunddel, samt frottillägg och som re-
31698:                                                     frontveteraner försökt lätta de påfrestningar
31699:        troaktivt trädde i kraft endast för ett år
31700:                                                     viika uppstått då åren vid fronten beaktats i
31701:        diskriminerar dem som har avgått med         arbetspensionssystemet samt av denna orsak
31702:        förtidspension tidigare än år 1983, då       försökt ge veteranerna möjlighet att tidigare än
31703:        lagen trädde i kraft, och                    andra befolkningsgrupper bli pensionerade,
31704:           viika åtgärder ämnar Regeringen vid-      fördes ett flexibelt pensionsålderssystem såväl
31705:        ta för att ge marginalgruppen samma          inom det privata arbetspensionssystemet som
31706:        ställning som de frontveteraner som          inom folkpensionssystemet. Arrangemanget
31707:        avgått med förtidspension år 1985 eller      gör det möjligt att avgå med pension redan vid
31708:        senare?                                      55 års ålder. Förutsättningen för erhållandet av
31709:                                                     pension är härvid, att arbetstagarens arbetsför-
31710:                                                     måga, med beaktande av hans sjukdom, lyte
31711:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
31712:                                                     eller skada, åldrande, långvariga utövande av
31713: samt anföra följande:
31714:                                                     sitt yrke, ansträngning och trötthet på grund
31715:    Systemet med förtidspensioner för frontvete-     av arbetet samt arbetsförhållanden, har varak-
31716: raner infördes vid ingången av juli år 1982         tigt nedgått i sådan utsträckning att han inte
31717: (13/82). Avsikten med systemet är att ge de         rimligtvis kan förutsättas fortsätta sitt arbete.
31718: frontveteraner som varit länge med i arbetslivet    Förutsättningarna för erhållande av pension är
31719: en möjlighet att avgå med pension innan de          strängare än i fråga om systemet med förtids-
31720: uppnått den allmänna pensionsåldern om 65           pension för frontveteraner. Pension kan inte
31721: år. När pensionssystemet togs i bruk hade           heller beviijas personer som redan har pensio-
31722: förutsättningarna för pensionering dimensione-      nerats.
31723: rats så, att krigsskadade, krigsfångar och vete-       Systemet med förtidspension för frontvetera-
31724: raner som länge varit vid fronten blev först        ner innebär ett speciellt, med statsmedel finan-
31725: pensionerade och på lindrigare villkor än           sierat pensionsskydd för veteraner som är yng-
31726: andra. 1 enlighet med de mål som frontveteran-      re än 65 år. Pensionsskyddet kompletteras
31727: organisationerna hade angett lättades systemet      även av ett frontmannapensionssystem, som
31728: senare upp gradvis. 1 början av år 1986 har         finansieras med statsmedel. Dessa pensionsfor-
31729: endast sjukdom, som försvårat arbetet, varit        mer ger de mindre bemedlade veteranerna ett
31730: förutsättningen för att en frontveteran, som        lika stort pensionsskydd som existerar för de
31731: fyllt 60 år, skall bli pensionerad och för          veteraner som berörs av systemet med indivi-
31732:                                     1988 vp. -      KK n:o 181                                    5
31733: 
31734: duell förtidspension. De äldsta åldersklasserna,     natilläggsförmånerna. Den i spörsmålet fram-
31735: som i allmänhet varit en längre tid vid fronten      förda motiveringen ger inte anledning till att
31736: än de som ansöker om förtidspension för              effektivera pensionsförmånerna för de frontve-
31737: frontveteraner, har redan länge erhållit folk-       teraner som är yngre än 65 år.
31738: pension och sålunda också erhållit frontman-
31739: 
31740:     Helsingfors den 25 april 1988
31741: 
31742:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
31743:                                                1988 vp.
31744: 
31745: Kirjallinen kysymys n:o 182
31746: 
31747: 
31748: 
31749: 
31750:                                   Mäkelä: Kuurojen tulkkauspalvelujen lisäämisestä
31751: 
31752: 
31753:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31754: 
31755:    Nykyisin kuurot saavat ilmaisia tulkkipalve-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31756: luja vuosittain 120 tuntia. Tätä määrää voi-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31757: daan pitää varsin pienenä verrattaessa sitä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31758: normaaleilla aisteilla varustetun ihmisen asi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31759: ointiin ja toisten henkilöiden kanssa keskuste-
31760: luun vuosittain käyttämään aikaan.                             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31761:                                                             kuurojen vuosittain saama 120 tunnin
31762:    Kuurojen tulkkipalvelujen lisäämiselle on                suuruinen tulkkipalvelu on liian alhai-
31763: varojen lisäksi suurimpana esteenä tulkkien                 nen, ja
31764: koulutuksen vähyys. Lisäksi kuntiin tulisi pe-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31765: rustaa päätoimisia tulkkien virkoja kuuroille.              ryhtyä kuurojen tasapuolisen tiedon-
31766:    Kuurojen ainoa yhteinen kieli maailmassa on              saannin turvaamiseksi maassamme sekä
31767: viittomakieli, ja myös kotimaassa se on varmin              olisiko mahdollista lisätä tulkkien kou-
31768: tapa pystyä asioimaan heidän kanssaan sekä                  lutusta ja perustaa päätoimisia tulkin
31769: heille varmin tapa ilmaista asiansa. Tämän                  virkoja kuntiin, sekä
31770: takia viittomakieli tulisi saada viralliseksi kie-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31771: leksi, jonka asema tunnustettaisiin ja jonka                ryhtyä em. ongelmien poistamiseksi
31772: osaamisesta maksettaisiin muiden vieraitten                 sekä viittomakielen saattamiseksi viral-
31773: kielten tavoin lisiä.                                       lisen kielen asemaan?
31774: 
31775:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
31776: 
31777:                                             Tina Mäkelä
31778: 
31779: 
31780: 
31781: 
31782: 280455S
31783: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 182
31784: 
31785: 
31786: 
31787: 
31788:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31789: 
31790:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuulo- ja näkövammaisella on 1.1.1994 mah-
31791: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dollisuus saada vähintään 240 tulkintatuntia ja
31792: olette 24 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          muulla palveluiden piiriin kuuluvalla henkilöllä
31793: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vähintään 120 tulkintatuntia kalenterivuodes-
31794: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sa. Opiskeluun liittyvinä järjestetään tulkkipal-
31795: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta       veluita kuitenkin siinä laajuudessa kuin henki-
31796: kysymyksestä n:o 182:                                lö tarvitsee niitä selviytyäkseen opinnoistaan.
31797:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että           Vammaispalveluasetuksessa edellytetyt tunti-
31798:        kuurojen vuosittain saama 120 tunnin          määrät - 240 ja 120 tuntia - ovat vähim-
31799:        suuruinen tulkkipalvelu on liian alhai-       mäismääriä, jotka voidaan tarvittaessa ylittää.
31800:        nen, ja                                       Kun otetaan huomioon mahdollisuudet poiketa
31801:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vähimmäistuntimääristä, ne lienevät sellaisi-
31802:        ryhtyä kuurojen tasapuolisen tiedon-          naan riittävät.
31803:        saannin turvaamiseksi maassamme sekä             Tulkkipalveluiden järjestämiseen liittyy kui-
31804:        olisiko mahdollista lisätä tulkkien kou-      tenkin eräitä muita ongelmia. Erityisen järjes-
31805:        lutusta ja perustaa päätoimisia tulkin        tämisvelvollisuuden voimaantulo on ajoitettu
31806:        virkoja kuntiin, sekä                         vuoteen 1994, koska tulkkipalveluita ei tällä
31807:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       hetkellä ole saatavissa tarvetta vastaavasti. So-
31808:        ryhtyä em. ongelmien poistamiseksi            siaalihallituksen pitämään tulkkiluetteloon on
31809:        sekä viittomakielen saattamiseksi viral-      tällä hetkellä merkitty noin 400 tulkkia. Tulkit
31810:        lisen kielen asemaan?                         ovat pääosin sivutoimisia, jolloin heidän pää-
31811:                                                      työnsä rajoittaa tulkintatehtävien hoitoa. Tulk-
31812:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kipalveluiden toteutuminen vuonna 1994 ase-
31813: taen seuraavaa:                                      tuksen edellyttämässä laajuudessa edellyttänee
31814:                                                      jatkossa päätoimisten tulkin virkojen perus-
31815:    Vuoden 1988 alusta lukien tuli voimaan laki       tamista. Tarvittaessa kunnat voisivat yhdessä
31816: vammaisuuden perusteella järjestettävistä pal-       perustaa tulkin virkoja.
31817: veluista ja tukitoimista (380/87) eli ns. vam-
31818: maispalvelulaki sekä sen nojalla annettu asetus         Tämänhetkinen tulkkien koulutus takaa
31819: (759/87).                                            noin 30 uutta tulkkia vuodessa. Tämä määrä
31820:    Vammaispalvelulain tavoitteena on lisätä          vastannee virkojen perustamisen mahdolli-
31821: vammaisen henkilön tasa-arvoa ja osallistumis-       suuksia lähivuosina. Sosiaali- ja terveysminis-
31822: sekä toimintamahdollis11uksia. Kuulo- ja puhe-       teriö ja sosiaalihallitus tulevat seuraamaan
31823: vammoista aiheutuvia toimintarajoituksia voi-        tulkkipalveluiden kehittymistä. Sosiaali- ja ter-
31824: daan olennaisesti vähentää tulkkipalvelujen          veydenhuollon vuosia 1988-1992 koskevassa
31825: avulla.                                              valtakunnallisessa suunnitelmassa kehotetaan
31826:    Vammaispalvelulaissa on kunnille asetettu         kuntia kohdentamaan voimavaroja vaikea-
31827: erityinen järjestämisvelvollisuus eräiden vai-       vammaisten palveluiden laajentamiseen niin,
31828: keavammaisille henkilöille tarkoitettujen palve-     että asetuksessa edellytetty taso on turvattu
31829: luiden suhteen. Tulkkipalvelut kuuluvat erityi-      viimeistään mainitun erityisen järjestämisvel-
31830: sen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Erityinen     vollisuuden voimaantuloajankohtana.
31831: järjestämisvelvollisuus tulkkipalveluiden osalta        Kuurojen tasapuolisen tiedonsaannin turvaa-
31832: tulee voimaan 1.1.1994. Tavoitteena on var-          miseksi tulisi kehittää mm. kirjastopalveluita.
31833: mistaa riittävien palveluiden saanti vaikea-         Sosiaalitoimi tukee vammaispalvelulain mukai-
31834: vammaisille henkilöille.                             sena toimintana viiuomakielistä videotuotan-
31835:    Vammaispalveluasetuksen 9 §:n mukaan on           toa. Tavoitteena on siirtää toiminta opetushal-
31836: tulkkipalveluja järjestettävä niin, että vaikeasti   linnon rahoitettavaksi. Sosiaali- ja terveysmi-
31837:                                   1988 vp. -     KK n:o 182                                  3
31838: 
31839: nisteriö pitää tärkeänä myös viittomakielen      ryhmän, jonka tulee selvittää tulkkipalvelun
31840: lainsäädännöllisen aseman turvaamista.           käytännön organisointiin ja mm. päätoimisten
31841:    Tulkkipalveluiden järjestämiseen käytännös-   virkojen perustamismahdollisuuteen liittyviä
31842: sä toimivaksi kokonaisuudeksi liittyy vielä      kysymyksiä. Työryhmällä on määräaikaa vuo-
31843: useita ongelmia. Tämän johdosta sosiaali- ja     den 1988 loppuun asti.
31844: terveysministeriö on 25.1.1988 asettanut työ-
31845: 
31846:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1988
31847: 
31848:                                                                    Ministeri Tarja Halonen
31849: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 182
31850: 
31851: 
31852: 
31853: 
31854:                               Till Riksdagens Herr Talman
31855: 
31856:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt 9 § förordningen om service och stöd
31857: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          på grund av handikapp skall tolktjänst ordnas
31858: av den 24 mars 1988 till vederbörande medlem         så, att en gravt hörsel- och synskadad fr .o.m.
31859: av statsrådet översänt avskrift av följande av       1.1.1994 skall ha möjlighet att få minst 240
31860: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörs-          tolkningstimmar och annan person, som om-
31861: mål nr 182:                                          fattas av servicen, minst 120 tolkningstimmar
31862:                                                      per kalenderår. 1 anslutning till studier ordnas
31863:           Är Regeringen medveten om att den          tolktjänst dock i sådan omfattning att den
31864:        årliga mängden tolkservice om 120 tim-        handikappade kommer till rätta med studierna.
31865:        mar, som de döva erhåller, är alltför            Det timantal - 240 och 120 timmar- som
31866:        liten och                                     har förutsatts i handikappserviceförordningen
31867:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       utgör en minimiantal, som vid behov kan
31868:        ta för att trygga en opartisk tillgång till   överskridas. När möjligheterna att avvika från
31869:        information för de döva i vårt land och       minimiantalet beaktas, torde dessa räcka till.
31870:        är det möjligt att öka utbildningen av
31871:        tolkar och att i kommunerna inrätta              Ordnandet av tolktjänst är dock förenat med
31872:        tolktjänster med uppgiften som huvud-         vissa andra problem. Tidpunkten för ikraftträ-
31873:        syssla samt                                   dandet av en särskild skyldighet att ordna
31874:                                                      service har fastställts till år 1994, eftersom
31875:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tolkservicen för närvarande inte kan erhållas i
31876:        ta för att eliminera ovan nämnda pro-         sådan mängd att den motsvarar behovet. 1
31877:        blem samt för att ge teckenspråket
31878:                                                      socialstyrelsens tolkkatalog finns för tillfället
31879:        samma ställning som ett officiellt            ca 400 tolkar införda. Tolkarna har i huvudsak
31880:        språk?                                        tjänsten som bisyssla. Detta gör att deras
31881:                                                      huvudsakliga arbete begränsar möjligheterna
31882:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         att sköta tolkningsuppgifter. Ett utförande av
31883: samt anföra följande:                                tolktjänster år 1994 i den omfattning som
31884:   Vid ingången av år 1988 trädde lagen om            förordningen förutsätter torde i fortsättningen
31885: service och stöd på grund av handikapp (380/         kräva att tjänster för tolkar i huvudsyssla
31886: 87), den s.k. handikappservicelagen, i kraft         inrättas. Vid behov kan flera kommuner till-
31887: och likaså en förordning, som gavs med stöd          sammans inrätta tolktjänster.
31888: av denna (759/87).                                      Den nuvarande tolkutbildningen garanterar
31889:   Målet med handikappservicelagen är att öka         ca 30 nya tolkar om året. Detta antal torde
31890: jämställdheten och möjligheterna till engage-        motsvara möjligheterna att inrätta tjänster un-
31891: mang och verksamhet för en handikappad. De           der de närmaste åren. Social- och hälsovårds-
31892: begränsningar i fråga om möjligheterna till          ministeriet och socialstyrelsen kommer att följa
31893: aktiviteter som föranleds av skador i hörsel-        utvecklingen av tolkservicen. 1 de riksomfat-
31894: och talorganen kan väsentligt minskas med            tande planerna för ordnande av socialvården
31895: hjälp av tolktjänst.                                 och hälsovården åren 1988-1992 uppmanas
31896:   1 handikappservicelagen har kommunerna             kommunerna att inrikta resurserna på att ut-
31897: ålagts att speciellt sörja för att gravt handikap-   vidga servicen för gravt handikappade så, att
31898: pade personer får den service som avsetts för        den nivå som har förutsatts i förordningen är
31899: dem. Ordnandet av tolktjänst hör till de sär-        tryggad senast vid den tidpunkt då nämnda
31900: skilda skyldigheterna. För tolktjänsternas vid-      särskilda skyldighet träder i kraft.
31901: kommande träder en särskild skyldighet att              För att tillgången på opartisk information
31902: ordna dem i kraft 1.1.1994. Målet är att             för döva skall tryggas borde bl.a. biblioteksser-
31903: säkerställa tillgången på tillräcklig service för    vicen utvecklas. Socialväsendet stöder vi-
31904: gravt handikappade personer.                         deoproduktionen på teckenspråk, eftersom den
31905:                                     1988 vp. -    KK n:o 182                                     5
31906: 
31907: är en sådan verksamhet som avses i handikapp-     alltjämt förenat med flera problem. På grund
31908: servicelagen. Avsikten är att överföra finansi-   härav tillsatte social- och hälsovårdsministeriet
31909: eringen av verksamheten till undervisningsför-    25.1.1988 en arbetsgrupp, som bör utreda frå-
31910: valtningen. Social- och hälsovårdsministeriet     gor i samband med organiserandet av tolk-
31911: anser det vara viktigt att även trygga tecken-    tjänster i praktiken och möjligheterna att bl.a.
31912: språkets ställning i lagen.                       inrätta tjänster med uppgiften som huvudsyss-
31913:    Ett ordnande av tolktjänsterna, så att de      la. Arbetsgruppen skall ha sitt arbete klart vid
31914: bildar en helhet, som fungerar i praktiken är     utgången av år 1988.
31915: 
31916:     Helsingfors den 18 april 1988
31917: 
31918:                                                                       Minister Tarja Halonen
31919:                                                1988 vp.
31920: 
31921: Kirjallinen kysymys n:o 183
31922: 
31923: 
31924: 
31925: 
31926:                                   Vihriälä ym.: Liikevaihtoveron perimisestä kunnan omaan käyt-
31927:                                      töön Valmistarnasta energiasta
31928: 
31929: 
31930:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31931: 
31932:    Energiahyödykkeet ja niiden myynti tulivat        koittaa tämä sitä, että toimitettaessa lämpölai-
31933: liikevaihtoverotuksen piiriin 1. 8.1986 lähtien      toksen tuotannosta liikevaihtoverotuksen alai-
31934: 16 OJo:n verokannan mukaan. Tällöin myös             sena "liiketoimintana" noin 4 % ulkopuolisille
31935: kunnan, maakunnan ja kuntainliiton omista-           laitoksille joutuu omistaja itse maksamaan
31936: mien laitosten toiminta tuli energiahyödykkei-       käyttämästään noin 96 % :sta tuotannonarvoa
31937: den osalta veronalaiseksi, mikäli verottaja kat-     liikevaihtoveroa. Verotusohjeen mukaan täl-
31938: soi sen olevan liiketoiminnan luonteista.            löin oman tuotannon verotusarvoksi katsotaan
31939:    Mainitusta päivämäärästä lukien tekivät           80 % käyvästä myyntihinnasta eli näissä ta-
31940: eräät sairaalakuntainliitot liikevaihtoverotoi-      pauksissa toimitetun lämmön myyntihinnasta.
31941: mistolle säännönmukaisen aloittamisilmoituk-            Verohallituksen verotuskäytäntöä liikevaih-
31942: sen, joissa hakijat esittivät, että sairaalan läm-   toverolain 9 §:n 2 momentin soveltamisesta
31943: pölaitoksen lämmöntoimitusta ei katsottaisi lii-     edellä mainituissa tapauksissa, joissa myydyn
31944: ketoiminnaksi. Yleistä omaksumaansa käytän-          lämmön osuus koko tuotannosta on erittäin
31945: töä noudattaen liikevaihtoverotoimistot kuiten-      vähäinen, mutta joissa kokonaistaloudelliset
31946: kin päättivät asian toisin katsomalla toiminnal-     kysymykset ehdottomasti puoltaisivat lämmön-
31947: la olevan liiketoiminnan tunnusmerkit.               toimitustoiminnan jatkamista, tulisi muuttaa.
31948:                                                      Mikäli verotuskäytännön muuttaminen ei ole
31949:    Liikevaihtoverolain 9 §:n 2 momentin voi-
31950:                                                      mahdollista, tulisi sanotun lainkohdan sisältöä
31951: maan tulleen muutoksen mukaan kunta, maa-
31952:                                                      korjata siten, että kohtuuton verotuskäytäntö
31953: kunta ja kuntainliitto ovat muusta tavaran
31954:                                                      poistuu.
31955: toimituksesta poiketen verovelvollisia yhdys-
31956: kunnan omaan käyttöön otettujen energiahyö-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31957: dykkeiden osalta. Tätä säännöstä verottaja           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
31958: soveltaa muun muassa verohallituksen ohjeessa        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
31959: 353/1/86 siten, että kunta, maakunta ja kun-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31960: tainliitto tulevat verovelvollisiksi omaan käyt-     sen:
31961: töönsä valmistaman energian osalta siinä ta-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kun-
31962: pauksessa, että samasta lämpölaitoksesta toi-               tien, maakuntien ja kuntainliittojen
31963: mitetaan energiaa liiketoiminnan muodossa ja                omistamien laitosten toimintaa ei kat-
31964: liikevaihtoveronalaisesti ulkopuoliselle.                   sottaisi sellaiseksi liiketoiminnan luon-
31965:    Kun eräiden sairaaloiden lämpölaitosten ti-              teiseksi toiminnaksi, josta omistaja itse
31966: lanteeseen sovelletaan edellä mainittuja sään-              joutuu     maksamaan        käyttämästään
31967: nöksiä verottajan tulkitsemassa muodossa, tar-              energiasta liikevaihtoveroa?
31968: 
31969:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1988
31970: 
31971:                      Jukka Vihriälä                          Anneli Jäätteenmäki
31972: 
31973: 
31974: 
31975: 
31976: 280451N
31977: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 183
31978: 
31979: 
31980: 
31981: 
31982:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31983: 
31984:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     suoritetaan liikevaihtoverolain 17 §:n 1 mo-
31985: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mentin mukaan arvosta, joka on 80 prosenttia
31986: olette 23 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         käyvästä myyntihinnasta.
31987: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Liikevaihtoverolain 9 §:n 2 momentissa on
31988: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kuntien, maakuntien ja kuntainliittojen osalta
31989: edustaja Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjal-     oman käytön verotusta koskeva poikkeussään-
31990: lisesta kysymyksestä n:o 183:                       nös. Lainkohdan mukaan kunta, maakunta ja
31991:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kun-    kuntainliitto eivät ole verovelvollisia omista-
31992:                                                    massaan yrityksessä valmistetuista yhdyskun-
31993:        tien, maakuntien ja kuntainliittojen
31994:                                                    nan omaan käyttöön otetuista tavaroista.
31995:        omistamien laitosten toimintaa ei kat-      Säännöksen tarkoituksena on ollut estää se
31996:        sottaisi sellaiseksi liiketoiminnan luon-
31997:                                                    epätaloudellinen tilanne, että kunnallinen yri-
31998:        teiseksi toiminnaksi, josta omistaja itse
31999:                                                    tys, joka on perustettu valmistamaan tavaroita
32000:        joutuu maksamaan käyttämästään              kunnan omaan käyttöön, ei voisi ylimääräisenä
32001:        energiasta liikevaihtoveroa?
32002:                                                    kapasiteetillaan valmistaa ja myydä tavaroita
32003:                                                    myös ulkopuolisille, koska silloin se joutuisi
32004:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suorittamaan liikevaihtoveroa myös koko
32005: vasti seuraavaa:                                   omaan käyttöön valmistuksesta.
32006:    Liikevaihtoverolain 1 §:n mukaan liikevaih-         Jos kunta on määrätty toimintansa jostain
32007: toveroa on suoritettava liiketoiminnan muo-        osasta liikevaihtoverovelvolliseksi, kunta voi
32008: dossa tapahtuvasta tavaran myynnistä. Lain-        tehdä tätä toimintaa varten myyntitarkoituk-
32009: kohdan 2 momentin mukaan tavaran myyntinä          seen verollisena hankkimastaan tavarasta osto-
32010: pidetään myös tavaran ottamista käytettäväksi      vähennyksen. Jos kunta sitten ottaa tämän
32011: sen myynnin tai muun liikevaihtoverolaissa         ostovähennetyn tavaran käytettäväksi muuhun
32012: tarkoitetun liiketoiminnan yhteydessä muuhun       kuin myyntitarkoitukseen, kunnan on suoritet-
32013: kuin myyntitarkoitukseen. Tämä niin sanottu        tava veroa omaan käyttöön otosta. Liikevaih-
32014: oman käytön verottaminen on säädetty neutra-       toverolain 9 §:n 2 momentti ei koske näitä
32015: liteettisyistä. Se koskee sekä myyntitarkoituk-    tapauksia.
32016: seen ulkopuoliselta hankittuja että itse valmis-      Kun kunta myy joko itse tuottamaansa tai
32017: tettuja tavaroita.                                 muilta hankkimaansa energiaa, myynnin verol·
32018:    Jos liikevaihtoverovelvollinen yritys ostaa     lisuus tai verottomuus ratkaistaan liikevaihto·
32019: verollisena tavaraa myyntitarkoitukseen, se saa    verolain yleisten säännösten perusteella. Rat·
32020: tehdä tavarasta ostovähennyksen, jolla elimi-      kaisevaa on se, katsotaanko kunnan harjoitta·
32021: noidaan tavaran hintaan sisältyvä liikevaihto-     van liiketoimintaa vai ei. Korkeimman hal·
32022: vero. Jos verovelvollinen ei sitten käytäkään      !into-oikeuden päätösten perusteella on havait·
32023: tätä tavaraa myyntitarkoitukseen vaan ottaa        tavissa, että kun kunnan omistamasta lämpö·
32024: sen esimerkiksi omaan käyttöönsä, hänen on         keskuksesta myydään lämpöä, myynnin katso-
32025: palautettava tekemänsä ostovähennys lisäämäl-      taan aina tapahtuvan liiketoiminnan muodos-
32026: lä tavaran ostohinta tai tätä alempi käypä         sa. Myynti on verollista, vaikka se olisi suhteel-
32027: myyntihinta verolliseen myyntiinsä.                lisen vähäistäkin.
32028:    Jos verovelvollinen valmistaa itse tavaraa         Kun kuntien energialaitokset energiaverotuk-
32029: muuhun kuin myyntitarkoitukseen, esimerkiksi       sen uudistamisen yhteydessä tulivat verovelvol-
32030: omaan käyttöönsä, veroa on liikevaihtovero-        lisiksi, todettiin tarpeelliseksi muuttaa liike·
32031: lain 13 §:n 2 momentin mukaan suoritettava         vaihtoverolain 9 §:n 2 momentin säännösU
32032: vain, jos verovelvollinen valmistaa vastaavia      siten, että kuntien energialaitokset olisivat ve-
32033: tavaroita myyntitarkoitukseen tai jos tavaraa      rovelvollisia myös kunnan käyttöön luovutta·
32034: on pidettävä tavanomaisena myyntituotteena.        mastaan energiasta. Lainmuutos toteutettiir
32035: Itse valmistetun tavaran osalta liikevaihtoveroa   lisäämällä liikevaihtoverolain 9 §:n 2 moment
32036:                                    1988 vp. -     KK n:o 183                                   3
32037: 
32038: tiin uusi lause, jonka mukaan "yhdyskunnan        ulkopuolisille, kunta ei ole verovelvollinen.
32039: omaan käyttöön otettujen energiahyödykkei-        Näin ollen ei esimerkiksi koulun tai vanhainko-
32040: den osalta ne kuitenkin ovat verovelvollisia".    din lämmittäminen ole liikevaihtoverotettavaa
32041: Lainmuutoksen jälkeen kunnan energiankulu-        toimintaa. Jos sen sijaan kunnan energiantuo-
32042: tukseen sisältyvä verorasitus on riippumaton      tantoyksiköstä myydään energiaa liiketoimin-
32043: siitä, hankitaanko energia ulkopuoliselta yh-     nan muodossa ulkopuolisille, tästä yksiköstä
32044: tiöltä vai valmistetaanko se itse.                tapahtuva energian toimittaminen kunnan
32045:    Oikeuskäytännön kanta ilmenee korkeim-         käyttöön on verotettavaa omaa käyttöä.
32046: man hallinto-oikeuden vuonna 1987 antamasta
32047: päätöksestä (KHO 11.12.1987, taltio 5536).           Kuntien, maakuntien ja kuntainliittojen
32048: Päätöksen mukaan kunnan verovelvollisuus          käyttämän energian liikevaihtoverotus on liike-
32049: ratkaistaan energiantuotantoyksiköittäin. Sel-    vaihtoverojärjestelmän mukainen. Liikevaihto-
32050: laisessa yksikössä tuotetusta energiasta, josta   verolain muuttaminen ei siten ole tältä osin
32051: energiaa ei myydä liiketoiminnan muodossa         tarpeellista.
32052: 
32053:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1988
32054: 
32055:                                                                      Ministeri Ulla Puolanne
32056: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 183
32057: 
32058: 
32059: 
32060: 
32061:                                Till Riksdagens Herr Talman
32062: 
32063:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lig försäljningsprodukt. För en vara, som nå-
32064: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           gon har tiliverkat själv, erläggs enligt 17 § 1
32065: av den 23 mars 1988 tili vederbörande medlem          mom. lagen angående omsättningsskatt om-
32066: av statsrådet översänt avskrift av följande av        sättningsskatt på ett värde som är 80 procent
32067: riksdagsman Vihriälä m.fl. undertecknade              av det gängse försäljningspriset.
32068: spörsmål nr 183:
32069:                                                           1 9 § 2 mom. lagen angående omsättnings-
32070:           Vad ämnar Regeringen göra för att           skatt finns beträffande kommuner, landskap
32071:        verksamheten vid anstalter, som ägs av         och kommunalförbund ett undantagsstadgan-
32072:        kommuner, landskap och kommu-                  de, som gäller beskattningen av varor som
32073:        nalförbund, inte skall anses vara verk-        tagits i eget bruk. Enligt lagrummet är en
32074:        samhet i form av affärsrörelse, för            kommun, ett landskap och kommunalförbund
32075:        viiken ägaren själv är tvungen att betala      inte skattskyldiga för varor viika tillverkats i
32076:        omsättningsskatt för den energi han            företag som de äger och vilka tagits i samfun-
32077:        använder?                                      dets eget bruk. Avsikten med stadgandet har
32078:                                                       varit att förhindra uppkomsten av en sådan
32079:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ekonomisk situation att ett kommunalt före-
32080: samt anföra följande:                                 tag, som grundats för att tillverka varor för
32081:                                                       kommunens eget bruk, inte med sin överlopps-
32082:    Enligt 1 § lagen angående omsättningsskatt         kapacitet kunde tillverka och sälja varor också
32083: skall omsättningsskatt betalas på sådan försälj-      tili utomstående, eftersom det då skulle bli
32084: ning av varor viiken sker i form av rörelse.          tvunget att erlägga omsättningsskatt för hela
32085: Enligt 2 mom. lagrummet anses såsom försälj-          sin tillverkning för eget bruk.
32086: ning av en vara även ibruktagandet av en vara i
32087: samband med försäljning av varan eller för               Om en kommun beträffande någon del av
32088: annat ändamål än försäljning i samband med            sin verksamhet har ålagts omsättnings-
32089: idkande av annan rörelse som avses i lagen            skatteskyldighet kan kommunen göra inköps-
32090: angående omsättningsskatt. Det har stadgats           avdrag för de skattepliktiga varor den anskaf-
32091: om denna s.k. beskattning av eget bruk av             fat för försäljning inom ramen för denna
32092: neutralitetsskäl. Den gäller både varor som           verksamhet. Om kommunen sedan tar denna
32093: anskaffats av en utomstående för försäljning          vara, som det gjorts inköpsavdrag på, i bruk
32094: och självtiliverkade varor.                           för annat ändamål än försäljning skall kom-
32095:    Om ett omsättningsskatteskyldigt företag           munen erlägga skatt för detta tagande i eget
32096: köper skattepliktiga varor för försäljning kan        bruk. 9 § 2 mom. lagen angående omsättnings-
32097: det göra ett inköpsavdrag för varan, genom            skatt gäller inte sådana fall.
32098: vilket den omsättningsskatt som ingår i varans           Då en kommun säljer energi, som den an-
32099: pris elimineras. Om den skattskyldige sedan           tingen själv producerat eller anskaffat av
32100: inte använder denna vara för försäljning, utan        andra, avgörs frågan om skatteplikt eller
32101: t.ex. tar den i eget bruk, skall han återställa det   skattefrihet för försäljningen på basis av de
32102: inköpsavdrag han gjort genom att lägga varans         allmänna stadgandena i lagen angående om-
32103: inköpspris eller det lägre gängse försäljnings-       sättningsskatt. Det avgörande är om kommu-
32104: priset tili sin skattepliktiga försäljning.           nen anses bedriva affärsrörelse eller inte. På
32105:    Om den skattskyldige själv tiliverkar varor        grundval av högsta förvaltningsdomstolens ut-
32106: för annat ändamål än försäljning, t.ex. för           slag kan noteras att då det säljs värme från en
32107: eget bruk, skall skatt enligt 13 § 2 mom. lagen       värmecentral, som kommunen äger, anses
32108: angående omsättningsskatt erläggas endast om          försäljningen ske i form av affärsrörelse.
32109: han tillverkar motsvarande varor tili försälj-        Försäljningen är skattepliktig också i det fall
32110: ning eller om varan skall anses vara en sedvan-       att den är relativt liten.
32111:                                      1988 vp. -     KK n:o 183                                   5
32112: 
32113:     Då de kommunala energiverken i samband          1987, (HFD 11.12.1987, liggare 5536). Enligt
32114: med förnyelsen av energibeskattningen blev          utslaget avgörs en kommuns skattskyldighet
32115: skattskyldiga konstaterades att det var nödvän-     per energiproduktionsenhet. För energi, som
32116: digt att ändra 9 § 2 mom. lagen angående            producerats i en sådan enhet från viiken energi
32117: omsättningsskatt så att de kommunala energi-        inte säljs affärsmässigt tili utomstående, är
32118: verken även vore skattskyldiga beträffande den      kommunen inte skattskyldig. Således är t.ex.
32119: energi som har ställts tili kommunens               uppvärmningen av en skola eller ett ålderdoms-
32120: förfogande. Lagändringen genomfördes genom          hem inte omsättningsskattepliktig verksamhet.
32121: att tili 9 § 2 mom. lagen angående omsätt-          Om det däremot från den kommunala energi-
32122: ningsskatt fogades en ny mening enligt viiken       produktionsenheten säljs energi affärsmässigt
32123: '' de dock är skattskyldiga för energinyttigheter   tili utomstående är leverans av energi från
32124: som tagits i eget bruk". Efter lagändringen är      denna enhet för kommunens bruk skatteplik-
32125: den skattebörda som ingår i den kommunala           tigt eget bruk.
32126: energiförbrukningen oberoende av om energin             Omsättningsbeskattningen av energi, som
32127: anskaffas från ett utomstående företag eller        används av kommuner, landskap och kommu-
32128: om kommunen har tillverkat den själv.               nalförbund överensstämmer med omsättnings-
32129:     Ståndpunkten i rättspraxis framgår av ett       skattesystemet. En ändring av lagen angående
32130: utslag från högsta förvaltningsdomstolen av år      omsättningsskatt är således inte nödvändig.
32131: 
32132:     Helsingfors den 26 april 1988
32133: 
32134:                                                                         Minister Ulla Puolanne
32135:                                              1988 vp.
32136: 
32137: Kirjallinen kysymys n:o 184
32138: 
32139: 
32140: 
32141: 
32142:                                  Pulliainen: Metsänviljelyohjeiden uusimisesta sahapuun tuotan-
32143:                                     non turvaamiseksi
32144: 
32145: 
32146:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32147: 
32148:    Maassamme on käyty viime aikoina runsaas-       den lisääjinä. Varmin tulos saadaan kuitenkin
32149: ti keskustelua sahapuun nykyisestä ja tulevasta    hajakylvöllä tai luontaisella uudistamisella sille
32150: riittävyydestä. Jälkimmäiseen on liittynyt eräi-   sopivalla kasvupaikalla. Männyn kasvattami-
32151: den futurologien mielessä ajatus, ettei tulevai-   sesta liian rehevillä mailla tulee luopua.
32152: suudessa olisi sahatavaralle lainkaan kysyntää.       Edellä sanottu edellyttää radikaalia muutos-
32153: Aivan yhtä perustellusti voidaan väittää päin-     ta laatutietoisempaan suuntaan metsänhoidos-
32154: vastaista.                                         sa. Käytettävät metsänviljely- ja -hoito-ohjeet
32155:    Ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta on kui-      onkin uusittava perusteellisesti.
32156: tenkin, tuottaako käytetty metsänhoitotekniik-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32157: ka lainkaan tulevaisuudessa sahapuuksi kel-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32158: paavaa puuta. Viime vuosina toteutetut istu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32159: tukset ovat olleet niin harvoja, ettei niissä      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32160: kasvavista puista saada usein lainkaan u/ s-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-
32161: sahatavaraa tuottavia tukkeja.                              sänviljely-ja -hoito-ohjeiden muuttami-
32162:    Männyn kasvatuksessa tuleekin soveltaa pal-              seksi siten, että sopivilla kasvupaikoilla
32163: jon nykyistä suurempia istutus- ja kylvötiheyk-             voidaan tuottaa sahapuuksi kelpaavaa
32164: siä. Lehtipuut voivat toimia taimikoiden tihey-             puuta?
32165: 
32166:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1988
32167: 
32168:                                          Erkki Pulliainen
32169: 
32170: 
32171: 
32172: 
32173: 280454R
32174: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 184
32175: 
32176: 
32177: 
32178: 
32179:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32180: 
32181:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sänkäsittelyohjeiden tarkistustyön, jonka ta-
32182: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         voitteena on parantaa laatunäkökohtien huo-
32183: olette 23 päivänä maaliskuuta 1988 lähettänyt         mioon ottamista vielä nykyisestään. Alustavien
32184: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-        suunnitelmien mukaan korkeaan sahapuun laa-
32185: vaksi kansanedustaja Pulliaisen seuraavan si-         tuun pyritään uusissa ohjeissa täsmälleen niillä
32186: sältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 184:             keinoilla, joita kirjallisessa kysymyksessä on
32187:                                                       esitetty.
32188:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-            Myös yksityismetsien käsittelyohjeet ovat
32189:         sänviljely-ja -hoito-ohjeiden muuttami-       uudistettavina. Tulevissa ohjeissa kiinnitetään
32190:         seksi siten, että sopivilla kasvupaikoilla    entistä enemmän huomiota kasvupaikan mer-
32191:         voidaan tuottaa sahapuuksi kelpaavaa          kitykseen puulajin ja metsänuudistamismene-
32192:         puuta?                                        telmän valinnassa. Luontaista uudistamista tu-
32193:                                                       lisi käyttää aina kun se on mahdollista ja
32194:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          perusteltua. Viljelytiheyksiä on tarkoitus jon-
32195: taen seuraavaa:                                       kin verran nostaa nykyisestä. Ohjeissa pyritään
32196:     Mahdollisimman hyvälaatuisen mäntysaha-           myös yksityiskohtaisesti määrittelemään hyvän
32197: puun kasvattaminen on metsätalouden keskei-           metsänhoidon käsite kaikissa metsikön kierto-
32198: siä tavoitteita. Vaikka laatutavoite on ollut jo      ajan vaiheissa, jotta laadullisesti ja määrällises-
32199: vuosikymmeniä keskeisellä sijalla metsänhoi-          ti korkea puun tuotanto voitaisiin turvata.
32200: dossa, tavoite ei ole aina toivotulla tavalla             Nuorten viljelymänniköiden laatuongelmat
32201: toteutunut. Osin on luotettu siihen, että män-        johtuvat osaltaan siitä, että näitä metsiköitä
32202: tyä viljelemällä saadaan ilman muuta korkea-          perustettaessa 1960-luvulla viljelyaineiston al-
32203: laatuista sahapuuta. Tästä syystä mäntyä on           kuperä ei aina ollut tiedossa eikä siihen kiinni-
32204: jossakin määrin viljelty laadun kannalta liian        tetty riittävästi huomiota. Nykyisin on eri alku-
32205: harvana rehevillä kasvupaikoilla, jolloin puista      perää olevan metsänviljelyaineiston käyttöalu-
32206: on kasvanut tyvekkäitä ja paksuoksaisia. Tä-          eista annettu tarkat ohjeet. Lisäksi on metsän-
32207: mä kuva on yleistetty koskemaan kaikkia vilje-        viljelyaineiston perinnöllistä laatua parannettu
32208: lytaimikoita ja laatuongelmaa on vahvasti liioi-      metsänjalostuksella.
32209: teltu.                                                   Sahapuun laatua voidaan parantaa myös
32210:    Valtion metsien vuodelta 1985 olevissa met-        pystykarsinnalla, jota on toteutettu tähän asti
32211: sänkäsittelyohjeissa laatutavoite on keskeisellä      etupäässä työllisyysvaroin. Pystykarsinnan tul-
32212: sijalla. Ohjeiden mukaan lähtökohdat korkea-          tua yhdeksi uuden metsänparannuslain (140/
32213: laatuisen puun kasvatukselle pyritään luomaan         87) työmuodoksi odotetaan karsintamäärän li-
32214: metsän uudistamisvaiheessa. Viljelymenetelmät         sääntyvän. Pystykarsinnalla on käsitelty ennen
32215: ja puulajit valitaan kasvupaikan mukaan siten,        kaikkea männiköitä, mutta jossain määrin
32216: että laatutavoite saavutetaan. Kylvöä käyte-          myös nuoria koivikoita.
32217: tään kaikilla sille soveltuvilla paikoilla ja istu-      Yksityismetsien metsänkäsittelyohjeet ovat
32218: tustiheyksiä on nostettu. Koska kustannussyis-        metsälautakuntien ja metsänhoitoyhdistysten
32219: tä istutustiheyttä ei kuitenkaan voida nostaa         metsäammattimiesten ohjeena neuvonnassa ja
32220: laadun kannalta optimaaliselle tasolle, uudistu-      muussakin yksityismetsätalouden edistämis-
32221: saloille pyritään saamaan luontaista täydennys-       työssä. Yksityisen metsänomistajan kannalta
32222: tä niin paljon kuin mahdollista.                      ohjeet ovat suositusluonteisia. Yksityismetsä-
32223:    Sahapuun laatukysymys on ajankohtaisuu-            lain nojalla ei metsänomistajalle voida antaa
32224: tensa vuoksi ollut viime vuosina intensiivisen        esimerkiksi laatupuun kasvatukseen veivoitta-
32225: tutkimuksen kohteena ja uutta tietoa on saatu         via määräyksiä. Valtion varoilla rahoitetuissa
32226: runsaasti: Tämä on ollut yhtenä lähtökohtana          metsänparannustöissä voidaan sen sijaan edel-
32227: sille, että metsähallitus on käynnistänyt met-        lyttää metsänkäsittelyohjeiden noudattamista.
32228: 
32229:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
32230: 
32231:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
32232:                                       1988 vp. -     KK n:o 184                                      3
32233: 
32234: 
32235: 
32236: 
32237:                                Tili Riksdagens Herr Talman
32238: 
32239:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som en utgångspunkt för en justering av direk-
32240: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           tiven för skogsvård, som forststyrelsen har
32241: av den 23 mars 1988 tili vederbörande medlem          påbörjat. Målet för justeringen är att kvalite-
32242: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ten skall beaktas ännu bättre än hittills. Enligt
32243: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-           de preliminära planerna eftersträvas i de nya
32244: mål nr 184:                                           direktiven en god kvalitet på sågvirket med
32245:                                                       exakt de medel som framförts i spörsmålet.
32246:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
32247:        att ändra på direktiven för skogsodling           Direktiven för skötseln av de enskilda sko-
32248:        och skogsvård så att det på lämpliga          garna genomgår också en förnyelse. l de kom-
32249:                                                       mande direktiven fästs större vikt än tidigare
32250:        växtplatser kunde odlas träd som duger
32251:                                                      vid växtplatsens betydelse, då trädslag och
32252:        till sågvirke?
32253:                                                       skogsföryngringsmetod väljs. Naturlig föryng-
32254:                                                       ring borde alltid användas då detta är möjligt
32255:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         och motiverat. Man har för avsikt att i någon
32256: samt anföra följande:                                mån göra planteringsavstånden kortare än de
32257:    En av skogshushållningens centrala målsätt-       är i dag. 1 direktiven eftersträvas också detalje-
32258: ningar är att odla tallsågvirke av så god kvali-     rade definitioner av begreppet god skogsvård i
32259: tet som möjligt. Även om målsättningen i             alla skeden av skogsbeståndets omloppstid, för
32260: fråga om kvalitet redan i årtionden har haft en      att en både kvalitets- och kvantitetsmässigt hög
32261: central position inom skogsvården, har målet         virkesproduktion skall kunna tryggas.
32262: inte alltid förverkligats på önskvärt sätt. Delvis       Kvalitetsproblemen i fråga om unga kultur-
32263: har man förlitat sig på att man utan vidare får      bestånd av tali beror delvis på det faktum att
32264: sågvirke av god kvalitet genom att odla tali.        då dessa skogsbestånd planterades på 1960-
32265: Av den här orsaken har tali i viss mån, med          talet var skogsodlingsmaterialets ursprung inte
32266: tanke på kvaliteten, odlats för glest på frodiga     alltid känt och det fästes inte heller tillräcklig
32267: växtplatser, med den påföljd att träden blivit       vikt vid det. Nuförtiden har det getts noggran-
32268: rotgrova och tjockgreniga. Den här bilden har        na direktiv för användningsområden med skogs-
32269: generaliserats tili att gälla alla plantskogar och   odlingsmaterial av olika ursprung. Dessutom
32270: kvalitetsproblemet har starkt överdrivits.           har skogsodlingsmaterialets ärftliga kvalitet
32271:    I direktiven av år 1985 för skogsvård i           förbättrats med hjälp av skogsträdsförädling.
32272: statens skogar har kvalitetsmålsättningen en             Sågvirkets kvalitet kan också förbättras med
32273: central position. I enlighet med direktiven ef-      hjälp av stamkvistning, som hittills i främsta
32274: tersträvas att redan vid förnyandet av skogen        hand har förverkligats med sysselsättningsme-
32275: skapa en grund för odling av träd av god             del. Sedan stamkvistningen har blivit en arbets-
32276: kvalitet. Odlingsmetoder och trädslag väljs ut-      form i den nya skogsförbättringslagen (140/87)
32277: gående från växtplatsen så att kvalitetsmålsätt-     förväntas stamkvistningen tillta. Stamkvistning
32278: ningen uppnås. Sådd används på alla platser          har utförts framför allt i tallskogar, men i viss
32279: som är lämpliga för ändamålet, och plante-           mån också i unga björkskogar.
32280: ringsavstånden har gjorts kortare. Eftersom             Direktiven för vård av enskilda skogar an-
32281: planteringsavstånden av finansiella orsaker in-      vänds av skogsnämnder och av skogsvårdsför-
32282: te, med tanke på kvaliteten, kan göras optimalt      eningarnas fackmän såsom riktlinjer för råd-
32283: kortare, eftersträvas att få så mycken naturlig      givning och också i övrigt arbete, som främjar
32284: utfyllnad som möjligt på föryngringsytorna.          den enskilda skogshushållningen. Från den
32285:    Frågan om sågvirkets kvalitet har p.g.a. sin      enskilda skogsägarens synpunkt sett är direkti-
32286: aktualitet varit föremål för intensiv forskning      ven rekommendationer. Med stöd av lagen om
32287: under de senaste åren, och rikligt med ny            enskilda skogar kan skogsägaren inte ges
32288: information har erhållits. Detta har fungerat        förpliktande bestämmelser t.ex. i fråga om
32289: 4                                   1988 vp. -    KK n:o 184
32290: 
32291: vård av kvalitetsträd. Däremot kan det            levs i skogsförbättringsarbeten, som finansi-
32292: förutsättas att direktiven för skogsvård efter-   eras med statliga medel.
32293: 
32294:     Helsingfors den 22 april 1988
32295: 
32296:                                              Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
32297:                                              1988 vp.
32298: 
32299: Kirjallinen kysymys n:o 185
32300: 
32301: 
32302: 
32303: 
32304:                                 Kortesalmi: Poronveren talteenoton tukemiseksi tarvittavista
32305:                                   toimenpiteistä
32306: 
32307: 
32308:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32309: 
32310:    Vuosittain teurastetaan maassamme useita        tavaa tuhlata tällainen merkittävä maara
32311: kymmeniätuhansia poroja, joiden verta ei tällä     ruoka-aineeksi hyvin soveltuvaa verta, kun sitä
32312: hetkellä hyödynnetä lähes lainkaan. Esimerkik-     voitaisiin helposti hyödyntää ihmisten ravin-
32313: si poronhoitovuonna 1986-1987 teurastetuista       noksi.
32314: poroista saatiin verta yhteensä n. 755 000 lit-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32315: raa. Tästä verimäärästä otettiin talteen, lähin-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32316: nä poromiesperheiden omaan käyttöön, arviol-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32317: ta noin 25 000 litraa. Talteen otettu verimäärä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32318: on alle 3,5 OJo poroista saadusta koko verimää-
32319: rästä.                                                       Tietääkö Hallitus, että vuosittain va-
32320:    Tällä hetkellä veren laajempi talteenotto on           luu poron teurastusten yhteydessä huk-
32321: saatujen kokemusten perusteella kannattama-               kaan noin 750 000 litraa poronverta,
32322: tonta. Mikäli valtio tukisi poronveren nykyistä           koska veren talteenotto ei ilman valtion
32323: laajempaa talteenottoa, olisivat porojen teuras-          tukea ole tällä hetkellä kannattavaa, ja
32324: tajat ja omistajat halukkaita veren talteenoton              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
32325: lisäämiseen. Poronverellä, kuten muidenkin                tukimuodon kehittämiseksi poronveren
32326: teuraseläinten verellä, on tällä hetkellä kysyn-          talteenoton tekemiseksi kannattavaksi
32327: tää sen korkean rautapitoisuuden ja terveelii-            sekä sen keräilyorganisaation luomisek-
32328: syyden takia. On kansantaloudellisesti arvelut-           si?
32329: 
32330:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1988
32331: 
32332:                                       J. Juhani Kortesalmi
32333: 
32334: 
32335: 
32336: 
32337: 280464C
32338: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 185
32339: 
32340: 
32341: 
32342: 
32343:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32344: 
32345:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
32346: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vasti seuraavaa:
32347: olette maaliskuun 23 päivänä 1988 päivätyn           Valtion menoarviossa on muutaman viime
32348: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      vuoden aikana ollut määräraha porotaloudesta
32349: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     saatavien tuotteiden tuotekehittelyä ja tuottei-
32350: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-    den mainonnan tukemista varten. Porosta saa-
32351: sesta kysymyksestä n:o 185:                       tavien lihatuotteiden ohella on määrärahan
32352:                                                   avulla selvitetty mahdollisuuksia myös muiden
32353:          Tietääkö Hallitus, että vuosittain va-   porosta saatavien tuotteiden markkinoinnin
32354:        luu poron teurastusten yhteydessä huk-     edistämiseen. Tätä määrärahaa samoin kuin
32355:        kaan noin 750 000 litraa poronverta,       porotalouden neuvontatyöhön muutoin osoi-
32356:        koska veren talteenotto ei ilman valtion   tettuja määrärahoja lukuun ottamatta ei po-
32357:        tukea ole tällä hetkellä kannattavaa, ja   ronveren talteenottoa ole valtion toimesta tuet-
32358:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      tu. Tällaisen tukimuodon kehittäminen ei ole
32359:       tukimuodon kehittämiseksi poronveren        viime aikoina ollut valtion taholla esillä, eikä
32360:       talteenoton tekemiseksi kannattavaksi       sitä myöskään elinkeinon itsensä taholta ole
32361:       sekä sen keräilyorganisaation luomisek-     esitetty.
32362:       si?
32363: 
32364:     Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1988
32365: 
32366:                                                                        Ministeri Ole Norrback
32367:                                     1988 vp. -   KK n:o 185                                     3
32368: 
32369: 
32370: 
32371: 
32372:                             Till Riksdagens Herr Talman
32373: 
32374:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
32375: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      samt anföra följande:
32376: av den 23 mars 1988 tili vederbörande medlem        1 statens utgiftsstat har det under några år
32377: av statsrådet översänt avskrift av följande av   angående produkter som erhålls av renhushåll-
32378: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörs-      ning funnits ett anslag för produktutveckling
32379: mål nr 185:                                      och stöd för reklam. Med hjälp av anslaget har
32380:                                                  utretts möjligheter att befrämja marknadsfö-
32381:          Är Regeringen medveten om, att årli-    ring av utom köttprodukter även av andra
32382:        gen i samband med slakt av renar cirka    produkter som renen lämnar. På åtgärd av
32383:        750 000 liter renblod går tili spilio,    staten har inte tilivaratagande av blod stötts på
32384:        emedan tilivaratagandet av blod inte i    andra sätt än genom disponering av nämnda
32385:        detta nu är lönsamt utan statligt stöd,   anslag samt av medel som för övrigt anvisats
32386:        och                                       för rådgivningsarbete inom renhushållningen.
32387:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    Utvecklandet av en stödform av detta slag har
32388:        ta för utvecklande av ett stödsystem      inte under senaste tid varit aktuellt på statligt
32389:        som skulle göra tilivaratagandet av       håll och något sådant har inte heller föreslagits
32390:        renblod lönsamt samt för skapande av      från själva näringens håll.
32391:        en organisation för uppsamling?
32392: 
32393:     Helsingfors den 28 april 1988
32394: 
32395:                                                                        Minister Ole Norrback
32396:                                                 1988 vp.
32397: 
32398: Kirjallinen kysymys n:o 186
32399: 
32400: 
32401: 
32402: 
32403:                                    Kortesalmi: Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamista kos-
32404:                                      kevan lain voimassaolon jatkamisesta
32405: 
32406: 
32407:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32408: 
32409:    Laki Lapin vajaatuottoisten metsien kunnos-           Lapin ja Koillis-Suomen osalta laki Lapin
32410: tamisesta on annettu Helsingissä 30 päivänä           vajaatuottoisten metsien uudistamisesta korvaa
32411: joulukuuta 1982. Tällä lailla, joka on voimassa       Pohjois-Suomen huomattavasti huonompaaa
32412: vuosina 1982-1995, toteutetaan Lapin läänis-          puun hintaa, mutta Taivalkosken pitäjää ja
32413: sä ja Kuusamon kunnassa metsätalouden alu-            Kainuuta kyseinen laki ei koske. Aiheellisesti
32414: eellista suunnittelua ja edistetään vajaatuot-        Taivalkoskella ja Kainuussa kysytäänkin, mik-
32415: toisten alueiden metsittämistä. Työ käsittää          si Taivalkoski ja Kainuu ovat pudonneet vä-
32416: metsänviljelyn ja uuden kasvun turvaamisen,           liin, ovathan olosuhteet Taivalkoskella ja Kai-
32417: sen mukaan kuin laissa tarkemmin säädetään.           nuussa moniin Lapin kuntiin ja Kuusamoon
32418: Laissa tarkoitetut toimenpiteet rahoitetaan ko-       verrattavat.
32419: konaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain           Olisikin oikeudenmukaista, että Lapin laki
32420: metsänparannuslain (413/67) mukaisesti otet-          ulotettaisiin koskemaan myös Taivalkoskea ja
32421: tavilla metsänparannusvaroilla.                       Kainuuta. Näin saataisiin Taivalkosken ja Kai-
32422:    Piirimetsälautakunta päättää käyttöönsä            nuun unohdetut vajaatuottoiset metsät kasvu-
32423: asetettujen määrärahojen puitteissa laissa tar-       kuntoon sekä työtä työttömille ja myös hieman
32424: koitettuihin toimenpiteisiin ryhtymisestä. Va-        korvausta Etelä-Suomea heikompiin kantohin-
32425: rojen myöntäminen metsänviljelytyöhön edel-           toihin.
32426: lyttää maanomistajan hakemusta. Lain täytän-
32427:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32428: töönpanosta säädetään tarkemmin annetulla
32429:                                                       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32430: asetuksella.
32431:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32432:    Lain voimassaolo loppuu siis näillä näkymin        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32433: vuonna 1995. Hyvissä ajoin tulisi kuitenkin
32434: ryhtyä valmistelemaan lain jatkamista tai                       Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
32435: uuden vastaanvanlaisen lain säätämistä, koska                toimiin Lapin vajaatuottoisten metsien
32436: tarve vajaatuottoisten metsien kunnostamiseen                kunnostamista koskevan lain jatkami-
32437: Lapissa ja Kuusamon kunnassa tulee jatku-                    seksi myös vuoden 1995 jälkeen tai
32438: maan myös vuoden 1995 jälkeen. Valmistelu-                   uuden vastaavanlaisen lain säätämiseksi
32439: työhön tulisi ryhtyä pikaisesti, jotta laki saatai-          hyvissä ajoin ennen vanhan lain päätty-
32440: siin eduskunnan käsittelyyn hyvissä ajoin en-                mistä sekä samalla lain laajentamiseksi
32441: nen vuotta 1995.                                             niin, että se tulisi koskemaan myös
32442:    Tässä yhteydessä on todettava ns. Lapin lain              Taivalkosken ja Kainuun alueita, joilla
32443: sisältämien alueiden lähimmästä naapuristosta                on huomattavan paljon vajaatuottoisia
32444: metsätalouden kannalta seuraavaa.                            metsiä ja eniten työttömyyttä?
32445: 
32446:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1988
32447: 
32448:                                         J. Juhani Kortesalmi
32449: 
32450: 
32451: 
32452: 
32453: 280452P
32454: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 186
32455: 
32456: 
32457: 
32458: 
32459:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32460: 
32461:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Pohjois-Pohjanmaalla vastaava osuus oli
32462: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       12,9% ja Kainuussa 10,3 %. Vajaatuottoisuu-
32463: olette 23 päivänä maaliskuuta 1988 lähettänyt       deltaan pahimpia kuntia olivat Kuusamo
32464: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-      (29,3 %), Taivalkoski (25, 1 %) sekä Iijokisuun
32465: vaksi kansanedustaja Kortesalmen seuraavan          kunnat (22,2 %). Koko maan metsämaan alas-
32466: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 186:         ta oli 13,2 % vajaatuottoista.
32467:                                                        Lapin lain alueella on vajaatuottoisista alu-
32468:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
32469:                                                     eista runsaat puolet metsänuudistamistoimen-
32470:        toimiin Lapin vajaatuottoisten metsien       piteitä vaativia. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kai-
32471:        kunnostamista koskevan lain jatkami-         nuussa vajaatuottoisuutta esiintyy sen sijaan
32472:        seksi myös vuoden 1995 jälkeen tai           runsaimmin taimisto- ja kasvatusvaiheen met-
32473:        uuden vastaavanlaisen lain säätämiseksi      siköissä, joiden tarvitsemat hoitotoimenpiteet
32474:        hyvissä ajoin ennen vanhan lain päätty-      eivät sisälly Lapin lakiin.
32475:        mistä sekä samalla lain laajentamiseksi
32476:                                                        Vajaatuottoisien alueiden metsitystä tuetaan
32477:        niin, että se tulisi koskemaan myös
32478:                                                     myös metsänparannusvaroin siten, että met-
32479:        Taivalkosken ja Kainuun alueita, joilla
32480:        on huomattavan paljon vajaatuottoisia        sänuudistamistöissä ovat suunnittelu ja työn-
32481:        metsiä ja eniten työttömyyttä?               johto sekä siemenet, taimet ja muut tarvikkeet
32482:                                                     ilmaiset. Näiden lisäksi muihin toteuttamiskus-
32483:                                                     tannuksiin voidaan myöntää avustusta, jonka
32484:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          suuruus riippuu siitä, mihin metsänparannus-
32485: taen seuraavaa:                                     lain mukaiseen vyöhykkeeseen alue kuuluu.
32486:    Laki Lapin vajaatuottoisien metsien kunnos-      Kainuun kunnat kuuluvat joko neljänteen tai
32487: tamisesta ( 1057 /82) tuli voimaan 31. 12.1982.     viidenteen ja Taivalkoski kuudenteen avustus-
32488: Lain mukaan toteutetaan Lapin läänissä ja           vyöhykkeeseen.      Metsänparannusavustuksen
32489: Kuusamon kunnassa vuosina 1982-1995 met-            osuus muista toteuttamiskustannuksista on
32490: sätalouden alueellista suunnittelua ja ediste-      vastaavasti 30, 40 ja 50 prosenttia. Lisäksi
32491: tään vajaatuottoisten alueiden metsittämistä        maanomistaja voi saada loppuosalle kustan-
32492: metsänviljelyllä ja siihen liittyvillä uuden kas-   nuksista metsänparannuslainaa tai lainasta luo-
32493: vun turvaamistoimenpiteillä. Toimenpiteet ra-       puessaan lisäavustusta, jonka suuruus on 30-
32494: hoitetaan kokonaan valtion tulo- ja menoar-         40 % lainan määrästä.
32495: vioon vuosittain otettavilla metsänparannusva-         Laajentamalla Lapin vajaatuottoisten met-
32496: roilla.                                             sien kunnostamisesta annetun lain soveltamis-
32497:    Lain säätämisen ja rajauksen perusteluissa       aluetta Kainuuseen ja Taivalkoskelie näiden
32498: olivat Lapin yksityismetsien vajaatuottoisien       alueiden vajaatuottoisten metsien kunnostami-
32499: alojen suuri määrä, metsätaloussuunnitelmien        nen saattaisi jossain määrin nopeutua. Lain
32500: pieni peittävyys sekä haja-asutusalueiden väes-     päällekkäisyydestä metsänparannuslain kanssa
32501: tön vähäiset sivuansiomahdollisuudet ja heikko      kuitenkin johtuu, että vaikutukset jäisivät var-
32502: työllisyystilanne. Lain alueelliseen rajaamiseen    sin pieniksi.
32503: Lapin ja Koillis-Suomen metsälautakuntien              Työttömyysaste Taivalkoskella ja Kainuun
32504: toimialueille vaikuttavat myös lain täytäntöön-     pohjoisimmissa ja itäisimmissä kunnissa on
32505: panoon liittyvät hallinnolliset syyt.               suurempi kuin Lapissa keskimäärin. Koko Kai-
32506:    Lappiin vuonna 1984 päättyneen valtakun-         nuun ottaminen kysymyksessä olevan lain pii-
32507: nan metsien VII inventoinnin tulosten mukaan        riin ei kuitenkaan työllisyystilanteen kannalta
32508: oli vajaatuottoisien metsien osuus yksityismet-     ole perusteltua.
32509: sien metsämaalla Lapin metsälautakunnan alu-           Siinä vaiheessa, kun Lapin vajaatuottoisien
32510: eella 22,2 o/o ja Koillis-Suomen alueella 23,6 %    metsien kunnostamista koskevan lain jatkamis-
32511: sekä Lapin lain alueella keskimäärin 22,8 %,        ta tai uuden vastaavanlaisen lain säätämistä
32512:                                      1988 vp. -     KK n:o 186                                     3
32513: 
32514: selvitetään, tullaan myös lain alueellinen rajaus   Kainuussa samoin kuin Pohjois-Pohjanmaan-
32515: ottamaan uudelleen tarkasteltavaksi. Nykyisen       kin vaikeimmilla alueilla vähentää tehostamal-
32516: lain ollessa voimassa vuoden 1995 loppuun ei        la ja laajentamalla metsänparannus- ja työlli-
32517: hallitus vielä tässä vaiheessa pidä tällaisen la-   syysvaroilla sekä erityisaluelain perusteella ra-
32518: kiesityksen antamista ajankohtaisena. Metsien       hoitettavia metsätalouden ja muita toimintoja.
32519: vajaatuottoisuutta ja työttömyyttä voidaan
32520: 
32521:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
32522: 
32523:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
32524: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 186
32525: 
32526: 
32527: 
32528: 
32529:                              Tili Riksdagens Herr Talman
32530: 
32531:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        1984, var 22,2 Olo av skogsmarkerna i de enskil-
32532: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         da skogarna underproduktiva inom Lapplands
32533: av den 23 mars 1988 tili vederbörande medlem        skogsnämnds område, i nordöstra Finland var
32534: av statsrådet översänt avskrift av följande av      23,6 Olo underproduktiva och av det område
32535: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörs-         som avses i Lapplandslagen var i genomsnitt
32536: mål nr 186:                                         22,8 Olo underproduktiva. 1 norra Österbotten
32537:                                                     uppgick motsvarande andel tili 12,9 Olo och i
32538:           Ämnar Regeringen snabbt vidta åt-         Kajanaland tili 10,3 Olo. Med tanke på under-
32539:        gärder i syfte att förlänga giltighetsti-    produktiviteten hörde Kuusamo (29,3 Olo), Tai-
32540:        den för lagen om iståndsättning av           valkoski (25,1 Olo) samt lijokisuu (22,2 Olo) tili
32541:        underproduktiva skogar i Lappland så         de kommuner där situationen var värst. 1 hela
32542:        att lagen gäller även efter år 1995 eller    Jandet var 13,2 Olo av skogsmarksarealen un-
32543:        för att i god tid innan den gamla lagen      derproduktiv.
32544:        upphör att gälla stifta en ny motsvaran-
32545:        de lag och samtidigt utvidga lagen så           lnom det område som berörs av Lapplands-
32546:        att den kommer att omfatta även områ-        lagen är drygt hälften av de underproduktiva
32547:        den i Taivalkoski och Kajanaland, där        arealerna sådana som kräver skogsförnyelseåt-
32548:        det finns avsevärt mycket underproduk-       gärder. 1 norra Österbotten och i Kajanaland
32549:        tiv skog och mest arbetslösa?                är underproduktiviteten däremot rikligast i
32550:                                                     plant- och uppdrivningsskedets skogsbestånd.
32551:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Vårdåtgärder beträffande dem ingår inte i
32552: samt anföra följande:                               Lapplandslagen.
32553: 
32554:    Lagen om iståndsättning av underproduktiva           Beskogningen av underproduktiva områden
32555: skogar i Lappland (1 057 /82) trädde i kraft        understöds även med skogsförbättringsmedel
32556: 31.12.1982. Enligt lagen genomförs i Lapp-          sålunda, att planering och arbetsledning samt
32557: lands Iän och Kuusamo korumun under åren            frön, plantor och andra förnödenheter är gra-
32558: 1982-1995 en områdesplanering för skogsbru-         tis vid skogsodlingsarbeten. Härtili kan under-
32559: ket och främjas beskogning av underprodukti-        stöd beviljas för andra kostnader för utförande
32560: va områden genom skogsodling och därtili            av beskogning. Understödets storlek beror på
32561: anslutna åtgärder för tryggande av återväxten.      tili viiken zon området enligt lagen om skogs-
32562: Åtgärderna finansieras helt med skogsförbätt-       förbättring hör. Kommunerna i Kajanaland
32563: ringsmedel, som årligen upptas i statsförslaget.    hör antingen tili den fjärde eller femte bidrags-
32564:                                                     zonen samt Taivalkoski tili den sjätte bidrags-
32565:    Motiveringen tili att lagen stiftades och att
32566:                                                     zonen. 1 proportion härtili uppgår skogsför-
32567: det geografiska tiliämpningsområdet begränsa-
32568:                                                     bättringsbidragets andel av de övriga kost-
32569: des var att arealen underproduktiva enskilda
32570: skogar i Lappland var stor, skogshushållnings-      naderna för genomförandet tili 30, 40 och
32571: planerna täckte endast en liten del av arealen      50 Olo. Vidare kan jordägaren få skogsförbätt-
32572: och befolkningen inom glesbygdsområdena ha-         ringslån för den återstående delen av kost-
32573:                                                     naderna eller om han avstår från lånet ett
32574: de obetydliga möjligheter tili biinkomster sam-
32575:                                                     tiliäggsbidrag, vars storlek är 30-40 Olo av
32576: tidigt som sysselsättningsläget var dåligt. Det
32577:                                                     lånebeloppet.
32578: fanns även administrativa skäl i anslutning tili
32579: verkställigheten av lagen som bidrog tili att det      Om tiliämpningsområdet i enlighet med lag-
32580: område där lagen gäller avgränsades tili Lapp-       en om iståndsättning av underproduktiva sko-
32581: lands och nordöstra Finlands skogsnämnders           gar i Lappland utvidgas tili att omfatta Kaja-
32582: verksamhetsområden.                                  naland och Taivalkoski kan iståndsättningen
32583:    Enligt resultaten av den VII inventeringen av     av underproduktiva skogar i dessa områden i
32584: landets skogar, som avslutades i Lappland år         någon mån påskyndas. Beroende på att lagen
32585:                                     1988 vp. -   KK n:o 186                                  5
32586: 
32587: sammanfaller med skogsförbättringslagen blir     mer det geografiska tillämpningsområdet i lag-
32588: dock verkningarna synnerligen små.               en att på nytt ses över. Då den nu gällande
32589:   Arbetslöshetsgraden i Taivalkoski och i de     lagen är i kraft tili slutet av år 1995, anser
32590: kommuner som ligger längst upp i norr eller      regeringen att det inte nu är aktuellt med att
32591: längst i öster i Kajanaland är större än i       förelägga ett sådant lagförslag.
32592: Lappland i genomsnitt. Med hänsyn tili arbets-      Underproduktiviteten i skogarna och arbets-
32593: löshetssituationen är det dock inte motiverat    lösheten i de värst drabbade områdena i Kaja-
32594: att uppta hela Kajanaland i den ifrågavarande    naland och i norra Österbotten kan minskas
32595: lagen.                                           genom att sådana funktioner inom skogsbruket
32596:    1 det skede då frågan om en förlängning av    och på annat håll som finansieras med skogs-
32597: giltighetstiden för lagen om iståndsättning av   förbättrings- och sysselsättningsmedel samt på
32598: underproduktiva skogar i Lappland eller stif-    grundval av specialområdeslagen effektiveras
32599: tandet av en ny motsvarande lag utreds kom-      och utvidgas.
32600: 
32601:     Helsingfors den 22 april 1988
32602: 
32603:                                             Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
32604: 1
32605: 1
32606: 1
32607:     1
32608:     1
32609:     1
32610:         1
32611:         1
32612:         1
32613:             1
32614:             1
32615:             1
32616:                 1
32617:                 1
32618:                 1
32619:                     1
32620:                     1
32621:                     1
32622:                         1
32623:                         1
32624:                         1
32625:                             1
32626:                             1
32627:                             1
32628:                                               1988 vp.
32629: 
32630: Kirjallinen kysymys n:o 187
32631: 
32632: 
32633: 
32634: 
32635:                                  Pulliainen: Taivalkosken Pyhitysvaaran suojelusta
32636: 
32637: 
32638:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32639: 
32640:    Taivalkoskella on Kostonjärven länsipuolel-      uhrattu nähtävästi pyyntionnen varmistamisek-
32641: la, sen ja Mustavaaran välissä 422,4 metriä         si. Läheisen Biisilammen "hiisi" tarkoittanee
32642: korkea Pyhitysvaara-niminen vaaramuodostu-          pakanallista uhripaikkaa tai pyyntionnen ju-
32643: ma. Tämä upea luonnonmuodostuma on vielä            malaa.
32644: täysin luonnontilassa. Kaikissa suunnitelmissa
32645: on tähän saakka pidetty itsestään selvyytenä,          Jo tästä syystä Taivalkoskella on noussut
32646: että tämän vaaran luonnontilaisuus säilytetään      kansanliike Pyhitysvaaran suojelemiseksi las-
32647: vähintään aarnialueen muodossa.                     kettelurinnerakentamiselta. Tällöin on mm.
32648:                                                     viitattu seutukaavassa olevaan suojeluvarauk-
32649:    Nyt kuitenkin on julkisuudessa mainittu,         seen.
32650: että matkailuyrittäjä(t) suunnittelevat laskette-
32651: lukeskuksen rakentamista Pyhitysvaaralle.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32652: Näin tällä vaaralla olisi sama kohtalo kuin         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32653: Iso-Syötteellä, joka on vaarana kymmenkunta         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32654: metriä korkeampi kuin Pyhitysvaara. Iso-Syöt-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32655: teen rinteet ovat laskettelukäytössä. Perus-
32656: tellusti on todettu, että tällä alueella riittää,              Aikooko Hallitus toimillaan pitää
32657: että Iso-Syöte on otettu laskettelukäyttöön.                huolen siitä, että Taivalkosken Pyhitys-
32658:    Pyhitysvaara on Taivalkosken korkein vaa-                vaara suojelutoimenpiteiden ansiosta
32659: ra. Vanhan perimätiedon mukaan vaaralla on                  säilyy luonnontilaisena?
32660: 
32661:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
32662: 
32663:                                          Erkki Pulliainen
32664: 
32665: 
32666: 
32667: 
32668: 280513F
32669: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 187
32670: 
32671: 
32672:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32673: 
32674:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Laissa oikeudesta luovuttaa valtion maa-
32675: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       omaisuutta ja tuloatuottavia oikeuksia (687 1
32676: olette 24 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         78) ja sen nojalla annetussa asetuksessa (693/
32677: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        78) pannaan varsin tiukat ehdot valtionmaiden
32678: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       luovuttamiselle. Lain mukaan valtion maa-
32679: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   omaisuutta ei saa luovuttaa, jos maaomaisuu-
32680: kysymyksestä n:o 187:                               della on erittäin huomattava merkitys luonnon-
32681:                                                     suojelun kannalta. Valtion maaomaisuuden
32682:           Aikooko Hallitus toimillaan pitää         käytön asianmukaisuutta arvioitaessa on otet-
32683:        huolen siitä, että Taivalkosken Pyhitys-     tava huomioon käyttötarkoitus, johon omai-
32684:        vaara suojelutoimenpiteiden ansiosta         suus on osoitettu rakennuslain mukaisissa vah-
32685:        säilyy luonnontilaisena?                     vistetuissa tai hyväksytyissä kaavoissa. Pyhi-
32686:                                                     tysvaara on metsähallituksen päätöksen nojalla
32687:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        aarnialue. Alueella onkin huomattava merkitys
32688: vasti seuraavaa:                                    luonnonsuojelun kannalta. Lisäksi se on vah-
32689:                                                     vistetussa seutukaavassa varattu suojelualueek-
32690:    Taivalkosken Pyhitysvaaran luonnon- ja           si. Näillä perusteilla on ilmeistä, että alueen
32691: maisemansuojeluarvot ovat huomattavia. Vaa-         luovuttaminen Taivalkosken kunnan tai mat-
32692: ran lakialue on säilynyt metsähallituksen vuon-     kailuyrittäjien käyttöön laskettelukeskuksen
32693: na 1955 perustaman aarnialueen turvin hak-          rakentamiseksi ei voi tulla kysymykseen.
32694: kaamattomana. Laajoilla alueilla ympäristössä          Matkailuhankkeita on etenkin Pohjois-Suo-
32695: talousmetsät on viime vuosikymmenien aikana         messa vireillä varsin monia. Erityisesti laskette-
32696: uudistettu niin, että Pyhitysvaaran kaltaiset       luharrastuksen kasvuodotuksiin nojautuvat
32697: vanhojen metsien saarekkeet ovat käyneet har-       hankkeet ovat yleistyneet. V seimmat hankkeet
32698: vinaisiksi. Vaara on suhteellisen korkeutensa       toteutetaan valtion avustusten ja lainojen tur-
32699: vuoksi maisemaltaan arvokas. Se kohoaa yli          vin.
32700: 160 metriä läheisen Kostonjärven yläpuolelle.          Näitä suunnitelmia on arvioitava myös val-
32701:    Metsähallituksen rauhoittama aarnialue on        tion varojen järkevän käytön kannalta. Hank-
32702: vuonna 1980 vahvistetussa Pohjois-Pohjan-           keiden kannattavuus ja kilpailukyky tulee voi-
32703: maan seutukaavassa varattu suojelualueeksi.         da osoittaa, jos valtion tukea haetaan. Pyhitys-
32704:    Taivalkosken kunnanhallitus on alustavasti       vaaraa koskevasta alustavasta suunnitelmasta
32705: selvittänyt mahdollisuuksia saada Pyhitysvaa-       ei tällaisia selvityksiä ole vielä laadittu.
32706: ran matkailukäyttöön. Kunta on muun muassa             Jos suunnitelma tulee ajankohtaiseksi, val-
32707: suunnitellut laskettelukeskuksen rakentamista       tion viranomaiset ottavat päätöksiä tehdessään
32708: alueelle. Laskettelukeskuksen rakentaminen          huomioon edellä esitetyt seikat. Taivalkosken
32709: vaikuttaisi olennaisesti nykyisen aarnialueen ja    kunnan asiana on luonnollisesti kunnan elin-
32710: seutukaavan suojelualueen tilaan. Rakentami-        keinoelämän edistäminen ja maankäytön suun-
32711: nen edellyttäisi valtionmaan luovuttamista          nittelu. Kunnan tulee kuitenkin suunnittelus-
32712: matkailukeskuksen käyttöön vuokrauksen tai          saan ottaa huomioon ympäristönsuojelun tar-
32713: oston kautta.                                       peet, lainsäädännön asettamat rajoitukset ja
32714:    Pyhitysvaara sijaitsee kaukana pysyvästä         hankkeiden kilpailukyky kiristyvillä matkailu-
32715: asutuksesta. Liikenneyhteydet alueelle ovat ny-     markkinoilla. Jos laskettelukeskusta pidetään
32716: kyisellään huonot. Pyhitysvaara sijaitsee kah-      kunnassa kannattavana ja välttämättömänä
32717: den suuren matkailukeskuksen, lso-Syötteen ja       hankkeena, olisi asianmukaista etsiä myös
32718: Rukan välillä. Uusi laskettelukeskus joutuisi       muita sijoitusvaihtoehtoja. Laskettelukeskuk-
32719: kilpailemaan mainittujen laskettelukeskusten        sen rakentamiselle Pyhitysvaaralle on ilmeisen
32720: kanssa.                                             vankkoja esteitä.
32721:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1988
32722: 
32723:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
32724:                                       1988 vp. -      KK n:o 187                                     3
32725: 
32726:                                Tili Riksdagens Herr Talman
32727: 
32728:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tigheter (687 178) och i den förordning som har
32729: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            getts med stöd av lagen (693178) uppställs
32730: av den 24 mars 1988 tili vederbörande medlem           mycket stränga vilikor för att överlåta statens
32731: av statsrådet översänt avskrift av följande av         mark. Enligt lagen får statens jordegendom
32732: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-            inte överlåtas om jordegendomen är av synner-
32733: mål nr 187:                                            ligen stor betydelse med tanke på naturskyd-
32734:                                                        det. Vid bedömningen av ändamålsenligheten i
32735:           Har Regeringen för avsikt att genom          fråga om utnyttjandet av ·statens jordegendo-
32736:         sina åtgärder se tili att Pyhitysvaara i       mar måste man beakta det användningsända-
32737:         Taivalkoski tack vare skyddsåtgärderna         mål som har anvisats för egendomen i fastställ-
32738:         bevaras i naturtiliståndet?                    da och godkända planer, vilka har uppgjorts i
32739:                                                        enlighet med byggnadslagen. Pyhitysvaara är
32740:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           enligt forststyrelsens beslut ett naturreservat.
32741: samt anföra följande:                                  Området är också av stor betydelse med tanke
32742:                                                        på naturskyddet. Dessutom är det i den fast-
32743:     Pyhitysvaara i Taivalkoski är med tanke på         ställda regionplanen reserverat som skyddsom-
32744:  natur- och landskapsskyddet av betydande vär-         råde. På dessa grunder är det uppenbart att det
32745:  de. Den översta delen av berget har tack vare         inte kan bli fråga om att överlåta området tili
32746:  det naturreservat som forststyrelsen grundade        Taivalkoski kommun eller tili turistföretagare
32747:  1955 undgått hyggen. På stora områden i               för uppförande av ett slalomcenter.
32748:  omgivningen har ekonomiskogarna under de                 Rätt många turistprojekt är aktuella främst i
32749:  senaste årtiondena förnyats så att skogsöar           norra Finland. Särskilt har de projekt blivit
32750:  med gammal skog som den på Pyhitysvaara               allmännare som bygger på förväntningar om
32751:  har blivit sällsynta. Fjället är på grund av sin      ett växande slalomintresse. De flesta projekten
32752:  relativa höjd värdefullt från landskapssyn-          genomförs med hjälp av statliga understöd och
32753:  punkt sett. Det höjer sig mer än 160m över det       lån.
32754:  intiliiggande Kostonjärvi.
32755:                                                           Planerna måste bedömas också med hänsyn
32756:     Det av forststyrelsen fredade naturreservatet     tili ett förnuftigt bruk av statliga medel. Om
32757:  har i den regionplan för norra Österbotten som       man ansöker om stöd från staten måste man
32758:  fastställdes år 1980 reserverats som skyddsom-       kunna påvisa projektens lönsamhet och kon-
32759:  råde.                                                kurrenskraft. När det gäller de preliminära
32760:    Kommunalstyrelsen i Taivalkoski har preli-         planerna för Pyhitysvaara har sådana utred-
32761: minärt utrett möjligheterna att utnyttja Pyhi-        ningar inte ännu gjorts.
32762: tysvaara för turiständamål. Kommunen har                  Om planen blir aktuell kommer de statliga
32763: bl.a. planerat att anlägga ett slalomcenter på        myndigheterna då de fattar sitt beslut att
32764: området. Byggandet av ett slalomcenter skulle         beakta de ovan nämnda omständigheterna. Det
32765: på ett väsentligt sätt påverka situationen i det      är naturligtvis Taivalkoski kommuns uppgift
32766: nuvarande naturreservatet och i det på region-        att främja näringslivet i kommunen och att
32767: planen antecknade skyddsområdet. Byggandet            planera markanvändningen. Kommunen måste
32768: skulle förutsätta att statsmark ställs tili turist-   dock i sin planering beakta miljövårdens be-
32769: centrets förfogande genom arrende eller köp.          hov, de gränser som lagstiftningen uppställer
32770:    Pyhitysvaara ligger långt från fast bosätt-        och projektens konkurrensduglighet på den allt
32771: ning. Trafikförbindelserna tili området är för        hårdare turistmarknaden. Om man i kommu-
32772: närvarande dåliga. Pyhitysvaara ligger mellan         nen anser ett slalomcenter vara ett lönsamt och
32773: två stora turistcentra, Iso-Syöte och Ruka. Ett       nödvändigt projekt vore det lämpligt att man
32774: nytt slalomcenter skulle tvingas konkurrera           också såg sig om efter andra placeringsalterna-
32775: med de nämnda slalomcentren.                          tiv. För ett anläggande av ett slalomcenter på
32776:     1 lagen om rätt att överlåta och upplåta          Pyhitysvaara finns det uppenbart mycket star-
32777:  statens jordegendom och inkomstgivande rät-          ka hinder.
32778: 
32779:      Helsingfors den 11 maj 1988
32780: 
32781:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlurld
32782:                                             1988 vp.
32783: 
32784: Kirjallinen kysymys n:o 188
32785: 
32786: 
32787: 
32788: 
32789:                                 Pulliainen: Hormonilihan ulkomailta tuonnin estämisestä
32790: 
32791: 
32792:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32793: 
32794:    Maahamme on alettu tuoda ulkomailta nau-        han tekee sopimattomaksi elintarvikkeeksi se,
32795: danlihaa. Tähän tuontiin sisältyy se mahdolli-     että itse liha on eräällä tavoin petosta. Se
32796: suus, että maahamme tulee myös ns. hormoni-        kutistuu vettä luovuttaessaan todella pieneksi;
32797: lihaa. Sitä on halvalla hinnalla saatavilla mm.    vesilitralle tulee lihaerän ostossa todella korkea
32798: Euroopan lihamarkkinoilta. Hormonilihan            hinta.
32799: tuottaminen on sallittua mm. eräissä Euroopan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32800: yhteisöön kuuluvissa maissa. Toisin sanoen         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32801: Euroopan yhteisön puitteissa ei ole toistaiseksi   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32802: kielletty hormonilihan tuottamista.                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32803:    Karjan lihotuksessa käytetyt hormonit ovat
32804: sukupuolihormoneja, joita ennen niiden kieltä-                 Aikooko Hallitus tehostetuin tarkas-
32805: mistä eräät urheilijat käyttivät täällä Suomes-             tuksin pitää huolen siitä, ettei maahan
32806: sakin odottaen niiden kohentavan kuntoaan.                  päästä tuomaan ulkomailta ns. hormo-
32807:    Terveydellisten ongelmien ohella hormonili-              nilihaa?
32808: 
32809:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
32810: 
32811:                                          Erkki Pulliainen
32812: 
32813: 
32814: 
32815: 
32816: 280465D
32817: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 188
32818: 
32819: 
32820: 
32821: 
32822:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32823: 
32824:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muutama erä pakastettua lampaanlihaa. Vuo-
32825: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       den 1988 aikana on lihan tuonti lisääntynyt
32826: olette 25 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         huomattavasti käsittäen tuoretta naudanlihaa
32827: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Tanskasta sekä pakastettua lampaanlihaa Uu-
32828: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       desta-Seelannista ja pakastettua naudan filettä
32829: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   Australiasta, Irlannista ja Tanskasta. Maahan-
32830: kysymyksestä n:o 188:                               tuoduista pakastetuista lihaeristä on pistokoe-
32831:                                                     luonteisesti tutkittu eläinten kasvun edistämi-
32832:          Aikooko Hallitus tehostetuin tarkas-       seen käytettyjen hormonien esiintymistä. Kaik-
32833:        tuksin pitää huolen siitä, ettei maahan      ki tulokset ovat olleet negatiivisia. Tanskasta
32834:        päästä tuomaan ulkomailta ns. hormo-         tuotua tuoretta lihaa ei toistaiseksi ole tutkittu
32835:        nilihaa?                                     hormonien varalta, koska niiden käyttö kasvun
32836:                                                     edistämiseen on Tanskassa kiellettyä ja tutki-
32837:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mus on siten katsottu tarpeettomaksi.
32838: vasti seuraavaa:
32839:                                                        Euroopan talousyhteisön piirissä suunnitel-
32840:    Lihan sekä lihavalmisteiden viennistä ja         laan hormonien käytön kieltämistä eläinten
32841: tuonnista annetun asetuksen (220/60) 8 §:n          kasvun edistämiseen. Mikäli käyttökielto tulisi
32842: mukaan on lihan ja lihavalmisteiden maahan-         voimaan, tarkoittaisi se samalla sitä, ettei sel-
32843: tuonti sallittu vain maa- ja metsätalousministe-    laisista maista kuten Amerikan yhdysvalloista,
32844: riön eläinlääkintöosaston luvalla. Tuontiluvan      jossa hormonien käyttö on sallittu, saisi viedä
32845: ehtona on vaadittu vientimaan viranomaisen          lihaa talousyhteisön jäsenmaihin. Yhdysval-
32846: antama todistus siitä, ettei liha sisällä hormo-    loissa pidetään kuitenkin talousyhteisön suun-
32847: neja. Edellä mainitun asetuksen 10 §:n mu-          nittelemaa hormonien käyttökieltoa pelkkänä
32848: kaan on maahantuotava liha tarkastettava Val-       kaupan teknisenä esteenä. Asia on kansainvä-
32849: tion lihantarkastamon toimesta, joka on maa-        listen oikeuselinten käsiteltävänä.
32850: ja metsätalousministeriön alainen ja toimii
32851: Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen yhtey-        Kansainvälisiä tapahtumia hormonien käy-
32852: dessä. Lihan maahantuonnin ehdoiksi eläinlää-       tön kieltämisestä maissa, joissa käyttö on nyt
32853: kintöosasto on asettanut mm. sen, että Valtion      sallittua, seurataan tarkasti. Suomeen tuotavan
32854: lihantarkastamo on suorittamiensa tai tarpeel-      lihan tuontiehtoja tullaan kuitenkin joka ta-
32855: lisiksi katsomiensa muiden laitosten suoritta-      pauksessa tiukentamaan nykyiseen tilanteeseen
32856: mien tutkimusten perusteella hyväksynyt lihan       verrattuna vuoden 1988 aikana ja samalla te-
32857: elintarvikkeeksi.                                   hostetaan maahantuotavan lihan tuontitarkas-
32858:    Maahan on viime vuosien aikana tuotu sään-       tusta myös kasvun edistämiseen käytettyjen
32859: nöllisesti pakastettua naudan maksaa sekä           hormonien osalta.
32860: 
32861:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
32862: 
32863:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
32864:                                      1988 vp. -     KK n:o 188                                    3
32865: 
32866: 
32867: 
32868: 
32869:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32870: 
32871:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tar färskt nötkött från Danmark samt djup-
32872: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         fryst fårkött från Nya Zeeland och djupfryst
32873: av den 25 mars 1988 tili vederbörande medlem        nötfile från Australien, lrland och Danmark.
32874: av statsrådet översänt avskrift av följande av      Stickprov har tagits av de till Finland införda
32875: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-         djupfrysta köttpartierna för undersökning av
32876: mål nr 188:                                         förekomsten av hormoner som främjar tillväx-
32877:                                                     ten hos djur. Alla resultat har varit negativa.
32878:          Ämnar Regeringen med intensifiera-         Det färska kött som importerats från Danmark
32879:        de kontroller se tili att s.k. hormonkött    har inte hittills undersökts för konstaterande
32880:        inte importeras tili Finland?                av hormoner, eftersom användningen av hor-
32881:                                                     moner i tillväxtfrämjande syfte är förbjuden i
32882:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Danmark och undersökningar därför har an-
32883: samt anföra följande:                               setts onödiga.
32884:    Enligt 8 § förordningen angående utförsel           lnom Europeiska ekonomiska gemenskapen
32885: och införsel av kött och köttprodukter (220/        planerar man att förbjuda användningen av
32886: 60) är införsel av kött och köttprodukter           hormoner avsedda att främja tillväxten hos
32887: tillåten endast med tillstånd av jord- och skogs-   djur. Om förbudet träder i kraft innebär det
32888: bruksministeriets veterinäravdelning. Ett vill-     samtidigt att sådana Iänder såsom Förenta
32889: kor för importtillståndet har varit att myndig-     staterna, där hormoner är tillåtna, inte får
32890: heten i exportlandet skall ge ett intyg över att    exportera kött tili Europeiska ekonomiska ge-
32891: köttet inte innehåller hormoner. Enligt 10 § i      menskapens medlemsländer. 1 Förenta staterna
32892: förordningen skall köttet besiktigas på åtgärd      betraktas dock det av Ekonomiska gemenska-
32893: av Statens köttkontrollanstalt, som lyder under     pen planerade förbudet mot användning av
32894: jord- och skogsbruksministeriet och verkar i        hormoner enbart som ett tekniskt hinder för
32895: samband med Statens veterinärmedicinska an-         handeln. Ärendet är föremål för behandling
32896: stalt. För att import av kött skall tillåtas har    inom internationella rättsorgan.
32897: veterinäravdelningen bl.a. krävt att Statens           lnternationella händelseförlopp beträffande
32898: köttkontrollanstalt, på grundvalen av egna un-      förbud mot användning av hormoner i Iänder
32899: dersökningar eller sådana av andra anstalter        där användning nu är tillåten bevakas nog-
32900: utförda undersökningar som den ansett vara          grant. Villkoren för import av kött tili Finland
32901: nödvändiga, har godkänt köttet som livsmedel.       kommer i varje händelse att skärpas jämfört
32902:    Finland har under de senaste åren regelbun-      med dagens läge under år 1988 och samtidigt
32903: det importerat djupfryst nötlever samt några        intensifieras importbesiktningen av kött som
32904: partier djupfryst fårkött. Under år 1988 har        införs till landet även i fråga om hormoner
32905: köttimporten ökat avsevärt. lmporten omfat-         som använts för främjande av tillväxten.
32906: 
32907:     Helsingfors den 29 april 1988
32908: 
32909:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
32910:                                              1988 vp.
32911: 
32912: Kirjallinen kysymys n:o 189
32913: 
32914: 
32915: 
32916: 
32917:                                 Pulliainen: Vitamiini- ja hivenainelääkkeistä maksettavan lääke-
32918:                                    korvauksen parantamisesta
32919: 
32920: 
32921:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32922: 
32923:    Eduskunta on v. 1985 edellyttänyt, etteivät     tukea sairauden aikana "tarpeettomia kustan-
32924: mm. syöpää sairastavien sairausvakuutuslain        nuksia välttäen vakuutetun terveydentilaa vaa-
32925: nojalla saarnat korvaukset vitamiinien ja hi-      rantamatta".
32926: venalkuaineiden aiheuttamista kustannuksista          Edellä mainitulla heikennyspäätöksellä lie-
32927: alene. Lääkärin sairauteen määräämästä vita-       nee pyritty säästämään korvausmenoissa, mut-
32928: miinihoidosta on maksettukin tavanomainen          ta kansantaloudellisesti ei säästöjä voi näin
32929: lääkekorvaus lähes 20 vuoden ajan, mutta           saada aikaan.
32930: 1.10.1987 lähtien korvaukset jäivät voimaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32931: vain eräissä harvinaisissa sairauksissa. Näin      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32932: riistettiin suurehkolta potilasryhmältä sairaus-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32933: vakuutuslain aikaisemmin suomia etuuksia.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32934: Tämä lisää eriarvoisuuden lisääntymistä kansa-
32935: laisten keskuudessa. Vähävaraisten ja suurper-                Aikooko Hallitus toimia niin, että
32936: heisten tapauksessa uusi päätös voi johtaa jopa            lääkärin sairauteen määräämistä vita-
32937: lääkärin määräämän hoidon keskeyttämiseen                  miini- ja hivenainelääkkeistä ryhdytään
32938: tai heikkenemiseen.                                        ensi tilassa maksamaan samat lääkekor-
32939:                                                            vaukset kuin tavanomaisista kemialli-
32940:   Sairausvakuutuslain tarkoitus on tehdä lää-              sista lääkkeistä ja vaikeissa sairauksissa
32941: kärin määräämä lääkehoito mahdolliseksi va-                vitamiini- ja hivenainekorvaukset saate-
32942: kuutetun taloudellisesta tilanteesta riippumatta           taan mahdollisimman pian suuremman
32943: ja antaa maamme kansalaisille taloudellista                korvauksen piiriin?
32944: 
32945:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
32946: 
32947:                                         Erkki Pulliainen
32948: 
32949: 
32950: 
32951: 
32952: 280473M
32953: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 189
32954: 
32955: 
32956: 
32957: 
32958:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32959: 
32960:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       to tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuu-
32961: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamat-
32962: olette 25 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn         ta olisi tullut vakuutetulle maksamaan.
32963: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Kansaneläkelaitos on sairausvakuutusasetuk-
32964: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sen 39 §:n nojalla asiantuntijaelimiä kuultuaan
32965: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   antanut uudet ohjeet sairausvakuutuslain mu-
32966: kysymyksestä n:o 189:                               kaan korvattavista vitamiini- ja hivenaineval-
32967:           Aikooko Hallitus toimia niin, että        misteista. Ohjeiden mukaan useat vitamiini- ja
32968:        lääkärin sairauteen määräämistä vita-        hivenainevalmisteet voidaan edelleenkin korva-
32969:        miini- ja hivenainelääkkeistä ryhdytään      ta, jos potilaalla on esimerkiksi selvä aliravitse-
32970:        ensi tilassa maksamaan samat lääkekor-       mustila tai vaikea krooninen suoliston, maksan
32971:        vaukset kuin tavanomaisista kemialli-        tai munuaisten sairaus.
32972:        sista lääkkeistä ja vaikeissa sairauksissa      Kansaneläkelaitos ilmoittaa seuraavansa jat-
32973:        vitamiini- ja hivenainekorvaukset saate-     kuvasti lääketieteellisen tutkimuksen kehitty-
32974:        taan mahdollisimman pian suuremman           mistä alalla. Mikäli jonkin vitamiini- ja hiven-
32975:        korvauksen piiriin?                          aineisiin luettavan valmisteen käytöllä osoite-
32976:                                                     taan luotettavasti olevan lääketieteellistä mer-
32977:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kitystä, valmiste otetaan korvauksen piiriin.
32978: vasti seuraavaa:                                    Eri alojen, muun muassa onkologian, reuma-
32979:    Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan vakuute-        tologian ja neurologian, yliopistotason asian-
32980: tulla on oikeus saada sairauden perusteella         tuntijat katsovat kaikki, että uusia tutkimus-
32981: korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustan-        tuloksia, jotka antaisivat aihetta ohjeiden
32982: nuksista. Lain 5 §:n mukaan sairaanhoitona          muuttamiseen, ei ole saatu.
32983: korvataan lääkärin määräämät lääkkeet. Sai-            Kansaneläkelaitos on toiminnassaan edus-
32984: raanhoidon kustannuksista suoritetaan lain          kunnan valvonnan alainen, eikä ministeriö voi
32985: 6 §:n mukaan korvausta siltä osin, minkä hoi-       puuttua sen antamiin ohjeisiin.
32986: 
32987:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
32988: 
32989:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
32990:                                     1988 vp. -      KK n:o 189                                      3
32991: 
32992: 
32993: 
32994: 
32995:                              Tili Riksdagens Herr Talman
32996: 
32997:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         undvikande av onödiga kostnader, men utan
32998: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          äventyrande av den försäkrades hälsa.
32999: av den 25 mars 1988 tili vederbörande medlem            Folkpensionsanstalten har med stöd av 39 §
33000: av statsrådet översänt avskrift av följande av       sjukförsäkringsförordningen efter att ha hört
33001: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-          sakkunnigorgan gett nya anvisningar om de
33002: mål nr 189:                                          vitamin- och spårämnespreparat som ersätts
33003:                                                      enligt sjukförsäkringslagen. Enligt anvisningar-
33004:           Ämnar Regeringen handla så att för         na kan flera vitamin- och spårämnespreparat
33005:        vitamin- och spårämnesmediciner, som          fortfarande ersättas om patienten t.ex. lider av
33006:        ordinerats av läkare på grund av sjuk-        undernäring eller har en svår kronisk tarm-,
33007:        dom, med det snaraste börjar betalas          lever- eller njursjukdom.
33008:        samma ersättningar för mediciner som             Folkpensionsanstalten meddelar att den
33009:        för vanliga kemiska mediciner och att         oavbrutet följer utvecklingen av den medi-
33010:        större ersättningar så snabbt som möj-        cinska forskningen på området. Om det på ett
33011:        ligt börjar betalas för vitaminer och         tiliförlitligt sätt visas att användningen av ett
33012:        spårämnen vid svåra sjukdomar?                preparat, som kan räknas som vitamin eller
33013:                                                      spårämne, har medicinsk betydelse, upptas
33014:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        preparatet bland de medel som ersätts. Exper-
33015: samt anföra följande:                                ter på universitetsnivå inom olika områden,
33016:   Enligt 4 § sjukförsäkringslagen har den            bl.a. onkologin, reumatologin och neurologin
33017: försäkrade rätt att vid sjukdom få ersättning        anser alla att inga nya undersökningsresultat,
33018: för nödvändiga kostnader för sjukvård. Enligt        som skulle föranleda en ändring av anvisning-
33019: 5 § i lagen ersätts såsom sjukvård läkemedel         arna, har erhållits.
33020: vilka ordineras av läkare. Kostnader, som               Folkpensionsanstaltens verksamhet över-
33021: föranletts av sjukdom, ersätts i enlighet med        vakas av riksdagen och ministeriet kan därför
33022: 6 § tili den del, vartili kostnaderna för vården     inte ingripa i anvisningar, som utfärdas av
33023: skulle ha uppgått för den försäkrade med             folkpensionsanstalten.
33024: 
33025:     Helsingfors den 29 april 1988
33026: 
33027:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
33028:                                               1988 vp.
33029: 
33030: Kirjallinen kysymys n:o 190
33031: 
33032: 
33033: 
33034: 
33035:                                  Röntynen: Salaojitustuen säilyttämisestä
33036: 
33037: 
33038:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33039: 
33040:   Viime aikoina on maatalousväestön keskuu-            Salaojituksen edut nurmiviljelyvaltaisessa
33041: dessa kannettu huolta valtiovallan nuivasta         Kuopion läänissä ovat kiistattomat. Avo-ojite-
33042: suhtautumisesta maatilatalouden kehittämi-          tulta pellolta ei nykykoneistuksella voi kuvitel-
33043: seen. Se näkyy selvästi maatilatalouden kehit-      lakaan korjattavan taloudellisesti säilörehua.
33044: tämisvarojen vähenemisenä. Tämän johdosta           Salaojituksen maine järkevänä perusparannus-
33045: on suunniteltu mm. peltojen salaojituksen tu-       toimenpiteenä on suuresti hämärtymässä pit-
33046: kemisen vähentämistä. Salaojitusavustukset          kälti sen vuoksi, että salaojituksen tukeminen
33047: ovat edelleen hakukiellossa. Valtiovallan supis-    avustusten muodossa on ollut "jäissä" syys-
33048: tustoimet purevat tässäkin tapauksessa pahiten      kuusta 1987 lähtien. Isännät eivät enää tiedä,
33049: kehitysalueita, Itä- ja Pohjois-Suomea.             onko salaojitus suotavaa.
33050:    Maatilatalouden tuen väheneminen vaikut-            Salaojitustöistä Kuopion läänissä tehdään
33051: taa ilmiselvästi nuorten jatkamishalukkuuteen,      avustuksella 30-40 OJo. Tämän rahan olemas-
33052: mikä puolestaan johtaa maaseudun autioitumi-        saolo on toiminnan jatkuvuuden kannalta eh-
33053: seen.                                               doton edellytys. Salaojitus työllistää Kuopion
33054:                                                     läänin alueella 40 urakointiryhmää lähes pää-
33055:    Vaikka valtiovallan toimenpiteet merkitsevät     toimisesti. Kukin ryhmä käsittää keskimäärin 3
33056: selvää tuotannon laajaperäistämistä, on yksi-       henkilöä. Salaojituksen suunnittelussa Salaoja-
33057: tyisen viljelijän saatettava tuotantotoimintansa    keskuksella on 10 teknikkoa maakunnassa ja 4
33058: kaikki osa-alueet mahdollisimman tehokkaasti        henkilöä aluetoimistossa Kuopiossa. Salaojitus
33059: toimiviksi. Oli yritystoiminta mikä tahansa, on     työllistää myös soranajossa ja putkikaupassa.
33060: turhista toimista luovuttava. Pelto on viljelijän   Salaojitus luo monelle maaseutuyrittämisen
33061: tärkein tuotantoväline. Jos se ei tuota tehok-      mahdollisuuden.
33062: kaasti, kärsii siitä koko tuotantoketju, ja pal-       Salaojitusavustuksen jatkumisella on huo-
33063: jon turhaa työtä joudutaan tekemään.                mattava merkitys maaseudun asuttuna säilymi-
33064:   Salaojitus on pellon ensimmäinen ja ehdot-        sen kannalta.
33065: tomasti tärkein perusparannustoimenpide. Sa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33066: laojituksen tarve tulee entisestään kasvamaan       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33067: myös lisääntyvän erikoisviljelyn johdosta.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33068:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33069:    Kuopion läänin pelloista oli vuoden 1987
33070: lopussa salaojitettu vasta 27,5 OJo. Arvioidusta              Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
33071: viljelyyn jäävästä peliosta on salaojitettu noin           toimiin salaojitustuen säilyttämiseksi
33072: puolet.                                                    riittävällä tasolla?
33073: 
33074:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
33075: 
33076:                                           Kalle Röntynen
33077: 
33078: 
33079: 
33080: 
33081: 280466E
33082: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 190
33083: 
33084: 
33085: 
33086: 
33087:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33088: 
33089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    maan tuotannosta lähivuosina. Tähän perus-
33090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tuen ja kun toisaalta maatilatalouden kehittä-
33091: olette 25 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn       misrahaston tulokertymä vuonna 1988 muo-
33092: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      dostuu satovahingoista johtuvien lainanlyhen-
33093: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     nysten ja -korkojen lykkäysten takia selvästi
33094: edustaja Kalle Röntysen näin kuuluvasta kir-      aikaisempia vuosia pienemmäksi voidaan ky-
33095: jallisesta kysymyksestä n:o 190:                  seisessä kuluvan vuoden käyttösuunnitelmassa
33096:                                                   osoittaa salaojitusavustuksiin vain noin 30
33097:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin   milj. markkaa. Tämä rahasumma tulee suun-
33098:        toimiin salaojitustuen säilyttämiseksi     nata sellaisille tiloille, joilla tuotannon jatku-
33099:        riittävällä tasolla?                       minen on järjestyksessä.
33100:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Nykyaikainen viljely edellyttää taloudellisis-
33101: taen seuraavaa:                                   ta syistä sitä, että käytettävissä oleva pelto on
33102:                                                   mahdollisimman pitkälle salaojitettu ja hyvin
33103:    Maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden
33104:                                                   peruskuivattu. Salaojitusavustuksella on olen-
33105: 1987 käyttösuunnitelmassa oli salaojitusavus-
33106:                                                   nainen merkitys etenkin maatilalain mukaisilla
33107: tuksia varten osoitettu 35 milj. markkaa. Syys-
33108:                                                   1 ja II vyöhykkeillä. Avustuksella on välillisesti
33109: kuun 15 päivään 1987 mennessä avustushake-
33110:                                                   myös työllistävä vaikutus, sillä salaojitetusta
33111: muksia oli jätetty jo yli 43 milj. markan
33112:                                                   peltoalasta on vuosittain toteutettu noin kol-
33113: edestä. Koska avustusmäärärahojen lisääminen
33114:                                                   masosa salaojitusavustuksen turvin. Salaoji-
33115: ei ollut mahdollista, ei salaojitusavustushake-
33116:                                                   tuksen aluepoliittista merkitystä korostaa sen
33117: muksia saanut enää ottaa vastaan 25.9.1987        painopisteen siirtyminen koko ajan pohjoisem-
33118: jälkeen. Tämä vastaanottokielto on tarkoitus
33119:                                                   maksi ja syrjäisemmille alueille.
33120: purkaa aivan lähiaikoina. Maatalous 2000
33121: -komitean mietinnön ja vuoden 1988 tulo- ja          Avustushakemuksista ilmenevä tarve salaoji-
33122: menoarvioesityksen momentin 30.33.60 (Siirto      tuksen tukemiseen on edelleen suurempi kuin
33123: maatilatalouden kehittämisrahastoon) perus-       mahdollisuudet osoittaa varoja tähän tarkoi-
33124: telujen mukaan salaojituksen lainoittamiseen      tukseen. Hallitus tulee kuitenkin jatkossa kiin-
33125: suhtaudutaan pidättyvästi. Tämä pidättyvyys       nittämään huomiota salaojitukseen osoitetta-
33126: tarkoittaa käytännössä, että ministeriö ei näe    viin varoihin, jotta varojen riittämättömyys ei
33127: tarkoituksenmukaisena sellaisten peltojen sala-   olisi esteenä salaojitukselle yleisesti asetettujen
33128: ojittamisen tukemista, jotka tulevat poistu-      tavoitteiden saavuttamiselle.
33129: 
33130:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
33131: 
33132:                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
33133:                                     1988 vp. -     KK n:o 190                                     3
33134: 
33135: 
33136: 
33137: 
33138:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33139: 
33140:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sidan det influtna beloppet för. inkomsterna i
33141: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        gårdsbrukets utvecklingsfond år 1988 på grund
33142: av den 25 mars 1988 tili vederbörande medlem       av uppskoven med amorteringar och Iånerän-
33143: av statsrådet översänt avskrift av följande av     tor, vilka beror på skördeskador, blir betydligt
33144: riksdagsman Kalle Röntynen undertecknade           mindre än under tidigare år kan i ifrågavaran-
33145: spörsmål nr 190:                                   de dispositionsplan för innevarande år för
33146:                                                    täckdikningsstöd anvisas endast ca 30 milj.
33147:          Ämnar Regeringen brådskande vidta         mark. Denna penningsumma skall inriktas på
33148:        åtgärder för att täckdikningsstödet         sådana lägenheter där produktionen kommer
33149:        skall bibehållas på en tillräcklig nivå?    att fortgå.
33150:                                                       Den moderna odlingen förutsätter av ekono-
33151:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       miska orsaker att de åkrar som står tili
33152: samt anföra följande:                              förfogande skall vara täckdikade i så stor
33153:    1 dispositionsplanen för gårdsbrukets ut-       utsträckning som möjligt och väl grundtorrlag-
33154: vecklingsfond för år 1987 har för täckdiknings-    da. Täckdikningsstödet har en väsentlig bety-
33155: stöd anvisats 35 milj. mark. Den 15 september      delse, speciellt i de enligt lagen om gårdsbruks-
33156: 1987 hade det redan lämnats in ansökningar         enheter betecknade zonerna 1 och II. Understö-
33157: om understöd för över 43 milj. mark. Efter-        det har också indirekt en sysselsättande verk-
33158: som det inte var möjligt att öka anslagen för      an, eftersom ca en tredjedel av täckdikningen
33159: understöd var det inte tiliåtet att ta emot        av åkerarealen har genomförts med stöd av
33160: ansökningar      om     täckdikningsstöd   efter   täckdikningsstödet. Den regionalpolitiska bety-
33161: 25.9.1987. Avsikten är att detta förbud att ta     delsen av täckdikning accentueras av att det
33162: emot ansökningar skall upphävas inom när-          mesta arbetet av detta slag hela tiden görs allt
33163: maste framtid. Enligt betänkandet från kom-        längre norrut och i mera avsides belägna trak-
33164: mitten Lantbruk 2000 och motiveringen för          ter.
33165: momentet 30.33.60 (Överföring tili gårdsbru-          Det behov av understöd för täckdikning som
33166: kets utvecklingsfond) i propositionen angående     framgår av ansökningarna om understöd är
33167: statsförslaget år 1988 förhåller man sig åter-     fortfarande större än möjligheterna att anvisa
33168: hållsamt tili Iångivning för täckdikning. Denna    medel för detta ändamål. Regeringen kommer
33169: återhållsamhet innebär i praktiken att ministe-    dock i fortsättningen att fästa uppmärksamhet
33170: riet inte anser det ändamålsenligt att under-      vid de medel som anvisas för täckdikning så att
33171: stödja täckdikningen av sådana åkrar som           det att medlen är otillräckliga inte utgör ett
33172: kommer att tas ur produktionen under de            hinder för uppnåendet av de mål som allmänt
33173: närmaste åren. På grund härav och då å andra       uppställts för täckdikningen.
33174: 
33175:     Helsingfors den 29 april 1988
33176: 
33177:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
33178:                                               1988 vp.
33179: 
33180: Kirjallinen kysymys n:o 191
33181: 
33182: 
33183: 
33184: 
33185:                                   Rinne: Perustoimeentulojärjestelmän toteuttamisesta kokonais-
33186:                                      verouudistuksen yhteydessä
33187: 
33188: 
33189:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33190: 
33191:     Suomeen on syntynyt kasvava ihmisryhmä,          siirrot. Perusturva on paaosin tulonsiirtopoli-
33192: joka taloudellisen syrjäytymisen vuoksi on jou-      tiikkaa, vähemmän veropolitiikkaa. Verouu-
33193:  tunut uloslyödyksi tasavertaisesta yhteiskun-       distus ei siten yksin riitä korjaamaan perus-
33194:  nallisesta osallistumisesta.                        turvan puutteita kaikkein vaikeimmassa ase-
33195:    Tämä on tapahtunut aikana, jolloin talou-         massa olevien kohdalla. Tarvitaan myös tulon-
33196: dellinen hyvinvointimme määrä on suurempi            siirtoja.
33197:  kuin koskaan aikaisemmin. Syrjäytyneiden ih-           Hallitus onkin määritellyt esityksissään alim-
33198: misten määrä koostuu yksilöistä ja erilaisista       mat toimeentulon minimirajat esittäessään
33199: pienryhmistä. Syrjäytyneisyyden syyt ovat mo-        eläkkeiden ulosmittauskelpoisuutta.
33200: ninaiset.                                               Yksinäisen ihmisen kohdalla se on 2 200
33201:    Syrjään sysätyt ihmiset eivät tänä päivänä        markkaa kuukaudessa ja sen lisäksi huolletta-
33202: muodosta ennalta määrättyä poliittista yhteis-      vaa kohden 600 markkaa kuukaudessa. Lisäksi
33203: kuntaluokkaa, jolla olisi tukenaan selkeä po-        hallitus on ilmaissut tahtonsa eläketulon säilyt-
33204: liittinen voima asemansa korjaamiseen. Tilan-       tämisestä. Tällaista vastaavaa vähennystä ei ole
33205: netta ei siten voida korjata perinteisen politii-   muilla pienituloisilla. Tämä on johtanut erito-
33206: kan luokkakeinoin. Syrjäytettyjen ihmisten ää-      ten lapsiperheet vielä sietämättömämpään ti-
33207: nestysaktiivisuus on alhainen.                      lanteeseen kuin pienituloiset eläkeläiset.
33208:    Korjaustoimet tulisikin verouudistuksen yh-          Verotukseen tulee siten aikaansaada saman-
33209: teydessä hoitaa yleisten kohtuullisuusnäkökoh-      lainen vähennysjärjestelmä myös muille pieni-
33210: tien ja ihmisarvon perusteelta yhteisesti.          tuloisille. Muutoin perusturvauudistus romut-
33211:    Pääsääntö taloudellisessa syrjäytymisessä on     tuu kaikkein kipeimmissä kohdin.
33212: se, että henkilön tulot eivät riitä elämän perus-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33213: välttämättömyyden (ruoka, asunto ja vaatteet)       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33214: menoihin.                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33215:    Taloudellisen syrjäytymisen kohteeksi joutu-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33216: neita ihmisiä on eritoten työttömissä, sairaus-               Toteuttaako Hallitus vuoden 1989
33217: päivärahan varassa elävissä, eläkeläisissä ja              budjetin yhteydessä, rinnan verouudis-
33218: pienituloisissa lapsiperheissä.                            tuksen ensimmäisen vaiheen kanssa, pe-
33219:    Uutta hyvinvointivaltion syrjäytyneisyydessä            rustoimeentuloturvauudistuksen, jossa
33220: on se, että syrjäytetyksi voi joutua kuka tahan-           alin toimeentuloturva on vähintään
33221: sa. Suomesta puuttuu perustoimeentuloturva-                2 200 markkaa kuukaudessa yksinäistä
33222: järjestelmä, joka estää tällaisen väliinputoami-           ja lisäksi 600 markkaa huollettavaa
33223: sen.                                                       kohden ja samassa yhteydessä luo elä-
33224:    Hallitus on tekemässä verouudistusta, jossa             ketulovähennyksen kaltaisen vähennyk-
33225: käsitellään myös niin sanotut sosiaaliset tulon-           sen myös muille pienituloisille?
33226:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
33227: 
33228:                                           Heikki Rinne
33229: 
33230: 
33231: 280474N
33232: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 191
33233: 
33234: 
33235: 
33236: 
33237:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33238: 
33239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sijasta on nimenomaan pienituloisten kannalta
33240: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        edullista, koska hyötyä ei tällöin tarvitse rajata
33241: olette 25 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          ainoastaan niille tuloalueille, joilla maksetaan
33242: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tuloveroja, vaan etuja voidaan ohjata myös
33243: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tätä matalammille tulotasoille.
33244: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvasta kir-            Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail-
33245: jallisesta kysymyksestä n:o 191:                     laan vireillä hallitusohjelman tavoitteiden mu-
33246:           Toteuttaako Hallitus vuoden 1989           kaisesti kansaneläketurvan uudistaminen pieni-
33247:        budjetin yhteydessä, rinnan verouudis-        tuloisten eläkkeensaajien eläketurvan tarpeet
33248:        tuksen ensimmäisen vaiheen kanssa, pe-        huomioon ottaen, työttömyysturvan päivära-
33249:        rustoimeentuloturvauudistuksen, jossa         hajärjestelmän kehittäminen ja sairausvakuu-
33250:        alin toimeentuloturva on vähintään            tuksen korvausjärjestelmän tehostaminen.
33251:        2 200 markkaa kuukaudessa yksinäistä          Myös sosiaalihuoltolain (71 0/82) mukaisen toi-
33252:        ja lisäksi 600 markkaa huollettavaa           meentulotuen uudistamista valmistellaan sosi-
33253:        kohden ja samassa yhteydessä luo elä-         aali- ja terveysministeriössä.
33254:        ketulovähennyksen kaltaisen vähennyk-            Toimeentulotuki on perusturvaan kuuluva,
33255:        sen myös muille pienituloisille?              viimesijainen ja hakemukseen perustuva perhe-
33256:                                                      kohtainen järjestelmä. Se turvaa tarpeen mu-
33257:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaisen toimeentulon silloin, kun muut järjestel-
33258: vasti seuraavaa:                                     mät ovat riittämättömät tai henkilö jää niiden
33259:    Hallitusohjelmassa on koko vaalikaudelle          ulkopuolelle. Toimeentulotuen suuruus määrä-
33260: asetettu tavoitteet sekä kokonaisverouudistuk-       tään hakijan menojen sekä käytettävissä ole-
33261: selle että myös sosiaaliturvalle. Sosiaaliturvan     vien tulojen ja varojen erotuksen perusteella.
33262: tavoitteena on eri järjestelmien väliinputoajien        Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on
33263: aseman korjaaminen kehittämällä sekä perus-          toimeentulotuen perusosan korottaminen ja
33264: turvaa että ansiosidonnaista sosiaaliturvaa. Ke-     myöntämismenettelyn yksinkertaistaminen laa-
33265: hittämisen painopiste on pienituloisten henki-       jan perusosan kokeilusta saatujen kokemusten
33266: löiden toimeentuloturvan parantamisessa. On          pohjalta. Toimeentulotukea kehitettäisiin näin
33267: muistettava, että perusturvaan kuuluu kaikki         nykyistä joustavammaksi ja asiakasystävälli-
33268: yhteiskunnan toimesta järjestetty sosiaaliturva;     semmäksi. Toimeentulotuen laajempaa kehit-
33269: niin ansionmenetyksen korvaaminen, sosiaali-         tämistarvetta osana perustoimeentuloturvajär-
33270: ja terveyspalvelujen tarjoaminen kuin vähim-         jestelmää sekä toimeentulotuen myöntämis- ja
33271: mäisetuuksista huolehtiminen.                        maksamismenettelyn kehittämistä selvittää so-
33272:    Hallitusohjelman mukaan verotukseen liitty-       siaali- ja terveysministeriön asettama työryh-
33273: vät tulonsiirrot toteutetaan siten, ettei tulonja-   mä, jonka määräaika päättyy vuoden 1988
33274: ko yhteiskunnassa muutu pieni- eikä keskitu-         toukokuun lopussa. Työryhmässä on esillä
33275: loisten eikä lapsiperheiden asemaa heikentäväl-      myös toimeentulotuen kytkeytyminen muuhun
33276: lä tavalla. Verovähennysten osalta on todetta-       toimeentuloturvaan ja eri järjestelmien väliin-
33277: va, että tulonsiirtojen käyttö verovähennysten       putoajien aseman korjaaminen.
33278: 
33279:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
33280: 
33281:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
33282:                                      1988 vp. -       KK n:o 191                                       3
33283: 
33284: 
33285: 
33286: 
33287:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33288: 
33289:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med små inkomster att inkomstöverföring er-
33290: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            sätter skattelättnader. Nyttan behöver nämli-
33291: av den 25 mars 1988 tili vederbörande medlem           gen inte härvid begränsas enbart tili de in-
33292: av statsrådet översänt avskrift av följande av         komstklasser där inkomstskatt erläggs, utan
33293: riksdagsman Heikki Rinne undertecknade                 förmånerna kan styras också tilllägre inkomst-
33294: spörsmål nr 191:                                       nivåer än den här.
33295:          Ämnar Regeringen i samband med                   1 enlighet med de mål som har angetts i
33296:        budgeten för år 1989, jämsides med              regeringsprogrammet är för tillfället en reform
33297:        skattereformens första skede, förverkli-        av folkpensionsskyddet aktuell i social- och
33298:        ga en reform av det grundläggande               hälsovårdsministeriet. 1 reformen beaktas de
33299:        utkomstskyddet, där det lägsta ut-              behov i fråga om pensionsskydd som pensions-
33300:        komstskyddet är minst 2 200 mark i              tagare med små inkomster har, utvecklandet av
33301:        månaden för en ensamstående person              systemet med dagpenning inom ramen för
33302:        och därutöver 600 mark per person som           arbetslöshetsskyddet och effektiveringen av
33303:        försörjs av denna och i samband här-            sjukförsäkringens ersättningssystem. En refor-
33304:        med skapa ett avdrag av samma art               mering av det utkomststöd varom stadgas i
33305:        som pensionsinkomstavdraget också               socialvårdslagen (710/82) är också under be-
33306:        för andra personer med små inkomst-             redning i social- och hälsovårdsministeriet.
33307:        er?                                                Utkomststödet är ett system, som hör tili
33308:                                                        grundskyddet och anlitas i sista hand samt
33309:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          grundas på ansökan. Det räknas ut per familj
33310: samt anföra följande:                                  och säkrar en erforderlig utkomst då andra
33311:    1 regeringsprogrammet har det för hela val-         system är otillräckliga eller då en person inte
33312: perioden ställts upp mål både för den totala           berörs av dem. Utkomststödets storlek bestäms
33313: skattereformen och för socialskyddet. Målet            på basis av skillnaden mellan å ena sidan
33314: inom socialskyddet är att rätta tili situationen       sökandens utgifter samt å andra sidan de
33315: för personer som inte berörs av de olika               inkomster och den förmögenhet som står tili
33316: systemen genom att utveckla både grundskyd-            förfogande.
33317: det och det inkomstbundna socialskyddet. Hu-              Social- och hälsovårdsministeriet har som
33318: vudvikten i utvecklingsarbetet fästs vid att           mål att höja utkomststödets grunddel och att
33319: förbättra utkomstskyddet för personer med              förenkla förfarandet då stöd beviljas på basis
33320: små inkomster. Man bör komma ihåg att tili             av de erfarenheter som erhållits av ett omfat-
33321: grundskyddet hör alla former av socialskydd,           tande försök med grunddel. På detta sätt
33322: som organiseras genom samhällets försorg. Hit          skulle utkomststödet utvecklas tili att bli smidi-
33323: hör alltså såväl ersättning för förlust av in-         gare och mer kundvänligt än det är i dag. En
33324: komst och social- och hälsovårdsservice som            arbetsgrupp, tillsatt av social- och hälsovårsmi-
33325: tillhandahållande av minimiförmåner.                   nisteriet, utreder behovet av att utförligare
33326:    1 regeringsprogrammet i samband med                 utveckla utkomstskyddet som en del av syste-
33327: skattereformen konstateras att de inkomstöver-         met med grundläggande utkomstskydd samt
33328: föringar som hänför sig tili beskattningen             att utveckla förfarandet då utkomststöd bevil-
33329: förverkligas så att inkomstsfördelningen i sam-        jas och betalas. Arbetsgruppen har tid för sin
33330: hället inte förändras på ett sätt som skulle           utredning tili slutet av maj 1988. 1 arbetsgrup-
33331: försämra situationen för personer med små              pen behandlas också frågan hur utkomststödet
33332: och medelstora inkomster samt barnfamiljer.            anknyts tili andra former av utkomstskydd och
33333: När det gäller skattelättnader, bör det konsta-        hur situationen kunde förbättras för dern som
33334: teras att det är förmånligt speciellt för personer     inte berörs av något av de olika systemen.
33335:     Helsingfors den 29 april 1988
33336: 
33337:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
33338:                                                1988 vp.
33339: 
33340: Kirjallinen kysymys n:o 192
33341: 
33342: 
33343: 
33344: 
33345:                                   T. Roos ym.: Kalaportaiden rakentamisesta Kokemäenjokeen
33346: 
33347: 
33348:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33349: 
33350:    Kokemäenjoki oli ennen voimalaitosten ra-            Vain kalaportaita rakentamalla saatmsnn
33351: kentamista hyvämaineinen lohijoki. Voimalai-         Kokemäenjokeen palautettua sen entinen arvo-
33352: tosten rakentaminen on sittemmin estänyt vael-       kas kalakanta.
33353: luskalojen nousun joen yläjuoksulle. Vuosien            Joki tarvitsisi kolmet kalaportaat, jotka ai-
33354: mittaan on joen vesi myös saastunut siinä            van hyvin voitaisiin rakentaa vaiheittainkin.
33355: määrin, että sekin on ollut esteenä arvokalojen      Näin voitaisiin hyödyntää esim. edellisestä por-
33356: viihtymiselle.                                       taasta saatuja kokemuksia. Rakentamisjärjes-
33357:    Viimeisen runsaan vuosikymmenen aikana            tys näin ajateltuna olisi Harjavallan voimalai-
33358: monistakin syistä Kokemäenjoen veden laatu           tos, Kolsin voimalaitos ja Äetsän voimalaitos.
33359: on merkittävästi parantunut. Enää ei se ole
33360: esteenä arvokalojen viihtymiselle ko. vesistös-         Kalaportaiden rakentaminen Kokemäenjo-
33361: sä.                                                  keen lisäisi merkittävästi alueen jo nytkin vil-
33362:    Vuosien mittaan ovat eri tahot istuttaneet        kasta virkistyskalastusta ja olisi samalla mer-
33363: mm. kuhaa, vaellussiikaa, merilohen vaellus-         kittävä tulonlisä alueen kalastajille.
33364: poikasia ja meritaimenia joen alajuoksulle.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33365: Asiasta tehdyn selvityksen mukaan näistä lohi,       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
33366: siika ja taimen nousevat Kokemäenjokeen ku-          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
33367: temaan.                                              sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
33368:    Matka pysähtyy kuitenkin jo Harjavaltaan,         sen:
33369: koska siellä olevassa voimalaitoksessa ei ole
33370:  kalaporrasta. Kalahissi siellä on, mutta siitä ei            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33371:  ole osoittautunut olevan apua. Kalat eivät sen             ryhtyä kalaportaiden rakentamiseksi
33372:  kautta nouse.                                              Kokemäenjokeen?
33373: 
33374:      Helsingissa 25 päivänä maaliskuuta 1988
33375: 
33376:           Timo Roos                     Timo Laaksonen               Raimo Vuoristo
33377:           Heikki Rinne                  Kalevi Lamminen              Aino Pohjanoksa
33378:                     Mikko Elo                                Einari Nieminen
33379: 
33380: 
33381: 
33382: 
33383: 280538H
33384: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 192
33385: 
33386: 
33387: 
33388: 
33389:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33390: 
33391:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tyksen kompensoiminen. Kalaportaiden raken-
33392: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tamisella ei tätä tavoitetta saavuteta Koke-
33393: olette 25 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          mäenjoella, sillä lisääntymisalueiden puuttues-
33394: kirjeenne n:o 536 ohella toimittanut valtioneu-      sa kalaportailla voidaan lähinnä vain laajentaa
33395: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         vaelluskalojen kalastusaluetta.
33396: kansanedustaja T. Roosin ym. kirjallisesta ky-          Kalateistä voidaan lisäksi todeta yleisesti,
33397: symyksestä n:o 192:                                  että Suomessa suuriin lohijokiin rakennettiin
33398:                                                      aikoinaan useita kalateitä, joita ei kuitenkaan
33399:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        saatu toimimaan edes tyydyttävällä tavalla.
33400:        ryhtyä kalaportaiden rakentamiseksi           Seurauksena oli, että näistä joista alkuperäiset
33401:        Kokemäenjokeen?                               vaelluskalakannat vähitellen hävisivät. Tällä
33402:                                                      hetkellä kalateiden rakentamishankkeita on
33403:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kuitenkin taas pantu vireille eri puolilla Suo-
33404: vasti seuraavan:                                     mea. Niiden osalta on nyt tarkoitus edetä
33405:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella       vaiheittain tutkimuksista ja seurannasta saata-
33406: on maa- ja metsätalousministeriön toimeksian-        vien kokemusten perusteella. Alkuvaiheessa ra-
33407: nosta ollut vuodesta 1983 asti valmisteilla Ko-      kentamiskohteina tulevat olemaan pienet tai
33408: kemäenjoen vesioikeudellinen kalatalousselvi-        pienehköt vesistöt.
33409: tys. Selvitys valmistuu kuluvan vuoden aikana.          Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
33410: Sen perusteella on tarkoitus harkita Koke-           että ensiksi tulee ratkaista se, miten Koke-
33411: mäenjoen kalataloudelliset velvoitteet uudel-        mäenjoen kalakantojen hoito kokonaisuudes-
33412: leen ja hakea niihin vesioikeusteitse tarvittavat    saan on tarkoituksenmukaisinta järjestää, ja
33413: muutokset.                                           se, mikä osa hoidosta on tarkoitus toteuttaa
33414:    Tällä hetkellä voidaan kuitenkin jo todeta,       velvoitteina. Samassa yhteydessä joudutaan jo-
33415: että ensisijaisena tavoitteena velvoitteiden uusi-   ka tapauksessa ottamaan kantaa myös katatei-
33416: misessa on vaelluskalakantojen tuoton mene-          den rakentamista koskevaan kysymykseen.
33417: 
33418:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
33419: 
33420:                                                                          Ministeri Ole Norrback
33421:                                     1988 vp. -     KK n:o 192                                     3
33422: 
33423: 
33424: 
33425: 
33426:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33427: 
33428:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        trappor i Kumo älv, eftersom man, då fort-
33429: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        plantningsområden saknas, med fisktrappor
33430: nr 536 av den 25 mars 1988 tili vederbörande       endast kan utvidga fiskeområdet för vand-
33431: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     ringsfiskar.
33432: jande av riksdagsman T. Roos m.fl. underteck-
33433:                                                       Om fiskvägar kan ytterligare allmänt konsta-
33434: nade spörsmål nr 192:                              teras att i Finland inrättades i de stora laxäl-
33435:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           varna på sin tid flera fiskvägar, vilka man
33436:        vidta för byggande av fisktrappor i         dock inte fick att fungera ens på ett tillfreds-
33437:        Kumo älv?                                   ställande sätt. Följden var att de ursprungliga
33438:                                                    vandringsfiskbestånden så småningom för-
33439:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      svann från dessa älvar. För närvarande har
33440: samt anföra följande:                              dock projekt för inrättande av fiskvägar igen
33441:                                                    blivit aktuella i olika delar av landet. Avsikten
33442:    Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har på    är nu att beträffande dessa gå vidare steg för
33443: uppdrag av jord- och skogsbruksministeriet         steg på basis av de erfarenheter som erhålls av
33444: sedan år 1983 berett en vattenrättslig fiskeri-    undersökningar och uppföljning. 1 begynnel-
33445: utredning för Kumo älv. Utredningen färdig-        seskedet kommer byggnadsobjekten att utgöras
33446: ställs under innevarande år. A vsikten är att på   av små och relativt små vattendrag.
33447: basis av den överväga fiskerihushållningsskyl-
33448: digheterna i fråga om Kumo älv på nytt och på         På basis av det ovan anförda kan konstate-
33449: vattenrättslig väg ansöka om de nödvändiga         ras att det först bör avgöras hur det är ända-
33450: ändringarna i dem.                                 målsenligast att ordna skötseln av fiskbestån-
33451:    För närvarande kan det dock redan konsta-       den i sin helhet i Kumo älv och viiken del av
33452: teras att det primära målet vid förnyandet av      skötseln som skall genomföras i form av skyl-
33453: skyldigheterna är kompensation av förlusten        digheter. 1 detta sammanhang blir man i varje
33454: vid produktioneo av vandringsfiskbestånd.          fall tvungen att ta ställning också tili frågan
33455: Detta mål nås inte genom byggande av fisk-         om inrättande av fiskvägar.
33456: 
33457:     Helsingfors den 13 maj 1988
33458: 
33459:                                                                          Minister Ole Norrback
33460:                                               1988 vp.
33461: 
33462: Kirjallinen kysymys n:o 193
33463: 
33464: 
33465: 
33466: 
33467:                                  Siuruainen: Posti- ja telelaitoksen postirullakoiden huollon jär-
33468:                                     jestämisestä
33469: 
33470: 
33471:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33472: 
33473:    Posti- ja telelaitoksen kalustohuolto hoide-     duilla yksikköhinnoilla vuoden huolto varikon
33474: taan nykyisin laitoksen sisäisenä toimintana.       työnä maksaa noin 2,5 milj. mk. Kokeilun
33475: Huollon tekee koko maassa laitoksen varikko.        mukaisena yksityisenä työnä kustannus olisi
33476:    Posti- ja telelaitoksen postiliikenneosasto      0,5 milj. mk. Kun valtionhallinto on yksityistä-
33477: käynnisti Oulun, Kajaanin, Rovaniemen ja            mässä erilaisia tehtäviä ja samaan aikaan tarvi-
33478: Kemin      jakelukeskuksissa postirullakoiden       taan säästöjä palvelujen ylläpitämiseksi syrjäi-
33479: huoltoon kohdistuvan korjauskokeilun yksityi-       silläkin seuduilla, esitän kunnioittavasti valtio-
33480: sen yrityksen kanssa syksyllä 1986. Kokeilun        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
33481: tuloksena saatiin työn yksikköhinnaksi noin 20      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33482: mk/yksikkö, mihin hintaan sisältyivät vara-         vaksi seuraavan kysymyksen:
33483: osat. Varikon saman työn yksikköhinnaksi on                   Aikooko Hallitus korostaa posti- ja
33484: arvioitu tulevan jopa 120 mk/yksikkö. Kun                  telelaitoksen korjaamotoiminnassa ja
33485: posti- ja telelaitoksen postiliikenneosasto ko-            huoltotöissä liiketaloudellista kannatta-
33486: keilun tulokseen tyytyväisenä esitti kokeilun              vuutta ja sitä, että osa laitoksen toimin-
33487: jatkamista, varikon edustajat ilmoittivat yksi-            nasta voitaisiin antaa yksityisen sekto-
33488: kantaan, että he tekevät työn samaan hintaan               rin hoidettavaksi, mikäli työt voidaan
33489: kuin yksityinen yritys.                                    toteuttaa moitteettomasti ja liiketalou-
33490:    Posti- ja telelaitoksen postiliikenneosasto on          dellisesti kannattavammin, ja
33491: sittemmin päättänyt, että kuljetusyksiköiden                  voitaisiinko yllä mainitun esimerkin
33492: kunnossapitotoiminta keskitetään PTL:n va-                 mukaan siirtää rullakoiden huoltotoi-
33493: rikkotoimintaan entiseen tapaan.                           minta saatujen kokeilutulosten perus-
33494:    Posti- ja telelaitdksella on varovaisen arvion          teella yksityisen yrittäjän suorittamak-
33495: mukaan noin 20 000 rullakkoa. Edellä arvioi-               si?
33496: 
33497:      Helsingissä 24! päivänä maaliskuuta 1988
33498: 
33499:                                          Eino Siuruainen
33500: 
33501: 
33502: 
33503: 
33504: 280467F
33505: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 193
33506: 
33507: 
33508: 
33509: 
33510:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33511: 
33512:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         neuvopalveluja kilpailukykyiseen hintaan ja lii-
33513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ketaloudellisesti kannattavasti. Varikot ovat
33514: olette maaliskuun 24 päivänä 1988 päivätyn            vanhastaan harjoittaneet myös muuta niiden
33515: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          resursseille soveltuvaa toimintaa, kuten kulje-
33516: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tusyksiköiden (rullakot, lehtihäkit, pakettihä-
33517: edustaja Siuruaisen näin kuuluvasta kirjallises-      kit) huoltoa.
33518: ta kysymyksestä n:o 193:                                 Posti- ja telelaitoksen autotoimi on 1.1.1988
33519:           Aikooko Hallitus korostaa posti- ja         alkaen toiminut tulosvastuullisena palveluyk-
33520:        telelaitoksen korjaamotoiminnassa ja           sikkönä. Tämä on merkinnyt mm. kuljetus-
33521:        huoltotöissä liiketaloudellista kannatta-      yksiköiden huoltotoiminnan kehittämistä. Au-
33522:        vuutta ja sitä, että osa laitoksen toimin-     totoimi tarjoaa tänä päivänä postitoimene kul-
33523:        nasta voitaisiin antaa yksityisen sekto-       jetusyksiköiden huollon huomattavan kehitty-
33524:        rin hoidettavaksi, mikäli työt voidaan         neenä tavalla ja täysin kilpailukykyiseen hin-
33525:        toteuttaa moitteettomasti ja liiketalou-       taan.
33526:        dellisesti kannattavammin, ja                     Eduskuntakysymyksessä asiaa on tarkasteltu
33527:           voitaisiinko yllä mainitun esimerkin        vanhan toimintamallin pohjalta ja esitetty kär-
33528:        mukaan siirtää rullakoiden huoltotoi-          jistettyjä hintatietoja. Pelkkien numeroiden
33529:        minta saatujen kokeilutulosten perus-          vertaaminen ja varikoiden pienen tehtäväalu-
33530:        teella yksityisen yrittäjän suorittamak-       een erillinen tarkastelu ei tässä asiassa riitä.
33531:        si?                                            Oikean kuvan saamiseksi tulee ottaa huomioon
33532:                                                       varikoiden resurssien tehokas käyttö kokonai-
33533:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suudessaan.
33534: vasti seuraavaa:                                         PTL-Postin käsityksen mukaan kuljetusyksi-
33535:    Posti- ja telelaitoksen toimintaa on erityisesti   köiden huolto on nykyisillä hinnoilla ja työme-
33536: viime vuosina kehitetty liiketaloudellisen kan-       netelmillä tarkoituksenmukaisinta säilyttää
33537: nattavuuden pohjalta. Näin on myös tapahtu-           osana posti- ja telelaitoksen autovarikkotoi-
33538: nut autovarikkotoiminnan osalta. Posti- ja te-        mintaa. Tilannetta kuitenkin seurataan jatku-
33539: lelaitoksen autotoimen toiminta-ajatuksena on         vasti, ja periaatteessa on mahdollista, että työ
33540: pääasiassa kehittää, markkinoida ja tuottaa           saatetaan teettää yksityisellä yrittäjällä. Tämä
33541: laitoksen päätoimialoille ja muille yksiköille        edellyttää normaalia tarjouskilpailun järjestä-
33542: sekä rajoitetusti muulle julkiselle sektorille ajo-   mistä.
33543: 
33544:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1988
33545: 
33546:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
33547:                                     1988 vp. -     KK n:o 193                                     3
33548: 
33549: 
33550: 
33551: 
33552:                              Tili Riksdagens Herr Talman
33553: 
33554:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ducera fordonsservice tili konkurrenskraftigt
33555: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        pris och på ett affärsekonomiskt lönsamt sätt.
33556: av den 24 mars 1988 tili vederbörande medlem       Depåerna har av gammalt också idkat annan
33557: av statsrådet översänt avskrift av följande av     verksamhet som passar deras resurser, såsom
33558: riksdagsman Siuruainen undertecknade spörs-        service på transportenheterna (rullpallar, tid-
33559: mål nr 193:                                        nings behållare, paket behållare).
33560:                                                       Post- och televerkets bifunktion har från
33561:           Har Regeringen för avsikt att lägga       1.1.1988 verkat som en resultatansvarig servi-
33562:        vikt vid den affärsekonomiska lönsam-       ceenhet. Detta har bl.a. inneburit utvecklande
33563:        heten i post- och televerkets repara-       av servicefunktionen i fråga om transportenhe-
33564:        tionsverksamhet och service och vid att     terna. Bilfunktionen erbjuder i dag postväsen-
33565:        en del av verkets funktioner skulle kun-    det en påtagligt avsncerad service för trans-
33566:        na överlåtas på den privata sektorn,        portenheterna tili fullt konkurrenskraftiga pri-
33567:        ifall arbetena kan göras på ett klander-    ser.
33568:        fritt och affärsekonomiskt mera lön-           1 riksdagsspörsmålet har frågan granskats
33569:        samt sätt och                               utgående ifrån den gamla funktionsmodellen
33570:           skulle enligt ovanstående exempel        och tilispetsade prisuppgifter har lagts fram.
33571:        och på grundval av erhållna försöksre-      En jämförelse av enbart siffrorna och en sepa-
33572:        sultat underhållet av rullpallar kunna      rat granskning av depåernas Iilla uppgiftsområ-
33573:        överföras tili en privat företagare?        de räcker inte i detta fall. För att få en riktig
33574:                                                    bild måste en effektiv användning av depåer-
33575:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      nas resurser som helhet beaktas.
33576: samt anföra följande:                                 Enligt den uppfattning som posten inom
33577:    Post- och televerkets verksamhet har särskilt   post- och televerket har, är det ändamålsenligt
33578: de senaste åren utvecklats utgående från syn-      att med nuvarande pris och arbetsmetoder
33579: punkter på affärsekonomisk lönsamhet. Detta        bibehålla underhållet av transportenheterna
33580: har också gällt för verksamheten vid bildepåer-    som en del av post- och televerkets bildepå-
33581: na. Verksamhetsiden för bilfunktionen vid          verksamhet. Man följer dock fortlöpande si-
33582: post- och televerket är i huvudsak att för         tuationen och i princip är det möjligt, att man
33583: verkets huvudområden och andra enheter samt        kommer att överlåta detta arbete på en privat
33584: i begränsad utsträckning för den övriga offent-    företagare. Detta förutsätter att normal an-
33585: liga sektorn utveckla, marknadsföra och pro-       budskonkurrens ordnas.
33586: 
33587:     Helsingfors den 27 april 1988
33588: 
33589:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
33590:                                               1988 vp.
33591: 
33592: Kirjallinen kysymys n:o 194
33593: 
33594: 
33595: 
33596: 
33597:                                  Siuruainen ym.: Liikennereittien rakentamisesta ja kunnossapi-
33598:                                     dosta haja-asutusalueilla
33599: 
33600: 
33601:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33602: 
33603:    TVL:n piiriorganisaatiot, mm. TVL:n Oulun        Muu työ on hankittava toisista lähteistä. Onko
33604: piiri, on suunnitelmissaan joutunut keskitty-       auraus saatavana heti pyryn jälkeen, ja onko
33605: mään lähinnä päätieverkoston rakentamiseen,         ylipäätänsä mahdollista löytää paikallisia yrit-
33606: hoitoon ja kunnossapitoon. Määrärahat eivät         täjiä solmimaan hoito- ja kunnossapitosopi-
33607: ole riittäneet suunniteltujen ja tarpeellisten      muksia? Jos urakat solmitaan kaukana asuvien
33608: alempitasoisten teiden rakentamiseen ja kor-        yrittäjien kanssa, saattaa järjestelmä aiheuttaa
33609: jaukseen. Niiden rakentaminen ja kantavuuden        kohtuuttomia vaikeuksia mm. sairaankuljetuk-
33610: parantaminen jo pelkästään turpeenkuljetuk-         selle, mahdollisuudelle saada eläinlääkäripalve-
33611: sen vuoksi on välttämätöntä.                        lut riittävän ajoissa, koululaiskuljetuksille ja
33612:    Edelleen TVL:n piireissä ollaan toteuttamas-     linja-autoliikenteelle. Lisäksi järjestelyt poista-
33613: sa tiemestaripiirien yhdistämistä, Oulun piiris-    vat nykyiselläänkin niukkoja valtion pysyviä
33614: sä mm. Pudasjärven ja Pintamon tiemestaripii-       työpaikkoja kylistä ja kunnista, mikä osaltaan
33615: rien vuoden 1991 alusta lukien. Tämä keskittää      vaikuttaa verotuloihin. Edelleen huolestuttaa
33616: toimintaa ja vähentää alan työvoimaa ja kalus-      vuotuisten määrärahojen riittävyys TVL:n pii-
33617: toa aikana, jolloin tiestön, vesiliikennereittien   reissä hoitosopimusten solmimiseen, mikä puu-
33618: ja satamavarusteiden rakentaminen ja kunnos-        te pahimmassa tapauksessa saattaa johtaa lii-
33619: sapito edellyttäisivät varoja, työvoimaa ja ka-     kennemahdollisuuksien lamautumiseen maan
33620: lustoa. Suunniteltuihin supistuksiin ovat kiel-     syrjäseuduilla.
33621: teisen kantansa esittäneet mm. kohdekunnat ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33622: SAK:n Oulun läänin neuvottelukunta, puhu-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
33623: mattakaan paikallisen väestön kannasta.             me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
33624:    TVL:n piirissä ollaan keskittymässä päälii-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
33625: kennereittien rakentamiseen ja kunnossapi-          sen:
33626: toon. Syrjemmässä sijaitsevia tehtäviä ollaan
33627: yksityistämässä. Järjestely tuo todennäköisesti              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33628: kaivattuja säästöjä, mutta voidaanko samalla               ryhtyä estääkseen maan syrjäisten seu-
33629: varmistaa tiestön kunnon säilyminen ja hoito-              tujen liikenneolojen vaikeutumisen tie-
33630: palvelun edellyttämän kaluston, henkilöstön ja             mestaripiirien yhdistämisen, määrära-
33631: ammattitaidon saatavuus syrjäisissä kylissä? Jo            hojen niukentumisen ja suunniteltujen
33632: nykyisellään saattaa urakan tehneellä autoili-             yksityistämisjärjestelyjen tuomien muu-
33633: jalla olla talvessa vain 10-15 aurauspäivää.               tosten johdosta?
33634: 
33635:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
33636: 
33637:            Eino Siuruainen             Tellervo Renko                     Annikki Koistinen
33638:            Juhani Alaranta             Erkki Pulliainen                   Kimmo Sarapää
33639:            Toimi Kankaanniemi          Matti Väistö                       Kauko Heikkinen
33640:                                        Tytti lsohookana-Asunmaa
33641: 
33642: 
33643: 
33644: 
33645:  2804680
33646: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 194
33647: 
33648: 
33649: 
33650: 
33651:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33652: 
33653:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tie- ja vesirakennushallitus antoi vuoden
33654: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1987 keväällä tie- ja vesirakennuspiireille oh-
33655: olette 25 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          jeet ja suunnittelupuitteet tiemestari- ja tuki-
33656: kirjeenne n:o 538 ohella toimittanut valtioneu-      kohtaverkon kehittämiseksi v. 1991-2000 ja
33657: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksea         määräsi piirit laatimaan suunnitelmat kuluvan
33658: kansanedustaja Eino Siuruaisen ym. näin kuu-         vuoden toukokuun loppuun mennessä.
33659: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 194:             Tiemestaripiiri- ja tukikohtaverkon kehittä-
33660:                                                      misen tavoitteena on toiminnan sisäisen tuotta-
33661:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33662:                                                      vuuden kohottaminen vähentämällä tukikoh-
33663:        ryhtyä estääkseen maan syrjäisten seu-        dista syntyviä hallinto- ja kiinteistökustannuk-
33664:        tujen liikenneolojen vaikeutumisen tie-       sia. Mitä enemmän näitä kustannuksia saadaan
33665:        mestaripiirien yhdistämisen, määrära-
33666:                                                      alenemaan, sitä enemmän jää rahaa varsinai-
33667:        hojen niukentumisen ja suunniteltujen         seen teiden kunnossapitoon. Samaan päämää-
33668:        yksityistämisjärjestelyjen tuomien muu-       rään tähdätään myös omien kalustoresurssien
33669:        tosten johdosta?                              mitoitussuunnitelmilla, joita samanaikaisesti
33670:                                                      laaditaan piirihallinnossa.
33671:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Pudasjärven ja Pintamon tiemestaripiirien
33672: vasti seuraavaa:                                     yhdistämisellä on myös edellä kuvatut tavoit-
33673:    Julkisuudessa on korostettu voimakkaasti          teet. Tiemestaripiirien osalta asia on vielä kes-
33674: päätieverkon teiden ongelmia ja niiden poista-       keneräinen, eikä päätöksiä ole tehty. Päätökset
33675: mista. Tästä on tehty johtopäätös, että alempi       tekee tie- ja vesirakennushallitus.
33676: tieverkko jää ilman rahoitusta. Tie- ja vesira-         Tie- ja vesirakennuslaitos pyrkii kunnossapi-
33677: kennuslaitoksen suunnitelmissa, liikenneminis-       totoiminnassaan tien hoidon tehokkuuden pa-
33678: teriön hallinnonalan suunnitelmassa ja halli-        rantamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että sovitun
33679: tuksen liikennepoliittisessa selonteossa on kai-     tienpidollisen laadun aikaansaamiseen pyritään
33680: kissa todettu, että alemman tieverkon inves-         mahdollisimman edullisesti. Laitoksen omat
33681: tointeja jatketaan likimain nykyisessä laajuu-       kalustoresurssit mitoitetaan pitkällä tähtäimel-
33682: dessa, mikäli tieinvestointien rahoitusta lisä-      lä niin, että kokonaistuloksen positiivinen ke-
33683: tään suunnitellulla tavalla. Näihin toimenpitei-     hitys voidaan turvata. Tämä merkitsee useim-
33684: siin sisältyy myös useita maankäytön merkittä-       missa tapauksissa yksityisen kaluston käyt-
33685: vistä muutoksista johtuvia välttämättömiä toi-       töönoton lisäämistä erityisesti kunnossapidon
33686: menpiteitä kuten esimerkiksi turveteitä, joihin      työhuippujen tasaamiseksi. Yksityinen kalusto
33687: kysymyksessä on viitattu.                            pyritään saamaan mahdollisimman läheltä nii-
33688:    Oulun tie- ja vesirakennuspiirinkin alueella      tä seutuja, joiden teiden hoito on suunniteltu
33689: on investointien painopiste siirtymässä pääteil-     näiden tehtäväksi. Useissa tapauksissa menet-
33690: le. Piirin liikenteestä on 61 OJo pääteillä. Viime   tely saattaa nopeuttaa teiden aurausta, kun
33691: vuosina on investoinneista ollut pääteillä vain      kalusto on jo valmiiksi ko. alueella. Yhteiskun-
33692: 40 %. Vaikka pääteiden osuus teiden paranta-         nan kannalta on myös edullista, että tämä
33693: misessa on lisääntynyt, on vieläkin alemman          kalusto voi palvella tarvittaessa muita alueen
33694: tieverkon osuus suhteellisen suuri. Myös Oulun       tienpitäjiä, kuten yksityistiekuntia ja kuntia.
33695: piirissä huolehditaan tulevaisuudessakin alem-          Tie- ja vesirakennuslaitoksen talvikunnossa-
33696: man tieverkon kehittämisestä liikenteen kysyn-       pitoa ohjataan tieluokkakohtaisilla laatutaso-
33697: nän mukaisesti. Ratkaisevaa tässäkin on tielai-      tavoitteilla. Toteutunutta laatutasoa myös seu-
33698: toksen käyttöön tulevien määrärahojen suu-           rataan systemaattisesti kaikissa tiemestaripii-
33699: ruus. Niistä päättää viime kädessä eduskunta.        reissä. Näin ollen se, että tielaitos tarvittaessa
33700:                                    1988 vp. -     KK n:o 194                                 3
33701: 
33702: muuttaa kunnossapidon menettelytapoja, ei         putulokseen enempää syrjäseuduilla kuin muu-
33703: vaikuta eikä saa vaikuttaa tienpidolliseen lop-   allakaan.
33704: 
33705:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1988
33706: 
33707:                                                           Liikenneministeri Pekka Vennamo
33708: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 194
33709: 
33710: 
33711: 
33712: 
33713:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33714: 
33715:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen gav våren
33716: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          1987 väg- och vattenbyggnadsdistrikten anvis-
33717: nr 538 av den 25 mars 1988 tili vederbörande         ningar och planeringsramar för utvecklandet
33718: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       av vägmästarnätet och nätet av vägstationer
33719: jande av riksdagsman Eino Siuruainen m.fl.           åren 1991-2000 och föreskrev att distrikten
33720: undertecknade spörsmål nr 194:                       skulle göra upp planerna senast före utgången
33721:                                                      av maj innevarande år.
33722:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen                Målet för utvecklandet av nätet av vägmäs-
33723:        vidta för att hindra att trafikförhållan-     tardistrikt och vägstationer är att höja den
33724:        dena i avsides belägna trakter försvåras      interna produktiviteten genom att minska de
33725:        på grund av förändringar, som                 administrations- och fastighetskostnader som
33726:        föranletts av sammanslagningen av väg-        uppstår genom vägstationerna. Ju mer man
33727:        mästardistrikt, inknappade anslag och         kan minska på dessa kostnader desto mera blir
33728:        planerade privatiseringsarrangemang?          det pengar över för det egentliga vägunderhål-
33729:                                                      let. Samma mål eftersträvas även genom pla-
33730:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         nerna för dimensionering av de egna materiel-
33731: samt anföra följande:                                resurserna, vilka samtidigt uppgörs inom di-
33732:    1 offentligheten har kraftigt betonats pro-       striktsförvaltningen.
33733: blemen i fråga om huvudvägnätets vägar och              Sammanslagningen av Pudasjärvi och Pinta-
33734: avlägsnandet av dem. Av detta har dragits den        mo vägmästardistrikt har också ovan beskrivna
33735: slutsatsen att det lägre vägnätet blir utan finan-   mål. Beträffande vägmästardistrikten är ären-
33736: siering. 1 väg- och vattenbyggnadsverkets pla-       det fortfarande öppet och beslut har inte fat-
33737: ner, planen för trafikministeriets förvaltnings-     tats. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen fattar
33738: område och regeringens trafikpolitiska redogö-       besluten.
33739: relse har samstämmigt konstaterats att investe-         Väg- och vattenbyggnadsverket eftersträvar
33740: ringarna för det lägre vägnätet kommer att           vid sin underhållsverksamhet att förbättra ef-
33741: fortgå ungefär i nuvarande omfattning, såvida        fektiviteten hos skötseln av vägarna. Detta
33742: finansieringen av väginvesteringarna ökas på         innebär att man försöker åstadkomma den
33743: planerat sätt. 1 dessa åtgärder ingår också flera    överenskomna väghållningskvaliteten på ett så
33744: nödvändiga åtgärder som föranleds av bety-           förmånligt sätt som möjligt. Verkets egna ma-
33745: dande förändringar i jorddispositionen, t.ex.        terielresurser dimensioneras på lång sikt så att
33746: torvvägar, tili vilka det hänvisats i spörsmålet.    en positiv utveckling av det totala resultatet
33747:    Också inom Uleåborgs väg- och vattenbygg-         kan tryggas. Detta innebär i flera fall att privat
33748: nadsdistrikt läggs huvudvikten vid investering-      materiel tas i bruk mera än förut, speciellt för
33749: arna allt mera på huvudvägarna. 61 OJo av            att utjämna arbetstoppar inom underhållet.
33750: distriktets trafik försiggår på huvudvägarna.        Avsikten är att försöka få tiligång tili privat
33751: Under de senaste åren har endast 40 % av             materiel nära de trakter där skötseln av vägar-
33752: investeringarna kommit huvudvägarna tili             na enligt planerna skall skötas med sådan
33753: godo. Fastän huvudvägarnas andel vid förbätt-        materiel. 1 flera fall kan förfarandet försnabba
33754: randet av vägar har ökat är det lägre vägnätets      plogningen av vägar då materielen redan finns
33755: andel fortfarande relativt stor. Också i Uleå-       på ifrågavarande område. Från samhällets syn-
33756: borgs distrikt ombesörjs i framtiden utvecklan-      punkt sett är det också förmånligt att denna
33757: det av det lägre vägnätet i enlighet med efter-      materiel vid behov kan betjäna de ovnga
33758: frågan på trafik. Också härvid är det avgöran-       väghållarna på området, t.ex. privata väglag
33759: de storleken hos de anslag som ställs tili           och kommuner.
33760: vägverkets förfogande. Det är i sista hand              Väg- och vattenbygnadsverkets underhåll
33761: riksdagen som beslutar om dem.                       under vintern styrs med hjälp av målsätt-
33762:                                     1988 vp. -   KK n:o 194                                    5
33763: 
33764: ningar, som gäller kvalitetsnivån hos de olika   behov ändrar förfaringssätten för underhållet
33765: vägklasserna. Den uppnådda kvalitetsnivån        inverkar därför inte, och får inte heller inver-
33766: följs också systematiskt i alla vägmästardi-     ka, på slutresultatet för väghållningen varken i
33767: strikt. Den omständigheten att vägverket vid     glesbygderna eller annanstans.
33768: 
33769:     Helsingfors den 21 april 1988
33770: 
33771:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
33772:                                              1988 vp.
33773: 
33774: Kirjallinen kysymys n:o 195
33775: 
33776: 
33777: 
33778: 
33779:                                  Valli ym.: Suomen kansalaisten äänestysmahdollisuuksien paran-
33780:                                    tamisesta Saksan Iiittotasavallassa
33781: 
33782: 
33783:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33784: 
33785:    Saksan Iiittotasavallassa asui vuoden 1987      olisiko nyt muita äänestystapoja kuin nykyisiä
33786: lopussa lehtitiedon mukaan 10 337 sellaista        mahdollista ottaa käyttöön. Kun seuraaviin
33787: Suomen kansalaista, joilla oli äänioikeus Suo-     valtiollisiin vaaleihin on aikaa vielä kolme
33788: messa. Liittotasavallan omaksuman käytännön        vuotta, niin asia saattaisi ratketa myönteisellä
33789: mukaan he eivät saa äänestää Suomen vaaleis-       tavalla siihen mennessä.
33790: sa Liittotasavallan alueella. Siksi he joutuvat       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33791: menemään naapurimaihin käyttämään äänioi-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
33792: keuttaan. Tämä on hankalaa ja aiheuttaa myös       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
33793: kustannuksia. Siksi äänestäminen on ollut pe-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
33794: rin vähäistä.                                      sen:
33795:    Äänestysmahdollisuuden takaamiseksi pitäisi               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33796: tehdä kaikki voitava. Siksi mielestämme Suo-              siin Saksan Iiittotasavallassa asuvien
33797: men viranomaisten olisi käynnistettävä neuvot-            Suomen kansalaisten äänestysmahdolli-
33798: telut Liittotasavallan kanssa sen selvittämisek-          suuksien parantamiseksi valtiollisissa
33799: si, onko maan kanta edelleenkin kielteinen vai            vaaleissa?
33800: 
33801:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
33802: 
33803:           Sakari Valli                Riitta Uosukainen             Riitta Saastamoinen
33804:           Oiva Savela                 Päivi Varpasuo                Kalevi Lamminen
33805:                                       Kimmo Sasi
33806: 
33807: 
33808: 
33809: 
33810: 2805302
33811: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 195
33812: 
33813: 
33814: 
33815: 
33816:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33817: 
33818:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ulkomaalaisten suuren lukumäärän vuoksi ja
33819: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suosittelevat vaalilakien muotoilemista siten,
33820: olette 24 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn          että äänestysmahdollisuus voidaan turvata
33821: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston          muilla tavoin.
33822: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Suomen Bonnissa olevan suurlähetystön il-
33823: edustaja Sakari Vallin ym. kirjallisesta kysy-       moituksen mukaan yllä olevaan kantaan ei
33824: myksestä n:o 195:                                    tällä hetkellä ole lisättävää.
33825:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Lisäksi ulkoasiainministeriö on todennut, et-
33826:        siin Saksan Iiittotasavallassa asuvien        tä kuluneena vuonna järjestetyissä valtiollisissa
33827:        Suomen kansalaisten äänestysmahdolli-         vaaleissa edellä mainittu tilanne oli otettu huo-
33828:        suuksien parantamiseksi valtiollisissa        mioon siten, että Liittotasavallan naapurimai-
33829:        vaaleissa?                                    hin perustettiin rajojen läheisyyteen ennakko-
33830:                                                      äänestyspaikkoja (Abenrå Tanskassa, Stras-
33831:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        bourg Ranskassa, Bregenz ja Hallein Itävallas-
33832: vasti seuraavaa:                                     sa). Lisäksi Berliinissä oleva suurlähetystö haki
33833:    Ulkoasiainministeriö on oikeusministeriölle       Saksan demokraattisen tasavallan viranomai-
33834: antamassaan, 24 päivänä huhtikuuta 1988 päi-         silta ennakkoäänestysaikana kaupunkiin äänes-
33835: vätyssä lausunnossa ilmoittanut, että Saksan         tämään saapuville suomalaisille vapautuksen
33836: Iiittotasavallan liittopäivillä oli viimeksi vuo-    valuutanvaihtopakosta.
33837: den 1987 lopulla käsitelty kysymystä ulkomai-           Oikeusministeriö ei pidä mahdollisena äänes-
33838: den kansalaisten osallistumisesta kotimaidensa       tyksen järjestämistä esimerkiksi Liittotasaval-
33839: vaaleihin Liittotasavallan alueella sijaitsevissa    lassa ilman vaaliviranomaisen läsnäoloa, koska
33840: edustustoissaan. Tässä keskustelussa oli todet-      se merkitsisi luopumista Suomen vaalilainsää-
33841: tu, että vaalien valmistelu ja suorittaminen         dännön yhdestä keskeisimmästä periaatteesta,
33842: valtion oman alueen ulkopuolella on toimin-          jonka mukaan äänestämisen on tapahduttava
33843: taa, joka ei sisälly Wienin diplomaattisia ja        viranomaisen edessä sekä varsinaisessa vaali-
33844: konsulisuhteita koskevien yleissopimusten puit-      toimituksessa että ennakkoäänestyksessä niin
33845: teisiin ja siksi vaatii vastaanottajavaltion suos-   kotimaassa kuin ulkomailla. Vain järjestämällä
33846: tumuksen. Liittotasavallan viranomaiset eivät        äänestys vaaliviranomaisen edessä tapahtuvana
33847: pidä vieraiden valtioiden vaalien järjestämistä      toimituksena voidaan turvata vaalivapaus ja
33848: alueellaan suotavana Liittotasavallassa asuvien      vaalisalaisuus.
33849: 
33850:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1988
33851: 
33852:                                                                 Oikeusministeri Matti Louekoski
33853:                                      1988 vp. -      KK n:o 195                                      3
33854: 
33855: 
33856: 
33857: 
33858:                               Till Riksdagens Herr Talman
33859: 
33860:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de stater anordnar vai på Förbundsrepublikens
33861: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          territorium utan rekommenderar att vallagarna
33862: av den 24 mars 1988 tili vederbörande medlem         formuleras så att möjligheterna att rösta säkras
33863: av statsrådet översänt avskrift av följande, av      på andra sätt.
33864: riksdagsman Sakari Valli m.fl. undertecknade            Finska ambassaden i Bonn uppger att ingen-
33865: spörsmål nr 195:                                     ting för närvarande finns att tiliägga tili denna
33866:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        ståndpunkt.
33867:        att förbättra möjligheterna för de fins-         Dessutom konstaterade utrikesministeriet att
33868:        ka medborgare som är bosatta i                ovan nämnda situation hade beaktats vid det
33869:        Förbundsrepubliken Tyskland att rösta         statliga vai som förrättades i fjol och att
33870:        vid statliga vai?                             förhandsröstningsställen tili följd härav hade
33871:                                                      upprättats nära gränserna på grannländernas
33872:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         territorium (Åbenrå i Danmark, Strasbourg i
33873: följande:                                            Frankrike, Bregenz och Hallein i Österrike).
33874:    1 ett utlåtande av den 24 april 1988 meddela-     Dessutom utverkade ambassaden i Berlin hos
33875: de utrikesministeriet justitieministeriet att frå-   myndigheterna i Demokratiska republiken
33876: gan om att bereda utländska medborgare tili-         Tyskland att finska medborgare som kom tili
33877: fälle att delta i vai som förrättas i deras resp.    staden för att förhandsrösta befriades från
33878: hemland genom att anordna röstning för dem i         tvånget att växla valuta.
33879: hemlandets beskickning på Förbundsrepubli-              Justitieministeriet anser det inte möjligt att
33880: ken Tysklands territorium senast togs upp vid        anordna röstning t.ex. i Förbundsrepubliken
33881: Förbundsrepublikens förbundsdagar i slutet av        Tyskland utan närvaro av valmyndigheter,
33882: 1987. 1 den diskussion som då fördes konstate-       emedan detta skulle innebära att en av grund-
33883: rades det att beredningen och förrättandet av        principerna i den finska vallagstiftningen skulle
33884: vai utanför det egna territoriet är en verksam-      frångås, nämligen den att röstningen skall ske
33885: het som inte faller inom ramen för Wienkon-          inför valmyndighet både vid den egentliga
33886: ventionerna om diplomatiska och konsulära            valförrättningen och vid förhandsröstningen,
33887: förbindelser och därför kräver den mottagande        såväl i Finland som utomlands. Endast genom
33888: statens samtycke. På grund av det stora antalet      att anordna röstningen som en förrättning
33889: utlänningar i Förbundsrepubliken finner myn-         inför valmyndighet, kan valfriheten och val-
33890: digheterna där det inte önskvärt att främman-        hemligheten garanteras.
33891: 
33892:     Helsingfors den 11 maj 1988
33893: 
33894:                                                                   Justitieminister Matti Louekoski
33895:                                                1988 vp.
33896: 
33897: Skriftligt spörsmål nr 196
33898: 
33899: 
33900: 
33901: 
33902:                                   Nyby m.fl.: Om ändring av praxisen i beskattningen av pensio-
33903:                                      ner som utbetalats retroaktivt
33904: 
33905: 
33906:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33907: 
33908:    Pensionsbeslut drar ibland så långt ut på         år 1986 skulle skatten, om den del av folkpen-
33909: tiden att pensionen betalas retroaktivt först        sionen som hör tili1985 borträknas bli 772 mk.
33910: under följande kalenderår. Eftersom kontant-         Pensionsinkomstavdraget i kommunalbeskatt-
33911: eller kassaprincipen gäller vid beskattning av       ningen skulle då ha blivit 18 466 mk och
33912: pensioner, beskattas det utbetalda pensionsbe-       dessutom skulle personen ha erhållit grundav-
33913: loppet som inkomst för utbetalningsåret, trots       drag 3 150 mk. Då folkpensionen för 1985 blev
33914: att en del av beloppen hör tili föregående år.       utbetald 1986 har pensionstagaren debiterats
33915: Detta leder i vissa fall tili att pensionsinkomst-   5 953 mk mera i skatt än om pensionen utbeta-
33916: avdraget, som är beroende av pensionens stor-        lats i tid. Personen i detta exempel är 100 O?o
33917: lek, minskar eller faller bort. Pensionstagaren      invalid och beviljas invalidavdrag både i stats-
33918: drabbas således av två olägenheter: han måste        och kommunalbeskattningen.
33919: vänta på pensionsbeslutet och den utbetalda             För dem som har så stora pensioner att
33920: pensionen beskattas hårdare.                         pensionsinkomstavdraget inte beviljas inverkar
33921:    Problemet kan belysas med ett exempel. En         inte en retroaktiv utbetalning på samma sätt.
33922: pensionstagare född 1922 fick retroaktiv folk-       Dessa har möjlighet tili s.k. inkomstutjämning
33923: pension utbetald 4.5.1986 för tiden 1.4.1985-        i statsbeskattningen enligt de förutsättningar
33924: 30.4.1986, totalt 15 689 mk. Under år 1986           som framgår i inkomst- och förmögenhets-
33925: erhöll personen 25 665 mk i folkpension och          skattelagens 60 §. De som har mindre pensio-
33926: 16 191 mk i arbetspension, totalt 41 856 mk.         ner har inte nytta av inkomstutjämningsmöjlig-
33927: Dessutom hade personen övriga inkomster              heten i statsbeskattningen, eftersom statsskat-
33928: 2 339 mk. Skatten för år 1986 blev 6 725 mk,         ten bör vara minst 15 O?o av inkomsten.
33929: varav statsskatt 804 mk, eftersom pensionsin-           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
33930: komstavdraget       i    kommunalbeskattningen       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
33931: minskade tili 7 605 mk. År 1985 hade personen        skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
33932: en arbetspension om 15 120 mk men inga               ställa följande spörsmål:
33933: andra inkomster. För det året blev skatten 0
33934: mark. Ifall att den del av folkpensionen som                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen
33935: hör tili 1985 eller 10 861 mk skulle ha utbeta-             vidta för att ändra praxisen i beskatt-
33936: lats och beskattats 1985 skulle det ändå inte ha            ningen av pensioner som utbetalats ret-
33937: blivit någon skatt på inkomsten för 1985. För               roaktivt?
33938: 
33939:     Helsingfors den 25 mars 1988
33940: 
33941:                      Mats Nyby                               Mikko Elo
33942: 
33943: 
33944: 
33945: 
33946: 280444F
33947: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 196
33948: 
33949: Kirjallinen kysymys n:o 196                                                             Suomennos
33950: 
33951: 
33952: 
33953: 
33954:                                  Nyby ym.: Takautuvasti maksettavien eläkkeiden verotuskäytän-
33955:                                    nön muuttamisesta
33956: 
33957: 
33958:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33959: 
33960:    Eläkepäätös viipyy usein niin kauan, että       kuitenkaan mennyt veroa. Vuoden 1986 osalta
33961: eläke maksetaan takautuvasti vasta seuraavan       veroksi tulisi, jos vuoden 1985 kansaneläkkeen
33962: kalenterivuoden aikana. Koska eläkkeiden ve-       osa lasketaan pois, 772 markkaa. Eläketulovä-
33963: rotuksessa käytetään käteismaksu- tai kassape-     hennykseksi kunnallisverotuksessa olisi näin
33964: riaatetta, verotetaan maksettua eläkesummaa        ollen muodostunut 18 466 markkaa, ja henkilö
33965: maksuvuoden tulona, vaikka osa summasta            olisi lisäksi saanut 3 150 markan suuruisen
33966: kuuluu edellisen vuoden puolelle. Tämä johtaa      perusvähennyksen. Koska vuoden 1985 kan-
33967: joissakin tapauksissa siihen, että eläkkeen suu-   saneläke maksettiin vuonna 1986, eläkkeensaa-
33968: ruudesta riippuvainen eläketulovähennys pie-       jalta perittiin 5 953 markkaa enemmän veroa
33969: nenee tai jää kokonaan pois. Eläkkeensaajalle      kuin jos eläke olisi maksettu ajoissa. Tämän
33970: aiheutuu näin ollen kaksi haittaa: hän joutuu      esimerkin henkilö on sataprosenttinen invalidi,
33971: odottamaan eläkepäätöstä ja maksettua elä-         ja hänelle myönnetään invalidivähennys sekä
33972: kettä verotetaan kovemmin.                         valtion- että kunnallisverotuksessa.
33973:                                                       Niiden osalta, joilla on niin suuret eläkkeet,
33974:    Ongelmaa voidaan valaista esimerkillä.          että eläketulovähennystä ei myönnetä, ei ta-
33975: Vuonna 1922 syntynyt eläkkeensaaja sai             kautuva maksaminen vaikuta samalla tavoin.
33976: 4.5.1986 takautuvasti maksettavana kansan-         Heillä on mahdollisuus ns. tulontasaukseen
33977: eläkkeenä ajalta 1.4.1985-30.4.1986 kaik-          valtionverotuksessa tulo- ja varallisuusverolain
33978: kiaan 15 689 markkaa. Vuonna 1986 henkilö          60 §:n edellyttämin ehdoin. Pieniä eläkkeitä
33979: sai 25 665 markkaa kansaneläkettä ja 16 191        saaville ei ole hyötyä valtionverotuksen tulon-
33980: markkaa työeläkettä, siis kaikkiaan 41 856         tasausmahdollisuudesta, koska valtionveron on
33981: markkaa. Lisäksi henkilöllä oli muita tuloja       oltava vähintään 15 Olo tulosta.
33982: 2 339 markkaa. Vuoden 1986 veroksi muodos-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33983: tui 6 725 markkaa, josta oli valtionveroa 804      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
33984: markkaa, koska kunnallisveron eläketulovä-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
33985: hennys pieneni 7 605 markkaan. Vuonna 1985         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
33986: henkilöllä oli 15 120 markan suuruinen työelä-     sen:
33987: ke, mutta ei muita tuloja. Kyseiseltä vuodelta
33988: veroa ei mennyt markkaakaan. Jos vuodelle                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33989: 1985 kuuluva kansaneläkkeen osa tai 10 861                ryhtyä takautuvasti maksettaviin eläk-
33990: markkaa olisi maksettu ja sitä olisi verotettu            keisiin   liittyvän  verotuskäytännön
33991: vuonna 1985, vuoden 1985 tulosta ei olisi                 muuttamiseksi?
33992: 
33993:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
33994: 
33995:                     Mats Nyby                               Mikko Elo
33996:                                   1988 vp. -    KK n:o 196                                     3
33997: 
33998: 
33999: 
34000: 
34001:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34002: 
34003:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
34004: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,   vasti seuraavaa:
34005: olette 25 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn
34006: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       Hallitus on 25 päivänä maaliskuuta 1988
34007: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   antanut eduskunnalle esityksen (HE n:o 25)
34008: edustaja Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta         tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta. Esi-
34009: kirjallisesta kysymyksestä n:o 196:             tyksessä ehdoteta'an, että lakisääteiseen elä-
34010:                                                 keturvaan perustuvat taannehtivat eläkkeet
34011:                                                 eräin edellytyksin jaksotettaisiin verovelvolli-
34012:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   sen vaatimuksesta niiden vuosien tuloiksi, joi-
34013:        ryhtyä takautuvasti maksettaviin eläk-   hin eläke kohdistuu. Laki on tarkoitus saattaa
34014:        keisiin  liittyvän   verotuskäytännön    voimaan mahdollisimman pian eduskunnan
34015:        muuttamiseksi?                           hyväksyttyä esityksen. Sitä sovellettaisiin vuon-
34016:                                                 na 1986 tai sen jälkeen saatuihin taannehtiviin
34017:                                                 eläkkeisiin.
34018: 
34019:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
34020: 
34021:                                                                     Ministeri Ulla Puolanne
34022: 4                                 1988 vp. -     KK n:o 196
34023: 
34024: 
34025: 
34026: 
34027:                             Till Riksdagens Herr Talman
34028: 
34029:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Regeringen avlät den 25 mars 1988 en propo-
34030: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      sition till riksdagen med förslag till lag om
34031: av den 25 mars 1988 till vederbörande medlem     ändring av lagen om skatt på inkomst och
34032: av statsrådet översänt avskrift av följande av   förmögenhet (RP nr 25). 1 propositionen före-
34033: riksdagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade        slås, att de retroaktiva pensioner som baserar
34034: spörsmål nr 196:                                 sig på lagstadgat pensionsskydd på yrkande av
34035:                                                  den skattskyldige under vissa förutsättningar
34036:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen         skulle uppdelas på inkomsterna för de år, till
34037:        vidta för att ändra praxisen i beskatt-   vilka pensionen hänför sig. Avsikten är att
34038:        ningen av pensioner som utbetalats ret-   lagen skall träda i kraft så snart som möjligt
34039:        roaktivt?                                 sedan riksdagen antagit propositionen. Den
34040:                                                  skulle tillämpas på retroaktiva pensioner, som
34041:                                                  erhållits år 1986 eller senare.
34042:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
34043: samt anföra följande:
34044: 
34045:     Helsingfors den 22 april 1988
34046: 
34047:                                                                      Minister Ulla Puolanne
34048:                                               1988 vp.
34049: 
34050: Kirjallinen kysymys n:o 197
34051: 
34052: 
34053: 
34054:                                   Astala ym.: Tanssin ammatillisen koulutuksen aloittamisesta
34055:                                     Turun konservatoriossa
34056: 
34057:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34058: 
34059:    13.2.1987 säädettiin laki valtionosuutta saa-     vuonna 1987 ja saivat n. 120 000 katsojaa.
34060: vista musiikkioppilaitoksista. Lain 2 §:n mu-        Taloudellisten vaikeuksien lisäksi ongelmana
34061: kaan musiikkioppilaitoksissa voidaan antaa           on missä ja miten kouluttaa ammattitanssijoita
34062: tanssin perusopetusta ja konservatorioasteella       ryhmien tarpeisiin. Tanssiteatteri ei voi olla
34063: tanssin ammatillista koulutusta.                     koulutus paikka.
34064:    Kuopion konservatoriossa alkoi elokuussa             Turussa toimiva Aurinkobaletti on kasvanut
34065: 1987 tanssitaiteen ammatillinen keskiasteen          15 tanssijaa työllistäväksi ensembleksi, joka on
34066: koulutus, mikä on parhaillaan tehtävän tanssi-       vakiinnuttanut asemansa tanssiteatterina. Se
34067: taiteen opetussuunnitelman kokeilukoulutusta.        on tehnyt arvokasta työtä tanssitaiteen hyväksi
34068: Koulutuksessa valmistuu opettajia, jotka tule-       ja laajentanut nuoren taidemuodon yleisöpoh-
34069: vat toimimaan musiikkioppilaitoksissa, yksityi-      jaa. Aurinkobaletti on rohkeasti tehnyt tunne-
34070: sissä balettikouluissa tai kansalais- ja työväen-    tuksi tanssitaiteen mahdollisuuksia. Tasokasta
34071: opistoissa sekä kulttuuri- ja nuorisotoimen pa-      tanssiteatteria voi tehdä kuitenkin vain, mikäli
34072: rissa.                                               pysyvästi työllistää koulutettuja ammattitanssi-
34073:    Sivistysvaliokunta      on      mietinnössään     joita. Sekä Aurinkobaletti että muut tanssiteat-
34074: 4.2.1987 todennut: "Kokeilua on mahdollisim-         terit tarvitsevat jatkuvasti uusia ammattitaitoi-
34075: man pian laajennettava eri puolille maata sel-       sia tanssijoita.
34076: laisille paikkakunnille, joilla on pulaa tanssin        Tammikuussa 1988 aloitettua Turun tanssi-
34077: ohjaajista ja koulutettujen ammattitanssijoi-        tapaaminen -tapahtumaa aiotaan jatkaa ja ke-
34078: den tarve."                                          hittää sitä säännölliseksi tanssibiennaaliksi.
34079:    Turun      konservatorio     on     kirjeessään   Göteborg ja Leningrad ovat osoittaneet kiin-
34080: 30.12.1987 kouluhallitukselle esittänyt, että se     nostuksensa kyseistä tapahtumaa kohtaan. Tu-
34081: on halukas tanssin opetuksen aloittamiseen           rulla ja Turun konservatoriolla on siis monia
34082: oppilaitoksessaan. Konservatorio on neuvotel-        edellytyksiä toimia tanssitaiteen koulutuspaik-
34083: lut asiasta turkulaisten tanssitaiteen edustajien    kana.
34084: kanssa. Turun ja Porin lääninhallitus on myös           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34085: pitänyt tärkeänä, että konservatorion esitys         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
34086: otettaisiin huomioon kouluhallituksen alaisen        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
34087: ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelmaa          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
34088: vuosille 1989-1991 laadittaessa.                     sen:
34089:    Turun tanssitapaamisen yhteydessä järjestet-
34090: ty laaja tanssiteatteriseminaari 15.-16.1.1988,                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin
34091: johon osallistuivat mm. ammattitanssiteatterei-             toimiin tanssin ammatillisen koulutuk-
34092: den edustajat, piti tärkeänä tanssin ammatilli-             sen aloittamiseksi Turun konservato-
34093: sen koulutuksen laajentamista, erityisesti am-              riossa, niin että se otetaan huomioon
34094: mattitanssijoiden koulutukseen. Laajasti pidet-             kouluhallituksen alaisen ammatillisen
34095: tiin myös Turkua sopivana koulutuspaikkana.                 koulutuksen kehittämisohjelmassa ja
34096:    Suomessa on kuusi ammattimaista tanssiryh-               valtion ensi vuoden tulo- ja menoar-
34097: mää. Tanssiteatterit järjestivät 600 esitystä               viossa?
34098:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
34099:            Heli Astala                  Risto Ahonen                      Tapio Holvitie
34100:            Virpa Puisto                 Ensia Laine                       Jukka Roos
34101:            Sauli Niinistö               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa           Taisto Tähkämaa
34102:  280491G
34103: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 197
34104: 
34105: 
34106: 
34107: 
34108:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34109: 
34110:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nykytanssin ja lastentanssin sekä harrastaja-
34111: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tanssin ohjaajien suuntautumisvaihtoehdot.
34112: olette 25 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        Kuopion kokeilukoulutus valmistaa opettajia
34113: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       musiikkioppilaitoksissa annettavaa tanssitai-
34114: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      teen opetusta varten. Koulutuksen saaneet voi-
34115: edustaja Astalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-     vat sijoittua myös kansalais- ja työväenopisto-
34116: sesta kysymyksestä n:o 197:                        jen opettajiksi sekä yksityisten baletti- ja tans-
34117:                                                    sikoulujen palvelukseen. Tanssinopettajan ko-
34118:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin        keilukoulutus on tarkoitus järjestää nelivuoti-
34119:        toimiin tanssin ammatillisen koulutuk-      senaja ylioppilaspohjaisena. Tämän koulutuk-
34120:        sen aloittamiseksi Turun konservato-        sen saaneet ensimmäiset tanssinopettajat val-
34121:        riossa, niin että se otetaan huomioon       mistuisivat siten keväällä 1991.
34122:        kouluhallituksen alaisen ammatillisen          Kouluhallitus on esityksessään alaisensa am-
34123:        koulutuksen kehittämisohjelmassa ja         matillisen koulutuksen kehittämisohjelmaksi
34124:        valtion ensi vuoden tulo- ja menoar-        vuosille 1989-1991 esittänyt, että tanssinopet-
34125:        viossa?                                     tajan nelivuotinen ylioppilaspohjainen koulu-
34126:                                                    tus sisällytetään vuosien kehittämisohjelmaan.
34127:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        Aloituspaikkojen määräksi kouluhallitus on
34128: taen seuraavaa:                                    ehdottanut vuosittain keskimäärin 10. Kehittä-
34129:    Uusi laki (402/87) valtionosuutta saavista      misohjelmakaudella on tarkoitus selvittää tans-
34130: musiikkioppilaitoksista tuli voimaan 1.8.1987.     sitaiteen ammatillisen koulutuksen rakenne ja
34131: Lain 2 §:n mukaan myös tanssin harrastusta-        koulutustarve kokonaisuudessaan.
34132: voitteinen ja ammatillinen opetus tuli mahdol-        Ammatillisen koulutuksen aloittaminen va-
34133: liseksi musiikkioppilaitoksissa.                   kinaisena koulutuksena riippuu edellä maini-
34134:    Opetusministeriö asetti 3.12.1986 tanssin       tun opetussuunnitelmatyön valmistumisesta.
34135: ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelma-        Tarkoituksena on koulutuksen vakinaistami-
34136: toimikunnan, jonka työn määräaika päättyy          nen kehittämisohjelmakauden loppupuolella.
34137: 31.7.1989. Toimikunnan työhön liittyen ope-        Siihen saakka koulutus tullaan hoitamaan ko-
34138: tusministeriö antoi 1.6.1987 Kuopion konser-       keilukoulutuksena. Mikäli opetussuunnitelma-
34139: vatoriolle kokeiluluvan tanssinopettajan koulu-    työn tai muiden syiden vuoksi nähdään tarpeel-
34140: tukseen 1.8.1987 lukien. Koulutukseen otettiin     liseksi kokeilukoulutuksen laajentaminen Kuo-
34141: 18 opiskelijaa.                                    piosta muualle maahan, on se mahdollista,
34142:    Kuluvana vuonna ei opiskelijamäärää kasva-      mikäli koulutukseen voidaan osoittaa tarpeelli-
34143: teta. Koulutukseen sisältyvät klassisen baletin,   set määrärahat.
34144: 
34145:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1988
34146: 
34147:                                                                    Ministeri Anna-Liisa Piipari
34148:                                     1988 vp. -     KK n:o 197                                     3
34149: 
34150: 
34151: 
34152: 
34153:                              Tili Riksdagens Herr Talman
34154: 
34155:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dans och barndans samt hobbydans. Försöks-
34156: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        utbildningen i Kuopio utvecklar lärare för
34157: av den 25 mars 1988 tili vederbörande medlem       undervisningen av danskonst vid musikläroan-
34158: av statsrådet översänt en avskrift av följande     stalterna. De som fått utbildning kan söka
34159: av riksdagsman Astala m.fl. undertecknade          anställning även som lärare vid medborgar-
34160: spörsmål nr 197:                                   och arbetarinstitut samt hos privata balett- och
34161:                                                    dansskolor. Avsikten är att anordna försöksut-
34162:          Ämnar Regeringen vidta skyndsam-          bildningen av danslärare som fyraårig och som
34163:        ma åtgärder för att yrkesinriktad ut-       studentbaserad. De första danslärare som fått
34164:        bildning i dans skall inledas vid Åbo       denna utbildning skulle sålunda ha slutfört
34165:        konservatorium så att den beaktas i         sina studier på våren 1991.
34166:        utbildningsprogrammet för yrkesutbild-
34167:        ningen som är underställd yrkesutbild-         Skolstyrelsen har i sin framställning angåen-
34168:        ningsstyrelsen och i nästa års statsbud-    de utvecklingsprogrammet för yrkesutbild-
34169:        get?                                        ningen för åren 1989-1991 föreslagit att den
34170:                                                    fyraåriga studentbaserade utbildningen av
34171:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       danslärare skall innefattas i utvecklingsplanen
34172: följande:                                          för dessa år. Skolstyrelsen har som antalet
34173:                                                    nybörjarplatser föreslagit genomsnittligt 10 per
34174:    Den nya lagen om musikläroanstalter med         år. Under perioden för utvecklingsprogrammet
34175: statsandel (402/87) trädde i kraft 1. 8.1987.      är avsikten att i sin helhet utreda strukturen
34176: Enligt lagens 2 § blev även grundundervis-         och utbildningsbehovet inom yrkesutbild-
34177: ningen och yrkesutbildningen i dans möjlig vid     ningen i danskonst.
34178: musikläroanstalter.
34179:    U ndervisningsministeriet tilisatte 3.12.1986      Det beror på när ovan nämnda arbete med
34180: en läroplanskommission inom yrkesutbild-           läroplanen blir slutfört om yrkesutbildningen i
34181: ningen i dans och dess mandat löper ut             dans skall inledas som ordinarie utbildning.
34182: 31.7.1989. 1 anslutning tili kommissionens ar-     Avsikten är att göra utbildningen permanent
34183: bete      beviljade     undervisningsministeriet   vid slutet av utvecklingsprogrammet. Tili dess
34184: 1.6.1987 Kuopio konservatorium ett försöks-        kommer utbildningen att skötas som en
34185: tilistånd för utbildning av danslärare fr.o.m.     försöksutbildning. Om det med anledning av ·
34186: 1.8.1987. Tili utbildningen antogs 18 studeran-    arbetet med läroplanen eller av någon annan
34187: de.                                                orsak anses vara nödvändigt att utvidga
34188:    Under innevarande år utökas antalet elever      försöksutbildningen från Kuopio tili andra de-
34189: inte. 1 utbildningen ingår inriktningsalternati-   lar av landet, är detta möjligt såvida tillräckli-
34190: ven för instruktörer i klassisk balett, modern     ga anslag kan anvisas för denna utbildning.
34191: 
34192:     Helsingfors den 5 maj 1988
34193: 
34194:                                                                    Minister Anna-Liisa Piipari
34195:                                              1988 vp.
34196: 
34197: Kirjallinen kysymys n:o 198
34198: 
34199: 
34200: 
34201: 
34202:                                  Lapiolahti ym.: Lääkärin määräämien hivenaineiden sairaus-
34203:                                     vakuutuskorvauksista
34204: 
34205: 
34206:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34207: 
34208:    Lääkärin määräämät muun muassa syopa-           set korvataan sairausvakuutuksesta, kuten
34209: sairauksien hoidossa käytetyt hivenaineet ovat     aiemmin on menetelty.
34210: olleet korvattavia, kunnes Kansaneläkelaitos          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34211: viime lokakuun alussa antoi uudet korvausoh-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
34212: jeet. Näiden ohjeiden perusteella ei syöpäsai-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
34213: rauksien hoidossa käytettyjen hivenaineiden        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
34214: kustannuksia enää ole korvattu sairausvakuu-       sen:
34215: tuksesta.
34216:                                                              Onko Hallitus tietoinen ja mihin toi-
34217:    Hivenaineiden käytöstä saattaa potilaalle ai-           menpiteisiin se aikoo ryhtyä lääkärin
34218: heutua merkittäviä kustannuksia. Kun kyseessä              määräämien hivenaineiden korvaami-
34219: lisäksi ovat lääkärin määräämät hivenaineet,               seksi sairausvakuutuksesta esimerkiksi
34220: on perusteltua ja kohtuullista, että kustannuk-            syöpäsairauden hoidossa?
34221: 
34222:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
34223: 
34224:           Arto Lapiolahti              Sinikka Mönkäre               Pertti Paasio
34225:           Reijo Lindroos               Virpa Puisto                  Jukka Gustafsson
34226:           Liisa 1aakonsaari            Pentti Lahti-Nuuttila         Antero Kekkonen
34227: 
34228: 
34229: 
34230: 
34231: 280472L
34232: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 198
34233: 
34234: 
34235: 
34236: 
34237:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34238: 
34239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tavia selvityksiä, joiden mukaan jo kehittynyt-
34240: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tä syöpää olisi voitu parantaa tai sen kehitty-
34241: olette 25 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn           mistä hidastaa vitamiini- tai hivenainehoidolla.
34242: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Lausuntojen pohjalta asia on ollut käsiteltävä-
34243: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         nä Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteelli-
34244: edustaja Lapiolahden ym. näin kuuluvasta kir-         sessä neuvottelukunnassa, jossa ovat edustet-
34245: jallisesta kysymyksestä n:o 198:                      tuina muun muassa lääkintöhallitus, yliopisto-
34246:                                                       jen lääketieteelliset tiedekunnat sekä tärkeim-
34247:          Onko Hallitus tietoinen ja mihin toi-        mät lääketieteen erikoisalat. Neuvottelukunta
34248:        menpiteisiin se aikoo ryhtyä lääkärin          toimii lakisääteisenä Kansaneläkelaitoksen asi-
34249:        määräämien hivenaineiden korvaami-             antuntijaelimenä korvauksia koskevissa kysy-
34250:        seksi sairausvakuutuksesta esimerkiksi         myksissä. Sosiaalilääketieteellinen neuvottelu-
34251:        syöpäsairauden hoidossa?                       kunta oli yksimielisesti suositellut, että Kan-
34252:                                                       saneläkelaitos merkittävästi rajoittaisi vitamii-
34253:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nien ja hivenalkuaineiden korvaamista.
34254: vasti seuraavaa:
34255:                                                          Uudet ohjeet noudattavat neuvottelukunnan
34256:    Sairausvakuutuslain 4 §:n mukaan vakuute-          kantaa. Ohjeiden mukaan useat vitamiini- ja
34257: tulla on oikeus saada sairauden perusteella           hivenainevalmisteet voidaan kuitenkin korvata,
34258: korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustan-          jos potilaalla on esimerkiksi selvä aliravitse-
34259: nuksesta. Lain 5 §:n mukaan sairaanhoitona            mustila tai vaikea krooninen suoliston, maksan
34260: korvataan lääkärin määräämät lääkkeet. Sai-           tai munuaisten sairaus. Sairauden ehkäisyyn,
34261: raanhoidon kustannuksista suoritetaan lain            terveydentilan ylläpitämiseen tai tukihoitoon
34262: 6 §:n mukaan korvausta siltä osin minkä hoito         määrätyt valmisteet eivät ole uuden ohjeiston
34263: tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuute-          antamista edeltävänäkään aikana kuuluneet
34264: tun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta,          korvauksen piiriin. Siltä osin kuin hivenaine-
34265: olisi tullut vakuutetulle maksamaan.                  valmisteet eivät ole myyntiluvan saaneita lääk-
34266:    Sairausvakuutusasetuksen 39 §:n mukaan oi-         keitä, ei niitä senkään vuoksi korvata sairaus-
34267: kean ja yhdenmukaisen käytännön aikaansaa-            vakuutuslain perusteella.
34268: miseksi Kansaneläkelaitoksen tulee antaa ylei-
34269: siä neuvoja ja ohjeita sosiaalivakuutustoimi-            Kansaneläkelaitos ilmoittaa seuraavansa jat-
34270: kunnalle ja -toimistoille sairausvakuutuslain         kuvasti lääketieteellisen tutkimuksen kehitty-
34271: mukaisten asioiden ratkaisemista varten. Niin-        mistä alalla. Mikäli jonkin vitamiini- ja hiven-
34272: pä Kansaneläkelaitos on asiantuntijaelimiä            aineisiin luettavan valmisteen käytöllä osoite-
34273: kuultuaan antanut uudet ohjeet sairausvakuu-          taan luotettavasti olevan lääketieteellistä mer-
34274: tuslain mukaan korvattavista vitamiini- ja hi-        kitystä, valmiste otetaan korvauksen piiriin.
34275: venainevalmisteista. Uusia ohjeita on sovellettu      Kansaneläkelaitoksen tiedossa ei ole, että uu-
34276: 1.10.1987 alkaen.                                     sien korvausohjeiden antamisen jälkeen olisi
34277:    Kansaneläkelaitoksesta saadun selvityksen          esitetty vakuuttavaa tieteellistä näyttöä vita-
34278: mukaan ratkaisuun on päädytty seuraavasti.            miini- ja hivenainevalmisteiden merkityksestä
34279: Vuonna 1986 Kansaneläkelaitos pyysi kaikkien          syövän ja rappeutumissairauksien hoidossa.
34280: yliopistojen lääketieteellisiltä tiedekunnilta lau-   Eri alojen, muun muassa onkologian, reuma-
34281: sunnot siitä, missä sairauksissa nykytietämyk-        tologian ja neurologian, yliopistotason asian-
34282: sen mukaan erityisesti suurien vitamiini- ja          tuntijat katsovat kaikki, että uusia tutkimus-
34283: hivenaineannosten pitkäaikaista käyttöä voi-          tuloksia, jotka antaisivat aihetta ohjeiden
34284: daan pitää lääketieteellisesti perusteltuna. Lau-     muuttamiseen, ei ole saatu.
34285: suntojen mukaan vitamiinien ja hivenaineiden             Kansaneläkelaitos on toiminnassaan edus-
34286: puutteena mahdollisesti on merkitystä syöpä-          kunnan valvonnan alainen, eikä ministeriö voi
34287: sairauden syntyyn, mutta ei ole esitetty luotet-      puuttua sen antamiin ohjeisiin.
34288:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
34289: 
34290:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
34291:                                     1988 vp. -     KK n:o 198                                     3
34292: 
34293: 
34294: 
34295: 
34296:                              Tili Riksdagens Herr Talman
34297: 
34298:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       lagts tillförlitliga utredningar om att cancer,
34299: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        som redan brutit ut, kunde botas eller dess
34300: av den 25 mars 1988 till vederbörande medlem       utveckling fördröjas genom vård med vitamin-
34301: av statsrådet översänt avskrift av följande av     eller spårämnen. Utgående från utlåtandena
34302: riksdagsman Lapiolahti m.fl. undertecknade         behandlades ärendet inom Folkpensionsan-
34303: spörsmål nr 198:                                   staltens socialmedicinska delegation, där bl.a.
34304:                                                    medicinalstyrelsen, universitetens medicinska
34305:          Är Regeringen medveten om och vil-        fakulteter samt de viktigaste specialområdena
34306:        ka åtgärder ämnar den vidta så att          inom medicineo är representerade. Delegatio-
34307:        spårämnen, som ordinerats av läkare,        nen arbetar som ett sakkunnigorgan inom
34308:        ersätts av sjukförsäkringen t.ex. vid       Folkpensionsanstalten och behandlar frågor
34309:        skötseln av cancer?                         som gäller ersättningar. Den socialmedicinska
34310:                                                    delegationen har enhälligt rekommenderat att
34311:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Folkpensionsanstalten i avgörande grad skall
34312: samt anföra följande:                              begränsa ersättningarna för vitaminer och
34313:   Enligt 4 § sjukförsäkringslagen har den          spårämnen.
34314: försäkrade rätt att vid sjukdom få ersättning         De nya anvisningarna följer delegationens
34315: för nödvändiga kostnader för sjukvård. Enligt      ståndpunkt. Enligt anvisningarna kan flera
34316: 5 § i lagen ersätts såsom sjukvård läkemedel,      vitamin- och spårämnespreparat dock ersättas,
34317: vilka ordineras av läkare. Kostnader, som          om patienten t.ex. lider av undernäring eller
34318: föranletts av sjukdom, ersätts i enlighet med      har en svår kronisk tarm-, lever- eller njursjuk-
34319: 6 § tili den del, vartili kostnaderna för vården   dom. Preparat, som ordinerats för förebyggan-
34320: skulle ha uppgått för den försäkrade med           de av sjukdom, för bevarande av hälsan eller
34321: undvikande av onödiga kostnader, men utan          för stödvård, har inte tidigare, dvs. innan de
34322: äventyrande av den försäkrades hälsa.              nya anvisningarna utfärdades, omfattats av
34323:    Enligt 39 § sjukförsäkringsförordningen bör     ersättningssystemet. Tili de delar som spåräm-
34324: folkpensionsanstalten i syfte att åstadkomma       nespreparat inte utgör mediciner, som erhållit
34325: en riktig och enhetlig praxis ge allmänna råd      försäljningstilistånd, kan de inte heller pä
34326: och anvisningar tili socialförsäkringskommis-      grund härav ersättas på basis av sjukförsäk-
34327: sionerna och -byråerna för avgörandet av sjuk-     ringslagen.
34328: försäkringsärenden. Sålunda har Folkpensions-
34329: anstalten, sedan den hört sakkunnigorgan, gett        Folkpensionsanstalten meddelar att den
34330: nya anvisningar om de vitamin- och spåräm-         oavbrutet följer utvecklingen av den medi-
34331: nespreparat som ersätts enligt sjukförsäkrings-    cinska forskningen på området. Om det på ett
34332: lagen. De nya anvisningarna har tiliämpats         tiilförlitligt sätt visas att användningen av ett
34333: fr.o.m. 1.10.1987.                                 preparat som kan räknas som vitamin eller
34334:    Enligt den utredning som erhållits från Folk-   spårämne har medicinsk betydelse, upptas pre-
34335: pensionsanstalten är bakgrunden tili avgöran-      paratet bland de medel som ersätts. Folkpen-
34336: det följande: År 1986 bad Folkpensionsan-          sionsanstalten har inte kännedom om att det
34337: stalten om utlåtanden från alla medicinska         efter utfärdandet av de nya anvisningarna om
34338: fakulteter vid universiteten om vid vilka sjuk-    ersättning har framlagts någon övertygande
34339: domar en Iångvarig användning av i synnerhet       vetenskaplig utredning om vitamin- och spår-
34340: stora doser av vitaminer och spårämnen kan         ämnespreparatens betydelse vid vården av can-
34341:  vara medicinskt motiverad enligt nuvarande        cer och degenerativa sjukdomar. Experter på
34342:  kunskap. Enligt utlåtandena har brist på vita-    universitetsnivå inom olika områden, bl.a. on-
34343:  miner och spårämnen eventuellt betydelse vid      kologin, reumatologin och neurologin, anser
34344:  uppkomsten av cancer men det har inte fram-       alla att inga nya undersökningsresultat, som
34345: 4                                   1988 vp. -    KK n:o 198
34346: 
34347: skulle föranleda en ändring av anvisningarna,      inte ingripa i anv1smngar som utfärdas av
34348: har erhållits.                                     Folkpensionsanstalten.
34349:   Folkpensionsanstaltens verksamhet över-
34350: vakas av riksdagen och ministeriet kan därför
34351: 
34352:     Helsingfors den 29 april 1988
34353: 
34354:                                                  Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
34355:                                             1988 vp.
34356: 
34357: [(irjallinen kysymys n:o 199
34358: 
34359: 
34360: 
34361: 
34362:                                 Pohjanoksa ym.: Musiikinopettajavajeen poistamiseksi tarvitta-
34363:                                   vista toimenpiteistä
34364: 
34365: 
34366:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34367: 
34368:    Musiikin harrastaminen on lisääntynyt huo-         Peruskoulun yläasteella on myös suuri puute
34369: nattavasti. Kaikki halukkaat opiskelijat eivät     pätevistä musiikinopettajista. Opetusministeriö
34370: nahdu vapaaehtoista musiikinopetusta anta-         on tehnyt suunnitelmia tämän puutteen korjaa-
34371: •iin oppilaitoksiin. Musiikin opettaminen vaa-     miseksi, mutta siihen kuluu vuosia. Kentällä
34372: ii opettajalta sekä musiikin taitamista että       on kuitenkin lukuisa määrä sellaisia virassa
34373: ,pettamisen kykyä. Musiikkia opettavia opet-       toimivia opettajia, jotka esimerkiksi Sibelius-
34374: ajia on liian vähän, vaikka opetusministeriö       Akatemiassa annettavana täydennyskoulutuk-
34375: mkin tehnyt suunnitelmia taito- ja taideainei-     sella voisivat nopeimmin pätevöityä helpotta-
34376: len opettajien koulutuksen lisäämiseksi.           maan peruskoulun yläasteen musiikinopettaja-
34377:    Kentällä musiikkia opettavat monet epäpäte-     pulaa.
34378: 'ät opettajat. Näillä opettajilla on kuitenkin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34379: tseimmiten koeteltu kyky antaa sitä opetusta,      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
34380: ota ovat eräissä tapauksissa vuosikausia anta-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
34381:  teet.                                             sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
34382:    Eräät oppilaitokset, esimerkiksi Sibelius-      sen:
34383:  \.katemia, ovat ansiokkaasti pyrkineet nosta-
34384:  llaan musiikkia opettavien, erilaisia pätevyyk-             Onko Hallitus tietoinen siitä pätevien
34385:  iä omaavien henkilöiden pätevyyttä. Nämä                 musiikinopettajien     vajeesta,     joka
34386:  ,pettajat tarvitsevat ennen kaikkea musiikin             maamme peruskoulun yläasteella sekä
34387:  ~orian täydennyskoulutusta. Tämän koulutuk-
34388:                                                           eri musiikkioppilaitoksissa vallitsee, ja
34389:  en tavoitteena on mm. musiikkioppilaitoksissa               miten Hallitus aikoo toimia vajeen
34390:   pettavien ammattitaidon kohottaminen.                   nopeaksi täyttämiseksi?
34391: 
34392:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
34393: 
34394:                     Aino Pohjanoksa                        Timo Roos
34395:                     Kalevi Lamminen                        Tapio Holvitie
34396: 
34397: 
34398: 
34399: 
34400:  go492H
34401: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 199
34402: 
34403: 
34404: 
34405: 
34406:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34407: 
34408:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Opetusministeriön tarkoituksena on asettl
34409: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      työryhmä, jonka tehtävänä on koordinoic
34410: olette 24 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        korkeakoulujen katsausten valmistelua ja Ia
34411: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tia niiden pohjalta yhteenveto, arvioida opett
34412: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      jankoulutuksen säädettyjä tavoitteita, niidl
34413: edustaja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta           toteutusta ja muuttamisen tarvetta sekä teh<
34414: kirjallisesta kysymyksestä n:o 199:                ehdotukset opettajankoulutuksen perusteisii
34415:                                                    mahdollisesti tarvittavista muutoksista ja k01
34416:           Onko Hallitus tietoinen siitä pätevien   lutuksen kehittämisestä korkeakoululaitoksl
34417:        musiikinopettajien     vajeesta,     joka   piirissä 1990-luvulla.
34418:        maamme peruskoulun yläasteella sekä            Opettajankoulutusneuvoston jaostot ov
34419:        eri musiikkioppilaitoksissa vallitsee, ja   tehneet selvityksiä opettajien koulutustarpees
34420:           miten Hallitus aikoo toimia vajeen       vuosina 1985-2005. Selvitykset osoittavat, l
34421:        nopeaksi täyttämiseksi?                     tä erityisesti luokanopettajien sekä taito-
34422:                                                    taideaineiden opettajien koulutusta tulisi lisät
34423:                                                    Musiikin aineenopettajakoulutuksen osalta Sl
34424:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
34425:                                                    vitetään mahdollisuudet koulutuksen !isään
34426: taen seuraavaa:                                    seen pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
34427:    Pätevistä musiikinopettajista on pula perus-       Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi c
34428: koulussa ja lukiossa sekä musiikkioppilaitok-      syksystä 1983 lukien Sibelius-Akatemia järjl
34429: sissa ja eräissä muissa taideopetusta antavissa    tänyt Turussa ja Oulussa yhteistyössä paikall
34430: oppilaitoksissa.                                   ten korkeakoulujen ja musiikkioppilaitost<
34431:    Peruskoulun ja lukion musiikin aineenopet-      kanssa musiikinopettajien poikkeuskoulutust
34432: tajakoulutusta on annettu 1980-luvulle asti pel-   Koulutus on tapahtunut musiikinopettajan tt
34433: kästään Sibelius-Akatemiassa, vuosittaisen si-     kintoon johtavien opintojen väliaikaisesta j~
34434: säänoton ollessa jo pitkään 30 uutta opiskeli-     jestämisestä Sibelius-Akatemiassa annetun a~
34435: jaa vuosittain. Jyväskylän yliopistossa aloitet-   tuksen (314/83) mukaisesti. Turussa on järjt
34436: tiin syksyllä 1982 musiikin aineenopettajakou-     tetty kaksi kurssia ja Oulussa myös kai
34437: lutus. Tämän koulutuksen sisäänotto on tällä       kurssia. Sisäänotto kursseille on ollut kesl
34438: hetkellä 15 uutta opiskelijaa vuosittain. Ope-     määrin 15 opiskelijaa. Tänä keväänä on alk
34439: tusministeriö on 22.2.1988 hyväksynyt opetta-      massa vastaava kurssi Joensuussa. Tämä
34440: jankoulutuksen kehittämistä ja opettajava-         tyyppisestä poikkeuskoulutuksesta tulee sit
34441: jauksen poistamista koskevan toimenpideohjel-      valmistumaan noin 75. Edellä mainitun poi
34442: man. Ohjelman mukaisesti opetusministeriö          keuskoulutuksen lisäksi on tänä keväänä käy
34443: edellyttää myös musiikin aineenopettajakoulu-      nistymässä musiikinopettajien täydennyskoul
34444: tusta järjestäviltä koulutusyksiköiltä 30.6.1988   tus Jyväskylän yliopiston, Keski-Suomen ko
34445: mennessä katsausta nykyisiin tutkintoasetuk-       servatorion ja Keski-Pohjanmaan konservat
34446: siin perustuvasta opettajankoulutuksestaan ja      rion yhteistyönä. Koulutukseen otetaan
34447: sen kehittämisestä 1980-luvulla. Katsaukseen       opiskelijaa, joista 10 Jyväskylään ja 10 Kokk
34448: sisällytetään selvitykset hakijoiden, uusien       !aan.
34449: opiskelijoiden ja opettajiksi valmistuneiden          Kun otetaan huomioon peruskoulun ja l
34450: vuotuisista määristä sekä opintojen etenemises-    kion musiikinopettajien virkojen lukumää1
34451: tä ja niiden keskeyttämisestä. Lisäksi katsauk-    joka on n. 300, voidaan todeta poikkeuskoul
34452: seen sisällytetään arvioinnit opettajankoulu-      tuksen olleen huomattavan laaja.
34453: tuksen säädetyistä tavoitteista ja niiden toteu-      Musiikkioppilaitostoiminnan eräänä kesk
34454: tumisesta sekä korkeakoulun omat suunnitel-        senä kehittämiskohteena on viime vuosina oli
34455: mat ja ehdotukset opettajankoulutuksen kehit-      musiikin ammatillisen koulutuksen kehittät
34456: tämisestä 1990-luvulla.                            neo ja tällöin nimenomaan opettajankoulutt:
34457:                                    1988 vp. -    KK n:o 199                                     3
34458: 
34459: sen kehittäminen. Opetussuunnitelmatyön val-     määrän lisäämistä 24:ään. Samoin kouluhalli-
34460: mistuttua tämä koulutus käynnistyi maamme        tus on esittänyt hieman lisäystä myös ruotsin-
34461: konservatorioissa syksyllä 1987 kouluhallituk-   kieliseen opettajankoulutukseen.
34462: sen alaisena ammatillisena koulutuksena. Vuo-
34463: tuinen aloituspaikkamäärä musiikkioppilaitok-      Musiikkioppilaitostoiminnan voimakas kas-
34464: sen opettajan opintolinjan suomenkieliseen       vu sekä eräät muut tekijät ovat aiheuttaneet
34465: koulutukseen on ollut 100 uutta opiskelijaa      musiikinopettajavajauksen maassamme. Voi-
34466: vuosittain. Musiikkileikkikoulun opettajan       daan kuitenkin todeta, että pitempikestoiset
34467: opintolinjan aloituspaikkamäärä on ollut 20.     koulutuksen määrällistä ja laadullista kehittä-
34468: Ruotsinkielisen koulutuksen vastaavat luvut      mistä koskevat toimenpiteet ovat olleet huo-
34469: ovat olleet 5 + 5.                               mattavat ja niitä on tarkoitus edelleen jatkaa.
34470:   Kouluhallitus on alaisensa ammatillisen kou-   Nopeammin vaikuttavat toimenpiteet, kuten
34471: lutuksen kehittämisohjelmaksi vuosille 1989-     poikkeuskoulutus, ovat niin ikään olleet laajo-
34472: 1991 esittänyt suomenkielisen musiikkioppilai-   ja ja melko hyvin koko maan kattavia.
34473: toksen opettajan opintolinjan aloituspaikka-        Edellä olevilla toimenpiteillä opetusministe-
34474: määrän lisäämistä 113:een sekä musiikkileikki-   riö pyrkii musiikinopettajavajauksen poistami-
34475: koulun opettajan opintolinjan aloituspaikka-     seen.
34476: 
34477:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1988
34478: 
34479:                                                                 Ministeri Anna-Liisa Piipari
34480: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 199
34481: 
34482: 
34483: 
34484: 
34485:                              Till Riksdagens Herr Talman
34486: 
34487:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       uppgift att koordinera beredningen av högsko-
34488: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      lornas översikter och att på basis av dessa
34489: av den 24 mars 1988 till vederbörande med~em       utarbeta ett sammandrag, bedöma de mål som
34490: av statsrådet översänt avskrift av följande av     stadgats för lärarutbildningen, hur de uppnåtts
34491: riksdagsledamot Pohjanoksa m.fl. underteck-        och i viiken mån ändringar behövs samt fram-
34492: nade spörsmål nr 199:                              ställa förslag till de ändringar som eventuellt
34493:                                                    behövs i grunderna för lärarutbildningen och
34494:          Är Regeringen medveten om att det         utvecklande av utbildningen inom högskolevä-
34495:        råder brist på behöriga musiklärare i       sendet på 1990-talet.
34496:        grundskolans högstadium samt vid oli-          Lärarutbildningsrådets sektioner har utrett
34497:        ka musikläroanstalter och                   lärarutbildningsbehovet åren 1985-2005. Ut-
34498:          hur ämnar Regeringen verka för att        redningarna visar att särskilt utbildningen av
34499:        snabbt avhjälpa denna brist?                klasslärare samt lärare i övningsämnen och
34500:                                                    estetiska ämnen bör ökas. Beträffande ämnes-
34501:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        lärarutbildningen i musik utreds möjligheterna
34502: anföra följande:                                   att öka utbildningen utanför huvudstadsregio-
34503:    Det råder brist på behöriga musiklärare i       nen.
34504: grundskolan och gymnasiet samt vid musiklä-           Utöver ovan nämnda åtgärder har Sibelius-
34505: roanstalter och vissa andra läroanstalter som      Akademin från och med hösten 1983 i Åbo och
34506: meddelar undervisning i estetiska ämnen.           Uleåborg anordnat undantagsutbildning för lä-
34507:    Ämneslärarutbildning i musik i grundskolan      rare i musik i samarbete med de lokala högsko-
34508: och gymnasiet har ända till 1980-talet medde-      lorna och musikläroanstalterna. Utbildningen
34509: lats endast vid Sibelius-Akademin. Antalet nya     har skett i enlighet med förordningen om
34510: studerande som årligen blivit intagna har redan    temporärt anordnande av studier för musiklä-
34511: länge varit 30 per år. Vid Jyväskylä universitet   roarexamen vid Sibelius-Akademin (314/83). 1
34512: inleddes hösten 1982 ämneslärarutbildning i        Abo har anordnats två kurser och i Uleåborg
34513: musik. Till denna utbildning tas för närvaran-     också två kurser. Till kurserna har intagits i
34514: de 15 nya studerande per år. Undervisningsmi-      medeltal 15 studerande. 1 vår börjar en mot-
34515: nisteriet har 22.2.1988 godkänt ett åtgärds-       svarande kurs i Joensuu. En undantagsutbild-
34516: program, som gäller utvecklande av lärarut-        ning av detta slag kommer därmed att ges ca
34517: bildningen och avhjälpande av lärarbristen. I      75 lärare. Utöver ovan nämnda undantagsut-
34518: enlighet med programmet förutsätter undervis-      bildning inleds i vår fortbildning för musiklä-
34519: ningsministeriet även att de utbildningsenheter    rare som samarbete mellan Jyväskylä universi-
34520: som ordnar ämneslärarutbildning i musik se-        tet, Keski-Suomen konservatorio och Keski-
34521: nast 30.6.1988 skalllämna en översikt över sin     Pohjanmaan konservatorio. Till denna utbild-
34522: på de nuvarande examensförordningarna grun-        ning antas 20 studerande, av vilka 10 till
34523: dade lärarutbildning och dess utveckling på        Jyväskylä och 10 till Karleby.
34524: 1980-talet. I översikten tas in utredningar om        Då man beaktar antalet musiklärartjänster
34525: de årliga antalen sökande, nya studerande och      vid grundskolan och gymnasiet, ca 300, kan
34526: dem som blir lärare samt om studiegången och       det konstateras att undantagsutbildningen har
34527: dem som avbryter studierna. Vidare tas i över-     varit mycket omfattande.
34528: sikten in b·~dömningar av de mål som stadgats         Utvecklandet av yrkesutbildningen i musik
34529: för lärarutbildningen och hur dessa mål nåtts      och härvid uttryckligen utvecklandet av lärar-
34530: samt högskolans egna planer och förslag till       utbildningen har varit ett centralt utvecklings-
34531: utvecklande av lärarutbildningen på 1990-talet.    objekt i musikläroanstaltsverksamheten de se-
34532:    Undervisningsministeriet har för avsikt att     naste åren. Sedan läroplansarbetet hade slut-
34533: tillsätta en arbetsgrupp, som kommer att ha till   förts startade denna utbildning vid våra kon-
34534:                                     1988 vp. -     KK n:o 199                                      5
34535: 
34536: servatorier hösten 1987 som en yrkesutbildning     också föreslagit en liten ökning i den svensk-
34537: som underlyder skolstyrelsen. Det årliga anta-     språkiga lärarutbildningen.
34538: let nybörjarplatser i den finskspråkiga utbild-
34539: ningen på studielinjen för lärare vid musikläro-      Den starka tillväxten i musikläroanstalts-
34540: anstalter har varit 100 nya studerande per år.     verksamheten samt vissa andra faktorer har
34541: Antalet nybörjarplatser på studielinjen för lä-    orsakat musiklärarbrist i vårt land. Det kan
34542: rare vid musiklekskolor har varit 20. Motsva-      dock konstateras att de långsiktiga åtgärderna
34543: rande siffror i den svenskspråkiga utbildningen    för utvecklande av utbildningen kvantitativt
34544: har varit 5 + 5.                                   och kvalitativt har varit avsevärda och att
34545:    Skolstyrelsen har som utvecklingsprogram        avsikten alltjämt är att fortsätta med dem. De
34546: för åren 1989-1991 för den yrkesutbildning         åtgärder som har snabbare effekt, t.ex. undan-
34547: som underlyder den föreslagit att antalet ny-      tagsutbildning, har också varit omfattande och
34548: börjarplatser på studielinjen för lärare vid       har rätt väl täckt hela landet.
34549: finskspråkiga musikläroanstalter höjs till 113       Genom ovan nämnda åtgärder strävar
34550: samt antalet nybörjarplatser på studielinjen för   undervisningsministeriet efter att avhjälpa bris-
34551: musiklekskolelärare till 24. Skolstyrelsen har     ten på musiklärare.
34552: 
34553:     Helsingfors den 5 maj 1988
34554: 
34555:                                                                    Minister Anna-Liisa Piipari
34556:                                              1988 vp.
34557: 
34558: Skriftligt spörsmål nr 200
34559: 
34560: 
34561: 
34562: 
34563:                                  Nordman m.fl.: Om tryggande av svenskspråkig service
34564: 
34565: 
34566:                              Tili Riksdagens Herr Talman
34567: 
34568:    Regeringensformen      kompletterad      med    och tvåspråkiga områden utkommer på båda
34569: språklagen och särskilda språkbestämmelser         språken samtidigt.''
34570: föreskriver att medborgarna i vårt Iand skall         Orsakerna tili missförhållandet är flera:
34571: betjänas på sitt eget modersmål. För att statens   Brister i ansvarsfördelningen, likgiltig inställ-
34572: ämbetsverk och inrättningar skall kunna upp-       ning tili försummelserna, bristande personre-
34573: rätthålla lagstiftningens föreskrifter om två-     surser och språkkunskaper m.fl. Statsrevisorer-
34574: språkighet krävs tillräckliga språkkunskaper i     na har i sin berättelse för år 1984 uppmärk-
34575: finska och svenska av de anställda.                sammat bristerna i översättningsverksamheten.
34576:                                                    Detta gav anledning tili en utredning med
34577:   Statsförvaltningen förmår inte tillämpa          många åtgärdsförslag, som överlämnades tili
34578: tvåspråkigheten enligt bestämmelserna. Kom-        minister Ulla Puolanne i maj 1987.
34579: muner och myndigheter med svenska som äm-             Betjäningen på svenska i statsförvaltningen
34580: betsspråk samt enskilda personer med svenska       försämras fortgående.
34581: som modersmål tillställs ofta handlingar enbart       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
34582: på finska eller tvingas vänta länge på översätt-   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
34583: ning tili svenska. Det är bara i undantagsfall     skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
34584: som svenska översättningar sänds samtidigt         ställa följande spörsmål:
34585: som finska originalhandlingar. Detta föranle-
34586: der stora svårigheter i olika sammanhang.                    Vad har Regeringen gjort med anled-
34587:                                                           ning av ovannämnda utredning och Iöf-
34588:    Myndigheternas åsidosättande av språkbe-               tet i regeringsprogrammet för att myn-
34589: stämmelserna är ingalunda okänt på ansvarigt              dighetshandlingar som gäller även
34590: håll. Därom vittnar regeringsprogrammet, där              svenskspråkiga och tvåspråkiga områ-
34591: det heter: "Regeringen verkar så, att myndig-             den skall utkomma på båda språken
34592: hetshandlingar som gäller även svenskspråkiga             samtidigt?
34593: 
34594:     Helsingfors den 25 mars 1988
34595: 
34596:                      Håkan Nordman                          Per-Henrik Nyman
34597:                      Boris Renlund                          Ole Wasz-Höckert
34598:                                        Gustav Björkstrand
34599: 
34600: 
34601: 
34602: 
34603: 280476Q
34604: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 200
34605: 
34606: Kirjallinen kysymys n:o 200                                                              Suomennos
34607: 
34608: 
34609: 
34610: 
34611:                                   Nordman ym.: Ruotsinkielisen palvelun turvaamisesta valtion-
34612:                                      hallinnossa
34613: 
34614: 
34615:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34616: 
34617:    Hallitusmuoto kielilailla täydennettynä j:3.         Epäkohtaan on useita syitä: vastuunjaossa
34618: erityiset kielimääräykset säätävät, että maam-       olevat puutteet, välinpitämätön suhtautuminen
34619: me kansalaisia on palveltava äidinkielellään.        laiminlyönteihin, puutteelliset henkilöstöre-
34620: Jotta valtion virastot ja laitokset voisivat täyt-   surssit ja puutteellinen kielitaito jne. Valtion-
34621: tää lainsäädännön kaksikielisyyttä koskevat          tilintarkastajat ovat tarkastuskertomuksessaan
34622: määräykset, työntekijöiltä vaaditaan riittävä        vuodelta 1984 puuttuneet käännöstoiminnan
34623: suomen ja ruotsin kielen taito.                      puutteisiin. Tämä antoi aiheen selvitykseen
34624:    Valtionhallinto ei pysty soveltamaan kaksi-       monine toimenpide-ehdotuksineen. Selvitys
34625: kielisyyttä määräysten mukaisesti. Kunnat ja         luovutettiin ministeri Ulla Puolanteelle touko-
34626: viranomaiset, joiden virkakieli on ruotsi, sekä      kuussa 1987.
34627: yksityiset henkilöt, joiden äidinkieli on ruotsi,       Valtionhallinnon ruotsinkielinen palvelu
34628: saavat usein asiakirjat pelkästään suomen kie-       heikkenee jatkuvasti.
34629: lellä tai joutuvat odottamaan kauan ruotsin-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34630: nosta. Vain poikkeustapauksissa käännökset           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
34631: ruotsin kielelle lähetetään samanaikaisesti suo-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
34632: menkielisten alkuperäisasiakirjojen kanssa. Tä-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
34633: mä johtaa suuriin vaikeuksiin eri yhteyksissä.       sen:
34634:    Viranomaisten kielimääräysten laiminlyönti
34635: ei suinkaan ole tuntematon asia vastuullisella                 Mitä Hallitus on tehnyt perusteluissa
34636: taholla. Tästä todistaa hallitusohjelma, jossa              mainitun selvityksen johdosta ja sen
34637: sanotaan: "Hallitus toimii siten, että viran-               hallitusohjelman lupauksen vuoksi, että
34638: omaisten laatimat asiakirjat, jotka koskevat                viranomaisten asiakirjat, jotka koske-
34639: myös ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä alueita,              vat myös ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä
34640: ilmestyvät molemmilla kielillä samanaikaises-               alueita, ilmestyvät molemmilla kielillä
34641: ti."                                                        samanaikaisesti?
34642: 
34643:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
34644: 
34645:                      Håkan Nordman                            Per-Henrik Nyman
34646:                      Boris Renlund                            Ole Wasz-Höckert
34647:                                         Gustav Björkstrand
34648:                                       1988 vp. -     KK n:o 200                                      3
34649: 
34650: 
34651: 
34652: 
34653:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34654: 
34655:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       2. Ruotsinkielisestä yleisönpalvelusta ja
34656: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           viranomaisten asiakirjojen saatavuudesta
34657: olette 25 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn             ruotsin kielellä
34658: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
34659: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        2.1. Yleistilanne
34660: edustaja Nordmanin ym. näin kuuluvasta kir-
34661: jallisesta kysymyksestä n:o 200:                        Ruotsinkielisen yleisönpalvelun tarvetta on
34662:                                                      eniten ruotsinkielisillä virka-alueilla sekä Uu-
34663:          Mitä Hallitus on tehnyt perusteluissa       denmaan, Turun ja Porin sekä Vaasan läänien
34664:        mainitun selvityksen johdosta ja sen          kaksikielisissä kunnissa. Näillä alueilla myös
34665:        hallitusohjelman lupauksen vuoksi, että       kohtuullinen ruotsinkielinen palvelu on voitu
34666:        viranomaisten asiakirjat, jotka koske-        turvata, kun valtion palvelukseen on saatu
34667:        vat myös ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä     ruotsia äidinkielenään puhuvia. Muualla maas-
34668:        alueita, ilmestyvät molemmilla kielillä       sa ruotsinkielisen henkilökohtaisen palvelun
34669:        samanaikaisesti?                              järjestäminen on ollut vaikeampaa. Yksittäis-
34670:                                                      tapauksissa voi niin ollen esiintyä huomattavia-
34671:                                                      kin hankaluuksia.
34672:                                                         Myöskään kirjallinen tiedonvälitys ei ole ai-
34673:    Kun kysymyksen perusteluissa viitataan mi-        na ollut kielilain mukaista. Asiakirjojen saami-
34674: nulle viime vuoden keväällä luovutettuun val-        nen molemmilla kielillä on saattanut olla puut-
34675: tionhallinnon käännöstoimintaa koskevaan sel-        teellista ja hidasta. Tästä syystä nykyinen halli-
34676: vitykseen ja kun valtiovarainministeriön toimi-      tus on ohjelmassaan ottanut tavoitteeksi toimia
34677: alaan kuuluu lukuisia tehtäviä, joilla on merki-     siten, että viranomaisten laatimat asiakirjat,
34678: tystä huolehdittaessa ruotsinkielisistä palveluis-   jotka koskevat myös ruotsinkielisiä ja kaksi-
34679: ta valtionhallinnossa, esitän vastauksena kysy-      kielisiä alueita, ilmestyvät molemmilla kielillä
34680: mykseen kunnioittavasti seuraavaa:                   samanaikaisesti.
34681: 
34682: 
34683:                                                      2.2. Viranomaisten toimenpiteitä
34684: 1. Säädösperusteet
34685:                                                         Ruotsinkielisen palvelun parantamiseen val-
34686:                                                      tionhallinnossa pyritään useilla keinoilla. Tä-
34687:    Kaksikielisessä maassamme on pyritty to-
34688:                                                      mä koskee sekä puhuttua että kirjoitettua kiel-
34689: teuttamaan perustuslakiin sisältyvää vaatimus-
34690: ta suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeuk-        tä. Jo aiemmin toteutetuista, parhaillaan vireil-
34691: sien järjestämisestä samanlaisin perustein useil-    lä olevista ja suunniteltavista toimenpiteistä on
34692:                                                      paikallaan tuoda esille mm. seuraavaa.
34693: la viranomaisia velvoittavilla säädöksillä. On
34694: olemassa veivoittavia normeja esimerkiksi toi-
34695: mituskirjakielestä ja virkamiehiltä vaadittavas-
34696: ta kielitaidosta. Hallintomenettelylain mukaan       Eduskunta
34697: viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta,
34698: jos asianosainen ei osaa viranomaisessa käytet-      Oikeudellinen perussanasto
34699: tävää kieltä. Nämä säädökset kertovat, millai-
34700: set ovat kansalaisten oikeudet ja mitkä ovat           Eduskunnan kirjaston yhdessä Helsingin ja
34701: viranomaisten velvollisuudet kieliasioissa. Siten    Turun yliopistojen oikeustieteellisten kirjasto-
34702: nämä normit ovat viranomaisten palvelun pe-          jen kanssa laatima oikeudellisen perussanaston
34703: rustana.                                             ruotsinnos on paraikaa valmisteilla.
34704: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 200
34705: 
34706: Valtioneuvoston kanslia                             Valtiovarainministeriö
34707: 
34708: Huomautus kielilainsäädännön                       Valtionhallinnon käännöstoiminnan selvitys
34709: noudattamisesta
34710: 
34711:                                                       Valtiontilintarkastajat kiinnittivät vuotta
34712:    Valtioneuvoston kanslia on lähettänyt minis-
34713: teriöille 4.11.1987 kirjeen (815/140/87 VNK),      1984 koskevassa tarkastuskertomuksessaan
34714: jossa muistutetaan siitä, että valtion viran-      huomiota valtionhallinnon käännöstoiminnan
34715: omaisten on käytettävä ruotsin kieltä kirjeen-     lukuisiin puutteisiin. Tilintarkastajat katsoivat,
34716:                                                    että valtionhallinnon käännöstoiminta koko-
34717: vaihdossaan Ahvenanmaan maakunnan viran-
34718:                                                    naisuudessaan tulisi selvittää ottamalla arvioi-
34719: omaisten kanssa, silloinkin kun kirjeenvaihto
34720:                                                    tavaksi mm. käännöstoiminnan yleinen tila ja
34721: koskee muita kuin itsehallintoasioita ja riippu-
34722:                                                    asema, organisaatiojärjestelyt ym. kehittämis-
34723: matta siitä, annetaanko asiassa toimituskirja.
34724:                                                    keinot sekä eri kielien käännöstyön järjestämi-
34725: Ministeriöiden tulee saattaa asia myös alaisten-   nen. Valtiovarainministeriön järjestelyosasto
34726: sa keskusvirastojen tietoon ja noudatettavaksi.
34727:                                                    teetti tällaisen selvityksen konsulttityönä. Selvi-
34728:                                                    tys (valtiovarainministeriön järjestelyosaston
34729:                                                    julkaisu 11 1986) luovutettiin valtiovarainminis-
34730: Valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunta          teriölle keväällä 1987. Selvityksestä pyydetyt
34731:                                                    lausunnot merkitsivät useimmissa tapauksissa
34732:   Valtioneuvoston     kanslia on asettanut         tukea konsultin ehdotuksille. Myös uusia ideoi-
34733: 18.3.1988 osastopäällikkö Leif Sevonin johdol-     ta saatiin.
34734: la työryhmän selvittämään, miten valtioneu-
34735: voston ruotsin kielen lautakunnan työ olisi           Käännöstoimintaa edistää myös sanastotyö.
34736: uudistettava ja miten lautakunta olisi organi-     Valtiovarainministeriön 29.11.1984 asettama
34737: soitava.                                           hallintokielen sanastotoimikunta jätti mietin-
34738:                                                    tönsä valtiovarainministeriölle pari kuukautta
34739:                                                    sitten (KM 1987:50). Mietinnön lausuntokier-
34740:                                                    ros on juuri päättynyt ja lausunnoista on tehty
34741: Oikeusministeriö                                   yhteenveto. Koska sekä käännöstoiminnan että
34742:                                                    sanastotyön tehostamiseen on tarvetta ja asiat
34743: Finlex-tietopankki                                 liittyvät toisiinsa, valtiovarainministeriö asetti
34744:                                                    21.3.1988 työryhmän, jonka tehtävänä on
34745:  Finlex-tietopankkiin on      tarkoitus   saada
34746: myös Finlands lag -teos.                              1. valmistella toteuttamiskelpoinen ehdotus
34747:                                                    siitä, mihin organisaatioon hallinnon sanasto-
34748:                                                    työ olisi sijoitettava ja
34749: Svenskt lagspråk i Finland                            2. ehdottaa toimenpiteitä valtionhallinnon
34750:                                                     käännöstoiminnan koordinaation parantami-
34751:    Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto on        seksi.
34752: julkaissut von Bonsdorffin, Palmgrenin ja
34753: Reuterin käsikirjan Svenskt lagspråk i Finland        Työryhmän puheenjohtajana tmmn vs. vi-
34754: Gulkaisu 2/1986).                                  rastovaltuutettu Markku Temmes VM:n järjes-
34755:                                                    telyosastosta. Jäseniä ovat osastopäällikkö,
34756:                                                    hallitusneuvos Nils Wirtanen valtioneuvoston
34757:                                                    kansliasta, kielenkääntäjä Elwa Sandbacka
34758: Handbok om svenskt domstolsspråk                   ympäristöministeriöstä, vanh. budjettisihteeri
34759:                                                    Reijo Lindh VM:n tulo- ja menoarvio-osastos-
34760:   Oikeusministeriö on asettanut 28.4.1987 työ-     ta ja koulutuspäällikkö Paavo Tarvainen
34761: ryhmän laatimaan ruotsalaisen tuomioistuin-        VM:n järjestelyosastosta. Työryhmän sihtee-
34762: kielen käsikirjan. Työryhmän puheenjohtajana       riksi määrättiin tutkija Tellervo Hyttinen
34763: on oikeusneuvos Per Lindholm. Työ on saata-        VM:n järjestelyosastosta. Määräaika on
34764: va valmiiksi 30.6.1989 mennessä.                   15.5.1988.
34765:                                      1988 vp. -      KK n:o 200                                      5
34766: 
34767: VKK:n ruotsin kielen opetus                          Kielikylpytyöryhmä
34768: 
34769:    Virkamiesten ruotsin kielen taidon paranta-          Työryhmä, jonka tehtävänä oli täsmentää
34770: miseksi on valtionhallinnon keskitettyyn henki-      suomalaisten ja ruotsalaisten käännös- ja kie-
34771: löstökoulutukseen kuulunut ruotsin kielen            lenhuoltotehtävissä toimivien virkamiesten
34772: kursseja Valtion koulutuskeskuksen perustami-        vaihdon ehdot, jätti mietintönsä valtiovarain-
34773: sesta lähtien. Tähän opetukseen osallistuu vuo-      ministeriölle syksyllä 1986. Työryhmä ehdotti,
34774: sittain noin 70 virkamiestä. Viime aikoina mu-       että pohjoismaisesta virkamiesvaihdosta varat-
34775: kana on ollut myös kansanedustajia.                  taisiin vuosittain pari paikkaa valtionhallinnon
34776:    Myös oppimateriaalia on tuotettu runsaasti.       ruotsintajille. Näin on myös toimittu viime
34777: Tästä näytteenä on esimerkiksi Svenska för           vuodesta alkaen.
34778: offentligt anställda -niminen aineisto, jota on
34779: käytetty sekä valtakunnallisessa että alueellises-
34780: sa radio-opetuksessa ja jonka hyvä hallinta          Liikelaitosuudistus
34781: mahdollistaa ns. pienen kielitutkinnon suorit-
34782: tamisen. Myös yhteispohjoismainen koulutus              Eräiden valtion hallintoyksiköiden muuttu-
34783: on saatu alkuun.                                     minen ensi vuoden alusta alkaen liikelaitoksiksi
34784:                                                      on nostanut esille myös kysymyksen siitä, mikä
34785:                                                      merkitys tällä on ruotsinkieliseen palveluun.
34786: Kielilisä                                            Erityisesti asiaa on pidetty silmällä valmistelta-
34787:                                                      essa lakia Valtion painatuskeskuksesta.
34788:    Vuodesta 1980 lähtien on ollut voimassa              Perusteluin ja pykälin on tarkoitus huolehtia
34789: virkaehtosopimus, joka on mahdollistanut lisä-       siitä, että painatuskeskukselle asetettavissa pal-
34790: palkkion ruotsin kielen taidosta. Alussa lisän       velu-, toiminta- ja tulostavoitteissa otetaan
34791: maksaminen oli mahdollista vain tietyillä hal-       huomioon yhteiskunnalliset, alueelliset ja ruot-
34792: linnonaloilla. Nykyisin mahdollisuus koskee          sin kielen asemaan liittyvät velvoitteet. Tämä
34793: kaikkia A- ja S-palkkausluokkiin kuuluvia vir-       merkitsee mm. sitä, että ruotsinkielisen säädös-
34794: kamiehiä, joiden virastojen virka-alueeseen          kokoelman yksikköhinta pidetään suomenkieli-
34795: kuuluu kaksikielisiä kuntia ja joiden virkateh-      sen kokoelman tasolla pienemmistä painos-
34796: tävät edellyttävät molempien kotimaisten kiel-       määristä huolimatta.
34797: ten hallintaa. Siten myös ruotsinkielinen virka-
34798: mies voi saada lisän suomen kielen hallinnasta.
34799: Vuonna 1987 kielilisää sai n. 3 500 virkamies-       Komiteapäätös
34800: tä, ja lisiin käytettiin valtion varoja lähes 4
34801: miljoonaa markkaa.                                      Valtioneuvoston päätös komiteoista on uu-
34802:                                                      distettu (218/88). Päätöksen perusteluissa to-
34803:                                                      detaan, että komitean tehtävä saattaa edellyt-
34804: Pohjoismainen virkamiesvaihto                        tää myös erityisen kielellisen ja alueellisen
34805:                                                      edustuksen huomioon ottamista. Päätös vel-
34806:    Pohjoismainen virkamiesvaihto alkoi vuon-         voittaa ottamaan mietintöön lyhyen yhteenve-
34807: na 1979. Vaihto ja sitä varten luotu apuraha-        don ehdotuksista ja niiden perusteluista suo-
34808: järjestelmä tarjoaa kaikille valtion palvelukses-    meksi ja ruotsiksi. Mietintö on myös varustet-
34809: sa oleville mahdollisuuden työskennellä enin-        tava suomen- ja ruotsinkielisellä nimellä. Mie-
34810: tään 12 kuukauden ajan vastaavissa tehtävissä        tinnön julkaisemisessa suomen ja ruotsin kie-
34811: jossakin toisessa Pohjoismaassa.                     lellä noudatetaan, mitä kielilain (148/22)
34812:    Tämä kielitaitoa ja pohjoismaista tuntemus-       21 §:ssä on säädetty.
34813: ta erinomaisesti lisäävä yhteistyömuoto on ol-
34814: lut suomalaisten virkamiesten parissa erittäin
34815: suosittu. Vuosittain vaihtoon on voinut osallis-     Valtionhallinnon standardien julkaiseminen
34816: tua 10-15 henkilöä. Hakijoita on ollut monin-
34817: kertainen määrä. Tähän mennessä vaihtoon on            Hallintokielen sanastotoimikunnan tuottama
34818: osallistunut n. 150 suomalaista virkamiestä.         valtionhallinnon standardi (VHS 1027) Hallin-
34819:    Vaihdon käytännön järjestelyistä huolehtii        tonimikkeet, 1. Ministeriöiden ja keskusviras-
34820: nykyisin Valtionhallinnon kehittämiskeskus.          tojen nimet vieraskielisine vastineineen, tuli
34821: 6                                   1988 vp. -      KK n:o 200
34822: 
34823: voimaan 1.4.1988. Standardi julkaistiin kaksi-      kaa, toinen suomen ja toinen ruotsin kieltä
34824: kielisenä ja on laatuaan ensimmäinen kaksikie-      varten.
34825: linen valtionhallinnon standardi.
34826: 
34827: 
34828: Tilastokeskuksen ammattiluokitus                    Valantehneiden kielenkääntäjien tutkinnon
34829:                                                     uudistaminen
34830:   Tilastokeskuksessa valmistellaan     paraikaa
34831: ammattiluokituksen ruotsinnosta.                      Opetusministeriössä valmistellaan paraikaa
34832:                                                     valantehneiden kielenkääntäjien tutkinnon uu-
34833:                                                     distamista.
34834: Sanastotyöryhmä
34835: 
34836:   Valtiovarainministeriön järjestelyosastossa
34837: on epävirallinen työryhmä, jossa järjestely-        3. Yhteenveto
34838: osaston, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuk-
34839: sen ja oikeusministeriön edustajat pyrkivät yh-        Valtionhallinnon käännöstoimintaa koske-
34840: tenäistämään molemmilla kotimaisilla kielillä       vaan selvitykseen liittyvät jatkotoimet ovat
34841: sanastoa, joka liittyy asiaryhmään "virka-          parhaillaan valtiovarainministeriössä vireillä
34842: toimi-sijainen-virkaatekevä jne."                   (ks. ed. kappaleen kohta valtiovarainministe-
34843:                                                     riö: Valtionhallinnon käännöstoimintaa koske-
34844:                                                     va selvitys). Entuudestaan on voimassa, par-
34845: Opetusministeriö                                    haillaan toteutumassa tai suunniteltavana lu-
34846:                                                     kuisia toimenpiteitä, jotka kaikki tähtäävät
34847: Virkakielen huolto                                  siihen, ettei valtionhallinnon ruotsinkielinen
34848:                                                     palvelu heikkenisi, vaan saavutettaisiin halli-
34849:   Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen on         tusohjelmaankin kirjattu ruotsinkielisten asia-
34850: perustettu kaksi virkakielen erikoistutkijan vir-   kirjojen saatavuutta koskeva tavoite.
34851: 
34852:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1988
34853:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
34854:                                     1988 vp. -     KK n:o 200                                     7
34855: 
34856: 
34857: 
34858: 
34859:                              Tili Riksdagens Herr Talman
34860: 
34861:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       2. Om service för den svenskspråkiga
34862: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           allmänheten och tillgången på officiella
34863: av den 25 mars 1988 tili vederbörande medlem          dokument på svenska
34864: av statsrådet översänt avskrift av följande av
34865: riksdagsman Nordman m.fl. undertecknade            2.1. Situationen i allmänhet
34866: spörsmål nr 200:
34867:                                                       Behovet av service på svenska är störst i de
34868:           Vad har Regeringen gjort med anled-      svenskspråkiga ämbetsdistrikten samt i de
34869:        ning av ovannämnda utredning och löf-       tvåspråkiga kommunerna i Nylands Iän, Åbo
34870:        tet i regeringsprogrammet för att myn-      och Björneborgs Iän samt Vasa Iän. 1 dessa
34871:        dighetshandlingar som gäller även           områden har man kunnat trygga en skälig
34872:        svenskspråkiga och tvåspråkiga områ-        service på svenska då hos staten har anställts
34873:        den skall utkomma på båda språken           personer med svenska som modersmål. Det har
34874:        samtidigt?                                  varit svårare att ordna personlig service på
34875:                                                    svenska i övriga delar av landet. Sålunda kan
34876:                                                    det i enskilda fall t.o.m. uppstå stora svårighe-
34877:                                                    ter.
34878:    Då det i motiveringen tili spörsmålet hänvi-       Den skriftliga informationen har inte heller
34879: sas tili den utredning om översättningsverk-       alltid följt språklagen. Tillgången på dokument
34880: samheten inom statsförvaltningen som över-         på båda språken kan ha varit bristfällig och
34881: lämnades tili mig förra våren och då tili          långsam. Av den anledningen har den nuvaran-
34882: finansministeriets förvaltningsområde hör flera    de regeringen i sitt program uppställt som mål
34883: sådana uppgifter som är viktiga för den            att verka så att sådana dokument som myndig-
34884: svenskspråkiga servicen inom statsförvalt-         heterna utfärdar och som gäller både svenska
34885: ningen får jag såsom svar på detta spörsmål        och tvåspråkiga områden utkommer samtidigt
34886: vördsamt anföra följande:                          på båda språken.
34887: 
34888: 
34889:                                                    2.2. Myndigheternas åtgärder
34890: 1. Lagstiftningsgrunder
34891:                                                      Man försöker med många medel förbättra
34892:    Man har i vårt tvåspråkiga land strävat efter   den svenskspråkiga servicen inom statsförvalt-
34893: att genomföra kravet i grundlagen på att rät-      ningen både i tai och i skrift. Bland sådana
34894: tigheterna för den finskspråkiga och den           åtgärder som redan har vidtagits, sådana som
34895: svenskspråkiga befolkningen skall tillgodoses      vidtas just nu och sådana som kommer att
34896: enligt enahanda grunder genom flera olika          vidtas är det skäl att nämna följande.
34897: författningar, som förpliktigar myndigheterna.
34898: Det finns förpliktigande normer om t.ex. expe-
34899: ditionsspråket och om tjänstemännens språk-        Riksdagen
34900: kunskaper. Enligt lagen om förvaltningsförfa-
34901: rande skall myndigheterna ombesörja tolkning       En grundläggande rättsterminologi
34902: såvida en part i ett ärende inte behärskar det
34903: språk som skall användas vid myndigheten.             Riksdagens bibliotek har i samarbete med de
34904: Dessa författningar berättar om medborgarnas       juridiska biblioteken vid Helsingfors universi-
34905: rättigheter och myndigheternas skyldigheter i      tet och Åbo universitet gjort upp en grundläg-
34906: språkärenden. De utgör således grund för myn-      gande rättsterminologi, viiken som bäst över-
34907: digheternas service.                               sätts tili svenska.
34908: 8                                    1988 vp. -      KK n:o 200
34909: 
34910: Statsrådets kansli                                   Finansministeriet
34911: 
34912: Anmärkning om iakttagandet av                        Utredning om översättningsverksamheten
34913: språklagstiftningen                                  inom statsförvaltningen
34914: 
34915:    Statsrådets kansli sände 4.11. 1987 till minis-      Statsrevisorerna fäste i sin revisionsberättelse
34916: terierna ett brev (815/140/87/SRK), där kans-        för år 1984 uppmärksamhet vid de många
34917: liet påminner ministerierna om att statens myn-      brister som förekommer i översättningsverk-
34918: digheter skall använda svenska i korresponden-       samheten inom statsförvaltningen. Revisorerna
34919: sen med myndigheterna i landskapet Åland             ansåg att hela frågan om översättningsverk-
34920: också då korrespondensen gäller andra än             samheten inom statsförvaltningen borde utre-
34921: självstyrelseärenden och oberoende av om i           das. Bl.a. borde man klarlägga översättnings-
34922: ärendet utges expedition. Ministerierna skall        verksamhetens situation och ställning i allmän-
34923: meddela om saken till de centrala ämbetsver-         het, organisatoriska arrangemang och andra
34924: ken, dessa till kännedom och för iakttagande.        utvecklingsmöjligheter samt ordnande av över-
34925:                                                      sättning till olika språk. Finansministeriets or-
34926:                                                      ganisationsavdelning Iät en konsult utföra un-
34927:                                                      dersökningen. utredningen (finansministeriets
34928: Statsrådets svenska språknämnd                       organisationsavd~lnings publikation 11 1986)
34929:                                                      överläts till finahsministeriet våren 1987. De
34930:   Statsrådet tillsatte 18.3.1988 en arbetsgrupp,     utlåtanden om utredningen som inbegärts stö-
34931: som under avdelningschef Leif Sevons ledning         der i de flesta fall konsultens förslag. Dess-
34932: skall utreda hur arbetet inom statsrådets svens-     utom erhölls nya ideer.
34933: ka språknämnd borde förnyas och hur nämn-               Översättningsarbetet främjas också av det
34934: den borde omorganiseras.                             terminologiarbete som utförs. Kommissionen
34935:                                                      för förvaltningens språk och terminologi, som
34936:                                                      finansministeriet tillsatte 29.11.1984, över-
34937: Justitieministeriet                                  lämnade sitt betänkande tili finansministeriet
34938:                                                      för ett par månader sedan (KB 1987:50). Re-
34939: Finlex-databanken                                    missbehandlingen har just avslutats och ett
34940:                                                      sammandrag har gjorts på basis av utlåtande-
34941:                                                      na. Eftersom det finns behov av att effektivera
34942:   Avsikten är att införa Finlands lag i Finlex-      både översättningsverksamheten och termino-
34943: databanken.                                          logiarbetet och då dessa frågor hör samman
34944:                                                      tillsatte finansministeriet 21.3.1988 en arbets-
34945:                                                      grupp som har i uppdrag att
34946: Svenskt lagspråk i Finland                               1. utarbeta ett genomförbart förslag tili
34947:                                                      inom viiken organisation terminologiarbetet
34948:                                                      inom förvaltningen borde placeras och
34949:   1ustitieministeriets lagberedningsavdelning
34950: har publicerat en handbok av von Bonsdorff,             2. lägga fram förslag tili åtgärder för en
34951: Palmgren och Reuter om svenskt lagspråk i            förbättring av samordningen av översättnings-
34952: Finland (publikation 2/1986).                        verksamheten inom statsförvaltningen.
34953:                                                         Ordförande för arbetsgruppen är t. f. äm-
34954:                                                      betsverksfullmäktig Markku Temmes vid fi-
34955:                                                      nansministeriets organisationsavdelning. Med-
34956: Handbok om svenskt domstolsspråk                     lemmar i arbetsgruppen är avdelningschefen,
34957:                                                      regeringsrådet Nils Wirtanen vid statsrådets
34958:   1ustitieministeriet tillsatte 28.4.1987 en ar-     kansli, translator Elwa Sandbacka vid miljömi-
34959: betsgrupp med uppdrag att utarbeta en hand-          nisteriet, äldre budgetsekreterare Reijo Lindh
34960: bok om svenskt domstolsspråk. Som arbets-            vid finansministeriets budgetavdelning och ut-
34961: gruppens ordförande fungerar justitierådet Per       bildningschef Paavo Tarvainen vid finansmi-
34962: Lindholm. Arbetet skall slutföras före               nisteriets organisationsavdelning. Tili sekrete-
34963: 30.6.1989.                                           rare i arbetsgruppen förordnades forskare Tel-
34964:                                     1988 vp. -     KK n:o 200                                      9
34965: 
34966: lervo Hyttinen vid finansministeriets organisa-    ansökt. Hittilis har sammanlagt ca 150 finlän-
34967: tionsavdelning. Mandattiden utgår 15.5.1988.       dare deltagit i utbytet.
34968:                                                      De praktiska arrangemangen för utbytet
34969:                                                    sköts numera av Statens utvecklingscentral.
34970: Statens utvecklingscentrals utbildning
34971: svenska
34972:                                                    Språkbadsarbetsgruppen
34973:    För förbättrande av tjänstemännens kunska-
34974: per i svenska har tili den koordinerade perso-        Arbetsgruppen, vars uppgift var att precisera
34975: nalutbildningen inom statsförvaltningen hört       villkoren för utbytet av svenska och finländska
34976: kurser i svenska ända sedan Statens utbild-        tjänstemän i översättar- och språkvårdsuppgif-
34977: ningscentral (numera Statens utvecklingscen-       ter avgav sitt betänkande tili finansministeriet
34978: tral) grundades. 1 denna utbildning deltar årli-   hösten 1986. Arbetsgruppen föreslog att inom
34979: gen ca 70 tjänstemän. Den senaste tiden har        det nordiska tjänstemannautbytet årligen reser-
34980: också riksdagsmän deltagit.                        veras ett par platser för svensköversättare inom
34981:    Man har också sammanställt rikligt med          statsförvaltningen. Detta förfarande har iakt-
34982: undervisningsmaterial. Nämnas kan Svenska          tagits sedan i fjol.
34983: för offentligt anställda, som används vid både
34984: riksradions och lokalradions kurser. Med goda
34985: insikter i Svenska för offentligt anställda kan
34986:                                                    Affärsver ksreformen
34987: man avlägga det s.k. Iilla språkprovet. Man
34988: har också startat en samnordisk utbildning.
34989:                                                       Då vissa av statens förvaltningsenheter från
34990:                                                    och med nästa år blir affärsverk har frågan om
34991: Språktillägg                                       viiken betydelse detta har för den svenskspråk-
34992:                                                    iga servicen tagits upp. Frågan har särskilt
34993:   År 1980 trädde ett tjänstekollektivavtal i       varit aktueli vid beredningen av lagen om
34994: kraft som ger möjlighet tili extra arvode för      Statens tryckericentral.
34995: kunskaper i svenska. 1 början betalades arvo-         A vsikten är att genom motiveringen och
34996: det bara inom vissa förvaltningsområden. Nu        paragraferna se tili att i de service-, verksam-
34997: gäller möjligheten alla tjänstemän i löneklas-     hets- och resultatmål som uppstälis för tryck-
34998: serna A och S som arbetar vid ämbetsverk i         ericentralen beaktas samhälieliga och regionala
34999: tvåspråkiga kommuner och vilkas tjänsteålig-       skyldigheter samt sådana förpliktelser som
35000: ganden förutsätter kunskaper i de båda in-         hänför sig tili svenska språkets stälining. Detta
35001: hemska språken. Sålunda kan också en svensk-       innebär bl.a. att priset per enhet på den
35002: språkig tjänsteman få extra arvode för kunska-     svenskspråkiga författningssamligen hålis på
35003: per i finska. År 1987 fick ca 3 500 tjänstemän     samma nivå som i fråga om priset på den
35004: språktillägg. Tili tilläggen användes närmare 4    finskspråkiga författningssamlingen trots den
35005: miljoner mk av statens medel.                      mindre upplagan.
35006: 
35007: 
35008: Nordiskt tjänstemannautbyte                        Kommittebeslut
35009: 
35010:    Det nordiska tjänstemannautbytet inleddes          Statsrådets beslut om kommitteer har
35011: 1979. Utbytet och det understödssystem som         förnyats (218/88). 1 motiveringen tili beslutet
35012: skapats för det erbjuder alla som är anstälida     konstateras att kommittens uppgift kan kräva
35013: hos staten möjligheten att tjänstgöra högst 12     att en viss språklig och regional representation
35014: månader i motsvarande uppgifter i något annat      beaktas. Enligt beslutet skali i betänkandet
35015: nordiskt land.                                     ingå ett kort sammandrag av förslagen och av
35016:    Denna form av samarbete, som i hög grad         motiveringarna för dem på finska och svenska.
35017: ökar språkkunskaperna och kännedomen om            Betänkandet skali förses med ett finskspråkigt
35018: Norden, har varit synnerli~en populär bland        och ett svenskspråkigt namn. 1 fråga om publi-
35019: tjänstemännen i Finland. Arligen har 10-15         cering av betänkandet på finska och svenska
35020: personer kunnat delta i utbytet. Långt flera har   gäller vad 21 § språklagen (148/22) stadgar.
35021: 
35022: 2 280476Q
35023: 10                                   1988 vp. -     KK n:o 200
35024: 
35025: Publicering av standarder för                       Undervisningsministeriet
35026: statsförvaltningen
35027:                                                     Vård av ämbetsspråk
35028:    Den standard för statsförvaltningen (SSF           Vid Forskningscentralen för de inhemska
35029: 1027) Förvaltningens namnbok, 1. Namn på            språken har inrättats två tjänster för special-
35030: ministerier och ämbetsverk med motsvarigheter       forskare i ämbetsspråk, den ena för finskan
35031: på främmande språk som uppgjorts av kom-            och den andra för svenskan.
35032: missionen för förvaltningens språk och termi-
35033: nologi trädde i kraft 1.4.1988. Standarden
35034: publicerades på två språk (finska och svenska)      Förnyande av examen för edsvurna
35035: och är den första tvåspråkiga standarden inom       translatorer
35036: statsförvaltningen.
35037:                                                        Vid undervisningsministeriet förbereds som
35038:                                                     bäst en ändring av examen för edsvurna trans-
35039: Statistikcentralens yrkesklassificering             latorer.
35040: 
35041:   Yr kesklassificeringen översätts som bäst tili    3. Sammandrag
35042: svenska vid statistikcentralen.
35043:                                                        De fortsatta åtgärder som hänför sig tili
35044:                                                     utredningen om översättningsverksamheten
35045: Terminologiarbetsgruppen                            inom statsförvaltningen har redan vidtagits vid
35046:                                                     finansministeriet (se ovan stycket om finansmi-
35047:                                                     nisteriet: Utredning av översättningsverksam-
35048:    Vid finansministeriets organisationsavdel-       heten inom statsförvaltningen). Redan tidigare
35049: ning finns en inofficiell arbetsgrupp, där repre-   har vidtagits och som bäst genomförs eller
35050: sentanter för organisationsavdelningen, Forsk-      planeras flera åtgärder, vilkas syfte är att den
35051: ningscentralen för de inhemska språken och          svenskspråkiga servicen inom statsförvalt-
35052: justitieministeriet försöker förenhetliga den       ningen inte skall bli sämre utan att det mål i
35053: terminologi som hänför sig tili gruppen             fråga om tillgången på svenskspråkiga myndig-
35054: ''tjänst-befattning-vikarie-tjänsteuppgift          hetshandlingar som finns inskrivet i regerings-
35055: osv." på de båda inhemska språken.                  programmet uppnås.
35056: 
35057:      Helsingfors den 18 april 1988
35058: 
35059:                                                                          Minister Ulla Puolanne
35060:                                               1988 vp.
35061: 
35062: Kirjallinen kysymys n:o 201
35063: 
35064: 
35065: 
35066: 
35067:                                   Gustafsson ym.: Kauppojen aukioloajoista
35068: 
35069: 
35070:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35071: 
35072:    Kaupan keskusvaliokunta on pyrkinyt kaup-         viin poikkeuslupiin on liikealan työntekijöiden
35073: pojen aukioloaikojen muuttamiseen ja väljen-         ja heitä edustavien järjestöjen keskuudessa
35074: tämiseen huolimatta siitä, että esim. kauppiai-      nähty pyrkimyksenä ohittaa eduskunnan tahto.
35075: den keskuudessa tehdyt tutkimukset osoittavat,          Vaikka muutokset kaupan aukioloajoissa ei-
35076: ettei tarvetta sellaiseen ole olemassa. Kaupan       vät näytä suurilta, ne voivat olla sitä kaupan
35077: keskusvaliokunta on hakenut kauppa- ja teolli-       työntekijöiden kannalta. Periaatteelliselta kan-
35078: suusministeriöitä poikkeuslupaa. Esityksen           nalta on myös merkittävästä asiasta kysymys,
35079: mukaan liikkeiden tulisi olla auki kevään juh-       kun ministeri päätöksellään kyseenalaisin pe-
35080: lapyhien aattoina klo 20:een ja kaksoispyhien        rustein muuttaa liikeaikalakia.
35081: toisena päivänä neljä tuntia kello 8:n ja 20:n          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35082: välillä.                                             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
35083:    Kauppa- ja teollisuusministeri suostui osaksi     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
35084: KAUKAVAn esityksiin allekirjoittamalla 9             sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
35085: päivänä maaliskuuta parillisia pyhäpäiviä kos-       sen:
35086: kevan poikkeusluvan, jonka mukaan sallitaan
35087: harjoittaa päivittäistavarakauppaa klo 8:n ja                 Onko Hallitus tiedostanut kaupan
35088: 16:n välisenä aikana laista poiketen, kuitenkin             aukioloaikoja koskevan poikkeuslupa-
35089: siten, että kauppa on avoinna enintään neljä                päätöksen periaatteellisen merkityksen,
35090: tuntia.                                                     kun päätöksellä tosiasiallisesti ohite-
35091:    Työntekijöitä edustavat järjestöt ovat koros-            taan eduskunnan tahto, ja
35092: taneet, ettei poikkeusluvan myöntämiseen ollut                aikooko Hallitus ryhtyä vastaisuu-
35093: edellytyksiä. Sellaisia poikkeuksellisia ja yllät-          dessa toimiin, joilla turvataan se, että
35094: täviä seikkoja ei ole olemassa, jotka edellyttäi-           päivittäistavarakaupan aukioloajoista
35095: sivät ao. päätöstä ja sitä seurannuHa lain                  päätettäessä    poikkeuslupamenettelyä
35096: tosiasiallista kiertämistä.                                 käytetään ainoastaan, mikäli on ole-
35097:    Tähän asti poikkeuslupien merkitys on ollut              massa yllättävät ja ennalta arvaamatto-
35098: paikallinen, ja pyrkimykset koko maata koske-               mat olosuhteet?
35099: 
35100:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
35101: 
35102:           Jukka Gustafsson           Jorma Rantanen               Raimo Vuoristo
35103:           Matti Vähänäkki            Aimo Ajo                     Timo Roos
35104:           Kari Rajamäki              Matti Saarinen               Lea Savolainen
35105:           Heikki Rinne               Ilkka Joenpalo               Arto Lapiolahti
35106:           Sinikka Mönkäre            Marja-Liisa Tykkyläinen      Kerttu Törnqvist
35107:           Virpa Puisto               Markku Pohjola               Jouni Backman
35108:           Antti Kalliomäki           Riitta Järvisalo-Kanerva     Tuulikki Hämäläinen
35109:           Reijo Lindroos             Mats Nyby                    Markus Aaltonen
35110:           Pirjo Ala-Kapee            Pentti Lahti-Nuuttila        Risto Ahonen
35111:           Kari Urpilainen            Saara-Maria Paakkinen        Iiris Hacklin
35112:           Antero Kekkonen            Seija Karkinen               Sakari Knuuttila
35113:                            Raila Aho                     Liisa Jaakonsaari
35114: 
35115: 
35116: 280453Q
35117: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 201
35118: 
35119: 
35120: 
35121: 
35122:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35123: 
35124:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sosiaali- ja terveysministeriön, kaupan, sen
35125: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      palveluksessa olevien työntekijöiden ja kulutta-
35126: olette 25 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn        jien edustajat. Liikeaikaneuvottelukunnan
35127: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       enemmistö puolsi Kaupan keskusvaliokunnan
35128: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      hakemuksen hyväksymistä kokonaisuudessaan,
35129: edustaja Jukka Gustafssonin ym. kirjallisesta      mutta kauppa- ja teollisuusministeriö ei katso-
35130: kysymyksestä n:o 201:                              nut aiheelliseksi hyväksyä hakemuksessa esitet-
35131:                                                    tyä eräiden aattopäivien aukiolon jatkamista
35132:          Onko Hallitus tiedostanut kaupan          kello 18:n jälkeen kello 20:een asti. Ministeriö
35133:        aukioloaikoja koskevan poikkeuslupa-        hylkäsi näin ollen hakemuksen aattopäivien
35134:        päätöksen periaatteellisen merkityksen,     31.3.1988 (pitkäperjantain aatto), 6.5.1988
35135:        kun päätöksellä tosiasiallisesti ohite-     (Kristuksen taivaaseenastumisen päivän aatto)
35136:        taan eduskunnan tahto, ja                   ja 20.5.1988 (helluntain valmistuspäivän aatto)
35137:          aikooko Hallitus ryhtyä vastaisuu-        osalta.
35138:        dessa toimiin, joilla turvataan se, että
35139:        päivittäistavarakaupan aukioloajoista          Kysymyksessä on viitattu siihen, että työnte-
35140:        päätettäessä    poikkeuslupamenettelyä      kijöitä edustavat järjestöt ovat korostaneet,
35141:        käytetään ainoastaan, mikäli on ole-        ettei poikkeusluvan myöntämiseen ollut edelly-
35142:        massa yllättävät ja ennalta arvaamatto-     tyksiä samoin kuin, ettei sellaisia poikkeuksel-
35143:        mat olosuhteet?                             lisia yllättäviä seikkoja ollut olemassa, jotka
35144:                                                    edellyttäisivät poikkeuslupapäätöstä. Edellä
35145:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         mainittu liikeaikalain 5 §:n 1 momentti ei mai-
35146: taen seuraavaa:                                    nitse, että poikkeusluvan perustana olevien
35147:                                                    seikkojen olisi oltava poikkeuksellisia tai yllät-
35148:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on 9 päivänä    täviä, vaan laki mainitsee, että poikkeuslupa
35149: maaliskuuta 1988 vähittäiskaupan ja eräiden        voidaan myöntää, milloin erityiset syyt sitä
35150: työliikkeiden liikeajasta annetun lain (435/69)    puoltavat. Erityisenä syynä on kyseisessä poik-
35151: 5 §:n 1 momentin suomin valtuuksin antanut         keusluvassa pidetty lähinnä kuluttajien mah-
35152: luvan harjoittaa vähittäiskauppaa elintarvike-     dollisuutta ostojen suorittamiseen peräkkäisinä
35153: huoneistoissa toisena pääsiäispäivänä 4.4.1988,    pyhäpäivinä. Ostotarvetta useampien pyhäpäi-
35154: sunnuntaina 8.5.1988, joka on äitienpäivä, lau-    vien sattuessa peräkkäin saattaa olla esimerkik-
35155: antain ollessa Kristuksen taivaaseenastumisen      si lapsiperheissä ja tapauksissa, jolloin ei ole
35156: päivä, heiluutaipäivänä 22.5.1988 ja juhannuk-     käytettävissä kylmäsäilytystiloja. Matka- ja
35157: sen jälkeisenä sunnuntaina 26.6.1988 kello 8:n     muiden syiden takia on myymälässäkäyntiä
35158: ja 16:n välisenä aikana. Edellytyksenä kuiten-     vaikea useinkin saada hoidettua kello 8:n ja
35159: kin on, että poikkeuslupaa hyväksikäyttävä         12:n välisenä aikana, joten lain sallimaa neljän
35160: elintarvikehuoneisto on avoinna enintään ny-       tunnin aukiolo-oikeutta on katsottu perus-
35161: kyisen lain sallimat neljä tuntia, mutta auki-     telluksi jatkaa kello 16:een asti. Aukiolo-
35162: olon loppumisen kellomääräinen joustoraja on       oikeuden rajan laajennus aukiolotuntien mää-
35163: siirretty kello 16:een asti laissa olevan kello    rää kuitenkaan lisäämättä on perusteltua myös
35164: 12:n sijasta. Lupa noudattelee viime vuoden-       sekä kauppiaan että työntekijän kannalta sikä-
35165: vaihteen pyhinä myönnettyä poikkeuslupaa           li, että mahdollisuus aukioloaikojen sovittami-
35166: kuitenkin sillä pienellä poikkeuksena, että nel-   seen hiukan laajenee.
35167: jän tunnin aukiolo-oikeutta saadaan nyt käyt-
35168: tää tuntia pidempään.                                Kirjallisessa kysymyksessä mainitaan, että
35169:    Kyseistä lupaa samoin kuin liikeaikaa koske-    tähän asti poikkeuslupien merkitys on ollut
35170: via poikkeuslupia yleensäkin on käsitelty ennen    paikallinen. On totta, että suurin osa poikkeus-
35171: päätöksentekoa liikeaikaneuvottelukunnassa,        luvista on koskenut yksittäistapauksia, mutta
35172: jossa ovat kauppa- ja teollisuusministeriön,       myös koko maata koskevia poikkeuslupia on
35173:                                    1988 vp. -     KK n:o 201                                       3
35174: 
35175: jo pidemmän aikaa myönnetty, eikä lakikaan        dollista ryhtyä sellaisiin kysymyksessä mainit-
35176: aseta sille estettä.                              tuihin toimiin, joilla turvattaisiin se, että poik-
35177:    Nyt kyseessä olevassa tapauksessa poikkeus-    keuslupamenettelyä käytettäisiin ainoastaan,
35178: lupa kor;kee tiettyjä tämän kevään ja ensi        mikäli on olemassa yllättävät ja ennalta arvaa-
35179: kesän päiviä, joten kyseisellä päätöksellä ei     mattomat olosuhteet. Poikkeuslupakäytännön
35180: näin ollen ole luonnollisestikaan muutettu lii-   tulee, kuten tähänkin asti, perustua toimintaan
35181: keaikalakia ja siten ohitettu eduskunnan tah-     lain sallimissa puitteissa, jolloin kussakin ta-
35182: toa. Kun poikkeuslupia myönnettäessä kysees-      pauksessa kauppa- ja teollisuusministeriö jou-
35183: sä on laissa säädetyn valtuuden soveltaminen      tuu hakemuksia käsitellessään harkitsemaan,
35184: tiettyihin tulevaisuudessa mahdollisesti esille   onko laissa tarkoitettuja erityisiä syitä olemas-
35185: tuleviin tapauksiin, niin ei ole myöskään mah-    sa luvan myöntämisen perusteeksi.
35186: 
35187:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1988
35188: 
35189:                                                                      Ministeri Pertti Salolainen
35190: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 201
35191: 
35192: 
35193: 
35194: 
35195:                              Tili Riksdagens Herr Talman
35196: 
35197:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        hälsovårdsministeriet, handeln, arbetstagarna
35198: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         inom den oeh konsumenterna ingår. Majorite-
35199: av den 25 mars 1988 tili vederbörande medlem        ten av delegationen för affärstider förordade
35200: av statsrådet översänt avskrift av följande av      att ansökan från Handelns eentralutskott i sin
35201: riksdagsman Gustafsson m.fl. underteeknade          helhet skulle godkännas, men handels- oeh
35202: spörsmål nr 201:                                    industriministeriet ansåg att det inte fanns
35203:                                                     orsak att godkänna förlängningen av öppetti-
35204:          Är Regeringen medveten om den              derna under vissa dagar före helg från kloekan
35205:        prineipiella betydelsen av beslutet om       18 tili kloekan 20, såsom det föreslogs i ansö-
35206:        dispens för handelns öppettider, eme-        kan. Ministeriet avslog sålunda ansökan till
35207:        dan man med detta beslut de faeto            den del den gällde dagen före helg 31.3.1988
35208:        förbigår riksdagens vilja, oeh               (dagen före långfredagen), 6.5.1988 (dagen
35209:          har Regeringen i fortsättningen för        före Kristi himmelsfärdsdag) oeh 20.5.1988
35210:        avsikt att vidta åtgärder för att garante-   (dagen före pingstens beredelsedag).
35211:        ra att, då beslut om dagligvaruaffärer-
35212:                                                        1 spörsmålet hänvisas till att de organisatio-
35213:        nas öppettider fattas, förfarandet med
35214:        dispens endast används om överraskan-        ner som företräder arbetstagarna har betonat
35215:        de oeh på förhand oförutsägbara för-         att det inte fanns förutsättningar för att bevilja
35216:                                                     dispens oeh att sådana exeeptionella, över-
35217:        hållanden råder?
35218:                                                     raskande faktorer som skulle ha förutsatt be-
35219:                                                     slut om dispens inte förelåg. 1 5 § 1 mom. i den
35220:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ovan nämnda affärstidslagen nämns inte att de
35221: samt anföra följande:                               faktorer som ligger till grund för dispensen
35222:     Handels- oeh industriministeriet har den 9      skulle behöva vara exeeptionella eller över-
35223: mars 1988, med stöd av den fullmakt som             raskande, utan lagen nämner bara att dispens
35224: finns i 5 § 1 mom. lagen om minuthandelns           kan beviljas om synnerliga skäl talar för det.
35225: oeh vissa arbetsrörelsers affärstid (435/69),       Såsom synnerligt skäl har, då det gäller den
35226: gett tillstånd tili att minuthandel får idkas i     ifrågavarande dispensen, främst ansetts konsu-
35227: livsmedelslokaler     den     andra    påskdagen    menternas möjligheter att förrätta köp under
35228: 4.4.1988, söndagen 8.5.1988, som är morsdag,        på varandra följande helgdagar. Tili exempel i
35229: den lördag då Kristi himmelsfärdsdag infaller,      barnfamiljer, oeh i sådana fall där man inte
35230: pingstdagen 22.5.1988 oeh söndagen efter mid-       har tillgång tili kylförvaringsutrymmen, kan
35231: sommaren 26.6.1988 mellan kloekan 8 oeh 16.         det förekomma inköpsbehov då flera helgda-
35232: En förutsättning är emellertid att den livsme-      gar följer på varandra. På grund av resor oeh
35233: delslokal som använder sig av dispensen håller      annat dylikt är det ofta svårt att sköta affärs-
35234: öppet högst de fyra timmar som gällande lag         besöken mellan kloekan 8 oeh 12. Därför har
35235: tillåter, men den flexibla gränsen för när öp-      det ansetts befogat att förlänga tiden för ut-
35236: pettiden tar slut har flyttats fram från kloekan    nyttjande av den öppethållning på fyra timmar
35237: 12, som det står i lagen, tili kloekan 16.          som lagen tillåter till kloekan 16. En vidgning
35238: Dispensen följer den dispens som beviljades         av gränsen för rätten till öppethållning, utan
35239: för helgerna under senaste årsskifte med det        att antalet öppethållningstimmar för den skull
35240: Iilla undantaget att rätten att hålla öppet fyra    ökar, är motiverad oekså med tanke på han-
35241: timmar nu kan utnyttjas en timme längre.            delsmannen oeh arbetstagaren, emedan möjlig-
35242:     Den ifrågavarande dispensen, oeh detta gäl-     heten att anpassa öppettiderna då blir något
35243: ler även dispenser för affärstider i allmänhet,     större.
35244: har innan beslutet fattades behandlats i delega-       1 spörsmålet nämns att dispenserna hittills
35245: tionen för affärstider, där representanter för      har varit av loka! betydelse. Det är sant att
35246: handels- oeh industriministeriet, soeial- oeh       största delen av dispenserna har gällt enskilda
35247:                                      1988 vp. -     KK n:o 201                                     5
35248: 
35249: fall, men också dispenser som gäller hela           åtgärder med vilka man kunde garantera att
35250: landet har beviljats under en längre tid, och       förfarandet med dispens endast skulle använ-
35251: lagen ställer inga hinder för detta.                das ifall överraskande och på förhand oförut-
35252:    1 det fall det nu är fråga om gäller dispensen   sägbara förhållanden förelåg. Praxisen med
35253: vissa dagar i vår och sommar, vilket gör att        dispens kommer såsom också hittills att basera
35254: man med detta beslut alltså inte har ändrat         sig på handling i den utsträckning lagen till-
35255: affärstidslagen och därmed förbigått riks-          låter, varvid handels- och industriministeriet i
35256: dagens vilja. Emedan det vid beviljandet av         varje enskilt fall vid behandlingen av ansök-
35257: dispenser är fråga om att den i lagen stadgade      ningarna måste överlägga om sådana synnerli-
35258: fullmakten tillämpas på vissa fall som möjligt-     ga skäl för beviljande av dispensen som avses i
35259: vis blir aktuella i framtiden, är det inte heller   lagen föreligger.
35260: möjligt att vidta sådana i spörsmålet nämnda
35261: 
35262:     Helsingfors den 25 april 1988
35263: 
35264:                                                                       Minister Pertti Salolainen
35265:                                                1988 vp.
35266: 
35267: Kirjallinen kysymys n:o 202
35268: 
35269: 
35270:                                   Huuhtanen ym.: Kuntien ja kuntainliittojen oikeudesta ostaa
35271:                                     kansanterveystyöhön liittyviä palveluita yksityissektorilta
35272: 
35273:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35274: 
35275:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta          Kaikki edellä mainitut palvelut ovat terveys-
35276: ja valtionosuudesta annetun lain (SVOL, 6771          keskusten toiminnan kannalta välttämättömiä.
35277: 82) 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kun-             Terveyskeskusten on järjestettävä ne joko
35278: nat ja kuntainliitot voivat ostaa sosiaali- ja        omana toimintana tai muuna kunnallisena toi-
35279: terveydenhuollon palveluja paitsi valtiolta, toi-     mintana tai sitten yksityisinä ostopalveluina.
35280: silta kunnilta ja kuntainliitoilta myös yksityisil-   Terveyskeskusten ja sairaaloiden nykyiset re-
35281: tä palvelujen tuottajilta.                            surssit eivät riitä näiden palveluiden tuottami-
35282:    Kansanterveystyön osalta kuntien ja kun-           seen kunnallisena toimintana. Sen vuoksi ei ole
35283: tainliittojen oikeutta ostaa palveluja yksityisil-    oikeudenmukaista, että terveyskeskukset, jotka
35284: tä palvelujen tuottajilta on kuitenkin rajoitettu     olosuhteiden pakosta joutuvat hankkimaan
35285: kansanterveysasetuksen 6 §:n 1 momentissa.            em. palvelut yksityisiltä palveluiden tuottajilta,
35286: Kunnat ja kuntainliitot voivat saada valtion-         eivät saa palveluiden ostamisesta aiheutuviin
35287: osuuden vain em. asetuksessa lueteltujen palve-       menoihin valtionosuutta.
35288: lujen ostamisesta aiheutuviin menoihin.                  Terveyskeskusten ostopalvelukustannusten
35289:    Terveyskeskusten     yksityisiltä   palvelujen     eritteleminen valtionosuuteen oikeuttaviin ja
35290: tuottajilta ostamien palvelujen kustannuksista        valtionosuuden ulkopuolelle jääviin kustan-
35291: korvataan nykyisin:                                   nuksiin aiheuttaa runsaasti työtä sekä kunnille
35292:    - röntgen- ja anestesiapalvelujen menot            ja kuntainliitoille että valtion viranomaisille.
35293:    - Suomen syöpäyhdistykseltä ostettavista              Kansanterveysasetuksen 6 §:n 1 momenttiin
35294: määräaikaisista joukkotarkastuksista aiheutu-         sisältyvien rajoitusten kumoamisesta aiheutuva
35295: vat menot (kohdunkaulan ns. PAPA-irtosolu-            valtionosuusmenojen lisäys on kansanterveys-
35296: näytteet)                                             työn valtionosuuden kokonaismäärään verrat-
35297:    - hampaiden oikomishoidon menot.                   tuna erittäin vähäinen. Rajoitusten poistami-
35298:    Valtionosuuden ulkopuolelle jäävät mm.             sesta huolimatta kansanterveystyön ostopalve-
35299: seuraavat tutkimukset:                                lukustannusten kasvua voidaan tehokkaasti
35300:    - muut Suomen syöpäyhdistykseltä ostetta-          valvoa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
35301: vat PAD-näytteet (esim. ihosyöpänäytteet)             lujärjestelmään kuuluvan toteuttamissuunnitel-
35302:                                                       mien vahvistusmenettelyn avulla.
35303:    - muut erikoislääkärikonsultaatiot
35304:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35305:    - muut hammastekniset työt
35306:                                                       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
35307:    - kuolinsyyselvityksiin liittyvät ruumiin-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
35308: avauspalkkiot.                                        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
35309:    Kuopion läänissä jäi valtionosuuden ulko-          sen:
35310: puolelle vuonna 1986 Suomen syöpäyhdistyk-
35311: seltä ostettavista palveluista noin 2,5 milj.                  Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
35312: markkaa. Lisäksi muita yksityisiä palveluita jäi             toimiin kansanterveysasetuksen 6 §:n 1
35313: valtionosuuden ulkopuolelle noin 1, 5 milj.                  momentin muuttamiseksi siten, että
35314: markkaa. Kansanterveysasetuksen muutos li-                   kaikki yksityisiltä palvelujen tuottajilta
35315: säisi siten valtionosuuksia Kuopion läänissä                 ostettavat palvelut tulisivat valtion-
35316: vuosittain noin 2 milj. markalla.                            osuuteen oikeuttaviksi menoiksi?
35317: 
35318:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
35319: 
35320:           Jorma Huuhtanen                Pekka Puska                        Pirkko Ikonen
35321:           Riitta Kauppinen               Pirjo Antvuori                     Ritva Laurila
35322:           Kaarina Dromberg               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa            Ole Wasz-Höckert
35323:                                          Osmo Soininvaara
35324: 280498P
35325: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 202
35326: 
35327: 
35328: 
35329: 
35330:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35331: 
35332:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        luetteloon patologis-anatomisten labarotorio-
35333: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         palvelujen osalta. Tämän päätöksen perusteella
35334: olette 25 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn           osa niistä palveluista, jotka kysymyksessä mai-
35335: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          nitaan valtionosuuden ulkopuolelle jääviksi,
35336: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tulee nyt valtionosuuden piiriin.
35337: edustaja Huuhtasen ym. näin kuuluvasta kir-              Vuoden 1984 alussa voimaan tullut asetuk-
35338: jallisesta kysymyksestä n:o 202:                      sen muutos, joka mahdollisti lääkinnällisen
35339:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin       kuntoutuksen palveluiden ostamisen yksityisil-
35340:         toimiin kansanterveysasetuksen 6 §:n 1        tä palveluiden tuottajilta, lisäsi sellaisten yksi-
35341:         momentin muuttamiseksi siten, että            tyisten sairaanhoito- ja tutkimuslaitosten mää-
35342:         kaikki yksityisiltä palvelujen tuottajilta    rää, jotka tuottavat fysikaalisen hoidon palve-
35343:         ostettavat palvelut tulisivat valtion-        luja. Samanaikaisesti terveyskeskuksissa ja sai-
35344:         osuuteen oikeuttaviksi menoiksi?              raaloissa on lisääntynyt lääkintävoimistelijoi-
35345:                                                       den vajaus. Terveyskeskusten lääkintävoimiste-
35346:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lijoiden viroista oli 1.10.1987 35 %ilman hoi-
35347: vasti seuraavaa:                                      tajaa tai epäpätevän hoitamana. Samana päi-
35348:                                                       vänä sairaaloiden viroista oli 26 11Jo ilman hoi-
35349:     Kansanterveysasetuksen 6 §:n perusteella          tajaa tai epäpätevän hoitamana. Tämän vuoksi
35350: voivat terveyskeskukset hankkia valtionosuu-          kansanterveyslain 6 §:n rajoitusten kumoami-
35351: teen oikeuttavina yksityisiltä palvelujen tuotta-     nen ja mahdollisuus ostaa kaikkia terveyspal-
35352: jilta röntgen- ja anestesiapalveluja sekä ham-        veluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta on teh-
35353: paiden oikomishoidon palveluja. Lisäksi kun-          tävä niin, etteivät julkisen terveydenhuollon
35354: nat voivat hankkia valtakunnallisilta palvelu-        palvelut vaarannu.
35355: jen tuottajilta palveluja valtionosuuteen oi-
35356: keuttavina. Kansanterveysasetuksen 6 b §:n               Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
35357: perusteella kunnat voivat hankkia yksityisiltä        mukaan kansanterveyslain 6 §:n rajoitukset
35358: palvelujen tuottajilta lääkinnällisen kuntoutuk-      ovat pääosin jo käyneet tarpeettomiksi. Minis-
35359: sen palveluja. Kansanterveysasetuksen 6 §:n 2         teriössä valmistellaankin parasta aikaa erilaisia
35360: momentin perusteella lääkintöhallitus on lisäk-       uudistuksia, muun muassa omalääkärijärjestel-
35361: si hyväksynyt sen, että kunnat hankkivat Suo-         mään siirtymistä, jonka yhteydessä näitä rajoi-
35362: men Syöpäyhdistykseltä kohdunkaulan jouk-             tuksia on tarkoitus pienentää tai poistaa ne
35363: kotarkastuksiin kuuluvat irtosolunäytetutki-          kokonaan.
35364: mukset.                                                  Kun rajoitusten poistamisella on kuitenkin
35365:     Edellä mainitun lisäksi sosiaali- ja terveysmi-   myös huomattava valtiontaloudellinen merki-
35366: nisteriö on 29.3.1988 päättänyt ottaa Suomen          tys, on poistamisen taloudelliset vaikutukset
35367: Syöpäyhdistys - Cancerföreningen i Finland            selvitettävä ja sopeutettava valtion talouden
35368: r .y:n valtakunnallisten palvelujen tuottajien        mahdollisuuksiin.
35369: 
35370:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
35371: 
35372:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
35373:                                      1988 vp. -       KK n:o 202                                    3
35374: 
35375: 
35376: 
35377: 
35378:                               Till Riksdagens Herr Talman
35379: 
35380:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           riksnivå i fråga om patologisk-anatomisk labo-
35381: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            ratorieservice. Med stöd av detta beslut upptas
35382: av den 25 mars 1988 till vederbörande medlem           i statsandelssystemet en del av den service om
35383: av statsrådet översänt avskrift av följande av         viiken det i spörsmålet anförs att den inte
35384: riksdagsledamot Huuhtanen m.fl. underteck-             omfattas av statsandel.
35385: nade spörsmål nr 202:                                     Den ändring av förordningen som trädde i
35386:                                                        kraft vid ingången av år 1984 och som gjorde
35387:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-            det möjligt att från privata serviceproducenter
35388:        ning vidta åtgärder för att ändra 6 § 1         köpa medicinsk rehabiliteringsservice, ökar an-
35389:        mom. folkhälsoförordningen sålunda,             talet sådana privata sjukvårds- och undersök-
35390:        att alla de tjänster som köps från priva-       ningsinrättningar som producerar service i
35391:        ta serviceproducenter blir utgifter som         form av fysikalisk behandling. Samtidigt har
35392:        berättigar till statsandel?                     bristen på fysioterapeuter vid hälsovårds-
35393:                                                        centralerna och sjukhusen ökat. Av hälso-
35394:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          vårdscentralernas fysioterapeuttjänster var
35395: samt anföra följande:                                  1.10.1987 35 OJo obesatta eller handhades av
35396:    På basis av 6 § folkhälsoförordningen kan           inkompetent personal. Samma dag var 26 OJo
35397: hälsovårdscentralerna från privata servicepro-         av tjänsterna vid sjukhusen obesatta eller
35398: ducenter anskaffa röntgen- och anestesitjänster        handhades av inkompetent personal. Därför
35399: samt tandregleringstjänster, vilka berättigar till     bör ett upphävande av begränsningarna i 6 §
35400: statsandel. Dessutom kan kommunerna från               folkhälsolagen och ett ordnande av möjlighet
35401: serviceproducenter på riksnivå anskaffa tjäns-         att köpa alla hälsovårdstjänster från privata
35402: ter som berättigar till statsandel. På grundval        serviceproducenter ske så att servicen inom den
35403: av 6 b § kan kommunerna från privata servi-            offentliga hälsovården inte äventyras.
35404: ceproducenter anskaffa service i form av medi-            Enligt social- och hälsovårdsministeriets
35405: cinsk rehabilitering. På basis av 6 § 2 mom.           uppfattning har begränsningarna i 6 § folkhäl-
35406: folkhälsoförordningen har medicinalstyrelsen           solagen redan i huvudsak blivit onödiga. Vid
35407: dessutom godkänt att kommunerna genom                  ministeriet bereds som bäst olika reformer,
35408: Cancerföreningen i Finland anskaffar cytolo-           bl.a. en övergång till ett egenläkarsystem. 1
35409: giska undersökningar, som används vid grupp-           samband härmed är det meningen att minska
35410: undersökningar, avsedda att förebygga cancer i         begränsningarna eller utesluta dem helt.
35411: livmoderhalsen.                                           Eftersom uteslutandet av begränsningarna
35412:    Utom det ovan anförda beslöt social- och            dock även har en avsevärd statsfinansiell bety-
35413: hälsovårdsministeriet 29.3.1988 införa Suomen          delse bör de ekonomiska verkningarna utredas
35414: Syöpäyhdistys - Cancerföreningen i Finland             och anpassas till statens ekonomiska möjlighe-
35415: r.y. i katalogen över serviceproducenter på            ter.
35416: 
35417:     Helsingfors den 29 april 1988
35418: 
35419:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
35420:                                              1988 vp.
35421: 
35422: Kirjallinen kysymys n:o 203
35423: 
35424: 
35425: 
35426: 
35427:                                 E. Aho ym.: Selonteon antamisesta Suomen suhtautumisesta
35428:                                    Länsi-Euroopan taloudelliseen yhdentymiseen
35429: 
35430: 
35431:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35432: 
35433:    Länsi-Euroopan taloudellinen ja poliittinen     ovat jo viime vuoden aikana esittäneet Eu-
35434: yhdentyminen on saanut uutta vauhtia Euroo-        rooppa-politiikkansa perusteet ja tavoitteet
35435: pan yhteisön päätöksestä toteuttaa sisäiset        parlamenttien käsiteltäväksi. Annetut selonteot
35436: markkinat vuoden 1992 loppuun mennessä.            ovat luoneet hyvän pohjan laajalle ja perusteel-
35437: Tavoitteen saavuttamiseksi on määrä poistaa        liselle keskustelulle yhdentymisen mahdolli-
35438: tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten        suuksista ja uhkista.
35439: vapaan liikkumisen esteet sekä varmistaa va-          Myös Suomessa eduskunnan tulisi käydä
35440: paan kilpailun toteutuminen yhtenäistämällä        perusteellinen keskustelu maamme suhteesta
35441: lainsäädäntöä ja määräyksiä.                       Euroopan yhteisöön ja sen piirissä käynnissä
35442:    Euroopan yhteisön taloudellisen, teknologi-     olevaan taloudellisen, teknologisen ja poliitti-
35443: sen ja poliittisen yhteistyön tiivistyminen pa-    sen yhteistyön tiivistymiseen. Suomen tulisi
35444: kottaa myös EFTA-maat arvioimaan uudelleen         löytää toimintalinja, joka takaa poliittisen ja
35445: suhdettaan siihen. EFTA- ja EY-maiden minis-       taloudellisen toimintavapautemme säilymisen.
35446: terikokouksessa Luxemburgissa vahvistettiin        Tässä tarkoituksessa olisi mielestämme välttä-
35447: tavoitteeksi eurooppalaisen talousalueen (Eu-      mätöntä, että hallitus kuluvan kevään aikana
35448: ropean Economic Space) luominen. Se edellyt-       antaisi eduskunnalle selonteon integraatiopoli-
35449: täisi EY :n sisäisten järjestelyjen soveltamista   tiikasta.
35450: myös EFTA-maihin, jolloin Eurooppaan syn-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35451: tyisi 18 maata käsittävä yhtenäinen markkina-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
35452: alue.                                              me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
35453:    Toistaiseksi Suomessa ei ole käyty laajaa       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
35454: keskustelua siitä, miten kansalliset etumme        sen:
35455: integraatiokehityksessä tulisi hoitaa. Kuitenkin             Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
35456: kyse on ratkaisuista, jotka pitkälti määräävät            kevätistuntokauden aikana selonteon
35457: talouspolitiikkamme ja laajemminkin yhteis-               Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroo-
35458: kuntapolitiikkamme suuntaa.                               pan taloudelliseen yhdentymiseen sekä
35459:    Ruotsin ja Norjan asema suhteessa Euroo-               keinoista turvata taloudellinen ja poliit-
35460: pan integraatioon on samankaltainen kuin                  tinen riippumattomuutemme integraa-
35461: Suomenkin. Molemmissa maissa hallitukset                  tiokehityksessä?
35462: 
35463:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
35464: 
35465:           Esko Aho                     Mauri Pekkarinen             Juhani Alaranta
35466:           Heikki Kokko                 Eeva Kuuskoski-Vikatmaa      Aapo Saari
35467:           Eero Paloheimo               Juhani Vähäkangas            Paavo Väyrynen
35468:           Jukka Vihriälä               Pekka Haavisto               Erkki Pulliainen
35469:           Kimmo Sarapää                Anneli Jäätteenmäki          Liisa Jaakonsaari
35470:           Ilkka-Christian Björklund    Asko Apukka                  Heikki Rinne
35471:           Toimi Kankaanniemi           Esko-Juhani Tennilä          Matti Vähänäkki
35472:           Sulo Aittoniemi              Jorma Fred                   Esko Jokiniemi
35473:           Seppo Pelttari               Pauli Saapunki               Antero Kekkonen
35474: 280459X
35475: 2                              1988 vp. -   KK n:o 203
35476: 
35477:     Timo Laaksonen              Kalle Röntynen              Risto Ahonen
35478:     Kerttu Törnqvist            Matti Maijala               Jussi Ranta
35479:     Eino Siuruainen             Marja-Liisa Löyttyjärvi     Matti Väistö
35480:     Timo Kietäväinen            Jorma Huuhtanen             Sinikka Hurskainen-Leppänen
35481:     Pekka Puska                 Mirja Ryynänen              Aimo Ajo
35482:     Esko Almgren                Hannu Tenhiälä              Ole Wasz-Höckert
35483:     Tellervo Renko              Marjatta Stenius-Kaukonen   Jouni Backman
35484:     Lauha Männistö              Esko Seppänen               Pauli Uitto
35485:     Johannes Virolainen         Mats Nyby                   Ensio Laine
35486:     Lea Mäkipää                 Tina Mäkelä                 Kimmo Sasi
35487:     Esko Helle                  Einari Nieminen             Sirkka-Liisa Anttila
35488:     Kauko Heikkinen             Taisto Tähkämaa             Osmo Soininvaara
35489:     Jukka Gustafsson            Martti Korkia-Aho           Timo Roos
35490:     Tytti Isobaokana-Asunmaa    Annikki Koistinen           Riitta Kauppinen
35491:     Henrik Westerlund           Håkan Nordman               Per-Henrik Nyman
35492:     Pirkko Ikonen               Jouko Skinnari              Arvo Kemppainen
35493:     Raila Aho                   Pekka Leppänen              Pertti Lahtinen
35494:     Raimo Vuoristo              Pentti Lahti-Nuuttila       Jorma Rantanen
35495:     Reino Paasilinna            Riitta Järvisalo-Kanerva    Saara-Maria Paakkinen
35496:     Antti Kalliomäki            Markku Pohjola              Matti Saarinen
35497:     Virpa Puisto                Iiris Hacklin               Arto Lapiolahti
35498:     Marja-Liisa Tykkyläinen     Juho Sillanpää              Claes Andersson
35499:     Lauri Metsämäki             Heli Astala                 Henrik Lax
35500:     J. Juhani Kortesalmi        Heikki Riihijärvi           Riitta Uosukainen
35501:                                 Matti Lahtinen
35502:                                       1988 vp. -      KK n:o 203                                      3
35503: 
35504: 
35505: 
35506: 
35507:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35508: 
35509:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kottaa myös EFTA-maat, Suomi mukaan lukien,
35510: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         arvioimaan uudelleen suhdettaan siihen.
35511: olette 25 päivänä maaliskuuta 1988 päivätyn              Hallitus seuraa aktiivisesti Länsi-Euroopan in-
35512: kirjeenne n:o 534 ohella toimittanut valtioneu-       tegraatiokehitystä, analysoi sen vaikutuksia Suo-
35513: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          melle ja on ryhtynyt toimenpiteisiin Suomen
35514: kansanedustaja E. Ahon ym. näin kuuluvasta            kauppapoliittisten etujen turvaamiseksi EY:n yh-
35515: kirjallisesta kysymyksestä n:o 203:                   dentyvillä markkinoilla Suomen kauppapoliitti-
35516:          Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle          sen Iinjan mukaisesti. EFTA-maiden ja EY:n
35517:        kevätistuntokauden aikana selonteon            välinen yhteistyö ei ole ristiriidassa Suomen har-
35518:        Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroo-            joittaman ulkopolitiikan kanssa eikä merkitse
35519:        pan taloudelliseen yhdentymiseen sekä          ylikansalliseen päätöksentekoon siirtymistä.
35520:        keinoista turvata taloudellinen ja poliitti-      Hallitus on informoinut eduskuntaa Euroopan
35521:        nen riippumattomuutemme integraatio-           yhdentymiskehityksestä ja sen johdosta suoritta-
35522:        kehityksessä?                                  mistaan toimenpiteistä mm. antaessaan eduskun-
35523:                                                       nalle kauppapoliittisen selonteon syksyllä 1986.
35524:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Siihen sisältyi katsaus Länsi-Euroopan taloudelli-
35525: vasti seuraavaa:                                      siin yhteistyökysymyksiin. Lisäksi on eduskun-
35526:    Kansanedustaja E. Ahon ym. kysymyksessä            nan ulkoasiainvaliokunnalle annettu säännölli-
35527: viitataan Euroopan yhteisöjen päätökseen toteut-      sesti tietoja yhdentymiskehityksestä.
35528: taa laaja ohjelma todellisten sisäisten markkinoi-       Hallitus tulee antamaan eduskunnalle selon-
35529: den luomiseksi vuoden 1992 loppuun mennessä           teon Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroopan
35530: poistamalla tavaroiden, palvelusten, pääomien ja      taloudelliseen yhdentymiseen sekä keinoista tur-
35531: ihmisten liikkumista haittaavat esteet EY:n sisäl-    vata etumme integraatiokehityksessä. Selonteko
35532: lä. Kysymyksessä kiinnitetään huomiota siihen,        annetaan eduskunnalle syksyllä, mikä hallituksen
35533: että tämä integraatiokehityksen tiivistyminen pa-     mielestä on sopivin ajankohta.
35534: 
35535:     Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1988
35536: 
35537:                                                         Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen
35538: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 203
35539: 
35540: 
35541: 
35542: 
35543:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35544: 
35545:    1 det syfte 37 § 2 mom. riksdagsordningen            Regeringen följer aktivt den västeuropeiska
35546: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        integrationsutvecklingen, analyserar dess in-
35547: av den 25 mars 1988 tili vederbörande medlem av      verkan på Finland och har skridit tili åtgärder för
35548: statsrådet överlämnat en avskrift av följande av     att säkerställa Finlands handelspolitiska intressen
35549: riksdagsman E. Aho m.fl. undertecknade spörs-        på EG:s i ökande grad integrerade marknad i
35550: mål nr 203:                                          enlighet med Finlands handelspolitiska linje.
35551:                                                      Samarbetet mellan EFT A-länderna och EG står
35552:            A vser Regeringen under vårsessionen      inte i strid med Finlands utrikespolitik och inne-
35553:        tili riksdagen avge en redogörelse för        bär inte ett övergående tili överstatligt beslutsfat-
35554:        Finlands inställning tili den västeuropeis-   tande.
35555:        ka ekonomiska integrationen och för              Regeringen har informerat riksdagen om den
35556:        medlen att säkerställa vår ekonomiska         europeiska integrationsutvecklingen och om de
35557:        och politiska oavhängighet i integration-     åtgärder den har vidtagit med anledning av den,
35558:        sutvecklingen?                                bl.a. i samband med den handelspolitiska redo-
35559:                                                      görelsen som gavs tili riksdagen hösten 1986.
35560:     Som svar på spörsmålet anför jag högakt-         Redogörelsen innehöll en översikt över västeuro-
35561: ningsfullt följande:                                 peiska ekonomiska samarbetsfrågor. Dessutom
35562:     1 riksdagsman E. Ahos m.fl. spörsmål hänvisas    har riksdagens utrikesutskott regelbundet infor-
35563: tili Europeiska gemenskapens beslut om att ge-       merats om integrationsutvecklingen.
35564: nomföra ett omfattande program i syftet att             Regeringen ämnar ge riksdagen en redogörelse
35565: skapa en verklig inre marknad tili slutet av år      för Finlands inställning tili den västeuropeiska
35566: 1992 genom att avveckla hindren för den fria         ekonomiska integrationen och för medlen att
35567: rörligheten inom EG av varor, tjänster, kapital      säkerställa våra intressen i integrationsutveck-
35568: och människor. 1 spörsmålet fästes uppmärk-          lingen. Redogörelsen ges riksdagen nästa höst
35569: samhet vid att den intensifierade integrations-      som enligt regeringens uppfattning är den lämpli-
35570: utvecklingen tvingar också EFTA-länderna, in-        gaste tidpunkten.
35571: klusive Finland, att omvärdera sitt förhållande
35572: tili den.
35573: 
35574:     Helsingfors den 27 april 1988
35575: 
35576:                                                            Utrikeshandelsminister Pertti Salolainen
35577:                                               1988 vp.
35578: 
35579: Kirjallinen kysymys n:o 204
35580: 
35581: 
35582: 
35583: 
35584:                                  Mäkipää: Amalgaamipaikkojen terveysriskejä koskevan tutki-
35585:                                    muksen tekemisestä
35586: 
35587: 
35588:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35589: 
35590:    Suomessa käytetään hammashoidossa edel-             Maamme terveysviranomaisten toimesta tuli-
35591: leen elohopeapitoista amalgaamia tieteellisistä     sikin pikaisesti puuttua tilanteeseen ja suorittaa
35592: tutkimuksista ja julkaistusta runsaasta varoit-     pikaisesti perusteellinen ja puolueeton tutki-
35593: tavasta tiedosta huolimatta. Amalgaamilla hoi-      mus amalgaamipaikkojen vaarallisuudesta. Mi-
35594: dettuun hampaistoon laitetaan myös jalompia         käli tässä tutkimuksessa todettaisiin amalgaa-
35595: metalleja tunnetuista korroosiota nopeuttavista     min aiheuttavan riskitekijöitä potilaalle tai hoi-
35596: seurauksista välittämättä.                          tohenkilökunnalle, tulisi amalgaamin käyttö
35597:                                                     hammashoidossa välittömästi kieltää maassam-
35598:   Useiden viranomaisten toimesta julkisuuteen       me.
35599: on annettu ja annetaan toistuvasti amalgaamin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35600: vaarallisuutta vähätteleviä lausuntoja, jotka       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35601: useissa tapauksissa ovat lähes täysin vailla        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35602: katetta. Tilanne on tavallisen kansalaisen kan-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35603: nalta huolestuttava, hämäävä ja jopa harhaan-
35604: johtava.                                                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35605:                                                            maassamme käytetään tällä hetkellä
35606:    Amalgaami on hampaan paikkauksessa käy-                 laajasti hammaspaikoissa elohopeapoh-
35607: tettävä metalliseos, josta noin puolet on eloho-           jaista amalgaamia ja että useiden tutki-
35608: peaa. Näin ollen se muodostaa vakavan riskite-             mustulosten mukaan se aiheuttaa ter-
35609: kijän niin potilaan kuin hoitohenkilöidenkin               veysriskin niin potilaille kuin hoitohen-
35610: terveydelle, sillä elohopea luokitellaan ensim-            kilökunnallekin, ja
35611: mäisen luokan myrkyksi. Elohopean kiertokul-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35612: ku ja rikastuminen luonnossa on lisäksi mer-               ryhtyä puolueettoman ja perusteellisen
35613: kittävä ekologinen uhka kaikelle elolliselle elä-          tutkimuksen suorittamiseksi pikaisesti
35614: mälle. Tämän takia voimassa olevassa jäte-                 amalgaamipaikkojen terveysriskeistä ja
35615: huoltolaissamme elohopea määritellään ongel-               tutkimuksen perusteella kyseisen ter-
35616: majätteeksi.                                               veysriskin poistamiseksi?
35617: 
35618:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1988
35619: 
35620:                                            Lea Mäkipää
35621: 
35622: 
35623: 
35624: 
35625: 2805l7K
35626: 2                                  1988 vp. -      KK n:o 204
35627: 
35628: 
35629: 
35630: 
35631:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35632: 
35633:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Toisaalta on huomattava, että ehkäisevän
35634: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hammashoidon ansiosta hampaiden paikkaus-
35635: olette 6 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          tarve on nopeasti vähentynyt ja vähenee edel-
35636: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       leen. Samanaikaisesti paikkausmenetelmät
35637: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ovat kehittyneet ja hammastäytteiden koko
35638: edustaja Mäkipään näin kuuluvasta kirjallises-     pienenee. Edelleen täyteaineiden kehittämistyö
35639: ta kysymyksestä n:o 204:                           on tuonut uusia biologisempia aineita, joiden
35640:                                                    käyttö on nopeasti yleistymässä.
35641:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35642:        maassamme käytetään tällä hetkellä             Viime aikoina on eräissä maissa ilmestynyt
35643:        laajasti hammaspaikoissa elohopeapoh-       kriittisiä kirjallisuuskatsauksia elohopea-amal-
35644:        jaista amalgaamia ja että useiden tutki-    gaamin terveydellisistä vaikutuksista. Näiden
35645:        mustulosten mukaan se aiheuttaa ter-        tutkimuksiin perustuvien katsausten mukaan
35646:        veysriskin niin potilaille kuin hoitohen-   amalgaami voi olla terveysriski hammashuolto-
35647:        kilökunnallekin, ja                         henkilöstölle, mutta tämä riski voidaan poistaa
35648:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kokonaan elohopean asianmukaisella käsitte-
35649:        ryhtyä puolueettoman ja perusteellisen      lyllä. Tutkimuksista ei löydy tukea sille, että
35650:        tutkimuksen suorittamiseksi pikaisesti      hammastäytteistä mahdollisesti irtoava eloho-
35651:        amalgaamipaikkojen terveysriskeistä ja      peahöyry voisi aiheuttaa myrkytysoireita.
35652:        tutkimuksen perusteella kyseisen ter-           Ruotsin sosiaalihallituksen asettama laaja
35653:        veysriskin poistamiseksi?                    lääketieteellistä, hammaslääketieteellistä ja
35654:                                                     muuta asiantuntemusta edustava työryhmä to-
35655:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       teaa raportissaan (1987), että elohopea-altistus
35656: vasti seuraavaa:                                    amalgaamista on vähäistä ja elohopeasta oirei-
35657:    Elohopea-amalgaamia on käytetty noin 160         ta saavien potilaiden määrä on hyvin pieni.
35658: vuoden ajan hampaiden paikkaukseen. Viime              Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
35659: vuosikymmenien aikana on tehty runsaasti tut-       että elohopea-amalgaami on edelleen käyttö-
35660: kimuksia sekä elohopean että elohopea-amal-         kelpoinen hampaiden täyteaineeksi. Erittäin
35661: gaamin terveydellisistä vaikutuksista.              laajaan ja pitkäaikaiseen käyttöön nähden si-
35662:    Useimmat laajat kirjallisuuskatsaukset ovat      vuvaikutukset ovat olleet vähäisiä. Pitkäaikai-
35663: päätyneet johtopäätökseen, jonka mukaan elo-        nen tutkimustyö ei liioin ole toistaiseksi tuonut
35664: hopea-amalgaami on käyttökelpoinen ja tur-          esiin sellaista, mikä edellyttäisi nykyisten käy-
35665: vallinen aine hampaiden paikkaukseen. Sillä         täntöjen yhtäkkistä muuttamista.
35666: on laajaan käyttöön nähden ollut erittäin vä-
35667: hän sivuvaikutuksia. Sivuvaikutukset ovat ol-          Yhteispohjoismainen     hammasmateriaalien
35668: leet ensisijaisesti yliherkkyysreaktioita.          tutkimuslaitos (NIOM) seuraa ja tutkii jatku-
35669:    Suomessa nuorella aikuisväestöllä on run-        vasti suun ja hampaiden terveydenhuollossa
35670: saasti paikattuja hampaita, ja paikoista pääosa     käytettävien aineiden turvallisuutta ja käyttö-
35671: on amalgaamitäytteitä. Näin ollen amalgaami-        kelpoisuutta. NIOM järjestää Oslossa hampai-
35672: täytteet säilyvät vielä useita kymmeniä vuosia      den paikkausaineiden turvallisuutta käsittele-
35673: monien ihmisten hampaistoissa. Sen tiedon           vän seminaarin 30-31 päivänä toukokuuta
35674: perusteella, joka nykyisin on käytettävissä,        1988. Siellä keskustellaan muun muassa mah-
35675: elohopea-amalgaami on edelleen käyttökelpoi-        dollisten laajempien väestötutkimusten tarpeel-
35676: nen ja turvallinen täyteaine.                       lisuudesta ja toteuttamismahdollisuuksista.
35677: 
35678:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1988
35679: 
35680:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
35681:                                     1988 vp. -     KK n:o 204                                        3
35682: 
35683: 
35684: 
35685: 
35686:                              Tili Riksdagens Herr Talman
35687: 
35688:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        hela tiden minskar, tack vare den förebyggan-
35689: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         de tandvården. Samtidigt har plomberingsme-
35690: av den 6 april 1988 tili vederbörande medlem        toderna utvecklats och plombernas storlek blir
35691: av statsrådet översänt avskrift av följande av      mindre. Arbetet med att utveckla plomberings-
35692: riksdagsledamot     Mäkipää     undertecknade       material har fortsättningsvis resulterat i nya,
35693: spörsmål nr 204:                                    mer biologiska materia!, vilkas användning
35694:                                                     snabbt håller på att öka.
35695:           Är Regeringen medveten om att det            Under den senaste tiden har det i vissa
35696:        för tilifället i vårt land används kvick-    Iänder utkommit litteraturöversikter med en
35697:        silverbaserat amalgam i plomber i stor       kritisk inställning tili kvicksilveramalgamets
35698:        utsträckning och att detta materia! en-      verkan på hälsan. Enligt de översikter som
35699:        ligt många forskningsresultat utgör en       grundats på dessa undersökningar kan amalga-
35700:        hälsorisk för såväl patienterna som          met utgöra en hälsorisk för den personai som
35701:        vårdpersonalen, och                          arbetar inom tandvården, men denna risk kan
35702:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      elimineras helt och hållet om man handskas
35703:        ta för att det så snart som möjligt skall    med kvicksilvret på behörigt sätt. Forskningen
35704:        utföras en opartisk och grundlig under-      ger inget stöd för åsikten att kvicksilverångor,
35705:        sökning om viiken hälsorisk amalgam-         som eventuellt frigörs från tandplomberna,
35706:        plomberna utgör och för vidtagande av        skulle kunna förorsaka förgiftningssymptom.
35707:        åtgärder på grundval av undersökning-           Socialstyrelsen i Sverige har tilisatt en omfat-
35708:        arna?                                        tande arbetsgrupp som representerar medi-
35709:                                                     cinsk, odontologisk och annan sakkunskap.
35710:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Denna arbetsgrupp framhåller i sin rapport
35711: samt anföra följande:                               (1987) att exponeringen för kvicksilver från
35712:    Kvicksilveramalgam har använts tili plombe-      amalgam är obetydlig och antalet patienter
35713: ring av tänder i ca 160 års tid. Under de           som uppvisar symptom på grund av kvicksilver
35714: senaste årtiondena har det bedrivits rikligt med    är mycket litet.
35715: forskning om både kvicksilvrets och kvicksil-          På basis av det .ovan nämnda kan det kon-
35716: veramalgamets inverkan på hälsan.                   stateras att kvicksilveramalgam fortfarande är
35717:    1 de flesta omfattande litteraturöversikter      användbart som plomberingsmaterial i tänder.
35718: har man kommit fram tili den slutsatsen att         Om man ser tili den mycket omfattande och
35719: kvicksilveramalgam är ett användbart och            långvariga användningen av det här materialet
35720: tryggt medel vid plombering av tänder. Med          har biverkningarna varit obetydliga. Det lång-
35721: tanke på den omfattande användningen av det         variga forskningsarbetet har inte heller fram-
35722: här ämnet har det haft synnerligen få biverk-       bringat något sådant som skulle förutsätta en
35723: ningar. Biverkningarna har i främsta hand           plötslig ändring av nuvarande praxis
35724: varit reaktioner i form av överkänslighet.             Det samnordiska institutet för odontologisk
35725:    1 Finland har den yngre vuxna befolkningen       materialprovning (NIOM) följer ständigt med
35726: rikligt med lappade tänder, och största del en      och undersöker hur trygga och användbara de
35727: av plomberna är amalgamplomber. De kom-             medel är som används i hälsovård i fråga om
35728: mer således att finnas i många människors           mun och tänder. NIOM arrangerar ett semina-
35729: tänder ännu under tiotals år. På basis av den       rium i Oslo 30-31 maj 1988 där frågan om
35730: kunskap som i dag finns tiligänglig är kvicksil-    plomberingsmedlens trygghet behandlas. Där
35731: veramalgam fortfarande ett användbart och           diskuteras det bl.a. också om huruvida det är
35732: try~gt plomberingsmaterial.                         nödvändigt att utföra mera omfattande under-
35733:    A andra sidan är det att märka att behovet       sökningar av befolkningen och om möjlighe-
35734: av att plombera tänder snabbt har minskat och       terna att utföra sådana.
35735: 
35736:    Helsingfors den 5 maj 1988
35737: 
35738:                                                  Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
35739:                                                 1988 vp.
35740: 
35741: Kirjallinen kysymys n:o 205
35742: 
35743: 
35744: 
35745: 
35746:                                    Pulliainen: Porokalareiden vähentämiseen tähtäävistä toimista
35747: 
35748: 
35749:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35750: 
35751:    Paria poikkeusta lukuun ottamatta poroka-             Syinä kasvaviin porokolarilukuihin pidetään
35752: lareiden määrä on kasvanut tasaisesti viime           liikenteen kasvua ja liian suuria ajonopeuksia.
35753: vuosina. Vuonna 1987 kirjattiin uusi ennätys          Ajonopeuksia ollaan parhaillaan yleisesti nos-
35754: tässä ikävässä tilastossa. Silloin kuoli tieliiken-   tamassa, mutta Lapin ja yleensä poronhoito-
35755: teessä 3 647 poroa, mikä on yli 500 eläintä           alueen teillä ajetaan laittomastikin suurilla no-
35756: enemmän kuin vuotta aiemmin. Mainittakoon             peuksilla.
35757: vertailun vuoksi, että petojen tappamiksi il-            Sekä liikenteen määrään että käytettyihin
35758: moitettiin 610 poroa ja junien alla kuolleiksi        ajonopeuksiin yhteiskunta voi päätöksillään ja
35759: 238 poroa.                                            valvonnallaan vaikuttaa, joten kysymys on vii-
35760:    Porokolareissa vaurioituneiden autojen kor-        me kädessä valtiovallan toimista. Nykyisillä,
35761: vauksiin ilmoitetaan käytetyn lähes 10 milj.          suurilla poronhoitoalueesta kertavilla liikenne-
35762: markkaa. Onneksi porokolareissa ei ole viime          merkeillä ei liene mitään vaikutusta tiellä lii-
35763: vuosina menetetty ihmishenkiä, mutta aineelli-        kennöivien käyttäytymiseen.
35764: set menetykset ovat todella suuret, kun otetaan          Sekä taloudellisesti että ihmisten ja eläinten
35765: vielä huomioon, että vakuutusyhtiöt korvasivat        suojelemiseksi tarvitaan valtiovallalta pikaisesti
35766: auton alle jääneistä poroista poronomistajille        oikeaan osuvia, porokolareita radikaalisti vä-
35767: n. 6 milj. mk.                                        hentäviä toimenpiteitä.
35768:    Porokolarit tuottavat kärsimyksiä sekä po-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35769: rokolarin kohteeksi joutuneille eläimille että        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35770: ihmisille. Kolarissa vammautuneet porot jäte-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35771: tään usein kitumaan teiden varsille. Eräiden          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35772: teidenvarsipaliskuntien porokarjoista kuolee
35773: vuosittain jopa 5 OJo porokolareissa, joten                      Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
35774: myöskään kärsimyksellinen puoli ei ole vähä-                  toimiin, jotka vaikuttavat porokolarei-
35775: merkityksellinen.                                             ta radikaalisti vähentävästi?
35776: 
35777:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1988
35778: 
35779:                                            Erkki Pulliainen
35780: 
35781: 
35782: 
35783: 
35784: 280531A
35785: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 205
35786: 
35787: 
35788: 
35789: 
35790:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35791: 
35792:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        matkailu, jonka merkitys jatkuvasti kasvaa.
35793: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Poronhoito on elinkeino, jossa sopiva porojen
35794: olette 6 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn            lukumäärä määräytyy muiden kuin liikennetur-
35795: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vallisuusnäkökohtien perusteella.
35796: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Porokalareiden kannalta liian korkeat ajo-
35797: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta    nopeudet Lapissa ja Koillismaalla johtuvat en-
35798: kysymyksestä n:o 205:                                sisijaisesti pitkistä etäisyyksistä ja valvonnan
35799:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti         vähäisyydestä. Liikennemerkeillä osoitettujen
35800:        toimiin, jotka vaikuttavat porokolarei-       nopeusrajoitusten oleellista alentamista nykyi-
35801:        ta radikaalisti vähentävästi?                 sestään ei voida ajatella, ellei valvontaa saman-
35802:                                                      aikaisesti huomattavasti lisätä. Valvontaresurs-
35803:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sien keskittäminen pitkien etäisyyksien ja suh-
35804: vasti seuraavaa:                                     teellisen vähäisten liikennemäärien tieverkolle
35805:                                                      Lappiin ja Koillismaalie olisi epätarkoituksen-
35806:    Porokolareita tapahtuu kaikkialla ns. poron-      mukaista.
35807: hoitoalueella, joka käsittää koko Lapin läänin          Matkailijoiden informoimista porovaarasta
35808: ja koillisosan Oulun lääniä. Poronhoitoalue on       on toteutettu edellä mainituin liikennemerkein
35809: osoitettu erityisin liikennemerkein alueen ra-       ja erityisin matkailijoille tarkoitettujen esittei-
35810: joilla ja porovaarasta on vielä muistutettu aina     den avulla. Liikennemerkeissä on teksti "Po-
35811: taajamista poistuttaessa. Lisäksi on poronhoi-       ronhoitoalue" osoitettu neljällä kielellä. Ns.
35812: toalueella mahdollista käyttää tavanomaista
35813:                                                      ulkomaalaisesite, joka on parhaillaan uusitta-
35814: porovaroitusmerkkiä tilapäisesti esimerkiksi         vana, laaditaan viidellä kielellä. Tässä on kiin-
35815: poroerotuksen aikana ja erityisestä syystä           nitetty huomiota myös hirvien ja porojen ai-
35816: muulloinkin, jos jokin tietty paikka on todettu      heuttamaan vaaraan liikenteelle.
35817: vaaralliseksi.
35818:    Tieviranomaisten käsityksen mukaan poro-             Liikenneturvan ilmoituksen mukaan voidaan
35819: kalareiden suureen määrään ovat vaikuttaneet         porokalareiden vähentämiseksi ottaa tämä tee-
35820:        liikenteen kasvu                              ma meneillään olevan Lapin läänin "Pohjoisen
35821:    - sallittua suuremmat poromäärät                  tiet turvallisiksi" kampanjan tiedotuksen pai-
35822:    - poroihin tottumattoman matkailuliiken-          nopistealueeksi.
35823: teen lisääntyminen                                      Hallitus toteaa, että nykyisellä tietämyksellä
35824:    - liian korkeat ajonopeudet.                      ei ole löydettävissä keinoa, jolla porokolareita
35825:    Poronhoitoalueella porokolareita tapahtuu         voitaisiin radikaalisti vähentää. Hallitus pyrkii
35826: ympäri vuoden. Eniten kolareita tapahtuu pi-         selvittämään, miten hirvikalareiden torjunnas-
35827: meänä vuodenaikana sekä pehmeän ja paksun            ta saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää
35828: hangen aikana, jolloin porot pyrkivät liikku-        porokalareiden torjunnassa. Hallitus toteaa lo-
35829: maan tietä pitkin. Erityisesti keväällä tien luis-   puksi, että keskimääräisestä porokoiarista ai-
35830: kien paljastuttua lumesta porot syövät luiskas-      heutuvat kustannukset ovat suhteellisen alhai-
35831: sa kasvanutta ruohoa. Myös kesällä porot             set muihin liikenneonnettomuuksiin verrattu-
35832: usein pyrkivät tielle hyönteisten aiheuttaman        na. Porokolarissa selvitään yleensä myös ilman
35833: kiusan vuoksi.                                       henkilövahinkoja. Porokolarin keskimääräinen
35834:    Porokalareiden vähentämiseksi voidaan lii-        kustannus on hieman yli 4 000 markkaa, kun
35835: kennemäärien rajoittamiseen Lapissa ja Koil-         yleisillä teillä tapahtuvan liikenneonnettomuu-
35836: lismaalla tuskin ryhtyä. Näiden alueiden asuk-       den keskimääräiset laskennalliset kustannukset
35837: kaiden tärkeä elinkeino poronhoidon ohella on        ovat 190 000 markkaa.
35838:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
35839: 
35840:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
35841:                                      1988 vp. -     KK n:o 205                                    3
35842: 
35843: 
35844: 
35845: 
35846:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35847: 
35848:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        renskötseln turismen en viktig nanng, vars
35849: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         betydelse ständigt ökar. Renskötseln är en
35850: av den 6 april 1988 till vederbörande medlem        näringsgren, där det lämpliga antalet renar
35851: av statsrådet översänt avskrift av följande av      fastställs på basis av andra synpunkter än
35852: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-         trafiksäkerhetsaspekten.
35853: mål nr 205:                                            De med tanke på renkollisioner alltför höga
35854:                                                     körhastigheterna i Lappland och nordöstra
35855:          Ämnar Regeringen vidta snara åtgär-        Österbotten beror främst på de långa avstån-
35856:        der för att antalet renkollisioner skall     den och den ringa övervakningen. Det är
35857:        kunna minskas radikalt?                      otänkbart att väsentligt sänka de nuvarande,
35858:                                                     med trafikmärken angivna hastighetsgränser-
35859:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        na, om övervakningen inte samtidigt märkbart
35860: samt anföra följande:                               skärps. Det vore oändamålsenligt att koncen-
35861:    Renkollisioner inträffar överallt inom det       trera övervakningsresurserna tili vägnätet i
35862: s.k. renskötselområdet, vilket omfattar hela        Lappland och nordöstra Österbotten, där av-
35863: Lapplands Iän och nordöstra delen av Uleå-          stånden är långa och trafikmängden relativt
35864: borgs Iän. Renskötselområdet anges med sär-         liten.
35865: skilda trafikmärken vid områdets gränser, och          Turisterna har informerats om renfaran med
35866: dessutom påminns bilisterna alltid om renfaran      hjälp av redan nämnda trafikmärken och sär-
35867: då de avlägsnar sig från tätorter. Därtili är det   skilda broschyrer, som är avsedda för turister.
35868: möjligt att inom renskötselområdet tilifälligt      På trafikmärkena finns texten "Renskötselom-
35869: använda vanligt renvarningsmärke t.ex. under        råde" på fyra språk. Den s.k. utlännings-
35870: renskiljning och av särskilda skäl även annars,     broschyren, som för tilifället förnyas, uppgörs
35871: om ett ställe har konstaterats vara farligt.        på fem språk. 1 den har också beaktats den
35872:    Enligt vägmyndigheternas uppfattning har         fara älgar och renar utgör för trafiken.
35873: följande faktorer inverkat på det stora antalet        1 syfte att minska antalet renkollisioner kan
35874: renkollisioner:                                     detta tema enligt Trafikskyddets uppgift tas
35875:    - ökningen av trafiken                           som prioritetsområde vid informationen om
35876:    - faktum att antalet renar är större än vad      kampanjen "Pohjoisen tiet turvallisiksi "(ung.
35877: som är tiliåtet                                      = "Kör tryggt i norr"), viiken är på gång i
35878:    - ökningen av trafiken med turister, som         Lapplands Iän.
35879: är ovana vid renar                                     Regeringen konstaterar att det med nuvaran-
35880:    - alltför höga körhastigheter.                   de kunskap inte finns något sätt att radikalt
35881:    lnom renskötselområdet inträffar renkolli-       minska antalet renkollisioner. Regeringen
35882: sioner året runt. De flesta kollisionerna inträf-   försöker utreda hur erfarenheterna av före-
35883: far under den mörka årstiden samt då snödri-        byggandet av älgkollisioner kunde utnyttjas för
35884: vorna är mjuka och tjocka, varvid renarna           eliminering av renkollisioner. Regeringen kon-
35885: gärna rör sig längs vägarna. Särskilt på våren,     staterar slutligen att kostnaderna för en ge-
35886: när vägslänterna blivit bara från snö, äter         nomsnittlig renkollision är relativt låga, jäm-
35887: renarna gräs som vuxit på slänten. Renarna          fört med andra trafikolyckor. 1 renkollisioner
35888: söker sig på grund av de besvärande insekterna      kan personskador dessutom i allmänhet undvi-
35889: ofta också på sommaren tili vägarna.                kas. De genomsnittliga kostnaderna för en
35890:    För att minska antalet renkollisioner kan        renkollision är något mer än 4 000 mark,
35891: trafikmängden i Lappland och nordöstra Ös-          medan de beräknade genomsnittliga kost-
35892: terbotten knappast begränsas. För befolk-           naderna för en trafikolycka på allmän väg är
35893: ningen på dessa områden är vid sidan av             190 000 mark.
35894:      Helsingfors den 12 maj 1988
35895: 
35896:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
35897:                                              1988 vp.
35898: 
35899: Kirjallinen kysymys n:o 206
35900: 
35901: 
35902: 
35903: 
35904:                                 Elo ym.: Kuntien verotulojen turvaamisesta verouudistuksen
35905:                                    yhteydessä
35906: 
35907: 
35908:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35909: 
35910:   Julkisuudessa es~intyneiden tietojen mukaan      seurantatoimikunnan 17.2.1988 päivätystä sel-
35911: verouudistuksen yhteydessä suunnitellaan luo-      vityksestä.
35912: pumista kunnallisesta harkintaverotuksesta.           Harkintaverotuksesta luopuminen merkitsisi
35913:                                                    Eurajoen kunnan talouden lähes täydellistä
35914:   Eurajoen Olkiluodossa sijaitsevat Teolli-
35915:                                                    romahtamista. Nykyisen palvelutason säilyttä-
35916: suuden Voima Oy;n ydinvoimalaitokset, joita        miseksi kunnan veroäyrin hintaa tulisi nostaa
35917: on vuodesta 1984 lähtien harkintaverotettu hy-     usealla pennillä, mikä olisi käytännössä mel-
35918: vässä yhteisymmärryksessä Teollisuuden Voi-        kein mahdotonta. Siksi Eurajoen kunnan vero-
35919: ma Oy:n kanssa. Teollisuuden Voima Oy:n            tulot on turvattava myös verouudistuksen yh-
35920: äyrimäärä on muodostanut noin 28-30 pro-           teydessä.
35921: senttia Eurajoen kunnan koko äyrimäärästä.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35922: Teollisuuden Voima Oy ei ole missään vaihees-
35923:                                                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
35924: sa valittanut verotuksestaan.
35925:                                                    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
35926:   Harkintaverotusoikeus on ollut välttämätön,      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
35927: koska Teollisuuden Voima Oy:n perusperiaate        sen:
35928: on tuottaa sähköä osakkailleen omakustannus-
35929:                                                              Onko Hallitus tietoinen niistä kieltei-
35930: hintaan, joten yhtiö ei edes tavoittele voittoa.
35931:                                                           sistä vaikutuksista, joita aiheutuisi kun-
35932:    Mikäli harkintaverotuksesta nyt luovuttai-             tien taloudelle yleensä ja Eurajoen kun-
35933: siin, Eurajoen kunta menettäisi edellä mainitut           nan taloudelle erityisesti luovuttaessa
35934: Teollisuuden Voima Oy:ltä tulevat harkintave-             harkintaverotuksesta, ja jos on,
35935: rotuksella määräitävät kunnallisverotulot.                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35936: Kaikkien Suomen kuntien osalta Eurajoen                   ryhtyä turvatakseen yleensä kuntien ja
35937: kunnan verotulomenetys olisi ylivoimaisesti               erityisesti Eurajoen kunnan verotulot
35938: suurin, kuten käy ilmi mm. verouudistuksen                verouudistuksen yhteydessä?
35939: 
35940:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1988
35941: 
35942:           Mikko Elo                    Kalevi Lamminen             Aino Pohjanoksa
35943:           Maunu Kohijoki               Timo Roos                   Raimo Vuoristo
35944:           Heikki Rinne                 Timo Laaksonen              Raila Aho
35945:                     Lea Mäkipää                            Einari Nieminen
35946: 
35947: 
35948: 
35949: 
35950: 280485A
35951: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 206
35952: 
35953: 
35954: 
35955: 
35956:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35957: 
35958:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaisesti, että valtion ja kuntien verotulot turva-
35959: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taan uudistuksen kaikissa vaiheissa. Valtiova-
35960: olette 6 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           rainministeriö on 30 päivänä syyskuuta 1987
35961: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        asettanut mm. toimikunnan, jonka tehtävänä
35962: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       on selvittää kuntien ja seurakuntien veropoh-
35963: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta             jan rakenne sekä arvioida kokonaisverouudis-
35964: kirjallisesta kysymyksestä n:o 206:                 tuksen vaikutuksia kunnallis- ja kirkollisvero-
35965:                                                     äyrien kokonaismäärään sekä erilaisten kun-
35966:           Onko Hallitus tietoinen niistä kieltei-   tien ja seurakuntien veropohjaan. Toimikun-
35967:        sistä vaikutuksista, joita aiheutuisi kun-   nan on jo kokonaisverouudistuksen valmiste-
35968:        tien taloudelle yleensä ja Eurajoen kun-     lun kuluessa tehtävä arvioita verouudistuksen
35969:        nan taloudelle erityisesti luovuttaessa      eri osatekijöiden vaikutuksista sen mukaan
35970:        harkintaverotuksesta, ja jos on,             kuin valtiovarainministeriö niitä toimikunnalta
35971:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      pyytää. Toimikunnan määräaika päättyy kulu-
35972:        ryhtyä turvatakseen yleensä kuntien ja       van vuoden toukokuun lopussa. Verouudistuk-
35973:        erityisesti Eurajoen kunnan verotulot        sen vaikutuksia seurataan kuntakohtaisesti, ja
35974:        verouudistuksen yhteydessä?                  mahdolliset erityisongelmat pyritään uudistuk-
35975:                                                     sen eri vaiheissa ratkaisemaan veronsaajia tyy-
35976:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dyttävällä tavalla, mutta ensisijaisesti tulovero-
35977: vasti seuraavaa:                                    järjestelmän sisäisin keinoin, ja jos se ei ole
35978:   Toteutettavan     kokonaisverouudistuksen         mahdollista, muilla tulonsiirroilla.
35979: eräänä lähtökohtana on hallitusohjelman mu-
35980: 
35981:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1988
35982: 
35983:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
35984:                                     1988 vp. -     KK n:o 206                                   3
35985: 
35986: 
35987: 
35988: 
35989:                              Tili Riksdagens Herr Taimao
35990: 
35991:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       som skall genomföras att statens och kommu-
35992: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        nernas skatteintäkter tryggas i alla skeden av
35993: av den 6 april 1988 tili vederbörande medlem       reformen. Finansministeriet har den 30 sep-
35994: av statsrådet översänt avskrift av följande av     tember 1987 tillsatt bl.a. en kommission, vars
35995: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade          uppgift är att utreda strukturen hos kommu-
35996: spörsmål nr 206:                                   nernas och församlingarnas skatteunderlag
35997:                                                    samt bedöma hur en total skattereform in-
35998:           Är Regeringen medveten om de nega-       verkar på det totala antalet kommunala och
35999:        tiva följder ett slopande av beskattning-   kyrkliga skattören. Kommissionen skall redan
36000:        en enligt prövning skulle ha på kommu-      vid beredningen av den totala skattereformen
36001:        nernas ekonomi i allmänhet och på           bedöma följderna av skattereformens olika
36002:        Euraåminne kommuns ekonomi i syn-           delfaktorer i enlighet med finansministeriets
36003:        nerhet, och om så är,                       önskemål. Kommissionen skall ha sitt arbete
36004:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     klart i slutet av maj innevarande år. Uppfölj-
36005:        ta för att i samband med skatterefor-       ningen av skattereformens verkningar sker
36006:        men trygga kommunernas skatteintäk-         kommunvis och man försöker Iösa eventuellt
36007:        ter i allmänhet och Euraåminne kom-         förekomrnande speciella problem under de oli-
36008:        muns skatteintäkter i synnerhet?            ka skedena av reformen på ett sätt som till-
36009:                                                    fredsställer skattetagarna, i första hand med
36010:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       inkomstskattesystemets interna medel och om
36011: samt anföra följande:                              detta inte är möjligt med andra inkomstöver-
36012:   1 enlighet med regeringens program är en av      föringar.
36013: utgångspunkterna för den totala skattereform
36014: 
36015:     Helsingfors den 3 maj 1988
36016: 
36017:                                                                        Minister Ulla Puolanne
36018:                                                1988 vp.
36019: 
36020: Kirjallinen kysymys n:o 207
36021: 
36022: 
36023: 
36024: 
36025:                                   Vistbacka ym.: Turvealan yrittäjiä koskevasta liikevaihtovero-
36026:                                      käytännöstä
36027: 
36028: 
36029:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36030: 
36031:    Liikevaihtoveroviranomaiset ovat katsoneet         käynnin lopputulosta. Tällä hetkellä vallitseva
36032: turpeen valmistustoiminnaksi tietyt aliurakoin-       asiantila on omiaan monessa suhteessa heiken-
36033: :ityöt toisen omalla tai hallitsemaila suolla.        tämään turvealan yrittäjien oikeusturvaa ja
36034: fästä on seurannut, että turvealan yrittäjillä        heidän taloudellista vakavaraisuuttaan.
36035: on liikevaihtoverotuksessa ollut oikeus ostovä-
36036: hennyksen tekemiseen turpeen tuotannossa                 Liikevaihtoverovähennyksestä johtuneen pa-
36037: käytettävistä traktoreista, laitteista, varaosista    lautuksen takaisinperinnässä on huomioitava,
36038: ja osien asennuskustannuksista sekä polttoai-         että liikevaihtovero on luonteeltaan vyörytys-
36039: rleista. Ostovähennyksen teko-oikeudella on ol-       vero, joka on tarkoitettu tuotteen lopullisen
36040: lut yrittäjille erittäin suuri taloudellinen merki-   kuluttajan maksettavaksi. Siihen toisin sanoen
36041: :ys epävakaan tulokehityksen tasoittajana.            tulee varautua tuotteen hinnoittelussa. Kun
36042:                                                       vero jälkikäteen määrätään maksuun, niin täl-
36043:    Oikeusasteiden omaksuman tulkinnan joh-            laiseen menettelyyn ei ole mitään mahdolli-
36044: :losta liikevaihtoviranomaiset ovat kuitenkin         suuksia, ja siten se on täysin kohtuutonta
36045: nuuttamassa soveltamaansa verotuskäytäntöä            perinnän kohteeksi joutuvalle. Tällä hetkellä
36046: ;iten, että aliurakoitsijan harjoittama toiminta      tapahtumassa oleva menettelyn muutos on
36047: katsotaan liikevaihtoveroasetuksen 1 § :n 3           omiaan heikentämään säistä erittäin riippuvan
36048: kohdassa tarkoitetuksi koneen, ajoneuvon tai          ja haavoittuvan alan selviytymistä esimerkiksi
36049: .aitteen vuokraamiseksi kuljettajan tai käyttä-       sateisen ja kylmän viime kesän aiheuttamista
36050: jän ohella, vaikka tosiasiallisesti voimassa on       tappioista.
36051: Jrakkasopimus eikä vuokrasopimus. Tästä uu-              Tilanteen selkiyttäminen ja turvealan yrittä-
36052: :lesta tulkinnasta seuraa poistaminen liikevaih-      jien aseman parantaminen on jatkossakin tär-
36053: :overovelvollisten luettelosta ja siten myös os-      keää kotimaisen polttoaineen hintakilpailuky-
36054: :ovähennysoikeuden suorittamisoikeuden me-            vyn turvaamiseksi ja toiminnan työllistämisvai-
36055: 1etys. Pahinta asiassa on kuitenkin se, että          kutuksen varmistamiseksi. On lisäksi huomat-
36056: .iikevaihtoveroviranomaiset ovat perimässä ta-        tava, että tällä hetkellä ollaan varsin voimak-
36057: caisin jo myönnettyjä ostovähennyksiä takau-          kaasti laajentamassa turvevoimalakapasiteet-
36058:  uvasti. Oikeus ostovähennyksiin kuitenkin säi-       tia, ja tällaiset tulkinnan ja oikeuskäytännön
36059:  yisi edelleen niillä henkilöillä, yhtymillä ja       muutokset sekä epävarmuus menettelystä jat-
36060:  rhtiöillä, jotka hallitsemaliaan suolla harjoitta-   kossa ovat omalta osaltaan merkittävästi vä-
36061:  rat turvetuotantoa ja omaan lukuunsa myyvät          hentämässä alttiutta ryhtyä turvealan yrittäjik-
36062: :uottamaansa turvetta. Kaikki se turvealan toi-       si ja siten huonontavat edellä mainittujen mit-
36063:  ninta mikä jää toisaalta selkeän koneen, ajo-        tavien voimalainvestointien käytännön toimi-
36064:  leuvon tai laitteen vuokraamisen kuljettajan         vuutta. Nyt kyseessä olevalla menettelytavan
36065:  ai käyttäjän ohella ja toisaalta omalla suolla       muutoksella ei myöskään ole mainittavaa
36066: 1arjoitetun turvetuotannon ja omaan lukuun            valtiontaloudellista merkitystä.
36067:  moritetun myynnin väliin on siten liikevaihto-
36068:  rerotuksellisesti epäselvää. Eli rajankäyntiä sii-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36069:  ä, milloin yrittäjä voi päästä liikevaihtovero-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
36070:  relvolliseksi ja milloin ei, tullaan suorittamaan    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
36071:  atkossakin ilman, että yrittäjällä on mahdolli-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
36072:  ;uuksia luotettavana tavalla ennakoida rajan-        sen:
36073: 180497N
36074: 2                                1988 vp. -     KK n:o 207
36075: 
36076:         Onko Hallitus tietoinen niistä talou-           mitä toimenpiteitä Hallitus aiko
36077:       dellisista ongelmista ja oikeusturvan           tehdä turvealan yrittäjien taloudelliste
36078:       puutteista, joita liikevaihtoveroviran-         ongelmien korjaamiseksi ja oikeu:
36079:       omaisten tulkinnan muutokset urakka-            turvan parantamiseksi erityisesti liik<
36080:       sopimusten tulkitsemisesta vuokrasopi-          vaihtoverotuksessa ja heidän elinke
36081:       muksiksi ovat aiheuttaneet turvealan            nonsa turvaamiseksi tulevaisuudessa?
36082:       yrittäjille, ja jos on,
36083: 
36084:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1988
36085: 
36086:        Raimo Vistbacka              Sulo Aittaniemi             Marita J urva
36087:        Heikki Riihijärvi            Lea Mäkipää                 Tina Mäkelä
36088:        Juho Sillanpää               Jukka Vihriälä              Aapo Saari
36089:                                     1988 vp. -      KK n:o 207                                      3
36090: 
36091: 
36092: 
36093: 
36094:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36095: 
36096:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaan elinkeinon harjoittajalla on kuitenkin
36097: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       oikeus hakemuksesta tulla verovelvolliseksi.
36098: olette 6 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           Liikevaihtoveroasetuksen 1 §:n mukaan liike-
36099: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vaihtoverolaissa tarkoitettuna liiketoimintana
36100: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ei pidetä koneen, ajoneuvon tai laitteen vuok-
36101: edustaja Vistbackan ym. näin kuuluvasta kir-        raamista sen kuljettajan tai käyttäjän ohella.
36102: jallisesta kysymyksestä n:o 207:                    Tällaisen toiminnan harjoittaja ei siten voi olla
36103:                                                     liikevaihtoverovelvollinen.
36104:          Onko Hallitus tietoinen niistä talou-
36105:                                                        Liikevaihtoverovelvollinen saa liikevaihtove-
36106:        dellisista ongelmista ja oikeusturvan        rolain 17 §:n 2 momentin nojalla vähentää
36107:        puutteista, joita liikevaihtoveroviran-      myyntitarkoitukseen käytettävän, verovelvolli-
36108:        omaisten tulkinnan muutokset urakka-         selta verollisena hankitun tai verollisena itse
36109:        sopimusten tulkitsemisesta vuokrasopi-       maahantuodun tavaran ostohinnan. Jos liike-
36110:        muksiksi ovat aiheuttaneet turvealan         vaihtoverovelvollinen harjoittaa tavaran val-
36111:        yrittäjille, ja jos on,                      mistustoimintaa, hän saa vähentää 80 prosent-
36112:          mitä toimenpiteitä Hallitus aikoo          tia välittömästi tässä toiminnassa pääasiallisesti
36113:        tehdä turvealan yrittäjien taloudellisten    käytettäväksi hankkimiensa koneiden, laittei-
36114:        ongelmien korjaamiseksi ja oikeus-           den ja työkalujen sekä niiden osien samoin
36115:        turvan parantamiseksi erityisesti liike-     kuin niiden hankinnan yhteydessä suoritetta-
36116:        vaihtoverotuksessa ja heidän elinkei-        vien verollisten asennustöiden ostohinnoista.
36117:        nonsa turvaamiseksi tulevaisuudessa?         Tästä kone- ja laiteinvestointivähennyksestä
36118:                                                     säädetään eräitä tuotannollisia investointeja
36119:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin
36120: vasti seuraavaa:                                    annetun lain 4 §:ssä.
36121:    Liikevaihtoverolain 1 §:n mukaan liikevaih-         Turvealan yrittäjän verovelvollisuus määräy-
36122: toveroa on suoritettava tavaran myynnistä,          tyy edellä mainittujen säännösten mukaan. Jos
36123: joka tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Lain-        turvealan yrittäjä harjoittaa liikevaihtoverolain
36124: kohdan 3 momentissa liikevaihtoverolliseksi on      1 §:ssä tarkoitettua tavaran myyntiä, tavaran
36125: säädetty myös liiketoiminnan muodossa tapah-        valmistustyötä tai tekee tavaraan kohdistuvia
36126: tuva tavaran valmistustyö sekä tavaraan koh-        työsuorituksia, hän on liikevaihtoverovelvolli-
36127: distuva muutos-, puhdistus-, korjaus-, kunnos-      nen. Kun polttoturpeen myynti ja valmistus on
36128: tamis- ja asentamistyö. Jos myynnin, valmis-        liikevaihtoverolain 3 §:n 1 momentissa säädet-
36129: tustyön tai työsuorituksen kohteena ei ole liike-   ty verottomaksi, turvealan yrittäjän verovelvol-
36130: vaihtoverolaissa tarkoitettu tavara, toiminta ei    lisuus merkitsee lähinnä mahdollisuutta kone-
36131: ole liikevaihtoverollista. Kun maa-alue ei liike-   ja laiteinvestointivähennyksen tekemiseen. Vä-
36132: vaihtoverolain 2 §:n 2 momentin mukaan ole          hennysoikeuden edellytyksenä on, että kone tai
36133: liikevaihtoverolaissa tarkoitettu tavara, siihen    laite on alun perin hankittu turpeen valmistus-
36134: kohdistuvista työsuorituksista ei ole suoritetta-   toimintaa varten. Jos kone tai laite on hankittu
36135: va liikevaihtoveroa.                                esimerkiksi maatalouden tai liikevaihtovero-
36136:    Liikevaihtoverolaissa tarkoitetun liiketoi-      tuksen ulkopuolelle jäävän kuljetustoiminnan
36137: minnan käsitettä on rajattu liikevaihtoverolain     harjoittamista varten tai konetta käytetään
36138: 8 §:n ja liikevaihtoveroasetuksen säännöksillä.     pääasiallisesti muussa kuin varsinaisessa tur-
36139: Liikevaihtoverolain 8 §:n 1 momentin mukaan         peen valmistustoiminnassa, vähennysoikeutta
36140: elinkeinon harjoittamista liiketoimipaikkaa pi-     ei ole.
36141: tämättä ja käyttämättä apulaisina muita kuin           Verotuskäytännössä turvealan yrittäjien on
36142: aviopuolisoa tai 21 vuotta nuorempia jälkeläi-      katsottu harjoittavan liikevaihtoverolain 1 §:n
36143: siä ei pidetä liikevaihtoverolaissa tarkoitettuna   3 momentissa tarkoitettua tavaran eli turpeen
36144: liiketoimintana. Lainkohdan 2 momentin mu-          valmistustoimintaa. Turvealan yrittäjille on si-
36145: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 207
36146: 
36147: ten myönnetty oikeus kone- ja laiteinvestointi-    jeellään ilmoittanut liikevaihtoverotoimistoille,
36148: vähennyksen tekemiseen. Korkein hallinto-          että tässä vaiheessa, kun turveurakoitsijoiden
36149: oikeus antoi kuitenkin vuonna 1987 päätöksen,      verovelvollisuus on vielä tulkinnanvarainen, ei
36150: joka vaikutti verotuskäytäntöön. Korkeimman        ole syytä ryhtyä ainakaan pääsääntöisesti pois-
36151: hallinto-oikeuden päätöksen (KHO 5.11.1987,        tamaan turveurakoitsijoita verovelvollisten
36152: taltio 4845) mukaan turveurakointia harjoitta-     luettelosta eikä perimään takaisin heidän teke-
36153: va henkilö vuokrasi omistamaansa traktoria         miään kone- ja laiteinvestointivähennyksiä.
36154: liikevaihtoveroasetuksen 1 §:n 3 momentin
36155: mukaisesti käyttäjän ohella, eikä hänellä näin        Turvealan yrittäjien verovelvollisuus tulee
36156: ollen ollut oikeutta tehdä kone- ja laiteinves-    ratkaistuksi siinä vaiheessa, kun korkein hal-
36157: tointivähennystä traktoristaan.                    linto-oikeus ja liikevaihtovero-oikeus ovat an-
36158:    Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja liike-      taneet päätöksensä. Päätökset saataneen kulu-
36159: vaihtovero-oikeudessa on vielä vireillä useita     van vuoden syksyyn mennessä. Tämän jälkeen
36160: turveurakoitsijoiden verovelvollisuutta koske-     voidaan harkita, vaatiiko turvealan yrittäjien
36161: via valituksia, jotka kattavat turvealan yrittä-   asema liikevaihtoverolain tai eräitä tuotannolli-
36162: jien eri työvaiheet ja toimintatavat. Tämän        sia investointeja koskevista poikkeuksista liike-
36163: vuoksi verohallitus on 10.3.1988 päivätyllä kir-   vaihtovetolakiin annetun lain muuttamista.
36164: 
36165:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1988
36166: 
36167:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
36168:                                    1988 vp. -      KK n:o 207                                    5
36169: 
36170: 
36171: 
36172: 
36173:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36174: 
36175:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       drivande av näring utan driftställe och utan
36176: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        andra biträden än make eller efterkommande
36177: av den 6 april 1988 till vederbörande medlem       under 21 år såsom i denna lag avsedd rörelse.
36178: av statsrådet översänt avskrift av följande av     Enligt paragrafens 2 mom. är dock en närings-
36179: riksdagsman Vistbacka m.fl. undertecknade          idkare på ansökan berättigad att bli skattskyl-
36180: spörsmål nr 207:                                   dig. Enligt 1 § förordningen angående omsätt-
36181:                                                    ningsskatt anses inte såsom i lagen angående
36182:           Är Regeringen medveten om de eko-        omsättningsskatt avsedd affärsrörelse uthyr-
36183:        nomiska problem och brister i rätts-        ning av en maskin, ett fordon eller en anord-
36184:        skyddet som förändringarna i omsätt-        ning jämte förare eller maskinist. Den som
36185:        ningsskattemyndigheternas      tolkning,    bedriver sådan verksamhet kan således inte
36186:        enligt viiken entreprenadavtalen är         vara omsättningsskattskyldig.
36187:        hyresavtal, har förorsakat företagarna
36188:        inom torvbranschen och om så är fal-           En omsättningsskattskyldig får enligt 17 § 2
36189:        let,                                        mom. lagen angående omsättningsskatt dra av
36190:                                                    inköpspriset för en vara som är avsedd att
36191:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     användas till försäljning och som han anskaf-
36192:        ta för att avhjälpa de ekonomiska pro-      fat såsom skattepliktig av en annan skattskyl-
36193:        blemen och förbättra rättsskyddet för
36194:                                                    dig eller som han infört till landet såsom
36195:        företagarna inom torvbranschen spe-         skattepliktig. Om den omsättningsskattskyldige
36196:        ciellt beträffande omsättningsbeskatt-      bedriver varutillverkning får han dra av 80
36197:        ningen och för att trygga deras näring i    procent av inköpspriserna för maskiner, an-
36198:        framtiden?                                  läggningar och arbetsredskap samt delar till
36199:                                                    dem, vilka han anskaffat för huvudsaklig an-
36200:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vändning direkt vid nämnda tillverkning samt
36201: samt anföra följande:                              av inköpspriserna för skattebelagda monte-
36202:    Enligt 1 § lagen angående omsättningsskatt      ringsarbeten vilka utförs i samband med an-
36203: skall omsättningsskatt betalas på sådan försälj-   skaffningen av nämnda varor. Om detta av-
36204: ning av en vara som sker i form av rörelse. 1      drag för maskin- och anläggningsinvesteringar
36205: paragrafens 3 mom. har stadgats att omsätt-        stadgas i 4 § lagen om avvikelser från lagen
36206: ningsskatt även utgår på i form av rörelse         angående omsättningsskatt i fråga om vissa
36207: utfört förfärdigande av en vara samt utförd        produktiva investeringar.
36208: ändring, rengöring, reparation, iståndsättning        Skattskyldigheten för företagare inom torv-
36209: och montering av en vara. Om objektet för          branschen bestäms enligt ovan nämnda stad-
36210: försäljningen, förfärdigandet eller arbetspres-    ganden. Om en företagare inom torvbranschen
36211: tationen inte är en vara som avses i lagen         bedriver försäljning av i 1 § lagen angående
36212: angående omsättningsskatt är verksamheten in-      omsättningsskatt avsedda varor, tillverkning av
36213: te omsättningsskattepliktig. Då ett jordområde     varor eller arbetsprestationer som hänför sig
36214: enligt 2 § 2 mom. lagen angående omsättnings-      till varorna, är han omsättningsskattskyldig.
36215: skatt inte är en vara som avses i lagen angåen-    Då försäljningen och tillverkningen av bränn-
36216: de omsättningsskatt skall inte omsättningsskatt    torv har stadgats skattefria i 3 § 1 mom. lagen
36217: erläggas för arbetsprestationer som hänför sig     angående omsättningsskatt innebär skattskyl-
36218: till det.                                          digheten för företagare inom torvbranschen
36219:    Begreppet affärsrörelse i lagen angående om-    närmast en möjlighet att göra avdrag för
36220: sättningsskatt har begränsats genom stadgan-       maskin- och anläggningsinvesteringar. En
36221: dena i 8 § lagen angående omsättningsskatt         förutsättning för avdragsrätten är att maskinen
36222: och stadgandena i förordningen angående om-        eller anläggningen ursprungligen har anskaf-
36223: sättningsskatt. Enligt 8 § 1 mom. anses inte       fats för tillverkning av torv. Om maskinen eller
36224: 6                                   1988 vp. -      KK n:o 207
36225: 
36226: anläggningen t.ex. har anskaffats för bedrivan-     som gäller skattskyldigheten för torventrepre-
36227: de av lantbruk eller transportverksamhet som        nörer aktuella. Dessa besvär täcker de olika
36228: inte omfattas av omsättningsbeskattningen el-       arbetsskedena och förfaringssätten för före-
36229: ler maskinen huvudsakligen används för annat        tagarna inom torvbranschen. På grund härav
36230: än i den egentliga tillverkningen av torv existe-   har skattestyrelsen med ett brev daterat
36231: rar avdragsrätten inte.                             10.3.1988 meddelat omsättningsskattebyråer-
36232:    1 beskattningspraxis har företagarna inom        na, att det i detta skede, då skattskyldigheten
36233: torvbranschen ansetts bedriva i 1 § 3 mom.          för torventreprenörer fortfarande är en tolk-
36234: lagen angående omsättningsskatt avsett förfär-      ningsfråga inte skäl att åtminstone i regel
36235: digande av varor, dvs. torv. Företagarna inom       avlägsna torventreprenörerna ur förteckningen
36236: torvbranschen har således beviljats rätt att        över skattskyldiga eller att återkräva de avdrag
36237: göra avdrag för maskin- och anläggningsinves-       som de gjort för maskin- och anläggningsinves-
36238: teringar. Högsta förvaltningsdomstolen gav          teringar.
36239: dock år 1987 ett utslag som inverkade på               Skattskyldigheten för företagarna inom torv-
36240: beskattningsförfarandet. Enligt högsta förvalt-     branschen avgörs i det skedet då högsta
36241: ningsdomstolens utslag (HFD 5.11.1987, ligga-       förvaltningsdomstolen       och     omsättnings-
36242: re 4845) hyrde en person som bedrev torven-         skatterätten har givit sina utslag. Utslagen
36243: treprenad den traktor han ägde jämte maski-         torde erhållas inom loppet av nästa höst. Efter
36244: nist i enlighet med 1 § 3 mom. förordningen         detta kan det övervägas om ställningen för
36245: angående omsättningsskatt och han hade såle-        företagarna inom torvbranschen kräver en
36246: des inte rätt att för sin traktor göra avdrag för   ändring av lagen angående omsättningsskatt
36247: maskin- och anläggningsinvesteringar.               eller lagen om avvikelser från lagen angående
36248:    1 högsta förvaltningsdomstolen och omsätt-       omsättningsskatt i fråga om vissa produktiva
36249: ningsskatterätten är fortfarande flera besvär       investeringar.
36250: 
36251:     Helsingfors den 5 maj 1988
36252: 
36253:                                                                          Minister Ulla Puolanne
36254:                                                 1988 vp.
36255: 
36256: Kirjallinen kysymys n:o 208
36257: 
36258: 
36259: 
36260: 
36261:                                    Vuoristo ym.: Jokamiehenoikeuksien turvaamisesta Olkiluodon
36262:                                      edustalla olevalla merialueella
36263: 
36264: 
36265:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36266: 
36267:     Maanmittaushallitus       määräsi     jakolain     tussa toimituksessa nro 8712 on saanut oman
36268: 347 §:n nojalla kirjeellään 7.10.1981 Turun ja         vesialueen.
36269: Porin läänin maanmittauskonttorin ryhtymään               Alla mainituissa toimituksissa on siten lain-
36270: toimenpiteisiin kylien välisten rajankäyntien          voimaisesti määrätty ja käyty Olkiluodon ja
36271: suorittamiseksi mm. siltä osin kuin se oli tar-        Orjasaaren vesioikeudellisen kylän raja sekä
36272: peen Rauman maalaiskunnan ja Eurajoen kun-             Kuivalahden että Sorkan kylää vastaan.
36273: nan kunnanrajojen määräämiseksi, sekä kir-                Suoritetun toimituksen pöytäkirjasta on sel-
36274: jeellään 22.12.1981 oikeutti ma~nmittau~kon~­          vinnyt, että Susikarin rannalla ilmoitettiin ka-
36275: torin antamaan määräyksen yletsten vestaluet-          lastettavan yleisesti, jonka takia lohkokunnan
36276: den rajankäyntiin Eurajoen kunnassa ja Rau-            rajaa Susikariin asti ei tarvitse viedä. Siten
36277: man maalaiskunnassa siltä osin kuin raja yleis-        rajat rajapyykistä 162 ja 163 Susikariin ovat
36278: tä vettä vastaan oli määräämättä.                      jääneet aikaisempien rajankäyntien varaan.
36279:     Rajankäynti määrättiin alueelle, jossa oli         Näiden rajojen mukaisesti on Olkiluodon vesi-
36280: muutamia vähäisiä ulkomerisaaria, esimerkiksi          oikeudellisen kylän vesialue määräytynyt Susi-
36281: Kaila, Iso-Susikari, Pyrekari ja Vähä-Pyrekari.        kariin saakka. Mainitulla vesialueella, kylän
36282: Näiden saarten ympärillä oleva vesi on ikimuis-        rajojen sisäpuolella olevat saaret eivät siten
36283: toisiin aikoihin asti ollut yleistä kalavettä, jolla   myöskään kuulu valtiolle liikamaana.
36284: on ollut jokaisella oikeus kalastaa.                      Tämän selvityksen tuomiolauselmassa tode-
36285:     Etukäteen suoritetuissa arkistotutkimuksissa       taan seuraavaa: toimitusmiesten päätös kumo-
36286: ilmeni seuraavaa: Eurajoen kunnassa olevan             taan siltä osin, kuin rajaa on käyty rajapistees-
36287: Olkiluodon edustalla sijaitsevat kartan mukaan         tä 500 rajapisteeseen 162 ja siitä rajapisteeseen
36288: Iso- ja Vähä-Susikarit, Kaila, Pyrekari ja             504 ja siitä rajapisteeseen 506, johon rajaan
36289: Vähä-Pyrekari, joiden omistuksesta ei löytynyt         toiselta puolelta rajoittuu Susikarien, Kailan ja
36290: selvitystä. Samoin selvisi, että varsin monesta        Pyrekarien muodostaman vesioikeudellisen ky-
36291: kartasta puuttui nimenomaan näiden saarten             län vesialue ja toiselta puolelta yleinen vesialue
36292: omistukseen viittaava oikeus, samoin kuin nii-         välillä rajapiste 500 - rajapiste 162, Olkiluo-
36293: den ympärillä olevien vesialueiden omistukseen         don vesioikeudellisen kylän vesialue välillä ra-
36294: liittyvä selvitys.                                     japiste 162 - rajapiste 504 sekä Kuivalahden
36295:     Etelä-Suomen maaoikeus on antanut pää-             vesialue välillä rajapiste 504 - rajapiste 506 ja
36296: töksen valituksiin, jotka Eurajoen kunnanhal-          asia palautetaan näiltä osin toimitusmiehille
36297:  litus ja metsähallitus ovat tehneet toimit~~in~i­     maaoikeuden päätöksen perustelujen mukais-
36298:  nööri Urho Konkan 7.5.1985 lopetetukst Juhs-          ten rajankäyntien suorittamista varten.
36299:  tamasta kylien välisestä vesirajankäynnistä ja           Muistion (19.2.1988) mukaan metsähallitus
36300:  rajankäynnistä yleistä vettä vastaan nro              tiedottaa, että Kailan - Iso-Susikarin vesi-
36301:  303939/304046 Eurajoen kunnassa. Tässä pää-           alue, noin 1 500 hehtaaria, sekä joukko luoto-
36302:  töksessä todettiin mm. seuraavaa:                     ja, on toimituksessa 7.5.1985 osoitettu valtion
36303:     Korkein oikeus on tuomiossaan 30.10.1984           vesialueeksi ja tullut metsähallituksen hallin-
36304:  todennut, että Olkiluoto ja Orjasaari ovat            taan. Kun toimitus on saanut lainvoiman, ryh-
36305:  10.1.1814 päättyneessä isojaossa muodostaneet         tyy metsähallitus 1.5.1988 lukien myymään
36306:  erillisen alueellisen yksikön, joka kihlakunnan       alueella tavanomaiseen tapaan kalastuslupia.
36307:  oikeuden 1.9.1896 vahvistamassa, edellä maini-        Lupien myymisessä noudatetaan maa- ja met-
36308: 
36309: 280496M
36310: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 208
36311: 
36312: sätalousministeriön ohjeita, metsähallituksen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36313: kalastusohjekirjettä sekä metsähallituksen pää-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
36314: töksiä.                                             me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
36315:    Jo aikaisemmin esille tuotu Etelä-Suomen         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
36316: maaoikeuden päätös valituksiin, jotka Eura-         sen:
36317: joen kunnanhallitus ja metsähallitus ovat teh-
36318: neet, on julistettu Eurajoella 6.2.1987 pääte-                Onko Hallitus tietoinen, että metsä-
36319: tyksi niin, että rajankäynti tutkitaan uudelleen.          hallituksen valtiolle määräämät Olki-
36320: Saamiemme tietojen mukaan on Eurajoen kun-                 luodon edustalla sijaitsevat Iso- ja
36321: ta tämän jälkeen tehnyt uuden valituksen asias-            Vähä-Susikari, Kaila, Pyrekari ja
36322: ta.                                                        Vähä-Pyrekari ovat varsin pieniä ja vä-
36323:                                                            hämerkityksisiä saaria oman maaoikeu-
36324:    Metsähallitus on myös antanut lehdistötie-              dellisen kylän muodostamiseksi, ja
36325: dotteen 16.11.1987 seuraavasti: Kailan vesialue
36326: avautuu kalastajille. Metsähallitukselle kuulu-               miten Hallitus aikoo toimia, että iki-
36327: valla Kailan - Iso-Susikarin ympärillä sijaitse-           muistoiset jokamiehenoikeudet metsäs-
36328: valla vesialueelia on mahdollisuus kalastaa ensi           tyksen ja kalastuksen suhteen yhä edel-
36329: keväänä. Kalastus edellyttää kalastushoito-                leen näillä vesialueilla turvattaisiin,
36330: maksun lisäksi vesialueen omistajan eli metsä-             sekä
36331: hallituksen luvan. Lupa tulee olla myös am-                   onko Hallitus tietoinen siitä, että
36332: mattikalastajilla. Luvan voi lunastaa postitse             metsähallitus aikoo pena maksuja
36333: metsähallituksen Hämeenlinnan hoitoalueesta                1. 5.1988 alkaen, ennen kuin toimituk-
36334: 1.5.1988 alkaen jne.                                       sesta tehdyt valitukset on ratkaistu?
36335: 
36336:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1988
36337: 
36338:          Raimo Vuoristo                Aino Pohjanoksa               Einari Nieminen
36339:          Tapio Holvitie                Kalevi Lamminen               Mikko Elo
36340:          Timo Roos                     Timo Laaksonen                Raila Aho
36341:          Lea Mäkipää                   Kauko 1uhantalo               Maunu Kabijoki
36342:                                        Heikki Rinne
36343:                                     1988 vp. -     KK n:o 208                                      3
36344: 
36345: 
36346: 
36347: 
36348:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36349: 
36350:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rillä olevat kylän vesialueet kuuluvat siten
36351: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      myös valtiolle. Osasta vesialueen rajoja on
36352: olette 6 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          erimielisyyttä, mistä syystä asia on metsähalli-
36353: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tuksen valituksen johdosta korkeimman oikeu-
36354: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      den käsiteltävänä.
36355: edustaja Vuoriston ym. näin kuuluvasta kirjal-        Hallitus toteaa, ettei edellä mainittujen kysy-
36356: lisesta kysymyksestä n:o 208:                      mysten ratkaiseminen kuulu lakiemme mukaan
36357:                                                    sen toimivaltaan, vaan maanmittausviranomai-
36358:           Onko Hallitus tietoinen, että metsä-     sille ja viime kädessä tuomioistuimille.
36359:        hallituksen valtiolle määräämät Olki-          Mitä kalastus- ja metsästysoikeuksiin valtion
36360:        luodon edustalla sijaitsevat Iso- ja        maalla tulee, niin hallitus huomauttaa, että
36361:        Vähä-Susikari, Kaila, Pyrekari ja           sanotut oikeudet määräytyvät kalastuksen
36362:        Vähä-Pyrekari ovat varsin pieniä ja vä-     osalta kalastusta koskevien säännösten ja met-
36363:        hämerkityksisiä saaria oman maaoikeu-       sästyksen osalta metsästystä koskevien sään-
36364:        dellisen kylän muodostamiseksi, ja          nösten mukaan. Lähtökohtana kalastuksen
36365:           miten Hallitus aikoo toimia, että iki-   osalta on, että kalastuslupia myönnettäessä on
36366:        muistoiset jokamiehenoikeudet metsäs-       ensi sijassa turva~tava paikallisen väestön ka-
36367:        tyksen ja kalastuksen suhteen yhä edel-     lastusmahdollisuudet. Metsästyslaki puolestaan
36368:        leen näillä vesialueilla turvattaisiin,     lähtee siitä, että jokaisella Suomen kansalaisel-
36369:        sekä                                        la on oikeus metsästää merellä olevilla valtion
36370:           onko Hallitus tietoinen siitä, että      saarilla ja luodoilla.
36371:        metsähallitus aikoo pena maksuja               Mikäli taas joku katsoo, että hänellä on
36372:        1. 5.1988 alkaen, ennen kuin toimituk-      valtion vesialueelia vanhastaan ns. vesiväliraja-
36373:        sesta tehdyt valitukset on ratkaistu?       lain (31/02) 4 § :ssä tarkoitettu kalastus- tai
36374:                                                    muu erityinen oikeus, on hänen tehtävä tätä
36375:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        koskeva vaatimus vesipiirirajankäyntiä koske-
36376: taen seuraavaa:                                    vassa toimituksessa. Asiakirjojen mukaan täl-
36377:    Vesipiirirajankäyntitoimituksessa         n:o   laisia vaatimuksia ei ole toimituksen yhteydes-
36378: 303939/304046 toimitusmiehet ovat katsoneet,       sä tehty.
36379: että kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetut, Eu-      Hallitus toteaa lopuksi metsähallituksen il-
36380: rajoen kunnassa Olkiluodon edustalla sijaitse-     moittaneen, ettei se ryhdy kalastuslupien
36381: vat saaret kuuluvat valtiolle ja muodostavat       myyntiin alueelle, ennen kuin rajankäynti on
36382: oman vesioikeudellisen kylänsä. Saarten ympä-      loppuun suoritettu ja saanut lainvoiman.
36383: 
36384:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1988
36385: 
36386:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
36387: 4                                 1988 vp. -     KK n:o 208
36388: 
36389: 
36390: 
36391: 
36392:                             Tili Riksdagens Herr Talman
36393: 
36394:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     råder oenighet beträffande en del av vattenom-
36395: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      rådets gränser och av denna orsak behandlas
36396: av den 6 april 1988 tili vederbörande medlem     ärendet på grund av forststyrelsens besvär i
36397: av statsrådet översänt avskrift av följande av   högsta domstolen.
36398: riksdagsman Vuoristo m.fl. undertecknade            Regeringen konstaterar att avgörandet av
36399: spörsmål nr 208:                                 ovan nämnda frågor inte enligt våra lagar
36400:           Är Regeringen medveten om att lso-     faller inom området för dessa befogenheter
36401:        och Vähä-Susikari, Kaila, Pyrekari och    utan ankommer på lantmäterimyndigheterna
36402:        Vähä-Pyrekari, som är belägna utanför     och i sista hand domstolarna.
36403:        Olkiluoto och som forststyrelsen anvi-       Beträffande fiske- och jakträtten på statens
36404:        sat staten, är små holmar av ringa        mark konstaterar regeringen att sagda rättighe-
36405:        betydelse med hänsyn tili bildandet av    ter då det gäller fisket fastställs enligt de
36406:        en egen jordrättslig by, och              stadganden som gäller fiske och då det gäller
36407:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-   jakt enligt de stadganden som gäller jakt.
36408:        ta för tryggande av den urminnes alle-    Beträffande fisket är utgångspunkten för bevil-
36409:        mansrätten gällande jakt och fiske på     jande av tilistånd tili fiske i första hand att den
36410:        dessa vattenområden, samt                 lokala befolkningens möjligheter tili fiske tryg-
36411:           är Regeringen medveten om att forst-   gas. Jaktlagen å sin sida utgår från att varje
36412:        styrelsen ämnar uppbära avgifter från     finsk medborgare har rätt att jaga på statens
36413:        och med 1.5.1988 innan de besvär som      holmar och skär i havet.
36414:        har anförts över förrättningen har av-       Om någon däremot anser att han på statens
36415:        gjorts?                                   vattenområde sedan gammalt har fiske- eller
36416:                                                  någon annan speciell rätt som avses i 4 § i den
36417:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    s.k. vattenråskillnadslagen (31 /02), skall han
36418: samt anföra följande:                            framställa yrkande i saken vid den förrättning
36419:    Vid vattenomkretsrågångsförrättning nr        som gäller vattenomkretsrågången. Enligt
36420: 303939/304046 har förrättningsmännen ansett      handlingarna har sådana yrkande inte fram-
36421: att de holmar som är belägna utanför Olkiluo-    ställts i samband med förrättningen.
36422: to i Euraåminne kommun och som avsetts i            Regeringen konstaterar slutligen att forststy-
36423: spörsmålet hör tili staten och utgör en egen     relsen meddelat att den inte inleder försäljning
36424: vattenrättslig by. Byns vattenområden runt       av tillstånd tili fiske på området förrän rå-
36425: holmarna hör således också tili staten. Det      gången har slutförts och vunnit laga kraft.
36426: 
36427:     Helsingfors den 3 maj 1988
36428: 
36429:                                             Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
36430:                                               1988 vp.
36431: 
36432: Skriftligt spörsmål nr 209
36433: 
36434: 
36435: 
36436: 
36437:                                   Nyman m.fl.: Om ökat statsbidrag till musikläroanstalter
36438: 
36439: 
36440:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36441: 
36442:    När riksdagen i februari 1987 godkände            dragssystemet, men bland dessa finns inte en
36443: lagen om de musikläroanstalter som erhåller          enda svenskspråkig skola. Detta trots att det
36444: statsandelar förutsatte riksdagen i sitt svar tili   finns minst tre valkvalificerade musikläroan-
36445: regeringen, att regeringen skulle ombesörja att      stalter att välja bland på finlandssvenskt håll,
36446: de medel, som frigörs ur tipsvinstmedlen an-         en i Karis, en i Helsingfors och en i Solf.
36447: vänds för att täcka den lagstadgade statsan-
36448: delsfinansieringen i sin helhet för sådana mu-          Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
36449: sikläroanstalter, som uppfyller kraven för er-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
36450: hållande av statsbidrag. Det finns 40 sådana         skriver tili vederbörande medlem i statsrådet
36451: läroanstalter inom denna viktiga sektor.             ställa följande spörsmål:
36452:    1 sitt förslag tili statsbudget för år 1988
36453: utgick regeringen från att endast tre nya mu-                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen
36454: sikläroanstalter skulle komma i åtnjutande av               vidta för att riksdagens i februari 1987
36455: statsbidrag. Under behandlingen i statsutskot-              gjorda ställningstagande skall tillämpas
36456: tet utökades antalet tili fem, vilket även blev             i praktiken och antalet statsandelsberät-
36457: riksdagens beslut. Motiveringen var inte minst              tigade musikläroanstalter väsentligt ut-
36458: den, att någon av de svenskspråkiga musiklä-                ökas, samt
36459: roanstalterna skulle komma med i systemet och                 vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
36460: få plats i kvoten.                                          ta för att trygga statsandelarna också
36461:    Undervisningsministeriet har nu fastställt vil-          för landets svenskspråkiga musikläro-
36462: ka skolor som i år skall komma in i statsbi-                anstalter?
36463: 
36464:     Helsingfors den 6 april 1988
36465: 
36466:           Per-Henrik Nyman              Henrik Westerlund              Henrik Lax
36467:           Ole Wasz-Höckert              Håkan Malm                     Ingvar S. Melin
36468: 
36469: 
36470: 
36471: 
36472: 280551X
36473: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 209
36474: 
36475: Kirjallinen kysymys n:o 209                                                               Suomennos
36476: 
36477: 
36478: 
36479: 
36480:                                   Nyman ym.: Musiikkioppilaitoksille       annettavan    valtionavun
36481:                                     lisäämisestä
36482: 
36483: 
36484:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36485: 
36486:    Hyväksyessään helmikuussa 1987 lain val-          Näiden joukossa ei kuitenkaan ole yhtään ai-
36487: tionosuutta saavista musiikkioppilaitoksista         noata ruotsinkielistä koulua. Tämä siitä huoli-
36488: eduskunta edellytti vastauksessaan hallituksel-      matta, että ruotsinkielisellä alueella on ainakin
36489: le, että hallitus huolehtisi siitä, että veikkaus-   kolme hyvin ansioitunutta musiikkioppilaitos-
36490: voittovaroista vapautuvat varat käytetään ko-        ta: yksi Karjaalla, yksi Helsingissä ja yksi
36491: konaisuudessaan kattamaan sellaisten musiik-         Sulvassa.
36492: kioppilaitosten lakisääteisen valtionosuusrahoi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36493: tuksen, jotka täyttävät valtionavun saamiselle       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
36494: asetetut ehdot. Tällä tärkeällä sektorilla on 40     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
36495: tällaista oppilaitosta.                              sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
36496:    Ehdotuksessaan valtion vuoden 1988 tulo- ja       sen:
36497: menoarvioksi hallitus lähti siitä, että ainoas-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36498: taan kolme uutta musiikkioppilaitosta pääsisi               ryhtyä, jotta eduskunnan helmikuussa
36499: nauttimaan valtionavusta. Valtiovarainvalio-                1987 tekemää kannanottoa sovellettai-
36500: kunnan käsittelyssä määrää lisättiin viiteen,               siin käytännössä ja valtionosuuteen oi-
36501: mikä tuli myös eduskunnan päätökseksi. Pe-                  keutettujen musiikkioppilaitosten mää-
36502: rusteluna oli erityisesti se, että jokin ruotsin-           rää lisättäisiin merkittävästi, sekä
36503: kielisistä musiikkioppilaitoksista pääsisi järjes-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36504: telmän piiriin ja saisi tilaa kiintiössä.                   ryhtyä turvatakseen valtionosuudet
36505:    Opetusministeriö on nyt vahvistanut, mitkä               myös maan ruotsinkielisille musiikkiop-
36506: koulut tulevat valtionapujärjestelmän piiriin.              pilaitoksille?
36507: 
36508:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1988
36509: 
36510:          Per-Henrik Nyman               Henrik Westerlund              Henrik Lax
36511:          Ole Wasz-Höckert               Håkan Malm                     Ingvar S. Melin
36512:                                     1988 vp. -     KK n:o 209                                     3
36513: 
36514: 
36515: 
36516: 
36517:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36518: 
36519:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Porvoonseudun musiikkiopisto - Borgånej-
36520: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      dens musikinstitut, Pargas musikskola - Pa-
36521: olette 6 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          raisten musiikkikoulu, Pohjois-Helsingin mu-
36522: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       siikkikoulu ja Valkeakosken musiikkiopisto.
36523: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoarvio-
36524: edustaja Nymanin ym. näin kuuluvasta kirjalli-     ehdotuksessaan kouluhallitus esitti viittä oppi-
36525: sesta kysymyksestä n:o 209:                        laitosta lakisääteisen valtionosuuden piiriin:
36526:                                                    Forssan musiikkikoulu, Huittisten musiikki-
36527:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36528:        ryhtyä, jotta eduskunnan helmikuussa        opisto, Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto
36529:        1987 tekemää kannanottoa sovellettai-       (Järvenpää), Kuusamon musiikkikoulu ja Rii-
36530:                                                    himäen musiikkiopisto.
36531:        siin käytännössä ja valtionosuuteen oi-
36532:        keutettujen musiikkioppilaitosten mää-         Eduskunnan hyväksymän tulo- ja menoar-
36533:        rää lisättäisiin merkittävästi, sekä        vion mukaan lakisääteisen valtionosuuden pii-
36534:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     riin voidaan hyväksyä viisi uutta oppilaitosta.
36535:        ryhtyä turvatakseen valtionosuudet          Valtionosuushakemuksista antamassaan lau-
36536:        myös maan ruotsinkielisille musiikkiop-     sunnossa kouluhallitus kuitenkin esitti kuuden
36537:        pilaitoksille?                              musiikkioppilaitoksen ottamista lakisääteisen
36538:                                                    valtionosuuden piiriin. Edellä mainittujen vii-
36539:                                                    den oppilaitoksen lisäksi kouluhallituksen esi-
36540:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tykseen sisältyi Brages musikskola (Helsinki).
36541: taen seuraavaa:                                    Opetusministeriö päätti 22.3.1988 hyväksyä
36542:   Opetusministeriö on joutunut valtiontalou-       kouluhallituksen alkuperäisessä esityksessä
36543: dellisista syistä etenemään eduskunnan helmi-      mainitut viisi musiikkioppilaitosta 1.8.1988 la-
36544: kuussa 1987 tekemän kannanoton mukaiseen           kisääteisen valtionosuuden piiriin.
36545: tavoitteeseen asteittain. Opetusministeriön tar-      Otettaessa uusia musiikkioppilaitoksia laki-
36546: koituksena on, että tavoitteet saavutettaisiin     sääteisen valtionosuuden piiriin on päätöksiä
36547: vuonna 1989.                                       tehtäessä kiinnitetty huomiota mm. toiminnan
36548:   Kysymyksessä mainitun eduskunnan kan-            vakiintuneisuuteen, toiminnan tasoon ja sii-
36549: nanoton edellyttämiä toimenpiteitä olen tar-       hen, että eri puolilla maata olevat musiikkiop-
36550: kemmin selostanut 28 päivänä joulukuuta 1987       pilaitokset pääsisivät lakisääteisen valtionosuu-
36551: vastatessani kansanedustaja Drombergin ym.         den piiriin. Kuten edellä olevasta 1980-luvulla
36552: asiasta tekemään kirjalliseen kysymykseen n:o      tapahtuneesta musiikkioppilaitosten lakisää-
36553: 403/1987 vp.                                       teistämisselvityksestä ilmenee, myös kielelliset
36554:    Musiikkioppilaitostoiminnan kehittämisen        näkökohdat on otettu huomioon. Jos kuluvan
36555: eräänä keskeisenä kohteena on ollut 1980-          kevään päätöstä tarkastellaan tarkemmin, voi-
36556: luvulla ruotsinkielisen musiikkioppilaitostoi-     daan todeta seuraavaa: Helsingissä sijaitseva
36557: minnan kehittäminen. Jos tarkastellaan uusien      Brages musikskola on aloittanut toimintansa
36558: musiikkioppilaitosten perustamista tällä vuosi-    vuonna 1981. Voidaan todeta, että kouluhalli-
36559: kymmenellä, voidaan todeta seuraavaa: vuon-        tus jo kyseisenä vuonna esitti Riihimäen mu-
36560: na 1980 Oulunkylän Pop/Jazz-opisto ja Käpy-        siikkiopiston (toiminta aloitettu vuonna 1961)
36561: län musiikkikoulu, vuonna 1981 Itä-Helsingin       ottamista lakisääteisen valtionosuuden piiriin.
36562: musiikkiopisto ja Solfs musikskola, vuonna         Samoin kouluhallitus vuonna 1985 esitti Fors-
36563: 1982 Ylivieskan seudun musiikkiopisto, vuon-       san musiikkikoulun (toiminta aloitettu vuonna
36564: na 1984 Nylands svenska musikläroanstalt ja        1964) ja Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston
36565: Esbobygdens musikskola; vuonna 1985 Joki-          (toiminta aloitettu vuonna 1972) ottamista la-
36566: laaksojen musiikkiopisto ja Svenska konserva-      kisääteisen valtionosuuden piiriin. Huittisten
36567: toriet i Jakobstad ja vuonna 1987 Imatran          musiikkiopisto (toiminta aloitettu vuonna
36568: musiikkikoulu, Kemijärven musiikkikoulu,           1970) ja Kuusamon musiikkikoulu (toiminta
36569: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 209
36570: 
36571: aloitettu vuonna 1979) ovat myös useana vuon-         tosten kehitys edelleen siten, että tällaisia mu-
36572: na anoneet pääsyä lakisääteisyyden piiriin.           siikkioppilaitoksia, jotka täyttävät oppilaitos-
36573: Kuusamon musiikkikoulun osalta voidaan li-            toiminnalle asetettavat ehdot, lakisääteiste-
36574: säksi todeta sen sijaitsevan alueellisesti syrjässä   tään. Lisäksi on tarkoitus lakisääteistää kaksi-
36575: muusta musiikkioppilaitostoiminnasta. Samoin          kielisiä musiikkioppilaitoksia. Tällä tavoin voi-
36576: Kuusamon ympärillä sijaitsevia kuntia on ko-          daan hoitaa myös ruotsinkielisen väestön mu-
36577: konaan musiikkioppilaitostoiminnan ulkopuo-           siikinopetus silloin kun esim. oppilasmäärän
36578: lella. Kuusamon musiikkikoulu täyttää näin            vähäisyyden vuoksi oppilaitostoiminnan muo-
36579: alueellisen musiikkikoulun tehtävän.                  dossa tapahtuvan musiikinopetuksen edellytyk-
36580:    Tulevina vuosina opetusministeriön tarkoi-         set muutoin puuttuisivat.
36581: tuksena on huomioida ruotsinkielisten oppilai-
36582: 
36583:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1988
36584: 
36585:                                                                       Ministeri Anna-Liisa Piipari
36586:                                      1988 vp. -     KK n:o 209                                     5
36587: 
36588: 
36589: 
36590: 
36591:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36592: 
36593:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        jois-Helsingin musiikkikoulu och Valkea-
36594: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         kosken musiikkiopisto år 1987.
36595: av den 6 april 1988 till vederbörande medlem           I sitt budgetförslag för år 1988 föreslog
36596: av statsrådet översänt avskrift av följande av      skolstyrelsen att fem läroanstalter skulle kom-
36597: riksdagsman Nyman m.fl. undertecknade               ma i åtnjutande av lagstadgad statsandel,
36598: spörsmål nr 209:                                    nämligen Forssan musiikkikoulu, Huittisten
36599:                                                     musiikkiopisto, Keskisen Uudenmaan mu-
36600:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
36601:        vidta för att riksdagens i februari 1987     siikkiopisto (Träskända), Kuusamon musiikki-
36602:        gjorda ställningstagande skall tillläm-      koulu och Riihimäen musiikkiopisto.
36603:        pas i praktiken och antalet statsandels-        Enligt det av riksdagen godkända statsför-
36604:        berättigade musikläroanstalter väsent-       slaget kan fem nya läroanstalter beviljas lag-
36605:                                                     stadgad statsandel. 1 sitt utlåtande om ansök-
36606:        ligt utökas, samt
36607:                                                     ningarna om statsandel föreslog dock skolsty-
36608:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      relsen att sex nya musikläroanstalter skulle
36609:        ta för att trygga statsandelarna också       komma i åtnjutande av lagstadgad statsandel.
36610:        för landets svenskspråkiga musikläro-        Förutom de fem läroanstalter som nämnts
36611:        anstalter?                                   ovan fanns dessutom Brages musikskola (Hel-
36612:                                                     singfors) med i skolstyrelsens förslag. Under-
36613:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         visningsministeriet beslöt 22.3.1988 godkänna
36614: anföra följande:                                    att de fem musikläroanstalter som nämndes i
36615:                                                     skolstyrelsens ursprungliga förslag erhåller lag-
36616:    Av statsekonomiska skäl har undervisnings-       stadgad statsandel räknat från 1. 8.1988.
36617: ministeriet varit tvunget att stegvis förverkliga      Då besluten att bevilja nya musikläroanstal-
36618: målsättningarna i riksdagens i februari 1987        ter lagstadgad statsandel fattades, fästes upp-
36619: gjorda ställningstagande. Undervisningsminis-       märksamhet bl.a. vid verksamhetens stabilitet
36620: teriets avsikt är att målen uppnås år 1989.         och nivå, samt vid att musikläroanstalter i
36621:    De åtgärder som det i spörsmålet nämnda          olika delar av landet skulle komma i åtnjutan-
36622: riksdagens ställningstagande förutsätter har jag    de av lagstadgade statsandelar. Som det fram-
36623: närmare redogjort för i svaret på spörsmål nr       går av ovanstående utredning om de musiklä-
36624: 403/1987 rd. i ärendet av riksdagsledamot           roanstalter som på 1980-talet har blivit lagstad-
36625: Dromberg m.fl.                                      gade, har också språkliga aspekter beaktats.
36626:    Ett centralt föremål för utvecklandet av         Om vårens beslut granskas närmare kan det
36627: musikläroanstalternas verksamhet på 1980-           konstateras att Brages musikskola, som finns i
36628: talet har varit de svenskspråkiga musikläroan-      Helsingfors, inledde sin verksamhet år 1981.
36629: stalternas verksamhet. Under detta årtionde         Vidare kan kostateras att skolstyrelsen redan
36630: har följande nya musikläroanstalter grundats:       samma år förslog att Riihimäen musiikkiopisto
36631: Oulunkylän Pop/Jazz-opisto och Käpylän mu-          (verksamheten började år 1961) skulle beviljas
36632: siikkikoulu år 1980, Itä-Helsingin musiikki-        lagstadgad statsandel. År 1985 föreslog skol-
36633: opisto och Solfs musikskola år 1981, Ylivi-         styrelsen också att Forssan musiikkikoulu
36634: eskan seudun musiikkiopisto år 1982, Nylands        (verksamheten började år 1964) och Keskisen
36635: svenska musikläroanstalt och Esbobygdens            Uudenmaan musiikkiopisto (verksamheten
36636: musikskola år 1984, Jokilaaksojen musiikkio-        började år 1972) skulle beviljas lagstadgad
36637: pisto och Svenska konservatoriet i Jakobstad        statsandel. Huittisten musiikkiopisto (verksam-
36638: år 1985 och Imatran musiikkikoulu, Kemijär-         heten började år 1970) och Kuusamon musiik-
36639: ven musiikkikoulu, Porvoonseudun musiikkio-         kikoulu (verksamheten började år 1979) har
36640: pisto - Borgånejdens musikinstitut, Pargas          också flera år ansökt om att få lagstadgad
36641: musikskola - Paraisten musiikikoulu, Poh-           statsandel. 1 fråga om Kuusamon musiikkikou-
36642: 6                                  1988 vp. -     KK n:o 20~
36643: 
36644: lu kan det dessutom konstateras att den regio-    att sådana musikläroanstalter som uppfyller de
36645: nalt sett är avsides belägen från annan verk-     kraven som ställs på verksamheten vid läroan-
36646: samhet vid musikläroanstalter. De kommuner        stalterna lagstadgas. Dessutom är avsikten att
36647: som ligger omkring Kuusamo är likaså helt         genom lag stadga om tvåspråkiga musikläro-
36648: utanför verksamheten vid musikläroanstalter-      anstalter. På det här sättet är det också möjligt
36649: na. Kuusamon muusiikkikoulu fyller således        att sköta den svenskspråkiga befolkningens
36650: uppgiften som regional musikskola.                musikundervisning då förutsättningar för mu-
36651:    Under kommande år har undervisningsmi-         sikundervisning i form av läroanstaltsverksam-
36652: nisteriet för avsikt att fortsättningsvis följa   het annars saknas, t.ex. på grund av ett ringa
36653: med de svenska läroanstalternas utveckling, så    elevantal.
36654: 
36655:     Helsingfors den 17 maj 1988
36656: 
36657:                                                                    Minister Anna-Liisa Piipari
36658:                                             1988 vp.
36659: 
36660: Kirjallinen kysymys n:o 210
36661: 
36662: 
36663: 
36664: 
36665:                                 Pulliainen: Vankien valvomattomien kahdenkeskisten tapaamis-
36666:                                    ten järjestämisestä kaikissa vankiloissa
36667: 
36668: 
36669:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36670: 
36671:    Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston yleis-     Syntynyt eriarvoisuustilanne ei ole hyväksyt-
36672: kirjeellä nro 237111153/24.6.1975 on annettu       tävissä eikä puolusteltavissa taloudellisin pe-
36673: ohjeet mm. vankien tapaamista koskevista asi-      rustein. Vauraalla valtakunnalla pitää olla va-
36674: oista. Tämäkin kirje perustuu luonnollisesti       rallisuutta ja valmiutta hoitaa tämä asia kun-
36675: siihen, että kaikki vangit ovat vankilasta riip-   toon ensi tilassa. Välittömästi on laadittava
36676: pumatta samassa asemassa, mitä tulee heidän        toteuttamisaikataulu, joka johtaa mahdollisim-
36677: oikeuksiinsa vankeina. Käytännössä tämä tasa-      man pian asiantilan korjaamiseen.
36678: puolisuus ei kuitenkaan - teknisistä syistä -
36679: toteudu. Kaikissa vankiloissa ei ole asianmu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36680: kaisia tapaamistiloja.                             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36681:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36682:    Perhetapaamisia järjestetään nykyisin kuu-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36683: dessa vankilassa, ja vuoden kuluessa niiden
36684: määrä on kasvamassa neljällä, mutta näiden
36685: lisäksi on koko joukko vankiloita, joiden osal-               Aikooko Hallitus pikaisesti tmmta
36686: ta ei ole olemassa edes aikataulua, jolla kor-             niin, että kaikissa vankiloissa vangeilla
36687: jaus saadaan aikaan. Nyt siis näiltä osin on               on mahdollisuus niin tarvittaessa asian-
36688: eräänlainen "lottovoitto", mihin vankilaan                 mukaisissa tiloissa valvomattorniin kah-
36689: joutuu.                                                    denkeskisiin tapaamisiin?
36690: 
36691:     Helsingissa 7 päivänä huhtikuuta 1988
36692: 
36693:                                         Erkki Pulliainen
36694: 
36695: 
36696: 
36697: 
36698: 280471K
36699: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 210
36700: 
36701: 
36702: 
36703: 
36704:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36705: 
36706:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     alustavia suunnitelmia tapaamisten järjestämi-
36707: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      seksi tulevaisuudessa.
36708: olette 7 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn             Lääninvankiloissa ja avovankiloissa ei valvo-
36709: kirjeenne n:o 594 ohella toimittanut valtioneu-    mattomien tapaamisten tarve ole yhtä suuri.
36710: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       Avovankiloissa rangaistustaan suorittavat ovat
36711: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-     yleensä laitoksessa melko lyhyen ajan, ja lisäk-
36712: jallisesta kysymyksestä n:o 210:                   si heidän on vielä muita vankeja useammin
36713:                                                    mahdollista hoitaa perhesuhteitaan poistu-
36714:           Aikooko Hallitus pikaisesti toimia       mislupien aikana. Myös avovankiloissa on
36715:        niin, että kaikissa vankiloissa vangeilla   kuitenkin suunnitelmia valvomattomien tapaa-
36716:        on mahdollisuus niin tarvittaessa asian-    misten järjestämiseksi.
36717:        mukaisissa tiloissa valvomattorniin kah-       Lääninvankiloissa on tutkintavankeja, jotka
36718:        denkeskisiin tapaamisiin?                   eivät yleensä vietä niissä kovin pitkiä aikoja.
36719:                                                    Tapaamiset eivät myöskään aina ole heille
36720:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tutkinnallisista syistä mahdollisia. Lääninvan-
36721: taen seuraavaa:                                    kiloissa on kuitenkin myös vankeusrangaistus-
36722:                                                    ta suorittavia vankeja, ja pyrkimyksenä on
36723:    On tärkeää, että vangeille annetaan mahdol-     järjestää myös näissä vankiloissa valvomatto-
36724: lisuus ylläpitää läheisiä henkilösuhteitaan van-   rnia tapaamisia.
36725: keusrangaistuksen suorittamisen aikana. Van-          Valvomattornia tapaamisia järjestettäessä on
36726: git voivat hoitaa perhesuhteitaan mm. heille       sekä tapaajien mukavuuden vuoksi että laitok-
36727: myönnettävien poistumislupien aikana. Myös         sen järjestyksenpidon kannalta tärkeää, että
36728: valvomattomat kahdenkeskiset perhetapaami-         tapaamistilat ovat tarkoitukseen sopivia. Osa
36729: set edesauttavat perhesuhteiden ylläpitämistä.     vankiloista on kuitenkin rakennettu viime vuo-
36730:    Erityyppisissä vankiloissa on valvomatto-       sisadalla, jolloin rangaistusten täytäntöönpano
36731: mien tapaamisten tarve erilainen. Keskusvanki-     ja siten vankilarakennuksille asetetut vaati-
36732: loissa on usein pitkiäkin vankeusrangaistuksia     mukset olivat täysin erilaisia kuin nykyään.
36733: suorittavia vankeja, joille ei kenties voida       Sopivien tilojen löytäminen samoin kuin niiden
36734: myöntää poistumislupia. Tällaisilla vangeilla      korjaaminen tarkoitukseen soveltuviksi on
36735: on suurempi tarve perhetapaamisiin. Suomen         tuottanut vaikeuksia, koska käytettävissä on
36736: seitsemästä keskusvankilasta kolmessa järjeste-    vain noin puolet peruskorjaukseen tarvittavista
36737: täänkin tällä hetkellä valvomattornia tapaami-     varoista. Uusien lääninvankiloiden suunnitte-
36738: sia ja kahdessa pyritään tapaamisten järjestä-     lussa on otettu huomioon myös erillisten ta-
36739: minen aloittamaan tänä keväänä. Kahdessa on        paamistilojen tarve.
36740: 
36741:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1988
36742: 
36743:                                                               Oikeusministeri Matti Louekoski
36744:                                      1988 vp. -     KK n:o 210                                      3
36745: 
36746: 
36747: 
36748: 
36749:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36750: 
36751:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1 länsfängelserna och de öppna anstalterna
36752: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         är behovet av obevakade besök inte lika stort.
36753: av den 7 april 1988 nr 594 tili vederbörande        De fångar som avtjänar sitt straff i öppen
36754: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      anstalt tilibringar i allmänhet en rätt kort tid i
36755: jande av riksdagsledamot Pulliainen under-          anstalten och dessutom har de oftare än andra
36756: tecknade skriftliga spörsmål nr 210:                fångar möjlighet att sköta sina familjerelatio-
36757:                                                     ner under permissionerna. Också i de öppna
36758:          Ämnar Regeringen vidta brådskande          anstalterna finns det likväl planer på att anord-
36759:        åtgärder i syfte att bereda fångarna i       na obevakade besök.
36760:        samtliga fängelser möjlighet att vid be-        1 länsfängelserna förvaras rannsaknings-
36761:        hov i vederbörliga utrymmen ta emot          fångar, som i allmänhet tilibringar en rätt kort
36762:        obevakade besök på tu man hand?              tid i anstalten. Av orsaker som hänger samman
36763:                                                     med förundersökningen är det heller inte alltid
36764:    Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt        möjligt för dem att mottaga besök. 1 länsfäng-
36765: följande:                                           elserna förvaras likväl också fångar som avtjä-
36766:    Det är viktigt att fångarna, under den tid de    nar straff, och målsättningen är att också i
36767: avtjänar fängelsestraff, bereds möjlighet att       dessa anstalter anordna obevakade besök.
36768: upprätthålla sina människorelationer. Fångar-          Då man anordnar obevakade besök är det
36769: na kan sköta sina familjerelationer bl.a. under     såväl med tanke på besökarnas bekvämlighet
36770: sina permissioner. Även obevakade familjebe-        som upprätthållandet av ordningen i anstalten
36771: sök främjar upprätthållandet av relationerna        viktigt, att det finns utrymmen som lämpar sig
36772: tili familjen.                                      för ändamålet. En del av fängelserna är likväl
36773:     Behovet av obevakade besök är olikt i olika     byggda under förra århundradet, då verkstäl-
36774: slags fängelser. 1 centralfängelserna finns         ligheten av straffen, och sålunda också de krav
36775: fångar som avtjänar t.o.m. mycket långa straff      som ställdes på fängelsebyggnaderna, var helt
36776: och som eventuellt inte kan beviljas permis-        olika än i dag. Det har uppstått problem då
36777: sion. Dessa fångar har ett större behov av          man försökt hitta lämpliga utrymmen och
36778: familjebesök. 1 tre av landets sju centralfängel-   bygga om dem så att de lämpar sig för ända-
36779: ser anordnas i detta nu obevakade besök, och i      målet, eftersom de tilibudsstående medlen för
36780: två andra strävar man efter att inleda dylika       grundläggande reparationer endast utgör ca
36781: besök denna vår. 1 två centralfängelser finns       hälften av behovet. 1 planeringen av de nya
36782: preliminära planer på att anordna obevakade         länsfängelserna har man också beaktat behovet
36783: besök i framtiden.                                  av olika slags besöksutrymmen.
36784: 
36785:     Helsingfors den 25 april 1988
36786: 
36787:                                                                  Justitieminister Matti Louekoski
36788:                                              1988 vp.
36789: 
36790: Kirjallinen kysymys n:o 211
36791: 
36792: 
36793: 
36794: 
36795:                                  Rinne: Kaatopaikkojen ja sahalaitosten ympäristölle aiheutta-
36796:                                     mista riskeistä
36797: 
36798: 
36799:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36800: 
36801:    Pohjavesien puhtaus on uhattuna. Kaatopai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36802: koille on vuosien mittaan kuljetettu terveydelle   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36803: vaarallisia ympäristömyrkkyjä. Sahalaitoksilla     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36804: on viime vuosina käytetty runsaasti puutavaran     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36805: sinistymistä estävää erittäin vaarallista ympä-
36806: ristömyrkkyä. Myrkyt ovat vaarallisia ihmisil-
36807: le, eläimille ja kasveille.                                 Mihin pikaisiin tmmnn Hallitus ai-
36808:                                                           koo ryhtyä kaatopaikkojen ja sahalai-
36809:   Riskikaatopaikkoja on kymmenittäin. Ne                  tosten alueiden tutkimusresurssien tur-
36810: ovat tutkimattomina suuri ympäristöuhka tule-             vaamiseksi Satakunnassa ja Pirkan-
36811: vaisuudessa ja jo tällä hetkellä.                         maalla?
36812: 
36813:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1988
36814: 
36815:                                           Heikki Rinne
36816: 
36817: 
36818: 
36819: 
36820: 280514G
36821: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 211
36822: 
36823: 
36824: 
36825: 
36826:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36827: 
36828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n I momentissa        ristönsuojelu-, terveydenhoito- ja kaavoitusvi-
36829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ranomaisten yhteistoimin. Näissä selvityksissä
36830: olette 7 päivänä huhtikuuta I988 päivätyn             kehitetään myös saastuneiden maa-alueiden ar-
36831: kirjeenne n:o 595 ohella lähettänyt valtioneu-        viointi- ja kunnostusmenetelmiä.
36832: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi          Kemikaalien saastuttamien maa-alueiden ai-
36833: jäljennöksen kansanedustaja Rinteen kirjalli-         heuttamien ympäristöhaittojen torjunta on
36834: sesta kysymyksestä n:o 2II, jossa tiedustel-          Suomessa, kuten useissa muissakin maissa,
36835: laan:                                                 merkityksellinen uusi ympäristönsuojelutehtä-
36836:          Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-         vä. Suomessa nämä toimet ovat vasta alkuvai-
36837:        koo ryhtyä kaatopaikkojen ja sahalai-          heessa. Parhaillaan selvitetään ja parannetaan
36838:        tosten alueiden tutkimusresurssien tur-        mahdollisuuksia tehtävän hoitamiseksi. Alueet
36839:        vaamiseksi Satakunnassa ja Pirkan-             tutkitaan ja niitä ryhdytään tarpeen mukaan
36840:        maalla?                                        suunnitelmallisesti kunnostamaan. Tarvittavien
36841:                                                       toimien toteuttamisessa riittänee töitä vielä pit-
36842:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kään."
36843: vasti seuraavaa:                                         Ympäristöntutkimuksen voimavaratarpeita
36844:    Olen käsitellyt kemikaalionnettomuuksien ja        ja järjestämistä vesi- ja ympäristöhallinnossa
36845: maa-alueiden saastumisen selvittämistä sekä           selvitetään parhaillaan ympäristöministeriön
36846: kemikaalionnettomuuksista aiheutuvien ympä-           asettamassa työryhmässä. Hallituksen tarkoi-
36847: ristöhaittojen ehkäisemistä ennakolta 27 päivä-       tus on selvityksen perusteella lähiaikoina käsi-
36848: nä huhtikuuta I988 päivätyssä vastauksessani          tellä asiaa. Ympäristöntutkimuksiin ja -selvi-
36849: kirjalliseen kysymykseen n:o I73 vuoden I988          tyksiin tarkoitettuja määrärahoja pyritään jat-
36850: valtiopäivillä. Vastauksessani totesin muun           kuvasti lisäämään, jotta voitaisiin suunnata
36851: muassa seuraavaa:                                     aikaisempaa enemmän varoja muun muassa
36852:    "Ympäristön saastumistapausten selvittämi-         kaatopaikkoihin ja saastuneisiin maa-alueisiin
36853: nen riippuu sekä lainsäädännön ja hallinnon           liittyvien ongelmien selvittämiseen. Aiheutta-
36854: ajanmukaisuudesta että hallinnon käytettävissä        misperiaatteen vastaista kuitenkin olisi, että
36855: olevista voimavaroista. Muun muassa ympäris-          valtion osuus tällaisten alueiden tutkimus- ja
36856: tötutkimuksiin ja -selvityksiin on valtiolla ja       erityisesti kunnostuskustannuksista nousisi ko-
36857: kunnilla ollut käytettävissä suhteellisen niukas-     vin korkeaksi. Teollisuuden, kuntien ja muiden
36858: ti varoja. Siten saastuneisiin maa-alueisiin liit-    vastuullisten on vastedeskin kannettava vas-
36859: tyviä ongelmia ei vielä ole voitu selvittää riittä-   tuunsa saastumistapausten selvittämisestä.
36860: vän järjestelmällisesti. Ympäristöministeriössä          Mitä Satakuntaan tulee, on tiettävästi aina-
36861: ja vesi- ja ympäristöhallituksessa on kuitenkin       kin Rauman kansanterveystyön kuntainliiton
36862: parhaillaan tekeillä eräitä selvityksiä, joiden       kunnissa nykyisten ja entisten sahojen alueet
36863: tarkoituksena on ehkäistä ennakolta Kärkölän          tarkastettu. Hallituksen tiedossa ei toisaalta ole
36864: ja Janakkalan tapaisten tilanteiden syntymistä.       seikkoja, joiden perusteella erityiset, koko
36865: Selvitykset koskevat pohjavesialueita uhkaavia        maata koskevista toimista poikkeavat toimet
36866: toimintoja ja riskikaatopaikkoja. Saastuneita         olisivat tarpeen nimenomaan Satakunnassa ja
36867: maa-alueita on lisäksi tarkoitus selvittää ympä-      Pirkanmaalla.
36868: 
36869:     Helsingissä II päivänä toukokuuta I988
36870: 
36871:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
36872:                                     1988 vp. -     KK n:o 211                                    3
36873: 
36874: 
36875: 
36876: 
36877:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36878: 
36879:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen        ningar skall också metoder för värdering och
36880: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        rengöring av nedsmutsade markområden ut-
36881: nr 595 av den 7 april I988 tili vederbörande       vecklas.
36882: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        Bekämpningen av de miljöskador som
36883: jande av riksdagsman Rinne undertecknade           förorsakas av markområden nedsmutsade av
36884: spörsmål nr 2II:                                   kemikalier är i Finland, liksom i de flesta
36885:          Vilka brådskande åtgärder ämnar           andra Iänder, en betydelsefull och ny uppgift
36886:        Regeringen vidta för att trygga resur-      inom miljövården. 1 Finland är dessa åtgärder
36887:        serna för undersökningar av områdena        först inne i ett begynnelseskede. För tilifället
36888:        kring avstjälpningsplatser och sågverk i    utreds och förbättras möjligheterna att sköta
36889:        Satakunta och Birkaland?                    uppgiften. Områdena undersöks och man bör-
36890:                                                    jar efter behov återställa dem systematiskt.
36891:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Arbetet för att genomföra de nödvändiga åt-
36892: samt anföra följande:                              gärderna kommer troligen att pågå länge."
36893:   Jag har i mitt spörsmålssvar nr I73 av den          Behoven av resurser för miljöforskningen
36894: 27 april I988 vid I988 års riksdag behandlat       och anordnandet av den inom vatten- och
36895: utredningen av kemikalieolyckor och ned-           miljöförvaltningen utreds som bäst i en arbets-
36896: smutsningen av markområden samt före-              grupp som tilisatts av miljöministeriet. Rege-
36897: byggandet av miljöolägenheter som föranleds        ringens avsikt är att behandla ärendet på basis
36898: av kemikalieolyckor. 1 mitt svar konstaterade      av utredningen inom den närmaste framtiden.
36899: jag bl.a. följande:                                Man strävar efter att kontinuerligt öka de
36900:   "Utredningen av fall där en förorening av        anslag som avsetts för miljöundersökningar
36901: miljön inträffat beror både på hur tidsenlig       och -utredningar så att större resurser än tidi-
36902: lagstiftningen samt förvaltningen är, och på de    gare kunde inriktas på att bl.a. utreda problem
36903: resurser som förvaltningen har tili förfogande.    som hänför sig tili avstjälpningsplatser och
36904: Staten och kommunerna har haft relativt knap-      nedsmutsade markområden. Det vore dock
36905: pa resurser tili förfogande för bl.a. miljöun-     emot principen att förorenaren betalar att sta-
36906: dersökningar och -utredningar. De problem          tens andel av undersöknings- och speciellt ren-
36907: som hänför sig tili nedsmutsade markområden        göringskostnaderna för sådana områden blir
36908: har följaktligen inte ännu kunnat utredas tili-    mycket stor. lndustrin, kommunerna och övri-
36909: räckligt systematiskt. Det görs för tilifället     ga ansvariga skall också i fortsättningen bära
36910: dock vissa utredningar i miljöministeriet samt i   ansvaret för utredningen av nedsmutsningsfall.
36911: vatten- och miljöstyrelsen. Avsikten med dem          Då det gäller Satakunta har man veterligen
36912: är att förebygga att situationer i likhet med      åtminstone i kommunerna i kommunalförbun-
36913: Kärkölä och Janakkala upi)står. Utredningar-       det för folkhälsoarbetet i Raumo undersökt de
36914: na berör riskavstjälpningsplatser och verksam-     nuvarande och tidigare sågarnas områden. Re-
36915: heter som utgör en risk för grundvattenområ-       geringen har å andra sidan inte kännedom om
36916: den. Man har dessutom för avsikt att undersö-      sådana faktorer på basis av vilka speciella
36917: ka förorenade markområden i samarbete med          åtgärder som avviker från de åtgärder som
36918: miljöskydds-, hälsovårds- och planläggnings-       gäller hela Jandet vore nödvändiga uttryckligen
36919: myndigheter. 1 samband med dessa utred-            i Satakunta och Birkaland.
36920: 
36921:     Helsingfors den II maj I988
36922: 
36923:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
36924:                                               1988 vp.
36925: 
36926: Kirjallinen kysymys n:o 212
36927: 
36928: 
36929: 
36930: 
36931:                                  Rinne: Vammaisen mahdollisuudesta toimia luottamustehtävissä
36932:                                     tosiasiallisella asuinpaikkakunnanaan
36933: 
36934: 
36935:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36936: 
36937:    Tämän vuoden alusta voimaan tulevan lain-        noisella tavalla. Henkikirjoitusta koskeva
36938: säädännön tarkoituksena on kehittää vammau-         säännöstö on näiltä osin vanhentunutta eikä
36939: tuneen ihmisen toimintaedellytyksiä. Vammau-        vastaa nyky-yhteiskunnan vaatimuksia.
36940: tuneissa ihmisissä on merkittävä voimavara             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36941: yhteiskunnan kehittämistyössä.                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36942:    Suoralla osallistumistoiminnalla saadaan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36943: yleisen edun lisäksi vammaisten ihmisten tar-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:.
36944: peet poliittisen tason käsittelyyn.
36945:    Merkittävää on tasavertaisten toimintaedel-                Onko Hallitus tietoinen vammautu-
36946: lytysten luominen jokaiselle yksilölle. Henki-             neiden henkilöiden yhteiskunnalliseen
36947: kirjoitusta koskeva säännöstö aiheuttaa usein              toimintaan liittyvistä ongelmista, ja
36948: esteen täysipainoiselle yhteiskunnalliselle osal-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36949: listumiselle. Jos henkilö asuu esimerkiksi pal-            ryhtyä sen epäkohdan korjaamiseksi,
36950: velutalossa ja on kirjoilla jossain muussa kun-            joka estää henkilön luottamustehtävissä
36951: nassa, niin hän ei voi osallistua asuinkuntansa            toimimisen tosiasiallisella asuinpaikka-
36952: yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin täysipai-            kunnalla?
36953: 
36954:     Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1988
36955: 
36956:                                            Heikki Rinne
36957: 
36958: 
36959: 
36960: 
36961: 280566N
36962: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 212
36963: 
36964: 
36965: 
36966: 
36967:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36968: 
36969:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kotipaikan määräytymiseen liittyvät saan-
36970: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nökset ovat joiltakin osin puutteelliset. Kan-
36971: olette 4 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn            sanedustaja Rinteen esille ottama asia on yksi
36972: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         esimerkki. Ongelmaa ei voida kuitenkaan rat-
36973: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kaista erillisenä väestökirjalain muutoshank-
36974: edustaja Rinteen näin kuuluvasta kirjallisesta       keena muun muassa sen vuoksi, että tällä
36975: kysymyksestä n:o 212:                                uudistuksella olisi muiden hallinnonalojen lain-
36976:                                                      säädännön mukaan välittömiä vaikutuksia hoi-
36977:           Onko Hallitus tietoinen vammautu-          tokustannusten jakautumiseen kuntien kesken.
36978:        neiden henkilöiden yhteiskunnalliseen            Henkikirjoituspaikalla tarkoitetaan henkilön
36979:        toimintaan liittyvistä ongelmista, ja         kotipaikkaa tammikuun 1. päivänä. Kotipaik-
36980:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ka saattaa muuttua vuoden aikana useamman-
36981:        ryhtyä sen epäkohdan korjaamiseksi,           kin kerran, mutta henkikirjoituspaikka säilyy
36982:        joka estää henkilön luottamustehtävissä       samana seuraavan vuoden alkuun. Henkikir-
36983:        toimimisen tosiasiallisella asuinpaikka-      joituspaikalla, jonka perusteella määräytyvät
36984:        kunnalla?                                     muun muassa henkilön vaalioikeus valtiollisis-
36985:                                                      sa ja kunnallisissa vaaleissa sekä hänen vero-
36986:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tuskuntansa, ei ole välitöntä vaikutusta vaali-
36987: taen seuraavaa:                                      kelpoisuuteen, koska se määräytyy edellä tode-
36988:    Yleisestä kelpoisuudesta kunnan luottamus-        tuin tavoin hänen kulloisenkin kotipaikkansa
36989: toimiin säädetään kunnallislain (953176)             mukaan.
36990: 17 §:ssä. Vaalikelpoisuuden yhtenä edellytyk-           Lainsäädäntöä uudistettaessa joudutaan
36991: senä on, että henkilöllä on kunnassa kotipaik-       kiinnittämään huomiota useiden henkilöryh-
36992: ka. Sen määräytymisestä on säädetty väestökir-       mien asemaan, kuten esimerkiksi lasten, opis-
36993: jalalain (141169) 9 §:ssä. Lain 10 §:n mukaan        kelijoiden, vieraalla paikkakunnalla pitkäaikai-
36994: kotipaikka ei muutu esimerkiksi sen vuoksi,          sesti työskentelevien sekä ulkomaalaisten koti-
36995: että hänet on otettu sairaalaan, parantolaan tai     paikan määräytymiseen. Tämän lisäksi on sel-
36996: muutoin vastaavissa olosuhteissa hoidettavak-        vitettävä päätöksenteko- ja muutoksenhaku-
36997: si. Tällaisissa tapauksissa on siis erityistä mer-   menettelyn uusimistarve. Kansanedustaja Rin-
36998: kitystä sillä, onko henkilö tullut palvelutaloon     teen kirjallisessa kysymyksessä mainittu asia
36999: asumaan siellä saamansa hoidon vuoksi. Vai-          on tarkoituksenmukaisinta ratkaista samalla,
37000: keavammaisen tai säännöllistä hoitoa tarvitse-       kun muutkin edellä luetellut asiat selvitetään.
37001: van henkilön kotipaikan ei ole katsottu yleensä      Tämä työ pyritään aloittamaan sisäasiainminis-
37002: vaihtuneen palvelutaloon muutettaessa.               teriössä vielä kuluvan vuoden aikana.
37003: 
37004:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1988
37005: 
37006:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
37007:                                     1988 vp. -     KK n:o 212                                    3
37008: 
37009: 
37010: 
37011: 
37012:                              Tili Riksdagens Herr Talman
37013: 
37014:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Stadgandena i anslutning tili fastställandet
37015: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        av hemorten är på en del punkter bristfälliga.
37016: av den 4 april 1988 till vederbörande medlem       Ett exempel härpå är den fråga som riksdags-
37017: av statsrådet översänt avskrift av följande av     man Rinne tar upp. Problemet kan dock inte
37018: riksdagsman Rinne undertecknade spörsmål nr        lösas som ett särskilt ändringsprojekt, dvs. så,
37019: 212:                                               att enbart lagen om befolkningsböcker ändras,
37020:                                                    av den anledningen att en sådan reform som en
37021:          Är Regeringen medveten om de han-         följd av lagstiftningen inom andra förvalt-
37022:        dikappades problem i samband med            ningsområden skulle inverka omedelbart på
37023:        samhällelig verksamhet, och                 fördelningen av vårdkostnaderna kommunerna
37024:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      emellan.
37025:        ta för att rätta tili det missförhållande
37026:        som förhindrar en person att handha             Med mantalsskrivningsort avses en persons
37027:        förtrogenhet på sin verkliga bonings-       hemort den 1 januari. Hemorten kan eventuellt
37028:        ort?                                        ändras t.o.m. flera gånger under året, men
37029:                                                    mantalsskrivningsorten förblir densamma fram
37030:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tili början av följande år. Mantalsskrivningsor-
37031: samt anföra följande:                              ten, på grund av viiken bl.a. en persons valrätt
37032:                                                    i riks- och kommunalval samt hans beskatt-
37033:    1 17 § kommunallagen (953176) stadgas om        ningskommun bestäms, inverkar inte omedel-
37034: allmän behörighet för kommunala förtroende-        bart på valbarheten, eftersom den på detta sätt
37035: uppdrag. En förutsättning för valbarhet är att     som ovan konstaterats bestäms enligt hem-
37036: en person har hemort i kommunen. Om fast-          orten.
37037: ställande av hemorten stadgas i 9 § lagen om
37038: befolkningsböcker (141169). Enligt 10 § i sist-       Vid en revidering av lagstiftningen måste
37039: nämnda lag ändras inte en persons hemort           man beakta situationen för flera persongrup-
37040: t.ex. av den anledningen att han intagits på       per, såsom t.ex. barn, studerande, och perso-
37041: sjukhus eller sanatorium eller annars under        ner som arbetar en längre tid på främmande
37042: motsvarande förhållanden omhändertagits för        ort, samt frågan om hemorten för utlänningar.
37043: vård. 1 dylika fall är det av särskild betydelse   Härutöver måste behovet av en revidering av
37044: om en person kommit tili ett servicehus för att    förfarandet vid beslutsfattande och änd-
37045: bo där på grund av den vård han får i              ringssökande utredas. Det är mest ändamålsen-
37046: servicehuset. 1 allmänhet har man inte ansett      ligt att avgöra den fråga som nämns i riksdags-
37047: att hemorten för en gravt handikappad eller        man Rinnes skriftliga spörsmål samtidigt som
37048: för en person som behöver regelbunden vård         även de andra uppräknade frågorna utreds.
37049: förändras i och med att han flyttar till ett       Avsikten är att detta arbete skall inledas vid
37050: servicehus.                                        inrikesministeriet ännu i år.
37051: 
37052:     Helsingfors den 17 maj 1988
37053: 
37054:                                                                 lnrikesminister Jarmo Rantanen
37055:                                                1988 vp.
37056: 
37057: Kirjallinen kysymys n:o 213
37058: 
37059: 
37060: 
37061: 
37062:                                   Siitonen: Luokattomao ja Juokallisen erityisopetuksen suhteen
37063:                                      muuttamisesta
37064: 
37065: 
37066:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37067: 
37068:   Viime vuosikymmenien kuluessa varsinkin            luokkia synny, koska osa lapsista kuljetetaan
37069: suurissa kaupungeissa on voitu todeta, että          siellä lähimpiin kaupunkeihin saamaan erityis-
37070: tarvitaan poikkeuksellisia lapsia varten tietty      opetusta. Kuitenkaan peruskouluasetuksen
37071: määrä erityisluokkia ja luokatoota erityisope-       46 §:n 4 momentin määräys Iuokattomao ja
37072: tusta. Jälkimmäiseen kuuluu puhe-, lukemis-          Iuokallisen erityisopetuksen keskinäisestä suh-
37073: ja kirjoitushäiriöisten opetus.                      teesta ei tällä hetkellä palvele erityisopetuksen
37074:    Monien vuosien aikana on suurissa kaupun-         todellista tarvetta opetuskeskusteluissa.
37075: geissa Iuokallisen erityisopetuksen määrä pysy-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37076: nyt noin 70 prosentin vaiheilla ja Iuokattomao       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37077: erityisopetuksen määrä noin 30 prosentin vai-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37078: heilla.                                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37079:    Kun tämä on luonnollinen, käytännön tar-
37080: peista aiheutuva pysyvä suhde, on outoa, että                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37081: säädöksen mukaan vähintään puolet erityis-                  siin, jotta Iuokattomao ja Iuokallisen
37082: opetuksesta on oltava luokatonta. Tämä sopii                erityisopetuksen suhde muutettaisiin to-
37083: kyllä olosuhteisiin maaseudulla, jossa ei erityis-          dellista tarvetta vastaavaksi?
37084: 
37085:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1988
37086: 
37087:                                          Eva-Riitta Siitonen
37088: 
37089: 
37090: 
37091: 
37092: 280557D
37093: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 213
37094: 
37095: 
37096: 
37097: 
37098:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37099: 
37100:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kehittyessä ja opetusryhmien pienentyessä eri-
37101: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tyisopetusta tarvitsevia oppilaita voidaan tu-
37102: olette 7 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn         loksellisesti opettaa tavallisen luokan yhteydes-
37103: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      sä.
37104: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Ehdotonta sääntöä siitä, mikä on Iuokallisen
37105: edustaja Eva-Riitta Siitosen näin kuuluvasta      ja Iuokattomao erityisopetuksen suhde, ei voi-
37106: kirjallisesta kysymyksestä n:o 213:               da osoittaa, vaan asia on ratkaistava paikka-
37107:                                                   kuntakohtaisten olosuhteiden mukaan. Sen
37108:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    vuoksi järjestelmän on voitava olla joustava ja
37109:        siin, jotta Iuokattomao ja Iuokallisen     samalla kontrolloitavissa. Kysymyksessä tode-
37110:        erityisopetuksen suhde muutettaisiin to-   taan, ettei erityisopetusmuotojen keskinäinen
37111:        dellista tarvetta vastaavaksi?             suhde ehkä palvele erityisopetuksen todellista
37112:                                                   tarvetta opetuskeskusteluissa. Opetuksen käy-
37113:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       tännön järjestelyjen kannalta sitä on kuitenkin
37114: taen seuraavaa:                                   pidettävä järkevänä. Jos jollakin paikkakun-
37115:    Peruskouluasetuksen 46 §:n 4 momentin          nalla jostakin perustellusta syystä on tarvetta
37116: mukaan vähintään puolet erityisopetuksen tun-     lisätä luokallista erityisopetusta, on siihen
37117: neista on käytettävä luokattomaan erityisope-     mahdollisuuksia lääninhallituksen luvalla.
37118: tukseen, jollei lääninhallitus myönnä poikkeus-      Edellä esitettyyn viitaten ei ole tarkoituksen-
37119: ta. Tämän säännöksen tarkoituksena on edis-       mukaista muuttaa peruskouluasetuksen 46 §:n
37120: tää erityisopetuksen kehittymistä yhä integroi-   4 momentin määräystä, joten asiassa ei ole
37121: dumpaan suuntaan, koska opetusmenetelmien         tarkoitus ryhtyä toimenpiteisiin.
37122: 
37123:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1988
37124: 
37125:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
37126:                                     1988 vp. -     KK n:o 213                                    3
37127: 
37128: 
37129: 
37130: 
37131:                              Tili Riksdagens Herr Talman
37132: 
37133:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       utvecklas     och      undervisningsgrupperna
37134: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        minskar.
37135: av den 7 april 1988 tili vederbörande medlem
37136: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Det finns ingen absolut regel för vilket
37137: riksdagsledamot Eva-Riitta Siitonen underteck-     förhållandet mellan klassbunden specialunder-
37138: nade spörsmål nr 213:                              visning och samordnad specialundervisning
37139:                                                    skall vara utan det måste bestämmas enligt
37140:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      omständigheterna på vederbörande ort. Därför
37141:        att förhållandet mellan samordnad spe-      måste systemet vara flexibelt och samtidigt
37142:        cialundervisning och klassbunden spe-       kontrollerbart. 1 spörsmålet konstateras det att
37143:        cialundervisning skall ändras tili att      förhållandet      specialundervisningsformerna
37144:        motsvara det verkliga behovet?              emellan kanske inte i diskussionsundervisning
37145:                                                    fyller det verkliga behovet av specialundervis-
37146:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ning. Med tanke på de praktiska undervis-
37147: samt anföra följande:                              ningsarrangemangen måste förhållandet emel-
37148:                                                    lertid anses vara vettigt. Om det på en ort av
37149:    Enligt 46 § 4 mom. grundskoleförordningen
37150: skall minst hälften av specialundervisningstim-    motiverat skäl finns behov av att öka den
37151:                                                    klassbundna specialundervisningen, finns det
37152: marna användas för samordnad specialunder-
37153:                                                    möjligheter att göra detta med länsstyrelsens
37154: visning, om inte Iänsstyrelsen medger undan-
37155:                                                    tillstånd.
37156: tag. Avsikten med detta stadgande är att främ-
37157: ja utvecklandet av specialundervisningen i en         Med hänvisning tili det ovan anförda är det
37158: allt mer integrerad riktning, eftersom de elever   inte ändamålsenligt att ändra 46 § 4 mom.
37159: som behöver specialundervisning framgångs-         grundskoleförordningen. Regeringen har tili
37160: rikt kan undervisas i samband med den vanliga      följd härav inte för avsikt att vidta åtgärder i
37161: klassen i och med att undervisningsmetoderna       frågan.
37162: 
37163:     Helsingfors den 16 maj 1988
37164:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
37165:                                               1988 vp.
37166: 
37167: Kirjallinen kysymys n:o 214
37168: 
37169: 
37170: 
37171: 
37172:                                 Vihriälä ym.: Turvealan yrittäjiä koskevasta liikevaihtoverokäy-
37173:                                    tännöstä
37174: 
37175: 
37176:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37177: 
37178:    Turvealalla työskentelevät koneurakoitsijat     janmaalla noin 130 koneurakoitsijaa. Tämä
37179: joutuivat kesällä 1987 sateiden vuoksi vaikeuk-    tulkinta koetaan ristiriitaiseksi niiden pyrki-
37180: siin. Kyselytutkimuksen mukaan urakoitsijoi-       mysten kanssa, joilla on pyritty lisäämään
37181: den keskimääräinen ansio jäi noin 30 000           kotimaisen energian käyttöä ja uusien tuotan-
37182: markkaan. Koneiden kuoletoksien osalta yrit-       tolaitosten ja voimaloiden suunnittelua.
37183: täjillä on nyt suuria vaikeuksia.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37184:    Ratkaisevan kylmän suihkun urakoitsijat         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
37185: saivat, kun Vaasan liikevaihtoverotoimisto tul-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
37186: kinnanaan eväsi urakoitsijailta liikevaihtove-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
37187: ron palautukset. Tämä päätös koskee satoja         sen:
37188: koneurakoitsijoita Vaasan ja Keski-Suomen                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37189: lääneissä.                                                ryhtyä turvesoilla työskentelevien ko-
37190:    Tämän vuoden alusta lukien Vaasan liike-               neurakoitsijoiden taloudellisen tilanteen
37191: vaihtoverotoimisto on soveltanut uutta vero-              kohentamiseksi alueilla, joissa uutena
37192: tuskäytäntöä laskemalla 80 prosentin vähen-               verotuskäytäntänä lasketaan 80 prosen-
37193: nykseen oikeutetuiksi vain sellaiset henkilöt,            tin vähennykseen oikeutetuiksi vain sel-
37194: yhtymät ja yhtiöt, jotka harjoittavat turvetuo-           laiset henkilöt ja yhtymät, jotka har-
37195: tantoa hallitsemaliaan suolla ja myyvät tuot-             joittavat turvetuotantoa hallitsemaliaan
37196: teensa itse. Tämä tulkinta koskee Etelä-Poh-              suolla?
37197: 
37198:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1988
37199: 
37200:           Jukka Vihriälä              Aapo Saari                   Pirkko Ikonen
37201:                     Juho Sillanpää                         Anneli Jäätteenmäki
37202: 
37203: 
37204: 
37205: 
37206: 280522Q
37207: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 214
37208: 
37209: 
37210: 
37211: 
37212:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37213: 
37214:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ei pidetä koneen, ajoneuvon tai laitteen vuok-
37215: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       raamista sen kuljettajan tai käyttäjän ohella.
37216: olette 7 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           Tällaisen toiminnan harjoittaja ei siten voi olla
37217: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        liikevaihtoverovelvollinen.
37218: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Liikevaihtoverovelvollinen saa liikevaihtove-
37219: edustaja Vihriälän ym. näin kuuluvasta kirjal-      rolain 17 §:n 2 momentin nojalla vähentää
37220: lisesta kysymyksestä n:o 214:                       myyntitarkoitukseen käytettävän, verovelvolli-
37221:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      selta verollisena hankitun tai verollisena itse
37222:                                                     maahantuodun tavaran ostohinnan. Jos liike-
37223:        ryhtyä turvesoilla työskentelevien ko-       vaihtoverovelvollinen harjoittaa tavaran val-
37224:        neurakoitsijoiden taloudellisen tilanteen    mistustoimintaa, hän saa vähentää 80 prosent-
37225:        kohentamiseksi alueilla, joissa uutena
37226:                                                     tia välittömästi tässä toiminnassa pääasiallisesti
37227:        verotuskäytäntänä lasketaan 80 prosen-       käytettäväksi hankkimiensa koneiden, laittei-
37228:        tin vähennykseen oikeutetuiksi vain sel-     den ja työkalujen sekä niiden osien samoin
37229:        laiset henkilöt ja yhtymät, jotka har-       kuin niiden hankinnan yhteydesssä suoritetta-
37230:        joittavat turvetuotantoa hallitsemaliaan
37231:                                                     vien verollisten asennustöiden ostohinnoista.
37232:        suolla?                                      Tästä kone- ja laiteinvestointivähennyksestä
37233:                                                     säädetään eräitä tuotannollisia investointeja
37234:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin
37235: vasti seuraavaa:                                    annetun lain 4 §:ssä.
37236:    Liikevaihtoverolain 1 §:n mukaan liikevaih-         Turvesoilla työskentelevän koneurakoitsijan
37237: toveroa on suoritettava tavaran myynnistä,          verovelvollisuus määräytyy edellä mainittujen
37238: joka tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Lain-        säännösten mukaan. Jos turveurakoitsija har-
37239: kohdan 3 momentissa liikevaihtoverolliseksi on      joittaa liikevaihtoverolain 1 §:ssä tarkoitettua
37240: säädetty myös liiketoiminnan muodossa tapah-        tavaran myyntiä, tavaran valmistustyötä tai
37241: tuva tavaran valmistustyö sekä tavaraan koh-        tekee tavaraan kohdistuvia työsuorituksia, hän
37242: distuva muutos-, puhdistus-, korjaus-, kunnos-      on liikevaihtoverovelvollinen. Kun polttotur-
37243: tamis- ja asentamistyö. Jos myynnin, valmis-        peen myynti ja valmistus on liikevaihtoverolain
37244: tustyön tai työsuorituksen kohteena ei ole liike-   3 §:n 1 momentissa säädetty verottomaksi, tur-
37245: vaihtoverolaissa tarkoitettu tavara, toiminta ei    veurakoitsijan verovelvollisuus merkitsee lähin-
37246: ole liikevaihtoverollista. Kun maa-alue ei liike-   nä mahdollisuutta kone- ja laiteinvestointivä-
37247: vaihtoverolain 2 §:n 2 momentin mukaan ole          hennyksen tekemiseen. Vähennysoikeuden
37248: liikevaihtoverolaissa tarkoitettu tavara, siihen    edellytyksenä on, että kone tai laite on alun
37249: kohdistuvista työsuorituksista ei ole suoritetta-   perin hankittu turpeen valmistustoimintaa var-
37250: va liikevaihtoveroa.                                ten. Jos kone tai laite on hankittu esimerkiksi
37251:    Liikevaihtoverolaissa tarkoitetun liiketoi-      maatalouden tai liikevaihtoverotuksen ulko-
37252: minnan käsitettä on rajattu liikevaihtoverolain     puolelle jäävän kuljetustoiminnan harjoitta-
37253: 8 §:n ja liikevaihtoveroasetuksen säännöksillä.     mista varten tai konetta käytetään pääasial-
37254: Liikevaihtoverolain 8 §:n 1 momentin mukaan         lisesti muussa kuin varsinaisessa turpeen val-
37255: elinkeinon harjoittamista liiketoimipaikkaa pi-     mistustoiminnassa, vähennysoikeutta ei ole.
37256: tämättä ja käyttämättä apulaisina muita kuin           Verotuskäytännössä turveurakoitsijoiden on
37257: aviopuolisoa tai 21 vuotta nuorempia jälkeläi-      katsottu harjoittavan liikevaihtoverolain 1 §:n
37258: siä ei pidetä liikevaihtoverolaissa tarkoitettuna   3 momentissa tarkoitettua tavaran eli turpeen
37259: liiketoimintana. Lainkohdan 2 momentin mu-          valmistustoimintaa. Turveurakoitsijoille on si-
37260: kaan elinkeinon harjoittajalla on kuitenkin         ten myönnetty oikeus kone- ja laiteinvestointi-
37261: oikeus hakemuksesta tulla verovelvolliseksi.        vähennyksen tekemiseen. Korkein hallinto-
37262: Liikevaihtoveroasetuksen l §:n mukaan liike-        oikeus antoi kuitenkin vuonna 1987 päätöksen,
37263: vaihtoverolaissa tarkoitettuna liiketoimintana      joka vaikutti verotuskäytäntöön. Korkeimman
37264:                                      1988 vp. -     KK n:o 214                                     3
37265: 
37266: hallinto-oikeuden päätöksen (KH 0 5.11.1987,        verovelvollisuus on vielä tulkinnanvarainen, ei
37267: taltio 4845) mukaan turveurakointia harjoitta-      ole syytä ryhtyä ainakaan pääsääntöisesti pois-
37268: va henkilö vuokrasi omistamaansa traktoria          tamaan turveurakoitsijoita verovelvollisten
37269: liikevaihtoveroasetuksen 1 §:n 3 momentin           luettelosta eikä perimään takaisin heidän teke-
37270: mukaisesti käyttäjän ohella, eikä hänellä näin      miään kone- ja laiteinvestointivähennyksiä.
37271: ollen ollut oikeutta tehdä kone- ja laiteinves-
37272: tointivähennystä traktoristaan.                        Turveurakoitsijoiden verovelvollisuus tulee
37273:    Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja liike-       ratkaistuksi siinä vaiheessa, kun korkein hal-
37274: vaihtovero-oikeudessa on vielä vireillä useita      linto-oikeus ja liikevaihtovero-oikeus ovat an-
37275: turveurakoitsijoiden verovelvollisuutta koske-      taneet päätöksensä. Päätökset saataneen kulu-
37276: via valituksia, jotka kattavat turveurakoitsijoi-   van vuoden syksyyn mennessä. Tämän jälkeen
37277: den eri työvaiheet ja toimintatavat. Tämän          voidaan harkita, vaatiiko turveurakoitsijoiden
37278: vuoksi verohallitus on 10.3.1988 päivätyllä kir-    asema liikevaihtoverolain tai eräitä tuotannolli-
37279: jeellään ilmoittanut liikevaihtoverotoimistoille,   sia investointeja koskevista poikkeuksista liike-
37280: että tässä vaiheessa, kun turveurakoitsijoiden      vaihtoverolakiin annetun lain muuttamista.
37281: 
37282:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1988
37283: 
37284:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
37285: 4                                  1988 vp. -      KK n:o 214
37286: 
37287: 
37288: 
37289: 
37290:                              Tili Riksdagens Herr Talman
37291: 
37292:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       dig. Enligt 1 § förordningen angående omsätt-
37293: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ningsskatt anses inte såsom i lagen angående
37294: av den 7 april 1988 tili vederbörande medlem       omsättningsskatt avsedd affärsrörelse uthyr-
37295: av statsrådet översänt avskrift av följande av     ning av en maskin, ett fordon eller en anord-
37296: riksdagsman Vihriälä m.fl. undertecknade           ning jämte förare eller maskinist. Den som
37297: spörsmål nr 214:                                   bedriver sådan verksamhet kan således inte
37298:                                                    vara omsättningsskattskyldig.
37299:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
37300:        vidta för att förbättra den ekonomiska         En omsättningsskattskyldig får enligt 17 § 2
37301:        situationen för maskinentreprenörer         mom. lagen angående omsättningsskatt dra av
37302:        som arbetar på torvmossarna på de           inköpspriset för en vara som är avsedd att
37303:        områden där enligt den nya beskatt-         användas tili försäljning och som han anskaf-
37304:        ningspraxisen enbart sådana personer        fat såsom skattepliktig av en annan skattskyl-
37305:        och sammanslutningar som bedriver           dig eller som han infört tili landet såsom
37306:        torvproduktion i mossar som de själv        skattepliktig. Om den omsättningsskattskyldige
37307:        äger anses vara berättigade tili ett av-    bedriver varutiliverkning får han dra av 80
37308:        drag om 80 procent?                         procent av inköpspriserna för maskiner, an-
37309:                                                    läggningar och arbetsredskap samt delar tili
37310:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       dem, vilka han anskaffat för huvudsaklig an-
37311: samt anföra följande:                              vändning direkt vid nämnda tillverkning samt
37312:                                                    av inköpspriserna för skattebelagda monte-
37313:     Enligt 1 § lagen angående omsättningsskatt     ringsarbeten vilka utförs i samband med an-
37314: skall omsättningsskatt betalas på sådan försälj-   skaffningen av nämnda varor. Om detta av-
37315: ning av en vara som sker i form av rörelse. 1      drag för maskin- och anläggningsinvesteringar
37316: paragrafens 3 mom. har stadgats att omsätt-        stadgas i 4 § lagen om avvikelser från lagen
37317: ningsskatt även utgår på i form av rörelse         angående omsättningsskatt i fråga om vissa
37318: utfört förfärdigande av en vara samt utförd        produktiva investeringar.
37319: ändring, rengöring, reparation, iståndsättning
37320: och montering av en vara. Om objektet för              Skattskyldigheten för maskinentreprenörer
37321: försäljningen, förfärdigandet eller arbetspres-    som arbetar på torvmossar bestäms enligt ovan
37322: tationen inte är en vara som avses i lagen         nämnda stadganden. Om en torventreprenör
37323: angående omsättningsskatt är verksamheten in-      bedriver försäljning av i 1 § lagen angående
37324: te omsättningsskattepliktig. Då ett jordområde     omsättningsskatt avsedda varor, tillverkning av
37325: enligt 2 § 2 mom. lagen angående omsättnings-      varor eller arbetsprestationer som hänför sig
37326: skatt inte är en vara som avses i lagen angåen-    tili varorna, är han omsättningsskattskyldig.
37327: de omsättningsskatt skall inte omsättningsskatt    Då försäljningen och tillverkningen av bränn-
37328: erläggas för arbetsprestationer som hänför sig     torv har stadgats skattefria i 3 § 1 mom. lagen
37329: tili det.                                          angående omsättningsskatt innebär skattskyl-
37330:     Begreppet affärsrörelse i lagen angående om-   digheten för torventreprenörer närmast en
37331: sättningsskatt har begränsats genom stadgan-       möjlighet att göra avdrag för maskin- och
37332: dena i 8 § lagen angående omsättningsskatt         anläggningsinvesteringar. En förutsättning för
37333: och stadgandena i förordningen angående om-        avdragsrätten är att maskinen eller anlägg-
37334: sättningsskatt. Enligt 8 § 1 mom. anses inte       ningen ursprungligen har anskaffats för till-
37335: drivande av näring utan driftställe och utan       verkning av torv. Om maskinen eller anlägg-
37336: andra biträden än make eller efterkommande         ningen t.ex. har anskaffats för bedrivande av
37337: under 21 år såsom i denna lag avsedd rörelse.      lantbruk eller transportverksamhet som inte
37338: Enligt paragrafens 2 mom. är dock en närings-      omfattas av omsättningsbeskattningen eller
37339: idkare på ansökan berättigad att bli skattskyl-    maskinen huvudsakligen används för annat än
37340:                                     1988 vp. -     KK n:o 214                                     5
37341: 
37342: i den egentliga tillverkningen av torv existerar   nörer aktuella. Dessa besvär täcker de olika
37343: avdragsrätten inte.                                arbetsskedena och förfaringssätten för torven-
37344:    1 beskattningspraxis har torventreprenörerna    treprenörerna. På grund härav har skattestyrel-
37345: ansetts bedriva i 1 § 3 mom. lagen angående        sen med ett brev daterat 10.3.1988 meddelat
37346: omsättningsskatt avsett förfärdigande av           omsättningsskattebyråerna, att det i detta ske-
37347: varor, dvs. torv. Torventreprenörerna har såle-    de, då skattskyldigheten för torventreprenörer
37348: des beviljats rätt att göra avdrag för maskin-     fortfarande är en tolkningsfråga inte är skäl att
37349: och anläggningsinvesteringar. Högsta förvalt-      åtminstone i regel avlägsna torventreprenörer-
37350: ningsdomstolen gav dock år 1987 ett utslag         na ur förteckningen över skattskyldiga eller att
37351: som inverkade på beskattningsförfarandet. En-      återkräva de avdrag som de gjort för maskin-
37352: ligt högsta förvaltningsdomstolens utslag          och anläggningsinvesteringar.
37353: (HFD 5.11.1987, liggare 4845) hyrde en person         Skattskyldigheten för torventreprenörerna
37354: som bedrev torventreprenad den traktor han         avgörs i det skedet då högsta förvaltningsdom-
37355: ägde jämte maskinist i enlighet med 1 § 3          stolen och omsättningsskatterätten har givit
37356: mom. förordningen angående omsättningsskatt        sina utslag. Utslagen torde erhållas inom lop-
37357: och han hade således inte rätt att för sin         pet av nästa höst. Efter detta kan det över-
37358: traktor göra avdrag för maskin- och anlägg-        vägas om ställningen för torventreprenörerna
37359: ningsinvesteringar.                                kräver en ändring av lagen angående omsätt-
37360:    1 högsta förvaltningsdomstolen och omsätt-      ningsskatt eller lagen om avvikelser från lagen
37361: ningsskatterätten är fortfarande flera besvär      angående omsättningsskatt i fråga om vissa
37362: som gäller skattskyldigheten för torventrepre-     produktiva investeringar.
37363: 
37364:     Helsingfors den 11 maj 1988
37365: 
37366:                                                                         Minister Ulla Puolanne
37367:                                               1988 vp.
37368: 
37369: ~rjallinen   kysymys n:o 215
37370: 
37371: 
37372: 
37373: 
37374:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Työpajatoiminnan ulottamisesta koske-
37375:                                      maan myös alle 17-vuotiaita nuoria
37376: 
37377: 
37378:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37379: 
37380:    Työllisyyslain 16 §:n mukaan työntekomah-         ten työpajatoiminta. Uusi työllisyyslaki on
37381: iollisuuden järjestäminen on rajattu koske-          poistanut näiden käyttömahdollisuuden. Ai-
37382: naan vain 17-64-vuotiaita henkilöitä. Vaikka         noaksi keinoksi sijoittaa alle 17-vuotiaita nuo-
37383: l §:n mukaan lain tarkoituksena on järjestää         ria työtehtäviin on jäänyt ammatinvalinnan-
37384: ;uomen kansalaiselle mahdollisuus tehdä työ-         ohjauksen kokeilutoiminta, jonka niukat mää-
37385: :ä, on 16 §:n perusteella tulkittu, että myös-       rärahat eivät kuitenkaan mahdollista laajaa
37386: cään alle 20-vuotiaan nuoren työ- ja harjoitte-      kokeilua.
37387: upaikkaa koskevan 17 §:n mukainen velvoite               Nuorten työpaja -työryhmän muistion mu-
37388: !i koske kuin 17 vuotta täyttäneitä nuoria.          kaan tämän päivän nuorilla on monia ongel-
37389:    Tämä on merkinnyt muutosta aikaisemmin            mia koulun ja työelämän välisessä siirtymävai-
37390: roimassa olleeseen lakiin ja jättänyt alle 17-       heessa. Tilanteen todetaan olevan hankalin
37391: ruotiaat nuoret kokonaan muiden työllistämis-        pelkän peruskoulupohjan omaavien ja amma-
37392:  oimenpiteiden ulkopuolelle ammatinvalinnan-         tillisen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden tai
37393: >hjausta lukuun ottamatta. Kattavista jatko-         sen keskeyttäneiden kohdalla. Tämä ryhmä on
37394: coulutusmahdollisuuksista huolimatta noin            ilman erityistoimenpiteitä vaarassa luisua työ-
37395: ~ OJo peruskoulun päättäneistä ei hakeudu            markkinoiden ulkopuolelle jo ennen kuin he
37396:  atko-opintoihin. Lisäksi osa keskeyttää keski-      ovat selviytyneet täysi-ikäisiksi. Työryhmän
37397: LSteen opintonsa jo ensimmäisen lukuvuoden           mielestä olisi tärkeää, että näitä ongelmia voi-
37398: Likana. Heistä monella ei ole mahdollisuutta         taisiin jo ennalta ehkäistä. Työpajatoiminnan
37399: :aada kotoa minkäänlaista tukea, ei henkistä         nähdään voivan osaltaan täydentää näiden
37400: !ikä taloudellista.                                  nuorten vaihtoehtoja. Sen ulkopuolelle jää nyt
37401:     Tässä elämäntilanteessa nuori kuitenkin tar-     kuitenkin huomattava osa juuri hankalimmas-
37402:  ritsee monin tavoin ammatinvalintaan ja työ-        sa asemassa oleviksi katsotuista ikärajoituksen
37403: :lämään liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Käy-        vuoksi. Nämä nuoret ovat usein myös sosiaali-
37404:  ännön kokemus osoittaa, että usein erittäin         selta taustaltaan vaikeimmassa asemassa.
37405:  ärkeää on tarjota nuorelle mahdollisuus työ-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37406:  ~okemuksen hankkimiseen. Työssäolo auttaa
37407:                                                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
37408:  morta selkiinnyttämään ammatinvalintaan liit-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
37409:  yviä kysymyksiä. Peruskoulun jälkeen amma-          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
37410:  invalinnassa epävarmojen on havaittu usein          sen:
37411:  1levan loppuvuodesta syntyneitä, joten he täyt-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37412:  ävät 17 vuotta vasta puolitoista vuotta koulun             ryhtyä työllisyyslain muuttamiseksi tai
37413:  oppumisen jälkeen.                                         muulla tavoin lain mukaisten toimenpi-
37414:     Ammatinvalinnanohjausta ja nuorten työn-                teiden, erityisesti työpajatoiminnan ja
37415:  •älitystä ovat tukeneet harjoittelurahan käyttö            harjoittelurahan ulottamiseksi koske-
37416:  a kunnallinen työllistämistuki, erityisesti nuor-          maan myös alle 17 -vuotiaita nuoria?
37417: 
37418: 
37419: ~80528X
37420: 2                               1988 vp. -   KK n:o 215
37421: 
37422:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1988
37423: 
37424:        Marjatta Stenius-Kaukonen Esko-Juhani Tennilä        Marja-Liisa Löyttyjärvi
37425:        Arvo Kemppainen           Esko Helle                 Timo Laaksonen
37426:        Pekka Leppänen            Jarmo Wahlström            Raila Aho
37427:        Pertti Lahtinen           Reijo Lindroos             Jukka Gustafsson
37428:        Claes Andersson           Kerttu Törnqvist           Virpa Puisto
37429:        Riitta Myller             Osmo Soininvaara           Ensio Laine
37430:                    Heikki Rinne                     Sulo Aittaniemi
37431:                                     1988 vp. -      KK n:o 215                                      3
37432: 
37433: 
37434: 
37435: 
37436:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37437: 
37438:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pyritään edistämään työnvälityksen, kansain-
37439: nainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       välisen harjoittelijainvaihdon ja tietopalvelun
37440: >lette 7 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           keinoin ammatinvalinnanohjauksen lisäksi.
37441: drjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Työllisyyslain 4 luvun, jossa on kysymys
37442: tsianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       työ- ja koulutustilaisuuksien järjestämisestä,
37443: ~dustaja Marjatta Stenius-Kaukosen ym. näin         toimenpiteet rajoittuvat 17-64-vuotiaisiin. La-
37444: cuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 215:      kia säädettäessä katsottiin, että alle 17-vuotiaat
37445:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tulee ohjata koulutukseen, ellei työvoimapalve-
37446:        ryhtyä työllisyyslain muuttamiseksi tai      lujen avulla pystytä henkilöä työllistämään.
37447:        muulla tavoin lain mukaisten toimenpi-       Kuten kysymyksessä esitetään, koulutuspaik-
37448:        teiden, erityisesti työpajatoiminnan ja      koja on runsaasti käyttämättä. Kaikin keinoin
37449:        harjoittelurahan ulottamiseksi koske-        pitää voida nuori ohjata koulutukseen, joka
37450:        maan myös alle 17-vuotiaita nuoria?          toisi pysyvämmän ratkaisun nuoren työtulevai-
37451:                                                     suuteen. Tukityöllistämistä ei katsottu perus-
37452:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       telluksi vaihtoehdoksi koulutuksen ohjauksel-
37453: vasti seuraavaa:                                    le.
37454:    Kysymyksessä on väitetty, että alle 17-vuo-          Lain oltua voimassa vasta muutaman kuu-
37455: tiaat olisivat kokonaan muiden työllistämistoi-     kauden ei ole riittävää kokemusta työpajatoi-
37456: menpiteiden ulkopuolella ammatinvalinnan-           minnasta eikä siitä, kuinka laajalti alle 17-vuo-
37457: ohjausta lukuun ottamatta. Työllisyyslain           tiaiden kohdalla olisi välttämätöntä turvautua
37458: 7 §:n mukaan kansalaisten työhönsijoittumisen       tukityöllistämiseen.
37459: turvaamiseksi ja työnantajien työvoiman saan-           Edellisen perusteella hallitus katsoo, ettei
37460: nin edistämiseksi valtion tulee järjestää työvoi-   tässä vaiheessa ole syytä ulottaa tukityöllistä-
37461: mapalveluja niin kuin niistä työllisyyslaissa ja    mistä alle 17-vuotiaisiin, vaan heidän ohjaa-
37462: erikseen säädetään. Edellisen perusteella kai-      mistaan ensisijaisesti koulutukseen työvoima-
37463: kenikäisten kansalaisten työhönsijoittumista        palvelujen avulla pidetään parhaana.
37464: 
37465:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
37466: 
37467:                                                              Työvoimaministeri Matti Puhakka
37468: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 215
37469: 
37470: 
37471: 
37472: 
37473:                                Till Riksdagens Herr Talman
37474: 
37475:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arbetsförmedling, internationellt praktikantut-
37476: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           byte och informationstjänst.
37477: av den 7 april 1988 tili vederbörande medlem              De åtgärder som åsyftas i sysselsättningsla-
37478: av statsrådet översänt avskrift av följande, av       gens 4 kap. och som rör anordnande av arbets-
37479: riksdagsledamot Marjatta Stenius-Kaukonen             tilifällen och utbildning gäller endast 17-64-
37480: m.fl. undertecknade spörsmål nr 215:                  åringar. Då lagen stiftades ansåg man att
37481:                                                       personer under 17 år skall anvisas tili utbild-
37482:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              ning, om personen inte kan sysselsättas genom
37483:        vidta för att genom ändring av syssel-         arbetskraftsservicen. Som det framhålls i
37484:        sättningslagen eller på annat sätt få de       spörsmålet finns det gott om oanvända utbild-
37485:        åtgärder som åsyftas i lagen, särskilt         ningsplatser. Man bör på alla sätt försöka
37486:        verkstadsverksamheten och praktikant-          anvisa unga personer tili utbildning som kunde
37487:        penningen, att omfatta även unga un-           leda tili en varaktigare lösning i fråga om den
37488:        der 17 år?                                     ungas framtida yrke. Stödsysselsättningen an-
37489:                                                       sågs inte som ett motiverat alternativ tili anvi-
37490:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          sandet tili utbildning.
37491: samt anföra följande:                                     Eftersom lagen endast varit i kraft några
37492:                                                       månader har man inte fått tiliräcklig erfarenhet
37493:    1 spörsmålet påstås att personer under 17 år       av verkstadsverksamheten och ej heller vet
37494: helt skulle stå utanför sysselsättningsåtgärder       man i viiken utsträckning det vore nödvändigt
37495: med undantag av yrkesvägledningen. Enligt 7 §         att ta tili stödsysselsättning för de ungas vid-
37496: sysselsättningslagen skall staten i syfte att tryg-   kommande.
37497: ga medborgarnas placering i arbete och främja             Med stöd av det ovan anförda anser rege-
37498: arbetsgivarnas tiligång på arbetskraft anordna        ringen att det i detta skede inte är skäl att
37499: arbetskraftsservice på det sätt som därom stad-       utsträcka stödsysselsättningen tili att omfatta
37500: gas i lagen och separat. Med hänvisning tili det      personer under 17 år, utan för deras vidkom-
37501: ovan anförda försöker man främja placeringen          mande föredrar man i första hand anvisande
37502: i arbete av medborgare i alla åldrar förutom          tili utbildning med hjälp av arbetskraftsservi-
37503: genom yrkesvägledningsmetoder också genom             cen.
37504: 
37505:     Helsingfors den 12 maj 1988
37506: 
37507:                                                              Arbetskraftsminister Matti Puhakka
37508:                                              1988 vp.
37509: 
37510: Kirjalliset kysymykset n:ot 216 ja 247
37511: 
37512: 
37513: 
37514: 
37515: N:o 216
37516: 
37517: 
37518: 
37519: 
37520:                                  Pulliainen: Opintotuen maksuajan pidentämisestä ammatillisten
37521:                                    oppilaitosten opiskelijoille eräissä tapauksissa
37522: 
37523: 
37524:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37525: 
37526:    Valtioneuvoston päätöksellä n:o 847/87 teh-      ajalla tehtävät kirjalliset työt. Raskas opiskelu
37527: tiin mahdolliseksi kymmenennen kuukauden            vaatii lomana pidettävää lomaa, eikä ansi-
37528: opintotuen maksaminen ammatillisten oppilai-        otyössä oloa aina silloin, kun ei ole opiskele-
37529: tosten sellaisilla opintolinjoilla opiskeleville,   massa.
37530: joilla opintovuoden 1986-87 pituus oli vähin-          Kymmenennen kuukauden opintotuen puo-
37531: tään 195 työpäivää, joilla vuoden 1987 opinto-      littaminen ei tule kysymykseen, sillä vuokraa
37532: vuoden ensimmäinen työpäivä oli viimeistään         kuten ei ruokaakaan ei voi puolittaa.
37533: 12. elokuuta ja joilla opiskelevat lisäksi eivät       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37534: asuneet vanhempiensa luona. Tämä päätös             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37535: koski kuitenkin vain viime vuotta.                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37536:    Mm. terveydenhuoltoalan opiskelijat, joita       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37537: tuo poikkeussäädökseksi nyt luonnehdittavissa                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin,
37538: oleva päätös koski, ovat olleet syvästi huolis-             joilla mahdollistetaan kymmenennen
37539: saan nykyisestä tilanteesta. Perustellusti mm.              kuukauden opintotuen maksaminen
37540: he ovat vaatineet em. päätöksen kaltaisen pää-              ammatillisten oppilaitosten sellaisilla
37541: töksen tekemistä myös täksi ja tuleviksi vuo-               opintolinjoilla opiskeleville, joilla opin-
37542: siksi.                                                      tovuoden pituus on vähintään 195 työ-
37543:    Mainittuja opinaloja luonnehtii opiskelun                päivää ja joissa opintovuoden ensim-
37544: raskaus. Opiskeluun kuuluu palkaton harjoit-                mäinen työpäivä on viimeistään 12. elo-
37545: telu, läsnäolopakon alaiset luennot ja omalla               kuuta?
37546: 
37547:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
37548: 
37549:                                          Erkki Pulliainen
37550: 
37551: 
37552: 
37553: 
37554: 280582F
37555: 2                               1988 vp. -    KK n:ot 216 ja 247
37556: 
37557: N:o 247
37558: 
37559: 
37560: 
37561: 
37562:                                 Mäkelä: Terveydenhuoltoalan          opiskelijoiden   Opintotukiajan
37563:                                     pidentämisestä
37564: 
37565: 
37566:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37567: 
37568:    Terveydenhuoltoalan opiskelijat opiskelevat          Valtion opintotukikeskus on tehnyt esityk-
37569: 10 kuukautta vuodessa. Useissa oppilaitoksissa       sen, jonka mukaan opintotukea maksettaisiin
37570: opiskelu alkaa syyslukukaudella jo elokuun 5.        9,5 kuukaudelta. Tätä sinänsä hyvää esitystä ei
37571: päivänä. Opiskelijat eivät kuitenkaan saa opin-      voida kuitenkaan pitää riittävänä, sillä opiske-
37572: totukea kuin yhdeksälle kuukaudelle ja näin          luaikaa on todellakin koko kymmenes kuukau-
37573: ollen elokuu joudutaan opiskelemaan ilman            si, eikä siltä kuukaudelta aiheutuvia kustan-
37574: tukea. Tällä hetkellä terveydenhuoltoalan opis-      nuksia kuten vuokraa tai ruokaa pysty puolit-
37575: kelija saa opintotukea 1 880 markkaa kuukau-         tamaan. Epäoikeudenmukaisuutta kärjistää li-
37576: dessa, josta lainaa on 70 OJo ja opintorahaa         säksi se, että muut opiskelijat saavat opintotu-
37577: 30%.                                                 kea koko opiskeluajalleen.
37578:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37579:                                                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37580:    Kymmenennen kuukauden opintotuen pois-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37581: putoaminen on opiskelijalle vakava taloudelli-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37582: nen menetys. Näin on siitäkin huolimatta, että
37583: terveydenhuoltoalan opiskelijoilla on keski-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
37584: määräistä paremmat mahdollisuudet käydä an-                 terveydenhuoltoalan opiskelijoiden epä-
37585: siotyössä lukuvuoden aikana, sillä työpaikko-               normaalin pitkä kymmenen kuukautta
37586: ja, myös lyhytaikaisia, riittää kaikille haluk-             kestävä vuosittainen opiskeluaika jättää
37587: kaille. Kokonaan toinen kysymys sen sijaan                  heidät kymmenenneltä opiskelukuukau-
37588: on, onko tällainen tilanne mielekäs opiskelijan             delta ilman opintotukea aiheuttaen näin
37589: tai yhteiskunnan kannalta. Onhan kyseessä                   rahallisia vaikeuksia ja välttämättö-
37590: opiskelu, johon kuuluvat palkaton käytännön                 myyden käydä ansiotyössä opiskelujen
37591: harjoittelu, läsnäolopakon alaiset luennot sekä             ohella toimeentulon turvaamiseksi, ja
37592: omalla ajalla tehtävät kirjalliset työt. Näin                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
37593: ollen opiskelu on itsessään jo riittävän raskas-            Valtion opintotukikeskuksen päätösten
37594: ta. Jäljelle jäävä vähäinen vapaa-aika tulisi               muuttamiseksi siten, että terveyden-
37595: pystyä käyttämään lepäämiseen ja harrastuk-                 huoltoalan opiskelijoille maksettaisiin
37596: siin ilman perustoimeentulon hankkimisen                    opintotukea kaikilta kymmeneltä opin-
37597: pakkoa.                                                     tokuukaudelta?
37598: 
37599:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
37600: 
37601:                                           Tina Mäkelä
37602:                                  1988 vp. -    KK n:ot 216 ja 247                                   3
37603: 
37604: 
37605: 
37606: 
37607:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37608: 
37609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       oikeus on sellaisissa tapauksissa, joissa kysei-
37610: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen opintolinjan edellisen opintovuoden pituus
37611: olette 8 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn            oli ollut vähintään 195 työpäivää ja kuluvan
37612: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         opintovuoden pituus on vähintään 190 työpäi-
37613: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vää sekä opiskelu on alkanut viimeistään 12
37614: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       päivänä elokuuta 1987. Lisäksi edellytyksenä
37615: jallisesta kysymyksestä n:o 216:                     on, että opiskelija ei asu vanhempiensa luona.
37616:                                                      Vanhempiensa luona asuvilla opiskelijoilla on
37617:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin,            oikeus yhdeksän kuukauden opintotukeen.
37618:        joilla mahdollistetaan kymmenennen
37619:        kuukauden opintotuen maksaminen                  Ensi opintovuonna 1988-1989 kaikilla am-
37620:        ammatillisten oppilaitosten sellaisilla       matillisessa koulutuksessa olevilla, joilla luku-
37621:        opintolinjoilla opiskeleville, joilla opin-   vuoden työpäivien määrä on vähintään 190, on
37622:        tovuoden pituus on vähintään 195 työ-         tuettavan opintoajan enimmäispituus 9,5 kuu-
37623:        päivää ja joissa opintovuoden ensim-          kautta. Syynä tähän vain muutamia opiskelija-
37624:        mäinen työpäivä on viimeistään 12. elo-       ryhmiä koskevaan tukiajan lyhenemiseen ovat
37625:        kuuta?                                        vuonna 1987 voimaan tulleet koulutuspituuk-
37626:                                                      sien muutokset. Asiaa koskevien asetusten mu-
37627:   sekä 15 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           kaan lukuvuoden työpäivien määrä aleni
37628: kirjeenne ohella jäljennöksen kansanedustaja         195:stä 190:een lukuvuodessa. Tukiajan lyhe-
37629: Tina Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       nemisen taustalla on siis Opiskeluajan lyhene-
37630: symyksestä n:o 247:                                  minen. Tässä yhteydessä ammatilliset oppilai-
37631:                                                      tokset saivat myös oikeuden itsenäisesti päät-
37632:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        tää lukuvuoden alkamisajankohdasta.
37633:        terveydenhuoltoalan opiskelijoiden epä-          Opintotuen luonnollinen mitoitusperuste on
37634:        normaalin pitkä kymmenen kuukautta            tuettavan koulutuksen kesto, ja koulutuksen
37635:        kestänyt vuosittainen opiskeluaika jät-       keston määrittely on luonnollisestikin pyrittävä
37636:        tää heidät kymmenenneltä opiskelukuu-         suorittamaan yhtenäisin perustein. Opintotu-
37637:        kaudelta ilman opintotukea aiheuttaen         kea koskevissa päätöksissä tällaisena yhteisenä
37638:        näin rahallisia vaikeuksia ja välttämät-      mitoitusperusteena on käytetty lukuvuoteen si-
37639:        tömyyden käydä ansiotyössä opiskelu-          sältyvien työpäivien määrää.
37640:        jen ohella toimeentulon turvaamiseksi,           Ensi opintovuonna on opintotukimääriä
37641:        ja                                            koskevassa valtioneuvoston päätöksessä pyritty
37642:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        myös vähentämään ammatillisen koulutuksen
37643:        Valtion opintotukikeskuksen päätösten         eri oppilasmuotojen välisiä eroja opintotuen
37644:        muuttamiseksi siten, että terveyden-          määrässä. Huomattavalie osalle opiskelijoita
37645:        huoltoalan opiskelijoille maksettaisiin       on tukiaika tästä syystä pidentynyt, koska
37646:        opintotukea kaikilta kymmeneltä opin-         tukea voidaan nyt suorittaa 9,5 kuukaudelle.
37647:        tokuukaudelta?                                Aikaisemmin tukea suoritettiin useilla linjoilla
37648:                                                      vain yhdeksältä kuukaudelta. Vain niille, joi-
37649:   Vastauksena näihin kysymyksiin esitän kun-         den työpäivien lukumäärä on vähentynyt
37650: nioittaen seuraavaa:                                 195:stä l90:een, on tukiaika jonkin verran ly-
37651:   Kulumassa olevana opintovuonna 1987-               hentynyt, kun tukea myönnetään yhtenäisten
37652: 1988 terveydenhuoltoalan opiskelijoilla ja           perusteiden mukaan kaikille ammatillisia opin-
37653: eräillä muilla ammatillisten oppilaitosten opis-     toja harjoittaville.
37654: kelijoilla on useissa tapauksissa oikeus kymme-         Lukuvuoden alkamisajankohta on nykyisin
37655: nen kuukauden opintotukeen asiaa koskevien           siis pääsääntöisesti oppilaitosten päätettävissä.
37656: valtioneuvoston päätösten nojalla. Tällainen         Vain lukuvuoden työpäivien määrä on vahvis-
37657: 4                              1988 vp. -   KK n:ot 216 ja 247
37658: 
37659: tettu asetuksella. Ei ole pidetty tarkoituksen-   senmukaisena kokonaisuuden kannalta. Par-
37660: mukaisena, että opintotuen määräytyminen          haillaan selvitetään kuitenkin mahdollisuuksia
37661: tehtäisiin riippuvaiseksi kunkin oppilaitoksen    mm. terveydenhuoltoalan koulutuksen sellai-
37662: osalta sen kunakin vuonna erikseen tekemästä      seen ajoittamiseen, että opintotuesta aiheutu-
37663: lukuvuoden pituutta koskevasta päätöksestä.       vat ongelmat poistuisivat.
37664:    Myös terveydenhuoltoalan koulutuksessa lu-
37665:                                                      Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen
37666: kuvuoden alkamisajankohta on oppilaitoksen
37667:                                                   valossa ei erityisjärjestelyjä terveydenhuolto-
37668: itsensä päätettävissä oleva asia. Aikaisimmil-
37669:                                                   alankaan oppilaitosten osalta ole pidetty perus-
37670: laan oppilaitokset ovat päätyneet aloittamaan
37671:                                                   teltuna mm., koska nyt tukiajassa syntyvä vaje
37672: lukuvuotensa jo elokuun alkupäivinä ja eräissä
37673:                                                   on keskimäärin noin viikon mittainen. Tuen
37674: tapauksissa vasta elokuun 12 päivän jälkeen.
37675:                                                   nykyisenlaisen mitoituksen vaikutuksista ei ole
37676: Keskimääräinen lukuvuoden aloittamisaika ter-
37677:                                                   myöskään vielä kokemuksia, eivätkä oppilai-
37678: veydenhuoltoalan oppilaitoksissa lienee noin
37679:                                                   tokset ole ottaneet sitä riittävästi huomioon
37680: viikkoa ennen elokuun puoliväliä. Useimmissa
37681:                                                   lukuvuoden alkamisajankohdasta päättäes-
37682: ammatillisissa oppilaitoksissa koulutus alkaa
37683:                                                   sään. Olisikin toivottavaa, että oppilaitoksissa
37684: elokuun puolivälin jälkeen. Todettakoon, että
37685:                                                   kaikilla päätöksentekoon osallistuvilla tahoilla
37686: myös 190 työpäivää käsittävässä lukiossa opis-
37687:                                                   kiinnitettäisiin vakavaa huomiota siihen, että
37688: kelu alkoi vasta 18 päivänä elokuuta kuluvana
37689:                                                   siirtämällä lukuvuoden alkua noin viikkoa
37690: lukuvuotena.
37691:                                                   myöhemmäksi tämä ongelma voitaisiin pois-
37692:    Opintotuen mitoituksessa on pyritty mahdol-
37693:                                                   taa.
37694: lisuuksien mukaan ottamaan huomioon myös
37695: tuen tosiasiallinen tarve. Kun ammatillisessa       Mainitun selvitystyön pohjalta tullaan har-
37696: koulutuksessa opiskelu pääsääntöisesti alkaa      kitsemaan, onko tarvetta erityisjärjestelyihin
37697: elokuun puolivälin tienoilla, ei tuen myöntä-     ammatillisen koulutuksen jonkin osa-alueen
37698: mistä koko kuukaudelle voida pitää tarkoituk-     opintotuen osalta.
37699: 
37700:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1988
37701: 
37702:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
37703:                                  1988 vp. -     KK n:ot 216 ja 247                                    5
37704: 
37705: 
37706: 
37707: 
37708:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37709: 
37710:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ning är dessutom att den studerande inte bor
37711: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          hos sina föräldrar. Studerande som bor hos
37712: av den 8 aprii 1988 till vederbörande medlem         sina föräldrar har rätt tili studiestöd för nio
37713: av statsrådet översänt avskrift av följande av       månader.
37714: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade              Nästa studieår 1988-1989 får alla de stude-
37715: spörsmål nr 216:                                     rande inom yrkesutbiidningen som har minst
37716:           Ämnar Regeringen vidta sådana åt-          190 arbetsdagar per läsår studiestöd för högst
37717:        gärder som gör det möjligt att betala         9,5 månader. Orsaken tili att den tid för viiken
37718:        studiestöd för tio månader till studeran-     understöd ges har förkortats, något som bara
37719:        de vid sådana studielinjer i yrkesläro-       gäller vissa grupper av studerande, är de änd-
37720:        anstalter vid vilka studieåret består av      ringar i utbiidningstiderna som trädde i kraft
37721:        minst 195 arbetsdagar och studieårets         år 1987. Enligt förordningarna om saken sänk-
37722:        första arbetsdag är senast den 12 augus-      tes antalet arbetsdagar per läsår från 195 till
37723:        ti?                                           190. Bakgrunden tili att understödet ges för en
37724:                                                      kortare tid än förut är m.a.o. det faktum att
37725:   samt med Er skrivelse av den 15 aprii 1988         studietiden förkortas. 1 samband med detta
37726: översänt avskrift av följande av riksdagsleda-       fick yrkesläroanstalterna också rätt att själv-
37727: mot Tina Mäkelä undertecknade spörsmål nr            ständigt bestämma när läsåret skall inledas.
37728: 247:                                                    En naturlig grund för dimensioneringen av
37729:           Är Regeringen medveten om att de           studiestödet är längden av den utbiidning som
37730:        studerande inom hälsovårdsbranschen,          understöds, och avsikten är givetvis att definie-
37731:        viika har en onormalt lång studietid på       ra utbiidningslängden på enhetliga grunder. 1
37732:        tio månader per år, inte får studiestöd       beslut som rör studiestödet har en dylik gemen-
37733:        för den tionde studiemånaden, viiket          sam dimensioneringsgrund varit antalet arbets-
37734:        leder tili finansiella svårigheter och tili   dagar per läsår.
37735:        att de studerande för att trygga sin             1 det sto:ttsrådsbeslut som rör studiestödet för
37736:        utkomst måste förvärvsarbeta vid sidan        nästa år har man också försökt utjämna de
37737:        av studierna, och                             skillnader i studiestödsbeloppet som före-
37738:           viika åtgärder ämnar Regeringen vid-       kommer vid olika läroanstaltsformer inom yr-
37739:        ta för att ändra Statens studiestödscen-      kesutbiidningen. Av denna orsak har den tid
37740:        trals beslut så, att de studerande inom       för viiken understöd ges förlängts för en beak-
37741:        hälsovårdsbranschen skall få studiestöd       tansvärd del av de studerande, eftersom stödet
37742:        för alla tio studiemånader?                   nu kan betalas för 9,5 månader. Tidigare fick
37743:                                                      studerande vid flera linjer stöd för bara nio
37744:    Såsom svar på dessa spörsmål får jag vörd-        månader. Endast för de studierande som inte
37745: samt anföra följande:                                fått antalet arbetsdagar minskat från 195 tili
37746:    U nder innevarande studieår 1987-1988 har         190 har den tid för viiken understöd ges
37747: studerande inom hälsovårdsbranschen och vis-         förkortats något, då stödet på enhetliga
37748: sa andra studerande vid yrkesläroanstalter med       grunder beviljas alla dem som bedriver yrkes-
37749: stöd av statsrådets beslut i flera fall rätt tili    studier.
37750: studiestöd för tio månader. Denna rätt gäller i         Nuförtiden är det alltså i regel läroanstal-
37751: sådana fall då det föregående studieåret vid         terna som bestämmer när läsäret skall inledas.
37752: ifrågavarande studielinje innefattade minst 195      Endast antalet arbetsdagar per läsår har fast-
37753: arbetsdagar och nuvarande studieår består av         ställts i förordning. Det har inte ansetts vara
37754: minst 190 arbetsdagar samt då studierna har          ändamålsenligt att fastställandet av studiestö-
37755: inletts senast den 12 augusti 1987. En förutsätt-    det skall göras beroende av det beslut om
37756: 6                               1988 vp. -    KK n:ot 216 ja 247
37757: 
37758: läsårets längd som varje år fattas vid varje        utbildningen inom bl.a. hälsovårdsbranschen
37759: läroanstalt.                                        så att de problem som studiestödet föranleder
37760:    Vad beträffar utbildningen inom hälsovårds-      kunde undvikas.
37761: branschen är det också där läroanstalten själv         På basis av de uppgifter som för tillfället
37762: som bestämmer när läsåret skall inledas. Som        står till förfogande har det inte heller vad
37763: tidigast inleder läroanstalterna sitt läsår redan   läroanstalterna inom hälsovårdsbranschen be-
37764: under de första dagarna i augusti och i vissa       träffar ansetts vara motiverat med specialar-
37765: fall först efter den 12 augusti. Läroanstalterna    rangemang, bl.a. därför att den lucka som nu
37766: inom hälsovårdsbranschen torde i genomsnitt         uppstår i den tid för vilken understöd ges i
37767: inleda sitt läsår cirka en vecka före mitten av     genomsnitt är cirka en vecka. Det finns inte
37768: augusti. 1 de flesta yrkesläroanstalter inleds      heller ännu någon erfarenhet av verkningarna
37769: studierna efter medlet av augusti. Det kan          av den nuvarande dimensioneringen av stödet,
37770: konstateras att i gymnasiet, som också omfat-       vilket läroanstalterna inte tillräckligt har beak-
37771: tar 190 arbetsdagar, inleddes studierna inneva-     tat, då de har bestämt när läsåret skall inledas.
37772: rande läsår först den 18 augusti.                   Det vore önskvärt att alla beslutsfattande in-
37773:    Vid dimensioneringen av studiestödet har         stanser inom läroanstalterna skulle fästa allvar-
37774: försök även gjorts att i mån av möjlighet           lig uppmärksamhet vid att detta problem kun-
37775: beakta det faktiska behovet av understöd.           de undvikas, om läsåret flyttades till att börja
37776: Eftersom yrkesstudierna i regel inleds kring        ungefär en vecka senare.
37777: mitten av augusti, kan det inte med tanke på           På basis av nämnda utredningsarbete kom-
37778: helheten anses vara ändamålsenligt att bevilja      mer det att övervägas, om det finns behov av
37779: stöd för hela månaden. Som bäst utreds emel-        specialarrangemang angående studiestödet
37780: lertid möjligheterna att i sin helhet förlägga      inom något delområde av yrkesubildningen.
37781: 
37782:     Helsingfors den 16 maj 1988
37783: 
37784:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
37785:                                                1988 vp.
37786: 
37787: Kirjallinen kysymys n:o 217
37788: 
37789: 
37790: 
37791: 
37792:                                  Vistbacka: Katsastusaseman saamisesta Tervajoen taajama-
37793:                                     alueelle
37794: 
37795: 
37796:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37797: 
37798:    Vaasan läänin Vähänkyrön ja Isonkyrön            tonttia aseman tarpeita varten liikenteellisesti
37799: alueella sijaitseva Tervajoen taajama-alue so-      hyville paikoille.
37800: veltuu liikeoteeilisen sijaintinsa ja autokorjaa-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37801: mojensa ja -liikkeidensä ansiosta erinomaisen       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37802: hyvin katsastusaseman sijoituspaikaksi. Tämä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37803: vaihtoehto olisi huomattavasti parempi Iisät-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37804: täessä katsastusasemapalveluja Etelä-Pohjan-
37805: maalle kuin myös suunnitelmissa ollut Vaasas-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37806: sa tOimivan katsastusaseman laajentaminen.                 ryhtyä katsastusaseman sijoittamiseksi
37807: Ko. alueelle on varattu kaksi vaihtoehtoista               Tervajoen taajama-alueelle ja millä ai-
37808:                                                            kataululla hanketta aiotaan mahdolli-
37809:                                                            sesti toteuttaa?
37810: 
37811:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
37812: 
37813:                                          Raimo Vistbacka
37814: 
37815: 
37816: 
37817: 
37818: 280512E
37819: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 217
37820: 
37821: 
37822: 
37823: 
37824:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37825: 
37826:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Autorekisterikeskus on laatinut 14.4.1988
37827: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    yhdistetyn perustamis- ja esisuunnitelman Ter-
37828: olette 8 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn        vajoen taajamaan Vähänkyrön kuntaan raken-
37829: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     nettavasta katsastusasemasta.
37830: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Suunnitelman mukaan asema tulee olemaan
37831: edustaja Raimo Vistbackan näin kuuluvasta        Mini-2-tyyppiä eli varustettu yhdellä kuilu- ja
37832: kirjallisesta kysymyksestä n:o 217:              yhdellä nelipilarinosturiradalla sekä dynamo-
37833:                                                  metrikatoksella. Aseman bruttoala on n. 500
37834:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    m2 ja tilavuus n. 2 200 m3 • Alustava kustan-
37835:        ryhtyä katsastusaseman sijoittamiseksi    nusarvio on n. 4,7 milj. markkaa. Varsinainen
37836:        Tervajoen taajama-alueelle ja millä ai-   rakennusaika olisi syksystä 1989 kesään 1990.
37837:        kataululla hanketta aiotaan mahdolli-        Suunnitelma on nyt asianmukaisessa järjes-
37838:        sesti toteuttaa?                          tyksessä rakennushallituksessa lausuntokäsitte-
37839:                                                  lyssä. Osa rahoituksesta sisältyy jo Autorekis-
37840:                                                  terikeskuksen liikenneministeriölle toimitta-
37841:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     maan vuoden 1989 tulo- ja menoarvioehdotuk-
37842: vasti seuraavaa:                                 seen.
37843: 
37844:     Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1988
37845: 
37846:                                                           Liikenneministeri Pekka Vennamo
37847:                                     1988 vp. -     KK n:o 217                                   3
37848: 
37849: 
37850: 
37851: 
37852:                              Tili Riksdagens Herr Taimao
37853: 
37854:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       för den besiktningsstation som skall byggas i
37855: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        Tervajoki tätort i Lillkyro kommun.
37856: av den 8 april 1988 tili vederbörande medlem          Enligt pianeroa kommer stationen att vara
37857: av statsrådet översänt avskrift av följande av     av typen Mini 2, vilket innebär att den är
37858: riksdagsman Raimo Vistbacka undertecknade          försedd med en provbana som har en inspek-
37859: spörsmål nr 217:                                   tionsgrav och en som har en fyrpelarlyft samt
37860:                                                    ett tak för en rullbromsprovare. Stationens
37861:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          bruttoyta är ca 500 m2 och dess volym är ca
37862:        vidta för att placera en besiktningssta-    2 200 m 3 • Det preliminära kostnadsförslaget
37863:        tion i Tervajoki tätort och hurudan är      går ut på ca 4, 7 milj. mark. Den egentliga
37864:        tidtabellen för ett eventuellt förverkli-   byggnadstiden skulle vara från hösten 1989 tili
37865:        gande av projektet?                         sommaren 1990.
37866:                                                       Pianeo är nu i behörig ordning hos bygg-
37867:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nadsstyrelsen för remissbehandling. En del av
37868: samt anföra följande:                              finansieringen ingår redan i det budgetförslag
37869:   Bilregistercentralen har 14.4.1988 uppgjort      för år 1989 som Bilregistercentralen har till-
37870: en kombinerad anläggnings- och förhandsplan        ställt trafikministeriet.
37871: 
37872:     Helsingfors den 6 maj 1988
37873: 
37874:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
37875:                                             1988 vp.
37876: 
37877: Kirjallinen kysymys n:o 218
37878: 
37879: 
37880: 
37881: 
37882:                                 Pulliainen: Metsänparannusvarojen käyttämisestä energiapuun
37883:                                    käytön edistämiseen
37884: 
37885: 
37886:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37887: 
37888:    Metsänparannusvaroja voi nykyisin käyttää       lähteen lisääntyvää käyttöä tässä tarkoitukses-
37889: erilaisiin metsänparannustöihin, kuten taimi-      sa. Energiapuun hintaan voidaan vaikuttaa
37890: kon hoitoon ja perkaukseen. Näiden varojen         valtiovallan toimenpitein.
37891: turvin ei kuitenkaan voi nykyisellään edistää         Väärinkäsitysten välttämiseksi on syytä tode-
37892: energiapuun käyttöä. Metsänparannusvaroilla        ta, että energiapuun otto tulee tehdä niin, että
37893: hoidetuissa taimikoissa puut voi kaataa, mutta     otetaan huomioon sekä metsänhoidolliset
37894: ei enää kasata ja kuljettaa. Tätä ei voi pitää     (mm. sahapuun tuottamiseen tähtäävät) että
37895: kansantaloudellisesti järkevänä tilanteena.        luonnonsuojelullis-hoidolliset näkökohdat. Oi-
37896:    Kansantaloudellisesti järkevää on edistää       kein suunniteltuna voidaan päästä myös ne
37897: energiapuun käyttöä kaikin luonnonhoidon           huomioon ottaen merkittävään metsähakkeen
37898: kannalta hyväksyttävin keinoin. Oikeaoppisel-      tuottoon siinä ohessa. Kokonaisuutena tämä
37899: la energiapuun otolla voidaan mm. vähentää         edellyttää metsänparannuslainsäädännön laa-
37900: hyönteistuhojen vaaraa. Samalla edistetään ko-     jentamista.
37901: timaisen energianlähteen käyttöä ja luodaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37902: järkevää kotimaata palvelevaa työtä. Energia-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37903: puun hinnasta noin neljä viidesosaa on työ- ja     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37904: konekustannuksia. Energiapuun otossa metsis-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37905: tä onkin pidettävä huoli siitä, että se tapahtuu               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-
37906: metsurityönä.                                               sänparannuslainsäädännön laajentami-
37907:    Nykyisellään haketta käytetään polttoainee-              seksi siten, että se mahdollistaa metsän-
37908: na alue- ja kaukolämmityksessä noin 40 paik-                parannusvarojen käytön energiapuun
37909: kakunnalla. Jos energiapuun hinta saadaan                   hankintaan samanlaisin ehdoin kuin
37910: edullisemmaksi, merkinnee se tämän energian-                taimikon hoitoon?
37911: 
37912:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
37913: 
37914:                                          Erkki Pulliainen
37915: 
37916: 
37917: 
37918: 
37919: 2805391
37920: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 218
37921: 
37922: 
37923: 
37924: 
37925:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37926: 
37927:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työttömyysturvan peruspäiväraha korotettuna
37928: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       80 prosentilla, eli tällä hetkellä työpäivää ja
37929: olette kirjeellänne 8 päivänä huhtikuuta 1988       henkilöä kohti 203 markkaa. Tukeen sisältyy
37930: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       työnjohdon osuutena 20 prosenttia. Yrityksillä
37931: nen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen         tuen määrä on mainittu peruspäiväraha koro-
37932: seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen        tettuna 50 prosentilla, eli 169,50 markkaa.
37933: n:o 218:
37934:                                                        Kotimaisten polttoaineiden käyttöä ediste-
37935:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-      tään myös muilla julkisen vallan tukitoimenpi-
37936:        sänparannuslainsäädännön laajentami-         teillä. Kauppa- ja teollisuusministeriö myöntää
37937:        seksi siten, että se mahdollistaa metsän-    investointiavustuksia ja korkotukea kotimaista
37938:        parannusvarojen käytön energiapuun           polttoainetta käyttävien laitosten rakentami-
37939:        hankintaan samanlaisin ehdoin kuin           seen ja muutostöihin. Myös työvoimaministe-
37940:        taimikon hoitoon?                            riöllä on mahdollisuus avustaa kotimaisen
37941:                                                     energian osuuden lisäämiseen tähtääviä inves-
37942:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tointeja. Maatilahallituksen myöntämillä ener-
37943: taen seuraavaa:                                     gia-avustuksilla edistetään maatilojen ja kasvi-
37944:                                                     huoneviljelmien kotimaista energiaa käyttävien
37945:    Energiapuun hankintaa tuetaan nykyisin lä-       lämmitysjärjestelmien rakentamista ja uusimis-
37946: hinnä työllisyysperusteisesti. Työllisyyslain       ta. Maatilojen lämpökeskuksien rakentamislai-
37947: (275/87) ja työllisyysasetuksen (737 /87) nojalla   noituksessa suositaan kotimaisen energian
37948: myönnetään valtion tulo- ja menoarvion mo-          käyttöä. Näillä tukitoimenpiteillä edistetään
37949: mentilla 34.50.61 työttömyyden lieventämiseen       osaltaan myös energiapuun käyttöä.
37950: osoitetuista valtionapuvaroista työllistämistu-
37951: kea työttömien palkkaamiseksi mm. metsän-              Kuten edeltä ilmenee, energiapuun talteenot-
37952: hoidollisiin töihin, joista energiapuun hankinta    toa ja käyttöä edistetään varsin peittävästi ja
37953: on ollut tärkein työmuoto. Energiapuun han-         monipuolisesti. Mikäli metsänparannuslainsää-
37954: kintaan saavat työllistämistukea yhtiömuotoi-       däntöä laajennettaisiin siten, että lain mukai-
37955: set kunnalliset lämpölaitokset, metsänhoitoyh-      sissa taimikonhoitokohteissa voitaisiin metsän-
37956: distykset sekä seurakunnnat ja yritykset. Tuki      parannusvaroin tukea myös energiapuun han-
37957: kattaa metsänparannuslain mukaisten taimi-          kintaa, olisi muutoksella nykyiseen tukijärjes-
37958: konhoitotöiden yhteydessä kaadetun puuston          telmään verrattuna merkitystä lähinnä niissä
37959: kasauksen lisäksi myös metsätähteiden kasauk-       taimikonhoitohankkeissa, joissa on energia-
37960: sen, harvennushakkuissa ja vajaatuottoisten         puuksi kelpaavaa poistettavaa puustoa ja jois-
37961: alueiden uudistamisessa hakatun puun kasauk-        sa käytettävä työmenetelmä sallisi kaadon ja
37962: sen sekä energiapuun hankintaa varten alun          kasauksen niveltämisen toisiinsa.
37963: perin suunniteltujen ensiharvennus- ja riuku-          Voimassa olevan metsänparannuslain mu-
37964: vaiheen metsiköistä poistettavan energiakäyt-       kaisista taimikonhoitokohteista saatavan ener-
37965: töön tulevan puun kaadon ja kasauksen. Tuen         giapuun määrä jäisi kohteiden laatuun ja tuen-
37966: piiriin voidaan sisällyttää myös edellä mainitun    saajiin liittyvät rajoitukset huomioon ottaen
37967: energiapuun toimittaminen kaukokuljetusreitin       kuitenkin varsin vähäiseksi. Kun korjuukelpoi-
37968: varteen tai suoraan energiapuun käyttöpaikal-       sen metsätähteen ja pienpuureservin kokonais-
37969: le. Tukea ei kuitenkaan voida myöntää laadun        määräksi on arvioitu noin 15 miljoonaa kuu-
37970: ja korjuuedellytysten puolesta myyntiin sovel-      tiometriä vuodessa, on taimikonhoitopuun
37971: tuvan markkinapuun korjuuseen.                      osuus tästä noin 3 miljoonaa kuutiometriä ja
37972:    Energiapuun hankintaan on käytetty työllis-      metsänparannuslain       mukaisten   kohteiden
37973: tämistukea vuosittain 20-25 miljoonaa mark-         osuus siitä noin 2 miljoonaa kuutiometriä.
37974: kaa. Tuen määrä on muilla kuin yrityksillä          Suurin osa energiapuureserveistä on vajaatuot-
37975:                                      1988 vp. -     KK n:o 218                                    3
37976: 
37977: toisissa ja ensiharvennusmetsissä sekä hakkuu-        Ottaen huomioon ne kansantaloudelliset
37978: tähteissä ja kanto- ja juuripuussa.                 edut, joihin kotimaisen energian käytön moni-
37979:    Jotta kysymyksessä esitetyllä metsänparan-       muotoisella edistämisellä pyritään sekä metsä-
37980: nuslainsäädännön laajentamisella voitaisiin         tähde- ja pienpuun korjuun myönteiset vaiku-
37981: merkittävästi lisätä energiapuun hankintaa,         tukset metsien hoidolle ja terveydelle, hallitus
37982: edellyttäisi se lain soveltamisalan laajentamista   pitää kysymyksessä tarkoitetun asian selvittä-
37983: myös sellaisiin kohteisiin, joita nykyisin tue-     mistä tarpeellisena.
37984: taan työllisyysvaroin.
37985: 
37986:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1988
37987: 
37988:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
37989: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 218
37990: 
37991: 
37992: 
37993: 
37994:                               Till Riksdagens Herr Talman
37995: 
37996:    1 det syfte 36 § 1 mom. riksdagsordningen        kvalitet och avverkningsförutsättningar lämpar
37997: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sig för försäljning.
37998: av den 8 april 1988 tili vederbörande medlem           För anskaffning av energived har årligen
37999: av statsrådet översänt avskrift av följande av      använts 20-25 miljoner mark i sysselsättnings-
38000: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-         stöd. Stödbeloppet utgör för andra än företag
38001: mål nr 218:                                         utkomstskyddets grunddagpenning, höjd med
38002:                                                     80 OJo, och uppgår för närvarande tili 203 mark
38003:          Ämnar Regeringen skrida tili åtgär-        per arbetsdag och person. 1 stödet ingår arbets-
38004:        der för att utvidga lagstiftningen om        ledningens andel om 20 OJo. För företagen är
38005:        skogsförbättring sålunda, att det blir       stödbeloppet nämnda grunddagpenning höjd
38006:        möjligt att använda skogsförbättrings-       med 50 OJo dvs. 169,50 mk.
38007:        medel för anskaffning av energived på           Användningen av inhemskt bränsle främjas
38008:        samma vilikor som för vården av plant-       även genom andra stödåtgärder från samhäl-
38009:        bestånd?                                     lets sida. Handels- och industriministeriet be-
38010:                                                     viljar investeringsbidrag och räntestöd för upp-
38011:                                                     förande av anläggningar, som använder in-
38012:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
38013:                                                     hemsk!. bränsle, samt för ändringsarbeten på
38014: samt anföra följande:                               dem. Aven arbetskraftsministeriet har möjlig-
38015:    Anskaffningen av energived stöds nuförtiden      het att ge bidrag för investeringar som syftar
38016: närmast av sysselsättningsskäl. Med stöd av         tili att öka andelen inhemsk energi. Genom
38017: sysselsättningslagen (275/87) och sysselsätt-       energibidrag, som jordbruksstyrelsen beviljar
38018: ningsförordningen (737 /87) beviljas sysselsätt-    främjas byggandet och förnyandet av upp-
38019: ningsstöd av det statsunderstöd som under           värmningssystem för gårdsbruk och växthus-
38020: momentet 34.50.61 i statsförslaget anvisats för     odlingar, där inhemsk energi används. Vid
38021: lindring av arbetslösheten. Sysselsättningsstö-     långivning för byggande av värmecentraler för
38022: det skall användas för avlönande av arbetslösa      gårdsbruk gynnas användning av inhemsk
38023: bl.a. i skogsvårdsarbeten, av vilka anskaff-        energi. Dessa stödåtgärder medverkar även tili
38024: ningen av energived har varit den viktigaste        att främja användningen av energived.
38025: arbetsformen. Kommunala värmeverk, som                 Såsom av det ovan nämnda framgår främjas
38026: drivs i bolagsform, skogsvårdsföreningar samt       tilivaratagandet och användningen av energi-
38027: församlingar och företag erhåller sysselsätt-       ved på ett synnerligen täckande och mångsidigt
38028: ningsstöd för anskaffning av energived. Stödet      sätt. Såvida lagstiftningen om skogsförbättring
38029: omfattar utom hopdragning av det virke som          utvidgas sålunda, att man med hjälp av skogs-
38030: fällts i samband med sådana plantbeståndsar-        förbättringsmedel även kan stöda anskaff-
38031: beten som avses i lagen om skogsförbättring         ningen av energived på plantbeståndsområden,
38032: även uppsamling av hyggesavfall, hopdragning        har en dylik ändring betydelse jämfört med det
38033: av virke från gallringsavverkningar och vid         nuvarande stödsystemet närmast i fråga om
38034: förnyelse av underproduktiva områden samt           sådana plantbeståndsprojekt där det ingår träd
38035: sådan fällning och hopdragning av virke från        som kan fällas för att användas som energived
38036: skogsbestånd där anskaffning av energived ur-       och där arbetsmetoden tiliåter att fällning och
38037: sprunglingen har planerats och vilka avverkas i     hopdragning anpassas tili varandra.
38038: första gallrings- och störskogsskedet. Stödet           Den mängd energived som erhålls inom så-
38039: kan även omfatta leverans av ovan nämnda            dana plantbeståndsområden som avses i lagen
38040: energived tili ställen invid fjärrtransportrutter   om skogsförbättring blir med beaktande av
38041: eller direkt tili den plats där energiveden an-     begränsningarna i fråga om skogsområdenas
38042: vänds. Stöd kan dock inte beviljas för avverk-      kvalitet och stödmottagarna dock ganska liten.
38043: ning för marknadsvirke, som med hänsyn tili         Eftersom den totala mängden av sådant skogs-
38044:                                   1988 vp. -     KK n:o 218                                  5
38045: 
38046: avfall och av den klenvirkesreserv som duger     åsyftas i spörsmålet förutsätts att lagens
38047: att tas tili vara har uppskattats tili ca 15     tillämpningsområde utvidgas tili att omfatta
38048: miljoner kubikmeter per år, är andelen virke     även sådana projekt som nuförtiden stöds med
38049: från plantbestånd härav ca 3 miljoner kubik-     sysselsättningsmedel.
38050: meter och andelen från projekt som anges i
38051: lagen om skogsförbättring ca 2 miljoner kubik-      Med beaktande av de nationalekonomiska
38052: meter. Största del en av energivedsreserven      fördelar, som åsyftas genom ett mångsidigt
38053: finns i de underproduktiva skogarna och i        främjande av användningen av inhemsk energi
38054: skogar som gallrats första gången samt i hyg-    samt av de positiva följderna av anskaffning
38055: gesavfall och i stubb- och rotved.               av skogsavfall och klenvirke för skogarnas
38056:    För att anskaffningen av energived avsevärt   vård och hälsa, anser regeringen att en utred-
38057: skall kunna ökas genom en sådan utvidgning       ning av det i spörsmålet avsedda ärendet är
38058: av lagstiftningen om skogsförbättring som        nödvändig.
38059: 
38060:     Helsingfors den 11 maj 1988
38061: 
38062:                                             Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
38063:                                                 1988 vp.
38064: 
38065: Kirjallinen kysymys n:o 219
38066: 
38067: 
38068: 
38069: 
38070:                                    Tykkyläinen ym.: Nilsiän postialueen hallintotehtävien siirtämi-
38071:                                      sestä Kuopioon
38072: 
38073: 
38074:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38075: 
38076:    Nilsiän postialueen hallinto on suunniteltu        la tahdilla haja-asutusalueilla. Nämä toiminnot
38077: siirrettäväksi Kuopion postialueen yhteyteen          ovat selvästi ristiriidassa keskenään.
38078: vuoden 1989 alusta lukien. Nilsiästä siirtyisivät        Valtiovallan tulisikin Elävä maaseutu -kam-
38079: Kuopioon palkanlaskenta, tilinpito ja muu             panjassa esiin tuotujen tavoitteiden mukaisesti
38080: henkilöstöhallinto. Näiden toimintojen siirty-        pyrkiä takaamaan maaseudun hallinnollinen-
38081: minen merkitsisi viiden työpaikan poistumista         kin toimivuus sekä kehittää sitä entisestään.
38082: Nilsiästä.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38083:                                                       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
38084:   Vaikka siirrolla ei Itä-Suomen postipiiri-          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
38085: konttorin käsityksen mukaan olekaan merki-            sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
38086: tystä asiakaspalvelulle, on siirrolla kuitenkin       sen:
38087: vaikutusta Nilsiän työllisyystilanteeseen.
38088:                                                                Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-
38089:    Valtio on toisaalta käynnistänyt Elävä maa-               ta siirtää Nilsiän postialueen hallinto
38090: seutu -kampanjan sekä asettanut itselleen työl-              Kuopioon, ja
38091: listämisvelvoitteita työllisyyslailla, ja kuitenkin            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38092: toisaalta valtion hallintoa supistetaan kiivaal-             ryhtyä tämän estämiseksi?
38093: 
38094:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
38095: 
38096:                       Marja-Liisa Tykkyläinen                 Riitta Saastamoinen
38097:                       Mirja Ryynänen                          Lauha Männistö
38098: 
38099: 
38100: 
38101: 
38102: 280518L
38103: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 219
38104: 
38105: 
38106: 
38107: 
38108:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38109: 
38110:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nisaatiota kehitetty siten, että postialueiden
38111: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       määrä väheni 194 postialueesta 176 posti-
38112: olette huhtikuun 8 päivänä 1988 päivätyn kir-       alueeseen. Uudistusta jatkettiin toteuttamalla
38113: jeenne n:o 603 ohella toimittanut valtioneuvos-     postitoimen paikallishallinnon ns. kokonais-
38114: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      uudistus 1.1.1986 lukien, jolloin postialueiden
38115: sanedustaja Tykkyläisen ym. näin kuuluvasta         määrä väheni 96 postialueeseen. Postialueiden
38116: kirjallisesta kysymyksestä n:o 219:                 yhdistämistä o~ jatkettu siten, että 1.5.1987
38117:                                                     lukien postialueiden määrä oli 92 ja 1.5.1988
38118:          Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-      lukien 83. Toteutetulla postialueorganisaation
38119:        ta siirtää Nilsiän postialueen hallinto      kehittämisellä ei ole ollut vaikutusta asiakkaille
38120:        Kuopioon, ja                                 tarjottavien palvelujen määrään tai palveluta-
38121:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       soon, eivätkä suoritetut toimenpiteet ole vä-
38122:        ryhtyä tämän estämiseksi?                    hentäneet postitoimipaikkojen lukumäärää.
38123:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          PTL-Posti on 24.3.1988 Itä-Suomen posti-
38124: vasti seuraavaa:                                    piirikonttorin esityksestä päättänyt Nilsiän
38125:                                                     postialueen yhdistämisestä Kuopion posti-
38126:    Posti- ja telehallituksen antamien ohjeiden      alueeseen 1.1.1989 lukien.
38127: mukaan postialueorganisaation kehittäminen
38128: on jatkuvaa toimintaa, josta vastuu on posti-          Nilsiän postialuekonttorin hallintotehtävissä
38129: piirikonttoreilla. Posti- ja telelaitoksen posti-   on nykyisellään seitsemän henkilöä, ja se on
38130: toimen alueorganisaation kehittämisen tavoit-       selvästi enemmän kuin tehtävien määrä edellyt-
38131: teena on postialueiden toimintaedellytysten pa-     tää. Toisaalta suoritettavat hallintotehtävät,
38132: rantaminen ja päätösvallan delegointimahdolli-      kuten esim. palkanmaksu, voidaan suorittaa
38133: suuksien edistäminen.                               tarkoituksenmukaisemmalla tavalla ja aiemmin
38134:    Posti- ja telelaitoksen postitoimen paikallis-   kustannuksin Kuopion postialuekonttorin toi-
38135: hallinnon organisaatiota kehitetään tarpeen         mesta. Nilsiän ~ostialuekonttorista vapautuvat
38136: mukaan siten, että yksittäisiä postialueita tai     hallinnon henkilöresurssit tullaan siirtämään
38137: niiden osia yhdistetään silloin, kun toimenpi-      asiakaspalveluuh, jossa toimintaa pyritään
38138: teellä voidaan tehostaa hallintoa, kohottaa hal-    edelleen tehostamaan.
38139: linnollista palvelutasoa tai postitoimen tuotta-       Nilsiän postialueen yhdistäminen Kuopion
38140: vuutta taikka vähentää postialueiden eriarvoi-      postialueeseen ei tule heikentämään nykyisen
38141: suutta.                                             Nilsiän postialueen postipalvelujen saatavuut-
38142:    Posti- ja telelaitoksen vuonna 1982 tekemän      ta, vaan niiden tarjonta jatkuu edelleen alueel-
38143: periaatepäätöksen mukaisesti on vuosina             lisesti mahdollisimman tasapuolisena ja palve-
38144: 1984-85 postitoimen paikallishallinnon orga-        lutasoltaan hyvänä.
38145: 
38146:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1988
38147: 
38148:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
38149:                                     1988 vp. -     KK n:o 219                                     3
38150: 
38151: 
38152: 
38153: 
38154:                              Tili Riksdagens Herr Talman
38155: 
38156:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        råden minskade från 194 tili 176. Förnyelsen
38157: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        fortsatte genom att den s.k. totalreformen av
38158: nr 603 av den 8 april 1988 tili vederbörande       postfunktionens lokalförvaltning förverkliga-
38159: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     des räknat från 1.1.1986, då antalet postområ-
38160: jande av riksdagsledamot Tykkyläinen m.fl.         den minskade tili 96. Sammanslagningen av
38161: undertecknade spörsmål nr 219:                     postområden har fortsatt, så att deras antal,
38162:                                                    räknat från 1.5.1987, var 92 och räknat från
38163:          Är Regeringen medveten om pianer-         1.5.1988 var antalet 83. Den utveckling av
38164:        oa på att flytta Nilsiä postområdes         postområdesorganisationen som har förverkli-
38165:        förvaltning tili Kuopio och                 gats har inte inverkat på mängden tjänster som
38166:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      kan erbjudas kunderna eller på servicenivån.
38167:        ta för att förhindra detta?                 De åtgärder som har vidtagits har inte heller
38168:                                                    minskat antalet postanstalter.
38169:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          PTV-Posten beslöt 24.3.1988 på förslag av
38170: samt anföra följande:                              Östra Finlands postdistriktskontor ansluta Nil-
38171:    Enligt post- och telestyrelsens direktiv är     siä postområde tili Kuopio postområde, räknat
38172: utvecklandet av postområdesorganisationen en       från 1.1.1989.
38173: fortgående verksamhet och ansvaret för den             För tilifället handhas förvaltningsuppgifter-
38174: åligger postdistriktskontoren. Målet med ut-       na vid Nilsiä postområdeskontor av sju perso-
38175: vecklandet av postfunktionens områdesorgani-       ner. Detta antal är klart större än mängden
38176: sation inom post- och televerket är att förbätt-   uppgifter förutsätter. Å andra sidan kan såda-
38177: ra postområdenas verksamhetsbetingelser och        na förvaltningsuppgifter som t.ex. löneutbetal-
38178: att främja möjligheterna att delegera besluts-     ning skötas på ett mer ändamålsenligt sätt och
38179: fattandet.                                         tili lägre kostnader vid Kuopio postområ-
38180:    Post- och telestyrelsens organisation för       deskontor. De personresurser som frigörs från
38181: postfunktionens lokalförvaltning utvecklas i       förvaltningen vid Nilsiä postområdeskontor
38182: mån av behov, så att enskilda postområden          kommer att förflyttas tili kundtjänst, där av-
38183: eller delar av sådana sammanslås om man med        sikten är att ytterligare effektivera verksam-
38184: denna åtgärd kan effektivera förvaltningen,        heten.
38185: höja den administrativa servicenivån eller post-       Nilsiä postområdes anslutning tili Kuopio
38186: funktionens lönsamhet eller minska på rang-        postområde kommer inte att försvaga tili-
38187: skilinaden mellan postområdena.                    gången på postal service på det nuvarande
38188:    1 enlighet med ett principbeslut, som post-     postområdet i Nilsiä, utan sådan kommer fort-
38189: och telestyrelsen fattade 1982, har organisatio-   farande att finnas tiligänglig så jämnt fördelad
38190: nen för postfunktionens lokalförvaltning under     på området som möjligt och med en god
38191: åren 1984-85 utvecklats så att antalet postom-     serviceni vå.
38192: 
38193:     Helsingfors den 10 maj 1988
38194: 
38195:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
38196:                                                1988 vp.
38197: 
38198: Kirjallinen kysymys n:o 220
38199: 
38200: 
38201: 
38202: 
38203:                                   Turunen ym.: Psykiatrisen avohoidon matkakustannusten val-
38204:                                     tionosuuden kehittämisestä
38205: 
38206: 
38207:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38208: 
38209:    Valtakunnallisissa suunnitelmissa terveyden-          Vaikka sanotut kustannukset eivät toiminto-
38210: huollon järjestämisestä on jo kauan avohoidon         jen ylläpitäjän kannalta olekaan kovin suuret,
38211: kehittäminen psykiatrisessa erikoissairaanhoi-        voivat ne yksittäisen potilaan ja aivan erityises-
38212: dossa katsottu yhdeksi painopistealueeksi. Tä-        ti pitkäaikaispotilaan suorittamana olla suuria.
38213: män perusteella esimerkiksi päiväsairaala-,           On selvää, että ellei muu kuin potilastaho
38214: asuntola- ja suojatyötoimintoja sekä kotisai-         suorita matkakustannuksia, menettely tulee
38215: raanhoitoa on eri muodoissaan ylläpidetty jo          sulkemaan pois aktivoivan ja kuntoottavan
38216: kauan. Mm. Pohjois-Karjalassa alkoi päiväsai-         hoidon piiristä valtaosan psykiatrisista pitkäai-
38217: raalatoiminta jo vuonna 1971.                         kaispotilaista.
38218:    Mainittujen avohuollon toimintamuotojen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38219: monipuolistuessa matkakustannusten korvaa-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
38220: minen potilaalle kuntainliiton toimesta on käy-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
38221: nyt erityisesti haja-asutusalueilla entistä tähdel-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
38222: lisemmäksi.                                           sen:
38223:    Nykyisen järjestelmän mukaan potilaiden                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
38224: matkakustannuksia ei maksa esimerkiksi Kan-                  siin, jotta mielisairaslakia ja asianomai-
38225: saneläkelaitos eikä yleensä toimintojen ylläpi-              sia valtionosuuslakeja muutettaisiin si-
38226: täjäkään, sairaalakuntainliitto. Viimeksi mai-               ten, että psykiatrista avohoitoa ylläpitä-
38227: nittu ei suorita matkakustannuksia lähinnä sii-              vät kuntainliitot voisivat saada valtion-
38228: tä luonnollisesta syystä, ettei valtionosuutta               osuuden potilaiden matkakustannuk-
38229: mainittuun menoerään tule.                                   siin?
38230: 
38231:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
38232: 
38233:                       Eeva Turunen                             Liisa Hilpelä
38234: 
38235: 
38236: 
38237: 
38238: 280544P
38239: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 220
38240: 
38241: 
38242: 
38243: 
38244:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38245: 
38246:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       man korkeiksi ja estää potilaan osallistumisen
38247: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       päivätoimintaan.
38248: olette 8 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn              Tämän johdosta on sairausvakuutuslain
38249: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        10 §:ää muutettu lailla (1109/87) 1.1.1988 lu-
38250: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kien siten, että usein toistuvista matkoista ai-
38251: edustaja Turusen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      heutuneet kustannukset korvataan vakuutetulle
38252: sesta kysymyksestä n:o 220:                         yleensä kokonaan siltä osin kuin vakuutetun
38253:                                                     maksettavaksi jäävät omavastuuosuudet yh-
38254:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      teensä ylittävät 500 markkaa kalenterivuodes-
38255:        siin, jotta mielisairaslakia ja asianomai-   sa. Tämän markkamäärän täyttymisen jälkeen
38256:        sia valtionosuuslakeja muutettaisiin si-     korvataan myös alle omavastuuosuuden jäävät
38257:        ten, että psykiatrista avohoitoa ylläpitä-   matkakustannukset. Kun omavastuu on 25
38258:        vät kuntainliitot voisivat saada valtion-    markkaa yhdensuuntaista matkaa kohti, kor-
38259:        osuuden potilaiden matkakustannuk-           vataan matkakustannukset näissä tapauksissa
38260:        siin?                                        kokonaan kalenterivuosittain 10 hoitokerran
38261:                                                     jälkeen. Matkakustannusten korvaamisen pe-
38262:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rusteena ovat siten vakuutetulle syntyneet nor-
38263: vasti seuraavaa:                                    maalia suuremmat matkakustannukset.
38264:                                                        Kuntien ja kuntainliittojen tulisi tämän li-
38265:   Sairausvakuutuslain 5 §:n 1 momentin 4            säksi kehittää kuljetuspalveluja niille psykiatri-
38266: kohdan mukaan sairaanhoitona korvataan lää-         sille potilaille, jotka eivät kykene sairautensa
38267: kärin tai vakuutetun sairauden johdosta suorit-     vuoksi käyttämään julkisia kulkuneuvoja tai
38268: tamat välttämättömät matkat. Potilaiden             jotka asuvat haja-asutusseudulla vaikeiden kul-
38269: käynnit mielenterveystoimistossa, psykiatrisella    kuyhteyksien päässä. Kunta tai kuntainliitto
38270: poliklinikalla, päiväsairaanhoidossa tai suoja-     voi huolehtia itse tai järjestää kuljetuksen osto-
38271: työpaikassa kuuluvat matkakustannusten osal-        palveluina. Kustannukset sisältyvät tällöin
38272: ta sairausvakuutuksen piiriin.                      käyttökustannuksiin, joihin kuntainliitot saa-
38273:    Päivittäiset matkakustannukset eivät usein       vat valtionosuutta siltä osin kuin on kyse
38274: nouse yli sairausvakuutuksen määrittelemän          hoitoon kuuluvista kustannuksista. Sosiaali- ja
38275: omavastuurajan. Päivä- ja suojatyötoiminta-         terveysministeriön käsityksen mukaan kyse on
38276: jaksot ovat kuitenkin monelle potilaalle varsin     juuri tällaisista kustannuksista silloin, kun pu-
38277: pitkäaikaisia. Näin ollen matkakustannukset         hutaan kuljetuksista päiväsairaanhoitoon ja
38278: yhteensä ovat voineet muodostua kohtuutto-          suojatyöhön.
38279: 
38280:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
38281: 
38282:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
38283:                                   1988 vp. -      KK n:o 220                                       3
38284: 
38285: 
38286: 
38287: 
38288:                             Till Riksdagens Herr Talman
38289: 
38290:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       hindra klienten att delta i den dagliga verksam-
38291: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        heten.
38292: av den 8 april 1988 tili vederbörande medlem          På grund härav har 10 § sjukförsäkringsla-
38293: av statsrådet översänt avskrift av följande av     gen ändrats genom lag (1109/87) räknat från
38294: riksdagsman Turunen m.fl. undertecknade            1.1.1988 så att kostnader som föranleds av
38295: spörsmål nr 220:                                   ofta upprepade resor i allmänhet ersätts den
38296:                                                    försäkrade i sin helhet till den del den försäk-
38297:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      rades självriskandelar överstiger sammanlagt
38298:        att sinnessjuklagen och statsandelsla-      500 mark per kalenderår. Efter att detta mark-
38299:        garna i fråga ändras så, att de kommu-      belopp har uppnåtts ersätts också de resekost-
38300:        nalförbund som upprätthåller psykia-        nader som är mindre än självriskandelen. Då
38301:        trisk öppen vård skall kunna erhålla        självrisken är 25 mark per enkelresa, kommer
38302:        statsandel för patienternas resekost-       resekostnaderna i dessa fall att ersättas helt
38303:        nader?                                      efter tio vårdbesök per kalenderår. Grunden
38304:                                                    för ersättningen av resekostnaderna kommer
38305:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      härvid att vara att den försäkrade har större
38306: samt anföra följande:                              resekostnader än normalt.
38307:    Enligt 5 § 1 mom. 4 punkten sjukförsäk-            Utöver detta borde kommunerna och kom-
38308: ringslagen ersätts såsom sjukvård de nödvändi-     munalförbunden utveckla färdtjänst för psyki-
38309: ga resekostnader som en läkare eller försäkrad     atriska patienter som på grund av sin sjukdom
38310: har erlagt och som föranleds av sjukdom.           inte kan använda allmänna kommunikations-
38311: Besök som klienterna avlägger vid en mental-       medel eller som bor i sådan glesbygd där
38312: vårdsbyrå, en psykiatrisk poliklinik eller vid     kommunikationerna är dåliga. Kommunen el-
38313: dagsjukhus och resor till en skyddad arbets-       ler kommunalförbundet kan själv anordna
38314: plats omfattas för resekostnadernas del av         transporten eller ordna den i form av köpt
38315: sjukförsäkringen.                                  service. Kostnaderna ingår härvid i driftskost-
38316:    De dagliga resekostnaderna överstiger inte      naderna, för vilka kommunalförbunden erhål-
38317: ofta den självriskandel som har fastställts i      ler statsandel tili den del det är fråga om
38318: sjukförsäkringslagen. För många klienter är        kostnader i anslutning tili vården. Enligt so-
38319: emellertid perioderna i öppen vård och skyddat     cial- och hälsovårdsministeriets uppfattning är
38320: arbete mycket långa. De totala resekost-           det fråga om dylika kostnader när transporten
38321: naderna kan sålunda bli oskäligt höga och          gäller resor tili dagsjukhus eller skyddat arbete.
38322: 
38323:     Helsingfors den 13 maj 1988
38324: 
38325:                                                  Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
38326:                                               1988 vp.
38327: 
38328: Kirjallinen kysymys n:o 221
38329: 
38330: 
38331: 
38332: 
38333:                                   Jokinen ym.: Television katselun lapsille aiheuttamista ongel-
38334:                                      mista
38335: 
38336: 
38337:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38338: 
38339:    Televisiokanavien lisääntyminen on johtanut       kanavien rakentamista, vaikka ovat niitä vas-
38340: kasvaviin ongelmiin kouluissa. Asiasta ovat          tustaneetkin. Kuitenkin he joutuvat ottamaan
38341: lasten vanhemmat ja kouluviranomaiset huolis-        osaa myös kustannuksiin, ja kaiken lisäksi
38342: saan. Koska kaikenlaisia elokuvia mainoste-          vielä lasten koulumenestyksen ja jopa tervey-
38343: taan voimakkaasti erilaisissa ilmaisjakeluleh-       den kustannuksella.
38344: dissä ja luonnollisesti myös mainoskuvissa,             Tästä valitettavasta tilanteesta on ollut jo
38345: niin houkutukset kuvien katsomiseen saavat           runsaasti pohdintaa julkisuudessa, ja tämän-
38346: lapset niitä vaatimaan. Kaikissa kodeissa ei ole     suuntaisen kehityksen uhkatekijät on koettu
38347: mahdollisuutta täydellisesti valvoa lasten TV:n      erittäin vaarallisiksi. Tämänsuuntainen kehitys
38348: katselua, joko vuorotyössä käynnin, muiden           vaatii maan hallitusta perehtymään tilantee-
38349: tehtävien tai kotitöiden johdosta.                   seen, ja tarvittaessa estämään lisääntyvät on-
38350:                                                      gelmat lainsäädännön avulla.
38351:   Kun televisio vie aikaa, joutuvat lapset myös         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38352: koulutehtävien vuoksi valvomaan liian paljon.        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
38353: Tämä on johtanut yleistyvään kouluväsymyk-           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
38354: seen ja terveyden heikentymiseen. Lisäksi mo-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
38355: net TV -kanavat tarjoavat sellaista ohjelmaa,        sen:
38356: joka häiritsee lasten unta. Illalla katseltu raaka
38357: väkivalta tai muu levottomuutta herättävä ku-                  Onko Hallitus tietoinen koululaisten
38358: va pilaa lasten yöunen. Kaiken lisäksi tällaiset            keskuudessa esiintyvistä valitettavista
38359: kanavat ovat tulleet suuriin kerrostaloihin ja              television katselun aiheuttamista teki-
38360: myös sellaisiin aravarakennuksiin, joissa asuu              jöistä, ja
38361: runsaasti lapsiperheitä. Eikä lapsiperheillä ole               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38362: ollut mahdollisuutta estää näiden kaikenlaisten             ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
38363: 
38364:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
38365: 
38366:       Anna-Liisa Jokinen             Raila Aho                        Lauha Männistö
38367:       Asko Apukka                    Marjatta Stenius-Kaukonen        Ensia Laine
38368:                                      Pekka Leppänen
38369: 
38370: 
38371: 
38372: 
38373: 280486B
38374: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 221
38375: 
38376: 
38377: 
38378: 
38379:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38380: 
38381:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Hallitus katsoo, että lasten kasvattaminen ja
38382: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          suojeleminen haitallisilta vaikutteilta on ensi
38383: olette 8 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn              sijassa vanhempien tehtävä. Kaikki televisio-
38384: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ohjelmat eivät sisältönsä tai lähetysaikansa
38385: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          vuoksi sovi lasten katsottaviksi, ja lasten van-
38386: edustaja Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-         hempien tehtävä on omien käsitystensä perus-
38387: sesta kysymyksestä n:o 221:                            teella päättää, mitkä ohjelmat tällaisia ovat.
38388:                                                        Kodin kasvatustavoitteita voidaan tukea myös
38389:            Onko Hallitus tietoinen koululaisten        kouluissa, joiden viestintäkasvatusta onkin te-
38390:         keskuudessa esiintyvistä valitettavista        hostettu.
38391:         television katselun aiheuttamista teki-           Hallitus katsoo, että uusien televisiopalvelui-
38392:         jöistä, ja                                     den tarjonnan kieltäminen tai rajoittaminen ei
38393:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ole oikea keino niiden mahdollisesti aiheutta-
38394:         ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?                mien haittojen ehkäisemiseksi. Yleensäkin nä-
38395:                                                        mä keinot ovat epäonnistuneet joukkoviestin-
38396:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nän sääntelyssä. Haitallisiksi koettujen ilmiöi-
38397: vasti seuraavaa:                                       den kieltämisen tai rajoittamisen sijasta on
38398:    Televisio-ohjelmien tarjonta on kuluneen            edistettävä myönteisiä vaihtoehtoja.
38399: vuosikymmenen aikana voimakkaasti kasva-                  Edellä mainittu käsitys on lähtökohta myös
38400: nut, kun kaapelitelevisioverkot ovat laajentu-         runsas vuosi sitten annetussa laissa kaapelilä-
38401: neet ja tarjottujen, lähinnä satelliittivälitteisten   hetystoiminnasta (307 /87), jossa on omaksuttu
38402: ohjelmien määrä on kasvanut. Uusi ohjelma-             hyvin salliva linja uusien televisiopalveluiden
38403: tarjonta on valtaosaltaan ulkomaista alkupe-           tarjontaan kuitenkin asettaen tarjotulle ohje1-
38404: rää.                                                   malle sisällöllisiä vaatimuksia.
38405:    On yleisesti tunnustettu tosiasia, että jouk-          Hallitus katsoo, että tehokas keino ehkäistä
38406: koviestintä vaikuttaa voimakkaasti varsinkin           uusien televisiopalveluiden aiheuttamia haitto-
38407: nuoriin ja lapsiin. Tehtyjen tutkimusten mu-           ja on tukea ja edistää kotimaista ohjelmatuo-
38408: kaan nuoriso käyttää uusia televisiopalveluita         tantoa, joka paremmin vastaa kansalaisten kä-
38409: muita ikäryhmiä enemmän. Liiallisella televi-          sityksiä myös lasten kasvatustavoitteista. Halli-
38410: sionkatselulla on ilmeisesti ylipäänsäkin haital-      tuksen vuosi sitten asettamassa viestintäkult-
38411: lisia vaikutuksia lasten ja nuorten kehitykselle.      tuuritoimikunnassa selvitetään parhaillaan
38412: Lisäksi erityisesti satelliittiohjelmissa on usein     muun muassa sitä, miten kotimaista ohjelma-
38413: suomalaiselle kulttuurille vieraita piirteitä ja       tuotantoa voitaisiin edistää. Selvityksen val-
38414: ohjelmien sisältö voi joutua ristiriitaan niiden       mistuttua hallitus harkitsee, mihin toimenpitei-
38415: tavoitteiden kanssa, joita vanhemmilla on las-         siin tulee ryhtyä, ja antaa tarvittavat esitykset
38416: ten kasvatuksessa.                                     eduskunnalle.
38417: 
38418:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1988
38419: 
38420:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
38421:                                      1988 vp. -     KK n:o 221                                    3
38422: 
38423: 
38424: 
38425: 
38426:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38427: 
38428:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att skydda dem från skadlig påverkan. Alla
38429: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         televisionsprogram lämpar sig inte på grund av
38430: av den 8 april 1988 tili vederbörande medlem        innehållet eller sändningstiden för barn och det
38431: av statsrådet översänt avskrift av följande av      är barnens föräldrars uppgift att på basis av
38432: riksdagsman Jokinen m.fl. undertecknade             sina egna uppfattningar avgöra vilka program
38433: spörsmål nr 221:                                    som är sådana. De mål som hemmen har
38434:                                                     beträffande uppfostran kan också understöd-
38435:          Är Regeringen medveten om de be-           jas i skolorna, vilkas kommunikationsfostran
38436:        klagliga faktorer som förekommer             också har effektiverats.
38437:        bland skolungdomar och som förorsa-             Regeringen anser att ett förbud eller en
38438:        kats av televisionstittande och              begränsning beträffande utbudet av de nya
38439:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       televisionstjänsterna inte är den rätta metoden
38440:        ta för att avhjälpa situationen?             att förebygga de eventuella olägenheterna av
38441:                                                     dem. Dessa metoder har också i allmänhet
38442:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       misslyckats vid regleringen av masskommuni-
38443: samt anföra följande:                               kationen. 1 stället för att man förbjuder eller
38444:    Utbudet av televisionsprogram har kraftigt       begränsar fenomen som upplevts som skadliga
38445: ökat under det innevarande decenniet, då ka-        borde positiva alternativ främjas.
38446: beltelevisionsnäten har utvidgats och då antalet        Den ovan nämnda uppfattningen utgör ock-
38447: program som utbjuds närmast via förmedling          så utgångspunkten för kabelsändningslagen
38448: av satelliter har vuxit. Det nya utbudet av         (307 /87), som gavs för drygt ett år sedan och
38449: program är tili största delen av utländskt          följer en mycket tolerant linje då det gäller
38450: ursprung.                                           utbudet av nya televisonstjänster. Det ställs
38451:    Det är ett allmänt erkänt faktum att             dock innehållsmässiga krav på de utbjudna
38452: masskommunikationen inverkar kraftigt speci-        programmen.
38453: ellt på ungdomar och barn. Enligt undersök-             Regeringen anser att en effektiv metod att
38454: ningar som gjorts använder ungdomen de nya          förebygga de skador som förorsakats av de nya
38455: televisionstjänsterna mera än andra åldersgrup-     televisionstjänsterna är att understödja och
38456: per. Ett överdrivet televisionstittande har up-     främja den inhemska produktionen av pro-
38457: penbarligen överhuvudtaget skadliga verk-           gram som bättre motsvarar medborgarnas upp-
38458: ningar för barnens och ungdomarnas utveck-          fattningar också beträffande målen för barn-
38459: ling. Dessutom finns speciellt i satellitprogram-   uppfostran. I den mediekulturkommission som
38460: men ofta drag som är främmande för kulturen         tillsattes av regeringen för ett år sedan utreds
38461: i Finland och programmens innehåll kan stå i        som bäst hur den inhemska produktionen av
38462: konflikt med de mål som föräldrarna har för         program kunde främjas. Sedan utredningen
38463: barnuppfostran.                                     färdigställts kommer regeringen att överväga
38464:    Regeringen anser att det i första hand är        vilka åtgärder som skall vidtas och att avlåta
38465: föräldrarnas uppgift att uppfostra barnen och       de nödvändiga propositionerna tili riksdagen.
38466: 
38467:     Helsingfors den 3 maj 1988
38468: 
38469:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
38470:                         j
38471: 
38472:                     j
38473: 
38474:                     j
38475: 
38476:                 j
38477: 
38478:                 j
38479: 
38480:             j
38481: 
38482:             j
38483: 
38484:         j
38485: 
38486:         j
38487: 
38488:     j
38489: 
38490:     j
38491: 
38492: j
38493: 
38494: j
38495:                                                 1988 vp.
38496: 
38497: Kirjallinen kysymys n:o 222
38498: 
38499: 
38500: 
38501: 
38502:                                    Mäkelä: Selkokielisen sanomalehden aikaansaamisesta
38503: 
38504: 
38505:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38506: 
38507:    Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan yli       tä paremmin selkokielisyys. Yleisradion toi-
38508: 200 000 sellaista henkilöä, joille perinteinen         mesta tulisi tuottaa lisäksi erityisiä selkokielisiä
38509: tiedonvälitys on kielellisesti liian vaikeaa, eli he   ohjelmia niin television, radion kuin teksti-tv:n
38510: jäävät käytännössä nykyisen tiedonvälityksen           ohjelmatuotannossa.
38511: ulkopuolelle. Nämä henkilöt koostuvat mm.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38512: kehitysvammaisista, syntymästään asti olevista         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38513: kuuroista, afaatikoista ja aivovauriosta kärsi-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38514: vistä sekä eri tavoin sosiaalisesti ja henkisesti      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38515: vajaatoimintakykyisistä       ihmisistä.    Lisäksi
38516: myös useilla vanhuksilla on tarve selkokieliseen                  Onko Hallitus tietoinen, että maa-
38517: tiedonvälitykseen.                                             hamme ollaan suunnittelemassa Kehi-
38518:    Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. ja Förbun-                 tysvammaisten Tukiliitto ry:n ja För-
38519: det De Utvecklingsstördas Väl rf. suunnittele-                 bundet De Utvecklingsstördas Väl rf:n
38520: vat yhteistyössä sosiaali- ja terveysjärjestöjen               sekä useiden sosiaali- ja terveysjärjestö-
38521: selkotyöryhmän kanssa Selkosanomalehden                        jen selkotyöryhmän yhteistyönä Selko-
38522: julkaisemisen aloittamista maassamme, mikäli                   sanomalehteä sekä että Yleisradion oh-
38523: lehden rahoitus saadaan järjestetyksi. Tavoit-                 jelmistossa ei tällä hetkellä riittävästi
38524: teena on julkaista Selkosanomalehti suomeksi                   huomioida selkokielisten ohjelmien
38525: ja ruotsiksi sekä valmistaa lehdestä myös ka-                  tuottamista, ja
38526: settiversio. Kasetista on hyötyä myös näkö-                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38527: vammaisille. Lehden esikuvana on Ruotsissa jo                  ryhtyä     turvatakseen     taloudellisesti
38528: kolmen vuoden ajan ilmestynyt Selkosanoma-                     suunnitellun Selkosanomalehden ilmes-
38529: lehti 8-sidor.                                                 tymisen Suomessa sekä huolehtiakseen
38530:    Yleisradion tulisi varsinkin uutis- ja ajan-                selkokielisten ohjelmien        riittävästä
38531:  kohtaistuotannossaan ottaa huomioon nykyis-                   osuudesta Yleisradion ohjelmistossa?
38532: 
38533:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
38534: 
38535:                                               Tina Mäkelä
38536: 
38537: 
38538: 
38539: 
38540: 280532B
38541: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 222
38542: 
38543: 
38544: 
38545: 
38546:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38547: 
38548:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mahdollisuuksiin. Liikenneministeriön neuvoa
38549: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        antavana elimenä on vuoden 1987 alusta toimi-
38550: olette huhtikuun 8 päivänä 1988 päivätyn kir-        nut eri vammaisjärjestöjen ja viranomaistaho-
38551: jeenne n:o 609 ohella toimittanut valtioneuvos-      jen edustajista koostuva vammaisten tiedon-
38552: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       saantiasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunta
38553: sanedustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjalli-        on kokouksissaan useaan otteeseen keskustel-
38554: sesta kysymyksestä n:o 222:                          lut selkokielisen sanomalehden ja myös muiden
38555:                                                      selkokielisten julkaisujen tarpeesta ja tehnyt
38556:           Onko Hallitus tietoinen, että maa-         asiaa koskevia aloitteita liikenneministeriölle.
38557:        hamme ollaan suunnittelemassa Kehi-              Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon on mo-
38558:        tysvammaisten Tukiliitto ry:n ja För-         mentille 31.55.53 Vammaisten tiedonsaannin
38559:        bundet De Utvecklingsstördas Väl rf:n         tuki varattu 300 000 markan määräraha käy-
38560:        sekä useiden sosiaali- ja terveysjärjestö-    tettäväksi avustuksena vammaisjärjestöille
38561:        jen selkotyöryhmän yhteistyönä Selko-         sekä muille yhteisöille vammaisten tiedonsaan-
38562:        sanomalehteä sekä että Yleisradion oh-        tia palvelevien laitteiden ja tiedonsiirron kehit-
38563:        jelmistossa ei tällä hetkellä riittävästi     tämiseen. Tästä määrärahasta on liikennemi-
38564:        huomioida selkokielisten ohjelmien            nisteriö myöntänyt 5.4.1988 Kehitysvammais-
38565:        tuottamista, ja                               ten Tukiliitto ry:lle ja Förbundet De Utveck-
38566:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lingsstördas Väl rf:lle 40 000 markan avustuk-
38567:        ryhtyä     turvatakseen     taloudellisesti   sen selkokielisen sanomalehden suunnitteluun
38568:        suunnitellun Selkosanomalehden ilmes-         ja näytenumeron julkaisemiseen.
38569:        tymisen Suomessa sekä huolehtiakseen             Edellä sanottuun viitaten ilmoitan hallituk-
38570:        selkokielisten ohjelmien riittävästä          sen olevan tietoinen kysymyksessä mainitusta
38571:        osuudesta Yleisradion ohjelmistossa?          hankkeesta ja myös sen tärkeydestä sekä pyrki-
38572:                                                      vän vuosittaisten tulo- ja menoarvioiden puit-
38573:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teissa omalta osaltaan turvaamaan selkokieli-
38574: vasti seuraavaa:                                     sen sanomalehden ilmestymisen.
38575:    Vammaisten tiedonsaannin kehittämiseen on            Mitä tulee selkokielisten ohjelmien osuuteen
38576: liikenneministeriössä kiinnitetty viime vuosina      Oy Yleisradio Ab:n ohjelmistossa hallitus kat-
38577: runsaasti huomiota. Erityisesti on huomiota          soo asian kuuluvan ensi sijassa Yleisradiolle ja
38578: kiinnitetty uuden viestintätekniikan avaamiin        sen ohjelmapolitiikasta vastaaville elimille.
38579: 
38580:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
38581: 
38582:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
38583:                                    1988 vp. -     KK n:o 222                                     3
38584: 
38585: 
38586: 
38587: 
38588:                             Tili Riksdagens Herr Talman
38589: 
38590:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      och myndighetsinstanser, har sedan ingången
38591: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        av år 1987 fungerat som ett rådgivande organ
38592: 11r 609 av den 8 april 1988 tili vederbörande     vid trafikministeriet. Delagationen har vid sina
38593: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    möten i flera repriser diskuterat behovet av en
38594: jande av riksdagsman Mäkelä undertecknade         lättläst tidning och även av andra lättlästa
38595: >pörsmål nr 222:                                  publikationer samt gjort hänvändelser i ären-
38596:                                                   det tili trafikministeriet.
38597:          Är Regeringen medveten om att för-
38598:        eningen Kehitysvammaisten Tukiliitto          1 statsförslaget för år 1988 har under mo-
38599:        ry, Förbundet De Utvecklingsstördas        mentet 31.55.53 Stöd för handikappades tili-
38600:        Väl rf samt en arbetsgrupp för lättför-    gång tili information reserverats ett anslag på
38601:        ståelig information med representanter     300 000 mk att användas som bidrag tili handi-
38602:        för flera social- och hälsovårdsorgani-    kapporganisationer samt tili andra samman-
38603:        sationer i samråd planerar en LL-tid-      slutningar för utvecklande av anläggningar
38604:        ning i vårt land samt att en tillräcklig   som betjänar information tili handikappade
38605:        produktion av lättförståeliga program      samt för utvecklandet av dataöverföringar. Av
38606:        inte för närvarande beaktas i Rundra-      detta     anslag    beviljade   trafikministeriet
38607:        dions programutbud och                     5.4.1988 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry och
38608:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf ett
38609:        ta för att ekonomiskt trygga den plane-    bidrag på 40 000 mk för planering av en
38610:        rade utgivningen av en LL-tidning i        lättläst tidning och för utgivning av ett prov-
38611:        Finland och för att ombesörja en tili-     nummer därav.
38612:        räcklig andel av lättförståeliga program      Med hänvisning tili det ovan nämnda med-
38613:        i Rundradions programutbud?                delar jag att regeringen är medveten om det i
38614:                                                   spörsmålet nämnda projektet och även om dess
38615:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     betydelse samt att den inom ramen för de
38616: samt anföra följande:                             årliga statsförslagen för sitt vidkommande
38617:     Under de senaste åren har trafikministeriet   försöker trygga utgivningen av en lättläst tid-
38618: fäst stor vikt vid utvecklandet av information    ning.
38619: tili handikappade. Speciellt har uppmärksam-         Vad andelen lättförståeliga program i Rund-
38620: het riktats på de möjligheter den nya kommu-      radions programutbud beträffar anser rege-
38621: nikationstekniken ger. Delegationen för infor-    ringen att ärendet i första hand ankommer på
38622: mation tili handikappade, som består av repre-    Rundradion och på de organ som ansvarar för
38623: sentanter för olika handikapporganisationer       dess programpolitik.
38624: 
38625:     Helsingfors den 12 maj 1988
38626: 
38627:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
38628:                                              1988 vp.
38629: 
38630: Kirjallinen kysymys n:o 223
38631: 
38632: 
38633: 
38634: 
38635:                                  Pokka ym.: Kehitysalueavustuksiin tarkoitettujen määrärahojen
38636:                                     lisäämisestä
38637: 
38638: 
38639:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38640: 
38641:   Kauppa- ja teollisuusministeriö on 22.3.1988        Edellä mainituista päätöksistä aiheutuva ta-
38642: päivätyllä kirjeellä antanut teollisuuspiireille   kaisku kehitysalueille on tuntuva. Avustukset
38643: määräyksen, jonka mukaan kehitysalueavus-          vähenevät. Nämä päätökset nakertavat vahvas-
38644: tusten myöntämistä rajoitetaan tämän vuoden        ti kehitysalueiden yritystoiminnan omaa aktii-
38645: loppuun saakka. Rajoitukset koskevat käyn-         visuutta. Kehitysalueiden yrityksiltä ei nimit-
38646: nistysavustuksia ja eritoten erityisaluelisää.     täin puutu valmiutta ja perusteltuja hankkeita.
38647:   Käynnistysavustuksia on nyt lupa myöntää            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38648: ainoastaan kunkin perusvyöhykkeen vähim-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
38649: mäisprosentin mukaisena.                           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
38650:   Erityisaluelisää karsitaan vieläkin tiukem-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
38651: min. Erityisaluekorotus laskee päätöksen mu-       sen:
38652: kaisesti käynnistysavustuksissa 20 prosentista               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38653: 10 prosenttiin kahtena ensimmäisenä vuotena.               ryhtyä kehitysalueavustuksiin varattu-
38654:    Syynä päätökseen on kehitysalueavustuksiin              jen määrärahojen lisäämiseksi ja tuen
38655: varattujen määrärahojen vähentyminen tämän                 myöntämiseksi rahoituskelpoisiin hank-
38656: vuoden budjetissa.                                         keisiin täysimääräisenä?
38657: 
38658:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
38659: 
38660:                      Hannele Pokka                          Kimmo Sarapää
38661:                      Asko Apukka                            Tellervo Renko
38662:                                          1uhani Alaranta
38663: 
38664: 
38665: 
38666: 
38667:  280567P
38668: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 223
38669: 
38670: 
38671: 
38672: 
38673:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38674: 
38675:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tyi lisäksi myöntämisvaltuuden loppumisen
38676: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vuoksi huomattava määrä suurehkoja hankkei-
38677: olette 8 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn            ta tänä vuonna rahoitettavaksi.
38678: kirjeenne n:o 610 ohella toimittanut valtioneu-         Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemi-
38679: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         seen on kuluvan vuoden varsinaisen tulo- ja
38680: kansanedustaja Pokan ym. näin kuuluvasta             menoarvion mukaisesti käytettävissä myöntä-
38681: kirjallisesta kysymyksestä n:o 223:                  misvaltuutta 500 milj. markkaa. Vuoden 1
38682:                                                      lisämenoarvion yhteydessä hallitus on esittänyt
38683:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        myöntämisvaltuutta korotettavaksi 70 milj.
38684:        ryhtyä kehitysalueavustuksiin varattu-        markalla. Koska myöntämisvaltuutta ei ole
38685:        jen määrärahojen lisäämiseksi ja tuen         valtiontaloudellisista syistä voitu lisätä hake-
38686:        myöntämiseksi rahoituskelpoisiin hank-        musten kasvua vastaavasti, on tuen kysyntää
38687:        keisiin täysimääräisenä?                      jouduttu sopeuttamaan myöntämisvaltuuteen
38688:                                                      myös tiukentamalla tuen soveltamisperusteita.
38689:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Kysymyksessä mainitussa 22.3.1988 päivä-
38690: taen seuraavaa:                                      tyssä ministeriön ohjeessa teollisuuspiireille on
38691:    Tuotantotoiminnan alueellista tukemista           lähtökohtana käynnistysavustuksen myöntämi-
38692: koskevien hakemusten määrä on kasvanut vii-          sen rajoittaminen kuluvana vuonna. Käynnis-
38693: me vuosina voimakkaasti. Kuluvan vuoden              tysavustus myönnetään pääsääntöisesti kunkin
38694: neljän ensimmäisen kuukauden aikana on uu-           vyöhykkeen vähimmäisprosenttiosuuden mu-
38695: sien hakemusten määrä ylittänyt edellisen vuo-       kaisena, ellei korotukseen ole valtioneuvoston
38696: den vastaavan ajankohdan tason kappale-              periaateohjeiden (Vnp 351 /84) perusteella eri-
38697: määräisesti 10 OJo :lla ja markkamääräisesti         tyistä aihetta. Periaatetta sovelletaan myös eri-
38698: 70 OJo :lla. Myös tehdyissä päätöksissä on ta-       tyisalueilla myönnettäviin erityisaluekorotuk-
38699: pahtunut oleellista kasvua edellisvuosiin verrat-    siin, jota ohjeen mukaan myönnetään kahdelta
38700: tuna. Kuluvana vuonna avustuksia on myön-            ensimmäiseltä käynnistysvuodelta 10 prosentin
38701: netty jo 4 649 työpaikan syntymistä merkitse-        tasaisena. Lisäksi annettiin ohje suhtautua pi-
38702: ville hankkeille, mikä vastaa 70 OJo koko viime      dättyvästi kustannusylitysten rahoittamiseen.
38703: vuoden aikana tuettujen työpaikkojen määräs-         Teollisuuspiirien päätäntävaltaan kuuluvat in-
38704: tä.                                                  vestointi- ja kehittämisavustukset on kuitenkin
38705:    Investointitoiminnan smansä myönteinen            toistaiseksi voitu myöntää aiemmin noudatetun
38706: vahvistuminen kehitysalueilla on siten lisää-        tason mukaisena.
38707: mässä olennaisesti tuen kysyntää. Tähän on              Hallitus pyrkii edellä mainituilla säästötoi-
38708: osaltaan vaikuttamassa myös vuoden 1988              menpiteillä varmistamaan edellytykset myön-
38709: alussa toteutettu aluejakojen muutos, jonka          tää alueellista tukea etusijalle asetettavien pien-
38710: yhteydessä useat muita vaikeammassa asemas-          ten yritysten investointeihin sekä kehittämis-
38711: sa olevat kehitysaluekunnat siirtyivät aiempaa       hankkeisiin vuoden loppuun asti. Näin ollen ei
38712: runsaampaan aluetukeen oikeuttavaan vyöhyk-          tuen myöntämiselle täysimääräisenä kaikkiin
38713: keeseen tai tukialueeseen. Viime vuodelta siir-      rahoituskelpoisiin hankkeisiin ole edellytyksiä.
38714: 
38715:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1988
38716: 
38717:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
38718:                                       1988 vp. -      KK n:o 223                                      3
38719: 
38720: 
38721: 
38722: 
38723:                                Tili Riksdagens Herr Talman
38724: 
38725:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               För stödjandet av produktionsverksamheten
38726: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           inom utvecklingsområdena finns det i enlighet
38727: nr 610 av den 8 april 1988 tili vederbörande          med det ordinarie statsförslaget för innevaran-
38728: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-       de år en fullmakt att bevilja medel som uppgår
38729: dagsledamot Pokka m.fl. undertecknade spörs-          tili 500 milj. mk. 1 samband med årets första
38730: mål nr 223:                                           tiliäggsbudget har regeringen föreslagit att full-
38731:                                                       makten att bevilja medel höjs med 70 milj. mk.
38732:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              Eftersom fullmakten inte har kunnat ökas av
38733:        vidta i syfte att öka de anslag som            statsfinansiella skäl i den takt ansökningarna
38734:        reserverats för bidrag för utvecklings-        har ökat, har man varit tvungen att anpassa
38735:        områden och för att bevilja stöd tili          efterfrågan på stöd tili fullmakten att bevilja
38736:        fullt belopp för finansieringsdugliga          medel även genom att införa strängare krav för
38737:        projekt?                                       tillämpningen av stödet.
38738:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             1 det i spörsmålet nämnda ministerieanvis-
38739: samt anföra följande:                                 ningarna 22.3.1988 tili industridistrikten har
38740:                                                       utgånspunkten varit att begränsa beviljandet
38741:    Antalet ansökningar om regionalt stöd för          av startbidrag under innevarande år. Startbi-
38742: produktionsverksamhet har kraftigt ökat under         drag beviljas i huvudsak i enlighet med mini-
38743: de senaste åren. Under de fyra första månader-        miprocentandelen inom varje zon, om det inte
38744: na i år har antalet nya ansökningar överskridit       på basis av statsrådets principdirektiv (Srb
38745: antalet ansökningar vid motsvarande tidpunkt          351/84) föreligger speciella skäl tili höjning.
38746: i fjol med 10 OJo och angivet i mark med 70 %.        Principen tillämpas även på de specialområdes-
38747: Även vad antalet beslut beträffar har en vä-          förhöjningar som beviljas inom specialområ-
38748: sentlig ökning skett jämfört med de föregående        den och som enligt direktiven beviljas för de
38749: åren. Under innevarande år har bidrag redan           två första etableringsåren enligt 10 %. Dess-
38750: beviljats för projekt som innebär uppkomsten          utom gavs direktiv om att man skall förhålla
38751: av 4 649 arbetsplatser, vilket motsvarar 70 %         sig återhållsamt tili finansieringen av kost-
38752: av antalet arbetsplatser som erhöll stöd i fjol.      nadsöverskridningarna. De investerings- och
38753:    Det i och för sig positiva befästandet av          utvecklingsbidrag som hör tili industridistrik-
38754: investeringsverksamheten inom utvecklingsom-          tens beslutsbefogenheter har tilisvidare dock
38755: rådena ökar således väsentligt efterfrågan på         kunnat beviljas i enlighet med den nivå som
38756: stöd. Även ändringen i områdesfördelningen i          tidigare följts.
38757: början av år 1988 har bidragit härtili. 1 sam-
38758: band därmed har flera kommuner i utveck-                  Regeringen eftersträvar att genom ovan-
38759: lingsområdena, vilka befinner sig i en svårare        nämnda sparåtgärder säkerställa förutsättning-
38760: situation än andra, överförts tili en zon eller ett   arna att fram tili årets slut bevilja regionalt
38761: stödområde som berättigar tili ett större stöd        stöd för investeringar och utvecklingsprojekt
38762: än tidigare. Dessutom överfördes från senaste         tili de små företag som bör prioriteras. Sålun-
38763: år finansieringen av en avsevärd mängd stora          da finns det inte några förutsättningar för
38764: projekt tili detta år på grund av att fullmakten      beviljandet av stöd tili fullt belopp för alla
38765: att bevilja medel utnyttjats tili fullo.              finansieringsdugliga projekt.
38766: 
38767:      Helsingfors den 18 maj 1988
38768: 
38769:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
38770:              j
38771:             j
38772:            j
38773:           j
38774:          j
38775:         j
38776:        j
38777:       j
38778:      j
38779:     j
38780:    j
38781:   j
38782:  j
38783: j
38784:                                               1988 vp.
38785: 
38786: Kirjallinen kysymys n:o 224
38787: 
38788: 
38789: 
38790: 
38791:                                   Koistinen ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta käsinvalmistetuil-
38792:                                     ta tuotteilta
38793: 
38794: 
38795:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38796: 
38797:    Maassamme kamppailevat kymmenettuhan-             Liike myy työn, tukkuhinta               340,00
38798: net käsityöntekijät ja tuotteiden markkinoijat       Vähennetään raaka-aineostot               21,00
38799: suuren rasitteen alla siitä syystä, että käsinval-                                            319,00
38800: mistettuihin tuotteisiin kohdistuu suhteettoman
38801: suuri verotus. Onhan todettava, että palkkaku-          Yritys joutuu maksamaan liikevaihtoveron
38802: luihin jo normaalipalkan lisäksi tulee n. 50 OJo     16 OJo 319 mk:sta eli 51 mk.
38803: lisäkuluja sosiaaliturva-, työeläke- ym. sosiaa-        Kun vähittäismyymälä myy jälleen tuotteen
38804: lisista maksuista. Kun näiden lisäksi vielä tuot-    vähittäismyyntihintaan 550 mk, maksaa myy-
38805: teen hintaa rasittaa 16 OJo :n liikevaihtovero,      mälä 550 mk:n ja 340 mk:n erotuksesta eli 210
38806: kohoaa myyntihinta suhteettoman kalliiksi.           mk:sta 33,60 mk liikevaihtoveroa. Eli tuon
38807:    "Päivän sana" on sivuelinkeinojen ja siinä        tuotteen koko hinnasta on jo maksettu liike-
38808: yhtenä osana käsityön merkitys työttömyyden          vaihtoveroa 84,60 mk, mikä on nostanut tuot-
38809: poistajana. Nimenomaan esim. kotikutojat             teen hintaa lähes 100 mk.
38810: ovat ryhmä (kotiäitejä, maatilojen emäntiä tai          Kun liikevaihtovero perustuu oston ja myyn-
38811: tyttäriä jne.), joka tekee arvokasta perinteen-      nin välisestä erotuksesta syntyneen voiton osal-
38812: säilyttämistyötä ja siinä samalla saa tervetul-      ta maksettavaan 16 OJo:n veroon eikä käsinval-
38813: leen ja usein tarpeellisen lisäansion perheeseen.    mistetun tuotteen koko hintaan, jossa ihmis-
38814: Kuitenkin heidän taitotietonsa jää yhä enene-        työn osuus on liki 100 %, on verotuskohtelu
38815: vässä määrin käyttämättä, ellei nykyistä tilan-      kohtuuton.
38816: netta lähdetä korjaamaan perusasioista.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38817:                                                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
38818:   Esimerkki:                                         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
38819:   Käsitöitä markkinoiva yritys valmistaa kuul-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
38820: tokudoksia seuraavin kustannuksin:                   sen:
38821: 
38822:                                           markkaa             Onko Hallitus tietoinen käsityönä
38823:                                                             valmistettujen tuotteiden liikevaihtove-
38824: Raaka-aineostot                             21,00           rotuksesta, ja
38825: Työpalkka                                  120,00              aikooko Hallitus selvityttää tilanteen
38826: Sos.kulut                                   60,00           sekä ryhtyä toimenpiteisiin asian kor-
38827: Oma hinta                                  201,00           jaamiseksi?
38828: 
38829:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
38830: 
38831:           Annikki Koistinen        Sirkka-Liisa Anttila                Juhani Alaranta
38832:           Seppo Pelttari           Matti Väistö                        Kauko Heikkinen
38833:           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pirkko Ikonen                        Tina Mäkelä
38834:           Tytti lsohookana-Asunmaa Heikki Rinne                        Timo Kietäväinen
38835:           Riitta Kauppinen         Heikki Kokko                        Marjatta Stenius-Kaukonen
38836:           Mauri Pekkarinen         Arvo Kemppainen                     Esko Aho
38837:           Kalevi Mattila           Hannu Tenhiälä                      Kalle Röntynen
38838:           Marjatta Väänänen        Kerttu Törnqvist                    Hannele Pokka
38839: 
38840: 280521P
38841: 2                      1988 vp. -   KK n:o 224
38842: 
38843:     Pertti Lahtinen      Paavo Väyrynen            Juhani Vähäkangas
38844:     Jorma Huuhtanen      Martti Korkia-Aho         Marita J urva
38845:     Jorma Fred           Sulo Aittaniemi           Seppo Kääriäinen
38846:     Pekka Haavisto       Esko Jokiniemi            Pauli Saapunki
38847:     Aapo Saari           Erkki Pulliainen          Jukka Vihriälä
38848:     Osmo Soininvaara     Tellervo Renko            Matti Vähänäkki
38849:     Eino Siuruainen      Marja-Liisa Löyttyjärvi   Raila Aho
38850:     Jorma Rantanen       Ensio Laine               Raimo Vuoristo
38851:     Jarmo Wahlström      Antero Kekkonen           Heli Astala
38852:     Arto Lapiolahti      Lauha Männistö            Lauri Metsämäki
38853:     Pekka Leppänen       Kimmo Sarapää             Claes Andersson
38854:     Esko Almgren         Asko Apukka               Toimi Kankaanniemi
38855:     Juho Sillanpää       Sauli Hautala             Tauno Valo
38856:                          Iiris Hacklin
38857:                                       1988 vp. -      KK n:o 224                                      3
38858: 
38859: 
38860: 
38861: 
38862:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38863: 
38864:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toveroa liikevaihtoverolain yleisten periaattei-
38865: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         den mukaisesti. Tekijän omistamat kuvataiteen
38866: olette 8 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn             tuotteet on kuitenkin vapautettu liikevaihtove-
38867: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          rosta säätämällä ne verottomiksi tavaroiksi.
38868: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Kuvataiteen tuotteiden verottomuudesta sääde-
38869: edustaja Koistisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      tään liikevaihtoverolain 3 §:ssä. Hallituksen
38870: sesta kysymyksestä n:o 224:                           esityksen perustelujen mukaan verottomia ku-
38871:                                                       vataiteen tuotteita olisivat esimerkiksi maa-
38872:          Onko Hallitus tietoinen käsityönä            laukset, piirustukset, graafiset teokset, veistok-
38873:        valmistettujen tuotteiden liikevaihtove-       set ja kuvakudonnaiset eli ne taideteokset,
38874:        rotuksesta, ja                                 joita lähinnä myydään taidegallerioissa ja näyt-
38875:          aikooko Hallitus selvityttää tilanteen       telyissä. Verottoman kuvataiteen tuotteen ja
38876:        sekä ryhtyä toimenpiteisiin asian kor-         liikevaihtoverolaissa tarkoitetun tavaran raja
38877:        jaamiseksi?                                    voitaneen määritellä siten, että taideteokset
38878:                                                       ovat verottomia ja ensisijaisesti käyttöesineiksi
38879:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tarkoitetut taide-esineet ovat verollisia.
38880: vasti seuraavaa:
38881:                                                          Käsityönä valmistettu tuote, jota ei voida
38882:     Liikevaihtoverojärjestelmämme rakentuu sil-       pitää liikevaihtoverolain 3 §:ssä tarkoitettuna
38883: le pohjalle, että liikevaihtoverotuksen tulee olla    kuvataiteen tuotteena, on liikevaihtoverolaissa
38884: luonteeltaan yleinen ja taloudellisilta vaikutuk-     tarkoitettu tavara. Liikevaihtoverolain 1 §:n
38885: siltaan tasapuolinen. Tämä on mahdollista             mukaan myynti on verollista, jos se tapahtuu
38886: vain, jos verovelvollisuus ja verotuksen sovel-       liiketoiminnan muodossa. Koska vähäinen lii-
38887: tamisala ulottuvat mahdollisimman laajalle.           ketoiminta on haluttu jättää liikevaihtovero-
38888: Sen vuoksi nykyistä liikevaihtoverolakia sää-         tuksen ulkopuolelle, liiketoiminnan käsitettä
38889: dettäessä yhtenä pääperiaatteena pidettiin, että      on rajattu liikevaihtoverolain 8 §:ssä. Lainkoh-
38890: verotuksen tulee kohdistua kaikkiin tavaroihin        dan mukaan elinkeinon harjoittamista liiketoi-
38891: ja että verotetuksi tulee tavaran valmistusta-        mipaikkaa pitämättä ja käyttämättä apulaisina
38892: vasta, käyttötarkoituksesta ja jakelutiestä riip-     muita kuin aviopuolisoa tai 21 vuotta nuorem-
38893: pumatta koko se hinta, jonka tavaran lopulli-         pia jälkeläisiä, ei pidetä liikevaihtoverolaissa
38894: nen käyttäjä joutuu siitä maksamaan.                  tarkoitettuna liiketoimintana. Tällainen toi-
38895:     Liikevaihtoverotuksen keskeisiä kysymyksiä        minta ei ole liikevaihtoverollista eikä myynnis-
38896: on, missä laajuudessa tavaroita voidaan va-           tä ole suoritettava liikevaihtoveroa. Toisaalta
38897: pauttaa liikevaihtoverosta tai säätää normaalia       liikevaihtoverolain 8 §:ssä tarkoitettu elinkei-
38898: alemman verorasituksen alaiseksi. Nykyisessä          nonharjoittaja joutuu hankkimaan kaikki lii-
38899: verojärjestelmässämme tämän on katsottu voi-          ketoiminnassaan käyttämänsä tavarat verollise-
38900: van tapahtua vain erityisen painavista syistä.        na eikä hänellä ole ostovähennys-ja investoin-
38901: Erityisen tärkeänä on pidetty sitä, ettei verosta     tivähennysoikeutta. Liikevaihtoverotuksen ul-
38902: vapauteta sellaisia tavaroita, joita yleisesti        kopuolella toimimisesta onkin todellista etua
38903: myydään vähittäiskauppaportaassa. Verotus             vain silloin, kun elinkeinonharjoittaja myy
38904: onnistuu tässä portaassa vain silloin, kun ve-        tuotteensa suoraan kuluttajille. Muissa tapauk-
38905:  ron suoritus on mahdollisimman yksinkertais-         sissa vero kertaantuu, koskaei-verovelvollisella
38906:  ta. Tämä edellyttää, että vähittäiskaupan koko       elinkeinonharjoittajalla ei ole mainittuja vä-
38907:  myynnin tulee olla saman veroprosentin mu-           hennysoikeuksia eikä liikevaihtoverovelvollisel-
38908:  kaan verollista eikä ryhmittelyä verottomaan ja      la ostajalla ole ostovähennysoikeutta. Tästä
38909:  verolliseen myyntiin jouduta tekemään.               syystä liikevaihtoverolain 8 §:n 2 momentissa
38910:     Käsityönä valmistetut tuotteet ovat yleensä       on säädetty, että lainkohdassa tarkoitetulla
38911:  liikevaihtoverolaissa tarkoitettuja tavaroita, jo-   elinkeinonharjoittajalla on oikeus hakemukses-
38912:  ten niiden myynnistä on suoritettava liikevaih-      ta tulla verovelvolliseksi.
38913: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 224
38914: 
38915:    Jos käsityönä valmistettujen tuotteiden          mista siten, että liikevaihtoverotuksen ulko-
38916: myynti ei jää liikevaihtoverolain 8 §:n nojalla     puolelle jätettäisiin sellainen liiketoiminta, jon-
38917: liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle, toiminnan       ka verollinen liikevaihto on vuodessa alle
38918: harjoittaja voi kuitenkin liikevaihtoverolain       50 000 markkaa. Liikevaihtoverotuksen ulko-
38919: 55 b §:n nojalla saada jälkikäteen takaisin         puolelle rajattaisiin näin lähinnä harrastus-
38920: maksamansa liikevaihtoverot. Lainkohdan mu-         luonteisena pidettävä toiminta, esimerkiksi eri-
38921: kaan kalenterivuodelta suoritettu liikevaihtove-    laiset kotikutojat. Lisäksi työryhmä esitti ny-
38922: ro palautetaan verovelvolliselle luonnolliselle     kyisen huojennuspalautusjärjestelmän säilyttä-
38923: henkilölle, jos kalenterivuodelta vahvistettujen    mistä. Liiketoimipaikalla tai apulaisilla ei olisi
38924: verojen määrä eli verollisten myyntien ja vä-       tällöin merkitystä liikevaihtoverotuksen kan-
38925: hennyskelpoisten ostojen erotuksessa laskettu       nalta. Käsityönä valmistettujen tuotteiden osal-
38926: vero on enintään 3 000 markkaa. Vahvistetun         ta työryhmä totesi, että käsityöläisten tai käsi-
38927: veron määrän ollessa yli 3 000 markkaa, mutta       työtuotteiden vapauttaminen liikevaihtoverosta
38928: enintään 4 949 markkaa, palautus on osittai-        olisi tukitoimenpide, joka parantaisi heidän
38929: nen. Vuonna 1987 tällaista huojennuspalautus-       valmistamiensa tuotteiden kilpailuasemaa. Jos
38930: ta saanee yhteensä 12 000 verovelvollista kaik-     niitä käsityöläisiä, joihin ei vähäisen liiketoi-
38931: kiaan noin 100 000 verovelvollisesta. Liike-        minnan määrittely sovellu, halutaan tukea,
38932: vaihtoveroa palautettaneen arviolta 10 miljoo-      tuki olisi työryhmän mielestä ohjattava joiden-
38933: naa markkaa.                                        kin muiden järjestelmien kuin verotuksen kaut-
38934:    Pienyrittäjien liikevaihtoverotuksen selvittä-   ta.
38935: miseksi valtiovarainministeriö asetti vuonna
38936: 1986 työryhmän (työryhmämuistio 1987:VM3).             Liikevaihtoverovelvollisuuden tarkoituksen-
38937: Työryhmä totesi, että liikevaihtoverolain sään-     mukainen rajaaminen erityisesti kirjallisessa
38938: nökset eivät enää rajaa liikevaihtoverotuksen       kysymyksessä tarkoitetussa tilanteessa on edel-
38939: ulkopuolelle vähäistä liiketoimintaa. Työryh-       leen selvitettävänä. Hallitus tulee ryhtymään
38940: mä esitti vuonna 1987 jättämässään muistiossa       toimenpiteisiin siinä vaiheessa kun selvitykset
38941: vähäisen liiketoiminnan määritelmän muutta-         antavat siihen mahdollisuuden.
38942: 
38943:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1988
38944: 
38945:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
38946:                                      1988 vp. -      KK n:o 224                                     5
38947: 
38948: 
38949: 
38950: 
38951:                               Till Riksdagens Herr Talman
38952: 
38953:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningsskatt och således skall för försäljningen
38954: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          av dem erläggas omsättningsskatt i enlighet
38955: av den 8 april 1988 tili vederbörande medlem         med de allmänna principerna i lagen angående
38956: av statsrådet översänt avskrift av följande av       omsättningsskatt. Alster av bildkonst som upp-
38957: riksdagsledamot Koistinen m.fl. undertecknade        hovsmannen äger har dock befriats från om-
38958: spörsmål nr 224:                                     sättningsskatt genom att de stadgats vara
38959:                                                      skattefria varor. Om skattefriheten för alster
38960:           Är Regeringen medveten om omsätt-          av bildkonst stadgas i 3 § lagen angående
38961:        ningsbeskattningen av handgjorda pro-         omsättningsskatt. Enligt motiveringen för rege-
38962:        dukter och                                    ringens proposition är skattefria alster av bild-
38963:           ämnar Regeringen låta utreda situa-        konst t.ex. målningar, teckningar, grafiska
38964:        tionen samt vidta åtgärder för att av-        verk, skulpturer och bildvävnader, dvs. sådana
38965:        hjälpa saken?                                 konstverk som närmast säljs i konstgallerier
38966:                                                      och på utställningar. Gränsen mellan ett
38967:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         skattefritt alster av bildkonst och en vara som
38968: samt anföra följande:                                avses i lagen angående omsättningsskatt kan
38969:    Vårt omsättningsskattesystem bygger på den        kanske definieras så att konstverk är skattefria
38970: grunden att omsättningsbeskattningen skall           och konstföremål som i första hand avsetts
38971:                                                      som bruksföremål är skattepliktiga.
38972: vara allmän tili sin karaktär och objektiv tili
38973: sina ekonomiska verkningar. Detta är möjligt           En handgjord produkt som inte kan anses
38974: enbart om skattskyldigheten och tiliämp-             som ett alster av bildkonst enligt 3 § lagen
38975: ningsområdet för beskattningen är så omfat-          angående omsättningsskatt är en vara som
38976: tande som möjligt. Då den nuvarande omsätt-          avses i lagen angående omsättningsskatt. Enligt
38977: ningsskattelagen stiftades ansågs därför en av       1 § lagen angående omsättningsskatt är försälj-
38978: huvudprinciperna vara att beskattningen inrik-       ningen skattepliktig om den sker i form av
38979: tas på alla varor och att hela det pris som den      rörelse. Eftersom man velat lämna affärsrörel-
38980: slutliga konsumenten av varan betalar för den        se av ringa omfattning utanför omsättnings-
38981: blir beskattat oberoende av tiliverkningssätt,       beskattningen har begreppet affärsrörelse be-
38982: bruksändamål och distributionsväg.                   gränsats i 8 § lagen angående omsättnings-
38983:    En av de centrala frågorna i omsättnings-         skatt. Enligt paragrafen anses inte drivande av
38984: beskattningen är i viiken utsträckning det är        näring utan driftställe och utan andra biträden
38985: möjligt att befria varor från omsättningsskatt       än make eller efterkommande under 21 år
38986: eller stadga att de skall belastas av en lägre       såsom i denna lag avsedd rörelse. Sådan verk-
38987: skatt än normalt. 1 vårt nuvarande skattesys-        samhet är inte omsättningsskattepliktig och för
38988: tem har detta ansetts kunna ske enbart av            försäljningen behöver inte erläggas omsätt-
38989: mycket vägande skäl. Det har ansetts speciellt       ningsskatt. Å andra sidan är en näringsidkare
38990: viktigt att sådana varor som allmänt säljs i         som avses i 8 § lagen angående omsättnings-
38991: detaljhandeln inte befrias från skatt. Beskatt-      skatt tvungen att anskaffa alla de varor som
38992: ningen lyckas i detta led endast då erläggandet      han använder vid sin affärsrörelse såsom
38993: av skatten är så enkelt som möjligt. Detta           skattepliktiga och han har inte rätt tili inköps-
38994: förutsätter att detaljhandelns hela försäljning      avdrag eller investeringsavdrag. En näringsid-
38995: skall vara skattepliktig enligt en och samma         kare har verklig nytta av verksamhet som inte
38996: skatteprocent och att man inte blir tvungen att      omfattas av omsättningsbeskattningen endast
38997: skilja mellan skattefri och skattepliktig försälj-   då han säljer sina produkter direkt tili konsu-
38998: ning.                                                menten. 1 andra fall ackumuleras skatten efter-
38999:    Produkter som gjorts för hand är i allmän-        som en icke-skatteskyldig näringsidkare inte
39000: het varor som avses i lagen angående omsätt-         har ovan nämnda avdragsrättigheter och en
39001: 6                                    1988 vp. -      KK n:o 224
39002: 
39003: omsättningsskattepliktig köpare inte har rätt        stadgandena i lagen angående omsättningsskatt
39004: till inköpsavdrag. Av denna orsak har i 8 § 2        inte längre utesluter affärsrörelser av ringa
39005: mom. lagen angående omsättningsskatt stad-           omfattning i omsättningsbeskattningen. Ar-
39006: gats att en näringsidkare som avses i lag-           betsgruppen föreslog i sin promemoria av år
39007: rummet har rätt att på ansökan bli skattskyl-        1987 att definitionen på affärsrörelse av ringa
39008: dig.                                                 omfattning ändras så att sådan affärsrörelse
39009:     Om försäljningen av produkter som gjorts         vars beskattningsbara omsättning är under
39010: för hand inte med stöd av 8 § lagen angående         50 000 mark i året inte omfattas av omsätt-
39011: omsättningsskatt står utanför omsättnings-           ningsbeskattningen.    Utanför omsättnings-
39012: beskattningen, kan den som bedriver verksam-         beskattningen skulle närmast stå verksamhet
39013: heten med stöd av 55 b § lagen angående              av hobbynatur, t.ex. personer som stickar eller
39014: omsättningsskatt i efterhand få tillbaka den         väver hemma. Dessutom föreslog arbetsgrup-
39015: omsättningsskatt han betalt. Enligt paragrafen       pen att det nuvarande systemet med lättnads-
39016: återbetalas den omsättningsskatt som erlagts         restitution bevaras. Driftstället eller biträdena
39017: för ett kalenderår till en skattskyldig fysisk       skulle härvid inte ha någon betydelse då det
39018: person, om beloppet av de fastställda skatterna      gäller omsättningsbeskattningen. Beträffande
39019: för kalenderåret, dvs. den skatt som beräknats       produkter som tillverkats för hand konsta-
39020: på skillnaden mellan den beskattningsbara            terade arbetsgruppen att befriande av hantver-
39021: försäljningen och de avdragbara inköpen är           karna eller hantverksprodukterna från omsätt-
39022: högst 3 000 mark. Då beloppet för den fast-          ningsskatt vore en stödåtgärd som skulle för-
39023: ställda skatten överstiger 3 000 mark, men inte      bättra konkurrenssituationen för de produkter
39024: 4 949 mark är restitutionen partiell. År 1987        de tillverkar. Om man vill understödja de
39025: torde sammanlagt 12 000 skattskyldiga av allt        hantverkare på vilka definitionen på affärsrö-
39026: som allt ca 100 000 skattskyldiga erhålla sådan      relse av ringa omfattning inte kan tillämpas,
39027: lättnadsrestitution. Återbäringen av omsätt-         borde stödet enligt arbetsgruppens uppfattning
39028: ningsskatt torde uppgå till ca 10 miljoner           styras via andra system än beskattningen.
39029: mark.                                                   En ändamålsenlig begränsning av omsätt-
39030:     Finansministeriet tillsatte år 1986 en arbets-   ningsskattskyldigheten speciellt i den situation
39031: grupp för att utreda omsättningsbeskattningen        som avses i spörsmålet utreds fortfarande.
39032: för småföretagare (arbetsgruppspromemoria            Regeringen kommer att vidta åtgärder i det
39033: 1987:FM3). Arbetsgruppen konstaterade att            skede då utredningarna ger möjlighet tili det.
39034: 
39035:     Helsingfors den 11 maj 1988
39036: 
39037:                                                                           Minister Ulla Puolanne
39038:                                              1988 vp.
39039: 
39040: Kirjallinen kysymys n:o 225
39041: 
39042: 
39043: 
39044: 
39045:                                  Laaksonen ym.: Porissa käytettävissä olevista asuntotuotanto-
39046:                                    määrärahoista
39047: 
39048: 
39049:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39050: 
39051:   Valtioneuvosto on määrännyt Porin kaupun-            alueiden asumisedellytysten parantaminen var-
39052: gin tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä-       sinkin asuntojen perusparantamiseen ja kor-
39053: misestä annetun lain tarkoittamaksi erityis-           jaustoimintaan varattujen määrärahojen avul-
39054: alueeksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen            la."
39055: 12. kohta kuuluu: "Asuntotoimen määräraho-                Näin periaatepäätös on toteutumassa asun-
39056: jen suuntaamisessa otetaan huomioon erityis-           totoimessa:
39057: 
39058: Porin asuntolainakiintiö vuosina 1987 ja 1988
39059:                                                                    1987            asuntohallituksen
39060:                                                                                    esitys v:ksi 1988
39061:                                                          asuntoa      1 000 mk     asuntoa   1 000 mk
39062: Uustuotanto
39063:   vuokratalot .................................. .          82            8 690      38       4 915
39064: - as.oy-talot ................................... .         60            8 415      56       9 010
39065: - omakotitalot ................................. .          17            3 485      13       2 769
39066: Perusparantaminen
39067: - kiint.oy:t, as.oy:t ja moniomistajaiset kiinteis-
39068:    töt ........................................... .       516            9 929     468       6 464
39069: - omakotitalot ..................... , ........... .        57            4472       70       5 460
39070: Asuntolainakiintiö yhteensä ..................... .                       34 991              28 618
39071: 
39072:   Porin kaupungin työttömyysaste oli 10,5 OJo             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39073: vuoden 1988 tammikuun lopussa.                         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
39074:                                                        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
39075:    Asuntohallituksen esityksessä Porin vuoden          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
39076: 1988 asuntolainakiintiöksi kaikki puollettavissa       sen:
39077: olevat perusparannushankkeet ovat mukana.
39078: Sen sijaan kaksi vuokra-asuntohanketta (yh-
39079: teensä 39 asuntoa, 7 450 000 mk) on karsittu.                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
39080: Tällainen asuntotoimen määrärahojen jako                      jotta asuntotoimen määrärahojen jako
39081: Porin kohdalla on edellä mainitun periaatepää-                saatettaisiin Porin kaupungin osalta
39082: töksen 12. kohdan vastainen, sillä kiintiö ale-               valtioneuvoston erityisalueperiaatepää-
39083: nee edellisvuodesta noin 6 miljoonaa markkaa,                 töksen 12. kohdan mukaiseksi niin, et-
39084: vaikka määrärahoja tulisi suunnata erityisalu-                tei asuntolainakiintiö laskisi edellisestä
39085: eille.                                                        vuodesta?
39086: 
39087:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
39088: 
39089:           Timo Laaksonen                       Raila Aho                Kalevi Lamminen
39090:                    Maunu Kabijoki                                Mikko Elo
39091: 
39092: 280590P
39093: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 225
39094: 
39095: 
39096: 
39097: 
39098:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39099: 
39100:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vostossa ja väliportaan hallintotasolla päätetyt
39101: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       väestösuunnitteet.
39102: olette 8 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn              Lääni- ja kuntakiintiöiden lähtökohtana on
39103: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        käytetty edellä kerrotulla tavalla määriteltyjä
39104: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tuotantotarvelaskelmia, joiden pohjalta valtio-
39105: edustaja Laaksosen ym. näin kuuluvasta kirjal-      neuvosto on vahvistanut vuosittaisen asuntolai-
39106: lisesta kysymyksestä n:o 225:                       nojen myöntämisvaltuuden käyttösuunnitel-
39107:                                                     man käsittelyn yhteydessä lääneittäiset kiintiöt.
39108:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      Tämän vuoden alueelliset kiintiöt on vahvistet-
39109:        jotta asuntotoimen määrärahojen jako         tu valtioneuvostossa viime maaliskuun lopussa.
39110:        saatettaisiin Porin kaupungin osalta            Koska uustuotanto- ja perusparannuslaina-
39111:        valtioneuvoston erityisalueperiaatepää-      momentit on tämän vuoden tulo- ja menoar-
39112:        töksen 12. kohdan mukaiseksi niin, et-       viossa yhdistetty, niin tätä vuotta koskevia
39113:        tei asuntolainakiintiö laskisi edellisestä   kiintiöitä laadittaessa on otettu huomioon
39114:        vuodesta?                                    myös perusparannusmäärärahan kiintiöinnin
39115:                                                     vaikutus kokonaiskiintiöön. Tästä syystä kiin-
39116:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tiösuhdelukua ei voida verrata aikaisempien
39117: taen seuraavaa:                                     vuosien lukuihin.
39118:                                                        Asuntohallitus on tämän kysymyksen joh-
39119:    Lääneittäisten ja kunnittaisten asuntolaina-     dosta antamassaan lausunnossa todennut, että
39120: kiintiöiden lähtökohtana on asuntojen tuotan-       kuluvan kevään lainajaossa, joka päätettiin
39121: totarve, mikä koostuu väestön määrän ja ra-         lopullisesti 13.4.1988, Porin kaupunkiin myön-
39122: kenteen sekä asumistason kehittymisen edellyt-      nettiin tai osoitettiin kaupungin myönnettäväk-
39123: tämästä asuntokannan lisäystarpeesta ja asun-       si uustuotanto- ja perusparannuslainoja yh-
39124: tojen poistuman korvaamisesta. Asuntokannan         teensä 27 699 000 markkaa seuraavan jakau-
39125: alueittaisen tarpeen perustana ovat valtioneu-      man mukaisesti:
39126: 
39127: Uustuotanto ........................................... .          15 755 000 mk           106 as.
39128:    vuokratalot ........................................ .           4 915 000 mk
39129: - rakennusaikaiset lainat asunto-osakeyhtiötaloille .. .            8 400 000 mk
39130: - omakotitalot ....................................... .            2 460 000 mk
39131: Perusparannus ......................................... .          11 924 000 mk           536 as.
39132: Yhteensä .............................................. .          27 699 000 mk           642 as.
39133: 
39134:    Porin kaupungin laskennallinen kiintiö, joka     tyy sillä, että perusparannuslainoin on lainoi-
39135: pitää sisällään sekä asuntojen tuotantotarpeen      tettu kaikki kaupungin puoltamat kohteet.
39136: että korjaustarpeen, on tälle vuodelle              Näin ollen asuntohallitus katsoo myöntäessään
39137: 30 827 000 mk, josta uustuotannon osuus on          lainoja Porin kaupunkiin noudattaneensa täl-
39138: 24,5 milj. markkaa ja perusparantamisen 6,3         löin kysymyksessä siteerattua valtioneuvoston
39139: milj. markkaa. Laskennallisen kokonaiskiin-         periaatepäätöksen 12 kohtaa.
39140: tiön alitus Poriin suunnattuun lainoitukseen           Uustuotannon lainoituksessa on Porinkin
39141: nähden on siten n. 3,1 milj. markkaa eli noin       kaupungin kohdalla jouduttu ottamaan huo-
39142: 10 prosenttia. Uustuotannon kiintiön alitus on      mioon TMA:n tavoitteet vuokra-asuntolainoi-
39143: markkoina n. 8,8 milj. markkaa ja 36 prosent-       tuksen suuntaamisesta vuokra-asuntotilanteel-
39144: tia. Perusparantamiseen suunnattava lainoitus-      taan vaikeille paikkakunnille sekä hallitusoh-
39145: kiintiö on sen sijaan ylittynyt n. 5,6 milj.        jelmaan sisältyvät vuokra-asuntojen määrälli-
39146: markalla ja 90 prosentilla. Laskennallisen pe-      set tavoitteet. Pori ei kuulu niihin paikkakun-
39147: rusparannuskiintiön näinkin suuri ylitys selit-     tiin, joihin vuokra-asuntolainoja tulisi erityi-
39148:                                    1988 vp. -     KK n:o 225                                    3
39149: 
39150: sesti myöntää. Siellä on esim. 6,4 vuokra-asun-   arviossa asetettua vuokra-asuntotuotannon
39151: toa 100 asukasta kohti, kun läänin ja koko        maaraa ensiSIJaiSena tavoitteena. Myös muut
39152: maan vastaavat luvut ovat 4, 7 ja 5,3. Pori on    asuntotuotannon tavoitteet on asuntohallituk-
39153: myös ainakin vuodesta 1984 lähtien kuulunut       sen otettava huomioon valtioneuvoston vahvis-
39154: niiden 10 kunnan joukkoon, joissa arava-          taman käyttösuunnitelman mukaisesti. Asun-
39155: vuokra-asuntoja on eniten tyhjänä. Porin kau-     tohallitus on lainajaossaan noudattanut ole-
39156: pungin omistusasuntotilannettakaan ei voida       massa olevat määrärahat huomioon ottaen näi-
39157: pitää kovin vaikeana, mistä ovat osoituksena      tä päätöksiä, mihin on luettavissa myös kysy-
39158: kohtuulliset asuntojen myyntihinnat. Omistus-     myksessä viitattu valtioneuvoston periaatepää-
39159: asuntolainojen myöntämistä Poriin on lisäksi      töksen kohta perusparantamiseen ja korjaus-
39160: rajoittanut vuokra-asuntojen lainoitustavoite.    toimintaan varattujen määrärahojen suuntaa-
39161:    Ympäristöministeriö korostaa eduskunnan        misesta erityisalueiden asumisedellytysten pa-
39162: hyväksymässä kuluvan vuoden tulo- ja meno-        rantamiseksi.
39163: 
39164:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1988
39165: 
39166:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
39167: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 225
39168: 
39169: 
39170: 
39171: 
39172:                               Tili Riksdagens Herr Talman
39173: 
39174:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Sam utgångspunkt för kvoterna per Iän och
39175: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         per kommun har använts beräkningar av pro-
39176: av den 8 april 1988 tili vederbörande medlem        duktionsbehovet, vilka har bestämts på ovan
39177: av statsrådet översänt avskrift av följande av      anfört sätt. På basis av dessa beräkningar har
39178: riksdagsman Laaksonen m.fl. undertecknade           statsrådet i samband med behandlingen av
39179: spörsmål nr 225:                                    dispositionspianen för den åriiga bevilinings-
39180:                                                     fullmakten vad gäller bostadslån fastställt kvo-
39181:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            terna per Iän. De regionala kvoterna för inne-
39182:        vidta för att fördelningen av anslagen       varande år fastställde statsrådet i siutet av
39183:        för bostadsväsendet för staden Björne-       mars i år.
39184:        borgs del skall ändras tili att matsvara
39185:        punkten 12 i statsrådets principbeslut         Eftersom momenten för nyproduktions- och
39186:        om specialområden så, att kvoten för         grundförbättringsiån har sammansiagits i stats-
39187:        bostadslån inte sjunker, jämfört med         försiaget för innevarande år har vid uppgöran-
39188:        föregående år?                               det av de kvoter som gäller detta år också
39189:                                                     beaktats hur kvoteringen av ansiaget för
39190:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       grundförbättringar påverkar totalkvoten. Av
39191: samt anföra föijande:                               denna orsak kan kvotreiationstalet inte jämfö-
39192:    Utgångspunkten för bostadsiånekvoterna           ras med tai från tidigare år.
39193: per Iän och per kommun utgörs av behovet av
39194: bostadsproduktion, vilket baserar sig på ett           Bostadsstyreisen har i ett utlåtande med
39195: växande behov av bostadsbestånd betingat av         aniedning av detta spörsmåi konstaterat att vid
39196: att foikmängden, befolkningsstrukturen och          denna vårs Iånefördeining, som siutgiltigt av-
39197: boendenivån utveckias, och på ersättning för        slutades 13.4.1988, beviijades Björneborg Iån
39198: bortfallet av bostäder. Tili grund för det regio-   eller anvisades staden en lånebevillning för
39199: naia behovet av bostäder ligger foikplanerings-     nyproduktion och grundförbättringar för sam-
39200: taien, vilka fastställs inom statsrådet och         manlagt 27 699 000 mark eniigt följande
39201: mellaninstansförvaitningen.                         fördeining:
39202: 
39203: Nyproduktion ......................................... .          15 755 000 mk       106 bostäder
39204: - hyreshus ........................................... .           4 915 000 mk
39205: - Iån för byggnadstiden för bostadsaktieboiags hus .. .            8 400 000 mk
39206: - egnahemshus ....................................... .            2 460 000 mk
39207: Grundförbättring ...................................... .         11 924 000 mk       536 bostäder
39208: Sammaniagt ........................................... .          27 699 000 mk       642 bostäder
39209: 
39210:     Den beräknade kvoten för Björneborg, vii-       grundförbättring överstigits med cirka 5,6 mil-
39211: ken innefattar behovet av såväi produktion av       joner mark, dvs. med 90 procent. En t.o.m. så
39212: som reparation av bostäder, är för i år             här stor överskridning av den beräknade
39213: 30 827 000 mk, varav andeien för nyproduk-          grundförbättringskvoten förkiaras av att alla
39214: tion är 24,5 miljoner mark och för grundför-        de projekt som staden understöder har finan-
39215: bättring 6,3 miijoner mark. Den beräknade           sierats med grundförbättringsiån. Sålunda an-
39216: totaikvoten understiger såiedes långivningen        ser bostadsstyreisen att den, då den beviljat
39217: tili Björneborg med 3,1 miljoner mark, dvs.         Björneborg Iån, har följt den i spörsmåiet
39218: med cirka 10 procent. Kvoten för nyproduk-          citerade 12 punkten i statsrådets principbesiut.
39219: tion understigs med 8,8 miljoner mark, dvs.            Vid långivningen för nyproduktion har man
39220: med 36 procent. Däremot har lånekvoten för          också för Björneborgs del varit tvungen att
39221:                                      1988 vp. -     KK n:o 225                                    5
39222: 
39223: beakta målen i statsförslaget om att styra          utlåtandet begränsats av målet för långiv-
39224: långivningen för hyresbostäder tili orter där       ningen för hyresbostäder.
39225: hyresbostadssituationen är svår samt de i rege-        Miljöministeriet betonar att kvantiteten i
39226: ringsprogrammet upptagna kvantitativa målen         produktioneo av hyresbostäder viiken är fast-
39227: i fråga om hyresbostäder. Björneborg hör inte       ställd i det av riksdagen godkända statsför-
39228: tili de orter där lån för hyresbostäder särskilt    slaget för innevarande år, är det främsta målet.
39229: borde beviljas. Där finns t.ex. 6,4 hyresbostä-     Bostadsstyrelsen bör också i enlighet med den
39230: der per 100 invånare, medan motsvarande             dispositionsplan som statsrådet fastställt beak-
39231: siffror för länet och hela landet är 4,7 och 5,3.   ta de övriga målen för bostadsproduktionen.
39232: Björneborg har dessutom åtminstone sedan år         Bostadsstyrelsen har med beaktande av de
39233: 1984 hört tili de 10 kommuner som har mest          anslag som finns följt dessa beslut i sin låne-
39234: tomma aravahyresbostäder. Ägarbostadssitua-         fördelning. Tili de berörda besluten kan också
39235: tionen i Björneborg kan inte heller anses vara      räknas den i spörsmålet avsedda punkt i stats-
39236: alltför svår, vilket de rimliga försäljningspri-    rådets principbeslut som rör styrning av an-
39237: serna på bostäder visar. Beviljandet av ägar-       slagen för grundförbättring och reparations-
39238: bostadslån tili Björneborg har därtili enligt       verksamhet för att boendeförutsättningarna på
39239:                                                     specialområdena skall kunna förbättras.
39240: 
39241:     Helsingfors den 20 maj 1988
39242: 
39243:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
39244:                                               1988 vp.
39245: 
39246: Kirjallinen kysymys n:o 226
39247: 
39248: 
39249:                                   Elo ym.: Satakunnan tiestön parantamiseksi tarvittavista toimen-
39250:                                      piteistä
39251: 
39252:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39253: 
39254:     Viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aika-         osoitettavista määrärahoista. Suunnitelmakau-
39255: na Turun tie- ja vesirakennuspiirin sisäisessä       den loppuvuosien, eli vuosien 1992-1993 osal-
39256: määrärahojen jaossa Satakunnan maakunnan             ta tilanne näyttää Satakunnan kohdalta muo-
39257: osalle tiemäärärahoja ei ole tullut Satakunnalle     dostuvan lähes ennätysmäisen heikoksi. Siten
39258: suhteellisesti kuuluvan osuuden mukaisesti.          Satakunnan osuus olisi edellä mainitun tienpi-
39259: Sen seurauksena tiestön kehittäminen Satakun-        don toimenpideohjelman mukaan jäämässä 9,6
39260: nassa on jäänyt merkittävästi jälkeen maan           prosenttiin vuonna 1992 ja 11,8 prosenttiin
39261: keskitasosta.                                        vuonna 1993 kaikista Turun piirin tiemäärära-
39262:     Tiestön huonokuntoisuus vaikuttaa koko Sa-       hoista.
39263: takunnan kehittymisedellytyksiin. Erityisen             Viime viikkoina Satakunnassa on kiinnitetty
39264: tärkeä teiden kunto on maakunnan elinkeino-          myös huomiota Satakunnan tiestön tämänhet-
39265: elämälle. Hyväkuntoiset tiet ovat avainasemas-       kiseen surkeaan kuntoon. Yleinen mielipide
39266: sa myös Satakunnassa sijaitsevien monien sata-       on, että Satakunnan tiet ovat merkittävästi
39267: mien toiminnan kehittymisen kannalta. Tiestön        maan keskitasoa heikommassa kunnossa juuri
39268: huono kunto vaikuttaa epäilemättä osaltaan           nyt. Yleinen käsitys on, että talviauraukset on
39269: myös liikenneonnettomuuksien määrään.                hoidettu koko Satakunnassa alle kaiken arvos-
39270:     Turun tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon       telun. Satakuntalaiset, jotka kulkevat maan eri
39271: toimenpideohjelma vuosille 1987-1993 ei lu-          osissa, ovat vertailuja tehdessään voineet ha-
39272: paa muutosta parempaan Satakunnan osalta.            vaita, että muualla maassa pääteiden kunto on
39273: Kun edellä mainittu ohjelma julkaistiin vuoden       merkittävästi parempi kuin omassa maakun-
39274: 1987 keväällä, voitiin todeta, että kuuden sata-     nassamme.
39275: kuntalaisen tiehankkeen rakentamisen aloitus-           Satakunnassa onkin herännyt kysymys, mis-
39276: ajankohta oli jälleen siirtynyt vuodella eteen-      tä Satakunnan teiden huonokuntoisuus johtuu.
39277: päin. Vaikka Varsinais-Suomessa tiehankkeita         Onko kyse ainoastaan tien hoidosta vastaavien
39278: on lukumääräisesti enemmän, siellä vastaavia         vastuuttomuudesta, vai onko niin, ettei Sata-
39279: siirtoja tapahtui vain kaksi.                        kunta saa riittävää osuutta tienhoidon määrä-
39280:     Turun tiepiirille osoitettu rahoitus on pit-     rahoista.
39281:  kään ollut liian vähäinen. Piirin sisällä puoles-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39282: taan Satakunta ei ole saanut tiemäärärahoista        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
39283: osuutta, mikä vastaisi maakunnan liikenne-           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
39284:  määriä. Kuten edellä todettiin, Turun tie- ja       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
39285:  vesirakennuspiirin tienpidon toimenpideohjel-       sen:
39286:  ma vuosille 1987-1993 ei korjaa tätä jo pit-
39287:  kään jatkunutta vinosuuntausta. Itse asiassa                  Onko Hallitus tietoinen Satakunnan
39288:  tilanne on muuttumassa Satakunnan kannalta                 teiden huonosta kunnosta, ja jos on,
39289:  entistä epäedullisemmaksi. Niinpä kun Sata-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39290:  kunnan liikennesuoriteosuus Turun tiepiirissä              ryhtyä Satakunnan tiestön parantami-
39291:  on 34,4 prosenttia, Satakunnan tiemäärärahat               seksi ja Satakunnalle kuuluvan osuuden
39292:  uhkaavat koko suunnittelukaudella jäädä 21,3               turvaamiseksi tiemäärärahoista toimen-
39293:  prosenttiin kaikista Turun tiepiirin hankkeisiin           pideohjelmakaudella 1988-1994?
39294:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
39295: 
39296:           Mikko Elo                    Timo Laaksonen                Raimo Vuoristo
39297:           Timo Roos                    Heikki Rinne                  Lea Mäkipää
39298:           Raila Aho                    Kalevi Lamminen               Aino Pohjanoksa
39299: 280536F                                Maunu Kabijoki
39300: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 226
39301: 
39302: 
39303: 
39304: 
39305:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39306: 
39307:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Rahoituksen alueellisen jaon perusteena ovat
39308: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      olleet tienpidon tavoitteet sekä tiestön nykyiset
39309: olette 8 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          puutteet. Liikenteen kasvun vaikutus tiestön
39310: kirjeenne n:o 613 ohella toimittanut valtioneu-    rasitukseen ja kuntoon on myös otettu huo-
39311: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       mioon. Turun tie- ja vesirakennuspiirin osuus
39312: kansanedustaja Mikko Elon ym. näin kuulu-          koko maan investointirahoista on suunniteltu
39313: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 226:          kasvavaksi. Kasvun syynä ovat nimenomaan
39314:                                                    Varsinais-Suomen pääteiden ongelmakohdat
39315:           Onko Hallitus tietoinen Satakunnan       valtatie n:o 1 ja kantatie n:o 40. Nämä tiet
39316:        teiden huonosta kunnosta, ja jos on,        ovat selvästi kiireellisemmät kuin valtatiet n:ot
39317:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     2 ja 8 Porin seudulla.
39318:        ryhtyä Satakunnan tiestön parantami-
39319:        seksi ja Satakunnalle kuuluvan osuuden         Kysymyksessä on edellytetty, että Satakun-
39320:        turvaamiseksi tiemäärärahoista toimen-      nan alueelle osoitetaan liikennesuoritetta vas-
39321:        pideohjelmakaudella 1988-1994?              taava osuus Turun tie- ja vesirakennuspiirin
39322:                                                    rahoista. Tieviranomaisten tavoitteena ei ole
39323:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kuitenkaan alueittainen rahojen prosenttija-
39324: vasti seuraavaa:                                   kauma, vaan tiestön puutteiden tasapuolinen
39325:                                                    vähentäminen. Tämä johtaa alueittaisen pro-
39326:    Tie- ja vesirakennushallitus on tietoinen Sa-   senttiosuuden vaihteluihin. Varsinais-Suomen
39327: takunnan, kuten muidenkin alueiden tiestön         pääteiden     ongelmakohtien       kiireellisyyden
39328: kunnosta. Lisäksi tie- ja vesirakennushallituk-    vuoksi Satakunnan prosenttiosuus piirin inves-
39329: sella on suhteellisen luotettava tieto tiestön     toinneista tulee lähivuosina pienenemään. Kui-
39330: kunnon tulevasta kehityksestä ja puutteiden        tenkin investointien määrää myös Satakunnan
39331: poistamisen aiheuttamista kustannuksista. TIE      alueella on suunniteltu lisättäväksi. Mikäli Tu-
39332: 2000 -suunnitelma on laadittu myös piireittäin.    run tie- ja vesirakennuspiirin laatima toimenpi-
39333:    Tie- ja vesirakennushallitus on antanut pii-    deohjelmaehdotus toteutuu, tulevat Satakun-
39334: reille rahoituspuitteet tienpidon toimenpideoh-    nan tieinvestoinnit kasvamaan nykyisestä noin
39335: jelman laatimiseksi vuosiksi 1988-94. Puitteet     1,5-kertaisiksi 1990-luvun alkuun mennessä.
39336: on määritelty pitäen lähtökohtana liikennemi-
39337: nisteriön hallinnonalan suunnitelmaa vuosiksi        Edellä olevan perusteella voidaan yhteenve-
39338: 1989-92. Rahoituksen on arvioitu kasvavan          tona todeta, että tieviranomaiset ja liikennemi-
39339: ministeriön suunnitelman mukaisesti vuosittain     nisteriö ovat tietoisia Satakunnan teiden kun-
39340: siten, että vuonna 1994 olisi tienpidon rahoitus   nosta ja tulevasta kehityksestä. Sen seuraukse-
39341: koko maassa lähes 2 000 Mmk suurempi kuin          na pyritään tieinvestointeja kasvattamaan Sa-
39342: nykyinen. Tästä olisi investointien osuus noin     takunnan alueella noin 1,5-kertaisiksi jo 1990-
39343: 1 500 Mmk.                                         luvun alkuun mennessä.
39344: 
39345:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1988
39346: 
39347:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
39348:                                     1988 vp. -     KK n:o 226                                       3
39349: 
39350: 
39351: 
39352: 
39353:                              Tili Riksdagens Herr Talman
39354: 
39355:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Väghållningens målsättningar och vägnätets
39356: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        nuvarande brister har varit grunden för hur
39357: nr 613 av den 8 april 1988 tili vederbörande       finansieringen fördelas på de olika regionerna.
39358: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     Den växande trafikens inverkan på vägnätets
39359: jande av riksdagsman Mikko Elo m.fl. under-        belastning och skick har också beaktats. Åbo
39360: tecknade spörsmål nr 226:                          väg- och vattenbyggnadsdistrikts andel av hela
39361:                                                    landets investeringsmedel har planerats bli
39362:           Är Regeringen medveten om i vilket       större än förut. Orsaken härtili är uttryckligen
39363:        dåligt skick vägarna i Satakunta är, och    de problematiska vägavsnitten på huvudvägar-
39364:        ifall den är det,                           na i Egentliga Finland, nämligen riksväg nr 1
39365:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     och stamväg nr 40. De här vägarna är tydligt
39366:        ta för att förbättra vägnätet i Satakunta   mer angelägna än riksväg nr 2 och nr 8 i
39367:        och för att trygga Satakuntas del av de     trakten av Björneborg.
39368:        väganslag som hänför sig tili åtgärds-         I spörsmålet förutsätts att det tili Satakunta
39369:        programmet för perioden 1988-1994?          styrs en del av Åbo väg- och vattenbyggnads-
39370:                                                    distrikts medel, viiken skulle motsvara trafik-
39371:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       mängden. Vägmyndighetgrnas mål är dock inte
39372: samt anföra följande:                              att få tili stånd en regional procentuell fördel-
39373:                                                    ning av medlen, utan att opartiskt minska på
39374:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen är medve-      vägnätets brister. Detta leder tili att de regiona-
39375: ten om i vilket skick vägnätet i Satakunta är,     la procentandelarna varierar. På grund av att
39376: liksom om dess skick på andra håll. Väg- och       det brådskar med de problematiska vägavsnit-
39377: vattenbyggnadsstyrelsen har dessutom relativt      ten på Egentliga Finlands huvudvägar kommer
39378: tiliförlitlig information om hur vägnätets skick   Satakuntas procentuella andel av distriktets
39379: kommer att utvecklas och om de kostnader           investeringar under de närmaste åren att mins-
39380: som uppstår då bristerna elimineras. Planen        ka. Det finns dock planer på att öka antalet
39381: "Vägarna inför år 2000" har också uppgjorts        investeringar också i Satakunta. Ifall Åbo väg-
39382: distriktsvis.                                      och vattenbyggnadsdistrikts förslag tili åt-
39383:     Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har med-      gärdsprogram förverkligas, kommer väginves-
39384: delat distrikten inom vilka ramar finansie-        teringarna i Satakunta att öka, så att beloppet
39385: ringen för uppgörande av ett åtgärdsprogram        blir ca 1,5 gånger större vid 1990-talets början
39386: för väghållning för tiden 1988-94 borde hål-       än det är i dag.
39387: las. Ramarna har fastslagits med trafikministe-       På basis av det ovan nämnda kan det som
39388: riets pian för förvaltningen för åren 1989-92      sammandrag konstateras att vägmyndigheterna
39389: som utgångspunkt. Det har uppskattats att          och trafikministeriet är medvetna om i vilket
39390: finansieringen årligen kommer att öka i enlig-     skick vägarna i Satakunta är och om den
39391: het med ministeriets pian, så att finansieringen   kommande utvecklingen. Tili följd härav kom-
39392: för väghållning i hela landet år 1994 sannolikt    mer väginvesteringarna i Satakunta i mån av
39393: kommer att vara närapå 2 000 Mmk större än i       möjlighet att ökas, så att deras belopp blir ca
39394: dag. lnvesteringarnas andel härav torde bli ca     1,5 gånger större än förut redan i början av
39395:  1 500 Mmk.                                        1990-talet.
39396: 
39397:     Helsingfors den 3 maj 1988
39398: 
39399:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
39400: 1
39401: 
39402: 1
39403: 
39404: 1
39405: 
39406:     1
39407: 
39408:     1
39409: 
39410:     1
39411: 
39412:         1
39413: 
39414:         1
39415: 
39416:         1
39417: 
39418:             1
39419: 
39420:             1
39421: 
39422:             1
39423: 
39424:                 1
39425: 
39426:                 1
39427: 
39428:                 1
39429:                                                1988 vp.
39430: 
39431: Kirjallinen kysymys n:o 227
39432: 
39433: 
39434: 
39435: 
39436:                                   Tennilä: Maidon lisähinnan maksamisesta yli 65-vuotiaille viljeli-
39437:                                      jöille
39438: 
39439: 
39440:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39441: 
39442:    Hallitus ja Maataloustuottajain Keskusliitto      kuvasti supistunut, kun sitä vastoin suurviljel-
39443: tekivät 24 päivänä elokuuta 1987 sopimuksen,         millä ja teollisuusmaisessa tuotannossa se on
39444: jonka mukaan valtio ei maksa maidolle eikä           kasvanut. Jos tuotantoa aiotaan supistaa, on
39445: kananmunille lisähintaa, jos viljelijät ovat täyt-   rajoitustoimet kohdistettava suurtuotantoon,
39446: täneet 65 vuotta. Tämän sopimuksen perusteel-        jotka ovat ylituotannon aiheuttamiseen syylli-
39447: la hallitus päätti, että lisähinnan maksaminen       siä.
39448: yli 65-vuotiaille lopetetaan vuoden 1988 alusta         Maidon ja kananmunien lisähinnan poista-
39449: lukien. Päätös merkitsee sitä, että 65 vuotta        minen ikääntyneiltä viljelijöiltä kohdistuu ras-
39450: täyttäneiden maidontuottajahinta putosi 23,5         kaimmin pienituloisiin eläkeläisiin, joiden tur-
39451: penniä litralta ja alle 10 000 kiloa kananmunia      vallisuutta on jo viime vuosina monin osin
39452: tuottaville 2,35 markkaa Etelä- ja Itä-Suomes-       kavennettu ja aiotaan kaventaa kaavaillulla
39453: sa sekä 2,65 markkaa kiloa kohden Lapin ja           verolainsäädännön muuttamisella. Pienitulois-
39454: Oulun läänissä. Päätös sortaa nimenomaan             ten eläkeläisten kiristämiselle on Demokraatti-
39455: ikääntyneitä pien- ja perheviljelijöitä. Monesti     sen Vaihtoehdon mielestä saatava sulku.
39456: juuri pelkkää kansaneläkettä saavat tuottavat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39457: vähäisen määrän maitoa ja kananmunia lisäan-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39458: sioiden vuoksi, sillä eläke on liian pieni toi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39459: meentulon turvaamiseksi. Lisätuloja voi tarvita      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39460: myös velkojen tai muiden erityissyiden vuoksi.
39461:    Hallituksen päätöksellä on myös kielteinen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39462: aluepoliittinen merkitys. Pienviljelmistä valta-            ryhtyä valtioneuvoston päätösten ku-
39463: osa sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Lisähin-            moamiseksi, joilla yli 65-vuotiaille vilje-
39464: nan poistamisella ikääntyneiltä viljelijöiltä ei            lijöille on vuoden 1988 alusta lukien
39465: ole tuotannon rajoittamisen kannalta merkitys-              valtio lopettanut lisähinnan maksami-
39466: tä. Pienviljelijöiden tuottama tuotanto on jat-             sen maidon ja kananmunien osalta?
39467: 
39468:     Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1988
39469: 
39470:                                         Esko-Juhani Tennilä
39471: 
39472: 
39473: 
39474: 
39475: 280525T
39476: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 227
39477: 
39478: 
39479: 
39480: 
39481:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39482: 
39483:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kuluvana vuonna tarkoitus käyttää yhteensä
39484: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          120 miljoonaa markkaa. Kananmunatuotan-
39485: olette 8 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn              non vähentämissopimuksiin tuotannosta luo-
39486: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           pujille osoitettiin vuonna 1987 määrärahoja
39487: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          yhteensä 60 miljoonaa markkaa. Käytettävissä
39488: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvas-           olevat määrärahat on ensisijaisesti tarkoitettu
39489: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 227:                 muiden kuin eläkeikäisten viljelijöiden tuotan-
39490:                                                        nosta luopumiseen. Tavoitteena on, että elä-
39491:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        keikäiset tulisivat toimeen eläkkeellä.
39492:         ryhtyä valtioneuvoston päätösten ku-              Maidontuotannon         vähentämissopimuksia
39493:         moamiseksi, joilla yli 65-vuotiaille vilje-    tehtäessä etusijalla ovat ne viljelijät, jotka
39494:         lijöille on vuoden 1988 alusta lukien          luopuvat maitokiintiöstään. Kiintiöstä luopu-
39495:         valtio lopettanut lisähinnan maksami-          vista viljelijöistä ovat etusijalla 55-65-vuo-
39496:         sen maidon ja kananmunien osalta?              tiaat ja sellaiset, joiden kanssa sopimuksen
39497:                                                        tekeminen heikentyneen työkyvyn tai muun
39498:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          henkilökohtaisen syyn vuoksi on erityisen pe-
39499: vasti seuraavaa:                                       rusteltua.
39500:    Valtioneuvoston ja maataloustuottajien kes-            Kananmunantuottajien luopumista tuotan-
39501: kusjärjestöjen välillä hinnoitteluvuotta 19871         nosta edesautettiin viime vuoden loppupuolella
39502: 88 koskevan maataloustuloratkaisun tarkista-           tehdyillä vähentämissopimuksilla. Tuottaja si-
39503: misesta ja muista maataloustuloon liittyvistä          toutui luopumaan tuotannosta kokonaan vii-
39504: asioista 24.8.1987 tehdyssä sopimuksessa sovit-        deksi vuodeksi tai pysyvästi taikka sitoutui
39505: tiin maidon lisähintapäätöstä muutettavaksi si-        luopumaan tuotannosta vain osittain. Vähentä-
39506: ten, että lisähintaa ei makseta yli 65-vuotiaalle      missopimuksen perusteella maksettiin korvaus-
39507: tuottajalle 1.1.1988 lähtien myydyn maidon             ta enimmillään 100 markkaa teurastettua ka-
39508: osalta. Kananmunien lisähintapäätöstä sovit-           naa kohti.
39509: tiin muutettavaksi siten, että lisähintaa ei mak-         Päätettäessä tukien rajoittamisesta edellytet-
39510: seta yli 65-vuotiaalle tuottajalle 1. 7.1988 läh-      tiin samalla luopumiseläkejärjestelmää kehitet-
39511: tien myytyjen kananmunien osalta. Lisähintaa           täväksi. Järjestelmällä on mm. joudutettu
39512: maksetaan kuitenkin, jos tuottajan aviopuoliso         ikääntyneiden viljelijöiden luopumista maata-
39513: tai hänen avopuolisonsa ei ole ennen kyseisen          louden harjoittamisesta. Vuoden 1986 elokuun
39514: kalenterivuoden alkua täyttänyt 65 vuotta.             alusta mahdollistettiin pellon pidättäminen
39515:    Useilla eri toimenpiteillä on viime vuosina         Iuopujalie itselleen ilman metsittämisvelvolli-
39516: pyritty edistämään iäkkäiden henkilöiden luo-          suutta. Tämä lisäsi huomattavasti luopumis-
39517: pumista maataloustuotannosta. Kun maidon ja            eläkkeelle siirtymistä. Kuluvan vuoden alusta
39518: kananmunien lisähinnan poistamisesta yli 65-           on eläkettä karttunut myös 15 hehtaaria ylittä-
39519: vuotiailta tuottajilta sovittiin, esitettiin samalla   vältä maatalousmaan alalta.
39520: luopumiseläkejärjestelmän kehittämistä ja tuo-            Hallituksen mielestä on tarkoituksenmukai-
39521: tannosta luopumisen mahdollistamista toteut-           sempaa parantaa jo eläkeiän saavuttaneiden
39522: tamalla maidon- ja kananmunatuotannon vä-              viljelijöiden       eläkkeellesiirtymisedellytyksiä
39523: hentämissopimusjärjestelmä.                            kuin ryhtyä muuttamaan valtioneuvoston pää-
39524:    Valtion ja maidontuottajien välillä tehtäviin       töksiä, joilla yli 65-vuotiaille lisähinnan maksa-
39525: maidontuotannon vähentämissopimuksiin on               minen on lopetettu.
39526: 
39527:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1988
39528: 
39529:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
39530:                                       1988 vp. -      KK n:o 227                                     3
39531: 
39532: 
39533: 
39534: 
39535:                                Tili Riksdagens Herr Talman
39536: 
39537:    I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen             Avsikten är att använda totalt I20 miljoner
39538: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           mark för de avtal om minskad mjölkproduk-
39539: av den 8 april I988 tili vederbörande medlem          tion som ingås mellan staten och mjölkprodu-
39540: av statsrådet översänt avskrift av följande av        centerna under innevarande år. År I987 anvi-
39541: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteck-            sades totalt 60 miljoner mark i anslag för avtal
39542: nade spörsmål nr 227:                                 om nedskärning av äggproduktionen för perso-
39543:                                                       ner som lägger ner produktionen. De anslag
39544:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              som står tili förfogande är i första hand
39545:        vidta för att upphäva statsrådets beslut       avsedda för andra odlare som lägger ner pro-
39546:        enligt vilka staten vid ingången av år         duktionen än sådana som har uppnått pen-
39547:        I988 har upphört att betala pristillägg        sionsåldern. Målet är att pensionärerna skall
39548:        för mjölk och hönsägg till odlare som          klara sig på sin pension.
39549:        har fyllt 65 år?                                  Då avtal om minskad mjölkproduktion ingås
39550:                                                       har de odlare företräde som avstår från sin
39551:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          mjölkkvot. Av denna grupp står personer i
39552: samt anföra följande:                                 55-65 års åldern i främsta rummet, likaså
39553:                                                       personer som det är speciellt motiverat att ingå
39554:    I avtalet av 24.8 .I987 justerades lantbruksin-    avtal med på grund av nedsatt arbetsförmåga
39555: komstuppgörelsen för prissättningsåret I987 1         eller av annan personlig orsak.
39556: 88 mellan statsrådet och lantbruksproducenter-           Äggproducenternas möjlighet att lägga ned
39557: nas centralorganisationer, och dessutom be-           produktionen främjades med de avtal om ned-
39558: handlades andra ärenden som gäller lantbruks-         skärningar som ingicks i slutet av senaste år.
39559: inkomster. Härvid avtalades det om att ändra          Producenten förband sig att avstå från pro-
39560: beslutet om pristillägg för mjölk så, att tili        duktion helt och hållet för fem år eller beståen-
39561: producenter som har fyllt 65 år inte betalas          de eller bara delvis. På basis av nedskärnings-
39562: något pristillägg för mjölk som säljs räknat          avtalen betalades som mest i ersättning 100
39563: från I.l.I988. Beslutet om pristillägg för höns-      mark per slaktad höna.
39564: ägg skulle ändras så att pristillägg inte betalas        Då man beslöt att begränsa understöden,
39565: åt producenter som har fyllt 65 år för ägg som        förutsatte man samtidigt att systemet med
39566: säljs räknat från 1. 7 .I988. Pristillägg betalas     avträdelsepension utvecklas. Systemet har bl.a.
39567: dock i de fall att producentens maka eller            påskyndat ålderstigna odlares beslut att avstå
39568: sambo inte har fyllt 65 år innan respektive           från lantbruket. Fr .o.m. början av augusti
39569: kalenderårs början.                                   I986 blev det möjligt för avträdarna att bibe-
39570:    Man har under de senaste åren med många            hålla åkrarna utan skyldighet att plantera skog
39571: olika åtgärder försökt få tili stånd att ålderstig-   på dem. Detta ökade märkbart antalet perso-
39572: na personer avstår från lantbruksproduktio-           ner som tog ut avträdelsepension. Från och
39573: nen. Då överenskommelse nåddes om att slopa           med i år har pension kunnat intjänas också för
39574: pristillägget för mjölk och hönsägg för produ-        den lantbruksmark som överstiger 15 hektar.
39575: center över 65 år, föreslogs det samtidigt att           Enligt regeringens åsikt är det mera ända-
39576: systemet med avträdelsepension skall utveck-          målsenligt att förbättra pensioneringsförutsätt-
39577: las. Dessutom föreslog man att det skulle bli         ningarna för odlare som redan har uppnått
39578: möjligt för en producent att lägga ned produk-        pensionsåldern än att börja ändra på statsrå-
39579: tionen med hjälp av ett system med avtal om           dets beslut, enligt vilka pristillägg inte längre
39580: minskad mjölk- och äggproduktion.                     betalas åt personer som har fyllt 65 år.
39581: 
39582:      Helsingfors den II maj I988
39583: 
39584:                                                  Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
39585:                                               1988 vp.
39586: 
39587: Skriftligt spörsmål nr 228
39588: 
39589: 
39590: 
39591: 
39592:                                  Westerlund: Om medicinering för att lindra cancerpatienternas
39593:                                    smärtor
39594: 
39595: 
39596:                               Tili Riksdagens Herr Talman
39597: 
39598:    Enligt en nyligen utförd undersökning har        der minst smärtstiliande medel bekräftar ytter-
39599: konstaterats att ca hälften av läkarna på grund     ligare den gjorda undersökningens basuppgif-
39600: av medicinalstyrelsens onödigt restriktiva be-      ter.
39601: stämmelser ordinerat alltför svaga och ineffek-        Frågan som gäller läkarkårens rätt att ut-
39602: tiva medicinpreparat tili cancerpatienter.          nyttja smärtstiliande medel i samband med
39603:    Föreningen Syöpäpotilaat-Cancerpatienter-        sjukvården och inte minst i anslutning tili
39604: na r.f. kräver som en naturlig följd av under-      cancerpatienternas skötsel bör omedelbart ut-
39605: sökningen att medicinalstyrelsen bör vidtaga        redas av medicinalstyrelsen.
39606: åtgärder så att effektivare smärtlindrande             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
39607: medicinpreparat i fortsättningen skall kunna        den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
39608: utnyttjas. Man understryker från Cancerför-         föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
39609: eningens sida att man med dagens metoder kan        rådet ställa följande spörsmål:
39610: lindra smärtorna hos cancersjuka tili över
39611: 90 OJo, vilket emellertid inte sker i Finland. En             Är Regeringen medveten om att en
39612: betydande del av cancerpatienterna erhåller                betydande del av bl.a. våra cancersjuka
39613: m.a.o. icke den effektiverade vård sjukdomen i             patienter på grund av alltför restriktiva
39614: många fall kräver.                                         bestämmelser inte kan erhålla den
39615:    Undersökningen som gjorts bygger på en                  smärtlindrande skötsel och medicine-
39616: sällsynt bred och auktoritativ bas varför man              ring som vore möjlig och om så är
39617: inte har den minsta anledning att ifrågasätta de           fallet,
39618: framförda i och för sig ytterst oroande påstå-                vilka åtgärder har Regeringen vidta-
39619: endena, vilka sålunda måste betraktas som                  git eller ämnar den vidtaga för att
39620: faktauppgifter.                                            förändrade regler gällande smärtlind-
39621:    Att man även kunnat påvisa att vi i Finland             ring för bl.a. cancersjuka patienter
39622: jämfört bl.a. med de nordiska länderna använ-              skyndsam ordning kan förverkligas?
39623: 
39624:     Helsingfors den 11 april 1988
39625: 
39626:                                         Henrik Westerlund
39627: 
39628: 
39629: 
39630: 
39631: 280540K
39632: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 228
39633: 
39634: Kirjallinen kysymys n:o 228                                                               Suomennos
39635: 
39636: 
39637: 
39638: 
39639:                                   Westerlund: Syöpäpotilaiden kipujen lieventämiseksi annettavas-
39640:                                      ta lääkehoidosta
39641: 
39642: 
39643:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39644: 
39645:    Äskettäin tehdyn tutkimuksen mukaan noin          meidän Suomessa mm. Pohjoismaihin verrat-
39646: puolet lääkäreistä on lääkintöhallituksen tur-       tuna käyttävän vähiten kipua lievittäviä ainei-
39647: han tiukkojen määräysten vuoksi määrännyt            ta.
39648: aivan liian heikkoja ja tehottomia lääkevalmis-         Lääkintöhallituksen tulee välittömästi selvit-
39649: teita syöpäpotilaille.                               tää kysymys lääkärikunnan oikeudesta käyttää
39650:    Syöpäpotilaat-Cancerpatienterna ry. vaatii        kipua lievittäviä aineita sairaanhoidon yhtey-
39651: tutkimuksen luonnollisena tuloksena, että lää-       dessä ja erityisesti syöpäpotilaiden hoidon yh-
39652: kintöhallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin si-    teydessä.
39653: ten, että tehokkaampia kipua lievittäviä lääke-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39654: valmisteita voidaan käyttää jatkossa. Syöpäyh-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39655: distyksen taholta korostetaan, että nykyisin         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39656: menetelmin voidaan lievittää syöpää sairasta-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39657: vien kipuja yli 90 11Jo, mitä ei kuitenkaan tapah-
39658: du Suomessa. Merkittävä osa syöpäpotilaista ei                 Onko Hallitus tietoinen, että merkit-
39659: toisin sanoen saa sairauden monissa tapauksis-              tävä osa mm. syöpää sairastavista poti-
39660: sa vaatimaa tehokasta hoitoa.                               laista ei voi liian tiukkojen määräysten
39661:    Tehdyllä tutkimuksella on harvinaisen laaja              vuoksi saada sellaista kipua lievittävää
39662: ja arvovaltainen perusta, minkä vuoksi ei ole               hoitoa ja lääkitystä, jota olisi mahdol-
39663: pienintäkään syytä asettaa esitettyjä, sinänsä              lista antaa, ja jos on,
39664: erittäin huolestuttavia väittämiä kyseenalai-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus on
39665: siksi, ja niitä tuleekin tämän vuoksi tarkastella           ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta mm.
39666: tosiasiallisina tietoina.                                   syöpää sairastavien potilaiden kipujen
39667:    Lisäksi tehdyn tutkimuksen perustietoja vah-             lievitystä koskevien säännösten muu-
39668: vistaa se, että on myös pystytty osoittamaan                tokset kiireellisesti voitaisiin toteuttaa?
39669: 
39670:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1988
39671: 
39672:                                          Henrik Westerlund
39673:                                      1988 vp. -      KK n:o 228                                       3
39674: 
39675: 
39676: 
39677: 
39678:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39679: 
39680:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kipulääkkeiden määräämistä koskevat sään-
39681: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nökset noudattavat hyvin läheisesti muissa
39682: olette 11 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           Pohjoismaissa vallitsevaa käytäntöä. Norjassa
39683: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         on käytössä erillinen huumausainereseptiloma-
39684: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ke, ja Ruotsissa voimakkaiden kipulääkkeiden
39685: edustaja Westerlundin näin kuuluvasta kirjalli-      määräämiskäytäntö on huumausainereseptilo-
39686: sesta kysymyksestä n:o 228:                          maketta lukuun ottamatta vastaava kuin meil-
39687:                                                      lä, mikä edellyttää mm. lääkemäärän ilmoitta-
39688:           Onko Hallitus tietoinen, että merkit-      misen sekä kirjaimin että numeroin ja mää-
39689:        tävä osa mm. syöpää sairastavista poti-       räyksen, että mahdollisesti riippuvuutta aiheut-
39690:        laista ei voi liian tiukkojen määräysten      tavia kipulääkkeitä ei tulisi määrätä tunnista-
39691:        vuoksi saada sellaista kipua lievittävää      mattomalle potilaalle.
39692:        hoitoa ja lääkitystä, jota olisi mahdol-         Lääkintöhallitus ei ole huomauttanut kipu-
39693:        lista antaa, ja jos on,                       lääkkeiden määräämisestä silloin, kun lääkärit
39694:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on          ovat todenneet lääkityksen tarpeen. Lääkintö-
39695:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta mm.          hallitus onkin korostanut, että kivun lievityk-
39696:        syöpää sairastavien potilaiden kipujen        sessä on uskallettava käyttää kaikkia lääketie-
39697:        lievitystä koskevien säännösten muu-          teellisesti perusteltuja kipulääkkeitä riittävin
39698:        tokset kiireellisesti voitaisiin toteuttaa?   annoksin. Kun potilas ja hoidettava vaiva tun-
39699:                                                      netaan, ei riittävälle ja jatkuvalle kivun lievi-
39700:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tykselle pitäisi olla estettä.
39701: vasti seuraavaa:                                        Lääkintöhallitus on antanut ohjeet ns. termi-
39702:    Lääkäreiden oikeutta määrätä kipulääkkeitä        naalihoidosta, jossa usein olennaisena hoidon
39703: ei ole rajoitettu lääkemäärän tai lääkevalikoi-      osana on juuri kipujen lievitys ja riittävä,
39704: man suhteen. Lääkintöhallituksen määräykset          asianmukainen kipulääkkeiden anto. Ohjeissa
39705: koskevat vain lääkkeen määräämistapaa. Vah-          todetaan, että hoidossa pyritään antamaan
39706: vimmat kipulääkkeet kuuluvat huumausaine-            apua potilaan fyysisiin, psyykkisiin, hengelli-
39707: asetuksen luetteloihin, ja niiden määräämisessä      siin ja sosiaalisiin tarpeisiin. Kivun lievitys ja
39708: on käytettävä lääkintöhallituksen vahvistamaa        kipulääkkeiden anto on kokonaishoidon tärkeä
39709: huumausainereseptilomaketta. Lääkärin on pi-         osa, hoidettiinpa potilaita sairaalassa tai koto-
39710: dettävä kirjaa määräämistään varsinaisista           na. Myös henkilökunnan asenteisiin sekä tie-
39711: huumausaineista, ja hänen tulee tehdä lomak-         dollisiin ja taidollisiin valmiuksiin on kiinnitet-
39712: keeseen merkintä potilaan henkilöllisyyden to-       ty runsaasti huomiota niin työnohjauksen kuin
39713: teamisesta. Lääkkeen määrä tulee merkitä sekä        koulutuksenisinkin toimenpitein potilaan eri-
39714: kirjaimin että numeroin. Muilta osin reseptin        laiset hoidolliset tarpeet tyydyttävän hoidon ja
39715: kirjoittaminen ei poikkea tavallisen reseptilo-      avun varmistamiseksi.
39716: makkeen kirjoittamisesta. Muita vahvoja ki-             Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että voi-
39717: vun lievityksessä käytettäviä lääkevalmisteita       massa olevat määräykset eivät estä tai rajoita
39718: voi lääkäri määrätä tavallisella alkuperäisenä       syöpää sairastavien potilaiden tehokasta hoitoa
39719: reseptillä.                                          ja riittävää kipujen lievitystä.
39720: 
39721:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
39722: 
39723:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
39724: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 228
39725: 
39726: 
39727: 
39728: 
39729:                              Tili Riksdagens Herr Talman
39730: 
39731:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen        den praxis som råder i de övriga nordiska
39732: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ländernao 1 Norge används en separat narkoti-
39733: av den 11 april 1988 tili vederbörande medlem       kareceptblankett och i Sverige är praxisen be-
39734: av statsrådet översänt avskrift av följande av      träffande ordinering av starka smärtstillande
39735: riksdagsman Westerlund undertecknade spörs-         medel motsvarande som hos oss med undantag
39736: mål nr 228:                                         av     narkotikareceptblanketten,     och    den
39737:                                                     förutsätter bl.ao att kvantiteten medicin uppges
39738:           Är Regeringen medveten om att en          både med bokstäver och siffror och en bestäm-
39739:        betydande del av bl.ao våra cancersjuka      melse om att smärtstillande medel som eventu-
39740:        patienter på grund av alltför restriktiva    ellt förorsakar beroende inte borde ordineras
39741:        bestämmelser inte kan erhålla den            patienter som inte identifieratso
39742:        smärtlindrande skötsel och medicine-
39743:        ring som vore möjlig och om så är                Medicinalstyrelsen har inte anmärkt om or-
39744:        fallet,                                       dineringen av smärtstillande medel då läkarna
39745:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-       har konstaterat ett behov av medicineringo
39746:        git eller ämnar den vidtaga för att           Medicinalstyrelsen har också betonat att man
39747:        förändrade regler gällande smärtlind-         vid lindring av smärta måste våga använda alla
39748:        ring för bl.ao cancersjuka patienter i        de smärtstillande medel som är medicinskt
39749:        skyndsam ordning kan förverkligas?            motiverade i tillräckliga doser Då patienten
39750:                                                                                       0
39751: 
39752: 
39753: 
39754: 
39755:                                                      och det besvär som skall skötas har identifie-
39756:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        rats borde det inte finnas hinder för en tillräck-
39757: samt anföra följande:                                lig och kontinuerlig medicineringo
39758:    Läkarnas rätt att ordinera smärtstillande            Medicinalstyrelsen har utfärdat anvisningar
39759: medel har inte begränsats kvantitativt eller         om soko terminalvård vid viiken en väsentlig del
39760: beträffande urvalet. Medicinalstyrelsens be-         av vården utgörs av smärtlindring och en
39761: stämmelser gäller endast det sätt på vilket          tillräcklig, lämplig smärtstillande medicineringo
39762: medicinerna ordineraso De starkaste smärtstil-       1 anvisningarna konstateras att man i värden
39763: lande medlen hör tili förteckningarna i narkoti-     strävar efter att hjälpa patienten fysiskt, psy-
39764: kaförordningen och vid ordinering av dem             kiskt, andling och socialt. Smärtlindring och
39765: skall en narkotikareceptblankett som fastställts     smärtstillande medel är en viktigt del av den
39766: av medicinalstyrelsen användaso Läkarna skall        totala vården oberoende av om patienterna
39767: föra bok över de egentliga narkotiska medel de       vårdas på sjukhus eller hemmao Det har också
39768: ordinerat och de skall göra en anteckning på         fästs mycket uppmärksamhet vid personalens
39769: blanketten om konstaterande av patientens            attityder och färdigheter både då det gäller
39770: identitet. Kvantiteten medicin skall antecknas       kunskap och skicklighet. Metoderna har varit
39771: med både bokstäver och siffror o Tili övriga         arbetshandlednings- och utbildningsåtgärder i
39772: delar avviker inte utskrivandet av receptet från     syfte att säkerställa den vård och hjälp som
39773: utskrivandet av ett vanligt recept. En läkare        patienten behöver  0
39774: 
39775: 
39776: 
39777: kan ordinera andra starka medicinpreparat
39778: som används vid smärtlindring med ett vanligt           Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar
39779: ursprungligt recept.                                 att gällande bestämmelser inte hindrar eller
39780:    De stadganden som gäller ordinering av            begränsar en effektiva vård av och tillräcklig
39781: smärtstillande medel följer mycket noggrant          smärtlindring för patienter med cancer.
39782: 
39783:     Helsingfors den 13 maj 1988
39784: 
39785:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
39786:                                               1988 vp.
39787: 
39788: Kirjallinen kysymys n:o 229
39789: 
39790: 
39791: 
39792: 
39793:                                  Kohijoki: Auto- ja moottoripyöräveron alentamisesta
39794: 
39795: 
39796:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39797: 
39798:    Autojen määrän ja käytön nopea lisääntymi-       hankintaan sen vuoksi, että meillä Suomessa
39799: nen on yllättänyt Suomessa suunnittelijat ja        autot ovat hirmuisen kalliita ankaran autove-
39800: muut ennustajat. Jo kaksi vuotta sitten oli         ron takia. Niinpä esimerkiksi jonkun keskihin-
39801: henkilöautojen määrä asukaslukuun suhteutet-        taisen eli noin 90 000 markkaa maksavan au-
39802: tuna Suomessa yhtä suuri kuin Englannissa eli       ton hinnasta jokseenkin puolet on veroja ja
39803: yksi henkilöauto 3,2 asukasta kohti.                maksuja valtiolle. Kovin monesta tämä tuntuu
39804:    Ongelmatonta nopea autoistuminen ei suin-        aivan hirmuiselta: kun esimerkiksi työnteolla
39805: kaan ole ollut eikä ole. Ongelmiksi ovat muo-       ansaituilla ja jo kertaalleen verotetuilla varoilla
39806: dostuneet muun ohella ihmisten turvattomuus         maksetaan auton hintaa, niin menee joka toi-
39807: liikenteessä sekä liikenteestä aiheutuvat ilman     nen markka valtiolle. Tuntuvasti autoveroa
39808: laadun pilaantuminen ja muut ympäristöhai-          alentamalla ja vielä jakamalla autovero useam-
39809: tat. Näitä tässä mainittuja haittoja aiheutuu       massa erässä maksettavaksi voitaisiin merkittä-
39810: paljolti verotuksellisista syistä.                  västi jouduttaa yli-ikäisten autojen poistumista
39811:    Eräs turvallisemman liikenteen este Suomes-      käytöstä. Autokanta uudistuisi ja ihmisten tur-
39812: sa on nykyinen ankara verotus. Sen vaikutuk-        vallisuus lisääntyisi.
39813: set tuntee oikeastaan koko kansa. Mutta hen-           Ankarasta autoverosta aiheutuva epäkohta
39814: kilökohtaisesti ankaran verotuksen vaikutukset      on myös se, että autojen turvalaitteiden käyt-
39815: tuntee jo nyt yli puolet Suomen kansasta eli ne     töönotto ei pääse yleistymään. Turvallisuutta
39816: yli 2,5 miljoonaa suomalaista, jotka omistavat      välittömästi edistäviä lisälaitteita ovat muun
39817: ajokortin. Suomessa auton hankkimiseen ja           lisäksi autojen jarrujen lukkiutumisen estävät
39818: auton käyttöön sälytetyt verot ja maksut ovat       laitteet. Jos niiden hinnan verran alennettaisiin
39819: jo ajat sitten olleet ja ovat edelleen maailman     autoveroa, niin ne yleistyisivät nopeasti ja
39820: huippuluokkaa. Mutta niinpä sitten tieliiken-       turvallisuus liikenteessä lisääntyisi ja liikenne-
39821: teen tuotolla onkin voitu rahoittaa erittäin        onnettomuuksista aiheutuvat menetykset vähe-
39822: merkittävästi monia muita kuin tieliikenteen        nisivät.
39823: aiheuttamia menoja. Vain noin yksi kolmasosa           Puhtaan ilman ja puhtaan ympäristön hy-
39824: tieliikenteen tuotosta nykyisinkin käytetään tie-   väksi voidaan myös työskennellä verotukselli-
39825: verkoston kehittämiseen ja kunnossapitoon.          sin keinoin. Näitä keinoja olisi nyt käytettävis-
39826:    Ankara ja jopa kohtuuttoman korkeaksi            sä. Niitä tulisi viipymättä nyt käyttää, kun
39827: sanottu autovero (auto- ja moottoripyörävero)       autoveroa alentamalla riittävästi voitaisiin saa-
39828: voi olla turvallisemman liikenteen esteenä eri      da käyttöön katalyyttisellä pakokaasujen puh-
39829: tavoin. Ankaran autoveron takia meillä Suo-         distusmentelmällä ja -tekniikalla varustettuja
39830:  messa yli-ikäiset ja turvallisuusvarustukseltaan   autoja.
39831:  puutteelliset autot poistuvat käytöstä liian hi-      Vaikka autoveron alentaminen aluksi vähen-
39832:  taasti. Kun auton ajokortti nykyisin hankitaan     täisi valtion verokertymää, palautuisi se nope-
39833:  yleensä heti 18-vuotiaana, pyritään hyvin pian     asti autokannan lisääntymisen myötä. Mutta
39834:  sen jälkeen hankkimaan myös auto. Mutta            sitäkin merkittävämpää olisi ihmisten turvalli-
39835:  kovin usein on tuossa iässä tyydyttävä vanhan      suuden lisääntyminen sekä ilman ja ympäristön
39836:  auton ja liian usein aivan liian vanhan auton      säästyminen saasteilta.
39837: 
39838: 280541L
39839: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 229
39840: 
39841:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          edistämiseksi sekä ympäristön säästä-
39842: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän            miseksi verotuksenisin keinoin eli auto-
39843: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen             ja moottoripyöräveroa alentamalla sekä
39844: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:              porrastamaila se maksettavaksi useam-
39845:                                                          massa kuin yhdessä erässä?
39846:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
39847:        toimenpiteisiin liikenneturvallisuuden
39848: 
39849:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1988
39850: 
39851:                                         Maunu Kohijoki
39852:                                     1988 vp. -     KK n:o 229                                    3
39853: 
39854: 
39855: 
39856: 
39857:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39858: 
39859:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sien henkilöautojen rekisteröintiluku on ollut
39860: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      14,7 prosenttia viime vuoden vastaavan ajan-
39861: olette 12 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn         kohdan lukua suurempi.
39862: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Viime vuosien aikana kuluttajat ovat myös
39863: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      siirtyneet keskimäärin suurempiin automallei-
39864: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta kir-       hin kuin mihin kysyntä aiemmin on kohdistu-
39865: jallisesta kysymyksestä n:o 229:                   nut. Nykyinen henkilöautokanta ei oleellisesti
39866:                                                    ominaisuuksiltaan poikkea henkilöautokannas-
39867:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä      ta useissa Euroopan maissa, lukuun ottamatta
39868:        toimenpiteisiin liikenneturvallisuuden      eräitä maita, joissa asianomaisen maan oman
39869:        edistämiseksi sekä ympäristön säästä-       autotuotannon vaikutus autokantaan on mer-
39870:        miseksi verotuksellisin keinoin eli auto-   kittävä. Meillä kuitenkin henkilöauton keski-
39871:        ja moottoripyöräveroa alentamalla sekä      määräinen käyttöikä on jonkin verran korke-
39872:        porrastamaHa se maksettavaksi useam-        ampi kuin monissa muissa maissa, samoin
39873:        massa kuin yhdessä erässä?                  vuosittain keskimäärin ajettava kilometrimäärä
39874:                                                    on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkea.
39875:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Henkilöautoliikenteen nopeaan kasvuun vai-
39876: vasti seuraavaa:                                   kuttaneita tekijöitä ovat suotuisa taloudellinen
39877:    Henkilöautokannan suhteellinen kasvu on         kehitys ja reaalitulokehitys viime vuosina. Ku-
39878: koko 1980-luvun ajan ollut Suomessa nopeam-        luttajat ovat myös olleet valmiita käyttämään
39879: paa kuin missään muussa OECD-maassa. Uu-           yhä suuremman osan tuloistaan liikennemenoi-
39880: sien henkilöautojen vuotuiset rekisteröintimää-    hin: kun yksityinen kulutus on kasvanut viime
39881: rät ovat nousseet vuosikymmenen vaihteen           vuosina suunnilleen 3 prosenttia vuodessa, lii-
39882: noin 100 000 kappaleen tasosta jo vuonna 1987      kennemenojen kasvu on ollut noin 4 prosenttia
39883: yli 150 000 uuden henkilöauton ensirekisteröin-    vuodessa.
39884: tiin. Vuoden 1987 luku oli 5,8 prosenttia suu-        Henkilöauton keskihinta on esimerkiksi vuo-
39885: rempi kuin uusien henkilöautojen määrä edelli-     desta 1980 vuoteen 1985 reaalisesti hieman
39886: senä vuonna 1986. Kehitys näyttää jatkuvan         laskenut huolimatta siitä, että tuonakin aikavä-
39887: yhä kiihtyvänä myös kuluvana vuonna. Vuo-          linä on tilastoista havaittavissa myös auton
39888: den ensimmäisten kuukausien rekisteröintilu-       keskimääräisen koon kasvaneen. Polttoaineen
39889: kujen mukaan voidaan ennakoida tänä vuonna         reaalihinta on 1980-luvulla jatkuvasti laskenut.
39890: päädyttävän jopa 170 000 uuden henkilöauton        Ansiotason muutokseen verrattuna kehitys on
39891: rekisteröintiin. Tammi-maaliskuun aikana uu-       ollut seuraavan kuvion mukainen:
39892: 4                                           1988 vp. -          KK n:o 229
39893: 
39894: Kuva 1. Ansiotasoindeksin, uuden henkilöauton keskihinta- ja polttoaineen hintaindeksin
39895:         reaalinen kehitys vuosina 1960-1985.
39896: 
39897:                      indeksi                                                                          PALA 86--2010
39898: 
39899: 
39900: 
39901: 
39902:                175
39903: 
39904: 
39905:                                                     rv-V
39906:                                                    alSiotoso
39907: 
39908: 
39909: 
39910:                150                              / .. ' ..                        /.
39911: 
39912: 
39913: 
39914: 
39915:                                             L
39916:                                              V.....
39917:                                                      1 \
39918:                                                         ' . "·
39919:                                                                 1
39920:                                                                     r·
39921:                                                                          1
39922:                                                                              1
39923: 
39924:                                                                     1 h<nkilöou
39925:                                                                                             "Y
39926:                                                                                                  1
39927:                                                                                                      "
39928: 
39929:                125
39930:                                                            ·-                         ..,
39931:                                                                                                                       --
39932: 
39933:                           V
39934:                      .(/(' ,/_,· -·
39935:                                                    •
39936:                                                    1
39937:                                                     1
39938:                                                                                       '.
39939:                                                                                   ... .. .           •,fol ooinc
39940: 
39941:                        ..... ...                                           .                             '
39942:                100
39943: 
39944:                            .....·-'...··-- ........ ... ....·... .,
39945:                                \        /
39946:                                                                    ,-·· --:                                   ..
39947:                                                                                                                '.
39948:                                                                 ,                                             '
39949:                                                        ....                                                     '..
39950:                 1960               65         70               75                 80                         85
39951: 
39952: Lähde: Liikenne- ja autokantaennuste 1986-2010, Tie- ja vesirakennushallitus ja Taloudellinen suunnittelukeskus
39953:        1987.
39954: 
39955: 
39956:    Kuviossa lähteenä mainitun ennusteen mu-                            Verrattaessa maimtun tie- ja vesirakennus-
39957: kaan autokannan ja liikenteen arvioidaan edel-                      hallituksen ennusteen perusteella henkilöauto-
39958: leen kasvavan. Autokannan vuotuiseksi kas-                          tiheyden muutosta Suomessa muissa maissa
39959: vuksi on arvioitu lähivuosina noin 4 prosenttia.                    tapahtuneeseen kehitykseen ja muualla tehtyi-
39960: Kasvu hidastuu ennusteen mukaan 1990-luvui-                         hin ennusteisiin, havaitaan meillä henkilöauto-
39961: Ia noin puoleen tästä. Liikennesuoritteen kas-                      tiheyden jo ylittävän esimerkiksi Tanskan ja
39962: vuksi on arvioitu aluksi noin 3,5 prosenttia                        Iso-Britannian tason ja henkilöautoistumisen
39963: vuodessa ja 1990-luvulla noin 1,5 prosenttia                        edelleenkin jatkuvan myös kansainvälisesti ver-
39964: vuodessa.                                                           tailtuna nopeana:
39965:                                                               1988 vp. -                   KK n:o 229                                                   5
39966: 
39967: Kuva 2. Henkilöautotiheyden (henkilöautoa/1000 as.) kehitys eräissä maissa vuosina 1960-1985
39968:         ja ennuste vuosille 1986-2010.
39969: 
39970:                                 ha/1000 as
39971:                                                                                                      .. ··          USA
39972: 
39973: 
39974: 
39975:                                                                                     ....   ... .....
39976:                                                                           ••••• •                                    (., L-S.ksa
39977: 
39978:                           soor--------r--~·~··-----r----~~~1~·-r------~
39979:                                                                       •                            1,.          1                      ......
39980:                                                                                                                                  .,. ,. .•Suo.
39981:                                                                ....                            1            1
39982:                                                                                                                           ''
39983:                                                                                                                            ••• ••. Iso
39984: 
39985:                                    ..·              ,.        ••
39986:                                                               .   . .··
39987:                                                       J,:,._...,. .• .•                    1                                             Brt     nnt•
39988: 
39989: 
39990:                                    .          _. _,                                                     1             •      •
39991: 
39992: 
39993: 
39994: 
39995:                                   . . · · /L~"""
39996:                                                           •                            j           ,
39997: 
39998: 
39999:                           ~r-----~-r------~I7F'~LL·~~··~·r-------~
40000: 
40001: 
40002: 
40003: 
40004:                                      ;jW
40005:                           ~or--------n~~~~~---------r------~
40006: 
40007: 
40008: 
40009: 
40010:                                   .IIJ;:.. -
40011:                           200,r---~~~~~-----r---------r------~
40012: 
40013: 
40014: 
40015: 
40016:                                        ....... _,·;.......·
40017:                                               1 ..
40018:                                                                                                             ...... USA
40019:                                                                                                             --Ruotsi
40020:                                                                                                             - - - L-Soksa
40021:                                                                                                             •••••• 5c..Jofnj
40022:                                                                                                             • ..... lso-8.-rtamia
40023:                                                                                                             - - - - Norja
40024:                           100      :                                                                        -Tanska-
40025:                                   ~·      1,•
40026: 
40027:                                   ..,··..··
40028:                                   1 ; •••
40029: 
40030: 
40031: 
40032: 
40033:                                                                                                                             I'ALA l~totO
40034: 
40035:                                 1960                     70-               80                      90                2000              10
40036: 
40037: 
40038: Lähde: Liikenne- ja autokantaennuste 1986-2010, Tie- ja vesirakennushallitus ja Taloudellinen suunnittelukeskus
40039:        1987.
40040: 
40041: 
40042:    Liikenteen kasvu merkitsee myös liikenteestä                                             sa on liikenteessä runsaasti myös vanhoja hen-
40043: aiheutuvien haittojen lisääntymistä. Liikenne-                                              kilöautoja, on tutkimusten mukaan varsin har-
40044: onnettomuuksien määrä kasvaa, ja liikenteen                                                 vinaista, että onnettomuus aiheutuu varsinai-
40045: aiheuttamat ympäristöhaitat pahenevat. Lii-                                                 sesta henkilöauton teknisestä viasta. Suotuisa
40046: kenteen aiheuttamien haittojen lisääntyminen                                                tilanne tässä kohden johtuu ennen kaikkea
40047: ei kuitenkaan välttämättä tapahdu suoraan                                                   siitä, että Suomessa autokatsastustoiminta on
40048: suhteessa liikenteen kasvuun, vaan kehitykseen                                              kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla.
40049: voidaan vaikuttaa eri keinoilla.                                                               Eräiden Ruotsissa tehtyjen selvitysten mu-
40050:    Liikenneonnettomuuksista aiheutuu onnetto-                                               kaan henkilöauton turvallisuus kolaritilantees-
40051: muussyytilastojen mukaan noin 80-90 pro-                                                    sa on yleensä parempi painavissa kuin kevyissä
40052: senttia kuljettajan tekemistä virheistä. Ajo-olo-                                           henkilöautoissa. Tämä yleinen havainto ei kui-
40053: suhteista, kuten tien kunnosta, keli- ja sääteki-                                           tenkaan välttämättä pidä paikkaansa mallikoh-
40054: jöistä, johtuu 8-15 prosenttia onnettomuuk-                                                 taisesti. Henkilöautojen kolariturvallisuudessa
40055: sista ja auton rakenne on vaikuttamassa noin                                                näyttää olevan myös huomattavia autonvalmis-
40056: 2-5 prosenttiin liikenneonnettomuuksista.                                                   tajakohtaisia eroja. Eräiden merkkien uusim-
40057: Tutkimusten mukaan yleisin onnettomuusau-                                                   missa malleissa on voitu toteuttaa liikennetur-
40058: tossa oleva tekninen puutteellisuus on liian                                                vallisuutta parantavia uudistuksia huomatta-
40059: kuluneiden renkaiden käyttö. Vaikka Suomes-                                                 vastikin paremmin kuin joidenkin toisten
40060: 6                                    1988 vp. -      KK n:o 229
40061: 
40062: merkkien uusissa malleissa. Olennaisimmat ko-        tu havaita näiden autojen liikenneturvallisuu-
40063: lariturvallisuuteen vaikuttaneet uudistukset         den parantuneen. Lukkiutumattomien jarrujen
40064: ovat kuitenkin turvavöiden käyttöönotto ja           liikenneturvallisuushyöty lienee parhaimmil-
40065: auton korin rakentaminen myös kolaritilantei-        laan raskaassa kalustossa, joka nykyisinkin on
40066: ta varten. Nämä on autovalmistamisessa otettu        autoverotuksen ulkopuolella. Yleinen autove-
40067: käyttöön jo niin kauan sitten, ettei meilläkään      ron alennus ei kuitenkaan suuntaisi kuluttajan
40068: liikenteessä enää ole kovin monia näissä suh-        hankintapäätöksiä välttämättä juuri tällaisella
40069: teissa puutteellisia autoja.                         tekniikalla varustettuihin autoihin.
40070:    Tarkasteltaessa suomalaista autokantaa ja            Tieliikenteen ympäristöhaittojen vähentämi-
40071: toisaalta uusissa autoissa toteutettuja liikenne-    seksi valtioneuvosto on 7.4.1988 tehnyt peri-
40072: turvallisuutta parantavia muutoksia voidaan          aatepäätöksen henkilöautojen pakokaasupääs-
40073: arvioida, ettei liikenneturvallisuus oleellisesti    töjen vähentämisestä. Tuon päätöksen mukaan
40074: paranisi pelkästään autokannan uudistumista          nykyistä tiukemmat enimmäispäästörajat ote-
40075: nopeuttamalla, ellei samalla voitaisi kohdentaa      taan Suomessa käyttöön kaikille uusille autoil-
40076: kysyntää juuri sellaisiin autoihin, joiden hyväs-    le 1.1.1992 lukien. Kokonaan uusia automalle-
40077: tä liikenneturvallisuudesta olisi käytettävissä      ja määräykset koskevat pakollisina jo vuoden
40078: luotettaviin tutkimuksiin perustuvaa tietoa.         1990 alusta. Vähäpäästöisten autojen vapaaeh-
40079: Tällaista tiedostaa eri automallien ominaisuuk-      toisen hankinnan edistämiseksi myönnetään
40080: sista ei kuitenkaan ole olemassa. Autoveron          siirtymäkauden aikana ennen vuotta 1992 uu-
40081: yleinen alentaminen ei välttämättä ohjaa ky-         det määräykset täyttäville bensiinikäyttöisille
40082: syntää entistä turvallisempiin autoihin. Yhtenä      henkilöautoille vähennys, jonka määrä on
40083: suuntana automarkkinoilla tulisi veroa alennet-      aluksi 3 500 markkaa auton verotusarvosta.
40084: taessakin ilmeisesti olemaan entistä tehok-          Tämä merkitsee sitä, että näiden autojen verot
40085: kaammilla maattoreilla ja muutoin ylellisem-         alenevat liikevaihtovero huomioon ottaen noin
40086: min varustettujen rinnakaismallien menekin li-       5 500 markalla. Kuluttajahinnan voidaan las-
40087: sääntyminen.                                         kea muodostuvan tällä vähennyksellä noin
40088:    Autoveron yleisellä alentamisella ei siten oli-   7 000 markkaa halvemmaksi kuin siinä tapauk-
40089: si oletettuja liikenneturvallisuutta välittömästi    sessa, ettei vähennystä lainkaan myönnettäisi.
40090: parantavia vaikutuksia. Jos veron alennus li-        Laskelma perustuu tämänhetkisiin autojen kes-
40091: säisi autokantaa ja jos ajonopeudet uusien           kimääräisiin hinnoitteluperusteisiin. Käytän-
40092: entistä voimakkaampien autojen myötä koho-           nössä tämä merkitsee sitä, että saasteenestolait-
40093: aisivat, onnettomuusluvut saattaisivat päinvas-      teistot ovat keskimääräisesti kokonaan autove-
40094: toin kasvaa. Asia olisi toinen, jos voitaisiin       rosta vapaita.
40095: osoittaa, että autokannan rakenne Suomessa              Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukais-
40096: olisi liikenneturvallisuuden kannalta puutteelli-    ten enimmäispäästörajojen toteuttamisen arvi-
40097: nen. Kuten onnettomuussyytilastot osoittavat,        oidaan kääntävän tieliikenteen päästöt laskuun
40098: tällöinkin voisi olla kyse vaikuttamisesta enin-     vuoden 1992 jälkeen huolimatta liikennemää-
40099: tään vain muutaman prosenttiyksikön suurui-          rien kasvusta. Uusien määräysten voimaantulo
40100: seen osuuteen liikenneonnettomuuksien syistä.        pakollisina edellyttää riittävän pitkää siirtymä-
40101:    Autotekniikan edistyessä on kehitetty uusia       kautta, minkä vuoksi merkittäviä ympäristö-
40102: auton hallittavuutta parantavia varusteita. Ta-      vaikutuksia voidaan odottaa vasta siirtymä-
40103: vallisimmin tällaisena mainitaan lukkiutumisen       kauden päätyttyä.
40104: estolaitteella varustettu jarrujärjestelmä. Vaik-       Ympäristönäkökohdat tulevat siten otetuiksi
40105: ka näiden laitteiden käyttöönotolle voitaisiin-      huomioon autoverotuksessa hallituksen antaes-
40106: kin esittää hyviä autoteknisiä perusteluita, ei      sa eduskunnalle lähiaikoina esityksen vähä-
40107: kuitenkaan, ainakaan toistaiseksi, ole olemassa      päästöisille autoille myönnettävästä verovähen-
40108: selvityksiä, joiden perusteella voitaisiin arvioi-   nyksestä. Jos tässä tilanteessa yleisesti lisättäi-
40109: da liikenneturvallisuuden yleisesti paranevan        siin henkilöautojen kysyntää kohdistamaHa
40110: näiden laitteiden käyttöönoton myötä. Esimer-        kysynnän kasvua ympäristöystävällisiin autoi-
40111: kiksi Saksan Hittotasavallassa päinvastoin va-       hin, seurauksena olisi tieliikenteen päästöjen
40112: kuutusyhtiöt ovat juuri paistaneet käytöstä          lisääntyminen. Myös kuluttajan siirtyminen
40113: lukkiutumattomilla jarruilla varustetuille au-       nykyisten päästämääräysten voimassa ollessa
40114: toille tähän asti liikennevakuutusmaksuissa          suurempiin autoihin merkitsisi päästöjen kas-
40115: myönnetyn alennuksen, koska siellä ei ole voi-       vua. Esimerkiksi Ruotsissa henkilöautojen
40116:                                      1988 vp. -      KK n:o 229                                      7
40117: 
40118: päästötaso on arvioitu noin 10 prosenttia suu-       paaehtoisuuteen perustuvaa menettelyä parem-
40119: remmaksi kuin mitä se on Suomessa, jossa             man.
40120: henkilöautojen keskikoko on hieman pienempi
40121:                                                         Kun autovero on auton maahantuonnin tai
40122: kuin Ruotsissa.                                      valmistamisen yhteydessä kannettava vero, ei
40123:    Vaikka Suomessa autovero on kansainväli-          myöskään ole ajateltavissa tämän veron suorit-
40124: sesti vertaillen korkea, liikenneturvallisuutta ei
40125:                                                      tamisen porrastamista maksettavaksi useam-
40126: kuitenkaan voida edistää tämän veron yleisellä
40127:                                                      massa kuin yhdessä erässä. Verovelvollisena
40128: alentamisella. Kuten erityisesti onnettomuus-        autoverotuksessa on auton maahantuoja tai
40129: syytilasto osoittaa, liikenneturvallisuuden ke-      auton valmistaja kotimaassa. Jos myös auton
40130: hittäminen ei ole ensisijaisesti verotuksen avul-    omistajista tulisi verovelvollisia, tämä merkitsi-
40131: la järjestettävissä oleva kysymys. Jos liikenne-
40132:                                                      si ilmeisesti hallinnollisestikin varsin työlään
40133: turvallisuudessa kuitenkin havaittaisiin ajoneu-     järjestelmän luomista autoverotukseen.
40134: votekniikkaan liittyviä puutteita, parannukset
40135: tulisi toteuttaa ennen muuta autoja koskevia            Myös hallituksen eduskunnalle 12.4.1988 an-
40136: teknisiä säännöksiä kehittämällä. Näin on pää-       tamassa liikennepoliittisessa selonteossa on
40137: tetty menetellä myös ympäristönsuojelukysy-          katsottu, että autoveron mahdollisen alentami-
40138: myksissä ottamalla uudet pakokaasujen pääs-          sen tulee tapahtua asteittain ja korvaamalla
40139: törajat käyttöön vuonna 1992. Tämän lisäksi          veronalennukset korottamalla samalla henkilö-
40140: kehitystä on haluttu nopeuttaa jo siirtymäkau-       auton käytön verottamista. Jos näin voitaisiin
40141: den aikana verohelpotuksin, joskaan tämän ei         päästä henkilöautojen liikennesuoritteen kas-
40142: voida, uudet päästörajat täyttäville autoille        vun pienenemiseen huolimatta henkilöautokan-
40143: myönnettävästä suhteellisen suuresta vähen-          nan kasvusta, verotuksen muutokset voisivat
40144: nyksestä huolimatta, arvioida johtavan yhtä          edistää sekä liikenneturvallisuutta että ympä-
40145: tehokkaisiin vaikutuksiin kuin kaikkia autoja        ristönsuojelutavoitteiden toteutumista. Kysy-
40146: koskevien määräysten vaikutus tulee olemaan.         myksessä on kuitenkin pitkän aikavälin suun-
40147: Asiaa valmisteltaessa tehdyt laskelmat osoitta-      nitelma, jonka toteuttamismahdollisuudet riip-
40148: vat tässä kohden pakollisten kaikkia autoja          puvat muun muassa yleiseen taloudelliseen ke-
40149: koskevien määräysten tehokkuuden olevan va-          hitykseen liittyvistä tekijöistä.
40150: 
40151:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
40152: 
40153:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
40154: 8                                     1988 vp. -      KK n:o 229
40155: 
40156: 
40157: 
40158: 
40159:                                Tili Riksdagens Herr Talman
40160: 
40161:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för nya personbilar 14,7 procent större än
40162: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           motsvarande tid senaste år 0
40163: av den 12 april 1988 tili vederbörande medlem            Under de senaste åren har konsumenterna
40164: av statsrådet översänt avskrift av följande av        även gått över tili i genomsnitt större bilmodel-
40165: riksdagsman Maunu Kohijoki undertecknade              ler än vad fallet varit tidigareo Den nuvarande
40166: spörsmål nr 229:                                      personbilsparken avviker inte väsentligt tili si-
40167:           Ämnar Regeringen i skyndsam ord-            na egenskaper från personbilsparken i flera
40168:        ning vidta åtgärder för främjande av           europeiska Iänder, med undantag av vissa Iän-
40169:        trafiksäkerheten samt för skonande av          der där landets egen bilproduktion har en
40170:        miljön med beskattningsmässiga medel,          betydelsefull inverkan på bilparkeno Hos oss är
40171:        dvso genom att sänka bil- och motorcy-         dock den genomsnittliga tid en personbil an-
40172:        kelskatten samt genom att avtrappa den         ~änds något högre än i många andra Iänder,
40173:        så, att den förfaller tili betalning i flera   hkaså är det årliga genomsnittliga antalet kör-
40174:        än en rat?                                     kilometer i Finland stort internationellt sett.
40175:                                                          Faktorer som inverkat på personbilstrafikens
40176:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         snabba tillväxt är den gynnsamma ekonomiska
40177: samt anföra följande:                                 utvecklingen och realinkomstutvecklingen un-
40178:    Personbilsparkens relativa tiliväxt har under      der de senaste åreno Konsumenterna har även
40179: hela 1980-talet varit snabbare i Finland än i         varit färdiga att använda en allt större del av
40180: något annat OECD-lando Det årliga ::tntalet           sina inkomster tili trafikutgifter: då den priva-
40181: registrerade nya personbilar har stigit från ca       ta konsumtionen under de senaste åren har
40182: 100 000 vid ingången av decenniet så, att             ökat med ca 3 procent per år, har tiliväxten av
40183: antalet första registreringar av personbilar re-      trafikutgifterna varit ca 4 procent per år.
40184: dan år 1987 översteg 150 0000 Talet för år 1987          Personbilarnas genomsnittliga pris har t.exo
40185: var 5,8 procent större än antalet nya person-         från år 1980 tili år 1985 sjunkit en aning reellt
40186: bilar föregående år. Denna tiliväxt ser ut att        trots att statistiken under denna tidsperiod
40187: accelerera även under innevarande år. På basis        visar att bilarnas genomsnittliga storlek har
40188: av registreringssiffrorna för årets första måna-      vuxit. Realpriset på bränsle har under 1980-
40189: der kan man förutse att t.oomo 170 000 nya            talet sjunkit kontinuerligt. 1 jämförelse med
40190: personbilar kommer att registreras detta år 0         förändringen av förtjänstnivån har utveck-
40191: Under tiden januari-mars var registreringstalet       lingen varit den som anges med följande bild:
40192:                                        1988 vp. -         KK n:o 229                                      9
40193: 
40194: Bild 1. Den reella utvecklingen av förtjänstnivåindex, medelpriset på en ny personbil och
40195:         prisindex för bränsle under åren 1960-1985.
40196: 
40197:                                                                                PALA 88-2010
40198:                      index
40199: 
40200: 
40201:                175
40202: 
40203:                               förtjänstJ
40204:                                            iv"2rv-. V
40205:                                                                     ' ...,1... "-
40206:                150                                                 L•
40207: 
40208: 
40209:                                          V    ......        r·
40210:                                                               1
40211:                                                                1
40212:                                                                •
40213:                                                                      '
40214:                                       L        1 ~
40215:                                                            1
40216:                                                           1 ~til
40217:               125
40218: 
40219:                           V -·               . ·-
40220:                                               1
40221:                                                           ~~··-··-
40222: 
40223: 
40224: 
40225: 
40226:                                                                  •.
40227:                                                                         ...•
40228:                                                              ... .•••.brffilsle
40229:                                              1
40230: 
40231:               100 .
40232:                      .'2{          ,/_/.
40233: 
40234:                   ....\ •'                     . .
40235:                                                    -----.--
40236:                                        -- - - - - - - -
40237:                                                      .#-----.                    --~---
40238: 
40239: 
40240: 
40241: 
40242:                      ....-... ,. __ ·-. ... ... .,
40243:                               .1               '•   ,                   .           ~
40244: 
40245:                              ·.·            -·,_
40246:                                                                         .           1
40247: 
40248: 
40249:                                                                                         1
40250: 
40251: 
40252:                 1960         65         70             75           80           85
40253: 
40254: Källa: Trafik- och bilparksprognos 1986-2010 Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och Ekonomiska planeringscen-
40255:       tralen 1987.
40256: 
40257: 
40258: 
40259:    Enligt den prognos som i bilden nämnts som                 Då man på basis av väg- och vattenbygg-
40260: källa beräknas bilparken och trafiken alltjämt              nadsstyrelsens    nämnda      prognos   jämför
40261: öka. Bilparkens årliga tillväxt har beräknats               förändringen i personbilstätheten i Finland
40262: uppgå tili ca 4 procent under de närmaste åren.             med den utveckling som skett i övriga Iänder
40263: Tillväxten avtar enligt prognosen under 1990-               och med prognoser som gjorts annorstädes,
40264: talet med ca hälften. Trafikmängdens tiliväxt               kan man konstatera att personbilstätheten hos
40265: har beräknats uppgå tili 3,5 procent per år tili            oss redan överstiger nivån i t.ex. Danmark och
40266: en början och på 1990-talet tili ca 1,5 procent             Storbritannien och att ökningen av antalet
40267: per år.                                                     personbilar alltjämt fortgår snabbt även inter-
40268:                                                             nationellt sett:
40269: 
40270: 
40271: 
40272: 
40273: 280541L
40274: 10                                          1988 vp. -               KK n:o 229
40275: 
40276: Bild 2. Personbilstäthetens (personbilar/1000 inv.) utveckling i vissa Iänder under åren 1960-
40277:         1985 och prognos för åren 1986-2010.
40278: 
40279:                           ho/1000 as
40280: 
40281: 
40282:                                                                        .. ........ . /
40283:                                                                                             "'~   --,tl<l1]_ _
40284:                                                                  .. ..              .
40285:                       5001----------t---.····
40286:                                                          .
40287:                                                          •••••
40288:                                                                          ---~_1_-
40289:                                                                                         ,.(,.       1<11•
40290:                                                                                                   ----
40291:                                                    ...                        1,...    ,·                              :';•(11"'
40292:                                                   .:                     ..                                 .,. .,. ;. l·'inl:u11.l
40293:                                                                                                                            j
40294:                                         .   ..
40295:                                               :
40296:                                                                      1
40297:                                                                          1
40298:                                                                                                   ..
40299:                                                                                                   .,..,. •• •
40300:                                                                                                       ••
40301:                                                                                                                  .
40302:                                                                                                               . ~~1 ... •.•·ht'l\;lllllh11
40303: 
40304: 
40305: 
40306: 
40307:                                                                                    ---------i
40308: 
40309: 
40310: 
40311: 
40312:                                                                                       ::.:.:..::.YJ.~,~,
40313:                                                                                       ---IPF.fi
40314:                                                                                       •••••• i"inl:tr11l
40315:                                                                                       •••••• Stor'l.wi t:llJrli·~~l
40316:                                                                                       - - - - Nn!)~'
40317:                                                          - - + - - - - - ::nrnrtr'k
40318: 
40319: 
40320: 
40321: 
40322:                                                                                                     PALA 88-20 10
40323: 
40324:                           1960         70                60                   90             2000                    10
40325: 
40326: Källa: Trafik- och bilparksprognos 1986-2010 Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och Ekonomiska forskningscen-
40327:        tralen 1987.
40328: 
40329: 
40330:    Trafiktillväxten innebär även att de men och                       alltför slitna däck. Trots att ett stort antal även
40331: olägenheter som trafiken förorsakar ökar. An-                         gamla personbilar är i trafik i Finland, är det
40332: talet trafikolyckor ökar och de miljöskador                           enligt undersökningarna rätt sällsynt att en
40333: som förorsakas av trafiken blir svårare. Det                          olycka inträffar t.ex. på grund av ett tekniskt
40334: ökade antalet skador förorsakade av trafiken                          fel i en personbil. Det gynnsamma läget i detta
40335: står dock inte nödvändigtvis i direkt propor-                         avseende beror framför allt på att bilbesikt-
40336: tion tili trafiktillväxten, utan det är möjligt att                   ningen i Finland är på hög nivå internationellt
40337: påverka utvecklingen med olika medel.                                 sett.
40338:    Av trafikolyckorna förorsakas enligt olycks-                          Enligt vissa utredningar som gjorts i Sverige
40339: orsaksstatistiken ca 80-90 procent av sådana                          är personbilssäkerheten i kollisionssituationer i
40340: fel som föraren begått. Av olyckorna beror                            allmänhet bättre för tunga än lätta personbilar.
40341: 8-15 procent på trafikförhållandena, t.ex.                            Denna allmänna observation stämmer dock
40342: vägens skick och vädret, och bilens konstruk-                         nödvändigtvis inte för de enskilda bilmodeller-
40343: tion bidrar tili ca 2-5 procent av trafikolyck-                       na. Det förefaller även finnas avsevärda skill-
40344: orna. Enligt undersökningarna är den allmän-                          nader mellan biltillverkarna i fråga om person-
40345: naste tekniska bristfälligheten i en olycksbil                        bilarnas kollisionssäkerhet. I de nyaste model-
40346:                                      1988 vp. -     KK n:o 229                                    11
40347: 
40348: lerna av vissa bilmärken har man kunnat             ordningar tas i bruk. 1 Tyska förbundsrepubli-
40349: genomföra trafiksäkerhetsförbättringar avse-        ken har försäkringsbolagen t.ex. nyss slopat
40350: värt mycket bättre än när det gäller vissa andra    den rabatt som tilis vidare beviljats bilar vilka
40351: märkens nya modeller. De viktigaste av de           varit försedda med låsningsfria bromsar, eme-
40352: reformer som inverkar på kollisionssäkerheten       dan man där inte har kunnat märka att dessa
40353: är dock ibruktagandet av bilbälte och bilkon-       bilars trafiksäkerhet skulle ha förbättrats. Den
40354: struktioner som planerats även för kollisionssi-    nytta i trafiksäkerhetshänseende som de lås-
40355: tuationer. 1 biltiliverkningen har dessa faktorer   ningsfria bromsarna för med sig torde vara
40356: redan beaktats så länge att inte heller vi i        störst i den tunga materialen, som också i dag
40357: trafiken längre har något större antal bilar som    står utanför bilbeskattningen. En allmän sänk-
40358: vore bristfälliga i detta avseende.                 ning av bilskatten skulle inte heller när det
40359:     Då man granskar den finländska bilparken        gäller personbilar dock inrikta konsumentens
40360: och å andra sidan de förändringar som förbätt-      anskaffningsbeslut nödvändigtvis på just såda-
40361: rar trafiksäkerheten och som genomförts i nya       na bilar som försetts med denna teknik.
40362: bilar kan man uppskatta att trafiksäkerheten           1 syfte att minska de miljöskador som väg-
40363: inte skulle förbättras i väsentlig mån enbart       trafiken förorsakar har statsrådet 7.4.1988 fat-
40364: genom att bilparken skulle förnyas snabbare,        tat ett principbeslut om reducering av person-
40365: om man inte samtidigt kunde inrikta efterfrå-       bilarnas avgasutsläpp. Enligt detta beslut tas
40366: gan särskilt på sådana bilar beträffande vilka      strängare gränser för maximiutsläpp än för
40367: det skulle finnas tillgång tili sådana uppgifter    närvarande i bruk i Finland beträffande alla
40368: om bilarnas goda trafiksäkerhet som grundar         nya bilar 1.1.1992. Helt nya bilmodeller berörs
40369: sig på tiliförlitliga undersökningar. Något så-     av föreskrifterna på ett obligatoriskt sätt redan
40370: dant register med uppgifter om olika bilmodel-      vid ingången av år 1990. För främjande av att
40371: lers egenskaper existerar dock inte. En allmän      bilar med ringa utsläpp anskaffas på frivillig
40372: sänkning av bilskatten inriktar nödvändigtvis       väg beviljas under en övergångsperiod före år
40373: inte efterfrågan på allt säkrare bilar. En trend    1992 de bensindrivna personbilar som uppfyl-
40374: på bilmarknaden skulle i ett fall av sänkt skatt    ler de nya föreskrifterna ett avdrag från bilens
40375: uppenbarligen vara att åtgången på parallell-       beskattningsvärde. Avdraget uppgår tili en
40376: modeller försedda med allt effektivare motorer      början tili 3 500 mark. Detta innebär att skatt-
40377: och lyxutrustning skulle öka.                       en på dessa bilar med beaktande av omsätt-
40378:     En allmän sänkning av bilskatten skulle         ningsskatten, sjunker med ca 5 500 mark. Kon-
40379: således inte ha de förutsedda direkta trafiksä-     sumentpriset kan med detta avdrag beräknas
40380:  kerhetsförbättrande effekterna. Om skatte-         bli ca 7 000 mark billigare än i det fall att
40381:  sänkningen skulle öka bilparken och om kör-        avdraget inte alls skulle beviljas. Uträkningen
40382: hastigheterna på grund av nya allt kraftigare       grundar sig på de nuvarande genomsnittliga
40383: bilar skulle öka, kunde olyckssiffrorna tvärt-      prissättningsgrunderna för bilar. 1 praktiken
40384:  emot stiga. Saken vore en annan om man             innebär detta att de anordningar som förhind-
40385:  kunde påvisa att bilparkens struktur i Finland     rar föroreningar i genomsnitt är helt befriade
40386:  är bristfällig i trafiksäkerhetshänseende. Såsom   från bilskatt.
40387:  olycksfallsstatistiken visar, kunde det också i       lnförandet av maximiutsläppsgränserna i
40388:  detta fall vara fråga om att påverka en andel      överensstämmelse med statsrådets principbe-
40389:  av orsakerna tili trafikolyckorna som uppgår       slut beräknas börja leda tili minskade vägtra-
40390:  tili högst några procentenheter.                   fikutsläpp efter år 1992 trots att trafikmäng-
40391:      Då biltekniken har gått framåt har man         derna ökar. Ett obligatoriskt införande av de
40392:  utvecklat ny utrustning som förbättrar kontrol-    nya föreskrifterna förutsätter en tillräckligt
40393:  len över bilen. Som en sådan förbättring           lång övergångsperiod, varför betydande miljö-
40394:  nämns vanligtvis det bromssystem som försetts      verkningar kan väntas först sedan övergångs-
40395:  med anordningar vilka förhindrar att bromsar-      perioden löpt ut.
40396:  na låses. Även om man kunde anföra goda               Miljöaspekterna blir sålunda beaktade i bil-
40397:  biltekniska motiveringar för ibruktagandet av      beskattningen då regeringen inom en nära
40398:  dessa anordningar, finns det dock åtminstone       framtid tili riksdagen avlåter en proposition
40399:  inte tilis vidare några utredningar på grund av    angående skatteavdrag för bilar med ringa
40400:  vilka man kunde bedöma att trafiksäkerheten i      utsläpp. Om man i denna situation allmänt
40401:  allmänhet förbättras i och med att dessa an-       ökade efterfrågan på personbilar utan att in-
40402: 12                                   1988 vp. -      KK n:o 229
40403: 
40404: rikta efterfrågetiliväxten på miljövänliga bilar,    ga bilar kommer att ha. De kalkyler som gjorts
40405: skulle följden vara att vägtrafikens utsläpp         i samband med beredningen av ärendet visar i
40406: ökar. Även det att konsumenterna skulle över-        detta avseende att obligatoriska bestämmelser
40407: gå tili större bilar medan de nuvarande ut-          som gäller alla bilar är effektivare än ett
40408: släppsföreskrifterna är i kraft skulle innebära      system som grundar sig på frivillighet.
40409: en ökning av utsläppen. 1 Sverige har person-
40410:                                                         Eftersom bilskatten är en skatt som uppbärs
40411: bilarnas utsläppsnivå t.ex. uppskattats vara ca
40412:                                                      i samband med importen eller tiliverkningen,
40413: 10 procent större än i Finland, där den genom-       är det inte heller möjligt att tänka sig att denna
40414: snittliga storleken på personbilarna är en aning     skatt skulle betalas avtrappat i flera än en rat.
40415: mindre än i Sverige.                                 Skattskyldig i bilbeskattningen är bilimportö-
40416:    Trots att bilskatten i Finland internationellt
40417:                                                      ren eller tiliverkaren i hemlandet. Om även
40418: sett är hög, är det dock inte möjligt att främja     bilägarna blir skattskyldiga, innebär detta up-
40419: trafiksäkerheten genom en allmän sänkning av         penbarligen även administrativt sett att ett rätt
40420: denna skatt. Såsom särskilt olycksfallsstatisti-
40421:                                                      arbetsdrygt system skapas inom bilbeskatt-
40422: ken visar, är utvecklandet av trafiksäkerheten
40423:                                                      ningen.
40424: inte primärt en fråga som kan lösas med hjälp
40425: av beskattningen. Om brister som hänför sig             Ä ven i den trafikpolitiska redogörelse som
40426: tili fordonstrafiken dock skulle påträffas i         regeringen avlåtit tili riksdagen 12.4.1988 har
40427: trafiksäkerheten, borde förbättringarna ge-          man ansett att en eventuell sänkningen av
40428: nomföras framför allt genom att de tekniska          bilskatten bör ske stegvis och genom att skatte-
40429: bilstadgandena utvecklas. Detta förfaringssätt       sänkningarna ersätts med att användningen av
40430: har man valt även i miljövårdsfrågorna genom         personbilar samtidigt beskattas i högre grad.
40431: att ta i bruk de nya gränserna för avgasutsläpp      Om man på detta sätt kunde komma tili att
40432: år 1992. Utöver detta har man velat påskynda         tiliväxten av personbilarnas trafikmängd skulle
40433: utvecklingen redan under övergångsperioden           minska, kunde ändringarna av beskattningen
40434: med hjälp av skattelättnader, även om detta          främja både trafiksäkerheten och uppnåendet
40435: inte, trots det relativt stora avdrag som beviljas   av miljövårdsmålen. Det är emellertid fråga
40436: endast de bilar som uppfyller de nya utsläpps-       om en pian på lång sikt vars realiseringsmöjlig-
40437: gränserna, kan beräknas leda tili lika effektiva     heter beror bl.a. på faktorer som hänför sig tili
40438: verkningar som föreskrifterna rörande samtli-        den allmänna ekonomiska utvecklingen.
40439: 
40440:      Helsingfors den 13 maj 1988
40441: 
40442:                                                                           Minister Ulla Puolanne
40443:                                               1988 vp.
40444: 
40445: Kirjallinen kysymys n:o 230
40446: 
40447: 
40448: 
40449: 
40450:                                  Sarapää ym.: Tepaston sillan rakentamisesta Ounasjoen yli
40451: 
40452: 
40453:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40454: 
40455:    Lapin tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon       Perustelut Tepaston sillan pikaiselle rakentami-
40456: toimenpideohjelmassa on vuosille 1994-96            selle ovat painavat. Lisäksi on syytä huomata,
40457: merkitty 12 milj. mk:n määräraha Tepaston           että Ounasjokilain säätämisen yhteydessä lu-
40458: sillan rakentamiseen maantielle n:o 956 Ounas-      vattiin Ounasjokivarteen valtiovallan toimesta
40459: joen yli. Silta korvaisi lossiyhteyden, josta       elvytystoimenpiteitä.   Valitettavasti mitään
40460: aiheutuu valtiolle vuosittain liki 1 milj. mk:n     konkreettista ei kuitenkaan ole tapahtunut.
40461: kustannukset. Tepaston sillan suunnittelua ei       Ounasjokilain kompensaationa on vaadittu
40462: ole vielä aloitettu, eikä sitä ole merkitty edes    mm. Ounasjokitien perusparannusta sekä silto-
40463: piirin suunnitteluohjelmaan. Sillan suunnittelu     jen rakentamista Ounasjoen yli Tepastoon ja
40464: tulisi aloittaa välittömästi, sillä jäljempänä      Ketomellaan. Näistä kiireeliisin on Tepastoon
40465: mainittujen perusteiden lisäksi sillan rakenta-     rakennettava silta.
40466: minen on valtiontaloudellisesti kannattava             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40467: hanke.                                              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
40468:    Tepaston, Lompolon ja Puljun kylien kylä-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
40469: toimikunnat ovat kiirehtineet sillan rakenta-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
40470: mista, koska Lompolon ja Puljun kylät jäävät        sen:
40471: kelirikkaaikoina keväisin ja syksyisin mottiin
40472: Ounasjoen taakse. Hankalin aika on kevään                     Onko Hallitus tietoinen Puljun ja
40473: kelirikko, jolloin Puljun ja Lompolon kylien               Lompolon kylien asukkaiden kulkuvai-
40474: koululaiset kuljetetaan päivittäin Ounasjoen yli           keuksista, ja
40475: taiteillen lankkusilloilla ja veneillä. Varsinkin             aikooko Hallitus kiirehtiä Tepaston
40476: jäiden lähdön aikaan koululaiset ovat hengen-              sillan suunnittelua ja rakentamista esi-
40477: vaarassa, ja kyläläisten mukaan vaaratilanteita            tetystä, sekä
40478: on ollut useita. Kun kulkuyhteydet katkeavat                  katsooko Hallitus, että Tepaston sil-
40479: noin kuukaudeksi Ounasjoen taakse, niin siitä              lan rakentaminen voitaisiin toteuttaa
40480: kärsivät koululaisten lisäksi maatalousyrittäjät,          Ounasjokivarren elvyttämiseen mahdol-
40481: kauppa, matkailuyrittäjät ja jokainen koti.                lisesti varattavilla määrärahoilla?
40482: 
40483:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1988
40484: 
40485:           Kimmo Sarapää                Hannele Pokka                 Asko Apukka
40486:           Seppo Pelttari               Aimo Ajo                      Esko-Juhani Tennilä
40487: 
40488: 
40489: 
40490: 
40491: 2805558
40492: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 230
40493: 
40494: 
40495: 
40496: 
40497:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40498: 
40499:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kolme viikkoa myöhemmin. Lossia käyttää
40500: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      päivittäin noin 150 ajoneuvoa. Asukkaiden
40501: olette 12 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn         kulkuvaikeudet ovat siis tie- ja vesirakennus-
40502: kirjeenne n:o 637 ohella toimittanut valtioneu-    hallituksen tiedossa.
40503: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Laadittaessa tienpidon toimenpideohjelmaa
40504: kansanedustaja Kimmo Sarapään ym. näin             vuosiksi 1988-94 on harkittu myös Tepaston
40505: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 230:     sillan rakentamista. Lapin tie- ja vesirakennus-
40506:                                                    piiri on paikalliset olosuhteet parhaiten tunte-
40507:           Onko Hallitus tietoinen Puljun ja        vana joutunut suhteuttamaan sillan rakentami-
40508:        Lompolon kylien asukkaiden kulkuvai-        sen kiireellisyyden piirin ja erityisesti Kittilän
40509:        keuksista, ja                               muihin tiekohteisiin. Tepaston siltaa kiireelli-
40510:           aikooko Hallitus kiirehtiä Tepaston      semmiksi on Kittilässä harkittu Kittilän-Ylläs-
40511:        sillan suunnittelua ja rakentamista esi-    j ärven tien rakentaminen vuosina 1988-93,
40512:        tetystä, sekä                               jonka aloittamiseksi hallitus on esittänyt työlli-
40513:           katsooko Hallitus, että Tepaston sil-    syysrahaa jo kuluvan vuoden lisämenoarvioeh-
40514:        lan rakentaminen voitaisiin toteuttaa       dotuksessa, Rauhalan-Kutunivan tien raken-
40515:        Ounasjokivarren elvyttämiseen mahdol-       taminen vuosina 1994-95 ja kantatien n:o 79
40516:        lisesti varattavilla määrärahoilla?         parantaminen Kaukosen kylän kohdalla vuosi-
40517:                                                    na 1994-96. Tepaston sillan rakentaminen
40518:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      olisi siis vuorossa 1990-luvun puolivälissä.
40519: vasti seuraavaa:                                       Tepaston sillan suunnittelua ei ole taloudel-
40520:    Vuoden 1988 alussa oli yleisillä teillä 64      lista eikä tarkoituksenmukaista tehdä liian ai-
40521: lossipaikkaa. Näiden lisäksi oli neljä lauttayh-   kaisin ennen rakentamista, koska siltasuunni-
40522: teyttä. Lapissa lassipaikkoja on kuusi. Näillä     telmat vanhenevat tekniikan kehittyessä. Tä-
40523: kaikilla lassipaikoilla on kelirikkaaikoina on-    män vuoksi sillan suunnittelu ei vielä sisälly
40524: gelmia.                                            lähivuosien suunnitteluohjelmaan.
40525:    Tepaston lassipaikalla liikenne syksyisin lo-       Ounasjokivarren elvyttämiseen mahdollisesti
40526: petetaan vasta jäätien kantaessa henkilöauton.     myönnettävien määrärahojen käyttötarkoitus
40527: Raskaampi liikenne kiertää Hanhimaan-              ja -mahdollisuus riippuvat siitä, mihin tällaista
40528: Lompolon kautta. Keväisin kelirikkaaika on         määrärahaa valtion tulo- ja menoarvioon kir-
40529: vaikeampi, koska jäätien käyttö loppuu ennen       joitettavien määrärahan perustelujen mukaan
40530: jäiden lähtöä toukokuun ensimmäisillä viikoil-     saadaan käyttää. Viime kädessä määrärahasta
40531: la ja lossin kulku on mahdollista vasta pari       ja sen käyttötarkoituksesta päättää eduskunta.
40532: 
40533:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1988
40534: 
40535:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
40536:                                   1988 vp. -     KK n:o 230                                      3
40537: 
40538: 
40539: 
40540: 
40541:                             Tili Riksdagens Herr Talman
40542: 
40543:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      känner således tili invånarnas svårigheter att
40544: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      färdas.
40545: nr 637 av den 12 april 1988 tili vederbörande       Vid uppgörandet av åtgärdsprogrammet för
40546: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   väghållningen för åren 1988-94 har även byg-
40547: jande av riksdagsman Kimmo Sarapää m.fl.         gandet av en bro vid Tepasto övervägts. Lapp-
40548: undertecknade spörsmål nr 230:                   lands väg- och vattenbyggnadsdistrikt, som
40549:                                                  bäst känner tili de lokala förhållandena, har
40550:           Är Regeringen medveten om att invå-    varit tvunget att ställa tidtabellen för brobyg-
40551:        narna i Pulju och Lompolo byar har        get i relation tili de andra vägprojekten i
40552:        svårt att färdas och                      distriktet och speciellt tili projekten i Kittilä.
40553:           ämnar Regeringen påskynda plane-       Byggandet av vägen Kittilä-Ylläsjärvi under
40554:        ringen och byggandet av en bro i Te-      åren 1988-93 har bedömts vara viktigare än
40555:        pasto samt                                bron vid Tepasto. För påbörjandet av detta
40556:           anser Regeringen att byggandet av      vägarbete har regeringen redan i propositionen
40557:        bron skall kunna genomföras med de        angående årets tiliäggsbudget anvisat syssel-
40558:        anslag som eventuellt reserverats för     sättningsmedel. Likaså har byggandet av vägen
40559:        stimulansåtgärder i älvdalen längs        Rauhala-Kutuniva under åren 1994-95 och
40560:        Ounasjoki?                                förbättrandet av stamväg 79 i byn Kaukonen
40561:                                                  under åren 1994-96 ansetts vara mera
40562:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     brådskande än bron. Byggandet av Tepasto
40563: samt anföra följande:                            bro står således i turen i mitten av 1990-talet.
40564:                                                     Det är varken ekonomiskt eller ändamålsen-
40565:    1 början av år 1988 fanns 64 färjlägen vid    ligt att i ett alltför tidigt skede, innan byggan-
40566: allmänna vägar. Utöver dessa finns fyra färj-    det inleds, planera bron vid Tepasto, eftersom
40567: förbindelser. 1 Lappland finns sex färjlägen.    broplanerna blir föråldrade allt eftersom tekni-
40568: Alla dessa färjlägen har problem i menföresti-   ken utvecklas. På grund härav omfattar plane-
40569: der.                                             ringsprogrammet för de närmaste åren inte
40570:    Trafiken vid färjläget i Tepasto upphör om    ännu planeringen av bron.
40571: höstarna först då isvägen bär personbilar. Den      Ändamålet med och användningsmöjlighe-
40572: tyngre trafiken gör en omväg via Hanhimaa-       terna för de anslag som eventuellt beviljas för
40573: Lompolo. Om vårarna är menförestiden svåra-      stimulansåtgärder i älvdalen längs Ounasjoki
40574: re, eftersom användningen av isvägen upphör      beror på tili vad ett sådant anslag i enlighet
40575: före islossningen under de första veckorna i     med motiveringen för anslaget i budgeten får
40576: maj och färjan börjar köra först två tili tre    användas. 1 sista hand besluter riksdagen om
40577: veckor senare. Ca 150 fordon använder färjan     anslaget och om ändamålet med dess använd-
40578: dagligen. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen       ning.
40579: 
40580:     Helsingfors den 5 maj 1988
40581: 
40582:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
40583:                                              1988 vp.
40584: 
40585: Kirjallinen kysymys n:o 231
40586: 
40587: 
40588: 
40589: 
40590:                                 Mattila ym.: Liikevaihtoverojärjestelmän uudistamisesta
40591: 
40592: 
40593:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40594: 
40595:   Voimassa oleva liikevaihtoverolaki on sää-          Edellä oleva lyhyt selvitys antaa kuvan siitä,
40596: detty jo vuonna 1963. Tämä laki ja siihen          että liikevaihtoverojärjestelmästä on muodos-
40597: läheisesti liittyvät eräät muut lait muodostavat   tunut nykyaikaisiin olosuhteisiin sovellettavana
40598: pohjan nykyiselle liikevaihtoverojärjestelmäl-     liian monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Kun
40599: lemme. Aikoinaan järjestelmä oli rakenteelli-      yritysverotuksessa ja kirjanpitolainsäädännös-
40600: sesti selväpiirteinen ja se kohdistui pääosin      sä on tapahtunut voimakasta kehitystä, ei tätä
40601: tavaroiden kulutukseen, joskin siihen liittyi      kehitystä ole voitu huomioida lainkaan liike-
40602: laajahko tuotantotoiminnassa käytettävien in-      vaihtoverotuksessa. Luonnollista tällaisessa ti-
40603: vestointitavaroiden verottaminen.                  lanteessa on sekin, että verotuksen oikeellisuu-
40604:                                                    den ennakoitavuus on heikentynyt, mikä vuo-
40605:    Vuosien varrella on jouduttu lakiin teke-       rostaan on lisännyt valituksia. Järjestelmä ai-
40606: mään lukuisia osittaisuudistuksia, jotka ovat      heuttaa näin paljon työtä ja kustannuksia yh-
40607: hämärtäneet alkuperäistä tarkoitusta. Tällaise-    täältä verovelvollisille ja toisaalta verohallin-
40608: na todettakoon sellaiset muutokset, jotka ovat     nolle.
40609: lisänneet veron kertautumista. Liikevaihtove-         Liikevaihtoveron tuotto on jatkuvasti myös
40610: rotusta on käytetty myös tukijärjestelmänä.        kasvanut. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja
40611: Ongelmana on nähtävä myös se, että liikevaih-      menoarviossa arvioitiin liikevaihtoveron tuo-
40612: toverotus kohdistuu pääsääntöisesti tavaroiden     toksi 34 mrd. mk, mikä on noin 37 lt!o valtion
40613: luovutukseen ja mm. palvelutoiminta on jätet-      verotuloista. Vastainenkin kehitys näyttää lu-
40614: ty ulkopuolelle. Samaa on todettava myös           paavan välillisen verotuksen kasvua.
40615: tavaranvaihdannan osalta.
40616:                                                       Ottaen huomioon liikevaihtoverotuksen pii-
40617:    Ehkä suurimmat liikevaihtoverotuksen on-        rissä nyt ilmenevät jälkeenjääneisyydet muusta
40618: gelmat ilmenevät ostojen vähennyskelpoisuu-        lainsäädännöstä, sen vaikeaselkoisuuden sekä
40619: dessa, koska eri ostoja käsitellään eri tavoin.    edelleen sen, että välillisen verotuksen tuotto
40620: Käsitteistökin tuntuu tuottavan vaikeuksia,        tulee edelleenkin vain lisääntymään, on katsot-
40621: koska lähes ainoa perusteltavissa oleva vähen-     tava kiireelliseksi liikevaihtoverotuksen koko-
40622: nysperuste on se, tuleeko ostettu hyödyke käy-     naisuudistus. Istuvan hallituksen hallitusohjel-
40623: tettäväksi yrityksen liikevaihtoverolaissa tar-    maan on sisällytetty myös lausuma liikevaihto-
40624: koitettuun toimintaan vai ei.                      verotusmenettelyn ja hallinnon uudistamisesta.
40625:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40626:    Liikevaihtoverotus poikkeaa mm. kirjan-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
40627: pito- ja elinkeinoverolainsäädännöstä tavaran      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
40628: myynnin ja oston osalta. Liikevaihtoverotuk-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
40629: sessa tavaran myynti ja osto otetaan huomioon      sen:
40630: sinä kuukautena, jolloin toimitetusta tavarasta
40631: on laskutettu tai jolloin osto on tapahtunut.               Mihin toimenpiteisiin ja millaisella
40632: Kirjanpito- ja elinkeinoverolait lähtevät taas            aikataululla Hallitus aikoo ryhtyä voi-
40633: siitä, että ratkaisevaa on tavaran luovutus, eli          massa olevan liikevaihtoverojärjestel-
40634: laskutusajankohdalla ei ole merkitystä.                   män uudistamiseksi?
40635: 
40636:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1988
40637: 
40638:                     Kalevi Mattila                         Juhani Alaranta
40639:                     Matti Maijala                          Hannu Tenhiälä
40640: 
40641: 280533C
40642: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 231
40643: 
40644: 
40645: 
40646: 
40647:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40648: 
40649:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vaihtoverotuksen nykyisistä ongelmista. Uudis-
40650: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuksen toteuduttua liikevaihtoverotuksen kehit-
40651: olette 12 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           tämisen painopistealueeksi muodostuu liike-
40652: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vaihtoverotuksen aineellisten säännösten sel-
40653: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        keyttäminen ja kehittäminen.
40654: edustaja Mattilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-         Hallitusohjelmassa mainittua pienyrittäjien
40655: sesta kysymyksestä n:o 231:                          liikevaihtoverovapauden laajentamista on sel-
40656:          Mihin toimenpiteisiin ja millaisella        vitetty valtiovarainministeriön vuonna 1986
40657:        aikataululla Hallitus aikoo ryhtyä voi-       asettamassa työryhmässä, joka jätti muistionsa
40658:        massa olevan liikevaihtoverojärjestel-        vuoden 1987 syyskuussa (työryhmämuistio
40659:        män uudistamiseksi?                           1987:VM 3). Työryhmän ehdotukset ovat val-
40660:                                                      tiovarainministeriössä valmistelun alaisena.
40661:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Liikevaihtoverolain    aineellisoikeudellisten
40662: vasti seuraavaa:                                     säännösten lakiteknistä uudistamista ja liike-
40663:    Liikevaihtoverotuksen kehittäminen perus-         vaihtoverolain rakenteen selkeyttämistä on sel-
40664: tuu hallitusohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin.   vitetty valtiovarainministeriön vuonna 1987
40665: Hallitusohjelman mukaan selvitetään erityisesti      asettamassa työryhmässä, joka on juuri jättä-
40666: liikevaihtoveron kertautumisen synnyttämät           nyt muistionsa (työryhmämuistio 1988:VM
40667: ongelmat ja tutkitaan mahdollisuudet pienyrit-       14). Työryhmän aloittamaa lakiteknistä uudis-
40668: täjien liikevaihtoverovapauden laajentamisek-        tamistyötä on tarkoitus jatkaa toimikunnassa.
40669: si. Liikevaihtoverotusmenettely ja hallinto uu-      Ulkomaankaupan liikevaihtoverotukseen liitty-
40670: distetaan.                                           viä epäkohtia kartoitetaan parhaillaan valtio-
40671:    Hallitusohjelmassa tarkoitettu liikevaihtove-     varainministeriön vuonna 1987 asettamassa
40672: rotusmenettelyn ja hallinnon uudistaminen to-        työryhmässä. Työryhmän tehtävänä on myös
40673: teutetaan vuoden 1989 alusta lukien. Uudiste-        selvittää liikevaihtoverotuksen kehittämistar-
40674: tulla menettelyllä pyritään parantamaan liike-       peet ulkomaankaupan osalta. Työryhmän
40675: vaihtoverovelvollisten oikeusturvaa ja vähentä-      määräaika päättyy 31.5.1988.
40676: mään hallinnon toimenpiteiden tarvetta. Vero-           Edellä selvitetyn mukaisesti voimassa olevaa
40677: velvollisten edellytyksiä suorittaa oikea liike-     liikevaihtoverojärjestelmää kehitetään vaiheit-
40678: vaihtoveron määrä ajallaan parannetaan. Lii-         tain. Selvitystyötä tehdään myös muilla liike-
40679: kevaihtoverotusta koskevien menettelysäännös-        vaihtoverotuksen osa-alueilla. Lainsäädännölli-
40680: ten eroja verrattuna välittömän verotuksen ja        siä toimenpiteitä on odotettavissa sitä mukaa,
40681: kirjanpidon säännöksiin vähennetään.                 kun eri osa-alueiden selvitystyö ja muu valmis-
40682:    Liikevaihtoverotusmenettelyn ja hallinnon         telu on johtanut toteuttamiskelpoisiin uudis-
40683: uudistamisella voidaan poistaa vain osa liike-       tusesityksiin.
40684: 
40685:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
40686: 
40687:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
40688:                                     1988 vp. -     KK n:o 231                                    3
40689: 
40690: 
40691: 
40692: 
40693:                              Tili Riksdagens Herr Talman
40694: 
40695:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       nen genomförts utgörs det viktigaste området
40696: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        för utvecklandet av omsättningsbeskattningen
40697: av den 12 april 1988 tili vederbörande medlem      av förtydligande och utvecklande av de materi-
40698: av statsrådet översänt avskrift av följande av     ella stadgandena om omsättningsbeskatt-
40699: riksdagsman Mattila m.fl. undertecknade            ningen.
40700: spörsmål nr 231:                                       Frågan om utvecklandet av omsättnings-
40701:                                                    skattefriheten för småföretagare, viiken
40702:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           nämnts i regeringsprogrammet, har utretts i en
40703:        vidta och med viiken tidtabell för att      arbetsgrupp som tilisattes av finansministeriet
40704:        revidera det gällande omsättnings-          år 1986. Promemorian färdigställdes i septem-
40705:        skattesystemet?                             ber 1987 (arbetsgruppspromemoria 1987:FM
40706:                                                    3). Arbetsgruppens förslag bereds för närva-
40707:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      rande i finansministeriet.
40708: samt anföra följande:                                  Frågan om den lagtekniska revisionen av de
40709:    Utvecklandet av omsättningsbeskattningen        materiellträttsliga stadgandena i lagen angåen-
40710: grundar sig på de mål som framförts i rege-        de omsättningsskatt och förtydligandet av
40711: ringsprogrammet. Enligt regeringsprogrammet        strukturen hos lagen angående omsättnings-
40712: utreds särskilt de problem som uppstår på          skatt har utretts i en arbetsgrupp, som finans-
40713: grund av upprepning av omsättningsskatten          ministeriet tilisatte år 1987. Arbetsgruppen har
40714: och möjligheterna att utvidga omsättnings-         nyligen färdigställt sin promemoria (arbets-
40715: skattefriheten för småföretagare undersöks.        gruppspromemoria 1988:FM 14). Avsikten är
40716: Omsättningsbeskattningsförfarandet och för-        att i en kommission fortsätta det lagtekniska
40717: valtningen revideras.                              revisionsarbete som arbetsgruppen påbörjat.
40718:    Den revision av omsättningsbeskattningsför-     Missförhållanden, som ansluter sig till omsätt-
40719: farandet och förvaltningen som avses i rege-       ningsbeskattningen i utrikeshandeln, kartläggs
40720: ringsprogrammet genomförs räknat från in-          som bäst i en arbetsgrupp, som finansministe-
40721: gången av år 1989. Avsikten med det revidera-      riet tillsatte år 1987. Arbetsgruppen har också
40722: de förfarandet är att förbättra rättsskyddet för   tili uppgift att utreda behoven av att utveckla
40723: de omsättningsskattskyldiga och minska beho-       omsättningsbeskattningen för utrikeshandelns
40724: vet av administrativa åtgärder. De skattskyl-      del. Den tid som arbetsgruppen har för upp-
40725: digas förutsättningar att erlägga ett riktigt      draget går ut 31.5.1988.
40726: belopp i omsättningsskatt inom utsatt tid för-         1 enlighet med det som har utretts här ovan
40727: bättras. Skillnaderna mellan de procedurstad-      kommer det gällande omsättningsskattesyste-
40728: ganden som gäller omsättningsbeskattningen         met att utvecklas successivt. Utredningsarbete
40729: jämfört med stadgandena om den direkta be-         görs också inom andra sektorer av omsätt-
40730: skattningen och bokföringen minskas.               ningsbeskattningen. Legislativa åtgärder kan
40731:    Med en revision av omsättningsbeskattnings-     emotses i samma mån som utredningsarbetet
40732: förfarandet och förvaltningen kan endast en        inom de olika sektorerna och den övriga bered-
40733: del av de nuvarande problemen för omsätt-          ningen har lett tili reformförslag som går att
40734: ningsbeskattningen avlägsnas. Sedan revisio-       genomföra.
40735: 
40736:     Helsingfors den 12 maj 1988
40737: 
40738:                                                                        Minister Ulla Puolanne
40739:                                              1988 vp.
40740: 
40741: Kirjallinen kysymys n:o 232
40742: 
40743: 
40744: 
40745: 
40746:                                  Paavilainen ym.: Kuntien päivähoitopalvelujen tason säilyttämi-
40747:                                    sestä
40748: 
40749: 
40750:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40751: 
40752:   Suomen lastentarhatoiminta täyttää tänä          Näiden perusteella on päädytty nykyiseen tilan-
40753: vuonna sata vuotta. Sillä on Pohjoismaiden         teeseen. Päivähoitolain ja -asetuksen ohella
40754: vanhimmat perinteet. Päivähoidon, lastentar-       kuntia ohjailivat sosiaalihallituksen ohjeet, joi-
40755: hatoiminnan tavoitteena on sen alkuaskelista       ta kuntien tuli noudattaa valtionavun menettä-
40756: lähtien ollut sosiaalisen toiminnan ja lapsen      misen uhalla. Tällöin pystyttiin turvaamaan
40757: kotikasvatuksen tukemisen ohella myös peda-        tietyt päivähoidon kasvatustoiminnan kannalta
40758: goginen tehtävä. Tänään päivähoito on tun-         tärkeät laadulliset raamit.
40759: nustettu jo osaksi julkista varhaiskasvatusta,        Päivähoitolakiin säädettiin kasvatustavoit-
40760: jota tulee kehittää osana maamme kasvatus- ja      teet 1983. Päivähoidon kasvatustoimintaa jän-
40761: koulutusjärjestelmän kokonaisuutta.                tevöittämään on laadittu myös useita opetus-
40762:   Parlamentaarisesti hyväksyttyihin kasvatus-      ja toimintasuunnitelmia.
40763: tavoitteisiin vuoteen 1980 asti lastentarhatoi-
40764:                                                       VALTAVA-lainsäädännön (1984) yhteydes-
40765: minta perustui ainoastaan lastentarhanopetta-
40766:                                                    sä poistettiin päivähoitolaista ja -asetuksesta
40767: jakoulutuksessa luotuun kasvatussisältöön (al-
40768:                                                    kaikki ns. laatua säätelevät pykälät ja laadul-
40769: koi 1892). Vuosikymmenien kuluessa lastentar-      lista kehittämistä ohjailtiin sosiaalihallituksen
40770: hatoiminnassa/päiväkotitoiminnassa on tapah-       lasten päivähoidosta antamilla yleiskirjeillä.
40771: tunut muutoksia. Niitä ovat aiheuttaneet luon-     Yleiskirjeissä on määritelty mm. erityispäivä-
40772: nollisesti mm. yhteiskuntarakenteen muutokset      hoidon järjestäminen, päiväkotien lapsiryh-
40773: ja lapsen kehitystä koskevan tiedon lisääntymi-    mien koko ja rakenne niiltä osin kuin se ei ole
40774: nen.                                               asetuksessa, samoin on yleiskirjeillä annettu
40775:    Ennen päivähoitolakia lastentarhatoiminta       ohjeet lasten päivähoidon eri toimintojen jär-
40776: perustui lakiin lastentarhan valtionavusta         jestämisen lähtökohdista ja mm. lasten päivä-
40777: (1927) ja asetukseen lastentarhan valtionavusta    kotien lapsiryhmien henkilöstörakenteesta ja
40778: (1936). Päivähoitolain ja -asetuksen tultua voi-   -määrästä.
40779: maan (1973) alkoi maassamme valtava päivä-
40780: hoidon määrällinen kehittäminen. Kasvu oli            Kunnat ovat noudattaneet näitä yleiskirjeitä
40781: alussa huomattavasti nykyistä vauhtia suurem-      kohtalaisesti, kuitenkin on myös koko ajan
40782: pi. Samalla painopiste vanhasta lastentarhatoi-    ilmennyt, että tahtoa on myös poiketa vähim-
40783: minnasta siirtyi lasten kokopäivähoidon järjes-    mäisvaatimuksista. Mm. päiväkotien lapsiryh-
40784:                                                    mien enimmäiskoon ylitystä, poikkeusluvan
40785: tämiseen. Päivähoidossa käynnistyi myös laaja
40786: kokeilu- ja tutkimustoiminta. Tämän tulokse-       mukaista kylläkin, toteutetaan jatkuvasti.
40787: na syntyi uusia päivähoidon eri toimintamuo-         Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen 1987
40788: toja kuten perhepäivähoidon eri muodot ja          valtion hallintoon kohdistuvan norminannon
40789: avoin päiväkoti, leikkitoiminta ja lasten päivä-   uudistamisesta. Tavoitteena on selkiyttää ja
40790: hoidossa tapahtuvan ilta- ja yöhoidon järjestä-    väljentää kuntiin kohdistuvaa norminantoa.
40791: minen. 6-vuotiaiden esiopetus vakiintui tapah-     Tätä päätöstä turhien normien purkamisesta
40792: tuvaksi päiväkotien osapäiväryhmissä. Päivä-       on luonnollisesti pidettävä aivan suotuisana
40793: hoitolain voimaantulon jälkeisinä vuosina          kehityksenä. Kuntien palvelutoiminnan on läh-
40794: työskenteli myös lukuisia työryhmiä, jotka tar-    dettävä kuntalaisten tarpeista, eikä kuntia tai
40795: kastelivat päivähoidon lapsiryhmien henkilös-      yksityisiä palvelulaitoksia aina voi verrata kes-
40796: törakennetta, henkilöstön koulutuksia jne.         kenään.
40797: 
40798: 280556C
40799: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 232
40800: 
40801:    Lasten päivähoidon kohdalla, kun päivähoi-        lasten kasvua ja kehitystä tukeva päivähoito,
40802: tolaki ja -asetus riisuttiin jo 1984, olemme         kuten tulisi olla. Lasten päivähoidon painopis-
40803: kuitenkin tilanteessa, jossa kunnat jäävät vaille    te on yhä määrällisessä kehittämisessä ja siitä
40804: selkeitä vaatimuksia ja peruslähtökohtia siitä,      syystä on vielä avoinna monia laadullisia kehit-
40805: miten päivähoitopalvelut tulisi kunnissa laadul-     tämiskohteita.
40806: lisesti toteuttaa. Koululainsäädännön kohdalla          Lapsen etua, lapsen kokonaispersoonallisuu-
40807: tilanne on täysin päinvastainen, koululaithan        den kaikenpuolisen kehityksen edistämistä, tä-
40808: ovat hyvin yksityiskohtaisia.                        tä nykyisen päivähoitolain painottamaa, on
40809:                                                      pidettävä kaiken uudenkin suunnittelun lähtö-
40810:   Päivähoitoon kohdistuvat yhä vielä valta-          kohtana.
40811: vat määrällisen kehittämisen paineet; päivähoi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40812: topaikkojen vajaus on eräillä alueilla yhä yli       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
40813: 40 OJo ja laki alle 3-vuotiaiden lasten päivähoi-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
40814: don järjestämisestä aiheuttaa kunnille omat          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
40815: paineensa, joten resursseista ja päivähoidon         sen:
40816: raameista ollaan helposti tinkimässä. On pelät-
40817: tävissä, että jos kunnille annetaan mahdolli-                 Miten taataan, että kuntien päivähoi-
40818: suus tässä tilanteessa päättää täysin itsenäisesti          topalvelujen laadullinen taso säilyy ti-
40819: päiväkodeissa yhdessä hoidettavien lasten mää-              lanteessa, jossa lainsäädäntö säätelee
40820: rästä, päiväkotien henkilöstömitoituksesta ja               päivähoidon sisältöä niukasti ja nor-
40821: lapsiryhmissä toimivien henkilöstöjen koulu-                minannon uudistus toteutuessaan pois-
40822: tuksista, säästötoimet ovat järjestämisen lähtö-            taa päivähoidon järjestämiseen kohdis-
40823: kohtana eikä hyvä, toimiva ja laadullisesti                 tuvan ohjeiston?
40824: 
40825:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1988
40826: 
40827:          Tuula Paavilainen           Jussi Ranta                 Kerttu Törnqvist
40828:          Iiris Hacklin               Antero Kekkonen             Lauri Metsämäki
40829:          Jukka Gustafsson            Riitta Myller               Markku Pohjola
40830:          Matti Vähänäkki             Kari Urpilainen             Jukka Roos
40831:          Heikki Rinne                Tina Mäkelä                 Pekka Haavisto
40832:          Aino Pohjanoksa             Riitta J ouppila            Riitta Uosukainen
40833:          Jouni Backman               Antti Kalliomäki            Tuulikki Hämäläinen
40834:          Sinikka Hurskainen-Leppänen Risto Ahonen                Saara-Maria Paakkinen
40835:          Pentti Lahti-Nuuttila       Liisa Jaakonsaari           Lea Savolainen
40836:          Pekka Leppänen              Raila Aho                   Asko Apukka
40837:          Pertti Lahtinen             Heli Astala                 Timo Laaksonen
40838:          Jarmo Wahlström             Anna-Liisa Jokinen          Lauha Männistö
40839:          Ensio Laine                 Sakari Knuuttila            Lea Mäkipää
40840:          Sulo Aittoniemi             Marita Jurva                Mauri Pekkarinen
40841:                      Pirkko Ikonen                    Reijo Lindroos
40842:                                      1988 vp. -      KK n:o 232                                      3
40843: 
40844: 
40845: 
40846: 
40847:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40848: 
40849:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       omaan harkintaan jää, miten tietoa käytetään
40850: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hyväksi kunnan päivähoitoa paikallisiin tarpei-
40851: olette 9 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn            siin kehitettäessä. Valmistumassa on myös
40852: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         opasvihko "Varahoidon järjestäminen päivä-
40853: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        hoidossa", opas "Päiväkotitilojen suunnitte-
40854: edustaja Paavilaisen ym. näin kuuluvasta kir-        lusta" sekä "Leikkitoiminnan opas".
40855: jallisesta kysymyksestä n:o 232:                        Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut
40856:                                                      päivähoitoasetuksen muutosta, jossa määritel-
40857:          Miten taataan, että kuntien päivähoi-       lään mm. päiväkotien henkilöstörakenne ny-
40858:        topalvelujen laadullinen taso säilyy ti-      kyistä tarkemmin. Asetuksen muutoksella pyri-
40859:        lanteessa, jossa lainsäädäntö säätelee        tään turvaamaan koulutetun hoito- ja kasva-
40860:        päivähoidon sisältöä niukasti ja nor-         tushenkilöstön määrä lapsiryhmää kohti ole-
40861:        minannon uudistus toteutuessaan pois-         massa olevan käytännön mukaisena sekä peda-
40862:        taa päivähoidon järjestämiseen kohdis-        gogisen koulutuksen saaneen henkilöstön vä-
40863:        tuvan ohjeiston?                              himmäismäärä ryhmää kohti.
40864:                                                         Päiväkodissa yhdessä hoidettavien lasten
40865:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           määrä on tarkoitus edelleen määritellä asetuk-
40866: taen seuraavaa:                                      sessa.
40867:   Valtioneuvoston hallintoviranomaisten nor-            Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tarkasti
40868: minannon uudistamisen valmistelusta antaman          lasten päivähoidon sekä määrällistä että laa-
40869: päätöksen 9.10.1986 mukaisesti yleis- ja ohje-       dullista kehitystä. Sosiaali- ja terveysministeriö
40870: kirjeillä tapahtuvaa norminantoa ja ohjausta         on asettanut lasten päivähoidon neuvottelu-
40871: pyritään vähentämään. Hallitusohjelman nor-          kunnan toimikaudeksi 1986-1989. Neuvotte-
40872: meja ja suunnittelujärjestelmiä koskevan koh-        lukunta seuraa mm. alle 3-vuotiaiden lasten
40873: dan (19.13.) mukaan puretaan kuntiin kohdis-         päivähoidon kehittymistä ja osittaista hoitova-
40874: tuvaa norminantoa sekä yhtenäistetään ja ke-         paata koskevan uudistuksen vaikutusta päivä-
40875: vennetään kuntia koskevia suunnittelujärjestel-      hoitopalveluihin. Ministeriö on myös asettanut
40876: miä. Tarkoituksena on myös valtion kuntiin           toimikunnan, jonka tehtävänä on laatia ehdo-
40877: kohdistamien ohjausjärjestelmien ajanmukais-         tus lasten päivähoidon ja muun varhaiskasva-
40878: taminen.                                             tuksen sisällön tutkimustoiminnan kehittämi-
40879:   Sosiaali- ja terveysministeriön alaisena kes-      sestä.
40880: kusvirastona sosiaalihallitus on antanut ohjeita        Lasten päivähoitoa järjestävät pääosin kun-
40881: ja suosituksia, joilla on pyritty antamaan tieto-    nat, jotka vastaavat myös päivähoidon laadul-
40882: ja siitä, mitä pidetään päivähoidossa soveltuva-     lisesta tasosta. Valtakunnallisten lasten päivä-
40883: na ja riittävänä henkilökuntana ja toisaalta,        hoitoa koskevien normien väljentäminen ja
40884: millaiset ovat sopivat toimitilat ja toimintaväli-   uudistaminen ei saa merkitä palvelujen laadul-
40885: neet. Sosiaalihallitus on siirtymässä aikaisem-      lisen tason laskua.
40886: paa suuremmassa määrin oppaiden ja käsikir-             Lasten ja perheiden kannalta päivähoidon
40887: jojen kautta tapahtuvaan tiedon välitykseen ja       sisältö kaipaa edelleen kehittämistyötä. Parhai-
40888: yleisohjeisiin.                                      ten se tapahtuu hyvin koulutetun henkilöstön
40889:   Sosiaalihallituksessa on valmisteltu päivähoi-     ja lasten vanhempien yhteistyöllä. Päivähoidon
40890: don tarpeisiin opasta, jossa annetaan tietoa         henkilöstön aktiivisella ja ennakkoluulottomal-
40891: päivähoidon järjestämisestä. Opas valmistunee        la työllä lasten ja perheiden kanssa taataan
40892: ensi kesäkuussa. Kuntien sosiaalilautakuntien        viime kädessä päivähoidon laadullinen taso.
40893: 
40894:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1988
40895: 
40896:                                                                          Ministeri Tarja Halonen
40897: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 232
40898: 
40899: 
40900: 
40901: 
40902:                               Till Riksdagens Herr Talman
40903: 
40904:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        klar i juni. Kommunernas socialnämnder över-
40905: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         väger själva hur informationen utnyttjas då
40906: av den 9 april 1988 till vederbörande medlem        kommunens dagvård utvecklas efter lokala be-
40907: av statsrådet översänt avskrift av följande av      hov. Snart utkommer också en guide med
40908: riksdagsledamot Paavilainen m.fl. underteck-        information om hur ersättande vård kan ord-
40909: nade spörsmål nr 232:                               nas inom dagvården om dagvårdaren t.ex.
40910:                                                     insjuknar ("Varahoidon järjestäminen päivä-
40911:           På vilket sätt är det möjligt att ga-     hoidossa"), en guide om planering av dag-
40912:        rantera att kvalitetsnivån på kommu-         hemsutrymmen (''Päiväkotitilojen suunnitte-
40913:        nernas dagvårdsservice bibehålls i en        lusta") samt en guide för lekverksamhet
40914:        situation där lagstiftningen på ett be-      ("Leikkitoiminnan opas").
40915:        gränsat sätt reglerar dagvårdens inne-          Social- och hälsovårdsministeriet har utarbe-
40916:        håll och där ett genomförande av refor-      tat ett förslag tili ändring av förordningen om
40917:        men av normgivningen kommer att av-          barndagvård där bl.a. daghemmens personal-
40918:        lägsna anvisningarna om hur dagvården        struktur preciseras noggrannare än i dag. Av-
40919:        bör ordnas?                                  sikten med ändringen av förordningen är att
40920:                                                     trygga att det per barngrupp finns det antal
40921:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        utbildade personer för vård och fostran som
40922: samt anföra följande:                               motsvarar nuvarande praxis. Dessutom är av-
40923:    1 enlighet med statsrådets beslut 9.10.1986      sikten att trygga en minimistorlek på den
40924: om beredning av en reform av förvaltnings-          pedagogiskt utbildade personalen per grupp.
40925: myndigheternas normgivning är avsikten att             A vsikten är att i förordningen vidare precise-
40926: den minskar normgivning och ledning som sker        ra antalet barn som sköts tillsammans i ett
40927: med cirkulär och brev. Enligt avsnitt 19.13. i      daghem.
40928: regeringsprogrammet som gäller normer och              Social- och hälsovårdsministeriet följer
40929: planeringssystem, kommer den normgivning            noggrant med både den kvantitativa och den
40930: som gäller kommunerna att upplösas och de           kvalitativa utvecklingen i fråga om barndag-
40931: planeringssystem som gäller kommunerna att          vård. Social- och hälsovårdsministeriet har till-
40932: förenhetligas och göras lättare. Syftet är också    satt en delegation för barndagvård för mandat-
40933: att göra de statliga styrningssystem som gäller     perioden 1986-1989. Delegationen följer bl.a.
40934: kommunerna tidsenligare.                            med hur dagvården för barn under 3 år utveck-
40935:    Socialstyrelsen, som är ett centralt ämbets-     las och hur reformen av partiell vårdledighet
40936: verk och lyder under social- och hälsovårdsmi-      inverkar på dagvårdsservicen. Ministeriet har
40937: nisteriet, har utfärdat anvisningar och rekom-      också tillsatt en kommitte vars uppgift är att
40938: mendationer med avsikt att informera om vad         sammanställa ett förslag för hur den forskning
40939: som kan anses vara lämplig och tillräcklig          som gäller innehållet i barndagvården och an-
40940: personai inom dagvården. Syftet har dessutom        nan tidig fostran kunde utvecklas.
40941: varit att informera om vilka verksamhets-              Barndagvård ordnas tili största del av kom-
40942: utrymmen och -medel som kan anses vara              munerna, som också har ansvaret för dagvår-
40943: lämpliga. Socialstyrelsen håller i större grad än   dens kvalitet. Det faktum att normerna för den
40944: tidigare på att övergå till förmedling av infor-    landsomfattande barndagvården mjukas upp
40945: mation via guider och handböcker och allmän-        och förnyas får inte medföra att kvaliteten på
40946: na anvisningar.                                     servicen sjunker.
40947:    Vid socialstyrelsen har utarbetats en guide         Från barnens och familjernas synpunkt sett
40948: för dagvårdens behov, som informerar om             kräver barndagvårdens innehåll ytterligare ut-
40949: organiseringen av dagvården. Guiden torde bli       vecklingsarbete. Det sker bäst om en välutbil-
40950:                                   1988 vp. -    KK n:o 232                                5
40951: 
40952: fördomsfritt bland barn och föräldrar är det    möjligt att i sista hand garantera en viss
40953: dad personai samarbetar med barnens föräld-     kvalitetsnivå på dagvården.
40954: rar. Om dagvårdspersonalen arbetar aktivt och
40955: 
40956:     Helsingfors den 16 maj 1988
40957: 
40958:                                                                  Minister Tarja Halonen
40959:         1
40960: 
40961: 
40962: 
40963:         1
40964: 
40965: 
40966: 
40967:     1
40968: 
40969: 
40970: 
40971:     1
40972: 
40973: 
40974: 
40975: 1
40976: 
40977: 
40978: 
40979: 1
40980:                                            1988 vp.
40981: 
40982: Skriftligt spörsmål nr 233
40983: 
40984: 
40985: 
40986: 
40987:                                 Rehn m.fl.: Om inrättande av en katastrofgrupp för miljö-
40988:                                   olyckor
40989: 
40990: 
40991:                              Tili Riksdagens Herr Talman
40992: 
40993:    Med jämna mellanrum nås allmänheten av         strofgrupp som skulle vara specialiserad på
40994: rapporter om olika typer av miljöskador, gift-    miljöforskning med särskild inriktning på mil-
40995: utsläpp, olyckor och bränder som leder tili att   jömedicin och på de hälsorisker olika främ-
40996: skadliga eller giftiga ämnen kommer ut i natu-    mande ämnen innebär. En sådan katastrof-
40997: ren. Ett exempel är klorfenololyckan i Kärkö-     grupp kunde lämpligen finnas inom medicinal-
40998: lä, ett annat är branden i Kemiras fabrik i       styrelsen, men med kontakter och kanske tili
40999: Harjavalta.                                       och med medlemmar placerade i miljöministe-
41000:    Sådana händelser leder tili en oro hos de      riet. Forskningsbehovet inom miljömedicinen
41001: människor som antingen berörs eller kan tän-      är stort, varför en särskild tjänst eller avdel-
41002:                                                   ning för denna borde finnas vid medicinalsty-
41003: kas beröras av dem. 1 synnerhet när det gäller
41004:                                                   relsen.
41005: främmande ämnen, som är skadliga för hälsan
41006: och som kommit ut i naturen eller omgiv-             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
41007: ningen, vore det viktigt att man snabbt kunde     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
41008: få en vederhäftig bedömning av hur farliga        skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
41009: utsläppen är och vilka hälsorisker som är         ställa följande spörsmål:
41010: förknippade med dem. När man vet det, kan                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen
41011: man också skydda sig mot eventuella negativa             vidta för att en katastrofgrupp för mil-
41012: hälsoeffekter.                                           jöolyckor och utvärdering av utsläpp av
41013:    För att snabbt få reda på vilka åtgärder som          främmande ämnen och gifter skulle in-
41014: bör vidtas borde det finnas en särskild kata-            rättas vid medicinalstyrelsen?
41015: 
41016:     Helsingfors den 12 april 1988
41017: 
41018:                     Elisabeth Rehn                         Håkan Malm
41019:                     Gunnar Jansson                         Ingvar S. Melin
41020: 
41021: 
41022: 
41023: 
41024: 280543N
41025: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 233
41026: 
41027: Kirjallinen kysymys n:o 233                                                               Suomennos
41028: 
41029: 
41030: 
41031: 
41032:                                   Rehn ym.: Ympäristöonnettomuuksien katastrofiryhmän perus-
41033:                                     tamisesta
41034: 
41035: 
41036:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41037: 
41038:    Tasaisin väliajoin yleisö saa raportteja erilai-   päristölääketieteeseen ja eri vieraiden aineiden
41039: sista ympäristövahingoista, myrkkypäästöistä,         aiheuttamiin terveysvaaroihin. Tällainen kata-
41040: onnettomuuksista ja tulipaloista, jotka johta-        strofiryhmä sopisi lääkintöhallitukseen. Sillä
41041: vat vahingollisten ja myrkyllisten aineiden pää-      tulisi kuitenkin olla yhteyksiä ympäristöminis-
41042: syyn luontoon. Yhtenä esimerkkinä on Kärkö-           teriöön ja ehkä jopa jäseniä siellä. Tutkimus-
41043: län kloorifenolionnettomuus, toisena Kemiran          tarve ympäristölääketieteen piirissä on suuri,
41044: Harjavallan tehtaalla sattunut tulipalo.              minkä vuoksi lääkintöhallitukseen tulisi perus-
41045:    Tällaiset tapahtumat johtavat huoleen niiden       taa erityinen ympäristölääketieteen virka tai
41046: ihmisten parissa, joita nämä tapahtumat kos-          osasto.
41047: kevat tai joita näiden voidaan ajatella koske-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41048: van. Erityisesti vieraiden terveydelle vaarallis-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
41049: ten, luontoon tai ympäristöön päässeiden ai-          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
41050: neiden osalta olisi tärkeää saada nopeasti luo-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
41051: tettava arvio päästöjen vaarallisuudesta ja nii-      sen:
41052: hin liittyvistä terveysvaaroista. Kun tämä tiede-
41053: tään, voidaan myös suojautua mahdollisilta                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41054: kielteisiltä terveysvaikutuksilta.                           ryhtyä, jotta lääkintöhallitukseen pe-
41055:    1otta nopeasti saataisiin tietoa tarvittavista            rustettaisiin erityinen katastrofiryhmä
41056: toimenpiteistä, meillä tulisi olla erityinen ym-             ympäristöonnettomuuksia ja vieraiden
41057: päristötutkimukseen erikoistunut katastrofi-                 aineiden ja myrkkyjen päästöjen arvi-
41058: ryhmä, joka olisi erityisesti suuntautunut ym-               ointia varten?
41059: 
41060:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1988
41061: 
41062:                       Elisabeth Rehn                           Håkan Malm
41063:                       Gunnar 1ansson                           Ingvar S. Melin
41064:                                     1988 vp. -      KK n:o 233                                      3
41065: 
41066: 
41067: 
41068: 
41069:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41070: 
41071:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tulee lisäämään kemikaalien terveysriskien ar-
41072: nainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       viointia lääkintöhallituksessa.
41073: Jlette 12 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn             Vastuu toimenpiteistä onnettomuuksien yh-
41074: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        teydessä on sekä pelastustoimen että terveyden-
41075: :tsianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      huollon osalta kunnilla. Kunnat tarvitsevat
41076: ~dustaja Rehnin ym. näin kuuluvasta kirjalli-       kuitenkin apua erityistietämyksessä, jota on
41077: sesta kysymyksestä n:o 233:                         valtakunnassa rajoitetusti saatavissa. Tämän
41078:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vuoksi on erityyppisiin onnettomuuksiin kaa-
41079:        ryhtyä, jotta lääkintöhallitukseen pe-       vailtu pysyväisluonteisia järjestelyjä, millä eri-
41080:        rustettaisiin erityinen katastrofiryhmä      tyyppistä asiantuntemusta olisi nopeasti saata-
41081:        ympäristöonnettomuuksia ja vieraiden         vissa onnettomuuksien tapahduttua. Vastaava
41082:        aineiden ja myrkkyjen päästöjen arvi-        tarve koskee paitsi mikrobiologista, kemiallista
41083:        ointia varten?                               ja säteilyasiantuntemusta myös esimerkiksi oi-
41084:                                                     keuslääkeopillista tietämystä. Kyselyssä maini-
41085:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tuissa Kärkölän ja Harjavallan tapauksissa lää-
41086: vasti seuraavaa:                                    kintöhallitus on Kansanterveyslaitoksen ympä-
41087:                                                     ristöhygienian ja toksikologian osaston kanssa
41088:    Teknisen kehityksen myötä on kemiallisten        osallistunut tapausten selvittelyyn.
41089: onnettomuuksien uhka myös meidän maassam-
41090: me kasvanut selvimmin kaikista uhkatilanteis-          Viime aikoina on esitetty useassa yhteydessä
41091: ta. Onnettomuudet voivat uhata välittömästi         asiantuntijaryhmien perustamista. Tämänsuun-
41092: väestön terveyttä tai, mikä todennäköisempää,       taiset hankkeet tulisi kytkeä suunniteltuun on-
41093: elinympäristöön päässeet aineet voivat aiheut-      nettomuuksien       tutkimuskeskushankkeeseen,
41094: taa pitkäaikaisen altistumisen johdosta terveys-    jota seitsemän eri viranomais-, laitos- ja järjes-
41095: riskien kasvamisen alueella. Lääkintöhallitus       tötahoa ovat kehittelemässä. Kansanterveyslai-
41096: on antanut terveyslautakunnille ohjeet kemial-      toksen Kuopiossa sijaitseva ympäristöhygie-
41097: listen vaaratilanteiden varalta, ja terveydenhoi-   nian ja toksikologian osasto tuo tähän koko-
41098: tolakiin on lisätty uusi 88 a §, joka velvoittaa    naisuuteen ympäristöonnettomuuksien tut-
41099: kunnat ja kuntainliitot varautumaan kyseisten       kinta- ja hallintatietoutta. Vastaavasti Työter-
41100: onnettomuuksien varalta.                            veyslaitos, joka on mukana, omaa tarvittavaa
41101:    Lääkintöhallituksen terveydenhoito-osaston       tietoa ja kokemusta onnettomuuksien selvitte-
41102: ympäristöhygienian toimistossa on kemian ja         lyssä.
41103: toksikologian asiantuntemusta sekä ympäristö-          Yhdyskuntaonnettomuuksiin ja onnetto-
41104: riskien arviointiin perehtynyt ylilääkäri. Lisäk-   muustutkimuksiin on eri tavoin varauduttu.
41105: si toimistossa on kemiallisten aineiden leviä-      Tämä toiminta edellyttää monen eri tahon
41106: misteiden tuntemusta, kuten talousvesi- ja elin-    yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysministeriö kat-
41107: tarvikehygieenistä asiantuntemusta. Lääkintö-        soo, ettei tässä vaiheessa ole vielä mahdollista
41108: hallituksen apuna on torjunta-aineita ja puun-      luoda erityistä katastrofiryhmää. Saatujen sel-
41109: suoja-aineita arvioitaessa toksikologinen asian-    vitysten ja kokemusten perusteella asia tullaan
41110: tuntijaryhmä. Valmisteilla oleva kemikaalilaki       arvioimaan uudelleen.
41111: 
41112:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
41113: 
41114:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
41115: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 233
41116: 
41117: 
41118: 
41119: 
41120:                              Tili Riksdagens Herr Talman
41121: 
41122:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kemikalielag som är under beredning komm(
41123: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          att öka utvärderingen av hälsoriskerna me
41124: av den 12 april 1988 tili vederbörande medlem        kemikalier inom medicinalstyrelsen.
41125: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Kornmunerna ansvarar för åtgärder i san
41126: riksdagsledamot Rehn m.fl. undertecknade             band med olyckor både vad gäller räddningså1
41127: spörsmål nr 233:                                     gärder och hälsovård. Kommunerna behöv(
41128:                                                      trots det hjälp i fråga om insikter på spt
41129:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             cialområden och sådan kunskap finns det bt
41130:        vidta för att en katastrofgrupp för mil-      gränsad tiligång på i vårt land. Därför har d(
41131:        jöolyckor och utvärdering av utsläpp av       för vissa typer av olyckor planerats arrang(
41132:        främmande ämnen och gifter skulle in-         mang av varaktig natur, för att en speciell ty
41133:        rättas vid medicinalstyrelsen?                av sakkunskap snabbt skall finnas att tiligå d
41134:                                                      en olycka har inträffat. Motsvarande beho
41135:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        omfattar förutom sakkunskap i fråga om mi1
41136: samt anföra följande:                                robiologi, kemi och strålning också t.ex. insi~
41137:    I takt med den tekniska utvecklingen har          ter i rättsmedeicin. Medicinalstyrelsen har til
41138: hotet av att det kan ske olyckor med kemika-         sammans med avdelningen för miljöhygien oc
41139: lier också i vårt land vuxit klart mest av alla      toxikologi vid Folkhälsoinstitutet deltagit i u1
41140: hotande situationer. Olyckorna kan utgöra ett        redningen av fallen i Kärkölä och Harjavalt2
41141: direkt hot mot befolkningens hälsa. Mera tro-        vilka nämns i spörsmålet.
41142: ligt är dock att de ämnen som kommit ut i               Under den senaste tiden har det i mång
41143: livsmiljön kan förorsaka att hälsoriskerna på        sammanhang föreslagits att expertgrupper b01
41144: området ökar på grund av att miljön har varit        de tilisättas. Sådana projekt kunde knytas ti
41145: utsatt för dessa ämnen under en lång tid.            det forskningscentrum för olyckor som sj
41146: Medicinalstyrelsen har gett hälsovårdsnämn-          olika myndigheter, inrättningar och organisa
41147: derna direktiv för hur man bör handla ifall det      tioner håller på att planera. Folkhälsoinstitu
41148: uppstår farliga situationer med kemikalier. Tili     tets avdelning för miljöhygien och toxikologi
41149: hälsovårdslagen har fogats en ny 88 a §, som         som finns i Kuopio, medverkar med kunskap
41150: förpliktigar kommunerna och kommunalför-             forskning och kontroll i fråga om miljc
41151: bunden att bereda sig på att dylika olyckor kan      olyckor. Institutet för arbetshygien, som ocks
41152: ske.                                                 deltar, innehar nödvändig information om oc
41153:    Vid byrån för miljöhygien vid medicinalsty-       erfarenhet av utredning av olyckor.
41154: relsens hälsovårdsavdelning finns en överläkare         Det finns olika slag av beredskap för sam
41155: med sakkunskap i kemi och toxikologi, som            hällsolyckor och undersökning av olyckor
41156: dessutom är bevandrad i utvärdering av miljö-        Denna verksamhet förutsätter samarbete p.
41157: risker. Dessutom finns det inom byrån känne-         många olika håll. Social- och hälsovårdsminis
41158: dom om hur kemiska ämnen sprids, bl.a. om            teriet anser att det inte ännu i det här skedet ä
41159: hygien i fråga om hushållsvatten och livsmedel.      möjligt att skapa en speciell katastrofgrupp
41160: Vid utvärdering av bekämpningsmedel och me-          På basis av de utredningar och erfarenhete
41161: del för träimpregnering får medicinalstyrelsen       som erhålls kommer ärendet att tas upp til
41162: hjälp av en toxikologisk expertgrupp. Den            behandling på nytt.
41163: 
41164:     Helsingfors den 13 maj 1988
41165: 
41166:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
41167:                                                1988 vp.
41168: 
41169: Kirjallinen kysymys n:o 234
41170: 
41171: 
41172: 
41173: 
41174:                                   Pohjanoksa ym.: Satakunnan kotiteollisuusyhdistyksen toimin-
41175:                                     taedellytysten parantamisesta
41176: 
41177: 
41178:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41179: 
41180:    Maassamme oli vuoden 1988 alussa 197 koti-           Jo aikaisemmin todettiin, että kotiteollisuus-
41181: teollisuuden neuvonta-asemaa ja niillä 169 val-      yhdistysten valtionaputoimet ovat pääasiassa
41182: tionapupaikkaista neuvojaa. Kotiteollisuus-          ruuhkautuneet Itä- ja Pohjois-Suomeen. Koti-
41183: yhdistysten valtionaputoimet ovat nykyisellään       teollisuuden osuus ja merkitys koko maan
41184: jakautuneet valtakunnallisesti kovin epätasai-       kehittymisessä on kuitenkin siksi huomattava,
41185: sesti ruuhkautuen Itä- ja Pohjois-Suomeen.           että kotiteollisuusjärjestöjä tulisi kehittää sa-
41186: Satakunnan kotiteollisuusyhdistys toimii 37          mantasoisesti koko maassa. Satakunnan koti-
41187: kunnassa. Yhdistyksellä on 11 neuvonta-ase-          teollisuusyhdistys    on     valtionapuresurssien
41188: maa, joilla työskentelee 18 henkilöä. Lisäksi        puuttumisen vuoksi jäämässä jälkeen yleisestä
41189: yhdistyksellä on toiminnanjohtaja ja yksi kon-       valtakunnan tasosta. Uusien valtionaputoimien
41190: sulentti, joiden työpanos kohdistuu koko             akuutti tarve on tällä hetkellä viiden neuvojan,
41191: alueen hoitamiseen.                                  yhden konsulentin sekä toimistosihteerin va-
41192:                                                      kanssit. Vasta tällöin olisi yksi valtionaputoimi
41193:    Satakunnan kotiteollisuusyhdistyksen toi-         neuvonta-asemaa kohti.
41194: mintaan kuuluvat mm. neuvontatoiminta ja
41195: erityisesti kotiteollisuustuotteiden tuotekehitys,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41196: markkinointi ja tuotteiden tuottaminen. Tule-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
41197: vaisuus asettaa kotiteollisuusyhdistykselle mo-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
41198: nia uusia haasteita. Yhteiskunnan kehittyessä        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
41199: vapaa-aika lisääntyy. Käsityön tekemisen ar-         sen:
41200: vostus on noussut, ja erityisesti nuoret ovat
41201: innostuneet käsitöiden teosta. Nuorten käsityö-               Onko Hallitus tietoinen, että valtion-
41202: taidot eivät ole yhtä hyvät kuin aikaisemmin.               apuun oikeuttavat toimet ovat jakautu-
41203: Tämä johtuu siitä, että käsityötaito ei enää                neet alueellisesti epätasaisesti kotiteolli-
41204: periydy kotoa ja kouluissakin opetus on vähen-              suusyhdistyksiin maassamme, ja
41205: tynyt, joten nuoret tarvitsevat varsin paljon                  mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Sata-
41206: ohjausta toimissaan. Kotiteollisuusyhdistyksen              kunnan kotiteollisuusyhdistys säilyisi
41207: rooli maaseutuväestön pienimuotoisen elinkei-               toimintakelpoisena valtionapuun oi-
41208: notoiminnan kehittämisessä on myös tärkeätä.                keuttavien virkojen määrään nähden?
41209: 
41210:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1988
41211: 
41212:           Aino Pohjanoksa               Einari Nieminen              Kalevi Lamminen
41213:           Timo Roos                     Raimo Vuoristo               Heikki Rinne
41214:           Raila Aho                     Timo Laaksonen               Maunu Kohijoki
41215:                     Lea Mäkipää                               Mikko Elo
41216: 
41217: 
41218: 
41219: 
41220: 280552Y
41221: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 234
41222: 
41223: 
41224: 
41225: 
41226:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41227: 
41228:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         katun henkilön palkkaamiseen. Näistä toimista
41229: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Satakunnan kotiteollisuusyhdistys sai esityk-
41230: olette 13 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn            sensä mukaisesti yhden. Työllistämistuella pal-
41231: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kattuja henkilöitä on ollut mahdollisuus käyt-
41232: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tää enemmän Itä- ja Pohjois-Suomessa, joten
41233: edustaja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta              tässä yhteydessä näiden alueiden kotiteollisuus-
41234: kirjallisesta kysymyksestä n:o 234:                   yhdistykset ovat saaneet enemmän vakansseja
41235:                                                       kuin Etelä- ja Länsi-Suomen yhdistykset.
41236:          Onko Hallitus tietoinen, että valtion-
41237:        apuun oikeuttavat toimet ovat jakautu-            Vuosien 1983 ja 1987 uusien vakanssien
41238:        neet alueellisesti epätasaisesti kotiteolli-   lisäksi on edellä mainittuna aikana perustettu
41239:        suusyhdistyksiin maassamme, ja                 19 tointa, joista Satakunnan kotiteollisuus-
41240:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Sata-      yhdistys on saanut vuonna 1986 yhden neuvo-
41241:        kunnan kotiteollisuusyhdistys säilyisi         jan vakanssin.
41242:        toimintakelpoisena valtionapuun oi-               Opetusministeriön asettama kotitalous- ja
41243:        keuttavien virkojen määrään nähden?            kotiteollisuusneuvonnan toimikunta (1987 /12)
41244:                                                       ehdotti mietinnössään mm. uusien valtionapu-
41245:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           toimien perustamista sekä omin varoin palkat-
41246: taen seuraavaa:                                       tujen toimihenkilöiden saattamista valtionavun
41247:    Opetusministeriö on 8.10.1975 vahvistanut          piiriin. Lisäksi se esitti, että järjestön vakans-
41248: kotiteollisuuden neuvontajärjestöjen valtion-         sien valtionapuperusteet ja palkkaus tarkistet-
41249: apuun oikeuttavien toimien lukumääräksi 136.          taisiin nykyisiä tehtäviä ja nykymuotoista kou-
41250: Toimet vahvistettiin yhdistysten omien esitys-        lutusta vastaaviksi.
41251: ten pohjalta. Uusia valtionaputoimia on perus-           Ammattikasvatushallitus on asettanut työ-
41252: tettu vuosien 1976-88 aikana yhteensä 102.            ryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotus
41253: Valtionapuun oikeuttavien toimien lukumäärä           kotiteollisuusneuvontaorganisaation toimira-
41254: oli vuoden 1988 alussa 238, mistä määrästä            kenteeksi ja toimien kelpoisuusehdoiksi. Työ-
41255: neuvojia oli 169.                                     ryhmän esitystä tullaan käyttämään seuraavan
41256:    Uusista vakansseista on perustettu 9 vuonna        KT-suunnitelman laadinnassa. Uusien valtion-
41257: 1983 ja 74 vuonna 1987. Ne oli tarkoitettu            apuvirkojen määrään hallitus ottaa kantaa
41258: aikaisemmin tilapäisin työllistämistoimin pal-        tulo- ja menoarvioesitysten yhteydessä.
41259: 
41260:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1988
41261: 
41262:                                                                       Ministeri Anna-Liisa Piipari
41263:                                     1988 vp. -     KK n:o 234                                       3
41264: 
41265: 
41266: 
41267: 
41268:                              Tili Riksdagens Herr Talman
41269: 
41270:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        fattningar erhöll Satakunda hemslöjdsförening
41271: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        en på basen av sin framställning. Det har varit
41272: av den 13 april 1988 tili vederbörande medlem      möjligt att använda mera personer som avlö-
41273: av statsrådet översänt en avskrift av följande     nats med sysselsättningsstöd i östra och norra
41274: av riksdagsman Pohjanoksa m.fl. underteck-         Finland, varför hemslöjdsföreningarna i dessa
41275: nade spörsmål nr 234:                              regioner i detta sammanhang har erhållit mera
41276:                                                    vakanser än föreningarna i södra och västra
41277:            Är Regeringen medveten om att de        Finland.
41278:        tili statsandel berättigade befattningar-
41279:        na regionalt sett är ojämnt fördelade på       Utöver de nya vakanserna år 1983 och 1987
41280:        hemslöjdsföreningarna i vårt land och       har under ovan nämnda period inrättats 19
41281:            vad ämnar Regeringen göra för att       befattningar, av vilka Satakunda hemslöjdsför-
41282:        Satakunda hemslöjdsförening skall           ening har erhållit en rådgivarvakans år 1986.
41283:        förbli funktionsduglig med tanke på            Kommissionen för huslig ekonomi och
41284:        antalet statsandelsberättigade tjänster?    hemslöjd som tilisattes av undervisningsminis-
41285:                                                    teriet (1987 1 12) föreslog i sitt betänkande bl.a.
41286:   Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt        att nya statsunderstödda befattningar skulle
41287: följande:                                          inrättas och att de funktionärer som avlönades
41288:                                                    skulle med egna medel bringas inom ramen för
41289:     Undervisningsministeriet har 8.10.1975 fast-   statsunderstöd. Dessutom föreslog kommissio-
41290: ställt antalet befattningar som är berättigade     nen att man skulle justera grunderna och
41291: tili statsandel vid rådgivningsorganisationerna    avlöningen för statsunderstödda vakanser
41292: inom hemslöjd tili 136. Befattningarna fast-       inom en organisation tili att matsvara nuvaran-
41293: ställdes på basen av föreningarnas egna för-       de uppgifter och utbildning.
41294: slag. Under åren 1976-88 har sammanlagt 102           Yrkesutbildningsstyrelsen har tilisatt en ar-
41295: nya statsunderstödda befattningar inrättats.       betsgrupp med uppgift att framkasta ett för-
41296: Antalet befattningar som är berättigade tili       slag om verksamhetsstrukturen hos en rådgiv-
41297: statsunderstöd var 238 i början av år 1988, av     ningsorganisation inom hemslöjd och behörig-
41298: vilket antal 169 var rådgivare.                    hetsvilikoren för befattningarna. Arbetsgrup-
41299:     Av de nya vakanserna inrättades 9 år 1983      pens förslag kommer att ligga tili grunden för
41300: och 74 år 1987. De var avsedda för att avlöna      nästa femårsplan. 1 samband med budgetför-
41301: personer som tidigare anställts genom tempo-       slagen kommer regeringen att ta ställning tili
41302: rära sysselsättningsarrangemang. Av dessa be-      antalet nya statsunderstödda tjänster.
41303: 
41304:     Helsingfors den 17 maj 1988
41305: 
41306:                                                                     Minister Anna-Liisa Piipari
41307: 1
41308: 1
41309:                                                  1988 vp.
41310: 
41311: Kirjallinen kysymys n:o 235
41312: 
41313: 
41314: 
41315: 
41316:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Psyykkistä työsuojelua koskevasta tiedo-
41317:                                       tuksesta
41318: 
41319: 
41320:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41321: 
41322:    STK on julkaissut "Työturvallisuuslain uu-         mitä määritelmää myös Maailman terveysjär-
41323: distus" -nimisen kirjasen, jota on jaettu työn-       jestö käyttää ihmisen terveydestä. Tässä työssä
41324: antajien käyttöön valmistauduttaessa 1. 9.1988        on käytettävä kaikkea sitä tieteellistä ja koke-
41325: voimaan tulevaan työturvallisuuslain uudistuk-        muksen kautta saatua tietoa, jolla haitallisia
41326: seen.                                                 vaikutuksia voidaan vähentää. Hallituksen esi-
41327:    "Psyykkinen työsuojelu" -otsakkeen alla to-        tys edellyttää entistä korostetummin otettavak-
41328: detaan mm. seuraavaa: "Lain edellyttämillä            si huomioon henkisen työsuojelun. Tuotanto-
41329: toimenpiteillä pyritään työpaikan tapaturmien         teknologian ja työn luonteen muuttuminen au-
41330: torjumiseen sekä fysikaalisten, kemiallisten ja       tomaation ja mikroelektroniikan johdosta aset-
41331: biologisten terveysvaarojen ehkäisemiseen.            taakio työlle uusia vaatimuksia. Se edellyttää
41332: TTurvL:n 9 §:ssä terveyskäsitteenä tarkoite-          myös työn tarkastelua kokonaisuutena ihmisen
41333: taan juuri tällaisten työntekijän fyysistä ter-       tarpeiden ja ominaisuuksien mukaan. Sosiaali-
41334: veyttä uhkaavien vaaratekijöiden torjumista.          seen työsuojeluun liittyy muun muassa työym-
41335: Kun terveyden käsitteeseen laajimmin ymmär-           päristön kehittäminen siten, että myös työssä-
41336: rettynä kuuluu myös henkinen terveys, on lain         viihtyvyys ja työmotivaatio otetaan huomioon.
41337: velvoitteita täydennetty 9 a ja 9 b §:ien sään-       Henkisessä ja sosiaalisessa työsuojelussa on
41338: nöksillä. Näissä säännöksissä on työsuojelu-          otettava huomioon mielenterveyttä suojaavat
41339: määräysten huomioon ottaminen ulotettu jo             tekijät. Psyykkisiin rasitustekijöihin on työtur-
41340: suunnitteluvaiheeseen ja tältä osin terveys-          vallisuuslakiehdotuksessa kiinnitetty huomiota
41341: käsitteeseen luettu myös henkinen terveys.            erityisesti 9 a ja 9 b §:ssä, joissa nimenomai-
41342: Muiden säännösten osalta lain 9 §:n terveys-          sesti mainitaan ruumiillinen ja henkinen ter-
41343: käsite on säilytetty ennallaan."                      veys. Sosiaalivaliokunta huomauttaa kuiten-
41344:    Tämä tulkinta ei vastaa sosiaalivaliokunnan        kin, että myös 9 §:ssä, joka on yleissäännös
41345: mietinnössään (SoVM n:o 13/1986 vp.) esittä-          työsuojelun vaatimusten huomioon ottamises-
41346: mää kantaa työturvallisuuslain 9 §:n sisältä-         ta, mainitaan työntekijän terveys. Terveys on-
41347: mästä terveyskäsitteestä, joka perustuu Maail-        kin tässä yhteydessä ymmärrettävä laajasti kä-
41348: man terveysjärjestön määritelmään. Koska oli          sittäen niin terveyden osatekijät kuin sen koko-
41349: esitetty sellaisia tulkintoja, että psyykkisen työ-   naisuus.
41350: suojelun velvoitteet koskivat vain suunnittelua,         Lakiehdotuksen 9 §:llä on työsuojelua kos-
41351: sosiaalivaliokunta näki tarpeelliseksi selventää      kevana yleissäännöksenä tärkeä merkitys työ-
41352: 9 §:n ja psyykkisen työsuojelun tulkintaa seu-        turvallisuuslain soveltamiselle. Tästä syystä on
41353: raavasti:                                             sen tulkinnassa työsuojelun yleisten tavoittei-
41354:    "Henkinen ja sosiaalinen työsuojelu                den mukaisesti käytettävä eri käsitteitä laajasti.
41355:    Työntekijän suojelu on yhdenmukaisesti val-        Työympäristön tarkkailussa on otettava huo-
41356: tioneuvoston 12 päivänä huhtikuuta 1984 hy-           mioon niin työntekijät, työmenetelmät, työvä-
41357: väksymän valtakunnallista työympäristöohjel-          lineet kuin työn kohteetkin työntekijöiden kai-
41358: maa koskevan periaatepäätöksen kanssa käsi-           kenpuolisen turvallisuuden lisäämiseksi. Työn-
41359: tettävä työntekijän ruumiillisesta, henkisestä ja     tekijään kohdistuvassa tarkkailussa on lisäksi
41360: sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimiseksi,         käytettävä työterveyshuoltolain antamia mah-
41361: 
41362: 280568Q
41363: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 235
41364: 
41365: dollisuuksia ja pyrittävä viranomaisten yhteis-        maan tulevien muutosten soveltamisessa työ-
41366: toiminnalla ja muutoin kehittämään työsuoje-           paikoilla, kun työn henkiset rasitustekijät koko
41367: lun valvonnan ja työterveyshuollon toimintoja          ajan kiihtyvän työtahdin mukana ovat aina
41368: siten, että kokonaisuus muodostuu tarkoituk-           vain lisääntymässä työelämässä.
41369: senmukaiseksi ja luo edellytyksiä asetettujen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41370: tavoitteiden toteuttamiselle.''                        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
41371:                                                        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
41372:   Kun STK:n kirjasessa yhteenvetona vielä              sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
41373: todetaan, että laki rajaa psyykkisen työsuoje-         sen:
41374: lun lakisääteiset toimenpiteet työympäristön
41375: henkisten työntekijöiden huomioon ottamiseen                    Mitä Hallitus aikoo tehdä oikaistak-
41376: suunnittelun yhteydessä eikä edellytä työnteki-               seen STK:n julkaisemassa "Työturvalli-
41377: jän henkisen kuormituksen tarkkailua ja mit-                  suuslain uudistus" -nimisessä kirjasessa
41378: taamista eikä työpaikan henkisten haittateki-                 esitetyt työturvallisuuslain vastaiset ja
41379: jöiden kartoittamista, on tämän osalta edellä                 psyykkisen työsuojelun sisällöstä vir-
41380: esitettyyn viitaten todettava yksiselitteisesti, et-          heellisen tulkinnan antavat tiedot sekä
41381: tä se ei vastaa työturvallisuuslain sisältöä.                 huolehtiakseen psyykkistä työsuojelua
41382: STK:n ohjekirjanen voi aiheuttaa huomattavaa                  koskevasta lainmukaisesta tiedotukses-
41383: haittaa työturvallisuuslain ja sen 1.9.1988 voi-              ta?
41384: 
41385:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1988
41386: 
41387:     Marjatta Stenius-Kaukonen            Jukka Gustafsson              Ensio Laine
41388:     Eeva Kuuskoski-Vikatmaa              Pirkko Ikonen                 Esko-Juhani Tennilä
41389:     Arvo Kemppainen                      Pekka Leppänen                Raila Aho
41390:     Reijo Lindroos                       Asko Apukka                   Jouko Skinnari
41391:     Pertti Lahtinen                      Heikki Rinne                  Arja Alho
41392:     Sinikka Hurskainen-Leppänen          Risto Ahonen                  Jorma Rantanen
41393:                                       1988 vp. -     KK n:o 235                                     3
41394: 
41395: 
41396: 
41397: 
41398:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41399: 
41400:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomen Työnantajain Keskusliitto on julkai-
41401: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        semassaan kirjasessa "Työturvallisuuslain uu-
41402: olette 14 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           distus" selostanut henkisen työsuojelun huo-
41403: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mioon ottamista työn suunnittelussa. Sitä kos-
41404: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kevat yksityiskohtaiset säännökset ovat lain
41405: edustaja Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvas-         9 a, 9 b ja 34 §:ssä. Suunnittelun tasovaati-
41406: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 235:               mukset sisältyvät 9 a §:ään, ergouomianäkö-
41407:                                                      kohdat ovat 9 b §:ssä ja opetus- ja ohjausvel-
41408:           Mitä Hallitus aikoo tehdä oikaistaak-      vollisuutta on täsmennetty uusitun lain
41409:        seen STK:n julkaisemassa ''Työturvalli-       34 §:ssä.
41410:        suuslain uudistus" -nimisessä kirjasessa          Työturvallisuuslain 9 a §:n taustalla on aja-
41411:        esitetyt työturvallisuuslain vastaiset ja     tus siitä, että työpaikoilla joudutaan päivittäin
41412:        psyykkisen työsuojelun sisällöstä vir-        toteuttamaan järjestelyjä ja muutoksia, jotka
41413:        heellisen tulkinnan antamat tiedot sekä       edellyttävät suunnittelua. Lain mukaan myös
41414:        huolehtiakseen psyykkistä työsuojelua         henkisestä rasittumisesta aiheutuva terveysvaa-
41415:        koskevasta lainmukaisesta tiedotukses-        ra on jo tässä vaiheessa otettava huomioon:
41416:        ta?                                           suunnittelun tulokset eivät saa aiheuttaa psyy-
41417:                                                      kelle sellaista vaaraa, joka olosuhteet huo-
41418:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mioon ottaen on käytettävissä olevan tiedon
41419: vasti seuraavaa:                                     pohjalta vältettävissä.
41420:                                                          Toisaalta uudistus rakentuu henkisen työ-
41421:    Työelämän rationalisointitoimet ja tuotanto-      suojelun osalta samalle periaatteelle kuin
41422: tekniikan muutokset lisäävät usein työntekijöi-      "konventionaalinen" työsuojelu. Se ei siis
41423: den henkistä kuormitusta: työtehtävät lisäänty-      edellytä, että henkisen työsuojelun sisältämät
41424: vät, työtahti kiihtyy ja epätietoisuus oman          toimenpiteet suunnitellaan mittaamalla ensin
41425: työn tulevaisuudesta lisääntyy, eikä ammatti-        kunkin henkilön "rasitustilaa". Henkisen työ-
41426: pätevyyttä läheskään aina kehitetä samaa tah-        suojelun keinot ovat siten periaatteessa samat
41427: tia muiden tuotantovälineiden muutosten kans-        kuin tapaturmantorjunnankin keinot. Työn
41428: sa.                                                  onnistumisen kannalta on tärkeintä tuntea ne
41429:    Henkiset kuormitustekijät on työturvalli-         todennäköisyydet, jotka vallitsevat tietyn olo-
41430: suuslain uudistuksen mukaan otettava huo-            suhteen ja henkisen ylirasittumisen välillä.
41431: mioon erityisesti työtä ja työympäristöä suun-           Tällaisia vaikutussuhteita tunnetaan runsaas-
41432: niteltaessa sekä arvioitaessa työntekijän edelly-    ti:
41433: tyksiä, kun mitoitetaan työtä ja työvälineitä.           - tieto työn kohteesta (tarkoituksesta, mer-
41434: Tällöin on usein tarpeen käyttää työterveys-         kityksestä) ja työvälineistä,
41435: huollon ammattihenkilöitä apuna henkisen                 - tiedonkulku samasta työprosessista huo-
41436: kuormituksen arvioinnissa.                           lehtivien välillä,
41437:    Haitallista henkistä kuormitusta voivat ai-              epäselvä työnjako,
41438: heuttaa esimerkiksi työn pakkotahtisuus, liial-             mahdollisuus oppia kokemuksista,
41439: linen kiire, yksintyöskentely vaarallisissa olois-          yksintyöskentely /vaarallinen työ,
41440: sa, liiallinen fyysinen kuormitus, liiallinen ih-           opetuksen ja ohjauksen taso,
41441: missuhdekuormitus, sopimaton tietokuormitus                 avun ja ohjauksen saanti työn aikana,
41442: tai puuttuva opastus uusiin työtehtäviin.                   työn vaativuusaste,
41443:    Uudistuksen eräänä keskeisenä alueena voi-               virheiden rekisteröinti,
41444: daan pitää psyykkistä työsuojelua. Laissa on                virheiden korjattavuus,
41445: nyt ensimmäisen kerran asetettu työnantajalle               fyysinen rasittavuus,
41446: tiettyjä toimenpidevelvoitteita työntekijöiden           - emotionaalinen kuormittavuus,
41447: henkisen terveyden suojelemiseksi.                       - työn vaihtelevuus,
41448: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 235
41449: 
41450:     - kiire,                                            Työmarkkinajärjestöjen keskinäisellä sopi-
41451:     - mahdollisuus osallistua työn suunnitte-        muksella perustettu työturvallisuuskeskus on
41452: luun,                                                laatinut lain uudistuksesta koulutusaineiston.
41453:     - työn palkitsevuus/myönteinen palaute,          Sen on valmistanut työryhmä, jossa ovat olleet
41454: jne.                                                 mukana keskeisten työmarkkinajärjestöjen
41455:     Työturvallisuuslain uusi 9 b § sisältää vaati-   sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajat.
41456: muksen ergouomianäkökohtien huomioon ot-             Myös tässä aineistossa todetaan, että lain 9
41457: tamisesta. Sen mukaan on työ ja työvälineet          §:ää täydentävällä suunnittelusäännöksellä on
41458: siten mitoitettava ja sijoitettava, että työ voi-    terveyskäsitettä tältä osin laajennettu ja että
41459: daan suorittaa tarkoituksenmukaisesti. Verrat-       työnantajilta edellytettävät käytännölliset toi-
41460: taessa tätä säännöstä edellä esitettyihin henki-     menpiteet henkisen työsuojelun edistämiseksi
41461: sen työsuojelun relaatioihin havaitaan, että         käyvät ilmi lähinnä lain 9 a, 9 b ja 34 § :stä.
41462: ergonomiavaatimuksella on muun ohessa kes-
41463: keistä merkitystä henkisen työsuojelun alueel-         Käsitykset työturvallisuuslain sisällöstä hen-
41464: la.                                                  kisen työsuojelun huomioon ottamiseksi työtä
41465:     Uusitun työturvallisuuslain 34 §:ssä on ope-     suunniteltaessa ovat siten viranomaisten ja jär-
41466: tus- ja ohjausvelvoitetta täsmennetty muun           jestöjen kesken varsin yhtenevät.
41467: ohessa juuri siinä tarkoituksessa, että tämä            Sanotun lisäksi henkisen työsuojelun vaati-
41468: toiminta mitoitettaisiin tulevaisuudessa henki-      mus koskee myös työnantajan yleisiä velvolli-
41469: sen työsuojelun vaatimusten edellyttämälle ta-       suuksia, joista on säädetty lain 9 §:ssä. Sen
41470: solle. Tällöin korostuu vaatimus sellaisesta         mukaisesti työympäristöä on jatkuvasti tark-
41471: ajoissa annettavasta koulutuksesta, joka toteu-      kailtava ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimen-
41472: tetaan irrallaan varsinaisesta työprosessista.       piteisiin mm. terveyshaittojen selvittämiseksi ja
41473:    Myös uusien järjestelmien kokeiluvaiheeseen       torjumiseksi. On ilmeistä, että työturvallisuus-
41474: tulisi näiden säännösten mukaan varata riittä-       lain tarkoittamaan terveyteen kuuluu myös
41475: västi aikaa. Kun työturvallisuuslain 9 a §:n         henkinen terveys.
41476: mukaan uusien työmenetelmien turvallisuus on
41477: ennakolta selvitettävä, tarkoitetaan psyykkisen         Sosiaali- ja terveysministeriö ja työsuojelu-
41478: työsuojelun osalta muun ohella tätä kokeilu-         hallitus ovat yhteistoimin valmistelemassa ai-
41479: vaiheen mahdollisuutta.                              neistoa uudistetusta työturvallisuuslaista. Siinä
41480:    Suomen Työnantajain Keskusliiton kirjases-        käsitellään myös henkistä työsuojelua niin ylei-
41481: sa esitetyt tiedot työsuojelun huomioon ottami-      siä velvollisuuksia koskevan 9 §:n kuin suun-
41482: sesta työtä suunniteltaessa vastaavat lain tar-      nittelua koskevien 9 a, 9 b ja 34 §:n osalta.
41483: koitusta.                                            Sitä paitsi Työterveyslaitos on jo julkaissut
41484:    Kysymystä siitä, missä laajuudessa henkistä       ohjeita ja neuvoja työturvallisuuslain sovelta-
41485: työsuojelua voidaan edistää pelkästään lain 9        misesta sisältävän kirjan. Tämän Työturvalli-
41486: § :ää soveltamalla, ei ole kirjasessa käsitelty-     suuslaki-kirjan 32. painoksen toimituskuntana
41487: kään. Tästä saattaa johtua tiettyä väärinkäsi-       ovat olleet työsuojeluhallinnon virkamiehet, ja
41488: tyksen vaaraa, jota käsillä olevassa kysymyk-        siitä on saatavissa tietoa henkiselle työsuojelul-
41489: sessä ilmeisesti on tarkoitettu.                     le asetetuista vaatimuksista.
41490: 
41491:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
41492: 
41493:                                                                          Ministeri Matti Puhakka
41494:                                     1988 vp. -     KK n:o 235                                     5
41495: 
41496: 
41497: 
41498: 
41499:                              Tili Riksdagens Herr Talman
41500: 
41501:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       förpliktelse att skydda arbetstagarnas psykiska
41502: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        hälsa.
41503: av den 14 april 1988 tili vederbörande medlem         Arbetsgivarnas i Finland Centralförbund har
41504: av statsrådet översänt avskrift av följande av     i sin publikation "Den reviderade arbe-
41505: riksdagsledamot Stenius-Kaukonen m.fl. un-         tarskyddslagstiftningen" redogjort för be-
41506: dertecknade spörsmål nr 235:                       aktandet av psykiskt arbetarskydd vid plane-
41507:                                                    ringen av arbetet. Detaljerade stadganden om
41508:           Vad ämnar Regeringen göra för att        detta finns i lagens 9 a, 9 b och 34 §§. Krav på
41509:        korrigera de uppgifter i AFC:s publika-     planeringsnivån ingår i 9 a §, ergonomiaspek-
41510:        tion "Den reviderade arbetarskydds-         ter i 9 b § och undervisnings- och handled-
41511:        lagstiftningen" som strider mot lagen       ningsskyldigheten har preciserats i den revide-
41512:        om skydd i arbete och som ger en            rade lagens 34 §.
41513:        felaktig tolkning av innehållet i psy-
41514:                                                       Bakom 9 a § lagen om skydd i arbete ligger
41515:        kiskt arbetarskydd samt för att sörja
41516:                                                    den tanken att på arbetsplatserna måste ar-
41517:        för att informationen om psykiskt arbe-     rangemang dagligen vidtas och ändringar ge-
41518:        tarskydd är lagenlig?
41519:                                                    nomföras, vilket förutsätter planering. Enligt
41520:                                                    lagen skall också den hälsorisk som förorsakas
41521:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       av psykisk ansträngning beaktas redan i detta
41522: samt anföra följande:                              skede: resultatet av planeringen får inte utsätta
41523:                                                    psyket för sådan fara som med till buds
41524:    Rationaliseringsåtgärder inom arbetslivet       stående kunskap kan undvikas.
41525: och produktionstekniska förändringar ökar af-
41526: ta arbetstagarnas psykiska belastning: arbets-        Å andra sidan baserar sig revideringen vad
41527: uppgifterna ökar, arbetstakten stiger, ovisshe-    gäller det psykiska arbetarskyddet på samma
41528: ten om det egna arbetets framtid växer och         princip som det "konventionella" arbetarskyd-
41529: yrkeskompetensen utvecklas inte alls alltid i      det. Den förutsätter alltså inte att de åtgärder
41530: samma takt som ändringarna i de övriga pro-        som ingår i det psykiska arbetarskyddet plane-
41531: duktionsmedlen.                                    ras genom att varje persons "stresstillstånd"
41532:                                                    först mäts. Medlen för psykiskt arbetarskydd
41533:   Enligt den reviderade lagen om skydd i           är således i princip desamma som för före-
41534: arbete skall psykiska belastningsfaktorer beak-    byggande av olycksfall. För att arbetet skall
41535: tas särskilt vid planeringen av arbetet och        lyckas är det viktigt att känna tili viiken
41536: arbetsmiljön samt vid bedömningen av arbets-       sannolikhet som bestämmer sambandet mellan
41537: tagarens förutsättningar då arbe~et och arbets-    en viss omständighet och psykisk överansträng-
41538: redskapen dimensioneras. Härv1d är det o~ta        ning.
41539: nödvändigt att vid bedömningen av den psykis-
41540:                                                       Det finns många sådana verkningsförhållan-
41541: ka belastningen använda sig av sakkunniga
41542:                                                    den, t.ex.:
41543: inom företagshälsovården.
41544:                                                       - kännedom om målet för arbetet (syftet,
41545:    Skadlig psykisk belastning kan förorsakas av    betydelsen) och om arbetsredskapen,
41546: bl.a. arbetets tvångstakt, alltför stor brådska,
41547: ensamt arbete under farliga förhållanden, allt-       - informationsflödet mellan dem som skö-
41548: för stor fysisk belastning, alltför betungande     ter en och samma arbetsprocess,
41549: människorelationer, olämplig informationsbe-          - oklar arbetsfördelning,
41550: lastning eller bristfällig handledning inför nya           möjlighet att lära sig av sina erfarenhe-
41551: arbetsuppgifter.                                   ter,
41552:    Det psykiska arbetarskyddet kan ses som. ett           ensamt arbete/farligt arbete,
41553: av revideringens centrala områden. Arbetsgiva-        - nivån hos undervisningen och handled-
41554: ren har nu för första gången i lag ålagts viss     ningen,
41555: 6                                    1988 vp. -      KK n:o 235
41556: 
41557:       hjälp och handledning under arbetets           behandlats. Detta kan leda tili en viss risk för
41558: gång,                                                missförstånd, vilket spörsmålet uppenbarligen
41559:    - arbetets svårighetsgrad,                        har avsett.
41560:    - registrering av fel,                               Arbetarskyddscentralen, som har grundats
41561:    - möjlighet att rätta tili fel,                   genom inbördes avtal arbetsmarknadsorganisa-
41562:    - fysisk ansträngning,                            tionerna emellan, har utarbetat utbildnings-
41563:    - emotionell belastning,                          material om lagrevisionen. Det har utarbetats
41564:    - omväxling i arbetet,                            av en arbetsgrupp, som har bestått av represen-
41565:    - brådska,                                        tanter för centrala arbetsmarknadsorganisatio-
41566:    - möjlighet att delta i planeringen av arbe-      ner samt social- och hälsovårdsministeriet.
41567: tet,                                                 Ä ven i detta materia! konstateras det att be-
41568:    - belöning för arbetet/positiv feedback,          greppet hälsa härvid har utvidgats genom pla-
41569: osv.                                                 neringsstadgandet, som kompletterar lagens 9
41570:    Den nya 9 b § i lagen om skydd i arbete           §, och att de praktiska åtgärder som för
41571: innehåller krav på att ergonomiaspekter skall        främjande av det psykiska arbetarskyddet
41572: beaktas. Enligt denna paragraf skall arbetet         förutsätts bli vidtagna av arbetsgivarna främst
41573: och arbetsredskapen dimensioneras och place-         upptas i lagens 9 a, 9 b och 34 §§.
41574: ras så att arbetet kan utföras på ett ändamåls-         Sålunda sammanfaller myndigheternas och
41575: enligt sätt. Då detta stadgande jämförs med          organisationernas uppfattningar rätt långt an-
41576: ovan anförda samband inom det psykiska ar-           gående innehållet i lagen om skydd i arbete vad
41577: betarskyddet märker man att ergonomikravet           beträffar beaktandet av psykiskt arbetarskydd
41578: vid sidan av allt annat är av central betydelse      vid planeringen av arbetet.
41579: för det psykiska arbetarskyddet.                        Förutom det redan sagda berör kravet på
41580:    1 34 § i den reviderade lagen om skydd i          psykiskt arbetarskydd även arbetsgivarens all-
41581: arbete har undervisnings- och handlednings-          männa förpliktelser, om vilka stadgas i lagens
41582: förpliktelsen preciserats bl.a. med det syftet att   9 §. Enligt denna paragraf skall arbetsmiljön
41583: denna verksamhet i framtiden skall dimensio-         fortgående hållas under uppsikt och lämpliga
41584: neras så att den motsvarar den nivå som              åtgärder vidtas för att utreda och avvärja bl.a.
41585: kraven på psykiskt arbetarskydd förutsätter.         hälsorisker. Det är uppenbart att den hälsa
41586: Härmed framhävs kravet på sådan utbildning           som avses i lagen om skydd i arbete också
41587: som ges i tid fristående från den egentliga          innefattar den psykiska hälsan.
41588: arbetsprocessen.                                        Social- och hälsovårdsministeriet och arbe-
41589:    Enligt dessa stadganden borde tillräckligt        tarskyddsstyrelsen utarbetar för tillfället med
41590: med tid reserveras även för försök med nya           gemensamma krafter materia! om den revide-
41591: system. Då nya arbetsmetoders säkerhet enligt        rade lagen om skydd i arbete. Materialet tar
41592: 9 a § lagen om skydd i arbete på förhand skall       upp också det psykiska arbetarskyddet vad
41593: utredas, avses för det psykiska arbetarskyddets      beträffar såväl de allmänna förpliktelserna i
41594: del bl.a. möjligheten att utnyttja detta försöks-    9 § som planeringen enligt 9 a, 9 b och 34 §§.
41595: skede.                                               Därtill har institutet för arbetshygien redan
41596:    De uppgifter i publikationen från Arbetsgi-       publicerat en bok, som innehåller direktiv och
41597: varnas i Finland Centralförbund som rör be-          råd för tillämpning av lagen om skydd i arbete.
41598: aktandet av arbetarskyddet vid planeringen av        Redaktionen för den 32 upplagan av denna
41599: arbetet motsvarar lagens syfte.                      bok om arbetarskyddslagstiftningen har bestått
41600:    1 publikationen har frågan om i viiken om-        av tjänstemän inom arbetarskyddsförvalt-
41601: fattning det psykiska arbetarskyddet kan främ-       ningen och boken innehåller information om
41602: jas endast genom tillämpning av lagens 9 § inte      kraven på det psykiska arbetarskyddet.
41603: 
41604:     Helsingfors den 12 maj 1988
41605: 
41606:                                                                          Minister Matti Puhakka
41607:                                                 1988 vp.
41608: 
41609: Kirjallinen kysymys n:o 236
41610: 
41611: 
41612: 
41613: 
41614:                                    Paloheimo ym.: Pitkän tähtäyksen tulevaisuusennusteisiin perus-
41615:                                      tuvasta kehitysyhteistyöstä
41616: 
41617: 
41618:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41619: 
41620:    Kahdenvälistä kehitysyhteistyötämme lienee          jota voitaisiin tarkastella ulkopuolisista vaiku-
41621: tarkoitus painottaa lähivuosina niin, että noin        tuksista riippumattomana. Skenaariossa tulisi
41622: kolmannes siitä ohjataan kullekin seuraavista          ottaa huomioon kaikki yhteiskunnan kehityk-
41623: toimialoista: maa- ja metsätalouteen, sosiaali-        seen vaikuttavat tekijät, mm. väestönkasvu,
41624: sektorille sekä vesi- ja energiahuoltoon. Tämä         viljelys- ja metsäalueiden muutokset, tervey-
41625: suuntaus täyttänee karkeasti vaatimuksen, jon-         denhoidon ja koulutuksen vaikutukset jne.
41626: ka mukaan kehitysyhteistyössä tulisi pyrkiä               Pitkän tähtäyksen skenaario on helpompi
41627: pitkäjänteiseen ja kestävään apuun, joka lujit-        tehdä jostain kehitysyhteistyön kohdemaasta
41628: taa kohdemaan omavaraisuutta.                          kuin teollisista maista, koska yhteiskunnan
41629:    Edelleen on todettava, että kahdenvälisen           toiminnot ovat vähälukuisemmat sekä selke-
41630: kehitysyhteistyömme panostusta on lisäänty-            ämmin ennustettavissa ja ohjailtavissa. Tällai-
41631: västi alettu suunnata hajautettuun perustason          nen projekti voitaisiin varmaan toteuttaa sopi-
41632: toimintaan, jonka kohdemaan väestö pystyy              vimmin pohjoismaisena yhteistyönä, jolloin
41633: helposti omaksumaan ja johon se pystyy osal-           kohteeksi valittavan alueen väestön tulisi olla
41634: listumaan. Tämäkin kehitys on sopusoinnussa            osapuilleen 50 miljoonan suuruinen. Silloin
41635: edellä mainittujen tavoitteiden kanssa.                yhteistyökumppaneiden väkilukujen suhde vas-
41636:    Kuitenkin kehitysyhteistyötämme vaivaa sa-          taisi suunnilleen kolmannen maailman ja teolli-
41637: ma puute, joka ilmeisesti on muidenkin teollis-        sen maailman väkilukujen suhdetta. Lopputu-
41638: ten maiden ongelma. Apua annetaan selvittä-            loksena tulisi luonnollisesti tehdä analyysi siitä,
41639: mättä, onko se sittenkään riittävää ja parhaalla       millä keinoin Pohjoismaat yksin pystyisivät
41640: mahdollisella tavalla painotettua. Pitkän täh-         auttamaan selvityksen kohteena olevaa aluetta
41641: täyksen tulevaisuuden skenaarioita ei tehdä,           tasapainoisen ja omavaraisen tilan saavuttami-
41642: eikä sovelleta strategiaa, joka ottaisi huomioon       sessa.
41643: esim. väestönkasvun pitkän tähtäyksen vaiku-              Monipuolisin ja JUittavin asiantuntijavoimin
41644: tukset.                                                toteutettu hanke voisi olla esimerkkinä teollis-
41645:    Edellisen vuoksi ei avusta huolimatta ole           ten maiden ja kehitysmaiden suhteista laajem-
41646: varmuutta siitä, saavuttavatko kohdemaat seu-          maltikin.
41647: raavien vuosikymmenten aikana ylipäänsä lain-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41648: kaan sellaista tilannetta, jossa ne olisivat riip-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
41649: pumattomia ulkopuolisesta avusta. Mikäli olo-          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
41650: suhteet ennustettavissa olevana tulevaisuuden          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
41651: jaksona jatkuvasti näyttävät vain huononevan,          sen:
41652: tulisi apua lisätä määrältään tai muuttaa laa-
41653: dultaan sellaiseksi, että tasapainoista, riippu-                 Aikooko Hallitus liittää kehitysyh-
41654:  matonta tilannetta lähestyttäisiin.                          teistyöhömme projektin, jolla ennakoi-
41655:     Tämän selvittämiseksi tulisi vähintään jon-               daan jonkin alueen pitkän tähtäyksen
41656:  kin kehitysapumme yhteistyökohteen tulevai-                  tuleva kehitys kokonaisvaltaisesti ja esi-
41657: suutta selvittää pitkän tähtäyksen ennusteilla.               tetään toimenpiteet, jotka ovat tarpeen
41658:     Pitkän tähtäyksen tulevaisuuden skenaario                 kestävän ja omavaraisen tilan saavutta-
41659:  tulisi tietysti laatia riittävän laajasta alueesta,          miseksi tuolla alueella?
41660: 
41661: 
41662: 280570S
41663: 2                               1988 vp. -   KK n:o 236
41664: 
41665:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1988
41666: 
41667:      Eero Paloheimo                Pekka Haavisto              Osmo Soininvaara
41668:      Elisabeth Rehn                Per-Henrik Nyman            Martti Tiuri
41669:      Kimmo Sasi                    Pirjo-Riitta Antvuori       Jukka Gustafsson
41670:      Pekka Leppänen                Raila Aho                   Asko Apukka
41671:      Pertti Lahtinen               Jouni Backman               Liisa Jaakonsaari
41672:      Pentti Lahti-Nuuttila         Jukka Roos                  Erkki Pulliainen
41673:      Arja Alho                     Heikki Rinne                Raimo Vuoristo
41674:      Pekka Puska                   Mirja Ryynänen              Eeva-Liisa Moilanen
41675:      Sauli Hautala                 Esko Almgren                Sirpa Pietikäinen
41676:      Matti Lahtinen                Riitta Uosukainen           Jorma Fred
41677:      Marita Jurva                  Sulo Aittoniemi             Kari Rajamäki
41678:      Henrik Westerlund             Jussi Ranta                 Riitta Myller
41679:      Ilkka-Christian Björklund     J. Juhani Kortesalmi        Timo Laaksonen
41680:      Heli Astala                   Jarmo Wahlström             Pauli Uitto
41681:      Esko Jokiniemi                Matti Väistö                Ilkka Joenpalo
41682:      Sirkka-Liisa Anttila          Anna-Liisa Jokinen          Lauha Männistö
41683:      Lea Mäkipää                   Heikki Riihijärvi           Tuulikki Hämäläinen
41684:      Arto Lapiolahti               Juho Sillanpää              Aapo Saari
41685:      Jorma Rantanen                Virpa Puisto                Markku Pohjola
41686:      Sinikka Hurskainen-Leppänen Tina Mäkelä                   Raimo Vistbacka
41687:      Saara-Maria Paakkinen         Claes Andersson             Ensio Laine
41688:      Juhani Vähäkangas             Matti Vähänäkki             Paavo Väyrynen
41689:      Seppo Kääriäinen              Jorma Huuhtanen             Mauri Pekkarinen
41690:      Hannu Tenhiälä                Esko-Juhani Tennilä         Timo Kietäväinen
41691:      Tauno Valo                    Esko Aho                    Heikki A. Ollila
41692:      Gunnar Jansson                Kimmo Sarapää               Jouko Skinnari
41693:                     Pauli Saapunki                     Risto Ahonen
41694:                                      1988 vp. -      KK n:o 236                                     3
41695: 
41696: 
41697: 
41698: 
41699:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41700: 
41701:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teisesti, usein jopa 10-15 vuoden ajanjaksol-
41702: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        la.
41703: olette 14 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn              Avun kestävyys pyritään takaamaan huolel-
41704: kirjeenne n:o 644 ohella toimittanut valtioneu-      lisella projektivalmistelulla. Projektien kestä-
41705: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         vyys arvioidaan taloudellisin ja sosiaalisin kri-
41706: kansanedustaja Eero Paloheimon ym. näin              teerein ja niiden ympäristövaikutukset pyritään
41707: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 236:       arvioimaan mahdollisimman tarkasti.
41708:           Aikooko Hallitus liittää kehitysyh-           Kohdemaan harjoittamaa talouspolitiikkaa,
41709:        teistyöhömme projektin, jolla ennakoi-        niiden väestönkasvua tai eri sektoreilla harjoit-
41710:        daan jonkin alueen pitkän tähtäyksen          tamaa politiikkaa ei ole asetettu Suomen anta-
41711:        tuleva kehitys kokonaisvaltaisesti ja esi-    man avun ehdoksi. Muutkaan Pohjoismaat
41712:        tetään toimenpiteet, jotka ovat tarpeen       eivät ole ehdollistaneet apuaan. Annetun avun
41713:        kestävän ja omavaraisen tilan saavutta-       suuruus suhteessa vastaanottajan kansantalou-
41714:        miseksi tuolla alueella?                      teen ei näyttäisi antavan tällaiselle ehdollisuu-
41715:                                                      delle oikeutustakaan.
41716:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Kansainväliset järjestöt ovat omien ohjel-
41717: vasti seuraavaa:                                     miensa osana tehneet jatkuvasti selvityksiä,
41718:    Sekä kehitysmaat että teollistuneet maat          jotka käsittelevät maailman kehitystä yleisellä,
41719: ovat varsin yksimielisiä siitä, että kehitysavulla   alueellisella ja sektorikohtaisella tasolla.
41720: ei voida ratkaista kehitysmaiden ongelmia. Ke-       YK:ssa sihteeristöä avustaa asiantuntijoista ko-
41721: hitysmaat ovat yhä riippuvaisempia kansainvä-        koonpantu kehityssuunnittelukomitea (Com-
41722: lisestä vuorovaikutuksesta ja kansainvälisistä       mittee for Development Planning), jonka teh-
41723: suhdanteista. Kehitysmaiden vientituotteiden         tävänä on juuri pidemmän aikavälin kehitys-
41724: hintakehitys ja niiden kaupan tasapaino, velka-      suuntien arvioiminen. Samoin YK:n yleisko-
41725: ongelmien selvittäminen ja maiden luottokel-         kous saa määrävuosina käsiteltäväkseen rapor-
41726: poisuuden parantaminen sekä oikean ja tehok-         tin, jossa paneudutaan pidemmän aikavälin
41727: kaan talouspolitiikan löytäminen ovat useim-         suunnitelmien vaikutuksiin taloudellisessa ke-
41728: pien kehitysmaiden keskeisimpiä ongelmia.            hityksessä. Todettakoon myös tässä yhteydes-
41729: Väestönkasvun hillitseminen sekä maaperän ja         sä, että WIDER-instituutissa on meneillään
41730: metsien tuhoutumisen välttäminen ovat viime          tutkimuksia, joissa kartoitetaan yleisellä tasol-
41731: vuosina saaneet muiden ongelmien joukossa            la maailmantalouden kehitysnäkymiä ja niiden
41732: lisääntyvää huomiota. Näissä olosuhteissa ke-        vaikutuksia yksittäisten kehitysmaiden tulevai-
41733: hitysavulla on vain rajallinen merkityksensä,        suuden näkymiin.
41734: joskin köyhimpien kehitysmaiden osalta kehi-            Hallitustenvälisissä elimissä on niinikään
41735: tysapurahoituksen suhteellinen merkitys on vii-      omaksuttu käytäntö, jonka mukaan toimintaa
41736: me vuosina kasvanut muiden rahavirtojen vä-          pyritään arvioimaan kymmenen vuotta eteen-
41737: hentyessä tai tyrehtyessä. Ei ole kuviteltavissa,    päin. Esimerkkeinä mainittakoon YK:n kehi-
41738: että Suomen tai Pohjoismaiden kehitysavulla          tysstrategiat 1960-, 1970- ja 1980-lukuja var-
41739: voitaisiin yksin auttaa laajahkoa avun kohde-        ten. Nyt on käynnistetty 1990-luvun kehitysst-
41740: ryhmää saavuttamaan tasapainoinen ja omava-          rategian valmistelu. Sektorikohtaisina esimerk-
41741: rainen tila.                                         keinä ovat mm. vähiten kehittyneiden maiden
41742:    Suomen kehitysyhteistyössä pyritään pitkä-        toimintaohjelma (SNPA) 1980-lukua varten
41743: jänteiseen ja kestävään apuun. Pitkäjänteisyys       sekä naisten osallistumista kehitykseen käsitte-
41744: taataan keskittämällä apu vain joihinkin mai-        levä strategia. Koko YK-järjestelmässä on
41745: hin ja muutamille sellaisille toimialoille, joihin   myös käynnistetty selvitykset Brundtlandin ko-
41746: Suomesta löytyy soveltuvaa ja kilpailukykyistä       mission kestävää kehitystä koskevan raportin
41747: osaamista. Projekteihin sitoudutaan pitkäjän-        suositusten toimeenpanosta.
41748: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 236
41749: 
41750:    Kaikkien näiden strategioiden ja toimintaoh-         Pohjoismaat ovat yhdessä yhdeksän eteläi-
41751: jelmien analysointia suoritetaan, kun YK-jär-        sen Afrikan maan, ns. SADCC-maiden kanssa
41752: jestelmän ja kansainvälisten kehitysrahoituslai-     antaneet julistuksen, joka tähtää kehitysyhteis-
41753: tosten piirissä laaditaan maakohtaisia avustu-       työtä huomattavasti laajempaan taloudelliseen
41754: sohjelmia. Esim. YK:n kehitysohjelman                ja muuhun yhteistyöhön. Yhteistyön pohjaksi
41755: UNDP:n 5 vuotta kestävissä maaohjelmissa             ei kuitenkaan ole pyritty laatimaan alueen
41756: sihteeristö on velvoitettu selostamaan, miten        pitkän aikavälin kehitysennustetta. Realististen
41757: ko. maaohjelmassa on otettu huomioon kan-            kehityssuunnitelmien aikaansaaminen on jo
41758: salliset kehityssuunnitelmat ja kansainvälisen       alueen yksittäisten maiden kohdalla osoittautu-
41759: yhteisön hyväksymät tavoitteet eri strategioi-       nut lähes ylivoimaisen vaikeaksi.
41760: den ja toimintaohjelmien toteuttamiseksi.               Ulkoasiainministeriö on 4.2.1988 asettanut
41761: Ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen so-          riippumattoman asiantuntijaryhmän, jonka
41762: velletaan puolestaan yhteisesti sovittuja lyhyen     tehtävänä on:
41763: ajanjakson ohjelmia, joista esimerkkinä mai-
41764: nittakoon taloudelliset rakennesopeutusohjel-            1) esittää arvio kehitysmaiden tilanteesta
41765: mat.                                                 sekä kehitysyhteistyön merkityksestä ja laajuu-
41766:    Kehitysmaat arvioivat kehityssuunnitelmia         desta muiden rahavirtojen rinnalla 1990-luvul-
41767: Jaatiessaan oman maansa pitkän ajanjakson            la,
41768: kehitystä. Suomen apu pohjautuu vastaanotta-            2) perehtyä Suomen kehitysyhteistyöpolitiik-
41769: jamaan omiin kehityssuunnitelmiin ja niissä          kaan, sen päämääriin ja keinoihin sekä tehdä
41770: asetettuihin prioriteetteihin. Kehitysmaiden         johtopäätöksiä näiden tarkoituksenmukaisuu-
41771: omat arviot kehitykseensä vaikuttavista eri te-      desta 1990-luvulla,
41772: kijöistä ja niihin arvioihin perustuvat kehitys-         3) esittää tarvittaessa arvio siitä, miten Suo-
41773: suunnitelmat ja talouspolitiikka ovat kuitenkin      men taloudellisia kehitysmaasuhteita ml. kehi-
41774: varsin usein osoittautuneet virheellisiksi ja epä-   tysyhteistyö olisi suunnattava uudelleen kehi-
41775: realistisiksi. Kansainväliset avunantajat, erityi-   tysmaiden tarpeista, Suomen edellytyksistä ja
41776: sesti Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maail-       voimavaroista sekä kansainvälisestä työnjaosta
41777: manpankki ovatkin viimeisten kymmenen vuo-           johtuen.
41778: den aikana pyrkineet tukemaan kehitysmaiden
41779: kehityssuunnitelmien realistisuutta.                     Lisäksi Suomi on teettämässä riippumatonta
41780:    Valuuttarahasto ja Maailmanpankki ovat tii-       suomalaista arviota yhden kohdemaan osalta
41781: vistäneet yhteistyötään Jaatiessaan kehitysmail-     sen omista taloussuunnitelmista ja sille valuut-
41782: le ns. rakennesopeutusohjelmia. Näin makro-          tarahaston ja Maailmanpankin toimesta tarjo-
41783: taloudellista näkökulmaa on voitu laajentaa          tuista rakennesopeutusohjelmista ja niiden
41784: raha- ja finanssipolitiikasta muillekin sektoreil-   epäonnistumisen syistä. Jos tehtävä arviointi
41785: le ja suunnitelmien jänneväliä on voitu piden-       osoittautuu käyttökelpoiseksi kohdemaan ja
41786: tää. Mm. Pohjoismaiden painostuksesta raken-         Suomen kehitysavun kannalta, on vastaavia
41787: nesopeutusohjelmissa on kiinnitetty enenevässä       arvioita tarkoitus teettää muistakin yhteistyö-
41788: määrin huomiota niiden sosiaalisiin vaikutuk-        maista. Kehitysyhteistyövaroista on niinikään
41789: siin. Nykyisin rakennesopeutusohjelmat ovat-         tuettu UNDP:n toimeenpanemia selvityksiä
41790: kin varsin kattavia ja kauaskantoisia.               eräiden köyhimpien kehitysmaiden kyvystä
41791:    Monesti on käytäntö kuitenkin osoittanut,         käyttää riittävästi hyväksi ulkoista apua raken-
41792: etteivät valuuttarahaston ja Maailmanpankin          nesopeutusohjelmien toimeenpanossa.
41793: asiantuntemuksellakaan laaditut kehityssuun-             Edellä esitetyn valossa hallitus ei pidä tarkoi-
41794: nitelmat ja niihin sisältyvät ennusteet ole pitä-    tuksenmukaisena eikä realistisena sitä, että
41795: neet paikkaansa. On epätodennäköistä, että           Suomi yksin tai yhdessä Pohjoismaiden kanssa
41796: kehitysmaan tulevasta kehityksestä olisi hel-        laatisi jonkin kehitysyhteistyön kohteena ole-
41797: pompi tehdä ennusteita kuin teollisuusmaista.        van alueen pitkän ajanjakson tulevasta kehi-
41798: Kansainvälisellä kehityksenä ja kehitysmaan          tyksestä arviota. Hallituksen käsityksen mu-
41799: vaikutusvallan ulkopuolella olevilla tekijöillä      kaan sellaisten ennusteiden tekeminen kuuluu
41800: on niiden kehitykseen huomattavasti suurempi         ensisijaisesti kehitysmaille itselleen. Kehitys-
41801: vaikutus kuin teollistuneissa maissa ja tämä         maiden avuksi voidaan tarjota asiantuntemusta
41802: saattaa murentaa parhaatkin ennusteet.               sitä pyydettäessä.
41803:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1988
41804: 
41805:                                                                   Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
41806:                                     1988 vp. -     KK n:o 236                                     5
41807: 
41808: 
41809: 
41810: 
41811:                              Tili Riksdagens Herr Talman
41812: 
41813:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vissa Iänder och tili några sådana verksamhets-
41814: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        områden där Finland har lämpligt och konkur-
41815: nr 644 av den 14 april 1988 tili vederbörande      renskraftigt kunnande. Vi binder oss för pro-
41816: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     jekt på lång sikt ofta t.o.m. för 10-15 år.
41817: jande av riksdagsman Eero Paloheimo m.fl.             Målet är att garantera hjälpens varaktighet
41818: undertecknade spörsmål nr 236:                     genom att förbereda projekten noggrant. Pro-
41819:                                                    jektens varaktighet uppskattas enligt ekono-
41820:           Ämnar Regeringen tili vårt utveck-
41821:                                                    miska och sociala kriterier, och projektets
41822:        lingssamarbete knyta ett projekt där
41823:                                                    inverkan på miljön försöker man uppskatta så
41824:        syftet är att som en helhet uppskatta ett   noggrant som möjligt.
41825:        visst områdes kommande utveckling på
41826:        lång sikt och presentera åtgärder som          Mottagarlandets ekonomiska politik, befolk-
41827:        är nödvändiga för att uppnå en hållbar      ningsökning eller den politik landet bedriver
41828:        situation med självförsörjning på områ-     inom olika sektorer har inte ställts som villkor
41829:        det?                                        för den hjälp Finland ger. De andra nordiska
41830:                                                    länderna har inte heller ställt villkor för sin
41831:                                                    hjälp. Hjälpens storlek i förhållande tili motta-
41832:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       garlandets nationalekonomi skulle inte heller
41833: samt anföra följande:                              berättiga tili ett sådant vilikor.
41834:    Både utvecklingsländerna och industri-             lnternationella organisationer har som en del
41835: länderna är synnerligen eniga om att det är        av sina egna program fortgående gjort utred-
41836: omöjligt att lösa utvecklingsländernas problem     ningar om världens utveckling på allmän, re-
41837: med utvecklingshjälp. Utvecklingsländerna är       gional och sektorinriktad nivå. FN :s sekreta-
41838: alltmer beroende av internationell växelverkan     riat bistås av en kommitte för utvecklingspla-
41839: och internationella konjunkturer. De flesta        nering (Committee for Development Plan-
41840: utvecklingsländernas mest centrala problem ut-     ning), som består av experter och vars uppgift
41841: görs av exportprodukternas prisutveckling och      är att uppskatta utvecklingens riktning på läng-
41842: deras handelsbalans, utredning av skuldproble-     re sikt. FN :s generalförsamling får också vissa
41843: men och förbättrande av kreditvärdigheten          bestämda år tili behandling en rapport där det
41844: samt av att finna en riktig och effektiv ekono-    har utretts hur de planer som sträcker sig över
41845: misk politik. Svårigheterna med att hedja be-      en längre tid inverkar på den ekonomiska
41846: folkningstiliväxten samt att undvika att mar-      utvecklingen. 1 detta sammanhang bör det
41847: ken och skogarna förstörs har under de senaste     också konstateras att det vid WIDER-institutet
41848: åren bland andra problem fått alltmer upp-         pågår undersökningar med vilka man på en
41849: märksamhet. 1 dessa förhållanden har utveck-       allmän nivå försöker kartlägga utsikterna för
41850: lingshjälpen endast begränsad betydelse. 1 de      världsekonomins utveckling och deras inverkan
41851: fattigaste utvecklingsländerna har den relativa    på enskilda utvecklingsländers framtidsutsik-
41852: betydelsen av finansiering med hjälp av utveck-    ter.
41853: lingshjälp under de senaste åren dock ökat i          1 organ på regeringsnivå har man likaså
41854: takt med att andra penningströmmar minskar         omfattat en praxis vars syfte är att uppskatta
41855: eller upphör. Det är omöjligt att föreställa sig   verksamheten för tio år framöver. Som exem-
41856: att det enbart med Finlands eller de nordiska      pel kan nämnas FN:s utvecklingsstrategier för
41857: ländernas utvecklingshjälp skulle gå att hjälpa    60-, 70- och 80-talen. Nu har förberedelserna
41858: en större målgrupp att uppnå ett stabilt och       för 90-talets utvecklingsstrategi påbörjats. Sek-
41859: självförsörjande tilistånd.                        torinriktade exempel är bl.a. de minst utveck-
41860:    Målet för Finlands utvecklingssamarbete är      lade ländernas verksamhetsprogram (SNPA)
41861: att ge varaktig hjälp på lång sikt. Detta kan      för 80-talet samt en strategi som gäller kvin-
41862: garanteras om hjälpen koncentreras endast tili     nornas deltagande i utvecklingen. Inom FN har
41863: 6                                    1988 vp. -    KK n:o 236
41864: 
41865: det också påbörjats utredningar om möjlighe- gjorts med Vaiutafondens och Världsbankens
41866: ten att förverkliga rekommendationerna i sakkunskap samt de prognoser som ingått i
41867: Brundtland-komissionens rapport om beståen- dessa pianer har hållit sträck. Det är osanno-
41868: de utveckling.                                     likt att det skulle vara Iättare att göra progno-
41869:    Alla dessa strategier och verksamhets- ser för utveckiingsiändernas än för industri-
41870: program kommer att anaiyseras när bi- Iändernas kommande utveckling. Den interna-
41871: ståndsprogram för enskilda Iänder samman- tionella utveckiingen och de faktorer som står
41872: ställs inom ramen för FN och de internatio- utanför utvecklingsiandets inflytande har be-
41873: nella utvecklingsfinansieringsinstitutionerna. tydligt större inverkan på dessa Iänders ut-
41874: T.ex. i fråga om de Iandsprogram som ingår i veckling än på industriländernas utveckling.
41875: FN:s utvecklingsprogram, UNDP och som Detta kan omkullkasta även de bästa progno-
41876: sträcker sig över 5 år är sekretariatet förpliktat ser.
41877: att redogöra för hur de nationella pianerna för       De nordiska Iänderna har tillsammans med
41878: utveckiing och de av det internationella sam- nio Iänder i södra Afrika, de s.k. SADCC-Iän-
41879: fundet godkända måien för förverkligande av dernas, avgett en dekiaration, enligt viiken
41880: olika strategier och verksamhetsprogram i re- utvecklingssamarbetet inriktas på ett betydiigt
41881: spektive Iandsprogram har beaktats. För att mer omfattande ekonomiskt och övrigt samar-
41882: aktuella problem skall kunna Iösas tillämpas bete. Avsikten har dock inte varit att som en
41883: däremot program för kortare tidsperioder som grund för samarbetet göra upp en utvecklings-
41884: det gemensamt har avtaiats om. Som ett exem- prognos för området för en Iängre tid. Det har
41885: pei på dessa kan de ekonomiska programmen redan visat sig i det närmaste övermäktigt svårt
41886: för strukturanpassning nämnas.                     att göra realistiska pianer för utveckling för ett
41887:    Då utvecklingsiänderna sammanställer ut- enskilt Iand inom området.
41888: vecklingsprogram uppskattar de sitt eget Iands        Utrikesministeriet har 4.2.1988 tillsatt en
41889: utveckling för en Iängre tid. Finiands hjäip oberoende expertgrupp, vars uppgift är att:
41890: baseras på mottagariandets egna utvecklings-          1) presentera en värdering av utvecklingsiän-
41891: planer och på prioriteter som har uppställts i dernas situation samt av utvecklingssamar-
41892: pianerna. Utvecklingsiändernas egna uppskatt- betets betydeise och omfattning vid sidan av
41893: ningar om vilka olika faktorer som inverkar på andra penningströmmar på 1990-taiet,
41894: deras egen utveckling och de utvecklingspianer .· 2) sätta sig in i Finiands politik i fråga om
41895: samt den ekonomiska politik som grundas p~ utvecklingssamarbete, dess syften och medei,
41896: dessa uppskattningar har dock rätt ofta?"rsat samt att dra siutsatser angående deras ända-
41897: sig vara feiaktiga och orealistiska. lnJefnatio- måisenlighet på 1990-taiet,
41898: nella institutioner som ger bistånd, r synnerhet      3) vid behov presentera en värdering om hur
41899: Internationella vaiutafonden och Väridsban- Finiands ekonomiska reiationer till utveck-
41900: ken, har under de senaste tio åren strävat efter lingsiänderna, inkiusive utvecklingssamarbetet,
41901: att bidra till att utveckUngsländernas planer för borde nyinriktas utgående från utvecklingslän-
41902: utveckling är realistiska.                         dernas behov beroende på Finlands förutsätt-
41903:    Valutafonden och Världsbanken har intensi- ningar och resurser samt den internationella
41904: fierat sitt samarbete genom att uppgöra s.k. arbetsfördelningen.
41905: strukturanpassningsprogram för utvecklings-           Finland låter dessutom utföra en oberoende
41906: länderna. Det har således varit möjligt att finländsk värdering angående ett mottagar-
41907: vidga den makroekonomiska synvinkeln från lands egna ekonomiska pianer. Dessutom un-
41908: penning- och finanspolitik också tili andra dersöks de program för strukturanpassning
41909: sektorer. Dessutom har det varit möjligt att som genom Vaiutafondens och Väridsbankens
41910: föriänga planernas spännvidd. Bl.a. till följd försorg har erbjudits Iandet och orsakerna till
41911: av de nordiska Iändernas påtryckningar har det att de har missiyckats. Om den värdering som
41912: i programmen för strukturanpassning i allt utförs visar sig vara användbar i fråga om
41913: högre grad fästs uppmärksamhet vid de sociaia mottagariandet och Finiands utvecklingsbi-
41914: verkningarna. Programmen för strukturan- stånd, är avsikten att Iåta utföra motsvarande
41915: passning är också nuförtiden synnerligen om- värderingar också av andra samarbetsiänder.
41916: fattande och vittgånde.                               Med utvecklingsbiståndsmedei har Iikaså un-
41917:    Det har dock i praktiken ofta visat sig att derstötts av UNDP utförda utredningar som
41918: inte ens de utveckiingspianer som har upp- gällt vissa av de fattigaste utveckiingsiändernas
41919:                                      1988 vp. -     KK n:o 236                                    7
41920: 
41921: förmåga att tillräckligt väl kunna tillgodogöra     uppgöra en värdering om den kommande ut-
41922: sig utomstående hjälp på programmen för             vecklingen på lång sikt för ett område som är
41923: strukturanpassning fullföljs.                       föremål för utvecklingssamarbete. Enligt rege-
41924:    1 skenet av det ovan nämnda anser rege-          ringens uppfattning hör uppgörandet av dylika
41925: ringen det inte vara ändamålsenligt och inte        prognoser i främsta hand tili utvecklingslän-
41926: heller realistiskt att Finland ensamt eller till-   derna själva. Vi kan erbjuda utvecklingsländer-
41927: sammans med de nordiska länderna skulle             na sakkunskap om de önskar det.
41928: 
41929:     Helsingfors den 17 maj 1988
41930: 
41931:                                                                    Utrikesminister Kalevi Sorsa
41932:                                               1988 vp.
41933: 
41934: Kirjallinen kysymys n:o 237
41935: 
41936: 
41937: 
41938: 
41939:                                  Wahlström ym.: Työttömänä olevien ikääntyneiden henkilöiden
41940:                                     eläkkeelle pääsyn helpottamisesta
41941: 
41942: 
41943:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41944: 
41945:    Joustavaa eläkkeelle siirtymistä koskevat lait   tyydyttävästi korvaa työttömyyseläkkeelle pää-
41946: tulivat toimaan vuoden 1986 alusta. Samana          syn vaikeutumista.
41947: vuonna säilytettiin työttömyyseläkkeen ikäehto         Eläkelajien kohtaauto on osoittautunut on-
41948: osittain ennallaan. Eläkeoikeus oli niillä vuon-    gelmalliseksi: mitä alempi ikäryhmä, sitä suu-
41949: na 1931 syntyneillä pitkäaikaistyöttömillä, joil-   rempi työttömyyseläkkeen hakemisalttius ja sa-
41950: la lakien edellyttämät työttömyyspäivärahan         malla korkeampi yksilöllisen varhaiseläkkeen
41951: suorituspäivät ehtivät täyttyä ennen heinäkuun      hylkäysprosentti. Esimerkiksi vuonna 1987 kai-
41952: alkua. Sen jälkeen oikeus työttömyyseläkkee-        kista yksilöllistä varhaiseläkettä koskevista ha-
41953: seen on ollut ja on edelleen vuonna 1930 tai        kemuksista hylättiin noin 30 % (miehet 29 ja
41954: sitä ennen syntyneillä. Jos tämä ikäehto ei         naiset 42 %). Ikäryhmässä 55-59-vuotiaat eli
41955: täyty, sovelletaan 60 vuoden kiinteätä ikärajaa.    niissä ikäluokissa, joiden siirtyminen työttö-
41956:                                                     myyseläkkeelle estetään, osuus oli 36 % (mie-
41957:    Näin määriteltynä ikäehto kiristyy päivä päi-
41958: vältä; aika kuluu, mutta ihmisen syntymäajan-       het 29 ja naiset 42 % ). Erityisen ongelmallinen
41959: kohta on se mikä se on. Rajanveto on yksit-         on tilanne naisten osalta, ikäryhmässä 55-vuo-
41960: täistapauksissa jyrkkä. Jos työtön on syntynyt      tiaat noin joka toinen hakemus hylätään.
41961: vuoden 1930 viimeisenä päivänä, hän voi saada          On myös muistettava eläkelajien välinen läh-
41962: eläkkeen heti 200 päivärahapäivän täytyttyä.        tökohtainen ero: Yksilöllinen varhaiseläke ta-
41963: Päivää myöhemmin (1.1.1931) syntynyt joutuu         kaa eläketurvan lähinnä silloin, kun eläkkeelle
41964: odottamaan eläkeoikeuden syntymistä 60 vuo-         siirrytään suoraan työelämästä. Kuitenkin juu-
41965: den iän perusteella helmikuuhun 1991.               ri ne, jotka työpaikan menetettyään kipeimmin
41966:                                                     tarvitsisivat eläkettä, eivät sitä monasti ole
41967:   Työttömyyseläkkeen ikärajan nostaminen            saaneet. Työttömyyseläkkeen kiristynyt ikäeh-
41968: estää eläkkeelle siirtymisiä tehokkaasti. Koko      to on jo usealla esimerkiksi 1931 tai 1932
41969: 1980-luvun ajan näitä eläkkeitä on eniten           syntyneellä muodostanut esteen. Lisäksi yksi-
41970: myönnetty nuorimmalle mahdolliselle ikäryh-         löllisen varhaiseläkkeen hylkäysprosentti on ol-
41971: mälle (54-55-vuotiaat). Esimerkiksi vuonna          lut korkein niiden hakijoiden kohdalla, jotka
41972: 1986 alkaneista uusista työttömyyseläkkeistä        ennen hakemista ovat joutuneet työttömäksi.
41973: 66 OJo myönnettiin alle 60-vuotiaille. Eläkelai-       Yksilöllisen varhaiseläkkeen nykyisen ratkai-
41974: toksiin saapuneet työttömyyseläkettä koskevat       sukäytännön on mahdollistanut se, että elä-
41975: hakemukset ovatkin vähentyneet jopa yli             kelakeihin sisällytetyt myöntämisedellytykset
41976: 50 %:lla vuodesta 1986 vuoteen 1987; osin           säädettiin varsin väljiksi. Eläkelaitosten ja vii-
41977: ikäehdon kiristymisen, osin yksilöllisen var-       me kädessä valituselinten tehtäväksi jätettiin
41978: haiseläkkeen voimaantulon seurauksena.              käytännön tulkintalinjan määritteleminen. Kun
41979:    Ikäehdon kiristämistä perustettiinkin muun       näistä eläkkeistä valtaosan muodostaa työeläk-
41980: muassa yksilöllisen varhaiseläkkeen voimaan-        keen osuus, merkittävin rooli linjan vetämises-
41981: tulolla. Sitäkin koskevat hakemukset ovat vä-       sä lankesi yksityisille, liikevoittoperiaatteella
41982: hentyneet 31 %:lla vuodesta 1986 vuoteen 1987       toimiville vakuutusyhtiöille.
41983: ja varhennettua vanhuuseläkettä koskevat               Lainsäätäjän tarkoituksena oli, että sairau-
41984: 46 % :lla. Yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien   den, vian tai vamman asemesta pääasiallinen
41985: hakemusten suuri hylkäysmäärä aiheuttaa sen,        huomio kiinnitetään muihin laissa mainittuihin
41986: että tämä uusi eläkemuoto ei likimainkaan           tekijöihin kuten työolosuhteisiin, rasittuneisuu-
41987: 
41988: 280569R
41989: 2                                         1988 vp. -      KK n:o 237
41990: 
41991: teen ja kuluneisuuteen sekä ikääntymiseen liit-              Työttömyyseläkkeen antama nettomääräinen
41992: tyviin näkökohtiin. Tästä huolimatta lääketie-            toimeentulotaso on miltei aina korkeampi kuin
41993: teellisille seikoille on ratkaisutoiminnassa an-          työttömyyspäivärahan. Pelkkä kansaneläke-
41994: nettu selvä pääasiallinen painoarvo. Niitä tie-           kin, josta ei käytännössä mene veroa, ylittää
41995: teellisiä selvityksiä, joita viime vuosina on             peruspäivärahan bruttotason 1 742 mk/kk ja
41996: tehty työn kuormittavuuden objektiiviseksi                vielä selvemmin nettotason 1 300-1 400 mk/
41997: mittaamiseksi, ei ole hyödynnetty. Näin yksi-             kk. Eläketulovähennykset huomioon ottaen
41998: löllisen varhaiseläkkeen ja perinteisen työky-            yleensä aina sekä kansaneläkkeenä että työ-
41999: vyttömyyseläkkeen myöntämisperusteiden vä-                eläkkeenä maksettava työttömyyseläke on
42000: lille ei käytännössä ole muodostunut sitä eroa,           myös suurempi kuin veron jälkeen maksettava
42001: mikä oli alkuperäisenä tarkoituksena. Kun                 ansioon suhteutettu päiväraha. Näin työttö-
42002: eläkkeen luonne työmarkkinajärjestöjen väli-              myyseläkkeelle pääsyn vaikeuttaminen yleisesti
42003: sellä sopimuksella muutettiin ammatillisesta              heikentää työttömyysturvamme tasoa.
42004: varhaiseläkkeestä yksilöllisesti harkittavaksi,              Rakennemuutos jatkuu kielteisine seuraa-
42005: on yksittäisiä hylkäyspäätöksiä vaikeata määri-           muksineen vastaisuudessakin. Työttömyys py-
42006: tellä suorastaan lakiin perustumattomiksi.                syy korkeana ja kohdistuu kipeimmin ikäänty-
42007:    Työttömyys kohdistuu yhä ankarammin sa-                neisiin ja vähän koulutettuihin ihmisiin. Tek-
42008: moihin vanhimpiin ikäryhmiin, joita po. elä-              nologian kehitys koneellistaa työpaikkoja, ja
42009: kelajit koskevat. Tämä ilmenee oheisesta ase-             saneerauksen kohteiksi joutuvat tulevinakin
42010: telmasta:                                                 vuosina työpaikkojen vanhimmat työntekijät.
42011:                                                           Tätä nurinkurista asetelmaa ei työttömyyseläk-
42012:                                                           keelle pääsyn rajoittaminen muuta.
42013: Työttömyysaste 1 vanhemmissa              ikäluokissa
42014: vuosina 1980-1986                                            Toisaalta uusi tekniikka myös työllistää, esi-
42015:                                                           merkkinä elektroniikkateollisuus. Tämä kui-
42016:                                          Työttömyys-      tenkin koskee ensisijaisesti nuorta ja koulutet-
42017: Vuosi               Ikäluokka                aste         tua työvoimaa. Näin rakennemuutoksen työl-
42018:               55-59         60-64        keskimäärin      listävä ja työttömyyttä luova vaikutus eivät
42019:                 UJo           UJo             UJo         kohtaa. Sitä paitsi ennen pitkää tämänkin teol-
42020: 1980            4,8            4,3           4,7          lisuuden lohkon toiminnot edelleen automati-
42021: 1981            7,4            8,7           5,1          soituvat. Palvelualojen työllistävästä vaikutuk-
42022: 1982            9,5           14,4           5,9          sesta puhutaan paljon, mutta käytännön toi-
42023: 1983           10,9           15,5           6,1          menpiteet ovat päinvastaisia: palveluja karsi-
42024: 1984           14,3           18,8           6,2          taan, ja yhä useammin ihminen joutuu asioi-
42025: 1985           15,8           21,6           6,3          maan koneen kanssa.
42026: 1986           17,5           26,8           6,9             Työttömyyseläkkeitä myönnettiin huippu-
42027: 1987                                         7,1 2        vuotena 1986 yhteensä 18 200 kappaletta. Ar-
42028: 1
42029:     Tilastokeskus, työvoimatutkimus.                      vioiden mukaan luku olisi vuosikymmenen lo-
42030: 2
42031:     Myös vuosi 1987: työttömyyseläkkeen saajat (valta-    pussa noin 4 000. Yksilöllistä varhaiseläkettä
42032:     osa) mukana. Työttömiä yhteensä 185 000, ilman        koskevista hakemuksista merkittävä osa hylä-
42033:     työttömyyseläkkeen saajia (nykyinen tilastointikäy-   tään. Tämä koskenee vastaisuudessakin ki-
42034:     täntö) 129 000.
42035:                                                           peimmin nuorempaa osaa siihen oikeutettujen
42036:                                                           ikäryhmästä eli 55-64-vuotiaista. Kun vuonna
42037:    Eräistä myönteisistä ajanjaksoista huolimat-           1986 myönnettiin 16 300 yksilöllistä varhaiselä-
42038: ta myös työttömyyden keskimääräinen kesto                 kettä, vuonna 1987 luku oli 11 000 ja alenee
42039: on pitkää aikaväliä tarkasteltaessa pidentynyt.           arvioiden mukaan vuosikymmenen lopulla
42040: Erityisen selvää kehitys on ollut vanhimmissa             6 000 eläkkeen tasolle. Myös varhennettujen
42041: ikäryhmissä. Esimerkiksi vuonna 1986 ikäryh-              vanhuuseläkkeiden lukumäärä pienenee. Perin-
42042: män 55-64-vuotiaat työttömäksi joutuneista                teistä työkyvyttömyyseläkettä koskevista hake-
42043: joka toisella työttömyys kesti yhdenjaksoisesti           muksista hylätään noin 10 OJo, eikä myönnetty-
42044: vähintään puoli vuotta keskimääräisen keston              jen työkyvyttömyyseläkkeiden määrän arvioida
42045: ollessa noin 10 kuukautta. Merkittävä osa                 juuri muuttuvan. Näin kaiken kaikkiaan po.
42046: ikäryhmän työttömistä ei enää milloinkaan                 ikäryhmän osalta eläkkeelle pääsy jatkuvasti
42047: onnistu palaamaan työelämään.                             vaikeutuu.
42048:                                      1988 vp. -      KK n:o 237                                    3
42049: 
42050:    Työttömyyseläkkeen ikärajan nousun py-            sessa kasvussa tapahtu oleellista hidastumista.
42051: säyttämisen asemesta valtiovalta on ilmoittanut      Onnistuminen kuitenkin edellyttää, että eri ta-
42052: suunnittelevansa koko eläkelajin lakkauttamis-       hoilla vastaisuudessakin riittää valmiuksia ra-
42053: ta (HE n:o 85/1985 vp.). Työttömyyseläke ja          hoitusvastuun kantamiseen ja ratkaisuihin, jot-
42054: yksilöllinen varhaiseläke yhdistettäisiin samak-     ka varmistavat rahoituksen ilman eläkkeiden
42055: si eläkemuodoksi. Kuitenkaan ei ole tietoa           tason leikkauksia.
42056: siitä, olisiko työttömyys tässä tapauksessa itse-       Kuitenkin kun puhutaan hallitusta rakenne-
42057: näinen ja ehdoton myöntämisperuste, kuten            muutoksesta, ei tähän sovellu eläkkeelle pää-
42058: asianlaita nykyisin on työttömyyseläkkeen            syn vaikeuttaminen aikaisempaan nähden.
42059: osalta. Liioin ei ole määritelty minkälaista,        Näin ollaan kuitenkin menettelemässä. Tällai-
42060: esimerkiksi miten pitkää työttömyyttä edelly-        nen toimintalinja ei voi olla johtamatta yhteis-
42061: tettäisiin. Lisäksi voidaan huomauttaa, että         kunnallisten ongelmien kärjistymiseen. Yksilö-
42062: työntekijäin eläkelain perinteistä työkyvyttö-       tasolla se merkitsee ihmisten turvattomuuden
42063: myyseläkettä koskevassa työkyvyttömyyden             lisääntymistä sekä konkreettista huolta toi-
42064: määritelmässä (TEL 4 §)on jo käytetty sanon-         meentulosta. Monissa tapauksissa ihmisen ja
42065: taa "saatavissa oleva työ".                          perheen on eläketulon asemesta turvauduttava
42066:    Jos työttömyys liitettäisiin vain yhdeksi mo-     sosiaalihuoltolain mukaiseen toimeentulotu-
42067: nista yksilöllisen varhaiseläkkeen myöntämistä       keen, vaikka sen hakeminen edelleen koetaan
42068: harkittaessa huomioon otettavista tekijöistä,        nöyryyttävänä.
42069: toimenpiteellä tuskin olisi sanottavaa vaikutus-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
42070: ta ratkaisukäytäntöön. Sen sijaan työttömyys-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
42071: eläkkeen lakkauttaminen heikentäisi entises-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
42072: tään ja merkittävästi ikääntyneiden pitkäai-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
42073: kaistyöttömien asemaa; nykyinen työttömyys-          sen:
42074: eläkkeen saamisen määritelmä on ehdoton,
42075: eikä hakemuksia juuri koskaan voida hylätä.                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, kun työt-
42076:    Eläkkeiden mahdollisimman runsas myöntä-                 tömyyseläkkeen kiristyneen ikäehdon
42077: minen ei ole eikä saa olla itseisarvo tai tavoite.          johdosta eläkkeelle pääsy vaikeutuu ja
42078: Huolta on kannettava eläketurvan rahoitusvai-               kun yksilöllinen varhaiseläke ei tarjoa
42079: keuksista; ongelma koskee ennen kaikkea työ-                ratkaisua, vaikka rakennemuutos joh-
42080: eläkejärjestelmää. Laskelmien mukaan rahoi-                 taa ikääntyneiden ihmisten työnsaannin
42081: tus on kuitenkin hoidettavissa, ellei taloudelli-           vaikeutumiseen?
42082: 
42083:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1988
42084: 
42085:          Jarmo Wahlström         Vappu Säilynoja                      Heli Astala
42086:          Lauha Männistö          Pertti Lahtinen                      Pekka Leppänen
42087:                   Timo Laaksonen                              Raila Aho
42088: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 237
42089: 
42090: 
42091: 
42092:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42093: 
42094:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Toisaalta myös työttömyysturvaa on voi-
42095: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        makkaasti kehitetty. Vuoden 1985 alusta toteu-
42096: olette 14 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           tetun työttömyysturvauudistuksen tavoitteiden
42097: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         saavuttamiseksi luovuttiin vuosittaisesta työt-
42098: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tömyyseläkeikärajan alentamisesta. Työttö-
42099: edustaja Wahlströmin ym. näin kuuluvasta             mäksi joutuneen työntekijän toimeentulo on
42100: kirjallisesta kysymyksestä n:o 237:                  ensisijaisesti järjestetty työttömyysturvalain
42101:                                                      mukaan maksettavalla työttömyyspäivärahalla.
42102:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, kun työt-        Toimeentuloturvaa täydentää ikääntyneiden
42103:        tömyyseläkkeen kiristyneen ikäehdon           pitkäaikaistyöttömien osalta työttömyyseläke-
42104:        johdosta eläkkeelle pääsy vaikeutuu ja        järjestelmä. Yhdessä työttömyysturvajärjestel-
42105:        kun yksilöllinen varhaiseläke ei tarjoa       mä ja työttömyyseläke muodostavat kokonai-
42106:        ratkaisua, vaikka rakennemuutos joh-          suuden, jossa toimeentuloturvan ulkopuolelle
42107:        taa ikääntyneiden ihmisten työnsaannin        jäämistä ei tapahdu yli 55-vuotiailla työttömil-
42108:        vaikeutumiseen?                               lä.
42109:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Tällä hetkellä ei ole käytettävissä tietoja,
42110: vasti seuraavaa:                                     jotka viittaisivat erityisten ongelmien syntymi-
42111:                                                      seen työttömyyseläkkeen ikärajan asteittain
42112:    Eläkejärjestelmiämme 1980-luvulla kehitet-        kohotessa 60 ikävuoteen. Pitkään työelämässä
42113: täessä tärkeimpiä pyrkimyksiä on ollut helpot-       olleen työkokemuksella ja ammattitaidolla uusi
42114: taa vanhimman työikäisen väestön eläkkeelle          työpaikka on monillakin aloilla vielä mahdol-
42115: siirtymistä. Suomessa yli 55-vuotiaiden eläke-       lista löytää. Jos taas työkyky on heikentynyt,
42116: etuuksien valikoima on kansainvälisestikin tar-      työkyvyttömyyseläke tai yksilöllinen varhais-
42117: kastellen laaja. Eläkejärjestelyillä on onnistut-    eläke antaa mahdollisuuden siirtyä eläkkeelle.
42118: tu lievittämään elinkeinorakenteen muutoksen
42119: mukanaan tuomia ongelmia.                               Kysymyksessä on lisäksi kiinnitetty huomio-
42120:    Mahdollisuuksia siirtyä eläkkeelle on myös        ta myös yksilöllisen varhaiseläkkeen hylkäys-
42121: käytetty hyväksi. Yli 55-vuotiaiden eläkkeelle       prosenttien korkeuteen. Yksilöllisen varhais-
42122: siirtyminen on koko 1980-luvun jatkuvasti li-        eläkkeen ennakkopäätösten hylkäysosuudet
42123: sääntynyt. Joustavan eläkeikäjärjestelyn voi-        ovat työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäyk-
42124: maantulo vuoden 1986 alusta merkitsi kasvua          siä suuremmat. Ratkaisuja verrattaessa on
42125: eläkkeelle siirtyneiden määrissä. Vuoden 1980        muistettava, että yksilöllistä varhaiseläkettä
42126: aikana 8,1 prosenttia 55-64-vuotiaista yksityi-      koskevat päätökset annetaan ennakkohake-
42127: sen sektorin palkansaajista ja yrittäjistä siirtyi   muksiin, työkyvyttömyyseläkepäätökset lopul-
42128: eläkkeelle. Vuonna 1987 osuus oli jo 15,9            lisiin hakemuksiin. Yksilöllistä varhaiseläkettä
42129: prosenttia. Nykyisin jo yli puolet kaikista yksi-    hakevat ovat eläkettä hakiessaan yleensä vielä
42130: tyisellä puolella eläkeoikeutta ansainneista         työelämässä mukana. Työkyvyttömyyseläk-
42131: 55-64-vuotiaista on eläkkeellä.                      keen hakijat sen sijaan ovat olleet jo pitem-
42132:    Joustavan eläkeikäjärjestelyn toteuttaminen       pään sairausvakuutuksen päivärahalla. Yksilöl-
42133: merkitsi pysyvää ratkaisua eläkeikään kohdis-        lisen varhaiseläkehakemuksen hylkääminen
42134: tuneissa vaatimuksissa. Järjestelyn toteuttami-      merkitseekin useimmiten hakijan työuran jat-
42135: nen myös julkisen sektorin eläkejärjestelmissä       kumista. Huomioon ottaen yksilöllisen var-
42136: laajentaa ratkaisun kattamaan koko työssäkäy-        haiseläkkeen lyhyen voimassaolaajan on ennen
42137: vää väestöä. Aikaisemmin työttömyyseläkkeen          johtopäätösten tekemistä seurattava ratkaisu-
42138: ikärajaa oli väliaikaisratkaisuna alennettu 55       käytäntöä pidemmällä aikavälillä.
42139: vuoteen. Joustavan eläkeikäjärjestelyn yhtenä           Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tilannet-
42140: tarkoituksena olikin helpottaa niitä paineita,       ta ja ryhtyy, mikäli aihetta ilmenee, tarvittaviin
42141: jotka ovat kohdistuneet työttömyyseläkkeisiin.       toimenpiteisiin.
42142:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1988
42143: 
42144:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
42145:                                     1988 vp. -      KK n:o 237                                       5
42146: 
42147: 
42148: 
42149: 
42150:                               Tili Riksdagens Herr Talman
42151: 
42152:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        pensionsåldern var just att lindra de tryck som
42153: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         riktats mot arbetslöshetspensionerna.
42154: av den 14 april 1988 tili vederbörande medlem           Å andra sidan har också utkomstskyddet för
42155: av statsrådet översänt avskrift av följande av      arbetslösa utvecklats kraftigt. För att uppnå
42156: riksdagsman Wahlström m.fl. undertecknade           målen med reformen av utkomstskyddet för
42157: spörsmål nr 237:                                    arbetslösa, viiken genomfördes vid ingången av
42158:                                                     år 1985, avstod man från att årligen sänka
42159:            Vad ämnar Regeringen göra, då det
42160:                                                     åldersgränsen för arbetslöshetspension. Ut-
42161:        på grund av det skärpta ålderskravet
42162:                                                     komsten för arbetstagare som blivit arbetslösa
42163:        för arbetslöshetspension blir svårare att
42164:                                                     har i första hand ordnats med hjälp av den
42165:        gå i pension och då den individuella
42166:                                                     arbetslöshetsdagpenning som betalas enligt lag-
42167:        förtidspensionen inte utgör något alter-     en om utkomstskydd för arbetslösa. För ålder-
42168:        nativ, fastän strukturförändringen leder
42169:                                                     stigna, långvarigt arbetslösa personers del
42170:        till att det blir svårare för ålderstigna
42171:                                                     kompletteras utkomstskyddet av systemet med
42172:        personer att få arbete?
42173:                                                     arbetslöshetspension. Systemet med utkomst-
42174:                                                     skydd för arbetslösa och arbetslöshetspensio-
42175:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nen bildar tillsammans en helhet, inom viiken
42176: samt anföra följande:                               över 55-åriga arbetslösa inte blir utan utkomst-
42177:    Då våra pensionssystem har utvecklats under      skydd.
42178: 1980-talet, har de viktigaste målen varit att           För tillfället står inte några sådana uppgifter
42179: göra det lättare för den äldsta befolkningen i      till förfogande som tyder på att speciella pro-
42180: arbetsför ålder att gå i pension. 1 Finland är      blem kunde uppstå i och med att åldersgränsen
42181: pensionsförmånsurvalet för över 55-åringar          för arbetslöshetspension stegvis höjs till 60 år.
42182: t.o.m. internationellt sett stort. Med hjälp av     lnom många branscher är det ännu möjligt för
42183: pensionsarrangemangen har de problem som            en person med lång arbetserfarenhet och yr-
42184: den förändrade näringsstrukturen medfört            kesskicklighet att få en ny arbetsplats. Om
42185: kunnat lindras.                                     däremot arbetsförmågan har minskat, gör in-
42186:    Möjligheterna att ta ut pension har även         validpensionen eller den individuella förtids-
42187: utnyttjats. Under 1980-talet har hela tiden allt    pensionen det möjligt att gå i pension.
42188: fler över 55-åringar tagit ut pension. Då ar-           1 spörsmålet har uppmärksamhet dessutom
42189: rangemanget med flexibel pensionsålder ge-          fästs vid den höga avslagsprocenten för indivi-
42190: nomfördes vid ingången av år 1986, innebar          duella förtidspensioner. Antalet avslagna
42191: det att allt fler personer har blivit pensionera-   förhandsbeslut om individuell förtidspension
42192: de. År 1980 gick 8,1 Ofo av de 55-64-åriga          är större än avslagna ansökningar om invalid-
42193: löntagarna och företagarna inom den privata         pension. Då lösningarna jämförs skall man
42194: sektorn i pension. År 1987 var andelen redan        komma ihåg att besluten om individuell
42195: 15,9 %. 1 dag är redan mer än hälften av alla       förtidspension fattas på basis av förhandsansö-
42196: pensionsberättigade 55-64-åringar inom den          kan, besluten om invalidpension på basis av
42197: privata sektorn pensionerade.                       den slutliga ansökan. De som ansöker om
42198:    Arrangemanget med flexibel pensionsålder         individuell förtidspension är i allmänhet ännu
42199: innebar en permanent lösning på de krav som         med i arbetslivet. De som ansöker om invalid-
42200: ställts på pensionsåldern. Då arrangemanget         pension har däremot redan länge levt på sjuk-
42201: också genomförs inom den offentliga sektorns        försäkringsdagpenningen. Om en ansökan om
42202: pensionssystem, omfattar lösningen hela den         individuell förtidspension avslås, innebär det
42203: arbetande befolkningen. Tidigare hade ålders-       oftast att sökanden fortsätter sin arbetskarriär.
42204: gränsen för arbetslöshetspension temporärt          Med beaktande av den korta tid den individu-
42205: sänkts till 55 år. Ett av målen med den flexibla    ella förtidspensionen varit i kraft är det skäl att
42206: 6                                 1988 vp. -      KK n:o 237
42207: 
42208: under en längre period följa med beslutspraxis        Social- och hälsovårdsministeriet följer med
42209: innan slutsatser kan dras.                         situationen och kommer att vidta nödvändiga
42210:                                                    åtgärder, om skäl därtill föreligger.
42211: 
42212:     Helsingfors den 18 maj 1988
42213: 
42214:                                                  Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
42215:                                              1988 vp.
42216: 
42217: Kirjallinen kysymys n:o 238
42218: 
42219: 
42220: 
42221: 
42222:                                  Riihijärvi: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalanpoi-
42223:                                     kastuotannon lisäämissuunnitelmista
42224: 
42225: 
42226:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42227: 
42228:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on       jettivaroin rakennetaan lisää kalanpoikasten
42229: perustettu hoitamaan riista- ja kalatalouden       tuotantoylikapasiteettia maahamme ja samalla
42230: tutkimusta ja muita sen alan tehtäviä. Riista-     hankaloitetaan alalla toimivien tuotantokus-
42231: ja kalatalouden tutkimuslaitos on kuitenkin        tannuksiltaan alhaisempien yksityisten poikas-
42232: ryhtynyt edellä mainittujen toimintojen lisäksi    viljelijöiden elinkeinomahdollisuudet. Pikaises-
42233: harjoittamaan kalanpoikasten tuotantoa kil-        ti tulisi pysäyttää Riista- ja kalataloustutkimus-
42234: paillen näin yksityisten kalanviljelijöitten ja    laitoksen suunnitelmat uusien kalanpoikastuo-
42235: vesiviljelijöitten kanssa samoilla markkinoilla.   tantolaitosten perustamiseksi ja ohjata mah-
42236:    Kilpailutilanne on kieltämättä vinoutunut, ja   dolliset kalanpoikasten lisähankinnat yksityisil-
42237: sanomattakin on selvää, kumpi kilpailutilan-       le alan tuottajille.
42238: teessa menestyy paremmin, budjettivaroin toi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
42239: miva Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos vai    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42240: yksityinen saman alan yrittäjä.                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42241:    Yksityinen kalanviljely pystyy tällä hetkellä   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42242: maassamme tyydyttämään kaiken kalanpoikas-                     Onko Hallitus tietoinen, että Riista-
42243: tarpeen. Tällä hetkellä suunnitellaan kuitenkin             ja kalatalouden tutkimuslaitos suunnit-
42244: Pohjois-Suomen alueelle, jossa jäi 1987 myy-                telee useita uusia kalanpoikasten tuo-
42245: mättä noin neljä miljoonaa siianpoikasta ja                 tantoyksiköitä samalla, kun suunnitel-
42246: 400 000 taimenenpoikasta, lisää Riista- ja kala-            tujen alueiden jo olemassa olevilla yksi-
42247: talouden tutkimuslaitoksen poikastuotantoa.                 tyisillä poikastuotantolaitoksilla on
42248:  Sama tilanne on Oulun läänin alueella, jonne               huomattavaa ylikapasiteettia, ja
42249: ollaan suunnittelemassa useiden satojen heh-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42250: taarien luonnonravintolammikoita, samalla                   ryhtyä Riista- ja kalatalouden tutki-
42251: kun vuonna 1987 jäi läänin alueella myymättä                muslaitoksen ylikapasiteettisuunnitel-
42252: noin kuusi miljoonaa siianpoikasta.                         mien pysäyttämiseksi ja poikashankin-
42253:    Edellä olevien lukujen perusteella on vai-               tojen ohjaamiseksi sen sijaan saman
42254: keasti ymmärrettävissä se, miksi valtion bud-               alan yksityisille yrittäjille?
42255: 
42256:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1988
42257: 
42258:                                         Heikki Riihijärvi
42259: 
42260: 
42261: 
42262: 
42263: 280604E
42264: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 238
42265: 
42266: 
42267: 
42268: 
42269:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42270: 
42271:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          - arvokkaiden ja uhanalaisten kalakantojen
42272: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       säilyttämisestä viljelytoimenpitein kalastuskel-
42273: olette 14 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          poisina,
42274: kirjeenne n:o 645 ohella toimittanut valtioneu-        - arvokalakantojen mädin ja pikkupoikas-
42275: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        ten saannin turvaamisesta ja tuotannosta jat-
42276: kansanedustaja Riihijärven kirjallisesta kysy-      kokasvatusta varten,
42277: myksestä n:o 238:                                      - rodunjalostuksesta ja kalanviljelyteknii-
42278:           Onko Hallitus tietoinen, että Riista-     kan kehittämisestä, sekä
42279:        ja kalatalouden tutkimuslaitos suunnit-         - poikasten tuottamisesta erityistarkoituk-
42280:        telee useita uusia kalanpoikasten tuo-       sia varten.
42281:        tantoyksiköitä samalla, kun suunnitel-          Työryhmä katsoo, että valtion tavoitteena ei
42282:        tujen alueiden jo olemassa olevilla yksi-    tule olla kilpailu yksityisen kalanviljelyn kans-
42283:        tyisillä poikastuotantolaitoksilla on        sa kalanviljelytuotteiden määrällä ja hinnalla.
42284:        huomattavaa ylikapasiteettia, ja             Valtio ei näin ollen tuottaisi istutuskokoisia
42285:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kalanpoikasia muuhun kuin emokalaviljelyn ja
42286:        ryhtyä Riista- ja kalatalouden tutki-        tutkimustoiminnan tarpeisiin sekä mahdollises-
42287:        muslaitoksen ylikapasiteettisuunnitel-       ti muita erikseen määrättäviä tarkoituksia (ku-
42288:        mien pysäyttämiseksi ja poikashankin-        ten esim. valtion velvoitteet) varten. Kalavesien
42289:        tojen ohjaamiseksi sen sijaan saman          hoitotarkoituksia varten tarvittavien kalaistuk-
42290:        alan yksityisille yrittäjille?               kaiden viljely tapahtuisi näin valtaosin yksityis-
42291:                                                     ten kalanviljelijöiden toimesta. Valtion tehtä-
42292:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vänä olisi huolehtia siitä, että yksityisille viljeli-
42293: vasti seuraavan:                                    jöille on jatkuvasti tarjolla ostettavaksi mah-
42294:    Valtion kalanviljelyn tavoitteita ja toimin-     dollisimman korkealuokkaista viljelyn alkuma-
42295: nan tarkoituksenmukaista laajuutta on viimek-       teriaalia (mätiä ja pikkupoikasia).
42296: si selvitelty 13.4.1988 maa- ja metsätalousmi-         Työryhmä ehdottaa, että suunnitteilla ja jo-
42297: nisteriölle muistionsa jättäneessä valtion kalan-   pa rakenteilla olevien valtion kalanviljelylaitos-
42298: viljelyn tavoitetyöryhmässä (työryhmämuistio        ten tuotantotiloja tulee supistaa edellä mainit-
42299: MMM 1988:14). Työryhmässä olivat edustet-           tujen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Myös
42300: tuina maa- ja metsätalousministeriö, valtiova-      valtion luonnonravintolammikkopinta-alassa
42301: rainministeriö, Riista- ja kalatalouden tutki-      on odotettavissa supistusta.
42302: muslaitos, vesi- ja ympäristöhallitus, Kalata-         Edellä mainitun yksimielisen työryhmän eh-
42303: louden Keskusliitto ry. ja Suomen Lohenkas-         dotusten toteuttaminen tulee huomattavasti
42304: vattajain Liitto ry.                                selkeyttämään valtion kalanviljelyn toimenku-
42305:    Työryhmä on yksimielisessä muistiossaan to-      vaa sekä valtion ja yksityisen kalanviljelyn
42306: dennut, että valtion kalanviljelyn keskeisimmät     molemmille osapuolille tarkoituksenmukaista
42307: tehtävät ovat huolehtia                             työnjakoa kalavesiemme hoidossa.
42308: 
42309:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1988
42310: 
42311:                                                                            Ministeri Ole Norrback
42312:                                      1988 vp. -     KK n:o 238                                      3
42313: 
42314: 
42315: 
42316: 
42317:                               Till Riksdagens Herr Talman
42318: 
42319:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            - att värdefulla och hotade fiskbestånd med
42320: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         hjälp av odlingsåtgärder hålls fiskedugliga,
42321: nr 645 av den 14 april 1988 tili vederbörande          - att det med tanke på fortsatt fiskuppföd-
42322: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      ning finns tiligång tili och produceras rom och
42323: jande av riksdagsman Riihijärvi undertecknade       småyngel från värdefiskbestånd,
42324: spörsmål nr 238:                                       - rasförädling och utvecklande av fiskod-
42325:           Är Regeringen medveten om att Vilt-       lingstekniken samt
42326:        och fiskeriforskningsinstitutet planerar        - producerande av fiskyngel för specialän-
42327:        flera nya enheter för produktion av          damål.
42328:        fiskyngel, samtidigt som de privata an-         Arbetsgruppen anser att staten inte skall ha
42329:        stalter för yngelproduktion som redan        som mål att konkurrera med den privata
42330:        finns på de planerade områdena har en        fiskodlingen i fråga om mängden av och priset
42331:        betydande överkapacitet, och                 på fiskodlingsprodukter. Staten skall således
42332:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      producera planteringsdugligt fiskyngel bara för
42333:        ta för att stoppa Vilt- och fiskeriforsk-    att fylla det behov avelsfiskodlingen och forsk-
42334:        ningsinstitutets     överkapacitetsplaner    ningen har samt för eventuella andra ändamål,
42335:        och för att i stället styra yngelanskaff-    om vilka särskilt bestäms (t.ex. statens kom-
42336:        ningen tili privata företagare inom sam-     pensationsutsättning). Odlingen av utplante-
42337:        ma bransch?                                  ringsfisk, som behövs för fiskevårdsändamål,
42338:                                                     föreslås därför främst ske genom försorg av
42339:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        privata fiskodlare. Det är meningen att statens
42340: samt anföra följande:                               uppgift skall vara att sörja för att privata
42341:    Målsättningen för statens fiskodling och         odlare ständigt skall ha tiligång tili att köpa så
42342: verksamhetens ändamålsenliga omfattning har         högklassigt råmaterial (rom och småyngel) som
42343: senast utretts inom en arbetsgrupp med upp-         möjligt för odlingen.
42344: draget att utreda syftet med statens fiskodling.       Arbetsgruppen föreslår att de produktions-
42345: Arbetsgruppen överlämnade 13.4.1988 sin pro-        utrymmen i statens fiskodlingsanstalter som är
42346: memoria (arbetsgruppspromemoria MMM                 under planering eller rentav under byggnad
42347: 1988: 14) tili jord- och skogsbruksministeriet.     skall nedskäras enligt ovan nämnda verksam-
42348: Arbetsgruppen bestod av representanter för          hetsprinciper. Nedskärningar är också att vän-
42349: jord- och skogsbruksministeriet, finansministe-     ta i fråga om arealen hos statens naturnärings-
42350: riet, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, vat-   dammar.
42351: ten- och miljöstyrelsen, Centralförbundet för          Genomförandet av den nämnda, enhälliga
42352: Fiskerihushållning r.f. och Finlands Laxodlar-      arbetsgruppens förslag kommer att märkbart
42353: förbund r.f.                                        förtydliga verksamhetsbilden i fråga om sta-
42354:    Arbetsgruppen har i sin enhälligt antagna        tens fiskodling samt den för båda parter ända-
42355: promemoria konstaterat att de viktigaste upp-       målsenliga arbetsfördelningen inom fiskevår-
42356: gifterna för statens fiskodling är att sörja för    den mellan staten och den privata fiskodlingen.
42357: 
42358:     Helsingfors den 20 maj 1988
42359: 
42360:                                                                           Minister Ole Norrback
42361:                                               1988 vp.
42362: 
42363: Kirjallinen kysymys n:o 239
42364: 
42365: 
42366: 
42367: 
42368:                                   Laine: Saaristomeren kansallispuiston kehittämismahdollisuuk-
42369:                                      sia uhkaavista kaavoitussuunnitelmista
42370: 
42371: 
42372:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42373: 
42374:   Turunmaan saariston luonnon- ja virkistys-         tuuston enemmistön hyväksymänä on lyöty
42375: arvojen turvaamisen kannalta on keskeinen            kiinni yleiskaavoituksen periaatteet, jotka eivät
42376: merkitys Saaristomeren kansallispuiston perus-       ota huomioon yli 2 000 kuntalaisen mielipidet-
42377: tamisella ja sen kehittämisedellytysten turvaa-      tä saariston virkistysarvojen turvaamisen tar-
42378: misella. Eduskunta päätti vuonna 1983 Saaris-        peellisuudesta.
42379: tomeren kansallispuiston perustamisesta hy-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
42380: väksymällä sitä tarkoittavan lain.                   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42381:   Saaristomeren kansallispuiston kehittäminen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42382: edellyttää valtion maanomistuksen lisäämistä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42383: ja alueen laajentamista. Nyttemmin on kuiten-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42384: kin ryhdytty toimenpiteisiin, joiden toteuttami-            ryhtyä sen johdosta, että suuren yksi-
42385: nen merkitsisi katastrofia luonnolle, perinteisil-          tyisen maanomistajan Konstsamfunde-
42386: le saaristoelinkeinoille ja virkistysmahdolli-              tin ja sen tytäryhtiön Insulanova Oy:n
42387: suuksien kehittämiselle.                                    tarpeita palvelevien kaavoitussuunnitel-
42388:    Saaristomeren kansallispuiston välittömään               mien toteuttaminen tulisi uhkaamaan
42389: läheisyyteen suunnitellaan rakennettavaksi tu-              Saaristomeren kansallispuiston kehittä-
42390: hansia kesämökkejä. Dragsfjärdin kunnanval-                 mistä ja virkistysarvoja?
42391: 
42392:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
42393: 
42394:                                              Ensio Laine
42395: 
42396: 
42397: 
42398: 
42399: 280605F
42400: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 239
42401: 
42402: 
42403: 
42404: 
42405:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42406: 
42407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    rusteella parhaat mahdollisuudet ohjata loma-
42408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     asutusta luonnon ja maiseman kannalta sove-
42409: olette 15 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn        liaimpiin kohtiin varsinkin, jos maanomis-
42410: kirjeenne n:o 672 ohella toimittanut valtioneu-   tusyksiköt ovat tarpeeksi suuria. Tällöin raken-
42411: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      nusoikeutta voidaan siirtää esim. pienistä saa-
42412: kansanedustaja Ensio Laineen kirjallisesta ky-    rista mantereelle saman maanomistajan alueel-
42413: symyksestä n:o 239, jossa tiedustellaan:          la.
42414:                                                      Konstsamfundet rf:n ja Oy Insulanova Ab:n
42415:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    lomarakentamishankkeet ovat olleet vireillä
42416:        ryhtyä sen johdosta, että suuren yksi-     Dragsfjärdissä vuodesta 1984. Näissä hank-
42417:        tyisen maanomistajan Konstsamfunde-        keissa on mukana vain osa asianomaisten
42418:        tin ja sen tytäryhtiön Insulanova Oy:n     maanomistuksesta. Hankkeen vireillepanijoille
42419:        tarpeita palvelevien kaavoitussuunnitel-   on jo suunnittelun alkuvaiheessa mm. Varsi-
42420:        mien toteuttaminen tulisi uhkaamaan        nais-Suomen seutukaavaliiton lausunnossa ko-
42421:        Saaristomeren kansallispuiston kehittä-    rostettu kaikkien näiden omistamien alueiden
42422:        mistä ja virkistysarvoja?                  mukaanottamista. Konstsamfundet rf. ja Oy
42423:                                                   Insulanova Ab ovat kuitenkin halunneet jatkaa
42424:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       maanomistukseensa nähden suhteellisen sup-
42425: taen seuraavaa:                                   peiden alueiden rantakaavoitusta eivätkä ole
42426:    Lounais-Suomen saaristoalueelle on jo useita   jääneet odottamaan yleiskaavan valmistumista.
42427: vuosia kohdistunut voimakas loma-asuntojen           Dragsfjärdin kunnassa käynnistettiin kevääl-
42428: rakentamispaine. Tämä on perustunut ensisi-       lä 1985 yleiskaavoitustyö, jonka keskeisenä
42429: jaisesti alueen harvinaisen vetovoimaiseen ym-    tavoitteena on lomarakentamisen ohjaaminen.
42430: päristöön, alueen sijoittumiseen Etelä-Suomen     Yleiskaava tarjoaa Dragsfjärdin oloissa mah-
42431: suurten asutuskeskusten läheisyyteen sekä saa-    dollisuuden tarkastella esim. Konstsamfundet
42432: vutettavuuden paranemiseen.                       rf:n ja Oy lnsulanova Ab:n lomarakentamis-
42433:    Saariston luonnon- ja ympäristöarvojen säi-    hankkeita ja näiden maanomistusta yhtenä ko-
42434: lyttämiseksi on tehty useita toimenpide-ehdo-     konaisuutena.
42435: tuksia. Kansallispuistokomitea ehdotti v. 1976       Ympäristöministeriö pitää nykyisessä tilan-
42436: Saaristomeren kansallispuiston perustamista.      teessa tärkeänä kiirehtiä Dragsfjärdin yleiskaa-
42437: Puiston perustamisesta on tehty valtioneuvos-     van laatimista. Tämä on vallitsevissa oloissa
42438: ton periaatepäätös v. 1978. Alkuperäisestä ta-    paras mahdollisuus sovittaa yhteen toisaalta
42439: voitteesta runsas puolet on toteutettu. Toteut-   luonnon- ja maisemansuojelun ja toisaalta lo-
42440: tamistoimet jatkuvat edelleen.                    marakentamisen intressit. Alueelle on vahvis-
42441:    Loma-asutuksen ohjaaminen kansallispuis-       tettu seutukaava, joka on laadittu mm. saaris-
42442: toalueen ulkopuolella on parhaiten tehtävissä     ton elinkeinot ja virkistyskäyttömahdollisuudet
42443: rakennuslain mukaisten yleis- ja rantakaavojen    huomioon ottaen. Seutukaava on puolestaan
42444: avulla. Suurimpana ongelmana on luonnon-          oikeudellisena ohjeena yleiskaavan laatimiselle.
42445: suojelun ja maisemansuojelun kannalta ns.            Ympäristöministeriö tukee Dragsfjärdin ao.
42446: hajarakennusoikeus, joka maanomistajalla on.      yleiskaavoitusta rahallisesti sekä seuraa tarkoin
42447: Yleiskaavalla on nykyisen lainsäädännön pe-       sen edistymistä suhteessa rantakaavoihin.
42448: 
42449:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1988
42450: 
42451:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
42452:                                      1988 vp. -     KK n:o 239                                    3
42453: 
42454: 
42455: 
42456: 
42457:                               Tili Riksdagens Herr Talman
42458: 
42459:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         med tanke på naturen och landskapet, speciellt
42460: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         då markägoenheterna är tiliräckligt stora. Här-
42461: nr 672 av den 15 april 1988 tili vederbörande       vid kan byggnadsrätt överföras t.ex. från små
42462: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      holmar tili fastlandet på en och samma mark-
42463: jande av riksdagsman Ensio Laine underteck-         ägares område.
42464: nade spörsmål nr 239:                                  Konstsamfundet rf:s och Oy Insulanova Ab:s
42465:                                                     semesterbyggnadsprojekt har varit aktuella i
42466:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            Dragsfjärd sedan år 1984. Dessa projekt gäller
42467:        vidta på grund av att genomförandet av       endast en del av de berörda parternas mark-
42468:        planläggningsplanen som betjänar den         ägor. För initiativtagarna tili projektet har
42469:        stora privata markägaren Konstsam-           redan i begynnelseskedet för planeringen bl.a. i
42470:        fundets och dess dotterbolag Oy Insula-      ett utlåtande från Egentliga Finlands region-
42471:        nova Ab:s intressen skulle hota utveck-      planeförbund betonats att alla de områden de
42472:        landet av och rekreationsvärdena hos         äger borde tas med. Konstsamfundet rf. och
42473:        Skärgårdshavets nationalpark?                Oy Insulanova Ab har dock velat fortsätta med
42474:                                                     strandplanläggningen av relativt små områden
42475:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       i förhållande tili sitt markinnehav och de har
42476: samt anföra följande:                               inte velat vänta på att generalplanen färdig-
42477:    Det har redan i flera års tid funnits en stark   ställs.
42478: tendens att bygga semesterbostäder i skär-             1 Dragsfjärd kommun inleddes våren 1985
42479: gårdsområdet i sydvästra Finland. Detta har i       ett generalplanläggningsarbete vars centrala
42480: första hand grundat sig på den sällsynt attrak-     mål var ett styra semesterbyggandet. General-
42481: tiva miljön på området, dettas läge i närheten      planen erbjuder under de förhållanden som
42482: av de stora bosättningscentren i södra Finland      råder i Dragsfjärd en möjlighet att granska
42483: och den förbättrade tillgängligheten tili områ-     t.ex. Konstsamfundet rf:s och Oy Insulanova
42484: det.                                                Ab:s semesterbyggnadsprojekt och hela deras
42485:    Det har framlagts flera förslag tili åtgärder    markinnehav.
42486: för att bevara skärgårdens natur- och miljövär-        Miljöministeriet anser i den nuvarande situa-
42487: den. Nationalparkskommitten föreslog år 1976        tionen att det är viktigt att påskynda uppgö-
42488: att Skärgårdshavets nationalpark inrättas.          randet av en generalpian för Dragsfjärd. Un-
42489: Statsrådet fattade år 1978 en principbeslut om      der de rådande förhållandena är detta den
42490: inrättandet av parken. Drygt hälften av det         bästa möjligheten att jämka samman intresse-
42491: ursprungliga målet har förverkligats. Åtgärder-     na hos å ena sidan natur- och landskapsvården
42492: na fortgår alltjämt.                                och å andra sidan semesterbyggandet. För
42493:    Styrningen av semesterbosättningen utanför       området har fastställts en regionplan och den
42494: området för nationalparken lyckas bäst med          har uppgjorts med beaktande av bl.a. näring-
42495: hjälp av general- och strandplaner i enlighet       arna i skärgården och möjligheterna att utnytt-
42496: med byggnadslagen. Det största problemet            ja denna för rekreation. Regionplanen å sin
42497: från naturvårds- och landskapsvårdssynpunkt         sida utgör en rättslig anvisning vid uppgöran-
42498: sett är den s.k. glesbebyggelserätt som mark-       det av generalplanen.
42499: ägarna har. På grundval av den nuvarande               Miljöministeriet stöder finansieringen av
42500: lagstiftningen föreligger de bästa möjligheterna    Dragsfjärds ifrågavarande generalplanläggning
42501: att med generalplaner dirigera semesterbosätt-      samt följer noggrant med dess framskridande i
42502: ningen tili sådana platser som är lämpligast        förhållande tili strandplanerna.
42503: 
42504:     Helsingfors den 20 maj 1988
42505:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
42506:                                               1988 vp.
42507: 
42508: Kirjallinen kysymys n:o 240
42509: 
42510: 
42511: 
42512: 
42513:                                  Kohijoki: Veneliikennejuopumusta koskevien säännösten muut-
42514:                                     tamisesta
42515: 
42516: 
42517:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42518: 
42519:    Muuten hyvän kesän aikana vuonna 1986            rajan. Sitä koskeva päätös on aikanaan ollut
42520: joutuivat erityiset tehtäviinsä asetetut tutkija-   huonosti harkittu.
42521: ryhmät Suomessa tutkimaan 104 veneilyonnet-            Uudistettavilla säännöksillä asia tulee viipy-
42522: tomuutta, joissa kuoli 122 henkilöä. Valtaosas-     mättä korjata ja saattaa voimaan porrastetut
42523: sa näissä tapauksissa (69 o/o) veneen kuljettaja    promillerajat kuten tieliikenteessäkin, mutta
42524: oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Yleisin hu-     myös kyllin tiukkoina veneliikennettä koske-
42525: malatilan aste oli yli 2 promillea. Arvostelu-,     valta osalta.
42526: arviointi- ja huomiokyky olivat kaikonneet ja          Lakiin tulisi kirjata ehdottoman raittiuden
42527: tuhoa tuli.                                         periaate veneliikenteessä ja sanktiot rikkomi-
42528:                                                     sesta. Promillerajat tulisi säätää niin, että ve-
42529:    Nykyisessä laissa vesiliikennejuopumuksen        neliikennejuopumuksesta rangaistaisiin aina,
42530: promilleraja on aivan liian korkea. Se var-         kun kuljettajan verenalkoholi olisi vähintään
42531: muutta lähentelevällä todennäköisyydellä hou-       0,3 promillea. Törkeästä veneliikennejuopu-
42532: kuttelee ja rohkaisee runsaaseenkin alkoholin       muksesta rangaistaisiin aina, kun veneen kul-
42533: käyttöön. Mutta se vie myös pohjan pois             jettajan (aluksen kuljettajan tietenkin myös
42534: valvonnalta. Se saattaa vaikuttaa valvojiksi        näissä kummassakin tapauksessa) olisi vähin-
42535: pantujen motivaatioonkin, kun korkea promil-        tään 1,0 promillea.
42536: leraja "antaa suojan laillisesti juopuneille"          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
42537: veneenkuljettajille. - Kunhan vain promille-        jestyksen 37 §:n momenttiin viitaten esitän
42538: määrä jää vähänkin alle 1,5 promillea, ja           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42539: kunhan eivät kovin näkyvästi aiheuta häiriötä,      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42540: vahinkoa ja vaaraa muille, niin "siitä vaan".
42541:                                                               Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
42542:    Kun kerran varmuudella tiedetään, että al-              toimenpiteisiin veneliikennejuopumuk-
42543: koholin vaikutuksen alaisen· veneenkuljettajan             sen seuraamusten uudistamiseksi niin,
42544: riski joutua onnettomuuteen on monin- ja moni-             että lakiin kirjattaisiin ehdottoman rait-
42545: kymmenkertainen, niin miksi antaa jatkua ny-               tiuden periaate sanktioineen ja samalla
42546: kyisenkaltaisen olotilan eli tuon juopuneita               säädettäisiin porrastetut promillerajat
42547: veneenkuljettajia sietävän ja suojaavan oloti-             koskemaan        veneliikennejuopumusta
42548: lan - kohtuuttoman korkean 1,5 promillen                   sekä törkeätä veneliikennejuopumusta?
42549: 
42550:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
42551: 
42552:                                          Maunu Kohijoki
42553: 
42554: 
42555: 
42556: 
42557: 280542M
42558: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 240
42559: 
42560: 
42561: 
42562: 
42563:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42564: 
42565:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kuljettajan veren alkoholipitoisuus lähes yksin
42566: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         määrää, kuinka vaarallinen kuljettaja on lii-
42567: olette 15 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn            kenteessä. Vesiliikenteessä sen sijaan ei voida
42568: kirjeenne n:o 673 ohella toimittanut valtioneu-       puhua samalla tavoin keskimääräissuorituksis-
42569: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          ta. Se alkoholimäärä, joka heikentää kuljetta-
42570: kansanedustaja Maunu Kohijoen näin kuulu-             jalta edellytettyjen suoritusten virheettömyyttä
42571: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 240:             ja vaarantaa liikenteen turvallisuutta, vaihtelee
42572:                                                       vesillä aluksen (erityisesti nopeuden) ja olosuh-
42573:           Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti         teiden mukaan aivan toisessa laajuudessa kuin
42574:        toimenpiteisiin veneliikennejuopumuk-          tieliikenteessä. Näistä syistä myös promillera-
42575:        sen seuraamusten uudistamiseksi niin,          jalle vesiliikenteessä haluttiin antaa eri merki-
42576:        että lakiin kirjattaisiin ehdottoman rait-     tys kuin tieliikenteessä. Sittemmin on esiinty-
42577:        tiuden periaate sanktioineen ja samalla        nyt voimakkaasti näkemys, että mitään promil-
42578:        säädettäisiin porrastetut promillerajat        lerajaa ei olisi pitänyt ylipäätänsä ottaa lakiin,
42579:        koskemaan         veneliikennejuopumusta       koska sellainen on vain johtanut virhetulkin-
42580:        sekä törkeätä veneliikennejuopumusta?          toihin. Tätä vastaan voidaan kuitenkin esittää,
42581:                                                       että ilmeisesti vesiliikennejuopumuksen promil-
42582:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         leraja, joka ratkaisuna on maailmassa poik-
42583: vasti seuraavaa:                                      keuksellinen, on edistänyt vesiliikennejuopu-
42584:    Vesiliikennejuopumusta koskeva rikoslain 23        muksen valvontaa ja siten raittiutta vesillä.
42585: luvun 6 § säädettiin vuonna 1976 samassa yh-             Oikeusministeriössä on seurattu veneilyon-
42586: teydessä kuin rattijuopumussäännöksiinkin             nettomuuksien        kehitystä.   Veneilyonnetto-
42587: omaksuttiin promillerajat. Vesiliikennejuopu-         muuksissa on todellakin valtaosassa alkoholi
42588: muksen tunnusmerkistöön otettiin vähintään            liittynyt hukkumiskuolemaan. Yleensä kuiten-
42589: 1,5 promillea vaihtoehtoiseksi kriteeriksi ran-       kin veren alkoholipitoisuus on huomattavasti
42590: gaistavalle humalalle. Ensisijaisena kriteerinä       ylittänyt 1,5 promillea. Lisäksi näiden onnetto-
42591: tunnusmerkistössä on humala, joka on huo-             muuksien valtaosassa ei ole ollut kysymys var-
42592: nontanut tehtävien edellyttämää kykyä. Ikävä          sinaisesta veneilystä, vaan pienveneestä on
42593: kyllä säännöksestä on usein julkisuudessa levi-       hukkunut sisävesillä itse humalainen kuljettaja
42594: tetty virheellistä tulkintaa, jonka mukaan laki       tai sellaisen humalainen matkustaja. Usein ti-
42595: sallisi alle 1,5 promillen humalan vesillä. Näin      lanteet rinnastuvat pikemminkin taitureilta
42596: ei ole. Säännös on selvästi kirjoitettu siten, että   hukkumisiin kuin olisivat varsinaisen vesilii-
42597: tuota vähempikin veren alkoholipitoisuus voi          kenteen (veneilyn tai merenkulun) turvallisuu-
42598: johtaa rangaistukseen, jos se on heikentänyt          den uhka. Kuvaukset näistä onnettomuuksista
42599: suorituskykyä.                                        eivät perustele promillerajan laskemista keino-
42600:    Lisäksi veneliikennelain 4 §:n perusteella         na edistää vesiliikenteen turvallisuutta.
42601: voidaan tuomita jokainen vesillä liikkuva, joka           Vuonna 1985 mietintönsä julkaissut vesilii-
42602: laiminlyö noudattaa olosuhteiden edellyttämää         kennejuopumusta selvittänyt oikeusministeriön
42603: turvallisuutta ja varovaisuutta onnettomuuden         työryhmä totesi, ettei vesiliikennejuopumuksen
42604: välttämiseksi. Säännös voi tulla sovellettavaksi      tunnusmerkistön muuttamiselle ole painavia
42605: tilanteissa, joissa aluksen kuljettajan humalaa       perusteita. Jos promilleraja halutaan alentaa,
42606: ei itsessään pidetä vesiliikennejuopumuksena,         sopiva raja sen mukaan voisi olla 1,0 promil-
42607: mutta jossa kuljettajan menettely ei täytä ase-       lea. Työryhmä toisin sanoen piti promillerajan
42608: tettua velvollisuutta välttää onnettomuuksia.         alentamista toimena, jota ei voida perustella
42609:    Vesiliikennettä ei voida rinnastaa tieliiken-      odotettavissa olevilla myönteisillä vaikutuksil-
42610: teeseen. Tieliikenne edellyttää kuljettajilta sel-    ta. Esimerkiksi hukkumiskuolemien ei voida
42611: laisia keskimääräissuorituksia, joiden vuoksi         odottaa vähentyvän.
42612:                                     1988 vp. -     KK n:o 240                                     3
42613: 
42614:    Oikeusministeriöön on tuon mietinnön jäl-       tää kaiken vesillä liikkumisen raittiutta, lisätä
42615: keenkin kohdistettu vetoomuksia vesiliikenne-      valvontaa ja ylipäätänsä harkita kaikkia toimia
42616: juopumussäännösten muuttamiseksi. Asia on          vesiliikenteen turvallisuuden edistämiseksi. Ky-
42617: ollut edelleenkin selvitettävänä. Muun muassa      symyksen ehdotusta siitä, että vesiliikenteeseen
42618: ministeriö on kuullut kysymyksestä veneily- ja     omaksuttaisiin täysraittius, jonka rikkominen
42619: merenkulkualaa. Tätä selvitystyötä on tarkoi-      johtaisi seuraamuksiin, on joka tapauksessa
42620: tus jatkaa. Tässä vaiheessa pidetään kuitenkin     pidettävä liiallisena rangaistavuutena. Täysrait-
42621: tärkeämpänä kuin muuttaa vesiliikennejuopu-        tius on tyypillisesti periaate, jota esimerkiksi
42622: mussäännöksiä korostaa voimassa olevien            valistuksella, ei rangaistuksilla, pitää edistää.
42623: säännösten oikeaa tulkintaa, valistuksella edis-
42624: 
42625:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
42626: 
42627:                                                               Oikeusministeri Matti Louekoski
42628: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 240
42629: 
42630: 
42631: 
42632: 
42633:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
42634: 
42635:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          enbart alkoholhalten i blodet avgör hur farlig
42636: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse          han är i trafiken. 1 sjötrafiken kan man där-
42637: nr 673 av den 15 april 1988 till vederbörande        emot inte på samma sätt tala om genomsnitts-
42638: medlem av statsrådet översänt avskrift av föi-       prestationer. Den alkohoihait som minskar
42639: jande av riksdagsman Maunu Kohijoki under-           felfriheten i förarens prestation och som även-
42640: tecknade spörsmål nr 240:                            tyrar trafiksäkerheten tili sjöss varierar beroen-
42641:                                                      de på fartyget (särskilt farten) och förhållan-
42642:           Har Regeringen för avsikt att i            dena på ett helt annat sätt än i vägtrafiken.
42643:        brådskande ordning vidta åtgärder för         Därför ville man ge även promillegränsen i
42644:        att revidera påföljderna för fylleri i        sjötrafiken en annan betydelse än den har i
42645:        sjötrafik så att i lagen intas principen      vägtrafiken. Senare har den åsikten ofta fram-
42646:        om helnykterhet och påföljder för             förts att man överhuvudtaget inte hade bort ta
42647:        brott, samtidigt som det stadgas om           in någon promillegräns i lagen eftersom den
42648:        skilda promiliegränser för fylleri i sjö-     endast lett tili feltolkningar. Som motargument
42649:        trafik och grovt fylleri i sjötrafik?         kan det påpekas att promiliegränsen i sjötrafi-
42650:                                                      ken, viiken är exceptionell i internationella
42651:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         sammanhang, sannolikt har främjat över-
42652: samt anföra följande:                                vakningen av fylleri i sjötrafik och därmed
42653:                                                      nykterheten tili sjöss.
42654:    Stadgandet i 23 kap. 6 § strafflagen om
42655: fylleri i sjötrafik stiftades år 1976 samtidigt          Vid justitieministeriet har man följt med
42656: som promillegränserna för rattfylleri intogs i       utvecklingen av båttrafikolyckorna. 1 de flesta
42657: lagen. 1 brottsbeskrivningen för fylleri i sjötra-   båtolyckor har alkoholen faktiskt haft andel i
42658: fik intogs 1,5 promille som ett alternativt          drunkningsdödsfallen. 1 allmänhet har alko-
42659: kriterium för straffbar berusning. Det krite-        holhalten i blodet emellertid kraftigt överstigit
42660: rium som i första hand skall tillämpas är            1,5 promille. Dessutom är det oftast inte fråga
42661: berusning som nedsätter den förmåga tili pres-       om regelrätt båttrafik, utan insjöoiyckor där
42662: tationer som en uppgift kräver. Beklagligtvis        en berusad förare eller en berusad passagerare
42663: har stadgandet ofta i offentligheten givits en       fallit ur en småbåt och drunknat. 1 allmänhet
42664: felaktig tolkning, enligt viiken lagen tiliåter      kan olyckorna snarast jämföras med brygg-
42665: fylleri till sjöss som understiger 1,5 promille.     drunkningar och utgör därför inget egentligt
42666: Så är inte fallet. Stadgandet är klart formulerat    hot mot säkerheten tili sjöss. Beskrivningarna
42667: så att även en lägre alkohoihait i blodet än 1,5     av dessa olyckor motiverar inte en sänkning av
42668: promille kan leda till straff, om prestationsför-    promillegränsen i syfte att främja säkerheten
42669: mågan är nedsatt.                                    tili sjöss.
42670:    Enligt 4 § båttrafiklagen kan dessutom var            En av justitieministeriet tillsatt arbetsgrupp
42671: och en, som färdas på vatten och som för             som utredde frågan om fylleri i sjötrafik kon-
42672: undvikande av olyckor underlåter att iaktta          staterade i sitt betänkande år 1985 att det inte
42673: sådan omsorg och försiktighet som omständig-         finns några vägande skäl att ändra brotts-
42674: heterna kräver, dömas till straff. Detta stad-       beskrivningen för fylleri i sjötrafik. Vill man
42675: gande kan bli tillämpligt i en situation där den     sänka promillegränsen kunde 1,0 promille
42676: som framför ett fartyg i berusat tilistånd inte      komma i fråga. Arbetsgruppen ansåg alltså att
42677: kan anses ha gjort sig skyldig till fylleri i        en sänkning av promillegränsen är en åtgärd
42678: sjötrafik, men där hans förfarande inte uppfyi-      som inte kan motiveras med förväntade positi-
42679: ler skyldigheten att undvika olyckor.                va verkningar. Det kan inte förväntas att t.ex.
42680:    Sjötrafiken kan inte jämställas med vägtrafi-     antalet drunkningsolyckor minskar.
42681: ken. Vägtrafiken förutsätter sådana genom-               Även efter det att betänkandet avläts har
42682: snittsprestationer av chauffören att nära nog        man vädjat tili justitieministeriet om ändringar
42683:                                      1988 vp. -     KK n:o 240                                      5
42684: 
42685: av stadgandena om fylleri i sjötrafik. Frågan       huvudtaget vidta alla tänkbara åtgärder för att
42686: har även utretts i olika sammanhang. Ministe-       främja säkerheten i sjötrafiken. Spörsmålets
42687: riet har bl.a. hört företrädare för båttrafiken     förslag om helnykterhet i sjötrafiken och på-
42688: och sjöfarten. Avsikten är att fortsätta utred-     följder för brott mot detta bör i vilket fall som
42689: ningsarbetet. Viktigare än att ändra de gällan-     helst anses innebära ett överdrivet straffhot.
42690: de stadgandena anses dock för tillfället vara att   Helnykterhet är en typisk princip som bör
42691: betona den rätta tolkningen av stadgandena,         främjas t.ex. genom upplysning, inte genom
42692: främja nykterheten till sjöss genom upplys-         straff.
42693: ning, effektivera övervakningen och över-
42694: 
42695:     Helsingfors den 13 maj 1988
42696: 
42697:                                                                  Justitieminister Matti Louekoski
42698:                                               1988 vp.
42699: 
42700: Kirjallinen kysymys n:o 241
42701: 
42702: 
42703: 
42704: 
42705:                                  Tennilä: Tuomilahden sahan toiminnan jatkamisesta Kemissä
42706: 
42707: 
42708:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42709: 
42710:   Holkerin hallitus on julistanut itsensä halli-    piollisuudesta vaan halusta keskittää toiminto-
42711: tun rakennemuutoksen toteuttajaksi. Lapissa         ja hyläten kokonaan aluepoliittiset näkökan-
42712: on kuitenkin jo nyt nähty, että nykyinen halli-     nat.
42713: tus ei ole tehnyt mitään valtiojohtoisten yritys-      Hallituksen velvollisuutena on vaikuttaa val-
42714: tenkään osalta niiden suuntautuessa tuotannon       tiojobtoisiin yrityksiin niin, että ne ottavat
42715: lopettamiseen ja näin työttömyyden pahenta-         toiminnassaan huomioon aluepolitiikan ja
42716: miseen. Rautaruukki Oy kiirehti heti eduskun-       työllisyysnäkökohdat. Siksi hallituksen onkin
42717: tavaalien jälkeen ilmoittamaan, että Rautavaa-      puututtava Vapon suunnitelmiin lopettaa tu-
42718: ran kaivoksen toiminta lopetetaan vuosia aiem-      losta tuottaneen Tuomilahden sahan toiminta.
42719: min päätettyä nopeammin. Hallitus ei yrittä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
42720: nytkään vaikuttaa Rautaruukin Kolarin kun-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
42721: nalle ja koko länsirajalle raskaaseen päätök-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42722: seen.                                               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42723:   Nyt on Vapo puolestaan ilmoittanut, että se                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42724: lopettaa Tuomilahden sahan toiminnan Kemis-                ryhtyä Tuomilahden sahan toiminnan
42725: sä. Tuomilahden sahan osalta kyse ei ole tap-              jatkamiseksi Kemissä?
42726: 
42727:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
42728: 
42729:                                        Esko-Juhani Tennilä
42730: 
42731: 
42732: 
42733: 
42734: 280571T
42735: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 241
42736: 
42737: 
42738: 
42739: 
42740:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42741: 
42742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nokuivauskapasiteettia ja samoin koneellinen
42743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jälkikäsittely puuttuu.
42744: olette 15 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn             Ratapölkyn raaka-aine Tuomilahden sahalle
42745: kirjeenne n:o 674 ohella toimittanut valtioneu-     on hankittu toimituspuuna suurelta osin metsä·
42746: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        hallitukselta Rovaniemen yläpuoliselta alueel·
42747: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kir-        ta. Tällä alueella Vapolla ei ole omaa puun-
42748: jallisesta kysymyksestä n:o 241:                    hankintaa ja näin ollen Tuomilahden sahan
42749:                                                     raaka-aineen hankinta ei ole tukenut muuta
42750:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     sahaustoimintaa. Keskittämällä sahaustoiminta
42751:        ryhtyä Tuomilahden sahan toiminnan           Paitamaon voidaan puunhankinnassa ja sa-
42752:        jatkamiseksi Kemissä?                        haustoiminnassa hyödyntää ratapölkkysahauk-
42753:                                                     sen erilainen raaka-aine.
42754:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Mikäli Tuomilahden saha jatkaisi ratapöl-
42755: taen seuraavaa:                                     kyn sahausta, olisi muiden sahojen ratapölkky-
42756:    Vapo Oy:n sahaustoiminta on ollut viime          tuotantoa supistettava, mikä tietäisi tuotannon
42757: vuodet tappiollista. Eräänä syynä sahojen huo-      supistuksia muille Vapon sahoille, sillä sahaus-
42758: noon kannattavuuteen Vapon osalta on Val-           kapasiteettia on yli kaksinkertainen määrä
42759: tionrautateiden vähentynyt ratapölkkyjen osto.      myyntiin nähden.
42760: Valtionrautateiden vuosittain ostama ratapölk-         Ratapölkkyjen kysynnän putoaminen puo-
42761: kymäärä on vähentynyt lähes puoleen eli noin        leen, erillinen raaka-aineen hankinta, sahan
42762: 250 000 kappaleeseen. Tämä muun muassa on           soveltumattomuus kilpailukykyiseen sahatava-
42763: pakottanut Vapo Oy:n tutkimaan eri vaihtoeh-        ratuotantoon ja pienen yksikön korkeat kiin-
42764: toja ylläpitääkseen sahojensa kannattavuutta.       teät kustannukset ovat johtaneet siihen, että
42765:    Ratapölkkymarkkinoiden laajentamista vien-       tuotanto on päätetty lopettaa Tuomilahden
42766: tiin on selvitetty, ja pieni määrä erikoispölkky-   sahalla kesällä 1988.
42767: jä on saatu myydyksi Egyptiin. Näyttää kuiten-         Tuomilahden sahalla on ollut töissä 20 työn-
42768: kin siltä, että vientimarkkinoilla suomalainen      tekijää ja toimihenkilöä, joiden sijoittamista
42769: ratapölkkytuotanto ei ole kilpailukykyinen kes-     yhtiön muihin toimipisteisiin on selvitetty. Li-
42770: kieurooppalaisiin tuottajiin verrattuna, jotka      säksi on aloitettu neuvottelut uuden yrittäjän
42771: sahaavat pölkyt lehtipuusta.                        kanssa toiminnan jatkamisesta Tuomilahdessa.
42772:    Ratapölkkyjen vuosittaisten myyntimäärien        Tällöin kysymyksessä on lähinnä sahatavaran
42773: jäädessä edellä mainittuihin noin 250 000 kap-      jatkojalostus ja puutaloteollisuus. Näillä jär-
42774: paleeseen ratapölkkytuotanto on kannattavuu-        jestelyillä toteutuessaan voidaan pääosalle
42775: den ylläpitämiseksi keskitettävä niille sahoille,   työntekijöistä turvata työpaikka.
42776: joissa sahaus on kannattaviota ja joissa rata-         Edellä olevan perusteella kauppa- ja teolli-
42777: pölkkysahaus tukee muuta Vapon sahaustoi-           suusministeriö katsoo, että Tuomilahden sahal-
42778: mintaa.                                             la ei ole taloudellisesti kannattavaa jatkaa sa-
42779:    Tuomilahden saha on rakennettu pelkästään        haustoimintaa vaan on toteutettava sahaustoi-
42780: ratapölkyn sahaukseen soveltuvaksi. Normaa-         minnan lopettaminen eräänä yhtiön esittämänä
42781: lin sahatavaran tuottaminen on teknisesti han-      koko puutoimialaa koskevan saneerausohjel-
42782: kalaa ja tuotantokustannukset nousevat huo-         man osana. Yhtiön puutoimiala on viime vuo-
42783: mattavan korkeiksi. Tuomilahden sahalla ei          det ollut niin raskaasti tappiollinen, että sa-
42784: ole käytännöllisesti katsoen ollenkaan normaa-      haustoiminnan jatkoedellytysten kannalta
42785: lin sahatavaran kuivaamiseen tarvittavaa kei-       kaikki kannattavuutta parantavat toimenpiteet
42786:                                     1988 vp. -     KK n:o 241                                    3
42787: 
42788: ovat välttämättömiä. Saneerausohjelma tulee         simman monelle työntekijälle turvaamaan työ-
42789: toteuttaa kuitenkin niin, että yhtiön käytettä-     paikka.
42790: vissä olevilla järjestelyillä pyritään mahdolli-
42791: 
42792:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1988
42793: 
42794:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
42795: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 241
42796: 
42797: 
42798: 
42799: 
42800:                                Till Riksdagens Herr Talman
42801: 
42802:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tiskt taget helt den torkningskapacitet som
42803: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           behövs för artificiell torkning av normala såg-
42804: nr 674 av den 15 april 1988 tili vederbörande         varor och likaså saknas maskiner för efterbe-
42805: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        handling.
42806: jande av riksdagsman Tennilä undertecknade                Råvaran för sliprar tili sågen i Tuomilahti
42807: spörsmål nr 241:                                      har anskaffats som leveransvirke tili stor del
42808:                                                       från forststyrelsens områden ovanom Rovanie-
42809:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             mi. Vapo utövar inte någon egen virkes-
42810:         vidta för att verksamheten vid sågen i        anskaffning inom detta område och sålunda
42811:         Tuomilahti i Kemi skall kunna fortsät-        har anskaffningen av råvara för sågen i Tuo-
42812:         ta?                                           milahti inte stött annan sågningsverksamhet.
42813:                                                       Genom att koncentrera sågningsverksamheten
42814:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          tili Paldamo kan man vid virkesanskaffningen
42815: samt anföra följande:                                 och sågningsverksamheten dra nytta av den
42816:    Vapo Oy:s sågningsverksamhet har under de          annorlunda råvaran.
42817: senaste åren varit förlustbringande. För Vapos            Om sågningen av sliprar fortsätter vid sågen
42818: vidkommande är en av orsakerna tili sågarnas          i Tuomilahti, borde sliperproduktionen vid de
42819: dåliga lönsamhet att Statsjärnvägarna köper           övriga andra sågarna inskränkas, vilket inne-
42820: färre sliprar. Den mängd järnvägssliprar som          bär produktionsminskningar för Vapos övriga
42821: Statsjärnvägarna årligen köper in har minskat         sågar, ty sågningskapaciteten är mer än dub-
42822: med hälften, dvs. tili ca 250 000 st. Bland           belt så stor jämfört med försäljningen.
42823: annat detta har tvingat Vapo Oy att undersöka             Det att efterfrågan på sliprar gått ned med
42824: olika alternativ i syfte att upprätthålla lönsam-     hälften, den separata anskaffningen av råvara,
42825: heten för sina sågar.                                 sågens olämplighet för konkurrenskraftig såg-
42826:    En utvidgning av marknaden för järnvägs-           varuproduktion och de höga fasta kostnaderna
42827: sliprar tili att omfatta export har utretts och ett   för en liten enhet har lett tili att man har
42828: litet antal specialsliprar har sålts tili Egypten.    beslutat lägga ned produktioneo vid sågen i
42829: Det förefaller dock som om produktioneo av            Tuomilahti sommaren 1988.
42830: järnvägssliprar i Finland inte är konkurrens-            Sågen i Tuomilahti har haft 20 arbetare och
42831: kraftig på exportmarknaden jämfört med pro-           kontorsanställda i sin tjänst. Deras placering
42832: ducenterna i mellaneuropa, som sågar sliprar          vid andra enheter inom bolaget har utretts.
42833: av lövträd.                                           Dessutom har överläggningar med en ny före-
42834:    Då de årliga försäljningsvolymerna av järn-        tagare inletts angående en fortsättning av verk-
42835: vägssliprar stannar vid ovan nämnda ca                samheten i Tuomilahti. Härvid är det närmast
42836: 250 000 st. måste produktioneo av sliprar med         fråga om fortsatt förädling av sågvaror samt
42837: hänsyn tili upprätthållandet av lönsamheten           om trähusindustri. Då dessa arrangemang vid-
42838: koncentrerars tili de sågar, där sågningen är         tas kan en arbetsplats tryggas för största delen
42839: lönsammast och där sågningen av sliprar stö-          av arbetstagarna.
42840: der annan sågningsverksamhet vid Vapo.                   På basis av det ovan anförda anser handels-
42841:    Sågen i Tuomilahti har byggts enbart med           och industriministeriet att det inte är ekono-
42842: tanke på sågning av järnvägssliprar. Produk-          miskt lönsamt att fortsätta sågningsverksamhe-
42843: tioneo av normala sågvaror är tekniskt sett           ten vid Tuomilahti utan nedläggningen av den-
42844: besvärlig och produktionskostnaderna blir av-         na måste verkställas som ett led i det sanerings-
42845: sevärt höga. Sågen i Tuomilahti saknar prak-          program som bolaget presenterat och som
42846:                                    1988 vp. -     KK n:o 241                                   5
42847: 
42848: gäller hela sågningsverksamheten. Bolagets trä-   programmet bör dock genomföras så, att man
42849: bransch har under de senaste åren varit så        genom de till buds stående arrangemangen
42850: gravt förlustbringande att alla åtgärder som      försöker trygga en arbetsplats för så många
42851: åsyftar bättre förutsättningar för en lönsam      arbetstagare som möjligt.
42852: sågningsverksamhet är nödvändiga. Sanerings-
42853: 
42854:     Helsingfors den 18 maj 1988
42855: 
42856:                                                 Handels- och industriminister Ilkka Suominen
42857:                                             1988 vp.
42858: 
42859: Kirjallinen kysymys n:o 242
42860: 
42861: 
42862: 
42863: 
42864:                                 Tykkyläinen ym.: Oikeusneuvojan viran säilyttämisestä Rauta-
42865:                                   lammilla
42866: 
42867: 
42868:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42869: 
42870:    Suonenjoen kaupunki ja Rautalammin kun-        hallituksen ja kunnanhallituksen käsityksen
42871: ta ovat yhdessä huolehtineet yleisestä oikeus-    mukaan supistamishanke on ristiriidassa kaik-
42872: aputoiminnasta Suonenjoen kaupungin ja Rau-       kien niiden periaatteiden kanssa, joiden poh-
42873: talammin kunnan alueella. Yleisessä oikeus-       jalta oikeusaputoimintaa ryhdyttiin maaham-
42874: aputoimistossa on ollut alusta pitäen oikeus-     me järjestämään. Alun pitäen tarkoituksena oli
42875: avustajan, oikeusneuvojan ja kanslistin virat.    taata oikeusavun saanti kansalaisille heidän
42876: Näiden virkojen aiheuttamat palkkauskustan-       varallisuudestaan ja asuinpaikastaan riippu-
42877: nukset ovat alusta alkaen olleet valtionosuu-     matta. Oikeusaputoiminta nykyisessä laajuu-
42878: teen oikeuttavia. Oikeusneuvoja on toiminut       dessaan on vakiintunut Rautalammilla ja Suo-
42879: pääasiassa Rautalammilla ja hänen työnsä on       nenjoella ja siitä on tullut merkittävä osa
42880: taannut sen, että yleisen oikeusaputoimiston      kunnallista palvelujärjestelmää. Nyt tehty eh-
42881: palvelut ovat olleet joustavasti myös rautalam-   dotus merkitsee tämän järjestelmän purkamis-
42882: pilaisten saavutettavissa.                        ta, erityisesti Rautalammin osalta.
42883:    Oikeusministeriössä on valmisteltu ehdotus,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
42884: jonka mukaan valtionosuus tullaan lakkautta-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
42885: maan Oikeusneuvojan viran palkkauksen osal-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
42886: ta. Käytännössä tämä merkitsee myös sitä, että    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
42887: virka joudutaan lakkauttamaan, koska kunnis-      sen:
42888: sa ei pidetä tarkoituksenmukaisena oikeus-                  Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-
42889: aputoiminnan kustantamista yksinomaan kun-               ta lakkauttaa Oikeusneuvojan viran val-
42890: tien varoin.                                             tionapu Suonenjoen kaupungissa ja
42891:    Suonenjoen kaupunki ja Rautalammin kun-               Rautalammin kunnassa toimivan oi-
42892: ta ovat oikeusministeriölle antamissaan lausun-          keusneuvojan viran osalta, ja
42893: noissa vastustaneet jyrkästi suunniteltua oi-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42894: keusaputoiminnan supistamista. Kaupungin-                ryhtyä valtionavun säilyttämiseksi?
42895: 
42896:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
42897: 
42898:           Marja-Liisa Tykkyläinen     Lauha Männistö               Seppo Kääriäinen
42899:           Kalle Röntynen              Jorma Huuhtanen              Juhani Laitinen
42900:                                       Kari Rajamäki
42901: 
42902: 
42903: 
42904: 
42905: 280494K
42906: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 242
42907: 
42908: 
42909: 
42910: 
42911:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
42912: 
42913:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     esityksessä selvitettiin silloin, että edellä mai-
42914: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     nittu lainmuutos johtaisi noin 20 toiminnassa
42915: olette 15 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn        olevan yleisen oikeusaputoimiston lakkautta-
42916: kirjeenne n:o 675 ohella toimittanut valtioneu-   miseen ja noin 20 yleisen oikeusavustajan ja 20
42917: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      kansliahenkilön viran lakkauttamiseen. Voi-
42918: kansanedustaja Tykkyläisen ym. näin kuulu-        massa olevan lain nojalla oikeusministeriöllä ei
42919: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 242:         olisi muita vaihtoehtoja kuin tehdä edellä ku-
42920:                                                   vattuja lakkauttamis- ja alentamispäätöksiä.
42921:           Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-
42922:        ta lakkauttaa Oikeusneuvojan viran val-      Asiaa on käsitelty hallituksen iltakoulussa 25
42923:        tionapu Suonenjoen kaupungissa ja          päivänä marraskuuta 1987. Tällöin hallitus
42924:        Rautalammin kunnassa toimivan oi-          päätti selvittää myös muita vaihtoehtoja. Vuo-
42925:        keusneuvojan viran osalta, ja              den 1988 ensimmäisessä lisäbudjetissa hallitus
42926:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    esittää lisävirkoja yleiseen oikeusaputoimin-
42927:        ryhtyä valtionavun säilyttämiseksi?        taan, jotta toiminta saataisiin koko maan kat-
42928:                                                   tavaksi ilman edellä mainittuja alentamispää-
42929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      töksiä. Hallituksella on myös tarkoitus antaa
42930: vasti seuraavaa:                                  eduskunnalle esitys valtionapujärjestelmän uu-
42931:   Mahdollinen valtionavun lakkauttamis- tai       distamiseksi. Mikäli nämä molemmat esitykset
42932: alentamispäätös perustuu eduskunnan vuonna        hyväksytään, oikeusministeriö voi luopua val-
42933: 1981 hyväksymään yleisestä oikeusaputoimin-       mistelemistaan alentamis- ja lakkauttamispää-
42934: nasta annetun lain muutokseen. Hallituksen        töksistä.
42935: 
42936:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1988
42937: 
42938:                                                              Oikeusministeri Matti Louekoski
42939:                                    1988 vp. -     KK n:o 242                                      3
42940: 
42941: 
42942: 
42943: 
42944:                             Tili Riksdagens Herr Talman
42945: 
42946:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       da lagändring skulle leda till indragandet av
42947: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       cirka 20 verksamma allmänna rättshjälpsby-
42948: nr 675 av den 15 april 1988 till vederbörande     råer samt indragandet av cirka 20 tjänster som
42949: medlem av statsrådet översänt en avskrift av      allmänt rättsbiträde och cirka 20 till kansliper-
42950: följande, av riksdagsman Tykkyläinen m.fl.        sonalen hörande tjänster. Enligt gällande lag
42951: undertecknade spörsmål nr 242:                    skulle justitieministeriet inte ha haft andra
42952:                                                   möjligheter än att göra ovan beskrivna beslut
42953:          Är Regeringen medveten om planer-        om indragningar eller nedsättningar.
42954:        na på att indra statsunderstödet för en
42955:        rättskonsulentstjänst för en rättskonsu-      Ärendet har behandlats i regeringens af-
42956:        lent som verkar i Suonenjoki stad och      tonskola den 25 november 1987. Härvid beslöt
42957:        Rautalampi kommun, och                     regeringen att även utreda andra alternativ. 1
42958:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     första tilläggsbudgeten för år 1988 föreslår
42959:        ta för att bibehålla statsunderstödet?     regeringen nya tjänster för allmänna rätts-
42960:                                                   hjälpsverksamhet~n. för att verksamheten skall
42961:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       fås landsomfattande utan ovan nämnda ned-
42962: följande:                                         sättningsbeslut. Regeringen har även för avsikt
42963:   Ett möjligt beslut om indragande eller ned-     att till riksdagen ge en proposition om revide-
42964: sättande av statsunderstöd grundar sig på en      ring av statsunderstödssystemet. Om dessa var-
42965: ändring av lagen om allmän rättshjälpsverk-       dera förslag godkäns, kan justitieministeriet
42966: samhet, som riksdagen godkände år 1981. 1         avstå från de förberedda besluten om nedsätt-
42967: regeringens proposition utreddes då, att nämn-    ningar eller indragningar.
42968: 
42969:     Helsingfors den 5 maj 1988
42970: 
42971:                                                                Justitieminister Matti Louekoski
42972: 1
42973: 
42974: 1
42975: 
42976: 1
42977: 
42978:     1
42979: 
42980:     1
42981: 
42982:     1
42983: 
42984:         1
42985: 
42986:         1
42987: 
42988:         1
42989: 
42990:             1
42991: 
42992:             1
42993: 
42994:             1
42995: 
42996:                 1
42997: 
42998:                 1
42999: 
43000:                 1
43001: 
43002:                     1
43003:                                               1988 vp.
43004: 
43005: Kirjallinen kysymys n:o 243
43006: 
43007: 
43008: 
43009: 
43010:                                  Valli ym.: Lamujoen vesistöjärjestelyistä
43011: 
43012: 
43013:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43014: 
43015:    Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän kunnissa        välittömästi sopimus järjestely-yhtiön ja vesi-
43016: sijaitsevan Lamujoen vesistöalueen järjestely-      ja ympäristöhallinnon kesken, jossa säännöste-
43017: hanke on pantu vireille Pohjois-Suomen vesioi-      lypatojen hoito annetaan Oulun vesi- ja ympä-
43018: keudessa vuonna 1962. Järjestelylupapäätös on       ristöpiirille. Samalla olisi ryhdyttävä laatimaan
43019: vahvistettu vesiylioikeudessa 2.2.1968. Järjes-     Lamujoen järjestelyn kehittämissuunnitelmaa,
43020: tely-yhtiön toimitsijamiehet ovat kirjeellään       sillä metsäojitukset, turvetuotanto ja haja-alu-
43021: 23 .1.1985 tehneet valmistumisilmoituksen vesi-     een kuormitus ovat merkittävästi heikentäneet
43022: oikeudelle. Hanke on toteutettu kokonaan val-       Lamujoen vedenjohtokykyä. Säännöstelyn hoi-
43023: tion toimesta ja varoilla Oulun maanviljelysin-     tamista on pidetty mahdottomana nykyisten
43024: sinööripiirin ja sittemmin Oulun vesipiirin vesi-   lupaehtojen puitteissa.
43025: toimiston valvonnassa. Revon Sähkö Oy hoiti            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43026: Iso-Lamujärven ja Kortteisen tekojärven sään-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
43027: nöstelyn hoidon vuosina 1966-1985.                  me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
43028:    Siitä lähtien on järjestelyn hoito ollut epä-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
43029: tyydyttävää, koska järjestely-yhtiöllä ei ole
43030: taloudellisia mahdollisuuksia vastata hankkees-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
43031: ta. Säännöstelypatojen hoitoa ja vesipintojen              siin Lamujoen vesistöjärjestelyjen hoi-
43032: tarkkailua tulvien tullessa ei voida jättää va-            don saattamiseksi asianmukaiselle ta-
43033: paaehtoistyövoiman varaan. Siksi tarvittaisiin             solle?
43034: 
43035:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
43036: 
43037:           Sakari Valli                 Riitta Jouppila                Oiva Savela
43038:           Juhani Alaranta              Vappu Säilynoja                J. Juhani Kortesalmi
43039:           Liisa Jaakonsaari            Eino Siuruainen                Tytti lsohookana-Asunmaa
43040: 
43041: 
43042: 
43043: 
43044: 280613P
43045: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 243
43046: 
43047: 
43048: 
43049: 
43050:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43051: 
43052:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saadaan päätökseen kuluvan vuoden aikana, ja
43053: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        asia siirtyy sen jälkeen vesioikeuden päätettä-
43054: olette 15 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           väksi. Koska lopputarkastuksen yhteydessä tu-
43055: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lee selvitetyksi myös nykyisen järjestelyn epä-
43056: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kohdat, on perusteltua, että tarvittavista toi-
43057: edustaja Vallin ym. näin kuuluvasta kirjallises-     menpiteistä epäkohtien poistamiseksi pääte-
43058: ta kysymyksestä n:o 243:                             tään vasta sen jälkeen kun vesioikeus on anta-
43059:                                                      nut päätöksensä lopputarkastuksen johdosta.
43060:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
43061:        siin Lamujoen vesistöjärjestelyjen hoi-          Vastuu Lamujoen järjestelyn piiriin kuulu-
43062:        don saattamiseksi asianmukaiselle ta-         vien järvien säännöstelystä sekä vesistöraken-
43063:        solle?                                        teiden hoitamisesta kuuluu vesilain mukaan
43064:                                                      luvanhaltijalle eli järjestely-yhtiölle kuten
43065:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muissakin vesistön järjestelyissä, joissa järjes-
43066: vasti seuraavaa:                                     tely-yhtiö on ollut vesilain mukaisen luvan
43067:                                                      hakijana. Vesi- ja ympäristöhallinnon viran-
43068:    Lamujoen järjestely on toteutettu pääosal-        omaiset antavat järjestely-yhtiöille tarvittaessa
43069: taan 1960-luvulla. Hankkeen tarkoituksena on         neuvoja ja asiantuntija-apua.
43070: maatalouden edellytysten parantaminen Lamu-
43071: joen rannoilla, Siikajoen tulvien vähentäminen          Sen sijaan vesistötöissä, joissa valtio on
43072:                                                      vesioikeudellisen luvan hakijana ja haltijana,
43073: ja vesivoiman lisääminen. Maanomistajien
43074:                                                      vesi- ja ympäristöhallinnon viranomaiset huo-
43075: muodostama järjestely-yhtiö sai järjestelylle
43076: vesioikeuden luvan vuonna 1965. Lamujoen             lehtivat valtion kustannuksella tarvittavista
43077: varsilla järjestelystä hyötyi 187 tilaa, ja vilje-   käyttö- ja hoitotoimenpiteistä, ellei toimenpi-
43078:                                                      teistä huolehtimista ole sopimuksella siirretty
43079: lysmaan parannuksen katsottiin vastaavan
43080:                                                      hyödyn saajille, esimerkiksi kunnalle tai voi-
43081: 250:tä ha ensiluokkaista peltoa. Järjestelyä
43082:                                                      malaitoksen omistajalle.
43083: varten tarvittavat työt ja rakenteet on tehty
43084: kokonaan valtion varoin.                                Lamujoen järjestelyyn kuuluvat säännöstelyt
43085:    Ajan myötä vesistön käytössä on tapahtunut        ovat monimutkaisia ja laadultaan sellaisia, että
43086: muutoksia ja vesien virkistyskäytön merkitys         niihin verrattavia säännöstelyitä on eräissä
43087: on nykyisin paljon suurempi kuin aikanaan            muissa vesistötöissä toteutettu valtion hake-
43088: järjestelyä suunniteltaessa. Sen vuoksi järjes-      muksesta, jolloin velvoitteet on määrätty val-
43089: tely-yhtiö pani 1970-luvulla vireille hakemuk-       tiolle. Käynnissä olevan lopputarkastuksen yh-
43090: sen järvien säännöstelyn osittaiseksi muuttami-      teydessä selviävät vesistön järjestelyn nykyiset
43091: seksi. Vesioikeus kuitenkin hylkäsi hakemuk-         epäkohdat. Lopputarkastuksen päätyttyä on
43092: sen, koska muutoksesta ei tuolloin osoitettu         edellytyksiä ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien
43093: saatavan riittävästi hyötyä                          poistamiseksi ja järjestelyyn liittyvien säännös-
43094:    Järjestelyn valmistumisesta on ilmoitettu ve-     telyjen tarkistamiseksi. Mikäli luvanhakijana
43095: sioikeudelle vuonna 1985. Vesioikeus on mää-         toimii tällöin valtio, merkitsee se samalla sitä,
43096: rännyt pidettäväksi asiassa lopputarkastuksen,       että säännöstelyjen käyttö ja hoito siirtyy val-
43097: jossa selvitetään, onko järjestely pantu toi-        tion tehtäväksi. Kun asian käsittely vesilain
43098: meen niin kuin laissa ja lupapäätöksessä on          mukaisessa lopputarkastuksessa on kuitenkin
43099: määrätty, sekä onko siitä odotettavissa sellaisia    kesken, hallitus katsoo, ettei asia anna tässä
43100: vahingollisia seurauksia, joita lupaa myönnet-       vaiheessa aihetta enempiin toimenpiteisiin.
43101: täessä ei ole otettu huomioon. Lopputarkastus
43102: 
43103:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1988
43104: 
43105:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
43106:                                      1988 vp. -     KK n:o 243                                      3
43107: 
43108: 
43109: 
43110: 
43111:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
43112: 
43113:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        varande år och ärendet kommer därefter upp i
43114: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         vattendomstolen för avgörande. Det nuvaran-
43115: av den 15 april 1988 tili vederbörande medlem       de systemets avigsidor kommer också att utre-
43116: av statsrådet översänt avskrift av följande av      das i samband med slutgranskningen. Därför
43117: riksdagsman Valli m.fl. undertecknade spörs-        är det motiverat att det besluts om nödvändiga
43118: mål nr 243:                                         åtgärder för att avlägsna olägenheterna först
43119:                                                     efter det att vattendomstolen har gett sitt
43120:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       utslag på basis av slutgranskningen.
43121:        att skötseln av vattenregleringen i La-          Enligt vattenlagen ansvarar innehavaren av
43122:        mujoki skall kunna fås på en tilibörlig      tiliståndet, dvs. regleringsföretaget, för regle-
43123:        nivå?                                        ringen av de sjöar som berörs av regleringen av
43124:                                                     Lamujoki och för skötseln av de konstruk-
43125:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tioner som byggts i vattendragen, liksom fallet
43126: samt anföra följande:                               är vid alla regleringar av vattendrag där ett
43127:    Regleringen av Lamujoki förverkligades tili      regleringsföretag har ansökt om ett sådant
43128: största delen på 1960-talet. A vsikten med pro-     tilistånd som avses i vattenlagen. Myndigheter-
43129: jektet var att förbättra jordbrukets förutsätt-     na inom vatten- och miljöförvaltningen ger vid
43130: ningar på stränderna av Lamujoki, att minska        behov regleringsföretagen råd och expertis-
43131: översvämningarna i Siikajoki och att öka vat-       hjälp.
43132: tenkraften. Det av markägarna bildade regle-            1 fråga om arbeten i vattendrag, för vilka
43133: ringsföretaget fick år 1965 vattendomstolens        staten vattenrättsligt är den som anhåller om
43134: tilistånd att utföra reglering. 187 gårdar invid    eller innehar tillstånd, ombesörjer däremot
43135: Lamujoki drog nytta av regleringen och den          myndigheterna inom vatten- och miljöförvalt-
43136: odlingsmark som förbättrades ansågs motsvara        ningen på statens bekostnad nödvändiga åtgär-
43137: 250 ha förstklassig åker. Det arbete som ut-        der i fråga om användning och skötsel, såvida
43138: förts och de konstruktioner som byggts för          inte skötseln av dessa åtgärder genom ett avtal
43139: regleringen har helt och hållet finansierats med    har överförts tili nyttohavarna, t.ex. kommu-
43140: statliga medel.                                     nen eller kraftverksägarna.
43141:    Med tiden har tiligodogörandet av vatten-            Regleringen av Lamujoki är komplicerad
43142: draget förändrats, och betydelsen av vattnens       och kan jämföras med regleringar i vissa andra
43143: användning för fritidsbruk är i dag mycket          vattendrag, vilka har förverkligats på ansökan
43144: större än då regleringen planerades. Därför         från statens sida, varvid skyldigheterna har
43145: ansökte regleringsföretaget på 1970-talet om        ålagts staten. 1 samband med den slutgransk-
43146: att sjöarnas reglering delvis skulle ändras. Vat-   ning som pågår klarnar de nuvarande olägen-
43147: tendomstolen avslog dock ansökan, eftersom          heterna med vattenregleringen. När slutgransk-
43148: det inte då gick att påvisa att förändringen        ningen är klar finns det förutsättningar för att
43149: skulle medföra tiliräckligt stor nytta.             vidta åtgärder för att avlägsna olägenheterna
43150:    Vattendomstolen underättades år 1985 om          och för att justera de åtgärder som hänför sig
43151: att regleringen hade slutförts. Vattendomstolen     tili regleringen. lfall tiliståndet har ansökts av
43152: har bestämt att det skall utföras en slutgransk-    staten betyder det samtidigt att det blir statens
43153: ning, där det utreds huruvida regleringen har       uppgift att använda och sköta regleringarna.
43154: verkställts som det föreskrivs i lagen och i        Då ärendet ännu inte har slutbehandlats vid
43155: tiliståndsutslaget. Dessutom bör det utredas        den slutgranskning varom stadgas i vattenlagen
43156:  huruvida sådana skadliga följder, som inte         anser regeringen att ärendet inte i det här
43157: beaktades då tiliståndet beviljades, är att vän-    skedet ger anledning tili ytterligare åtgärder.
43158: ta. Slutgranskningen kan slutföras under inne-
43159:      Helsingfors den 23 maj 1988
43160: 
43161:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
43162:                                              1988 vp.
43163: 
43164: Kirjallinen kysymys n:o 244
43165: 
43166: 
43167: 
43168: 
43169:                                 Laine ym.: USA:n vientikieltosäännösten kansainväliselle kau-
43170:                                   pankäynnille aiheuttamista haitoista
43171: 
43172: 
43173:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43174: 
43175:    Pääosa Nato-maista on monien vuosien ajan          Suomen hallituksen tulisi esim. presidentti
43176: soveltanut kansainvälistä kauppavaihtoa ra-        Reaganin vierailun yhteydessä ehdottaa USA:n
43177: joittavaa COCOM-maiden vientikieltosäännös-        vientikieltosäännösten poistamista. Edelleen
43178: töä, jota sovelletaan mm. huipputekniikan          hallituksen tulisi tehdä ehdotus rikoslain uudis-
43179: vientiin. Samaan aikaan kun muilla toimenpi-       tamisesta siten, ettei normaalin kaupankäynnin
43180: teillä pyritään kaupan esteiden purkamiseen,       harjoittamista voida rajoittaa tai pitää rangais-
43181: erityisesti USA:n ankarilla vientikieltosäännök-   tavana tekona riippumatta siitä, mitä esim.
43182: sillä asetetaan esteitä myös muiden maiden,        USA:n tai muiden COCOM-maiden lait ja
43183: esim. Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyön ke-      vientikieltosäännökset edellyttävät. Jo ennen
43184: hittämiselle. Aikanaan mm. Strömberg Oy:n          lain muuttamista oikeusviranomaisten tulisi
43185: yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa vaikeutettiin    ryhtyä toimiin lain tulkinnan ja soveltamisen
43186: sähköveturiprojektin yhteydessä.                   kehittämiseksi edellä esitetyn mukaiseksi.
43187:    Viime aikoina on herättänyt huomiota se,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43188: että Suomen viranomaiset ovat ryhtyneet ulko-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
43189: puolisen valtion eli USA:n vientikieltosäännös-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
43190: ten valvontaan ja siitä johtuviin rikosoikeudel-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
43191: lisiin tutkimustoimiin mahdollisen syytteen        sen:
43192: nostamista varten. Jos poliittisen tarkoituksen-
43193: mukaisuuden tarpeista käsin ryhdytään syyte-                 Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
43194: toimiin jopa maanpetokseen rinnastettavin                 nöllisiin tai muihin sellaisiin toimiin,
43195: tunnusmerkistöin ja teknologian tuotteiden                joilla estetään USA:n ja muiden
43196: normaaliin kaupankäyntiin aletaan soveltaa                COCOM-maiden vientikieltosäännös-
43197: maamme turvallisuusetujen vaarantamisen                   ten haitalliset vaikutukset kansainväli-
43198: puumerkkejä, niin miten tämä käy yhteen kau-              sessä kaupankäynnissä ja erityisesti
43199: pan vapauden, kaupan esteiden purkamisen ja               Suomen ja Neuvostoliiton sekä muiden
43200: mm. Suomen ja Neuvostoliiton taloussuhtei-                sosialististen maiden kanssa käytävässä
43201: den kehittämisen kanssa.                                  kaupassa?
43202: 
43203:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
43204: 
43205:                     Ensio Laine                             Esko-Juhani Tennilä
43206:                     Marjatta Stenius-Kaukonen               Marja-Liisa Löyttyjärvi
43207: 
43208: 
43209: 
43210: 
43211: 280550V
43212: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 244
43213: 
43214: 
43215: 
43216: 
43217:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43218: 
43219:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Suomalaisyrityksille on tärkeää, että ne saa-
43220: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vat mahdollisimman tasavertaisella tavalla
43221: olette 15 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn        muiden maiden yrityksiin verrattuna tarvitse-
43222: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      mansa teknologian. Vain näin ne voivat turva-
43223: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     ta kilpailuasemansa kansainvälisillä markki-
43224: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta        noilla. · Kyse on siis siitä, että suomalainen
43225: kirjallisesta kysymyksestä n:o 244:               yritys sopii liiketoiminnassaan joidenkin tuon-
43226:                                                   titavaroiden maahanjäännistä tai niiden jäl-
43227:          Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-      leenviennin rajoituksista. Kysymys on yritysten
43228:        nöllisiin tai muihin sellaisiin toimiin,   omasta päätöksenteosta. Teollisuutemme vien-
43229:        joilla estetään USA:n ja muiden            titoimitusten täsmällisyys ja sitä kautta luotta-
43230:        COCOM-maiden vientikieltosäännös-          mus riippuu monessa tapauksessa juuri sen
43231:        ten haitalliset vaikutukset kansainväli-   tarvitseman teknologian häiriöttömästä saan-
43232:        sessä kaupankäynnissä ja erityisesti       nista. Tämä on myös kauppakumppaniemme
43233:        Suomen ja Neuvostoliiton sekä muiden       etujen mukaista.
43234:        sosialististen maiden kanssa käytävässä       Suomen viranomaiset seuraavat ja valvovat
43235:        kaupassa?                                  tätäkin ulkomaankaupan sektoria Suomen la-
43236:                                                   kien ja määräysten mukaisesti. COCOM-mai-
43237:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     den noudattaman vientivalvontajärjestelmän ei
43238: vasti seuraavaa:                                  ole havaittu aiheuttavan merkittäviä haittoja
43239:    Kansainvälisessä kaupassa on viime vuosina     Suomen ulkomaankauppaan. Neuvostoliiton
43240: korostunut huipputeknologian osuus. Saman-        kauppamme on toteutunut sopimusten mukai-
43241: aikaisesti eräät maat ovat asettaneet teknolo-    sesti ja suomalaisyritykset ovat osoittautuneet
43242: gian saamisen ehdoksi ostajaa sitovia eriastei-   toimituksissaan täsmällisiksi ja luotettaviksi,
43243: sia rajoituksia. Tällaista toimintaa harjoittaa   mikä on luonnollisesti ollut myös tilaajan etu-
43244: ensi sijassa Yhdysvallat yhdessä eräiden mui-     jen mukaista.
43245: den länsimaiden kanssa COCOM-järjestön               Suomi ei voi lainsäädännöllisesti vaikuttaa
43246: puitteissa. Valvonta toteutetaan näissä maissa    muiden maiden harjoittamaan politiikkaan.
43247: erityisen vientilisenssioinnin avulla.            Käytettävissä olevin keinoin hallitus pyrkii tur-
43248:    Vientivalvonta perustuu jokaisen sitä har-     vaamaan suomalaisten yritysten teknologian
43249: joittavan maan omaan lainsäädäntöön, joka         saannin ja kilpailuaseman kansainvälisessä
43250: taas osaltaan kohdistuu yrityksiin. On syytä      kaupassa sekä estämään muiden maiden toi-
43251: todeta tässäkin yhteydessä, että puolueettoma-    meenpanemista rajoituksista niille mahdollises-
43252: na maana Suomi ei osallistu minkään maan          ti aiheutuvia vaikeuksia. Edelleen eri kansain-
43253: yksipuoliseen vienninrajoittamistoimintaan ja     välisissä yhteyksissä tulemme korostamaan va-
43254: toisaalta suomalaisten viranomaisten toiminta     paan ja esteettömän kaupan merkitystä sekä
43255: perustuu Suomen lakiin.                           vientirajoitusten haitallisia vaikutuksia.
43256: 
43257:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1988
43258: 
43259:                                                                     Ministeri Pertti Salolainen
43260:                                    1988 vp. -     KK n:o 244                                      3
43261: 
43262: 
43263: 
43264: 
43265:                             Tili Riksdagens Herr Talman
43266: 
43267:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          För de finländska företagen är det viktigt att
43268: anger har Ni, Herr Talman, med Edert brev av      på möjligast jämlika villkor med företagen i
43269: den 15 april 1988 till vederbörande medlem av     andra Iänder få den teknologi de behöver.
43270: statsrådet överlämnat avskrift av följande av     Endast på detta sätt kan de trygga sin konkur-
43271: riksdagsman Ensio Laine m.fl. underskrivna        rensställning på den internationella markna-
43272: skriftliga spörsmål nr 244:                       den. Det är alltså frågan om att ett finländskt
43273:                                                   företag i sin affärsverksamhet kommer överens
43274:          Avser Regeringen vidtaga lagstift-       om att endel importvaror stannar i landet eller
43275:        nings- eller andra liknande åtgärder för   deras vidareexport begränsas. Det är fråga om
43276:        att förhindra skadliga verkningar av       företagens egna beslut. Vår industris förmåga
43277:        USAs och övriga COCOM-länders ex-          till exakta leveranser och därigenom upprätt-
43278:        portförbud för den internationella han-    hållandet av förtroendet är i många fall be-
43279:        deln och speciellt för handeln mellan      roende av att den utan störningar erhåller den
43280:        Finland och Sovjetunionen och andra        teknologi den behöver. Detta ligger också i
43281:        socialistiska länder?                      våra handelspartners intresse.
43282:                                                       De finländska myndigheterna följer och
43283:   Som svar på frågan anför jag högaktnings-       övervakar också denna sektor av utrikeshan-
43284: fullt följande:                                   deln i enlighet med Finlands lagar och före-
43285:                                                   skrifter. Det exportövervakningssystem som
43286:    Högteknologins andel har accentuerats i den    COCOM-länderna tillämpar har inte kunnat
43287: internationella handeln under de senaste åren.    ses förorsaka stor skada för Finlands utrikes-
43288: Samtidigt har endel Iänder som villkor för        handel. Vår handel med Sovjetunionen har
43289: erhållande av teknologi uppsatt olika grader av   förverkligats enligt avtalen och de finländska
43290: begränsningar som binder köparen. En sådan        företagen har i sina leveranser visat sig vara
43291: verksamhet bedrivs främst av Förenta Staterna     exakta och tillförlitliga och detta har naturligt-
43292: tillsammans med andra västländer inom ramen       vis också legat i köparens intresse.
43293: för COCOM-sammanslutningen. Övervakning-             Finland kan inte lagstiftningsvägen påverka
43294: en i dessa Iänder sker genom en särskild          den politik andra Iänder bedriver. Med till-
43295: exportlicensiering.                               budsstående medel strävar regeringen till att
43296:    Exportövervakningen grundar sig i varje        trygga att industrin erhåller teknologi och be-
43297: land, där ett sådant system finns, på dess egen   varar sin konkurrensställning i den internatio-
43298: lagstiftning, som sedan tillämpas på företagen.   nella handeln samt förhindra eventuella negati-
43299: Det är skäl att också i detta sammanhang          va konsekvenser som andra Iänder genom sina
43300: konstatera att Finland såsom ett neutralt land    begränsningsåtgärder kan förorsaka. Vidare
43301: inte deltar i något lands ensidiga exportbe-      kommer vi i olika internationella sammanhang
43302: gränsningar och å andra sidan grundar sig de      att betona betydelsen av en fri och ostörd
43303: finländska myndigheternas verksamhet på Fin-      handel och de skadliga följderna av exportbe-
43304: lands lag.                                        gränsningar.
43305: 
43306:     Helsingfors den 16 maj 1988
43307: 
43308:                                                                      Minister Pertti Salolainen
43309: 1
43310: 1
43311:  1
43312:   1
43313:   1
43314:    1
43315:     1
43316:     1
43317:      1
43318:       1
43319:       1
43320:        1
43321:         1
43322:         1
43323:          1
43324:           1
43325:           1
43326:            1
43327:             1
43328:             1
43329:              1
43330:               1
43331:               1
43332:                1
43333:                 1
43334:                                             1988 vp.
43335: 
43336: Kirjallinen kysymys n:o 245
43337: 
43338: 
43339: 
43340: 
43341:                                 Kortesalmi: Oulun läänin kehittämismäärärahojen lisäämisestä
43342: 
43343: 
43344:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43345: 
43346:    Sisäasiainministeriö on 10.2.1988 tehnyt        kokonaistaso nousee yli 30 miljoonan markan.
43347: päätöksen vuodelle 1988 varatun läänin kehit-      Rahoitustarve yhteensä edellisten vuosien
43348: tämiseen tarkoitetun määrärahan jaosta. Pää-       myöntämiskäytännön mukaisesti on noin 20
43349: töksen mukaan Oulun läänille osoitettiin 10        miljoonaa markkaa.
43350: miljoonan markan määräraha.                           Kevään 1988 aikana laaditaan kahdeksaan
43351:    Kuitenkin kehittämisrahan tarve on Oulun        Oulun läänin erityisaluekuntaan kehittämisoh-
43352: läänissä merkittävästi suurempi. Oulun läänin      jelma. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä
43353: samoin kuin muidenkin kehitysalueläänien saa-      (193/542/88) asetetaan erityisaluekunnat etusi-
43354: man tuen osuus on lisäksi jatkuvasti pienenty-     jalle kehittämismäärärahaa jaettaessa. Valmis-
43355: nyt. Kehittämismäärärahan kokeilun koke-           tuvat kehittymisohjelmat tulevat lisäämään ke-
43356: mukset ovat kuitenkin osoittaneet projektira-      hittämismäärärahan tarvetta entisestään. Sa-
43357: hoituksen merkittäväksi aluepolitiikan väli-       moin yksivuotiset erityisaluekunnat aikovat to-
43358: neeksi määrärahan suhteellisesta pienuudesta       teuttaa useita kehittämishankkeita, joihin tul-
43359: huolimatta. Oulun läänissä on määrärahan           laan hakemaan myös lääninrahaa.
43360: avulla pystytty saamaan alueelle merkittäviä          Edellä mainittujen perusteiden takia tulisi
43361: hankkeita, jotka ovat tukeneet läänin painopis-    vielä kuluvan vuoden valtion lisämenoarvioon
43362: tealueittaista kehittämistyötä.                    saada vähintään 10 miljoonan markan lisämää-
43363:    Määrärahojen niukkuuden vuoksi myöntei-         räraha Oulun läänin kehittämisrahaa varten.
43364: seksi koettua kehittämistoimintaa ei voida laa-    Vain tällä toimenpiteellä pystytään turvaamaan
43365: jentaa eikä tehostaa tarvetta vastaavasti. On      jo olemassa olevien tai odotettavissa olevien
43366: myös syytä olettaa, että uusien hankkeiden         hankkeiden kohtuullinen toteuttaminen Oulun
43367: toteuttamismahdollisuudet heikkenevät edelli-      läänin alueella.
43368: siin vuosiin verrattuna. Yhä useamman projek-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43369: tin tehtävien laajuus ja vaativuus edellyttävät    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
43370: vähintään kahden vuoden pituista rahoitusta.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43371:    Oulun lääninhallituksessa oli 15.3.1988 käsi-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43372: teltävänä 40 projektihakemusta, joihin oli ha-
43373: ettu lääninrahaa yhteensä 12 miljoonaa mark-                Tietääkö Hallitus, että Oulun läänin
43374: kaa. Osa näistä hankkeista oli siirretty edelli-          kehittämismäärärahatarve ylittää tällä
43375: seltä vuodelta, koska tuolloin määrärahat eivät           hetkellä selvästi käytettävissä olevat re-
43376: riittäneet hankkeiden rahoitukseen. Vuoden                surssit aiheuttaen näin toteuttamiskel-
43377:  1987 puolella aloitettuja ja tänä vuonna jatko-          poisten hankkeiden siirtymisen ja jopa
43378: rahoitusta tarvitsevia projekteja on useita. Li-          kariutumisen, ja
43379:  säksi aikaisempien vuosien kokemusten perus-               aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vä-
43380: teella voidaan arvioida, että uusia projektiha-           hintään 10 miljoonan markan lisämää-
43381:  kemuksia saapuu lääninhallitukseen tämän                 rärahan varaamiseksi valtion vuoden
43382: vuoden loppuun menessä noin 80-90 kappa-                  1988 ensimmäiseen lisämenoarvioon
43383: letta ja niihin haetaan lääninrahaa noin 20               Oulun läänin kehittämismäärärahaa
43384:  miljoonaa markkaa. Näin ollen hakemusten                 varten?
43385:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
43386: 
43387:                                      1. Juhani Kortesalmi
43388: 280549U
43389: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 245
43390: 
43391: 
43392: 
43393: 
43394:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43395: 
43396:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Läänin kehittämisraha on ollut vuoden 1987
43397: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       alusta alkaen kaikkien lääninhallitusten käy-
43398: olette 15 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          tössä. Kehittämisrahaa voidaan nykyisin käyt-
43399: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tää elinkeinotoiminnan edistämiseen tähtääviin
43400: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kehittämishankkeisiin ja Lapin läänissä lisäksi
43401: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-      matkailun lomatukeen.
43402: sesta kysymyksestä n:o 245:
43403:                                                        Avustuksia kehittämisprojekteihin haettiin
43404:          Tietääkö Hallitus, että Oulun läänin       kaikissa lääneissä vuonna 1987 enemmän kuin
43405:        kehittämismäärärahatarve ylittää tällä       lääninhallituksilla oli valtuuksia niitä myöntää.
43406:        hetkellä selvästi käytettävissä olevat re-   Tilanne ei ollut Oulun läänissä mitenkään
43407:        surssit aiheuttaen näin toteuttamiskel-      muista poikkeava. Myös vuonna 1988 hake-
43408:        poisten hankkeiden siirtymisen ja jopa       musten määrä näyttäisi selvästi ylittävän edel-
43409:        kariutumisen, ja                             leen myöntämisvaltuuden, mikä toisaalta mah-
43410:          aikooko Hallitus ryhtyä toimiin va-        dollistaa riittävän toteuttamiskelpoisten hank-
43411:        hintään 10 miljoonan markan lisämää-         keiden valinnan.
43412:        rärahan varaamiseksi valtion vuoden            Hallitus ei ole esittänyt vuoden 1988 ensim-
43413:        1988 ensimmatseen lisämenoarvioon            mäisessä lisämenoarviossa lisämäärärahaa lää-
43414:        Oulun läänin kehittämismäärärahaa            nien kehittämiseen, koska kyseisen määrära-
43415:        varten?                                      han myöntäminen on vielä alkuvaiheessa kai-
43416:                                                     kissa lääneissä. Määrärahan lisäystarve selvite-
43417:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tään laadittaessa valtion tulo- ja menoarvioesi-
43418: vasti seuraavaa:                                    tystä vuodelle 1989.         '
43419: 
43420:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1988
43421: 
43422:                                                                         Ministeri Erkki Liikanen
43423:                                    1988 vp. -     KK n:o 245                                      3
43424: 
43425: 
43426: 
43427: 
43428:                             Tili Riksdagens Herr Talman
43429: 
43430:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Bidrag för utvecklande av länen har fr.o.m.
43431: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ingången av år 1987 stått tili förfogande för
43432: av den 15 april 1988 till vederbörande medlem     alla länsstyrelser. Utvecklingsbidraget kan nu-
43433: av statsrådet översänt avskrift av följande av    förtiden användas för utvecklingsprojekt, som
43434: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörs-       åsyftar ett främjande av näringsverksamheten,
43435: mål nr 245:                                       och dessutom tili semesterstöd för turismen i
43436:                                                   Lapplands Iän.
43437:           Är Regeringen medveten om att be-          Under år 1987 ansöktes i alla Iän om flera
43438:        hovet av utvecklingsanslag i Uleåborgs     bidrag för utvecklingsprojekt än vad länsstyrel-
43439:        Iän för närvarande tydligt överskrider     serna hade fullmakt att bevilja medel för.
43440:        de till buds stående resurserna och där-   Situationen var inte på något sätt avvikande i
43441:        igenom förorsakar att realiseringsdugli-   Uleåborgs Iän, jämfört med de övriga länen.
43442:        ga projekt uppskjuts och t.o.m. stran-     Även under år 1988 ser antalet ansökningar ut
43443:        dar och                                    att fortfarande tydligt överstiga beviliningsfull-
43444:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för     makten, vilket i sin tur gör det möjligt att välja
43445:        reservering av ett extra anslag på minst   tillräckligt realiseringsdugliga projekt.
43446:        10 miljoner mark i statens första             Regeringen har inte i första tilläggsbudgeten
43447:        tilläggsbudget för år 1988 för utveck-     för år 1988 anvisat något extra anslag för
43448:        lingsanslag för Uleåborgs Iän?             utvecklande av länen, eftersom beviljandet av
43449:                                                   dylika anslag ännu befinner sig i sitt begynnel-
43450:                                                   seskede i alla Iän. Behovet av extra anslag
43451:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      utreds vid uppgörandet av propositionen angå-
43452: samt anföra följande:                             ende statsförslaget för år 1989.
43453: 
43454:     Helsingfors den 16 maj 1988
43455: 
43456:                                                                        Minister Erkki Liikanen
43457:                                              1988 vp.
43458: 
43459: Kirjallinen kysymys n:o 246
43460: 
43461: 
43462: 
43463: 
43464:                                  Kortesalmi: Kuljetustuen myöntämisperusteiden muuttamisesta
43465: 
43466: 
43467:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43468: 
43469:    Kuljetustukeen oikeuttava lyhyin etäisyys on    toisi kuljetustuen vastaamaan paremmin tämän
43470: tällä hetkellä 266 kilometriä. Tämä perustuu       päivän käytäntöä ja tarpeita.
43471: rautateiden keskimääräiseen kuljetusmatkaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43472: 1970-luvun alussa.                                 jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
43473:    Tilanteesta 1970-luvun alussa on tapahtunut     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43474: huomattavaa muutosta niin matkapituuksien          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43475: kuin kuljetusmuotojakautumienkin osalta siinä                Tietääkö Hallitus, että tällä hetkellä
43476: määrin, ettei lähtökohta ole enää perusteltu.             kuljetustukeen oikeuttava lyhin etäisyys
43477: Merikuljetuksissa hyväksytään eräissä tapauk-             266 kilometriä, joka perustuu rautatei-
43478: sissa lyhimpänä maakuljetusetäisyytenä sata-              den keskimääräiseen kuljetusmatkaan
43479: maan 101 kilometrin matka. Myös tämä raja                 1970-luvun alussa, on vanhentunut kul-
43480: on keinotekoinen ja asettaa sataman lähialueen            jetustarpeiden muutosten takia, ja
43481: yrittäjät eriarvoiseen asemaan.                              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
43482:    Korjaavana toimenpiteenä tulisikin pikaisesti          kuljetustukeen oikeuttavan lyhimmän
43483: toteuttaa kuljetustukeen oikeuttavan lyhimmän             etäisyyden tarkistamiseksi noin 150-
43484: etäisyyden tarkistaminen noin 150-200 kilo-               200 kilometriin ja merikuljetuksiin liit-
43485: metriin ja merikuljetuksiin liittyvän maakulje-           tyvän maakuljetuksen osalta noin 50
43486: tuksen osalta 50 kilometriin. Tämä tarkistus              kilometriin?
43487: 
43488:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
43489: 
43490:                                       J. Juhani Kortesalmi
43491: 
43492: 
43493: 
43494: 
43495: 280519M
43496: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 246
43497: 
43498: 
43499: 
43500: 
43501:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43502: 
43503:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ovat usein kuitenkin keskimääräistä kuljetus-
43504: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        matkaa lyhyempiä. Tämän vuoksi laivakulje-
43505: olette 15 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           tustukeen oikeuttaviin laivaoksiin liittyvien
43506: kirjeenne n:o 679 ohella toimittanut valtioneu-      maakuljetusten kuljetusmatkan alarajaksi on
43507: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         määrätty 101 kilometriä. Edellä mainittujen
43508: kansanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta           kuljetusmatkojen alarajat ovat olleet kuljetus-
43509: kirjallisesta kysymyksestä n:o 246:                  tukijärjestelmän käyttöönotosta, vuodesta
43510:                                                      1973 lähtien samat.
43511:           Tietääkö Hallitus, että tällä hetkellä
43512:        kuljetustukeen oikeuttava lyhin etäisyys         Kuljetustukijärjestelmän uudistamista on vii-
43513:        266 kilometriä, joka perustuu rautatei-       meksi käsitelty kauppa- ja teollisuusministe-
43514:        den keskimääräiseen kuljetusmatkaan           riön 21 päivänä lokakuuta 1987 asettamassa
43515:        1970-luvun alussa, on vanhentunut kul-        työryhmässä, jonka tarkoituksena oli selvittää
43516:        jetustarpeiden muutosten takia, ja            muun muassa kuljetustuen myöntämisperustei-
43517:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        den uudistamistarvetta. Työryhmä jätti muis-
43518:        kuljetustukeen oikeuttavan lyhimmän           tionsa 29.2.1988.
43519:        etäisyyden tarkistamiseksi noin 150-             Työryhmän selvitysten perusteella keskimää-
43520:        200 kilometriin ja merikuljetuksiin liit-     räisten kuljetusmatkojen pituus ei ole 1970-
43521:        tyvän maakuljetuksen osalta noin 50           luvun alun tilanteeseen verrattuna merkittäväs-
43522:        kilometriin?                                  ti muuttunut. Valtionrautateiltä saadun selvi-
43523:                                                      tyksen mukaan kaikkien tavararyhmien keski-
43524:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          määräinen rautatiekuljetusmatka aikana 1.1.-
43525: taen seuraavaa:                                      31.8.1987 oli 256 kilometriä. Tämän johdosta
43526:                                                      kuljetusmatkojen alarajan alentamista ei pidet-
43527:    Kuljetustukea maksetaan vähintään 266 kilo-
43528:                                                      ty tarkoituksenmukaisena.
43529: metrin pituisista rautatie-, kuorma-auto- sekä
43530: näiden muodostamien yhtenäisten kuljetus-               Työryhmä on esittänyt lakiin joitakin muu-
43531: ketjujen kuljetuksista. Edellä mainittu lyhin        toksia ja on esittänyt, että laki olisi muutettuna
43532: tuen piiriin kuuluva kuljetusmatka on määrät-        voimassa vuoden 1991 loppuun saakka. Työ-
43533: ty valtionrautateiden tavaraliikenteen keski-        ryhmä on myös katsonut tarpeelliseksi lähivuo-
43534: määräisen kuljetusmatkan perusteella, jotta tu-      sina kuljetustukijärjestelmää koskevan perus-
43535: ki ei vastoin tarkoitustaan kohdistuisi keski-       teellisen selvityksen tekemisen. Tämän selvityk-
43536: määräistä lyhyempiin kuljetuksiin.                   sen yhteydessä tullaan myös kuljetustuen
43537:    Kuljetustukea maksetaan myös kehitys-             myöntämisperusteita uudelleen selvittämään.
43538: alueen, neljännen perusvyöhykkeen tukialueen            Edellä olevaan viitaten hallitus ei katso tässä
43539: ja Saimaan vesistöalueen satamista ja laivaus-       vaiheessa tarpeelliseksi ryhtyä erityisiin toimen-
43540: paikoista tapahtuvista laivakuljetuksista. Täl-      piteisiin kuljetustukeen Oikeuttavan lyhimmän
43541: laisiin laivakuljetuksiin liittyvät maakuljetukset   kuljetusmatkan tarkistamiseksi.
43542: 
43543:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1988
43544: 
43545:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
43546:                                     1988 vp. -     KK n:o 246                                        3
43547: 
43548: 
43549: 
43550: 
43551:                              Tili Riksdagens Herr Talman
43552: 
43553:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        den genomsnittliga transportsträckan. Därför
43554: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        har den nedre gränsen för landtransporter i
43555: nr 679 av den 15 april 1988 tili vederbörande      anslutning tili de skeppningar som berättigar
43556: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     tili fartygstransportstöd fastställts tili 101 kilo-
43557: jande av riksdagsman Kortesalmi underteckna-       meter. De nämnda nedre gränserna för trans-
43558: de spörsmål nr 246:                                portsträckorna har varit desamma sedan syste-
43559:                                                    met med transportstöd togs i bruk år 1973.
43560:           Vet Regeringen om att det kortaste           En reform av systemet med transportstöd
43561:        avstånd som i detta nu berättigar tili      har senast behandlats av en arbetsgrupp som
43562:        transportstöd, 266 kilometer, och som       handels- och industriministeriet tilisatte den 21
43563:        baserar sig på den genomsnittliga trans-    oktober 1987. Denna arbetsgrupp hade i upp-
43564:        portsträckan per järnväg vid början av      drag att utreda bl.a. behovet av att reformera
43565:        1970-talet, har föråldrats på grund av      grunderna för beviljande av transportstöd. Ar-
43566:        ändrade transportbehov, och                 betsgruppen avgav sin promemoria 29.2.1988.
43567:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         På basis av arbetsgruppens utredningar har
43568:        ta för att justera det kortaste avstånd     de genomsnittliga transportsträckornas längd
43569:        som berättigar tili transportstöd tili      inte ändrats nämnvärt i jämförelse med situa-
43570:        ungefär 150-200 kilometer och i fråga       tionen vid början av 1970-talet. Enligt en
43571:        om landtransporter i anslutning tili sjö-   utredning som erhölls från statsjärnvägarna
43572:        transporterna tili ungefär 50 kilometer?    var den genomsnittliga transportsträckan per
43573:                                                    järnväg för alla grupper av gods under tiden
43574:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       1.1-31.8.1987 256 kilometer. På grund av
43575: samt anföra följande:                              detta ansågs det inte ändamålsenligt att sänka
43576:    Transportstöd betalas ut för järnvägs- och      den nedre gränsen för transportsträckorna.
43577: lastbilstransporter samt för av dessa bildade          Arbetsgruppen har föreslagit några änd-
43578: enhetliga transportled, vilka är minst 266 kilo-   ringar i lagen och att lagen i ändrad form
43579: meter långa. Den kortaste transportsträcka         skulle gälla tili slutet av år 1991. Arbetsgrup-
43580: som kan få stöd definieras på basis av en          pen har också ansett det ändamålsenligt att
43581: genomsnittlig transportsträcka inom statsjärn-     företa en grundlig utredning av systemet med
43582: vägarnas godstrafik, för att stödet inte - tvärt   transportstöd under de närmaste åren. 1 sam-
43583: emot avsikten med det - skall ges för trans-       band med denna utredning kommer grunderna
43584: porter som är kortare än de genomsnittliga.        för beviljande av transportstöd också att utre-
43585:    Transportstöd erläggs också för fartygs-        das på nytt.
43586: transporter som sker från hamnar och skepp-            Med hänvisning tili ovanstående anser rege-
43587: ningsställen inom utvecklingsområdena, fjärde      ringen att det i detta skede inte är nödvändigt
43588: baszonens stödområde och insjöområdet i Sai-       att vidta några speciella åtgärder för att justera
43589: men. Landtransporterna i anslutning tili dylika    den kortaste transportsträcka som berättigar
43590: fartygstransporter är emellertid ofta kortare än   tili transportstöd.
43591: 
43592:     Helsingfors den 5 maj 1988
43593: 
43594:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
43595:                                           1988 vp.
43596: 
43597: Kirjallinen kysymys n:o 247
43598: 
43599: 
43600: 
43601: 
43602:                           Mäkelä: Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden Opintotukiajan piden-
43603:                               tämisestä
43604: 
43605: 
43606: 
43607:                               (Kysymyksen n:o 216 yhteydessä)
43608: 
43609: 
43610: 
43611: 
43612: 280848U
43613: 1
43614: 1
43615: 1
43616:     1
43617:     1
43618:     1
43619:         1
43620:         1
43621:         1
43622:             1
43623:             1
43624:             1
43625:                 1
43626:                 1
43627:                 1
43628:                     1
43629:                     1
43630:                     1
43631:                         1
43632:                         1
43633:                         1
43634:                             1
43635:                                              1988 vp.
43636: 
43637: Kirjallinen kysymys n:o 248
43638: 
43639: 
43640: 
43641: 
43642:                                  Pekkarinen: Keski-Suomen kalastuspiirin alueelle tulevien pilkin-
43643:                                    tämaksuvarojen maksatuksesta
43644: 
43645: 
43646:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43647: 
43648:    Maa- ja metsätalousministeriö on 27.5.1986          Vuosina 1986-1987 pilkintämaksuja on ker-
43649: päivätyllä kirjeellään ilmoittanut, että vuosina    tynyt 427 450 mk ja 426 282 mk, jotka niin
43650: 1983-1985 Keski-Suomen kalastuspiirin toimi-        ikään ovat edelleen jakamatta odottaen minis-
43651: alueelle on kertynyt pilkintämaksuja yhteensä       teriöitä valituksen ratkaisusta ilmenevää tul-
43652: 1 205 168 mk.                                       kintaa sovellettuun pistelaskentaperustaan.
43653:    Kalastuspiiri on 21.8.1986 tekemällään pää-         Maa- ja metsätalousministeriön tulisikin pi-
43654: töksellä jakanut pilkintämaksut kalastusalueil-     kaisesti ratkaista valituksenalainen asia. Aina-
43655: le. Osuuksia laskettaessa on sovellettu maa- ja     kin kiistaton osuus piikkimaksuvaroista tulisi
43656: metsätalousministeriön vahvistamaa pistelas-        irrottaa välittömästi kalastusalueille.
43657: kuperustaa.
43658:    Kaksi kalastuskuntaa ja yksi kalastusalue           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43659: ovat valittaneet tästä päätöksestä. Kalastuspiiri   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
43660: on antanut valituksista vastineensa maa- ja         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43661: metsätalousministeriölle 10.11.1986. Maa- ja        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43662: metsätalousministeriö ei ole ratkaissut valitusta
43663: eikä kalastuspiirin päätös ole saavuttanut lain-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
43664: voimaa, minkä vuoksi pilkintämaksujen mak-                 siin pilkintämaksujen maksatuksen pi-
43665: satukseen ei ole voitu ryhtyä minkään alueen               kaiseksi toteuttamiseksi Keski-Suomen
43666: osalta.                                                    kalastuspiirin alueella?
43667: 
43668:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
43669: 
43670:                                         Mauri Pekkarinen
43671: 
43672: 
43673: 
43674: 
43675: 2806060
43676: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 248
43677: 
43678: 
43679: 
43680: 
43681:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43682: 
43683:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vänä on jakaa varat edelleen vesialueen omista-
43684: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     jille. Jotta kaikki pilkintävarat voidaan panna
43685: olette 15 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn        maksuun, sekä kalastusaluejaon että pilkintä-
43686: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      varojen jaon tulee olla ratkaistu lainvoimaises-
43687: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     ti. Molemmista on kuitenkin tehty runsaasti
43688: edustaja Mauri Pekkarisen näin kuuluvasta         valituksia maa- ja metsätalousministeriöön.
43689: kirjallisesta kysymyksestä n:o 248:                   Keski-Suomen kalastuspiirin kalastusalueja-
43690:                                                   koa koskeva valitus on edelleen käsiteltävänä
43691:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Läänin pil-
43692:        siin pilkintämaksujen maksatuksen pi-      kintävarojen jaosta tehtyjen valitusten valmis-
43693:        kaiseksi toteuttamiseksi Keski-Suomen      telu on ministeriössä varsin pitkällä. Vastaavia
43694:        kalastuspiirin alueella?                   valituksia on tehty useiden kalastuspiirien pää-
43695:                                                   töksistä useilla eri perusteilla. Koska aikaisem-
43696:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     paa käytäntöä uuden kalastuslain näiden sään-
43697: vasti seuraavaa:                                  nösten soveltamisesta ei ole, valitusten ratkai-
43698:    Kalastuslain 89 §:n 2 momentin mukaan          seminen edellyttää niiden kokonaistarkastelua.
43699: pilkintämaksuista kertyneet tulot jaetaan ko-     Tämä työ saadaan lähitulevaisuudessa päätök-
43700: konaisuudessaan kalastusalueille. Niiden tehtä-   seen.
43701: 
43702:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1988
43703: 
43704:                                                                        Ministeri Ole Norrback
43705:                                      1988 vp. -     KK n:o 248                                    3
43706: 
43707: 
43708: 
43709: 
43710:                               Till Riksdagens Herr Talman
43711: 
43712:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utanordnas bör det finnas ett laga kraft vunnet
43713: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         beslut om både fiskeområdesindelningen och
43714: av den 15 april 1988 till vederbörande medlem       fördelningen av pilkfiskemedlen. Över vardera
43715: av statsrådet översänt avskrift av följande av      har dock talrika besvär anförts hos jord- och
43716: riksdagsman Mauri Pekkarinen undertecknade          skogsbruksministeriet.
43717: spörsmål nr 248:                                       Besvär som gäller indelningen av fiskeområ-
43718:                                                     dena i Mellersta Finlands fiskeridistrikt är
43719:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       fortfarande under behandling i högsta förvalt-
43720:        att snabbt genomföra utbetalningen av        ningsdomstolen. Beredningen av de besvär som
43721:        pilkfiskeavgifter i Mellersta Finlands       anförts över fördelningen av pilkfiskemedel
43722:        fiskeridistrikt?                             inom länet har avancerat rätt långt vid ministe-
43723:                                                     riet. Motsvarande besvär har anförts över flera
43724:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       fiskeridistrikts beslut på flera olika grunder.
43725: samt anföra följande:                               Eftersom det inte existerar någon tidigare
43726:    Enligt 89 § 2 mom. lagen om fiske utdelas de     praxis i fråga om tillämpningen av dessa stad-
43727: i form av pilkfiskeavgifter influtna medlen i sin   ganden i den nya lagen om fiske, förutsätter
43728: helhet till fiskeområdena. Deras uppgift är att     avgörandet av besvären att dessa granskas i sin
43729: dela ut medlen vidare till ägarna av vattenom-      helhet. Detta arbete blir slutfört inom en nära
43730: rådet. För att alla pilkfiskemedel skall kunna      framtid.
43731: 
43732:     Helsingfors den 19 maj 1988
43733: 
43734:                                                                          Minister Ole Norrback
43735:                                             1988 vp.
43736: 
43737: Kirjallinen kysymys n:o 249
43738: 
43739: 
43740: 
43741: 
43742:                                 Pekkarinen: Luontoisetuasuntojen verotuksesta
43743: 
43744: 
43745:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43746: 
43747:   Luontoisetuasunnossa asuminen on eräissä        toisetuasunnoistaan. Hyvin useissa tapauksissa
43748: tapauksissa verotuksellisista syistä muodostu-    seurakunnat ovat suurin uhrauksin ja kirkon
43749: nut suhteettoman epäedulliseksi. Näin on käy-     keskusrahaston tuella rakentaneet ja perus-
43750: nyt mm. pappiloissa asuvien seurakuntien vi-      korjanneet pappiloita ja muita virka-asuntoja.
43751: ranhaltijoiden kohdalla.                          Sanotun korkean verotuksen vuoksi kirkon
43752:   Korkea luontoisedun verotus on johtanut         viranhaltijat eivät ole halukkaita asumaan niis-
43753: yhä useammin siihen, että seurakuntien viran-     sä.
43754: ja toimenhaltijat muuttavat pois virka- tai          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43755: työsuhdeasunnosta. Tällä hetkellä kappalaisis-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
43756: ta enää noin 30 OJo ja kirkkoherroista vajaa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43757: puolet asuu virkasuhdeasunnossa. Samanaikai-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43758: sesti monet kulttuuripoliittisestikin arvokkaat             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
43759: pappilat käyttämättöminä rapistuvat.                     siin ns. luontoisetuasunnoissa asuvien
43760:    Muutama vuosi sitten opetusministeriön                viran- ja toimenhaltijoiden sekä työnte-
43761: asettama pappilaverotustyöryhmä katsoi juuri             kijöiden eräissä tapauksissa kohtuutto-
43762: korkean luontoisetuverotuksen ensisijaiseksi             man korkean asunnon luontoisedun ve-
43763: syyksi pappien halukkuuteen siirtyä pois Juon-           ron keventämiseksi?
43764: 
43765:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
43766: 
43767:                                        Mauri Pekkarinen
43768: 
43769: 
43770: 
43771: 
43772: 280559F
43773: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 249
43774: 
43775: 
43776: 
43777: 
43778:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43779: 
43780:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tai alentaa enintään 20 prosentilla, jos asunnon
43781: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sijainti antaa siihen aihetta. Kunkin asunnon
43782: olette 15 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          osalta voidaan arvoa edelleen erikseen korottaa
43783: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tai alentaa enintään 30 prosentilla, jos asunnon
43784: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       laatu- tai varustetason katsotaan sitä edellyttä-
43785: edustaja Mauri Pekkarisen näin kuuluvasta           vän. Päätöksen 4 §:n nojalla on lopuksi mah-
43786: kirjallisesta kysymyksestä n:o 249:                 dollista arvostaa luontoisetu käypään arvoon-
43787:                                                     sa, jos on ilmeistä, että päätöksen arvot ovat
43788:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      edun todellista arvoa korkeammat.
43789:        siin ns. luontoisetuasunnoissa asuvien
43790:        viran- ja toimenhaltijoiden sekä työnte-        Verohallituksen vuodelta 1987 toimitettavaa
43791:        kijöiden eräissä tapauksissa kohtuutto-      verotusta varten laatimissa yhtenäistämisoh-
43792:        man korkean asunnon luontoisedun ve-         jeissa (Verohallituksen julkaisu 398) on suurien
43793:        ron keventämiseksi?                          vanhojen luontoisetuasuntojen arvostamista
43794:                                                     koskeva erityisohje, jonka mukaan ennen
43795:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vuotta 1960 valmistuneesta suuresta asunnosta
43796: vasti seuraavaa:                                    laskettavaa asuntoedun arvoa voidaan edellä
43797:                                                     mainitun luontoisetupäätöksen 4 §:n nojalla
43798:   Tulo- ja varallisuusverolain (1043174) 20 §:n     muun selvityksen puuttuessa alentaa 130 neliö-
43799: 6 kohdan mukaan veronalaista tuloa on muun          metriä ylittävältä osaltaan 50 prosentilla, jos
43800: ohessa asunto- ja muu luontoisetu, jonka vero-      asunnon käypä arvo on päätöksen arvoa ilmei-
43801: velvollinen on saanut vastikkeena työstä, tehtä-    sesti alhaisempi.
43802: västä tai palveluksesta arvioituna käypään ar-
43803: voon sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin            Verohallituksen yhtenäistämisohjeissa oleva
43804: määrää.                                             arvostussääntö on samantapainen kuin papis-
43805:    Verohallituksen päätös luontoisetujen las-       ton asuntoedun verotustyöryhmän muistiossa
43806: kentaperusteista annetaan vuosittain, erikseen      (Työryhmämuistio 1986:VM6) tehty ehdotus.
43807: ennakkoperintää ja lopullista verotusta varten.     Mainittu työryhmä katsoi, että ratkaisun tuli
43808: Vuodelta 1987 toimitettavaa verotusta varten        koskea tasapuolisuuden vuoksi kaikkia virka-
43809: verohallitus antoi päätöksensä (VeroHp 870/         ja työsuhdeasuntoja, eikä yksinomaan kulttuu-
43810: 87) 19 päivänä marraskuuta 1987. Päätöksen          rihistoriallisesti arvokkaita pappiloita, joihin
43811: mukaan asuntoedun arvo vaihtelee asunnon            myös kysymyksen perusteluosassa viitataan.
43812: iästä ja varustetasosta riippuen 4,40 markasta         Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena luo-
43813: 20 markkaan neliömetriltä kuukaudessa. Pää-         pua voimassa olevan lain mukaisesta käyvän
43814: töksen 2 §:n mukaan arvoja voidaan yleisesti        arvon periaatteesta asuntoedun arvostamisessa.
43815: korottaa tai alentaa enintään 20 prosentilla, jos   Osana toteutettavaa kokonaisverouudistusta
43816: vuokratason kunnassa on todettu olevan pää-         asuntoedun arvon määrittämisperusteita tarkis-
43817: töksen arvoja korkeamman tai alhaisemman.           tetaan ottamalla asunnon koon vaikutus edun
43818: Lisäksi voidaan perusarvoja tai yleisesti kun-      käypään arvoon nykyistä paremmin huo-
43819: nassa muutettuja asuntoedun arvoja korottaa         mioon.
43820: 
43821:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1988
43822: 
43823:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
43824: 
43825: 
43826: 
43827: 
43828:                                                           ,··:'   ,1
43829:                                      1988 vp. -     KK n:o 249                                       3
43830: 
43831: 
43832: 
43833: 
43834:                              Till Riksdagens Herr Talman
43835: 
43836:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         anledning därtill. För varje bostad kan värdet
43837: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          ytterligare särskilt höjas eller sänkas med högst
43838: iV den 15 april 1988 till vederbörande medlem       30 procent, om bostadens kvalitet eller utrust-
43839: tv statsrådet översänt avskrift av följande av      ningsstandard anses förutsätta detta. Med stöd
43840: ·iksdagsman Mauri Pekkarinen undertecknade          av 4 § i beslutet är det slutligen möjligt att
43841: ;pörsmål nr 249:                                    värdera naturaförmånen till dess gängse värde,
43842:                                                     om det är uppenbart att värdena i beslutet är
43843:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       högre än naturaförmånens verkliga värde. 1
43844:        att lindra den oskäligt höga skatten på      samordningsanvisningarna          (Skattestyrelsens
43845:        bostadsnaturaförmån för tjänste- och         publikation 398), vilka uppgjorts av skattesty-
43846:        befattningsinnehavare samt i vissa fall      relsen för den beskattning som skall verkställas
43847:        för arbetstagare, vilka bor i s.k. natura-   för år 1987, ingår ett speciellt direktiv om
43848:        förmånsbostäder?                             värderingen av stora, gamla naturaförmåns-
43849:                                                     bostäder. Enligt detta kan värdet på bostads-
43850:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        förmån, som skall beräknas för en stor bostad
43851: samt anföra följande:                               som blivit färdig före år 1960, med stöd av 4 §
43852:   Enligt 20 § punkt 6 i lagen om skatt på           i nämnda beslut om naturaförmån, såvida
43853: inkomst och förmögenhet (1043174) är bland          annan utredning saknas, sänkas med 50 pro-
43854: annat bostads- och annan naturaförmån, som          cent för den del som överstiger 130 kvadrat-
43855: den skattskyldige erhållit såsom vederlag för       meter, om bostadens gängse värde är tydligt
43856: arbete, uppdrag eller tjänst, uppskattad till       lägre än värdet i beslutet.
43857: dess gängse värde skattepliktig inkomst i enlig-
43858:                                                        Värderingsregeln i skattestyrelsens samord-
43859: het med vad skattestyrelsen närmare bestäm-
43860:                                                     ningsanvisningar liknar den som ingår i det
43861: mer.                                                förslag som framlagts i beskattningsgruppens
43862:   Skattestyrelsen utfärdar årligen beslut om
43863:                                                     promemoria gällande prästerskapets bostads-
43864: beräkningsgrunderna för naturaförmåner sepa-
43865:                                                     förmån (Arbetsgruppspromemoria 1986: VM
43866: rat för förskottsuppbörd och för slutlig be-
43867:                                                     6). Nämnda arbetsgrupp ansåg att beslutet i
43868: skattning. Skattestyrelsen utfärdade sitt beslut
43869:                                                     rättvisans namn borde beröra alla tjänstebostä-
43870: (Skattest.beslut 870/87) om den beskattning
43871:                                                     der och bostäder på grund av arbetsförhållan-
43872: som skall verkställas för år 1987 den 19 no-
43873:                                                     de och inte enbart de kulturhistoriskt värdeful-
43874: vember 1987. Enligt beslutet varierar värdet på
43875:                                                     la prästgårdarna, som det också hänvisas till i
43876: bostadsförmånen beroende på bostadens ålder
43877:                                                     spörsmålets motivering.
43878: och utrustningsstandard från 4,40 mark till 20
43879: mark per kvadratmeter i månaden. Enligt 2 § i          Regeringen anser att det inte är ändamålsen-
43880: beslutet kan värdena allmänt taget höjas eller      ligt att avstå från principen om gängse värde i
43881: sänkas med högst 20 procent, om hyresnivån i        gällande lag vid värderingen av bostads-
43882: kommunen konstateras vara högre eller lägre         förmån. Som ett led i den totala skattereform
43883: än värdena i beslutet. Dessutom kan grundvär-       som skall genomföras ändras grunderna för
43884: dena eller de allmänt i kommunen ändrade            fastställandet av bostadsförmån sålunda att
43885: värdena på bostadsförmån höjas eller sänkas         bostadsytans inverkan på förmånens gängse
43886: med högst 20 procent, om bostadens läge ger         värde beaktas i högre grad än vad nu är fallet.
43887: 
43888:     Helsingfors den 17 maj 1988
43889: 
43890:                                                                           Minister Ulla Puolanne
43891: 1
43892: 1
43893:  1
43894:  1
43895:   1
43896:   1
43897:    1
43898:    1
43899:     1
43900:     1
43901:      1
43902:      1
43903:       1
43904:       1
43905:        1
43906:        1
43907:         1
43908:         1
43909:          1
43910:          1
43911:           1
43912:           1
43913:            1
43914:            1
43915:             1
43916:             1
43917:              1
43918:              1
43919:               1
43920:               1
43921:                                              1988 vp.
43922: 
43923: Kirjallinen kysymys n:o 250
43924: 
43925: 
43926: 
43927: 
43928:                                 Paakkinen ym.: Pohjoismaisen nuorisomatkailukortin aikaan-
43929:                                   saamisesta
43930: 
43931: 
43932:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
43933: 
43934:    Pohjoismaiden neuvoston piirissä on kym-        sia tai kansallisia määrärahatarpeita niin pieni-
43935: menkunta vuotta työskennelty vakavasti, jotta      nä, että niistä tulee hyvin vähäinen rasite
43936: voitaisiin helpottaa nuorten matkustusmahdol-      asianomaisiin budjetteihin mahdollisen alijää-
43937: lisuuksia pohjoismaissa. Näin parannettaisiin      män kattamiseksi.
43938: nuorten mahdollisuuksia oppia tuntemaan naa-          Pohjoismaiden neuvosto onkin liikenneva-
43939: puristossamme sijaitsevien muiden pohjois-         liokuntansa esityksiin pohjautuen jo vuoden
43940: maisten kansojen elinolosuhteita, elämää ja        1987 istunnossaan 23.-27.2.1987 Helsingissä
43941: kulttuuria. Tärkeänä nuorten pohjoismaisen         suositellut ministerineuvostolle, että
43942: matkailun edistämistä on pidettävä erityisesti        - pohjoismainen         nuorisomatkailukortti
43943: kielitaidon paranemisen ja kielten opiskeluun      tehtäisiin pysyväksi
43944: innostamisen vuoksi.                                  - lipun hinta olisi puolet interrailkortin
43945:    Nuorisovuoden merkeissä saatiin liikkeelle      hinnasta
43946: kokeiluluonteisesti matkailukortti, joka oli          - lippua voitaisiin käyttää matkustamiseen
43947: nuorille hieman täyttä hintaa edullisempi. Poh-    omassa maassa sekä
43948: joismaiden neuvoston liikennevaliokunta on            - että tutkittaisiin mahdollisuudet laajen-
43949: käsitellyt nuorisomatkailukorttia ja todennut      taa lipun käyttöalaa pohjoismaiden niihin
43950: verkkaisesti käyntiin lähteneen kokeilun joh-      osiin, joissa lippua ei tähän saakka ole voinut
43951: dosta, että                                        käyttää.
43952:    - nuorisomatkailukortin markkinointi ei            Pohjoismainen nuorisomatkailukortti on
43953: ole ollut tyydyttävää, mistä syystä se on tehtä-   lakkautettu tämän vuoden alusta lukien kolmi-
43954: vä tähänastista tehokkaammin                       vuotisen ns. kokeilukauden jälkeen. Nuoret
43955:    - se, että on maksettava 50 % omassa            12-25-vuotiaat voivat nyt saada 25 OJo:n alen-
43956: maassa tehtävien matkojen tavallisen lipun         nuksen ns. "Nordturist med tåg" -lippuun,
43957: kustannuksista, on epäedullista kysynnän kan-      joka on voimassa kaikissa pohjoismaissa.
43958: nalta. Valiokunnan mielestä tämän ovat osoit-         Nordturist-lippu tulee Suomessa maksamaan
43959: taneet erilaiset kokemukset toisaalta Tanskassa    nuorille 700 markkaa ja se on voimassa 21
43960: ja toisaalta Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa       päivää. Samanaikaisesti maksaa voimassa ole-
43961:    - kaksi vuotta on aivan liian lyhyt "sisään-    va interrailkortti 975 markkaa, ja se on voi-
43962: ajoaika" matkailukortin suosion arvioimiseksi      massa 30 päivää. Vertailun vuoksi voidaan
43963: pohjoismaiden nuorison keskuudessa. Tässä          laskea hinta päivää kohti:
43964: yhteydessä viitataan interrailkortin käyttöön-        Interrailkortti
43965: ottamisesta saatuihin kokemuksiin. Viisi vuot-          975 mk/30 pv         32,50 mk/pv
43966: ta katsotaan olevan sopivan "sisäänajoajan"           Nordturist-kortti
43967: edellyttäen, että tänä aikana korttia markki-           700 mk/21 pv         33,33 mk/pv
43968: noidaan tehokkaasti.                                  Laskelma osoittaa Nordturist-kortin kalliim-
43969:    Liikennevaliokunta on pitänyt rautatiehallin-   maksi vaihtoehdoksi.
43970: tojen näkemyksistä poiketen kulttuuripoliittisia      Lienee luonnollista, että moni nuori valitsee
43971: ja pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä näkö-     kohteekseen näillä hinnoilla eteläisemmän Eu-
43972: kohtia tärkeämpinä kuin pelkkiä kaupallisia        roopan. Eurooppa ja erityisesti Euroopan ete-
43973: perusteita. Valiokunta on myös pitänyt hank-       läisimmät maat koetaan tätä nykyäänkin hyvin
43974: keen rahoitukseen tarvittavia yhteispohjoismai-    kiehtoviksi. Ne ovat monen nuoren mielestä jo
43975: 
43976: 280589N
43977: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 250
43978: 
43979: hieman eksoottisia ja varsin huokeita matkai-       kin ehdotuksia, joissa täsmennetään läntisen
43980: lumaita.                                            Pohjolan osalta kortin käyttöä.
43981:    Pohjoismaat ovat omalla tavallaan vähin-            Nuorisojärjestöt ja erityisesti FNU - Före-
43982: tään yhtä kiehtovia ja eksoottisia, minkä vuok-     ningarna Nordens Ungdomsrepresentantskap
43983: si nuorisomatkailun ohjaamisen niihin pitäisi       ovat niinikään edelleen pysyvän nuorisokortin
43984: olla monien tahojen intresseissä. Matkustami-       nimellä kulkevan järjestelyn kannalla. Kunkin
43985: nen pohjoismaissa on kuitenkin monilta osil-        maan hallituksen olisi ryhdyttävä kansallisesti
43986: taan (asuminen, ruokailu) kalliimpaa, minkä         toimenpiteisiin jo kuluvan vuoden aikana em.
43987: vuoksi itse matkanteon pitää olla tuntuvasti        kortin toteuttamiseksi PN :n suositusten mukai-
43988: huokeampaa. Nuoret on totutettava näin mat-         sesti täsmennettynä läntisten osien kohdalta.
43989: kustamaan pohjoismaissa, jotta he aikuisina         Asia tulee PN :n istuntoon käsiteltäväksi uudel-
43990: perheineenkin jatkaisivat samoja matkustustot-      leen vuonna 1989.
43991: tumuksia. Pohjoismaisuus, kielitaidon ylläpitä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43992: minen, pohjoismainen yhteistyö ja kulttuuri         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
43993: ovat arvoja, joita kannattaa tälläkin tavalla       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
43994: vaalia ja edesauttaa.                               sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
43995:    Pohjoismaisen nuorisomatkailukortin perus-       sen:
43996: teluina on edelleen mainittava lisääntyvät yh-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43997: teistyömahdollisuudet nuorten ikäluokkien                  ryhtyä toteuttaakseen Pohjoismaiden
43998: keskuudessa, kun Nordjobb ja Nordpluss                     neuvoston suosituksen pysyvästä poh-
43999: -ohjelmat käynnistyvät.                                    joismaisesta nuorisomatkailukortista,
44000:    Edelleen on siis voimassa PN :n suositus                joka olisi hinnaltaan puolet interrailli-
44001: pysyvästä nuorisomatkailukortista pohjois-                 pun hinnasta ja jota nuoret voisivat
44002: maissa puolella hinnalla kansainväliseen inter-            käyttää 30 päivän voimassaoloaikana
44003: railkorttiin verrattuna. PN:lle on jätetty uusia-          myös omassa maassa matkustamiseen?
44004: 
44005:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1988
44006: 
44007:          Saara-Maria Paakkinen         Pentti Lahti-Nuuttila          Ilkka-Christian Björklund
44008:          Riitta Saastamoinen           Heikki Riihijärvi              Mikko Elo
44009:          Arvo Kemppainen               Tuulikki Hämäläinen            Pekka Haavisto
44010:          Sirpa Pietikäinen             Riitta Järvisalo-Kanerva       Asko Apukka
44011:                                        Kari Urpilainen
44012:                                       1988 vp. -     KK n:o 250                                           3
44013: 
44014: 
44015: 
44016: 
44017:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
44018: 
44019:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                käyttää 30 päivän voimassaoloaikana
44020: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                myös omassa maassa matkustamiseen?
44021: olette 19 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn
44022: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
44023: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         vasti seuraavaa:
44024: edustaja Saara-Maria Paakkisen ym. näin kuu-
44025: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 250:              Pohjola junalla -kortti on ollut myynnissä
44026:                                                       vuodesta 1979 alkaen ja sen nuorisoversio,
44027:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Pohjolan nuorisokortti, vuodesta 1985 alkaen.
44028:         ryhtyä toteuttaakseen Pohjoismaiden           Nuorisokortin myynti lopetettiin erillisenä vuo-
44029:         neuvoston suosituksen pysyvästä poh-          den 1987 lopulla hyvin heikon kysynnän vuok-
44030:         joismaisesta nuorisomatkailukortista,         si. Alla ovat pohjoismaiset myyntiluvut kum-
44031:         joka olisi hinnaltaan puolet interrailli-     mankin kortin osalta.
44032:         pun hinnasta ja jota nuoret voisivat
44033: 
44034: 
44035: Pohjolan nuorisokortti
44036:                                      1985            1986                            1987        Olo-muutos
44037:                                                                                                     86/87
44038: DSB .........................      1 556             717      -53,9 Ofo              859          + 19,80
44039: SJ ···························       247             155      -37,2%                 100          -35,48
44040: NSB .........................        243             269      + 10,7 %               193          -28,25
44041: VR ..........................        436             402      -7,8%                  525          + 30,60
44042: Yht.                               2 482            1 543     -37,8%                1 677         + 8,68
44043: 
44044: Pohjola junalla
44045:                                      1985            1986                            1987        IIJo-muutos
44046:                                                                                                     86/87
44047: DSB .........................      2 835            2 273     -19,8%                1 971         -13,29
44048: SJ ···························     2 716            2 893     + 6,5%                2 531         -12,51
44049: NSB .........................      3 956            3 139     -20,7%                2 763         -11,98
44050: VR ..........................        752              737     -2,0%                   687         -6,78
44051: Yht.                               10 259           9 042     -11,9%                7 952         -12,05
44052: 
44053: Vertailun vuoksi oheisena myös interrailkorttien myyntiluvut Pohjoismaissa.
44054: 
44055: 
44056: Interrail, myydyt liput
44057: Vuosi           Hinta     Suomi       Ruotsi        Norja     Tanska       Yht.         Kokon. Pohjolan
44058:                                                                                         myynti osuus IIJo
44059: 1984 .......   940,00     16 132     33 430        14 738     21 248       85 548      260 676        32,8
44060: 1985 .......   900,00     19 164     43 959        15 926     27 336      106 385      311 489        34,2
44061: 1986 .......   900,00     19 327     50 444        16 798     28 973      115 542      336 708        34,3
44062: 1987 .......   975,00     17 799     55 230        15 540     26 491      115 060      339 154        33,9
44063: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 250
44064: 
44065: 
44066:   Viimeisin uutuus yhteispohjoismaisessa tar-         Lisäksi on todettava, että Suomessa myydys-
44067: jonnassa on Pohjola junalla -korttiin liitetty     tä matkatoimiston kautta hankitusta lipusta
44068: nuorisoalennus, joka on ollut voimassa vuo-        Valtionrautateille jäävä osuus on varsin pieni
44069: desta 1988 lähtien. Kortti on voimassa 21 vrk.     siitä syystä, että lipun bruttohinta jaetaan suh-
44070: Hinnat ovat seuraavat:                             teenisin osuuksin Suomen, Ruotsin, Norjan ja
44071:   alle 12-vuotias 2 lk 470 FIM                     Tanskan rautateiden sekä Silja, Stena ja KDS
44072:   alle 26-vuotias 2 lk 700 FIM                     -laivayhtiöiden kesken sen jälkeen, kun matka-
44073:   yli 26-vuotias 2 lk 935 FIM                      toimisto on ensin saanut oman myyntipalkki-
44074:                                                    onsa. On selvää, että tämänkaltainen tilanne ei
44075:    700 FIM:n hinta on varsin edullinen, kun        salli suuria markkinointipanostuksia.
44076: sitä verrataan Pohjoismaitten sisäisiin junahin-      Valtionrautatiet puolestaan katsoo, että ny-
44077: toihin. Esimerkkinä mainittakoon, että Norjas-     kyinen nuorisolle tarkoitettu hintataso on jo
44078: sa menolippu Oslosta Bodöhön 2 lk:ssa mak-         niin alhainen, että korotukset ovat välttämät-
44079: saa 456 FIM = 700 NOK. Norjalaiset ovat            tömiä jo vuoden 1989 osalta. Toisaalta valtion
44080: hintatasonsa vuoksi varsin haluttomia salli-       tulo- ja menoarviossa ei ole määrärahaa, jolla
44081: maan alennuksia omassa maassaan ostetuille         voitaisiin subventoida Valtionrautateiden tä-
44082: Pohjola junalla -lipuille.                         hän tarkoitukseen myymiä lippuja.
44083: 
44084:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
44085: 
44086:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
44087:                                       1988 vp. -     KK n:o 250                                         5
44088: 
44089: 
44090: 
44091: 
44092:                                Tili Riksdagens Herr Talman
44093: 
44094:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                skulle kunna använda i 30 dagars tid
44095: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse                 också för resor i hemlandet?
44096: av den 19 april 1988 tili vederbörande medlem
44097: av statsrådet översänt avskrift av följande av          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
44098: riksdagsledamot Saara-Maria Paakkinen m.fl.           samt anföra följande:
44099: undertecknade spörsmål nr 250:
44100:                                                          Nordturist med tåg-kortet har sålts sedan
44101:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              1979 och dess ungdomsversion Nordiskt ung-
44102:        vidta för genomförande av Nordiska             domskort sedan 1985. Försäljningen av ett
44103:        rådets rekommendation om ett perma-            separat ungdomskort slopades i slutet av 1987
44104:        nent nordiskt ungdomsresekort som              på grund av mycket svag efterfrågan. Nedan
44105:        skulle kosta hälften så mycket som             återges försäljningssiffrorna i Norden för de
44106:        Interrail biljetten och som de unga            båda korten.
44107: 
44108: Nordisk! ungdomskort
44109:                                     1985             1986                           1987 förändring i 0,1o
44110:                                                                                                   86/87
44111: DSB ........................ .     1 556             717     -53,9 OJo              859          + 19,80
44112: SJ ···························       247             155     -37,2%                 100          -35,48
44113: NSB ........................ .       243             269     + 10,7%                193          -28,25
44114: Statsjärnvägarna ........... .       436             402     -7,8%                  525          +30,60
44115: Sammanlagt ................ .      2 482           1 543     -37,8%                1677          + 8,68
44116: 
44117: 
44118: Nordturist med tåg
44119:                                      1985            1986                           1987 förändring i Olo
44120:                                                                                                   86/87
44121: DSB ........................ .     2 835            2 273    -19,8%                1 971         -13,29
44122: SJ ······················ .... .   2 716            2 893    + 6,5%                2 531         -12,51
44123: NSB ........................ .     3 956            3 139    -20,7%                2 763         -11,98
44124: Statsjärnvägarna                     752              737    -2,0%                   687         -6,78
44125: Sammanlagt                         10 259           9 042    -11,9%                7 952         -12,05
44126: 
44127:   För att jämförelser skall kunna göras återges här också försäljningssiffrorna för Interrail-kort i
44128: de nordiska länderna.
44129: 
44130: 
44131: Interrail, sålda biljetter
44132: År                Pris   Finland     Sverige        Norge   Danmark Sammanlagt Försäljning,      Nordens
44133:                                                                                   totalt           andel
44134: 1984 .......   940,00    16 132      33 430        14 738    21 248       85 548      260 676        32,8
44135: 1985 .......   900,00    19 164      43 959        15 926    27 336      106 385      311 489        34,2
44136: 1986 .......   900,00    19 327      50 444        16 798    28 973      115 542      336 708        34,3
44137: 1987 .......   975,00    17 799      55 230        15 540    26 491      115 060      339 154        33,9
44138: 6                                   1988 vp. -     KK n:o 250
44139: 
44140:   Den senaste nyheten i det samnordiska utbu-         Dessutom bör det konstateras att den andel
44141: det är den ungdomsrabatt som anslutits tili        som Statsjärnvägarna erhåller av en biljett som
44142: Nordturist med tåg-kortet. Rabatten har gällt      sålts i Finland och anskaffats genom en reseby-
44143: sedan 1988. Kortet gäller 21 dygn. Priserna är:    rå är mycket liten av den orsaken, att biljettens
44144:     personer under 12 år 2 kl 470 FIM              bruttopris fördelas i relativa andelar mellan
44145:                                                    järnvägarna i Finland, Sverige, Norge och
44146:     personer under 26 år 2 kl 700 FIM              Danmark samt rederibolagen Silja, Stena och
44147:     personer över 26 år 2 kl 935 FIM               KDS efter att resebyrån först fått sin försälj-
44148:                                                    ningsprovision. Det är klart att en situation
44149:    Priset om 700 FIM är förmånligt då det          som denna inte tiliåter stora marknadsförings-
44150: jämförs med de interna tågpriserna i de nordis-    satsningar. Inom Statsjärnvägarna anser man å
44151: ka länderna. Sam ett exempel från Norge kan        sin sida att den nuvarande prisnivå som avsetts
44152: nämnas att en turbiljett från Oslo tili Bodö i 2   för ungdomen redan är så låg att förhöjningar
44153: klass kostar 456 FIM = 700 NOK. Norrmän-           är nödvändiga redan för år 1989. Å andra
44154: nen är på grund av sin prisnivå mycket oviliiga    sidan finns det inga anslag i statsförslaget, med
44155: att bevilja rabatter på Nordturist med tåg-        vilka biljetter som Statsjärnvägarna sålt för
44156: biljetter som köpts i det egna landet.             ändamålet kunde subventioneras.
44157: 
44158:       Helsingfors den 12 maj 1988
44159:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
44160:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025