Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1988_1 | A_1988_2 | A_1988_3 | A_1988_4 | A_1988_5 | B_1988_1 | B_1988_2 | C_1988_1 | C_1988_2 | D_1988 | E_1988_1 | E_1988_2 | E_1988_3 | E_1988_4 | E_1988_5 | E_1988_6 | F_1988_1 | F_1988_2 | F_1988_3 | Hak_1988 | PTK_1988_1 | PTK_1988_2 | PTK_1988_3 | PTK_1988_4 |

1:                          iALTIONEUVOSTCN
2:                              KANSLIA
3: 
4: 
5: 
6: 
7: Vuoden 1988
8: 
9: VALTIOPÄIVÄT
10: 
11: 
12: 
13: 
14: Asiakirjat
15: F2
16: Kirjalliset kysymykset
17: 251-480
18: 
19: 
20: 
21: 
22: EDUSKUNTA
23: HELSINKI
24:           ISSN 0783-991X
25: 
26: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus
27: SISÄLLYSLUETTELO
28: 
29: 
30: 
31: 
32: Kirjalliset kysymykset 251-480
33:     251 Törnqvist ym.: Posti- ja telepalvelujen tur-   -   264 Rehn m.fl.: Om uppställande av etiska
34:     vaamisesta Pohjois-Karjalassa                          normer för gen- och reproduktionstekniska
35:                                                            forskningen
36:     252 Törnqvist ym.: Autismista kärsivien henki-
37:     löiden aseman parantamisesta                       -   264 Rehn ym.: Eettisten normien asettamisesta
38:                                                            geeni- ja reproduktiotekniikan tutkimukselle
39:     253 Mönkäre ym.: Huumausaineiden käyttäjien
40:     pakkohoidon järjestämisestä                        -   265 lsohookana-Asunmaa ym.: Tavaratilauslii-
41:                                                            kenneluvan siirtämisestä rintaperilliselle
42:     254 Rehn: Om de miljöproblem som uppställan-
43:     de av husvagnar medför                                 266 Pulliainen: Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden
44:                                                            saastepäästöjen rajoittamisesta
45:     254 Rehn: Asuntovaunujen paikoittamisen ym-
46:     päristölle aiheuttamista ongelmista                    267 Pulliainen: Lohituotannollisia asioita koske-
47:                                                            van eduskunnan kannanoton toteuttamisesta
48:     255 Urpilainen: Eläkepalkan laskemisesta työ-
49:     suhteen ehtojen muuttuessa                         -   268 T. Roos: Tapporahan maksamisesta supikoi-
50:                                                            rasta
51:     256 Pekkarinen: Haapamäen varavankilan ra-
52:     kennustöiden käynnistämisestä                      -   269 Puska: Opiskelija-alennusten myöntämisestä
53:                                                            lukiolaisille rautateillä
54:     257 Kortesalmi: VR:n henkilökunnan entisten
55:     asuintalojen saamisesta asunnottomien asun-        -   270 Stenius-Kaukonen: Maanpetosrikoksia kos-
56:     noiksi                                                 kevien säännösten täsmentämisestä
57: 
58: -   258 Kortesalmi: Hailuodon merikaapelin uusimi-         271 Pulliainen ym.: Raskaan polttoöljyn rikkipi-
59:     seksi myönnettävän valtionavun korottamisesta          toisuusrajan alentamisesta koko maassa
60: 
61:     259 Vistbacka ym.: Apulaisnimismiehen virkojen         272 Elo ym.: Kiikoisten ja Lavian välisen maan-
62:     lisäämisestä                                           tien rakentamisesta
63: 
64: -   260 Vistbacka ym.: Ulosottohenkilöstön lisäämi-        273 Ollila ym.: Vammaispalvelulain säännösten
65:     sestä                                                  soveltamisesta kehitysvammaisiin
66: 
67: -   261 Mäkipää: Sydämen ohitusleikkausten mää-            274 Uitto: Valtion patruunatehtaassa palvellun
68:     rän lisäämisestä                                       ajan laskemisesta eläkkeeseen oikeuttavaksi
69:                                                            ajaksi eräässä tapauksessa
70: -   262 Pulliainen: Kuntien ympäristönsuojelumää-
71:     rärahojen valtionosuuksien lisäämisestä                275 Väänänen ym.: Ympäristöpolitiikkaa koske-
72:                                                            van, PN:n toimintaan liittyvän tilanneselostuk-
73: -   263 Rehn m.fl.: Om åtgärder för att öka antalet        sen antamisesta eduskunnalle
74:     utländska studerande
75:                                                            276 Väänänen ym.: Eläinlääketieteellisen kor-
76: -   263 Rehn ym.: Ulkomaalaisten opiskelijoiden            keakoulun Hautjärven laitosten toimitilojen ra-
77:     määrän lisäämiseksi tarvittavista toimenpiteistä       kentamisesta
78: 
79: 5900680
80: 4                                              Sisällysluettelo
81: 
82: 
83:     277 Tennilä: Kertausharjoituksiin kutsuttavan            292 Rehn: Om åtgärder för att placera flyktingar
84:     pienyrittäjän ansionmenetysten korvaamisesta             i svenskspråkiga kommuner
85: 
86:     278 Linnainmaa ym.: Valtionosuuden maksami-              292 Rehn: Toimenpiteistä pakolaisten sijoittami-
87:     sesta leirikouluun osallistuvan opettajan valvon-        seksi ruotsinkielisiin kuntiin
88:     tapalkkioihin
89:                                                              293 Korkia-Aho: Patentti- ja rekisterihallituksen
90:     279 Elo ym.: Yhdysvesijohdon rakentamisesta              toiminnan tehostamisesta
91:     välille Söörmarkku-Noormarkun keskusta
92:                                                              294 Kortesalmi: Uittovahingoista maksettavien
93:     280 Almgren: Yksityisten ammatillisten kurssi-           korvausten verottamisesta
94:     keskusten opettajien eläke-eduista
95:                                                              295 Pulliainen: Riekkojen    maahantuonnin ra-
96:     281 Jääskeläinen: Rovaniemen lentoaseman mat-            joittamisesta
97:     kustaja-asemarakennuksen rakentamisesta
98:                                                              296 Perho ym.: Someron kunnan liittämisestä
99:     282 Kietäväinen ym.: Yksityistielossien hoito-           Turun ja Porin lääniin
100:     kunnille maksettavien valtionapujen maksamis-
101:     menettelystä                                             297 T. Roos ym.: Kalastusasetuksen ongintaa
102:                                                              koskevan määrittelyn muuttamisesta
103: -   283 Nordman m.fl.: Om främjande av mil-
104:                                                              298 Vihriälä: Laihian postikonttorin palvelujen
105:     jöskyddsåtgärderna vid pälsdjursfarmerna
106:                                                              kehittämisestä
107:     283 Nordman ym.: Turkistarhojen ympäristön-
108:                                                              299 Myller ym.: Kehitysvammahuollon maksu-
109:     suojelutoimenpiteiden edistämisestä
110:                                                              asetuksen muuttamisesta
111:     284 Westerlund m.fl.: Om ersättningar som be-
112:                                                              300 Koistinen ym.: Verouudistuksen vaikutuksis-
113:     talas tili föräldrarna för vård av sjukt barn
114:                                                              ta vesivoiman verottamiseen Pohjois-Suomessa
115:     284 Westerlund ym.: Sairaan lapsen hoidosta
116:                                                              301 Gustafsson ym.: Kansalaisten oikeuksien
117:     vanhemmille maksettavista korvauksista
118:                                                              turvaamisesta tietokonepäätteillä toimivaa palve-
119:                                                              luverkkoa suunniteltaessa
120:     285 Pulliainen: Inarijärveä koskevalle kalastus-
121:     säännölle asetettavista vaatimuksista                    302 Kemppainen ym.: Maanpetosrikoksia koske-
122:                                                              vien säännösten soveltamisesta tietokoneiden sa-
123:     286 Pulliainen: Saamelaisvaltuuskunnan edus-             lavientiin
124:     tuksesta Inarijärven kalastussäännön valmistelu-
125:     työssä                                                   303 Björklund: Luonnontieteellisen opetuksen
126:                                                              lisäämisestä kouluissamme
127:     287 Pulliainen: Kansallispuistojen hoitohenkilö-
128:     kunnan määrän lisäämisestä                               304 Särkijärvi: Vuotoksen allasta koskevan lo-
129:                                                              pullisen päätöksen tekemisestä
130:     288 Almgren: Yksityisten palvelukotiyhdistysten
131:     tarjoamien palvelujen tunnetuksi tekemisestä             305 Kohijoki: Sodissa kärsimään joutuneiden
132:                                                              hyväksi tehtyjen lahjoitusten verovähennysoi-
133:     289 Kietäväinen ym.: Hirvieläinten aiheuttamien          keuden säilyttämisestä
134:     metsävahinkojen vähentämisestä
135:                                                              306 Laine ym.: Outokumpu Oy:n suunnittele-
136:     290 Elo ym.: Yksityisten ammatillisten kurssikes-        masta kuparirikasteen hankinnasta
137:     kusten henkilökunnan eläke-etujen parantami-
138:     sesta                                                    307 Laine ym.: Liikuntapaikkojen rakentamisen
139:                                                              tukemisesta
140:     291 Isohookana-Asunmaa ym.: Valtion teknilli-
141:     sen tutkimuskeskuksen Oulun yksikön kehittä-             308 Sarapää ym.: Työelämään harjaantumisjär-
142:     misestä                                                  jestelmän laajentamisesta
143:                                              Sisällysluettelo                                             5
144: 
145: 309 Niinistö: Sokerijuurikkaan viljelyn turvaa-           326 Saarinen ym.: Ns. sotaleikkien kieltämisestä
146: misesta Salon seudulla
147:                                                           327 Vihriälä ym.: Sotilasläänien ja sotilaspiirien
148: 310 P. Leppänen: Lasten päivähoitopaikkojen               uudelleen organisointia koskevista suunnitelmis-
149: määrän lisäämisestä                                       ta
150: 
151: 311 Vistbacka: Elinkeinoasiamiehen viran haki-            328 Moilanen: Invalidien ostamien autojen ve-
152: joiden kelpoisuutta koskevista lausunnoista               ronpalautuksen korottamisesta
153: 
154: 312 Ryynänen: Maaseudun pienimuotoisen elin-              329 Koistinen ym.: Terveydenhuoltoalan opiske-
155: keinotoiminnan rahoitusavustusten hakemisme-              lijoiden opintotuen kehittämisestä
156: nettelyjen yksinkertaistamisesta
157:                                                           330 Kortesalmi: Kunnille myönnettävien harkin-
158: 313 Koistinen ym.: Maatalouden sääpalvelun                nanvaraisten rahoitusavustusten lisäämisestä
159: toimintaedellytysten turvaamisesta
160:                                                           331 Kemppainen: Vartiuksen rajanylityspaikan
161: 314 Apukka ym.: Kuntien työnsuunnittelijoiden             avaamisesta
162: toimien vakinaistamisesta
163:                                                           332 Pulliainen ym.: Ohjearvojen määräämisestä
164: 315 Pulliainen: Freonia käyttävien yritysten pe-          teollisuuden hajupäästöille
165: rustamisen kieltämisestä
166:                                                           333 R. Aho: Kotitarve- ja virkistyskalastusmah-
167: 316 Mäkelä: Perhehoitajalain säätämisestä sijais-         dollisuuksien säilyttämisestä
168: vanhempien aseman parantamiseksi
169:                                                           334 Koistinen ym.: Väestönsuojelun kehittämi-
170: 317 Mäkelä: Perhehoitoon sijoitettujen lasten             seksi tarvittavista toimenpiteistä
171: sairausvakuutuskorvauksista
172:                                                           335 Heikkinen ym.: Vartiuksen rajanylityspai-
173: 318 Laaksonen: Menettelystä selvitettäessä ulko-          kan avaamisesta Kuhmossa
174: asiainhallinnon virkamiesten viranhoitoon mah-
175:                                                           336 Maijala ym.: Liikevaihtoverouudistuksen
176: dollisesti liittyviä epäselvyyksiä
177:                                                           edellytysten turvaamisesta
178: 319 Elo ym.: Vieraiden kielten opetuksen tehos-
179:                                                           337 Sarapää: Kirkkolammen kunnostamisesta
180: tamisesta erityisesti ammatillisissa oppilaitoksis-
181:                                                           Rovaniemellä
182: sa
183:                                                           338 Jokinen ym.: Vaivilla Oy:n työntekijöiden
184: 320 Puska ym.: Julkisen hallinnon eläkeikäko-
185:                                                           työllisyyden turvaamisesta
186: mitean ehdotusten toteuttamisesta
187:                                                           339 Jokinen ym.: Metsäojitusten ja lannoitteiden
188: 321 Kietäväinen ym.: Atomivastuulain muutta-
189:                                                           ympäristölle aiheuttamista vahingoista
190: mista koskevan esityksen antamisesta
191:                                                           340 Mäkelä: Avovankilan rakentamisesta Haa-
192: 322 Paasilinna ym.: Taidekäsityön ja teollisen            pamäelle
193: muotoilun tukemisesta
194:                                                           341 Pohjanoksa ym.: Kansanopistojen opiskeli-
195: 323 Donner ym.: Siviilipalvelun kehittämisestä ja         joiden opintososiaalisten etujen parantamisesta
196: siviilipalvelua koskevien säännösten valmistelus-
197: ta                                                        342 Pohjanoksa ym.: Lastenohjaaja-leikinohjaa-
198:                                                           jakoulutuksen vakinaistamisesta kansanopistoi-
199: 324 Kortesalmi: Matkalippualennusten myöntä-              hin
200: misestä varhennetulla eläkkeellä oleville Valtion-
201: rautateillä                                               343 Kortesalmi: Terveyskasvatuksen lisäämisestä
202:                                                           kouluissa
203: 325 Saarinen ym.: Vaikeasti kehitysvammaisten
204: lasten opetuksen järjestämisestä osana perus-             344 Kortesalmi: Vanhempainrahan määrän las-
205: koulun erityisopetusta                                    kentaperusteista
206: 6                                              Sisällysluettelo
207: 
208: 
209:     345 Kietäväinen ym.: Työmatkakulujen vaiku-              362 Pulliainen: Linja-autojen linja- ja tilauslii-
210:     tuksesta äitiyspäivärahan ja sairauspäivärahan           kennettä koskevien säännösten muuttamisesta
211:     määrään
212:                                                              363 Kohijoki: Rikoslain hätävarjelusäännösten
213:     346 Pekkarinen: Keski-Suomen kalastuspiirille            sisältöä koskevan tiedottamisen tehostamisesta
214:     annettavan kalastuskorttivarojen osuuden korot-
215:     tamisesta                                                364 Björklund: Jäänmurtajien kesäseisontapai-
216:                                                              kan muuttamissuunnitelmista
217:     347 Renko: Koulujen rakentamiseen tarkoitettu-
218:     jen määrärahojen lisäämisestä                            365 Pulliainen: Pakkausmuoviveron käyttöön
219:                                                              ottamisesta
220: -   348 Pulliainen: Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden
221:     saastepäästöjen vähentämiseksi tarvittavista toi-        366 Kortesalmi ym.: Pinta-alalisän maksamisesta
222:     menpiteistä                                              65 vuotta täyttäneille rintamaveteraani- ja so-
223:                                                              tainvalidiviljelijöille
224: -   349 Elo ym.: Pienyrittäjien oikeusturvan paran-
225:     tamisesta                                            -   367 Almgren: Hallituksen toimenpiteistä radio-
226:                                                              ja televisio-ohjelmien parantamiseksi
227:     350 Holvitie ym.: Oppi-, ammatti- ja tietokirjal-
228:     lisuuden kirjastokorvauksista                            368 Rajamäki ym.: Eläkkeensaajan ilmoitusvel-
229:                                                              vollisuudesta eläkettä haettaessa
230:     351 Heikkinen ym.: Linja-autojen linja- ja ti-
231:     lausliikennettä koskevien säännösten muuttami-           369 Pohjola ym.: Maamme väestönkasvun tur-
232:                                                              vaamisesta
233:     sesta
234:                                                              370 Vuoristo ym.: Länsi-Suomen telakoiden
235:     352 Saari ym.: Lapuanjoen perkaamisesta välillä
236:                                                              työllisyyden turvaamisesta
237:     Kuortaneenjärvi-Talinkaima
238:                                                              371 Paloheimo ym.: Riskikaatopaikkojen kun-
239:     353 Pohjanoksa ym.: Matemaattisten aineiden
240:                                                              nostamisesta
241:     perusopetuksen lisäämisestä
242:                                                              372 Pulliainen ym.: Nykyisiä ydinvoimalaitoksia
243:     354 Pohjanoksa ym.: Postin tarjoamien tukipal-
244:                                                              koskevasta lupakäytännöstä
245:     velujen tiedottamisen tehostamisesta
246:                                                              373 Linnainmaa ym.: Tekijänoikeusmaksujen ti-
247:     355 Väänänen ym.: Terveyskasvatuksen lisäämi-            litysten viivästymisestä
248:     sestä yläasteella
249:                                                              374 Gustafsson ym.: Moottoritien rakentamises-
250:     356 Huuhtanen: Vesisosuuskuntien lainojen kor-           ta välille Hämeenlinna-Kulju
251:     kotuen palauttamisesta aikaisemmalle tasolle
252:                                                              375 Hetemäki-Olander ym.: Orkestereille myön-
253:     357 Rauramo: Keskiasteen ammatillisten oppilai-          nettävän valtionavun lisäämisestä
254:     tosten opiskelijoiden tapaturmavakuutuksesta
255:     liikuntatunneilla                                        376 Ala-Harja ym.: Kaupan ja hallinnon keski-
256:                                                              asteen koulutuspaikkojen lisäämisestä Vaasan
257:     358 Rauramo: Teknillisten oppilaitosten resurs-          läänissä
258:     sien lisäämisestä
259:                                                              377 Ala-Harja ym.: Lyhennetyn työjan aiheutta-
260:     359 Tykkyläinen ym.: Tuoteturvallisuuslain nou-          masta työvoiman tarpeesta sosiaali- ja terveyden-
261:     dattamisen valvonnan tehostamisesta                      huollon tehtävissä
262: 
263:     360 Almgren: Alkoholin kulutuksen vähentämi-             378 Jäätteenmäki: Leirikoulutoiminnan kehittä-
264:     seksi tarvittavista toimenpiteistä                       misestä
265: 
266:     361 Pulliainen: Hankintahakkuiden työtulon ve-           379 Kohijoki: Tulvien estämiseksi tarvittavista
267:     rovapausrajan nostamisesta                               toimenpiteistä Kokemäenjokilaaksossa
268:                                             Sisällysluettelo                                           7
269: 
270: 380 Jääskeläinen: Toimenpiteistä happamoitta-            397 Stenius-Kaukonen ym.: Etelä-Afrikkaan
271: van laskeuman vähentämiseksi Lapissa                     kohdistuvan sijoituskiellon valvonnasta
272: 
273: 381 Jääskeläinen: Ympäristönsuojeluasioiden              398 Renko: Konservatorioita koskevan lain ai-
274: opetuksen lisäämisestä kouluissa                         kaansaamisesta
275: 
276: 382 Pokka ym.: Tornion-, Muonion- ja Simojo-             399 Astala ym.: Ympäristönsuojelun toiminta-
277: kien lohikantojen elvyttämisestä                         edellytysten turvaamisesta kunnissa
278: 
279: 383 Saarinen: Työttömyysturvalain mukaisen an-           400 Anttila ym.: Lammastalouden kehittämisoh-
280: sioturvan laskentaperusteiden muuttamisesta              jelman laatimisesta
281: 
282: 384 Viljanen ym.: Tulvien vähentämiseksi tarvit-         401 Myller ym.: Ortodoksien ja kirkkoon kuulu-
283: tavista toimenpiteistä Päijänteellä                      mattomien henkilöiden kuolinpesien verotukses-
284:                                                          ta
285: 385 Tiuri ym.: Filosofian ja tieteenteorian ase-
286: masta Suomen Akatemiassa                                 402 T. Roos ym.: Kuntien käyttämistä vesijohto-
287:                                                          verkoston liittymissopimuksen ehdoista
288: 386 Elo ym.: Sotainvalideille kuntoutuksesta
289: maksettavien matkakorvausten maksatuksen no-             403 Hautala ym.: Ilmanvaihtohormien puhdista-
290: peuttamisesta                                            mista koskevan päätöksen vaikutuksista
291: 387 Elo ym.: Erityisalue-etuuksien turvaamisesta         404 Rehn: Om ersättande via sjukförsäkringen
292: yritystoiminnalle Porissa ja Kotkassa                    av psykoterapi som utförs av psykologer
293: 388 Jokinen ym.: Lasten oikeusturvan paranta-
294:                                                          404 Rehn: Psykologien antaman psykoterapian
295: misesta
296:                                                          korvaamisesta sairausvakuutuksesta
297: 389 Pulliainen: Veitsiluoto Oy:n Oulun selluteh-
298:                                                          405 Savela ym.: Perämeren satamien pitämisestä
299: taan toiminnan pysäyttämisestä
300:                                                          auki talvisin
301: 390 Westerlund m.fl.: Om de problem som
302: import av grönsaker medför för den inhemska              406 Vähänäkki ym.: Julkisten laitosten myymien
303: produktionen                                             ateriapalvelusten liikevaihtoverosta
304: 
305: 390 Westerlund ym.: Vihannesten tuonnin koti-            407 Aaltonen: Seinäjoen kartastoyksikön toimin-
306: maiselle tuotannolle aiheuttamista ongelmista            nan turvaamisesta
307: 
308: 391 Kortesalmi: Etätyön lisäämiseksi tarvittavis-        408 Jääskeläinen ym.: Jäniskosken -   valtakun-
309: ta toimenpiteistä                                        nan rajan tien rakentamisesta
310: 
311: 392 Pulliainen: Vedyn tutkimisesta energianläh-          409 Ajo ym.: Sevettijärven yläasteen rakennus-
312: teenä                                                    töiden aloittamisesta
313: 
314: 393 Pulliainen: Viikonloppuosastojen järjestämi-         410 Mäkipää ym.: Tulonhankkimiskustannusten
315: sestä perheellisille vangeille                           vaikutuksesta äitiyspäivärahan määrään
316: 
317: 394 Kortesalmi: Kero-, Inri- ja Polojärven sään-         411 Mäkelä ym.: Perhepäivähoitajien kulukor-
318: nöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämisestä          vauksen korottamisesta
319: 
320: 395 Kortesalmi: Toimenpiteistä rattijuoppouden           412 Mäkelä ym.: Maatalousyrittäjien lomituspal-
321: vähentämiseksi                                           veluiden parantamisesta
322: 
323: 396 Pulliainen: Porontutkimusaseman sijainti-            413 Mäkelä ym.: Suomenkielisten vähemmistö-
324: paikasta Inarin kunnassa                                 jen aseman parantamisesta
325: 8                                               Sisällysluettelo
326: 
327:     414 Kietäväinen ym.: Luopumiseläkkeellä olevan            432 Väistö: Maaseudun vesihuollon rahoittami-
328:     viljelijän omistamien peltojen käyttämisestä re-          sesta
329:     huntuotantoon
330:                                                               433 Väistö: Maaseutuelinkeinojen erikoisneu-
331:     415 Vistbacka: Isonkyrön Lehmäjoen perkaus-               vonnan lisäämisestä
332:     hankkeen toteuttamisesta
333:                                                               434 Rajamäki: Yritysten investointiavustusten
334:     416 Jääskeläinen ym.: Sokiin malmien jatkoja-             jakamisesta
335:     lostuspaikasta
336:                                                               435 Westerlund m.fl.: Om nedläggning av verk-
337:     417 Ajo ym.: Rovaniemen ja Kelloselän välisen             samheten vid kärnkraftverken i Finland
338:     rataosuuden kunnostustöiden käynnistämisestä
339:                                                               435 Westerlund ym.: Ydinvoimaloiden toimin-
340:     418 T. Roos ym.: Kertausharjoituksiin osallistu-          nan lopettamisesta Suomessa
341:     van työttömän ansiotason säilyttämisestä
342:                                                               436 Haavisto ym.: Jätteiden pohtolaitosten ra-
343:     419 Särkijärvi: Leimaverolain soveltamisesta bil-         kentamissuunnitelmista
344:     jardipöytien pitämiseen
345:                                                              437   Ala-Kapee:     Työkyvyttömyyseläkkeiden
346:     420 Siuruainen ym.: Turvevoimalan rakentami-             myöntämisperusteista
347:     sesta Pudasjärvelle
348:                                                               438 Kortesalmi: Lamujoen järjestelysuunnitel-
349:     421 Törnqvist ym.: Kunnallisen luottamustoimen            man toteuttamisesta
350:     ansionmenetyksen korvauksen vaikutuksesta elä-
351:     kepalkkaan                                               439 Kortesalmi: Lisäpäivän saamisesta ylioppi-
352:                                                              laskirjoituksiin kielivalikoiman laajentamiseksi
353:     422 Saapunki ym.: Imi-, Polo- ja Kerajärvien
354:     säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämi-          440 Skinnari ym.: Suomen alkuperäiskarjan säi-
355:     sestä                                                    lymisen turvaamisesta
356: 
357:     423 Jokinen ym.: Tupakkalain säännösten nou-             441 Kortesalmi: Valaiden suojelun tehostamises-
358:     dattamisen valvonnasta                                   ta
359: 
360:     424 Vähäkangas ym.: Rintamatunnuksen myön-               442 Kortesalmi: Uhanalaisten tuntureiden suoje-
361:     tämisestä sotavankeuteen jääneille Hyrsylän ky-          lemisesta
362:     län asukkaille
363:                                                              443 Kortesalmi: Kulutusyksikköverotukseen siir-
364:     425 Rajamäki ym.: Onginta- ja piikkionginta-             tymisestä
365:     mahdollisuuksien lisäämisestä
366:                                                              444 Kortesalmi: Metsäteollisuuden kuljetustuen
367:     426 Pulliainen: Saamelaisten kannan huomioon             alentamissuunnitelmista
368:     ottamisesta valmisteltaessa Inarijärven kalastus-
369:     sääntöä                                                  445 Kortesalmi: Keskimääräistä lahjakkaampien
370:                                                              opiskelumahdollisuuksien tehostamisesta
371:     427 Pulliainen: Vienalaiskulttuuritutkimusyksi-
372:     kön perustamisesta Suomussalmelle                        446 Kortesalmi: Kansanmusiikin opetuksen aloit-
373:                                                              tamisesta Jokilaaksojen Musiikkiopistossa
374:     428 Pohjanoksa ym.: Vammaisten koulunkäynti-
375:     avustajien lisäämisestä                                  447 Anttila: Tieteellisten tutkimuslaitosten voi-
376:                                                              mavarojen turvaamisesta
377:     429 Rajamäki: Yksityismetsälain soveltamison-
378:     gelmien vähentämisestä                                   448 Anttila: Kananmunien viennin aiheuttaman
379:                                                              vientivastuurasitteen huojentamisesta
380:     430 Elo ym.: Pienyrittäjien lomatyöryhmän eh-
381:     dotusten toteuttamisesta                                 449 Väänänen: Maatilalain perusteella myönnet-
382:                                                              tävien sisarosuuslainojen myöntämisperusteiden
383:     431 Väistö: Maaseutumatkailun kehittämisestä             tarkistamisesta
384:                                                Sisällysluettelo                                             9
385: 
386:     450 Tennilä: Tennilän kyläkoulun toiminnan tur-          466 Nordman: Om tryggande av finansieringen
387:     vaamisesta                                               av understöd för landsbygdsnäringar
388: 
389:     451 Tennilä: Lapin lohikantojen elvyttämistä             466 Nordman: Maaseutuelinkeinoavustusten ra-
390:     selvittävän työryhmän kokoonpanosta                      hoituksen turvaamisesta
391: 
392:     452 Pulliainen ym.: Kuhmon Elimyssalon suoje-            467 Pulliainen ym.: Geeniteknologista tutkimus-
393:     lemisesta                                                ja tuotantotoimintaa säätelevän lainsäädännön
394:                                                              aikaansaamisesta
395:     453 Pulliainen ym.: Eläkeläisalennuksiin oikeut-
396:     tavien korttien toimittamisesta automaattisesti          468 Pulliainen ym.: Luonnonmukaisesti tuotet-
397:     eläkeläisille                                            tuja tuotteita koskevan säännöstön aikaansaami-
398:                                                              sesta
399:     454 Pulliainen ym.: Lainsäädännön valmistelusta
400:     laittoman tavaran purkamisen estämiseksi ja ta-          469 Pulliainen ym.: Tehokkaan puhdistuslaitteis-
401:     kavarikoimiseksi                                         ton rakentamisesta Haapaveden turvevoimalai-
402:                                                              tokseen
403:     455 Pulliainen ym.: Sapattivapaan käyttöönoton
404:     edistämisestä                                            470 Pulliainen ym.: Maa-aineslain säännösten
405:                                                              tiukentamisesta
406:     456 Pulliainen ym.: Veitsiluoto Oy:n Oulun sel-
407:     lutehtaan alasajamisesta saastepäästöön johta-           471 Elo: Suurhiilivoimalan rakentamisesta Po-
408:     van toimintahäiriön sattuessa                            riin
409: 
410:     457 Pulliainen ym.: Suojelualueiden hoitohenki-          472 Björklund: Neste Oy:n varustamotoiminnan
411:     lökunnan määrän suunnitelmallisesta lisäämises-          lopettamissuunnitelmista
412:     tä
413:                                                              473 Anttila: Oy Alko Ab:n harjoittamasta teolli-
414:     458 Pulliainen ym.: Pohjois-Suomen metsien               suustoiminnasta
415:     kunnon tutkimisesta
416:                                                              474 Vistbacka: Kasvatustieteellisen tiedekunnan
417:     459 Pulliainen ym.: Toimenpiteistä linnunmu-             perustamisesta Vaasaan
418:     nien kuivumisen tutkimiseksi Perämeren ranni-
419:     kolla                                                    475 Vistbacka: Turkistarhojen toiminnan turvaa-
420:                                                              misesta
421:     460 Pulliainen ym.: Erityisen saalisosuuden
422:     osoittamisesta Tornionjoelle Itämeren alueen lo-         476 Rehn: Om åtgärder för att eliminera dioxi-
423:     hisaaliin kiintiöinnissä                                 nernas skadliga verkningar
424: 
425:     461 Pulliainen ym.: Uiton säilyttämisestä puuta-         476 Rehn: Toimenpiteistä dioksiinien haittavai-
426:     varan kuljetusmuotona                                    kutusten estämiseksi
427: 
428:     462 Kankaanniemi: Tutkijoiden ja taiteilijoiden          477 Mattila: Yksityisteiden pölyhaittojen vähen-
429:     toimintaedellytysten turvaamisesta verouudistuk-         tämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
430:     sen yhteydessä
431:                                                              478 Pulliainen ym.: Outokumpu Oy:n jätteiden
432:     463 Kankaanniemi: Eläkeindeksien yhtenäistämi-           varastoimisesta Tornion eteläpuolelle Kuusiluo-
433:     sestä                                                    don saareen
434: 
435:     464 Kankaanniemi: Poiminta-ajan määräämises-             479 Pulliainen ym.: Kirvojen aiheuttamien va-
436:     tä lakalle                                               hinkojen korvaamisesta viljelijöille
437: 
438:     465 Kankaanniemi: Neuvonnan järjestämisestä             480 Gustafsson: Aikuisopintorahaan tarkoitetun
439:     raskauden keskeytystä hakeville                         määrärahan lisäämisestä
440: 
441: 
442: 
443: 
444: 2   5900680
445:                   J
446:                  J
447:                 J
448:                 J
449:                 J
450:                J
451:               J
452:               J
453:              J
454:             J
455:             J
456:            J
457:           J
458:           J
459:          J
460:         J
461:         J
462:        J
463:       J
464:       J
465:      J
466:     J
467:     J
468:    J
469:   J
470:   J
471:  J
472: J
473: J
474:                                              1988 vp.
475: 
476: Kirjallinen kysymys n:o 251
477: 
478: 
479: 
480: 
481:                                 Törnqvist ym.: Posti- ja telepalvelujen turvaamisesta Pohjois-
482:                                   Karjalassa
483: 
484: 
485:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
486: 
487:    Posti- ja telelaitoksen muuttaminen liikelai-   Kuopioon. Tämä merkitsee noin 50 työpaikkaa
488: tokseksi merkitsisi tehtyjen suunnitelmien mu-     lähimpien viiden vuoden aikana. Teknisesti
489: kaan Pohjois-Karjalassa Joensuun ja Nurmek-        nämä toiminnot voitaisiin keskittää myös
490: sen telealueiden sekä Kiteen, Ilomantsin ja        Joensuuhun, johon ei tarvitsisi edes rakentaa
491: Lieksan teletoimistojen lakkauttamista. Tämä       uusia tiloja, päinvastoin kuin Kuopioon.
492: merkitsisi Pohjois-Karjalan entisestäänkin syn-       Pohjois-Karjalan teletoiminnot ovat jälkeen
493: keän työllisyystilanteen vaikeutumista.            jääneitä myös siltä osin, että alue ei ole vielä-
494:    Palvelukeskustoimintoja ollaan keskittämäs-     kään yhteydessä valtakunnalliseen digitaali-
495: sä voimakkaasti Kuopioon. Kuopio on saamas-        verkkoon. Tämä on omiaan vaikeuttamaan
496: sa valtakunnallisen tietojenkäsittelykeskuksen,    mm. alueen teollisuuden toimintaa. Se jopa
497: mikä merkitsee 50 uutta työpaikkaa. Koko-          ehkäisee työllisyyden kannalta välttämättömän
498: naistyöntekijämääriä tarkasteltaessa voidaan       uuden teollisuuden syntymistä alueelle.
499: todeta, että PTL:lla on Kuopion läänissä 721          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
500: työntekijää ja Pohjois-Karjalan läänissä 384       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
501: työntekijää. Näistä insinööritasoisia työnteki-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
502: jöitä on Kuopion läänissä 23 ja Pohjois-Karja-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
503: lan läänissä 2.                                    sen:
504:    Insinööritasoisten työntekijöiden puute Poh-              Onko Hallitus tietoinen Pohjois-Kar-
505: jois-Karjalan läänissä heikentää asiakaspalve-            jalan huonosta asemasta posti- ja tele-
506: lua. Pohjois-Karjalassa ei voida antaa konsult-           toiminnan alalla, ja
507: tipalveluita, eikä siellä kyetä tekemään hinta-              mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
508: päätöksiä.                                                tus aikoo ryhtyä alueen saattamiseksi
509:    Lisäksi Itä-Suomen telepiiri on siirtämässä            tasa-arvoiseen asemaan muuhun maa-
510: Joensuun ja Nurmeksen osapalvelukeskuksia                 han verrattuna?
511: 
512:     Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1988
513: 
514:           Kerttu Törnqvist             Matti Väistö                Pekka Puska
515:                      Riitta Myller                          Eeva Turunen
516: 
517: 
518: 
519: 
520: 280520N
521: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 251
522: 
523: 
524: 
525: 
526:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
527: 
528:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         saatavilla kaikki posti- ja telelaitoksen yleisesti
529: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tarjoamat telepalvelut: automaattinen puhelin-
530: olette 16 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn             liikenne, telex, datasiirron lukuisat eri muodot,
531: kirjeenne oheella toimittanut valtioneuvoston          uusimmat telemaattiset palvelut ja matkapuhe-
532: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          linpalvelut.
533: edustaja Törnqvistin ym. näin kuuluvasta kir-             Joensuun ja Nurmeksen telealueiden sekä
534: jallisesta kysymyksestä n:o 251:                       eräiden teletoimistojen lakkauttaminen liittyy
535:            Onko Hallitus tietoinen Pohjois-Kar-        pyrkimykseen mactaitaa posti- ja telelaitoksen
536:                                                        organisaatiota ja yksinkertaistaa siten päätök-
537:         jalan huonosta asemasta posti- ja tele-
538:                                                        sentekoa. Nämä toimenpiteet ovat tarpeen lai-
539:         toiminnan alalla, ja
540:                                                        toksen palvelutason kohottamiseksi riippumat-
541:            mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      ta siitä, tuleeko posti- ja telelaitoksesta liikelai-
542:         tus aikoo ryhtyä alueen saattamiseksi         tos vai ei. Käytännössä lakkauttaminen aiheut-
543:         tasa-arvoiseen asemaan muuhun maa-            taa yhteensä vain muutaman henkilön työpa-
544:         han verrattuna?                                noksen siirtymisen toisiin työtehtäviin samalla
545:                                                       paikkakunnalla tai poistumiseen luonnollisen
546:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          poistuman kautta. Posti- ja telelaitos ei irtisa-
547: vasti seuraavaa:                                      no tai pakkosiirrä toiselle paikkakunnalle yh-
548:    Postipalvelujen kustannusrakenteen terveh-         tään työntekijäänsä.
549:  dyttämisen edellyttämiä toimenpiteitä ja niiden          Telealueiden lakkauttaminen näkyy toimi-
550: vaikutusta muun muassa Pohjois-Karjalan               vallan ja tehtävien siirtymisenä siten, että päi-
551: elinoloihin tarkastellaan parhaillaan liikenne-       vittäisiin teletöihin, myyntiin ja asiakaspalve-
552:  ministeriön asettamassa työryhmässä. Tavoit-         luun liittyvät tehtävät säilyvät paikallisina ja
553: teena on säilyttää postipalvelut asukkaiden tar-      niiden päätöksentekoa itsenäistetään, mutta
554: peita vastaavalla tasolla samalla, kun niiden         hallintoa kevennetään ja vähentyneet hallinto-
555: tuottamisesta syntyvää tappiota pyritään mah-         tehtävät hoidetaan keskitetysti. Organisaatio-
556: dollisuuksien mukaan supistamaan.                     uudistuksen vaikutus työllisyystilanteeseen on
557:    Kysymyksen tekijöiden kiinnostus näyttää           sinänsä erittäin vähäinen, mutta toiminnan
558: keskittyvän pääosin telepalvelujen tuottami-          yleinen tehostuminen vähentää työpaikkoja
559: seen Pohjois-Karjalan läänissä. Pohjois-Karja-        Pohjois-Karjalasta kuten muualtakin maasta.
560: lan lääni on jo liitetty erikoisjärjestelyin valta-   Tosin Pohjois-Karjalassa väheneminen on ollut
561: kunnalliseen digitaaliverkkoon, pysyvä digitaa-       vähäisempää kuin esimerkiksi Kuopion läänis-
562: linen kaukoyhteys tulee Joensuuhun 1989 ja            sä.
563: laajenee Lieksaan 1990, Nurmekseen 1991 ja                Palvelukeskustoimintoja         rationalisoidaan
564: Ilomantsiin 1992. Paikallisia digitaalisia kes-       Kuopion ja Joensuun osalta siten, että käsivä-
565: kuksia asennetaan jo Joensuun ympäristössä,           litteisten autopuhelujen vähenevä välitys keski-
566: ja muualle Pohjois-Karjalaan niitä tulee seu-         tetään Kuopioon ja sähkeliikenteen välitys sekä
567: raavina vuosina. Läänin kaupungit ja kunta-           osa numeropalvelutehtävistä keskitetään Joen-
568: keskukset ovat digitaalisten siirtoteiden toisiin-    suuhun, jossa lisäksi on käynnistetty asiakkail-
569: sa yhdistämiä vuoteen 1992 mennessä. Tätä             le tarjottava telemarkkinointipalvelu. Kuo-
570: digitalisoinuin aikataulua on erittäin vaikeaa        pioon rakennetaan uusia toimitiloja vain ATK-
571: nopeuttaa laitetoimitusten vuoksi. Toisaalta          keskuksen alueyksikölle, jonka yhteyteen sijoi-
572: läänissä ei ole ilmennyt digitaaliyhteyksien voi-     tetaan myös eräitä teletoimintoja.
573: makasta kysyntää, joka pakottaisi poikkeuk-               Asiakkaiden tarpeiden lisääntyessä ja palve-
574: sellisiin toimenpiteisiin.                            lujen myynnin viikastuessa posti- ja telelaitos
575:    Posti- ja telelaitoksen selvitysten mukaan         on ilmoittanut olevansa valmis lisäämään kor-
576: telepalvelujen tila vastaa elinkeinoelämän vaa-       keakoulu- ja insinööritasoista henkilöstöä Poh-
577: timuksia Pohjois-Karjalassa. Siellä on jo nyt         jois-Karjalaan. Konsulttipalveluja on kysytty
578:                                      1988 vp. -     KK n:o 251                                      3
579: 
580: vain hyvin vähän Pohjois-Karjalassa tai                Posti- ja telelaitos tulee myös jatkossa kehit-
581: -Savossa, eikä näitä vähäisiä tehtäviä ole miele-   tämään Pohjois-Karjalan telepalveluja samoin
582: kästä jakaa monen henkilön kesken. Hintapää-        perustein kuin muualla Suomessa eli ottaen
583: töksien osalta Pohjois-Karjalassa toimivalla        huomioon asiakkaiden tarpeet sekä liike- ja
584: posti- ja telelaitoksen henkilöstöllä on samat      teknistaloudelliset näkökohdat oman toimin-
585: toimivaltuudet kuin muuallakin, ja se on osoit-     tansa kannalta.
586: tanut pätevyytensä näissä tehtävissä.
587: 
588:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1988
589: 
590:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
591: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 251
592: 
593: 
594: 
595: 
596:                               Tili Riksdagens Herr Talman
597: 
598:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vets krav i Nordkarelen. Där står redan nu att
599: anger har 'Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         all den teleservice fås som post- och televerket
600: av den 16 april 1988 tili vederbörande medlem        allmänt tilihandahåller: automatisk telefontra-
601: av statsrådet översänt avskrift av följande av       fik, telex, talrika former av dataöverföring,
602: riksdagsman Törnqvist m.fl. undertecknade            den nyaste telematiska servicen och resetele-
603: spörsmål nr 251:                                     fonservice.
604:           Är Regeringen medveten om Norra                lndragandet av teleområdena i Joensuu och
605:        Karelens dåliga situation på området          Nurmes samt vissa teleexpeditioner ansluter sig
606:        post- och televerksamhet och                  tili strävandena att göra post- och televerkets
607:           vilka snabba åtgärder ämnar Rege-          organisation mindre och således förenkla be-
608:        ringen vidta för att ställa området i         slutsfattandet. Dessa åtgärder är nödvändiga
609:        likvärdig situation jämförd med det           om man vili höja verkets servicenivå, oberoen-
610:        övriga landet?                                de av om post- och televerket blir ett affärs-
611:                                                      verk eller inte. 1 praktiken föranleder indrag-
612:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ningen sammanlagt endast att några personer
613: samt anföra följande:                                överförs tili andra uppgifter på samma ort eller
614:                                                      blir föremål för naturlig avgång. Post- och
615:    Frågan om de åtgärder, som förutsätts av          televerket varken säger upp eller tvångsförflyt-
616: saneringen av kostnadsstrukturen beträffande         tar en enda arbetstagare tili annan ort.
617: postservicen, och dessa åtgärders verkningar
618: bl.a. på levnadsförhållandena i Nordkarelen             lndragningen av teleområdena syns utåt som
619: granskas som bäst i en arbetsgrupp som tili-         en överföring av befogenheter och uppgifter
620: satts av trafikministeriet. Målet är att bibehålla   så, att de uppgifter som ansluter sig tili de
621: postservicen på en nivå som motsvarar invå-          dagliga telearbetena, försäljningen och kund-
622: narnas behov, samtidigt som man försöker att         betjäningen bibehålls som lokala och besluts-
623: så långt möjligt minska den förlust som upp-         fattandet gällande dem görs självständigare,
624: står genom produktioneo av sagda service.            medan förvaltningen förenklas och de minska-
625:    Spörsmålet angår närmast produktioneo av          de förvaltningsuppgifterna sköts centraliserat.
626:                                                      Organisationsreformens effekt på sysselsätt-
627: teleservice i Norra Karelens Iän. Norra Kare-
628:                                                      ningsläget är i och för sig mycket liten, men en
629: lens Iän har redan genom specialarrangemang
630:                                                      allmän effektivering av verksamheten minskar
631: anslutits tili det riksomfattande digitalnätet.
632: Joensuu får en permanent digitalfjärrförbin-         arbetsplatserna i Nordkarelen liksom annorstä-
633: delse 1989 och förbindelsen utvidgas tili Lieksa     des i landet. Visserligen är minskningen i
634:                                                      Nordkarelen dock mindre än t.ex. i Kuopio
635: 1990, Nurmes 1991 och Ilomants 1992. Lokala
636:                                                      Iän.
637: digitalcentraler installeras redan i Joensuutrak-
638: ten och kommer att installeras i större ut-             Servicecentralernas funktioner rationaliseras
639: sträckning i Nordkarelen under de närmaste           för Kuopios och Joeosuus del så, att den
640: åren. Städerna och kommuncentra i länet är           minskande förmedlingen av manuelia biltele-
641: förenade med varandra genom digitalöverfö-           fonsamtal koncentreras tili Kuopio och
642: ring senast år 1992. Denna tidtabell för digita-     förmedlingen av telegramtrafiken samt en del
643: liseringen är det på grund av materialleveran-       av uppgifterna inom nummerupplysningen
644: serna mycket svårt att försnabba. Å andra            koncentreras tili Joensuu, där man dessutom
645: sidan har det inte i länet framkommit någon          har inlett telemarknadsföringsservice som ut-
646: sådan kraftig efterfrågan på digitalförbindelser     bjuds tili kunderna. 1 Kuopio byggs nya lokali-
647: som skulle påkalla exceptionella åtgärder.           teter endast för ADB-centralens regionala en-
648:    Enligt de utredningar som post- och tele-         het, i samband med viiken också vissa tele-
649: verket gjort motsvarar teleservicen näringsli-       funktioner placeras.
650:                                     1988 vp. -     KK n:o 251                                    5
651: 
652:    Post- och televerket har meddelat att det, då   samma befogenheter som personalen annorstä-
653: kundernas behov ökar och försäljningen av          des och den har visat sig vara kompetent att
654: tjänster blir livligare, är berett att utöka den   sköta dessa uppgifter.
655: personai i Nordkarelen som erhållit högskole-
656: och ingenjörsutbildning. Efterfrågan på kon-          Post- och televerket kommer också i fort-
657: sulttjänster har varit mycket liten i Nordkare-    sättningen att utveckla teleservicen i Nordkare-
658: len eller Nordsavolax och det är inte menings-     len på samma grunder som annorstädes i
659: fullt att dela dessa fåtaliga uppgifter mellan     Finland dvs., med beaktande av kundernas
660: många personer. Då det gäller prisbesluten har     behov samt affärs- och tekniskekonomiska
661: post- och televerkets personai i Nordkarelen       synpunkter gällande den egna verksamheten.
662: 
663:     Helsingfors den 10 maj 1988
664: 
665:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
666:                                              1988 vp.
667: 
668: Kirjallinen kysymys n:o 252
669: 
670: 
671: 
672: 
673:                                 Törnqvist ym.: Autismista kärsivien henkilöiden aseman paran-
674:                                    tamisesta
675: 
676: 
677:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
678: 
679:    Lapsuusiän autismista ja muista lapsuusiän      mistaa vain henkilökohtaisen avustajan tuella.
680: psykooseista kärsivät henkilöt muodostavat         Laitoksissa asuvat autistiset henkilöt, varsinkin
681: suuren väliinputoajaryhmän, jonka aseman pa-       itseään vahingoittavat, tarvitsevat välttämättä
682: rantaminen vaatii viranomaisilta pikaista ja       oman henkilökohtaisen avustajan.
683: määrätietoista toimintaa.                             Edellä mainitut tavoitteet voitaisiin saavut-
684:    Yleisesti ottaen kaikkein huonoimmassa ase-     taa parhaiten perustamalla maahamme autisti-
685: massa ovat lapsina vammautuneet vaikea-            sille lapsille ja heidän omaisilleen koulutus-,
686: vammaiset; he jotka eivät pysty ilmaisemaan        kuntoutus- ja tukikeskus. Autismista kärsivien
687: itseään tai jotka ovat agressiivisia, he joille    diagnoosi-, kuntoutus-, hoito-, opetus- ja tuke-
688: diagnoosin tekeminen on vaikeata, he joille ei     mistoimenpiteitä varten tulisi lisäksi viipymättä
689: ole vakiintuneita kuntoutusohjelmia.               asettaa pysyvä toimikunta, jossa ovat edustet-
690:    Autismista kärsivän henkilön tulee saada        tuina eri alojen asiantuntijat ja omaiset.
691: oikeus varhaiseen diagnoosiin, hoitoon, kun-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
692: toutukseen, opetukseen ja kaikenpuoliseen tu-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
693: kemiseen. Kun on kysymyksessä lapsi, jonka         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
694: voidaan epäillä kärsivän autismista, tulisi lap-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
695: selle turvata yhteiskunnan vaikeavammaiselle       sen:
696: henkilölle takaamat oikeudet. Nykyisellään
697: diagnoosin tekeminen on hankalaa ja sattu-                   Onko Hallitus tietoinen autismista
698: manvaraista, minkä johdosta autistinen lapsi              kärsivien lasten hoitoon ja koulutuk-
699: saattaa jäädä ilman toimenpiteitä usean vuo-              seen liittyvistä ongelmista, ja
700: den ajaksi, eli juuri silloin, kun kuntoutuksen              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
701: antaminen on kaikkein otollisinta.                        ryhtyä esimerkiksi erillisen kuntoutus-
702:    Autistinen lapsi on turvaton ja tarvitsee              keskuksen ja pysyvän toimikunnan ni-
703: aikuisen henkilön yhtämittaisen tuen. Lapsen              mittämiseksi autismista kärsiville lapsil-
704: oikeus päivähoitoon ja kouluun voidaan var-               le?
705: 
706:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1988
707: 
708:           Kerttu Törnqvist            Timo Roos                      Liisa Jaakonsaari
709:           Matti Väistö                Annikki Koistinen              Juhani Alaranta
710:           Heikki Rinne                Jukka Roos                     Pekka Leppänen
711:           Jouko Skinnari              Håkan Nordman                  Anna-Kaarina Louvo
712:           Lea Kärhä                   Kirsti Ala-Harja               Anneli Taina
713:           Reijo Lindroos              Sinikka Mönkäre                Arto Lapiolahti
714:                                       Jorma Rantanen
715: 
716: 
717: 
718: 
719: 280577A
720: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 252
721: 
722: 
723: 
724: 
725:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
726: 
727:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toshuoltoon liittyy käytännössä kehitysvamma-
728: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lain nojalla järjestetty terveydenhuolto. Kehi-
729: olette 14 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn            tysvammalain mukainen laitoshuolto vaatii ke-
730: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          hittämistä. Lasten osalta tavoitteena on, ettei
731: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         lapsia sijoitettaisi pitkäaikaiseen laitoshuol-
732: edustaja Törnqvistin ym. näin kuuluvasta kir-         toon. Tämä edellyttää perheiden nykyistä huo-
733: jallisesta kysymyksestä n:o 252:                      mattavampaa tukemista sosiaali- ja terveyden-
734:                                                       huollon palveluiden avulla.
735:           Onko Hallitus tietoinen autismista
736:        kärsivien lasten hoitoon ja koulutuk-             Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu
737:        seen liittyvistä ongelmista, ja                laki on toissijainen, toisin sanoen palvelut
738:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        järjestetään ensisijaisesti yleisinä palveluina.
739:        ryhtyä esimerkiksi erillisen kuntoutus-        Lasten päivähoitolain (36173) mukaiset päivä-
740:        keskuksen ja pysyvän toimikunnan ni-           hoidon palvelut on tarkoitettu myös vammai-
741:        mittämiseksi autismista kärsiville lapsil-     sille ja pitkäaikaisesti sairaille lapsille. Päivä-
742:        le?                                            hoitoa tulee päivähoitolain mukaan ensisijai-
743:                                                       sesti järjestää erityistä hoitoa ja kasvatusta
744:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tarvitseville lapsille. Tavoitteena on, että kehi-
745: taen seuraavaa:                                       tysvammalain nojalla ei tulevaisuudessa järjes-
746:    Lasten psykoosit, joihin varhaisautismikin         tettäisi lasten päivähoitoa ollenkaan, vaan päi-
747: luetaan, ovat harvinaisia. Kansainvälisesti on        vähoito järjestettäisiin päivähoitolain nojalla.
748: arvioitu, että psykoottisia lapsia on noin 4          Elokuussa 1985 voimaan tulleen peruskoulu-
749: lasta 10 000 lasta kohden, ja heistä noin neljäs-     lain (476/83) mukaan kaikki lapset ovat oppi-
750: osa sairastaa varhaisautismia. Arviot ovat kui-       velvollisia. Vaikeasti kehitysvammaisten lasten
751: tenkin varsin epävarmoja.                             opetuksen järjestämisestä vastaavat kuitenkin
752:    Pitkäaikaisesti sairaiden ja vammaisten las-       sosiaaliviranomaiset. Koulunkäyntiavustajajär-
753: ten hoidosta ja muusta huolenpidosta vastaa-          jestelmä mahdollistaa vaikeastikin vammaisten
754: vat kunnat ensisijaisesti sosiaali- ja terveyden-     lasten koulunkäynnin.
755: huollon yleisen lainsäädännön nojalla. Kunnat            Vammaisille henkilöille voidaan järjestää
756: voivat järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon        palveluita myös tämän vuoden alusta lukien
757: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain       voimaan tulleen vammaispalvelulain (380/87)
758: (677 /82) 3 §:n nojalla palvelut itse tai hankkia     nojalla. Vammaispalvelulain nojalla on mah-
759: ne muulta palveluiden tuottajalta.                    dollista korvata henkilökohtaisen avustajan
760:    Lastenpsykiatrisia erikoissairaanhoidon pal-       paikkaamisesta aiheutuvat kustannukset. Hen-
761: veluita järjestävät keskussairaaloiden lasten-        kilökohtainen avustaja voi tukea myös koulun-
762: psykiatriset poliklinikat ja mielenterveystoimis-     käyntiä ja opiskelua, ellei ole kyse koulun-
763: tojen lasten- ja nuorisotoimistot. Lastenpsyki-       käyntiavustajan tehtävistä. Avustaja voidaan
764: atriset palvelut ovat kuitenkin kehittyneet hi-       palkata myös lapselle. Vammaispalvelulain no-
765: taasti, suurelta osin sen johdosta, että lasten-      jalla voidaan järjestää myös kuntoutusohjaus-
766: psykiatreista on pulaa. Autististen lasten eri-       ta vastaavasti kuin terveydenhuolionkin lain-
767: tyistutkimukset tehdään pääsääntöisesti Las-          säädännön nojalla. Kehitysvammalain nojalla
768: tenlinnan sairaalassa Helsingissä.                    järjestetty kotihoidon ohjaajien toiminta on
769:    Kun hoitomahdollisuuksia autistisille lapsille     käytännössä koettu arvokkaaksi.
770: ei ole riittävästi, järjestetään tarvittavat palve-      Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita jär-
771: lut käytännössä usein kehitysvammaisten eri-          jestettäessä otetaan huomioon tuen, hoidon ja
772: tyishuollosta annetun lain (519/77, jälj. kehi-       palveluiden tarve. Sairaus- tai vammakohtai-
773: tysvammalaki) nojalla. Kehitysvammalain no-           sesta määrittelystä on pääosin luovuttu. Autis-
774: jalla järjestävät kunnat tai erityishuoltopiirien     mista kärsivienkin lasten auttamiseksi toimivat
775: kuntainliitot mm. laitoshuollon palveluita. Lai-      samat järjestelmät kuin muidenkin pitkäaikai-
776:                                     1988 vp. -     KK n:o 252                                     3
777: 
778: sesti sairaiden ja vammaisten henkilöiden osal-    mintaa, seurantaa sekä koulutusta eri sektoreil-
779: ta. Kysymys on pienestä ja paljon tukea vaati-     la, samalla kun turvataan riittävät voimavarat
780: vasta ryhmästä. Käytännössä eri järjestelmien      palvelujärjestelmän toteuttamiseksi käytännös-
781: nojalla järjestettyjä palveluita voi olla vaikea   sä. Vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden
782: sovittaa yhteen, ja vanhemmat kokevat tarvit-      henkilöiden palvelun ja tuen tarpeita on selvi-
783: sevansa lisää tukea. Tavoitteena on järjestää      tetty useissa eri yhteyksissä. Tämän johdosta ei
784: tukea ja palveluita mahdollisimman lähelle pal-    sosiaali- ja terveysministeriö pidä tarpeellisena
785: veluiden tarvitsijaa - kotikuntaan, jos mah-       pysyvän toimikunnan asettamista. Sen sijaan
786: dollista, jotta koko perhe voisi olla mukana.      ministeriö tulee asettamaan suppean työryh-
787: Tämän johdosta ei erityisen kuntoutuskeskuk-       män selvittämään autismista kärsivien erityis-
788: sen perustaminen ole tarkoituksenmukaista.         kysymyksiä. Työryhmässä tulee olemaan edus-
789:    Hoito- ja tukipalveluita sekä eri viranomais-   tettuna lääketieteellinen, sosiaalihuollollinen
790: ten yhteistyötä tulee kuitenkin kehittää. Tehos-   (päivähoito ja kuntoutus) sekä opetushallinnon
791: taminen edellyttää tutkimus- ja kehittämistoi-     asiantuntemus.
792: 
793:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1988
794: 
795:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
796: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 252
797: 
798: 
799: 
800: 
801:                              Till Riksdagens Herr Talman
802: 
803:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        77) anordnar kommunerna eller kommunalför-
804: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         bunden för specialomsorgsdistrikten bl.a. ser-
805: av den 14 april 1988 tili vederbörande medlem       vice inom anstaltsvården. Tili anstaltsvården
806: av statsrådet översänt avskrift av följande av      anknyter i praktiken hälsovård som anordnats
807: riksdagsledamot Törnqvist m.fl. underteckna-        med stöd av lagen angående specialomsorger
808: de spörsmål nr 252:                                 om utvecklingsstörda. Det är nödvändigt att
809:                                                     anstaltsvården i enlighet med lagen angående
810:          Är Regeringen medveten om de pro-          omsorger om utvecklingsstörda utvecklats. Be-
811:        blem som sammanhänger med vården             träffande barnen är målet att de inte placeras i
812:        och utbildningen av barn som lider av        långvarig anstaltsvård. Detta förutsätter att
813:        autism och                                   familjerna får mera stöd än tidigare med hjälp
814:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       av servicen inom social- och hälsovården.
815:        ta t.ex. för inrättande av ett särskilt
816:        rehabiliteringscenter och utnämnande            Lagen angående specialomsorger om utveck-
817:        av en permanent kommission för barn          lingsstörda är subsidiär, m.a.o. anordnas servi-
818:                                                     cen i första hand såsom allmän service. Barn-
819:        som lider av autism?
820:                                                     dagvårdsservicen enligt lagen om barndagvård
821:                                                     (36173) har också avsetts för handikappade
822:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        och långvarigt sjuka barn. Dagvård skall enligt
823: samt anföra följande:                               lagen om barndagvård i första hand anordnas
824:    Psykoser hos barn, tili vilka den infantila      för barn söm behöver specialvård och -upp-
825: autismen också räknas, är mycket sällsynta.         fostran. Målet är att dagvården i framtiden
826: Enligt internationella uppskattningar finns det     inte skall anordnas med stöd av lagen angåen-
827: ca 4 barn per 10 000 som är psykotiska, och av      de specialomsorger om utvecklingsstörda, utan
828: dem lider ca en fjärdedel av infantil autism.       med stöd av lagen om barndagvård. Enligt
829: Uppskattningarna är dock mycket osäkra.             grundskolelagen (476/83), som trädde i kraft i
830:    Kommunerna ansvarar för vården och den           augusti 1985, är alla barn läropliktiga. Det är
831: övriga omsorgen om långvarigt sjuka och han-        dock socialmyndigheterna som ansvarar för
832: dikappade barn i första hand med stöd av den        anordnandet av undervisningen för gravt han-
833: allmänna lagstiftningen inom social- och hälso-     dikappade barn. Systemet med skolgångsbiträ-
834: vården. Kommunerna kan med stöd av 3 §              den möjliggör skolgången också för gravt han-
835: lagen om planering av och siatsandel för so-        dikappade barn.
836: cial- och hälsovården (677 /82) anordna servi-         För handikappade personer kan även anord-
837: cen själv eller anskaffa den från en annan          nas service med stöd av lagen om service och
838: serviceproducent.                                   stöd på grund av handikapp (380/87) viiken
839:    Centralsjukhusens barnpsykiatriska polikli-      trädde i kraft räknat från ingången av detta år.
840: niker och mentalvårdsbyråernas barn- och ung-       Med stöd av lagen om service och stöd på
841: domsbyråer anordnar service inom den barn-          grund av handikapp är det möjligt att ersätta
842: psykiatriska specialsjukvården. Den barnpsy-        de kostnader som förorsakas av avlönandet av
843: kiatriska servicen har dock utvecklats lång-        en personlig hjälpare. En personlig hjälpare
844: samt, tili stor del på grund av att det råder       kan även vara ett stöd vid skolgång och studier
845: brist på barnpsykiatrer. Specialundersökningar      om det inte är fråga om ett skolgångsbiträdes
846: av autistiska barn görs i regel vid Barnets         uppgifter. En hjälpare kan även avlönas för ett
847: Borgs sjukhus i Helsingfors.                        barn. Med stöd av lagen om service och stöd
848:    Då det inte finns tillräckliga vårdmöjligheter   på grund av handikapp kan även rehabilite-
849: för autistiska barn anordnas den nödvändiga         ringshandledning anordnas på motsvarande
850: servicen i praktiken med stöd av lagen angåen-      sätt som med stöd av lagstiftningen inom
851: de specialomsorger om utvecklingsstörda (519/       hälsovården. Hemvårdshandledarnas verksam-
852:                                   1988 vp. -     KK n:o 252                                        5
853: 
854: het som anordnats med stöd av lagen angående     det inte ändamålsenligt att inrätta ett särskilt
855: specialomsorger om utvecklingsstörda har i       rehabiliteringscenter.
856: praktiken upplevts som värdefull.                   Vård- och stödservicen samt de olika myn-
857:                                                  digheternas samarbete bör dock utvecklas. Ef-
858:   Då servicen inom social- och hälsovården       fektiveringen förutsätter forsknings- och ut-
859: anordnas tas behovet av stöd, vård och service   vecklingsverksamhet, uppföljning samt utbild-
860: i betraktande. Man har huvudsakligen avstått     ning inom olika sektorer samtidigt som till-
861: från definition av de olika sjukdomarna och      räckliga resurser för genomförande av service-
862: handikappen. När det gäller att hjälpa barn      systemet i praktiken tryggas. Handikappade
863: som lider av autism kan man anlita samma         och långvarigt sjuka personers behov av service
864: system som tillämpas på övriga långvarigt sju-   och stöd har utretts i flera olika sammanhang.
865: ka och handikappade personer. Det är frågan      På grund härav anser social- och hälsovårdsmi-
866: om en liten grupp som kräver mycket stöd. 1      nisteriet det inte nödvändigt att tillsätta en
867: praktiken kan det vara svårt att kombinera den   permanent kommission. Däremot kommer mi-
868: service som anordnats med stöd av olika sys-     nisteriet att tillsätta en liten arbetsgrupp för att
869: tem, och föräldrarna upplever att de behöver     utreda specialfrågorna för dem som lider av
870: mera stöd. Målet är att anordna stöd och         autism. Expertisen inom medicin, socialvård
871: service så nära dem som behöver service som      (dagvård och rehabilitering) samt undervis-
872: möjligt - i hemkommunen, om det är möjligt,      ningsförvaltningen bör vara representerad i
873: så att hela familjen kan vara med. Därför är     arbetsgruppen.
874: 
875:     Helsingfors den 18 maj 1988
876: 
877:                                                                        Minister Tarja Halonen
878: 1
879: 1
880:  1
881:   1
882:   1
883:    1
884:     1
885:     1
886:      1
887:       1
888:       1
889:        1
890:         1
891:         1
892:          1
893:           1
894:           1
895:            1
896:             1
897:             1
898:              1
899:               1
900:               1
901:                1
902:                 1
903:                 1
904:                                              1988 vp.
905: 
906: Kirjallinen kysymys n:o 253
907: 
908: 
909: 
910: 
911:                                  Mönkäre ym.: Huumausaineiden käyttäjien pakkohoidon järjes-
912:                                    tämisestä
913: 
914: 
915:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
916: 
917:    Maassamme on useita satoja huumeiden             mukaiseen hoitoon saattamiseksi on olemassa
918: käyttäjiä. Arviot ongelman laajuudesta vaihte-      lastensuojelulaissa säännöksiä, joiden perus-
919: levat, mutta nuorten huumetyöryhmän mu-             teella lapsi voidaan ottaa sosiaalilautakunnan
920: kaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sai    huostaan ja hoito järjestää perhehoitona, lai-
921: vuonna 1984 n. 1 500 huumausaineiden käyttä-        toshoitona tai muulla tarkoituksenmukaisella
922: jää. Luvun on arvioitu pysyneen sen jälkeen         tavalla. Huumeita käyttävän lapsen hoito voi-
923: tasaisena.                                          daan sijaishuoltona järjestää erityislastenkodis-
924:    Kansainvälisesti tiedetään huumausaineiden       sa, koulukodissa tai terveydenhuollon palvelu-
925: käytön lisääntyvän koko ajan. Etelä-Amerikas-       yksikössä. Edelleen mielisairaslain mukaan
926: ta tuotettu kokaiini on valtaamassa tällä het-      voidaan tahdosta riippumattomaan hoitoon
927: kellä myös Euroopan markkinoita. USA on             määrätä henkilö, joka on mielisairautensa
928: tiukentanut rajojensa valvontaa ja kokaiinivir-     vuoksi välittömän hoidon tarpeessa tai erityi-
929: rat ovat suuntautuneet Eurooppaan Italian ja        sen vahingollinen itselleen tai muille. Käytän-
930: Espanjan kautta. Meillä tiedetään yleisesti, että   nössä tahdosta riippumaton hoito tulee mieli-
931: maamme huumausainetilanne heijastelee Eu-           sairaslain perusteella hyvin harvoissa tapauk-
932: roopan tilannetta. Toistaiseksi Suomen tilanne      sissa kysymyksiin alaikäisten hoidossa.
933: on ollut kuitenkin Pohjoismaistakin paras. Eu-         Voimassa oleva lainsäädäntö antaa siis mah-
934: roopassa lisääntynyt kokaiinin käyttö antaa         dollisuuksia ottaa nuori huumeidenkäyttäjä
935: kuitenkin aiheen olettaa, että myös meillä huu-     omasta tahdostaan riippumatta hoitoon. Tah-
936: mausaineiden käyttö voi lähivuosina lisääntyä.      dosta riippumaton hoito on kuitenkin lopetet-
937: Erityisesti nykyisin huumeita käyttävät nuoret      tava heti, kun siihen ei enää ole edellytyksiä,
938: ihmiset. Suomen huumausainekäytölle on tyy-         kuitenkin viimeistään viiden vuorokauden ku-
939: pillistä myös sekakäyttö, johon liittyy lääkeai-    luttua hoidon alkamisesta, eikä sitä saa jatkaa
940: neiden käyttöä. Sekakäyttäjien vieroitushoito       välittömästi uudella hoitopäätöksellä. Hoito
941: on erityisen hankalaa.                              voi tämän jälkeen jatkua vapaaehtoisena.
942:    Huumenuorten vanhemmat, Vapaaksi Huu-               Huumeidenkäyttäjien lähiomaiset ja van-
943: meista r.y. ja Suomen Vanhempainyhdistys Irti       hemmat ovat maassamme todenneet, että ny-
944: Huumeista r.y. ovat vedonneet eduskuntaan           kyinen lainsäädäntö ei itse asiassa mahdollista
945: useita kertoja pakkohoitolain aikaansaamisek-       sellaista pakkohoitoa, jota nuori huumeiden-
946: si. Viimeksi nämä järjestöt jättivät huhtikuussa    käyttäjä tarvitsee. Muualta maailmasta on hy-
947: 1988 eduskunnalle kansalaisadressin, jossa on       viä kokemuksia pakkohoidosta, jossa hoitovel-
948: 40 000 allekirjoittajaa huumekäyttäjien pakko-      voite on ensimmäisen vuoden ajan pakonalai-
949: hoidon järjestämiseksi.                             nen. Lähes kaikki tällaisen pakkohoidon läpi
950:    Nykyisin voimassa olevan lainsäädännön           käyneet haluavat jatkaa toisen vuoden hoitoa
951: mukaan päihdehuoltolain mukaan on tahdosta          vapaaehtoisesti. Sekakäyttäjät ja opiaattisu-
952: riippumattoman hoidon järjestäminen mahdol-         kuisten huumeiden käyttäjät eivät muutaman
953: lista silloin, kun henkilö päihteiden käytön        vuorokauden hoidolla tule aineen käytöstä vie-
954: vuoksi väkivaltaisella tavalla vakavasti vaaran-    roitetuiksi. Entiset huumekäyttäjät, jotka ovat
955: taa perheensä jäsenen tai muun henkilön ter-        käyneet läpi pakkohoidon, puhuvat sen puoles-
956: veyttä, turvallisuutta tai henkistä kehitystä.      ta ja haluavat myös Suomeen vastaavanlaisen
957: Alle 18-vuotiaan huumeidenkäyttäjän asian-          lainsäädännön.
958: 280603D
959: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 253
960: 
961:    Huumeidenkäyttäjien hoidossa vapaaehtoi-            nehtyminen huumeidenkäyttöön ja joiden elä-
962: suus on tietenkin tärkein ja kantava periaate.         män pääsisältönä on päivittäinen huumean-
963: Nykyinenkin lainsäädäntö antaa mahdollisuu-            noksen saaminen ja varojen hankkiminen sii-
964: den lyhyeen katkaisuhoitoon, joka voi olla             hen rikollisin keinoin, tarvitaan pakkohoitola-
965: avain huumeidenkäytön varhaisessa vaiheessa            ki, joka sallii riittävän pitkän hoidon. Tällai-
966: täydelliseen vieroitukseen, erityisesti silloin, jos   sesta pakkohoidosta on malleja esim. Ruotsis-
967: hoitohenkilökunta osaa asiansa ja on motivoi-          sa.
968: tunutta. Tällainen katkaisuhoito onnistuu, mi-            Maahamme pitäisi siis saada aikaan huumei-
969: käli meillä on tarpeeksi oikeanlaatuisia hoito-        denkäyttäjien pakkohoitolaki, jota sovellettai-
970: yksikköjä, joissa osataan antaa riittävän pitkä-       siin silloin, kun vaihtoehtona on ilmiselvä me-
971: jännitteistä hoitoa, johon liittyy myös riittäväs-     nehtyminen huumeidenkäyttöön tai joutumi-
972: ti virikkeitä, niin että voimakkaaseen hallusi-        nen vankilahoitoon.
973: naatiomaailmaan tottunut huumeidenkäyttäjä                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
974: löytää normaalielämästä itselleen elämän tar-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
975: koitusta. Nykykäytäntö on kuitenkin osoittau-          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
976: tunut epäonnistuvan hyvin usein. Useimmille            sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
977: meidän nykyiset hoitokäytäntömme mahdolli-             sen:
978: suudet eivät riitä saamaan aikaan tervehtymis-
979: tä ja huumeista vierottumista.                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
980:                                                               ryhtyä huumeidenkäyttäjien pakkohoi-
981:    Sellaisille huumeidenkäyttäjille, jotka ovat               tolain aikaansaamiseksi, joka mahdol-
982: elämässään jo ajautuneet siihen vaiheeseen,                   listaa riittävän pitkäkestoisen pakko-
983: että vaihtoehtona on lähitulevaisuudessa me-                  hoidon huumeista vierottumiseksi?
984: 
985:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
986: 
987:          Sinikka Mönkäre                  Markku Pohjola                 Virpa Puisto
988:          Riitta Myller                    Eeva-Liisa Moilanen            Pekka Puska
989:          Jukka Gustafsson                 Pirjo-Riitta Antvuori          Anneli Taina
990:          Marja-Liisa Tykkyläinen          Arto Lapiolahti                Reijo Lindroos
991:          Kari Rajamäki                    Riitta Uosukainen              Antero Kekkonen
992:          Lauri Metsämäki                  Matti Vähänäkki                Matti Saarinen
993:          Kerttu Törnqvist                 Jouni Backman                  Tina Mäkelä
994:          Vappu Säilynoja                  Iiris Hacklin                  Jorma Huuhtanen
995:          Ritva Vastamäki                  Riitta Kauppinen               Jukka Roos
996:          Ilkka Joenpalo                   Ole Wasz-Höckert               Pekka Leppänen
997:          Raila Aho                        Timo Roos                      Raimo Vuoristo
998:                                           Heikki Rinne
999:                                      1988 vp. -     KK n:o 253                                      3
1000: 
1001: 
1002: 
1003: 
1004:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1005: 
1006:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Keskustelua käydään siitä, miten uusia kek-
1007: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sintöjä päihdehuollossa saadaan aikaan, miten
1008: olette 15 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          huumeiden ongelmakäyttäjien tarpeet parem-
1009: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        min huomioon ottavia menetelmiä voidaan
1010: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       synnyttää. Tarvitaanko uutta yksilön asemaan
1011: edustaja Mönkäreen ym. näin kuuluvasta kir-         puuttuvaa lainsäädäntöä vai tarvitaanko ensisi-
1012: jallisesta kysymyksestä n:o 253:                    jaisesti lisää aineellista panostamista, koulutus-
1013:                                                     ta sekä omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa,
1014:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      uusia keinoja, joilla muualla käytössä olevia
1015:        ryhtyä huumeidenkäyttäjien pakkohoi-         menetelmiä voidaan etsiä ja muuntaa oloihim-
1016:        tolain aikaansaamiseksi, joka mahdol-        me soveltuviksi.
1017:        listaa riittävän pitkäkestoisen pakko-          Huumausaineiden ongelmakäyttäjien hoito
1018:        hoidon huumeista vierottumiseksi?            kehittyi Suomessa 1970-luvulla useista muista
1019:                                                     teollistuneista maista poikkeavana tavalla. Toi-
1020:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          saalta huumausaineiden kokeilu- ja ongelma-
1021: taen seuraavaa:                                     käyttökin yleistyi tuolloin muissa teollistuneis-
1022:                                                     sa maissa huomattavasti enemmän kuin meillä.
1023:    Huumeiden käyttäjien pakkohoitoa koske-          Huumausaineiden käyttöä alkoi meillä nuori-
1024: vaa keskustelua on meillä käyty vilkkaasti siitä    son keskuudessa ilmetä laajemmin 1960-luvun
1025: lähtien, kun huumeongelma alkoi 1960-luvulla        lopussa käytön ollessa suurimmillaan 1970-
1026: ilmetä erityisesti nuorison keskuudessa. Alko-      luvun alkupuolella. Käyttö väheni vuosikym-
1027: holiongelmaisten kohdalla tätä keskustelua on       menen jälkipuoliskolla, mutta kääntyi uudel-
1028: käyty jo viime vuosisadan lopulta lähtien. Al-      leen nousuun 1980-luvulla. Saatavissa olevien
1029: koholiongelmaisten hoitojärjestelmää alettiin       tietojen mukaan huumausaineiden käyttö ei
1030: rakentaa lähinnä siltä pohjalta, että vain pitkä-   meillä kuitenkaan ole saavuttanut 1970-luvun
1031: aikaisella, pakkoon perustuvalla laitoshoidolla     alkupuolen mittasuhteita.
1032: voidaan saavuttaa tuloksia.                            Olennaista valitussa huumausaineiden ongel-
1033:    Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että ras-      makäytön ehkäisy- ja hoitostrategiassa oli se,
1034: kaan, pakkoon perustuvan laitoshoidon tulok-        että väitettiin toimenpiteiden voimakasta eriyt-
1035: set eivät alkoholiongelmaisten kohdalla ole         tämistä muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta.
1036: olleet parempia kuin kevyempien, usein avo-         Lähdettiin siitä, että hoito- ja valistustoimet
1037: huollon toimenpiteiden tulokset. Kansainväli-       tulee toteuttaa pääsääntöisesti ns. normaalijär-
1038: sistä tutkimuksista ei myöskään löydy tukea         jestelmän puitteissa. Eriytynyttä yksityiskoh-
1039: näkemykselle, että huumausaineiden käyttäjien       taisesti huumausaineiden vaikutuksia kuvaavaa
1040: hoidossa pakon käyttö sinänsä johtaisi parem-       valistusta on tahdottu varoa. On haluttu vält-
1041: piin tuloksiin. Olennaista on ennen kaikkea         tää tukemasta erillisten huumausainealakult-
1042: hoidon sisältö, hoidon aineelliset puitteet, hoi-   tuurien vahvistamista hoitoviranomaisten toi-
1043: toyhteisön vastuu jäsenistään ja tuki hoidon        min. Vuonna 1972 säädettiin kansainvälisesti
1044: jälkeen. Epäilemättä myös kysymyksen allekir-       verraten erittäin tiukka huumausainelaki, jossa
1045: joittajat peräävät maahamme entistä tehok-          kriminalisoitiin muun muassa huumausainei-
1046: kaampia hoitomuotoja - eivät vanhakantaista         den käyttö.
1047: laitospakkohoitoa, josta useiden vuosien uu-           Vähättelemättä huumausaineongelmaamme
1048: rastuksella on pyritty eroon. Pakkotoimien          voimme todeta, että huumausaineongelma on
1049: käyttöä niin päihdehuollossa kuin muussakin         Suomessa muodostunut merkittävästi pienem-
1050:  sosiaali- ja terveydenhuollossa on kyetty mer-     mäksi kuin muissa läntisissä teollisuusmaissa.
1051: kittävästi vähentämään silloin, kun avohuollon      Vaikka valitsemallamme huumausainepoliitti-
1052: palveluja ja esimerkiksi asumispalveluja on         sella linjalla on epäilemättä ollut merkityksen-
1053: voitu lisätä.                                       sä ongelman kurissa pysymiselle, on merkittä-
1054: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 253
1055: 
1056: vaa se seikka, että huumausaineiden kysyntä         ken. Valtioneuvosto on korostanut päihdeasi-
1057: on pysynyt verrattain vähäisenä. Meille ei ole      oiden hoidon järjestämistä asettamalla viime
1058: muodostunut laajamittaisia nuorisokulttuure-        vuonna alkoholi- ja huumeneuvoston tehosta-
1059: ja, joiden elämäntapaan huumausaineiden             maan viranomaisten ja järjestöjen keskinäistä
1060: käyttö liittyisi olennaisena osana. Rakenteelli-    yhteistyötä muun muassa huumausainepolitii-
1061: set, suomalaisen yhteiskunnan kehittymiseen         kassa.
1062: liittyvät seikat ovat näin ollen keskeisessä ase-      Sosiaalihuollon piirissä huumausaineiden ja
1063: massa pohdittaessa perusteita huumausainei-         muiden päihteiden ongelmakäyttäjät voivat
1064: den käytölle ja miettiessämme keinoja huu-          saada apua A-klinikoilla, nuorisoasemilla, kat-
1065: mausaineiden käytön ehkäisemiseksi.                 kaisuhoitoasemilla ja kuntoutuslaitoksissa.
1066:    Sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä mui-      Vuoden 1987 lopussa maassamme oli 60 A-kli-
1067: den huumausaineasioiden hoidosta vastaavien         nikkaa, 10 nuorisoasemaa, 24 katkaisuhoito-
1068: viranomaisten tiedossa on, että muun muassa         asemaa sekä 24 valtion, kuntien ja yksityisten
1069: kokaiinin tarjonta Euroopassa on lisääntynyt.       ylläpitämää kuntoutuslaitosta. Kuntoutuslai-
1070: On olemassa paineita huumausaineiden tarjon-        toksissa oli hoitopaikkoja noin 1 200.
1071: nan lisääntymiseen myös pohjoismaissa. Poh-            Erityisesti huumausaineiden ongelmakäyttä-
1072: joismaisten parlamenttien, hallitusten ja viran-    jien hoitoon soveltuvia hoitopaikkoja on viime
1073: omaisten kesken on jo pitkät perinteet haetta-      vuosina lisätty. Vuonna 1986 avattiin sosiaali-
1074: essa yhdessä keinoja huumausaineiden käytön         huollon piiriin kuuluva Kalliolan kuntoutuskli-
1075: ehkäisemiseksi sekä huumausaineiden ongel-          nikan 18-paikkainen hoitokoti Kiskossa. Viime
1076: makäyttäjien hoitamiseksi.                          vuonna käynnistyi Helsingissä Hietalinna-
1077:    Huumausaineongelman ehkäisemiseksi on            yhteisö, jossa 10-paikkaisessa yksikössä anne-
1078: meillä viime vuosina tehty varsin paljon. Tar-      taan pitempiaikaista jatkohoitoa. Yhteisö tar-
1079: vitsemme edelleenkin vanhojen menetelmien           joaa myös avohoito- ja katkaisuhoitopalveluja.
1080: uudelleenarviointia ja tahtoa ja uskallusta etsiä      Terveydenhuollon pnnssa avattiin viime
1081: ja ottaa käyttöön uusiakin keinoja.                 vuonna Helsingin yliopistollisessa keskussai-
1082:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama         raalassa hoitoyksikkö, joka tarjoaa palveluja
1083: Nuorten huumetyöryhmä (STM 1985:26) on              erityisesti huumeiden käyttäjille. Yksikössä on
1084: arvioinut, että sosiaali- ja terveydenhuollon       mm. neljä vuodepaikkaa huumepotilaiden vie-
1085: palveluja sai vuonna 1984 noin 1 500 huu-           roitushoitoa varten. Hoitoon on voinut yleensä
1086: mausaineita käyttävää henkilöä. Nämä henki-         hakeutua ilman jonotusta. Muualla Suomessa
1087: löt ovat säännönmukaisesti myös alkoholin           huumausaineiden käytön takia hoitoon hakeu-
1088: suurkuluttajia tai ongelmakäyttäjiä. Hoitoon        tuneet on hoidettu terveydenhuollon tavan-
1089: hakeutuneiden tai hoidon tarpeessa olevien          omaisten palvelujärjestelmien piirissä. Sosiaali-
1090: määrässä ei viime vuosina ole tapahtunut mer-       ja terveysministeriössä ollaan tietoisia siitä,
1091: kittäviä muutoksia. Päihdehuollon palveluja         että nykyinen palvelujärjestelmä ei vieläkään
1092: käyttää vuosittain yhteensä noin 60 000 henki-      riittävässä määrin tavoita huumeiden käyttäjiä,
1093: löä.                                                minkä vuoksi resursseja tullaan edelleenkin
1094:    Vuoden 1987 alusta tuli voimaan uusi päih-       lisäämään.
1095: dehuoltolaki, joka osoittaa päihteiden ongel-          Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime hel-
1096: makäyttäjien hoitotehtävät sekä sosiaaliviran-      mikuussa työryhmän valmistelemaan huu-
1097: omaisille että terveysviranomaisille. Päihde-       mausaineiden ongelmakäyttäjille ja heidän lä-
1098: huoltolaissa ja -asetuksessa sekä niitä täydentä-   heisilleen soveltuvan tiedotusaineiston. Aineis-
1099: vissä keskusvirastojen ohjeissa on voimakkaas-      to tullaan muokkaamaan siten, että se soveltuu
1100: ti kiinnitetty huomiota akuutissa hoidon tar-       myös sellaisten, muissa pohjoismaissa oleskele-
1101: peessa olevien päihteiden käyttäjien hoidon         vien huumausaineiden ongelmakäyttäjien tar-
1102: järjestämiseen. Uudet säännökset edellyttävät       peisiin, jotka mahdollisesti haluaisivat palata
1103: kunnilta, että palveluja on oltava saatavissa       kotimaahansa.
1104: kaikkina vuorokauden aikoina, joina niitä tar-         Ankara huumausainelainsäädäntömme pa-
1105: vitaan.                                             kottaa osan huumeiden ongelmakäyttäjistä
1106:    Päihdehuoltolaki korostaa yhteistyötä sosi-      niin sanotusti "maan alle". Ministeriön aloit-
1107: aali- ja terveysviranomaisten, raittiustoimen,      teesta onkin käynnistetty tutkimusprojekti, jol-
1108: asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten,         la selvitetään toteutettavaa huumausainepoli-
1109: koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin kes-       tiikkaa hoitoa tarvitsevien henkilöiden kannal-
1110:                                       1988 vp. -      KK n:o 253                                    5
1111: 
1112: ta. Tarkoituksemme on selvittää, miten so-            saattamiseksi on olemassa säädökset lastensuo-
1113: siaali- ja terveysviranomaisten sekä poliisivi-       jelulaissa.
1114: ranomaisten työnjako ja yhteistyö voidaan jär-           Mikäli lapsi edellä mainituista syistä on vä-
1115: jestää siten, että asiakkaiden luottamusta hoi-       littömästi vaarassa tai muutoin kiireellisen
1116: tojärjestelmään voitaisiin lisätä. Oikeusviran-       huostaanoton ja sijaishuollon tarpeessa, voi-
1117: omaisten kanssa on käyty keskusteluja huu-            daan hänet välittömästi ottaa sosiaalilautakun-
1118: mausaineiden ongelmakäyttäjien tuomitsemis-           nan huostaan kiireellisenä huostaanottona.
1119: käytännöstä tavoitteena sellaiset ratkaisut,          Päätöksen voi tehdä sosiaalilautakunnan alai-
1120: joissa ehkäistäisiin nuorten leimautuminen nar-       nen viranhaltija. Kiireellinen huostaanotto lak-
1121: komaaniksi ja siihen liittyvään rikollisen uraan      kaa viimeistään 14 päivän kuluttua päätökses-
1122: joutuminen.                                           tä, ellei asiaa oteta sanottuna aikana varsinai-
1123:    Nuorten sekä muiden huumausaineiden                sena huostaanottoasiana sosiaalilautakunnan
1124: käyttäjien saattaminen sosiaali- ja terveyden-        käsiteltäväksi.
1125: huollon palvelujen piiriin edellyttää uusien työ-        Huostaanotetun lapsen sijaishuolto voidaan
1126: muotojen kehittämistä niin viranomaisten,             järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai muul-
1127: vanhempainjärjestöjen ja muiden järjestöjen           la tarkoituksenmukaisella tavalla. Huumeita
1128: kuin muidenkin tahojen kesken. Tietojeni mu-          käyttävän lapsen hoito voidaan sijaishuoltona
1129: kaan tässä yhteistyössä on kuluvana vuonna            järjestää lähinnä erityislastenkodissa, kouluko-
1130: tapahtunut myönteistä kehitystä.                      dissa tai terveydenhuollon palveluyksikössä.
1131:    Lainsäädäntömme antaa myös mahdollisuu-            Lisäksi on käytettävissä yksityiset palvelupis-
1132: den huumeiden käyttäjien tahdosta riippumat-          teet sekä A-klinikkasäätiön hoitopaikat.
1133: tomaan hoitoon. Kysymys alaikäisten huu-                 Mielisairaslain mukaisesti voidaan tahdos-
1134: mausaineiden käyttäjien tahdosta riippumatta          taan riippumatta määrätä hoitoon henkilö,
1135: toteutettavasta hoidosta liittyy päihdehuoltola-      joka on mielisairautensa vuoksi välittömän
1136: kiin, mielisairaslakiin ja lastensuojelulakiin.       hoidon tarpeessa tai erityisen vahingollinen
1137: Tahdosta riippumatta toteutettavia toimenpi-          itselleen tahi muille. Useiden huumausaineiden
1138: teitä alaikäisten huumeiden käyttäjien hoidossa       eräänä vaikutuksena saattaa olla lyhytkestoi-
1139: voidaan soveltaa kaikkien edellä mainittujen          nen mielisairaustila (esim. toksinen psykoosi),
1140: lakien mukaisten toimintojen puitteissa. Se,          joka lääketieteellisessä mielessä täyttää mieli-
1141: minkä lain mukaisesti toimenpiteet suorite-           sairaslain edellytykset tahdosta riippumatto-
1142: taan, määräytyy hoidon tarpeen aiheuttaneista,        malle hoidolle.
1143: huumeiden käyttöön liittyvistä psykososiaali-            Valmisteilla olevan erikoissairaanhoitolain
1144: sista tai lääketieteellisistä seikoista. Kussakin     uudistamisen yhteydessä on tarkoitus uudistaa
1145: laissa on erikseen säädelty edellytykset, joiden      myös mielisairaslaki. Voimassa oleva mielisai-
1146: täyttyessä tahdosta riippumatta toteutettavat         raslaki ei sisällä erillisiä määräyksiä alle 18-
1147: toimenpiteet ovat mahdollisia. Päihdehuolto-          vuotiaiden tahdosta riippumattomasta hoidos-
1148: lain mukaan henkilön tahdosta riippumatta             ta. Käytännössä tahdosta riippumaton hoito
1149: toteutettava hoito on mahdollista väkivaltai-         tulee vain hyvin harvoissa tapauksissa kysy-
1150: suusedellytyksellä ja terveysedellytyksellä.          mykseen myös alaikäisten hoidossa. Mielisai-
1151: Huumausaineiden käyttäjien kohdalla on so-            raslaki on rajannut tällaisen hoidon koske-
1152: vellettavissa lähinnä terveysedellytys, jonka pe-     maan ainoastaan tilanteita, joissa on kyse mie-
1153: rusteella lyhytaikainen vieroitushoito on mah-        lisairaudesta.
1154: dollista.                                                Mielisairaslain uudistamista koskevaan halli-
1155:    Päihdehuoltolain mukaan alle 18-vuotiaiden         tuksen esitykseen on tarkoitus sisällyttää erik-
1156: lasten hoito tulee järjestää ensisijaisesti lasten-   seen säännökset alaikäisten tahdosta riippu-
1157: suojelupalveluina. Jos alle 18-vuotias lapsi va-      mattomasta hoidosta. Alaikäisten tahdosta
1158: kavasti vaarantaa terveytensä käyttämällä             riippumattoman hoidon edellytykseksi on tar-
1159: päihteitä, voidaan hänet ottaa lastensuojelulain      koitus ehdottaa mielenterveyden häiriötä. Täl-
1160: perusteella sosiaalilautakunnan huostaan myös         löin myös pitkäaikainen nuoren henkilön päih-
1161: vastoin hänen omaa tahtoaan. Edellytyksenä            teiden ongelmakäyttö, johon liittyy selkeästi
1162: on, että toimenpide on hänen etunsa mukainen          tunnistettava mielenterveyden häiriö, täyttäisi
1163: ja että asianmukaista hoitoa ei voida järjestää       lain edellytykset hoidolle tahdosta riippumatta.
1164: hänelle avohuollon toimenpitein. Näin ollen              Tarkoitus kuitenkin on, että tahdosta riippu-
1165: alle 18-vuotiaan huumeiden käyttäjän hoitoon          matta toteutettavia toimenpiteitä edellyttävissä
1166: 6                                      1988 vp. -      KK n:o 253
1167: 
1168: tapauksissa tultaisiin edelleen soveltamaan las-       palata vanhaan päihde- ja irtolaishuollon lain-
1169: tensuojelulakia, jos nuorien huumeiden käyt-           säädäntöön, joka on mahdollistanut pitkäai-
1170: töön liittyvät syyt ovat ensisijaisesti sosiaalisia.   kaisen laitospakkohoidon. Sitä vastoin meidän
1171:     Kysymyksessä viitataan Ruotsissa saatuihin         tulee yhdessä asiakkaiden kanssa vakavasti pa-
1172: hyviin kokemuksiin huumausaineiden ongel-              neutua etsimään keinoja, joilla voimme kehit-
1173: makäyttäjien hoidossa. On kuitenkin todetta-           tää palvelujärjestelmäämme sellaiseksi, johon
1174: va, että keskustelu pakkohoidon puolesta ja            apua tarvitseva haluaa tulla ja - nimenomaan
1175: sitä vastaan jatkuu Ruotsissa edelleen. Toinen         - jossa hän haluaa olla riittävän kauan. Mei-
1176: asia on, että huumausaineiden ongelmakäyttä-           dän on myös luotava toimintamuotoja, jotka
1177: jille soveltuvien hoitoyksiköiden määrälliseen         ulottuvat hoitopaikan ulkopuolelle. Hoidosta
1178: ja sisällölliseen kehittämiseen on Ruotsissa pa-       kesken lähtenyt on voitava hakea takaisin.
1179: nostettu erittäin voimakkaasti. Tuloksena on-          Tähän emme nykyisessä tilanteessa tarvitse
1180: kin ollut sellaisia hoitomenetelmiä, joista saa-       niinkään uutta lainsäädäntöä kuin uusia toi-
1181: dut tulokset ovat näyttäneet rohkaisevilta. Kes-       mintatapoja, vastuuntuntoa ja hoitotyönteki-
1182: keistä uusissa hoitomuodoissa ei ole juridisen         jöiden intomieltä.
1183: pakon käyttö. Olennaista on se, että uusissa              Jos haluamme todella vakavasti kehittää
1184: hoitoyksiköissä on asiakkaasta kannettu huo-           huumausaineiden sekä muiden vaikeassa ase-
1185: mattavan laajaa vastuuta - ei yksinomaan               massa olevien nuorten päihteiden ongelma-
1186: hoidon aikana - vaan myös sen jälkeen.                 käyttäjien hoitoa, on meidän oltava valmiita
1187: Asiakkaille on muun muassa kyetty hoitojak-            myös nykyistä huomattavastikin suurempaan
1188: son jälkeen tarjoamaan asunto sekä heidän              taloudelliseen panostamiseen. Ennen kaikkea
1189: tarvitsemaansa tukea entisestä hoitopaikasta.          on sijoitettava henkilökunnan koulutukseen
1190: Hoitojaksot ovat saattaneet olla jopa useiden          sekä hoitojärjestelmien sisäiseen tutkimus- ja
1191: vuosien pituisia. Hoitoyksikköjen ulkoiset             kehittämistoimintaan. Sosiaali- ja terveysmi-
1192: puitteet ja niiden toiminta on kyetty luomaan          nisteriössä kiinnitetään huomiota tämän toi-
1193: houkuttelevaksi.                                       minnan tehostamiseen mm. sosiaali- ja tervey-
1194:     Tässä juuri tulee nähdäkseni olla hoitopoli-       denhuollon valtakunnallisia suunnitelmia sekä
1195: tiikkamme kehittämisen ydin. Meidän ei tule            valtion tulo- ja menoarviota laadittaessa.
1196: 
1197:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1988
1198: 
1199:                                                                           Ministeri Tarja Halonen
1200:                                     1988 vp. -      KK n:o 253                                    7
1201: 
1202: 
1203: 
1204: 
1205:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1206: 
1207:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           En diskussion förs om hur nya upptäckter
1208: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         inom missbrukarvården kan åstadkommas, hur
1209: av den 15 april 1988 tili vederbörande medlem       man kan påskynda uppkomsten av metoder
1210: av statsrådet översänt avskrift av följande av      som bättre betraktar behoven hos dem som
1211: riksdagsledamot Mönkäre m.fl. undertecknade         missbrukar narkotika. Behövs det ny lagstift-
1212: spörsmål nr 253:                                    ning som ingriper i individens ställning eller
1213:                                                     behövs det i första hand ytterligare materiella
1214:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           satsningar, utbildning samt egen forsknings-
1215:        vidta för att åstadkomma en lag om           och utvecklingsverksamhet, nya sätt på vilka
1216:        tvångsvård för narkotikamissbrukare          metoder som används annanstans kan sökas
1217:        viiken möjliggör tvångsvård som varar        och transformeras så att de lämpar sig för våra
1218:        tiliräckligt länge för att avvänjningen      förhållanden.
1219:        skall lyckas?                                   Vården av narkotikamissbrukarna utveckla-
1220:                                                     des i Finland under 1970-talet på ett sätt som
1221:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        avvek från de övriga industrialiserade länder-
1222: samt anföra följande:                               na. Å andra sidan i de övriga industrialiserade
1223:    Det har förts en livlig diskussion hos oss om    länderna prövade man på och missbrukade
1224: tvångsvården av narkotikamissbrukare sedan          narkotika i betydligt större omfattning än hos
1225: narkotikaproblemet uppstod på 1960-talet spe-       oss. Narkotika började användas bland ungdo-
1226: ciellt bland ungdomen. Beträffande personer         men i större utsträckning i slutet av 1960-talet
1227: med alkoholproblem har denna diskussion             och användningen var som störst i början av
1228: förts sedan slutet av förra århundradet. Vård-      1970-talet. Användningen minskade i slutet av
1229: systemet för personer med alkoholproblem ut-        decenniet, men ökade igen på 1980-talet. Enligt
1230: gick från att resultat kan uppnås endast med        de uppgifter som står att få har användningen
1231: långvarig anstaltsvård som grundar sig på           av narkotika dock inte hos oss nått samma
1232: tvång.                                              proportioner som i början av 1970-talet.
1233:    1 fråga om personer med alkoholproblem              Det väsentliga hos den förebyggande strate-
1234: har praktiken dock visat att resultaten av en       gin och vårdstrategin som inriktar sig på miss-
1235: tung anstaltsvård som grundar sig på tvång          bruk av narkotika var att man undvek att
1236: inte har varit bättre än resultaten av de lättare   åtgärderna åtskiljdes kraftigt från den övriga
1237: åtgärderna inom den öppna vården. Den inter-        social- och hälsovården. Man utgick från att
1238: nationella forskningen stöder inte heller den       vård- och upplysningsåtgärderna i regel skall
1239: uppfattningen att bruket av tvång inom vården       genomföras inom ramen för det s.k. normala
1240: av narkotikamissbrukare i och för sig leder tili    systemet. Man har velat akta sig för differen-
1241: bättre resultat. Det väsentliga är framför allt     tierad upplysning som detaljerat beskriver
1242: innehållet i vården, de materiella ramarna för      verkningarna av narkotika. Man har velat
1243: vården, vårdsamfundets ansvar för sina med-         undvika att understöda förstärkandet av sär-
1244: lemmar och stödet efter vården. Otvivelaktigt       skilda subkulturer som sysslar med narkotika
1245: efterlyser även spörsmålsundertecknarna allt        genom åtgärder av vårdmyndigheterna. År
1246: effektivare vårdformer i vårt land - inte           1972 stiftades en internationellt sett mycket
1247: ålderdomlig tvångsvård på anstalt, viiken man       sträng narkotikalag, i viiken bl.a. använd-
1248: försökt bli av med i många år. Användningen         ningen av narkotika kriminaliserades.
1249: av tvångsåtgärder har såväl inom missbrukar-           Utan att underskatta vårt narkotikaproblem
1250: vården som inom social- och hälsovården kun-        kan vi konstatera att narkotikaproblemet i
1251: nat minskas betydligt då servicen inom den          Finland är betydligt mindre än i de övriga
1252: öppna vården och t.ex. boendeservicen har           industrialiserade västländerna. Fastän den nar-
1253: kunnat ökas.                                        kotikapolitiska linje vi valt otvivelaktigt har
1254: 8                                  1988 vp. -     KK n:o 253
1255: 
1256: haft sin betydelse då det gällt att hålla pro-    na, arbetskraftsmyndigheterna, skolväsendet,
1257: blemet under kontroll, är det dock betydelse-     ungdomsarbetet och polisen. Statsrådet har
1258:  fullt att efterfrågan på narkotika har varit     betonat anordnandet av rusmedelsvården ge-
1259:  relativt liten. Hos oss har det inte uppstått    nom att förra året tillsätta ett alkohol- och
1260: omfattande ungdomskulturer i vilkas-- livsstil    narkotikaråd för att effektivera myndigheter-
1261: användningen av narkotika ingår som en vä-        nas och organisationernas samarbete bl.a. då
1262: sentlig del. Strukturella faktorer som anknyter   det gäller narkotikapolitiken.
1263:  till det finländska samhällets utveckling har       lnom socialvården kan personer som lider av
1264: således central betydelse då man dryftar grund-   narkotikamissbruk och missbruk av andra rus-
1265: erna för användningen av narkotika och då vi      medel söka sig till bl.a. A-kliniker, ungdoms-
1266:  planerar metoder för förebyggande av använd-     kliniker, avgiftningskliniker och rehabilite-
1267:  ningen av narkotika.      ~.                     ringsanstalter. 1 slutet av år 1987 fanns det 60
1268:     Social- och hälsovårdsmyndigheterna samt      A-kliniker, 10 ungdomskliniker, 24 avgift-
1269: de övriga myndigheterna som ansvarar för          ningskliniker och 24 rehabiliteringsanstalter
1270: skötseln av narkotikaärenden är medvetna om       som upprätthålls av staten, kommunerna och
1271:  att bl.a. utbudet av kokain har ökat i Europa.   privata. Vid rehabiliteringsanstalterna fanns
1272: Det existerar också ett tryck på ett ökat utbud    1 200 vårdplatser.
1273:  av narkotika i de nordiska länderna. Mellan de      Under de senaste åren har man ökat särskilt
1274: nordiska parlamenten, regeringarna och myn-       sådana vårdplatser som är lämpliga för vård av
1275: digheterna finns redan långa traditioner då det   narkotikamissbrukare. År 1986 öppnades vid
1276: gäller att tillsammans finna metoder för att      Kalliola rehabiliteringsanstalt i Kisko ett vård-
1277: förebygga användningen av narkotika samt för      hem med 18 platser som hör till socialvården.
1278: att vårda missbrukarna av narkotika.              Förra året inledde samfundet Hietaniemi yhtei-
1279:      Det har gjorts mycket hos oss under de       sö i Helsingfors sitt arbete. Samfundet utgör
1280: senaste åren för att förebygga narkotikaproble-   en enhet med 10 platser för fortsatt vård under
1281: met. Vi behöver fortfarande omvärdering av        en längre tid. Samfundet erbjuder också servi-
1282: gamla metoder samt vilja och mod att söka         ce inom den öppna vården och avgiftningsvår-
1283: och ta i bruk även nya metoder.                   den.
1284:     Arbetsgruppen för unga narkotikamissbru-         lnom hälsovården har vid Helsingfors uni-
1285: kare (SHM 1985:26) som har tillsatts av social-   versitets centralsjukhus förra året öppnats en
1286: och hälsovårdsministeriet har beräknat att ca     vårdenhet som erbjuder service särskilt för
1287:  1 500 narkotikamissbrukare erhöll social- och    narkotikamissbrukare. Vid enheten finns bl.a.
1288: hälsovårdens tjänster år 1984. Dessa personer     fyra bäddplatser för avvänjningsvård. Antalet
1289: är i regel också storkonsumenter eller missbru-   platser har visat sig motsvara behovet. Man
1290: kare av alkohol. Efter det har det inte skett     har kunnat söka sig till vården utan att behöva
1291: någon betydande förändring i antalet personer     köa. 1 övriga Finland har personer som söker
1292: som söker sig till vård eller som behöver vård.   vård på grund av n<i:kotikamissbruk skötts
1293: Sammanlagt ca 60 000 personer använder årli-      inom hälsovårdens normala servicesystem.
1294: gen tjänsterna inom missbrukarvården.             lnom social- och hälsovårdsministeriet är man
1295:     1 början av år 1987 trädde den nya lagen om   medveten om att det nuvarande servicesystemet
1296: missbrukarvård i kraft. Vården av rusmedels-      inte ännu i tillräcklig utsträckning når narkoti-
1297: missbrukare anförtros i lagen både socialmyn-     kamissbrukarna, varför resurserna kommer att
1298: digheterna och hälsovårdsmyndigheterna. 1         ökas ytterligare.
1299: lagen och förordningen om missbrukarvård             Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i
1300: samt i de anvisningar av de centrala ämbetsver-   februari en arbetsgrupp för att utarbeta infor-
1301: ken vilka kompletterar dem har uppmärksam-        mationsmaterial som lämpar sig för narkotika-
1302: het fästs vid anordnandet av vård för sådana      missbrukare och deras anhöriga. Materialet
1303: användare av rusmedel vilka är i ett akut         kommer att bearbetas så att det också lämpar
1304: behov av vård. De nya stadgandena förutsätter     sig för sådana narkotikamissbrukare som vis-
1305: av kommunerna att tjänster skall stå att få       tas i de övriga nordiska länderna och som
1306: under alla tider av dygnet då de behövs.          eventuellt vill återvända till sitt hemland.
1307:     Lagen om missbrukarvård betonar samarbe-         Vår stränga narkotikalagstiftning tvingar en
1308: tet mellan social- och hälsovårdsmyndigheter-     del av narkotikamissbrukarna "under jorden".
1309: na, nykterhetsväsendet, bostadsmyndigheter-       På initiativ av ministeriet har också ett forsk-
1310:                                      1988 vp. -     KK n:o 253                                    9
1311: 
1312: 1ingsprojekt inletts med vilket den narkotika-      der inom den öppna vården. Således är stad-
1313: Jolitik som bedrivs utreds med beaktande av         gandena i barnskyddslagen tillräckliga för ord-
1314: Jehoven hos de personer som behöver vård.           nande av sakenlig vård för narkotikamissbru-
1315: Vår avsikt är att utreda hur arbetsfördelningen     kare under 18 år.
1316: )Ch samarbetet mellan social- och hälsovårds-          Om ett barn av ovan nämnda orsaker befin-
1317: nyndigheterna samt polismyndigheterna kan           ner sig i omedelbar fara eller annars är i behov
1318: :mordnas så att klienternas förtroende för          av brådskande omhändertagande och vård
1319: vårdsystemet kan ökas. Man. har också disku-        utom hemmet kan barnet omedelbart omhän-
1320: :erat med de judiciella myndigheterna om            dertas av socialnämnden som brådskanden om-
1321: Jraxisen· beträffande dömandet av narkotika-        händertagande. Beslutet kan fattas av en tjäns-
1322: nissbrukare och vi har haft som mål sådana          teinnehavare som underlyder socialnämnden.
1323: :ösningar som förhindrar att unga människor         Brådskande omhändertagande upphör senast
1324: ;tämplas som narkomaner och att de hamnar           14 dagar efter beslutet, om ärendet inte inom
1325: Jå brottsliga vägar.                                nämnda tid tas upp tili behandling i social-
1326: · För att social- och hälsovårdens service skall    nämnden som ett sådant ärenc!e som gäller
1327: 1å unga och övriga narkotikamissbrukare             ordinarie omhändertagande.
1328: törutsätter det att nya verksamhetsformer ut-          Vård utom hemmet av ett omhändertaget
1329: vecklas i samarbete mellan myndigheterna,           barn kan ordnas som familjevård, anstaltsvård
1330: föräldraföreningar och övriga organisationer        eller på något annat ändamålsenligt sätt. Vård
1331: JCh instanser. Enligt de uppgifter jag erhållit     utom hemmet av ett barn som använder narko-
1332: 1ar det under innevarande år skett en positiv       tika kan ordnas närmast på specialbarnhem,
1333: Jtveckling inom detta samarbete.                    skolhem eller vid någon serviceenhet inom
1334:    Vår lagstiftning ger också möjlighet tili vård   hälsovården. Dessutom står privata serviceen-
1335: Jberoende av en narkotikamissbrukarens vilja.       heter och A-klinikkasäätiös vårdplatser tili
1336: Frågan om vård av minderåriga narkotikamiss-        förfogande.
1337: Jrukare oberoende av deras vilja hänför sig tili       Enligt sinnessjuklagen kan en person, som
1338: agen om missbrukarvård, sinnessjuklagen och         på grund av sin sinnessjukdom är i behov av
1339: t>arnskyddslagen. Det är möjligt att inom ra-       omedelbar vård eller är särskilt skadlig för sig
1340: nen för dessa lagar vidta alla de åtgärder för      själv eller för andra oberoende av sin vilja tas
1341: vård av minderåriga narkotikamissbrukare            in för vård. En person som är påverkad av
1342: Jberoende av deras vilja, som regleras av dessa     flera olika narkotika kan råka i kortvarigt
1343: iagar. Frågan om enligt viiken lag åtgärderna       sinnessjukdomstillstånd (t.ex. toxisk psykos),
1344: ddtas beror på de psykosociala eller medi-          som i medicinskt hänseende uppfyller
1345: ;inska faktorer i anslutning tili narkotikamiss-    förutsättningarna för vård oberoende av vilja i
1346: Jruket som föranlett vårdbehovet. 1 varje lag       sinnessjuklagen.
1347: ;tadgas särskilt om de förutsättningar som             1 samband med revidering av lagen om
1348: ;kall fyllas för att åtgärder som vidtas obe-       specialiserad sjukvård som är under beredning
1349: :oende av missbrukarens vilja skall vara möjli-     kommer även sinnessjuklagen att revideras. 1
1350: ~a. Enligt lagen om missbrukarvård är vården        den gällande sinnessjuklagen ingår inte några
1351: Jberoende av en persons vilja möjlig att ge-        särskilda bestämmelser om vård oberoende av
1352: lomföra om våldsamhetsförutsättningen eller         vilja av personer under 18 år. 1 praktiken
1353: 1älsoförutsättningen föreligger. Beträffande        kommer vård oberoende av vilja endast i
1354: 1arkotikamissbrukare tiliämpas närmast hälso-       mycket få fall i fråga också då det gäller vård
1355: förutsättningen, på basis av viiken en kortvarig    av minderåriga. Sinnessjuklagen begränsar vår-
1356: :tvgiftning är möjlig.                              den att gälla endast sådana situationer där det
1357:    Enligt lagen om missbrukarvård skall vården      är fråga om sinnessjukdom.
1358: :tv ett barn under 18 år i första hand ordnas          Avsikten är att i regeringens proposition
1359: ned hjälp av barnskyddsservicen. Om ett barn        med förslag tilllag om ändring av sinnessjukla-
1360: mder 18 år allvarligt äventyrar sin hälsa ge-       gen inkludera separata stadganden om vård av
1361: lom att använda rusmedel kan han enligt             minderåriga oberoende av vilja. Avsikten är att
1362: Jarnskyddslagen omhändertas av socialnämn-          som förutsättning för vården av minderåriga
1363: ien även mot sin vilja. En förutsättning är att     oberoende av vilja föreslå mentala störningar.
1364: )mhändertagandet är tili hans fördel och att        Härvid skulle även en ung person som länge
1365: Jehörig vård inte kan anordnas genom åtgär-         har missbrukat rusmedel och som tydligt upp-
1366: t   2806030
1367: 10                                  1988 vp. -     KK n:o 253
1368: 
1369: visar definierbara mentala störningar uppfylla        Enligt min uppfattning borde just detta vru
1370: lagens förutsättningar för vård oberoende av       utgångspunkten för vår vårdpolitik. Vi ska
1371: vilja.                                             inte gå tilihaka tili den gamla missbrukar- oc
1372:                                                    lösdrivarvårdlagstiftningen som möjliggör t
1373:   1 sådana fall som kräver att åtgärder vidtas
1374: oberoende av vilja kommer man fortfarande          långvarig tvångsanstaltsvård. Däremot skall
1375:                                                    tillsammans med klienterna på allvar försö)
1376: att tillämpa barnskyddslagen, om orsaken tili
1377:                                                    finna metoder med vilka vi kan utveckla vå
1378: en ung persons narkotikamissbruk huvudsakli-
1379:                                                    servicesystem så, att det blir attraktivt för de:
1380: gen är sociala.
1381:                                                    som behöver hjälp och - uttryckligen - I
1382:    1 spörsmålet hänvisas tili de goda resultat     lång sikt. Vi måste också skapa verksamhet
1383: som erhållits av vården av narkotikamissbru-       former som utsträcker sig utanför själva vårc
1384: kare i Sverige. Det bör dock konstateras att       platsen. Den som avbrutit vården måste kunr
1385: diskussionen för och emot tvångsvård fortgår i     hämtas. För detta behöver vi i den nuvaranc
1386: Sverige. En annan sak är att det i Sverige har     situationen inte någon ny lagstiftning utan n)
1387: satsats mycket kraftigt på det kvantitativa och    verksamhetsformer, ansvarskänsla och ent1
1388: innehållsmässiga utvecklandet av vårdenheter       siasm från vårdpersonalens sida.
1389: som lämpar sig för narkotikamissbrukare. Re-          Om vi verkligen på allvar vill utveckla vå
1390: sultatet har också varit sådana vårdmetoder        den av narkotikamissbrukare samt andra un~
1391: vilka givit mycket uppmuntrande resultat. Det      rusmedelmissbrukare som befinner sig i en sv;
1392: centrala i de nya vårdformerna är inte använd-     situation måste vi vara redo för betydligt stör!
1393: ningen av juridiskt tvång. Det väsentliga är att   ekonomiska satsningar än för närvarand
1394: det i de nya vårdenheterna har tagits ett          Framför allt måste vi investera i utbildning ~
1395: mycket omfattande ansvar för klienterna -          personalen samt på den interna forsknings- oc
1396: inte endast under den tid vården fortgår utan      utvecklingsverksamheten inom vårdsystemeJ
1397: också efter den. Klienterna har bl.a. efter        Vid social- och hälsovårdsministeriet fäst1
1398: vårdperioden erbjudits bostäder och det stöd       man uppmärksamhet vid effektiveringen ~
1399: de behöver från den tidigare vårdplatsen.          denna verksamhet bl.a. vid uppgörandet av c
1400: Vårdperioderna har varat rentav i år. De yttre     riksomfattande planerna för social- och hälsc
1401: ramarna för vårdenheterna och deras verksam-       vården och propositionen angående statsfö
1402: het har kunnat göras lockande.                     slaget.
1403: 
1404:      Helsingfors den 19 maj 1988
1405: 
1406:                                                                         Minister Tarja Halonen
1407:                                               1988 vp.
1408: 
1409: Skriftligt spörsmål nr 254
1410: 
1411: 
1412: 
1413: 
1414:                                  Rehn: Om de miljöproblem som uppställande av husvagnar
1415:                                    medför
1416: 
1417: 
1418:                               Tili Riksdagens Herr Talman
1419: 
1420:    Innehavet av husvagnar har ökat kraftigt i          Ett annat problem, som är större, är att det
1421: vårt land. 1 regel används husvagnarna för          inte krävs tilistånd att inrätta områden för
1422: turistresor, där man mestadels övernattar på        husvagnar när det är fråga om föreningar och
1423: campingplatser eller på särskilda områden för       organisationer som ställer området tili
1424: husvagnscamping. För dessa områden gäller           förfogande för sina medlemmar. Därför finns
1425: särskilda regler och tilistånd, och de övervakas    heller ingen övervakning över de effekter såda-
1426: av kommunala myndigheter. Reglerna gäller           na områden har på omgivningen. Det vore
1427: bl.a. för hur vatten- och avloppsfrågorna lösts     nödvändigt att också för områden, som har ett
1428: och hur anläggningen/området i stort inverkar       visst minimiantal husvagnsplatser, t.ex 10 st.,
1429: på miljön och grannskapet.                          skulle behövas tilistånd, oberoende om de in-
1430:                                                     nehas av campingplatsägare eller av organisa-
1431:    Det finns emellertid vissa problem och olä-      tioner. En förutsättning för erhållande av tili-
1432: genheter, som vidlåder husvagnsnyttjandet. Ett      stånd skulle alltid vara att området utrustas
1433: är enskilda husvagnar, som ställs upp på ett        och sköts så, att det inte innebär hälsorisk,
1434: område och sedan används som fritidsbostad.         inverka menligt på miljön, nedskräpning eller
1435: För sådan användning krävs inte alltid bygg-        annars verka störande på omgivningen. Tili-
1436: nadstilistånd, även om husvagnens användning        stånd skulle beviljas, om förutsättningarna
1437: och effekter på omgivningen är exalCt densam-       uppfylls.
1438: ma som ett litet fritidshus har. Denna använd-
1439: ning av husvagn •är helt enkelt ett sätt att          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
1440: kringgå kravet på byggnadstilistånd för fritids-    den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
1441: hus. Husvagnen kan ställas upp t.o!.m. på ett       föreskriver till vederbörande medlem av stats-
1442: ställe som är direkt olämpligt ur mlljösynvin-      rådet ställa följande spörsmål:
1443: kel, t.ex. avloppsvatten kan ledas uti så att det
1444: påverkar vattentäkt. För att komma tilirätta                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen
1445: med detta, borde kommunen ha möjlighet att                 vidta för att undanröja olägenheterna
1446: ingripa och få sådan "permanent": uppställd                med att husvagnar uppställs på olämp-
1447: husvagn flyttad, om så anses nödvåndigt. På                liga ställen för längre tid och för att
1448: motsvarande sätt kunde husvagnsägare som
1449:                    1                                       husvagnsområden av viss storlek alltid
1450: önskar ställa upp yagnen för längre1 tid kunna             skall behöva tilistånd för att minimera
1451: ansöka om tilistånd för detta från kbmmunen.               de skadliga effekterna på miljön?
1452: 
1453:     Helsingfors den 19 april 1988
1454: 
1455:                                           Elisabeth Rehn
1456: 
1457: 
1458: 
1459: 
1460: 2806720
1461: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 254
1462: 
1463: Kirjallinen kysymys n:o 254                                                                 Suomennos
1464: 
1465: 
1466: 
1467: 
1468:                                    Rehn: Asuntovaunujen paikoittamisen ympäristölle aiheuttamis-
1469:                                      ta ongelmista
1470: 
1471: 
1472:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1473: 
1474:    Asuntovaunujen omistus lisääntyy tuntuvasti            Toisena suurempana ongelmana on, ettei
1475: maassamme. Yleensä asuntovaunuja käytetään             asuntovaunualueiden perustamiseen tarvita lu-
1476: matkailuun ja tässä yhteydessä yöpymiseen              paa silloin, kun kyseessä ovat yhdistykset ja
1477: leirintäalueilla tai erityisillä leiriytymiseen tar-   järjestöt, jotka asettavat alueen jäseniensä käy-
1478: koitetuilla asuntovaunualueilla. Näitä alueita         tettäväksi. Tämän vuoksi ei myöskään ole
1479: koskevat erityiset määräykset ja luvat, joita          valvontaa näiden alueiden vaikutuksesta ympä-
1480: valvovat kunnan viranomaiset. Määräykset               ristöön. Olisikin välttämätöntä, että myös alu-
1481: koskevat mm. vesi- ja viemärikysymysten rat-           eet, joilla on tietty esim. kymmenen kappaleen
1482: kaisua ja paikan tai alueen yleisiä vaikutuksia        vähimmäismäärä asuntovaunupaikkoja, tarvit-
1483: ympäristöön ja naapuristoon.                           sisivat luvan riippumatta siitä, ovatko ne leirin-
1484:                                                        täalueiden omistajien vai järjestöjen hallinnas-
1485:    Asuntovaunujen käyttöön liittyy kuitenkin           sa. Luvan saamisen ehtona olisi aina alueen
1486: tiettyjä ongelmia ja haittoja. Yksi tällainen          varustaminen ja hoitaminen niin, ettei siitä
1487: koskee asuntovaunuja, jotka paikoitetaan tie-          aiheudu terveysvaaroja, ympäristöhaittoja,
1488: tylle alueelle ja joita käytetään vapaa-ajan           roskaantumista tai muita häiriöitä ympäristöl-
1489: asuntoina. Tällaiseen käyttöön ei aina tarvita         le. Lupa myönnettäisiin, jos edellytykset täyt-
1490: rakennuslupaa, vaikka asuntovaunun käyttö ja           tyisivät.
1491: vaikutukset ympäristöön ovat täsmälleen sa-
1492: mat kuin pienellä lomamökillä. Tällainen asun-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1493: tovaunun käyttö on yksinkertaisesti lomamö-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1494: kille tarvittavan rakennusluvan kiertämistä.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1495: Asuntovaunu voidaan jopa sijoittaa paikalle,           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1496: joka on täysin epäsopiva ympäristönäkökoh-
1497: dista katsottuna, esim. viemärivedet voidaan                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1498: johtaa siten, että ne vaikuttavat vedenottoon.                ryhtyä, jotta asuntovaunujen pidem-
1499: Jotta tähän saataisiin korjaus, kunnalla tulisi               mäksi aikaa sopimattomille paikoille
1500: olla mahdollisuus puuttua asiaan ja saada täl-                tapahtuvasta paikoittamisesta aiheutu-
1501: lainen "pysyvästi" paikoitettu asuntovaunu                    vat haitat poistettaisiin ja jotta tietyn
1502: siirretyksi, jos se on välttämätöntä. Vastaavasti             suuruiset asuntovaunualueet tarvitsisi-
1503: asuntovaunujen omistajat, jotka haluaisivat                   vat aina luvan ympäristölle aiheutuvien
1504: paikoittaa vaununsa pidemmäksi aikaa, voisi-                  vahingollisten vaikutusten poistamisek-
1505: vat anoa tähän lupaa kunnalta.                                si?
1506: 
1507:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1988
1508: 
1509:                                             Elisabeth Rehn
1510:                                     1988 vp. -     KK n:o 254                                     3
1511: 
1512: 
1513: 
1514: 
1515:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1516: 
1517:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lupa on haettava asuntovaunun tai -laivan
1518: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taikka muun niihin verrattavan liikuteltavan
1519: olette 19 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn         laitteen, joka ei ole uudisrakennus, pitämiseen
1520: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       maalla tai vedessä sellaista asumista varten,
1521: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai venei-
1522: edustaja Elisabeth Rehnin näin kuuluvasta kir-     lyyn (791173). Tämän säännöksen noudattami-
1523: jallisesta kysymyksestä n:o 254:                   sen valvominen ja luvattomien laitteiden pois-
1524:                                                    taminen on käytännössä ollut hankalaa. Lisäk-
1525:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     si säännös soveltuu huonosti asuntovaunualu-
1526:        ryhtyä, jotta asuntovaunujen pidem-         eiden perustamiseen ja niiden ympäristövaiku-
1527:        mäksi aikaa sopimattomille paikoille        tusten selvittämiseen.
1528:        tapahtuvasta paikoittamisesta aiheutu-         Ympäristöministeriössä on valmisteilla ra-
1529:        vat haitat poistettaisiin ja jotta tietyn   kennuslain muutosesitys, johon liittyy raken-
1530:        suuruiset asuntovaunualueet tarvitsisi-     nusasetuksen lupajärjestelmän uusiminen. Tätä
1531:        vat aina luvan ympäristölle aiheutuvien     koskeva asetusehdotus on lausunnolla. Tarkoi-
1532:        vahingollisten vaikutusten poistamisek-     tuksena on rakennusasetuksessa säätää, että
1533:        si?                                         muun muassa asuntovaunualueiden perustami-
1534:                                                    seen tarvitaan kunnan viranomaisen lupa, ellei
1535:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       aluetta ole kaavoituksessa tähän tarkoitukseen
1536: vasti seuraavaa:                                   varattu. Lisäksi on selvitettävänä, tarvitaanko
1537:   Rakennusasetukseen lisättiin vuonna 1973         ulkoilulaissa (606173) erityisiä säännöksiä
1538: säännös, jonka mukaan rakennuslautakunnan          asuntovaunualueita varten.
1539: 
1540:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1988
1541: 
1542:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
1543: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 254
1544: 
1545: 
1546: 
1547: 
1548:                              Till Riksdagens Herr Talman
1549: 
1550:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       jämförlig rörlig anordning, som icke är ny-
1551: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        byggnad, för sådant boende som icke ansluter
1552: den 19 april 1988 till vederbörande medlem av      sig till sedvanliga strövtåg eller båtsport (791/
1553: statsrådet översänt avskrift av följande av        73). 1 praktiken har det varit besvärligt att
1554: riksdagsledamot Elisabeth Rehn undertecknade       övervaka stadgandets efterlevnad och avlägsna
1555: spörsmål nr 254:                                   olovliga anläggningar. Dessutom lämpar sig
1556:                                                    stadgandet dåligt för anläggande av husvagns-
1557:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           områden och för utredning av deras verkningar
1558:        vidta för att eliminera de olägenheter      på miljön.
1559:        som parkering av husvagnar för en              Vid miljöministeriet är ett förslag till änd-
1560:        längre tid på olämpliga ställen föranle-    ring av byggnadslagen under beredning. 1 för-
1561:        der och för att kräva att det för hus-      slaget ingår ett förnyande av systemet med
1562:        vagnsområden av viss storlek alltid be-     byggnadslov i byggnadsförordningen. För-
1563:        hövs lov i syfte att avlägsna de negativa   slaget till förordning härom är på remiss.
1564:        följder dessa har på omgivningen?           Avsikten är att i byggnadsförordningen stadga
1565:                                                    att lov från myndighet i kommunen är nödvän-
1566:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      digt för anläggande av husvagnsområden, ifall
1567: samt anföra följande:                              området inte har reseverats för detta ändamål
1568:    Till byggnadsförordningen fogades år 1973       vid planläggningen. Dessutom utreds som bäst
1569: ett stadgande, enligt vilket byggnadsnämndens      huruvida speciella stadganden för husvagnsom-
1570: lov skall sökas för hållande på land eller i       råden är nödvändiga i lagen om friluftsliv
1571: vatten av husvagn eller -båt eller annan därmed    (606173).
1572: 
1573:     Helsingfors den 1 juni 1988
1574: 
1575:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
1576:                                             1988 vp.
1577: 
1578: Kirjallinen kysymys n:o 255
1579: 
1580: 
1581: 
1582: 
1583:                                 Urpilainen: Eläkepalkan laskemisesta työsuhteen ehtojen muut-
1584:                                   tuessa
1585: 
1586: 
1587:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1588: 
1589:    Maamme teollisuus on tunnetusti voimak-         kimääräisten kuukausipalkkojen perusteella.
1590: kaan rakennemuutoksen kourissa. Lisääntyvä         Nykymuodossaan laki mahdollistaa korkeam-
1591: automaatio ja työtapojen tehostuminen vähen-       man eläkepalkan huomioimisen, mikäli alene-
1592: tävät työvoiman tarvetta. Tällöin varsinkin        roa on tapahtunut mainittujen neljän viimeisen
1593: vanhemmat työntekijät joutuvat kärsimään.          vuoden aikana ja ylempi tulotaso oli vallinnut
1594: Heidät joko osoitetaan ennenaikaiselle eläk-       niin kauan, että sitä voidaan pitää vakiintunee-
1595: keelle tai siirretään alhaisemmin palkattuihin     na.
1596: tehtäviin. Nykyaikainen tekniikka ja parempi          Käytännössä tapahtuu kuitenkin usein siten,
1597: koulutuspohja suosivat nuorempia työntekijöi-      että tulotaso alenee jo ennen neljää viimeistä
1598: tä.                                                vuotta. Henkilö on saattanut työskennellä
1599:    Uudelleenkoulutusta suunniteltaessa työnan-     ylemmässä tulotasossa yli 25 vuotta, mutta
1600: taja ei ole useinkaan kiinnostunut yli 50-vuoti-   hänen eläkkeensä lasketaan alemman tulotason
1601: aista työntekijöistä. Syynä ovat ikä ja siihen     mukaan. Lisäksi on otettava huomioon, että
1602: liittyvä oletettu huonompi taito ja halu oppia     tulotason aleneroa johtuu yleensä tuotannolli-
1603: uusia asioita.                                     sista ja taloudellisista eli työntekijästä itsestään
1604:                                                    riippumatttomista syistä.
1605:     Niinpä vanhempia työntekijöitä siirretäänkin
1606: usein esimerkiksi vuorotyöstä päivätyöhön.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1607:                                                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1608: Mm. paperiteollisuuden piirissä on laskettu,
1609:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1610: että työntekijä, jonka tuntipalkka on 34 mark-
1611: kaa, ansaitsee vuorotöissä 103 948 markkaa         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1612: vuodessa. Mikäli hänet siirretään päivätöihin,                Onko Hallitus tietoinen vanhempia
1613: tippuu hänen ansionsa 82 681 markkaan vuo-                 työntekijöitä koskevasta eläkepalkan
1614: dessa. Tässä vertailussa ei ole otettu huomioon            vääristymisestä työsuhteen       ehtojen
1615: päivätyöhön siirtymisestä tavallisesti aiheutu-            muuttuessa ennen neljää viimeistä työ-
1616: vaa tuntipalkan alentumista.                               suhdevuotta, ja
1617:     Eläkkeen perustana oleva palkka määrätään                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1618: neljästä viimeisestä kalenterivuodesta valittu-            ryhtyä tämän epäkohdan korjaamisek-
1619: jen kahden kalenterivuoden tarkistettujen kes-             si?
1620: 
1621:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1988
1622: 
1623:                                          Kari Urpilainen
1624: 
1625: 
1626: 
1627: 
1628: 280614Q
1629: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 255
1630: 
1631: 
1632: 
1633: 
1634:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1635: 
1636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      työsuhteen jatkuessa täysiaikaisesta työstä osa-
1637: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       aikatyöhön tai päinvastoin.
1638: olette 19 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn             Työntekijäin eläkelain 7 §:n 2 momentin
1639: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        säännös eläkkeen perusteena olevan palkan
1640: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       harkinnanvaraisesta     tarkistamisesta    antaa
1641: edustaja Urpilaisen näin kuuluvasta kirjallises-    myös tiettyjen edellytysten vallitessa mahdolli-
1642: ta kysymyksestä n:o 255:                            suuden oikaista yksittäistapauksissa syntyviä
1643:           Onko Hallitus tietoinen vanhempia         vääristymiä. Säännöksen mukaan työntekijän
1644:                                                     viimeisen tai noin vuotta ennen eläketapahtu-
1645:        työntekijöitä koskevasta eläkepalkan
1646:        vääristymisestä työsuhteen ehtojen           maa päättyneen työsuhteen eläkepalkkaa voi-
1647:        muuttuessa ennen neljää viimeistä työ-       daan korjata, jotta eläkkeelle saadaan oikea
1648:        suhdevuotta, ja                              ansioperuste. Eläkepalkkaa korjataan edellyt-
1649:                                                     täen, että palkka on poikkeuksellisesta syystä
1650:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ollut alhaisempi kuin palkka samassa työsuh-
1651:        ryhtyä tämän epäkohdan korjaamisek-          teessa ennen tällaisen syyn ilmaantumista niin
1652:        si?                                          pitkänä aikana, että suurempaa palkkaa voi-
1653:                                                     daan pitää vakiintuneena. Lisäksi edellytetään,
1654:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        että korjauksella on olennainen vaikutus elä-
1655: vasti seuraavaa:                                    keturvaan.
1656:    Eläkkeen perusteena oleva palkka määrä-             Laissa ei ole täsmällisesti määritelty poik-
1657: tään pääsääntöisesti kunkin työsuhteen viimei-      keussäännön      soveltamisedellytyksiä,    vaan
1658: sen neljän kalenterivuoden indeksillä tarkistet-    säännöksen soveltaminen edellyttää tapauskoh-
1659: tujen työansioiden perusteella valitsemalla an-     taista kokonaisuuden huomioon ottavaa har-
1660: siotasoltaan kaksi keskimmäistä vuotta, joiden      kintaa oikean lopputuloksen saavuttamiseksi.
1661: keskimääräistä kuukausiansiota käytetään pe-        Työntekijästä itsestään riippumattomista, esi-
1662: rusteena eläkettä laskettaessa. Yleensä näin        merkiksi terveydellisistä syistä tapahtunut siir-
1663: laskettu eläke on oikeassa suhteessa työsuhteen     to alempipaikkaiseen työhön on soveltamiskäy-
1664: aikana vallinneeseen ansiotasoon.                   tännössä katsottu sellaiseksi poikkeukselliseksi
1665:    Käytännössä tulee kuitenkin esille tilanteita,   syyksi, joka mahdollistaa eläkepalkan tarkista-
1666: joissa pääsäännön mukainen eläkepalkan Ias-         misen muiden edellytysten täyttyessä. Myös
1667: kutapa johtaa erilaiseen eläkkeeseen kuin mitä      tuotannolliset ja taloudelliset syyt on yleensä
1668: työntekijän vakiintunut ansiotaso edellyttäisi.     hyväksytty poikkeuksellisiksi syiksi eläkepalk-
1669: Työntekijäin eläkelakiin onkin otettu säännök-      kaa määrättäessä. Vakuutusoikeus on muun
1670: siä, joiden tarkoituksena on estää eläketurvan      muassa eräissä yksittäistapauksissa katsonut
1671: heikkeneminen ja turvata työhistoriaa ja va-        poikkeussäännöksen        soveltamisedellytysten
1672: kiintunutta ansiotasoa vastaava eläke. Niin         olevan olemassa, kun työntekijä on pitkän
1673: sanotun rajoitussäännöksen perusteella voi-         työsuhteen loppuvaiheessa joutunut siirtymään
1674: daan sairaana aloitettu usein heikommin pal-        alhaisemmin palkattuun tehtävään työnantajan
1675: kattu työsuhde jättää eläkettä määrättäessä         vaihdettua tuotantosuuntaa tai työntekijän en-
1676: ilman huomiota työkyvyttömyyden alkaessa            tisen työn loputtua.
1677: vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Täl-           Eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista
1678: löin eläke määräytyy aikaisemman vakiintu-          koskevan säännöksen soveltaminen ei edellytä,
1679: neen ansiotason perusteella, eikä sairaus vaiku-    että ansioiden alenema tai siirto alempipaikkai-
1680: ta eläkkeen määrään alentavasti. Työsuhteen         seen työhön on tapahtunut neljän viimeisen
1681: teknistä katkaisua koskevien säännösten mu-         vuoden aikana ennen eläketapahtumaa. Yleen-
1682: kaan eläkepalkka lasketaan erikseen eri työ-        sä yli kymmenen vuotta ennen eläketapahtu-
1683: suhdejaksoilta työntekijän siirryttyä saman         maa olleita ansiotason muutoksia ei kuiten-
1684:                                   1988 vp. -     KK n:o 255                                     3
1685: 
1686: kaan oteta huomioon, koska tässä ajassa muo-     nen, ja sen perusteella annetut soveltamisoh-
1687: dostunutta ansiotasoa voidaan jo pitää vakiin-   jeet ovat yleisesti ottaen toimineet hyvin. Sosi-
1688: tuneena. Myös ansiotason vakiintuneisuuden       aali- ja terveysministeriössä valmisteilla oleva
1689: arviointi edellyttää aina tapauskohtaista har-   lainmuutos säännöksen soveltamisalan laajen-
1690: kintaa, jolloin otetaan huomioon muun muas-      tamiseksi koskemaan myös muita kuin työnte-
1691: sa työsuhteen kesto ja työn laatu.               kijän viimeistä työsuhdetta on tarkoitus antaa
1692:   Työntekijäin eläkelain 7 §:n 2 momentti on     eduskunnalle vielä kevään kuluessa.
1693: joustavuutensa vuoksi edelleen käyttökelpoi-
1694: 
1695:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1988
1696: 
1697:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
1698: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 255
1699: 
1700: 
1701: 
1702: 
1703:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1704: 
1705:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        det av ett arbetsförhållande räknas pensionslö-
1706: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nen separat för olika anställningsförhållanden
1707: av den 19 april 1988 tili vederbörande medlem       då en arbetstagare inom ett och samma arbets-
1708: av statsrådet översänt avskrift av följande av      förhållande förflyttas från heltidsarbete till
1709: riksdagsman Urpilainen undertecknade spörs-         deltidsarbete eller tvärtom.
1710: mål nr 255:                                             Stadgandet i 7 § 2 mom. lagen om pension
1711:           Är Regeringen medveten om sned-           för arbetstagare om justering enligt prövning
1712:        vridningen av pensionslönen beträffan-       av den pensionsgrundande lönen ger också
1713:                                                     under vissa förutsättningar möjlighet att rätta
1714:        de äldre arbetstagare då villkoren för
1715:                                                     tili snedvridningar som uppstår i enskilda fall.
1716:        arbetsförhållandet ändras före de fyra
1717:                                                     Enligt stadgandet kan pensionslönen för en
1718:        sista anställningsåren, och
1719:                                                     arbetstagares sista arbetsförhållande eller för
1720:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ett arbetsförhållande som slutar ca ett år före
1721:        ta för att avhjälpa detta missförhållan-     pensionshändelsen korrigeras så att den rätta
1722:        de:                                          förtjänstgrunden erhålls för pensionen. Pen-
1723:                                                     sionslönen korrigeras under förutsättning att
1724:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        lönen av undantagsskäl har varit lägre än lönen
1725: samt anföra följande:                               i samma arbetsförhållande, innan ett sådant
1726:    Den pensionsgrundande lönen fastställs i         skäl yppade sig, under en så lång tid att den
1727: regel på basis av den arbetsförtjänst som juste-    större lönen kan anses såsom stabiliserad.
1728: rats med indexet för de fyra senaste kalender-      Dessutom förutsätts att korrigeringen har en
1729: åren av varje arbetsförhållande genom att de        väsentlig inverkan på pensionsskyddet.
1730: två mellersta åren beträffande förtjänstnivån           1 lagen har inte exakt fastställts förutsätt-
1731: väljs och den genomsnittliga månadsförtjäns-        ningarna för tillämpande av undantagsstadgan-
1732: ten för dessa används som grund då pensionen        det, utan tillämpandet av stadgandet förutsät-
1733: uträknas. En pension som räknats ut på detta        ter prövning som beaktar helheten i de olika
1734: sätt står i allmänhet i rätt proportion till        fallen så att ett riktigt slutresultat uppnås.
1735: förtjänstnivån under arbetsförhållandet.            Förflyttning av en arbetstagare av skäl som
1736:    1 praktiken förekommer det dock situationer      inte beror på arbetstagaren, t.ex. av hälsoskäl,
1737: där huvudregeln för uträknande av pensionslö-       till ett arbete med lägre lön har i tiliämp-
1738: nen leder tili en annan pension än vad arbetsta-    ningspraxis ansetts vara ett sådant undantags-
1739: garens stabiliserade förtjänstnivå förutsätter. 1   skäl som möjliggör en justering av pensionslö-
1740: lagen om pension för arbetstagare har också         nen då de övriga förutsättningarna uppfylls.
1741: tagits in stadganden som syftar tili att förhind-   Också produktiva och ekonomiska skäl har i
1742: ra att pensionsskyddet försvagas och tili att       allmänhet godkänts såsom undantagsskäl vid
1743: trygga en pension som motsvarar arbetshisto-        fastställandet av pensionslönen. Försäkrings-
1744: rian och den stabiliserade förtjänstnivån. På       domstolen har t.ex. i vissa enskilda fall ansett
1745: grundval av det s.k. begränsningsstadgandet         att förutsättningarna för att tillämpa undan-
1746: kan ett arbetsförhållande som inletts vid sjuk-     tagsstadgandet existerar då en arbetstagare i
1747: dom och ofta såsom sämre avlönat lämnas             slutskedet av ett långvarigt arbetsförhållande
1748: obeaktat då pensionen fastställs då arbetsoför-     har varit tvungen att flytta till en sämre betald
1749: mögenheten begynner inom ett år efter det att       uppgift då arbetsgivaren bytt produktionsin-
1750: arbetsförhållandet börjat. Härvid fastställs        riktning eller då arbetstagarens tidigare arbete
1751: pensionen på grundval av en tidigare stabilise-     upphört.
1752: rad förtjänstnivå och sjukdomen inverkar inte           Tillämpandet av stadgandet som gäller juste-
1753: nedsättande på pensionsbeloppet. Enligt de          ring enligt prövning av pensionslönen förutsät-
1754: stadganden som gäller det tekniska avbrytan-        ter inte att förtjänsterna sjunkit eller att
1755:                                      1988 vp. -      KK n:o 255                                     5
1756: 
1757: förflyttningen tili ett arbete med sämre lön har          På grund av sin flexibilitet är 7 § 2 mom.
1758: skett under de fyra år som föregår pensions-          lagen om pension för arbetstagare fortfarande
1759: händelsen. Förändringar i förtjänstnivån vilka        användbar och de tiliämpningsdirektiv som
1760: inträffat över tio år före pensionshändelsen          givits på grundval av den har i allmänhet
1761: beaktas dock inte eftersom den förtjänstnivå          fungerat väl. Avsikten är att ännu i vår avlåta
1762: som uppstått på denna tid redan kan anses             tili riksdagen den proposition som bereds i
1763: stabiliserad. Också uppskattningen av för-            social- och hälsövårdsministeriet med förslag
1764: tjänstnivåns stabilisering förutsätter alltid         tili lagändring för utvidgande av tiliämp-
1765: prövning från fall tili fall och då beaktas bl.a.     ningsområdet för stadgandet tili att gälla också
1766: arbetsförhållandets varaktighet och arbetets          andra än en arbetstagares sista arbetsförhållan-
1767: beskaffenhet.                                         de.
1768: 
1769:     Helsingfors den 24 maj 1988
1770: 
1771:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
1772: 1
1773: 1
1774: 1
1775:     1
1776:     1
1777:     1
1778:         1
1779:         1
1780:         1
1781:             1
1782:             1
1783:             1
1784:                 1
1785:                 1
1786:                 1
1787:                     1
1788:                     1
1789:                     1
1790:                         1
1791:                         1
1792:                         1
1793:                             1
1794:                                            1988 vp.
1795: 
1796: Kirjallinen kysymys n:o 256
1797: 
1798: 
1799: 
1800: 
1801:                                Pekkarinen: Haapamäen varavankilan rakennustöiden käynnis-
1802:                                   tämisestä
1803: 
1804: 
1805:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1806: 
1807:   Haapamäen varavankilan perustamisesta on       mien välttämättömyyden on tunnustanut osal-
1808: tehty periaatepäätös valtioneuvostossa jo syk-   taan myös valtioneuvosto, joka ensin keväällä
1809: syllä 1980. Vankila-alue on hankittu valtion     1987 nimesi Haapamäen taajaman aluepoliit-
1810: omistukseen vuonna 1982. Alkuperäinen tavoi-     tisen lainsäädännön tarkoittamaksi erityis-
1811: te oli toteuttaa vankilahanke jo 1980-luvun      alueeksi. Myös valtioneuvoston uusissa erityis-
1812: alkupuolella.                                    alueratkaisuissa Haapamäki on nimetty erityis-
1813:    Vuoden 1987 valtion tulo- ja menoarviossa     alueeksi. Nykyinen oikeusministeri lupasikin
1814: kohdennettiin juuri Haapamäen varavankilan       viime syksynä tehdä voitavansa Haapamäen
1815: suunnittelutöihin määrärahoja. Kuluvan vuo-      varavankilan rakennustöiden käynnistämiseksi
1816: den valtion tulo- ja menoarviossa ei Haapa-      vielä vuoden 1988 puolella.
1817: mäen varavankilan nimi esiinny. Siitä huoli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1818: matta suunnittelutyön osalta varavankilan ra-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1819: kennustyöt voitaisiin käynnistää vielä vuoden    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1820: 1988 puolella.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1821:    Haapamäen seudun kokemat poikkeukselli-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1822: sen suuret työpaikkamenetykset, erityisesti             siin Haapamäen varavankilan raken-
1823: VR:n kohdalla puoltavat mahdollisimman no-              nustöiden käynnistämiseksi vielä kulu-
1824: peaa hankkeen käynnistämistä. Nopeiden toi-             van vuoden aikana?
1825: 
1826:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
1827: 
1828:                                       Mauri Pekkarinen
1829: 
1830: 
1831: 
1832: 
1833: 280625C
1834: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 256
1835: 
1836: 
1837: 
1838: 
1839:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1840: 
1841:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taloudellisesti järkevään tulokseen. Tuotanto-
1842: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toimintaa ja siihen liittyviä tilatarpeita koske-
1843: olette 15 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          vat selvitykset hankkeen perustamissuunnitel-
1844: kirjeenne n:o 695 ohella toimittanut valtioneu-     maa varten saadaan valmiiksi oikeusministe-
1845: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        riössä toukokuun loppuun mennessä. Valtion
1846: kansanedustaja Mauri Pekkarisen näin kuulu-         talonrakennushankkeissa noudatettavan nor-
1847: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 256:           maalin menettelyn mukaisesti hankkeen perus-
1848:                                                     tamissuunnitelma käsitellään tämän jälkeen
1849:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      valtion rakennusasiain neuvottelukunnassa.
1850:        siin Haapamäen varavankilan raken-           Ennen varsinaista rakennussuunnittelua laadi-
1851:        nustöiden käynnistämiseksi vielä kulu-       taan hankkeesta vielä esisuunnitelma. Varsinai-
1852:        van vuoden aikana?                           nen rakennussuunnitelma, josta vastaa raken-
1853:                                                     nushallitus, voitaneen aloittaa aikaisintaan ku-
1854:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       luvan vuoden lopulla. Näin suuren ja monia
1855: vasti seuraavaa:                                    toiminnallisia erityisvaatimuksia sisältävän lai-
1856:    Keuruun Haapamäelle rakennettavan Keski-         toksen rakennussuunnittelu kestänee kaikkine
1857: Suomen avovankilan suunnittelua ovat huo-           vaiheineen vähintään vuoden.
1858: mattavasti viivästyttäneet vankeinhoitolaitok-
1859: sen muut suurehkot ja tärkeinä pidetyt vanki-          Rakennustöiden käynnistämiseen vuonna
1860: loiden rakentamishankkeet. Tämän lisäksi on         1988 ei edellä esitetyn perusteella ole käytän-
1861: suunnittelussa ollut erityisenä ongelmana sel-      nössä mahdollisuuksia. Ne voidaan todennä-
1862: laisen tuotannonalan löytäminen vankien työl-       köisesti aloittaa aikaisintaan vuoden 1990 alus-
1863: listämiseksi, jonka tuotteilla on riittävä kysyn-   sa, jos tarkoitukseen tarvittavat varat myönne-
1864: tä ja jolla muutenkin on mahdollista päästä         tään valtion tulo- ja menoarviossa.
1865: 
1866:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1988
1867: 
1868:                                                                Oikeusministeri Matti Louekoski
1869:                                    1988 vp. -     KK n:o 256                                      3
1870: 
1871: 
1872: 
1873: 
1874:                             Tili Riksdagens Herr Talman
1875: 
1876:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       miskt förnuftigt resultat med. Utredningarna
1877: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     rörande produktionsverksamheten och därtili
1878: av den 15 april 1988 nr 695 tili vederbörande     anknutna utrymmesbehov, som behövs för
1879: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    projektets grundläggningsplan, kommer att bli
1880: jande, av riksdagsman Mauri Pekkarinen un-        färdiga vid justitieministeriet inom maj månad.
1881: dertecknade spörsmål nr 256:                      1 enlighet med den normala procedur som
1882:                                                   iakttas beträffande statens husbyggnadsprojekt
1883:          Ämnar Regeringen skrida tili åtgär-      kommer projektets grundläggningsplan däref-
1884:        der för att inleda byggnadsarbetena på     ter att behandlas i statens delegation för bygg-
1885:        reservfängelset i Haapamäki ännu i år?     nadsärenden. Före den egentliga byggnadspla-
1886:                                                   neringen uppgörs ännu en preliminär pian för
1887:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      projektet. Den egentliga byggnadsplaneringen,
1888: följande:                                         som utförs av byggnadsstyrelsen, torde kunna
1889:    Planeringen av ett öppet fängelse för Mel-     påbörjas tidigast i slutet av detta år. Bygg-
1890: lersta Finland, som skall byggas i Haapamäki i    nadsplaneringen av en så stor anstalt med
1891: Keuruu kommun, har märkbart fördröjts av          många funktionella särbehov torde allt som
1892: fångvårdsväsendets övriga stora fängelsebygg-     allt räcka minst ett år.
1893: nadsprojekt som ansetts viktiga. Ett speciellt
1894: problem vid planeringen har dessutom varit att      På basis av ovanstående är det inte i prakti-
1895: hitta en sådan produktionslinje för sysselsät-    ken möjligt att inleda byggnadsarbetena under
1896: tandet av fångarna, vars produkter har en         år 1988. De kan sannolikt inledas tidigast i
1897: tiliräcklig efterfrågan och som det också i       början av år 1990, om medel för ändamålet
1898: övrigt skulle vara möjligt att uppnå ett ekono-   anslås i statsförslaget.
1899: 
1900:     Helsingfors den 11 maj 1988
1901: 
1902:                                                                Justitieminister Matti Louekoski
1903:                                              1988 vp.
1904: 
1905: Kirjallinen kysymys n:o 257
1906: 
1907: 
1908: 
1909: 
1910:                                  Kortesalmi: VR:n henkilökunnan entisten asuintalojen saamises-
1911:                                     ta asunnottomien asunnoiksi
1912: 
1913: 
1914:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1915: 
1916:    Valtionrautatiet purkaa liikenteen lakkautta-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1917: misen ja osittain muuten tarpeettomaksi tule-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1918: misen takia asemilta hyviä entisiä henkilökun-
1919: nan asuintalojaan. Näistä rakennuksista olisi
1920: ollut mahdollista pienillä korjauksilla saada               Tietääkö Hallitus, että Valtionrauta-
1921: kelvollisia asuntoja asunnottomille.                     tiet purkaa runsaasti tarpeettomiksi
1922:                                                          käyneitä eri asemapaikkakunnilla ja ra-
1923:    Muutamilla paikkakunnilla on kunta ollut              dan varressa olevia entisiä henkilökun-
1924: aktiivinen ja ryhtynyt hankkimaan VR:n omis-             nan asuinrakennuksiaan, joita voitai-
1925: tamia tarpeettomiksi käyneitä tiloja mm. taitei-         siin purkamisen sijasta kunnostuksen
1926: lijoiden ja muun kulttuuritoiminnan käyttöön.            jälkeen käyttää mm. asunnottomien
1927: Vallitsevan huutavan asuntopulan takia olisi             asunnoiksi, ja
1928: VR:n luovuttava pikaisesti kelvollisen raken-
1929: nuskantansa tuhoamisesta ja yhdessä muun                    aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ky-
1930: valtionhallinnon kanssa neuvoteltava raken-              seisten rakennusten luovuttamiseksi so-
1931: nusten korjaamisesta ja saamisesta asunnotto-            veltuvin osin ja tarkoituksenmukaisella
1932: mien käyttöön.                                           tavalla mm. asunnottomien käyttöön ja
1933:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          muihin hyvin perusteltuihin tarkoituk-
1934: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän            siin?
1935: 
1936:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
1937: 
1938:                                       J. Juhani Kortesalmi
1939: 
1940: 
1941: 
1942: 
1943: 280578B
1944: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 257
1945: 
1946: 
1947: 
1948: 
1949:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1950: 
1951:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
1952: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vasti seuraavaa:
1953: olette 20 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn
1954: kirjeenne n:o 696 ohella toimittanut valtioneu-      Valtionrautateiden asuintilojen peruskorjaus
1955: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      tapahtuu pääasiassa siten, että asuinkelpoiset
1956: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin         kerrostalot     luovutetaan     Rautatieasunnot
1957: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 257:    Oy:lle, joka kunnostaa ne kustannuksellaan ja
1958:                                                   vuokraa ensisijaisesti rautatien henkilökunnal-
1959:           Tietääkö Hallitus, että Valtionrauta-   le, mutta myös muulle valtion henkilökunnalle
1960:        tiet purkaa runsaasti tarpeettomiksi       ja ulkopuolisille.
1961:        käyneitä eri asemapaikkakunnilla ja ra-       Asuinrakennuksia puretaan vain vähäisessä
1962:        dan varressa olevia entisiä henkilökun-    määrin ja kyseeseen tulevat vain asuinkelvotto-
1963:        nan asuinrakennuksiaan, joita voitai-      mat rakennukset.
1964:        siin purkamisen sijasta kunnostuksen          Valtionrautateille tarpeettomien rakennusten
1965:        jälkeen käyttää mm. asunnottomien          käytöstä Valtionrautatiet on neuvotellut muun
1966:        asunnoiksi, ja                             muassa kuntien kanssa niiden saamiseksi kun-
1967:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ky-     tien toimesta ja kustannuksella museo-, harras-
1968:        seisten rakennusten luovuttamiseksi so-    tus- tai muun vastaavan toiminnan käyttöön.
1969:        veltuvin osin ja tarkoituksenmukaisella    Mikäli näitä Valtionrautateiden asuntoja tulisi
1970:        tavalla mm. asunnottomien käyttöön ja      saada asunnottomien käyttöön, niin toiminnan
1971:        muihin hyvin perusteltuihin tarkoituk-     tulisi kokonaisuudessaan tapahtua kuntien
1972:        siin?                                      avustuksella.
1973: 
1974:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1988
1975: 
1976:                                                            Liikenneministeri Pekka Vennamo
1977:                                   1988 vp. -     KK n:o 257                                     3
1978: 
1979: 
1980: 
1981: 
1982:                            Tili Riksdagens Herr Talman
1983: 
1984:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
1985: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      samt anföra följande:
1986: nr 696 av den 20 april 1988 tili vederbörande
1987: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         De grundliga renoveringarna av Statsjärnvä-
1988:                                                  garnas bostadsutrymmen sker i huvudsak så,
1989: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi     att de våningshus som duger tili bostäder
1990: undertecknade spörsmål nr 257:                   överlåts tili Rautatieasunnot Oy, som renove-
1991:                                                  rar dem på sin bekostnad och hyr ut dem i
1992:         Är Regeringen medveten om att            första hand tili järnvägens personal, men också
1993:       Statsjärnvägarna på olika stationsorter    tili andra statsanställda och tili utomstående.
1994:       och invid järnvägen river mycket såda-         Bostadshus rivs endast i liten skala, och det
1995:       na bostäder som har fungerat som bo-       är enbart byggnader som inte duger tili bo-
1996:       städer för personalen men inte längre      stadshus som kommer i fråga.
1997:       behövs och vilka i stället för att rivas       Statsjärnvägarna har bl.a. med kommunerna
1998:       kunde renoveras och användas bl.a.         förhandlat om användningen av de byggnader
1999:       som bostäder för bostadslösa, och          som Statsjärnvägarna inte längre behöver.
2000:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för    Statsjärnvägarnas avsikt är att byggnaderna
2001:        att tili tiliämpliga delar och på ett     genom kommunernas försorg och på deras
2002:        ändamålsenligt sätt överlåta ifrågava-    bekostnad kunde börja användas för musei-
2003:        rande bostäder bl.a. för att användas     och fritidsverksamhet eller annan motsvarande
2004:        av bostadslösa och för andra väl moti-    verksamhet. Om de bostadslösa borde få an-
2005:        verade ändamål?                           vända dessa Statsjärnvägarnas bostäder, borde
2006:                                                  verksamheten som helhet försiggå med kom-
2007:                                                  munalt understöd.
2008: 
2009:     Helsingfors den 17 maj 1988
2010: 
2011:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
2012:                                              1988 vp.
2013: 
2014: Kirjallinen kysymys n:o 258
2015: 
2016: 
2017: 
2018: 
2019:                                   Kortesalmi: Hailuodon merikaapelin uusimiseksi myönnettävän
2020:                                    valtionavun korottamisesta
2021: 
2022: 
2023:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2024: 
2025:    Revon Sähkö Oy on 1.3.1988 tehnyt kauppa-        nallistekniset kustannuserot kuntien välillä
2026: ja teollisuusministeriölle lisäavustusanomuksen     esim. yrityksen sijoittumisen kannalta.
2027: Hailuodon merikaapelin uusimiseen, sillä säh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2028: köyhtiö ei ole tyytynyt aiemmin myönnettyyn         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2029: 20 OJo :n valtionavustukseen, vaan edellyttää sen   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2030: korottamista 74 OJo:iin merikaapelin kokonais-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2031: kustannuksista ennen hankkeen toteuttamista.
2032: Tämä hanke olisi kuitenkin kiireellinen Hailuo-               Tietääkö Hallitus, että kauppa- ja
2033: don sähköhuollon häiriöttämän kehityksen                   teollisuusministeriön liian alhainen val-
2034: kannalta. Revon Sähkö on siltä varalta, että se            tionapupäätös Revon Sähkö Oy:lle
2035: joutuu toteuttamaan merikaapelin uusimisen                 Hailuodon merikaapelin uusimiseen on
2036: liian pieneksi katsomailaan valtionavustuksel-             aiheuttanut liittymismaksujen korotta-
2037: la, päättänyt korottaa liittymismaksujaan                  misen 30 OJo :lla hailuotolaisille ja saat-
2038: 1.2.1988 alkaen 30 OJo:lla Hailuodossa. Tämä               tanut näin saarella asuvat henkilöt eri-
2039: korotus koskee kaikkia uusia liittyjiä Hailuo-             arvoiseen asemaan sekä samalla sotii
2040: dossa. Korotus on perusteltu yhtiön kannalta,              kaikkia ns. saaristolain periaatteita vas-
2041: mutta asettaa hailuotolaiset eriarvoiseen ase-             taan, ja
2042: maan ja sotii samalla kaikkia ns. saaristolain                aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-
2043: periaatteita vastaan. Päätös on myös omiaan                tionavustuksen korottamiseksi sille ta-
2044: vaikeuttamaan useita kunnan kehittämispyrki-               solle, että yhtiö voisi luopua tästä eriar-
2045: myksiä, joissa vertailukohteena ovat mm. kun-              voisuutta aiheuttavasta liittymismaksun
2046:                                                            korottamisesta?
2047: 
2048:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
2049: 
2050:                                        1. 1uhani Kortesalmi
2051: 
2052: 
2053: 
2054: 
2055: 280624B
2056: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 258
2057: 
2058: 
2059: 
2060: 
2061:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2062: 
2063:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       verkoston uusimisen on katsottu kuuluvan säh-
2064: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kölaitosten normaaliin toimintaan, eikä niitä
2065: olette 20 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           ole avustettu. Tämä on luonnollista, koska
2066: kirjeenne n:o 697 ohella toimittanut valtioneu-      avustusmääräraha on rajallinen ja avustukset
2067: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         on kohdistettu vielä sähköistämättömille alueil-
2068: kansanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta           le.
2069: kirjallisesta kysymyksestä n:o 258:                      Maaseudun sähköistämisavustusten jakope-
2070:                                                      rusteet uusittiin vuonna 1986. Niiden mukaan
2071:           Tietääkö Hallitus, että kauppa- ja
2072:                                                      sellaisille sähkölaitoksille, joilla verkostorasitus
2073:        teollisuusministeriön liian alhainen val-
2074:                                                      on huomattavan suuri, voidaan myöntää avus-
2075:        tionapupäätös Revon Sähkö Oy:lle              tusta myös alueellista sähköhuoltoa varten ra-
2076:        Hailuodon merikaapelin uusimiseen on          kennettavien syöttöjohtojen, -asemien, meri-
2077:        aiheuttanut liittymismaksujen korotta-
2078:                                                      kaapeleiden ja muiden niihin verrattavien lait-
2079:        misen 30 OJo :lla hailuotolaisille ja saat-
2080:                                                      teiden ja laitosten rakentamiseen silloin, kun
2081:        tanut näin saarella asuvat henkilöt eri-
2082:                                                      nämä sähkölaitoksen roteuttamina ilman avus-
2083:        arvoiseen asemaan sekä samalla sotii          tusta aiheuttaisivat suurta myyntitariffien ko-
2084:        kaikkia ns. saaristolain periaatteita vas-
2085:                                                      rotustarvetta. Avustuksen enimmäismäärä on
2086:        taan, ja
2087:                                                      90 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksis-
2088:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin val-       ta.
2089:        tionavustuksen korottamiseksi sille ta-
2090:        solle, että yhtiö voisi luopua tästä eriar-       Suomen Sähkölaitosyhdistyksen vuoden
2091:        voisuutta aiheuttavasta liittymismaksun       1985 tilastotietoihin perustuvan laskelman mu-
2092:        korottamisesta?                               kaan Revon Sähkö Oy:n verkostorasitus on
2093:                                                      noin 290 verkostoyksikköä/kuluttaja. Maan
2094:                                                      kaikkien laitosten verkostorasitus on keski-
2095:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           määrin noin 170 ja maaseutulaitosten keski-
2096: taen seuraavaa:                                      määrin noin 300. Verkostorasituksen osalta
2097:    Hailuoto sähköistettiin valtionavun turvin        Revon Sähkö ei siis ole kovin huonossa ase-
2098: vuonna 1953. Vuonna 1978 Hailuodon syöttö-           massa, mutta sen verkostorasituksen voidaan
2099: johtoa varmistettiin lisäkaapelilla, mitä valtio     juuri ja juuri katsoa olevan huomattavan suu-
2100: myös avusti. Revon Sähkö Oy pitää syöttökaa-         ri. Hailuodon syöttöjohtohanke on rajatapaus
2101: pelin uusimista nyt tarpeellisena ja on hakenut      myös, kun tarkastellaan sen aiheuttamaa koro-
2102: siihen kauppa- ja teollisuusministeriöitä syöttö-    tustarvetta myyntitariffeihin. Vaikkakin kysy-
2103: johtoavustusta. Ministeriö myönsi tammikuus-         myksessä on jakoperusteiden kannalta rajata-
2104: sa 1988 hankkeelle avustusta 470 000 markkaa         paus ja jo aikaisemmin avustetun syöttöjohdon
2105: eli 20 % merikaapelin kustannuksista.                uus1mmen, kauppa- ja teollisuusministeriö
2106:    Maaseudun sähköistämisavustusten myöntä-          päätti myöntää hankkeelle avustusta sillä pe-
2107: misessä on periaatteena ollut, että avustuksia       rusteella, että kysymyksessä on saaristokohde.
2108: on myönnetty sähkönjakelun kannalta vaikeis-         Edellä esitetyn perusteella on kuitenkin selvää,
2109: sa olosuhteissa toimiville sähkölaitoksille.         että avustusta ei voitu myöntää täysimääräise-
2110: Suurten maakunnallisten sähkölaitosten jake-         nä vaan päädyttiin 20 % :n avustukseen meri-
2111: lualueet sisältävät sekä vaikeita että parempia      kaapelin osalta. Kauppa- ja teollisuusministe-
2112: alueita. Avustuksia harkittaessa on sähkölai-        riö katsoo, ettei nykyisten jakoperusteiden pe-
2113: tosta tarkasteltu kokonaisuutena sen keskimää-       rusteella hankkeelle voida myöntää oleellisesti
2114: räisten olosuhteiden mukaan erottelemaita sen        suurempaa avustusta.
2115: parempia ja huonompia alueita. Periaatteena              Kun Revon Sähkö Oy:n liittymismaksuja
2116: on myös ollut, että uudissähköistys- ja syöttö-      verrataan muiden suurten maakunnallisten
2117: johtohankkeita avustetaan vain kerran. Sähkö-        sähkölaitosten liittymismaksuihin, ovat ne al-
2118:                                      1988 vp. -     KK n:o 258                                      3
2119: 
2120: haisimpien joukossa. Vaikkakin Revon Sähkö           avustaa myös verkoston uusimista. Toimikunta
2121: Oy nyt soveltaa Hailuodossa 30 OJo korkeampia        ei ole kuitenkaan tältä osin esittänyt jakoperus-
2122: liittymismaksuja kuin muulla jakelualueellaan,       teiden muuttamista.
2123: ei Hailuodon liittymismaksuja voida ainakaan
2124: kotitalouksien osalta pitää kohtuuttomina.              Toimikunnan mietinnön pohjalta tultaneen
2125:    Saariston sähköistystarvetta ja siihen tarvit-    sähköistämisavustusten jakoperusteita muutta-
2126: tavaa valtiontukea selvittänyt toimikunta luo-       maan vielä tämän vuoden aikana. Tässä yhtey-
2127: vutti helmikuussa 1988 mietintönsä kauppa- ja        dessä kauppa- ja teollisuusministeriössä harki-
2128: teollisuusministeriölle. Mietintö on parhaillaan     taan, tulisiko myös saariston sähköverkoston
2129: lausuntokierroksella. Toimikunta on mietin-          uusiminen ottaa valtionavun piiriin. On kuiten-
2130: nössään kiinnittänyt huomiota myös siihen,           kin todennäköistä, että sähköistämisavustuk-
2131: että valtionavun turvin rakennettujen kalliiden      siin osoitettava määräraha on tulevaisuudessa-
2132: saaristokohteiden verkoston uusimisesta voi          kin rajallinen tarpeisiin nähden. Tällöin avus-
2133: myöhemmin joillekin sähkölaitoksille aiheutua        tuskohteiden laajentaminen myös verkoston
2134: suuria kustannuksia. Toimikunnan mielestä tu-        uusimiseen viivästyttää jäljellä olevan sähköis-
2135: lisi selvittää mahdollisuus yksittäistapauksissa     tyksen loppuun saattamista.
2136: 
2137:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1988
2138: 
2139:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
2140: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 258
2141: 
2142: 
2143: 
2144: 
2145:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2146: 
2147:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        endast en gång för nyelektrifierings- och ma-
2148: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        tarledningsprojekt. Förnyandet av elnätet har
2149: nr 697 av den 20 april 1988 tili vederbörande      ansetts höra tili den normala verksamheten för
2150: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     elverk och för dessa har bidrag inte beviljats.
2151: jande av riksdagsman Kortesalmi underteck-         Detta är naturligt, eftersom anslaget för bidrag
2152: nade spörsmål nr 258:                              är begränsat och bidragen har inriktats på
2153:                                                    områden som ännu inte har elektrifierats.
2154:           Är Regeringen medveten om att han-
2155:                                                        Grunderna för fördelning av elektrifierings-
2156:        dels- och industriministeriets beslut om
2157:                                                    bidrag för landsbygden förnyades år 1986.
2158:        ett alltför lågt statsbidrag tili Revon
2159:        Sähkö Oy för förnyande av sjökabeln         Enligt dessa kan sådana elverk vilkas nätbelast-
2160:                                                    ning är betydande beviljas bidrag för matarled-
2161:        tili Karlö har lett tili en höjning av
2162:        anslutningsavgifterna med 30 % för          ningar, matarstationer, sjökablar och andra
2163:        Karlöborna och medfört att de männi-        därmed jämförbara anläggningar och verk för
2164:        skor som bor på ön har hamnat i ett         den regionala elförsörjningen, om byggandet
2165:                                                    utan bidrag skulle innebära ett kraftigt behov
2166:        sämre läge och att det samtidigt strider    att höja elverkets försäljningstariffer. Bidra-
2167:        mot alla principer i lagen om främjande
2168:                                                    gets maximibelopp är 90 OJo av de kostnader
2169:        av skärgårdens utveckling, och
2170:                                                    som godkänns för projektet.
2171:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för
2172:        att höja statsbidraget tili en sådan nivå       Enligt Finlands Elverksförenings kalkyl, som
2173:        att bolaget kan avstå från denna höj-       baserar sig på statistiska uppgifter för år 1985,
2174:        ning av anslutningsavgiften som             utgör Revon Sähkö Oy:s nätbelastning ca 290
2175:        förorsakar ojämlikhet?                      nätenheter/konsument. Nätbelastningen för al-
2176:                                                    la elverk i landet är i genomsnitt 170 och för
2177:                                                    elverk på landsbygden i genomsnitt ca 300.
2178:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Vad nätbelastningen beträffar befinner sig Re-
2179: samt anföra följande:                              von Sähkö inte i någon dålig situation, men
2180:    Karlö elektrifierades med hjälp av statsbi-     dess nätbelastning kan nätt och jämnt anses
2181: drag år 1953. År 1978 säkrades Karlö matar-        vara betydande. Projektet som gäller en matar-
2182: ledning med en extra kabel, för viiken staten      ledning för Karlö är ett gränsfall även då man
2183: även gav understöd. Revon Sähkö Oy anser att       granskar det behov av att höja försäljningsta-
2184: det är nödvändigt att förnya matarkabeln och       rifferna som projektet föranleder. Även om
2185: har hos handels- och industriministeriet ansökt    det är fråga om ett gränsfall med hänsyn till
2186: om understöd för matarledningen. Ministeriet       fördelningsgrunderna och om ett förnyande av
2187: beviljade i januari 1988 470 000 mark i bidrag     en matarledning, för viiken redan tidigare be-
2188: för projektet dvs. 20 OJo av kostnaderna för en    viljats bidrag, beslöt handels- och industri-
2189: sjökabel.                                          ministeriet bevilja bidrag för projektet av den
2190:    Vid beviljandet av elektrifieringsbidrag för    anledningen att det är fråga om ett skärgårds-
2191: landsbygden har principen varit den att bidrag     objekt. På basis av det ovan anförda är det
2192: har beviljats för elverk som med hänsyn tili       dock klart, att bidrag inte har kunnat beviljas
2193: eldistributionen arbetar under svåra förhållan-    tili fullt belopp, utan det blev ett bidrag om
2194: den. Distributionsområdena för de stora elver-     20 % för sjökabelns vidkommande. Handels-
2195: ken på landskapsnivå omfattar såväl svåra som      och industriministeriet anser att något betydligt
2196: lättare områden. När bidrag övervägs har el-       större bidrag inte kan beviljas för projektet på
2197: verket granskats som helhet i enlighet med         basis av de nuvarande fördelningsgrunderna.
2198: förhållandena i genomsnitt utan att göra någon         Då anslutningsavgifterna hos Revon Sähkö
2199: skilinad mellan bättre och sämre områden.          jämförs med anslutningsavgifterna hos de
2200: Principen har även varit att bidrag beviljas       andra stora elverken på landskapsnivå hör de
2201:                                    1988 vp. -     KK n:o 258                                    5
2202: 
2203: tili de lägsta. Även om Revon Sähkö Oy nu         bidrag i enskilda fall utredas. Kommitten har
2204: tiliämpar 30 OJo högre anslutningsavgifter på     dock inte härvidlag föreslagit någon ändring av
2205: Karlö än inom sitt övriga distributionsområde     fördelningsgrunderna.
2206: kan anslutningsavgifterna på Karlö åtminstone
2207: inte för hushållens vidkommande anses vara           Utgående från kommittens betänkande torde
2208: oskäliga.                                         man ändra fördelningsgrunderna för elektrifi-
2209:    En kommitte, som utrett behovet av elektri-    eringsbidragen redan i år. I detta sammanhang
2210: fiering i skärgården samt det statsbidrag som     överväger man vid handels- och industriminis-
2211: behövs härför, överlämnade i februari 1988 sitt   teriet om förnyandet av elnätet för skärgården
2212: betänkande tili handels- och industriministe-     bör ges statsstöd. Det är dock sannolikt att det
2213: riet. Betänkandet är för tilifället på remiss.    anslag som anvisas för elektrifieringsbidrag
2214: Kommitten har i sitt betänkande fäst vikt även    även i framtiden kommer att vara begränsat
2215: vid det faktum att förnyandet av nätet för dyra   med hänsyn tili behovet. En utvidgning av de
2216: skärgårdsobjekt, som byggts med hjälp av          objekt för vilka bidrag beviljas tili att även
2217: statsbidrag, senare kan föranleda stora kost-     omfatta förnyandet av nät fördröjer härvid
2218: nader för elverken. Enligt kommittens åsikt       slutförandet av den återstående elektrifi-
2219: bör möjligheten att även förnya nät med stats-    eringen.
2220: 
2221:     Helsingfors den 24 maj 1988
2222: 
2223:                                                 Handels- och industriminister Ilkka Suominen
2224:                                                1988 vp.
2225: 
2226: Kirjallinen kysymys n:o 259
2227: 
2228: 
2229: 
2230: 
2231:                                   Vistbacka ym.: Apulaisnimismiehen virkojen lisäämisestä
2232: 
2233: 
2234:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2235: 
2236:    Apulaisnimismies on tällä hetkellä yleensä        laisnimismiehen vakanssia. Nämä apulaisni-
2237: sellaisessa nimismiespiirissä, missä asukkaita       mismiehet toimisivat pääasiassa yhteissyyttäji-
2238: on enemmän kuin 14 000-15 000 henkeä.                nä, joiden alueena olisi kaksi tai useampia
2239: Poikkeuksen muodostavat muutamat lähinnä             nimismiespiirejä. Lisäksi muutama lisävakanssi
2240: Lapissa sijaitsevat noin 10 000 asukkaan suu-        pystyttäisiin korvaamaan sillä, että joidenkin
2241: ruiset nimismiespiirit. Näissä apulaisnimismie-      pienten piirien nimismiehille laajennettaisiin
2242: het ovat palkatut työllisyysvaroin.                  syyteasioiden osalta hänen aluettaan eri kor-
2243:    Apulaisnimismiehien asiamäärät ovat syyte-        vausta vastaan.
2244: asioiden osalta normaalisti vähintään 250-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2245: 300. Syyteasioiden lisäksi apulaisnimismiesten       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
2246: toimenkuvaan kuuluvat yleensä poliisitutkin-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
2247: nan yleisjohto, erilaiset lupahallintoasiat, alue-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
2248: valvojan tehtävät sekä nimismiehen sijaisuuk-        sen:
2249: sista johtuvat työt. Eräiden yli 10 000 asuk-
2250: kaan piirien nimismiesten ja joidenkin apulais-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
2251: nimismiesten työmäärät ovat viime vuosina                   useissa nimismiespiireissä on nimismies-
2252: lisääntyneet siinä määrin, että se on johtanut              ten ja apulaisnimismiesten työtaakka
2253: mm. kohtuuttomiin työaikoihin, töitten tasa-                noussut ylivoimaisen suureksi vaaran-
2254: painottomaan jakautumiseen ja kansalaisten                  taen jopa oikeusvarmuuden ja että
2255: oikeusvarmuuden vaarantumiseen. Esimerkiksi                 muutenkin apulaisnimismiesten tarve
2256: Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven nimismiespii-              maassamme on suuri, ja
2257: rien alueelle on jouduttu palkkaamaan työlli-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2258: syysvaroin apulaisnimismies yhteissyyttäjäteh-              ryhtyä riittävien määrärahojen varaa-
2259: täviin.                                                     miseksi valtion tuleviin tulo- ja menoar-
2260:    Vallitsevaan tilanteeseen toisi huomattavaa              vioihin vähintään 4-6 uuden apulaisni-
2261: korjausta se, että seuraavien viiden vuoden                 mismiehen vakanssin saamiseksi vuosit-
2262: aikana valtion tulo- ja menoarvioon hyväksyt-               tain ainakin viiden seuraavan budjetti-
2263: täisiin vuosittain neljästä kuuteen uutta apu-              vuoden aikana?
2264: 
2265:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
2266: 
2267:                      Raimo Vistbacka                         Sulo Aittaniemi
2268: 
2269: 
2270: 
2271: 
2272: 280617T
2273: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 259
2274: 
2275: 
2276: 
2277: 
2278:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2279: 
2280:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Sisäasiainministeriön tiedossa on syyttäjinä
2281: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      toimivien nimismiesten ja apulaisnimismiesten
2282: olette 20 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn         monessa tapauksessa liiallinen ja kohtuutonkin
2283: kirjeenne n:o 698 ohella lähettänyt valtioneu-     työmäärä. Tämä johtuu osaksi henkilöstövoi-
2284: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       mavarojen riittämättömyydestä ja osaksi tehtä-
2285: kansanedustaja Raimo Vistbackan ym. kirjalli-      vämäärien epätasaisesta jakautumisesta, joka
2286: sesta kysymyksestä n:o 259, jossa tiedustel-       puolestaan taas pohjautuu epätarkoituksenmu-
2287: laan:                                              kaiseen poliisipiirijaotukseen.
2288:                                                       Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelman mu-
2289:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      kaan uusia apulaisnimismiehen virkoja tulisi
2290:        useissa nimismiespiireissä on nimismies-    perustaa vuonna 1989 kuusi sekä vuosina 1990
2291:        ten ja apulaisnimismiesten työtaakka        ja 1991 kumpanakin kolme. Henkilöstön lisää-
2292:        noussut ylivoimaisen suureksi vaaran-       misen ohella syyttäjien työtilannetta pyritään
2293:        taen jopa oikeusvarmuuden ja että           parantamaan ja tasaamaan lisäämällä yhteis-
2294:        muutenkin apulaisnimismiesten tarve         syyttäjäjärjestelmän käyttöä. Apulaissyyttäjä-
2295:        maassamme on suuri, ja                      määräyksiä antamalla helpotetaan syyteasioi-
2296:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     den käsittelyä niissä piireissä, joissa rangaistus-
2297:        ryhtyä riittävien määrärahojen varaa-       määräysasioiden määrä on suuri. Kysymyksen
2298:        miseksi valtion tuleviin tulo- ja menoar-   perusteluosassa esitetyn kaltaisilla korvauksilla
2299:        vioihin vähintään 4-6 uuden apulaisni-      ei syyttäjien työmäärän epätasaista jakautu-
2300:        mismiehen vakanssin saamiseksi vuosit-      mista ja henkilöstövajausta sen sijaan pystytä
2301:        tain ainakin viiden seuraavan budjetti-     pysyvällä tavalla ratkaisemaan. Myös työlli-
2302:        vuoden aikana?                              syysvaroin palkatun syyttäjätyövoiman käyttö
2303:                                                    on nähtävä väliaikaisjärjestelynä, joka on kor-
2304:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vattava vakinaista henkilökuntaa lisäten ja tar-
2305: taen seuraavaa:                                    vittaessa uudelleen kohdentaen.
2306: 
2307:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1988
2308: 
2309:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
2310:                                     1988 vp. -      KK n:o 259                                     3
2311: 
2312: 
2313: 
2314: 
2315:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2316: 
2317:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         rentav orimlig. Detta beror dels på att perso-
2318: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nalresurserna är otillräckliga, dels på att upp-
2319: nr 698 av den 20 april 1988 tili vederbörande       gifterna är ojämnt fördelade, vilket å sin sida
2320: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      beror på att polisdistrikten inte indelats på ett
2321: jande av riksdagsman Raimo Vistbacka m.fl.          ändamålsenligt sätt.
2322: undertecknade spörsmål nr 259:
2323:                                                        Enligt verksamhets- och ekonomipianeo för
2324:           Är Regeringen medveten om att läns-       polisen borde år 1989 inrättas sex nya tjänster
2325:        männens och biträdande länsmännens           för biträdande länsmän samt åren 1990 och
2326:        arbetsbörda i flera länsmansdistrikt har     1991 tre tjänster vartdera året. Man försöker
2327:        blivit så stor att den rentav äventyrar      förbättra och utjämna åklagarnas arbetssitua-
2328:        rättssäkerheten och att behovet av bi-       tion dels genom att öka personalen, dels ge-
2329:        trädande länsmän också annars är stort       nom att Öka användningen av systemet med
2330:        i vårt land och                              gemensamma åklagare. Genom att förordnan-
2331:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      den om biträdande åklagare ges underlättas
2332:        ta för att reservera tillräckliga anslag i   behandlingen av mål i de distrikt där antalet
2333:        de kommande statsförslagen så att            straffordermål är stort. Genom de ersättningar
2334:        minst 4-6 nya vakanser för biträdande        som föreslås i spörsmålets motiveringsdel kan
2335:        länsmän erhålls årligen åtminstone un-       dock inte den ojämna fördelningen av åklagar-
2336:        der de fem följande budgetåren?              nas arbetsbörda och bristen på personai lösas
2337:                                                     på ett bestående sätt. Också användningen av
2338:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        åklagare som avlönats med sysselsättningsme-
2339: samt anföra följande:                               del måste ses som ett tillfälligt arrangemang
2340:   Inrikesministeriet är medvetet om att arbets-     som bör ersättas genom att den ordinarie
2341: bördan för länsmän och biträdande länsmän           personalen utökas och vid behov omdispone-
2342: som tjänstgör som åklagare är för stor och          ras.
2343: 
2344:     Helsingfors den 19 maj 1988
2345: 
2346:                                                                  Inrikesminister Jarmo Rantanen
2347:                                              1988 vp.
2348: 
2349: Kirjallinen kysymys n:o 260
2350: 
2351: 
2352: 
2353: 
2354:                                  Vistbacka ym.: Ulosottohenkilöstön lisäämisestä
2355: 
2356: 
2357:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2358: 
2359:   Ulosottoasiainneuvottelukunnan        toimesta       Ulosottotointa tulisikin tehostaa niin, että
2360: laadittiin vuonna 1985 selvitys nimismiespiirien    nimismiespiireihin palkattaisiin sekä uusia
2361: ulosottohenkilöstön tarpeesta. Selvityksessä        ulosottoapulaisia että tarvittava määrä lisä-
2362: kiinnitettiin huomiota nimismiespiireissä jo pit-   kansliahenkilökuntaa. Vähimmäistarpeena voi-
2363: kään vallinneeseen ulosottohenkilöstön resurs-      taisiin pitää seuraavien vuosien aikana vuosit-
2364: sivajaukseen, mikä paheni entisestään vuonna        tain tulo- ja menoarvioon saatavia varoja noin
2365: 1985 voimaan tulleiden ulosoton uudistusten         15 ulosottoapulaisen ja noin 20 ulosoton kans-
2366: yhteydessä. Näiden muutosten takia ulosotto-        liahenkilön viran verran. Tämän lisäksi useissa
2367: apulaisille tuli uutena tehtäväalueena suoritet-    tapauksissa osa ylimenevästä tarpeesta voitai-
2368: tavaksi yksityisoikeudellisten haasteiden tie-      siin hoitaa useamman piirin yhteisen ulosotto-
2369: doksiannot.                                         apulaisen viran kautta.
2370:    Oikeusministeriön toimesta on laskettu, että        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2371: yksi ulosottoapulainen pystyy kohtuudella hoi-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
2372: tamaan noin 2 800 uutta asiaa vuodessa (ATK-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
2373: piireissä 3 500). Tällä hetkellä tämän kohtuulli-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
2374: sena pidetyn työmäärän ylittäviä nimismiespii-      sen:
2375: rejä on noin 100 kappaletta ja niissä ulosotto-
2376: apulaisia noin 220 kappaletta. Työmäärät ylit-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
2377: tyvät näissä piireissä varsin selvästi nousten             maassamme on tällä hetkellä ulosotto-
2378: monissa tapauksissa jopa yli 4 000 uuden ulos-             apulaisten ja ulosoton kansliahenkilös-
2379: ottoasian per vuosi.                                       tön kohdalla merkittävää vajausta, jo-
2380:    Tilapäisin työllisyysvaroin on tällä hetkellä           ka aiheuttaa henkilökunnan työkuormi-
2381: palkattuna ulosottoapulaisten tehtäviin nimis-             tuksen nousemisen selvästi yli oikeus-
2382: miespiireissä työvuosiksi muutettuna noin 116              ministeriössä tehtyjen arvioiden nor-
2383: henkilöä, joiden työsuhteiden kestosta ja jat-             maalin työmäärän suhteen, ja
2384: kohenkilöstön saamisesta ei ole etukäteisvar-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2385: muutta. Tämä on ollut nimismiespiirien kan-                ryhtyä riittävien määrärahojen saami-
2386: nalta hankala tilanne, sillä uuden henkilön                seksi valtion tulo- ja menoarvioihin
2387: oltua piirissä vain kuusi kuukautta ja hänen               seuraavien viiden vuoden aikana vähin-
2388: juuri opittuaan osan työtehtävistään hänen                 tään 15 ulosottoapulaisen ja 20 ulos-
2389: työsuhteensa on jouduttu useissa tapauksissa               oton kansliahenkilön viran perustami-
2390: katkaisemaan.                                              seen vuosittain?
2391: 
2392:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
2393: 
2394:                      Raimo Vistbacka                        Sulo Aittoniemi
2395: 
2396: 
2397: 
2398: 
2399: 280623A
2400: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 260
2401: 
2402: 
2403: 
2404: 
2405:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2406: 
2407:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Sisäasiainministeriön tiedossa on kysymyk-
2408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    sen perusteluosassa mainittu ulosottoasiain
2409: olette 20 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn       neuvottelukunnan selvitys ulosottohenkilöstön
2410: kirjeenne n:o 699 ohella lähettänyt valtioneu-   lisätarpeesta. Sisäasiainministeriöllä ja oikeus-
2411: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     ministeriöllä on yhteneväinen käsitys siitä,
2412: kansanedustaja Raimo Vistbackan ym. kirjalli-    minkä suuruisen asiamäärän ulosottoapulainen
2413: sesta kysymyksestä n:o 260, jossa tiedustel-     pystyy kohtuudella ja asianmukaisesti vuodes-
2414: laan:                                            sa hoitamaan.
2415:                                                     Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelman mu-
2416:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että     kaan tulisi uusia ulosottoapulaisen virkoja pe-
2417:        maassamme on tällä hetkellä ulosotto-     rustaa kymmenen vuonna 1989 ja yhdeksän
2418:        apulaisten ja ulosoton kansliahenkilös-   sekä vuonna 1990 että 1991. Sen lisäksi tulisi
2419:        tön kohdalla merkittävää vajausta, jo-    perustaa vastaavina vuosina yhteensä 30 toi-
2420:        ka aiheuttaa henkilökunnan työkuormi-     mistovirkailijan virkaa ulosottotehtäviin ja yh-
2421:        tuksen nousemisen selvästi yli oikeus-    deksän haastemiehen virkaa.
2422:        ministeriössä tehtyjen arvioiden nor-        Eräiden viranomaisten muuttuessa valtion
2423:        maalin työmäärän suhteen, ja              liikelaitoksiksi niistä vapautuu henkilökuntaa,
2424:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    jota siirretään valtion muihin tehtäviin. Sisä-
2425:        ryhtyä riittävien määrärahojen saami-     asiainministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, et-
2426:        seksi valtion tulo- ja menoarvioihin      tä näin vapautuvaa henkilöstöä voitaisiin saada
2427:        seuraavien viiden vuoden aikana vähin-    myös nimismiespiirien ulosottotehtäviin.
2428:        tään 15 ulosottoapulaisen ja 20 ulos-        Sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön
2429:        oton kansliahenkilön viran perustami-     välillä on aloitettu keskustelut ja selvitys ulos-
2430:        seen vuosittain?                          ottopiirien yhteistoiminnasta. Mikäli yhteistoi-
2431:                                                  minta on aikaansaatavissa, sen avulla voidaan
2432:                                                  nyt epätasaisesti jakautuvia tehtävämääriä ta-
2433:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       soittaa yhteistoiminta-alueiden suuremman
2434: taen seuraavaa:                                  ulosottohenkilöstön kesken.
2435: 
2436:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
2437: 
2438:                                                           Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
2439:                                     1988 vp. -      KK n:o 260                                      3
2440: 
2441: 
2442: 
2443: 
2444:                              Till Riksdagens Herr Talman
2445: 
2446:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         behovet av mera utsökningspersonal, viiken
2447: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         delegationen för utsökningsärenden gjort. Inri-
2448: nr 699 av den 20 april 1988 tili vederbörande       kesministeriet och justitieministeriet har sam-
2449: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      ma uppfattning om viiken mängd ärenden ett
2450: jande av riksdagsman Raimo Vistbacka m.fl.          exekutionsbiträde rimligen kan sköta per år.
2451: undertecknade spörsmål nr 260:                         Enligt polisens verksamhets- och ekonomi-
2452:                                                     pian borde 1989 inrättas tio nya exekutionsbi-
2453:          Är Regeringen medveten om att det i        trädestjänster samt både 1990 och 1991 nio
2454:        vårt land för tilifället råder en betydan-   tjänster. Därtili borde under dessa år inrättas
2455:        de brist på exekutionsbiträden och           sammanlagt 30 byråfunktionärstjänster för ut-
2456:        kanslipersonal med utsökningsuppgif-         sökningsuppgifter och öio stämningsmannat-
2457:        ter, vilket leder tili att personalens ar-   jänster.
2458:        betsbelastning klart överstiger de beräk-        Då vissa ämbetsverk blir affärsverk frigörs
2459:        ningar justitieministeriet gjort i fråga     vid dessa personai som kommer att överföras
2460:        om vad som avses med en normal               tili andra uppgifter hos staten. Inrikesministe-
2461:        arbetsmängd, och                             riet strävar tili en lösning, enligt viiken den
2462:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      personai som sålunda befrias, främst vid stats-
2463:        ta för att anslag för inrättande av minst    järnvägarna och post- och televerket, även
2464:        15 exekutionsbiträdesbefattningar och        kunde placeras i utsökningsuppgifter inom
2465:        20 befattningar för kanslipersonal med       länsmansdistrikten.
2466:        utsökningsuppgifter årligen skall tas in         Inrikesministeriet och justitieministeriet har
2467:        i statsförslagen?                            sinsemellan inlett diskussioner om och påbör-
2468:                                                     jat en utredning angående samarbete utsök-
2469:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ningsdistrikten emellan. Om ett samarbete vi-
2470: samt anföra följande:                               sar sig vara möjligt kan de uppgifter som nu
2471:    Inrikesministeriet känner till den i spörsmå-    fördelas ojämnt slås ut på en större utsök-
2472: lets motiveringsdel nämnda utredningen om           ningspersonal inom samarbetsområdena.
2473: 
2474:     Helsingfors den 27 maj 1988
2475: 
2476:                                                                  lnrikesminister Jarmo Rantanen
2477:                                                1988 vp.
2478: 
2479: Kirjallinen kysymys n:o 261
2480: 
2481: 
2482: 
2483: 
2484:                                   Mäkipää: Sydämen ohitusleikkausten määrän lisäämisestä
2485: 
2486: 
2487:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2488: 
2489:    Hyvin monet varattomat ja pienituloiset sy-       maksatus voitaisiin hoitaa myös yksityissairaa-
2490: dämen ohitusleikkausjonossa olevat potilaat          lan käyttötapauksissa valtion budjettimäärära-
2491: eivät pääse ohitusleikkaukseen, koska heiltä         hoista Kansaneläkelaitoksen tekemillä päätök-
2492: puuttuu maksukyky suoriutua ohitusleikkauk-          sillä. Tämä vaatisi määrärahojen saamista val-
2493: sen aiheuttamista noin 76 000 markan kustan-         tion vuoden 1989 budjettiin Kansaneläkelaitok-
2494: nuksista. Useat ohitusleikkausjonossa olleet         sen käytettäväksi.
2495: potilaat käännytetään esim. Mehiläisen sairaa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2496: lasta takaisin, mikäli maksua leikkauskustan-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2497: nuksista ei voida suorittaa potilaan vastaan-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2498: ottohetkellä.                                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2499:    Potilaan käännyttäminen sairaalan ovelta on
2500: aivan liian raskas isku hänen kestettäväkseen                  Tietääkö Hallitus, että sydämen ohi-
2501: siinä vaiheessa, kun muutoinkin sairaus on jo               tusleikkausjonot ovat maassamme tällä
2502: murtanut psyykkistä tasapainoa. Koska nor-                  hetkellä kohtuuttoman pitkät aiheut-
2503: maalin kansanterveystyön kautta ei ole mah-                 taen runsaasti potilaiden kuolemisia en-
2504: dollisuutta tarjota riittävää sydämen ohitus-               nen leikkaukseen pääsemistä ja että ti-
2505: leikkauskapasiteettia yliopistollisissa keskussai-          lanne aiheuttaa eriarvoisuutta sen ta-
2506: raaloissa, joutuvat kansalaiset näin ollen tur-             kia, että varakkailla ihmisillä on mah-
2507: vautumaan yksityisten sairaaloiden leikkauk-                dollisuus päästä hyvinkin lyhyellä jono-
2508: siin. Onkin kysyttävä, voidaanko valtion toi-               tuksella yksityissairaaloihin hoidetta-
2509: mesta kansalaiset asettaa näin eriarvoiseen ase-            vaksi, ja
2510: maan myös terveyspalvelujen osalta. Käytän-                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
2511: nössä tilanne on tällä hetkellä se, että köyhät             riittävien määrärahojen varaamiseksi
2512: menehtyvät leikkausjonoihin ja varakkaat po-                valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar-
2513: tilaat pääsevät lyhyellä varoitusajalla yksityis-           vioon sydämen ohitusleikkauskapasi-
2514: sairaaloissa hoitoon.                                       teetin voimakkaaksi lisäämiseksi yli-
2515:    Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon                 opistollisissa keskussairaaloissa leik-
2516: tulisi varata riittävät määrärahat kansan-                  kausjonojen lyhentämiseksi sekä myös-
2517: terveystyölle siten, että sydämen ohitusleik-               kin määrärahojen varaamiseksi Kan-
2518: kauskapasiteettia pystyttäisiin riittävästi nosta-          saneläkelaitoksen käyttöön niin, että se
2519: maan yliopistollisissa keskussairaaloissa ja tä-            voisi korvata vähävaraisille henkilöille
2520: ten lyhentämään merkittävästi olemassa olevia               leikkauskustannukset heidän joutues-
2521: leikkausjonoja. Käytännössä varattomien ohi-                saan käyttämään yksityissairaaloita sy-
2522: tusleikkausta odottavien leikkauskustannusten               dämen ohitusleikkauksissa?
2523: 
2524:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
2525: 
2526:                                             Lea Mäkipää
2527: 
2528: 
2529: 
2530: 
2531: 280616S
2532: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 261
2533: 
2534: 
2535: 
2536: 
2537:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2538: 
2539:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Maassamme tehtiin vuonna 1986 julkisella
2540: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sektorilla 965 sepelvaltimoiden ohitusleikkaus-
2541: olette 20 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          ta ja yksityisellä sektorilla noin 100 leikkausta.
2542: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Vuonna 1987 leikkausten määrä oli yhteensä
2543: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       1 370, josta julkisella puolella 1 208 sekä osto-
2544: edustaja Mäkipään näin kuuluvasta kirjallises-      palveluina ja yksityisesti koti- ja ulkomailla
2545: ta kysymyksestä n:o 261:                            vajaat 200 leikkausta. Leikkausten kokonais-
2546:                                                     määrän kasvu edellisestä vuodesta oli 35 OJo.
2547:           Tietääkö Hallitus, että sydämen ohi-      Vuonna 1988 kasvun arvioidaan olevan samaa
2548:        tusleikkausjonot ovat maassamme tällä        suuruusluokkaa.
2549:        hetkellä kohtuuttoman pitkät aiheut-
2550:        taen runsaasti potilaiden kuolemisia en-        Keskimääräinen joootusaika ohitusleikkauk-
2551:        nen leikkaukseen pääsemistä ja että ti-      seen vaihtelee eri yliopistosairaaloiden alueilla
2552:        lanne aiheuttaa eriarvoisuutta sen ta-       noin vuodesta kahteen vuoteen. Eri yliopistol-
2553:        kia, että varakkailla ihmisillä on mah-      listen keskussairaaloiden leikkausmahdolli-
2554:        dollisuus päästä hyvinkin lyhyellä jono-     suuksia rajoittaa osittain myös tämänhetkinen
2555:        tuksella yksityissairaaloihin hoidetta-      leikkaus- ja muiden tutkimustilojen puute. Yli-
2556:        vaksi, ja                                    opistosairaaloilla on meneillään rakennusohjel-
2557:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       mat, joissa tähän asiaan lähitulevaisuudessa
2558:        riittävien määrärahojen varaamiseksi         tulee parannus.
2559:        valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar-            Keskussairaalat ovat myös varanneet talous-
2560:        vioon sydämen ohitusleikkauskapasi-          arvioissaan vuodelle 1988 noin 6 Mmk ohitus-
2561:        teetin voimakkaaksi lisäämiseksi yli-        leikkausten ostamiseen, mikä vastaa 90-100
2562:        opistollisissa keskussairaaloissa leik-      leikkausta. Kevään kuluessa eräät keskussai-
2563:        kausjonojen lyhentämiseksi sekä myös-        raalapiirit ovat jo aloittaneet ostopalvelut ul-
2564:        kin määrärahojen varaamiseksi Kan-           komailta hyvin kokemuksin. Vuoden 1988 I
2565:        saneläkelaitoksen käyttöön niin, että se     lisämenoarvioesityksessä ehdotetaan lisäksi
2566:        voisi korvata vähävaraisille henkilöille     12,5 Mmk valtionosuusmäärärahaa sepelvalti-
2567:        leikkauskustannukset heidän joutues-         moleikkausten ostopalveluiden lisäämiseksi.
2568:        saan käyttämään yksityissairaaloita sy-      Tämä merkitsisi edellisten lisäksi noin 400
2569:        dämen ohitusleikkauksissa?                   leikkauksen hankkimista, mikäli kuntainliitot
2570:                                                     voivat vastaavasti sisällyttää ostopalvelut
2571:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        omiin talousarvioihinsa. Suunnitelmien mu-
2572: vasti seuraavaa:                                    kaan yliopistolliset keskussairaalat ovat oma-
2573:    Sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tarve on      varaisia leikkaustarpeeseen nähden noin neljäs-
2574: lisääntynyt nopeasti viime vuosina, kun leik-       sä vuodessa.
2575: kaustekniikka on jatkuvasti kehittynyt. Leik-          Sydän- ja verisuonitautiongelman hoitami-
2576: kausmäärä ei vielä läheskään vastaa tarvetta,       seksi tarvitaan sepelvaltimoleikkauksien lisäksi
2577: joksi lääkintöhallituksen asiantuntijat arvioivat   uusia toimia terveiden elämäntapojen edistämi-
2578: 26.2.1986 valmistuneessa selvityksessä 2 400        seksi sekä muiden hoitokeinojen tehokasta
2579: leikkausta vuodessa.                                hyödyntämistä.
2580: 
2581:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1988
2582:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
2583:                                      1988 vp. -       KK n:o 261                                      3
2584: 
2585: 
2586: 
2587: 
2588:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2589: 
2590:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           den privata sektorn ca 100 operationer. År
2591: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            1987 var antalet operationer sammanlagt
2592: av den 20 april 1988 till vederbörande medlem          1 370, varav 1 208 på dert offentliga sidan och
2593: av statsrådet översänt avskrift av följande av         något under 200 som köpta tjänster eller privat
2594: riksdagsledamot     Mäkipää      undertecknade         i och utanför Finland .. Antalet operationer
2595: spörsmål nr 261:                                       hade vuxit med 35 o/o jämfört med föregående
2596:                                                        år. Tillväxten år 1988 p~räknas vara ungefär
2597:           År Regeringen medveten om att kö-            lika stor.              ·
2598:        erna till by-passhjärtoperationer för
2599:        tillfället är oskäligt långa i vårt land,          Den genomsnittliga väntetiden för by-pass-
2600:        vilket leder till att många patienter           operationer varierar inom olika universitets-
2601:        avlider innan de kan opereras, och att          sjukhusområden från. u~efär ett till två år.
2602:        situationen skapar olikvärdighet därför         Operationsmöjligheter.:na vid de olika universi-
2603:        att förmögna personer har möjlighet att         tetscentralsjukhusen begränsas också delvis av
2604:        efter en t.o.m. mycket kort väntetid            dagens brist på openitions- och andra under-
2605:        komma in på privatsjukhus för vård,             sökningsutrymmen. Vid universitetssjukhusen
2606:        och                                             pågår byggprogram, vilka inom en nära fram-
2607:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tid kommer att Ieda tili en förbättring i detta
2608:        ta för att det i statsförslaget för år 1989     avseende.
2609:        skall reserveras tillräckliga anslag för
2610:        att kapaciteten då det gåller by-pass-             Centralsjukhusen har också i sina budgeter
2611:        operationer skall kunna ökas kraftigt           för år 1988 reserverau::iFka 6 milj. mk för köp
2612:        vid universitetscentralsjukhusen och            av by-passoperationer., dv's. 90-100 operatio-
2613:        operationsköerna förkortas, samt även           ner. Under loppet av våren 1988 har vissa
2614:        för ställande av anslag till Folkpen-           centralsjukhusdistrikt redan med goda erfaren-
2615:        sionsanstaltens förfogande så, att den          heter inlett köp av tj.änster i utlandet. 1 den
2616:        kan ersätta mindre bemedlade personer           första tilläggsbudgeten för år 1988 föreslås
2617:        för operationskostnaderna då dessa är           dessutom ett statsandelsanslag om 12,5 milj.
2618:        tvungna att anlita privatsjukhus för            mk för ökade köp ay Is.ranskärlsoperations-
2619:        by-passoperation?                               tjänster. Detta inneb~ att, förutom de redan
2620:                                                        nämnda oper~tionerna, ungefär 400 operatio-
2621:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ner kan anskaffas, om kommunalförbunden
2622: samt anföra följande:                                  på motsvarande. sätt kan inkludera köpen av
2623:                                                        tjänster i sina' egna b.udgeter. Enligt planerna
2624:    Behovet av by-passkranskärlsoperationer har         kommer universitetscentralsjukhusen att inom
2625: ökat snabbt under de senaste åren i och med            cirka fyra år vara självfprsprjande vad beträf-
2626: att operationstekniken hela tiden har utveck-          far operationsbehovet.      ·
2627: lats. Antalet operationer motsvarar ännu inte
2628: på långt när behovet, vilket experter vid medi-          För att problemet rned hjärt- och blodkärls-
2629: cinalstyrelsen i en utredning som blev färdig          sjukdomar skall . kuill)a lösas behövs det
2630: 26.2.1986 beräknade till 2 400 operationer per         förutom kranskärlsoptrationer nya åtgärder,
2631: år.                                                    som är ägnade aft frätpja hälsosamma levnads-
2632:    År 1986 ufördes i vårt land inom den offent-        vanor, samt ett effektivt utnyttjande av andra
2633: liga sektorn 965 by-passoperationer och inom           vårdmetoder.        · · .·' ' ·
2634: 
2635:     Helsingfors den 23 maj 1988
2636: 
2637:                                                      Social- och hälsovårdsmin'ist:er Helena Pesola
2638: 
2639: 
2640:                                                                                ..
2641:                                             1988 vp.
2642: 
2643: Kirjallinen kysymys n:o 262
2644: 
2645: 
2646: 
2647: 
2648:                                 Pulliainen: Kuntien ympäristönsuojelumäärärahojen valtion-
2649:                                   osuuksien lisäämisestä
2650: 
2651: 
2652:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2653: 
2654:    Ympäristönsuojelututkimukseen käytettävis-     katastrofista. Olennaista seurannassa on jatku-
2655: sä olevien varojen riittämättömyys on johta-      vuus, jotta trendeistä voidaan päästä selville.
2656: massa akuutisti siihen, että kunnissa ollaan      Oulussa aivan olennaisia ovat myös äkillisten
2657: !opettamassa ilman laadun tarkkailua sekä         päästöjen aiheuttamat piikit saastetasoissa.
2658: muuta valvonta- ja tutkimustyötä.                 Seurannan pitää olla jatkuva ja häiriötön,
2659:    Oulu sopii nykytilanteesta hyvin esimerkki-    jotta näihin "piikkeihin" voidaan välittömästi
2660: kunnaksi. Oulu anoi valtionosuutta ympäris-       reagoida ja vaatia päästöjen aiheuttajat kuriin.
2661: tönsuojeluun 788 000 markkaa, mutta sai val-         Lääninhallitukset ovat nykytilanteessa voi-
2662: tiolta vain 412 000 markkaa. Noin 1,7 miljoo-     mattomia, kun niille ei ole osoitettu riittävästi
2663: nan markan budjetti on näin supistumassa          määrärahoja edelleen jaettavaksi. Nyt vielä
2664: 895 000 markan budjetiksi. Nyt käytettävissä      uhkaillaan ns. valtionosuusremontilla, mikä
2665: olevat varat menevät pakollisiin henkilöstöme-    vielä entisestään heikentäisi tilannetta. Joka
2666: noihin ja mm. huoneistokuluihin.                  tapauksessa tälle vuodelle on pakko saada lisää
2667:    Se, mistä Oulussa joudutaan nyt tinkimään,     ko. määrärahoja.
2668: mutta saastuneena kaupunkina ei olisi varaa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2669: tinkiä, on tarkastus-, valvonta- ja tutkimus-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2670: toiminta. Vesiensuojeluun ja jätehuollon tar-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2671: kastustehtäviin palkatuista työntekijöistä jou-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2672: dutaan luopumaan. Samalla romuttuu ympä-                      Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
2673: ristönsuojelun pitkän aikavälin kehittämisoh-              toimiin lisämäärärahojen osoittamiseksi
2674: jelma.                                                     valtionosuuksiin kunnille niiden ympä-
2675:    Jos Oulussa joudutaan lopettamaan ilman                 ristönsuojelutehtävien toteuttamiseksi
2676: laadun seuranta, voidaan puhua suoranaisesta               tilanteen vaatimassa laajuudessa?
2677: 
2678:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
2679: 
2680:                                         Erkki Pulliainen
2681: 
2682: 
2683: 
2684: 
2685: 280671C
2686: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 262
2687: 
2688: 
2689: 
2690: 
2691:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2692: 
2693:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa määrära-
2694: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ha kuntien ympäristönsuojelun käyttökustan-
2695: olette 20 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          nuksiin muutettiin arviomäärärahaksi. Tämä
2696: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mahdollistaa kuntien todellisten ympäristön-
2697: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       suojelukustannusten mukaisen valtionosuuden.
2698: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   Vuoden 1988 valtionosuuden loppuerät makse-
2699: kysymyksestä n:o 262:                               taan vuonna 1989 kuntien tekemien valtion-
2700:                                                     osuusselvitysten pohjalta.
2701:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti           Vuoden 1988 määräraha käytetään valtion-
2702:        toimiin lisämäärärahojen osoittamiseksi      osuuden ennakoihin. Kertaluonteisista ilman-
2703:        valtionosuuksiin kunnille niiden ympä-       suojelututkimuksista ja -selvityksistä sekä il-
2704:        ristönsuojelutehtävien toteuttamiseksi       man laadun seurantaan tarkoitettujen laittei-
2705:        tilanteen vaatimassa laajuudessa?            den hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutu-
2706:                                                     viin kustannuksiin voidaan vielä vuonna 1988
2707:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       maksaa valtionosuutta ilmansuojelulain nojal-
2708: vasti seuraavaa:                                    la.
2709:    Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta         Ympäristöministeriö pyrkii siihen, että kun-
2710: tuli voimaan 1.10.1986, jolloin myös ympäris-       tien ympäristönsuojelun käyttökustannuksiin
2711: tönsuojelulautakunnat aloittivat toimintansa.       voitaisiin maksaa valtionosuutta sen mukaan,
2712: Koska valmisteluaika oli lyhyt, kuntien vuotta      mikä on todellinen tarve. Tämä edellyttää, että
2713: 1987 koskevat ympäristönsuojelun toteuttamis-       valtionosuus nykyistä paremmin vastaa kun-
2714: suunnitelmat olivat varsin ylimalkaisia. Ensim-     tien esittämiä kustannuksia.
2715: mäiset tarkahkot arviot voimavarojen tarpees-           Kuntien ympäristönsuojelutehtävien hoidon
2716: ta saatiin vuoden 1987 lopussa kuntien vuotta       tehostamiseksi ympäristöministeriö ja sosiaali-
2717: 1988 koskevissa toteuttamissuunnitelmissa.          ja terveysministeriö selvittävät parhaillaan ym-
2718:    Vuosien 1987 ja 1988 tulo- ja menoarvioita       päristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon
2719: valmisteltaessa ei siis ollut riittävän tarkkoja    voimavarojen yhteiskäytön mahdollisuuksia.
2720: tietoja kuntien suunnitelmista ja voimavarojen          Kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistetta-
2721: tarpeesta. Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa        essa on harkittu ympäristönsuojelun valtion-
2722: osoitettiin kuntien ympäristönsuojelun käyttö-      osuusjärjestelmän yhdistämistä sosiaali- ja ter-
2723: kustannuksiin 17,8 milj. mk:n kiinteä määrära-      veydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuusjär-
2724: ha ja 80 uutta valtionosuusvirkaa. Kuluvan          jestelmään. Yhdistäminen voisi hyvin toteutet-
2725: vuoden tulo- ja menoarviossa on määrärahan          tuna edistää kuntien ympäristönsuojeluhallin-
2726: suuruus 22,9 milj. mk. Uusia valtionosuusvir-       non kehittämistä järkeistämällä suunnittelua ja
2727: koja hyväksyttiin 55.                               voimavarojen käyttöä.
2728: 
2729:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1988
2730: 
2731:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
2732:                                     1988 vp. -      KK n:o 262                                    3
2733: 
2734: 
2735: 
2736: 
2737:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2738: 
2739:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1 statsförslaget för år 1988 ombildades an-
2740: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         slaget för kommuners driftskostnader för mil-
2741: av den 20 april 1988 till vederbörande medlem       jövård till förslagsanslag. Detta möjliggör be-
2742: av statsrådet översänt en avskrift av följande      talning av statsandel enligt kommunernas verk-
2743: av riksdagsman Pulliainen undertecknade             liga miljövårdskostnader. Slutraterna av 1988
2744: spörsmål nr 262:                                    års siatsandel betalas år 1989 på grundvalen av
2745:                                                     kommunernas statsandelsutredningar.
2746:          Ämnar Regeringen snart vidta åtgär-           Anslaget för år 1988 används till förskott på
2747:        der för att anvisa tilläggsanslag för        statsandelar. För kostnader som föranleds av
2748:        statsandelar till kommunerna så att          luftvårdsundersökningar och -utredningar av
2749:        dessas miljövårdsuppgifter blir skötta i     engångsnatur samt av anskaffning eller hyr-
2750:        den omfattning situationen kräver?           ning av apparatur som är avsedd för kontroll
2751:                                                     av luftens kvalitet kan siatsandel ännu år 1988
2752:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        betalas med stöd av luftvårdslagen.
2753: samt anföra följande:                                  Miljöministeriet har som mål att statsande-
2754:   Lagen om kommunernas miljövårdsförvalt-           larna för kommunernas driftskostnader för
2755: ning trädde i kraft 1.10.1986, då även miljö-       miljövård skall kunna betalas enligt det faktis-
2756: vårdsnämnderna inledde sin verksamhet. På           ka behovet. Detta förutsätter att statsandelar-
2757: grund av den korta tid som kommunerna hade          na bättre än för närvarande motsvarar de
2758: på sig att utarbeta realiseringsplanerna för        kostnader kommunerna uppgiver. ,          ""
2759: miljövården för år 1987 var dessa rätt allmänt         För att effektivera skötseln av kommunernas
2760: hållna. De första noggrannare beräkningarna         miljövårdsuppgifter utreder miljöministeriet
2761: av resursbehovet fick man i slutet av år 1987 i     och social- och hälsovårdsministeriet som bäst
2762: kommunernas realiseringsplaner för år 1988.         möjligheterna till gemensam användning av
2763:    Då statsförslagen för åren 1987 och 1988         miljövårdens och miljöhälsovårderns resurser.
2764: utarbetades fanns således inte tillräckligt exak-      1 samband med att systemet med statsande-
2765: ta uppgifter om kommunernas planer och re-          lar till kommunerna förnyas har en samman-
2766: sursbehov. 1 statsförslaget för år 1987 anvisa-     slagning av statsandelssystemet för miljövår-
2767: des för kommuners driftskostnader för miljö-        den med planerings- och statsandelssystemet
2768: vård ett fast anslag på 17,8 milj. mk och 80        för social- och hälsovården övervägts. En så-
2769: nya tjänster som berättigar till statsandel. 1      dan sammanslagning kunde om den genomförs
2770: statsförslaget för innevarande år är anslagets      väl främja utvecklandet av kommunernas
2771: belopp 22,9 milj. mk. Antalet nya för statsan-      miljövårdsförvaltning genom att rationalisera
2772: del godkända tjänster är 55.                        planeringen och resursanvändningen.
2773: 
2774:     Helsingfors den 2 juni 1988
2775: 
2776:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
2777:                                                1988 vp.
2778: 
2779: Skriftligt spörsmål nr 263
2780: 
2781: 
2782: 
2783: 
2784:                                    Rehn m.fl.: Om åtgärder för att öka antalet utländska studeran-
2785:                                      de
2786: 
2787: 
2788:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2789: 
2790:    Antalet utländska studerande i vårt land är        sar i synnerhet studerandes från utvecklings-
2791: fortsättningsvis relativt litet. Mot bakgrunden       länder möjligheter att kunna studera i Finland.
2792: av de goda utbildningsresurser Finland har i          Garantisumman krävs visserligen inte om stu-
2793: dag borde man kunna utöka möjligheterna för           deranden erhåller stipendium av finska staten
2794: utländska ungdomar att få såväl yrkes- som            eller från sitt hemland eller av någon organisa-
2795: högskoleutbildning i Finland. 1 synnerhet kun-        tion.
2796: de man avsevärt utöka möjligheterna för ung-             Det vore viktigt att Finland avsevärt skulle
2797: domar från utvecklingsländer att studera i            höja kvoten av studerande från utvecklingslän-
2798: Finland. Detta skulle på ett bra sätt komplette-      derna.
2799: ra det utvecklingsbistånd Finland ger på annat           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
2800: sätt tili olika utvecklingsländer.                    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
2801:    1 detta nu studerar ca 1 000 utlänningar vid       skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
2802: våra utbildningsanstalter. De flesta studerar         ställa följande spörsmål:
2803: vid högskolor. Å andra sidan kan konstateras,
2804: att ungefär dubbelt så många finländare stude-                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen
2805: rar utomlands.                                               vidta för att avlägsna eller lindra de
2806:    För en utlänning som vili studera i Finland               begränsningar och vilikor som nu drab-
2807: finns en hei del vilikor och begränsningar. För              bar studerande från utlandet och
2808: att erhålla vistelsetilistånd för studier krävs att            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
2809: personen skall vara antagen vid någon studie-                ta för att avsevärt höja antalet stude-
2810: inrättning eller högskola. Dessutom krävs att                rande från utvecklingsländerna vid stu-
2811: en garantisumma på 20 000 mk deponeras på                    dieinrättningar och högskolor i Fin-
2812: en bank i Finland. Redan detta vilikor begrän-               land?
2813: 
2814:      Helsingfors den 20 april 1988
2815: 
2816:                       Elisabeth Rehn                          Håkan Malm
2817: 
2818: 
2819: 
2820: 
2821: 280662S
2822: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 263
2823: 
2824: Kirjallinen kysymys n:o 263                                                             Suomennos
2825: 
2826: 
2827: 
2828: 
2829:                                  Rehn ym.: Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisäämiseksi
2830:                                    tarvittavista toimenpiteistä
2831: 
2832: 
2833:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2834: 
2835:    Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä maas-       rajoittaa erityisesti kehitysmaiden opiskelijoi-
2836: samme on edelleenkin suhteellisen pieni. Suo-      den mahdollisuuksia Suomessa tapahtuvaan
2837: men nykyisiä hyviä koulutusvoimavaroja aja-        opiskeluun. Takuusummaa ei tosin vaadita
2838: tellen voitaisiin ulkomaalaisten nuorien mah-      silloin, kun opiskelija saa stipendin Suomen
2839: dollisuuksia lisätä sekä ammatti- että korkea-     valtiolta tai kotimaaltaan tai joltakin järjestöl-
2840: koulutuksen saamiseen Suomessa. Erityisesti        tä.
2841: kehitysmaiden nuorten mahdollisuuksia opis-           Suomen olisi tärkeää korottaa tuntuvasti
2842: kella Suomessa voitaisiin tuntuvasti lisätä. Tä-   kehitysmaiden opiskelijoiden kiintiötä.
2843: mä täydentäisi hyvin Suomen muulla tavoin eri         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2844: kehitysmaille antamaa kehitysapua.                 jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
2845:    Nykyään oppilaitoksissamme opiskelee noin       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
2846: 1 000 ulkomaalaista. Useimmat opiskelevat          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
2847: korkeakouluissa. Toisaalta voidaan todeta, et-     sen:
2848: tä noin kaksinkertainen määrä suomalaisia                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2849: opiskelee ulkomailla.                                     ryhtyä poistaakseen nykyään ulkomaa-
2850:    Suomeen opiskelemaan haluavalle ulkomaa-               laisia opiskelijoita koskevat rajoitukset
2851: laiselle asetetaan suuri määrä ehtoja ja rajoi-           ja ehdot tai lievittääkseen niitä, ja
2852: tuksia. Oleskeluluvan saamiseksi vaaditaan, et-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2853: tä henkilö on hyväksytty johonkin oppilaitok-             ryhtyä korottaakseen tuntuvasti kehi-
2854: seen tai korkeakouluun. Tämän lisäksi vaadi-              tysmaiden opiskelijoiden määrää Suo-
2855: taan 2 000 markan takuusumman tallettaminen               men oppilaitoksissa ja korkeakouluis-
2856: johonkin pankkiin Suomessa. Jo tämä ehto                  sa?
2857: 
2858:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
2859: 
2860:                     Elisabeth Rehn                          Håkan Malm
2861:                                     1988 vp. -     KK n:o 263                                      3
2862: 
2863: 
2864: 
2865: 
2866:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2867: 
2868:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja erityisesti ulkomaalaisia opiskelijoita palve-
2869: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      levien    englanninkielisten    opetusohjelmien
2870: olette 20 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn         suunnitteleminen korkeakouluihin.
2871: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Opetusministeriön tarkoituksena on lisäksi
2872: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa laatia
2873: edustaja Elisabeth Rehnin ym. näin kuuluvasta      selvitys niistä toimenpiteistä, joita opetuksen
2874: kirjallisesta kysymyksestä n:o 263:                kehittämisen ohella tarvitaan ulkomaalaisten
2875:                                                    opiskelijoiden ja tutkijoiden työskentely- ja
2876:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     opiskeluedellytysten parantamiseksi.
2877:        ryhtyä poistaakseen nykyään ulkomaa-           Oman erityisryhmänsä muodostavat kehitys-
2878:        laisia opiskelijoita koskevat rajoitukset   yhteistyön puitteissa Suomeen saapuvat opiske-
2879:        ja ehdot tai lievittääkseen niitä, ja       lijat. Heidän taloudellisesta toimeentulostaan
2880:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vastaa yleensä jokin yhteisö tai järjestö. Ylivoi-
2881:        ryhtyä korottaakseen tuntuvasti kehi-       maisesti tärkein rahoittaja on ulkoasiainminis-
2882:        tysmaiden opiskelijoiden määrää Suo-        teriön kehitysyhteistyöosasto. Kehitysmaista
2883:        men oppilaitoksissa ja korkeakouluis-       tulevien opiskelijoiden määrä suomalaisissa
2884:        sa?                                         oppilaitoksissa riippuukin ensisijaisesti siitä,
2885:                                                    kuinka paljon kehitysyhteistyön määrärahoja
2886:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      käytetään kehitysmaista tulevien opiskelijoiden
2887: vasti seuraavaa:                                   kouluttamiseen Suomessa.
2888:    Korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten             Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöohjel-
2889: kansainvälistä opiskelijain vaihtoa on tarkoitus   mien rahoittamana opiskelee Suomessa tällä
2890: lisätä. Vaihdon laajentaminen edellyttää, että     hetkellä vuosittain noin 350 kehitysmaiden
2891: ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää suoma-        opiskelijaa. Suurin osa heistä osallistuu kor-
2892: laisissa korkeakouluissa ja muissa oppilaitok-     keakoulun tai ammatillisen oppilaitoksen jär-
2893: sissa lisätään ja että heidän opiskeluedellytyk-   jestämään kehitysyhteistyöohjelmaan kuulu-
2894: siään parannetaan. Tämän toteuttamiseksi           vaan kurssiin tai seminaariin. Kehitysyhteistyö-
2895: opetusministeriössä on valmisteltu useita toi-     ohjelmiin kuuluvaa koulutusta pyritään kuiten-
2896: menpiteitä.                                        kin mahdollisimman usein järjestämään asian-
2897:    Opetusministeriö on lokakuussa 1987 lähet-      omaisessa kehitysmaassa.
2898: tänyt korkeakouluille korkeakoulujen kansain-         Opetusministeriön ja ulkoasiainministeriön
2899: välisen toiminnan kehittämistä koskevan laa-       kehitysyhteistyöosaston välisessä neuvottelussa
2900: jan muistion. Keskiasteen ammatillisten oppi-      on viime huhtikuussa sovittu sellaisen toimen-
2901: laitosten kansainvälisen toiminnan kehittämi-      pideohjelman laatimisesta, jossa muun ohella
2902: sestä on tarkoitus laatia erikseen suunnitelma.    selvitetään niitä rahoitukseen ja hallintoon liit-
2903: Keskiasteen ja korkeakoulujen opiskelijain         tyviä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen kehitys-
2904: vaihdon hallinnon kehittämiseksi tarvittavista     maista tulevien opiskelijoiden koulutuksen, en-
2905: toimenpiteistä on opetusministeriössä äskettäin    nen muuta tutkijankoulutuksen tehostamisek-
2906: valmistunut ehdotus. Parhaillaan opetusminis-      si, tutkijoiden ottamiseksi suomalaisten kor-
2907: teriö on asettamassa työryhmää, jonka tehtä-       keakoulujen tutkimusprojekteihin ja korkea-
2908: vänä on korkeakoulujen kansainvälistä opiske-      koulujen tutkimusyhteistyön lisäämiseksi kehi-
2909: lijain vaihtoa koskevien aloitteiden tekeminen     tysmaiden korkeakoulujen kanssa.
2910: 
2911:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
2912: 
2913:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
2914: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 263
2915: 
2916: 
2917: 
2918: 
2919:                               Tili Riksdagens Herr Talman
2920: 
2921:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        engelska för utländska studerande vid högsko-
2922: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         lorna.
2923: av den 20 april 1988 tili vederbörande medlem          Undervisningsministeriet har dessutom för
2924: av statsrådet översänt avskrift av följande av      avsikt att i samarbete med inrikesministeriet
2925: riksdagsman Elisabeth Rehn m.fl. underteck-         utreda vilka åtgärder som utöver utvecklande
2926: nade spörsmål nr 263:                               av undervisningen krävs för förbättrande av
2927:                                                     utländska studenters och forskares arbets- och
2928:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            studieförutsättningar.
2929:        vidta för att avlägsna eller lindra de          De studenter som kommer tili Finland inom
2930:        begränsningar och vilikor söm nu drab-       ramen för utvecklingssamarbetet utgör en sär-
2931:        bar studerande från utlandet och             skild grupp. 1 allmänhet svarar något samfund
2932:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       eller någon organisation för deras utkomst.
2933:        ta för att avsevärt höja antalet stude-      Utvecklingssamarbetsavdelningen vid utrikes-
2934:        rande från utvecklingsländerna vid stu-      ministeriet är den överlägset viktigaste finansi-
2935:        dieinrättningar och högskolor i Fin-         ären. Antalet studerande som kommer från
2936:        land?                                        utvecklingsländerna för att studera vid läroin-
2937:                                                     rättningar i Finland beror främst på hur stor
2938:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        del av utvecklingssamarbetsanslagen som an-
2939: samt anföra följande:                               vänds för utbildning av studerande från ut-
2940:                                                     vecklingsländerna i Finland.
2941:    Avsikten är att öka det internationella utby-       lnom ramen för utrikesministeriets utveck-
2942: tet av studerande vid högskolor och andra           lingssamarbetsprogram finansieras årligen stu-
2943: läroinrättningar. En förutsättning för ett större   dier i vårt land för ca 350 studenter från
2944: utbyte är att antalet utländska studerande vid      utvecklingsländerna. Största delen av studen-
2945: högskolor i Finland ökas och att deras studie-      terna deltar i någon kurs eller något semina-
2946: möjligheter förbättras. Vid undervisningsmi-        rium vid en högskola eller yrkesläroanstalt
2947: nisteriet har beretts flera åtgärder för ett        inom ramen för ett utvecklingssamarbets-
2948: förverkligande av detta.                            program. Man försöker dock så ofta som
2949:    Undervisningsministeriet skickade i oktober      möjligt arrangera den utbildning som hör tili
2950: 1987 tili högskolorna en omfattande promemo-        utvecklingssamarbetsprogrammen            utveck-
2951: ria om utvecklande av högskolornas internatio-      lingsländerna i fråga.
2952: nella verksamhet. Avsikten är att göra upp en          Vid förhandlingar mellan undervisningsmi-
2953: särskild pian för utvecklande av den internatio-    nisteriet och utvecklingssamarbetsavdelningen
2954: nella verksamheten vid yrkesläroanstalter på        vid utrikesministeriet i april avtalades om upp-
2955: mellanstadiet. Vid undervisningsministeriet         görandet av ett åtgärdsprogram. Bl.a. utreds
2956: färdigställdes nyligen ett förslag tili åtgärder    åtgärder som hänför sig tili den finansiering
2957: som behövs för utvecklande av den administra-       och administration som behövs för effektive-
2958: tion som hänför sig tili utbyte av studerande på    ring av utbildningen för studerande från ut-
2959: mellanstadiet och vid högskolorna. Ministeriet      vecklingsländerna,      särskilt    forskarutbild-
2960: kommer att tilisätta en arbetsgrupp, som får i      ningen, anställande av forskare för forsknings-
2961: uppdrag att utarbeta initiativ tili högskolornas    projekt vid högskolor i Finland och ökning av
2962: internationella utbyte av studerande. Dessutom      högskolornas forskningssamarbete med hög-
2963: skall arbetsgruppen planera läroprogram på          skolorna i utvecklingsländerna.
2964: 
2965:     Helsingfors den 27 maj 1988
2966: 
2967:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
2968:                                              1988 vp.
2969: 
2970: Skriftligt spörsmål nr 264
2971: 
2972: 
2973: 
2974: 
2975:                                  Rehn m.fl.: Om uppställande av etiska normer för gen- och
2976:                                     reproduktionstekniska forskningen
2977: 
2978: 
2979:                              Tili Riksdagens Herr Talman
2980: 
2981:    Den moderna forskningen inom biotekniken        ställas vissa speciella etiska, moraliska och
2982: har gått oerhört snabbt framåt. Gen- och           sociala normer för i viiken riktning denna gen-
2983: reproduktionsteknologin har visat sig ha tidi-     och reproduktionsteknik skall få utvecklas.
2984: gare oanade möjligheter tili att skapa nya         Gränser för användningsområden, tillämp-
2985: produkter mänskligheten tili fromma. Samti-        ningar och säkerheten bör kunna uppställas i
2986: digt medför denna nya teknik faror och risker      demokratisk ordning. Detta förutsätter, att en
2987: av olika slag. Allt som är möjligt att göra        öppen debatt och en öppen kontroll av forsk-
2988: tekniskt eller medicinskt är inte alltid etiskt    ningen och utvecklingen skulle föras och upp-
2989: eller socialt acceptabelt. Resultaten av gentek-   rättas.
2990: nologin innebär i många fall en manipulering
2991: som innebär klara miljörisker för djur och            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
2992: natur, men också för människan.                    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
2993:    Metoderna att utveckla genteknologi och         skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
2994: försök med levande organismer har lett tili        ställa följande spörsmål:
2995: t.ex. gentransfereringar, framställning av till-
2996: växthormoner, kloningsförsök, "skräddarsyd-                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen
2997: da" bekämpningsmedel inom jordbruket, sär-                vidta för att forskningen inom det gen-
2998: skild toxikologi samt en rad andra tillämp-               och reproduktionsteknologiska områ-
2999: ningar. Här finns också uppenbara risker för              det skulle präglas av öppenhet och så
3000: utveckling av bioteknik för militära ändamål,             att etiska och sociala aspekter beaktas
3001: vapen som har oanade effekter.                            samt för att etiska och moraliska nor-
3002:    Kontronen av den forskning som görs inom               mer skulle uppställas för sådan forsk-
3003: denna sektor borde förstärkas. Det borde fast-            ning?
3004: 
3005:     Helsingfors den 20 april 1988
3006: 
3007:                      Elisabeth Rehn                        Håkan Malm
3008: 
3009: 
3010: 
3011: 
3012: 280663T
3013: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 264
3014: 
3015: Kirjallinen kysymys n:o 264                                                                  Suomennos
3016: 
3017: 
3018: 
3019: 
3020:                                    Rehn ym.: Eettisten normien asettamisesta geeni- ja reproduktio-
3021:                                      tekniikan tutkimukselle
3022: 
3023: 
3024:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3025: 
3026:    Nykyinen biotekniikan tutkimus on edennyt             Tällä sektorilla tehtävän tutkimuksen val-
3027: suunnattoman nopeasti. Geeni- ja reproduktio-         vontaa tulisikin tehostaa. Olisikin vahvistetta-
3028: tekniikka on avannut ennen arvaamattomia              va erityiset eettiset, moraaliset ja sosiaaliset
3029: mahdollisuuksia uusien tuotteiden luomiseen           normit tämän geeni- ja reproduktiotekniikan
3030: ihmiskunnan hyväksi. Samanaikaisesti tämä             kehittymissuunnalle. Käyttöalueisiin, sovelluk-
3031: uusi tekniikka aiheuttaa erilaisia vaaroja ja         siin ja turvallisuuteen liittyviä rajoituksia olisi-
3032: riskejä. Kaikki teknisesti tai lääketieteellisesti    kin voitava asettaa demokraattisessa järjestyk-
3033: mahdollinen ei aina ole eettisesti tai sosiaalises-   sessä. Tämä edellyttääkin avoimen keskustelun
3034: ti hyväksyttävää. Geenitekniikan tulokset mer-        käymistä tutkimuksesta ja kehityksestä ja näi-
3035: kitsevät monissa tapauksissa manipulointia,           den avoimen valvonnan järjestämistä.
3036: josta aiheutuu selviä ympäristöriskejä eläimille         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3037: ja luonnolle sekä myös ihmiselle.                     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
3038:                                                       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
3039:                                                       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
3040:    Geenitekniikan kehittämismenetelmät ja elä-        sen:
3041: villä organismeilla tapahtuvat kokeet ovat joh-
3042: taneet esim. geenisiirtoihin, kasvuhormonien                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3043: valmistukseen, kloonausyrityksiin, maatalou-                  ryhtyä, jotta geeni- ja reproduktiotek-
3044: den piirissä käytettäviin "räätälöityihin" tor-               niikan alueen tutkimukselle olisi leimal-
3045: junta-aineisiin, erityiseen toksikologiaan sekä               lista avoimuus ja eettisten ja sosiaalis-
3046: joukkoon muita sovelluksia. Tässä on myös                     ten näkökohtien huomioon ottaminen
3047: ilmeinen vaara, että biotekniikkaa kehitetään                 ja jotta tällaiselle tutkimukselle voitai-
3048: sotilaallisiin tarkoituksiin; aseisiin, joilla on             siin asettaa eettisiä ja moraalisia nor-
3049: arvaamattomat vaikutukset.                                    meja?
3050: 
3051:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
3052: 
3053:                       Elisabeth Rehn                           Håkan Malm
3054:                                      1988 vp. -      KK n:o 264                                         3
3055: 
3056: 
3057: 
3058: 
3059:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3060: 
3061:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myös itse tutkimusprosessista ja -tekniikoista,
3062: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        esim. geeniterapioiden kehittäminen, sikiöiden
3063: olette 20 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           käyttö tutkimuskohteina, koe-eläinten käyttö,
3064: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ympäristöä vahingoittavat tutkimustekniikat.
3065: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Myös tutkimustiedon julkistamiseen liittyvät
3066: edustaja Rehnin ym. näin kuuluvasta kirjalli-        kysymykset ovat olleet esillä, esim. tutkittavien
3067: sesta kysymyksestä n:o 264:                          yksityisyyden suoja, tutkimustulokset suhtees-
3068:                                                      sa erilaisiin poliittisiin, taloudellisiin ja hallin-
3069:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nollisiin intresseihin.
3070:        ryhtyä, jotta geeni- ja reproduktiotek-          Yhdistelmä-DNA-tekniikkaa käyttävä tutki-
3071:        niikan alueen tutkimukselle olisi leimal-     mus alkoi Suomessa lisääntyä vasta aikana,
3072:        lista avoimuus ja eettisten ja sosiaalis-     jolloin keskustelu tämän tekniikan turvallisuu-
3073:        ten näkökohtien huomioon ottaminen            desta kansainvälisesti oli jo vilkkaimmillaan.
3074:        ja jotta tällaiselle tutkimukselle voitai-    Lääkintöhallitus perusti v. 1978 työryhmän,
3075:        siin asettaa eettisiä ja moraalisia nor-      jonka tehtävänä oli laatia "sopivat ohjeet ja
3076:        meja?                                         suunnitella tutkimuksen turvallisuuden valvon-
3077:                                                      ta Suomessa". Työryhmän ehdotuksesta perus-
3078:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tettiin lääkintöhallituksen terveydenhuolto-
3079: taen seuraavaa:                                      osaston yhteydessä toimiva yhdistelmä-DNA-
3080:    Geenitekniikan sovellutusalueita on muun          asiantuntijaryhmä. Työryhmä on antanut lää-
3081: muassa lääke- ja eläintieteen, maa- ja metsäta-      kintöhallitukselle suosituksia sekä yleisistä tur-
3082: louden, teollisuuden ja ympäristönhuollon pii-       vatoimista että lausuntoja yksittäisistä tutki-
3083: rissä. Suomessa tämän alan tutkimuksen eräinä        mushankkeista ja sovellutuksista. Asiantuntija-
3084: keskeisinä tavoitteina voidaan pitää esimerkik-      ryhmä on riskinarvioinnissaan nojautunut lä-
3085: si rokotteiden ja lääkkeiden kehittämistä, sai-      hinnä Yhdysvaltain NIH:n (National Institutes
3086: rauksien diagnostisoimiseen ja hoitamiseen tar-      of Health) "Recombinant DNA-Guidelines"
3087: vittavien valmisteiden, menetelmien ja laittei-      -säännöstöön.
3088: den kehitystyötä, metsän, eritoten männyn ja            Tartuntatautilain (583/86, 33 §) perusteella
3089: kuusen kasvun tehostamista, uuden raaka-             lääkintöhallitus voi tarvittaessa antaa ohjeita
3090: ainetta ja ympäristöä säästävän sellunvalmis-        kaikkia niitä tilanteita varten, josssa yhdistel-
3091: tusprosessin kehittämistä, viljelykasvien laa-       mä DNA:ta sisältävät mikrobit voisivat aiheut-
3092: tuominaisuuksien ja kasvitautidiagnostiikan          taa terveydellistä haittaa.
3093: kehittämistä, rehujen säilöntämenetelmien ja            Geenitekniikan käytön laajennuttua ja sovel-
3094: ravintoarvoja parantavien prosessimenetelmien        lutusalueiden ulatuttua entistä enemmän teolli-
3095: kehittämistä ja yhdyskunta- ja teollisuusjättei-     suuteen ja ympäristötekijöihin on Suomessa
3096: den käsittelyn ja hyödyntämisen parantamista.        käynnistynyt keskustelu mahdollisesta tarpees-
3097:    1970-luvun puolivälissä käynnistyi kansain-       ta ryhtyä valmistelemaan bioteknologiaa ja sen
3098: välinen keskustelu molekyylibiologian uusien         ympäristövaikutuksia koskevaa lainsäädäntöä.
3099: tekniikkojen       (yhdistelmä-DNA-tekniikka)        Asia on parhaillaan ympäristöministeriön val-
3100: mahdollisista riskeistä ympäristölle ja ihmisille.   misteltavana.
3101: Tutkimuksen edetessä on syntynyt jatkuvasti             Geenitekniikan teollisissa sovellutuksissa
3102: uusia eettisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia     noudatetaan nyt OECD:n v. 1986 julkaisemia
3103: kysymyksiä, jotka liittyvät alan tutkimukseen        suosituksia (Recombinant DNA Safety Consi-
3104: ja sen sovellutuksiin. Huolenaiheet voivat liit-     derations), jotka on kansainvälisesti ja Suo-
3105: tyä tutkimuskohteiden valintaan, esim. sotilas-      messakin laajasti hyväksytty. Suositusten läh-
3106: tarkoitukset, ihmisalkioiden kasvatus tutki-         tökohtana on, että ao. kansallisen viranomai-
3107: mustarkoituksiin. Kysymyksiä on herätetty            sen antamat, OECD:n suosituksiin pohjautu-
3108: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 264
3109: 
3110: vat ohjeet ja normit riittäisivät. Suomessa ko.     tään tutkimusongelmia. Geeni- ja reproduktio-
3111: ohjeita ja normeja ei kuitenkaan toistaiseksi       tekniikan tutkimus ei ole tässä katsannossa
3112: ole annettu eikä sovittu siitäkään, mille viran-    poikkeus, päinvastoin tämän alan tutkimukses-
3113: omaiselle eri sektoreiden valvonta kuuluisi.        sa pitää eettiset, moraaliset ja sosiaaliset tekijät
3114:    Kansainvälisestä kehityksestä voidaan lyhy-      ottaa erityisen tarkasti huomioon, koska tutki-
3115: esti todeta, että NIH:n DNA-Guidelines-ohjei-       mukseen liittyy potentiaalisia riskitekijöitä,
3116: ta noudatetaan laajasti, täsmennettynä erilaisin    jotka tällä hetkellä eivät ehkä vaikuta hälyttä-
3117: kansallisin ohjein. Teollisten ja ympäristöso-      viltä, mutta joihin kuitenkin on huolellisesti
3118: vellutusten osalta noudatetaan yleensä mainit-      syytä ajoissa varautua. Kysymykset siitä, mitä
3119: tua OECD:n v. 1986 antamaa suositusta. Ym-          riskejä olemme valmiita hyväksymään, millai-
3120: päristösovellutusten osalta ei toistaiseksi ole     sin perustein riskit jaetaan ja kuka tekee pää-
3121: laadittu kansainvälisiä suosituksia. Niitä val-     tökset, ovat olennaisia tieteen ja teknologian
3122: mistellaan parhaillaan OECD:ssa.                    eettisten ongelmien ratkaisemisessa.
3123:    Reproduktiotekniikkaa käytetään lapsetto-           Pelkistettynä ongelmat ovat: 1) tutkimuksen
3124: muuden hoitoon, hedelmällisyyden säätelyyn          periaatteelliset Guridiset) julkisuus- ja tiedotus-
3125: ja perinnöllisten häiriöiden toteamiseen. Lää-      ongelmat sekä 2) tutkimuksen ja teollisuuden
3126: ketieteellisen teknologian kehitys on herättänyt    sisäiset julkisuus- ja tiedotusongelmat. Kysy-
3127: keskustelua elämän alusta (ajankohdan määrit-       myksiä, joita olisi jatkossa pohdittava:
3128: tely), varhaisalkion oikeuksista ja alkioiden          1) Tuleeko, ja millä perustein, julkisen val-
3129: pakastamisesta. Reproduktiotekniikan hyväk-         lan lainsäädäntö- tai muin toimenpitein puut-
3130: sikäytössä on viime vuosina erityisesti pohdittu    tua alan tutkimuksen toimintaedellytyksiin ja
3131: lapsen oikeutta saada tietää biologinen isänsä      lisätä tutkimuksen valvontaa nykyisestään?
3132: inseminaatiossa ja toisaalta, onko alkioiden
3133:                                                        2) Miltä osin säätelyä tarvitaan ja miten
3134: käyttö tutkimustarkoituksiin eettisesti hyväk-
3135:                                                     säätely rajataan ottaen huomioon pyrkimyksen
3136: syttävää.                                           tutkimuksen periaatteelliseen vapauteen?
3137:    Oikeusministeriö on 16.1.1987 asettanut työ-
3138: ryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdo-           On olennaista, että erilaisia vuorovaikutus-
3139: tus "inseminaation kautta siitetyn lapsen oi-       kanavia käytetään hyväksi asiasta keskuteltaes-
3140: keudellisesta asemasta sekä inseminaatiotoi-        sa. Tieto ja valistunut kansalaiskeskustelu täl-
3141: minnan harjoittamisen yleisistä edellytyksistä,     laisessa asiassa on erittäin merkityksellistä
3142: perusperiaatteista sekä toiminnan rajoista''.       myös demokratian toteutumisen kannalta
3143: Työryhmän määräaika päättyy 30.6.1988.              yleensä.
3144:    Leimallista geeni- ja reproduktiotekniikkaa         Mahdollisia lainsäädäntötoimia tässä asiassa
3145: hyväksikäyttävälle tutkimukselle tällä hetkellä     tulisi valmistella erityisen huolellisesti ja moni-
3146: on, että tutkimusta ja sen valvontaa säädellään     puolisesti.
3147: lähinnä kansainvälisin suosituksin.                    Asian valmistelu- ja vastuukysymykset kuu-
3148:    Kansallisesti tutkimuksen etiikkaan on viime     luvat usealle ministeriölle. Tiedehallinnon kan-
3149: vuosina kiinnitetty lisääntyvästi huomiota,         nalta tarkasteltuna opetusministeriö pitää tar-
3150: Suomessa muun muassa valtion tiede- ja tek-          koituksenmukaisena, että eri intressitahojen
3151: nologiapoliittisessa katsauksessa v. 1987 sekä       kesken käynnistetään keskustelut, joissa käsi-
3152: Suomen Akatemian toimintalinjat -asiakirjassa       tellään tarvetta asettaa uusia normeja, ohjeita
3153: V. 1988.                                            tai määräyksiä geeni- ja reproduktiotekniikan
3154:    Käytännössä tutkimushankkeiden eettisiä          tutkimukselle ja tutkimuksen valvonnan tar-
3155: kysymyksiä valvovat yliopistojen eettiset toimi-     koituksenmukaisinta järjestelyä ja organisoin-
3156: kunnat. Lisäksi Akatemian yhteyteen on v.           tia Suomessa. Näiden keskustelujen järjestämi-
3157:  1981 perustettu tieteen keskustoimikunnan          sen ministeriö tulee antamaan Suomen Akate-
3158: alainen tutkimusetiikan jaosto.                      mian tehtäväksi. Tämän jälkeen voidaan jatko-
3159:    Elämän ja kuoleman kysymykset, ympäris-          toimenpiteistä ja työnjaosta eri hallinnonalojen
3160: tön tila ja tulevaisuus eivät koskaan ole pelkäs-    kesken päättää.
3161: 
3162:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
3163: 
3164:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
3165:                                      1988 vp. -     KK n:o 264                                     5
3166: 
3167: 
3168: 
3169: 
3170:                              Tili Riksdagens Herr Talman
3171: 
3172:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        processen och forskningstekniken, bl.a. ut-
3173: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         veckling av genterapier, användning av foster
3174: av den 20 april 1988 tili vederbörande medlem       som forskningsobjekt, användning av försöks-
3175: av statsrådet översänt avskrift av följande av      djur och forskningstekniker som skadar mil-
3176: riksdagsman Rehn m.fl. undertecknade spörs-         jön. Dessutom har frågor som gäller publice-
3177: mål nr 264:                                         ring av forskningsmaterial tagits upp, t.ex.
3178:                                                     integritetsskyddet för försökspersoner och
3179:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           forskningsresultaten i förhållande tili olika po-
3180:        vidta för att forskningen inom det gen-      litiska, ekonomiska och administrativa intres-
3181:        och reproduktionsteknologiska områ-          sen.
3182:        det skulle präglas av öppenhet och så           Forskningen som tillämpar hybrid-DNA-tek-
3183:        att etiska och sociala aspekter beaktas      nik började öka i Finland först då den interna-
3184:        samt för att etiska och moraliska nor-       tionella debatten om denna tekniks säkerhet
3185:        mer skulle uppställas för sådan forsk-       redan pågick som livligast. Medicinalstyrelsen
3186:        ning?                                        tillsatte år 1978 en arbetsgrupp som fick i
3187:                                                     uppdrag att utarbeta lämpliga anvisningar och
3188:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        planera övervakningen av forskningens säker-
3189: samt anföra följande:                               het i Finland. På arbetsgruppens förslag bilda-
3190:    Gentekniken tillämpas bl.a. inom medicin         des i anslutning tili hälsovårdsavdelningen vid
3191: och zoologi, jord- och skogsbruk, industri och      medicinalstyrelsen en sakkunniggrupp för hy-
3192: miljövård. Utvecklandet av vaccin och läkeme-       brid-DNA. Arbetsgruppen har gett medicinal-
3193: del, utvecklandet av preparat, metoder och          styrelsen både rekommendationer om allmänna
3194: apparater för diagnostisering av sjukdomar          säkerhetsåtgärder och avgett utlåtande om
3195: och för sjukvården, effektivering av skogstill-     enskilda forskningsprojekt och tillämpningar.
3196: växten, särskilt tillväxten av tall och gran,       Sakkunniggruppen har i sin beräkning av
3197: utvecklandet av en ny process för framställning     riskerna stött sig närmast på det reglemente
3198: av cellulosa som kräver mindre råämne och           "Recombinant DNA-Guidelines" som utgivits
3199: skonar miljön, utvecklandet av odlingsväxter-       av Förenta staternas National lnstitutes of
3200: nas kvalitativa egenskaper och diagnostiken         Health.
3201: för växtsjukdomar, utvecklandet av ensile-             1 enlighet med lagen om smittosamma sjukdo-
3202: ringsmetoder för foder och processmetoder           mar (583/86, 33 §) kan medicinalstyrelsen vid
3203: som förbättrar näringsinnehållet hos foder och      behov utfärda bestämmelser om alla sådana
3204: förbättrandet av hantering och återvinning av       situationer där mikrober som innehåller hy-
3205: kommunalt avfall och industriavfall är bland        brid-DNA kan föranleda hälsorisker.
3206: de viktigaste målen inom gentekniken i Fin-             Då tillämpningen av genteknik spritt sig och
3207: land.                                               områdena för tillämpningen allt mera sträckt
3208:    1 mitten av 1970-talet inleddes en internatio-   sig tili industrin och miljöfrågor har frågan om
3209: nell debatt om de eventuella risker som de nya      det eventuellt finns behov av att börja bereda
3210: teknikerna inom molekylbiologin (hybrid-            en lagstiftning om bioteknologi och dess verk-
3211: DNA-teknik) medför för miljön och män-              ningar tagits upp i Finland. Ärendet är under
3212: niskan. Allteftersom forskningen framskridit        beredning vid miljöministeriet.
3213: har det lett till nya etiska, sociala och samhäl-       Vid tillämpning av genteknik inom industrin
3214: leliga frågor om forskningen inom gentekniken       iakttas de rekommendationer (Recombinant
3215: och tillämpningen av den. Oran har gällt vai av     DNA Safety Considerations) som OECD utgav
3216: forskningsobjekt, t.ex. militära mål, utveckling    år 1986 och som godkänts både internationellt
3217: av embryon för forskningsändamål. Man har           och i Finland. Utgångspunkten för rekommen-
3218: också tagit upp frågan om själva forsknings-        dationen är att de anvisningar och normer som
3219: 6                                     1988 vp. -      KK n:o 264
3220: 
3221: de nationella myndigheterna utfärdar på               sektion för forskningsetik som underlyder ve-
3222: grundvalen av OECD:s rekommendationer är              tenskapliga centralkommissionen.
3223: tiliräckliga. Sådana anvisningar och normer             Frågor som gäller Iiv och död, miljön och
3224: har dock inte ännu utfärdats i Finland. Man           framtiden är aldrig enbart forskningsproblem.
3225: har inte heller kommit överens om viiken              Härvid är forskningen inom gen- och repro-
3226: myndighet som skall sköta övervakningen av            duktionstekniken      inte    något     undantag.
3227: de olika sektorerna.                                  Tvärtom bör i denna forskning etiska, moralis-
3228:    1 fråga om den internationella utvecklingen        ka och sociala faktorer beaktas särskilt nog-
3229: kan i korthet konstateras att NIH:s anvis-            grant, eftersom inom denna forskning finns
3230: ningar DNA-Guidlines allmänt iakttas och att          sådana potentiella riskfaktorer som kanske inte
3231: de preciserats med olika nationella bestämmel-        ännu är oroande, men som det är skäl att
3232: ser. Beträffande tiliämpningen inom industrin         omsorgsfullt förbereda sig på i tid. Frågorna
3233: och miljön iakttas i allmänhet nämnda OECD-           om vilka risker vi är beredda att godkänna och
3234: rekommendationen från år 1986. Några inter-           om på vilka grunder riskerna fördelas samt om
3235: nationella rekommendationer för miljötiliämp-         vem som fattar besluten är väsentliga vid
3236: ningarna har ännu inte utfärdats. De är under         lösning av etiska problem inom vetenskap och
3237: beredning vid OECD.                                   teknologi.
3238:     Reproduktionstekniken används för skötsel            Sammanfattat är problemen följande: 1)
3239: av barnlöshet, reglering av fertiliteten och kon-     principiella (juridiska) offentlighets- och infor-
3240: staterande av ärftligt betingade störningar. Ut-      mationsproblem inom forskningen samt 2) in-
3241: vecklingen inom den medicinska tekoologin             terna offentlighets- och informationsproblem
3242: har väckt diskussion om när livet börjar (be-         inom forskningen och industrin. Följande frå-
3243: stämmande av tidpunkten), embryots rättighe-          gor bör dryftas i framtiden:
3244: ter och djupfrysning av embryon. Under de                1) Skall den offentliga makten, och på vilka
3245: senaste åren har man särskilt diskuterat frågan       grunder, med lagstiftningsåtgärder eller andra
3246: om barnets rätt att få veta vem dess biologiska       åtgärder      påverka       verksamhetsförutsätt-
3247: far är då barnet kommit tili genom insemina-          ningarna för forskningen på detta område och
3248: tion och dessutom frågan om huruvida an-              öka övervakningen av forskningen?
3249: vändningen av embryon för forskningsända-                2) lnom vilka områden behövs reglering och
3250: mål är etiskt godtagbar.                              hur begränsas regleringen med beaktande av
3251:                                                       strävan efter principiell frihet för forskningen?
3252:     Vid justitieministeriet tilisattes 16.1.1987 en      Det är viktigt att utnyttja olika kommunika-
3253: arbetsgrupp som har i uppdrag att utarbeta ett
3254:                                                       tonskanaler vid diskussion av frågan. Likaså är
3255: förslag om den juridiska ställningen för barn         information och en upplyst allmän debatt syn-
3256: som avlats genom insemination och om de               nerligen viktig med tanke på demokratin.
3257: allmänna förutsättningarna, grundprinciperna
3258:                                                          Eventuella lagstiftningsåtgärder i denna frå-
3259: för inseminationsverksamheten och om grän-            ga bör beredas särskilt noggrant och mångsi-
3260: serna för denna verksamhet. Arbetsgruppens            digt.
3261: mandat utgår 30.6.1988.                                  Frågorna som gäller beredning av och ansvar
3262:     Kännetecknande för den forskning som              för ärendet hör tili flera olika ministerier.
3263: tiliämpar gen- och reproduktionsteknik just nu        Undervisningsministeriet anser det vara ända-
3264: är att forskningen och övervakningen av den           målsenligt med tanke på vetenskapsförvalt-
3265: regleras av internationella rekommendationer.         ningen att olika instanser som är intresserade
3266:     På nationell nivå har under de senaste åren       inleder diskussioner om behovet av att införa
3267: fästs allt större uppmärksamhet vid forskning-        nya normer, anvisningar eller bestämmelser för
3268: ens etik, i Finland bl.a. i statens redogörelse       forskningen inom gen- och reproduktionstekni-
3269:  för vetenskaps- och teknologipolitiken år 1987       ken och hur övervakningen av forskningen kan
3270: och i dokumentet Finlands Akademis riktlinjer         ändamålsenligast arrangeras och organiseras i
3271: år 1988.                                              Finland. Ministeriet kommer att ge Finlands
3272:     1 praktiken övervakar universitetens etiska       Akademi i uppdrag att arrangera sådana dis-
3273:  kommissioner sådana etiska frågor som hänför         kussioner. Efter det kan man komma överens
3274: sig tili forskningsprojekten. Dessutom har i          om fortsatta åtgärder och arbetsfördelningen
3275: anslutning tili Finlands Akademi grundats en          inom de olika förvaltningsenheterna.
3276:      Helsingfos den 27 maj 1988
3277: 
3278:                                                          Undervisningsminister Christoffer Taxell
3279:                                               1988 vp.
3280: 
3281: Kirjallinen kysymys n:o 265
3282: 
3283: 
3284: 
3285: 
3286:                                  Isohookana-Asunmaa ym.: Tavaratilausliikenneluvan siirtämi-
3287:                                     sestä rintaperilliselle
3288: 
3289: 
3290:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3291: 
3292:    Keskeiset ammattimaista moottoriajoneuvo-        mitään säännöksiin perustuvaa velvollisuutta
3293: liikennettä koskevat säännökset ovat vuoden         myöntää liikennelupaa sukupolvenvaihdoksen
3294: 1957 tieliikennelain (143/57) vielä voimassa        yhteydessä.
3295: olevissa säännöksissä ja asetuksessa ammatti-          Eräät lupaviranomaiset eivät ole suostuneet-
3296: maisesta moottoriajoneuvoliikenteestä. Maini-       kaan myöntämään rintaperilliselle liikennelu-
3297: tuissa tieliikennelain säännöksissä säädetään       paa, vaikka luvan hakija henkilönä täyttäisi
3298: ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen lu-        vaadittavat edellytykset ja vaikka luvan halti-
3299: vanvaraisuudesta sekä eräistä poikkeuksista,        jalle olisi uusittu liikennelupa, jos hän olisi itse
3300: jolloin liikennettä voidaan harjoittaa ilman        sitä hakenut. Liikenneministeriö ja lääninhalli-
3301: liikennelupaa. Asetukseen ammattimaisesta           tukset ovat liikennealueen laajuudesta riippuen
3302: moottoriajoneuvoliikenteestä sisältyvät muut        lupaviranomaisia          tavaratilausliikennelupia
3303: määräykset, mm. liikenneluvan myöntämisen           myönnettäessä. Ongelmia on ilmennyt lähinnä
3304: edellytykset.                                       eräissä lääninhallituksissa.
3305:     Liikenneluvan myöntämistä harkittaessa on          Etenkin pienissä perheyrityksissä on tärkeää,
3306: otettava muun ohella huomioon, onko sen             että yritystoimintaa voidaan jatkaa rintaperil-
3307: perusteella harjoitettava liikenne yleisen edun     listen toimesta. Yritystoiminnan pitkäjänteinen
3308: kannalta tarpeellinen ja tarkoituksenmukaisesti     suunnittelu edellyttää, että on tiedettävä, voi-
3309: järjestetty. Lupamenettely perustuu siis tarve-     daanko toimintaa jatkaa yli sukupolvien. Epä-
3310:  harkintaan. Asetuksessa on myös määräyksiä         varmuudessa eläminen saattaa vaikuttaa esi-
3311: muista luvansaajalta vaadittavista edellytyksis-    merkiksi kaluston tasoon ja heikentää uusien
3312: tä. Sen sijaan säännöksiä liikenneluvan siirtä-     investointien tekemistä. Kalusto on myös voi-
3313:  misestä ei ole lainkaan olemassa. Nykyinen         tava luovuttaa eteenpäin normaalilla tavalla
3314: järjestelmä ei tunne säännöstasolla mahdolli-       luvanhaltijan toimesta tapahtuvan liikenteen-
3315:  suutta siirtää henkilökohtaista liikennelupaa      harjoittamisen päättyessä. Mikäli pienyrittäjä
3316:  rintaperilliselle, käytännössä useimmiten isältä   ei voi luovuttaa kalustoaan edelleen ammattilii-
3317:  pojalle.                                           kenteen käyttöön, hänen taloudelliset menetyk-
3318:     Sukupolvenvaihdokset koskevat keskeisesti       sensä kaluston kohdalla ovat suuret.
3319:  tavaratilausliikennettä kuorma-autolla pienten        Rintaperillisen kannalta liikenneluvan saami-
3320:  perheyritysten kohdalla, mistä näkökulmasta        nen on myös erittäin tärkeää. Usein rintaperil-
3321:  tässä kysymyksessä tarkastelu tapahtuu.            linen tai rintaperilliset ovat työskennelleet yh-
3322:     Tosiasiallisesti sukupolvenvaihdokset yleensä   dessä luvanhaltijan, yleensä isänsä, kanssa.
3323:  ovat mahdollisia. Menettely on sellainen, että     Rintaperillisellä on oltava oikeus luottaa sii-
3324:  luvanhaltijan lupa kuoletetaan ensin tämän         hen, että käytännössä yhdessä hoidettu perhe-
3325:  lopettaessa liikenteen harjoittamisen ja uusi      yritys voi toimia myös isän lopetettua toimin-
3326:  lupa myönnetään rintaperilliselle. Vastaavan-      tansa yrityksessä ja että rintaperillisten työpai-
3327:  lainen järjestely on mahdollista myös kuole-       kat säilyvät. Koska säännöksiä liikenneluvan
3328:  mantapauksen yhteydessä. Juridisesti lähde-        siirtämisestä rintaperilliselle ei ole olemassa ja
3329:  tään kuitenkin siitä, että aina on ratkaistavana   koska kaikki lupaviranomaiset, eli eräät lää-
3330:  uusi lupa, jonka saamisen edellytykset harki-      ninhallitukset, eivät riittävästi ole ottaneet
3331:  taan uudelleen joka kerta myös sukupolven-         huomioon sukupolvenvaihdokseen liittyviä
3332:  vaihdoksen yhteydessä. Viranomaisilla ei ole       seikkoja, on välttämätöntä, että sukupolven-
3333: 
3334: 280572U
3335: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 265
3336: 
3337: vaihdokset mahdollistetaan ensi tilassa lainta-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3338: soisella säännöksellä. Joissakin tapauksissa on         ryhtyä sellaisten laintasoisten säännös-
3339: tarpeen siirtää liikennelupa myös perheen lähi-         ten aikaansaamiseksi, jotka mahdollis-
3340: piiriin muulle kuin rintaperilliselle.                  tavat tavaratilausliikenneluvan siirtämi-
3341:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-         sen luvanhaltijalta rintaperilliselle am-
3342: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-          mattimaisessa moottoriajoneuvoliiken-
3343: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-           teessä?
3344: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
3345: sen:
3346:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
3347: 
3348:         Tytti lsohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä                   Seppo Pelttari
3349:         Mauri Pekkarinen         Esko Aho                         Juhani Alaranta
3350:         Kalevi Mattila           Eino Siuruainen                  Matti Väistö
3351:                                  Kimmo Sarapää
3352:                                     1988 vp. -     KK n:o 265                                     3
3353: 
3354: 
3355: 
3356: 
3357:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3358: 
3359:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tilausliikennelupia koskevat hakemukset kä-
3360: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     sitellään lääninhallituksissa yhteiskäsittelynä,
3361: hemies, lähettänyt 15 päivänä huhtikuuta 1988      jossa punnitaan hakijoiden edellytykset sekä
3362: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston          liikenteen tarpeellisuus ja tarkoituksenmukai-
3363: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      suus. Tällöin voi käydä niin, että pätevämmäk-
3364: edustaja lsohookana-Asunmaan ym. näin kuu-         si katsottu hakija syrjäyttää ns. sukupolven-
3365: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 265:        vaihdostilanteessa hakemuksensa jättäneen.
3366:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Liikenneministeriö on lupakäsittelijöille jär-
3367:        ryhtyä sellaisten laintasoisten säännös-    jestetyissä neuvottelutilaisuuksissa esittänyt
3368:        ten aikaansaamiseksi, jotka mahdollis-      kantanaan, että sukupolvenvaihdoksessa lupa
3369:        tavat tavaratilausliikenneluvan siirtämi-   tulisi myöntää, jos hakija täyttää luvanhaltijal-
3370:        sen luvanhaltijalta rintaperilliselle am-   ta vaadittavat edellytykset ja liikennetarve on
3371:        mattimaisessa moottoriajoneuvoliiken-       jatkuva. Pääsääntöisesti luvat ovat sukupol-
3372:        teessä?                                     venvaihdostilanteissa siirtyneet, joskin eräitä
3373:                                                    poikkeuksia on ollut.
3374:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Liikenneministeriö on käynnistänyt tutki-
3375: vasti seuraavaa:                                   muksen, jolla pyritään selvittämään nykyisen
3376:   Ammattimaisesta moottoriajoneuvoliiken-          tavaraliikennettä koskevan liikennelupajärjes-
3377: teestä annetun asetuksen mukaan liikennelupa       telmän tarpeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus.
3378: voidaan myöntää vain, jos hakija on osoitta-       Tutkimuksen valmistuttua ensi vuoden vaih-
3379: nut liikennetarpeen olemassaolon sekä täyttää      teessa ryhdytään tulosten perusteella valmiste-
3380: luvanhaltijalta vaadittavat edellytykset. Sään-    lemaan tavaraliikennelakia. Tällöin otetaan
3381: nökset eivät tunne mahdollisuutta siirtää lii-     kantaa myös sukupolvenvaihdoksiin liittyviin
3382: kennelupaa toiselle, ei edes rintaperilliselle.    epäkohtiin.
3383: 
3384:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1988
3385: 
3386:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
3387: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 265
3388: 
3389: 
3390: 
3391: 
3392:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3393: 
3394:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Ansökningar som berör beställningstrafik-
3395: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         tilistånd behandlas vid gemensam handlägg-
3396: av den 15 april 1988 tili veberbörande medlem       ning i länsstyrelsen där man väger sökandes
3397: av statsrådet översänt avskrift av följande av      förutsättningar samt trafikens nödvändighet
3398: riksdagsledamot lsohookana-Asunmaa m.fl.            och ändamålsenlighet. Sålunda kan detta resul-
3399: undertecknade spörsmål nr 265:                      tera i att den som anses mest kompetent
3400:                                                     åsidosätter den som lämnat in sin ansökan i en
3401:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            s. k. generationsväxlingssituation.
3402:        vidta för att få tili stånd sådana stad-        Trafikministeriet har vid förhandlingar, ord-
3403:        ganden på lagnivå som möjliggör över-        nade för tillståndsbehandlarna, framfört som
3404:        föring av tilistånd att idka godsbeställ-    sin ståndpunkt att tillstånd borde beviljas vid
3405:        ningstrafik från en tiliståndshavare tili    generationsväxling om sökande fyller de krav
3406:        en bröstarvinge inom yrkesmässig mo-         som ställs på tillståndshavaren och om trafik-
3407:        torfordonstrafik?                            behovet är kontinuerligt. Huvudsakligen har
3408:                                                     tillstånden överflyttats vid generationsväxlings-
3409:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      situationer även om vissa undantag har fun-
3410: anföra följande:                                    nits. Trafikministeriet har satt igång en under-
3411:    Enligt förordningen om yrkesmässig motor-        sökning vars mål är att utreda det nuvarande
3412: fordonstrafik kan trafiktilistånd beviljas en-      behovet och ändamålsenligheten av trafiktill-
3413: dast om sökanden har påvisat att det existerar      ståndssystemet som berör godstrafiken. Då
3414: ett behov av trafik samt att han fyller de krav     undersökningen slutförts vid nästa årsskifte
3415: som ställs på tiliståndshavaren. Stadgandena        börjar man på basen av resultaten bereda en
3416: känner inte tili möjligheten att överföra trafik-   godstrafiklag. Vid detta skede tar man även
3417: tiliståndet på någon annan, inte ens tili           ställning tili missförhållandena som är förknip-
3418: bröstarvingen.                                      pade med generationsväxlingar.
3419: 
3420:     Helsingfors den 18 maj 1988
3421: 
3422:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
3423:                                               1988 vp.
3424: 
3425: Kirjallinen kysymys n:o 266
3426: 
3427: 
3428: 
3429: 
3430:                                  Pulliainen: Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden saastepäästöjen
3431:                                    rajoittamisesta
3432: 
3433: 
3434:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3435: 
3436:    Kansanedustajien taholtakin on jouduttu          kärsiville. Tässä päästätapauksessa yhtiö ei
3437: tuon tuostakin kiinnittämään huomiota Veitsi-       edes ilmoittanut päästöstään kaupungin ympä-
3438: luoto-yhtiön Oulun tehtaiden saastepäästöihin,      ristöhygienian osastolle, vaan kaupunkilaisten
3439: joista on sekä kroonista haittaa että eräissä       piti reagoida tapahtuneeseen.
3440: :tkuuteissa päästähuipputapauksissa välitöntä          Veitsiluodon Oulun tehtaiden tapauksessa
3441: iläiriötä kaupunkilaisten elämänmenoon. Yhtiö       on ilmiselvästi kysymys väärästä asennoitumi-
3442: ~n vastauksissaan luvannut pitää huolen siitä,      sesta tehtaan saastepäästöihin; suuri yhtiö kat-
3443: etteivät tapaukset toistu ja että saastepäästöta-   soo itsellään olevan oikeuden tehdä mitä ta-
3444: ;oja yleisesti lasketaan, mutta nämä lupaukset      hansa. Onhan yhtiö suuri työllistäjä ja saa
3445: eivät ole pitäneet käytännössä.                     toimillaan rahaa virtaamaan oululaisessa yh-
3446:    Tästä saatiin tuorein näyttö vuonna 1988         teiskunnassa. Nämä näkökohdat eivät kuiten-
3447: viikolla 16. Todennäköisesti glaubersuolapöly       kaan oikeuta yhtiötä sellaisiin saastepäästöi-
3448: peitti Oulun Heinäpäässä maata, puita ja auto-      hin, joihin se toistuvasti syyllistyy.
3449: ja. Päästö on peräisin Nuottasaaren tehtaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3450: sulfaattiselluloosan valmistuksesta. Tehtaan ta-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3451: iloita on selitetty tapahtunutta välivaiheelia      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3452: laitteiston uusimisessa, mikä ei kuitenkaan ole     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3453: mikään selitys. Yhtiö on ilmoittanut aiemmin,
3454: että soodakattilan sähkösuodattimet tulevat                   Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
3455: toimimaan moitteettomasti.                                  velvoittaviin toimiin, joiden tuloksena
3456:    Glaubersuola likaa ympäristöä kuten tässä-               valtionyhtiö Veitsiluodon Oulun tehtaat
3457: kin tapauksessa. Lisäksi se aiheuttaa kurkun                lopettavat kaupunkilaisille haittaa ja
3458: limakalvojen ärsytystä ja erityisesti ongelmia              jopa terveysvaaroja aiheuttavat saaste-
3459: :tstmaatikoille ja hengityselinten sairauksista             päästöt?
3460: 
3461:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
3462: 
3463:                                          Erkki Pulliainen
3464: 
3465: 
3466: 
3467: 
3468: 2806260
3469: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 266
3470: 
3471: 
3472: 
3473: 
3474:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3475: 
3476:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Savukaasujen puhdistus on 1980-luvulla sw
3477: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       ritetuista peruskorjauksista huolimatta oll1
3478: hemies, 22 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          Oulun tehtaille ajoittain vaikeasti hallittavis:
3479: kirjeenne n:o 723 ohella toimittanut valtioneu-      oleva ongelma. Sen poistaminen edellyttää lai
3480: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         teistojen täydellistä uudistamista, jonka toteu
3481: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-       tamiseen Veitsiluoto Oy on ryhtynyt jo vuodt
3482: jallisesta kysymyksestä n:o 266:                     1986 keväällä. Toteutettavana olevan Selke
3483:                                                      -projektin yhteydessä hankitaan uusi haihdu
3484:          Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin          tamo, ja nykyiset soodakattilat SK 5 ja SK
3485:        velvoittaviin toimiin, joiden tuloksena       korvataan uudella soodakattilalla SK 7. ~
3486:        valtionyhtiö Veitsiluodon Oulun tehtaat       otetaan käyttöön juhannusseisokin jälke(
3487:        lopettavat kaupunkilaisille haittaa ja        kesä-heinäkuun vaihteessa tänä vuonna, ja :
3488:        jopa terveysvaaroja aiheuttavat saaste-       on varustettu hiukkaspäästöjen minimoimisel
3489:        päästöt?                                      si nykyisiä oleellisesti tehokkaammilla sähk<
3490:                                                      suotimilla ja näiden lisäksi savukaasupesurilh
3491:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Esitetty kirjallinen kysymys liittynee tehtaa
3492: taen seuraavaa:                                      lähialueilla viikolla 16 todettuun pölylaske1
3493:                                                      maan. Pöly on tunnistettu natriumsulfaatiks
3494:    Veitsiluoto Oy:n Oulun selluloosatehtaasta        jonka kauppanimi on glaubersuola. Kysymyi
3495: ja voimalaitoksesta jätettiin 29.3.1984 ilman-       sessä oleva yhdiste on neutraali suola, joka 1
3496: suojelulain 11 §:n mukainen ilmoitus Oulun           aiheuta happamuutta tai emäksisyyttä. Glat
3497: lääninhallitukselle. Selluloosatehtaan kehitys-      bersuola on täysin vesiliukoinen aine, jolla c
3498: ohjelman toisen vaiheen (Selke 2) käynnistyt-        ole syövyttäviä eikä terveydelle tai ympäristöll
3499: tyä ilmoitukseen tehtiin perustavanlaatuisia,        haitallisia ominaisuuksia.
3500: päästöjä ilmaan oleellisesti vähentäviä muutok-         Oulun tehtaille yhtiö sai tiedon pölylasket
3501: sia.                                                 masta illalla 20.4.1988. Tehdasalueella pölyä c
3502:    Ilmoituksen johdosta 20.11.1987 antamas-          ollut havaittu. Myöskään tehtaan toiminnass
3503: saan päätöksessä lääninhallitus pitää yhtiön         ei ollut havaittu sellaista, mikä olisi antam
3504: esittämiä toimenpiteitä, jotka pääosin koskevat      aiheen kuormitushuipun esiintymistä koskevii
3505: nyt rakenteilla olevaa uudistettavaa tehdasta,       epäilyksiin. Tästä johtuu, ettei viranomaisi
3506: riittävinä. Yhtiö on hakenut päätökseen muu-         voitu informoida. Neuvottelussa 21.4. yhtiö
3507: tosta sikäli kuin siinä oli kysymys menettelyta-     ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluvirar
3508: voista häiriö- ja laitevauriotilanteissa sekä seu-   omaisten kesken käytiin tehdasolosuhteet alm
3509: rantajaksojen pituudesta. Päätös ei ole vielä        tavasti läpi. Oulun lääninhallituksen ympärh
3510: lainvoimainen.                                       tönsuojelutarkastajalle luovutettiin asiaa km
3511:    Selluloosatehtaan kaksivaiheisessa Selke-         keva kirjallinen alustava selvitys yhtiön pyyn
3512: kehitysohjelmassa ympäristönsuojeluun inves-         nöstä järjestetyssä neuvottelussa 25.4. Selvity
3513: toidaan yhteensä 150 miljoonaa markkaa, jos-         on myöhemmin täydennettynä jätetty sek
3514: ta Selke 2 -projektin ilmansuojeluinvestoinnit       kaupungin että lääninhallituksen ympäristön
3515: ovat 43 miljoonaa markkaa ja vesiensuojeluin-        suojeluviranomaisille. Selvityksessä ei tullu
3516: vestoinnit 37 miljoonaa markkaa. Selke 2 -pro-       esiin mitään poikkeuksellista.
3517: jektiin sisältyvät toimenpiteet vähentävät, ku-         Veitsiluoto Oy on tiedostanut tarpeet OulUJ
3518: ten lääninhallituksen päätöksessäkin todetaan,       tehtaidensa ilmansuojelutoimenpiteiden tehos
3519: haisevien rikkiyhdisteiden päästöt noin kym-         tamiseksi ja ryhtynyt välittömästi entisen Oul1
3520: menenteen osaan sekä rikkidioksidi- ja hiuk-         Oy:n koko osakekannan hankittuaan mittaviii
3521: kaspäästöt noin puoleen aikaisemmasta tasos-         uudistus- ja parannustoimiin. Uudistusten tek
3522: ta.                                                  ninen toteutus on ajanmukainen, ja toteutusai
3523:                                   1988 vp. -     KK n:o 266                                    3
3524: 
3525: kataulu on nopein mahdollinen. Uudistukset        na eli alun perin ilmoitetun aikataulun mukai-
3526: valmistuvat vuoden 1988 kesän ja syksyn aika-     sesti.
3527: 
3528:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1988
3529: 
3530:                                                Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
3531: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 266
3532: 
3533: 
3534: 
3535: 
3536:                              Tili Riksdagens Herr Talman
3537: 
3538:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        inneburit ett svårbemästrat problem för fabri-
3539: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        kerna i Uleåborg. Det förutsätts en fullständig
3540: nr 723 av den 22 april 1988 tili vederbörande      förnyelse av anläggningarna för att det skall bli
3541: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     möjligt att helt och hållet avlägsna problemet.
3542: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-       Detta arbete påbörjade Veitsiluoto Oy redan
3543: de spörsmål nr 266:                                våren 1980. 1 samband med projektet Selke 2,
3544:                                                    som håller på att genomföras, skaffas en ny
3545:           Ämnar Regeringen vidta förpliktande      indunstningsanläggning, och de nuvarande so-
3546:        åtgärder som resulterar i att statsbola-    dapannorna SK 5 och SK 6 ersätts med en ny
3547:        get Veitsiluoto Oy:s fabriker i Uleåborg    sodapanna SK 7. Den tas i bruk efter midsom-
3548:        slutar med sina avfallsutsläpp, som         marens driftstopp vid månadskiftet juni-juli.
3549:        förorsakar stadsborna olägenheter och       För att minimera partikelutsläpp är denna
3550:        t.o.m. hälsorisker?                         sodapanna försedd med elfilter, som är väsent-
3551:                                                    ligt effektivare än de nuvarande, och dessutom
3552:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       är den försedd med en rökgasskrubber.
3553: samt anföra följande:                                 Det föreliggande spörsmålet torde hänföra
3554:    Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän fick 29.3.1984    sig tili det nedfall som konstaterades vecka 16
3555: motta en anmälan enligt 11 § luftvårdslagen        på områden nära fabriken. Det har kunnat
3556: om Veitsiluoto Oy:s cellulosafabrik och kraft-     identifieras som natriumsulfat, vars handels-
3557: verk i Uleåborg. Sedan utvecklingsprogram-         namn är glaubersalt. Ifrågavarande förening är
3558: mets andra skede (Selke 2) hade kommit i gång      ett neutralt sait, som varken förorsakar surhet
3559: vid cellulosafabriken gjordes grundläggande        eller alkalitet. Glaubersalt är ett fullständigt
3560: ändringar i anmälan, vilka minskar utsläppen i     vattenlösligt medel, som inte har frätande
3561: luften väsentligt.                                 egenskaper och inte heller egenskaper som är
3562:    Med anledning av den anmälan som gjorts         skadliga för hälsan eller omgivningen.
3563: ansåg länsstyrelsen i sitt beslut 20.11.1987 att      Bolagets fabriker i Uleåborg fick uppgift om
3564: de av bolaget presenterade åtgärderna, som i       nedfallet på kvällen 20.4.1988. Det hade inte
3565: huvudsak gäller den fabrik som är under bygg-      observerats på fabriksområdet. 1 fabrikens
3566: nad och som skall förnyas, är tiliräckliga.        drift hade inte heller iakttagits någonting, som
3567: Bolaget har ansökt om ändring i beslutet i         skulle ha gett orsak att misstänka att det var
3568: fråga om förfaringssättet vid störningar och       fråga om en belastningstopp. Det här var
3569: skador i anordningarna samt i fråga om upp-        orsaken tili att myndigheterna inte kunde in-
3570: följningsperiodens längd. Beslutet har inte än-    formeras. 1 diskussionen 21.4. mellan bolaget
3571: nu vunnit laga kraft.                              och Uleåborgs stads miljöskyddsmyndigheter
3572:    1 enlighet med cellulosafabrikens utveck-       diskuterades fabriksförhållandena preliminärt.
3573: lingsprogram Selke, som består av två skeden,      Tili miljövårdsinspektören vid länsstyrelsen i
3574: investeras totalt 150 miljoner mark i miljövård,   Uleåborgs Iän överlämnades en skriftlig, preli-
3575: varav Selke 2-projektets investeringar i luft-     minär utredning i ärendet vid en överläggning
3576: vård uppgår tili 43 miljoner mark och i vat-       som arrangerades på bolagets begäran 25 .4.
3577: tenskydd tili 37 miljoner mark. Såsom konsta-      Utredningen har senare kompletterats och
3578: teras i länsstyrelsens beslut, minskar de åtgär-   överlåtits tili både stadens och länsstyrelsens
3579: der som ingår i projektet Selke 2 utsläppen av     miljöskyddsmyndigheter.        Av    utredningen
3580: luktande svavelföreningar tili ca en tiondel       framgick ingenting exceptionellt.
3581: samt utsläpp av svaveldioxid och partiklar tili       Veitsiluoto Oy har utrett behovet av att
3582: ca hälften, jämfört med den tidigare nivån.        effektivera åtgärderna för luftvården vid sina
3583:    Reningen av rökgaser har trots de grundre-      fabriker i Uleåborg. Efter att ha förvärvat hela
3584: parationer som har utförts på 1980-talet tidvis    aktiestocken i det f.d. bolaget Oulu Oy har
3585:                                      1988 vp. -     KK n:o 266                                   5
3586: 
3587: Veitsiluoto Oy omedelbart vidtagit omfattande       den snabbast möjliga. Förnyelserna blir klara
3588: åtgärder i fråga om förnyelse och förbättring.      under sommaren och hösten 1988, dvs. enligt
3589: Det tekniska förverkligandet av förnyelsen är       den ursprungliga tidtabellen.
3590: tidsenligt och tidtabellen för förverkligandet är
3591: 
3592:     Helsingfors den 25 maj 1988
3593: 
3594:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
3595:                          j
3596:                       j
3597:                      j
3598:                   j
3599:                  j
3600:                  j
3601:                 j
3602:                j
3603:               j
3604:              j
3605:             j
3606:            j
3607:           j
3608:          j
3609:         j
3610:        j
3611:       j
3612:      j
3613:     j
3614:    j
3615:   j
3616:  j
3617: j
3618:                                               1988 vp.
3619: 
3620: Kirjallinen kysymys n:o 267
3621: 
3622: 
3623: 
3624: 
3625:                                  Pulliainen: Lohituotannollisia asioita koskevan eduskunnan kan-
3626:                                     nanoton toteuttamisesta
3627: 
3628: 
3629:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3630: 
3631:    Kirjallisella kysymyksellä n:o 58 kansan-        tilanteen korjaamiseksi, puhumattakaan ohjel-
3632: edustaja       Pulliainen esitti valtioneuvoston    masta eduskunnan ilmaiseman tahdon toteut-
3633: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan        tamiseksi. Kun näin on, vaaraunetaan samalla
3634: kysymyksen: "Millä tavoin Hallitus aikoo käy-       lohikantojen perinnöllisen monimuotoisuuden
3635: tännössä toteuttaa eduskunnan laki- ja talous-      säilyminen. Tässäkään suhteessa vastaus ei ole
3636: valiokunnan mietinnössä (LtVM n:o 17/1987           vakuuttava.
3637: vp.) julkituodut kalatuotannolliset tavoitteet ja      Vastauksessa ei lainkaan puututa siihen
3638: periaatteet?" Ministeri Ole Norrbackin vastaus      eduskunnan tahdon ilmaukseen, että "valtio-
3639: on sisällöltään sellainen, että keskustelua ai-     vallan hallinnassa olevin säädöksin, päätöksin
3640: heesta on pakko jatkaa.                             tai sopimuksin ei aiheuteta lohikalakantojen
3641:    Valiokunta totesi mietinnössään, että "kala-     geneettisen diversiteetin (perinnöllisen moni-
3642: tuotannon tulee ensisijaisesti perustua kalakan-    muotoisuuden) alentumista".
3643: tojen luonnolliseen lisääntymiseen vesistöissä,        Edellä esitetystä voi tehdä sen johtopäätök-
3644: mihin mahdollisuudet on täysimääräisesti käy-       sen, ettei hallituksella ole tahtoa eikä ohjel-
3645: tettävä hyväksi". :Vastauksesta käy ilmi, että      maa, joka ottaisi eduskunnan tahdon huo-
3646: Tornionjoen vaell~spoikastuotanto on enää           mioon lohikantojen hoidossa.
3647: 10 % siitä, mitä ~e oli vuosisadan vaihteen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3648: tienoilla, ja Simojbella vastaava sadannes on       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3649: vain parin kolmen! prosentin luokkaa. Siis li-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3650: sääntymismahdollisuuksia käytetään varsin va-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3651: javaisesti hyväksi. !Vastauksessa todetaan syy-
3652: nä, ettei vapaana virtaaviin jokiin nouse enää                Eikö Hallitus todellakaan aio käytän-
3653: läheskään riittävää määrää emokaloja täysi-                 nössä toteuttaa eduskunnan laki- ja ta-
3654: määräisen luonnontuotannon ylläpitämiseksi.                 lousvaliokunnan mietinnössä (LtVM
3655:    Vielä merkittävämpää vastauksessa on, ettei              n:o 17/1987 vp.) julkituotuja lohituo-
3656: siinä todeta tai ehdoteta mitään toimenpiteitä              tannollisia tavoitteita ja periaatteita?
3657: 
3658:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
3659: 
3660:                                          Erkki Pulliainen
3661: 
3662: 
3663: 
3664: 
3665: 2806541
3666: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 267
3667: 
3668: 
3669: 
3670: 
3671:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3672: 
3673:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       luonnonkannat joutuvat voimakkaimmin vero-
3674: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       tetuksi. Esitykset eivät tärkeimmiltä osin eli
3675: mies, olette 22 päivänä huhtikuuta 1988 päivä-     saaliskiintiöinnin ja rauhoitusalueiden osalta
3676: tyn kirjeenne n:o 724 ohella toimittanut valtio-   ole vielä saaneet hyväksyntää. Komission tä-
3677: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      hänastiset suositukset on saatettu voimaan
3678: sen kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta      25.3.1988 annetulla asetuksella n:o 255/88.
3679: kirjallisesta kysymyksestä n:o 267:                Kansallisella tasolla on lohen luonnonkantojen
3680:                                                    lisääntymisen edistämiseksi jo kolmena vuonna
3681:          Eikö Hallitus todellakaan aio käytän-     asetusteitse rajoitettu lohenkalastusta Pohjan-
3682:        nössä toteuttaa eduskunnan laki- ja ta-     lahden rannikolla ja Simojoessa. Tätä vuotta
3683:        lousvaliokunnan mietinnössä (LtVM           koskeva asetus on annettu 22.4.1988 (347 /88).
3684:        n:o 17/1987 vp.) julkituotuja lohituo-      Sen yhteydessä on myös suomalais-ruotsalai-
3685:        tannollisia tavoitteita ja periaatteita?    nen rajajokikomissio rajoittanut kalastusta
3686:                                                    Tornionjoella ja sen edustan merialueella.
3687:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Luonnonlohikantojen suojelutoimenpiteitä
3688: vasti seuraavaa:                                   toteuttaessaan hallitus pitää tärkeänä lähtö-
3689:    Edellisessä, 25 päivänä maaliskuuta 1988        kohtana sitä, ettei rajoituksista koidu kalasta-
3690: päivätyssä vastauksessa kansanedustaja Pulli-      jille kohtuutonta ansionmenetystä. Tämän pe-
3691: aisen samaa asiaa koskeneeseen kysymykseen         riaatteen mukaisesti rajoituksista Pohjanlah-
3692: on kerrottu syistä, jotka ovat johtaneet lohen     den rannikon kalastajille aiheutuneet menetyk-
3693: luonnonkantojen vähenemiseen, ja toimenpi-         set on korvattu.
3694: teistä, joita on tehty jäljellä olevien luonnon-       Lohen jäljellä olevien luonnonkantojen säi-
3695: kantojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi.          lyttämistä ja lisäämistä on toteutettu edellä
3696:    Nämä toimenpiteet yhdessä muodostavat           kuvatuin erillistoimenpitein ilman kirjalliseen
3697: tärkeän osan siitä toiminnasta, joka luonnon-      muotoon saatettua ohjelmaa. Tällaisen koko-
3698: lohen hyväksi on aloitettu jo ennen kysymyk-       naisvaltaisen ohjelman tekeminen näyttää mo-
3699: sessä olevaa laki- ja talousvaliokunnan mietin-    nestakin syystä perustellulta paitsi lohen myös
3700: töä. Näihin toimenpiteisiin luonnollisesti kuu-    eräiden muiden kalalajien osalta. Tästä syystä
3701: luvat myös Suomen Itämeren kalastuskomissi-        maa- ja metsätalousministeriössä on ryhdytty
3702: ossa tekemät esitykset lohenkalastuksen rajoit-    toimenpiteisiin työryhmän asettamiseksi mai-
3703: tamisesta Itämeren pääaltaalla, jossa lohen        nittua tehtävää varten.
3704: 
3705:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1988
3706: 
3707:                                                                         Ministeri Ole Norrback
3708:                                      1988 vp. -     KK n:o 267                                      3
3709: 
3710: 
3711: 
3712: 
3713:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3714: 
3715:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         beskattas hårdast. F örslagens viktigaste delar,
3716: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         dvs. de som gäller fångstkvoter och frednings-
3717: nr 724 av den 22 april 1988 tili vederbörande       områden, har ännu inte godkänts. De rekom-
3718: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      mendationer som kommissionen hittills har
3719: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-        utfärdat har trätt i kraft genom förordningen
3720: de spörsmål nr 267:                                 nr 255/88 som gavs 25.3.1988. På nationell
3721:                                                     nivå har laxfisket redan under tre år begränsats
3722:          Ämnar Regeringen faktiskt inte i           vid stränderna i Bottniska viken och i Simo älv
3723:        praktiken genomföra de mål och princi-       för att laxens naturbestånd skall kunna öka.
3724:        per beträffande laxproduktionen vilka        Förordningen som gäller innevarande år har
3725:        anförs i betänkandet av riksdagens lag-      givits 22.4.1988 (347 /88). I anslutning därtili
3726:        och ekonomiutskott (lag- och ekonomi-        har också den finsk-svenska gränsälvskommis-
3727:        utskottets betänkande nr 17/1987 rd.)?       sionen begränsat laxfisket i Torne älv och
3728:                                                     havsområdet utanför.
3729:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
3730: samt anföra följande:                                  Vid genomförandet av åtgärder för skyddan-
3731:                                                     de av laxens naturbestånd anser regeringen en
3732:     1 ett tidigare, den 25 mars 1988 daterat svar
3733:                                                     viktig utgångspunkt vara att begränsningarna
3734: på riksdagsman Pulliainens spörsmål beträf-
3735:                                                     inte medför oskäliga förvärvsförluster för fis-
3736: fande samma sak anges de orsaker som har lett
3737:                                                     kare. 1 överensstämmelse med denna princip
3738: tili att de naturligt förekommande laxbestån-
3739:                                                     har de förluster som fiskare på Bottenvikens
3740: den har minskat samt de åtgärder som har
3741:                                                     strandområden har åsamkats av begränsning-
3742: vidtagits för att bevara och öka de naturliga
3743:                                                     arna ersatts.
3744: bestånd som ännu återstår.
3745:     Dessa åtgärder utgör tillsammans en viktig         Laxens återstående naturbestånd har beva-
3746: del av den verksamhet som har inletts tili          rats och ökats med ovan beskrivna åtgärder,
3747: fromma för den naturligt förekommande havs-         utan något skriftligt program. Det förefaller av
3748: laxen redan före lag- och ekonomiutskottets         många orsaker motiverat att utarbeta ett så-
3749: ifrågavarande betänkande. Tili dessa åtgärder       dant helhetsprogram inte bara för Iaxen, utan
3750: hör givetvis de förslag som Finland har gjort       också för vissa andra fiskslag. Av denna orsak
3751: vid fiskerikommissionen för Östersjön beträf-       har man vid jord- och skogsbruksministeriet
3752: fande begränsning av laxfisket i Östersjöns         vidtagit åtgärder för att tilisätta en arbetsgrupp
3753: huvudbassäng, där laxens naturliga bestånd          för nämnda uppgift.
3754: 
3755:     Helsingfors den 25 maj 1988
3756: 
3757:                                                                           Minister Ole Norrback
3758:                                            1988 vp.
3759: 
3760: Kirjallinen kysymys n:o 268
3761: 
3762: 
3763: 
3764: 
3765:                                T. Roos: Tapporahan maksamisesta supikoirasta
3766: 
3767: 
3768:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3769: 
3770:    Supikoira on kovaa vauhtia leviämässä maa-    maksamaan tapporahaa. Sen suuruus voisi olla
3771: hamme. Luontaiseen eläimistöömme se ei kuu-      esimerkiksi 50 markkaa, mikä tällä hetkellä on
3772: lu. Supikannan kasvua ei mikään luontainen       suunnilleen sama kuin hyvän supinnahkan hin-
3773: tekijä näytä rajoittavan. Supi on rauhoittama-   ta.
3774: ton kautta vuoden, lukuun ottamatta naarasta,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3775: joka on rauhoitettu toukokuusta heinäkuun        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3776: loppuun.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3777:    Supin on todettu levittävän mm. kettusyyhyä   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3778: ja vesikauhua. Metsiemme kanalintukantoja se
3779: on vähentänyt merkittävästi. Nykyisellä pyyn-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3780: tivauhdilla supikanta ei vähene, päinvastoin.           ryhtyä, jotta supikoirasta ryhdyttäisiin
3781: Ainoa keino lienee se, että supista ryhdytään           maksamaan tapporahaa?
3782: 
3783:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
3784: 
3785:                                          Timo Roos
3786: 
3787: 
3788: 
3789: 
3790: 2806520
3791: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 268
3792: 
3793: 
3794: 
3795: 
3796:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3797: 
3798:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ta eläinten tappamisesta ole valtion varoista
3799: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     suoritettu. Metsästyksen neuvonnan avulla on
3800: olette huhtikuun 22 päivänä 1988 päivätyn         pienpetojen, etenkin viime vuosina voimak-
3801: kirjeenne ohella toimittanut vaitineuvoston       kaasti lisääntyneiden vierasperäisien supikoi-
3802: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     ran ja minkin pyyntiä tosin pyritty tehosta-
3803: edustaja Timo Roosin näin kuuluvasta kirjalli-    maan.
3804: sesta kysymyksestä n:o 268:
3805:                                                      Luonnonvaraisten turkiseläinten nahan hinta
3806:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     on viime vuosina laskenut ja on nykyisin mel-
3807:        ryhtyä, jotta supikoirasta ryhdyttäisiin   ko alhainen. Nahkojen huonon hinnan seu-
3808:        maksamaan tapporahaa?                      rauksena on osittain pelättävissä pienpetojen
3809:                                                   pyyntiin kohdistuvan kiinnostuksen lasku. Mi-
3810:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     käli näin tapahtuu, joudutaan mm. tautien
3811: vasti seuraavaa:                                  vastustamiseksi välttämättömän pyynnin tehos-
3812:                                                   tamiseksi harkitsemaan lisähoukuttimien jär-
3813:    Valtion varoista suoritettiin suden, ahman,
3814:                                                   jestämistä samoin kuin pyyntiä koskevien ny-
3815: ketun ja hylkeen tappamisesta palkkiota vuo-
3816:                                                   kyisten rajoitusten muuttamista.
3817: den 1975 loppuun saakka. Tällöin muutettiin
3818: metsästyslain ko. säännöstä (1038/75) siten,        Toistaiseksi ovat metsästäjät samoin kuin
3819: että "Suden, ahman ja muiden vahinkoa tuot-       heidän järjestönsä suhtautuneet pienpetojen
3820: tavien petoeläinten tappamisesta voidaan suo-     pyyntiin myös vastikään todettujen vesikauhu-
3821: rittaa palkkiota tulo- ja menoarvion rajoissa."   tapausten yhteydessä erittäin aktiivisesti, eikä
3822: Valtion menoarviossa ei tarkoitusta varten ole    tapporahan kaltaisiin toimenpiteisiin näytä ole-
3823: tämän jälkeen ollut määrärahaa eikä palkkioi-     van tarvetta ryhtyä.
3824: 
3825:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1988
3826: 
3827:                                                                        Ministeri Ole Norrback
3828:                                   1988 vp. -     KK n:o 268                                    3
3829: 
3830: 
3831: 
3832: 
3833:                             Tili Riksdagens Herr Talman
3834: 
3835:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      hjälp av jaktrådgivningen har man emellertid
3836: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      försökt effektivera fångsten av små rovdjur, i
3837: av den 22 april 1988 tili vederbörande medlem    synnerhet av mårddjur och mink, vilka är av
3838: av statsrådet översänt avskrift av följande av   främmande ursprung och vilka kraftigt ökat
3839: riksdagsman Timo Roos undertecknade spörs-       under de senaste åren.
3840: mål nr 268:                                        Priset på vilda pälsdjurs skinn har sjunkit
3841:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen         under de senaste åren och är nuförtiden ganska
3842:        vidta för att skottpenning skall börja    lågt. Det är delvis fara för att intresset för
3843:        betalas för mårdhund?                     fångst av små rovdjur minskar som en följd av
3844:                                                  det låga skinnpriset. Om så sker, måste man
3845:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    för att effektivera den fångst som är nödvän-
3846: samt anföra följande:                            dig bl.a. för bekämpning av sjukdomar över-
3847:                                                  väga att göra fångsten mera lockande och
3848:    Av statens medel betalades ända tili ut-
3849:                                                  ändra de nuvarande begränsningarna. Ett me-
3850: gången av år 1975 belöning för dödande av
3851:                                                  del som då kommer att övervägas är bl.a.
3852: varg, järv, räv och säl. Då ändrades ifrågava-
3853:                                                  betalning av skottpenning.
3854: rande stadgande i jaktlagen (1038175) så, att
3855: "För dödande av varg, järv och andra rovdjur,       Hittills har jägarna liksom också deras orga-
3856: vilka orsaka skador, kan inom ramen för          nisationer även i samband med de nyligen
3857: statsförslaget erläggas belöning." Statsför-     upptäckta rabiesfallen förhållit sig mycket ak-
3858: slaget har inte därefter innehållit anslag för   tivt tili fångst av små rovdjur, och det tycks
3859: detta ändamål, och belöning för dödande av       inte finnas anledning att vidta åtgärder i stil
3860: djur har inte betalats med statens medel. Med    med skottpenning.
3861: 
3862:     Helsingfors den 10 maj 1988
3863: 
3864:                                                                       Minister Ole Norrback
3865:                                               1988 vp.
3866: 
3867: Kirjallinen kysymys n:o 269
3868: 
3869: 
3870: 
3871: 
3872:                                 Puska: Opiskelija-alennusten myöntämisestä lukiolaisille rauta-
3873:                                     teillä
3874: 
3875: 
3876:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3877: 
3878:    Opiskelija-alennuksen ehdot väljenivät syys-    koti- ja opiskelupaikan välillä lähinnä teoreet-
3879: kuun alusta 1987 siten, että VR:n opiskelijalip-   tinen.
3880: puja myydään kaikille vähintään 76 km:n               Valtionrautateiden opiskelija-alennuspäätös
3881: meno-paluumatkoille ympäri vuoden. Opiske-         sotii vahvasti nuorten tasa-arvoisuutta vastaan.
3882: lija-alennus ei siis ole kytketty kaavamaisesti    Ei voida löytää yhtään pitävää perustetta, jon-
3883: koti- ja opiskelupaikan välisiin tai lukukausien   ka vuoksi lukiolaiset tulisi asettaa muita keski-
3884: aikaisiin matkoihin.                               asteen opiskelijoita huonompaan asemaan esi-
3885:    VR:n opiskelija-alennus annetaan päätoimi-      merkiksi matkustusalennusten suhteen.
3886: sille yliopistojen ja korkeakoulujen opiskeli-        Erityisen epäoikeudenmukaisesti päätös koh-
3887: joille sekä valtion valvonnassa olevien perus-     telee syrjäseutujen nuoria, joiden matkat muo-
3888: koulujen ja lukion jälkeisten keski- ja ylem-      dostuvat suhteettoman kalliiksi.
3889: män asteen oppilaitosten oppilaille.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3890:                                                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
3891:    Edellä mainittujen opiskelijaryhmien lisäksi    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3892: opiskelijalippuja myydään lukioiden oppilaille     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3893: koti- ja opiskelupaikan välisille, vähintään 76
3894: kilometrin matkoille. Lukiolaiset on käytän-                  Aikooko Hallitus ulottaa Valtionrau-
3895: nössä jätetty opiskelija-alennuskäytännön ul-              tateiden   opiskelija-alennuskäytännön
3896: kopuolelle: koska lukiot sijaitsevat yleensä op-           koskemaan tasa-arvoisesti myös lukioi-
3897: pilaan kotipaikkakunnalla, on opiskelijalippu              den oppilaita?
3898: 
3899:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1988
3900: 
3901:                                              Pekka Puska
3902: 
3903: 
3904: 
3905: 
3906: 280592R
3907: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 269
3908: 
3909: 
3910: 
3911: 
3912:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3913: 
3914:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       oleva korvausmääräraha oli niukka. Tästä
3915: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       huolimatta jouduttiin vuonna 1987 ylittämään
3916: olette 21 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          puheena olevaa 53 milj. markan määrärahaa
3917: kirjeenne n:o 726 ohella toimittanut valtioneu-     lähes 2 milj. markalla.
3918: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Vuoden 1988 tulo- ja menoarvion mukaisesti
3919: kansanedustaja Pekka Puskan näin kuuluvasta         on opiskelija-alennuksista rautateille maksetta-
3920: kirjallisesta kysymyksestä n:o 269:                 vaa korvausjärjestelmää muutettu. Momentin
3921:                                                     (31.57 .50) perustelujen mukaan voidaan mo-
3922:           Aikooko Hallitus ulottaa Valtionrau-      mentin 54 500 000 markan määrärahasta enin-
3923:        tateiden   opiskelija-alennuskäytännön       tään käyttää 44 500 000 markkaa opiskelijali-
3924:        koskemaan tasa-arvoisesti myös lukioi-       puista myönnettäviin alennuksiin ja tarkoituk-
3925:        den oppilaita?                               sena on, että Valtionrautatiet päättää alennuk-
3926:                                                     sen suuruudesta liiketaloudellisin perustein ot-
3927:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       taen samalla huomioon alennuskuljetuskor-
3928: vasti seuraavaa:                                    vauksiin myönnetyn määrärahan.
3929:    Valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä        Lukiolaiset opiskelevat useimmiten kotipaik-
3930: perusteista annetun lain (242/50) 3 §:n 3 mo-       kakunnallaan, joten heillä ei ollut mahdolli-
3931: mentin mukaisesti on valtion tulo- ja menoar-       suutta ennen opiskelija-alennuskäytännön laa-
3932: viossa erityinen määräraha, josta korvataan         jennusta opiskelijalipun käyttöön. Valtionrau-
3933: Valtionrautateille aiheutuva tulojen menetys,       tatiet on myöntänyt ennen alennuskäytännön
3934: mikäli kuljetusmaksut muista kuin liiketalou-       laajentamista ja myös sen jälkeen lukiotaisille
3935: dellisista syistä määrätään yleistä tasoa alem-     opiskelija-alennuksen koti- ja opiskelupaikka-
3936: miksi. Tästä määrärahasta (mom. 31.57.50)           kunnan välisille yli 75 kilometrin matkoille
3937: korvataan myös opiskelija-alennuksista aiheu-       lukukausien aikana.
3938: tuva tulojen menetys Valtionrautateille.               Valtionrautatiet on ilmoittanut, ettei se pidä
3939:    Opiskelija-alennuskäytäntöä      laajennettiin   tarkoituksenmukaisena alennuksen laajenta-
3940: 1.9.1987 alkaen koskemaan myös muita kuin           mista koskemaan kaikkia Iukiotaisten tekemiä
3941: koti- ja opiskelupaikkakunnan välisiä lukukau-      matkoja. Laajennus aiheuttaisi rautatiehalli-
3942: sien aikana tehtäviä yli 75 kilometrin matkoja.     tuksen arvion mukaan Valtionrautateille vuo-
3943: Laajennuksen lähtökohtana oli, että opiskelija-     sittain noin 17 milj. markan tulojen menetyk-
3944: alennukseen ovat edelleen oikeutettuja vain         sen vuoden 1988 tariffitasossa laskien.
3945: niiden oppilaitosten opiskelijat, joilla on ollut      Mikäli Valtionrautatiet valtiovallan toimen-
3946: mahdollisuus käyttää opiskelijalippua koti- ja      pitein veivoitetaan myöntämään opiskelija-
3947: opiskelupaikkakunnan välisiin matkoihin en-         alennus myös lukiolaisille, tulee Valtionrauta-
3948: nen muutoksen voimaantuloa. Uusia opiskeli-         teille korvata tästä aiheutuva tulojen menetys.
3949: jaryhmiä ei ollut mahdollista ottaa alennuksen      Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvio ei kuiten-
3950: saajien piiriin, koska tulo- ja menoarviossa        kaan anna mahdollisuuksia tähän.
3951: 
3952:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1988
3953: 
3954:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
3955:                                      1988 vp. -      KK n:o 269                                    3
3956: 
3957: 
3958: 
3959: 
3960:                               Till Riksdagens Herr Talman
3961: 
3962:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          knappt. Trots detta var man tvungen att år
3963: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          1987 överskrida ifrågavarande anslag om 53
3964: nr 726 av den 21 april 1988 tili vederbörande        milj. mark med närmare 2 milj. mark.
3965: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          1 enlighet med statsförslaget för år 1988 har
3966: jande av riksdagsman Pekka Puska underteck-          systemet för ersättningar som betalas järnvä-
3967: nade spörsmål nr 269:                                garna för rabatter tili studerande ändrats. En-
3968:                                                      ligt motiveringen för mom. (31.57.50) kan av
3969:           Ämnar Regeringen utsträcka Stats-          momentets anslag om 54 500 000 mark högst
3970:        järnvägarnas rabatt för studerande att        44 500 000 mark användas för rabatter som
3971:        jämlikt gälla också eleverna i gymna-         beviljas på biljetter för studerande, och avsik-
3972:        sierna?                                       ten är att Statsjärnvägarna beslutar om rabat-
3973:                                                      tens storlek på affärsekonomiska grunder med
3974:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        beaktande av det anslag som beviljats för
3975: samt anföra följande:                                ersättning av rabatter inom persontrafiken.
3976:    1 enlighet med 3 § 3 mom. lagen om de                Gymnasieeleverna studerar för det mesta på
3977: allmänna grunderna för statsjärnvägarnas hus-        sina hemorter och de har således inte haft
3978: hållning (242/50) finns i statsförslaget ett sär-    möjlighet att använda biljett för studerande
3979: skilt anslag med vilket den inkomstförlust som       innan rabatterna för studerande utvidgades.
3980: åsamkas Statsjärnvägarna ersätts om beford-          Statsjärnvägarna beviljade redan innan rabatt-
3981: ringsavgifterna av andra än affärsekonomiska         förfarandet utvidgades och även efter det ra-
3982: skäl fastställs lägre än den allmänna nivån.         batter för gymnasieelever på över 75 kilometer
3983: Med detta anslag (mom. 31.57.50) ersätts ock-        långa resor mellan hem- och studieorten under
3984: så Statsjärnvägarna för den inkomstförlust           terminerna.
3985: som förorsakas av rabatterna för studerande.            Statsjärnvägarna har meddelat att det inte
3986:    Rabatterna för studerande utvidgades              kan anses ändamålsenligt att utvidga rabatter-
3987: 1.9.1987 att gälla också andra över 75 kilome-       na att gälla alla resor som gymnasieelever gör.
3988: ter långa resor än resor mellan hem- och             Utvidgningen skulle enligt järnvägsstyrelsens
3989: studieorten under terminerna. Utgångspunkten         uppskattning årligen åsamka Statsjärnvägarna
3990: för utvidgningen var att endast de studerande        en inkomstförlust om ca 17 milj. mark räknat
3991: vid läroanstalter vilka haft möjlighet att an-       enligt tariffnivån för år 1988.
3992: vända biljett för studerande på resor mellan            Om Statsjärnvägarna genom åtgärder av
3993: hem- och studieorten innan ändringen trädde i        statsmakten förpliktas att bevilja även gymna-
3994: kraft fortsättningsvis är berättigade tili rabatt.   sieelever rabatter bör Statsjärnvägarna ersättas
3995: Det var inte möjligt att införa rabatt för nya       för den inkomstförlust som föranleds av detta.
3996: grupper av studerande eftersom det ersätt-           Statsförslaget för innevarande år ger dock inte
3997: ningsanslag som fanns i statsförslaget var så        möjlighet tili detta.
3998: 
3999:     Helsingfors den 17 maj 1988
4000: 
4001:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
4002:                                              1988 vp.
4003: 
4004: Kirjallinen kysymys n:o 270
4005: 
4006: 
4007: 
4008: 
4009:                                 Stenius-Kaukonen: Maanpetosrikoksia koskevien säännösten täs-
4010:                                    mentämisestä
4011: 
4012: 
4013:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4014: 
4015:    Rikoslain 12 luvun 7 §:n mukaan "Joka           koittamatta ilmaista niitä; olkoon rangaistus
4016: tahallansa, vierasta valtiota hyödyttääkseen tai   [kuritushuonetta] enintään kuusi vuotta taik-
4017: Suomea vahingoittaakseen, ilmaisee, mitä Suo-      ka, jos asianhaarat ovat erittäin lieventävät,
4018: men ulkomaisen turvallisuuden tähden tai sen       vankeutta taikka sakkoa.
4019: oikeuksien tahi taloudellisten tai muiden etujen      Yritys on rangaistava."
4020: suojelemiseksi on vieraalta valtiolta pidettävä       Tällaisenaan pykälä ei vastaa oikeusvaltion
4021: salassa, taikka mainitussa aikomuksessa hank-      vaatimuksia. Näyttää siltä, että vieraan valtion
4022: kii tiedon sellaisesta seikasta; tuomittakoon;     vientikieltopolitiikka on nyt antamassa pykä-
4023: jollei teko ole 2 §:n mukaan rangaistava, [kuri-   län tulkinnalle sisällön. Kun maanpetosjutut
4024: tushuoneeseen] määräajaksi tai elinkaudeksi.       julistetaan vielä salaisiksi, ei ole mahdollista
4025:    Sama olkoon lakina, jos joku tahallansa,        seurata edes oikeudenkäyntiä.
4026: vierasta valtiota hyödyttääkseen tahi Suomea          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4027: tai vierasta valtiota vahingoittaakseen, ryhtyy    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4028: sellaiseen tietojen hankkimiseen, joka voi vaa-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4029: rantaa Suomen suhteita vieraaseen valtioon.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4030:    Jos joku tekee 1 tai 2 momentissa mainitun                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4031: teon ilman niin sanottua aikomusta, mutta                 ryhtyä maanpetospykälien pikaiseksi
4032: tietäen, että 1 momentissa mainitut tiedot ovat           muuttamiseksi niin, että niistä ilmenee,
4033: salassa tai että 2 momentissa mainittu tietojen           mikä on rangaistavaa ja mikä ei, ja
4034: hankkiminen voi vaarantaa Suomen suhteita                 ettei niiden tulkintaa määrää vieraan
4035: vieraaseen valtioon, tahi hankkii tietoja tar-            valtion määräykset?
4036: 
4037:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
4038: 
4039:                                    Marjatta Stenius-Kaukonen
4040: 
4041: 
4042: 
4043: 
4044: 280573V
4045: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 270
4046: 
4047: 
4048: 
4049: 
4050:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4051: 
4052:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kokset julkista taloutta vastaan sekä muut
4053: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     omaisuusrikokset ja velallisen rikokset, anne-
4054: olette 22 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn        taan eduskunnalle tänä keväänä.
4055: kirjeenne n:o 727 ohella toimittanut valtioneu-      Rikoslakiuudistuksen keskeisiä pyrkimyksiä
4056: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      ovat muun muassa rangaistussäännösten kir-
4057: kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen          joitustavan täsmentäminen ja rikosten johdon-
4058: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o    mukainen porrastaminen tärkeyden perusteella
4059: 270:                                              sekä turhan korkeiden rangaistusmaksimien
4060:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    alentaminen.
4061:        ryhtyä maanpetospykälien pikaiseksi           Kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen
4062:        muuttamiseksi niin, että niistä ilmenee,   kuuluvat muun muassa rikokset ihmisyyttä,
4063:        mikä on rangaistavaa ja mikä ei, ja        kansanvaltaisuutta ja kansalaisten poliittista
4064:        ettei niiden tulkintaa määrää vieraan      toimintavapautta vastaan sekä rikokset valtion
4065:        valtion määräykset?                        ulkoista ja sisäistä turvallisuutta vastaan. Näitä
4066:                                                   rikoksia koskevien säännösten käsittely on äs-
4067:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kettäin alkanut rikoslakiprojektin johtoryh-
4068: taen seuraavaa:                                   mässä.
4069:   Rikoslain kokonaisuudistusta valmistellaan         Edellä mainittujen rangaistussäännösten uu-
4070: parastaikaa oikeusministeriön asettamassa ri-     distamista tarkoittava hallituksen esitys tullaan
4071: koslakiprojektissa. Uudistuksen ensimmäisen       antamaan eduskunnalle rikoslakiprojektin eh-
4072: vaiheen käsittävä hallituksen esitys, johon si-   dotuksen valmistuttua ja sen oltua lausunto-
4073: sältyvät muun muassa elinkeinorikokset ja ri-     kierroksella.
4074: 
4075:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1988
4076: 
4077:                                                              Oikeusministeri Matti Louekoski
4078:                                    1988 vp. -     KK n:o 270                                      3
4079: 
4080: 
4081: 
4082: 
4083:                             Tili Riksdagens Herr Talman
4084: 
4085:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       behandlar bl.a. brott i näringsverksamhet och
4086: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       brott mot den offentliga ekonomin samt andra
4087: nr 727 av den 22 april 1988 tili vederbörande     egendomsbrott och gäldenärsbrott, avlåts tili
4088: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    riksdagen denna vår.
4089: jande av riksdagsman Marjatta Stenius-Kauko-         Ett viktigt mål för strafflagsreformen är att
4090: nen undertecknade spörsmål nr 270:                precisera formuleringen av straffstadgandena
4091:                                                   och införa en konsekvent differentiering av
4092:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          brotten beroende på grovhetsgraden samt att
4093:        vidta för att i brådskande ordning         sänka onödigt höga straffmaxima.
4094:        ändra landsförräderistadgandena så att        Totalrevideringens andra skede omfattar
4095:        av dem framgår vad som är straffbart       bl.a. brott mot mänskligheten, demokratin och
4096:        och vad som inte är det, varvid tolk-      medborgarnas politiska handlingsfrihet samt
4097:        ningen av stadgandena inte styrs av en     brott mot statens yttre och inre säkerhet.
4098:        främmande stats bestämmelser?              Behandlingen av de stadganden som gäller
4099:                                                   dessa brott har nyligen inletts i strafflagspro-
4100:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     jektets ledningsgrupp.
4101: samt anföra följande:                                 Regeringens proposition om revidering av de
4102:    För närvarande bereds en totalrevidering av    ovan nämnda stadgandena kommer att avlåtas
4103: strafflagen inom ramen för justitieministeriets   tili riksdagen så snart strafflagsprojektets för-
4104: strafflagsprojekt. Regeringens proposition,       slag blivit färdigt och undergått remissbehand-
4105: som omfattar det första reformskedet och          ling.
4106: 
4107:     Helsingfors den 18 maj 1988
4108: 
4109:                                                                Justitieminister Matti Louekoski
4110:                         j
4111:                     j
4112:                     j
4113:                 j
4114:                 j
4115:             j
4116:             j
4117:         j
4118:         j
4119:     j
4120:     j
4121: j
4122: j
4123:                                                1988 vp.
4124: 
4125: Kirjallinen kysymys n:o 271
4126: 
4127: 
4128: 
4129: 
4130:                                    Pulliainen ym.: Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusrajan alenta-
4131:                                      misesta koko maassa
4132: 
4133: 
4134:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4135: 
4136:     Eduskunnassa on käyty useaan otteeseen            niin, että jo nyt rikkilaskeomat ovat samaa
4137: talven 1987/88 aikana keskustelua toisaalta           luokkaa (n. 1 g neliötä kohden vuodessa) Itä-
4138: luontomme tilasta suhteessa saastelaskeomiin          Lapissa kuin monilla Etelä-Suomen alueilla.
4139: ja toisaalta siitä, millaisia saastepäästöjä salli-   Suurin osa tästä rikistä tulee Neuvostoliiton
4140: taan. Jos luontomme tilassa havaitaan tai on          puolelta, jossa ei liene vielä ryhdytty päästöjä
4141: odotettavissa huonontumista, tulisi tästä kai-        rajoittamaan.
4142: ken järjen mukaan seurata, että saastepäästöjä           Lapin luonnon tila on huonontunut radikaa-
4143: ja -laskeumia pienennetään kaikin käytettävis-        listi viime aikoina. Sen itäpuoliskon vedet ovat
4144: sä olevin keinoin. Toisten keinojen käyttämi-         happamoituneet, jopa lohikalojen lisääntymi-
4145: nen on tunnetusti helpompaa kuin toisten.             nen Näätämöjoessa on vaarassa. Puustovau-
4146:     Rikkilaskeomat vaikuttavat varmuudella            rioita esiintyy yhä enemmän. Luonnon kyky
4147: mm. happamoitumisen kautta luontomme ti-              kestää saasteita on tällä alueella huomattavasti
4148: laan. Taustatieto, johon päätökset pitäisi noja-      alhaisempi kuin Etelä-Suomessa. Mitään lisä-
4149: ta, on muuttunut radikaalisti kuluneen talven         laskeomia tämä luonto ei kestä, kun se ei kestä
4150: aikana. Niinpä kirjalliseen kysymykseen n:o 79        nykyisiäkään laskeumia. Se, mikä on todelli-
4151: annetussa vastauksessa ei mainita lainkaan            suutta nyt Itä-Lapissa, on kohta sitä muualla
4152: tuoreimpia rikkilaskeumatietoja, vaan viita-          Pohjois-Suomessa, jollei mitään tehdä.
4153: taan rikkitoimikunnan odotuksiin, jotka jo nyt           Tästä seuraa, että valtioneuvoston päätöstä
4154: ovat osoittautumassa osittain vääriksi.               890/87 on pakko muuttaa niin, että koko
4155:     Em. vastauksessa kirjalliseen kysymykseen         maassa sallitaan korkeintaan 0,8 painoprosent-
4156: hallitus päätyy johtopäätökseen, ettei ole aihet-     tia rikkiä sisältävän raskaan polttoöljyn käyt-
4157: ta muuttaa valtioneuvoston päätöstä (890/87),         tö. Tästä seuraavat tekniset ongelmat on rat-
4158: jolla käytännössä sallitaan runsasrikkisen ras-       kaistava pikaisesti (ks. vastaus kirjalliseen ky-
4159: kaan polttoöljyn (enintään 2,7 OJo) neljän ete-       symykseen n:o 79).
4160: läisen läänin ulkopuolella vuoden 1990 jälkeen.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4161: Jälkimmäisten alueella korkein sallittu rikkipi-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
4162: toisuus on päätöksen mukaan 1 painoprosent-           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
4163: ti.                                                   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
4164:     Kun asiaa käsiteltiin eduskunnan kyselytun-       sen:
4165: nilla valtioneuvoston päätöstä puolusteltiin sil-
4166: lä, että Pohjois-Suomessa rikkilaskeomat ovat                  Aikooko Hallitus muuttaa valtioneu-
4167: pienempiä kuin Etelä-Suomen teollistuneiden                  voston päätöstä (890/87) niin, että ko-
4168: taajamien tuntumassa. Samanhenkisesti perus-                 ko maassa kielletään sellaisen raskaan
4169: tellaan kantaa mainitussa kirjalliseen kysymyk-              polttoöljyn käyttö, jossa on rikkiä
4170: seen annetussa vastauksessa. Nyt kuitenkin on                enemmän kuin 0,8 painoprosenttia?
4171: 
4172:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
4173: 
4174:                       Erkki Pulliainen                         Pekka Haavisto
4175:                       Eero Paloheimo                           Osmo Soininvaara
4176: 
4177: 
4178: 280670B
4179: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 271
4180: 
4181: 
4182: 
4183: 
4184:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4185: 
4186:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Rikkiyhdisteiden laskeumat ovat Suomessa
4187: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      suurimmillaan teollisuus- ja asutuskeskuksissa
4188: olette 22 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn         ja niiden välittömässä läheisyydessä. Teolli-
4189: kirjeenne n:o 728 ohella lähettänyt valtioneu-     suusprosesseista peräisin olevia päästöjä vä-
4190: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi    hentämällä voidaan tehokkaimmin vähentää
4191: jäljennöksen kansanedustaja Pulliaisen ym.         kuormitetuimpien Pohjois-Suomen alueiden
4192: kirjallisesta kysymyksestä n:o 271, jossa tie-     laskeumaa. Tämä koskee myös Itä-Lapin aluei-
4193: dustellaan:                                        ta, joille tulee kuormitusta muuan muassa
4194:                                                    rajan yli Montsegorskissa ja Petsamossa sijait-
4195:          Aikooko Hallitus muuttaa valtioneu-       sevista vuoriteollisuuslaitoksista.
4196:        voston päätöstä (890/87) niin, että ko-        Suomi ja Neuvostoliitto ovat aloittaneet neu-
4197:        ko maassa kielletään sellaisen raskaan      vottelut valtakunnan rajan yli tulevan rikki-
4198:        polttoöljyn käyttö, jossa on rikkiä         kuormituksen vähentämiseksi. Ensimmäisessä
4199:        enemmän kuin 0,8 painoprosenttia?           neuvottelussa Neuvostoliiton edustajat ilmoitti-
4200:                                                    vat, että edellä mainittujen laitosten päästöjä
4201:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vähennetään yli 50 prosenttia vuoden 1980
4202: vasti seuraavaa:                                   tasosta vuoteen 1993 mennessä. Laitosten
4203:    Valtioneuvoston päätös (890/87) raskaan         päästöjen vähentämisohjelma ulottuu vuoteen
4204: polttoöljyn rikkipitoisuudesta on yksi seitse-     2005 saakka.
4205: mästä päätöksestä, joiden päätarkoitus on ko-         Etelä-Suomessa voidaan kuormitetuimpien
4206: ko Suomen rikkipäästöjen vähentäminen alle         alueiden laskeumaa vähentää tehokkaimmin
4207: puoleen vuoden 1980 tasosta. Päätöksessä on        siirtymällä taajamissa mahdollisimman niukka-
4208: raskaan polttoöljyn suurin sallittu rikkipitoi-    rikkisiin polttoaineisiin. Käyttämällä melko vä-
4209: suus rajoitettu kymmenen prosenttia pienem-        hän rikkiä sisältävää raskasta polttoöljyä,
4210: mäksi kuin se keskimäärin oli vuonna 1980.         niukkarikkistä kevyttä polttoöljyä ja dieselöl-
4211: Lisäksi rajoitetaan tietyissä taajamissa käytet-   jyä sekä maakaasua, voidaan energiankäytöstä
4212: tävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus noin      aiheutuvia rikkidioksidipitoisuuksia taajamissa
4213: yhteen prosenttiin. Päätös tulee voimaan vuo-      vähentää. Valtioneuvoston päätöksellä (890/
4214: den 1991 alussa.                                   87) ohjataan siis suhteellisen niukkarikkistä
4215:    Raskaan polttoöljyn käytöstä aiheutui vuon-     raskasta polttoöljyä niille alueille, joilla rikki-
4216: na 1980 noin kolmannes Suomen rikkipäästöis-       laskeuma ja väestön altistuminen rikkidioksidi-
4217: tä. Raskaasta pohtoöljystä aiheutuvat rikki-       pitoisuuksille ovat suuremmat kuin Suomessa
4218: päästöt ovat vähentyneet noin 40 prosenttia eli    keskimäärin.
4219: lähes yhtä paljon kuin Suomen rikkipäästöt            Hallitus seuraa valtioneuvoston päätöksen
4220: keskimäärin. Öljyn käytön rikkipäästöjen vä-       (890/87) vaikutusta sen tultua voimaan ja ryh-
4221: hentyminen johtuu pääasiassa raskaan poltto-       tyy toimiin sen muuttamiseksi, mikäli aihetta
4222: öljyn käytön vähenemisestä.                        siihen ilmenee.
4223: 
4224:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1988
4225: 
4226:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
4227:                                     1988 vp. -     KK n:o 271                                     3
4228: 
4229: 
4230: 
4231: 
4232:                              Till Riksdagens Herr Talman
4233: 
4234:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        omedelbar närhet tili dessa. Det effektivaste
4235: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        sättet att minska nedfallet över de mest utsatta
4236: nr 728 av den 22 april 1988 tili vederbörande      områdena i norra Finland är att minska på de
4237: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     utsläpp som industriprocesserna ger upphov
4238: jande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under-       tili. Detta gäller också områden i östra Lapp-
4239: tecknade spörsmål nr 271:                          land vilka bl.a. utsätts för nedfall från den
4240:                                                    gruvdrift som bedrivs på andra sidan gränsen i
4241:          Ämnar Regeringen ändra statsrådets        Montsegorsk och i Petsamo.
4242:        beslut (890/87) så att användning av
4243:        tung brännolja, som innehåller mer             Finland och Sovjetunionen har inlett
4244:        svavel än 0,8 viktprocent, förbjuds i       förhandlingar för att minska på den svavel-
4245:        hela landet?                                mängd som kommer in över riksgränsen. Un-
4246:                                                    der den första förhandlingen meddelade repre-
4247:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sentanter för Sovjetunionen att utsläppen från
4248: samt anföra följande:                              ovan nämnda anläggningar kommer att mins-
4249:                                                    kas med över 50 procent jämfört med 1980 års
4250:    Statsrådets beslut (890/87) om svavelhalten i   nivå före utgången av år 1993. Programmet för
4251: tung brännolja är ett av sju beslut, vilkas        att minska anläggningarnas utsläpp sträcker sig
4252: huvudsyfte är att minska svavelutsläppen i hela    ända tili år 2005.
4253: Finland tili under hälften av 1980 års nivå. 1
4254: beslutet har den högsta tiliåtna svavelhalten i       1 södra Finland kan man effektivast minska
4255: tung brännolja begränsats tili tio procent         nedfallet över de mest utsatta områdena genom
4256: mindre än den i geuomsnitt var år 1980.            att i tätorterna övergå tili bränslen som inne-
4257: Dessutom begränsas svavelhalten i tung bränn-      håller så lite svavel som möjligt. Det är möjligt
4258: olja som används i vissa tätorter tili ca en       att i tätorterna minska svaveldioxidhalter som
4259: procent. Beslutet träder i kraft i början av år    uppstår vid energiförbrukning genom att an-
4260: 1991.                                              vända tung brännolja som innehåller relativt
4261:     Användning av tung brännolja gav år 1980       lite svavel, lätt brännolja och dieselolja som
4262: upphov tili ca en tredjedel av svavelutsläppen i   innehåller sparsamt med svavel samt naturgas.
4263: Finland. Svavelutsläpp som härstammar från         Med statsrådets beslut (890/87) ges alltså an-
4264: användning av tung brännolja har minskat ca        visnipgar om användningen av tung brännolja
4265: 40 procent, dvs. nästan lika mycket som sva-       med ·. relativt knapp svavelhalt på områden där
4266: velutsläppen i Finland i genomsnitt. Orsaken       svavelnedfall och befolkningens exponering för
4267: tili att de svavelutsläpp som härstammar från      svaveldioxidhalter är större än i Finland i
4268: oljeanvändning har minskat beror i huvudsak        genomsnitt.
4269: på att användningen av tung brännolja har             Regeringen följer med statsrådsbeslutets
4270: minskat.                                           (890/87) verkningar efter det att det trätt i
4271:     Nedfallet av svavelföreningar i Finland är     kraft. Om det finns skäl därtili, skrider rege-
4272: störst i industri- och bosättningscentra och i     ringen tili åtgärder för att ändra beslutet.
4273: 
4274:     Helsingfors den 1 juni 1988
4275: 
4276:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
4277:                     j
4278:                     j
4279:                 j
4280:                 j
4281:             j
4282:             j
4283:         j
4284:         j
4285:     j
4286:     j
4287: j
4288: j
4289:                                              1988 vp.
4290: 
4291: Kirjallinen kysymys n:o 272
4292: 
4293: 
4294: 
4295: 
4296:                                  Elo ym.: Kiikoisten ja Lavian välisen maantien rakentamisesta
4297: 
4298: 
4299:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4300: 
4301:   Kiikoisten ja Lavian väli on viimeinen raken-      Väli Kiikoinen-Lavia on tärkeä seudullinen
4302: tamaton osuus etelän ja pohjoisen suuntaisena      yhteys, jolla on myös valtakunnallista merki-
4303: Pohjanmaan tiellä. Tällä hetkellä on viimeistel-   tystä. Siksi alueen kunnat eivät voi ymmärtää
4304: tävänä Kiikan ja Kiikoisten välinen osuus, joka    niitä perusteluja, joilla maantien rakentamista
4305: valmistuu syksyllä.                                Kiikoisten ja Lavian välillä aiotaan siirtää
4306:   Alkuperäisten suunnitelmien mukaan tien          eteenpäin.
4307: rakentamisen piti jatkua välittömästi Kiikoisis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4308: ta Laviaan, mutta nyt TVL:n Turun piiri on         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
4309: esittänyt uudessa tienpidon toimenpideohjel-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
4310: massa, että työt Kiikoisten ja Lavian välillä      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
4311: käynnistettäisiin vasta 1990. Tällöin kyseinen     sen:
4312: osuus valmistuisi vuonna 1992. Suunnitelmat
4313: Kiikoisten ja Lavian välistä osuutta varten ovat
4314: valmiina, ja ne on vahvistettu muilta paitsi                Miten Hallitus aikoo turvata sen, että
4315: Lavian keskustaajaman osalta. Taajamankin                 Kiikoisten ja Lavian välisen maantie-
4316: osalta suunnitelmat ovat lähdössä hyväksymis-             osuuden rakentaminen aloitetaan alku-
4317: kierrokselle. Lavian keskustaan tulee Pohjan-             peräisten suunnitelmien mukaisesti
4318: maan tietä varten eritasoliittymä.                        vuonna 1989?
4319: 
4320:     Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1988
4321: 
4322:           Mikko Elo                    Raimo Vuoristo               Raila Aho
4323:           Timo Roos                    Heikki Rinne                 Kalevi Lamminen
4324: 
4325: 
4326: 
4327: 
4328: 280591Q
4329: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 272
4330: 
4331: 
4332: 
4333: 
4334:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4335: 
4336:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     koitua nopeampaa, mistä aiheutuu noin 50
4337: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     Mmk:n lisäkustannukset.
4338: olette 21 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           Vuodelta 1988 joudutaan siirtämään myö-
4339: kirjeenne n:o 729 ohella toimittanut valtioneu-   hemmäksi siis yhteensä noin 150 Mmk:n toi-
4340: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      menpiteet. Kun myös vuoden 1989 rahoihin on
4341: kansanedustaja Mikko Elon ym. näin kuulu-         tehtävä inflaation mukainen korjaus, olisi vuo-
4342: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 272:         delle 1989 saatava noin 2 500 Mmk:n määrära-
4343:                                                   ha, jotta kaikki toimenpideohjelman kohteet
4344:          Miten Hallitus aikoo turvata sen, että   vuonna 1989 voitaisiin toteuttaa.
4345:        Kiikoisten ja Lavian välisen maantie-         Liikenneministeriö on kuitenkin omissa eh-
4346:        osuuden rakentaminen aloitetaan alku-      dotuksissaan, kuten esimerkiksi eduskunnalle
4347:        peräisten suunnitelmien mukaisesti         annetusta selonteosta käy ilmi, pyrkinyt aktii-
4348:        vuonna 1989?                               visesti turvaamaan päätieverkon liikenneolo-
4349:                                                   suhteiden säilymisen, estämään liikenneturval-
4350:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lisuuden huononemisen, säilyttämään päällys-
4351: vasti seuraavaa:                                  tettyjen teiden kunnon sekä toteuttamaan
4352:   Tienpidon toimenpideohjelmassa vuosiksi         myös alemmalla tieverkolla tarpeellisia kehittä-
4353: 1987-93 esitettiin teiden tekemisen momentin      mistoimenpiteitä. Tavoitteiden toteuttaminen
4354: rahoitustarpeeksi koko maassa momentilta          edellyttää tieinvestointien lisäämistä tuntuvasti.
4355: 31.24.77 yhteensä 1 916 Mmk vuonna 1988 ja        Jos tämä osoittautuu vuoden 1989 tulo- ja
4356: 2 134 Mmk vuonna 1989. Vuodelle 1988 on           menoarvion käsittelyssä mahdolliseksi, ei Kii-
4357: myönnetty 1 790 Mmk ja lisämenoarviossa on        koisten-Lavian tieosuuden parantamista tar-
4358: esitetty lisäystä 32 Mmk. Vuoden 1988 rahoitus    vitse siirtää. Viime kädessä tiemäärärahojen
4359: Jaa siis noin 100 Mmk toimenpideohjelmaa          suuruudesta vuonna 1989, kuten muutoinkin,
4360: pienemmäksi. Lisäksi inflaatio on ollut enna-     päättää eduskunta.
4361: 
4362:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
4363: 
4364:                                                            Liikenneministeri Pekka Vennamo
4365:                                     1988 vp. -     KK n:o 272                                    3
4366: 
4367: 
4368: 
4369: 
4370:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4371: 
4372:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        väntat, vilket har lett tili merkostnader på
4373: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        cirka 50 Mmk.
4374: nr 729 av den 21 april 1988 tili vederbörande          Från år 1988 måste således åtgärder för
4375: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     sammanlagt cirka 150 Mmk uppskjutas. Då
4376: jande av riksdagsman Mikko Elo m.fl. under-        även pengarna för år 1989 måste justeras enligt
4377: tecknade spörsmål nr 272:                          inflationen, borde ett anslag på cirka 2 500
4378:                                                    Mmk fås för år 1989, för att alla projekt i
4379:          H ur ämnar Regeringen garantera att       åtgärdsprogrammet skall kunna genomföras år
4380:        byggandet av landsvägen mellan Kiikoi-      1989.
4381:        nen och Lavia påbörjas år 1989 i enlig-         Trafikministeriet har emellertid i sina egna
4382:        het med de ursprungliga planerna?           förslag - vilket framgår t.ex. av redogörelsen
4383:                                                    tili riksdagen - strävat efter att aktivt trygga
4384:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att trafikförhållandena på huvudvägnätet bibe-
4385: samt anföra följande:                              hålls, förhindra att trafiksäkerheten försvagas,
4386:                                                    hålla vägbeläggningarna i skick samt att vidta
4387:   1 åtgärdsprogrammet för väghållningen åren       nödvändiga åtgärder för att utveckla också det
4388: 1987-93 föreslogs för finansiering av hela         lägre vägnätet. För att målen skall kunna
4389: landets behov av vägar under moment 31.24. 77      uppnås förutsätts det att väginvesteringarna
4390: sammanlagt 1 916 Mmk år 1988 och 2 134             ökas märkbart. Om detta visar sig vara möjligt
4391: Mmk är 1989. För år 1988 har 1 790 Mmk             vid behandlingen av statsförslaget för år 1989,
4392: beviljats och i tiliäggsbudgeten har ett tiliägg   kommer det inte att vara nödvändigt att skjuta
4393: på 32 Mmk föreslagits. Finansieringen för år       upp förbättrandet av vägen mellan Kiikoinen
4394: 1988 förblir alltså cirka 100 Mmk mindre än        och Lavia. 1 sista hand är det riksdagen som
4395: vad som föreslagits i åtgärdsprogrammet.           bestämmer om storleken av väganslagen för år
4396: Dessutom har inflationen varit snabbare än         1989, liksom också annars.
4397: 
4398:     Helsingfors den 12 maj 1988
4399: 
4400:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
4401:                                               1988 vp.
4402: 
4403: Kirjallinen kysymys n:o 273
4404: 
4405: 
4406: 
4407: 
4408:                                   Ollila ym.: Vammaispalvelulain säännösten soveltamisesta kehi-
4409:                                      tysvammaisiin
4410: 
4411: 
4412:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4413: 
4414:    Vuoden 1988 alusta tulivat voimaan laki ja        vat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut,
4415: asetus vammaisuuden perusteella järjestettävis-      jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäi-
4416: tä palveluista ja tukitoimista (380/87 ja 759/       väiselle suoriutumiselle". Asetustekstistä ei voi
4417: 87). Niin laista, asetuksesta kuin hallituksen       lukea, että palveluilla tarkoitetaan pelkästään
4418: esityksen perusteluista voi selvästi lukea, että     teknisluonteisia palveluita. Asetuksessa sano-
4419: laki ja asetus on tarkoitettu koskemaan kaik-        taan myös " ... sekä ne palvelut, joita tarvitaan
4420: kia vammaisia - myös kehitysvammaisia. Ke-           asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihty-
4421: hitysvammalaki on toissijainen laki vammais-         vyyden edistämiseksi''.
4422: palvelulakiin nähden. Niin hallituksen perus-           Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa
4423: teluissa kuin sosiaalihallituksen antamassa oh-      28.12.1987 oleva lause: "Uudistus ei koske
4424: jekirjeessä (2/1987) sanotaan, että kehitysvam-      kehitysvammahuoltoa, vaan kehitysvammalaki
4425: maisten tarvitsemiin palveluihin sovelletaan sen     on voimassa muuttumattomana", on harhaan-
4426: lisäksi, mitä tässä laissa on sanottu, kehitys-      johtava, vaikka sisällöltään tarkasti ottaen on-
4427: vammaisten erityishuollosta annettua lakia.          kin oikea. Sanamuoto antaa kuitenkin helposti
4428:    Lain ja asetuksen voimaantulon yhteydessä         sijaa ajatukselle, että siinä tarkoituksellisesti
4429: eräissä lehtikirjoituksissa sekä sosiaali- ja ter-   esitetään ajatus, ettei uudistus koske ke~itys­
4430: veysministeriön tiedotteessa (28 .12.1987) esite-    vammaisia, mikä ei suinkaan pidä paikkaansa
4431: tään tulkintoja, joilla yritetään vesittää lain ja   eikä ole lain ja asetuksen kirjaimen eikä hen-
4432: asetuksen kirjainta ja henkeä nimenomaan ke-         gen mukaista.
4433: hitysvammaisia koskevien palvelujen osalta.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4434:    Erityisesti tämä koskee palveluasumisen jär-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
4435: jestämistä. On esitetty tulkinta, jonka mukaan       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
4436: "palveluasumiseen kuuluvat palvelut eivät si-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
4437: sällä ns. hoivapalveluja tai valvontaa" - ja         sen:
4438: tämän tulkinnan avulla ollaan sulkemassa suu-
4439: rin osa kehitysvammaisista palvelun ulkopuo-                   Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
4440: lelle. Hoivapalvelusana on uusi termi, josta saa            toimenpiteisiin, että vammaispalvelu-
4441: sen käsityksen, että se on tuotettu nimenomaan              lain ja -asetuksen tulkinnassa ja tiedot-
4442: tätä tarkoitusta varten. Vammaispalveluase-                 tamisessa ei synny sellaisia käsityksiä,
4443: tuksen 10 ja 11 §:ssä, joissa palveluasuminen               jotka sulkevat kehitysvammaiset sovel-
4444:  on määritelty, ei tällaista termiä esiinny, vaan           tamisen ulkopuolelle?
4445: siellä sanotaan, että "palveluasumiseen kuulu-
4446: 
4447:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
4448: 
4449:           Heikki A. Ollila          Kalevi Lamminen                   Mirja Ryynänen
4450:                     Pentti Lahti-Nuuttila                     Sauli Hautala
4451: 
4452: 
4453: 
4454: 
4455: 280615R
4456: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 273
4457: 
4458: 
4459: 
4460: 
4461:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4462: 
4463:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuuluu asumisen järjestäminen. Tällöin tulee
4464: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       harkittavaksi se, kumman lain nojalla asumis
4465: olette 22 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          palvelut järjestetään.
4466: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Vammaispalveluasetuksen (759/87) 10 §:ss~
4467: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       on lueteltu asumiseen liittyvät palvelut, mm
4468: edustaja Ollilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa
4469: sesta kysymyksestä n:o 273:                         henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudes
4470:                                                     sa ja asunnon siivouksessa. Nämä palvelu
4471:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin        sisältävät ne palvelut, joita kehitysvammainen
4472:        toimenpiteisiin, että vammaispalvelu-        kin henkilö tarvitsee asumisensa järjestämisek
4473:        lain ja -asetuksen tulkinnassa ja tiedot-    si.
4474:        tamisessa ei synny sellaisia käsityksiä,
4475:        jotka sulkevat kehitysvammaiset sovel-           Vammaispalveluasetuksen 11 §:n mukaar
4476:        tamisen ulkopuolelle?                        vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jok~
4477:                                                     vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toi·
4478:                                                     sen henkilön apua päivittäisistä toiminnoist~
4479:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokau
4480: taen seuraavaa:                                     den eri aikoina tai muutoin erityisen runsaast
4481:    Laki vammaisuuden perusteella järjestettä-       ja joka ei ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa
4482: vistä palveluista ja tukitoimista (380/87, jäl-     Todettakoon, että laitoshuollon tarve on varsir
4483: jempänä vammaispalvelulaki) tuli voimaan            suhteellista ja riippuu henkilön toimintakyvyr
4484: 1.1.1988. Uudella lainsäädännöllä kumottiin         lisäksi myös muista vaihtoehdoista.
4485: invaliidihuoltolaki (907 146) pääosin. Vammais-         Kehitysvammaisten henkilöiden asumiser
4486: palvelulain 2 §:n mukaan vammaisella henki-         järjestäminen on hyvin kiireellinen ja ajankoh·
4487: löllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai       tainen tehtävä tällä hetkellä. Määrällisesti tule·
4488: sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä     vaisuudessa on kysymys asumisen järjestämi·
4489: vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän          sestä usealle tuhannelle kehitysvammaiselle
4490: toiminnoista. Vammaispalvelulain voimaan            henkilölle, jotka asuvat lapsuudenkodeissaar
4491: tullessa jäi kehitysvammaisten erityishuollosta     ikääntyvien vanhempiensa luona tai laitoksess<
4492: annettu laki (519/77, jäljempänä kehitysvam-        vaihtoehtojen puuttumisen vuoksi. Kaikki täs·
4493: malaki) muuttamattomana voimaan.                    tä joukosta eivät kuitenkaan ole 8 §:n 2 mo·
4494:    Vammaispalvelulain hallituksen esityksen         mentin tarkoittamia vaikeavammaisia. Vam-
4495: (HE n:o 219/1986 vp.) perusteluissa todetaan,       maispalvelulakia valmisteltaessa arvioitiin, etH
4496: että laki on periaatteessa kaikkien vammaisten      vammaispalvelulain nojalla palveluasumist<
4497: henkilöiden tarvitsemia erityispalveluita ja toi-   olisi tarpeen järjestää kaikkiaan noin 1 ()()(
4498: mintoja säätelevä laki. Edelleen todetaan, että     henkilölle.
4499: kehitysvammaisten tarvitsemiin erityispalvelui-         Vammaispalvelulain tai -asetuksen tavoit·
4500: hin sovelletaan lisäksi kehitysvammalakia.          teet, säännökset tai perustelut eivät sulje poi!
4501:    Sekä vammaispalvelulaki että kehitysvam-         mitään vammaisryhmää, eivät myöskään kehi·
4502: malaki ovat toissijaisia, näin ollen vammaisten     tysvammaisia. Näin ollen niiden kehitysvam·
4503: henkilöiden palvelut järjestetään ensisijaisesti    maisten henkilöiden, jotka täyttävät lain j<
4504: ns. yleisen lainsäädännön nojalla. Vammais-         asetuksen edellytykset, asuminen voidaan jär·
4505: palvelulain 8 §:n 2 momentin mukaan on kun-         jestää vammaispalvelulain nojalla. Vammais·
4506: nan järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle      palvelulain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu eri·
4507: palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai           tyinen järjestämisvelvollisuushan koskee vair
4508: sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee pal-     vaikeasti vammaisia.
4509: velua suoriutuakseen tavanomaisista elämän              Kaksi vammaisia henkilöitä koskevaa laki~
4510: toiminnoista. Myös kehitysvammalain nojalla         mahdollistaa kuitenkin, erityisesti kun kehitys·
4511: kehitysvammaisten erityishuollon palveluihin        vammalakia toteuttavat pääosin erityishuolto·
4512:                                      1988 vp. -     KK n:o 273                                    3
4513: 
4514: punen kuntainliitot ja vammaispalvelulakia          ta luopumista. Sosiaali- ja terveysministeriössä
4515: kunnat, sen, että jatkossakin eri syistä kehitys-   työskentelee tällä hetkellä työryhmä, jonka
4516: vammaiset henkilöt voivat joutua eriarvoiseen       tehtävänä on tarkastella yksityiskohtaisemmin
4517: asemaan eri lakeja tulkittaessa. Mainittakoon,      mm. edellä mainittua ehdotusta ja kehitysvam-
4518: että sosiaalihallituksen asettama kehitysvam-       maisten henkilöiden asumisen järjestämistä.
4519: mahuollon kehittämistavoitteet asettanut työ-       Työryhmän määräaika päättyy 31.10.1988.
4520: ryhmä ehdotti vuonna 1986 kehitysvammalais-
4521: 
4522:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1988
4523: 
4524:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
4525: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 273
4526: 
4527: 
4528: 
4529: 
4530:                               Till Riksdagens Herr Talman
4531: 
4532:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nas i form av specialomsorger om utvecklings-
4533: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         störda.
4534: av den 22 april 1988 till vederbörande medlem          1 10 § serviceförordningen (759/87) uppräk-
4535: av statsrådet översänt avskrift av följande av      nas de tjänster som hänför sig till serviceboen-
4536: riksdagsman Ollila m.fl. undertecknade spörs-       de, bl.a. hjälp med att förflytta sig, påkläd-
4537: mål nr 273:                                         ning, personlig hygien, mathushållning, städ-
4538:                                                     ning av bostaden. Dessa tjänster inbegriper de
4539:           Ämnar Regeringen vidta sådana åt-         tjänster som en utvecklingsstörd behöver för
4540:        gärder som förhindrar att det vid tolk-      att ordna sitt boende.
4541:        ningen av lagen och förordningen om
4542:        service och stöd på grund av handikapp          Enligt 11 § serviceförordningen anses som
4543:        uppstår åsikter enligt vilka lagen inte      gravt handikappad den som på grund av sitt
4544:        tillämpas på utvecklingsstörda?              handikapp eller sin sjukdom fortlöpande, un-
4545:                                                     der olika tider av dygnet eller annars i särskilt
4546:                                                     stor utsträckning behöver en annan persons
4547:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        hjälp för att klara av sina dagliga sysslor och
4548: samt anföra följande:                               som inte är i behov av kontinuerlig an-
4549:    Lagen om stöd och service på grund av            staltsvård. Det kan konstateras att behovet av
4550: handikapp (380/87, nedan servicelagen) trädde       anstaltsvård är i hög grad relativt och beror,
4551: i kraft 1.1.1988. Genom den nya lagstiftningen      förutom på personens funkionsförmåga, också
4552: upphävdes lagen om invalidvård (907 146) i          på tillbudsstående alternativ.
4553: huvudsak. Enligt 2 § servicelagen avses med en         Ordnandet av de utvecklingsstördas boende
4554: handikappad den som på grund av skada eller         är för ögonblicket en mycket brådskande och
4555: sjukdom under långa tider har särskilda svårig-     aktuell uppgift. 1 framtiden är det, kvantitativt
4556: heter att klara av de funktioner som hör till       sett, frågan om att ordna boendet för flera
4557: normal livsföring. Då servicelagen trädde i         tusen utvecklingsstörda som bor i sina barn-
4558: kraft kvarstod lagen angående specialomsorger       domshem tillsammans med sina åldrande
4559: om utvecklingsstörda (519/77, nedan special-        föräldrar eller i en anstalt på grund av att
4560: omsorgslagen) oförändrad i kraft.                   alternativ saknas. Alla dessa är emellertid inte
4561:    1 motiveringen till regeringens proposition      sådana gravt handikappade som avses i 8 § 2
4562: beträffande servicelagen (RP nr 219/1986 rd.)       mom. Vid beredningen av servicelagen beräk-
4563: konstateras att lagen i princip skall vara en lag   nades det att sammanlagt ca 1 000 personer
4564: som reglerar all den specialservice och de          behöver sådant serviceboende som avses i ser-
4565: verksamheter som handikappade personer be-          vicelagen.
4566: höver. Vidare konstateras att på sådan special-        Målen för, stadgandena i eller motiveringen
4567: service som utvecklingsstörda behöver dess-         för servicelagen eller serviceförordningen ute-
4568: utom tillämpas specialomsorgslagen.                 sluter ingen grupp av handikappade, inte heller
4569:    Såväl servicelagen som specialomsorgslagen       de utvecklingsstörda. Sålunda kan boendet för
4570: är sekundära, och sålunda ordnas servicen för       sådana utvecklingsstörda som uppfyller
4571: handikappade i första hand med stöd av den          förutsättningarna i lagen och förordningen
4572: s.k. allmänna lagstiftningen. Enligt 8 § 2 mom.     ordnas med stöd av servicelagen. Den särskilda
4573: servicelagen skall kommunen ordna service-          skyldighet att ordna boende som avses i 8 § 2
4574: boende för en gravt handikappad som på              mom. servicelagen gäller ju endast gravt handi-
4575: grund av sitt handikapp eller sin sjukdom           kappade.
4576: nödvändigt behöver sådan service för att klara         Att det finns två lagar som gäller handikap-
4577: de funktioner som hör till normal livsföring.       pade gör det dock möjligt att, särskilt emedan
4578: Också med stöd av specialomsorgslagen hör           verkställigheten av specialomsorgslagen i hu-
4579: ordnandet av boende till den service som ord-       vudsak ankommer på kommunalförbunden för
4580:                                     1988 vp. -     KK n:o 273                                   5
4581: 
4582: specialomsorgsdistrikt och verkställigheten av     Vid social- och hälsovårdsministeriet arbetar
4583: servicelagen på kommunerna, utvecklingsstör-       för ögonblicket en arbetsgrupp med uppgift att
4584: da också i framtiden kan hamna i ojämlik           mera detaljerat granska bl.a. ovan nämnda
4585: ställning vid tolkningen av olika lagar. Det kan   förslag och ordnandet av de utvecklingsstördas
4586: nämnas att en arabetsgrupp, som specialstyrel-     boende. Arbetsgruppens mandattid utgår
4587: sen tillsatte och som ställde upp målen för        31.10.1988.
4588: specialomsorgernas utvecklande, år 1986 före-
4589: slog att specialomsorgslagen skulle upphävas.
4590: 
4591:     Helsingfors den 26 maj 1988
4592: 
4593:                                                                       Minister Tarja Halonen
4594: 1
4595: 
4596: 
4597: 1
4598:                                              1988 vp.
4599: 
4600: Kirjallinen kysymys n:o 274
4601: 
4602: 
4603: 
4604: 
4605:                                  Uitto: Valtion patruunatehtaassa palvellun ajan laskemisesta
4606:                                     eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi eräässä tapauksessa
4607: 
4608: 
4609:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4610: 
4611:    Valtion patruunatehdas oli väliaikaisesti           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4612: vuosina 1951-1954 Valmet Oy:n omistukses-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4613: sa. Henkilölle, joka pääsee kunnan palveluk-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4614: sesta KVTEL:n nojalla eläkkeelle, ei lasketa        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4615: näitä vuosia valtion palvelukseksi, vaikka hän
4616: on ollut ennen niitä ja myös niiden vuosien
4617: jälkeen patruunatehtaan ja siten myös valtion                 Mihin toimiin Hallitus ryhtyy, jotta
4618: palveluksessa. Saamani tiedon mukaan valtion               eläkejärjestelmiä ei sovellettaisi epäyh-
4619: puolella kyseinen aika, jolloin patruunatehdas             tenäisesti, vaan että Valtion patruuna-
4620: oli väliaikaisesti Valmet Oy:IIä, otetaan kuiten-          tehtaassa - vaikkakin Valmet Oy:n
4621: kin huomioon valtion palvelukseen rinnasteise-             omistuksessa - vuosina 1951-1954
4622: na.                                                        palveltu aika otettaisiin huomioon
4623:                                                            myös KVTEL:ssä?
4624: 
4625:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1988
4626: 
4627:                                              Pauli Uitto
4628: 
4629: 
4630: 
4631: 
4632: 280622Z
4633: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 274
4634: 
4635: 
4636: 
4637: 
4638:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4639: 
4640:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jäin eläkelaissa (395/61) säädettyjen perus-
4641: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teiden mukaista eläketurvaa.
4642: olette 26 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn             Kunnallisessa eläkejärjestelmässä eläkkee-
4643: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        seen oikeuttaa pääsääntöisesti kunnallinen pal-
4644: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       velussuhde. Kunnallisen eläkelaitoksen elä-
4645: edustaja Pauli Uiton näin kuuluvasta kirjalli-      kesäännön 15 §:n mukaan tietyt tyhjentävästi
4646: sesta kysymyksestä n:o 274:                         luetellut palvelukset oikeuttavat kunnallisen jä-
4647:                                                     senyhteisön palvelun ohella lisäeläkkeeseen
4648:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy, jotta      ajalta ennen 1. 7.1964. Edellytyksenä kuitenkin
4649:         eläkejärjestelmiä ei sovellettaisi epäyh-   on, ettei samaa aikaa ole luettu tai ole luettava
4650:         tenäisesti, vaan että Valtion patruuna-     eläkeajaksi muuta eläkettä myönnettäessä.
4651:         tehtaassa - vaikkakin Valmet Oy:n           Luettelossa on 15 §:n 1 momentin 2 kohdassa
4652:         omistuksessa - vuosina 1951-1954            mainittu valtion palvelus, mutta ei mitään
4653:         palveltu aika otettaisiin huomioon          siihen rinnastettavaa palvelua. Valtion patruu-
4654:         myös KVTEL:ssä?                             natehdas on ollut vuosina 1951-1954 Valmet
4655:                                                     Oy:n omistuksessa. Kysymyksessä ei ole val-
4656:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:      tion palvelu. Valmet Oy:n Lapuan tehtaan
4657:   Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin       luovuttamisen yhteydessä oli sovittu, että teh-
4658: eläkelain (202/64) mukainen eläketurva koskee       taan palveluksessa olleita henkilöitä koskeva
4659: kunnan ja kuntainliiton viranhaltijaa ja työnte-    eläkerasitus siirtyi kokonaan valtion vastatta-
4660: kijää. Lain 3 §:n mukaan eläketurvasta määrä-       vaksi.
4661: tään kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännös-          Valtion eläkelaki ja kunnallisen eläkelaitok-
4662: sä. Peruseläketurvan, joka käsittää vanhuus-,       sen eläkesääntö poikkeavat joiltakin osin toi-
4663: työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläke-        sistaan, joten kysymyksessä ei kaikissa tapauk-
4664: turvan, tulee määrältään vastata vähintään 8        sissa ole eläkejärjestelmien epäyhtenäinen so-
4665: päivänä heinäkuuta 1961 annetussa työnteki-         veltaminen.
4666: 
4667:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1988
4668: 
4669:                                                             Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
4670:                                      1988 vp. -     KK n:o 274                                      3
4671: 
4672: 
4673: 
4674: 
4675:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4676: 
4677:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lagen den 8 juli 1961 om pension för arbetsta-
4678: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         gare (395/61) stadgade grunderna.
4679: av den 26 april 1988 tili vederbörande medlem           I det kommunala pensionssystemet berätti-
4680: av statsrådet översänt avskrift av följande av      gar ett kommunalt tjänsteförhållande i regel
4681: riksdagsman Pauli Uitto undertecknade spörs-        tili pension. Enligt 15 § i kommunala pensions-
4682: mål nr 274:                                         anstaltens pensionsstadga berättigar vissa an-
4683:                                                     ställningar, vilka uttömmande uppräknats, vid
4684:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           sidan av anställning vid kommunalt medlems-
4685:        vidta för att pensionssystemen inte skall    samfund tili tiliäggspension för tiden före
4686:        tiliämpas på ett oenhetligt sätt, utan att   1. 7.1964. Det är dock en förutsättning att
4687:        den tjänstgjorda tiden åren 1951-1954        samma tid inte har räknats eller kommer att
4688:        vid Statens patronfabrik - fastän den        räknas som pensionstid då annan pension be-
4689:        då ägdes av Valmet Ab - skall beaktas        viljas. 1 förteckningen har i 15 § 1 mom. 2
4690:        även i KTAPL?                                punkten nämnts anställning hos staten, men
4691:                                                     ingen anställning som kan jämställas därmed.
4692:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Statens patronfabrik var åren 1951-1954 i
4693: samt anföra följande:                               Valmet Ab:s ägo. Det är inte fråga om tjänst-
4694:                                                     göring hos staten. 1 samband med överlämnan-
4695:    Pensionsskyddet enligt lagen om pension för      det av Valmet Ab:s Lappo fabrik var det
4696: kommunala tjänsteinnehavare och arbetstagare        överenskommet att ansvaret för pensionsbe-
4697: (202/64) gäller kommunens och kommunalför-          lastningen i fråga om de personer som var
4698: bunds tjänsteinnehavare och arbetstagare. En-       anställda vid fabriken helt och hället övertogs
4699: ligt lagens 3 § förordnas angående pensions-        av staten.
4700: skyddet i den kommunala pensionsanstaltens              Lagen om statens pensioner och kommunala
4701: pensionsstadga. Grundpensionsskyddet, som           pensionsanstaltens pensionsstadga skiljer sig
4702: omfattar ålders-, invalid-, arbetslöshets- och      tili vissa delar från varandra. Det är därför inte
4703: familjepensionsskydd, skall tili sitt belopp åt-    i alla fall fråga om oenhetlig tiliämpning av
4704: minstone matsvara pensionsskyddet enligt de i       pensionssystemen.
4705: 
4706:     Helsingfors den 26 maj 1988
4707: 
4708:                                                                  lnrikesminister Jarmo Rantanen
4709:                                               1988 vp.
4710: 
4711: Kirjallinen kysymys n:o 275
4712: 
4713: 
4714: 
4715: 
4716:                                  Väänänen ym.: Ympäristöpolitiikkaa koskevan, PN:n toimin-
4717:                                    taan liittyvän tilanneselostuksen antamisesta eduskunnalle
4718: 
4719: 
4720:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4721: 
4722:    Ympäristöpolitiikassa on tähdellistä, että       lettisäteilyn suojana olevaa otsonikerrosta
4723: sekä kansallisin että kansainvälisin toimenpi-      etenkin maapallon pohjoisilla alueilla. Typpi-
4724: tein pyritään torjumaan ympäristölle jo aiheo-      ja rikkipäästöt vaikuttavat haitallisesti sekä
4725: tettuja ja tulevina vuosina aiheotettavia haitto-   maalla että meressä.
4726: ja.                                                    On tärkeätä luoda pohjoismainen kokonais-
4727:    Muun muassa Pohjoismaiden neuvostossa            ote näihin kysymyksiin, kartoittaa tilanne jat-
4728: on käynnistynyt yhteistyö pohjoisen Euroopan        kuvana toimenpiteenä, saada aikaan yhteis-
4729: ympäristönsuojelun tehostamiseksi. Esimerkki-       pohjoismainen sopimus ja päästä yhteiseen
4730: nä mainittakoon, että neuvoston istunnossa          kansainväliseen sopimukseen.
4731: maaliskuussa 1988 hyväksyttiin useita ympäris-         Yhteispohjoismaisen vuotuisen tilannerapor-
4732: tönsuojelua koskevia suosituksia ja edellytet-      tin perustana ovat maakohtaiset raportit. Hal-
4733: tiin pohjoismaisten ympäristöministereiden mi-      litus on luvannut antaa eduskunnan edellyttä-
4734: nisterineuvoston käynnistävän toimenpiteet yh-      män ympäristönsuojeluselonteon vielä kevään
4735: teispohjoismaisen toimintaohjelman aikaan-          1988 aikana. Välttämätöntä lisäksi on, että
4736: saamiseksi ympäristönsuojelun alalla.               raportti annetaan vuosittain, jotta eduskunta
4737:    Kuvaavaa sille huolestuneisuudelle, jota par-    voi tilannetta seurata ja että sen käytössä on
4738: lamentaarikkojen keskuudessa tässä suhteessa        kotimaasta ajan tasalla olevat ympäristöpoliit-
4739: tunnettiin, oli mm. se, että neuvosto hyväksyi      tiset tosiasiat.
4740: jäsenehdotuksen pohjalta suosituksen, jonka            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4741: mukaan Pohjoismaiden hallituksia pyydetään          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
4742: ryhtymään toimenpiteisiin vuosittain annetta-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
4743: van ministerineuvoston tilanneraportin aikaan-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
4744: saamiseksi ympäristöpolitiikan alalta.              sen:
4745:    Suosituksessa kiinnitettiin huomiota siihen,
4746: että Pohjolan ympäristöön kohdistuu monia                    Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
4747: uhkatekijöitä kuten Pohjoismaissa mutta myös               vuosittaisen tilanneselostuksen Suomen
4748: Pohjolaa lähellä olevilla alueilla syntyvät pääs-          ympäristöpolitiikasta osana Pohjois-
4749: töt. Pohjoismaiden merialueiden eräisiin osiin             maiden neuvostolle vuosittain annetta-
4750: vaikuttavat radioaktiiviset ja kemialliset pääs-           vaa yhteispohjoismaista tilanneselostus-
4751: töt. Freonipäästöt syövät vaarallisen ultravio-            ta?
4752: 
4753:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1988
4754: 
4755:                      Marjatta Väänänen                  Esko Aho
4756:                      Anneli Jäätteenmäki                Mirja Ryynänen
4757:                                      Gustav Björkstrand
4758: 
4759: 
4760: 
4761: 
4762: 280673E
4763: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 275
4764: 
4765: 
4766: 
4767: 
4768:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4769: 
4770:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kunkin maan omien toimien merkitystä. Yh-
4771: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      teistyöohjelmaan on lisäksi vaikuttanut Ympä-
4772: olette 26 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn         ristön ja kehityksen maailmankomission ra-
4773: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       portti "Yhteinen tulevaisuutemme", jossa täh-
4774: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      dennetään kaikkien viranomaisten ja poliittis-
4775: edustaja Väänäsen ym. näin kuuluvasta kirjal-      ten elinten toiminnan merkitystä ympäristöm-
4776: lisesta kysymyksestä n:o 275:                      me suojelemiseksi. Uudessa yhteistyöohjelmas-
4777:                                                    sa kiinnitetään huomiota muun muassa kaik-
4778:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle      kiin niihin ympäristöämme uhkaaviin tekijöi-
4779:        vuosittaisen tilanneselostuksen Suomen      hin, joihin kirjallisessa kysymyksessä viitataan.
4780:        ympäristöpolitiikasta osana Pohjois-           Valmisteilla oleva Pohjoismaiden yhteistyö-
4781:        maiden neuvostolle vuosittain annetta-      ohjelma ympäristönsuojelun alalla on luonteel-
4782:        vaa yhteispohjoismaista tilanneselostus-    taan periaateohjelma, jota on tarkoitus täyden-
4783:        ta?                                         tää yksityiskohtaisin toimenpideohjelmin. Il-
4784:                                                    mansuojeluyhteistyön toimenpideohjelma on
4785:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      jo valmistunut ja meriympäristön suojelua kos-
4786: vasti seuraavaa:                                   kevaa toimenpideohjelmaa valmistellaan rin-
4787:    Pohjoismaiden ympäristönsuojeluyhteistyöl-      nakkain yhteistyöohjelman kanssa.
4788: lä on pitkät perinteet. Vuonna 1971 perus-            Pohjoismaiden neuvoston toimintaan osallis-
4789: tettiin Pohjoismaiden ympäristöviranomaisten       tuvia kansanedustajia on jatkuvasti pidetty
4790: välinen yhteistyöelin, joka vuonna 1973 muut-      ajan tasalla Pohjoismaiden ministerineuvoston
4791: tui Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäris-      ja Pohjoismaiden hallitusten toiminnasta ym-
4792: tönsuojelukysymysten      virkamieskomiteaksi.     päristönsuojelun hyväksi.
4793: Yhteistyösopimusta Islannin, Norjan, Ruotsin,         Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosiker-
4794: Suomen ja Tanskan välillä (ns. Helsingin sopi-     tomukset antavat varsin yksityiskohtaista tie-
4795: mus) täydennettiin vuonna 1974 kolmella ym-        toa ympäristönsuojeluyhteistyöstä. Eduskun-
4796: päristönsuojelua koskevalla artiklalla (artiklat   nalle annettavat kertomukset hallituksen toi-
4797: 30, 31 ja 32). Vuonna 1976 tuli voimaan            menpiteistä sisältävät vuosittain selostuksen
4798: Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välinen         myös Pohjoismaiden ja muusta kansainvälises-
4799: ympäristönsuojelusopimus.                          tä ympäristönsuojeluyhteistyöstä. Molempia
4800:    Pohjoismaiden ministerineuvosto on laatinut     kertomuksia voidaan tarvittaessa edelleen laa-
4801: ympäristönsuojelua koskevia, varsin yksityis-      jentaa ympäristönsuojelua koskeviita osin.
4802: kohtaisia yhteistyöohjelmia. Ensimmäinen yh-       Valtioneuvoston kevätistuntokaudella 1988 an-
4803: teistyöohjelma koski vuosia 1972-77, toinen        nettavassa selonteossa ympäristöpolitiikasta on
4804: ohjelma vuosia 1978-82 ja kolmas ohjelma           varsin laaja osa alan kansainvälisestä yhteis-
4805: vuosia 1983-87. Parhaillaan on laadittavana        työstä.
4806: neljäs yhteistyöohjelma, jonka luonnos on ol-         Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että
4807: lut Pohjoismaiden neuvoston käsiteltävänä ja       ympäristöpolitiikkaa koskevaa tiedottamista
4808: joka valmistuu neuvoston seuraavaan istun-         voidaan tehostaa parhaiten laajentamalla pe-
4809: toon maaliskuussa 1989 mennessä.                   rinteisten vuosikertomusten sisältöä. Hallitus
4810:    Uudessa yhteistyöohjelmassa tähdennetään        on kuitenkin valmis antamaan eduskunnalle
4811: entistä enemmän kansainvälisen yhteistyön ja       erillisen tilanneselostuksen.
4812: 
4813:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1988
4814: 
4815:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
4816:                                     1988 vp. -     KK n:o 275                                     3
4817: 
4818: 
4819: 
4820: 
4821:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4822: 
4823:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       och utveckling rapport "Vår gemensamma
4824: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        framtid" inverkat på samarbetsprogrammet. I
4825: av den 26 april 1988 tili vederbörande medlem      rapporten betonas betydelsen av alla myndig-
4826: av statsrådet översänt avskrift av följande av     heters och politiska organs verksamhet för
4827: riksdagsledamot Väänänen m.fl. underteckna-        skyddandet av vår miljö. I det nya samarbets-
4828: de spörsmål nr 275:                                programmet fästs bl.a. uppmärksamhet vid
4829:                                                    alla de faktorer, som hotar vår miljö och tili
4830:          Ämnar Regeringen avge en årlig lä-        vilka det hänvisas i spörsmålet.
4831:        gesrapport tili riksdagen om Finlands
4832:        miljöpolitik som en del av den sam-            De nordiska ländernas samarbetsprogram på
4833:        nordiska lägesrapport som årligen av-       miljöskyddets område, vilket är under bered-
4834:        ges tili Nordiska rådet?                    ning, är ett principprogram, som det är me-
4835:                                                    ningen att komplettera med detaljerade åt-
4836:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gärdsprogram. Åtgärdsprogrammet inom luft-
4837: samt anföra följande:                              vårdssamarbet har redan färdigställts och åt-
4838:                                                    gärdsprogrammet för skydd av havsmiljön är
4839:   Det nordiska samarbetet på miljöskyddets         under beredning samtidigt med samarbetspro-
4840: område har långa traditioner. År 1971 grun-        grammet.
4841: dades ett samarbetsorgan mellan de nordiska           Riksdagsmän, som deltar i Nordiska rådets
4842: ländernas miljöskyddsmyndigheter, vilket år        verksamhet, har oavbrutet informerats om
4843: 1973 ombildades tili Nordiska ministerrådets
4844:                                                    Nordiska ministerrådets och de nordiska län-
4845: ämbetsmannakommitte för miljöskyddsfrågor.
4846:                                                    dernas regeringars verksamhet tili förmån för
4847: Samarbetsavtalet mellan lsland, Norge, Sveri-
4848:                                                    miljöskyddet.
4849: ge, Finland och Danmark (det. s.k. Helsing-
4850: forsavtalet) kompletterades år 1974 med tre           Nordiska ministerrådets årsberättelser ger
4851: artiklar om miljöskydd (artiklarna 30, 31 och      synnerligen detaljerad information om samar-
4852: 32). År 1976 trädde ett avtal om miljöskydd i      betet inom miljöskyddet. De berättelser, som
4853: kraft mellan Norge, Sverige, Finland och Dan-      avges tili riksdagen om regeringens åtgärder,
4854: mark.                                              innehåller varje år en redogörelse för de nor-
4855:    Nordiska ministerrådet har uppgjort mycket      diska ländernas och övrigt internationellt sam-
4856: detaljerade samarbetsprogram om miljöskydd.        arbete inom miljöskyddet. Båda berättelserna
4857: Det första samarbetsprogrammet gäller för          kan vid behov utvidgas ytterligare i fråga om
4858: åren 1972-77, det andra programmet åren            miljöskydd. I den redogörelse för miljöpoliti-
4859: 1978-82 och det tredje programmet åren             ken, som avges under statsrådets vårsession
4860:  1983-87. För tilifället uppgörs det fjärde sam-   1988, ingår ett omfattande avsnitt om det
4861: arbetsprogrammet, som blir klart till rådets       internationella samarbetet på området.
4862: följande session i mars 1989. Ett utkast tili         Med hänvisning tili det ovan nämnda anser
4863: detta program har behandlats i Nordiska rådet.     regeringen att informationen om miljöpolitiken
4864:    1 det nya samarbetsprogrammet poängteras        bäst kan effektiveras genom att utvidga inne-
4865: internationellt samarbete och betydelsen av        hållet i de traditionella årsberättelserna. Rege-
4866: respektive lands egna åtgärder mer än tidigare.    ringen är dock redo att tili riksdagen avge en
4867: Dessutom har Världskommissionens för miljö         separat lägesrapport.
4868: 
4869:      Helsingfors den 2 juni 1988
4870: 
4871:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
4872:                                               1988 vp.
4873: 
4874: Kirjallinen kysymys n:o 276
4875: 
4876: 
4877: 
4878: 
4879:                                   Väänänen ym.: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun Hautjärven
4880:                                      laitosten toimitilojen rakentamisesta
4881: 
4882: 
4883:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4884: 
4885:   Mäntsälässä toimivat Eläinlääketieteellisen           Uutta tilaa laitokselle tarvitaan n. 800 m2 •
4886: korkeakoulun ns. Hautjärven laitokset. Laitos-       Kustannusarvio on 10 milj. markkaa.
4887: ten klinikka toimii lähinnä suurten kotieläinten        Uudenmaan Maakuntaliitto on maakunta-
4888: tutkimuksen tyyssijana.                              muistiossaan esittänyt, että Eläinlääketieteelli-
4889:                                                      sen korkeakoulun Hautjärven laitoksille otet-
4890:    Johtajan lisäksi työskentelee laitoksissa viisi   taisiin valtion tulo- ja menoarvioon määräraha
4891: eläinlääkäriä sekä muuta henkilökuntaa yh-           em. klinikkarakennuksen rakentamista varten.
4892: teensä 25 henkilöä. Lukukausien aikana klini-        Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta
4893: kalla työskentelee myös 25 eläinlääketieteen         on useaan kertaan esittänyt määrärahaa laitok-
4894: opiskelijaa. Laitoksen toimialueena ovat Mänt-       sille samaan tarkoitukseen. Suunnitteluun on
4895: sälä, Orimattila, Pukkila ja Kärkölä.                saatu 60 000 markan määräraha.
4896:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4897:    Klinikka on välttämätön kotieläinten lisään-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
4898: tymistieteen ja nautatutkimuksen vuoksi, sillä       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
4899: se on ainoa lajissaan maassamme. Obstetriikan        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
4900: ja gynekologian klinikat toimivat kuitenkin          sen:
4901: Hautjärven kartanon entisessä, tarkoitukseen
4902: ahtaassa navetassa, joka soveltuu huonosti sai-                Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-
4903: raalatoiminnalle. Laitokset ovatkin kauan kär-              piteisiin Eläinlääketieteellisen korkea-
4904: sineet ajanmukaisen, uuden klinikkarakennuk-                koulun Hautjärven laitosten uuden kli-
4905: sen puutteesta.                                             nikkarakennuksen rakentamiseksi?
4906: 
4907:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1988
4908: 
4909:                      Marjatta Väänänen                        Johannes Virolainen
4910: 
4911: 
4912: 
4913: 
4914: 280664U
4915: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 276
4916: 
4917: 
4918: 
4919: 
4920:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4921: 
4922:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
4923: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      taen seuraavaa:
4924: mies, olette 26 päivänä huhtikuuta 1988 päivä-
4925: tyn kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston      Eläinlääketieteellisen korkeakoulun obstet-
4926: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-        riikan ja gynekologian laitoksen klinikkaraken-
4927:                                                   nuksen rakentaminen Hautjärven koetilan yh-
4928: edustaja Väänäsen ym. tekemän kirjallisen ky-
4929: symyksen n:o 276:                                 teyteen sisältyy opetusministeriön vuosia
4930:                                                   1989-1992 koskevaan toiminta- ja taloussuun-
4931:                                                   nitelmaan. Opetusministeriö on äskettäin
4932:           Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-   osoittanut korkeakoululle määrärahan klinik-
4933:        piteisiin Eläinlääketieteellisen korkea-   karakennuksen hankesuunnitelman laatimista
4934:        koulun Hautjärven laitosten uuden kli-     varten. Hankesuunnitelman valmistuttua voi-
4935:        nikkarakennuksen rakentamiseksi?           daan suunnittelu käynnistää välittömästi ope-
4936:                                                   tusministeriön käytössä olevilla suunnittelu-
4937:                                                   määrärahoilla.
4938: 
4939:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1988
4940: 
4941:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
4942:                                   1988 vp. -     KK n:o 276                                   3
4943: 
4944: 
4945: 
4946: 
4947:                             Tili Riksdagens Herr Talman
4948: 
4949:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt
4950: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      följande:
4951: av den 26 april 1988 tili vederbörande medlem
4952: av statsrådet översänt en avskrift av följande      1 undervisningsministeriets verksamhets- och
4953: av riksdagsman Väänänen m.fl. undertecknade      ekonomipian för åren 1989-1992 ingår att i
4954: spörsmål nr 276:                                 anknytning tili Hautjärvi försökslägenhet låta
4955:                                                  bygga klinikbyggnaden tili institutionen för
4956:                                                  obstetrik och gynekologi vid Veterinärmedi-
4957:          När ämnar Regeringen vidta åtgärder     cinska högskolan. Undervisningsministeriet har
4958:        för att låta bygga en ny klinikbyggnad    nyligen anvisat högskolan anslag för att pro-
4959:        för Hautjärvi institutioner vid Veteri-   jektera klinikbyggnaden. Efter det att projek-
4960:        närmedicinska högskolan?                  teringsplanen blivit färdigställd inleds plane-
4961:                                                  ringen omedelbart med de planeringsanslag
4962:                                                  som undervisningsministeriet förfogar över.
4963: 
4964:     Helsingfors den 30 maj 1988
4965: 
4966:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
4967:                                               1988 vp.
4968: 
4969: Kirjallinen kysymys n:o 277
4970: 
4971: 
4972: 
4973: 
4974:                                  Tennilä: Kertausharjoituksiin kutsuttavan pienyrittäjän ansion-
4975:                                    menetysten korvaamisesta
4976: 
4977: 
4978:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4979: 
4980:    Armeijan kertausharjoituksiin kutsuttu pien-     suhtautumiseen nimenomaan taloudellisista
4981: yrittäjä, joka ei saa lykkäystä, voi joutua         syistä lykkäystä anoviin.
4982: kärsimään suuristakin ansionmenetyksistä.              Kertausharjoituksen ajalta maksettava reser-
4983: Pienyrittäjät eivät saa ansionmenetystään vas-      viläispalkka on perheellisellä miehistöön kuu-
4984: taavaa korvausta, kun taas työehtosopimuksen        luvalla 139 mk päivältä. Sosiaalitoimistosta voi
4985: piiriin kuuluvat työntekijät saavat. Perheyrittä-   anoa sotilasavustusta, jota kuitenkin makse-
4986: jällä kertausharjoitusten vuoksi esimerkiksi        taan tiukkojen normien mukaan perheen vält-
4987: urakka voi keskeytyä ja myöhästyä. On ilmen-        tämättömän toimeentulon turvaamiseksi ker-
4988: nyt, että Lapissa äskettäin pidettyyn Tuisku-       tausharjoituksen ajalta, eikä se korvaa pien-
4989: harjoitukseen oli kutsuttu Oulun sotilaspiiristä    yrittäjän menetettyjä tuloja firmalle.
4990: pienyrittäjä, jonka yritys menetti tuloja ker-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4991: tausharjoitusaikana 20 000-30 000 markkaa           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4992: edellä mainituista syistä. Lisäksi kolme työnte-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4993: kijää joutui lomautetuksi. Pienyrittäjälle ei       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4994: myönnetty lykkäystä lukuisista anomuksista
4995: huolimatta. Lykkäysanomuksessaan yrittäjä                     Onko Hallitus tietoinen, että kertaus-
4996: viittasi sekä taloudelliseen että terveydelliseen          harjoitukset voivat aiheuttaa pienyrit-
4997: tilanteeseensa. Anomus hylättiin Oulun sotilas-            täjäfirmalle jopa useiden kymmenientu-
4998: piirissä, missä lykkäystä anoneiden määrä oli              hansien markkojen menetykset, ja jos
4999: viime harjoituksiin noin 500 henkilöä.                     on,
5000:    Kertausharjoituksiin kutsuttavien määrää on                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5001: lisätty asevelvollisten määrän vähetessä, jolloin          ryhtyä turvatakseen sen, etteivät pien-
5002: ongelma laajenee myös pienyrittäjien kohdalla,             yrittäjät joudu taloudellisesti kärsimään
5003: jotka joutuvat keskeyttämään yritystoimintan-              kertausharjoituksen vuoksi ja toisaalta
5004: sa harjoitusten ajaksi. Kertausharjoituksiin               turvatakseen joustavuutta lykkäysten
5005:  kutsuttavien määrän lisääntyessä puolustusvoi-            myöntämisessä pienyrittäjälle taloudel-
5006:  mien taholta on ilmaistu pyrkimys joustavaan              lisin perustein?
5007: 
5008:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1988
5009: 
5010:                                        Esko-Juhani Tennilä
5011: 
5012: 
5013: 
5014: 
5015:  280653H
5016: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 277
5017: 
5018: 
5019: 
5020: 
5021:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5022: 
5023:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tausharjoituksesta aiheutuvia taloudellisia me-
5024: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      netyksiä.
5025: olette 26 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn            Reserviläisetuuksia on viime vuosina kehitet-
5026: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ty mm. kytkemällä reserviläispalkka valtion
5027: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      virkamiesten palkkaukseen sekä ulottamalla
5028: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta    maatalousyrittäjien lomituspalvelut myös re-
5029: kysymyksestä n:o 277:                              serviläisille. Reserviläispalkkauksen seuraavana
5030:                                                    kehitystavoitteena on reserviläispalkkauksen
5031:           Onko Hallitus tietoinen, että kertaus-   yhtenäistäminen poistamalla perheellisen ja
5032:        harjoitukset voivat aiheuttaa pienyrit-     perheettömän välinen palkkausero. Nykyisin
5033:        täjäfirmalle jopa useiden kymmenientu-      perheettömälle maksettava palkka on puolet
5034:        hansien markkojen menetykset, ja jos        perheellisen palkasta. Tämä uudistus vaikuttaa
5035:        on,                                         erityisesti nuorten yrittäjäreserviläisten ase-
5036:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     maan. Reserviläispalkasta sekä päivärahasta ei
5037:        ryhtyä turvatakseen sen, etteivät pien-     myöskään nykyisin suoriteta veroa.
5038:        yrittäjät joudu taloudellisesti kärsimään      Työnantajan etua eivät voimassa olevat
5039:        kertausharjoituksen vuoksi ja toisaalta     säännökset koske. Niinpä työnantajalle aiheu-
5040:        turvatakseen joustavuutta lykkäysten        tuvat taloudelliset menetykset eivät muodosta
5041:        myöntämisessä pienyrittäjälle taloudel-     lykkäysperustetta. Sotilasviranomaiset ovat
5042:        lisin perustein?                            pyrkineet käytännössä siihen, että työnantajan
5043:                                                    edut otettaisiin huomioon kertausharjoituksia
5044:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-      toteutettaessa siten, ettei samalta työpaikalta
5045: tavasti seuraavaa:                                 kutsuta palvelukseen asevelvollisia työpisteen
5046:    Hallitus on tietoinen siitä, että kertaushar-   töiden suorittamista haittaavalla tavalla. Tä-
5047: joituksiin osallistuminen vaikuttaa asevelvolli-   hän liittyvää kehittämistoimintaa jatketaan.
5048: sen talouteen. Kertausharjoituksiin osallistumi-      Kertausharjoituksiin osallistuminen on pien-
5049: nen on kuitenkin asevelvollisuuslakiin perus-      yrittäjien ja itsenäisen ammatin harjoittajien
5050: tuva jokaista asevelvollista koskeva kansalais-    kannalta ehkä kaikkein ongelmallisinta. Tällä
5051: velvollisuus. Harjoitukset ovat kestoltaan siksi   perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista eikä
5052: lyhyitä, että taloudelliset näkökohdat eivät       kansalaisten yhdenvertaisuuden mukaistakaan
5053: yleensä muodostu ylivoimaisiksi. Asevelvolli-      jättää heitä kertausharjoitusvelvollisuuden ul-
5054: suuslaki mahdollistaa lykkäyksen myöntämisen       kopuolelle.
5055: mm. taloudellisilla perusteilla. Kertausharjoi-       Asevelvollisuuslainsäädäntöä kehitettäessä
5056: tusajalta maksettava ns. reserviläispalkka ja      on tarkoituksena tietyin edellytyksin mahdol-
5057: päiväraha ovat suuruutensa puolesta eräissä        listaa myös työnantajan edun huomioon otta-
5058: tapauksissa riittämättömät korvaamaan ker-         minen lykkäyksen myöntämisperusteena.
5059: 
5060:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
5061: 
5062:                                                                 Puolustusministeri Ole Norrback
5063:                                       1988 vp. -      KK n:o 277                                    3
5064: 
5065: 
5066: 
5067: 
5068:                                Till Riksdagens Herr Talman
5069: 
5070:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           statstjänstemän samt genom att avbytarservi-
5071: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           cen för lantbruksföretagare utsträckats tili att
5072: av den 26 april 1988 tili vederbörande medlem         gälla också reservister. Det följande målet
5073: av statsrådet översänt avskrift av följande av        beträffande utvecklandet av reservistavlö-
5074: riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål            ningen är att förenhetliga reservistavlöningen
5075: nr 277:                                               genom att avlägsna skilinaden i avlöning mel-
5076:                                                       lan värnpliktiga med familj och värnpliktiga
5077:           Är Regeringen medveten om att repe-         utan familj. För närvarande betalas tili en
5078:        titionsövningarna kan åsamka en små-           värnpliktig utan familjen lön som är hälften av
5079:        företagarfirma förluster på t.o.m tiotu-       den lön som betalas tili en värnpliktig med
5080:        sentals mark och, om så är fallet,             familj. Denna reform inverkar speciellt på de
5081:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        unga företagarreservisternas ställning. På re-
5082:        ta för att trygga att småföretagarna inte      servistlönerna och dagpenningen erläggs inte
5083:        blir ekonomiskt lidande på grund av            heller nu någon skatt.
5084:        repetitionsövningar och för att å andra
5085:        sidan trygga flexibilitet vid beviljandet         De gällande stadgandena gäller inte en ar-
5086:        av uppskov på ekonomiska grunder?              betsgivares intresse. Således utgör inte de eko-
5087:                                                       nomiska förluster som åsamkas en arbetsgivare
5088:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          en grund för uppskov. Militärmyndigheterna
5089: samt anföra följande:                                 har i praktiken eftersträvat att arbetsgivarens
5090:                                                       intressen beaktas vid repetitionsövningarna så,
5091:    Regeringen är medveten om att deltagande i         att från en och samma arbetsplats inte kallas
5092: repetitionsövningar inverkar på de värnplikti-        värnpliktiga tili tjänst på ett sätt som medför
5093: gas ekonomi. Deltagandet i repetitionsövningar        olägenhet för utförandet av arbetet. Den ut-
5094: är dock en medborgerlig skyldighet som                vecklingsverksamhet som hänför sig tili detta
5095: grundar sig på värnpliktslagen och som gäller         fortgår.
5096: varje värnpliktig. Övningarna varar en kort tid
5097: för att de ekonomiska synpunkterna inte i                Deltagandet i repetitionsövningar medför
5098: allmänhet skall bli övermäktiga. Värnpliktsla-        kanske aUra mest problem för småföretagare
5099: gen möjliggör beviljande av uppskov bl.a. på          och för utövarna av ett självständigt yrke. På
5100: ekonomiska grunder. Den s.k. reservistlönen           denna grund är det dock inte möjligt och inte
5101: och dagpenningen som betalas för tiden för            heller i förenligt med medborgarnas jämställd-
5102: repetitionsövningen är beträffande sin storlek i      het att lämna dem utanför repetitionsövnings-
5103: vissa fall otillräckliga när det gäller att ersätta   skyldigheten.
5104: de ekonomiska förluster som förorsakas av                Avsikten är att i samband med utvecklandet
5105: repetitionsövningarna.                                av värnpliktslagstiftning möjliggöra att också
5106:    Förmånerna för reservister har utvecklats          arbetsgivarens intressen under vissa förutsätt-
5107: under de senaste åren bl.a. genom att reservist-      ningar beaktas som en grund för beviljande av
5108: lönen sammankopplats med avlöningen för               uppskov.
5109: 
5110:      Helsingfors den 27 maj 1988
5111:                                                                    Försvarsminister Ole Norrback
5112:                                               1988 vp.
5113: 
5114: Kirjallinen kysymys n:o 278
5115: 
5116: 
5117: 
5118: 
5119:                                  Liunaiomaa ym.: Valtionosuuden maksamisesta leirikouluun
5120:                                     osallistuvan opettajan valvontapalkkioihin
5121: 
5122: 
5123:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5124: 
5125:    Peruskoululain 47 §:n 4 momentin mukaan          valvontatehtävät eivät oppilaiden turvallisuu-
5126: peruskoulun oppilaalle, joka joutuu kuljetuk-       den huomioon ottaen voi rajoittua hänen nor-
5127: sen tai koulutyön järjestelyn vuoksi odotta-        maalin työjärjestyksensä mukaisiin oppituntei-
5128: maan koululla, on varattava tilaisuus valvon-       hin.
5129: nan alaisena suorittaa kotitehtäviä ja harjoit-        Palkkioita maksaessaan ovat kunnat tulkin-
5130: taa muuta opiskelua koulussa.                       neet toiminnan ja siitä aiheutuvat kustannukset
5131:    Opetusministeriön päätöksessä 29.5.1985 on       valtionosuuteen oikeuttaviksi.
5132: määrätty, että peruskoululain 47 §:n 4 momen-          Kouluhallitus on kuitenkin 17.3.1988 pää-
5133: tissa tarkoitetuista kotitehtävien suorittamisen    töksellään 2394/319/1988 antanut asiasta en-
5134: tai muun opiskelun valvontatehtävistä koulun        nakkoratkaisun: "Käyttökustannuksia ei ole
5135: työviikkojen aikana voidaan saada valtion-          pidettävä tarpeellisina eikä niihin suoriteta val-
5136: osuutta koulua kohden enintään seuraavasti:         tionosuutta. ''
5137:    1. koulussa, jossa opettajia on enintään 5,
5138:                                                        Perusteluissaan kouluhallitus ilmoittaa, ettei
5139: kaksi valvontatuntia viikossa
5140:                                                     em. lainkohtaa ja opetusministeriön päätöstä
5141:    2. koulussa, jossa on 6-9 opettajaa, viisi       voida soveltaa leirikoulun aikana tapahtuvaan
5142: valvontatuntia viikossa sekä                        kotitehtävien valvontaan.
5143:    3. koulussa, jossa opettajia on vähintään 10,
5144: kahdeksan valvontatuntia viikossa.                     Ilmeisesti kouluhallitus on tulkinnut perus-
5145:                                                     koululain 47 §:n 4 momentin tekstiä " ... ja
5146:    Kouluhallituksen         peruskouluasetuksen     harjoittaa muuta opiskelua koulussa" siten,
5147: 27 §:n perusteella laatimissa peruskoulun ope-      että laki tarkoittaa ahtaasti koulurakennusta.
5148: tussuunnitelman perusteissa (s. 41) todetaan:
5149: "Koulun ulkopuolella annettavaan opetukseen            Tulkinta ei voi olla oikea eikä lain tarkoitta-
5150: käytettävä aika luetaan koulun työajaksi, jol-      ma. Koulussa ollaan varmasti myös silloin,
5151: loin sitä voidaan myös pitää valtionosuuteen        kun oppilaat ovat opettajan ohjauksessa ja
5152: oikeuttavana toimintana.''                          valvonnassa esimerkiksi koululaisjumalanpal-
5153:    Edellä mainitun peruskoululain säädöksen,        veluksessa kirkossa, urheilutunnilla uimahallis-
5154: opetusministeriön päätöksen ja laaditun ope-        sa tai linturetkellä luonnossa. Saman täytyy
5155: tussuunnitelman perusteiden nojalla monet           koskea myös leirikoulua sen pitopaikasta riip-
5156: kunnat ovat koululautakuntiensa toimesta vah-       pumatta.
5157: vistaneet koulujen työsuunnitelmia, joihin on          Leirikoulutoiminta on saavuttanut perus-
5158: oppilaiden leirikouluaikoina sisältynyt koulu-      koulussa vakiintuneen ja suositun aseman. Sen
5159: työn järjestelystä aiheutunutta muun opiskelun      avulla on mahdollista avartaa lasten maailman-
5160: harjoittamista koulussa valvonnan alaisena.         kuvaa ja tukea mm. kansainvälisyyskasvatusta.
5161: Tällöin on leirikouluun osallistuville opettajil-   Se on omiaan lähentämään oppilas-opettaja-
5162: le, joilla on leirikoulun aikana 24 tunnin vuo-     suhdetta, mistä kumpikin osapuoli hyötyy
5163: rokausivastuu oppilaistaan, voitu suorittaa         muussakin koulutyössä. Leirikoulutoiminta on
5164: kohtuullinen työsuunnitelmassa tarkemmin            saanut myös oppilaiden huoltajat osallistu-
5165: määritelty valvontapalkkio.                         maan lastensa koulutyöhön ja sen seuraami-
5166:    Valvontapalkkion maksamista on pidettävä         seen entistä aktiivisemmin. Lisäksi luokkayh-
5167: perusteltuna ja kohtuullisena, koska leirikoulu     teisön henki paranee selvästi.
5168: on poikkeustilanne, jossa opettajan työ- ja            Kouluhallituksen nyt tekemä kielteinen vai-
5169: 
5170: 2807001
5171: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 278
5172: 
5173: tionapua koskeva ratkaisu on vaarassa lopettaa             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5174: koko leirikoulutoiminnan.                               ryhtyä peruskoulun leirikoulun ajalta
5175:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-         maksettavien koulun työsuunnitelmaan
5176: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-          sisältyvien valvontapalkkioiden valtion-
5177: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-           osuuden turvaamiseksi?
5178: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5179: sen:
5180: 
5181:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1988
5182: 
5183:         Tuula Linnainmaa              Maunu Kohijoki              Kalevi Lamminen
5184:         Liisa Hilpelä                 Aino Pohjanoksa             Riitta Uosukainen
5185:         Riitta Saastamoinen           Tapio Holvitie              Anssi Rauramo
5186:         Antti Kalliomäki              Pirjo Ala-Kapee             Marja-Liisa Tykkyläinen
5187:         Eeva Turunen                  Pirjo-Riitta Antvuori       Jouni J. Särkijärvi
5188:                                     1988 vp. -     KK n:o 278                                     3
5189: 
5190: 
5191: 
5192: 
5193:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5194: 
5195:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taruaan riittävässä määrin oppilaiden kuljetta-
5196: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      misessa tai saattamisessa. Pykälän 4 momentin
5197: olette 26 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn         mukaan oppilaalle, joka joutuu kuljetuksen tai
5198: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       koulutyön järjestelyn vuoksi odottamaan kou-
5199: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      lulla, on varattava tilaisuus valvonnan alaisena
5200: edustaja Tuula Linnainmaan ym. näin kuulu-         suorittaa kotitehtäviä ja harjoittaa muuta opis-
5201: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 278:          kelua koulussa. Myös mainittu "koulutyön
5202:                                                    järjestelyn vuoksi" tapahtuva odottelu liittyy
5203:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kuljetuksiin. Kysymykseen voi tulla esimerkiksi
5204:        ryhtyä peruskoulun leirikoulun ajalta       kuljetusjärjestelyistä johtuva oppilaan ns. hyp-
5205:        maksettavien koulun työsuunnitelmaan        pytunnin aikana järjestetty tilaisuus kotitehtä-
5206:        sisältyvien valvontapalkkioiden valtion-    vien suorittamiseen valvonnan alaisena. Koulu-
5207:        osuuden turvaamiseksi?                      hallitus on perustanut päätöksensä tähän pykä-
5208:                                                    lään ja katsonut, ettei tätä säännöstä ole tar-
5209:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        koitettu leirikoulutilanteisiin.
5210: taen seuraavaa:                                       Opettajien palkkaus määräytyy virkaehtoso-
5211:    Kysymyksessä mainittu kouluhallituksen          pimuksen mukaan. Valtionosuutta myönne-
5212: päätös tarkoittaa ennakkopäätöstä, jonka kou-      tään vain virkaehtosopimuksen mukaiseen
5213: luhallitus on antanut Espoon kouluviraston         opettajan palkkaukseen. Virkaehtosopimuksen
5214: pyynnöstä leirikoulun ajalta kotitehtävien suo-    määräykset syrjäyttävät virkaehtosopimuslain-
5215: rittamisen valvonnasta opettajille maksettavien    säädännön perusteella sen kanssa ristiriidassa
5216: palkkojen lukemisesta valtionosuuteen. Pää-        olevat lakien, asetusten ja niitä alemman as-
5217: töksessään kouluhallitus on katsonut, etteivät     teisten normien säännökset ja määräykset. Vir-
5218: kysymyksessä olevat kustannukset ole valtion-      kaehtosopimuksen määräysten tulkinta kuu-
5219: osuuteen oikeuttavia kustannuksia.                 luu virkaehtosopimusosapuolille ja ristiriitati-
5220:    Peruskoululain (476/83) 47 §, johon sekä        lanteessa työtuomioistuimelle.
5221: kysymyksessä että Espoon kouluviraston tie-           Espoon kaupunginhallitus on valittanut kou-
5222: dustelussa viitataan, koskee yksinomaan kou-       luhallituksen edellä todetusta ennakkopäätök-
5223: lumatkojen järjestämistä. Pykälä kuuluu lain 6     sestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kun
5224: lukuun, jossa säädetään peruskoulun oppilas-       asia on parhaillaan valituksen perusteella vi-
5225: huollosta. Koulun hallintokunta on mainitussa      ranomaisten selvitettävänä, hallitus ei katso
5226: 47 §:ssä säädetyin edellytyksin velvollinen jär-   aiheelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin tässä asias-
5227: jestämään oppilaille koulukuljetuksen tai avus-    sa.
5228: 
5229:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1988
5230: 
5231:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
5232: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 278
5233: 
5234: 
5235: 
5236: 
5237:                               Tili Riksdagens Herr Talman
5238: 
5239:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         eller ledsagande av eleverna. Enligt paragra-
5240: anger, har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        fens 4 mom. skall en elev som av transportskäl
5241: av den 26 april 1988 tili vederbörande medlem       eller på grund av skolarbetets organisering
5242: av statsrådet översänt en avskrift av följande      måste vänta i skolan beredas tillfälle att i
5243: av riksdagsman Tuula Linnainmaa m.fl. un-           skolan under tilisyn sköta hemuppgifter och
5244: dertecknade spörsmål nr 278:                        bedriva andra studier. Ä ven nämnda väntan på
5245:                                                     grund av "skolarbetets organisering" anknyter
5246:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           tili skjutsningar. Det kan bli fråga om exem-
5247:        vidta för att säkerställa statsandelen för   pelvis att under en elevs s.k. överloppstimme,
5248:        de övervakningsarvoden som ingår i           som beror på skjutsningsarrangemangen, an-
5249:        grundskolans arbetsplan och som beta-        ordna ett tilifälle att sköta hemuppgifter under
5250:        las under tiden för dess lägerskola?         tillsyn. Skolstyrelsen har baserat sitt beslut på
5251:                                                     denna paragraf och ansett att detta stadgande
5252:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        inte är avsett för situationer under en lägersko-
5253: följande:                                           la.
5254:    Det beslut av skolstyrelsen som nämns i              Lärarnas avlöning fastställs enligt tjänstekol-
5255: spörsmålet avser ett prejudikat som skolstyrel-     lektivavtalet. Statsandel beviljas endast för av-
5256: sen på Esbo skolverks begäran utfärdat huruvi-      löning av lärare enligt tjänstekollektivavtalet.
5257: da de löner som betalas åt lärarna för över-        Vad som stadgas i ett tjänstekollektivavtal
5258: vakning av hemuppgifterna under tiden för en        åsidosätter på basen av lagstiftningen om
5259: lägerskola skulle inräknas i statsandelen. 1 sitt   tjänstekollektivavtal stadganden och föreskrif-
5260: beslut har skolstyrelsen ansett att ifrågavaran-    ter i lagar och förordningar och dess lägre
5261: de kostnader inte utgör tili statsandel berätti-    graderade normer som står i strid med den.
5262: gande kostnader.                                    Tolkningen av föreskrifterna i ett tjänstekol-
5263:    Grundskolelagens 47 § (476/83), tili viiken      lektivavtal hör tili avtalets parter och i kon-
5264: det hänvisas dels i spörsmålet, dels i Esbo         fliktsituationer tili arbetsdomstolen.
5265: skolverks förfrågan berör enbart anordnande             Esbo stadsstyrelse har besvärat sig hos hög-
5266: av skolresor. Paragrafen hör tili lagens 6 kapi-    sta förvaltningsdomstolen med anledning av
5267: tel där det stadgas om elevvården i grundsko-       skolstyrelsens ovan konstaterade prejudikat.
5268: lan. En skolas direktion är under de förutsätt-     Emedan ärendet som bäst på grund av besvä-
5269: ningar som stadgas i nämnda 47 § skyldig att        ren utreds av myndigheterna, anser regeringen
5270: anordna skolskjutsning för eleveroa eller att i     det inte finnas skäl att vidta några åtgärder
5271: tillräcklig utsträckning understöda skjutsning      med anledning av det.
5272: 
5273:     Helsingfors den 3 juni 1988
5274: 
5275:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
5276:                                             1988 vp.
5277: 
5278: Kirjallinen kysymys n:o 279
5279: 
5280: 
5281: 
5282: 
5283:                                 Elo ym.: Yhdysvesijohdon rakentamisesta välille Söörmarkku-
5284:                                    Noormarkun keskusta
5285: 
5286: 
5287:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5288: 
5289:   Yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin rakenta-      määräraha yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin
5290: misella välille Söörmarkku-Noormarkun kes-        rakentamista varten.
5291: kusta on tavoitteena turvata noin 300 Söör-          Saatujen tietojen mukaan hanke ei kuiten-
5292: markun asukkaan raakaveden tarve liittämällä      kaan sisältyisi vuoden 1989 tulo- ja menoar-
5293: kylän nykyinen vesijohtoverkosto rakennetta-      vion alustavaan ehdotukseen. Kun yhdysvesi-
5294: valla yhdysjohdolla kunnan keskustan verkos-      johdon ja siirtoviemärin rakentaminen välillä
5295: toon. Veden nykyinen laatu Söörmarkussa ei        Söörmarkku-Noormarkun keskusta on jo pit-
5296: ole riittävän hyvä. Rakentamalla siirtoviemäri    kään ollut vireillä, olisi kuitenkin pidettävä
5297: voitaisiin samalla jätevedet puhdistaa nykyisen   huolta siitä, että työ saataisiin alulle vuoden
5298: pienpuhdistamon sijasta keskitetysti kunnan       1989 tulo- ja menoarvioon varatuilla määrära-
5299: keskuspuhdistamolla.                              hoilla.
5300:                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5301:    Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on alusta-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
5302: vasti ilmoittanut esittävänsä hanketta valtion    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5303: vuoden 1989 budjettiin ja on esittänyt sitä jo    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5304: aiemminkin. Se on myös hankkeena hyväksyt-        sen:
5305: ty valtion vesihuoltotyöksi. Kustannusarvio on
5306: noin 2,3 miljoonaa markkaa, josta valtion                   Aikooko Hallitus pitää huolta siitä,
5307: osuus on 60 prosenttia. Hanke sisältyy Turun             että valtion vuoden 1989 tulo- ja meno-
5308: ja Porin läänin toimintasuunnitelmaan vuosille           arvioesitykseen varataan määräraha yh-
5309: 1989-1990. Noormarkun kunta on esittänyt,                dysvesijohdon ja siirtoviemärin raken-
5310: että valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon            tamista varten välille Söörmarkku-
5311: varattaisiin 1,4 miljoonan markan suuruinen              Noormarkun keskusta?
5312: 
5313:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1988
5314: 
5315:           Mikko Elo                   Raila Aho                    Timo Laaksonen
5316:           Aino Pohjanoksa             Kalevi Lamminen              Lea Mäkipää
5317:                                       Maunu Kohijoki
5318: 
5319: 
5320: 
5321: 
5322: 280661R
5323: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 279
5324: 
5325: 
5326: 
5327: 
5328:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5329: 
5330:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     alueella ja yhdysvesijohdon varrella olevalle
5331: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     haja-asutukselle sekä keskittää alueen jäteve-
5332: olette 26 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn        sien käsittely Noormarkun keskuspuhdistamol-
5333: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      le. Hankkeen kustannusarvio on 2 450 000
5334: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     markkaa ja se on tarkoitus toteuttaa valtion
5335: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   vesihuoltotyönä. Valtion osuus työkustannuk-
5336: kysymyksestä n:o 279:                             sina olisi arvion mukaan 850 000 markkaa.
5337:           Aikooko Hallitus pitää huolta siitä,       Valtion vesihuoltotöihin maa- ja metsäta-
5338:        että valtion vuoden 1989 tulo- ja meno-    lousministeriön ja ympäristöministeriön pää-
5339:        arvioesitykseen varataan määräraha yh-     luokissa osoitetut määrärahat ovat jatkuvasti
5340:        dysvesijohdon ja siirtoviemärin raken-     olleet tarpeeseen nähden riittämättömät. Sen
5341:        tamista varten välille Söörmarkku-         vuoksi kiireellisimpienkin hankkeiden toteutus
5342:        Noormarkun keskusta?                       viivästyy usein vuosia.
5343:                                                     Vesi- ja ympäristöpiirit ovat arvioineet, että
5344:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vuonna 1989 olisi tarvetta aloittaa yhteensä 50
5345: vasti seuraavaa:                                  uutta valtion vesihuoltotyötä. Vuosittain on
5346:   Vedenhankinnassa ja jätevesien käsittelyssä     kuitenkin valtiontaloudellisten rajoitusten joh-
5347: on Noormarkun kunnan Söörmarkun alueella          dosta voitu aloittaa vain muutamia uusia hank-
5348: puutteita. Tilanteen korjaamiseksi on laadittu    keita. Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityk-
5349: suunnitelma yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin     seen sisällytettävistä uusista hankkeista hallitus
5350: rakentamiseksi välille Söörmarkku-Noormar-        neuvottelee budjettiesityksen valmistelun yh-
5351: kun keskusta. Hankkeella voidaan turvata hy-      teydessä eikä ole siten mahdollista eikä tarpeen
5352: välaatuisen talousveden saanti Söörmarkun         tässä vaiheessa ennakoida esityksen sisältöä.
5353: 
5354:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
5355: 
5356:                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
5357:                                     1988 vp. -     KK n:o 279                                    3
5358: 
5359: 
5360: 
5361: 
5362:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5363: 
5364:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       delseledningen samt behandlingen av områdets
5365: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        avloppsvatten koncentreras tili centralrenings-
5366: av den 26 april 1988 tili vederbörande medlem      verket i Norrmark. Kostnadsförslaget för pro-
5367: av statsrådet översänt avskrift av följande av     jektet är 2 450 000 mk, och avsikten är att
5368: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål       genomföra projektet som ett statligt vatten-
5369: nr 279:                                            och avloppsarbete. Statens andel i form av
5370:                                                    arbetskostnader är enligt beräkning 850 000
5371:          Har Regeringen för avsikt att sörja       mk.
5372:        för att det i statsverkspropositionen för       De anslag som under jord- och skogsbruks-
5373:        1989 reserveras ett anslag för byggande     ministeriets och miljöministeriets huvudtitlar
5374:        av en förbindelsevattenledning och en       anvisats för statens vatten- och avloppsarbeten
5375:        överföringsledning mellan Sörmark och       har hela tiden varit otillräckliga i förhållande
5376:        Norrmark centrum?                           tili behovet. Därför fördröjs t.o.m. de mest
5377:                                                    brådskande projekten ofta med flera år.
5378:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Vatten- och miljödistrikten har beräknat att
5379: samt anföra följande:                              det 1989 finns behov av att påbörja samman-
5380:    I vattenförsörjningen och behandlingen av       lagt 50 nya statliga vatten- och avloppsprojekt.
5381: avloppsvatten förekommer brister på Sörmark-       På grund av statsekonomiska begränsningar
5382: området i kommunen Norrmark. För att situa-        har emellertid endast några nya projekt kunnat
5383: tionen skall förbättras har en pian angående       påbörjas årligen. I samband med beredningen
5384: byggandet av en förbindelseledning och en          av budgetpropositionen diskuterar regeringen
5385: överföringsledning mellan Sörmark och Norr-        de nya projekt som skall ingå i statsverkspro-
5386: mark centrum gjorts upp. Med hjälp av pro-         positionen för 1989, och i detta skede är det
5387: jektet kan tillgången på hushållsvatten av god     således varken möjligt eller nödvändigt att
5388: kvalitet granteras Sörmarkområdet och den          förutsäga vilket propositionens innehåll kom-
5389: glest boende befolkning som bor längs förbin-      mer att vara.
5390: 
5391:     Helsingfors den 27 maj 1988
5392: 
5393:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
5394:                                             1988 vp.
5395: 
5396: irjallinen kysymys n:o 280
5397: 
5398: 
5399: 
5400: 
5401:                                Almgren: Yksityisten ammatillisten kurssikeskusten opettajien
5402:                                  eläke-eduista
5403: 
5404: 
5405:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5406: 
5407:  Yksityisten ammatillisten kurssikeskusten        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5408: )ettajien eläke määräytyy työntekijäin elä-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5409: ~lain mukaan, vaikka kurssikeskukset saavat
5410: )0 o/o :n valtionavun toimintaansa. Kuntien ja
5411: tltion eläkejärjestelmissä yleinen eläke-ikä on            Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
5412: 1 vuotta, yksityissektorilla 65 vuotta. Eläk-           koo ryhtyä vallitsevan epäkohdan kor-
5413: ~en ansainta-ajan laskemisessa on erilaisuus            jaamiseksi ja yksityisten ammattikurssi-
5414: 'sityissektorin epäeduksi.                              keskusten opettajien saattamiseksi sa-
5415:                                                         manarvoiseen asemaan julkisen sekto-
5416: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            rin ammattikurssikeskusten opettajien
5417: styksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän             kanssa?
5418: 
5419:    Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1988
5420: 
5421:                                         Esko Almgren
5422: 
5423: 
5424: 
5425: 
5426: l627E
5427: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 280
5428: 
5429: 
5430: 
5431: 
5432:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5433: 
5434:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        menoja, jotka aiheutuvat eläkkeistä ja ma
5435: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suista eläkelaitoksille.
5436: olette 28 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn              Suomessa eläketurva määräytyy paaos
5437: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         työnantajan mukaan siten, että yksityisc
5438: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        työnantajan palveluksessa olevat kuuluv
5439: edustaja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallises-      työntekijäin eläkelain (TEL) piiriin, vaiti<
5440: ta kysymyksestä n:o 280:                             palveluksessa ovat valtion eläkelain (VEL) p
5441:            Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-   riin ja kunnan palveluksessa olevat kunnalli
5442:         koo ryhtyä vallitsevan epäkohdan kor-        ten viranhaltijain ja työntekijäin eläkela
5443:         jaamiseksi ja yksityisten ammattikurssi-     (KVTEL) piiriin. Poikkeuksiakin pääsäännös
5444:         keskusten opettajien saattamiseksi sa-       on. Eräät lakisääteistä valtionapua saavat h
5445:         manarvoiseen asemaan julkisen sekto-         tokset tai yhdistykset kuuluvat eräistä vaiti<
5446:         rin ammattikurssikeskusten opettajien        varoista suoritettavista eläkkeistä annetun la
5447:         kanssa?                                      (V AL) nojalla valtion eläketurvan piiriin. N~
5448:                                                      den laitosten tai yhdistysten kuuluminen v:
5449:                                                      tion eläkejärjestelmään on yleensä vanhaa p
5450:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
5451:                                                      rua ja alkanut jo silloin, kun TEL:iä ei vie
5452: vasti seuraavaa:
5453:                                                      ollut. Oikeus VAL:n mukaiseen eläketurva;
5454:     Ammatillisista kurssikeskuksista on sään-        on sellaisen yksityisen valtionapulaitoksen he
5455: nöksiä laissa työllisyyskoulutuksesta (31176).       kilöstöllä, jonka osalta laitoksella on oike
5456: Lain 1 §:n mukaan työllisyyden edistämiseksi         saada valtionapua laissa tai asetuksessa mä
5457: järjestetään pääasiassa aikuisille tarkoitettuja     rättyyn suhteelliseen osaan eläketurvan järj{
5458: ammatillisia uudelleen-, täydennys- ja jatko-        tämisestä aiheutuviin kustannuksiin. My
5459: koulutuskursseja. Lain 2 §:n mukaan ammatti-         edellytetään, että laitoksen oikeus saada v:
5460: kurssitoimintaa voivat järjestää ammatilliset        tionapua perustuu ennen VAL:n voimaantul1
5461: kurssikeskukset ja julkisen tarkastuksen alaiset     1.1.1970 annettuun lakiin tai asetukseen.
5462: ammatilliset oppilaitokset sekä erityisistä syistä      Työllisyyskoulutuslain 5 §:n mukaan ar
5463: korkeakoulut. Ammatillisella kurssikeskuksella       mattikurssitoiminnasta aiheutuvat kustannu
5464: tarkoitetaan sellaista koulutuspaikkaa, joka         set korvataan kurssinjärjestäjälle valtion v
5465: ammattikasvatushallituksen vahvistaman ohje-         roista. Tämä valtion korvaus ei ole sellais
5466: säännön puitteissa järjestää ko. laissa tarkoi-      laissa tai asetuksessa suhteelliseen osaan kt
5467: tettua kurssitoimintaa. Ammatillisen kurssikes-      tannuksista määrättyä lakisääteistä valtio
5468: kuksen voi perustaa valtio, kunta, kuntainliit-      apua, mitä VAL:ssa edellytetään. Täm:
5469: to, yhdistys tai säätiö.                             vuoksi kurssikeskusten henkilöstö ei voi ku
5470:    Kurssikeskuksia on maahan perustettu pää-         lua VAL-eläketurvan piiriin.
5471: asiassa 1970-luvun alussa yhteensä 44. Kurssi-
5472: keskukset ovat valtaosaltaan kuntien ja kun-            Ammatillisten kurssikeskusten henkilöku
5473: tainliittojen ylläpitämiä. Taustayhteisönä on        nan eläkeoikeuden perusteet ovat sinänsä sc
5474: kunta tai kuntainliitto 32 kurssikeskuksen osal-     vät. Ne määräytyvät kurssikeskuksen omistt
5475: ta, yhdistys tai säätiö 12 kurssikeskuksen osal-     suhteiden perusteella. Kunnan tai kuntainliitc
5476: ta.                                                  ylläpitämien kurssikeskusten henkilökun
5477:    Työllisyyskoulutuksesta annetun lain 5 §:n        kuuluu      kunnallisen   eläketurvan     piiri
5478: mukaan ko. lain tarkoittaman työllisyyttä edis-      (KVTEL) ja yhdistysten ja säätiöiden ylläpii
5479: tävän ammattikurssitoiminnan järjestämisestä         mien kurssikeskusten henkilökunta kuul1
5480: aiheutuvat kustannukset korvataan kurssin jär-       TEL:n piiriin.
5481: jestäjälle valtion varoista. Lain 6 §:n mukaan         Se, että valtio korvaa ammattikurssitoimi
5482: hyväksyttävinä kustannuksina pidetään mm.            nan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset,
5483:                                     1988 vp. -     KK n:o 280                                       3
5484: 
5485: ole sinänsä peruste eläkejärjestelyjen muutta-         Toteaisin lopuksi, että valtionapua saavien
5486: miseksi valtion eläkelain mukaisesti.              yksityisten laitosten ja yhteisöjen eläkejärjeste-
5487:    Yhdistysten tai säätiöiden ylläpitämien kurs-   lyihin liittyviä kysymyksiä ja esille tulleita on-
5488: sikeskusten asemaan verrattavia ovat monet         gelmia ollaan parhaillaan selvittämässä valtio-
5489: kunnan toiminnassa mukana olevat osakeyh-          varainministeriön yhteydessä toimivassa val-
5490: tiöt, säätiöt jne., joiden taustavoimana kuten     tion eläkeasiain neuvottelukunnassa. Tässä sel-
5491: kurssikeskustenkin on useimmiten kunta. Näi-       vitystyössä tullaan sivuamaan myös ammatti-
5492: den henkilöstö kuuluu TEL:n piiriin, kun taas      kurssikeskusten henkilöstön eläkejärjestelyjä.
5493: kunnan       "omien"      laitosten   henkilöstö   Mikäli puutteita nykyisissä järjestelyissä havai-
5494: KVTEL:n piiriin.                                   taan olevan, niihin tullaan esittämään korjaus-
5495:    Nykyinen tilanne, jonka mukaan osa henki-       ta. Tietääkseni myös opetusministeriön toimes-
5496: löstöstä kuuluu KVTEL:n piiriin ja osa TEL:n       ta on parhaillaan käynnissä selvitystyö, jonka
5497: piiriin, ei muodosta olennaista eroa eri henki-    tarkoituksena on selkiyttää ammatillisten kurs-
5498: löiden eläketurvassa. Ero on lähinnä siinä, että   sikeskusten asemaa. Yhtenä vaihtoehtona lie-
5499: KVTEL:n tavoitetaso on 60-66 OJo, kun se           nee niiden muodostaminen varsinaisiksi amma-
5500: TEL:ssä on 60 %. Eläke karttuu täyteen mää-        tillisiksi oppilaitoksiksi, mitä ne eivät nykyisel-
5501: räänsä KVTEL:ssä 30 vuodessa ja TEL:ssä 40         lään ole. Tällä puolestaan saattaa olla vaiku-
5502: vuodessa. Eläkkeen määräytymispalkka on sa-        tusta kurssikeskusten rahoitusjärjestelmään ja
5503: ma. Eläkeikä on TEL:ssä kaksi vuotta kor-          sitä kautta henkilöstön etujen määräytymiseen
5504: keampi, mutta kiinteän eläkeiän merkitys on        samalla tavoin kuin muissakin ammatillisissa
5505: TEL:n piirissä vähentynyt joustavan eläkeikä-      oppilaitoksissa. Tämä ratkennee silloin, kun
5506: järjestelmän takia. Joustava eläkeikä tasoittaa    mainittu selvitystyö on saatu loppuun.
5507: muutoinkin eri eläkelakien mukaisia eläkeikä-
5508: eroja.
5509: 
5510:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1988
5511: 
5512:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
5513: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 280
5514: 
5515: 
5516: 
5517: 
5518:                              Till Riksdagens Herr Talman
5519: 
5520:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       som föranledes av pensioner och avgifter till
5521: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        pensionsanstalter.
5522: av den 29 april 1988 tili vederbörande medlem          1 Finland fastställs pensionsskyddet i huvud-
5523: av statsrådet översänt avskrift av följande av     sak enligt arbetsgivare så, att för personer
5524: riksdagsman Almgren undertecknade spörsmål         anställda hos privat arbetsgivare gäller APL,
5525: nr 280:                                            för statsanställda personer StPL och för kom-
5526:                                                    munalanställda personer KT APL. Det före-
5527:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
5528:                                                    kommer även undantag från denna huvud-
5529:        vidta för att rätta tili rådande missför-   regel. Vissa inrättningar eller föreningar som
5530:        hållande så, att lärarna vid enskilda       åtnjuter lagstadgat statsunderstöd faller inom
5531:        yrkeskurscentraler skall kunna jämstäl-     ramen för statens pensionsskydd med stöd av
5532:        las med lärarna vid offentliga sektorns     lagen om vissa pensioner, som skall betalas av
5533:        yrkeskurscentraler?
5534:                                                    statsmedel (StUL). Att dessa inrättningar eller
5535:                                                    föreningar hör till statens pensionssystem är i
5536:     Såsom svar på detta spörsmål får jag           regel en gamma! kvarleva som fått sin början
5537: vördsamt anföra följande:                          redan innan APL över huvudtaget fanns. Rätt
5538:    1 lagen om sysselsättningsfrämjande utbild-     till pensionsskydd enligt StUL har personai vid
5539: ning (31/76) finns det stadganden om yr-           sådan enskild statsunderstödd institution, för
5540: keskurscentraler. Enligt lagens 1 § anordnas       vars del inrättningen har rätt att få statsunder-
5541: för främjande av sysselsättningen huvudsakli-      stöd för en i lag eller förordning bestämd
5542: gen för vuxna avsedda yrkesinriktade omskol-       proportionell del av kostnaderna för anord-
5543: nings-, fortbildnings- och vidareutbildnings-      nande av pensionsskydd. Det förutsätts även
5544: kurser. Enligt lagens 2 § kan yrkeskursverk-       att inrättnings rätt att få statsunderstöd base-
5545: samhet anordnas av yrkeskurscentraler och          rar sig på lag eller förordning som har givits
5546: offentlig kontroll underkastade yrkesläroan-       innan St UL 1.1.1970 trädde i kraft.
5547: stalter samt på särskilda grunder av högskolor.        Enligt 5 § lagen om sysselsättningsfrämjande
5548: Med yrkeskurscentral avses sådant utbildnings-     utbildning betalas ur statsmedel ersättning till
5549: ställe som inom ramen för ett av yrkesutbild-      kursarrangören för kostnaderna för sysselsätt-
5550: ningsstyrelsen fastställt reglemente anordnar i    ningfrämjande yrkeskursverksamhet. Denna
5551: lagen i fråga avsedd kursverksamhet. Yr-           statliga ersättning utgör inte sådant lagstadgat
5552: keskurscentral kan grundas av staten, kom-         statsunderstöd för en i lag eller förordning
5553: mun, kommunalförbund, förening eller stiftel-      bestämd proportionell del av kostnaderna som
5554: se.                                                förutsätts i StUL. Fördenskull kan personalen
5555:    Antalet kurscentraler som grundats i Jandet     vid kurscentralerna inte omfattas av pensions-
5556: huvudsakligen i början av 1970-talet är sam-       skyddet enligt StUL.
5557: manlagt 44. Kurscentralerna upprätthålls              Grunderna för pensionsrätten för personalen
5558: främst av kommunerna och kommunalförbun-           vid yrkeskurscentralerna är i och för sig klara.
5559: den. Beträffande 32 kurscentraler är bak-          De fastställs på basis av ägoförhållandena
5560: grundsorganisationen en kommun eller ett           beträffande kurscentralen. Personalen vid
5561: kommunalförbund, i fråga om 12 kurscentra-         kurscentraler som upprätthålls av kommun
5562: ler en förening eller stiftelse.                   eller kommunalförbund omfattas av det kom-
5563:    Enligt 5 § lagen om sysselsättningsfrämjande    munala pensionsskyddet (KT APL) och perso-
5564: utbildning ersätts kostnaderna för anordnandet     nalen vid kurscentraler som upprätthålls av
5565: av den sysselsättningsfrämjande yrkeskursverk-     föreningar och stiftelser av APL.
5566: samhet som avses i lagen i fråga kursarrang-          Att staten ersätter kostnaderna för anord-
5567: ören av statens medel. Enligt lagens 6 § anses     nandet av yrkeskursverksamheten utgör i och
5568: såsom godtagbara kostnader bl.a. utgifter,         för sig inte någon grund för en ändring av
5569:                                         1988 vp. -      KK n:o 280                                    5
5570: 
5571: pensionsarrangemangen enlighet med lagen                andra sätt skillnaderna i pensionsåldrar mellan
5572: om statens pensioner.                                   olika pensionslagar.
5573:    Jämförbara med kurscentraler som upprätt-               Jag vill slutligen konstatera, att man i sta-
5574: hålls av föreningar eller stiftelser är ett flertal i   tens delegation för pensionsärenden, som verk-
5575: kommunernas verksamhet delaktiga aktiebo-               ar i anslutning tili finansministeriet, som bäst
5576: lag, stiftelser osv., för vilka, liksom även för        utreder frågor som gäller pensionsarrangemang
5577: kurscentralerna, den drivande kraften i bak-            för privata inrättningar och samfund med
5578: grunden oftast är kommunerna. Personalen                statsunderstöd och problem som härvid har
5579: vid dessa omfattas av APL, medan personalen             uppstått. 1 denna utredning kommer även pen-
5580: vid kommunernas "egna" inrättningar av                  sionsarrangemangen för personalen vid yr-
5581: KTAPL.                                                  keskurscentraler att beröras. Om brister upp-
5582:    Det rådande läget, enligt vilket en del av           täcks i de nuvarande arrangemangen kommer
5583: personalen omfattas av KT APL och en del av             ändringar att föreslås i dessa. 1 undervisnings-
5584: APL, innebär inte någon större skillnad mellan          ministeriet har man också, såvitt jag vet, på-
5585: personers pensionsskydd. Skillnaden är när-             börjat en utredning, vars syfte är att klarlägga
5586: mast den att målnivån i KT APL är 60-66 Olo             yrkeskurscentralernas ställning. Ett alternativ
5587: medan den i APL är 60 %. Full pension                   kunde vara att ombilda dem tili egentliga
5588: intjänas inom KT APL på 30 år och inom APL              yrkesläroanstalter, vilket de för nuvarande inte
5589: på 40 år. Lönen för bestämmandet av pension             är. Detta å sin sida kan ha verkningar på
5590: är densamma. Pensionsåldern för APL är två              kurscentralernas finansieringssystem och där-
5591: år högre, men betydelsen av den fasta pen-              vid påverka personalens förmåner på samma
5592: sionsåldern har inom APL minskat p.g.a. det             sätt som vid andra yrkesläroanstalter. Denna
5593: flexibla pensionsåldersarrangemanget. Den               fråga kommer möjligen att lösas då nämnda
5594: flexibla pensionsåldern utjämnar också på               utredning slutförts.
5595: 
5596:      Helsingfors den 26 maj 1988
5597: 
5598:                                                                             Minister Ulla Puolanne
5599:                                               1988 vp.
5600: 
5601: Kirjallinen kysymys n:o 281
5602: 
5603: 
5604: 
5605: 
5606:                                  Jääskeläinen: Rovaniemen lentoaseman matkustaja-asemaraken-
5607:                                     nuksen rakentamisesta
5608: 
5609: 
5610:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5611: 
5612:    Rovaniemen lentoasemasta tulee yhä merkit-       keet, kuten Arktinen keskus ja Napapiirin-
5613: tävämpi lentomatkustajamäärien noustessa            Ounasvaaran alueet.
5614: vuosi vuodelta. Vuodesta 1979 vuoteen 1987             Lentoreitin avaaminen Rovaniemen ja
5615: on paikallis- ja vaihtomatkustajien vuotuinen       Muurmanskin välille saattaa tulla ajankohtai-
5616: keskimääräinen lisäys ollut noin 5,5 07o vuodes-    seksi, jos Kuola-projekti toteutuu suomalaisten
5617: sa. Tällä hetkellä kasvu on huomattavasti no-       osalta. Kuola-projektihan tuo uusia ulottu-
5618: peampaa. Matkustajamäärien kasvun seurauk-          vuuksia niille suomalaisille yrityksille, jotka
5619: sena ovat lentoaseman yleiset tilat käyneet         lähtevät yhteisyrityksiin neuvostoliittolaisten
5620: vuosi vuodelta ahtaammiksi. Pian on Rovanie-        kanssa.
5621: men lentoasema myös maan ahtain. Lentoase-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5622: man yleisötilojen tulisi Rovaniemen lentoase-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
5623: malla vastata kansainvälisten suunnittelijoiden     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5624: mukaisia tilasuosituksia, ja ne olisi mitoitetta-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5625: va noin 370 000 matkustajalle eli noin kaksin-      sen:
5626: kertaiselle määrälle tämän päivän lukuihin ver ·
5627: rattuna. Lentoaseman matkustaja-asemaraken-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5628: nuksen välttämättömyyttä korostavat Lapin ja               ryhtyä Rovaniemen lentoaseman mat-
5629: Rovaniemen suuret matkailuinvestointihank-                 kustaja-asemarakennuksen rakentami-
5630:                                                            seksi?
5631: 
5632:     Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1988
5633: 
5634:                                         Keijo Jääskeläinen
5635: 
5636: 
5637: 
5638: 
5639: 2806750
5640: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 281
5641: 
5642: 
5643: 
5644: 
5645:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5646: 
5647:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kehittämiseksi eri yrityksille vuokrattavat mat-
5648: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kailupalvelutilat. Hanke käsittää myös muu-
5649: olette 28 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          tostöitä osassa nykyistä asemarakennusta, joka
5650: kirjeenne n:o 769 ohella toimittanut valtioneu-     jää edelleen lentoliikenteen käyttöön.
5651: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Uudisrakennusosan suuruus on 2 120 hyöty-
5652: kansanedustaja Keijo Jääskeläisen näin kuulu-       m2 ja nykyisessä rakennuksessa tehdään perus-
5653: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 281:           korjausta 590 m 2 :n suuruisissa tiloissa, joten
5654:                                                     koko uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeen
5655:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       hyötypinta-ala on 2 710 m 2 . Uudisrakennus-
5656:        ryhtyä Rovaniemen lentoaseman mat-           osan tilavuus on noin 15 000 m 3 •
5657:        kustaja-asemarakennuksen rakentami-             Hankkeen kokonaiskustannusennuste on
5658:        seksi?                                       28 000 000 markkaa, josta uudisrakennusosan
5659:                                                     kustannukset ovat 26 000 000 markkaa.
5660:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Mikäli matkailupalvelutilojen runsaampaa
5661: vasti seuraavaa:                                    rakentamista pidetään välttämättömänä, olisi
5662:    Liikenneministeriö on 18.5.1988 vahvistanut      harkittava vaihtoehtoa, jossa tilat rakentaisi
5663: Rovaniemen lentoaseman matkustaja-asemara-          alan yrittäjien yhteisö tai jokin muu ulkopuoli-
5664: kennuksen uudisrakennus- ja peruskorjaus-           nen taho. Tällöin voitaisiin tarvittava maa-alue
5665: hankkeen perustaruissuunnitelman ja antanut         vuokrata lentoaseman välittömästä läheisyy-
5666: samalla hanketta koskevan esisuunnittelukeho-       destä.
5667: tuksen ilmailuhallitukselle. Perustaruissuunni-        Hankkeen suunnittelu etenee viivytyksittä ja
5668: telman mukaan Rovaniemen lentoasemalle ra-          rakennustöiden rahoitus ratkaistaan valtion
5669: kennetaan uusi matkustaja-asemarakennus, jo-        tulo- ja menoarvioiden käsittelyn yhteydessä.
5670: hon on suunniteltu varsinaisten matkustajatilo-     Liikenneministeriö pyrkii siihen, että rakennus-
5671: jen lisäksi 100 m 2 :n suuruiset, Lapin matkailun   työt alkaisivat mahdollisimman pian.
5672: 
5673:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1988
5674: 
5675:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
5676:                                     1988 vp. -     KK n:o 281                                    3
5677: 
5678: 
5679: 
5680: 
5681:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5682: 
5683:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beten i en del av den nuvarande paviljongen,
5684: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        viiken fortfarande förblir i flygtrafikens an-
5685: nr 769 av den 28 april 1988 tili vederbörande      vändning.
5686: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        Nybyggnadsdelen omfattar 2 120 nyttokva-
5687: jande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen un-        dratmeter och i den nuvarande byggnaden
5688: dertecknade spörsmål nr 281 :                      byggs 590 m 2 om, varför nyttoytan för hela
5689:                                                    nybyggnads- och ombyggnadsprojektet är
5690:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           2 710 m2 • Vol~men av nybyggnadsdelen är
5691:        vidta för att passagerarpaviljongen vid     cirka 15 000 m .
5692:        Rovaniemi flygstation skall byggas?            Totalkostnaderna för projektet har beräk-
5693:                                                    nats tili 28 000 000 mk, varav kostnaderna för
5694:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nybyggnadsdelen är 26 000 000 mk.
5695: samt anföra följande:                                 Om det anses nödvändigt att bygga större
5696:   Trafikministeriet har 18.5.1988 fastställt an-   utrymmen för turistservicen är det skäl att
5697: läggningsplanen för det projekt som rör ny-        överväga det alternativ enligt vilket en sam-
5698: byggnad och ombyggnad av passagerarpavil-          manslutning av företagare i branschen eller
5699: jongen vid Rovaniemi flygstation och samtidigt     någon annan utomstående kunde bygga utrym-
5700: uppmanat luftfartsstyrelsen tili utbyggnadspla-    mena. Härvid kunde det markområde som
5701: nering vad gäller projektet. Enligt anlägg-        behövs arrenderas i flygstationens omedelbara
5702: ningsplanen skall en ny passagerarpaviljong        närhet.
5703: byggas vid Rovaniemi flygstation. Den skall           Planeringen av projektet fortskrider utan
5704: enligt planerna förutom egentliga passagerar-      dröjsmål och frågan om finansieringen av
5705: utrymmen även innefatta turistserviceutrym-        byggnadsarbetena avgörs i samband med be-
5706: men om 100 m2 , vilka för främjande av turis-      handlingen av statsförslagen. Trafikministeriet
5707: men i Lappland kommer att hyras ut tili olika      strävar tili att byggnadsarbetena skall påbörjas
5708: företag. Projektet omfattar också ändringsar-      så snabbt som möjligt.
5709: 
5710:     Helsingfors den 20 maj 1988
5711: 
5712:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
5713:                                               1988 vp.
5714: 
5715: Kirjallinen kysymys n:o 282
5716: 
5717: 
5718: 
5719: 
5720:                                  Kietäväinen ym.: Yksityistielossien hoitokunnille maksettavien
5721:                                     valtionapujen maksamismenettelystä
5722: 
5723: 
5724:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5725: 
5726:    Yksityisen tien kunnossapidosta myönnettä-       kenneministeri Luttinen totesi, että liikennemi-
5727: vät avustukset maksetaan lääninhallituksen          nisteriön tarkoituksena on ryhtyä selvittämään
5728: päätöksellä vahvistetun avustusprosentin mu-        säännöstöjen ja hallintomenettelyn yksinker-
5729: kaisesti jälkikäteen, eli kunnossapitovuotta        taistamista ja että asetuksen 24 §:n mahdolli-
5730: seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennes-          nen muuttaminen käsitellään tuon selvitystyön
5731: sä. Vuonna 1977 yksityistielakia ja -asetusta       yhteydessä. Vastauksessa todettiin myös, ettei
5732: muutettiin niin, että yksityistielossien avustuk-   lauttapaikkojen valtionavustustoiminnan ja
5733: set on osittain irrotettu tien avustusprosentin     avustuksen maksatuksen edelleen kehittämisel-
5734: määräytymisperusteista. Avustusprosentti ko-        le ole organisatorisia tai järjestelmään liittyviä
5735: rotettiin teitä korkeammaksi. Yksityistielossien    esteitä.
5736: valtionavustusten        maksuajankohta        on      Yksityistielossien (lauttapaikkojen) valtion-
5737: 29.12.1983 annetulla asetuksella (1134/83)          apujen maksatusmenettelyn uudistus tulisi suo-
5738: määritelty samaksi kuin muilla yksityisteillä.      rittaa erillään laajemmasta säännöstön uudis-
5739:    Vuoden 1985 lopussa yksityistielain mukai-       tustyöstä, koska ongelma on hyvin rajattu,
5740: sen valtionavustuspäätöksen saaneita lautta-        eikä sen erikseen ratkaisemiselle ole järjestel-
5741: paikkoja oli 16. Määrä on tuon jälkeen tiettä-      mään liittyviä tai organisatorisia esteitä. Uudis-
5742: västi noussut jonkin verran. Näiden lossien ja      tuksen kytkeminen keinotekoisesti osaksi laa-
5743: lauttapaikkojen käyttökustannukset ovat var-        jempaa kokonaisuutta lykkää tarpeettomasti
5744: sin korkeat, keskimäärin yli 300 000 markkaa        asian korjaamista.
5745: vuodessa lossia kohden. Koska ylläpitoavus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5746: tukset maksetaan jälkikäteen, aiheutuu tästä        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
5747: lossien ylläpitäjille huomattavia korkokuluja,      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5748: sillä kustannukset täytyy rahoittaa lainaa otta-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5749: malla.                                              sen:
5750:    Yksityistielossien (lauttapaikat mukaan luet-              Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
5751: tuna) valtionavustusten maksamiskäytäntöä tu-              tus aikoo ryhtyä yksityistieasetuksen
5752: leekin muuttaa niin, että valtaosa, esim. 70 OJo           24 §:n muuttamiseksi siten, että yksi-
5753: yksityistielossille maksettavista avustuksista             tyistielossien (lauttapaikkojen) hoito-
5754: maksettaisiin etukäteen jo kunnossapitovuon-               kunnille maksettavista valtionavus-
5755: na edellisen vuoden kustannusten perusteella.              tuksista valtaosa voitaisiin maksaa en-
5756:    Vastatessaan asiasta esitettyyn kirjalliseen            nakkona jo kunnossapitovuoden alku-
5757: kysymykseen n:o 490/1986 vp./Kietäväinen lii-              puoliskolla?
5758: 
5759:     Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1988
5760: 
5761:           Timo Kietäväinen                                   Heikki Kokko
5762:           Liisa Hilpelä                                      Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
5763:           Marja-Liisa Tykkyläinen                            Heikki Perho
5764: 
5765: 
5766: 
5767: 
5768: 280665V
5769: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 282
5770: 
5771: 
5772: 
5773: 
5774:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5775: 
5776:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaan lossiin on katsottu kuuluvan olennaisesti
5777: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       myös rantautumislaiturit, puomit ja varoitus-
5778: olette 28 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          merkit ja -laitteet. Lassikäsite on laajennettu
5779: kirjeenne n:o 770 ohella toimittanut valtioneu-     koskemaan koko lauttapaikkaa. Valtionavus-
5780: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tuksen maksatus tapahtuu nykyisin mikäli
5781: kansanedustaja Timo Kietäväisen ym. näin            mahdollista kunnossapitovuotta seuraavan
5782: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 282:      huhtikuun loppuun mennessä.
5783:                                                        Edellä selostetuilla toimenpiteillä on lisätty
5784:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    yksityistiellä olevien lossien käyttö- ja kunnos-
5785:        tus aikoo ryhtyä yksityistieasetuksen        sapitokustannusten valtionavustusten osuutta
5786:        24 §:n muuttamiseksi siten, että yksityis-   sekä aikaistettu maksatustoimenpiteitä keski-
5787:        tielossien (lauttapaikkojen) hoitokun-       määrin viidellä kuukaudella. Maksattamisha-
5788:        nille maksettavista valtionavustuksista      kemusmenettelyn ja avustuksen maksatuksen
5789:        valtaosa voitaisiin maksaa ennakkona         osalta lauttapaikkoihin on rinnastettu myös
5790:        jo kunnossapitovuoden alkupuoliskol-         vuosittain purettavat sillat sekä talvitiet, joita
5791:        la?                                          valtionavustuksen piirissä on noin 40.
5792:                                                        Vuoden 1987 lopussa yksityistielain mukai-
5793:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sen valtionavustuspäätöksen saaneita lautta-
5794: vasti seuraavaa:                                    paikkoja on ollut 18. Lauttapaikkojen valtion-
5795:    Vuoden 1963 alussa voimaan tulleen yksityi-      avustukseen oikeuttavat kustannukset ovat ol-
5796: sistä teistä annetun lain (358/62) 93 §:ssä mää-    leet yhteensä 2 697 000 markkaa ja maksetut
5797: riteltiin valtion ja kunnan osallistuminen tien-    avustukset 2 157 000 markkaa. Tiekunnille on
5798: pitoon tai sen kustannuksiin. Valtionavustus        maksettu vuonna 1987 yksityisteiden kunnossa-
5799: oli vähintään 20 prosenttia ja enintään 60          pitokustannuksista avustuksia kaikkiaan noin
5800: prosenttia yksityistien todellisista, hyväksyttä-   97 700 000 markkaa.
5801: vistä kunnossapitokustannuksista. Yksityistiel-        Nykyisin valtionavustuksen piirissä olevista
5802: lä sijaitsevan lossin valtionavustuksen suuruus     losseista kolmea voidaan kuljettaa ilman oh-
5803: määräytyi yksityistien perus- ja lisäprosenttien    jausvaijeria. Näillä ns. ruoripotkurilosseilla on
5804: sekä enintään kuuden prosentin suuruisen ko-        mahdollista hoitaa kuljetuksia myös muilla
5805: rotusprosentin mukaan. Avustuksen maksoi            kuin valtionavustuksen piiriin hyväksytyillä
5806: lääninhallitus kunnossapitovuotta seuraavan         lossiväleillä. Mikäli ruoripotkurilossilla suori-
5807: vuoden loppuun mennessä.                            tetaan avoveden aikana muitakin saaristaalu-
5808:    Yksityistielakia on muutettu 14 päivänä lo-      eella tarpeellisia kuljetuksia, saattaa lossin
5809: kakuuta 1977 annetulla lailla (728/77) ja yksi-     vuotuinen käyttöaika pidentyä ja kustannukset
5810: tyistieasetusta 23 päivänä joulukuuta 1977 an-      nousta huomattavasti lossien keskimääräisiä
5811: netulla asetuksella (998/77). Mainittujen sää-      vuosikustannuksia kor keammiksi.
5812: dösten muutoksella yksityistiehen kuuluvan             Eri yhteyksissä on tullut esille avustusjärjes-
5813: lossin (lossivälin) avustuksen määräytyminen        telmän yksinkertaistaminen ja byrokratian vä-
5814: on irrotettu tien avustusprosentin määräyty-        hentäminen. Valtiontalouden tarkastusviraston
5815: misperusteista. Nykyisin avustusta myönnetään       lausunnossa nro 71/51/85/12.6.1986 on esitet-
5816: 80 prosenttia hyväksyttävistä käyttö- ja kun-       ty muun ohella yksityisten teiden valtionavus-
5817: nossapitokustannuksista. Avustuksen maksatus-       tusjärjestelmän selvittämistä ja sen perusteella
5818: ajankohta oli tuolloin määrätty tapahtuvaksi        huomattaviakin yksinkertaistamistoimenpitei-
5819: "mikäli mahdollista ennen kunnossapitovuotta        tä. Nyt esitettyyn kirjalliseen kysymykseen si-
5820: seuraavan syyskuun loppua''.                        sältyvä ehdotus avustustoiminnan jakamisesta
5821:    Sittemmin yksityistieasetusta on muutettu 29     entistä yksityiskohtaisempiin toimintoihin saat-
5822: päivänä joulukuuta 1983 annetulla asetuksella       taa olla ristiriidassa valtiontalouden tarkastus-
5823: (1134/83). Voimassa olevien säädösten mu-           viraston esityksiin nähden.
5824:                                    1988 vp. -     KK n:o 282                                    3
5825: 
5826:   Liikenneministeriö on kirjelmällään nro         tyksen. Selvityksen antamisajankohtaa on jat-
5827: 1209/40/87/4.8.1987 kehottanut tie- ja vesira-    kettu 1.10.1988 saakka.
5828: kennushallitusta antamaan nykyistä valtion,          Kirjallisessa kysymyksessä esitetty yksityis-
5829: kuntien, tiekuntien ja muiden yksityisten tien-   tieasetuksen 24 §:n mahdollinen muuttaminen
5830: pitoa sekä kustannusvastuuta koskevan selvi-      tullaan käsittelemään mainitun selvitystyön yh-
5831:                                                   teydessä.
5832: 
5833:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1988
5834: 
5835:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
5836: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 282
5837: 
5838: 
5839: 
5840: 
5841:                               Till Riksdagens Herr Talman
5842: 
5843:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          december 1983 (1134/83). Enligt gällande
5844: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          författningar har väsentligen också färjläge,
5845: nr 770 av den 28 april 1988 tili vederbörande        bommar samt varningsmärken och -anlägg-
5846: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ningar ansetts höra till färjan. Begreppet färja
5847: jande av riksdagsman Timo Kietäväinen m.fl.          har utvidgats till att gälla hela färjstället.
5848: undertecknade spörsmål nr 282:                       Statsbidrag betalas nuförtiden om möjligt före
5849:                                                      utgången av april månad det år som följer
5850:           Vilka snara åtgärder ämnar Rege-           närmast efter underhållsåret.
5851:        ringen vidta för att ändra 24 § i förord-
5852:                                                         Genom de åtgärder för vilka ovan har redo-
5853:        ningen om enskilda vägar så att huvud-
5854:                                                      gjorts har andelen statsbidrag ökats för drifts-
5855:        delen av de statsbidrag som betalas till      och väghållningskostnader för färjor invid
5856:        väglagen för färjor (färjställen) invid       enskild väg. Dessutom har åtgärderna för be-
5857:        enskilda vägar skulle kunna betalas i         talning av statsbidrag tidigarelagts med i ge-
5858:        förskott och redan under förra delen av
5859:                                                      nomsnitt fem månader. 1 fråga om förfarandet
5860:        under hållsåret?                              vid ansökan om betalning och i fråga om
5861:                                                      betalning av bidrag har de broar och vintervä-
5862:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         gar som årligen läggs ned av vilka ca 40 st.
5863: samt anföra följande:                                åtnjuter statsbidrag också likställts med färj-
5864:    1 93 § lagen om enskilda vägar (358/62),          ställen.
5865: som trädde i kraft i början av år 1963 definie-         Vid utgången av år 1987 var antalet färjstäl-
5866: rades på vilket sätt staten och kommunen             len, som erhöll beslut om statsbidrag enligt
5867: deltar i väghållning eller i kostnader för väg-      lagen om enskilda vägar, 18 st. De kostnader
5868: hållning. Statsbidraget var minst 20 OJo och         för färjställen som berättigar till statsbidrag
5869: högst 60 OJo av de verkliga, godtagbara väghåll-     har varit totalt 2 697 000 mark och i bidrag har
5870: ningskostnaderna för enskilda vägar. Storleken       betalats 2 157 000 mark. Under år 1987 betala-
5871: av statsbidraget för färja, som finns vid en         des ca 97 700 000 mark i bidrag för väghåll-
5872: enskild väg fastställs enligt bas- och tilläggs-     ningskostnader för enskilda vägar till väglagen.
5873: procenter och en höjningsprocent på högst               Tre av de färjor som i dag åtnjuter statsbi-
5874: 6 OJo. Länsstyrelsen betalade bidraget vid slutet    drag kan trafikera utan styrlina. Med dessa
5875: av det år som följde närmast efter underhålls-       färjor, som är försedda med vridbar propeller-
5876: året.                                                enhet, är det möjligt att sköta transporter
5877:    Lagen om enskilda vägar ändrades genom en         också på andra än de färjsträckor som har
5878: lag av den 14 oktober 1977 (728/77) och              beviljats statsbidrag. Ifall andra nödvändiga
5879: förordningen om enskilda vägar genom förord-         transporter i skärgården vid öppet vatten också
5880: ning av den 23 december 1977 (998/77). Ge-           sköts med hjälp av färjorna, kan den tid som
5881: nom ändringen av nämnda författningar har            färjan årligen är i användning bli längre och
5882: fastställandet av bidraget för färja (färjställe),   kostnaderna kan stiga betydligt högre än fär-
5883: som finns vid en enskild väg, avskiljts från         jornas årskostnader i genomsnitt.
5884: grunderna för fastställandet av bidragsprocen-          Det har i olika sammanhang varit aktuellt
5885: ten. Nuförtiden beviljas bidrag för 80 OJo av de     att förenkla systemet med bidrag och att mins-
5886: godtagbara kostnaderna för användning och            ka på byråkratin. 1 statens revisionsverk utlå-
5887: väghållning. Tidpunkten för betalningen av           tande nr 71151185/12.6.1986 har det bl.a.
5888: bidraget hade tidigare fastställts som "om           anförts att systemet med statsbidrag för enskil-
5889: möjligt före utgången av september månad det         da vägar borde utredas och att det på basis av
5890: år som följer närmast efter underhållsåret".         utredningen också borde genomföras omfat-
5891:   Därefter har förordningen om enskilda vä-          tande åtgärder för att förenkla förfarandet.
5892: gar ändrats genom en förordning av den 29            Det förslag som framförts i det föreliggande
5893:                                   1988 vp. -    KK n:o 282                                 5
5894: 
5895: spörsmålet och som går ut på att fördela        personers nuvarande väghållning och kost-
5896: bidragsverksamheten på mer detaljerade funk-    nadsansvar. Tidpunkten då utredningen skall
5897: tioner än förut, kan stå i strid med statens    överlämnas har framskjutits tili 1.10.1988.
5898: revisionsverks förslag.                           Det i spörsmålet framförda förslaget att
5899:    Trafikministeriet har med sin skrivelse nr   eventuellt ändra 24 § förordningen om enskil-
5900: 1209/40/87/4.8.1987 uppmanat väg- och vat-      da vägar kommer att tas upp tili behandling i
5901: tenbyggnadsstyrelsen att avge en utredning om   samband med det nämnda utredningsarbetet.
5902: statens, kommunernas, väglagens och privat-
5903: 
5904:     Helsingfors den 23 maj 1988
5905: 
5906:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
5907:                                             1988 vp.
5908: 
5909: Skriftligt spörsmål nr 283
5910: 
5911: 
5912: 
5913: 
5914:                                 Nordman m.fl.: Om främjande av miljöskyddsåtgärderna vid
5915:                                   pälsdjursfarmerna
5916: 
5917: 
5918:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5919: 
5920:    Pälsdjursfarmernas inverkan på miljön          efterlyser förmånligare avskrivningsregler samt
5921: förtjänar större uppmärksamhet. Belastningen      möjligheter tili bidrag och räntestödslån för
5922: på närliggande vattendrag, grundvatten och        ändamålet. Det sker bl.a. med hänvisning tili
5923: skog är märkbar på många håll. Försummelser       att bidrag beviljas gårdsbruk med husdjurspro-
5924: i miljöskyddet drabbar inte bara omgivningen      duktion för vattenvårdsåtgärder.
5925: utan även näringen i form av försämrad päls-         Pälsdjursnäringen sysselsätter över 20 000
5926: kvalitet, epidemier och kritiska opinioner.       personer och är mycket viktig för utvecklings-
5927:    1 Österbotten, som är näringens kärnområ-      områden, särskilt för landsbygden. Med för-
5928: de, har kommunerna samt vatten- och miljö-        hållandevis små stödinsatser kan staten med-
5929: myndigheterna tagit itu med frågan. Bl.a. har     verka tili att rädda miljö och viktiga arbets-
5930: Vasa och Karleby vatten- och miljödistrikt        platser.
5931: granskat farmerna och uppmanat pälsdjursod-          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
5932: larna att redovisa för sina saneringsåtgärder.    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
5933:                                                   skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
5934:    Pälsdjursodlarna är väl medvetna om att        ställa följande spörsmål:
5935: miljöskyddet bör förbättras och näringens in-
5936: tresseorganisationer driver på åtgärder. Men i             Är Regeringen viliig att underlätta
5937: dagens situation, då näringen kämpar med                 miljöfrämjande åtgärder vid pälsdjurs-
5938: avsättnings- och finansieringsproblem, kan inte          farmer genom gynnsammare avskriv-
5939: önskvärda framsteg förväntas, om inte villko-            ningsregler samt möjligheter tili bidrag
5940: ren för miljöåtgärder förbättras. Farmarna               och lån?
5941: 
5942:     Helsingfors den 28 april 1988
5943: 
5944:           Håkan Nordman               Boris Renlund                 Håkan Malm
5945: 
5946: 
5947: 
5948: 
5949: 280685S
5950: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 283
5951: 
5952: Kirjallinen kysymys n:o 283                                                              Suomennos
5953: 
5954: 
5955: 
5956: 
5957:                                  Nordman ym.: Turkistarhojen ympäristönsuojelutoimenpiteiden
5958:                                    edistämisestä
5959: 
5960: 
5961:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5962: 
5963:    Turkistarhojen aiheuttamat ympäristövaiku-      ta. Tarhaajat peräänkuuluttavatkin edullisem-
5964: tukset ansaitsevat suuremman huomion. Lähel-       pia poistosäännöksiä sekä mahdollisuuksia
5965: lä olevien vesistöjen, pohjaveden ja metsän        saada tarkoitukseen avustuksia ja korkotuki-
5966: kuormitus on huomattavaa monin paikoin.            lainoja. Tämä tapahtuu mm. viittaamalla ko-
5967: Ympäristönsuojelun laiminlyönti ei kohdistu        tieläintuotantoa harjoittaville tiloille vesiensuo-
5968: vain ympäristöön, vaan myös itse elinkeinoon       jelutoimenpiteisiin myönnettäviin avustuksiin.
5969: turkisten laadun heikkenemisenä, epidemioina          Turkistarhauselinkeino työllistää yli 20 000
5970: ja kriittisinä mielipiteinä.                       henkilöä ja on hyvin tärkeä kehitysalueille,
5971:    Pohjanmaalla, joka on elinkeinon ydinaluet-     erityisesti maaseudulle. Suhteellisen pienillä tu-
5972: ta, ovat kunnat sekä vesi- ja ympäristöviran-      kitoimilla valtio voi pelastaa ympäristön ja
5973: omaiset puuttuneet asiaan. Muun muassa Vaa-        tärkeitä työpaikkoja.
5974: sassa ja Kokkolassa vesi- ja ympäristöpiiri on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5975: tarkastanut tarhat ja kehottanut tarhaajia teke-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
5976: mään selkoa puhdistustoimenpiteistään.             me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5977:                                                    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5978:    Tarhaajat ovat tietoisia ympäristönsuojelun     sen:
5979: parantamistarpeesta, ja elinkeinoa edustavat
5980: etujärjestöt ajavatkin tällaisia toimenpiteitä.              Onko Hallitus valmis helpottamaan
5981: Nykyisessä tilanteessa elinkeinon kamppailles-             turkistarhojen    ympäristönsuojelutoi-
5982: sa menekki- ja rahoittamisvaikeuksissa toivot-             menpiteitä luomalla suotuisammat
5983: tavaa edistymistä ei ole odotettavissa, ellei              poistosäännökset sekä mahdollisuuden
5984: ympäristötoimenpiteiden edellytyksiä paranne-              avustusten ja lainojen saamiseen?
5985: 
5986:     Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1988
5987: 
5988:          Håkan Nordman                 Boris Renlund                  Håkan Malm
5989:                                      1988 vp. -      KK n:o 283                                      3
5990: 
5991: 
5992: 
5993: 
5994:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5995: 
5996:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Avustusmääräraha on kohdistettu kiireellistä
5997: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        korjausta vaativiin kohteisiin ja tavallista tar-
5998: olette 28 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           kempaa vesiensuojelua vaativille alueille. Val-
5999: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tioneuvoston päätöksen (541187) nojalla vesi-
6000: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ja ympäristöhallitus on 21.4.1988 antanut pää-
6001: edustaja Nordmanin ym. näin kuuluvasta kir-          töksen niistä yhdyskuntien vedenhankinta-alu-
6002: jallisesta kysymyksestä n:o 283:                     eista, joilla sijaitseville maatiloille voidaan
6003:                                                      myöntää avustuksia vesiensuojelua edistäviin
6004:          Onko Hallitus valmis helpottamaan           toimenpiteisiin. Turkistarhauksen ydinalueista
6005:        turkistarhojen    ympäristönsuojelutoi-       kuuluu avustettaviin alueisiin Kokkolan ja
6006:        menpiteitä    luomalla   suotuisammat         Vaasan vesi- ja ympäristöpiiristä Ähtävän joen
6007:        poistosäännökset sekä mahdollisuuden          valuma-alue. Päätöksessä mainittujen veden-
6008:        avustusten ja lainojen saamiseen?             hankinta-alueiden lisäksi voidaan avustusta
6009:                                                      myöntää koko maassa sellaiselle tilalle, joka
6010:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sijaitsee vesilain 1 luvun 22 § :ssä tarkoitetulla
6011: vasti seuraavaa:                                     tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltu-
6012:    Turkistuotantoa harjoitetaan Suomessa pää-        valla pohjavesialueella.
6013: asiassa maatalouden erikoistuotantomuotona.             Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan tode-
6014: Siksi suurin osa maamme turkistarhoista on           ta, että turkistarhoilla on samanlaiset mahdol-
6015: sellaisten yksityisten viljelijöiden omistuksessa,   lisuudet saada yhteiskunnan tukea ympäristön-
6016: joille voidaan maatilalain (188/77) 52 §:n 1         suojeluaan parantaviin toimenpiteisiinsä kuin
6017: momentin mukaisesti myöntää lainaa tai kor-          muillakin kotieläintaloutta harjoittavilla tiloil-
6018: kotukea maatilatalouden kehittämisrahaston           la. Sikaloiden ohella ne lienevät kiireellisim-
6019: varoista muun muassa tuotantorakennusten ra-         män vesiensuojelun tehostamisen tarpeessa.
6020: kentamista, laajentamista ja peruskorjausta          Avustuksen ja luottotuen ehtona on, että ra-
6021: varten. Rahoitukseen oikeuttavaksi rakentami-        kennuskohde täyttää valmistuttuaan voimassa
6022: seksi on viime vuodesta lähtien katsottu myös        olevat uusille tuotantorakennuksille asetettavat
6023: ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tarpeellinen       vaatimukset.
6024: rakentaminen, kuten tarhojen alustojen tiivis-          Verouudistusohjelman ja vesiensuojelun ta-
6025: täminen sekä lannan ja jätevesien keruujärjes-       voiteohjelman ollessa valtioneuvostossa val-
6026: telmien rakentaminen.                                misteltavana ei tässä vaiheessa ole mahdollista
6027:    Uusia turkistarhoja perustettaessa ne pyri-       eikä tarpeen ottaa kantaa yksityisen elinkeino-
6028: tään sijoittamaan ympäristöhaittojen kannalta        alan verotuskäytännön muuttamiseen poisto-
6029: mahdollisimman turvallisiin paikkoihin. Käy-         säännösten osalta.
6030: tössä olevien tuotantorakennusten ympäristö-            Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
6031: haittojen korjaamista varten on vuodesta 1987        mys ei anna hallitukselle aihetta enempiin toi-
6032: lähtien ollut mahdollista saada avustusta.           menpiteisiin.
6033: 
6034:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1988
6035: 
6036:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
6037: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 283
6038: 
6039: 
6040: 
6041: 
6042:                             Tili Riksdagens Herr Talman
6043: 
6044:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      som kräver snabba åtgärder och på områden
6045: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       som kräver ett noggrannare vattenskydd än
6046: av den 28 april 1988 till vederbörande medlem     normalt. På basis av statsrådets beslut (541187)
6047: av statsrådet översänt avskrift av följande av    har vatten- och miljöstyrelsen 21.4.1988 utfär-
6048: riksdagsman Nordman m.fl. undertecknade           dat ett beslut om de vattenförsörjningsområ-
6049: spörsmål nr 283:                                  den för samhällen som kan beviljas bidrag för
6050:                                                   vattenskyddsfrämjande åtgärder. Av pälsdjurs-
6051:          Är Regeringen villig att underlätta      uppförningens kärnområde hör Karleby tili de
6052:        miljöfrämjande åtgärder vid pälsdjurs-     områden som får bidrag och av Vasa vatten-
6053:        farmer genom gynnsammare avskriv-          och miljödistrikt avrinningsområdet vid Edde
6054:        ningsregler samt möjligheter till bidrag   å. Utöver de i beslutet nämnda vattenförsörj-
6055:        och lån?                                   ningsområdena kan bidrag beviljas i hela lan-
6056:                                                   det för sådana lägenheter som är beläget på i 1
6057:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    kap. 22 § vattenlagen avsett viktigt eller på
6058: samt anföra följande:                             annat för vattenförsörjning lämpligt grundvat-
6059:     1 Finland bedrivs pälsproduktion i huvudsak   tenområde.
6060: som en form av specialnäring inom jordbruket.        Som sammanfattning av det ovan anförda
6061: Därför ägs största delen av pälsdjursfarmerna i   kan konstateras, att pälsdjursfarmarna har
6062: vårt land av sådana privata odlare vilka i        samma möjligheter att erhålla samhällets stöd
6063: enlighet med 52 § 1 mom. lagen om gårds-          för sina åtgärder i syfte att förbättra mil-
6064: bruksenheter (188/77) kan beviljas lån eller      jöskyddet som andra gårdsbruk som bedriver
6065: räntestöd ur gårdsbrukets utvecklingsfonds        husdjursskötsel. Vid sidan av svingårdarna tor-
6066: medel bl.a. för byggande, utvidgande och          de de vara i det mest brådskande behovet av ett
6067: grundförbättring av produktionsbyggnader.         effektiverat vattenskydd. Ett vilikor för bidrag
6068: Sedan år 1987 har man ansett att även sådant      och kreditstöd är att byggnadsprojektet fyller
6069: byggande som är nödvändigt i syfte att före-      de gällande krav som ställs på nya produk-
6070: bygga hälsorisker, t.ex. isolering av skugghu-    tionsbyggnader.
6071: sens underlag och uppsamlingssystem för göd-         Då programmet för skattereformen och mål-
6072: sel och avloppsvatten, berättigar tili finansi-   programmet för vattenskyddet är under bered-
6073: ering.                                            ning i statsrådet är det varken möjligt eller
6074:     Vid anläggandet av nya pälsfarmer försöker    nödvändigt att ta ställning tili en ändring av
6075: man placera dem på platser som med hänsyn         beskattningsförfarandet för en privat närings-
6076: tili miljöriskerna är så trygga som möjligt.      gren i fråga om stadgandena som gäller av-
6077: Sedan år 1987 har det varit möjligt att få        skrivning.
6078: bidrag för att avlägsna miljörisker som              På basis av det ovan anförda anser jag att
6079: föranleds av produktionsbyggnader som är i        spörsmålet inte ger anledning tili ytterligare
6080: bruk. Bidragsanslaget har inriktats på projekt    åtgärder från regeringens sida.
6081: 
6082:     Helsingfors den 1 juni 1988
6083: 
6084:                                              Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
6085:                                               1988 vp.
6086: 
6087: Skriftligt spörsmål nr 284
6088: 
6089: 
6090: 
6091: 
6092:                                  Westerlund m.fl.: Om ersättningar som betalas tili föräldrarna
6093:                                    för vård av sjukt barn
6094: 
6095: 
6096:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6097: 
6098:    Statsrådet fattade i början av år 1988 beslut    met borde vara dels större flexibilitet för Iedig-
6099: om understöd tili föräldrar för barns sjukvård      heten, dels möjlighet till flere dagar. Alternati-
6100: och rehabilitering. Systemet att betala ersätt-     vet för t.ex. om ett barn som varit svårt sjukt
6101: ning åt föräldrar, som deltar i barnens sjuk-       och behöver rehabilitering under mera än 60
6102: vård och rehabilitering är bra. När förälder,       dagar är att få denna rehabilitering på institu-
6103: som på grund av barns sjukdom blir tvungen          tion. Detta är dels kostsamt, dels inhumant,
6104: att stanna hemma från arbetet och inte heller       eftersom barnet då rycks från sin hemmiljö.
6105: får någon lön, får sin utkomst äventyrad, är        Om det då är fråga om endast några dagar
6106: det riktigt att ersättning av allmänna medel        eller veckor, vore det bättre att maximitiden
6107: utgår. Det är ofta dessutom av stor betydelse       för ledigheten kunde utsträckas.
6108: för barnets vård och tilifrisknande att någon-         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
6109: dera föräldern deltar i skötseln.                   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
6110:    Statsrådets beslut innebär emellertid ingen      skriver till vederbörande medlem av statsrådet
6111: avgörande förbättring av ersättningens storlek      ställa följande spörsmål:
6112: eller föräldrarnas möjlighet till Iedighet. Maxi-
6113: mibeloppet för ersättningen är relativt sett på              Vilka åtgärder ämnar Regeringen
6114: samma nivå som tidigare. Man borde kunna                   vidta för att utveckla systemet för
6115: utveckla dagpenningens storlek tili att motsva-            föräldrars ledighet för skötsel av sjuka
6116: ra sjukdagpenningen. Målsättningen för syste-              barn och ersättningarna för detta?
6117: 
6118:     Helsingfors den 29 april 1988
6119: 
6120:                      Henrik Westerlund                       Elisabeth Rehn
6121: 
6122: 
6123: 
6124: 
6125: 280667Y
6126: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 284
6127: 
6128: Kirjallinen kysymys n:o 284                                                            Suomennos
6129: 
6130: 
6131: 
6132: 
6133:                                  Westerlund ym.: Sairaan lapsen hoidosta vanhemmille maksetta-
6134:                                     vista korvauksista
6135: 
6136: 
6137:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6138: 
6139:    Valtioneuvosto teki vuoden 1988 alussa pää-     kin olla toisaalta vapaan suurempi joustavuus,
6140: töksen lapsen sairaanhoidosta ja kuntouttami-      toisaalta mahdollisuus useampien vapaapäivien
6141: sesta vanhemmille maksettavasta avustuksesta.      pitämiseen. Vaihtoehtona esim. sille, että lapsi
6142: Järjestelmä lasten sairaanhoitoon ja kuntou-       on ollut vaikeasti sairaana ja tarvitsee kuntou-
6143: tukseen osallistuville vanhemmille maksetta-       tusta enemmän kuin 60 päivää on tämän kun-
6144: vasta korvauksesta on hyvä. Kun vanhemman          toutuksen saaminen laitoksessa. Tämä on toi-
6145: toimeentulo vaarantuu hänen joutuessaan jää-       saalta kallista ja toisaalta epähumaania, koska
6146: mään lapsen sairauden takia työstä kotiin pal-     lapsi tällöin irrotetaan kotiympäristöstään. Jos
6147: katta, on yleisistä varoista maksettavan kor-      kyse tuolloin on ainoastaan muutamista päivis-
6148: vauksen suorittaminen oikein. Lisäksi toisen       tä tai viikoista, loman enimmäisajan pidentä-
6149: vanhemman osallistumisella hoitoon on suuri        minen olisi parempi vaihtoehto.
6150: merkitys lapsen hoidon ja parantumisen kan-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6151: nalta.                                             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
6152:                                                    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6153:    Valtioneuvoston päätös ei kuitenkaan mer-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6154: kitse ratkaisevaa parannusta korvauksen mää-       sen:
6155: rään tai vanhempien mahdollisuuteen vapaa-
6156: seen. Korvauksen enimmäismäärä on suhteelli-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6157: sesti katsoen aikaisemmalla tasolla. Päivära-             ryhtyä kehittääkseen sairaan lapsen
6158: han määrää tulisikin kehittää vastaamaan sai-             hoitoon tarvittavaa vanhempainvapaata
6159: rauspäivärahaa. Järjestelmän tavoitteena tulisi-          ja tästä maksettavia korvauksia?
6160: 
6161:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
6162: 
6163:                      Henrik Westerlund                     Elisabeth Rehn
6164:                                      1988 vp. -     KK n:o 284                                     3
6165: 
6166: 
6167: 
6168: 
6169:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6170: 
6171:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maksetaan vanhemmalle, joka lapsensa sairau-
6172: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       den tai vamman hoidon tai kuntoutuksen
6173: olette 29 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          vuoksi on estynyt tekemästä omaa tai ansiotyö-
6174: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tä eikä saa tältä ajalta palkkaa.
6175: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Hoito- ja kuntoutusavustuksen määrä on
6176: edustaja Westerlundin ym. näin kuuluvasta           arkipäivää kohden yhtä suuri kuin sairaus-
6177: kirjallisesta kysymyksestä n:o 284:                 vakuutuslain mukainen päiväraha, enintään
6178:                                                     kuitenkin 210,80 markkaa päivältä. Enimmäis-
6179:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työnte-
6180:        ryhtyä kehittääkseen sairaan lapsen          kijäin eläkelain 9 §:n mukaisen palkkaindeksi-
6181:        hoitoon tarvittavaa vanhempainvapaata        luvun perusteella.
6182:        ja tästä maksettavia korvauksia?                Avustusta maksetaan sairaala- ja poliklinik-
6183:                                                     kahoidon sekä kuntoutuskurssien ajalta kalen-
6184:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       terivuodessa enintään yhteensä 60 arkipäivältä
6185: vasti seuraavaa:                                    sekä kotihoidon ajalta lisäksi enintään 60 arki-
6186:    Sairausvakuutuslain 76 b §:n mukaan Kan-         päivältä. Avustusta voidaan maksaa erityisestä
6187: saneläkelaitoksen tehtävänä on tukea sairaan        hoidollisesta syystä enimmäisaikoja pitemmäl-
6188: lapsen hoitoa ja kuntoutusta valtion tulo- ja       tä ajalta, ei kuitenkaan kotihoidon ajalta
6189: menoarviossa sanottuun tarkoitukseen osoitet-       yleensä yli 90 arkipäivältä. Kotihoidon ajalta
6190: tujen määrärahojen puitteissa siten kuin valtio-    90 arkipäivän enimmäisaika voidaan ylittää,
6191: neuvosto tarkemmin määrää.                          jos lapsen sairauden kehittymisen huomioon
6192:    Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1983      ottaen avustuksen suorittamisen lopettaminen
6193: oli varattu 10 miljoonaa markkaa myönnettä-         olisi kohtuutonta. Avustuksen maksamisen lo-
6194: väksi valtioneuvoston tarkemmin määräämin           pettaminen olisi kohtuutonta esimerkiksi hoi-
6195: perustein vanhemmille, joille aiheutuu huomat-      dettaessa intensiivisessä hoitovaiheessa olevaa
6196: tavaa ansionmenetystä vakavasti sairaan lap-        lasta (esim. infektiokierre) tai kuolevaa lasta.
6197: sensa kuntoutuksesta tai sairaanhoidosta. Vuo-         Vanhempien oikeus olla poissa työstä ajalta,
6198: den 1983 määrärahan käytöstä valtioneuvosto         jolta hoito- ja kuntoutusavustusta maksetaan,
6199: antoi päätöksensä 8.4.1983. Määräraha muu-          on perustunut työehtosopimuskäytäntöön.
6200: tettiin siirtomäärärahaksi 12.12.1984. Valtio-      Vastaavanlaiseen työehtosopimuskäytäntöön
6201: neuvoston päätöstä lapsen sairaanhoito- ja          perustui työntekijän oikeus olla poissa työstä
6202: kuntoutusavustuksesta on kehitetty useaan ker-      lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi, joka la-
6203: taan viime vuosina, viimeksi 21.1.1988 (47/88).     kisääteistettiin 31.3.1988 annetulla työsopimus-
6204:    Voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen        lain muutoksella (284/88).
6205: mukaan avustusta maksetaan alle 16-vuotiaan            Lapsen sairaanhoito- ja kuntoutusavustusta
6206: vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen van-         on tarkoitus kehittää edelleen, ja seuraavassa
6207: hemmalle. Alle 6-vuotiaan lapsen vanhemmat          vaiheessa on harkittava avustuksen mahdollista
6208: voivat saada avustuksen, vaikka lapsen sairaus      lakisääteistämistä. Samassa yhteydessä pohdit-
6209: ei ole vaikea, kotihoitoa lukuun ottamatta.         taisiin myös mahdollisuudet työsopimuslain
6210: Sopeutumis- ja kuntoutusvalmennuskurssin            mukaisen hoitovapaajärjestelmän kehittämi-
6211: ajalta ei edellytetä vaikeaa sairautta. Avustusta   seen.
6212: 
6213:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1988
6214: 
6215:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
6216: 4                                    1988 vp. -       KK n:o 284
6217: 
6218: 
6219: 
6220: 
6221:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6222: 
6223:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av sitt barns sjukdom eller handikapp eller
6224: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           rehabilitering är förhindrad att utföra eget
6225: av den 29 april 1988 tili vederbörande medlem         arbete eller förvärvsarbete och inte erhåller lön
6226: av statsrådet översänt avskrift av följande av        för denna tid.
6227: riksdagsman Westerlund m.fl. undertecknade               Beloppet av vård- och rehabiliteringsunder-
6228: spörsmål nr 284:                                      stödet per vardag är lika stort som dagpen-
6229:                                                       ningen enligt sjukförsäkringslagen, dock högst
6230:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              210,80 mark per dag. Maximibeloppet justeras
6231:        vidta för att utveckla systemet för            varje kalenderår på grundval av ett lönein-
6232:        föräldrars ledighet för skötsel av sjuka       dextal enligt 9 § 1agen om pension för arbets-
6233:        barn och ersättningarna för detta?             tagare.
6234:                                                          Understöd betalas för tiden för sjukhus- och
6235:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         poliklinikvärd samt för en rehabiliteringskurs
6236: samt anföra följande:                                 för sammanlagt högst 60 vardagar samt dess-
6237:    Enligt 76 b § sjukförsäkringslagen skall           utom för tiden för hemvård sammanlagt för
6238: folkpensionsanstalten inom ramen för de an-           högst 60 vardagar. Understöd kan betalas för
6239: slag som i statsförslaget anvisats för ändamålet      längre tid än maximitiden av särskilda skäl
6240: stöda vården och rehabiliteringen av sjuka            som har med vården att göra, dock inter för
6241: barn på det sätt som statsrådet närmare be-           tiden för hemvård i allmänhet för över 90
6242: stämmer.                                              vardagar. Beträffande hemvården kan maximi-
6243:    1 statsförslaget för år 1983 hade det reserve-     tiden om 90 vardagar överskridas, om med
6244: rats 10 miljoner mark att under de förutsätt-         beaktande av utvecklingen av barnets sjukdom
6245: ningar som statsrådet närmare bestämmer be-           vore orimligt att sluta betala understöd, t.ex.
6246: viljas föräldrar vilka åsamkas ett betydande          då ett barn är i ett intensivt vårdskede (t.ex.
6247: inkomstbortfall av rehabiliteringen eller sjuk-       upprepade infektioner) eller då ett barn är
6248: vården av ett svårt sjukt barn. Statsrådet            döende.
6249: utfärdade 8.4.1983 sitt beslut om använd-                Föräldrarnas rätt att vara borta från arbetet
6250: ningen av anslaget för år 1983. Anslaget ändra-       den tid för viiken vård- och rehabiliteringsun-
6251: des tili ett reservationsanslag 12.12.1984. Stats-    derstöd betalas har grundat sig på kollektivav-
6252: rådets beslut om understöd tili föräldrar för         talspraxis. En arbetstagares rätt att vara borta
6253: sjukvård och rehabilitering av barn har utveck-       från arbetet då ett barn plötsligt insjuknar
6254: lats flera gånger under de senaste åren, senast       grundade sig på motsvarande kollektivavtals-
6255: 21.1.1988 (47/88).                                    praxis. Denna rätt blev lagstadgad genom en
6256:    Enligt det gällande statsrådsbeslutet betalas      ändring av lagen om arbetsavtal (284/88)
6257: understöd tili föräldrar med ett svårt sjukt eller    31.3.1988.
6258: handikappat barn under 16 år. Föräldrar med              A vsikten är att vidareutveckla understödet
6259: ett barn under 6 år kan erhålla understöd,            för sjukvård och rehabilitering av barn och i
6260: fastän barnets sjukdom inte är svår, med              nästa skede måste man överväga att eventuellt
6261: undantag av hemvård. För tiden för en anpass-         ta in regler om understödet i lag. 1 detta
6262: ningstränings-        eller    rehabiliteringskurs    sammanhang överväger man också möjlighet-
6263: förutsätts inte en svår sjukdom. Understödet          erna att utveckla ett vårdledighetssystem i en-
6264: betalas tili en förälder som på grund av vården       lighet med lagen om arbetsavtal.
6265: 
6266:     Helsingfors den 1 juni 1988
6267: 
6268:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
6269:                                               1988 vp.
6270: 
6271: Kirjallinen kysymys n:o 285
6272: 
6273: 
6274: 
6275: 
6276:                                  Pulliainen: Inarijärveä koskevalle kalastussäännölle asetettavista
6277:                                     vaatimuksista
6278: 
6279: 
6280:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6281: 
6282:    Maa- ja metsätalousministeriö ja metsähalli-     mahdollistaa sen toteutuminen kokonaisuudes-
6283: tus ovat antaneet viime vuosina joitakin lyhyt-     saan. Kalojen luonnollisten lisääntymismah-
6284: aikaisia, suppeita alueita koskevia kalastus-       dollisuuksien hyväksikäyttö ei sitä paitsi maksa
6285: määräyksiä Inarijärvelle. Niiden tarkoituksena      mitään. Kysymys on vain siitä, että oikealla
6286: on ollut mm. taimenen ja pohjasiian kutunou-        tavalla säädellään Inarijärven kalastusta. Täl-
6287: sun turvaaminen Ivalon- ja Juutuanjokiin. Nä-       löin on pidettävä huoli myös siitä, että saame-
6288: mä toimet eivät ole kuitenkaan vahvistaneet         laisten kalastusoikeudet ja mahdollisuudet in-
6289: Inarijärveä syönnös- ja kasvualueenaan käyttä-      vestoida kalastusvälineisiin otetaan huomioon.
6290: viä, mutta jokiin kudulle vaeltavia kalakanta-      Viimeksi mainittu tukee oikeansisältöistä ka-
6291: ja. Määräykset eivät ole johtaneet jokien luon-     lastuspolitiikkaa, eikä sitä missään tapauksessa
6292: nonvaraisen poikastuotannon lisääntymiseen,         mitätöi.
6293: ja ylävirralla on osa taimenen lisääntymisalu-         Edellä sanottu edellyttää kalastussäännöltä
6294: eesta ja poikasten kasvualueesta edelleen hyö-      biologista kokonaisvaltaisuutta ja sitä tukevia
6295: dyntämättä. Pohjasiiallakin menee heikosti:         kalastusratkaisuja, jotka samalla ottavat myös
6296: pitkään kestäneestä istutustoiminnasta huoli-       huomioon saamelaisten oikeudet ja mahdolli-
6297: matta jokiin kudulle vaeltavien siikojen määrä      suudet.
6298: ei ole kohonnut, ja Juutuanjokeen nouseva              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6299: pohjasiikakanta on lähes kokonaan loppunut.         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6300:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6301:   Edellä kuvattu kielteinen kehitys johtuu lä-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6302: hinnä kahdesta seikasta, veden säännöstelystä
6303: ja jokisuupyynnin tehostumisesta. Korjaus ti-                  Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
6304: lanteeseen voidaan saada vain, jos pidetään                 että Inarijärvelle laadittava kalastus-
6305: kalastussäännön avulla huoli siitä, että vaellus-           sääntö tukee sitä, että tähän järveen
6306: kalojen lisääntymismahdollisuudet Inarijär-                 laskevien jokivesistöjen mahdollistama
6307: veen laskevissa jokivesistöissä käytetään täysi-            maksimaalinen, luonnonvarainen vael-
6308: määräisesti hyväksi. Vaelluskalojen elinkierto              luskalapoikastuotanto toteutuu käytän-
6309: tulee ottaa kokonaisuudessaan huomioon ja                   nössä?
6310: 
6311:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
6312: 
6313:                                          Erkki Pulliainen
6314: 
6315: 
6316: 
6317: 
6318:  2807llV
6319: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 285
6320: 
6321: 
6322: 
6323: 
6324:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6325: 
6326:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuuskunnalta ja Suomen Kalamiesten Keskus-
6327: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       liitolta.
6328: olette 29 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn             Kalastussääntöluonnos on koottu pääasiassa
6329: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        voimassa olevista asetuksista sekä maa- ja
6330: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       metsätalousministeriön ja metsähallituksen
6331: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   päätöksistä. Luonnosta on täydennetty tutki-
6332: kysymyksestä n:o 285:                               mustulosten ja kalastuksen käytännön järjeste-
6333:                                                     lyn tarpeellisiksi osoittamilla säännöksillä.
6334:           Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,         Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on
6335:        että Inarijärvelle laadittava kalastus-      sääntöluonnosta koskevassa lausunnossaan to-
6336:        sääntö tukee sitä, että tähän järveen        dennut, että kalastussäännön aikaansaaminen
6337:        laskevien jokivesistöjen mahdollistama       Inarijärvelle on kalakantojen velvoitehoidon
6338:        maksimaalinen, luonnonvarainen vael-
6339:                                                     tarkoituks~nmukaisen ja tehokkaan hyödyntä-
6340:        luskalapoikastuotanto toteutuu käytän-       misen sek·· kalastukse~ voimistamisen turvaa-
6341:        nössä?                                       miseksi e siarvoisen 'ärkeää. Tutkimuslaitos
6342:                                                     katsoo ku tenkin, ett · biologisesti on perus-
6343:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       teltua ulottaa kalastus ääntö myöhemmin kos-
6344: vasti seuraavaa:                                    kemaan Inarijärven lisäksi myös järven kalojen
6345:    Maa- ja metsätalousministeriössä parhail-        vaellusaluetta sivuvesistöissä. Sivuvesistöjä
6346: laan viimeisteltävänä oleva Inarijärveä koskeva     koskeva la~ja kalatalousselvitys valmistuu lop-
6347: kalastussääntöluonnos perustuu Inarin kunnan        puvuodest~ 1988. Selvitys antaa perusteet sivu-
6348: ministeriölle 26.1.1987 tekemään esitykseen.        vesistöjä kbskevalle kalastussäännölle.
6349:                                                                      1
6350: 
6351: 
6352: 
6353: 
6354: Esityksen taustana on ministeriön ja kunnan            Nyt viimeisteltävänä olevassa sääntöluon-
6355: 28.6.1985 allekirjoittama sopimus, joka koskee      noksessa on runsaasti säännöksiä, joiden tar-
6356: Neuvostoliiton Inarijärven säännöstelystä mak-      koituksena on vaelluskalojen jokiin pääsyn ja
6357: samien kompensaatiovarojen käyttöä. Esitys          luonnonmukaisen poikastuotannon turvaami-
6358: on valmisteltu Inarin kunnan kalatalousprojek-      nen. Hallitus pitää Inarijärven kalastussään-
6359: tin tukiryhmässä, jossa on edustus Inarin kun-      nön antamista kiireellisenä ja katsoo, että
6360: nasta, kalastuskunnista, metsähallituksesta,        sääntöluonnos on samalla hyvä perusta koko
6361: vesi- ja ympäristöhallituksesta sekä Riista- ja     Inarijärven vesistöalueen käsittävän kalastus-
6362: kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Maa- ja met-      säännön valmistelutyölle. Kalastussääntö on
6363: sätalousministeriö on lisäksi hankkinut esityk-     tarkoitus antaa kahdeksi vuodeksL Tänä aika-
6364: sestä kahdella eri lausuntokierroksella lausun-     na valmistellaan koko vesistöaluetta koskeva
6365: not metsähallitukselta, Riista- ja kalatalouden     kalastussääntö, jolla voidaan turvata mahdolli-
6366: tutkimuslaitokselta, Kalatalouden Keskusliitol-     simman tehokas luonnonvarainen vaelluskala-
6367: ta, Paliskuntain Yhdistykseltä, Saamelaisval-       poikastuotanto.
6368: 
6369:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1988
6370: 
6371:                                                                          Ministeri Ole Norrback
6372:                                      1988 vp. -     KK n:o 285                                       3
6373: 
6374: 
6375: 
6376: 
6377:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6378: 
6379:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Utkastet tili fiskeristadga har i huvudsak
6380: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sammanställts av gällande förordningar samt
6381: av den 29 mars 1988 tili vederbörande medlem        av jord- och skogsbruksministeriets och forst-
6382: av statsrådet översänt avskrift av följande av      styrelsens beslut. Utkastet har kompletterats
6383: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-         med stadganden som visat sig vara behövliga
6384: mål nr 285:                                         på grund av undersökningsresultat och det
6385:                                                     praktiska ordnandet av fisket.
6386:           Ämnar Regeringen se tili att den
6387:        fiskeristadga som görs upp för Enare            Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har i sitt
6388:        träsk stöder det, att också i praktiken      utlåtande över utkastet tili stadga konstaterat,
6389:        uppnås den maximala naturliga pro-           att åvägabringandet av en fiskeristadga för
6390:        duktion av vandringsfisk som möjlig-         Enare träsk är av primär betydelse för ett
6391:        görs av de älvvattendrag som faller ut i     ändamålsenligt och effektivt tillgodogörande
6392:        sjön?                                        av fiskevårdsskyldigheterna samt för tryggande
6393:                                                     av en förstärkning av fisket. Forskningsinstitu-
6394:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tet anser dock det vara biologiskt grundat att
6395: samt anföra följande:                               senare utvidga fiskeristadgan tili att gälla utom
6396:    Det utkast tili fiskeristadga för Enare träsk    Enare träsk också vandringsområdet för sjöns
6397: som för närvarande finslipas i jord- och skogs-     fiskarter inom sidovattendragen. En brett upp-
6398: bruksministeriet baseras på en framställning av     lagd fiskeriutredning gällande sidovattendra-
6399: Enare kommun av 26.1.1987 tili ministeriet.         gen blir färdig i slutet av år 1988. Utredningen
6400: Framställningens bakgrund är en av ministeriet      lämnar grunder för en fiskeristadga i fråga om
6401: och kommunen 28.6.1985 undertecknad över-           sidovattendragen.
6402: enskommelse som gäller användning av de
6403: medel för kompensation som Sovjetunionen               1 det utkast tili fiskeristadga som är under
6404: betalat för regleringen av Enare träsk. För-        finslipning ingår rikligt stadganden i avsikt att
6405: slaget har beretts av stödgruppen för fiskeri-      trygga vandringsfiskens tiliträde tili älvarna
6406: projektet för Enare kommun. 1 denna grupp           och en naturlig produktion av yngel. Rege-
6407: finns representanter för Enare kommun, fiske-       ringen anser utfärdandet av fiskeristadgan för
6408: lagen, forststyrelsen, vatten- och miljöstyrelsen   Enare träsk vara brådskande och håller före,
6409: samt Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet. Jord-   att utkastet tili stadga samtidigt är en god basis
6410: och skogsbruksministeriet har dessutom vid två      för beredningsarbetet angående en fiskeristad-
6411: remissomgångar införskaffat utlåtanden av           ga som omfattar hela Enare träsks insjöområ-
6412: forststyrelsen, Vilt- och fiskeriforskningsinsti-   de. Avsikten är att fiskeristadgan ges för två
6413: tutet, Centralförbundet för Fiskerihushållning,     år. Under denna tid bereds en fiskeristadga för
6414: Renbetesföreningen, delegationen för same-          hela insjöområdet och genom denna kan man
6415: ärenden och Finlands Fritidsfiskares Cent-          trygga en möjligast effektiv naturlig produk-
6416: ralförbund.                                         tion av yngel av vandringsfisk.
6417: 
6418:     Helsingfors den 3 juni 1988
6419: 
6420:                                                                           Minister Ole Norrback
6421: 1
6422: 
6423: 1
6424: 
6425: 1
6426: 
6427: 1
6428: 
6429:     1
6430: 
6431:     1
6432: 
6433:     1
6434: 
6435:     1
6436: 
6437:         1
6438: 
6439:         1
6440: 
6441:         1
6442: 
6443:         1
6444:                                              1988 vp.
6445: 
6446: Kirjallinen kysymys n:o 286
6447: 
6448: 
6449: 
6450: 
6451:                                    Pulliainen: Saamelaisvaltuuskunnan edustuksesta Inarijärven
6452:                                     kalastussäännön valmistelutyössä
6453: 
6454: 
6455:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6456: 
6457:    Saamelaisvaltuuskunnan mielestä Inarijär-        mät edustajat tuovat työryhmään Inarijärven
6458: ven alueella ei ole valtion vettä lainkaan, eikä    kalaston ja kalastuksen asiantuntemuksen.
6459: sinne näin ollen voida laatia vastoin saamelais-       Vertailun vuoksi voidaan retorisesti kysyä,
6460: ten kantaa mitään saamelaisten kalastusta ra-       olisiko poliittisesti mahdollista, että maamme
6461: joittavia säännöksiä. Saamelaisten mielestä         ruotsinkielisellä väestönosalla ei olisi edustusta
6462: tuoreimmat tutkimukset ja oikeuskäytäntö            sellaisessa valmistelutyössä, jossa tähdätään
6463: osoittavat, että Inarin lappalaisilla on Ruotsin    kalastusjärjestelyihin maamme ruotsinkielisellä
6464: oikeusjärjestyksen mukainen omistusoikeus           rannikkoseudulla.
6465: maahan ja veteen lapinkylässään. Kenenkään             Tällä asialla on siis periaatteellista merkitys-
6466: tiedossa ei liene lainvoimaista toimitusta, jolla   tä monessa mielessä.
6467: tämä oikeus olisi siirtynyt valtiolle.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6468:                                                     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6469:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6470:    Vähintä, mitä edellä sanotusta seuraa, on,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6471: että Inarijärvelle laadittavan kalastussäännön
6472: jatkovalmistelussa on kiinteästi mukana saa-                   Aikooko Hallitus ottaa saamelaisval-
6473: melaisvaltuuskunnan nimeämä edustus. Par-                   tuuskunnan edustajat mukaan valmiste-
6474: haiten tämä yhteistyö toteutuu perustettavassa              lutyöhön, joka tähtää Inarijärven ka-
6475: työryhmässä. Saamelaisvaltuuskunnan nimeä-                  lastussäännön aikaansaamiseen?
6476: 
6477:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
6478: 
6479:                                          Erkki Pulliainen
6480: 
6481: 
6482: 
6483: 
6484: 280712X
6485: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 286
6486: 
6487: 
6488: 
6489: 
6490:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6491: 
6492:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      metsätalousministeriön ja metsähallituksen
6493: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       päätä ksistä.
6494: olette 29 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn             Maa- ja metsätalousministeriö on hankkinut
6495: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kunnan esityksestä lausunnot metsähallituksel-
6496: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta,
6497: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   Kalatalouden Keskusliitolta, Paliskuntain Yh-
6498: kysymyksestä n:o 286:                               distykseltä, saamelaisvaltuuskunnalta sekä
6499:                                                     Suomen Kalamiesten Keskusliitolta. Ministeriö
6500:          Aikooko Hallitus ottaa saamelaisval-       on tarkistanut kunnan esityksen saatujen lau-
6501:        tuuskunnan edustajat mukaan valmiste-        suntojen pohjalta ja pyytänyt vielä uudet lau-
6502:        lutyöhön, joka tähtää Inarijärven ka-        sunnot edellä mainituilta tahoilta sekä Inarin
6503:        lastussäännön aikaansaamiseen?               kunnalta.
6504:                                                        Hallitus katsoo, että Inarijärven kalastus-
6505:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       säännön valmistelu on ollut erittäin laajalla
6506: vasti seuraavaa:                                    pohjalla. Mm. saamelaisvaltuuskunta on anta-
6507:    Inarin kunta on tehnyt maa- ja metsätalous-      nut asiasta kaksi lausuntoa. Inarin kunnanval-
6508: ministeriölle 26.1.1987 esityksen Inarin kun-       tuusto ja -hallitus ovat myös käsitelleet asiaa
6509: nanvaltuuston 9.1.1987 hyväksymän Inarijär-         perusteellisesti. Kalastussääntöä viimeistellään
6510: ven kalastussäännön voimaansaattamiseksi.           parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä.
6511: Esityksen tekeminen perustuu ministeriön ja         Koska mm. Inarin kunnanhallitus ja Riista- ja
6512: kunnan 28.6.1985 allekirjoittamaan sopimuk-         kalatalouden tutkimuslaitos ovat lausunnois-
6513: seen, joka koskee Neuvostoliiton Inarijärven        saan hyväksyneet asetusluonnoksen sellaise-
6514: säännöstelystä maksamien kompensaatiovaro-          naan, jouduttaisiin luonnoksesta hankkimaan
6515: jen käyttöä. Esityksen on valmistellut Inarin       uudet lausunnot, jos siihen tehtäisiin merkittä-
6516: kunnan kalatalousprojektin tukiryhmä, jossa         viä muutoksia, mikä hidastaisi kiireellisen ka-
6517: on edustus kunnasta, kalastuskunnista, metsä-       lastussäännön voimaansaattamista. Hallitus
6518: hallituksesta, vesi- ja ympäristöhallituksesta      katsoo, että asetus, joka on tarkoitus antaa
6519: sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokses-     kahdeksi vuodeksi, on tarkoituksenmukainen
6520: ta. Kalastussääntöluonnos on koottu pääasias-       alku koko Inarijärven vesistöalueen kalastuk-
6521: sa voimassa olevista asetuksista sekä maa- ja       sen järjestelylle.
6522: 
6523:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1988
6524: 
6525:                                                                          Ministeri Ole Norrback
6526:                                    1988 vp. -     KK n:o 286                                      3
6527: 
6528: 
6529: 
6530: 
6531:                             Tili Riksdagens Herr Talman
6532: 
6533:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      jord- och skogsbruksministeriets och forststy-
6534: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       relsens beslut.
6535: av den 29 april 1988 tili vederbörande medlem
6536:                                                      Jord- och skogsbruksministeriet har över
6537: av statsrådet översänt avskrift av följande av
6538: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-       kommunens förslag inhämtat utlåtanden av
6539: mål nr 286:                                       forststyrelsen, vilt- och fiskeriforskningsinsitu-
6540:                                                   tet, Centralförbundet för Fiskerihushållning,
6541:          Ämnar Regeringen ta med represen-        Renbetesföreningen, delegationen för sameä-
6542:        tanter för delegationen för sameären-      renden och Finlands Fritidsfiskares Centralför-
6543:        den i beredningsarbetet med sikte på       bund. Ministeriet har reviderat kommunens
6544:        åstadkommandet av en fiskeristadga         förslag på basis av de erhållna utlåtandena och
6545:        för Enare träsk?                           har ännu inbegärt nya utlåtanden av ovan
6546:                                                   nämnda instanser samt av Enare kommun.
6547:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Regeringen anser, att beredningen av fiske-
6548: samt anföra följande:                             ristadgan för Enare träsk skett på en synnerli-
6549:    Enare kommun har 26.1.1987 gjort en fram-      gen bred basis. Bl.a. har delegationen för
6550: ställning tili jord- och skogsbruksministeriet    sameärenden lämnat två utlåtanden angående
6551: om bringande i kraft av den fiskeristadga för     saken. Kommunfullmäktige och kommunsty-
6552: Enare träsk som kommunstyrelsen i Enare           relsen i Enare har också grundligt behandlat
6553: godkänt 9.1.1987. Den gjorda framställningen      ärendet. Fiskeristadgan finslipas som bäst i
6554: grundas på den överenskommelse som ministe-       jord- och skogsbruksministeriet. Emedan bl.a.
6555: riet och kommunen undertecknade 28.6.1985         forststyrelsen och vilt- och fiskeriforsknings-
6556: och som gäller användning av de medel för         institutet i sina utlåtanden godkänt utkastet tili
6557: kompensation som Sovjetunionen erlagt med         förordning utan ändringar, kommer man att få
6558: anledning av regleringen av Enare träsk. För-     lov att över utkastet inhämta nya utlåtanden i
6559: slaget har beretts av stödgruppen för fiskeri-    det fall, att väsentliga ändringar företas däri.
6560: projektet för Enare kommun. 1 denna grupp         Detta fördröjer bringande i kraft av den
6561: finns representanter för kommunen, fiskela-       brådskande fiskeristadgan. Regeringen anser
6562: gen, forststyrelsen, vatten- och miljöstyrelsen   att förordningen, viiken avses bli given för två
6563: samt vilt- och fiskeriforskningsinstitutet. Ut-   års tid, utgör en ändamålsenlig början på
6564: kastet tili fiskeristadga har i huvudsak sam-     ordnandet av fisket inom Enare träsks insjö-
6565: manställts av gällande förordningar samt av       område.
6566: 
6567:     Helsingfors den 3 juni 1988
6568: 
6569:                                                                         Minister Ole Norrback
6570:                                                1988 vp.
6571: 
6572: (irjallinen kysymys n:o 287
6573: 
6574: 
6575: 
6576: 
6577:                                   Pulliainen: Kansallispuistojen hoitohenkilökunnan määrän lisää-
6578:                                      misestä
6579: 
6580: 
6581:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6582: 
6583:    Maahamme on perustettu kansallispuistover-         seen tähtääviin pyrkimyksiin. Monille kunnille
6584: :osto, mikä sinänsä on erinomainen asia. Jotta        luvattiin kansallispuiston perustamisvaiheessa
6585: iitä olisi niin kotimaan kansalaisille kuin ulko-     työpaikkamenetyksiä kompensoivia työpaikko-
6586: rraisille turisteillekin se hyöty, joka siitä voi     ja puiston hoidossa. Nyt nämä kunnat tuovat
6587: 11la luontoelämysten antamisessa, on kansallis-       pettymyksiään julki eri yhteyksissä, mm. sil-
6588: mistoja myös hoidettava. Mitä suunnitelmalii-         loin, kun kuntien edustajia kuullaan asiantun-
6589: emmin hoidettu kansallispuisto on, sitä pa-           tijoina eduskunnan laki- ja talousvaliokunnas-
6590: emmin se kestää myös sitä kulutusta, jota             sa. Valiokunnalle tilanne on vähintäänkin kiu-
6591: hmisten liikkuminen ja oleskelu puistossa saa         sallinen, koska se on tukenut korvaavien työ-
6592: .ikaan.                                               paikkojen luomista omissa mietinnöissään .
6593:    Kun kansallispuistojen perustaruispäätökset           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6594: ehtiin, edellytettiin, että puistojen hoito järjes-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6595: etään asiallisella tavalla. Suurehkon Urho            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6596: :ekkosen kansallispuiston osalta hoidon jär-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6597:  estelyt ovat edenneet, mutta eivät sillä vauh-                 Aikooko Hallitus laatia kansallis-
6598:  lilla kuin alun perin odotettiin ja toivottiin.              puistojen hoitohenkilökunnan kehittä-
6599:  lionen muun kansallispuiston osalta ei ole                   missuunnitelman aikatauluineen, ja jos
6600:  1äästy hoidon järjestelyissä alkua pitemmälle.               aikoo,
6601:     Nykyinen tilanne ei ole hyväksyttävä kahdes-                niin pyrkiikö Hallitus eduskunnan
6602:  a syystä. Toinen syy on todettu edellä ja                    myötävaikutuksella myös toteuttamaan
6603:  Jinen liittyy paikallisten kuntien työllistämi-              tämän suunnitelman?
6604: 
6605:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
6606: 
6607:                                            Erkki Pulliainen
6608: 
6609: 
6610: 
6611: 
6612:  80676H
6613: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 287
6614: 
6615: 
6616: 
6617: 
6618:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6619: 
6620:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Metsäntutkimuslaitoksessa on luonnonsuoje-
6621: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lutehtäviin käytetty viime vuosina vuosittain
6622: olette 29 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          noin kymmentä miestyövuotta vastaava työpa-
6623: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        nos. Tämän lisäksi on ollut työllisyysvaroin
6624: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       palkattua henkilökuntaa suurin piirtein vastaa-
6625: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   va määrä. Myös tutkimuslaitoksen puolella
6626: kysymyksestä n:o 287:                               luonnonsuojelutehtäviin käytetyn työpanoksen
6627:                                                     kasvu kuluvalla vuosikymmenellä on ollut suu-
6628:          Aikooko Hallitus laatia kansallis-         rempi kuin mitä koko valtionhallinnon henki-
6629:        puistojen hoitohenkilökunnan kehittä-        löstön kasvu vastaavana aikana.
6630:        missuunnitelman aikatauluineen, ja jos          Huolimatta siitä, että suojelualueiden voi-
6631:        aikoo,                                       mavaroista huolehtiminen tavallaan jakaantuu
6632:          niin pyrkiikä Hallitus eduskunnan          kahden ministeriön vastuulle, on järjestelmä
6633:        myötävaikutuksella myös toteuttamaan         toiminut, niin kuin edellä todettu osoittaa,
6634:        tämän suunnitelman?                          yleisesti ottaen tyydyttävästi. Metsäviranomais-
6635:                                                     ten kannalta ongelmaksi on jossakin määrin
6636:                                                     koettu se, että metsähallituksen ja Metsäntut-
6637:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kimuslaitoksen saarnat henkilöstölisäykset suo-
6638: taen seuraavaa:                                     jelualueiden hoitoa varten ovat eräissä tapauk-
6639:    Maamme lakisääteisistä suojelualueista on        sissa heikentäneet virastojen mahdollisuuksia
6640: yli 90 OJo metsähallituksen hallinnassa muun        saada niiden päätoiminnan kannalta tarpeellis-
6641: osan kuuluessa Metsäntutkimuslaitokselle.           ta lisähenkilöstöä. Tällä seikalla puolestaan on
6642: Alueiden hoitoon ja hallintoon käytetty työpa-      saattanut olla vaikutusta siihen intoon, jolla
6643: nos jakautuu virastojen kesken vastaavassa          suojelualueiden hoitoa varten tarvittavia henki-
6644: suhteessa. Vaikka luonnonsuojelu kuuluu asial-      löstön lisäyksiä on metsäviranomaisten puolel-
6645: lisesti ympäristöministeriön toimialaan, ovat       ta ajettu. Tähän liittyvät epäkohdat pyritään
6646: mainitut virastot päätoimintonsa, metsätalou-       poistamaan tulevien menoarviokäsittelyjen yh-
6647: den ja metsäntutkimuksen vuoksi osa maa- ja         teydessä.
6648: metsätalousministeriön hallinnonalaa. Tästä            Hallitus pitää tärkeänä, että jatkossakin
6649: syystä tapahtuu niiden vuotuisten tulo- ja rrte-    huolehditaan perustettujen suojelualueiden tar-
6650: noarvioiden valmistelu, suojelualueita koske-       peellisesta kehittämisestä ja riittävän henkilö-
6651: vat henkilöstöesitykset mukaan lukien, maa- ja      kunnan saamisesta niitä varten. Tämä on asian-
6652: metsätalousministeriön hallinnonalan menoar-        mukaista siitäkin syystä, että se henkilöstö,
6653: vion valmistelun yhteydessä.                        joka sekä metsähallituksessa että Metsäntutki-
6654:    Suojelualueiden hoito- ja hallintotehtäviä       muslaitoksessa on alun perin otettu virastojen
6655: varten on metsähallituksessa tällä hetkellä 32      päätehtäviä metsätaloutta ja metsäntutkimusta
6656: päätoimista vakinaista henkilöä. Näiden lisäksi     varten, voisi suuremmassa määrin kuin aikai-
6657: sanottuja tehtäviä hoitaa huomattava määrä          semmin keskittyä näiden tehtävien hoitoon.
6658: sellaista piirikuntien ja hoitoalueiden henkilös-      Mitä kysymyksessä tarkoitettuun erityiseen
6659: töä, joiden päätehtävän muodostavat metsäta-        hoitohenkilökunnan kehittämissuunnitelmaan
6660: loutta koskevat asiat. Luonnonsuojelutehtäviä       tulee, niin hallitus katsoo, ettei se usko suunni-
6661: hoitavan henkilöstön määrä metsähallituksessa       telman laatimisen käytännössä edesauttavan
6662: on lisääntynyt merkittävästi 1980-luvulla. Esi-     asiaa. Valtionhallinnon henkilöstötarpeet sisäl-
6663: merkiksi vuosina 1982-88 metsähallitus sai          tyvät hallinnon keskipitkän aikavälin toiminta-
6664: näitä tehtäviä varten 25 uutta virkaa, mikä         ja taloussuunnitelmiin, jotka muodostavat
6665: selvästi ylittää valtionhallinnon keskimääräisen    pohjan vuotuisille tulo- ja menoarvioille. Halli-
6666: henkilöstölisäyksen vastaavana aikana.              tuksen mielestä tämä järjestelmä turvaa tarkoi-
6667:                                    1988 vp. -     KK n:o 287                                       3
6668: 
6669: tuksenmukaisella tavalla myös suojelualueiden     tapahtuu oikeassa suhteessa muiden kansan-
6670: hoitoa varten tarvittavat voimavarat ja mah-      taloudellisesti ja yhteiskuntapoliittisesti tärkei-
6671: dollistaa samalla sen, että niiden kehittäminen   den hankkeiden kanssa.
6672: 
6673:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
6674: 
6675:                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
6676: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 287
6677: 
6678: 
6679: 
6680: 
6681:                               Tili Riksdagens Herr Talman
6682: 
6683:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         genomsnittliga personalökningen inom stats-
6684: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          förvaltningen under motsvarande tid.
6685: av den 29 april 1988 tili vederbörande medlem           Vid Skogsforskningsinstitutet har för na-
6686: av statsrådet översänt avskrift av följande av       turskyddsuppgifter under de senaste åren årli-
6687: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-          gen använts en arbetsinsats som motsvarar
6688: mål nr 287:                                          cirka tio personår. Därtill har det funnits en
6689:                                                      ungefär lika stor personai som har avlönats
6690:           Har Regeringen för avsikt att göra         med sysselsättningsmedel. Ökningen av den
6691:        upp en pian, med tidtabell, angående          arbetsinsats som används för naturskyddsupp-
6692:        utvecklandet av den personai som skö-         gifter har även vid Skogsforskningsinstitutet
6693:        ter nationalparkerna, och om så är            under innevarande decennium varit större än
6694:        fallet,                                       personalökningen inom statsförvaltningen un-
6695:           försöker Regeringen med riksdagens         der motsvarande tid.
6696:        medverkan också genomföra denna                  Oberoende av att det på sätt och vis ankom-
6697:        pian?                                         mer på två ministerier att sörja för resurserna
6698:                                                      för skyddsområdena, har arrangemanget all-
6699:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         mänt taget fungerat på ett tillfredsställande
6700: samt anföra följande:                                sätt, vilket det ovan konstaterade visar. Ur
6701:                                                      skogsmyndigheternas synpunkt har det i viss
6702:    Av vårt lands lagstadgade skyddsområden           mån upplevts som ett problem att den ökning
6703: besitts mer än 90 OJo av forststyrelsen och          av personai för skötseln av naturskyddsuppgif-
6704: resten av Skogsforskningsinstitutet. Den ar-         ter som forststyrelsen och Skogsforskningsins-
6705: betsinsats som används för skötsel och förvalt-      titutet får, i vissa fall har försämrat ämbetsver-
6706: ning av områdena fördelas i motsvarande för-         kens möjligheter att få den tilläggspersonal
6707: hållande mellan ämbetsverk. Fastän naturskyd-        som är nödvändig för deras huvudverksamhet.
6708: det sakligt sett hör tili miljöministeriets verk-    Denna omständighet kan för sin del ha in-
6709: samhetsområde, tillhör nämnda ämbetsverk på          verkat på den iver, med viiken skogsmyndighe-
6710: grund av sina huvudfunktioner, skogsbruket           terna har drivit igenom de personalökningar
6711: och skogsforskningen, jord- och skogsbruks-          som behövs för skötseln av skyddsområden.
6712: ministeriets förvaltningsområde. Därför sker         Avsikten är att härmed anslutna missförhållan-
6713: beredningen av de årliga statsverkspropositio-       den skall avhjälpas i samband med kommande
6714: nerna för dessa, de personalförslag som rör          behandlingar av utgiftsstater.
6715: skyddsområdena medräknade, i samband med                Regeringen anser det vara viktigt att man
6716: beredningen av utgiftsstaten för jord- och           även i fortsättningen sörjer för att inrättade
6717: skogsbruksministeriets förvaltningsområde.           skyddsområden utvecklas på ett ändamålsen-
6718:    För handhavande av uppgifter som rör sköt-        ligt sätt och att tillräckligt med personai fås för
6719: sel och förvaltning av skyddsområdena finns          dem. Detta är ändamålsenligt också därför att
6720: för tillfället vid forststyrelsen 32 ordinarie       den personai som ursprungligen har anställts
6721: anställda med uppgiften som huvudsyssla.             vid både forststyrelsen och Skogsforskningsin-
6722: Nämnda uppgifter sköts förutom av dessa av           stitutet för att sköta ämbetsverkens huvud-
6723: ett ansenligt antal sådan personai inom distrik-     uppgifter, dvs. skogsbruk och skogsforskning,
6724: ten och reviren vars huvudsakliga uppgift be-        i allt större omfattning skall kunna koncentre-
6725: står av skogsbruksärenden. Den personai som          ra sig på dessa uppgifter.
6726: vid forststyrelsen handhar naturskyddsuppgif-           Vad beträffar den i spörsmålet avsedda spe-
6727: ter har märkbart ökat under 1980-talet. T.ex.        ciella utvecklingsplanen angående den personai
6728: åren 1982-88 fick forststyrelsen 25 nya tjänster     som sköter nationalpar ker, anser regeringen att
6729: för dessa uppgifter, vilket tydligt överstiger den   den inte tror att situationen förbättras i prakti-
6730:                                   1988 vp. -     KK n:o 287                                      5
6731: 
6732: ken av att en pian görs upp. Personalbehovet     enligt sätt även de resurser som behövs för
6733: inom statsförvaltningen ingår i verksamhets-     skötseln av skyddsområden och möjliggör sam-
6734: och ekonomipianeroa på medellång sikt för        tidigt att resurserna utvecklas i rätt förhållande
6735: förvaltningen. Dessa planer utgör grunden för    tili andra nationalekonomiskt och samhällspo-
6736: de årliga statsförslagen. Enligt regeringens     litiskt viktiga projekt.
6737: åsikt garanterar detta system på ett ändamåls-
6738: 
6739:     Helsingfors den 27 maj 1988
6740: 
6741:                                             Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
6742:                                               1988 vp.
6743: 
6744: Kirjallinen kysymys n:o 288
6745: 
6746: 
6747: 
6748: 
6749:                                   Almgren: Yksityisten palvelukotiyhdistysten tarjoamien palvelu-
6750:                                     jen tunnetuksi tekemisestä
6751: 
6752: 
6753:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6754: 
6755:    Maassamme toimii useita sosiaalista palvelu-      kunnallisesti merkittävä. Syksyllä 1986 luet-
6756: toimintaa harjoittavia yksityisiä palvelukoteja.     telossa oli vain 29 yksityistä palvelujen tuotta-
6757: Niiden ylläpitäjinä ovat tavallisesti yhdistykset    jaa, vaikka niiden kokonaislukumäärä on yli
6758: tai kannatusyhdistykset. Niiden antamat palve-       400.
6759: lut täydentävät yhteiskunnan antamia palvelu-           Yksityinen toiminta on tarkoituksenmukais-
6760: ja, ja toiminta on useissa tapauksissa todettu       ta hoitaa yhteistyössä kuntien kanssa. Kunnat
6761: hyviä tuloksia antavaksi. Niiden toiminta pe-        eivät ainakaan vielä ole tietoisia kaikista niistä
6762: rustuu, paitsi siihen, että yksityiset kansalaiset   mahdollisuuksista, joita on tarjolla.
6763: tahtovat antaa työpanoksensa heikommassa                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6764: asemassa olevien lähimmäistensä hyväksi,             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6765: myös siihen, että kunnat lähettävät asiakkaita       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6766: palvelukoteihin. Kunnat antavat lähettämisen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6767: yhteydessä maksusitoumuksen.
6768:    Yksityisten palvelukotien toiminta ei kuiten-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6769: kaan ole tarpeeksi laajalti tunnettua esim. kun-            ryhtyä, että yksityiset palvelukotiyhdis-
6770: tien piirissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon                tykset ja vastaavat sosiaali- ja tervey-
6771: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain             denhuollon palveluja antavat palvelu-
6772:  13 §:n mukaan STM:n valtakunnallisen sosi-                 kodit otettaisiin perusteluissa mainit-
6773: aali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajista            tuun valtakunnalliseen luetteloon, jotta
6774: pidetään luetteloa. Luetteloon voidaan ottaa                kunnat tulisivat laajemmin tietoisiksi
6775: sellainen usealle kunnalle tai kuntainliitolle              kaikista niistä mahdollisuuksista, joita
6776:  palveluja tuottava yksityinen yhteisö tai laitos,          on saatavana yksityisissä toimintayksi-
6777: jonka tuottamien palvelujen määrä on valta-                 köissä?
6778: 
6779:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
6780: 
6781:                                            Esko Almgren
6782: 
6783: 
6784: 
6785: 
6786: 280668Z
6787: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 288
6788: 
6789: 
6790: 
6791: 
6792:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6793: 
6794:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          maan alueella ja tarjoavat suppeahkon erityis-
6795: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          alan palveluita esimerkiksi koko maan väes-
6796: olette 29 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn             tölle. Tällaisissa tilanteissa kuntien suuri määrä
6797: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ja palvelujen satunnaisuus voisivat vaikeuttaa
6798: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          sopimista palvelujen tuottamisesta yksittäisen
6799: edustaja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallises-        kunnan ja yksityisen palvelujen tuottajan välil-
6800: ta kysymyksestä n:o 288:                               lä, minkä vuoksi luettelomenettely ja siihen
6801:                                                        liittyvä keskitetty sopimusjärjestely on lainsää-
6802:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         dännössä luotu. Luetteloon merkitseminen
6803:         ryhtyä, että yksityiset palvelukotiyhdis-      tuottaa myös palvelujen tuottajalle tiettyjä oi-
6804:         tykset ja vastaavat sosiaali- ja tervey-       keuksia ja velvoitteita.
6805:         denhuollon palveluja antavat palvelu-             Ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että
6806:         kodit otettaisiin perusteluissa mainit-        edellä kuvattua menettelyä laajennettaisiin
6807:         tuun valtakunnalliseen luetteloon, jotta       huomattavasti nykyisestä siten, että se koskisi
6808:         kunnat tulisivat laajemmin tietoisiksi         myös luonteeltaan paikallisiksi tai alueellisiksi
6809:         kaikista niistä mahdollisuuksista, joita       katsottavia palvelujen tuottajia. Pelkästään
6810:         on saatavana yksityisissä toimintayksi-        luettelon laajentamisella ei voida osoittaa ole-
6811:         köissä?                                        van sellaisia vaikutuksia, että sen perusteella
6812:                                                        saavutettaisiin merkittäviä parannuksia ottaen
6813:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myös huomioon menettelystä aiheutuvat hal-
6814: vasti seuraavaa:                                       linnolliset vaikutukset.
6815:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta           Eduskunta on lisäksi 15 päivänä maaliskuuta
6816: ja valtionosuudesta annettu laki (677 /82, jäl-        1988 hyväksynyt hallituksen esityksen eräiden
6817: jempänä SVOL) lähtee siitä, että yksityisiä            sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoa ja rahoi-
6818: palvelujen tuottajia käsitellään suunnittelu- ja       tusta koskevien lakien muuttamisesta. Lainsää-
6819: valtionosuusjärjestelmässä pääasiassa sen mu-          däntö on vahvistettu 31.3.1988. Esitykseen si-
6820: kaan, miten laajalle alueelle palvelutuotanto          sältyi myös SVOL:n muuttaminen valtakunnal-
6821: kohdistuu. Suurin osa yksityisistä palvelujen          listen palvelujen tuottajien suunnittelujärjestel-
6822: tuottajista palvelee pääasiallisesti yhden kun-        män osalta. Näitä koskeva suunnittelumenette-
6823: nan tai vain muutamien toisiaan lähellä sijait-        ly on koettu hallinnollisesti varsin raskaaksi,
6824: sevien kuntien väestöä. Näissä tapauksissa on          minkä vuoksi siitä luovutaan 1.1.1989 lukien.
6825: luontevaa, että alueella toimivat kunnat ja            Vastaisuudessa kaikkia yksityisiä palvelujen
6826: kuntainliitot sopivat suoraan yksityisten toi-         tuottajia käsitellään valtakunnallisessa suunni-
6827: mintayksiköiden kanssa palvelujen tuottami-            telmassa ja niiden perusteella vahvistettavissa
6828: sesta. Valtakunnallisten palvelujen tuottajien         kuntien ja kuntainliittojen toteuttamissuunni-
6829: luetteloon voidaan ottaa SVOL:n 13 §:n mu-             telmissa samalla tavalla.
6830: kaan sellainen usealle kunnalle tai kuntainlii-           Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja
6831: tolle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja          valtionosuusjärjestelmää koskevissa koulutus-
6832: tuottava yksityinen yhteisö tai laitos, jonka          tilaisuuksissa on kiinnitetty ja tullaan edelleen
6833: tuottamien palvelujen määrä on valtakunnalli-          kiinnittämään huomiota siihen, että myös käy-
6834: sesti tai alueellisesti merkittävä. Tällaiset palve-   tettävissä olevia yksityisiä palveluja hyödynne-
6835: lujen tuottajat toimivat käytännössä koko              tään tarkoituksenmukaisella tavalla.
6836: 
6837:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1988
6838: 
6839:                                                                            Ministeri Tarja Halonen
6840:                                     1988 vp. -     KK n:o 288                                     3
6841: 
6842: 
6843: 
6844: 
6845:                              Tili Riksdagens Herr Talman
6846: 
6847:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       bransch. 1 dessa situationer kunde det stora
6848: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        antalet kommuner och den temporära servicen
6849: av den 29 april 1988 tili vederbörande medlem      göra det svårare för en enskild kommun och en
6850: av statsrådet översänt avskrift av följande av     privat serviceproducent att sinsemellan komma
6851: riksdagsman Almgren undertecknade spörsmål         överens om serviceproduktionen, varför för-
6852: nr 288:                                            teckningsförfarandet och det därmed anslutna
6853:                                                    centraliserade avtalsarrangemanget har skapats
6854:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           i lagstiftningen. Om en service producent tas in
6855:        vidta för att privata servicehemföre-       i förteckningen, leder detta också tili vissa
6856:        ningar och motsvarande servicehem,          rättigheter och skyldigheter för producenten.
6857:        som ger service inom social- och hälso-
6858:        vården, skall inkluderas i den riksom-         Det kan inte anses vara ändamålsenligt att
6859:        fattande förteckning som nämns i moti-      märkbart utvidga ovan beskrivna förfarande
6860:        veringen, så att kommunerna blir mer        så, att det även skall gälla serviceproducenter
6861:        medvetna om alla de möjligheter som         som tili sin natur är lokala eller regionala. Det
6862:        kan utnyttjas inom privata verksam-         kan inte påvisas att enbart en utvidgning av
6863:        hetsenheter?                                förteckningen skulle leda tili märkbara förbätt-
6864:                                                    ringar, med beaktande också av de administra-
6865:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tiva följder förfarandet har.
6866: samt anföra följande:                                 Riksdagen har dessutom den 15 mars 1988
6867:    Lagen om planering av och statsandel för        godkänt regeringens proposition om ändring
6868: social- och hälsovården (677 /82) utgår från att   av vissa lagar som rör förvaltning och finansi-
6869: privata serviceproducenter i planerings- och       ering inom social- och hälsovården. Lagstift-
6870: statsandelssystemet i huvudsak behandlas en-       ningen har stadfästs 31.3.1988. Propositionen
6871: ligt hur vidsträckt område serviceproduktionen     innehöll också en ändring av lagen om plane-
6872: täcker. Den största delen av de privata servi-     ring av och statsandel för social- och hälsovår-
6873: ceproducenterna betjänar i regel en kommuns        den vad beträffar planeringssystemet för pro-
6874: eller några närliggande kommuners befolk-          ducenter av service på riksnivå. Det planerings-
6875: ning. 1 dessa fall är det naturligt att kommu-     förfarande som gäller dessa producenter har
6876: nerna och kommunalförbunden inom området           administrativt sett upplevts som rätt tungt,
6877: direkt med de privata verksamhetsenheterna         varför det slopas från och med 1.1.1989. 1
6878: kommer överens om serviceproduktionen. En-         framtiden kommer alla privata serviceprodu-
6879: ligt 13 § lagen om planering av och statsandel     center att behandlas på samma sätt i de riks-
6880: för social- och hälsovården kan i förteckningen    omfattande planerna och i de realiseringspla-
6881: över producenter av service på riksnivå tas in     ner för kommunerna och kommunalförbunden
6882: sådana privata samfund eller sådana privata        som fastställs på basis av dessa.
6883: institutioner som producerar social- och hälso-       Vid utbildningsdagar som gäller systemet
6884: vårdsservice för flera kommuner eller kommu-       med planering av och statsandel för social- och
6885: nalförbund och vars serviceproduktion är av        hälsovården har uppmärksamhet fästs och
6886: betydelse på riksnivå eller regionalt. Dylika      kommer även i framtiden att fästas vid att
6887: serviceproducenter verkar i praktiken inom         också den privata service som står tili
6888: hela landet och erbjuder t.ex. hela landets        förfogande utnyttjas på ett ändamålsenligt
6889: befolkning service inom en rätt snäv special-      sätt.
6890: 
6891:     Helsingfors den 31 maj 1988
6892: 
6893:                                                                        Minister Tarja Halonen
6894:                                             1988 vp.
6895: 
6896: Kirjallinen kysymys n:o 289
6897: 
6898: 
6899: 
6900:                                 Kietäväinen ym.: Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen
6901:                                    vähentämisestä
6902: 
6903: 
6904:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6905: 
6906:    Hirvieläinten on havaittu aiheuttaneen vuo- niiden levityksen tulisi olla maksutonta. Sa-
6907: sina 1977-1983 varsinaisia metsävahinkoja moin tulisi pikaisesti kehittää muita tehokkaita
6908: runsaalla 80 000 hehtaarilla ja lieviä vahinkoja hirvien torjuntakeinoja.
6909: vajaalla 150 000 hehtaarilla. Vuonna 1985 kor-        Maa- ja metsätalousministeriön asettaman
6910: vauksia maksettiin 2 592 hehtaarilta yhteensä hirvivahinkotyöryhmän mietinnön mukaan hir-
6911: 5,89 milj. mk. Korvaukset rahoitetaan kaatolu- vikantaa tulisi hieman alentaa nykyisestään.
6912: pamaksutuloista, joten metsästäjät, joista suu- Esitetyt tavoitetiheydet on useilla tahoilla to-
6913: ri osa on metsänomistajia, maksavat hirvieläin- dettu liian korkeiksi, jotta metsätuhojen määrä
6914: tuhokorvaukset. Korvausten arvioinnissa käy- saataisiin laskuun. Tavoitteeksi tulisi asettaa
6915: tettävästä 200 markan metsänomistajan oma- noin 2 hirveä/1 000 ha Etelä-Suomessa. Poh-
6916: vastuusta ja 500 markan korvausten alarajasta jois-Suomessa enimmäistiheystavoitteen tulee
6917: tulisi luopua.                                     olla tätä alempi. Ongelmana hirvitiheyksiä
6918:    Hirvieläinten aiheuttamat tuhot vaihtelevat määriteltäessä on se, ettei laskenta aina kuvaa
6919: huomattavasti maakunnittain ja pienalueittain todellista tilannetta. Siksi kaatolupien myöntä-
6920: siksi, että hirvikanta on jakautunut varsin miseen tulisi saada nykyistä enemmän joustoa.
6921: epätasaisesti maan eri alueille. Pahimmillaan Runsas hirvikanta aiheuttaa huomattavaa vaa-
6922: hirvien talviajan kokoontumisalueilla saattavat raa liikenteessä, mikä myös osaltaan vaatii
6923: tuhot joillakin tiloilla olla todella huomattavat kannan alentamista.
6924: ja perättäisinä vuosina toistuvat. Vahinkojen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6925: korjaaminen aiheuttaa runsaasti täysin turhaa jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
6926: työtä metsänomistajille. Vahingot ovat pahim- . me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6927: pia rauduskoivun ja männyn uudistusalueilla. sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6928:    Kemiallisilla karkoteaineilla on saatu varsin sen:
6929: hyviä tuloksia vahinkojen estämisessä. Karko-
6930: teaineiden levittäminen on kuitenkin hyvin työ-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6931: lästä ja vaatii vuosittaisen taimikohtaisen käsit-        ryhtyä hirvieläinten aiheuttamien met-
6932: telyn useampana vuotena perättäin. Aineiden               sävahinkojen vähentämiseksi, torjunta-
6933: hankintakustannukset joutuu valtaosaltaan                 keinojen edistämiseksi ja vahingonkor-
6934: maksamaan metsänomistaja. Nämä aineet tuli-               vausmenettelyssä esiintyvien epäkohtien
6935: sikin saada korvauksetta, ja metsänomistajalle            poistamiseksi?
6936: 
6937:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
6938: 
6939:           Timo Kietäväinen            Jukka Vihriälä           Kauko Heikkinen
6940:           Matti Väistö                Kimmo Sarapää            Kalle Röntynen
6941:           Pirkko Ikonen               Juhani Alaranta          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
6942:           Juho Sillanpää              Kalevi Mattila           Johannes Virolainen
6943:           Matti Maijala               Tytti Isohookana-Asunmaa Aapo Saari
6944:           Pauli Saapunki              Mirja Ryynänen           Annikki Koistinen
6945:           Jorma Huuhtanen             Anneli Jäätteenmäki      Boris Renlund
6946:           Håkan Malm                  Raimo Vuoristo           Markku Pohjola
6947:           Matti Vähänäkki             Tauno Valo               Sirkka-Liisa Anttila
6948:                                       Raimo Vistbacka
6949: 280701K
6950: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 289
6951: 
6952: 
6953: 
6954: 
6955:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6956: 
6957:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jen estäruiskeinoina näillä alueilla riistantutki-
6958: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jat esittävät mm. hirvien vaelluskäyttäytymisen
6959: olette huhtikuun 29 päivänä 1988 päivätyn           ohjaamista metsästyksen avulla, talvehtimis-
6960: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        alueiden metsien käsittelyä paremmin vahinko-
6961: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ja kestäviksi sekä torjuntatoimenpiteiden lisää-
6962: edustaja Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kir-       mistä vahinkoaltteimmissa kohteissa. Metsäs-
6963: jallisesta kysymyksestä n:o 289:                    täjäin keskusjärjestön metsästysasiain neuvot-
6964:                                                     telukunta totesi vahinkojen myös yleensä esiin-
6965:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tyvän toistuvasti samoissa kohteissa. Vahinko-
6966:        ryhtyä hirvieläinten aiheuttamien met-       jen estäruiskeinojen kehittämiseksi neuvottelu-
6967:        sävahinkojen vähentämiseksi, torjunta-       kunta esitti maa- ja metsätalousministeriölle
6968:        keinojen edistämiseksi ja vahingonkor-       sekä hirvien käyttäytymistä että vahinkokoh-
6969:        vausmenettelyssä esiintyvien epäkohtien      teiden metsien käsittelyä koskevan laajan tutki-
6970:        poistamiseksi?                               muksen suorittamista.
6971:                                                        Maa- ja metsätalousministeriöllä on tarkoi-
6972:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tuksena säilyttää maan hirvikanta jokseenkin
6973: vasti seuraavaa:                                    nykyisellä tasolla. Samalla on kuitenkin tarkoi-
6974:    Hirvien aiheuttamista vahingoista, niiden ta-    tus pyrkiä pitämään sen aiheuttamat vahingot
6975: loudellisesta merkityksestä, vahinkojen syistä      mahdollisimman vähäisinä sekä huolehtia siitä,
6976: ja seuraamuksista, vahinkojen estäruiskeinoista     ettei hirvikanta muodostu kenellekään koh-
6977: samoin kuin hirvistä saatavista hyödyistä on        tuuttomaksi rasitukseksi. Vahinkojen vähentä-
6978: ristiriitaisia käsityksiä. Hirvikannan hoidon ta-   miseksi on tarkoitus metsästyksellä ohjata hir-
6979: voitteita samoin kuin hirvien metsätaloudelle       vikantojen rakenteen sekä alueellisen jakautu-
6980: aiheutuneita vahinkoja ja niiden estäruismah-       man kehitystä, metsänkäsittelyohjeita kehittä-
6981: dollisuuksia ovat kuluvana vuonna käsitelleet       mällä lisätä hirvilaidunten kestokykyä sekä
6982: mm. maa- ja metsätalousministeriön asettama         toistuvissa vahinkokohteissa lisätä vahinkojen
6983: metsätalouden hirvivahinkotyöryhmä, riistan-        torjuntakeinojen käyttöä. Metsäntutkimuksen
6984: tutkijat sekä Metsästäjäin keskusjärjestön aset-    ja riistantutkimuksen yhteistyötä on tarkoitus
6985: tama metsästysasiain neuvottelukunta.               lisätä sekä niiden käytössä olevia tutkimus-
6986:    Maa- ja metsätalousministeriön asettama          varoja aikaisempaa enemmän ohjata metsäs-
6987: metsätalouden hirvivahinkotyöryhmä esitti kei-      tyksen ja metsien käsittelyn oikeiden ohjeiden
6988: noina vahinkojen vähentämiseksi mm. hirvi-          laatimiseksi tarpeellisten kysymysten selvittä-
6989: kannan määrän ja rakenteen säätelyä, metsän-        miseen. Hirvikantojen sekä etenkin vahinkojen
6990: hoidon menetelmien kehittämistä sekä hirvien        kannalta ongelmallisten hirvien vaellusten, sa-
6991: karkoteaineiden käytön lisäämistä. Riistantut-      moin kuin vahinkomäärien seurantamenetel-
6992: kijoiden käsityksen mukaan maan hirvikanto-         miä on tarkoitus edelleen kehittää.
6993: jen nykyisiä tiheyksiä ei tulisi laskea, vaan          Hirvivahinkojen nykyinen korvausjärjestel-
6994: pyrkiä pitämään kanta mahdollisimman vakaa-         mä on laajempi kuin missään muussa maassa.
6995: na, terveenä ja hyvin tuottavana sekä samalla       Myöskään minkään muun luonnonvaraisen
6996: pyrkiä mahdollisimman tehokkaasti estämään          eläimen aiheuttamia vahinkoja ei korvata sa-
6997: vahinkoja hirvien ns. talvehtimisalueilla, joille   massa laajuudessa. Tähän järjestelmään joita-
6998: hirvillä alhaistenkin tiheyksien vallitessa on      kin teknisiä tarkistuksia lukuun ottamatta ei
6999: taipumus kerääntyä ja jotka vahinkojen kan-         ole tarkoituksena suorittaa mitään laajempia
7000: nalta juuri muodostavat ongelman. Vahinko-          muutoksia.
7001: 
7002:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1988
7003:                                                                           Ministeri Ole Norrback
7004:                                       1988 vp. -      KK n:o 289                                     3
7005: 
7006: 
7007: 
7008: 
7009:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7010: 
7011:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordn!ngen          bl.a. att älgarnas vandringsbeteende skall sty-
7012: anger har Ni, Herr Talman, med Er sknvelse            ras med hjälp av jakt, att behandlingen av
7013: av den 29 april 1988 tili vederbörande medlem         skogarna på övervintringsområdena skall för-
7014: av statsrådet översänt avskrift av följande av        bättras så att skogarna bättre tål skadorna
7015: riksdagsman Kietäväinen m.fl. undertecknade           samt att avvärjningsåtgärderna skall ökas på
7016: spörsmål nr 289:                                      de ställen som är mest utsatta för skador.
7017:                                                       Jägarnas centralorganisations delegation för
7018:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen
7019:                                                       jaktärenden konstaterade att skador också all-
7020:         vidta för att minska de skogsskador
7021:                                                       mänt förekommer upprepade gånger på sam-
7022:         som orsakats av hjortdjur, för att
7023:                                                       ma ställen. För att utveckla medlen att för-
7024:         främja medlen för avvärjning av ska-          hindra skador föreslog delegationen för jord-
7025:         dor och för att avhjälpa bristerna i
7026:                                                       och skogsbruksministeriet att man skulle göra
7027:         skadeståndsförfarandet?
7028:                                                       en omfattande undersökning av såväl älgarnas
7029:                                                       beteende som behandlingen av skogarna på de
7030:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
7031:                                                       ställen som utsätts för skador.
7032: samt anföra följande:
7033:    1 fråga om de skador som orsakas av älga.r,           Jord- och skogsbruksministeriet har för av-
7034: skadornas ekonomiska betydelse, orsakerna tili        sikt att bevara landets älgstam tämligen oför-
7035: och följderna av skadorna, medlen att förh!nd-        ändrad. Samtidigt har ministeriet dock för
7036: ra skador samt nyttan av älgar är uppfattnmg-         avsikt att försöka hålla de skador som älgstam-
7037: arna motstridiga. Målen för skötseln av älg-          men orsakar så små som möjligt samt se tili att
7038: stammen och de skador som älgarna orsakar             älgstammen inte blir en oskälig börda för
7039: skogsbruket och möjligheterna att förhindra           någon. För att skadorna skall minskas är det
7040: dessa skador har under innevarande år behand-         meningen att genom jakt styra utvecklingen av
7041: lats bl.a. av en arbetsgrupp som jord- och            älgstammens struktur samt fördelningen områ-
7042: skogsbruksministeriet tilisatt för att.. utreda _de   desvis, att genom att utveckla skogsbehand-
7043: skador som vållas skogsbruket av algar, vilt-         lingsdirektiven öka älgbetenas hållbarhet samt
7044: forskarna samt delegationen för jaktärenden,          att på ställen där skadorna upprepas öka
7045: som tillsatts av Jägarnas centralorganisation.        användningen av medel för avvärjning av ska-
7046:    Den arbetsgrupp som jord- och skogsbruks-          dor. A vsikten är att samarbetet mellan skogs-
7047: ministeriet tilisait för att utreda de skador som     forskningen och viltforskningen skall ökas
7048: vållas skogsbruket av älgar föreslog som medel        samt att de forskningsmedel som de förfogar
7049: att minska skadorna bl.a. att antalet älgar i         över i högre grad skall styras tili utredningen
7050: älgstammen och älgstammens struktur skall             av frågor som är nödvändia för uppgörande av
7051: regleras, att skogsvårdsmetoderna skall utveck-       rätta direktiv för jakt och behandlig av skogar.
7052: las samt att användningen av älgrepellenter           Metoderna för uppföljning av älgstammarna
7053: skall ökas. Enligt viltforskarnas uppfattning         samt älgarnas vandringar, som är särskilt pro-
7054: bör den nuvarande tätheten i landets älgstam          blematiska med tanke på skadorna, samt meto-
7055: inte minskas, i stället bör stammen hållas så         derna för uppföljning av skadornas omfattning
7056: stabil, frisk och välproducerande som möjli?t.        skall alltjämt utvecklas.
7057: Samtidigt bör man försöka att så effekt1vt              Det nuvarande systemet för ersättande av
7058: som möjligt förhindra skador på älgarnas s.k.         älgskador är mera omfattande än i något annat
7059: övervintringsställen, där älgarna har en ben-         land. lnte heller skador som orsakas av något
7060: ägenhet att samlas också då älgtätheten är låg        annat vilt djur ersätts i samma utsträckning.
7061: och vilka uttryckligen utgör ett problem med          Med undantag av några tekniska justeringar
7062: tanke på skadorna. Såsom medel att förhindra          kommer inga mera omfattande ändringar att
7063: skador på dessa områden föreslår viltforskarna        göras i detta system.
7064:    Helsingfors den 1 juni 1988
7065: 
7066:                                                                             Minister Ole Norrback
7067:                                              1988 vp.
7068: 
7069: Kirjallinen kysymys n:o 290
7070: 
7071: 
7072: 
7073: 
7074:                                  Elo ym.: Yksityisten ammatillisten kurssikeskusten henkilökun-
7075:                                     nan eläke-etujen parantamisesta
7076: 
7077: 
7078:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7079: 
7080:    Maassamme toimivista 44 ammatillisesta           mm. siihen, ettei yksityisten ammatillisten
7081: kurssikeskuksesta on kuntien ja kuntainliitto-      kurssikeskusten opettajista kukaan vuonna
7082: jen omistamia 32. Vastaavasti 12 ammatillista       1935 tai sitä ennen syntyneistä ehdi ansaita
7083: kurssikeskusta on yksityisten, lähinnä säätiöi-     täyttä eläkettä, vaikka eläkeikä on 65 vuotta.
7084: den omistamaa.                                         Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että
7085:    Rehtorin, opettajien ja muiden toimihenki-       ammatillisten oppilaitosten opettajien ja muun
7086: löiden palkkaus ja vuosilomaetuudet määräy-         henkilökunnan oikeus eläkkeeseen miltei poik-
7087: tyvät kaikissa kurssikeskuksissa samalla taval-     keuksetta määräytyy joko VEL:n tai KVTEL:n
7088: la. Niin palkkaukseen kuin muihin menoihin          mukaan. Näin on silloinkin, kun kysymyksessä
7089: yksityiset kurssikeskukset saavat sataprosent-      ei ole valtion tai kunnan omistama ja ylläpitä-
7090: tista valtionapua samoin kuin kunnalliset kurs-     mä oppilaitos. Ammattioppilaitoksista annetun
7091: sikeskukset. Vain eläke-etuuksien osalta am-        lain 29 §:n 2 momentin nojalla, yksityisen
7092: matillisten kurssikeskusten opettajat ja muut       oppilaitoksen palveluksessa olevan rehtorin,
7093: toimihenkilöt ovat eriarvoisessa asemassa.          opettajien ja muun tarpeellisen henkilöstön,
7094:    Yksityisten kurssikeskusten toimihenkilöt        jonka palkkaukseen oppilaitos saa ammatillis-
7095: kuuluvat TEL:n piiriin, kun taas kunnallisten       ten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 8,
7096: kurssikeskusten toimihenkilöiden eläke-edut         11 ja 13 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan
7097: määräytyvät KVTEL:n mukaan. Tästä seuraa,           valtionavustusta, eläke-edut määräytyvät ns.
7098: että yksityisten kurssikeskusten opettajien elä-    VAL:n nojalla VEL:n mukaan.
7099: keikä on 65 vuotta, siis 2 vuotta korkeampi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7100: kuin kunnallisten kurssikeskusten opettajien,       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7101: minkä lisäksi yksityisten kurssikeskusten opet-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
7102: tajien vuotuinen eläkekertymäprosentti on 1,5       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
7103: prosenttia, kun se kunnallisten kurssikeskusten     sen:
7104: opettajilla on 2,2 prosenttia. Tämä puolestaan
7105: johtaa siihen, että yksityisen ammatillisen                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7106:  kurssikeskuksen opettajalla tulee olla 40 vuotta          ryhtyä saattaakseen yksityisten amma-
7107: eläkeaikaa saadakseen 60 prosentin eläkkeen,               tillisten kurssikeskusten opettajat eläke-
7108:  kun taas kunnallisen ammatillisen kurssikes-              etujen osalta tasa-arvoiseen asemaan
7109:  kuksen opettaja ansaitsee 66 prosentin eläk-              muiden ammatillisten opettajien kans-
7110:  keen 30 vuoden aikana. Tämä johtaa myös                   sa?
7111: 
7112:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
7113: 
7114:            Mikko Elo                   Timo Laaksonen                Esko Helle
7115:            Arvo Kemppainen             Raila Aho                     Aino Pohjanoksa
7116:            Markku Pohjola              Lauri Metsämäki               Ilkka Joenpalo
7117:            Matti Vähänäkki             Raimo Vuoristo                Matti Saarinen
7118:            Antero Kekkonen             Iiris Hacklin                 Lea Mäkipää
7119:            Maunu Kohijoki              Eeva-Liisa Moilanen           Heikki A. Ollila
7120:            Sauli Niinistö              Seppo Pelttari                Asko Apukka
7121:  280628F
7122: 2                           1988 vp. -   KK n:o 290
7123: 
7124:     Sinikka Hurskainen-Leppänen Pertti Lahtinen           Arto Lapiolahti
7125:     Heikki Rinne                Sakari Knuuttila          Tuula Paavilainen
7126:                                 Marja-Liisa Tykkyläinen
7127:                                      1988 vp. -      KK n:o 290                                    3
7128: 
7129: 
7130: 
7131: 
7132:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7133: 
7134:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomessa eläketurva määräytyy paaosin
7135: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        työnantajan mukaan siten, että yksityisen
7136: olette 29 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           työnantajan palveluksessa olevat kuuluvat
7137: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         työntekijäin eläkelain (TEL) piiriin, valtion
7138: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        palveluksessa ovat valtion eläkelain (VEL) pii-
7139: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      riin ja kunnan palveluksessa olevat kunnallis-
7140: kysymyksestä n:o 290:                                ten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain
7141:                                                      (KVTEL) piiriin. Poikkeuksiakin pääsäännöstä
7142:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       on. Eräät lakisääteistä valtionapua saavat lai-
7143:        ryhtyä saattaakseen yksityisten amma-         tokset tai yhdistykset kuuluvat eräistä valtion
7144:        tillisten kurssikeskusten opettajat eläke-    varoista suoritettavista eläkkeistä annetun lain
7145:        etujen osalta tasa-arvoiseen asemaan          (V AL) nojalla valtion eläketurvan piiriin. Näi-
7146:        muiden ammatillisten opettajien kans-         den laitosten tai yhdistysten kuuluminen val-
7147:        sa?                                           tion eläkejärjestelmään on yleensä vanhaa pe-
7148:                                                      rua ja alkanut jo silloin kun TEL:iä ei vielä
7149:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ollut. Oikeus VAL:n mukaiseen eläketurvaan
7150: vasti seuraavaa:                                     on sellaisen yksityisen valtionapulaitoksen hen-
7151:   Ammatillisista kurssikeskuksista on sään-          kilöstöllä, jonka osalta laitoksella on oikeus
7152: nöksiä laissa työllisyyskoulutuksesta (31176).       saada valtionapua laissa tai asetuksessa mää-
7153: Lain 1 §:n mukaan työllisyyden edistämiseksi         rättyyn suhteelliseen osaan eläketurvan järjes-
7154: järjestetään pääasiassa aikuisille tarkoitettuja     tämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Myös
7155: ammatillisia uudelleen-, täydennys- ja jatko-        edellytetään, että laitoksen oikeus saada val-
7156: koulutuskursseja. Lain 2 §:n mukaan ammatti-         tionapua perustuu ennen VAL:n voimaantuloa
7157: kurssitoimintaa voivat järjestää ammatilliset        1.1.1970 annettuun lakiin tai asetukseen.
7158: kurssikeskukset ja julkisen tarkastuksen alaiset        Työllisyyskoulutuslain 5 §:n mukaan am-
7159: ammatilliset oppilaitokset sekä erityisistä syistä   mattikurssitoiminnasta aiheutuvat kustannuk-
7160: korkeakoulut. Ammatillisella kurssikeskuksella       set korvataan kurssin järjestäjälle valtion va-
7161: tarkoitetaan sellaista koulutuspaikkaa, joka         roista. Tämä valtion korvaus ei ole sellaista
7162: ammattikasvatushallituksen vahvistaman ohje-         laissa tai asetuksessa suhteelliseen osaan kus-
7163: säännön puitteissa järjestää ko. laissa tarkoi-      tannuksista määrättyä lakisääteistä valtion-
7164: tettua kurssitoimintaa. Ammatillisen kurssikes-      apua, mitä VAL:ssa edellytetään. Tämän
7165: kuksen voi perustaa valtio, kunta, kuntainliit-      vuoksi kurssikeskusten henkilöstö ei voi kuu-
7166: to, yhdistys tai säätiö.                             lua VAL-eläketurvan piiriin.
7167:    Kurssikeskuksia on maahan perustettu pää-            Ammatillisten kurssikeskusten henkilökun-
7168: asiassa 1970-luvun alussa yhteensä 44. Kurssi-       nan eläkeoikeuden perusteet ovat sinänsä sel-
7169: keskukset ovat valtaosaltaan kuntien ja kun-         vät. Ne määräytyvät kurssikeskuksen omistus-
7170: tainliittojen ylläpitämiä. Taustayhteisönä on        suhteiden perusteella. Kunnan tai kuntainliiton
7171: kunta tai kuntainliitto 32 kurssikeskuksen osal-     ylläpitämien kurssikeskusten henkilökunta
7172: ta, yhdistys tai säätiö 12 kurssikeskuksen osal-     kuuluu      kunnallisen    eläketurvan    pnrnn
7173: ta.                                                  (KVTEL) ja yhdistysten ja säätiöiden ylläpitä-
7174:    Työllisyyskoulutuksesta annetun lain 5 §:n        mien kurssikeskusten henkilökunta kuuluu
7175: mukaan ko. lain tarkoittaman työllisyyttä edis-      TEL:n piiriin.
7176: tävän ammattikurssitoiminnan järjestämisestä            Se, että valtio korvaa ammattikurssitoimin-
7177: aiheutuvat kustannukset korvataan kurssin jär-       nan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, ei
7178: jestäjälle valtion varoista. Lain 6 §:n mukaan       ole sinänsä peruste eläkejärjestelyjen muutta-
7179: hyväksyttävinä kustannuksina pidetään mm.            miseksi valtion eläkelain mukaisesti.
7180: menoja, jotka aiheutuvat eläkkeistä ja mak-             Yhdistysten tai säätiöiden ylläpitämien kurs-
7181: suista eläkelaitoksille.                             sikeskusten asemaan verrattavia ovat monet
7182: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 290
7183: 
7184: kunnan toiminnassa mukana olevat osakeyh-            lyihin liittyviä kysymyksiä ja esille tulleita on-
7185: tiöt, säätiöt jne., joiden taustavoimana kuten       gelmia ollaan parhaillaan selvittämässä valtio-
7186: kurssikeskustenkin on useimmiten kunta. Näi-         varainministeriön yhteydessä toimivassa val-
7187: den henkilöstö kuuluu TEL:n piiriin, kun taas        tion eläkeasiain neuvottelukunnassa. Tässä sel-
7188: kunnan       "omien"      laitosten    henkilöstö    vitystyössä tullaan sivuamaan myös ammatti-
7189: KVTEL:n piiriin.                                     kurssikeskusten henkilöstön eläkejärjestelyjä.
7190:    Nykyinen tilanne, jonka mukaan osa henki-         Mikäli puutteita nykyisissä järjestelyissä havai-
7191: löstöstä kuuluu KVTEL:n piiriin ja osa TEL:n         taan olevan, niihin tullaan esittämään korjaus-
7192: piiriin, ei muodosta olennaista eroa eri henki-      ta. Tietääkseni myös opetusministeriön toimes-
7193: löiden eläketurvassa. Ero on lähinnä siinä, että     ta on parhaillaan käynnissä selvitystyö, jonka
7194: KVTEL:n tavoitetaso on 60-66 OJo, kun se             tarkoituksena on selkiyttää ammatillisten kurs-
7195: TEL:ssä on 60 %. Eläke karttuu täyteen mää-          sikeskusten asemaa. Yhtenä vaihtoehtona lie-
7196: räänsä KVTEL:ssä 30 vuodessa ja TEL:ssä 40           nee niiden muodostaminen varsinaisiksi amma-
7197: vuodessa. Eläkkeen määräytymispalkka on sa-          tillisiksi oppilaitoksiksi, mitä ne eivät nykyisel-
7198: ma. Eläkeikä on TEL:ssä kaksi vuotta korke-          lään ole. Tällä puolestaan saattaa olla vaiku-
7199: ampi, mutta kiinteän eläkeiän merkitys on            tusta kurssikeskusten rahoitusjärjestelmään ja
7200: TEL:n piirissä vähentynyt joustavan eläkeikä-        sitä kautta henkilöstön etujen määräytymiseen
7201: järjestelmän takia. Joustava eläkeikä tasoittaa      samalla tavoin kuin muissakin ammatillisissa
7202: muutoinkin eri eläkelakien mukaisia eläkeikä-        oppilaitoksissa. Tämä ratkennee silloin kun
7203: eroja.                                               mainittu selvitystyö on saatu loppuun.
7204:    Toteaisin lopuksi, että valtionapua saavien
7205: yksityisten laitosten ja yhteisöjen eläkejärjeste-
7206: 
7207:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1988
7208: 
7209:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
7210:                                    1988 vp. -     KK n:o 290                                     5
7211: 
7212: 
7213: 
7214: 
7215:                             Tili Riksdagens Herr Talman
7216: 
7217:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         1 Finland fastställs pensionsskyddet i huvud-
7218: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       sak enligt arbetsgivare så, att för personer
7219: av den 29 april 1988 tili vederbörande medlem     anställda hos privat arbetsgivare gäller APL,
7220: av statsrådet översänt avskrift av föjande av     för statsanställda personer StPL och för kom-
7221: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål      munalanställda personer KT APL. Det före-
7222: nr 290:                                           kommer även undantag från denna huvud-
7223:                                                   regel. Vissa inrättningar eller föreningar som
7224:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          åtnjuter lagstadgat statsunderstöd faller inom
7225:        vidta för att Iärarna vid enskilda yr-     ramen för statens pensionsskydd med stöd av
7226:        keskurscentraler i fråga om pensions-      lagen om vissa pensioner, som skall betalas av
7227:        förmåner skall kunna jämställas med        statsmedel (StUL). Att dessa inrättningar eller
7228:        Iärarna vid andra yrkeskurscentraler?      föreningar hör tili statens pensionssystem är i
7229:                                                   regel en gammal kvarleva som fått sin början
7230:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     redan innan APL över huvudtaget fanns. Rätt
7231: samt anföra följande:.                            tili pensionsskydd enligt StUL har personai vid
7232:    1 lagen om sysselsättningsfrämjande utbild-    sådan enskild statsunderstödd institution, för
7233: ning (31/76) finns det stadganden om yr-          vars del inrättningen har rätt att få statsunder-
7234: keskurscentraler. Enligt lagens 1 § anordnas      stöd för en i lag eller förordning bestämd
7235: för främjande av sysselsättningen huvudsakli-     proportionell del av kostnaderna för anord-
7236: gen för vuxna avsedda yrkesinriktade omskol-      nande av pensionsskydd. Det förutsätts även
7237: nings-, fortbildnings- och vidareutbildnings-     att inrättnings rätt att få statsunderstöd base-
7238: kurser. Enligt lagens 2 § kan yrkeskursverk-      rar sig på lag eller förordning som har givits
7239: samhet anordnas av yrkeskurscentraler och         innan StUL 1.1.1970 trädde i kraft.
7240: offentlig kontroll underkastade yrkesläroan-
7241: stalter samt på särskilda grunder av högskolor.       Enligt 5 § lagen om sysselsättningsfrämjande
7242: Med yrkeskurscentral avses sådant utbildnings-    utbildning betalas ur statsmedel ersättning tili
7243: ställe som inom ramen för ett av yrkesutbild-     kursarrangören för kostnaderna för sysselsätt-
7244:                                                   ningfrämjande yrkeskursverksamhet. Denna
7245: ningsstyrelsen fastställt reglemente anordnar i
7246: lagen i fråga avsedd kursverksamhet. Yr-          statliga ersättning utgör inte sådant lagstadgat
7247: keskurscentral kan grundas av staten, kom-        statsunderstöd för en i lag eller förordning
7248: mun, kommunalförbund, förening eller stiftel-     bestämd proportionell del av kostnaderna som
7249:                                                   förutsätts i StUL. Fördenskull kan personalen
7250: se.                                               vid kurscentralerna inte omfattas av pensions-
7251:    Antalet kurscentraler som grundats i landet
7252: huvudsakligen i början av 1970-talet är sam-      skyddet enligt StUL.
7253: manlagt 44. Kurscentralerna upprätthålls              Grunderna för pensionsrätten för personalen
7254: främst av kommunerna och kommunalförbun-          vid yrkeskurscentralerna är i och för sig klara.
7255: den. Beträffande 32 kurscentraler är bak-         De fastställs på basis av ägoförhållandena
7256: grundsorganisationen en kommun eller ett          beträffande kurscentralen. Personalen vid
7257: kommunalförbund, i fråga om 12 kurscentra-        kurscentraler som upprätthålls av kommun
7258: ler en förening eller stiftelse.                  eller kommunalförbund omfattas av det kom-
7259:    Enligt 5 § lagen om sysselsättningsfrämjande   munala pensionsskyddet (KT APL) och perso-
7260: utbildning ersätts kostnaderna för anordnandet    nalen vid kurscentraler som upprätthålls av
7261: av den sysselsättningsfrämjande yrkeskursverk-    föreningar och stiftelser av APL.
7262:  samhet som avses i lagen i fråga kursarrang-         Att staten ersätter kostnaderna för anord-
7263:  ören av statens medel. Enligt lagens 6 § anses   nandet av yrkeskursverksamheten utgör i och
7264:  såsom godtagbara kostnader bl.a. utgifter,       för sig inte någon grund för en ändring av
7265:  som föranledes av pensioner och avgifter tili    pensionsarrangemangen i enlighet med lagen
7266:  pensionsanstalter.                               om statens pensioner.
7267: 6                                       1988 vp. -      KK n:o 290
7268: 
7269:    Jämförbara med kurscentraler som upprätt-               Jag vill slutligen konstatera, att man i sta-
7270: hålls av föreningar eller stiftelser är ett flertal i   tens delegation för pensionsärenden, som verk-
7271: kommunernas verksamhet delaktiga aktiebo-               ar i anslutning tili finansministeriet, som bäst
7272: lag, stiftelser osv., för vilka, liksom även för        utreder frågor som gäller pensionsarrangemang
7273: kurscentralerna, den drivande kraften i bak-            för privata inrättningar och samfund med
7274: grunden oftast är kommunerna. Personalen                statsunderstöd och problem som härvid har
7275: vid dessa omfattas av APL, medan personalen             uppstått. I denna utredning kommer även pen-
7276: vid kommunernas "egna" inrättningar av                  sionsarrangemangen för personalen vid yr-
7277: KTAPL.                                                  keskurscentraler att beröras. Om brister upp-
7278:    Det rådande läget, enligt vilket en del av           täcks i de nuvarande arrangemangen kommer
7279: personalen omfattas av KT APL och en del av             ändringar att föreslås i dessa. I undervisnings-
7280: APL, innebär inte någon större skillnad mellan          ministeriet har man också, såvitt jag vet, på-
7281: personers pensionsskydd. Skillnaden är när-             börjat en utredning, vars syfte är att klarlägga
7282: mast den att målnivån i KT APL är 60-66 Olo             yrkeskurscentralernas ställning. Ett alternativ
7283: medan den i APL är 60 %. Full pension                   kunde vara att ombilda dem tili egentliga
7284: intjänas inom KTAPL på 30 år och inom APL               yrkesläroanstalter, vilket de för nuvarande inte
7285: på 40 år. Lönen för bestämmandet av pension             är. Detta å sin sida kan ha verkningar på
7286: är densamma. Pensionsåldern för APL är två              kurscentralernas finansieringssystem och där-
7287: år högre, men betydelsen av den fasta pen-              vid påverka personalens förmåner på samma
7288: sionsåldern har inom APL minskat p.g.a. det             sätt som vid andra yrkesläroanstalter. Denna
7289: flexibla pensionsåldersarrangemanget. Den               fråga kommer möjligen att lösas då nämnda
7290: flexibla pensionsåldern utjämnar också på               utredning slutförts.
7291: andra sätt skillnaderna i pensionsåldrar mellan
7292: olika pensionslagar.
7293: 
7294:      Helsingfors den 26 maj 1988
7295: 
7296:                                                                              Minister Ulla Puolanne
7297:                                              1988 vp.
7298: 
7299: Kirjallinen kysymys n:o 291
7300: 
7301: 
7302: 
7303: 
7304:                                  lsohookana-Asunmaa ym.: Valtion teknillisen tutkimuskeskuk-
7305:                                     sen Oulun yksikön kehittämisestä
7306: 
7307: 
7308:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7309: 
7310:    Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella        keskuksen kehittämisessä tätä tavoitetta juuri-
7311: VTT:llä on yli 2 500 työntekijää. Tällä hetkellä    kaan ole tarkoitus noudattaa; voimavarojen
7312: VTT:n kaikista resursseista noin 83 OJo on pää-     jakautumisen kokonaisuutta ajatellen vähäiset
7313: kaupunkiseudulla, missä sijaitsee suurin osa        lisäykset Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Lap-
7314: tutkimuslaboratorioista. Tutkimuskeskuksen          peenrannan ja Outokummun yksikössä ovat
7315: omien keskipitkän aikavälin suunnitelmien mu-       varsin marginaalisia.
7316: kaan resurssien tasausta suoritettaisiin niin,         Optoelektroniikan laboratorion perustami-
7317: että vuonna 1993 pääkaupunkiseudun osuus            nen on jo pitkään kuulunut VTT:n Oulun
7318: olisi 77,5 %.                                       yksikön kehittämissuunnitelmiin. Uuden labo-
7319:     Valtiovalta on useissa yhteyksissä asettanut    ratorion perustaminen nimenomaisesti opto-
7320: ja ilmaissut tavoitteita, joiden mukaan talou-      elektroniikkaan sopisi hyvin VTT:n suunnitel-
7321: dellis-teknologista kehitystä maakuntakeskuk-       miin siirtää asteittain tutkimuslaitoksen paino-
7322: sissa, erityisesti korkeakoulupaikkakunnilla tu-    pistettä kohti uusia tekniikoita. VTT:n Oulun
7323: lisi voimakkaasti tukea. Vuoden 1987 tulo- ja       yksikkö ja Oulun yliopisto sopisivat tarjolla
7324: menoarvion perusteluissa todetaan mm., että         olevista vaihtoehdoista parhaiten uuden laitok-
7325: alueellisen toiminnan kehittämiseen vaikuttaa       sen sijaintipaikaksi. Päinvastoin kuin pääkau-
7326: myös tutkimuskeskuksessa käynnistettävä op-         punkiseudulla, Oulussa on tarjolla riittävästi
7327: toelektroniikan tutkimusohjelma, jonka toteut-      alan ammattitaitoista tutkijatyövoimaa.
7328: tamiseen osallistuu useita tutkimuskeskuksen           Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen opto-
7329: laboratorioita. Tutkimusohjelma on ollut pie-       elektroniikan laboratorio voitaisiin perustaa
7330: nimuotoisena käynnissä myös Oulun yksikös-          valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa
7331: sä, mutta hyvistä edellytyksistä huolimatta la-     siten, että se aloittaisi työnsä jo vuoden 1989
7332: boratoriota ei toistaiseksi ole Ouluun perus-       kuluessa.
7333: tettu.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7334:                                                     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7335:     Viimeksi alueellisesti hajautetun teknologian   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
7336:  kehittämistarvetta on alleviivattu hallituksen     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
7337: vastauksessa opposition esittämään aluepoliit-      sen:
7338: tiseen välikysymykseen. Virallisesti asetettujen
7339:  tavoitteiden mukaan myös VTT:n organisaa-                    Aikooko Hallitus esittää valtion vuo-
7340:  tion yleisenä kehittämisperiaatteena on resurs-           den 1989 tulo- ja menoarvioesityksen
7341:  sien suuntaaminen entistä enemmän pääkau-                 yhteydessä VTT:n optoelektroniikan
7342:  punkiseudun ulkopuolelle. Edellä esitetyt luvut           laitoksen perustamista Oulun yksik-
7343:  osoittavat, ettei Valtion teknillisen tutkimus-           köön?
7344: 
7345:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1988
7346: 
7347:           Tytti lsohookana-Asunmaa            Erkki Pulliainen            Juhani Alaranta
7348:           Annikki Koistinen                   Kauko Heikkinen             Riitta Jouppila
7349:           Pauli Saapunki                      J. Juhani Kortesalmi        Vappu Säilynoja
7350:                      Kalevi Mattila                         Liisa Jaakonsaari
7351: 
7352: 
7353: 280669A
7354: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 291
7355: 
7356: 
7357: 
7358: 
7359:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7360: 
7361:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        10,7 %. Pääkaupunkiseudun henkilöstön kas-
7362: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vu 2 071:stä 2 100:aan on vain 1,4 %. Vuoden
7363: olette 28 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           1993 loppuun mennessä tutkimuskeskuksen
7364: kirjeenne n:o 802 ohella toimittanut valtioneu-      suunnitelmissa on korottaa kokonaishenkilös-
7365: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tönsä määrää 3 059:ään, mistä pääkaupunki-
7366: kansanedustaja Tytti lsohookana-Asunmaan             seudun ulkopuolinen osuus olisi 688 eli
7367: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä       22,5 %.
7368: n:o 291:                                                 Tarkastelujaksona henkilöstön kasvu olisi
7369:           Aikooko Hallitus esittää valtion vuo-      koko VTT:n osalta 23,2 %, pääkaupunkiseu-
7370:        den 1989 tulo- ja menoarvioesityksen          dun osalta 14,5 % ja pääkaupunkiseudun ul-
7371:        yhteydessä VTT:n optoelektroniikan            kopuolisten yksikköjen osalta 67,4 %. Nämä
7372:        laitoksen perustamista Oulun yksik-           luvut osoittavat, että pääkaupunkiseudun ul-
7373:        köön?                                         kopuolista toimintaa kehitetään varsin nopeas-
7374:                                                      ti.
7375:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Tutkimuskeskuksen laboratorioiden välillä
7376: taen seuraavaa:                                      on teknologiapohjainen eikä alueellinen työn-
7377:    Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on       jako. Perustettaessa uusia laboratorioita tai
7378: teknillisen tutkimuspolitiikan keskeinen toteut-     muita yksikköjä tutkimuskeskukseen keskeisi-
7379: taja. Uuden tekniikan seuranta, kehittäminen         nä lähtökohtina pidetään teknologia-alojen
7380: ja sovellutusten aikaansaaminen aiheuttavat          valtakunnallisia tarpeita ja tavoitteita. Sen si-
7381: VTT:lle voimakkaita kasvupaineita. Tutkimus-         jaan mm. alueeliisin perusteluin on perustettu
7382: keskus joutuu tarkoin kohdentamaan niukkoja          teknologiakyliä seitsemälle paikkakunnalle
7383: voimavarojaan. Uusien yksikköjen tai labora-         korkeakoulujen läheisyyteen. Lain ja asetuksen
7384: torioiden perustamisen ohella on huolehdittava       perusteella korkeakoulujen tutkimukseen tar-
7385: olemassa olevan tiedon ja taidon ylläpitämises-      koitettuja määrärahoja kasvatetaan reaalisesti
7386: tä sekä laitekannan nykyaikaistamisesta.             vähintään 15 % vuodessa vuosina 1988-1991.
7387:    Tällä hetkellä VTT:n viidellä tutkimusosas-           Tutkimuskeskuksen optoelektroniikan tutki-
7388: tolla on yhteensä 34 laboratoriota, joista 10        mukseen osallistuu tänä vuonna Oulussa elekt-
7389: pääkaupunkiseudun ulkopuolella: Tampereel-           roniikan laboratorion optoelektroniikan jaos-
7390: la, Oulussa, Jyväskylässä, Outokummussa ja           tossa noin 20 henkilöä. Ouluun perustettu
7391: Lappeenrannassa. Lisäksi VTT:llä on yleinen          optoelektroniikan tutkimusprofessorin virka
7392: osasto viisine toimistoineen sekä erillinen in-      täytettiin ensimmäisen kerran 1.4.1988. Kaksi
7393: formaatiopalvelulaitos. Vuodenvaihteen koko-         muuta VTT:n laboratoriota tutkii optoelektro-
7394: naishenkilöstö oli henkilötyövuosina ilmaistu-       niikkaa. VTT:n vuosien 1987-89 hyväksyt-
7395: na 2 482, mistä pääkaupunkiseudun ulkopuoli-         tyyn optoelektroniikan tutkimusohjelmaan
7396: nen osuus oli 411 eli 16,6 OJo. Tässä vastaukses-    osallistuu tänä vuonna VTT:n kolmessa labo-
7397: sa henkilöstöllä tarkoitetaan henkilötyövuosia.      ratoriossa noin 10 henkilöä. Tämän tutkimuk-
7398:    Tutkimuskeskuksen tämän vuoden henkilös-          sen tuloksena saatavien tietojen ja kokemusten
7399: tön kokonaislisäys on 73. Tästä 44 eli 60 %          perusteella voidaan paremmin tehdä päätökset
7400: suuntautuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella            mahdollisen optoelektroniikan laboratorion tai
7401: toimiviin yksikköihin. Niiden henkilöstö kas-        muun yksikön perustamiseksi joko Ouluun tai
7402: vaa edellä mainitusta 411 :stä 455:een eli           muualle.
7403: 
7404:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1988
7405: 
7406:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
7407:                                      1988 vp. -      KK n:o 291                                      3
7408: 
7409: 
7410: 
7411: 
7412:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7413: 
7414:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           regionen. Deras personai ökar från ovan
7415: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           nämnda 411 tili 455, dvs. med 10,7 %. Ök-
7416: nr 802 av den 28 april 1988 tili vederbörande         ningen av huvudstadsregionens personai från
7417: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        2 071 tili 2 100 utgör endast 1,4 %. 1 forsk-
7418: jande av riksdagsledamot Tytti Isobaokana-            ningscentralens planer ingår att öka personalen
7419: Asunmaa m.fl. undertecknade spörsmål nr               tili 3 059 fram tili utgången av år 1993, av
7420: 291:                                                  vilket andelen utanför huvudstadsregionen vo-
7421:                                                       re 688, dvs. 22,5 %.
7422:          Ämnar Regeringen i samband med
7423:        propositionen angående statsförslaget              Under granskningsperioden vore personalök-
7424:        för år 1989 föreslå att en optoelektro-        ningen för hela forskningscentralen 23,2 %,
7425:        nisk inrättning inrättas vid Statens tek-      för huvudstadsregionen 14,5 % och för enhe-
7426:        niska forskningscentrals enhet i Ule-          terna utanför huvudstadsregionen 67,4 %.
7427:        åborg?                                         Dessa siffror visar att verksamheten utanför
7428:                                                       huvudstadsregionen utvecklas mycket snabbt.
7429:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Arbetsfördelningen mellan forskningscen-
7430: samt anföra följande:                                 tralens laboratorier är teknologibaserad och
7431:    Statens tekniska forskningscentral är en           inte regional. Då nya laboratorier eller andra
7432: central genomförare av teknisk forskningspoli-        enheter inrättas vid forskningscentralen är de
7433: tik. Uppföljningen och utvecklandet av den            riksomfattande behoven och målen för tekno-
7434: nya tekniken samt åstadkommandet av                   logiområdena centrala utgångspunkter. Där-
7435: tillämpningar föranleder ett kraftigt tillväxt-       emot har det bl.a. på regionala grunder inrät-
7436: tryck för Statens tekniska forskningscentral.         tats teknologibyar på sju orter, i närheten av
7437: Forskningscentralen är tvungen att noggrant           högskolorna. På grundval av lag och förord-
7438: inrikta sina knappa resurser. Man måste sörja         ning ökas de anslag som avsetts för högskolor-
7439: för inrättandet av nya enheter eller laboratorier     nas forskning reellt med minst 15 % i året
7440: och dessutom för upprätthållandet av kunska-          under åren 1988-1991.
7441: perna och färdigheterna, samt moderniseringen             Cirka 20 personer vid den optoelektroniska
7442: av anordningarna.                                     sektionen i det elektroniska laboratoriet i Uleå-
7443:    För närvarande finns det sammanlagt 34             borg deltar i år i forskningscentralens opto-
7444: laboratorier inom forskningscentralens fem            elektroniska forskning. Forskningsprofessors-
7445: forskningsavdelningar, av vilka 10 är belägna         tjänsten i optoelektronik viiken inrättats i
7446: utanför huvudstadsregionen i Tammerfors,              Uleåborg besattes första gången 1.4.1988. Två
7447: Uleåborg, Jyväskylä, Outokumpu och Vili-              andra laboratorier vid forskningscentralen
7448: manstrand. Dessutom har forskningscentralen           forskar i optoelektronik. 1 forskningscen-
7449: en allmän avdelning med fem byråer samt en            tralens optoelektroniska forskningsprogram
7450: separat informationstjänst. Vid årsskiftet var        som godkänts för åren 1987-1989 deltar i år
7451: personalen totalt, uttryckt i personår 2 482,         ca 10 personer i forsknigscentralens tre labora-
7452: varav 411 utanför huvudstadsregionen, dvs.            torier. På basis av de uppgifter och den erfa-
7453:  16,6 OJo. 1 detta svar avses med personai per-       renhet som erhålls som resultat av denna forsk-
7454: sonår.                                                ning kan man bättre fatta beslut om inrättan-
7455:    Forskningscentralens personai har detta år         det av ett eventuellt optoelektroniskt laborato-
7456: totalt ökat med 73. Därav berör 44, dvs. med          rium eller en annan enhet antingen i Uleåborg
7457: 60 % enheter som verkar utanför huvudstads-           eller annanstans.
7458:     Helsingfors den 31 maj 1988
7459: 
7460:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
7461:                                               1988 vp.
7462: 
7463: Skriftligt spörsmål nr 292
7464: 
7465: 
7466: 
7467: 
7468:                                  Rehn: Om åtgärder för att placera flyktingar i svenskspråkiga
7469:                                     kommuner
7470: 
7471: 
7472:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7473: 
7474:    Svenska riksdagsgruppen har konsekvent ar-       omgivning, skulle grundas i svenska Finland.
7475: betat för att Finland skulle inta en mera positiv   Det finns exempel på att andra Iänder som tar
7476: attityd att ta emot flyktingar. Flyktingkvoten      emot flyktingar, och som är flerspråkiga, ger
7477: har också höjts från 100 per år till 200 per år.    flyktingar möjlighet att få sin landsanpassade
7478: Regeringen avser även att 1989 höja kvoten tili     utbildning på olika språk. Ett exempel är
7479: 300 flyktingar. De flyktingar, som tas emot         Kanada där en del av flyktingarna ges engelska
7480: och kommer tili vårt land, erhåller den första      som första språk, och andra ges franska.
7481: kunskapen om Finland i flyktingcentret i Van-          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
7482: da. Där sker också språkundervisning i finska.      den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
7483:                                                     föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
7484:    Emellertid har en rad finlandssvenska kom-       rådet ställa följande spörsmål:
7485: muner visat stort intresse att ta emot flyk-
7486: tingar. Därför är det motiverat att en del av de              Vilka åtgärder ämnar Regeringen
7487: flyktingar, som kommer till Finland skulle få              vidta för att inrätta en flyktingscentral i
7488: Iära sig svenska som första språk. Detta                   svenska Finland, som skulle ge flyk-
7489: förutsätter, att en flyktingcentral genom viiken           tingar svenska som första språk, vilket
7490: flyktingar skulle slussas ut tili finlandssvenska          är en förutsättning för att placera flyk-
7491: kommuner och tili i huvudsak svenskspråkig                 tingar i svenskspråkig omgivning?
7492: 
7493:     Helsingfors den 29 april 1988
7494: 
7495:                                           Elisabeth Rehn
7496: 
7497: 
7498: 
7499: 
7500: 280708S
7501: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 292
7502: 
7503: Kirjallinen kysymys n:o 292                                                            Suomennos
7504: 
7505: 
7506: 
7507: 
7508:                                 Rehn: Toimenpiteistä pakolaisten sijoittamiseksi ruotsinkielisiin
7509:                                   kuntiin
7510: 
7511: 
7512:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7513: 
7514:    Ruotsalainen eduskuntaryhmä on johdon-          Suomeen. On esimerkkejä muista pakolaisia
7515: mukaisesti tehnyt työtä Suomen asenteen            vastaanottavista useampikielisistä maista, jot-
7516: muokkaamiseksi myönteisemmäksi pakolaisten         ka antavat pakolaiselle mahdollisuuden valita
7517: vastaanottamiseen. Pakolaiskiintiötä onkin ko-     maahan sopeutumiseksi tarvittavan koulutuk-
7518: rotettu vuotuisesta 100 pakolaisesta 200 pako-     sen eri kielillä. Yhtenä esimerkkinä on Kanada,
7519: laiseen. Hallituksen tarkoituksena onkin vuon-     jossa osalle pakolaisista annetaan opetusta
7520: na 1989 nostaa kiintiötä 300 pakolaiseen. Maa-     englannin kielessä ensimmäisenä kielenä ja toi-
7521: hamme saapuvat ja täällä vastaanotettavat pa-      sille pakolaisille ranskan kielessä.
7522: kolaiset saavat ensitietoja Suomesta Vantaalla        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7523: sijaitsevassa pakolaiskeskuksessa, jossa myös      jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
7524: annetaan suomen kielen opetusta.                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7525:    Joukko suomenruotsalaisia kuntia on kui-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7526: tenkin osoittanut hyvin suurta mielenkiintoa
7527: pakolaisten vastaanottamiseen. Tämän vuoksi                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7528: on perusteltua, että osa Suomeen saapuvista               ryhtyä perustaakseen ruotsinkieliseen
7529: pakolaisista saisi oppia ruotsia ensimmäisenä             Suomeen pakolaiskeskuksen, joka an-
7530: kielenä. Tämä edellyttää pakolaiskeskuksen,               taisi pakolaisille ruotsin kielen opetusta
7531: jonka kautta pakolaista ohjataan suomenruot-              ensimmäisenä kielenä, mikä on edelly-
7532: salaisiin kuntiin ja pääasiassa ruotsinkieliseen          tyksenä pakolaisten sijoittamiselle ruot-
7533: ympäristöön, perustamista ruotsinkieliseen                sinkieliseen ympäristöön?
7534: 
7535:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
7536: 
7537:                                          Elisabeth Rehn
7538:                                     1988 vp. -      KK n:o 292                                      3
7539: 
7540: 
7541: 
7542: 
7543:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7544: 
7545:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Lähialueiden kunnat ovat aloittaneet yhteis-
7546: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työn pakolaiskysymyksissä ja voivat yhteisesti
7547: olette 29 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn          järjestää aikuisopetuksen, tulkkipalvelut ja tie-
7548: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        dottamisen.
7549: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Mitä tulee mahdolliseen ruotsinkieliseen pa-
7550: edustaja Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta       kolaiskeskukseen, sosiaali- ja terveysministeriö
7551: kysymyksestä n:o 292:                               korostaa pakolaisten vastaanotossa noudatet-
7552:                                                     tavia periaatteita, joiden mukaan pakolaiset
7553:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      pyritään sijoittamaan suoraan kuntiin. Suomen
7554:        ryhtyä perustaakseen ruotsinkieliseen        Punainen Risti järjestää sosiaalihallituksen
7555:        Suomeen pakolaiskeskuksen, joka an-          kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti pa-
7556:        taisi pakolaisille ruotsin kielen opetusta   kolaisten alkuvastaanoton, joka kestää noin
7557:        ensimmäisenä kielenä, mikä on edelly-        2-4 viikkoa. Tämän jälkeen pakolaiset sijoit-
7558:        tyksenä pakolaisten sijoittamiselle ruot-    tuvat kuntiin heille varattuihin vuokra-asuntoi-
7559:        sinkieliseen ympäristöön?                    hin ilman, että heidän tarvitsisi kauempaa
7560:                                                     oleskella Malmin pakolaiskeskuksessa tai Tu-
7561:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          run vastaanottokeskuksessa. Näissä keskuksis-
7562: taen seuraavaa:                                     sa oleskelevat pakolaiset sijoitetaan pääkau-
7563:    Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut      punkiseudulle tai Turun seudulle.
7564: ruotsinkielisissä kunnissa sekä kansalaisjärjes-       Pakolaisten vastaanotosta huolehtivat viran-
7565: töissä että päätöksentekijöiden piirissä tapah-     omaiset pitävät tärkeänä, että pitkiä odo-
7566: tunutta myönteistä kehitystä pakolaisten vas-       tusaikoja vastaanottokeskuksissa tulisi välttää.
7567: taanottoa kohtaan. Esimerkiksi joissakin Vaa-       Pitkä oleskelu vastaanottokeskuksessa on yksi-
7568: san läänin kunnissa on tehty poliittinen päätös     lön kannalta usein haitallista ja yhteiskunnan
7569: pakolaisten vastaanottamiseksi kuntiin syksyllä     kannalta epätarkoituksenmukaista. Pitkät odo-
7570: 1988 tai talvella 1989.                             tusajat huonontavat myös yhteiskuntaan so-
7571:    Sosiaali- ja terveysministeriö pitää näiden      peutumista. Sen sijaan voitaisiin kehittää aja-
7572: kuntien mahdollisuuksia vastaanottaa pakolai-       tusta eräänlaisesta keskuksesta, joka antaisi
7573: sia erittäin hyvinä. Mikäli kunnille varataan       sekä koulutusta että tietoa pakolaisten vastaan-
7574: riittävä suunnitteluaika, niillä on valmiudet       otosta ruotsinkielisille kunnille.
7575: tarjota sekä asunnot, työpaikat että koulutus          Jokaisella kunnalla, riippumatta kunnassa
7576: pakolaisille. Mahdollisuudet järjestää ruotsin      käytettävästä kielestä, on yhtäläiset oikeudet
7577: kielen ja yhteiskuntaan perehdyttävä opetus         tarjota pakolaisille uusi elämisen alku. Pako-
7578: ovat mitä parhaimmat varsinkin, koska alueel-       laisten vastaanotossa on tärkeää lähteä pako-
7579: la sijaitsevat kansankorkeakoulut ovat esittä-      laisten tarpeista, jotta olosuhteet uuden elämän
7580: neet halukkuutensa huolehtia opetuksesta. Pa-       alkamiselle ja yhteiskuntaan sopeutumiselle
7581: kolaisten vastaanottamisesta kiinnostuneet          ovat mahdollisimman hyvät. Tämä tarkoittaa
7582: kunnat ovat tutkineet mahdollisuutensa pako-        mm., että pakolaiselle on annettava mahdolli-
7583: laisten vastaanottamiseen ja yleensä todenneet      simman hyvä opetus jossakin maassa käytettä-
7584: ne hyviksi. Tällöin myös kuntalaisten asenteet      vässä kielessä. Kaksikielisissä kunnissa pako-
7585: ovat olleet myönteisiä. Esimerkiksi Närpiön         laisille on annettava perusteellista tietoa maan
7586: kunta on neuvotellut sosiaalihallituksen kanssa     kielitilanteesta, jotta hän itse voi ratkaista,
7587: pakolaisten vastaanottamisesta syksyllä 1988.       mitä kieltä hän haluaa oppia.
7588: Närpiö on valmis allekirjoittamaan sopimuk-            Sijoitettaessa pakolaisia ruotsinkielisiin kun-
7589: sen sosiaalihallituksen kanssa. Pietarsaari on      tiin ongelmana on ruotsin ja vietnamin kielen
7590: myös käsitellyt asiaa kaupunginhallituksessa,       taitoisten tulkkien puute. Suomessa on nykyi-
7591: joka on ottanut asiaan myönteisen kannan.           sin ainoastaan vajaa kymmenkunta suomea ja
7592: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 292
7593: 
7594: vietnamia taitavaa tulkkia, mutta ei yhtään,       ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunta käynnis-
7595: joka osaisi ruotsia ja vietnamia.                  tävät yhteisen selvitystyön, joka mm. kartoit-
7596:    Pohjanmaan ruotsinkielisten kuntien kanssa      taa ulkoeurooppalaisten kielten (espanja ja
7597: käydyissä neuvotteluissa on tullut esille, että    turkki mukaan luettuna) tulkkien määrän ja
7598: ylimenokauden jälkeen on tarkoitus ryhtyä          tarpeen sekä tekee ehdotuksen ulkoeurooppa-
7599: yhteistyöhön Ruotsin kanssa näissä kysymyk-        laisten kielten tulkkien koulutuksesta tulevai-
7600: sissä. Otettaessa ruotsinkielisiin kuntiin pako-   suudessa, tulkkien välityksestä ja palkkausky-
7601: laisia pyritään aluksi palkkaamaan päteviä         symyksistä. Tulkkiongelmaa voidaan helpot-
7602: tulkkeja Ruotsista.                                taa, jos pakolaisia valittaessa otetaan huo-
7603:    Lähiaikoina ryhdytään usealla taholla toi-      mioon, että ryhmästä osa on englannin kieltä
7604: menpiteisiin tulkkipalvelujen kehittämiseksi.      taitavia.
7605: Toukokuussa pakolaisasiain neuvottelukunta
7606: 
7607:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1988
7608: 
7609:                                                                       Ministeri Tarja Halonen
7610:                                      1988 vp. -      KK n:o 292                                     5
7611: 
7612: 
7613: 
7614: 
7615:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7616: 
7617:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vuxenundervisning, tolkservice och informa-
7618: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          tion.
7619: av den 29 april 1988 tili vederbörande medlem
7620:                                                          D~ det gäller en eventuellt svenskspråkig
7621: av statsrådet översänt avskrift av följande av
7622:                                                      flyktmgscentral betonar socialc och hälsovårds-
7623: riksdagsledamot Rehn undertecknade spörsmål          ministeriet de principer som iakttas vid motta-
7624: nr 292:                                              gandet av flyktingar och enligt vilka man
7625:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            försöker placera flyktingarna direkt i kommu-
7626:        vidta för att inrätta en flyktingscentral i   nerna. Finlands Röda Kors ordnar i enlighet
7627:        svenska Finland, som skulle ge flyk-          med det avtal det ingått med socialstyrelsen det
7628:        tingar svenska som första språk, vilket       första mottagandet av flyktingarna, vilket
7629:        är en förutsättning för att placera flyk-     varar ca 2-4 veckor. Efter detta etablerar sig
7630:        tingar i svenskspråkig omgivning?             flyktingarna i kommunerna i de hyresbostäder
7631:                                                      s?m reserverats för dem utan att de en längre
7632:                                                      tld behöver vistas i flyktingscentralen i Malm
7633:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         eller i mottagningscentralen i Åbo. De flyk-
7634: samt anföra följande:                                tingar som vistas i dessa centraler placeras i
7635:    Social- och hälsovårdsministeriet har följt       huvudstadsregionen eller i Åbotrakten.
7636: den positiva utveckling som skett i de svensk-           De myndigheter som ombesörjer mottagan-
7637: språkiga kommunerna både inom medborgar-             det av flyktingar anser det viktigt att långa
7638: organisationer och bland beslutsfattarna då det      väntetider i mottagningscentralerna undviks.
7639: gäller att ta emot flyktingar. T .ex. i vissa        En lång vistelse i en mottagningscentral är ofta
7640: kommuner i Vasa Iän har det fattats politiska        skadlig för individen och oändamålsenlig från
7641: beslut om mottagande av flyktingar tili respek-      samhällets synpunkt sett. Långa väntetider
7642: tive kommuner hösten 1988 eller vintern 1989.        försämrar också anpassningen tili samhället.
7643:    Social- och hälsovårdsministeriet anser att       Däremot kunde man utveckla tanken på en
7644: dessa kommuner har mycket goda möjligheter           central, som skulle ge både undervisning och
7645: att ta emot flyktingar. Om det för kommuner-         information om mottagandet av flyktingarna
7646: na reserveras tiliräcklig tid att planera har de     tili de svenskspråkiga kommunerna.
7647: beredskap att erbjuda flyktingarna både bo-
7648: stad, arbetsplats och utbildning. Möjligheterna          Alla kommuner, oberoende av det språk
7649: att ordna undervisning i svenska och samhälls-       som används i kommunen, har likadana rättig-
7650: orienterande undervisning är mycket goda spe-        heter att erbjuda flyktingarna en början på ett
7651: ciellt då de folkakademier som är belägan på         nytt liv. Vid mottagandet av flyktingar är det
7652: området har meddelat att de är viliiga att sörja     viktigt att utgå från flyktingarnas behov för att
7653: för undervisningen. De kommuner som varit            förhållandena för begynnandet av ett nytt liv
7654: intresserade att ta emot flyktingar har under-       och anpassningen tili samhället skall bli så
7655: sökt sina möjligheter härvidlag och har i all-       goda som möjligt. Detta innebär bl.a. att
7656: mänhet funnit dem goda. Härvid har också             flyktingarna måste ges en så god undervisning
7657: invånarnas attityder varit positiva. T.ex. När-      som möjligt i något av de språk som används i
7658: pes kommun har förhandlat med socialstyrel-          landet. 1 tvåspråkiga kommuner måste flyk-
7659: sen om mottagande av flyktingar hösten 1988.         tingarna ges grundliga uppgifter om språksi-
7660: Närpes är redo att underteckna ett avtal med         tuationen i landet för att de själva skall kunna
7661: socialstyrelsen. Jakobstad har också behandlat       avgöra vilket språk de vili lära sig.
7662: ärendet i stadsstyrelsen som har intagit en              Då flyktingar placeras i svenskspråkiga kom-
7663: positiv attityd tili saken. De närbelägna områ-      muner är bristen på tolkar som kan svenska
7664: denas kommuner har inlett ett samarbete i            och vietnamesiska ett problem. 1 Finland finns
7665: flyktingfrågorna och de kan tilisammans ordna        för närvarande endast ett knappt tiotal tolkar
7666: 6                                   1988 vp. -     KK n:o 292
7667: 
7668: som kan finska och vietnamesiska, men inte en      delegationen för migrationsärenden ett gemen-
7669: enda som kan svenska och vietnamesiska.            samt utredningsarbete, vilket bl.a. kartlägger
7670:    Vid förhandlingarna med de svenskspråkiga       antalet tolkar för utomeuropeiska språk
7671: kommunerna i Österbotten har det fram-             (spanska och turkiska medräknade) och beho-
7672: kommit att avsikten är att efter en övergångs-     vet av dem samt utarbetar ett förslag om
7673: period inleda samarbete med Sverige i dessa        utbildningen av tolkar med utomeuropeiska
7674: frågor. Då flyktingar tas till de svenskspråkiga   språk i framtiden, förmedlingen av tolkar och
7675: kommunerna strävar man till en början att          avlöningsfrågor. Problemet med tolkar kan
7676: avlöna kompetenta tolkar från Sverige.             underlättas om man då man väljer flyktingar
7677:    Inom närmaste framtid vidtar flera instanser    tar i betraktande att det i gruppen finns en del
7678: åtgärder för att utveckla tolkservicen. 1 maj      flyktingar som kan engelska.
7679: inleder delegationen för flyktingärenden och
7680: 
7681:     Helsingfors den 31 maj 1988
7682: 
7683:                                                                        Minister Tarja Halonen
7684:                                               1988 vp.
7685: 
7686: arjallinen kysymys n:o 293
7687: 
7688: 
7689: 
7690: 
7691:                                 Korkia-Aho: Patentti- ja rekisterihallituksen toiminnan tehosta-
7692:                                     misesta
7693: 
7694: 
7695:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7696: 
7697:   Patentti- ja rekisterihallitus toimii nykyisin   lua. Kansalaisilta kuluu turhaa aikaa puheli-
7698: titaasti. Mielestäni on kohtuutonta, että aloit-   messa jonottamiseen. Janottaminen myös
7699: eleva yrittäjä joutuu odottamaan rekisteröinti-    maksaa silloin, kun muualla kuin Helsingissä
7700: >äätöstä kaupparekisteristä lähes puoli vuotta.    asuva suomalainen yrittää hoitaa kaupparekis-
7701: tekisteröinnin viipyminen lykkää esimerkiksi       teriasioitaan.
7702: mden osakeyhtiön varsinaisen toiminnan aloit-
7703: amista. Yhtiömuodon muuttuessa ja henki-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7704: äyhtiön sukupolvenvaihdoksissa rekisteröinti-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7705: >äätöksen siirtyminen toiselle kalenterivuodelle   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7706: aattaa aiheuttaa yllättäviäkin veroseuraamuk-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7707: .ia.
7708:    Samoin nimitiedusteluun ja kaupparekisteri-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7709: >tteen saamiseen kuluu nykyisin kohtuutto-                ryhtyä patentti- ja rekisterihallituksen
7710: nasti aikaa.                                              resurssien lisäämiseksi ja toiminnan te-
7711:    Patentti- ja rekisterihallituksen ruuhkautu-           hostamiseksi, jotta kaupparekisteri voi-
7712: leet puhelimet haittaavat suoraa asiakaspalve-            si toimia ripeästi?
7713: 
7714:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
7715: 
7716:                                        Martti Korkia-Aho
7717: 
7718: 
7719: 
7720: 
7721: ~806771
7722: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 293
7723: 
7724: 
7725: 
7726: 
7727:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7728: 
7729:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on tietoinen siitä, ettei patentti- ja rekisterihal
7730: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lituksen kaltaisessa palveluvirastossa saa esiin
7731: olette 29 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn            tyä viivettä ilmoitusten käsittelyssä, vaan ede!H
7732: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          mainitut käsittelyajat tulee saada lyhenemäär
7733: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ja viraston toiminta entisestään tehostumaan.
7734: edustaja Martti Korkia-Ahon kirjallisesta kysy-          Kuluvan vuoden maaliskuun alusta lukier
7735: myksestä n:o 293:                                     uudistettiin viraston kaupparekisteriosaston or
7736:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ganisaatio. Uudistuksen jälkeen saman yhtei
7737:         ryhtyä patentti- ja rekisterihallituksen      sön ilmoitusasiat ovat asiakkaan kannalta sa
7738:         resurssien lisäämiseksi ja toiminnan te-      man rekisteritoimiston käsittelyssä yhteisön pe
7739:         hostamiseksi, jotta kaupparekisteri voi-      rustamisesta sen lakkaamiseen. Uudistuksell<
7740:         si toimia ripeästi?                           pyritään pienempiin, mutta tehokkaampiir
7741:                                                       työyksiköihin osastolla ja keskeisenä tavoittee
7742:                                                       na on, että asiakasta palveliaan mahdollisim
7743:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          man joustavasti hänen asioidessaan virastossa
7744: vasti seuraavaa:                                      Kun kyse patentti- ja rekisterihallituksen toi
7745:    Asioiden määrät patentti- ja rekisterihalli-       minnassa olennaisesti on asiakkaan ja kolman
7746: tuksen toimintasektorilla ovat viime vuosien          nen henkilön etuuksista, uudistus tähtää ni
7747: aikana lisääntyneet valtavasti. Tämä on seu-          menomaan oikeusturvallisuuden ja objektiivi
7748: rausta teknologian alalla tapahtuneesta jatku-        suuden lisäämiseen sekä palveluaikojen lyhene
7749: vasta kehityksestä, talouselämän huomattavas-         miseen asiakkaan kannalta.
7750: ta vilkastumisesta ja lisääntyneestä kansainvä-          Osastolle on vuosittain lisätty henkilökunta<
7751: listymisestä.                                         ilmoitusten määrän kasvun johdosta ja painot
7752:    Keskusvirastoista patentti- ja rekisterihalli-     taen sitä, ettei keskusvirastossa palveluvirasto
7753: tuksen asiamäärien kasvu viime vuosina on             na saa esiintyä viivettä asioiden käsittelyajois
7754: ollut absoluuttisesti ja suhteellisesti suurin ver-   sa.
7755: rattuna muihin keskusvirastoihin. Kasvu on
7756: ollut suurinta luokkaa nimenomaan viraston               Kauppa- ja teollisuusministeriö teki valtiova
7757: kaupparekisteriosastolla, jossa asiamäärien           rainministeriölle alkuvuodesta 1988 esitykser
7758: kasvu oli 17 OJo vuonna 1987.                         myös tilapäisen henkilökunnan saamiseks
7759:                                                       kaupparekisteriosastolle, koska kävi selväksi
7760:    Samana vuonna työn tuottavuus patentti- ja
7761: rekisterihallituksessa nousi kuitenkin 12 OJo val-    että ilmoitusten kasvu heti vuoden alusta lu
7762:                                                       kien ylitti kaikki ennakkoarviot.
7763: tionhallinnon virallisen vuositavoitteen ollessa
7764: 2 OJo
7765:     0
7766:                                                          Kaupparekisteriotteiden saamista paikallisvi
7767:    Eniten on lisääntynyt uusien osakeyhtiöiden        ranomaisten kautta - maistraateista ja kihla.
7768: perustaminen. Uusia yrityksiä perustettiin lä-        kuntien rekisteritoimistoista - on myös paran
7769: hes 25 OJo enemmän kuin edellisenä vuonna.            nettu siirtämällä näille viranomaisille kokc
7770: Muutosilmoituksia jätettiin kaupparekisteriin         maan ajan tasalla olevat rekisteritiedot. Asiak
7771: samana vuonna 40 636, eli 12,6 OJo enemmän            kaat voivat luottaa näiden tietojen paikkansa.
7772: kuin edellisenä vuonna. Kuluvan vuoden maa-           pitävyyteen.
7773: liskuuhun mennessä on kaupparekisteri-ilmoi-             Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekis
7774: tusten määrä edelleen kasvanut yli 10 %.              teriosastolle jätettävien tilinpäätösasiakirjojer
7775:    Kaupparekisteriosaston keskimääräiset il-          toimittamisvelvollisuutta on rajoitettu edus
7776: moitusten käsittelyajat olivat vuoden vaihtees-       kunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityk
7777: sa noin neljästä viiteen kuukautta. Mikäli il-        sessä osakeyhtiö-, osuuskunta- ja kirjanpito
7778: moituksissa on virheitä, käsittelyaika saattaa        lain muuttamiseksi. Esitys tehostaa virastor
7779: olla hieman keskimääräistä pidempi. Hallitus          tilinpäätösasiakirjojen valvontaa.
7780:                                     1988 vp. -     KK n:o 293                                       3
7781: 
7782:    Virastossa on ollut käynnissä uudistamisoh-      ki kaupparekisterin käsittelyajat voidaan oleel-
7783: jelma, jonka keskeisenä tavoitteena pidetään        lisesti lyhentää vasta, kun atk-järjestelmä toi-
7784: käsittelyaikojen lyhentämistä sekä asiakaspal-      mii täydellisesti. Virasto pyrkii täyteen auto-
7785: velun tehostamista ja monipuolistamista. Uu-        maatioon vuoden 1989 kuluessa. Atk:n toteu-
7786: distamisohjelmassa on erityistä huomiota kiin-      duttua voidaan myös paikallisviranomaisia
7787: nitetty kaupparekisteriosaston työn tehostami-      hyödyntää rekisteriasioiden hoidossa parem-
7788: seen mm. ilmoituslomakkeiden uusimisella ja         min.
7789: asioiden käsittelyjärjestyksen sekä palvelu- ja        Virastossa on palvelujen parantamiseksi jo-
7790: neuvontatoiminnan tehostamisella.                   notuspuhelin sekä telefax-laitteet. Puhelin-
7791:    Osaston palvelujen kehittämisessä on atk-        palvelua pyritään tehostamaan lisäämällä myös
7792: toimintojen lisääminen keskeisessä asemassa.        toimistohenkilökuntaa tulo- ja menoarvion
7793: Virastossa on käynnistetty mittava atk-projekti     puitteissa. Myös viraston koko henkilöstön
7794: ja kaupparekisterin kokonaisjärjestelmästä on       koulutukseen kiinnitetään erityisesti huomiota.
7795: tehty tarjouspyynnöt. Atk-toiminta osastolla           Hallituksen tarkoituksena on huolehtia siitä,
7796: tulee koekäyttöön mahdollisesti jo kuluvan          että virastossa meneillään olevat kehittämisoh-
7797: vuoden aikana. Toiminnoista toiminimitutki-         jelmat toteutetaan niin, että käsittelyaikoja
7798: musta, joka koskee toiminimien ja nimiehdo-         saadaan lyhennetyksi ja asiakaspalvelua tehos-
7799: tusten alustavaan tutkimukseen soveltuvaa sa-       tetuksi edelleen.
7800: mankaltaisuusvertailua, on jo suoritettu atk:lla       Virasto hankkii aiheuttamiansa kustannuk-
7801: kuluvan vuoden toukokuusta lukien. Toimini-         sia vastaavat tulot maksuina ja veroluonteisina
7802: mitutkimus on nopeutunut oleellisesti. Mah-         erinä, joten uudistusohjelman toteuttaminen ei
7803: dollisuus myös itse käydä virastossa tutustu-       suoranaisesti rasita valtiontaloutta. Patentti- ja
7804: massa nimirekisteriin säilyy rinnakkaisena pal-     rekisterihallitus on yhtenä valtion virastona
7805: velumuotona. Vuoden 1988 tulo- ja menoar-           myös valtiovarainministeriön 16.5.1988 asetta-
7806: viossa on atk-laitteistoihin ja muihin kalusto-     man virastojen budjetoinnin ja tulosohjauksen
7807: hankintoihin varattu 2 140 000 markkaa. Kaik-       kehittämishankkeen kohdevirastona.
7808: 
7809:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1988
7810: 
7811:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
7812: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 293
7813: 
7814: 
7815: 
7816: 
7817:                              Tili Riksdagens Herr Talman
7818: 
7819:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ceämbetsverk som patent- och registerstyrel-
7820: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sen, utan de nämnda behandlingstiderna bör
7821: av den 29 april 1988 tili vederbörande medlem       kunna förkortas och verksamheten vid ämbets-
7822: av statsrådet översänt avskrift av följande av      verket effektiveras allt mer.
7823: riksdagsman Martti Korkia-Aho underteckna-             Organisationen vid ämbetsverkets handelsre-
7824: de spörsmål nr 293:                                 gisteravdelning reformerades i början av mars
7825:                                                     innevarande år. Efter reformen behandlas ur
7826:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
7827:                                                     kundens synpunkt samma samfunds anmäl-
7828:        vidta för att öka patent- och registersty-   ningsärenden vid samma registerbyrå ända
7829:        relsens resurser och effektivera dess        från det samfundet bildas tili dess det upphör.
7830:        verksamhet, så att handelsregistret kan      Avsikten med reformen är att få tili stånd
7831:        handla snabbt?                               mindre men effektivare arbetsenheter vid av-
7832:                                                     delningen, och ett viktigt mål är att kunden
7833:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        betjänas så smidigt som möjligt när han vid
7834: samt anföra följande:                               ämbetsverket uträttar sina ärenden. Då verk-
7835:    Antalet ärenden inom patent- och register-       samheten vid patent- och registerstyrelsen på
7836: styrelsens verksamhetssektor har under de se-       ett väsentligt sätt gäller kundens och tredje
7837: naste åren ökat kraftigt. Detta är en följd av      mans intressen, syftar reformen speciellt tili att
7838: en fortgående utveckling inom teknologin, ett       öka rättssäkerheten och objektiviteten samt att
7839: märkbart uppsving inom näringslivet och en          för kundens del förkorta servicetiderna.
7840: växande internationalisering.                          Personalen har utökats årligen vid avdel-
7841:    1 jämförelse med de övriga centrala ämbets-      ningen på grund av det växande antalet av
7842: verken har ökningen av antalet ärenden under        anmälningar, och betonande att ärendenas be-
7843: de senaste åren både absolut och relativt sett      handlingstider vid ett centralt ämbetsverk som
7844: varit störst vid patent- och registerstyrelsen.     är ett serviceämbetsverk inte får fördröjas.
7845: Tiliväxten har uttryckligen varit störst vid äm-       Handels- och industriministeriet gjorde i
7846: betsverkets handelsregisteravdelning, där ök-       början av år 1988 tili finansministeriet en
7847: ningen av antalet ärenden år 1987 var 17 OJo.       framställnig om att även tilifällig personai
7848:    Samma år steg ändå arbetsproduktiviteten         kunde fås tili handelsregisteravdelningen, efter-
7849: vid patent- och registerstyrelsen med 12 OJo,       som det framgick att ökningen av antalet
7850: medan den officiella årsmålsättningen för           anmälningar genast i början av året överskred
7851: statsförvaltningen var 2 OJo.                       alla förhandsberäkningar.
7852:    Den största ökningen har skett inom bildan-         Möjligheten att få handelsregisterutdrag via
7853: det av nya aktiebolag. Nya företag grundades        lokalmyndigheter - från magistraten och re-
7854: nästan 25 OJo mera än föregående år. Samma år       gisterbyråerna i häraden - har också förbätt-
7855: inlämnades tili handelsregistret 40 636 änd-        rats genom att tidsenliga registeruppgifter för
7856: ringsanmälningar, dvs. 12,6 OJo mera än före-       hela landet har överförts tili dessa myndighe-
7857: gående år. Fram tili mars innevarande år har        ter. Kunderna kan Iita på att dessa uppgifter är
7858: antalet anmälningar tili handelsregistret allt-     riktiga.
7859: j ämt stigit med över 10 OJo.                          Skyldigheten att leverera de bokslutsakter
7860:    De genomsnittliga tiderna för behandling av      som lämnas in tili patent- och registerstyrelsens
7861: anmälningar vid handelsregisteravdelningen          handelsregisteravdelning har begränsats i rege-
7862: var vid årsskiftet mellan cirka fyra och fem        ringens proposition med förslag tili ändring av
7863: månader. Om det förekommer fel i anmälning-         lagen om aktiebolag, lagen om andelslag och
7864: arna kan behandlingstiden vara något längre.        bokföringslagen. Propositionen behandlas som
7865: Regeringen är medveten om att behandlingen          bäst i riksdagen, och den effektiverar över-
7866: av anmälningar inte får fördröjas vid ett servi-    vakningen av ämbetsverkets bokslutsakter.
7867:                                      1988 vp. -     KK n:o 293                                     5
7868: 
7869:    Vid ämbetsverket har pågått ett reformpro-       Alla behandlingstider vid handelsregistret kan
7870: gram, vars centrala mål anses vara förkortade       inte förkortas väsentligt förrän ADB-systemet
7871: behandlingstider samt effektiverade och mång-       helt fungerar. Ämbetsverket har som mål att
7872: sidigare kundbetjäning. 1 reformprogrammet          uppnå heiautomation under loppet av år 1989.
7873: har särskild uppmärksamhet fästs vid effekti-       När ADB införts i sin helhet, kan även lokal-
7874: vering av arbetet vid handelsregisteravdel-         myndigheter bättre utnyttjas vid skötseln av
7875: ningen, bl.a. genom att anmälningsblanketter-       registerärenden.
7876: na förnyas och ordningen för behandling av             Vid ämbetsverket finns kötelefon samt tele-
7877: ärenden samt betjäningen och rådgivningen           faxapparater för att servicen skall vara bättre.
7878: effektiveras.                                       Avsikten är att effektivera telefonservicen ge-
7879:    Då servicen vid avdelningen utvecklas, är det    nom att också kontorspersonalen utökas inom
7880: viktigt att ADB-funktionerna utökas. Ett om-        ramen för statsförslaget. Speciell uppmärksam-
7881: fattande ADB-projekt har nu påbörjats vid           het fästs även vid utbildning av ämbetsverkets
7882: ämbetsverket, och offertbegäran har gjorts för      hela personal.
7883: handelsregistrets helhetssystem. ADB-verksam-          Regeringen har för avsikt att sörja för att de
7884: heten vid avdelningen tas möjligen redan inne-      utvecklingsprogram som pågår inom ämbets-
7885: varande år i försöksbruk. Av funktionerna har       verket fullföljs så, att behandlingstiderna kan
7886: firmaundersökningen, som rör en sådan jäm-          förkortas och kundservicen effektiveras ytterli-
7887: förelse av liknande och namnförslag som kan         gare.
7888: tillämpas på en preliminär undersökning, re-           Ämbetsverket förvärvar genom avgifter och
7889: dan fr.o.m. maj innevarande år utförts med          poster av skattenatur inkomster som motsvarar
7890: ADB. Firmaundersökningen har på ett väsent-         de kostnader som föranleds, varför genomfö-
7891: ligt sätt försnabbats. Möjligheten att själv gå     randet av reformprogrammet inte direkt belas-
7892: tili ämbetsverket för att bekanta sig med           tar statshushållningen. Patent- och registersty-
7893: namnregistret kommer att kvarstå som en pa-         relsen är i egenskap av ett statligt ämbetsverk
7894: rallell serviceform. 1 statsförslaget för år 1988   också föremål för det projekt angående budge-
7895: har 2 140 000 mk reserverats för anskaffning        tering och resultatstyrning inom ämbetsverken
7896: av ADB-anläggningar och andra inventarier.          som finansministeriet inlett 16.5 .1988.
7897: 
7898:      Helsingfors den 30 maj 1988
7899: 
7900:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
7901: 1
7902: 
7903: 1
7904: 
7905: 1
7906: 
7907: 1
7908: 
7909:     1
7910: 
7911:     1
7912: 
7913:     1
7914: 
7915:     1
7916: 
7917:         1
7918: 
7919:         1
7920: 
7921:         1
7922: 
7923:         1
7924: 
7925:             1
7926:                                               1988 vp.
7927: 
7928: Kirjallinen kysymys n:o 294
7929: 
7930: 
7931: 
7932: 
7933:                                  Kortesalmi: Uittovahingoista maksettavien korvausten verotta-
7934:                                     misesta
7935: 
7936: 
7937:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7938: 
7939:    Iijoen vesistön ~alastus- ja jakokunnat ovat    että heidän korvauksiaan ei veroteta. Myös
7940: saamassa korvauksia uiton vesistölle ja kala-      Etelä-Saimaalla ja Kymijokilaaksossa ollaan
7941: kannalle aiheuttamista vahingoista. Tyrmistyt-     tyytymättömiä kalakorvausten verottamiseen.
7942: tävää kyllä korvaukset ovat veronalaista tuloa.    Tavallisen kansalaisen oikeustajukin jo sanoo,
7943: Valtio aikoo verbina periä kalastuskunnilta        että menetetyistä vahingoista aiheutuvat kor-
7944: takaisin kahden vhosikymmenen aikana kerty-        vaukset tulee pitää ehdottomasti verotuksen
7945: neistä korvauksist~ ja koroista 40 OJo. On täy-    ulkopuolella.
7946: sin ymmärrettävää, että Iijokivarren asukkaat         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7947: ja kalastusoikeuden haltijat ovat syystäkin tyr-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7948: mistyneitä, ovathan he odottaneet korvauksia       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7949: jo vuosikymmenet, ja nyt kun nuo korvaukset        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7950: saadaan, suurin osa niistä meneekin valtiolle
7951: takaisin veroina.                                           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
7952:                                                           miin Iijoen vesistöalueen uittovahinko-
7953:   Myös Siikajokilaaksossa on samantapainen                jen korvausten sekä Siikajoen vesistö-
7954: ongelma. Siikajoki on vesistömullistusten joh-            alueen rapukorvausten samoin kuin
7955: dosta menettänyt rapukantaansa, josta nyt on              muidenkin     vastaavanlaisten    kala-,
7956: luvassa rapukorvauksia. Myös Siikajokilaak-               rapu- ja muiden vesistökorvausten saat-
7957: son kalastuskunnat pitävät oikeutettuna sitä,             tamiseksi verottomiksi?
7958: 
7959:     Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1988
7960: 
7961:                                       1. Juhani Kortesalmi
7962: 
7963: 
7964: 
7965: 
7966: 280647B
7967: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 294
7968: 
7969: 
7970: 
7971: 
7972:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7973: 
7974:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tulo- ja varallisuusverolain säätämisen yhtey-
7975: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          dessä ei ollut mahdollisuuksia toteuttaa laajan
7976: olette 2 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn              tulokäsitteen periaatetta kovinkaan suuressa
7977: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           määrin, otettiin lakiin säännös, jonka mukaan
7978: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          veronalaista tuloa on vahingonkorvaus, jos
7979: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-          tulo, jonka sijaan se on saatu, olisi ollut
7980: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 294:                 veronalaista. Vaikka säännös laissa oli uusi, oli
7981:                                                        sen sisältämää periaatetta sovellettu jo aikai-
7982:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-       semminkin, ja oikeuskäytännössä oli katsottu
7983:         miin Iijoen vesistöalueen uittovahinko-        veronalaiseksi tuloksi muun muassa korvaus,
7984:         jen korvausten sekä Siikajoen vesistö-         jonka kalastaja oli saanut menetetystä ammat-
7985:         alueen rapukorvausten samoin kuin              titulosta kalavesien likaantumisen vuoksi.
7986:         muidenkin     vastaavanlaisten    kala-,          Kun 1970-luvun lopulla maksettiin suurten
7987:         rapu- ja muiden vesistökorvausten saat-        vesistökorvausten yhteydessä vahingonkor-
7988:         tamiseksi verottomiksi?                        vauksia useilta vuosilta, jopa 30 vuodelta,
7989:                                                        jouduttiin tuloksentasaussäännöstä muutta-
7990:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          maan, että se entistä paremmin soveltuu useal-
7991: vasti seuraavaa:                                       ta vuodelta maksettaviin kertakorvauksiin.
7992:    Voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain        Näillä säännöksillä taattiin kertakorvausten oi-
7993: mukaan veronalaiseksi tuloksi katsotaan laissa         keudenmukainen verotus eikä enää ole tarvetta
7994: mainituin rajoituksin verovelvollisen rahana tai       turvautua erityislainsäädäntöön, kuten eräiden
7995: rahanarvoisena etuutena saarnat tulot.                 Kemijoen rakentamisesta aiheutuneiden kalas-
7996:   Tulo- ja varallisuusverolakia koskevan halli-        tusvahinkojen johdosta maksettujen suoritus-
7997: tuksen esityksen perusteluissa todettiin muun          ten kohdalla.
7998: muassa, että veronmaksukyvyn toteutuminen                 Hallitusohjelman mukaan toteutettavan ko-
7999: edellyttää tuloverotuksessa, että veronalaisen         konaisverouudistuksen lähtökohtana on eri tu-
8000: tulon käsitteen tulee olla laaja. Tulon säätämi-       lolajien yhtäläinen verottaminen. Hallitus ei
8001: nen verovapaaksi rikkoo tätä periaatetta, min-         näin ollen aio ryhtyä toimenpiteisiin Iijoen
8002: kä vuoksi laajaksi paisunutta verovapaiden             vesistöalueen uittovahinkojen korvausten eikä
8003: tulojen luetteloa olisi pyrittävä supistamaan.         Siikajoen vesistöalueen rapukorvausten yhtä
8004: Erityisesti todettiin, että sellaisten tulojen, jot-   vähän kuin muidenkaan vastaavanlaisten
8005: ka saadaan veronalaisen tulon, esimerkiksi työ-        kala-, rapu- ja muiden vesistökorvausten saat-
8006: tulon, sijaan, tulisi olla veronalaisia. Vaikka        tamiseksi verottomiksi.
8007: 
8008:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1988
8009: 
8010:                                                                            Ministeri Ulla Puolanne
8011:                                     1988 vp. -     KK n:o 294                                     3
8012: 
8013: 
8014: 
8015: 
8016:                              Tili Riksdagens Herr Talman
8017: 
8018:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       inkomst och förmögenhet inte var möjligt att
8019: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        förverkliga principen om ett omfattande in-
8020: av den 2 maj 1988 tili vederbörande medlem av      komstbegrepp i någon större mån, inkludera-
8021: statsrådet översänt avskrift av följande av        des det i lagen ett stadgande, enligt vilket
8022: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-        skadeersättning är skattepliktig inkomst, då
8023: nade spörsmål nr 294:                              inkomst i stället för viiken ersättningen erhål-
8024:                                                    lits, hade varit skattepliktig. Ä ven om detta
8025:          Ämnar Regeringen med det snaraste         stadgande var nytt i den här lagen, har princip-
8026:        vidta åtgärder för att göra ersättningar    en tillämpats redan tidigare. I rättspraxis har
8027:        för flottningsskador i lijoki vattensys-    bl.a. den ersättning som en fiskare erhållit för
8028:        tem och ersättningar för kräftor i Siika-   förlorad yrkesinkomst på grund av nedsmutsa-
8029:        joki vattensystem samt andra motsva-        de fiskevatten ansetts vara skattepliktig in-
8030:        rande ersättningar för fisk och kräftor     komst.
8031:        och andra ersättningar för vattensystem
8032:        skattefria?                                    Då det i slutet av 1970-talet i samband med
8033:                                                    de stora ersättningarna för vattendrag betala-
8034:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       des skadeersättningar för flera år, t.o.m. för
8035: samt anföra följande:                              30 år, blev det nödvändigt att ändra på stad-
8036:                                                    gandet om inkomstutjämning för att det bättre
8037:    Enligt gällande lag om skatt på inkomst och
8038:                                                    än tidigare skulle kunna tillämpas på engångs-
8039: förmögenhet anses såsom skattepliktig in-
8040:                                                    ersättningar, som betalas för flera år. Genom
8041: komst, med i lagen nämnda begränsningar,
8042:                                                    dessa stadganden blev det möjligt att garantera
8043: skattskyldigs inkomster i penningar eller pen-
8044:                                                    en rättvis beskattning av engångsersättningar
8045: ningars värde.                                     och det finns inte längre behov av att tillgripa
8046:    I motiveringen tili regeringens proposition
8047:                                                    speciallagstiftning såsom det var fallet när
8048: angående lagen om skatt på inkomst och
8049:                                                    ersättningar betalades för fiskeskador, förorsa-
8050: förmögenhet poängterades det bl.a. att ett
8051:                                                    kade av utbyggnaden av Kemijoki.
8052: förverkligande av skattebetalningsförmågan i
8053: inkomstbeskattningen förutsätter att begreppet        Utgångspunkten för den totala skattereform
8054: skattepliktig inkomst är omfattande. Om det        som förverkligas i enlighet med regeringspro-
8055: stadgas att någon inkomst skall bli skattefri,     grammet, är beskattning av olika skatteslag på
8056: bryts det mot denna princip, och därför borde      lika grunder. Regeringen kommer således inte
8057: förteckningen över skattefria inkomster fås        att vidta åtgärder för att göra ersättningar för
8058: kortare. Det framhölls speciellt att sådana        flottningsskador i Iijoki vattensystem och er-
8059: inkomster som förvärvas i stället för skatte-      sättningar för kräftor i Siikajoki vattensystem,
8060: pliktig inkomst, t.ex. i stället för arbetsin-     ej heller andra motsvarande ersättningar för
8061: komst, borde vara skattepliktiga. Även om det      fisk och kräftor och andra ersättningar för
8062: i samband med stiftandet av lagen om skatt på      vattensystem skattefria.
8063: 
8064:     Helsingfors den 26 maj 1988
8065: 
8066:                                                                         Minister Ulla Puolanne
8067:                                              1988 vp.
8068: 
8069: Kirjallinen kysymys n:o 295
8070: 
8071: 
8072: 
8073: 
8074:                                  Pulliainen: Riekkojen maahantuonnin rajoittamisesta
8075: 
8076: 
8077:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8078: 
8079:    Riekkoa saa metsästää myyntitarkoitukseen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8080: maamme kolmen pohjoisimman kunnan alu-             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8081: eella, missä myös riekkokannat kestävät tämän      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8082: pyynnin. Osittain riekonpyyntiin perustuen on      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8083: alueelle muodostettu luontaiselinkeinotiloja.
8084: Niiden toimeentuloa on kuitenkin heikennetty                   Aikooko Hallitus pitää jatkossa huo-
8085: myöntämällä tuontilupia riekoille, jolloin koti-            len siitä, että riekkojen maahantuonnil-
8086: maassa pyydystetyn riekon hinta on romahta-                 la ei missään tilanteessa vaikuteta alen-
8087: nut.                                                        tavasti kotimaasta pyydystetystä riekos-
8088:                                                             ta pyydystäjälle maksettavaan hintaan?
8089: 
8090:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1988
8091: 
8092:                                          Erkki Pulliainen
8093: 
8094: 
8095: 
8096: 
8097: 280699H
8098: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 295
8099: 
8100: 
8101: 
8102: 
8103:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8104: 
8105:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Viitaten kansanedustaja Pulliaisen samaa
8106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       asiaa koskevan kysymyksen johdosta 11.3.1988
8107: olette toukokuun 3 päivänä 1988 päivätyn            annettuun vastaukseen hallitus ilmoittaa, ettei
8108: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        asiassa ole tapahtunut muutosta.
8109: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
8110: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     Selvityksen mukaan hotelli- ja ravintola-alan
8111: kysymyksestä n:o 295:                               vuosittainen riekkojen tarve Suomessa on noin
8112:                                                     100 000 yksilöä. Tätä määrää ei Suomesta
8113:           Aikooko Hallitus pitää jatkossa huo-      pyydettyjen kauppaan tulevien riekkojen mää-
8114:        len siitä, että riekkojen maahantuonnil-     rällä pystytä täyttämään.
8115:        la ei missään tilanteessa vaikuteta alen-
8116:        tavasti kotimaasta pyydystetystä riekos-       Riekkojen maahantuontia on tarkoitus sallia
8117:        ta pyydystäjälle maksettavaan hintaan?       vastaisuudessa, mikäli mainitun tarjonnan ja
8118:                                                     kysynnän vajauksen täyttämiseksi tämä on tar-
8119:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        peen aikana, jolloin kotimainen riekko on jo
8120: vasti seuraavaa:                                    markkinoitu.
8121: 
8122:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1988
8123: 
8124:                                                                         Ministeri Ole Norrback
8125:                                    1988 vp. -     KK n:o 295                                      3
8126: 
8127: 
8128: 
8129: 
8130:                             Tili Riksdagens Herr Talman
8131: 
8132:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Hänvisande tili svaret på riksdagsman Pulli-
8133: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ainens tidigare spörsmål daterat 11.3.1988 an-
8134: av den 3 maj 1988 till vederbörande medlem av     gående samma ärende meddelar regeringen att
8135: statsrådet översänt avskrift av följande av       det ej skett någon förändring i ärendet.
8136: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-
8137: mål nr 295:                                         Enligt utredning är behovet av ripor för
8138:                                                   hotell- och restaurangbranschen i Finland ca
8139:            Ämnar Regeringen i fortsättningen se   100 000 fåglar. Denna mängd kan inte fyllas
8140:        till att importen av ripor i inget skede   med i Finland fångade saluförda ripor.
8141:        inverkar nedsättande på det pris som
8142:        betalas fångstmännen för i hemlandet          Det är för avsikt att tillåta import av ripor i
8143:        fångad ripa?                               framtiden ifall det är nödvändigt att fylla
8144:                                                   underskottet mellan utbud och efterfrågan un-
8145:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt     der den tid då den inhemska ripan redan är
8146: anföra följande:                                  saluförd.
8147: 
8148:      Helsingfors den 1 juni 1988
8149: 
8150:                                                                         Minister Ole Norrback
8151: 1
8152: 1
8153:  1
8154:   1
8155:   1
8156:    1
8157:     1
8158:     1
8159:      1
8160:       1
8161:       1
8162:        1
8163:         1
8164:         1
8165:          1
8166:           1
8167:           1
8168:            1
8169:             1
8170:             1
8171:              1
8172:               1
8173:               1
8174:                1
8175:                 1
8176:                 1
8177:                  1
8178:                   1
8179:                   1
8180:                    1
8181:                                             1988 vp.
8182: 
8183: Kirjallinen kysymys n:o 296
8184: 
8185: 
8186: 
8187: 
8188:                                 Perho ym.: Someron kunnan liittämisestä Turun ja Porin lääniin
8189: 
8190: 
8191:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8192: 
8193:    Someron      kunnanvaltuusto     on    tehnyt   raalan, Salon seudun ammatillisten oppilaitos-
8194: 14.2.1969 valtioneuvostolle yksimielisen esityk-   ten, Varsinais-Suomen mielisairaanhuoltopiirin
8195: sen Someron liittämisestä Turun ja Porin lää-      ja Länsi-Suomen päihdehuollon kuntainliiton
8196: niin. 16.3.1982 asiaa uudelleen käsiteltäessä      jäsen. Somero on myös Paimion sairaalan
8197: Someron kunnanvaltuustossa päätettiin edel-        käyttäjä keuhko- ja reumasairauksien osalta.
8198: leen yksimielisesti pitää entinen kanta voimas-    Somero kuuluu Lounais-Suomen metsälauta-
8199: sa.                                                kunnan, Salon aluehälytyskeskuksen ja Turun
8200:    Someron kunnanvaltuuston eri aikoina teke-      sotilaspiirin alueeseen.
8201: mät yksimieliset päätökset perustuvat Someron         Talouselämän järjestöjen osalta Somero on
8202: kunnan ja sen väestön historiallisiin ja toimin-   myös kiinteässä yhteydessä Varsinais-Suo-
8203: nallisiin yhteyksiin, jotka ovat suuntautuneet     meen. Sekä säästö- että osuuspankkien ynnä
8204: ja edelleen suuntautuvat pääasiassa Varsinais-     Kansallispankin ja Postipankin konttorit kuu-
8205: Suomeen. Someroa onkin maankäytön ja alue-         luvat Varsinais-Suomen aluejärjestöön. Sa-
8206: rakenteen suunnittelussa aina käsitelty osana      moin Keskon, Tukon ja SOK:n myyntipisteet
8207: Varsinais-Suomea. Vasta viime aikoina on val-      kuuluvat Varsinais-Suomen piiriin. Puhelin-
8208: tio lainsäädännön avulla tai hallinnollisin pää-   liikenteen osalta Somero on Salon verkkoryh-
8209: töksin, usein kuntaa kuulematta, ryhtynyt siir-    mää, joka kuuluu Lounais-Suomen alueeseen.
8210: tämään Someroa mm. valtion piiriorganisaati-       Sähkönjakeluyhtiöllä toimii Lounais-Suomen
8211: oissa Hämeen lääniin. Niinpä Somero vuoden         Sähkö Oy, jonka pääkonttori on Paimiossa.
8212:  1987 alusta siirrettiin Hämeen työvoimapiiriin    Kauppakamarijärjestössä Somero kuuluu Sa-
8213: ja 1. 3.1988 Hämeen maatalouspiiriin.              lon osastoon, joka on Turun kauppakamarin
8214:    Kun väestön tosiasialliset asiointi- ja kor-    alainen.
8215: keamman tason palveluyhteydet sekä yritystoi-         Someron kunnalla on paljon suoraa yhteis-
8216: minta valtaosaltaan suuntautuvat Varsinais-        työtä rajanaapuriensa kanssa. Turun ja Porin
8217: Suomeen, ovat kytkennät Hämeen suuntaan            lääniin kuuluvan Kiikalan kunnan kanssa on
8218: väkinäisiä ja aiheuttavat usein vaikeuksia ja      yhteinen lukio, yhteinen yläaste, kansalaisopis-
8219: kustannuksia. Ne eivät vastaa väestön ja kun-      to ja erityiskoulu. Kiikalan kunnalla on myös
8220: nan etuja.                                         paikka Someron terveyskeskuksessa. Koulutoi-
8221:    Haitat Hämeeseen kytkemisestä korostuvat        men, liikunnan, jätehuollon, ympäristönsuoje-
8222: siksikin, että Somerolta ei ole lainkaan suoria    lun, perheneuvonnan, kasvatusneuvolatoimin-
8223: julkisen liikenteen yhteyksiä Hämeenlinnaan        nan ja nuorisotoimen alalla on sopimus-
8224: tai Tampereelle. Myöskään Hämeen suunnan           pohjaista yhteistoimintaa Kiikalan lisäksi
8225: tieyhteydet eivät muutenkaan vastaa kaikilta       Kuusjoen ja Kosken Tl. välillä.
8226: osin nykyaikaista vaatimustasoa.                      Lukuisat somerolaiset yhdistykset ja vapaa-
8227:    Valtion toimenpiteistä huolimatta Somero        ehtoiset järjestöt suuntautuvat Varsinais-Suo-
8228:  on kuntien välisessä yhteistoiminnassa pääosin    men piiriorganisaatioihin.
8229: voinut säilyttää luontaiset yhteistyökumppa-          Someron ja samalla koko Varsinais-Suomen
8230:  ninsa, jotka miltei poikkeuksetta ovac Turun ja   koillisen osan kehitysedellytysten kannalta olisi
8231:  Porin läänin kuntia ja kuntainliittoja. Niinpä    Someron kunnan lääninsiirrolla suuri merkitys.
8232:  Somero on Turun yliopistollisen keskussairaa-     Se antaisi Someron kunnalle ja sen väestölle
8233: lan, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton, Varsi-     nykyistä paremmat edellytykset kehittää yhteis-
8234:  nais-Suomen erityishuoltopiirin, Salon aluesai-   työtään luonteviin suuntiin ja välttyä keinote-
8235: 
8236: 280732T
8237: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 296
8238: 
8239: koisista ja epäoikeudenmukaisista kytkennöis-       Kun valtiovallan tulisi kunnioittaa kunnan yk-
8240: tä toiminnallisesti ja taloudellisesti epäedulli-   simielistä, jo kohta 20 vuotta voimassa ollutta
8241: seen suuntaan. Läänin vaihdos poistaisi myös        mielipidettä, olisi Someron kunnan liitosasia
8242: paikkakunnalla vallitsevan pelon muutoksista        kiireellisesti ratkaistava.
8243: sairaalahallinnon ja muiden piirirajojen osalta.       Hallituksen ohjelmassa todetaan lisäksi mm:
8244: Läänin vaihdoksesta ei ilmeisesti aiheutuisi        "Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla vahvis-
8245: myöskään kustannuksia valtiolle eikä kunnalle.      tetaan kuntia yksikköinä siten, että kuntalais-
8246:    Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen n:o      ten tarpeet ohjaavat palvelutuotantoa ja hallin-
8247: 26111978 vp., joka koskee Someron kunnan            non kehittämistä. Tämän vuoksi kuntien ase-
8248: liittämistä Turun ja Porin lääniin, silloinen       maa vahvistetaan lainsäädännössä sekä turva-
8249: sisäministeri Eino Uusitalo katsoo, että ei ole     taan niiden henkilöstö- ja taloudelliset toimin-
8250: mahdollista kiirehtiä ratkaisemaan lääninrajan      taedellytykset. Maan eri osia kohdellaan tasa-
8251: muutosta Someron kunnan osalta ennen kuin           puolisesti ja oikeudenmukaisesti."
8252: vireillä olevan väliportaanhallinnon uudistuk-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8253: sen perusteet ovat selvinneet. Vastauksessa kui-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
8254: tenkin myönnetään, että Someron kohdalla            me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
8255: asian ratkaistavaksi ottaminen olisi ehkä voi-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
8256: nut käydä päinsä erikseenkin jo aikaisemmin.        sen:
8257:    Kun väliportaan hallinnonuudistus edelleen
8258: on ratkaisematta eikä sen odoteta lähiaikoina                Milloin Hallitus aikoo toteuttaa So-
8259: selviävänkään, ei Someron liitoskysymystä sai-             meron kunnan yksimielisen päätöksen
8260: si enää tähänkään syyhyn vedoten viivyttää.                saada liittyä Turun ja Porin lääniin?
8261: 
8262:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1988
8263: 
8264:          Heikki Perho                  Tapio Holvitie                 Taisto Tähkämaa
8265:          Anna-Liisa Jokinen            Heli Astala                    Liisa Hilpelä
8266:          Sauli Niinistö                Risto Ahonen                   Virpa Puisto
8267:          Jukka Roos                    Ensio Laine                    Sauli Hautala
8268:                                      1988 vp. -      KK n:o 296                                     3
8269: 
8270: 
8271: 
8272: 
8273:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8274: 
8275:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hyväksyi esityksen muutettuna niin, että
8276: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maamme tulee olemaan jaettuna nykyisin toi-
8277: olette 29 päivänä huhtikuuta 1988 päivätyn           miviin 12 lääniin ja kumosi samalla vuonna
8278: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         1962 annetun lain, jonka mukaan Suomi olisi
8279: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tullut jaetuksi 14 lääniin.
8280: edustaja Perhon ym. näin kuuluvasta kirjalli-           Hallinnollisten aluejakojen osalta tilanne on
8281: sesta kysymyksestä n:o 296:                          kuitenkin edelleen se, että väliportaanhallinnon
8282:          Milloin Hallitus aikoo toteuttaa So-        yleishallinnolliseksi aluejaoksi tarkoitettu lää-
8283:        meron kunnan yksimielisen päätöksen           nijako ei kaikilta osin vastaa tämän hetken
8284:        saada liittyä Turun ja Porin lääniin?         toiminnallista aluejakoa. Tästä syystä esim.
8285:                                                      piirihallinnon aluejaoissa viime aikoina suori-
8286:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tettuja uudistuksia ei ole voitu toteuttaa lääni-
8287: taen seuraavaa:                                      jaon mukaisina. Epätarkoituksenmukaisesta
8288:                                                      läänijaosta johtuvia haittoja tulisi vähentää
8289:    Hallitusmuodon 50 §:n mukaan SuoJOi on            tarkistamaHa mahdollisuuksien mukaan ny-
8290: yleistä hallintoa varten jaettu lääneihin, kihla-    kyisten läänien rajoja toiminnallis-taloudellisen
8291: kuntiin ja kuntiin. Muutoksista läänien luku-        maakuntajaon mukaiseksi.
8292: määrään säädetään lailla ja muista muutoksis-
8293: ta hallinnolliseen jakoon määrää valtioneuvos-          Maakuntien rajat eivät kuitenkaan kaikilta
8294: to. Läänijako on valtion aluehallinnon keskei-       osiltaan ole kiinteitä. Tämä koskee lähinnä
8295: sin aluejako, johon perustuvat useat valtion         eräitä ns. vaihettumisvyöhykkeillä olevia yksit-
8296: piiri- ja paikallishallinnon aluejaot.               täisiä kuntia, joissa on havaittavissa suuntau-
8297:    Läänijaon kehittämiseksi toimitetuissa lukui-     tumista osin kahteen, osin jopa kolmeenkin
8298: sissa selvityksissä on tavoitteena pidetty ja        maakuntakeskukseen. Lisäksi maakuntarajat
8299: pidetään edelleen sitä, että läänien tulisi mah-     saattavat mm. tapahtuneen rakennemuutoksen
8300: dollisimman hyvin vastata luontaisesti muotou-       myötä muuttua kuntien suuntautumisessa ta-
8301: tunutta toiminnallis-taloudellista maakuntaja-       pahtuneiden muutosten myötä. Someron kun-
8302: koa siten, että läänissä voisi olla yksi tai         nan kohdalla suuntautumisessa ei viime aikoi-
8303: useampi eheä maakuntakokonaisuus. Nykyisis-          na ole juurikaan tapahtunut muutoksia. Kun-
8304: tä lääneistä vain viiden voidaan katsoa täyttä-      nan ja sen väestön historialliset ja toiminnalli-
8305: vän tämän tavoitteen.                                set yhteydet ovat suuntautuneet jo usean vuosi-
8306:    Syy siihen, ettei läänijakoa ole uudistettu tai   kymmenen ajan ja suuntautuvat edelleenkin
8307: tarkistettu, on mm. se, että läänin- ja piirihal-    pääasiassa Varsinais-Suomeen.
8308: linnon yleisen järjestelmän uudistaminen, jo-           Sisäasiainministeriön ja Someron kunnan
8309: hon läänijaon kehittämisen on katsottu kiin-         välisissä keskusteluissa on todettu, että Some-
8310: teästi kytkeytyvän, on ollut jokseenkin jatku-       ron kunta, sen jälkeen kun lääninvaihtokysy-
8311: vasti vireillä 1960-luvun alusta lähtien aina        mystä on käsitelty valtuustossa, tekisi tarvitta-
8312: vuoteen 1985 saakka. Tuolloin katsottiin, että       essa uuden esityksen valtioneuvostolle. Some-
8313: läänin- ja piirihallinnon kehittämisessä tulisi      ron kunnan mahdollinen esitys tullaan sisäasi-
8314: pyrkiä etenemään osauudistuksin. Valtioneu-          ainministeriössä käsittelemään asianmukaisesti
8315: vosto antoikin vuonna 1986 eduskunnalle esi-         sekä saattamaan viivytyksittä valtioneuvoston
8316: tyksen uudeksi laiksi läänijaosta. Eduskunta         päätettäväksi.
8317: 
8318:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1988
8319: 
8320:                                                              Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
8321: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 296
8322: 
8323: 
8324: 
8325: 
8326:                                Tili Riksdagens Herr Talman
8327: 
8328:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de länsindelningen. Riksdagen godkände pro-
8329: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           positionen med den ändringen, att vårt land
8330: av den 29 april 1988 tili vederbörande medlem         skall vara indelat i de nuvarande 12 länen och
8331: av statsrådet översänt avskrift av följande av        upphävde därmed lagen från år 1962, enligt
8332: riksdagsman Perho m.fl. undertecknade skrift-         viiken Finland skulle ha delats in i 14 Iän.
8333: liga spörsmål nr 296:                                    När det gäller de administrativa områdesin-
8334:           När ämnar Regeringen verkställa So-         delningarna är situationen dock fortfarande
8335:         mero kommuns enhälliga beslut att an-         den, att den länsindelning som avsetts som
8336:         sluta sig tili Åbo och Björneborgs Iän?       allmänt administrativ områdesindelning inom
8337:                                                       mellaninstansförvaltningen inte tili alla delar
8338:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         motsvarar den nuvarande funktionella områ-
8339: samt anföra följande:                                 desindelningen. På grund av detta har man inte
8340:                                                       kunnat genomföra de reformer som under den
8341:    Enligt regeringsformens 50 § är Finland för        senaste tiden gjorts t.ex. i områdesindelningar-
8342: den allmänna förvaltningen indelat i Iän, hära-       na inom distriktsförvaltningen så att de skulle
8343: der och kommuner. Ändringar av länens antal           följa länsindelningen. Olägenheterna av en
8344: stadgas genom lag och om övriga ändringar i           orättvis länsindelning bör minskas genom att
8345: den administrativa indelningen beslutar statsrå-      de nuvarande länsgränserna i mån av möjlighet
8346: det. Länsindelningen är den centralaste områ-         justeras så att de motsvarar den ekonomisk-
8347: desindelningen inom statens regionalförvalt-          funktionella landskapsindelningen.
8348: ning och på den grundar sig flera områdesin-
8349: delningar inom den statliga distrikts- och lokal-         Landskapsgränserna är dock inte tili alla
8350: förvaltningen.                                        delar fasta. Detta gäller närmast några enstaka
8351:    1 de talrika utredningar som gj orts i syfte att   kommuner som är belägna inom s.k. gränszo-
8352: utveckla länsindelningen har man haft och har         ner, där man kan iaktta en indelning i dels två,
8353: fortfarande som mål, att länen så bra som             dels t.o.m. tre landskapscentrum. Dessutom
8354: möjligt bör matsvara den ekonomisk-funktio-           kan landskapsgränserna bl.a. i och med struk-
8355: nella landskapsindelning som uppstått på na-          turomvandlingen förändras i takt med föränd-
8356: turlig väg på så sätt, att i länet kunde finnas en    ringarna i den inriktning som kommunerna
8357: eller flera enhetliga landskapsenheter. Av de         har. När det gäller Somero kommuns inrikt-
8358: nuvarande länen är det bara fem man kan anse          ning har det inte just skett några förändringar
8359: att uppnår detta mål.                                 den senaste tiden. Kommunens och befolkning-
8360:    Orsaken tili att länsindelningen inte har re-      ens historiska och funktionella kontakter har
8361: formerats eller justerats är bl.a. det att refor-     redan under flera årtionden riktat sig tili och
8362: meringen av det allmänna systemet inom läns-          kommer fortsättningsvis att rikta sig tili Egent-
8363: och distriktsförvaltningen, med vilket utveck-        liga Finland i huvudsak.
8364: lingen av länsindelningen ansetts ha ett nära            1 diskussioner mellan inrikesministeriet och
8365: samband, tämligen oavbrutet har funnits på            Somero kommun har konstaterats, att Somero
8366: dagordningen alltsedan början av 1960-talet           kommun vid behov överlämnar ett nytt förslag
8367: ända tili år 1985. Då ansågs det att man i            tili statsrådet efter det att länsbytesfrågan be-
8368: utvecklandet av läns- och distriktsförvalt-           handlats i fullmäktige. Somero kommuns even-
8369: ningen bör försöka avancera med hjälp av              tuella förslag kommer att behandlas vid inri-
8370: delreformer. Statsrådet överlämnade år 1986           kesministeriet på sakenligt sätt samt utan
8371: en proposition tili riksdagen om ny lag angåen-       dröjsmål föras tili statsrådet för avgörande.
8372: 
8373:      Helsingfors den 8 juni 1988
8374: 
8375:                                                                  Inrikesminister Jarmo Rantanen
8376:                                             1988 vp.
8377: 
8378: Kirjallinen kysymys n:o 297
8379: 
8380: 
8381: 
8382: 
8383:                                  T. Roos ym.: Kalastusasetuksen ongintaa koskevan määrittelyn
8384:                                     muuttamisesta
8385: 
8386: 
8387:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8388: 
8389:    Kalastusasetus (1116/82) on määritellyt ka-     halutessaan valita kevyemmän ja helpommin
8390: lastuslain 8 §:n 1 momentin ja 9 §:n 2 momen-      käsiteltävän vaihtoehdon,
8391: tin perusteella tapahtuvan onkimisen siten, että      - onginta monipuolistuu ja saavuttaa har-
8392: vavassa ei saa olla heittokalastukseen soveltu-    mittomana luonnonvaran talteenottotapana
8393: vaa kelaa.                                         useampien, erityisesti nuorten harrastajien mie-
8394:    Tämä vanhasta käytännöstä ja asetuksesta        lenkiinnon.
8395: poikkeava muutos on aiheuttanut tilanteita,           Viime kesänä pitkä hiilikuituvapa vaati Sata-
8396: jotka eivät liene kalastuslainsäädännön tavoit-    kunnassa pidetyn ongintakilpailun yhteydessä
8397: teiden mukaisia. Todettakoon, että hyväksi         ihmishengen asuttuaan tai jouduttuaan liian
8398: havaittu vanha määritelmä on vielä voimassa        lähelle voimalinjaa. Näin uudet materiaalit
8399: kolmessa pohjoisimmassa kunnassa. Määräys-         ovat tuoneet riskejäkin. Vanha, hyväksi todet-
8400: ten erilaisuus ei myöskään edistä niiden nou-      tu määräys käsittelee vain ongen kalastavaa
8401: dattamista.                                        osaa eli koukun seutua. Vieheenä ei saa olla
8402:                                                    piikki, uistin, perho tai muu keinotekoinen
8403:    Onginnassa kelan tarkoitus on ensisijaisesti    laite.
8404: pitää siima järjestyksessä, kun ongitaan 10-20        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8405: m:n etäisyydeltä. Tällöin heittokalastukseen       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
8406: soveltuvaan kelaan riittää lyhyt 1,5-2 m:n         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
8407: vapa, kun ilman kelaa tarvitaan yleensä 4-9        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
8408: m:n vapa. Lyhyestä vavasta ja heittoyhdistel-      sen:
8409: mästä on ainakin seuraavia etuja:
8410:    - rantaluonnossa kulkeminen on helpom-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8411: paa ja sitä säästetään,                                   siin kalastusasetuksen onkimista koske-
8412:                                                           van määräyksen korjaamiseksi niin, et-
8413:    - ahtaissa paikoissa onkiminen on turvalli-            tä se vastaa kalastusolosuhteita ja seu-
8414: sempaa,                                                   raa kalastusvälineissä tapahtunutta ke-
8415:    - vammaiset, infarktipotilaat ym. voivat               hitystä?
8416: 
8417:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1988
8418: 
8419:           Timo Roos                   Matti Luttinen                Jussi Ranta
8420:           Reijo Lindroos              Antti Kalliomäki              Risto Ahonen
8421:           Mikko Elo                   Pentti Lahti-Nuuttila         Liisa Jaakonsaari
8422:           Sirkka-Liisa Anttila        Aapo Saari                    Jukka Vihriälä
8423:           Sulo Aittaniemi             Heikki Riihijärvi             Timo Laaksonen
8424:           Kalevi Lamminen             Heikki A. Ollila              Jukka Gustafsson
8425: 
8426: 
8427: 
8428: 
8429: 280713Y
8430: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 297
8431: 
8432: 
8433: 
8434: 
8435:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8436: 
8437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    sen määritelmää siten täydennettynä, että täl-
8438: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     laisessa kalastuksessa saa käyttää vain sellaista
8439: olette 3 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn         vapaa, jossa mahdollisesti oleva kela ei sovellu
8440: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      heittokalastukseen. Määritelmä liittyy läheises-
8441: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     ti asetuksen 3 §:ssä olevaan pilkkimisen määri-
8442: edustaja T. Roosin ym. näin kuuluvasta kirjal-    telmään, jonka mukaan pilkkimisessä saa käyt-
8443: lisesta kysymyksestä n:o 297:                     tää vain heittokalastukseen soveltumatonta va-
8444:                                                   paa.
8445:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8446:        siin kalastusasetuksen onkimista koske-       Onkimisen ja pilkkimisen käsitteet on uutta
8447:        van määräyksen korjaamiseksi niin, et-     kalastusasetusta laadittaessa rajattu siten, että
8448:        tä se vastaa kalastusolosuhteita ja seu-   ne käsittävät vain perinteellisen onkimisen ja
8449:        raa kalastusvälineissä tapahtunutta ke-    pilkkimisen. Tällaista rajausta pidettiin tar-
8450:        hitystä?                                   peellisena sen vuoksi, että uudella lailla perus-
8451:                                                   tettu piikkikorttijärjestelmä edellyttää selvän
8452:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      rajan vetämistä toisaalta onkimisen ja pilkki-
8453: vasti seuraavaa:                                  misen sekä toisaalta niitä läheisesti muistutta-
8454:   Kalastusasetuksen (1116/82) 4 §:ssä oleva       vien kalastustapojen välille. Hallitus katsoo,
8455: kalastuslain (286/82) 8 §:n 1 momentissa ja       että onkimista koskevat olosuhteet eivät ole
8456: 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun onkimisen          muuttuneet siinä määrin, että onkimisen mää-
8457: määritelmä vastaa vuoden 1951 kalastusasetuk-     ritelmää olisi tarkistettava.
8458: 
8459:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1988
8460: 
8461:                                                                        Ministeri Ole Norrback
8462:                                   1988 vp. -    KK n:o 297                                     3
8463: 
8464: 
8465: 
8466: 
8467:                            Tili Riksdagens Herr Talman
8468: 
8469:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen    förordningen om fiske av år 1951 kompletterad
8470: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse     så, att vid fiske av detta slag får användas
8471: av den 3 maj 1988 till vederbörande medlem av   endast sådant spö, vars eventuella rulle inte är
8472: statsrådet översänt avskrift av följande av     lämpad för kastfiske. Definitionen ansluter sig
8473: riksdagsman T. Roos m.fl. undertecknade         nära till definitionen av pilkfiske i 3 §, enligt
8474: spörsmål nr 297:                                viiken vid pilkfiske endast får användas spö,
8475:                                                 som inte är lämpat för kastfiske.
8476:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
8477:       tillrättaläggande av bestämmelsen om         Begreppen mete och pilkfiske har vid uppgö-
8478:       mete i förordningen om fiske så, att      randet av den nya förordningen om fiske
8479:       den motsvarar förhållandena inom          avgränsats så, att endast traditionellt mete och
8480:       fisket och följer den utveckling som      pilkfiske är inbegripna. Avgränsningen av det-
8481:       skett i fråga om fiskeredskap?            ta slag ansågs behövlig av den orsaken, att
8482:                                                 pilkfiskekortsystemet som infördes genom den
8483:   Såsom svar på detta spörsmäl får jag vörd-    nya lagen förutsätter att en klar gräns dras
8484: samt anföra följande:                           mellan å ena sidan mete och pilkfiske och å
8485:   Den definition av mete som avses i 8 § 1      andra sidan fiskemetoder som nära påminner
8486: mom. och 9 § 2 mom. lagen om fiske (286/82)     om dessa. Regeringen anser, att förhållandena
8487: och som återfinns i 4 § förordningen om fiske   i fråga om metet inte förändrats i sådan mån,
8488: (1116/82) motsvarar definitionen av mete i      att definitionen av mete borde revideras.
8489: 
8490:     Helsingfors den 3 juni 1988
8491: 
8492:                                                                       Minister Ole Norrback
8493:                                              1988 vp.
8494: 
8495: Kirjallinen kysymys n:o 298
8496: 
8497: 
8498: 
8499: 
8500:                                  Vihriälä: Laihian postikonttorin palvelujen kehittämisestä
8501: 
8502: 
8503: 
8504:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8505: 
8506:    Posti- ja telelaitoksen tehtävänä on tarjota    vassa 5 500 ja Vähässäkyrössä 4 900 asukasta.
8507: asukkaille postipalvelut kohtuullisella etäisyy-   Postikonttori sijaitsee maantieteellisesti alueen
8508: dellä palvelujen kysyntää ja palvelutasovaati-     keskellä Laihialla.
8509: muksia vastaavasti. Posti on viime vuosikym-          Laihian postikonttori on parhaillaan siirty-
8510: meninä painottanut toiminnassaan haja-asu-         mässä tietotekniikan hyväksikäyttöön; laite-
8511: tusalueiden postinjakelun toimivuutta. Postin      hankinnat on jo suoritettu ja henkilökunta on
8512: palveluja on totuttu pitämään peruspalveluna,      saanut asianmukaisen käyttökoulutuksen.
8513: jota elinkeinotoiminnan suotuisa kehittyminen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8514: edellyttää.                                        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8515:    Vaasan läänissä Laihialla kannetaan huolta      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8516: postikonttorin palvelujen jatkuvuudesta. Lai-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8517: hian postikonttorin toiminta-alue käsittää Lai-
8518: hian, Isonkyrön, Jurvan ja Vähänkyrön kun-                   Aikooko Hallitus turvata postipalve-
8519: nat. Tällä alueella asuu runsaat 23 000 asukas-           lujen suotuisan kehityksen Laihian pos-
8520: ta; Laihialla 7 500, Isossakyrössä 5 400, Jur-            tikonttorissa?
8521: 
8522:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1988
8523: 
8524:                                          Jukka Vihriälä
8525: 
8526: 
8527: 
8528: 
8529: 280678K
8530: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 298
8531: 
8532: 
8533: 
8534: 
8535:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8536: 
8537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nittu, asiakkaille tarjottavien palvelujen edel-
8538: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       leen kehittämiseen.
8539: olette toukokuun 3 päivänä 1988 päivätyn               Laihian postialueen osalta on tehdyn selvi-
8540: kirjeenne n:o 833 ohella toimittanut valtioneu-     tyksen perusteella todettu, että monet nykyiset
8541: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        ja kehitteillä olevat palvelut (mm. kuljetus-
8542: kansanedustaja Vihriälän näin kuuluvasta kir-       palvelut, osoitetietojärjestelmää hyödyntävät
8543: jallisesta kysymyksestä n:o 298:                    jakelu- ja lehtipalvelut) ja hallinnolliset toimin-
8544:                                                     not (palkanlaskenta ja kirjanpito) voidaan hoi-
8545:           Aikooko Hallitus turvata postipalve-      taa suuremman postialueen puitteissa nykyistä
8546:        lujen suotuisan kehityksen Laihian pos-      tarkoituksenmukaisemmin ja pienemmillä kus-
8547:        tikonttorissa?                               tannuksilla. Kustannussäästöjä saavutetaan
8548:                                                     tila-, laitos- ja henkilöstömenojen osalta. Lai-
8549:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hialie sijoitetut laitteet voidaan käyttää tarkoi-
8550: vasti seuraavaa:                                    tuksenmukaisemmin muualla isommissa hallin-
8551:    Laihian postialueeseen kuuluvat Isonkyrön,       toyksiköissä, ja koulutettu ja ammattitaitoinen
8552: Jurvan, Laihian ja Vähänkyrön kunnat. Posti-        henkilöstö on sijoitettavissa nykyistä vastaaviin
8553: alueen hallintotoimipaikkana on Laihian posti-      tai uusiin tehtäviin.
8554: konttori. Postialueen asukasluku on noin               Laihian postikonttorin nykyiset tilat ovat
8555: 23 000. Postialueen postitoimipaikkaverkko          epäkäytännölliset, laajentuneeseen ja jatkuvas-
8556: koostuu tällä hetkellä 19 postikonttorista, jot-    ti laajenevaan toimintaan riittämättömät. Täs-
8557: ka välittävät sekä posti- että rahaliikennepalve-   tä syystä suunnitellaan uusien tarkoituksenmu-
8558: luja. Konttoriverkkoa täydentää neljä haja-         kaisten tilojen hankkimista Laihian keskustas-
8559: asutusalueilla toimivaa postipalvelupistettä,       ta. Uusien tilojen myötä on mahdollista laajen-
8560: jotka toimivat lähinnä postin jättö- ja nouto-      taa myös postipankkipalveluja vielä nykyises-
8561: paikkoina.                                          tään.
8562:    Postitoimessa on viime vuosina ollut yhtenä         Laihian postialueen postipalveluja on viime
8563: kehittämiskohteena paikallishallinnon kehittä-      vuosina kehitetty siten, että postinjakelu kattaa
8564: minen. Posti- ja telehallituksen ohjeiden mu-       kaikki taloudet muutamaa yksittäistaloutta lu-
8565: kaan postialueorganisaation kehittäminen on         kuun ottamatta. Haja-asutusalueilla tapahtu-
8566: jatkuvaa toimintaa, josta vastuu on postisiirto-    neesta voimakkaasta palvelujen kysynnän vä-
8567: konttoreilla. Paikallishallinnon kehittämisen       henemisestä huolimatta on toimipaikkojen tar-
8568: tavoitteena on postialueiden toimintaedellytys-     joamat palvelut uudelleenjärjestelyissä turvattu
8569: ten parantaminen ja päätösvallan delegoimis-        siten, etteivät asiointimatkat ole muodostuneet
8570: mahdollisuuksien edistäminen. Hallinnon ke-         kenellekään kohtuuttoman pitkiksi.
8571: hittäminen edesauttaa postitoimen muun pai-            Laihian postikonttorin tarjoamia palveluja
8572: kallisen toiminnan, mm. asiakaspalvelun te-         on jatkuvasti laajennettu. Sanomalehtien var-
8573: hostamista.                                         hais- ja viikonloppujakelun kattavuus on jat-
8574:    Kustannustason kurissa pitämiseksi on posti-     kuvasti parantunut. Pankkipalveluja on tehos-
8575: toimessa kehitetty ohjaus- ja hallintotoimintaa.    tettu mm. siten, että postikanttorille on lisätty
8576: Osa tästä työstä on postissa parhaillaan me-        toimintamahdollisuudet laina-asioissa. Kassa-
8577: neillä oleva eri toimintasektoreilla tapahtuva      palvelun toimivuus ja laatu on hyvä, etenkin
8578: atk-toiminnan nopea laajentuminen. Tämä ke-         kassapäätteiden saannin jälkeen.
8579: hittämistyö on mahdollistanut nykyistä suu-            Kaikilla näillä toimenpiteillä turvataan posti-
8580: rempien alueellisten hallintoyksiköiden muo-        palvelujen suotuisa kehittyminen tulevaisuu-
8581: dostamisen. Hallintotyöstä vapautuvat voima-        dessakin Laihian postikonttorissa ja Laihian
8582: varat voidaan kohdistaa, kuten edellä on mai-       postialueen kunnissa.
8583:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1988
8584: 
8585:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
8586:                                      1988 vp. -     KK n:o 298                                      3
8587: 
8588: 
8589: 
8590: 
8591:                               Tili Riksdagens Herr Talman
8592: 
8593:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         regionala förvaltningsenheter som är större än
8594: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          för närvarande. De resurser som frigörs från
8595: nr 833 av den 3 maj 1988 tili vederbörande           förvaltningsarbetet kan såsom ovan nämnts
8596: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      inriktas på vidareutveckling av den service som
8597: jande av riksdagsman Vihriälä undertecknade         erbjuds kunderna.
8598: spörsmål nr 298:                                       Då det gäller Laihela postområde har det på
8599:          Ämnar Regeringen trygga den gynn-          grundval av en utredning som gjorts konsta-
8600:        samma utvecklingen för postservicen i        terats att en stor del av den nuvarande servicen
8601:                                                     och den service som håller på att utvecklas
8602:        Laihela postkontor?
8603:                                                     (bl.a. transportservicen, distributions- och tid-
8604:                                                     ningsservicen som utnyttjar adressuppgiftssys-
8605:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        temet) och de administrativa funktionerna (lö-
8606: samt anföra följande:                               neräkning och bokföring) kan skötas inom
8607:    Tili Laihela postområde hör Storkyro, Jur-       ramen för ett större postområde mera ända-
8608: va, Laihela och Lillkyro kommuner. Laihela          målsenligt än tidigare och med mindre kost-
8609: postkontor är postområdets förvaltningsan-          nader. Kostnadsinbesparingar uppnås beträf-
8610: stalt. Invånarantalet på postområdet är ca          fande utgifterna för lokaliteter, anstalter och
8611: 23 000. Nätet av postanstalter på postområdet       personal. De anordningar som placerats i Lai-
8612: består för närvarande av 19 postkontor, som         hela kan användas på ett mera ändamålsenligt
8613: förmedlar både post- och penningtrafikservice.      sätt annanstans i större förvaltningsenheter och
8614: Nätet av kontor kompletteras av fyra postser-       den utbildade och yrkeskunniga personalen
8615: vicepunkter som finns i glesbygderna och som        kan placeras i uppgifter som motsvarar de
8616: närmast fungerar som avlämnings- och av-            nuvarande eller i nya uppgifter.
8617: hämtningsplatser för post.                             Laihela postkontors nuvarande lokaliteter är
8618:    Inom postfunktionen har under de senaste         opraktiska och otillräckliga för den utvidgade
8619: åren ett av utvecklingsobjekten utgjorts av         verksamheten och för en verksamhet som kon-
8620: utvecklandet av den lokala förvaltningen. En-       tinuerligt utvidgas. Av denna orsak planeras
8621: ligt post- och telestyrelsens anvisningar är ut-    anskaffning av nya ändamålsenliga lokaliteter i
8622: vecklandet av postområdesorganisationen en          centrum av Laihela. Med de nya lokaliteterna
8623: kontinuerlig verksamhet för viiken postdi-          är det möjligt att också utvidga postbanksser-
8624: striktskontoren ansvarar. Målet för utvecklan-      vicen från det nuvarande.
8625: det av den lokala förvaltningen är förbättrade         Postservicen inom Laihela postområde har
8626: verksamhetsförutsättningar för postområdena         under de senaste åren utvecklats så att postdi-
8627: och främjande av möjligheterna att delegera         stributionen omfattar alla hushåll med undan-
8628: beslutanderätten. Utvecklandet av förvalt-          tag av några enstaka hushåll. Trots att efter-
8629: ningen främjar effektiveringen av den övriga        frågan på service har minskat kraftigt i gles-
8630: lokala verksamheten, bl.a. kundbetjäningen.         bygderna har den service som anstalterna er-
8631:    För att hålla kostnadsnivån i styr har styr-     bjuder tryggats vid omorganiseringen så att
8632: nings- och förvaltningsverksamhet utvecklats        avstånden inte har blivit orimliga för någon.
8633: inom postfunktionen. En del av detta arbete            Den service som Laihela postkontor erbjuder
8634: utgörs av den snabba utvidgningen av ADB-           har kontinuerligt utvidgats. Det område tidig-
8635: verksamheten viiken som bäst äger rum inom          och veckoslutsdistributionen av tidningar
8636: olika verksamhetssektorer inom posten. Detta        täcker har förbättrats hela tiden. Bankservicen
8637: utvecklingsarbete har gjort det möjligt att bilda   har effektiverats bl.a. så att postkontoren har
8638: 4                                 1988 vp. -    KK n:o 298
8639: 
8640: erhållit ökade verksamhetsmöjligheter i låne-      Med alla dessa åtgärder tryggas den gynn-
8641: ärenden. Kassabetjäningens funktionsduglighet   samma utvecklingen för postservicen också i
8642: och kvalitet är god, speciellt efter det att    framtiden i Laihela postkontor och i kommu-
8643: kassaterminaler erhölls.                        nerna inom Laihela postområde.
8644: 
8645:     Helsingfors den 1 juni 1988
8646: 
8647:                                                              Trafikminister Pekka Vennamo
8648:                                               1988 vp.
8649: 
8650: Kirjallinen kysymys n:o 299
8651: 
8652: 
8653: 
8654: 
8655:                                  Myller ym.: Kehitysvammahuollon maksuasetuksen muuttami-
8656:                                    sesta
8657: 
8658: 
8659:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8660: 
8661:   Kehitysvammahuollon palvelut ovat pää-            ainoa mahdollinen hoitopaikka nimenomaan
8662: sääntöisesti käyttäjälleen maksuttomia. Kui-        vaikea vammaiselle.
8663: tenkin palveluja käyttävän henkilön esim. lai-         Lisäksi vaikeavammaisen lapsen lyhytaikai-
8664: toshoidon aikana saamasta ylläpidosta peri-         nen kuntoutus ja hoito on keskeisimpiä tuki-
8665: tään maksu. Kehitysvammahuollon maksut yh-          muotoja vammaisperheelle ja vanhempien jak-
8666: tenäistettiin muun sosiaalihuollon maksujen         samiselle ja on lapsen vastaiselle kotihoidolle
8667: kanssa ns. VALTAVA-uudistuksen yhteydes-            välttämätöntä.
8668: sä. Maksuasetuksessa on kuitenkin puutteita,           Toinen maksuasetukseen liittyvä puute on
8669: jotka asettavat laitoshoitoa tarvitsevat vam-       työosuusrahan laskeminen tuloksi silloin, kun
8670: maiset lapset keskenään eriarvoiseen asemaan.       ylläpitomaksu määrätään pitkäaikaishoidosta.
8671:                                                     Työosuusrahaa saavat laitoksissa olevat erilai-
8672:    Tämä tulee ilmi silloin, kun alle 16-vuotias     seen työtoimintaan osallistuvat henkilöt n. 10
8673: lapsi tarvitsee lyhytaikaista laitoshoitoa. Jos     mk työpäivässä.
8674: lapsi saa hoidon tai kuntoutuksen keskussai-           Ongelma on siinä, että tämä kannustukseksi
8675: raalassa tai terveyskeskuksessa, alle 18-vuoti-     tarkoitettu raha joudutaan keräämään koko-
8676: aalta peritään maksu vain seitsemältä ensim-        naisuudessaan pois ylläpitomaksuina, koska
8677: mäiseltä hoito- tai kuntoutuspäivältä kalenteri-
8678:                                                     laitoshoidossa olevista valtaosalla on eläkkeen
8679: vuosittain.                                         ja työosuusrahan yhteissumma niin alhainen,
8680:    Mikäli lapsi tulee hoito- tai kuntoutusjaksol-   ettei se oikeuta kansaneläkkeen pohjaosaa suu-
8681: le esim. kehitysvammahuollon keskuslaitok-          rempiin käyttörahoihin. Tämä vie vammaisten
8682: seen, alle 16-vuotiaan kuntoutuksen tai hoidon      työ- ja toimintamotivaation ja on haitallista
8683: ajalta peritään maksu, joka on puolet täydestä      itsetuonolle.
8684: maksusta jokaisen hoito- tai kuntoutusjakson           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8685: kahdelta ensimmäiseltä viikolta. Kahden vii-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
8686: kon jälkeen peritään täysi maksu. Kehitysvam-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
8687: malaitoksissa käyvät hoidossa tavallisesti lap-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
8688: set, joilla on useita vaikeita vammoja. He          sen:
8689: tarvitsevat hoitoa usein.
8690:                                                              Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
8691:   Maksut ovat useassa tapauksessa este lapsen              tus aikoo ryhtyä korjatakseen kehitys-
8692: hoitoon tuomiselle kehitysvammalaitokseen,                 vammahuollon maksuasetuksessa ole-
8693: joka kuitenkin on asiantunteva ja useimmiten               vat puutteet?
8694: 
8695:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1988
8696: 
8697:           Riitta Myller                Virpa Puisto                  Sinikka Mönkäre
8698:           Jukka Gustafsson             Lauri Metsämäki               Raimo Vuoristo
8699:           Matti Vähänäkki              Antero Kekkonen               Jouni Backman
8700: 
8701: 
8702: 
8703: 
8704: 280707R
8705: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 299
8706: 
8707: 
8708: 
8709: 
8710:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8711: 
8712:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Sosiaalihuoltolain 28 §:n 3 momentin mt
8713: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaan sosiaalipalvelusta määrätty maksu vo
8714: olette 3 päivänä toukokuuta päivätyn kirjeenne      daan jättää perimättä tai sitä voidaan alenta
8715: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       muun muassa, jos siihen on syytä huollollist
8716: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         näkökohdat huomioon ottaen. Niinpä onki
8717: Myllerin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      mahdollista, että erityishuolto-ohjelmassa t~
8718: symyksestä n:o 299:                                 kuntoutussuunnitelmassa päätettäisiin jo enm
8719:                                                     kolta, että asetuksen mukaisia maksuja t
8720:          Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     huollollisista syistä peritä. Kuntainliittoje
8721:        tus aikoo ryhtyä korjatakseen kehitys-       käytännöt eivät tässä suhteessa ole yhtenäisiä
8722:        vammahuollon maksuasetuksessa ole-
8723:                                                        Laki vammaisuuden perusteella järjestettä
8724:        vat puutteet?
8725:                                                     vistä palveluista ja tukitoimista (380/87, jäi
8726:                                                     jempänä vammaispalvelulaki) tuli voimaa
8727:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          1.1.1988. Toisin kuin pääosin kumoutuneess
8728: taen seuraavaa:                                     invaliidihuoltolaissa (907 146) ei vammaispalve
8729:    Laissa kehitysvammaisten erityishuollosta        lulain nojalla korvata asiakasmaksuja.
8730: (519177, jäljempänä kehitysvammalaki) sääde-           Tämän vuoden alusta lukien muuttuivat kui
8731: tään erityishuollon antamisesta. Kehitysvam-        tenkin terveydenhuollon maksuasetukset niin
8732: malain 43 §:n mukaan erityishuolto on henki-        että alle 18-vuotiaiden sairaalahoidosta ei peri
8733: lölle maksutonta, ylläpidosta erityishuollon        tä maksua kuin seitsemän vuorokauden ajalt
8734: toimintayksikössä perittävistä maksuista sääde-     kalenterivuodessa. Tämä koskee luonnollises1
8735: tään kuitenkin asetuksella.                         myös kehitysvammaisten lasten sairaalahoitoa
8736:    Kun laki sosiaali- ja terveydenhuollon suun-     mutta ei kuntoutusjaksoa kehitysvammalaitok
8737: nittelusta ja valtionosuudesta (677 /82) sekä       sissa. Kun perheitten tukeminen maksuttamuu
8738: sosiaalihuoltolaki (71 0/82) tulivat voimaan        den avulla todennäköisesti lisäisi perheitte1
8739: 1.1.1984, tuli samalla voimaan asetus sosiaali-     toimintakykyä ja mahdollisesti ehkäisisi pitkä
8740: palveluista perittävistä maksuista (887 /83, jäl-   aikaista laitoshuoltoa, tullaan sosiaali- ja ter
8741: jempänä maksuasetus). Asetuksessa säädetään,        veysministeriössä selvittämään mahdollisuude
8742: vastaavasti kuin muistakin sosiaalipalveluista,     säätää lyhytaikainen kuntouttava ympärivuo
8743: kehitysvammaisten erityishuollon maksuista.         rokautinen hoito maksuttomaksi.
8744: Tavoitteena oli yhdenmukaistaa kehitysvam-             Maksuasetuksen 12 §:ssä luetellaan tuloihi1
8745: mahuollon maksuja muun sosiaali- ja tervey-         kuulumattomat avustukset ja etuudet. Km
8746: denhuollon maksujen kanssa.                         mainitussa pykälässä ei ole mainittu työosuus
8747:    Maksuasetuksen 9 §:n mukaan peritään pit-        rahaa, se tulee tällä hetkellä lukea tuloihil
8748: käaikaisesta laitoshuollosta henkilön maksuky-      mukaan maksuja määrättäessä. Sosiaalihalli
8749: vyn mukaan määräytyvä maksu. Lyhytaikai-            tuksen asettama maksutyöryhmä on 30.6.198'
8750: sessa kuntouttavassa laitoshuollossa olevalta       valmistuneessa muistiossaan ehdottanut, ett:
8751: peritään 60 markkaa vuorokaudessa.                  työosuusrahasta luettaisiin tuloiksi vain se osa
8752:    Tavoitteena on, että kehitysvammaisetkin         joka ylittää 120 markkaa kuukaudessa.
8753: lapset voitaisiin hoitaa mahdollisimman usein          Tämän jälkeen on sosiaali- ja terveysministe
8754: kotona. Tämä edellyttää perheitten tukemista.       riön suojatyötoimikunta (1987:59) esittäny
8755: Yhtenä tukimuotona ovat lyhytaikaista ympä-         suojatyöjärjestelmää uudistettavaksi. Toimi
8756: rivuorokautista hoitoa tarjoavat kuntoutusjak-      kunta ehdotti samalla uudistettavaksi työtoi
8757: sot. Tämän johdosta maksuasetuksen 9 §:n            minnan palkkioperusteet. Toimikunnan mieles
8758: mukaan peritään alle 16-vuotiaan lyhytaikai-        tä palkkion suuruus voitaisiin sitoa työtoimin
8759: sesta kuntouttavasta hoidosta kuntoutusjakson       nan tuloksiin niin, että tuotteiden tai palvelu
8760: kahdelta ensimmäiseltä viikolta maksuna enin-       jen myyntitulo osaksi tai kokonaan käytetääi
8761: tään puolet täydestä maksusta.                      työtoimintaan osallistuvien palkkioihin j:
8762:                                    1988 vp. -     KK n:o 299                                    3
8763: 
8764: muuhun toimintayhteisön yhteiseen toimin-         ta aiheutuu tehtävien uudelleenjako sosiaali- ja
8765: taan. Suojatyötoimikunnan mietintö on par-        terveysministeriön ja työvoimaministeriön vä-
8766: haillaan laajalla lausuntokierroksella. Lausun-   lillä. Tehtävienjaon mahdollinen vaikutus suo-
8767: tokierroksen jälkeen tullaan tekemään ratkai-     jatyötoimintaan tullaan ottamaan huomioon
8768: sut työtoiminnan ja palkkioperusteiden kehit-     ratkaisuja tehtäessä.
8769: tämisen suhteen. Työministeriön perustamises-
8770: 
8771:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1988
8772: 
8773:                                                                       Ministeri Tarja Halonen
8774: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 299
8775: 
8776: 
8777: 
8778: 
8779:                              Tili Riksdagens Herr Talman
8780: 
8781:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       veckorna av rehabiliteringsperioden en avgift
8782: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        som uppgår tili högst hälften av den fulla
8783: av den 3 maj 1988 tili vederbörande medlem av      avgiften.
8784: statsrådet översänt avskrift av följande av            Enligt 28 § 3 mom. socialvårdslagen kan
8785: riksdagsman Myller m.fl. undertecknade spörs-      avgift, som fastställts för socialservice, lämnas
8786: mål nr 299:                                        oindriven eller nedsättas bl.a. om skäl därtill
8787:                                                    föreligger med beaktande av synpunkter på
8788:           Vilka brådskande åtgärder ämnar
8789:                                                    vården. Det är således möjligt att det i pro-
8790:        Regeringen vidta för att rätta tili bris-   grammet för specialomsorger eller i rehabilite-
8791:        terna i förordningen om avgifter som        ringsplanen redan på förhand besluts att av-
8792:        uppbärs för vården av utvecklingsstör-      gifter i enlighet med förordningen av vårdskäl
8793:        da?                                         inte skall uppbäras. Kommunalförbundens
8794:                                                    praxis är inte enhetlig i detta avseende.
8795:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Lagen om service och stöd på grund av
8796: samt anföra följande:                              handikapp (380/87, nedan lagen om handi-
8797:    1 lagen angående specialomsorger om ut-         kappservice) trädde i kraft 1.1.1988. I motsats
8798: vecklingsstörda (519/77, nedan lagen om ut-        tili vad som stadgas i den huvudsakligen upp-
8799: vecklingsstörda) stadgas om givande av speci-      hävda lagen om invalidvård (907 146) ersätts
8800: alomsorger. Enligt 43 § lagen om utvecklings-      inga kundavgifter med stöd av lagen om handi-
8801: störda är specialomsorgerna avgiftsfria för per-   kappservice.
8802: sonen i fråga. Om avgifter som uppbärs för             Räknat frtl.n ingången av detta år ändrades
8803: uppehälle i verksamhetsenhet för specialomsor-     likväl förordningarna om avgifter för hälso-
8804: ger stadgas dock genom förordning.                 vård så, att för sjukhusvård av barn under 18
8805:    Då lagen om planering av och statsandel för     år uppbärs avgift endast för en tid av 7 dygn
8806: social- och hälsovården (677 /82) samt social-     per kalenderår. Detta gäller naturligtvis också
8807: vårdslagen (71 0/82) trädde i kraft 1.1.1984,      sjukhusvård av utvecklingsstörda barn, men
8808: trädde samtidigt förordningen om avgifter för      inte rehabiliteringsperioder vid anstalter för
8809: socialservice (887 /83, nedan avgiftsförord-       utvecklingsstörda. Eftersom ett stödjande av
8810: ningen) i kraft. 1 förordningen stadgas, på        familjer med hjälp av avgiftsfrihet sannolikt
8811: motsvarande sätt som beträffande övrig social-     skulle göra familjerna funktionsdugligare och
8812: service, om avgifter för specialomsorger för       möjligen förhindra långvarig anstaltsvård,
8813: utvecklingsstörda. Målet var att förenhetliga      kommer man inom social- och hälsovårdsmi-
8814: avgifterna för vården av utvecklingsstörda och     nisteriet att utreda möjligheterna att stadga att
8815: avgifterna för övrig social- och hälsovård.        kortvarig rehabiliteringsvård dygnet runt skall
8816:    Enligt 9 § förordningen om avgifter för soci-   vara avgiftsfri.
8817: alservice uppbärs för långvarig anstaltsvård en       1 12 § avgiftsförordningen uppräknas de un-
8818: avgift som bestäms enligt betalningsförmågan.      derstöd och förmåner som inte hör tili in-
8819: Av en person i kortvarig rehabiliterande an-       komster. Eftersom flitpenningen inte har
8820: staltsvård uppbärs 60 mark per dygn.               nämnts i sagda paragraf, skall denna i nuläget
8821:    Målet är att även utvecklingsstörda barn        räknas tili inkomsterna då avgifterna bestäms.
8822: skall kunna vårdas hemma så ofta som möj-          Den avgiftsarbetsgrupp som tillsatts av social-
8823: ligt. Detta förutsätter att familjerna stöds. En   styrelsen har i sin 30.6.1987 färdigställda pro-
8824: stödform är sådana rehabiliteringsperioder         memoria föreslagit att endast den del av flit-
8825: som erbjuder kortvarig vård dygnet runt. På        penningen som överstiger 120 mark per månad
8826: grund härav uppbärs i enlighet med 9 § avgifts-    skall räknas som inkomster.
8827: förordningen för kortvarig rehabiliteringsvård        Härefter har social- och hälsovårdsministeri-
8828: av barn som inte fyllt 16 år för de två första     ets kommission för skyddat arbete (1987:59)
8829:                                     1988 vp. -     KK n:o 299                                    5
8830: 
8831: föreslagit att systemet med skyddat arbete skall   av kommissionen för skyddat arbete är för
8832: reformeras. Kommissionen föreslog samtidigt        tilifället ute på en omfattande remissrond.
8833: att arvodesgrunderna för arbetsverksamheten        Efter denna kommer beslut att fattas om
8834: skall reformeras. Kommissionen anser att ar-       utvecklandet av arbetsverksamheten och arvo-
8835: vodets storlek kunde knytas tili arbetsverksam-    desgrunderna. Då arbetsministeriet grundas
8836: hetens resultat så, att en del av eller hela       förorsakar detta en omorganisering av arbets-
8837: inkomsten av försäljningen av produkter eller      uppgifterna mellan social- och hälsovårdsmi-
8838: tjänster används tili arvoden för dem som          nisteriet och arbetskraftsministeriet. Eventuell
8839: deltar i arbetsverksamheten och tili annan         inverkan av fördelningen av uppgifterna på
8840: verksamhet, som är gemensam för verksam-           skyddat arbete kommer att tas i betraktande
8841: hetssamfundet. Det betänkande som avgivits         vid beslutsfattandet.
8842: 
8843:     Helsingfors den 2 juni 1988
8844: 
8845:                                                                        Minister Tarja Halonen
8846:                                               1988 vp.
8847: 
8848: Kirjallinen kysymys n:o 300
8849: 
8850: 
8851: 
8852: 
8853:                                  Koistinen ym.: Verouudistuksen vaikutuksista vesivoiman verot-
8854:                                    tamiseen Pohjois-Suomessa
8855: 
8856: 
8857:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8858: 
8859:    Hallituksen kaavailema kokonaisverouudis-           Jos Oulujoki Oy:n ja Kemijoki Oy:n sähkö
8860: tus uhkaa pudottaa Pohjois-Suomen kuntien           myytäisiin edelleen käypään hintaan, merkitsisi
8861: Kemijoki Oy:stä ja Oulujoki Oy:stä saarnat          se Oulujoki Oy:n osalta 300-400 miljoonan
8862: verotulot lähes nollaan. Nykyisin verotus poh-      markan tuottoa ja noin 50 miljoonan markan
8863: jautuu kunnalliseen harkintaverotukseen, josta      lisäystä nykyiseen 13,5 miljoonan markan ve-
8864: verouudistussuunnitelmien mukaan aiotaan ve-        rotuloon Oulun läänin kunnille ja Kemijoki
8865: rotusmuotona kokonaan luopua. Samalla pois-         Oy:n osalta vajaan 100 miljoonan markan
8866: tuisi myös vuosikymmenien jahkailun tulokse-        lisäystä verotuloihin Lapin läänin kunnille.
8867: na aikaansaatu voimayhtiöiden kiinteistötulo-
8868: jen veronkorotus, jonka avulla saatiin runsaan         Mikäli verouudistuksen yhteydessä toteute-
8869: kymmenen miljoonan markan lisäys kuntien            taan kaavailtu kunnallisen harkintaverotuksen
8870: verotuloihin.                                       poisto, joudutaan vesivoiman verotusjärjestel-
8871:                                                     mä rakentamaan kokonaan uudelleen. Ellei
8872:    Voimayhtiöiden verotuksen perusongelma           näin menetellä, menettävät voimalapaikkakun-
8873: aiheutuu siitä, etteivät voimayhtiöt näytä tulos-   nat lähes viimeisetkin verotulonsa jokiyhtiöis-
8874: taseissaan todellista voittoaan, vaan myyvät        tä. Uudelleenjärjestely voitaisiin tehdä esimer-
8875: tuottamansa arvokkaan säätövoiman Imatran           kiksi säätämällä vesivoiman verottamisesta
8876: Voima Oy:lle alihintaan. Näin Pohjois-Suo-          erillinen laki. Näin menetellen voitaisiin säh-
8877: men kunnat ovat joutuneet edes jonkinlaisen         köntuotannon todellinen arvo ottaa nykyistä
8878: verotuoton saadakseen harkintaverottamaan           paremmin huomioon ja taata kohtuulliset ve-
8879: Kemijoki Oy:tä ja Oulujoki Oy:tä.                   rotuotot pohjoisen kunnille. Tämä vähentäisi
8880:    Oulujoki Oy myy tuottamansa sähkön omis-         myös muun aluepoliittisen tuen tarvetta.
8881: tajayhtiölleen Imatran Voimalle hintaan noin
8882: 4,5 p/kWt. Muodollisesti itsenäinen valtionyh-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8883: tiö Kemijoki Oy myy pääosan sähköstään niin-        jestyksen 37§:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
8884: ikään Imatran Voimalle hintaan noin 8,5 p/          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
8885: kWt. Säätövoiman todellinen arvo on keski-          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
8886: määrin 20-25 p/kWt. Vesivoiman todellinen           sen:
8887: arvo on sen erinomaisten säätöominaisuuksien
8888: ansiosta noussut voimalaitosten rakentamis-                  Aikooko Hallitus turvata verouudis-
8889: ajasta lähtien huomattavasti sähkön keskihin-              tuksen yhteydessä vesivoiman verotuk-
8890: taa enemmän ydinvoimaJoitten ja muun perus-                sen erillislailla Oulun ja Lapin läänien
8891: kuormatyyppisen sähköntuotannon osuuden                    kuntien kohtuulliset verotuotot alueen
8892: voimakkaasti lisäännyttyä.                                 sähköntuotannosta?
8893: 
8894:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1988
8895: 
8896:           Annikki Koistinen            Paavo Väyrynen                Hannele Pokka
8897:           Tellervo Renko               Kalevi Mattila                Taisto Tähkämaa
8898:           Raila Aho                    Seppo Pelttari                Erkki Pulliainen
8899:           Vappu Säilynoja              Matti Maijala                 Arvo Kemppainen
8900:           Asko Apukka                  J. Juhani Kortesalmi          Pauli Saapunki
8901: 
8902: 280648C
8903: 2                         1988 vp. -   KK n:o 300
8904: 
8905:     Esko-Juhani Tennilä     Kauko Heikkinen           Tytti lsohookana-Asunmaa
8906:     Juhani Vähäkangas       Juhani Alaranta           Matti Väistö
8907:               Kimmo Sarapää                   Eino Siuruainen
8908:                                    1988 vp. -     KK n:o 300                                      3
8909: 
8910: 
8911: 
8912: 
8913:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8914: 
8915:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kallisverojen kokonaismäärään sekä erilaisten
8916: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     kuntien ja seurakuntien veropohjaan.
8917: olette 3 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn             Uudistusta valmisteltaessa on jouduttu otta-
8918: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      maan kantaa harkintaverotukseen ja erityisesti
8919: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     kiinteistöjen harkintaverotukseen. Kuntien ve-
8920: edustaja Annikki Koistisen ym. näin kuuluvas-     rotulojen turvaaminen on uudistuksen valmis-
8921: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 300:            teluvaiheessa ollut erityisen keskeistä. Yhtenä
8922:                                                   mahdollisuutena laajentaa veropohjaa on ollut
8923:          Aikooko Hallitus turvata verouudis-      esillä siirtyminen kiinteistöverotusjärjestel-
8924:        tuksen yhteydessä vesivoiman verotuk-      mään.
8925:        sen erillislailla Oulun ja Lapin läänien       Valtiovarainministeriö asetti 11.5.1988 toi-
8926:        kuntien kohtuulliset verotuotot alueen     mikunnan, jonka tehtävänä on selvittää kiin-
8927:        sähköntuotannosta?                         teistöjen verotuksen uudistamismahdollisuuk-
8928:                                                   sia. Toimikunnan tehtävänä on laatia ehdotus
8929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      valtiolle ja kunnalle tulevasta kiinteistöverosta,
8930: vasti seuraavaa:                                  joka korvaisi muun muassa kiinteistöistä har-
8931:                                                   kintaverotuksin perittävän veron. Toimeksian-
8932:    Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa     non mukaan ehdotettavan kiinteistöveron tuo-
8933: verouudistuksen. Uudistuksen lähtökohtana on      ton tulee tarkoituksenmukaisesti täydentää uu-
8934: eri tulojen yhtäläinen verottaminen. Verouu-      distuvan tuloverotuksen tuottoa eri veronsaa-
8935: distuksen lähtökohtana hallitusohjelman mu-       jille. Toimikunnan on saatava työnsä päätök-
8936: kaan on myös, että valtion ja kuntien verotulot   seen 31.1.1989 mennessä.
8937: turvataan uudistuksen kaikissa vaiheissa. Ko-         Kokonaisverouudistuksessa turvataan kun-
8938: konaisverouudistusta valmisteltaessa on tätä      tien verotulot hallitusohjelman mukaisesti. Ou-
8939: varten asetettu toimikunta arvioinut kokonais-    lun ja Lapin läänien kunnat ovat samassa
8940: verouudistuksen vaikutuksia kunnallis- ja kir-    asemassa kuin muutkin kunnat.
8941: 
8942:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1988
8943: 
8944:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
8945: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 300
8946: 
8947: 
8948: 
8949: 
8950:                             Till Riksdagens Herr Talman
8951: 
8952:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Vid beredningen av reformen har det varit
8953: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       nödvändigt att ta ställning till beskattning en-
8954: av den 3 maj 1988 till vederbörande medlem av     ligt prövning, och i synnerhet tili beskattning
8955: statsrådet översänt avskrift av följande av       enligt prövning av fastigheter. 1 det skede då
8956: riksdagsledamot Annikki Koistinen m.fl. un-       reformen har beretts har det varit synnerligen
8957: dertecknade spörsmål nr 300:                      relevant att trygga kommunernas skatteintäk-
8958:                                                   ter. En möjlighet som har aktualiserats är
8959:           Ämnar Regeringen i samband med          möjligheten att utvidga skatteunderlaget ge-
8960:        skattereformen, med en separat lag för     nom att införa ett system med fastighets-
8961:        beskattning av vattenkraft, för Uleå-      beskattning.
8962:        borgs och Lapplands län trygga skäliga
8963:        skatteintäkter av områdets elproduk-          Finansministeriet tillsatte 11.5.1988 en kom-
8964:        tion?                                      mission med uppgift att utreda möjligheterna
8965:                                                   att förnya beskattningen. Kommissionens upp-
8966:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     gift är att uppgöra ett förslag till en fastighets-
8967: samt anföra följande:                             skatt till stat och kommun. A vsikten är att
8968:    Regeringen förverkligar skattereformen i en-   denna skatt bl.a. skall ersätta beskattning en-
8969: lighet med regeringsprogrammet. Utgångs-          ligt prövning av bostäder. Den avkastning av
8970: punkten för reformen är lika beskattning av       fastighetsskatten som föreslås enligt uppdraget
8971: olika inkomster. En utgångspunkt för skatte-      skall på ett ändamålsenligt sätt komplettera
8972: reformen är enligt regeringsprogrammet också      olika skattetagares intäkter av inkomstbeskatt-
8973: att statens och kommunernas skatteintäkter        ningen, som förnyas. Kommissionen bör få sitt
8974: tryggas i alla skeden av reformen. Under be-      arbete klart till 31.1.1989.
8975: redningen av den totala skattereformen har en
8976: för detta ändamål tillsatt kommitte bedömt          1 den totala skattereformen tryggas kommu-
8977: den totala skattereformens verkningar på kom-     nernas skatteintäkter enligt regeringsprogram-
8978: munal- och kyrkoskattens totalbelopp samt på      met. Kommunerna i Uleåborgs och Lapplands
8979: olika kommuners och församlingars skatte-         län är i samma ställning som de övriga kom-
8980: underlag.                                         munerna.
8981: 
8982:     Helsingfors den 26 maj 1988
8983: 
8984:                                                                         Minister Ulla Puolanne
8985:                                               1988 vp.
8986: 
8987: Kirjallinen kysymys n:o 301
8988: 
8989: 
8990: 
8991: 
8992:                                  Gustafsson ym.: Kansalaisten oikeuksien turvaamisesta tietoko-
8993:                                      nepäätteillä toimivaa palveluverkkoa suunniteltaessa
8994: 
8995: 
8996:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8997: 
8998:    Julkisista tiedotusvälineistä olemme saaneet      Luurin nostaminen käynnistää          tai voi sen
8999: lukea, kuinka liikenneministeriön tarkoitukse-      tehdä - joukon rekisteröintitapahtumia, jotka
9000: na on luoda periaatteessa kaikkien kansalaisten     eivät ole monipalvelupäätteen käyttäjän hallin-
9001: saavutettavissa oleva tietokonepäätteillä käy-      nassa ja tietopiirissä. Käyttäjä ei välttämättä
9002: tettävä palveluverkko. Verkon avulla voitaisiin     tiedä kenelle kaikille hänen tunnistetut tietonsa
9003: nykyistä helpommin hakea tietoja, välittää sa-      välitetään, tai voidaan välittää, tai kuka voi ne
9004: nomia ja käyttää vapaa-ajan, pankki- ja mak-        verkon jollakin välillä tai jossakin solmussa
9005: supalveluja. Koko maan kattavassa tietover-         siepata.
9006: kossa on kysymys merkittävästä kansalaisten            Keskeinen lähtökohta onkin, että puhelin-
9007: elämään vaikuttavasta teknologisesta hank-          salaisuus voidaan säilyttää pitämällä perintei-
9008: keesta, jolla on myös laajat sosiaaliset seurauk-   nen puhelinverkko ja erityistehtäviin rakenne-
9009: set ja vaikutukset. Ranskassa, jossa yleisen        tut dataverkot erillään.
9010: tietoverkon käyttö on pisimmällä Euroopassa,
9011: posti- ja telelaitoksen ylläpitämään Minitei-          Edellä esille nostetut kysymykset ovat sekä
9012: verkkoon on liittynyt kolme miljoonaa käyttä-       kansalaisen että yhteiskunnallisen päättäjän
9013: jää eli kymmenesosa puhelimen tilaajista.           kannalta merkittäviä, ja tällä hetkellä paljolti
9014:                                                     avoimia ja vastauksia vailla olevia kysymyksiä.
9015:    "Yleinen tietoverkko ja kansalaisen tietoase-
9016: ma" -hankkeen ensivaiheessa kartoitetaan ny-           Liikenneministeriön kokeilu on tarpeellinen
9017: kyiset tietoverkkopalvelut, kuluttajien käyttö-     ja tuo toivottavasti esille erityispiirteitä, joita
9018: tarpeet ja ulkomaiden kokemukset tietover-          on hyödyllistä tietää kehitettäessä tärkeää, ko-
9019: koista. Ensi vuonna on tarkoitus käynnistää         ko maan kattavaa tietoverkkojärjestelmää.
9020: kokeilu 2-4 paikkakunnalla, joissa koteihin ja         Liikenneministeriön tulisi samalla myös
9021: yrityksiin asennetaan näyttöpäätteitä, ja niiden    mahdollisimman laaja-alaisesti selvittää tavoit-
9022: käyttöä tutkitaan. Vuonna 1990 on tarkoitus         teena olevan yhtenäisen ja avoimen tietoverkon
9023: aloittaa varsinaiset investoinnit verkkoon ja       monia sosiaalisia ja kansalaisen elämään ja
9024: tietoasemiin.                                       inhimilliseen kehitykseen merkittävästi vaikut-
9025:    Tiettävästi liikenneministeriö lähtee nyky-      tavia tekijöitä.
9026: suunnitelmissa siitä, että molemmat tiedonsiir-        Tällaisia ovat muun muassa henkilökohtai-
9027: totekniikat, puhelin- ja dataverkko ovat käy-       sen kosketuksen ja kasvokkain tapahtuvan kes-
9028: tössä. Tämä onkin tärkeää (ja mielenkiintois-       kustelun ja sitä kautta saatavan välittömän
9029: ta), sillä esim. EEC pyrkii rakentamaan integ-      palautteen puuttumisen (eleet, ilmeet, puheen
9030: roidun digitaalisen palveluverkon (ISDN :n),        painotukset ym.) vaikutukset. Myös yksilön
9031: jolloin aikaisemmin erillisinä toteutetut tieto-    tietosuojaan ja yleisemmin muun muassa puhe-
9032: palvelut ja niitä varten rakennetut erityisverkot   linsalaisuuteen liittyvät mahdolliset riskit tulee
9033: yhdistetään yhteen ja samaan verkkoon.              selvittää, ja ne on kerrottava ymmärrettävästi
9034:    Yksityisen kansalaisen kannalta tietoverk-       myös kaikille kansalaisille.
9035: koon liittyy ainakin kahdenlaisia sosiaalisia          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9036: riskejä. Tietoverkon laajeneva käyttö tuo mu-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
9037: kanaan ennustamattomia muutoksia jokapäi-           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
9038: väiseen viestintään. Myöskin tietojen talletus ja   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
9039: siirto verkoissa uhkaavat puhelinsalaisuutta.       sen:
9040: 280702L
9041: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 301
9042: 
9043:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9044:       kansainvälisessä tietoliikennettä ja kan-         ryhtyä saattaakseen koko valtakunnan
9045:       salaisten päätteillä tapahtuvaa ja suun-          kattavan monipalvelutietoverkon käyt-
9046:       nitteilla olevaa monitietopalvelua kos-           töä ja valittavan tiedonsiirtoteknolo-
9047:       kevassa keskustelussa ovat keskeisesti            gian suuntaviivoja ja tietosuojaa koske-
9048:       esillä monet sosiaaliset ja yksilön inhi-         vat periaatekysymykset eduskunnassa
9049:       milliseen kehitykseen liittyvät kysymyk-          tapahtuvan keskustelun ja yleisemmin-
9050:       set koskien myös kansalaisen puhelin-             kin parlamentaarisen päätöksenteon ja
9051:       salaisuuden ja tietosuojan turvaa; ja             valvonnan piiriin?
9052: 
9053:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1988
9054: 
9055:        Jukka Gustafsson                  Antero Kekkonen            Jouni Backman
9056:        Virpa Puisto                      Markku Pohjola             Sinikka Mönkäre
9057:        Riitta Myller                     Matti Vähänäkki            Raimo Vuoristo
9058:        Matti Saarinen                    Lauri Metsämäki            Esko-Juhani Tennilä
9059:        Arto Lapiolahti                   Kari Rajamäki              Timo Roos
9060:        Sinikka Hurskainen-Leppänen       Antti Kalliomäki           Pirjo Ala-Kapee
9061:        Pentti Lahti-Nuuttila             Esko Seppänen              Erkki Pulliainen
9062:        Raimo Vistbacka                   Timo Kietäväinen           Jussi Ranta
9063:        Jorma Rantanen                    Riitta Järvisalo-Kanerva   Pertti Lahtinen
9064:        Liisa Jaakonsaari                 Kari Urpilainen            Toimi Kankaanniemi
9065:                                        1988 vp. -      KK n:o 301                                       3
9066: 
9067: 
9068: 
9069: 
9070:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9071: 
9072:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nen organisaation tai kansalaisen henkilökoh-
9073: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tainen apuväline, joka ei kuitenkaan vaikuta
9074: olette 4 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn              yhteiskunnan kudokseen, siihen miten yhteis-
9075: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kunta toimii. Vasta kun järjestelmäkehitys on
9076: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          ehtinyt niin pitkälle, että tietotekniikka auttaa
9077: edustaja Gustafssonin ym. näin kuuluvasta              kansalaisia arkipäivän askareissa, voidaan pu-
9078: kirjallisesta kysymyksestä n:o 301:                    hua tietotekniikasta yhteiskunnallisena il-
9079:                                                        miönä. Ainoa tapa tutkia mahdollista kehitystä
9080:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että         on toteuttaa kokeiluhankkeita ja seurata niiden
9081:         kansainvälisessä tietoliikennettä ja kan-      tuloksia.
9082:         salaisten päätteillä tapahtuvaa ja suun-
9083:                                                           Eräissä teollisuusmaissa onkin lähdetty etsi-
9084:         nitteilla olevaa monitietopalvelua kos-
9085:                                                        mään tietotekniikasta johtuvia yhteiskunnalli-
9086:         kevassa keskustelussa ovat keskeisesti
9087:                                                        sia muutostekijöitä useiden miljardien panos-
9088:         esillä monet sosiaaliset ja yksilön inhi-      tuksella. Hallituksen käsitys on, että valtionta-
9089:         milliseen kehitykseen liittyvät kysymyk-
9090:                                                        loudellisten tekijöiden johdosta vastaavan pa-
9091:         set koskien myös kansalaisen puhelin-
9092:                                                        nostuksen löytäminen ei onnistu meillä, vaan
9093:         salaisuuden ja tietosuojan turvaa; ja
9094:                                                        on etsittävä vaihtoehtoisia toteutustapoja. Tie-
9095:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        toteknisten palvelujen tai tietotekniikan väli-
9096:         ryhtyä saattaakseen koko valtakunnan           tyksellä tarjottavien palvelujen kehittämisessä
9097:         kattavan monipalvelutietoverkon käyt-          on kaikissa maissa törmätty siihen, että niitä ei
9098:         töä ja valittavan tiedonsiirtoteknolo-         ole tarjolla, koska kysyntää ei ole, ja kysyntää
9099:         gian suuntaviivoja ja tietosuojaa koske-       ei kehity, koska tarjontaa ei ole. Tämän noi-
9100:         vat periaatekysymykset eduskunnassa            dankehän katkaisemiseksi on välttämätöntä
9101:         tapahtuvan keskustelun ja yleisemmin-          pyrkiä tukemaan joko tarjonnan tai kysynnän,
9102:         kin parlamentaarisen päätöksenteon ja          mieluiten molempien syntymistä ulkopuolisella
9103:         valvonnan piiriin?                             panoksella.
9104:                                                           Liikenneministeriö on ollut mukana käynnis-
9105:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tettäessä perusselvitystä, jonka nimenä on
9106: vasti seuraavaa:                                       "Yleinen tietoverkko ja kansalaisen tietoase-
9107:    Kansantalouden kehittämisen yhdeksi avain-          ma". Hankkeessa on mukana kaksitoista eri
9108: tekijäksi on nähty useilla tahoilla tietoon liitty-    rahoittajatahoa, joista kahdeksan edustaa val-
9109: vän aineettoman tuotannon kehittäminen tieto-          tionhallintoa ja neljä yksityisiä yrityksiä.
9110: tekniikan välinein. Tähän näkemykseen liittyen         Hankkeen johtoryhmä ja lukuisia eri tahoja
9111: tietoyhteiskunnasta on puhuttu viime vuosina           edustava tukiryhmä on muodollisesti organi-
9112: väsymiseen asti. Samalla on käynyt ilmi, että          soitu liikenneministeriön työryhmiksi.
9113: kenelläkään ei ole tarkkaa mielikuvaa siitä,              Hankkeen nimessä sana verkko saattaa olla
9114: mikä tällainen tietoyhteiskunta olisi ja miten se      harhaanjohtava. Sillä tarkoitetaan tässä yhtey-
9115: eroaisi käytännössä nykyisestä yhteiskunnasta.         dessä samaa kuin puhuttaessa esimerkiksi kir-
9116: Hallituksen käsityksen mukaan tietoyhteiskun-          jastoverkosta tai päivittäistavaroiden jakelu-
9117: nan toiminnoissa tulee olla uutta sisältöä, joka       verkosta. Sanaa verkko käytetään tällöin ku-
9118: antaa mahdollisuuden uudenlaiseen tietotuo-            vaamaan toiminnallista kokonaisuutta, joka
9119: tantoon ja -kulutukseen. Vain tällä tavoin             muodostuu kaikista palvelua tarjoavista toimi-
9120: tietoyhteiskunta voi lunastaa ne odotukset,            paikoista ja niiden välisestä yhteistyöstä. Tässä
9121: joita sille on asetettu. Tietoyhteiskunnan ole-        hankkeessa kokonaisuus muodostuu eri tieto-
9122: musta kuvaamaan ei riitä se, että automaattista        kantojen tai tietopalvelujen ylläpitäjien tieto-
9123: tietojenkäsittelyä käytetään elinkeinoelämän           koneista ja niiden ohjelmistoista ja niihin liitty-
9124: eri sektoreilla tai kodeissa erillisinä järjestelmi-   vistä yhtenäisistä käsittelysäännöistä. Selvitys
9125: nä. Sellaisena tietotekniikka on vain uudenlai-        kohdistuu elinkeinoelämän ja julkishallinnon
9126: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 301
9127: 
9128: mahdollisuuksiin ja halukkuuteen ryhtyä omaa        palvelut toteutetaan. Vastaavia ongelmia on jo
9129: toimintaansa edistävien tietoteknisten sovellu-     nyt kaikissa palvelutietokoneissa, joissa käsi-
9130: tusten kehittämiseen sekä mahdollisimman hal-       tellään vastaavia tietoja. Erona on vain se, että
9131: van päätelaiHeen kehittämiseen.                     nykyiset koneet eivät ole avoimia kaikille ha-
9132:     Hankkeen lähtökohtana on, että tiedonsiirto     lukkaille käyttäjille. Hankkeen lähtökohtana
9133: on Suomessa järjestetty ainakin samalla palve-      on, että liikeyritykset voisivat markkinoida
9134: lutasolla kuin muissa maissa, joissa vastaavia      palvelujaan ja tuotteitaan paitsi niille asiak-
9135: kokeiluja on käynnistetty. Tiedonsiirto on          kaille, jotka tulevat henkilökohtaisesti yrityk-
9136: hankkeessa aivan vastaavaa datan ja tekstin         seen, myös niille asiakkaille, jotka ottavat
9137: siirtoa kuin muissakin tietokoneisiin perus-        yhteyttä yrityksen palvelutietokoneeseen.
9138: tuvassa teleliikenteessä, ja siinä on ajateltu         Hallituksen käsitys on, että atk- ja viestintä-
9139: käytettävän kaikkia niitä televerkkoja, jotka       rikoksista annettavat uudet säädökset muodos-
9140: Suomessa ovat käytettävissä. Hanketta varten        tavat sen lainsäädännön uudistuksen, jolla
9141: ei ole tarpeen konstruoida uutta televerkkoa        kansalaisten tietoturvaa voidaan parantaa. Tie-
9142: eikä se olisi taloudellisesti mahdollistakaan.      torekisterien pidossa kansalaisten tietoturva on
9143: Olevien televerkkojen keskinäinen yhdysliiken-      taattu jo nyt henkilörekisterilailla. Tietoturvan
9144: ne on toteutettu jo aiemmin muita liikennetar-      tarve korostuu erityisesti tapauksissa, joissa
9145: peita silmällä pitäen. Kysymyksessä vaadittu        liikeyritysten tietopalveluissa täytyy joko pal-
9146: puhelinverkon ja muiden televerkkojen erillään      velun tai laskutuksen vuoksi säilyttää tietoja
9147: pitäminen pakottaisi käyttäjät liittymään juuri     tilauksista, maksuista, varauksista ja vastaavis-
9148: siihen televerkkoon, johon kulloinkin käytettä-     ta seikoista. Nämä tiedot ovat yritysten tieta-
9149: vä tietopalvelu on liitetty. Tällainen käytäntö     kannoissa alttiina hakkerismiksi kutsutulle ilki-
9150: tekisi tietoliikennejärjestelyistä vaikeampia       vallalle, ja suojauksen tarve on ilmeinen.
9151: käyttää ja todennäköisesti kalliimpia. Teletoi-        Tietokantojen ja tietopalvelujen helppokäyt-
9152: mintalailla on viime vuonna vapautettu tele-        töisyyden ja halpuuden sekä toisaalta niiden
9153: päätelaitteiden hankkiminen ja käyttö, joten        käytön turvallisuuden välillä vallitsee ilmeinen
9154: käyttäjillä on täysi vapaus liittää haluamiaan      ristiriita. Helppokäyttöisyys on johtanut nykyi-
9155: tyyppihyväksyttyjä ja käyttökuntoisia laitteita     seen käytäntöön, jonka mukaan esimerkiksi
9156: televerkkoihin ilman, että hallitus voisi rajoit-   pakettikytkentäiseen datasiirtoverkkoon pääs-
9157: taa niiden käyttöä. Sen lisäksi tällainen verk-     tään puhelinverkon kautta. Samalla mahdolli-
9158: kojen ehdoton eriyttäminen olisi vastoin tekni-     sille ilkivallan harjoittajille tarjoutuu kuitenkin
9159: sen kehityksen valtavirtaa. Suomessa teleliiken-    mahdollisuus päästä tietokantoihin puhelimen
9160: teen kehitys kulkee kohti monipalveluverkkoa        ja modernin välityksellä, jolloin vahingon teki-
9161: eli    kysymyksen     tekijöiden    mainitsemaa     jän myöhempi jäljittäminen on usein mahdo-
9162: ISDN :ää eri telelaitosten kokeilujen kautta jo     tonta. Mikäli edeltä käsin pyrittäisiin estämään
9163: tänään. Mainittu monipalveluverkko yhdistää         edes kaikkein ilmeisimmät väärinkäytöksen
9164: viimeistään kaikki teleliikenteen muodot yh-        mahdollisuudet,       järjestelmien tavanomai-
9165: teen verkkoon. Tämä tiedonsiirron kehitys           nenkin käyttö mutkistuisi samalla kun niiden
9166: kuuluu hankkeen tiedostettuun ja luonnolli-         hinta nousisi, ja nämä tekijät saattaisivat vaa-
9167: seen taustaan eikä aiheuta hankkeelle ongel-        rantaa ne tietotekniikan yleiseen käyttämiseen
9168: mia. Hallitus odottaa, että tiedonsiirrossa tele-   liittyvät hyötynäkökohdat, joita hankkeella ta-
9169: laitokset toteuttavat ratkaisuja kilpaillen kes-    voitellaan. Hallitus katsoo, ettei ole syytä ra-
9170: kenään.                                             joittaa liikennettä ja siten heikentää järjestel-
9171:     Hallitus on tietoinen siitä, että hankkeen      mien käytettävyyttä, vaan tarkoituksenmukai-
9172: tarkoittaman tietopalvelun yleistyminen tuo         sinta on pyrkiä valitsemaan sellaiset teknis-
9173: mukanaan kysymyksessä esitettyjä ongelmia           taloudelliset ratkaisut, jotka suojaavat ominai-
9174: tietoturvan suhteen. Ongelmat eivät synny tele-     suuksillaan käyttäjiä koitumatta kuitenkaan
9175: verkoissa, joissa nyt jo teletoimintalain muka-     taloudellisesti liian rasittaviksi, ja samalla pyr-
9176: na telesalaisuudeksi laajentuneen puhelinsalai-     kiä väärinkäytösten sanktioinnilla vähentä-
9177: suuden suojaaminen on hoidettu maassamme            mään houkutusta laittomiin tekoihin.
9178: hyvin ja tullaan jatkossa hoitamaan vähintään-         Hallitus pitää kysymyksessä esille otettuja
9179: kin yhtä hyvin. Ongelmat syntyvät niissä eri        poikkitieteellisiä ongelmia, kuten sosiaalisia
9180: yritysten ja virastojen ylläpitämissä tietoko-      kysymyksiä, mahdollisia eriarvoisuutta lisääviä
9181: neissa, joiden avulla tavoitteena olevat tieto-     tekijöitä ja vastaavia seikkoja erittäin merkit-
9182:                                     1988 vp. -     KK n:o 301                                     5
9183: 
9184: tävinä ja tulee kiinnittämään niihin vakavaa        vaan niiden suhteen on käynnistettävä eri hal-
9185: huomiota hankkeen edistyessä. Liikenneminis-        linnonalojen välinen yhteistyö, mikäli nyt
9186: teriöllä ei ole käytettävissään tällaisten kysy-    käynnistetty perusselvitys antaa aihetta ryhtyä
9187: mysten selvittämiseen tarvittavia resursseja,       toteuttamaan hanketta laajemmin.
9188: 
9189:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1988
9190: 
9191:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
9192: 6                                   1988 vp. -      KK n:o 301
9193: 
9194: 
9195: 
9196: 
9197:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
9198: 
9199:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ningar som har ställts på det. För att beskriva
9200: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         informationssamhällets väsen är det inte nog
9201: av den 4 maj 1988 tili vederbörande medlem av       att säga, att automatisk databehandling an-
9202: statsrådet översänt avskrift av följande av         vänds inom näringslivets olika sektorer eller i
9203: riksdagsman Gustafsson m.fl. undertecknade          hemmen i form av separata system. 1 den
9204: spörsmål nr 301:                                    formen är informationstekniken bara ett nytt
9205:                                                     organisatoriskt hjälpmedel eller ett personligt
9206:           Är Regeringen medveten om att             hjälpmedel för medborgarna, vilket dock inte
9207:        många sociala frågor och frågor i an-        påverkar samhällets struktur, sättet på vilket
9208:        slutning tili individens mänskliga ut-       samhället fungerar. Först när systemutveck-
9209:        veckling, vilka också gäller skyddet för     lingen har nått så långt att informationstekni-
9210:        medborgarnas telefonhemlighet och da-        ken är tili hjälp för medborgarna i deras
9211:        tasekretess, utgör en viktig del av den      vardagliga sysslor kan man tala om informa-
9212:        internationella diskussionen om tele-        tionstekniken som ett samhälleligt fenomen.
9213:        kommunikation och den planerade              Enda sättet att undersöka utvecklingsmöjlighe-
9214:        multiinformationstjänst som riktas tili      terna är att genomföra försöksprojekt och ge
9215:        medborgarna och sker via terminaler,         akt på deras resultat.
9216:        och
9217:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          l vissa industriländer har man även i över-
9218:        ta för att de principiella frågorna be-       ensstämmelse härmed gått in för att söka de av
9219:        träffande användningen av ett riksom-         informationstekniken föranledda samhälleliga
9220:        fattande digitalt multitjänstnät och          förändringsfaktorerna genom en satsning på
9221:        riktlinjerna för dataöverföringsteknolo-      flera miljarder mark. Regeringens uppfattning
9222:        gin samt datasekretessen skall bli före-      är den att det, tili följd av statsfinasiella
9223:        mål för diskussion i riksdagen och,           faktorer, inte går att satsa på ett motsvarande
9224:        mera allmänt, föremål för parlamenta-         sätt hos oss, utan att man måste söka alternati-
9225:        riskt beslutsfattande och parlamenta-         va vägar. l alla Iänder har man, vid utvecklan-
9226:        risk övervakning?                             det av informationsteknisk service eller service
9227:                                                      som förmedlas av informationstekniken, stött
9228:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         på det faktum, att sådan service inte står att få
9229: samt anföra följande:                                därför att det inte finns efterfrågan, och att
9230:                                                      efterfrågan inte utvecklas, eftersom det inte
9231:   På många håll har man sett möjligheten att         finns något utbud. För att bryta denna onda
9232: med informationsteknikens hjälp utveckla den         cirkel måste man genom en satsning utifrån
9233: immateriella produktion som ansluter sig tili        försöka stöda antingen utbud eller efterfrågan,
9234: kunskap som en nyckelfaktor för samhälls-            helst båda.
9235: ekonomins utveckling. 1 anslutning tili detta
9236: synsätt har man under de senaste åren intill            Trafikministeriet var med då man körde i
9237: leda taiat om informationssamhället. Samtidigt       gång en basutredning som heter ''Yleinen tieto-
9238: har det framgått att ingen har en klar föreställ-    verkko ja kansalaisen tietoasema" (Det all-
9239: ning om vad ett sådant informationssamhälle          männa informationsnätet och medborgarnas
9240: är och hur det i praktiken skiljer sig från det      datastationer). 1 projektet är tolv olika finan-
9241: nuvarande samhället. Enligt regeringens upp-         siärer med, av vilka åtta företräder statsför-
9242: fattning bör informationssamhällets funktioner       valtningen och fyra privata företag. Projektets
9243: ha ett nytt innehåll, som ger möjlighet tili en      ledningsgrupp och en stödgrupp, som före-
9244: ny typ av informationsproduktion och infor-          träder många olika instanser, har formellt
9245: mationskonsumtion. Endast på detta sätt kan          organiserats som trafikministeriets arbetsgrup-
9246: informationssamhället uppfylla de förvänt-           per.
9247:                                         1988 vp. -      KK n:o 301                                     7
9248: 
9249:    1 projektets namn kan ordet "nät" vara               dataöverföringen hör tili projektets naturliga
9250: missvisande. 1 detta sammanhang avses där-              bakgrund, som man är medveten om, och
9251: med detsamma som när man talar om biblio-               föranleder inga problem för projektet. Rege-
9252: teksnätet eller om distributionsnätet för daglig-       ringen väntar sig att teleinrättningarna i kon-
9253: varor. Ordet nät används härvid för att beskri-         kurrens med varandra genomför alternativ
9254: va funktionella helheter, som bildas av de              inom dataöverföringen.
9255: ställen där service erbjuds och samarbetet mel-             Regeringen är medveten om att då den
9256: lan dem. 1 detta projekt bildas helheten av             informationsåtervinning som avses i projektet
9257: datorer och programvara, samt de enhetliga              blir mera allmän för detta med sig sådana
9258: behandlingsreglerna som ansluter sig tili dem,          problem beträffande datasekretessen som förs
9259: vilka alla tilihör de instanser som upprätthåller       fram i spörsmålet. Problemen uppkommer inte
9260: databaser eller informationsåtervinning. Utred-         i telenäten. lnom dem har den genom telelagen
9261: ningen gäller näringslivets och den offentliga          tili telehemlighet utvidgade telefonhemligheten
9262: förvaltningens möjligheter och vilja att inleda         redan nu skötts bra i vårt land och i framtiden
9263: utveckling av informationstekniska tillämp-             kommer den att skötas minst lika bra. Pro-
9264: ningar, som främjar den egna verksamheten,              blemen uppkommer i de datorer som innehas
9265: samt utvecklandet av så biliiga dataterminaler          av olika företag och ämbetsverk och med
9266: som möjligt.                                            vilkas hjälp den avsedda informationsåtervin-
9267:     Projektets utgångspunkt är den att dataöver-        ningen förverkligas. Motsvarande problem
9268: föringen i Finland är ordnad på en minst lika           finns redan nu i alla servicedatorer där motsva-
9269: god servicenivå som i andra Iänder, där mot-            rande information behandlas. Skillnaden är
9270: svarande försök har inletts. Inom projektet             bara den att de nuvarande maskinerna inte är
9271: utgör dataöverföringen en alldeles motsvaran-           öppna för alla som vill använda dem. Projek-
9272: de överföring av data och text som inom annan           tets utgångspunkt är den att affärsföretagen
9273: på datorer baserad teletrafik, och man har              kunde marknadsföra sin service och sina pro-
9274: tänkt sig att därvid använda alla de telenät som        dukter dels tili de kunder som personligen
9275: står tili förfogande i Finland. Det är inte             besöker företaget, dels tili de kunder som tar
9276: erforderligt att konstruera ett nyt telenät för         kontakt med företagets servicedator.
9277: projektets skull, och detta vore heller inte                Regeringens uppfattning är den att de nya
9278:  ekonomiskt möjligt. Samtrafiken mellan exis-           stadganden som ges om ADB- och kommuni-
9279: terande telenät har etablerats redan tidigare           kationsbrott utgör en lagstiftningsreform, ge-
9280: med tanke på andra trafikbehov. Om telefon-             nom viiken medborgarnas datasekretess kan
9281:  nätet och andra telenät skall hållas i sär, vilket     förbättras. 1 fråga om upprätthållandet av
9282:  påyrkas i spörsmålet, tvingar det användarna           dataregister har medborgarnas datasekretess
9283: att ansluta sig tili just det telenät tili vilket den   redan tryggats genom personregisterlagen. Be-
9284:  informationsåtervinning som envar gång an-             hovet av datasekretess kommer särskilt starkt
9285:  vänds har anslutits. En sådan praxis gör tele-         fram i de fall där affärsföretagen i sin informa-
9286:  kommunikationsanläggningarna svårare och               tionsåtervinning måste lagra information om
9287:  troligen dyrare att använda. Genom telelagen           beställningar, betalningar, reserveringar och
9288:  frigjordes senaste år anskaffningen och an-            andra motsvarande ärenden. Denna informa-
9289:  vändningen av teleterminalutrustning. Det in-          tion är i företagens databaser utsatt för det
9290:  nebär att användarna har full frihet att koppla        ofog som utförs av s.k. hackers och ett behov
9291:  typgodkänd och användbar utrustning tili tele-         av skydd är här uppenbart.
9292:  näten utan att regeringen kan begränsa deras               Det finns en uppenbar motsättning mellan å
9293:  användning. Dessutom går en absolut differen-          ena sidan det faktum att databaser och infor-
9294:  tiering av dessa nät mot huvudstömningen               mationsåtervinning är så lätta att använda och
9295:  inom den tekniska utvecklingen. 1 Finland går          biliiga, och å andra sidan deras användningssä-
9296:  teletrafikens utveckling redan i dag, genom de         kerhet. Att de är så lätta att använda har lett
9297:  olika teleinrättningarnas experiment, i riktning       tili gällande praxis, enligt viiken man t.ex. kan
9298:  mot ett digitalt multitjänstnät, dvs. det ISDN         komma in i ett paketförmedlat datanät via
9299:  som spörsmålsställarna nämner. Det nämnda              telefonnätet. Samtidigt erbjuds emellertid dem
9300:  multiservicenätet, förenar, om detta inte har          som eventuellt vili utöva ofog möjligheten att
9301:  inträffat redan tidigare, alla teletrafikformer        komma in i databaser via telefoner och mo-
9302:  inom ett och samma nät. Denna utveckling av            dem, varvid det ofta är omöjligt att senare
9303: 8                                  1988 vp. -     KK n:o 301
9304: 
9305: spåra den som åstadkommit skadorna. Om            digt genom sanktioner mot missbruk försöker
9306: man på förhand försöker hindra ens de mest        minska lockelsen tili olagliga tilitag.
9307: uppenbara möjligheterna tili missbruk blir ock-
9308: så systemens alldagliga användning mera               Regeringen anser att de tvärvetenskapliga
9309: komplicerad, samtidigt som priserna stiger.       problem som tas upp i spörsmålet, t.ex. sociala
9310: Dessa faktorer kan sålunda äventyra de all-       frågor, eventuella faktorer som ökar bristen på
9311: männa nyttosynpunkter som ansluter sig tili       jämlikhet och andra motsvarande omständig-
9312: informationsteknikens allmänna användning         heter, är ytterst betydande, och kommer att
9313: och som eftersträvas genom projektet. Rege-       fästa allvarlig vikt vid dem medan projektet
9314: ringen anser att det inte föreligger skäl att     fortskrider. Trafikministeriet har inte tillgång
9315: begrända trafiken och sålunda försvaga syste-     tili de resurser som krävs för en utredning av
9316: mens brukbarhet utan att det ändamålsenli-        sådana frågor, utan beträffande dem måste ett
9317: gaste är att försöka välja sådana tekniskekono-   samarbete mellan de olika förvaltningsområde-
9318: miska lösningar som genom sina egenskaper         na igångsättas, om den basutredning som nu
9319: skyddar användarna utan att därför bli ekono-     görs ger skäl för att genomföra projektet i
9320: miskt alltför betungande, och att man samti-      mera omfattande utsträckning.
9321: 
9322:     Helsingfors den 31 maj 1988
9323: 
9324:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
9325:                                              1988 vp.
9326: 
9327: Kirjallinen kysymys n:o 302
9328: 
9329: 
9330: 
9331: 
9332:                                  Kemppainen ym.: Maanpetosrikoksia koskevien säännösten so-
9333:                                     veltamisesta tietokoneiden salavientiin
9334: 
9335: 
9336:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9337: 
9338:    Helsingin hovioikeuden kanneviskaali Jukka loukataan Suomen kansalaisten yleistä oikeus-
9339: Heikkilä on 18.4.1988 esittämällään syytekir- turvaa varsin raskaasti. Eikö jokaisen kansalai-
9340: jelmällä vaatinut rangaistusta jatketusta maan- sen tulisi tietää, miten maanpetospykäliä sovel-
9341: petoksesta kahdelle helsinkiläiselle toimitus- letaan käytännössä, jotta tietäisi noudattaa
9342: johtajalle, joiden epäillään vieneen luvatta lakia? Ja eikö tästä syystä tulisi tämäntapaisten
9343: huipputeknologiaa Neuvostoliittoon.                 maanpetossyytteiden käsittely saattaa julkisek-
9344:    Syytekirjelmän mukaan toimitusjohtajat si?
9345: Paavo Manner ja Peter Perovuo olivat tahal-            Eduskunta on 1 päivänä joulukuuta 1987
9346: laan ryhtyneet toimiin, jotka hyödyttivät vie- hyväksynyt tullilain muutoksen (HE n:o 94/
9347: rasta valtiota ja saattoivat vaarantaa Suomen 1987 vp.) yhteydessä ko. lain 5 §:n 7 moment-
9348: suhteita toiseen vieraaseen valtioon. Syytteen tiin lisäyksen, jonka mukaan tulliviranomaisel-
9349: mukaan toimitusjohtaja( olivat hyötymistar- la on oikeus estää, ottaen huomioon Suomen
9350: koituksessa luovuttaneet vieraalle valtiolle sel- muut kansainväliset sopimusvelvoitteet, tietyn
9351: laisia tietoja, jotka Suomen etujen suojelemi- tavaran vienti maahan, jonka kanssa Suomella
9352: seksi oli pidettävä salaisina.                      on salakuljetuksen ehkäisemistä tarkoittava so-
9353:    Julkisuudessa (mm. Iltalehti 19.4.1988) ollei- pimus, sekä sellaisen tavaran vienti, joka on
9354: den tietojen mukaan kyseiset toimitusjohtajat toimitettu Suomeen jälleenvientikielloin. Sa-
9355: olivat myyneet alun perin omaan työmaakäyt- man lain mukaisesti tullirikoksesta rangaistaan
9356: töönsä väliaikaisluvalla hankkimansa amerik- rikoslain 38 luvun 12 ja 13 §:n perusteella.
9357: kalaisen VAX 11/750 tietokoneen neuvostoliit- Miksei tätä rikoslain kohtaa sovelleta nyt pu-
9358: tolaisille. Tämän lisäksi syytetyt olisivat myös heena olevassa tapauksessa?
9359: toimittaneet pienempiä tietokoneita ja tietoja         Tullitilastojen mukaan Suomesta jälleenvien-
9360: tietokoneista Neuvostoliittoon. Kyseisen VAX- tiin vuonna 1987 Neuvostoliittoon automaatti-
9361: tietokoneen valmistus on lehtitietojen mukaan sen tietojenkäsittelyn alaan kuuluvia koneita ja
9362: jo lopetettu.                                       laitteita (tullitilaston nimikkeet 84. 53. 100-
9363:    Rikoslain maanpetospykälän käyttämistä 900) yhteensä n. 35 milj. markan arvosta.
9364: tällaisessa tapauksessa ovat useat lakimiehet ja Neuvostoliittoon tapahtuneen kokonaisviennin
9365: rikosoikeudentutkijat, kuten rikosoikeuden arvo näiden laitteiden osalta oli n. 83,3 milj.
9366: professori Pekka Koskinen (mm. Ilta-Sanomat mk vuonna 1987.
9367: 20.4.1988) arvostelleet jyrkin sanoin. Maanpe-        Mm. Moskovassa on useilla suurimmista
9368: tospykälän tämäntapainen soveltaminenhan tietokoneenvalmistajista                 (IBM,     Hewlett-
9369: johtaa mitä kummallisimpiin seuraamuksiin, Packard, Olivetti, Honeywell, Siemens, Phi-
9370: kuten professori Koskinenkin toteaa. Tässä lips, Rank Xerox jne.) omat edustustonsa.
9371: tapauksessa näyttää siis siltä, että Suomen Mahdollisuus huipputeknologian vientiin ja si-
9372: viranomaiset alistuvat noudattamaan Suomen tä koskevaan tiedonvälitykseen ei liene siis vain
9373: lain - vieläpä hyvin keskeisen lainkohdan -        muutaman suomalaisen liikemiehen varassa.
9374: käytäntöön soveltamisessa Yhdysvaltain kong- USA:n poliittinen johto ja maan sotilasviran-
9375: ressin täysin poliittisluonteista päätöstä.        omaiset saivat aikaan kylmän sodan henkeen
9376:    Maanpetossyytteiden käsittely tapahtuu jul- kuuluvan vientikieltopäätöksen, kun sen sijaan
9377: kisuudelta salassa. Tämänkin jutun käsittely amerikkalaiset tietokonefirmat ja maan kaup-
9378: on julistettu salaiseksi. Tällaisella menettelyllä papolitiikasta vastaavat viranomaiset olisivat
9379: 280655K
9380: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 302
9381: 
9382: valmiit edistämään kaikin tavoin atk-teknolo-          Tämä tapaus osoittaa samalla, että rikoslain
9383: gian vientiä myös Neuvostoliittoon ja muihin        uudistaminen mm. maanpetospykälien osalta
9384: sosialistisiin maihin.                              on tarpeen, jotta selkeytetään niin rikoksen
9385:                                                     tunnusmerkistöä kuin lain soveltamissäännök-
9386:    Mutta pitääkö Suomen olla tukemassa              siäkin.
9387: USA:n poliittista kauppasaartopolitiikkaa -            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9388: jonka kohteena Suomi itsekin tavallaan on,          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
9389: kun on kyse esim. jäänmurtajien viennistä           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
9390: Yhdysvaltoihin? Miten tällainen voi olla sopu-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
9391: soinnussa Suomen puolueettomuuspolitiikan           sen:.
9392: kanssa? Sehän merkitsee asettumista kansain-
9393: välisesti merkittävässä suurvaltakiistassa -                  Onko Suomi sitoutunut sellaisiin so-
9394: huipputeknologien vientikiellossa Neuvostoliit-            pimuksiin, joiden perusteella voidaan
9395: toon ja muihin sosialistisiin maihin - toisen              USA:n kongressin huipputeknologian
9396: suurvallan, Yhdysvaltain puolelle Neuvosto-                vientikieltoa Neuvostoliittoon koskevan
9397: liittoa vastaan. Samalla se voi jopa merkitä               päätöksen katsoa koskevan tapausta,
9398: puolueettomuusasemamme vaarantamista.                      jossa on rikottu Suomen tullilain mää-
9399:                                                            räyksiä, ja katsooko Hallitus, että täl-
9400:    Suojelupoliisin toiminta - mm. sen päälli-              laisessa tapauksessa voidaan soveltaa
9401: kön Seppo Tiitisen lausunnot, joissa hän on                rikoslain maanpetospykälää, sekä
9402: arvostellut julkista sanaa asian esille tuomises-             aikooko Hallitus ryhtyä uudistamaan
9403: ta - ja samalla myös Suomen ulkomaankaup-                  rikoslakiamme ajan vaatimuksia vas-
9404: paviranomaisten toiminta tulee tässä varsin                taavaksi mm. maanpetospykälien osal-
9405: outoon· valoon.                                            ta?
9406: 
9407:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1988
9408: 
9409:          Arvo Kemppainen          Lauha Männistö          Jarmo Wahlström
9410:                   Vappu Säilynoja             Asko Apukka
9411:                                        1988 vp. -      KK n:o 302                                      3
9412: 
9413: 
9414: 
9415: 
9416:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9417: 
9418:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         myöskään kuulu puuttua Yhdysvaltojen asioi-
9419: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hin yrittämällä vaikuttaa jälleenvientiä koske-
9420: olette 4 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn              viin määräyksiin.
9421: kirjeenne n:o 850 ohella toimittanut valtioneu-           Hallitukselle ei kuulu kannan ottaminen sii-
9422: voston asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi          hen, miten jälleenvientikiellon vastaisesti kol-
9423: jäljennöksen kansanedustaja Kemppaisen ym.             manteen maahan tapahtunutta vientiä on ri-
9424: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o         kosoikeudellisesti arvosteltava. Tämä tehtävä
9425: 302:                                                   kuuluu riippumattamille tuomioistuimille mah-
9426:                                                        dollisesti nostettujen syytteiden yhteydessä.
9427:           Onko Suomi sitoutunut sellaisiin so-            Rikoslain kokonaisuudistusta valmistellaan
9428:        pimuksiin, joiden perusteella voidaan           parastaikaa oikeusministeriön asettamassa ri-
9429:        USA:n kongressin huipputeknologian              koslakiprojektissa. Uudistuksen ensimmäisen
9430:        vientikieltoa Neuvostoliittoon koskevan         vaiheen käsittävä hallituksen esitys, johon si-
9431:        päätöksen katsoa koskevan tapausta,             sältyvät muun muassa elinkeinorikokset ja ri-
9432:        jossa on rikottu Suomen tullilain mää-          kokset julkista taloutta vastaan sekä muut
9433:        räyksiä, ja katsooko Hallitus, että täl-        omaisuusrikokset ja velallisen rikokset, on an-
9434:        laisessa tapauksessa voidaan soveltaa           nettu eduskunnalle tänä keväänä.
9435:        rikoslain maanpetospykälää, sekä                   Rikoslakiuudistuksen keskeisiä pyrkimyksiä
9436:           aikooko Hallitus ryhtyä uudistamaan          ovat muun muassa rangaistussäännösten kir-
9437:        rikoslakiamme ajan vaatimuksia vas-             joituslavan täsmentäminen ja rikosten johdon-
9438:        taavaksi mm. maanpetospykälien osal-            mukainen porrastaminen törkeyden perusteella
9439:        ta?                                             sekä turhan korkeiden rangaistusmaksimien
9440:                                                        alentaminen.
9441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen
9442: taen seuraavaa:                                        kuuluvat muun muassa rikokset ihmisyyttä,
9443:   Suomen valtio ei ole Amerikan yhdysvalto-            kansanvaltaisuutta ja kansalaisten poliittista
9444: jen kanssa solminut valtiosopimuksia, jotka            toimintavapautta vastaan sekä rikokset valtion
9445: koskisivat Yhdysvalloista peräisin olevan huip-        ulkoista ja sisäistä turvallisuutta vastaan. Näitä
9446: puteknologian jälleenvientiä kolmansiin mai-           rikoksia koskevien säännösten käsittely on äs-
9447: hin. Yksityiset maahantuojat ovat sitä vastoin         kettäin alkanut rikoslakiprojektin johtoryh-
9448: saattaneet sitoutua noudattamaan jälleenvienti-        mässä.
9449: kieltoja ostaessaan laitteita Yhdysvalloista tai          Edellä mainittujen rangaistussäännösten uu-
9450: ostaneet tällaisia laitteita tietoisina mahdollisis-   distamista tarkoittava hallituksen esitys tullaan
9451: ta jälleenvientikielloista. Tällaisiin yksityisoi-     antamaan eduskunnalle rikoslakiprojektin eh-
9452: keudellisiin kauppasopimuksiin hallitus ei voi         dotuksen valmistuttua ja sen oltua lausunto-
9453: eikä sillä ole syytä puuttua. Suomen valtiolle ei      kierroksella.
9454: 
9455:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1988
9456: 
9457:                                                                   Oikeusministeri Matti Louekoski
9458: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 302
9459: 
9460: 
9461: 
9462: 
9463:                              Tili Riksdagens Herr Talman
9464: 
9465:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sig i Förenta staternas angelägenheter genom
9466: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         att försöka påverka återexportbestämmelserna.
9467: nr 850 av den 4 maj 1988 till vederbörande              Det är inte regeringens uppgift att ta ställ-
9468: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      ning tili hur export tili ett tredje land i strid
9469: jande av riksdagsman Kemppainen m.fl. un-           mot återexportförbudet skall bedömas i straff-
9470: dertecknade spörsmål nr 302:                        rättsligt hänseende. Bedömningen görs av obe-
9471:                                                     roende domstolar i samband med eventuella
9472:           Har Finland ingått sådana avtal på        åtal.
9473:        grund av vilka det beslut, som USA:s             För närvarande bereds en totalrevidering av
9474:        kongress fattat om förbud mot export         strafflagen inom ramen för justitieministeriets
9475:        av högteknologi tili Sovjetunionen, kan      strafflagsprojekt. Regeringens proposition,
9476:        anses gälla överträdelse av bestämmel-       som omfattar det första reformskedet och
9477:        serna i Finlands tullag, och anser Rege-     behandlar bl.a. brott i näringsverksamhet och
9478:        ringen att strafflagens landsförräderi-      brott mot den offentliga ekonomin samt andra
9479:        paragraf är tillämplig på fallet, samt       egendomsbrott och gäldenärsbrott, har avlåtits
9480:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      tili riksdagen denna vår.
9481:        ta för att revidera strafflagen så att den       Ett viktigt mål för strafflagsreformen är att
9482:        bl.a. i fråga om landsförräderiparagra-      precisera formuleringen av straffstadgandena
9483:        ferna motsvarar tidens krav?                 och införa en konsekvent differentiering av
9484:                                                     brotten beroende på grovhetsgraden samt att
9485:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sänka onödigt höga straffmaxima.
9486: nadsfullt anföra följande:                              Totalrevideringens andra skede omfattar
9487:    Finska staten har inte ingått några statsför-    bl.a. brott mot mänskligheten, demokratin och
9488: drag med Amerikas Förenta stater om återex-         medborgarnas politiska handlingsfrihet samt
9489: port av högteknologi från Förenta staterna tili     brott mot statens yttre och inre säkerhet.
9490: tredje land. Däremot kan enskilda importörer        Behandlingen av de stadganden som gäller
9491: ha förbundit sig att iaktta återexportförbudet      dessa brott har nyligen inletts i strafflagspro-
9492: då de köpt anläggningar från Förenta staterna       jektets ledningsgrupp.
9493: eller de kan ha köpt anläggningar medvetna              Regeringens proposition om revidering av de
9494: om eventuella återexportförbud. Regeringen          ovan nämnda stadgandena kommer att avlåtas
9495: kan inte och har inte heller skäl att ingripa i     tili riksdagen så snart strafflagsprojektets för-
9496: sådana privaträttsliga handelsavtal. Det an-        slag blivit färdigt och undergått remissbehand-
9497: kommer inte heller på finska staten att blanda      ling.
9498: 
9499:     Helsingfors den 30 maj 1988
9500: 
9501:                                                                  Justitieminister Matti Louekoski
9502:                                                1988 vp.
9503: 
9504: Kirjallinen kysymys n:o 303
9505: 
9506: 
9507: 
9508: 
9509:                                    Björklund: Luonnontieteellisen opetuksen lisäämisestä kouluis-
9510:                                       samme
9511: 
9512: 
9513:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9514: 
9515:    Perusteellisessa kansainvälisessä vertailutut-        Niin aineiston laajuuden kuin menetelmien
9516: kimuksessa on selvitetty 17 eri maan koululais-       luotettavuuden vuoksi tutkimusta voidaan pi-
9517: ten luonnontieteellistä osaamista. Tutkittavina       tää erittäin uskottavana. Luonnontieteiden
9518: ovat olleet kymmenvuotiaat, neljätoistavuo-           osaamisen romahdus koululaitoksessamme, jo-
9519: tiaat ja lukion kahden ylimmän luonnontieteel-        ta tutkimustulokset osoittavat, olisi kansallinen
9520: lisesti suuntautuneen luokan oppilaat.                onnettomuus, joka ilman pikaisia ja perinpoh-
9521:    Suomen osalta tulokset ovat erittäin huoles-       jaisia erityistoimia ulottaisi kielteiset vaikutuk-
9522: tuttavat. Kun suomalainen kymmenvuotias on            sensa vuosien päähän kulttuurimme, tieteemme
9523: tiedoiltaan kolmannella ja neljätoistavuotias         ja taloutemme tasoon.
9524: vielä viidennellä sijalla suoritetussa vertailussa,
9525: lukion oppilaat sijoittuvat biologian osaamisel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9526: taan kansainvälisen vertailun puoleenväliin ja        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9527: kemian sekä fysiikan osaamiseltaan sen loppu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9528: päähän.                                               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9529:    Tutkitussa maaryhmässä, johon kuuluu
9530: myös kehitysmaita, suomalainen lukialainen                      Mitä Hallitus aikoo tehdä korjatak-
9531: on kemian osaamisessaan heikoimmalla ja fy-                  seen luonnontieteellistä osaamista kou-
9532: siikan osaamisessaan toiseksi heikoimmalla si-               luissamme kohdanneen romahduksen
9533: jaiia. Näin siis siitäkin huolimatta, että lähtö-            ja estääkseen sen katastrofinomaiset
9534: kohdat ovat parhaimmasta päästä.                             seuraukset?
9535: 
9536:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1988
9537: 
9538:                                       Ilkka-Christian Björklund
9539: 
9540: 
9541: 
9542: 
9543: 280738A
9544: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 303
9545: 
9546: 
9547: 
9548: 
9549:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9550: 
9551:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    neiden opetusta koskevat yleiset ohjeet sekä
9552: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    päättää valtakunnallisista oppimääristä. Uusis-
9553: olette kirjeellänne 5 päivänä toukokuuta 1988    sa opetussuunnitelmissa on kiinnitetty erityistä
9554: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-    huomiota matemaattis-luonnontieteellisen ope-
9555: nen vastattavaksi kansanedustaja Björklundin     tuksen tehostamiseen. Opetussuunnitelmiin
9556: tekemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o     kuuluu myös elinympäristöön liittyviä aiheko-
9557: 303:                                             konaisuuksia. Oppilaat tutustuvat paikkakun-
9558:                                                  nan elinkeinoelämään ja sen kehitysnäkymiin.
9559:           Mitä Hallitus aikoo tehdä korjatak-       Hallituksen käsityksen mukaan opetussuun-
9560:        seen luonnontieteellistä osaamista kou-   nitelmia tulee edelleen kehittää eri tieteenalojen
9561:        luissamme kohdanneen romahduksen          rajat ylittäviä kokonaisuuksia käsittäviksi.
9562:        ja estääkseen sen katastrofinomaiset      Tässä kehittämistyössä tulee käyttää hyväksi
9563:        seuraukset?                               luonnontieteellisen alan tutkimustietoa.
9564:                                                     Vuonna 1987 valtioneuvosto asetti maamme
9565:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-      luonnontieteellisen koulutuksen kehittämistä
9566: taen seuraavaa:                                  selvittävän komitean, jonka tulee laatia toimin-
9567:   Peruskoululaissa (476/83) ja lukiolaissa       taohjelma vuosille 1989-1993 matemaattis-
9568: (477 /83) todetut kasvatustavoitteet ovat kou-   luonnontieteellisen opetuksen tehostamisen
9569: lun toimintaa ohjaavia toimintaperiaatteita,     edellyttämistä toimenpiteistä yleissivistävässä
9570: jotka tulee ottaa huomioon eri aineiden kasva-   ja ammatillisessa koulutuksessa sekä aikuis- ja
9571: tus- ja opetustilanteissa.                       täydennyskoulutuksessa.
9572:    Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmaan        Kuten edellä todetosta ilmenee, hallitus on
9573: kuuluvien eri aineiden tuntimääristä päättää     käynnistänyt luonnontieteellisen opetuksen te-
9574: valtioneuvosto. Kouluhallituksen tehtävänä on    hostamiseen tähtäävät toimenpiteet koulutus-
9575: antaa opetussuunnitelman laadintaa ja oppiai-    järjestelmän eri tasoilla.
9576: 
9577:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1988
9578: 
9579:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
9580:                                     1988 vp. -     KK n:o 303                                    3
9581: 
9582: 
9583: 
9584: 
9585:                              Tili Riksdagens Herr Talman
9586: 
9587:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      planerna har det fästs speciell uppmärksamhet
9588: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        vid att effektivera den matematisk-naturve-
9589: av den 5 maj 1988 tili vederbörande medlem av      tenskapliga undervisningen. Tili läroplanerna
9590: statsrådet översänt en avskrift av följande av     hör även genomgående teman som anknyter tili
9591: riksdagsman Björklund undertecknade spörs-         livsmiljön. Eleverna gör sig förtrogna med
9592: mål nr 303:                                        ortens näringsliv och dess utvecklingsperspek-
9593:                                                    tiv.
9594:           Vad ämnar Regeringen göra för att
9595:        rätta tili den nedgång som skett i det         Enligt regeringens uppfattning bör läro-
9596:        naturvetenskapliga kunnandet i våra         planerna fortlöpande utvecklas tili helheter
9597:        skolor och för att förhindra dess kata-     som överskrider gränserna för olika ve-
9598:        strofala följder?                           tenskapsområden. 1 detta utvecklingsarbete
9599:                                                    skall forskningen på det naturvetenskapliga
9600:   Som svar på spörsmåJet anför jag vördsamt        området. utnyttjas.
9601: följande:                                             Statsrådet tilisatte år 1987 en kommitte med
9602:    De fostringsmål som fastslagits i grundskole-   uppgift att utreda utvecklingen av den naturve-
9603: lagen (476/83) och gymnasielagen (477 /83) ut-     tenskapliga utbildningen i vårt land. Kommit-
9604: gör principerna som styr skolans verksamhet        ten skall göra upp en verksamhetsplan för åren
9605: och som skall följas i fostrings- och undervis-    1989-1993 över de åtgärder som bör vidtas
9606: ningssituationerna i olika ämnen.                  för att effektivera den matematisk-naturve-
9607:    Statsrådet besluter om antalet timmar i de      tenskapliga undervisningen i den allmänbildan-
9608: olika ämnen som hör tili grundskolans och          de och yrkesmässiga utbildningen samt i vux-
9609: gymnasiets läroplan. Det åligger skolstyrelsen     enutbildningen och fortbildningen.
9610: att utfärda de allmänna anvisningarna angåen-         Som av ovan anförda framgår har rege-
9611: de uppgörandet av läroplanen och undervis-         ringen igångsatt de åtgärder som syftar tili att
9612: ningen i läroämnen samt att besluta om de          effektivera den naturvetenskapliga undervis-
9613: riksomfattande lärokurserna. 1 de nya läro-        ningen på olika nivåer inom utbildningen.
9614: 
9615:     Helsingfors den 9 juni 1988
9616: 
9617:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
9618:                                              1988 vp.
9619: 
9620: Kirjallinen kysymys n:o 304
9621: 
9622: 
9623: 
9624: 
9625:                                  Särkijärvi: Vuotoksen allasta koskevan lopullisen päätöksen
9626:                                     tekemisestä
9627: 
9628: 
9629:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9630: 
9631:    Hallitus päätti vuonna 1982 iltakoulussaan,     on kuitenkin tällä kertaa saanut myös ministe-
9632: että Vuotoksen altaan rakentamisesta luovu-        riön tuen toiminnalleen.
9633: taan. Tämä selkeytti tilannetta monin tavoin.         Uusi epävarmuus on inhimillisesti katsoen
9634: Eduskunta antoi tukensa päätökselle hyväk-         hyvin raskasta niille ihmisille, jotka ovat luot-
9635: syessään allasalueelle elvytysrahoja valtion       taneet hallituksen päätökseen ja suunnitelleet
9636: budjetin yhteydessä, ja muutkin yksityiset ja      oman elämänsä tämän mukaan. Alueelle on
9637: julkiset investoinnit alueelle käynnistyivät.      muuttanut ihmisiä, jotka ovat perustaneet ko-
9638: Tulevaisuuteen luottava elämä pääsi jälleen        tinsa, kunnostaneet tilojaan ja sijoittaneet työ-
9639: käyntiin.                                          hön vuosia elämästään. Miltä mahtaakaan tun-
9640:    Päätöksen jälkeisenä aikana on alueelle si-     tua tehdä elämäntyötään viljelemällä maata ja
9641: joitettu valtion elvytysrahaa yhteensä 8,3         rakentamalla kotiympäristöään alueella, jota
9642: mmk, muuta valtion rahoitusta 9,0 mmk ja           uhkaa veden alle jääminen poliittisten päätök-
9643: asukkaiden omia sijoituksia 3,1 mmk. Yli puo-      sentekijöiden minä tahansa hetkenä tekemän
9644: let elvytysvaroista on käytetty maatalouden        päätöksen seurauksena.
9645: kehittämiseen. Niillä on rakennettu myös mm.          Altaan rakentaminen aiheuttaisi vahinkoja
9646: Viitarannan silta ja metsäautoteitä. Altaan        yhdelletoista tilalle, joille on suunnattu elvytys-
9647: pinta-ala olisi 234 km2 , mihin kuuluu myös        varoja. Neljälle tilalle on näitä varoja käyttäen
9648: hyvätuottoista metsämaata. Vuotuiseksi kas-        rakennettu rakennuksia, joille allas aiheuttaisi
9649: vuksi arvioidaan 11 000 m3 • Alueella on metsä-    vahinkoa. Altaan alueella asuvat ja sinne elvy-
9650: taloussuunnitelma tehty 323 tilalle. Nykyisin      tyksen aikana muuttaneet vastustavat ymmär-
9651: alue tarjoaa lähes 100 työpaikkaa, altaan suun-    rettävästi voimakkaasti altaan rakentamista.
9652: nitellun rakentamisen jälkeen 90 työpaikkaa.          Asiassa on kyse osaltaan eduskunnan nautti-
9653:    Eduskunnan budjetin yhteydessä toistuneista     masta luottamuksesta ja arvonannosta. Kovin
9654: kannanilmaisuista huolimatta on keskustelu al-     järkevänä ei kohtuudella voi pitää sellaista
9655: taan rakentamisesta herätetty jälleen. Kemijoki    politiikkaa, jossa eduskunta ensin elvyttää alu-
9656: Oy on jopa laatinut suunnitelman hankkeen          een veronmaksajien rahoilla ja hallitus sitten
9657: toteuttamisehdoista. Sen mukaan Kemijoki Oy        hukuttaa sen veteen.
9658: antaa Lapin kunnille erityisetuja sähkön myyn-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9659: nissä, jos nämä osaltaan ajavat hankkeen to-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9660: teuttamista. On sinänsä outoa, että jokin val-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9661: tionyhtiö ryhtyy spekuloimaan hallituksen te-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9662: kemän päätöksen kaatumisella. - Muissa yh-
9663: teyksissä kauppa- ja teollisuusministeriö on                 Aikooko Hallitus saada aikaan lopul-
9664: vastauksissaan kirjallisiin kysymyksiin ilmoit-           lisen päätöksen Vuotoksen säännöstely-
9665: tanut, että se ei voi puuttua valtionyhtiöiden            altaan rakentamatta jättämisestä, jotta
9666: yksittäisiin päätöksiin tai niiden toimintapoli-          alueen asukkaiden tulevaisuutta varjos-
9667: tiikkaan. Lehtitietojen mukaan Kemijoki Oy                tava epävarmuus hälvenisi?
9668: 
9669:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1988
9670: 
9671:                                        Jouni J. Särkijärvi
9672: 
9673: 280710U
9674: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 304
9675: 
9676: 
9677: 
9678: 
9679:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9680: 
9681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      misesta. Eräät Lapin läänin sähkölaitokset
9682: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ovat yhdessä Kemijoki Oy:n kanssa teettäneet
9683: olette 5 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn           tutkimuksen, jossa on selvitetty, mitä hyötyä
9684: kirjeenne n:o 852 ohella toimittanut valtioneu-     Vuotos-hanke toisi Lapin sähkölaitoksille.
9685: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Vuotoksen altaan rakentamista käsiteltiin
9686: kansanedustaja Särkijärven näin kuuluvasta          Lapin maakuntaliiton syysmaakuntapäivillä
9687: kirjallisesta kysymyksestä n:o 304:                 joulukuussa 1987. Maakuntapäivien selvä
9688:                                                     enemmistö oli altaan rakentamisen kannalla.
9689:           Aikooko Hallitus saada aikaan lopul-         Kauppa- ja teollisuusministeriö lähtee siitä,
9690:        lisen päätöksen Vuotoksen säännöstely-       että hallituksen kielteinen iltakoulupäätös Vuo-
9691:        altaan rakentamatta jättämisestä, jotta      tos-hankkeen toteuttamisesta on edelleen voi-
9692:        alueen asukkaiden tulevaisuutta varjos-      massa, ellei hallitus sitä muuta. Tämä on myös
9693:        tava epävarmuus hälvenisi?                   Kemijoki Oy:n lähtökohtana Vuotos-hankkee-
9694:                                                     seen liittyviä asioita käsiteltäessä. Ministeriö
9695:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          katsoo kuitenkin, että Kemijoki Oy voi käydä
9696: taen seuraavaa:                                     hankkeesta keskusteluja ja epävirallisia neu-
9697:   Hallitus teki syyskuussa 1982 iltakoulussaan      votteluja sekä suunnitella ja kehittää hankkeen
9698: kielteisen päätöksen Vuotoksen altaan rakenta-      toteutusvaihtoehtoja.
9699: misesta. Samalla päätettiin eräistä allasalueen        Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä
9700: elvytykseen liittyvistä toimenpiteistä.             Vuotos-hankkeen mahdollisen toteuttamisen
9701:    Hallituksen iltakoulupäätöksen jälkeen eräät     eräs keskeinen edellytys on paikallisen väestön
9702: lappilaiset tahot ovat uudelleen ottaneet esille    myönteinen suhtautuminen asiaan. Ministeriö
9703: Vuotoksen altaan rakentamisen. Koillis-Lapin        katsoo, että allasalueen vaikutuspiirissä olevan
9704: kuntain keskustoimikunta ja Kemijoki Oy ovat        väestönosan selvän enemmistön tulee tukea
9705: käyneet neuvotteluja siitä, miten Vuotos-hanke      allashankkeen toteuttamista, ennen kuin asiaa
9706: voitaisiin toteuttaa mahdollisimman yksimieli-      voidaan harkita uudelleen valtioneuvoston pii-
9707: sesti. Näiden neuvottelujen pohjalta on laadit-     rissä.
9708: tu uusi suunnitelma Vuotos-hankkeen toteutta-
9709: 
9710:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1988
9711: 
9712:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
9713:                                    1988 vp. -     KK n:o 304                                     3
9714: 
9715: 
9716: 
9717: 
9718:                             Till Riksdagens Herr Talman
9719: 
9720:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Lapplands Iän har i samverkan med Kemijoki
9721: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       Oy låtit verkställa en undersökning i viiken
9722: nr 852 av den 5 maj 1988 tili vederbörande        nyttan av Vuotosprojektet för Lapplands el-
9723: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    verk utreds.
9724: jande av riksdagsman Särkijärvi underteckna-         Frågan om byggande av en bassäng i Vuotos
9725: de spörsmål nr 304:                               behandlades av Lapplands landskapsförbund
9726:                                                   vid höstlandskapstinget i december 1987. En
9727:           Har Regeringen för avsikt att nå        tydlig majoritet av landskapstinget ställde sig
9728:        slutligt beslut om att någon reglerings-   bakom byggandet.
9729:        bassäng inte skall byggas i Vuotos, för       Handels- och industriministeriet går ut ifrån
9730:        att den ovisshet som kastar sin skugga     att det negativa beslut som regeringen fattade
9731:        över     invånarnas    framtid    skulle   vid sin aftonskola om förverkligande av Vuo-
9732:        f örskingras?                              tosprojektet gäller fortfarande om inte rege-
9733:                                                   ringen ändrar det. Detta är också utgångs-
9734:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt    punkten för Kemijoki Oy när frågor i anslut-
9735: anföra följande:                                  ning tili projektet behandlas. Ministeriet anser
9736:   1 september 1982 fattade regeringen vid sin     dock att Kemijoki Oy kan föra diskussioner
9737: aftonskola negativt beslut om byggandet av en     och inofficiella förhandlingar om projektet
9738: bassäng i Vuotos. Samtidigt beslutades om         samt planera och utveckla alternativ för dess
9739: vissa åtgärder för återupplivande av bassäng-     förverkligande.
9740: området.                                             Enligt handels- och industriministeriets upp-
9741:    Efter nämnda i aftonskola fattade beslut har   fattning är det en central förutsättning för det
9742: frågan om byggande av en bassäng i Vuotos         eventuella förverkligandet av projektet att den
9743: återupptagits på vissa håll i Lappland. Cent-     lokala befolkningen ställer sig positiv tili sa-
9744: ralkommissionen för det nordostliga Lappland      ken. Ministeriet anser att en tydlig majoritet av
9745: och Kemijoki Oy har förhandlat om hur Vuo-        den befolkningsdel som befinner sig inom det
9746: tosprojektet skulle kunna förverkligas så en-     tilitänkta bassängområdets verkningskrets skall
9747: hälligt som möjligt. På basen av dessa            ge sitt stöd åt förverkligande av bassängprojek-
9748: förhandlingar har om förverkligande av pro-       tet innan ärendet kan prövas om inom statsrå-
9749: jektet uppgjorts en ny pian. Vissa elverk i       det.
9750: 
9751:     Helsingfors den 6 juni 1988
9752:                                                 Handels- och industriminister Ilkka Suominen
9753:                                                1988 vp.
9754: 
9755: Kirjallinen kysymys n:o 305
9756: 
9757: 
9758: 
9759:                                   Kohijoki: Sodissa kärsimään joutuneiden hyväksi tehtyjen lah-
9760:                                     joitusten verovähennysoikeuden säilyttämisestä
9761: 
9762: 
9763:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9764: 
9765:   Tulo- ja varallisuusverolain 33 a §:n nojalla       aukkoja, joita yhteiskunnan sosiaali- ja tervey-
9766: saa verovelvollinen vähentää valtionverotuk-          denhuollon turvassa on ollut ja edelleen yksit-
9767: sessa tekemänsä vähintään 1 000 markan ja             täistapauksissa ilmenee. Suoranaisen taloudel-
9768: enintään 150 000 markan määräisen rahalah-            lisen tuen lisäksi on lahjoitusvaroilla voitu
9769: joituksen, joka on tarkoitettu käytettäväksi          muun muassa järjestää kuntoutustoimintaa
9770: sodassa kärsimään joutuneiden avustamiseen.           rahoittaa sotavammaisten hoitolaitoksien ra:
9771: Valtiovarainministeriö nimeää hakemuksen pe-          kentamista ja niiden välinehankintoja, tukea
9772: rusteella vuosittain ne yhteisöt, joille tehtävät     asuntojen korjaustoimintaa ja hankintaa sekä
9773: rahalahjoitukset ovat vähennyskelpoisia.              ylläpitää sotilasvammakorvauksia koskevaa
9774:    Sodasta kärsimään joutuneitten hyväksi teh-        neuvontatoimintaa.
9775: dyillä lahjoituksilla on perinteisesti ollut tärkeä      Edellä kerrottua yhteiskunnan kannalta tär-
9776: merkitys siinä vapaaehtoisessa huoltotyössä,          keää avustustoimintaa on huomattavasti kan-
9777: jota heidän auttamisekseen on tehty. Jo so-           nustanut ja lisännyt lahjoittajille määräedelly-
9778: tiemme aikana näki valtiovalta välttämättö-           tyksin annettu oikeus verovähennykseen. Esi-
9779: mäksi luoda kanavat kansalaisten vapaaehtoi-          merkiksi sotainvalidien ja heidän vanhuuden-
9780: selle avustustoiminnalle. Sodasta kärsimään           huoltoosa hyväksi kertyi vuonna 1987 verovä-
9781: joutuneiden hyväksi tehtävät lahjoitukset oh-         ~ennykseen oikeuttavia lahJoituksia 2,4 mil-
9782: jattiin sosiaaliministeriön alaisen Suomen            JOOnan markan arvosta. Tmsaalta on edelleen
9783: Huolto - Finlands Folkhjälp r.y:n kautta.             ~ähtävissä myös mittava huollon ja tuen tarve,
9784: Vuodesta 1949 lähtien on lahjoituksia vastaan-        sillä maassamme on yhä 300 000 sotiemme
9785: ottanut Sotainvalidihuollon Kannatusyhdistys          veteraania, joista 43 000 on sotainvalidia, sekä
9786: r.y., jolle valtiovarainministeriö myönsi oikeu-      yli 20 000 kaatuneiden ja sotavammaisten les-
9787: den, jonka mukaan yhdistykselle tehdyistä             keä. Tätä taustaa vasten ovat huolestumista
9788: määräsuuruisista lahjoituksista lahjoittajalla        herättäviä ne suunnitelmat, joiden mukaan
9789: on oikeus verovähennykseen. Yhdistyksen               sodassa kärsimään joutuneiden hyväksi tehtä-
9790: kautta on ollut mahdollista suunnata lahjoi-          viltä lahjoituksilta poistettaisiin verovähennys-
9791: tuksia Sotainvalidien Veljesliiton lisäksi myös       kelpoisuus tai oikeutta siihen rajoitettaisiin
9792: muun muassa Suomen Sotaveteraaniliitolle,             merkittävästi nykyisestä.
9793: Rintamamiesveteraanien liitolle, Kaatuneitten            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9794: Omaisten Liitolle, Mannerheim-ristin ritarien         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9795: säätiölle ja Kuusikotia ylläpitävälle Vanhusten       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9796: Koti r.y:Ile. Vuodesta 1986 lähtien on suurim-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9797: milla valtakunnallisilla järjestöillä ollut oikeus              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9798: ottaa vastaan valtionverotuksessa vähennyskel-               ryhtyä sodassa kärsimään joutuneiden
9799: poisia lahjoituksia myös suoraan.                            hyväksi    tapahtuvan    vapaaehtoisen
9800:    Sotainvalidien, veteraanien, sotaleskien ja               huollon edellytysten ja niitä koskevien
9801: heidän perheidensä hyväksi tehdyillä lahjoituk-              lahjoitusten verovähennysoikeuden säi-
9802: silla on voitu ratkaisevalla tavalla paikata niitä           lyttämisen turvaamiseksi?
9803: 
9804:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1988
9805: 
9806:                                            Maunu Kohijoki
9807: 280729Q
9808: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 305
9809: 
9810: 
9811: 
9812: 
9813:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9814: 
9815:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kärsimään joutuneitten avustamiseksi. Vain
9816: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       yhteisöt voivat lisäksi valtionverotuksessaan
9817: olette 10 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          vähentää vähintään 5 000 markan ja enintään
9818: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        150 000 markan määräiset rahalahjoitukset tie-
9819: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       dettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen Suo-
9820: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta kir-        men valtiolle, suomalaiselle yliopistolle tai kor-
9821: jallisesta kysymyksestä n:o 305:                    keakoululle taikka verohallituksen nimeämälle
9822:                                                     suomalaiselle yhdistykselle, laitokselle tai sää-
9823:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tiölle, jonka varsinaisena tarkoituksena on tie-
9824:        ryhtyä sodassa kärsimään joutuneiden         teen tai taiteen tukeminen. Vain yhteisöille
9825:        hyväksi    tapahtuvan    vapaaehtoisen       ovat valtionverotuksessa vähennyskelpoisia li-
9826:        huollon edellytysten ja niitä koskevien      säksi suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttä-
9827:        lahjoitusten verovähennysoikeuden säi-       miseen annetut vähintään 5 000 markan mää-
9828:        lyttämisen turvaamiseksi?                    räiset rahalahjoitukset Suomen valtiolle, suo-
9829:                                                     malaiselle yliopistolle tai korkeakoululle taikka
9830:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        verohallituksen nimeämälle suomalaiselle yh-
9831: vasti seuraavaa:                                    distykselle, laitokselle tai säätiölle, jonka varsi-
9832:                                                     naisena tarkoituksena on suomalaisen kulttuu-
9833:    Lahjoitusten verovähennysoikeutta koskevia
9834:                                                     riperinteen säilyttäminen.
9835: säännöksiä on muutettu lukuisia kertoja sen
9836: jälkeen, kun maanpuolustusta edistävään tar-           Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen avustus-
9837: koitukseen annetut lahjoitukset vuonna 1937 ja      toiminta ulkomailla lisättiin lakiin, koska vero-
9838: lahjoitukset sodasta kärsimään joutuneitten         tuksellista tukea vain kotimaisille kohteille ei
9839: avustamiseksi vuonna 1944 säädettiin verotuk-       katsottu voitavan enää nykyisin pitää yhtä
9840: sessa vähennyskelpoisiksi. Lahjoitusten vähen-      perusteltuna kuin aikaisemmin. Vuodelta 1986
9841: nysoikeutta verotuksessa on sittemmin vuoroin       toimitetussa verotuksessa, jolloin uutta sään-
9842: sekä laajennettu että supistettu kunkin vuosi-      nöstöä ensimmäisen kerran käytännössä osan
9843: kymmenen vaatimusten mukaisesti. Laajimmil-         vuotta sovellettiin, verotuksessa vähennyskel-
9844: laan lahjoitusten vähennysoikeus verotuksessa       poisia lahjoituksia tehtiin käytettävissä olevien,
9845: on parastaikaa voimassa olevissa säännöksissä.      lähinnä henkilöverotusta koskevien tilastojen
9846:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043174)           mukaan yhteensä 160 miljoonan markan ar-
9847: 33 a §:n mukaan valtionverotuksessa ovat vä-        vosta. Kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen
9848: hennyskelpoisia rahalahjoitukset, jotka on teh-     toimintaan ulkomailla annettiin lahjoituksia
9849: ty Suomen valtiolle käytettäväksi Suomen            114 miljoonan markan arvosta. Humanitaari-
9850: maanpuolustusta edistävään tarkoitukseen, ke-       nen avustustoiminta kotimaassa keräsi lahjoi-
9851: hitysyhteistyöhön tai humanitaariseen avustus-      tuksia 11 miljoonaa markkaa ja sodasta kärsi-
9852: toimintaan kotimaassa tai ulkomailla. Vähen-        mään joutuneitten avustaminen 4 miljoonaa
9853: nyskelpoisia valtionverotuksessa ovat myös          markkaa. Muu osa yhteismäärästä kohdistui
9854: valtiovarainministeriön nimeämälle yhdistyk-        tiedettä, taidetta tai suomalaista kulttuuripe-
9855: selle, laitokselle tai säätiölle taikka uskonnon-   rinnettä edistävään tarkoitukseen.
9856: vapauslain 2 §:ssä tarkoitetulle uskonnolliselle       Lahjoitusten vähennyskelpoisuutta verotuk-
9857: yhdyskunnalle tai sen toimielimene tehdyt vä-       sessa koskeva säännös sai nykyisen sisältönsä
9858: hintään 300 markan ja enintään 15 000 markan        11 päivänä heinäkuuta 1986 annetulla lailla
9859: määräiset rahalahjoitukset, jotka on tarkoitet-     (540/86). Säännöstä sovelletaan tulo- ja varal-
9860: tu käytettäväksi kehitysyhteistyöhön tai huma-      lisuusveroasetuksessa (647 /86) määrätyllä ta-
9861: nitaariseen avustustoimintaan, samoin kuin vä-      valla. Nykyinen menettely, jonka mukaan pää-
9862: hintään 1 000 markan ja enintään 150 000            osa verotuksessa vähennyskelpoisien lahjoitus-
9863: markan määräiset rahalahjoitukset sodasta           ten saajayhteisöistä nimetään lahjoitusten ve-
9864:                                       1988 vp. -     KK n:o 305                                     3
9865: 
9866: rovapauslautakunnan annettua asiasta lausun-            Verotus vuodelta 1987 toimitetaan kuluvana
9867: tonsa, on osoittautunut verotustyötä huomat-         vuonna, joten tilastotietoja ei toistaiseksi ole
9868: tavasti monimutkaistavaksi, vaikka kokemuk-          saatavissa. Luultavaa kuitenkin on, että lahjoi-
9869: sia on vasta yhden toimitetun verotuksen osal-       tusmäärät kasvavat edelliseen vuoteen verrattu-
9870: ta. Tällöinkin nimettyjen järjestöjen lukumää-       na, koska nimettyjen saajajärjestöjen luku-
9871: rä oli useita satoja. Vaikka tarkoituksena halli-    määrä kaiken aikaa lisääntyy. Todennäköistä
9872: tuksen esityksen perustelujen mukaan oli nime-       on myös, että yhä suurempi osuus lahjoituksis-
9873: tä lahjoitusten saajayhteisöiksi vain keskeiset      ta kohdistuu kehitysyhteistyöhön ja ulkomai-
9874: järjestöt, on käytännössä jouduttu esimerkiksi       seen humanitaariseen apuun, mahdollisesti ko-
9875: keskusjärjestön puuttuessa nimeämään lukui-          timaisten kohteitten kustannuksella.
9876: sia ala- ja paikallisjärjestöjä. Myös keskusjär-
9877: jestöjä on lukuisasti, ja keskeisten valinta niis-      Kokonaisverouudistuksen valmistelun yhtey-
9878: tä on käytännössä hankalaa. Pienenkin järjes-        dessä on kaavailtu luovuttavan verotuksen
9879: tön toiminta saattaa olla keskeistä ja toisaalta     massamenettelyyn hyvin huonosti sopivasta
9880: suuren vain muodollista, joten jo nimeämis-          järjestelmästä. Nimettyjen saajajärjestöjen
9881: prosessi on ongelmallinen. Lisäksi se saattaa        kannalta lahjoitusten verovähennysoikeudella
9882: osoittautua turhaksi, jos nimetty järjestö ei        ei ole suurta merkitystä, jos yhteiskunnan apu
9883: saakaan lahjoituksia. Järjestön toiminta saat-       voidaan suunnata niille muulla tavoin. Koti-
9884: taa olla myös varsin monitahoista, ja lahjoitus-     maiset avustusjärjestöt saavat yhteiskunnalta
9885: varojen käytön valvonta on vaikeaa. Verotuk-         määrältään huomattavasti lahjoituksia suurem-
9886: sessa vähennyskelpoisiahan ovat vain tiettyyn        pia avustuksia, jotka myös myönnetään hake-
9887: tarkoitukseen annetut lahjoitukset. Lahjoitta-       muksesta, joten kahden järjestelmän ylläpito ei
9888: jan on niinikään vaikea erottaa verotuksessa         ole edes tarkoituksenmukaista.
9889: vähennyskelpoisia lahjoituskohteita monista si-
9890: nänsä kannatettavista avustushankkeista tai             Hallitus ei ole vielä ottanut kantaa kokonais-
9891: erilaisia vähennyskelpoisia kohteita toisistaan,     verouudistuksen yksityiskohtiin. Uudistusta,
9892: mikä lahjoitustarkoituksille säädettyjen erisuu-     jonka toteuttaminen aloitetaan vuodelta 1989
9893: ruisten vähimmäis- ja enimmäismäärien vuoksi         toimitettavassa verotuksessa, koskevista esityk-
9894: kuitenkin on tarpeen. Tarkistettavat kuitit ja       sistä päätettäessä ratkaistaan myös esitetty ky-
9895: jatkuvasti pitenevät nimettyjen järjestöjen luet-    symys ottaen huomioon muutkin mahdollisuu-
9896: telot hankaloittavat verotustyötä säännöksen         det tarpeellisen tuen varmistamiseksi sodista
9897: sisällöstä johtuvia soveltamisongelmia lisäten.      kärsimään joutuneille.
9898: 
9899:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1988
9900: 
9901:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
9902: 4                                      1988 vp. -      KK n:o 305
9903: 
9904: 
9905: 
9906: 
9907:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9908: 
9909:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningdonationer på minst 5 000 och högst
9910: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            150 000 mark som för främjande av vetenskap
9911: av den 10 maj 1988 tili vederbörande medlem            eller konst gjorts tili finska staten, finskt uni-
9912: av statsrådet översänt avskrift av följande av         versitet eller finsk högskola eller tili någon av
9913: riksdagsman Maunu Kohijoki undertecknade               skattestyrelsen namngiven finsk förening, in-
9914: spörsmål nr 305:                                       rättning eller stiftelse, vars egentliga uppgift är
9915:                                                        att understödja vetenskap eller konst. Vid
9916:            Vilka åtgärder tänker Regeringen            statsbeskattningen avdragsgilla endast för sam-
9917:         vidta för att trygga förutsättningarna         fund är dessutom penningdonationer på minst
9918:         för friviliig vård av den som blivit           5 000 mark, som för skyddande och bevarande
9919:         lidande genom krig samt säkerställa            av kulturarvet i Finland gjorts tili finska sta-
9920:         bevarandet av rätten tili skatteavdrag         ten, finskt universitet eller finsk högskola eller
9921:         för donationer tili fromma för dem?            tili någon av skattestyrelsen namngiven finsk
9922:                                                        förening, inrättning eller stiftelse, vars egentli-
9923:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           ga uppgift är att bevara kulturarvet i Finland.
9924: samt anföra följande:                                      Utvecklingssamarbete och humanitär bi-
9925:    Stadgandena om rätt tili skatteavdrag för           ståndsverksamhet utomlands fogades tililagen,
9926: donationer har ändrats ett flertal gånger sedan        eftersom man inte ansåg att man kunde betrak-
9927: det år 1937 hade stadgats att donationer, som          ta beskattningsmässigt stöd enbart tili inhems-
9928: gjorts i syfte att främja landets försvar och år       ka objekt lika motiverat som tidigare. Vid
9929: 1944 att bistånd tili dem som blivit lidande           beskattningen för år 1986, när de nya stadgar-
9930: genom krig är avdragsgilia vid beskattningen.          na för första gången under en del av året
9931: Rätten tili skatteavdrag för donationer vid            tillämpades i praktiken, gjordes enligt de statis-
9932: beskattningen har sedermera än utökats och än          tiska uppgifter som finns att tillgå och som
9933: inskränkts alltefter de krav som funnits under         närmast gäller personbeskattningen vid be-
9934: varje årtionde. Mest omfattande är rätten tili         skattningen avdragsgilla donationer tili ett vär-
9935: avdrag för donationer vid beskattningen i de           de av 160 miljoner mark. Donationer tili ut-
9936: nu gällande stadgandena.                               vecklingssamarbete och humanitär verksamhet
9937:    Enligt 33 a § i lagen om skatt på inkomst           utomlands gjordes tili ett värde av 114 miljoner
9938: och förmögenhet (1043174) är penningdonatio-           mark. Humanitär biståndsverksamhet i Fin-
9939: ner, som gjorts tili finska staten att användas        land fick 11 miljoner mark och de som blivit
9940: för främjande av landets försvar, för utveck-          lidande genom krig 4 miljoner mark i donatio-
9941: lingssamarbete eller för humanitär bi-                 ner. Återstoden av det sammanlagda beloppet
9942: ståndsverksamhet i Finland eller utomlands,            gick tili främjande av vetenskap eller konst
9943: avdragsgilia vid statsbeskattningen. Av-               eller tili bevarande av kulturarvet i Finland.
9944: dragsgilia vid statsbeskattningen är även pen-             Stadgandet om donationer, som är av-
9945: ningdonationer på minst 300 och högst 15 000           dragsgilla vid beskattningen, fick sitt nuvaran-
9946: mark, som gjorts tili någon förening, inrätt-          de innehåll i lagen av den 11 juni 1986 (540/
9947: ning eller stiftelse eller något i 2 § religionsfri-   86). Stadgandet tillämpas på det sätt som
9948: hetslagen nämnt religionssamfund eller organ           föreskrivs i förordningen om skatt på inkomst
9949: inom detta, som finansministeriet namngivit,           och förmögenhet (647 /86). Det nuvarande
9950: för utvecklingssamarbete eller för humanitär           förfarandet, enligt vilket största delen av de
9951: biståndsverksamhet liksom också penningdo-             samfund som får donationer, vilka är av-
9952: nationer på minst 1 000 och högst 150 000              dragsgilla vid beskattningen, namnges efter det
9953: mark, som gjorts för bistånd tili dem som              att nämnden för utlåtanden om donationers
9954: blivit lidande genom krig. Endast samfund får          skattefrihet gett sitt utlåtande i ärendet, har
9955: vid statsbeskattningen dessutom avdra pen-             visat sig komplicera beskattningsarbetet betyd-
9956:                                     1988 vp. -     KK n:o 305                                      5
9957: 
9958: ligt, även om erfarenheter ännu finns från bara    och med att de ökar de tillämpningsproblem
9959: en beskattning. Då var antalet namngivna or-       som föranleds av innehållet i stadgandet.
9960: ganisationer flera hundra. Fast syftet enligt          Beskattningen för år 1987 utförs under inne-
9961: motiveringen tili regeringens proposition var      varande år. Därför finns än så länge inte några
9962: att namnge endast centralorganisationer som        statistiska uppgifter tillgängliga. Det är dock
9963: donationstagare, var man i praktiken tvungen       troligt att antalet donationer ökar jämfört med
9964: att namnge ett flertal under- och lokalorganisa-   i fjol, eftersom antalet namngivna mottagaror-
9965: tioner t.ex. om en centralorganisation sakna-      ganisationer hela tiden ökar. Det är också
9966: des. Centralorganisationer finns det också gott    sannolikt att ett allt större antal donationer går
9967: om och att välja ut de väsentliga bland dem är     tili utvecklingssamarbete och tili humanitär
9968: i praktiken besvärligt. Också en liten organisa-   hjälp utomlands, eventuellt på de inhemska
9969: tions verksamhet kan vara central medan en         objektens bekostnad.
9970: stor organisations verksamhet kanske endast är         1 samband med beredningen av den totala
9971: formell. Redan namngivningsprocessen är där-       skattereformen har man planerat att frångå
9972: för problematisk. Dessutom kan den visa sig        ovan beskrivna system, som lämpar sig mycket
9973: vara förgäves, om den namngivna organisatio-       dåligt för det massförfarande som beskattning-
9974: nen inte sedan får donationer. Organisationens     en innebär. Vad gäller de namngivna mottagar-
9975: verksamhet kan också vara mycket mångskif-         organisationerna har rätten tili skatteavdrag
9976: tande och övervakningen av hur donations-          för donationer ingen stor betydelse, om sam-
9977: medlen används är svår. Endast donationer          hällets hjälp kan styras tili dem på annat sätt.
9978: som gjorts tili ett visst ändamål, är ju av-       De inhemska biståndsorganisationerna får bi-
9979: dragsgilia vid beskattningen. Det är likaså        drag från samhället, vilka är mycket större än
9980: svårt för donatorn att skilja donationer, som      donationerna och vilka även beviljas vid ansö-
9981: är avdragsgilla vid beskattningen, från många      kan. Ett upprätthållande av två system är
9982: bidragsprojekt som i och för sig är värda att      därför inte ens ändamålsenligt.
9983: understöda eller att skilja olika avdragsgilla         Regeringen har ännu inte tagit ställning tili
9984: objekt från varandra, vilket dock är nödvän-       detaljerna i den totala skattereformen. När
9985: digt med tanke på de olika stora minimi- och       beslut fattas om de förslag som berör refor-
9986:  maximibelopp som fastställts för donationsän-     men, vars genomförande påbörjas vid beskatt-
9987: damålen. Kvittona, som skall granskas, och de      ningen för år 1989, avgörs också denna fråga
9988: allt längre förteckningarna över namngivna         med beaktande även av andra möjligheter för
9989: organisationer försvårar beskattningsarbetet i     säkrandet av nödvändigt stöd för dem som
9990:                                                    blivit lidande genom krig.
9991: 
9992:      Helsingfors den 8 juni 1988
9993: 
9994:                                                                         Minister Ulla Puolanne
9995:                                               1988 vp.
9996: 
9997: Kirjallinen kysymys n:o 306
9998: 
9999: 
10000: 
10001: 
10002:                                  Laine ym.: Outokumpu Oy:n suunnittelemasta kuparirikasteen
10003:                                    hankinnasta
10004: 
10005: 
10006:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10007: 
10008:    Valtionyhtiö Outokumpu Oy on tehnyt esi-         kyseeseen eräät afrikkalaiset ja amerikkalaiset
10009: sopimuksen osallistumisesta jättimäiseen kai-       valtiot. Suomessa äskettäin vieraillut Afganis-
10010: voshankkeeseen Chilessä. Esisopimuksen mu-          tanin kauppaministeri kertoi maassaan olevas-
10011: kaan Outokumpu ostaisi 12 vuoden ajan noin          ta rikkaasta kupariesiintymästä, jonka hyödyn-
10012: 20 000 tonnia kuparia vastaavan rikastemäärän       tämisessä Suomi ja Afganistan voisivat olla
10013: vuosittain. Sopimus edellyttää Outokummun           yhteistyössä. Myös Australia saattaisi olla kiin-
10014: järjestävän osan kaivoksen toiminnan aloitta-       nostunut kuparirikasteen toimittamisesta Suo-
10015: miseen tarvittavasta rahoituksesta, jota varten     meen.
10016: Outokumpu on anonut Suomen valtion takaus-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10017: ta ja sitä koskevaa periaatepäätöstä.               jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
10018:    Chilen ammattiyhdistysliikkeen piirissä ulko-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10019: maisia sijoituksia Chileen Pinochetin hallinnon     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10020: aikana pidetään merkkinä tuen antamisesta           sen:
10021: sotilasjuntalle. Ay-liikkeen piiristä on annettu              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10022: ymmärtää, että Pinochetin aikana tehdyillä                 siin, joilla estetään Outokumpu Oy:tä
10023: kuparitoimituksia koskevilla sopimuksilla ei               toteuttamasta suunnitelmaansa kupari-
10024: olisi merkitystä diktatuurin kaatumisen jäl-               rikasteen hankkimiseksi Chilestä ja sel-
10025: keen.                                                      vitetään kuparirikasteen hankintamah-
10026:    Suomen tulisi jatkossakin suunnata kuparin-             dollisuudet Afganistanista, Afrikasta,
10027: hankintaosa Chilen ulkopuolisiin maihin. So-               Latinalaisen Amerikan maista tai so-
10028: sialististen maiden ohella tällöin voisivat tulla          si!tlistisista maista?
10029: 
10030:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1988
10031: 
10032:                      Ensio Laine                             Marja-Liisa Löyttyjärvi
10033:                      Marjatta Stenius-Kaukonen               Esko-Juhani Tennilä
10034: 
10035: 
10036: 
10037: 
10038: 2807560
10039: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 306
10040: 
10041: 
10042: 
10043: 
10044:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10045: 
10046:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lukien ulkomaisten ostorikasteiden saanti on
10047: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     suurimmaksi osaksi varmistamatta.
10048: olette 10 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn
10049: kirjeenne n:o 882 ohella toimittanut valtioneu-      Kuparirikasteiden hankinta on jatkuvasti
10050: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      vaikeutunut, sillä maailman sulattokapasiteetti
10051: kansanedustaja Ensio Laineen ym. näin kuulu-      ylittää rikastetarjonnan. Kupariteollisuudessa
10052: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 306:         on edelleenkin yleistä integroitu tuotantotapa,
10053:                                                   jolloin rikasteet käytetään yhtiöiden omissa
10054:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    sulatoissa. Lisäksi valtaosa kansainvälisen kau-
10055:        siin, joilla estetään Outokumpu Oy:tä      pan piiriin kuuluvasta rikasteesta on sidottu
10056:        toteuttamasta suunnitelmaansa kupari-      pitkäaikaisilla ostosopimuksilla eikä siten ole
10057:        rikasteen hankkimiseksi Chilestä ja sel-   ulkopuolisten saatavilla. Kuparirikasteen saan-
10058:        vitetään kuparirikasteen hankintamah-      nin turvaaminen on eurooppalaisten ja japani-
10059:        dollisuudet Afganistanista, Afrikasta,     laisten sulattojen keskeisin ongelma tällä het-
10060:        Latinalaisen Amerikan maista tai so-       kellä.
10061:        sialistisista maista?                         Läntisen maailman piirissä parhaillaan on
10062:                                                   valmisteilla kaksi merkittävää kuparikaivos-
10063:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        projektia: Escondida Pohjois-Chilessä ja Neves
10064: taen seuraavaa:                                   Corvo Portugalissa. Näistä portugalilaisesta
10065:    Outokumpu Oy:n Harjavallan kuparisulaton       kohteesta käydyt keskustelut ovat kuitenkin
10066: kapasiteetti nousee tänä vuonna noin 100 000      kariutuneet. Brasilian kuparisulattoyhtiö on
10067: tonniin. Kun rikasteessa on tavallisesti noin     tarjonnut paremmat sulatusehdot kuin Outo-
10068: 25-30 Olo kuparia, tarvittava rikastemäärä on     kumpu. Tämä johtuu siitä, että brasilialaiset
10069: kolme-neljäkertainen sulaton tuotantomää-         kuparimarkkinat ovat suojatut ja sikäläinen
10070: rään verrattuna.                                  hintataso on merkittävästi maailmanmarkkina-
10071:    Tarvittavasta raaka-aineesta saadaan tällä     hintaa korkeampi. Tämä mahdollistaa parem-
10072: hetkellä vain noin 15 % Suomessa sijaitsevista    pien ehtojen tarjoamisen rikastetuottajille.
10073: kaivoksista. Tuotanto kuitenkin loppuu Kere-      Näin ollen chileläisen kohteen merkitys Outo-
10074: tissä ja Rautuvaarassa jo tänä vuonna, jolloin    kumpu Oy:n kuparisulaton raaka-ainehuollon
10075: kotimaisen raaka-aineen osuus ilmoitettuna ri-    turvaamisessa korostuu voimakkaasti.
10076: kasteen kuparisisältönä jää alle 10 %:n.             Raaka-ainehankinta muualta maailmasta on
10077: Raaka-ainehuoltoa on viime vuosina parannet-      lähes mahdotonta, sillä sosialistiset maat jou-
10078: tu hankkimalla omistukseen Ruotsista ja Nor-      tuvat turvautumaan itsekin rikasteiden tuon-
10079: jasta yhteensä neljä kaivosta. Tällä tavoin on    tiin. Pitkäaikaisella sopimuspohjalla raaka-
10080: kuluvana vuonna voitu turvata yhteensä noin       ainetta ei ole saatavissa. Outokumpu Oy on
10081: 25 % rikastetarpeesta, mutta jo ensi vuonna       satunnaisesti ostanut pieniä eriä Puolasta sil-
10082: loppuu malmi Bidjovaggen kaivoksesta. Lisäk-      loin, kun maan rikastetuotanto on tilapäisesti
10083: si raaka-ainetta saadaan n. 15 % romusta ja       ylittänyt oman maan tarpeen. Myös Sambia ja
10084: sakasta.                                          Zaire ovat suuria kuparintuottajamaita, mutta
10085:    Yhtiön ulkopuoliset ulkomaiset ostorikasteet   rikasteet hyödynnetään kaivoksen vieressä ole-
10086: muodostavat jo tänä vuonna lähes puolet sula-     vissa sulatoissa. Myöskään muualta Afrikasta
10087: ton tarvitsemasta raaka-aineesta. Niiden osuus    rikasteita ei merkittäviä määriä ja pitkäaikai-
10088: kasvaa nopeasti, ja mitä pitemmälle ajassa        sella sopimuksella ole saatavissa. Eurooppalai-
10089: mennään, sitä pienempi osa saannista on var-      set sulatot eivät kykene kilpailemaan japani-
10090: mistettu.                                         laisten kanssa Kaukoidän ja Tyynen valtame-
10091:    Kuluvana vuonna tarvittavan rikasteen saan-    ren alueen rikastetuotannosta. Kysymyksessä
10092: ti on jo varmistettu ja ensi vuodenkin suurim-    mainitaan yhtenä hankinta-alueena Afganis-
10093: maksi osaksi. Sen sijaan 1990-luvun alusta        tan, mutta tältä osin on todettava, ettei maini-
10094:                                       1988 vp. -     KK n:o 306                                      3
10095: 
10096: tussa maassa ole vielä kuparintuotantoa aloi-            Harjavallan tehtaiden yhteisissä toiminnois-
10097: tettukaan.                                            sa on lisäksi noin 400 henkeä, joista lähes 300
10098:    Raaka-ainehuollon parantaminen on mah-             tehdaspalveluissa ja loput laboratoriossa ja
10099: dollista vain joko hankkimalla omistukseen            hallinnollisissa tehtävissä. Siten Harjavallassa
10100: kaivoksia tai niiden osuuksia sekä pyrkimällä         lähes tuhat työpaikkaa riippuu välittömästi
10101: pitkäaikaisiin ostosopimuksiin avattavien kai-        kuparisulaton kannattavasta toiminnasta. Ou-
10102: vosten kanssa. Ostosopimusten ehtona on kui-          tokumpu Oy on kansainvälisesti ehkä parhai-
10103: tenkin osallistuminen projektin rahoittamisen         ten tunnettu nimenomaan sulattotekniikan
10104: järjestämiseen. Tavallisesti tämä tapahtuu hal-       osaajana. Tämän asiantuntemuksen ylläpito ja
10105: litusten antamien takausten muodossa. Varsin-         edelleen kehittäminen edellyttävät oman sula-
10106:                                                       ton olemassaoloa.
10107: kin Saksan liittotasavalta ja Japani ovat tuke-
10108: neet yritystensä raaka-ainehuoltoa tällä tavoin.         Kuparisulatto on monin tavoin integroitu
10109: Edellä mainitussa tarkoituksessa Outokumpu            konsernin liiketoimintaan. Tämän takia raaka-
10110: Oy on myös hakenut Vientitakuulaitokselta             ainehuollon varmistaminen on koko yhtiön
10111: yhtiön takausta osana Escondida-kuparikai-            menestymisen kannalta olennaisen tärkeää.
10112: vosprojektin rahoitusratkaisua.                       Kauppa- ja teollisuusministeriön saamien selvi-
10113:                                                       tysten mukaan Outokumpu Oy on tutkinut
10114:    Raaka-ainehuollon varmistamisella on suuri         tarkoin eri vaihtoehtoja hankkiakseen omis-
10115: merkitys Outokumpu Oy:lle. Harjavallan su-            tukseensa kaivoksia tai niiden osuuksia taikka
10116: latto on yhtiön Harjavallan tehtaiden perus-          solmiakseen pitkäaikaisia ostosopimuksia avat-
10117: yksikkö. Sen toimintaan kytkeytyvät välittö-          tavien kaivosten kanssa. Näyttää siltä, että
10118: mästi rikkihappotehdas ja sivutuotetehdas.            yhtiö joutuu vakavasti harkitsemaan osallistu-
10119: Näiden kolmen yhteinen työntekijämäärä oli            mista chileläiseen Escondida-projektiin, koska
10120: kuluvan vuoden alussa hieman yli 400 henkeä.          muut vaihtoehdot eivät ainakaan toistaiseksi
10121: Myöskään ei nikkelitehtaalla, jossa tapahtuu          ole osoittautuneet tuloksellisiksi. Niinpä ei ole
10122: nikkelin elektrolyyttinen puhdistus, eikä Poris-      perusteltua suoralta kädeltä torjua Outokumpu
10123: sa sijaitsevalla kuparielektrolyysillä ole toimin-    Oy:n osallistumista em. projektiin, vaan asiaa
10124: taedellytyksiä ilman sulattoa. Nikkelitehtaalla       koskevaa päätöstä tehtäessä on arvioitava
10125: ja elektrolyysissä työskentelee kummassakin           myös sen vaikutuksia maamme kuparinjalos-
10126: noin 140 henkeä.                                      tukseen ja siellä oleviin työpaikkoihin.
10127: 
10128:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
10129: 
10130:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
10131: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 306
10132: 
10133: 
10134: 
10135: 
10136:                              Tili Riksdagens Herr Talman
10137: 
10138:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Att anskaffa kopparslig har blivit allt svåra-
10139: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         re, emedan smältverkskapaciteten i världen
10140: nr 882 av den 10 maj 1988 tili vederbörande         överskrider utbudet på slig. lnom kopparin-
10141: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      dustrin är det fortfarande allmänt med ett
10142: jande av riksdagsman Ensia Laine m.fl. under-       integrerat produktionssätt, varvid sligen an-
10143: tecknade spörsmål nr 306:                           vänds vid bolagens egna smältverk. Dessutom
10144:                                                     är en övervägande del av sligen inom ramarna
10145:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       för den internationella handeln bunden genom
10146:        att hindra Outokumpu Oy från att             långfristiga köpeavtal och är således inte tili-
10147:        genomföra sin pian att skaffa koppar-        gänglig för utomstående. Tryggandet av tili-
10148:        slig från Chile och för att utreda möj-      gången på kopparslig är för närvarande de
10149:        ligheterna tili anskaffning av kopparslig    europeiska och japanska smältverkens cen-
10150:        från Afghanistan, Afrika, Latinameri-        tralaste problem.
10151:        ka eller de socialistiska länderna?
10152:                                                        1 västvärlden är det som bäst två betydelse-
10153:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        fulla koppargruvsprojekt på gång: Escondida i
10154: samt anföra följande:                               Norra Chile och Neves Corvo i Portugal.
10155:                                                     Diskussioner, som förts om gruvan i Portugal,
10156:    Kopparsmältverket vid Outokumpu Oy i             har dock strandat. Ett brasilianskt koppar-
10157: Harjavalta har en kapacitet som i år kommer         smältverksbolag har erbjudit bättre smältvill-
10158: att stiga tili ca 100 000 ton. Eftersom sligen      kor än Outokumpu. Detta beror på att den
10159: vanligen innehåller ca 25-30 OJo koppar, är         brasilianska kopparmarknaden är skyddad och
10160: den erforderliga sligmängden tre-fyra gånger        att prisnivån där är mycket högre än priset på
10161: större än produktionsmängden vid smältver-          världsmarknaden. Tack vare detta kan man
10162: ket.                                                erbjuda sligproducenterna bättre vilikor. Så-
10163:    Av det behövliga råmaterialet fås för närva-     lunda ökar den chilenska gruvans betydelse för
10164: rande endast ca 15 % från finländska gruvor.        tryggandet av råmaterialservicen vid Outokum-
10165: Produktioneo upphör dock redan i år i Keretti       pu Oy:s kopparsmältverk kraftigt.
10166: och Rautuvaara, varvid andelen inhemskt rå-
10167: material i sligens kopparmängd underskrider            Att förvärva råmaterial på annat håll i
10168: 10 %. Råmaterialservicen har förbättrats de         världen är närapå omöjligt. Även de socialistis-
10169: senaste åren genom att man övertagit samman-        ka länderna måste nämligen ty sig tili import
10170: lagt fyra gruvor i Sverige och Norge. På detta      av slig. lnget råmaterial finns tillgängligt på
10171: sätt har under innevarande år sammanlagt ca         grund av avtal på lång sikt. Outokumpu Oy
10172: 25 % av sligbehovet kunnat säkerställas. Re-        har sporadiskt köpt små partier från Polen, då
10173: dan nästa år tar dock malmen i Bidjovagge-          detta lands sligproduktion tillfälligt har över-
10174: gruvan slut. Dessutom utvinns ca 15 % råma-         skridit landets egna behov. Även Zambia och
10175: terial ur skrot och fällningar.                     Zaire är stora kopparproducentländer, men
10176:    Slig som köps utomlands - utanför bolaget        sligen utnyttjas i de smältverk som finns invid
10177: - kommer redan i år att utgöra närapå hälften       gruvorna. lnte heller i det övriga Afrika finns
10178: av det råmaterial som behövs vid smältverket.       slig tillgängligt i några betydande mängder eller
10179: Dess andel ökar snabbt och ju längre tiden          inom ramen av något långfristigt avtal. De
10180: lider desto mindre del av tiligången är säkrad.     europeiska smältverken förmår inte konkurre-
10181:    För varande år är tiligången på behövlig slig    ra med japanerna om sligproduktionen i Fjär-
10182: redan säkerställd och tili största delen även för   ran Östern och i Stiliahavsområdet. 1 spörsmå-
10183: nästa år. Däremot är största delen av tili-         let nämns Afghanistan som ett anskaffnings-
10184: gången på utländsk slig inte säkerställd, räknat    område men härvidlag måste dock konstateras
10185: från början av 1990-talet.                          att kopparproduktion inte ännu påbörjats där.
10186:                                     1988 vp. -     KK n:o 306                                      5
10187: 
10188:     En förbättrad råmaterialservice är möjlig      Harjavalta. Av dem arbetar nästan 300 inom
10189: bara genom ett övertagande av äganderätten         fabriksservice och resten i laboratoriet och i
10190: till gruvor eller andelar av dem samt genom att    administrativa uppgifter. Sålunda är närapå
10191: långfristiga köpeavtal såvitt möjligt ingås med    tusen arbetsplatser i Harjavalta direkt beroen-
10192: gruvor som kommer att öppnas. Ett villkor för      de av att verksamheten vid kopparsmältverket
10193: köpeavtalen är dock en medverkan i anordnan-       är lönsam. Outokumpu Oy är internationellt
10194: det av finansieringen av projektet. Vanligen       kanske bäst känt just för sin kunnighet inom
10195: sker detta genom att regeringarna ställer bor-     smältverksteknik. Upprätthållandet och vidare-
10196: gen. 1 synnerhet Förbundsrepubliken Tyskland       utvecklandet av denna sakkunskap förutsätter
10197: och J apan har på detta sätt understött råmate-    ett eget smältverk.
10198: rialservicen vid sina företag. I ovan nämnda          Kopparsmältverket är på många sätt integre-
10199: syfte har Outokumpu Oy också ansökt om             rat med koncernens affärsverksamhet. På
10200: borgen hos exportgarantianstalten som en del-      grund härav är ett säkerställande av råmateri-
10201: lösning i finansieringen av koppargruvprojek-      alservicen ytterst viktigt för hela bolagets fram-
10202: tet Escondida.                                     gång. Enligt de utredningar som handels- och
10203:     Säkerställandet av råmaterialservicen har      industriministeriet har fått, har Outokumpu
10204: stor betydelse för Outokumpu Oy. Smältverket       Oy noggrant undersökt olika alternativ till att
10205: i Harjavalta utgör grundenheten vid bolagets       överta äganderätten tili gruvor eller andelar av
10206: fabriker i Harjavalta. En svavelsyrefabrik och     dem eller att ingå långfristiga köpeavtal med
10207: en fabrik för biprodukter står i direkt förbin-    gruvor som kommer att öppnas. Det verkar
10208: delse med smältverkets verksamhet. Det sam-        som om bolaget blir tvunget att allvarligt
10209: manlagda antalet arbetstagare vid dessa tre        överväga ett deltagande i det chilenska Escon-
10210: enheter var i början av innevarande år något       didaprojektet, eftersom andra alternativ åt-
10211: över 400. Varken nickelfabriken, där nickel        minstone inte än så länge visat sig vara fram-
10212: renas på elektrolytisk väg, eller kopparelektro-   gångsrika. Således är det inte motiverat att på
10213: lysen i Björneborg har förutsättningar att         rak arm förkasta Outokumpu Oy:s deltagande
10214: verka utan ett smältverk. Nickelfabriken och       i projektet utan när beslut fattas i ärendet
10215: elektrolysen har vardera ca 140 arbetstagare.      måste man också värdera dess inverkan på
10216:     Dessutom arbetar ca 400 personer i funktio-    kopparförädlingen i Finland och de arbetsplat-
10217:  ner som är gemensamma för fabrikerna              ser som finns.
10218: 
10219:     Helsingfors den 10 juni 1988
10220: 
10221:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
10222:                                              1988 vp.
10223: 
10224: Kirjallinen kysymys n:o 307
10225: 
10226: 
10227: 
10228: 
10229:                                  Laine ym.: Liikuntapaikkojen rakentamisen tukemisesta
10230: 
10231: 
10232:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10233: 
10234:    Maamme kaupungit ja muut kunnat esittivät       nitelmien hyväksymisen osalta. Opetusministe-
10235: vuosien 1988-1992 valtakunnalliseen liikunta-      riön, valtion urheiluneuvoston ja maan halli-
10236: paikkasuunnitelmaan otettavaksi yhteensä           tuksen on ryhdyttävä toimiin nyt vallitsevan
10237: 3 350 rakentamishanketta. Näistä hyväksyttiin      asiantilan korjaamiseksi viivytyksettä.
10238: ohjelmaan otettavaksi vain 529 eli n. 15 Olo.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10239: Sen sijaan lähes 85 Olo hankkeista hylättiin       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
10240: valtion rahoitusvaikeuksiin viitaten.              me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10241:    Tuskin mitään muuta kuntien toimialaa on        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10242: valtion taholta kohdeltu niin kaltoin kuin lii-    sen:
10243: kuntapaikkojen rakentamista. Siksi ei ole ih-
10244: meteltävää, että erityisesti liikunnasta eniten              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10245: kiinnostuneen nuorison ja lasten vanhempien               ryhtyä lisärahoituksen turvaamiseksi
10246: sekä urheiluseuraväen mutta myös kuntien lii-             kuntien    liikuntapaikkarakentamiseen
10247: kuntapaikkarakentamisesta vastuussa olevien               niin, että nyt hylätyt rakentamishank-
10248: keskuudessa on tyrmistyneinä otettu vastaan               keet voitaisiin ainakin pääosin hyväk-
10249: tieto liikuntapaikkarakentamisen lähes täydelli-          syä valtakunnalliseen liikuntapaikka-
10250: sestä nollalinjasta valtion rahoituksen ja suun-          suunnitelmaan vuosille 1988-1992?
10251: 
10252:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1988
10253: 
10254:           Ensia Laine                  Esko-Juhani Tennilä          Marja-Liisa Löyttyjärvi
10255: 
10256: 
10257: 
10258: 
10259: 280734V
10260: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 307
10261: 
10262: 
10263: 
10264: 
10265:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10266: 
10267:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kunnalliseen liikuntapaikkasuunnitelmaan otet-
10268: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tujen kohteitten osalta tulee hankekohtaisia
10269: olette 10 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          enimmäismääriä pyrkiä nostamaan ja että tä-
10270: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        hän tarkoitukseen tulee osoittaa suunnittelu-
10271: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kaudella lisämäärärahoja. Erityisen tärkeää tä-
10272: edustaja Laineen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      mä on köyhimpien kuntien osalta, joilla oma-
10273: sesta kysymyksestä n:o 307:                         rahoitusosuuden hankkiminen on vaikeaa.
10274:                                                        Liikuntapaikkatyöryhmä esittää myös, että
10275:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      valtion avustusten ja lainojen keskeiseksi pai-
10276:        ryhtyä lisärahoituksen turvaamiseksi         nopistealueeksi otetaan tavallisen liikkujan
10277:        kuntien    liikuntapaikkarakentamiseen       kannalta tärkeät käyttäjälle kohtuuhintaiset
10278:        niin, että nyt hylätyt rakentamishank-       perusliikuntapaikat.
10279:        keet voitaisiin ainakin pääosin hyväk-          111 valtakunnallinen liikuntapaikkasuunnitel-
10280:        syä valtakunnalliseen liikuntapaikka-        ma on parhaillaan käsittelyssä opetusministeri-
10281:        suunnitelmaan vuosille 1988-1992?            össä sen vahvistamiseksi valtion urheiluneuvos-
10282:                                                     tolta pyydetyn lausunnon jälkeen ohjeellisesti
10283:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         noudatettavaksi suunnitteluasiakirjaksi. Tässä
10284: taen seuraavaa:                                     päätöksessä voidaan ottaa huomioon niitä nä-
10285:    Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa on lii-        kemyksiä, joita kansanedustaja Laineen ym.
10286: kuntapaikkojen perustamiskustannuksiin osoi-        kirjallisessa kysymyksessä on esitetty.
10287: tettu yhteensä 91 600 000 markkaa avustusta ja         Valtioneuvosto on asettanut komitean val-
10288: lainaa. Urheiluopistojen liikuntatiloja rahoite-    mistelemaan valtakunnallista liikuntapoliittista
10289: taan lisäksi 12 000 000 markan avustusmäärä-        ohjelmaa. Yhtenä keskeisenä tehtävänä tällä
10290: rahalla. Liikuntapaikkarakentamiseen suun-          komitealla on selvittää liikuntatoiminnan pe-
10291: tautuu siten noin 28 OJo urheilun ja liikuntakas-   rustason, kuten urheiluseurojen tuen tarve ja
10292: vatustyön tukemiseen osoitetusta 365 900 000        mahdollisuudet sen lisäämiseen. Tällöin tulee
10293: markan määrärahasta.                                väistämättä pohdittavaksi myös liikuntapaik-
10294:    Tällä tasolla olevilla määrärahoilla voidaan     kojen rakentaminen, koska kunnalliset liikun-
10295: tukea suunnittelukaudella 1988-1992 arviolta        tapaikat muodostavat perustason liikuntatoi-
10296: 529 hanketta kunnissa suunnitteilla olevista        minnan keskeisen yhteiskunnan tukimuodon.
10297: 3 350 hankkeesta, kuten kansanedustaja Lai-            Kunnalliseen     liikuntapaikkarakentamiseen
10298: neen ym. kirjallisen kysymyksen perusteluissa       voidaan osoittaa lisämäärärahoja vain kahdella
10299: osoitetaan. Käytettävissä olevat määrärahat         tavalla, joko lisäämällä urheilun ja liikuntakas-
10300: ovat siten tarpeeseen nähden riittämättömät.        vatuksen tukemiseen osoitettuja kokonaismää-
10301:    Opetusministeriön asettama liikuntapaikka-       rärahoja tai muuttamalla nykyisten määrära-
10302: työryhmä esittää mietinnössään (Valtakunnalli-      hojen jakosuhdetta. Komitean työn kuluessa
10303: nen liikuntapaikkasuunnitelma vuosille 1988-        on otettava myös tämä asia esille ja komitea-
10304: 1992, Opetusministeriön työryhmien muistiaita       työn valmistuttua tehtävä tarvittavat päätök-
10305: 1988:22) lisäksi epäkohdaksi sen, että valta-       set.
10306: 
10307:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
10308: 
10309:                                                                     Ministeri Anna-Liisa Piipari
10310:                                     1988 vp. -      KK n:o 307                                     3
10311: 
10312: 
10313: 
10314: 
10315:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10316: 
10317:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        riksomfattande idrottsanläggningsplanen bör
10318: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         vara att öka de maximala beloppen för projek-
10319: av den 10 maj 1988 tili vederbörande medlem         ten och att det för detta ändamål skall anvisas
10320: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ytterligare anslag under planeringsperioden.
10321: riksdagsman Laine m.fl. undertecknade spörs-        Detta är speciellt viktigt för de fattigaste kom-
10322: mål nr 307:                                         munerna för vilka anskaffandet av självfinan-
10323:                                                     sieringsandelen är svårt.
10324:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
10325:        vidta för att trygga ytterligare finansie-      Arbetsgruppen för idrottsanläggningar före-
10326:        ring för kommunernas idrottsanlägg-          slår också att de statliga understöden och lånen
10327:        ningar så att de anläggningsprojekt som      koncentreras tili grundidrottsanläggningar som
10328:        förkastats åtminstone i huvuddrag kun-       är viktiga för vanliga motionerare och som kan
10329:        de godkännas för den riksomfattande          användas tili rimliga priser.
10330:        idrottsanläggningsplanen åren 1988-             Den tredje riksomfattande idrottsanlägg-
10331:        1992?                                        ningsplanen behandlas som bäst i undervis-
10332:                                                     ningsministeriet och den skall fastställas att
10333:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       iakttas som ett normativt planeringsdokument
10334: samt anföra följande:                               efter att det utlåtande som begärts av statens
10335:                                                     idrottsråd erhållits. 1 detta beslut kan de syn-
10336:    1 statsförslaget för år 1988 har för anlägg-     punkter som framlagts i riksdagsman Laines
10337: ningskostnader för idrottsanläggningar anvi-        m.fl. spörsmål beaktas.
10338: sats sammanlagt 91 600 000 mark i understöd
10339: och lån. ldrottsinstitutens idrottsutrymmen fi-        Statsrådet har tillsatt en kommitte för att
10340: nansieras dessutom med ett understödsanslag         bereda ett riksomfattande idrottspolitiskt pro-
10341: om 12 000 000 mark. Ca 28 OJo av anslaget om        gram. En central uppgift för denna kommitte
10342: 365 900 000 mark, vilket anvisats för understö-     är att utreda det behov av stöd som före-
10343: det för idrott och fysisk fostran, inriktas såle-   kommer på grundnivån inom idrottsverksam-
10344: des på uppförande av idrottsanläggningar.           heten, t.ex. bland idrottssällskapen och möjlig-
10345:     Med anslag som är på denna nivå kan man         heterna att öka detta. Härvid blir man också
10346: under planeringsperioden 1988-1992 under-           tvungen att överväga frågan om uppförande av
10347: stödja uppskattningsvis 529 projekt av de           idrottsanläggningar, eftersom de kommunala
10348: 3 350 projekt som planeras i kommunerna             idrottsanläggningarna utgör en central samhäl-
10349: såsom visas i motiveringen för riksdagsman          lelig stödform för idrottsverksamheten på
10350: Laines m.fl. spörsmål. De anslag som står tili      grundnivå.
10351: förfogande är således otillräckliga med hänsyn         För uppförandet av kommunala idrottsan-
10352: tili behovet.                                       läggningar kan anvisas ytterligare finansiering
10353:     Den arbetsgrupp för idrottsanläggningar vii-    endast på två sätt, antingen genom att öka det
10354: ken tillsatts av undervisningsministeriet tar i     totala anslag som anvisats för idrott och fysisk
10355: sitt betänkande (Den riksomfattande idrottsan-      fostran eller genom att ändra förhållandet för
10356: läggningsplanen för åren 1988-1992, Prome-          fördelningen av de nuvarande anslagen. Kom-
10357: morior av undervisningsministeriets arbets-         mitten bör i sitt arbete även ta upp denna
10358: grupper 1988:22) fram det missförhållandet att      angelägenhet och efter att kommittearbetet
10359: målet beträffande de projekt som tagits i den       färdigställts fatta de nödvändiga besluten.
10360: 
10361:      Helsingfors den 10 juni 1988
10362: 
10363:                                                                      Minister Anna-Liisa Piipari
10364:                                             1988 vp.
10365: 
10366: Kirjallinen kysymys n:o 308
10367: 
10368: 
10369: 
10370: 
10371:                                 Sarapää ym.: Työelämään harjaantumisjärjestelmän laajentami-
10372:                                    sesta
10373: 
10374: 
10375:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10376: 
10377:   Työllisyyslain 16 §:n 1 momentin mukaan Lisäksi monien asiantuntijoiden mukaan työ-
10378: työkykyinen 17 -64-vuotias työmarkkinoilla elämään tutustuminen helpottaisi nuorten ha-
10379: käytettävissä oleva työvoimatoimistoon työttö- keutumista oikeaan ammattiin. Kolme neljä
10380: mäksi työnhakijaksi ilmoittautunut henkilö on kolmen kuukauden työjaksoa eri työnantajan
10381: pyrittävä työllistämään ensisijaisesti työssä- palveluksessa avartaisi ja helpottaisi nuorten
10382: käyntialueellaan avoimiksi ilmoitettuihin työ- koulutukseen ja työelämään sijoittumista.
10383: paikkoihin työvoimapalvelujen avulla taikka       Ymmärtääkseni lisäämällä ammatinvalinnan
10384: ohjaamaan työnsaantia edistävään koulutuk- ohjauksen            erityismomentille       (momentti
10385: seen.                                           34.50.63) määrärahoja, voitaisiin alle 17-vuoti-
10386:   Työllisyysasetuksen 45 §:n mukaan työvoi- aille järjestää myös työkokeilupaikkoja. Edut
10387: matoimistossa työttömänä työnhakijana ole- nuorelle työttömälle tulisi järjestää työelämään
10388: valle henkilölle voidaan myöntää valtion tulo- harjaantumisjärjestelmän mukaisesti.
10389: ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10390: tukea hänen toimeentulonsa turvaamiseksi sinä jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
10391: aikana, jona hän on harjaantumassa työelä- me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
10392: mään työpaikalla. Tukea voidaan mm. myön- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10393: tää henkilölle, jolla ei ole työkokemusta.      sen:
10394:   Työelämään harjaantumisesta tehdään sopi-
10395: mus työvoimaviranomaisen, harjaantumispai-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10396: kan ja työelämään harjaantujan kanssa. Ny-             siin siten, että ammatinvalinnanohjauk-
10397: kyisin työelämään harjaantumissopimuksia on            sen erityismäärärahoja lisäämällä voi-
10398: tehty vain 17 vuotta täyttäneiden henkilöiden          taisiin alle 17-vuotiaille järjestää työko-
10399: kanssa, kun aikaisemmin myös 16-vuotiaat               keilupaikkoja, ja
10400: pääsivät tuen piiriin. Tästä on käytännössä               pitääkö Hallitus tarpeellisena ja mah-
10401: aiheutunut hankaluuksia, sillä kaikki perus- ,         dollisena, että peruskouluosa päättä-
10402: koulunsa päättäneet henkilöt eivät hakeudu             neille nuorille tarjottaisiin vaihtoehtoi-
10403: lukioon tai keskiasteen koulutukseen. Näille 16        sesti mahdollisuutta noin yhden vuoden
10404: vuotta täyttäneille henkilöille työelämään har-        työharjoitteluun eri työnantajien palve-
10405: jaantumisjärjestelmä olisi sopiva vaihtoehto.          luksessa valtion tuella?
10406: 
10407:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1988
10408: 
10409:                     Kimmo Sarapää                          Kalle Röntynen
10410: 
10411: 
10412: 
10413: 
10414: 280737Z
10415: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 308
10416: 
10417: 
10418: 
10419: 
10420:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10421: 
10422:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        täessä pysyvään työllistymiseen on tärkeää,
10423: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ettei työvoimahallinnon toimin houkutella am-
10424: olette 10 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn           mattitaidottomia nuoria työmarkkinoille. Yh-
10425: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         teiskunnan ja talouselämän monimutkaistuessa
10426: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        työttömyys kohdistuu ensi sijassa juuri ammat-
10427: edustaja Kimmo Sarapään ym. näin kuuluvas-           titaidottorniin työntekijöihin.
10428: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 308:                  Työelämään harjaantumisesta säädetään
10429:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       työllisyysasetuksen 11 luvussa. Harjaantumi-
10430:        siin siten, että ammatinvalinnanohjauk-       senkin osalta on alaikäraja 17 vuotta.
10431:        sen erityismäärärahoja lisäämällä voi-           Esitetyin perustein olisi työelämään harjaan-
10432:        taisiin alle 17-vuotiaille järjestää työko-   tumisen laajentaminen epätarkoituksenmukais-
10433:        keilupaikkoja, ja                             ta, eikä työllisyyslakia ja -asetusta tältä osin
10434:           pitääkö Hallitus tarpeellisena ja mah-     ole syytä muuttaa.
10435:        dollisena, että peruskoulunsa päättä-            Sellaisten 16-vuotiaiden henkilöiden, joiden
10436:        neille nuorille tarjottaisiin vaihtoehtoi-    motivointi koulutukseen on poikkeuksellisen
10437:        sesti mahdollisuutta noin yhden vuoden        vaikeaa, ammatinvalinnan tukemiseen on käy-
10438:        työharjoitteluun eri työnantajien palve-      tettävissä työkokeilu, joka kestää enintään 120
10439:        luksessa valtion tuella?                      kokeilupäivää. Työvoimaministeriön ammatin-
10440:                                                      valinnanohjaustoimiston arvion mukaan em.
10441:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vaikeasti motivoitavia 16-vuotiaita henkilöitä
10442: vasti seuraavaa:                                     on vuosittain 500-1 000. Heidän työkokeilus-
10443:    Työntekomahdollisuuden järjestämistä kos-         taan aiheutuisi kustannuksia (päiväraha nykyi-
10444: kevan työllisyyslain 16 §:n mukaan työkykyi-         sin 113 markkaa, matkakorvaus, ateriakorvaus
10445: selle 17-64-vuotiaalle työmarkkinoilla käytet-       ja majoituskorvaus) vuodessa yhteensä 5-10
10446: tävissä olevalle henkilölle, joka on ilmoittautu-    miljoonaa markkaa, mikäli kokeilu kestäisi
10447: nut työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimis-        neljä kuukautta.
10448: toon, on pyrittävä järjestämään mahdollisuus            Ratkaisu määrärahojen lisäämisestä amma-
10449: työntekoon tai työnsaantia edistävään koulu-         tinvalinnanohjauksen erityismenomomentille
10450: tukseen lainkohdassa määritellyllä tavalla.          (vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa momentti
10451: Lain 17 §: ssä säädetään nuoren, eli alle 20-        34.06.63) tehdään vuoden 1989 tulo- ja meno-
10452: vuotiaan henkilön, työ- tai harjoittelupaikasta.     arvioesityksen yhteydessä. Lopullisesti asiasta
10453: Lainkohdan perusteluissa korostetaan opetus-         päättää eduskunta tulo- ja menoarvioesityksen
10454: hallinnon tarjoamien koulutusmahdollisuuk-           hyväksymisen yhteydessä. Työkokeilujen ja
10455: sien ensisijaisuutta työttömyyden estämisessä.       ko. määrärahojen tarve riippuu merkittävästi
10456: Perustelujen mukaan varsinkin 16-17-vuoti-           koulutusmahdollisuuksien kehittymisestä, eri-
10457: aat olisi ohjattava koulutukseen. Sama peri-         tyisesti valtioneuvoston 30.1.1986 tekemään
10458: aate ilmenee lainsäädännössä esimerkiksi työt-       periaatepäätökseen perustuvan kaksivuotisen
10459: tömyysturvalaista, erityisesti sen 9 §:stä. Pyrit-   koulutustakuukokeilun jatkosta.
10460: 
10461:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1988
10462: 
10463:                                                               Työvoimaministeri Matti Puhakka
10464:                                      1988 vp. -      KK n:o 308                                    3
10465: 
10466: 
10467: 
10468: 
10469:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10470: 
10471:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         från arbetskraftsförvaltningens sida lockar icke
10472: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          yrkesutbildade unga tili arbetsmarknaden. 1
10473: av den 10 maj 1988 tili vederbörande medlem          det att samhället och näringslivet allt mer
10474: av statsrådet översänt avskrift av följande, av      kompliceras, riktar sig arbetslösheten i första
10475: riksdagsman Kimmo Sarapää m.fl. underteck-           hand just mot de icke yrkesutbildade arbetsta-
10476: nade spörsmål nr 308:                                garna.
10477:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder så-            Om träning för arbetslivet stadgas i syssel-
10478:        lunda att man genom att öka speci-            sättningsförordningens 11 kapitel. Också för
10479:        alanslagen för yrkesvägledningen kunde        träningens vidkommande är den undre ålders-
10480:        ordna arbetsprövningsplatser för perso-       gränsen 17 år.                '
10481:        ner under 17 år, och                             Enligt anförda grunder vore det oändamåls-
10482:           anser Regeringen det nödvändigt och        enligt att utvidga träningen för arbetslivet. Ej
10483:        möjligt att ungdomar, som avslutat            heller är det skäl att tili dessa delar ändra
10484:        grundskolan, genom statsunderstöd al-         sysselsättningslagen och förordningen.
10485:        ternativt skulle erbjudas möjlighet tili         För sådana 16 år fyllda personer, vilkas
10486:        ca ett års arbetspraktik hos olika ar-        motivation beträffande utbildning är exceptio-
10487:        betsgivare?                                   nellt svår, förekommer det som stöd för yrkes-
10488:                                                      valet arbetsprövning, som omfattar högst 120
10489:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         prövningsdagar. Enligt beräkningar gjorda vid
10490: samt anföra följande:                                arbetskraftsministeriets yrkesvägledningsbyrå
10491:   Enligt 16 § sysselsättningslagen, viiken berör     är antalet svårt motiverade personer på 16 år
10492: ordnande av möjlighet att arbeta, skall man          500-1 000 per år. Deras arbetsprövning skulle
10493: för en arbetsför person i åldern 17-64 år som        årligen åsamka kostnader upp tili sammanlagt
10494: står tili arbetsmarknadens förfogande och som        5-10 miljoner mark (dagpenning för närva-
10495: vid arbetskraftsbyrån anmält sig som arbetslös       rande 113 mark, reseersättning, måltidsersätt-
10496: arbetssökande försöka ordna möjlighet att ar-        ning och inkvarteringsersättning), ifall pröv-
10497: beta eller anvisa personen i fråga tili utbildning   ningen omfattade fyra månader.
10498: som främjar möjligheterna att få arbete enligt          Beslut angående ökning av anslaget under
10499: det sätt som fastställs i lagrummet. 1 lagens        specialmomentet för yrkesvägledningen (mo-
10500: 17 § stadgas om arbets- eller praktikplatser för     ment 34.06.63 i statsförslaget 1988) fattas i
10501: unga, dvs. personer under 20 år. 1 motivering-       samband med propositionen angående statsför-
10502: arna för lagrummet betonas prioriteringen av         slaget 1989. Det slutliga beslutet fattas av
10503: de utbildningsmöjligheter som undervisnings-         riksdagen i samband med godkännandet av
10504: förvaltningen erbjuder för att bekämpa arbets-       propositionen angående statsförslaget. Behovet
10505: lösheten. Enligt motiveringarna bör särskilt         av arbetsprövningar och ovannämnda anslag
10506: 16-17 -åringar anvisas tili utbildning. Samma        beror väsentligt på hur utbildningsmöjligheter-
10507: princip framgår i lagstiftningen, t.ex. i lagen      na utvecklas. Speciellt beror det på hur man
10508: om utkomstskydd för arbetslösa, speciellt dess       kommer att fortsätta med det tvååriga försöket
10509: 9 §. Då man strävar efter varaktig sysselsätt-       med utbildningsgaranti, som baserar sig på det
10510: ning, är det viktigt att man inte med åtgärder       av statsrådet fattade principbeslutet 30.1.1986.
10511: 
10512:      Helsingfors den 8 juni 1988
10513: 
10514:                                                             Arbetskraftsminister Matti Puhakka
10515:                                              1988 vp.
10516: 
10517: Kirjallinen kysymys n:o 309
10518: 
10519: 
10520: 
10521: 
10522:                                  Niinistö: Sokerijuurikkaan viljelyn turvaamisesta Salon seudulla
10523: 
10524: 
10525:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10526: 
10527:   Salon talousalue on perinteisesti ollut huo-        Kansantaloudellisesti ei ole mielekästä, että
10528: mattava sokerijuurikkaan tuottaja. Oleellisia      juurikkaan tuotantoa vähennetään siellä, missä
10529: tekijöitä ovat olleet suotuisat olosuhteet sekä    olosuhteet tuotannolle ovat suotuisimmat.
10530: Salossa pitkään toiminut sokeritehdas, joka        Laajahko tuotantosuuntien muutos taas saat-
10531: nyt on Suomen Sokeri Oy:n omistuksessa.            taisi lisätä ylituotantoon liittyviä ongelmia.
10532: Yhtiö on nyttemmin ilmoittanut harkitsevansa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10533: tuon tehtaan toiminnan lopettamista.               jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10534:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10535:                                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10536:   Yhtiön liiketaloudelliselta kannalta tehtäväl-
10537: lä ratkaisulla saattaa olla laajakantoisia tuo-               Onko Hallitus tietoinen syntyneestä
10538: tantopoliittisia vaikutuksia. Salon sokeriteh-             tilanteesta ja katsooko se voivansa ryh-
10539: taan toiminnan lopettaminen johtaisi alueella              tyä erityistoimenpiteisiin sokerijuurik-
10540: todennäköisesti juurikkaan viljelyn vähentämi-             kaan viljelyn turvaamiseksi Salon ta-
10541: seen ja siirtymiseen toisiin tuotantosuuntiin.             lousalueella?
10542: 
10543:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1988
10544: 
10545:                                           Sauli Niinistö
10546: 
10547: 
10548: 
10549: 
10550: 280790G
10551: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 309
10552: 
10553: 
10554: 
10555:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10556: 
10557:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taa kotimaisen sokeriraaka-aineen samanarvoi-
10558: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seen asemaan sokerinjalostuksessa, mutta tues-
10559: olette 10 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          sa ei enää oteta huomioon tuotannosta johtu-
10560: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        via kiinteitä kustannuksia. Sokerilain mukai-
10561: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nen juurikkaiden vuotuinen perusmäärä on 750
10562: edustaja Sauli Niinistön näin kuuluvasta kirjal-    milj. kiloa ja lisämäärä 100 milj. kiloa.
10563: lisesta kysymyksestä n:o 309:                          Sokerin kulutuksen ei voida arvioida nouse-
10564:           Onko Hallitus tietoinen syntyneestä       van, mikä johtuu myös siitä, että muut makeu-
10565:        tilanteesta ja katsooko se voivansa ryh-     tusaineet valtaavat markkinoita sokerilta. Ai-
10566:        tyä erityistoimenpiteisiin sokerijuurik-     kaisempaa korkeampaan tuotantoonkin näh-
10567:        kaan viljelyn turvaamiseksi Salon ta-        den sokeriteollisuudella on ollut jossain määrin
10568:        lousalueella?                                ylimääräistä tuotantokapasiteettia, joka nyt
10569:                                                     tuotantomäärien lievästi alentuessa aiheuttaa
10570:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         voimassa olevassa järjestelmässä kustannuspai-
10571: taen seuraavaa:                                     neita teollisuudelle.
10572:    Ennen sokerilakia (1327 /87), joka tuli voi-        Voimassa oleva lainsäädäntö antaa teolli-
10573: maan kuluvan vuoden alusta ja joka koskee           suudelle aikaisempaa vapaammat mahdollisuu-
10574: kotimaassa vuosina 1988-1990 viljeltäviä so-        det tehostaa omaa tuotantoaan sekä huolehtia
10575: kerijuurikkaita ja niistä valmistettavaa sokeria,   juurikassokerituotannon kilpailukyvystä ma-
10576: oli voimassa kotimaisen sokerin tuotannosta         keutusainemarkkinoilla. Lainsäädännön voi-
10577: annettu laki (863/82), joka koski vuosina           daan arvioida turvaavan valtakunnallisesti ko-
10578: 1983-1987 tuotetuista sokerijuurikkaista val-       timaisen juurikkaan viljelyä, koska sen asema
10579: mistettua sokeria. Aikaisemmin voimassa ol-         on tukijärjestelmällä saatettu samaan asemaan
10580: leessa laissa kotimaista sokerintuotantoa tuet-     suhteessa ulkomaiseen sokeriraaka-aineeseen.
10581: tiin niin, että tuen perusteissa otettiin huo-      Sokerijuurikkaan viljelyllä on Lounais-Suomen
10582: mioon myös jalostustoiminnan kiinteät kustan-       alueella vanhat perinteet sekä edelleenkin par-
10583: nukset. Myös juurikkaiden lisähinta eli aluetu-     haat edellytykset koko maassa. Myöskään juu-
10584: ki kuului kotimaisen juurikassokerituotannon        rikkaiden kuljetusmatkat eivät muodostu yli-
10585: tuen piiriin. Tukeen tarvittavat varat katettiin    voimaisen pitkiksi.
10586: sokerituotteista perittävällä valmisteverolla.         Hallitus on tietoinen tilanteesta ja kysymyk-
10587: Aikaisemman lain voimassaoloaikana valtio-          sessä on Suomen Sokeri Oy:ltä saadun tiedon
10588: neuvoston vahvistamat valtakunnalliset vuotui-      mukaan selvityksen tekeminen yhliön kaikkien
10589: set perusjuurikasmäärät olivat 800 milj. kiloa      kolmen juurikassokeritehtaan vaikutuksesta
10590: vuosina 1983-1984, 780 milj. kiloa vuosina          yhtiön juurikassokerituotannon kustannusra-
10591: 1985-1986 ja 770 milj. kiloa vuonna 1987.           kenteeseen. Mahdollisesta tehtaan sulkemisesta
10592:    Sokerilain tavoitteena on kotimaisen sokeri-     tekee päätöksen kysymyksessä mainittu yhtiö.
10593: juurikkaan viljelyn turvaaminen ja noin 50          Mahdollisen sulkemisenkin jälkeen kotimaisel-
10594: prosentin sokeriomavaraisuuden ylläpitäminen        la juurikassokeriteollisuudella on riittävästi ja-
10595: sekä kilpailun edistäminen sokerinvalmistuk-        lostuskapasiteettia laissa mainittujen juurikas-
10596: sessa. Kotimaisten juurikkaiden käytöstä mak-       määrien jalostamiseksi. Hallitus katsoo, että
10597: setaan sokerintuotantoa harjoittaville yhteisöil-   sokerilailla on luotu riittävät puitteet kotimai-
10598: le hinnanalennuskorvausta, jolla kotimainen         sen sokerintuotannon turvaamiseksi ja ettei
10599: sokeriraaka-aine alennetaan sokerin kansainvä-      hallituksella ole tässä tilanteessa mahdollisuut-
10600: liselle hintatasolle. Voimassa olevan lain mu-      ta ryhtyä Suomen Sokeri Oy:n Salon juurikas-
10601: kainen raaka-aineen hinnan alentaminen saat-        sokeritehtaan osalta erityistoimenpiteisiin.
10602: 
10603:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1988
10604: 
10605:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
10606:                                      1988 vp. -      KK n:o 309                                       3
10607: 
10608: 
10609:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10610: 
10611:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         socker. Prissänkningen på råvaran enligt den
10612: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          gällande lagen försätter den inhemska råvaran
10613: av den 10 maj 1988 tili vederbörande medlem          för socker i en likvärdig ställning vid socker-
10614: av statsrådet översänt avskrift av följande av       förädlingen, men för stödet beaktas inte längre
10615: riksdagsman Sauli Niinistö undertecknade             de fasta kostnader som förorsakas av produk-
10616: spörsmål nr 309:                                     tionen. Den årliga basmängden betor enligt
10617:                                                      lagen om socker är 750 miljoner kilogram och
10618:           Är Regeringen medveten om den si-          tilläggsmängden 100 miljoner kilogram.
10619:        tuation som uppkommit och anser den
10620:        sig kunna vidta specialåtgårder för att          Konsumtionen av socker antas inte öka. Det
10621:        trygga odlingen av sockerbetor inom           beror också på att andra sötningsmedel erövrar
10622:        den ekonomiska regionen kring Salo?           marknader av sockret. Också med hänsyn tili
10623:                                                      den tidigare, högre produktioneo har socker-
10624:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         industrin i viss mån haft överkapacitet, som nu
10625: samt anföra följande:                                då produktioneo sjunkit något föranleder kost-
10626:                                                      nadstryck för industrin i det gällande systemet.
10627:    Före lagen om socker (1327/87), som trädde
10628: i kraft från ingången av innevarande år och             Den gällande lagstiftningen ger industrin
10629: som gäller sockerbetor som odlas i hemlandet         större möjligheter än tidigare att effektivera sin
10630: åren 1988-1990 och det socker som tillverkas         egen produktion samt att sörja för sockerbets-
10631: av dem, gällde lagen om den inhemska sock-           produktionens konkurrensförmåga på söt-
10632: erproduktionen (863/82). Den gällde socker,          ningsmedelsmarknaden. Lagstiftningen kan
10633: som tillverkats av sockerbetor som producerats       anses trygga odlingen av inhemska betor i hela
10634: åren 1983-1987. Genom den lag som gällde             Jandet eftersom denna odling genom ett under-
10635: tidigare understöddes den inhemska sockerpro-        stödssystem har försatts i samma ställning som
10636: duktionen så att också de fasta kostnaderna          utländsk råvara för socker. Odlingen av sock-
10637: för förädlingen togs i betraktande bland             erbetor har långa traditioner i sydvästra Fin-
10638: grunderna för stödet. Också tilläggspriset för       land och har fortfarande där de bästa
10639: betorna, dvs. områdesstödet, omfattades av           förutsättningarna i hela landet. Transport-
10640: stödet för den inhemska sockerbetsproduktio-         sträckorna för betorna blir inte heller över-
10641: nen. De medel som behövs för stödet täcktes          mäktigt långa.
10642: med en accis som uppbars för sockerproduk-              Regeringen är medveten om situationen och
10643: ter. Under den tid då den tidigare lagen gällde      enligt de uppgifter som erhållits av Finska
10644: var den årliga kvantiteten grundbetor i hela         Socker Ab är det frågan om en utredning om
10645: landet, viiken fastställts av statsrådet, 800 mil-   alla tre betsockerfabrikernas inverkan på kost-
10646: joner kilogram åren 1983-1984, 780 miljoner          nadsstrukturen för bolagets betsockerproduk-
10647: kilogram åren 1985-1986 och 770 miljoner             tion. Det i spörsmålet nämnda bolaget besluter
10648: kilogram år 1987.                                    i frågan om en eventuell stängning av fabriken.
10649:    Syftet med lagen om socker är att trygga          Också efter en eventuell stängning har den
10650: odlingen av inhemsk sockerbeta och att upp-          inhemska        betsockerindustrin      tillräcklig
10651: rätthålla en ca 50 procents självförsörjning         förädlingskapacitet för att förädla den kvanti-
10652: beträffande socker samt att främja konkurren-        tet betor som nämnts i lagen. Regeringen anser
10653: sen vid sockertillverkningen. Tili de samfund        att genom lagen om socker har skapats en
10654: som bedriver sockerproduktion betalas pris-          tillräcklig ram för ett tryggande av den inhems-
10655: sänkningsersättning för användningen av in-          ka sockerproduktionen och att regeringen inte i
10656: hemska betor. Med hjälp av denna ersättning          denna situation har möjlighet att vidta speci-
10657: nedsätts priset på den inhemska råvaran för          alåtgärder beträffande Finska Socker Ab:s bet-
10658: socker tili den internationella prisnivån för        sockerfabrik i Salo.
10659: 
10660:      Helsingfors den 16 juni 1988
10661: 
10662:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
10663:                                             1988 vp.
10664: 
10665: Kirjallinen kysymys n:o 310
10666: 
10667: 
10668: 
10669: 
10670:                                 P. Leppänen: Lasten päivähoitopaikkojen määrän lisäämisestä
10671: 
10672: 
10673:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10674: 
10675:   Eduskunnan sosiaalivaliokunta käsitteli vuo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10676: den 1984 joulukuussa pienten lasten hoidon         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10677: kehittämisestä annettua lakia (HE n:o 202/         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10678: 1984 vp.).                                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10679:    Jo silloin SKDL:n edustajat esittivät, että               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10680: lasten päivähoitopaikat eivät tule riittämään             ryhtyä, että lasten päivähoitopaikkojen
10681: 7 000 uuden hoitopaikan vuosivauhdilla. Esi-              puuttumisen vuoksi ei ensi vuoden lo-
10682: timme silloin 17 000 uuden päivähoitopaikan               pussa lasten hoitotaso hoitopaikoissa
10683: luomista vuosittain.                                      laskisi ja että yli 3-vuotiaat eivät joutui-
10684:    Jo nyt ovat kunnat esittäneet vakavaa huo-             si kärsimään toisten kustannuksella, ja
10685: lestumista, että lain edellyttämää rajaa ei pys-             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10686: tytä saavuttamaan ensi vuoden loppuun men-                siin riittävästi koulutetun henkilöstön
10687: nessä.                                                    saamiseksi lastenhoitotyöhön?
10688: 
10689:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1988
10690: 
10691:                                         Pekka Leppänen
10692: 
10693: 
10694: 
10695: 
10696: 280752Q
10697: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 310
10698: 
10699: 
10700: 
10701: 
10702:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10703: 
10704:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        na onkin esittää valtion vuoden 1989 tulo- ja
10705: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         menoarvioon voimavaroja valtionosuuksien
10706: olette 10 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn            maksamiseen siten, että alle 3-vuotiaiden lasten
10707: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          päivähoidon järjestämisvelvollisuus toteutuu.
10708: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Myös lasten kotihoidon tukea on tarkoitus
10709: edustaja Pekka Leppäsen näin kuuluvasta kir-          esittää kehitettäväksi varsinkin niiden perhei-
10710: jallisesta kysymyksestä n:o 310:                      den osalta, jotka hoitavat lastaan tai lapsiaan
10711:                                                       kotona. Pienten lasten hoidon järjestämistä
10712:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        helpottaisi myös äitiys- ja vanhempainrahakau-
10713:        ryhtyä, että lasten päivähoitopaikkojen        den jatkaminen siihen asti, kun lapsi täyttää
10714:        puuttumisen vuoksi ei ensi vuoden lo-          yhden vuoden.
10715:        pussa lasten hoitotaso hoitopaikoissa             Painopiste päivähoidon määrällisessä kehit-
10716:        laskisi ja että yli 3-vuotiaat eivät joutui-   tämisessä on alle 3-vuotiaiden lasten päivähoi-
10717:        si kärsimään toisten kustannuksella, ja        don järjestämisessä. Tarkoituksena ei ole kui-
10718:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tenkaan toteuttaa pienten lasten hoidon kehit-
10719:        siin riittävästi koulutetun henkilöstön        tämistä koskevaa lainsäädäntöä siten, että yli
10720:        saamiseksi lastenhoitotyöhön?                  3-vuotiaat lapset joutuisivat siitä kärsimään.
10721:                                                       Sosiaali- ja terveysministeriön puolesta on tois-
10722:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tuvasti muistutettu kuntia siitä, että lainsäätä-
10723: taen seuraavaa:                                       misen yhteydessä eduskunta painotti, ettei hoi-
10724:    Pienten lasten hoidon kehittämistä koskeva         topaikkojen lisäys saa tapahtua yli 3-vuotiai-
10725: lainsäädäntö tuli voimaan helmikuussa 1985.           den lasten päivähoidon järjestämisen kustan-
10726: Lainsäädäntöuudistuksen keskeisenä tavoittee-         nuksella.
10727: na on ollut yhteiskunnan tuen tuntuva lisäämi-           Lastentarhanopettajien koulutus pidennet-
10728: nen alle 3-vuotiasta lasta haitaville vanhemmil-      tiin kolmivuotiseksi opistoissa vuonna 1983 ja
10729: le turvaamalla alle 3-vuotiaalle lapselle joko        korkeakouluissa vuonna 1984. Lastentarhan-
10730: kotihoidon tuki tai kunnallinen päivähoito-           opettajakoulutukseen otettujen opiskelijoiden
10731: paikka viimeistään 1.1.1990.                          määrä oli vuonna 1984--+ 710, vuonna 1985 --+
10732:    Lasten päivähoitopaikkoja on kuntien suun-         760, vuonna 1986 --+ 888 ja vuonna 1987 --+
10733: nitelmien mukaan tämän vuoden lopussa noin            920 opiskelijaa.
10734: 200 000. Alle 3-vuotiaiden lasten kokopäivä-             Uusi päivähoitajakoulutus aloitettiin vuonna
10735: hoitopaikkoja on noin 54 000, joista perhepäi-        1986, jolloin uusia opiskelijoita otettiin koulu-
10736: vähoitopaikkoja on noin 32 000. Sosiaalihalli-        tukseen 800. Vuonna 1987 aloituspaikkojen
10737: tuksen tekemän selvityksen mukaan kunnat              määrä oli 1 180 ja tänä vuonna 1 300. Sosiaali-
10738: ovat arvioineet alle 3-vuotiaiden lasten hoito-       ja terveysministeriö on käynyt neuvotteluja
10739: paikkatarpeeksi 70 000 hoitopaikkaa vuoden            opetusviranomaisten kanssa päivähoidon hen-
10740: 1990 alkuun mennessä. Kunnat ovat esittäneet          kilöstön koulutuksen mitoittamisesta tarvetta
10741: toteuttamissuunnitelmissaan hoitopaikkoja li-         vastaavaksi. Ammattikasvatushallitus onkin il-
10742: sättäväksi edellä mainittuun ajankohtaan men-         moittanut, että väliaikaista koulutusta voidaan
10743: nessä noin 61 000 hoitopaikkaan. Kuntien              käynnistää niin paljon kuin siihen muun muas-
10744: suunnitelmien ja niiden esittämän hoitopaikka-        sa päivähoidon henkilöstön osalta on tarvetta.
10745: tarpeen välillä on noin 9 000 hoitopaikan va-         Tavoitteena on kehittää edelleen myös lasten
10746: jaus.                                                 päivähoidon laatua ja tämä edellyttää riittäväs-
10747:    Hallituksen tavoitteena on kehittää pienten        sä määrin korkeatasoisen koulutuksen järjestä-
10748: lasten hoitojärjestelmää siten, että lasten van-      mistä.
10749: hemmilla olisi todellinen mahdollisuus valita            Päiväkotien henkilöstön rakenteesta ja mi-
10750: lapselleen sopivin hoitojärjestely. Tarkoitukse-      toituksesta on annettu asetuksen muutos, joka
10751:                                     1988 vp. -     KK n:o 310                                  3
10752: 
10753: osaltaan turvaa päivähoidon laadun kehittymi-      ehdotus lasten päivähoidon ja muun varhais-
10754: sen.                                               kasvatuksen sisällön tutkimustoiminnan kehit-
10755:   Sosiaali- ja terveysministeriö on myös asetta-   tämisestä.
10756: nut toimikunnan, jonka tehtävänä on laatia
10757: 
10758:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1988
10759: 
10760:                                                                      Ministeri Tarja Halonen
10761: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 310
10762: 
10763: 
10764: 
10765: 
10766:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10767: 
10768:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vårdarrangemanget för sitt barn. Avsikten är
10769: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         även att i statsförslaget för år 1989 föreslå
10770: av den 10 maj 1988 tili vederbörande medlem         medel för utbetalning av statsandelar så, att
10771: av statsrådet översänt avskrift av följande av      skyldigheten att anordna dagvård för barn
10772: riksdagsman Pekka Leppänen undertecknade            under tre år förverkligas. Det är även me-
10773: spörsmål nr 310:                                    ningen att föreslå att stödet för vård av barn i
10774:                                                     hemmet skall utvecklas i synnerhet för de
10775:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           familjer som sköter ett eller flera av sina barn
10776:        vidta för att nivån på vården i daghem-      hemma. En förlängning av perioden för mo-
10777:        men inte skall sjunka i slutet av nästa      derskaps- och föräldrapenningen tili den tid-
10778:        år på grund av bristen på dagvårdsplat-      punkt då barnet fyller ett år underlättar anord-
10779:        ser för barn och för att barn som är         nandet av vården av små barn.
10780:        äldre än tre år inte skall behöva lida på
10781:                                                         Vad antalet barndagvårdsplatser beträffar
10782:        andras bekostnad, och
10783:                                                     prioriteras anordnande av dagvård för barn
10784:           ämnar Regeringen vidta åtgärder så        under tre år. Det är dock inte meningen att
10785:        att tiliräckligt utbildad personai kan       genomföra lagstiftningen för utvecklandet av
10786:        erhållas för arbetet inom barndagvår-        vården av små barn så, att barn som är äldre
10787:        den?                                         än tre år blir lidande. På social- och hälso-
10788:                                                     vårdsministeriets vägnar har kommunerna
10789:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        upprepade gånger påmints om att riksdagen i
10790: samt anföra följande:                               samband med lagstiftningen betonade att ök-
10791:    Den lagstiftning som gäller utvecklandet av      ningen av vårdplatser inte får ske på bekostnad
10792: vården av små barn trädde i kraft i februari        av dagvården för barn som är äldre än tre år.
10793: 1985. Det centrala målet för lagstiftningsrefor-        Utbildningen       av     barnträdgårdslärare
10794: men var att avsevärt öka samhällets stöd tili de    förlängdes tili tre år vid institut år 1983 och vid
10795: föräldrar som vårdar barn under tre år så, att      högskolorna år 1984. Antalet studerande som
10796: antingen stödet för vård av barn i hemmet eller     antagits tili barnträdgårdslärarutbildning upp-
10797: en kommunal dagvårdsplats tryggas för barn          gick år 1984 tili 710, år 1985 tili 760, år 1986
10798: under tre år senast 1.1.1990.                       tili 888 och år 1987 tili 920 studerande.
10799:    Enligt kommunernas planer utgör antalet              Den nya dagvårdarutbildningen inleddes år
10800: barndagvårdsplatser i slutet av det här året ca     1986, då 800 nya studerande antogs. År 1987
10801: 200 000. För barn under tre år finns ca 54 000      var antalet nya elevplatser 1 180 och i år 1 300.
10802: platser i heldagsbarnvård, av vilka antalet plat-   Social- och hälsovårdsministeriet har fört
10803: ser i familjedagvård uppgår tili ca 32 000.         förhandlingar med undervisningsmyndigheter-
10804: Enligt socialstyrelsens utredning har kommu-        na om att dimensionera utbildningen av dag-
10805: nerna uppskattat behovet av dagvårdsplatser         vårdspersonal så, att det motsvarar behovet.
10806: för barn under tre år tili 70 000 före ingången     Yrkesutbildningsstyrelsen har även meddelat
10807: av år 1990. Kommunerna har i sina realise-          att tilifällig utbildning kan startas i den mån
10808: ringsplaner föreslagit att vårdplatserna ökas       behovet av dagvårdspersonal är påkallat. Av-
10809: före nämnda tidpunkt tili ca 61 000. Med            sikten är att vidareutveckla även kvaliteten på
10810: beaktande av behovet av vårdplatser i kommu-        barndagvården och det förutsätter att tillräck-
10811: nernas realiseringsplaner och det behov som de      lig utbildning på hög nivå anordnas.
10812: föreslår uppgår underskottet tili 9 000 vård-           Förordningen om barndagvård har ändrats
10813: platser.                                            tili den del det är fråga om daghemspersonalen
10814:    Regeringens mål är att utveckla vårdsystemet     struktur och dimensionering. Detta bidrar tili
10815: för små barn så, att barnens föräldrar skall ha     att trygga utvecklingen av kvaliteten på dag-
10816: reella möjligheter att välja det mest lämpliga      vården.
10817:                                     1988 vp. -     KK n:o 310                                5
10818: 
10819:    Social- och hälsovårdsministeriet har även      innehållet i barndagvården och annan upp-
10820: tillsatt en kommitte vars uppgift är att uppgöra   fostran av barn i förskoleålder.
10821: förslag om utvecklande av forskningen rörande
10822: 
10823:     Helsingfors den 9 juni 1988
10824: 
10825:                                                                     Minister Tarja Halonen
10826:                                              1988 vp.
10827: 
10828: Kirjallinen kysymys n:o 311
10829: 
10830: 
10831: 
10832: 
10833:                                  Vistbacka: Elinkeinoasiamiehen viran hakijoiden kelpoisuutta
10834:                                     koskevista lausunnoista
10835: 
10836: 
10837:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10838: 
10839:    Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityskehi-        Toisena kysymyksenä tapauksesta herää se,
10840: tysosaston kehittämistoimista antaa pyydettä-       eikö ilmoituksen antajalla, eli kehittämistoi-
10841: essä kunnille tiedon mm. elinkeinoasiamiehen        mistolla ole tiedossaan omat edelliset päätök-
10842: virkaa hakeneiden henkilöiden kelpoisuudesta        sensä samasta henkilöstä, jolloin toimisto voisi
10843: valtionosuuden saamiseksi toimen palkkakus-         esim. pyytää täydentäviä tietoja tämän hakijan
10844: tannuksiin. Toimiston viimeaikaisessa lausun-       kelpoisuudesta, mikäli lausunnonpyyntövai-
10845: tokäytännössä on ilmennyt kansalaisen oikeus-       heessa huomataan asianomaisen kunnan lähet-
10846: turvallisuuden kannalta epäilyttäviä piirteitä.     tämien hakemusasiakirjojen olevan puutteelli-
10847:    Esimerkkinä mainittakoon maatalousteknik-        set ainakin sellaisten hakijoiden kohdalta, jot-
10848: ko Ahti Salmen tapaus. Salmen haettua Kinnu-        ka jo aikaisemmin on katsottu täyttävän sääde-
10849: lan kunnan avoimeksi julistettua elinkeinoasia-     tyt pätevyysvaatimukset. Tällöin pystyttäisiin
10850: miehen tointa ilmoitti kauppa- ja teollisuusmi-     eliminoimaan mahdolliset kunnan virkamiesten
10851: nisteriön kehittämistoimista 30.9.1987 päivä-       tekemät joko tahattomat tai tiedostetut virheet
10852: tyllä kirjeellä, että Salmen voidaan katsoa         asiakirjojen toimittamisessa kehittämistoimis-
10853: täyttävän säädetyt kelpoisuusvaatimukset ha-        tolle kunkin viranhakijan osalta.
10854: kemaansa virkaan. Maatalousteknikko Salmen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10855: haettua Kyyjärven kunnan avoimeksi julistet-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10856: tua elinkeinoasiamiehen tointa ilmoitti kauppa-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10857: ja teollisuusministeriön asianomainen kehittä-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10858: mistoimista 16.11.1987 päivätyllä kirjeellä
10859: Kyyjärven kunnalle, ettei Ahti Salmen voida
10860: katsoa täyttävän virkaan edellytettyä koulutus-              Tietääkö Hallitus kauppa- ja teolli-
10861:                                                            suusministeriön    kehittämistoimiston
10862: ta.                                                        antamien ilmoitusten ristiriitaisuuksista
10863:     Edellä mainitusta tapauksesta herääkin väis-           saman henkilön osalta koskien elinkei-
10864: tämättä kysymys, kuinka sama kauppa- ja                    noasiamiehen kelpoisuutta valtionosuu-
10865: teollisuusministeriön yrityskehitysosaston ke-             den saamiseksi palkkakustannuksiin, ja
10866:  hittämistoimista voi vajaan kahden kuukauden
10867:  sisällä tehdä kaksi täysin toisistaan poikkeavaa            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10868:  päätöstä saman henkilön pätevyydestä. Päte-               tämän kansalaisten oikeusturvallisuu-
10869:  vyysvaatimukset ovat tämän kahden kuukau-                 den kannalta arveluttavan tilanteen
10870:  den aikana pysyneet täysin ennallaan, mutta               korjaamiseksi ja mahdollisten väärin-
10871:  päätökset ovat olleet täysin vastakkaisia.                käytösten selvittämiseksi?
10872: 
10873:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
10874: 
10875:                                          Raimo Vistbacka
10876: 
10877: 
10878: 
10879: 
10880: 280789F
10881: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 311
10882: 
10883: 
10884: 
10885: 
10886:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10887: 
10888:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kinnulan kunta tiedusteli 23.9.1987 päivätyl-
10889: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lä kirjeellään kauppa- ja teollisuusministeriön
10890: olette 12 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn            kehittämistoimiston kannanottoa 18 elinkeino-
10891: kirjeenne n:o 890 ohella toimittanut valtioneu-       asiamiehen virkaa hakeneen henkilön kelpoi-
10892: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          suudesta valtionosuuteen. Kehittämistoimisto
10893: kansanedustaja Vistbackan näin kuuluvasta             antoi asiasta lausunnon 30.9.1987, jossa todet-
10894: kirjallisesta kysymyksestä n:o 311:                   tiin mm., että maatalousteknikko Ahti Salmi
10895:                                                       täyttää säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Ahti
10896:          Tietääkö Hallitus kauppa- ja teolli-         Saimesta ei aikaisemmin oltu annettu lausun-
10897:        suusministeriön     kehittämistoimiston        toa.
10898:        antamien ilmoitusten ristiriitaisuuksista         Edellä mainittu kehittämistoimiston lausun-
10899:        saman henkilön osalta koskien elinkei-         to perustui väärään tulkintaan Ahti Salmen
10900:        noasiamiehen kelpoisuutta valtionosuu-         suorittamasta tutkinnosta. Toisin kuin kirjalli-
10901:        den saamiseksi palkkakustannuksiin, ja         sessa kysymyksessä on mainittu Ahti Salmi ei
10902:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          ole suorittanut maatalousteknikon vaan puu-
10903:        tämän kansalaisten oikeusturvallisuu-          tarhurin tutkinnon. Kehittämistoimiston vir-
10904:        den kannalta arveluttavan tilanteen            heellinen tulkinta johtui mm. siitä, että Ahti
10905:        korjaamiseksi ja mahdollisten väärin-          Salmi oli suorittanut maaseudun elinkeinoneu-
10906:        käytösten selvittämiseksi?                     vojan kurssin Lapin korkeakoulun täydennys-
10907:                                                       koulutuskeskuksessa. Tälle kurssille otetaan
10908:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            soveltuvan korkeakoulututkinnon tai vähin-
10909: taen seuraavaa:                                       tään opistotasoisen tutkinnon suorittaneita
10910:                                                       henkilöitä.
10911:    Kauppa- ja teollisuusministeriön kehittämis-          Käsiteltäessä myöhemmin Kyyjärven kunnan
10912: toimisto antaa kunnille lausuntoja elinkeino-         ministeriöitä pyytämää lausuntoa puutarhuri
10913: asiamiesten virkaa tai tointa hakeneiden henki-       Ahti Salmen kelpoisuudesta elinkeinoasiamie-
10914: löiden kelpoisuudesta valtionosuuteen. Kaikis-        hen valtionosuuteen asiapapereista kävi selvästi
10915: ta henkilöistä, joista on annettu lausunto, pi-       ilmi, että Ahti Salmi ei täytä säädettyjä kelpoi-
10916: detään kortistoa ristiriitaisten lausuntojen vält-    suusedellytyksiä, mikä ilmoitettiin tiedoksi
10917: tämiseksi eräissä tulkintatilanteissa. Kehittä-       Kyyjärven kunnalle. Vastaava muutosmerkintä
10918: mistoimiston lausunnot perustuvat kuntien toi-        tehtiin kehittämistoimistossa olevaan elinkei-
10919: mittamiin asiapapereihin ja selvityksiin. Eräis-      noasiamiesten kelpoisuutta koskevaan kortis-
10920: sä tapauksissa saman hakijan hakiessa toista          toon.
10921: elinkeinoasiamiehen virkaa tai tointa hänen              Siten kyseisen henkilön koulutusta koskeva
10922: koulutuksestaan ja kokemuksestaan on saatet-          virheellinen tulkinta johti perusteettomaan
10923: tu toimittaa ministeriölle lisätietoja, jotka eivät   myönteiseen lausuntoon, joka kuitenkin on
10924: ole olleet aikaisemmin ministeriön tiedossa.          korjattu annetussa toisessa lausunnossa.
10925: Tämän johdosta saman hakijan kelpoisuudesta              Hallitus ei katso aiheelliseksi tehdä tapahtu-
10926: on voitu myöhemmin antaa perustellusti aikai-         neen johdosta muutosta kehittämistoimiston
10927: semmasta kannanotosta poikkeava lausunto.             lausunto käytäntöön.
10928: 
10929:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1988
10930: 
10931:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
10932:                                     1988 vp. -     KK n:o 311                                       3
10933: 
10934: 
10935: 
10936: 
10937:                              Tili Riksdagens Herr Talman
10938: 
10939:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ner, vilket avviker från ett tidigare ställningsta-
10940: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        gande.
10941: nr 890 av den 12 maj 1988 tili vederbörande           Kinnula kommun frågade i ett brev, daterat
10942: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     23.9.1987, om utvecklingsbyråns ståndpunkt i
10943: jande av riksdagsman Vistbacka underteckna-        fråga om 18 personers kvalifikationer för stats-
10944: de spörsmål nr 311:                                andel, vilka hade sökt en tjänst som närings-
10945:                                                    ombudsman. Utvecklingsbyrån gav ett utlåtan-
10946:           Är Regeringen medveten om motstri-       de i frågan 30.9.1987. 1 detta konstaterades
10947:        digheterna hos de uppgifter som ut-         bl.a. att Iantbrukstekniker Ahti Salmi uppfyl-
10948:        vecklingsbyrån vid handels- och indu-       Ier de krav som stadgas för behörighet. Något
10949:        striministeriet lämnat i fråga om de        utlåtande om Ahti Salmi har inte tidigare
10950:        kvalifikationer för en och samma per-       avgetts.
10951:        son i egenskap av näringsombudsman             Utvecklingsbyråns ovan nämnda utlåtande
10952:        som berättigar tili statsandel för Iöne-    baserade sig på en felaktig tolkning av Ahti
10953:        kostnader och                               Salmis examen. 1 motsats tili vad som har
10954:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     nämnts i det skriftliga spörsmålet har Ahti
10955:        ta för att rätta tili den med hänsyn tili   Salmi inte avlagt lantbruksteknikerexamen
10956:        medborgarnas rättssäkerhet betänkliga       utan trädgårdsmästarexamen. Utvecklingsby-
10957:        situationen och för att utreda eventuel-    råns felaktiga tolkning berodde bl.a. på att
10958:        la missbruk?                                Ahti Salmi hade genomgått en kurs för nä-
10959:                                                    ringsrådgivare för landsbygden vid Lapplands
10960:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       högskolas fortbildningscentral. Tili denna kurs
10961: samt anföra följande:                              antas personer med lämplig högskoleexamen
10962:                                                    eller med examen på minst institutsnivå.
10963:    Utvecklingsbyrån vid handels- och industri-        Vid handläggningen av det utlåtande som
10964: ministeriet avger tili kommunerna utlåtanden       Kyyjärvi kommun senare begärt av ministeriet
10965: om de personers kvalifikationer för statsandel     angående trädgårdsmästare Ahti Salmis kvali-
10966: vilka har sökt tjänster eller befattningar som     fikationer för erhållande av statsandel fram-
10967: näringsombudsmän. 1 syfte att undvika motsä-       gick det tydligt av handlingarna att Ahti Salmi
10968: gelsefulla utlåtanden i vissa tolkningssituatio-   inte uppfyller de förutsättningar för behörighet
10969: ner förs ett kartotek över alla personer om        varom stadgas i lagen. Detta meddelades Kyy-
10970: vilka utlåtande avgetts. Utvecklingsbyråns ut-     järvi kommun tili kännedom. Motsvarande
10971: låtanden baserar sig på de handlingar och          anteckning om ändring gjordes på utvecklings-
10972: utredningar som kommunerna har insänt. 1           byrån i det kartotek som gäller näringsom-
10973: vissa fall då en och samma person söker en         budsmännens behörighet.
10974: annan      näringsombudsmannatjänst        eller      Den felaktiga tolkningen av den ifrågavaran-
10975: -befattning har eventuellt sådana extra uppgif-    de personens utbildning Iedde tili ett omotive-
10976: ter om sökandens utbildning och erfarenhet         rat positivt utlåtande, som dock har rättats tili
10977: kunnat meddelas ministeriet som detta inte         i det andra utlåtandet som utfärdats.
10978: tidigare har känt tili. På grund härav har man        Regeringen anser det inte vara skäl att på
10979: på goda grunder i ett senare skede kunnat ge       grund av det inträffade ändra utlåtandepraxis
10980: ett utlåtande om samma persons kvalifikatio-       vid utvecklingsbyrån.
10981: 
10982:       Helsingfors den 16 juni 1988
10983: 
10984:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
10985:                                             1988 vp.
10986: 
10987: Kirjallinen kysymys n:o 312
10988: 
10989: 
10990: 
10991: 
10992:                                 Ryynänen: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan ra-
10993:                                    hoitusavustusten hakemismenettelyjen yksinkertaistamisesta
10994: 
10995: 
10996:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10997: 
10998:    Maaseudun pienyritystoiminnan kehitysra-       ammatista), omistusselvitys tai vuokrasopimus,
10999: hoitukseen liittyy monia käytännön ongelmia       tuloslaskelma ja taseet, velkaluettelo, tulos-
11000: sen ohella, että rahoitus kokonaisuudessaan on    suunnitelma, investointi- ja rahoitussuunnitel-
11001: niukkaa suhteessa kysyntään. Hankkeen rahoi-      ma, rakennushankkeiden kustannusarvio, ra-
11002: tuksen kohtelu on varsin erilaista riippuen       kennusselostus ja rakennuspiirustukset sekä
11003: siitä, haetaanko kehitysrahoitusta maatalous-     käynnistysavustuslaskelma. Kuntatason lau-
11004: piirin kautta (Laki maaseudun pienimuotoisen      sunnon antaa maatalouslautakunta eikä maa-
11005: elinkeinotoiminnan edistämisestä, 1031186) vai    taloussihteeri tai kunnan elinkeinoasiamies,
11006: teollisuuspiirin kautta (Valtioneuvoston päätös   mikä hidastaa käsittelyä jo kuntatasolla. Maa-
11007: pienyritystoiminnan tukemisesta, 177 /88). Ero-   talouspiirin kautta haettavan tuen käsittelyaika
11008: ja on mm. hakemusasiakirjoista annetuissa         onkin venynyt kohtuuttoman pitkäksi; tällä on
11009: määräyksissä, Iausuntomenettelyssä ja rahoi-      monien hankkeiden käynnistymiseen erittäin
11010: tusmuodoissa. Teollisuuspiirien kautta ei ole     haitallinen vaikutus.
11011: mahdollista saada halpakorkoista lainaa, mikä        Maaseudun pienimuotoisen yritystoiminnan
11012: usein olisi välttämätöntä hankkeen kokonai-       ja maatalouden sivuelinkeinojen kehittäminen
11013: suuden kannalta.                                  on asetettu tavoitteeksi varsin laajan yhteisym-
11014:    Rahoitusavustusten hakumenettelyn erilai-      märryksen vallitessa. Myöskään viranomais-
11015: suus tuo järjestelmään sekavuutta ja asettaa      tahoilla ei itse tavoitteen suhteen ole eriäviä
11016: avustusten hakijat eriarvoiseen asemaan. Teol-    näkemyksiä; ongelma eri piiriviranomaisten ja
11017: lisuuspiirin kautta haettavaa tukea varten on     eri tukimuotojen käsittelyssä korostuu kunta-
11018: tarpeen täyttää ainoastaan yksisivuinen hake-     ja yrittäjätasoilla, missä järjestelmien moni-
11019: mus, jonka Iiitteeksi kunnan elinkeinoasiamies    mutkaisuus ja erilaisuus aiheuttavat sekaan-
11020: laatii oman arvionsa hankkeesta ja antaa pää-     nusta.
11021:                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11022: tösesityksensä. Näiden asiakirjojen perusteella
11023:                                                   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11024: teollisuuspiirin toimisto päättää avustuksen
11025:                                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11026: myöntämisestä.                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11027:    Maatalouspiirin kautta haettavaa rahoitus-
11028: avustusta varten tarvitaan hakemuksen lisäksi              Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä
11029: virkatodistus, kaupparekisteritodistus Gos on),          toimenpiteisiin maaseudun pienyritys-
11030: verotodistus, verolomake 2:n etusivu, verolo-            ja sivuelinkeinotoiminnan rahoitus-
11031: make 2 A:n etu- ja takasivut, verolomake 5               avustusten hakemismenettelyjen yhte-
11032: (toimiva yritys), verolomake 6 (harjoitetusta            näistämiseksi ja yksinkertaistamiseksi?
11033: 
11034:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
11035: 
11036:                                         Mirja Ryynänen
11037: 
11038: 
11039: 
11040: 
11041: 2807670
11042: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 312
11043: 
11044: 
11045: 
11046:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11047: 
11048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     teen. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että
11049: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kysymyksessä olevien hankkeiden arvioiminen
11050: olette 12 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn         edellyttää myös taustatietoja tilasta ja sen
11051: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       muusta toiminnasta. Esimerkiksi verolomak-
11052: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      keiden avulla hankittavat tiedot edistävät
11053: edustaja Mirja Ryynäsen näin kuuluvasta kir-       hankkeiden vertailukelpoisuutta sekä niiden
11054: jallisesta kysymyksestä n:o 312:                   tarkoituksenmukaisuuden arviointia tilan toi-
11055:                                                    minnan kehittämisessä. Toisaalta ennakko-
11056:           Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä       suunnittelu ja laskelmien tekeminen täsmentä-
11057:        toimenpiteisiin maaseudun pienyritys-       vät hankkeen kokonaisuutta myös hakijan it-
11058:        ja sivuelinkeinotoiminnan rahoitus-         sensä kannalta ja tarve suunnitelmien olennai-
11059:        avustusten hakemismenettelyjen yhte-        seen muuttamiseen niiden toteutusvaiheessa vä-
11060:        näistämiseksi ja yksinkertaistamiseksi?     henee. Hankkeisiin liittyy lisäksi useimmiten
11061:                                                    lainoitus, jota haettaessa käytössä ovat samat
11062:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      liitteet, muun muassa vakuuksien selvittämi-
11063: vasti seuraavaa:                                   seksi. Tietoja tarvitaan myös sen arvioimiseksi,
11064:    Vuoden 1987 alusta voimaan tulleen maaseu-      onko yrityksellä katsottava olevan edellytyksiä
11065: dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistä-      jatkuvaan kannattavaan toimintaan, mitä ra-
11066: misestä annetun lain (1031/86), jäljempänä         hoitustuen myöntäminen lain mukaan edellyt-
11067: maaseutuelinkeinolaki, tavoitteena on edistää      tää.
11068: maatilatalouteen ja muuhun alkutuotantoon             Kysymyksen perusteluissa mainittu lausunto-
11069: liittyvien sekä niitä täydentävien pienimuotois-   menettely perustuu asetuksen 20 §:n l mo-
11070: ten elinkeinojen harjoittamista koko maassa        menttiin, jonka mukaan hakemukseen liitetään
11071: sekä kehittää niihin kohdistuvien valtion tuki-    asianomaisen kunnan maatalouslautakunnan
11072: toimenpiteiden hallinnollista järjestelyä. Maa-    lausunto. Maatalouslautakunnista annettua la-
11073: seutuelinkeinolain täytäntöönpanosta on an-        kia on järjestelmän käyttöönoton jälkeen muu-
11074: nettu tarkempia määräyksiä asetuksella maa-        tettu niin, että lausunnonantajana voisi, mikäli
11075: seudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan           asetuksella niin säädettäisiin, toimia lautakun-
11076: edistämisestä (65/87). Mainitussa asetuksessa      nan sijasta maataloussihteeri. Hallitus tulee
11077: on lisäksi maatilahallitukselle annettu valtuu-    ryhtymään toimenpiteisiin kyseessä olevan ase-
11078: det antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita          tuksen antamiseksi. Maatilahallitus valmistelee
11079: asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta      parhaillaan myös muutoksia hakemusmenette-
11080: sekä vahvistaa tarvittavat velkakirja- ja muut     lyyn, jolloin hakemukseen liitettävien asiakir-
11081: lomakkeet.                                         jojen määrää eräiltä osin vähennetään.
11082:    Maatilahallitus vahvisti maaseutuelinkeino-         Hallituksen käsityksen mukaan nykyisin so-
11083: lain mukaisten avustusten ja lainojen hakemis-     vellettavan avustusten haku- ja käsittelymenet-
11084: ta koskevat ohjeet välittömästi lain voimaan       telyn tarkoituksenmukaisuutta on aihetta arvi-
11085: tultua vuoden 1987 alussa. Hakemuslomakkeet        oida uudelleen. Ilmeistä tarvetta on pyrkiä
11086: ja niiden liitteet uudistettiin toiminnan käyn-    menettelyn selkiinnyttämiseen ja nopeuttami-
11087: nistyttyä keväällä 1987, jolloin hakemusmenet-     seen. Tässä tarkoituksessa voitaisiin harkita
11088: telyn yksinkertaistamiseen ja siinä havaittujen    hakuaikojen käyttämistä siten, että avustuksia
11089: puutteiden poistamiseen kiinnitettiin erityistä    voitaisiin hakea esimerkiksi 2-3 kertaa vuo-
11090: huomiota.                                          dessa ja että avustusten myöntämisessä hyö-
11091:    Hakemuslomakkeet liitteineen on vahvistettu     dynnettäisiin kuntien esittämää etusijajärjes-
11092: lähinnä ottaen huomioon kyseisten pienimuo-        tystä. Tällainen muutosten arviointi tulee ajan-
11093: toisesti harjoitettujen elinkeinotoimintojen       kohtaiseksi viimeistään lainsäädännön jatkami-
11094: kiinteä yhteys tilan taloudelliseen kokonaisuu-    sesta päätettäessä.
11095: 
11096:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1988
11097: 
11098:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
11099:                                      1988 vp. -     KK n:o 312                                    3
11100: 
11101: 
11102:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11103: 
11104:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        helhet som en lägenhet bildar. 1 praktiken
11105: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         innebär detta att en bedömning av de ifrågava-
11106: av den 12 maj 1988 tili vederbörande medlem         rande projekten också förutsätter bakgrunds-
11107: av statsrådet översänt avskrift av följande av      uppgifter om lägenheten och dess övriga verk-
11108: riksdagsledamot Mirja Ryynänen underteckna-         samhet. T.ex. de uppgifter som inhämtas med
11109: de spörsmål nr 312:                                 hjälp av skatteblanketter främjar möjligheter-
11110:                                                     na att jämföra projekten med varann samt att
11111:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-
11112:                                                     bedöma deras ändamålsenlighet vid utvecklan-
11113:        ning vidta åtgärder för att förenhetliga     det av verksamheten på en lägenhet. Å andra
11114:        och förenkla ansökningsförfarandet be-       sidan preciserar förhandsplanering och uppgö-
11115:        träffande finansieringsstöd för småfö-       rande av kalkyler helheten för projektet också
11116:        retags- och binäringsverksamhet?             för den sökande själv och behovet att väsent-
11117:                                                     ligt ändra planerna i det skede då de genom-
11118:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       förs minskar. Tili projekten anknyter sig dess-
11119: samt anföra följande:                               utom oftast långivning och vid ansökan an-
11120:    Syftet med lagen om främjande av närings-        vänds samma bilagor, bl.a. för att utreda
11121: verksamhet i liten skala på landsbygden ( 1031/     säkerheterna. Uppgifter behövs också för en
11122: 86), som trädde i kraft vid ingången av år          uppskattning av huruvida företaget bör anses
11123: 1987, nedan landsbygdsnäringslagen, är att i        ha förutsättningar för en kontinuerlig lönsam
11124: hela landet främja bedrivandet av näring i liten    verksamhet, vilket beviljandet av finansierings-
11125: skala, som anknyter tili samt kompletterar          stödet enligt lagen förutsätter.
11126: gårdsbruk och annan primärproduktion, samt             Det remissförfarande som nämns i motive-
11127: att utveckla den administrativa regleringen av      ringen för spörsmålet grundar sig på 20 § 1
11128: de statliga stödåtgärder som inriktas på dem.       mom. i förordningen, enligt vilket tili ansökan
11129: Det har getts närmare bestämmelser om verk-         fogas ett utlåtande av kommunens lantbruks-
11130: ställigheten av landsbygdsnäringslagen genom        nämnd. Lagen om lantbruksnämnder har se-
11131: förordningen om främjande av näringsverk-           dan systemet infördes ändrats så att en lant-
11132: samhet i liten skala på landsbygden (65/87).        brukssekreterare kunde fungera som avgivare
11133: Genom ovan nämnda förordning har jord-              av utlåtande i stället för nämnden, om det
11134: bruksstyrelsen dessutom fått fullmakt att ut-       stadgas så genom förordning. Regeringen kom-
11135: färda närmare bestämmelser och anvisningar          mer att vidta åtgärder för att ifrågavarande
11136: om verkställigheten och tillämpningen av            förordning skall ges. Jordbruksstyrelsen bere-
11137: förordningen samt att fastställa erforderliga       der som bäst ändringar även i ansökningsförfa-
11138: skuldebrevs- och andra formulär.                    randet och härvid kommer antalet handlingar,
11139:    Jordbruksstyrelsen fastställde de anvisningar    som fogas tili ansökan, i viss mån att minska.
11140: som gäller ansökandet om understöd och lån             Enligt regeringens uppfattning finns det skäl
11141: enligt landsbygdsnäringslagen omedelbart efter      att ompröva ändamålsenligheten hos det an-
11142: att lagen hade trätt i kraft i början av år 1987.   söknings- och handläggningsförfarande som
11143: Ansökningsblanketterna och deras bilagor            tillämpas på understöden för närvarande. Det
11144: förnyades då verksamheten startade våren            finns ett uppenbart behov att klarlägga och
11145: 1987. Då fästes speciell uppmärksamhet vid ett      försnabba förfarandet. 1 detta avseende kunde
11146: förenklande av ansökningsförfarandet och ett        man överväga att ansökningstiderna används
11147: avhjälpande av de brister som observerats i         så att man kunde ansöka om understöden t.ex.
11148: det.                                                2-3 gånger per år och att vid beviljandet av
11149:    Ansökningsblanketterna jämte bilagor har         understöden den prioritetsordning skulle ut-
11150: fastställts närmast med beaktande av den fasta      nyttjas som kommunerna föreslagit. En sådan
11151: kontakten mellan de ifrågavarande närings-          bedömning av ändringarna blir aktuell senast
11152: funktionerna i liten skala och den ekonomiska       då det besluts om den fortsatta lagstiftningen.
11153: 
11154:      Helsingfors den 9 juni 1988
11155: 
11156:                                               J ord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
11157:                                              1988 vp.
11158: 
11159: Kirjallinen kysymys n:o 313
11160: 
11161: 
11162: 
11163: 
11164:                                  Koistinen ym.: Maatalouden sääpalvelun toimintaedellytysten
11165:                                    turvaamisesta
11166: 
11167: 
11168:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11169: 
11170:    Maatalouden sääpalvelu on saavuttanut vil-        On erittäin tärkeää, että alueellinen maata-
11171: jelijöiden keskuudessa erittäin hyvän vastaan-     louden sääpalvelu toteutetaan Itä-Suomen
11172: oton. Vuonna 1987 Etelä-Suomen alueilla käy-       (Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Kuopion) alu-
11173: tössä olleisiin sääpalvelunumeroihin tuli lähes    eella suunnitellun ohjelman mukaisesti vuonna
11174: 500 000 kyselyä. Tänä vuonna palvelu laajenee      1989 ja samalla huolehditaan siitä, että valtion
11175: Keski-Suomeen ja Pohjanmaalle.                     tulo- ja menoarvioon varataan riittävä määrä-
11176:    Ilmatieteen laitoksen alueellisen sääpalvelun   raha sääpalvelun edellyttämän lisähenkilöstön
11177: laajentamissuunnitelman mukaan palvelu laa-        palkkaamiseen sekä Ilmatieteen laitokselle että
11178: jenee vuonna 1989 käsittämään Kainuun, Poh-        Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimus-
11179: jois-Karjalan ja Kuopion maatalouskeskusten        asemille.
11180: alueet. Tällä Itä-Suomen voimakkaalla karja-
11181: talousalueella sääpalvelun merkitys korostuu          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11182: ensisijaisesti oikeiden säiliörehun ja heinän      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
11183: korjuuaikojen valinnassa. Sääpalvelun ansiosta     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
11184: voidaan rehujen laatua parantaa ja tilojen         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11185: rehuomavaraisuutta nostaa. Alueella viljellään     sen:
11186: varsin paljon myös viljaa ja erikoiskasveja,
11187: esim. marjoja, joiden kasvinsuojelutoimenpi-                 Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
11188: teiden ja korjuun ajoittamisessa sääpalvelu               toimiin alueellisen sääpalvelun laajene-
11189: antaa korvaamattoman arvokasta tietoa.                    misen turvaamiseksi Ilmatieteen laitok-
11190:    Itäsuomalaisten viljelijöiden keskuudessa              sen suunnitelman mukaisesti varaamai-
11191: kiinnostus sääpalvelua kohtaan oli esim. kesäl-           la vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon
11192: lä 1987 niin suuri, että Ilmatieteen laitoksen            riittävän määrärahan Kainuun, Poh-
11193: Kuopion aluekeskuksen puhelinlinjat olivat                jois-Karjalan ja Kuopion alueiden maa-
11194: suuren osan kesää ylikuormitettuina ja tukkeu-            talouden sääpalvelun lisäresursseja var-
11195: tuivat viljelijöiden puheluista.                          ten?
11196: 
11197:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
11198: 
11199:           Annikki Koistinen           Kalle Röntynen                Esko Jokiniemi
11200:           Kauko Heikkinen             Matti Väistö                  Jorma Huuhtanen
11201: 
11202: 
11203: 
11204: 
11205: 280774P
11206: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 313
11207: 
11208: 
11209: 
11210: 
11211:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11212: 
11213:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     toksen maatalousviranomaisten kanssa yhteis-
11214: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     työssä laatiman suunnitelman maatalouden
11215: olette 12 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn        sääpalvelun tehostamisesta. Suunnitelmaa, jo-
11216: kirjeenne n:o 892 ohella toimittanut valtioneu-   ka on osa Ilmatieteen laitoksen aluepalvelutoi-
11217: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      minnan kehittämistä, on toteutettu asteittain
11218: kansanedustaja Annikki Koistisen ym. näin         vuodesta 1984 alkaen. Vuonna 1988 tehostetun
11219: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 313:    sääpalvelun piirissä on Etelä- ja Keski-Suomi
11220:                                                   sekä Pohjanmaa. Vuonna 1989 maatalouden
11221:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin   alueellista sääpalvelua on tarkoitus tehostaa
11222:        toimiin alueellisen sääpalvelun laajene-   Itä-Suomen alueella samanaikaisesti muun
11223:        misen turvaamiseksi Ilmatieteen laitok-    aluepalvelun kehittämisen yhteydessä. Toimin-
11224:        sen suunnitelman mukaisesti varaamai-      nan tehostamiseen tarvittavat henkilö- ja muut
11225:        la vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon        määrärahatarpeet sisältyvät liikenneministeriön
11226:        riittävän määrärahan Kainuun, Poh-         tekemään tulo- ja menoarvioehdotukseen, jon-
11227:        jois-Karjalan ja Kuopion alueiden maa-     ka käsittely etenee normaalissa järjestyksessä
11228:        talouden sääpalvelun lisäresursseja var-   virkamiesvalmisteluna. Hallitus tulee ottamaan
11229:        ten?                                       ehdotuksiin kantaa tulo- ja menoarvioesityksen
11230:                                                   käsittelyn yhteydessä heinä-elokuussa huo-
11231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      mioon ottaen kehittämissuunnitelmissa esitetyt
11232: vasti seuraavaa:                                  ja muutoin esiin tulleet näkökohdat valtakun-
11233:   Liikenneministeriö on toiminta- ja talous-      nan eri osa-alueiden tasapuoliseksi kehittämi-
11234: suunnitelmassaan hyväksynyt Ilmatieteen lai-      seksi.
11235: 
11236:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1988
11237: 
11238:                                                            Liikenneministeri Pekka Vennamo
11239:                                     1988 vp. -     KK n:o 313                                    3
11240: 
11241: 
11242: 
11243: 
11244:                              Tili Riksdagens Herr Talman
11245: 
11246:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Meteorologiska institutet gjort upp i samarbete
11247: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        med jordbruksmyndigheterna. Planen, som ut-
11248: nr 892 av den 12 maj 1988 till vederbörande        gör ett led i utvecklandet av Meteorologiska
11249: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     institutets regionala service, har steg för steg
11250: jande av riksdagsledamot Annikki Koistinen         förverkligats sedan år 1984. Väderlekstjänsten
11251: m.fl. undertecknade spörsmål nr 313:               effektiveras under år 1988 i södra och mellersta
11252:                                                    Finland samt Österbotten. Under år 1989 är
11253:           Ämnar Regeringen vidta brådskande        det meningen att effektivera den regionala
11254:        åtgärder för att i enlighet med Meteoro-    väderlekstjänsten i östra Finland samtidigt med
11255:        logiska institutets pian trygga utvidgan-   utvecklandet av övrig regional service. Beho-
11256:        det av den regionala väderlekstjänsten      ven av personal- och övriga anslag för effekti-
11257:        genom att i 1989 års budget reservera       verandet av verksamheten ingår i trafikministe-
11258:        tillräckliga anslag för utökade resurser    riets budgetförslag, vilket behandlas vid tjäns-
11259:        inom väderlekstjänsten för jordbruket i     temannaberedning i normal ordning. Rege-
11260:        Kajanaland, Nordkarelen och Kuopio?         ringen kommer att ta ställning till förslagen i
11261:                                                    samband med behandlingen av budgetproposi-
11262:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tionen i juli-augusti med beaktande av de
11263: samt anföra följande:                              synpunkter på ett likvärdigt utvecklande av
11264:   Trafikministeriet har i sin verksamhets- och     olika delområden inom riket som har fram-
11265: ekonomipian godkänt den pian för en effekti-       förts i utvecklingsplanerna och som annars
11266: vering av väderlekstjänsten för jordbruket som     framkommit.
11267: 
11268:     Helsingfors den 2 juni 1988
11269: 
11270:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
11271:                                               1988 vp.
11272: 
11273: Kirjallinen kysymys n:o 314
11274: 
11275: 
11276: 
11277: 
11278:                                  Apukka ym.: Kuntien työnsuunnittelijoiden toimien vakinaista-
11279:                                     misesta
11280: 
11281: 
11282:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11283: 
11284:    Voimassa olevan työllisyysasetuksen mukaan       nykyinen käytäntö ei missään tapauksessa edis-
11285: kunnat saavat valtionosuutta työnsuunnitteli-       tä työn suunnitelmallista hoitamista.
11286: joiden palkkaamiseen työttömille sopivien työ-         Nykyisin voimassa olevan käytännön mu-
11287: ja koulutuspaikkojen suunnittelemiseksi ja jär-     kaan kunnat voivat palkata työnsuunnittelijan
11288: jestämiseksi. Asetuksen mukaan valtionosuus         enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kah-
11289: saadaan enintään kahdeksi vuodeksi kerral-          den vuoden määräajan umpeuduttua kunnat
11290: laan.                                               joutuvat ottamaan aina uuden henkilön näihin
11291:                                                     tehtäviin. Menettely tuntuu käsittämättömältä
11292:   Työnsuunnittelijoiden hoitamat tehtävät           siitäkin syystä, että tehtävien vakinaistaminen
11293: ovat hyvin vaativia ja työn menestyksellinen        ei aiheuttaisi valtiolle yhtään lisämenoja. Toi-
11294: hoitaminen edellyttää perehtymistä tehtäviin.       saalta työnsuunnittelijat ovat tehtäviensä luon-
11295: Uuden työllisyyslain myötä tehtävät muuttui-        teen mukaan aivan samalla tavoin työvoima-
11296: vat entistä vaativammiksi mm. sen takia, että       hallinnon kuin kuntienkin työntekijöitä. Tun-
11297: kuntien tulee laatia lain mukaan vuosittain         tuu kummalliselta, että tällaiset "yhteistyöhen-
11298: suunnitelmat työllisyysmäärärahoilla rahoitet-      kilöt" tulisi aina kahden vuoden välein vaihtaa
11299: tavista töistä. Työllistämisen painopisteen siir-   uusiin kokemauomiin ihmisiin.
11300: ryttyä nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin on työn        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11301: vaativuusaste entisestään kohonnut.                 jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
11302:                                                     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
11303:   Valtiovalta antoi uuden työllisyyslain myötä      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11304: kunnille lisää velvollisuuksia työllisyyden hoi-    sen:
11305: dossa, josta johtuen työnsuunnittelijoiden teh-
11306: tävistä tuli pysyviä. Valtiovallan tulisi antaa              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11307: myöskin kunnille mahdollisuudet hoitaa työn-               ryhtyä kuntien työnsuunnittelijoiden
11308: suunnittelijan tehtävät mielekkäällä tavalla.              vakanssien vakinaistamiseksi ja sitä
11309: Tämä edellyttäisi sitä, että työnsuunnittelijat            kautta suunnitelmallisen työllisyyden
11310: tulisivat jatkuvan valtionosuuden piiriin, koska           hoidon edistämiseksi kunnissa?
11311: 
11312:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
11313: 
11314:                      Asko Apukka                             Pekka Leppänen
11315: 
11316: 
11317: 
11318: 
11319: 280773N
11320: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 314
11321: 
11322: 
11323: 
11324: 
11325:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11326: 
11327:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     rärahoja myönnetään tietyksi määräajaksi
11328: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     akuutin työttömyyden vähentämiseen eikä tiet-
11329: olette 12 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn        tyjen henkilöiden työllistämiseen pysyvänä
11330: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      avustuksena. Esimerkiksi kuntien työnsuunnit-
11331: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     telijoiden toimien vakinaistaminen työllisyys-
11332: edustaja Asko Apukan ym. näin kuuluvasta          määrärahojen avulla merkitsisi vastoin määrä-
11333: kirjallisesta kysymyksestä n:o 314:               rahojen käyttöperusteita siirtymistä valtion-
11334:                                                   osuusjärjestelmään, jolla pysyväisluonteisesti
11335:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     rahoitetaan tiettyjä kuntien henkilöstömenoja.
11336:        ryhtyä kuntien työnsuunnittelijoiden
11337:        vakanssien vakinaistamiseksi ja sitä          Työllisyydenhoidon tukitoimenpiteiden kes-
11338:        kautta suunnitelmallisen työllisyyden-     to on yleensä enintään kuusi kuukautta. Kun-
11339:        hoidon edistämiseksi kunnissa?             tien työnsuunnittelijat voidaan palkata työlli-
11340:                                                   syysmäärärahojen avulla tätä yleistä enimmäis-
11341:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     aikaa huomattavasti pidemmäksi, enintään
11342: vasti seuraavaa:                                  kahden vuoden ajaksi, mikä sinänsä parantaa
11343:                                                   mahdollisuuksia hoitaa tehäviä suunnitelmalli-
11344:    Työllisyysasetuksen (737 /87) 50 §:n 2 mo-     sesti.
11345: mentin mukaan kunnat voivat palkata enin-
11346: tään kahden vuoden ajaksi henkilöitä tehtä-          Valtiovarainministeriöstä saatujen tietojen
11347: viin, jotka ovat tarpeen työttömille sopivien     mukaan kunnallishallintoon työllistettyjen va-
11348: työ- ja koulutuspaikkojen suunnittelemiseksi ja   kinaistaminen ei voi tapahtua pelkästään val-
11349: järjestämiseksi. Näiden työnsuunnittelijoiden     tiovarainministeriön toimenpiteillä. Kunkin
11350: palkkaamiseen suoritetaan kunnalle valtion-       valtionosuusjärjestelmän virkojen ja työpaik-
11351: osuutta työllisyyslain (275/87) 21 §:n mukai-     kojen muutokset on käsiteltävä asianomaisen
11352: sesti. Työnsuunnittelijan tulee olla työvoima-    lain mukaista menettelyä noudattaen ja tar-
11353: toimiston osoittama työtön työnhakija.            peellisten määrärahojen tulee sisältyä asian-
11354:    Työllisyysmäärärahoista myönnetään tukea       omaisille valtionosuusmomenteille.
11355: säännönmukaisesti työttömien työllistämiseen.        Edellä olevan perusteella hallituksella ei tällä
11356: Vaikka työnsuunnittelijoiden tehtävänä on         hetkellä ole tarkoituksena työllisyysmääräraho-
11357: suunnitella muille työttömille sopivia työ- ja    jen käyttöperusteet huomioon ottaen vakinais-
11358: koulutuspaikkoja, myös suunnittelijat palka-      taa kuntien työnsuunnittelijoita työllisyysmää-
11359: taan työttömistä työnhakijoista. Näin ollen       rärahojen avulla. Työnsuunnittelijoiden tehtä-
11360: avustuksella pyritään edistämään myös työttö-     vistä uuden työllisyyslain toimeenpanossa saa-
11361: mistä työnhakijoista palkattavien työnsuunnit-    tavien kokemusten perusteella tullaan tarvitta-
11362: telijoiden työllistymistä. Työllisyysmääräraho-   essa selvittämään työnsuunnittelijoiden mah-
11363: jen käytön yleisenä lähtökohtana on, että mää-    dollinen vakinaistamistarve.
11364: 
11365:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1988
11366: 
11367:                                                             Työvoimaministeri Matti Puhakka
11368:                                      1988 vp. -     KK n:o 314                                      3
11369: 
11370: 
11371: 
11372: 
11373:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11374: 
11375:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beviljas för en viss tid för att minska akut
11376: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         arbetslöshet och inte som permanent stöd för
11377: av den 12 maj 1988 tili vederbörande medlem         sysselsättning av vissa personer. Ombildande
11378: av statsrådet översänt avskrift av följande, av     av kommunernas arbetsplanerartjänster tili or-
11379: riksdagsman Asko Apukka m.fl. underteckna-          dinarie skulle t.ex., tvärtemot vad som avses i
11380: de spörsmål nr 314:                                 användningsgrunderna för anslaget, innebära
11381:                                                     en övergång tili ett statsandelssystem med be-
11382:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            stående finansiering av vissa personalutgifter
11383:        vidta för ombildande av kommunernas          inom kommunerna.
11384:        arbetsplanerarvakanser tili ordinarie            Stödåtgärderna för skötseln av sysselsätt-
11385:        och därigenom främjande av en plan-          ningen är i regel avsedda att vara i högst sex
11386:        mässig skötsel av sysselsättningen i         månader. 1 fråga om kommunernas arbetspla-
11387:        kommunerna?                                  nerare kan dock sysselsättningsanslag använ-
11388:                                                     das för avlöning för en betydligt längre tid än
11389:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       den allmänna maximitiden, dvs. för högst två
11390: samt anföra följande:                               år, vilket för sin del förbättrar möjligheterna
11391:    Enligt 50 § 2 mom. sysselsättningsförord-        tili en planmässig skötsel av uppgifterna.
11392: ningen (737 /87) kan kommunerna för högst en            Enligt uppgifter från finansministeriet kan
11393: tid av två år avlöna personer i uppgifter som       ombildande tili ordinarie av dem som syssel-
11394: behövs för planering och anordnande av ar-          satts inom kommunalförvaltningen inte ske
11395: bets- och utbildningsplatser som är lämpliga        enbart genom finansministeriets åtgärder.
11396: för arbetslösa. För avlönande av dessa arbets-      Ändringarna av tjänster och arbetsuppgifter
11397: planerare betalas tili kommunen statsandel en-      inom varje enskilt statsandelssystem skall be-
11398: ligt 21 § sysselsättningslagen (275/87). Arbets-    handlas på det sätt som förutsätts i vederbö-
11399: planeraren skall vara en av arbetskraftsbyrån       rande lag och så att erforderliga anslag upptas
11400: anvisad arbetslös arbetssökande.                    under vederbörande statsandelsmoment.
11401:    Av sysselsättningsanslag beviljas regelmäs-          Därför och med beaktande av användnings-
11402: sigt stöd för sysselsättande av arbetslösa. Trots   grunderna för sysselsättningsanslagen ämnar
11403: att arbetsplanerarnas uppgift är att planera        regeringen inte för tilifället använda sysselsätt-
11404: lämpliga arbets- och utbildningsplatser för         ningsanslag för ombildande av kommunernas
11405: andra arbetslösa avlönas de själva som arbets-      arbetsplanerarplatser tili ordinarie. På basis av
11406: lösa arbetssökande. Detta stöd är alltså avsett     de erfarenheter som man vid verkställandet av
11407: även för att främja sysselsättningen av arbets-     den nya sysselsättningslagen får av arbetspla-
11408: planerare som rekryteras bland de arbetslösa.       nerarnas uppgifter kommer man att vid behov
11409: Den allmänna utgångspunkten för använd-             utreda eventuellt behov av att ombilda arbets-
11410: ningen av sysselsättningsanslag är att anslagen     planerarvakanser tili ordinarie.
11411: 
11412:     Helsingfors den 15 juni 1988
11413: 
11414:                                                            Arbetskraftsminister Matti Puhakka
11415:                                                1988 vp.
11416: 
11417: Kirjallinen kysymys n:o 315
11418: 
11419: 
11420: 
11421: 
11422:                                  Pulliainen: Freonia käyttävien yritysten perustamisen kieltämi-
11423:                                     sestä
11424: 
11425: 
11426:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11427: 
11428:   Toukokuun 12 päivänä 1988 julkaistun uuti-         pyritään vähentämään freonien pääsyä ilmake-
11429: sen mukaan freonia ponnekaasuna käyttävä             hään.
11430: eristeitä valmistava yritys on saamassa sijoitus-       Lainsäädännölliset puutteet on korjattava
11431: paikkaluvan Mäntyharjun kunnan alueelle.             ensi tilassa, jotta Suomi ei menettäisi kansain-
11432: Mäntyharjun terveyslautakunta on uutisen mu-         välistä uskottavuuttaan näissä asioissa.
11433: kaan tehnyt asiassa myönteisen päätöksen.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11434:    Tehdas tulee käyttämään vaahtomuovin val-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11435: mistuksessa n. 50 tn freonia vuodessa, josta n.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11436: 10 OJo pääsee "karkuun" ilmakehään.                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11437:    Tehdas ei ole nykylainsäädännön mukaan                         Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
11438: ilmoitusvelvollinen, joten sen toimiin ei voida                toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännöl-
11439: millään tavoin puuttua, ei, vaikka toiminta on                 lisen muutoksen aikaansaamiseksi, joka
11440: ilmiselvässä ristiriidassa Suomen allekirjoitta-               estää uusien freoneja käyttävien teolli-
11441: man kansainvälisen sopimuksen kanssa, jolla                    suuslaitosten perustamisen maahamme?
11442: 
11443:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
11444: 
11445:                                             Erkki Pulliainen
11446: 
11447: 
11448: 
11449: 
11450: 280791H
11451: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 315
11452: 
11453: 
11454: 
11455: 
11456:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11457: 
11458:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     saadaan lähiaikoina ehdotus vähentämistoimis-
11459: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     ta.
11460: olette 12 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn           CFC-yhdisteiden käyttöä voidaan säännellä
11461: kirjeenne n:o 894 ohella lähettänyt valtioneu-    ja valvoa lähinnä ilmansuojelulain (67 /82) no-
11462: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      jalla. Ilmansuojelulain 9 §:n mukaan valtio-
11463: kansanedustaja Pulliaisen kirjallisesta kysy-     neuvosto voi antaa ilman pilaantumisen ehkäi-
11464: myksestä n:o 315, jossa tiedustellaan:            semiseksi tarpeellisia yleisiä määräyksiä ja oh-
11465:                                                   jeita muun muassa valmistettavan, maahantuo-
11466:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti      tavan tai myytävän tuotteen tai valmisteen
11467:        toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännöl-   koostumuksesta. Valtioneuvostolla ei sen si-
11468:        lisen muutoksen aikaansaamiseksi, joka     jaan ole toimivaltaa antaa koostumusmääräyk-
11469:        estää uusien freoneja käyttävien teolli-   siä erilaisissa valmistusprosesseissa käytettävis-
11470:        suuslaitosten perustamisen maahamme?       tä tuotteista. CFC-yhdisteiden käytön valvomi-
11471:                                                   seksi ja säätelemiseksi valmistusprosesseissa
11472:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     käytettäviin tuotteisiin kohdistuvat määräykset
11473: vasti seuraavaa:                                  saattavat olla tarkoituksenmukaisia. Ympäris-
11474:    Kloorifluorihiilivetyjen   (CFC-yhdisteiden,   töministeriössä selvitetään paraikaa ilmansuo-
11475: joista eräs niiden suurimmista valmistajista      jelulain muuttamista tältä osin. Hallituksen
11476: käyttää nimitystä "Freon") käytön vähentämi-      esitys ilmansuojelulain muuttamiseksi annetta-
11477: sestä on sovittu kansainvälisesti. Montrealin     neen syksyllä 1988.
11478: pöytäkirja vuodelta 1987 edellyttää käytön vä-       Ilmansuojelulain mukaan ilmansuojeluase-
11479: hentämistä 20 prosenttia vuoteen 1993 mennes-     tuksen (716/82) 7 §:ssä mainittujen laitosten
11480: sä vuoden 1986 tasosta ja 50 prosenttia vuo-      on jätettävä toiminnastaan ilmoitus asianomai-
11481: teen 1998 mennessä. Suomen päätavoite on          selle lääninhallitukselle. Nykyisten säännösten
11482: näiden aineiden käytön vähentäminen vuoteen       mukaan ilmoitusvelvollisuus ei koske laitoksia,
11483: 1998 mennessä 85 prosenttia vuoden 1986 käy-      joissa käytetään CFC-yhdisteitä, mutta ei teh-
11484: töstä ja välitavoite käytön vähentäminen vuo-     dä muuta, mikä edellyttäisi ilmoituksen teke-
11485: den 1993 loppuun mennessä 50 prosenttia vuo-      mistä. CFC-yhdisteitä käyttävät laitokset voi-
11486: den 1986 käytöstä.                                vat olla ilmoitusvelvollisia esimerkiksi haihtu-
11487:    Suomessa on keväällä 1987 aloitettu neuvot-    vien liuottimien kulutuksen perusteella.
11488: telut eri teollisuusalojen kanssa CFC-yhdistei-      Ympäristöministeriössä laaditaan ehdotusta
11489: den käytön vähentämiseksi. Suomen Aerosoli-       ilmansuojeluasetuksen laitosluettelon muutta-
11490: yhdistyksen kanssa on sovittu periaatteesta,      miseksi siten, että eräät CFC-yhdisteitä käyttä-
11491: jonka mukaan aerosoliteollisuus luopuu CFC-       vät laitokset tulisivat ilmoitusvelvollisiksi. Ym-
11492: yhdisteiden käytöstä vuoteen 1991 mennessä        päristöministeriössä valmistellaan myös ilman-
11493: joitakin erityiskäyttötapoja lukuun ottamatta.    suojelulain 12 § :n nojalla tietyissä yksittäista-
11494: Kylmäalan kanssa on valmisteilla sopimus ensi     pauksissa ilman pilaantumisen vaaraa aiheutta-
11495: vaiheessa vähintään 25 prosentin vähennyksistä    vien toimintojen määräämistä ilmoitusvelvolli-
11496: CFC-yhdisteiden käytössä. Muoviteollisuuden       siksi, vaikka ilmoitusvelvollisuutta ei ole vielä
11497: eri lohkoilta sekä elektroniikkateollisuudelta    asetuksella määrätty.
11498: 
11499:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
11500: 
11501:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
11502:                                     1988 vp. -     KK n:o 315                                     3
11503: 
11504: 
11505: 
11506: 
11507:                              Tili Riksdagens Herr Talman
11508: 
11509:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Användningen av CFC-föreningar kan regle-
11510: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ras och övervakas närmast med stöd av luft-
11511: nr 894 av den 12 maj 1988 tili vederbörande        vårdslagen (67 /82). Enligt 9 § luftvårdslagen
11512: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     kan statsrådet bl.a. beträffande sammansätt-
11513: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-       ningen av en produkt eller ett fabrikat som
11514: de spörsmål nr 315:                                framställs, importeras eller säljs utfärda all-
11515:                                                    männa bestämmelser och anvisningar som är
11516:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-        erforderliga för att förorening av luften skall
11517:        ning vidta åtgärder för åstadkommande       förebyggas. Däremot har statsrådet inte befo-
11518:        av en sådan ändring i lagstiftningen        genheter att utfärda bestämmelser om sam-
11519:        som hindrar grundandet av nya freon-        mansättningen beträffande produkter som an-
11520:        användande industrianläggningar i vårt      vänds i olika tillverkningsprocesser. I syfte att
11521:        land?                                       övervaka och reglera användningen av CFC-
11522:                                                    föreningar kan det vara ändamålsenligt att
11523:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      utfärda bestämmelser om produkter som an-
11524: samt anföra följande:                              vänds i tillverkningsprocesserna. Vid miljömi-
11525:    Om minskad användning av klorfluorkolvä-        nisteriet utreds som bäst frågan om en ändring
11526: ten (CFC-föreningar, om vilka en av de största     av luftvårdslagen tili denna del. En regerings-
11527: tillverkarna använder beteckningen "Freon")        proposition med förslag tili lag om ändring av
11528: har avtalats internationellt. Montrealprotokol-    luftvårdslagen torde avlåtas hösten 1988.
11529: let från 1987 förutsätter att användningen tili       Enligt luftvårdslagen skall de anläggningar
11530: 1993 minskas med 20 procent från nivån 1986        som nämns i 7 § luftvårdsförordningen (716/
11531: och tili 1998 med 50 procent. Finlands huvud-      82) göra anmälan om sin verksamhet tili veder-
11532: mål är att tili 1998 minska användningen av        börande länsstyrelse. Enligt nu gällande stad-
11533: dessa medel med 85 procent från nivån 1986,        ganden gäller anmälningsskyldigheten inte an-
11534: och ett mål på vägen är att före utgången av       läggningar där CFC-föreningar används men
11535: 1993 minska användningen med 50 procent            där annan verksamhet som förutsätter anmä-
11536: från nivån 1986.                                   lan inte utövas. Anläggningar som använder
11537:    1 Finland inleddes våren 1987 förhandlingar     CFC-föreningar kan ha anmälningsskyldighet
11538: med olika industribranscher i syfte att minska     t.ex. på basis av att de använder lösningsmedel
11539: användningen av CFC-föreningar. Med Fin-           som avdunstar.
11540: lands Aerosolförening har avtalats om en prin-        Vid miljöministeriet uppgörs ett förslag tili
11541: cip enligt viiken aerosolindustrin tili 1991 av-   ändring av förteckningen över anläggningar i
11542: vecklar användningen av CFC-föreningar, med        luftvårdsförordningen så, att vissa anlägg-
11543: undantag av vissa speciella användningssätt.       ningar som använder CFC-föreningar åläggs
11544: Ett avtal som i det första skedet innebär att      anmälningsskyldighet. Vid miljöministeriet be-
11545: användningen av CFC-föreningar minskar med         reds också ett förfarande enligt vilket det i
11546: minst 25 procent är under beredning med den        vissa enskilda fall med stöd av 12 § luftvårdsla-
11547:  kyltekniska branschen. lnom kort föreligger       gen skall kunna bestämmas att verksamhet
11548: plastindustrins olika sektorers samt elek-         som medför risk för förorening av luften skall
11549: tronikindustrins förslag tili minskning av an-     anmälas, även om anmälningsskyldighet ännu
11550: vändningen.                                        inte har ålagts genom förordning.
11551: 
11552:     Helsingfors den 17 juni 1988
11553: 
11554:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
11555:                                               1988 vp.
11556: 
11557: Kirjallinen kysymys n:o 316
11558: 
11559: 
11560: 
11561: 
11562:                                   Mäkelä: Perhehoitajalain säätämisestä sijaisvanhempien aseman
11563:                                     parantamiseksi
11564: 
11565: 
11566:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11567: 
11568:    Tällä hetkellä on tekeillä ehdotus laiksi las-    sen oikeusturvan kannalta lapsen asioita tulisi
11569: tensuojelulain ja eräiden siihen liittyvien lakien   voida ajaa myös sijaisvanhemman, ei vain
11570: muuttamisesta. Laki tulee kohentamaan myös           biologisen vanhemman, huoltajan, holhoojan
11571: perhehoitoon sijoitettujen lasten asemaa, ja se      tai viranomaisen.
11572: tulee voimaan aikaisintaan 1989-1990. Tämä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11573: laki ei kuitenkaan vielä täysin turvaa perhehoi-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11574: toon sijoitettujen lasten ja heidän hoitoperhei-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11575: densä asemaa. Tämänkin takia tarvittaisiin           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11576: vielä erillinen perhehoitajalaki. Tämä laki tur-
11577: vaisi sijaisvanhemmille eläke-edut ja yhtenäiset              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11578: korvaukset lasten hoidosta. Nykyisin kunnilla               ryhtyä erillisen perhehoitajalain saami-
11579: on epäyhtenäinen käytäntö sekä kulukorvaus-                 seksi mahdollisimman pikaisesti korjaa-
11580: ten että hoitopalkkioiden maksamisessa. Lap-                maan sijaisvanhempien asemaa ja pa-
11581:                                                             rantamaan heidän oikeuksiaan?
11582: 
11583:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
11584: 
11585:                                             Tina Mäkelä
11586: 
11587: 
11588: 
11589: 
11590: ~80753R
11591: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 316
11592: 
11593: 
11594: 
11595: 
11596:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11597: 
11598:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yhteiskunnan että hoidettavien kannalta hyö
11599: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dyllistä ja tarpeellista. Perhehoitoa voidaa1
11600: olette 13 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          useissa tapauksissa pitää laitoshuollon vaihto
11601: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ehtona. Kehitysvammahuollon pitkän tähtäi
11602: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       men tavoitteita asetettaessa on tavoitteena, et
11603: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta      tei lapsia tulisi sijoittaa laitokseen. Tällöi:
11604: kysymyksestä n:o 316:                               perhehoito tulee myös kehitysvammaisten eri
11605:                                                     tyishuollossa muodostamaan nykyistä merkit
11606:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tävämmän vaihtoehdon.
11607:        ryhtyä erillisen perhehoitajalain saami-        Perhehoitajan oikeudellinen asema on epä
11608:        seksi mahdollisimman pikaisesti korjaa-      selvä. Perhehoitoa suorittavien henkilöidel
11609:        maan sijaisvanhempien asemaa ja pa-          työoikeudellisesta asemasta, sosiaaliturvasta ta
11610:        rantamaan heidän oikeuksiaan?
11611:                                                     lomaoikeudesta ei kaikille kansalaisille tarkoi
11612:                                                     tetun perusturvan lisäksi ole säännöksiä. Sel
11613:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kiintymätön oikeudellinen asema on osaltaaJ
11614: taen seuraavaa:                                     estänyt perhehoidon laajempaa määrällistä ke
11615:    Perhehoidolla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain    hittämistä.
11616: (710/82) mukaan jatkuvan hoidon ja ylläpidon           Perhehoito voidaan suorittaa työsuhteess:
11617: järjestämistä yksityiskodissa. Perhehoitoa an-      tai yrittäjänä - tällöin toteutuu näiden osalt
11618: netaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa      säädetty sosiaaliturva. Valtaosa perhehoito:
11619: tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ei ole     suorittavista henkilöistä ei kuitenkaan ole työ
11620: tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa         suhteessa eikä täytä yrittäjyyden tunnusmerkis
11621: kodissaan muita sosiaalipalveluita hyväksikäyt-     töä.
11622: täen. Perhehoidon järjestämisestä on lisäksi           Perhehoitajan oikeudellista asemaa on selvi
11623: säädetty lastensuojelun osalta lastensuojelulais-   tetty perhehoitajatoimikunnassa vuonna 1984
11624: sa (683/83). Perhehoitoa järjestetään myös          Perhehoitajatoimikunta ehdotti mietinnössääJ
11625: kehitysvammaisten erityishuollosta annetun          (1984:57) säädettäväksi erillisen perhehoitaja
11626: lain (519/77) nojalla.                              lain, jossa säädettäisiin perhehoitajien sek:
11627:    Perhehoidon järjestäminen on kunnan tai          vammaisen, vanhuksen tai pitkäaikaissairaaJ
11628: kuntainliiton tehtävä. Perhehoidosta tehdään        kotihoidon tuen nojalla hoitotyötä tekevä!
11629: kunnan tai kuntainliiton ja hoitajan kesken         sosiaaliturvasta, erityisesti lomaoikeudesta
11630: kirjallinen sopimus. Sopimuksessa määritel-         Toimikunta piti tarpeellisena myös eläketurva!
11631: lään hoitajan oikeudet ja velvollisuudet, mm.       järjestämistä ja käsitteli ehdotuksessaan er
11632: lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvien ku-      eläkejärjestelmien mukaisia vaihtoehtoja. Eh
11633: lujen korvaaminen sekä hoitopalkkion suu-           dotusta eläketurvan järjestämisen muodoista e
11634: ruus. Kulukorvauksen ja hoitopalkkion enim-         toimikunta tehnyt, vaan jätti sen jatkoselvitte
11635: mäismäärät vahvistetaan vuosittain sosiaali-        lyn varaan.
11636: huollon valtakunnallisessa suunnitelmassa, jo-         Toimikunnan ehdotuksen valmistumisen jäi
11637: ka vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon       keen on selvitetty myös kotona omaa lastaa1
11638: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain     hoitavan sosiaaliturvan järjestämistä sosiaali
11639: (677 /82) nojalla.                                  ja terveysministeriön työryhmässä. Sosiaalitur
11640:    Perhehoidon tarkoituksena on tarjota yksi-       van järjestäminen kotona erilaista hoitotyöti
11641: löllisiä tarpeita vastaava kasvu- ja elinympäris-   tekeville on siten varsin laaja kysymys. Perhe
11642: tö henkilölle, joka tarvitsee oman kodin ulko-      hoitajien sosiaaliturvan kehittäminen on kui
11643: puolista kasvatusta. Perhehoito voi olla pitkä-     tenkin asetettu ensisijaiseksi. Tällä hetkelH
11644: aikaista tai lyhytaikaista. Perhehoito on sekä      selvitetään sosiaali- ja terveysministeriössä yh
11645:                                      1988 vp. -     KK n:o 316                                  3
11646: 
11647: teistyössä eri osastojen ja sisäasiainministeriön   tajatoimikunnan ehdotusten pohjalta perhehoi-
11648: kanssa mahdollisuuksia eläketurvan järjestämi-      tajalakia.
11649: seksi ja samanaikaisesti valmistellaan perhehoi-
11650: 
11651:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1988
11652: 
11653:                                                                       Ministeri Tarja Halonen
11654: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 316
11655: 
11656: 
11657: 
11658: 
11659:                              Tili Riksdagens Herr Talman
11660: 
11661:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Familjevården är nyttig och nödvändig både
11662: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        för samhället och dem som vårdas. Familjevår-
11663: av den 13 maj 1988 tili vederbörande medlem        den kan ofta ses som ett alternativ tili an-
11664: av statsrådet översänt avskrift av följande av     staltsvården. Då målen för omsorgen om ut-
11665: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörs-        vecklingsstörda uppställs på lång sikt är målet
11666: mål nr 316:                                        att barn inte bör placeras på anstalt. Härvid
11667:                                                    kommer familjevården också beträffande spe-
11668:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          cialomsorgen om utvecklingsstörda att utgöra
11669:        vidta för att åstadkomma en separat lag     ett mera betydande alternativ än för närvaran-
11670:        om familjevårdare så snabbt som möj-        de.
11671:        ligt, för att på så vis hjälpa upp situa-      Familjevårdarnas rättsliga ställning är oklar.
11672:        tionen för föräldrar hos vilka ett barn
11673:                                                    Det finns inga stadganden beträffande den
11674:        vårdas utom hemmet och för att för-         arbetsrättsliga ställningen, socialskyddet eller
11675:        bättra deras rättigheter?                   rätten tili semester för personer som arbetar
11676:                                                    inom familjevården förutom det grundskydd
11677:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som avsetts för alla medborgare. Den oklara
11678: samt anföra följande:                              rättsliga ställningen har å sin sida hindrat en
11679:    Med familjevård avses enligt socialvårdsla-     mera omfattande kvantitativ utveckling av fa-
11680: gen (710/82) anordnande av fortlöpande vård        miljevården.
11681: och uppehälle i privathem. Familjevård ges en         Familjevården kan utföras i arbetsförhållan-
11682: person som behöver hjälp, vård eller annan         de eller så att vederbörande är företagare -
11683: omsorg som inte kan anordnas eller som det         härvid realiseras socialskyddet. En stor del av
11684: inte är ändamålsenligt att anordna i hans eget     de personer som utför familjevård är dock inte
11685: hem med utnyttjande av annan socialservice.        i arbetsförhållande och uppfyller inte företagar
11686: Om anordnande av familjevård har dessutom          rekvisiten.
11687: beträffande barnskyddet stadgats i barn-              Den rättsliga ställningen för familjevårdare
11688: skyddslagen (683/83). Familjevård anordnas         har utretts i familjevårdarkommissionen år
11689: även med stöd av lagen angående specialom-         1984. Familjevårdarkommissionen föreslog i
11690: sorger om utvecklingsstörda (519/77).              sitt betänkande (1984:57) att en separat lag om
11691:    Det ankommer på kommuner och kommu-             familjevårdare stiftas, i viiken det skulle stad-
11692: nalförbund att anordna familjevård. Ett skrift-    gas om socialskyddet, speciellt rätten tili se-
11693: ligt avtal förs upp mellan kommunen eller          mester, för familjevårdare och dem som utför
11694: kommunalförbundet och vårdaren. 1 avtalet          vårdarbete med stöd av hemvårdsstödet för
11695: bestäms vårdarens rättigheter och skyldigheter,    handikappade, åldringar och långvarigt sjuka.
11696: bl.a. ersättandet av de kostnader som uppstår      Kommissionen ansåg det också nödvändigt att
11697: av barnets uppehälle och vård samt vårdarvo-       ordna pensionsskyddet och behandlade i sitt
11698: dets storlek. De maximala beloppen för kost-       förslag alternativ enligt olika pensionssystem.
11699: nadsersättning och vårdarvode fastställs årli-     Kommissionen gjorde inga förslag om former-
11700: gen i den riksomfattande planen för socialvår-     na för anordnandet av pensionsskyddet, utan
11701: den, viiken fastställs med stöd av lagen om        lämnade det att bero av fortsatta utredningar.
11702: planering av och statsandel för social- och           Efter att kommissionens förslag färdigställts
11703: hälsovården (677 /82).                             har i en arbetsgrupp, som tillsatts av social-
11704:    Avsikten med familjevården är att erbjuda       och hälsovårdsministeriet, även socialskyddet
11705: en uppväxt- och livsmiljö som motsvarar de         för dem som sköter sitt eget barn hemma
11706: individuella behoven för en person som behö-       utretts. Anordnandet av socialskydd för dem
11707: ver uppfostran utom det egna hemmet. Famil-        som utför olika slags vårdarbete hemma är
11708: jevården kan vara en längre eller kortare tid.     således en mycket omfattande fråga. Utveck-
11709:                                   1988 vp. -     KK n:o 316                                  5
11710: 
11711: landet av socialskyddet för familjevårdare har   möjligheterna att anordna pensionsskydd och
11712: dock prioriterats. För närvarande utreds vid     samtidigt bereds på grundval av familjevårdar-
11713: social- och hälsovårdsministeriet i samarbete    kommissionens förslag en lag om familjevårda-
11714: med olika avdelningar och inrikesministeriet     re.
11715: 
11716:     Helsingfors den 9 juni 1988
11717: 
11718:                                                                     Minister Tarja Halonen
11719: 1
11720: 1
11721:  1
11722:   1
11723:   1
11724:    1
11725:     1
11726:     1
11727:      1
11728:       1
11729:       1
11730:        1
11731:         1
11732:         1
11733:          1
11734:           1
11735:           1
11736:            1
11737:             1
11738:             1
11739:              1
11740:               1
11741:               1
11742:                1
11743:                 1
11744:                 1
11745:                  1
11746:                   1
11747:                   1
11748:                    1
11749:                     1
11750:                                               1988 vp.
11751: 
11752: Kirjallinen kysymys n:o 317
11753: 
11754: 
11755: 
11756: 
11757:                                  Mäkelä: Perhehoitoon sijoitettujen lasten sairausvakuutuskor-
11758:                                     vauksista
11759: 
11760: 
11761:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11762: 
11763:   Muutamien sairausvakuutustoimistojen toi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11764: mesta on perhehoitoon sijoitetulta lapselta         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11765: otettu pois sairausvakuutuskortit, jolloin heitä    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11766: hoitavat perheet eivät ole saaneet sairaus-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11767: vakuutuskorvauksia lasten sairauskuluista,
11768: vaikka sairaudet olisivat pitkäaikaisia. Tämä
11769: käytäntö tuntuu olevan tällä hetkellä huoles-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11770: tuttavasti yleistymässä. Toimenpiteen johdosta             ryhtyä, jotta perhehoitoon sijoitetuilta
11771: saattaa sijoitettujen lasten terveydenhuollon ta-          lapsilta ei otettaisi heidän sairausvakuu-
11772: so vaarantua tai sitten sijoitusperheille tulee            tuskorttejaan, joiden avulla perhehoi-
11773: lapsen sairastuessa ylimääräisiä kustannuksia.             toa harjoittavat vanhemmat saisivat
11774:                                                            korvaukset lasten sairauskuluista?
11775: 
11776:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
11777: 
11778:                                            Tina Mäkelä
11779: 
11780: 
11781: 
11782: 
11783: 2807691
11784: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 317
11785: 
11786: 
11787: 
11788: 
11789:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11790: 
11791:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Jos kunnat korvaisivat perhehoidossa olevan
11792: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vakuutetun sairaanhoidon kustannukset yleis-
11793: olette 13 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          kirjeessä tarkoitetulla tavalla, vakuutetun mak-
11794: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        settavaksi ei pitäisi jäädä sairaudesta aiheutu-
11795: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       via korvattavia kustannuksia, ei edes sairaus-
11796: edustaja Mäkelän näin kuuluvasta kirjallisesta      vakuutuslain mukaisia omavastuuosuuksia.
11797: kysymyksestä n:o 317:                               Näin ollen korvauksia ei tarvitsisi hakea myös-
11798:                                                     kään monelta "luukulta".
11799:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11800:                                                        Kaikki kunnat eivät ole kuitenkaan menetel-
11801:        ryhtyä, jotta perhehoitoon sijoitetuilta
11802:                                                     leet sosiaalihallituksen yleiskirjeen mukaisesti.
11803:        lapsilta ei otettaisi heidän sairausvakuu-   Sosiaalihallituksen yleiskirjeet on katsottu ai-
11804:        tuskorttejaan, joiden avulla perhehoi-       noastaan suosituksiksi, jotka eivät velvoita
11805:        toa harjoittavat vanhemmat saisivat          kuntia.
11806:        korvaukset lasten sairauskuluista?
11807:                                                        Sairaanhoidon korvausten maksamisesta lai-
11808:                                                     toshuollossa olevalle on säännökset sairaus-
11809:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vakuutuslaissa ja -asetuksessa. Vastaavia sään-
11810: vasti seuraavaa:                                    nöksiä perhehoidosta ei sairausvakuutuslain-
11811:    Kunnan on sosiaalihuoltolain mukaan huo-         säädännössä ole. Sairausvakuutuslain 24 §:n
11812: lehdittava muun muassa perhehoidon ja laitos-       mukaan korvausta sairaanhoidosta johtuvista
11813: hoidon järjestämisestä. Sosiaali- ja terveyden-     kustannuksista ja päivärahaa ei suoriteta siltä
11814: huollon valtakunnallisessa suunnitelmassa on        ajalta, minkä vakuutettu on asetuksella säädet-
11815: vahvistettu perhehoitajan hoitopalkkion ja ku-      tävissä tapauksissa julkisessa laitoshoidossa.
11816: lukorvauksen enimmäismäärät. Sosiaalihalli-         Sairausvakuutusasetuksen 19 §:n mukaan sai-
11817: tuksen yleiskirjeessä (10.12.1986, A8/1986/pe)      rausvakuutuslain mukaista etuutta ei makseta
11818: on annettu perhehoidon järjestämisestä ja           siltä ajalta, jonka vakuutettu on valtion tai
11819: maksuista ohjeet. Yleiskirjeen mukaan kun-          kunnan omistamassa tahi lakisääteistä valtion-
11820: nan, kuntainliiton tai muun perhehoidon jär-        apua saavassa julkisessa huoltolaitoksessa ja
11821: jestävän yhteisön tulee korvata perhehoitajalle     laitoshoitoon kuuluvana henkilö saa edellä tar-
11822: toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Sairau-        koitetun etuuden.
11823: desta aiheutuvia menoeriä, jotka yleiskirjeen          Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnit-
11824: mukaan tulee kattaa kulukorvauksella, ovat          telusta ja valtionosuudesta annetun lain voi-
11825: normaalit sairauden- ja terveydenhoidon me-         maantuloa sairausvakuutuskorvaukset makset-
11826: not ja yksilöllisistä tarpeista johtuvat jatkuva-   tiin perhehoidossa olevalle vakuutetulle. Edellä
11827: luonteiset erityiset kulut kuten vammasta tai       mainitun lain tullessa voimaan sairausvakuu-
11828: sairaudesta johtuva normaalia suurempi kulu-        tuslakia ja -asetusta ei tarkistettu. Kansanelä-
11829: tus. Poikkeuksellisesti korvataan erikseen sel-     kelaitos on antanut asiasta ohjeet, joissa laitos-
11830: laiset perustellut kulut, joita ei voida katsoa     huolto ja perhehoito on rinnastettu toisiinsa,
11831: hoitosopimuksessa määritellyn kulukorvauksen        kuten sosiaalihuoltolaissa. Näin ollen sairaan-
11832: kattavan. Tavoitteena on, että erikseen korvat-     hoidon korvauksia ei makseta ohjeen mukaan
11833: tavia kertaluonteisia kuluja olisi mahdollisim-     myöskään perhehoidossa olevalle. Ohje perus-
11834: man vähän ja että kulukorvaus sisältäisi kaikki     tuu siihen, että perhehoidossa olevalle vakuute-
11835: säännölliset ja jatkuvaluonteiset kulut. Esi-       tulle, kuten laitoshuollossakin olevalle, ei pitäi-
11836: merkkinä on kirjeeseen otettu kertaluonteiset       si aiheutua kustannuksia sairaanhoidosta.
11837: menot, joita saattaa syntyä akuutista sairau-       Kunnan, joka on velvollinen järjestämään per-
11838: desta tai vammasta. Tällaiset kertaluonteiset       hehoidon, tulisi korvata myös perhehoidosta
11839: kulut voidaan tilanteen mukaan korvata joko         aiheutuvat kustannukset, muun muassa sai-
11840: perhehoitajalle tai suoraan laskun esittäjälle.     rauskulut, edellä mainittujen sosiaalihallituk-
11841:                                    1988 vp. -     KK n:o 317                                     3
11842: 
11843: sen yleiskirjeessä vahvistettujen periaatteiden      Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään
11844: mukaisesti.                                       parhaillaan, kuinka kansaneläkevakuutuksen
11845:   Myös kansaneläkevakuutuksessa perhehoito        ja perhehoidon välistä suhdetta vastaisuudessa
11846: on rinnastettu laitoshoitoon. Määrättyjen eläk-   olisi selkiinnytettävä. Tässä yhteydessä on tar-
11847: keenosien maksaminen keskeytetään, jos eläk-      koitus selvittää myös sairausvakuutuksen ja
11848: keensaaja on jatkuvassa laitoshoidossa tai sii-   perhehoidon välistä suhdetta, jolloin on mah-
11849: hen verrattavassa hoidossa. Myös lapsen hoito-    dollista tarkemmin selvittää kysymyksessä tar-
11850: tuen maksaminen keskeytetään tällaisessa ta-      koitettuja sairausvakuutuskorttiin liittyviä ky-
11851: pauksessa.                                        symyksiä.
11852: 
11853:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
11854: 
11855:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
11856: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 317
11857: 
11858: 
11859: 
11860: 
11861:                               Till Riksdagens Herr Talman
11862: 
11863:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         enligt situationen ersättas familjevårdare eller
11864: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          direkt den som uppvisar räkningen.
11865: av den 13 maj 1988 tili vederbörande medlem             Om kommunerna ersätter sjukkostnaderna
11866: av statsrådet översänt avskrift av följande av       för en försäkrad som är i familjevård på det
11867: riksdagsledamot Mäkelä undertecknade spörs-          sätt som avses i cirkuläret, borde det inte
11868: mål nr 317:                                          återstå andra kostnader som skall betalas av
11869:                                                      den försäkrade och inte ens självriskandelar i
11870:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             enlighet med sjukförsäkringslagen. Sålunda är
11871:        vidta för att de barn som placerats i         det inte nödvändigt att söka ersättning från
11872:        familjevård inte skall fråntas sina sjuk-     flera ställen.
11873:        försäkringskort, med hjälp av vilka de
11874:                                                         Alla kommuner har dock inte förfarit i
11875:        föräldrar som utövar familjevård kun-
11876:                                                      enlighet med socialstyrelsens cirkulär. Social-
11877:        de få ersättningar för barnens sjukkost-
11878:        nader?                                        styrelsens cirkulär har ansetts vara endast re-
11879:                                                      kommendationer, vilka inte förpliktar kommu-
11880:                                                      nerna.
11881:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Sjukförsäkringslagen och -förordningen in-
11882: samt anföra följande:                                nehåller stadganden om utgivande av ersätt-
11883:    Enligt socialvårdslagen skall kommunen            ning för sjukvård tili personer i anstaltsvård.
11884: bl.a. sörja för anordnandet av familje- och          Motsvarande stadganden om familjevård finns
11885: anstaltsvård. 1 den riksomfattande planen för        inte i sjukförsäkringslagstiftningen. Enligt 24 §
11886: anordnande av social- och hälsovården har            sjukförsäkringslagen betalas inte ersättning för
11887: maximibeloppen för familjevårdarnas vårdar-          sjukvårdskostnader och dagpenning för den tid
11888: voden och ersättningar för utgifter fastställts. 1   den försäkrade åtnjuter offentligt anstaltsvård
11889: socialstyrelsens cirkulär (10.12.1986, A8/           i fall som stadgas genom förordning. Enligt
11890: 1986pe) har anvisningar utfärdats om anord-          19 § sjukförsäkringsförordningen erläggs inte i
11891: nandet av familjevården samt om kostnaderna.         sjukförsäkringslagen avsedd förmån för den
11892: Enligt cirkuläret bör kommunen, kommu-               tid den försäkrade är i sådan offentlig vårdan-
11893: nalförbundet eller annat samfund som anord-          stalt som ägs av stat eller kommun eller som
11894: nar familjevård ersätta familjevårdaren för          får lagstadgat statsbidrag eller åtnjuter ovan
11895: kostnader som föranleds av verksamheten.             avsedd förmån i anslutning tili anstaltsvården.
11896: Normala sjukvårds- och hälsovårdsutgifter och           lnnan lagen om planering av och statsandel
11897: speciella fortlöpande utgifter som föranleds av      för social- och hälsovården trädde i kraft
11898: individuella behov, t.ex. av en större konsum-       betalades      sjukförsäkringsersättningar    tili
11899: tion än vanligt beroende på handikapp eller          försäkrad i familjevård. Då den ovan nämnda
11900: sjukdom, utgör sådana av sjukdom förorsaka-          lagen trädde i kraft ändrades varken sjukför-
11901: de utgiftsposter som enligt cirkuläret bör ersät-    säkringslagen eller -förordningen. Folkpen-
11902: tas. Undantagsvis ersätts särskilt sådana moti-      sionsanstalten har utfärdat anvisningar i frå-
11903: verade kostnader som inte kan anses bli täckta       gan, enligt vilka anstaltsvård och familjevård
11904: av den kostnadsersättning som fastställts i          har jämställts med varandra, såsom i social-
11905: vårdavtalet. Avsikten är att de engångskostna-       vårdslagen. Under dessa förhållanden betalas
11906: der som skall ersättas särskilt skall vara så små    inte heller sjukvårdsersättning tili den som är i
11907: som möjligt och att kostnadsersättningen skall       familjevård. Anvisningarna motiveras med att
11908: innehålla alla regelbundet återkommande och          en försäkrad i familjevård, såsom även i an-
11909: fortlöpande kostnader. 1 cirkuläret har som          staltsvård, inte borde åsamkas sjukvårdskost-
11910: exempel anförts sådana utgifter av engångsna-        nader. Den kommun som är skyldig att anord-
11911: tur som kan uppstå av akut sjukdom eller             na familjevård borde även ersätta kostnader
11912: skada. Dylika utgifter av engångsnatur kan           som uppkommit i familjevården, bl.a. utgifter
11913:                                       1988 vp. -       KK n:o 317                                    5
11914: 
11915: för sjukdom i enlighet med ovan nämnda                    Vid social- och hälsovårdsministeriet utreds
11916: principer vilka fastställts i socialstyrelsens cir-     som bäst hur förhållandet mellan folkpensions-
11917: kulär.                                                  försäkringen och familjevården skall kunna
11918:    Även i folkpensionsförsäkringen är familje-          göras klarare i framtiden. 1 det sammanhanget
11919: vården jämställd med anstaltsvården. Utbetal-           är det meningen att även utreda förhållandet
11920: ningen av vissa pensionsdelar avbryts om pen-           mellan sjukförsäkringen och familjevården,
11921: sionstagaren befinner sig i kontinuerlig an-            varvid det är möjligt att närmare utreda de i
11922: staltsvård eller i därmed jämförbar vård. Även          spörsmålet ställda frågorna i anslutning tili
11923: utbetalningen av stöd för vård av barn avbryts          sjukförsäkringskortet.
11924: i ett sådant fall.
11925: 
11926:      Helsingfors den 14 juni 1988
11927: 
11928:                                                       Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
11929:     1
11930:     1
11931: 
11932: 
11933: 
11934: 
11935: 1
11936: 1
11937:                                              1988 vp.
11938: 
11939: Kirjallinen kysymys n:o 318
11940: 
11941: 
11942: 
11943: 
11944:                                  Laaksonen: Menettelystä selvitettäessä ulkoasiainhallinnon vir-
11945:                                    kamiesten viranhoitoon mahdollisesti liittyviä epäselvyyksiä
11946: 
11947: 
11948:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11949: 
11950:    Lehtitietojen perusteella Suomen Tokion          vain kahdeksan kuukauden ajan. Ihmetystä
11951: suurlähetystön entisen lähetystösihteerin epäil-    herättää valtiovarainministeriön käsittämätön
11952: lään perineen ulkoasiainministeriöitä olematto-     leväperäisyys ratkaisun yhteydessä.
11953: mia kuluja. Epäilyt koskevat tiettävästi myös          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11954: miehen edellistä asemapaikkaa New Yorkia.           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11955: Epäilyjen seurauksena henkilö on siirretty Suo-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11956: meen viime helmikuun alussa. Epäilyjä tutkii        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11957: valtiontalouden tarkastusvirasto.
11958:    Ko. henkilö palvelee tällä hetkellä UM:n                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11959: kauppapoliittisella osastolla. Häntä ei ole ase-           ryhtyä sen johdosta, että ulkomaanpal-
11960: tettu disponibiliteettiin tutkimusten ajaksi, ku-          veluksesta väärinkäytösepäilyjen vuoksi
11961: ten voisi odottaa.                                         kotiotettuja henkilöitä ei aseteta tutki-
11962:    Lehtitietojen mukaan henkilö sai hakemuk-               musten ajaksi disponibiliteettiin vaan
11963: sesta Suomeen siirtyessään valtiovarainministe-            annetaan heidän vastuulleen tärkeitä
11964: riöltä poikkeusluvan, jotta voisi tuoda tänne              tehtäviä ja että tällaisissa tapauksissa
11965: verovapaasti Tokiossa hankkimansa loistoau-                myönnetään poikkeuslupia ao. henki-
11966: ton. Poikkeuslupaa tarvittiin, koska em. epäi-             löitä taloudellisesti hyödyttäviin vero-
11967: lyjen vuoksi henkilö ehti oleskella Tokiossa               vapauksiin?
11968: 
11969:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
11970: 
11971:                                          Timo Laaksonen
11972: 
11973: 
11974: 
11975: 
11976: 280768H
11977: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 318
11978: 
11979: 
11980: 
11981: 
11982:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11983: 
11984:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kysymyksessä tarkoitetun virkamiehen las-
11985: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kutusepäselvyydet tulivat ilmi ulkoasiainhallin-
11986: olette 13 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn         non tarkastajan suorittamassa Tokion suurlä-
11987: kirjeenne n:o 916 ohella toimittanut valtioneu-    hetystön tarkastuksessa viime vuoden lopulla.
11988: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       Koska oli todennäköisiä syitä epäillä, että ko.
11989: kansanedustaja Timo Laaksosen näin kuulu-          henkilö oli syyllistynyt mahdollisesti rangaista-
11990: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 318:          vaankin tekoon, siirrettiin hänet välittömästi
11991:                                                    Suomeen odottamaan asian lopullista selvittä-
11992:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mistä. Ulkoasiainministeriö on esittänyt tutki-
11993:        ryhtyä sen johdosta, että ulkomaanpal-      muspyynnön valtiontalouden tarkastusvirastol-
11994:        veluksesta väärinkäytösepäilyjen vuoksi     le, joka puolestaan on saattanut asian valtio-
11995:        kotiutettuja henkilöitä ei aseteta tutki-   neuvoston oikeuskanslerin tietoon mahdollisia
11996:        musten ajaksi disponibiliteettiin vaan      toimenpiteitä varten. Oikeuskanslerin tehtyä
11997:        annetaan heidän vastuulleen tärkeitä        ratkaisunsa ulkoasiainministeriö tulee ryhty-
11998:        tehtäviä ja että tällaisissa tapauksissa    mään tarpeellisiin toimenpiteisiin asiassa.
11999:        myönnetään poikkeuslupia ao. henki-            Virkamiehen muuttoautona maahan tuomaa
12000:        löitä taloudellisesti hyödyttäviin vero-    henkilöautoa koskeva veronhuojennuspäätös
12001:        vapauksiin?                                 tehtiin huomioon ottaen hänen yli viisi vuotta
12002:                                                    yhtäjaksoisesti kestänyt työskentelynsä ulko-
12003:                                                    mailla. Lisäksi ko. auton normaalia kahden
12004:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vuoden myyntirajoitusaikaa pidennettiin kuu-
12005: vasti seuraavaa:                                   della kuukaudella.
12006: 
12007:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1988
12008: 
12009:                                                                 Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
12010:                                       1988 vp. -      KK n:o 318                                     3
12011: 
12012: 
12013: 
12014: 
12015:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
12016: 
12017:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           band med den inspektion som inspektören för
12018: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           utrikesförvaltningen förrättade vid ambassa-
12019: nr 916 av den 13 maj 1988 tili vederbörande           den i Tokyo under slutet av senaste år. Eme-
12020: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        dan det förelåg uppenbara skäl att misstänka,
12021: jande av riksdagsman Timo Laaksonen under-            att vederbörande hade gjort sig skyldig tili en
12022: tecknade spörsmål nr 318:                             eventuellt straffbar gärning, förflyttades han
12023:                                                       omedelbart tili Finland i väntan på en slutlig
12024:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             utredning av ärendet. Utrikesministeriet har
12025:        vidta med anledning av att personer,           anhållit om utredning hos statens revisions-
12026:        som är misstänkta för missbruk och             verk, som i sin tur har underrättat justitiekans-
12027:        därför blir hemsända från utlands-             lern i statsrådet om ärendet med tanke på
12028:        tjänst, inte ställs i disponibilitet för den   eventuella åtgärder. Sedan justitiekanslern
12029:        tid då undersökningar pågår, utan tili-        träffat sitt avgörande kommer utrikesministe-
12030:        låts att ansvara för viktiga uppgifter,        riet att vidta nödvändiga åtgärder i ärendet.
12031:        och på grund av att det i sådana fall
12032:        beviljas     undantagslov       beträffande
12033:        skattefriheter, som vederbörande har             Beslutet om skattelättnad för den personbil
12034:        ekonomisk nytta av?                            som tjänstemannen infört i landet som flyttbil
12035:                                                       fattades med beaktande av att han utan av-
12036:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         brott arbetat utomlands i över fem års tid.
12037: samt anföra följande:                                 Dessutom förlängdes den normala försälj-
12038:    Oklarheterna i den i spörsmålet avsedda            ningsbegränsningstiden om två år med ytterli-
12039: tjänstemannens fakturering upptäcktes i sam-          gare sex månader.
12040: 
12041:     Helsingfors den 12 juni 1988
12042: 
12043:                                                                       Utrikesminister Kalevi Sorsa
12044:                                               1988 vp.
12045: 
12046: Kirjallinen kysymys n:o 319
12047: 
12048: 
12049: 
12050: 
12051:                                  Elo ym.: Vieraiden kielten opetuksen tehostamisesta erityisesti
12052:                                     ammatillisissa oppilaitoksissa
12053: 
12054: 
12055:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12056: 
12057:    Hyvän ja monipuolisen kielitaidon välttä-         lisesti, valmius ryhmätyöhön sekä joustavuus
12058: mättömyydestä juuri suomalaisille vallitsee          ja liikkuvuus. Tiedossa on, että viestinnän ja
12059: maassamme periaatteellinen yksimielisyys. Toi-       kommunikaation merkitys kasvaa tulevaisuu-
12060: saalta kielitaidon riittämättömyyttä valitettaes-    dessa räjähdysmäisesti.
12061: sa on usein vain todettu puutteita, mutta ei            Koulutusvaliokunnan teettämä tutkimus an-
12062: ryhdytty selvittämään puutteiden syitä. Näin         taa myös osaltaan tärkeää tietoa siitä, mihin
12063: on ollut laita erityisesti ammatillisen kielitai-    ammatillisen kieltenopetuksen resurssit tulisi
12064: don ja sen opetuksen suhteen. On valitettu           kohdistaa. Suunnilleen samat asiat on kirjattu
12065: esim. insinöörien ja teknikoiden huonoa kieli-       teknillisten oppilaitosten parhaillaan kokeilta-
12066: taitoa ja sen kohtalokasta vaikutusta Suomen         vina oleviin opetussuunnitelmiin, joiden voi-
12067: kilpailukykyyn kansainvälistyvässä maailmas-         daan katsoa asetettujen tavoitteiden osalta pe-
12068: sa. Huomaamatta on sen sijaan jäänyt, ettei          rustuvan tutkittuun tietoon. Ongelmana onkin
12069: edes käsitettä ammattikielten opetus ole jääty       nyt vain se, että sinänsä hyviä tavoitteita ei
12070: pohtimaan, puhumattakaan siitä, että oltaisiin       pystytä saavuttamaan, mikäli ammatillisen
12071: otettu huomioon sellaisen erityistarpeet.            kieltenopetuksen toteuttamismahdollisuuksia ei
12072:                                                      paranneta ratkaisevasti.
12073:    Tässä mielessä on teollisuuden koulutus-
12074: valiokunnan teettämää, äskettäin julkaistua             Ammattikieliä on tutkittu riittämättömästi
12075: tutkimusta teollisuuden toimihenkilöiden kieli-     eikä ole selvitetty sitä, missä esim. tekniikan
12076: taidon tarpeesta pidettävä uraauurtavana. Teh-      ammattikieliä olisi järkevää tutkia. Myös am-
12077: ty tutkimus sinänsä todistaa sen, että teolli-      mattikielididaktiikka puuttuu, vaikka se eroaa
12078: suudessa ymmärretään ammatillisen kielitaidon       huomattavasti yleisestä kielididaktiikasta.
12079: merkitys ja on haluttu kartoittaa kielen todelli-       Ammattikielten erikoisopettajia ei kouluteta
12080: set käyttötilanteet sekä ennakoida toimihenki-      missään, vaan sellaisiksi kehitytään vasta pit-
12081: löiden kielitaidolle tulevaisuudessa asetettavat    kän käytännön kokemuksen ja työn yhteydessä
12082: vaatimukset. Tärkeitä tulevaisuuden kehitys-        tapahtuvan kurssittamisen jälkeen. Kuitenkin
12083: suuntia ja painopistealueitahan ovat esim. kan-     opetukselle asetettuja tavoitteita voi toteuttaa
12084: sainvälinen kaupallis-teollinen integraatio,        vain, jos tuntee ja on sisäistänyt opetuksen
12085: markkinointi- ja myyntityön yleistyminen, am-       kohteena olevat asiat.
12086: mattitaitovaatimusten nopea muuttuminen                 Virkoja, joilla kannustettaisiin opettajia sy-
12087: sekä uusien alojen, esim. palvelualojen, nopea      ventymään omaan opetusalaansa, jolta siis
12088: teknistyminen ja teknisen koulutuksen saanei-       puuttuu paljolti perustutkimuskin, ei ole perus-
12089: den siirtyminen näille aloille. Uudet teknolo-      tettu. Kuitenkin on kysymys kokonaan uudesta
12090: giat edellyttävät uudenlaisia perusvalmiuksia,      kielitieteen haarasta, jonka tutkimustuloksiin
12091: joista monia voidaan harjaannuttaa nimen-           käytännön sovellutusten tulisi perustua. Esim.
12092: omaan kieltenopetuksen yhteydessä tai antaa         teknillisissä oppilaitoksissa on kieliä varten
12093: siinä yhteydessä opiskelijoille valmiuksia tar-     vain lehtorin virkoja, joita asetuksen mukaan
12094: vittavien valmiuksen hankkimiseen ja kehittä-       perustetaan teknikko-oppilaiden opetuksen
12095: miseen. Keskeisiä ovat tällöin luovuus, valmius     hoitamiseksi. Insinöörioppilaita varten ei kie-
12096: jatkuvaan oppimiseen (esim. vieraskielistä kir-     lissä ole lainkaan vastuuhenkilöita.
12097: jallisuutta lukemalla), kommunikointikyky,              Ammattikielten opetuksessa tarvittavaa op-
12098: kyky selostaa monimutkaisiakin asioita verbaa-      pimateriaalia tulisi ryhtyä kehittämään järjes-
12099: 280775Q
12100: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 319
12101: 
12102: telmällisesti ja aivan uudelta pohjalta. Tarvit-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
12103: taisiin joustavia, nopeaa kehitystä myötäileviä     sen:
12104: materiaaleja sekä lisää yhteistyötä eri laitosten
12105: välille. Uusiin, avoimiin järjestelmiin ei päästä           Onko Hallitus tietoinen ammattikiel-
12106: ilman, että esim. teknillisiin oppilaitoksiin ke-         ten opetukselle asetettujen tavoitteiden
12107: hitetään kielikeskusjärjestelmä, jonka puitteis-          ja tavoitteiden saavuttamiselle välttä-
12108: sa laitoksiin luodaan virikkeisiä oppimisympä-            mättömien käytännön edellytysten väli-
12109: ristöjä sekä rekistereitä ja käsikirjastoja uu-           sestä ristiriidasta, ja jos on,
12110: denlaista oppimismateriaalia varten.                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12111:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-           ryhtyä vieraiden kielten opetuksen te-
12112: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-            hostamiseksi maamme ammatillisissa
12113: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-             oppiiaito ksissa?
12114: 
12115:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
12116: 
12117:          Mikko Elo                     Matti Vähänäkki              Iiris Hacklin
12118:          Aino Pohjanoksa               Eeva Turunen                 Riitta Uosukainen
12119:                                      1988 vp. -     KK n:o 319                                      3
12120: 
12121: 
12122: 
12123: 
12124:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12125: 
12126:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ammatillisissa oppilaitoksissa toimivat kiel-
12127: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ten opettajat saavat peruskoulutuksensa pää-
12128: olette 13 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          sääntöisesti korkeakoulujen aineenopetta-
12129: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        jakoulutuksessa. Tavoitteena on, että yhä use-
12130: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ammissa korkeakouluissa osa opetusharjoitte-
12131: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta             lusta voidaan suorittaa ammatillisissa oppilai-
12132: kirjallisesta kysymyksestä n:o 319:                 toksissa. Kieltenopetuksen didaktiikkaa on kei-
12133:                                                     notekoista jaotella ammattialakohtaisiin sekto-
12134:          Onko Hallitus tietoinen ammattikiel-       reihin. Kaikki kielten opettajat riippumatta
12135:        ten opetukselle asetettujen tavoitteiden     koulumuodosta, missä he tulevat opettamaan,
12136:        ja tavoitteiden saavuttamiselle välttä-      tarvitsevat vankkaa pohjatietoa opetettavasta
12137:        mättömien käytännön edellytysten väli-       aineestaan ja sen didaktiikasta yleisellä tasolla.
12138:        sestä ristiriidasta, ja jos on,
12139:                                                        Ammatillisessa kieltenopetuksessa pyritään
12140:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       antamaan valmiuksia, joita työelämässä tarvi-
12141:        ryhtyä vieraiden kielten opetuksen te-       taan. Tämä edellyttää, että opettaja tuntee ne
12142:        hostamiseksi maamme ammatillisissa           perustilanteet, joissa kielitaitoa tarvitaan ky-
12143:        oppilaitoksissa?                             seessä olevalla alalla. Syksystä 1986 lähtien
12144:                                                     uusille virkaan tai toimeen valituille opettajille
12145:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          on järjestetty viiden viikon mittainen perehdyt-
12146: taen seuraavaa:                                     tämiskoulutus, jossa tutustutaan opetettaviin
12147:    Keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudis-      ammatteihin, opetussuunnitelmiin, elinkeino-
12148: tumisen myötä kaikkien koulutusammattien            elämään jne. Syksyllä 1988 koulutus laajenee
12149: opetussuunnitelmiin lisättiin kaksi opiskelijalle   koskemaan myös teknillisiä ja terveyden-
12150: vierasta kieltä. Kielten opetuksen kokonaistun-     huolto-oppilaitoksia.
12151: timäärä lisääntyi tällöin huomattavasti. Perus-        Kaikki ammatillisten oppilaitosten opettajat
12152: koulun kielivalinnoista johtuen opiskeltavat        on perehdytetty koulunuudistuksen periaattei-
12153: kielet ovat useimmiten englanti ja toinen koti-     siin nk. toimeenpanokoulutuksessa 3-5 päi-
12154: mainen kieli.                                       vää vuodessa. Kielten opettajat on perehdytet-
12155:    Vieraiden kielten oppimäärien valtakunnalli-     ty muun muassa kielten oppimääräsuunnitel-
12156: sia perusteita uudistetaan parhaillaan kokei-       miin ja ammatillisen kielenopetuksen tavoittei-
12157: luissa saatujen tulosten pohjalta. Oppimäärien      siin. Toimeenpanovaiheen jälkeen ollaan luo-
12158: perusteissa määritellään suuntaviivat, joiden       massa täydennyskoulutusjärjestelmää, jossa
12159: rajoissa kielten opetusta toteutetaan ammatilli-    jokainen päätoiminen opettaja on oikeutettu
12160: sissa oppilaitoksissa. Yleistavoitteena on kehit-   saamaan alansa täydennyskoulutusta viisi päi-
12161: tää ja monipuolistaa opiskelijan aikaisemmin        vää vuodessa.
12162: saavuttamaa kielitaitoa siten, että se vastaa          Suurimmille koulutusaloille on valmistunut
12163: yksilön persoonallisuuden kehittämisen, työ-        ammattikasvatushallituksen hyväksymät oppi-
12164: elämän eri ammateissa toimimisen sekä erilais-      määräsuunnitelmien mukaiset oppimateriaalit.
12165: ten jatko-opintojen vaatimuksia. Kielten ope-       Ammattikasvatushallitus on teettänyt materi-
12166: tuksen tulee edistää myönteistä suhtautumista       aaleja myös peruslinjoille, joilla oppilasmäärät
12167: kielen käyttöön, kielitaidon jatkuvaan kehittä-     ovat vähäisiä. Uusia ja uudentyyppisiä oppi-
12168: miseen, tiedon hankintaan ja kansainvälisyy-        materiaaleja kehitetään jatkuvasti. Erityistä
12169: teen. Tavoitteena on vieraan kielen ymmärtä-        huomiota kiinnitetään AV-materiaalin sekä tie-
12170: minen ja ymmärretyksi tuleminen sekä kielialu-      tokoneavusteisen materiaalin kehittämiseen.
12171: een tapojen ja erityispiirteiden tunteminen.           Erilaisten metodien ja oheismateriaalien so-
12172: Nämä valmiudet ovat perusta, jolle myöhem-          veltuvuutta ammatilliseen koulutukseen kokeil-
12173: min voidaan rakentaa ja siten hankkia työelä-       laan useissa oppilaitoksissa. Ammattikasvatus-
12174: mässä tarvittava erikoiskielten taito.              hallitus on asettanut kokeiluprojektin, jonka
12175: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 319
12176: 
12177: tavoitteena on selvittää suggestopedisen mene-     vistävien aineiden oppimääräsuunnitelmien si-
12178: telmän sovellutuksia ammatillisissa oppilaitok-    sällöstä, tarkoituksenmukaisuudesta ja toteut-
12179: sissa. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteelli-    tamisesta sekä aineiden arvostuksesta. Samassa
12180: sessä tiedekunnassa on tehty laaja tutkimus        yliopistossa jatketaan myös elinkeinoelämän
12181: ammatillisten oppilaitosten yleisjakson yleissi-   kielitaidon tarvetutkimuksia.
12182: 
12183:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
12184: 
12185:                                                                   Ministeri Anna-Liisa Piipari
12186:                                        1988 vp. -      KK n:o 319                                     5
12187: 
12188: 
12189: 
12190: 
12191:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12192: 
12193:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            utgör grunden, på viiken man senare kan
12194: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            bygga på och sålunda skaffa sig den kunskap i
12195: av den 13 maj 1988 tili vederbörande medlem            speciella språk som behövs i arbetslivet.
12196: av statsrådet översänt en avskrift av följande             Språklärarna vid yrkesläroanstalterna får
12197: av riksdagsman Mikko Elo m.fl. underteckna-            huvudsakligen sin grundutbildning i ämneslä-
12198: de spörsmål nr 319:                                    rarutbildningen vid högskolorna. Målet är att
12199:                                                        vid allt flera högskolor en del av övningsunder-
12200:           Är Regeringen medveten om den                visningen kan genomföras vid yrkesläroanstal-
12201:         konflikt som råder mellan de mål som           terna. Det vore konstlat att dela upp språkun-
12202:         uppställts för undervisningen i yrkes-         dervisningens didaktik i yrkesmässiga sektorer.
12203:         språk och de nödvändiga förutsättning-         Alla språklärare, oberoende av skolform eller
12204:         arna i praktiken för att uppnå dessa           var de kommer att undervisa, är i behov av en
12205:         mål och om Regeringen är det,                  stadig grundkunskap om det ämne som de
12206:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        skall undervisa i och om dess didaktik på ett
12207:         ta för att effektivera undervisningen i        allmänt pian.
12208:         främmande språk vid yrkesläroanstal-               1 den yrkesinriktade språkundervisningen
12209:         terna i vårt land?
12210:                                                        försöker man ge de färdigheter som behövs i
12211:                                                        arbetslivet. Detta förutsätter att läraren känner
12212:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            tili de grundläggande situationer där språkkun-
12213: följande:                                              skap behövs på ifrågavarande område. Fr.o.m.
12214:     1 samband med förnyelsen av yrkesutbild-           hösten 1986 har det för dem som valts tili nya
12215: ningen på mellanstadiet fogades två för de             tjänster eller befattningar anordnats en 5
12216: studerande främmande språk tili alla läropla-          veckors introduktionsutbildning där man gör
12217: ner för utbildningsyrken. Det sammanlagda              sig förtrogen med de yrken som man skall
12218: antalet timmar i språkundervisning ökades här-         undervisa i, läroplanerna, näringslivet o.s.v.
12219: vid betydligt. På grund av språkvalen i grund-         På hösten 1988 utvidgas utbildningen tili att
12220: skolan är de språk som skall studeras oftast           omfatta även tekniska och hälsovårdsläroan-
12221: engelska och det andra inhemska språket.               stalter.
12222:     De riksomfattande grunderna för lärokurser-           Alla lärare vid yrkesläroanstalter har orien-
12223: na i främmande språk förnyas som bäst på               terats om principerna i skolreformen i den s.k.
12224: basen av de erfarenheter man fått av olika             verkställighetsfortbildningen under 3-5 dagar
12225: försök. 1 grunderna för lärokurserna fastställs        om året. Språklärarna har orienterats om bl.a.
12226: de riktlinjer enligt vilka språkundervisningen         lärokursplanerna för språk och målen för den
12227: skall ges vid yrkesläroanstalterna. Det allmän-        yrkesinriktade språkundervisningen. Efter
12228: na målet är att utveckla och göra den språk-           verkställighetsfortbildningen skall ett fortbild-
12229: kunskap som den studerande tidigare inhämtat           ningssystem inrättas, där varje heltidsanställd
12230: mera mångsidig, så att den motsvarar de krav           lärare är berättigad att få fortbildning på sitt
12231: som ställs på individens personliga utveckling,        område under 5 dagar om året.
12232: på verksamheten i yrken inom arbetslivet och              På de utbildningsområden som är mest om-
12233: på olika former av fortsatta studier. Språkun-         fattande har det färdigställts läromedel som
12234: dervisningen bör främja en positiv inställning         godkänts av yrkesutbildningsstyrelsen och som
12235: tili att tala språk, tili att kontinuerligt utveckla   överensstämmer med lärokursplanerna. Yrkes-
12236: språkkunskaperna, tili att skaffa information          utbildningsstyrelsen har låtit framställa läro-
12237: och tili att lära sig tänka internationellt. Målet     medel även för grundlinjer med ringa antal
12238: är att förstå det främmande språket och att bli        elever. Nya typer av läromedel utvecklas fort-
12239: förstådd samt att lära känna sederna och               löpande. Speciell uppmärksamhet fästs vid att
12240: särdragen i en språkregion. Dessa färdigheter          utveckla AV -medel och datorstött materia!.
12241: 6                                  1988 vp. -    KK n:o 319
12242: 
12243:    Det görs försök med olika metoders och        ning om innehållet, ändamålsenligheten och
12244: hjälpmedels tillämplighet inom yrkesutbild-      sättet på vilket man byggt upp lärokursplaner-
12245: ningen i flera läroanstalter. Yrkesutbild-       na för allmänbildande ämnen under det all-
12246: ningsstyrelsen har inrättat ett försöksprojekt   männa avsnittet vid yrkesläroanstalterna samt
12247: med målet att utreda den suggestopediska me-     den uppskattning som olika ämnen röner. Vid
12248: todens tillämpningar vid yrkesläroanstalterna.   samma universitet fortsätter man även under-
12249: Vid pedagogiska fakulteten i Jyväskylä univer-   sökningen om behovet av språkkunskap i ar-
12250: sitet har det gjorts en omfattande undersök-     betslivet.
12251: 
12252:     Helsingfors den 17 juni 1988
12253: 
12254:                                                                  Minister Anna-Liisa Piipari
12255:                                               1988 vp.
12256: 
12257: Kirjallinen kysymys n:o 320
12258: 
12259: 
12260: 
12261: 
12262:                                   Puska ym.: Julkisen hallinnon eläkeikäkomitean ehdotusten
12263:                                      toteuttamisesta
12264: 
12265: 
12266:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12267: 
12268:   Nykyinen virkamiesten ja julkisen hallinnon           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12269: työntekijöiden eläkeikäjärjestelmä on liian          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
12270: jäykkä niiden virkamiesten osalta, joita eivät       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
12271: koske nykyiset ammateittain porrastetut alen-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
12272: netut eläkeiät. Lisäksi tällaiset porrastetut elä-   sen:
12273: keiät kaavamaisuudessaan sopivat yhä huo-
12274: nommin nopeasti tapahtuvaan kehitykseen jul-                   Aikooko Hallitus antaa pikaisesti jul-
12275: kisen hallinnon työtehtävissä. Asiasta on val-              kisen hallinnon eläkeikäkomitean mie-
12276: mistunut perusteellinen komiteanmietintö.                   tinnössä tarkoitetun esityksen eduskun-
12277:                                                             nalle?
12278: 
12279:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
12280: 
12281:       Pekka Puska               Timo Kietäväinen             Markku Lehtosaari
12282:       Kauko Heikkinen           Jukka Vihriälä               Aapo Saari
12283:       Pirkko Ikonen             Tytti lsohookana-Asunmaa     Heikki Kokko
12284:       Esko Aho                  Eeva Kuuskoski-Vikatmaa      Mauri Pekkarinen
12285:       Esko Jokiniemi            Anneli Jäätteenmäki          Riitta Kauppinen
12286:       Annikki Koistinen         Sirkka-Liisa Anttila         Mirja Ryynänen
12287:       Jorma Huuhtanen           Juho Sillanpää               Pauli Saapunki
12288:                    Juhani Alaranta                   Marjatta Väänänen
12289: 
12290: 
12291: 
12292: 
12293: 2807548
12294: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 320
12295: 
12296: 
12297: 
12298: 
12299:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12300: 
12301:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Esityksissä ehdotetaan toteutettavaksi val-
12302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tiolla ja kunnalla joustava eläkeikäjärjestelmä,
12303: olette 12 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn            joka koostuisi kolmesta toisiaan täydentävästä
12304: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          uudesta eläkemuodosta eli yksilöllisestä var-
12305: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         haiseläkkeestä, varhennetusta vanhuuseläk-
12306: edustaja Puskan ym. näin kuuluvasta kirjalli-         keestä ja osa-aikaeläkkeestä. Vastaavat elä-
12307: sesta kysymyksestä n:o 320:                           kemuodot on toteutettu yksityisen sektorin
12308:                                                       työeläkelaeissa vaiheittain vuosien 1986 ja 1987
12309:           Aikooko Hallitus antaa pikaisesti jul-      alusta. Edellä mainitut hallituksen esitykset
12310:        kisen hallinnon eläkeikäkomitean mie-          perustuvat julkishallinnon eläkeikäkomitean
12311:        tinnössä tarkoitetun esityksen eduskun-        ehdotuksiin.
12312:        nalle?                                            Ehdotetut uudet eläkemuodot mahdollista-
12313:                                                       vat joustavan eläkkeelle siirtymisen kunkin
12314:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         yksilöllisten olosuhteiden mukaan. Joustava
12315: vasti seuraavaa:                                      eläkeikäjärjestelmä korvaisi aikaa myöten ny-
12316:    Julkishallinnon             eläkeikäkomiteassa     kyisen ammattikohtaisen eläkeikäjärjestelmän.
12317: (1988: 15) valmisteltiin hallituksen esitys valtion      Tarkoituksena on, että myös muissa julkisen
12318: eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien mu-     sektorin eläkejärjestelmissä eli molempien val-
12319: kaista joustavaa eläkeikäjärjestelyä koskeviksi       tiokirkkojen, Suomen Pankin, Kansaneläke-
12320: laeiksi sekä esitys laiksi kunnallisten viranhalti-   laitoksen ja Ahvenanmaan maakunnan elä-
12321: jain ja työntekijäin eläkelain muuttamisesta.         kejärjestelmissä toteutettaisiin yhdenmukainen
12322: Näiden jatkovalmistelu on suoritettu valtiova-        joustava eläkeikäjärjestelmä asianmukaisessa
12323: rainministeriössä virkatyönä. Kaikki pyydetyt         järjestyksessä.
12324: lausunnot ovat olleet myönteisiä uudistuksen             Julkisen sektorin joustava eläkeikäuudistus
12325: toteuttamiselle. Hallitus pyrkii mahdollisim-         on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1989
12326: man pian antamaan esitykset eduskunnalle.             alusta.
12327: 
12328:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
12329: 
12330:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
12331:                                      1988 vp. -      KK n:o 320                                      3
12332: 
12333: 
12334: 
12335: 
12336:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12337: 
12338:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I propositionerna föreslås att inom statens
12339: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          och kommunernas pensionssystem verkställs
12340: av den 12 maj 1988 tili vederbörande medlem          ett flexibelt pensionsåldersarrangemang, som
12341: av statsrådet översänt avskrift av följande av       består av tre nya pensionsformer som komplet-
12342: riksdagsman Puska m.fl. undertecknade spörs-         terar varandra, nämligen individuell förtids-
12343: mål nr 320:                                          pension, förtida ålderspension och deltidspen-
12344:                                                      sion. Motsvarande pensionsformer har genom-
12345:           Ämnar Regeringen inom snar fram-           förts stegvis inom den privata sektorns arbets-
12346:        tid avlåta tili riksdagen den proposition     pensionssystem vid ingången av åren 1986 och
12347:        som avses i betänkandet av kommitten          1987. Ovan nämnda regeringens propositioner
12348:        för pensionsåldern inom den offentliga        baserar sig på förslag av kommitten för pen-
12349:        förvaltningen?                                sionsåldern inom den offentliga förvaltningen.
12350:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          De nya pensionsformerna ger möjlighet tili
12351: samt anföra följande:                                en flexibel pensionering allt efter de individuel-
12352:    1 kommitten för pensionsåldern inom den           la omständigheterna. Det flexibla pensionsål-
12353: offentliga förvaltningen (1988: 15) förbereddes      dersarrangemanget kommer med tiden att er-
12354: regeringens proposition med förslag tili lagar       sätta det nuvarande systemet med yrkesbestäm-
12355: rörande ett flexibelt pensionsåldersarrange-         da pensionsåldrar.
12356: mang i enlighet med lagen om statens pensio-           A vsikten är, att också inom andra pensions-
12357: ner och vissa andra lagar som har samband            system inom offentliga sektorn dvs. pensions-
12358: med den och regeringens proposition med för-         systemen för de båda statskyrkorna, Finlands
12359: slag tili ändring av lagen om pension för            Bank, Folkpensionsanstalten och landskapet
12360: kommunala tjänsteinnehavare och arbetsta-            Åland skall genomföras ett enhetligt flexibelt
12361: gare. Beredningen av dessa har finansministe-        pensionsåldersarrangemang        vederbörande
12362: riet fortsatt som tjänstearbete. Alla utlåtanden     ordning.
12363: som har ombetts har förhållit sig positiva tili
12364: ändringens genomförande. Regeringen strävar            Reformen med den flexibla pensionsåldern
12365: tili att så fort som möjligt avlåta propositioner-   inom offentliga sektorn är avsedd att träda i
12366: na tili riksdagen.                                   kraft vid ingången av år 1989.
12367: 
12368:      Helsingfors den 10 juni 1988
12369: 
12370:                                                                           Minister Ulla Puolanne
12371:                                               1988 vp.
12372: 
12373: Kirjallinen kysymys n:o 321
12374: 
12375: 
12376: 
12377:                                   Kietäväinen ym.: Atomivastuulain muuttamista koskevan esityk-
12378:                                      sen antamisesta
12379: 
12380: 
12381:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12382: 
12383:    Eduskunta on useaan kertaan kiirehtinyt           ennen jatkoaikahakemusten ratkaisemista.
12384: atomivastuulain vanhentuneiden säännösten            Myöskin Eurajoelle tulevien keski- ja matala-
12385: uudistusta mm. ydinenergialain käsittelyn yh-        aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusvaraston ja
12386: teydessä. Lain muutosesitystä ei kuitenkaan ole      käytetyn ydinpolttoaineen väliaikaisvaraston
12387: saatu hallitukselta eduskuntaan. Kysymyksessä        käyttö- ja lupaehdot ovat paraikaa käsiteltävi-
12388: on hyvin merkittävä asia, sillä nykyisellään         nä.
12389: huomattavasti alimitoitetut vakuutusarvot hei-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12390: kentävät kansalaisten oikeusturvaa, koska            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
12391: mahdollisen onnettomuuden sattuessa heidän           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
12392: oikeutensa korvaukseen kärsimästään vahin-           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
12393: gosta on hyvin vaillinainen. Ydinvoimayhtiöille      sen:
12394: nykyinen tilanne antaa huomattavan kilpailu-
12395: edun, koska niiden ei tarvitse maksaa kuin                     Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
12396: murto-osa todellista tarvetta vastaavista va-               sen kiirehtimän atomivastuulain muu-
12397: kuutuskustannuksista. Tilanne vääristää myös                tosesityksen vielä tämän kevään aikana,
12398: eri energianlähteillä tuotetun sähkön hintaver-             ennen kuin nykyisten ydinvoimalaitos-
12399: tailua ja saattaa siten johtaa osaltaan Virheelli-          ten vireillä olevat käyttölupahakemuk-
12400: siin energiapoliittisiin ratkaisuihin.                      set ratkaistaan, ja
12401:                                                                milloin Hallitus aikoo selvittää, mitä
12402:    Atomivastuulain säännösten uudistaminen                  vaikutuksia ydinvoimalaitosten vakuu-
12403: on myös ajankohtainen siksi, että kaikkien                  tusarvojen nostamisesta tarvittavalle ta-
12404: neljän maassamme käytössä olevan ydinvoima-                 solle, kuten esim. Sveitsissä ja Saksan
12405: yksikön käyttölupahakemukset ovat paraikaa                  Iiittotasavallassa on tehty, aiheutuu
12406: käsiteltävänä kauppa- ja teollisuusministeriös-             ydinvoimalla tuotetun sähkön hinnalle
12407: sä. Olisi varsin luonnollista, että atomivastuu-            ja siten ydinvoiman asemalle tulevissa
12408: lain vanhentuneet säännökset uudistettaisiin                energiaratkaisuissa?
12409: 
12410:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
12411: 
12412:           Timo Kietäväinen              Johannes Virolainen             Mats Nyby
12413:           Timo Roos                     Lea Mäkipää                     Kalevi Mattila
12414:           Risto Ahonen                  Pekka Puska                     Arja Alho
12415:           Matti Maijala                 Mauri Pekkarinen                Aapo Saari
12416:           Gunnar Jansson                Esko Seppänen                   Juhani Vähäkangas
12417:           Timo Laaksonen                Esko Aho                        Eino Siuruainen
12418:           Anneli Jäätteenmäki           Kalle Röntynen                  Kimmo Sarapää
12419:           Juho Sillanpää                Henrik Westerlund               Sirpa Pietikäinen
12420:           Esko Helle                    Jorma Fred                      Pekka Haavisto
12421:           Eero Paloheimo                Marjatta Stenius-Kaukonen       Marja-Liisa Löyttyjärvi
12422:           Pirkko Ikonen                 Sirkka-Liisa Anttila            Markku Lehtosaari
12423:           Osmo Soininvaara              Esko Almgren                    Toimi Kankaanniemi
12424:           Heikki Kokko                  Jorma Huuhtanen                 Marita J urva
12425:                                         Sulo Aittaniemi
12426: 
12427: 280679L
12428: 2                                  1988 vp. -      KK n:o 321
12429: 
12430: 
12431: 
12432: 
12433:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12434: 
12435:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kuuluvien valtioiden tavoin allekirjoittanut
12436: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      näitä sopimuksia muuttavat lisäpöytäkirjat. Jo
12437: olette 13 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn         näiden sopimusten ratifioimiseksi on tarpeen
12438: kirjeenne n:o 919 ohella toimittanut valtioneu-    muuttaa atomivastuulakia. Tämän sinänsä tek-
12439: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       nisesti monitahoisen lainsäädännön muutta-
12440: kansanedustaja Kietäväisen ym. näin kuuluvas-      mista on kauppa- ja teollisuusministeriössä
12441: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 321:             valmisteltu jo jonkin aikaa, joskin on todetta-
12442:                                                    va valmistelun vieneen suunniteltua kauemmin.
12443:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle      Tämä on johtunut lähinnä laajasta ydinener-
12444:        sen kiirehtimän atomivastuulain muu-        gialainsäädännön kokonaisuudistuksesta, joka
12445:        tosesityksen vielä tämän kevään aikana,     on tärkeimmiltä osiltaan saatu valmiiksi vasta
12446:        ennen kuin nykyisten ydinvoimalaitos-       muutamia kuukausia sitten.
12447:        ten vireillä olevat käyttölupahakemuk-         Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että esitys
12448:        set ratkaistaan, ja                         atomivastuulain muuttamiseksi voitaisiin antaa
12449:           milloin Hallitus aikoo selvittää, mitä   eduskunnan tulevalla syysistuntokaudella. Esi-
12450:        vaikutuksia ydinvoimalaitosten vakuu-       tystä valmisteltaessa joudutaan luonnollisesti
12451:        tusarvojen nostamisesta tarvittavalle ta-   selvittämään myös tarve nostaa laitosten halti-
12452:        solle, kuten esim. Sveitsissä ja Saksan     joiden vastuumääriä, joita kysymyksessä ilmei-
12453:        Iiittotasavallassa on tehty, aiheutuu       sesti on tarkoitettu, sekä sellaisen toimenpiteen
12454:        ydinvoimalla tuotetun sähkön hinnalle       taloudelliset ja muut vaikutukset.
12455:        ja siten ydinvoiman asemalle tulevissa         Mitä tulee kysymyksessä viitattuihin käyttö-
12456:        energiaratkaisuissa?                        lupahakemuksiin, on todettava, ettei atomivas-
12457:                                                    tuulain muuttaminen sen paremmin muodolli-
12458:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sesti kuin asiallisestikaan estä niiden ratkaise-
12459: vasti seuraavaa:                                   mista, sillä atomivastuulakia on niistä riippu-
12460:   Suomi on useimpien muiden Pariisin ja            matta noudatettava sellaisena kuin se kulloin-
12461: Brysselin ydinvastuuta koskeviin sopimuksiin       kin on.
12462: 
12463:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1988
12464: 
12465:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
12466:                                    1988 vp. -     KK n:o 321                                      3
12467: 
12468: 
12469: 
12470: 
12471:                              Tili Riksdagens Herr Talman
12472: 
12473:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tilläggsprotokoll, som ändrar dessa avtal. Re-
12474: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       dan för ratificeringen av dessa avtal erfordras
12475: nr 919 av den 13 maj 1988 tili vederbörande       ändring av atomansvarighetslagen. Ändring av
12476: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    denna i och för sig tekniskt mångskiftande
12477: jande av riksdagsman Kietäväinen m.fl. under-     lagstiftning har i handels- och industriministe-
12478: tecknade spörsmål nr 321:                         riet förberetts redan någon tid, om också det
12479:                                                   måste konstateras att förberedelserna har tagit
12480:           Ämnar Regeringen ge riksdagen pro-      längre tid än vad som planerats. Detta beror
12481:        position för ändring av atomansvarig-      främst på den omfattande kärnenergilagstift-
12482:        hetslagen, som riksdagen har påskyn-       ningens helhetsförnyelse, som tili sina viktigas-
12483:        dat, ännu denna vår, innan de ansök-       te delar har blivit färdig först för några måna-
12484:        ningar om drifttillstånd för de existe-    der sedan.
12485:        rande kärnkraftverken, som nu är aktu-
12486:        ella, avgörs och                              För närvarande verkar det som om proposi-
12487:           när ämnar Regeringen reda ut vilka      tionen för ändring av atomansvarighetslagen
12488:        inverkningar höjandet av kärnkraftver-     skulle kunna ges tili riksdagen under den kom-
12489:        kens försäkringsvärden till behövlig ni-   mande höstsessionsperioden. Under bered-
12490:        vå, såsom det har gjorts t.ex. i Schweiz   ningen av propositionen måste naturligtvis
12491:        och Förbundsrepubliken Tyskland, har       även utredas behovet av att höja de anlägg-
12492:        på den med kärnkraft producerade           ningsinnehavares ansvarsmängder, vilka uppe-
12493:        elektricitetens pris och därmed på kärn-   nbarligen avses i frågan, samt de ekonomiska
12494:        kraftens ställning i de kommande ener-     och andra inverkningarna av en sådan åtgärd.
12495:        gibesluten?                                  Angående de ansökningar om drifttillstånd,
12496:                                                   som det hänvisas tili i frågan, måste konstate-
12497:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ras, att ändringen av atomansvarighetslagen
12498: samt anföra följande:                             varken formellt eller sakligt hindrar deras av-
12499:   Finland har såsom de flesta andra Iänder        görande, ty oberoende av dem måste atoman-
12500: som är parter i Paris- och Brysselavtalen angå-   svarighetslagen följas sådan den vid ifrågava-
12501: ende atomansvarighet,       undertecknat de       rande tidpunkt är.
12502: 
12503:     Helsingfors den 2 juni 1988
12504:                                                 Handels- och industriminister Ilkka Suominen
12505:                                                1988 vp.
12506: 
12507: Kirjallinen kysymys n:o 322
12508: 
12509: 
12510: 
12511:                                   Paasilinna ym.: Taidekäsityön ja teollisen muotoilun tukemisesta
12512: 
12513: 
12514:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12515: 
12516:    Itsenäisyyden 70. juhlavuoden viralliseen oh-     vua säätelevään inflaatioprosenttiin. Käytän-
12517: jelmaan sisällytettiin muotoilu erilaisina tapah-    nössä se on aiheuttanut jatkuvia supistuksia
12518: tumina ja päätöksinä. Siten valtiovalta tunnus-      muotoilun tiedottamista palveleviin sekä laa-
12519: ti, että suomalaisella muotoilulla on viime          dullisiin että määrällisiin toimenpiteisiin, sillä
12520: vuosisadalta saakka ollut näkyvä rooli kansal-       muotoilun tiedottamiselta edellytetään esteet-
12521: lisen identiteettimme luomisessa ja ylläpitämi-      tistä huipputasoa. Kuitenkin kansainväliselle
12522: sessä. Toisen maailmansodan jälkeen Taide-           kentälle kohdistetusta tiedottamisestamme
12523: teollisuusyhdistyksen järjestämien näyttelyiden      (näyttelyt, julkaisut, artikkelit, kuvamateriaali,
12524: avulla taidekäsityömme ja taideteollisuutemme        esitelmät ym.) lähes poikkeuksetta saadaan
12525: löivät itsensä kansainvälisellä uutiskentällä        myönteistä ja rohkaisevaa palautetta ulkomai-
12526: maailman tietoisuuteen. Suomi on sen jälkeen         sissa medioissa. Tämän palautteen vähenemi-
12527: luettu johtavien muotoilumaiden joukkoon             nen puolestaan pienentää omaa uskoamme ja
12528: maailmalla, ja tämä maine sillä jatkuvasti on.       luottamustamme muotoilun kasvavaan merki-
12529:    Muotoilun piiri on laajentunut taidekäsityös-     tykseen kansainvälisenä kilpailutekijänä.
12530: tä ja taideteollisuudesta teollisen muotoilun           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12531: kaikille osa-alueille. Sen vuoksi teollistuneet ja   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
12532: teollistuvat maat, niiden joukossa tärkeimmät        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
12533: vientimaamme, panostavat yhä kovemmin                sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
12534: muotoiluun, sen edistämiseen ja siitä tiedotta-      sen:
12535: miseen kaikkia tiedottamisen välineitä hyväksi-
12536:                                                                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12537: käyttäen.                                                   taidekäsityön, taideteollisuuden ja teol-
12538:    Viime aikoina on virallisesti ja julkisesti              lisen muotoilun tiedottamiseen ja edis-
12539: tuotu esille huoli Suomi-kuvan kirkastamisesta              tämiseen kohdistettu valtionapu on
12540: ja tehostamisesta, jossa muotoilullamme on                  käytännössä johtanut jatkuviin supis-
12541: näkyvä ja vaativa osansa. Jokainen suomalai-                tuksiin ja laadusta tinkimiseen tilan-
12542: nen tuote ja esine viestii maailmalla kulttuu-              teessa, jossa panostusta tulisi päinvas-
12543: rimme tasosta ja teollisuutemme laadusta.                   toin voimakkaasti lisätä jo saavutetun
12544:    Mutta tilanne on tässä suhteessa muodostu-               Suomi-kuvan ja siihen sisältyvän hyvän
12545: massa hälyttäväksi. Suomen Taideteollisuusyh-               muotoilumaineen ylläpitämiseksi ja te-
12546: distyksen tehtäviin kuuluvan muotoilun tiedot-              hostamiseksi kansainvälisessä kireässä
12547: tamis- ja edistämistoiminnan kustannukset                   kilpailussa, ja
12548: ovat viime vuosien aikana nousseet moninker-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12549: taisiksi verrattuna viralliseen valtionavun kas-            ryhtyä tämän tilanteen korjaamiseksi?
12550: 
12551:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1988
12552: 
12553:           Reino Paasilinna              Jorma Rantanen                 Aino Pohjanoksa
12554:           Pirjo Ala-Kapee               Juhani Vähäkangas              Håkan Nordman
12555:           Iiris Hacklin                 Martti Korkia-Aho              Raimo Vistbacka
12556:           Pentti Lahti-Nuuttila         Ritva Vastamäki                Esko Aho
12557:           Saaria-Maria Paakkinen        Pekka Haavisto                 Eero Paloheimo
12558:           Arto Lapiolahti               Kari Rajamäki                  Esko Almgren
12559:           Marja-Liisa Löyttyjärvi       Virpa Puisto                   Tapio Holvitie
12560:           Timo Roos                     Riitta Myller                  Esko Seppänen
12561: 280776R
12562: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 322
12563: 
12564: 
12565: 
12566: 
12567:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12568: 
12569:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mk, vuonna 1986 n. 8,1 milj. mk ja vuonna
12570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      1987 n. 8,9 milj. mk. Suurin osa avustuksista
12571: olette 11 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn         on osoitettu taideteollisuusmuseon toimintaan
12572: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ja projektiavustuksina ulkomaille suuntautu-
12573: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      viin näyttelyihin. Toinen avustuksen kohde on
12574: edustaja Reino Paasilinnan ym. näin kuuluvas-      ollut se yhdistyksen toimintalohko, joka sisäl-
12575: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 322:             tää muun ohella koti- ja ulkomaisen näyttely-
12576:                                                    ja tiedotustoiminnan. Kolmas avustuskohde on
12577:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      Form Function -lehden kustannukset, jotka
12578:        taidekäsityön, taideteollisuuden ja teol-   pääosin katetaan valtionavustuksella. Lehden
12579:        lisen muotoilun tiedottamiseen ja edis-     saama tuki on vaihdellut hieman vajaasta mil-
12580:        tämiseen kohdistettu valtionapu on          joonasta markasta yli 1,5 miljoonaan mark-
12581:        käytännössä johtanut jatkuviin supis-       kaan riippuen erikoisnumeroiden määrästä.
12582:        tuksiin ja laadusta tinkimiseen tilan-         Viime syksynä perustetun muotoilun tiedo-
12583:        teessa, jossa panostusta tulisi päinvas-    tuskeskuksen tehtävänä on teollisen muotoilun
12584:        toin voimakkaasti lisätä jo saavutetun      tunnetuksi tekeminen sekä koti- että ulkomail-
12585:        Suomi-kuvan ja siihen sisältyvän hyvän      la. Sen toimintaan kauppa- ja teollisuusminis-
12586:        muotoilumaineen ylläpitämiseksi ja te-      teriö on viime vuonna myöntänyt avustusta n.
12587:        hostamiseksi kansainvälisessä kireässä      300 000 mk. Tänä vuonna keskus tullee saa-
12588:        kilpailussa, ja                             maan jonkin verran suuremman valtionavus-
12589:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tuksen. Muotoilun tiedotuskeskuksen toimin-
12590:        ryhtyä tämän tilanteen korjaamiseksi?       nasta valtionavustus kattaa enintään puolet ja
12591:                                                    toisen puolen taideteollisuusyhdistys hankkii
12592:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        lähinnä teollisuudelta lahjoituksina ja avustuk-
12593: taen seuraavaa:                                    sina.
12594:    Taidekäsityön, taideteollisuuden ja teollisen      Suomen Taideteollisuusyhdistys ry:lle osoite-
12595: muotoilun tiedottamiseen ja edistämiseen on        tun taloudellisen tuen lisäksi opetusministeriö
12596: varsinkin viime vuosina osoitettu merkittävästi    tukee myös useita yksittäisiä näyttelyprojekte-
12597: valtion varoja. Suomen Taideteollisuusyhdistys     ja, asiantuntijoiden matkoja ja tiedotustoimin-
12598: ry. on se yhteisö, joka lähinnä pitää huolta       taa. Näitä järjestävät erityisesti sellaiset yhtei-
12599: taideteollisuuden tiedottamisesta ja edistämi-     söt kuten Suomen Käsityön ystävät Oy, Koti-
12600: sestä sekä kotimaassa että erityisesti ulkomail-   teollisuuden keskusliitto ry. sekä Teollisuustai-
12601: la. Taideteollisuusyhdistyksen yhteydessä toi-     teen liitto Ornamo ry. ja sen alajärjestöt.
12602: mii taideteollisuusmuseo. Yhdistys vastaa ulko-       Edellä olevan perusteella voi todeta, että
12603: maille tiedottamisesta huolehtivan Form Fun-       hallitus on monin eri tavoin selvästi vuosittain
12604: ction -lehden toimittamisesta. Uutena yksikkö-     kasvavalla avustuksella tukenut taideteollisuu-
12605: nä on viime syksynä aloittanut toimintansa         den näyttely- ja tiedotustoimintaa. Hallitus
12606: muotoilun tiedotuskeskus.                          pitää vastaisuudessakin tärkeänä tukea voi-
12607:    Opetusministeriö on myöntänyt valtionavus-      makkaasti niitä toimenpiteitä, jotka tähtäävät
12608: tusta Suomen Taideteollisuusyhdistys ry:n eri      Suomen muotoilumaineen ylläpitämiseen ja ke-
12609: yksiköille vuonna 1985 yhteensä n. 6, 7 milj.      hittämiseen.
12610: 
12611:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
12612: 
12613:                                                                     Ministeri Anna-Liisa Piipari
12614:                                     1988 vp. -     KK n:o 322                                     3
12615: 
12616: 
12617: 
12618: 
12619:                              Tili Riksdagens Herr Talman
12620: 
12621:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mmk år 1987. Största del en av understöden har
12622: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        anvisats för konstindustrimuseets verksamhet
12623: av den 11 maj 1988 tili vederbörande medlem        och som projektunderstöd vid utställningar
12624: av statsrådet översänt en avskrift av följande     utomlands. Det andra föremålet för understöd
12625: av riksdagsman Reino Paasilinna m.fl. under-       har varit den verksamhetssektor inom för-
12626: tecknade spörsmål nr 322:                          eningen som bl.a. omfattar utstäliningar och
12627:                                                    information i hem- och utlandet. Det tredje
12628:          Är Regeringen medveten att det stats-     förmålet för understöd är kostnaderna för
12629:        undersöd som anvisas för att informera      tidskriften Form Functions, som huvudsakli-
12630:        om och främja konsthantverk, konstin-       gen täcks genom statsunderstöd. Det stöd som
12631:        dustri och industriell formgivning i        tidskriften erhåller har varierat något, från
12632:        praktiken har lett tili inskränkningar      knappt under en miljon mark tili över 1,5
12633:        och avkall på kvalitet i situationer där    miljoner mark beroende på antalet specialnum-
12634:        satsningarna tvärtom kraftigt borde         mer.
12635:        ökas för att bibehålla och förstärka den       Design forum som inrättades senaste höst
12636:        redan uppnådda Finlandsbilden och tili      har tili uppgift att göra den industrielia form-
12637:        den hörande goda ryktet som formgi-         givningen känd både hemma och utomlands.
12638:        varland i den hårda internationella kon-    För dess verksamhet har handels- och industri-
12639:        kurrensen, och                              ministeriet beviljat ca 300 000 mark i under-
12640:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      stöd senaste år. Detta år kommer denna enhet
12641:        ta för att rätta tili denna situation?      att erhålia ett något större statsunderstöd. Av
12642:                                                    Design forums verksamhet täcker statsunder-
12643:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       stödet högst hälften och den andra hälften
12644: följande:                                          skaffar Konstflitföreningen närmast som dona-
12645:    Speciellt under de senaste åren har det i       tioner och understöd från industrin.
12646: betydande utsträckning anvisats statliga medel        Utöver det ekonomiska stödet tili Konstflit-
12647: för att informera om och främja konsthant-         föreningen i Finland r.f. stöder undervisnings-
12648: verk, konstindustri och industriell formgiv-       ministeriet även flera enskilda utstäliningspro-
12649: ning. Konstflitföreningen i Finland r.f. är den    jekt, resor som görs av sakkunniga och infor-
12650: sammanslutning som närmast sköter om konst-        mationsverksamhet. Dessa anordnas specielit
12651: industrins information och främjande dels i        av sammanslutningar som Finska handarbetets
12652: hemlandet, dels särskilt utomlands. 1 anknyt-      vänner Ab, Centralförbundet för Hemslöjd
12653: ning tili Konstflitföreningen verkar konstindu-    r.f. samt lndustrikonstförbundet Ornamo r.f.
12654: strimuseet. Föreningen svarar för redigeringen     och dess underorganisationer.
12655: av tidskriften Form Function som sköter om            Med anledning av ovan anförda kan det
12656: informationen utomlands. Design forum har          fastslås att regeringen på många olika sätt
12657: som ny enhet inlett sin verksamhet senaste         genom årligen klart ökande understöd har stött
12658: höst.                                              konstindustrins utstälinings- och informations-
12659:    Undervisningsministeriet har beviljat stats-    verksamhet. Regeringen anser det även fram-
12660: understöd åt de olika enheterna inom Konst-        deles vara viktigt att kraftigt stöda de åtgärder
12661: flitföreningen i Finland r.f. sammanlagt ca 6, 7   som syftar tili att upprätthålla och utveckla
12662: mmk år 1985, ca 8,1 mmk år 1986 och ca 8,9         Finlands rykte som ett formgivarland.
12663: 
12664:     Helsingfors den 10 juni 1988
12665: 
12666:                                                                    Minister Anna-Liisa Piipari
12667:                                         j
12668:                                     j
12669:                                     j
12670:                                 j
12671:                                 j
12672:                             j
12673:                             j
12674:                         j
12675:                         j
12676:                     j
12677:                     j
12678:                 j
12679:                 j
12680:             j
12681:             j
12682:         j
12683:         j
12684:     j
12685:     j
12686: j
12687: j
12688:                                                1988 vp.
12689: 
12690: Kirjallinen kysymys n:o 323
12691: 
12692: 
12693: 
12694: 
12695:                                    Donner ym.: Siviilipalvelun kehittämisestä ja siviilipalvelua kos-
12696:                                      kevien säännösten valmistelusta
12697: 
12698: 
12699:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12700: 
12701:    Eduskunnan oikeusasiamies on 28.1.1988             koskevat asiat ja työvoimaministeriö puoles-
12702: antanut päätöksen eräiden siviilipalvelun jär-        taan asiat, jotka koskevat siviilipalvelun järjes-
12703: jestämistä ja siviilipalvelusmiesten taloudellis-     tämistä. Vaikka ohjesäännön perusteella tulkit-
12704: sosiaalisia etuuksia koskevien kanteluiden joh-       taisiin, että puolustusministeriön asiana on val-
12705: dosta. Oikeusasiamiehen päätös edellyttää sekä        mistella itse asevelvollisuuteen kajoavat lain-
12706: säädösten että hallinnollisesti annettujen mää-       muutokset (esimerkiksi tietyn aseistakieltäyty-
12707: räysten muutoksia.                                    järyhmän vapauttaminen kokonaan palvelus-
12708:    Myös yleisemmin esiintyy siviilipalvelua kos-      ta), samoin kuin puolustusvoimien aseetonta
12709: kevan sääntelyn uudistustarvetta, riippumatta         palvelua koskevat asiat, ei pitäisi olla estettä
12710: siitä halutaanko nykyinen määräaikainen lain-         siviilipalvelun järjestämistä koskevien lain- ja
12711: säädäntö pitää voimassa vuoden 1991 loppuun           asetuksenmuutosten valmistelemiselle työvoi-
12712: vai ryhdytäänkö esimerkiksi siviilipalvelun kes-      maministeriössä, jolla on myös käytännön tun-
12713: toa jo aiemmin lyhentämään nykyisestä 16              tuma näihin asioihin.
12714: kuukaudesta, kuten laajalti on pidetty aiheelli-         Kun nykyiseen väliaikaislakiin (647 /85) liit-
12715: sena. Eräänä välittömästi toteutettavana muu-         tyvää asetusta (320/86) valmisteltiin, silloinen
12716: toksena on laajasti kannatettu siviilipalvelus-       oikeuskansleri katsoi, ettei puolustusministeriö
12717: miesten palveluspaikkavalikoiman laajentamis-         ollut menetellyt virheellisesti ryhtyessään ase-
12718: ta siten, että he voisivat toimia yleishyödyllisis-   tuksen valmistelutyöhön. Päätöstä ei kuiten-
12719: sä tehtävissä myös yksityisten yhteisöjen palve-      kaan voine lukea niin, ettei myös työvoimami-
12720: luksessa -      esimerkiksi kehitysyhteistyöhön       nisteriö olisi ollut valtioneuvoston ohjesäännön
12721: liittyvissä tehtävissä kotimaassa ja kohdemais-       nojalla toimivaltainen valmistelemaan kyseistä
12722: sa.                                                   asetusta, joka sisällöltään koskee pikemmin
12723:    Yhä ilmeisempää on, että ministeriöiden tä-        siviilipalvelun järjestämistä kuin asevelvolli-
12724: hänastinen käytännön työnjako siviilipalvelua         suutta.
12725: koskevassa säädösvalmistelussa on epätyydyt-             Yksi säädösvalmistelun epätarkoituksenmu-
12726: tävä. Kaikki laki- ja asetustason muutokset on        kaista jakautumista ylläpitävä seikka on siviili-
12727: valmisteltu puolustusministeriössä, jolla ei ole      palvelusasetuksen (182/69) 24 §, jonka mu-
12728: käytännön yhteyttä siviilipalvelun järjestämi-        kaan sekä puolustusministeriö että työvoima-
12729: seen. Tämä on johtanut tarpeettomaan hallin-          ministeriö voivat antaa siviilipalvelua koskevia
12730: nolliseen kankeuteen (mm. palvelukseenastu-           alemmanasteisia määräyksiä. Asetuksenkohta
12731: mispäivien määräytyminen puolustusvoimien             näyttää entistä ongelmallisemmalta sen jälkeen
12732: mukaan eikä siviilipalvelusmiehiä kouluttavien        kun eduskunnan oikeusasiamies on 28.1.1988
12733: laitosten tarpeiden mukaan) ja kohtuuttomaan          katsonut, että työvoimaministeriön valta antaa
12734: jäykkyyteen ilmenneiden epäkohtien korjaami-          alemmanasteisia määräyksiä perustuu siviili-
12735: sessa, vaikka esimerkiksi eduskunnan oikeus-          palveluslakiin (132/69) väliaikaisesti lisättyyn
12736: asiamies olisi selvästi todennut muutosten tar-       2 a §:n 2 momenttiin, jonka mukaan siviilipal-
12737: peellisuuden.                                         velun järjestämisen yleinen johto ja valvonta
12738:    Valtioneuvoston ohjesääntö (995/43) näyt-          kuuluu työvoimaministeriölle. Puolustusminis-
12739: täisi mahdollistavan valmisteluvastuun jousta-        teriön vastaava toimivalta näyttää siten olevan
12740: vamman jakautumisen. Ohjesäännön mukaan               kokonaan vailla laintasoista oikeusperustetta,
12741: puolustusministeriö käsittelee asevelvollisuutta      mitä nykyisin pidetään hallinnollisten määräys-
12742: 
12743: 280772M
12744: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 323
12745: 
12746: ten antamisen edellytyksenä. Oikeusasiamiehen             lytetyt muutokset siviilipalvelusmiesten
12747: päätöksen valossa näyttäisi siis aiheelliselta            asemaan toteutetaan,
12748: rajoittaa viittaus puolustusministeriöön siviili-
12749: palvelusasetuksen 24 §:ssä koskemaan yksin-                     b) siviilipalveluspaikkojen valikoi-
12750: omaan aseetonta palvelua.                                    maa laajennetaan myös yksityisten yh-
12751:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-              teisöjen yleishyödyllisiin tehtäviin sekä
12752: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
12753: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-                   c) siviilipalvelua koskevien lakien ja
12754: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-                 asetusten valmistelussa toteutetaan käy-
12755: sen:                                                         tännön näkökohtien vahvasti puoltama
12756:                                                              ja valtioneuvoston ohjesäännön edellyt-
12757:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on                   tämä työnjako, jossa työvoimaministe-
12758:        ryhtynyt ja aikoo ryhtyä, jotta                       riö huolehtii siviilipalvelun järjestämis-
12759:          a) eduskunnan oikeusasiamiehen                      tä koskevien lakien ja asetusten valmis-
12760:        28.1.1988 antamassa päätöksessä edel-                 telusta?
12761: 
12762:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
12763: 
12764:                      Jörn Donner                              Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
12765:                      Jukka Gustafsson                         Ole Wasz-Höckert
12766:                                          Sirpa Pietikäinen
12767:                                     1988 vp. -      KK n:o 323                                      3
12768: 
12769: 
12770: 
12771: 
12772:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12773: 
12774:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      set siviilipalvelusmiehen asemaan edellyttävät
12775: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       säännösten muuttamista, kuten siviilipalvelus-
12776: olette 13 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          miehen oikeus korotettuun päivärahaan asevel-
12777: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        volliselle suoritettavasta päivärahasta annetun
12778: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       asetuksen (147 /56, 554/87) muuttamista ja lo-
12779: edustaja Jörn Donnerin ym. näin kuuluvasta          mien määrä aseettomasia palveluksesta ja sivii-
12780: kirjallisesta kysymyksestä n:o 323:                 lipalveluksesta annetun asetuksen 14 §:n 2 mo-
12781:                                                     mentin ja 15 §:n (320/86) muuttamista. Sen
12782:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on         sijaan siviilipalvelusmiehen vapaiden kotimat-
12783:        ryhtynyt ja aikoo ryhtyä, jotta              kojen määrän nostaminen on mahdollista työ-
12784:           a) eduskunnan oikeusasiamiehen            voimaministeriön päätöksellä sen jälkeen, kun
12785:        28.1.1988 antamassa päätöksessä edel-        eduskunta on käsitellyt vuoden 1988 ensimmäi-
12786:        lytetyt muutokset siviilipalvelusmiesten     sen lisäbudjetin. Muutokset työvoimaministe-
12787:        asemaan toteutetaan,                         riön päätökseen siviilipalveluksen järjestämi-
12788:           b) siviilipalveluspaikkojen valikoi-      sestä ja suorittamisesta noudatettaviksi mää-
12789:        maa laajennetaan myös yksityisten yh-        räyksiksi ( 1987) ovat ministeriössä valmistelta-
12790:        teisöjen yleishyödyllisiin tehtäviin sekä    vina. Määräysten uusiminen liittyy läheisesti
12791:           c) siviilipalvelua koskevien lakien ja    mahdollisiin muutoksiin siviilipalvelusta koske-
12792:        asetusten valmistelussa toteutetaan käy-     vissa säännöksissä.
12793:        tännön näkökohtien vahvasti puoltama
12794:        ja valtioneuvoston ohjesäännön edellyt-
12795:        tämä työnjako, jossa työvoimaministe-           Työvoimaministeriössä selvitetään siviilipal-
12796:                                                     velusta koskevien säännösten muutostarpeita,
12797:        riö huolehtii siviilipalvelun järjestämis-
12798:                                                     muun muassa sitä, voitaisiinko siviilipalveluk-
12799:        tä koskevien lakien ja asetusten valmis-
12800:                                                     sen suorittaminen laajentaa tapahtuvaksi yksi-
12801:        telusta?
12802:                                                     tyisoikeudellisissa yhteisöissä ja siviilipalvelua
12803:                                                     koskeva säädösvalmistelu siirtää siviilipalvelun
12804:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teknisestä järjestämisestä vastaavalle ministe-
12805: vasti seuraavaa:                                    riölle. Työvoimaministeriö tulee kesäkuun ai-
12806:   Eduskunnan oikeusasiamiehen 28.1.1988 an-         kana esittämään puolustusministeriölle tarpeel-
12807: tamassa päätöksessä edellytetyt eräät muutok-       liset säädösten muutosehdotukset.
12808: 
12809:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1988
12810: 
12811:                                                              Työvoimaministeri Matti Puhakka
12812: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 323
12813: 
12814: 
12815: 
12816: 
12817:                              Till Riksdagens Herr Talman
12818: 
12819:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Riksdagens justitieombudsmans beslut av
12820: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         den 28.1.1988 förutsätter vissa ändringar i
12821: av den 13 maj 1988 tili vederbörande medlem         civiltjänstepliktigas ställning, t.ex. när det gäl-
12822: av statsrådet översänt avskrift av följande, av     ler civiltjänstepliktigas rätt tili förhöjd dags-
12823: riksdagsman Jörn Donner m.fl. undertecknade         penning en ändring av förordningen om värn-
12824: spörsmål nr 323:                                    pliktig tilikommande dagspenning (147 /56,
12825:                                                     554/87) och när det gäller antalet permissioner
12826:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-      en ändring av 14 § 2 mom. och 15 § förord-
12827:        git eller ämnar vidta för att                ningen om vapenfri tjänst och civiltjänst (320/
12828:           a) de ändringar i civiltjänstepliktigas   86). Att öka antalet fria hemresor för civil-
12829:        ställning som förutsätts i riksdagens        tjänstepliktiga blir däremot möjligt genom ett
12830:        justitieombudsmans beslut av 28.1.1988       beslut av arbetskraftsministeriet, sedan riks-
12831:        skall genomföras,                            dagen har behandlat den första tiliäggsbudge-
12832:           b) urvalet av civiltjänsteplatserna       ten för år 1988. Vid ministeriet håller man som
12833:        skall utökas för att även gälla allmän-      bäst på att bereda ändringar i arbetskraftsmi-
12834:        nyttiga uppgifter inom privata sam-          nisteriets beslut om bestämmelser rörande an-
12835:        fund, samt för att                           ordnande och fullgörande av civiltjänst (1987).
12836:                                                     Den här revideringen av bestämmelserna sker i
12837:           c) man vid beredning av de lagar och      nära anknytning tili de eventuella ändringar
12838:        förordningar som berör civiltjänst skall     som görs i stadgandena om civiltjänst.
12839:        realisera den i reglementet för statsrå-        Arbetskraftsministeriet utreder behovet att
12840:        det förutsatta arbetsfördelning, som         ändra stadgandena rörande civiltjänst, bl.a. i
12841:        starkt motiveras av även praktiska syn-      fråga om möjligheten att utvidga fullgörandet
12842:        punkter, och enligt viiken beredningen       av civiltjänst tili att gälla privaträttsliga sam-
12843:        av de lagar och förordningar som rör         fund och överföra det förberedande lagstift-
12844:        anordnande av civiltjänst ankommer på        ningsarbetet tili det ministerium som svarar för
12845:        arbetskraftsministeriet?                     de tekniska arrangemangen kring civiltjänst.
12846:                                                     Arbetskraftsministeriet kommer att framlägga
12847:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        för försvarsministeriet förslag till nödvändiga
12848: samt anföra följande:                               stadgeändringar under juni.
12849: 
12850:     Helsingfors den 15 juni 1988
12851: 
12852:                                                             Arbetskraftsminister Matti Puhakka
12853:                                              1988 vp.
12854: 
12855: Kirjallinen kysymys n:o 324
12856: 
12857: 
12858: 
12859: 
12860:                                  Kortesalmi: Matkalippualennusten myöntämisestä varhennetulla
12861:                                    eläkkeellä oleville Valtionrautateillä
12862: 
12863: 
12864:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12865: 
12866:    Tällä hetkellä Valtionrautateille saavat ns.     eläkeläisillä tällä hetkellä on liikkuessaan Valti-
12867: i-kortin kansaneläkkeellä olevat ja työkyvyttö-     onrautateillä.
12868: myyseläkkeellä olevat eläkeläiset. Valitettavasti      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12869: edun ulkopuolelle on toistaiseksi jätetty var-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12870: hennetulla eläkkeellä olevat kansalaiset. Nämä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12871: henkilöt ovat usein ilman omaa tahtoaan jou-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12872: tuneet yrityksen saneeraustoimenpiteiden uh-
12873: riksi ja ilman omaa tahtoaan eläkkeelle. Tä-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jot-
12874: män takia heitä ei tulisi rangaista siitä, että            ta myös varhennetulla eläkkeellä olevil-
12875: heille ei anneta niitä oikeuksia, joita muilla             le voitaisiin myöntää Valtionrautateille
12876:                                                            ns. i-kortti ja täten oikeuttaa heidät
12877:                                                            saamaan matkaliput alennuksella?
12878: 
12879:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
12880: 
12881:                                        J. Juhani Kortesalmi
12882: 
12883: 
12884: 
12885: 
12886: 280771L
12887: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 324
12888: 
12889: 
12890: 
12891: 
12892:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12893: 
12894:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      saavat myös sotainvalidit, joille valtion tapa-
12895: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      turmavirasto sotilasvammalain nojalla on anta-
12896: olette 13 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn         nut prosenttiluvun mukaisen haitta-astepäätök-
12897: kirjeenne n:o 922 ohella toimittanut valtioneu-    sen sotapalveluksessa aiheutuneen ruumiin-
12898: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       vamman tai sairauden johdosta.
12899: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin             Eläkeläisalennuksen myöntäminen varhenne-
12900: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 324:     tulla eläkkeellä oleville edellyttää i-kortin osto-
12901:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jot-    oikeuden laajentamista. Todettakoon kuiten-
12902:        ta myös varhennetulla eläkkeellä olevil-    kin, että mikäli varhennettu eläke on Kansan-
12903:        le voitaisiin myöntää Valtionrautateille    eläkelaitoksen päätöksen mukaan myönnetty
12904:        ns. i-kortti ja täten oikeuttaa heidät      työkyvyttömyyseläkkeenä, johon kuuluu myös
12905:        saamaan matkaliput alennuksella?            lisäosa, eläkkeen saajalle myönnetään jo ny-
12906:                                                    kyisinkin matkalippualennus.
12907:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon mu-
12908: vasti seuraavaa:                                   kaan toukokuussa 1988 yksilöllisellä varhais-
12909:    Valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä    eläkkeellä on 19 340 henkilöä ja varhennetulla
12910: perusteista annetun lain (242/50) 3 §:n 3 mo-      vanhuuseläkkeellä 9 470 henkilöä. Eläkeläis-
12911: mentin mukaisesti on valtion tulo- ja menoar-      alennuksen laajentaminen koskemaan myös
12912: viossa erityinen määräraha, josta korvataan        edellä mainittuja ryhmiä arvioidaan vuoden
12913: Valtionrautateille aiheutuva tulojen menetys,      1987 matkustajaliikennetietoja hyväksikäyt-
12914: mikäli kuljetusmaksut muista kuin liiketalou-      täen Valtionrautateille maksettavan korvauk-
12915: dellisista syistä määrätään yleistä tasoa alem-    sen kasvavan 1 900 000 markalla vuodessa
12916: miksi. Tästä määrärahasta (mom. 31.57.50)          vuoden 1988 tariffitasossa laskien. Korvaus-
12917: korvataan myös ns. i-korttialennuksista aiheu-     summassa on huomioitu 1.3.1988 voimaan tul-
12918: tuva tulojen menetys Valtionrautateille.           lut i-korttien viikonlopun ja juhlapyhien mat-
12919:   Tällä hetkellä i-kortin ovat oikeutettuja saa-   kustusrajoitusten poistaminen.
12920: maan Kansaneläkelaitoksen myöntämän työky-            Mikäli i-kortin osto-oikeutta valtioneuvos-
12921: vyttömyyseläkkeen ja sen lisäosan saajat. Kan-     ton päätöksellä laajennetaan koskemaan var-
12922: saneläkelaitoksen myöntämän rintamasotilas-        hennetulla eläkkeellä olevia, edellyttää se, että
12923: eläkkeen saajat sekä rintamalisän saajat, joille   tästä aiheutuva tulojen menetys (noin
12924: Kansaneläkelaitos on myöntänyt työkyvyttö-         1 900 000 markkaa) korvataan Valtionrauta-
12925: myys- tai työttömyyseläkkeen, ovat myös oi-        teille. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvio ei
12926: keutettuja saamaan tämän alennuksen. Sen           kuitenkaan anna tähän mahdollisuuksia.
12927: 
12928:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1988
12929: 
12930:                                                              Liikenneministeri Pekka Vennamo
12931:                                      1988 vp. -      KK n:o 324                                      3
12932: 
12933: 
12934: 
12935: 
12936:                               Tili Riksdagens Herr Talman
12937: 
12938:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rabatt. Rabatt erhåller även krigsinvalider,
12939: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          som av Statens olycksfallsverk med stöd av
12940: nr 922 av den 13 maj 1988 tili vederbörande          lagen om skada ådragen i militärtjänst erhållit
12941: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       beslut om invaliditetsgrad enligt ett procenttal
12942: jande av riksdagsman 1. Juhani Kortesalmi            på grund av kroppsskada eller sjukdom,
12943: undertecknade spörsmål nr 324:                       förorsakad av krigstjänst.
12944:                                                         För att personer som åtnjuter förtida ålder-
12945:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        domspension skall kunna beviljas pensionärs-
12946:        att de personer som åtnjuter förtida          rabatt förutsätts att köprätten för i-kort utvid-
12947:        ålderspension skall kunna beviljas s.k.       gas. Det må dock konstateras att såvida den
12948:        i-kort på Statsjärnvägarna och därmed         förtida ålderdomspensionen enligt Folkpen-
12949:        berättigas att erhålla resebiljetter med      sionsanstaltens beslut beviljats som invalidi-
12950:        rabatt?                                       tetspension, tili viiken även hör en tillläggsdel,
12951:                                                      beviljas pensionstagaren redan nu rabatt på
12952:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        resebiljett.
12953: samt anföra följande:                                   Enligt uppgifter från Folkpensionsanstalten
12954:    Enligt 3 § 3 mom. lagen om de allmänna            erhöll 19 340 personer individuell förtida ålder-
12955: grunderna för statsjärnvägarnas hushållning          domspension och 9 470 personer förtida ålder-
12956: (242/50) har i statsförslaget upptagits ett speci-   domspension i maj 1988. En utvidgning av
12957: ellt anslag, ur vilket ersätts den inkomstförlust    pensionärsrabatten tili att även gälla ovan
12958: som åsamkas Statsjärnvägarna, om transport-          nämnda grupper beräknas, på basis av 1987 års
12959: avgifterna på andra än företagsekonomiska            uppgifter om persontrafiken, öka den ersätt-
12960: grunder fastställs tili en lägre summa än den        ning som betalas tili Statsjärnvägarna med
12961: allmänna nivån. Av detta anslag (mom.                1 900 000 mark per år, beräknat enligt 1988 års
12962: 31.57.50) ersätts även Statsjärnvägarna för den      tariffnivå. 1 fråga om ersättningsbeloppet har
12963: inkomstförlust som föranleds av s.k. i-kortsra-      avskaffandet av resebegränsningarna för i-kort
12964: batter.                                              under veckoslut och högtider, vilket trädde i
12965:    För närvarande är personer som åtnjuter           kraft 1.3.1988, beaktats.
12966: Folkpensionsanstaltens invaliditetspension och          Om köprätten för i-kort genom statsrådets
12967: dess tilläggsdel berättigade att erhålla i-kort.     beslut utvidgas tili att gälla dem som erhåller
12968: De personer som erhåller frontmannapension           förtida ålderdomspension, förutsätter det, att
12969: samt fronttiliägg, vilka beviljats av Folkpen-       Statsjärnvägarna ersätts för den inkomstförlust
12970: sionsanstalten, och som dessutom erhåller            som uppkommer (ca 1 900 000 mark). Stats-
12971: folkpensionsanstaltens invaliditets- eller arbets-   förslaget för innevarande åJ:-.-ger dock inte
12972: löshetspension är även berättigade att få denna      möjligheter härtill.
12973: 
12974:     Helsingfors den 1 juni 1988
12975: 
12976:                                                                   Trafikminister Pekka Vennamo
12977:                                              1988 vp.
12978: 
12979: Kirjallinen kysymys n:o 325
12980: 
12981: 
12982: 
12983: 
12984:                                  Saarinen ym.: Vaikeasti kehitysvammaisten lasten opetuksen
12985:                                     järjestämisestä osana peruskoulun erityisopetusta
12986: 
12987: 
12988:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12989: 
12990:    Eduskunnan sivistysvaliokunta on uutta           tusministeriön asettaman työryhmän muistiak-
12991: koululainsäädäntöä ja siihen liittyvää muuta        si 19.10.1987.)
12992: lainsäädäntöä koskevassa mietinnössään (n:o            Työryhmä lähtee ehdotuksissaan siitä, että
12993: 18/1982 vp.) esittänyt kantanaan, että perus-       tällä hetkellä kehitysvammaisten erityishuollos-
12994: koululain (476/83) ja kehitysvammaisten eri-        sa opetusta saavien oppivelvollisuusikäisten
12995: tyishuollosta annetun lain (519/77) muuttami-       lasten opetus tulee siirtää peruskouluun. Siirto
12996: sesta annetun lain voimaantulon jälkeen on          on vaikeimmin kehitysvammaisten lasten etu-
12997: saatavien kokemusten perusteella selvitettävä       jen mukaista. Opetuksen siirtäminen annetta-
12998: mahdollisuudet siirtää myös syvästi kehitys-        vaksi peruskoulussa on luonnollinen osa me-
12999: vammaisten opetus peruskoulussa annettavak-         neillään olevaa integraatiokehitystä, jossa kehi-
13000: si. Sivistysvaliokunnan mukaan hallituksen tu-      tysvammaisten palvelut siirretään annettavaksi
13001: lee tarvittaessa antaa tätä tarkoittava esitys      pääosin yleisten palvelujen yhteydessä (vrt.
13002: eduskunnalle.                                       harjaantumisopetuksen siirtäminen perus-
13003:    Opetusministeriö asetti virkamiestyöryhmän,      kouluun).
13004: jonka tehtävänä oli selvittää syvästi ja vaikeas-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13005: ti kehitysvammaisten oppivelvollisten lasten        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13006: opetuksen siirtäminen peruskouluun. Työryh-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13007: mä otti nimekseen "vaikeimmin kehitysvam-           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13008: maisten oppivelvollisten lasten opetuksen siir-     sen:
13009: tämistä peruskouluun selvittävä työryhmä".
13010:                                                               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13011:    Työryhmässä on päästy yksimielisyyteen pe-              ryhtyä, että ne kunnat, jotka ottavat
13012: riaatteesta, että kehitysvammaisten erityishuol-           vastattavakseen vaikeimmin kehitys-
13013: lossa opetusta saavien vaikeasti ja syvästi kehi-          vammaisten oppivelvollisten lasten ope-
13014: tysvammaisten oppivelvollisten lasten opetus               tuksen järjestämisen peruskoulussa,
13015: siirretään osaksi peruskouluopetusta. Työsken-             saavat riittävän valtionosuuteen oikeut-
13016: telyn tässä vaiheessa työryhmä lähtee siitä, että          tavan erityisopetuksen tuntikehyksen,
13017: siirron pitäisi tapahtua 1.8.1990.                         riittävät opetusta tukevat erityispalvelut
13018:    Työryhmä katsoi aiheelliseksi laatia työstään           ja riittävästi valtionosuuteen oikeutta-
13019: muistioluonnoksen, jotta eri tahot, kuten esi-             via koulunkäyntiavustajan toimia, jotta
13020: merkiksi erityishuoltopiirit ja kuntasektorit              vaikeimmin kehitysvammaisten opetus
13021: voisivat esittää näkemyksensä työryhmässä                  osana peruskoulun erityisopetusta to-
13022: esille tulleista ratkaisuvaihtoehdoista ennen              teutuisi oppilaiden kannalta parhaalla
13023: työryhmän lopullista ehdotusta. (Luonnos ope-              mahdollisella tavalla?
13024: 
13025:     Helsingissa 12 päivänä toukokuuta 1988
13026: 
13027:                      Matti Saarinen                          Antti Kalliomäki
13028:                      Pentti Lahti-Nuuttila                   Asko Apukka
13029:                                         Esko Seppänen
13030: 
13031: 
13032: 280755T
13033: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 325
13034: 
13035: 
13036: 
13037: 
13038:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13039: 
13040:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Lisäksi työryhmä selvittää vaikeimmin kehitys-
13041: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vammaisten opetusta peruskoulussa tukevia
13042: olette 12 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          erityispalveluja ja eri hallinnonalojen ja kun-
13043: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tien välistä yhteistoimintaa opetuksessa ja pal-
13044: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       velujen järjestämisessä. Työryhmän lopulliseen
13045: edustaja Matti Saarisen ym. näin kuuluvasta         muistioon otetaan myös ehdotukset siirron
13046: kirjallisesta kysymyksestä n:o 325:                 edellyttämistä säännösmuutoksista sekä arvio
13047:                                                     uudistuksesta aiheutuvista kustannuksista.
13048:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Uudistuksen pääsuuntaviivat, niin kuin ne
13049:        ryhtyä, että ne kunnat, jotka ottavat        on ajateltu työryhmässä, ovat seuraavat:
13050:        vastattavakseen vaikeimmin kehitys-             Kustannuslaskelmat laaditaan sillä perusteel-
13051:        vammaisten oppivelvollisten lasten ope-
13052:                                                     la, että vaikeimmin kehitysvammaiset saavat
13053:        tuksen järjestämisen peruskoulussa,
13054:                                                     kunnan peruskoulussa samat opetukselliset ja
13055:        saavat riittävän valtionosuuteen oikeut-
13056:                                                     muut edut kuin muutkin peruskoulun oppilaat
13057:        tavan erityisopetuksen tuntikehyksen,        ja että heidän kuntoutukselliset ja hoidolliset
13058:        riittävät opetusta tukevat erityispalvelut
13059:                                                     erityistarpeensa otetaan samalla huomioon.
13060:        ja riittävästi valtionosuuteen oikeutta-
13061:        via koulunkäyntiavustajan toimia, jotta         Vaikeimmin kehitysvammaisten opetukseen
13062:        vaikeimmin kehitysvammaisten opetus          tarvittava tuntimäärä sisällytetään peruskoulu-
13063:        osana peruskoulun erityisopetusta to-        asetuksen mukaiseen erityisopetuksen tuntike-
13064:        teutuisi oppilaiden kannalta parhaalla       hykseen. Tässä tarkoituksessa peruskouluase-
13065:        mahdollisella tavalla?                       tuksen 46 §:n 2 momentin mukaista kouluhalli-
13066:                                                     tuksen luvanvaraista tuntimäärää tulee opetus-
13067:                                                     ministeriön päätöksellä korottaa siten, että
13068:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tuntimäärään voidaan sisällyttää vaikeimmin
13069: taen seuraavaa:                                     kehitysvammaisten opetuksesta aiheutuvat tun-
13070:    Opetusministeriö asetti 22.4.1986 virkamies-     nit. Siirron yhteydessä tarvittavat lisäresurssit
13071: työryhmän, jossa ovat edustettuina opetusmi-        kohdennetaan kouluhallituksen erillispäätök-
13072: nisteriö, sosiaali- ja terveysministeriö, koulu-    sellä asianosaisiin kuntiin kuntien hakemukses-
13073: hallitus ja sosiaalihallitus. Työryhmän tehtävä-    ta.
13074: nä on selvittää vaikeimmin kehitysvammaisten           Opetusta tukevat erityispalvelut turvataan
13075: oppiivelvollisten lasten opetuksen siirtämistä      vaikeimmin kehitysvammaisille peruskoulussa
13076: peruskouluun. Ministeriö on jatkanut työryh-        siten, että peruskoulun kustantamia palvelujär-
13077: män työlle asetettua määräaikaa 30.9.1988           jestelmiä kehitetään ja että terveydenhuollon,
13078: saakka.                                             sosiaalitoimen ja koulutoimen yhteistoimintaa
13079:    Työryhmä on julkaissut muistioluonnoksen,        tehostetaan.
13080: jossa se on ollut yksimielinen siitä, että kehi-       Koulutoimeen otetaan erityisopettajien rin-
13081: tysvammaisten erityishuollossa opetusta saa-        nalle tarpeellinen määrä apuopettajia, joiden
13082: vien vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten         koulutus vastaa kehitysvammahuollon ohjaa-
13083: opetus siirretään osaksi peruskouluopetusta.        jien tai hoitajien koulutusta. Lisäksi koulutoi-
13084: Muistioluonnos sisältää alustavan kehyssuun-        meen otetaan tilanteen edellyttämä määrä val-
13085: nitelman opetuksen järjestämisestä perus-           tionapuun oikeuttavia vaikeavammaisten kou-
13086: koulussa.                                           lunkäyntiavustajia. Tässä tarkoituksessa ope-
13087:    Lopullisessa muistiossaan työryhmä tarken-       tusministeriön määräämiä koulunkäyntiavusta-
13088: taa luonnoksessa tekemiään ehdotuksia, selvit-      jan ottamisen perusteita tulee muuttaa.
13089: tää peruskoulussa tarvittavan henkilöstön mää-         Terveydenhuollon kustantamia palveluja,
13090: rää, kelpoisuutta ja koulutusta sekä perus-         esim. apuväline- ja terapiapalvelut, kohdiste-
13091: koulun opetustiloille asetettavia vaatimuksia.      taan tehostetusti peruskoulun vaikeimmin ke-
13092:                                   1988 vp. -     KK n:o 325                                      3
13093: 
13094: hitysvammaisille oppilaille. Lisäksi kehitys-    toiminnasta huolehditaan keskitetysti. Tästä
13095: vammaisten erityishuollosta annettua lakia ja    vastaa kouluhallitus yhteistyössä Kehitysvam-
13096: vammaispalvelulakia sovelletaan myös perus-      maliiton, Jyväskylän yliopiston ja valtion eri-
13097: koulussa opiskelevien kehitysvammaisten osal-    tyiskoulujen kanssa.
13098: ta.
13099:    Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden         Kuten edellä esitetystä käy ilmi, vaikeimmin
13100: pieni määrä ja maantieteellinen hajautuneisuus   kehitysvammaisten opetuksen siirtäminen pe-
13101: edellyttävät, että opetuksen, oppimateriaalien   ruskouluun edelleen on selvityksen alaisena,
13102: ja apuvälineiden kehittämisestä sekä tutkimus-   joten hallitus ei vielä ole ottanut asiaan kantaa.
13103: 
13104:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
13105: 
13106:                                                            Opetusministeri Christoffer Taxell
13107: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 325
13108: 
13109: 
13110: 
13111: 
13112:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13113: 
13114:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ten och utbildningen hos den personai som
13115: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           behövs i grundskolan samt fastslå de krav som
13116: av den 12 maj 1988 till vederbörande medlem           kommer att ställas på undervisningslokaliteter-
13117: av statsrådet översänt en avskrift av följande        na i grundskolan. Dessutom kommer arbets-
13118: av riksdagsman Matti Saarinen m.fl. under-            gruppen att utreda den specialservice som un-
13119: tecknade spörsmål nr 325:                             derstöder undervisningen av de gravast utveck-
13120:                                                       lingsstörda i grundskolan och samarbetet mel-
13121:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen            lan olika förvaltningsgrenar och kommunerna
13122:        vidta för att de kommuner som påtar            när det gäller att anordna undervisning och
13123:        sig ansvaret för att i grundskolan an-         service. 1 arbetsgruppens slutliga promemoria
13124:        ordna undervisning för de gravast ut-          kommer även att medtas förslag om de stadge-
13125:        vecklingsstörda, läropliktiga barnen er-       ändringar som överföringen förutsätter samt
13126:        håller en tiliräcklig till statsandel berät-   en uppskattning av de kostnader som reformen
13127:        tigande timresurs för specialundervis-         föranleder.
13128:        ning, tiliräcklig specialservice som stö-         De huvudsakliga riktlinjerna i reformen, så-
13129:        der undervisningen och tillräckligt med        som arbetsgruppen tänkt sig dem, är följande:
13130:        tili statsandel berättigande befattningar
13131:        för skolgångsbiträden, så att undervis-           Kostnadskalkylerna uppgörs på den grunden
13132:                                                       att de gravast utvecklingsstörda i den kommu-
13133:        ningen av de gravast utvecklingsstörda
13134:        barnen som en del av grundskolans              nala grundskolan erhåller samma undervis-
13135:        specialundervisning skall kunna genom-         ningsmässiga och andra förmåner som de övri-
13136:        föras på bästa möjliga sätt med tanke          ga eleverna i grundskolan och att de speciella
13137:                                                       behov de har med tanke på rehabilitering och
13138:        på eleverna?
13139:                                                       vård samtidigt tas i beaktande.
13140:                                                          Det timantal som behövs för undervisning av
13141:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
13142:                                                       de gravast utvecklingsstörda innefattas i timre-
13143: följande:                                             sursen för specialundervisning i enlighet med
13144:    Undervisningsministeriet tillsatte en tjänste-     grundskoleförordningen. 1 detta syfte bör det
13145: mannaarbetsgrupp 22.4.1986, som represente-           timantal som enligt 46 § 2 mom. grundskole-
13146: ras av undervisningsministeriet, social- och häl-     förordningen fordrar tillstånd av skolstyrelsen
13147: sovårdsministeriet, skolstyrelsen och socialsty-      genom undervisningsrninisteriets beslut ökas så
13148: relsen. Arbetsgruppen har tili uppgift att utre-      att de timmar som föranleds av de gravast
13149: da överföringen av de gravast utvecklingsstör-        utvecklingsstördas undervisning inkluderas i
13150: da, läropliktiga barnens undervisning tili            timantalet. De tilläggsresurser som behövs i
13151: grundskolan. Ministeriet har förlängt den för         samband med överföringen riktas genom sär-
13152: arbetsgruppen utsatta tidsfristen tili 30.9.1988.     skilt beslut av skolstyrelsen tili vederbörande
13153:    Arbetsgruppen har publicerat ett utkast till       kommuner på deras ansökan.
13154: promemoria, där den varit enhällig om att                Den specialservice som stöder undervis-
13155: undervisningen av de svårt och gravt utveck-          ningen tryggas i grundskolan för de gravast
13156: lingsstörda barn som erhåller undervisning            utvecklingsstörda så att man utvecklar service-
13157: inom specialvården av utvecklingsstörda skall         system som bekostas av grundskolan och ef-
13158: integreras till en del av undervisningen i grund-     fektiverar samarbetet mellan hälsovård, social-
13159: skolan. Utkastet till promernorian innehåller         vård och skola.
13160: en preliminär resursplan för att anordna un-             Vid sidan av speciallärare anställs tili skolan
13161: dervisningen inom grundskolan.                        ett behövligt antal hjälplärare, vars utbildning
13162:    1 sin slutliga promemoria kommer arbets-           motsvarar utbildningen för handledare eller
13163: gruppen att precisera de förslag som de fram-         vårdare inom vården av utvecklingsstörda.
13164: kastat i utkastet, utreda mängden, behörighe-         Dessutom anställs tili skolan det antal statsan-
13165:                                      1988 vp. -     KK n:o 325                                    5
13166: 
13167: delsberättigade befattningar som skolgångsbi-          Det ringa antalet gravast utvecklingsstörda
13168: träden för de utvecklingsstörda som situa-          och den geografiska spridningen förutsätter att
13169: tionen kräver. För detta ändamål bör de av          undervisningen, läro- och hjälpmedlen utveck-
13170: undervisningsministeriet fastställda grunderna      las och att forskningen handläggs centralt. För
13171: för anställning av skolgångsbiträden ändras.        detta svarar skolstyrelsen i samarbete med
13172:    De tjänster som bekostas av hälsovården,         Förbundet Utvecklingshämning, Jyväskylä uni-
13173: t.ex. hjälpmedel och terapi inriktas effektivt på   versitet och statens specialskolor.
13174: grundskolans gravast utvecklingsstörda elever.
13175: Dessutom tillämpas lagen angående specialom-          Som av ovan anförda framgår är över-
13176: sorger om utvecklingsstörda och lagen om            föringen av de gravast utvecklingsstördas un-
13177: service och stöd på grund av handikapp även         dervisning tili grundskolan fortfarande föremål
13178: på de utvecklingsstörda som studerar i grund-       för utredning, varför regeringen inte ännu har
13179: skolan.                                             tagit ställning tili frågan.
13180: 
13181:     Helsingfors den 10 juni 1988
13182: 
13183:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
13184: 1
13185: 1
13186:  1
13187:  1
13188:   1
13189:   1
13190:    1
13191:    1
13192:     1
13193:     1
13194:      1
13195:      1
13196:       1
13197:       1
13198:        1
13199:        1
13200:         1
13201:         1
13202:          1
13203:          1
13204:                                                 1988 vp.
13205: 
13206: Kirjallinen kysymys n:o 326
13207: 
13208: 
13209: 
13210: 
13211:                                    Saarinen ym.: Ns. sotaleikkien kieltämisestä
13212: 
13213: 
13214:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13215: 
13216:    Julkisuudessa on esiintynyt tietoja eri puolil-     sään olosuhteissa leikkiä. Kyseinen toiminta on
13217: la maatamme aikuisille järjestetyistä kaupalli-        sekä humanitaarisesti että inhimillisesti täysin
13218: sista sotaleikeistä. Malli näille leikeille on saatu   edesvastuutonta, puhumattakaan tilanteista,
13219: ulkomailta.                                            joissa sitä harjoitetaan kaupallisessa tarkoituk-
13220:    Leikissä osallistujat jaetaan toisiaan vastaan      sessa.
13221: taisteleviksi puoliksi ja osallistujille annetaan
13222:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13223: aseet, joilla voi ampua väripanoksia. Maasto
13224:                                                        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13225: ja leikin strategia valitaan siten, että ne muis-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13226: tuttavat lähinnä sissisotaa.                           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13227:    Maamme koululaitokselle on annettu tehtä-           sen:
13228: väksi antaa nuorille rauhankasvastusta ja sota-
13229: lelujen myyntiä lapsille on pyritty ehkäise-
13230:                                                                  Onko Hallitus tietoinen, että maas-
13231: mään. Kun aikuiset samanaikaisesti leikkivät
13232:                                                               samme harjoitetaan kaupallisessa tar-
13233: itse sotaa ja asiasta kerrotaan eri tiedotusväli-
13234:                                                               koituksessa aikuisille järjestettäviä so-
13235: neissä, on itsestään selvää, että lapset ottavat
13236:                                                               taleikkejä, ja
13237: heistä toimintamalleja, jolloin rauhankasvatus-
13238: työn mahdollisuus menestyä heikkenee.                           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13239:    Sota ja sen aiheuttamat kärsimykset ovat                   ryhtyä tämän edesvastuuuoman liike-
13240: asioita, joilla aikuisten ihmisten ei tulisi mis-             toiminnan estämiseksi?
13241: 
13242:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
13243: 
13244:           Matti Saarinen                  Markku Pohjola                 Sinikka Mönkäre
13245:           Riitta Myller                   Timo Roos                      Tuula Paavilainen
13246:           Antero Kekkonen                 Mikko Elo                      Raimo Vuoristo
13247:           Reijo Lindroos                  Virpa Puisto                   Pentti Lahti-Nuuttila
13248:           Ilkka 1oenpalo                  Mats Nyby                      Matti Vähänäkki
13249:           Pirjo Ala-Kapee                 1ouni Backman                  Tuulikki Hämäläinen
13250:           Toimi Kankaanniemi              Kerttu Törnqvist               Sinikka Hurskainen-Leppänen
13251:                                           Saara-Maria Paakkinen
13252: 
13253: 
13254: 
13255: 
13256: 2807921
13257: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 326
13258: 
13259: 
13260: 
13261: 
13262:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13263: 
13264:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dossa voitane katsoa rauhansopimuksen tar-
13265: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       koittamaksi "maavoimien koulutukseksi".
13266: olette 12 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn             Kysymyksen perusteluissa tarkoitetuissa so-
13267: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        taleikeissä käytetyt välineet eivät ole ampuma-
13268: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       aseista ja ampumatarvikkeista annetussa laissa
13269: edustaja Matti Saarisen ym. kirjallisesta kysy-     ja asetuksessa tarkoitettuja ampuma-aseita ja
13270: myksestä n:o 326:                                   ampumatarvikkeita. Ampuma-aseen määritel-
13271:                                                     mään kuuluu mainitun asetuksen 1 §:n mu-
13272:           Onko Hallitus tietoinen, että maas-       kaan muun muassa se, että aseella ammutaan
13273:        samme harjoitetaan kaupallisessa tar-        räjähdysainetta käyttäen ja että ampumisesta
13274:        koituksessa aikuisille järjestettäviä so-    voi aiheutua hengenvaaraa tai terveydelle va-
13275:        taleikkejä, ja                               hinkoa. Mainituissa sotaleikeissä käytetyt väli-
13276:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      neet eivät täytä kumpaakaan ampuma-aseen
13277:        ryhtyä tämän edesvastuuuoman liike-          tunnusmerkkiä. Välineitä ei voida pitää myös-
13278:        toiminnan estämiseksi?                       kään saman 1 §:n 2 momentin tarkoittamina,
13279:                                                     vaikutukseltaan ja käyttötarkoitukseltaan kaa-
13280:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         supanosten laukaisemiseen rinnastettavina asei-
13281: taen seuraavaa:                                     na. Kyseessä ei ole myöskään ilma-ase, jonka
13282:    Kysymyksessä tarkoitetun ja viime aikoina        käyttö ulkona vaatii eräiden kaupunkien jär-
13283: meilläkin ilmeisesti jossain määrin yleistyneen     jestyssääntöjen mukaan poliisin luvan.
13284: toiminnan sallittavuudelle ei elinkeinovapau-          Ampuma-aseen määrittelystä seuraa, ettei
13285: den huomioon ottaen ole periaatteellisia estei-     mainittuja sotaleikkejä voida pitää yhdistyksis-
13286: tä. Tämänkaltaisen toiminnan ohjesääntöistä-        tä annetun lain 2 §:ssä tarkoitettuna "harjoit-
13287: minen ei myöskään ole ollut esillä eikä siihen      tautumisena ampuma-aseiden käyttöön". Yh-
13288: ole syytäkään ryhtyä.                               distys, jonka jäsenet leikkivät kysymyksen pe-
13289:    Pariisin rauhansopimuksen tulkinta kuuluu        rusteluissa tarkoitettuja sotaleikkejä, ei siten
13290: ensisijaisesti ulkoasiainministeriölle. Sotaleik-   tarvitse yhdistyksistä annetun lain tarkoitta-
13291: kien leikkimistä ei kuitenkaan missään muo-         maa sisäasiainministeriön lupaa.
13292: 
13293:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
13294: 
13295:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
13296:                                    1988 vp. -     KK n:o 326                                      3
13297: 
13298: 
13299: 
13300: 
13301:                             Tili Riksdagens Herr Talman
13302: 
13303:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      vara utbildning av Iandstridskrafter på det sätt
13304: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       som avses i fredsavtalet.
13305: av den 12 maj 1988 tili vederbörande medlem         De redskap som använts i de krigslekar som
13306: av statsrådet översänt avskift av följande av     avses i motiveringen tili spörsmålet utgör inte
13307: riksdagsman Matti Saarinen m.fl. underteck-       sådana skjutvapen och -tillbehör som avses i
13308: nade spörsmål nr 326:                             lagen och förordningen om skjutvapen och
13309:                                                   skjutförnödenheter. Enligt 1 § i den nämnda
13310:          Är Regeringen medveten om att det i      förordningen ingår i definitionen av skjutva-
13311:        vårt Iand anordnas krigslekar för vuxna    pen bl.a. att med dylika vapen under använ-
13312:        i kommersiellt syfte, och                  dande av explosivt ämne kan avlossas skott
13313:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     sålunda, att därav kan uppstå fara för Iiv eller
13314:        ta för att förhindra denna ansvarslösa     skada för hälsan. De redskap som använts i de
13315:        affärsverksamhet?                          nämnda krigslekarna motsvarar inte någotdera
13316:                                                   av kännetecknena för skjutvapen. Redskapen
13317:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kan inte heller anses vara sådana för avlossan-
13318: samt anföra följande:                             de av gasladdningar avsedda eller tili sin verk-
13319:                                                   an och sitt användningsändamål med dem
13320:   Med beaktande av näringsfriheten finns det i    jämförliga apparater som avses i 1 § 2 mom.
13321: princip inte några hinder för att tiliåta den i   Det är inte heller fråga om ett Iuftvapen vars
13322: spörsmålet avsedda vesksamheten, som tydli-       användning utomhus enligt ordningsreglerna i
13323: gen i någon mån blivit allmännare även hos oss    vissa städer kräver tillstånd av polis.
13324: under den senaste tiden. Det har inte heller         Av definitionen på skjutvapen följer att de
13325: varit aktuellt att utarbeta reglementen för en    nämnda krigslekarna inte kan anses vara en i
13326: verksamhet av det här slaget och det föreligger   2 § lagen om föreningar avsedd "övning i
13327: inte heller skäl att göra det.                    skjutvapnens bruk". För förening, vars med-
13328:    Tolkningen av fredsavtalet i Paris ankom-      Iemmar ägnar sig åt i spörsmålets motivering
13329: mer i första hand på utrikesministeriet. Krigs-   avsedda krigslekar, behövs inte i lagen om
13330: lekar kan dock knappast i någon form anses        föreningar avsett tillstånd av inrikesministeriet.
13331: 
13332:     Helsingfors den 17 juni 1988
13333: 
13334:                                                                      Minister Pertti Salolainen
13335:                         j
13336:                        j
13337:                       j
13338:                      j
13339:                     j
13340:                    j
13341:                   j
13342:                  j
13343:                 j
13344:                j
13345:               j
13346:              j
13347:             j
13348:            j
13349:           j
13350:          j
13351:         j
13352:        j
13353:       j
13354:      j
13355:     j
13356:    j
13357:   j
13358:  j
13359: j
13360:                                              1988 vp.
13361: 
13362: Kirjallinen kysymys n:o 327
13363: 
13364: 
13365: 
13366: 
13367:                                  Vihriälä ym.: Sotilasläänien ja sotilaspiirien uudelleen organi-
13368:                                     sointia koskevista suunnitelmista
13369: 
13370: 
13371:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13372: 
13373:   Puolustusvoimien       valmistelema   sotilas-   suomenkielisen maakunnan keskuksessa Seinä-
13374: läänien ja sotilaspiirien uudelleen organisointi   joella.
13375: on aiheuttanut huolta Seinäjoen sotilaspiirissä.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13376: Valmistuneiden suunnitelmien mukaan piirien        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13377: määrää aiotaan olennaisesti vähentää. Tällä        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13378: hetkellä sotilaspiirejä on 23.                     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13379:                                                    sen:
13380:   Tiettävästi valmisteltavana on ollut vaihto-              Onko Hallituksella suunnitelmissa
13381: ehto, jonka mukaan Seinäjoen sotilaspiirin                puolustusvoimien organisointi niin, että
13382: toiminnot siirrettäisiin Vaasaan. Sotilaspiirin           sotilaspiirien määrää supistettaisiin
13383: toiminnalla on kuitenkin jo pitkät perinteet              huomattavasti nykyisestään?
13384: 
13385:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
13386: 
13387:                      Jukka Vihriälä                        Juho Sillanpää
13388:                      Aapo Saari                            Anneli Jäätteenmäki
13389: 
13390: 
13391: 
13392: 
13393: 280842N
13394: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 327
13395: 
13396: 
13397: 
13398: 
13399:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13400: 
13401:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on se, että alueelliselle organisaatiotasolle pyri-
13402: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tään siirtämään huomattavasti enemmän vas-
13403: olette 13 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn           tuuta ja itsenäistä päätösvaltaa. Uudistuksen
13404: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         peruslinja noudattaa siten nykyisen hallitusoh-
13405: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        jelman kohtaa, jossa todetaan, että hallintoa
13406: edustaja Jukka Vihriälän ym. näin kuuluvasta         hajautetaan ja selkeytetään eri hallintotasojen
13407: kirjallisesta kysymyksestä n:o 327:                  tehtävä- ja vastuujakoa. Myös äskettäin teh-
13408:                                                      dyssä valtioneuvoston päätöksessä toimenpi-
13409:          Onko Hallituksella suunnitelmissa           teistä hallinnon uudistamiseksi todetaan, että
13410:        puolustusvoimien organisointi niin, että      valtion keskushallinnon päätösvallan siirtämis-
13411:        sotilaspiirien maaraa supistettaisiin         tä alue- ja paikallishallintoon tehostetaan.
13412:        huomattavasti nykyisestään?                      Puolustusvoimien osalta johtamis- ja hallin-
13413:                                                      tojärjestelmän uudistaminen hallitusohjelman
13414:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ja valtioneuvoston päätöksen hengessä merkit-
13415: taen seuraavaa:                                      see sekä tehtävien ja resurssien huomattavaa
13416:    Puolustusvoimissa on lähes koko 1980-luvun        siirtämistä pääesikunnasta alueorganisaatioon
13417: ollut käynnissä mittava organisaatioiden tar-        että alueellisten johtoportaiden tehtävien, re-
13418: kistustyö. Tähän asti on uudistuksen painopis-       surssien ja lukumäärän tarkistamista. Nykyistä
13419: te ollut maavoimien koulutusorganisaation ke-        puolustusvoimien alueorganisaatiota, joka kä-
13420: hittämisessä tämän päivän olosuhteita ja vaati-      sittää seitsemän sotilaslääniä ja kaksikymmen-
13421: muksia vastaavaksi. Aivan äskettäin päätettiin       täkolme sotilaspiiriä, saatetaan tällöin joutua
13422: mm. Kaakkois-Suomen sotilasläänin aluetta            muuttamaan.
13423: koskevista varsin laajoista joukkojen uudel-            Pääkaupunkiseudulta siirtynee satoja työ-
13424: leenjärjestelyistä, jotka tulevat voimaan            paikkoja muualle Suomeen. Kokonaisuutena
13425: 1.1.1990. Maavoimien osalta tullaan vielä ku-        tarkastellen uudistus tukee siten erittäin voi-
13426: luvan vuoden aikana tekemään eräitä muitakin         makkaasti yleisesti hyväksyttyjä aluepoliittisia
13427: vähäisempiä organisaatiotarkistuksia.                tavoitteita. Tosin myös joillakin muillakin
13428:    Organisaatiouudistuksen seuraavassa vai-          paikkakunnilla työpaikkojen väheneminen
13429: heessa on tarkoituksena kehittää puolustusvoi-       saattaa tulla ajankohtaiseksi.
13430: mien johtamis- ja hallintojärjestelmää. Uudis-          J ohtamis- ja hallintojärjestelmän suunnittelu
13431: tuksen keskeisinä tavoitteina ovat valmiuden         on vielä tällä hetkellä niin alkuvaiheessa, että
13432: tehostaminen, siviilihallinnon ja sotilashallin-     mitään yksityiskohtia esim. jonkun tietyn soti-
13433: non lähentäminen, tehtävien ja resurssien dele-      laspiirin mahdollisesta lakkauttamisesta ei ole
13434: gointi erityisesti keskushallinnosta alueelliselle   käsitelty. Koko järjestelmän osalta on vielä
13435: tasolle sekä organisaation ja toimintojen rati-      tarkastelun alaisena useita vaihtoehtoisia hal-
13436: onalisointi siten, että puolustushallinnon hen-      lintomalleja.
13437: kilöresurssien käyttöä voidaan tehostaa.                Tulevan tarkoituksenmukaisimman johta-
13438:    Alueellisen puolustusjärjestelmän kehittämi-      mis- ja hallintomallin alkaessa hahmottua sekä
13439: nen tulevaisuuden operatiivisia tarpeita vastaa-     suunnittelun ja valmistelun edettyä riittävän
13440: vaksi edellyttää nykyisen johtamis- ja hallinto-     konkreettiseksi tullaan kuntien ja muiden puo-
13441: järjestelmän muuttamista.                            lustushallinnon ulkopuolisten intressiryhmien
13442:    Olennaisin muutos suunnitellussa johtamis-        kanssa neuvottelemaan uudistuksesta ja siihen
13443: ja hallintojärjestelmässä nykyiseen verrattuna       liittyvistä kysymyksistä.
13444: 
13445:     Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1988
13446: 
13447:                                                                   Puolustusministeri Ole Norrback
13448:                                     1988 vp. -     KK n:o 327                                     3
13449: 
13450: 
13451: 
13452: 
13453:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13454: 
13455:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       överföra mycket mera ansvar och självständig
13456: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        beslutanderätt tili regional organisationsnivå.
13457: av den 13 maj 1988 tili vederbörande medlem        Grundlinjen i reformen följer sålunda den
13458: av statsrådet översänt avskrift av följande av     punkt i det nuvarande regeringsprogrammet
13459: riksdagsman Jukka Vihriälä m.fl. underteck-        där man konstaterar att förvaltningen skall
13460: nade spörsmål nr 327:                              decentraliseras och att fördelningen av uppgif-
13461:                                                    ter och ansvar mellan olika förvaltningsnivåer
13462:           Har Regeringen planer på att organi-     skall göras klarare. Även i det statsrådsbeslut
13463:        sera försvarsmakten så, att antalet mili-   som nyligen fattades om åtgärder för en refor-
13464:        tärdistrikt skulle minskas betydligt?       mering av förvaltningen konstateras att över-
13465:                                                    föringen av beslutanderätten inom den statliga
13466:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       centralförvaltningen tili regional- och Iokalför-
13467: samt anföra följande:                              valtningen skall effektiveras.
13468:    Försvarsmakten har under nästan hela 1980-         För försvarsmaktens del innebär reforme-
13469: talet haft på gång en omfattande revidering av     ringen av Iednings- och förvaltningssystemet i
13470: organisationerna. Hittilis har tyngdpunkten        Iinje med regeringsprogrammet och statsråds-
13471: inom reformen lagts på utvecklandet av land-       beslutet både en betydande överföring av upp-
13472: stridskrafternas utbildningsorganisation så att    gifter och resurser från huvudstaben tili den
13473: den motsvarar dagens förhållanden och krav.        regionala organisationen och en justering av
13474: Alldeles nyligen fattades beslut om mycket         antalet regionalt ledande instanser samt deras
13475: omfattande omorganiseringar av trupperna           uppgifter och resurser. Det kan härvid bli
13476: bl.a. inom sydöstra Finlands militärdistrikt och   nödvändigt att ändra försvarsmaktens nuva-
13477: de träder i kraft 1.1.1990. Vad gäller Iand-       rande regionala organisation, som inbegriper
13478: stridskrafterna kommer också några andra           sju militärlän och tjugotre militärdistrikt.
13479: smärre justeringar av organisationen att ut-          Från huvudstadsregionen torde hundratals
13480: föras ännu detta år.                               arbetsplatser överflyttas tili andra platser i
13481:    1 det följande skedet av organisationsrefor-    Finland. Som helhet betraktad stöder reformen
13482: men har man för avsikt att utveckla försvars-      sålunda i mycket hög grad de alimänt godkän-
13483: maktens Iednings- och förvaltningssystem.          da regionalpolitiska målen. Visserligen kan det
13484: Centrala mål för reformen är att effektivera       även på några andra orter bli aktuelit med en
13485: beredskapen, att närma civilförvaltningen och      minskning av arbetsplatserna.
13486: militärförvaltningen tili varandra, att delegera      Planeringen av Iednings- och förvaltnings-
13487: uppgifter och resurser i synnerhet från cent-      systemet är ännu i ett så tidigt skede att några
13488: ralförvaltningen tili regional nivå samt att ra-   detaljer, såsom t.ex. indragningen av något
13489: tionalisera organisationen och funktionerna        visst militärdistrikt, inte har behandlats. Flera
13490: på, att bruket av försvarsförvaltningens per-      alternativa förvaltningsmodelier för hela syste-
13491: sonresurser kan effektiveras.                      met är ännu föremål för undersökning.
13492:    Utvecklandet av det regionala försvarssyste-       När den ändamålsenligaste lednings- och
13493: met så att det motsvarar framtidens operativa      förvaltningsmodellen börjar ta form samt pla-
13494: behov förutsätter att det nuvarande Iednings-      neringen och beredningen har blivit tiliräckligt
13495: och förvaltningssystemet ändras.                   konkret, kommer man att förhandla med kom-
13496:    Den väsentligaste förändringen i det planera-   munerna och andra intressegrupper utanför
13497: de lednings- och förvaltningssystemet är jäm-      försvarsförvaltningen om reformen och frågor
13498: fört med det nuvarande systemet att man vill       i anslutning tili den.
13499: 
13500:     Helsingfors den 21 juni 1988
13501: 
13502:                                                                 Försvarsminister Ole Norrback
13503:                                               1988 vp.
13504: 
13505: Kirjallinen kysymys n:o 328
13506: 
13507: 
13508: 
13509: 
13510:                                  Moilanen: Invalidien ostamien autojen veronpalautuksen korot-
13511:                                    tamisesta
13512: 
13513: 
13514:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13515: 
13516:    Useissa tapauksissa oma auto on vaikea-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13517: vammaiselle lähes ainoa mahdollinen kulkuvä-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13518: line. Tämän vuoksi veronalaisena maahan tuo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13519: tua autoa ensi kertaa rekisteröitäessä auton        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13520: hintaan sisältyvästä verosta myönnetään palau-
13521: tusta, mikäli auton omistajaksi tai haltijaksi on            Mihin pikaisiin toimiin Hallitus ai-
13522: rekisteröity vaikeavammainen invalidi. Veron-              koo ryhtyä invalidien autojen veronpa-
13523: palautuksen enimmäismäärä on kuitenkin jää-                lautuksen enimmäismäärän korottami-
13524: nyt jälkeen autojen hintakehityksestä.                     seksi niin, että se vastaa autojen hinta-
13525:                                                            kehitystä?
13526: 
13527:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1988
13528: 
13529:                                        Eeva-Liisa Moilanen
13530: 
13531: 
13532: 
13533: 
13534: 280777S
13535: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 328
13536: 
13537: 
13538: 
13539: 
13540:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13541: 
13542:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yhteensä noin 68,6 miljoonaa markkaa kaik-
13543: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kiaan 3 002 hakijalle. Veronpalautuksen haki-
13544: olette 16 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          joiden määrä on ollut kasvava.
13545: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Ennen vuotta 1977 veronpalautus myönnet-
13546: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tiin vain hinnaltaan kohtuullisesta autosta,
13547: edustaja Eeva-Liisa Moilasen näin kuuluvasta        jonka tuli olla asianomaisen invalidin tarvetta
13548: kirjallisesta kysymyksestä n:o 328:                 vastaava. Tuolloin veronpalautukselle ei ollut
13549:          Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-     säädetty markkamääräistä enimma1srajaa.
13550:        tus aikoo ryhtyä invalidien autojen ve-      Liian kalliiksi katsotusta autosta ei siten saanut
13551:        ronpalautuksen enimmäismäärän ko-            palautusta lainkaan. Markkamääräisistä veron-
13552:        rottamiseksi niin, että se vastaa autojen    palautuksen enimmäismääristä säädettiin au-
13553:        hintakehitystä?                              tolle asetettavan hintavaatimuksen tulkinnan-
13554:                                                     varaisuudesta aiheutuvien kohtuuttomuuksien
13555:                                                     välttämiseksi.
13556:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
13557:                                                        Lakia muutettaessa (laki auto- ja moottori-
13558: vasti seuraavaa:
13559:                                                     pyöräverosta annetun lain muuttamisesta
13560:     Autoveroa palautetaan vammaiselle henki-        29.12.1976, 1095176) tarkoituksena edelleen
13561:  lölle hänen hankkiessaan käyttöönsä henkilö-       oli, että yhteiskunta osallistuu autoverosta luo-
13562: auton auto- ja moottoripyöräverosta annetun         pumalla vammaisen henkilön autonhankintaan
13563: lain 17 § :ssä mainituissa tapauksissa. Veronpa-    vain siihen määrään asti, mikä on katsottava
13564: lautuksella on tarkoitettu tukea siihen oikeutet-   tarpeelliseksi asianomaisen käyttöön kohtuulli-
13565: tujen henkilöiden liikkumista. Yhteiskunnan         sesti soveltuvan auton hankkimiseksi. Jos vam-
13566: tähän tarkoitukseen kohdistamaa tukea on pi-        mainen hankkJi tätä tasoa kalliimman auton,
13567: dettävä tärkeänä osana toimenpiteitä, joilla        hänen on kustannettava mm. auton hintaan
13568: pyritään helpottamaan vaikeasti vammautunei-        sisältyvä veronpalautuksen ylittävä autoveron
13569: den henkilöiden selviytymistä useinkin vain         osa itse.
13570: terveitä silmällä pitäen suunnitellussa ympäris-       Veronpalautuksen autoverolain 17 § :n 1 mo-
13571: tössä.                                              mentissa säädetty enimmäismäärä on vuosina
13572:     Voimassa olevan autoverolain 17 §:n mu-         1977-1987 kehittynyt keskimääräiseen autove-
13573: kaan veronpalautuksen enimmäismäärä on              roon verrattuna seuraavasti:
13574: yleensä 22 400 markkaa. Jos automaattivaih-
13575: teistolla varustettu auto on vamman laadun          Vuosi             Veron-              Auto-
13576: johdosta välttämätön, palautuksen enimmäis-                         palautuksen           vero
13577: määrä on 29 600 markkaa. Vain osa verosta                         enimmäismäärä        keskimäärin
13578: palautetaan eräissä tapauksissa, joissa on kyse                         mk                 mk
13579: haitta-asteeltaan edellä tarkoitettuja tapauksia    1977              12 000            12 300
13580: lievemmästä alaraajavammasta. Palautus on           1978              12 000            13 800
13581: tällöin 60 prosenttia autoverosta, kuitenkin        1979              14 500            15 400
13582: enintään 14 600 markkaa. Tämänsuuruisia             1980              14 500            14 800
13583: enimmäismääriä on sovellettu autoihin, jotka        1981              16 000            17 500
13584: on luovutettu tullivalvonnasta tai toimitettu       1982              17 700            18 200
13585: 1.1.1987 tai sen jälkeen. Veronpalautuksen          1983              18 900            21 900
13586: enimmäismääriä on vuoden 1977 jälkeen koro-         1984              20 000            22 900
13587: tettu kaikkiaan yhdeksän kertaa.                    1985              21 000            22 600
13588:    Vuonna 1987 autoveroa palautettiin piiritul-     1986              21 900            25 100
13589: likamarin päätöksillä vammaisuuden johdosta         1987              22 400            28 400
13590:                                     1988 vp. -     KK n:o 328                                       3
13591: 
13592:    Asetelman mukaan veronpalautuksen enim-         teella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
13593: mäismäärä on suhteellisen hyvin seurannut          (380/87) ja sen nojalla 18 päivänä syyskuuta
13594: keskimääräisen autoveron muutosta aina vuo-        1987 annettu asetus (759/87). Mainitun asetuk-
13595: teen 1985 saakka. Tuon jälkeen enimmäispa-         sen 17 §:n nojalla voidaan korvata myös au-
13596: lautuksen määrä näyttää kehittyneen autove-        tonhankintakustannuksia sellaiselle vammaisel-
13597: ron määrää hitaammin. Kun tarkastellaan vii-       le henkilölle, joka tarvitsee autoa vammansa
13598: me vuosien autotuonnin rakennetta tarkemmin        tai sairautensa johdosta päivittäisistä toimin-
13599: voidaan kuitenkin havaita, ettei keskimääräi-      noista suoriutumista varten. Myös muut kuin
13600: sen autoveron noususta huolimatta ole kysees-      oman auton käyttöön perustuvat kuljetus-
13601: sä luopuminen siitä periaatteesta, että vammai-    palvelumuodot ovat tässä yhteydessä parantu-
13602: sille palautetaan autovero kohtuuhintaisesta       neet. Tällaisten uusien tukijärjestelmien kehit-
13603: liikkumistarvetta vastaavasta autosta. Kysyntä     tyminen vähentää sitä merkitystä, joka autove-
13604: automarkkinoilla on siirtynyt aiempaa suurem-      ron palauttamisella on ollut ja monissa tapauk-
13605: piin autoihin ja myös aiempaa kalliimpiin,         sissa edelleenkin on.
13606: tehokkaammilla moottoreilla tai varustelultaan        Autoveron palautusjärjestelmää on kuiten-
13607: täydellisempiin rinnakkaismalleihin. Yhtenä te-    kin eri yhteyksissä arvosteltu yleisemmältäkin
13608: kijänä tässä kehityksessä on yritysautojen         kannalta kuin vain palautuksen enimmäismää-
13609: osuuden lisääntyminen eräiden arvioiden mu-        rien riittämättömyyden kannalta. Tuen kohdis-
13610: kaan jopa kolmannekseen uusien henkilöauto-        tumista eri vammaisryhmille on pidetty epätar-
13611: jen määrästä. Näistä syistä veronpalautuksen       koituksenmukaisena ja järjestelmää liian jäyk-
13612: enimmäismäärän vertailu vain keskimääräiseen       känä. Veronpalautusjärjestelmä on syntynyt
13613: autoveroon ei anna oikeaa kuvaa tapahtunees-       aikana, jolloin autoverolla oli ylellisyysveron
13614: ta kehityksestä.                                   luonne ja jolloin tällä verolla pyrittiin myös
13615:     Jos tarkastellaan veronpalautuksen riittä-     autotuonnin säätelyyn. Tuolloin katsottiin, et-
13616: vyyttä eniten myytyjen autojen autoveroon          tei näillä perusteilla ollut kohtuullista vaikeut-
13617: verrattuna, voidaan todeta, etteivät näiden
13618:                                                    taa invalidien autonhankintaa. Autovero on
13619: mallien tuontihinnat ja autovero ole nousseet
13620:                                                    tuon jälkeen muuttunut luonteeltaan ennen
13621: niin nopeasti kuin koko autotuonnista lasketut
13622:                                                    kaikkea fiskaaliseksi ja auto - verotuksesta
13623: keskimääräiset luvut. Palautuksen enimmäis-        huolimatta - jokapäiväiseksi kulutushyödyk-
13624: määrä on edelleenkin vähintään samansuurui-
13625:                                                    keeksi. Myös vammaisten autonhankinnan tu-
13626: nen kuin autovero hieman yli 60 prosentissa
13627:                                                    kea tulisi vastaavasti tarkastella tähänastista
13628: meillä myytyjä henkilöautoja koko automyynti
13629:                                                    laajemmin ja muistakin näkökulmista kuin
13630: huomioon ottaen. Myöskään myyntitilastojen         vain nykyisen veronpalautusjärjestelmän yksi-
13631: mukaan vammaiset eivät ole veronpalautuksen        tyiskohtia silmällä pitäen.
13632: riittämättömyyden johdosta joutuneet hankki-
13633: maan pienempiä tai halvempia autoja kuin              Valtiovarainministeriö on 24 päivänä touko-
13634: kuluttajat yleensä. Kuluvan vuoden ensimmäi-       kuuta 1988 tehnyt sosiaali- ja terveysministeri-
13635: sen neljänneksen 10 eniten myydyn mallin           ölle aloitteen selvitystyöksi autoveron palautus-
13636: ensirekisteröintitilastosta voidaan laskea, että   järjestelmän korvaamiseksi suoraan tukeen pe-
13637: veronpalautus olisi riittänyt koko autoveron       rustuvalla uudella järjestelmällä. Näin voitai-
13638: palauttamiseen noin 80 prosentissa luonnollis-     siin päästä nykyistä tarkoituksenmukaisem-
13639: ten henkilöiden nimiin rekisteröityjä suosituim-   paan ja tämänhetkisiä olosuhteita vastaavaan
13640: pia uusia henkilöautoja. Yhteisöjen rekisteröi-    järjestelmään. Sekä tuen määrään että sen
13641: mät autot on jätetty tässä vertailussa pois        kohdentumiseen liittyvät kysymykset tulisivat
13642: laskelmasta.                                       tässä yhteydessä selvitetyiksi. Nykyisen järjes-
13643:     Veronpalautuksen enimmäismäärien riittä-       telmän keskeisiä epäkohtia ei voida poistaa
13644: vyyttä harkittaessa on kuitenkin otettava huo-     esimerkiksi veronpalautuksen enimmäismääriä
13645: mioon myös muita tekijöitä kuin vain autove-       korottamalla. Veronpalautuksen määrää voi-
13646: ron määrien kehitys. Yhtenä tällaisena on          daan pitää riittävänä verrattaessa sitä vam-
13647: muun vammaishuollon kehitys. Kokonaan uu-          maisten liikkumistarpeeseen nähden yleensä
13648: sia mahdollisuuksia on luonut 3 päivänä huhti-     kohtuullisen keskihintaisen auton autoveron
13649: kuuta 1987 annettu laki vammaisuuden perus-        määrään.
13650: 
13651:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1988
13652: 
13653:                                                                         Ministeri Uila Puolanne
13654: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 328
13655: 
13656: 
13657: 
13658: 
13659:                               Tili Riksdagens Herr Talman
13660: 
13661:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen        tili sammanlagt 3 002 sökandeo Antalet sökan-
13662: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         de av skatteåterbäring har ökat.
13663: av den 16 maj 1988 tili vederbörande medlem
13664: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Före år 1977 beviljades skatteåterbäring en-
13665:                                                     dast för en bil som hade ett rimligt pris och
13666: riksdagsledamot Eeva-Liisa Moilanen under-
13667:                                                     som skulle motsvara det behov invaliden i
13668: tecknade spörsmål nr 328:
13669:                                                     fråga hadeo Då hade inte några maximibelopp
13670:           Vilka snara åtgärder ämnar Rege-          fastställts för skatteåterbäringo För en bil som
13671:        ringen vidta för att höja maximibe-          ansågs vara alltför dyr fick man således inte
13672:        loppet av skatteåterbäring för invali-       alls någon återbäringo Maximibeloppen av
13673:        ders bilar så, att det motsvarar utveck-     skatteåterbäring fastställdes för undvikande av
13674:        lingen av bilpriserna?                       sådana oskäligheter som tolkningsvårigheter
13675:                                                     vad gäller priskraven på en bil medför     0
13676: 
13677: 
13678: 
13679: 
13680:                                                        Då lagen ändrades (lag angående ändring av
13681:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
13682:                                                     lagen om bil- och motorcykelskatt 2901201976,
13683: samt anföra följande:
13684:                                                     1095176), var avsikten fortfarande att samhäl-
13685:    Då en handikappad tili sitt förfogande skaf-     let deltar i en handikappads bilanskaffning
13686: far sig en personbil, återbetalas bilskatten i de   genom att avstå från bilskatten endast tili det
13687: fall som nämns i 17 § lagen om bil- och             belopp som måste anses vara nödvändigt för
13688: motorcykelskatt. A vsikten är att med skatte-       anskaffning av en bil som på ett skäligt sätt är
13689: återbäringen utge stöd tili därtili berättigade     lämplig för vederbörandes bruko Om den han-
13690: handikappade så att de skall kunna förflytta        dikappade skaffar sig en bil, vars pris över-
13691: sigo Det stöd som samhället ger för detta           stiger denna nivå, måste han själv finansiera
13692: ändamål måste anses vara en viktig del av de        bl.ao den del av bilskatten som överstiger
13693: åtgärder med vilka samhället försöker göra det      skatteåterbäringen och som ingår i bilpriset.
13694: lättare för gravt handikappade att klara sig i en     Maximibeloppet av skatteåterbäring, om vil-
13695: omgivning som ofta har planerats endast med         ket stadgas i 17 § 1 momo lagen om bil- och
13696: tanke på ickehandikappadeo                          motorcykelskatt, har under åren 1977-1987
13697:    Enligt 17 § i gällande lag om bil- och motor-    utvecklats på följande sätt jämfört med den
13698: cykelskatt är maximibeloppet av skatteåterbä-       genomsnittliga bilskatten:
13699: ring i allmänhet 22 400 marko Om en bil med
13700: automatväxel är nödvändig på grund av handi-
13701: kappets art, är maximibeloppet av återbäring        År            Maximibelopp         Bilskatt i
13702: 29 600 marko Endast en del av skatten återbe-                     av skatteåter-       genom-
13703: talas i vissa fall, då det är fråga om sådan                         bäring              snitt
13704: rörelseskada i benen som tili sin invaliditets-                        mk                 mk
13705: &rad är lindrigare än tidigare avsedda fallo        1977             12 000            12 300
13706: Aterbäringen är då 60 procent av bilskatten,        1978             12 000            13 800
13707: dock högst 14 600 marko Maximibelopp av             1979             14 500            15 400
13708: denna storlek har tiliämpats på bilar som har       1980             14 500            14 800
13709: utlämnats från tullkontroll eller som har leve-     1981             16 000            17 500
13710: rerats 1.1.1987 eller därefter. Maximibeloppet      1982             17 700            18 200
13711: av skatteåterbäring har efter år 1977 höjts         1983             18 900            21 900
13712: sammanlagt nio gånger    0
13713:                                                     1984             20 000            22 900
13714:    År 1987 återbetalades i bilskatt på grund av     1985             21 000            22 600
13715: handikapp genom beslut av distriktstullkam-         1986             21 900            25 100
13716: maren allt som allt cirka 68,6 miljoner mark        1987             22 400            28 400
13717:                                       1988 vp. -      KK n:o 328                                        5
13718: 
13719:    Enligt uppställningen har maximibeloppet av        genom lagen den 3 april 1987 om service och
13720: skatteåterbäring ända tili år 1985 relativt väl       stöd på grund av handikapp (380/87) och, med
13721: följt ändringen i den genomsnittliga bilskatten.      stöd av denna, förordningen den 18 september
13722: Därefter verkar det som om maximiåterbä-              1987 (759/87). Med stöd av 17 § i nämnda
13723: ringen har utvecklats långsammare än bilskat-         förordning kan också bilanskaffningskostna-
13724: ten. Då strukturen av senaste års bilimport           der ersättas en sådan handikappad som på
13725: granskas noggrannare, kan man ändå märka              grund av sitt handikapp eller sin sjukdom
13726: att det trots ökningen av den genomsnittliga          behöver bil i sina dagliga sysslor. 1 detta
13727: bilskatten inte är fråga om att slopa den             sammanhang har även andra färdtjänstformer
13728: princip, enligt viiken tili handikappade återbe-      än de som baserar sig på användning av egen
13729: talas bilskatten för en bil som motsvarar den         bil förbättrats. Utvecklandet av dylika nya
13730: handikappades behov av att kunna förflytta sig        stödformer minskar den betydelse som bilskat-
13731: och vars pris är rimligt. Efterfrågan på bil-         teåterbäringen har haft och i många fall ännu
13732: marknaden har inriktats på större bilar än            också har.
13733: förut och också tili dyrare parallellmodeller
13734:                                                          Systemet med bilskatteåterbäring har dock i
13735: med effektivare motorer eller mer komplett
13736:                                                       olika sammanhang kritiserats ur en allmännare
13737: utrustning. En faktor i denna utveckling är att       synpunkt än vad de otillräckliga maximibe-
13738: andelen av företagsbilar ökat, enligt vissa upp-
13739:                                                       loppen av återbäring beträffar. Inriktandet av
13740: skattningar tili t.o.m. en tredjedel av antalet
13741:                                                       stödet på olika handikappgrupper har ansetts
13742: nya personbilar. Av dessa orsaker ger en jäm-
13743:                                                       vara oändamålsenligt och systemet alltför stelt.
13744: förelse av maximibeloppet av skatteåterbäring
13745:                                                       Systemet med skatteåterbäring har uppstått
13746: endast med den genomsnittliga bilskatten inte
13747:                                                       under en tid, då bilskatten tili sin natur var
13748: en riktig bild av den utveckling som skett.
13749:                                                       lyxskatt och då man med denna skatt också
13750:     Om tillräckligheten av skatteåterbäringen be-
13751:                                                       försökte reglera bilimporten. Då ansågs det
13752: traktas i jämförelse med bilskatten för de bilar
13753:                                                       inte på dessa grunder vara skäligt att försvåra
13754: som sålts mest, kan det konstateras att import-
13755:                                                       invaliders bilanskaffning. Bilskatten har däref-
13756: priset och bilskatten för dessa modeller inte
13757:                                                       ter tili sin natur framför allt blivit fiskalisk och
13758: har stigit lika snabbt som de genomsnittliga
13759:                                                       bilen - trots beskattningen - en alldaglig
13760: siffrorna för hela bilimporten. Maximibeloppet
13761:                                                       konsumtionsartikel. Också stödet för handi-
13762: av återbäringen är alltjämt minst lika stort som
13763:                                                       kappades bilanskaffning borde på motsvaran-
13764: bilskatten för något över 60 procent av de
13765:                                                       de sätt granskas mer omfattande än hittills och
13766: personbilar som säljs hos oss, med beaktande
13767:                                                       även ur andra synvinklar än bara med beaktan-
13768: av hela bilförsäljningen. Inte heller enligt
13769:                                                       de av detaljer i det nuvarande skatteåterbä-
13770:  försäljningsstatistiken har handikappade på
13771:                                                       ringssystemet.
13772: grund av otillräcklig skatteåterbäring varit
13773: tvungna att skaffa sig annorlunda bilar än               Finansministeriet har den 24 maj 1988 för
13774:  konsumenterna i allmänhet. På basis av statis-       social- och hälsovårdsministeriet föreslagit ett
13775: tik över första registreringen av de tio mest         utredningsarbete om att systemet med bilskat-
13776:  sålda modellerna under innevarande års första        teåterbäring skulle ersättas med ett nytt system
13777:  kvartal kan det räknas att skatteåterbäringen        som baserar sig direkt på stödet. På detta sätt
13778:  skulle ha räckt tili återbetalning av hela           kunde ett system som är mer ändamålsenligt
13779:  bilskatten för cirka 80 procent av de mest           och som motsvarar dagens förhållanden upp-
13780:  populära nya personbilar som är registrerade i       nås. Frågorna om beloppet och inriktningen av
13781:  fysiska personers namn. Bilar som samfund            stödet skulle i samband härmed bli utredda.
13782:  registrerat har lämnats obeaktade i denna jäm-       Centrala missförhållanden i det nuvarande sys-
13783:  förelse.                                             temet kan inte avhjälpas t.ex. genom att maxi-
13784:     Då det övervägs om maximibeloppen av              mibeloppen av skatteåterbäring höjs. Skatte-
13785:  skatteåterbäring är tillräckligt höga, skall emel-   återbäringsbeloppet kan anses vara tillräckligt
13786:  lertid också andra faktorer än endast utveck-        då det jämförs med bilskatten för en med
13787:  lingen av bilskattebeloppen beaktas. En sådan        tanke på den handikappades behov av att
13788:  faktor är utvecklandet av den övriga handi-          kunna förflytta sig rimligt med bil tili genom-
13789:  kappvården. Helt nya möjligheter har skapats         snittspris.
13790: 
13791:      Helsingfors den 16 juni 1988
13792: 
13793:                                                                             Minister Ulla Puolanne
13794:                                              1988 vp.
13795: 
13796: Kirjallinen kysymys n:o 329
13797: 
13798: 
13799: 
13800: 
13801:                                  Koistinen ym.: Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden opintotuen
13802:                                    kehittämisestä
13803: 
13804: 
13805:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13806: 
13807:   Terveydenhuoltoalan opiskelijat opiskelevat      päämiseen eikä perustoimeentulon hankkimi-
13808: 10 kuukautta vuodessa. Monissa oppilaitoksis-      seen.
13809: sa opiskelu alkaa syyslukukaudella jo elokuun         Elokuun opintotuen maksamisessa oli jo
13810: 5. päivänä. Kuitenkaan opiskelijat eivät saa       vuonna 1987 vaikeuksia sikäli, että tuki mak-
13811: opintotukea kuin 9 kuukaudelle, elokuun ter-       settiin vasta jälkikäteen joulukuussa ja maksa-
13812: veydenhuoltoalan opiskelijat joutuvat opiskele-    tuspäätös koski vain mainittua vuotta. Kuluva-
13813: maan ilman tukea.                                  na vuonna on edessä sama asia. Valtion opin-
13814:    Tällä hetkellä terveydenhuoltoalan opiskelija   totukikeskuksen tekemä esitys, että opintotu-
13815: saa opintotukea 1 880 mk/kk, josta on lainaa       kea maksettaisiin 9,5 kuukaudelle, ei auta
13816: 70 % ja opintorahaa 30 o/o.                        asiaa, koska vuokra on ko. opiskelijoiden
13817:    Kymmenennen kuukauden opintotuen pois-          maksettava koko kuukaudelta ja myöskin ruo-
13818: putoaminen on opiskelijalle vakava taloudelli-     kailtava on koko opiskeluajan.
13819: nen takaisku. On totta, että terveydenhuolto-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13820: alan opiskelijoilla on keskimääräistä paremmat     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13821: mahdollisuudet käydä ansiotyössä lukuvuoden        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13822: aikana. On kokonaan toinen asia, onko tällai-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13823: nen tilanne mielekäs. Opiskelu, johon kuuluvat     sen:
13824: palkaton käytännön harjoittelu, läsnäolopakon
13825: alaiset luennot sekä omalla ajalla tehtävät kir-             Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
13826: jalliset työt, on itsessään riittävän raskasta.           toimenpiteisiin terveydenhuoltoalan opis-
13827: Vähäinen vapaa-aika pitäisi voida käyttää Ie-             kelijoiden opintotuen kehittämiseksi?
13828: 
13829:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1988
13830: 
13831:           Annikki Koistinen            Mauri Pekkarinen             Pirkko Ikonen
13832:           Sirkka-Liisa Anttila         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa      Aapo Saari
13833:           Esko Jokiniemi               Kalle Röntynen               Pauli Saapunki
13834:           Jorma Huuhtanen              Pekka Puska                  Esko Almgren
13835:           Riitta Kauppinen             Kimmo Sarapää                Tellervo Renko
13836: 
13837: 
13838: 
13839: 
13840: 2808130
13841: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 329
13842: 
13843: 
13844: 
13845: 
13846:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13847: 
13848:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sa koulutuksessa olevat. Myös muilla aloilla
13849: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuin terveydenhuoltoalalla on opiskelijoiden
13850: olette 17 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          luonnollisestikin seurattava opetusta ja suori-
13851: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tettava siihen liittyvät tehtävät voidakseen me-
13852: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nestyä opinnoissaan.
13853: edustaja Annikki Koistisen ym. näin kuuluvas-          Viime vuonna maksettiin elokuun opintotuki
13854: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 329:              jälkikäteen joulukuussa eräille ammatillisessa
13855:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin     koulutuksessa oleville mukaan lukien tervey-
13856:                                                     denhuoltoalan opiskelijat. Tämä johtui osal-
13857:        toimenpiteisiin terveydenhuoltoalan opis-    taan siitä, että asianomaiset oppilaitokset eivät
13858:        kelijoiden opintotuen kehittämiseksi?        ehtineet sopeuttaa toimintaansa lukuvuoden
13859:                                                     alusta lukien muuttuneisiin määräyksiin. Täl-
13860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          löin lukuvuoden työpäivien määrä väheni
13861: taen seuraavaa:                                     195:stä 190:een ja tästä syystä opintotuki vähe-
13862:     Terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa opinto-     ni eräillä opiskelualoilla. Tässä tilanteessa kat-
13863: vuoden pituus on 190 työpäivää, kuten amma-         sottiin tarpeelliseksi estää se, että opiskelijat
13864: tillisessa koulutuksessa yleensä. Lukuvuoden        joutuisivat kärsimään muutoksesta.
13865: työpäivien määrä on vahvistettu asetuksella tai        Kuluvan vuoden huhtikuun 21 päivänä anne-
13866: opetusministeriön päätöksellä, mutta lukuvuo-       tun valtioneuvoston päätöksen mukaan saavat
13867: den alkamisajankohta on oppilaitoksen päätet-       ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat, mu-
13868: tävissä. Juuri valmistuneen selvityksen mukaan      kaan lukien myös terveydenhuoltoalan opiske-
13869: terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa opiskelu        lijat, pääsääntöisesti opintotukea 9,5 kuukau-
13870: alkaa lukuvuonna 1988-89 pääsääntöisesti            delle. Näin ollen myönnetty opintotuki vastaa
13871: elokuun 8-15 päivinä. Tiedot puuttuvat muu-         varsin hyvin tosiasiallista opiskeluaikaa. Oppi-
13872: tamasta sellaisesta oppilaitoksesta, jotka eivät    laitokset ovat siis yleisesti ottaen sopeuttaneet
13873: vielä ole tehneet lukuvuoden alkamista koske-       lukuvuoden alkamisen opiskelijan kannalta
13874: vaa päätöstään. Oppilaitoksista noin puolet         tarkoituksenmukaisella tavalla. Terveyden-
13875: aloittaa lukuvuoden 8 päivänä elokuuta ja           huoltoalalla ero tukiajan ja opiskeluajan välillä
13876: muut myöhemmin.                                     on enimmilläänkin vain viikon mittainen. Am-
13877:    Mitä tulee ammatillisessa peruskoulutukses-      mattikasvatushallitus on lisäksi antanut tervey-
13878: sa olevien opiskelijoiden lukuvuoden alkamis-       denhuoltoalan oppilaitoksille suosituksen aloit-
13879: ajankohtaan yleensä, voidaan todeta, että al-       taa lukuvuosi 1989-90 vasta 15.8. Niissä oppi-
13880: kamisajankohdissa esiintyy vastaavaa vaihtelua      laitoksissa, joissa suositusta noudatetaan, on
13881: kuin terveydenhuoltoalankin koulutuksessa.          opintotuki tarkoitettuna vuonna opiskeluaikaa
13882: Terveydenhuoltoalan koulutus ei siis ajoitu         vastaava.
13883: poikkeavasti.                                          Kuluvan vuoden alusta asti koko maan kat-
13884:    Kysymyksen perusteluissa viitataan myös          tavaksi laajentunut opintososiaalisten etujen
13885: terveydenhuoltoalan opiskeluun kuuluvaan            järjestelmä tarjoaa lukuvuoden alusta alkaen
13886: palkattomaan käytännön harjoitteluun ja läs-        pääsääntöisesti kaikille ammatillisessa perus-
13887: näolopakon alaisiin luentoihin. Tässä yhtey-        koulutuksessa oleville maksuttoman kouluate-
13888: dessä tulee huomata, että terveydenhuoltoalan       rian, korvauksen koulumatkakustannuksista,
13889: opiskelussa tarkoitettu harjoittelu sisältyy lu-    maksuttoman opetuksen sekä useissa tapauk-
13890: kuvuoden työpäiviin ja tapahtuu siis ohjattuna      sissa maksuttoman asumisen oppilasasuntolas-
13891: osana opetusta. Eräillä muilla opintolinjoilla      sa.
13892: sen sijaan harjoittelu suoritetaan varsinaisen         Terveydenhuoltoalan opiskelijat eivät ope-
13893: lukuvuoden ulkopuolella. Terveydenhuolto-           tusministeriön käsityksen mukaan opintotuen
13894: alan opiskelijat ovat siis tässä suhteessa parem-   osalta ole suhteessa muihin opiskelijoihin huo-
13895: massa asemassa kuin eräät muut ammatillises-        nommassa asemassa. Opintotukea tulee kehit-
13896:                                   1988 vp. -     KK n:o 329                                   3
13897: 
13898: tää yhteiskunnan voimavarojen puitteissa tasa-   olevien kuin muidenkin opintotuen saajien
13899: puolisesti niin ammatillisessa koulutuksessa     opiskeluedellytysten parantamiseksi.
13900: 
13901:     Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1988
13902: 
13903:                                                          Opetusministeri Christoffer Taxell
13904: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 329
13905: 
13906: 
13907: 
13908: 
13909:                              Tili Riksdagens Herr Talman
13910: 
13911:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bildningen. Även inom andra branscher än
13912: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        hälsovården måste de studerande naturligtvis
13913: av den 17 maj 1988 tili vederbörande medlem        följa med undervisningen och utföra uppgifter
13914: av statsrådet översänt en avskrift av följande     i anknytning tili den för att lyckas i sina
13915: av riksdagsman Annikki Koistinen m.fl. under-      studier.
13916: tecknade spörsmål nr 329:                             Senaste år betalades studiestödet för augusti
13917:                                                    månad i efterskott i december åt vissa grupper
13918:          Ämnar Regeringen vidta skyndsam-
13919:                                                    inom yrkesutbildningen medräknat de stude-
13920:        ma åtgärder för att utveckla studiestö-     rande inom hälsovård. Detta berodde delvis på
13921:        det för de studerande inom hälsovår-        det att vederbörande läroanstalter inte hunnit
13922:        den?                                        anpassa sin verksamhet tili de nya förskrifterna
13923:                                                    från och med början av läsåret. Härvid förkor-
13924:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        tades antalet arbetsdagar under läsåret från
13925: följande:                                          195 tili 190 och av denna anledning minskade
13926:     Vid hälsovårdsläroanstalterna är längden på    studiestödet för vissa slag av studier. 1 denna
13927: studieåret 190 arbetsdagar, liksom inom yrkes-     situation ansågs det vara viktigt att förhindra
13928: utbildningen i allmänhet. Antalet arbetsdagar      att de studerande skulle lida av förändringen.
13929: under läsåret har fastställts genom förordning        1 enlighet med statsrådets beslut av den 21
13930: eller genom beslut av undervisningsministeriet,    april d.å. erhåller enligt huvudregeln de som
13931: men tidpunkten då läsåret begynner kan läro-       studerar vid yrkesläroanstalter, medräknat
13932: anstalten besluta om. Enligt en nyligen slutförd   även de studerande inom hälsovård, studiestöd
13933: utredning inleds studierna vid hälsovårdsläro-     för 9,5 månader. Det sålunda beviljade studie-
13934: anstalterna för år 1988-89 huvudsakligen un-       stödet motsvarar rätt väl den verkliga studieti-
13935: der tiden 8-15 augusti. Uppgifter saknas från      den. Läroanstalterna har således allmänt taget
13936: några läroanstalter, som ännu inte fattat beslut   anpassat begynnelsen av läsåret på ett för den
13937: om när läsåret skall begynna. Av läroanstal-       studerande ändamålsenligt sätt. Inom hälso-
13938: terna inleder ca hälften läsåret den 8 augusti     vården är skillnaden mellan tiden för stödet
13939: och de övriga senare.                              och studierna maximalt endast en vecka. Yr-
13940:     Vad beträffar tidpunkten då läsåret inleds     kesutbildningsstyrelsen har dessutom gett häl-
13941: för de studerande inom den grundläggande           sovårdsläroanstalterna en rekommendation att
13942: yrkesutbildningen i allmänhet kan det fastslås     inleda läsåret 1989-90 först 15.8. Vid de
13943: att det förekommer liknande variationer som        läroanstalter som följer rekommendationen
13944: inom utbildningen på hälsovårdens område.          motsvarar studiestödet studietiden under ifrå-
13945: Utbildningen inom hälsovård avviker alltså         gavarande år.
13946: tidsmässigt inte från den övriga.                     Från och med början av detta år erbjuder
13947:     1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas även   systemet med studiesociala förmåner, som ut-
13948: tili de oavlönade praktiska övningarna som hör     vidgats tili att omfatta hela landet, i huvudsak
13949: tili studierna inom hälsovård samt före-           alla de som studerar inom yrkesinriktad grund-
13950: läsningar med obligatorisk närvaro. 1 detta        utbildning avgiftsfri skolmåltid, ersättning för
13951: sammahang bör det observeras att den praktik       skolresor, avgiftsfri undervisning och i de fles-
13952: som avses i hälsovårdsstudierna ingår i läsårets   ta fallen avgiftsfri inkvartering i elevbostäder-
13953: arbetsdagar och sker således som en pro-           na.
13954: grammerad del av undervisningen. På vissa             Enligt undervisningsministeriets uppfattning
13955: andra studielinjer utförs praktiken däremot        är de studerande inom hälsovården inte i en
13956: utanför det egentliga läsåret. De studerande       sämre ställning i förhållande tili övriga stude-
13957: inom hälsovård är i detta avseende i en bättre     rande vad studiestödet beträffar. Studiestödet
13958: ställning än vissa andra grupper inom yrkesut-     bör utbyggas jämbördigt inom ramen för sam-
13959:                                     1988 vp. -    KK n:o 329                                    5
13960: 
13961: hällets resurser för att förbättra studieförut-   yrkesutbildningen som för andra som erhåller
13962: sättningarna för såväl de studerande inom         studiestöd.
13963: 
13964:      Helsingfors den 21 juni 1988
13965: 
13966:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
13967:                                             1988 vp.
13968: 
13969: Kirjallinen kysymys n:o 330
13970: 
13971: 
13972: 
13973: 
13974:                                 Kortesalmi: Kunnille myönnettävien harkinnanvaraisten rahoi-
13975:                                    tusavustusten lisäämisestä
13976: 
13977: 
13978:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13979: 
13980:   Valtion vuoden 1988 budjettiin on varattu        nille niiden talouden hoitamisessa. Kyseisten
13981: kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin yhteensä      kuntien taloudellinen asema tulisi valtion toi-
13982: 280 miljoonaa markkaa. Tätä määrärahaa on          mesta kuitenkin turvata varaamaila edelleenkin
13983: tarkoitus käyttää kuntien yleisistä rahoitus-      riittävä määräraha harkinnanvaraisiin rahoi-
13984: avustuksista annetussa laissa tarkoitettuun ve-    tusavustuksiin. Valitettavasti kuluvan vuoden
13985: rotulojen täydennykseen ja harkinnanvaraisiin      ensimmäisessä lisämenoarviossa ei kyseiseen
13986: avustuksiin.                                       tarkoitukseen ollut varattu tarvittavia määrära-
13987:    Huolimatta siitä, että tasoitusrajaprosenttia   hoja.
13988: pudotettiin kunnissa, joissa asukasluku neliö-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13989: kilometrillä on 2-6,9, 72,5 OJo:sta 72 OJo:iin,    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13990: meni verotulojen täydennykseen kuluvana            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13991: vuonna kyseisestä määrärahasta 277 miljoonaa       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13992: markkaa. Näin ollen harkinnanvaraisiin rahoi-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin riit-
13993: tusavustuksiin jäi käytettäväksi ainoastaan 3             tävän määrärahan varaamiseksi vielä
13994: miljoonaa markkaa. Harkinnanvaraisten avus-               kuluvan vuoden toiseen lisämenoarvi-
13995: tusten taso on parhaimmillaan ollut lähes 50              oon kuntien harkinnanvaraisten rahoi-
13996: miljoonaa markkaa.                                        tusavustusten nostamiseksi olennaisesti
13997:    Muodostuneesta tilanteesta aiheutuu suuria             nykyisestä vuoden 1988 budjetin 3 mil-
13998: ongelmia erityisesti alhaisen tulokertymän kun-           joonan markan määrästä?
13999: 
14000:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1988
14001: 
14002:                                       J. Juhani Kortesalmi
14003: 
14004: 
14005: 
14006: 
14007:  280770K
14008: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 330
14009: 
14010: 
14011: 
14012: 
14013:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14014: 
14015:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    vustukset 14 000 000 markan lisäystä. Lisäyk-
14016: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     sen jälkeen yleisten rahoitusavustusten määrä
14017: olette 18 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn        yhteensä on 294 miljoonaa markkaa, mikä on
14018: kirjeenne n:o 949 ohella lähettänyt valtioneu-    6 miljoonaa markkaa enemmän kuin vuonna
14019: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi   1987.
14020: jäljennöksen kansanedustaja J. Juhani Korte-         Verotulojen täydennystä myönnettiin kulu-
14021: salmen kirjallisesta kysymyksestä n:o 330, jos-   vana vuonna 277,1 miljoonaa markkaa mikä
14022: sa tiedustellaan:                                 on 31,0 miljoonaa markkaa enemmän kuin
14023:                                                   vuonna 1987. Kun verotulojen täydennys ni-
14024:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin riit-    menomaan kohdistuu sellaisille kunnille, joissa
14025:        tävän määrärahan varaamiseksi vielä        äyrimäärä on alhainen ja sen osuus yleisistä
14026:        kuluvan vuoden toiseen lisämenoarvi-       rahoitusavustuksista on kasvanut, on määrära-
14027:        oon kuntien harkinnanvaraisten rahoi-      halla entistä enemmän tuettu nimenomaan nii-
14028:        tusavustusten nostamiseksi olennaisesti    tä kuntia, joissa tulokertymä on alhainen.
14029:        nykyisestä vuoden 1988 budjetin 3 mil-     Tarkoituksenmukaisimmin näiden kuntien tu-
14030:        joonan markan määrästä?                    keminen tapahtuu juuri laskennallisiin perus-
14031:                                                   teisiin pohjautuvan verotulojen täydennyksen
14032:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kautta.
14033: taen seuraavaa:                                      Eduskunta on hyväksynyt edellä mainitun
14034:   Hallitus on esityksessään (hallituksen esitys   hallituksen esityksen mukaisen lisäyksen mää-
14035: n:o 43) eduskunnalle lisäyksistä ja muutoksista   rärahaan 7 .6.1988. Harkinnanvaraisiin rahoi-
14036: vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon ehdottanut       tusavustuksiin on täten käytettävissä 17 mil-
14037: momentille 26.97. 30 Kuntien yleiset rahoitusa-   joonaa markkaa.
14038: 
14039:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
14040: 
14041:                                                           Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
14042:                                     1988 vp. -     KK n:o 330                                    3
14043: 
14044: 
14045: 
14046: 
14047:                              Till Riksdagens Herr Talman
14048: 
14049:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        slagit ett tiliägg av 14 000 000 mark. Efter
14050: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        tiliägget är beloppet för de allmänna finansie-
14051: nr 949 av den 18 maj 1988 tili vederbörande        ringsunderstöden sammanlagt 294 miljoner
14052: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     mark vilket är 6 miljoner mark mera än år
14053: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi          1987.
14054: undertecknade spörsmål nr 330:                         Det beviljades 277,1 miljoner mark i kom-
14055:                                                    plettering av skatteinkomster under innevaran-
14056:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      de år, vilket är 31,0 miljoner mark mera än år
14057:        att reservera anslag ännu i den andra       1987. Då kompletteringen av skatteinkomster-
14058:        tiliäggsbudgeten för innevarande år för     na uttryckligen inriktas på de kommuner där
14059:        att väsentligt höja finansieringsunder-     skatteöresbeloppet är lågt och dess andel av de
14060:        stödet enligt prövning tili kommunerna      allmänna finansieringsunderstöden har ökat,
14061:        från det nuvarande beloppet om 3 mil-       har med anslaget i större utsträckning än
14062:        joner mark i statsförslaget för år 1988?    tidigare uttryckligen understötts de kommuner
14063:                                                    där intäkterna är små. Dessa kommuner kan
14064:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      understödjas på det mest ändamålsenliga sättet
14065: samt anföra följande:                              just genom en komplettering av skatteinkoms-
14066:    Regeringen har i sin proposition tili Riks-     terna viiken bygger på kalkylerade grunder.
14067: dagen angående tiliägg tili och ändringar i            Riksdagen har godkänt ovan nämnda tiliägg
14068: statsförslaget för år 1988 (regeringens proposi-   tili anslaget i enlighet med propositionen 7.6.
14069: tion nr 43) under momentet 26.97.30 Allmänna       1988. För finansieringsunderstöd enligt pröv-
14070: finansieringsunderstöd tili kommuner före-         ning står 17 miljoner mark tili förfogande.
14071: 
14072:     Helsingfors den 14 juni 1988
14073: 
14074:                                                                 Inrikesminister Jarmo Rantanen
14075:                                               1988 vp.
14076: 
14077: Kirjallinen kysymys n:o 331
14078: 
14079: 
14080: 
14081: 
14082:                                  Kemppainen: Vartiuksen rajanylityspaikan avaamisesta
14083: 
14084: 
14085:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14086: 
14087:    Kostamuksen rakennustyömaan aikana ja            si. Neuvostoliiton puolelta on ilmaistu valmius
14088: vielä sen jälkeenkin Kuhmon Vartiuksen rajan-       ylityspaikan avaamisen pysyvästi.
14089: ylityspaikka toimi yli kymmenen vuoden ajan.
14090: Rajanylityspaikan avaamisella pysyvästi olisi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14091: suurta merkitystä, ei vaan Kainuun vaan laa-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14092: jemminkin pohjoisen Suomen ja Neuvosto-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14093: Karjalan välisten taloudellisten, kaupallisten,     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14094: kulttuuri-, matkailu- ym. yhteyksien kehittämi-
14095: sen kannalta.                                                Mitä Hallitus aikoo tehdä Vartiuksen
14096:    Suomen taholta Vartiusta ei kuitenkaan ole              rajanylityspaikan avaamiseksi pysyväs-
14097: esitetty varsinaisesti uudeksi rajanylityspaikak-            '?
14098:                                                            t 1.
14099: 
14100:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1988
14101: 
14102:                                         Arvo Kemppainen
14103: 
14104: 
14105: 
14106: 
14107: 280801T
14108: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 331
14109: 
14110: 
14111: 
14112: 
14113:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14114: 
14115:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maanteitse. Henkilöliikenteen osalta rajanyli-
14116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tykset tapahtuvat poikkeusluvin.
14117: olette 18 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn             Hallitus on tietoinen Vartiuksen rajanylitys-
14118: kirjeenne n:o 954 ohella toimittanut valtioneu-     paikan avaamisen alueellisesta merkityksestä
14119: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        erityisesti Kuhmon ja Kostamuksen ystävyys-
14120: kansanedustaja Arvo Kemppaisen näin kuulu-          kaupunkitoiminnan ja muun alueellisen yhteis-
14121: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 331:           työn kannalta. Esitettyjen arvioiden mukaan
14122:                                                     henkilöliikenteen määrä Vartiuksen kautta jäisi
14123:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Vartiuksen      vähäiseksi, lähinnä Kuhmon ja Kostamuksen
14124:        rajanylityspaikan avaamiseksi pysyväs-       ystävyyskaupunkitoiminnan ja muun alueel-
14125:        ti?                                          lisen yhteistyön puitteisiin rajoittuvaksi. Näin
14126:                                                     ollen Vartiuksen avaaminen sekä henkilö- että
14127:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tavaraliikenteen rajanylityspaikaksi ei näytä
14128: vasti seuraavaa:                                    tällä hetkellä realistiselta. Kaikki mahdollisuu-
14129:                                                     det kehittää Vartiuksen kautta rautateitse ta-
14130:    Kysymystä uusien rajanylityspaikkojen tar-       pahtuvaa tavaraliikennettä ovat kuitenkin ole-
14131: peesta Suomen ja Neuvostoliiton välillä käsitel-    massa.
14132: tiin joulukuussa 1987 hallituksen talouspoliitti-      Myös Vartius on ollut esillä epävirallisesti
14133: sessa ministerivaliokunnassa ulkoasiainministe-     Neuvostoliiton viranomaisten kanssa suoma-
14134: riön kartoitettua eri viranomaisten näkemykset      lais-neuvostoliittolaisen talouskomission puit-
14135: asiasta. Tammikuussa 1988 Neuvostoliitolle          teissa. Neuvostoliiton puolelta on uusia rajan-
14136: esitettiin keskusteluja uusien rajanylityspaikko-   ylityspaikkoja koskeneissa keskusteluissa vii-
14137: jen tarpeen yhteiseksi selvittämiseksi. Tuolloin    tattu erityisesti turistiliikenteen vaatimiin huo-
14138: Suomen puolelta mainittiin Niiralan ja Raja-        mattaviin infrastruktuurikustannuksiin ja ra-
14139: joosepin rajanylityspaikkojen käytön laajenta-      janylityspaikkojen käytön laajentamisen edel-
14140: minen, mutta ei suljettu mahdollisten keskuste-     lyttämien rakennustöiden suorittamiseen mai-
14141: lujen ulkopuolelle muitakaan vaihtoehtoja,          den välisenä yhteistyönä. Rajanylityspaikkojen
14142: Vartius mukaan lukien.                              avaamista koskevia keskusteluja Neuvostolii-
14143:    Tällä hetkellä Vartius toimii tavarankuljetus-   ton kanssa tullaan jatkamaan kokonaisvaltai-
14144: ten rajanylityspaikkana rautateitse, mutta ei       selta pohjalta.
14145: 
14146:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988
14147: 
14148:                                                                  Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
14149:                                    1988 vp. -     KK n:o 331                                     3
14150: 
14151: 
14152: 
14153: 
14154:                             Tili Riksdagens Herr Talman
14155: 
14156:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       kens del sker gränsövergång med undantagstill-
14157: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        stånd.
14158: 1r 954 av den 18 maj 1988 tili vederbörande          Regeringen är medveten om den regionala
14159: nedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    betydelse som öppnandet av Vartius gränsöver-
14160: iande av riksdagsman Arvo Kemppainen un-          gångsställe skulle ha för i synnerhet vänorts-
14161: :lertecknade spörsmål nr 331:                     verksamheten mellan Kuhmo och Kostamus
14162:                                                   och för övrigt regionalt samarbete. Enligt be-
14163:          Vad ämnar Regeringen göra för att        räkningar som har utförts kommer persontrafi-
14164:        permanent öppna gränsövergångsstället      ken via Vartius att förbli liten och närmast
14165:        vid Vartius?                               begränsa sig tili vänortssamarbetet mellan
14166:                                                   Kuhmo och Kostamus samt övrigt regionalt
14167:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      samarbete. Sålunda verkar det för tilifället inte
14168: oamt anföra följande:                             realistiskt att Vartius öppnas som gränsöver-
14169:   1 december 1987 behandlade regeringens fi-      gångsställe för såväl person- som godstrafik.
14170: nanspolitiska ministerutskott frågan om beho-     Däremot föreligger alla möjligheter att utveck-
14171: vet av nya gränsövergångsställen, efter det att   la godstrafiken per järnväg via Vartius.
14172: utrikesministeriet hade kartlagt olika myndig-       Också Vartius har tagits upp inofficiellt med
14173: heters synpunkter i frågan. 1 januari 1988        sovjetiska myndigheter inom ramen för den
14174: föreslogs diskussioner med Sovjetunionen, vil-    finsk-sovjetiska ekonomiska kommissionen.
14175: ka gällde en gemensam utredning av behovet        Från sovjetiskt håll har man vid diskussionerna
14176: av nya gränsövergångsställen. Från finländskt     om nya gränsövergångsställen hänvisat tili att
14177: håll nämndes härvid en utvidgning av använd-      de betydande infrastrukturkostnader som tu-
14178: ningen av gränsövergångsställena i Niirala och    risttrafiken kräver och utförandet av de bygg-
14179: Rajajooseppi, men man uteslöt inte heller         nadsarbeten som en utvidgning av använd-
14180: andra alternativ, inklusive Vartius, ur diskus-   ningen av gränsövergångsställ ena förutsätter
14181: sionerna.                                         bör skötas i samråd mellan länderna. Diskus-
14182:    För närvarande fungerar Vartius som gräns-     sionerna med Sovjetunionen om öppnandet av
14183: övergångsställe för varutransporter per järn-     gränsövergångställen kommer att fortsätta ut-
14184: väg, men inte per landsväg. För persontrafi-      gående från helheten.
14185: 
14186:     Helsingfors den 22 juni 1988
14187: 
14188:                                                                   Utrikesminister Kalevi Sorsa
14189:                                                1988 vp.
14190: 
14191: Kirjallinen kysymys n:o 332
14192: 
14193: 
14194: 
14195: 
14196:                                   Pulliainen ym.: Ohjearvojen määräämisestä teollisuuden haju-
14197:                                      päästöille
14198: 
14199: 
14200:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14201: 
14202:   Veitsiluoto-yhtiön Oulun tehtaat ovat kulu-           Ilmansuojelulaki on edellä kuvatussa ta-
14203: neena kevättalvena aiheuttaneet sellaisia haju-      pauksessa osoittanut toimimattomuutensa.
14204: päästöjä kaupungin alueelle, että paikalliset        Kun vapaaehtoinen tie ei tuota tulosta, on
14205: asukkaat ja vierailijat ovat äärimmilleen tym-       lainsäädäntöä ja sen perusteella laadittavia
14206: pääntyneitä tilanteeseen.                            määräyksiä terävöitettävä.
14207:    Asiaa käsitellään lähes päivittäin paikallisis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14208: sa tiedotusvälineissä. Oulun kaupungin ympä-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
14209: ristönsuojelupäällikköä vaaditaan tekemään           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
14210: jotakin tilanteen korjaamiseksi. Hän kylläkin        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14211: neuvottelee yhtiön edustajien kanssa päivittäin,     sen:
14212: mutta joutuu toteamaan, ettei tilanne neuvot-
14213: telemalla parane. Julkisuudessa hän joutuu                     Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
14214: toteamaan, ettei hajupäästöille ole olemassa                sellaisiin toimiin, joiden tuloksena teol-
14215: edes ohjearvoja, puhumattakaan konkreettisis-               lisuuden hajupäästöille asetetaan ohje-
14216: ta keinoista tilanteen parantamiseksi.                      arvot?
14217: 
14218:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1988
14219: 
14220:                      Erkki Pulliainen                        Pekka Haavisto
14221: 
14222: 
14223: 
14224: 
14225: 280797P
14226: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 332
14227: 
14228: 
14229: 
14230: 
14231:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14232: 
14233:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ilmansuojelulain ilmoitusmenettely on tar-
14234: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       koitettu yksittäisten laitosten ilmansuojeluon-
14235: olette 17 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          gelmien käsittelyyn. Tällöin otetaan huomioon
14236: kirjeenne n:o 955 ohella lähettänyt valtioneu-      valtioneuvoston päätösten lisäksi laitosten eri-
14237: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tyisominaisuudet ja paikalliset olot. Valtioneu-
14238: kansanedustaja Pulliaisen ym. kirjallisesta ky-     voston päätös on tähtäykseltään karkeahko
14239: symyksestä n:o 332, jossa tiedustellaan:            keino. Hienosäätö tehdään lääninhallitusten
14240:                                                     ilmoituksista tekemin päätöksin.
14241:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti           Oulun lääninhallitus on 20.11.1987 tehnyt
14242:        sellaisiin toimiin, joiden tuloksena teol-   päätöksen Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden
14243:        lisuuden hajupäästöille asetetaan ohje-      ilmansuojeluilmoituksesta. Päätöksessä on ra-
14244:        arvot?                                       joitettu muun muassa hajurikkiyhdisteiden
14245:                                                     päästöjä uusimisvaiheen jälkeisessä tehtaiden
14246:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       toiminnassa. Päätöksessä ei ole otettu kantaa
14247: vasti seuraavaa:                                    nykytilanteeseen. Toiminnan harjoittaja on va-
14248:    Vuonna 1982 voimaan tulleessa ilmansuoje-        littanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-
14249: lulaissa (67 /82) ilmansuojelutoiminnan kaksi       oikeuteen.
14250: pääkeinoa ovat ilmoitusmenettely ja valtioneu-         Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaat nykyisellään
14251: voston päätökset muun muassa päästöjen              ovat esimerkki loppuun käytetystä tehtaasta,
14252: enimmäismääristä.                                   joka on aiheuttanut sekä ilmansuojeluongelmia
14253:    Valtioneuvoston päätöksiä on annettu koko        että vesiensuojeluongelmia. Tehdasta ei ole
14254: maassa tärkeistä ilman epäpuhtauspäästöistä.        uusittu ajoissa, eikä se tätä nykyä ole ympäris-
14255: Tähän mennessä on valtioneuvoston päätöksin         tönsuojelun kannalta parhaan tekniikan mu-
14256: säännelty hiukkasten ja rikkidioksidin päästö-      kainen. Suunnitteilla on, että ilmansuojelulain
14257: jä. Energiantuotannon typen oksidien päästö-        keinoja vahvistettaisiin. Tätä koskeva hallituk-
14258: jen rajoituksia valmistellaan.                      sen esitys asiasta annettaneen syksyllä 1988.
14259:    Yksi rikkidioksidipäästöjä rajoittavista val-       Hajukaasujen viihtyisyys- ja terveyshaitoista
14260: tioneuvoston päätöksistä koski sulfaattisellu-      on käynnissä laaja selvitys Etelä-Karjalassa.
14261: tehtaiden rikkipäästöjä, rikkidioksidia ja haju-    Sitä rahoittavat muun muassa ympäristöminis-
14262: rikkiyhdisteitä.                                    teriö ja Suomen Akatemia. Selvityksen valmis-
14263:    Päätöksen perusteluissa esitetään muun mu-       tuttua voidaan entistä paremmin perusteluin
14264: assa seuraavaa:                                     puuttua hajupäästöihin.
14265:    "Useimmat nykyisistä sellutehtaista huonon-         Hallitus ei nykynäkymin pidä koko maata
14266: tavat huomattavasti sijaintipaikkakuntiensa         koskevia hajukaasupäästöjen ohjearvoja asian-
14267: viihtyisyyttä. Eniten [päätöksen vaikutuksesta]     mukaisena keinona näiden päästöjen vähentä-
14268: vähenevät pelkistyneiden, so. haisevien rikki-      miseksi. Ongelma on parhaiten ratkaistavissa
14269: yhdisteiden päästöt. Siten myös sulfaattisellu-     lääninhallitusten ilmoitusmenettelyssä laitos
14270: tehtaiden hajun aiheuttama viihtyisyyshaitta        laitokselta antamin rajoituksin, sillä ilmansuo-
14271: vähenee vastaavasti. Paikallisten olojen takia      jelun kannalta merkityksellisten tehtaiden tuo-
14272: voi lääninhallitus ilmansuojelupäätöksin antaa      tantoprosessien osat ja yksityiskohdat eroavat
14273: täydentäviä määräyksiä.''                           suuresti toisistaan.
14274: 
14275:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988
14276: 
14277:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
14278:                                      1988 vp. -     KK n:o 332                                     3
14279: 
14280: 
14281: 
14282: 
14283:                              Tili Riksdagens Herr Talman
14284: 
14285:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vid enskilda anstalter. Härvid beaktas utom
14286: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         statsrådsbesluten även anstalternas specialegen-
14287: nr 955 av den 17 maj 1988 tili vederbörande         skaper och de lokala förhållandena. Statsråds-
14288: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      besluten är tili sin inriktning ett rätt grovt
14289: jande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under-        redskap. Finjusteringen görs genom beslut,
14290: tecknade spörsmål nr 332:                           som fattas på basis av anmälningarna tili
14291:                                                     länsstyrelserna.
14292:            Ämnar Regeringen i brådskande ord-          Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän fattade
14293:        ning vidta sådana åtgärder som leder         20.11.1987 ett beslut på basis av en luftvårds-
14294:        tili att riktvärden för industrins luktut-   anmälan från Veitsiluoto Oy:s fabriker i Uleå-
14295:        släpp fastställs?                            borg. 1 beslutet har bl.a. utsläppen av luktande
14296:                                                     svavelföreningar begränsats vid fabrikernas
14297:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       verksamhet efter förnyelseskedet. 1 beslutet har
14298: samt anföra följande:                               inte tagits någon ställning tili nuläget. Verk-
14299:   1 luftvårdslagen (67 /82), som trädde i kraft     samhetsidkaren har hos högsta förvaltnings-
14300: år 1982, är de två viktigaste förfaringssätten      domstolen anfört besvär över beslutet.
14301: inom luftvården anmälningsförfarandet och              Veitsiluoto Oy:s fabriker i Uleåborg är i sitt
14302: statsrådsbesluten om bl.a. maximimängder av         nuvarande skick ett exempel på en slutkörd
14303: utsläpp.                                            fabrik, som har förorsakat såväl luftvårds-
14304:    Statsrådsbeslut har utfärdats om sådana          problem som vattenvårdsproblem. Fabriken
14305: föroreningsutsläpp i luften som är viktiga för      har inte förnyats i tid och överensstämmer inte
14306: hela landet. Hittills har utsläppen av partiklar    numera med den bästa tekniken från miljö-
14307: och svaveldioxid reglerats genom statsrådsbe-       vårdssynpunkt sett. Det planeras att de tillvä-
14308: slut. Frågan om begränsningar av utsläppen av       gagångssätt varom stadgas i luftvårdslagen
14309: kväveoxider från energiproduktionen är under        skall förstärkas. En regeringsproposition här-
14310: beredning.                                          om torde komma att avlåtas hösten 1988.
14311:    Ett av statsrådsbesluten om begränsning av          En omfattande utredning om de trivsel- och
14312: svaveldioxidutsläpp rörde utsläpp av svavel,        hälsoolägenheter som luktutsläppen medför
14313: svaveldioxid och Iuktande svavelföreningar          pågår i södra Karelen. Utredningen finansieras
14314: från sulfatcellulosafabriker.                       av bl.a. miljöministeriet och Finlands Akade-
14315:    1 beslutets motivering anförs bl.a. följande:    mi. Då utredningen slutförts blir det möjligt
14316:    "De flesta av dagens cellulosafabriker           att med bättre motivering än förut ingripa mot
14317: försämrar betydligt trivseln på de orter där de     luktutsläppen.
14318: befinner sig. Utsläppen av reducerade, dvs.            Regeringen anser inte i dagens situation att
14319: Iuktande, svavelföreningar minskar mest [ge-        riktvärden, som berör luktutsläppen i hela
14320: nom beslutets inverkan]. Sålunda minskar ock-       landet, är ett ändamålsenligt sätt att minska
14321: så den trivselolägenhet som lukten från sulfat-     dessa utsläpp. Problemet kan bäst lösas genom
14322: cellulosafabrikerna medför på motsvarande           anmälningsförfarandet vid Iänsstyrelserna så
14323: sätt. På grund av lokala förhållanden kan           att begränsningar ges särskilt för varje anstalt,
14324: länsstyrelsen genom luftvårdsbeslut utfärda         eftersom delarna och detaljerna i produktions-
14325: kompletterande bestämmelser.''                      processerna vid de fabriker som med tanke på
14326:    Anmälningsförfarandet enligt luftvårdslagen      luftvården är mest betydelsefulla avviker
14327: är avsett för behandling av luftvårdsproblem        mycket från varandra.
14328: 
14329:     Helsingfors den 22 juni 1988
14330: 
14331:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
14332:                                                 1988 vp.
14333: 
14334: Kirjallinen kysymys n:o 333
14335: 
14336: 
14337: 
14338: 
14339:                                    R. Aho: Kotitarve- ja virkistyskalastusmahdollisuuksien säilyttä-
14340:                                       misestä
14341: 
14342: 
14343:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14344: 
14345:    Kalastuslain (286/82) 6 §:ssä todetaan, että       tuksia ja poikastuotannon laajentamista pitää
14346: "yleisellä vesialueelia meressä sekä Suomen           jatkaa. Se on oikea tapa turvata lohikalakanto-
14347: kalastusvyöhykkeella on jokaisella Suomen             jen säilyminen. Kalastuksen harrastajat, koti-
14348: kansalaisella oikeus harjoittaa kalastusta. Is-       tarve- ja virkistyskalastajat, tekevät vapaaeh-
14349: lannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalai-          toista työtä lohikalakantojen istutusten hyväk-
14350: silla on tällä vesialueelia oikeus kotitarve- ja      si. Jo senkin takia heidän kalastusoikeutensa
14351: virkistyskalastukseen.''                              pitää turvata.
14352:    Tätä lainsäädännön kansalaisille takaamaa             Erityisesti Satakunnan rannikkoalueelia on
14353: oikeutta on rajoitettu jo useiden vuosien ajan        paheksuttu lohen siimapyynnin rajoituksia. Sii-
14354: asetuksen määräyksillä. Viimeksi avomeren ka-         mapyyntikielto vie suurelta kotitarve- ja virkis-
14355: lastusta rajoittava asetus on annettu tänä ke-        tyskalastajien joukolta mahdollisuuden lohen
14356: väänä. Avomerikalastuksen rajoittamista ase-          kalastukseen.
14357: tuksen määräyksillä on perusteltu lohikantojen           Maamme suuri kotitarve-ja virkistyskalasta-
14358: suojelulla, erityisesti luonnonvaraisten lohikan-     jien joukko pelkää, että eduskuntaan tuodaan
14359: tojen suojelulla.                                     kalastuslain muutosesitys, joka hyväksyttynä
14360:    Lohikantojen suojelu on sinänsä hyvä asia,         merkitsee merialueella tapahtuvan kalastuksen
14361: mutta sen varjolla ei pidä riistää maamme             rajoittamista ja kalastuksen luvanvaraiseksi
14362: meren rannikon asukkailta perinteisiä oikeuk-         saattamista. Sellaisia muutoksia vastustetaan
14363: sia eikä aiheuttaa esteitä rannikon kotitarve- ja     yleisesti.
14364: virkistyskalastajakunnalle. Kotitarve- ja virkis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14365: tyskalastusmahdollisuudet pitää turvata jokai-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14366: selle Suomen kansalaiselle, kuten laki edellyt-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14367: tää.                                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14368:    Suomen vesialueiden kalastusrajoitusten pi-                  Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo
14369: tää olla Itämeren rantavaltioiden yhteisesti hy-             turvata kalastuslain 6 §:n kaikille kan-
14370: väksymien normien mukaisia. Muita rajoituk-                  salaisille takaaman kalastusoikeuden,
14371: sia ei tarvita, sillä jo pelkät luonnonolot rajoit-          ja
14372: tavat avomerellä kalastamista.                                  aikooko Hallitus keskeyttää kalastus-
14373:    Lohikalojen poikasistutukset ovat osoittau-               oikeutta rajoittavien lakimääräysten
14374: tuneet kannattavaksi toiminnaksi. Siksi istu-                valmistelutyön?
14375: 
14376:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1988
14377: 
14378:                                                 Raila Aho
14379: 
14380: 
14381: 
14382: 
14383: 280803V
14384: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 333
14385: 
14386: 
14387: 
14388: 
14389:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14390: 
14391:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tus eräistä lohenkalastusta koskevista rajoituk-
14392: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sista. Asetuksilla on kohdistettu rajoitukset
14393: olette 19 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn            niille alueille, joilla jokiin pyrkivä lohi kulloin-
14394: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kin kulkee ja niillä on rajoitettu lähinnä rysä-
14395: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ja siimapyydysten käyttöä.
14396: edustaja Raila Ahon näin kuuluvasta kirjalli-            Maa- ja metsätalousministeriössä on valmis-
14397: sesta kysymyksestä n:o 333:                           teltu kalastuslain tarkistusesitystä. Siinä yhtey-
14398:                                                       dessä on selvitetty, olisiko tarpeen lisätä lain
14399:           Millä toimenpiteillä Hallitus aikoo         6 §:ään säännös, jonka mukaan asetuksella
14400:        turvata kalastuslain 6 §:n kaikille kan-       voitaisiin säätää Suomen kansalaisille Suomen
14401:        salaisille takaaman kalastusoikeuden,          kalastusvyöhykkeellä ja yleisellä vesialueelia
14402:        ja                                             meressä kuuluvan laajan yleiskalastusoikeuden
14403:           aikooko Hallitus keskeyttää kalastus-       rajoittamisesta siten, että ammattimaisesti ka-
14404:        oikeutta rajoittavien lakimääräysten           lastusta harjoittaville henkilöille voitaisiin va-
14405:        valmistelutyön?                                rata yksinomainen oikeus käyttää ammattimai-
14406:                                                       sia pyydyksiä ja pyyntitapoja yleisellä vesialu-
14407:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         eelia meressä sekä Suomen kalastusvyöhyk-
14408: vasti seuraavaa:                                      keellä. Lisäksi selvitetään, tulisiko merilohen
14409:    Vuoden 1983 alusta lukien voimaan tullut           ja -taimenen sekä silakan ja kilohailin ammat-
14410: uusi kalastuslaki (286/82) on tähän mennessä          timainen pyynti voida määrätä asetuksella lu-
14411: kertyneiden kokemusten perusteella osoittautu-        vanvaraiseksi. Silloin kun kalakantojen tila ei
14412: nut yleisesti ottaen käytännössä hyvin toimi-         edellytä rajoitustoimenpiteitä, yleiskalastusoi-
14413: vaksi. Kalastuslain eräät yksittäiset säännökset      keutta voitaisiin käyttää koko laajuudessaan.
14414: eivät ole kaikilta osin tarkoituksenmukaisia.            Ammattimaisia pyydyksiä, joita vain kalas-
14415: Lisäksi kalastuslakiin olisi lisättävä eräitä sään-   tusta ammattinaan harjoittavat saisivat käyt-
14416: nöksiä sen toimivuuden parantamiseksi.                tää, ovat trooli, kookkaat sulkupyydykset sekä
14417:    Käytännössä on ilmennyt tarvetta parantaa          lohen ajoverkot ja -siimat.
14418: Suomen kalastusvyöhykkeellä ja yleisellä vesi-           Tarkoituksena ei ole puuttua kansalaisten
14419: alueella meressä tapahtuvan kalastuksen sääte-        yleisellä vesialueelia meressä ja Suomen kalas-
14420: lymahdollisuuksia. Tätä edellyttävät kalakan-         tusvyöhykkeellä harjoittamaan tavanomaiseen
14421: tojen, erityisesti lohi- ja silakkakantojen biolo-    kotitarve- ja virkistyskalastukseen, joka tapah-
14422: gisesti tarpeellinen ja kansainvälisten sopimus-      tuu vapaa ja viehettä tai näille kalastustavaille
14423: ten mukainen säätely sekä ammattikalastajien          ominaisia verkko- ja siimapyydyksiä käyttäen.
14424: elinkeinon kehittäminen.                                 Kalastuslain 6 §:n muuttamista koskevia
14425:    Viime vuosina on erityisesti lohen luonnon-        säädöksiä valmistellaan parhaillaan maa- ja
14426: kantojen suojelu vaatinut tehokkaita kalastuk-        metsätalousministeriössä yhdessä kalastuselin-
14427: sen säätelytoimenpiteitä, koska arvokkaat             keinon tukemista koskevien säädösten kanssa
14428: luonnonkannat muuten ovat vaarassa loppua.            ja ne annettaneen eduskunnalle syysistunto-
14429: Tässä tarkoituksessa on annettu vuosittain ase-       kaudella 1988.
14430: 
14431:      Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1988
14432: 
14433:                                                                             Ministeri Ole Norrback
14434:                                     1988 vp. -     KK n:o 333                                   3
14435: 
14436: 
14437: 
14438: 
14439:                              Tili Riksdagens Herr Talman
14440: 
14441:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        inom vilka den lax som försöker stiga upp i
14442: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        älvarna vid olika tidpunkter vandrar och ge-
14443: av den 19 maj 1988 tili vederbörande medlem        nom förordningarna har inskränkning skett
14444: av statsrådet översänt avskrift av följande av     närmast av användningen av ryssje- och rev-
14445: riksdagsman Raila Aho undertecknade spörs-         redskap.
14446: mål nr 333:                                            Vid jord- och skogsbruksministeriet har be-
14447:           Med vilka åtgärder ämnar Rege-           retts en proposition om ändring av lagen om
14448:        ringen trygga den fiskerätt som alla        fiske. 1 samband med detta har utretts, huruvi-
14449:        medborgare garanteras enligt 6 § i lag-     da det vore behövligt att tili 6 § foga ett
14450:        en om fiske och                             stadgande enligt vilket genom förordning kun-
14451:           ämnar Regeringen avbryta det             de stadgas om inskränkning av den omfattande
14452:        förberedelsearbete för de lagbestäm-        allmänna fiskerätt som inom dessa vattenom-
14453:        melser, som begränsar fiskerätten?          råden tilikommer finska medborgare så att för
14454:                                                    person som bedriver yrkesfiske kunde reserve-
14455:   Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-       ras ensamrätt att nyttja yrkesmässiga fångst-
14456: samt anföra följande:                              redskap och fångstmetoder inom allmänt vatte-
14457:                                                    nområde i havet och inom Finlands fiskezon.
14458:   Lagen om fiske (286/82), som trädde i kraft      Dessutom utreds huruvida yrkesmässig fångst
14459: vid ingången av år 1983, har enligt hittilis       av havslax och -öring samt Strömming och
14460: vunna erfarenheter allmänt sett visat sig vara     vassbuk medelst förordning kunde föreskrivas
14461: rätt funktionsduglig. Vissa enskilda stadgan-      tiliståndspliktig. Då fiskbeståndens läge inte
14462: den i lagen om fiske är inte tili alla delar       fordrar regleringsåtgärder, kunde den allmän-
14463: ändamålsenliga. Dessutom bör vissa stadgan-        na fiskerätten i hela sin vidd tiliämpas.
14464: den fogas tili lagen för att förbättra dess
14465:                                                        Yrkesmässiga fångstredskap som endast yr-
14466: ändamålsenlighet.                                  kesfiskare skall få använda är trål, stora in-
14467:   Det har i praktiken visat sig behövligt att      stängningsredskap samt drivgarn och drivrevar
14468: förbättra möjligheterna att reglera fisket inom    för lax.
14469: Finlands fiskezon och det allmänna vattenom-
14470: rådet i havet. Detta kräver den biologiskt             Man har inte för avsikt att ingripa i det
14471: behövliga regleringen av fiskbestånden, särskilt   sedvanliga husbehovs- och fritidsfiske som
14472: lax- och strömmingsbestånden och som sker          medborgarna bedriver inom allmänna vatten-
14473: enligt internationella avtal samt för utvecklan-   områden i havet och inom Finlads fiskezon,
14474: de av yrkesfiskarnas näringsverksamhet.            och vid vilket spö och lockbete eller för detta
14475:    Under de senaste åren har särskilt skyddet av   fiske typiska när- och revfiskeredskap kommer
14476: de naturliga bestånden av lax krävt effektiva      tili användning.
14477: åtgärder för reglering av fisket, emedan de            Inom jord- och skogsbruksministeriet bereds
14478: värdefulla naturliga fiskbestånden i annat fall    som bäst de stadganden som berör ändringen
14479: hotas av undergång. I detta syfte har årligen      av 6 § i lagen om fiske tilisammans med
14480: utfärdats en förordning om vissa inskränk-         stadganden som berör stödjande av fiskerinä-
14481: ningar av laxfisket. Genom förordningarna har      ringen. Dessa stadganden torde avlåtas tili
14482: inskränkningarna inriktats på de områden,          riksdagen under höstsessionen 1988.
14483: 
14484:     Helsingfors den 27 juni 1988
14485: 
14486:                                                                         Minister Ole Norrback
14487:                                               1988 vp.
14488: 
14489: Kirjallinen kysymys n:o 334
14490: 
14491: 
14492: 
14493: 
14494:                                  Koistinen ym.: Väestönsuojelun kehittämiseksi tarvittavista toi-
14495:                                    menpiteistä
14496: 
14497: 
14498:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14499: 
14500:    Parlamentaarinen      väestönsuojelukomitea         Omatoimisen suojelun henkilöstö käsittää
14501: käsitteli vuonna 1983 jättämässään mietinnössä      kaikkiaan n. 300 000 henkilöä. Suurin osa
14502: laajasti väestönsuojelua ja sen kehittämistä.       heistä tulee olemaan naisia ainakin sellaisessa
14503: Väestönsuojeluvalmistelujen perustaksi komi-        tilanteessa, jossa puolustusvoimat suorittavat
14504: tea määritteli uhkakuvan, jonka mukaan väes-        liikekannallepanon. Lisäksi tullaan naisia kut-
14505: tönsuojelun toimeenpanon voivat aiheuttaa           sumaan myös yleisen väestönsuojelun tehtäviin
14506: suuronnettomuus, vieraiden valtioiden välinen       ehkä n. neljännes sen tarvitsemasta henkilös-
14507: sodan uhka ja sota sekä aseellinen hyökkäys         töstä eli n. 25 000.
14508: maatamme vastaan.                                      Väestönsuojelulain velvoitteet eivät tee eroa
14509:    Komiteanmietinnön jättämisen jälkeen ovat        sukupuolten välillä. Ne koskevat tasapuolisesti
14510: eräät Euroopassa tapahtuneet suuronnetto-           kaikkia Suomen kansalaisia, mutta edellä sa-
14511: muudet osoittaneet, että väestönsuojelutoimen-      notun mukaisesti saattaa käytännössä ainakin
14512: piteitä voidaan todella tarvita myös normaali-      omatoiminen suojelu olla pääosin naisten suo-
14513: olojen onnettomuuksien takia.                       rittamaa. Naisten tulee näin ollen aktiivisesti
14514:    Nykyinen väestönsuojelulaki edellyttää väes-     osallistua väestönsuojelun valmisteluihin ja
14515: tönsuojelun valmisteltavaksi niin, että se tar-     huolehtia, että se tarpeen vaatiessa on todella
14516: peen vaatiessa voidaan viipymättä saattaa toi-      viipymättä toimeen pantavissa.
14517: mintaan. Tällä hetkellä väestönsuojelun val-           Valtiovallan apuna väestönsuojelutiedotuk-
14518: mius on kuitenkin epätasainen ja osin heikko.       sessa ja koulutuksessa on lähinnä Suomen
14519:    Valtion ja kuntien vastuulla olevassa yleises-   Väestönsuojelujärjestö, mutta monet muutkin
14520: sä väestönsuojelussa on monilla alueilla tyydyt-    järjestöt ovat sisällyttäneet ja voivat sisällyttää
14521: tävä valmius, mutta puutteita on esim:              toimintaansa väestönsuojeluun kuuluvaa toi-
14522:    - kansalaisten väestönsuojelun perustietou-      mintaa. Erityisesti on mainittava naisjärjestö-
14523: dessa ja kansalaisille tarkoitetun tiedotuksen      jen osuus poikkeusolojen elintarvikehuollon ja
14524: valmiudessa                                         kotivaran neuvonnassa.
14525:    - koululaitoksessa      annettavassa    väes-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14526: tönsuojeluopetuksessa                               jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
14527:    - hälytys- ja valvontajärjestelmissä             me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
14528:    - väestönsuojelun erityismateriaalissa           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14529:                                                     sen:
14530:    - väestönsuojien määrässä, varustamisessa
14531: ja valmiudessa.                                               Aikooko Hallitus kiireellisesti antaa
14532:    Yksityisten vastuulla oleva omatoiminen                 eduskunnalle esityksen väestönsuojelu-
14533: suojelu on huomattavasti heikommin valmis-                 lain muuttamiseksi, ja
14534: teltu kuin yleinen väestönsuojelu. Osin tämä                  aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
14535: johtuu lainsäädännön jälkeenjääneisyydestä ja              väestönsuojeluopetusta annetaan kai-
14536: asianomaisten valvontatehtävien laiminlyön-                kissa oppilaitoksissa, sekä
14537: neistä, mutta suurelta osin myös väestönsuoje-                aikooko Hallitus lisätä tukea kunnille
14538: lutiedotuksen ja -koulutuksen vähyydestä.                  ja vapaaehtoisille järjestöille väes-
14539: Kansalaisten ja kotitalouksien kriisivalmius on            tönsuojelua koskevan neuvonnan ja tie-
14540: vähäinen.                                                  dottamisen lisäämiseksi?
14541: 
14542: 
14543: 280808B
14544: 2                               1988 vp. -   KK n:o 334
14545: 
14546:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1988
14547: 
14548:        Annikki Koistinen          Matti Väistö            Tytti lsohookana-Asunmaa
14549:        Juhani Alaranta            Toimi Kankaanniemi      Tina Mäkelä
14550:        Tellervo Renko             Kauko Heikkinen         Riitta Kauppinen
14551:                                   Pirkko Ikonen
14552:                                      1988 vp. -     KK n:o 334                                   3
14553: 
14554: 
14555: 
14556: 
14557:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14558: 
14559:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Terveydenhuoltoalan koulutukseen sisältyy
14560: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       paljon väestönsuojeluun liittyviä asioita.
14561: olette 19 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn             Omatoimiseen suojeluun liittyvä oppimateri-
14562: kirjeenne n:o 957 ohella lähettänyt valtioneu-      aalitilanne ammatillisissa oppilaitoksissa on
14563: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi           varsin hyvä. Sekä suomeksi että ruotsiksi jul-
14564: kansanedustaja Annikki Koistisen ym. teke-          kaistu Suojelu itseäsi ja muita -opetuspaketti
14565: män seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyk-      on ammattikasvatushallituksen hyväksymänä
14566: sen n:o 334:                                        oppimateriaalina laajalti käytössä. Lisäksi on
14567:                                                     parhaillaan valmistumassa väestönsuojeluope-
14568:           Aikooko Hallitus kiireellisesti antaa     tuksen kalvosarja, joka on tarkoitettu kaikkien
14569:        eduskunnalle esityksen väestönsuojelu-       ammattikasvatushallituksen alaisten oppilaitos-
14570:        lain muuttamiseksi, ja                       ten käyttöön.
14571:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
14572:                                                        Peruskouluissa ja lukioissa väestönsuojelu-
14573:        väestönsuojeluopetusta annetaan kai-         opetus annetaan turvallisuuspolitiikan opetuk-
14574:        kissa oppilaitoksissa, sekä                  sen yhteydessä. Ensiapuopetus annetaan pää-
14575:           aikooko Hallitus lisätä tukea kunnille    asiassa liikunnan opetuksen yhteydessä. Koska
14576:        ja vapaaehtoisille järjestöille väes-        peruskoulu on koko ikäluokan koulu, painot-
14577:        tönsuojelua koskevan neuvonnan ja tie-       tuu väestönsuojeluopetus nimenomaan siellä
14578:        dottamisen lisäämiseksi?                     annettavaksi. Opetussuunnitelman laatimisesta
14579:                                                     vastaa voimassa olevan lainsäädännön mukaan
14580:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kunta. Peruskoulun yläasteella toteutettavaksi
14581: vasti seuraavaa:                                    yhdeksi aihekokonaisuudeksi kunta voi halu-
14582:    Väestönsuojelulain muuttamista koskeva           tessaan ottaa väestönsuojelun.
14583: valmistelu on sisäasiainministeriössä viimeiste-       Kouluhallitus on hyväksynyt alaisissaan kou-
14584: lyvaiheessa. Lain valmistelua on hidastanut se,     luissa käytettäväksi edellä mainitun Suojele
14585: että lain keskeisimmän sisällön, väestönsuojien     itseäsi ja muita -opetuspaketin. Tämä merkit-
14586: rakentamisvelvollisuuden ulottamisesta maa-         see sitä, että kunnalla on mahdollisuus saada
14587: seudulle ja myös pientaloihin, vallitsee eri ta-    sen hankintaan valtionosuutta.
14588: hojen välillä varsin erilaisia näkemyksiä. Näi-        Kaikkiin maamme peruskouluihin on koulu-
14589: den näkökantojen yhteensovittaminen toteutta-       hallituksen toimesta toimitettu Suomen Väes-
14590: miskelpoiseksi kokonaisuudeksi on käynnissä.        tönsuojelujärjestön laatima vuonna 1986 val-
14591: Ehdotuksen valmistuttua asia voidaan ottaa          mistunut väestönsuojelun opetuskansio. Tätä
14592: hallituksessa käsiteltäväksi.                       kansiota on ollut valmistelemassa työryhmä,
14593:    Ammatillisissa oppilaitoksissa väestönsuoje-     jossa on ollut edustus Suomen Väestönsuojelu-
14594: luopetusta käsitellään kansalaistieto-nimisen       järjestöstä, sisäasiainministeriöstä, Suomen
14595: oppiaineen yhteydessä turvallisuuspolitiikan        Palontorjuntaliitosta, Suomen Kunnallisliitos-
14596: opetukseen liittyen. Varsinaisena oppimääränä       ta, kouluhallituksesta ja Opettajien ammatti-
14597: väestönsuojeluopetus ei sisälly opetussuunnitel-    järjestöstä. Kansion aineisto jakautuu kolmeen
14598: mien valtakunnallisiin perusteisiin eikä niiden     eri osaan, joiden toteuttamisajatuksena on,
14599: mukaisesti laadittuihin oppilaitoskohtaisiin        että toinen osa toteutetaan yhdessä kunnan
14600: opetussuunnitelmiin. Opetettavana aineksena         väestönsuojeluviranomaisten kanssa.
14601: se sisältyy kuitenkin useamman eri aineen op-          Kouluissa annettavan väestönsuojeluopetuk-
14602: pimäärään.                                          sen lisäksi järjestetään maassamme varsin laa-
14603:    Väestönsuojeluun liittyvät asiat ammatillisis-   jassa mitassa myös aikuisväestölle tarkoitettua
14604: sa oppilaitoksissa opetetaan pääasiassa amma-       väestönsuojelun ja pelastustoiminnan kansa-
14605: tillisten aineiden sekä työnopetuksen yhteydes-     laisopetusta. Tämä käsittää ensiapu-, palontor-
14606: sä. Eräissä ammateissa vaaditaan muun ohella        junta- ja muuta suojelukoulutusta. Vuosittain
14607: varsin perusteellinen säteilysuojelukoulutus.       koulutustilaisuuksiin    osallistuu   100 000-
14608: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 334
14609: 
14610: 150 000 henkilöä. Vapaaehtoisilla järjestöillä     ka kustannuksista kunta vastaa pääasiassa itse.
14611: on erittäin tärkeä osuus koulutuksen toteutta-     Väestönsuojelun tiedottamisen ja neuvonnan
14612: misessa. Tämän on katsottu hyvin sopivan           lisääminen kunnassa ei ole niinkään taloudelli-
14613: niiden tehtäväksi ja toimintaa on tuettu julki-    nen ongelma eikä kyseisen toiminnan tehosta-
14614: sin varoin. Viime vuosina avustusten yhteis-       misen voida katsoa edellyttävän nykyistä suu-
14615: määrä on ollut noin 12-13 miljoonaa mark-          rempaa valtion tukea kunnille. On myös huo-
14616: kaa, josta valtion tulo- ja menoarviossa varat-    mattava, että osa pelastushallinnon valistus- ja
14617: tu määräraha on 1 130 000 markkaa. Pääosa          neuvontatoiminnasta kuuluu kunnan palo- ja
14618: varoista on saatu avustuksina Palosuojelura-       pelastustoimen piiriin, johon kunnalla on oi-
14619: hastosta ja Raha-automaattiyhdistykseltä.          keus saada valtionosuus.
14620:    Väestönsuojelulain mukaan väestönsuojelu
14621: on kunnallishallintoon liittyvää toimintaa, jon-
14622: 
14623:     Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1988
14624: 
14625:                                                            Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
14626:                                     1988 vp. -     KK n:o 334                                     5
14627: 
14628: 
14629: 
14630: 
14631:                              Tili Riksdagens Herr Talman
14632: 
14633:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        undervisningen. 1 vissa yrken krävs bl.a. en
14634: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        mycket grundlig strålskyddsutbildning. 1 ut-
14635: nr 957 av den 19 maj 1988 till vederbörande        bildningen inom hälsovården ingår många sa-
14636: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     ker som anknyter till befolkningsskyddet.
14637: jande av riksdagsledamot Annikki Koistinen            Den läromedelssituation i yrkesläroanstalter-
14638: m.fl. undertecknade spörsmål nr 334:               na som anknyter till skyddet på eget initiativ är
14639:                                                    mycket god. Undervisningspaketet Skydda dig
14640:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-        själv och andra som publicerats på både finska
14641:        ning avlåta en proposition till riksdagen   och svenska och som godkänts såsom lärome-
14642:        med förslag tilllag om ändring av lagen     del av yrkesutbildningsstyrelsen används i stor
14643:        om befolkningsskydd, och                    utsträckning. Dessutom färdigställs som bäst
14644:          ämnar Regeringen ombesörja att un-        en stordiaserie för undervisningen i befolk-
14645:        dervisning i befolkningsskydd ges i alla    ningsskydd vilken är avsedd att användas av
14646:        läroanstalter samt                          alla läroanstalter som underlyder yrkesutbild-
14647:           ämnar Regeringen öka stödet till         ningsstyrelsen.
14648:        kommunerna och frivilliga organisatio-         1 grundskolorna och gymnasierna ges under-
14649:        ner för att öka rådgivningen och infor-     visningen i befolkningsskydd i samband med
14650:        mationen om befolkningsskydd?
14651:                                                    undervisningen i säkerhetspolitik. Undervis-
14652:                                                    ningen i förstahjälp ges i huvudsak i samband
14653:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       med undervisningen i gymnastik och idrott.
14654: samt anföra följande:                              Eftersom grundskolan är en skola för en hei
14655:    Beredningen som gäller ändringen av lagen       åldersklass koncentreras undervisningen i be-
14656: om befolkningsskydd är i slutskedet i inrikes-     folkningsskydd uttryckligen dit. Enligt den gäl-
14657: ministeriet. Beredningen av lagen har fördröjts    lande lagstiftningen ansvarar kommunerna för
14658: av att det råder mycket olika uppfattningar        uppgörandet av läroplanerna. En kommun kan
14659: mellan olika parter om det mest centrala inne-     om den så önskar införa befolkningsskydd som
14660: hållet i lagen, dvs. utsträckandet av skyldighe-   ett tema på grundskolans högstadium.
14661: ten att bygga befolkningsskydd till att gälla         Skolstyrelsen har godkänt ovan nämnda un-
14662: landsbygden och också småhus. Sammanjämk-          dervisningspaket "Skydda dig själv och
14663: ningen av dessa uppfattningar till en genom-       andra" att användas i de skolor som underly-
14664: förbar helhet pågår som bäst. Efter att för-       der den. Detta innebär att kommunen har
14665: slaget färdigställts kan ärendet behandlas i       möjlighet att erhålla statsandel för anskaffan-
14666: regeringen.                                        det av det.
14667:    Vid yrkesläroanstalterna behandlas befolk-         Alla grundskolor i vårt land har genom
14668: ningsskyddsundervisningen i samband med ett        skolstyrelsens försorg tillställts den undervis-
14669: läroämne som kallas medborgarkunskap och i         ningsmapp för befolkningsskyddet som upp-
14670: anslutning till undervisningen i säkerhetspoli-    gjorts av Finlands Befolkningsskyddsorganisa-
14671: tik. Undervisning i befolkningsskydd ingår inte    tion och som färdigställdes år 1986. Denna
14672: som en egentlig lärokurs i de riksomfattande       mapp har beretts av en arbetsgrupp i vilken
14673: grunderna för läroplanerna och inte heller i de    Finlands Befolkningsskyddsorganisation, inri-
14674: läroplaner för de olika läroanstalterna vilka      kesministeriet, Finlands Brandvärnsförbund,
14675: uppgjorts i enlighet med dem. Såsom undervis-      Suomen Kunnallisliitto, skolstyrelsen och Lä-
14676: ningsstoff ingår den dock i lärokurserna för       rarnas Fackorganisation var representerade.
14677: flera ämnen.                                       Materialet i mappen fördelar sig på tre olika
14678:    1 yrkesläroanstalterna ges undervisningen i     delar och tanken är att den andra delen genom-
14679: de saker som anknyter tili befolkningsskydd i      förs tillsammans med befolkningsskyddsmyn-
14680: regel i samband med yrkesämnena samt arbets-       digheterna i kommunen.
14681: 6                                  1988 vp. -     KK n:o 334
14682: 
14683:    Förutom den undervisning i befolknings-        stöd ur Brandvärnsfonden och Penningauto-
14684: skydd som ges i skolorna anordnas i vårt land i   matföreningen.
14685: mycket stor utsträckning också medborgarun-          Enligt lagen om befolkningsskydd är befolk-
14686: dervisning i befolkningsskydd och räddnings-      ningsskyddet en verksamhet som anknyter till
14687: verksamhet för den vuxna befolkningen. Den-       kommunalförvaltningen och för vars kost-
14688: na omfattar förstahjälps-, brandvärns- och        nader kommunen i huvudsak ansvarar. En
14689: annan skyddsutbildning.         Årligen deltar    ökning av informationen om och rådgivningen
14690: 100 000-150 000 personer i utbildningen. Fri-     inom befolkningsskyddet är inte så mycket ett
14691: villiga organisationer har en mycket stor bety-   ekonomiskt problem, och en effektivering av
14692: delse vid genomförandet av utbildningen. Det      ifrågavarande verksamhet kan inte anses
14693: har ansetts att detta lämpar sig väl för dem,     förutsätta ett större statsunderstöd än för när-
14694: och verksamheten har understötts med offent-      varande till kommunerna. Det bör också ob-
14695: liga medel. Under de senaste åren har det         serveras att en del av upplysnings- och rådgiv-
14696: sammanlagda beloppet av understöden varit ca      ningsverksamheten inom räddningsförvalt-
14697: 12-13 miljoner mark, av vilket det anslag som     ningen hör till kommunens brand- och rädd-
14698: reserverats i statsförslaget är 1 130 000 mark.   ningsväsende, för vilket kommunen har rätt att
14699: Största delen av medlen har erhållits i under-    erhålla statsandel.
14700: 
14701:     Helsingfors den 23 juni 1988
14702: 
14703:                                                                Inrikesminister Jarmo Rantanen
14704:                                              1988 vp.
14705: 
14706: Kirjallinen kysymys n:o 335
14707: 
14708: 
14709: 
14710: 
14711:                                  Heikkinen ym.: Vartiuksen rajanylityspaikan avaamisesta Kuh-
14712:                                    mossa
14713: 
14714: 
14715:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14716: 
14717:    Kuhmon Vartiuksen rajanylityspaikan muut-          Neuvostoliiton talousuudistuksen myötä
14718: tamisesta pysyväksi rajanylityspaikaksi tehtiin    Kostamuksen, Murmanskin ja Karjalan alueil-
14719: ensimmäinen esitys jo vuonna 1978. Kostamus-       la on odotettavissa laajoja ja myös uudentyyp-
14720: urakan aikana Vartiuksen rajanylityspaikka oli     pisiä taloudellisia hankkeita. Alueen luonnon-
14721: avoinna erityisjärjestelyin työmaan tarvitse-      varat ovat runsaita ja luonto on rikas. Maan-
14722: malle tavara- ja henkilöliikenteelle. Kostamuk-    tieteellistä läheisyyttä on aiemminkin käytetty
14723: sen rakennustöiden päätyttyäkin Vartiusta on       yhtenä Suomen ja Neuvostoliiton välisen talou-
14724: käytetty erityisjärjestelyin puutavaran, pellet-   dellisen yhteistyön pontimena, ja on vain ajan
14725: tien, erikoisvaunutehtaan komponenttien, ra-       kysymys, milloin uusia hankkeita voidaan
14726: kennustarvikkeiden ja elintarvikkeiden kulje-      käynnistää. Tällaisina on mainittu mm. yhteis-
14727: tukseen Suomen ja Neuvostoliiton välillä.          yritykset, kompensaatiokauppahankkeet, mat-
14728: Vuonna 1986 Vartiuksen kautta kuljetettiin         kailu, ympäristönsuojeluyhteistyö ja erityista-
14729: tavaraa rautateitse yhteensä noin 400 000 ton-     lousalueet. Olivatpa tulevat hankkeet mitä hy-
14730: nia. Maanteitse kuljetettiin samana vuonna         vänsä, Kuhmon Vartiuksen avaaminen palvelee
14731: noin tuhat autokuormaa tarvikkeita.                molempien maiden etuja.
14732:    Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14733: työryhmä on selvittänyt elintarvikkeiden kulje-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
14734: tusnäkymiä Kainuun talousalueelta Kostamuk-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
14735: seen. Työryhmän muistion mukaan elintarvik-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14736: keiden vientimahdollisuuksia on; mm. tuore-        sen:
14737: tuotteet kuten maito, peruna ja juurekset voi-
14738: taisiin toimittaa Kostamukseen kotimarkkina-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14739: hintaan voimassa olevien tavaranvaihtopöytä-              siin Kuhmon Vartiuksen avaamiseksi
14740: kirjojen mukaisesti.                                      pysyväksi rajanylityspaikaksi?
14741: 
14742:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1988
14743: 
14744:           Kauko Heikkinen             Annikki Koistinen             Tytti Isohookana-Asunmaa
14745:           Tellervo Renko              Sakari Valli                  Riitta Jouppila
14746:           Eino Siuruainen             Seppo Kääriäinen              J. Juhani Kortesalmi
14747:                                       Liisa Jaakonsaari
14748: 
14749: 
14750: 
14751: 
14752: 280802U
14753: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 335
14754: 
14755: 
14756: 
14757: 
14758:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14759: 
14760:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mon ja Kostamuksen ystävyyskaupunkitoimin-
14761: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taan liittyviin ylityksiin.
14762: olette 19 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn
14763:                                                        Hallitus on tietoinen Vartiuksen rajanylitys-
14764: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
14765:                                                     paikan avaamisen alueellisesta merkityksestä
14766: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
14767:                                                     erityisesti Kuhmon ja Kostamuksen ystävyys-
14768: edustaja Kauko Heikkisen ym. näin kuuluvasta
14769:                                                     kaupunkitoiminnassa ja muussa alueellisessa
14770: kirjallisesta kysymyksestä n:o 335:                 yhteistyössä. Vartiuksen rajanylityspaikka on-
14771:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kin ollut esillä, joskin epävirallisesti, mm. suo-
14772:        siin Kuhmon Vartiuksen avaamiseksi           malais-neuvostoliittolaisen          talouskomission
14773:        pysyväksi rajanylityspaikaksi?               puitteissa Neuvostoliiton viranomaisten kans-
14774:                                                     sa. Neuvostoliiton puolelta on uusien rajanyli-
14775:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tyspaikkojen avaamista koskevissa keskuste-
14776: vasti seuraavaa:                                    luissa viitattu erityisesti turistiliikenteen aiheut-
14777:                                                     tamiin infrastruktuurikustannuksiin ja rajan-
14778:    Ulkoasiainministeriön kartoitettua eri viran-    ylityspaikkojen käytön laajentamisen edellyttä-
14779: omaisten näkemyksiä uusien rajanylityspaikko-
14780:                                                     mien rakennustöiden suorittamiseen maiden
14781: jen tarpeesta Suomen ja Neuvostoliiton välillä      välisenä yhteistyönä. Rajanylityspaikkojen
14782: asiaa käsiteltiin hallituksen talouspoliittisessa
14783:                                                     avaamista koskevia keskusteluja Neuvostolii-
14784: ministerivaliokunnassa     joulukuussa      1987.   ton kanssa tullaan jatkamaan kokonaisvaltai-
14785: Tammikuussa 1988 Neuvostoliitolle esitettiin
14786:                                                     selta pohjalta.
14787: keskusteluja uusien rajanylityspaikkojen tar-
14788: peen yhteiseksi selvittämiseksi. Tässä yhteydes-       Tehtyjen selvitysten mukaan Vartiuksen ra-
14789: sä Suomen puolelta mainittiin erityisesti Niira-    janylityspaikan arvioidut henkilöliikennemää-
14790: lan ja Rajajoosepin rajanylityspaikkojen käy-       rät jäisivät ainakin tässä vaiheessa vähäisiksi
14791: tön laajentaminen, mutta ei suljettu mahdollis-     rajoittuen lähinnä Kuhmon ja Kostamuksen
14792: ten keskustelujen ulkopuolelle muitakaan vaih-      ystävyyskaupunkitoiminnan edellyttämään lii-
14793: toehtoja, Vartius mukaan lukien.                    kenteeseen ja muuhun alueelliseen yhteistyö-
14794:    Tällä hetkellä Vartius toimii tavarankulje-      hön. Näin ollen Vartiuksen avaaminen tavara-
14795: tuksen rajanylityspaikkana rautateitse. Maan-       liikenteen lisäksi myös henkilöliikenteen rajan-
14796: teitse tapahtuvien tavarankuljetusten ylikulku-     ylityspaikaksi ja samalla viralliseksi rajanyli-
14797: paikkana Vartius on suljettu, kuljetusten           tyspaikaksi Suomen ja Neuvostoliiton välillä ei
14798: maanteitse tyrehdyttyä. Henkilöliikenteen osal-     näytä ainakaan tässä vaiheessa realistiselta.
14799: ta rajanylitykset tapahtuvat poikkeusluvin.         Mitään estettä kehittää tavaraliikennettä rauta-
14800: Poikkeuslupia on myönnetty erityisesti Kuh-         teitse Vartiuksen kautta ei kuitenkaan ole.
14801: 
14802:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988
14803: 
14804:                                                                  Ulkoasiainministeri Kalevi Sorsa
14805:                                      1988 vp. -     KK n:o 335                                     3
14806: 
14807: 
14808: 
14809: 
14810:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14811: 
14812:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        övergångar i anslutning tili vänortsverksamhe-
14813: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ten mellan Kuhmo och Kostamus.
14814: av den 19 maj 1988 tili vederbörande medlem           Regeringen är medveten om den regionala
14815: av statsrådet översänt avskrift av följande av
14816:                                                     betydelse som öppnandet av Vartius gränsöver-
14817: riksdagsman Kauko Heikkinen m.fl. under-            gångsställe har för i synnerhet vänortsverksam-
14818: tecknade spörsmål nr 335:                           heten mellan Kuhmo och Kostamus och för
14819:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        övrigt regionalt samarbete. Vartius gränsöver-
14820:        att öppna Vartius gränsövergångsställe       gångsställe har sålunda tagits upp, visserligen
14821:        i Kuhmo permanent?                           inofficiellt, med sovjetiska myndigheter, bl.a.
14822:                                                     inom ramen för den finsk-sovjetiska ekono-
14823:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       miska kommissionen. Vid diskussionerna om
14824: samt anföra följande:                               öppnandet av nya gränsövergångsställen har
14825:                                                     man från sovjetisk sida hänvisat tili att de
14826:    Efter det att utrikesministeriet hade kartlagt
14827:                                                     infrastrukturkostnader som turisttrafiken med-
14828: olika myndigheters synpunkter på behovet av         för och utförandet av de byggnadsarbeten som
14829: nya gränsövergångsställen mellan Finland och
14830:                                                     utvidgningen förutsätter sköts i samråd mellan
14831: Sovjetunionen, behandlades frågan i regering-
14832:                                                     länderna. Diskussionerna med Sovjetunionen
14833: ens finanspolitiska ministerutskott i december
14834:                                                     om öppnandet av gränsövergångsställen kom-
14835: 1987. 1 januari 1988 föreslogs diskussioner         mer att fortsätta utgående från helheten.
14836: med Sovjetunionen, vilka gällde en gemensam
14837: utredning av behovet av nya gränsövergångs-            Enligt utförda utredningar kommer de per-
14838: ställen. 1 detta sammanhang nämndes från            sontrafikmängder som beräknats för Vartius
14839: finländskt håll i synnerhet en utvidgning av        gränsövergångsställe att förbli små, åtminstone
14840: användningen av gränsövergångsställena i Nii-       i detta skede, och begränsa sig tili främst den
14841: rala och Rajajooseppi, men man uteslöt inte         trafik som gäller vänortsverksamheten mellan
14842: heller andra alternativ, inklusive Vartius, ur      Kuhmo och Kostamus samt tili övrigt regionalt
14843: diskussionerna.                                     samarbete. Åtminstone i detta skede verkar det
14844:    För närvarande fungerar Vartius som gräns-       sålunda inte realistiskt att öppna Vartius som
14845: övergångsställe för varutransport per järnväg.      gränsövergångsställe också för persontrafik ut-
14846: Vartius är stängt för landsvägstransporter av       över godstrafiken och samtidigt göra det tili ett
14847: varor, sedan landsvägstransporterna har upp-        officiellt gränsövergångsställe mellan Finland
14848: hört. 1 fråga om persontrafiken sker gräns-         och Sovjetunionen. Däremot föreligger inga
14849: övergång med undantagstilistånd. Undantags-         hinder för ett utvecklande av godstrafiken per
14850: tillstånd har beviljats i synnerhet för gräns-      järnväg via Vartius.
14851: 
14852:     Helsingfors den 22 juni 1988
14853: 
14854:                                                                  Utrikesminister Kalevi Sorsa
14855:                                              1988 vp.
14856: 
14857: Kirjallinen kysymys n:o 336
14858: 
14859: 
14860: 
14861: 
14862:                                  Maijala ym.: Liikevaihtoverouudistuksen edellytysten turvaami-
14863:                                    sesta
14864: 
14865: 
14866:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14867: 
14868:    Valtion vuodelle 1988 hyväksytyn tulo- ja               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14869: menoarvion perusteluissa sivulla 200 todetaan:          ryhtyä, jotta valtion vuoden 1988 tulo-
14870:    '' Liikevaihtoverotusmenettely   uudistetaan         ja menoarviossa liikevaihtoverouudis-
14871: vuoden 1989 alusta lukien. Uudistuksen tarkoi-          tuksen tavoitteeksi asetettu verovelvolli-
14872: tuksena on tehostaa veron oikea-aikaista ja             sen oikeusturvan parantaminen toteu-
14873: oikeamääräistä kertymistä sekä parantaa vero-           tuisi,
14874: velvollisen oikeusturvaa.''                                täydentääkö Hallitus lääninveroviras-
14875:    Tämän vuoden maaliskuun 25. päivänä an-              tojen organisaatiota sillä tavalla, että
14876: netussa verohallintoasetuksessa vahvistettu lää-        liikevaihtoveroasioiden käsittely voisi
14877: ninverovirastojen organisaatio, liikevaihtove-          tapahtua joka läänissä omassa vastuu-
14878: roasioiden hajauttaminen lääninverovirastoissa          yksikössään ja päätöksenteko tulkin-
14879: eri osastoille ja virkojen lukumäärä ovat kui-          nallisten asioiden osalta kollegiaalisesti
14880: tenkin herättäneet huolestumista liikevaihtove-         siten, ettei samalta päätöksentekijäitä
14881: rohallinnon virkamiesten keskuudessa. Vero-             edellytetä sekä välillisen että välittömän
14882: velvollisen oikeusturva ei näytä parantuvan.            verotuksen hallitsemista,
14883: Päätösten oikeusvarmuus ja verovelvollisten                aikooko Hallitus kiireellisesti selvit-
14884: saama palvelu jopa heikkenee, ellei uudistuk-           tää tarpeen ja perustaa riittävästi pää-
14885: sen yhteydessä erityisesti huolehdita toimivien         töksentekijöiden virkojen lisäksi uusia
14886: organisaatioiden luomisesta, uudistuksen ai-            virkoja esittelyä ja toimistotyötä var-
14887: heuttaman virkojen tarpeen huomioon ottami-             ten, niin että työmäärää lisäävät liike-
14888: sesta ja muutoksenhakumahdollisuuksien jär-             vaihtoveron kuukausimaksuvalvonta ja
14889: jestämisestä verovelvollisille antamalla heille         muutoksenhakuasiat kyetään 1.1.1989
14890: heidän verotusasemastaan automaattisesti vali-          lukien hoitamaan lääninverovirastoissa,
14891: tuskelpoinen päätös.                                    ja
14892:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            aikooko Hallitus ehdottaa liikevaih-
14893: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-          toverolakia muutettavaksi siten, että
14894: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-           myös 1.1.1989 lukien verovelvollisille
14895: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-            annetaan verotusasemasta automaatti-
14896: sen:                                                    sesti valituskelpoinen päätös?
14897: 
14898:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1988
14899: 
14900:           Matti Maijala                Anneli Jäätteenmäki        Kalevi Mattila
14901:           Aapo Saari                   Heikki Kokko               Tellervo Renko
14902:           Esko Jokiniemi               Riitta Kauppinen           Annikki Koistinen
14903:           Jorma Fred                   Seppo Kääriäinen           Pekka Puska
14904:           Mirja Ryynänen               Kimmo Sarapää              Juho Sillanpää
14905:                                        Eino Siuruainen
14906: 
14907: 
14908: 
14909: 
14910: 280795M
14911: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 336
14912: 
14913: 
14914: 
14915: 
14916:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14917: 
14918:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tion vuoden 1988 tulo- ja menoarvion perus-
14919: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teluissa. Verovelvollisen oikeusturvan tehosta-
14920: olette 19 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          minen asetettiin myös liikevaihtoverotusmenet-
14921: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        telyn kehittämistoimikunnan toimeksiannossa
14922: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       yhdeksi liikevaihtoverotuksen kehittämisen ta-
14923: edustaja Maijalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-     voitteeksi. Liikevaihtoverotusmenettelyn uudis-
14924: sesta kysymyksestä n:o 336:                         tamista koskeva hallituksen esitys perustuu
14925:                                                     keskeisiltä osin mainittuun, vuonna 1985 mie-
14926:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tintönsä jättäneen toimikunnan ehdotukseen.
14927:        ryhtyä, jotta valtion vuoden 1988 tulo-
14928:        ja menoarviossa liikevaihtoverouudis-          Uudistetussa liikevaihtoverotusmenettelyssä
14929:        tuksen tavoitteeksi asetettu verovelvolli-   verovelvollisen oikeusturvaa on parannettu
14930:        sen oikeusturvan parantaminen toteu-         muun muassa pidentämällä kuukausimaksujen
14931:        tuisi,                                       maksuaikaa 25 päivää, asettamalla tilikauteen
14932:           täydentääkö Hallitus lääninveroviras-     kohdistuvalle maksuunpanolle määräaika, te-
14933:        tojen organisaatiota sillä tavalla, että     hostamalla valvontaa sekä kehittämällä oi-
14934:        liikevaihtoveroasioiden käsittely voisi      kaisu- ja muutoksenhakumenettelyä. Liike-
14935:        tapahtua joka läänissä omassa vastuu-        vaihtoverotusta koskevat asiat tulee hoitamaan
14936:        yksikössään ja päätöksenteko tulkin-         11 lääninverovirastoa nykyisen 7 liikevaihtove-
14937:        nallisten asioiden osalta kollegiaalisesti   rotoimiston asemesta. Näiden toimenpiteiden
14938:        siten, ettei samalta päätöksentekijäitä      seurauksena verovelvollisella on tosiasiallinen
14939:        edellytetä sekä välillisen että välittömän   mahdollisuus laskea kalenterikuukauden liike-
14940:        verotuksen hallitsemista,                    vaihtovero oikeamääräisenä ja suorittaa se oi-
14941:           aikooko Hallitus kiireellisesti selvit-   kea-aikaisesti. Virheiden korjaaminen on tehty
14942:        tää tarpeen ja perustaa riittävästi pää-     mahdollisimman nopeaksi, selkeäksi ja yksin-
14943:        töksentekijöiden virkojen lisäksi uusia      kertaiseksi.
14944:        virkoja esittelyä ja toimistotyötä var-         Liikevaihtoveroasioiden käsittelystä läänin-
14945:        ten, niin että työmäärää lisäävät liike-     verovirastossa säädetään verohallinnosta 25
14946:        vaihtoveron kuukausimaksuvalvonta ja         päivänä maaliskuuta 1988 annetussa asetukses-
14947:        muutoksenhakuasiat kyetään 1.1.1989          sa (278/88). Asetuksen 40 §:ssä on lueteltu
14948:        lukien hoitamaan lääninverovirastoissa,      lääninverovirastojen osastot ja tOimistot. Ase-
14949:        ja                                           tuksen 41-45 §:ssä säädetään eri osastoilla
14950:           aikooko Hallitus ehdottaa liikevaih-      käsiteltävistä asioista. Näillä säännöksillä liike-
14951:        toverolakia muutettavaksi siten, että        vaihtoverotoiminnot on kussakin lääninverovi-
14952:        myös 1.1.1989 lukien verovelvollisille       rastossa järjestetty suoritettaviksi niissä osas-
14953:        annetaan verotusasemasta automaatti-         toissa ja toimistoissa, joissa ne lääninveroviras-
14954:        sesti valituskelpoinen päätös?               ton toimialue, liikevaihtoverovelvollisten mää-
14955:                                                     rä sekä lääninveroviraston muut tehtävät huo-
14956:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mioon ottaen selvitysten mukaan on tarkoituk-
14957: vasti seuraavaa:                                    senmukaisinta suorittaa.
14958:   Liikevaihtoverotusmenettely uudistetaan 23           Verohallinnosta annetun asetuksen 50 §:n
14959: päivänä joulukuuta 1987 annetulla lailla (1119/     mukaan Iääninverovirastolie kuuluvat asiat rat-
14960: 87), joka tulee voimaan vuoden 1989 alussa.         kaisee pääsääntöisesti asianomaisen virkamie-
14961: Liikevaihtoverotusmenettelyn uudistamisen yh-       hen esittelystä lääninverojohtaja, osastopääl-
14962: tenä tavoitteena on parantaa liikevaihtovero-       likkö, toimistopäällikkö tai atk-päällikkö sen
14963: velvollisten oikeusturvaa. Tämä tavoite on to-      mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Lii-
14964: dettu liikevaihtoverotusmenettelyn uudistamis-      kevaihtoverotusta koskevat asiat ratkaistaan
14965: ta koskevassa hallituksen esityksessä sekä vai-     siten samalla tavalla kuin muutkin lääninvero-
14966:                                      1988 vp. -     KK n:o 336                                    3
14967: 
14968: virastossa käsiteltävät vastaavat verotusta kos-    misestä annetaan päätös silloin, kun verovel-
14969: kevat asiat.                                        vollinen tai valtionasiamies sitä pyytää. Vali-
14970:    Vuoden 1988 tulo- ja menoarvion perustelu-       tusmahdollisuus säilyy yhtä laajana kuin tä-
14971: jen mukaan vuoden 1988 aikana selvitetään           hänkin asti.
14972: tehtäväsiirtojen jälkeen liikevaihtoverotusteh-        Liikevaihtoverotusmenettelyä ja hallintoa
14973: tävien hoidon jatkossa edellyttämä henkilöstö-      koskeviin vuoden 1989 alusta voimaan tuleviin
14974: tarve. Tähänastisten selvitysten pohjalta ei vie-   säännöksiin ei tässä vaiheessa ole tarpeen tehdä
14975: lä ole tullut esiin tarvetta tämän vuoden tulo-     muutoksia. Selvitykset liikevaihtoverolainsää-
14976: ja menoarviossa päätettyjen henkilöstöjärjeste-     dännön kehittämiseksi muilta osin ovat käyn-
14977: lyjen tarkistamiseen. Valtiovarainministeriö        nissä. Näiden perusteella tullaan lähivuosina
14978: seuraa uudistuksen toteutusta ja ryhtyy tarvit-     antamaan tätä lainsäädäntöä selkiyttäviä esi-
14979: taessa toimenpiteisiin lääninverovirastojen hen-    tyksiä, jotka edelleen nyt toteutettavan menet-
14980: kilöstön kehittämiseksi.                            tely- ja hallintouudistuksen ohella tulevat pa-
14981:    U udistetussa liikevaih toverotusmenettelyssä    rantamaan liikevaihtoverovelvollisten oikeus-
14982: verovelvolliselle lähetetään ilmoitus rekisteriin   turvaa.
14983: merkitsemisestä. Rekisteröinnistä ja sen epää-
14984: 
14985:     Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1988
14986: 
14987:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
14988: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 336
14989: 
14990: 
14991: 
14992: 
14993:                               Tili Riksdagens Herr Talman
14994: 
14995:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         regeringsproposition som rör reformen av om-
14996: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          sättningsbeskattningen samt i motiveringen tili
14997: av den 19 maj 1988 tili vederbörande medlem          statsförslaget för år 1988. En effektivering av
14998: av statsrådet översänt avskrift av följande av       den skattskyldiges rättsskydd uppställdes också
14999: riksdagsman Maijala m.fl. undertecknade              som ett mål för det uppdrag att utveckla
15000: spörsmål nr 336:                                     omsättningsbeskattningen som kommissionen
15001:                                                      för utvecklande av omsättningsbeskattnings-
15002:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            förfarandet hade. Regeringspropositionen an-
15003:        vidta för att det mål, att den skattskyl-     gående reformen av omsättningsbeskattningen
15004:        diges rättsskydd skall förbättras, som i      baserar sig tili centrala delar på nämnda för-
15005:        statsförslaget för år 1988 uppställts för     slag av delegationen, viiken år 1985 överlämna-
15006:        omsättningsskattereformen skall upp-          de sitt betänkande.
15007:        nås,                                             1 den förnyade omsättningsbeskattningen
15008:           kommer Regeringen att komplettera          har den skattskyldiges rättsskydd förbättrats
15009:        länsskatteverkens organisation så, att        bl.a. genom att betalningstiden för de månatli-
15010:        handläggningen        av     omsättnings-     ga betalningarna har förlängts med 25 dagar,
15011:        skatteärenden i varje Iän kan ske inom        genom att en tidsfrist för debitering som hän-
15012:        en egen ansvarsenhet och beslutsfattan-       för sig tili en räkenskapsperiod har fastställts,
15013:        det när det gäller tolkningsfrågor kan        genom att övervakningen har effektiverats
15014:        skötas kollegialt så, att samma besluts-      samt genom att förfarandet vid sökande av
15015:        fattare inte skall förutsättas behärska       rättelse och ändring har utvecklats. Ärenden
15016:        såväl den indirekta som den direkta           som rör omsättningsbeskattning kommer att
15017:        beskattningen, och                            skötas av 11 länsskatteverk i stället för av de
15018:           ämnar Regeringen med det snaraste          nuvarande 7 omsättningsskattebyråerna. Sam
15019:        utreda behovet av och inrätta nya tjäns-      en följd av dessa åtgärder har den skattskyl-
15020:        ter dels för beslutsfattare, dels för före-   dige en faktisk möjlighet att beräkna omsätt-
15021:        dragnings- och kontorsuppgifter för att       ningsskatten per kalendermånad tili rätt belopp
15022:        övervakningen av de månatliga betal-          och att betala den vid rätt tidpunkt. Det har
15023:        ningarna av omsättningsskatt och full-        gjorts så snabbt, klart och enkelt som möjligt
15024:        följdsärendena, vilka båda ökar arbets-       att rätta tili fel.
15025:        bördan, räknat från 1.1.1989 skall kun-          1 förordningen av den 25 mars 1988 om skatte-
15026:        na skötas vid länsskatteverken, och
15027:                                                      förvaltningen (278/88) stadgas om handlägg-
15028:           ämnar Regeringen föreslå att lagen         ning av omsättningsskatteärenden vid länsskat-
15029:        angående omsättningsskatt ändras så,          teverken. 1 förordningens 40 § har avdelning-
15030:        att de skattskyldiga också räknat från        arna och byråerna vid länsskatteverken räknats
15031:        1.1.1989 automatiskt ges ett sådant be-       upp. 1 förordningens 41-45 §§ stadgas det om
15032:        slut angående deras ställning vid be-         vilka ärenden som handläggs vid de olika
15033:        skattningen att det kan överklagas?           avdelningarna. Genom dessa stadganden har
15034:                                                      det ordnats så, att omsättningsskatteärendena
15035:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         vid varje länsskatteverk handläggs vid de av-
15036: samt anföra följande:                                delningar och byråer där det med beaktande av
15037:    Omsättningsbeskattningen förnyas genom en         länsskatteverkets verksamhetsområde, antalet
15038: lag av den 23 december 1987 (1119/87), viiken        omsättningsskatteskyldiga samt övriga uppgif-
15039: träder i kraft i början av år 1989. Ett av målen     ter vid länsskatteverket enligt utredningar är
15040: med reformen av omsättningsbeskattningen är          mest ändamålsenligt att handlägga dem.
15041: att förbättra de omsättningsskatteskyldigas             Enligt 50 § förordningen om skatteförvalt-
15042: rättsskydd. Detta mål har fastslagits i den          ningen avgörs i regel de ärenden som ankom-
15043:                                      1988 vp. -     KK n:o 336                                    5
15044: 
15045: mer på ett länsskatteverk på den behöriga              Enligt den nya omsättningsbeskattningen
15046: tjänstemannens föredragning av länsskattedi-        skall tili den skattskyldige skickas anmälan om
15047: rektören, en avdelningschef, en byråchef eller      införing i registret. Om registrering och om
15048: ADB-chefen i enlighet med vad som bestäms i         vägran att registrera meddelas beslut, ifall den
15049: arbetsordningen. Ärenden som rör omsätt-            skattskyldige eller statsombudet begär det.
15050: ningsbeskattning avgörs således på samma sätt       Möjligheten att anföra besvär bevaras i samma
15051: som övriga motsvarande beskattningsärenden,         utsträckning som tidigare.
15052: vilka handläggs vid länsskatteverket.                  Det är inte i detta skede nödvändigt att göra
15053:    Enligt motiveringen tili statsförslaget för år   ändringar i de stadganden om förfarandet vid
15054: 1988 utreds under år 1988 hur stor personai         omsättningsbeskattningen och om förvalt-
15055: som efter det omsättningsskatteuppgifterna          ningen av denna som träder i kraft vid ingång-
15056: överförts kommer att behövas för skötseln av        en av år 1989. Utredningar om utvecklande av
15057: dessa uppgifter i fortsättningen. På basis av de    omsättningsskattelagstiftningen i övrigt pågår.
15058: utredningar som hittilis gjorts har det inte        På basis av dessa utredningar kommer det
15059: ännu uppstått behov av att justera de personal-     under de närmaste åren att avlåtas propositio-
15060: arrangemang som fastställts i statsförslaget för    ner, som gör denna lagstiftning tydligare och
15061: innevarande år. Finansministeriet följer ge-        som vid sidan av den förfarings- och förvalt-
15062: nomförandet av reformen och vidtar vid behov        ningsreform som nu genomförs vidare kommer
15063: åtgärder för utvecklande av personalen vid          att förbättra rättsskyddet för omsättnings-
15064: länsskatteverken.                                   skatteskyldiga.
15065: 
15066:      Helsingfors den 21 juni 1988
15067: 
15068:                                                                          Minister Ulla Puolanne
15069:                                              1988 vp.
15070: 
15071: Kirjallinen kysymys n:o 337
15072: 
15073: 
15074: 
15075: 
15076:                                  Sarapää: Kirkkolammen kunnostamisesta Rovaniemellä
15077: 
15078: 
15079:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15080: 
15081:    Rovaniemen kaupungin keskustassa sijaitse-      joita ja matkailijoita. Kirkkolammen alue lähi-
15082: vaan Kirkkolampeen on laadittu kunnostus-          ympäristöineen on läpi vuoden merkittävä vir-
15083: suunnitelma Rovaniemen kaupungin ja Lapin          kistysalue. Vähitellen haisevaksi lätäköksi
15084: vesi- ja ympäristöpiirin toimesta vuosien 1985     muuttuvan Kirkkolammen kunnostus on kii-
15085: ja 1986 aikana. Kaupunki on rakentanut kesän       reellinen asia. Kirkkolammen kunnostukseen
15086: 1986 aikana lammen ympärille kiireellisenä         tarvittaisiin Lapin vesipiirille 750 000 markan
15087: hankkeena penkereen, joka on tarkoitettu ja-       määräraha, jotta valtiovalta voisi vastata
15088: lankulkua varten. Suunnitelmien ja kustannus-      omasta sitoumuksestaan.
15089: jakosopimuksen mukaan vesi- ja ympäristöpii-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15090: rin piti ruopata vesialue jo talven 1987 aikana.   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15091: Hanke odottaa edelleen vesipiirin toimenpitei-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15092: tä. Töitä ei kuitenkaan päästä jatkamaan,          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15093: ennen kuin vesipiiri saa rahat lammen ruop-
15094: pausta ja pohjapadon rakentamista varten.                    Pitääkö H::lllitus Rovaniemen kau-
15095:    Kirkkolammen lähivaikutuspiirissä asuu                 pungissa SIJaitsevan Kirkkolammen
15096: useita satoja kaupunkilaisia, ja lammen ran-              kunnostusta kiireellisenä asiana, ja
15097: nalla on mm. seurakuntakeskus. Lammen ohi                    aikooko Hallitus osoittaa hankkeen
15098: kulkee päivittäin tuhansia asukkaita, opiskeli-           toteuttamiseen tarvittavat varat?
15099: 
15100:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1988
15101: 
15102:                                          Kimmo Sarapää
15103: 
15104: 
15105: 
15106: 
15107:  280798Q
15108: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 337
15109: 
15110: 
15111: 
15112: 
15113:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15114: 
15115:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    laitossäännöstelyn takia. Lampi on matala ja
15116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    rehevöitynyt. Ajoittain se on levämassojen mä-
15117: olette 20 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn       däntyessä haissut ympäristöä haittaavasti. Ve-
15118: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     denpinnan korkeus vaihtelee nykyisin Valajas-
15119: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    kosken säännöstelyn takia siten, että veden-
15120: edustaja Kimmo Sarapään näin kuuluvasta          korkeuden vaihteluväli on noin puoli metriä.
15121: kirjallisesta kysymyksestä n:o 337:              Keskisyvyyden vaihteluväli on puolestaan
15122:                                                  0,85-1,05 metriä.
15123:           Pitääkö Hallitus Rovaniemen kau-          Kunnostus on tarkoitus toteuttaa ruoppaa-
15124:        pungissa SIJaitsevan Kirkkolammen         malla ja rakentamalla luusuaan pohjapato,
15125:        kunnostusta kiireellisenä asiana, ja      joka estää vedenkorkeuden liiallisen vaihtelun
15126:          aikooko Hallitus osoittaa hankkeen      lammessa. Lampeen pumpataan lisäksi sulan
15127:        toteuttamiseen tarvittavat varat?         veden aikana Kemijoesta hyvälaatuista lisävet-
15128:                                                  tä.
15129:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Rovaniemen kaupunginhallituksen 28.3.1983
15130: vasti seuraavaa:                                 antaman sitoumuksen mukaan kaupunki ra-
15131:    Kirkkolammen kunnostussuunnitelma on          kentaa tarvittavat suojapenkereet, huolehtii
15132: valmistunut Lapin vesipiirin vesitoimistossa     täyttöalueiden viimeistelystä ja vastaa rakenta-
15133: vuonna 1984 Rovaniemen kaupungin vuonna          mistyön valmistuttua käytöstä ja kunnossapi-
15134: 1982 tekemän hakemuksen perusteella. Han-        dosta.
15135: ketta on edeltänyt Rovaniemen kaupungin             Suunnitellun työnjaon mukaan vesi- ja ym-
15136: ranta- ja vesialueiden yleissuunnitelma, jonka   päristöhallitus ruoppaisi Kirkkolammen ja si-
15137: vesihallitus hyväksyi vuonna 1985. Hankkee-      joittaisi ruoppausmassat, rakentaisi pohjapa-
15138: seen liittyy olennaisesti myös Kirkkolammen      don patolaitteineen sekä hankkisi ja rakentaisi
15139: puiston maisemasuunnitelma, joka on laadittu     vesijohtolinjan ja pumppuamon sen sähköis-
15140: samoihin aikoihin.                               tystä lukuun ottamatta.
15141:    Vesihallitus hyväksyi Kirkkolammen kun-          Hankkoon       kokonaiskustannukset      ovat
15142: nostussuunnitelman 16.4.1985. Hanketta var-      1 400 000 mk, josta valtion osuudeksi on ehdo-
15143: ten on haettu vesioikeuden lupa, joka on         tettu edellä sanotun työnjaon mukaisesti puolet
15144: annettu 4.6.1986 ja vahvistettu korkeimman       eli 700 000 mk.
15145: hallinto-oikeuden päätöksellä 16.2.1987.            Ympäristöministeriö on pitänyt hanketta tar-
15146:   Kirkkolampi on keskeisellä paikalla asema-     peellisena ja tarkoituksenmukaisena ja esittä-
15147: kaava-alueella. Se on syntynyt Kemijoen pin-     nyt sen rahoittamista valtion tulo- ja menoar-
15148: nan korkeuden noustua Valajaskosken voima-       viossa vuosina 1988 ja 1989.
15149: 
15150:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988.
15151: 
15152:                                                               Ympäristöministeri Kaj Bärlund
15153:                                       1988 vp. -      KK n:o 337                                    3
15154: 
15155: 
15156: 
15157: 
15158:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
15159: 
15160:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Träsket är grunt och fyllt med frodig växtlig-
15161: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           het. Tidigare har ruttnande algmassor avgett
15162: av den 20 maj 1988 tili vederbörande medlem           lukter, vilket inverkat menligt på omgivningen.
15163: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Nuförtiden varierar vattenståndet vid Vala-
15164: riksdagsman Kimmo Sarapää undertecknade               jaskoski med ca en halv meter på grund av
15165: spörsmål nr 337:                                      regleringen. Djupet i träsket är i genomsnitt
15166:                                                       0,85-1,05 m.
15167:           Anser Regeringen att iståndsätt-                Avsikten är att genomföra iståndsättningen
15168:        ningen av Kirkkolampi i Rovaniemi              genom muddring och genom byggande av en
15169:        stad brådskar och                              bottendamm i utloppet. Dammen förhindrar
15170:          ämnar Regeringen anvisa medel för            att vattenhöjden varierar för mycket i träsket.
15171:        genomförandet av projektet?                    Dessutom pumpas extra vatten av god kvalitet
15172:                                                       från Kemi älv ut i träsket under smältvattenpe-
15173:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         rioden.
15174: samt anföra följande:                                     Enligt en förbindelse som stadsstyrelsen i
15175:    Iståndsättningsplanen för Kirkkolampi har          Rovaniemi gett 28.3.1983 bygger staden nöd-
15176: blivit klar år 1984 vid vattenbyrån inom Lapp-        vändiga skyddsvallar, ombesörjer de avslutan-
15177: lands vattendistrikt på basis av Rovaniemi            de arbetena på områden som skall fyllas igen
15178: stads ansökan år 1982. Projektet har föregåtts        och ansvarar för användningen och underhållet
15179: av en generalpian för strand- och vattenom-           av dem sedan byggnadsarbetet slutförts.
15180: rådena i Rovaniemi stad. Pianeo godkändes av              Enligt den planerade arbetsfördelningen
15181: vattenstyrelsen år 1985. Projektet har i väsent-      skall vatten- och miljöstyrelsen muddra Kirk-
15182: lig mån samband även med landskapsplanen              kolampi och placera muddringsmassorna, byg-
15183: för Kirkkolampi park. Denna plan har utarbe-          ga bottendammen jämte anläggningar samt
15184: tats vid samma tid.                                   anskaffa och bygga en vattenledningslinje och
15185:    Vattenstyrelsen godkände planen för istånd-        pumpstation med undantag av elektrifieringen
15186: sättningen av Kirkkolampi 16.4.1985. Vatten-          av denna.
15187: domstolens tillstånd har sökts för projektet.             De totala kostnaderna för projektet uppgår
15188: Tillståndet har givits 4.6.1986 och fastställts       tili 1 400 000 mk, varav över hälften, dvs.
15189: genom högsta förvaltningsdomstolens beslut            700 000 mk har föreslagits falla på statens lott
15190: 16.2.1987.                                            i enlighet med ovan nämnda arbetsfördelning.
15191:    Kirkkolampi intar en central plats på stads-           Miljöministeriet har ansett att projektet är
15192: planeområdet. Träsket har uppkommit sedan             nödvändigt och ändamålsenligt samt föreslagit
15193: vattnet stigit i Kemi älv tili följd av regleringen   att det skall finansieras med medel ur statsför-
15194: av vattenståndet vid Valajaskoski kraftverk.          slaget under åren 1988 och 1989.
15195: 
15196:      Helsingfors den 22 juni 1988
15197: 
15198:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
15199:                                               1988 vp.
15200: 
15201: Kirjallinen kysymys n:o 338
15202: 
15203: 
15204: 
15205: 
15206:                                   Jokinen ym.: Vaivilla Oy:n työntekijöiden työllisyyden turvaa-
15207:                                      misesta
15208: 
15209: 
15210:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15211: 
15212:    Maamme villateollisuus, jota on pidettävä         miseksi, niin miksi sallitaan toimivien yritysten
15213: edelleen yhtenä perusteollisuuden haarana            lamaannuttamista sekä työttömien määrän
15214: maassamme, on tällä hetkellä johdettu tilantee-      kasvattamista tarpeettomasti. Tästä syystä oli-
15215: seen, joka on häpeäksi maallemme. Varsin             sikin aiotut työvoiman vähennykset nopeasti
15216: lyhytnäköisen ja valtionhallinnon taholta myös       peruutettava.
15217: valitettavan piittaamattomuuden seurauksena             Hallituksen velvollisuutena on selvittää myös
15218: on valtionyhtiö Vaivilla johdettu tilanteeseen,      ne toimet, jotka ovat johtaneet Vaivillan talou-
15219: joka merkitsee vakavaa uhkaa koko teolli-            dellisten vaikeuksien kasvuun sen pyrkiessä
15220: suuden jatkolle.                                     kansainvälisille markkinoille ja tytäryhtiöiden
15221:    Kuitenkin jopa maailmanlaajuisesti nähdään        perustamiseen sinne, missä ei ole ollut mahdol-
15222: tämän teollisuudenhaaran jatkumisen tarpeelli-       lisuuksia muuhun kuin tappioihin. Koska teh-
15223: suus, jonka seurauksena myös Vaivillan tuot-         das menestyisi täysin, jopa keskimääräistä pa-
15224: teiden kysynnälle olisi ollut jatkossakin menek-     remmin, jos ei oteta mukaan noita tahallisesti
15225: kiä.                                                 tai taitamattomuudesta hankittuja rasitteita,
15226:    Valitettavasti jopa Suomen armeijan tilauk-       on tarpeen selvittää Vaivillan tilanne kaikilta
15227: set tehtiin ulkomailta juuri silloin, kun Vaivil-    osin. Koska Suomessa tarvitaan jatkossakin
15228: lan tilaustarve olisi o,llut ensi sijalla. Kansan-   juuri sellaisia tuotteita, joita Valvillassa val-
15229: taloudellinen tappio oli tässä tapauksessa mo-       mistetaan, ei ole mitään tarvetta tehtaan toi-
15230: nitahoinen, koska juuri tämä päätös sinetöi          minnan vaikeuttamiseen ja heikentämiseen.
15231: Vaivillan aseman heikentämisen.                      Myös neuvostokaupan lisäämisen mahdollisuu-
15232:                                                      det ovat olemassa jatkossakin, jos asiaa hoide-
15233:    Vaivillan tehtaan entisten omistajien velka-      taan kunnolla. Nykyisen korkean ammattitai-
15234: taakan paino ja velkojen korkomenojen pitä-          don hankkimiseen niinikään kuluu useita vuo-
15235: minen mukana yrityksen tulosta arvioitaessa          sia, joten kansantaloudellisestikaan ei Suomes-
15236: on virhe, koska se saa näyttämään tuloksen           sa ole varaa jättää käyttämättä tätä arvokasta
15237: heikommalta kuin mitä se todella on. Tehtaan         työpanosta koko kansakunnan hyväksi.
15238: erinomaisen ammattitaidon omaavien työnteki-
15239: jäin sekä viime vuosina uusitun koneistuksen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15240: aikaansaama tulos olisi edellyttänyt valtioval-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
15241: lan eli Vaivillan omistajan täysin toisenlaista      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
15242:                                                      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15243: asioiden hoitoa kuin mihin tehdas nyt on
15244:                                                      sen:
15245: johdettu.
15246:    Vaivillan toiminnan vaikeuttaminen lisää jo                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15247: entisestäänkin huolestuttavan suurta työttö-                ryhtyä Vaivilla Oy:n tilanteen kaiken-
15248: myyttä maassamme. Kun samanaikaisesti yh-                   puoliseksi selvittämiseksi sekä työllisyy-
15249: teiskunnan varoja sijoitetaan monin verroin                 den turvaamiseksi tehtaan työntekijöil-
15250: epävarmempiin yrityksiin työllisyyden turvaa-               le?
15251:       Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1988
15252: 
15253:            Anna-Liisa Jokinen           Lauha Männistö                 Ensio Laine
15254:            Heli Astala                  Pekka Leppänen                 Raila Aho
15255:            Asko Apukka                  Pertti Lahtinen                Claes Andersson
15256:  280757V
15257: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 338
15258: 
15259: 
15260: 
15261: 
15262:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15263: 
15264:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joten yksinomaan niiden varassa yhtiöllä ei ole
15265: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toimintaedellytyksiä.
15266: olette 19 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn             Vuonna 1985 yhtiössä toteutettiin velkasa-
15267: kirjeenne n:o 961 ohella toimittanut valtioneu-     neeraus. Valtio otti yhtiön veloista vastattavak-
15268: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        seen noin 150 milj. markkaa. Vuosittain Vai-
15269: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin          villan velkojen lyhennyksiin ja korkoihin on
15270: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 338:      käytetty lähes 30 milj. markkaa valtion varoja.
15271:                                                     Velkasaneerauksella saatettiin yhtiön pääoma-
15272:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kustannukset yhtiön toimintaedellytykset tur-
15273:        ryhtyä Vaivilla Oy:n tilanteen kaiken-       vaavalle tasolle. Valtion puolelta tuolloin edel-
15274:        puoliseksi selvittämiseksi sekä työllisyy-   lytettiin, että yhtiö kykenee jatkossa selviyty-
15275:        den turvaamiseksi tehtaan työntekijöil-      mään ilman omistajan lisärahoitusta.
15276:        le?                                             Jotta yhtiö tulisi toimeen omillaan ilman
15277:                                                     omistajan lisärahoitusta, on tappiokehityksen
15278:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          katkaiseminen välttämätöntä. Koska nykyisel-
15279: taen seuraavaa:                                     lään ei yhtiöllä ole todettu olevan liiketaloudel-
15280:                                                     lisia toimintaedellytyksiä, on jouduttu toimin-
15281:    Vaivilla Oy:n toiminta on viime vuodet ollut     nan uudelleenarviointiin ja voimakkaisiin sa-
15282: tappiollista. Viime vuonna toiminnallinen tap-      neeraustoimenpiteisiin. Viime yhtiökokouksen
15283: pio oli noin 20 milj. markkaa. Vaivillan huo-       päätöksen mukaisesti yhtiön tuotelinjat tullaan
15284: noon menestykseen on osaltaan myötävaikut-          eriyttämään omiksi liiketoimintayksiköikseen
15285: tanut Suomen ja Neuvostoliiton välisen kau-         ja ylisuuriksi muodostuneet kiinteistöt tullaan
15286: pan supistuminen vaatetuskiintiöiden osalta.        erottamaan muusta liiketoiminnasta. Näin
15287: Epäsuoran viennin huomioon ottaen yhtiön            kiinteät kustannukset voidaan mitoittaa liike-
15288: tuloista yli puolet on muodostunut Neuvosto-        toimintayksiköittäin niiden laajuuden edellyt-
15289: liiton kanssa käytävästä kaupasta. Länsivien-       tämälle tasolle.
15290: nistä ei ole saatu riittävää kompensaatiota            Kauppa- ja teollisuusministeriön taholta seu-
15291: supistuvalle itäviennille eikä myynnin lisäämi-     rataan jatkuvasti Vaivilla Oy:n toimintaa. Jos
15292: nen kotimarkkinoillakaan ole onnistunut. Puo-       kehityssuunta jatkuu tappiollisena, niin siinä
15293: lustusvoimien tilaukset ovat muodostaneet yh-       tapauksessa ministeriö harkitsee uusien toi-
15294: tiön myynnistä vain kymmenisen prosenttia,          menpiteiden käyttöönottoa.
15295: 
15296:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
15297: 
15298:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
15299:                                      1988 vp. -     KK n:o 338                                     3
15300: 
15301: 
15302: 
15303: 
15304:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15305: 
15306:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            År 1985 sanerades bolagets skulder. Staten
15307: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         åtog sig att svara för ca 150 milj. mark av
15308: nr 961 av den 19 maj 1988 tili vederbörande         bolagets skulder. Årligen har nästan 30 milj.
15309: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      mark av statens medel använts tili avkort-
15310: jande av riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen         ningar av Vaiviilas skulder samt tili bolagets
15311: m.fl. undertecknade spörsmål nr 338:                räntor. Med hjälp av skuldsaneringen fick man
15312:                                                     bolagets kapitalkostnader till en nivå, där
15313:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            förutsättningarna för bolagets verksamhet är
15314:        vidta för att i allo klarlägga situationen   tryggade. Från statens sida förutsattes då, att
15315:        vid Vaivilla Oy samt för att trygga          bolaget i fortsättningen förmår klara sig utan
15316:        sysselsättningen för arbetstagarna vid       tilläggsfinansiering från ägarens sida.
15317:        fabriken?                                       För att bolaget skall klara sig på egen hand
15318:                                                     utan tiliäggsfinansiering från ägarens sida är
15319:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        det nödvändigt att hejda förlustutvecklingen.
15320: samt anföra följande:                               Eftersom det har konstaterats att bolaget i sitt
15321:   Vaivilla Oy:s verksamhet har de senaste åren      nuvarande skick inte har förutsättningar för
15322: gått med förlust. 1 fjol uppvisade verksam-         företagsekonomisk verksamhet, har man blivit
15323: heten en förlust på ca 20 milj. mark. Den           tvungen att omvärdera verksamheten och att
15324: minskade handeln mellan Finland och Sovjet-         vidta omfattande saneringsåtgärder. 1 enlighet
15325: unionen i fråga om konfektionskvoterna har          med beslutet vid senaste bolagsstämma kom-
15326: för sin del bidragit till att det har gått dåligt   mer bolagets produktlinjer att differentieras
15327: för Valvilla. Med beaktande av indirekt export      och bli separata enheter för affärsverksamhet,
15328: härrör över hälften av bolagets inkomster från      medan fastigheterna som blivit för stora, kom-
15329: handeln med Sovjetunionen. Den minskande            mer att avskiljas från affärsverksamheten i
15330: östexporten har inte tillräckligt kunnat kom-       övrigt. På så sätt kan de fasta kostnaderna vid
15331: penseras med västexport och det har inte heller     varje enhet för affärsverksamhet dimensione-
15332: lyckats att öka försäljningen på hemmarkna-         ras för den nivå deras omfattning förutsätter.
15333: den. Försvarsmaktens beställningar har utgjort         Handels- och industriministeriet följer hela
15334: endast ett tiotal procent av bolagets försälj-      tiden Vaivilla Oy:s verksamhet. Om utveck-
15335: ning. Enbart på grundval av dem har bolaget         lingen fortsätter i en förlustbringande riktning,
15336: därför inga förutsättningar för verksamhet.         kommer ministeri et att överväga nya åtgärder.
15337: 
15338:      Helsingfors den 10 juni 1988
15339: 
15340:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
15341:                          j
15342:                         j
15343:                        j
15344:                       j
15345:                      j
15346:                     j
15347:                    j
15348:                   j
15349:                  j
15350:                 j
15351:                j
15352:               j
15353:              j
15354:             j
15355:            j
15356:           j
15357:          j
15358:         j
15359:        j
15360:       j
15361:      j
15362:     j
15363:    j
15364:   j
15365:  j
15366: j
15367:                                              1988 vp.
15368: 
15369: Kirjallinen kysymys n:o 339
15370: 
15371: 
15372: 
15373: 
15374:                                 Jokinen ym.: Metsäojitusten ja lannoitteiden ympäristölle ai-
15375:                                    heuttamista vahingoista
15376: 
15377: 
15378:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15379: 
15380:    Huolestuminen luonnon tuhoutumisesta li-        taan mennä luonnon ja ympäristömme tuhojen
15381: sääntyy kaikilla tasoilla. Samanaikaisesti jat-    vauhdittamisessa, ennen kuin on vakavasti
15382: kuvat ne toimet, jotka ovat muuttaneet luon-       puututtava tähän huolestuttavaan kehitykseen?
15383: toa, lianneet vesistöjä ja vahingoittaneet puus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15384: toja.                                              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
15385:    Metsäojitukset jatkuvat. Vieläpä valtion tu-    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
15386: ella on näitä toimia tehostettu vuosikymmenes-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15387: tä toiseen, vaikka tiedot tämän toiminnan ai-      sen:
15388: heuttamista haittatekijöistä ovat jo kauan ol-
15389: leet tiedossa. Metsien lannoituksen aiheuttamat             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15390: vahingot ovat kasvaneet, ja nekin tunnetaan jo            ryhtyä Suomen luonnon ja ympäristön
15391: haitallisista seurauksista. Jopa tutkimusten an-          tuhoutumisen estämiseksi eli metsäoji-
15392: tamaa tietoa on jo olemassa lannoitusten ai-              tusten ja metsien myrkyttämisen lopet-
15393: heuttamista seurauksista. Kuinka pitkälle aio-            tamiseksi?
15394: 
15395:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1988
15396: 
15397:           Anna-Liisa Jokinen          Pekka Leppänen                Raila Aho
15398:           Pertti Lahtinen             Claes Andersson               Lauha Männistö
15399:           Pauli Uitto                 Ensio Laine                   Heli Astala
15400: 
15401: 
15402: 
15403: 
15404: 280794L
15405: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 339
15406: 
15407: 
15408: 
15409: 
15410:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15411: 
15412:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        niiden ehkäisemismahdollisuuksia on tarkastel-
15413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tu laajasti maa- ja metsätalousministeriön aset-
15414: olette 19 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn           taman metsä- ja turvetalouden vesiensuojelu-
15415: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         toimikunnan kuluvan vuoden huhtikuussa val-
15416: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mistuneessa mietinnössä.
15417: edustaja Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-          Toimikunta on katsonut metsätalouden ve-
15418: sesta kysymyksestä n:o 339:                          siensuojelun tehostamisen edellyttävän jo ole-
15419:                                                      massa olevien tutkimusaineistojen ja tutkimus-
15420:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tiedon hyödyntämistä ja lisätutkimuksia. Toi-
15421:        ryhtyä Suomen luonnon ja ympäristön           mikunnan työn pohjalta on tarkoitus tarpeelli-
15422:        tuhoutumisen estämiseksi eli metsäoji-        sessa määrin tarkistaa metsäojitusta ja metsän-
15423:        tusten ja metsien myrkyttämisen lopet-        lannoitusta koskevia vesiensuojeluohjeita sekä
15424:        tamiseksi?                                    tehostaa alan tutkimusta.
15425:                                                         Vesiensuojelua voidaan edistää jo nykytietä-
15426:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mykseenkin perustuen monilla eri keinoilla.
15427: taen seuraavaa:                                      Metsäojitusten osalta näitä ovat jo nykyisiin-
15428:    Soiden osuus Suomen koko maa-alasta on            kin ohjeisiin sisältyvät kiintoainekuormituksen
15429: ollut noin kolmannes eli 10 miljoonaa hehtaa-        vähentämismenetelmät kuten selkeytysaltaat,
15430: ria. Ojituskelpoisiksi luokiteltuja soita on ollut   lietekuopat ja suojavyöhykkeet. Myös metsän-
15431: noin 7 miljoonaa hehtaaria, joista on tähän          lannoitusohjeissa on korostettu vesistöjen var-
15432: mennessä ojitettu noin 5,7 miljoonaa hehtaa-         silla tarpeellisten suojavyöhykkeiden ja levitys-
15433: ria. Metsäojituksen seurauksena on puuston           tasaisuuden tarkkailumenetelmien käyttöä, jot-
15434: määrä voimakkaasti lisääntynyt, ja nykyinen          ta lannoitteiden joutuminen vesistöihin voitai-
15435: metsäojituksella aikaansaatu lisäkasvu on noin       siin minimoida. Lannoitteiden levitys lumelle
15436: 7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.                   on myös todettu epätarkoituksenmukaiseksi, ja
15437:    Uudisojitus oli laajimmillaan 1960-luvun lo-      se on käytännössä lähes lopetettu.
15438: pulla, jolloin ojitettiin vuosittain lähes 300 000      Metsäojituksen osalta on lisäksi huomatta-
15439: hehtaaria. Tästä määrästä on vuotuinen uudis-        va, että käytännössä kaikista ojitussuunnitel-
15440: ojitusala tasaisesti pienentynyt ollen tällä het-    mista toimitetaan nykyisin tiedot vesi- ja ym-
15441: kellä noin 60 000 hehtaaria. Suunnilleen saman       päristöpiireille, jotka voivat antaa lausuntonsa
15442: verran tehdään myös kunnostusojituksia, joilla       tarvittavista suojelutoimenpiteistä -::nnen suun-
15443: turvataan vanhojen metsäojitusalueiden puun-         nitelmien toteuttamista.
15444: tuotanto.                                               Lannoitteiden puustolle aiheuttamien vauri-
15445:    Metsänlannoitus oli suurimmillaan 1970-           oiden osalta voidaan todeta, että lannoitukses-
15446: luvun puolivälissä, jolloin vuotuinen lannoitus-     sa pyritään levitystasaisuutta tarkkailemalla
15447: pinta-ala oli lähes 250 000 hehtaaria. Lannoi-       välttämään sekä ylisuurten että toisaalta puus-
15448: tusmäärät ovat kuitenkin vähentyneet ja ovat         ton kasvun kannalta liian pienien lannoitemää-
15449: viime vuosina olleet alle 100 000 hehtaaria          rien käyttöä. Kohteeseen sopivan lannoitteen
15450: vuodessa. Metsä 2000 -ohjelmassa on esitetty         käyttämisestä varmistuiaan tarvittaessa ravin-
15451: vuotuisen metsänlannoituspinta-alan nostamis-        neanalyyseillä.
15452: ta 220 000 hehtaariin vuosituhannen vaihtee-            Ottaen huomioon metsäojituksella ja met-
15453: seen mennessä.                                       sänlannoituksella saavutettavat hyödyt sekä
15454:    Puuntuotantoa lisäävien vaikutusten ohella        tiedot näiden toimenpiteiden ympäristövaiku-
15455: on sekä metsäojituksella että metsänlannoituk-       tuksista ja haittojen torjunnasta hallitus kat-
15456: sella myös haittavaikutuksia, jotka kohdistuvat      soo, ettei metsäojituksen ja metsänlannoituk-
15457: pääasiassa vesistöihin. Näitä vaikutuksia ja         sen lopettamiseen ole perusteita.
15458: 
15459:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1988
15460:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
15461:                                       1988 vp. -      KK n:o 339                                     3
15462: 
15463: 
15464: 
15465: 
15466:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15467: 
15468:    1 det syfte 37 § 1 mom. rikdagsordningen           granskats i ett betänkande från april i år av
15469: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         kommissionen för vattenskydd inom skogs-
15470: av den 19 maj 1988 till vederbörande medlem           och torvhushållningen, viiken tillsatts av jord-
15471: av statsrådet översänt avskrift av följande av        och skogsbruksministeriet.
15472: riksdagsledamot Jokinen m.fl. undertecknade
15473: spörsmål nr 339:                                         Kommissionen anser att en effektivering av
15474:                                                       vattenskyddet     inom      skogshushållningen
15475:          Vilka åtgärder tänker Regeringen             förutsätter att man utnyttjar det forskningsma-
15476:        vidta för att förhindra förstörelsen i         terial och den kunskap som redan finns samt
15477:        Finlands natur och miljö, dvs. för att         att man fortsätter undersökningarna. Avsikten
15478:        få ett slut på skogsdikningarna och            är att på basen av kommissionens arbete i
15479:        förgiftandet av skogarna?                      nödvändig utsträckning justera vattenskydds-
15480:                                                       anvisningarna om skogsdikning och skogsgöds-
15481:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ling samt att effektivera forskningen inom
15482: samt anföra följande:                                 branschen.
15483:    Torvmarkernas andel av hela Finlands areal            Vattenskyddet kan på många olika vis främ-
15484: har varit ca 1/3 eller 10 miljoner hektar.            jas med hjälp av den kunskap som redan nu
15485: Torvmarker som klassificerats som dikningsba-         finns. När det gäller skogsdikningar utgörs
15486: ra har utgjort ca 7 miljoner hektar, varav            dessa av metoder för att minska belastningen
15487: hittills dikats ca 5, 7 miljoner hektar. Tili följd   av fasta ämnen, såsom sedimentationsbas-
15488: av skogsdikningen har trädbeståndet ökat kraf-        sänger, slammgropar och skyddszoner, vilka
15489: tigt och den nuvarande tillväxten, som upp-           ingår i de anvisningar som redan nu finns.
15490: nåtts genom skogsdikning, är ca 7 miljoner            Även i anvisningarna för skogsgödsling beto-
15491: kubikmeter om året.                                   nas bruket av skyddszoner, som är nödvändiga
15492:    Nydikningen var som mest omfattande i              invid vattendragen, och system för kontroll av
15493: slutet av 1960-talet, då man årligen dikade           en jämn spridning av gödselmedel, så att
15494: nästan 300 000 hektar. Efter det har den årliga       mängden gödselmedel som hamnar i vattendra-
15495: nydikningsarealen minskat i jämn takt och             gen kunde minimeras. Spridningen av gödsel-
15496: utgör för närvarande ca 60 000 hektar. 1 unge-        medel på snö har konstaterats vara oändamåls-
15497: fär samma utsträckning utförs även iståndsätt-        enlig och har i praktiken nästan upphört.
15498: ningsdikningar, med vars hjälp man tryggar              När det gäller skogsdikning måste man dess-
15499: virkesproduktionen på gamla skogsdiknings-            utom beakta att vatten- och miljödistrikten
15500: områden.                                              numera i praktiken informeras om alla dik-
15501:    Skogsgödslingen var som intensivast i mitten       ningsplaner och att de kan ge utlåtande om
15502: av 1970-talet, då den årliga gödslingsarealen         behövliga skyddsåtgärder innan planerna ge-
15503: var nästan 250 000 hektar. Gödslingsmängder-          nomförs.
15504: na har dock minskat och har under de senaste             När det gäller de skador som gödselmedlen
15505: åren varit mindre än 100 000 hektar om året. 1        förorsakar på trädbeståndet kan man konsta-
15506: programmet Skog 2000 har man föreslagit en            tera att man vid gödslingen eftersträvar att
15507: ökning av den årliga skogsgödslingsarealen tili       undvika å ena sidan för stora och å andra
15508: 220 000 hektar före år 2000.                          sidan, med tanke på trädsbeståndets tillväxt,
15509:   Både skogsdikningen och skogsgödslingen             för små gödselmängder genom att kontrollera
15510: har - förutom att de ökar virkesproduktionen          att gödseln sprids jämnt. Vid behov kan man
15511: - även skadliga verkningar som i huvudsak             med hjälp av näringsanalyser förvissa sig om
15512: drabbar vattendragen. Denna inverkan och              att man använder en för objektet lämpad
15513: möjligheterna att förhindra den har ingående          gödsel.
15514: 4                               1988 vp. -    KK n:o 339
15515: 
15516:   Med beaktande av viiken nytta skogsdik-     ningen av skadorna anser regeringen inte att
15517: ningen och skogsgödslingen medför samt kun-   det är motiverat att upphöra med skogsdik-
15518: skaperna om miljöverkningarna och bekämp-     ningen och skogsgödslingen.
15519: 
15520:      Helsingfors den 21 juni 1988
15521: 
15522:                                          Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
15523:                                              1988 vp.
15524: 
15525: Kirjallinen kysymys n:o 340
15526: 
15527: 
15528: 
15529: 
15530:                                 Mäkelä: Avovankilan rakentamisesta Haapamäelle
15531: 
15532: 
15533:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15534: 
15535:   Kymmenen vuotta sitten tehtiin ensimmäi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15536: nen päätös avovankilan perustamiseksi Haapa-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15537: mäelle. Tällä toimenpiteellä haluttiin lähinnä     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15538: korvata VR:ltä menetettyjä työpaikkoja paik-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15539: kakunnalla.
15540:                                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15541:    Asiaa on vuosikausia vitkuteltu ja suunnitte-          ryhtyä määrärahan varaamiseksi mah-
15542: lumäärärahoja on merkitty valtion tulo- ja                dollisimman pikaisesti avovankilan ra-
15543: menoarvioihin, mutta varsinaista töiden aloit-            kentamisen aloittamiseksi Haapamäelle
15544: tamisen mahdollistavaa määrärahaa ei budjet-              ja näin VR:ltä menetettyjen työpaikko-
15545: teihin ole toistaiseksi saatu.                            jen korvaamiseksi paikkakunnalla?
15546: 
15547:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1988
15548: 
15549:                                           Tina Mäkelä
15550: 
15551: 
15552: 
15553: 
15554: 280731S
15555: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 340
15556: 
15557: 
15558: 
15559: 
15560:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15561: 
15562:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lut erityisenä ongelmana sellaisen tuotannon-
15563: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     alan löytäminen vankien työllistämiseksi, jon-
15564: olette 19 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn        ka tuotteilla on riittävä kysyntä ja jolla muu-
15565: kirjeenne n:o 963 ohella toimittanut valtioneu-   tenkin on mahdollista päästä taloudellisesti
15566: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      järkevään tulokseen. Tuotantotoimintaa ja sii-
15567: kansanedustaja Tina Mäkelän näin kuuluvasta       hen liittyviä tilatarpeita koskevat selvitykset
15568: kirjallisesta kysymyksestä n:o 340:               hankkeen perustamissuunnitelmaa varten val-
15569:                                                   mistuvat oikeusministeriössä lähiaikoina. Val-
15570:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    tion talonrakennushankkeissa noudatettavan
15571:        ryhtyä määrärahan varaamiseksi mah-        menettelyn mukaisesti hankkeen perustamis-
15572:        dollisimman pikaisesti avovankilan ra-     suunnitelma käsitellään tämän jälkeen valtion
15573:        kentamisen aloittamiseksi Haapamäelle      rakennusasiainneuvottelukunnassa. Ennen var-
15574:        ja näin VR:ltä menetettyjen työpaikko-     sinaista rakennussuunnittelua laaditaan hank-
15575:        jen korvaamiseksi paikkakunnalla?          keesta vielä esisuunnitelma. Varsinainen raken-
15576:                                                   nussuunnittelu voidaan aloittaa kuluvan vuo-
15577:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      den lopulla. Rakennussuunnittelu tulee kestä-
15578: vasti seuraavaa:                                  mään noin vuoden.
15579:    Keuruun Haapamäelle rakennettavan Keski-          Edellä esitetyn perusteella ei rakennustöiden
15580: Suomen avovankilan suunnittelua ovat viiväs-      pikaiseen käynnistämiseen ole mahdollisuuk-
15581: tyttäneet vankeinhoitolaitoksen muut suureh-      sia. Rakennustyöt voidaan aloittaa aikaisin-
15582: kot ja tärkeinä pidetyt vankiloiden rakennus-     taan vuoden 1990 alussa, mikäli tarkoitukseen
15583: hankkeet. Tämän lisäksi on suunnittelussa ol-     myönnetään tulo- ja menoarviossa määräraha.
15584: 
15585:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1988
15586: 
15587:                                                              Oikeusministeri Matti Louekoski
15588:                                     1988 vp. -     KK n:o 340                                      3
15589: 
15590: 
15591: 
15592: 
15593:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15594: 
15595:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sådan produktionslinje för sysselsättandet av
15596: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        fångarna, vars produkter har en tiliräcklig
15597: av den 19 maj 1988 nr 963 tili vederbörande        efterfrågan och om det också i övrigt skulle
15598: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     vara möjligt att uppnå ett ekonomiskt förnuf-
15599: jande, av riksdagsledamot Tina Mäkelä under-       tigt resultat med. Utredningarna rörande pro-
15600: tecknade, skriftliga spörsmål nr 340:              duktionsverksamheten och därtili anknutna ut-
15601:                                                    rymmesbehov, som behövs för projektets
15602:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           grundläggningsplan, kommer att bli färdiga
15603:        skrida tili för att så snabbt som möjligt   vid justitieministeriet inom en snar framtid. 1
15604:        reservera medel i syfte att inleda bygg-    enlighet med den procedur som iakttas beträf-
15605:        nadsarbetena på ett öppet fängelse i        fande statens husbyggnadsprojekt kommer
15606:        Haapamäki, och på detta sätt ersätta de     projektets grundläggningsplan därefter att be-
15607:        arbetsplatser som Statens järnvägar         handlas i statens delegation för byggnadsären-
15608:        dragit in på orten?                         den. Före den egentliga byggnadsplaneringen
15609:                                                    uppgörs ännu en preliminär pian för projektet.
15610:    Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt       Den egentliga byggnadsplaneringen kan påbör-
15611: följande:                                          jas i slutet av detta år. Byggnadsplaneringen
15612:    Planeringen av ett öppett fängelse för Mel-     kommer att ta ca ett år.
15613: lersta Finland, som skall byggas i Haapamäki i
15614: Keuruu kommun, har fördröjts av fångvårds-           På basis av ovanstående föreligger det inte
15615: väsendets övriga stora fängelsebyggnadspro-        möjligheter att snabbt inleda byggnadsarbete-
15616: jekt som ansetts viktiga. Ett speciellt problem    na. De kan tidigast inledas i början av år 1990,
15617: vid planeringen har dessutom varit att hitta en    om medel för ändamålet anslås i statsförslaget.
15618: 
15619:     Helsingfors den 2 juni 1988
15620: 
15621:                                                                 Justitieminister Matti Louekoski
15622:                                               1988 vp.
15623: 
15624: Kirjallinen kysymys n:o 341
15625: 
15626: 
15627: 
15628: 
15629:                                   Pohjanoksa ym.: Kansanopistojen opiskelijoiden opintososiaa-
15630:                                      listen etujen parantamisesta
15631: 
15632: 
15633:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15634: 
15635:   Yhteiskunnan rakennemuutoksen seuraukse-              Ammatillista perusopetusta sekä peruskoulu-
15636: na aikuiskoulutuksen tarve kasvaa edelleen.          ja lukio-opetusta antavien opistojen opiskeli-
15637: Kansanopistot ovat olleet yksi väylä maaseu-         joiden tullessa asteittain opintososiaalisten etu-
15638: dun aikuistuvalle nuorisolle, jonka kautta on        jen piiriin vuosina 1988 ja 1989 jäävät kansan-
15639: löydetty mahdollisesti elämäntehtävä. Nykyisin       opistojen muut opiskelijat ilman ko. etuja.
15640: kansanopistojen tehtävät ovat muuttuneet. Nii-       Näin siis syksystä 1988 alkaen kohdellaan sa-
15641: den kurssivalikoimat ovat monipuolistuneet ja        massa oppilaitoksessa opiskelevia eri tavalla
15642: ne tarjoavat usein ammattiväylän opiskelijalle       riippuen siitä, millä linjalla he opiskelevat.
15643: esim. lastenohjaaja-leikinohjaajan tehtävään.           Kansanopisto-opiskelijoiden opintososiaali-
15644:    Sekä ammatillista että yleissivistävää koulu-     sen aseman korjaaminen ei ole toimenpiteenä
15645: tusta tarjoavat kansanopistot antavat opiskeli-      suuri eikä merkitse valtiontalouden kulujen
15646: joilleen juuri sellaisia valmiuksia, jotka edistä-   merkittävää kasvua. Kaikkiaan kansanopisto-
15647: vät rakennemuutokseen sopeutumista ja lieven-        jen pitkillä oppijaksoilla opiskelee vuosittain
15648: tävät sen haittoja.                                  6 000 opiskelijaa, joista osa jo vuosina 1988 ja
15649:                                                      1989 siirretään opintososiaalisten etujen piiriin.
15650:    Aikuiskoulutusneuvoston kannanotossa (Ai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15651: kuiskoulutuksen kehittäminen 1988-90, 6) yh-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
15652: deksi keskeiseksi aikuispolitiikan yleistavoit-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
15653: teeksi on todettu koulutukseen osallistumisen        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15654: lisääminen raivaamaila osallistumisen taloudel-      sen:
15655: lisia ja sosiaalisia opiskeluesteitä sekä pyrkimys
15656: koulutuserojen kaventamiseen parantamalla                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15657: vähän koulutusta saaneiden koulutusmahdolli-                ryhtyä, jotta kansanopisto-opiskelijalle
15658: suuksia.                                                    taattaisiin opintososiaaliset edut?
15659: 
15660:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1988
15661: 
15662:           Aino Pohjanoksa          Timo Roos                         Raimo Vuoristo
15663:                     Kalevi Lamminen                           Timo Laaksonen
15664: 
15665: 
15666: 
15667: 
15668: 280820P
15669: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 341
15670: 
15671: 
15672: 
15673: 
15674:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15675: 
15676:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ammatilliseen peruskoulutukseen osallistu-
15677: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ville kansanopiston opiskelijoille samoin kuin
15678: olette 19 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          niille opiskelijoille, jotka osallistuvat perus-
15679: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        koulun ja lukion oppimäärän tai sen osan
15680: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       suorittamiseen tähtäävään koulutukseen opis-
15681: edustaja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta            tossa, joka on saanut todistuksenanto-oikeu-
15682: kirjallisesta kysymyksestä n:o 341:                 den, on järjestettävä opintososiaalisia etuja
15683:                                                     samojen perusteiden mukaan kuin ammatillis-
15684:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista
15685:        ryhtyä, jotta kansanopisto-opiskelijalle     eduista annetussa laissa (498/83) ja sen nojalla
15686:        taattaisiin opintososiaaliset edut?          annetulla asetuksella säädetään ja valtioneu-
15687:                                                     voston päätöksellä määrätään.
15688:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opin-
15689: taen seuraavaa:                                     tososiaalisista eduista annetun lain mukaan
15690:    Kansanopistojen opiskelijoille myönnetään        opetus on maksutonta. Oppilaitoksen on jär-
15691: opintotukea opintotukilain 2 §:n mukaan, sel-       jestettävä oppilaalle jokaisena työpäivänä riit-
15692: laisena kuin se on muutettuna 6 päivänä helmi-      tävä maksuton kouluateria. Oppilaitos voi li-
15693: kuuta 1987 annetulla lailla (95/87), vähintään      säksi järjestää oppilaalle maksutloman koulu-
15694: kahdeksan viikon ajan kestäviä opintoja var-        kuljetuksen tai suorittaa koulumatkasta aiheu-
15695: ten. Opintovuonna 1987-88 ovat opintotuen           tuvat kustannukset. Asuminen ammattikasva-
15696: kuukausikohtaiset enimmäismäärät kansan-            tushallituksen hyväksymässä oppilasasuntolas-
15697: opistojen oppilaille: kansanopistojen yleissivis-   sa on oppilaalle lisäksi maksuton.
15698: tävillä opintolinjoilla opintorahan perusosa           Nykyinen kansanopistojen valtionapulain
15699: 270 mk, asumislisä 140 mk ja opintolaina 950        8 §:n mukainen opintorahajärjestelmä on tar-
15700: mk sekä ammattiin valmistavassa koulutukses-        koitus säilyttää niillä oppilailla, jotka täyttävät
15701: sa opintorahan perusosa 270 mk, asumislisä          opintotukilain yleiset edellytykset, mutta eivät
15702: 360 mk ja opintolaina 1 470 mk.                     voi Opiskeluajan lyhyyden vuoksi saada opin-
15703:    Kansanopistojen valtionavusta annetun lain       torahaa.
15704: 8 §:n mukaan kansanopisto saa valtionapua              Kansanopistojen niille opiskelijoille, jotka
15705: jaettavaksi opintorahana opiskelijoille, jotka      opiskelevat kansanopiston peruskoulu-, lukio-
15706: täyttävät opintotukilaissa opintotuen saamisel-     tai ammatillisen peruskoulutuksen linjalla, jär-
15707: le säädetyt yleiset edellytykset, mutta eivät voi   jestetään pääosin samat opintososiaaliset edut
15708: saada opintorahaa. Opintorahan suuruus on           1.8.1988 ja 1.8.1989 lukien kuin ammatillista
15709: kutakin opiskelijaa kohti enintään 80 Olo vah-      perus- ja aikuiskoulutusta antavien ammatillis-
15710: vistetuista keskimääräisten opintomaksujen          ten oppilaitosten oppilaille ja lukion oppilaille.
15711: kokonaismäärästä. Opintoraha myönnetään                Muut kansanopistojen opiskelijat saavat
15712: vähintään 4 viikkoa kestäviä opintoja varten.       kansanopistolain 8 §:ssä tarkoitettua opintora-
15713:    Mainitun valtionapulain 8 §:ssä tarkoitetun      haa sekä opintotukea opintotukilain säännös-
15714: opintorahan myöntää kouluhallitus. Opiston          ten nojalla. Muun muassa opetusministeriöön
15715: tulee toimittaa jokaisesta opintorahan hakijas-     tulleiden aloitteiden johdosta ministeriössä
15716: ta selvitys kouluhallitukselle. Keskimääräisten     harkitaan parhaillaan, tulisiko ryhtyä selvittä-
15717: opintokustannusten kokonaismäärän vahvistaa         mään mahdollisuuksia kehittää näiden opiske-
15718: kouluhallitus. Keskimääräisiin opintomaksui-        lijoiden opintososiaalisia etuja nykyistä parem-
15719: hin luetaan ne kurssi-, asunto- ja ravintomak-      min vastaamaan lähinnä niitä, joita ne opiske-
15720: sut, jotka opistot perivät kansanopistolain mu-     lijat saavat, jotka opiskelevat kansanopiston
15721: kaiseen opintorahaan oikeuttavista opinnoista.      ammatillisen peruskoulutuksen linjalla.
15722: 
15723:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988
15724: 
15725:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
15726:                                      1988 vp. -     KK n:o 341                                     3
15727: 
15728: 
15729: 
15730: 
15731:                               Tili Riksdagens Herr Talman
15732: 
15733:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skolorna driver in för de studier som berättigar
15734: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         tili studiepenning enligt folkhögskolelagen.
15735: av den 19 maj 1988 tili vederbörande medlem             För de studerande vid en folkhögskola som
15736: av statsrådet översänt en avskrift av följande      delatar i grundläggande yrkesutbildning, lik-
15737: av riksdagsman Pohjanoksa m.fl. underteck-          som för de studerande som deltar i grundsko-
15738: nade spörsmål nr 341:                               lans och gymnasiets lärokurs eller inom den
15739:                                                     utbildning som syftar till att avlägga en del av
15740:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            dem vid en skola som har erhållit rätt att
15741:        vidta för att en studerande vid en folk-     utfärda betyg, skall ges studiesociala förmåner
15742:        högskola skall tillförsäkras studiesocia-    enligt samma grunder som det stadgas i lagen
15743:        la förmåner?                                 om studiesociala förmåner åt elever vid yrkes-
15744:                                                     läroanstalter (498/83) och förordningen base-
15745:   Såsom svar på spörsmålet anför jag vörd-          rad på den samt vad som fastslås genom
15746: samt följande:                                      statsrådsbeslut.
15747:                                                         Enligt lagen om studiesociala förmåner åt
15748:    Åt studerande vid folkhögskolor beviljas         elever vid yrkesläroanstalter är undervisningen
15749: studiestöd enligt 2 § studiestödslagen, sådan       avgiftsfri. Läroanstalten skall varje arbetsdag
15750: den lyder ändrad i lagen av den 6 februari 1987     anordna en tillräcklig avgiftsfri måltid åt ele-
15751: (95/87), för studier som tar minst åtta veckor i    verna. Läroanstalten kan dessutom arrangera
15752: anspråk. Under studieåret 1987-88 är studie-        avgiftsfri skolskjutsning åt eleven eller erlägga
15753: stödets maximibelopp per månad åt elever vid        de kostnader som föranleds av skolresan. In-
15754: folkhögskolor: på folkhögskolornas allmänbil-       kvarteringen i en av yrkesutbildningsstyrelsen
15755: dande studielinjer studiepenningens grunddel        godkänd elevbostad är dessutom avgiftsfri för
15756: 270 mark, bostadstillägget 140 mark och stu-        eleven.
15757: diestödet 950 mark samt inom yrkesutbild-               Det nurvarande systemet med studiepenning
15758: ningen studiepenningens grunddel 270 mark,          enligt 8 § lagen om statsunderstöd för folk-
15759: bostadstillägget 360 mark och studielånet 1 470     högskolor är avsett att bibehållas för de elever
15760: mark.                                               som uppfyller de allmänna förutsättningarna
15761:    Enligt 8 § lagen om statsunderstöd tili folk-    enligt studiestödslagen, men som inte kan er-
15762: högskolor erhåller en folkhögskola statsunder-      hålla studiepenning på grund av den korta
15763: stöd för att som studiepenning utdelas åt de        studietiden.
15764: studerande som uppfyller de allmänna                    För de studerande vid folkhögskolor som
15765: förutsättningar som stadgas i studiestödslagen      studerar vid en folkhögskolas grundskole-,
15766: för att erhålla studiestöd, men som inte kan        gymnasie- eller ykresinriktade grundutbild-
15767: erhålla studiepenning. Studiepenningens stor-       ningslinje arrangeras i huvudsak samma studie-
15768: lek per studerande utgör högst 80 OJo av det        sociala förmåner fr.o.m. 1.8.1988 och 1.8.1989
15769: sammanlagda beloppet fastställda genomsnitt-        som för eleverna vid de yrkesläroanstalter som
15770: liga studieavgifter. Studiepenning beviljas för     ger yrkesinriktad grund- och vuxenutbildning
15771: studier som omfattar minst 4 veckor.                och för eleverna i gymnasiet.
15772:    Den studiepenning som avses i 8 § i nämnda           Övriga studerande vid folkhögskolor erhåller
15773: lag om statsunderstöd beviljas av skolstyrelsen.    den studiepenning som avses i 8 § folkhögsko-
15774: Skolan bör inlämna en utredning om varje            lelagen samt studiestöd med stöd av vad som
15775: sökande av studiepenningen tili skolstyrelsen.      stadgas i studiestödslagen. Bland annat tili
15776: Det sammanlagda beloppets genomsnittliga            följd av initiativ som framlagts för undervis-
15777: studiekostnader fastställs av skolstyrelsen. Tili   ningsministeriet överväger man vid ministeriet
15778: de genomsnittliga studieavgifterna räknas de        som bäst huruvida utredningar borde inledas
15779: avgifter för kurser, bostad och måltider som        för att klarlägga möjligheterna att utveckla
15780: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 341
15781: 
15782: dessa studerandes studiesociala förmåner så att   studerar vid folkhögskolornas Iinje för yrkesin-
15783: de bättre än för närvarande motsvarar närmast     riktad grundutbildning.
15784: de förmåner som tillfaller studerande vilka
15785: 
15786:     Helsingfors den 22 juni 1988
15787: 
15788:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
15789:                                               1988 vp.
15790: 
15791: Kirjallinen kysymys n:o 342
15792: 
15793: 
15794: 
15795: 
15796:                                  Pohjanoksa ym.: Lastenohjaaja-leikinohjaajakoulutuksen vaki-
15797:                                    naistamisesta kansanopistoihin
15798: 
15799: 
15800:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15801: 
15802:    Kansanopistoilla on yleissivistävä ja amma-      suudet auttaa mm. kuusivuotiaiden opetusteh-
15803: tillista koulutusta antava tehtävä. Laissa kan-     tävässä sekä koululaisten iltapäiväkerhojen jär-
15804: sanopistojen valtionavusta (13.7.1984) 1 §:n 2      jestämisessä on otettava huomioon.
15805: momentissa todetaan: "Kansanopisto voi an-             Leikkitoiminta on laajeneva lasten päivähoi-
15806: taa myös ammatillista perus- ja lisäkoulutusta      don muoto, johon tarvitaan työntekijöitä.
15807: siten kuin asetuksella säädetään." Asetuksen           Kouluhallituksen esityksen mukaan lasten-
15808: 5 §:n 1 momentissa todetaan ammatillisesta          ohjaajan opintolinja valmistaa työntekijöitä
15809: peruskoulutuksesta      kansanopistoissa,    että   ensisijaisesti seurakuntien lapsityön tehtäviin,
15810: "milloin se ammatillisen koulutuksen yleisjär-      mutta sen osalta ovat voimassa sosiaali- ja
15811: jestelyn kannalta on tarkoituksenmukaista ja        terveysministeriön päätös (838/84) kelpoisuu-
15812: tarpeellista''.                                     desta leikkitoiminnan tehtäviin sekä sosiaali-
15813:    Kansanopistoilla on lastenohjaaja-leikinoh-      hallituksen päätös (10.3.1986) perhepäivähoita-
15814: jaajakoulutuksessa vankat perinteet. Vuodesta       jan kelpoisuudesta.
15815: 1972 on järjestetty lastenohjaajakoulutusta            Kansanopistojen mahdollisuudet hoitaa jat-
15816: sekä päiväkotiapulaiskoulutusta.                    kuvasti lastenohjaaja-leikinohjaajakoulutusta
15817:    Yhteiskunta tarvitsee tällä hetkella niitä       ovat jo koetut ja hyvät.
15818: työntekijöitä, joilla on koulutusta lasten ohjaa-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15819: misessa. Laki lasten päivähoidon järjestämises-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
15820: tä (1985) aiheuttaa kunnille ongelmia löytää        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
15821: sellaisia ratkaisuja, joilla voitaisiin järjestää   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15822: niiden lasten hoito, jotka eivät ehkä mahdu         sen:
15823: kunnalliseen hoitoon.
15824:    Lastenohjaaja-leikinohjaajakoulutuksessa                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15825: annetaan valmiuksia päiväkerhotoiminnan                    ryhtyä lastenohjaaja-leikinohjaajakou-
15826: monien muotojen hoitamiseen. Seurakuntien                  lutuksen vakinaistamiseksi kansanopis-
15827: yhteydessä toimivien päiväkerhojen mahdolli-               toihin?
15828: 
15829:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1988
15830: 
15831:                      Aino Pohjanoksa                        Timo Roos
15832:                      Raimo Vuoristo                         Kalevi Lamminen
15833:                                          Timo Laaksonen
15834: 
15835: 
15836: 
15837: 
15838: 2808l2F
15839: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 342
15840: 
15841: 
15842: 
15843: 
15844:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15845: 
15846:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaan vähintään yksivuotisen lastenohjaajakou-
15847: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lutuksen suorittaneet ovat kelpoisia kuntien
15848: olette 19 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn           leikkitoiminnan tehtäviin.
15849: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Koulutuksen pituudeksi kouluhallitus esittää
15850: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        peruskoulun pohjalta 2,5 vuotta ja ylioppilas-
15851: edustaja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta             tutkinnon pohjalta 2 vuotta.
15852: kirjallisesta kysymyksestä n:o 342:
15853:                                                         Koska suuri osa nykyisistä lastenohjaajista
15854:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       on vailla riittävää ammatillista koulutusta ja
15855:        ryhtyä lastenohjaaja-leikinohjaajakou-        koska osa uusista kokoaikaisista toimista pe-
15856:        lutuksen vakinaistamiseksi kansanopis-        rustetaan muuttamalla osa-aikaisia toimia ko-
15857:        toihin?                                       koaikaisiksi, koulutusta suunnitellaan toteutet-
15858:                                                      tavaksi myös siten, että varsinaisen lastenoh-
15859:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          jaajan opintolinjan lisäksi järjestetään sen suo-
15860: taen seuraavaa:                                      rittamiseen rinnastettavaa ammatillista aikuis-
15861:                                                      koulutusta vähintään neljän vuoden työkoke-
15862:    Kouluhallitus on 16.2.1988 hyväksynyt eh-
15863:                                                      muksen omaaville seurakuntien tehtävissä ole-
15864: dotuksen alaisensa ammatillisen koulutuksen
15865:                                                      ville lastenohjaajille. Aikuiskoulutus toteute-
15866: kehittämisohjelmaksi vuosille 1989-91. Esitys
15867:                                                      taan lastenohjaajan 500 tunnin peruskurssin
15868: on toimitettu opetusministeriölle. Täydennyk-
15869:                                                      suorittaneille 4-5 kuukauden pituisena koulu-
15870: senä kehittämisohj elmaesitykseensä kouluhalli-
15871:                                                      tuksena, peruskurssin sekä 320 tunnin jatko-
15872: tus on 29.3.1988 esittänyt opetusministeriölle,
15873:                                                      kurssien suorittaneille 1-3 kuukauden pituise-
15874: että kansanopistoissa järjestettävä lastenoh-
15875:                                                      na koulutuksena. Koulutettavien määrä olisi
15876: jaaja-leikinohjaajakoulutus otetaan mukaan
15877:                                                      vuosittain 100-150.
15878: kouluhallituksen alaisen ammatillisen koulu-
15879: tuksen kehittämisohjelmaan vuosille 1989-91,            Koulutuksen mitoitusperusteena kouluhalli-
15880: jolloin myös lastenohjaajaopintolinjan opiske-       tus on käyttänyt arvioita koulutettujen lapsi-
15881: lijat tulisivat opintososiaalisten etujen piiriin.   työntekijöiden tarpeesta seurakunnissa tulevai-
15882:    Lastenohjaajan opintolinja perustettaneen         suudessa.
15883: vuonna 1989. Lastenohjaajan opintolinja val-            Hallituksen on tarkoitus ottaa asiaan kantaa
15884: mistaa työntekijöitä seurakuntien lapsityön          lähiaikoina valtioneuvoston päättäessä koulu-
15885: tehtäviin. Lisäksi on voimassa sosiaali- ja ter-     hallituksen alaisen ammatillisen koulutuksen
15886: veysministeriön päätös (838/84), jonka mu-           kehittämisohjelmasta vuosille 1989-91.
15887: 
15888:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988
15889: 
15890:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
15891:                                     1988 vp. -     KK n:o 342                                      3
15892: 
15893: 
15894: 
15895: 
15896:                              Tili Riksdagens Herr Talman
15897: 
15898:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        i kraft, enligt vilket de som genomgått minst en
15899: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ettårig utbildning tili barnhandledare är behö-
15900: av den 19 maj 1988 tili vederbörande medlem        riga för uppgifter inom kommunernas lekverk-
15901: av statsrådet översänt en avskrift av följande     samhet.
15902: av riksdagsman Pohjanoksa m.fl. underteck-            Som utbildningens omfattning föreslår skol-
15903: nade spörsmål nr 342:                              styrelsen 2,5 år på basen av grundskola och 2
15904:                                                    år på basen av studentexamen.
15905:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen               Eftersom en stor del av de nuvarande barn-
15906:        vidta för att göra utbildningen av barn-    handledarna saknar tiliräcklig yrkesutbildning
15907:        handledare-lekledare bestående vid          och eftersom en del av heltidsbefattningarna
15908:        folkhögskolorna?                            inrättas genom att ändra deltidsbefattningarna
15909:                                                    tili heltidsbefattningar, planeras utbildningen
15910:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       även att genomföras så att utöver den egentliga
15911: följande:                                          studielinjen för barnhandledare anordnas en
15912:    Skolstyrelsen har 16.2.1988 godkänt ett för-    med den jämställd yrkesinriktad vuxenutbild-
15913: slag tili utvecklingsprogram för åren 1989-91      ning för de barnhandledare som har minst fyra
15914: för den yrkesutbildning som underlyder styrel-     års arbetserfarenhet inom församlingarna.
15915: sen. Förslaget har tillsänts undervisningsminis-   Vuxenutbildningen genomförs som en 4-5
15916: teriet. Som komplettering tili sitt förslag om     månaders utbildning för dem som avlagt
15917: utvecklingsprogram har skolstyrelsen 29.3.1988     grundkursen för barnhandledare på 500 tim-
15918: föreslagit undervisningsministeriet att den ut-    mar och som en 1-3 månaders utbildning för
15919: bildning av barnhandledare-lekledare som an-       dem som genomgått en 320 timmars fortsätt-
15920: ordnas vid folkhögskolorna intas i utvecklings-    ningskurs. Antalet personer som skulle utbil-
15921: programmet för åren 1989-91 för den yrkes-         das är 100-150 per år.
15922: utbildning som underlyder skolstyrelsen, var-         Som grund för dimensionering av utbild-
15923: vid även de studerande vid linjen för barn-        ningen har skolstyrelsen använt utvärderingar
15924: handledare skulle falla inom ramen för de          som församlingarna gjort om det framtida
15925: studiesociala förmånerna.                          behovet av barnarbetare.
15926:    Studielinjen för barnhandledare torde inrät-       Regeringen har för avsikt att inom kort ta
15927: tas år 1989. Studielinjen för barnhandledare       ställning tili ärendet då statsrådet fattar beslut
15928: färdigställer arbetstagare för uppgifter inom      om utvecklingsprogrammet för den yrkesut-
15929: församlingarnas barnarbete. Dessutom är so-        bildning som underlyder skolstyrelsen för åren
15930: cial- och hälsovårdsministeriets beslut (838/84)   1989-91.
15931: 
15932:     Helsingfors den 22 juni 1988
15933: 
15934:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
15935:                                              1988 vp.
15936: 
15937: Kirjallinen kysymys n:o 343
15938: 
15939: 
15940: 
15941: 
15942:                                 Kortesalmi: Terveyskasvatuksen lisäämisestä kouluissa
15943: 
15944: 
15945:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15946: 
15947:    Vuosi sitten julkistettiin ensimmäiset tiedot   nankorotukset helposti vain valtion pohjatto-
15948: nuorten tupakoinnin lisääntymisestä. Tämä          man säkin täyttämistoimenpiteinä. Mikäli py-
15949: suuntaus on sittemmin vahvistettu useissa          rittäisiin todella edistämään kansanterveyttä,
15950: muissa tutkimuksissa. Kansainvälisen koulu-        tulisi ainakin osa tupakan hinnankorotuksen
15951: laistutkimuksen mukaan suomalaisilla nuorilla      tuottamasta verokertymästä siirtää lisänä tu-
15952: on Euroopan ennätys tupakoinnin määrässä.          pakkalain 27 §:n tarkoittamaan määrärahaan.
15953:    Nuorten tupakoinnin lisääntymistä ei tähän         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15954: saakka ole koettu vakavaksi kansanterveyson-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15955: gelmaksi, vaikka jo nyt yli 5 000 suomalaista      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15956: kuolee ennenaikaisesti tupakointiin liittyviin     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15957: tauteihin. Tutkijat ovat ehdottaneet laajamit-              Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
15958: taisia terveyskasvatusohjelmia, mutta toistai-            miin riittävän lisämäärärahan saami-
15959: seksi mitään näkyvää ei ole toteutunut.                   seksi koulujen terveyskasvatuksen tuke-
15960:    Nuorten tupakoinnin vähentämistoimia ei                miseen ja kouluviranomaisten veivoitta-
15961: ole järkevää jättää pelkästään ylimääräisen               miseksi käynnistämään laaja ohjelma
15962: tupakan hinnankorotuksen varaan. Koska val-               koulujen terveyskasvatuksen tehostami-
15963: tiovalta ei tällä hetkellä näytä tuntevan huolta          seksi ja erityisesti tupakoinnin ehkäise-
15964: koulujen terveyskasvatuksesta, koetaan hin-               miseksi?
15965: 
15966:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1988
15967: 
15968:                                       J. Juhani Kortesalmi
15969: 
15970: 
15971: 
15972: 
15973: 280811E
15974: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 343
15975: 
15976: 
15977: 
15978: 
15979:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15980: 
15981:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      den monipuolisen kehittämisen kannalta tar-
15982: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      peellisia valmiuksia. Peruskoululain mukaisesti
15983: olette 20 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn         koulun kasvatus ja opetus on järjestettävä
15984: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaises-
15985: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ti.
15986: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-
15987:                                                      Peruskoulussa terveyskasvatusta toteutetaan
15988: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 343:             kouluhallituksen hyväksymien opetussuunnitel-
15989:          Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-    mien perusteiden mukaisesti integroivina aihe-
15990:        miin riittävän lisämäärärahan saami-        kokonaisuuksina peruskoulun ala-asteella ja
15991:        seksi koulujen terveyskasvatuksen tuke-     yläasteella. Tämän lisäksi terveys- ja liikenne-
15992:        miseen ja kouluviranomaisten veivoitta-     kasvatukseen tulee opetussuunnitelmassa osoit-
15993:        miseksi käynnistämään laaja ohjelma         taa yläasteella vähintään 30 oppituntia. Siinä
15994:        koulujen terveyskasvatuksen tehostami-      yhteydessä voidaan keskitetysti suunnata ope-
15995:        seksi ja erityisesti tupakoinnin ehkäise-   tusta muun muassa tupakoinnin ehkäisemiseen
15996:        miseksi?                                    tähtäävään tietoainekseen. Lukion opetussuun-
15997:                                                    nitelmaan on vastaavasti sisällytetty kaikille
15998:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        yhteisiin oppiaineisiin terveystiedon kurssi eli
15999: taen seuraavaa:                                    yhteensä 38 oppituntia.
16000:    Peruskoululaissa (476/83) ja lukiolaissa          Kouluhallituksen tehtävänä on edelleen uu-
16001: (477 /83) todetut kasvatustavoitteet ovat kou-     distaa peruskoulun ja lukion opetussuunnitel-
16002: lun toimintaa ohjaavia toimintaperiaatteita,       man perusteita koulun kasvatus- ja opetustoi-
16003: jotka tulee ottaa huomioon eri aineiden kasva-     minnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
16004: tus- ja opetustilanteissa. Tämän mukaisesti        Tässä kehittämistyössä otetaan painokkaasti
16005: koulun opetus- ja muu toiminta tulee järjestää     huomioon myös koulun terveyskasvatukselle
16006: siten, että se antaa oppilaalle persoonallisuu-    asetetut vaatimukset ja tavoitteet.
16007: 
16008:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988
16009: 
16010:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
16011:                                     1988 vp. -      KK n:o 343                                    3
16012: 
16013: 
16014: 
16015: 
16016:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16017: 
16018:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ten. 1 enlighet med grundskolelagen skall fo-
16019: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         stran och undervisningen i skolan anordnas
16020: av den 20 maj 1988 tili vederbörande medlem         med tanke på elevernas ålder och förutsätt-
16021: av statsrådet översänt en avskrift av följande      ningar.
16022: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi under-             1 grundskolan ges undervisning i hälso-
16023: tecknade spörsmål nr 343:                           fostran i enlighet med de grunder för läro-
16024:                                                     planerna som godkänts av skolstyrelsen i form
16025:          Ämnar Regeringen vidta skyndsam-           av integrerade genomgående teman på grund-
16026:        ma åtgärder för att tiliräckliga anslag      skolans lågstadium och högstadium. Dessutom
16027:        skall fås tili stånd för hälsofostran i      skall i läroplanen för högstadiet anvisas minst
16028:        skolorna och för att skolmyndigheterna       30 lärotimmar för hälso- och trafikfostran. 1
16029:        skall förpliktas att igångsätta ett omfat-   det sammanhanget kan man koncentrerat in-
16030:        tande program för att effektivera hälso-     rikta undervisningen på bl.a. sådant kunskaps-
16031:        fostran i skolorna och särskilt för att      stoff som syftar tili att förebygga tobaksrök-
16032:        förebygga tobaksrökning?                     ning. 1 läroplanen för gymnasiet har i motsva-
16033:                                                     rande grad innefattats en kurs i hälsolära i de
16034:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         läroämnen som är gemensamma för alla dvs.
16035: följande:                                           sammanlagt 38 lärotimmar.
16036:    Målen för fostran i grundskolelagen (476/           Skolstyrelsens uppgift är vidare att förnya
16037: 83) och gymnasielagen (477 /83) utgör principer     grunderna för grundskolans och gymnasiets
16038: som styr skolans verksamhet och som skall           läroplaner i enlighet med målen för fostran och
16039: beaktas i fostrings- och undervisningssituatio-     undervisningen i skolan. 1 detta utvecklingsar-
16040: nerna i olika ämnen. Enligt detta skall under-      bete tas även de krav och mål som ställs på
16041: visning och övrig verksamhet i skolan anord-        hälsofostran i skolan eftertryckligt i beaktan-
16042: nas så att den ger eleven behövliga färdigheter     de.
16043: för att mångsidigt kunna utveckla personlighe-
16044: 
16045:     Helsingfors den 22 juni 1988
16046: 
16047:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
16048:                                               1988 vp.
16049: 
16050: Kirjallinen kysymys n:o 344
16051: 
16052: 
16053: 
16054: 
16055:                                  Kortesalmi: Vanhempainrahan määrän laskentaperusteista
16056: 
16057: 
16058:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16059: 
16060:    Vanhempainrahaa maksetaan tulosidonnai-          se olisi, jos se laskettaisiin edellistä äitiyslomaa
16061: sena, eli vanhemmille maksettava korvaus            edeltäneestä työtulosta.
16062: määräytyy viimeksi vahvistetun verotuksen pe-          Hallituksen olisi heti poistettava tällaiset vä-
16063: rusteella. Tässä laskentatavassa on epäkohta,       liinputoajaryhmien ongelmat. Yhtenä mahdol-
16064: joka saattaa osan äideistä muita huonompaan         lisuutena olisi muuttaa käytäntöä niin, että
16065: asemaan ja on samalla väestöpoliittisesti arve-     mikäli äiti jää äitiyspäivärahalle työttömyys-
16066: luttava.                                            korvaukselta, hänelle maksettaisiin vanhem-
16067:    Mikäli äitiyslomalle lähtevä äiti on ollut       painrahaa ennen työttömyyskautta olleiden
16068: työttömänä ja saanut työttömyyspäivärahaa           työtulojen perusteella. Samaa maksutapaa
16069: äitiyslomaa edeltäneeltä ajalta, lasketaan hä-      noudatettaisiin myös hoitovapaalta uudelle äi-
16070: nen äitiyspäivärahansa määrä hänen saamas-          tiyslomalle jääneille äideille. Tällöin he olisivat
16071: taan työttömyyskorvauksesta. Koska työttö-          tasavertaisessa asemassa niiden äitien kanssa,
16072: myyskorvaus on ansiosidonnaisenakin ainoas-         jotka jäävät äitiyslomalle suoraan työelämästä.
16073: taan hieman yli 50 OJo työttömyyttä edeltänees-     Tämän epäkohdan korjaaminen helpottaisi
16074: ta palkasta ja vanhempainpäiväraha on tästä         omalta osaltaan lapsiperheiden toimeentuloa
16075: päivärahasta jälleen tietyn prosenttimäärän,        vanhempainrahakauden aikana ja tekisi nyt
16076: tulee lopullinen äitiyspäiväraha olemaan hänen      vääryyttä kärsineet äidit tasavertaisiksi muiden
16077: alkuperäisestä palkkauksestaan ainoastaan           äitien kanssa.
16078: noin 25 %. Työsuhteesta äitiyspäivärahalle             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16079: siirtyessään hän olisi saanut yli kaksinkertaisen   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16080: äitiyspäivärahan verrattuna tilanteeseen, että      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16081: hän siirtyy vanhempainrahakaudelle työttö-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16082: myyspäivärahalta vaikka työttömyyskautta                      Tietääkö Hallitus, että käytetystä
16083: edeltäneet tulot olisivat olleet hyvätkin. Myös             vanhempainrahan laskentamenetelmäs-
16084: lyhytaikainen työttömyysjakso ennen äitiys-                 tä kärsivät työttömyyskorvaukselta tai
16085: lomaa pienentää äitiyspäivärahan suuruutta.                 hoitovapaalta uudelle vanhempainraha-
16086:    Vastaavanlainen vääryys kohdistuu niihin äi-             kaudelle jäävät äidit, sillä heidän äitiys-
16087: teihin, jotka ovat ennen uutta äitiyslomaaosa               päivärahansa taso jää olennaisesti al-
16088: käyttäneet hyväkseen hoitovapaamahdollisuu-                 haisemmaksi kuin se olisi ollut suoraan
16089: den. Tuolloin heidän äitiyspäivärahamääränsä                työstä lomalle jäätäessä, ja
16090: lasketaan kodinhoitotuesta kertyneestä tulosta,               aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
16091: ja siksi se jää merkittävästi pienemmäksi kuin              miin tämän epäkohdan korjaamiseksi?
16092: 
16093:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1988
16094: 
16095:                                        1. Juhani Kortesalmi
16096: 
16097: 
16098: 
16099: 
16100: 280799R
16101: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 344
16102: 
16103: 
16104: 
16105: 
16106:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16107: 
16108:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den, työttömyyden tai muun vastaavan erityi-
16109: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen syyn vuoksi olleet olennaisesti pienemmät
16110: olette 20 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn           kuin ne muutoin olisivat olleet, on vakuutetun
16111: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         työtulot hakemuksesta arvioitava asetuksella
16112: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        säädettävällä tavalla. Kansaneläkelaitoksen an-
16113: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-       tamien ohjeiden mukaan muu erityinen syy voi
16114: sesta kysymyksestä n:o 344:                          olla esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempain-
16115:                                                      loma tai lapsen hoidon vuoksi otettu hoitova-
16116:          Tietääkö Hallitus, että käytetystä          paa.
16117:        vanhempainrahan laskentamenetelmäs-
16118:        tä kärsivät työttömyyskorvauksetta tai           Sairausvakuutusasetuksen 10 §:n 2 momen-
16119:        hoitovapaalta uudelle vanhempainraha-         tin mukaisesti vakuutetun on näissä tapauksis-
16120:        kaudelle jäävät äidit, sillä heidän äitiys-   sa esitettävä työtulojaan koskeva selvitys työ-
16121:        päivärahansa taso jää olennaisesti al-        kyvyttömyyden alkamisvuodelta ja sitä edeltä-
16122:        haisemmaksi kuin se olisi ollut suoraan       neettä kalenterivuodelta, ei kuitenkaan pitem-
16123:        työstä lomalle jäätäessä, ja                  mältä ajalta kuin lähimmältä sellaiselta ajalta,
16124:          aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      jonka aikana hän on ollut työssä kuusi kuu-
16125:        miin tämän epäkohdan korjaamiseksi?           kautta. Nämä kuuden kuukauden työtulot ote-
16126:                                                      taan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan mää-
16127:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        räämisen perusteeksi edellyttäen, että ne ovat
16128: vasti seuraavaa:                                     olleet 20 prosenttia suuremmat kuin verotuk-
16129:                                                      sessa todetut työtulot.
16130:    Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota sii-
16131: hen, että henkilön äitiys- ja vanhempainrahan          Näin ollen yleisesti ottaen äitiys-, isyys- ja
16132: määrä jää pienemmäksi, jos hän on saanut             vanhempainrahan ansiosidonnnaisuus toteutuu
16133: työttömyyskorvausta tai siirtynyt hoitovapaal-       varsin hyvin, jos vakuutetulla on ollut jatkuvia
16134: ta uudelle vanhempainrahakaudelle, kuin jos          työtuloja verovuodelta, sen jälkeiseltä verotuk-
16135: hän olisi jäänyt äitiys- tai vanhempainrahakau-      sen toimitusvuodelta tai vuodelta jolloin työt-
16136: delle suoraan työstä.                                tömyys tai äitiysrahaoikeus on alkanut.
16137:    Sairausvakuutuslaissa on säädetty kaksi pe-
16138:                                                         Sosiaali- ja terveysministeriön asettama
16139: rustetta, joiden mukaan äitiys-, isyys- ja van-
16140: hempainraha määräytyy. Kummassakin perus-            "Kotona lastaan hoitavan sosiaaliturvan selvi-
16141: tana ovat vakuutetun työtulot, joko verotuk-         tystyöryhmä" on muistiossaan (osa 1, 1985:5
16142:                                                      ja osa 2, 1986:8) käsitellyt kysymyksessä esitet-
16143: sessa todetut tai arvioidut.                         tyjä äitiys- ja vanhempainrahan määräytymistä
16144:    Sairausvakuutuslain 16 ja 22 §:n mukaan
16145: äitiys- ja vanhempainrahan määrä lasketaan           koskevia asioita. Sen lisäksi sosiaali- ja terveys-
16146: yleensä vakuutetun verotuksessa todettujen           ministeriön hallinnonalan toiminta- ja talous-
16147:                                                      suunnitelmaan vuosille 1989-1992 on sisälly-
16148: työtulojen mukaan. Sairausvakuutusasetuksen
16149:                                                      tetty lausuma, jonka mukaan ministeriö aset-
16150: 9 §:n mukaan perusteena ovat vakuutetun äi-
16151:                                                      taa vielä työryhmän, jonka tehtävänä on muun
16152: tiys-, isyys- tai vanhempainrahaoikeuden alka-
16153:                                                      muassa tehdä ehdotukset hoitovapaalla olevien
16154: misajankohtaa edeltäneenä vuonna toimitetus-
16155:                                                      sairaus- ja äitiysvakuutusturvan puutteiden
16156: sa verotuksessa vahvistetut työtulot. Kansan-        korjaamiseksi.
16157: eläkelaitoksen antamien ohjeiden mukaan työ-
16158: tuloina ei oteta huomioon sosiaalietuuksia,             Näin ollen kysymyksessä esitetyt ongelmat
16159: kuten esimerkiksi työttömyyspäivärahaa tai           ovat ministeriön kiinnostuksen kohteena ja
16160: lasten kotihoidon tukea.                             asetettavan työryhmän työn valmistuttua mi-
16161:    Sairausvakuutuslain 17 §:n 2 momentin mu-         nisteriö ryhtyy tarvittaviin jatkotoimenpitei-
16162: kaan, milloin vakuutetun työtulot ovat sairau-       siin.
16163: 
16164:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988
16165: 
16166:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
16167:                                     1988 vp. -      KK n:o 344                                     3
16168: 
16169: 
16170: 
16171: 
16172:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16173: 
16174:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förmåner, exempelvis arbetslöshetsdagpenning
16175: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         eller stöd för vården av barn i hemmet, inte
16176: av den 20 maj 1988 tili vederbörande medlem         såsom arbetsinkomster.
16177: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Enligt 17 § 2 mom. sjukförsäkringslagen
16178: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörs-         skall, om den försäkrades arbetsinkomster på
16179: mål nr 344:                                         grund av sjukdom, arbetslöshet eller av annan
16180:                                                     motsvarande särskild orsak varit väsentligt
16181:           Är Regeringen medveten om att de
16182:        mödrar som efter att ha erhållit arbets-     mindre än de annars skulle ha varit, den
16183:                                                     försäkrades arbetsinkomst på ansökan upp-
16184:        löshetsersättning eller vårdledighet inle-   skattas på sätt i förordning stadgas. Enligt
16185:        der en ny föräldrapenningsperiod blir        Folkpensionsanstaltens anvisningar kan annan
16186:        lidande på systemet för beräkningen av       särskild orsak vara exempelvis moderskaps-,
16187:        föräldrapenningen, emedan deras mo-
16188:                                                     faderskaps- eller föräldraledighet eller vårdle-
16189:        derskapspenning blir väsentligt mindre       dighet för vården av ett barn.
16190:        än den hade varit, om vederbörande
16191:        inlett sin semester direkt efter arbetet,       I enlighet med 10 § 2 mom. sjukförsäkrings-
16192:        och                                          förordningen skall den försäkrade i dessa fall
16193:           ämnar Regeringen vidta brådskande         förete utredning om sin arbetsinkomst under
16194:        åtgärder för avskaffande av detta miss-      det år då invaliditeten inträtt och det kalender-
16195:                                                     år som föregick detta, dock ej för längre tid än
16196:        förhållande?
16197:                                                     den närmaste tid, under viiken han varit sex
16198:                                                     månader i arbete. Dessa arbetsinkomster under
16199:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sex månader beaktas som grund för fastställan-
16200: samt anföra följande:                               det av moderskaps-, faderskaps- och föräldra-
16201:    1 spörsmålet har uppmärksamhet fästs vid         penning under förutsättning, att de varit tjugo
16202: att moderskaps- och föräldrapenningen blir          procent större än de vid beskattningen konsta-
16203: mindre, om vederbörande har erhållit arbets-        terade arbetsinkomsterna.
16204: löshetsersättning eller efter vårdledigheten in-       1 regel förverkligas alltså moderskaps-, fa-
16205: lett en ny föräldrapenningsperiod än den hade       derskaps- och föräldrapenningens bindning vid
16206: varit om hon direkt efter arbetet hade inlett       förtjänsten rätt bra, om den försäkrade har
16207: moderskapspennings- eller föräldrapenningspe-       haft kontinuerliga arbetsinkomster under
16208: rioden.                                             skatteåret, det därpåföljande året för verkstäl-
16209:    1 sjukförsäkringslagen har det stadgats om       landet av beskattningen eller under det år då
16210: två grunder, enligt vilka moderskaps-, fa-          arbetslöshet eller rätten tili moderskapspenning
16211: derskaps- och föräldrapenningen bestäms. 1          inträtt.
16212: vartdera fallet utgörs grunden av den försäkra-        Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
16213: des arbetsinkomster, antingen konstaterade vid      satta "Arbetsgruppen för utredning av soci-
16214: beskattningen eller uppskattade.                    alskyddet för den som sköter sitt barn i hem-
16215:    Enligt 16 och 22 §§ sjukförsäkringslagen         met" har i ett memorandum (del1, 1985:5 och
16216: beräknas moderskaps- och föräldrapenningen i        del 2, 1986:8) behandlat de i spörsmålet be-
16217: regel enligt den försäkrades vid beskattningen      handlade frågorna om fastställande av mo-
16218: konstaterade arbetsinkomster. Enligt 9 § sjuk-      derskaps- och föräldrapenningen. Dessutom
16219: försäkringsförordningen utgörs denna grund          har det i verksamhets- och ekonomipianeo för
16220: av de arbetsinkomster som konstaterats vid          åren 1989-1992 för social- och hälsovårdsmi-
16221: beskattningen året före den tidpunkt då den         nisteriets förvaltningsområde intagits ett ytt-
16222: försäkrades rätt tili moderskaps-, faderskaps-      rande, enligt vilket ministeriet ännu skall till-
16223: eller föräldrapenning inträder. Enligt Folkpen-     sätta en arbetsgrupp som bl.a. får till uppgift
16224: sionsanstaltens anvisningar beaktas sociala         att framlägga förslag tili avhjälpande av bris-
16225: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 344
16226: 
16227: 
16228: terna beträffande sjukförsäkrings- och mo-        den arbetsgrupp som skall tillsättas får sitt
16229: derskapsförsäkringsskyddet för dem som har        arbete färdigt kommer ministeriet att vidta
16230: vårdledighet.                                     erforderliga fortsatta åtgärder.
16231:   De i spörsmålet berörda problemen är sålun-
16232: da föremål för ministeriets intresse och sedan
16233: 
16234:     Helsingfors den 22 juni 1988
16235: 
16236:                                                  Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
16237:                                              1988 vp.
16238: 
16239: Kirjallinen kysymys n:o 345
16240: 
16241: 
16242: 
16243: 
16244:                                  Kietäväinen ym.: Työmatkakulujen vaikutuksesta äitiyspäivära-
16245:                                     han ja sairauspäivärahan määrään
16246: 
16247: 
16248:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16249: 
16250:    Äitiyspäivärahan ja sairauspäivärahan mää-         Äitiyspäivärahan ja sairauspäivärahan mak-
16251: räytymisperusteena käytetään sairausvakuutus-      satusperusteita tulisikin pikaisesti muuttaa
16252: asetuksen 8 ja 10 §:n perusteella työtulojen       niin, etteivät esim. työmatkakustannukset vä-
16253: määrää: esim. äitiyspäiväraha on keskimäärin       hentäisi päivärahan määrää.
16254: 80 OJo työtulon määrästä. Laskentaperuste ai-
16255:                                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16256: heuttaa lukuisia ongelmia, sillä työtuloa pie-
16257:                                                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
16258: nentävät mm. matkakustannukset. Näin ollen
16259:                                                    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
16260: äitiyspäivärahaa tai sairauspäivärahaa saava
16261:                                                    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16262: henkilö, jolla on korkeat työmatkakulut, saa
16263:                                                    sen:
16264: huomattavasti alhaisemman äitiyspäivärahan
16265: tai sairauspäivärahan kuin samansuuruista
16266: palkkaa ansaitseva työpaikkaa lähellä asuva                 Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
16267: henkilö. Erityisesti äitiyspäivärahan osalta ti-          tus aikoo ryhtyä korjatakseen äitiys-
16268: lanne on koettu erittäin epäoikeudenmukaisek-             päivärahan ja sairauspäivärahan mak-
16269:                                                           superusteita niin, etteivät esim. työmat-
16270: si.
16271:                                                           kakulut vähennä päivärahan suuruutta?
16272: 
16273:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1988
16274: 
16275:           Timo Kietäväinen             Anneli Jäätteenmäki          Kalle Röntynen
16276:           Aapo Saari                   Esko Jokiniemi               Tytti Isohookana-Asunmaa
16277:           Tellervo Renko               Heikki Kokko                 Riitta Kauppinen
16278:                                        Eino Siuruainen
16279: 
16280: 
16281: 
16282: 
16283: 2808008
16284: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 345
16285: 
16286: 
16287: 
16288: 
16289:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16290: 
16291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     dostuisi mahdollisimman yksinkertaiseksi eikä
16292: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      aiheuttaisi hallintokoneistolle suhteettoman
16293: olette 24 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn         paljon työtä. Niinpä otettiin käyttöön menette-
16294: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ly, jonka mukaan Kansaneläkelaitos saa kuna-
16295: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kin vuonna verotusviranomaisilta tiedot va-
16296: edustaja Kietäväisen ym. näin kuuluvasta kir-      kuutettujen sinä vuonna toimitetussa verotuk-
16297: jallisesta kysymyksestä n:o 345:                   sessa todetuista työtuloista. Kansaneläkelaitok-
16298:                                                    sessa tuloihin tehdään indeksitarkistus, minkä
16299:          Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    jälkeen ne ovat käytettävissä.
16300:        tus aikoo ryhtyä korjatakseen äitiys-          Sairausvakuutusasetuksen 8 § :n mukaan
16301:        päivärahan ja sairauspäivärahan mak-        työtulolla tarkoitetaan palkkatuloa ja siihen
16302:        superusteita niin, etteivät esim. työmat-   verrattavaa henkilökohtaista tuloa, metsästä
16303:        kakulut vähennä päivärahan suuruutta?       tapahtuneen hankintakaupan tai muun siihen
16304:                                                    verrattavan myynnin yhteydessä vakuutetun te-
16305:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kemän työn arvoa sekä vakuutetun porotalou-
16306: vasti seuraavaa:                                   den hyväksi tekemän työn arvoa. Työtuloa
16307:    Sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivära-     määrättäessä tulosta vähennetään sen hankki-
16308: han ja sairauspäivärahan tarkoituksena on          misesta ja säilyttämisestä aiheutuneet kustan-
16309: korvata työstä poissaolon aiheuttamaa ansion-      nukset. Tällä tavoin pyritään saamaan selville
16310: menetystä. Pääsääntöisesti äitiys- ja sairaus-     vakuutetun tosiasiallinen työtulo, jonka saa-
16311: päivärahan määrä lasketaan vakuutetun vii-         matta jääminen korvataan. Työstä poissaolon
16312: meksi toimitetussa verotuksessa todetusta työ-     aikana vakuutetulle ei kerry työmatkakuluja,
16313: tulosta, jonka määrä tarkistetaan indeksillä.      joten niitä ei tuolloinkaan tule ottaa huomioon
16314:    Sairausvakuutuslakia säädettäessä (hallituk-    päivärahaa määrättäessä.
16315: sen esitys 8 .11.1962) pyrittiin määrittelemään       Näin ollen äitiys- ja sairauspäivärahan mak-
16316: päivärahan laskemisperusteena oleva työtulo        superusteiden muuttamiseen ei näytä olevan
16317: siten, että sen selvittäminen käytännössä muo-     aihetta.
16318: 
16319:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988
16320: 
16321:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
16322:                                     1988 vp. -      KK n:o 345                                      3
16323: 
16324: 
16325: 
16326: 
16327:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16328: 
16329:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utredningen av den i praktiken blir så enkel
16330: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          som möjlig och inte förorsakar förvaltnings-
16331: av den 24 maj 1988 tili vederbörande medlem          maskineriet orimligt mycket arbete. Sålunda
16332: av statsrådet översänt avskrift av följande av       infördes ett förfarande, enligt vilket Folkpen-
16333: riksdagsman Kietäväinen m. fl. undertecknade         sionsanstalten varje år av beskattningsmyndig-
16334: spörsmål nr 345:                                     heterna erhåller uppgifter om de arbetsin-
16335:                                                      komster för de försäkrade som konstaterats
16336:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen i          vid den beskattning som verkställts det året.
16337:        brådskande ordning vidta för att korri-       lnkomsterna indexjusteras vid folkpensionsan-
16338:        gera grunderna för erläggande av mo-          stalten och därefter står de tili förfogande.
16339:        derskapspenning och sjukdagpenning               Enligt    8§    sjukförsäkringsförordningen
16340:        så att t.ex. utgifterna för arbetsresor       förstås med arbetsinkomst löneinkomst och
16341:        inte minskar dagpenningens storlek?           därmed jämförbar personlig inkomst, värdet
16342:                                                      av det arbete en försäkrad utfört i samband
16343:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         med leveransköp av skog eller annan därmed
16344: samt anföra följande:                                jämförlig försäljning samt värdet av det arbete
16345:   A vsikten med den moderskapspenning och            en försäkrad utfört tili förmån för renskötsel.
16346: den sjukdagpenning som betalas enligt sjukför-       Då arbetsinkomsten fastställs avdras från in-
16347: säkringslagen är att ersätta det inkomstbortfall     komsten de kostnader som förorsakats av dess
16348: som förorsakas av frånvaron från arbetet. 1          förvärvande och bibehållande. På detta sätt
16349: regel beräknas beloppet för moderskaps- och          strävar man tili att få reda på den försäkrades
16350: sjukdagpenningen utgående från den arbetsin-         faktiska arbetsinkomst och uteblivandet av
16351: komst som konstaterats vid den beskattning           denna ersätts. Under tiden för frånvaron från
16352: som senast verkställts för den försäkrade och        arbetet uppstår inte utgifter för arbetsresor och
16353: som justeras med index.                              de skall sålunda inte heller då tas i betraktande
16354:   Då sjukförsäkringslagen stiftades (regering-       vid fastställandet av dagpenningen.
16355: ens proposition 8.11.1962) var avsikten att             Det är således inte motiverat att ändra på
16356: fastställa den arbetsinkomst som utgör grun-         grunderna för erläggande av moderskaps- och
16357: den för beräknandet av dagpenningen så att           sjukdagpenning.
16358: 
16359:     Helsingfors den 22 juni 1988
16360: 
16361:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
16362:                                              1988 vp.
16363: 
16364: Kirjallinen kysymys n:o 346
16365: 
16366: 
16367: 
16368: 
16369:                                  Pekkarinen: Keski-Suomen kalastuspiirille annettavan kalastus-
16370:                                     korttivarojen osuuden korottamisesta
16371: 
16372: 
16373:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16374: 
16375:    Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1988       Ammattikalastus on luonnollisesti voimakkain-
16376: on momentin 30.37.41 (Kalastuslain mukaiset         ta merialueilla. Ammattikalastusta tulee toki
16377: maksut) alamomentille 1. (Kalatalouden edistä-      tukea, mutta sitä varten budjetissa on omat
16378: minen) merkitty 15 925 000 markan suuruinen         momenttinsa. Tällöin mm. Keski-Suomen,
16379: arviomääräraha. Tätä määrärahaa on käytetty         Kuopion ja Hämeen kalastuspiirien osuus aleni
16380: kalavesien hoitoon ja kalakantojen parantami-       lähes viidenneksen (273 600 mk). Raskaimmin
16381: seen (49 OJo 1987), valistustyöhön ( 13 OJo) sekä   jakoperusteen muutos kohdistui Keski-Suomen
16382: tutkimustoimintaan (27 OJo ). Kalastuskorttien      kalastuspiiriin, joka menetti yli 100 000 mk eli
16383: painatukseen ja maksujen kantokustannuksiin         22 OJo vuoden 1987 määrärahasta (455 500 mk)
16384: on kulunut 10 OJo.                                  ja sai vain 347 700 mk. Näin kävi siitä huoli-
16385:    Kalastuslain 91 §:n 2 momentin mukaan kul-       matta, että kalastusaluetoiminta on Keski-Suo-
16386: lekin kalastuspiirille osoitettu osa määrärahas-    men kalastuspiirissä saatu alkuun huomatta-
16387: ta käytetään sen vahvistaman käyttösuunnitel-       vasti keskimääräistä paremmin. Kalastusalue-
16388: man mukaisesti kalastusalueiden ja kalastus-        kohtaisten virkistyskalastuslupien lupa-aluei-
16389: kuntien sekä kalastusalan järjestöjen toimesta      den laajuus on sekin maamme kattavin. Mää-
16390: suoritettavaan kalavesien hoitoon, kalakanto-       rärahan supistus on erityisen harmillista senkin
16391: jen parantamiseen, valistus- ja neuvontatyöhön      vuoksi, että toisaalta Keski-Suomen kalastus-
16392: sekä kalataloutta koskevaan koe- ja suunnitte-      piirille on osoitettu lunastettavaksi ns. ministe-
16393: lutoimintaan. Määrärahasta voidaan myös             riön sopimusviljelypoikasia 23 000 kpl. Tämä
16394: myöntää avustuksia kalastusalueiden muusta          on 23 0,1o sopimusviljelyn piirissä olevista järvi-
16395: toiminnasta aiheutuviin kuluihin. Vuodeksi          taimenista. Niiden hankintaan saattaa kulua
16396: 1988 kalastuspiirien jaettavaksi osoitettiin 6, 1   138 000 mk eli 40 OJo koko määrärahasta!
16397: milj. mk.                                              Keski-Suomen kalastuspiiriin kohdistuva ka-
16398:    Puheena olevan määrärahan kohdentamispe-         lastuspaine on 8,2 OJo valtakunnallisesta arvos-
16399: rusteet ovat vakiintuneet 1980-luvulla. Määrä-      ta. Lääniin myönnettyjen kalastuskorttivarojen
16400: raha kertyy kaikilta kalastaviita kansalaisilta     osuus on vaihdellut vuosina 1985-87 7,0-
16401: kerättävistä kalastuksenhoitomaksuista (ns.         7,4 OJo. Vuodeksi 1988 saatiin 347 700 mk eli
16402: valtion kalastuskortti). On pidetty perusteltuna    5, 7 OJo. Kalastuspaineen mukainen osuus olisi
16403: jakaa määräraha alueille, joissa kalastuspaine      ollut 500 200 mk eli 44 0,1o saatua enemmän.
16404: on suuri. Tutkimuksin on selvitetty, että virkis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16405: tyskalastuspaine suuntautuu erityisesti sisäve-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16406: sille. Tämän vuoksi sisävesillä toimivien kalas-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16407: tuspiirien suhteellinen osuus määrärahasta on       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16408: viime vuosina kasvanut ja rannikolla toimivien
16409: vähentynyt.                                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16410:    Vuodeksi 1988 määrärahojen jaossa poiket-               ryhtyä hoitaakseen tasapuolisesti Keski-
16411: tiin aikaisemmista periaatteista ja uudeksi teki-          Suomen kalastuspiirille kalastuspaineen
16412: jäksi otettiin ammattikalastajien lukumäärä.               perusteella lasketun osuuden?
16413: 
16414:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1988
16415: 
16416:                                         Mauri Pekkarinen
16417: 280843P
16418: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 346
16419: 
16420: 
16421: 
16422: 
16423:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16424: 
16425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta harjoittavien henkilöiden jakauma kalastus-
16426: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       piireittäin. Tällä tavalla on pyritty ottamaan
16427: olette 19 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          huomioon myös kalastuksen tehokkuus ja siten
16428: kirjeenne n:o 969 ohella toimittanut valtioneu-     hoidon tarve kalastuslain hengen mukaisesti.
16429: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Verrattaessa eri vuosien prosenttiosuuksia
16430: kansanedustaja Pekkarisen kirjallisesta kysy-       tulee ottaa huomioon, että nyt on kysymys
16431: myksestä n:o 346:                                   vain osasta kalastuspiirien alueille tulevia ka-
16432:                                                     lastuksenhoitomaksuvaroja ja että muihin tar-
16433:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       koituksiin myönnettävät avustukset eivät suin-
16434:        ryhtyä hoitaakseen tasapuolisesti Keski-     kaan jakaannu prosentuaalisesti samalla taval-
16435:        Suomen kalastuspiirille kalastuspaineen      la. Esimerkiksi Keski-Suomen osuus valistus-
16436:        perusteella lasketun osuuden?                toimintaan myönnetyistä määrärahoista on
16437:                                                     kahtena viime vuonna ollut selvästi keskimää-
16438:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       räistä suurempi erityisprojekteista johtuen.
16439: vasti seuraavaa:                                    Niin ikään kalastuslain toimeenpanosta johtu-
16440:    Kysymys koskee kalastuksenhoitomaksuva-          viin erityistoimiin myönnetyistä kalastuksen-
16441: rojen jakoa kalavesien hoito- ja kalakantojen       hoitomaksuvaroista Keski-Suomen osuus on
16442: parantamistoimintaan niiltä osin, kun jako          ollut keskimääräistä suurempi.
16443: voidaan suorittaa kalastuspiirien toimesta. Toi-       Lisäksi on muistettava, etteivät kalastuksen-
16444: sin sanoen kysymys on vajaasta 40 OJo:sta ka-       hoitomaksuvarat ole ainoita varoja, joilla ka-
16445: lastuksenhoitomaksuvaroja.                          lastuksen hoitoa voidaan edistää. Hyvin hoi-
16446:    Näiden varojen jako tapahtuu harkintaan          dettu kalavesi antaa myös mahdollisuuden
16447: perustuen. Jakoa suoritettaessa on näin ollen       myydä runsaammin kalastuslupia ulkopuolisil-
16448: mahdollista ottaa huomioon senhetkiset erityis-     le ja näin rahoittaa hoitotoimintaa.
16449: tarpeet ja suunnata jakoa tietyssä määrin sen          Niin ikään on huomattava, ettei kysymykses-
16450: mukaan. Hoitotoiminnan pitkäjännitteisyyden         sä tarkoitetun pelkän kalastuspaineenkaan
16451: varmistamiseksi viime vuosina on näiden varo-       käyttäminen       kalastuksenhoitomaksuvarojen
16452: jen jakoa kehitetty kuitenkin siten, että jako      kalastuspiirikohtaisena jakoperusteena ole täy-
16453: on suoritettu kalastuspiireittäin tietyn kaavan     sin kiistaton, sillä kuvaahan Riista- ja kalata-
16454: mukaan. Siinä on otettu huomioon kahden             louden tutkimuslaitoksen tutkimuksiin perus-
16455: edellisen vuoden kalastuksenhoitomaksuvaro-         tuva kalastuspaine vain sitä, mitä lääniä kalas-
16456: jen osuudet sekä virkistys- ja kotitarvekalasta-    tuksenhoitomaksun lunastaneet pitävät tär-
16457: jien kalastuspaineen osuus kalastuspiireittäin.     keimpänä kalastusalueenaan - ei kalastuksen
16458: Kun virkistys- ja kotitarvekalastajien osuus        määrää.
16459: kalastuskortin lunastaneista on noin 99 %, on          Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
16460: näiden kalastajaryhmien alueellinen jakauma         että kalastuksenhoitomaksuvarojen jakoperus-
16461: otettu jaossa varsin painokkaasti huomioon.         teita on aiheellista kehittää edelleen, mutta
16462:    Kuluvana vuonna on kuitenkin katsottu tar-       varojen jakoa ei ole niiden joustavan käytön
16463: koituksenmukaiseksi ottaa yhdeksi jakoperus-        varmistamiseksi tarkoituksenmukaista ohjata
16464: teeksi edellisten lisäksi ammattimaista kalastus-   liian sitovin jakoperustein eikä määräyksin.
16465: 
16466:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1988
16467: 
16468:                                                                          Ministeri Ole Norrback
16469:                                       1988 vp. -      KK n:o 346                                       3
16470: 
16471: 
16472: 
16473: 
16474:                                Tili Riksdagens Herr Talman
16475: 
16476:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          olika fiskeridistrikten. På detta sätt har man
16477: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           även strävat efter att beakta effektiviteten hos
16478: av den 19 maj 1988 tili vederbörande medlem           fisket och således behovet av vård i enlighet
16479: av statsrådet översänt avskrift av följande av        med lagen om fiske.
16480: riksdagsman Pekkarinen undertecknade spörs-              Då procentandelarna för olika år jämförs,
16481: mål nr 346:                                           bör man beakta att det nu är fråga om endast
16482:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             en del av de fiskevårdsavgiftsmedel som kom-
16483:        vidta för att se tili att den andel som        mer tili fiskeridistriktens områden och att de
16484:        beräknats för Mellersta Finlands fiske-        understöd som beviljas för andra ändamål inte
16485:        ridistrikt på grundval av fiskeritrycket       alls fördelar sig procentuellt på samma sätt.
16486:        på ett opartiskt sätt tilldelas distriktet?    T .ex. andelen för Mellersta Finland av de
16487:                                                       anslag som beviljats för upplysningsverksam-
16488:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         het har under de två senaste åren varit klart
16489: samt anföra följande:                                 större än i genomsnitt beroende på specialpro-
16490:                                                       jekt. Mellersta Finlands andel av de fiskevårds-
16491:    Spörsmålet gäller fördelningen av fiske-           avgiftsmedel som beviljats för specialåtgärder
16492: vårdsavgiftsmedel för vården av fiskevatten           som beror på verkställigheten av lagen om
16493: och förbättrande av fiskbestånden tili den del        fiske har likaså varit större än genomsnittet.
16494: fördelningen kan utföras genom fiskeridistrik-
16495:                                                          Dessutom bör man komma ihåg att fiske-
16496: tens försorg. Det är m.a.o. frågan om knappt
16497:                                                       vårdsavgiftsmedlen inte är de enda medel med
16498: 40 OJo av fiskevårdsavgiftsmedlen.
16499:                                                       vilka vården av fisket kan främjas. Väl vårda-
16500:    Fördelningen av dessa medel sker på grund-
16501:                                                       de fiskevatten ger också möjlighet att sälja
16502: val av prövning. Då fördelningen utförs är det
16503:                                                       flera tillstånd tili fiske och finansiera vårdverk-
16504: således möjligt att ta i betraktande de existe-
16505:                                                       samheten på detta sätt.
16506: rande specialbehoven och i viss mån inrikta
16507: fördelningen enligt detta. För att garantera             Likaså bör det observeras att användning av
16508: långsiktigheten hos vårdverksamheten har              enbart det fiskeritryck som avses i spörsmålet
16509: fördelningen av dessa medel under de senaste          som en fördelningsgrund för fiskevårdsavgifts-
16510: åren dock utvecklats så att fördelningen har          medlen i fiskeridistrikten inte är helt obestrid-
16511: utförts enligt en viss formel i de olika fiskeridi-   ligt eftersom fiskeritrycket som grundar sig på
16512: strikten. 1 den har beaktats de två föregående        vilt- och fiskeriforskningsinstitutets undersök-
16513: årens andelar av fiskevårdsavgiftsmedlen samt         ningar enbart beskriver vilket Iän de som löst
16514: andelen av fiskeritrycket i fråga om dem som          in fiskevårdsavgiften anser som sitt viktigaste
16515: fiskar för rekreation och tili husbehov i de          fiskeområde - och inte kvantiteten för fiske-
16516: olika fiskeridistrikten. Då andelen rekreations-      riet.
16517: och husbehovsfiskare av dem som löst in                  På basis av det ovan anförda kan det kon-
16518: fiskekort är 99 OJo, har den regionala fördel-        stateras att det är motiverat att utveckla fördel-
16519: ningen av dessa grupper av fiskare mycket             ningsgrunderna för fiskevårdsavgiftsmedlen
16520: markerat tagits i betraktande vid fördelningen.       men för säkerställande av en flexibel använd-
16521:    Under innevarande år har det dock ansetts          ning av dem är det inte ändamålsenligt att
16522: ändamålsenligt att som en fördelningsgrund            styra fördelningen av medlen med fördelnings-
16523: förutom de ovan nämnda ta fördelningen av de          grunder och bestämmelser som är för bindan-
16524: personer som bedriver yrkesmässigt fiske i de         de.
16525: 
16526:      Helsingfors den 28 juni 1988
16527: 
16528:                                                                              Minister Ole Norrback
16529:                                              1988 vp.
16530: 
16531: Kirjallinen kysymys n:o 347
16532: 
16533: 
16534: 
16535: 
16536:                                  Renko: Koulujen rakentamiseen tarkoitettujen määrärahojen
16537:                                     lisäämisestä
16538: 
16539: 
16540:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16541: 
16542:    Maassamme vallitsee kipeä koulutilojen puu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16543: te niin yleiskoulun kuin eräiden ammatillisten     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16544: oppilaitosten osalta. Voimakas väestömuutto        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16545: taajamiin ja kaupunkeihin lisää näitä paineita.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16546:   Esimerkiksi Oulun lääninhallituksen koulu-
16547: rakennusselvityksen mukaan lähimpien viiden
16548: vuoden aikana tarvittaisiin lääniin valtion ra-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16549: haa 338,4 mmk. Vuosittain lääniin saadaan                 ryhtyä koulurakentamiseen tarvittavien
16550: noin 30 milj. mk. Ellei valtion budjettiin saada          määrärahojen korottamiseksi niin, että
16551: huomattavasti korotusta koulurakentamiseen,               läänien, kouluhallituksen ja ammatti-
16552: kestää Oulun läänin koulurakentaminen nyky-               kasvatushallituksen esittämät rakennus-
16553: suunnitelmien osalta vuoteen 2004. Tilanne on             hankkeet voitaisiin toteuttaa suunnitel-
16554: vastaavankaltainen myös muissa lääneissä.                 lulla aikataululla?
16555: 
16556:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1988
16557: 
16558:                                          Tellervo Renko
16559: 
16560: 
16561: 
16562: 
16563: 280830A
16564: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 347
16565: 
16566: 
16567: 
16568: 
16569:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16570: 
16571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on asutusrakenteen muuttuminen, minkä
16572: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vuoksi toisaalta olemassa olevia koulutiloja on
16573: olette 24 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn             vajaatehoisessa käytössä, toisaalta kasvavissa
16574: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           yhdyskunnissa ei ole voitu järjestää tiloja siinä
16575: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          tahdissa kuin oppilasmäärän kasvu edellyttäisi.
16576: edustaja Tellervo Rengon näin kuuluvasta kir-          Koska uusilla asuntoalueilla oppilasmäärät
16577: jallisesta kysymyksestä n:o 347:                       yleensä muutaman kasvuvuoden jälkeen alen-
16578:                                                        tuvat, on perusteltua, ettei koulutilojen määrää
16579:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mitoiteta oppilasmäärien huippulukujen perus-
16580:         ryhtyä koulurakentamiseen tarvittavien         teella. Edelleen on todettava, että koulutiloja
16581:         määrärahojen korottamiseksi niin, että         koskeva vaatimustaso on jatkuvasti noussut
16582:         läänien, kouluhallituksen ja ammatti-          niin tilojen määrän kuin varusteiden osalta.
16583:         kasvatushallituksen esittämät rakennus-
16584:         hankkeet voitaisiin toteuttaa suunnitel-          Koska kuntien tiedossa on, että rakentamis-
16585:         lulla aikataululla?                            lupia saatetaan joutua odottamaan useitakin
16586:                                                        vuosia, on rakentamislupajonossa myös sellai-
16587:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            sia hankkeita, joiden toteuttamiseen kunnat
16588: taen seuraavaa:                                        itsekään eivät ole varautuneet asianomaisena
16589:    Opetusministeriö myöntää kunnille perus-            vuonna. Eräät koulutuspoliittiset ratkaisut, ku-
16590: koulujen ja lukioiden rakennuskustannuksiin            ten keskiasteen uudistuksesta johtuva koulu-
16591: myönnettävän valtionosuuden edellytyksenä              tusaikojen pidentyminen, ovat osittain lisän-
16592: olevat rakentamisluvat vuosittain valtakunnal-         neet rakentamispaineita.
16593: lisen koulurakennushankkeiden kiireellisyysjär-          Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousar-
16594: jestyksen perusteella ja eduskunnan kullekin           viossa on opetusministeriön valtuutta perus-
16595: vuodelle myöntämän rakentamislupien myön-              koulun ja lukion rakentamislupien myöntämi-
16596: tämisvaltuuden rajoissa. Myöntämisvaltuuden            seen lisätty. Tämän lisäyksen jälkeenkään ei
16597: laajuus, joka vuosittain vaihtelee, määritellään       voida valtion rahoituksen turvin rakentaa tai
16598: rakentamisluvista     aiheutuvan       valtionosuus-   korjata koulutiloja kuntien ilmaisemassa laa-
16599: menon enimmäismääränä. Ammatillisten oppi-             juudessa. (Kuntien toivomusten mukainen
16600: laitosten rakentamisen valtionrahoitukseen ei          koulurakentaminen edellyttäisi rakentamisvo-
16601: sovelleta rakentamislupajärjestelmää.                  lyymin nopeaa kasvattamista julkisen talouden
16602:    Paine uusien koulutilojen rakentamiseen             kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla.)
16603: sekä olemassa olevien tilojen muuttamiseen ja          Valtion rahoituksen turvin toteutettavia välttä-
16604: peruskorjaamiseen on aiheutunut useasta teki-          mättömiä koulurakennushankkeita joudutaan
16605: jästä, joista osa on ollut sellaisia, joihin koulu-    toteuttamaan pitemmän ajanjakson kuluessa
16606: viranomaiset eivät voi vaikuttaa. Eräänä syynä         kuin kunnat itse ovat suunnitelleet.
16607: 
16608:      Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1988
16609: 
16610:                                                                 Opetusministeri Christoffer Taxell
16611:                                      1988 vp. -     KK n:o 347                                     3
16612: 
16613: 
16614: 
16615: 
16616:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16617: 
16618:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         anordnas utrymmen i den takt som tillväxten i
16619: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         elevantalet skulle förutsätta. Eftersom elevan-
16620: av den 24 maj 1988 tili vederbörande medlem         talet på nya bostadsområden i allmänhet
16621: av statsrådet översänt en avskrift av följande      minskar efter några år av tillväxt, är det
16622: av riksdagsman Tellervo Renko undertecknade         motiverat att antalet skollokaliteter inte dimen-
16623: spörsmål nr 347:                                    sioneras på basen av det högsta antalet elever.
16624:                                                     Vidare bör det fastslås att fordringarna på
16625:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           nivån i skollokaliteterna kontinuerligt har ökat
16626:        vidta för att de anslag som behövs för       såväl vad beträffar antalet utrymmen som
16627:        att bygga skolor skall höjas så att de       utrustningen. Enbart på basen av de bygg-
16628:        byggnadsprojekt som föreslås av länen,       nadsbehov som kommunerna uppger kan man
16629:        skolstyrelsen och yrkesutbildningssty-       inte dra slutsatser av antalet behövliga skollo-
16630:        relsen skall kunna genomföras enligt         kaliteter, eftersom kommunernas planer kan
16631:        planerad tidtabell?                          vara överdimensionerade. Eftersom kommu-
16632:                                                     nerna är medvetna om att man kan bli tvungen
16633:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         att vänta på byggnadstillstånd i flera år finns
16634: följande:                                           det i kön för byggnadstillstånd även sådana
16635:    U ndervisningsministeriet bevilj ar årligen      projekt för vilka kommunerna själva inte har
16636: kommunerna de byggnadstillstånd som utgör           förberett sig under vederbörande år. Vissa
16637: förutsättningen för att statsandel skall beviljas   skolpolitiska avgöranden, som förlängningen
16638: för grundskolornas och gymnasiernas bygg-           av utbildningstiden viiken beror på reformen
16639: nadskostnader på basen av skyndsamhetsord-          på mellanstadiet har delvis ökat byggnations-
16640: ningen i de riksomfattande skolbyggnadspro-         trycket.
16641: jekten och inom ramen för de fullmakter för
16642: att bevilja byggnadstillstånd som riksdagen            1 årets första tilläggsbudget har undervis-
16643: anslår för vart och ett år. Omfattningen av         ningsministeriets fullmakter att bevilja bygg-
16644: bevillningsfullmakterna, som varierar årligen,      nadstillstånd för grundskolan och gymnasiet
16645: fastställs som ett maximibelopp av de statsut-      utökats. Inte heller efter detta tillägg kan man
16646: gifter som byggnadstillstånden föranleder. Sys-     med statsfinansiering bygga eller reparera skol-
16647: temet med byggnadstillstånd tillämpas inte vid      lokaliteter i den utsträckning som kommuner-
16648: statsfinansieringen då yrkesläroanstalter byggs.    na uppger. Ett skolbyggande i enlighet med
16649:    Trycket på att bygga nya skollokaliteter         kommunernas förhoppningar skulle förutsätta
16650: samt på att ändra och bygga om existerande          en snabb ökning i byggnadsvolymen på ett sätt
16651: utrymmen har uppstått på grund av flera             som för den offentliga hushållningen inte är
16652: faktorer, av vilka en del har varit sådana på       ändamålsenligt. Sålunda måste man skjuta på
16653: vilka skolmyndigheterna inte kan inverka. En        de byggnadsplaner som uppgjorts av kommu-
16654: orsak har varit att bosättningsstrukturen har       nerna och genomföra de oundgängliga skol-
16655: ändrats varför å ena sidan existerande skollo-      byggnadsprojekt med statlig finansiering inom
16656: kaliteter inte utnyttjas effektivt, och å andra     en längre tidsintervall än vad kommunerna
16657: sidan har det i växande samhällen inte kunnat       själva har planerat.
16658: 
16659:      Helsingfors den 27 juni 1988
16660: 
16661:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
16662:                                                 1988 vp.
16663: 
16664: Kirjallinen kysymys n:o 348
16665: 
16666: 
16667: 
16668: 
16669:                                    Pulliainen: Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden saastepäästöjen
16670:                                       vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
16671: 
16672: 
16673:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16674: 
16675:    Valtionyhtiö Veitsiluodon Oulun tehtailla           jatkuvasti. Ongelma on siis rakenteellinen ja
16676: täytyy jonkin tai joidenkin perustavaa laatua          myös sellainen, joka ei näytä karjaantuvan
16677: olevien asioiden olla vialla, sillä näiltä tehtailta   muutoin kuin että omistaja (käytännössä
16678: tapahtuu toistuvasti saastepäästöjä ympäris-           KTM) puuttuu asiaan.
16679: töön, paitsi odotettavissa olevina mutta hyväk-           Kun em. viikon 20 lipeäpäästöä selviteltiin
16680: symättöminä prosessien päästöinä, myös                 paljastui, että tehtaalta oli päässyt maahan
16681: mitä erilaisimpina kertapäästöinä. Yhteistä ta-        myös elohopeaa yhtiön kaatopaikan lähettyvil-
16682: pahtuneille päästöille on, että yhtiön paikalli-       lä. Järjestelmän tulee olla sellainen, ettei näin-
16683: nen johto suhtautuu asioihin ylimielisesti, eikä       kään voi päästä tapahtumaan. Jälleen ongelma
16684: edes ehdota tai esitä pitävää aikataulua paran-        on rakenteellinen, joka ei näytä tehtaan nyky-
16685: nuksille. Eräät epäkohdat eivät edes näytä             johdon toimin korjaantuvan.
16686: antavan aihetta minkäänlaisiin toimiin, ei edes           Veitsiluoto-yhtiön Oulun tehtaiden yritysku-
16687: ilmoituksiin ympäristön tilaa valvoville viran-        va on nykyisellään todella heikko. Valtiovallal-
16688: omaisille.                                             la on perusteltua aihetta puuttua nykytilantee-
16689:    Vuoden 1988 viikolla 20 Veitsiluodon Oulun          seen voimakkain ottein. Kysymys on paitsi
16690: tehtaiden saastepäästäluetteloon lisättiin jäl-        yritystoiminnasta itsestään, myös tässä tapauk-
16691: leen ainakin kaksi tapausta. Tehtaalta pääsi           sessa kaupunkilaisten ja luonnon terveydestä.
16692: mereen selluloosan keiton yhteydessä syntyvää             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16693: mustaa lipeää siinä määrin paljon, että se oli         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16694: selvästi havaittavissa läheisellä merialueella.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16695: Runsaana esiintymänä tälläinen päästö voi ai-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16696: heuttaa mm. kalakuolemia. Tällaisen päästön
16697: tehtaalta pitää olla käytännössä mahdoton. Jos                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joi-
16698: se on mahdollinen, niin tehtaan johto on                       den tuloksena valtionyhtiö Veitsiluodon
16699: laiminlyönyt laitteiston asiallisen suunnittelun               Oulun tehtaiden henkilöstö ja laitteisto
16700: ja/tai sen käytön valvonnan. Asiantuntijoiden                  saadaan sellaisiksi, että ympäristön sys-
16701: mukaan suurehkoja lipeäpäästöjä tapahtuu ny-                   temaattinen pilaaminen ja saastuttami-
16702: kyisin muutaman kerran vuodessa, pienehköjä                    nen loppuvat?
16703: 
16704:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1988
16705: 
16706:                                             Erkki Pulliainen
16707: 
16708: 
16709: 
16710: 
16711: 280817L
16712: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 348
16713: 
16714: 
16715: 
16716: 
16717:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16718: 
16719:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hat osastot edustavat tekniikan tasoa, jolle on
16720: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ominaista satunnaispäästöjen esiintyminen.
16721: olette 24 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn           Tämä heijastuu mm. vielä tämän vuoden lop-
16722: kirjeenne n:o 1012 ohella toimittanut valtio-        puun voimassa olevassa biologisen hapenkulu-
16723: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        tuksen lupaehdossa, 32 t/d. Tämän jälkeen
16724: sen kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta        voimaan tuleva lupaehto, 20 t/d, edellyttää jo
16725: kirjallisesta kysymyksestä n:o 348:                  pitkälle kehitettyä satunnaispäästöjen estämis-
16726:                                                      tekniikkaa, johon tarvittavat toimenpiteet si-
16727:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joi-       sältyvät Selke 2 -hankkeeseen. Laitevaurioista
16728:        den tuloksena valtionyhtiö Veitsiluodon       ja inhimillisistä erehdyksistä aiheutuvia satun-
16729:        Oulun tehtaiden henkilöstö ja laitteisto      naispäästöjä ei yleensäkään selluloosatehtaissa
16730:        saadaan sellaisiksi, että ympäristön sys-     voida kuitenkaan parhaimmallakaan tekniikal-
16731:        temaattinen pilaaminen ja saastuttami-        la täysin poistaa, joskin niiden todennäköisyys
16732:        nen loppuvat?                                 vähenee tuntuvasti Oulun tehtaalla Selke 2
16733:                                                      -hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden joh-
16734:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           dosta.
16735: taen seuraavaa:                                         Selluloosatehtaan ympäristönsuojeluun in-
16736:    Viikolla 20 Veitsiluoto Oy:n Oulun selluloo-      vestoitiin 1982-1984 toteutetussa Selke 1
16737: satehtaan alasajon yhteydessä instrumenttivias-      -hankkeessa n. 70 Mmk. Tehdas oli tällöin
16738: ta aiheutunut mustalipeän satunnaispäästö ja         vielä Veitsiluoto Oy:n ja Kajaani Oy:n yhtei-
16739: seuraavalla viikolla inhimillisestä erehdyksestä     sesti omistaman Oulu Oy:n hallinnassa. Veitsi-
16740: aiheutunut mustalipeävuoto ovat tapauksina           luoto Oy:n vuonna 1986 käynnistämässä Selke
16741: sinänsä valitettavia. Niistä aiheutuneet tilapäis-   2 -hankkeessa ympäristönsuojeluun investoi-
16742: vaikutukset jäivät kuitenkin rajallisiksi, ja        daan n. 80 Mmk. Hanke valmistuu jo vuonna
16743: päästöjen merkitys Oulun edustan merialueelle        1986 ilmoitetun alkuperäisen aikataulunsa mu-
16744: vähäiseksi. Päästöistä ei aiheudu voimassa ole-      kaisesti. Ympäristönsuojelun kannalta saadaan
16745: vien lupaehtojen sisältämien kuormitusrajojen        merkittäviä parannuksia, kun uusi soodakattila
16746: ylityksiä. Myös Oulun vesi- ja ympäristöpiiri        ja sen savukaasujen puhdistuslaitteet sekä sa-
16747: on saamiensa tietojen, tekemiensä tarkastusten       tunnaisvuotojen talteenottojärjestelmät käyn-
16748: ja suorittamiensa tutkimusten perusteella to-        nistyvät kesä-heinäkuun vaihteessa, hajukaa-
16749: dennut, ettei mustalipeävuotojen yhteydessä          sujen keräys- ja polttojärjestelmä syyskuussa
16750: ole rikottu voimassa olevia lupaehtoja.              ja aktiivilietelaitos marraskuussa.
16751:    Vuosien kuluessa Oulun tehtaiden vesistö-            Elohopeaongelmien vähentämiseen on kiin-
16752: kuormitus on alentunut merkittävästi. Jo to-         nitetty Veitsiluoto Oy:n Oulun klooritehtaalla
16753: teutettujen toimenpiteiden seurauksena kiinto-       vakavaa huomiota 1960-luvun loppupuolelta
16754: ainepäästöt ovat laskeneet vuosien 1974-1987         lähtien. Vesistöpäästöt ovat nykyisin 1-1,5 OJo
16755: aikana noin kuudennekseen. Biologinen hapen-         vuoden 1967 tasosta. Voimassa oleva lupaehto
16756: kulutus puolestaan on laskenut noin kolman-          vuosipäästölle on 21 kg ja alin saavutettu
16757: nekseen tarkastelujakson alussa vallinneelta ta-     vuosipäästätaso 13,6 kg (1986).
16758: soltaan. Biologinen hapenkulutus, joka on ve-           Runsaasti elohopeaa sisältävä jäte lähetetään
16759: sistöön kulkeutuvan mustalipeän keskeinen            ulkomaille puhdistettavaksi. Elohopeaköyhä
16760: haittavaikutus, tulee edelleen laskemaan alle        jäte kuljetetaan esipuhdistettuna viranomaisten
16761: puoleen nykyisestään rakenteilla olevan aktiivi-     hyväksymälle muovilla maaperästä eristetylle
16762: lietelaitoksen valmistuttua.                         ja katetulle yhtiön kaatopaikalle, jonka pohja-
16763:    Kirjallisessa kysymyksessä kiinnitetään huo-      veden elohopeapitoisuutta säännönmukaisesti
16764: miota myös satunnaispäästöjen esiintymiseen.         tarkkaillaan. Todetut pitoisuudet alittavat sel-
16765: Tehtaan tällä hetkellä toiminnassa olevat van-       västi juomavedelle sallitun tason. Elohopeaa ei
16766:                                     1988 vp. -     KK n:o 348                                      3
16767: 
16768: saa esiintyä tehdasalueellakaan asiaankuulu-        ilmoitusvelvollisuutta. Yhtiö on kuitenkin jät-
16769: mattomissa paikoissa. Kaatopaikan läheisyy-         tänyt tästäkin tapauksesta samoin kuin sattu-
16770: destä löytynyt n. 50 ml:n suuruinen variseroa       neista mustalipeävuodoista kirjalliset selvityk-
16771: on vähäisyydestään huolimatta valitettava ta-       set asianomaiselle viranomaiselle. Vahingoista
16772: paus.                                               jätetyissä selvityksissä yhtiö on myös aina esit-
16773:    Selluloosatehtaan uudistamiseen liittyy huo-     tänyt toimenpiteet samanlaisten vahinkojen es-
16774: mattavien ympäristönsuojeluinvestointien ohel-      tämiseksi tulevaisuudessa. Nämä toimenpiteet
16775: la merkittävä panostus myös suunnitteluun ja        on myös toteutettu.
16776: koulutukseen. Selluloosatehtaan uudistamisen           Kauppa- ja teollisuusministeriön saamien
16777: suunnittelu on suoritettu parhain käytettävissä     selvitysten perusteella voidaan todeta, että
16778: olevin yhtiön sisäisin ja ulkoisin asiantuntija-    Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaiden toiminta on
16779: voimin. Tehtaan tuotannosta ja kunnossapi-          ollut lakien ja lupaehtojen mukaista. Yhtiö on
16780: dosta vastaava henkilöstö on työhönsä liittyvis-    systemaattisesti pyrkinyt ja pyrkimässä päästö-
16781: sä ympäristönsuojeluasioissakin oikein asen-        jen vähentämiseen laitteistoja uusimalla ja hen-
16782: noitunutta ja hyvin koulutettua. Todettakoon,       kilöstön ammattitaitoa lisäämällä. Sattuneista
16783: että Selke-hankkeissa jo suoritettu ja vielä        valitettavista inhimillisistä erehdyksistä huoli-
16784: jäljellä oleva koulutus käsittää yhteensä 90 000    matta tehtaan henkilöstö suhtautuu ympäris-
16785: miestyötuntia. Tehtävät hoidetaan vastuun-          tönsuojeluun vakavasti, ja yhtiö on panostanut
16786: tuntoisesti uudistamiseen liittyvissä vaativissa    huomattavasti henkilöstön koulutukseen tässä
16787: toimintaoloissa.                                    suhteessa. Toteutettavana olevan saneeraus-
16788:    Kun ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva       suunnitelman mukaisesti tehdas ajetaan alas
16789: vahinko on havaittu, yhtiö on siitä aina ilmoit-    viikon 25 ah.t~a ja käynnistetään uudistetulla,
16790: tanut valvontaviranomaiselle. Vähäinen eloho-       ympäristöä väfl:emmän kuormittavalla laitteis-
16791: peaesiintymä tehdasalueella ei sinänsä aiheuta      tolla viikon 26 alussa.
16792: 
16793:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1988
16794: 
16795:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
16796: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 348
16797: 
16798: 
16799: 
16800: 
16801:                               Tili Riksdagens Herr Talman
16802: 
16803:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I spörsmålet fästs också uppmärksamhet vid
16804: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         förekomsten av enstaka utsläpp. De gamla
16805: nr 1012 av den 24 maj 1988 tili vederbörande        avdelningar som i detta nu är i bruk i fabriken
16806: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      representerar en teknisk nivå för viiken det är
16807: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-        typiskt att enstaka utsläpp förekommer. Detta
16808: de spörsmål nr 348:                                 återspeglar sig bl.a. i det tiliståndsvillkor för
16809:                                                     biologisk syreförbrukning på 32 t! d som gäller
16810:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       tili slutet av detta år. Därefter gäller ett till-
16811:        att åstadkomma en sådan personai och         ståndsvilikor på 20 t/ d, vilket redan kräver en
16812:        apparatur vid Veitsiluotos fabriker i        långt utvecklad teknik för att enstaka utsläpp
16813:        Uleåborg att den systematiska förstö-        skall kunna förhindras. De åtgärder som be-
16814:        ringen och nedsmutsningen av miljön          hövs för detta ingår i Selke 2-projektet. Ensta-
16815:        upphör?                                      ka utsläpp förorsakade av apparaturskador
16816:                                                     och mänskliga misstag kan man däremot inte
16817:                                                     ens med den bästa teknik helt komma bort
16818:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ifrån i en cellulosafabrik, även om sannolikhe-
16819: samt anföra följande:                               ten att de skall förekomma avsevärt minskar
16820:    Det enstaka utsläpp av sulfatlut, som berod-     genom de åtgärder som vidtas vid Selke 2-
16821: de på fel i instrumenten, i samband med             projektet i fabriken i Uleåborg.
16822: avbrottet i produktionen vid Veitsiluotos cellu-        Under åren 1982-1984, då Selke 1-projektet
16823: losafabrik i Uleåborg under vecka 20 och det        genomfördes, investerades ca 70 Mmk i miljö-
16824: sulfatlutläckage under följande vecka, som          vård vid cellulosafabriken. Fabriken förvalta-
16825: berodde på ett mänskligt misstag, är som            des då av Oulu Oy, som ägdes gemensamt av
16826: händelser i sig beklagansvärda. De tilifälliga      Veitsiluoto Oy och Kajaani Oy. I Selke 2-pro-
16827: verkningarna av dessa blev emellertid begrän-       jektet, som startades år 1986 av Veitsiluoto
16828: sade och betydelsen av utsläppen för havsom-        Oy, investeras ca 80 Mmk i miljövård. Projek-
16829: rådet utanför Uleåborg små. Utsläppen               tet kommer att bli klart i enlighet med den
16830: förorsakade ingen överskridning av de belast-       ursprungliga tidtabell som meddelades redan år
16831: ningsgränser som ingår i gällande tiliståndsvili-   1986. Med tanke på miljövården erhålls avse-
16832: kor. Även Uleåborgs vatten- och miljödistrikt       värda förbättringar, då den nya sodapannan
16833: har på basis av erhållna uppgifter, gjorda          och dess rengöringsanläggning för rökgaser
16834: kontroller och undersökningar konstaterat att       samt system för tilivaratagning av enstaka
16835: man inte har brutit mot de gällande tilistånds-     läckage startas i månadsskiftet juni-juli, ett
16836: vilikoren i samband med sulfatlutläckagen.          system för uppsamling och förbränning av
16837:   Under årens lopp har uleåborgsfabrikernas         ilialuktande gaser i september och en aktiv-
16838: belastning av vattendragen minskat avsevärt.        slamanläggning i november.
16839: Som en följd av redan vidtagna åtgärder har            Vid Veitsiluoto Oy:s klorfabrik i Uleåborg
16840: utsläppen av fasta ämnen under åren 1974-           har man sedan senare halvan av 1960-talet fäst
16841: 1987 sjunkit tili ca en sjättedel. Den biologiska   stor uppmärksamhet vid problemen med kvick-
16842: syreförbrukningen å sin sida har sjunkit tili ca    silver. Utsläppen i vattendragen utgör numera
16843: en tredjedel från den nivå som rådde i början       1-1,5 OJo av nivån år 1967. Gällande till-
16844: av kontrollperioden. Den biologiska syreför-        ståndsvilikor för utsläppen per år är 21 kg och
16845: brukningen, som är den avgörande olägenhe-          den lägsta uppnådda nivån för utsläpp per år
16846: ten då sulfatlut kommer ut i vattendragen,          13,6 kg (1986).
16847: kommer fortsättningsvis att sjunka tili mindre         Det avfall som innehåller mycket kvicksilver
16848: än hälften av den nuvarande då den aktivsla-        sänds utomlands för rengöring. Kvicksilverfat-
16849: manläggning som byggs som bäst står klar.           tigt avfall transporteras förrengjort tili bola-
16850:                                      1988 vp. -      KK n:o 348                                     5
16851: 
16852: gets avstjälpningsplats, som har godkänts av         alltid meddelat detta tili övervakningsmyndig-
16853: myndigheterna, och som har isolerats från            heterna. Den ringa kvicksilverförekomsten på
16854: markytan med plast och försetts med tak.             fabriksområdet medför i sig inte någon anmäl-
16855: Grundvattnets kvicksilverhalt kontrolleras re-       ningsskyldighet. Bolaget har trots detta gett
16856: gelbundet på denna plats. De konstaterade            vederbörande myndigheter en skriftlig redogö-
16857: halterna är klart lägre än den nivå som är           relse över detta fall och detsamma gäller sulfat-
16858: tillåten för dricksvatten. Kvicksilver får inte      lutläckagen. I utredningarna över olyckorna
16859: heller på fabriksområdet förekomma på obe-           har bolaget också alltid presenterat åtgärder
16860: höriga platser. Det spill på ca 50 ml som hittats    för att olyckor av samma slag i framtiden skall
16861: i närheten av avstjälpningsplatsen är trots sin      kunna förhindras. Dessa åtgärder har också
16862: litenhet en beklaglig händelse.                      vidtagits.
16863:    Till saneringen av cellulosafabriken ansluter
16864: sig förutom avsevärda investeringar i miljövår-         På basis av de utredningar handels- och
16865: den också en betydande insats då det gäller          industriministeriet har fått kan det konstateras
16866: planering och utbildning. Planeringen av sane-       att verksamheten vid Veitsiluoto Oy:s fabriker
16867: ringen av cellulosafabriken har utförts med          i Uleåborg har varit förenlig med lagar och
16868: hjälp av de bästa av bolagets interna och            tillståndsvillkor. Bolaget har systematiskt strä-
16869: externa experter som stått till buds. Den perso-     vat och strävar fortsättningsvis efter att minska
16870: nai som svarar för produktioneo i och under-         utsläppen genom att förnya apparaturen och
16871: hållet av fabriken har rätt inställning också till   öka personalens yrkesskicklighet. Trots de be-
16872: de miljövårdsfrågor som ansluter sig till arbe-      klagliga mänskliga misstag som har skett
16873: tet och är välutbildad. Det kan konstateras att      förhåller sig fabrikens personai allvarligt till
16874: den utbildning som ingår i Selke-projektet och       miljövården och bolaget har satsat avsevärt då
16875: som delvis redan har genomförts, delvis skall        det gäller utbildningen av personalen i detta
16876: genomföras, sammanlagt omfattar 90 000               hänseende. 1 enlighet med den saneringsplan
16877: mantimmar. Uppgifterna sköts ansvarsfullt i          som håller på att genomföras kommer produk-
16878: de krävande verksamhetsförhållanden som rå-          tioneo i fabriken att avbrytas i början av vecka
16879: der under saneringen.                                25 och återupptas i början av vecka 26 med
16880:     Då en olycka som hör till dem man är             förnyad apparatur, som i mindre utsträckning
16881:  skyldig att anmäla om upptäckts har bolaget         belastar miljön.
16882: 
16883:      Helsingfors den 27 juni 1988
16884: 
16885:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
16886: 1
16887: 1
16888:  1
16889:  1
16890:   1
16891:   1
16892:    1
16893:    1
16894:     1
16895:     1
16896:      1
16897:      1
16898:       1
16899:       1
16900:        1
16901:        1
16902:         1
16903:         1
16904:          1
16905:          1
16906:           1
16907:           1
16908:            1
16909:            1
16910:             1
16911:             1
16912:              1
16913:              1
16914:               1
16915:                                              1988 vp.
16916: 
16917: Kirjallinen kysymys n:o 349
16918: 
16919: 
16920: 
16921: 
16922:                                  Elo ym.: Pienyrittäjien oikeusturvan parantamisesta
16923: 
16924: 
16925:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16926: 
16927:    Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti           ölle, jossa SYKL yhdessä Koneurakoitsijain
16928: 7.12.1982 virkamiestyöryhmän, jonka tehtävä-        Liiton ja Suomen Kuorma-autoliiton kanssa
16929: nä oli seurata elinkeinoelämän piirissä tapahtu-    ehdottaa, että kauppa- ja teollisuusministeriö
16930: vaa elinkeinonharjoittajien välisiin sopimuksiin    asettaisi yrittäjänsuojan parantamiseen pyrki-
16931: mahdollisesti sisältyvien kohtuuttomien ja yk-      vän työryhmän uudelleen.
16932: sipuolisten vakioehtosopimusten tarkistamista          Työryhmän tehtävänä tulisi em. järjestöjen
16933: samoin kuin varallisuusoikeudellisista oikeus-      mukaan olla paitsi kuluneiden neljän vuoden
16934: toimista annettuun lakiin otetun yleisen koh-       aikana tapahtuneen kehityksen tarkastelu,
16935: tuullistamissäännöksen vaikutusta sopimuksen        myös nimenomaisen pienyrittäjän sopimus-
16936: sisältöön.                                          turvaa parantavan lainsäädännön aikaansaami-
16937:    Helsingissä 13.4.1984 päivätyllä kirjallisella   nen. Em. järjestöt ovat tällaista lainsäädäntöä
16938: kysymyksellä 19 kansanedustajaa tiedusteli          valmisteltaessa valmiit myötävaikuttamaan sii-
16939: hallitukselta, mihin toimenpiteisiin hallitus oh-   hen, että lainsäädäntö mahdollisimman hyvin
16940: jelmansa ja eduskunnan yksimielisen tahdon          soveltuisi jo olemassa olevaan oikeusjärjestel-
16941: mukaisesti aikoo ryhtyä korjatakseen lainsää-       määmme. Lainsäädännöllä ei myöskään järjes-
16942: däntöä täydentämällä pienyrittäjän oikeus-          töjen mielestä tule poistaa yrittäjätoimintaan
16943: suojassa lähes päivittäin ilmenevät ja lukuisille   väistämättä kuuluvaa yrittäjäriskiä. Toisaalta
16944: yritystoiminnan aloille levinneet epäkohdat.        lainsäädännön tulee antaa myös pienyrittäjille
16945:                                                     tasapuoliset mahdollisuudet sopimusvaiheessa
16946:    Vastauksessaan em. kirjalliseen kysymyk-         ilmenevään neuvottelutasapainoon, ja lainsää-
16947: seen ministeri Jermu Laine totesi, että em.         dännön tulee ehdottomasti turvata kerran teh-
16948: seurantaryhmä tulee vuonna 1984 kesäkuun            tyjen sopimusten pitävyys. Järjestöt ilmoitta-
16949: kuluessa jättämään yhteenvedon havainnois-          vat myös valmiutensa lyhyelläkin aikavälillä
16950: taan sekä tekemään tarpeellisiksi katsomiaan
16951:                                                     tehdä konkreettisia ehdotuksia uuden lainsää-
16952: ehdotuksia mahdollisiksi jatkotoimenpiteiksi.
16953:                                                     dännön suuntaviivoista.
16954: Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee Laineen
16955:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16956: mukaan erillisselvitysten ja mainitun kokonais-
16957: yhteenvedon sekä ao. elinkeinojärjestötahojen       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
16958: kanssa tapahtuvan neuvonpidon pohjalta arvi-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
16959: oimaan yrittäjänsuojasäännöstön kehittämistä        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16960:                                                     sen:
16961: ottaen huomioon hallitusohjelman tavoitteen
16962: tässä asiassa.                                               Onko Hallitus tietoinen pienyrittäjien
16963:    Yrittäjien oikeusturvassa ei ole tapahtunut             oikeusturvan puutteellisuudesta, ja jos
16964: kovinkaan merkittävää edistymistä sitten vuo-              on,
16965: den 1984. Tähän viittaa myös Suomen Yrittä-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16966: jäin Keskusliiton toukokuun 10 päivänä 1988                ryhtyä yrittäjien oikeusturvan paranta-
16967: jättämä ehdotus kauppa- ja teollisuusministeri-            miseksi lainsäädäntöteitse?
16968: 
16969:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1988
16970: 
16971:           Mikko Elo                    Seija Karkinen                Raimo Vuoristo
16972:           Kari Urpilainen              Timo Laaksonen                Matti Maijala
16973:                                        Tuulikki Hämäläinen
16974: 280759Y
16975: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 349
16976: 
16977: 
16978: 
16979: 
16980:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16981: 
16982:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vuosina pienyrittäjien kannalta entistä koh-
16983: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuullisemmiksi.
16984: olette 17 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn               Kysymyksen perusteluissa on viitattu eräiden
16985: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          liittojen viime kuussa kauppa- ja teollisuusmi-
16986: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         nisteriölle jättämään ehdotukseen siitä, että
16987: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta               yrittäjänsuojan parantamiseen pyrkivä työryh-
16988: kirjallisesta kysymyksestä n:o 349:                   mä asetettaisiin uudelleen muun muassa pien-
16989:                                                       yrittäjien sopimusturvaa parantavan lainsää-
16990:          Onko Hallitus tietoinen pienyrittäjien       dännön aikaansaamiseksi.
16991:        oikeusturvan puutteellisuudesta, ja jos           Erityisen yrittäjänsuojalainsäädännön tar-
16992:        on,                                            peellisuutta harkittaessa on otettava huomioon
16993:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ensinnäkin meillä viime vuosina tapahtunut
16994:        ryhtyä yrittäjien oikeusturvan paranta-        myönteinen kehitys vakiosopimusehtojen tar-
16995:        miseksi lainsäädäntöteitse?                    kistamistyössä. Oikeustoimilain yleinen koh-
16996:                                                       tuullistamissäännös mahdollistaa lisäksi koh-
16997:                                                       tuuttomien sopimusehtojen sovittelun. Millään
16998:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
16999:                                                       lainsäädännöllä ei voida kuitenkaan ehdotto-
17000: taen seuraavaa:                                       masti estää mahdollisia sopimusrikkomuksia.
17001:    Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama          Tällaisia tilanteita varten on olemassa vakiintu-
17002: yrittäjänsuojan seurantatyöryhmä selvitti joita-      neet oikeussuojakeinot. Toisaalta voidaan to-
17003: kin vuosia sitten perusteellisesti muun muassa        deta, ettei toimialajärjestöjen tms. ja yrittäjien
17004: päivittäistavarakauppa-alan, öljyalan ja kulje-       välisiä sopimusjärjestelyjä esimerkiksi hinnoit-
17005: tusalan yrittäjien välisiin vakiosopimuksiin          telua koskien, joiden sopimusten pitävyyden
17006: mahdollisesti sisältyviä kohtuuttomia sopimus-        turvaamista kysymyksessä vaaditaan, yleensä
17007: ehtoja. Ministeriölle jättämässään yhteenveto-        voida pitää kilpailun edistämisen kannalta edes
17008: raportissa ja siihen liittyvässä muistiossa seu-      suotavina.
17009: rantatyöryhmä katsoi, että sopimusehtojen                 On myös huomattava, että lakiin otettavin
17010: suhteen oli viime aikoina tapahtunut myönteis-        yksityiskohtaisin säännöksin tapahtuva säänte-
17011: tä kehitystä ja ettei sopimusehtoihin enää sisäl-     ly olisi omiaan jäykistämään sopimussuhteita
17012: tynyt sellaisia kohtia, jotka luonteensa puoles-      ja saattaisi aiheuttaa haittoja molemmille osa-
17013: ta edellyttäisivät erityistä yrittäjänsuojalainsää-   puolille. Lisäksi voidaan todeta, että yrittäjillä
17014: däntöä. Suurimman osan pienyrittäjien ongel-          on käytettävissään neuvottelufoorumina Kes-
17015: mista työryhmä totesi liittyvän yleisiin talou-        kuskauppakamarin yhteydessä oleva yrittäjien
17016: dellisiin tekijöihin ja toiminnan taloudellisiin      sopimuslautakunta ja esimerkiksi öljyalalla
17017: edellytyksiin, jotka eivät ole korjattavissa sopi-    huoltoasema-alan neuvottelukunta.
17018: mussuhteita koskevalla lainsäädännöllä. Työ-              Eduskunnan 27 päivänä toukokuuta 1988
17019: ryhmä esitti samalla käsityksensä tarkastele-          hyväksymän uuden kilpailunrajoituksia koske-
17020: miensa alojen sopimuskäytännön kehittämis-            van lain eräitä painopistealueita on määräävän
17021: tarpeista.                                             markkina-aseman väärinkäytön estäminen.
17022:    Ministeriö on seurannut työryhmän teke-             Näillä säännöksillä tulee osaltaan olemaan
17023: mien vakiosopimusehtoja koskevien muutos-              myös pienyrittäjien asemaa turvaavaa vaiku-
17024: suositusten toteutumista ja oikeustoimilain           tusta.
17025: yleisen kohtuullistamissäännöksen vaikutusta              Kauppa- ja teollisuusministeriö ei edellä mai-
17026: sopimusten sisältöön. Ministeriölle tullut pa-         nituista syistä tässä tilanteessa näe tarvetta
17027: lat.te viittaa siihen, että valmiutta sopimus-         erillisen yrittäjänsuojalain säätämiselle. Sen si-
17028: ehtojen kehittämiseen kohtuullisemmiksi elin-         jaan ministeriö edelleen seuraa vakiosopimus-
17029: keinoelämän sisäisin toimenpitein on olemassa.         ehtojen kehittymistä ja on tätä varten valmis
17030: Vakiosopimusehtoja onkin tarkistettu viime             keskustelemaan ao. järjestöjen kanssa mahdol-
17031:                                   1988 vp. -     KK n:o 349                                     3
17032: 
17033: Iisista konkreettisista ehdotuksista pienyrit-   oida uudelleen yrittäjänsuojasäännöstön kehit-
17034: täjien suojan parantamiseksi. Seurannan tulos-   tämisen tarpeellisuutta.
17035: ten perusteella ministeriö voi myöhemmin arvi-
17036: 
17037:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1988
17038: 
17039:                                                                   Ministeri Pertti Salolainen
17040: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 349
17041: 
17042: 
17043: 
17044: 
17045:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17046: 
17047:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skäliga. Vilikoren i standardavtalen har också
17048: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         under de senaste åren reviderats så, att de blivit
17049: av den 17 maj 1988 tili vederbörande medlem         mer rimliga för småföretagarna.
17050: av statsrådet översänt avskrift av följande av         1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili
17051: riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade           det förslag som vissa förbund senaste månad
17052: spörsmål nr 349:                                    lämnade in tili handels- och industriministeriet.
17053:                                                     Förslaget går ut på att en arbestgrupp med
17054:          Är Regeringen medveten om att små-         uppgift att förbättra företagarskyddet tilisätts
17055:        företagarnas rättsskydd är bristfälligt,     på nytt bl.a. för att åstadkomma en lagstift-
17056:        och om den är det,                           ning som förbättrar småföretagarnas avtals-
17057:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       skydd.
17058:        ta för att i lagstiftningsväg förbättra         Då man överväger hur nödvändig en särskild
17059:        företagarnas rättsskydd?                     lagstiftning om företagarskydd är bör man
17060:                                                     först och främst beakta den positiva utveckling
17061:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som hos oss under de senaste åren skett i
17062: samt anföra följande:                               samband med justeringen av villkoren i stan-
17063:    Den av handels- och industriministeriet tili-    dardavtalen. Det allmänna stadgandet om
17064: satta företagarskyddsarbetsgruppen utredde          jämkning i rättshandlingslagen gör det dess-
17065: för några år sedan grundligt frågan om huruvi-      utom möjligt att kompromissa om orimliga
17066: da det eventuellt ingår orimliga avtalsvillkor i    avtalsvilikor. Det är dock inte möjligt att
17067: standardavtal som ingåtts mellan företagare i       genom lagstiftning definitivt förhindra alla
17068: bl.a. dagligvaruhandels-, olje- och transport-      eventuella avtalsbrott. Det finns hävdvunna
17069: branschen. Arbetsgruppen ansåg i sin rapport        rättsskyddsmedel för sådana situationer. 1
17070: och den därtili hörande promemorian, vilka          spörsmålet krävs att t.ex. prissättningsavtalens
17071: överlämnades tili ministeriet, att det hade skett   hållbarhet tryggas, men det bör konstateras att
17072: en positiv utveckling i fråga om avtalsvilikoren    sådana avtalsarrangemang mellan branschor-
17073: under den senaste tiden. Dessutom ansåg ar-         ganisationer o.dyl. och företagare i allmänhet
17074: betsgruppen att det inte längre i avtalsvillkoren   inte kan anses ens önskvärda när det gäller att
17075: ingick sådana punkter som skulle förutsätta         främja konkurrensen.
17076: särskild lagstiftning om företagarskydd. Ar-           Det är också skäl att märka att avtalsrelatio-
17077: betsgruppen framhöll att småföretagarnas pro-       nerna, om detaljerade stadganden inkluderas i
17078: blem tili största delen hör samman med all-         lagen, skulle bli osmidigare. Dessutom kunde
17079: männa ekonomiska faktorer och ekonomiska            det uppkomma olägenheter för båda parter.
17080: förutsättningar för verksamheten. Det går inte      Därutöver bör det framhållas att företagarnas
17081: att rätta tili dessa med lagstiftning som berör     avtalsnämnd, som finns i anslutning tili Cen-
17082: avtalsförhållanden. Arbetsgruppen framförde         tralhandelskammaren, och t.ex. oljebranschens
17083: samtidigt sin uppfattning om behovet av att         delegation för servicestationsbranschen står tili
17084: utveckla avtalspraxis inom de branscher den         företagarnas förfogande som förhandlingsfo-
17085: granskade.                                          rum.
17086:    Ministeriet har följt förverkligandet av de         Ett av huvudsyftena med den av riksdagen
17087: ändringar i standardavtalsvilikoren som arbets-     den 27 maj 1988 antagna nya lagen om kon-
17088: gruppen rekommenderade samt verkan av               kurrensbegränsningar är att förhindra att en
17089: rättshandlingslagens allmänna stadgande om          dominant ställning på marknaden missbrukas.
17090: jämkning på avtalens innehåll. Den respons          Stadgandena kommer att inverka tryggande
17091: ministeriet har fått tyder på att det finns         också på småföretagarnas ställning.
17092: beredskap för att med åtgärder inom näringsli-         Av ovan nämnda orsaker ser handels- och
17093: vet utveckla avtalsvilikoren så, att de blir mera   industriministeriet i denna situation inget be-
17094:                                    1988 vp. -     KK n:o 349                                     5
17095: 
17096: hov av en särskild lag om företagarskydd.         förslag tili förbättring av småföretagarskyddet.
17097: Däremot håller ministeriet sig fortsättningsvis   Ministeriet kan på basis av de erfarenheter det
17098: underrättat om hur villkoren i standardavtalen    gör senare på nytt uppskatta behovet av att
17099: utvecklas och är redo att med ifrågavarande       utveckla stadgandena om företagarskydd.
17100: organisationer diskutera eventuella konkreta
17101: 
17102:     Helsingfors den 13 juni 1988
17103: 
17104:                                                                     Minister Pertti Salolainen
17105:                                                1988 vp.
17106: 
17107: Kirjallinen kysymys n:o 350
17108: 
17109: 
17110: 
17111: 
17112:                                    Holvitie ym.: Oppi-, ammatti- ja tietokirjallisuuden kirjastokor-
17113:                                      vauksista
17114: 
17115: 
17116:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17117: 
17118:    Lakiin eräistä kirjailijoille ja kääntäjille       nosta, onpa kysymyksessä peruskoulun, keski-
17119: myönnettävistä apurahoista (236/61) tehtiin           asteen koulujen tai korkeakoulujen oppikirjal-
17120: vuonna 1983 muutos (1080/83), jolla tietokir-         lisuus.
17121: jallisuus oikeutettiin saamaan oman, joskin              Oppi- ja ammattikirjallisuuden liittäminen
17122: vaatimattoman osuutensa ns. kirjastokorvaus-          kirjastokorvausapurahojen piiriin vastaa myös
17123: apurahoista. Samalla tietokirjailijat ja tietokir-    pohjoismaista käytäntöä. Ruotsissa kirjasto-
17124: jallisuuden kääntäjät tunnustettiin sellaisiksi       korvauksia ruvettiin maksamaan vuoden 1954
17125: luovan työn tekijöiksi, jotka voivat saada val-       jälkeen ja sen muodot on vahvistettu asetuksel-
17126: tiovallalta apurahoja korvaukseksi siitä, että        la viimeksi vuonna 1977. Ns. kirjailijarahaa
17127: heidän teoksiaan on julkisissa kirjastoissa ylei-     maksetaan yksittäisille kirjailijoille suhteessa
17128: sön vapaasti lainattavissa.                           heidän teostensa yleisölainoihin. Myös Tans-
17129:    Lakiin jäi kuitenkin maininta, jonka mu-           kassa maksetaan kaikille kirjailijoille kirjasto-
17130: kaan varsinaiset tieteelliset kirjoitukset ja oppi-   korvauksia riippumatta heidän teostensa luon-
17131: kirjat eivät kuulu sen piiriin. Tämä sulkee           teesta ja laadusta. Apurahajärjestelmä ei jätä
17132: kirjastokorvausapurahojen ulkopuolelle huo-           yhtä kirjailijaryhmää korvausten ulkopuolelle.
17133: mattavan joukon tietokirjailijoita, joiden tuot-         Pidämme kohtuuttomana ja perusteettoma-
17134: teita lainataan runsaasti julkisista kirjastoista     na oppi- ja ammattikirjallisuuden jättämistä
17135: ja jotka siten joutuvat kärsimään vastaavanlai-       pois kirjastokorvausapurahoituksesta. Samalla
17136: sista ansionmenetyksistä kuin muut kaunokir-          haluamme huomauttaa siitä, että tietokirjalli-
17137: jailijat.                                             suuden osalle tuleva apurahoituksen määrä on
17138:    Varsinainen tieteellinen kirjallisuus on eri       1 OJo valtion vuotuisten kirjastomäärärahojen
17139: asemassa kuin muu tietokirjallisuus, sillä tie-       kokonaissummasta ja 10 OJo kirjastokorvaus-
17140: teellisestä julkaisutoiminnasta ei yleensä koidu      apurahojen määrästä. Apurahoituksen määrä
17141: kirjoittajalle myynnin mukaisia ansioita. Tie-        on kaikkiaan erittäin pieni.
17142: teellisten kirjojen ja aikakauslehtien lainaami-         Käsityksemme mukaan tietokirjailijoiden
17143: nen kirjastoista ei siten vastaavasti aiheuta         aseman parantamista kirjastokorvausapurahoi-
17144: ansionmenetyksiä.                                     tuksessa ei ole syytä tehdä heikentämällä kau-
17145:    Toisin on laita oppikirjojen ja ammattikir-        nokirjailijoiden asemaa nykyisestään. Jos sen
17146: jallisuuden kohdalla. Näiden teosten levittämi-       sijaan kokonaisrahoitus nostetaan 12,5 OJo:iin,
17147: nen tapahtuu yleisesti samoja markkinointika-         voidaan tietokirjallisuuden prosenttiosuus nos-
17148: navia myöten kuin muunkin kirjallisuuden.             taa 10 OJo:sta 25 OJo:iin kaunokirjallisuuden
17149: Myös kustannussopimukset ovat muodoltaan              kärsimättä. Tällöin tietokirjallisuus saisi apu-
17150: ja sisällöltään muiden teosten kustannussopi-         rahoja 3,1 mmk, mikä on käsityksemme mu-
17151: musten kaltaisia. Lisäksi teosten menekkien           kaan suhteellisen vähäinen summa korkeata-
17152: vaihtelut ovat samantyyppisiä kuin muussa             soisen tietokirjallisuuden kansalliseen ja kult-
17153: kirjallisuudessa.                                     tuurimerkitykseen nähden.
17154:    Ei ole perusteltua jättää oppi- ja ammattikir-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17155: joja apurahajärjestelmän ulkopuolelle. On it-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
17156: sestään selvää, että oppikirjojen laatiminen on       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
17157: luovaa työtä. Myös kiristynyt kilpailu oppikir-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17158: jamarkkinoilla edellyttää kirjailijan luovaa pa-      sen:
17159: 280778T
17160: 2                                1988 vp. -     KK n:o 350
17161: 
17162:          Onko Hallitus tietoinen kirjastokor-           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17163:       vausapurahojen epäoikeudenmukaises-             ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
17164:       ta jakautumisesta kirjailijoiden kesken
17165:       ja
17166: 
17167:     Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1988
17168: 
17169:                    Tapio Holvitie                       Johannes Virolainen
17170:                    Markku Pohjola                       Osmo Soininvaara
17171:                                      Tuula Linnainmaa
17172:                                        1988 vp. -      KK n:o 350                                       3
17173: 
17174: 
17175: 
17176: 
17177:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17178: 
17179:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kääntäjien apurahoitusta eikä sillä ole suora-
17180: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          naista tekijänoikeudellisen korvauksen luon-
17181: olette 17 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn             netta. Hallituksen lakiesityksen (HE n:o 64/
17182: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           1960 vp.) perusteluissa nimenomaisesti todet-
17183: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          tiin, että lain 1 §:ssä "omaksutaan periaate,
17184: edustaja Tapio Holvitien ym. näin kuuluvasta           jonka mukaan kirjailijoille ja kääntäjille suori-
17185: kirjallisesta kysymyksestä n:o 350:                    tettava hyvitys ei määräydy asianomaisen kir-
17186:                                                        joittamien tai kääntämien, kirjastoissa olevien
17187:            Onko Hallitus tietoinen kirjastokor-        kirjojen määrän tai niiden lainaamismäärän
17188:         vausapurahojen epäoikeudenmukaises-            mukaan". Kirjastokorvausapurahat ja avus-
17189:         ta jakautumisesta kirjailijoiden kesken        tukset ovat harkinnanvaraisia. Niiden myöntä-
17190:         ja                                             minen riippuu apurahahakemuksessa esitetyis-
17191:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tä suunnitelmista ja muista perustetuista.
17192:         ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
17193:                                                           Kun edellä mainittu tukimuoto ulotettiin
17194:                                                        1984 tietokirjallisuuteen, se pyrittiin kohdista-
17195:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             maan sellaiselle tietokirjallisuuden alueelle, jol-
17196: taen seuraavaa:                                        la oli esiintynyt erityistä tarvetta yhteiskunnan
17197:    Maassamme on vuodesta 1964 lukien ollut             tukeen. Käytettävissä oleva määräraha pyrittiin
17198: voimassa kirjailijoille ja kääntäjille tarkoitettu     kohdistamaan sellaiseen tietokirjallisuuteen,
17199: ns. kirjastokorvausapuraha- ja -avustusjärjes-         jossa apurahoituksen tarve on suuri ja joka on
17200: telmä. Se perustuu lakiin (236/61 ja 1080/83)          pääosin jäänyt yhteiskunnan välittömän tai
17201: ja asetukseen (6/64 ja 1140/83) eräistä kirjaili-      välillisen tuen ulkopuolelle. Laajennettu apura-
17202: joille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista.     hajärjestelmä rajattiinkin yleisen tietokirjalli-
17203:    Lain 1 §:n mukaan valtion varoista jaetaan          suuden alueella siten, että siinä vaiheessa tä-
17204: vuosittain kotimaisille kirjailijoille ja kääntäjil-   män rahoituksen ulkopuolelle jäivät tieteellis-
17205: le apurahoja ja avustuksia sen johdosta, että          ten tutkimusten ja oppikirjojen sekä niihin
17206: heidän kirjoittamiaan tai kääntämiään kirjoja          rinnastettavien teosten tekijät ja kääntäjät.
17207: pidetään maksuttomasti käytettävissä yleisissä         Viimeksi mainittuihin rinnastettiin hallituksen
17208: kirjastoissa. Apurahojen kokonaismäärä on              esityksen (HE n:o 114/1983 vp.) perusteluissa
17209: laissa mainittu prosenttiosuus edellisenä kalen-       suppea-alaiseen ammattikirjallisuuteen kuulu-
17210: terivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjas-       vien teosten tekijät tai kääntäjät.
17211: toihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä ra-          Tietokirjallisuuden apurahoituksesta kirjas-
17212: hamäärästä. Sanottua prosentuaalista määräy-           tokorvausapurahajärjestelmän puitteissa saa-
17213: tymisperustetta tarkistettiin vuoden 1984 alusta       dut kokemukset kuluneen viiden vuoden aika-
17214: lukien. Samalla järjestelmää laajennettiin si-         na ovat osoittaneet tietokirjallisuuden apura-
17215: ten, että apurahoja ja avustuksia myönnetään           hoitukseen käytettävissä olevan määrärahan
17216: kaunokirjallisuuteen kuuluvien teosten tekijöi-        niukkuuden haettuihin määriin verrattuna.
17217: den ja kääntäjien lisäksi myös tietokirjailijoille     Tietokirjallisuuden apurahat ovat käytännössä
17218: ja tietokirjallisuuden kääntäjille. Kaunokirjal-       tämän vuoksi olleet suuruudeltaan huomatta-
17219: lisuuden apurahoihin ja avustuksiin käytetään          vasti pienempiä kuin kaunokirjallisuuden apu-
17220: 9 OJo ja tietokirjallisuuden apurahoihin ja avus-      rahat. Myös tietokirjallisuusapurahojen haki-
17221: tuksiin 1 % em. kirjallisuushankintoihin käyte-        joiden lukumäärä on kasvanut. Tällä perusteel-
17222: tystä rahamäärästä. Vuonna 1987 apurahojen             la näyttäisi tarpeelliselta seuraavassa vaiheessa
17223: ja avustusten kokonaismäärä oli 15 086 000             pyrkiä tietokirjallisuuden apurahoitukseen
17224: markkaa.                                               käytettävän osuuden korottamiseen kokonais-
17225:    Ns. kirjastokorvausapurahajärjestelmä on            prosenttiosuutta lisäämällä. Mikäli tietokirjal-
17226: osa, joskin varsin huomattava, kirjailijoiden ja       lisuuden tukea on lähivuosien tulo- ja menoar-
17227: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 350
17228: 
17229: vioissa mahdollista kasvattaa, on opetusminis-    suuden alueen laajentamista   tarpeelliseksi
17230: teriön näkemyksen mukaan mahdollista harki-       osoittautuneilta osin.
17231: ta samalla myös apurahoitettavan tietokirjalli-
17232: 
17233:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
17234: 
17235:                                                                Ministeri Anna-Liisa Piipari
17236:                                     1988 vp. -      KK n:o 350                                     5
17237: 
17238: 
17239: 
17240: 
17241:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17242: 
17243:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tande, av stödfinansieringen av författare och
17244: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         översättare och det har inte karaktären av
17245: av den 17 maj 1988 tili vederbörande medlem         någon upphovsrättslig ersättning. 1 motive-
17246: av statsrådet översänt en avskrift av följande      ringen tili regeringspropositionen (RP nr 64/
17247: av riksdagsman Tapio Holvitie m.fl. under-          1960 rd.) fastslogs det uttryckligen att i lagens
17248: tecknade spörsmål nr 350:                           1 § "anammas principen att den gottgörelse
17249:                                                     som erläggs åt författare och översättare inte
17250:          Är Regeringen medveten om den              fastställs enligt det antal av vederbörande
17251:        orättvisa fördelningen av stipendierna       skrivna eller översatta böcker som finns på
17252:        för     biblioteksersättningar     mellan    biblioteken eller det antal gånger de utlånats".
17253:        författarna och                              Stipendierna och understöden som bibliotek-
17254:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       sersättning utdelas enligt prövning. Beviljandet
17255:        ta för att rätta tili situationen?           av dem beror på de framlagda planerna och
17256:                                                     övrig motivering i stipendieansökan.
17257:    Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt           Då ovan nämnda stödform år 1984 utvidga-
17258: följande:                                           des tili att omfatta kunskapslitteratur, försökte
17259:    I vårt land har ett s.k. system med stipendier   man inrikta den på ett sådant område inom
17260: och understöd som biblioteksersättningar av-        kunskapslitteraturen där det förekommit ett
17261: sedda för författare och översättare varit i        särskilt behov av samhälleligt stöd. Man
17262: kraft sedan år 1964. Det baserar sig på lagen       försökte inrikta det tiligängliga stödet på sådan
17263: (236/61 och 1080/83) och förordningen (6/64         kunskapslitteratur där behovet av stödfinansi-
17264: och 1140/83) om vissa stipendier och under-         ering är stort och som i huvudsak fallit utanför
17265: stöd åt författare och översättare.                 samhällets direkta eller indirekta stöd. Det
17266:    Enligt lagens 1 § utdelas av statliga medel      utvidgade stipendiestödet begränsades även
17267: årligen stipendier och understöd åt inhemska        inom den allmänna kunskapslitteraturen på så
17268: författare och översättare, av den anledningen      sätt att i detta skede föll författare och över-
17269: att böcker som skrivits eller översatts av dem      sättare av vetenskapliga undersökningar och
17270: avgiftsfritt tilihandahålls på allmänna biblio-     läroböcker utanför denna finansiering. 1 moti-
17271: tek. Det sammanlagda beloppet stipendier ut-        veringen tili regeringspropositionen (RP nr
17272: görs av en i lagen nämnd procentandel av det        114/1983 rd.) jämställdes författare och över-
17273: penningbelopp som föregående kalenderår an-         sättare av facklitterära verk inom begränsade
17274: vänts för anskaffning av litteratur tili de all-    områden med dem.
17275: männa bibliotek som upprätthålls av kommu-             De erfarenheter man under de gångna fem
17276: nerna. Den s.k. procentulla grunden för fast-       åren fått av systemet med stipendier som bib-
17277: ställelse justerades fr.o.m. början av år 1984.     lioteksersättning inom stödfinansieringen av
17278: Samtidigt utvidgades systemet så att stipendier-    kunskapslitteratur har påvisat knappheten i
17279: na och understöden, utöver åt författare och        anslaget i förhållande tili de belopp som man
17280: översättare av verk som hör tili skönlitteratu-     ansökt om. Stipendierna för kunskapslitteratur
17281: ren, även beviljas åt författare och översättare    har av denna anledning i praktiken varit betyd-
17282: av kunskapslitteratur. För stipendier och un-       ligt mindre än stipendierna för skönlitteratur.
17283: derstöd inom skönlitteratur används 9 OJo och       Antalet sökande av stipendier inom kunskaps-
17284: inom kunskapslitteratur 1 OJo av de tidigare        litteratur har även ökat. Av denna anledning
17285: nämnda anslagen för anskaffning av litteratur.      förefaller det nödvändigt att i nästa fas
17286: År 1987 utgjorde det sammanlagda beloppet           försöka höja den andel som används för stöd-
17287: stipendier och understöd 15 086 000 mark.           finansieringen av kunskapslitteratur genom att
17288:    Det s.k. systemet med stipendier som biblio-     höja den sammanlagda procentandelen. 1 fall
17289: teksersättning utgör en del, om än rätt omfat-      att det är möjligt att utöka stödet för
17290: 6                                  1988 vp. -   KK n:o 350
17291: 
17292: kunskapslitteraturen i statsbudgeterna för de   överväga att utvidga området för den stödfi-
17293: kommande åren, är det enligt undervisningsmi-   nansierade kunskapslitteraturen, tili den del
17294: nisteriets uppfattning möjligt att samtidigt    som det visat sig vara nödvändigt.
17295: 
17296:     Helsingfors den 17 juni 1988
17297: 
17298:                                                                Minister Anna-Liisa Piipari
17299:                                               1988 vp.
17300: 
17301: Kirjallinen kysymys n:o 351
17302: 
17303: 
17304: 
17305: 
17306:                                  Heikkinen ym.: Linja-autojen linja- ja tilausliikennettä koske-
17307:                                     vien säännösten muuttamisesta
17308: 
17309: 
17310:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17311: 
17312:    Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan halli-    sa, että tällaisia vuoroja anotaan supistettavak-
17313: tus on käsitellyt suunnitelmaa muuttaa ammat-       si järisyttävä määrä.
17314: timaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä anne-          Voidaan pelätä jo lähitulevaisuudessa tämän
17315: tun asetuksen 16 §:ää. Muutos koskisi bussilii-     kehityksen johtavan edelleen alan entistä ra-
17316: kenteen linja- ja tilausliikenteen yhteen nivomi-   jumpaan keskittymiseen, mikä osaltaan mer-
17317: sen poistamista. Jos suunnitelma toteutuu,          kitsee kilpailun vähenemistä, yhteiskunnalle
17318: merkitsee se huomattavia vaikeuksia noin 450        kalliimpaa liikennetaksapolitiikkaa sekä ratio-
17319: liikennöitsijälle maassamme.                        nalisoinnista johtuvaa palvelutason laskua eli
17320:    Bussiliikenteen olennaisia perustuksia on ol-    linjojen lopettamista.
17321: lut linja- ja tilausliikenteen tiivis sitominen        AMA-muutokseen kuuluu oleellisesti ns. ti-
17322: toisiinsa. Periaatteena on ollut, että yhteiskun-   lausajotodistusten käyttöönotto. Tilausajoto-
17323: nalle elintärkeästä henkilökuljetuksesta huo-       distuksia eli oikeuksia tilausajojen harjoittami-
17324: lehtivat yritykset ovat ikään kuin palkkioksi       seen yritykset saavat hoitamansa linjaliikenteen
17325: saaneet oikeuden ajaa tilausajoja.                  mukaan. Järjestelmä ei kuitenkaan kykene ta-
17326:                                                     kaamaan linjaliikenteen palveluja koko maan
17327:    Sidonnaisuus on ydinkysymys. Maaseudun           kattavasti. Mikäli aiottu muutos toteutuu, yri-
17328: vakiovuoroliikenne on yrityksille tappiollista      tykset keskittyvät hoitamaan vain kannattavia
17329: toimintaa, kun taas tilausajotulot ovat luoneet     vuoroja entistä paremmin; syrjäisimmät seudut
17330: monelle liikennöitsijälle toimintaedellytykset.     jäävät kokonaan ilman yhteyksiä.
17331: Nykyinen oikeudenmukainen järjestelmä on
17332: antanut tämän mahdollisuuden niille yrittäjille,       Liikenneministeriön käyttöön ottama jouk-
17333: jotka kantavat raskaan vastuun liikennealueen-      koliikenteen tukijärjestelmä romuttuu täysin
17334: sa tappiollisista vuoroista. Yrittäjät ovat voi-    kyseisen muutoksen seurauksena, koska riittä-
17335: neet ja halunneet ylläpitää yhteiskunnalle tär-     viä voimavaroja sen ylläpitämiseksi on mahdo-
17336: keitä vuoroja juuri aluekytkennän ansiosta.         tonta saada. Nykyinen 84 milj. markan budjet-
17337:                                                     timääräraha momentilla 31.57.30 kannattamat-
17338:    Jos suunniteltu AMA:n muutosesitys toteu-        tomien vuorojen tukemiseksi on lähes hyödy-
17339: tuu, alueellinen kytkentä poistuu. Useat yrityk-    tön, kun tukea tarvitaankin tuhansia uusia
17340: set menettävät edellytyksensä hoitaa tappiolli-     vuoroja varten. Määrärahan tarve nousee mo-
17341: sia vuoroja, kun kilpailutilanne muuttuu rat-       ninkertaiseksi nykyiseen verrattuna, arviolta
17342: kaisevasti. Aluerajoitusten poistamista seuraa      puoleen miljardiin markkaan.
17343: varmasti tilausajomarkkinoiden uusjako, kun            Vaikka yhteiskunnan tuen osuus nousisikin
17344: "vieraat" yritykset tulevat sekoittamaan omien      huomattavasti, bussiliikenteen palvelutasoa
17345: alueidensa ulkopuolella olevat markkinat.           joudutaan väistämättä laskemaan kyseisen
17346:    Uusjaon seurauksena on ankara hintasota,         muutoksen seurauksena. Pahimmin palveluta-
17347: jolla pyritään kukistamaan kilpailevat yrittä-      son lasku koskee autottornia ja ajokortittornia
17348: jät. Useimmiten tämän sodan häviää pienem-          haja-asutusalueilla asuvia kansalaisia.
17349: millä resursseilla alueella jo toiminut yrittäjä,      Kun maaseudun tappiollisten vakiovuorojen
17350: joka menettää elinehtonsa, tilausajotulon. Kun      määrää karsitaan rajusti, samalla mullistuu
17351: yritys ei enää hyödykään tappiolla ajamistaan       myös koululaiskuljetusten nykyinen toimiva
17352: vakiovuoroista, sillä ei ole enää mitään syytä      järjestelmä. Yhteiskunnan on rakennettava ko-
17353: jatkaa tällaista toimintaa. Siksi on odotettavis-   konaan uusi ja kalliimpi kuljetusjärjestelmä,
17354: 
17355: 280826V
17356: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 351
17357: 
17358: sillä koululaisia kuljettavat tappiolliset vakio-           Aikooko Hallitus purkaa linjaliiken-
17359: vuorot vähenevät ratkaisevasti.                           teen ja tilausajoliikenteen välisen kyt-
17360:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-           kennän muuttamalla ammattimaisesta
17361: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-            moottoriajoneuvoliikenteestä 13.11.1987
17362: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-             annetun asetuksen 16 §:ää?
17363: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17364: sen:
17365: 
17366:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1988
17367: 
17368:                      Kauko Heikkinen                        Aapo Saari
17369:                      Seppo Pelttari                         Juho Sillanpää
17370:                                        1988 vp. -      KK n:o 351                                        3
17371: 
17372: 
17373: 
17374: 
17375:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17376: 
17377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sääntelyn keventäminen ei matkailuliikenteessä
17378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           aiheuta kovinkaan suuria muutoksia hintoihin,
17379: olette 25 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn              koska tämä osa-alue on jo nyt varsin kilpailtu.
17380: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
17381:                                                            Koululaiskuljetukset voidaan linja-autolla
17382: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           järjestää joko itsekannattavana tai tuettuna
17383: edustaja Heikkisen ym. näin kuuluvasta kirjal-          linjaliikenteenä tai tilausliikenteenä. Ensi sijal-
17384: lisesta kysymyksestä n:o 351:                           le on asetettu linjaliikenne, koska siten kulku-
17385:           Aikooko Hallitus purkaa linjaliiken-          mahdollisuus voidaan järjestää myös muille
17386:         teen ja tilausajoliikenteen välisen kyt-        kuin koululaisille. Tämä on myös valtiontalou-
17387:         kennän muuttamalla ammattimaisesta              dellisesti perusteltua, sillä tilausliikennetaksa
17388:         moottoriajoneuvoliikenteestä 13.11.1987         on säännöllisiä kuljetuksia ajatellen ylimitoitet-
17389:         annetun asetuksen 16 §:ää?                      tu. Viime vuosina koululaisliikennettä onkin
17390:                                                         vähitellen muutettu linjaliikenteeksi, jolloin
17391:                                                         riittävän valtionavun maksaa liikenneministe-
17392:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
17393:                                                         riö. Järjestelyn laajempi toteutuminen edellyt-
17394: vasti seuraavaa:
17395:                                                         tää kilpailun lisääntymistä koululaisliikenteen
17396:    Hallitus on 22 päivänä kesäkuuta 1988 päät-          hoidossa. Tiukat alueelliset rajoitukset pitävät
17397: tänyt esitellä Tasavallan Presidentille ammatti-        nykyisellään yllä keinotekoista liikennettä, jol-
17398: maisesta moottoriajoneuvoliikenteestä annetun           loin kunnat eivät voi pyytää vapaasti tarjouk-
17399: asetuksen 16 §:n 1 momenttia koskevan muu-              sia tilausliikenteen hoidosta.
17400: toksen. Uudessa säännöksessä annetaan henki-               Voimassa olevat tilausliikenteen alueelliset
17401: lölinjaliikennettä harjoittavalle oikeus harjoit-       rajoitukset suojaavat lähinnä suuria yrityksiä
17402: taa myös tilausliikennettä. Oikeus on alueel-           pienten yritysten kilpailulta. Näin on erityisesti
17403: lisesti siten rajoitettu, että kuljetusten alku- tai    alueilla, joilla yritystoiminta on pitkälle keskit-
17404: päätepisteen on oltava alueella, jonka muodos-          tynyt. Suurille yrityksille on edullista, että
17405: tavat lääni, jossa liikenteenharjoittajalla on          pienten yritysten toiminta rajataan mahdolli-
17406: kotipaikka, ja siihen alueellisesti rajoittuvat         simman pienille alueille. Alueellisten rajoitus-
17407: läänit, tai tämän alueen ulkopuolella sellaisen         ten väljentäminen ei kuitenkaan välttämättä
17408: kunnan alueella, jossa liikenteenharjoittaja            vähennä suurien yritysten tilausajoja, sillä niil-
17409: harjoittaa linja-autolla vakiovuoroliikennettä.         lä on myös resursseja suojautua kilpailua vas-
17410: Tilausajokaluston määrä on 1 päivästä kesä-             taan. Todennäköistä onkin, että kokonaisuute-
17411: kuuta 1988 lukien sidottu linjaliikenteessä tar-        na katsoen aluerajoitusten lieventäminen
17412: vittavien autojen määrään.                              muuttaa vain vähän pienten ja suurten yritys-
17413:    Lieventämällä alueellisia rajoituksia on tar-        ten välistä työnjakoa.
17414: koitus antaa yrityksille itselleen suuremmat
17415: mahdollisuudet järjestää toimintaansa. Libera-             Linjaliikenteen toimintaedellytykset erityi-
17416: lisointi on linja-autoliikenteessä mahdollista ti-      sesti maaseutuliikenteessä ovat heikkenemässä,
17417: lausliikenteen osalta, linjaliikenteessä sen si-        mikä eräiltä osin merkitsee kannattamauoman
17418: jaan lupajärjestelmän purkaminen todennäköi-            liikenteen lakkauttamista ja toisaalta lisäänty-
17419: sesti heikentäisi suhteellisen nopeasti joukkolii-      vää yhteiskunnan tuen tarvetta.
17420: kennepalvelujen riittävyyttä erityisesti haja-           Tilausliikenteen sääntelyn keventäminen ei
17421: asutusalueilla.                                        kuitenkaan aiheuta linjaliikenteen supistuksia
17422:    Matkailutilausliikenteessä uudistus merkitsee       enempää kuin muutoinkin tapahtuisi. Tämä
17423: yritysten toimintamahdollisuuksien yhtenemis-          johtuu siitä, että tilausliikenteen harjoittamisen
17424: tä ja keinotekoisista rajoituksista luopumista,        laajuus on sidottu linjaliikenteen harjoittami-
17425: minkä vuoksi mm. matkatoimistot pitävät                sen laajuuteen. Yritykset eivät lakkauta linjalii-
17426: aluerajoitusten poistamista välttämättömänä.           kennettään myöskään siksi, että lakkautetta-
17427: 4                                      1988 vp. -       KK n:o 351
17428: 
17429: van liikenteen tilalle saattaisi tulla toisen liiken-   taminen edellyttää myös aina lupaviranomai-
17430: teenharjoittajan liikennettä. Liikenteen supis-         sen suostumusta.
17431: 
17432:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1988
17433: 
17434:                                                                 Liikenneministeri Pekka Vennamo
17435:                                      1988 vp. -     KK n:o 351                                         5
17436: 
17437: 
17438: 
17439: 
17440:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17441: 
17442:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kurrens förekommer redan nu i hög grad inom
17443: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           detta delområde.
17444: av den 25 maj 1988 tili vederbörande medlem              Skolelevstransporterna kan anordnas med
17445: av statsrådet översänt avskrift av följande av        buss antingen så att de självständigt är ekono-
17446: riksdagsman Heikkinen m.fl. undertecknade             miskt lönsamma eiier att de bedrivs som linje-
17447: spörsmål nr 351:                                      trafik eiier bestäiiningstrafik och erhåller un-
17448:           Ämnar Regeringen upplösa samban-            derstöd. Linjetrafiken prioriteras, efersom den
17449:        det mellan Iinjetrafik och beställnings-       ger en möjlighet även för andra än skolelever
17450:        trafik genom att ändra 16 § förord-            att färdas. Detta är även motiverat ur statseko-
17451:        ningen om yrkesmässig motorfordons-            nomisk synvinkel, ty beställningstrafiktaxan är
17452:        trafik, som givits 13 .11.1987?               överdimensionerad när det gäller regelbundna
17453:                                                      transporter. Under de senaste åren har även
17454:                                                      skolelevstransporter småningom blivit Iinjetra-
17455:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         fik, varvid trafikministeriet betalar ett tillräck-
17456: samt anföra följande:                                ligt statsbidrag. Genomförandet av ett större
17457:     Regeringen har den 22 juni 1988 beslutat att     arrangemang förutsätter en ökning av konkur-
17458: för Republikens President föredra en ändring         rensen inom skötseln av skolelevstrafiken. Snä-
17459: av 16 § 1 mom. förordningen om yrkesmässig           va regionala begränsningar upprätthåller nu-
17460: motorfordonstrafik. 1 det nya stadgandet ges         förtiden en konstgjord trafik, varvid kommu-
17461: den som utövar personlinjetrafik även rätt att       nerna inte fritt kan be om offerter för skötseln
17462: utöva beställningstrafik. Rätten är regionalt        av bestäiiningstrafiken.
17463: begränsad så att transporternas begynnelse-             Gällande regionala begränsningar av bestäii-
17464: eller ändpunkt befinner sig inom ett område          ningstrafiken skyddar närmast de stora före-
17465: som består av det Iän där trafikidkaren har sin      tagen mot konkurrens från små företag. Så här
17466: hemort och av i regionalt hänseende angrän-          är det specieiit inom områden där företags-
17467: sande Iän eller utanför detta område inom en         verksamheten har koncentrerats i hög grad.
17468: kommun där trafikanten med buss bedriver             För stora företag är det förmånligt att de små
17469: ordinarie turer. Beställningstrafikmaterielen är     företagens verksamhet begränsas tili så små
17470: fr.o.m. 1 juni 1988 bunden tili det antal bussar    områden som möjligt. Även om de regionala
17471: som behövs i Iinjetrafik.                           begränsningarna lättas upp minskar detta dock
17472:    Genom att Iindra de regionala begränsning-       inte nödvändigtvis bestäiiningskörningarna för
17473: arna har man för avsikt att ge företaget självt     de stora företagen, ty de har även resurser att
17474: större möjligheter att ordna sin verksamhet.        skydda sig mot konkurrens. Det är också
17475: Vad beställningstrafiken beträffar är det möj-      sannolikt att en lindring av regionbegränsning-
17476: ligt att genomföra en Iiberalisering, inom Iinje-   arna på det hela taget medför endast små
17477: trafiken försvagar sannolikt en indragning av       ändringar i arbetsfördelningen mellan små och
17478: tillståndssystemet relativt snabbt en tillräcklig   stora företag.
17479: service i fråga om kollektivtrafik i synnerhet          Verksamhetsförutsättningarna för linjetrafi-
17480: inom glesbygdsområdena.                             ken håller på att försvagas speciellt inom
17481:    Inom beställningstrafiken för turism innebär     landsbygdstrafiken, vilket tili vissa delar inne-
17482: en reform att företagens verksamhetsmöjlighe-       bär att olönsam trafik läggs ner och å andra
17483: ter sammanfaller och att de konstgjorda be-         sidan ett ökat behov av samhällsstöd.
17484: gränsningarna upphör, varför bl.a. resebyråer-          En förenkling av regleringen av beställnings-
17485: na anser att det är nödvändigt att avlägsna de      trafiken föranleder dock inte flera inskränk-
17486: regionala begränsningarna. En upplättning av        ningar i linjetrafiken än vad även i övrigt
17487: regleringen föranleder inte ens stora prisför-      skulle äga rum. Detta beror på att omfatt-
17488: ändringar inom turisttrafiken, eftersom kon-        ningen av bestäiiningstrafiken är bunden tili
17489: 6                                  1988 vp. -     KK n:o 351
17490: 
17491: omfattningen av linjetrafiken. Företagen upp-     som läggs ned. En minskning av trafiken
17492: hör inte heller med sin linjetrafik ty en annan   förutsätter även alltid samtycke av tillstånds-
17493: trafikidkare kan träda i stället för den trafik   myndigheterna.
17494: 
17495:     Helsingfors den 30 juni 1988
17496: 
17497:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
17498:                                              1988 vp.
17499: 
17500: Kirjallinen kysymys n:o 352
17501: 
17502: 
17503: 
17504: 
17505:                                   Saari ym.: Lapuanjoen perkaamisesta välillä Kuortaneenjärvi-
17506:                                     Talinkalma
17507: 
17508: 
17509:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17510: 
17511:   Kuortaneenjärvi on yksi vähäjärvisen Etelä-      kuin vesistön yläpuolisella valuma-alueella
17512: Pohjanmaan merkittävimmistä järvistä. Sillä        metsä- ja suo-ojastojen määrä on lisääntynyt.
17513: on suuri virkistyskäyttömerkitys paitsi Kuorta-    Esimerkiksi kuluvana keväänä oli vielä 25.5.
17514: neelle myös koko Etelä-Pohjanmaalle. Kuorta-       useita satoja hehtaareja tulvan peittämänä.
17515: neenjärven Iaakeilla ranta-alueilla harjoitetta-      Kuortanelaisten kannalta tuntuu kohtuutto-
17516: valla maanviljelyksellä on suuri merkitys koko     malta tilanne, jossa samanaikaisesti tulvasuoje-
17517: Kuortaneen elinkeinoelämälle.                      lutöiden ansiosta tulvatilanteen muualla hel-
17518:                                                    pottuessa se Kuortaneenjärvellä jatkuvasti pa-
17519:   Kuortaneenjärveä säännöstellään pari kilo-       henee.
17520: metriä järven luusuasta Lapuanjoessa sijaitse-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17521: valla Talinkalman padolla. Ongelmana on toi-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
17522: saalta se, että juoksutussäännöksen vuoksi ke-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
17523: sän kuivina aikoina järven pinta laskee virkis-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17524: tyskäytön kannalta liian alas, ja toisaalta se,    sen:
17525: että Kuortaneenjärven ja Talinkalman padon
17526: välisen jokiosuuden tukkoisuuden takia järven                Onko Hallitus tietoinen Kuortaneen-
17527: pinta     palautuu     kohtuuttoman     hitaasti          järven pahentuneista tulvista, ja
17528: 600:aa-700:aa hehtaaria haittaavien kevättul-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17529: vien jälkeen normaalitasoon. Jopa muutaman                siin Lapuanjoen perkaamiseksi välillä
17530: kerran kesässä toistuvat kesätulvat ovat viime            Kuortaneenjärvi - Talinkaima yhtäai-
17531: vuosina yleistyneet Kuortaneenjärvellä. Ongel-            kaisesti Talinkalman padon uusimisen
17532: ma on vuosi vuodelta pahentunut sitä mukaa                kanssa?
17533: 
17534:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1988
17535: 
17536:                      Aapo Saari                             Juho Sillanpää
17537: 
17538: 
17539: 
17540: 
17541: 280793K
17542: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 352
17543: 
17544: 
17545: 
17546: 
17547:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17548: 
17549:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      perkaaminen aiheuttaisi ongelman siirtymisen
17550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      alajuoksulle. Perkausta parempi vaihtoehto
17551: olette 25 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn         saattaisi olla Kuortaneenjärven alavien ranto-
17552: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       jen pengertäminen. Näiden eri vaihtoehtojen
17553: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mahdollisuuksista ja vaikutuksista tarvitaan
17554: edustaja Aapo Saaren ym. näin kuuluvasta           kuitenkin vielä tarkempia selvityksiä.
17555: kirjallisesta kysymyksestä n:o 352:                   Viime vuosina on Kuortaneenjärven alueelta
17556:                                                    tullut toistuvasti tietoja, että kesäaikainen ve-
17557:           Onko Hallitus tietoinen Kuortaneen-      denkorkeus laskee rantojen käytön kannalta
17558:        järven pahentuneista tulvista, ja           liian alas. Asiantilan johdosta on vesi- ja
17559:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     ympäristöhallitus keväällä 1988 pannut vireille
17560:        siin Lapuanjoen perkaamiseksi välillä       hakemuksen Kuortaneenjärven säännöstelylu-
17561:        Kuortaneenjärvi-Talinkaima yhtäai-          van vähäiseksi tarkistamiseksi siten, että järven
17562:        kaisesti Talinkalman padon uusimisen        vedenpinta voitaisiin kesäaikana pysyttää tä-
17563:        kanssa?                                     hänastista korkeammalla. Muutos on lähtenyt
17564:                                                    virkistyskäytön tarpeista, mutta se on edullinen
17565:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      myös tulvasuojelun kannalta, koska Kuorta-
17566: vasti seuraavaa:                                   neenjärven ylimmät tulvakorkeudet tulisivat
17567:    Kuluva vuosikymmen on ollut tavallista an-      hieman alenemaan.
17568: karampien tulvien aikaa. Useissa vesistöissä          Kuortaneenjärvelle on lisäksi valmistunut
17569: vedenkorkeudet ja virtaamat ovat nousseet jo-      suunnitelma säännöstelypadon uusimiseksi.
17570: pa vuosisadan ennätyksiin. Myös Kuortaneen-        Padon uusiminen sähkökäyttöiseksi luukkupa-
17571: järvellä on ollut tulvia, jotka ovat aiheutuneet   doksi antaisi mahdollisuuden poikkeusjuoksu-
17572: epätavallisista luonnonoloista.                    tukseen keväisen tulvatilanteen niin vaatiessa.
17573:    Selvitysten mukaan Kuortaneenjärven ve-         Padon uusimisen jälkeen voidaan myös aikai-
17574: denkorkeus on poikkeuksellisista olosuhteista      sempaa nopeammin reagoida kesäaikaiseen ve-
17575: huolimatta kevättulvan jälkeen palautunut ke-      denpinnan nousuun järvessä.
17576: säaikaiseen tavoitekorkeuteensa (N43 + 75,70          Yhteenvetona voidaan todeta, että Kuorta-
17577: m) 1980-luvulla yhtä nopeasti kuin jaksolla        neenjärven tulvat ovat viime vuosina johtuneet
17578: 1961-1980 lukuun ottamatta vuotta 1987.            ensisijaisesti poikkeuksellisista luonnonoloista.
17579: Myös kesätulvien lukuisuus on yhtä suuri mo-       Ylivirtaamien kärjistymisen ohella rantapelto-
17580: lempina ajanjaksoina. Kesätulvien osalta 1980-     jen tulvaherkkyyteen vaikuttanee lisäksi pelto-
17581: luvun alkupuolen tilanne on ollut jopa aikai-      jen kuluminen ja painuminen. Kuortaneenjär-
17582: sempaa parempi, koska kesä-syyskuun välise-        ven säännöstelykäytännöllä ja säännöstelypa-
17583: nä aikana on edellä mainittu tavoitekorkeus        don yläpuolisella uomalla ei sen sijaan ole
17584: ylitetty vuosina 1961-1986 keskimäärin kah-        sanottavaa merkitystä tulvien ankaruuteen.
17585: den viikon ajan, kun ylitys vuosina 1961-1980         Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että
17586: oli keskimäärin kolme viikkoa.                     tässä vaiheessa ei ole aiheellista ryhtyä toimen-
17587:    Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä on tehty      piteisiin Lapuanjoen perkaamiseksi välillä
17588: selvityksiä Lapuanjoen uoman perkausmahdol-        Kuortaneenjärvi-Talinkalma. Mikäli Kuorta-
17589: lisuuksista. Niistä on käynyt ilmi, että perkaus   neenjärven säännöstelyn tarkistamisella ja pa-
17590: välillä Kuortaneenjärvi-Talinkaima ei sanot-       don uusimisella ei saada riittävää korjausta
17591: tavasti vaikuttaisi Kuortaneenjärven tulvatilan-   asiaan, tulevat lisätoimenpiteenä harkittavaksi
17592: teeseen, vaan perkaus olisi ulotettava Talinkal-   ensisijaisesti pengerrykset, joiden vesistövaiku-
17593: man alapuolelle. Toisaalta, koska myös Lapu-       tukset virtaamiin ja veden laatuun ovat vähäi-
17594: anjoen alaosan tulvaherkkyys on suuri, uoman       semmät kuin joen perkaamisen vaikutukset.
17595: 
17596:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988
17597: 
17598:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
17599:                                    1988 vp. -     KK n:o 352                                     3
17600: 
17601: 
17602: 
17603: 
17604:                             Tili Riksdagens Herr Taiman
17605: 
17606:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      en rensning av fåran att probiemet förflyttas
17607: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise       tili åns nedre Iopp eftersom också Lappo å Iätt
17608: av den 25 maj 1988 tili vederbörande mediem       svämmar över. Ett bättre aiternativ kunde vara
17609: av statsrådet översänt avskrift av föijande av    invallning av de Iågiänta stränderna vid Kuor-
17610: riksdagsman Aapo Saari m.fl. undertecknade        tane sjö. Det behövs dock ännu närmare utred-
17611: spörsmåi nr 352:                                  ningar om möjligheterna att genomföra dessa
17612:                                                   aiternativ och om deras verkningar.
17613:          Är Regeringen medveten om att över-
17614:                                                       Under de senaste åren har uppgifter om att
17615:       svämningarna i Kuortane sjö har             vattenhöjden under sommaren är för Iåg med
17616:       förvärrats och                              tanke på strändernas utnyttjande upprepade
17617:          ämnar Regeringen vidta åtgärder för      gånger erhållits beträffande Kuortane sjös om-
17618:       att rensa Lappo å på avsnittet mellan       råde. På grund härav har vatten- och miljösty-
17619:       Kuortane sjö och Talinkaima samtidigt       reisen våren 1988 anhängiggjort en ansökan
17620:       som Talinkaima damm förnyas?                om en obetydlig justering av regieringstilistån-
17621:                                                   det för Kuortane sjö så, att det vore möjligt att
17622:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-      sommartid bibehålla sjöns vattenyta högre än
17623: samt anföra föijande:                             för närvarande. Förändringen har utgått från
17624:    Under detta årtionde har det förekommit        rekreationsbehoven, men den är förmåniig
17625: ovanligt svåra översvämningar. 1 många vat-       också med tanke på skyddet mot översväm-
17626: tendrag har vattenhöjden blivit så stor och       ningar eftersom den sänker Kuortane sjös
17627: strömningen så stark att århundradets rekord      översvämningstoppar i någon mån.
17628: har uppnåtts. Också i Kuortane sjö har det            Vidare har en pian för förnyande av regie-
17629: förekommit översvämningar som har berott på       ringsdammen blivit färdig för Kuortane sjö.
17630: exceptionella naturförhållanden.                  Om dammen förnyas så att den fungerar med
17631:    Enligt utredningar har vattenhöjden i Kuor-    elektricitet och förses med Iuckor, ger det
17632: tane sjö, trots de exceptionella omständig-       möjlighet tili exceptionell avtappning om över-
17633: heterna, under 1980-taiet med undantag för år     svämningsiäget under våren kräver det. Efter
17634: 1987 efter våröversvämningen återgått tili måi-   att dammen förnyats är det också möjligt att
17635: höjden för sommartid (N43 + 75,70 m) lika         reagera snabbare om sjöns vattenyta stiger
17636: snabbt som under perioden 1961-1980. Också        sommartid.
17637: antaiet sommaröversvämningar var lika stort           Sammanfattningsvis kan det konstateras att
17638: under båda tidsperioderna. Beträffande som-       översvämningarna i Kuortane sjö under de
17639: maröversvämningarna har situationen under         senaste åren har berott i första hand på excep-
17640: 1980-taiets början varit tili och med bättre än   tionella naturförhållanden. Strandåkrarnas
17641: tidigare eftersom måihöjden under tiden mei-      tendens att översvämmas torde bero, förutom
17642: Ian juni och september under åren 1961- 1986      på den ökade överströmningen, på att åkrarna
17643: överskreds i genomsnitt under två veckor me-      är slitna och har sjunkit ned. Däremot har
17644: dan den under åren 1961-1980 överskreds i         regieringspraxis i fråga om Kuortane sjö och
17645: genomsnitt tre veckor.                            fåran ovanom regieringsdammen inte nämn-
17646:    Vid Vasa vatten- och miljödistrikt har man     värd betydeise för hur svåra översvämningarna
17647: gjort utredningar om möjligheterna att rensa      blir.
17648: fåran för Lappo å. Av utredningarna har det           Med hänvisning tili det ovan anförda anser
17649:  framgått att en rensning på avsnittet mellan     regeringen att det i detta skede inte är motive-
17650: Kuortane sjö och Talinkaima inte nämnvärt         rat att vidta åtgärder för att rensa Lappo å på
17651: påverkar översvämningsiäget i Kuortane sjö,       avsnittet Kuortane sjö-Talinkaima. Om juste-
17652:  utan rensningen borde utsträckas tili området    ringen av Kuortane sjös regiering och förnyan-
17653:  nedanom Talinkaima. Å andra sidan innebär        det av dammen inte Ieder tili att saken rättas
17654: 4                                  1988 vp. -    KK n:o 352
17655: 
17656: till i tillräcklig mån bör man som ytterligare   kvalitet är mindre än verkningarna om ån
17657: åtgärd i första hand överväga invallningar,      rensas.
17658: vilkas verkningar på vattnets strömning och
17659: 
17660:     Helsingfors den 22 juni 1988
17661: 
17662:                                             Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
17663:                                              1988 vp.
17664: 
17665: Kirjallinen kysymys n:o 353
17666: 
17667: 
17668: 
17669: 
17670:                                  Pohjanoksa ym.: Matemaattisten aineiden perusopetuksen lisää-
17671:                                    misestä
17672: 
17673: 
17674:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17675: 
17676:   Rakennemuutosyhteiskunnassa on todettu              Tilanteeseen voidaan löytää parannuskeinoja
17677: matemaattisten aineiden opettamisen tärkeys.       vain siten, että lähdetään parantamaan tilan-
17678: Suomalainen peruskoulu ei ole erityisesti pai-     netta peruskoulun ala-asteelta lähtien. Tämän
17679: nottanut matemaattisten aineiden opettamista.      tilanteen parantamiseksi nykyisessä perus-
17680:                                                    koulussa olisi monia mahdollisuuksia. Mate-
17681:    Teollisuuden ja muiden elinkeinojen kehi-       maattisten aineiden aineenopettajia voisi ehkä
17682: tykselle elintärkeiden matemaattisten aineiden     osittain käyttää jo ala-asteen opetuksessa. Mu-
17683: opetuksen pohja luodaan peruskoulussa. Näi-        siikin tapaan matemaattiset aineet voisivat olla
17684: den aineiden opetuksen asema on kuitenkin          erikoistumisaineita sekä erityisluokkien kohtei-
17685: heikentynyt maassamme voimakkaasti koko            ta. Yläasteen valinnaisaineisiin tulisi liittää
17686: peruskoulun ajan. Suomessa matemaattisten          myös matemaattisia aineita. Näitä valinnaisai-
17687: aineiden tuntimäärä on teollisuusmaiden alhai-     neita voisivat olla esimerkiksi seuraavat: geo-
17688: simpia. Kuitenkin juuri nyt yhdeksännen luo-       metria, todennäköisyyslaskenta, teollisuuden
17689: kan oppimäärästa vähennetään yksi viikkotun-       kemia ja fysiikka, avoimien oppilastöiden
17690: ti (1/ 4) ja samoin fysiikasta yksi viikkotunti    kurssi kemiassa ja fysiikassa, kemian ja fysii-
17691: (1/3). Matematiikassa on poistettu tasokurssit.    kan laskut jne. Mahdollisuuksia löytyy.
17692: Edellisestä huolimatta matemaattisten aineiden
17693: opettajien on kuitenkin turvattava se, että           Matemaattisten aineiden opettamisen kohta-
17694: jokainen oppilas, jolla on kykyjä valita lukion    losta eivät ole huolestuneita ainoastaan mate-
17695: pitkän matematiikan ja laajan fysiikan tasoi-      maattisten aineiden opettajat, vaan myös suuri
17696: nen koulutus huomaa mahdollisuutensa ja            joukko niitä, jotka ajattelevat Suomen tulevai-
17697: käyttää kykynsä kansamme hyväksi mahdolli-         suutta. Suomalainen teollisuus ja kauppa sekä
17698: simman korkeatasoisena tietona ja taitona tu-      kaikki kehittäminen tällä alueella vaativat ma-
17699: levassa työpanoksessaan. Yläasteen oppiaines       temaattisen ajattelun kehittämistä. Tähän asi-
17700: on heierogeenistä myös matematiikassa. Taso-       aan tulisi paneutua todella voimakkaasti sekä
17701: kurssien poistamisen jälkeen oppiaineita on        opetussuunnitelmallisin että myös tuntimäärän
17702: myöskin jouduttu supistamaan koko alueella.        lisäämisen keinoin.
17703: Tässä tilanteessa tuntuu mahdottomalta, että          Matematiikan tarpeeseen koulun ulkopuolel-
17704: niiden oppilaiden kykyjä ja kiinnostusta, jotka    la liittyy läheisesti matematiikan perustaitojen
17705: ovat matemaattisesti lahjakkaita, voidaan jo-      käsite, joka voidaan määritellä esimerkiksi seu-
17706: tenkin hyödyntää eteenpäin. Tämä kuitenkin         raavasti: "Matematiikan perustaitojen tulee si-
17707: olisi maamme mahdollisuuksien kannalta elin-       sältää kaikki ne taidot, joita aikuinen tarvitsee
17708: tärkeä asia.                                       pystyäkseen toimimaan tuloksellisesti nykyai-
17709:                                                    kaisessa yhteiskunnassa." Tämän tavoitteen
17710:   Pitkän matematiikan valitsee tällä hetkellä      saavuttaminen edellyttää sitä, että matematii-
17711: noin 7 000 yläasteen oppilasta. Jos lasketaan      kan opetusta lisätään suomalaisessa perus-
17712: yhteen kaikki muut paitsi yliopistojen opiske-     koulussa ala-asteelta lähtien. Matemaattisten
17713: lukiintiöt, joissa tarvitaan pitkän matematiikan   taitojen opettamista ei suinkaan pidä jättää
17714: kurssi, saadaan juuri noin 7 000 oppilaspaik-      tähän, sillä ns. tietoyhteiskunta tulee vaati-
17715: kaa. Tämä johtaa siihen, että yliopistojen ma-     maan runsaasti matemaattista tietoutta ja siksi
17716: temaattiset tiedekunnat eivät tule saamaan         sitä on kehitettävä myöskin eriytettävästi pe-
17717: opiskelijoita tarpeeksi.                           ruskoulun ja lukion koko aikana.
17718: 
17719: 2808318
17720: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 353
17721: 
17722:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
17723: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-          peruskoulun matemaattisten aineiden
17724: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-           opetus tarvitsee uudelleenarvioinnin
17725: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-            sekä tason että määrän suhteen?
17726: sen:
17727: 
17728:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1988
17729: 
17730:         Aino Pohjanoksa               Tapio Holvitie             Tuula Linnainmaa
17731:         Sakari Valli                  Matti Lahtinen             Kirsti Ala-Harja
17732:         Ritva Vastamäki               Pirjo-Riitta Antvuori      Riitta Saastamoinen
17733:                                   1988 vp. -     KK n:o 353                                    3
17734: 
17735: 
17736: 
17737: 
17738:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17739: 
17740:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    valtakunnallisista oppimääristä. Uusissa ope-
17741: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    tussuunnitelmissa on kiinnitetty erityistä huo-
17742: olette 24 päivänä toukokuuta 1988 lähettänyt     miota matemaattis-luonnontieteellisen opetuk-
17743: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-   sen tehostamiseen. Opetussuunnitelmiin kuu-
17744: vaksi kansanedustaja Pohjanoksan ym. teke-       luu myös elinympäristöön liittyviä aihekoko-
17745: män seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 353:    naisuuksia. Oppilaat tutustuvat paikkakunnan
17746:                                                  elinkeinoelämään ja sen kehitysnäkymiin.
17747:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että
17748:        peruskoulun matemaattisten aineiden          Vuonna 1987 valtioneuvosto asetti komi-
17749:        opetus tarvitsee uudelleenarvioinnin      tean, jonka tehtävänä on arvioida matemaat-
17750:        sekä tason että määrän suhteen?           tis-luonnontieteellisen koulutuksen tilaa koulu-
17751:                                                  tusjärjestelmän kaikilla tasoilla. Komitea saa-
17752:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-      nee arviointinsa valmiiksi alkusyksystä 1988.
17753: taen seuraavaa:                                  Tämän jälkeen komitean on määrä laatia toi-
17754:                                                  mintaohjelma vuosille 1989-1993 matemaat-
17755:    Peruskoululaissa (476/83) todetut kasvatus-   tis-luonnontieteellisen opetuksen tehostamisen
17756: tavoitteet ovat koulun toimintaa ohjaavia toi-   edellyttämistä toimenpiteistä yleissivistävässä
17757: mintaperiaatteita, jotka tulee ottaa huomioon    ja ammatillisessa koulutuksessa sekä aikuis- ja
17758: eri aineiden kasvatus- ja opetustilanteissa.     täydennyskoulutuksessa.
17759:    Peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluvien
17760: eri aineiden tuntimääristä päättää valtioneu-      Kuten edellä todetusta ilmenee hallitus on
17761: vosto. Kouluhallituksen tehtävänä on antaa       käynnistänyt peruskoulun matemaattisten ai-
17762: opetussuunnitelman laadintaa ja oppiaineiden     neiden opetuksen tehostamiseen tähtäävät toi-
17763: opetusta koskevat yleiset ohjeet sekä päättää    menpiteet.
17764: 
17765:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1988
17766: 
17767:                                                           Opetusministeri Christoffer Taxell
17768: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 353
17769: 
17770: 
17771: 
17772: 
17773:                              Tili Riksdagens Herr Talman
17774: 
17775:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        besluta om de riksomfattande lärokurserna. 1
17776: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        de nya läroplanerna har det fästs speciell upp-
17777: av den 24 maj 1988 tili vederbörande medlem        märksamhet vid att effektivera den matema-
17778: av statsrådet översänt en avskrift av följande     tisk-naturvetenskapliga undervisningen. Till
17779: av riksdagsman Pohjanoksa m.fl. underteck-         läroplanerna hör även genomgående teman
17780: nade spörsmål nr 353:                              som anknyter till livsmiljön. Eleverna gör sig
17781:                                                    förtrogna med ortens näringsliv och dess ut-
17782:          Är Regeringen medveten om att un-         vecklingsperspektiv.
17783:        dervisningen i matematiska ämnen i
17784:        grundskolan är i behov av en ompröv-           Statsrådet tillsatte en kommitte år 1987, med
17785:        ning såväl vad nivån som omfattningen       uppgift att utvärdera den matematisk-naturve-
17786:        beträffar?                                  tenskapliga utbildningens situation på alla ni-
17787:                                                    våer inom skolsystemet. Kommitten torde få
17788:    Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt       sin utvärdering slutförd under början av hös-
17789: följande:                                          ten 1988. Därefter skall kommitten göra upp
17790:                                                    ett handlingsprogram för åren 1989-1993 an-
17791:    De fostringsmål som fastslagits i grundskole-
17792:                                                    gående de åtgärder som erfordras för att effek-
17793: lagen (476/83) utgör principer som styr skolans
17794:                                                    tivera den matematisk-naturvetenskapliga un-
17795: verksamhet, och som skall efterföljas i fost-
17796:                                                    dervisningen inom den allmänbildande och
17797: rings- och undervisningssituationerna i olika
17798:                                                    yrkesinriktade utbildningen såväl i vuxenut-
17799: ämnen.
17800:                                                    bildning som fortbildning.
17801:    Statsrådet fattar beslut om timantalet i de
17802: olika ämnen som hör till grundskolans läro-           Sam av ovan anförda framgår har rege-
17803: plan. Det ankommer på skolstyrelsen att utfär-     ringen vidtagit de åtgärder som syftar till att
17804: da de allmänna anvisningarna angående läro-        effektivera grundskolans undervisning i mate-
17805: planerna och undervisningen i läroämnen samt       matiska ämnen.
17806: 
17807:     Helsingfors den 27 juni 1988
17808: 
17809:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
17810:                                                 1988 vp.
17811: 
17812: Kirjallinen kysymys n:o 354
17813: 
17814: 
17815: 
17816: 
17817:                                    Pohjanoksa ym.: Postin tarjoamien tukipalvelujen tiedottamisen
17818:                                      tehostamisesta
17819: 
17820: 
17821:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17822: 
17823:    Haja-asutusalueiden postinjakelun tukipal-         hoitaa tehtävää suorittava jakeluhenkilöstö
17824: veluina suoritettavat sosiaalitoimen palvelut         omalla suostumuksellaan. Kunta huolehtii sosi-
17825: muodostuvat yhteispalvelusta, kotikäynneistä,         aalitoimen tehtävien edellyttämästä perehdyttä-
17826: päivittäistavaroiden ja ateriapakkausten toi-         misestä.
17827: mittamisesta sekä erilaisista toimeksiantotehtä-         Tukitoimintaa suunnitellaan ja seurataan yh-
17828: vistä. Palvelut on suunniteltu lähinnä sosiaali-      dessä kunnan sosiaalitoimen, postipiirikontto-
17829: hallituksen toimenpiteiden yhteydessä. Toi-           rin ja paikallisen postikonttorin kanssa. Myös
17830: meksiantotehtäviä ovat esimerkiksi pankkiasi-         postinjakajien luottamusmiehille on varattava
17831: oiden hoito, lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden ja       osallistumismahdollisuus näihin neuvottelui-
17832: kirjastojen kotipalvelujen jne. toimittaminen         hin. Salassapitovelvollisuuden osalta noudate-
17833: pyynnöstä. Näiden palveluiden periaatteena            taan sosiaalihuoltolain sekä posti- ja telelaitok-
17834: on, että asiakas saa itse valita liikkeen tai         sen virantoimituksesta annettuja määräyksiä ja
17835: pankin, josta palvelut toimitetaan. Tavaratoi-        ohjeita.
17836: mitukset usein välitetään kyläkaupasta, mikä
17837:                                                           Kunta tiedottaa kuntalaisille postinjakelun
17838: turvaa kyläkaupan olemassaolon jatkuvuutta.
17839: Posti- ja telehallitus ja sosiaalihallitus ovat       henkilöstön tehtäväksi antamistaan palveluista.
17840:                                                       Tiedottaminen voi tapahtua esitteiden, lehdis-
17841: sopineet määrätyistä periaatteista, joilla näitä
17842:                                                       tön, paikallisradion tai sosiaalitoimen henki-
17843: tukipalveluja suoritetaan.
17844:                                                       löstön kotikäyntien avulla. Myös posti osallis-
17845:    Näihin tukipalveluihin kuuluu mm. seuraa-          tuu tähän tiedottamiseen. Paikalliset tukipalve-
17846: vaa: niiden tulee olla luonteeltaan sellaisia, että   lutoimintaa koskevat sopimukset palvelussuun-
17847: ne eivät olennaisesti haittaa jakeluhenkilöstön       nitelmineen tehdään edellä olevaan perustuen
17848: päätehtäviä, postinjakelun suorittamista jne.         postikontioreiden ja yhteistyöhalukkaiden
17849: Aikaavievät, erityistä ammattitaitoa vaativat         kuntien välillä.
17850: tehtävät kuuluvat sosiaalitoimen henkilökun-
17851: nalle.                                                   Tällaiseen toimintaan on osallistunut esimer-
17852:                                                       kiksi Lounais-Suomen postipiiri. Tässä toimin-
17853:    Posti hoitaa palvelut kunnan sosiaalitoimen        nassa on ollut mukana kaikkiaan 20 linjaa.
17854: tilauksesta ja perii niiden suorittamisesta kun-      Näiden linjojen palveltavien talouksien luku-
17855: nalta kuukausittain kustannuksina täysimää-           määrä on 30. Lounais-Suomen postipiiri on
17856: räisesti kattavan korvauksen.                         varsin laaja. Siihen kuuluvat mm. palvelutoi-
17857:    Kunnan sosiaalitoimi nimeää palvelujen pii-        meen osallistuvat postipiirit: Forssa, Kankaan-
17858: riin tulevat henkilöt ja tehtävät sekä määritte-      pää, Kokemäki, Loimaa, Parainen, Raisio,
17859: lee palvelutarpeen. Posti selvittää, missä laa-       Salo ja Uusikaupunki. Kun näiden kuntien
17860: juudessa palveluja voidaan postinjakelun yh-          saamaa postipalvelun sosiaalista tukitoimintaa
17861: teydessä suorittaa. Milloin erityisiä syitä ilme-     seuraa, voidaan havaita, että postin kotiinvien-
17862: nee, voidaan linjoja jättää palvelutoiminnan          tiä tapahtuu noin neljässä kohteessa, postin
17863: ulkopuolelle, mikä on varsin valitettavaa asian-      sisällevientiä kolmessa kohteessa sekä laatik-
17864: omaisen kunnan asukkaita ajatellen.                   koon vientiä kahdessa kohteessa. Postin ko-
17865:    Postilla on oikeus ajoittaa palvelujen mää-        tiinvientiä sekä kauppa- ja kotikäyntipalveluja
17866: rää tai sisältöä, jos se postinkulun tai esimer·      on yhteensä ostettu noin seitsemälle henkilölle,
17867: kiksi linjojen uudelleenjärjestelyn tai muun          joista yhdelle myös puu- ja vesihuolto on
17868: sellaisen syyn takia on tarpeen. Tukipalvelut         liitetty mukaan. Kauppapalveluja on tällä alu-
17869: 
17870: 280810D
17871: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 354
17872: 
17873: eella neljä kappaletta. Länsi-Suomen postipii-        miten valtion yritys posti- ja telelaitos voi
17874: rissä on myös muita postipalveluja, kuten esi-        auttaa heidän jokapäiväistä elämäänsä.
17875: merkiksi kunnankirjaston siirtokokoelmia pos-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17876: tin kuljettamina, lääkekaappi on sijoitettu var-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
17877: sin moneen kuntaan jne.                               me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
17878:    Kaikki luetellut ovat ns. postin sosiaalipalve-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17879: luja. Posti ja muu yhteiskunta mielletään usein       sen:
17880: yhdeksi kokonaisuudeksi. Posti ja tele on kui-
17881: tenkin oma yksikkönsä, johon liitettynä nämä                    Miten Hallitus aikoo tmmta, että
17882: muut toiminnot ovat yhteiskunnan auttavia                    posti- ja telelaitoksen sosiaalisista pal-
17883: toimintoja. Näistä toiminnoista ei valitettavasti            veluista tiedotettaisiin niin, että ne tuli-
17884: tiedetä kuitenkaan tarpeeksi kansalaisten kes-               sivat kansalaisten laajempaan käyt-
17885: kuudessa. Kansalaisten tulisi olla tietoisia siitä,          töön?
17886: 
17887:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1988
17888: 
17889:          Aino Pohjanoksa                 Matti Lahtinen                 Ritva Vastamäki
17890:          Pirjo-Riitta Antvuori           Kari Häkämies                  Riitta Saastamoinen
17891:                                       1988 vp. -      KK n:o 354                                      3
17892: 
17893: 
17894: 
17895: 
17896:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17897: 
17898:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         talaisille. Markkinointitoimenpiteet on siten
17899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kohdistettu kuntiin. Vuoden 1984 keväällä
17900: olette toukokuun 24 päivänä 1988 päivätyn             posti- ja telehallituksen, Suomen Kunnallislii-
17901: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ton ja Suomen Kaupunkiliiton edustajien yh-
17902: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         teistyön tuloksena posti laati kuntien käyttöön
17903: edustaja Pohjanoksan ym. näin kuuluvasta              ns. palvelukansion, jossa esitellään postitoimen
17904: kirjallisesta kysymyksestä n:o 354:                   palveluja kunnille ja kuntalaisille. Kansio sisäl-
17905:                                                       tää kunnan ja postin toimialaan kuuluvia pal-
17906:           Miten Hallitus aikoo toimia, että           veluja sekä myös muita kuntalaisia hyödyttäviä
17907:        posti- ja telelaitoksen sosiaalisista pal-     palveluja, kuten kunnan ilmoitustaulujen si-
17908:        veluista tiedotettaisiin niin, että ne tuli-   joittaminen postitoimipaikkoihin, postin tilois-
17909:        sivat kansalaisten laajempaan käyt-            sa toimivat kirjastopalvelut, postinjakelun yh-
17910:        töön?                                          teydessä toimitettavat tukipalvelut, äitiys-
17911:                                                       pakkausten välittäminen suoraan asiakkaan
17912:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kotipostiin,      kunnalliset   matkailupalvelut,
17913: vasti seuraavaa:                                      osoitteisto- ja postituspalvelut, nouto- ja vien-
17914:    Posti- ja telelaitoksen postinjakajanlinjojen      tipalvelut, lääkekaappitoiminta, lomakepalve-
17915: jakeluhenkilöstö suorittaa varsinaisten tehtä-        lu, paikallinen lupa- ja maksupalvelu, kopi-
17916: viensä ohessa sosiaalista tukitoimintaa haja-         opalvelu, muiden viranomaisten ja yhteisöjen
17917: asutusalueilla. Toiminta perustuu posti- ja tele-     palveluista tiedottaminen ym. Kansio lähetet-
17918: hallituksen ja sosiaalihallituksen yhdeksän           tiin jokaiseen Suomen kuntaan. Sen lähetekir-
17919: kohtaa käsittävään keskinäiseen periaatesopi-         jeessä selvitettiin postitoimessa asioita hoitavat
17920: mukseen. Tämän sopimuksen mukaan, jonka               yksiköt ja toivottiin neuvottelujen yhteistyön
17921: kansanedustaja Pohjanoksa ym. on kysymyk-             laajentamisesta käynnistyvän ennakkoluulotto-
17922: sensä perusteluosassa sanatarkasti toistanut,         masti ja rakentavassa hengessä kuntalaisten ja
17923: posti- ja telelaitos hoitaa palvelut kunnan sosi-     posti- ja telelaitoksen asiakkaiden hyväksi.
17924: aalitoimen tilauksesta korvausta vastaan. Kun-        Syksyllä 1985 posti- ja telehallitus lähetti kun-
17925: nan sosiaalitoimi nimeää palvelujen piiriin tu-       tien sosiaalilautakunnille kirjeen, jossa uudel-
17926: levat henkilöt ja tehtävät sekä määrittelee pal-      leen esiteltiin postin tarjoamia palveluja sekä
17927: velutarpeen. Posti- ja telehallituksen ja sosiaa-     niiden hintoja. Tämän lisäksi ovat postipiiri-
17928: lihallituksen välisen sopimuksen 8. kohdan            konttorit ja postialuekonttorit olleet yhteydes-
17929: mukaan kunta tiedottaa kuntalaisille postinja-        sä kuntiin ja tarjonneet kyseisiä palveluja niil-
17930: keluhenkilöstön tehtäväksi antamistaan tuki-          le. - Kuluvan vuoden 1988 helmikuun alussa
17931: palveluista. Tiedottaminen voi tapahtua esittei-      postinjakelun yhteydessä hoidettavia tukipalve-
17932: den, lehdistön, paikallisradion tai sosiaalitoi-      luja toteutettiin 47 kunnassa 85 jakelulinjalla,
17933: men henkilöstön kotikäyntien avulla. Myös             ja toiminnan piiriin kuului kaikkiaan 223 kun-
17934: posti osallistuu tiedottamiseen kunnan kanssa         tien sosiaalitoimen valitsemaa taloutta.
17935: sovittujen palvelujen osalta paikkakunnalla il-
17936: mestyvissä lehdissä ym.                                 Syksyllä 1988 posti- ja telehallitus lähettää
17937:    Kun palveluiden saajat valitsee kunta, posti       kunnille kirjeen, jossa muistutetaan uudelleen
17938: ei voi markkinoida palveluita yksittäisille kun-      postin kunnille tarjoamista palveluista.
17939: 
17940:     Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1988
17941: 
17942:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
17943: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 354
17944: 
17945: 
17946: 
17947: 
17948:                               Tili Riksdagens Herr Talman
17949: 
17950:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Jan representanter för post- och telestyrelsen,
17951: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Suomen Kunnallisliitto och Finlands Stadsför-
17952: av den 24 maj 1988 tili vederbörande medlem         bund uppgjorde pasten en s.k. servicemapp tili
17953: av statsrådet översänt avskrift av följande av      kommunernas förfogande, i viiken presenteras
17954: riksdagsman Pohjanoksa m.fl. undertecknade          postfunktionens service tili kommunerna och
17955: spörsmål nr 354:                                    invånarna i kommunerna. Mappen innchåller
17956:                                                     uppgifter om den service som hör tili kommu-
17957:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            nens och postens verksamhetsområde samt
17958:        vidta för att informationen om post-         även annan service som är tili nytta för invå-
17959:        och televerkets sociala service utformas     narna i kommunen såsom placeringen av kom-
17960:        så att servicen mera omfattande skulle       munens anslagstavlor i postanstalter, den bib-
17961:        användas av medborgarna?                     lioteksservice som fungerar i postens lokalite-
17962:                                                     ter, den stödservice som utförs i samband med
17963:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       distributionen av post, förmedling av mo-
17964: samt anföra följande:                               derskapsförpackningarna direkt tili pasten på
17965:    Distributionspersonalen vid post- och tele-      kundens hemort, kommunal turistservice,
17966: verkets postutdelarlinje bedriver vid sidan av      adressregister- och postningsservice, avhämt-
17967: sina egentliga uppgifter social stödverksamhet i    nings- och transportservice, medicinskåpsverk-
17968: glesbygderna. Verksamheten grundar sig på ett       samhet, blankcttservice, lokalliccns- och betal-
17969: ömsesidigt principavtal mellan post- och tele-      ningsservice, kopicringsservicc, information
17970: styrelsen och sosialstyrelsen vilket omfattar nio   om andra myndigheters och samfunds service.
17971: punkter. Enligt detta avtal som riksdagsman         Mappen sändes tili alla kommuncr i Finland. I
17972: Pohjanoksa m. fl. ordagrant har återgivit i         följebrevet för den utreddes de enheter inom
17973: motiveringsdelen för sitt spörsmål, sköter post-    postfunktionen som sköter ärendena och utta-
17974: och televerket mot ersättning den service som       lades en önskan om att förhandlingarna om
17975: en kommuns socialväsende beställt. Kommu-           utvidgande av samarbetet inleds fördomsfritt
17976: nens socialväsende bestämmer de personer och        och i konstruktiv anda tili nytta för invånarna i
17977: uppgifter som omfattas av servicen samt fast-       kommunen och post- och televerkets kunder.
17978: ställer behovet av service. Enligt 8 punkten i      Post- och telestyrelsen sände hösten 1985 ett
17979: avtalet mellan post- och telestyrelsen och          brev tili kommunernas socialnämnder i vilket
17980: socialstyrelsen informerar kommunen invånar-        den service pasten erbjuder och priset på den
17981: na i kommunen om den stödservice den givit          presenterades på nytt. Dessutom har postdi-
17982: postdistributionspersonalen i uppgift att ut-       striktskontoren och postområdeskontoren haft
17983: föra. Informationen kan ske mcd hjälp av            kontakt med kommunerna och erbjudit dem
17984: broschyrer, pressen, lokalradion eller hembe-       ifrågavarande service. - I början av februari
17985: sök av socialväsendets personal. Pasten deltar      1988 genomfördes sådan stödservice som sköts
17986: också i informationen om den service som            i samband med postdistributionen vid 85 distri-
17987: överenskommits med kommunen i tidningar             butionslinjer i 47 kommuner och verksamheten
17988: som utkommer på orten m.m.                          omfattade allt som allt 223 hushåll som valts
17989:    Då kommunen väljer dem som erhåller servi-       av kommunens socialväsende.
17990: cen kan pasten inte marknadsföra servicen tili
17991: enskilda invånare i kommunen. Marknadsfö-              Hösten 1988 sänder post- och telestyrelsen
17992: ringsåtgärderna har således inriktats på kom-       ett brev tili kommunerna i vilket de på nytt
17993: munerna. Sam ett resultat av samarbetet me!-        påminns om den service pasten erbjuder.
17994: 
17995:     Helsingfors den 20 juni 1988
17996:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
17997:                                              1988 vp.
17998: 
17999: Kirjallinen kysymys n:o 355
18000: 
18001: 
18002: 
18003: 
18004:                                  Väänänen ym.: Terveyskasvatuksen lisäämisestä yläasteella
18005: 
18006: 
18007:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18008: 
18009:    Peruskoululta edellytetään yleissivistävänä,    tukseen yhteensä vähintään 30 oppituntia (1 0
18010: peruskoulutusta antavana yhtenäiskouluna, et-       + 10 + 10).
18011: tä sen opetussuunnitelmat kaikissa kunnissa           Terveyskasvatukseen on siis teoriassa mah-
18012: laaditaan ydinsisällöltään yhtenäisiksi. Esitet-   dollisuus, mutta käytännössä näin ei ole asian
18013: tyjen vähimmäis- ja enimmäistuntimäärien ra-       laita. Kunnissa on tässä suhteessa varsin kirja-
18014: joissa opetussuunnitelmia voidaan kuitenkin        va opetussuunnitelmakäytäntö. Lisäksi sirpa-
18015: painottaa eri tavoin eri kouluissa paikallisten    leinen, eri luokille hajautettu oppiaines jää
18016: erityisolojen sekä oppilaiden erilaisten harras-   helposti käsittelemättä monien verukkeiden,
18017: tusten huomioon ottamiseksi.                       kuten opetustilojen puutteen varjolla. Se, että
18018:    Valtioneuvoston päätöksellä peruskoulun         terveyskasvatustietoa ei ole saatu tai se ei ole
18019: tuntijaosta 8.2.1985 (annettu peruskoululain       mennyt perille, näkyy esim. nuorten tupakoin-
18020: 476/83 30 §:n 1 momentin nojalla) liikuntaan       nin runsaana lisääntymisenä sekä tietämättö-
18021: varatuilla tunneilla opetetaan pääosin aikai-      myytenä mm. itsehoitoon hakeutumisesta.
18022: semmin kansalaistaitoon kuuluneita terveys-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18023: kasvatuksen ja liikennekasvatuksen oppisisäl-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
18024: töjä.                                              me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
18025:    Liikuntaan on lisätty yksi tunti kahdeksan-     pen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
18026: nelle Iuokalle terveys- ja liikennekasvatukseen.   sen:
18027: Yksi tunti tarkoittaa käytännössä lukuvuoden
18028: käsittävää kurssia, joka sisältää 38 oppituntia.             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18029:    Kouluhallituksen vuonna 1985 laatiman Pe-              ryhtyä, jotta jokainen koululainen voi
18030: ruskoulun      opetussuunnitelman      perusteet          käytännössä saada peruskoulun yläas-
18031: -ohjeiston mukaan liikuntaan varatuista tun-              teella riittävässä määrin terveyskasva-
18032: neista tulee käyttää terveys- ja liikennekasva-           tusta?
18033: 
18034:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1988
18035: 
18036:                     Marjatta Väänänen                      1uhani Alaranta
18037: 
18038: 
18039: 
18040: 
18041: 280832C
18042: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 355
18043: 
18044: 
18045: 
18046: 
18047:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18048: 
18049:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen
18050: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kannalta tarpeellisia valmiuksia. Peruskoulu-
18051: olette 25 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn           lain mukaisesti koulun kasvatus ja opetus on
18052: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytys-
18053: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ten mukaisesti.
18054: edustaja Väänäsen ym. näin kuuluvasta kirjal-           Peruskoulussa terveyskasvatusta toteutetaan
18055: lisesta kysymyksestä n:o 355:                        kouluhallituksen hyväksymien opetussuunnitel-
18056:                                                      mien perusteiden mukaisesti integroivina aihe-
18057:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kokonaisuuksina peruskoulun ala-asteella ja
18058:        ryhtyä, jotta jokainen koululainen voi        yläasteella. Tämän lisäksi terveys- ja liikenne-
18059:        käytännössä saada peruskoulun yläas-          kasvatukseen tulee opetussuunnitelmassa osoit-
18060:        teella riittävässä määrin terveyskasva-       taa yläasteella vähintään 30 oppituntia. Siinä
18061:        tusta?                                        yhteydessä voidaan keskitetysti suunnata ope-
18062:                                                      tusta myös tupakoinnin ehkäisemiseen.
18063:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Kouluhallituksen tehtävänä on uudistaa pe-
18064: taen seuraavaa:                                      ruskoulun opetussuunnitelman perusteita kou-
18065:    Peruskoululaissa (476/83) todetut kasvatus-       lun kasvatus- ja opetustoiminnalle asetettujen
18066: tavoitteet ovat koulun toimintaa ohjaavia toi-       tavoitteiden mukaisesti. Terveyskasvatuksen
18067: mintaperiaatteita, jotka tulee ottaa huomioon        opetukseen osallistuvat kaikki oppilaat. Kehit-
18068: eri aineiden kasvatus- ja opetustilanteissa. Tä-     tämistyössä otetaan painokkaasti huomioon
18069: män mukaisesti koulun opetus- ja muu toimin-         koulun terveyskasvatukselle asetetut vaatimuk-
18070: ta tulee järjestää siten, että se antaa oppilaalle   set ja tavoitteet.
18071: 
18072:      Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1988
18073: 
18074:                                                               Opetusministeri Christoffer Taxell
18075:                                     1988 vp. -     KK n:o 355                                     3
18076: 
18077: 
18078: 
18079: 
18080:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18081: 
18082:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        för att mångsidigt utveckla dennes personlig-
18083: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        het. 1 enlighet med grundskolelagen skall sko-
18084: av den 25 maj 1988 tili vederbörande medlem        lans fostran och undervisning anordnas i enlig-
18085: av statsrådet översänt en avskrift av följande     het med elevernas ålder och förutsättningar.
18086: av riksdagsman Väänänen m.fl. undertecknade
18087:                                                       1 grundskolan genomförs hälsofostran i en-
18088: spörsmål nr 355:
18089:                                                    lighet med de grunder för läroplanerna som
18090:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           skolstyrelsen godkänt som integrerade genom-
18091:        vidta för att varje skolelev i grundsko-    gående teman på grundskolans låg- och högsta-
18092:        lans högstadium i praktiken skall få        dium. Dessutom skall i läroplanen anvisas
18093:        hälsofostran i tiliräcklig grad?            minst 30 lärotimmar på högstadiet för hälso-
18094:                                                    och trafikfostran. 1 det sammanhanget kan
18095:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt        undervisningen koncentrerat inriktas även på
18096: följande:                                          att förebygga tobaksrökning.
18097:    De fostringsmål som fastslagits i grundskole-     Skolstyrelsen har tili uppgift att förnya
18098: lagen (476/83) utgör de principer som styr         grunderna för grundskolans läroplaner i enlig-
18099: skolans verksamhet och som bör tas i beaktan-      het med de mål som uppställts för skolans
18100: de i fostrings- och undervisningssituationerna i   fostring och undervisning. 1 undervisningen i
18101: olika ämnen. 1 enlighet härmed skall skolans       hälsofostran deltar alla elever. 1 utvecklingsar-
18102: undervisning och övrig verksamhet anordnas         betet tas de krav och mål som ställts upp för
18103: så att den ger nödvändiga färdigheter åt eleven    skolans hälsofostran eftertryckligt i beaktande.
18104: 
18105:     Helsingfors den 27 juni 1988
18106: 
18107:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
18108:                                              1988 vp.
18109: 
18110: Kirjallinen kysymys n:o 356
18111: 
18112: 
18113: 
18114: 
18115:                                 Huuhtanen: Vesiosuuskuntien lainojen korkotuen palauttamises-
18116:                                   ta aikaisemmalle tasolle
18117: 
18118: 
18119:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18120: 
18121:    Haja-asutusalueiden vesihuoltoa on viime        korotustarpeen kulutusmaksuun sekä tarpeen
18122: vuosina pystytty merkittävästi parantamaan         ottaa käyttöön kulutuksesta riippumaton pe-
18123: perustamalla vesiosuuskuntia, jotka ovat val-      rusmaksu, 20 % liittymismaksusta vuodessa
18124: tion ja kuntien tuella rakentaneet Jaajoillekin    vaihdellen 1 200 ja 4 000 mk:n välillä.
18125: alueille ulottuvia vesijohtoverkostoja. Valtion       Tilanne on samantyyppinen kaikissa vastaa-
18126: tuki on ollut osin avustusta, osin korkotukilai-   vana aikana perustetuissa vesiosuuskunnissa.
18127: naa. Vuoden 1988 alusta voimaan tullut muu-        Vuotuiset lisäkustannukset ovat osuuskunnan
18128: tos korkotuen ehdoissa on viemässä lukuisat        koosta ja kustannusrakenteesta riippuen usei-
18129: vesiosuuskunnat rahoituksellisesti kestämättö-     ta kymmeniätuhansia markkoja/osuuskunta.
18130: mään asemaan.                                      Osuuskuntien osakkaat kokevat valtion puolel-
18131:    Asiaa voidaan valaista seuraavan käytännön      ta tulleen yksipuolisen korkotuen alennuspää-
18132: esimerkin pohjalta:                                töksen oikeustajua loukkaavana, koska inves-
18133:    Laukkalan seudun vesiosuuskunta on perus-       tointeja suunniteltaessa lainapäätöksiin merki-
18134: tettu vuonna 1984, ja se toimii Pielaveden ja      tyt korkokustannukset olivat huomattavasti al-
18135: osittain myös Kiuruveden kunnan alueella.          haisemmat. Rakentamispäätökset ja rahoitus-
18136: Vaiheittain rakennettuun vesijohtoverkostoon       suunnitelmat tehtiin annettujen lainapäätösten
18137: on liitetty 114 kiinteistöä, mukana mm. Aseva-     perusteella, minkä lisäksi lainapäätökset olivat
18138: rikko 9:n alainen Koivujärven varasto-osasto.      myös tulevien vuosien rahoitussuunnitelmien
18139:  Hankkeen kustannukset n. 5,4 mmk on katettu       perusteena.
18140: seuraavasti: osakkailta on peritty liittymismak-      Vesiosuuskuntien korkotuen leikkaus vaa-
18141: suina 1,3 mmk, kunnat ovat avustaneet 1,0          rantaa paitsi vesiosuuskuntien olemassaolon,
18142: mmk:lla ja valtio 1,0 mmk:lla. Loppurahoitus       myös tulevan haja-asutusalueiden vesihuollon
18143:  on korkotukilainaa, jota osuuskunnalla oli        rakentamisen. Tästä syystä entiseen korkotuen
18144:  1.1.1988 n. 2 mmk. Korkotukilainat ovat 10 ja     maksuperusteeseen tulee palata mahdollisim-
18145:  8 vuoden lainoja, joiden korko oli lainapää-      man pian.
18146: töksissä 5-5,75 OJo. Vuoden 1988 alussa ta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18147:  pahtuneen muutoksen jälkeen vesiosuuskun-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18148:  nalta peritty korko on ollut pääsääntöisesti      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18149:  8,25 ja pienimmilläänkin 6,5 %. Valtio on         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18150:  leikannut tukeaan siten, että sitä maksetaan
18151:  nyt vain 4 % aiemman jopa 7,25 %:n asemas-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18152:  ta.                                                      ryhtyä vesiosuuskuntien kestämättö-
18153:     Korkotuen muutoksen vaikutus on Laukka-               män rahoitustilanteen parantamiseksi,
18154:  Jan seudun vesiosuuskunnan tapauksessa                   ja
18155:  50 000-60 000 markkaa vuodessa, mikä ver-                   aikooko Hallitus palauttaa vesiosuus-
18156:  rattuna 4 mk/kuution kulutusmaksulla vuodes-             kuntien korkotuen maksuperusteet lai-
18157:  sa kertyvään 80 000 mk:aan on todella paljon.            napäätöksiin merkitylle, ennen 1.1.1988
18158:  Korkotuen leikkaus aiheuttaa lähes 50 % :n               voimassa olleelle tasolle?
18159: 
18160:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1988
18161: 
18162:                                        Jorma Huuhtanen
18163: 280807A
18164: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 356
18165: 
18166: 
18167: 
18168: 
18169:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18170: 
18171:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     maksettiin obligaatiolainaan sidotulle lainalle
18172: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     noin 3 prosenttia enemmän kuin saman ajan-
18173: olette 25 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn        kohdan muille lainoille. Korkohyvitys vaihteli
18174: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      obligaatiotainoissa 3,5-9,25 prosenttiin.
18175: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa vesihuol-
18176: edustaja Huuhtasen näin kuuluvasta kirjallises-   tolaitteiden rakentamiseen tarkoitettujen kor-
18177: ta kysymyksestä n:o 356:                          kotukilainojen korkohyvitys vahvistettiin kah-
18178:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    deksana ensimmäisenä lainavuotena pääsään-
18179:        ryhtyä vesiosuuskuntien kestämättö-        töisesti 4 prosentiksi, mikä vastasi muille kuin
18180:        män rahoitustilanteen parantamiseksi,      obligaatiovaroista myönnetyille lainoille mak-
18181:        ja                                         setun korkohyvityksen tasoa. Tämä aiheutti
18182:           aikooko Hallitus palauttaa vesiosuus-   kiinnitysluottopankeilta lainansa hankkineillc
18183:        kuntien korkotuen maksuperusteet lai-      ääritapauksissa edelliseen vuoteen nähden yli
18184:        napäätöksiin merkitylle, ennen 1.1.1988    kaksinkertaiset korkomenot.
18185:        voimassa olleelle tasolle?                    Korkomuutoksen vaikutukset korostuvat eri-
18186:                                                   tyisesti yhtymämuotoisten lainansaajien koh-
18187:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     dalla, koska yhtymien talous perustuu kulutta-
18188: vasti seuraavaa:                                  jilta perittäviin maksuihin. Kohonneet lainan-
18189:    Luottolaitosten varoista myönnettävistä        hoitokulut aiheuttavat välittömästi korotuspai-
18190: eräistä korkotukilainoista annetun lain muu-      neita kuluttajilta perittäviin maksuihin. Tämä
18191: toksen (971186) johdosta lainoille maksettavan    taas saattaa haitata haja-asutuksen yhteisten
18192: korkohyvityksen määrästä päätetään 1.1.1988       hankkeiden laajenemista ja uusien hankkeiden
18193: lukien tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydes-   käynnistymistä.
18194: sä. Aikaisemmin korkohyvitys määräytyi kor-          Kuten edellä olevasta ilmenee, hallitus on
18195: kotukilainasta perittävän koron ja lainansaa-     tiedostanut korkohyvitysperusteissa tapahtu-
18196: jalta perittävän koron välisenä erotuksena.       neiden muutosten aiheuttamat ongelmat ja tu-
18197:    Aikaisempaan käytäntöön liittyneiden enim-     lee vuoden 1989 tulo- ja menoarvion käsittelyn
18198: mäiskorkosäännösten johdosta korkohyvityk-        yhteydessä harkitsemaan kiinnitysluottopank-
18199: sen määrä oli vuoteen 1987 mennessä käytän-       kien obligaatiovaroista lainansa saaneiden kor-
18200: nössä asettunut selvästi eri tasolle kiinnitys-   kohyvityksen määrää uudelleen, jolloin myös
18201: luottopankkien obligaatiovaroista myöntämis-      ed. Huuhtasen kysymyksessä erityisesti mainit-
18202: sä ja muiden luottolaitosten myöntämissä kor-     tujen vesiosuuskuntien lainojen korkotuki tu-
18203: kotukilainoissa. Keskimäärin korkohyvitystä       lee harkituksi uudelleen.
18204: 
18205:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1988
18206: 
18207:                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
18208:                                      1988 vp. -     KK n:o 356                                    3
18209: 
18210: 
18211: 
18212: 
18213:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18214: 
18215:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lån än för andra lån vid samma tidpunkt.
18216: lnger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Räntegottgörelsen varierade för obligationslå-
18217: lV den 25 maj 1988 tili vederbörande medlem         nens del mellan 3,5 och 9,25 07o.
18218: lV statsrådet översänt avskrift av följande av         I statsförslaget för år 1988 fastställdes som
18219: iksdagsman Huuhtanen undertecknade spörs-           huvudregel att räntegottgörelsen för ränte-
18220: nål nr 356:                                         stödslån, som är avsedda för byggande av
18221:                                                     vatten- och avloppsanläggningar, under de åtta
18222:         Vilka åtgärder ämnar Regeringen             första låneåren är 4 07o, vilket motsvarar nivån
18223:       vidta för att förbättra vattenandelsla-       på den räntegottgörelse som betalas för andra
18224:       gens ohållbara finansieringssituation         lån än sådana som har beviljats av obligations-
18225:       och                                           medel. Detta innebar i extrema fall för dem
18226:         ämnar Regeringen återställa grunder-        som hade skaffat sina lån från hypoteksbanker
18227:       na för betalning av räntestöd tili vatten-    att ränteutgifterna i jämförelse med föregående
18228:       andelslagen tili den nivå som har an-         år steg tili över det dubbla.
18229:       tecknats i lånebesluten och som gällde           Verkningarna av ränteförändringen accentu-
18230:       före 1.1.1988?                                erades i fråga om låntagare av sammanslut-
18231:                                                     ningstyp eftersom sammanslutningars ekonomi
18232:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       grundar sig på avgifter som uppbärs hos kon-
18233: :amt anföra följande:                               sumenterna. Att utgifterna för lånens skötsel
18234:    Med anledning av en ändring av lagen om          steg innebar ett omedelbart tryck på att höja
18235: rissa räntestödslån av kreditanstalters medel       de avgifter som uppbärs hos konsumenterna.
18236: 971/86) fattas beslutet om den räntegottgörel-      Detta återigen kan innebära olägenheter för
18237: ;e som betalas för lånen från och med 1.1.1988      utvidgandet av projekt som är gemensamma
18238:   samband med behandlingen av statsförslaget.       för befolkningen i ett glesbygdsområde liksom
18239: ridigare utgjorde räntegottgörelsen skilinaden      också för inledandet av nya projekt.
18240: nellan den ränta som uppbars för räntestöds-           Såsom det framgår av det ovan anförda är
18241: ånet och den ränta som uppbars hos låntaga-         regeringen medveten om de problem som har.
18242: ·en.                                                föranletts av ändringarna i grunderna för rän- ·
18243:    Tili följd av stadgandena om maximiränta         tegottgörelsen och kommer i samband med
18244: rilka anslöt sig tili tidigare praxis hade ränte-   behandlingen av statsförslaget för år 1989 att
18245: ~ottgörelsen före år 1987 i praktiken stabilise-    på nytt pröva beloppet av den räntegottgörelse
18246: ·ats på en nivå som klart avvek från nivån för      som erläggs tili personer vilka har fått sitt lån
18247: ie räntestödslån som hypoteksbankerna bevil-        av hypoteksbankers obligationsmedel. Härvid
18248:  ade av obligationsmedel och de räntestödslån       kommer också räntestödet för lånen tili vatten-
18249: ;om andra kreditanstalter beviljade. 1 genom-       andelslag, vilka särskilt nämns i riksdagsman
18250: mitt betalades ca 3 OJo högre räntegottgörelse      Huuhtanens spörsmål, på nytt upp tili pröv-
18251: 'ör ett lån som var bundet tili ett obligations-    ning.
18252: 
18253:     Helsingfors den 28 juni 1988
18254: 
18255:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
18256:                                              1988 vp.
18257: 
18258: Kirjallinen kysymys n:o 357
18259: 
18260: 
18261: 
18262: 
18263:                                 Rauramo: Keskiasteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden
18264:                                     tapaturmavakuutuksesta liikuntatunneilla
18265: 
18266: 
18267:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18268: 
18269:    Liikunta ja terveyskasvatus ovat nykyään        sa. Voimassa olevan asetuksen mukaan liikun-
18270: ~eskiasteen  ammatillisen koulutuksen opetus-      tatunneilla sattuneita tapaturmia ei korvata.
18271: munnitelmissa mukana. Tätä on pidettävä suo-       Tämä on aiheuttanut negatiivista suhtautumis-
18272: :uisana kehityksenä. Liikunta toimii tasapai-      ta liikuntaa kohtaan ja vähentänyt motivaa-
18273: lottavana ja opiskelun fyysisistä ja psyykkisis-   tiota osallistua tunneille. Vakuutusturvan
18274: :ä rasituksista palauttavana tekijänä.             puuttuminen loukkaa opiskelijoiden oikeus-
18275:    Keskiasteen ammatillisen koulutuksen ta-        turvaa, koska liikunta on kaikille pakollinen,
18276: voitteena on lain mukaan antaa valmiudet           opetusohjelmassa oleva aine.
18277: :>ersoonallisuuden monipuoliseen kehittämi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18278: ;een. Liikunta osana opintoja tukee tämän          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18279: :avoitteen saavuttamista. Mikäli liikunta keski-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18280: lsteen ammatillisen koulutuksen kautta saa-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18281: :laan osaksi luonnollista elämäntapaa, saavute-
18282: :aan myös merkittäviä kansantaloudellisia                    Aikooko Hallitus toimia niin, että
18283: ;äästöjä esimerkiksi kuntouttamiskustannuk-               liikuntatunnit saataisiin vakuutusturvan
18284: ;issa ja työajan menetyksissä.                            piiriin keskiasteen ammatillisissa oppi-
18285:    Opiskelijoiden vakuutusturva ei kuitenkaan             laitoksissa?
18286: )le kehittynyt koulutuksen kehittymisen kans-
18287: 
18288:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1988
18289: 
18290:                                          Anssi Rauramo
18291: 
18292: 
18293: 
18294: 
18295: ~80779U
18296: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 357
18297: 
18298: 
18299: 
18300: 
18301:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18302: 
18303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ammatillisten oppilaitosten opiskelijatervey
18304: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       denhuolto on pystynyt hoitamaan suurimma1
18305: olette 25 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          osan liikuntatunnilla sattuneiden tapaturmie1
18306: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        hoidosta ja ensiavusta. Oppilaitosten toimin
18307: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nassa on myös tapaturmien ennaltaehkäisyyJ
18308: edustaja Anssi Rauramon näin kuuluvasta kir-        kiinnitetty lisääntyvää huomiota.
18309: jallisesta kysymyksestä n:o 357:                       Oppilaiden vakuutusturvan parantamisek5
18310:                                                     eräät kunnalliset oppilaitokset ovat ottanee
18311:           Aikooko Hallitus toimia niin, että        vapaaehtoisia vakuutuksia, jotka kattava
18312:        liikuntatunnit saataisiin vakuutusturvan     myös esimerkiksi liikuntatunneilla sattuvat ta
18313:        piiriin keskiasteen ammatillisissa oppi-     paturmat. Vapaaehtoisia vakuutusmaksuja ~
18314:        laitoksissa?                                 kuitenkaan oteta huomioon käyttökustannus
18315:                                                     ten valtionosuusperusteita määrättäessä. Se1
18316:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sijaan työllisyyskoulutuksessa olevat oppilaa
18317: taen seuraavaa:                                     on 1.4.1986 lukien rinnastettu täysin työnteki
18318:                                                     jäihin kaikkien koulutuksessa sattuvien tapa
18319:    Ammatillisissa oppilaitoksissa oppilaille sat-   turmien osalta. Vakuutusturvan laajennus ta
18320: tuvien tapaturmien korvaamista koskevat sään-       teutettiin tapaturmavakuutuslain 3 §:n muutta
18321: nökset sisältyvät opiskelutapaturman korvaa-        misesta annetulla lailla (86/86). Keskeisen
18322: misesta annettuun asetukseen (851/48). Ase-         perusteena oli työharjoittelun ja siihen liitt)
18323: tuksen 1 §:n mukaan laboratorio- tai kenttä-        vien matkojen suuri osuus työllisyyskoulutuk
18324: työssä tai muussa käytännöllisessä harjoittelu-     sessa ja yleensä koulutuksen työnomaisuus.
18325: työssä sattunut ja kysymyksessä olevalle opis-         Kysymyksessä tarkoitettua asiaa ei ole käsi
18326: kelumuodolle ominaisten olosuhteiden aiheut-        telty hallituksessa. Opetusministeriön tarko
18327: tama tapaturma korvataan työtapaturmana,            tuksena yhdessä sosiaali- ja terveysministeriö
18328: jos opiskelu on tapahtunut asetuksen 2 §:ssä        kanssa, jolle tapaturmavakuutusasiat varsina
18329: mainitussa tai tarkoitetussa koulussa, laitok-      sesti kuuluvat, on selvittää, olisiko ammatilli~
18330: sessa tai opetuskurssilla.                          ten oppilaitosten osalta tarpeen laajentaa opp
18331:    Saman säännöksen 2 momentin mukaan niin          laiden vakuutusturvaa työllisyyskoulutuksess
18332: ikään korvataan sellainen tapaturma, joka voi-      olevien oppilaiden etuja vastaavasti siten, ett
18333: mistelun tai urheilun opiskelulle ominaisten        ammatillisten oppilaitosten oppilaiden ja työll
18334: olosuhteiden aiheuttamana on kohdannut Hel-         syyskursseilla olevien oppilaiden vakuutusturv
18335: singin yliopiston voimistelulaitoksen, J yväsky-    määräytyisi samojen perusteiden mukaisest
18336: län yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan     Näin pakollinen vakuutusturva koskisi kaikke
18337: taikka urheiluopiston oppilasta. Muilta osin        oppilaitosyhteisön toimintaa mukaan lukien Ii
18338: liikuntatunnilla sattuneet tapaturmat eivät ole     kuntatunnit sekä koulu- ja työharjoitteluma
18339: vakuutusturvan piirissä.                            kat.
18340: 
18341:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
18342: 
18343:                                                                     Ministeri Anna-Liisa Piipari
18344:                                      1988 vp. -      KK n:o 357                                     3
18345: 
18346: 
18347: 
18348: 
18349:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18350: 
18351:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vården och första-hjälpen vid de olycksfall
18352: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          som inträffat under idrottstimmarna. 1 läroan-
18353: av den 25 maj 1988 tili vederbörande medlem          stalternas verksamhet har man även fäst tillta-
18354: av statsrådet översänt en avskrift av följande       gande uppmärksamhet vid att förebygga
18355: av riksdagsman Anssi Rauramo undertecknade           olycksfall.
18356: >pörsmål nr 357:                                        För att förbättra elevernas försäkringsskydd
18357:                                                      har vissa kommunala läroanstalter tecknat fri-
18358:           Ämnar Regeringen förfara så att            villiga försäkringar som även täcker exempelvis
18359:        idrottstimmarna innefattas i försäk-          olyksfall som inträffar under idrottstimmarna.
18360:        ringsskyddet vid yrkesläroanstalterna         Försäkringspremierna för frivillig försäkring
18361:        på mellanstadiet?                             beaktas dock inte då grunderna för driftskost-
18362:                                                      nadernas statsandel fastställs. Däremot är ele-
18363:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         verna inom sysselsättningsutbildning fullt jäm-
18364: följande:                                            ställda med arbetstagare sedan 1.4.1986 vad
18365:    Vad som stadgas angående ersättning av            alla slag av olycksfall under utbildningen be-
18366: >kador som åsamkas elever vid yrkesläroanstal-       träffar. Det utvidgade försäkringsskyddet ge-
18367: ter ingår i förordningen angående skadestånd         nomfördes i.o.m. 3 § lagen om ändring av
18368: för olycksfall vid undervisning (851/48). Enligt     olycksfallsförsäkringslagen (86/86). Det cent-
18369: förordningens 1 § ersätts olycksfall som inträf-     rala motivet var den stora andelen arbetsprak-
18370: fat i laboratorie- eller fältarbete eller i annat    tik och med den förbundna resor i sysselsätt-
18371: praktiskt övningsarbete eller under omständig-       ningsutbildningen och i allmänhet den arbets-
18372: h.eter som är utmärkande för ifrågavarande           liknande utbildningen.
18373: >tudieform som olycksfall i arbete om studier-          Den i spörsmålet berörda frågan har inte
18374: na bedrivits i en sådan skola, anstalt eller         behandlats i regeringen. Undervisningsminis-
18375: undervisningskurs som avses i förordningens          teriets avsikt är att tillsammans med social- och
18376: 2 §.                                                 hälsovårdsministeriet, tili vilket frågorna om
18377:    Enligt 2 mom. i samma stadgande erläggs           olycksfallsförsäkring egentligen hör, utreda i
18378: likaså skadestånd för olycksfall vilket under        viiken mån det är behövligt att vad yrkesläro-
18379: omständigheter som är utmärkande för under-          anstalterna beträffar utvidga elevernas försäk-
18380: visning i gymnastik eller idrott drabbat elev vid    ringsskydd tili att motsvara de förmåner som
18381: Helsingfors universitets gymnastikinrättning,        eleverna inom sysselsättningsutbildningen åt-
18382: Jyväskylä universitets gymnastik- och idrotts-       njuter så att försäkringsskyddet för eleverna
18383: vetenskapliga fakultet eller Idrottsinstitutet.      vid yrkesläroanstalterna och sysselsättnings-
18384: fill övriga delar faller olycksfall under idrotts-   kurserna fastslås enligt enahanda grunder. Så-
18385: timmarna inte inom ramen för försäkrings-            lunda skulle försäkringsskyddet omfatta all
18386: >kyddet.                                             verksamhet inom läroanstalterna inklusive
18387:    Hälsovården för de studerande vid yrkeslä-        idrottstimmarna samt skol- och arbetspraktik-
18388: roanstalter har förmått handha största delen av      resor.
18389: 
18390:     Helsingfors den 17 juni 1988
18391: 
18392:                                                                       Minister Anna-Liisa Piipari
18393:                                               1988 vp.
18394: 
18395: Kirjallinen kysymys n:o 358
18396: 
18397: 
18398: 
18399: 
18400:                                  Rauramo: Teknillisten oppilaitosten resurssien lisäämisestä
18401: 
18402: 
18403:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18404: 
18405:    Eduskunnassa käydyissä teknologiaa käsitel-      paikkoja maatilatalouteen, kun taas useimmil-
18406: leissä keskusteluissa on korostettu uusimman        la tekniikan aloilla on vähennystä.
18407: saatavilla olevan tekniikan mahdollisimman             Teknillisten oppilaitosten varustelutaso on
18408: nopean teollisuuden ja elinkeinoelämän käyt-        usein sangen puutteellinen. Jotta oppilaitokset
18409: töön soveltamisen tärkeyttä. Näihin keskuste-       pystyvät laajentamaan ministeriön yleissuunni-
18410: luihin on liittynyt panostus koulutukseen, jotta    telman mukaista palvelu- ja kehittämistoimin-
18411: työpaikat säilyisivät. Keskusteluissa on tuotu      taansa, tulee teknikko- ja insinöörikoulutus
18412: esiin sekä korkeakouluissa että ammatillisissa      nähdä erityisenä painoalueena kehitettäessä
18413: oppilaitoksissa annettavan teknillisen koulu-       ammatillista koulutusta.
18414: tuksen tärkeys.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18415:                                                     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18416:    Opetusministeriön voimavarasuunnittelussa        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18417: ei kuitenkaan ole otettu huomioon tulevaisuu-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18418: den yhteiskunnan tarpeita. Esimerkiksi maata-
18419: lousoppilaitosten käyttömenot opiskelijaa koh-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18420: den olivat vuonna 1984 selvästi yli kaksinker-             ryhtyä teknillisten oppilaitosten määrä-
18421: taiset teknillisiin oppilaitoksiin nähden. Uudes-          rahakehityksen ja varustelutason pikai-
18422: sa keskiasteen koulutuksen kehittämisohjel-                seksi parantamiseksi vastaamaan no-
18423: massa vuosille 1989-91 esitetään lisää aloitus-            peutuvaa teknillistä kehitystä?
18424: 
18425:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1988
18426: 
18427:                                           Anssi Rauramo
18428: 
18429: 
18430: 
18431: 
18432: 280780V
18433: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 358
18434: 
18435: 
18436: 
18437: 
18438:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18439: 
18440:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lajentamiseen. Kuluvana vuonna tarkoitukseen
18441: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on valtion tulo- ja menoarviossa varattu
18442: olette 25 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          7 000 000 markkaa, josta 2 000 000 markkaa
18443: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        on tarkoitettu hankekohtaisena tukena maksul-
18444: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lisen palvelutoiminnan käynnistämiseksi. Vuo-
18445: edustaja Anssi Rauramon näin kuuluvasta kir-        desta 1987 palvelutoiminnan määrärahaa on
18446: jallisesta kysymyksestä n:o 358:                    lisätty 4 000 000 markalla. Palvelutoiminnan
18447:                                                     kehittämisessä teknilliset oppilaitokset ovatkin
18448:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       muihin ammatillisiin oppilaitoksiin verrattuna
18449:        ryhtyä teknillisten oppilaitosten määrä-     aivan kehityksen kärjessä. Samoin opetustyön
18450:        rahakehityksen ja varustelutason pikai-      kehittämisessä teknilliset oppilaitokset toimivat
18451:        seksi parantamiseksi vastaamaan no-          muun muassa insinöörityön sisällyttämisellä
18452:        peutuvaa teknillistä kehitystä?              opetussuunnitelmiin tiennäyttäjinä muulle am-
18453:                                                     matilliselle koulutukselle.
18454:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
18455: taen seuraavaa:                                        Opetusministeriön tarkoituksena on jatkaa
18456:                                                     teknillisten oppilaitosten kehittämistä edellä
18457:    Teknillisten oppilaitosten resurssit ovat
18458:                                                     tarkoitetulla toimintalinjalla sekä huolehtia
18459: 1980-luvulla selvästi parantuneet. Toiminnan        tarpeellisten määrärahojen saamisesta valtion
18460: kehittämisen kannalta tärkeät laite- ja käyttö-     tulo- ja menoarvioon. Yhtenä lähivuosien uu-
18461: määrärahat ovat kasvaneet huomattavasti yli         tena resurssoinnin erityiskohteena tulee ole-
18462: valtion tulo- ja menoarvion keskimääräisen          maan kunnallisten teknillisten oppilaitosten
18463: kasvuvauhdin. Valtion teknillisten oppilaitos-      määrärahojen tason kohottaminen.
18464: ten laitehankintamäärärahat ovat reaaliarvol-
18465: taan yli kaksinkertaistuneet vuodesta 1984 vuo-        Lopuksi on syytä todeta, että ammatillisten
18466: teen 1988. Teknillisiin oppilaitoksiin on saatu     oppilaitosten oppilasta kohti laskettujen käyt-
18467: viime vuosina myös uusia virkoja ja toimia          tömenojen vertailuja ei voida objektiivisesti
18468: varsin paljon. Muun muassa kuluvana vuonna          tehdä kirjallisessa kysymyksessä mainitulla ta-
18469: valtion teknillisiin oppilaitoksiin on perustettu   valla, koska muun muassa opetuksen luontees-
18470: 35 opettajan, laboratorio- tai harjoitteluinsi-     ta johtuen opetusryhmien koot ovat erilaisia.
18471: nöörin virkaa.                                      Lisäksi on syytä mainita, että esimerkiksi maa-
18472:    Lisäksi viime vuosina on huomattavia lisäre-     talousoppilaitokset ovat sisäoppilaitoksia, mi-
18473: sursseja sijoitettu teknillisten oppilaitosten      kä selvästi kohottaa oppilaskohtaisia käyttö-
18474: maksullisen palvelutoiminnan kehittämiseen ja       kustannuksia.
18475: 
18476:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
18477: 
18478:                                                                     Ministeri Anna-Liisa Piipari
18479:                                      1988 vp. -      KK n:o 358                                      3
18480: 
18481: 
18482: 
18483: 
18484:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18485: 
18486:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utveckla och vidga den avgiftsbelagda servicen
18487: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          vid de tekniska läroanstalterna. Under detta år
18488: av den 25 maj 1988 tili vederbörande medlem          har för ändamålet reserverats 7 000 000 mark i
18489: av statsrådet översänt en avskrift av följande       statsbudgeten, av vilka 2 000 000 mark är av-
18490: av riksdagsman Anssi Rauramo undertecknade           sedda som projektmässigt stöd för att sätta i
18491: spörsmål nr 358:                                     gång avgiftsbelagd service. Sedan år 1987 har
18492:                                                      anslaget för service utökats med 4 000 000
18493:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            mark. I utvecklingen av servicen går de teknis-
18494:        vidta för att skyndsamt förbättra ut-         ka läroanstalterna i spetsen för utvecklingen i
18495:        vecklingen i anslagen för de tekniska         jämförelse med övriga yrkesläroanstalter. 1
18496:        läroanstalterna och standarden på ut-         utvecklingen av undervisningen verkar de tek-
18497:        rustningen vid dem så att den motsva-         niska läroanstalterna likaledes som banbrytare
18498:        rar den tilltagande tekniska utveck-          för den övriga yrkesutbildningen genom att
18499:        lingen?                                       bl.a. inkludera ingenjörsarbete i läroplanerna.
18500:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt              Undervisningsministeriets avsikt är att fort-
18501: följande:                                            sätta med att utveckla de tekniska läroanstal-
18502:                                                      terna enligt ovan nämnda riktlinjer samt att se
18503:    De tekniska läroanstalternas resurser har         tili att man erhåller tillräckliga anslag i stats-
18504: klart förbättrats under 1980-talet. Anlägg-          budgeten. Ett särskilt objekt för ny resurstill-
18505: nings- och driftsanslagen, vilka med tanke på        delning under de närmaste åren kommer att bli
18506: utveckling av verksamheten är viktiga, har           en högre nivå på anslagen för de korumunala
18507: vuxit betydligt mera än statsbudgeten i genom-       tekniska läroanstalterna.
18508: snitt. Anslagen för anskaffning av apparatur
18509: tili statens tekniska läroanstalter har i realvär-      Slutligen är det skäl att konstatera att jämfö-
18510: de mer än fördubblats från år 1984 tili 1988.        relser mellan yrkesläroanstalterna i driftsutgif-
18511: Under de senaste åren har det i rätt hög grad        ter räknat per elev inte objektivt går att göra
18512: även inrättats nya tjänster och befattningar vid     på det sätt som nämns i det skriftliga spörsmå-
18513: de tekniska läroanstalterna. Under innevaran-        let, eftersom bl.a. storleken på undervisnings-
18514: de år har det bl.a. inrättats 35 tjänster som        grupperna beroende på undervisningens natur
18515: lärare, laboratorie- eller praktikingenjörer vid     är olika. Dessutom är det skäl att nämna att
18516: statens tekniska läroanstalter.                      exempelvis lantbruksläroanstalterna är inter-
18517:     Dessutom har det under de senaste åren           natskolor, vilket klart höjer driftskostnaderna
18518: investerats betydande tilläggsresurser på att        per elev.
18519: 
18520:      Helsingfors den 17 juni 1988
18521: 
18522:                                                                       Minister Anna-Liisa Piipari
18523:                                                 1988 vp.
18524: 
18525: Kirjallinen kysymys n:o 359
18526: 
18527: 
18528: 
18529:                                    Tykkyläinen ym.: Tuoteturvallisuuslain noudattamisen valvon-
18530:                                       nan tehostamisesta
18531: 
18532: 
18533:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18534: 
18535:    Tuoteturvallisuuslakia valmisteltaessa oli         olla yhtä keskeistä asemaa elintarvikevalvon-
18536: esillä valvontajärjestelmä, joka tukeutui niihin      nassa kuin kuluttajansuojalain valvonnassa.
18537: viranomaisiin, jotka pääosin vastaavat elintar-       Mikäli näin katsotaan, on tuoteturvallisuuslain
18538: vikelain valvonnasta, sekä osaltaan kuluttajan-       valvonnan antaminen yksistään elintarvikeval-
18539: suojasta vastaaviin kuluttaja-asiamieheen ja          vontaviranomaisille merkinnyt kuluttajan ase-
18540: markkinatuomioistuimeen. Vaaralliseksi tai            man huononemista siihen vaihtoehtoon verrat-
18541: käyttötarkoitukseensa          soveltumattomaksi      tuna, että valvontaan osallistuisivat myös ku-
18542: osoittautuneiden kulutustavaroiden valmistuk-         luttajansuojaviranomaiset.
18543: sen ja myynnin kielto olisi siten annettu mark-          Tuoteturvallisuuslaki on nyt ollut voimassa
18544: kinatuomioistuimen tehtäväksi sekä kielto- ja         vuoden. Uutta lainsäädäntöä valvovien viran-
18545: muiden kysymykseen tulevien toimenpiteiden            omaisten voimavaroja ei ole lisätty juuri ollen-
18546: valmistelu kuluttaja-asiamiehelle. Tällä tavoin       kaan, vaikka kysymyksessä on kuluttajien kan-
18547: järjestetty valvonta olisi ollut lähellä Ruotsissa    nalta keskeinen ja yhteiskunnalliselta merki-
18548: käytössä olevaa valvontajärjestelmää, jonka           tykseltään huomattava lisätehtävä elintarvike-
18549: on yleisesti katsottu toimineen tuoteturvalli-        valvontaviranomaisille. Kokemukset lain voi-
18550: suusasioissa tehokkaasti. Tällaista järjestel-        massaoloajalta eivät ole rohkaisevia. Ilmeisen
18551: mää, jossa kiellot määräisi riippumaton tuo-          resurssien lisääruistarpeen ohella näyttää ole-
18552: mioistuin, voi myös kuluttajien ja elinkeinon-        van syytä ottaa tarkasteltavaksi myös tuotetur-
18553: harjoittajien oikeusturvan kannalta pitää hyvä-       vallisuuslain valvontajärjestelmä kokonaisuu-
18554: nä.                                                   dessaan.
18555:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18556:    Erityisesti elinkeinoelämän järjestöjen toivo-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
18557: musten mukaisesti tuoteturvallisuuslakia vesi-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
18558: tettiin valmistelutyön aikana. Nyt sen perus-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
18559: teella ei ole mahdollisuutta puuttua sellaisiin       sen:
18560: ala-arvoisiin ja kelvottomiin tuotteisiin, joita ei
18561: voi pitää vaarallisina. Tuoteturvallisuuslain                   Tietääkö Hallitus, että tuoteturvalli-
18562: valvonnasta vastaavat yksinomaisesti elintarvi-              suuslain valvontajärjestelmä on osoit-
18563: kelain valvonnassa mukana olevat viranomai-                  tautunut huonosti toimivaksi ja sille
18564: set. Tuoteturvallisuuslainsäädäntö etäännytet-               varatut voimavarat riittämättömiksi,
18565: tiin tällä tavoin muusta keskeisestä kuluttajan-             sekä
18566: suojalainsäädännöstä. Elintarvikevalvonnasta                    aikooko Hallitus selvittää, olisiko ti-
18567: vastaavien viranomaisten samoin kuin elinkei-                lannetta mahdollista ainakin osittain
18568: noelämän järjestöjen edustajien taholta on ni-               parantaa sillä tavoin, että kuluttaja-asi-
18569: menomaisesti esitetty käsityksiä, että elintarvi-            amiehelle ja markkinatuomioistuimelle
18570: kevalvontaviranomaisten ja kuluttajansuojavi-                annettaisiin toimivaltaa näissä asioissa,
18571: ranomaisten tehtävät eroavat selvästi toisistaan             niin kuin lakia valmisteltaessa on aikai-
18572: ja ettei kuluttajan aseman turvaamisella voi                 semmin ehdotettu?
18573: 
18574:     Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1988
18575: 
18576:                      Marja-Liisa Tykkyläinen                  Arjo Alho
18577:                      Saara-Maria Paakkinen                    Markus Aaltonen
18578:                                          Timo Roos
18579: 280760Z
18580: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 359
18581: 
18582: 
18583: 
18584: 
18585:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18586: 
18587:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          a) Elintarvikevalvontaviranomaiset olivat jo
18588: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ennen tuoteturvallisuuslain säätämistä valvo-
18589: olette 24 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          neet elintarvikelainsäädännön nojalla merkittä-
18590: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vää määrää kulutustavaroita, koska elintarvi-
18591: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kelakia sovellettiin elintarvikkeiden ohella
18592: edustaja Marja-Liisa Tykkyläisen ym. kirjalli-      myös useisiin käyttö- ja kulutustarvikkeisiin.
18593: sesta kysymyksestä n:o 359:                         Näin kulutustavaroiden valvontatehtävä oli en-
18594:                                                     tuudestaan jo tuttua ko. viranomaisille.
18595:           Tietääkö Hallitus, että tuoteturvalli-
18596:                                                        b) Elintarvikevalvonnassa on järjestetty
18597:        suuslain valvontajärjestelmä on osoit-
18598:                                                     myös piiri- ja paikallistason valvonta koko
18599:        tautunut huonosti toimivaksi ja sille        maan kattavaksi. Läänin alueella valvonnasta
18600:        varatut voimavarat riittämättömiksi,
18601:                                                     huolehtivat lääninhallitukset ja kunnissa kun-
18602:        sekä                                         tien terveyslautakunnat. Tällaista piiri- ja pai-
18603:           aikooko Hallitus selvittää, olisiko ti-   kallistason valvontaa ei ole järjestetty kulut-
18604:        lannetta mahdollista ainakin osittain        taja-asiamiehen toimesta tapahtuvassa valvon-
18605:        parantaa sillä tavoin, että kuluttaja-       tajärjestelmässä. Kunnallisten kuluttajaneuvo-
18606:        asiamiehelle ja       markkinatuomiois-      jien verkosto ei ole myöskään koko maan
18607:        tuimelle annettaisiin toimivaltaa näissä     kattava, joten sen varaan ei paikallistason
18608:        asioissa, niin kuin lakia valmisteltaessa    valvontaa voitu rakentaa. Myöskään uusien
18609:        on aikaisemmin ehdotettu?                    virkojen perustaminen tuoteturvallisuusvalvon-
18610:                                                     taa varten jokaiseen kuntaan ei ollut mahdol-
18611:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lista.
18612: taen seuraavaa:                                        c) Nykyisessä tuoteturvallisuuslaissamme on
18613:    Tuoteturvallisuuslaki tuli voimaan 1 päivänä     järjestetty myös kulutustavaroiden valvonta
18614: toukokuuta 1987 pitkällisen ja perusteellisen       maahantuontivaiheessa elintarvikevalvonnan
18615: valmistelun jälkeen. Valmistelu tapahtui use-       tapaan. Tätä voidaan pitää tärkeänä keinona
18616: ammassa peräkkäisessä työryhmässä. Lain val-        ja mahdollisuutena ehkäistä vaarallisten tuon-
18617: vontaorganisaatiota harkittaessa päävaihtoeh-       titavaroiden leviäminen maahamme. Kysymyk-
18618: toina olivat esillä toisaalta kuluttajansuojavi-    sen perusteluissa viitatussa Ruotsin tuotetur-
18619: ranomaisten ja toisaalta elintarvikevalvontavi-     vallisuusvalvontajärjestelmässä ei sen sijaan
18620: ranomaisten varaan rakentuvat valvontajärjes-       ole lainkaan järjestetty erikseen maahantuonti-
18621: telmät. Ensin mainitussa vaihtoehdossa val-         vaiheen valvontaa.
18622: vonnasta olisivat huolehtineet kunnalliset ku-         d) Nykyisen tuoteturvallisuuslakimme pää-
18623: luttajaneuvojat, kuluttaja-asiamies ja markki-      töksentekojärjestelmä on joustava, nopea ja
18624: natuomioistuin. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa        monitahoinen. Tulliviranomainen ja elinkeino-
18625: puolestaan valvonnasta huolehtisivat maahan-        hallitus voivat aina antaa esimerkiksi maahan-
18626: tuontivaiheessa tulliviranomainen ja muutoin        tuonti- tai myyntikiellon, jos kulutustavara
18627: elinkeinohallitus, lääninhallitukset ja kuntien     lain yleislausekkeen nojalla voi aiheuttaa vaa-
18628: terveyslautakunnat.                                 raa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle.
18629:    Valmistelun yhteydessä painotettiin voimak-      Lääninhallitukset ja kuntien terveyslautakun-
18630: kaasti sitä, että lain noudattamisen valvonta       nat voivat myös määrätä kielloista, jos kulu-
18631: tulisi järjestää tehokkaaksi siten, että myös       tustavara on tuoteturvallisuuslain nojalla an-
18632: paikallistasolla olisi viranomaisvalvontaa.         nettujen säännösten tai määräysten vastainen.
18633:    Hallitus päätyi lopulta järjestelmään, jossa     Mainituista toimenpiteistä päättäminen aina
18634: valvonta annettiin pääosin samoille viranomai-      markkinatuomioistuimessa kuluttaja-asiamie-
18635: sille, jotka olivat huolehtineet myös elintarvi-    hen esityksestä saattaisi olla huomattavasti hi-
18636: kevalvonnasta, lähinnä seuraavista syistä:          taampaa. Lisäksi markkinatuomioistuimen
18637:                                      1988 vp. -     KK n:o 359                                      3
18638: 
18639: päätökseen ei saa hakea muutosta varsinaisin        sellaisia kuluttajien terveydelle tai omaisuudel-
18640: muutoksenhakukeinoin kun taas tuoteturvalli-        le vaarallisia kulutustavaroita, joiden vaihdan-
18641: suuslain valvontaviranomaisten päätöksistä on       taan ei itse valvontajärjestelmän huonon toimi-
18642: valitustie aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen      vuuden takia olisi voitu puuttua. Kukin kulut-
18643: saakka.                                             taja voi tehdä havainnoistaan ilmoituksen kun-
18644:    Valvontaviranomaiset, lähinnä keskushallin-      tansa kunnalliselle kuluttajaneuvojalle tai
18645: totasolla, ovat lain ensimmäisen voimassaolo-       yleensä tuoteturvallisuuslain valvontaviran-
18646: vuoden aikana antaneet jo kieltopäätöksiä,          omaisille, jotka ilmoituksen johdosta ryhtyvät
18647: vaatineet tuotteista annettavaksi oikeaa infor-     asianmukaisiin toimenpiteisiin.
18648: maatiota, vaatineet tavaroihin liitettäväksi va-
18649: roitusmerkintöjä jne. Useita tuotteita on lisäksi      Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo, että
18650: tutkittavana niiden mahdollisesti sisältämien       riittävistä henkilöresursseista tulee valvontajär-
18651: vaarallisten ominaisuuksien vuoksi.                 jestelmän tehokkuuden takaamiseksi jatkossa
18652:    Lopullisia johtopäätöksiä itse tuoteturvalli-    huolehtia ja tarvittaessa niitä myös lisätä. Mi-
18653: suusvalvontaorganisaation toimivuudesta yh-         nisteriö seuraa myös itse valvontajärjestelmän
18654: den voimassaolovuoden perusteella ei voida          toimivuutta ja ryhtyy, jos aihetta siihen ilme-
18655: eikä ole syytäkään tehdä. Ei myöskään ole           nee, toimenpiteisiin valvontajärjestelmän edel-
18656: osoitettu, että markkinoillamme juurikaan olisi     leen kehittämiseksi.
18657: 
18658:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1988
18659: 
18660:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
18661: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 359
18662: 
18663: 
18664: 
18665: 
18666:                              Tili Riksdagens Herr Taimao
18667: 
18668:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        om livsmedelstillsynen, närmast av följande
18669: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        orsaker:
18670: av den 24 maj 1988 tili vederbörande medlem           a) Livsmedelstillsynsmyndigheterna hade re-
18671: av statsrådet översänt avskrift av följande        dan innan produktsäkerhetslagen stiftades
18672: av riksdagsledamot Marja-Liisa Tykkyläinen         övervakat en betydande mängd konsumtions-
18673: m.fl. undertecknade spörsmål nr 359:               varor med stöd av livsmedelslagstiftningen ef-
18674:                                                    tersom livsmedelslagen också tillämpades på
18675:           Är Regeringen medveten om att till-      många bruks- och konsumtionsförnödenheter,
18676:        synen över efterlevnaden av produktsä-      förutom på livsmedel. Uppgiften att övervaka
18677:        kerhetslagen har visat sig fungera dåligt   konsumtionsvaror var således bekant från tidi-
18678:        och att de för ändamålet reserverade        gare för ifrågavarande myndigheter.
18679:        resurserna har varit otillräckliga, samt       b) Inom ramen för livsmedelsövervakingen
18680:           ämnar Regeringen utreda huruvida         har det också ordnats riksomfattande över-
18681:        situationen åtminstone delvis kunde         vakning på distriktsnivå och lokal nivå. Läns-
18682:        förbättras genom att konsumentom-           styrelserna och de kommunala hälsovårds-
18683:        budsmannen och marknadsdomstolen            nämnderna sköter övervakningen i länen re-
18684:        skulle ges behörighet i dessa ärenden,      spektive kommunerna. Sådan övervakning på
18685:        på det sätt som föreslogs då lagen          distriktsnivå och lokal nivå har inte organise-
18686:        bereddes?                                   rats inom ramen för det övervakningssystem
18687:                                                    som ordnas på försorg av konsumentombuds-
18688:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       mannen. Eftersom nätet av kommunala konsu-
18689: samt anföra följande:                              mentrådgivare inte heller täcker hela landet,
18690:                                                    var det inte möjligt att på det bygga upp en
18691:    Produktsäkerhetslagen trädde i kraft den l      övervakning på loka! nivå. Det har inte heller
18692: maj 1987 efter en långvarig och grundlig bered-    varit möjligt att i varje kommun inrätta nya
18693: ning. Lagen bereddes i flera på varandra föl-      tjänster för övervakning av produktsäkerheten.
18694: jande arbetsgrupper. De två främsta alternati-        c) 1 gällande produktsäkerhetslag stadgas det
18695: ven vid övervägandet av hur man skulle orga-       också om övervakning av konsumtionsvaror i
18696: nisera tillsynen över efterlevnaden av lagen var   importskedet, på samma sätt som i fråga om
18697: å ena sidan ett system som baserar sig på          livsmedelsövervakning. Detta kan anses vara
18698: konsumentskyddsmyndigheterna och å andra           ett viktigt medel och en möjlighet att förhindra
18699: sidan ett system som baserar sig på livsmedels-    att farliga importvaror kommer in i landet. I
18700: tillsynsmyndigheterna. Enligt det förstnämnda      motiveringen till spörsmålet hänvisas tili Sveri-
18701: alternativet skulle övervakningen skötas av        ges system för övervakning av produktsäkerhe-
18702: kommunala konsumentrådgivare, konsument-           ten. I Sverige har det däremot inte ordnats
18703: ombudsman och marknadsdomstol. Enligt det          någon särskild övervakning i importskedet.
18704: senare alternativet skulle övervakningen i im-        d) Systemet för beslutsfattande i vår gällan-
18705: portskedet skötas av tullmyndigheterna och i       de produktsäkerhetslag är smidigt, snabbt och
18706: övrigt av näringsstyrelsen, länsstyrelserna och    mångskiftande. Tullmyndigheterna och nä-
18707: kommunernas hälsovårdsnämnder.                     ringsstyrelsen kan t.ex. alltid utfärda import-
18708:    1 samband med beredningen betonades det         eller försäljningsförbud om en konsumtionsva-
18709: starkt att tillsynen över efterlevnaden av lagen   ra, med stöd av lagens generalklausul, kan
18710: borde ordnas effektivt så, att myndigheterna       orsaka fara för konsumentens hälsa eller egen-
18711: skulle utöva övervakning också på loka! nivå.      dom. Länsstyrelserna och kommunernas hälso-
18712:    Regeringen stannade slutligen för ett system    vårdsnämnder kan också utfärda förbud om en
18713: där övervakningen anförtroddes i huvudsak          konsumtionsvara står i strid med stadganden
18714: samma myndigheter som också hade haft hand         eller föreskrifter som getts med stöd av pro-
18715:                                         1988 vp. -   KK n:o 359                                      5
18716: 
18717: duktsäkerhetslageno Det skulle kunna vara ett        tionen för övervakning av produktsäkerheten
18718: betydligt långsammare förfarande att alltid          fungerar o Det har inte heller påvisats att det på
18719: besluta om nämnda åtgärder i marknadsdom-            marknaden skulle finnas märkbara mängder
18720: stolen på föredragning av konsumentombuds-           sådana för konsumentens hälsa eller egendom
18721: manneno Det är inte heller möjligt att söka          farliga konsumtionsvaror som det pogoao över-
18722: ändring i marknadsdomstolens beslut med or-          vakningssystemets dåliga funktionsduglighet
18723: dinära rättsmedel, medan det däremot är möj-         inte har varit möjligt att vidta åtgärder emot.
18724: ligt att överklaga beslut, fattade av de tilisyns-   Varje konsument kan anmäla sina iakttagelser
18725: myndigheter, om vilka stadgas i produktsäker-        tili den kommunala konsumentrådgivaren i sin
18726: hetslagen, ända upp tili högsta förvaltnings-        kommun eller i allmänhet tili de tilisynsmyn-
18727: domstoleno                                           digheter som avses i produktsäkerhetslageno
18728:    Övervakningsmyndigheterna, närmast på             Myndigheterna vidtar sedan vederbörliga åt-
18729: centralförvaltningsnivå, har redan under första      gärdero
18730: året lagen varit i kraft utfärdat beslut om
18731: förbud, krävt att korrekt information ges om            Handels- och industriministeriet anser att
18732: produkterna, krävt att varor förses med var-         man bör se tili att personresurserna är tiliräck-
18733: ningsbetecknigar OoSo v Dessutom undersöks
18734:                         0                            liga och att man vid behov också bör öka dem
18735: flera produkter för utrönande av huruvida de         för att kunna garantera ett effektivt övervak-
18736: eventuellt har farliga egenskaper   0                ningssystem i fortsättningeno Ministeriet håller
18737:    Det är omöjligt och det finns heller ingen        sig också underrättat om hur övervaknings-
18738: orsak att på basis av ett enda års erfarenheter      systemet fungerar och vidtar vid behov åtgär-
18739: dra definitiva slutsatser angående hur organisa-     der för vidareutveckling av systemet.
18740: 
18741:      Helsingfors den 13 juni 1988
18742: 
18743:                                                                         Minister Pertti Salolainen
18744:                                               1988 vp.
18745: 
18746: Kirjallinen kysymys n:o 360
18747: 
18748: 
18749: 
18750: 
18751:                                   Almgren: Alkoholin kulutuksen vähentämiseksi tarvittavista toi-
18752:                                      menpiteistä
18753: 
18754: 
18755:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18756: 
18757:    Alkoholin kulutusluvut ovat Suomessa jat-         kulutus kasvaa vahvojen oluiden puolella. Kes-
18758: kuvassa kasvussa. Toisaalta Suomi WHO:n              kiolut on edelleen aloitusjuoma useille nuorille.
18759: jäsenmaana on sitoutunut siihen, että alkoho-           Erittäin hälyttävä on kehitys anniskeluoi-
18760: lin kulutus vähenee vuoteen 2000 mennessä            keuksia ajatellen. Jo 1.1.1987 purettiin päätös,
18761: 25 OJo :lla. Ainakaan toistaiseksi ei ole esitetty   jonka mukaan anniskeluoikeuksia ei myönnet-
18762: sellaista tavoiteohjelmaa,       jolla pyritään      ty subventoidun lomatoiminnan piiristä tulleil-
18763: WHO:n asettamaan tavoitteeseen. Toisaalta on         le hankkeille. Tarjoiluoikeuksia on myönnetty
18764: havaittavissa, että julkisuudessa esiintyneet        monille loma- ja koulutuskeskuksille. Uusin
18765: kannanotot johtavat yhä lisääntyvään alkoho-         avaus on se, että ammattiyhdistysliikkeen yllä-
18766: lin kulutukseen. Tällaista kehityssuuntaa edus-      pitämälle ay-opistolle ollaan myöntämässä an-
18767: tavat mm. erään Alkon piiripäällikön lehdis-         niskeluoikeudet. Ainoana perusteluna on esi-
18768: tössä esittämät kannanotot, joissa esitetään         tetty, että ay-opistolle tulevat opiskelijat tuovat
18769: erittäin liberaalia alkoholipolitiikkaa mm. si-      muutoin mukanaan omat alkoholijuomansa.
18770: ten, että annetaan ohjeita siitä, miten alkoholi-    Ei pystytä näkemään sitä, että ilman anniske-
18771: juomia voi valmistaa kotiolosuhteissa. Voi-          luoikeuksia monet ehkä pystyisivät pysymään
18772: daan perustellusti kysyä, onko kuvatunlainen         kuivilla ja voisivat osallistua opetukseen täysi-
18773: esiintyminen edes luvallista, kun ottaa huo-         painoisesti. Väljennetyt anniskeluoikeuksien
18774: mioon alkoholilain säädökset.                        myöntämisperusteet tulevat varmuudella lisää-
18775:                                                      mään kulutusta ja siten myös haittoja.
18776:    Toinen merkittävä alkoholin kulutukseen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18777: vaikuttava tekijä on viinien mainonta, jota          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18778: esiintyy lehdistössä ns. "maistajaisten" muo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18779: dossa. Näkyvästi esitetyt asiantuntijoiden lau-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18780: sunnot eri viinilaatujen ominaisuuksista eivät
18781: voi olla voimassa olevan alkoholin mainonnan                  Voidaanko Alkon erään piiripäälli-
18782: kieltävän säädöksen mukaisia. On esitetty väit-             kön julkisuudessa esittämiä ohjeita al-
18783: teitä, joiden mukaan ko. tavalla esiintyvä viini-           koholijuomien valmistamiseksi kotona
18784: mainonta sopisi lain säädösten piiriin. Tätä on             ja eräiden lehtien viinimainontaa pitää
18785: vaikea uskoa. Pikemminkin näyttää siltä, että               joka suhteessa voimassa olevan lainsää-
18786: valvontaa suorittavat viranomaiset ovat um-                 dännön mukaisina, ja onko tarkistetta-
18787: mistaneet silmänsä ilmiselvältä lain rikkomisel-            va nykyistä lainsäädäntöä siten, että
18788: ta.                                                         anniskeluoikeuksien myöntäminen ote-
18789:                                                             taan pois Alkon hallintoneuvostolta,
18790:    Oluen piilomainonta on johtanut yhä lisään-              jotta asia saataisiin paremmin parla-
18791: tyvään oluen käyttöön. Ykkösoluen mainonta                  mentaariseen hallintaan ja Alkon rooli
18792: on katsottu sallituksi. Tosiasia on, että miedon            alkoholipolitiikan toteuttajana muute-
18793: pilsnerin mainonta on siten suunnattu, että                 tuksi?
18794: 
18795:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1988
18796: 
18797:                                            Esko Almgren
18798: 
18799: 
18800: 280805Y
18801: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 360
18802: 
18803: 
18804: 
18805: 
18806:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18807: 
18808:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           2. Alkoholimainonta
18809: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-           Lehdistössä on eräitä vuosia esiintynyt viini-
18810: hemies, 25 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          palstoja, joissa on merkkikohtaisesti esitelty eri
18811: kirjeenne n:o 1027 ohella toimittanut valtio-        viinien ominaisuuksia. Samassa yhteydessä on
18812: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        esitelty eri maiden viinikulttuureja. Kysymyk-
18813: sen kansanedustaja Almgrenin näin kuuluvasta         sessä on ongelmallinen asia, johon on useassa
18814: kirjallisesta kysymyksestä n:o 360:                  yhteydessä kiinnitetty huomiota. Asiasta on
18815:                                                      tehty kanteluita muun muassa oikeuskansleril-
18816:          Voidaanko Alkon erään piiripäälli-          le.
18817:        kön julkisuudessa esittämiä ohjeita al-
18818:        koholijuomien valmistamiseksi kotona             Vuonna 1982 alkoholimainontasäännösten
18819:        ja eräiden lehtien viinimainontaa pitää       tarkistamistyöryhmä (Työryhmämuistio, sosi-
18820:        joka suhteessa voimassa olevan lainsää-       aali- ja terveysministeriö 1982: 12.2) käsitteli
18821:        dännön mukaisina, ja onko tarkistetta-        lehdistön alkoholikirjoittelua näin:
18822:        va nykyistä lainsäädäntöä siten, että             "Alkoholimainonnan rajoitussäännöstö kiel-
18823:        anniskeluoikeuksien myöntäminen ote-           tää alkoholijuomien suoran mainonnan, teksti-
18824:        taan pois Alkon hallintoneuvostolta,          taikka muun piilomainonnan. Säännöstön so-
18825:        jotta asia saataisiin paremmin parla-         veltaminen on tuottanut eräissä tapauksissa
18826:        mentaariseen hallintaan ja Alkon rooli        tiettyjä vaikeuksia. Ryhmän mielestä on asian-
18827:        alkoholipolitiikan toteuttajana muute-        mukaista yhtenäistää alkoholimainonnan rajoi-
18828:        tuksi?                                        tussäännösten soveltamiskäytäntö lehdistön
18829:                                                      tekstimainontaa koskevien sopimusten ja oh-
18830:   Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraa-         jeiden kanssa, joka säännöstö on yleisesti leh-
18831: vaa:                                                 distön tiedossa.
18832:    1. Alkoholijuomien kotivalmistus                     Edellä sanottu ei tarkoita sitä, että teksti- ja
18833:    Poikkeuksena alkoholiyhtiön yksinoikeudel-        piilomainonnan valvomisesta sen nykyisessä
18834: le valmistaa alkoholijuomia on kotitalouksille       laajuudessaan luovuttaisiin, ja että soveltamis-
18835: perinnäisesti taattu oikeus valmistaa kotitar-       käytäntö kovinkaan suuresti muuttuisi. On
18836: peiksi olutta ja viiniä. Kysymystä ei ole tar-       aina lähdettävä siitä, että havaittuun ilmeiseen
18837: kemmin yksilöity, mutta ilmeisesti on kysymys        teksti- ja piilomainontaan puututaan."
18838: sahdin valmistukseen liittyvästä lehtikirjoitte-        Alkossa on jatkuvasti seurattu alkoholiai-
18839: lusta. Sahtiasia on ollut näkyvästi viime aikoi-     heista lehtikirjoittelua yhtiön sisäisen ja Sano-
18840: na esillä. Sahtia saa valmistaa kotitarpeiksi.       malehtien Ilmoitustoimistolta tilatun leikepal-
18841: Eriasteiset alkoholiyhtiön toimihenkilöt joutu-      velun avulla. Kun viiniaiheinen lehtikirjoittelu
18842: vat usein julkisuudessa asemansa puolesta esit-      muutama vuosi sitten alkoi, oli Alko yhteydes-
18843: tämään kannanottoja alkoholilainsäädännön            sä asianomaisten lehtien toimituksiin. Toimit-
18844: tulkintakysymyksistä. Jos ohjeita on annettu         tajat vetosivat paino- ja sananvapauteen ja
18845: laittoman alkoholijuoman valmistuksesta, on          katsoivat, ettei kirjoittelua voida pitää alkoho-
18846: kysymyksessä alkoholilain 91 a §:ssä (684175)        lijuomien mainontana tai muuna myynninedis-
18847: säädetty rikollinen teko: houkutteleminen al-        tämistoimintana, ellei kirjoitus tai artikkeli ole
18848: koholipitoisen aineen valmistukseen, josta ran-      selvästi laadittu suosimaan jotain tai joitain
18849: gaistusmaksimi on vuosi vankeutta. Kysymyk-          alkoholijuomamerkkejä alkoholinvalmistajan
18850: sessä ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella   tai agentin pyynnöstä ja/tai tukemana. Toimit-
18851: ohjeiden antamisen voitaisiin katsoa olevan          tajat ilmoittivat noudattavansa Graafisen Teol-
18852: rinnastettavissa mainitunlaiseen rangaistavaan       lisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanoma-
18853: tekoon.                                              lehtimiesten Liiton välistä sopimusta, jossa
18854:                                      1988 vp. -      KK n:o 360                                     3
18855: 
18856: edellytetään, että toimittaja ei harjoita teksti-    matkailuravintoloille, JOissa alkoholin osuus
18857: ja piilomainontaa.                                   myynnistä on suhteellisen vähäinen. Laskel-
18858:    Myös 1 veroluokan miedon oluen, joka ei ole       mien mukaan keskimääräinen mietoviinioi-
18859: alkoholijuoma, mainonta on herättänyt kes-           keuksin toimiva ruokaravintola anniskelee al-
18860: kustelua kansalaisten keskuudessa. Miedon            koholia kymmenisen prosenttia enemmän kuin
18861: oluen mainonta on edelleenkin koettu keski-          keskiverto keskiolutkahvila ja sen anniskelu-
18862: oluen ja vahvan oluen piilomainontana. Mie-          määrä on vain 15 prosenttia perinteisen ravin-
18863: don 1-oluen mainontaa on tosin rajoitettu            tolan anniskelusta. Oikeuksien vapaampi
18864: 14.12.1983 Alkon ja panimaiden välisellä sopi-       myöntäminen hyville ruokaravintoloille mer-
18865: muksella. Sopimuksen mukaan 1-oluen mai-             kitsee siis pääsääntöisesti majoitus- ja ravitse-
18866: nonnassa ei mm. enää käytetä ilmauksia, jotka        misalan rakennemuutosta, jota alkoholipoliitti-
18867: voidaan mieltää keskialueen ja vahvaan olueen        sesti on pidettävä hallittuna ja jolla on myös
18868: liittyviksi. 1-oluen mainontaan liittyviä iskulau-   myönteisiä työllistävyys- ja peruspalvelujen pa-
18869: seita ei käytetä III- ja IV-oluiden yhteydessä.      rantamisvaikutuksia. Alkon hallintoneuvosto
18870:     Muun ohessa alkoholijuomien mainontati-          on päättänyt kuluvana vuonna myöntää annis-
18871: lanteen selvittämiseksi sosiaali- ja terveysminis-   keluoikeuksia vuoteen 1987 verrattuna pidätty-
18872: teriö on 12.4.1988 tekemällään päätöksellä           vämmin tarveharkinnan perusteella vahvistet-
18873: asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on eri-         tuja myöntämisperiaatteita noudattaen.
18874: tyisesti:                                               Tarveharkinnan perusteella Alkon hallinto-
18875:     - selvittää voimassa olevan alkoholi- ja         neuvosto pidättäytyi muutaman vuoden myön-
18876: tupakkamainontaa koskevan säännöstön toi-            tämästä anniskeluoikeuksia subventoidun lo-
18877: mivuus käytännössä,                                  matoiminnan piiristä tulleille hankkeille ja
18878:     - tutkia alkoholi- ja tupakkamainonnan           kuntoutuslaitoksille. Päätös on kuitenkin pu-
18879: liittyminen muiden tuotteiden tai palvelujen         rettu 1.1.1987 lukien. Anniskeluoikeuksien
18880: mainontaan tai myynninedistämistoimintaan            myöntäminen           ammattiyhdistysjärjestöjen
18881: sekä                                                 loma- ja koulutuskeskuksiin ei ole mikään uusi
18882:     - tehdä selvityksen pohjalta ehdotukset          asia. Anniskeluoikeuksia on vuosien varrella
18883: tarpeellisiksi muutoksiksi asianomaisiin sään-       myönnetty mm. KVL:n (Kunnallisvirkamieslii-
18884: nöksiin.                                             ton) Loma Oy:lle Kuusamon Iivaaran Loma-
18885:     Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen          keskukseen, Liikealan ammattiliitto ry:lle (ent.
18886: 31.5.1989 mennessä.                                  Liikeväen Liitto ry.) Kausalan Radansuuhun ja
18887:     3. Anniskelupolitiikka                           Liikeliitto ry:lle Hattulan Petäykseen. Näissä
18888:     Viime vuosina on useaan otteeseen esitetty       kaikissa alkoholin osuus myynnistä on ollut
18889: alkoholihallinnon uudistamista siten, että var-      suhteellisen vähäistä.
18890: sinaisen valtionhallinnon osuutta anniskeluoi-          Vuoden 1982 lopussa anniskeluravintoloiden
18891: keuksia myönnettäessä lisätään. Parlamentaa-         määrä oli 1 526 ja vuoden 1987 lopussa 2 037
18892: rinen alkoholikomitea ehdotti vuonna 1978            eli lisäys viidessä vuodessa oli 511 anniskelura-
18893: lääninhallitusten osuuden voimistamista alko-        vintolaa. Tästä lisäyksestä ruokaravintoloiden
18894: holipolitiikassa kehittämällä muun muassa lau-       määrä oli 378 eli 74 prosenttia. Alkoholinkulu-
18895: suntomenettelyä. Tämä olisi erityisesti koske-       tuksen kannalta merkittävien viihde-, olut- ja
18896: nut anniskeluoikeuksien myöntämistä. Komi-           kortteliravintoloiden määrän lisäys mainittuna
18897: tea piti myös tärkeänä, että valtioneuvoston         aikana oli vain 20. Edellisenä ajankohtana
18898: olisi vahvistettava sosiaali- ja terveysministe-     niiden osuus anniskeluravintoloista oli 50 pro-
18899:  riön sekä Alkon hallintoneuvoston toimesta          senttia ja jälkimmäisenä enää 39 prosenttia,
18900: valmisteltava alkoholipolitiikan viisivuotinen       joten tapahtunutta rakennemuutosta voidaan
18901: yleissuunnitelma sekä sen vuotuiset tarkisteet.      tältä osin pitää alkoholipoliittisesti myönteise-
18902:  Yleissuunnitelmasta voitaisiin poiketa vain so-     nä.
18903:  siaali- ja terveysministeriön suostumuksella ja        4. Alkoholinkulutuksen alentaminen 25 pro-
18904: sen valmistelusta sosiaali- ja terveysministeriöl-   sentilla
18905: lä olisi oikeus antaa sitovia ohjeita. Komitean         Suomi pyrkii Maailman Terveysjärjestön
18906: ehdotusten jatkokäsittelyssa nämä ehdotukset         (WHO) jäsenmaana alentamaan alkoholin ku-
18907:  uusiutuivat.                                        lutusta 25 prosentilla vuoteen 2000 mennessä.
18908:     Uusien anniskeluoikeuksien myöntäminen           Hallitus piti terveyspoliittisessa selonteossaan
18909:  on painottunut viime vuosina pienille ruoka- ja     vuonna 1985 tärkeänä alkoholin kokonaiskulu-
18910: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 360
18911: 
18912: tuksen alentamista. Sosiaali- ja terveysministe-    den avulla voitaisiin vaikuttaa alkoholin kulu-
18913: riössä harkitaan niitä keinoja ja puitteita, joi-   tuksen alentamiseen.
18914: 
18915:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988
18916: 
18917:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
18918:                                       1988 vp. -     KK n:o 360                                    5
18919: 
18920: 
18921: 
18922: 
18923:                               Tili Riksdagens Herr Talman
18924: 
18925:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kunde anses jämförbara med ovan nämnda
18926: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          straffbara handlingar.
18927: nr 1027 av den 25 maj 1988 tili vederbörande            2. Alkoholreklam
18928: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-           1 pressen har under några års lopp före-
18929: jande av riksdagsman Almgren undertecknade           kommit vinspalter, där man märkesvis har
18930: spörsmål nr 360:                                     presenterat olika viners egenskaper. I samband
18931:                                                      med det har man också presenterat olika län-
18932:           Kan man anse att de anvisningar för        ders vinkultur. Detta är en problematisk fråga,
18933:        framställning av alkoholdrycker hem-          som man i flera sammanhang uppmärksam-
18934:        ma som en av distriktscheferna vid            mat. Klagan över saken har förts bl.a. hos
18935:        Alko har fört fram i offentligheten och       j ustitiekanslern.
18936:        vinreklamen i vissa tidningar i alla av-         År 1982 behandlade en arbetsgrupp för en
18937:        seenden överensstämmer med den gäl-           justering av stadgandena om alkoholreklam
18938:        lande lagstiftningen? Bör den nuvaran-        (Arbetsgruppspromemoria vid social- och häl-
18939:        de lagstiftningen justeras så, att ut-        sovårdsministeriet 1982: 12.2) alkoholskriveri-
18940:        skänkningsrättigheterna inte längre be-       erna i pressen så här:
18941:        viljas av Alkos förvaltningsråd för att          "Stadgandena om en begränsning av alko-
18942:        saken på det sättet lättare skall kunna       holreklamen förbjuder direkt reklam, text- el-
18943:        fås under parlamentarisk kontroll och         ler övrig smygreklam för alkoholdrycker.
18944:        Alkos roll inom alkoholpolitiken kunna        Tiliämpningen av stadgandena har i några fall
18945:        ändras?                                       fört med sig vissa svårigheter. Enligt gruppens
18946:                                                      åsikt vore det ändamålsenligt att! samordna
18947:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tillämpningen av stadgandena om en begräns-
18948: samt anföra följande:                                ning av alkoholreklamen med inom pressen
18949:                                                      allmänt kända avtal och direktiv om textrek-
18950:    1. Framställning av alkoholdrycker hemma          lam i press.
18951:    Ett undantag från alkoholbolagets monopol            Det ovan sagda betyder inte att uppsikten
18952: på att framställa alkoholdrycker utgörs av den       över text- och smygreklam i dess nuvarande
18953: rätt som hemhushåll av tradition har haft att        omfattning skulle frångås och inte heller att
18954: framställa öl och vin för husbehov. Spörsmålet       tiliämpningsförfarandet skulle förändras i nå-
18955: är inte närmare individualiserat, men tydligen       gon högre grad. Man måste alltid utgå från att
18956: handlar det om tidningsskriverierna i anslut-        ingripande sker om en uppenbar text- eller
18957: ning tili framställningen av s.k. "sahti" (ett       smygreklam förekommer.''
18958: tavastländskt, traditionellt, hembryggt öl).            Inom Alko har man fortgående följt med
18959: Frågan om denna dryck har varit mycket               tidningsskriverier om alkohoi med hjälp av
18960: aktuell den senaste tiden. Den får framställas       bolagets interna samt Tidningarnas annonsby-
18961: för husbehov. Högre och lägre tjänstemän vid         rå Ab:s urklippservice. När tidningsskriverier-
18962: alkoholbolaget måste ofta på tjänstens vägnar        na om vin började för ett par år sedan, tog
18963: ta ställning i offentligheten tili tolkningsfrågor   Alko kontakt med de berörda tidningarnas
18964: inom alkohollagstiftningen. Om anvisningar           redaktioner. Redaktörerna hänvisade tili tryck-
18965: har getts för olaglig framställning av alko-         och yttrandefriheten och ansåg att skriverierna
18966: holdrycker, är det fråga om sådan straffbar          inte kan anses som reklam för alkoholdrycker
18967: handling som nämns i 91 a § alkohollagen             eller som annan försäljningsfrämjande verk-
18968: (684175): förledande tili framställning av alko-     samhet om det inte klart framgår att texten
18969: holhaltigt ämne. Maximistraffet för det är ett       eller artikeln på begäran och/eller med under-
18970: års fängelse. 1 spörsmålet har inte framlagts        stöd av någon alkoholtillverkare eller en agent
18971: faktorer på grundval av vilka anvisningarna          har tili uppgift att gynna något eller några
18972: 6                                     1988 vp. -      KK n:o 360
18973: 
18974: alkoholdrycksmärken. Redaktörerna uppgav              det av planen. Under den fortsatta behand-
18975: att de följer avtalet mellan Graafisen Teollisu-      lingen av kommittens förslag upprepades dessa
18976: uden Työnantajaliitto - Grafiska lndustrins           förslag.
18977: Arbetsgivareförbund r.y. och Suomen Sano-                Beviljandet av nya utskänkningsrättigheter
18978: malehtimiesten Liitto - Finlands Journalist-          har de senaste åren koncentrerats på små mat-
18979: förbund r.y., där det förutsätts att en redaktör      och turistrestauranger, där alkoholens andel av
18980: inte idkar text- och smygreklam.                      försäljningen är relativt liten. Enligt beräk-
18981:    Åven reklam för lättöl av skatteklass 1, som       ningarna serverar en genomsnittlig matrestau-
18982: inte är en alkoholdryck, har väckt diskussion         rang med rättighet att servera lätta viner ca
18983: bland medborgarna. Reklam för lättöl har              10 Ofo mer alkohoi än ett genomsnittligt mellan-
18984: fortfarande betraktats som smygreklam för             ölscafe och dess utskänkningsmängd är endast
18985: mellan- och starköl. Reklamen för lättölet av         15 % av utskänkningen vid en traditionell
18986: skatteklass 1 begränsades visserligen genom ett       restaurang. Ett friare beviljande av rättigheter
18987: avtal 14.12.1983 mellan Alko och bryggerier-          åt goda matrestauranger betyder alltså i huvud-
18988: na. Enligt avtalet används i reklamen för 1-ölet      sak en stukturförändring inom härbärgerings-
18989: bl.a. inte längre några repliker som kan upp-         och förplägnadsbranschen, viiken måste hållas
18990: fattas som syftande på III- eller IV-ölet. De         under alkoholpolitisk kontroll och viiken också
18991: slagord som används i reklamen för 1-ölet             har en positiv inverkan på förbättrandet av
18992: används inte i samband med III- och IV-ölet.          sysselsättnings- och grundservicen. Alkos
18993:    Bland annat för att utreda läget inom rekla-       förvaltningsråd har beslutat att under inneva-
18994: men för alkoholdrycker har social- och hälso-         rande år bevilja färre utskänkningsrättigheter
18995: vårdsministeriet genom sitt beslutt 12.4.1988         jämfört med år 1987 genom att iaktta principer
18996: tillsatt en arbetsgrupp, vars uppgift speciellt är:   som på basen av behovsprövning fastställts för
18997:    - att utreda hur gällande stadganden om            beviljandet.
18998: alkohol- och tobaksreklam fungerar i prakti-             På basis av behovsprövning avstod Alkos
18999: ken                                                   förvaltningsråd under några år från att bevilja
19000:    - att undersöka hur alkohol- och tobaks-           utskänkningsrättigheter för projekt inom den
19001: reklamen ansluter sig tili reklam för eller sälj-     subventionerade semesterverksamheten och åt
19002: främjande i fråga om övriga produkter eller           rehabiliteringsanstalter. Beslutet upphävdes
19003: serviceformer samt                                    dock räknat från 1.1.1987. Beviljande av ut-
19004:    - att på basis av utredningen föreslå nöd-         skänkningsrättigheter åt fackföreningsorgani-
19005: vändiga ändringar i berörda stadganden.               sationers semester- och utbildningscentra är
19006:    Arbetsgruppen bör få sitt arbete slutfört          inget nytt. Utskänkningsrättigheter har under
19007: senast 31.5.1989.                                     årens lopp beviljats bl.a. åt KTV:s (Kommu-
19008:    3. Utskänkningspolitiken                           naltjänstemannaförbundets) Loma Oy för
19009:    Under de senaste åren har det upprepade            Iivaaran Lomakeskus i Kuusamo, åt Handels-
19010: gånger föreslagits en reformering av alko-            branschens fackförbund r.f. (före detta Liike-
19011: holförvaltningen på så sätt, att den egentliga        väen Liitto r.y.) för Radansuu i Kausala och åt
19012: statsförvaltningen skulle få en större andel i        Affärsförbundet r.f. för Petäys i Hattula. Vid
19013: beviljandet av utskänkningsrättigheter. Den           alla dessa har alkoholens andel av försälj-
19014: parlamentariska alkoholkommitten föreslog år          ningen varit relativt liten.
19015: 1978 att länsstyrelsernas andel i alkoholpoliti-         1 slutet av år 1982 var antalet utskänknings-
19016: ken skulle utökas genom ett utvecklande bl.a.         restauranger 1 526 och i slutet av år 1987
19017: av remissförfarandet. Detta gällde speciellt be-      2 037. Ökningen utgjordes m.a.o. av 511 ut-
19018: viljandet av utskänkningsrättigheter. Kommit-         skänkningsrestauranger på fem år. Av denna
19019: ten ansåg det också vara viktigt att statsrådet       ökning var antalet matrestauranger 378 eller
19020: skulle fastställa en femåring generalpian för         74 %. Antalet ur alkoholkonsumtionssynvin-
19021: alkoholpolitiken jämte årliga justeringar, vii-       kel viktiga underhållnings-, öl- och kvartersres-
19022: ken skulle utarbetas på initiativ av social- och      tauranger ökade under samma tid med endast
19023: hälsovårdsministeriet samt Alkos förvaltnings-        20. 1 slutet av år 1982 var deras andel 50 % av
19024: råd. Generalpianeo kunde frångås enbart med           utskänkningsrestaurangerna och i slutet av år
19025: social- och hälsovårdsministeriets samtycke.          1987 endast 39 %. Strukturförändringen kan
19026: Social- och hälsovårdsministeriet skulle också        därför tili dessa delar alkoholpolitiskt sett an-
19027: ha rätt att ge bindande direktiv för utarbetan-       ses vara positiv.
19028:                                    1988 vp. -   KK n:o 360                                  7
19029: 
19030:   4. Sänkning av alkoholkonsumtionen med        regeringen det vara viktigt att minska på den
19031: 25 OJo                                          totala alkoholkonsumtionen. Vid social- och
19032:   Finland strävar efter att som medlemsland i   hälsovårdsministeriet övervägs metoder och
19033: Världshälsoorganisationen (WHO) sänka alko-     möjligheter, med vars hjälp man kunde verka
19034: holkonsumtionen med 25 % före år 2000. 1 sin    för en minskad alkoholkonsumtion.
19035: hälsovårdspolitiska redogörelse år 1985 ansåg
19036: 
19037:     Helsingfors den 22 juni 1988
19038: 
19039:                                                                    Minister Tarja Halonen
19040: 1
19041: 1
19042: 1
19043:     1
19044:     1
19045:     1
19046:         1
19047:         1
19048:         1
19049:             1
19050:             1
19051:             1
19052:                 1
19053:                 1
19054:                 1
19055:                     1
19056:                     1
19057:                     1
19058:                         1
19059:                         1
19060:                         1
19061:                                               1988 vp.
19062: 
19063: Kirjallinen kysymys n:o 361
19064: 
19065: 
19066: 
19067: 
19068:                                  Pulliainen: Hankintahakkuiden työtulon verovapausrajan nosta-
19069:                                     misesta
19070: 
19071: 
19072:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19073: 
19074:    Metsätalous kuuluu niiden merkittävien kei-     metsän kasvatus ja puunkorjuu kasvattavat
19075: nojen joukkoon, joilla voidaan korvata maata-      merkittävästi paikallisten asukkaiden tulopoh-
19076: loudessa menetettyjä työpaikkoja. Eniten täl-      jaa.
19077: laista merkittävää korvaavaa työtä voidaan            Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista on,
19078: luoda järkevillä, miestyövaltaisilla metsänhoi-    että maaseudulla käytetään luontaisia elinkei-
19079: totoimenpiteillä ja hankintahakkuilla.             nonharjoitusmahdollisuuksia hyväksi s1ma
19080:    Hankintahakkuiden verovapausrajan nosta-        määrin kuin luonnonhoito ja -suojelu mahdol-
19081: minen lisäisi hankintahakkuiden määrää eniten      listavat. Hankintahakkuiden verovapausrajan
19082: taloudellisesti taantuneilla alueilla. Hankinta-   nostamisella edesautetaan nimenomaan paikal-
19083: työtulon verovapausrajan nostaminen 150 kuu-       lisia tulonsaantimahdollisuuksia maan niissä
19084: tiometristä 250 kuutiometriin kasvattaisi han-     osissa, joissa juuri nyt tarve on kaikkein suu-
19085: kintamääriä kaksi kolmannesta köyhissä kun-        rin.
19086: nissa. Sen sijaan verovapausrajan nostaminen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19087: edelleen 350 kuutiometriin tai 500 kuutiomet-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19088: riin ei enää aiheuttaisi sanottavaa lisämuutos-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19089: ta.                                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19090:    Metsän kasvatuksesta ja puunkorjuusta suh-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin han-
19091: teellisesti kaikkein riippuvaisimpia ovat Poh-              kintahakkuiden työtulon verovapausra-
19092: jois-Karjalan, Mikkelin, Keski-Suomen, Kuo-                 jan nostamiseksi 150 kuutiometristä
19093: pion, Lapin ja Oulun läänit. Näillä alueilla                250 kuutiometriin?
19094: 
19095:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1988
19096: 
19097:                                          Erkki Pulliainen
19098: 
19099: 
19100: 
19101: 
19102: 280806Z
19103: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 361
19104: 
19105: 
19106: 
19107: 
19108:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19109: 
19110:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Teollisuuden yksityisiltä ostamasta puusta noin
19111: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       35 prosenttia tulee hankintakaupoista. Vielä
19112: olette 25 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          1970-luvun lopulla hankintahakkuiden osuus
19113: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        oli 25-28 prosenttia. Maatilojen keskimääräi-
19114: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nen hankintatyö on 100-120 kuutiometriä
19115: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-      vuodessa, kun se 1980-luvun alussa oli noin
19116: jallisesta kysymyksestä n:o 361:                    100 kuutiometriä. Hankintakauppoja tehdään
19117:                                                     vuosittain 80 000-100 000 maatilalla. Näiden
19118:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin han-       työllistävä vaikutus on ollut 2 viikosta 2 kuu-
19119:        kintahakkuiden työtulon verovapausra-        kauteen maatilaa kohti.
19120:        jan nostamiseksi 150 kuutiometristä
19121:        250 kuutiometriin?                              Verovapaan hankintatulon määrä on keski-
19122:                                                     määräisessä leimikossa 150 kuutiometrin mää-
19123:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       rää soveltaen noin 4 500 markkaa ja 500 kuu-
19124: vasti seuraavaa:                                    tiometrin määrää soveltaen noin 15 000 mark-
19125:                                                     kaa. Jos hankinnalla myyty puumäärä on pel-
19126:    Hankintatyön verotusta on lievennetty vuo-       kästään kuitupuuta, vastaava etu on 5 600
19127: desta 1979lukien useilla lainmuutoksilla. Vero-     markkaa ja 19 000 markkaa.
19128: vuonna 1979 oli verovapaan hankintatyön                Hankintahakkuiden merkitystä on korostet-
19129: määrä 40 kuutiometriä, joka myönnettiin maa-
19130:                                                     tu jo nykyisin riittämättömästi tehtyjen ja tule-
19131: tilatalouden tulosta varsinaiselle yrittäjälle ja
19132:                                                     vaisuudessa vielä laajenevien metsien ensihar-
19133: hänen puolisolleen sekä kuolinpesän ja yhty-
19134:                                                     vennusten sekä energiapuun hakkuiden yhtey-
19135: män eniten hankintatyötä tehneelle jäsenelle.
19136:                                                     dessä. Hankintahakkuiden veronhuojennukses-
19137: Verovapaan hankintatyön määrä korotettiin
19138:                                                     ta on viime vuosina tullut keskeinen keino
19139: 150 kuutiometriin jo verovuodelta 1980. Vero-
19140:                                                     erityisesti laajojen myrskytuhojen seurannais-
19141: vuodesta 1981 lähtien on 150 kuutiometrin
19142:                                                     tuhojen rajoittamisessa.
19143: verovapaa hankintatyö myönnetty perheenjäse-
19144: nille sekä kuolinpesän ja yhtymän muille jäse-         Hankintatyön verotusmenettely on vaikea-
19145: nille myös henkilökohtaisesta tulosta. Vuosina      selkoinen ja työläs. Hankintahakkuita tekevät
19146: 1982-1983 oli verovapaan hankintatyön mää-          käytännössä muutkin kuin veronhuojennuksen
19147: rä 500 kuutiometriä Lapin läänissä ja eräissä       saaja eikä käytännön verotustyössä ole mah-
19148: Oulun läänin kunnissa, joissa oli tapahtunut        dollista selvittää työn tosiasiallista tekijää. Jo
19149: metsätuho. Vuosina 1984-1985 oli verova-            nykyisensuuruinenkin hankintatyön veronhuo-
19150: paan hankintatyön määrä 500 kuutiometriä            jennus johtaa epäyhtenäiseen verotukseen. Tu-
19151: Koillis-Suomen kymmenessä kunnassa niillä           hoalueiden hankintahakkuiden veronhuojen-
19152: maatiloilla, joilla oli vuonna 1984 tapahtunut      nuksen merkitys on melko huomattava, minkä
19153: maatilatalouden tuloverolain 14 §:ssä tarkoi-       johdosta selvitys hakkuista edellyttää erilaisia
19154: tettu metsätuho. Jos maatilalla on vuonna           todistuksia eri metsänhoitoviranomaisilta. Suu-
19155: 1985 tai sen jälkeen tapahtunut maatilatalou-       ritöisistä selvityksistä huolimatta näytön uskot-
19156: den tuloverolain 14 §:ssä tarkoitettu metsätu-      tavuus jää usein kyseenalaiseksi.
19157: ho, on verovapaan hankintatyön määrä 500               Hallitusohjelman mukaan kokonaisverouu-
19158: kuutiometriä koko maassa. Huojennus myön-           distuksen lähtökohtana on eri tulolajien yhtä-
19159: netään tuhovuonna ja sitä seuraavana vuonna.        läinen verottaminen. Kun hankintatyön veron-
19160:    Hankintamyynnit ovat lisääntyneet samanai-       huojennuksen laajentaminen ei ole näiden ta-
19161: kaisesti, kun hankintatyön arvon verotusta on       voitteiden mukaista, hallituksen tarkoituksena
19162: kevennetty. Myös puukaupan sopimuskäytäntö          ei ole ryhtyä toimiin hankintahakkuiden työtu-
19163: on viime vuosina suosinut hankintamyyntejä.         lon verovapausrajan nostamiseksi.
19164: 
19165:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1988
19166: 
19167:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
19168:                                     1988 vp. -     KK n:o 361                                    3
19169: 
19170: 
19171: 
19172: 
19173:                              Tili Riksdagens Herr Talman
19174: 
19175:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       virkeshandeln har gynnat leveransförsäljning-
19176: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        arna under de senaste åren. Av det virke som
19177: av den 25 maj 1988 tili vederbörande medlem        industrin köper av privatpersoner utgör ca 35
19178: av .statsrådet översänt avskrift av följande av    procent resultatet av leveransaffärer. Ännu i
19179: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade         slutct av 1970-talet var andelen avverkningar
19180: spörsmål nr 361:                                   för leverans 25-28 procent. Gårdsbrukens
19181:                                                    genomsnittliga leveransarbete uppgår tili 100-
19182:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      120 kubikmeter om året, medan det i början av
19183:        att höja gränsen för skattefrihet i fråga   1980-talet var ca 100 kubikmeter. Leveransaf-
19184:        om arbetsinkomst av leveransavverk-         färer görs årligen på 80 000-100 000 gårds-
19185:        ning från 150 kubikmeter tili 250 ku-       bruk. Deras sysselsättningsfrämjande effekt
19186:        bikmeter?                                   per gårdsbruk har varierat mellan två veckor
19187:                                                    och fyra månader.
19188:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
19189:                                                       Den skattefria leveransinkomsten är i ett
19190: samt anföra följande:
19191:                                                    genomsnittligt stämplat skogsbestånd ca 4 500
19192:    Beskattningen av leveransarbete har lindrats    mk för 150 kubikmeter och ca 15 000 mk för
19193: fr.o.m. år 1979 genom flera lagändringar.          500 kubikmeter. Om den virkesvolym som sålts
19194: Under skatteåret 1979 beviljades den egentliga     som leveransvirke utgör enbart massaved, är
19195: företagaren och hans maka samt de delägare i       motsvarande förmån 5 600 mk och 19 000 mk.
19196: dödsbon och samfund vilka utfört mest leve-           Betydelsen av leveransavverkningar har be-
19197: ransarbete, skattefrihet för gårdsbruksinkomst     tonats i samband med förstagallringen av skog
19198: av leveransarbete omfattande 40 kubikmeter.        som i dag är otillräcklig men som framtiden
19199: Volymen skattefritt leveransarbete ökades tili     kommer att öka samt i samband med avverk-
19200: 150 kubikmeter redan för skatteåret 1980.          ningen av energived. Skattelättnaden vid av-
19201: Sedan skatteåret 1981 har skattefrihet för leve-   verkning för leverans har under de senaste åren
19202: ransarbete omfattande 150 kubikmeter bevil-        blivit ett viktigt medel speciellt vid begräns-
19203: jats familjemedlemmar samt andra delägare i        ningen av följdskador efter stormar.
19204: dödsbon och samfund även för personlig in-
19205: komst. Under åren 1982-1983 uppgick voly-             Beskattningsförfarandet som gäller leverans-
19206: men skattefritt leveransarbete tili 500 kubikme-   arbete är svårtolkat och arbestdrygt. Leverans-
19207: ter i Lapplands Iän och i vissa kommuner i         avverkningar utförs i praktiken även av andra
19208: Uleåborgs Iän, där skogsskador förekommit.         än den som erhåller skattelättnaden och i det
19209: Under åren 1984-1985 uppgick volymen               praktiska beskattningsarbetet är det inte möj-
19210: skattefritt leveransarbete tili 500 kubikmeter i   ligt att reda ut vem som verkligen utför arbe-
19211: tio kommuner i nordöstra Finland på de gårds-      tet. Redan den nuvarande skattelättnaden vid
19212: bruk där det år 1984 inträffat sådan skogsska-     leveransavverkningar leder en oenhetlig be-
19213: da som avses i 14 § inkomstskattelagen för         skattning. Betydelsen av skattelättnad vid leve-
19214: gårdsbruk. Om det på ett gårdsbruk år 1985         ransavverkningar på områden med skogsska-
19215: eller därefter inträffat sådana skogsskador som    dor är ganska avsevärd, på grund av viiken
19216: avses i 14 § inkomstskattelagen för gårdsbruk,     utredningen om avverkningarna förutsätter oli-
19217: uppgår volymen skattefritt leveransarbete tili     ka intyg från skogsvårdsmyndigheter. Trots
19218: 500 kubikmeter i hela landet. Skattelättnaden      arbestdryga utredningar blir trovärdigheten
19219: beviljas under det år förstörelsen skett och       hos utredningen ofta tvivelaktig.
19220: under det följande året.                              Enligt regeringsprogrammet är utgångspunk-
19221:    Leveransförsäljningarna har ökat samtidigt      ten för den totala skattereformen att olika
19222: som beskattningen av värdet på leveransarbetet     inkomstslag skall beskattas lika. Eftersom en
19223: har lindrats. Även avtalspraxis i fråga om         utvidgning av skattelättnaden vid leveransav-
19224: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 361
19225: 
19226: 
19227: verkningar inte är förenlig med dessa mål, har     syfte att höja gränsen för skattefrihet för
19228: regeringen inte för avsikt att vidta åtgärder i    arbetsinkomst av leveransavverkningar.
19229: 
19230:       Helsingfors den 28 juni 1988
19231:                                                                      Minister Ulla Puolanne
19232:                                                1988 vp.
19233: 
19234: Kirjallinen kysymys n:o 362
19235: 
19236: 
19237: 
19238: 
19239:                                    Pulliainen: Linja-autojen linja- ja tilausliikennettä koskevien
19240:                                       säännösten muuttamisesta
19241: 
19242: 
19243:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19244: 
19245:    Kuluneen talven aikana on oltu monilla ta-         nän perusteella poistuu. Tämän on arveltu
19246: hoilla huolestuneita maaseudulla ajettavien           johtavan kehityskulkuun, jonka toisessa pääs-
19247: linja-autovuorojen vähentämisestä ja siihen           sä on hintasodan tuloksena tilanne, jossa pai-
19248: tähtäävistä pyrkimyksistä. Perusteena on aina         kalliset linja-autoliikennöitsijät joutuvat lopet-
19249: tällaisessa tapauksessa käytetty kannattavuu-         tamaan kaikki vähänkin kannattamattomat
19250: den heikkenemistä. Halvan energian aikakau-           vuoronsa, koska tulokompensaatiota ei ole
19251: della yksityisautoistuminen on lisääntynyt ja         mahdollista saada tilausliikenteen puolelta. Jos
19252: vähentänyt tarvetta linja-autojen tarjoamiin          näin tapahtuu, on kehitys kulkenut todella
19253: palveluihin, mutta tämä kausi on jäävä suh-           väärään suuntaan. Voidaan perustellusti odot-
19254: teellisen lyhytaikaiseksi. Tämän ylimenokau-          taa, että hallitus, joka ohjelmassaan tähdentää
19255: den ajan on tarkoin pidettävä huoli siitä, että       aluepolitiikan merkitystä, ei sorru tällaisen ke-
19256: linja-autoliikennettä harjoittavat yhtiöt säily-      hityskulun tukemiseen.
19257: vät elinvoimaisina ja että kaikin mahdollisin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19258: keinoin säilytetään haja-asutusalueilla liiken-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19259: nöivät linja-autovuorot. Jos ne menetetään,           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19260: maaseudun autioituminen edelleen kiihtyy.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19261: Voimakkaimmin tämä koettelee monessa mie-
19262: lessä köyhintä väestönosaa, ns. maaseudun                        Aikooko Hallitus osaltaan pitää huo-
19263: pieneläjää.                                                   len siitä, että ammattimaisesta mootto-
19264:                                                               riajoneuvoliikenteestä annettua asetusta
19265:   Nyt on kantautunut tietoja, että liikennemi-                ei muuteta siten, että se heikentäisi
19266: nisteriö kaavailee ammattimaisesta moottori-                  nykyisten      linja-autoliikennöitsijöiden
19267: ajoneuvoliikenteestä (AMA) annetun asetuksen                  mahdollisuutta liikennöidä haja-asutus-
19268: 16 §:n muuttamista siten, että linja- ja tilauslii-           alueiden heikosti kannattavia ja kan-
19269: kenteen toisiinsa sitominen alueellisen kytken-               nattamauomia linja-autovuoroja?
19270: 
19271:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1988
19272: 
19273:                                            Erkki Pulliainen
19274: 
19275: 
19276: 
19277: 
19278: 280827X
19279: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 362
19280: 
19281: 
19282: 
19283: 
19284:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19285: 
19286:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tä ja keinotekoisista rajoituksista luopumista,
19287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          minkä vuoksi mm. matkatoimistot pitävät
19288: olette 25 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn             aluerajoitusten poistamista välttämättömänä.
19289: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Sääntelyn keventäminen ei matkailuliikenteessä
19290: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          aiheuta kovinkaan suuria muutoksia hintoihin,
19291: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta      koska tämä osa-alue on jo nyt varsin kilpailtu.
19292: kysymyksestä n:o 362:                                     Koululaiskuljetukset voidaan linja-autolla
19293:                                                        järjestää joko itsekannattavana tai tuettuna
19294:           Aikooko Hallitus osaltaan pitää huo-         linjaliikenteenä tai tilausliikenteenä. Ensi sijal-
19295:        len siitä, että ammattimaisesta mootto-         le on asetettu linjaliikenne, koska siten kulku-
19296:        riajoneuvoliikenteestä annettua asetusta        mahdollisuus voidaan järjestää myös muille
19297:        ei muuteta siten, että se heikentäisi           kuin koululaisille. Tämä on myös valtiontalou-
19298:        nykyisten      linja-autoliikennöitsijöiden     dellisesti perusteltua, sillä tilausliikennetaksa
19299:        mahdollisuutta liikennöidä haja-asutus-         on säännöllisiä kuljetuksia ajatellen ylimitoitet-
19300:        alueiden heikosti kannattavia ja kan-           tu. Viime vuosina koululaisliikennettä onkin
19301:        nattamaUomia linja-autovuoroja?                 vähitellen muutettu linjaliikenteeksi, jolloin
19302:                                                        riittävän valtionavun maksaa liikenneministe-
19303:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           riö. Järjestelyn laajempi toteutuminen edellyt-
19304: vasti seuraavaa:                                       tää kilpailun lisääntymistä koululaisliikenteen
19305:    Hallitus on 22 päivänä kesäkuuta 1988 päät-         hoidossa. Tiukat alueelliset rajoitukset pitävät
19306: tänyt esitellä Tasavallan Presidentille ammatti-       nykyisellään yllä keinotekoista liikennettä, jol-
19307: maisesta moottoriajoneuvoliikenteestä annetun          loin kunnat eivät voi pyytää vapaasti tarjouk-
19308: asetuksen 16 §:n 1 momenttia koskevan muu-             sia tilausliikenteen hoidosta.
19309: toksen. Uudessa säännöksessä annetaan henki-              Voimassa olevat tilausliikenteen alueelliset
19310: lölinjaliikennettä harjoittavalle oikeus harjoit-      rajoitukset suojaavat lähinnä suuria yrityksiä
19311: taa myös tilausliikennettä. Oikeus on alueel-          pienten yritysten kilpailulta. Näin on erityisesti
19312: lisesti siten rajoitettu, että kuljetusten alku- tai   alueilla, joilla yritystoiminta on pitkälle keskit-
19313: päätepisteen on oltava alueella, jonka muodos-         tynyt. Suurille yrityksille on edullista, että
19314: tavat lääni, jossa liikenteenharjoittajalla on         pienten yritysten toiminta rajataan mahdolli-
19315: kotipaikka, ja siihen alueellisesti rajoittuvat        simman pienille alueille. Alueellisten rajoitus-
19316: läänit, tai tämän alueen ulkopuolella sellaisen        ten väljentäminen ei kuitenkaan välttämättä
19317: kunnan alueella, jossa liikenteenharjoittaja           vähennä suurien yritysten tilausajoja, sillä niil-
19318: harjoittaa linja-autolla vakiovuoroliikennettä.        lä on myös resursseja suojautua kilpailua vas-
19319: Tilausajokaluston määrä on 1 päivästä kesä-            taan. Todennäköistä onkin, että kokonaisuute-
19320: kuuta 1988 lukien sidottu linjaliikenteessä tar-       na katsoen aluerajoitusten lieventäminen
19321: vittavien autojen määrään.                             muuttaa vain vähän pienten ja suurten yritys-
19322:    Lieventämällä alueellisia rajoituksia on tar-       ten välistä työnjakoa.
19323: koitus antaa yrityksille itselleen suuremmat              Linjaliikenteen toimintaedellytykset erityi-
19324: mahdollisuudet järjestää toimintaansa. Libera-         sesti maaseutuliikenteessä ovat heikkenemässä,
19325: lisointi on linja-autoliikenteessä mahdollista ti-     mikä eräiltä osin merkitsee kannattamauoman
19326: lausliikenteen osalta, linjaliikenteessä sen si-       liikenteen lakkauttamista ja toisaalta lisäänty-
19327: jaan lupajärjestelmän purkaminen todennäköi-           vää yhteiskunnan tuen tarvetta.
19328: sesti heikentäisi suhteellisen nopeasti joukkolii-        Tilausliikenteen sääntelyn keventäminen ei
19329: kennepalvelujen riittävyyttä erityisesti haja-         kuitenkaan aiheuta linjaliikenteen supistuksia
19330: asutusalueilla.                                        enempää kuin muutoinkin tapahtuisi. Tämä
19331:    Matkailutilausliikenteessä uudistus merkitsee       johtuu siitä, että tilausliikenteen harjoittamisen
19332: yritysten toimintamahdollisuuksien yhtenemis-          laajuus on sidottu linjaliikenteen harjoittami-
19333:                                         1988 vp. -      KK n:o 362                                   3
19334: 
19335: sen laajuuteen. Yritykset eivät lakkauta linjalii-      teenharjoittajan liikennettä. Liikenteen supis-
19336: kennettään myöskään siksi, että lakkautetta-            taminen edellyttää myös aina lupaviranomai-
19337: van liikenteen tilalle saattaisi tulla toisen liiken-   sen suostumusta.
19338: 
19339:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1988
19340: 
19341:                                                                  Liikenneministeri Pekka Vennamo
19342: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 362
19343: 
19344: 
19345: 
19346: 
19347:                               Till Riksdagens Herr Talman
19348: 
19349:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        regionala begränsningarna. En upplättning av
19350: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         regleringen föranleder inte ens stora prisföränd-
19351: av den 25 maj 1988 till vederbörande medlem         ringar inom turisttrafiken, eftersom konkur-
19352: av statsrådet översänt avskrift av följande av      rens förekommer redan nu i hög grad inom
19353: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-         detta delområde.
19354: mål nr 362:                                            Skolelevstransporterna kan anordnas med
19355:                                                     buss antingen så att de självständigt är ekono-
19356:           Ämnar Regeringen för sin del sörja
19357:                                                     miskt lönsamma eller att de bedrivs som linje-
19358:        för att förordningen om yrkesmässig          trafik eller beställningstrafik och erhåller un-
19359:        fordonstrafik inte ändras så att den         derstöd. Linjetrafiken prioriteras, efersom den
19360:        skulle för sämra de nuvarande busstra-       ger en möjlighet även för andra än skolelever
19361:        fikidkarnas möjligheter att inom gles-       att färdas. Detta är även motiverat ur statseko-
19362:        byggderna trafikera bussturer som är         nomisk synvinkel, ty beställningstrafiktaxan är
19363:        olönsamma eller vars lönsamhet är            överdimensionerad när det gäller regelbundna
19364:        ringa?                                       transporter. Under de senaste åren har även
19365:                                                     skolelevstransporter småningom blivit linjetra-
19366:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        fik, varvid trafikministeriet betalar ett tillräck-
19367: samt anföra följande:                               ligt statsbidrag. Genomförandet av ett större
19368:    Regeringen har den 22 juni 1988 beslutat att     arrangemang förutsätter en ökning av konkur-
19369: för Republikens President föredra en ändring        rensen inom skötseln av skolelevstrafiken. Snä-
19370: av 16 § 1 mom. förordningen om yrkesmässig          va regionala begränsningar upprätthåller nu-
19371: motorfordonstrafik. 1 det nya stadgandet ges        förtiden en konstgjord trafik, varvid kommu-
19372: den som utövar personlinjetrafik även rätt att      nerna inte fritt kan be om offerter för skötseln
19373: utöva beställningstrafik. Rätten är regionalt       av beställningstrafiken.
19374: begränsad så att transporternas begynnelse-            Gällande regionala begränsningar av beställ-
19375: eller ändpunkt befinner sig inom ett område         ningstrafiken skyddar närmast de stora före-
19376: som består av det Iän där trafikidkaren har sin     tagen mot konkurrens från små företag. Så här
19377: hemort och av i regionalt hänseende angrän-         är det speciellt inom områden där företags-
19378: sande län eller utanför detta område inom en        verksamheten har koncentrerats i hög grad.
19379: kommun där trafikanten med buss bedriver            För stora företag är det förmånligt att de små
19380: ordinarie turer. Beställningstrafikmaterielen är    företagens verksamhet begränsas tili så små
19381: fr.o.m. 1 juni 1988 bunden till det antal bussar    områden som möjligt. Även om de regionala
19382: som behövs i linjetrafik.                           begränsningarna lättas upp minskar detta dock
19383:    Genom att lindra de regionala begränsning-       inte nödvändigtvis beställningskörningarna för
19384: arna har man för avsikt att ge företaget självt     de stora företagen, ty de har även resurser att
19385: större möjligheter att ordna sin verksamhet.        skydda sig mot konkurrens. Det är också
19386: Vad beställningstrafiken beträffar är det möj-      sannolikt att en lindring av regionbegränsning-
19387: ligt att genomföra en liberalisering, inom linje-   arna på det hela taget medför endast små
19388: trafiken försvagar sannolikt en indragning av       ändringar i arbetsfördelningen mellan små och
19389: tillståndssystemet relativt snabbt en tillräcklig   stora företag.
19390: service i fråga om kollektivtrafik i synnerhet         Verksamhetsförutsättningarna för linjetrafi-
19391: inom glesbygdsområdena.                             ken håller på att försvagas speciellt inom
19392:    Inom beställningstrafiken för turism innebär     landsbygdstrafiken, vilket tili vissa delar inne-
19393: en reform att företagens verksamhetsmöjlighe-       bär att olönsam trafik läggs ner och å andra
19394: ter sammanfaller och att de konstgjorda be-         sidan ett ökat behov av samhällsstöd.
19395: gränsningarna upphör, varför bl.a. resebyråer-         En förenkling av regleringen av beställnings-
19396: na anser att det är nödvändigt att avlägsna de      trafiken föranleder dock inte flera inskränk-
19397:                                    1988 vp. -     KK n:o 362                                   5
19398: 
19399: ningar i linjetrafiken än vad även i övrigt       trafikidkare kan träda i stället för den trafik
19400: skulle äga rum. Detta beror på att omfatt-        som läggs ned. En minskning av trafiken
19401: ningen av beställningstrafiken är bunden tili     förutsätter även alltid samtycke av tillstånds-
19402: omfattningen av linjetrafiken. Företagen upp-     myndigheterna.
19403: hör inte heller med sin linjetrafik ty en annan
19404: 
19405:     Helsingfors den 30 juni 1988
19406: 
19407:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
19408:                                              1988 vp.
19409: 
19410: Kirjallinen kysymys n:o 363
19411: 
19412: 
19413: 
19414: 
19415:                                  Kohijoki: Rikoslain hätävarjelusäännösten sisältöä koskevan
19416:                                    tiedottamisen tehostamisesta
19417: 
19418: 
19419:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19420: 
19421:    Julkisuudessa esiintyneissä lukuisissa kan-     tooli kädessään siirtynyt toimistohuoneesta
19422: nanotoissa on hämmästelty korkeimman oi-           huoltohallin ja kahvion väliselle avoimelle
19423: keuden tuomiota, jolla huoltoaseman omistaja       ovelle ja nähnyt varkaan tyhjentämässä kah-
19424: velvoitettiin maksamaan korvauksia, kun hän        vion tupakkahyllyä. Omistaja, V, oli nyt nos-
19425: hätävarjelutilanteessa oli aiheuttanut vamman      tanut varmistetun pistooliosa ylös ja huutanut:
19426: hänen huoltoasemalleen murtautumalla sisään         "Seis. Olette pidätetyt. Kädet ylös." V:n en-
19427: tunkeutuneelle varastamassa olleelle rikostyön     siksi havaitsema varas olikin nostanut kätensä,
19428: tekijälle. Huoltoaseman omistajan maksetta-        mutta samanaikaisesti kahvion tiskin takaa
19429: vaksi tuomitun summan, 10 000 markkaa, suu-         pystyyn noussut toinen mies, = N, ei ollut
19430: ruuttakin on hämmästelty.                          uudesta kehotuksesta huolimatta nostanut kä-
19431:    Itse tapahtumasta saa asiakirjojen perusteel-   siään, vaan oli tullut kiroten ja kiihtyvin aske-
19432: la seuraavanlaisen käsityksen:                     lin kädet lyöntiasennossa kohti huoltoaseman
19433:    Huoltoaseman omistajan = V:n omistamal-          omistajaa, V:tä. Tällöin V oli, ensin varmisti-
19434: le huoltoasemalle oli 4. ja 12.12.1984 öiseen      men poistettuaan, suunnannut aseensa kohti
19435: aikaan murtauduttu ja anastettu omaisuutta.        N:n jalkoja ja laukaissut. Samanaikaisesti toi-
19436: Poliisi ja vartiointiliike eivät olleet varkaita   nenkin varas oli jo tullut kohti V:tä, mutta
19437: tavoittaneet. Tämän vuoksi V, ilmoitettuaan         kehotuksesta pysähtynyt. V:n ampuma laukaus
19438: aikomuksestaan ensin poliisille, oli 22.12.1984     oli osunut varkaan, N:n, vasempaan rcisiluu-
19439: jäänyt yöksi huoltoasemalleen vartioimaan          hun ja vahingoittanut sitä.
19440: omaisuuttaan. Hänen tarkoituksenaan oli ot-            Sekä raastuvanoikeus että hovioikeus olivat
19441: taa kiinni mahdolliset murtovarkaat.               katsoneet, että huoltoaseman omistajalla,
19442:    Juuri tuona yönä noin klo 23:n aikaan oli       V:llä, tapahtumahetkellä vallinneissa olosuh-
19443: neljä miestä tullut kyseisen huoltoaseman lä-      teissa, ahtaissa tiloissa, hämärässä valaistuk-
19444: heisyyteen autolla anastustarkoituksessa. Mie-     sessa ja ovien ollessa takalukossa, ei ollut
19445: histä kolme oli aikaisemmin käynyt varkaissa       itseään suojellakseen enää muulla tavalla mah-
19446: tällä huoltoasemalla. Nyt kaksi miestä oli jää-    dollisuutta torjua häneen kohdistunutta hyök-
19447: nyt autoon odottamaan kuljettaakseen sillä         käystä kuin ampumalla. Siinäkin V:n katsot-
19448: pois anastettavan omaisuuden. Toiset kaksi         tiin yleisen käsityksen mukaisesti menetelleen
19449: miestä, = N sekä hänen rikoskumppaninsa,           oikein, kun hän tähtäsi ja osui hyökkääjää
19450: olivat huoltoaseman kahvion oven lasin rik-        jalkoihin.
19451: koen murtautuneet sisään ja ryhtyneet siellä           Korkeimman oikeuden neljän jäsenen mie-
19452: kokoamaan tavaraa kassiin, jonka olivat tuo-       lestä huoltoaseman omistajan olisi tullut "edel-
19453: neet mukanaan.                                     tä käsin suunnitella" toimintansa muulla taval-
19454:    Huoltoaseman toimistohuoneessa vartioi-         la. Heidän mielestään V:n menettelyä ei voitu
19455: massa ollut omistaja, = V, oli kuullut kahvi on    pitää puolustettavana.
19456: oven lasin rikkomisen aiheuttamaa helinää.            Sen sijaan korkeimman oikeuden päätökseen
19457: Sen jälkeen oli ollut hetken aivan hiljaista.      eriävän mielipiteensä jättänyt oikeuden viides
19458: Tällöin V oli ladannut laillisesti mukanaan        jäsen on katsonut, että huoltoaseman omista-
19459: olleen pistoolinsa. Heti sen jälkeen hän oli       jalla, V:llä, tavattuaan murtautujan, N:n, ve-
19460: kuullut taas lasin helinää ja puhetta kahvion      rekseltä rikosta tekemässä, on ollut oikeus
19461: puolelta. Nyt omistaja, V, oli varmistettu pis-    ottaa rikostyöntekijä kiinni. Kun tämä rikok-
19462: 280804X
19463: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 363
19464: 
19465: sentekijä, N, ilmeisesti vastarintaa tekemällä      kansalaisten tarvitsisi olla huolissaan yksityisen
19466: on koettanut välttää kiinnijoutumista, on V:llä     ihmisen mahdollisuuksista ja oikeuksistaan
19467: ollut hätävarjelusäännösten mukaan lain mu-         puolustaa mm. henkeään, henkilökohtaista
19468: kainen oikeus itseään ja omaisuuttaan suojel-       koskemattomuuttaan ja omaisuuttaan oikeu-
19469: lakseen toimia juuri niin kuin hän toimi, eli       dettornia hyökkäyksiä vastaan.
19470: hänen toimintansa oli hyökkäyksen torjumi-             Jotta hätävarjelua koskevien säännösten tul-
19471: seksi välttämätöntä. Kysymyksessä oleva tilan-      kinta tuomioistuinkäytännössä olisi mahdolli-
19472: ne huoltoasemalla on tullut osapuolille yllätyk-    simman selkeätä ja jotta kansalaisten luotta-
19473: senä ja niin nopeasti, ettei V oman turvallisuu-    mus lakiin ja päätöksiin ei joutuisi horjumaan,
19474: tensa vuoksi voinut muulla tavalla menetellä.       tulisi rikoslain uudistustyön yhteydessä saada
19475: Huoltoaseman kaikki ovet olivat takalukossa,        mahdollisesti tarvittavat täsmennykset lakiin ja
19476: joten omistajan poistuminen perääntymällä sii-      sen tulkintaa auttavat selkeät kannanotot lain
19477: nä tilanteessa, kun varkaat jo olivat hyökkää-      perusteluihin. Nykyisinkin voimassa olevista
19478: mässä häntä kohti, ei ollut mahdollista.            hätävarjelua koskevista säännöksistä järjestel-
19479:    Ilmeisesti näillä perusteilla eriävän mielipi-   mällisesti ja kansantajuisesti tiedottamalla tuli-
19480: teensä tuomioon jättänyt korkeimman oikeu-          si ihmisille selvittää heidän oikeuksiaan ja vel-
19481: den jäsen on aivan oikein käyttänyt lähtökoh-       vollisuuksiaan. Sillä voisi olla myös rikoksia
19482: tana ja mittapuuna elävän elämän käsitystä          ennalta estävä vaikutus.
19483: olosuhteista sillä hetkellä, jolloin huoltoase-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19484: man omistaja tosiasiallisesti joutui ryhtymään      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19485: hätävarjeluun. Huomiotta ei voi jättää niitä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19486: fyysisiä voimavaroja, jotka hyökkääjillä tässä      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19487: tapauksessa oli käytettävissään. Päälle karkaa-
19488: via varkaita oli kaksi ja ulkopuolella autossa                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19489: oli toiset kaksi.                                          siin kiinniottamista ja hätävarjelua kos-
19490:    Jouduttuaan asettumaan häntä kohti hyök-                kevien säännösten tiedottamiseksi ylei-
19491: kääviä varkaita vastaan joutui V ilmeiseen                 sölle kansantajuisessa muodossa sekä
19492: hengen vaaraan.                                            niiltä osin myös rikoslain säännösten
19493:    Edellä selostetusta korkeimman oikeuden                 mahdolliseksi täsmentämiseksi tarpeel-
19494: (äänin 4-1) antamasta tuomiosta huolimatta                 lisilta osin ja niiden soveltamisperiaat-
19495: tulisi Suomessa voida toimia niin, ettei yhä               teita auttavien kannanottojen saamisek-
19496: väkivaltaisemmaksi käyvässä yhteiskunnassa                 si lain perusteluihin?
19497: 
19498:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1988
19499: 
19500:                                          Maunu Kohijoki
19501:                                     1988 vp. -     KK n:o 363                                    3
19502: 
19503: 
19504: 
19505: 
19506:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19507: 
19508:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     koskeva ehdotus on juuri annettu eduskunnalle
19509: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      (hallituksen esitys n:o 66). Hätävarjelusään-
19510: olette 26 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn         nökset eivät sisälly uudistuksen ensimmäiseen
19511: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       vaiheeseen, vaan ne liittyvät rikoslain yleisen
19512: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      osan valmisteluun, joka on jo vireillä oikeus-
19513: edustaja Maunu Kohijoen näin kuuluvasta kir-       ministeriössä. Rikoslain yleisen osan valmiste-
19514: jallisesta kysymyksestä n:o 363:                   lussa tullaan selvittämään myös hätävarjelu- ja
19515:                                                    kiinniotto-oikeuksia koskevien säännösten uu-
19516:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     distustarve. Uudistuksen yksityiskohdista tältä
19517:        siin kiinniottamista ja hätävarjelua kos-   osin ei vielä ole esitettävissä ennakkotietoja.
19518:        kevien säännösten tiedottamiseksi ylei-
19519:        sölle kansantajuisessa muodossa sekä           Kysymyksessä selostetussa korkeimman oi-
19520:        niiltä osin myös rikoslain säännösten       keuden ratkaisussa (KKO 1988:49) ilmenee eri-
19521:        mahdolliseksi täsmentämiseksi tarpeel-      laisissa yhteiskunnallisissa näkemyksissä melko
19522:        lisilta osin ja niiden soveltamisperiaat-   yksimielisesti hyväksytty kielteinen suhtautu-
19523:        teita auttavien kannanottojen saamisek-     minen ampuma-aseiden käyttöön kansalaisten
19524:        si lain perusteluihin?                      välisten erilaisten ongelmien ja jopa oikeuksien
19525:                                                    puolustamisen ratkaisukeinona. Ottamatta
19526:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kantaa korkeimman oikeuden ratkaisun sisäl-
19527: vasti seuraavaa:                                   töön sen tarkemmin voidaan todeta sen olevan
19528:                                                    ylimmän oikeusasteen lopullinen ratkaisu
19529:    Yleisestä hätävarjeluoikeudesta säädetään ri-   eräässä yksittäistapauksessa.
19530: koslain 3 luvun 6 §:ssä. Jokamiehen kiinni-
19531: otto-oikeudesta säädetään rikoslain voimaan-          Kansalaisten tietoisuutta oikeuksistaan ja
19532: panemisesta annetun asetuksen 23 §:ssä, jonka      niiden rajoista on pyrittävä kaikin käytettävis-
19533: säännöksen tilalle tulee vuoden 1989 alusta        sä olevin keinoin edistämään. Hätävarjeluoi-
19534: pakkokeinolain (450/87) 1 luvun 1 §. Voimas-       keuden sisällössä ei kuitenkaan ole kysymyk-
19535: sa olevien säännösten ongelmana on se, että        sessä olevan ratkaisun johdosta tai muusta-
19536: niissä ei ole mainittu niin sanottua suhteelli-    kaan syystä tapahtunut sellaista muutosta, jo-
19537: suusperiaatetta. Säännöksistä ei siten selvästi    ka aiheuttaisi pikaisia lainsäädäntötoimia tai
19538: ilmene, minkä tasoisia voimakeinoja saa eri        vaatisi erityistä tiedotuskampanjaa. Rikoslain
19539: oikeuksiensa puolustamiseen käyttää. Ilman         kokonaisuudistuksesta tullaan eduskunnan sen
19540: nimenomaista säännöstäkin on kuitenkin van-        hyväksyttyä jakamaan myös kansantajuista tie-
19541: hastaan pidetty kiellettynä käyttää oikeuksien     toa. Näin tullaan aikanaan tekemään myös
19542: puolustamiseen niihin verrattuna suhteettornia     hätävarjeluoikeutta koskevan säännöstön osal-
19543: voimakeinoja.                                      ta. Säännösten perusteluissa pyritään yksityis-
19544:    Oikeusministeriössä on valmisteilla rikoslain   kohtaisesti selvittämään myös sanotun sään-
19545: kokonaisuudistus, jonka ensimmäistä vaihetta       nöksen tarkempaa sisältöä.
19546: 
19547:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1988
19548: 
19549:                                                               Oikeusministeri Matti Louekoski
19550: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 363
19551: 
19552: 
19553: 
19554: 
19555:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19556: 
19557:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        geringsproposition nr 66). Nödvärnsstadgande-
19558: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         na ingår inte i det första skedet utan upptas i
19559: av den 26 maj 1988 tili vederbörande medlem         beredningen av den allmänna delen av straff-
19560: av statsrådet översänt avskrift av följande, av     lagen, som redan har inletts på justitieminis-
19561: riksdagsman Maunu Kabijoki undertecknade            teriet. I samband med beredningen av den
19562: spörsmål nr 363:                                    allmänna delen kommer också behovet av en
19563:                                                     revidering av stadgandena om nödvärn och
19564:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       gripande att utredas. Några detaljerade
19565:        att på ett allmänfattligt sätt informera     förhandsuppgifter om denna del av reformen
19566:        allmänheten om stadgandena om gri-           kan ännu inte ges.
19567:        pande och nödvärn samt för att even-
19568:        tuellt vid behov precisera dessa stad-          Av högsta domstolens utslag i det fall som
19569:        ganden i strafflagen och genom uttalan-      spörsmålet gäller (HD 1988:49) framgår den
19570:        den i motiveringen för lagen underlätta      inom olika samhällssyner rätt enhälligt accep-
19571:        tillämpningen av stadgandena?                terade negativa inställningen tili att medbor-
19572:                                                     garna använder skjutvapen för att lösa sina
19573:    Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt        inbördes problem och t.o.m. försvara sina
19574: följande:                                           rättigheter. Utan att ta närmare ställning tili
19575:                                                     innehållet i högsta domstolens utslag kan det
19576:    Om rätt tili nödvärn stadgas i 3 kap. 6 §
19577:                                                     konstateras att det utgör den högsta rättsin-
19578: strafflagen. Om rätt för envar att gripa stadgas
19579:                                                     stansens slutliga utslag i ett enskilt fall.
19580: i 23 § förordningen om införande av straff-
19581: lagen. Detta stadgande ersätts i början av 1989        Medborgarna måste med alla tili buds ståen-
19582: med 1 kap. 1 § tvångsmedelslagen (450/87).          de medel göras mera medvetna om sina rättig-
19583: Problemet med de gällande stadgandena är att        heter och gränserna för dem. Varken högsta
19584: de inte nämner den s.k. proportionalitetsprin-      domstolens ifrågavarande utslag e\ler någon
19585: cipen. Det framgår därför inte klart av stad-       annan händelse har dock lett tili några sådana
19586: gandena hur kraftiga medel man får tillgripa        förändringar i innehållet i nödvärnsrätten som
19587: för att försvara sina rättigheter. Det har dock     skulle föranleda skyndsamma lagstiftningsåt-
19588: även utan ett uttryckligt stadgande sedan gam-      gärder eller en särskild informationskampanj.
19589: malt ansetts förbjudet att tillgripa sådana         När riksdagen har godkänt revideringen av
19590: kraftåtgärder som inte står i proportion tili de    strafflagen, kommer också allmänfattlig infor-
19591: rättigheter som skall försvaras.                    mation att spridas om den. Detta gäller även
19592:    På justitieministeriet pågår en totalrevide-     stadgandena om nödvärnsrätten. Avsikten är
19593: ring av strafflagen. Förslaget till det första      att i motiveringen för stadgandena i detalj reda
19594: skedet har nyligen överlåtits tili riksdagen (re-   ut innehållet också i det nämnda stadgandet.
19595: 
19596:     Helsingfors den 18 juni 1988
19597: 
19598:                                                                  Justitieminister Matti Louekoski
19599:                                              1988 vp.
19600: 
19601: Kirjallinen kysymys n:o 364
19602: 
19603: 
19604: 
19605: 
19606:                                  Björklund: Jäänmurtajien kesäseisontapaikan muuttamissuunni-
19607:                                     telmista
19608: 
19609: 
19610:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19611: 
19612:    Lehtitietojen (Helsingin Sanomat 20.5.1988)         Merenkulkuhallituksen selvityksessä on edel-
19613: mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö jatkaa       leen todettu kaavaillun siirron toteutuessaan
19614: valmisteluja jäänmurtajien siirtämiseksi pois       vaikeuttavan mm. alusten kunnossapitoa ja
19615: Helsingistä ja Turusta huolimatta siitä, että       toiminnan johtamista.
19616: siirtoajatus on merenkulkuhallituksen laati-           Ennen muuta jäänmurtajien kesäseisontapai-
19617: massa, viime syyskuussa valmistuneessa selvi-       kan muutos merkitsisi huomattavia hankaluuk-
19618: tyksessä todettu hyödyttömäksi ja osin haitalli-    sia jäänmurtajien henkilöstölle ja heidän per-
19619: seksi.                                              heilleen.
19620:    Työllisyysperusteet suunnitellulle toimenpi-        Kuluneilta vuosilta on riittävästi varoittavia
19621: teelle ovat köykäiset, kun otetaan huomioon,        esimerkkejä siitä, miten erilaisilla hajasijoitus-
19622: että runsaat neljäsataa jäänmurtajalla työsken-     päätöksillä on tavoiteltu poliittista symboliar-
19623: televää henkilöä kuitenkin jäisivät tehtäviinsä.    voa, mutta tosiasiassa petetty vastaanottavien
19624: Kerrannaisvaikutukset jäisivät nekin vähäisik-      paikkakuntien suuret odotukset ja aiheutettu
19625: si, kun otetaan huomioon, ettei toimintaan          hankaluutta sijoituspäätöksen kohteeksi joutu-
19626: liittyviä koulutus-, korjaus- ja huoltotöitä teh-   neen laitoksen tai yksikön toiminnalle. Kaikis-
19627: tyjen arvioiden mukaan pystytä ongelmitta siir-     sa tällaisissa tapauksissa hajasijoitettavat työn-
19628: tämään. Muonituspalvelujen osalta työllisyys-       tekijät ovat joutuneet kantamaan harkitsemat-
19629: vaikutus saattaisi olla myönteinen mutta mar-       tomien päätösten raskaimmat seuraukset.
19630: ginaalinen.
19631:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19632:     Ne rakennustekniset työt, joita siirto kaa-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19633: vailtuun kohteeseen eli Poriin edellyttäisi, ovat   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19634: huomattavat verrattuna esim. Helsingin Vuo-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19635: saaren telakan ja sataman käyttöönoton ai-
19636: heuttamaan vaihtoehtoiseen rakennustarpee-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä pysäyt-
19637: seen. Siirron näin aiheuttamat kustannukset                tääkseen virkakoneistossa valmistelta-
19638: eivät siten olisi missään järkevässä suhteessa             van haitallisen hankkeen jäänmurtajien
19639: tavoiteltuun työllisyysvaikutukseen.                       kesäseisontapaikan siirtämiseksi?
19640: 
19641:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1988
19642: 
19643:                                     Ilkka-Christian Björklund
19644: 
19645: 
19646: 
19647: 
19648: 280818M
19649: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 364
19650: 
19651: 
19652: 
19653: 
19654:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19655: 
19656:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Alustavan selvitystyön perusteella kauppa-
19657: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     ja teollisuusministeriö on hiljattain asettanut
19658: olette 26 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn        työryhmän, jonka tehtävänä on kuluvan vuo-
19659: kirjeenne n:o 1046 ohella toimittanut valtio-     den loppuun mennessä selvittää, mikä on jään-
19660: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-     murtajien huollon ja varustelun sekä talvilii-
19661: sen kansanedustaja Björklundin kirjallisesta      kenteen hoitamisen kannalta tarkoituksenmu-
19662: kysymyksestä n:o 364:                             kaisin jäänmurtajien sijoittelu yhteen tai use-
19663:                                                   ampaan satamaan. Työryhmän tulee selvityk-
19664:          Mitä Hallitus aikoo tehdä pysäyt-        sessään kiinnittää huomiota eri sijoitteluvaih-
19665:        tääkseen virkakoneistossa valmistelta-     toehtojen aluepoliittisiin vaikutuksiin ja työlli-
19666:        van haitallisen hankkeen jäänmurtajien     syysvaikutuksiin, valtiontaloudellisiin ja mui-
19667:        kesäseisontapaikan siirtämiseksi?          hin taloudellisiin vaikutuksiin sekä erityisesti
19668:                                                   jäänmurtajilla palvelevan henkilöstön asemaan
19669:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        ja olosuhteisiin. Työryhmässä ovat edustettui-
19670: taen seuraavaa:                                   na muun muassa kauppa- ja teollisuusministe-
19671:    Jäänmurtajien nykyisten sijoituspaikkojen      riö sekä merenkulkuhallitus ja sen henkilöstö.
19672: Helsingin ja Turun mahdollista muuttamista
19673: koskeva alustava selvitystyö on käynnistynyt         Hallitus korostaa, että jäänmurtajien sijoi-
19674: kauppa- ja teollisuusministeriössä viime syksy-   tuspaikkavaihtoehtoja selvitettäessä on ollut
19675: nä. Tarkoituksena on ollut selvittää niitä        tarkoituksena toimia avoimesti. Jäänmurtajien
19676: hyöty- ja haittatekijöitä, joita jäänmurtajien    henkilöstön mielipide tulee kuulluksi asiaa sel-
19677: nykyisessä sijoittelussa on. Yhtenä sijoitus-     vittävässä työryhmässä. Asiassa voidaan tehdä
19678: paikkavaihtoehtona selvitystyössä on ollut Po-    päätös ensi vuoden alkupuolella työryhmän
19679: rin kaupunki.                                     selvityksen valmistuttua.
19680: 
19681:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988
19682: 
19683:                                                                      Ministeri Pekka Vennamo
19684:                                       1988 vp. -      KK n:o 364                                     3
19685: 
19686: 
19687: 
19688: 
19689:                                Tili Riksdagens Herr Talrnan
19690: 
19691:   1 det syfte 37 § 1 rnorn. riksdagsordningen            På basis av det prelirninära utredningsarbe-
19692: anger har Ni, Herr Talrnan, rned Er skrivelse         tet har handels- och industrirninisteriet nyligen
19693: nr 1046 av den 26 rnaj 1988 till vederbörande         tillsatt en arbetsgrupp, sorn fick i uppdrag att
19694: rnedlern av statsrådet översänt avskrift av föl-      under innevarande år utreda viiken den ända-
19695: jande av riksdagsrnan Björklund underteckna-          rnålsenligaste placeringen av isbrytarna är, i en
19696: de spörsrnål nr 364:                                  eller flera harnnar, rned tanke på underhållet
19697:                                                       och utrustningen av isbrytarna sarnt skötseln
19698:          Vad ärnnar Regeringen göra för att           av vintertrafiken. Arbetsgruppen kornrner i sin
19699:        stoppa det skadliga projekt för att flyt-      utredning att fästa upprnärksarnhet vid de
19700:        ta isbrytarnas sornrnarliggeplats sorn         olika placeringsalternativens regionalpolitiska
19701:        bereds sorn bäst?                              och sysselsättningsrnässiga verkningar, stats-
19702:                                                       ekonorniska och övriga ekonorniska verkningar
19703:   Såsorn svar på detta spörsrnål får jag vörd-        sarnt i synnerhet vid ställningen och förhållan-
19704: sarnt anföra följande:                                dena för den personai sorn tjänstgör på isbry-
19705:                                                       tarna. 1 arbetsgruppen finns representanter
19706:   Det prelirninära utredningsarbetet för en           bl.a. för handels- och industrirninisteriet sarnt
19707: eventuell förflyttning av isbrytarna från deras       sjöfartsstyrelsen och dess personal.
19708: nuvarande placeringsorter, Helsingfors och               Regeringen betonar att rnan har haft för
19709: Åbo, inleddes senaste höst vid handels- och           avsikt att verka öppet då de alternativa place-
19710: industrirninisteriet. A vsikten har varit att utre-   ringsorterna för isbrytarna utreds. lsbrytarper-
19711: da för- och nackdelarna rned den nuvarande            sonalens åsikter kornrner att höras i den arbets-
19712: placeringen av isbrytarna. 1 utredningsarbetet        grupp sorn utreder frågan. Beslut kan fattas i
19713: har ett alternativ då det gäller placeringsorten      saken i början av nästa år, då arbetsgruppen
19714: varit Björneborgs stad.                               har fått sin utredning klar.
19715: 
19716:      Helsingfors den 22 juni 1988
19717: 
19718:                                                                          Minister Pekka Vennamo
19719:                                             1988 vp.
19720: 
19721: Kirjallinen kysymys n:o 365
19722: 
19723: 
19724: 
19725: 
19726:                                 Pulliainen: Pakkausmuoviveron käyttöön ottamisesta
19727: 
19728: 
19729:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19730: 
19731:   Muovin käyttö yhteiskunnassamme lisääntyy       tykseen toimittamisjärjestelmä on olemassa,
19732: räjähdysmäisesti. Kun kierrätysjärjestelmää       muovin ei. Muovin käyttö on näin ilmiselvää
19733: muoville ei ole järjestetty, joutuu mm. pak-      tuhlausta.
19734: kausmuovi kertakäytön jälkeen kaatopaikalle.         Asiantilaan voitaisiin vaikuttaa kantamalla
19735:   Muovikassit ovat kiinnittäneet niin ympäris-    pakkausmuovista siinä määrin korkea vero,
19736: tönsuojelijoiden kuin viranomaistenkin huo-       että paperi tulee käytännössä edullisemmaksi
19737: miota useissa yhteyksissä. Viime aikoina on       pakkausmateriaaliksi kuin muovi.
19738: muovin käyttö pakkausmateriaalina laajentu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19739: nut muutoinkin. Kirjakerhot aloittivat tilattu-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19740: jen kirjojen lähettämisen muovikehikossa, jo-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19741: ka on vielä kirjoineen ja muine aineistoineen     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19742: katettu muovikääreellä, joitakin aikoja sitten.              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ve-
19743: Tuorein samanlaisen käytännön omaksuja on                  rolainsäädännön kehittämiseksi niin,
19744: Valtion painatuskeskus.                                    että pakkausmuovista ryhdytään kanta-
19745:   Muovi siis syrjäyttää paperia ja paperival-              maan huomattavan korkeaa erityisve-
19746: misteita pakkausmateriaalina. Paperin kierrä-              roa?
19747: 
19748:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1988
19749: 
19750:                                         Erkki Pulliainen
19751: 
19752: 
19753: 
19754: 
19755: 2808381
19756: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 365
19757: 
19758: 
19759: 
19760: 
19761:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19762: 
19763:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       leilla merkittävästi vaikuttaisi kaatopaikkojen
19764: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       täyttymiseen, sillä jätteiden hajoaminen on
19765: olette 26 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          hyvin hidasta suomalaisilla kaatopaikoilla.
19766: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Käytettävissä olevien tietojen mukaan pak-
19767: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kausmuoveista ei myöskään aiheudu merkittä-
19768: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   viä päästöjä vesiin tai ilmaan.
19769: kysymyksestä n:o 365:                                  Kysymyksessä tarkoitetun erityisveron kan-
19770:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ve-       taminen muovipakkauksista edellyttäisi kiista-
19771:        rolainsäädännön kehittämiseksi niin,         tonta selvitystä siitä, että muovi on ympäris-
19772:        että pakkausmuovista ryhdytään kanta-        tönsuojelun tai muiden syiden perusteella sel-
19773:        maan huomattavan korkeaa erityisve-          lainen tuote, että sen käyttöä olisi perusteltua
19774:        roa?                                         rajoittaa verotuksellisin toimenpitein.
19775:                                                        Muovin kierrätyksen lisäämiseen kiinnite-
19776:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tään jatkuvasti huomiota. Jo nykyisellään esi-
19777: taen seuraavaa:                                     merkiksi jätesäkkien materiaalina käytetään
19778:    Muovien osuus pakkausmateriaaleista on           pelkästään uusiomuovia. Kierrätystä voidaan
19779: jossain määrin kohonnut viimeisten viidentois-      kuitenkin vielä nykyisestään lisätä. Eräänä tu-
19780: ta vuoden aikana. Kasvu on ollut suhteellisen       levaisuuden hyötykäyttönä voidaan pitää myös
19781: tasaista kuten liitteenä olevasta taulukosta käy    yhdyskuntajätteiden polttoa korkean vaatimus-
19782: ilmi. Muovipakkausten osuus on kasvanut             tason polttolaitoksissa. Tällöin huomattava
19783: 25,6 "7o:iin kotimaassa käytetyistä pakkaustar-     osa nykyisestä kaatopaikoille menevästä muo-
19784: vikkeista. Kasvu on tapahtunut lähinnä me-          vista voitaisiin hyödyntää tehokkaasti energia-
19785: talli- ja lasipakkausten kustannuksella. Pa-        lähteenä muovien energiasisällön ollessa lähes
19786: peri-, pahvi- ja karionkipakkausten osuus on        sama kuin öljyn.
19787: sen sijaan säilynyt noin 50 prosenttina koko-          Hallituksen eduskunnalle antamassa ympä-
19788: naiskäyttömäärästä.                                 ristöpoliittisessa selonteossakin mainittu ympä-
19789:    Pakkausten osuus jätteistä on suhteellisen       ristötalouskomitea selvittelee parhaillaan mm.
19790: vähäinen. Yhdyskuntajätteen määrä on Suo-           taloudellisten ohjauskeinojen tarvetta ympäris-
19791: messa n. 1 160 000 tonnia/vuosi. Tästä mää-         tönsuojelupolitiikassa. Tässä yhteydessä käsi-
19792: rästä pakkausjätteen osuus on noin 310 000          tellään myös muovipakkausten asemaa. Komi-
19793: tonnia, josta puolestaan muovin osuus on noin       tean mietintö valmistunee kuluvan vuoden lo-
19794: 20 % eli 60 000 tonnia. Koko yhdyskuntajät-         pussa. Tämän jälkeen hallituksella on nykyistä
19795: teen määrästä muovin osuus on noin 6-8 %.           paremmat mahdollisuudet arvioida pakkaus-
19796:    Koska muovien paino-osuus kaatopaikkajät-        materiaalien käyttöä ohjaavien verotuksellisten
19797: teen määrästä on näin vähäinen, ei muoveilla        toimenpiteiden tarve. Tällä hetkellä käytössä
19798: ole käytännössä suurta merkitystä kaatopaik-        olevien tietojen nojalla ei näytä olevan perus-
19799: kojen tilantarpeen kannalta. Tutkimuksilla on       teita ottaa käyttöön kysymyksessä tarkoitettua
19800: voitu myös osoittaa, ettei pakkausmuovien           yleistä muovipakkauksiin kohdistuvaa erityis-
19801: korvaaminen biologisesti hajoavilla materiaa-       veroa.
19802: 
19803:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1988
19804: 
19805: 
19806:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
19807:                                          1988 vp. -    KK n:o 365                                  3
19808: 
19809:                                                                                                Liite
19810: 
19811: 
19812: 
19813: 
19814:                   Kotimaassa käytetyt pakkaustarvikkeet raaka-aineryhmittäin
19815:                    v. 1975 ja 1980-86 = kotimarkkinatuotanto + tuonti
19816: 
19817:                               1975 Olo     1980%      1981%   1982%   1983%   1984%   1985%   1986%
19818: Paperi, pahvi ja kartonki       48,3         49,8      54,3    57,4    52,4    51,4    51,4    49,9
19819: Metalli ...................     19,1         16,9      14,6    13,9    14,9    15,5    13,9    14,9
19820: Muovi ....................      21,2         24,1      22,4    22,3    25,2    24,6    24,8    25,6
19821: Lasi ......................      5,4          4,2       4,2     2,2     2,6     3,4     4,2     3,9
19822: Puu ......................       5,7          4,0       3,7     3,4     3,8     4,1     4,5     4,9
19823: Muut .....................       0,3          1,0       0,8     0,8     1,1     1,0     1,2     0,8
19824:                               100 OJo
19825: 
19826: Lähde: Tilastokeskus/Pakkaus-lehti
19827: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 365
19828: 
19829: 
19830: 
19831: 
19832:                             Till Riksdagens Herr Talman
19833: 
19834:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       verkar på hur avstjälpningsplatserna fylls, ty
19835: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       avfallets nedbrytning är mycket långsam på
19836: av den 26 maj 1988 tili vederbörande medlem       avstjälpningsplatserna hos oss. Enligt de upp-
19837: av statsrådet översänt en avskrift av följande    gifter som står tili buds förorsakar förpack-
19838: av riksdagsman Pulliainen undertecknade           ningsplatsen inte några större utsläpp i vatten-
19839: spörsmål nr 365:                                  dragen eller i luften.
19840:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i           För uppbörd av en sådan specialskatt på
19841:        syfte att utveckia skattelagstiftningen    plastförpackningar som avses i spörsmålet
19842:        så, att man börjar uppbära en avsevärt     förutsätts en obestridlig utredning om att plat-
19843:        hög specialskatt på plastförpackningar?    sen från miljövårdssynpunkt eller av andra
19844:                                                   orsaker är en sådan produkt att det vore
19845:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     motiverat att begränsa dess användning genom
19846: samt anföra följande:                             beskattningsåtgärder.
19847:    Plasternas andel av förpackningsmaterialen        Man fäster alltjämt vikt vid återvinningen av
19848: har i någon mån ökat under de senaste femton      plast. Redan nu används t.ex. enbart återan-
19849: åren. Såsom framgår av den bifogade tabellen      vändningsplast som material för sopsäckar.
19850: har ökningen varit relativt jämn. Plastförpack-   Återvinningen kan dock ökas jämfört med den
19851: ningarnas andel har ökat tili 25,6 OJo av de      nuvarande situationen. Även bränning av kom-
19852: förpackningsmaterial som använts i hemlan-        munalt avfall i anläggningar av hög standard
19853: det. Ökningen har skett närmast på metall- och    kan anses som en framtida form av återvin-
19854: glasförpackningarnas bekostnad. Andelen pap-      ning. Härvid kan en avsevärd del av den plast
19855: pers-, papp- och kartongförpackningar har         som nu går tili avstjälpningsplatserna utnyttjas
19856: däremot hållit sig vid ca 50 OJo av den totala    effektivt som energikälla, då plasten innehåller
19857: förbrukningsmängden.                              i stort sett samma mängd energi som oljan.
19858:    Förpackningarnas andel av avfallet är rela-       Den miljöekonomiska kommitte som om-
19859: tivt liten. Det kommunala avfallets mängd är i    nämns även i regeringens miljöpolitiska redo-
19860: Finland ca 1 160 000 ton/år. Av denna mängd       görelse tili riksdagen utreder för närvarande
19861: utgör förpackningsavfallets mängd ca 310 000      bl.a. behovet av ekonomiska styrningsmedel i
19862: ton, varav plastens andel är ca 20 %, d.v.s.      miljövårdspolitiken. 1 det sammanhanget be-
19863: 60 000 ton. Av den totala mängden kommu-          handlas även plastförpackningarnas ställning.
19864: nalt avfall utgör plastens andel ca 6-8 OJo.      Kommittens betänkande torde bli färdigt i
19865:    Eftersom plasternas viktandel av mängden       slutet av innevarande år. Därefter har rege-
19866: avfall på avstjälpningsplatserna är så obetyd-    ringen bättre möjligheter än hittilis att bedöma
19867: lig, har plasterna i praktiken inte så stor       behovet av en genom beskattningsåtgärder
19868: betydelse med tanke på utrymmesbehovet på         styrd användning av förpackningsmaterial. På
19869: avstjälpningsplatserna. Genom undersökningar      basis av nu tillgängliga uppgifter förfaller det
19870: har man även kunnat påvisa, att ett ersättande    inte att vara befogat att ta i bruk den speci-
19871: av förpackningsplatserna med material som         alskatt på plastförpackningar som avses i
19872: nedbryts biologiskt inte i avgörande grad in-     spörsmålet.
19873: 
19874:     Helsingfors den 30 juni 1988
19875: 
19876: 
19877:                                                                        Minister Ulla Puolanne
19878:                                           1988 vp. -   KK n:o 365                                          5
19879: 
19880:                                                                                                     Bilaga
19881: 
19882: 
19883: 
19884: 
19885:             1 hemlandet använda förpackningsmaterial fördelade enligt råvara åren
19886:          1975 och 1980-86 = produktionen på den inhemska marknaden + import
19887:                                1975 OJo    1980%    1981%     1982%   1983%   1984 OJo   1985 OJo   1986 OJo
19888: Papper, papp och kartong         48,3        49,8      54,3    57,4    52,4     51,4       51,4       49,9
19889: Metall ....................      19,1        16,9      14,6    13,9    14,9     15,5       13,9       14,9
19890: Plast ......................     21,2        24,1      22,4    22,3    25,2     24,6       24,8       25,6
19891: Glas ......................       5,4         4,2       4,2     2,2     2,6      3,4        4,2        3,9
19892: Trä .......................       5,7         4,0       3,7     3,4     3,8      4,1        4,5        4,9
19893: Övrigt ....................       0,3         1,0       0,8     0,8     1,1      1,0        1,2        0,8
19894:                                100 OJo
19895: 
19896: Källa: Statistikcentralen/Pakkaus-lehti
19897:                                               1988 vp.
19898: 
19899: Kirjallinen kysymys n:o 366
19900: 
19901: 
19902: 
19903: 
19904:                                  Kortesalmi ym.: Pinta-alalisän maksamisesta 65 vuotta täyttä-
19905:                                     neille rintamaveteraani- ja sotainvalidiviljelijöille
19906: 
19907: 
19908:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19909: 
19910:    SMP:n eduskuntaryhmä pitää välttämättö-          myös se, että maassamme ei olisi koko itsenäis-
19911: mänä sitä, että myös yli 65-vuotiaille rintama-     tä maanviljelijäluokkaa, elleivät sotiemme ve-
19912: veteraani- ja sotainvalidiviljelijöille maksetaan   teraanit olisi puolustaneet maata.
19913: pinta-alalisiä. Valtiontalouden kannalta kysy-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19914: myksessä on varsin pieni rahasumma. Sen             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
19915: vuoksi on sekä taloudellisesti tarpeetonta että     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
19916: myös sotiemme sota- ja rintamamiesveteraa-          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19917: nien uhrausten kannalta kohtuutonta olla mak-       sen:
19918: samatta sotaveteraaniviljelijöille pinta-alalisiä
19919: pelkästään iän vuoksi. Monilla veteraaneilla o~               Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
19920: lisäksi kohtuuttoman pienet työeläkkeet tai                että myös 65 vuotta täyttäneet sotiem-
19921: yrittäjäeläkkeet. Useat jopa eivät saa tällaisia           me sotaveteraani-, rintamaveteraani-
19922: eläkkeitä lainkaan lainsäädäntöön sisältyvien              sekä sotainvalidiviljelijät saavat edel-
19923: aikarajoitusten vuoksi. Lopuksi muistettakoon              leenkin pinta-alalisänsä?
19924: 
19925:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1988
19926: 
19927:           J. Juhani Kortesalmi         Tina Mäkelä                    Urpo Leppänen
19928:           Lea Mäkipää                  Heikki Riihijärvi              Sulo Aittaniemi
19929: 
19930: 
19931: 
19932: 
19933: 280809C
19934: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 366
19935: 
19936: 
19937: 
19938: 
19939:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19940: 
19941:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         soittaa maatalouden sisäisiä tuloeroja. Kun
19942: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         maataloustuotantoa on jouduttu monin eri ta-
19943: olette 26 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn            voin supistamaan, on samalla jouduttu pohti-
19944: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          maan hintapoliittisen tuen suuntaamista uudel-
19945: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         leen. Tavoitteena on ollut eri toimenpiteillä
19946: edustaja J. Juhani Kortesalmen ym. näin kuu-          pyrkiä edistämään iäkkäiden henkilöiden luo-
19947: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 366:           pumista maataloustuotannosta ja että jo elä-
19948:                                                       keiän saavuttaneet tulisivat toimeen eläkkeellä.
19949:           Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,        Kun pinta-alalisän määräraha ei kuitenkaan
19950:        että myös 65 vuotta täyttäneet sotiem-         supistu, voidaan näin ollen tukea suunnata
19951:        me sotaveteraani-, rintamaveteraani-           vastaavasti enemmän nuorille viljelijöille.
19952:        sekä sotainvalidiviljelijät saavat edel-
19953:        leenkin pinta-alalisänsä?                         Kun eri tukimuotojen rajoittamisesta ja
19954:                                                       poistamisesta yli 65-vuotiailta viljelijöiltä on
19955:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sovittu, on samalla esitetty luopumiseläkejär-
19956: vasti seuraavaa:                                      jestelmää kehitettäväksi. Järjestelmällä on
19957:   Valtioneuvoston ja maataloustuottajien kes-         mm. joudutettu ikääntyneiden viljelijöiden
19958: kusjärjestöjen välillä tehdyssä kevään 1986           luopumista maatalouden harjoittamisesta.
19959: maataloustuloratkaisussa pinta-alalisäpäätöstä        Vuoden 1986 elokuun alusta mahdollistettiin
19960: sovittiin muutettavaksi siten, että mikäli viljeli-   pellon pidättäminen Iuopujalie itselleen ilman
19961: jä vuoden 1986 päättyessä oli täyttänyt 65            metsittämisvelvollisuutta. Tämä lisäsi huomat-
19962: vuotta, maksettiin hänelle pinta-alalisää vuon-       tavasti luopumiseläkkeelle siirtymistä. Kuluvan
19963: na 1987 50 prosenttia siitä määrästä, minkä           vuoden alusta on eläkettä karttunut myös 15
19964: hän muutoin olisi ollut oikeutettu saamaan.           hehtaaria ylittävältä maatalousmaan alalta.
19965: Vuoden 1988 pinta-alalisäpäätöksen mukaan
19966: pinta-alalisää ei makseta lainkaan 65 vuotta             Hallituksen mielestä on tarkoituksenmukai-
19967: täyttäneelle viljelijälle. Kuitenkin jos viljelijän   sempaa parantaa jo eläkeiän saavuttaneiden
19968: aviopuoliso tai hänen avopuolisonsa on alle           viljelijöiden eläkkeelle siirtymisedellytyksiä
19969: 65-vuotias, pinta-alalisä maksetaan.                  kuin ryhtyä muuttamaan valtioneuvoston pää-
19970:   Pinta-alalisä on viljelmäkoon mukaista hin-         töstä, jolla yli 65-vuotiaille pinta-alalisän mak-
19971: tapoliittista tukea, jonka tarkoituksena on ta-       saminen on lopetettu.
19972: 
19973:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1988
19974: 
19975:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
19976:                                      1988 vp. -      KK n:o 366                                       3
19977: 
19978: 
19979: 
19980: 
19981:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19982: 
19983:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen         bruket. Eftersom man på många olika sätt har
19984: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          varit tvungen att skära ned Iantbruksproduk-
19985: av den 26 maj 1988 tili vederbörande medlem          tionen, har det samtidigt varit nödvändigt att
19986: av statsrådet översänt avskrift av följande av       dryfta en nyinriktning av det prispolitiska stö-
19987: riksdagsman Jo Juhani Kortesalmi mof!o under-        det. Avsikten har varit att genom olika åtgär-
19988: tecknade spörsmål nr 366:                            der försöka främja att äldre personer skulle
19989:                                                      avstå från Iantbruksproduktionen och att de
19990:          Ämnar Regeringen sörja för att även         som redan uppnått pensionsåldern skulle klara
19991:        våra 65 år fyllda krigs- och frontvetera-     sig på pensioneno Eftersom anslaget för areal-
19992:        ner samt krigsinvalider som är jord-          tillägg dock inte blivit mindre, kan stödet
19993:        brukare även i fortsättningen får sitt        sålunda i högre grad inriktas på unga odlareo
19994:        arealtiiiägg?                                     Då man har överenskommit om att stödfor-
19995:                                                      merna skall begränsas och att de inte skall
19996:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tillkomma odlare över 65 år har man samtidigt
19997: samt anföra följande:                                föreslagit att systemet med avträdelsepensioner
19998:    Vid Iantbruksinkomstuppgörelsen våren             utvecklaso Systemet har bl.ao påskyndat ålder-
19999: 1986 mellan statsrådet och Iantbruksproducen-        stigna odlares beslut att avstå från Iantbruket.
20000: ternas centralorganisationer kom man överens         Fr oOoillo början av augusti 1986 blev det möj-
20001: om att beslutet om arealtiiiägg ändras så, att       Iigt för avträdarna att bibehålla åkrarna utan
20002: om en odlare vid utgången av år 1986 hade            skyldighet att plantera skog på demo Detta
20003: fyllt 65 år, utbetalades tili honom för år 1987      ökade märkbart antalet personer som tog ut
20004: 50 UJo av det arealtillägg som han annars vore       avträdelsepensiono Från och med i år har
20005: berättigad att fåo 1 enlighet med beslutet om        pension kunnat intjänas också för den lant-
20006: arealtillägg för år 1988 utbetalas inte alls något   bruksmark som överstiger 15 hektar          0
20007: 
20008: 
20009: 
20010: 
20011: arealtillägg tili de odlare som fyllt 65 år. Ifall       Enligt regeringens åsikt är det mera ända-
20012: odlarens maka eller sambo är under 65 år             målsenligt att förbättra pensioneringsförutsätt-
20013: utbetalas dock arealtilläggo                         ningarna för odlare som redan har uppnått
20014:    Arealtillägg utgår enligt brukningsenhetens       pensionsåldern än att börja ändra på statsrå-
20015: storlek och är ett prispolitiskt stöd, vars syfte    dets beslut, enligt vilket arealtillägg inte Iängre
20016: är att utjämna inkomstskillnaderna inom Iant-        betalas åt dem som har fyllt 65 år      0
20017: 
20018: 
20019: 
20020: 
20021:      Helsingfors den 28 juni 1988
20022: 
20023:                                                 Jord- och skogsbruksminister Toivo To Pohjala
20024:                                               1988 vp.
20025: 
20026: Kirjallinen kysymys n:o 367
20027: 
20028: 
20029: 
20030: 
20031:                                   Almgren: Hallituksen toimenpiteistä radio- ja televisio-ohjelmien
20032:                                      parantamiseksi
20033: 
20034: 
20035:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20036: 
20037:    Eduskunnan valvonnassa olevassa Yleisradi-        ohjelman tekijät lausuvat omakohtaisia koke-
20038: ossa on viime aikoina tapahtunut valitettavaa        muksiaan siitä, millaisessa kuukautiskierron
20039: kehitystä. Ohjelmistossa on alkanut tihentyväs-      vaiheessa he kokevat sukupuoliyhdynnän miel-
20040: ti esiintyä ilmaisuja ja sanontoja, joita ei voida   lyttäväksi. Tällaiset ohjelmat eivät voi olla
20041: pitää oikeina, kun ottaa huomioon, että Yleis-       sopivia katselijoiden ja kuuntelijoiden enem-
20042: radiolla on tärkeä tehtävä yleistä kansalaiskas-     mistön kannalta. Voidaan todeta, että tyylitaju
20043: vatusta antavana laitoksena.                         on nyt vääristynyt siinä määrin, että radio
20044:    Yhä useammin valitaan sekä ulkomaista että        joutuu välittämään arvostetun poliittisen liik-
20045: kotimaista tuotantoa olevaa ohjelmistoa, jossa       keen liittokokouksesta puheenvuoron, jossa
20046: korostetusti tuodaan esiin runsas alkoholin-         puheenjohtajaksi valitun henkilön luonnehdin-
20047: käyttö. Ohjelmat luovat mielikuvaa siitä, että       ta johtaa sopimattoman alatyylin käyttöön.
20048: alkoholin käyttö ja auton ajaminen alkoholin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20049: vaikutuksen alaisena on jonkinlaista korkea-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20050: kulttuuria ja elämän tasoa. Kun alkoholin            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20051: kulutusluvut ovat Suomessa jatkuvassa nou-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20052: sussa, tulisi televisiossa ja radiossa voimak-
20053: kaasti sitoutua raittiuteen. Näin ollen sellaiset              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20054: ohjelmat, joissa luodaan vääriä elämänasentei-              omalta osaltaan ryhtyä, että radio- ja
20055: ta, tulisi jättää kokonaan pois.                            televisiotoiminnassa estetään sellainen
20056:    Kielenkäyttö myös Yleisradion ohjelmistossa              ohjelmisto, joka luo vääriä mielikuvia
20057: on muuttunut eräänlaiseksi "uusrahvaanomai-                 alkoholista ja sen käytöstä, ja toisaalta
20058: seksi" alatyyliksi. Kirosanoja ja kirosanoiksi              ohjaa toimittajia heidän omassa kielen-
20059: muuttuneita kansanomaisia sukupuolielinten                  käytössään ottamaan huomioon sopi-
20060:  nimiä käytetaan ohjelmissa, jotka on tarkoitet-            vaisuuden rajat ja lopettamaan sellais-
20061:  tu koko kansalle. Esimerkkinä mainittakoon                 ten ohjelmien esittämisen, joissa kiroilu
20062: MTV:n Levyraati-niminen ohjelma, jossa                      ja muut sopimattomat ilmaisut sotivat
20063: juontaja oli valinnut yhdeksi arvosteltavaksi               niitä kansalaiskasvatuksen periaatteita
20064:  kappaleeksi sanoituksen, jossa useaan kertaan              vastaan, jotka yleisesti on hyväksytty
20065:  toistettiin naisen intiimien ruumiinosien kan-             sekä koti- että koulukasvatuksen peri-
20066:  sankielistä nimeä. Jossakin toisessa ohjelmassa            aatteiksi?
20067: 
20068:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1988
20069: 
20070:                                            Esko Almgren
20071: 
20072: 
20073: 
20074: 
20075: 280781X
20076: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 367
20077: 
20078: 
20079: 
20080: 
20081:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20082: 
20083:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       neuvoston yhtiölle myöntämän toimiluvan mu-
20084: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaan olla vaihtelevia, sisällöltään ja esitystaval-
20085: olette 26 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          taan arvokkaita, asiallisia ja tasapuolisia. Hal-
20086: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        litus katsoo, että Yleisradion ohjelmisto ei ole
20087: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sillä tavoin ristiriidassa tämän toimilupamää-
20088: edustaja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallises-     räyksen kanssa, että hallituksen toimenpiteet
20089: ta kysymyksestä n:o 367:                            olisivat aiheellisia.
20090:                                                        Yleisradio on eduskunnan valvonnassa. Vas-
20091:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tuu sen ohjelmapolitiikasta kuuluu eduskun-
20092:         omalta osaltaan ryhtyä, että radio- ja      nan valitsemalle hallintoneuvostolle ja sen alai-
20093:         televisiotoiminnassa estetään sellainen     sille ohjelmaneuvostoille, eikä valtioneuvos-
20094:         ohjelmisto, joka luo vääriä mielikuvia      tolle. Hallitus ei puutu eikä saakaan puuttua
20095:         alkoholista ja sen käytöstä, ja toisaalta   Yleisradion ohjelmien sisältöön. Tämä järjes-
20096:         ohjaa toimittajia heidän omassa kielen-     telmä on osoittautunut oloissamme hyväksi ja
20097:         käytössään ottamaan huomioon sopi-          toimivaksi. Jos yksittäisessä ohjelmassa havai-
20098:         vaisuuden rajat ja lopettamaan sellais-     taan rikotun lakeja tai hyviä tapoja, Yleisra-
20099:         ten ohjelmien esittämisen, joissa kiroilu   dion parlamentaaristen toimielinten tulee puut-
20100:         ja muut sopimattomat ilmaisut sotivat       tua siihen. Käytännössä yksittäisistä ohjelmista
20101:         niitä kansalaiskasvatuksen periaatteita     keskustellaankin ja niistä annetaan tarpeellista
20102:         vastaan, jotka yleisesti on hyväksytty      kritiikkiä hallintoneuvostossa ja ohjelmaneu-
20103:         sekä koti- että koulukasvatuksen peri-      vostoissa.
20104:         aatteiksi?                                     Edellä olevan perusteella hallitus katsoo,
20105:                                                     että eduskunnan valitseman Yleisradion hallin-
20106:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toneuvoston tehtävänä on yhtiön toimiluvan
20107: vasti seuraavaa:                                    puitteissa huolehtia siitä, ettei alkoholin käyt-
20108:   Oy Yleisradio Ab on kansallinen kulttuuri-        töä ihannoivaa tai sopimatonta ohjelmaa lähe-
20109: ja palvelulaitos, jonka ohjelmien tulee valtio-     tetä.
20110: 
20111:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1988
20112: 
20113:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
20114:                                    1988 vp. -     KK n:o 367                                    3
20115: 
20116: 
20117: 
20118: 
20119:                              Tili Riksdagens Herr Talman
20120: 
20121:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      vara omväxlande, värdiga beträffande innehåi-
20122: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       Iet och förevisningssättet, sakliga och objekti-
20123: av den 26 maj 1988 tili vederbörande medlem       va. Regeringen anser att rundradions pro-
20124: av statsrådet översänt avskrift av följande av    gramutbud inte i sådan utsträckning står i
20125: riksdagsman Almgren undertecknade spörsmål        konflikt med denna bestämmelse i koncessio-
20126: nr 367:                                           nen att åtgärder av regeringen vore motivera-
20127:                                                   de.
20128:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen för
20129:        sin del vidta för att ett sådant pro-         Tillsynen över rundradion utövas av riks-
20130:        gramutbud i radion och televisionen        dagen. Ansvaret för dess programpolitik ålig-
20131:        som skapar felaktiga föreställningar om    ger det förvaltningsråd som riksdagen valt och
20132:        alkohoi och alkoholbruk förhindras         de programråd som underlyder det och inte tili
20133:        och å andra sidan för att vägleda re-      statsrådet. Regeringen ingriper inte i och får
20134:        daktörerna i deras eget språkbruk så att   inte heller ingripa i innehållet i rundradions
20135:        de tar i betraktande gränserna för kon-    program. Detta system har visat sig bra och
20136:        venans och upphör att visa sådana pro-     fungerande i våra förhållanden. Om det obser-
20137:        gram där svordomar och andra olämp-        veras att det i ett enskilt program har brutits
20138:        liga uttryckssätt står i konflikt med de   mot lag och goda seder skall de parlamentaris-
20139:        principer inom medborgarfostran vilka      ka organen för rundradion ingripa. 1 praktiken
20140:        allmänt har accepterats såsom principer    diskuteras de enskilda programmen och de får
20141:        både då det gäller hem- och skolupp-       nödvändig kritik i förvaltningsrådet och pro-
20142:        fostran?                                   gramråden.
20143:                                                      På grundval av ovan anförda anser rege-
20144:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ringen att det är en uppgift för rundradions
20145: samt anföra följande:                             förvaltningsråd, som valts av riksdagen, att
20146:   Oy Yleisradio Ab är en nationell kultur- och    inom ramen för bolagets koncession se tili att
20147: serviceinrättning, vars program, enligt den       program, som idealiserar användningen av
20148: koncession som statsrådet beviljat bolaget, bör   alkohol, eller olämpliga program inte sänds.
20149: 
20150:     Helsingfors den 15 juni 1988
20151: 
20152:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
20153: 1
20154: 
20155: 
20156: 1
20157: 
20158: 
20159: 1
20160: 
20161: 
20162:     1
20163: 
20164: 
20165:     1
20166: 
20167: 
20168:     1
20169: 
20170: 
20171:         1
20172: 
20173: 
20174:         1
20175: 
20176: 
20177:         1
20178: 
20179: 
20180:             1
20181: 
20182: 
20183:             1
20184: 
20185: 
20186:             1
20187: 
20188: 
20189:                 1
20190:                                               1988 vp.
20191: 
20192: Kirjallinen kysymys n:o 368
20193: 
20194: 
20195: 
20196: 
20197:                                  Rajamäki ym.: Eläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta eläkettä
20198:                                     haettaessa
20199: 
20200: 
20201:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20202: 
20203:    Kansaneläkelaki asettaa vakuutetulle varsin      maksaa virheelliseen päätökseen nojautuen
20204: vaativia ilmoitusvelvollisuuksia eläkettä haetta-   etuuksia liikaa pidemmältäkin ajalta. Kun vir-
20205: essa ja eläkkeellä oltaessa. Kansaneläkkeen         he Kansaneläkelaitoksen hallinnossa sittemmin
20206: lisäosan määrään vaikuttavat kansaneläkelain        havaitaan, aiheutuu siitä tavallisesti takaisinpe-
20207: 26 §:ssä mainitut eläkkeet ja korvaukset. Sa-       rintä, joka on eräissä tapauksissa ollut etuu-
20208: mat eläkkeet ja korvaukset otetaan tuloina          densaajan kannalta taloudellisesti jopa kohtuu-
20209: huomioon myös kansaneläkkeen asumistukea            ton.
20210: ja rintamasotilaseläkettä määrättäessä.                Eläkesäännöstö ja -järjestelmä ovat tunne-
20211:    Eläkehakemusta tehdessään tulee hakijan il-      tusti niin vaikeaselkoisia, että niiden toimimat-
20212: moittaa nämä muut mahdolliset eläketulonsa          tomuudesta ei tulisi asettaa taloudellista vas-
20213: tai ilmoittaa mitä muuta eläkettä tai korvausta     tuuta yksittäisen vakuutetun katettavaksi. Jär-
20214: hän tulee hakemaan. Hakijan kyvystä muistaa         jestelmän tulee olla niin aukoton, että kohtuut-
20215: ja tiedostaa kaikki mahdollisuutensa muihin         tomia takaisinperintätilanteita ei pääse synty-
20216: eläkkeisiin tai niihin verrattaviin elinkorkoihin   mään.
20217: tai mahdollisiin lisäeläkkeisiin työnantajiltaan       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20218: riippuu, joutuuko hän mahdollisesti suoritta-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20219: maan etuuksia takaisin Kansaneläkelaitokselle.      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20220:    Kansaneläkelaitos saa tai sen ainakin tulisi     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20221: saada kansaneläkelain 83 §:n ja kansaneläke-        sen:
20222: asetuksen 70 §:n nojalla työnantajilta ja elä-
20223: kelaitoksilta tiedot muista maksettavista eläk-               Onko Hallitus tietoinen eläkkeensaa-
20224: kcistä. Tätä tiedoksiautovelvoitetta rikotaan              jan ilmoitusvelvollisuuteen liittyvästä
20225: ilmeisen runsaasti ja toisaalta Kansaneläke-               takaisinperinnästä, ja
20226: laitoksen tiedostot ovat jäljessä siten, että ha-             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20227: kijan tiedostamatta pääsee syntymään virheelli-            siin eläkejärjestelmän kohentamiseksi
20228: siä päätöksiä.                                             siten, että takaisinperintätilanteisiin ei
20229:    Vaikka hakija onkin ollut hakemusta tehdes-             hakijan ollessa vilpittömässä mielessä
20230: sään vilpittömässä mielessä saatetaan hänelle              jouduttaisi?
20231: 
20232:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
20233: 
20234:           Kari Rajamäki                Jouko Skinnari                 Lauri Metsämäki
20235:           Antti Kalliomäki             Jouni Backman                  Matti Vähänäkki
20236:           Pirjo Ala-Kapee              Markus Aaltonen                Jukka Gustafsson
20237:           Mats Nyby                    Ilkka-Christian Björklund      Pentti Lahti-Nuuttila
20238:           Virpa Puisto                 Iris Hacklin                   Aimo Ajo
20239:           Saara-Maria Paakkinen        Matti Saarinen                 Arto Lapiolahti
20240:           Liisa Jaakonsaari            Marja-Liisa Tykkyläinen        Antero Kekkonen
20241:                                        Mikko Elo
20242: 
20243: 
20244: 
20245: 280821Q
20246: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 368
20247: 
20248: 
20249: 
20250: 
20251:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20252: 
20253:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jotka vaikuttavat eläkkeenhakijan lisäosaoi-
20254: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keuteen. Koska kansaneläkkeessä ja tarvehar-
20255: olette 27 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn           kintaisissa rintamasotilaseläkkeessä ja eläk-
20256: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         keensaajien asumistukijärjestelmässä on kysy-
20257: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mys vähimmäistoimeentuloturvasta huolehti-
20258: edustaja Kari Rajamäen ym. näin kuuluvasta           misesta julkisilla varoilla, on myös eläkkeenha-
20259: kirjallisesta kysymyksestä n:o 368:                  kijalle itselleen asetettava ilmoitusvelvollisuus
20260:                                                      näihin eläkkeisiin vaikuttavista tuloista.
20261:           Onko Hallitus tietoinen eläkkeensaa-
20262:        jan ilmoitusvelvollisuuteen liittyvästä          Liikaa maksetussa eläkkeessä on aina kysy-
20263:        takaisinperinnästä, ja                        mys siitä, että eläkkeensaaja on saanut etuutta
20264:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       enemmän kuin hänelle kuuluisi. Kansaneläke-
20265:        siin eläkejärjestelmän kohentamiseksi         lain 88 a §:n mukaan liikaa maksetun eläkkeen
20266:        siten, että takaisinperintätilanteisiin ei    takaisin periminen tältä pohjalta on perus-
20267:        hakijan ollessa vilpittömässä mielessä        teltua. Kun kuitenkin saattaa ilmetä kohtuutto-
20268:        jouduttaisi?                                  mia tapauksia, on laissa Kansaneläkelaitokselle
20269:                                                      annettu mahdollisuus luopua liikaa maksetun
20270:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        eläkkeen takaisinperinnästä. Kansaneläkelain
20271: vasti seuraavaa:                                     88 a §:n mukaan, jos takaisin perittävä määrä
20272:                                                      on vähäinen ja muutoinkin, jos sen myöntämi-
20273:    Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistuk-
20274:                                                      sen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen
20275: sen yhteydessä kansaneläkkeestä muodostettiin
20276:                                                      vakuutetun taikka hänen edustajansa vilpilli-
20277: 1.1.1985 lukien vähimmäiseläke, jonka suuruu-        sestä menettelystä tai törkeästä tuottamukses-
20278: teen eivät vaikuta muut kuin eläkkeensaajan          ta, voidaan perimistoimenpiteistä luopua. Lii-
20279: omat henkilökohtaiset eläketulot. Samassa yh-        kamaksu voidaan myös periä pienissä erissä
20280: teydessä muutettiin kansaneläkelain 83 §:ää ja       kuittaamaHa se tulevista eläke-eristä.
20281: kansaneläkeasetuksen 70 §:ää siten, että muun
20282: muassa vakuutus- ja eläkelaitos on velvollinen          Kansaneläkelaitoksen takaisinperintää kos-
20283: korvauksetta välittömästi ilmoittamaan myön-         kevat päätökset ovat laitoksen oman käytän-
20284: tämästään eläkkeestä ja sen määrän muuttumi-         nön varassa. Kun Kansaneläkelaitos on edus-
20285: sesta Kansaneläkelaitokselle. Ilmoituksessa on       kunnan valvonnan alainen, ei sosiaali- ja ter-
20286: oltava eläkkeensaajan täydellinen nimi, henki-       veysministeriöllä ole mahdollisuutta puuttua
20287: lötunnus, eläkelaji, eläkkeen määräytymispe-         laitoksen käytäntöön tältä osin. Jos tarvetta
20288: rusteet, markkamäärä ja aika, jolta eläke mak-       lainsäädännön muutoksiin ilmenee, ministeriö
20289: setaan. Periaatteessa Kansaneläkelaitoksen pi-       on valmis ryhtymään toimenpiteisiin sen muut-
20290: täisi viran puolesta saada selville ne eläketulot,   tamiseksi.
20291: 
20292:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1988
20293: 
20294:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
20295:                                    1988 vp. -      KK n:o 368                                       3
20296: 
20297: 
20298: 
20299: 
20300:                             Tili Riksdagens Herr Taimao
20301: 
20302:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        garens rätt tili tiliäggsdel. Eftersom folkpensio-
20303: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         nen samt frontmannapensionen och systemet
20304: av den 27 maj 1988 tili vederbörande medlem         med bostadsbidrag för pensionstagare, vilka
20305: av statsrådet översänt avskrift av följande av      båda baserar sig på behovsprövning, går ut på
20306: riksdagsman Kari Rajamäki m.fl. underteckna-        att med allmänna medel sörja för minimiut-
20307: de spörsmål nr 368:                                 komststödet, måste också den som ansöker om
20308:                                                     pension åläggas en skyldighet att uppge de
20309:          Är Regeringen medveten om det åter-        inkomster som inverkar på dessa pensioner.
20310:        krav som förekommer i anslutning tili
20311:        pensionstagarnas anmälningsskyldighet           När för stor pension utbetalats handlar det
20312:        och                                          alltid om att pensionstagaren fått en större
20313:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       förmån än han skulle vara berättigad tili.
20314:        att förbättra pensionssystemet så, att       Enligt 88 a § folkpensionslagen är det på basen
20315:        återkravssituationer kunde undvikas          av detta motiverat med återkrav av för stor
20316:        när sökanden handlar i god tro?              pension. Eftersom det emellertid kan uppstå
20317:                                                     orimliga fall, har Folkpensionsanstalten genom
20318:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lagen beretts möjlighet att avstå från att åter-
20319: samt anföra följande:                               kräva det överbetalda beloppet. Enligt 88 a §
20320:                                                     kan man dock, ifall beloppet som skall återin-
20321:    1 samband med totalreformen av folkpen-
20322:                                                     drivas är ringa och även annars om dess
20323: sionssystemet ändrades folkpensionen från
20324:                                                     beviljande eller utbetalning inte bör anses ha
20325: 1.1.1985 tili en minimipension, vars belopp
20326: påverkas enbart av pensionstagarens personliga      föranletts av svikligt förfarande eller grovt
20327:                                                     vållande från den försäkrades eller hans före-
20328: pensionsinkomster. Samtidigt ändrades 83 §
20329: folkpensionslagen och 70 § folkpensionsför-         trädares sida, avstå från återkravsåtgärder. Det
20330: ordningen så, att bl.a. försäkrings- och pen-       överbetalda beloppet kan också indrivas i små
20331:                                                     rater genom att kvitta det mot senare komman-
20332: sionsanstalter är skyldiga att utan ersättning      de pensionsbelopp.
20333: omedelbart anmäla de pensioner de beviljat
20334: och ändring av pensionsbeloppet tili Folkpen-          Folkpensionsanstaltens beslut om återkrav
20335: sionsanstalten. 1 anmälan skall ingå pensions-      tiliämpas i enlighet med anstaltens egen praxis.
20336: tagarens fullständiga namn, personbeteckning,       Eftersom Folkpensionsanstalten står under
20337: pensionsslag, grunderna enligt vilka pensionen      riksdagens tilisyn, har inte social- och hälso-
20338: bestäms, markbelopp och tid, för viiken pen-        vårdsministeriet möjlighet att tili dessa delar
20339: sionen utbetalas. 1 princip bör Folkpensionsan-     lägga sig i anstaltens praxis. Om det uppstår ett
20340: stalten på tjänstens vägnar få reda på de           behov av ändringar i lagstiftningen, är ministe-
20341: pensionsinkomster som inverkar på pensionsta-       riet berett att vidta åtgärder för att ändra den.
20342: 
20343:     Helsingfors den 30 juni 1988
20344: 
20345:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
20346:                                             1988 vp.
20347: 
20348: Kirjallinen kysymys n:o 369
20349: 
20350: 
20351: 
20352: 
20353:                                 Pohjola ym.: Maamme väestönkasvun turvaamisesta
20354: 
20355: 
20356:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20357: 
20358:    Vielä viisikymmentäluvulla maahamme syn-       asunto- ja opintolainaineen lykkää lasten han-
20359: tyi noin 100 000 lasta vuosittain. KuusikyJ;Il-   kintaa. Lykkäysten on puolestaan todettu ai-
20360: mentäluvulla syntyneitä oli 70 000-80 000         heuttavan entistä enemmän lapsettomuutta
20361: vuodessa. Vuonna 1986lapsia syntyi enää noin      taikka vähälapsisuutta. Yhteiskunnan tulisikin
20362: 60 000. Verrattaessa syntyneiden enemmyyttä       varmistaa toimintakykyisenä pysymisensä huo-
20363: kuolleisiin oli se 50-luvulla noin 50 000, 60-    mioimaila entistä paremmin lapsiperheiden
20364: luvulla 40 000 ja 70-luvulla noin 20 000. Vuon-   aseman sekä tukemalla ja innostamaHa kaikin
20365: na 1986 se oli enää alle 14 000. Ennusteiden      käytettävissä olevin keinoin nuoria perheitä
20366: mukaan väkiluku kääntyy laskuun jo vuonna         hankkimaan lapsia.
20367: 2000.                                                 Yhteiskunnan nykyiset arvostukset suosivat
20368:    Edellä kuvattu kehitys aiheuttaa huolta mo-    ammatissaan menestyvää nuorta henkilöä, jon-
20369: nella tavalla. Vaikka maassamme onkin vielä       ka toimintaa eivät häiritse perhe ja siihen
20370: työttömyyttä, tulevaisuudessa häämöttää työ-      liittyvät velvoitteet. Tähän arvostukseen on
20371: voimapula. Samoin on esitetty epäilyksiä siitä,   saatava aikaan muutos ja palautettava lapsille
20372: voidaanko maassamme ylläpitää nykyistä sosi-      kuuluva asema.
20373: aaliturvaa aktiivi-iässä olevan väestönosan yhä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20374: pienentyessä. Tilannetta on edelleen pahenta-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20375: nut keski-iän nouseminen. Eläkeläisten suhteel-   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20376: linen osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Kun      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20377: sosiaalimenot maassamme ovat nyt noin 93          sen:
20378: miljardia markkaa, olisivat ne vuonna 2030
20379: peräti 275 miljardia markkaa!                               Onko Hallitus huomioinut syntyvyy-
20380:    Lapsien syntyneisyyden vähentymiseen vai-              den vähentymisen ja sen vaikutuksen
20381: kuttavat monet eri osatekijät. Yksi keskeisim-            maan väkiluvun kehittymiseen, ja
20382: mistä syistä siihen, ettei lapsia hankita, on                mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
20383: vuokra-asuntojen riittämättömyys. Niin ikään              tus aikoo ryhtyä väestönkasvun turvaa-
20384: nuorten perheiden taloudellinen ahdinko                   miseksi?
20385: 
20386:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1988
20387: 
20388:           Markku Pohjola              Virpa Puisto                  Sinikka Mönkäre
20389:           Jukka Gustafsson            Jouni Backman                 Marja-Liisa Tykkyläinen
20390:           Timo Roos                   Matti Vähänäkki               Jukka Roos
20391:           Heikki Rinne                Liisa Jaakonsaari             Antti Kalliomäki
20392: 
20393: 
20394: 
20395: 
20396: 280844Q
20397: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 369
20398: 
20399: 
20400: 
20401: 
20402:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20403: 
20404:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vien ikäluokkien koon kasvuun. Yli 65-vuotiai-
20405: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      den osuuden väestöstä on arvioitu kasvavan
20406: olette 25 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn         vuoden 1985 12,6 OJo:sta 24,8 %:iin vuoteen
20407: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       2030 mennessä.
20408: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Väkiluvun kehitys Suomessa on seurannut
20409: edustaja Pohjolan ym. näin kuuluvasta kirjalli-    samoja linjoja kuin pitkälle teollistuneissa
20410: sesta kysymyksestä n:o 369:                        maissa toisen maailmansodan jälkeen.
20411:          Onko Hallitus huomioinut syntyvyy-           Väestörakenteen muutoksella, syntyvyyden
20412:        den vähentymisen ja sen vaikutuksen         laskulla ja vanhusten osuuden suhteellisella
20413:                                                    kasvulla ei ole merkittävää vaikutusta maam-
20414:        maan väkiluvun kehittymiseen, ja
20415:                                                    me nykyisentasoisen sosiaaliturvan säilyttämi-
20416:          mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    seen.
20417:        tus aikoo ryhtyä väestönkasvun turvaa-
20418:        miseksi?                                       Sosiaali- ja terveysministeriön pitkän aikavä-
20419:                                                    lin kehitysnäkymäselvityksessä havaittiin, että
20420:                                                    kokonaissosiaalimcnojen muutokset osuuksina
20421:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         bruttokansantuotteesta vaihtelivat vain muuta-
20422: taen seuraavaa:                                    man prosentin kymmenyksen erilaisilla väes-
20423:    Suomessa asuu tällä hetkellä hieman vajaat 5    tökehityksen oletuksilla.
20424: miljoonaa ihmistä. Tilastokeskuksen väestöen-         Väestökehityksen lisäksi on otettava huo-
20425: nusteen mukaan viiden miljoonan asukkaan           mioon joukko muita tekijöitä arvioitaessa sosi-
20426: raja saavutetaan 2000-luvun ensimmäisinä vuo-      aalimenojen muutoksia ja rahoitusta. Näiden
20427: sina. Tämän jälkeen väestön määrä alkaa pie-       tekijöiden, kuten taloudellinen kehitys, työlli-
20428: nentyä siten, että sen on arvioitu olevan vuon-    syys jne. arvioiminen pitkällä aikavälillä on
20429: na 2030 hieman vajaat 4,6 miljoonaa.               kuitenkin jo paljon vaikeampaa.
20430:    Syntyvyyden määrän arvioidaan vähenevän            Sosiaalimenot olivat vuonna 1987 93 miljar-
20431: vuosittain nykyisestä runsaasta 60 OOO:sta run-    dia markkaa eli 24,1 % bruttokansantuottees-
20432: saaseen 50 OOO:een vuosituhannen vaihteessa ja     ta. Menojen arvioitiin kasvavan vuoteen 2030
20433: edelleen siten, että vuonna 2030 on arvioitu       mennessä, jos väestökehitys perustuu nykyisiin
20434: syntyvän noin 40 000 lasta. Tämä johtuu siitä,     hedelmällisyyslukuihin, 275 miljardiin mark-
20435: että synnytysikään tulevien naisten ikäluokat      kaan eli 35,0 %:iin bruttokansantuotteesta.
20436: pienenevät jatkuvasti.                             Alenevan väestökehityksen mallissa, jossa syn-
20437:    Alle kouluikäisiä lapsia oli maassamme          tyvyyden oletettiin alenevan suoraviivaisesti
20438: vuonna 1985 noin 450 000 ja vuonna 2030            vuoteen 2000 saakka, sosiaalimenojen brutto-
20439: heitä oletetaan olevan noin 250 000.               kansantuoteosuus       muodostui      35,5 %:ksi.
20440:    Työikäisen väestön, 15-64-vuotiaat, määrä       Kasvavan väestökehityksen mallissa, jossa syn-
20441: kääntyy laskuun vuoden 2010 tienoilla. Samal-      tyvyys kohoaisi väestön uusiutuvalle tasolle
20442: la työikäisen väestön sisällä tapahtuu ikäraken-   vuoteen 2010 mennessä, sosiaalimenojen osuus
20443: teen muutosta vanhempien ikäluokkien suh-          olisi 35,2 % bruttokansantuotteesta. Vuonna
20444: teellisen osuuden kasvuna. Vuoteen 2030 men-       2030 näin saavutettu sosiaalimenojen rahoitu-
20445: nessä vanhempi työikäinen väestö, sodan jäl-       sosuuden taso ei selvityksen mukaan sanotta-
20446: keen syntyneet suuret ikäluokat, on siirtynyt      vasti ylitä tasoa, johon läntisissä naapurivalti-
20447: vanhuuseläkkeelle ja seurauksena on työikäi-       oissa on jo kohottu. Tilanne ei siten muodostu-
20448: sen väestön määrän supistuminen 640 000 hen-       ne sosiaaliturvan rahoituksen osalta jatkossa-
20449: kilöllä vuosina 2000-2030.                         kaan kestämättömäksi.
20450:    Vaikka väestön odotettavissa oleva elinikä         Lasten ja lapsiperheiden asema ja hyvinvoin-
20451: kasvaa hidastuen vuoteen 2000 saakka, niin         ti on kiinteässä suhteessa koko yhteiskunnan
20452: vanhusten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa      hyvinvointiin. Keskeisiä hyvinvoinnin osateki-
20453: edelleen. Kasvu perustuu vanhuusikään tule-        jöitä ovat kaiken läpileikkaavan taloudellisen
20454:                                     1988 vp. -      KK n:o 369                                      3
20455: 
20456: toimeentulon lisäksi esimerkiksi työllisyys, asu-   mään lapsilisien rcaaliarvon huomattavaa ko-
20457: minen ja asumisviihtyvyys, mahdollisuus jär-        rottamista. Lapsiperheiden suhteellisen aseman
20458: jestää lasten päivähoito halutulla tavalla, mah-    parantaminen edellyttää, että lapsiperheille
20459: dollisuus hankkia toivottu määrä lapsia toivot-     suuntautuvia tulonsiirtoja korotetaan ansio-
20460: tuna ajankohtana, mahdollisuus käyttää riittä-      tason ja siten muiden työssäolevien tulokehi-
20461: västi aikaa lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä     tystä nopeammin.
20462: monenmuotoiseen virkistävään varsinaiseen              Selvitysten mukaan lapsiperheiden taloudel-
20463: vapaa-aikaan.                                       linen liikkumavara on jonkin verran pienempi
20464:    Yksittäiset perhepoliittiset uudistukset vai-    kuin muilla väestöryhmillä. Pääsyy tähän on,
20465: kuttavat välittömästi lasten ja lapsiperheiden      että lapsiperheitten asumismenojen osuus me-
20466: asemaan.                                            noista on muita perhetyyppejä korkeampi. Eri-
20467:    Kaikkein pienimpien lasten hoidon järjeste-      tyisesti perheen perustamisvaiheessa asumiseen
20468: lyä on helpottanut vanhempainrahakauden             kuluvien menojen osuus on usein kohtuutto-
20469: enimmäispituuden piteneminen 54 arkipäivästä        man suuri. Taloudelliset vaikeudet ja asumi-
20470: vuonna 1970 nykyiseen 263 arkipäivään: van-         seen liittyvät ongelmat puolestaan myöhentä-
20471: hempainrahakausi on pituudeltaan lähes viisin-      vät ensimmäisen lapsen syntymää. Helpottaak-
20472: kertaistunut. Samanaikaisesti se on muuttunut       seen erityisesti nuorten lapsiperheiden asemaa
20473: luonteeltaan äitiysrahakaudesta molemmille          hallitus on lisännyt vuokra-asuntotuotantoon
20474: vanhemmille tarkoitetuksi vanhempainraha-           suunnattavia resursseja.
20475: kaudeksi, jota myös isällä on oikeus käyttää.
20476: Myös vanhempainrahakauden toimeentulotur-              Lasten ja lapsiperheiden aseman parantami-
20477: va on kehittynyt: vanhempainrahamenot ovat          nen on perhepolitiikan tavoite osana laajempaa
20478: reaalisesti 14-kertaistuneet tänä aikana.           hyvinvointipolitiikkaa ja sosiaalipoliittista ko-
20479:    Päivähoidon järjestelyjen tavoitteena on tur-    konaisuutta. Perhepoliittisten ongelmien rat-
20480: vata jokaiselle lapselle paras mahdollinen hoi-     kaiseminen luo todennäköisesti edellytyksiä
20481: topaikka. Vuoden 1990 alusta lähtien vanhem-        myös väestöpoliittisen tavoitteen väestönkas-
20482: mille on turvattu mahdollisuus valita alle 3-       vun turvaamisen toteuttamiselle. Perhepolitiik-
20483: vuotiaalle lapselleen hoito lasten kotihoidon-      kaa ei voi kuitenkaan asettaa väestöpolitiikan
20484: tuen turvin tai kunnallisessa päivähoidossa.        menetelmäksi eikä väestön kasvu voi olla per-
20485:    Pienten lasten vanhempien oikeus osittaiseen     hepolitiikan näkökulmasta itseisarvo.
20486: hoitovapaaseen tulee voimaan kuluvan vuoden            Hallituksen käytettävissä olevin keinoin voi-
20487: elokuun alusta. Tuolloin voi toinen alle 4-vuo-     daan vain välillisesti vaikuttaa yhteiskunnassa
20488: tiaan lapsen vanhemmista sopia työajan lyhen-       vallitseviin arvoihin ja asenteisiin. Julkinen
20489: tämisestä lapsen hoidon vuoksi. Sama koskee         valta voi kuitenkin erilaisilla konkreettisilla
20490: koulunsa aloittavan lapsen vanhempia ensim-         toimenpiteillään luoda edellytyksiä lapsiper-
20491: mäisen lukukauden osalta. Tavoitteena on            heitien aseman parantamiseen. Tehtyjen tutki-
20492: saattaa lyhennetyllä työajalla lapsen hoidon        musten mukaan perheitten lapsilukutavoite on
20493: vuoksi olevat perheet kotihoidontuen piiriin        korkeampi kuin perheen todellinen lapsiluku.
20494: vuoden 1989 alusta lukien.                          Hallituksen mahdollisuudet kohdistuvatkin
20495:    Hoitojärjestelyjen lisäksi lapsiperheitä tue-    juuri sellaisiin toimiin, joilla voidaan vaikuttaa
20496: taan suoran taloudellisen tuen, lähinnä lapsili-    siihen, että tavoitetason ja vallitsevan tilanteen
20497: säjärjestelmän, sekä epäsuoran lapsiperheille       välinen ero kuroutuisi umpeen. Luomalla edel-
20498: suuntautuvan verotuen muodossa. Lapsilisien         lytykset parempiin asuinoloihin, monipuolisiin
20499: reaaliarvo on 70-luvun alkupuolelta lähtien yli     päivähoitojärjestelyihin, työsuhdeturvan pa-
20500: kaksinkertaistunut. Tästä huolimatta lapsilisä-     rantamiseen sekä lapsiperheille suunnattujen
20501: järjestelmää on edelleen kehitettävä. Hallituk-     palveluiden monipuolistamiseen on mahdolli-
20502: sen ohjelmassa lapsilisäjärjestelmän kehittämi-     suus pyrkiä muuttamaan nykyisessä jälkiteolli-
20503: nen onkin perhepolitiikan merkittävä painopis-      sessa yhteiskunnassa vallitsevia lapsikielteisiä
20504: tealue, mikä on merkinnyt ja tulee merkitse-        arvoja lapsimyönteisemmiksi.
20505: 
20506:     Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1988
20507: 
20508:                                                                         Ministeri Tarja Halonen
20509: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 369
20510: 
20511: 
20512: 
20513: 
20514:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20515: 
20516:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för ålder minskar med 640 000 personer under
20517: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          åren 2000-2030.
20518: av den 25 maj 1988 tili vederbörande medlem              Fastän befolkningens beräknade levnadsål-
20519: av statsrådet översänt avskrift av följande av       der stiger i avtagande takt fram tili år 2000,
20520: riksdagsman Pohjola m.fl. undertecknade              stiger den relativa andelen åldringar av befolk-
20521: spörsmål nr 369:                                     ningen fortfarande. Tiliväxten grundar sig på
20522:                                                      att de åldersklasser som uppnår ålderdomsål-
20523:           Har Regeringen beaktat att nativite-       der växer. Andelen över 65-åringar har beräk-
20524:        ten sjunker och den inverkan detta har        nats öka från 12,6 OJo av befolkningen år 1985
20525:        på utvecklingen av landets folkmängd,         tili 24,8 OJo fram tili år 2030.
20526:        och                                               Utvecklingen av folkmängden har i Finland
20527:           vilka snara åtgärder ämnar Rege-           följt samma linjer som i långt industrialiserade
20528:        ringen vidta för att trygga befolknings-      Iänder efter andra världskriget.
20529:        tiliväxten?                                       Den förändrade befolkningsstrukturen, den
20530:                                                      sjunkande nativiteten och den relativa ök-
20531:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ningen av åldringsandelen, har ingen märkbar
20532: samt anföra följande:                                inverkan med hänsyn tili bibehållandet av soci-
20533:                                                      alskyddet i vårt land på nuvarande nivå.
20534:    1 Finland bor för tilifället något under 5            1 social- och hälsovårdsministeriets utred-
20535: miljoner människor. Enligt Statistikcentralens       ning om utvecklingsperspektiven på lång sikt
20536: befolkningsprognos kommer femmiljoners               observerades det att ändringarna i de totala
20537: gränsen att uppnås under de första åren av           socialutgifterna såsom andelar av bruttonatio-
20538: 2000-talet. Därefter kommer folkmängden att          nalprodukten varierade med endast någon
20539: börja minska så, att den år 2030 beräknas vara       tiondedels procent då olika antaganden om
20540: något under 4,6 miljoner.                            befolkningsutvecklingen jämfördes.
20541:    Nativitetstalet beräknas årligen sjunka från          Förutom befolkningsutvecklingen måste ett
20542: det nuvarande drygt 60 000 tili drygt 50 000         antal andra faktorer beaktas då ändringar i
20543: vid övergången tili det nya årtusendet och           och finansieringen av socialutgifterna uppskat-
20544: vidare så, att år 2030 ca 40 000 barn kommer         tas. Det är emellertid mycket svårare att på
20545: att födas. Detta beror på att åldersklasserna        lång sikt uppskatta dessa faktorer, såsom den
20546: hela tiden minskar för de kvinnors del som           ekonomiska utvecklingen, sysselsättningen,
20547: uppnår barnbördsålder.                               osv.
20548:    År 1985 fanns det i vårt land ca 450 000             Socialutgifterna var 93 miljarder mark år
20549: barn som inte uppnått skolålder. År 2030             1987, dvs. 24,1 OJo av bruttonationalprodukten.
20550: beräknas denna siffra vara ca 250 000.               Utgifterna beräknades fram tili år 2030 uppgå
20551:    Befolkningen i arbetsför ålder, 15-64-            tili 275 miljarder mark om befolkningsutveck-
20552: åringar, kommer att börja minska omkring år          lingen grundar sig på nuvarande fruktbarhets-
20553: 2010. Samtidigt kommer åldersstrukturen inom         siffror, dvs. tili 35,0 OJo av bruttonationalpro-
20554: befolkningen i arbetsför ålder att förändras så,     dukten. 1 modellen för sjunkande befolknings-
20555: att den relativa andelen av äldre åldersklasser      utveckling, enligt viiken nativiteten ansågs
20556: växer. Fram tili år 2030 har den äldre befolk-       komma att sjunka rätlinjigt fram tili år 2000,
20557: ningen i arbetsför ålder, de stora åldersklasser     utgjorde socialutgifterna 35,5 OJo av bruttona-
20558: som föddes efter kriget, gått i ålderdomspen-        tionalprodukten. 1 modellen för stigande be-
20559: sion, vilket leder tili att befolkningen i arbets-   folkningsutveckling, enligt viiken nativiteten
20560:                                      1988 vp. -      KK n:o 369                                     5
20561: 
20562: tili år 2010 skulle stiga tili en nivå där befolk-   grund av vård av barn har förkortad arbetstid,
20563: ningen förnyas, skulle socialutgifterna utgöra       inom ramen för stödet för vård i hemmet.
20564: 35,2 OJo av bruttonationalprodukten. Den nivå            Vid sidan av vårdarrangemangen understöds
20565: som sålunda uppnåtts år 2030 på finansierings-       barnfamiljerna genom ett direkt ekonomiskt
20566: andelen av socialutgifterna överskrider enligt       stöd, främst systemet med barnbidrag, samt ett
20567: gjorda utredningar inte nämnvärt den nivå som        indirekt skattestöd som är avsett för barnfa-
20568: våra västliga grannstater redan uppnått. Situa-      miljer. Barnbidragens realvärde har fr.o.m.
20569: tionen torde således inte heller i fortsättningen    början av 70-talet mer än fördubblats. Trots
20570: bli ohållbar vad beträffar finansieringen av         detta måste systemet med barnbidrag vidareut-
20571: socialskyddet.                                       vecklas. 1 regeringsprogrammet är utvecklan-
20572:     Barnens och barnfamiljernas ställning och        det av barnbidragssystemet därför ett viktigt
20573: välbefinnande står i ett nära förhållande tili       prioritetsområde inom familjepolitiken, vilket
20574: hela samhällets välbefinnande. Viktiga delfak-       faktum har inneburit och kommer att innebära
20575: torer med tanke på välbefinnandet är förutom         att barnbidragens realvärde stiger märkbart.
20576: den allt överskuggande ekonomiska utkomsten          En förutsättning för att barnfamiljernas relati-
20577: t.ex. sysselsättning, boende och boendetrivsel,      va ställning skall kunna förbättras är att de
20578: möjlighet att ordna barnens dagvård på önskat        inkomstöverföringar som riktar sig tili barnfa-
20579: sätt, möjlighet att skaffa önskat antal barn vid     miljer höjs fortare än förtjänstnivån och sålun-
20580: önskad tidpunkt, möjlighet att använda tili-         da inkomstutvecklingen för övriga arbetsta-
20581: räckligt med tid för vård och uppfostran av          gare.
20582: barn samt möjlighet tili uppiggande egentlig            Enligt utredningar har barnfamiljer något
20583: fritid i olika former.                               mindre ekonomiskt spelrum än andra befolk-
20584:     Enskilda familjepolitiska reformer inverkar      ningsgrupper. Huvudorsaken härtili är att
20585: direkt på barnens och barnfamiljernas ställ-         barnfamiljernas boendekostnadsandel av ut-
20586: ning.                                                gifterna är högre än andra familjetypers. 1
20587:                                                      synnerhet i det skede då familjen grundas är
20588:     Ordnandet av vården av de allra minsta           den del av utgifterna som går tili boendet ofta
20589: barnen har underlättats i och med att den            orimligt stor. Ekonomiska svårigheter och pro-
20590: maximala        föräldrapenningsperioden       har   blem i anslutning tili boendet försenar för sin
20591: förlängts från 54 vardagar år 1970 tili 263          del det första barnets födsel. För att underlätta
20592: vardagar i dag: föräldrapenningsperioden har         i synnerhet unga barnfamiljers ställning har
20593: tili sin längd nästan femfaldigats. Samtidigt        regeringen ökat resurserna för hyrebostadspro-
20594:  har den tili sin natur förändrats från mo-          duktionen.
20595: derskapspenningsperiod tili en för båda föräld-         Förbättrandet av barnens och barnfamiljer-
20596: rarna avsedd föräldrapenningsperiod, som             nas ställning är ett familjepolitiskt mål inom
20597:  även fadern har rätt att utnyttja. Även ut-         ramen för mera omfattande välfärdspolitik och
20598:  komstskyddet under föräldrapenningsperioden         en socialpolitisk helhet. Lösandet av familjepo-
20599: har utvecklats: föräldrapenningsutgifterna har       litiska problem skapar sannolikt förutsätt-
20600:  reellt sett 14-faldigats under denna tid.           ningar också för att det befolkningspolitiska
20601:     Avsikten med dagvårdsarrangemangen är att        målet skall kunna uppnås, dvs. befolkningstili-
20602:  garantera varje barn en så bra vårdplats som        växten tryggas. Familjepolitiken kan dock inte
20603:  möjligt. Från och med ingången av år 1990 har       uppställas som ett befolkningspolitiskt medel,
20604:  föräldrarna garanterats en möjlighet att för ett    och befolkningstiliväxten kan inte ur familje-
20605:  barn under tre år välja mellan vård i form av       politisk synvinkel sett vara ett självändamål.
20606:  stöd för vård av barn i hemmet och kommunal            Med de medel regeringen har tili sitt
20607:  dagvård.                                            förfogande kan de värden och attityder som
20608:     Småbarnsföräldrarnas rätt tili partiell vård-    förekommer i samhället påverkas endast indi-
20609:  ledighet träder i kraft den 1 augusti 1988. Då      rekt. Den offentliga makten kan emellertid
20610:  kan den ena av föräldrarna tili ett barn under 4    med olika konkreta åtgärder skapa förutsätt-
20611:  år komma överens om förkortad arbetstid på          ningar för en förbättring av barnfamiljernas
20612:  grund av vård av barnet. För föräldrarna tili       ställning. Enligt undersökningar som gjorts har
20613:  ett barn som börjar skolan gäller detsamma för      familjer som mål ett högre antal barn än det
20614:  det första läsåret. Avsikten är att fr.o.m.         faktiska barnantalet. Regeringens möjligheter
20615:  ingången av år 1989 få de familjer, som på          hänför sig därför just tili sådana åtgärder med
20616: 6                                  1988 vp. -    KK n:o 369
20617: 
20618: vilka man kan bidra till att skillnaden mellan   mångsidigare service för barnfamiljer skakas
20619: målnivån och den rådande situationen mins-       är det möjligt att försöka göra de barnnegativa
20620: kas. Genom att förutsättningar för bättre        värden som råder i dagens efterindustriella
20621: boendeförhållanden, mångsidiga dagvårdsar-       samhälle mera barnvänliga.
20622: rangemang, förbättrat anställningsskydd samt
20623: 
20624:     Helsingfors den 28 juni 1988
20625:                                                                      Minister Tarja Halonen
20626:                                                1988 vp.
20627: 
20628: Kirjallinen kysymys n:o 370
20629: 
20630: 
20631: 
20632: 
20633:                                   Vuoristo ym.: Länsi-Suomen telakoiden työllisyyden turvaami-
20634:                                      sesta
20635: 
20636: 
20637:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20638: 
20639:    Maamme telakoilla oli vielä neljä vuotta          sa tuleekin etsiä rahoitusta koskevia keinoja,
20640: sitten työssä noin I8 000 työntekijää. Nykyisin      joilla tilaukset voitaisiin suunnata kotimaisille
20641: heitä on jäljellä enää II 000. Näistä työskente-     telakoille.
20642: lee Länsi-Suomeen sijoittuvilla Hollmingin,             Kun kansainväliset ennusteet osoittavat rah-
20643: Laivateollisuuden, Rauma-Repolan sekä Wärt-          titason kohoavan, mikä puolestaan on yleensä
20644: silän telakoilla yhteensä 9 000 henkilöä.            merkinnyt parin vuoden viiveellä telakoiden
20645:    Telakkateollisuutemme on sopeuttamistoi-          työllisyystilanteen paranemista, tulisi myös val-
20646: menpiteistä huolimatta joutunut tilanteeseen,        tiovallan suhdannepoliittisista syistä ajoittaa
20647: jossa alan jatkonäkymät ovat erittäin huoles-        omia alushankintojaan nyt telakoiltamme ta-
20648: tuttavat. Tilanne on heikkenemässä aiempia           pahtuviksi.
20649: odotuksia jyrkemmin etenkin niiden telakoiden           Valtiovalta voisi myös asettaa kauppa- ja
20650: osalta, jotka ovat toimittaneet aluksia pää-         teollisuusministeriöön työryhmän, jonka tehtä-
20651: sääntöisesti Neuvostoliittoon. Synkimpien en-        vänä olisi selvittää telakkateollisuuden nykytila
20652: nusteiden mukaan häviäisikin edellä mainituil-       sekä esittää ohjelma työllisyyden turvaamiseksi
20653: ta telakoilta jopa 5 000 työpaikkaa.                 telakoillamme.
20654:    Voimassa olevassa Neuvostoliiton kaupan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20655: runkosopimuksessa sovitusta laivanrakennus-          jestyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitäm-
20656: kiintiöstä on jäljellä noin neljännes. Mikäli        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20657: nämä tilaukset voitaisiin toteuttaa, olisi niillä    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20658: suuri merkitys telakoittemme työllisyydelle.         sen:
20659:    Vallitsevan tilanteen vuoksi kotimaisten lai-               Onko Hallitus tietoinen etenkin
20660: vatilausten merkitys korostuu työllisyyden ta-              Länsi-Suomen telakkateollisuuden vai-
20661: saajana. Kuluvana vuonna maamme merenku-                    keasta työllisyystilanteesta, ja
20662: lulle ja etenkin pientonnistolle suunnattu kor-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20663: kotuki on hieman parantanut tilannetta, mutta               siin Neuvostoliiton laivatilausten to-
20664: ulkomaanliikenteessä käytettävien pienalusten               teuttamiseksi sekä työryhmän asettami-
20665: tilauksia on mennyt enimmäkseen ulkomaisille                seksi selvittämään telakkateollisuuden
20666: telakoille. Nyt vallitsevassa vaikeassa tilantees-          tilannetta kokonaisuudessaan?
20667: 
20668:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta I988
20669: 
20670:           Raimo Vuoristo                Virpa Puisto                   Mikko Elo
20671:           Ensia Laine                   Tapio Holvitie                 Kalevi Lamminen
20672:           Heli Astala                   Sauli Hautala                  Timo Laaksonen
20673:           Timo Roos                     Aino Pohjanoksa                Lea Mäkipää
20674:           Maunu Kohijoki                Heikki Perho                   Risto Ahonen
20675:           Jukka Roos                    Arto Lapiolahti                Heikki Rinne
20676:           Anna-Liisa Jokinen            Liisa Hilpelä                  Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20677:           Taisto Tähkämaa               Raila Aho                      Pertti Paasio
20678: 
20679: 
20680: 
20681: 280814H
20682: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 370
20683: 
20684: 
20685: 
20686: 
20687:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20688: 
20689:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vostoliiton ja Suomen välisen kaupan epätasa-
20690: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      painotilanteessa hallitus on yhdessä neuvosto-
20691: hemies, 27 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn         liittolaisen osapuolen kanssa pyrkinyt löytä-
20692: kirjeenne n:o 1051 ohella toimittanut valtio-       mään vientitilaa suomalaisille tuotteille. Mui-
20693: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       den kysymysten ohella ovat parastaikaa neu-
20694: sen kansanedustaja Vuoriston ym. näin kuulu-        vottelujen kohteena maksu- ja rahoituskysy-
20695: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 370:           mykset.
20696:           Onko Hallitus tietoinen etenkin               Telakkayrityksemme ovat joutuneet teke-
20697:        Länsi-Suomen telakkateollisuuden vai-        mään epäkiitollisia toimenpiteitä pitääkseen
20698:        keasta työllisyystilanteesta, ja             toimialansa kannattavana tai ainakin kannatta-
20699:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      vuusrajan tuntumassa. Irtisanotun ja -sanotta-
20700:                                                     van työvoiman sijoittuminen riippuu etupäässä
20701:        siin Neuvostoliiton laivatilausten to-
20702:        teuttamiseksi sekä työryhmän asettami-       yritysten omista sopeuttamistoimenpiteistä,
20703:                                                     työntekijöistä itsestään sekä työvoimaviran-
20704:        seksi selvittämään telakkateollisuuden
20705:        tilannetta kokonaisuudessaan?                omaisten toimista ja edellytyksistä. Tässä tilan-
20706:                                                     teessa kauppa- ja teollisuusministeriö ei näe
20707:                                                     erityisen työryhmän asettamista ongelman rat-
20708:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaisijana tai laukaisijana.
20709: vasti seuraavaa:
20710:                                                         Hallituksen käytettävissä olevat keinot ovat
20711:    Maamme telakkateollisuuden tilauskanta on        varsin rajalliset. Työllisyyden turvaamiseen liit-
20712: aina viime kuukausiin asti ollut varsin tyydyt-     tyvät toimenpiteet kuuluvat ensisijaisesti työ-
20713: tävä. Tilauskanta on kuitenkin kaiken aikaa         voimaministeriön halinnonalalle. Kauppa- ja
20714: ehtymässä, koska telakkamme eivät ole saaneet       teollisuusministeriön tehtävänä tässä tilantees-
20715: riittävästi uusia tilauksia. Tämä on johtunut       sa on lähinnä ko. toimialan sopeutumistoimen-
20716: lähinnä kahdesta tekijästä: ensinnäkin vai-         piteiden tukeminen pitkällä tähtäimellä mah-
20717: keuksista Neuvostoliiton kaupassa ja toiseksi       dollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.
20718: länsieurooppalaisten      laivanrakentajamaiden     Suomalaisen telakkateollisuuden tämän päivän
20719: harjoittamasta subventiopolitiikasta. Lisäksi       tilanne näyttää ainakin hetkellisesti synkältä.
20720: lienee syytä mainita myös oman laivanvarusta-       Sen sijaan laivanrakennusteollisuutemme toi-
20721: moelinkeinomme vaikeudet. Tilauskannan su-          mintaedellytykset ovat yleisesti ottaen vähin-
20722: pistuessa ja tulevaisuuden näkymien synketessä      täänkin tyydyttävät. Telakkateollisuudellamme
20723: ovat telakkateollisuusyrityksemme joutuneet         on pitkät perinteet ja traditionaaliset kauppa-
20724: vähentämään ja joutunevat vielä jatkossakin         kumppanit. Toimialan tuotantokapasiteetti,
20725: vähentämään työvoimansa määrää osan kapa-           sen taitarua teknologia ja arvostettu erikoistu-
20726: siteetista joutuessa typjäkäynnille töiden puut-    minen ovat taanneet laivanrakennuksemme
20727: tuessa.                                             menestymisen. Telakoiden tuotantoedellytykset
20728:    Kuluvan vuoden aikana on useaan eri ottee-       viittaavat siihen ja tukevat sitä tosiseikkaa, että
20729: seen neuvoteltu neuvostoliittolaisen osapuolen      suomalaisilla telakoilla on pidemmällä aikavä-
20730: kanssa maittemme välisen kaupan tasapainot-         lillä mahdollisuuksia toimia siinä laajuudessa,
20731: tamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja vaikeuk-     johon nyt ollaan asettautumassa. Kapasiteetin
20732: sista. Tässä mielessä ovat mahdolliset laivati-     vähentäminen kaikissa läntisissä teollistuneissa
20733: lauksetkin olleet esillä. Kaupankäynnissä rat-      laivanrakentajamaissa on toistakymmentä
20734: kaisee kaupan toteutumisen ensisijaisesti osta-     vuotta ollut ilmeinen ja keskeinen asia, joka
20735: jan tarve muine sille tärkeine edellytyksineen ja   yhä jatkuu. Suomen laivanrakennusteollisuus
20736: toiseksi myyjän valmius toimituksiin. Se, ettei-    on välttynyt tähän asti kaikkein kivulloisimmil-
20737: vät suomalaiset telakat ole saaneet tilauksia       ta toimenpiteiltä. Kymmenen vuotta muiden
20738: Neuvostoliitosta, on johtunut ja johtuu tela-       länsieurooppalaisten       laivanrakentajamaiden
20739: koistamme riippumattomista tekijöistä. Neu-         jälkeen olemme päätymässä samaan tilantee-
20740:                                    1988 vp. -     KK n:o 370                                     3
20741: 
20742: seen. Kapasiteetin supistaminen on meillä tä-        Kauppa- ja teollisuusministeriössä harkitta-
20743: hän mennessä onnistuttu tällä vuosikymmenel-       vat toimenpiteet tulee suhteuttaa edellä esitet-
20744: lä tekemään tuottavuusastetta ylläpitämällä,       tyyn taustaan, jolloin riisuttavan kapasiteetin
20745: jopa parantamalla. Tästä eteenpäin tämä ei         suuntautumista muuhun tuotantoon tulee hel-
20746: ilmeisestikään enää onnistu. Sopeutustoimen-       pottaa yhdessä muiden viranomaisten kanssa
20747: piteitä tullaan harkitsemaan yhteisymmär-          toteutettavin tehostetuin toimenpitein.
20748: ryksessä telakkayritysten ja työntekijäosapuol-
20749: ten toteutettavissa olevien toiveiden kanssa.
20750: 
20751:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1988
20752: 
20753:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
20754: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 370
20755: 
20756: 
20757: 
20758: 
20759:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20760: 
20761:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         leveransberedskap. Det att de finska varven
20762: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         inte har fått beställningar från Sovjetunionen
20763: nr 1051 av den 27 maj 1988 tili vederbörande        har berott och beror på faktorer som våra varv
20764: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      inte kan göra något åt. I detta läge av obalans i
20765: jande av riksdagsman Vuoristo m.fl. under-          handeln mellan Sovjetunionen och Finland har
20766: tecknade spörsmål nr 370:                           regeringen tillsammans med den sovjetiska par-
20767:                                                     ten strävat efter att hitta exportutrymme för
20768:           Är Regeringen medveten om det svå-        finska produkter. Vid sidan av övriga frågor
20769:        ra sysselsättningsläget inom varvsindu-      förhandlas det som bäst om betalnings- och
20770:        strin främst i västra Finland, och           finansieringsfrågor.
20771:           har Regeringen för avsikt att vidta          Våra varvsföretag har varit tvungna att vidta
20772:        åtgärder för att genomföra skeppsbe-
20773:        ställningarna från Sovjetunionen samt        svåra åtgärder för att hålla branschen lönsam
20774:                                                     eller åtminstone i närheten av gränsen för vad
20775:        för att tilisätta en arbetsgrupp för ut-
20776:                                                     som är lönsamt. Placeringen av uppsagd ar-
20777:        redning av läget inom varvsindustrin
20778:                                                     betskraft och arbetskraft som kommer att
20779:        som helhet?
20780:                                                     sägas upp beror huvudsakligen på företagens
20781:                                                     egna anpassningsåtgärder, på arbetstagarna
20782:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        själva samt på arbetskraftsmyndigheternas åta-
20783: samt anföra följande:                               ganden och förutsättningar. 1 detta läge ser
20784:    Orderstocken för vårt lands varvsindustri        handels- och industriministeriet det inte som
20785: har ända tili de senaste månaderna varit syn-       någon lösning på problemet att tillsätta en
20786: nerligen tilifredsställande. Orderstocken håller    speciell arbetsgrupp.
20787: dock hela tiden på att sina, emedan varven inte        De medel regeringen har tili sitt förfogande
20788: har fått tillräckligt med nya beställningar. Det-   är synnerligen begränsade. De åtgärder som
20789: ta har främst berott på två faktorer: först och     ansluter sig tili tryggandet av sysselsättningen
20790: främst svårigheter i handeln med Sovjetuni-         hör först och främst tili arbetskraftsministe-
20791: onen och vidare den subventionspolitik som de       riets förvaltningsområde. 1 denna situation är
20792: västeuropeiska fartygsbyggarnationerna bedri-       det handels- och industriministeriets uppgift
20793: ver. Dessutom torde det vara skäl att också         främst att stöda anpassningsåtgärderna inom
20794: nämna vår egen skeppsrederinärings svårighe-        ifrågavarande förvaltningsområde på ett så
20795: ter. Då orderstocken har krympt och de fram-        ändamålsenligt sätt som möjligt på lång sikt.
20796: tida utsikterna har blivit allt dystrare har våra   Läget i dag inom den finska varvsindustrin
20797: varvsindustriföretag varit tvungna att minska       verkar åtminstone för tillfället dystert. Där-
20798: sin arbetskraft, och det torde de också vara        emot är vår skeppsbyggnadsindustris verksam-
20799: tvungna att göra i fortsättningen medan en del      hetsförutsättningar allmänt taget åtminstone
20800: av kapaciteten kommer att gå på tomgång på          nöjaktiga. Varvsindustrin har långa traditioner
20801: grund av brist på arbete.                           och traditionella handelskompanjoner. Pro-
20802:    Under innevarande år har man i olika om-         duktionskapaciteten inom branschen, dess tek-
20803: gångar förhandlat med den sovjetiska parten         nologi och högt värderade specialisering har
20804: om åtgärder och svårigheter som samman-             garanterat att vårt skeppsbyggande har varit
20805: hänger med möjligheterna att balansera han-         framgångsrikt. Varvens produktionsförutsätt-
20806: deln mellan våra Iänder. 1 detta hänseende har      ningar pekar på och understöder det faktum
20807: också eventuella fartygsbeställningar tagits        att de finska varven på längre sikt har möjlig-
20808: fram. lnom handeln är det avgörande för om          het att verka i den omfattning man nu håller
20809: en affär blir av i första hand köparens behov       på att ställa in sig på. 1 alla västliga industri-
20810: jämte andra viktiga förutsättningar i anslut-       länder som bygger fartyg har kapaciteten
20811: ning härtill och i andra hand försäljarens          minskats under mer än tio år och trenden går
20812:                                      1988 vp. -     KK n:o 370                                     5
20813: 
20814: fortsättningsvis i samma riktning. Skeppsbygg-      att övervägas i samförstånd med varvsföreta-
20815: nadsindustrin i Finland har hittills besparats de   gen och arbetstagarparterna och de av deras
20816: allra svåraste åtgärderna. Tio år efter de andra    önskemål som går att förverkliga.
20817: västeuropeiska skeppsbyggarländerna håller vi           De åtgärder som skall övervägas vid handels-
20818: på att råka in i samma situation som de. Vi har     och industriministeriet bör ställas i förhållande
20819: hittills under detta årtionde lyckats inskränka     tili den ovan presenterade bakgrunden, varvid
20820: kapaciteten genom att upprätthålla och tili och     möjligheterna att inrikta den outnyttjade kapa-
20821: med förbättra produktivitetsgraden. Från och        citeten på annan produktion bör underlättas
20822: med nu kommer detta uppenbarligen inte läng-        genom effektiverade åtgärder som vidtas ge-
20823: re att lyckas. Anpassningsåtgärderna kommer         mensamt med andra myndigheter.
20824: 
20825:     Helsingfors den 29 juni 1988
20826: 
20827:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
20828:                                                1988 vp.
20829: 
20830: Kirjallinen kysymys n:o 371
20831: 
20832: 
20833: 
20834: 
20835:                                   Paloheimo ym.: Riskikaatopaikkojen kunnostamisesta
20836: 
20837: 
20838:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20839: 
20840:    Teollisuudellamme on noin 100 yksityistä          jastuu ongelmia, joiden ratkaiseminen on kii-
20841: kaatopaikkaa, joita on ilman julkista valvon-        reellistä odotettavissa olevien ympäristövaaro-
20842: taa käytetty jo vuosikymmeniä. Koska ympä-           jen takia. Huonosti ympäristöstään eristetyt
20843: ristökysymykset eivät vielä silloin olleet niin      kaatopaikat ovat merkittävä riski sekä alueen
20844: polttavia kuin nykyisin, on niille sijoitettu        pohjavedelle että maaperälle.
20845: vaarallisia jätteitä ruostuvissa metallisissa tyn-      Riskikaatopaikkojen kartoituksen on määrä
20846: nyreissä ja muissa säiliöissä ilman, että toimen-    valmistua vuoden 1989 lopussa. Koska sum-
20847: piteitä olisi pidetty haitallisina. Näin lienee      mittaiset tiedot ongelmista on jo alustavien
20848: toimittu monilla paikoilla vielä jätehuoltolain      tutkimusten perusteella olemassa, olisi välttä-
20849: voimaantulon jälkeenkin.                             mätöntä ajan säästämiseksi suunnitella jo etu-
20850:    Julkiset kaatopaikat mukaan lukien Suomes-        käteen, millaisiin teknisiin, hallinnollisiin ja
20851: sa on potentiaalisia "riskikaatopaikkoja" n.         lainsäädännöllisiin toimiin kartoituksen val-
20852: 400, ja niillä tiedetään tai epäillään olevan        mistuttua on pikaisesti ryhdyttävä. Aikaa ei
20853: ongelmajätteitä maaperään haudattuina. Asian         mahdollisesti ole tuolloin enää uuteen suunnit-
20854: selvittämiseksi on v. 1986 aloitettu riskikaato-     teluvaiheeseen.
20855: paikkojen kartoitus, jonka tarkoituksena on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20856: muodostaa kokonaiskuva uhkatekijöiden laa-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20857: dusta ja suuruusluokasta. Kuitenkin jo nyt           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20858: voidaan varmasti, ulkomaisten kokemustenkin          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20859: perusteella todeta, että kartoitus tulee paljasta-   sen:
20860: maan ongelmia, joiden ratkaiseminen on kal-
20861: lista ja jotka edellyttävät todennäköisesti tek-               Aikooko Hallitus ryhtyä valmistelui-
20862: nistä suunnittelua, hallinnollisia ja lainsäädän-           hin riskikaatopaikkojen korjaamiseksi
20863: nöllisiä toimenpiteitä sekä rahoitusongelmien               ja tuon työn edellyttämiin hallinnon ja
20864: ratkaisua. Edelleen on oletettavissa, että pal-             lainsäädännön uudistuksiin?
20865: 
20866:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
20867: 
20868:           Eero Paloheimo                Pekka Haavisto                Osmo Soininvaara
20869:           Erkki Pulliainen              Antero Kekkonen               Ilkka Joenpalo
20870:           Mirja Ryynänen                Anneli Jäätteenmäki           Pirjo-Riitta Antvuori
20871:           Elisabeth Rehn                Ole Wasz-Höckert              Claes Andersson
20872:                                         Arvo Kemppainen
20873: 
20874: 
20875: 
20876: 
20877: 280825U
20878: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 371
20879: 
20880: 
20881: 
20882: 
20883:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20884: 
20885:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ennakolta riskikaatopaikkoja ja saastuneita
20886: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maa-alueita aiheuttamasta terveys- ja ympäris-
20887: olette 27 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn          töhaittoja. Selvitykset koskevat pohjavesialuei-
20888: kirjeenne n:o 1052 ohella lähettänyt valtioneu-     ta uhkaavia toimintoja ja saastuneiden maa-
20889: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        alueiden laajuutta.
20890: kansanedustaja Paloheimon ym. kirjallisesta            Mahdollisten riskikaatopaikkojen ja saastu-
20891: kysymyksestä n:o 371, jossa tiedustellaan:          neiden maa-alueiden tutkimuksissa, niistä ai-
20892:                                                     heutuvien riskien ja niiden kunnostustarpeen
20893:           Aikooko Hallitus ryhtyä valmistelui-      selvittämisessä sekä käytännön kunnostustyös-
20894:        hin riskikaatopaikkojen korjaamiseksi        sä on runsaasti yhtymäkohtia. Niihin liittyy
20895:        ja tuon työn edellyttämiin hallinnon ja      myös samantapaisia ongelmia lainsäädännön,
20896:        lainsäädännön uudistuksiin?                  hallinnon ja rahoituksen suhteen. Näitä seik-
20897:                                                     koja olen käsitellyt yksityiskohtaisesti vastauk-
20898:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sissani kirjallisiin kysymyksiin n:ot 173 ja 211
20899: vasti seuraavaa:                                    vuoden 1988 valtiopäivillä.
20900:    Ympäristöministeriö aloitti vuonna 1985 ris-        Kiireeliisin tehtävä on ympäristölle nyt tai
20901: kikaatopaikkojen kartoitus- ja kunnostushank-       tulevaisuudessa vaaraa aiheuttavien alueiden
20902: keen, jonka alussa mahdolliset riskikaatopai-       selvittäminen. Tästä syystä on ympäristöselvi-
20903: kat alustavasti selvitettiin. Tässä selvityksessä   tyksiin ja -tutkimuksiin sekä ympäristönsuoje-
20904: ilmeni, että kolmannekselle tiedossa olevista       lun kehitys- ja kokeilutoimintaan tarkoitettuja
20905: Suomen noin 1 100 kaatopaikasta on todennä-         määrärahoja pyritty jatkuvasti lisäämään. Sa-
20906: köisesti sijoitettu ongelmajätteitä siinä määrin,   malla selvitetään ja parannetaan muita edelly-
20907: että niistä saattaa koitua haittaa ympäristölle.    tyksiä tehtävän hoitamiseksi. Asiassa edetään
20908:    Ympäristöministeriön rahoituksella alettiin      siten kuin eduskunnalle 31.5.1988 annetussa
20909: vesi- ja ympäristöhallinnossa vuonna 1986 ris-      ympäristöpolitiikkaa koskevassa valtioneuvos-
20910: kikaatopaikkojen ympäristövaikutusten selvit-       ton selonteossa on esitetty eli seuraavasti:
20911: tämiseksi tutkia eräistä mahdollisista riskikaa-       "Kemikaalien ja öljyn saastuttamien maa-
20912: topaikoista aiheutuvia ympäristö- ja terveys-       alueiden aiheuttamien ympäristöhaittojen tor-
20913: vaikutuksia sekä kehittää tutkimusmenetelmiä        junta sekä ongelmajätteiden sijoittamiseen ai-
20914: riskien ja kunnostustarpeen arvioimiseksi. Ris-     kaisemmin käytettyjen kaatopaikkojen kun-
20915: kikaatopaikkatutkimuksen on suunniteltu jat-        nostaminen ovat ympäristönsuojelun uusia teh-
20916: kuvan vuoteen 1989.                                 täviä. Näiden laajuutta ei ole vielä riittävästi
20917:    Riskikaatopaikkojen alustavan selvityksen        selvitetty eikä maamassojen käsittelyyn myös-
20918: perusteella on ympäristöministeriö vuonna           kään ole riittävästi asianmukaisia käsittely-
20919: 1987 antamissaan yleisten ja yksityisten kaato-     mahdollisuuksia.
20920: paikkojen laatutason parantamista koskevissa           Saastuneet maa-alueet selvitetään ja niitä
20921: ohjeissa kehottanut kaatopaikkojen pitäjiä sel-     ryhdytään tarpeen mukaan suunnitelmallisesti
20922: vittämään kaatopaikkojen todellista tilaa ja        kunnostamaan. Kiireelliset kunnostustyöt teh-
20923: toimittamaan tarkentavan selvitystyön tulokset      dään välittömästi, kun tarve niihin on todettu.
20924: asianomaiselle lääninhallitukselle.                 Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että ym-
20925:    Edellä mainittujen selvitysten perusteella ar-   päristöhallinnossa tehdään tehtävän edellyttä-
20926: vioidaan mahdollisten riskikaatopaikkojen           mät hallinnon järjestelyt, kehitetään saastunei-
20927: kunnostustarve. Tarpeen mukaan edellytetään         den maamassojen käsittelyä, selvitetään ja jär-
20928: ympäristövaikutusten tehostettua tarkkailua tai     jestetään toiminnan rahoitus sekä ryhdytään
20929: erikseen määrättäviä kunnostustoimia.               tarvittaessa toimiin lainsäädännön kehittämi-
20930:    Ympäristöministeriössä ja vesi- ja ympäris-      seksi. Kustannusten kattamisessa noudatetaan
20931: töhallituksessa on lisäksi tekeillä eräitä muita    mahdollisuuksien mukaan aiheuttamisperiaa-
20932: selvityksiä, joiden tarkoituksena on ehkäistä       tetta."
20933:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1988
20934: 
20935:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
20936:                                       1988 vp. -     KK n:o 371                                        3
20937: 
20938: 
20939: 
20940: 
20941:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20942: 
20943:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förutsätts effektiverad kontroll av miljökon-
20944: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          sekvenserna eller iståndsättningsåtgärder om
20945: nr 1052 av den 27 maj 1988 tili vederbörande         vilka bestäms särskilt.
20946: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          Vid miljöministeriet och vatten- och miljö-
20947: jande av riksdagsman Paloheimo m.fl. under-          styrelsen utförs som bäst ytterligare vissa andra
20948: tecknade spörsmål nr 371:                            utredningar vilkas avsikt är att på förhand
20949:                                                       förhindra att riskavstjälpningsplatser och
20950:           Ämnar Regeringen sätta i gång med
20951:                                                       förorenade markområden förorsakar hälso-
20952:        förberedelser i syfte att iståndsätta         risker och miljöskador. Utredningarna gäller
20953:        riskavstjälpningsplatserna och bereda         verksamhet som hotar grundvattenområden
20954:        sådana reformer av förvaltningen och          och omfånget av förorenade markområden.
20955:        lagstiftningen   som     detta arbete
20956:        förutsätter?                                     Det finns ett stort antal beröringspunkter då
20957:                                                      det är fråga om undersökning av eventuella
20958:                                                      riskavstjälpningsplatser och förorenade mark-
20959:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         områden, utredningen av de därav föranledda
20960: samt anföra följanHe:                                riskerna och iståndsättningsbehovet samt det
20961:    Miljöministeriet inledde år 1985 ett projekt      praktiska iståndsättningsarbetet. Därtili hör
20962: som gäller kartläggning och iståndsättning av        också likartade problem i fråga om lagstift-
20963: riskavstjälpningsplatser. Förekomsten av even-       ning, administration och finansiering. Dessa
20964: tuella riskavstjälpningsplatser utreddes prelimi-    omständigheter har jag behandlat i detalj i
20965: närt i början av detta projekt. Vid utredningen      mina svar på de skriftliga spörsmålen nr 173
20966: framgick att på en tredjedel av de ca 1 100          och 211 under 1988 års riksdag.
20967: kända avstjälpningsplatserna i Finland troligt-         Den mest brådskande uppgiften är att utreda
20968: vis placerats problemavfall i sådan mängd att        förekomsten av områden som för närvarande
20969: avfallet kan föranleda miljöskador.                  eller i framtiden medför risker för miljön. Av
20970:    Med hjälp av finansiering från miljöministe-      den anledningen har anslagen för utredningar
20971: riet började man år 1986 vid vatten- och             och undersökningar som gäller miljön samt för
20972: miljöstyrelsen i syfte att utreda riskavstjälp-      utvecklings- och försöksverksamhet i anslut-
20973: ningsplatsernas miljökonsekvenser undersöka          ning tili miljövården fortgående utökats. Sam-
20974: miljö- och hälsokonsekvenser som föranleds av        tidigt utreds och förbättras övriga förutsätt-
20975: vissa eventuella riskavstjälpningsplatser samt       ningar för skötseln av denna uppgift. Den
20976: utveckla forskningsmetoder för bedömning av          fortsatta behandlingen av frågorna sker på det
20977: riskerna och iståndsättningsbehovet. Under-          sätt som anges i statsrådets redogörelse tili
20978: sökningen av riskavstjälpningsplatser planeras       riksdagen om miljöpolitiken 31.5 .1988, dvs.
20979: fortgå tili år 1989.                                 som följer:
20980:    På basen av den preliminära utredningen av           "Bekämpningen          av       miljöolägenheter
20981: riskavstjälpningsplatser har miljöministeriet i      förorsakade av att mark förorenas av kemika-
20982: sina år 1987 utfärdade anvisningar för förbätt-      lier och olja, och iståndsättande av avstjälp-
20983: ring av kvalitetsnivån på allmänna och privata       ningsplatser som tidigare använts för depone-
20984: avstjälpningsplatser uppmanat dem som upp-           ring av problemavfall, hör tili de nya uppgif-
20985: rätthåller avstjälpningsplatserna att utreda av-     terna inom miljövården. Tills vidare har dessa
20986: stjälpningsplatsernas faktiska tilistånd och tili-   frågor inte utretts tillräckligt, och det finns inte
20987: ställa vederbörande länsstyrelse resultaten av       heller vederbörliga metoder för behandling av
20988: det preciserade utredningsarbetet.                   jordmassor.
20989:    På basen av de ovannämnda utredningarna              En utredning kommer att göras om förore-
20990: bedöms behovet av iståndsättning av de even-         nade markområden, och i mån av behov vidtas
20991: tuella riskavstjälpningsplatserna. Vid behov         systematisk iståndsättning. Brådskande istånd-
20992: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 371
20993: 
20994: sättning inleds omedelbart där behov av sådan     och ordna finansieringen av verksamheten och
20995: konstaterats. För att detta mål skall kunna nås   vid behov inleda åtgärder för att utveckla
20996: måste miljöförvaltningen kunna vidta erforder-    lagstiftning på området. Så långt det är möjligt
20997: liga administrativa arrangemang, utveckla be-     skall förorsakarprincipen tillämpas då det gäl-
20998: handlingen av förorenade jordmassor, utreda       ler att täcka kostnaderna."
20999: 
21000:     Helsingfors den 30 juni 1988
21001: 
21002:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
21003:                                              1988 vp.
21004: 
21005: Kirjallinen kysymys n:o 372
21006: 
21007: 
21008: 
21009: 
21010:                                  Pulliainen ym.: Nykyisiä ydinvoimalaitoksia koskevasta lupa-
21011:                                     käytännöstä
21012: 
21013: 
21014:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21015: 
21016:    Ydinenergialain mukaan (11 §) yleiseltä mer-    tamista varten. Jos valtioneuvosto tekisi silloin
21017: kitykseltään huomattavan ydinlaitoksen raken-      periaatepäätöksen, olisi se annettava eduskun-
21018: taminen edellyttää valtioneuvoston peri-           nan tarkastettavaksi. Ydinenergialain hengen
21019: aatepäätöstä, joka saman lain 15 §:n mukaan        mukaisesti olisi tehtävä näin myös nyt, kun
21020: on annettava eduskunnan tarkastettavaksi.          ensimmäisen kerran toimitaan sen mukaan lu-
21021: Ydinlaitoksen käyttämisen mahdollistava lupa       papäätösasiassa vanhojen laitosten osalta, olle-
21022: ei sen sijaan kuulu eduskunnan tarkastettaviin     tikin kun joudutaan ottamaan kantaa kaikkeen
21023: toimenpiteisiin.                                   olennaiseen tilapäisvaiheen jälkeen, joka asial-
21024:    Atomienergialain mukaiset luvat umpeutu-        lisesti edelleen jatkuu.
21025: vat tämän vuoden lopussa TVO 1, TVO II ja             Mikäli kuitenkin hallitus päätyisi siihen, ettei
21026: Loviisa 2 osalta. Lisäksi Imatran Voima Oy on      lupapäätöksiä anneta eduskunnan tarkastetta-
21027: pyytänyt hakemuksella Loviisa 1 laitosyksikön      viksi, olisi vähintä se, että hallitus antaisi
21028: käyttöluvan uudistamista. Nyt siis joudutaan       eduskunnalle selonteon ydinenergiapolitiikas-
21029: ottamaan kantaa kaikkien neljän ydinvoimalai-      taan, erityisesti ajankohtaisesta ydinlaitoslupa-
21030: toksen jatkokäyttöön ja erityisesti myös luvan     politiikasta.
21031: voimassaoloaikaan, josta on säädetty ydinener-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21032: gialain 24 §:llä.                                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21033:                                                    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21034:    Kun määräaikaiset käyttöluvat nykyisille        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21035: ydinvoimaloille myönnettiin, oli laitokset omis-   sen:
21036: tavilla voimayhtiöillä esitettävänä vain alusta-
21037: vat ydinjätehuoltosuunnitelmat. Tänä päivänä                 Aikooko Hallitus antaa tilapäisjär-
21038: vuosia myöhemmin tilanne ei ole paljon muut-              jestelyihin ja määräaikaislupien perus-
21039: tunut. Mitään lopullista ratkaisua Teollisuuden           teella toimivien ydinlaitoksien nyt käsit-
21040: Voima Oy:llä ei ole esitettävänä. Kaikkien                telyvaiheessa    olevat    lupapäätökset
21041: yksiköiden osalta ovat vastuu- ja vakuuskysy-             eduskunnan tarkastettavaksi tai, jos ei
21042: mykset auki. Siis kaikki olennainen, myös                 kuitenkaan anna, niin
21043: paljon varallisuutta vaativa on auki. Tilanne                antaako Hallitus eduskunnalle selon-
21044: on täysin rinnastettavissa tilanteeseen, jossa            teon ydinenergiapolitiikasta, erityisesti
21045: jokin ydinvoimayhtiö hakisi valtioneuvostolta             ajankohtaisesta     ydinlaitoslupapolitii-
21046: periaatepäätöstä uuden ydinlaitoksen perus-               kasta?
21047: 
21048:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
21049: 
21050:           Erkki Pulliainen          Osmo Soininvaara                 Pekka Haavisto
21051:           Eero Paloheimo            Heikki Rinne                     Raimo Vistbacka
21052:           Anneli Jäätteenmäki       Arja Alho                        Timo Laaksonen
21053:           Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi          Ole Wasz-Höckert
21054:                                     Esko Almgren
21055: 
21056: 
21057: 
21058: 
21059: 280816K
21060: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 372
21061: 
21062: 
21063: 
21064: 
21065:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21066: 
21067:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ydinvoimalaitosyksiköiden Loviisa 2, TVO I
21068: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja TVO II käytön jatkamista 31.12.1988 jäl-
21069: olette 27 päivänä toukokuuta päivätyn kirjeen-      keen ja Loviisa l:n käyttöluvan uusimista kos-
21070: ne n:o 1053 ohella toimittanut valtioneuvoston      kevat lupahakemukset on jätetty kauppa- ja
21071: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       teollisuusministeriölle vuoden 1987 aikana.
21072: edustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     1. 3.1988 voimaan tulleen ydinenergialain siirty-
21073: lisesta kysymyksestä n:o 372:                       mäsäännösten (84 §) mukaan lain voimaan tul-
21074:                                                     lessa vireillä oleviin lupahakemuksiin sovelle-
21075:           Aikooko Hallitus antaa tilapäisjär-       taan uutta lakia. Kuten ed. Pulliaisen ym.
21076:        jestelyihin ja määräaikaistupien perus-      kysymyksen perusteluissa todetaan, ydinener-
21077:        teella toimivien ydinlaitoksien nyt käsit-   gialaki ei edellytä, että ydinlaitoksen käyttämi-
21078:        telyvaiheessa    olevat    lupapäätökset     seen myönnetty lupa annettaisiin eduskunnan
21079:        eduskunnan tarkastettavaksi tai, jos ei      tarkastettavaksi. Hallituksen tarkoituksena ei
21080:        kuitenkaan anna, niin                        siksi ole saattaa vielä kuluvan vuoden aikana
21081:           antaako Hallitus eduskunnalle selon-      tehtäviä ydinvoimalaitosten käyttöä koskevia
21082:        teon ydinenergiapolitiikasta, erityisesti    lupapäätöksiä eduskunnan käsiteltäviksi.
21083:        ajankohtaisesta     ydinlaitoslupapolitii-       Hallituksella ei ole tällä hetkellä suunnitel-
21084:        kasta?                                        mia antaa eduskunnalle selontekoa ydinener-
21085:                                                      giapolitiikastaan.
21086:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
21087: taen seuraavaa:
21088: 
21089:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1988
21090: 
21091:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
21092:                                    1988 vp. -      KK n:o 372                                     3
21093: 
21094: 
21095: 
21096: 
21097:                             Tili Riksdagens Herr Talman
21098: 
21099:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Ansökningar om tillstånd att förlänga drif-
21100: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ten av kärnkraftsanläggningsenheterna Lovisa
21101: nr 1053 av den 27 maj 1988 tili vederbörande       2, TVO 1 och TVO II efter 31.12.1988 och att
21102: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     förnya driftstiiiståndet för Lovisa 1 har läm-
21103: jande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under-       nats in tili handels- och industriministeriet
21104: tecknade sporsmål nr 372:                          under år 1987. Enligt övergångsstadgandena
21105:                                                    (84 §) i den fr.o.m. 1.3.1988 gällande kärn-
21106:           Ämnar Regeringen ge riksdagen för        energilagen kommer den nya lagen att tiiiäm-
21107:        granskning de tillståndsbeslut som nu       pas på de tiiiståndsansökningar som är an-
21108:        är i behandlingsskedet för de kärnkraft-    hängiggjorda då lagen träder i kraft. Såsom
21109:        verk som verkar på basis av tillfälliga     det i motiveringarna tili riksdagsman Pulliai-
21110:        arrangemang och tillstånd på bestämd        nens spörsmål konstateras förutsätter kärne-
21111:        tid, och om Regeringen ändå inte ger        nergilagen inte att tiiiståndet att driva en kär-
21112:        riksdagen dessa beslut,                     nanläggning ges riksdagen för granskning. Re-
21113:           kommer Regeringen att ge riksdagen       geringen har därför inte för avsikt att ge de
21114:        en redogörelse över kärnenergipoliti-       tillståndsbeslut gällande driften av kärnkraft-
21115:        ken, i synnerhet över den aktuella till-    sanläggningar som fattas under innevarande år
21116:        ståndspolitiken som gäller kärnanlägg-      åt riksdagen för behandling.
21117:        ningar?                                         Regeringen har inte i detta nu planer på att
21118:                                                    ge riksdagen en redogörelse över sin kärnener-
21119:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gipolitik.
21120: samt anföra följande:
21121: 
21122:     Helsingfors den 29 juni 1988
21123: 
21124:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
21125:                                                1988 vp.
21126: 
21127: Kirjallinen kysymys n:o 373
21128: 
21129: 
21130: 
21131:                                    Liunaiomaa ym.: Tekijänoikeusmaksujen tilitysten viivästymi-
21132:                                       sestä
21133: 
21134: 
21135:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21136: 
21137:    Tekijänoikeuslain (404/61) mukaisesti kirjal-      rottomasta velastaan kirjailijoille. Mielestäm-
21138: lisen esityksen tekijällä on tekijänoikeus teok-      me on kohtuutonta, että suuria kustannusyhti-
21139: seensa. Kirjailija luovuttaa yleensä oikeuden         öitä rahoitetaan korotta pienituloisten kirjaili-
21140: teoksensa painamiseen ja julkaisemiseen kus-          joiden varoilla.
21141: tannussopimuksella kustantajalle. Kustantajan            Nykyinen tekijänpalkkioiden tilitysmenettely
21142: velvollisuuksista, joista tekijänpalkkioiden          merkitsee myös näiden tulojen verotuksen siir-
21143: maksaminen on yksi keskeisimmistä, säädetään          tymistä. Suomen tietokirjailijat ry:n arvion
21144: sopimuksen lisäksi tekijänoikeuslaissa.               mukaan tekijänpalkkioita maksetaan noin sata
21145:     Tekijänoikeuslain 35 §:n 2 momentin mu-           miljoonaa markkaa vuosittain. Kirjailijoita
21146: kaan kustantajan on toimitettava kirjailijalle        voidaan verottaa tekijänpalkkioista vasta sen
21147: tilitys tilivuoden aikana tapahtuneista myyn-         jälkeen, kun palkkiot ovat olleet heidän nostet-
21148: neistä ja vuokraamisista ja jäljellä olevasta         tavissaan, mutta kustantajien tilinpäätöksissä
21149: painosmäärästä yhdeksän kuukauden kuluessa            ne esiintyvät myyntivuoden kuluina. Näin vii-
21150: tilivuoden päättämisestä. Tämän tilityksen pe-        västyksestä koituu menetyksiä myös veronsaa-
21151: rusteella määritellään kirjailijan oikeus tekijän-    jille.
21152: oikeuspalkkioihin. Silloin kun palkkiot makse-           Tekijänoikeuslain 35 §:n 2 momentti on ny-
21153: taan vasta tämän tilityksen perusteella, kirjaili-    kyisen tietotekniikan ja atk-perusteisen kirjan-
21154: ja joutuu odottamaan palkkioitaan kohtuutto-          pidon aikakautena vanhentunut. Nykyaikana
21155: man pitkään. Teoksen myynnin ja tilityksen            voidaan aivan hyvin asettaa kustantajille suu-
21156: välillä saattaa kulua aikaa yli puolitoista vuot-     rempia vaatimuksia tilitysten nopeuttamiseksi.
21157: ta.                                                   Esimerkiksi kolmen kuukauden määräaika tili-
21158:     Palkkioiden maksamisesta kirjailijat ja kus-      kauden päättymisen jälkeen ei tuottane tekni-
21159: tantajat voivat tietysti sopia niin, että teoksen     siä vaikeuksia millekään kustannusyhtiölle,
21160: tekijä saa ennakkoa tekijänpalkkioistaan. So-         mutta varhentaisi sen sijaan kirjailijoiden tulo-
21161: pimukset vaihtelevat paitsi yksittäin myös kir-       jen maksatusta.
21162: jallisuuslajeittain ja sen mukaan, kuuluuko              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21163: kirjailija etujärjestöön. Varsin tavanomainen         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21164: on sellainen sopimus, jonka mukaan kustanta-          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21165: ja maksaa tekijänpalkkioennakkoa puolet tai           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21166: neljäsosan painoksen määrästä.                        sen:
21167:     Silti monet kustannussopimukset tehdään il-
21168: meisesti ilman ennakkomaksuehtoja, koska                       Onko Hallitus tietoinen tekijänoi-
21169: eräiden kustannusyhtiöiden pääomataseessa ly-                keuslain vanhentuneisuuden sailimasta
21170: hytaikaiset velat kirjailijoille ovat yhtiön rahoi-          kustannusyhtiöiden viivyttelystä teki-
21171: tuksenkin kannalta merkittäviä. Tällöin kus-                 jänoikeuspalkkioiden     maksamisessa
21172: tantajien ei tarvitse ottaa varsinaisen toimin-              kirjailijoille, ja
21173: nan tai sijoitustoimintansa rahoittamiseksi kor-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21174: keakorkoista pankkilainaa, vaan hyötyvät ko-                 ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
21175: 
21176:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
21177: 
21178:            Tuula Linnainmaa              Martti Tiuri                   Tapio Holvitie
21179:                                          Aino Pohjanoksa
21180:  2808330
21181: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 373
21182: 
21183: 
21184: 
21185: 
21186:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21187: 
21188:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       laisesta myynnistä ja vuokraamisesta, josta
21189: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tekijällä on oikeus palkkioon.
21190: olette 27 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn             Säännös on tahdonvaltainen. Se ei aseta
21191: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        esteitä sopimukselle, jolla tilityksiä varhenne-
21192: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       taan tai lykätään. Tosin sopimusmääräys, jolla
21193: edustaja Tuula Linnainmaan ym. näin kuulu-          kustantajan tilitysvelvollisuutta vielä tästä pal-
21194: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 373:           jon lykätään, saattaa olla kumottavissa koh-
21195:                                                     tuuttomana sopimusehtona.
21196:          Onko Hallitus tietoinen tekijänoi-            Yksittäiset tekijät voivat sopia varhaisem-
21197:        keuslain vanhentuneisuuden sailimasta        masta tilityksestä kustantajan kanssa. Yleistä
21198:        kustannusyhtiöiden viivyttelystä teki-       nykyään on, että yleisistä kustannussopimusten
21199:        jänoikeuspalkkioiden     maksamisessa        ehdoista neuvotellaan tekijöitä ja kustantajia
21200:        kirjailijoille, ja                           edustavien järjestöjen välillä. Neuvottelujen
21201:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tulokset voidaan ottaa huomioon esimerkiksi
21202:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?              mallisopimuksessa, jota järjestöjen jäsenet si-
21203:                                                     toutuvat noudattamaan.
21204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Tekijänoikeuslain 3 luvun tekijänoikeuden
21205: taen seuraavaa:                                     luovutusta koskevat erityissäännökset, jotka
21206:                                                     koskevat kustannussopimuksia ja eräitä muita
21207:    Yleiset säännöksen tekijän taloudellisten oi-    sopimustyyppejä, ovat paljolti vanhentuneet.
21208: keuksien luovutuksesta sisältyvät tekijänoi-        Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on parhail-
21209: keuslain 3 luvun 27-29 §:ään. Lain 27 §:ssä         laan vireillä tekijänoikeuslainsäädännön uudis-
21210: on todettu se perusperiaate, jonka mukaan           tustyö. Se etenee osittaisuudistusten muodossa.
21211: tekijä voi vapaasti luovuttaa taloudelliset oi-     Tekijänoikeuslainsäädäntöön onkin viime vuo-
21212: keutensa kokonaan tai osittain. Laissa ei ole       sina tehty eräitä merkittäviä muutoksia.
21213: asetettu vaatimuksia sopimuksen muodolle.              Uudistustyötä valmistelevan tekijänoikeus-
21214: Kohtuuttoman sopimusehdon sovitteluun so-           komitean jatkotyössä joudutaan ottamaan
21215: velletaan varallisuusoikeudellisista oikeus-        kantaa myös tekijänoikeuslain 3 luvun oikeu-
21216: toimista annettua lakia (228/29).                   den luovutusta koskeviin määräyksiin. Eräitä
21217:    Yleisten oikeuden luovutusta koskevien mää-      sopimustyyppejä koskevia tahdonvaltaisia eri-
21218: räysten lisäksi tekijänoikeuslain 3 luvun 31-       tyissäännöksiä voidaan modernisoida. Voidaan
21219: 38 §:ään sisältyy kustannussopimuksia koske-        myös kysyä, missä määrin näitä erityissään-
21220: via erityissäännöksiä. Nämä erityissäännökset       nöksiä ylipäätään on syytä säilyttää lain tasol-
21221: ovat tahdonvaltaisia: niitä sovelletaan vain mi-    la.
21222: käli sopimuksen osapuolet eivät ole toisin sopi-       Tekijänoikeuslainsäädäntöön sisältyy sään-
21223: neet. Laki on siten tältä osin sopimusvapauden      nöksiä, jotka turvaavat tekijöiden asemaa
21224: kannalla.                                           myös suhteessa vahvempaan sopimusosapuo-
21225:    Kustannussopimusta koskeva sääntely perus-       leen. Taloudellisten oikeuksien luovutusta kos-
21226: tuu siihen kustannusalan käytäntöön, joka val-      kevien sopimusten yksityiskohdat on jätetty
21227: litsi lakia säädettäessä 1960-luvun alussa. Sään-   vapaasti sopimuspuolten kesken sovittaviksi.
21228: nökset pohjautuvat huomattavalta osalta poh-        Sopimusehdot eivät saa kuitenkaan olla koh-
21229: joismaiden kirjailija- ja kustannusyhdistysten      tuuttomia. Yksittäisen sopimusehdon kohtuut-
21230: vuonna 1947 hyväksymään niin sanottuun nor-         tomuuden ratkaisee viime kädessä tuomiois-
21231: maalikustannussopimukseen.                          tuin.
21232:    Tekijänoikeuslain 35 §:n 2 momentin mu-             Tilitysaikataulun sopiminen kuuluu sopi-
21233: kaan kustantajan on yhdeksän kuukauden ku-          muspuolten kesken vapaasti sovittaviin asioi-
21234: luessa tilivuoden päättymisestä toimitettava te-    hin. Tilitysaikataulua koskevat pakottavat lain
21235: kijälle tilitys vuoden aikana tapahtuneesta sel-    säännökset eivät olisi yleisten periaatteiden
21236:                                    1988 vp. -     KK n:o 373                                   3
21237: 
21238: mukaisia. Tekijänoikeuslain 3 luvun oikeuden      suhteessa. Asiaa koskevalla lainmuutoksella
21239: luovutusta koskevien säännösten uudistustyös-     voi sen sijaan olla alan käytäntöä ohjaava
21240: sä ei ole syytä rajoittaa sopimusvapautta tässä   vaikutus.
21241: 
21242:     Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1988
21243: 
21244:                                                           Opetusministeri Christoffer Taxell
21245: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 373
21246: 
21247: 
21248: 
21249: 
21250:                              Tili Riksdagens Herr Talman
21251: 
21252:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Stadgandet är dispositivt. Det ställer inga
21253: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        hinder för ett avtal där redovisningen lämnas
21254: av den 27 maj 1988 tili vederbörande medlem        tidigare eller senare. Visserligen kan ett avtals-
21255: av statsrådet översänt en avskrift av följande     stadgande, enligt vilket förläggarens redovis-
21256: av riksdagsman Tuula Linnainmaa m.fl. un-          ningsskyldighet ytterligare kan uppskjutas i hög
21257: dertecknade spörsmål nr 373:                       grad, upphävas som ett oskäligt avtalsvillkor.
21258:                                                       Enskilda upphovsmän kan avtala om tidiga-
21259:          Är Regeringen medveten om att den         re redovisning med förläggaren. Nu för tiden
21260:        föråldrade upphovsrättslagen tiliåter att
21261:                                                    är det vanligt att man förhandlar mellan orga-
21262:        förlagen fördröjer utbetalningen av
21263:                                                    nisationer som representarar upphovsmännen
21264:        upphovsrättsliga arvoden tili författar-    och förläggarna om vilikoren för de allmänna
21265:        na och                                      förlagsavtalen. Resultaten av förhandlingarna
21266:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      kan beaktas exempelvis i ett mönsteravtal som
21267:        ta för att rätta tili situationen?          organisationernas medlemmar förbinder sig att
21268:                                                    iaktta.
21269:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag              De specialstadganden angående överlåtelse
21270: vördsamt följande:                                 av upphovsrätten i upphovsrättslagens 3 kapi-
21271:     Allmänna stadganden om överlåtelse av de       tel som berör förlagsavtal och vissa andra
21272: ekonomiska rättigheterna av upphovsmannen          typer av avtal är tili stor del föråldrade. Som
21273: ingår i 3 kapitlet 27-29 §§ upphovsrättslagen.     bäst anhängiggörs ett reformarbete med lag-
21274: 1 lagens 27 § har den grundprincip fastslagits     stiftningen angående upphovsrätt i Finland och
21275: enligt viiken upphovsmannen fritt kan helt         de övriga nordiska länderna. Det framskrider i
21276: eller delvis överlåta sina ekonomiska rättighe-    formen av partiella reformer. Under de senaste
21277: ter. 1 lagen har det inte ställts några krav på    åren har det i lagsiftningen angående upphovs-
21278: avtalsformen. Vid jämkning av ett oskäligt         rätt gjorts vissa betydande ändringar.
21279: avtalsvilikor tiliämpas lagen om förmögenhets-        1 upphovsrättskommittens fortsatta arbete
21280: rättsliga rättshandlingar (228/29).                där reformen bereds kommer man att bli
21281:     Utöver vad som allmänt stadgas om över-        tvungen att ta ställning tili de föreskrifter i
21282: låtelse av rättigheterna ingår i 3 kapitlet 31-    upphovsrättslagens 3 kapitel som angår över-
21283: 38 §§ upphovsrättslagen specialstadganden an-      låtelse av rättigheterna. Vissa dispositivia spe-
21284: gående förlagsavtal. Dessa specialstadganden       cialstadganden om avtalstyper kan modernise-
21285: är dispositiva: de tiliämpas endast om avtals-     ras. Man kan även fråga sig i viiken utsträck-
21286: parterna inte överenskommit om annat. Lagen        ning det överhuvud är skäl att bibehålla dessa
21287: är således tili denna del för avtalsfrihet.        specialstaganden i lagen.
21288:     Regleringen angående förlagsavtal grundar         1 den upphovsrättsliga lagstiftningen ingår
21289: sig på de praxis inom förlagsbranschen som         stadganden som säkerställer upphovsmännens
21290: rådde då lagen stiftades i början av 1960-talet.   ställning även i förhållande tili den starkare
21291: Tili väsentlig del baserar sig dessa stadganden    avtalsparten. Detaljerna i avtal som angår
21292: på det så kallade normalkostnadsavtalet som        överlåtelse av de ekonomiska rättigheterna har
21293: år 1947 godkändes av de nordiska författar-        lämnats fria att överenskommas mellan avtals-
21294: och förlagsföreningarna.                           parterna. Avtalsvilikoren får dock inte vara
21295:     Enligt 35 § 2 mom. upphovsrättslagen skall     oskäliga. En domstol avgör i sista hand oskä-
21296: förläggaren inom nio månader efter rä-             ligheten i ett enskilt avtalsvilikor.
21297: kenskapsårets utgång tiliställa författaren re-       Överenskommelsen om tidpunkten för redo-
21298: dovisning över sådan försäljning och uthyrning     görelse hör tili de frågor som fritt skall avtalas
21299: under året för viiken författaren är berättigad    mellan parterna. Tvingande stadganden angå-
21300: tili arvode.                                       ende tidpunkten för redovisning i lagen skulle
21301:                                     1988 vp. -     KK n:o 373                                    5
21302: 
21303: inte överensstämma angående stadgandena om         hänseende. En lagändring i ärendet kan där-
21304: överlåtelse av rättigheterna i upphovsrätts-       emot ha en styrande inverkan på praxis på
21305: lagens 3 kapitel begränsa avtalsfriheten i detta   detta område.
21306: 
21307:     Helsingfors den 23 juni 1988
21308: 
21309:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
21310:                                            1988 vp.
21311: 
21312: Kirjallinen kysymys n:o 374
21313: 
21314: 
21315: 
21316: 
21317:                                Gustafsson ym.: Moottoritien rakentamisesta välille Hämeen-
21318:                                  linna-Kulju
21319: 
21320: 
21321:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21322: 
21323:    Koko Pirkanmaan alueen elinkeinoelämän ja     jen tulisi olla kohtuullisen lyhyet, jotta päätös
21324: muun kehityksen kannalta on hyvä maantieyh-      tien rakentamisesta voidaan tehdä vielä tämän
21325: teys pääkaupunkiseudulle välttämätön. Valta-     vuoden puolella.
21326: tie n:o 3 Tampereen ja Helsingin välillä on         Päätöksen jälkeen hanke tulee sisällyttää
21327: maan vilkkaimmin liikennöity raskaan liiken-     TVL:n toimenpideohjelmaan siten, että valta-
21328: teen kuljetusväylä, joka palvelee myös laajem-   tien n:o 3 rakentaminen moottoritienä Kuljuun
21329: man alueen yhteystarpeita, muun muassa           asti voi tapahtua keskeytyksittä välittömästi
21330: Etelä-Pohjanmaata, osaa Keski-Suomea ja Sa-      moottoritien valmistuttua Hämeenlinnaan
21331: takuntaa. Vaikka onkin kokonaistaloudellisesti   vuonna 1993.
21332: järkevää pyrkiä siirtämään raskasta kuljetusta      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21333: enemmän rautateille, niin liikenteen kasvuen-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21334: nusteet huomioon ottaen uusi moottoritie on      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21335: välttämätön. TVH:n suunnitelmissa onkin val-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21336: tatien n:o 3 rakentaminen moottoritieksi Tam-    sen:
21337: pereen ja Hämeenlinnan välillä siten, että ra-
21338: kentaminen alkaisi vuonna 1994, mutta aika-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21339: taulun eteen on kasaantumassa uhkia.                    ryhtyä turvatakseen sen, että moottori-
21340:                                                         tien suunnittelu välillä Hämeenlinna-
21341:    Suuntavaihtoehtojen selvittäminen Hämeen-            Kulju (Tampere) etenee nopeasti niin,
21342: linnan ja Kuljun välille rakennettavasta moot-          että tiehanke saadaan TVL:n toimenpi-
21343: toritiestä on jo nyt kestänyt kohtuuttoman              deohjelmaan sitovasti siten, että raken-
21344: kauan. Suunnitelmat tulee saada mahdollisim-            taminen voi alkaa viimeistään vuonna
21345: man pian lausunnoille ja kuntien lausuntoaiko-          1994?
21346: 
21347:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1988
21348: 
21349:           Jukka Gustafsson           Pentti Lahti-Nuuttila         Jorma Rantanen
21350:           Reijo Lindroos             Pertti Lahtinen               Heikki A. Ollila
21351:                                      Matti Hokkanen
21352: 
21353: 
21354: 
21355: 
21356: 280845R
21357: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 374
21358: 
21359: 
21360: 
21361: 
21362:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21363: 
21364:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Moottoritien pääsuuntaselvitysraportti val-
21365: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mistuu kesällä 1988 ja se lähetetään välittömäs-
21366: olette 31 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn           ti lausuntokierrokselle. Samanaikaisesti valmis-
21367: kirjeenne n:o 1093 ohella toimittanut valtio-        tuu ympäristöministeriön 6.5.1986 asettaman
21368: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        työryhmän "Valtatie kolmen ympäristöselvi-
21369: sen kansanedustaja Jukka Gustafssonin ym.            tysten arviointityöryhmä" mietintö. Työryh-
21370: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o       män tehtävänä pääsuuntaselvitystyön osalta on
21371: 374:                                                 ollut ohjata ja seurata ympäristövaikutusten
21372:                                                      arviointia sekä arvioida vaihtoehtojen ympäris-
21373:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tövaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta. Tam-
21374:        ryhtyä turvatakseen sen, että moottori-       pereen seutukaavaliitto on laatinut raportin
21375:        tien suunnittelu välillä Hämeenlinna-         "Selvitys valtatie 3:n moottoritien linjausvaih-
21376:        Kulju (Tampere) etenee nopeasti niin,         toehtojen aluerakenteellisista ja taloudellisista
21377:        että tiehanke saadaan TVL:n toimenpi-         kerrannaisvaikutuksista", joka valmistuu ke-
21378:        deohjelmaan sitovasti siten, että raken-      sän 1988 aikana. Suunnittelualueen eteläosan
21379:        taminen voi alkaa viimeistään vuonna          kuntia koskeva "Tie- ja katuverkkosuunnitel-
21380:        1994?                                         ma, Janakkala-Hämeenlinna-Hattula-Kai-
21381:                                                      vala" tie- ja vesirakennuslaitoksen ja kuntien
21382:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         laatimana valmistuu myös kesällä 1988. Kaikki
21383: vasti seuraavaa:                                     neljä edellä mainittua selvitystä ovat siten yhtä-
21384:    Hämeenlinnan-Kuljun moottoritie on tien-          aikaisesti lausunnonantajien käytettävissä pää-
21385: pidon toimenpideohjelmaluonnoksessa ajoitet-         suuntaselvityksen lausuntovaiheessa.
21386: tu vuosiksi 1994-2000. Ohjelma perustuu sii-            Pääsuuntaselvityksen lausuntokäsittelyyn on
21387: hen, että tieinvestointeja lisätään koko maassa      suunnitteluhankkeen erikoislaatuisuuden ja
21388: kuluvaan vuoteen verrattuna noin 1 300               mittavuuden vuoksi varattava riittävästi aikaa.
21389: mmk:lla vuoteen 1994 mennessä. Hämeen tie-           Tie- ja vesirakennushallituksen käytössä kaik-
21390: piirin osalta ohjelma edellyttää nykyisiin rahoi-    kien pyydettävien lausuntojen voidaan arvioida
21391: hin pikaisesti noin 70 OJo:n reaalista lisäystä.     olevan vuoden 1989 alussa, jonka jälkeen lii-
21392:    Hämeenlinnan ja Tampereen välisen moot-           kenneministeriö ja tie- ja vesirakennushallitus
21393: toritien nyt käynnissä oleva pääsuuntaselvitys-      voivat määritellä kantansa jatkotoimenpiteiksi.
21394: työ käynnistettiin vuoden 1985 alkupuolella.         Jatkosuunnittelu voidaan siten aloittaa vuoden
21395: Koska moottoritien pääsuunnan valinta on tär-        1989 aikana. Moottoritien rakentamisen aloit-
21396: keä ja vaativa sen vuoksi, että tehtävällä suun-     tamiselle vuonna 1994 on tällöin suunnittelun
21397: tapäätöksellä on mm. merkittäviä alueraken-          kannalta riittävät edellytykset, mikäli eduskun-
21398: teellisia sekä tieverkollisia vaikutuksia välittö-   ta myöntää tulevien vuosien tulo- ja menoarvi-
21399: mästi seitsemän kunnan osalta, on selvitystyö        oissa tiemäärärahoja niin, että tämän suuruus-
21400: tehtävä riittävän perusteellisesti. Alueen ympä-     luokan tiehankkeita (kust. n. 1 mrd mk) yli-
21401: ristölliset erityispiirteet (mm. Rapolan harjun      päänsä pystytään Suomessa 1990-luvulla ra-
21402: seutu) ovat vaatineet myös tavanomaista perus-       kentamaan.
21403: teellisemmat selvitykset.
21404: 
21405:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
21406: 
21407:                                                                Liikenneministeri Pekka Vennamo
21408:                                     1988 vp. -     KK n:o 374                                      3
21409: 
21410: 
21411: 
21412: 
21413:                              Tili Riksdagens Herr Talman
21414: 
21415:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skickas omedelbart ut på remiss. Samtidigt blir
21416: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        ett betänkande klart som utarbetats av en
21417: nr 1093 av den 31 maj 1988 tili vederbörande       utvärderingsgrupp för miljöutredningar röran-
21418: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     de riksväg tre, viiken tilisatts 6.5.1986 av
21419: jande av riksdagsman Jukka Gustafsson m.fl.        miljöministeriet. Arbetsgruppens uppgift i ut-
21420: undertecknade spörsmål nr 374:                     redningen av huvudriktningen har varit att leda
21421:                                                    och följa utvärderingen av verkningarna på
21422:           Vilka åtgärder tänker Regeringen         miljön samt att utvärdera alternativens verk-
21423:        vidta för att säkerställa att planeringen   ningar på miljön samt deras genomförbarhet.
21424:        av motorvägen Tavastehus-Kulju              Tammerfors regionplansförbund (Tampereen
21425:        (Tammerfors) avancerar så snabbt att        seutukaavaliitto) har gjort en utredning över de
21426:        vägprojektet kan tas med som obligato-      regionala strukturerna och ekonomiska multi-
21427:        riskt i VVS:s åtgärdsprogram och att        peleffekterna hos alternativen tili linjeföringen
21428:        byggandet kunde börja senast år 1994?       av riksväg 3. Utredningen blir klar under
21429:                                                    sommaren 1988. En pian för väg- och gatunä-
21430:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tet, Janakkala-Tavastehus-Hattula-Kalvo-
21431: samt anföra följande:                              la, som utarbetas av väg- och vattenbyggnads-
21432:    Motorvägen Tavastehus-Kulju har i utkas-        distriktet och kommunerna samt berör kom-
21433: tet tili ett åtgärdsprogram för väghållningen      munerna i södra delen av planeringsområdet,
21434: förlagts tili åren 1994-2000. Programmet ba-       blir också klar sommaren 1988. Alla fyra
21435: serar sig på att man jämfört med innevarande       ovannämnda utredningar står sålunda samti-
21436: år kommer att öka väginvesteringarna i hela        digt tili remissinstansernas förfogande, när ut-
21437: landet med ca 1 300 milj. mk fram tili år 1994.    redningen om huvudriktningen är i remissta-
21438: När det gäller Tavastlands vägdistrikt förutsät-   diet.
21439: ter programmet en snabb realökning av de              För remissbehandlingen av utredningen om
21440: nuvarande medlen med ca 70 OJo.                    huvudriktningen måste man p.g.a. planerings-
21441:    Det arbete som nu är på gång med att utreda     projektets särart och omfattning reservera tili-
21442: huvudriktningen på motorvägen Tavastehus-          räckligt med tid. Väg- och vattenbyggnadssty-
21443: Tammerfors sattes i gång i början av år 1985.      relsen torde ha fått in alla remissvar i början
21444: Eftersom valet av motorvägens huvudriktning        av 1989, varefter trafikministeriet och väg- och
21445: är viktigt och krävande på grund av att beslu-     vattenbyggnadsstyrelsen kan ta ställning tili
21446: tet om riktningen bl.a. kommer att ha en           fortsatta åtgärder. En fortsatt planering kan
21447: betydande, direkt inverkan på den regionala        sålunda påbörjas under år 1989. Ur planerings-
21448: strukturen och vägnätet i sju kommuner, måste      synvinkel finns det alltså tillräckliga förutsätt-
21449: utredningsarbetet göras så grundligt som möj-      ningar för att byggandet av motorvägen kan
21450: ligt. Särdragen hos miljön i området (bl.a.        påbörjas år 1994, såvida riksdagen i komman-
21451: trakten kring Rapola-åsen) har också fordrat       de års budgeter beviljar väganslag så att väg-
21452: grundligare utredningar än normalt.                projekt av den här omfattningen (kostnader ca
21453:    Utredningsrapporten om motorvägens hu-          1 miljard mk) överhuvudtaget kan genomföras
21454: vudriktning blir färdig sommaren 1988 och          i Finland på 1990-talet.
21455: 
21456:     Helsingfors den 17 juni 1988
21457: 
21458:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
21459:                                             1988 vp.
21460: 
21461: Kirjallinen kysymys n:o 375
21462: 
21463: 
21464: 
21465: 
21466:                                   Hetemäki-Olander ym.: Orkestereille myönnettävän valtionavun
21467:                                     lisäämisestä
21468: 
21469: 
21470:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21471: 
21472:    Valtion tulo- ja menoarvion momentilla         nan kansainvälistä merkitystä ja orkestereiden
21473: 29.90.52.22 (orkestereille, yhtyeille ja niiden   tason säilyttämistä kansainvälisellä tasolla. Or-
21474: aluetoimintaan) oli 6 200 000 mk vuonna 1988      kesterilaitoksen kehittämisen kannalta on myös
21475: ja 6 000 000 mk vuonna 1987, joten nousu oli      huomioitava vuoteen 1990 ajoittuva orkesteri-
21476: vain 200 000 mk, mikä moniin muihin taide-        laitoksen 200-vuotisjuhla, jota arvostaisi orkes-
21477: muotoihin verrattuna oli erittäin vaatimatonta    terilaitoksen valtionavun lakisääteistäminen
21478: luokkaa.                                          tuosta vuodesta lukien.
21479:    Vuotta 1989 varten ei ole saamiemme tieto-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21480: jen mukaan tulossa ehdotusta mistään merkit-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21481: tävästä korotuksesta, ja tuoreimpien tietojen
21482:                                                   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21483: mukaan orkesterilaitoksen valtionavun lakisää-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21484: teistäminenkin tapahtuisi vasta joskus 1990-
21485:                                                   sen:
21486: luvun puolella.
21487:    Eduskunnassa toimii orkesterilaitoksen ke-
21488: hittämistä tukeva ryhmä, joka on huolestunee-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin or-
21489:                                                          kesterilaitoksen valtionavun lakisääteis-
21490: na todennut tilanteen. Sen mielestä maamme
21491: taide-elämän kannalta ei voi olla oikein, että           tämiseksi vuodesta 1990 lähtien, ja
21492: orkesterilaitos on jäämässä ajelehtimaan erit-              onko Hallituksella muita suunnitel-
21493: täin vähäisen korotuksen varaan.                         mia orkestereiden valtionavun saatta-
21494:    Eduskunnassa toimiva orkesterilaitoksen ke-           miseksi tämän taiteenalan ansaitsemalle
21495: hittämistyöryhmä tähdentää orkesteritoimin-              tasolle?
21496: 
21497:     Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1988
21498: 
21499:           Elsi Hetemäki-Olander        Marja-Liisa Tykkyläinen      Marjatta Väänänen
21500:           Erkki Pulliainen             J. Juhani Kortesalmi         Heli Astala
21501:                                        Ingvar S. Melin
21502: 
21503: 
21504: 
21505: 
21506: 280857E
21507: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 375
21508: 
21509: 
21510: 
21511: 
21512:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21513: 
21514:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kustannuksista kantavat siten orkestereiden si-
21515: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      jaintikaupungit.
21516: olette 25 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn            Orkestereiden nykyisin saaman harkinnanva-
21517: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
21518:                                                    raisen valtionavustuksen muuttaminen lakisää-
21519: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
21520:                                                    teiseksi valtionosuudeksi liittyy osana kult-
21521: edustaja Elsi Hetemäki-Olanderin ym. näin          tuuri- ja vapaa-aikatoimen valtionosuusjärjes-
21522: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 375:     telmien kokonaisuudistukseen. Tarkoituksena
21523:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin or-      on vaiheittain saattaa kuntien ja muiden yhtei-
21524:        kesterilaitoksen valtionavun lakisääteis-   söjen ylläpitämät keskeiset kulttuurilaitokset
21525:        tämiseksi vuodesta 1990 lähtien, ja         (museot, teatterit, orkesterit) lakisääteisen val-
21526:           onko Hallituksella muita suunnitel-      tionavun piiriin. Hallitus antaa kuluvan vuo-
21527:        mia orkestereiden valtionavun saatta-       den aikana eduskunnalle esityksen laiksi mu-
21528:        miseksi tämän taiteenalan ansaitsemalle     seoiden valtionosuuksista ja -avustuksista. La-
21529:        tasolle?                                    ki on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 1989.
21530:                                                    Suunnitelmien mukaan seuraavassa vaiheessa
21531:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      säädetään laki teattereiden valtionosuuksista ja
21532: vasti seuraavaa:                                   sen jälkeen laki orkestereiden valtionosuuk-
21533:                                                    sista, jota koskeva esitys voitaneen antaa vuon-
21534:    Orkestereiden toimintaa tuetaan veikkauk-
21535:                                                    na 1990.
21536: sen ja raha-arpajaisten voittovaroista myönnet-
21537: tävillä harkinnanvaraisilla valtionavustuksilla.      Tarkoituksena on veikkauksen ja raha-arpa-
21538: Orkestereiden tukemiseen osoitetun määrära-        jaisten voittovarojen kertymän puitteissa ko-
21539: han kasvu on viime vuosien aikana jäänyt           rottaa maamme orkestereiden ja yhtyeiden saa-
21540: vähäiseksi painopisteen oltua eräiden muiden       man valtiontuen tasoa nykyisestä niiden toi-
21541: taidelaitosten määrärahoissa. Vaikka orkeste-      mintaedellytysten parantamiseksi sekä kehitty-
21542: reiden avustusmääräraha on kuitenkin jossain       mismahdollisuuksien turvaamiseksi. Nykyisten
21543: määrin kasvanut, ovat orkesterilaitoksen kus-      sinfoniaorkestereiden valtionavun lisäämisen
21544: tannukset nousseet huomattavasti jyrkemmin.        ohella tulisi jo olemassa olevia keskisuuria
21545: Siten valtionavustusten suhteellinen osuus or-     orkestereita kasvattaa toimintakykyisiksi sinfo-
21546: kestereiden menoista on laskenut. Kuluvan          niaorkestereiksi. Keskeisenä tavoitteena on
21547: vuoden menoarviossa tarkoitukseen on osoitet-      nähtävä myös big band -toiminnan kehittämi-
21548: tu 6 200 000 markkaa, joka jää alle 5 prosentin    nen sekä monipuolisen ammattimaisen pienyh-
21549: orkesterilaitoksen käyttömenoista. Päävastuun      tyetoiminnan luominen ja tukeminen.
21550: 
21551:     Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1988
21552: 
21553:                                                                    Ministeri Anna-Liisa Piipari
21554:                                     1988 vp. -      KK n:o 375                                     3
21555: 
21556: 
21557: 
21558: 
21559:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21560: 
21561:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bärs sålunda av de städer där orkestrarna
21562: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         verkar.
21563: av den 25 maj 1988 tili vederbörande medlem           Att ändra statsbidraget enligt prövning, som
21564: av statsrådet översänt avskrift av följande av      orkestrarna nu får, tili en lagstadgad statsan-
21565: riksdagsledamot Elsi Hetemäki-Olander m.fl.         del, ingår som en del i totalreformen av stats-
21566: undertecknade spörsmål nr 375:                      andelssystemet för kultur- och fritidsväsendet.
21567:                                                     Avsikten är att etappvis utvidga det lagstadga-
21568:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       de statsunderstödet tili att omfatta de centrala
21569:        att göra statsbidraget för orkesterväsen-    kulturinstitutioner (museer, teatrar, orkestrar)
21570:        det lagstadgat från år 1990 och              som upprätthålls av kommuner och andra
21571:           har Regeringen andra planer på att        samfund. Regeringen kommer att under inne-
21572:        höja statsbidraget för orkestrar tili en     varande år avlåta en proposition tili riksdagen
21573:        sådan nivå som denna konstgren förtjä-       med förslag tili en lag om statsandelar och
21574:        nar?                                         understöd för museer. Avsikten är att lagen
21575:                                                     skall träda i kraft år 1989. Enligt planerna
21576:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skall i följande skede en lag skiftas om statsan-
21577: samt anföra följande:                               delar för teatrar och därefter en lag om stats-
21578:                                                     andelar för orkestrar. En proposition om detta
21579:    Orkesterverksamheten understöds med stats-       torde kunna avlåtas år 1990.
21580: bidrag enligt prövning som beviljas av vinst-         Syftet är att med hjälp av de vinstmedel som
21581: medlen från tippning och penninglotterier. Det      influtit från tippning och penninglotterier höja
21582: anslag som anvisats för understödande av or-        nivån på det statsstöd som orkestrarna och
21583: kestrar har de senaste åren ökat obetydligt,        ensemblerna i vårt land nu får för att sålunda
21584: eftersom tyngdpunkten lagts på anslag för           förbättra förutsättningarna för deras verksam-
21585: vissa andra konstinrättningar. Även om bi-          het och trygga deras utvecklingsmöjligheter.
21586: dragsanslaget för orkestrar dock i någon mån        Samtidigt som statsbidraget tili de nuvarande
21587: har ökat, har orkesterväsendets omkostnader         symfoniorkestrarna höjs, bör de medelstora
21588: stegrats betydligt brantare. Sålunda har statsbi-   orkestrar som redan nu finns utvecklas tili
21589: dragens relativa andel av orkestrarnas utgifter     funktionsdugliga symfoniorkestrar. Det skall
21590: minskat. 1 utgiftsstaten för innevarande år har     också ses som ett centralt mål att utveckla big
21591: 6 200 000 mk anvisats för ändamålet, vilket         band -verksamheten samt att skapa och stöda
21592: utgör mindre än 5 OJo av orkesterväsendets          en mångsidig professionell verksamhet för små
21593: driftsutgifter. Huvudansvaret för kostnaderna       ensembler.
21594: 
21595:     Helsingfors den 13 juli 1988
21596: 
21597:                                                                      Minister Anna-Liisa Piipari
21598:                                              1988 vp.
21599: 
21600: Kirjallinen kysymys n:o 376
21601: 
21602: 
21603: 
21604: 
21605:                                 Ala-Harja ym.: Kaupan ja hallinnon keskiasteen koulutuspaik-
21606:                                    kojen lisäämisestä Vaasan läänissä
21607: 
21608: 
21609:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21610: 
21611:    Vaasan läänissä on vähiten korkeakou-           paikkoja 140:llä. Näin siitäkin huolimatta, että
21612: lupaikkoja väestöpohjaan suhteutettuna. Vaa-       esimerkiksi kaupan ja hallinnon alan koulutuk-
21613: san läänin väestöpohja on 9 prosenttia maam-       sen saaneita ei ole juurikaan työttöminä, ja
21614: me väestöstä, kun korkeakoulupaikkoja on           vuosien mittaan on kertynyt ylioppilaiden ryh-
21615: vastaavasti alle 3 prosenttia kaikista korkea-     mä, jolle ei ole löytynyt koulutuspaikkaa lain-
21616: koulupaikoista.                                    kaan.
21617:    Vaasan läänissä on runsaasti pientä ja keski-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21618: suurta yritystoimintaa. Kaupan ja hallinnon        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21619: keskiasteen koulutus on hyvä peruskoulutus         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21620: yrittäjille.                                       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21621:    Hakijoita Vaasan läänin keskiasteen oppilai-    sen:
21622: tosten peruskoulupohjaiseen koulutukseen
21623: vuonna 1987 oli 10 487, kun aloituspaikkoja                 Onko Hallitus tietoinen Vaasan lää-
21624: oli 3 521. Ylioppilaspohjaiseen koulutukseen              nin keskiasteen koulutuspaikkojen tar-
21625: hakijoita vuonna 1987 oli 2 440, kun aloitus-             peesta, ja
21626: paikkoja oli 1 449.                                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21627:    AKH:n kehittämissuunnitelmassa vähenne-                ryhtyä Vaasan läänin keskiasteen kou-
21628: tään Vaasan läänin osalta keskiasteen aloitus-            lutuspaikkojen lisäämiseksi?
21629: 
21630:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
21631: 
21632:           Kirsti Ala-Harja            Pirjo-Riitta Antvuori       Kaarina Dromberg
21633:           Riitta Jouppila             Aino Pohjanoksa             Jukka Vihriälä
21634:                      Jorma Fred                           Martti Korkia-Aho
21635: 
21636: 
21637: 
21638: 
21639: 280858F
21640: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 376
21641: 
21642: 
21643: 
21644: 
21645:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21646: 
21647:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      luokkaosuus olisi 8,0 OJo. Vastaavasti ruotsin-
21648: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kielisessä koulutuksessa kuluvan vuoden aloi-
21649: olette 27 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn         tuspaikkamäärä on 1 340 eli 2,2 OJo kaikista
21650: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       aloituspaikoista ja ikäluokkaosuus niin ikään
21651: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      2,2 OJo. Vuonna 1995 läänissä olisi vastaavasti
21652: edustaja Kirsti Ala-Harjan ym. näin kuuluvas-      1 280 ruotsinkielistä aloituspaikkaa eli 2,1 OJo,
21653: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 376:             kun ikäluokkaosuus olisi 2,0 OJo. - Vaasan
21654:                                                    läänin ammatillisen koulutuksen aloituspaikka-
21655:          Onko Hallitus tietoinen Vaasan lää-       määrät ovat siten kuluvana vuonna kuten
21656:        nin keskiasteen koulutuspaikkojen tar-      myös tulevaisuudessa likipitäen läänin nuori-
21657:        peesta, ja                                  soikäluokkaosuuksia vastaavat.
21658:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Kaupan ja hallinnon koulutusalan aloitus-
21659:        ryhtyä Vaasan läänin keskiasteen kou-       paikkamäärän kehitys on pitkällä aikavälillä
21660:        lutuspaikkojen lisäämiseksi?                laskeva. Tämä perustuu koulutussuunnittelun
21661:                                                    neuvottelukunnan tekemiin työvoiman tarvear-
21662:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        vioihin. Aloituspaikkamäärät ovat vähentyneet
21663: taen seuraavaa:                                    jo viime vuosina. Kun kuluvana vuonna kau-
21664:    Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen       pan ja hallinnon koulutusalan aloituspaikkoja
21665: mitoitus perustuu valtioneuvoston määrävuo-        oli koko maassa 12 050, niitä olisi vuonna 1995
21666: siksi kerrallaan hyväksymiin keskiasteen kou-      noin 11 600. Näistä vuoden 1995 aloituspai-
21667: lutuksen kehittämisohjelmiin ja niin ikään val-    koista olisi ammattikasvatushallituksen pää-
21668: tioneuvoston asettamiin pitkän aikavälin aloi-     töksen mukaan Vaasan läänissä 930 aloitus-
21669: tuspaikkatavoitteisiin. Nämä taas perustuvat       paikkaa. Vaasan lääninhallituksen esitys oli
21670: ennen muuta siihen työelämän ja työvoimatar-       936 aloituspaikkaa.
21671: peen kehitystä koskevaan selvitystyöhön, jota         Edellä tarkoitettujen vakinaisen koulutuksen
21672: suoritetaan opetusministeriön apuna toimivas-      aloituspaikkojen lisäksi koulutustarvetta voi-
21673: sa koulutussuunnittelun neuvottelukunnassa.        daan tyydyttää väliaikaisen ammatillisen kou-
21674:    Kuluvan vuoden aloituspaikkojen mitoitus        lutuksen avulla. Näin voidaan mm. menetellä,
21675: perustuu valtioneuvoston hyväksymään keski-        jos koulutuksen kysyntä tilapäisesti ikäluokan
21676: asteen koulutuksen kehittämisohjelmaan vuo-        koon takia on tavanomaista suurempi. Opetus-
21677: sille 1986-88. Pitkän aikavälin aloituspaikka-     ministeriö on vasta tehnyt päätöksen väliaikai-
21678: tavoitteet vuodelle 1995 valtioneuvosto on vii-    sen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen
21679: meksi asettanut 22.5.1986 ja 2.7.1987 tekemil-     lääneittäisestä jakautumisesta vuonna 1989.
21680: lään päätöksillä. Nämä pitkän aikavälin valta-     Päätöksen mukaan Vaasan läänissä on ensi
21681: kunnalliset aloituspaikkatavoitteet ammatti-       vuonna 450 väliaikaisen koulutuksen aloitus-
21682: kasvatushallitus on lääni- ja oppilaitoskohtais-   paikkaa, joista 350 suomenkielisessä ja 100
21683: tanut.                                             ruotsinkielisessä koulutuksessa. Vaasan läänin-
21684:    Edellä tarkoitetun kehittämisohjelman mu-       hallitus oli esittänyt suomenkieliseen koulutuk-
21685: kaan Vaasan läänissä on kuluvana vuonna            seen 352 aloituspaikkaa ja ruotsinkieliseen 96.
21686: 4 730 suomenkielisen ammatillisen koulutuk-           Edellä todetun perusteella hallitus katsoo,
21687: sen aloituspaikkaa. Tämä on 7,8 OJo koko           että Vaasan läänin ammatillisen koulutuksen
21688: maan aloituspaikoista, kun Vaasan läänin suo-      mitoituksessa on noudatettu varsin tasapai-
21689: menkielisen nuorisoikäluokan osuus on 7, 7 OJo     noista ja tasapuolista toimintalinjaa, jolta poh-
21690: koko maan nuorisoikäluokasta. Pitkän aikavä-       jalta keskushallintoviranomaiset tulevat vastai-
21691: lin tavoitteiden mukaan aloituspaikkamäärä         suudessakin huolehtimaan läänin ammatillisen
21692: vuonna 1995 olisi 4 750 eli 7,8 OJo, kun ikä-      koulutuksen kehittämisestä.
21693: 
21694:     Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1988
21695: 
21696:                                                                    Ministeri Anna-Liisa Piipari
21697:                                     1988 vp. -     KK n:o 376                                      3
21698: 
21699: 
21700: 
21701: 
21702:                              Tili Riksdagens Herr Talman
21703: 
21704:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       åldersklassandelen är 8,0 OJo. På motsvarande
21705: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        sätt är antalet nybörjarplatser inom den
21706: av den 27 maj 1988 till vederbörandt: medlem       svenskspråkiga utbildningen i år 1 340, dvs.
21707: av statsrådet översänt avskrift av följande av     2,2 OJo av alla nybörjarplatser medan ålders-
21708: riksdagsledamot Kirsti Ala-Harja m.fl. under-      klassandelen likaså är 2,2 OJo. År 1995 skulle
21709: tecknade spörsmål nr 376:                          det likaså finnas 1 280 svenskspråkiga nybör-
21710:                                                    jarplatser i Iän et, dvs. 2,1 OJo, medan ålders-
21711:          Är Regeringen medveten om behovet         klassandelen vore 2,0 OJo. Antalet nybörjar-
21712:        av utbildningsplatser på mellanstadiet i    platser inom yrkesutbildningen i Vasa Iän mot-
21713:        Vasa Iän och                                svarar i år såsom även i framtiden i det
21714:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      närmaste ungdomsåldersklassens andel i länet.
21715:        ta i syfte att öka utbildningsplatserna         Utvecklingen av nybörjarplatser inom ut-
21716:        på mellanstadiet i Vasa Iän?                bildningsområdet för handel och förvaltning
21717:                                                    visar att antalet platser minskar på lång sikt.
21718:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Denna uppfattning baserar sig på de behovsbe-
21719: samt anföra följande:                              dömningar av arbetskraften som har gjorts av
21720:     Dimensioneringen av nybörjarplatser inom       delegationen för utbildningsplanering. Redan
21721: yrkesutbildningen baserar sig dels på program      under de senaste åren har antalet nybörjar-
21722: för utvecklandet av utbildningen på mellansta-     platser minskat. Då nybörjarplatserna inom
21723: diet vilka statsrådet godkänt för bestämda år i    utbildningsområdet för handel och förvaltning
21724: gången och dels på de mål för nybörjarplatser      i år uppgått tili 12 050 i hela landet, skulle det
21725: som statsrådet ställt på lång sikt. Målen base-    år 1995 finnas ca 11 600 platser. Av detta antal
21726: rar sig framför allt på en utredning över          skulle år 1995 enligt yrkesutbildningsstyrelsens
21727: utvecklingen av arbetsliv och arbetskraftsbe-      beslut 930 nybörjarplatser finnas i Vasa Iän.
21728: hov. Utredningen har gjorts av delegationen        Länsstyrelsen i Vasa Iän har föreslagit 936
21729: för utbildningsplanering, som bist&r undervis-     nybörj arplatser.
21730: ningsministeriet.                                      Förutom de ovan nämnda nybörjarplatserna
21731:     Dimensioneringen av antalet nybörjarplatser    inom den ordinarie utbildningen kan utbild-
21732: för innevarande år stöder sig på utvecklings-      ningsbehovet tillfredsställas med hjälp av tem-
21733: programmet för utbildningen på mellanstadiet       porär yrkesutbildning. Så här kan man bl.a. gå
21734: för åren 1986-88, vilket godkänts av statsrå-      tili väga om efterfrågan på utbildning tillfälligt
21735: det. Senast har statsrådet genom beslut            är större än den brukar vara på grund av
21736: 22.5.1986 och 2.7.1987 uppställt mål på lång       åldersklassens storlek. Undervisningsminis-
21737: sikt för antalet nybörjarplatser som gäller fram   teriet har nyss fattat beslut om den länsvisa
21738: till år 1995. Y rkesutbildningsstyrelsen har i     fördelningen av nybörjarplatser inom den tem-
21739: enlighet med de för hela landet gemensamma         porära yrkesutbildningen för år 1989. Enligt
21740: målen på lång sikt fördelat nybörjarplatserna      beslutet kommer det att finnas 450 nybörjar-
21741: på de olika länen och läroanstalterna.             platser inom den temporära utbildningen i
21742:     Enligt det ovan nämnda utvecklingspro-         Vasa Iän, av vilka 350 finns inom den finsk-
21743: grammet finns i år 4 730 nybörjarplatser inom      språkiga utbildningen och 100 inom den
21744: den finskspråkiga yrkesutbildningen i Vasa         svenskspråkiga. Länsstyrelsen i Vasa Iän hade
21745: Iän. Detta utgör 7,8 OJo av nybörjarplatserna i    framlagt förslag om 352 nybörjarplatser inom
21746: hela landet, medan den finskspråkiga ung-          den finskspråkiga utbildningen och 96 inom
21747: domsåldersklassens andel i Vasa Iän utgör          den svenskspråkiga.
21748: 7, 7 OJo av denna åldersklass i hela landet.           På basis av det ovan konstaterade anser
21749: Enligt målen på lång sikt är antalet nybörjar-     regeringen, att man vid dimensioneringen av
21750: platser år 1995 4 750, dvs. 7,8 OJo, medan         yrkesutbildningen i Vasa Iän har följt en syn-
21751: 4                                  1988 vp. -   KK n:o 376
21752: 
21753: nerligen balanserad och rättvis verksamhets-    sköta utvecklingen av yrkesutbildningen inom
21754: linje. Utgående från denna kommer centralför-   länet.
21755: valtningsmyndigheterna även i framtiden att
21756: 
21757:     Helsingfors den 13 juli 1988
21758: 
21759:                                                                Minister Anna-Liisa Piipari
21760:                                              1988 vp.
21761: 
21762: Kirjallinen kysymys n:o 377
21763: 
21764: 
21765: 
21766: 
21767:                                 Ala-Harja ym.: Lyhennetyn työajan aiheuttamasta työvoiman
21768:                                     tarpeesta sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä
21769: 
21770: 
21771:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21772: 
21773:    1.8.1988 voimaan tuleva pienen lapsen van-      havaittavissa. Hakijoita sosiaali- ja terveyden-
21774: hemman sekä koulunsa aloittavan lapsen van-        huollon keskiasteen koulutukseen on kuitenkin
21775: hemman oikeus lyhennettyyn työpäivään lisää        riittänyt toistaiseksi, erityisesti ylioppilaspoh-
21776: sijaistyöntekijätarvetta. Esimerkiksi lastentar-   jaiseen koulutukseen.
21777: hanopettajille tehdyn kyselyn mukaan alle 3-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21778: vuotiaiden lasten äideistä 70 prosenttia oli       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21779: halukkaita käyttämään lyhennettyä työaikaa.        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21780:    Aikaisemmin toteutettujen työaikalyhennys-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21781: ten seurauksena sosiaali- ja terveydenhuollossa    sen:
21782: on yli 1 000 työntekijän työvoimatarve. Mikäli
21783: lyhennetty työaika tulee myös kunnalliselle ja               Onko Hallitus tietoinen lyhennetyn
21784: valtionsektorille, eräiden asiantuntijoiden mu-           työajan seurauksista sosiaali- ja tervey-
21785: kaan yhdessä vuodessa tulee 2 000-6 000                   denhuollon aloilla, ja
21786: työntekijän lisätarve. Keskiasteen koulutuksen               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21787: kehittämissuunnitelmissa - jotka AKH on                   ryhtyä työvoimatarpeen tyydyttämisek-
21788: hyväksynyt - aloituspaikkojen lisäystä ei ole             si?
21789: 
21790:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1988
21791: 
21792:           Kirsti Ala-Harja            Lea Kärhä                     Ritva Laurila
21793:           Pirjo-Riitta Antvuori       Kaarina Dromberg              Riitta Jouppila
21794:           Anna-Kaarina Louvo          Aino Pohjanoksa              Anneli Taina
21795:           Jukka Vihriälä              Pekka Puska                   Heikki A. Ollila
21796:                       Jorma Fred                            Ritva Vastamäki
21797: 
21798: 
21799: 
21800: 
21801: 280823S
21802: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 377
21803: 
21804: 
21805: 
21806: 
21807:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21808: 
21809:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tulokset huomioon seuraavien vuosien ratkai-
21810: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      suissaan. Työryhmän esitys toteutuessaan joh-
21811: olette 27 päivänä toukokuuta 1988 päivätyn         taisi siihen, että työajan lyhennyksen aiheutta-
21812: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       masta työpanoksen menetyksestä sosiaali- ja
21813: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      terveydenhuollossa vuosina 1986-1990 tulisi
21814: edustaja Ala-Harjan ym. näin kuuluvasta kir-       korvatuksi noin 28 prosenttia lisäviroilla.
21815: jallisesta kysymyksestä n:o 377:
21816:                                                       Terveydenhuollossa työskentelee arvioiden
21817:           Onko Hallitus tietoinen lyhennetyn       mukaan noin 11 000 ja sosiaalihuollossa noin
21818:        työajan seurauksista sosiaali- ja tervey-   7 000 osittaisen hoitovapaan edellytykset täyt-
21819:        denhuollon aloilla, ja                      tävää henkilöä. Terveydenhuollossa osittaista
21820:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     hoitovapaata saattaisi käyttää noin 5 000-
21821:        ryhtyä työvoimatarpeen tyydyttämisek-       6 000 henkilöä ja sosiaalihuollossa 3 000-
21822:        si?                                         4 000 henkilöä, jos osittaiseen hoitovapaaseen
21823:                                                    liittyisi taloudellinen tuki. Sosiaali- ja tervey-
21824:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       denhuollossa laskennallisen työpanoksen me-
21825: vasti seuraavaa:                                   netys olisi arvion mukaan 1 500-1 900 henki-
21826:                                                    lötyövuotta. Sosiaali- ja terveysministeriön
21827:   Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee
21828:                                                    kolmas työryhmä esittää, että osittaisesta hoi-
21829: noin 202 000 henkeä ja vuosittainen virkakas-      tovapaasta aiheutuva työvoiman vähennys ote-
21830: vu on yli kaksi prosenttia. Yleisen työajan
21831:                                                    taan mukaan perusteeksi valtionosuuteen oi-
21832: lyhennyksen piiriin on arvioitu kuuluvan kun-
21833:                                                    keuttavien varahenkilöiden paikkaamiselle.
21834: nallishallinnossa noin 151 000 henkeä sosiaali-
21835:                                                    Työryhmän laskelmien mukaan osittaisesta
21836: ja terveydenhuollon henkilöstöstä.                 hoitovapaasta aiheutuu 5-15 Olo-yksikön suu-
21837:   Työajan lyhentämisen vaikutuksia on selvit-
21838:                                                    ruinen varahenkilöstön lisätarve henkilöstöryh-
21839: tänyt sosiaali- ja terveysministeriössä kolme
21840:                                                    mästä ja toimintayksiköstä riippuen.
21841: työryhmää. Työryhmäselvitysten perusteella
21842: otettiin tämän vuoden tulo- ja menoarviossa           Nämä esitykset merkitsevät toteutuessaan si-
21843: huomioon 240 viran lisäys.                         tä, että työajan lyhenemisestä aiheutuva vaiku-
21844:   Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kol-    tus palvelutasoon tulee huomioon otetuksi si-
21845: mas työryhmä esitti vuoden 1989 tulo- ja           ten kuin tämän hetkisen tiedon perusteella
21846: menoarvioon otettavaksi 572 virkaa työajan         näyttää tarpeelliselta. Sosiaali- ja terveysminis-
21847: lyhentämisestä johtuvaa virkatarvetta kompen-      teriö tulee seuraamaan tilannetta ja ryhtyy
21848: soimaan ja vuodelle 1990 yhteensä 587 virkaa.      toimenpiteisiin, jos arviot osoittautuvat vaja-
21849: Hallituksen tarkoituksena on ottaa selvityksen     vaisiksi.
21850: 
21851:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1988
21852: 
21853:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
21854:                                     1988 vp. -      KK n:o 377                                     3
21855: 
21856: 
21857: 
21858: 
21859:                              Tili Riksdagens Herr Talman
21860: 
21861:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utredningen i sina beslut de närmaste åren.
21862: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Arbetsgruppens förslag skulle, om det förverk-
21863: av den 27 maj 1988 tili vederbörande medlem          ligas, leda tili att av den förlust av arbetsin-
21864: av statsrådet översänt avskrift av följande av       satser inom social- och hälsovården som
21865: riksdagsman Ala-Harja m.fl. undertecknade            föranletts av förkortningen av arbetstiden ca
21866: spörsmål nr 377:                                     28 procent skulle ersättas med tilläggstjänster
21867:                                                      åren 1986-1990.
21868:          Är Regeringen medveten om följder-
21869:        na av den förkortade arbetstiden inom            Inom hälsovården arbetar uppskattningsvis
21870:        social- och hälsovården, och                  ca 11 000 och inom socialvården ca 7 000
21871:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        personer som uppfyller villkoren för den parti-
21872:        ta för att tillfredsställa behovet av ar-     ella vårdledigheten. Inom hälsovården kunde
21873:        betskraft?                                    ca 5 000-6 000 personer och inom socialvår-
21874:                                                      den 3 000-4 000 personer väntas komma att
21875:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        använda sig av den partiella vårdledigheten om
21876: samt anföra följande:                                denna var förenad med ett ekonomiskt stöd.
21877:                                                      Inom social- och hälsovården skulle förlusten
21878:    Inom social- och hälsovården arbetar ca
21879:                                                      av den kalkylerade arbetsinsatsen enligt upp-
21880: 202 000 personer. Den årliga ökningen i fråga
21881:                                                      skattning vara 1 500-1 900 personår. Social-
21882: om antalet tjänster är över två procent. Det         och hälsovårdsministeriets tredje arbetsgrupp
21883: har uppskattats att av personalen inom social-
21884:                                                      föreslår att den minskning av arbetskraft som
21885: och hälsovården ca 151 000 personer inom
21886:                                                      föranleds av den partiella vårdledigheten tas
21887: kommunalförvaltningen omfattas av den all-
21888:                                                      med som en grund för avlönande av till stats-
21889: männa förkortningen av arbetstiden.
21890:                                                      andel berättigande personer i reserv. Enligt
21891:    Tre arbetsgrupper inom social- och hälso-
21892:                                                      arbetsgruppens kalkyler föranleder den partiel-
21893: vårdsministeriet har utrett verkningarna av den
21894:                                                      la vårdledigheten ett behov av ytterligare re-
21895: förkortade arbetstiden. På grundval av dessa
21896:                                                      servpersonal om 5-15 procentenheter, beroen-
21897: arbetsgruppers utredningar observerades i
21898:                                                      de på personalgrupp och verksamhetsenhet.
21899: statsförslaget för detta år en ökning om 240
21900: tjänster.                                               Dessa förslag innebär, om de förverkligas,
21901:    Den tredje av de arbetsgrupper som tillsatts      att den effekt på servicenivån som föranleds av
21902: av social- och hälsovårdsministeriet föreslog        förkortningen av arbetstiden blir beaktad i
21903: att i statsförslaget för 1989 intas 572 tjänster     enlighet med vad som verkar nödvändigt på
21904: för kompenserande av det behov av tjänster           grundval av de uppgifter som för närvarande
21905: som föranleds av förkortningen av arbetstiden,       finns att tillgå. Social- och hälsovårdsministe-
21906: och för 1990 sammanlagt 587 tjänster. Rege-          riet följer situationen och vidtar åtgärder om
21907: ringen har för avsikt att beakta resultaten av       uppskattningarna visar sig bristfäHiga.
21908: 
21909:     Helsingfors den 30 juni 1988
21910: 
21911:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
21912:                                               1988 vp.
21913: 
21914: Kirjallinen kysymys n:o 378
21915: 
21916: 
21917: 
21918: 
21919:                                  Jäätteenmäki: Leirikoulutoiminnan kehittämisestä
21920: 
21921: 
21922:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21923: 
21924:   Hallitus on evännyt valtionavun valvonta-         tös valtionavun epäämisestä vaikeuttaa tämän
21925: työhön, jota opettajat tekevät leirikouluissa.      yhteispohjoismaisen tavoitteen toteutumista.
21926: Tämä päätös vaikeuttaa leirikoulujen järjestä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21927: mistä. Harva opettaja lähtee tavallisella palkal-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21928: la valvomaan luokkaansa ympäri vuorokau-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21929: den. Toisaalta kunnat tuskin maksavat pelkäs-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21930: tään omasta pussistaan valvontakorvauksia.
21931:                                                               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21932:                                                            siin, jotta opettajalle voitaisiin maksaa
21933:    Muun muassa pohjoismaisessa yhteistyössä                korvausta leirikouluajalta ja siitä johtu-
21934: pyritään siihen, että jokaisella peruskoululai-            vasta valmistelutyöstä, ja
21935: sella olisi mahdollisuus leirikouluun jossakin                aikooko Hallitus muutoin edistää lei-
21936: toisessa pohjoismaassa. Kouluhallituksen pää-              rikoulutoiminnan kehittymistä?
21937: 
21938:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1988
21939: 
21940:                                        Anneli Jäätteenmäki
21941: 
21942: 
21943: 
21944: 
21945: 280834E
21946: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 378
21947: 
21948: 
21949: 
21950: 
21951:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21952: 
21953:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        neen ennakkopäätöstä, jonka kouluhallitus on
21954: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        antanut erään kunnan pyynnöstä leirikoulun
21955: olette 1 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-        ajalta kotitehtävien suorittamisen valvonnasta
21956: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            opettajille maksettavien palkkojen lukemisesta
21957: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        valtionosuuteen. Koska asianomainen kunta
21958: edustaja Anneli Jäätteenmäen näin kuuluvasta         on valittanut kouluhallituksen ennakkopäätök-
21959: kirjallisesta kysymyksestä n:o 378:                  sestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja asia
21960:                                                      näin ollen on parhaillaan valituksen perusteella
21961:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       viranomaisen selvitettävänä, hallitus ei katso
21962:        siin, jotta opettajalle voitaisiin maksaa     aiheelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin tässä asias-
21963:        korvausta leirikouluajalta ja siitä johtu-    sa.
21964:        vasta valmistelutyöstä, ja
21965:           aikooko Hallitus muutoin edistää lei-         Leirikoulutoiminta vakiinnutettiin perus-
21966:        rikoulutoiminnan kehittymistä?                koulun normaaliksi työmuodoksi uuden perus-
21967:                                                      koululain (476/83) säätämisen yhteydessä. La-
21968:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ki tuli voimaan 1.8.1985 lukien. Leirikoulutoi-
21969: taen seuraavaa:                                      minta on kokemusten perusteella osoittautunut
21970:   Toisin kuin kansanedustaja Jäätteenmäki            hyödylliseksi koulun työmuodoksi, joka täy-
21971: väittää, hallitus ei ole tehnyt mitään leirikoulua   dentää ja rikastuttaa koulun tavanomaista
21972: koskevaa valtionapupäätöstä, koska hallitus ei       työskentelyä. Hallitus pitää tärkeänä, että tätä
21973: ole peruskoululle valtionapua myöntävä viran-        toimintaa kehitetään edelleen suotuisan käyn-
21974: omainen. Kysymyksessä ilmeisesti tarkoitetta-        tiinlähdön jälkeenkin.
21975: 
21976:     Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1988
21977: 
21978:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
21979:                                     1988 vp. -      KK n:o 378                                    3
21980: 
21981: 
21982: 
21983: 
21984:                              Tili Riksdagens Herr Talman
21985: 
21986:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        avses uppenbarligen det förhandsbeslut som
21987: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       skolstyrelsen givit på anhållan av en kommun
21988: av den 1 juni 1988 tili vederbörande medlem av      beträffande möjligheten att hänföra de löner
21989: statsrådet avsänt en avskrift av följande av        som utbetalas tili lärarna för övervakningen av
21990: riksdagsman Anneli Jäätteenmäki underteck-          hemuppgifter som utförs under den tid läger-
21991: nade spörsmål nr 378:                               skolan pågår tili sådana utgifter som berättigar
21992:                                                     tili statsandel. Eftersom kommunen har anfört
21993:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          besvär över skolstyrelsens förhandsbeslut hos
21994:        syfte att göra det möjligt att betala        högsta förvaltningsdomstolen och frågan så-
21995:        ersättning tili läraren för lägerskoltiden   lunda som bäst utreds av denna myndighet på
21996:        och det därav föranledda förberedande        basis av besvären, anser regeringen det inte
21997:        arbetet och                                  vara påkallat att vidta åtgärder i ärendet.
21998:          ämnar Regeringen eljest främja ut-             Lägerskolverksamheten befästes som en nor-
21999:        vecklandet av lägerskolverksamheten?         mal arbetsform inom grundskolan i samband
22000:                                                     med stiftandet av den nya grundskolelagen
22001:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        (476/83). Lagen trädde i kraft den 1 augusti
22002: samt anföra följande:                               1985. De erfarenheter som gjorts har visat att
22003:   Tvärt emot vad riksdagsledamot Jäätteen-          lägerskolverksamheten är en nyttig arbetsform
22004: mäki hävdar har regeringen inte fattat något        för skolan. Den kompletterar och berikar det
22005: beslut angående statsbidrag för lägerskolor,        traditionella skolarbetet. Regeringen anser det
22006: eftersom regeringen inte är den myndighet som       vara viktigt att verksamheten alltjämt utveck-
22007: beviljar grundskolan statsbidrag. 1 spörsmålet      las även efter den gynnsamma starten.
22008: 
22009:     Helsingfors den 1 juli 1988
22010: 
22011:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
22012:                                               1988 vp.
22013: 
22014: Kirjallinen kysymys n:o 379
22015: 
22016: 
22017: 
22018: 
22019:                                  Kohijoki: Tulvien estämiseksi tarvittavista toimenpiteistä Koke-
22020:                                    mäenjokilaaksossa
22021: 
22022: 
22023:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22024: 
22025:    Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen ovat         Äetsän sekä Kokemäen Kolsin voimalaitosten
22026: Kokemäenjoen kevättulvat ja hyvin usein myös        kohdalla veden juoksutusten vaikutukset tul-
22027: kesätulvat aiheuttaneet suuria vahinkoja ja         viin. Voimalaitospatojen yläpuolisten altaiden
22028: vakavia haittoja Kokemäenjokilaaksossa Huit-        lailliset juoksutusrajat mittausjärjestelmineen
22029: tisten seudun maanviljelykselle ja asukkaille.      on voitava esitellä luotettavasti viljelijöille ja
22030: Toisinaan on tulvavahinkoja ja -haittoja myös       heidän edusmiehilleen.
22031: aiheutunut Kokemäenjokeen Huittisten koh-              Paitsi tulvien estämisen kannalta olisi nope-
22032: dalla tulvivana laskevasta Loimijoesta.             asti käyntiin saatettavilla Kokemäenjoen per-
22033:    Tänä keväänä, keväällä 1988, Kokemäen-           kaustöillä suotuisa vaikutus väestökadosta ja
22034: joen tulviminen on ollut ennätyksellisintä kulu-    pitkäaikaisesta suurtyöttömyydestä kärsivässä
22035: van vuosisadan aikana. Myös tulvavahingot           Satakunnassa.
22036: Huittisten seudulla ja jopa Äetsän kunnan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22037: alueellakin, ovat erittäin suuria. Vielä nytkin,    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22038: kesäkuun alussa 1988, Kokemäenjoen tulvave-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22039: det lainehtivat suurilla alueilla muuten aivan      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22040: ensiluokkaisilla viljelyslakeuksilla. Myös ra-
22041:                                                               Aikooko Hallitus ryhtyä viipymättä
22042: kennuksille on tulvista aiheutunut vahinkoa.
22043:                                                            toimenpiteisiin Kokemäen Säpilännie-
22044:    Kymmenille maanviljelijöille tämänkeväinen              men kohdalla Kokemäenjoen perkaus-
22045: Kokemäenjoen suurtulva tulee aiheuttamaan                  suunnitelman toteuttamiseksi ja mah-
22046: erittäin suuret menetykset. Useat heistä menet-            dollisesti muihin tarpeellisiin toimenpi-
22047: tävät koko vuoden ansiomahdollisuudet.                     teisiin Kokemäenjokilaaksossa toistu-
22048:    Jotta tulvilta vastaisuudessa voitaisiin vält-          vien tulvien estämiseksi Huittisten ja
22049: tyä, tulisi viipymättä ryhtyä toteuttamaan                 Äetsän seuduilla sekä kevään 1988
22050: Tampereen vesipiirin toimesta tehtyä Kokemä-               poikkeuksellisen suurten ja tuhoisien
22051: enjoen uoman perkaussuunnitelmaa sivukana-                 tulvien aiheuttamien vahinkojen kor-
22052: voineen Kokemäen Säpilänniemessä. Tietenkin                vaamiseksi kaikille vahinkoa kärsineil-
22053: on myös selvitettävä alueen voimalaitosten,                le?
22054: 
22055:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1988
22056: 
22057:                                          Maunu Kohijoki
22058: 
22059: 
22060: 
22061: 
22062: 280846S
22063: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 379
22064: 
22065: 
22066: 
22067: 
22068:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22069: 
22070:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vesi- ja ympäristöhallitus on lähettänyt
22071: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      16.3.1988 päivätyllä kirjeellään suunnitelman
22072: olette 1 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-      maa- ja metsätalousministeriöön ja esittänyt,
22073: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          että maa- ja metsätalousministeriö oikeuttaisi
22074: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      vesi- ja ympäristöhallituksen valtion puolesta
22075: edustaja Kohijoen näin kuuluvasta kirjallisesta    hakemaan vesilain mukaisen luvan järjestely-
22076: kysymyksestä n:o 379:                              suunnitelman toteuttamiseksi. Samalla vesi- ja
22077:                                                    ympäristöhallitus on esittänyt Sallilankosken
22078:           Aikooko Hallitus ryhtyä viipymättä       yläpuolisesta perkauksesta luopumista, koska
22079:        toimenpiteisiin Kokemäen Säpilännie-        kustannukset ovat saavutettavaan hyötyyn
22080:        men kohdalla Kokemäenjoen perkaus-          nähden kohtuuttomat. Maa- ja metsätalousmi-
22081:        suunnitelman toteuttamiseksi ja mah-        nisteriö on pyytänyt suunnitelmasta mm. alu-
22082:        dollisesti muihin tarpeellisiin toimenpi-   een kuntien lausunnot. Ministeriön tarkoituk-
22083:        teisiin Kokemäenjokilaaksossa toistu-       sena on ratkaista hakijanoikeuskysymys heti
22084:        vien tulvien estämiseksi Huittisten ja      kesälomakauden jälkeen.
22085:        Äetsän seuduilla sekä kevään 1988              Järjestelysuunnitelman toteuttamisella pyri-
22086:        poikkeuksellisen suurten ja tuhoisien       tään poistamaan tulvat noin 2 000 ha:n alueel-
22087:        tulvien aiheuttamien vahinkojen kor-        ta. Hankkeen kustannukset ilman Sallilankos-
22088:        vaamiseksi kaikille vahinkoa kärsineil-     ken yläpuolisia perkauksia ovat 56 milj. mk ja
22089:        le?                                         rahassa arvioidut hyödyt 55 milj. mk. Sallilan-
22090:                                                    kosken perkaus nostaisi hankkeen kokonais-
22091:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kustannukset 83 milj. markkaan. Koska suun-
22092: vasti seuraavaa:                                   nitelman toteuttamiseen voidaan ryhtyä vasta
22093:                                                    kun hankkeella on lainvoimainen vesioikeuden
22094:   Vesi- ja ympäristöhallituksen ja Turun vesi-     lupa, ei hallitus voi tässä vaiheessa ottaa enem-
22095: ja ympäristöpiirin yhteistyönä on laadittu Ko-     pää kantaa hankkeen toteuttamiseen.
22096: kemäenjoen keskiosan ja Loimijoen järjestely-         Mitä tulee syntyneisiin tulvavahinkoihin,
22097: suunnitelma, joka sisältää Kokemäenjoen osal-      voidaan ne korvata Kokemäenjoella niin kuin
22098: ta Säpilän oikaisukanavan tekemisen ja Kyttä-      muuallakin poikkeuksellisten tulvien aiheutta-
22099: länhaaran perkauksen sekä Laimijoessa Pappi-       mien vahinkojen korvaamisesta annetun lain
22100: lankarin, Loimaokosken ja Sallilan voimalai-       perusteella. Hallitus tulee harkitsemaan tulva-
22101: toksen yläpuolisen osan perkaukset. Suunnitel-     vahinkoarvioiden       valmistuttua tarvittavan
22102: ma on valmistunut 15.12.1987.                      määrärahan ottamista syksyn lisämenoarvioon.
22103: 
22104:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1988
22105: 
22106:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
22107:                                     1988 vp. -     KK n:o 379                                     3
22108: 
22109: 
22110: 
22111: 
22112:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22113: 
22114:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skogsbruksministeriet skulle bemyndiga vatten-
22115: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        och miljöstyrelsen att för statens del ansöka
22116: av den 1 juni 1988 tili vederbörande medlem av     om tilistånd i enlighet med vattenlagen tili att
22117: statsrådet översänt avskrift av följande av        genomföra regleringsplanen. 1 samma brev
22118: riksdagsman Kohijoki undertecknade spörsmål        föreslog vatten- och miljöstyrelsen att man
22119: nr 379:                                            skulle avstå från rensningen av Sallilankoskis
22120:                                                    övre lopp, eftersom kostnaderna är orimliga i
22121:          Ämnar Regeringen utan dröjsmål            proportion tili den nytta som skulle uppnås.
22122:        vidta åtgärder för att genomföra planen     Jord- och skogsbruksministeriet har inbegärt
22123:        för rensning av Kumo älv vid Säpilän-       utlåtande om planen bl.a. av kommunerna i
22124:        niemi i Kumo och eventuella övriga          distriktet. Ministeriet har för avsikt att avgöra
22125:        nödvändiga åtgärder för att förebygga       frågan om sökanderätten strax efter sommarse-
22126:        de upprepade översvämningarna i Ku-         mesterperioden.
22127:        mo älvdal i trakterna kring Huittinen          Med hjälp av genomförandet av reglerings-
22128:        och Äetsä samt för att ersätta alla dem     planen försöker man förhindra översväm-
22129:        som lidit skada av de exceptionellt stora   ningar på ett ca 2 000 ha stort område. Kost-
22130:        och förödande översvämningarna våren        naderna för projektet - utan rensningar av
22131:        1988?                                       Sallilankoskis övre lopp - utgör 56 milj. mk
22132:                                                    och nyttan beräknad i pengar utgör 55 milj.
22133:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      mk. Rensningen av Sailiiankoski skulle höja
22134: samt anföra följande:                              totalkostnaderna för projektet tili 83 milj.
22135:    1 samarbete mellan vatten- och miljöstyrel-     mark. Eftersom genomförandet av planen kan
22136: sen och vatten- och miljödistriktet i Åbo har en   påbörjas först då projektet har laga kraft
22137: regleringsplan utarbetats för mellersta delen av   vunnet tilistånd av vattendomstolen, kan rege-
22138: Kumo älv och Loimijoki, viiken för Kumo älvs       ringen inte i detta skede helt ta ställning tili
22139: del innehåller byggande av en korrektionskanal     genomförandet av projektet.
22140: i Säpilä och rensning av förgreningen tili Kyt-       När det gäller skador som uppstått på grund
22141: tälä samt rensning av övre loppen vid Pappi-       av översvämning, kan skadorna i Kumo älv
22142: lankari, Loimankoski och Sailiiankoski kraft-      liksom på andra ställen ersättas på basen av
22143: verk i Loimijoki. Planen blev färdig               den lag som gäller ersättande av skador
22144: 15.12.1987.                                        förorsakade av exceptionella översvämningar.
22145:    Vatten- och miljöstyrelsen har med sitt brev    När översvämningsskadorna värderats, kom-
22146: 16.3.1988 skickat planen tili jord- och skogs-     mer regeringen att överväga att ta upp behöv-
22147: bruksministeriet och föreslagit, att jord- och     ligt anslag i höstens tiliäggsbudget.
22148: 
22149:     Helsingfors den 6 juli 1988
22150: 
22151:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
22152:                                             1988 vp.
22153: 
22154: Kirjallinen kysymys n:o 380
22155: 
22156: 
22157: 
22158: 
22159:                                 Jääskeläinen: Toimenpiteistä happamoittavan laskeuman vähen-
22160:                                    tämiseksi Lapissa
22161: 
22162: 
22163:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22164: 
22165:   Lapin luontoon tulee rikkilaskeumia omista              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22166: tehdaslaitoksistamme sekä rajan takaa Kuolan            ryhtyä käynnistääkseen Lapissa tehok-
22167: alueelta. Suurimmat laskeumat, 0,6 grammaa/             kaan ilman laadun ja happamoittavan
22168: neliömetri, on mitattu Ilmatieteen laitoksen            laskeuman seurantatutkimuksen sekä
22169: suorittamien tutkimusten yhteydessä Kemin-              suunnatakseen tehostettuja toimenpitei-
22170: Tornion alueella sekä Koillis-Lapissa Sallan,           tä niille alueille, joilla happamoittava
22171: Savukosken ja Inarin kuntien alueilla.                  laskeuma on aikaisempien mittaustulos-
22172:    Nykyinen nuorisomme odottaa saavansa                 ten ja olettamusten mukaan suurin,
22173: elää maassa, jossa ilma on puhdasta hengittää,          luodakseen Pohjoismaiden ja Neuvos-
22174: jossa vedet ovat puhtaita kalojen elää ja jossa         toliiton kesken kiireisesti yhteisen ohjel-
22175: metsät puustoineen, aluskasvillisuuksineen ja           man koko Kalottialueen happamoitu-
22176: eläimineen voivat kasvaa rikkipäästöiltä ja             misen tutkimiseen ja seurantaan sekä
22177: muilta saasteilta vapaasti.                             ryhtyäkseen kaikkiin mahdollisiin toi-
22178:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-         menpiteisiin yhteistyössä teollisuuden ja
22179: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän           naapurimaiden ympäristöviranomaisten
22180: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen            kanssa Lappiin tulevan happamoitta-
22181: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:             van laskeuman pienentämiseksi?
22182: 
22183:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1988
22184: 
22185:                                        Keijo Jääskeläinen
22186: 
22187: 
22188: 
22189: 
22190: 280835F
22191: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 380
22192: 
22193: 
22194: 
22195: 
22196:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22197: 
22198:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vi ilmi, että erityisesti Kuolan niemimaan pääs-
22199: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        töt ovat vieläkin suuremmat kuin suomalais-
22200: olette 2 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-        norjalaisten laskelmien perusteina käytetyt ar-
22201: jeenne n:o 1101 ohella lähettänyt valtioneuvos-      viot. Neuvostoliiton osapuoli esitti selkeitä
22202: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       suunnitelmia siitä, miten rikkipäästöjä eri tuo-
22203: sanedustaja Jääskeläisen kirjallisesta kysymyk-      tantolaitoksista aiotaan vähentää.
22204: sestä n:o 380, jossa tiedustellaan:                     Suomen omilla päästöillä on vain vähäinen
22205:                                                      vaikutus Lapin rikkilaskeumaan. Sama koskee
22206:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22207:                                                      Ruotsia ja Norjaa. Täten ongelma on selvitet-
22208:        ryhtyä käynnistääkseen Lapissa tehok-         tävä ennen kaikkea Neuvostoliiton kanssa.
22209:        kaan ilman laadun ja happamoittavan           Keskusteluissa Petsamon alueen ja Kuolan nie-
22210:        laskeuman seurantatutkimuksen sekä            mimaan sekä muidenkin Suomea lähellä ole-
22211:        suunnatakseen tehostettuja toimenpitei-
22212:                                                      vien Neuvostoliiton alueiden rikkipäästöjen vä-
22213:        tä niille alueille, joilla happamoittava      hentämisestä toukokuussa 1988 oli hyvin
22214:        laskeuma on aikaisempien mittaustulos-        myönteinen henki. Molemmat osapuolet jatka-
22215:        ten ja olettamusten mukaan suurin,            vat toimia selvittääkseen rajan molemmin puo-
22216:        luodakseen Pohjoismaiden ja Neuvos-
22217:                                                      lin olevien päästälähteiden päästämääriä sekä
22218:        toliiton kesken kiireisesti yhteisen ohjel-   päästöjen vähentämiskeinoja ja vähentämisen
22219:        man koko Kalottialueen happamoitu-            aikataulua. Asiaan palataan ministeritason ko-
22220:        misen tutkimiseen ja seurantaan sekä          kouksessa seuraavan kerran syksyllä 1989.
22221:        ryhtyäkseen kaikkiin mahdollisiin toi-
22222:        menpiteisiin yhteistyössä teollisuuden ja        Laskennallisesti arvioidut uudet rikkilaskeu-
22223:        naapurimaiden ympäristöviranomaisten          matiedot tulisi todentaa myös mittauksin. Il-
22224:        kanssa Lappiin tulevan happamoitta-           matieteen laitoksella on jo käynnissä Lapin
22225:        van laskeuman pienentämiseksi?                alueella eräitä rikkidioksidin mittauksia, mutta
22226:                                                      niiden keräysaika on niin pitkä, että suuren-
22227:                                                      kaan yksittäislähteen aiheuttamaa kuormitusta
22228:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ei usein voida erottaa. Ilmatieteen laitoksessa
22229: vasti seuraavaa:                                     tehdään valmisteluja täydellisen niin kutsutun
22230:   Rikkilaskeumaa koskevat Lapin erityisongel-        EMEP-mittausaseman perustamiseksi Lappiin.
22231: mat ovat tulleet ilmi vasta äskettäin. Ilmatie-      Asemalla tullaan mittaamaan kaikkia happa-
22232: teen laitoksessa vuonna 1984 teetetyissä Suo-        moitumisen kannalta tärkeitä ilman epäpuh-
22233: men laskeumakartoissa rikkilaskeuma pienenee         tauksia riittävän lyhyin aikavälein. Mitattaviin
22234: melko jyrkästi etelästä pohjoiseen mentäessä ja      suureisiin kuuluvat muun muassa rikkidioksi-
22235: Lapissa esitetään rikkilaskeumaksi yleensä 0,3       din vuorokausipitoisuudet ja rikkilaskeuman
22236: g/m 2 vuodessa. Vuodenvaihteessa 1987-1988           kuukausiarvot. Aseman sijoituspaikkaa pohdi-
22237: Ilmatieteen laitos on yhteistyössä norjalaisten      taan ympäristöministeriön ja Ilmatieteen lai-
22238: tutkimuslaitosten kanssa arvioinut tilanteen         toksen kesken.
22239: uudestaan. Neuvostoliiton päästätietoja on tar-         Lapissa on ympäristössä ilmennyt myös vai-
22240: kennettu ja niiden perusteella on eri osille         kutuksia, joiden voidaan perustellusti epäillä
22241: Neuvostoliittoa käytetty erilaisia päästölukuja.     aiheutuvan happamasta laskeumasta. Happa-
22242: Tällöin on päädytty tulokseen, että rikkilas-        moitumisprojektiin kuuluvassa Metsäntutki-
22243: keuma erityisesti Lapin koillisosissa olisi noin     muslaitoksen ILME-projektissa saadaan hap-
22244: kaksinkertainen edellä mainittuun (0,3 g/m2)         pamoittavan laskeuman vaikutuksista tärkeää
22245: verrattuna.                                          tutkimusaineistoa. Näitä vaikutuksia on näky-
22246:    Suomen ja Neuvostoliiton kahdenkeskiseen          nyt sekä vesistöissä että metsäpuissa. Koska
22247: ympäristönsuojeluyhteistyöhön        kuuluvissa,     happamoitumisen tutkimusohjelma päättyy
22248: toukokuussa 1988 käydyissä neuvotteluissa kä-        vuonna 1990, hallitus aikoo varmistaa, että
22249:                                     1988 vp. -     KK n:o 380                                    3
22250: 
22251: happamoitumisen syitä ja seurauksia edelleen       tellaan kuitenkin jo maa- ja metsätalousminis-
22252: tutkitaan riittävin voimavaroin. Koska kaikkia     teriön, ympäristöministeriön sekä tutkimuk-
22253: happamoitumistutkimusten tuloksia ei vielä ole     seen osallistuvien keskeisten valtion tutkimus-
22254: käytettävissä, tarkkoja suunnitelmia jatkotut-     laitosten kesken.
22255: kimuksista ei voida vielä esittää. Asiaa valmis-
22256: 
22257:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1988
22258: 
22259:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
22260: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 380
22261: 
22262: 
22263: 
22264: 
22265:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22266: 
22267:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Finland och Sovjetunionen, framgick det att i
22268: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         synnerhet utsläppen från Kolahalvön är ännu
22269: nr 1101 av den 2 juni 1988 tili vederbörande        större än de värden som legat tili grund för de
22270: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      finsk-norska beräkningarna. Den sovjetiska
22271: jande av riksdagsman Jääskeläinen underteck-        parten framlade klara planer för hur man
22272: nade spörsmål nr 380:                               tänker minska svavelutsläppen från olika pro-
22273:                                                     duktionsinrättningar.
22274:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
22275:                                                        Finlands egna utsläpp har endast en obetyd-
22276:        vidta för att i Lappland sätta i gång en     lig inverkan på svaveldepositionen i Lappland.
22277:        effektiv uppföljningsundersökning av         Detsamma gäller Sverige och Norge. Sålunda
22278:        luftens kvalitet och de försurande ned-      måste problemet redas ut framför allt med
22279:        fallen samt för att inrikta de effektive-    Sovjetunionen. 1 diskussionerna i maj 1988 om
22280:        rade åtgärderna på de områden, där det       en minskning av svavelutsläppen från Pet-
22281:        försurande nedfallet enligt tidigare mät-    samo-trakten och Kolahalvön samt från övriga
22282:        ningsresultat och antaganden är som          sovjetiska områden i närheten av Finland råd-
22283:        störst, för att mellan de nordiska län-      de en mycket positiv anda. Bägge parterna
22284:        derna och Sovjetunionen snabbt få tili       fortsätter att verka för att klarlägga utsläpps-
22285:        stånd ett gemensamt program för              mängderna från källorna tili utsläppen på båda
22286:        forskning i och uppföljning av försur-       sidorna om gränsen samt metoder för att
22287:        ningen i Nordkalott-området samt för         minska utsläppen och tidtabellen för minskan-
22288:        att i samarbete med industrin och mil-       det. Ärendet behandlas på ministernivå följan-
22289:        jömyndigheterna i grannländerna vidta        de gång hösten 1989.
22290:        alla upptänkliga åtgärder för att mins-
22291:        ka det försurande nedfallet som når             De nya kalkylerna om svaveldepositionen
22292:        Lappland?                                    bör även verifieras med mätningar. Meteorolo-
22293:                                                     giska institutet har redan på gång några mät-
22294:                                                     ningar av svaveldioxiden i Lappland, men mät-
22295:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tiden är så lång att det ofta inte ens är möjligt
22296: samt anföra följande:                               att urskilja den belastning som en stor enskild
22297:    Lapplands speciella problem med svavelde-        källa förorsakar. Meteorologiska institutet
22298: position har alldeles nyligen upptäckts. På de      förbereder grundandet av en komplett s.k.
22299: kartor över nedfallet i Finland som Meteorolo-      EMEP-mätstation i Lappland. Stationen kom-
22300: giska institutet Iät göra år 1984 minskar svavel-   mer att med tiliräckligt korta intervaller mäta
22301: depositionen ganska kraftigt från söder tili        alla orenheter i luften som är av betydelse när
22302: norr och som svaveldeposition i Lappland            det gäller försurningen. Tili de storheter som
22303: anges i allmänhet 0,3 g/m 2 om året. Vid            skall mätas hör bl.a. svaveldioxidens dygnshal-
22304: årsskiftet 1987-1988 omvärderade Meteorolo-         ter och svaveldepositionens månadsvärden.
22305: giska institutet situationen i samarbete med        Stationeringsorten för stationen dryftas av mil-
22306: norska f orskningsinrättningar. U ppgifterna om     jöministeriet och Meteorologiska institutet.
22307: utsläpp från Sovjetunionen preciserades och på         1 Lapplands miljö har man kunnat konsta-
22308: basen av dem har man använt olika tai för           tera verkningar som man med fog kan misstän-
22309: utsläppen i olika delar av Sovjetunionen. Då        ka att förorsakas av det sura nedfallet. 1
22310: har man kommit tili det resultatet, att svavel-     Skogsforskningsinstitutets ILME-projekt, som
22311: depositionen speciellt i de nordöstra delarna av    är en del av försurningsprojektet, får man
22312: Lappland är ungefär dubbelt så stor som det         fram viktiga forskningsdata om det sura ned-
22313: ovannämnda (0,3 g/m 2).                             fallets effekter. Dessa verkningar har kunnat
22314:    Vid underhandlingar i maj 1988, som hörde        märkas både i vattendragen och på skogsträd.
22315: tili det bilaterala miljövårdssamarbetet mellan     Eftersom programmet för forskning kring
22316:                                    1988 vp. -     KK n:o 380                                    5
22317: 
22318: försurning slutar år 1990, ämnar regeringen       exakta planer för de fortsatta undersökningar-
22319: säkerställa att orsakerna tili och följderna av   na. Ärendet bereds dock redan i samarbete
22320: försurningen fortgående undersöks med till-       mellan jord- och skogsbruksministeriet, miljö-
22321: räckliga resurser. Eftersom alla resultat från    ministeriet samt centrala statliga forskningsin-
22322: undersökningarna om försurningen inte ännu        rättningar som deltar i forskningen.
22323: finns tillgängliga, kan man ännu inte förete
22324: 
22325:     Helsingfors den 30 juni 1988
22326: 
22327:                                                                    Miljöminister Kaj Bärlund
22328:                                              1988 vp.
22329: 
22330: Kirjallinen kysymys n:o 381
22331: 
22332: 
22333: 
22334: 
22335:                                 Jääskeläinen: Ympäristönsuojeluasioiden opetuksen lisäämisestä
22336:                                    kouluissa
22337: 
22338: 
22339:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22340: 
22341:    Ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttami-     kansalaisjärjestöjen    ympäristökasvatustyötä
22342: sessa on tärkeätä kansalaisten tietoisuuden li-    tulisi valtiovallan tukea entistä enemmän.
22343: sääminen sekä koulutus ja tutkimus. Ihmis-
22344:                                                       Ympäristönsuojelun       ammattihenkilöstön
22345: kunnan tulevaisuus edellyttää merkittäviä toi-
22346:                                                    tarve sekä julkishallinnossa että teollisuudessa
22347: menpiteitä maapallon ekologisen kehityksen
22348:                                                    on viime vuosina kasvanut erittäin nopeassa
22349: kääntämiseksi ns. kestävän kehityksen periaat-
22350:                                                    tahdissa. Ympäristönsuojelua tuntevaa henki-
22351: teen mukaiseksi. Tavoitteiden toteuttamisessa
22352:                                                    löstöä tarvitaan entistä enemmän myös tutki-
22353: on lähdettävä arvojen ja asenteiden muuttami-
22354:                                                    muksessa ja erilaisissa koulutustehtävissä. Suo-
22355: sesta. Se koskee kaikkia - yksityisistä kansa-
22356:                                                    men ympäristönsuojelulainsäädännön ja hal-
22357: laisista aina ylimpiin viranomaisiin. Tässä
22358:                                                    linnon kehittyminen on tuonut kuntien ja val-
22359: suunnanmuutoksessa merkittävä tekijä on ym-
22360:                                                    tion viranomaisille sekä teollisuudelle ja muulle
22361: päristökoulutuksella ja -valistuksella, joiden
22362:                                                    tuotantoelämälle uusia velvoitteita ympäristön-
22363: on oltava elinikäisiä lapsuudesta aikuisuuteen.
22364:                                                    suojelussa. Tämän johdosta ympäristönsuoje-
22365: Ympäristönsuojelun ja kehityksen yhteyksiä
22366:                                                    lua tuntevan henkilöstön tarve on lisääntynyt.
22367: koskeva aines on saatava läpäiseväksi kaikkeen
22368:                                                    Ammatillisen koulutuksen rakenne keskias-
22369: koulutukseen. Kaikenasteisessa koulutuksessa
22370:                                                    teella sekä yliopistoissa ja korkeakouluissa ei
22371: - esikoulusta korkeakouluun - on annettava
22372:                                                    tällä hetkellä vastaa työelämän ammattitaito-
22373: oikeaa ja monipuolista tietoa luonnon ja ihmi-
22374:                                                    tarpeita ympäristönsuojeluun ja -hoitoon liitty-
22375: sen riippuvuussuhteista, luonnonvarojen rajal-
22376:                                                    vissä tehtävissä.
22377: lisuudesta, ympäristöongelmien syistä sekä
22378: mahdollisuuksista ympäristöongelmien poista-          Ympäristönsuojelua tuntevan henkilöstön li-
22379: miseen tai niiden syntymisen estämiseen ennal-     sääntyvä tarve on ollut pitkään tiedossa. Aloit-
22380: ta. Nykyisin peruskouluissa ympäristökasvatus      teita ja mietintöjä on tehty. Vuonna 1974
22381: on tarkoitus toteuttaa läpäisyperiaatteella. On    pohdittiin korkeakoulujen ympäristökoulutuk-
22382: kuitenkin huolehdittava siitä, että läpäisyperi-   sen toimikunnan mietinnössä ympäristönsuoje-
22383: aate toimii.                                       lun koulutustarvetta. Täydennyskoulutuksen
22384:                                                    tarpeisiin on tehty myös muutamia selvityksiä.
22385:                                                    Tästä huolimatta ammatillisen ympäristönkou-
22386:    YK:n asettaman ympäristön ja kehityksen         lutuksen opetuksen kehittäminen peruskouluis-
22387: maailmankomission, ns. Brundtlandin komis-         sa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä korkea-
22388: sion raportissa korostetaan opettajankoulutuk-     kouluissa on jäänyt pääosin läpäisyperiaatteel-
22389: sen merkitystä ympäristökoulutuksen onnistu-       la toteutettavaksi.
22390: misessa. Riippuu paljolti opettajasta, aletaan-
22391: ko ympäristöä ja sen yhteyksiä kehitykseen            Vaikka ympäristönsuojelun opetuksen jär-
22392: hahmottaa nykyistä laajemmin. Jotta opetta-        jestäminen kuuluu varsinaisesti opetusministe-
22393: jien kyvyt ja tietämys aiheesta lisääntyisivät,    riön hallinnonalaan, on opetuksen uudistamis-
22394: asianmukaisia opetusohjelmia on luotava opet-      ja kehittämisprosessissa oppilaitosten ja kor-
22395: tajankoulutukseen ja opetuspaketteja on laa-       keakoulujen lisäksi oltava mukana myös ym-
22396: dittava. Kansalaisjärjestöjen ympäristökasva-      päristöministeriön.
22397: tustoiminta on myös erityisen tärkeää. Luon-          Koulujemme opetusohjelmien sisällön ja op-
22398: nonharrastus ja ympäristönsuojelujärjestöjen       pilaitosten opetussuunnitelmien kehittäminen
22399: sekä niiden vastaavaa toimintaa harjoittavien      on aloitettava pikaisesti, jotta ympäristönsuo-
22400: 
22401: 280836G
22402: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 381
22403: 
22404: jelun opetus saadaan tarpeen määrää ja laatua      myös valtion sekä kunta- ja läänitason viran-
22405: vastaavaksi.                                       haitijoille ja luottamushenkilöille. Kuntien ym-
22406:    Työelämän vaatimusten muuttuessa perus-         päristölautakunnat ovat toimineet reilut 1,5
22407: koulutuksen lisäksi on myös jatko- ja täyden-      vuotta. Niiden toimintaan on vaikuttanut mm.
22408: nyskoulutusta tehostettava. Ympäristönsuoje-       se, että sekä viranhaltijoiden että luottamus-
22409: lun täydennyskoulutus on joustavasti sopeutet-     henkilöiden perustietataso on hyvin vaihteleva.
22410: tava työelämässä ja hallinnossa tapahtuviin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22411: rakennemuutoksiin.                                 jestyksen 37 §:n 1 morr..enttiin viitaten esitän
22412:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22413:    Ympäristönsuojelun       täydennyskoulutusta    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22414: järjestävät useat eri tahot. Tästä on ollut mm.
22415: seurauksena turhaa päällekkäisyyttä ja erita-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22416: soisia kouluttajia. Keskeisissä koulutuskoko-             ryhtyä, jotta ympäristönsuojelun kes-
22417: naisuuksissa tulisi päästä riittävään työnjakoon          keiset asiat saadaan sisällytettyä kaik-
22418: ja koordinointiin eri kouluttajatahojen kesken.           keen opetukseen koululaitoksemme kai-
22419: Ympäristönsuojelun koulutusta on annettava                killa tasoilla?
22420: 
22421:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1988
22422: 
22423:                                        Keijo Jääskeläinen
22424:                                     1988 vp. -     KK n:o 381                                    3
22425: 
22426: 
22427: 
22428: 
22429:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22430: 
22431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lun antamaan ympäristökasvatukseen. Sen tu-
22432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lee syventää ja täydentää opiskelun yhteydessä
22433: olette 2 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-      hankittua tietoa ihmisen riippuvuudesta ympä-
22434: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          röivästä luonnosta ja luonnonvarojen rajalli-
22435: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      suudesta. Sen täytyy myös antaa kokonaiskuva
22436: edustaja Keijo Jääskeläisen näin kuuluvasta        ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön vuorovai-
22437: kirjallisesta kysymyksestä n:o 381:                kutuksesta. Ympäristökasvatuksen tavoitteena
22438:                                                    on opettaa ennakoimaan ja havainnoimaan
22439:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     ihmisen toiminnasta aiheutuvia ympäristön
22440:        ryhtyä, jotta ympäristönsuojelun kes-       muutoksia. Oppilaita aktivoidaan aloitteelli-
22441:        keiset asiat saadaan sisällytettyä kaik-    seen yhteistoimintaan estämään ja korjaamaan
22442:        keen opetukseen koululaitoksemme kai-       haittoja sekä elinympäristössään ilmeneviä elä-
22443:        killa tasoilla?                             mänta!)oja, jotka perustuvat luonnonvarojen
22444:                                                    jatkuvaan käyttöön.
22445:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
22446: taen seuraavaa:                                       Vuodesta 1974 lähtien Suomi on ollut muka-
22447:                                                    na pohjoismaisessa ympäristökasvatusprojek-
22448:    Peruskoululaissa (476/83) ja lukiolaissa        tissa, jonka tuloksia on hyödynnetty opetus-
22449: (477 /83) todetut kasvatustavoitteet ovat kou-     suunnitelmatyössä. Vuonna 1986 aloitettiin
22450: lun toimintaa ohjaavia toimintaperiaatteita,       opetusministeriön, ympäristöministeriön, kou-
22451: jotka tulee ottaa huomioon eri aineiden kasva-     luhallituksen ja ammattikasvatushallituksen
22452: tus- ja opetustilanteissa. Tämän mukaisesti        yhteistoimin ympäristökasvatuksen kehittämis-
22453: peruskoulun ja lukion opetus- ja muu toiminta      hanke peruskouluissa, lukioissa ja ammatilli-
22454: tulee järjestää siten, että se antaa oppilaalle    sissa oppilaitoksissa. Tarkoituksena on vakiin-
22455: myös elinympäristön ja luonnon suojelemisen        nuttaa ympäristökasvatus osaksi eri oppiainei-
22456: kannalta tarpeellisia valmiuksia.                  den ja oppimäärien opetusta.
22457:    Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmaan
22458: kuuluvien eri aineiden tuntimääristä päättää          Vuonna 1987 valtioneuvosto asetti komi-
22459: valtioneuvosto. Kouluhallituksen tehtävänä on      tean, jonka tehtävänä on arvioida matemaat-
22460: antaa opetussuunnitelman laadintaa ja oppiai-      tis-luonnontieteellisen koulutuksen tilaa koulu-
22461: neiden opetusta koskevat yleiset ohjeet sekä       tusjärjestelmän kaikilla tasoilla. Komitea saa-
22462: päättää valtakunnallisista oppimääristä. Uusis-    nee arviointinsa valmiiksi alkusyksystä 1988.
22463: sa opetussuunnitelmissa on kiinnitetty erityistä   Tämän jälkeen komitean on määrä laatia toi-
22464: huomiota matemaattis-luonnontieteellisen ope-      mintaohjelma vuosille 1989-1993 matemaat-
22465: tuksen tehostamiseen. Opetussuunnitelmiin          tis-luonnontieteellisen opetuksen tehostamisen
22466: kuuluu myös elinympäristöön liittyviä aiheko-      edellyttämistä toimenpiteistä yleissivistävässä
22467: konaisuuksia. Oppilaat tutustuvat paikkakun-       ja ammatillisessa koulutuksessa sekä aikuis- ja
22468: nan elinkeinoelämään ja sen kehitysnäkymiin.       täydennyskoulutuksessa.
22469:    Kouluhallituksen vahvistamien peruskoulun          Kuten edellä todetusta ilmenee, hallitus on
22470: opetussuunnitelmien perusteiden mukaan elin-       käynnistänyt ympäristönsuojelun tehostami-
22471: ympäristön ja luonnonsuojelun kannalta tar-        seen koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla täh-
22472: peellisten valmiuksien kehittäminen liittyy kou-   täävät toimenpiteet.
22473: 
22474:     Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1988
22475: 
22476:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
22477: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 381
22478: 
22479: 
22480: 
22481: 
22482:                              Till Riksdagens Herr Talman
22483: 
22484:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vården till den miljöfostran som skolan ger.
22485: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      Den bör fördjupa och komplettera den kun-
22486: av den 2 juni 1988 till vederbörande medlem av     skap som gäller människans beroende av den
22487: statsrådet avsänt en avskrift av följande riks-    omgivande naturen och de begränsade naturre-
22488: dagsman Keijo Jääskeläinen undertecknade           surserna och förvärvats i samband med studi-
22489: sprösmål nr 381:                                   erna. Den måste också ge en helhetsbild av
22490:                                                    växelverkningen mellan människan, samhället
22491:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           och miljön. Målet för miljöfostran är att lära
22492:        vidta för att de centrala frågorna inom     ut prognostisering och observation av de änd-
22493:        miljövården skall kunna inrymmas i all      ringar i miljön som förorsakas av människans
22494:        undervisning på alla nivåer inom vårt       verksamhet. Eleverna aktiveras till en initiativ-
22495:        skolväsende?                                rik samverkan för att förhindra och rätta till
22496:                                                    olägenheter samt levnadssätt som framträder i
22497:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       livsmiljön och som grundar sig på kontinuerlig
22498: samt framföra följande:                            användning av naturresurserna.
22499:    De uppfostringsmål som konstaterats i              Finland har sedan år 1974 deltagit i ett
22500: grundskolelagen (476/83) och gymnasielagen         nordiskt miljöfostringsprojekt vars resultat
22501: (477 /83) är verksamhetsprinciper som styr sko-    man dragit nytta av i arbetet med läroplaner-
22502: lornas verksamhet och som bör beaktas i den        na. År 1986 påbörjades i samverkan mellan
22503: fostran och undervisning som gäller de olika       undervisningsministeriet,        miljöministeriet,
22504: ämnena. 1 enlighet med detta skall undervis-       skolstyrelsen och yrkesutbildningsstyrelsen ett
22505: ningsverksamheten och den övriga verksam-          utvecklingsprojekt för miljöfostran i grundsko-
22506: heten vid grundskolorna och gymnasierna ord-       lorna, gymnasierna och yrkesläroanstalterna.
22507: nas så att den också ger eleverna färdigheter      Avsikten är att befästa miljöfostran som en del
22508: som är nödvändiga med tanke på vården av           av undervisningen i de olika läroämnena och
22509: livsmiljön och naturen.                            läro kurserna.
22510:    Statsrådet beslutar om antalet timmar för de
22511: ämnen som hör till läroplanen för grundskolan         Statsrådet tillsatte år 1987 en kommitte vars
22512: och gymnasiet. Det åligger skolstyrelsen att       uppgift är att bedöma i viiken situation den
22513: utfärda de allmänna anvisningar som gäller         matematisk-naturvetenskapliga        utbildningen
22514: uppgörandet av läroplanen och undervisningen       bedömer sig på de olika nivåerna i utbildnings-
22515: i läroämnena samt att besluta om de riksom-        systemet. Kommitten torde färdigställa sin be-
22516: fattande lärokurserna. 1 de nya läroplanerna       dömning under början av hösten 1988. Efter
22517: har det fästs speciell uppmärksamhet vid effek-    detta skall kommitten göra upp ett verksam-
22518: tiveringen av den matematisk-naturvetenskapli-     hetsprogram för åren 1989-1993 om de åtgär-
22519: ga undervisningen. 1 läroplanerna ingår även       der som förutsätts för effektivering av mate-
22520: arbetsområden som anknyter till livsmiljön.        matisk-naturvetenskapliga undervisningen i
22521: Eleverna bekantar sig med ortens näringsliv        den allmänbildande utbildningen och yrkesut-
22522: och dess utvecklingsutsikter.                      bildningen samt i vuxen- och fortbildningen.
22523:    Enligt grunderna för läroplanerna för grund-       Såsom av det ovan anförda framgår har
22524: skolan vilka fastställts av skolstyrelsen ankny-   regeringen inlett åtgärder som siktar på effekti-
22525: ter utvecklandet av de färdigheter som är          vering av miljövården på alla nivåer i utbild-
22526: nödvändiga då det gäller livsmiljön och natur-     ningssystemet.
22527: 
22528:     Helsi11;;fors den 1 juli 1988
22529: 
22530:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
22531:                                                1988 vp.
22532: 
22533: Kirjallinen kysymys n:o 382
22534: 
22535: 
22536: 
22537: 
22538:                                   Pokka ym.: Tornion-, Muonion- ja Simojokien lohikantojen
22539:                                     elvyttämisestä
22540: 
22541: 
22542:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22543: 
22544:    Maa- ja metsätalousministeriö asetti loka-        räaika töiden aloittamiseen on tämän kesäkuun
22545: kuun 29 päivänä 1987 työryhmän, jonka tehtä-         loppu. Tarvittaviin investointeihin ei vain ole
22546: vänä oli laatia selvitys valtion kalanviljelytoi-    osoitettu valtion budjetissa rahaa. Laitoksen
22547: minnan tavoitteista ja toiminnan tarkoituksen-       toiminta ei näin ollen ole lupapäätösten mukai-
22548: mukaisesta laajuudesta. Työryhmä, joka on            nen, ellei korjauksiin ryhdytä.
22549: äskettäin jättänyt ehdotuksensa, pitää valtion          Simojoen laitos, jonka rakentaminen oli
22550: suunnitelmallista panostusta kalanviljelyyn          määrä aloittaa välittömästi, palvelisi Simojoen
22551: edelleen tärkeänä. Valtion tavoitteiden ei kui-      uhanlaisen lohikannan elvyttämistä. Luonnon-
22552: tenkaan pitäisi kilpailla yksityisen kalanviljelyn   lohikantojen suojelua ja säilyttämistä varten
22553: kanssa kalanviljelytuotteiden määrällä tai hin-      oli suunniteltu myös Oulun läänin kalanviljely-
22554: nalla. Edellä esitetyn perusteella työryhmä esit-    laitos "Perämeri II".
22555: tää, että monista tähän asti toteuttamissuunni-         Kummallista on myös, että Kemijoen velvoi-
22556: telmiin kuuluneista valtion kalanviljelylaitos-      tehoitoa palveleva Ketolan kalanviljelylaitos
22557: hankkeista luovuttaisiin tai suunnitelmien to-       Kemijärvellä on työryhmän "tappolistalla".
22558: teuttamista siirrettäisiin. Ehdotusten perusteel-    Ketola ei sinänsä kuulu edellä puhuttuun Itä-
22559: la valtion kalanviljelylaitosten rakentamisen        meren lohen ja vielä vapaana virtaavien jokien
22560: painopiste olisi Etelä-Suomessa lähivuosina.         lohikantojen elvytystyöhön, mutta laitoksen
22561:    Työryhmä ehdottaa mm., että Muonion               toiminta on Lapille tärkeä.
22562: kunnassa toimivan Särkijärven kalanviljelylai-          Mikäli työryhmän esitykset toteutetaan, Tor-
22563: toksen laajennushankkeesta luovutaan, samoin         nion-, Muonion- ja Simojokien lohikantojen
22564: ns. Oulun läänin kalanviljelylaitoksesta luovu-      elvyttäminen vaikeutuu, samoin työ luonnon-
22565: taan. Edelleen jo suunnittelurahoja saaneen          lohen pelastamiseksi.
22566: Perämeren kalanviljely-yksikön rakentamista             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22567: Simoon ryhdyttäisiin uudestaan selvittämään.         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
22568:    Vaikka työryhmän esittämä yleislinja: val-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
22569: tion kalanviljelytoiminnan ei pitäisi kilpailla      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
22570: yksityisen kalanviljelyn kanssa, on sinänsä oi-      sen:
22571: kea, sisältyy työryhmän ehdotuksiin Pohjois-                   Hyväksyykö Hallitus valtion kalan-
22572: Suomen ja erityisesti uhanalaisen Tornionjoen               viljelyn tavoitetyöryhmän esitykset Tor-
22573: lohen osalta arveluttavia kohtia.                           nion-, Muonion- ja Simojokien lohi-
22574:    Muonion Särkijärven laitoksen tuotanto                   kantojen elvyttämiseksi ja luonnonlohi-
22575: käytetään Tornionjoen lohikannan elvyttämi-                 kantojen pelastamiseksi suunniteltujen
22576: seen. Särkijärven laitoksen peruskorjaamista                uusien laitosten rakentamissuunnitel-
22577: on edellyttänyt Pohjois-Suomen vesioikeus,                  mien hylkäämisestä tai lykkäämisestä
22578: koska laitos mm. puhdistusmenetelmiensä                     sekä olemassa olevien laitosten kehittä-
22579: osalta on pakko saattaa asianmukaiseksi. Mää-               misen pysäyttämisen?
22580: 
22581:     Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1988
22582: 
22583:                      Hannele Pokka                           Tellervo Renko
22584:                      Kimmo Sarapää                           Eino Siuruainen
22585:                                           Asko Apukka
22586: 280859G
22587: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 382
22588: 
22589: 
22590: 
22591: 
22592:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22593: 
22594:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mossa toimii tällä hetkellä koekalanviljelylai-
22595: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tos.
22596: olette 3 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-         Kysymyksen perusteluissa mainitun Ketolan
22597: jeenne n:o 1120 ohella toimittanut valtioneu-      kalanviljelylaitoksen osalta työryhmä katsoi,
22598: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       että tulisi selvittää, onko valtion osallistuminen
22599: kansanedustaja Pokan ym. näin kuuluvasta           laitoksen peruskorjauksen toteuttamiseen tar-
22600: kirjallisesta kysymyksestä n:o 382:                peellista. Työryhmä ei esittänyt laitoksen toi-
22601:                                                    minnan lakkauttamista, eikä se sellaista olisi
22602:           Hyväksyykö Hallitu5 valtion kalan-       voinut esittääkään, koska laitos on yksityisen
22603:        viljelyn tavoitetyöryhmän esitykset Tor-    yhteisön Kemijoen kalastuskuntain liitto ry:n
22604:        nion-, Muonion- ja Simojokien lohi-         omistuksessa.
22605:        kantojen elvyttämiseksi ja luonnonlohi-        Yksityiskohtaisten arvioiden esittäminen,
22606:        kantojen pelastamiseksi suunniteltujen      saati kysymyksessä tarkoitetun virallisen kan-
22607:        uusien laitosten rakentamissuunnitel-       nan ottaminen työryhmän ehdotuksiin, on vie-
22608:        mien hylkäämisestä tai lykkäämisestä        lä liian aikaista, koska työryhmän muistio on
22609:        sekä olemassa olevien laitosten kehittä-    vielä lausunnoilla. Lausuntoaika päättyy kulu-
22610:        misen pysäyttämisen?                        van heinäkuun lopussa. Yleisenä arviona työ-
22611:                                                    ryhmän yksimielisistä ehdotuksista voidaan
22612:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kuitenkin todeta, että ne tulevat toteutettuina
22613: vasti seuraavan:                                   huomattavasti selkeyttämään valtion kalanvil-
22614:    Valtion kalanviljelyn tavoitetyöryhmä on        jelyn toimenkuvaa sekä valtion ja yksityisen
22615: muistiossaan       (Työryhmämuistio      MMM       kalanviljelyn tarkoituksenmukaista työnjakoa.
22616: 1988: 14) tehnyt saamansa toimeksiannon mu-           Tornion-Muonionjoen ja Simojoen lohikan-
22617: kaisesti ehdotuksensa valtion kalanviljelytoi-     noista puhuttaessa on todettava, että kalanvil-
22618: minnan tarkoituksenmukaisesta laajuudesta          jely on vain yksi osa niistä toimenpiteistä,
22619: sekä uusien kalanviljelylaitosten rakentamistar-   joilla näitä kantoja voidaan suojella ja niiden
22620: peesta. Nyt kysymyksessä olevien vesistöjen        lisääntymistä edistää. Myös oikealla tavalla
22621: kalakantojen hoitoa varten tarvittaviksi valtion   mitoitettu avomeri-, rannikko- ja jokikalastus
22622: kalanviljelylaitoksiksi työryhmä ehdotti seu-      ovat tässä suhteessa tärkeitä. Suomi onkin
22623: raavat:                                            viime vuosina järjestellyt lohenkalastusta meri-
22624:    Tornion-Muonionjoen hoitoa varten ehdo-         alueillaan ja joissa sekä vaatinut Itämeren
22625: tettiin toteutettaviksi Muoniosssa sijaitsevat     kalastuskomissiossa toimenpiteitä lohenkalas-
22626: kaksi kalanviljelylaitoshanketta. Näistä Leus-     tuksen sääntelyksi Itämeren pääaltaalla. Lisäk-
22627: tojärven laitos, joka on tarkoitettu merilohen     si maa- ja metsätalousministeriö on 27.6.1988
22628: hoitoa varten, on lähes valmis. Särkijärven        asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on kulu-
22629: kalanviljelylaitos, jossa työryhmän ehdotuksen     van vuoden loppuun mennessä
22630: mukaan tultaisiin tuottamaan joen hoitoon             1) arvioida maamme jäljellä olevien luon-
22631: tarvittwat meritaimenen poikaset ja haudottai-     nonvaraisten merilohi-, meritaimen- ja vaellus-
22632: siin siikaa, esitettiin peruskorjattavaksi tätä    siikakantojen hyväksi tehtyjen toimenpiteiden
22633: tarkoitusta varten.                                tähänastiset tulokset sekä
22634:    Simojoen uhanalaisen lohikannan turvaami-          2) laatia kokonaisvaltainen ehdotus niistä
22635: seksi ja elvyttämiseksi ehdotetun Simon kalan-     toimintalinjoista ja toimenpiteistä, joilla näi-
22636: viljelylaitoksen tehtävien ja mitoituksen työ-     den kantojen lisääntyminen ja geneettinen mo-
22637: ryhmä katsoi vielä vaativan lisäselvityksiä. Si-   nimuotoisuus voidaan turvata.
22638: 
22639:     Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1988
22640:                                                                         Ministeri Ole Norrback
22641:                                     1988 vp. -     KK n:o 382                                      3
22642: 
22643: 
22644: 
22645: 
22646:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22647: 
22648:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Vad den i spörsmålet nämnda fiskodlings-
22649: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        anstalten i Ketola beträffar ansåg arbetsgrup-
22650: nr 1120 av den 3 juni 1988 tili vederbörande       pen att det borde utredas huruvida det är
22651: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     nödvändigt att staten deltar i genomförandet
22652: jande av riksdagsledamot Pokka m.fl. under-        av ombyggnaden av anstalten. Arbetsgruppen
22653: tecknade spörsmål nr 382:                          föreslog inte att verksamheten vid anlägg-
22654:                                                    ningen skulle upphöra och den skulle inte
22655:           Godkänner Regeringen de förslag          heller ha kunnat föreslå något sådant, eftersom
22656:        som ställts av arbetsgruppen för rnål-      anstalten ägs av det privata samfundet Kemijo-
22657:        sättningen för statens fiskodling om att    ki kalastuskunlain liitto ry.
22658:        avstå från eller uppskjuta byggnadspla-         Det är ännu alltför tidigt att framföra detal-
22659:        nerna för nya anläggningar eller stop-      jerade bedömningar för att inte tala om att
22660:        pandet av utvecklandet av redan befint-     fatta ett i spörsmålet avsett officiellt beslut om
22661:        liga anläggningar i syfte att förbättra     arbetsgruppens förslag, eftersom arbetsgrup-
22662:        laxbestånden i Torne älv, Muonio och        pens promemoria ännu är på remiss. Remissbe-
22663:        Simojoki älvar samt i syfte att rädda de    handlingen upphör i slutet av juli. Som allmänt
22664:        naturliga laxbestånden?                     omdöme i fråga om arbetsgruppens enhälliga
22665:                                                    förslag kan man dock konstatera att de, om de
22666:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      förverkligas, på ett anmärkningsvärt sätt kom-
22667: samt anföra följande:                              mer att förtydliga uppgiftsbeskrivningen för
22668:    Arbetsgruppen för målsättningen för statens     statens fiskodling samt en ändamålsenlig ar-
22669: fiskodling har i sin promemoria (arbetsgrupps-     betsfördelning mellan staten och den privata
22670: promemoria MMM 1988:14) i enlighet med             fiskodlingen.
22671: uppdraget gjort förslag rörande en ändamåls-           Vad laxbestånden i Torne älv och Muonion-
22672: enlig omfattning av statens fiskodlingsverk-       joki beträffar måste man konstatera att fiskod-
22673: samhet samt behovet av att bygga nya fiskod-       lingen bara utgör en del av de åtgärder med
22674: lingsanstalter. För skötseln av fiskbestånden i    vilka dessa bestånd kan skyddas och varmed
22675: de vattendrag som nämns i spörsmålet föreslår      ökningen kan främjas. Det är även viktigt att
22676: arbetsgruppen att följande statliga fiskodlings-   på rätt sätt dimensionera havs-, kust- och
22677: anstalter behövs:                                  älvfisket. Finland har även under de senaste
22678:    För skötseln av Torne älv och Muonio älv        åren omorganiserat laxfisket inom sina fiske-
22679: föreslogs att de två fiskodlingsanstaltsprojekt    områden och älvar samt krävt åtgärder av
22680: som är förlagda tili Muonio genomförs. Av          Fiskerikommissionen för Östersjön för regle-
22681: dessa är anstalten i Leustojärvi, viiken är        ring av laxfångsten i Östersjöns huvudbassäng.
22682: avsedd för skötseln av havslax, så gott som        Dessutom har jord- och skogsbruksministeriet
22683: färdig. Fiskodlingsanstalten i Särkijärvi, där     tilisatt en arbetsgrupp, vars uppgift är att före
22684: man enligt arbetsgruppens förslag skulle pro-      utgången av innevarande år
22685: ducera havsöringsyngel för skötseln av älven           1) uppskatta de resultat som hittills uppnåtts
22686: och där man skulle kläcka sikrom föreslogs bli     genom åtgärder som vidtagits tili fromma för
22687: renoverad för detta ändamål.                       de återståend~, i naturtillstånd levande bestån-
22688:    Arbetsgruppen ansåg att de uppgifter och        den av havslax, havsöring och vandringssik
22689: den dimensionering som föreslagits för fiskod-     samt
22690: lingsanstalten i Simo i syfte att trygga och          2) uppgöra ett övergripande förslag tili såda-
22691: förbättra det hotade laxbeståndet i Simojoki       na verksamhetslinjer och åtgärder varigenom
22692: kräver ännu ytterligare utredningar. 1 Simo är     en ökning av bestånden samt en genetisk poly-
22693: för närvarande en fiskodlingsanstalt verksam.      morfism kan tryggas.
22694:     Helsingfors den 8 juli 1988
22695: 
22696:                                                                          Minister Ole Norrback
22697:                                              1988 vp.
22698: 
22699: Kirjallinen kysymys n:o 383
22700: 
22701: 
22702: 
22703: 
22704:                                  Saarinen: Työttömyysturvalain mukaisen ansioturvan laskenta-
22705:                                     perusteiden muuttamisesta
22706: 
22707: 
22708:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22709: 
22710:    Voimassa oleva työttömyysturvalaki raken-        ansioturvan laskennassa käytettävä palkkape-
22711: tuu kahden eri etuusjärjestelmän pohjalle, pe-      ruste jää reaaliarvoltaan huomattavasti jälkeen
22712: rusturvan ja ansioturvan.                           niistä palkoista, mitä vastaavasta työstä mak-
22713:    Perusturva on pääsääntöisesti tarkoitettu        setaan. Kun lain mukaan työttömyysturva ei
22714: niille työttömille työnhakijoille, joilla ei ole    saa ylittää 90 prosenttia päivärahan pohjana
22715: aikaisempaa työhistoriaa, siis henkilöille, jotka   olevasta ansiosta - mikä sinänsä on aivan
22716: ovat tulossa työmarkkinoille, tai niille pitkäai-   oikea periaate - johtaa tilanne käytännössä
22717: kaistyöttömille, jotka ovat pudonneet pois an-      siihen, että päivärahaan ja lapsikorotukseen
22718: sioturvan piiristä työttömyyden jatkuttua niin      tehtävät tarkistukset jäävät näiltä työttömiltä
22719: pitkään, että 500 päivän päivärahajakso on          saamatta, tai niistä tulee vain murto-osa. Esim.
22720: täyttynyt.                                          kahdeksan markan korotuksesta 75 penniä!
22721:    Ansioturva on työttömyysturva niille työttö-        Tämän päivärahan laskenta- ja tarkistusme-
22722: mille, jotka ovat jääneet työttömiksi oltuaan       kanismi murentaa pohjaa ansioturvalta mata-
22723: sitä ennen vähintään kuusi kuukautta työssä         lapalkka-aloilla, joten rakenteeseen tehtävät
22724: olevana maksavana jäsenenä jossain työttö-          muutokset ovat tarpeen pikaisesti.
22725: myyskassassa.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22726:                                                     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22727:    Laskentateknisesti ansioturva on vahvasti si-
22728: doksissa perusturvaan. Nyt uuden lain oltua         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22729:                                                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22730: voimassa kolme ja puoli vuotta alkavat lain
22731: tekniset epäkohdat työntyä esiin. Nämä epä-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22732: kohdat näyttäytyvät räikeimmin silloin, kun                ryhtyä, jotta perusteluissa kuvattu il-
22733: kyseessä on pienipaikkainen huoltovelvollinen,             meinen epäkohta poistuisi ja ansioturva
22734: jota kohtaa pitkähkö työttömyys.                           säilyttäisi merkityksensä työttömyystur-
22735:    Ansioturvan laskentaperusteena olevaa palk-             vajärjestelmänä myös pienituloisilla
22736: kaa ei tarkisteta työttömyyden kestäessä use-              huoltovelvollisilla työttömyyden kohda-
22737: ammankin vuoden. On selvää, että tällöin                   tessa heitä?
22738: 
22739:     Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1988
22740: 
22741:                                           Matti Saarinen
22742: 
22743: 
22744: 
22745: 
22746: 280822R
22747: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 383
22748: 
22749: 
22750: 
22751: 
22752:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22753: 
22754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    Tulojen mukaan asteittain alenevan korvausas-
22755: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     teen toteuttamiseksi otetaan taitekohdan ylittä-
22756: olette 6 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-     vistä lisätuloista huomioon 20 prosenttia. Yli-
22757: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kompensaatioiden välttämiseksi päiväraha saa
22758: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     kuitenkin olla enintään 90 prosenttia päiväpal-
22759: edustaja Matti Saarisen näin kuuluvasta kirjal-   kasta mahdollisine lapsikorotuksineen. Ansi-
22760: lisesta kysymyksestä n:o 383:                     oon suhteutettu päiväraha on kuitenkin aina
22761:                                                   vähintään täyden peruspäivärahan suuruinen
22762:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    siihen liittyvine lapsikorotuksineen.
22763:        ryhtyä, jotta perusteluissa kuvattu il-
22764:        meinen epäkohta poistuisi ja ansioturva       Työttömyysturvauudistuksen myötä erityi-
22765:        säilyttäisi merkityksensä työttömyystur-   sesti keskituloisilla työttömyyden aikainen toi-
22766:        vajärjestelmänä myös pienituloisilla       meentulon taso parani huomattavasti. Työeh-
22767:        huoltovelvollisilla työttömyyden kohda-    tosopimusten alimpien palkkojen tasolla päivä-
22768:        tessa heitä?                               raha on lapsikorotuksista riippuen 70 prosen-
22769:                                                   tista 90 prosenttiin työssäoloaikaisesta päivä-
22770:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       palkasta.
22771: taen seuraavaa:                                      Vakuutusmuotoinen ansioon suhteutettu
22772:    Vakuutusmuotoisen ansioon suhteutetun          työttömyysturva on suhteutettu työssäoloaikai-
22773: työttömyysturvan tarkoituksena on säilyttää       seen vakiintuneeseen tulotasoon. Tämän vuok-
22774: työttömyyden sattuessa vakuutetun tulotaso        si työttömyysturvalainsäädännössä ei esimer-
22775: kohtuullisessa suhteessa hänen vakiintuneeseen    kiksi tulosopimusten jälkeen työttömän ansi-
22776: ansiotasoonsa.                                    oon suhteutetun päivärahan perusteena olevaa
22777:    Ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan       palkkaa tarkisteta.
22778: rakennetta määriteltäessä on lähtökohtana pi-        Ansioon suhteutettuun työttömyyspäivära-
22779: detty perusturvan tasosta lähtevää ansioon        haan vaikuttavia työttömyysturvaetuuksia on
22780: suhteutettua vakuutusturvaa. Ansioon suhteu-      korotettu 3 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla
22781: tetun työttömyysturvan korvausaste on tulojen     asetuksella 1 päivästä heinäkuuta 1988 lukien
22782: ja työttömyyden keston mukaan asteittain ale-     palkkatason muutosta vastaavassa suhteessa,
22783: neva.                                             mikä merkitsee sanottujen etuuksien reaaliko-
22784:    Ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha        rotusta palkkatason reaalinousua vastaavasti.
22785: muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perus-      Tämän lisäksi hallitus tulee ohjelmansa mu-
22786: osasta lisättynä ansioon suhteutetulla ansio-     kaan toimikautenaan parantamaan työttö-
22787: osalla ja se on tarkoitettu maksettavaksi pal-    myysturvaa korottamalla peruspäivärahaa ja
22788: kan menetyksen korvauksena. Ansio-osan suu-       lapsikorotuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö
22789: ruus on 45 prosenttia päiväpalkan ja perus-       ottaa kysymyksessä tarkoitetun asian käsiteltä-
22790: päivärahan erotuksesta 7 290 markan (1. 7.1988    väksi työttömyysturva-asiain neuvottelukun-
22791: lukien 7 740 markkaa) taitekohtaan saakka.        nassa.
22792: 
22793:     Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1988
22794: 
22795:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
22796:                                    1988 vp. -      KK n:o 383                                    3
22797: 
22798: 
22799: 
22800: 
22801:                             Tili Riksdagens Herr Talman
22802: 
22803:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       förandet av en ersättningsgrad som stegvis
22804: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        sjunker i takt med att inkomsterna ökar, beak-
22805: av den 6 juni 1988 tili vederbörande medlem av     tas 20 % av de inkomster som överskrider
22806: statsrådet översänt avskrift av följande av        inkomstgränsen. För undvikande av över-
22807: riksdagsman Matti Saarinen undertecknade           kompensationer får dagpenningen dock vara
22808: spörsmål nr 383:                                   högst 90 % av dagslönen jämte eventuell barn-
22809:                                                    förhöjning.      Dagpenning     avvägd    enligt
22810:           Vilka åtgärder tänker Regeringen         förtjänsten motsvarar dock alltid minst en full
22811:        vidta för att avhjälpa det uppenbara        grunddagpenning jämte eventuell barnförhöj-
22812:        missförhållande som beskrivs i motive-      ning.
22813:        ringen och för att förtjänstskyddet
22814:        skulle bevara sin betydelse som ett sys-        1 och med reformen av utkomstskyddet för
22815:        tem för utkomstskydd för arbetslösa         arbetslösa skedde en märkbar förbättring av
22816:        även för de försörjningspliktiga lågin-     nivån på i synnerhet medelinkomsttagarnas
22817:        komsttagare som drabbas av arbetslös-       utkomst vid arbetslöshet. Beträffande de lägsta
22818:        het?                                        lönerna i kollektivavtalen varierar dagpen-
22819:                                                    ningen beroende på barnförhöjningarna från
22820:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       70 tili 90 % av en dagslön.
22821: samt anföra följande:                                  Det enligt förtjänsten avvägda utkomstskyd-
22822:    Syftet med ett enligt förtjänsten avvägt ut-    det för arbetslösa, som har former av en
22823: komstskydd för arbetslösa i form av en försäk-     försäkring, avvägs enligt arbetstagarens stadig-
22824: ring är att den försäkrades inkomstnivå vid        varande inkomstnivå. lnom lagstiftningen för
22825: arbetslöshet skall bevaras i ett rimligt för-      utkomstskydd för arbetslösa justeras t.ex. efter
22826: hållande tili den stadigvarande förtjänstnivån.    inkomstavtalen därför inte den lön som ligger
22827:    Vid definitionen av strukturen på enligt        tili grund för den arbetslöses dagpenning av-
22828: förtjänsten avvägd arbetslöshetsdagpenning         vägd enligt förtjänsten.
22829: har man som utgångspunkt haft ett enligt               Förmånerna inom utkomstskyddet för ar-
22830: förtjänsten avvägt försäkringssydd på grund-       betslösa, vilka inverkar på den enligt förtjänst
22831: skyddsnivå. Ersättningsgraden på enligt            avvägda dagpenningen för arbetslösa, har ge-
22832: förtjänsten avvägt utkomstskydd för arbetslösa     nom en förordning av den 3 juni 1988 höjts
22833: minskar stegvis i förhållande tili inkomsternas    från och med den 1 juli 1988 i motsvarighet tili
22834: och arbetslöshetens varaktighet.                   förändringen i lönenivån, vilket betyder en
22835:    Den enligt förtjänsten avvägda arbetslös-       realförhöjning av sagda förmåner i motsvarig-
22836: hetsdagpenningen består av en grunddel, som        het tili lönenivåns realökning. Dessutom kom-
22837: är lika stor som en grunddagpenning, utökad        mer regeringen enligt sitt program att under sin
22838: med en enligt förtjänsten avvägd förtjänstdel.     mandatperiod förbättra utkomstskyddet för
22839: Den är avsedd att utbetalas som ersättning för     arbetslösa genom att höja grunddagpenningen
22840: inkomstförlust. Förtjänstdelen utgör 45 OJo av     och barnförhöjningarna. Social- och hälso-
22841: skilinaden mellan dagslönen och grunddagpen-       vårdsministeriet kommer att ta upp det ärende
22842: ningen upp tili inkomstgränsen 7 290 mark          som avses i spörsmålet tili behandling i ut-
22843: (från och med 1.7.1988 7 740 mk). För genom-       komstskyddsdelegationen.
22844: 
22845:     Helsingfors den 23 juni 1988
22846: 
22847:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
22848:                                               1988 vp.
22849: 
22850: Kirjallinen kysymys n:o 384
22851: 
22852: 
22853: 
22854: 
22855:                                   Viljanen ym.: Tulvien vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
22856:                                      Päijänteellä
22857: 
22858: 
22859:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22860: 
22861:    Päijänteen ja sen alapuolisen Kymijoen ka-        huippuja. Energiantuotantoa ei kannatakaan
22862: lastusta, maataloutta ja ranta-asutusta vaivaa-      mitoittaa huippukulutuksen mukaan, vaan ly-
22863: vat syksyisin ja keväisin toistuvat tulvatilan-      hytaikaista huippukulutusta varten voidaan
22864: teet.                                                käyttää erityisiä huippuvoimalaitoksia tai vesi-
22865:    Voimalaitoksille hyöty säännöstelystä syntyy      voimaa.
22866: pääasiassa kevätalennuksesta, jolla siirretään          Kymijoen rakennettua vesivoimaa ja siihen
22867: virtaamia kesästä talveen. Säännöstelyhyöty on       liittyviä säännöstelysuunnitelmia ei ole tehty
22868: ollut jo vuonna 1978 noin 4-6 milj. markkaa          säätäenergian tarpeita varten vaan perus-
22869: vuodessa.                                            tuotantoon. Vesivoima soveltuisi kuitenkin
22870:    Kevätaikaisia     vedenalennuksia pidetään        erittäin hyvin säätäenergian tuottamiseen, mi-
22871: syyskutuisten kalojen, siian ja muikun lisään-       kä merkitsisi säännöstellyille altaille lyhytaikai-
22872: tymiselle haitallisina kudun jäädessä jäiden         sia vedenkorkeusvaihteluita nykyisten suurten
22873: puristukseen ja kuiville.                            muutosten sijaan.
22874:    Vesihallitus on Päijänteen alueen vesienkäy-          Kymijoen vesistö on vesialtaiden ja voima-
22875: tön kokonaissuunnitelmassa kuitenkin toden-          laitosten ketju, jossa voimalaitosten yhteis-
22876: nut, että "huolimatta ajoittain alhaisista ve-       käyttö pitäisi järjestää niiden omistajista riip-
22877: denkorkeuksista mm. kalataloudelle ja vesilii-       pumatta säätäenergian tuottamiseksi.
22878: kenteelle aiheutuvista haitoista, Päijänteen ve-        Kun Kymijoen säännöstely kuuluu vesiviran-
22879: sien ja rantojen käyttö ei nykyisestä säännöste-     omaisille, kanavointi liikenneministeriön toimi-
22880: lystä saatujen kokemusten perusteella näytä          alaan ja energiahuollon ylin johto ja suunnitte-
22881: edellyttävän säännöstelyn muuttamista. Päi-          lu kauppa- ja teollisuusministeriölle, on Kymi-
22882: jänteen tulvasuojelukaan ei edellytä säännöste-      jokea koskevat ratkaisut näin ollen tehtävä
22883: lyn muuttamista. Jos säännöstelyn tarkistami-        valtioneuvostossa.
22884: nen havaitaan tarpeelliseksi Kymijoen vesistön          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22885: alaosan kannalta, olisi yhtenä tavoitteena pi-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
22886: dettävä sitä, että voitaisiin nykyistä paremmin      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
22887: estää alhaisten vedenkorkeuksien esiintymi-          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
22888: nen."                                                sen:
22889:    Poikkeuksellisen vetisinä kausina Päijänne
22890: joka tapauksessa tulvii, kun juoksutusta ei                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22891: voida lisätä siirtämättä tulvahaittoja samalla              ryhtyä     Päijänteen tulvavahinkojen
22892: Kymijoen alajuoksulle.                                      poistamiseksi, energiantuotannon jär-
22893:    Kokonaan uuden näkökulman Kymijoen                       keistämiseksi sekä vesitieverkon kehit-
22894: säännöstelyn kokonaisjärjestelyksi on tuonut                tämiseksi, ja
22895:  kasvava säätäenergian tarve, kun sähköstä tuo-               koska Hallitus aikoo ottaa peri-
22896: tetaan erittäin suuri osa atomivoimalla. Tämä               aatetasolla kantaa, jotta eri ministeriöi-
22897:  tuotanto on tasaista lukuun ottamatta huolto-              den toimenpiteet asiassa olisivat saman-
22898:  ja polttoaineen latausseisokkeja. Sähkön kulu-             suuntaiset ja kokonaisuuden kannalta
22899:  tus ei ole tasaista vaan siinä on erittäin suuria          edulliset?
22900:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1988
22901: 
22902:                       Matti Viljanen                           Jouko Skinnari
22903: 
22904:  280849V
22905: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 384
22906: 
22907: 
22908: 
22909: 
22910:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22911: 
22912:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen Päijänteestä tulvatilanteessa, mutta ala-
22913: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       puolisen vesistön tulvavahingot rajoittavat tätä
22914: olette 7 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-       huomattavasti.
22915: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Kymijoen vesistön vaikeimmat tulva-alueet
22916: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sijaitsevat Keiteleen ja Päijänteen rannoilla
22917: edustaja M. Viljasen ym. näin kuuluvasta kir-       sekä Kymijoen varrella. Jokivarressa tulvaher-
22918: jallisesta kysymyksestä n:o 384:                    kimpiä alueita ovat erityisesti Pyhäjärven ran-
22919:                                                     nat ja Kymijoen alaosan ranta-alueet välillä
22920:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Anjala-Pernoo. Kymijoen vesistön tulvava-
22921:        ryhtyä Päijänteen tulvavahinkojen            hinkojen vähentäminen on mahdollista vain
22922:        poistamiseksi, energiantuotannon jär-        siten, että Kymijoen vedenjohtokykyä nykyi-
22923:        keistämiseksi sekä vesitieverkon kehit-      sestä oleellisesti lisätään.
22924:        tämiseksi, ja
22925:          koska Hallitus aikoo ottaa peri-              Kymijoen vesistön tulvasuojelun suunnittelu
22926:                                                     tuli ajankohtaiseksi erityisesti vuosien 1974-
22927:        aatetasolla kantaa, jotta eri ministeriöi-
22928:                                                     1975 syys- ja talvitulvan jälkeen. Vuonna 1975
22929:        den toimenpiteet asiassa olisivat saman-
22930:                                                     valmistui tulvavahinkotoimikunnan mietintö,
22931:        suuntaiset ja kokonaisuuden kannalta
22932:                                                     jossa on todettu, että kevättulvia voidaan pie-
22933:        edulliset?                                   nentää säännöstelyillä mutta kesä- ja talvitul-
22934:                                                     vien poistamiseen säännöstelyt eivät riitä, vaan
22935:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Kymijoessa on suoritettava perkauksia ym.
22936: vasti seuraavaa:                                    tulvasuojelutoimenpiteitä.
22937:    Kymijoen vesistössä on toteutettu useita jär-       Mietinnön pohjalta on tutkittu vesi- ja ym-
22938: vien säännöstelyhankkeita mm. tulvahaittojen        päristöhallituksen ja Päijänteen säännöstelytoi-
22939: pienentämiseksi. Merkittävin näistä on vesistön     mikunnan toimesta teknistaloudellisia vaihto-
22940: keskusjärven Päijänteen säännöstely, joka al-       ehtoja Kymijoen tulvasuojelun ja voimatalou-
22941: koi vuonna 1964. Säännöstelyn nykyinen lu-          dellisen käytön kehittämiseksi. Tie- ja vesira-
22942: vanhaltija on vesi- ja ympäristöhallitus.           kennushallitus on tutkinut Kymijoen kanavoin-
22943:    Päijänteen tulvien alentaminen edellyttää ns.    uin taloudellisuutta. Vuonna 1984 valmistu-
22944: kevätalennuksen suorittamista. Juoksutuksen         neessa tie- ja vesirakennushallituksen selvityk-
22945: siirtäminen     luonnonmukaisesta      poiketen     sessä on todettu, että alueen liikenneverkko on
22946: kesä-heinäkuun tulvahuipusta alkaen syksyyn         nykyisin varsin kehittynyt eikä tässä vaiheessa
22947: hyödyttää voimatalouden ohella myös virkis-         ole taloudellisesti perusteltavissa toteuttaa eril-
22948: tyskäyttöä, koska kesäajan vesipinta pysyy          listä kanavahanketta. Suosituksissa on kuiten-
22949: kuivina ja normaalivuosinakin tasaisen korkea-      kin todettu, että hankkeen taloudellisuus tulisi
22950: na. Säännöstely turvaa myös purjehduskauden         tarkastaa 5-10 vuoden kuluttua.
22951: aikaisen minimivedenkorkeuden. Päijänteen              Kymijoen tulvasuojelun ja voimataloudelli-
22952: säännöstelyä pyritään siten toteuttamaan eri-       sen säännöstelyn kehittämisen kannalta avain-
22953: tyisesti moninaiskäyttötavoitteet huomioon ot-      asemassa olevat osahankkeet ovat Pyhäjärven
22954: taen.                                               säännöstelyn muuttaminen siihen liittyvine per-
22955:    Päijänteen säännöstelyn kehittämismahdolli-      kauksineen Voikkaan yläpuolella ja Pernoon
22956: suuksia on tutkittu mm. Päijänteen alueen           oikaisukanavan rakentaminen välille Huruk-
22957: vesien käytön kokonaissuunnitelmassa. Siinä         sela-Pernoo, jolla ohitettaisiin Kymijoen ala-
22958: on todettu, että Päijänteen nykyiset säännöste-     osan kosket eli Ahvionkoski, Kultainkoski ja
22959: lyehdot ovat edelleen tarkoituksenmukaiset          Pernoonkosket. Suunnitelman mukaan kana-
22960: huolimatta kevään mm. kalatalouden kannalta         vaan rakennettaisiin voimalaitos ja koskiin
22961: alhaisista vedenkorkeuksista. Päijänteen nykyi-     maisemoinnin kannalta välttämättömät pohja-
22962: nenkin säännöstelylupa mahdollistaisi juoksu-       padot, koska osa koskien virtaamasta juoksu-
22963: tusten toteutettua tehokkaamman suurentami-         tettaisiin kanavan kautta. Tulvatilanteessa ka-
22964:                                   1988 vp. -     KK n:o 384                                  3
22965: 
22966: navan kautta voitaisiin juoksuttaa noin kol-     ilman Pernoon oikaisu-uoman rakentamista,
22967: mannes kokonaisvirtaamasta, mikä luonnolli-      eikä oikaisu-uomahankkeelle löydy taloudellis-
22968: sesti merkitsisi huomattavaa tulvasuojeluhyö-    ta kannattavuutta ilman kanavavoimalaitoksen
22969: tyä. Oikaisukanavan mitoituksessa on otettu      rakentamista. Lyhytaikaissäännöstelystä ja
22970: huomioon myös vesiliikenteen vaatimukset.        perkauksista aiheutuisi lisäksi haittoja Kymi-
22971:   Kokonaisratkaisun taloudellinen kannatta-      joen kehittyvälle kalataloudelle. Suunnittelun
22972: vuus on hyvä. Vuotuiset hyödyt ovat 32 milj.     aikana säädetyllä koskiensuojelulailla (35/87)
22973: mk. Kun toteuttamiskustannukset ovat 240         kiellettiin vesivoimalaitoksen rakentaminen
22974: milj. mk, on hankkeen sisäinen korko noin        Ahvion-, Kultain- ja Pernoonkoskiin ja näin
22975: 13 OJo. Pääomitetut Kymijoen tulvasuojeluhyö-    laki muodostui kokonaisratkaisun mukaisen
22976: dyt olisivat noin 10 milj. mk. Taloudellisesti   hankkeen esteeksi.
22977: suuria vahinkoja aiheuttavien tulvien toistu-       Edellä olevan perusteella ei tällä hetkellä
22978: vuus on Kymijoella suhteellisen pieni, minkä     näytä olevan mahdollisuuksia Päijänteen ja
22979: takia keskiarvoinen hyöty jää pieneksi.          Kymijoen tulvasuojelun, energiatalouden ja ve-
22980:    Voimataloushyötyjen kannalta välttämätön-     siliikenteen tarpeet huomioon ottavan koko-
22981: tä lyhytaikaissäännöstelyä ei voida toteuttaa    naisratkaisun toteuttamiseen.
22982: 
22983:     Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1988
22984: 
22985:                                             Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
22986: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 384
22987: 
22988: 
22989: 
22990: 
22991:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22992: 
22993:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        det nuvarande tillståndet tili en reglering av
22994: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Päijänne skulle, när avtappningarna verk-
22995: av den 7 juni 1988 tili vederbörande medlem av      ställts, möjliggöra en effektivare förstoring av
22996: statsrådet översänt avskrift av följande av         Päijänne vid översvämning. Detta begränsas
22997: riksdagsman M. Viljanen m.fl. undertecknade         dock betydligt av översvämningsskadorna vid
22998: spörsmål nr 384:                                    vattendragets nedre lopp.
22999:                                                        De hårdast drabbade översvämningsområde-
23000:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
23001:                                                     na i Kymmene älvs vattendrag finns vid strän-
23002:        vidta för att eliminera skadorna av
23003:                                                     derna av Keitele och Päijänne samt vid Kym-
23004:        översvämningarna vid Päijänne, för att
23005:                                                     mene älv. Tili de områden som vid älvstranden
23006:        rationalisera energiproduktionen samt        är mest utsatta för översvämningar hör spe-
23007:        för att utveckla vattenvägnätet, och
23008:                                                     ciellt Pyhäjärvis stränder och strandområdena
23009:           när ämnar Regeringen ta ställning på
23010:                                                     vid Kymmene älvs nedre lopp mellan Anjala
23011:        principnivå, för att de olika ministerier-   och Pernoo. En minskning av översvämnings-
23012:        nas åtgärder i saken skall ha samma
23013:                                                     skadorna vid Kymmene älvs vattendrag är
23014:        inriktning och vara fördelaktiga med
23015:                                                     möjlig endast om Kymmene älvs vattenled-
23016:        tanke på helheten?
23017:                                                     ningsförmåga ökas väsentligt.
23018:                                                        Planeringen av översämningsskyddet i fråga
23019:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        om Kymmene älvs vattendrag blev aktuell spe-
23020: samt anföra följande:                               ciellt åren 1974-1975 efter höst- och vinter-
23021:    1 Kymmene älvs vattendrag har genomförts         översvämningen. År 1975 blev ett betänkande
23022: flera projekt för reglering av sjöarna, bl.a. för   av översvämningsskadekommissionen färdigt,
23023: att minska översvämningsskadorna. Den mest          där man konstaterade att våröversvämningarna
23024: betydande av dessa är regleringen av vattendra-     kan minskas med regleringar men att reglering-
23025: gets centralsjö Päijänne, som började år 1964.      arna inte räcker tili för att få bort sommar-
23026: För närvarande innehas tiliståndet tili regle-      och vinteröversvämningarna. Därför måste i
23027: ringen av vatten- och miljöstyrelsen.               Kymmene älv vidtas rensningar m. fl. över-
23028:    En minskning av översvämningarna vid Päi-        svämningsskyddsåtgärder.
23029: jänne förutsätter en mera omfattande avtapp-           På basen av betänkandet har man på initi-
23030: ning än normalt på våren. Att avvika från det       ativ av vatten- och miljöstyrelsen och en kom-
23031: normala och skjuta upp avrinningen tili hösten      mission för reglering av Päijänne undersökt
23032: med början från översvämningstoppen i juni-         teknisk-ekonomiska alternativ tili att utveckla
23033: juli, gagnar både energihushållningen och rek-      översvämningsskyddet samt användningen av
23034: reationsanvändningen, eftersom vattenytan på        energihushållning vid Kymmene älv. Väg- och
23035: sommaren under torra och även under normala         vattenbyggnadsstyrelsen har undersökt om det
23036: år förblir jämnhög. Regleringen säkrar även         lönar sig att bygga en kanal i samband med
23037: minimivattenståndet under seglationssäsongen.       Kymmene älv. 1 väg- och vattenbyggnadsstyrel-
23038: Man försöker sålunda genomföra regleringen          sens utredning, som blev klar år 1984, konsta-
23039: av Päijänne speciellt med tanke på de mångsi-       teras att trafiknätet i området numera är välut-
23040: diga användningsmålen.                              vecklat och att det inte i detta skede är ekono-
23041:    Möjligheterna att utveckla regleringen av        miskt motiverat att verkställa något särskil1
23042: Päijänne har bl.a. undersökts i totalplanen för     kanalprojekt. 1 rekommendationerna konsta-
23043: användningen av vattnet i Päijänneområdet. 1        terar man dock att projektets lönsamhet bö1
23044: planen har konstaterats att de nuvarande vill-      kontrolleras om 5-10 år.
23045: koren för regleringen av Päijänne fortfarande          När det gäller utvecklandet av översväm
23046: är ändamålsenliga trots det bl.a. för fiskerihus-   ningsskyddet vid Kymmene älv och regleringer
23047: hållningen låga vattenståndet på våren. Ä ven       av energihushållningen är följande delprojekt
23048:                                      1988 vp. -     KK n:o 384                                   5
23049: 
23050: en nyckelställning: en ändring av regleringen       milj. mk. Översvämningar, som ekonomiskt
23051: av Pyhäjärvi med tillhörande rensningar vid         förorsakar stora skador, återkommer ganska
23052: Voikkaas övre lopp och byggande av en kor-          sällan vid Kymmene älv och därför blir den
23053: rektionskanal vid Pernoo mellan Huruksela           genomsnittliga vinsten liten.
23054: och Pernoo, som skulle passera forsarna vid            En korttidsreglering, som är nödvändig för
23055: Kymmene älvs nedre lopp, dvs. Ahvionkoski,          vinst inom energihushållningen, kan inte verk-
23056: Kultainkoski och Pernoonkosket. Enligt pla-         ställas utan att det byggs en korrektionskanal
23057: nen skulle man i kanalen bygga ett kraftverk        vid Pernoo, och korrektionskanalprojektet har
23058: och i forsarna grunddammar, som behövs för          ingen ekonomisk lönsamhet om det inte byggs
23059: att återställa landskapsbilden, eftersom man        ett kanalkraftverk. En korttidsreglering och
23060: skulle låta en del av forsarnas vattenföring        rensningar skulle dessutom skada fiskerinä-
23061: rinna genom kanalen. Vid en översvämning            ringen, som håller på att utvecklas vid Kymme-
23062: kunde man låta ca en tredjedel av den totala        ne älv. Genom forsskyddslagen (35/87), som
23063: vattenföringen rinna genom kanalen, vilket          stiftades under planeringen, förbjöds byggande
23064: naturligtvis skulle innebära ett betydande över-    av vattenkraftverk i Ahvionkoski, Kultain-
23065: svämningsskydd. Vid dimensioneringen av kor-        koski och Pernoonkosket och lagen blev sålun-
23066: rektionskanalen har man även beaktat vatten-        da ett hinder för projektet enligt helhetslös-
23067: trafikens krav.                                     ningen.
23068:    Helhetslösningens ekonomiska lönsamhet är           På basen av det ovan anförda verkar det inte
23069: god. Den årliga vinsten utgör 32 milj. mk.          för närvarande finnas några möjligheter att
23070: Eftersom kostnaderna för projektet är 240           genomföra en helhetslösning som skulle beakta
23071: milj. mk., är projektets interna ränta ca 13 OJo.   översvämningsskyddet vid Päijänne och Kym-
23072: Den kapitaliserade vinsten av översvämnings-        mene älv, energihushållningen och vattentrafi-
23073: skyddet vid Kymmene älv skulle vara ca 10           kens behov.
23074: 
23075:      Helsingfors den 7 juli 1988
23076: 
23077:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
23078:                                               1988 vp.
23079: 
23080: Kirjallinen kysymys n:o 385
23081: 
23082: 
23083: 
23084: 
23085:                                   Tiuri ym.: Filosofian ja tieteenteorian asemasta Suomen Akate-
23086:                                      miassa
23087: 
23088: 
23089:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23090: 
23091:    Tieteellä on nykyisin yhä tärkeämpi tehtävä       tossa on vältettävä asenteellista yksipuolisuutta
23092: maailmankuvan luojana ja yhteiskunnan kehi-          ja kiinnitettävä riittävästi huomiota myös luon-
23093: tyksen perustana. Filosofia ja tieteenteoria         nontieteellisen tutkimuksen erityispiirteisiin.
23094: ovat kokoavina tieteenaloina omalta osaltaan            Filosofian tasapainoisen kehittymisen kan-
23095: avainasemassa. Niiden tutkimuksen kehitty-           nalta on välttämätöntä, että Suomen Akate-
23096: mistä Suomessa haittaa se, että filosofia, ilmei-    mian luonnontieteellinen toimikunta ottaa
23097: sesti opetusministeriön ohjeen perusteella, kuu-     huolehtiakseen tieteen historiasta, -teoriasta ja
23098: luu Suomen Akatemiassa humanistisen toimi-           filosofiasta omalta osaltaan. Ko. tieteiden alu-
23099: kunnan alaan.                                        eeseen on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomio-
23100:    Humanistisen toimikunnan filosofian edus-         ta, kunnes ilmeinen jälkeenjääneisyys alalla
23101: tajat eivät ole tarpeellisessa määrin perillä tai    saadaan korjatuksi. Sitä koskevat päätökset
23102: paneutuneet luonnontieteiden filosofisiin on-        luonnontieteellisen toimikunnan on voitava
23103: gelmiin. He joutuvat kuitenkin päättämään            tehdä humanistisen toimikunnan näkemyksistä
23104: mm. matematiikkaan, luonnontieteisiin, biolo-        riippumatta.
23105: giaan, tekniikkaan ja lääketieteeseen liittyvien        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23106: tieteenteoreettisten ja filosofisten tutkimus-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
23107: hankkeitten rahoittamisesta. Vaikka humanis-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23108: tista toimikuntaa täydennettäisiinkin asian yh-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23109: teydessä asiantuntijoilla, se ei pysty tasapuoli-    sen:
23110: sesti vertaamaan luonnontieteisiin liittyviä töitä
23111: ja jäsenten omiin aloihin liittyviä töitä.                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, että mate-
23112:    Suomen Akatemian toimikuntien on tutki-                  matiikkaan ja luonnontieteisiin liittyvät
23113: mushankkeita arvioidessaan pyrittävä vapautu-               tieteenteorian ja filosofian tutkimus-
23114: maan poliittisista sidonnaisuuksista ja käytet-             hankkeet saavat Suomen Akatemiassa
23115: tävä asiantuntijoina kullakin alalla tiedeyhtei-            nykyistä asiantuntevamman käsittelyn
23116: sön luottamusta nauttivia kansainvälisesti ar-              ja pääsevät nousemaan nykyisestä jäl-
23117: vostettuja tutkijoita. Tieteentutkimuksen jaos-             keenj ääneisyydestään?
23118: 
23119:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1988
23120: 
23121:                      Martti Tiuri                             Liisa Jaakonsaari
23122:                      Arvo Kemppainen                          Urpo Leppänen
23123: 
23124: 
23125: 
23126: 
23127: 280875Z
23128: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 385
23129: 
23130: 
23131: 
23132: 
23133:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23134: 
23135:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lystä, onko esille tuleva asia otettava käsiteltä-
23136: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      väksi ja ratkaistavaksi keskustoimikunnassa,
23137: olette 7 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-      jossakin tieteellisessä toimikunnassa vai hallin-
23138: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tovirastossa.
23139: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Tieteellisen tutkimuksen järjestelystä anne-
23140: edustaja Martti Tiurin ym. näin kuuluvasta         tun asetuksen (20.2.19761186) mukaan tieteen
23141: kirjallisesta kysymyksestä n:o 385:                keskustoimikunnan tehtävänä on mm. järjes-
23142:                                                    tää kahden tai useamman toimikunnan alaan
23143:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että mate-    kuuluvien tehtävien hoitaminen ja huolehtia
23144:        matiikkaan ja luonnontieteisiin liittyvät   siitä, että kahden tai useamman toimikunnan
23145:        tieteenteorian ja filosofian tutkimus-      raja-alueella olevien tieteenalojen tarpeet ote-
23146:        hankkeet saavat Suomen Akatemiassa          taan riittävässä määrin huomioon. Tieteen kes-
23147:        nykyistä asiantuntevamman käsittelyn        kustoimikunta voi tarvittaessa asettaa kahdelle
23148:        ja pääsevät nousemaan nykyisestä jäl-       tai useammalle toimikunnalle yhteisiä jaostoja.
23149:        keenjääneisyydestään?                          Valtioneuvosto määrää tieteellisiin toimikun-
23150:                                                    tiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan tasapuolisesti
23151:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         toimikunnan alaa tuntevia nuoria ja varttunei-
23152: taen seuraavaa:                                    ta tutkijoita valtakunnan eri osista kuultuaan
23153:   Filosofian ja tieteenteorian alan hakemukset     ennen sitä laajasti tiedeyhteisöä.
23154: käsitellään Suomen Akatemian tieteen keskus-          Suomen Akatemian monipuoliset hakemus-
23155: toimikunnan päätöksellä valtion humanistises-      ten käsittelyjärjestelyt ja tieteellisten toimikun-
23156: sa toimikunnassa.                                  tien jäsenten määräämismenettely takaavat si-
23157:   Valtion humanistinen toimikunta, kuten           nänsä asiantuntevan käsittelyn. Kun tieteelliset
23158: muutkin tieteelliset toimikunnat, pyytää tarvit-   toimikunnat tulevat vuoden 1989 alusta lukien
23159: taessa ulkopuolisilta asiantuntijoilta ja muilta   asetettavaksi uudeksi kolmivuotiskaudeksi, on
23160: toimikunnilta lausuntoja.                          samassa yhteydessä mahdollisuus myös harki-
23161:   Keskustoimikunnan puheenjohtajan tehtävä-        ta, tarvitaanko tieteenteorian ja filosofian ase-
23162: nä on ratkaista epäselvissä tapauksissa esitte-    maan akatemiassa mahdollisesti muutoksia.
23163: 
23164:     Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1988
23165: 
23166:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
23167:                                      1988 vp. -     KK n:o 385                                     3
23168: 
23169: 
23170: 
23171: 
23172:                               Till Riksdagens Herr Talman
23173: 
23174:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        i en vetenskaplig kommission eller vid förvalt-
23175: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ningsäm betet.
23176: av den 7 juni 1988 tili vederbörande medlem av         Enligt förordningen om den vetenskapliga
23177: statsrådet översänt avskrift av följande av         forskningens organisation (20.2.1976/ 186)
23178: riksdagsman Martti Tiuri m.fl. undertecknade        skall den vetenskapliga centralkommissionen
23179: spörsmål nr 385:                                    bl.a. ordna handhavandet av uppgifter som
23180:                                                     hänför sig tili två eller flera kommissioners
23181:           Vad ämnar Regeringen göra för att         område och dra försorg om att behoven inom
23182:        forskningsprojekt i vetenskapsteori och      vetenskapsgrenar, vilka ligger inom två eller
23183:        filosofi som ansluter sig tili matemati-     flera kommissioners gränsområden, i tiliräcklig
23184:        ken och naturvetenskaperna skall fa en       mån beaktas. Vetenskapliga centralkommissio-
23185:        mera sakkunning behandling i Finlands        nen kan vid behov tilisätta för två eller flera
23186:        Akademi och skall kunna hämta sig            kommissioner gemensamma sektioner.
23187:        från den nuvarande eftersläpningen?             Tili de vetenskapliga kommissionerna för-
23188:                                                     ordnar statsrådet för tre år åt gången på ett
23189:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       opartiskt sätt unga och längre hunna forskare
23190: samt anföra följande:                               från rikets olika delar efter att därförinnan ha
23191:    Enligt ett beslut av vetenskapliga cen-          gjort en bred förfrågan hos de vetenskapliga
23192: tralkommissionen behandlas ansökningarna            samfunden.
23193: inom filosofi och vetenskapsteori vid Finlands         Finlands Akademis mångsidiga behandlings-
23194: Akademi av statens humanistiska kommission.         rutiner för ansökningarna och det sätt på vilket
23195:    Statens humanistiska kommission liksom de        medlemmarna i de vetenskapliga kommissio-
23196: övriga vetenskapliga kommissionerna ber vid         nerna förordnas garanterar i sig en sakkunning
23197: behov om utlåtanden av utomstående sakkun-          behandling. När de vetenskapliga kommissio-
23198: niga och av de övriga kommissionerna.               nerna från början av år 1989 skall tilisättas för
23199:    Ordföranden i centralkommissionen har tili       en ny treårsperiod finns det samtidigt möjlig-
23200: uppgift att i oklare fall utgående från föredrag-   het att överväga om förändringar behövs i
23201: ningen avgöra om det aktuella ärendet skall         fråga om vetenskapsteorins och filosofins ställ-
23202: behandlas och avgöras i centralkommissionen,        ning vid akademin.
23203: 
23204:     Helsingfors den 19 juli 1988
23205: 
23206:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
23207:                                              1988 vp.
23208: 
23209: Kirjallinen kysymys n:o 386
23210: 
23211: 
23212: 
23213: 
23214:                                  Elo ym.: Sotainvalideille kuntoutuksesta maksettavien matka-
23215:                                     korvausten maksatuksen nopeuttamisesta
23216: 
23217: 
23218:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23219: 
23220:    Sotiemme veteraanit ovat tehneet arvokasta      korvausten käsittely kestää tapaturmavirastos-
23221: työtä itsenäisyyden säilyttämisessä ja maamme      sa kohtuuttoman kauan. Siten matkakorvauk-
23222: vaurauden rakentamisessa. Kärsimyksiä kaih-        set saatetaan maksaa vasta jopa yli puolen
23223: tamatta veteraanit olivat valmiita puolusta-       vuoden kuluttua kuntoutuksesta.
23224: maan maata silloin, kun sitä tarvittiin. Eniten       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23225: sodasta joutuivat varmasti kärsimään sotainva-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
23226: lidit, jotka palasivat rintamalta vammautunei-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23227: na.                                                sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23228:    Veteraanien ja sotainvalidien asemaa on         sen:
23229: lainsäädännöllä parannettu monin tavoin.
23230: Epäilemättä veteraanien ja sotainvalidien ase-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23231: massa on edelleen korjaamista. Pienillä muu-              ryhtyä sotainvalideille kuuluvien kun-
23232: toksilla voitaisiin auttaa esim. sotainvalidejä,          toutuksesta aiheutuvien matkakorvaus-
23233: jotka käyvät kuntoutuksessa. Tällä hetkellä               ten maksamiseksi nykyistä nopeam-
23234: sotainvalideille kuntoutuksesta tulevien matka-           min?
23235: 
23236:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1988
23237: 
23238:           Mikko Elo                    Kari Urpilainen              Lea Savolainen
23239:           Timo Laaksonen               Raila Aho                    Maunu Kohijoki
23240:           Heikki Rinne                 Raimo Vuoristo               Timo Roos
23241: 
23242: 
23243: 
23244: 
23245: 280856D
23246: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 386
23247: 
23248: 
23249: 
23250: 
23251:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23252: 
23253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tapaturmavirasto tekee kuntoutusta ja mat-
23254: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kakulujen korvaamista koskevat päätökset.
23255: olette 7 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-      Matkakulujen korvaamisessa on pyritty jousta-
23256: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vaan käytäntöön. Korvaukset suoritetaan mat-
23257: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kalaskun perusteella. Yleensä matkalaskut teh-
23258: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    dään kuntoutuksen päätyttyä kuntoutuslaitok-
23259: kysymyksestä n:o 386:                              sissa ja lähetetään tapaturmavirastolle. Osa
23260:                                                    sotainvalideista tekee ja lähettää matkalaskun
23261:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      itse. Tapaturmaviraston sotilastoimiston asia-
23262:        ryhtyä sotainvalideille kuuluvien kun-      kaspalvelusta maksetaan matkakuluja myös
23263:        toutuksesta aiheutuvien matkakorvaus-       käteissuorituksina.
23264:        ten maksamiseksi nykyistä nopeam-              Tapaturmaviraston työtilanne on ollut vai-
23265:        min?                                        kea, ja eräät päätökset ovat ruuhkaantuneet.
23266:                                                    Ruuhkatilanne koskee kuitenkin ennen kaikkea
23267:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         niitä hakemuksia, joissa ensimmäistä kertaa
23268: taen seuraavaa:                                    haetaan sotien aikaisen vamman tai sairauden
23269:                                                    johdosta korvausta. Sairaanhoitokulujen, joi-
23270:    Sotainvalideille suoritetaan sodissa aiheutu-   hin kuntoutuksesta aiheutuvat matkakustan-
23271: neiden vammojen tai sairauksien johdosta kor-      nuksetkin luetaan, korvausten suorittaminen
23272: vauksia sotilasvammalain (404/ 48) nojalla.        on ajan tasalla.
23273: Vuodesta 1961 lukien on sotainvalideilla ollut        Tapaturmavirastossa kuntoutusmatkalaskut
23274: mahdollisuus päästä säännöllisesti kuntoutuk-      käsitellään atk-järjestelmän avulla. Keskimää-
23275: seen. Sotilasvammalain nojalla kuntoutettavien     räinen käsittelyaika on 1-2 kuukautta laskun
23276: määrä on noussut jatkuvasti, vuonna 1987           saapumisesta lukien. Esimerkiksi kesäkuun
23277: kuntoutuksessa kävi noin 15 000 sotainvalidia.     loppupuolella ovat käsittelyssä olleet saman
23278:    Sotilasvammalain nojalla kuntoutuksessa         kuukauden alussa tulleet laskut. Jos matkalas-
23279: käyville sotainvalideille korvataan sairaanhoi-    kuissa on epäselvyyttä, voi matkakorvausten
23280: tona myös välttämättömät matkakulut. Välttä-       maksaminen pitkittyä. Matkalaskut joitakin
23281: mättömiksi matkakuluiksi katsotaan yleensä         yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta käsitel-
23282: halvinta mahdollista matkustustapaa noudat-        lään sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
23283: taen suoritetun matkan aiheuttamat kulut.          mukaan riittävän nopeasti.
23284: 
23285:     Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1988
23286: 
23287:                                                                       Ministeri Tarja Halonen
23288:                                      1988 vp. -      KK n:o 386                                    3
23289: 
23290: 
23291: 
23292: 
23293:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23294: 
23295:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Beträffande ersättningen för resekostnader har
23296: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          man eftersträvat ett smidigt förfarande. Ersätt-
23297: av den 7 juni 1988 tili vederbörande medlem av       ningarna utbetalas på basen av reseräkningen.
23298: statsrådet översänt avskrift av följande av          1 allmänhet görs reseräkningarna upp i rehabi-
23299: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål         literingsanstalterna och sänds tili olycksfalls-
23300: nr 386:                                              verket. En del av krigsinvaliderna gör själva
23301:                                                      upp reseräkningen och sänder in den. Kundser-
23302:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             vicen vid olycksfallsverkets militäravdelning
23303:        vidta i syfte att få tili stånd en snabbare   betalar ut ersättning för resekostnader också
23304:        utbetalning av reseersättningarna för         kontant.
23305:        krigsinvalidernas rehabilitering än vad           Arbetssituationen vid olycksfallsverket har
23306:        som för närvarande är fallet?                 varit svår och det har förekommit anhopning
23307:                                                      av vissa beslut. Anhopningen av ärenden gäller
23308:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        likväl framför allt de ansökningar i vilka en
23309: samt anföra följande:                                person för första gången ansöker om ersätt-
23310:    Tili krigsinvaliderna utbetalas ersättning för    ning för skada eller sjukdom som uppstått
23311: skada eller sjukdom som uppstått under krigen        under krigen. I fråga om utbetalningen av de
23312: med stöd av lagen om skada, ådragen i militär-       ersättningar som gäller utgifter för sjukvård,
23313: tjänst (404/48). Från och med år 1961 har            tili vilka även de av rehabilitering föranledda
23314: krigsinvaliderna kunnat erhålla regclbunden re-      resekostnaderna räknas, förekommer inte nå-
23315: habilitering. Antalet personer som erhåller re-      gon eftersläpning.
23316: habilitering med stöd av ovannämnda lag har              I olycksfallsverket behandlas reseräkningar-
23317: fortgående ökat, år 1987 blev ca 15 000 krigs-       na för rehabilitering med hjälp av ADB. Den
23318: invalider delaktiga av rehabilitering.               genomsnittliga behandlingstiden är 1-2 måna-
23319:    Med stöd av lagen om skada, ådragen i             der räknat från den dag räkningen anlände.
23320: militärtjänst erhåller krigsinvalider som ge-        Till exempel har under senare hälften av juni
23321: nomgår rehabilitering sjukvårdsersättning ock-       behandlats sådana räkningar som anlänt i bör-
23322: så för nödvändiga resekostnader. Såsom nöd-          jan av samma månad. Om oklarheter före-
23323: vändiga resekostnader betraktas i allmänhet          kommer i reseräkningarna kan utbetalningen
23324: biliigaste möjliga resesätt med iakttagande av       av reseersättningen fördröjas. Reseräkningarna
23325: de kostnader som resan föranlett.                    behandlas med några enskilda undantag enligt
23326:    Olycksfallsverket fattar de beslut som gäller     social- och hälsovårdsministeriets uppfattning
23327: rehabilitering och ersättning av resekostnader.      tiliräckligt snabbt.
23328: 
23329:     Helsingfors den 8 juli 1988
23330: 
23331:                                                                          Minister Tarja Halonen
23332:                                               1988 vp.
23333: 
23334: Kirjallinen kysymys n:o 387
23335: 
23336: 
23337: 
23338: 
23339:                                  Elo ym.: Erityisalue-etuuksien turvaamisesta yritystoiminnalle
23340:                                     Porissa ja Kotkassa
23341: 
23342: 
23343:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23344: 
23345:    Pori ja Kotka nimettiin tämän vuoden alusta      den takia hylkäämään tai jättämään pöydälle
23346: erityisalueiksi. Samalla lopetettiin ns. Porin-     noin sata. Mikäli osuus pysyy syksyllä yhtä
23347: Kotkan raha sillä perusteella, että erityisaluei-   pienenä, tilanne vaikeutuu entisestään. Sata-
23348: den investointi- ja käynnistysavustus sekä pien-    kunnasta on odotettavissa syksyllä toistasataa
23349: yritystoiminnan tuki korvaavat sen ja mahdol-       uutta hakemusta, joista runsaat parikymmentä
23350: listavat merkittävämmänkin tuen. Erityisalue-       Porin kaupungista. Länsirannikon telakkateol-
23351: korotus investointi- ja käynnistysavustukseen       lisuuden näkymät ja odotettavissa olevat muu-
23352: on kuitenkin kauppa- ja teollisuusministeriön       tokset saattavat vielä merkittävästi lisätä tuen
23353: päätöksellä pudotettu puoleen siitä, mitä se oli    kysyntää edellä mainitusta.
23354: vuoden alussa.                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23355:    Pienyritystoiminnan tukihakemuksia on tul-       jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitäm-
23356: lut 31.5.1988 mennessä Porin toimistoon 136,        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23357: mikä on merkittävästi enemmän kuin monessa          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23358: muussa piirissä. Näistä hakemuksista on Porin       sen:
23359: kaupungista tullut 25, mitkä määrältään vas-
23360: taavat 4 450 020 markkaa maksimiprosentein.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23361:    Käytettävissä olevien tietojen mukaan on                ryhtyä varmistaakseen riittävät määrä-
23362: tarkoitus tehdä ensimmäisellä kierroksella                 rahat Porin ja Kotkan erityisalue-
23363: kaikkiaan 28 myönteistä päätöstä. Sinänsä kel-             etuuksien turvaamiseksi yritystoimin-
23364: vollisia hakemuksia joudutaan rahan niukkuu-               nalle?
23365: 
23366:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1988
23367: 
23368:           Mikko Elo                    Timo Laaksonen                Raila Aho
23369:           Maunu Kohijoki               Raimo Vuoristo                Kari Urpilainen
23370:           Esko Almgren                 Heikki Rinne                  Timo Roos
23371: 
23372: 
23373: 
23374: 
23375: 280855C
23376: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 387
23377: 
23378: 
23379: 
23380: 
23381:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23382: 
23383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       milj. markkaa. Vuoden 1 lisämenoarviossa
23384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myöntämisvaltuutta on lisätty 130 milj. mark-
23385: olette 7 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-        kaa. Koska myöntämisvaltuutta ei ole voitu
23386: jeenne n:o 1172 ohella toimittanut valtioneu-        kasvattaa hakemusten kasvua vastaavasti, on
23387: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tuen myöntämistä jouduttu sopeuttamaan käy-
23388: kansanedustaja Elon ym. näin kuuluvasta kir-         tettävissä olevaan myöntämisvaltuuteen tiuken-
23389: jallisesta kysymyksestä n:o 387:                     tamalla tuen soveltamisperusteita. Ministeriö
23390:                                                      on näin ollen antanut teollisuuspiireille ohjeet
23391:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        myös erityisalueiden investointi- ja käynnistys-
23392:        ryhtyä varmistaakseen riittävät määrä-        avustusten myöntämisestä kuluvana vuonna
23393:        rahat Porin ja Kotkan erityisalue-            aiemmasta tasosta alennettuna, ellei korotuk-
23394:        etuuksien turvaamiseksi yritystoimin-         seen ole valtioneuvoston periaateohjeiden mu-
23395:        nalle?                                        kaan erityistä aihetta.
23396:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Hallitus pyrkii mainituilla säästötoimenpi-
23397: taen seuraavaa:                                      teillä varmistamaan edellytykset myöntää alu-
23398:    Vaikeuksissa olevien teollisuusalueiden tuki-     eellista tukea ensisijaisesti pienten yritysten
23399: kokeiluun varatusta momentin 32.51.46 mää-           investointeihin sekä kehittämishankkeisiin vuo-
23400: rärahasta on myönnetty käynnistysavustusta           den loppuun asti. Tuen myöntämiselle täysi-
23401: yrityksille Porin ja Kotkan kaupungeissa koko        määräisenä kaikkiin rahoituskelpoisiin hank-
23402: kokeiluaikana 12,7 Mmk ja vuonna 1987 4,3            keisiin ei kuluvana vuonna ole edellytyksiä.
23403: Mmk.                                                    Pienyritystoiminnan tukemiseen on varattu
23404:    Kyseiset kaupungit ovat kuluvan vuoden            tulo- ja menoarviossa 35 milj. markkaa myön-
23405: alusta kuuluneet erityisalueisiin sekä teollisuus-   tämisvaltuutta. Valtioneuvoston päätöksen
23406: piirien myöntämän pienyritystuen piiriin. Ku-        (177 /88) mukaisesti avustusta myönnetään
23407: luvan vuoden viiden ensimmäisen kuukauden            pääsääntöisesti haja-asutusalueilla ja pienissä
23408: aikana on näiden kaupunkien alueella toimivil-       taajamissa. Avustusta voidaan myöntää myös
23409: le tai aloittaville yrityksille myönnetty erityis-   erityisalueilla tai muuallakin, milloin alueen
23410: aluetukea 9,2 Mmk. Pienyritystuen siirryttyä         elinkeinorakenteen kehittäminen tai alueen
23411: vasta vuoden alusta teollisuuspiireille on pää-      muut erityistarpeet sitä puoltavat. Valtioneu-
23412: töksiä tehty toistaiseksi verraten vähän, kyseis-    voston periaatepäätöksen erityisalueille kohdis-
23413: ten kaupunkien alueella 129 000 mk:n osalta.         tettavista toimenpiteistä (195/542/88) vaiku-
23414:    Koko maassa tuotantotoiminnan alueellisen         tusta määrärahan tarpeeseen ei kuluvan vuo-
23415: tuen kysyntä on kasvanut voimakkaasti inves-         den tulo- ja menoarvion laadinnassa kuiten-
23416: tointitoiminnan myönteisen vahvistumisen joh-        kaan ole vielä voitu ottaa huomioon. Pienyri-
23417: dosta. Tukea haettiin vuoden viiden ensimmäi-        tystoiminnan tuen soveltamiseksi täysimääräi-
23418: sen kuukauden aikana mk-määrältään 62 OJo            sesti myös Porin ja Kotkan kaupungeissa sekä
23419: enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana             muissa erityisaluekunnissa on tukea esitetty
23420: ajankohtana. Hankkeiden lukumäärässä oli             korotettavaksi tuntuvasti vuoden 1989 tulo- ja
23421: kasvua n. 10 OJo. Tammi-toukokuun aikana             menoarviossa.
23422: rahoitetuissa hankkeissa arvioidaan syntyvän
23423: 5 479 uutta työpaikkaa, mikä on 83 OJo koko             Edellä esitetyn johdosta hallitus toteaa Porin
23424: viime vuoden aikana rahoitettujen hankkeiden         ja Kotkan yritystoiminnan erityisalue-etuuk-
23425: työpaikkavaikutuksesta.                              sien turvaamisen toteutuvan valtiontaloudellis-
23426:    Kuluvan vuoden varsinaisessa tulo- ja meno-       ten mahdollisuuksien puitteissa ilman erityis-
23427: arviossa on määrätty myöntämisvaltuutta 500          toimenpiteitä.
23428: 
23429:     Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1988
23430: 
23431:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
23432:                                      1988 vp. -      KK n:o 387                                       3
23433: 
23434: 
23435: 
23436: 
23437:                               Tili Riksdagens Herr Talman
23438: 
23439:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              J det ordinarie statsförslaget för innevarande
23440: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           år har som bevillningsfullmakt fastställts 500
23441: nr 1172 av den 7 juni 1988 till vederbörande          miljoner mark. 1 första tilläggsbudgeten för i
23442: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        år har bevillningsfullmakten ökats med 130
23443: jande av riksdagsman Elo m.fl. undertecknade          miljoner mark. Eftersom bevillningsfullmakten
23444: spörsmål nr 387:                                      inte har kunnat ökas på motsvarande sätt som
23445:                                                       ansökningarna ökar, har man blivit tvungen
23446:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             att anpassa beviljandet av understöd till den
23447:        vidta för att säkerställa tillräckliga an-     bevillningsfullmakt som står till förfogande
23448:        slag som tillförsäkrar företagsverksam-        genom att skärpa tillämpningsgrunderna för
23449:        heten    specialområdesförmånerna              understödet. Ministeriet har således utfärdat
23450:        Björneborg och Kotka?                          anvisningar till industridistrikten om beviljan-
23451:                                                       de av investerings- och startbidrag för speci-
23452:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          alområdena på en lägre nivå än tidigare under
23453: samt anföra följande:                                 innevarande år om det inte enligt statsrådets
23454:    Av anslaget under momentet 32.51.46 vilket         principanvisningar finns speciella skäl för
23455: reserverats för försök med stöd till industri-        förhöjning.
23456: områden i svårigheter har företag i Björneborg           Regeringen strävar genom ovan nämnda
23457: och Kotka städer i startbidrag beviljats under        inbesparingsåtgärder efter att säkerställa
23458: hela försökstiden 12,7 Mmk och år 1987 4,3            förutsättningarna för att bevilja regionalt stöd
23459: Mmk.                                                  i första hand för småföretagens investeringar
23460:    De ifrågavarande städerna har sedan ingång-        samt utvecklingsprojekt till utgången av året.
23461: en av innevarande år hört till specialområden         Under innevarande år finns inte förutsätt-
23462: och omfattats av det understöd för småföretag         ningar att bevilja understöd till fullt belopp för
23463: som beviljas av industridistrikten. Under de          alla finansieringsdugliga projekt.
23464: fem första månaderna innevarande år har till
23465: företag som verkar eller inleder sin verksamhet          I statsförslaget har reserverats 35 miljoner
23466: på dessa städers område beviljats 9,2 Mmk i           mark i bevillningsfullmakt för understödjandet
23467: specialområdesstöd. Då understödet för små-           av småföretagsverksamhet. 1 enlighet med
23468: företag först vid ingången av detta år har            statsrådets beslut (177 /88) beviljas understöd i
23469: överförts till industridistrikten har det hittills    regel i glesbygder och på små tätorter. Under-
23470: fattats relativt få beslut, på ifrågavarande stä-     stödet kan även beviljas på specialområden
23471: ders område för 129 000 mk.                           eller också annanstans då utvecklandet av om-
23472:    I hela landet har efterfrågan på regionalt         rådets näringsstruktur eller andra specialbehov
23473: stöd för produktionsverksamhet ökat kraftigt          på området talar för det. Verkningen av stats-
23474:                                                       rådets principbeslut om de åtgärder som inrik-
23475: på grund av- att investeringsverksamheten
23476: förstärkts på ett positivt sätt. Under årets fem      tas på specialområdena (195/542/88) på beho-
23477:                                                       vet av anslag har dock inte ännu kunnat
23478: första månader ansöktes om understöd som till
23479:                                                       beaktas vid uppgörandet av statsförslaget för
23480: sitt markbeloppet var 62 07o mera än motsva-
23481: rande tidpunkt föregående år. Ökningen i an-          innevarande år. För tillämpandet av understö-
23482: talet projet var ca 10 07o. Det uppskattas att        det för småföretagsverksamhet till fullt belopp
23483:                                                       även i Björneborg och Kotka städer samt i
23484: 5 479 nya arbetsplatser uppstår i projekt som
23485:                                                       andra specialområdeskommuner har det före-
23486: finansierats under januari-maj, vilket är
23487: 83 ll!o av arbetsplatsverkningen för de projekt       slagits att understödet höjs kännbart i statsför-
23488:                                                       slaget för år 1989.
23489: som finansierats under hela föregående år.
23490: 4                                  1988 vp. -    KK n:o 387
23491: 
23492:   På grund av det ovan anförda konstaterar        neborg och Kotka genomförs inom ramen för
23493: regeringen att tryggandet av specialområdes-      de statsekonomiska möjligheterna utan speci-
23494: förmånerna för företagsverksamheten i Björ-       alåtgärder.
23495: 
23496:     Helsingfors den 11 juli 1988
23497: 
23498:                                                 Handels- och industriminister Ilkka Suominen
23499:                                              1988 vp.
23500: 
23501: Kirjallinen kysymys n:o 388
23502: 
23503: 
23504: 
23505: 
23506:                                 Jokinen ym.: Lasten oikeusturvan parantamisesta
23507: 
23508: 
23509:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23510: 
23511:    Jälleen kerran joutuu Suomen asema oikeus-      äidin elämän tuhouneen miehen teoista. Julki-
23512: valtiona varsin outoon valoon korkeimman           suudessa olleiden tietojen pohjalta on todella
23513: oikeuden tehtyä päätöksen neljävuotiaan lap-       aihetta puuttua tähän tapaukseen sen vaatimal-
23514: sen riistosta pois isovanhempiensa hoidosta ja     la vakavuudella. Maan hallitus on viime kädes-
23515: huostasta, vaikka lapsen asemaa parantavaa         sä vastuussa niistä heikkouksista, joita Suomen
23516: lainsäädäntöä on muutettu viime vuosina juuri      lainsäädännössä edelleen on, koska tällaiset
23517: siihen suuntaan, että lapselle voitaisiin taata    tapaukset ovat mahdollisia.
23518: turvallinen ympäristö erityisesti varhaisina          Kesäkuun 7 päivänä Iltalehdessä käsiteltyyn
23519: vuosina.                                           asiaan viitaten ja edellä olevien perustelujen
23520:    Äskeinen oikeuden korkeimman elimen pää-        pohjalta on hallituksen kiireellisesti selvitettävä
23521: tös merkitsee kaikkien niiden periaatteiden ve-    em. pientä tyttöä uhkaava vaara ennen kuin
23522: sittämistä, joista eduskunta on tehnyt päätök-     korjaamaton erehdys tapahtuu.
23523: set. Neljävuotiaan tytön elämää ollaan muutta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23524: massa tuolla päätöksellä suuntaan, joka ei         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
23525: suinkaan takaa sitä turvallisuutta, jossa lapsi    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23526: nykyisin häntä koko pienen ikänsä hoitaneiden      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23527: isovanhempien kanssa elää. On aihetta vaka-        sen:
23528: vaan huolestumiseen, jos korkeimman oikeu-
23529: den päätös viedään toteutukseen sellaisena                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23530: kuin se nyt on tehty.                                     ryhtyä, jotta korkeimman oikeuden
23531:    Mitään perusteltua tarvetta lapsen ryöstämi-           päätöstä ei vietäisi käytännössä toteu-
23532: seksi isovanhempiensa hoivasta ei ole olemas-             tukseen ja lasta saateltaisi asemaan,
23533: sa. Varsin arveluttavaksi asian tekevät ne tosi-          joka saattaa tuhota hänen nuoren elä-
23534: seikat, jotka kertovat tämän lapsen nuoren                mänsä lopullisesti?
23535: 
23536:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1988
23537: 
23538:                     Anna-Liisa Jokinen                      Timo Laaksonen
23539:                     Asko Apukka                             Raila Aho
23540: 
23541: 
23542: 
23543: 
23544: 2808151
23545: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 388
23546: 
23547: 
23548: 
23549: 
23550:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23551: 
23552:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tuimen on ratkaistava asia yksinomaan lapsen
23553: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      etua silmällä pitäen, ja aikaisemmin annettua
23554: olette 7 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-      päätöstä voidaan aina muuttaa, jos lapsen
23555: jeenne n:o 1173 ohella toimittanut valtioneu-      edun katsotaan tätä vaativan. Oikeudenkäyn-
23556: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       nissä tuomioistuin voi myös tarvittaessa antaa
23557: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin         asiassa väliaikaisen ratkaisun, jonka avulla
23558: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 388:     voidaan keskeyttää vireillä oleva täytäntöönpa-
23559:                                                    nomenettely myös silloin, kun täytäntöönpano-
23560:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      viranomainen on katsonut, että päätös on pan-
23561:        ryhtyä, jotta korkeimman oikeuden           tava täytäntöön.
23562:        päätöstä ei vietäisi käytännössä toteu-
23563:        tukseen ja lasta saatettaisi asemaan,          Hallitus katsoo, että voimassa oleva lainsää-
23564:        joka saattaa tuhota hänen nuoren elä-       däntö on toteuttanut niin tehokkaasti kuin
23565:        mänsä lopullisesti?                         lainsäädännön keinoin on mahdollista sen peri-
23566:                                                    aatteen, että lapsen edut ja turvallisen kasvu-
23567:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ympäristön takaaminen lapselle on asetettava
23568: vasti seuraavaa:                                   etusijalle myös täytäntöönpanomenettelyssä.
23569:                                                    Voimassa olevan lainsäädännön muuttamiselle
23570:    Lapsen huollosta annetun päätöksen täytän-
23571:                                                    ei siten tältä osin ole aihetta.
23572: töönpanoa koskevan lain mukaan täytäntöön-
23573: panosta huolehtii ulosotonhaltija. Täytäntöön-        Lapsen huoltoa koskevien asioiden ratkaise-
23574: panomenettely on säännelty siten, että lapsen      minen kuuluu riippumattomille tuomioistuimil-
23575: etuun ja lapsen asemaan on menettelyn kaikis-      le ja täytäntöönpanoviranomaisten asiana on
23576: sa vaiheissa kiinnitettävä erityistä huomiota.     huolehtia annettujen päätösten täytäntöönpa-
23577: Tämän mukaisesti ulosotonhaltijan on kieltäy-      nosta laissa säädetyssä järjestyksessä. Tämän
23578: dyttävä päätöksen täytäntöönpanosta muun           vuoksi hallituksen asiana ei ole puuttua siihen,
23579: muassa silloin, kun olosuhteet ovat päätöksen      miten tuomioistuimet ovat yksittäistapauksissa
23580: antamisen jälk.een muuttuneet niin olennaises-     soveltaneet voimassa olevaa lakia, taikka estää
23581: ti, että asia on lapsen edun vuoksi saatettava     tuomioistuimien laillisessa järjestyksessä anta-
23582: uudelleen     tuomioistuimen     ratkaistavaksi.   mien päätösten toteuttamista täytäntöönpano-
23583: Tuossa uudessa oikeudenkäynnissä tuomiois-         menettelyssä.
23584: 
23585:     Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1988
23586: 
23587:                                                               Oikeusministeri Matti Louekoski
23588:                                       1988 vp. -      KK n:o 388                                       3
23589: 
23590: 
23591: 
23592: 
23593:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23594: 
23595:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           stolen avgöra frågan uteslutande med tanke på
23596: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           barnets bästa, och tidigare utfärdade beslut
23597: nr 1173 av den 7 juni 1988 tili vederbörande          kan alltid ändras, om barnets bästa anses
23598: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        kräva det. Vid rättegången kan domstolen
23599: jande, av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen              också vid behov ge ett interimistiskt förord-
23600: m.fl. undertecknade spörsmål nr 388:                  nande, varigenom ett pågående verkställighets-
23601:                                                       förfarande kan avbrytas också i sådana fall då
23602:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             verkställighetsmyndigheten har ansett att be-
23603:        vidta för att högsta domstolens utslag         slutet skall verkställas.
23604:        inte skall verkställas i praktiken och ett        Regeringen anser att gällande lagstiftning så
23605:        barn försättas i en situation som slutgil-     effektivt som det är möjligt med lagstift-
23606:        tigt kan förstöra dess unga Iiv?               ningsmedel har genomfört principen att bar-
23607:                                                       nets bästa och tryggandet av en lugn uppväxt-
23608:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           miljö för barnet skall ges prioritet också i
23609: följande:                                             verkställighetsförfarandet. Någon anledning
23610:   Enligt lagen om verkställighet av beslut som        att ändra gällande lagstiftning på detta område
23611: gäller vårdnad om barn och umgängesrätt               föreligger således inte.
23612: handhas verkställigheten av överexekutorn.               A vgörandet av frågor som gäller vårdnad
23613: Verkställighetsförfarandet är reglerat så att         om barn åligger oavhängiga domstolar, medan
23614: särskild uppmärksamhet fästs vid barnets bästa        verkställighetsmyndigheterna har som uppgift
23615: och barnets ställning i alla skeden av förfaran-      att verkställa givna beslut i den ordning som
23616: det. 1 enlighet härmed skall överexekutorn            stadgas i lag. Det tillkommer därför inte rege-
23617: vägra att verkställa ett beslut bl.a. i sådana fall   ringen att blanda sig i hur domstolarna i
23618: där förhållandena har förändrats så väsentligt        enskilda fall har tillämpat gällande lag eller att
23619: efter det beslutet gavs att frågan med beaktan-       hindra att beslut som har getts i laglig ordning
23620: de av barnets bästa på nytt bör prövas av             genomförs inom ramen för verkställighetsför-
23621: domstol. Vid den nya rättegången skall dom-           farandet.
23622: 
23623:      Helsingfors den 27 juni 1988
23624: 
23625:                                                                    Justitieminister Matti Louekoski
23626:                                               1988 vp.
23627: 
23628: Kirjallinen kysymys n:o 389
23629: 
23630: 
23631: 
23632: 
23633:                                   Pulliainen: Veitsiluoto Oy:n Oulun sellutehtaan toiminnan py-
23634:                                     säyttämisestä
23635: 
23636: 
23637:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23638: 
23639:    Veitsiluodon Oulun Nuottasaaren tehtaiden         sena, koska viranomaiset eivät ole sen toimin-
23640: kemiallisten aineiden päästöt ympäristöön jat-       taan puuttuneet. Tämä ei ole miltään osin
23641: kuvat. Kevättalven aikana tehtaan laitteiden         hyväksyttävää, mutta kun näin voi tapahtua,
23642: rikkoontumisen ja/tai prosessihäiriöiden vuok-       on vikaa joko lainsäädännössä tai virkamiehis-
23643: si ympäristöön pääsi valtavasti haisevia yhdis-      sä. On syytä olettaa, että tässä tapauksessa
23644: teitä ja glaubersuolana tunnettua natriumsul-        edellisessä. Lisäksi vikaa on varmasti itse teh-
23645: faattia. Sittemmin tehdas on laskenut ympäris-       taassa ja sen johdon käyttäytymisessä. Tehdas
23646: töönsä muita aineita, jotka eivät sinne kuulu.       olisi pitänyt "ajaa alas" heti, kun todettiin,
23647: Muun muassa 20., 25. ja 26. toukokuuta               että järjestelmät eivät toimi moitteettomasti.
23648: sellutehtaalta pääsi ympäristöön (meriveteen)        Nyt on aiheutettu kohtuuttomasti haittaa kau-
23649: mustalipeää, josta osa ajautui Nallikarin leirin-    punkilaisille ja pilattu Oulun mainetta asuin- ja
23650: täalueen uimarantahietikolle. Ensiksi mainittu       työpaikkana vaikka kuinka paljon. Osa vas-
23651: vuoto tapahtui keittämön paisuntajärjestelmäs-       tuusta lankeaa myös kauppa- ja teollisuusmi-
23652: tä: vikaantunut pinnankorkeusmittaus aiheutti        nisteriölle, joka on tyytynyt vain puolustele-
23653: mustalipeän kuohumista. Kuohunut lipeä pääsi         maan tehtaan johdon käyttäytymistä mm. tois-
23654: lauhdejärjestelmään ja sieltä edelleen mereen.       tuviin kirjallisiin kysymyksiin annetuissa vas-
23655: Myöhempi päästö oli taas peräisin happamien          tauksissa.
23656: jätevesien purkualueelta, jossa lattiakanaaliin         Kun lainsäädännölliset keinot ovat tässä ta-
23657: johtava hana oli jätetty auki.                       pauksessa liian hitaita, on tehdas mahtikäskyl-
23658:    Tehtaan ongelmat lyhyen ajan sisällä eivät        lä pysäytettävä välittömästi ja sallittava sen
23659: päättyneet edellä kuvattuun. Kesäkuun 2 päi-         käynnistäminen vasta sitten, kun se on jälleen
23660: vänä tehtaalta tapahtui vuoto, jonka tuloksena       kunnossa.
23661: merellä oli nähtävissä kilometrin pituinen ja 25        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23662: metriä leveä saastelautta. Samoihin aikoihin         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23663: tehtaalta laskettiin ilmoille "pilvi", joka maan     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23664: läheisyyteen ajautuneena aiheutti sen sisään         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23665: joutuneille ihmisille tukalan olon. Tehtaalta on
23666: ilmoitettu, että nämä päästöt ovat eri aineita                  Aikooko Hallitus osaltaan vaikuttaa
23667: kuin mustalipeä. Siis tehtaalla on useita laittei-           siihen, että Veitsiluoto-yhtiön Oulun
23668: ta ja/tai prosesseja vialla.                                 tehtaisiin kuuluva sellutehdas pysäyte-
23669:    Rikkonaisella autolla ei saa ajaa. Rikkonai-              tään välittömästi ja että se käynniste-
23670: sella polkupyörällä ajo on hengenvaarallista.                tään vasta sitten, kun se on jälleen
23671: Tehdas näyttää saavan olla käynnissä rikkonai-               täysin kunnossa?
23672: 
23673:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1988
23674: 
23675:                                           Erkki Pulliainen
23676: 
23677: 
23678: 
23679: 
23680: 280854B
23681: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 389
23682: 
23683: 
23684: 
23685: 
23686:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23687: 
23688:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teen merkitys vesistön kannalta on sekä teh-
23689: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      taan omien että vesiensuojeluviranomaisen ha-
23690: hemies, 8 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn           vaintojen ja analyysien perusteella ollut vähäi-
23691: kirjeenne n:o 1174 ohella toimittanut valtio-       nen.
23692: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-          Kesäseiso kissa 21.-27.6.1988 toteutettavat
23693: sen kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta       parannukset satunnaispäästöjen keräilyjärjes-
23694: kirjallisesta kysymyksestä n:o 389:                 telmässä pienentävät tulevaisuudessa oleellises-
23695:                                                     ti mustalipeävuotojen ja myös likaantuneiden
23696:           Aikooko Hallitus osaltaan vaikuttaa       lauhdevuotojen todennäköisyyttä. Todetta-
23697:        siihen, että Veitsiluoto-yhtiön Oulun        koon myös, että marrraskuun lopussa käyt-
23698:        tehtaisiin kuuluva sellutehdas pysäyte-      töön otettavan aktiivilietelaitoksen valmistut-
23699:        tään välittömästi ja että se käynniste-      tua lievästikin likaantuneet lauhteet johdetaan
23700:        tään vasta sitten, kun se on jälleen         vesistöön biologisesti puhdistettuina.
23701:        täysin kunnossa?
23702:                                                        Lyhytaikainen, noin tunnin kestänyt haju-
23703:                                                     haitta aiheutui putkistomuutostyöstä, joka
23704:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          suoritettiin hajukaasujärjestelmässä haittojen
23705: taen seuraavaa:                                     vähentämiseksi.
23706:    Veitsiluoto Oy:n Oulun selluloosatehdas py-         Yhtiön arvioiden mukaan kevään 1988 pa-
23707: säytettiin 21.6.1988 ja käynnistettiin uudelleen    hoiksi koetut hajuhaitat eivät ole selitettävissä
23708: 28.6.1988. Seisokin aikana tehtaalle kytkettiin     selluloosatehtaan toimintaolosuhteilla. On il-
23709: uusi soodakattila ja kaustistamo sekä otettiin      meistä, että hajuhaittojen kannalta yleensäkin
23710: osittain käyttöön uusi voimalaitos. Näihin toi-     ongelmalliset kevätsäät ovat kuluvana vuonna
23711: miin liittyvät uudistukset ympäristönsuojelu-       olleet niiden syntymiselle otollisemmat. Vas-
23712: järjestelmissä vähentävät oleellisesti ympäristö-   tauksissani edustaja Pulliaisen aikaisempiin ky-
23713: haittoja. Merkittäviä parannuksia ympäristön-       symyksiin olen todennut haisevien rikkiyhdis-
23714: suojelussa suoritetaan vielä syyskuussa ja mar-     teiden määrän laskevan lähikuukausina noin
23715: raskuussa.                                          90 OJo Selke 2 -hankkeeseen sisältyvien toimen-
23716:    Kysymyksessä viitataan kevään ilmapäästöi-       piteiden ansiosta. Kuten edellä todettiin, tietty-
23717: hin ja kahteen toukokuussa tapahtuneeseen           jä toimenpiteitä hajuhaittojen lieventämiseksi
23718: mustalipeävuotoon. Näitä asioita olen jo käsi-      on jo suoritettu. Ratkaisevat parannukset saa-
23719: tellyt vastauksessani kansanedustaja Pulliaisen     daan kuitenkin aikaan uuden soodakattilan
23720: kirjalliseen kysymykseen n:o 348.                   käynnistyessä sekä ennen kaikkea syyskuun
23721:    Uusia asioita kysymyksen perusteluissa ovat      alkupuolelle ajoittuvalla hajukaasujen keräys-
23722: tehtaan jätevesien purkualueella 2. kesäkuuta       ja pohtojärjestelmän käyttöönotolla.
23723: todettu samentuma ja 8. kesäkuuta tehtaan              Edellä olevaan viitaten totean, että kysymyk-
23724: ympäristössä esiintynyt hajuhaitta.                 sestä ilmi käyvä toive Veitsiluodon Oulun sel-
23725:    Veitsiluoto Oy:ltä saatujen tietojen mukaan      luloosatehtaan pysäyttämisestä ja kunnostami-
23726: samentuma aiheutui likaantuneen lauhteen ve-        sesta on tavallaan osittain toteutunut 21.-
23727: sistöön pääsemisestä eikä uudesta mustalipeä-       27.6.1988 suoritettujen toimenpiteiden muo-
23728: vuodosta, kuten julkisuudessa on erheellisesti      dossa. Lisäksi on todettava, että tehtaan lait-
23729: esitetty. Likaantuneen lauhteen lyhytaikainen       teet eivät ole olleet viallisia ja niitä on käytetty
23730: pääsy vesistöön on tehtaan nykyisessä jäteve-       asianmukaisesti. Toiminnassa on noudatettu
23731: sien käsittelyjärjestelmässä mahdollista. Lauh-     lakeja ja lupaehtoja. Viranomaisia on infor-
23732:                                      1988 vp. -     KK n:o 389                                     3
23733: 
23734: moitu esiintyneistä häiriöistä, ja tarpeellisiksi    kannalta erittäin merkittävät investoinnit, joi-
23735: todetut toimenpiteet niiden toistumisen estämi-      den onnistunut toteutus vaatii henkilöstöitä
23736: seksi on toteutettu.                                 vielä runsaasti työtä. Ei ole kuitenkaan syytä
23737:   Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtaalla ovat me-          epäillä, etteikö yhtiö em. pyrkimyksissään on-
23738: neillään sekä ilmansuojelun että vesiensuojelun      nistuisi.
23739: 
23740:     Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1988
23741: 
23742:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
23743: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 389
23744: 
23745: 
23746: 
23747: 
23748:                               Till Riksdagens Herr Talman
23749: 
23750:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            De förbättringar som under sommardrift-
23751: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         stoppet 21.-27.6.1988 skall genomföras i upp-
23752: nr 1174 av den 8 juni 1988 till vederbörande        samlingssystemet för sporadiska utsläpp kom-
23753: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      mer i framtiden att väsentligt minska sannolik-
23754: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-        heten för svartlutläckage samt också förorena-
23755: de spörsmål nr 389:                                 de kondensatläckage. Det kan också konstate-
23756:                                                     ras, att när den aktivslamanläggning som skall
23757:          Ämnar Regeringen för sin del verka         tas i bruk i slutet av november blivit färdig,
23758:        för att verksamheten vid den cellulosa-      kommer även lindrigt förorenade kondensat
23759:        fabrik som hör tili Veitsiluoto-bolagets     att vara biologiskt renade när de leds ut i
23760:        fabriker i Uleåborg omedelbart stoppas       vattendragen.
23761:        och sätts i gång först när fabriken åter
23762:        är fullständigt i skick?                        Den kortvariga stank, som varade ungefär
23763:                                                     en timme, förorsakades av rörändringsarbete,
23764:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som utfördes för att förbättra systemet för
23765: samt anföra följande:                               illaluktande gaser.
23766: 
23767:    Verksamheten vid Veitsiluoto Oy:s cellulosa-        Enligt bolagets uppskattningar kan stanken
23768: fabrik i Uleåborg stoppades 21.6.1988 och           som upplevts som obehaglig under våren 1988
23769: sattes i gång på nytt 28.6.1988. Under drift-       inte förklaras med verksamhetsförhållandena
23770: stoppet kopplades en ny sadapanna och en            vid fabriken. Det är uppenbart att vårvädret,
23771: kausticeringsanläggning tili fabriken samt togs     som annars också ställer tili med problem i
23772: delvis i bruk ett nytt kraftverk. Reformerna        fråga om lukt, i år mer än vanligt gynnat
23773: inom miljövårdssystemen som ansluter sig tili       uppkomsten av luktproblem. I mina svar på
23774: dessa åtgärder kommer väsentligt att minska         riksdagskandidat Pulliainens tidigare spörsmål
23775: miljöskadorna. Betydande förbättringar inom         har jag konstaterat att mängden stinkande
23776: miljövården kommer ännu att göras i septem-         svavelföreningar kommer att miska inom de
23777: ber och i november.                                 närmaste månaderna med ca 90 ll!o tack vare
23778:    I spörsmålet hänvisas tili vårens luftutsläpp    åtgärderna i Selke 2 -projektet. Sam ovan
23779: och till de två svartlutläckagen i maj. Dessa       konstaterades har redan vissa åtgärder vidta-
23780: saker har jag redan behandlat i mitt svar på        gits för att lindra stankolägenheterna. Slutgilti-
23781: riksdagsman Pulliainens spörsmål nr 348.            ga förbättringar fås dock tili stånd när den nya
23782:    Nytt i motiveringarna tili spörsmålet är den     sodapannan tas i bruk samt framförallt när
23783: grumling som konstaterades den 2 juni på            man i början av september tar i bruk ett
23784: avflödesområdet för avfallsvattnet från fabri-      uppsamlings- och förbränningssystem för illa-
23785:                                                     luktande gaser.
23786: ken och den stank som förekommit i fabrikens
23787: omgivningar den 8 juni.                                Med hänvisning till ovannämnda konstaterar
23788:    Enligt uppgifter från Veitsiluoto Oy berodde     jag, att den önskan om att stoppa verksam-
23789: grumlingen på att förorenat kondensat sluppit       heten vid och iståndsätta Veitsiluotos cellulosa-
23790: ut i vattendragen och inte på ett nytt svartlut-    fabrik i Uleåborg, viiken framkommer i spörs-
23791: läckage, vilket missvisande påståtts i offentlig-   målet, på sätt och vis delvis gått i uppfyllelse i
23792: heten. Med fabrikens nuvarande system för           och med de åtgärder som vidtagits 21.-
23793: hantering av avfallsvatten är det möjligt att       27.6.1988. Dessutom kan man konstatera att
23794: förorenat kondensat för en kort stund slipper       fabrikens anordningar inte varit defekta samt
23795: in i vattendragen. Kondensatets inverkan på         att de använts på ändamålsenligt sätt. Lagar
23796: vattendragen har på basen av både fabrikens         och tillståndsvilikor har efterföljts i verksam-
23797: egna och vattenvårdsmyndigheternas observa-         heten. Myndigheterna har underrättats om de
23798: tioner och analyser varit obetydlig.                störningar som förekommit och åtgärder som
23799:                                    1988 vp. -     KK n:o 389                                     5
23800: 
23801: konstaterats vara nödvändiga för att de inte      kel mycket viktiga investeringar som ännu
23802: skall upprepas har vidtagits.                     kräver mycket arbete av personalen för att
23803:   Veitsiluoto Oy:s fabrik i Uleåborg har på       lyckas. Det finns dock inget skäl att misstänka
23804: gång både ur luftvårds- och vattenvårdssynvin-    att bolaget inte skulle lyckas i sina strävanden.
23805: 
23806:     Helsingfors den 11 juli 1988
23807: 
23808:                                                 Handels- och industriminister Ilkka Suominen
23809:                                               1988 vp.
23810: 
23811: Skriftligt spörsmål nr 390
23812: 
23813: 
23814: 
23815: 
23816:                                   Westerlund m.fl.: Om de problem som import av grönsaker
23817:                                     medför för den inhemska produktioneo
23818: 
23819: 
23820:                               Till Riksdagens Herr Talman
23821: 
23822:    Frukt- och grönsaksförbundets grönsaks-           "färskpotatis". Potatisimporten har varit pro-
23823: marknadsföringsråd överenskom om vårens              blematisk på grund av alltför stora rester av
23824: import av frilandsgrönsaker den 28.4. Utgåen-        bekämpningsmedel och faran för spridning av
23825: de från detta beslut beslöt licensverkets styrelse   farliga skadeinsekter.
23826: bevilja importlicenser (se Licensverket infor-          Det råder inget tvivel om att inte för stor
23827: merar nr 5/4.5.1988 nr 19).                          import av utländska grönsaker skulle utgöra en
23828:    Handelns centralaffärer krävde en ökning av       fara för den inhemska tidiga odlingen. Enligt
23829: importen och vid grönsaksmarknadsföringsrå-          "Lantbruk 2000" borde man på landsbygden
23830: dets möte 16.5. beslöt man som kompromiss            utveckla nya näringar i stället för det minskan-
23831: föreslå en rätt betydande ökning bl.a. av im-        de lantbruket. Odlingen av grönsaker är ett
23832: portkvoterna för lök och morötter samt en            specialiseringsalternativ, men också där råder
23833: förlängning av importdatum för huvudkål till         ofta överproduktion. Genom att tidigarelägga
23834: den 4 juni, och härom fattade licensverket           grönsaksodlingen med plasthus och täckmate-
23835: beslut.                                              rial kunde man på landsbygden få en produk-
23836:    Marknaden för den inhemska tidiga kålen           tion som ersätter importen. Då en tidigare
23837: har varit och är besvärlig. Den utländska kålen      skörd fordrar stor arbetsinsats i förhållande till
23838: har pressat ner den i plasthus odlade kålens         arealen passar plasthus- och annan tidig odling
23839: pris till under 10 mark. Under sommaren blir         speciellt bra för de mycket små lägenheterna.
23840: det ett stort överutbud på kål och priset torde         Under våren har man importerat färsk pota-
23841: sjunka under 1 mark.                                 tis från Medelhavsländerna, kål från SEV-län-
23842:    För den färska inhemska lökens del väntas         derna, morötter från Israel och USA och lök
23843: likaså uppstå marknadsproblem. Utländsk lök          från Syd-Amerika. 1 och för sig har en viss
23844: anses behövas parallellt främst för an-              kompletterande import varit nödvändig på
23845: staltsbruk. lmportandelen riskerar dock bli          grund av missväxten senaste sommar. Den
23846: alltför stor då handelns centralaffärer försöker     borde dock ha förverkligats så att man endast
23847: genomdriva en tilläggskvot till licensverkets        skulle ha importerat lagrad skörd, varvid det
23848: styrelsemöte den 13.6. Då inhemska morötter          skulle ha funnits en marknadsandel för tidigt
23849: redan kommit ut på marknaden och import-             inhemsk skörd.
23850: kvoten av morötter är relativt hög kommer               Störande grönsaksimport förorsakar allvarli-
23851: marknadsproblemen speciellt inom denna sek-          ga svårigheter och skapar misstro bland de
23852: tor att bli ytterst besvärliga.                      grönsaksodlare som planerar utvidga och tidi-
23853:    Rekommendationer om potatisimporten ut-           garelägga den inhemska grönsaksodlingen.
23854: färdas av kommitten för uppföljning av pota-            Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
23855: tismarknaden och frågan behandlas i allmän-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
23856: het också av lantbrukets marknadsföringsråd          skriver till vederbörande medlem av statsrådet
23857:  förrän licensverket fattar sitt beslut. Kommit-     ställa följande spörsmål:
23858: ten för uppföljning av potatismarknaden re-
23859:  kommenderade import av "gammal, lagrad"                       Är Regeringen medveten om att im-
23860: potatis. Handeln importerade i maj potatis                  portgrönsaker under detta år importe-
23861:  från Medelhavsländerna och då potatisen var                rats i alltför stor utsträckning och även
23862:  av årets skörd marknadsfördes den som                      i alltför sent skede och sålunda förorsa-
23863: 
23864: 280837H
23865: 2                                 1988 vp. -    KK n:o 390
23866: 
23867:       kat betydande svårigheter för landets           fortsättningen dylik störande import
23868:       egna trädgårdsodlare och                        skall kunna undvikas?
23869:          vilka åtgärder har Regeringen vidta-
23870:       git eller ämnar den vidtaga för att i
23871: 
23872:     Helsingfors den 7 juni 1988
23873: 
23874:                   Henrik Westerlund                     Håkan Malm
23875:                                      1988 vp. -      KK n:o 390                                      3
23876: 
23877: Kirjallinen kysymys n:o 390                                                                Suomennos
23878: 
23879: 
23880: 
23881: 
23882:                                   Westerlund ym.: Vihannesten tuonnin kotimaiselle tuotannolle
23883:                                     aiheuttamista ongelmista
23884: 
23885: 
23886:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23887: 
23888:    Hedelmä- ja vihannesliiton vihannesmarkki-        "uutena perunana". Perunan tuonti on ollut
23889: natoimikunta sopi 28.4. avomaavihannesten            ongelmallista aivan liian suurien torjunta-aine-
23890: tuonnista. Tämän päätöksen nojalla lisenssivi-       jäämien ja vaarallisten tuhohyönteisten leviä-
23891: raston hallitus päätti myöntää tuontiluvat (ks.      misen vaaran vuoksi.
23892: Lisenssivirasto tiedottaa nro 5/4.5.1988 nro            Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö liian suuri
23893: 19).                                                 ulkomaisten vihannesten tuonti muodostaisi
23894:    Kaupan keskusliikkeet vaativat tuonnin li-        vaaraa kotimaiselle varhaisviljelylle. "Maata-
23895: säämistä, ja vihannesmarkkinatoimikunnan             lous 2000" -komitean mukaan maaseudulla
23896: kokouksessa 16.5. päätettiin kompromissina           olisi kehitettävä uusia elinkeinoja vähenevän
23897: ehdottaa hyvin merkittävää mm. sipulin ja            maatalouden sijaan. Vihannesten viljely on
23898: porkkanoiden tuontikiintiöiden nostamista            yksi erikoistumisvaihtoehto, mutta myös sen
23899: sekä keräkaalin tuontipäivämäärän jatkamista         piirissä on usein ylituotantoa. Aikaistamalla
23900: aina 4.6. saakka. Lisenssivirasto tekikin tästä      muovihuoneessa ja katteen alla tapahtuvaa
23901: päätöksen.                                           vihannesten viljelyä voitaisiin maaseudulla saa-
23902:    Kotimaisen varhaiskaalin markkinat ovat ol-       da aikaan tuontia korvaavaa tuotantoa. Koska
23903: leet ja ovat vaikeat. Ulkomainen kaali on            aikainen sato vaatii paljon työtä pinta-alaan
23904: painanut muovihuoneissa kasvatetun kaalin            nähden, sopii muovihuone- ja muu varhaisvil-
23905: hinnan alle 10 markan. Kesän aikana muodos-          jely mainiosti hyvin pienille tiloille.
23906: tuu suuri kaalin ylitarjonta, ja hinta laskenee         Kevään aikana on tuotu uutta perunaa Väli-
23907: alle 1 markan.                                       meren maista, kaalia SEV-maista, porkkanoita
23908:    Tuoreen kotimaisen sipulin osalta odotetaan       Israelista ja Yhdysvalloista sekä sipulia Etelä-
23909: myös markkinavaikeuksia. Ulkomaista sipulia          Amerikasta. Sinänsä tietty täydentävä tuonti
23910: katsotaan tarvittavan kotimaisen rinnalla ensi       on ollut välttämätöntä viime kesän kadon
23911: sijassa laitoskäyttöön. Vaarana on kuitenkin,        vuoksi. Tuonti olisi kuitenkin pitänyt toteuttaa
23912: että tuontiosuus muodostuu aivan liian suurek-       ainoastaan varastoitua satoa tuomalla, jolloin
23913: si kaupan keskusliikkeiden yrittäessä ajaa läpi      kotimaiselle aikaiselle sadalle olisi jäänyt
23914: päätöstä lisäkiintiöstä lisenssiviraston hallituk-   markkinaosuus.
23915: sen 13.6. pidettävässä kokouksessa. Kun koti-           Haitallinen vihannesten tuonti aiheuttaa va-
23916: maista porkkanaa on jo tullut markkinoille ja        kavia vaikeuksia ja epäluuloa niiden vihannes-
23917: porkkanan tuontikiintiö on suhteellisen suuri,       viljelijöiden joukossa, jotka suunnittelevat ko-
23918: muodostuvat erityisesti tämän sektorin markki-       timaisen vihannesviljelyn laajentamista ja ai-
23919: naongelmat hyvin hankaliksi.                         kaistamista.
23920:     Perunan tuontia koskevia suosituksia antaa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23921: perunan markkinakatsaustyöryhmä, ja kysy-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
23922: mystä käsitellään yleensä myös maatalouden           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23923: markkinatoimikunnassa, ennen kuin lisenssivi-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23924:  rasto tekee päätöksensä. Perunan markkina-          sen:
23925:  katsaustyöryhmä suositteli "vanhan, varastoi-
23926: dun" perunan tuontia. Kauppa tuotti touko-                    Onko Hallitus tietoinen, että tuonti-
23927:  kuussa perunaa Välimeren maista, ja perunan                vihanneksia on tänä vuonna tuotu liian
23928:  ollessa tämän vuoden satoa se markkinoitiin                paljon ja myös liian myöhään, mistä on
23929: 4                               1988 vp. -   KK n:o 390
23930: 
23931:       aiheutunut huomattavia vaikeuksia              mihin toimenpiteisiin Hallitus on
23932:       maamme puutarhanviljelijöille, ja            ryhtynyt tai aikoo ryhtyä haitallisen
23933:                                                    vihannestuonnin välttämiseksi?
23934: 
23935:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1988
23936: 
23937:                   Henrik Westerlund                 Håkan Malm
23938:                                    1988 vp. -     KK n:o 390                                     5
23939: 
23940: 
23941: 
23942: 
23943:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23944: 
23945:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     varastovihannesten osalta päätettiin aloittaa
23946: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     hieman normaalia aikaisemmin edellisen kau-
23947: olette 7 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-     den huonon sadon vuoksi. Päätökset tuonnin
23948: jeenne n:o 1175 ohella toimittanut valtioneu-     aloittamisajankohdasta ja määristä on tehty
23949: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      sen tietämyksen perusteella, mitä tuottajapuo-
23950: kansanedustaja Henrik Westerlundin ym. näin       lella on ollut esittää sadon kehityksestä ja mitä
23951: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 390:    kaupalla puolestaan uuden sadon markkinoille
23952:                                                   saamisesta. Hedelmä- ja vihannesliiton vihan-
23953:          Onko Hallitus tietoinen, että tuonti-    nesmarkkinatoimikunnan kokouksissa kaupan
23954:        vihanneksia on tänä vuonna tuotu liian     ja tuottajien edustajien käsitykset poikkeavat
23955:        paljon ja myös liian myöhään, mistä on     usein toisistaan ja tehdyt suositukset ovat
23956:        aiheutunut huomattavia vaikeuksia          yleensä kompromisseja.
23957:        maamme puutarhanviljelijöille, ja
23958:          mihin toimenpiteisiin Hallitus on           Perunan osalta voidaan todeta, että kun
23959:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä haitallisen      viime vuoden kotimainen perunasato oli heik-
23960:        vihannestuonnin välttämiseksi?             ko, jouduttiin perunaa tuomaan poikkeukselli-
23961:                                                   sen paljon. Välimeren maista tuoduissa monis-
23962:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       sa perunaerissä todettiin tuontitarkastuksissa
23963: taen seuraavaa:                                   kuitenkin runsaasti kasvintuhoajia ja tämän
23964:                                                   vuoksi maahantuonti jouduttiin kieltämään.
23965:    Vihannesten tuonnin aika- ja määrärajoituk-
23966:                                                   On ilmeistä, että huonon sadon ja tuontiperu-
23967: sista päättää lisenssiviraston johtokunta. Li-
23968: senssiviraston päätöksen tueksi on Hedelmä- ja    nan heikon laadun vuoksi ruokaperunan tar-
23969:                                                   jonta on ollut kevään kuluessa niukkaa.
23970: vihannesliiton markkinatoimikuntien yhteyteen
23971: kehitetty erillinen neuvottelumenettely. Tämä        Perunan ja vihannesten tuonnin aloittamis-
23972: on kehittynyt yhä toimivammaksi yhteistyö-        ajankohdan ja tuontimäärien paremmaksi so-
23973: muodoksi kaupan, teollisuuden ja tuottajien       vittamiseksi vastaamaan vallitsevaa markkina-
23974: sekä valtion edustajien kesken. Markkinatoi-      tilannetta on päätös tuonnin lopettamisesta ja
23975: mikunnat antavat suositukset Iisenssivirastolie   määräkiintiöiden asettamisesta voitava tehdä
23976: muun muassa vihannesten tuontiajankohdista.       nykyistä aikaisemmassa vaiheessa, jotta kau-
23977: Toimikunnissa muodostetaan yhteisesti hyväk-      pan tarpeet voitaisiin ennakoida riittävän ai-
23978: sytty ratkaisu kulloinkin käytettävissä olevan    kaisessa vaiheessa. Tähän päästään paitsi käy-
23979: tiedon perusteella. Varsinkin varhaisvihannes-    tössä olevan neuvottelumenettelyn edelleen ke-
23980: tuotannon ennustaminen on osoittautunut eri-      hittämisellä ennen kaikkea parantamalla tuon-
23981: tyisen hankalaksi muun muassa sääolosuhtei-       tipäätöksiä helpottavia tilastointijärjestelyjä.
23982: den ennakoimisen vaikeuden takia.                 Tuonnin kannalta tärkeimpiä tilastoja ovat
23983:    Perunan tuonnin aika- ja määrärajoituksista    tuotanto-, hinta- ja varastotilastot. Myös voi-
23984: päättäessään lisenssivirasto pyytää lausuntoa     daan todeta, että tilanne varhaisvihannesmark-
23985: perunan markkinakatsaustyöryhmältä sekä           kinoilla selkeytyisi huomattavasti, jos kauppa
23986: maatalouden markkinointineuvostolta. Tuonti       tekisi viljelysopimuksia myös varhaistuotteista,
23987: varastovihannesten osalta päätetään yleensä       kuten se jo tekee varastovihanneksista. Tämä
23988: aloitettavaksi siinä vaiheessa, kun kotimainen    kehitys johtaisi järkevään varhaistuotantoon,
23989: edellisen vuoden sato on markkinoitu. Varas-      jolloin ajankohta huomioon ottaen olisi koti-
23990: totilanteesta antaa Maatalouskeskusten liitto     maisia tuotteita tarjolla kohtuuhintaan myös
23991: r.y. selvityksen. Kuluvana keväänä tuonti eri     alkukesästä.
23992: 
23993:     Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1988
23994: 
23995:                                                                    Ministeri Pertti Salolainen
23996: 6                                  1988 vp. -      KK n:o 390
23997: 
23998: 
23999: 
24000: 
24001:                              Tili Riksdagens Herr Talman
24002: 
24003:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        louskeskusten liitto r. y. (Lantbrukscentralernas
24004: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        förbund) ger en utredning om lagersituationen.
24005: nr 1175 av den 7 juni 1988 tili vederbörande       Den här våren beslöt man att påbörja importen
24006: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       av olika slags lagergrönsaker litet tidigare än
24007: följande av riksdagsman Henrik Westerlund          normalt på grund av den dåliga skörden från
24008: m.fl. undertecknade spörsmål nr 390:               föregående säsong. Besluten om tidpunkten för
24009:                                                    påbörjandet av importen och om importkvan-
24010:           Är Regeringen medveten om att im-        titeterna har fattats på grundval av vad produ-
24011:        portgrönsaker under detta år importe-       centerna vetat om skördens utveckling och vad
24012:        rats i alltför stor utsträckning och även   handeln å sin sida vetat om hur den nya
24013:        i alltför sent skede och sålunda förorsa-   skörden fås ut på marknaden. Vid Hedelmä- ja
24014:        kat betydande svårigheter för landets       vihannesliittos grönsaksmarknadsföringsråds
24015:        egna trädgårdsodlare och                    möten avviker de uppfattningar handelns och
24016:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-     producenternas representanter har ofta från
24017:        git eller ämnar den vidtaga för att i       varandra och rekommendationerna är i all-
24018:        fortsättningen dylik störande import        mänhet kompromisser.
24019:        skall undvikas?                                Beträffande potatisen kan det konstateras
24020:                                                    att då den inhemska potatisskörden i fjol var
24021:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       svag blev man tvungen att importera exceptio-
24022: samt anföra följande:                              nellt mycket potatis. 1 många potatispartier
24023:    Licensverkets styrelse beslutar om tids- och    som importerats från medelhavsländerna kon-
24024: kvantitetsbegränsningarna för importen av          staterades dock så rikligt med växtförstörare
24025: grönsaker. Som stöd för licensverkets beslut       vid importinspektionen att man blev tvungen
24026: har i samband med Hedelmä- ja vihannesliittos      att förbjuda importen. Det är uppenbart att
24027: (Frukt- och grönsaksförbundet) marknadsfö-         utbudet av matpotatis har varit knappt under
24028: ringsråd utvecklats ett separat förhandlingsför-   vårens lopp på grund av den dåliga skörden
24029: farande. Detta har utvecklats tili en alltmer      och den dåliga kvaliteten hos importpotatisen.
24030: fungerande samarbetsform mellan representan-          För att tidpunkten för påbörjandet av im-
24031: terna för handeln, industrin och producenterna     porten av potatis och grönsaker och import-
24032: samt staten. Marknadsföringsråden ger licens-      kvantiteterna bättre skall kunna avpassas efter
24033: verket rekommendationer om bl.a. importtid-        den rådande situationen på marknaden måste
24034: punkterna för grönsaker. 1 råden fattas beslut     beslut om slopande av importen och uppstäl-
24035: som godkänns gemensamt på grundval av de           lande av kvantitetskvoter kunna fattas i ett
24036: uppgifter som står tili förfogande. Det har        tidigare skede än för närvarande, så att han-
24037: visat sig speciellt besvärligt att prognostisera   delns behov kan beaktas i ett tiliräckligt tidigt
24038: primörproduktionen, bl.a. för att det är svårt     skede. Dettakan uppnås förutom genom vida-
24039: att förutsäga väderleksförhållandena.              reutveckling av det förhandlingsförfarande
24040:    Då licensverket beslutar om tids- och kvanti-   som är i bruk framför allt genom förbättring
24041: tetsbegränsningarna för importen av potatis        av de statistikföringsarrangemang som under-
24042: begär det utlåtande av kommitten för uppfölj-      lättar importbesluten. Bland de med tanke på
24043: ning av potatismarknaden samt marknadsfö-          importen viktigaste statistikerna är statistiker-
24044: ringsrådet för lantbruket. Man beslutar i all-     na över produktionen, prisen och lagren. Det
24045: mänhet att importen av lagergrönsaker skall        kan också konstateras att situationen på pri-
24046: påbörjas i det skedet då den inhemska skörden      mörmarknaden skulle bli betydligt klarare om
24047: från föregående år har marknadsförts. Maata-       handeln gjorde odlingsavtal också om de tidiga
24048:                                   1988 vp. -    KK n:o 390                                   7
24049: 
24050: sorterna såsom den redan gör om lagergrönsa-    finnas inhemska produkter till ett med be-
24051: kerna. Denna utveckling skulle leda till en     aktande av tidpunkten rimligt pris också på
24052: förnuftig tidig produktion, varvid det skulle   försommaren.
24053: 
24054:     Helsingfors den 1 juli 1988
24055: 
24056:                                                                 Minister Pertti Salolainen
24057:                                              1988 vp.
24058: 
24059: Kirjallinen kysymys n:o 391
24060: 
24061: 
24062: 
24063: 
24064:                                  Kortesalmi: Etätyön lisäämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
24065: 
24066: 
24067:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24068: 
24069:    Uutta työnteon muotoa, kotona tai kodin            Suomeen on perusteilla ensimmäinen etätyö-
24070: lähellä tehtävää nk. etätyötä on Suomessa          keskus Jyväskylän Kuokkalan alueelle. Tähän
24071: kokeiltu erittäin vähän. Uusi käytettävissä ole-   keskukseen sijoittuisi useiden eri yritysten atk-
24072: va tietotekniikka mahdollistaisi kuitenkin jo      työntekijöitä. Keskuksen toiminta on suunni-
24073: nyt työnteon siirtämisen suurilta työpaikoilta     teltu aloitettavaksi syyskuussa 1989.
24074: kotiin tai lähelle kotia. Myös työn luonne on         Valtiovallan tulisi tukea ja nopeuttaa etätyö-
24075: viime aikoina muuttunut etätyön suuntaan.          kokeilua merkittävästi nykyistä enemmän. Etä-
24076: Lisääntyvässä määrin tuotetaan tietoa eikä ta-     työn yleistyessä pystyttäisiin useiden sivu- ja
24077: varoita.                                           syrjäalueiden ongelmia helpottamaan merkittä-
24078:                                                    västi mm. Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä La-
24079:                                                    pissa.
24080:    Etätyötä tehdään tällä hetkellä lähes kaikki-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24081: alla läntisen Euroopan maissa. Työtyyppi on        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24082: vähitellen yleistynyt, vaikkei siinä olekaan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24083: edetty useimmissa maissa tehtyjen suunnitel-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24084: mien mukaisesti. Työntekijöiden kokemukset
24085: ovat valtaosaltaan myönteisiä ja hyvinä puoli-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24086: na koetaan ajankäytön joustavuus ja itsenäi-              nk. etätyön nykyistä voimakkaammaksi
24087: syys. Työnantajille etätyökokeilut ovat tuoneet           tukemiseksi ja siten tämän maamme
24088: kustannussäästöjä ja tehokkuutta. Etätyö toisi            sivu- ja syrjäalueille erittäin sopivan
24089: omalta osaltaan apua myös aluepoliittisiin on-            työnteon muodon yleistymisen edistä-
24090: gelmiin.                                                  miseksi maassamme?
24091: 
24092:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1988
24093: 
24094:                                       J. Juhani Kortesalmi
24095: 
24096: 
24097: 
24098: 
24099: 280853A
24100: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 391
24101: 
24102: 
24103: 
24104: 
24105:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24106: 
24107:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       minnan alueellisesta tukemisesta annetun lain
24108: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       (533/81) nojalla investointi-, käynnistys- ja
24109: olette 8 päivänä kesäkuuta päivätyn kirjeenne       kehittämisavustuksia aloittavien tai toimin-
24110: n:o 1176 ohella toimittanut valtioneuvoston         taansa laajentavien yritysten hankkeisiin.
24111: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, et-
24112: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-      tä hanke edistää tasapainoisen alueellisen kehi-
24113: sesta kysymyksestä n:o 391:                         tyksen edistämisestä annetussa laissa säädettyjä
24114:                                                     tavoitteita ja että hakijayrityksellä katsotaan
24115:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       olevan edellytyksiä jatkuvaan kannattavaan
24116:        nk. etätyön nykyistä voimakkaammaksi         toimintaan.
24117:        tukemiseksi ja siten tämän maamme
24118:        sivu- ja syrjäalueille erittäin sopivan         Investointiavustusta myönnetään yrityksen
24119:        työnteon muodon yleistymisen edistä-         käyttöomaisuushankintoihin, käynnistysavus-
24120:        miseksi maassamme?                           tusta yrityksen henkilöstön alkuvaiheen palk-
24121:                                                     kakustannuksiin ja kehittämisavustusta yrityk-
24122:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ~en toimintojen kehittämishankkeisiin.
24123: taen seuraavaa:                                        Etätyön tekijän palkkakustannukset voidaan
24124:    Kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuus-     hyväksyä myös työnantajayritykselle sanotun
24125: piirit voivat pienyritystoiminnan tukemisesta       lain nojalla myönnettävän käynnistysavustuk-
24126: annetun valtioneuvoston päätöksen (177 /88)         sen piiriin.
24127: nojalla myöntää investointi- ja käynnistysavus-        Maatalouspiirien maataloustoimistot voivat
24128: tuksia pienimuotoiseen yritystoimintaan, joka       myöntää maaseudun pienimuotoisen elinkeino-
24129: yrittäjän lisäksi työllistää muita henkilöitä       toiminnan edistämisestä annetun lain ( 1031 /86)
24130: enintään kahta henkilötyövuotta vastaavasti.        nojalla avustuksia ja lainoja elinkeinoihin, jot-
24131: Tukea myönnetään pieniin hankkeisiin, joiden        ka liittyvät maatilatalouteen ja muuhun alku-
24132: kustannusarvio on alle 500 000 markkaa. Tu-         tuotantoon tai täydentävät niitä. Tukea voi-
24133: kea myönnetään etenkin maaseutualueella, jol-       daan myöntää maaseudulla alle 500 asukkaan
24134: la tarkoitetaan haja-asutusaluetta ja pieniä taa-   taajamissa hankkeisiin, jotka yrittäjän lisäksi
24135: jamia.                                              työllistävät toimialasta riippuen enintään kaksi
24136:    Mikäli kotona tai kodin lähellä tehdään          tai kolme ulkopuolista henkilöä.
24137: omassa yrityksessä esimerkiksi alihankintatyö-
24138: tä toiselle yritykselle, voidaan tähän pien-           Myös sanotun lain nojalla voidaan siten
24139: yritystoiminnan tukena myöntää investointi- ja      tukea myöntää kotona tai kodin lähellä itsenäi-
24140: käynnistysavustusta. Tällöin oma yritys voi         senä yrityksenä harjoitettuun toimintaan.
24141: työllistää myös muita perheenjäseniä.                  Hallitus katsoo, että jo nykyisin käytettävis-
24142:    Kauppa- ja teollisuusministeriö ja sen teolli-   sä olevat tukimuodot tarjoavat monipuoliset
24143: suuspiirit voivat myöntää myös tuotantotoi-         mahdollisuudet myös etätyön tukemiseen.
24144: 
24145:     Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1988
24146: 
24147:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
24148:                                     1988 vp. -     KK n:o 391                                     3
24149: 
24150: 
24151: 
24152: 
24153:                              Tili Riksdagens Herr Taimao
24154: 
24155:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ten (533/81) bevilja investerings-, start- och
24156: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         utvecklingsbidrag för projekt inom företag
24157: nr 1176 av den 8 juni 1988 tili vederbörande        som inleder eller utvidgar sin verksamhet.
24158: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        Förutsättningen för beviljandet av bidrag är att
24159: följande av riksdagsman Kortesalmi underteck-       projektet främjar de mål som stadgas i lagen
24160: nade spörsmål nr 391:                               om främjande av en balanserad regional ut-
24161:                                                     veckling och att företaget anses ha förutsätt-
24162:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ningar för fortgående lönsam verksamhet.
24163:        vidta för att bättre än förut stöda det
24164:        s.k. fjärrarbetet och sålunda främja             Investeringsbidrag beviljas för anskaffande
24165:        utbredningen av denna arbetsform,            av anläggningstillgångar, startbidrag för de
24166:        som lämpar sig mycket väl för perifera       första lönekostnaderna för företagets personai
24167:        områden i vårt land?                         och utvecklingsbidrag för projekt som syftar
24168:                                                     tili att utveckla företagets funktioner.
24169:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Lönekostnader för en fjärrarbetare kan ock-
24170: samt anföra följande:                               så godkännas inom ramen för ett startbidrag
24171:                                                     som med stöd av sagda lag beviljas ett arbetsgi-
24172:   Handels- och industriministeriets industri-       varföretag.
24173: distrikt kan med stöd av statsrådets beslut om
24174: stödjande av småföretagarverksamhet (177 /88)           Lantbruksdistriktens lantbruksbyråer kan
24175: bevilja investerings- och startbidrag för sådan     med stöd av lagen om främjande av närings-
24176: företagsverksamhet i liten skala som förutom        verksamhet i liten skala på landsbygden (1031/
24177: företagaren sysselsätter andra personer mot-        86) bevilja bidrag och Iän för näringar som
24178: svarande högst två manår. Bidrag beviljas för       ansluter sig tili eller kompletterar gårdsbruk
24179: små projekt, vilkas kostnadsförslag är mindre       och annan primärproduktion. Bidrag kan be-
24180: än 500 000 mark. Bidrag beviljas i synnerhet        viljas för projekt på landsbygden i tätorter
24181: för projekt på landsbygden, varmed avses gles-      med mindre än 500 invånare, om projekten
24182: bygdsområden och små tätorter.                      förutom företagaren beroende på verksamhets-
24183:   Om någon hemma eller nära hemmet i eget           området sysselsätter högst två eller tre utom-
24184: företag utför t.ex. underleveransarbete för ett     stående personer.
24185: annat företag, kan härför beviljas investerings-       Ä ven med stöd av sagda lag kan bidrag
24186: och startbidrag såsom stöd för småföretagar-        sålunda beviljas för verksamhet som bedrivs
24187: verksamhet. Härvid kan företaget sysselsätta        hemma eller nära hemmet i form av ett själv-
24188: även andra familjemedlemmar.                        ständigt företag.
24189:   Handels- och industriministeriet och dess            Regeringen anser ett de stödformer som
24190: industridistrikt kan även med stöd av lagen om      redan nu finns erbjuder mångsidiga möjlighe-
24191: regionalt stödjande av produktionsverksamhe-        ter också tili stödjande av fjärrarbete.
24192: 
24193:     Helsingfors den 11 juli 1988
24194: 
24195:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
24196:                                                1988 vp.
24197: 
24198: Kirjallinen kysymys n:o 392
24199: 
24200: 
24201: 
24202: 
24203:                                   Pulliainen: Vedyn tutkimisesta energianlähteenä
24204: 
24205: 
24206:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24207: 
24208:   Maapallo on ajautumassa ensi vuosituhan-              Vetyä on yleensä pidetty räjähdysherkkänä
24209: nen alussa syvään energiakriisiin. Öljyn ja          aineena, mutta metalliin varastoituna se lienee
24210: maakaasun varastot hupenevat. Fossiilisten           syttymätön ja räjähtämätön.
24211: polttoaineiden runsas käyttö aiheuttaa vakavia          Vedyn erottamiseen vedestä tarvitaan run-
24212: ympäristöongelmia. Ydinvoimalaitoksiin kyt-          saasti energiaa, mikä tässä tuotantomallissa
24213: keytyy suuren luokan käyttöongelmia sekä itse        saataisiin esim. aurinkoenergiasta siihen sovel-
24214: käyttövaiheessa (esim. Harrisburg ja Tsherno-        tuvilla alueilla.
24215: byl) että ydinjätteiden, erityisesti korkea-aktii-      Tutkimuksiin, joilla selvitetään vedyn käyt-
24216: visten ydinjätteiden varastoinnissa pysyvällä        tömahdollisuuksia energianlähteenä, kannattaa
24217: tavalla. Säästäminen on luonnollisesti tärkein       sijoittaa juuri nyt varoja. Asia kuulunee
24218: energianlähde, mutta kun energiaa joka ta-           kauppa- ja teollisuusministeriölle.
24219: pauksessa tarvitaan, on se tuotettava mahdolli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24220: simman vähän haittaa aiheuttavalla tavalla.          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24221: Tällöin on yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24222: mainittu vety.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24223:   Nestemäisiä vetyä lienee käytetty jo avaruus-                Aikooko Hallitus käytössään olevilla
24224: rakettien energianlähteenä. Vetyä lienee myös                keinoilla tukea tutkimustyötä, jolla sel-
24225: kokeiltu jo lentokoneen polttoaineena, samoin                vitetään vedyn käyttömahdollisuuksia
24226: energianlähteenä kokeiluautoissa.                            energianlähteenä?
24227: 
24228:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1988
24229: 
24230:                                           Erkki Pulliainen
24231: 
24232: 
24233: 
24234: 
24235: 280852Z
24236: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 392
24237: 
24238: 
24239: 
24240: 
24241:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24242: 
24243:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     suuden energiahuollossa sekä luoda pohjaa
24244: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      suomalaisten teollisuusyritysten strategioille
24245: olette 8 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-      näillä alueilla. Ohjelmalla pyritään identifioi-
24246: jeenne n:o 1177 ohella toimittanut valtioneu-      maan ne uuden energiateknologian erityis-
24247: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       alueet, joilla suomalaisella osaamisella ja taito-
24248: kansanedustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kir-     tiedolla olisi kilpailukykyä kansainvälisilläkin
24249: jallisesta kysymyksestä n:o 392:                   markkinoilla. Ohjelma on viisivuotinen; ensim-
24250:                                                    mäisen vuoden julkinen rahoitus on 5,4 Mmk.
24251:           Aikooko Hallitus käytössään olevilla
24252:        keinoilla tukea tutkimustyötä, jolla sel-      NEMO-ohjelmaan kuuluvia teknologia-alu-
24253:        vitetään vedyn käyttömahdollisuuksia        eita alkuvaiheessa ovat lämmön ja sähkön
24254:        energianlähteenä?                           varastointi, uudet polttoaineet kuten vety sekä
24255:                                                    ns. uudet energianlähteet kuten aurinko ja
24256:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tuuli. Ohjelman järjestelmätarkasteluissa tutki-
24257: taen seuraavaa:                                    taan uusien energiaratkaisujen soveltuvuus ole-
24258:                                                    massa olevaan ja tulevaan energiahuoltoomme
24259:    Vedyn laajamittainen käyttö on yksi tulevai-    sekä arvioidaan niiden teknis-taloudellinen kil-
24260: suuden energiaratkaisuja. Monien etujensa,         pailukyky.
24261: mm. monipuolisuuden, joustavuuden ja saas-
24262:                                                       Vetyteknologian osalta ohjelmassa selvite-
24263: teettomuuden vuoksi se on erittäin mielenkiin-     tään mm. vedyn valmistusta kiinteästä poltto-
24264: toinen ja tutkimuskohteena tärkeä. On kuiten-
24265:                                                    aineesta, esim. biomassasta kaasutuksen kaut-
24266: kin muistettava, että vety ei ole energianlähde
24267:                                                    ta, sekä tärkeimpiä hyödyntämismahdollisuuk-
24268: sinänsä, vaan käytettävä vety on ensin tuotet-     sia Suomen kannalta. Selvityksen pohjalta
24269: tava jollain muulla energianlähteellä. Edelleen    käynnistetään jatkossa varsinaiset teknologia-
24270: on luonnollista, että vetyteknologian yhteydes-
24271:                                                    tutkimukset sekä mahdolliset koelaitoskohteet.
24272: sä puhumme vasta vuosisadan vaihteen jälkei-
24273:                                                    Pohtokennoihin liittyvät projektit sekä hydri-
24274: sestä energiataloudesta.
24275:                                                    dilämpöpumpun kokeilu ohjelmassa tukevat
24276:    Maailmalla on käynnissä varsin laajoja tut-     myös vedyn käyttöä. Integroitujen energiajär-
24277: kimusohjelmia vedyn käytön lisäämiseksi ja         jestelmien esitutkimus selvittää energiahuollon
24278: teknologioiden kehittämiseksi. Suomessa on         rakenteellisia kysymyksiä siirryttäessä puhtai-
24279: 1980-luvulla toteutettu kahdeksan erillistä tut-   siin polttoaineisiin. NEMO-ohjelmassa on li-
24280: kimusprojektia suoraan vedyn energiakäyttöön       säksi suunnitteilla kartoittaa fotokemialliset ja
24281: liittyen. Valtaosin näissä on pyritty tutkimaan    -biologiset vedyn valmistustekniikat.
24282: muualla tehdyn tutkimuksen soveltamismah-
24283: dollisuuksia Suomessa. Näistä projekteista esi-       Kansainvälinen yhteistyö on myös tällä tut-
24284: merkkinä mainittakoon viimeistelyvaiheessa         kimusalueelia merkittävässä asemassa. Vety-
24285: oleva noin vuoden kestänyt Vetyteknologia-         teknologiaan liittyviä kansainvälisiä yhteistyö-
24286: tutkimusprojekti, jossa alan viimeisin tilanne     hankkeita on OECD-maiden energiajärjestön
24287: maailmalla on selvitetty sekä paneuduttu erityi-   International Energy Agencyn (lEA) ja Euroo-
24288: sesti elektrolyyttisiin valmistusmenetelmiin.      pan yhteisön puitteissa. IEA:n tutkimussopi-
24289:    Tänä vuonna vetyteknologiatutkimus on si-       mukseen Suomi on saanut kutsun liittyä jäse-
24290: sällytetty laajahkoon uuteen kansalliseen ener-    neksi. Sopimukseen liittymistä harkitaan par-
24291: giatutkimusohjelmaan: Uudet energiajärjestel-      haillaan.
24292: mät (NEMO). Ohjelma on käynnistynyt tänä              Yhteenvetona kysymykseen voidaan todeta,
24293: keväänä ja sen tavoitteena on selvittää uusien     että kauppa- ja teollisuusministeriö on jo ryh-
24294: energiaratkaisujen merkitys Suomen tulevai-        tynyt toimenpiteisiin vetyteknologian käytön
24295:                                    1988 vp. -     KK n:o 392                                        3
24296: 
24297: tutkimiseksi Suomessa. Minimitavoitetasona         dollisia erityisalueita, joilla Suomella voisi olla
24298: on ulkomaisen teknologisen kehityksen seuraa-      edellytyksiä myös oman teknologian kehittämi-
24299: minen ja valmiuksien luonti teknologian siir-      seen ja sen vientiin.
24300: toon. Tämän lisäksi kartoitetaan sellaisia mah-
24301: 
24302:     Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1988
24303: 
24304:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
24305: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 392
24306: 
24307: 
24308: 
24309: 
24310:                               Till Riksdagens Herr Talman
24311: 
24312:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Finlands framtida energihushållning samt till
24313: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          att skapa en grund för de finländska industri-
24314: nr 1177 av den 8 juni 1988 till vederbörande         företagens strategier på dessa områden. Med
24315: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       programmet försöker man identifiera de spe-
24316: jande av riksdagsman Pulliainen underteckna-         cialområden inom den nya energiteknologin
24317: de så lydande spörsmål nr 392:                       där finländsk know-how och finländskt kun-
24318:                                                      nande är konkurrenskraftiga även på de inter-
24319:          Har Regeringen för avsikt att med de        nationella marknaderna. Programmet skall på-
24320:        medel som står till dess förfogande           gå i fem år, och av allmänna medel anslås 5,4
24321:        stöda forskningsarbete, som utreder           Mmk för det första forskningsåret.
24322:        möjligheterna att använda väte såsom              Till NEMO-programmets teknologiområden
24323:        energikälla?                                  hör i begynnelseskedet lagring av värme och el,
24324:                                                      nya bränslen såsom väte samt så kallade nya
24325:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          energikällor såsom sol och vind. 1 pro-
24326: anföra följande:                                     grammets systemforskning studeras hur nya
24327:    En vidsträckt användning av väte är en av         energilösningar skall anpassas till vår nuvaran-
24328: framtidens energilösningar. På grund av sina         de och framtida energihushållning och de nya
24329: många fördelar, bl.a. mångsidigheten, smidig-        energilösningarnas tekniskt-ekonomiska kon-
24330: heten och renheten är vätet mycket intressant        kurrenskraft utreds.
24331: och ett viktigt forskningsobjekt. Man skall              För väteteknologins vidkommande skall man
24332: dock komma ihåg, att väte inte utgör en              bl.a. studera framställningen av väte ur fasta
24333: energikälla i sig utan det väte som skall utnytt-    bränslen t.ex. biomassa genom förgasning
24334: jas måste först produceras med någon annan           samt de viktigaste möjligheterna att utnyttja
24335: energikälla. Vidare är det naturligt, att vi talar   väte ur finländskt perspektiv. På basen av den
24336: om väteteknologi i samband med energihus-            utredning som erhålls skall i fortsättningen
24337: hållningen först efter sekelskiftet.                 inledas egentlig teknologiforskning samt even-
24338:    1 hela världen pågår mycket omfattande            tuellt pilotplantverksamhet. Andra projekt
24339: forskningsprogram som syftar till att öka an-        som stöder användningen av väte i detta pro-
24340: vändningen av väte och utveckla det teknolo-         gram gäller bränsleceller samt provdrift av en
24341: giska kunnandeL 1 Finland har åtta olika             hydridvärmepump. En förstudie av integrerade
24342: forskningsprojekt genomförts under 1980-talet        energisystem skall utreda frågor angående
24343: i direkt samband med energianvändning av             energihushållningens struktur vid övergång till
24344: väte. 1 största delen av dessa projekt har man       renare bränslen. 1 NEMO-programmet plane-
24345: försökt undersöka möjligheterna att tillämpa         ras dessutom en kartering av fotokemiska och
24346: utländska forskningsresultat i Finland. Såsom        -biologiska metoder att framställa väte.
24347: ett exempel på dessa projekt kan nämnas                  Även på detta forskningsområde är det
24348: forskningsprojektet Väteteknologi som håller         internationella samarbetet av stor betydelse.
24349: på att fullbordas efter att ha pågått i ca ett år.   Det finns internationella samarbetsprojekt som
24350: 1 detta projekt har det senaste läget på området     ansluter sig till väteteknologin inom ramen för
24351: i världen utretts och man har i synnerhet satt       OECD-ländernas energiorgan lnternational
24352: sig in i metoder att framställa väte med             Energy Agency (lEA) och de Europeiska Ge-
24353: elektrolys.                                          menskaperna. Finland har inbjudits att ansluta
24354:    1 år ingår väteteknologiforskningen i ett         sig till IEA:s forskningsavtal och detta över-
24355: ganska omfattande nytt nationellt energiforsk-       vägs som bäst.
24356: ningsprogram: Nya energimetoder (NEMO).                 Sammanfattningsvis kan konstateras, att
24357: Programmet startade i våras och det syftar till      handels- och industriministeriet redan skridit
24358: att utreda betydelsen av nya energilösningar i       till åtgärder för att stöda den finländska forsk-
24359:                                    1988 vp. -    KK n:o 392                                    5
24360: 
24361: ningen angående användningen av väteteknolo-      teknologi. Dessutom kartläggs sådana even-
24362: gi. Målsättningens miniminivå är uppföljning      tuella specialområden, där Finland kan ha
24363: av den teknologiska utvecklingen utomlands        förutsättningar att även utveckla sin egen tek-
24364: och skapande av beredskap för att importera       nologi och exportera denna.
24365: 
24366:     Helsingfors den 11 juli 1988
24367: 
24368:                                                 Handels- och industriminister Ilkka Suominen
24369:                                              1988 vp.
24370: 
24371: Kirjallinen kysymys n:o 393
24372: 
24373: 
24374: 
24375: 
24376:                                  Pulliainen: Viikonloppuosastojen järjestämisestä perheellisille
24377:                                     vangeille
24378: 
24379: 
24380:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24381: 
24382:    Pitkäaikaisvangit ja heidän perheensä saane-    tästä syystä satsata puhumattakaan siitä, että
24383: vat Oulussa vuonna 1989 oman viikonloppu-          inhimilliset perusteet ovat vankat.
24384: osaston. Valtio ja Oulun kaupunki ovat sopi-          Kun Oulun lääninvankila ottaa näin harp-
24385: massa asiaan liittyvästä maanvaihdosta ja vii-     pauksen oikeaan suuntaan, on perusteltua ai-
24386: konloppuosastoksi kunnostettavan kiinteistön       hetta kysyä, aiotaanko ottaa vastaavia harp-
24387: siirtymisestä kaupungilta oikeusministeriön        pauksia myös muiden vankiloiden puitteissa.
24388: hallintaan.                                        Sulkavan kuntoutusyksikössä lienee samanlai-
24389:                                                    sia järjestelyjä kuin Oulussa.
24390:    Tämä idea on uusi koko maassa ja jatkotoi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24391: mille esimerkiksi kelpaava. Suojatyökeskuk-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24392: seen saneerataan kaksi kaksiota. Niissä viikon-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24393: loppua viettämällä erityisesti pitkäaikaisvangit   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24394: voinevat pitää suhteitaan läheisiinsä kunnossa.
24395: Useilla vangeilla nämä suhteet ovat menneet                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vii-
24396: poikki, kun keinoja niiden ylläpitämiseksi ei              konloppuosastojen järjestämiseksi per-
24397: ole ollut. Kun suhteet ovat kunnossa, niin                 hetapaamisia varten vangeille, erityises-
24398: siirtyminen vankilan ulkopuoliseen elämään                 ti pitkäaikaisvangeille, Oulun läänin-
24399: helpottunee ratkaisevasti. Tämä puolestaan on              vankilan näyttämän esimerkin mukai-
24400: koko yhteiskunnan etu. Siihen kannattaa jo                 sesti?
24401: 
24402:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1988
24403: 
24404:                                         Erkki Pulliainen
24405: 
24406: 
24407: 
24408: 
24409: 280850X
24410: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 393
24411: 
24412: 
24413: 
24414: 
24415:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24416: 
24417:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     laitoksen toiminnan alusta asti myös viikonlop-
24418: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      putapaamisina.
24419: olette 9 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-         Valvomattomien tapaamisten järjestämistä
24420: jeenne n:o 1079 ohella toimittanut valtioneuvos-   on hidastanut tarkoitusta varten sopivien tilo-
24421: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     jen puute vankiloissa. Viikonlopputapaamisten
24422: sanedustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta       järjestäminen asettaa tarkoitukseen käytettävil-
24423: kirjallisesta kysymyksestä n:o 393:                le tiloille vielä suurempia vaatimuksia. Tällä
24424:                                                    hetkellä pyritään ensisijaisesti laajentamaan
24425:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vii-      valvomattomien tapaamisien mahdollisuuksia
24426:        konloppuosastojen järjestämiseksi per-      niihin vankiloihin, joissa niitä ei vielä järjeste-
24427:        hetapaamisia varten vangeille, erityi-      tä.
24428:        sesti pitkäaikaisvangeille, Oulun läänin-      Myös pitempiaikaisten valvomatlomien ta-
24429:        vankilan näyttämän esimerkin mukai-         paamisten mahdollisuuksia pyritään järjestä-
24430:        sesti?                                      maan.       Kotiniemen    koulukodin       tiloihin
24431:                                                    1.10.1988 perustettavan Vilppulan varavanki-
24432:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lan toiminnan suunnittelu on parhaillaan vireil-
24433: vasti seuraavaa:                                   lä. Laitoksen toimintaan tulee tämänhetkisten
24434:                                                    suunnitelmien mukaan kuulumaan perheleiri-
24435:    Jotta vankien mahdollisuuksia pitää yllä        toiminta, jonka tarkoituksena on vankien ja
24436: suhteita läheisiinsä vankeusaikanaan voitaisiin    heidän perheidensä yhteisen elämän edellytys-
24437: helpottaa, on vankiloissa pyritty viime vuosina    ten ylläpitäminen ja parantaminen. Mahdolli-
24438: luomaan edellytyksiä valvomattorniin tapaami-      sesti vangin yhdessäolo perheensä kanssa lai-
24439: siin. Ainoastaan Sulkavan kurssikeskuksessa        toksessa tulisi kestämään viikonlopun tai pi-
24440: on valvomattornia perhetapaamisia järjestetty      temmän leiriajan.
24441: 
24442:     Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1988
24443: 
24444:                                                                Oikeusministeri Matti Louekoski
24445:                                    1988 vp. -     KK n:o 393                                      3
24446: 
24447: 
24448: 
24449: 
24450:                             Tili Riksdagens Herr Talman
24451: 
24452:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       oövervakade familjebesök även i form av
24453: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       veckoslutsbesök.
24454: av den 9 juni 1988 nr 1079 tili vederbörande
24455: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       Anordnandet av oövervakade besök har
24456: jande, av riksdagsman Erkki Pulliainen under-     fördröjts på grund av bristen på lämpliga
24457:                                                   utrymmen i fängelserna. Veckoslutsbesöken
24458: tecknade spörsmål nr 393:
24459:                                                   ställer ännu större krav på de utrymmen som
24460:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     används för ändamålet. För närvarande strä-
24461:        att, enligt exempel från Uleåborgs läns-   var man i första hand efter att utsträcka
24462:        fängelse,     anordna veckoslutsavdel-     möjligheterna för oövervakade besök tili de
24463:        ningar där fångarna, framför allt lång-    fängelser där sådana ännu inte anordnas.
24464:        tidsfångarna, kan ta emot besök av sina       Avsikten är att också skapa möjligheter för
24465:        familjer?                                  långvarigare oövervakade besök. Planeringen
24466:                                                   av verksamheten vid Vilppula reservfängelse,
24467:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       som 1.10.1988 kommer att inrymmas i Kotinie-
24468: följande:                                         mi skolhems lokaliteter, pågår som bäst. En-
24469:   För att underlätta fångarnas möjligheter att    ligt planerna kommer verksamheten att omfat-
24470: upprätthålla kontakterna med sina anhöriga        ta familjeläger, vilkas syfte är att upprätthålla
24471: under fängelsetiden har man i fängelserna un-     och förbättra förutsättningarna för fångarnas
24472: der de senaste åren försökt skapa förutsätt-      och deras familjers samliv. Eventuellt kommer
24473: ningar för oövervakade besök. Endast vid          fångarna att tilibringa ett veckoslut eller en
24474: kurscentralen i Sulkava har det ända sedan        längre lägerperiod tillsammans med sina famil-
24475: anstalten inledde sin verksamhet anordnats        jer i anstalten.
24476: 
24477:     Helsingfors den 5 juli 1988
24478: 
24479:                                                                Justitieminister Matti Louekoski
24480: 1
24481: 
24482: 1
24483: 
24484: 1
24485: 
24486:     1
24487: 
24488:     1
24489: 
24490:     1
24491: 
24492:         1
24493: 
24494:         1
24495: 
24496:         1
24497: 
24498:             1
24499: 
24500:             1
24501: 
24502:             1
24503: 
24504:                 1
24505: 
24506:                 1
24507: 
24508:                 1
24509: 
24510:                     1
24511: 
24512:                     1
24513: 
24514:                     1
24515:                                               1988 vp.
24516: 
24517: Kirjallinen kysymys n:o 394
24518: 
24519: 
24520: 
24521: 
24522:                                  Kortesalmi: Kero-, Irni- ja Polojärven säännöstelystä aiheutu-
24523:                                    vien haittojen vähentämisestä
24524: 
24525: 
24526:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24527: 
24528:    Sähköyhtiö Pohjolan Voima Oy on säännös-         ka tuhoutuu happamoitumisen takia. Kevätku-
24529: tellyt Kero-, Irni- ja Polojärveä sähköntuotan-     tukala ei pysty nousemaan, ja syyskutukalan
24530: non tarpeisiin jo 22 vuoden ajan. Säännöstely-      mäti jää rannalle karkealle maa-ainekselle,
24531: välin ollessa järvialueella huomattavan suuri eli   koska hiekkaranta on hävinnyt. Lisäksi huolta
24532: neljä metriä ovat veden korkeuden vaihtelusta       ovat aiheuttaneet rannan roskat ja sammaleet,
24533: syntyvät haitat alueen kylien asukkaille merkit-    jotka ajautuvat syyskesällä järvelle ja sotkeu-
24534: tävät ja moninaiset. Keväisin kymmenien, jopa       tuvat mm. verkkoihin. Lisäksi rantatörmän
24535: sadan metrin päähän siirtyneen rantaviivan          jatkuva siirtyminen kuluttaa rantatörmää huo-
24536: aiheuttamien haittojen lisäksi on säännöstelys-     lestuttavasti.
24537: tä aiheutunut tappioita alueen elinkeinoelämäl-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24538: le markoissa laskettuna huomattavia summia.         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24539: Lisäksi säännöstely on aiheuttanut luonnon-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24540: kauniin järvimaiseman tuhoutumisen.                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24541:    Vesi- ja ympäristöpiirin kalavahinkojen kor-              Tietääkö Hallitus lrni-, Kero- ja Po-
24542: vausvaateisiin toukokuun alussa antama vasti-              lojärven vedensäännöstelyn aiheutta-
24543: ne on kalastuskuntien mielestä erittäin huoles-            mista runsaista kalataloudellisista ja
24544: tuttava, sillä siinä on kiistetty kaikki säännös-          ympäristöhaitoista, sekä
24545: telyn kalakannalle ja rantojen asukkaille ai-                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24546: heuttamat haitat. Toimitusmiesten tapauksesta              haittojen vähentämiseksi ja jo aiheutu-
24547: antamia lausuntoja pidetään täysin ristiriitaisi-          neiden haittojen täysimääräiseksi kor-
24548: na itse luonnon kanssa. Todellisuudessa sään-              vaamiseksi alueen asukkaille ja kalas-
24549: nöstelyn haitat ovat erittäin suuret. Kalan ruo-           tuskunnille?
24550: 
24551:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1988
24552: 
24553:                                        J. Juhani Kortesalmi
24554: 
24555: 
24556: 
24557: 
24558: 280851Y
24559: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 394
24560: 
24561: 
24562: 
24563: 
24564:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24565: 
24566:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kalakannan hoitovelvoitteiden määrääminen
24567: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ja kalastukselle aiheutuneiden vahinkojen kor-
24568: olette 8 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-      vaaminen Imi- ym. järvien säännöstelyasiassa
24569: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          on parhaillaan vireillä Pohjois-Suomen vesioi-
24570: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      keudessa. Vesioikeus on määrännyt asian käsi-
24571: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-      teltäväksi vesilain mukaisessa katselmustoimi-
24572: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 394:             tuksessa, jonka alkukokoukset pidettiin 5.-
24573:                                                    6. 7.1984. Katselmuskokoukset asiassa pidettiin
24574:          Tietääkö Hallitus Imi-, Kero- ja Po-      6.4.1988 ja toimitusmiesten lausunnon on mää-
24575:        lojärven vedensäännöstelyn aiheutta-        rä valmistua 15.8.1988 mennessä. Toimitus-
24576:        mista runsaista kalataloudellisista ja      miesten annettua lausuntonsa on kalastuskun-
24577:        ympäristöhaitoista, sekä                    nilla ja muilla asianosaisilla vielä vesilain mu-
24578:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       kaan mahdollisuus esittää siitä muistutuksia
24579:        haittojen vähentämiseksi ja jo aiheutu-     taikka vaatimuksia asiassa. Tämän jälkeen asia
24580:        neiden haittojen täysimääräiseksi kor-      siirtyy vesioikeuden ratkaistavaksi.
24581:        vaamiseksi alueen asukkaille ja kalas-
24582:        tuskunnille?                                   Pohjois-Suomen vesioikeus on 8.3.1988 an-
24583:                                                    tanut päätöksen Imi- ym. järvien säännös-
24584:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      telyn lopputarkastuksesta. Lopputarkastukses-
24585: vasti seuraavaa:                                   sa ovat olleet esillä mm. kysymyksessä maini-
24586:    Imi-, Polo-ja Kerojärvien säännöstelyhank-      tut ympäristöhaitat. Siinä on vesilain mukaan
24587: keelle on annettu lainvoimainen lupa Pohjois-      todettu, onko säännöstelyhanke pantu toimeen
24588: Suomen vesioikeuden 14.6.1965 ja korkeim-          niin kuin laissa ja lupapäätöksessä on määrätty
24589: man hallinto-oikeuden 23.9.1966 antamilla          sekä onko hankkeesta odotettavissa sellaista
24590: päätöksillä. Säännöstelyn nykyinen luvanhalti-     yleistä tai yksityistä etua koskevia vahingollisia
24591: ja on vesi- ja ympäristöhallitus. Kaikista sään-   seurauksia, joita lupaa myönnettäessä ei ole
24592: nöstelyhankkeesta aiheutuvista vahingoista ja      otettu huomioon. Vesioikeuden lopputarkas-
24593: haitoista suoritettavista korvauksista sekä tut-   tuspäätöksestä tehdyt valitukset ovat nyt vesi-
24594: kimuksista ja säännnöstelyn toimeenpanosta         ylioikeuden käsiteltävinä.
24595: johtuvista kustannuksista vastaa 24.6.1959 an-
24596: tamansa sitoumuksen mukaisesti Pohjolan               Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että
24597: Voima Oy.                                          Imi-, Polo- ja Kerojärvien säännöstelystä on
24598:    Antaessaan luvan Imi- ym. järvien säännös-      ilmeisesti aiheutunut kalataloudellisia ja ympä-
24599: telyhankkeelle vesioikeus siirsi lopullisen rat-   ristöhaittoja. Näitä haittoja on kuitenkin pyrit-
24600: kaisun kalakannan hoitovelvoitteista ja kalas-     ty vähentämään sekä lainvoimaisten päätösten
24601: tukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaami-        perusteella että Pohjolan Voima Oy:n vapaa-
24602: sesta myöhemmin annettavaksi. Kalataloudel-        ehtoisin toimenpitein. Vahinkojen ja haittojen
24603: listen haittojen vähentämiseksi on Pohjolan        vähentäminen ja korvaaminen on parhaillaan
24604: Voima Oy kuitenkin vapaaehtoisesti istuttanut      vireillä kahdessa eri vesioikeuskäsittelyssä, jo-
24605: säännösteltyihin järviin kalanpoikasia vuodesta    ten kysymys ei anna aihetta enempiin toimen-
24606: 1981 lähtien.                                      piteisiin.
24607: 
24608:     Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1988
24609: 
24610:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
24611:                                      1988 vp. -     KK n:o 394                                       3
24612: 
24613: 
24614: 
24615: 
24616:                               Tili Riksdagens Herr Talman
24617: 
24618:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förorsakats fisket vid regleringen av Imi-,
24619: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         Kero- och Polojärvi är som bäst anhängigt vid
24620: av den 8 juni 1988 tili vederbörande medlem av      Norra Finlands vattendomstol. Vattendomsto-
24621: statsrådet översänt avskrift av följande av         len har beslutat att ärendet i enlighet med
24622: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-         vattenlagen skall behandlas vid en syneförrätt-
24623: nade spörsmål nr 394:                               ning. De första sammanträdena hölls 5.-
24624:                                                     6. 7.1984. Synesammanträden i ärendet hölls
24625:          Är Regeringen medveten om vilka            6.4.1988 och avsikten är att förrättningsmän-
24626:        stora skador vattenregleringen vid Imi-,     nens utlåtande skall vara klart före 15.8.1988.
24627:        Kero- och Polojärvi medför för fiskeri-      När förrättningsmännen har gett sitt utlåtande,
24628:        hushållningen och miljön samt                har fiskelagen och andra berörda ännu i enlig-
24629:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       het med vattenlagen möjlighet att framföra
24630:        ta för att minska skadoma och till fullt     anmärkningar eller krav i ärendet. Därefter
24631:        belopp ersätta invånama i området            överförs ärendet tili avgörande i vattendomsto-
24632:        samt fiskelagen för de skador som re-        len.
24633:        dan uppkommit?
24634:                                                        Norra Finlands vattendomstol gav 8.3.1988
24635:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ett beslut om slutgranskning av regleringen av
24636: samt anföra följande:                               Imi-, Polo- och Kerojärvi. Vid slutgransk-
24637:    Regleringsprojektet vid Imi-, Polo- och Ke-      ningsförrättningen har bl.a. de miljöskador
24638: rojärvi har genom Norra Finlands vattendom-         som nämnts i spörsmålet varit uppe tili diskus-
24639: stols beslut 14.6.1965 och högsta förvaltnings-     sion. Vid förrättningen har man enligt vatten-
24640: domstolens beslut 23.9.1966 beviljats laga          lagen klarlagt om regleringsprojektet har verk-
24641: kraft vunnet tilistånd. Tiliståndet tili regle-     ställts så som fastställts i lagen och tilistånds-
24642: ringen innehas för närvarande av vatten- och        beslutet samt om det av projektet är att vänta
24643: miljöstyrelsen. Pohjolan Voima Oy svarar en-        sådana skadeverkningar på allmän eller privat
24644: ligt en förbindelse 24.6.1959 för alla ersätt-      nytta som inte tagits i betraktande när tilistån-
24645: ningar för skador och olägenheter som               det beviljats. Besvären över vattendomstolens
24646: föranleds av regleringsprojektet samt för kost-     slutgranskningsbeslut behandlas nu av vatten-
24647: nader för undersökningar och verkställande av       överdomstolen.
24648: regleringen.
24649:    Då vattendomstolen gav tilistånd tili regle-        Med hänvisning tili det ovan anförda finner
24650: ringsprojektet vid Imi-, Kero- och Polojärvi,       regeringen att regleringen av Imi-, Polo- och
24651: sköt den upp det slutliga avgörandet om skyl-       Kerajärvi tydligen har medfört skador på
24652: digheter att sköta fiskbeståndet och om ersät-      fiskerinäringen och miljön. Man har dock
24653: tande av skador som förorsakats fisket tili en      försökt minska dessa skador både på basen av
24654: senare tidpunkt. För att minska skadoma inom        laga kraft vunna beslut och med Pohjolan
24655: fiskerihushållningen har Pohjolan Voima Oy          Voima Oy:s frivilliga åtgärder. Minskandet
24656: dock sedan år 1981 frivilligt planterat fiskyngel   och ersättandet av skadoma och olägenhetema
24657: i de reglerade sjöama.                              är just nu anhängigt vid två olika vattendom-
24658:    Fastställandet av skyldigheter att sköta fisk-   stolsbehandlingar. Därför ger frågan inte an-
24659: beståndet och ersättandet av de skador som          ledning tili vidare åtgärder.
24660: 
24661:     Helsingfors den 7 juli 1988
24662: 
24663:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
24664:                                             1988 vp.
24665: 
24666: Kirjallinen kysymys n:o 395
24667: 
24668: 
24669: 
24670: 
24671:                                 Kortesalmi: Toimenpiteistä rattijuoppouden vähentämiseksi
24672: 
24673: 
24674:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24675: 
24676:    Rattijuoppous on erittäin vakava asia maas-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24677: samme. Se on saatavissa kuriin, kun promille-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24678: raja poistetaan, alkoholin, mm. oluen, saata-
24679: vuutta rajoitetaan, valistusta alkoholihaitoista
24680: lisätään tuntuvasti, liikennevalvontaa tehoste-            Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
24681: taan lisäämällä poliisin henkilöstövahvuutta ja          saattamaan rattijuoppoutta kuriin ja
24682: kalustoa sekä kavennetaan rangaistuksia esi-             turvaamaan tieliikennettämme poista-
24683: merkiksi sakkorangaistuksia korottamalla ja              malla promillerajan, vähentämällä al-
24684: säätämällä törkeästä rattijuopumuksesta vä-              koholin saatavuutta, lisäämällä valis-
24685: hintäänkin vuoden mittainen ehdoton vankeus.             tusta ja erityisesti liikennevalvontaa
24686:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          sekä koventamalla rattijuopumusran-
24687: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän            gaistuksia?
24688: 
24689:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1988
24690: 
24691:                                       1. 1uhani Kortesalmi
24692: 
24693: 
24694: 
24695: 
24696: 280866P
24697: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 395
24698: 
24699: 
24700: 
24701: 
24702:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24703: 
24704:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuotta sitten mietintönsä oikeusministeriölle
24705: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jättäneen liikennejuopumustyöryhmän kanto-
24706: olette 9 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-        ja. Omasta mielestäni promillerajan alentami-
24707: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            seen ei olisi estettä. Rangaistusten koventami-
24708: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sella, joka on yleisesti ehdotettu keino kaiken-
24709: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-       laisen rikollisuuden vähentämiseksi, ei tutki-
24710: sesta kysymyksestä n:o 395:                          musten mukaan ole niin suurta vaikutusta
24711:                                                      rikosten määrään kuin yleisesti otaksutaan.
24712:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä           Tärkeämpää on kiinnijääminen. Rangaistuksil-
24713:        saattamaan rattijuoppoutta kuriin ja          la ei ylipäänsä voi olla vaikutusta, jos riski
24714:        turvaamaan tieliikennettämme poista-          joutua kiinni on vähäinen.
24715:        malla promillerajan, vähentämällä al-
24716:        koholin saatavuutta, lisäämällä valis-           Tämän vuoksi on helppo yhtyä siihen käsi-
24717:        tusta ja erityisesti liikennevalvontaa        tyksen, että poliisivalvontaa olisi tieliikenteessä
24718:        sekä koventamalla rattijuopumusran-           lisättävä. Ratkaisevan suuriin lisäyksiin ei kui-
24719:        gaistuksia?                                   tenkaan ole katsottu olevan taloudellisia mah-
24720:                                                      dollisuuksia. Poliisi on viime vuosiin saakka
24721:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kyennyt mm. lisäämään puhallutuksia ratti-
24722: vasti seuraavaa:                                     juoppojen kiinnisaamiseksi. Edelleenkin poliisi
24723:                                                      pyrkii tehostamaan rattijuoppojen kiinnijoutu-
24724:    Rattijuopumuksen vastustaminen on jo pit-         mista mm. taktiikkaa ja valvontavälineistöä
24725: kään ollut liikenneturvallisuustyön keskeisim-       parantamalla. Sen sijaan liikenteenvalvontaan
24726: piä painopisteitä. Tuloksiakin on saavutettu,        käytettävän henkilökunnan lisääminen on
24727: sillä tutkimusten perusteella Suomen liikenne        osoittautunut erittäin vaikeaksi.
24728: on koko ajan raitistunut ja on nykyään Ruot-
24729: sin ja Norjan ohella yksi maailman raittiimmis-         Samaa mieltä voi kysyjän kanssa olla myös
24730: ta. Tämä ei tietenkään merkitse sitä, että           siinä, että alkoholin saatavuutta pitää rajoit-
24731: nykyistä tilannetta voitaisiin pitää riittävän       taa, jos rattijuoppoutta halutaan tehokkaasti
24732: hyvänä. Uusia toimenpiteitä rattijuopumusta          vähentää. Rattijuopumus on yksi alkoholin
24733: vastaan on koko ajan kehitettävä ja aikaisem-        ongelmakäytön ilmenemismuoto. Niin kuin
24734: pia hyviksi havaittuja toimenpiteitä tulee jat-      muutkin alkoholin haitat myös rattijuopumus
24735: kaa.                                                 on suorassa yhteydessä alkoholin kokonaisku-
24736:    Viime vuonna rattijuopumusonnettomuuk-            lutuksen määrään. Sen vuoksi alkoholin koko-
24737: sissa kuoli 76 henkilöä, joista 41 oli itse ratti-   naiskulutuksen vähentäminen on keskeinen
24738: juoppoja, 31 matkustajana rattijuopon ajoneu-        menetelmä rattijuopumuksenkin vähentämi-
24739: vossa ja 4 sivullisia. Kaikkiaan liikenteessä        seksi. Tänä vuonna tapahtunut alkoholin hin-
24740: kuoli 581 henkilöä. Rattijuopumusonnetto-            tojen korottaminen vähentää Oy Alko Ab:n ja
24741: muuksissa kuolleiden määrä ja osuus kaikista         hallituksen käsityksen mukaan alkoholin koko-
24742: liikenteessä kuolleista oli viime vuonna tämän       naiskulutusta ja siis myös rattijuopumusta.
24743: vuosikymmenen keskimääräistä tasoa.                     Myös valistuksen lisäämisen tarpeesta voi-
24744:    Kysyjä on kiinnittänyt huomiota viiteen eri       daan olla kysyjän kanssa samaa mieltä. Ensi
24745: toimenpiteeseen rattijuopumuksen vähentämi-          vuoden valtakunnallisesta liikenneraittiuskam-
24746: seksi.                                               panjasta, jota parhaillaan suunnitellaan, on
24747:    Kysyjä katsoo, että rattijuopumuksen pro-         tarkoitus tulla aiempia vuosittaisia kampanjoi-
24748: milleraja tulisi poistaa ja rangaistuksia koven-     ta jonkin verran laajempi. Esimerkiksi kunnal-
24749: taa. Molemmat asiat kuuluvat oikeusministe-          linen raittiustoimi tulisi suunnitelmien mukaan
24750: riön toimialaan eikä kumpikaan niistä ole siellä     olemaan nykyistä enemmän mukana kampan-
24751: vireillä. Oikeusministeriön kanta vastaa kolme       jan toteuttamisessa.
24752:                                      1988 vp. -      KK n:o 395                                    3
24753: 
24754:    Rattijuopumuksen vastustamiseen kohdistu-         man työryhmän muistio, jossa ehdotettiin usei-
24755: vista uusista toimenpiteistä painopiste on vi-       ta eri toimenpiteitä. Näiden ehdotusten toteut-
24756: ranomaispuolella tällä hetkellä alkoholiongel-       tamismahdollisuuksia tutkitaan parhaillaan.
24757: maisten rattijuoppojen hoitoonohjauksen pa-
24758: rantamisessa. Asian taustalla on se havainto,          Yhteenvetona voidaan sanoa, että rattijuo-
24759: että tavallisten kansalaisten vähitellen raitistu-   pumusta vastaan toimitaan tällä hetkellä mo-
24760: essa liikenteessä entistä suurempi osa rattijuo-     nin eri tavoin. Yksinkertaisia ratkaisuja ratti-
24761: poista- tutkimusten mukaan 30-50 OJo- on             juopumuksen radikaaliksi vähentämiseksi ei
24762: alkoholiongelmaisia. Asiasta valmistui touko-        ole. Pitkäjänteisellä, tutkimuksiin perustuvalla
24763: kuussa sosiaali- ja terveysministeriön asetta-       työllä voidaan kuitenkin saada tuloksia aikaan.
24764: 
24765:     Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1988
24766: 
24767:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
24768: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 395
24769: 
24770: 
24771: 
24772: 
24773:                               Till Riksdagens Herr Talman
24774: 
24775:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        arbetsgrupp för trafikonykterhet som lämnade
24776: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         sitt betänkande till justitieministeriet för tre år
24777: av den 9 juni 1988 till vederbörande medlem av      sedan. Min uppfattning är att det inte före-
24778: statsrådet översänt avskrift av följande av         ligger några hinder för att sänka promillegrän-
24779: riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörs-         sen. En skärpning av straffen, som allmänt
24780: mål nr 395:                                         föreslås i syfte att minska alla slag av brott,
24781:                                                     har enligt forskningen inte så stor inverkan på
24782:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        antalet brott som man i allmänhet antar. Vikti-
24783:        ning vidta åtgärder för att få rattfylle-    gare är att rattfylleristerna tas fast. Straffen
24784:        riet under kontroll och för att trygga       har över huvud taget inte någon inverkan om
24785:        trafiken på vägarna genom att avlägsna       risken att att bli fast är liten.
24786:        promillegränsen, göra alkoholen mind-
24787:        re tillgänglig, öka upplysningen och            På grund härav är det lätt att förena sig med
24788:        speciellt trafikövervakningen samt skär-     uppfattningen att polisövervakningen skall
24789:        pa straffen för rattfylleri?                 ökas i vägtrafiken. Några avgörande stora
24790:                                                     ökningar har man dock inte ansett att det finns
24791:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ekonomiska möjligheter för. Polisen har ända
24792: samt anföra följande:                               till de senaste åren bl.a. förmått öka antalet
24793:                                                     blåsprov för att ta fast rattfyllerister. Fortsätt-
24794:    Bekämpningen av rattfylleri har redan länge      ningsvis försöker polisen effektivera arbetet
24795: hört till de mest centrala frågorna inom trafik-    med att ta fast rattfylleristerna bl.a. genom att
24796: säkerhetsarbetet. Resultat har även uppnåtts,       förbättra taktik och övervakningsutrustning.
24797: ty undersökningar visar att nykterheten i trafi-    Däremot har det visat sig mycket svårt att öka
24798: ken ökat i Finland hela tiden och att vi            den personai som kan användas för trafiköver-
24799: nuförtiden, vid sidan av Sverige och Norge,         vakningen.
24800: hör till de Iänder där trafiknykterheten är
24801: störst. Detta innebär naturligtvis inte att den        Man kan också vara överens med spörsmåls-
24802: nuvarande situationen kan anses vara tillräck-      ställaren om att om man effektivt vill minska
24803: ligt god. Nya åtgärder i syfte att bekämpa          rattfylleriet måste tillgången på alkohoi be-
24804: rattfylleriet måste hela tiden utvecklas och        gränsas. Rattfylleriet är en av de former som
24805: tidigare metoder som visat sig vara bra skall       missbruket av alkohoi tar sig. På samma sätt
24806: alltjämt tillämpas.                                 som de övriga negativa följderna av alkohoi
24807:    1 fjol dog 76 personer i olyckor till följd av   står också rattfylleriet i direkt förhållande till
24808: rattfylleri. Av dessa var 41 själva rattonyktra,    den totala konsumtionen av alkohol. Därför är
24809: 31 var passagerare i fordon med alko-               en minskning av den totala konsumtionen av
24810: holpåverkad förare samt 4 utomstående. Sam-         alkohoi en central metod för att också minska
24811: manlagt dog 581 personer i trafiken. Antalet        rattfylleriet. Den höjning av alkoholpriserna
24812: döda vid rattfylleriolyckor och deras andel av      som har vidtagits i år minskar enligt Oy Alko
24813: alla trafikdöda motsvarade senaste år genom-        Ab:s och regeringens uppfattning totalkonsum-
24814: snittet av förolyckade under det här decenniet.     tionen av alkohoi och således också rattfylle-
24815:    Frågeställaren har fäst vikt vid fem olika       riet.
24816: åtgärder i syfte att minska rattfylleriet.             Också i fråga om behovet av ökad upplys-
24817:    Frågeställaren anser, att promillegränsen för    ning kan man vara överens med spörsmålsstäl-
24818: rattfylleri borde avlägsnas och straffen skär-      laren. Nästa års riksomfattande trafiknykter-
24819: pas. Båda frågorna hör till justitieministeriets    hetskampanj, som just nu planeras, är avsedd
24820: verksamhetsområde och ingendera av frågorna         att bli något mera omfattande än de tidigare
24821: är aktuell vid ministeriet. J ustitieministeriets   årliga kampanjerna. Enligt planerna skall t.ex.
24822: ståndpunkt motsvarar ståndpunkterna hos den         det kommunala nykterhetsväsendet mera än
24823:                                     1988 vp. -     KK n:o 395                                    5
24824: 
24825: för närvarande vara med och genomföra kam-         tats av en av social- och hälsovårdsministeriet
24826: panjen.                                            tillsatt arbetsgrupp blev färdigt i maj. 1 detta
24827:    När det gäller nya åtgärder för att motarbeta   PM föreslås många olika åtgärder. Möjlighe-
24828: rattfylleriet ligger tyngdpunkten på myndig-       terna att genomföra förslagen undersöks för
24829: hetshåll för närvarand~ på att förbättra möjlig-   närvarande.
24830: heterna att anvisa vård åt rattfyllerister som
24831: missbrukar alkohol. Bakgrund tili detta är den        Som en sammanfattning kan man säga, att
24832: iakttagelsen att medan vanliga medborgare ef-      arbetet mot rattfylleriet för närvarande bedrivs
24833: terhand blir allt nyktrare i trafiken är det en    på många olika sätt. Enkla lösningar för att
24834: allt större del av rattfylleristerna - enligt      radikalt minska rattfylleriet finns inte. Genom
24835: undersökningar 30-50 OJo - som har alko-           långsiktigt arbete som bygger på forskning kan
24836: holproblem. Ett PM i frågan som har utarbe-        man dock åstadkomma resultat.
24837: 
24838:     Helsingfors den 13 juli 1988
24839: 
24840:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
24841:                                              1988 vp.
24842: 
24843: Kirjallinen kysymys n:o 396
24844: 
24845: 
24846: 
24847: 
24848:                                 Pulliainen: Porontutkimusaseman sijaintipaikasta Inarin kun-
24849:                                    nassa
24850: 
24851: 
24852:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24853: 
24854:    Eduskunta otti kantaa Riista- ja kalatalou-     nollinen yhteistyö- ja vuorovaikutussuhde kah-
24855: den tutkimuslaitoksen porontutkimusaseman          den laitoksen tutkijoiden kesken. On syytä
24856: sijaintikuntaan valtion vuoden 1988 tulo- ja       tässä yhteydessä palauttaa mieliin se amerikka-
24857: menoarvion käsittelyn yhteydessä. Tehdyn           lainen tutkimustulos, jonka mukaan tutkimus-
24858: päätöksen mukaan porontutkimusasema tulee          yhteisöön tarvitaan useita saman tason tutki-
24859: rakennettavaksi Inarin kunnan alueelle. Par-       joita, jotta tieteellinen keskustelu viriäisi. Yh-
24860: haillaan ollaan tiettävästi etsimässä sopivaa      teiskunnan kokonaisetu vaatii, että tämä seik-
24861: sijaintipaikkaa kunnan alueelta. Tässä yhtey-      ka otetaan huomioon myös Inarin porontutki-
24862: dessä tulisi ottaa huomioon seuraavaa.             musaseman sijaintipaikkaa valittaessa.
24863:    Inarin kunnan alueella toimii jo nyt Helsin-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24864: gin yliopiston Muddusjärven koetila, jolle ra-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24865: kennettiin äskettäin tarkoituksenmukaiset tilat    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24866: toiminnallisesti hyvin sopivaan paikkaan. Täs-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24867: sä tutkimusyksikössä harjoitetaan myös poroi-                 Aikooko Hallitus vaikuttaa siihen,
24868: hin kohdistuvaa tutkimusta ja myös tutkimusta              että Riista- ja kalatalouden tutkimus-
24869: muilla märehtijöillä.                                      laitoksen porontutkimusasema raken-
24870:    Tuntuu varsin perustellulta, että porontutki-           netaan Helsingin yliopiston Muddusjär-
24871: musasema rakennetaan mahdollisimman lähel-                 ven koetilan välittömään läheisyyteen
24872: le Muddusjärven koetilaa, jolloin syntyy luon-             Inarin kunnassa?
24873: 
24874:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1988
24875: 
24876:                                         Erkki Pulliainen
24877: 
24878: 
24879: 
24880: 
24881: 280860H
24882: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 396
24883: 
24884: 
24885: 
24886: 
24887:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24888: 
24889:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos asetti
24890: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       syyskuussa 1987 porontutkimusaseman suun-
24891: olette kesäkuun 9 päivänä 1988 päivätyn kir-        nittelutyöryhmän, johon laitoksen omien edus-
24892: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tajien lisäksi kuuluivat mm. Metsäntutkimus-
24893: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       laitoksen, Paliskuntain yhdistyksen sekä Inarin
24894: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallisesta   kunnan edustajat. Helmikuussa 1988 jättämäs-
24895: kysymyksestä n:o 396:                               sään muistiossa tämä työryhmä ehdotti poron-
24896:                                                     tutkimusaseman rakentamista Ylä-Mulkujär-
24897:           Aikooko Hallitus vaikuttaa siihen,        ven rannalle Ivalon Törmäsen kylään. Riista-
24898:        että Riista- ja kalatalouden tutkimus-       ja kalatalouden tutkimuslaitos on ilmoittanut
24899:        laitoksen porontutkimusasema raken-          yhtyvänsä työryhmän käsitykseen, mikäli tut-
24900:        netaan Helsingin yliopiston Muddusjär-       kimusasema rakennetaan Inarin kuntaan.
24901:        ven koetilan välittömään läheisyyteen           Maa- ja metsätalousministeriö ottaa hank-
24902:        Inarin kunnassa?                             keeseen kantaa aikanaan sen perustamis- ja
24903:                                                     esisuunnitelman vahvistamisen yhteydessä.
24904:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
24905: vasti seuraavaa:
24906: 
24907:     Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1988
24908: 
24909:                                                                          Ministeri Ole Norrback
24910:                                    1988 vp. -     KK n:o 396                                         3
24911: 
24912: 
24913: 
24914: 
24915:                             Tili Riksdagens Herr Talman
24916: 
24917:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet tillsatte i
24918: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       september 1987 en planeringsarbetsgrupp för
24919: av den 9 juni 1988 tili vederbörande medlem av    en renforskningsstation. Tili gruppen hörde
24920: statsrådet översänt avskrift av följande av       förutom institutets egna representanter bl.a.
24921: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-       representanter för Skogsforskningsinstitutet,
24922: mål nr 396:                                       Renbeteslagsföreningen samt Enare kommun.
24923:                                                   1 en promemoria i februari 1988 föreslog
24924:          Ämnar Regeringen verka för att Vilt-     denna arbetsgrupp att renforskningsstationen
24925:        och fiskeriforskningsinstitutets ren-      skall byggas vid stranden av Ylä-Mulkujärvi i
24926:        forskningsstation byggs i omedelbar        byn Törmänen i Ivalo. Vilt- och fiskeriforsk-
24927:        närhet av Helsingfors universitets prov-   ningsinstitutet har meddelat att man är av
24928:        gård vid Muddusjärvi i Enare kom-          samma åsikt som arbetsgruppen, såvida forsk-
24929:        mun?                                       ningsstationen byggs i Enare kommun.
24930:                                                       Jord- och skogsbruksministeriet tar ställning
24931:                                                   tili projektet i samband med fastställandet av
24932:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      anläggningsplanen och den förberedande pla-
24933: samt anföra följande:                             nen.
24934: 
24935:     Helsingfors den 8 juli 1988
24936: 
24937:                                                                          Minister Ole Norrback
24938:                                             1988 vp.
24939: 
24940: Kirjallinen kysymys n:o 397
24941: 
24942: 
24943: 
24944: 
24945:                                 Stenius-Kaukonen ym.: Etelä-Afrikkaan kohdistuvan sijoitus-
24946:                                    kiellon valvonnasta
24947: 
24948: 
24949:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24950: 
24951:    Etelä-Afrikkaan kohdistuvasta sijoituskiel-    YK:ssa esittämien kannanottojen perusteella.
24952: losta annetun asetuksen (1105/85) 1 §:n 3 mo-     Suomi on YK:n yleiskokouksessa joulukuussa
24953: mentin mukaan eteläafrikkalaisen tai namibia-     1974 äänestänyt Namibia-asetuksen tavoittei-
24954: laisen elinkeinotoimintaa harjoittavan oikeus-    den hyväksymistä tarkoittavan päätöslausel-
24955: henkilön rahavaroja ei saa lisätä eikä muuta      man n:o 3295 (XXIX) puolesta. Suomen ää-
24956: omaisuutta saa luovuttaa käytettäväksi sen toi-   nestysselityksessä suurlähettiläs Aarno Karhilo
24957: minnassa.                                         totesi: "Valtuuskuntani pitää hälyttävinä eräi-
24958:    Turkistuottajat Oy omistaa viimeisten omis-    tä tietoja ulkomaisesta sijoitustoiminnasta Na-
24959: tussuhteiden järjestelyjen jälkeenkin osittain    mibiassa ja Etelä-Afrikan harjoittamaa alueen
24960: Lontoossa toimivan Hudson's Bay & Annings         luonnonvarojen hyväksikäyttöä. Täten Nami-
24961: Ltd:n, jolla on vähemmistöosakkuus Eastwood       bian neuvoston hyväksymä säädös alueen luon-
24962: & Holt Ltd -nimisessä yhtiössä. Viimeksi mai-     nonvaroista vaikuttaa tärkeältä takuulta siitä,
24963: nittu yhtiö lajittelee ja huutokauppaa Namibi-    että Namibian kansa saa suvereniteetin kansal-
24964: asta peräisin olevia Swakara-nimellä tunnettuja   liseen varallisuuteensa." Suomen asetuksella
24965: karakul-lampaan nahkoja. Vaikka tällä Isossa-     on siis vankka tausta YK:n Namibia-asetukses-
24966: Britanniassa rekisteröidyllä yhtiöllä ei ole      sa.
24967: omistussuhdetta namibialaisnahkojen toimitta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24968: jaan, sen omaan liikevoittoon tähtääväliä toi-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
24969: minnalla lienee myös nahkojen toimittajan ra-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24970: havarojen lisääntymistä tarkoittava vaikutus.     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24971:    Vastauksessaan suulliseen kysymykseen n:o      sen:
24972: 187 ulkoasiainministeri Sorsa ilmaisi valmiu-               Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-
24973: tensa tarkastella asiaa myös mainitun asetuk-            siin tarkastellakseen Turkistuottajat
24974: sen 1 §:n 3 momentin kannalta.                           Oy:n toiminnan myös Etelä-Afrikkaan
24975:    Tätä asiaa kohtaan tunnetaan Suomessa laa-            kohdistuvasta sijoituskiellosta annetun
24976: jempaakin kiinnostusta erityisesti Suomen                asetuksen 1 §:n 3 momentin pohjalta?
24977: 
24978:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1988
24979: 
24980:           Marjatta Stenius-Kaukonen     Jukka Gustafsson              Riitta Järvisalo-Kanerva
24981:           Reino Paasilinna              Heli Astala                   Marja-Liisa Löyttyjärvi
24982:           Ensia Laine                   Arja Alho                     Anneli Jäätteenmäki
24983:                                         Sirpa Pietikäinen
24984: 
24985: 
24986: 
24987: 
24988: 2808611
24989: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 397
24990: 
24991: 
24992: 
24993: 
24994:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24995: 
24996:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      että hallituksen tämänsuuntaista toimintaa
24997: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tuettaisiin mahdollisimman laajalti.
24998: olette 9 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-         Kansanedustaja Stenius-Kaukosen tuolloin
24999: jeenne n:o 1083 ohella toimittanut valtioneu-      esittämään lisäkysymykseen, joka koski Etelä-
25000: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       Afrikkaan kohdistuvan sijoituskieltoasetuksen
25001: kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen           1 §:n 3 momentin mahdollista rikkomista, mi-
25002: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     nisteri Sorsa totesi olevansa valmis tarkastele-
25003: n:o 397:                                           maan asiaa myös tältä kannalta.
25004:                                                       Kansanedustaja Stenius-Kaukosen ym. nyt
25005:           Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-      tekemä kirjallinen kysymys keskittyykin ase-
25006:        siin tarkastellakseen Turkistuottajat       tuksen kohtaan, jonka mukaan "eteläafrikka-
25007:        Oy:n toiminnan myös Etelä-Afrikkaan         laisen tai namibialaisen elinkeinotoimintaa har-
25008:        kohdistuvasta sijoituskiellosta annetun     joittavan oikeushenkilön rahavaroja ei saa lisä-
25009:        asetuksen 1 §:n 3 momentin pohjalta?        tä eikä muuta omaisuutta saa luovuttaa käytet-
25010:                                                    täväksi sen toiminnassa".
25011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Ulkoasiainministeriässä laaditun selvityksen
25012: vasti seuraavaa:                                   mukaan kyseisen asetuksen em. momentilla ei
25013:                                                    tarkoiteta kaupankäyntiä. Mainittu rahavaro-
25014:    Viime vuoden joulukuussa ulkoasiainminis-       jen lisäys tai omaisuuden luovuttaminen ei
25015: teri Sorsa vastasi kansanedustaja Stenius-Kau-     näin ollen merkitse tavaran myynnistä saatua
25016: kosen suulliseen kysymykseen Namibian voi-         voittoa tai esimerkiksi rahan lainaamista, jon-
25017: mavarojen hyödyntämisestä, jossa viitattiin        ka laki kieltää erikseen, vaan pelkästään pää-
25018: Turkistuottajat Oy:n omistaman englantilaisen      oman kartuttamista osakehankintojen tai
25019: turkishuutokauppayhtiön liikesuhteisiin Nami-      muun sijoitustoiminnan avulla. Viittaus sijoi-
25020: biaan sekä sieltä peräisin olevien lampaannah-     tuskieltoasetuksen 1 §:n 3 momenttiin ei siten
25021: kojen myyntitoimintaan.                            tuo uusia näkökohtia Turkistuottajat Oy:n
25022:    Vastauksessa tultiin siihen johtopäätökseen,    kaupallisen toiminnan juridiseen puoleen.
25023: ettei sijoituskieltoa Namibiaan ollut rikottu ja      Totean lopuksi, että YK:n Namibian neuvos-
25024: ettei Turkistuottajat Oy:n - käytettävissä ole-    ton toinen komitea sai Namibian taloussuhteita
25025: vien tietojen perusteella - voitu katsoa har-      käsitellessään huhtikuussa selonteon Suomen
25026: joittaneen Suomen Etelä-Afrikka -lain kanssa       edustajalta Turkistuottajat Oy:tä koskeneesta
25027: ristiriidassa olevaa toimintaa. Samalla koros-     viime syksyn eduskuntakyselystä sekä Suomen
25028: tettiin Suomen hallituksen aktiivista panosta      Etelä-Afrikkaa koskevasta lainsäädännöstä.
25029: etenkinYK:npiirissä Namibian kansan itsenäi-       Komitea otti ilmoituksen tiedokseen, eikä asia
25030: syyden toteuttamiseksi ja lausuttiin toivomus,     aiheuttanut sen osalta muita toimenpiteitä.
25031: 
25032:     Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1988
25033: 
25034:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
25035:                                    1988 vp. -     KK n:o 397                                     3
25036: 
25037: 
25038: 
25039: 
25040:                             Tili Riksdagens Herr Talman
25041: 
25042:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           På riksdagsman Stenius-Kaukonens tilläggs-
25043: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       fråga, som gällde eventuella brott mot 1 § 3
25044: av den 9 juni 1988 nr 1083 till vederbörande      mom. förordningen om förbud mot investe-
25045: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    ringar i Sydafrika, svarade minister Sorsa att
25046: jande av riksdagsman Marjatta Stenius-Kauko-      han är redo att granska saken också ur denna
25047: nen m.fl. undertecknade spörsmål nr 397:          synvinkel.
25048:                                                       Det skriftliga spörsmål som riksdagsman
25049:           Har Regeringen vidtagit åtgärder för    Stenius-Kaukonen m.fl. nu har anfört koncen-
25050:        att granska Turkistuottajat Oy:s verk-     trerar sig på bestämmelsen i förordningen en-
25051:        samhet även utgående från 1 § 3 mom.       ligt viiken "sådan sydafrikansk eller namibisk
25052:        förordningen om förbud mot investe-        juridisk persons penningmedel som bedriver
25053:        ringar i Sydafrika?                        näringsverksamhet inte få utökas, inte heller
25054:                                                   får annan egendom överlåtas för användning i
25055:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      dess verksamhet".
25056: samt anföra följande:                                 Enligt utredning som utförts vid utrikesmi-
25057:                                                   nisteriet avser detta moment i förordningen
25058:     1 december i fjol svarade utrikesminister     inte handel. Utökningen av penningmedel eller
25059: Sorsa på riksdagsman Stenius-Kaukonens            överlåtelsen av egendom innebär sålunda inte
25060: muntliga spörsmål om utnyttjande av resurser i    vinst på försäljning av varor eller t.ex. långiv-
25061: Namibia. Spörsmålsställaren hänvisade härvid      ning, vilket förbjuds särskilt genom lag, utan
25062: till de affärsförbindelser som upprätthålls med   endast kapitalökningar genom aktieköp eller
25063: Namibia av ett engelskt pälsauktionsbolag som     annan investeringsverksamhet. Hänvisningen
25064: ägs av Turkistuottajat Oy samt till försälj-      till 1 § 3 mom. förordningen om investerings-
25065: ningen av fårskinn med namibiskt ursprung.        förbud medför sålunda inga nya aspekter på
25066:     1 svaret konstaterades att förbudet mot in-   den juridiska sidan av Turkistuottajat Oy:s
25067: vesteringar i Namibia inte har brutits och att    affärsverksamhet.
25068: det- på basis av till buds stående information       Tili slut konstaterar jag att då FN:s Nami-
25069: - inte kunde anses att Turkistuottajat Oy         biaråds andra kommitte behandlade de ekono-
25070: hade bedrivit verksamhet i strid mot Finlands     miska förhållandena i Namibia i april, mottog
25071: Sydafrikalag. Samtidigt betonades en aktiv        den av Finlands representant en redogörelse
25072: insats av Finlands regering, i synnerhet inom     över höstens riksdagsspörsmål om Turkistuot-
25073: FN, för självständighet för Namibias folk, och    tajat Oy samt om vår lagstiftning om Sydafri-
25074: uttalades en önskan att regeringens åtgärder i    ka. Kommitten antecknade underrättelsen till
25075: denna riktning skulle få ett så omfattande stöd   kännedom och saken föranledde inte andra
25076: som möjligt.                                      åtgärder från dess sida.
25077: 
25078:     Helsingfors den 12 juli 1988
25079: 
25080:                                                                Trafikminister Pekka Vennamo
25081:                                                1988 vp.
25082: 
25083: Kirjallinen kysymys n:o 398
25084: 
25085: 
25086: 
25087: 
25088:                                    Renko: Konservatorioita koskevan lain aikaansaamisesta
25089: 
25090: 
25091:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25092: 
25093:    Konservatorioiden antama musiikin ammat-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25094: tikoulutus on järjestetty kouluhallituksen alai-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
25095: sena ammattikoulutuksena, jossa noudatetaan           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25096: keskiasteen yleisiä koulutusperiaatteita. Maas-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25097: samme on harrastustavoitteinen musiikkikou-
25098: lutus elpymässä ja konservatorioiden rooli täs-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25099: sä suhteessa on epäselvä.                                    siin erillislainsäädännön aikaansaami-
25100:                                                              seksi konservatorioille, ja
25101:   Jotta musiikin opetus yhteiskunnan eri tar-                   mikä olisi harrastustavoitteisen am-
25102: peisiin selkiytyisi, tulisi konservatorioita koske-          mattikoulutuksen asema tässä tapauk-
25103: va lainsäädäntö uusia.                                       sessa?
25104: 
25105:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1988
25106: 
25107:                                             Tellervo Renko
25108: 
25109: 
25110: 
25111: 
25112: 280862K
25113: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 398
25114: 
25115: 
25116: 
25117: 
25118:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25119: 
25120:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   kehittämisestä annetun lain periaatteita nou-
25121: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    dattaen. Tätä koskevat säännökset sisältyvät
25122: olette 9 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-    alussa mainittuun lakiin. Tämän lisäksi on
25123: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        musiikkioppilaitoslakia muutettu 29.1.1988 an-
25124: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    netulla lailla (93/88). Lain muutoksella musii-
25125: edustaja Tellervo Rengon näin kuuluvasta kir-    kin ammatillisessa koulutuksessa olevien opis-
25126: jallisesta kysymyksestä n:o 398:                 kelijoiden opintososiaaliset edut sekä oppilai-
25127:                                                  den kotikuntien maksuosuudet järjestetään sa-
25128:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25129:                                                  mojen periaatteiden mukaan kuin muun am-
25130:        siin erillislainsäädännön aikaansaami-    matillisen koulutuksen osalta on järjestetty.
25131:        seksi konservatorioille, ja
25132:           mikä olisi harrastustavoitteisen am-      Konservatorioiden oppilasmäärä on tällä
25133:        mattikoulutuksen asema tässä tapauk-      hetkellä noin 6 000, joista ammattiopetuksessa
25134:        sessa?                                    on noin 900 oppilasta. Näin ollen konservatori-
25135:                                                  oiden toiminnan määrällinen painopiste on
25136:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       toistaiseksi koulu- ja opistoasteen toiminnassa.
25137: taen seuraavaa:                                  Edellä mainittujen lakien antamisen jälkeen ei
25138:   Uusi laki (402/87) valtionosuutta saavista     ole lainsäädännöllistä tarvetta oman erillisen
25139: musiikkioppilaitoksista tuli voimaan 1.8.1987.   lain antamiseen. Vastikään luotu lainsäädäntö-
25140:   Musiikin ammatillinen koulutus, jota anne-     pohja antaa käsitykseni mukaan toistaiseksi
25141: taan konservatorioissa, on järjestetty valtio-   riittävät puitteet myös konservatorioissa järjes-
25142: neuvoston 3.4.1986 tekemän päätöksen mu-         tettävän ammatillisen koulutuksen kehittämi-
25143: kaan 1.8.1987 lukien keskiasteen koulutuksen     seen.
25144: 
25145:     Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1988
25146: 
25147:                                                                  Ministeri Anna-Liisa Piipari
25148:                                     1988 vp. -      KK n:o 398                                     3
25149: 
25150: 
25151: 
25152: 
25153:                              Till Riksdagens Herr Talman
25154: 
25155:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lande av utbildningen på mellanstadiet. Stad-
25156: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ganden om detta ingår i den lag som nämndes i
25157: av den 9 juni 1988 tili vederbörande medlem av      början. Dessutom har musikläroanstaltslagen
25158: statsrådet avsänt en avskrift av följande av        ändrats genom en lag av 29.1.1988 (93/88).
25159: riksdagsman Tellervo Renko undertecknade            Genom lagändringen ordnas elevernas studie-
25160: spörsmål nr 398:                                    sociala förmåner samt betalningsandelarna för
25161:                                                     elevernas hemkommuner enligt samma princi-
25162:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       per inom yrkesutbildningen i musik som inom
25163:        att åstadkomma en speciallagstiftning        den övriga yrkesutbildningen.
25164:        för konservatorierna och                        Antalet elever i konservatorierna är för när-
25165:           viiken ställning skulle den intressein-   varande ca 6 000, varav ca 900 elever får
25166:        riktade yrkesutbildningen få i så fall?      yrkesutbildning. Sålunda ligger den kvantitati-
25167:                                                     va tyngdpunkten i konservatoriernas verksam-
25168:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        het tillsvidare på verksamheten på skol- och
25169: samt anföra följande:                               institutnivå. Efter att nämnda lagar getts före-
25170:   En ny lag om musikläroanstalter med stats-        ligger ingen lagstiftningsmässigt behov av att
25171: andel (402/87) trädde i kraft 1. 8.1987.            stifta en egen särskild lag för konservatorierna.
25172:   Den yrkesutbildning i musik som ges i kon-        Den lagstiftningsgrund som nyligen skapats
25173: servatorierna har enligt statsrådets beslut         erbjuder enligt min uppfattning tillsvidare en
25174: 3.4.1986 från och med 1.8.1987 ordnats med          tillräcklig ram för utvecklande även av den
25175: iakttagande av principerna i lagen om utveck-       yrkesutbildning som ordnas i konservatorierna.
25176: 
25177:     Helsingfors den 13 juli 1988
25178: 
25179:                                                                      Minister Anna-Liisa Piipari
25180:                                               1988 vp.
25181: 
25182: Kirjallinen kysymys n:o 399
25183: 
25184: 
25185: 
25186: 
25187:                                  Astala ym.: Ympäristönsuojelun toimintaedellytysten turvaami-
25188:                                    sesta kunnissa
25189: 
25190: 
25191:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25192: 
25193:    Suomen Kaupunkiliitto on 31.5.1988 esittä-       toimintaa on tarkastella ympäristön tilaa.
25194: nyt vakavia muistutuksia valtion ympäristön-        Huolestuttavaa onkin, että kuntien ympäris-
25195: suojelullisiin toimiin alue- ja paikallistasolla.   tönsuojelun hallinnon valtionosuuksien leik-
25196: "Hallitus on valtion tulo- ja menoarvion val-       kaus kohdistui juuri siihen toimintaan, joka
25197: misteluissaan toiminut ympäristöselonteossa         parantaisi kuntien mahdollisuuksia tehostaa
25198: esitettyjen periaatteiden vastaisesti, kun kysy-    ympäristön valvontaa ja tuottaa tietoa ympä-
25199: myksessä on ollut valtion osallistuminen kun-       ristön tilasta. Muut kuin välttämättömät
25200: tien ympäristönsuojelun kustannuksiin.''            palkka- ja hallintokulut ovat ympäristönsuoje-
25201:    Valtion kuntien ympäristönsuojelun hallin-       lulautakuntien menoista n. 25 prosenttia. Leik-
25202: toon kohdistamat voimavarat ovat olleet täysin      kaus kohdistuu käytännössä juuri näihin tutki-
25203: riittämättömät. Kuntien ympäristönsuojelun          muksen, selvityksien ja valvonnan menoihin.
25204: hallinnosta annetun lain valmistelun yhteydes-         Ympäristötiedon osalta valtion tulee luopua
25205: sä tavoitteeksi asetettiin 500:n valtionosuuteen    maksuperustelain mukaisesta hinnoittelusta ja
25206: oikeuttavan viran perustaminen viidessä vuo-        noudattaa ympäristönsuojelun hallinnon eri ta-
25207: dessa. Valtioneuvoston 17.9.1987 hyväksymäs-        soilla maksuttoman tiedon periaatetta.
25208: sä valtakunnallisessa suunnitelmassa vuosille          Ympäristöpoliittinen selonteko sisältää run-
25209: 1988-1992 tavoitetta on karsittu siten, että        saasti uudistus- ja ympäristönsuojelutoiminnan
25210: vuonna 1992 valtionosuuteen oikeutettujen vir-      kehittämishankkeita, kuten hankkeiden ympä-
25211: kojen kokonaismäärä olisi vasta 395 virkaa.         ristövaikutusten, arviointi, ilmoitus- ja lupajär-
25212: Nyt näitä virkoja on 215.                           jestelmän uudistaminen, tiedotuksen lisäämi-
25213:    Valtio leikkaa kuntien ympäristönsuojelutoi-     nen, meluntorjunnan toteuttaminen, ilmansuo-
25214: mintaa. Tiedot kaupunkien ympäristönsuoje-          jelun toimeenpanon ja valvonnan tehostami-
25215: lun toteuttamissuunnitelmien vahvistamisesta        nen, yhdyskuntien jätehuollon parantaminen
25216: vuoden 1988 osalta osoittavat, että lääninhalli-    sekä tehtävien ja toimivallan siirtäminen kun-
25217: tukset ovat jättäneet vahvistamatta noin nel-       tiin. Valtion tulee omalta osaltaan huolehtia
25218: jänneksen kuntien esittämistä ympäristönsuo-        kuntien edellytyksistä hoitaa nämä tehtävät.
25219: jelun kustannuksista. Valtionosuuteen oikeut-       Hallituksen tulee lisämenoarviossa osoittaa
25220: taviksi hyväksytyistäkin kustannuksista läänin-     määrärahat vuoden 1988 leikattujen kustan-
25221: hallitukset ovat leikanneet kaupunkien osalta       nusten valtionosuuksien maksamiseen kunnille.
25222: yhteensä n. 2 miljoonaa markkaa vedoten val-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25223: tion tulo- ja menoarviossa osoitettuihin määrä-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25224: rahoihin ja valtakunnalliseen suunnitelmaan.        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
25225: Määrärahat ovat siis väärin arvioituja ja riittä-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25226: mättömiä. Hämeen-, Keski-Suomen-, Mikke-            sen:
25227: lin- sekä Turun ja Porin lääneissä nyt ilmoitet-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25228: tu leikkaus on ollut yli viidennes hyväksytyistä           valtion kuntien ympäristönsuojelun
25229: kustannuksista. Epävarmuus valtion tuesta hi-              hallintoon ja toimintaan kohdistamat
25230: dastaa kuntien halukkuutta ympäristönsuoje-                voimavarat ovat täysin riittämättömät,
25231: lun hallinnon kehittämiseen.                               valtio hidastaa ympäristönsuojeluvirko-
25232:    Ympäristöselonteossa todetaan, että tärkein             jen saamista kuntiin ja leikkaa kuntien
25233: keino arvioida ympäristönsuojelun hallinnon                ympäristönsuojelutoimintaa, ja
25234: 
25235: 280873X
25236: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 399
25237: 
25238:         mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo         määräiseksi korvaamiseksi, maksuUo-
25239:       ryhtyä valtionosuuteen oikeuttavien              man ympäristötiedon jakamiseksi ja
25240:       ympäristönsuojelun virkojen perus-               vuoden 1988 leikattujen ympäristön-
25241:       tamiseksi kuntiin lain tavoitteiden saa-         suojelun kustannusten valtionosuuksien
25242:       vuttamiseksi, valtionosuuteen oikeutta-          maksamiseksi kunnille?
25243:       viksi hyväksyttyjen kustannusten täysi-
25244: 
25245:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1988
25246: 
25247:        Heli Astala                   Esko Helle                 Pekka Leppänen
25248:        Raila Aho                     Asko Apukka                Timo Laaksonen
25249:        Anna-Liisa Jokinen            Lauha Männistö             Esko Seppänen
25250:        Ensio Laine                   Vappu Säilynoja            Claes Andersson
25251:                                     1988 vp. -     KK n:o 399                                    3
25252: 
25253: 
25254: 
25255: 
25256:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25257: 
25258:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      luvan vuoden tulo- ja menoarviossa on määrä-
25259: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      rahan suuruus 22,9 milj. mk. Uusia valtion-
25260: olette 9 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-      osuusvirkoja hyväksyttiin 55, mikä varsin hy-
25261: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vin vastasi kuntien toteuttamissuunnitelmia.
25262: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa määrära-
25263: edustaja Astalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-     ha kuntien ympäristönsuojelun käyttökustan-
25264: sesta kysymyksestä n:o 399:                        nuksiin muutettiin arviomäärärahaksi. Tämä
25265:                                                    mahdollistaa kuntien todellisten ympäristön-
25266:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että       suojelukustannusten mukaisen valtionosuuden.
25267:        valtion kuntien ympäristönsuojelun          Vuoden 1988 määräraha on kokonaisuudes-
25268:        hallintoon ja toimintaan kohdistamat        saan käytetty valtionosuuden ennakoihin. En-
25269:        voimavarat ovat täysin riittämättömät,      nakoita on haettu enemmän kuin määrärahasta
25270:        valtio hidastaa ympäristönsuojeluvirko-     voidaan maksaa, joten niitä on jouduttu leik-
25271:        jen saamista kuntiin ja leikkaa kuntien     kaamaan. Lopullinen valtionosuus vahviste-
25272:        ympäristönsuojelutoimintaa, ja              taan ja maksetaan vuonna 1989 kuntien val-
25273:          mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo    tionosuusselvityksissä esittämien todellisten
25274:        ryhtyä valtionosuuteen oikeuttavien         kustannusten mukaisena. Tässä yhteydessä ote-
25275:        ympäristönsuojelun virkojen perus-          taan huomioon myös tapahtunut valtionosuu-
25276:        tamiseksi kuntiin lain tavoitteiden saa-    den ennakoiden leikkaaminen.
25277:        vuttamiseksi, valtionosuuteen oikeutta-        Ympäristöministeriö pyrkii siihen, että kun-
25278:        viksi hyväksyttyjen kustannusten täysi-     tien ympäristönsuojelun käyttökustannuksiin
25279:        määräiseksi korvaamiseksi, maksuuo-         voitaisiin maksaa valtionosuutta sen mukaan,
25280:        man ympäristötiedon jakamiseksi ja          mikä on todellinen tarve. Tämä edellyttää, että
25281:        vuoden 1988 leikattujen ympäristön-         valtionosuus nykyistä paremmin vastaa kun-
25282:        suojelun kustannusten valtionosuuksien      tien esittämiä kustannuksia.
25283:        maksamiseksi kunnille?
25284:                                                       Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta an-
25285:                                                    netun lain (64/86) 11 §:n mukaan ympäristön-
25286:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suojelulautakunnalla on oikeus saada kunnan
25287: vasti seuraavaa:                                   ja valtion viranomaisilta lautakunnan tehtävien
25288:    Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta     hoidon kannalta tarpeellisia tietoja, jollei sa-
25289: tuli voimaan 1.1 0.1986, jolloin myös ympäris-     lassapitovelvollisuutta koskevista säännöksistä
25290: tönsuojelulautakunnat aloittivat toimintansa.      muuta johdu. Mainittu säännös riittänee tur-
25291: Koska valmisteluaika oli lyhyt, kuntien vuotta     vaamaan ympäristönsuojelulautakuntien tie-
25292: 1987 koskevat ympäristönsuojelun toteuttamis-      donsaannin, joka yleensä ei aiheuta kunnalle
25293: suunnitelmat olivat varsin ylimalkaisia. Ensim-    kustannuksia.
25294: mäiset tarkahkot arviot voimavarojen tarpees-         Kuntien ympäristönsuojelutehtävien hoidon
25295: ta saatiin vuoden 1987 lopussa kuntien vuotta      tehostamiseksi ympäristöministeriö ja sosiaali-
25296: 1988 koskevissa toteuttamissuunnitelmissa.         ja terveysministeriö selvittävät parhaillaan ym-
25297:    Vuosien 1987 ja 1988 tulo- ja menoarvioita      päristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon
25298: valmisteltaessa ei siis ollut riittävän tarkkoja   voimavarojen yhteiskäytön mahdollisuuksia.
25299: tietoja kuntien suunnitelmista eikä voimavaro-        Kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistet-
25300: jen tarpeesta. Vuoden 1987 tulo- ja menoar-        taessa on valtioneuvoston hallinnon kehittämi-
25301: viossa osoitettiin kuntien ympäristönsuojelun      sen ministerivaliokunta päättänyt ympäristön-
25302: käyttökustannuksiin 17,8 milj. mk:n kiinteä        suojelun valtionosuusjärjestelmän yhdistämi-
25303: määräraha ja 80 uutta valtionosuusvirkaa. Ku-      sestä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu-
25304: 4                                 1988 vp. -     KK n:o 399
25305: 
25306: ja valtionosuusjärjestelmään. Tämän toteutta-    mään kuntien ympäristönsuojeluhallinnon ke-
25307: misen vaatimat käytännön toimet ovat vireillä.   hittämistä järkeistämällä suunnittelua ja voi-
25308: Yhdistämisellä pyritään muun muassa edistä-      mavarojen käyttöä.
25309: 
25310:     Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1988
25311: 
25312:                                                               Ympäristöministeri Kaj Bärlund
25313:                                     1988 vp. -      KK n:o 399                                      5
25314: 
25315: 
25316: 
25317: 
25318:                              Tili Riksdagens Herr Taimao
25319: 
25320:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        55 nya statsandelstjänster godkändes, vilket
25321: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise         mycket väl motsvarade kommunernas realise-
25322: av den 9 juni 1988 tili vederbörande mediem av      ringsplaner.
25323: statsrådet översänt avskrift av föijande av             I 1988 års budget ändrades anslaget för
25324: riksdagsiedamot Astala m.fl. undertecknade          kommunernas driftskostnader för miljövård
25325: spörsmål nr 399:                                    tili ett förslagsanslag. Detta möjliggör en stats-
25326:                                                     andel som motsvarar kommunernas verkliga
25327:           Är Regeringen medveten om att de          miljövårdskostnader. Anslaget för år 1988 har
25328:        statliga resurserna för kommunernas          i sin helhet använts tili förskott på statsandel.
25329:        miljövårdsförvaltning och miljövårds-        Det har kommit in fler ansökningar om
25330:        verksamhet är fullständigt otiliräckliga,    förskott än vad som kan betalas av anslaget.
25331:        att staten bromsar inrättandet av miljö-     Därför man har varit tvungen att skära ned
25332:        vårdstjänster i kommunerna och skär          förskotten. Den slutliga statsandeien fastställs
25333:        ned deras miljövårdsverksamhet, och          och betalas år 1989 enligt de verkliga kostnader
25334:           vilka snara åtgärder ämnar Rege-          som uppges i kommunernas statsandelsutred-
25335:        ringen vidta för att i kommunerna in-        ningar. I samband med detta beaktas även
25336:        rätta miljövårdstjänster som berättigar      nedskärningarna av statsandelsförskotten.
25337:        tili statsandel så att målen i lagen kan         Miljöministeriet eftersträvar att statsandel
25338:        nås, för att tili fullt belopp ersätta de    skulle betalas för kommunernas driftskostna-
25339:        kostnader som godkänts som berätti-          der för miljövård i enlighet med det verkliga
25340:        gande tili statsandel, för att sprida gra-   behovet. Detta förutsätter att statsandelen
25341:        tis miljöinformation och för att tili        bättre än nu motsvarar de kostnader som
25342:        kommunerna betala statsandelarna för         kommunerna uppger.
25343:        de kostnader som skurits ned inom
25344:        miljövården år 1988?                             Enligt 11 § lagen om kommunernas miljö-
25345:                                                     vårdsförvaltning (64/86) har miljövårdsnämn-
25346:                                                     den rätt att från kommunala och statliga myn-
25347:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        digheter få upplysningar som är nödvändiga
25348: samt anföra följande:                               för att nämnden skall kunna sköta sina uppgif-
25349:   Lagen om kommunernas miljövårdsförvalt-           ter, såvida inte annat framgår av stadgandena
25350: ning trädde i kraft 1.10.1986, då även miljö-       om tystnadsplikt. Den nämnda iagen torde
25351: vårdsnämnderna inledde sin verksamhet. Efter-       räcka tili för att säkerställa att miljövårds-
25352: som beredningstiden var kort, var kommuner-         nämnderna får upplysningar, vilket i allmänhet
25353: nas realiseringsplaner för miljövården år 1987      inte föranleder kostnader för kommunen.
25354: högst allmänna. De första mera exakta upp-              För att effektivera skötseln av miljövårds-
25355: skattningarna i fråga om behovet av resurser        uppgifterna i kommunerna utreder miljövårds-
25356: tog form i slutet av 1987 i kommunernas             ministeriet och social- och hälsovårdsministe-
25357: realiseringsplaner för år 1988.                     riet som bäst möjligheterna tili en koordinering
25358:   Vid behandlingen av budgeterna för 1987           av resurserna för miljövård och miijöhä1so-
25359: och 1988 fanns det således inte tiliräckligt        vård.
25360: exakta uppgifter varken om kommunernas pla-             Vid reformeringen av systemet med statsan-
25361: ner eller om behovet av resurser. I 1987 års        delar för kommunerna har ett ministerutskott
25362: budget anvisades 17,8 milj. mk som fast anslag      för utvecklande av statsrådets förvaitning be-
25363: för kommunernas driftskostnader för miljö-          slutat att förena statsandelssystemet inom mil-
25364: vård samt 80 nya statsandelstjänster. I detta       jövården med planerings- och statsandelssyste-
25365: års budget uppgår anslaget tili 22,9 milj. mk.      met inom social- och hälsovården. De praktis-
25366: 6                                  1988 vp. -     KK n:o 399
25367: 
25368: ka åtgärder som krävs för att detta skall kunna   lingen av miljövårdsförvaltningen i kommuner-
25369: genomföras är aktuella. Med hjälp av för-         na genom att rationalisera planeringen och
25370: eningen försöker man bl.a. främja utveck-         användningen av resurserna.
25371: 
25372:     Helsingfors den 15 juli 1988
25373: 
25374:                                                                   Miljöminister Kaj Bärlund
25375:                                               1988 vp.
25376: 
25377: Kirjallinen kysymys n:o 400
25378: 
25379: 
25380: 
25381: 
25382:                                  Anttila ym.: Lammastalouden kehittämisohjelman laatimisesta
25383: 
25384: 
25385:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25386: 
25387:    1950-luvun alkupuolella Suomessa oli run-        lampurille, mutta villasta ja turkisnahkoista
25388: saat miljoona lammasta. Tänään niitä on hyvin       saadaan myös arvokas sivutuote ja tulonlähde
25389: harvassa, vain kymmenesosa miljoonasta.             lammastiloille.
25390: Lammastalous on ollut melkoisessa aallonpoh-           Lammataloustoimikunnan muutaman vuo-
25391: jassa jo runsaan kymmenen vuoden ajan, jos-         den takaisessa mietinnössä todetaan, että uuhi-
25392: kin viime aikoina on ollut havaittavissa piristy-   kantamme kaksin-kolminkertaistamisella voi-
25393: misen merkkejä. Lammaskantamme on 90-               taisiin talteenoton parannuttua tyydyttää villan
25394: prosenttisesti kotimaista maatiaislammasrotua,      tarve tuotannon noustessa 450-670 tonniin.
25395: suomenlammasta. Suurin osa on väriltään val-
25396: koista, joskin viime aikoina värillisten, mus-         Suomenlampaan tärkeimmät jalostustavoit-
25397: tien, ruskeitten ja harmaitten määrät ovat ilah-    teet tällä hetkellä liittyvät lihanantiominaisuuk-
25398: duttavasti lisääntyneet. Lammas on yksi moni-       sien kehittämiseen, kuten lisäkasvukyvyn pa-
25399:                                                     rantamiseen ja lihakkuuden lisäämiseen, koska
25400: puolisimmista kotieläimistämme. Siitä saadaan
25401: lihan lisäksi villaa ja turkisnahkaa, jotka voi-    lammaskatraiden päätulolähteenä on juuri li-
25402: daan edelleen jalostaa moniin eri tarkoituksiin.    ha. Villan osuus lammastalouden tuotosta on
25403: Lisäksi lammas on erinomainen vesakontorjuja        alle 10 %. Siksi lampuri ei ole myöskään ollut
25404: ja maiseman hoitaja. Suomenlammas on myös           kiinnostunut villan laadun parantamiseen täh-
25405: maailman parhaiden joukossa sikiävyydessä.          täävistä toimista. Villan laatuominaisuudet
25406: Kuutosia ei synny monellekaan muulle rodulle        ovat hyvin periytyviä ja siksi jalostustyössä
25407: ja aikuinen lammasuuhi hoitaa keskimäärin           villan ominaisuudet ovat myös mukana.
25408: 2,4 karitsaa samalla kertaa. Villaa täysikasvui-       Ongelmana meillä kuitenkin on se, että koko
25409: nen uuhi tuottaa noin 3 kiloa vuodessa kahdes-      tuotantoketju, siis tuotanto, villan edelleen
25410: ti kerittäessä ja karitsa puolen vuoden iässä       jalostaminen ja markkinointi, on organisoi-
25411: noin 1 kilon verran.                                maHa. Ilman yhteistyötä, asennemuokkausta
25412:                                                     ja ideointia ongelmat eivät ratkea. Villan laa-
25413:    Villaa tuotetaan maassamme vain noin
25414: 160 000 kiloa, joskin villan tuotannon teoreet-     dun kohentamisen tulee lähteä ensisijaisesti
25415: tisesti laskien tulisi olla suurempi. Todennä-      lampaankasvattajan omasta panostuksesta.
25416:                                                     Suurin ongelmahan on ollut se, että hankinta-
25417: köistä on, että osa lampaista jää keritsemättä.
25418:                                                     liikkeeseen ja kehräämöihin lähetetyssä raaka-
25419: Villaomavaraisuutemme lasketaan olevan alle
25420:                                                     villassa on ollut suuri epäpuhtaus ja käsittely-
25421: 5 OJo.
25422:                                                     virheistä johtuva huono laatu. Vasta puhtaas-
25423:    Miksi Suomessa ei sitten olla villan tuottami-   ta, esilajitellusta villasta voitaneen odottaa
25424: sesta kiinnostuneita?                               myös parempaa hintaa. Viime vuosien aikana
25425:    Euroopassa viime sotien jälkeen halpojen         moni pieni kehräämö on joutunut lopettamaan
25426: tekokuitujen ja tehdasvalmisteisten vaatteiden      toimintansa kannattamattomana. Siksi jäljellä
25427: yleistyminen myös maatalousväestön piirissä         olevien olisikin aika liittyä yhteen ja ryhtyä
25428: on johtanut villan syrjäyttämiseen teollisuuden     yhteistuumin kehittämään korkealaatuisia koti-
25429: raaka-aineena. Villan kotitarvekäyttö putosi        maisia villalankoja ja edistämään villasta val-
25430: jyrkästi ja tämä johti automaattisesti lammas-      mistettujen tuotteiden käyttöä. Ruotsista löy-
25431: katraiden jyrkkään vähenemiseen myös täällä         tyy tällaiselle yhteistoiminnalle hyvä esimerkki
25432: Suomessa. Sen jälkeen lammasta onkin pidetty        ja kehräämöiden tavoitteena onkin taata ennen
25433: lähinnä lihantuotantoa varten. Varmasti lihan-      pitkää ensiluokkaisen raaka-aineen saanti ja
25434: tuotannolla on jatkossa yhä suurempi merkitys       edelleen huolehtia eri muodoissa käsitöitä teke-
25435: 280863L
25436: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 400
25437: 
25438: vien kotimaisten villalankojen tarpeesta. Sau-      kasvatuksen lisäämiseksi ja villan tuotannon ja
25439: maton yhteistyö lampurin ja kehräämön välillä       kulutuksen lisäämiseksi. Toimikunnan tehtävä-
25440: varmistaa kunnon raaka-aineen.                      nä olisi selvittää kotiteollisuuden ja kuluttajien
25441:    Suomalaista villaa käytetään tänä päivänä        tarve kotimaisen lampaanlihan ja villan käytöl-
25442: kotiteollisuudessa valitettavan vähän ja suuri      le. Edelleen toimikunnan tulisi selvittää eri
25443: syy on siinä, että siitä tehtyä lankaa ei ole       villatyyppien ominaisuudet ja käyttöalue ja
25444: saatavissa.                                         stimuloida lampaankasvattajia hyvänlaatuisen
25445:    Tanskassa ja Ruotsissa herännyt voimakas         lihan ja villan tuottamiseen sekä kehittää koti-
25446: kiinnostus käsinkehruuseen ja itse valmistet-       maisen villan markkinoinnin ohjausta muun
25447: tuun lankaan olkoon kannustimena myös meil-         muassa erityisen tuotemerkin avulla. Samalla
25448: le suomalaisille.                                   toimikunnan tehtävänä on lisätä kuluttajien
25449:                                                     laatutietoisuutta villasta valmistettuihin tuot-
25450:    Lampaankasvatus on niitä harvoja tuotan-         teisiin nähden. Me tarvitsemme siis selkeän
25451: non aloja, joilla meillä on kasvunvaraa run-        lammastalouden kehittämisohjelman.
25452: saamminkin. Samalla lammas käyttää kotimai-
25453:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25454: sia rehuja ja se soveltuu metsän uudistusalueel-
25455:                                                     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25456: le vesakontorjujaksi kemiallisten torjunta-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
25457: aineiden käytön sijasta. Lampaanlihaahan on         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25458: tuotu maahamme vuosittain.                          sen:
25459:    Elävä maaseutu on meidän jokaisen sydä-
25460: men asia ja sen tiimoilta on järjestetty erittäin             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25461: paljon erilaisia seminaareja ja tapahtumia Suo-            siin selkeän lammastalouden kehittä-
25462: messa. Lammas tarjoaisi erään hyvän lähtö-                 misohjelman laatimiseksi, ja
25463: kohdan maaseudun elävöittämiselle. Jotta val-                 missä aikataulussa Hallitus aikoo
25464: takunnallisesti voitaisiin edetä lammaskysy-               asettaa toimikunnan laatimaan maa-
25465: myksessä ja villakysymyksessä, on välttämä-                hamme lammastalouden kehittämisoh-
25466: töntä saada valtion asettama toimikunta kehit-             jelmaa mukaan luettuna lampaanlihan
25467: telemään toimenpiteitä suomalaisen lampaan-                ja villan hyödyntäminen?
25468: 
25469:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1988
25470: 
25471:          Sirkka-Liisa Anttila       Seppo Pelttari          Aapo Saari
25472:          Tellervo Renko             Timo Kietäväinen        Kauko Heikkinen
25473:          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Riitta Kauppinen           Anneli Jäätteenmäki
25474:          Esko Jokiniemi             Mirja Ryynänen          Pirkko Ikonen
25475:          Marjatta Väänänen          Einari Nieminen         Johannes Virolainen
25476:          Kalevi Mattila             Jorma Huuhtanen         Pauli Saapunki
25477:                      Mauri Pekkarinen                Urpo Leppänen
25478:                                      1988 vp. -     KK n:o 400                                     3
25479: 
25480: 
25481: 
25482: 
25483:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25484: 
25485:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kiinnitti huomiota samoihin asioihin, joita nyt
25486: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on ehdotettu kysymyksessä tarkoitetun toimi-
25487: olette 9 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-       kunnan selvitettäväksi. Osa toimikunnan ehdo-
25488: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tuksista on toteutettu, osa on jäänyt edelleen
25489: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kehitettäviksi.
25490: edustaja Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuulu-         Tilastojen mukaan lampaiden lukumäärä on
25491: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 400:           viime vuosina selvästi lisääntynyt. Esimerkiksi
25492:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      vuoden 1987 heinäkuussa lampaita oli hieman
25493:        siin selkeän lammastalouden kehittä-         enemmän kuin vuonna 1975. Myös lihantuo-
25494:        misohjelman laatimiseksi, ja                 tanto on samalla tasolla kuin 1970-luvun alku-
25495:           missä aikataulussa Hallitus aikoo         puolella. Kotiteurastuksen osuus tuotannosta
25496:        asettaa toimikunnan laatimaan maa-           on kasvanut, mikä johtunee siitä, että lammas-
25497:        hamme lammastalouden kehittämisoh-           taloustuotteiden jatkojalostusmahdollisuudet
25498:        jelmaa mukaan luettuna lampaanlihan          ovat mm. maatilamatkailun lisääntyessä paran-
25499:        ja villan hyödyntäminen?                     tuneet. Sen sijaan markkinoille tulleet villa-
25500:                                                     määrät ovat selvästi vähentyneet etupäässä vil-
25501:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         lan keräilyyn liittyvien ongelmien vuoksi.
25502: taen seuraavaa:                                        Lammastalouden neuvonta on toiminnan te-
25503:                                                     hostamiseksi organisoitu uudelleen vuoden
25504:    Lammastaloutta on viime vuosina tuettu val-
25505:                                                     1988 alusta lukien. Lisäksi tuottajat ja kehrää-
25506: tion toimesta maksamalla erilaisia palkkioita ja
25507:                                                     möt ov~t keskinäisen yhteistyön avulla pyrki-
25508: avustuksia, kuten lampaanlihan ja villan tuo-       neet poistamaan edellä mainittuja villan keräi-
25509: tantopalkkioita sekä lihan tuotanto- ja kulje-
25510:                                                     lyyn liittyviä ongelmia, mikä vaikuttanee jat-
25511: tusavustuksia. Lammastilat kuuluvat lisäksi ta-
25512:                                                     kossa myönteisesti markkinoille tulevien villa-
25513: voitehintajärjestelmän ja pinta-alalisäjärjestel-
25514:                                                     määrien ja villan laadun kehitykseen. Myös
25515: män sekä maatilalain (188177) mukaisen lai-         maaseutuelinkeinolain tarjoamat tukitoimet
25516: noitus- ja avustusjärjestelmän piiriin. Lammas-
25517:                                                     m~rkitsevät lammastalouden alalla yritystoi-
25518: taloustuotteiden, lähinnä villan ja turkisten,      minnan edellytysten paranemista.
25519: jatkojalostukseen ja tuotekehittelyyn voidaan
25520: niin ikään myöntää vuoden 1987 alusta voi-             O~taen huomioon tehdyn kokonaisselvityk-
25521: maan tulleen maaseudun pienimuotoisen elin-         sen Ja lammastalouden viimeaikaiset kehitysnä-
25522: keinotoiminnan edistämisestä annetun lain           kymät hallitus ei pidä kysymyksessä tarkoite-
25523: ( 1031/86) mukaista rahoitustukea, mikäli lais-     tun toimikunnan asettamista tässä vaiheessa
25524: sa säädetyt edellytykset muutoin täyttyvät.         tarkoituksenmukaisena. Hallitus seuraa kuiten-
25525: Myös lammastalouden neuvontaa on tuettu             kin jatkuvasti lammastalouden kehitystä ja
25526: valtion varoista.                                   tulee ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin sii-
25527:    Lammastalouden kokonaistilannetta on vii-        nä havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi.
25528: meksi     selvitetty   lammastaloustoimikunta          Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
25529:  1984:n toimesta. Toimikunta jätti mietintönsä      mys ei anna hallitukselle aihetta enempiin toi-
25530: toukokuussa 1985. Mietinnössään toimikunta          menpiteisiin.
25531: 
25532:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1988
25533: 
25534:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
25535: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 400
25536: 
25537: 
25538: 
25539: 
25540:                              Tili Riksdagens Herr Talman
25541: 
25542:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       föreslås bli utredda av den i spörsmålet åsyfta-
25543: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        de kommitten. En del av kommissionens för-
25544: av den 9 juni 1988 till vederbörande medlem av     slag har förverkligats, en del skall utvecklas
25545: statsrådet översänt avskrift av riksdagsledamot    vidare.
25546: Sirkka-Liisa Anttila m.fl. undertecknade              Enligt statistiken har antalet får tydligt ökat
25547: spörsmål nr 400:                                   under de senaste åren. T.ex. i juli 1987 fanns
25548:                                                    det något flera får än år 1975. Även köttpro-
25549:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i        duktionen befinner sig på samma nivå som i
25550:        syfte att göra upp ett klart och entydigt   början av 1970-talet. Hemslaktningens andel
25551:        utvecklingsprogram för fårskötsel och       av produktioneo har ökat, vilket torde bero på
25552:           inom vilket tidsschema ämnar Rege-       att möjligheterna för fortsatt förädling av
25553:        ringen tillsätta en kommitte som skall      fårskötselprodukter har blivit bättre bl.a. i och
25554:        utarbeta ett utvecklingsprogram för         med att bondgårdsturismen har ökat. Däremot
25555:        fårskötsel, i vilket tillvaratagandet av    har mängden ull som kommit ut på marknaden
25556:        fårkött och ull beaktas?                    tydligt minskat i huvudsak beroende på pro-
25557:                                                    blem i samband med insamlingen av ull.
25558:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         1 syfte att effektivera rådgivning som gäller
25559: samt anföra följande:                              fårskötsel har denna omorganiserats från och
25560:    Under de senaste åren har genom statens         med år 1988. Dessutom har producenterna och
25561: försorg erhållits understöd för fårskötsel ge-     spinnerierna sinsemellan i samarbete försökt
25562: nom olika premier och bidrag, såsom produk-        eliminera de ovan nämnda svårigheterna vid
25563: tionspremier för fårkött och ull samt bidrag       insamlingen av ull, vilket i framtiden torde
25564: för köttproduktion och transport. Gårdar med       inverka positivt på den mängd ull som kommer
25565: fårhushållning omfattas dessutom av riktpris-      ut på marknaden och på utvecklingen av ullens
25566: och arealtilläggssystemet samt av låne- och        kvalitet. Även de stödåtgärder som erbjuds
25567: bidragssystemet enligt lagen om gårdsbruk          enligt lagen om främjande av näringsverksam-
25568: (188/77). Finansieringsstöd kan i enlighet med     het i liten skala på landsbygden innebär att
25569: lagen om främjande av näringsverksamhet i          förutsättningarna för företagsverksamhet inom
25570: liten skala på landsbygden (1031186), viiken       fårskötseln blir bättre.
25571: trädde i kraft vid ingången av år 1987, likaså        Med beaktande av den helhetsutredning som
25572: beviljas för fortsatt förädling och produktut-     gjorts och den senaste tidens utvecklingsprog-
25573: veckling av produkter från fårskötsel, närmast     noser för fårskötseln anser regeringen att det i
25574: ull och pälsvaror, om de i lagen stadgade          detta skede inte är ändamålsenligt att tillsätta
25575: förutsättningarna i övrigt uppfylls. Även råd-     en sådan kommitte som avses i spörsmålet.
25576: givning som gäller fårskötsel har understötts ur   Regeringen följer dock fortfarande med ut-
25577: statens medel.                                     vecklingen av fårskötseln och kommer vid
25578:    Genom fårskötselkommissionens försorg har       behov att vidta åtgärder för att eliminera de
25579: den totala situationen för fårskötseln senast      missförhållanden som observerats.
25580: utretts år 1984. Kommissionen avlät sitt betän-       På basis av det ovan nämnda anser jag att
25581: kande i maj 1985. 1 sitt betänkande fäste          spörsmålet inte föranleder vidare åtgärder från
25582: kommissionen vikt vid samma frågor som nu          regeringens sida.
25583: 
25584:     Helsingfors den 7 j uli 1988
25585: 
25586:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
25587:                                              1988 vp.
25588: 
25589: Kirjallinen kysymys n:o 401
25590: 
25591: 
25592: 
25593: 
25594:                                  Myller ym.: Ortodoksien ja kirkkoon kuulumattomien henkilöi-
25595:                                     den kuolinpesien verotuksesta
25596: 
25597: 
25598:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25599: 
25600:    Uskonnonvapauslain (267/22) 12 §:n mu-          verotus poikkeaa tässä suhteessa selvästi mui-
25601: kaan henkilö, joka ei ole evankelis-luterilaisen   den yhtymien verotuksesta ja on evankelis-lute-
25602: tai ortodoksisen kirkon jäsen, on vapautettu       rilaiseen seurakuntaan kuulumattomien peri-
25603: kirkollisveron maksamisesta. Toisaalta laissa      kunnan jäsenten etujen ja oikeustajun vastais-
25604: eräiden yhtymäin verovelvollisuudesta orto-        ta.
25605: doksisille seurakunnille (191135) on sellaiset        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25606: osakeyhtiöt, avoimet ym. yhtiöt ja yhtymät,        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25607: joiden omistajajäsenistä yli puolet on Suomen      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
25608: ortodoksisen kirkkokunnan jäseniä, vapautettu      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25609: maksamasta veroa evankelis-luterilaiselle kir-     sen:
25610: kolle.
25611:    Edellä kuvatun kirkkoihin kuulumattoman                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25612: taikka ortodoksisen seurakunnan jäsenen kuol-             evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulu-
25613: lessa joutuu hänen perikuntansa kuitenkin                 mattomien henkilöiden kuolinpesät
25614: maksamaan kirkollisveroa evankelis-luterilai-             joutuvat suorittamaan kirkollisveroa
25615: selle kirkolle. Näin tapahtuu vaikka kukaan               evankelis-luterilaiselle kirkolle, ja
25616: kuolinpesän osakkaista ei olisikaan evankelis-               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25617: luterilaisen seurakunnan jäsen. Kuolinpesien              siin tämän epäkohdan korjaamiseksi?
25618: 
25619:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1988
25620: 
25621:           Riitta Myller              Jouni Backman               Raimo Vuoristo
25622:           Esko Seppänen              Riitta Järvisalo-Kanerva    Heikki Rinne
25623:           Arto Lapiolahti            Erkki Pulliainen            Jukka Roos
25624:                      Sinikka Mönkäre                     Virpa Puisto
25625: 
25626: 
25627: 
25628: 
25629: 280819N
25630: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 401
25631: 
25632: 
25633: 
25634: 
25635:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25636: 
25637:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ko evankelisluterilaisen tai ortodoksisen kirkon
25638: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seurakunnalle. Maksavatko yhteisöt ja yhty-
25639: olette 8 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-       mät kirkollisveroa evankelisluterilaiselle vai or-
25640: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           todoksiselle seurakunnalle ei kuitenkaan mää-
25641: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       räydy sen mukaan, mihin kirkkokuntaan osak-
25642: edustaja Riitta Myllerin ym. näin kuuluvasta        kaat tai jäsenet kuuluvat tai kuuluvatko he
25643: kirjallisesta kysymyksestä n:o 401:                 mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, vaan
25644:                                                     edellä jo mainitun eräiden yhtymäin verovel-
25645:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       vollisuudesta kreikkalaiskatolisille seurakunnil-
25646:        evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulu-      le annetun lain säännösten mukaisesti. Maini-
25647:        mattomien henkilöiden kuolinpesät            tun lain mukaan, jos yhteisön tai yhtymän
25648:        joutuvat suorittamaan kirkollisveroa         osake-, jäsen- tai muun niitä vastaavan luet-
25649:        evankelis-luterilaiselle kirkolle, ja        telon mukaan osakkeista tai osuuksista enem-
25650:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      män kuin puolet kuuluu verovuoden alussa
25651:        siin tämän epäkohdan korjaamiseksi?          Suomen ortodoksisen kirkkokunnan jäsenille,
25652:                                                     kuuluu myös kirkollisvero ortodoksisen kirkon
25653:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        seurakunnalle. Myös se, kummalle kirkkokun-
25654: vasti seuraavaa:                                    nalle kuolinpesän on suoritettava kirkollisve-
25655:    Evankelisluterilaisten seurakuntien virkata-     roa, määräytyy saman lain säännösten mukai-
25656: loista ja rahastoista annetun lain (106/66)         sesti. Jos kuolinpesän osakkaista enemmän
25657: 13 §:n mukaan kirkollisveroa evankelisluteri-       kuin puolet kuuluu ortodoksiseen seurakun-
25658: laiselle seurakunnalle suorittavat kaikki, joiden   taan, kirkollisvero kuuluu ortodoksiselle kir-
25659: maksettavaksi on pantu kunnallisveroa, eivät        kolle. Valtio, kunnat sekä laitokset ja säätiöt
25660: kuitenkaan muut uskonnolliset yhdyskunnat ja        maksavat kirkollisveronsa asianomaiselle evan-
25661: niiden seurakunnat, eivätkä sellaiset luonnolli-    kelisluterilaiselle seurakunnalle.
25662: set henkilöt, jotka eivät ole evankelisluterilai-      Evankelisluterilaisten seurakuntien virkata-
25663: sen kirkon jäseniä.                                 loista ja rahastoista annetun lain 13 §:n mu-
25664:    Ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain       kaan kunnallisverovelvollisista vain luonnolli-
25665: (521/69) 30 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan          nen henkilö, joka ei ole evankelisluterilaisen
25666: kirkollisveroa ortodoksisen kirkon seurakun-        seurakunnan jäsen, sekä muu uskonnollinen
25667: nalle suorittavat kaikki seurakunnan alueen         yhdyskunta on vapaa kirkollisveron suoritta-
25668: kunnissa verovuonna asuvat ortodoksiseen            misesta. Muuhun seurakuntaan tai uskonnolli-
25669: kirkkokuntaan kuuluvat henkilöt sekä ne orto-       seen yhdyskuntaan kuin ortodoksiseen seura-
25670: doksisen uskon tunnustajat, jotka hallitsevat       kuntaan kuuluneen tai kirkkoon kuulumatto-
25671: seurakunnan alueella kiinteistöä, ortodoksisen      man henkilön kuolinpesä maksaa siten aina
25672: uskon tunnustajaio omistamat liikkeet ja lisäk-     kirkollisveronsa evankelisluterilaiselle seura-
25673: si yhtymät, jotka ovat verovelvollisia seura-       kunnalle, riippumatta kuolinpesän osakkaitten
25674: kunnan alueella olevalle kunnalle eräiden yhty-     kuulumisesta eri seurakuntiin tai mihinkään
25675: mäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille    seurakuntaan.
25676: seurakunnille annetun lain (191/35) säännösten         Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumatto-
25677: mukaisesti.                                         man henkilön kuolinpesän kirkollisverovelvol-
25678:    Luonnolliselle henkilölle, joka ei verovuoden    lisuus evankelisluterilaiselle seurakunnalle saa-
25679: alussa ole evankelisluterilaisen tai ortodoksisen   tetaan kokea epäkohdaksi kuolinpesän osak-
25680: kirkkokunnan jäsen, ei voida määrätä kirkol-        kaitten keskuudessa. Lain sisältö perustunee
25681: lisveroa. Yhteisöt ja yhtymät, lukuun ottamat-      kuitenkin siihen tosiasiaan, että valtaosa väes-
25682: ta toisia uskonnollisia yhdyskuntia ja niiden       töstä kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon,
25683: seurakuntia, suorittavat sen sijaan aina kun-       ja ratkaisu vastaa siten useimmin kysymykseen
25684: nallisveron yhteydessä myös kirkollisveroa, jo-     tulevia tilanteita. Yhteisöjen ja yhtymien kir-
25685:                                      1988 vp. -     KK n:o 401                                   3
25686: 
25687: kollisverovelvollisuuteen liittyviä kysymyksiä      kysymys liittyy myös opetusministeriön toimi-
25688: on eri yhteyksissä selvitetty. Kysymyksessä esil-   alaan, olen valtioneuvoston asianomaisena jä-
25689: le tuotu ongelma liittyy niihin ja ratkaistaan      senenä saattanut sen mainitun ministeriön tie-
25690: osana laajempaa kokonaisuutta. Koska esitetty       toon.
25691: 
25692:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1988
25693: 
25694:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
25695: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 401
25696: 
25697: 
25698: 
25699: 
25700:                             Till Riksdagens Herr Talman
25701: 
25702:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      evangelisk-lutherska eller ortodoxa kyrkans
25703: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       församling. Huruvida samfunden och sam-
25704: av den 8 juni 1988 till vederbörande medlem av    manslutningarna skall betala kyrkoskatt till en
25705: statsrådet översänt avskrift av följande av       evangelisk-luthersk eller ortodox församling
25706: riksdagsledamot Riitta Myller m.fl. underteck-    fastställs dock inte enligt vilket kyrkosamfund
25707: nade spörsmål nr 401:                             delägarna eller medlemmarna hör tili utan
25708:                                                   enligt stadgandena i den ovan nämnda lagen
25709:           År Regeringen medveten om att           angående särskilda sammanslutningars skatt-
25710:        dödsbon efter personer som inte hör till   skyldighet till grekisk-katolska församlingar.
25711:        evangelisk-lutherska kyrkan är tvungna     Enligt ovan nämnda lag tillfaller kyskoskatten
25712:        att erlägga kyrkoskatt tili evangelisk-    den ortodoxa kyrkans församling om mer än
25713:        lutherska kyrkan och                       hälften av aktierna eller andelarna enligt sam-
25714:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för     fundets eller sammanslutningens aktie-, med-
25715:        att avhjälpa detta missförhållande?        lems- eller annan motsvarande förteckning vid
25716:                                                   ingången av beskattningsåret innehas av med-
25717:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      lemmar i Ortodoxa kyrkosamfundet i Finland.
25718: samt anföra följande:                             Också det, till vilkendera kyrkosamfundet
25719:    Enlig 13 § lagen om de evangelisk-lutherska    dödsboet skall erlägga kyrkoskatt fastställs i
25720: församlingarnas boställen och fonder (106/66)     enlighet med stadgandena i samma lag. Om
25721: erläggs kyrkoskatt till evangelisk-lutherska      över hälften av delägarna i dödsboet hör tili en
25722: församlingen av alla dem som påförts kommu-       ortodox församling, tilifaller kyrkoskatten den
25723:                                                   ortodoxa kyrkan. Staten, kommunerna samt
25724: nalskatt, dock inte av andra religionssamfund
25725: och deras församlingar eller sådana fysiska       inrättningarna och stiftelserna betalar sin kyr-
25726: personer som inte är medlemmar av den evang-      koskatt till behöriga evangelisk-lutherska
25727: elisk-lutherska kyrkan.                           församling.
25728:    Enligt 30 § 2 mom 4 punkten lagen om               Enligt 13 § lagen om de evangelisk-lutherska
25729: ortodoxa kyrkosamfundet (521/69) erläggs          församlingarnas boställen och fonder är av de
25730: kyrkoskatt till ortodoxa kyrkans församling av    kommunalskattskyldiga endast fysiska perso-
25731: samtliga i kommunerna inom församlingens          ner som inte är medlemmar av evangelisklut-
25732: område under skatteåret bosatta, till kyrko-      herska kyrkan samt ett annat religionssamfund
25733: samfundet hörande personer, ävensom alla de       fria från erläggandet av kyrkoskatt. Dödsboet
25734: ortodoxa trosbekännare, vilka innehar fastig-     efter en person som hört till en annan försam-
25735: heter inom församlingens område, rörelser som     ling eller ett annat kyrkosamfund än en orto-
25736: ägs av ortodoxa trosbekännare och dessutom        dox församling eller som inte hört till kyrkan
25737: sammanslutningar som är skattskyldiga till en     betalar således alltid sin kyrkoskatt till en
25738: kommun inom församlingens område enligt           evangelisk-luthersk församling oberoende av
25739: stadgandena i lagen angående särskilda sam-       dödsboets delägares tillhörighet tili olika
25740: manslutningars skattskyldighet till grekisk-      församlingar eller någon församling alls.
25741: katolska församlingar (191/35).                       Det att dödsboet efter en person som inte
25742:    För en fysisk person som inte vid ingången     hört till kyrkan är skyldig att betala kyrkoskatt
25743: av beskattningsåret är medlem av det evang-       till en evangelisk-luthersk församling kan upp-
25744: elisk-lutherska eller ortodoxa kyrkosamfundet     levas som ett missförhållande bland delägarna i
25745: kan inte fastställas kyrkoskatt. Samfund och      ett dödsbo. lnnehållet i lagen torde dock
25746: sammanslutningar, med undantag av andra           grunda sig på det faktum att största delen av
25747: religionssamfund och deras församlingar, er-      befolkningen hör till evangelisk-lutherska kyr-
25748: lägger däremot alltid även kyrkoskatt i sam-      kan och lösningen motsvarar således de situa-
25749: band med kommunalskatten antingen tili den        tioner som oftast kommer i fråga. Frågor som
25750:                                    1988 vp. -     KK n:o 401                                     5
25751: 
25752: anknyter tili kyrkoskattskyldigheten för sam-     mål som ställts också ansluter sig tili undervis-
25753: fund och sammanslutningar har utretts i olika     ningsministeriets verksamhetsområde har jag
25754: sammanhang. Det problem som framlagts i           som behörig medlem av statsrådet tillställt det
25755: spörsmålet anknyter tili dem och avgörs som       ovan nämnda ministerium tili kännedom.
25756: en del av en större helhet. Eftersom det spörs-
25757: 
25758:     Helsingfors den 30 juni 1988
25759: 
25760:                                                                        Minister Ulla Puolanne
25761:                                                                                               j
25762:                                                                                           j
25763:                                                                                       j
25764:                                                                                   j
25765:                                                                               j
25766:                                                                           j
25767:                                                                       j
25768:                                                                   j
25769:                                                               j
25770:                                                              j
25771:                                                          j
25772:                                                         j
25773:                                                     j
25774:                                                    j
25775:                                                j
25776:                                               j
25777:                                           j
25778:                                          j
25779:                                      j
25780:                                     j
25781:                                 j
25782:                             j
25783:                         j
25784:                     j
25785:                 j
25786:             j
25787:         j
25788:     j
25789: j
25790:                                                1988 Yp.
25791: 
25792: Kirjallinen kysymys n:o 402
25793: 
25794: 
25795:                                   T. Roos ym.: Kuntien käyttämistä vesijohtoverkoston liittymis-
25796:                                      sopimuksen ehdoista
25797: 
25798: 
25799:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25800: 
25801:    Viime aikoina on tullut tietoon vedenhankin-         Kotivakuutuksen ja LVI-vakuutuksen ehto-
25802: taehtojen oikeudenmukaisuuden kyseenalai-            jen mukaan puolestaan korvataan nesteen,
25803: seksi asettavia tapauksia. Esimerkkinä voidaan       höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko silloin,
25804: mainita seuraavaa:                                   kun tällainen aine on virrannut äkillisesti ja
25805:    Omakotitalon vesijohdoista alkoi tulla äkilli-    ennalta arvaamattomasti rakennuksen omasta
25806: sesti käyttökelvotonta mustaa vettä. Vesi oli        kiinteästä johtoverkosta tai laitteesta.
25807: voimakkaasti rauta- ja mangaanisuolojen sak-            Edellä lainattuihin vedenhankinta- ja vakuu-
25808: kauttamaa, ja se aiheutti vahinkoa astianpesu-       tusehtoihin viitaten vakuutusyhtiö päätyi hyl-
25809: koneelle sekä vesijohtohanoille ja -venttiileille.   käämään vahinkohakemuksen molempien va-
25810:    Asiaa tutkittaessa osoittautui, että läheisessä   kuutustyyppien osalta. Vastuuvakuutuksen
25811: syöttöjohdossa oli havaittu vuoto, joka suljet-      kohdalla katsottiin, että kunnalle ei muodostu-
25812: tiin venttiilein. Omakotitaloon tuleva vesijoh-      nut korvausvelvoitetta vedenhankintaehtojen
25813: don haara oli alitusventtiilin takana, joten         mukaan, joten korvausta ei makseta myöskään
25814: tonttijohto jouduttiin siirtämään alitusventtii-     vastuuvakuutuksen nojalla. LVI-vakuutuksen
25815: lin toiselle puolelle. Tämä puolestaan aiheutti      kohdalta ei puolestaan katsottu kyseessä olleen
25816: edellä kuvatun sakkaantumisen.                       laitteille äkillisesti aiheutunut vahinko.
25817:    Kyseisen kaupungin vesihuoltolaitoksella on          Käytännössä oli kuitenkin tapahtunut siten,
25818: yleisesti käytössä olevat julkisyhteisöjen liitty-   että omakotitaloon toimitettiin pidemmän ai-
25819: missopimuksen vedenhankintaehdot ja niihin           kaa täysin käyttökelvotonta vettä, joka lisäksi
25820: liittyen julkisyhteisön vastuuvakuutus. Tämän        aiheutti esinevahinkoja. Tästä huolimatta edel-
25821: lisäksi omakotitalon omistajana on kotivakuu-        lä kuvattujen ehtojen nojalla millään taholla ei
25822: tus sekä erillinen L VI-lisävakuutus. Vahinkoa       katsottu olleen velvoitetta korvata aiheutunut
25823: kärsinyt omakotitalon omistaja haki korvausta        vahinko.
25824: sekä kaupungin vesihuoltolaitokselta että               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25825: omien vakuutustensa nojalla vakuutusyhtiöltä.        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25826:    Asiaa vakuutusyhtiössä tutkittaessa todet-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
25827: tiin, että liittymissopimuksen vedenhankintaeh-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25828: tojen 2.2 kohdan mukaan laitoksen tulee toi-         sen:
25829: mittaa vettä niin, että veden toimituksessa
25830: esiintyvät käyttöhäiriöt sekä paineen ja laadun                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25831: vaihtelut eivät poikkea alalla yleisesti vallitse-          kuntien käyttämät liittymissopimuksen
25832: vasta käytännöstä. Ehtojen 2.3 kohdan mu-                   vedenhankintaehdot voivat johtaa pe-
25833: kaan laitos vapautuu ylivoimaisen esteen sattu-             rusteluissa kuvattuihin kohtuuttomuuk-
25834: essa vedentoimitusvelvollisuudestaan. Edelleen              siin, ja
25835: ehtojen 2.6 kohdan mukaan laitos ei vastaa                     pitääkö Hallitus näitä ehtoja vahin-
25836: niistä vahingoista tai haitoista, jotka aiheutu-            gonkorvausoikeutemme periaatteiston
25837: vat liittyjälle mm. 2.3 kohdan mukaisista ve-               mukaisina, sekä
25838: den toimituksen keskeytyksistä ja rajoituksista                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25839: taikka veden laadun ja paineen vaihteluista.                siin niiden kohtuullistamiseksi?
25840: 
25841:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1988
25842: 
25843:           Timo Roos                   Marja-Liisa Tykkyläinen    Kerttu Törnqvist
25844:           Mikko Elo                   Pentti Lahti-Nuuttila      Antti Kalliomäki
25845:                       Matti Vähänäkki                     Raimo Vuoristo
25846: 280824T
25847: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 402
25848: 
25849: 
25850: 
25851: 
25852:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25853: 
25854:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Sopimuksen mukaan laitos toimii niin, että
25855: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      veden toimituksessa esiintyvät käyttöhäiriöt
25856: olette 8 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-      sekä paineen ja laadun vaihtelut eivät poikkea
25857: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          alalla yleisesti vallitsevasta käytännöstä. Yli-
25858: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      voimaisen esteen sattuessa laitos vapautuu ve-
25859: edustaja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta           dentoimitusvelvollisuudesta esteen kestoajaksi.
25860: kirjallisesta kysymyksestä n:o 402:
25861:                                                       Vahingonkorvausoikeudessamme vallitsevan
25862:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      yleisen näkemyksen mukaan ylivoimainen este
25863:        kuntien käyttämät liittymissopimuksen       pääsääntöisesti vapauttaa sopimusosapuolen
25864:        vedenhankintaehdot voivat johtaa pe-        vahingonkorvausvastuusta. Tällöin voidaan
25865:        rusteluissa kuvattuihin kohtuuttomuuk-      kuitenkin joutua yksittäistapauksessa arvioi-
25866:        siin, ja                                    maan, onko sitoumusta pidettävä oikeustoimi-
25867:           pitääkö Hallitus näitä ehtoja vahin-     lain 36 §:n nojalla kohtuuttomana. Myös eräis-
25868:        gonkorvausoikeutemme periaatteiston         sä sellaisissa laeissa, joissa jonkin osapuolen
25869:        mukaisina, sekä                             vastuu on määritelty tuottamuksesta riippu-
25870:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     mattomaksi (ankara vastuu), on erityisiä vas-
25871:        siin niiden kohtuullistamiseksi?            tuusta vapauttavia tai vastuuta rajoittavia
25872:                                                    säännöksiä. Kysymyksessä tarkoitettuja veden-
25873:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:      hankintaehtojen kohtia ei voida pitää vahin-
25874:                                                    gonkorvausoikeutemme yleisten periaatteiden
25875:    Yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetun
25876:                                                    vastaisina. Kussakin tapauksessa tulee selvitet-
25877: lain (982/77) 2 §:n mukaan veden hankinnalla
25878:                                                    täväksi, onko tapahtumaa ollut pidettävä yli-
25879: tarkoitetaan mainitussa laissa veden toimitta-
25880:                                                    voimaisena tapahtumana ja onko tapahtumien
25881: mista ensisijaisesti talousvetenä käytettäväksi.
25882:                                                    kulku ollut sellainen, etteivät esimerkiksi koti-
25883: Lain 11 §:n mukaan yleisen vesi- ja viemärilai-
25884:                                                    vakuutuksen korvausedellytykset täyty. Epäsel-
25885: toksen omistaja voi antaa laitokseen liittymi-
25886:                                                    vissä tapauksissa on paikallaan selvittää va-
25887: sestä ja sen käytöstä yleisiä määräyksiä, ja
25888:                                                    kuutuksen kattavuus valitusteitse. Myös sopi-
25889: 12 §:n mukaan liittymisestä ja liittymisehdoista
25890:                                                    musehdon kohtuullistaminen kuuluisi tuomio-
25891: tehdään laitoksen ja liittyjän kesken sopimus,
25892:                                                    istuimille.
25893: joka ei saa olla 11 §:ssä tarkoitettujen mää-
25894: räysten vastainen. Kuntien keskusjärjestöt ovat       Noudatetusta käytännöstä voidaan yleisesti
25895: laatineet käyttöön mallin liittymissopimukseksi    todeta, että selvistä käyttöhäiriöistä vesilaitok-
25896: (esim. Kaupunkiliiton yleiskirje nro 77 178).      set suorittavat korvauksia, eikä käyttöhäiriöitä
25897:    Tehdessään liittymissopimuksen laitos sitou-    voidakaan kokonaan välttää. Perusasia on ve-
25898: tuu toimittamaan liittyjälle sopimuksessa ilme-    den saanti niin, ettei terveydellisia vaaroja
25899: nevään käyttötarkoitukseen talousveden laatu-      aiheuteta. Toisaalta on kuitenkin todettava,
25900: vaatimusten mukaista vettä. Vedentoimituksen       etteivät säännökset estäisi korvauskäytännön
25901: putkirikkojen, sammutusveden oton yms. seu-        muuttamista, mutta ettei ole perusteltua aihet-
25902: rauksena syntyneistä keskeytyksistä ja näiden      ta laajentaa korvauskäytäntöä. Kussakin yksit-
25903: tai muiden syiden aiheuttamien paine-, veden-      täistapauksessa liittyjän oikeussuoja voidaan
25904: laatu- ym. vaihteluiden aikaansaamista haitois-    toteuttaa käyttämällä säännönmukaisia muu-
25905: ta tai vahingoista vesilaitos ei ota vastuuta.     toksenhakukeinoja.
25906: 
25907:     Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1988
25908: 
25909:                                                            Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
25910:                                      1988 vp. -      KK n:o 402                                      3
25911: 
25912: 
25913: 
25914: 
25915:                               Tili Riksdagens Herr Talman
25916: 
25917:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         genom variationer i vattentryck, vattenkvalitet
25918: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          m.m. Enligt avtalet fungerar verket så, att i
25919: av den 8 juni 1988 tili vederbörande medlem av       vattenleveransen förekommande driftsstör-
25920: statsrådet översänt en avskrift av följande av       ningar samt variationer i tryck och kvalitet inte
25921: riksdagsman Timo Roos m.fl. undertecknade            avviker från den allmänna praxis som råder
25922: spörsmål nr 402:                                     inom branschen. 1 händelse av oöverstigligt
25923:                                                      hinder (force majeure) fritas verket från sin
25924:           Är Regeringen medveten om att de           vattenleveransskyldighet för den tid hindret
25925:        vattenleveransvillkor som kommunerna          varar.
25926:        tillämpar i sina anslutningsavtal kan             Enligt det allmänna betraktelsesätt som rå-
25927:        leda tili de oskäligheter som beskrivs i      der inom vår skadeståndsrätt fritar force ma-
25928:        motiveringen och                              jeure i regel en part från skadeståndsansvar.
25929:           anser Regeringen dessa villkor vara        Härvid kan det likväl i enskilda fall bli nöd-
25930:        överensstämmande med principerna i            vändigt att pröva huruvida förbindelsen med
25931:        vår skadeståndsrätt, och                      stöd av 36 § lagen om rättshandlingar på
25932:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        förmögenhetsrättens område skall anses var
25933:        deras jämkning?                               oskälig. Även i vissa sådana lagar i vilka någon
25934:                                                      parts ansvar har definierats som oberoende av
25935:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vållande (strikt ansvar) ingår särskilda stad-
25936: samt anföra följande:                                ganden som fritar från ansvar eller begränsar
25937:    Enligt 2 § lagen om allmänna vatten- och          ansvaret. De punkter i vattenleveransvillkoren
25938: avloppsverk (982177) avses i lagen med vatten-       som avses i spörsmålet kan inte anses strida
25939: anskaffning leverans av vatten, främst för           mot de allmänna principerna i vår skadestånds-
25940: hushållsändamål. Enligt 11 § kan ägaren av ett       rätt. 1 varje enskilt fall måste det utredas om
25941: allmänt vatten- och avloppsverk utfärda all-         det som hänt skall anses ha varit en övermäktig
25942: männa bestämmelser om anslutning till verket         tilldragelse och om händelseförloppet har varit
25943: och om dettas bruk, och enligt 12 § ingås om         sådant att t.ex. hemförsäkringens ersättnings-
25944: anslutningen och anslutningsvillkoren mellan         villkor inte uppfylls. 1 oklara fall är det på sin
25945: verket och den som ansluter sig tili detta ett       plats att i besvärsväg utreda vad som täcks av
25946: avtal, vilket inte får strida mot de bestämmel-      försäkringen. Även jämkning av ett avtalsvill-
25947: ser som avses i 11 §. Kommunernas centralor-         kor vore en domstolssak.
25948: ganisationer har utarbetat en mall för ett               Beträffande den praxis som iakttagits kan
25949: anslutningsavtal (t.ex. Finlands stadsförbunds       det allmänt konstateras att vattenverken beta-
25950: cirkulär nr 77178).                                  lar ersättningar för uppenbara driftsstörningar,
25951:    Då ett verk ingår ett anslutningsavtal förbin-    och driftsstörningar kan inte helt undvikas.
25952: der det sig att leverera den som ansluter sig        Det elementära är att ha tillgång tili vatten
25953: med kvalitetsfordringarna för hushållsvatten         utan hälsorisker. Å andra sidan måste det
25954: överensstämmande vatten för av avtalet fram-         likväl konstateras att inga stadganden hindrar
25955: gående bruksändamål. Vattenverket tar inte           att ersättningspraxis ändras, men att det inte
25956: ansvaret för avbrott i vattenleveransen tili följd   finns skälig anledning att utvidga ersättnings-
25957: av rörbrott, tagande av släckningsvatten             praxis. 1 varje enskilt fall kan den som anslutit
25958: o.a.dyl., ej heller för de olägenheter eller         sig tili ett verk göra sitt rättsskydd gällande
25959: skador som dessa eller andra orsaker medför          genom att använda ordinarie rättsmedel.
25960: 
25961:     Helsingfors den 30 juni 1988
25962: 
25963:                                                                   lnrikesminister Jarmo Rantanen
25964:                                              1988 vp.
25965: 
25966: Kirjallinen kysymys n:o 403
25967: 
25968: 
25969: 
25970: 
25971:                                  Hautala ym.: Ilmanvaihtohormien puhdistamista koskevan pää-
25972:                                     töksen vaikutuksista
25973: 
25974: 
25975:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25976: 
25977:    Sisäasiainministeriö antoi 28.1.1988 palolain   kehittämiseen on panostettu runsaasti ja vaik-
25978: (355/83) 25 §:n nojalla päätöksen ilmanvaihto-     ka ministeriön nyt asettamat pätevyysehdot
25979: hormien puhdistuksesta. Päätöksellä lisättiin      ovat jo palolautakuntien aiempien päätösten
25980: kuntien palolautakuntien harkintamahdolli-         mukaan tulleet täytetyiksi, ministeriön päätös
25981: suuksia tehdä päätöksiä, joilla mahdollisuus       joka tapauksessa katkaisee niiden pohjalta
25982: tehdä koneellisten ilmanvaihtolaitosten puhdis-    kiinteistöjen kanssa solmitut asiakassuhteet ja
25983: tuksia kunnan alueella olevissa kiinteistöissä     mahdolliset pitempiaikaiset huoltosopimukset-
25984: annetaan kunnassa toimiville piirinuohoojille      kin. Myös uuden päätöksen kohta 2.2. ohjaa
25985: yksinoikeutena ja muut yrittäjät suljetaan pois.   sanamuodollaan palolautakuntia suhtautu-
25986: Päätös tuli voimaan 1. 3.1988.                     maan hyvin varovaisesti puhdistusmahdollisuu-
25987:    Palolain 24 §:n mukaan sisäasiainministe-       den myöntämiseen muille kuin piirinuohoojil-
25988: riöllä on oikeus määritellä ilmanvaihtohormien     le, joilla vain poikkeustapauksissa on työhön
25989: paloteknisen puhdistuksen laatu- ja suoritusta-    tarvittavaa erikoispätevyyttä silloin, kun tarvi-
25990: so. Yllä mainitussa päätöksessä ministeriö on      taan mm. vaativia mittaus- ja säätötöitä, joita
25991: määritellyt puhdistajien pätevyysvaatimukset,      ilman puhdistustyö jää vaillinaiseksi.
25992: joiden toteutumisen käytännön valvonnan se            Ministeriön päätöksen voimaantulon jälkeen
25993: on siirtänyt kuntien palolautakunnille.            on jo esiintynyt sellaisia palolautakuntien pää-
25994:    Palolain 24 §:n nojalla kuntien palolauta-      töksiä, joissa tehtävään erikoistuneelta yrittä-
25995: kunnat eivät voi saada laajempia valtuuksia        jältä on suljettu pois toimintamahdollisuus pel-
25996: puhdistustyön ohjailuun kuin sen laatu- ja         kästään sen perusteella, että piirinuohoojat
25997: suoritustason kontrolloimisen, koska puhdis-       ovat asiaa heiltä tiedusteltaessa kertoneet pys-
25998: tustyö sinänsä ei ole luvanvarainen elinkeino,     tyvänsä itse hoitamaan työt.
25999: vaan elinkeinon harjoittamisesta annetun lain         Paitsi että ministeriön päätös ilmeisesti pe-
26000: mukaan sitä voi harjoittaa jokainen, joka hal-     rusteettomasti rajoittaa elinkeinon harjoittami-
26001: litsee itseään ja omaisuuttaan.                    sen vapautta, se myös rajoittaa kuntien alueel-
26002:    Jo ministeriön aiemman päätöksen nojalla        la toimivien kiinteistöjen mahdollisuutta saada
26003: palolautakunnat ovat kuitenkin ryhtyneet           sellaista palvelua, joka laatutasonsa ja muiden
26004: myöntämään lupia puhdistustyön suorittami-         seikkojen suhteen parhaiten vastaisi niiden tar-
26005: seen niitä hakeneille yrityksille, paljolti itse   peita.
26006: muotoilemiensa kriteerien mukaisesti. Nyt an-         Asian merkitys korostuu myös sitä kautta,
26007: netun ministeriön päätöksen mukaan nämä            että ympäristöministeriö on antanut rakennus-
26008: luvat lakkaavat viimeistään kuluvan vuoden         ten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta kuluvan
26009: loppuun mennessä, ja niitä yrityksiä, jotka        vuoden alussa voimaan tulleet D 2 -määräyk-
26010: haluavat jatkaa puhdistustyötä, kehotetaan te-     set, joilla pyritään parantamaan ilmanvaihdon
26011: kemään uudet anomukset, joiden tekoaika            tasoa. Myös lääkintöhallitus on viime aikoina
26012: sekä uusien päätösten aikataulu on jätetty         ryhtynyt kiinnittämään entistä enemmän huo-
26013: kokonaan avoimeksi.                                miota kunnollisen ilmanvaihdon merkitykseen
26014:    Tämä päätös on jättänyt eräät alalla toimi-     mm. allergian torjunnassa. Sisäasiainministe-
26015: vat yritykset ja osan niiden henkilöstöstä täy-    riön päätös merkitsee käytännössä kehitystä,
26016: dellisen epävarmuuden tilaan. Vaikka henki-        joka on jyrkässä ristiriidassa mainittujen pyr-
26017: löstön ammattitaidon, ja siis työn laadun,         kimysten kanssa.
26018: 280872V
26019: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 403
26020: 
26021:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-         vaihtohormien puhdistamista koskevan
26022: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-          päätöksen yritystoiminnan häiriöttö-
26023: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-           mälle jatkumiselle sekä työsuhteiden
26024: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-            jatkuvuudelle ja rakennusten huoneil-
26025: sen:                                                    man laadun suotuisalle kehitykselle ai-
26026:                                                         heuttamat uhkatekijät voitaisiin pois-
26027:          Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-         taa?
26028:        tyä, että sisäasiainministeriön ilman-
26029: 
26030:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1988
26031: 
26032:         Sauli Hautala                 Sirkka-Liisa Anttila        Jorma Fred
26033:         Matti Lahtinen                Esko Almgren                Toimi Kankaanniemi
26034:                                      1988 vp. -     KK n:o 403                                       3
26035: 
26036: 
26037: 
26038: 
26039:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26040: 
26041:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       töön. Tästä aiheutui eräitä ongelmia. Puhdista-
26042: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jien joukkoon ilmaantui yrittäjiä, joiden toimi-
26043: olette 9 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-       paikka oli hyvinkin kaukana kohteista, joissa
26044: jeenne n:o 1102 ohella lähettänyt valtioneuvos-     puhdistusta suoritettiin. Yrittäjät saattoivat lai-
26045: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-         minlyödä puhdistusilmoitusten teon palokun-
26046: sanedustaja Sauli Hautalan ym. tekemän seu-         nille, ja työn valvonta sekä vastuu työn laadus-
26047: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o       ta jäi järjestämättä. Käytettiin ammattitaidot-
26048: 403:                                                tomia aliurakoitsijoita. Paloviranomaiset ja
26049:                                                     Suomen Palontorjuntaliitto kiinnittivät asiaan
26050:           Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-    huomiota ja esittivät kunnallisen harkintaval-
26051:        tyä, että sisäasiainministeriön ilman-       lan lisäämistä lupien myöntämisessä.
26052:        vaihtohormien puhdistamista koskevan            Edellä esitetyn perusteella sisäasiainministe-
26053:        päätöksen yritystoiminnan häiriöttö-         riön päätöstä muutettiin vuonna 1988. Palo-
26054:        mälle jatkumiselle sekä työsuhteiden         lautakunnan harkintavaltaa lisättiin niin, että
26055:        jatkuvuudelle ja rakennusten huoneil-        lupa voidaan myöntää, mikäli se kunnan nuo-
26056:        man laadun suotuisalle kehitykselle ai-      houstoimen hoidon, ilmanvaihtolaitosten mää-
26057:        heuttamat uhkatekijät voitaisiin pois-       rän tai niiden teknisten ominaisuuksien taikka
26058:        taa?                                         kunnan muiden olosuhteiden kannalta on kat-
26059:                                                     sottava tarpeelliseksi. Tarpeellisuutta harkit-
26060:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          taessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen,
26061: taen seuraavaa:                                     että puhdistaja voi osoittaa omaavansa sellaiset
26062:    Vuonna 1976 palo- ja pelastustoimesta anne-      toimintaedellytykset paikkakunnalla, joita toi-
26063: tun lain 24 §:n mukaan tulisijat ja savuhormit      minnan ja työn tuloksesta vastaaminen edellyt-
26064: on nuohottava ja ilmanvaihtohormit puhdistet-       tää. Lupa voidaan myöntää määräajaksi tai
26065: tava sisäasiainministeriön määräysten mukaan.       toistaiseksi. Samalla selvennettiin määräyksiä
26066: Lainkohdan perusteella sisäasiainministeriö an-     sen varalta, että työtä ei suoriteta asianmukai-
26067: toi vuonna 1983 päätöksen ilmanvaihtohor-           sesti.
26068: mien puhdistuksesta, jonka mukaan koneelli-            Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan
26069: sen ilmanvaihtolaitoksen sai puhdistaa nuo-         kunnallisen harkintavallan lisääminen päätök-
26070: booja tai muu palolautakunnan hyväksymä             senteossa ei haittaa asianmukaisesti hoidettua
26071: riittävän pätevyyden omaava puhdistaja. Ky-         yritystoimintaa, koska päätös ei estä myöntä-
26072: seisellä sisäasiainministeriön päätöksellä pyrit-   mästä lupaa yritykselle, jossa puhdistajilla on
26073: tiin parantamaan koneellisten ilmanvaihtolai-       tarvittava pätevyys ja jonka toimintaedellytyk-
26074: tosten paloturvallisuutta ja takaamaan se, että     set paikkakunnalla ovat sellaiset, että se pystyy
26075: laitosten palotekninen puhdistus vastaisuudes-      vastaamaan työstään asianmukaisesti.
26076: sa suoritetaan asiantuntevasti.                        Sisäasiainministeriön päätös koskee vain il-
26077:    Edellä tarkoitetun sisäasiainministeriön pää-    manvaihtohormien paloturvallisuussyistä ta-
26078: töksen mukaan palolautakunnan oli aina hy-          pahtuvaa paloteknistä puhdistamista eikä estä
26079: väksyttävä puhdistaja työn suorittajaksi, jos       laitteistojen säätämistä muilla perusteilla. Tätä
26080: hänellä oli tehtävään riittävä pätevyys. Palo-      työtä saavat tehdä muutkin yritykset. Edellä
26081: lautakunnalla ei ollut tarveharkintaa eikä mah-     kerrotuista syistä sisäasiainministeriö katsoo,
26082: dollisuuksia muiden harkintakriteerien käyt-        ettei päätöksen muuttaminen ole tarpeellista.
26083: 
26084:     Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1988
26085: 
26086:                                                                         Ministeri Erkki Liikanen
26087: 4                                     1988 vp. -   KK n:o 403
26088: 
26089: 
26090: 
26091: 
26092:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26093: 
26094:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen        rengöraso Företagarna kunde försumma att
26095: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        göra anmälningar om rengöring tili brand-
26096: nr 1102 av den 9 juni 1988 till vederbörande       kårerna, och övervakningen av arbetet samt
26097: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     ansvaret för arbetets kvalitet organiserades in-
26098: jande av riksdagsman Sauli Hautala underteck-      teo Underentreprenörer som inte var yrkeskun-
26099: nade spörsmål nr 403:                              niga användeso Brandmyndigheterna och Fin-
26100:                                                    lands Brandvärnsförbund fäste uppmärksam-
26101:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           het vid saken och föreslog att den kommunala
26102:        vidta för att avlägsna de riskfaktorer      prövningsrätten skulle utökas vid beviljande av
26103:        som inrikesministeriets beslut om ren-      tillståndo
26104:        göring av luftväxlingskanaler medför
26105:        för en störningsfri fortsättning på före-       Med stöd av vad som anförts ovan ändrades
26106:        tagsverksamhet samt för arbetsförhål-       inrikesministeriets beslut år 19880 Brandnämn-
26107:        landenas kontinuitet och en gynnsam         dens prövningsrätt utökades så, att tillstånd
26108:        utveckling av luftkvaliteten i bygg-        kan beviljas om det bör anses nödvändigt med
26109:        nader?                                      tanke på skötseln av sotningen i en kommun,
26110:                                                    antalet ventilationsanläggningar och deras tek-
26111:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      niska egenskaper eller andra förhållanden i
26112: samt anföra följande:                              kommuneno Då nödvändigheten prövas bör
26113:                                                    uppmärksamhet också fästas vid att en ren-
26114:    Enligt 24 § lagen om brand- och räddnings-      görare kan visa att han har sådana verksam-
26115: väsendet, som gavs år 1976, skall eldstäder och    hetsförutsättningar på en ort som ansvaret för
26116: rökkanaler sotas och luftväxlingskanaler ren-      verksamhetens och arbetets resultat förutsät-
26117: göras i enlighet med bestämmelser som inrikes-     ter o Tillstånd kan beviljas för en bestämd tid
26118: ministeriet utfärdat. På basis av detta lagrum     eller tillsvidareo Samtidigt förtydligades be-
26119: utfärdade inrikesministeriet år 1983 ett beslut    stämmelserna för den händelse att arbetet inte
26120: om rengöring av luftväxlingskanaler, enligt        utförs på behörigt sätt.
26121: vilket rengöring av mekaniska ventilationsan-
26122: läggningar fick utföras av en sotare eller någon       Enligt inrikesministeriets uppfattning skadas
26123: annan av brandnämnden godkänd rengörare            företagsverksamhet som sköts på tillbörligt sätt
26124: med tillräcklig behörighet. Avsikten med inri-     inte av att den kommunala prövningsrätten i
26125: kesministeriets beslut var att förbättra brand-    beslutsfattandet utökaso Beslutet hindrar inte
26126: säkerheten hos mekaniska ventilationsanlägg-       att tillstånd beviljas företag i vilka rengörarna
26127: ningar och att garantera att brandteknisk ren-     har den behörighet som fordras och vilkas
26128: göring av sådana anläggningar i framtiden          verksamhetsförutsättningar på en ort är såda-
26129: utförs med sakkunskapo                             na, att företaget på sakenligt sätt kan ansvara
26130:    Enligt beslutet skulle brandnämnden alltid      för sitt arbeteo
26131: godkänna en rengörare såsom den som utför              Inrikesministeriets beslut gäller endast
26132: arbetet, om denne hade tillräcklig behörighet      brandteknisk rengöring av luftväxlingskanaler
26133: för uppgifteno Brandnämnden tillämpade inte        av brandsäkerhetsskäl. Beslutet hindrar inte att
26134: behovsprövning och hade inte möjligheter att       anläggningar regleras på andra grunder Så- 0
26135: 
26136: 
26137: 
26138: 
26139: använda andra prövningskriterier Detta orsa-
26140:                                   0                dant arbete får även utföras av andra företago
26141: kade vissa problemo Bland rengörarna förekom       Av de orsaker för vilka redogjorts ovan anser
26142: företagare, vilkas verksamhetsort kunde ligga      inrikesministeriet att det inte är nödvändigt att
26143: mycket långt från anläggningarna som skulle        ändra beslutet.
26144: 
26145:     Helsingfors den 18 juli 1988
26146: 
26147:                                                                        Minister Erkki Liikanen
26148:                                                1988 vp.
26149: 
26150: Skriftligt spörsmål nr 404
26151: 
26152: 
26153: 
26154: 
26155:                                   Rehn: Om ersättande via sjukförsäkringen av psykoterapi som
26156:                                      utförs av psykologer
26157: 
26158: 
26159:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26160: 
26161:    Det har i olika sammanhang konstaterats,          dels visavi ersättningen, dels också på grund av
26162: att det råder stor brist på psykoterapitjänster i    att psykologer som ger psykoterapi av ekono-
26163: vårt land. Befolkningens psykiska hälsotili-         miska skäl enbart verkar på större orter där det
26164: stånd har försämrats enligt undersökningar,          finns köpkraftiga patienter. Tillgången på psy-
26165: som Fokpensionsanstalten har utfört. Över            koterapitjänster i glesbygden blir just av denna
26166: 80 000 människor har arbetsoförmåga, som             orsak ännu mindre än den skulle behöva vara.
26167: lett tili förtidspensionering beroende på psykis-    I många trakter kan man tala om obefintligt
26168: ka störningar. Detta är ca en tredjedel av de        utbud på psykoterapitjänster.
26169: förtidspensionerade. Förtidspensionering av             Behovet av psykoterapitjänster vet vi att är
26170: denna orsak drabbar människor i relativt unga        stort. Att behandla personer med psykiska
26171: år, vilket leder tili att pensionstiden blir lång.   problem med psykoterapi är ett betydligt billi-
26172: Via sjukförsäkringen ersätts ca 1,5 miljoner         gare sätt för samhället att sköta sina medbor-
26173: sjukdagar på grund av psykiska sjukdomar.            gares psykiska hälsa än att låta bli att göra det.
26174: Likaså har antalet självmord ökat, i synnerhet       Det stora antalet sjukdagar är ett klart bevis
26175: bland unga män. Utbildning i psykoterapi ges         för detta, och bortfallet i produktiva insatser
26176: på flere håll i vårt land. Medicinalstyrelsen har    är också stort.
26177: fastslagit klara kriterier för utbildningen, som        Av dessa orsaker borde av psykologer utför-
26178: räcker tre år.                                       da psykoterapitjänster kunna ersättas via sjuk-
26179:    Såväl psykologer och psykiater godkänns tili      försäkringen på samma sätt som de som ges av
26180: utbildningslinjen för psykoterapi. De flesta har     psykiater.
26181: dock psykologexamen som grund. Emellertid               Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
26182: är terapipatienterna i olika ställning beroende      den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
26183: på om de går hos en psykiater eller en psyko-        föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
26184: log. Den patient, som går hos en psykiater får       rådet ställa följande spörsmål:
26185: ersättning för kostnaderna via sjukförsäk-
26186: ringen oberoende om psykiatern har psykotera-                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen
26187: piutbildning eller ej. Psykologernas patienter              vidta för att även psykoterapi som ut-
26188: får stå för sina kostnader själva, även om                  förts av psykologer skall ersättas via
26189: psykologen har psykoterapiutbildning. Detta                 sjukförsäkringen på motsvarande sätt
26190: leder tili att patienterna är i ojämlik ställning,          som den som utförts av psykiater?
26191: 
26192:      Helsingfors den 10 juni 1988
26193: 
26194:                                            Elisabeth Rehn
26195: 
26196: 
26197: 
26198: 
26199: 280839K
26200: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 404
26201: 
26202: Kirjallinen kysymys n:o 404                                                             Suomennos
26203: 
26204: 
26205: 
26206: 
26207:                                  Rehn: Psykologien antaman psykoterapian korvaamisesta sai-
26208:                                    rausvakuutuksesta
26209: 
26210: 
26211:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26212: 
26213:    Eri yhteyksissä maassamme on todettu vallit-    potilaat ovat eriarvoisessa asemassa, toisaalta
26214: sevan suuri pula psykoterapiapalveluista. Kan-     korvauksen suhteen, toisaalta siinä mielessä,
26215: saneläkelaitoksen suorittamien tutkimusten         että taloudellisista syistä pyskoterapiaa antavat
26216: mukaan väestön psyykkinen terveydentila on         psykologit toimivat ainoastaan suurehkoilla
26217: heikentynyt. Yli 80 000 ihmisellä on työkyvyt-     paikkakunnilla, joilla on ostovoimaisia potilai-
26218: tömyys, joka on johtanut psyykkisistä häiriöis-    ta. Psykoterapiapalvelujen saatavuus syrjäseu-
26219: tä aiheutuvaan varhaiseläkkeeseen. Näitä on        dulla pienenee tästä syystä entisestäänkin. Mo-
26220: noin kolmannes varhaiseläkkeellä olevista.         nilla seuduilla voidaankin sanoa psykoterapia-
26221: Psyykkisten häiriöiden vuoksi ihmiset joutuvat     palvelujen tarjonnan olevan olematonta.
26222: varhaiseläkkeelle suhteellisen nuorina, mikä          Tiedämme psykoterapiapalvelujen tarpeen
26223: johtaa pitkään eläkeaikaan. Sairausvakuutuk-       olevan suuri. Psyykkisistä ongelmista kärsiville
26224: sesta korvataan noin 1,5 miljoonaa sairaus-        henkilöille psykoterapiahoidon antaminen on
26225: päivää psyykkisten sairauksien vuoksi. Myös        yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa kan-
26226: itsemurhien määrä on lisääntynyt erityisesti       salaisten psyykkisestä terveydestä huolehtimis-
26227: nuorten miesten parissa. Psykoterapiakoulu-        ta kuin sen jättäminen antamatta. Sairaus-
26228: tusta annetaan useilla paikkakunnilla maas-        päivien suuri määrä on selvänä osoituksena
26229: samme. Lääkintöhallitus on vahvistanut sel-        tästä, ja tuotantopanoksen supistuminen on
26230: keät kriteerit koulutukselle, joka kestää kolme    myös suuri.
26231: vuotta.                                               Tämän vuoksi psykologien antamista psyko-
26232:                                                    terapiapalveluista tulisi voida maksaa korvaus-
26233:    Sekä psykologeja että psykiatreja hyväksy-      ta sairausvakuutuksesta samalla tavoin kuin
26234: tään psykoterapian koulutuslinjalle. Useimmil-     psykiatrien antamista palveluista.
26235: la on kuitenkin psykologin tutkinto pohjana.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26236: Terapiassa käyvät potilaat ovat kuitenkin eri      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
26237: asemassa riippuen siitä, käyvätkö he psykiatrin    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26238: vai psykologin luona. Psykiatrin luona terapi-     jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
26239: assa käyvä potilas saa kuluista korvausta sai-
26240: rausvakuutuksen kautta riippumatta siitä, on-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26241: ko psykiatrilla psykoterapiakoulutusta vai ei.            ryhtyä, jotta psykologien antama psy-
26242: Psykologien potilaat joutuvat vastaamaan ku-              koterapia voitaisiin korvata sairaus-
26243: luistaan itse, vaikka psykologilla olisikin psy-          vakuutuksesta samalla tavoin kuin psy-
26244: koterapiakoulutus. Tämä johtaa siihen, että               kiatrien antama terapia?
26245: 
26246:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
26247: 
26248:                                          Elisabeth Rehn
26249:                                   1988 vp. -     KK n:o 404                                      3
26250: 
26251: 
26252: 
26253: 
26254:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26255: 
26256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   syntä ylittää suuresti tämänhetkisen tarjon-
26257: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    nan". Sen vuoksi "tarvitaan kokonaisvaltaista
26258: olette 10 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn        selvitystä siitä, miten Suomessa pyritään vas-
26259: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     taamaan näiden ongelmien aiheuttamaan haas-
26260: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    teeseen". Toimikunnan mukaan sosiaali- ja
26261: edustaja Elisabeth Rehnin näin kuuluvasta kir-   terveysministeriön tulisi asettaa erillinen toimi-
26262: jallisesta kysymyksestä n:o 404:                 kunta, jonka tehtävänä on selvittää psykiatri-
26263:                                                  sen avoterveydenhuollon sekä siihen liittyvien
26264:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    sairausvakuutuksen korvausten kehittämistä.
26265:        ryhtyä, jotta psykologien antama psy-        Opetusministeriö on 23.3.1988 asettanut toi-
26266:        koterapia voitaisiin korvata sairaus-     mikunnan, jonka tehtävänä on muun muassa
26267:        vakuutuksesta samalla tavoin kuin psy-    selvittää terapiakoulutuksen nykyinen tarjonta
26268:        kiatrien antama terapia?                  ja järjestelyt, arvioida terapiapalvelujen tar-
26269:                                                  peen kehitystä sekä selvittää koulutuksen ja
26270:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-    Kansaneläkelaitoksen korvauskäytäntöjen riip-
26271: vasti seuraavaa:                                 puvuus. Toimikunnan työlle asetettu määräai-
26272:    Yhteiskunnallisen muutoksen aiheuttamat       ka päättyy 31.5.1989.
26273: ongelmat kuten yksinäisyys ja työttömyys li-        Sairausvakuutuksen kehittämistoimikunnan
26274: säävät eriasteisen psyykkisen hoidon ja tuen     mietinnöstä saatujen lausuntojen perusteella
26275: tarvetta. Hoito voi olla hyvinkin erimuotoista   selvitetään mahdollisuuksia sairausvakuutus-
26276: alkaen muutamia käyntikertoja sisältävästä       järjestelmän kehittämiseksi. Tässä yhteydessä
26277: yleislääkäritasoisesta toiminnasta päätyen in-   tulee esille myös kysymyksessä esitetty psyko-
26278: tensiiviseen psykoterapiaan. Viimeksi mainit-    login antaman psykoterapian korvattavuus.
26279: tua antavat myös lukuisat muut kuin tervey-      Koska tähän uudistukseen tulevat vaikutta-
26280: denhuollon koulutuksen saaneet henkilöt.         maan myös opetusministeriön asettaman toimi-
26281:    Sairausvakuutuksen kehittämistoimikunnan      kunnan ehdotukset, asia on tarkoituksenmu-
26282: (Komiteanmietintö 1987:34, s. 82) mukaan         kaista jättää odottamaan toimikunnan työn
26283: "psyykkisten ongelmien eriasteisen hoidon ky-    valmistumista.
26284: 
26285:     Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1988
26286: 
26287:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
26288: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 404
26289: 
26290: 
26291: 
26292: 
26293:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26294: 
26295:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         det en helhetsbetonad utredning om hur man i
26296: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          Finland strävar efter att svara på den utmaning
26297: av den 10 juni 1988 tili vederbörande medlem         som dessa problem ger upphov tili. Enligt
26298: av statsrådet översänt avskrift av följande av       kommissionen borde social- och hälsovårdsmi-
26299: riksdagsledamot Elisabeth Rehn undertecknade         nisteriet tilisätta en separat kommission vars
26300: spörsmål nr 404:                                     uppgift vore att utreda utvecklandet av den
26301:                                                      psykiatriska öppna hälsovården och ersätt-
26302:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             ningarna inom sjukförsäkringen som anknyter
26303:        vidta för att även psykoterapi som ut-        tili den.
26304:        förts av psykologer skall ersättas via            U ndervisningsministeriet tillsatte 23.3.1988
26305:        sjukförsäkringen på motsvarande sätt          en kommission vars uppgift bl.a. är att utreda
26306:        som den som utförts av psykiater?             det nuvarande utbudet av terapiutbildning hur
26307:                                                      den ordnats, uppskatta utvecklingen av beho-
26308:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vet av terapitjänster samt utreda beroendet
26309: samt anföra följande:                                mellan utbildning och Folkpensionsanstaltens
26310:     De problem som förorsakats av den samhäl-        ersättningspraxis. Kommissionens arbete skall
26311: leliga förändringen, såsom ensamhet och ar-          vara klart 31.5.1989.
26312: betslöshet ökar behovet av psykisk vård och              På grundval av de utlåtanden som erhållits
26313: psykiskt stöd på olika nivåer. Vården kan vara       om betänkandet av kommissionen för utveck-
26314: av mycket varierande art allt från verksamhet        lande av sjukförsäkringen utreds möjligheterna
26315: på allmänläkarnivå i viiken ingår några besök,       att utveckla sjukförsäkringssystemet. 1 detta
26316: tili intensiv psykoterapi. Den sistnämnda ges        sammanhang tas även den i spörsmålet nämn-
26317: också av andra än personer som erhållit utbild-      da frågan om ersättningsbarheten beträffande
26318: ning inom hälsovården.                               psykoterapi som ges av en psykolog. Eftersom
26319:     Enligt kommissionen för utvecklande av           också förslagen av den kommission som under-
26320: sjukförsäkringen          (Kommittebetänkande        visningsministeriet tilisatt kommer att inverka
26321: 1987:34 s. 82) överskrider efterfrågan på olika      på reformen är det ändamålsenligt att lämna
26322: slags vård för psykiska problem i stor utsträck-     ärendet väntande tills kommissionens arbete
26323: ning utbudet just nu. På grund härav behövs          färdigställts.
26324: 
26325:     Helsingfors den 5 juli 1988
26326: 
26327:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
26328:                                              1988 vp.
26329: 
26330: Kirjallinen kysymys n:o 405
26331: 
26332: 
26333: 
26334: 
26335:                                  Savela ym.: Perämeren satamien pitämisestä auki talvisin
26336: 
26337: 
26338:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26339: 
26340:    Pohjois-Suomen teollisuus sijaitsee kaukana     samana aikana yli 2,5 miljoonaan tonniin. Kun
26341: tuotteidensa kulutuspisteistä. Se sijaitsee kau-   edellä esitettyihin lukuihin lisätään kotimaan
26342: kana myös tuontiraaka-ainelähteistään. Sekä        rannikkoliikenteen osuus, lähes 2 miljoonaa
26343: vienti- että tuontikuljetusten osalta sen asema    tonnia, josta suurin osa on öljytuotteita, ollaan
26344: on selvästi epäedullisempi muun Suomen teolli-     tekemisissä niin suurten meritse kulkevien ta-
26345: suuteen nähden. Perämeri ja Pohjanlahti ovat       varavirtojen kanssa, ettei ole olemassa järke-
26346: tarjonneet maakuljetuksia huomattavasti edul-      vää vaihtoehtoa kuljetusten hoitamiseksi.
26347: lisemman kuljetusreitin, joka on tasoittanut          Pohjois-Suomen teollisuutta, joka vielä pari-
26348: sijainnista johtuvia eroja.                        kymmentä vuotta sitten oli suuressa määrin
26349:    Perämeren satamien talviliikenteestä on Suo-    perusteollisuutta, on laajennettu voimakkaasti,
26350: messa keskusteltu jo yli 20 vuoden ajan. Itse      ja sen jalostusastetta on merkittävästi kohotet-
26351: Perämeren satamiin on voitu harjoittaa ympä-       tu. Teollisen toiminnan järkevän kehittämisen
26352: rivuotista liikennettä yli 15 vuotta.              on oltava pitkäjänteistä sekä kehittämisen pe-
26353:    Perämeren satamien vaikutuspiirissä oleva       rusteiden vakaita ja luotettavia. Teollisuuden
26354: teollisuus on määrätietoisesti, ympärivuotisen     investoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi, ja
26355: merenkulun jatkumiseen luottaen kehittänyt         rakennemuutokset tapahtuvat hitaasti. Oleelli-
26356: toimintaansa, laajentanut ja monipuolistanut       sia kehittämisen perusteita, jollainen ympäri-
26357: tuotantoaan sekä kohottanut jalostusastettaan.     vuotinen merenkulku on, ei voida lyhytjäntei-
26358: Nämä toimenpiteet ovat selvästi vahvistaneet       sesti muutella. Jopa niiden esille ottaminen
26359: Pohjois-Suomen talouselämää sekä turvanneet        saattaa hidastaa ja vahingoittaa kehittämistoi-
26360: ja parantaneet näin alueen asukkaiden elin-        menpiteitä.
26361: mahdollisuuksia. Ilman ympärivuotista meri-           Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on
26362: kuljetusmahdollisuutta Pohjois-Suomen teolli-      oleellisesti kiristynyt. Asiakkaat panevat aikai-
26363: suutta ei millään muotoa olisi voitu kehittää      sempaa paljon enemmän painoa nopeille, luo-
26364: siihen laajuuteen, jossa se tänä päivänä on.       tettaville ja joustaville tarvitsemiensa tavaroi-
26365:    Vuodesta 1971 vuoteen 1984 Perämeren sa-        den toimituksille. Kilpailevia tuotteita on kyllä
26366: tamista tapahtunut vienti on kasvanut vajaasta     tarjolla. Erityisesti pitkälle jalostetuissa tuot-
26367: 2,5 miljoonasta tonnista lähes 3,5 miljoonaan      teissa asiakkaan luottamuksen hankkiminen
26368: tonniin. Suurinta osuutta viennissä edustavat      saattaa kestää vuosia, ja sen voi menettää
26369: edelleen metsäteollisuuden tuotteet, mutta suh-    yhdenkin tärkeän toimituserän viivästymisen
26370: teellisesti eniten on kasvanut kappaletavaroi-     vuoksi. Kuta vähemmän käsittelykertoja tuot-
26371:  den vienti. Tuonti oli vuonna 1971 noin 1, 5      teella on välillä tehdas-asiakas, sitä parem-
26372:  miljoonaa tonnia ja vuonna 1984 noin 3,2          massa kunnossa se on asiakkaalle saapuessaan.
26373: miljoonaa tonnia. Voimakkaimmin on kasva-          Tavaroiden hyvän kunnon merkitys korostuu
26374:  nut malmien ja muiden teollisuuden raaka-         erityisesti pitkälle jalostetuissa tuotteissa.
26375:  aineiden tuonti, ja kasvu niiden osalta tulee        Tuonnin osalta kasvaa erityisesti malmien,
26376:  edelleen jatkumaan. Tarkastelujaksolla vienti     kivihiilen ja paperinvalmistuksen lisäaineiden
26377: ja tuonti ovat yhteensä kasvaneet noin 70          tuonti. Ne ovat raaka-aineita, joita Suomessa
26378:  prosenttia, 6,7 miljoonaan tonniin, ja kasvane-   joko ei ole tai ne ovat loppumassa ja joita
26379:  vat vuoteen 1990 mennessä lähes 9 miljoonaan      tarvitaan joko tuotantolaitosten toiminnan jat-
26380:  tonniin. Tämänhetkinen talviaikainen liikenne,    kuvuuden turvaamisen tai jalostusasteen ko-
26381:  noin 2 miljoonaa tonnia, tulee kasvamaan          hottamisen vuoksi. Myös ne edellyttävät sään-
26382: 280867Q
26383: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 405
26384: 
26385: nöllisiä,  ympärivuotisia     merikuljetuksia.    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
26386: Useimmille ei ole vaihtoehtoista järkevää kul-    sen:
26387: jetusmuotoa.
26388:                                                            Mitä Hallitus aikoo tehdä Perämerer
26389:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-         satamien pitämiseksi auki talvisin tur-
26390: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-          vatakseen näin Pohjois-Suomelle elin-
26391: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-           tärkeän ympärivuotisen merenkulun?
26392: 
26393:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1988
26394: 
26395:                     Oiva Savela                           Keijo Jääskeläinen
26396:                     Riitta Jouppila                       Sakari Valli
26397:                                      1988 vp. -     KK n:o 405                                     3
26398: 
26399: 
26400: 
26401: 
26402:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26403: 
26404:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den. Toisaalta tutkitaan onko realistisia mah-
26405: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dollisuuksia järjestää Pohjois-Suomen talvilii-
26406: Jlette 9 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-       kenne nykyistä taloudellisemmin. ''
26407: jeenne n:o 1103 ohella toimittanut valtioneu-          Kysymys Perämeren satamien talviaikaisesta
26408: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        aukipitämisestä kytkeytyy läheisesti jäänmurta-
26409: kansanedustaja Savelan ym. kirjallisesta kysy-      jalaivaston mitoitukseen. Ottaen huomioon,
26410: myksestä n:o 405:                                   että Tarmo-luokan jäänmurtajat joudutaan lä-
26411:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Perämeren       hivuosien aikana uusimaan tai ainakin perus-
26412:        satamien pitämiseksi auki talvisin tur-      korjaamaan, kysymys on tällä hetkellä ajan-
26413:        vatakseen näin Pohjois-Suomelle elin-        kohtainen. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja
26414:        tärkeän ympärivuotisen merenkulun?           liikenneministeriö ovatkin käynnistäneet asiaa
26415:                                                     koskevan selvitystyön. Satama-asiain neuvotte-
26416:                                                     lukunnan Turun yliopiston Merenkulkualan
26417:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        koulutuskeskukselta tilaamassa tutkimuksessa
26418: vasti seuraavaa:                                    (Sanka-talviliikenneselvitys, 1987) selvitettiin
26419:    Perämeren satamiin on ylläpidetty ympäri-        pohjoisten satamien talviaikaisia tavarakulje-
26420: vuotista meriliikennettä jo vuodesta 1971 al-       tusten määriä sekä talvesta meriliikenteelle ai-
26421: kaen. Aika ajoin on käyty varsin vilkastakin        heutuvia lisäkustannuksia verrattuna avovesi-
26422: keskustelua siitä, onko Pohjois-Suomen sata-        kauteen. Tämän jälkeen kauppa- ja teollisuus-
26423: mien talviaikainen aukipitäminen taloudellises-     ministeriö tilasi Merenkulkualan koulutus-
26424: ti järkevää. Kysymystä ovat 1980-luvulla käsi-      keskukselta vielä asiaa koskevan jatkotutki-
26425: telleet erityisesti kauppa- ja teollisuusministe-   muksen. Kuluvan vuoden toukokuussa valmis-
26426: riön asettamat merenkulkupoliittinen toimi-         tuneessa tutkimuksessa pyrittiin alustavasti sel-
26427: kunta (1980) ja jäänmurtajatyöryhmä (1982).         vittämään, miten Perämeren talviaikaiset kul-
26428: Edellinen katsoi (Komiteanmietintö 1980:26),        jetukset olisivat sekä alueen että talouselämän
26429: että tavoitteena on edelleen pidettävä satamien     edut huomioon ottaen taloudellisemmin hoi-
26430: aukipitämistä nykyisessä laajuudessa. Jään-         dettavissa.
26431: murtajatyöryhmä puolestaan teki muistioansa            Vaikka nyt valmistuneessa tutkimuksessa ei
26432: sisältyvät suositukset siltä pohjalta, että ympä-   ole vielä selvitetty kaikkia asiaan vaikuttavia
26433: rivuotinen meriliikenne tulee jatkumaan kaik-       tekijöitä (esim. vaihtoehtoisten maakuljetusrat-
26434: kiin maamme nykyisiin talvisatamiin.                kaisujen vaikutukset jäänmurtajatoiminnan
26435:    Valtioneuvoston asettama, kauppa- ja teolli-     kustannuksiin ja satamien työllisyyteen jäivät
26436: suusministeriön yhteydessä toimiva merenku-         selvittämättä), niin on syytä todeta, että tutki-
26437: lun neuvottelukunta ei vuonna 1984 hyväksy-         muksen tulokset eivät ainakaan tue sen suun-
26438: mässään merenkulkupoliittisessa ohjelmassa          taisia väitteitä, että Pohjois-Suomen satamat
26439: ottanut suoraan kantaa Perämeren satamien           tulisi sulkea talviajaksi. Varsin huomattava osa
26440: talviaikaiseen aukipitämiseen, mutta ohjelmas-      Perämeren alueen kuljetuksista on sellaista
26441: sa mm. todetaan, että talvimerenkulun hoidos-       bulk-tavaraa, jonka kohdalla maakuljetusvaih-
26442: sa otetaan huomioon aluepoliittiset näkökoh-        toehto ei käytännössä useinkaan tulisi edes
26443: dat ja valtiovallan jo suorittamat toimenpiteet     kysymykseen. Esimerkkinä mainittakoon Rau-
26444: teollisuuden kehittämiseksi Pohjois-Suomessa.       taruukin ja Ruotsin välinen poikittaisliikenne.
26445:    Hallituksen keväällä 1988 eduskunnalle an-       Perämeren satamien talviaikaisen ulkomaanlii-
26446: tamassa selonteossa liikennepolitiikasta tode-      kenteen kokonaismäärä on nykyään (talvi
26447: taan (s. 65), että "Perämeren alueen talvilii-      1986) noin 1,5 milj. tonnia, mistä edellä maini-
26448: kenteen kysynnässä on odotettavissa lähivuosi-      tun tutkimuksen mukaan vain noin 450 000
26449: na kasvua, minkä vuoksi suunnittelussa pide-        tonnia (lähinnä metsäteollisuuden vientikulje-
26450: tään lähtökohtana sitä, että myös tärkeimmät        tukset) on sellaisia tuotteita, jotka voitaisiin
26451: Perämeren satamat pidetään auki koko vuo-           kuljettaa maitse Etelä-Suomen satamiin laivat-
26452: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 405
26453: 
26454: taviksi. Tästä aiheutuisi kuitenkin huomattava     ta aiheutuu yksikköarvoltaan halvasta bulk
26455: kuljetuskustannusten nousu Pohjois-Suomen          tavarasta, jonka kohdalla laivakuljetus on ylei
26456: metsäteollisuudelle. Kustannusten nousuksi ar-     sesti ottaen taloudellisesti järkevin kuljetus
26457: vioitiin runsaat 30 milj. markkaa talvessa         vaihtoehto.
26458: (Pohjois-Suomen metsäteollisuuden tuontikul-
26459: jetukset mukaan lukien), mikäli vertailukoh-          Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa
26460: teena käytettäisiin Valtionrautateiden virallis-   että lähtökohtana lähivuosien kuljetuspoliitti
26461: ten tariffien mukaisia hintoja.                    sille ratkaisuille tulee edelleenkin olemaan se
26462:    On syytä myös todeta, että Pohjois-Suomen       että ainakin tärkeimmät Perämeren satama
26463: talviaikaisten kuljetusten odotetaan lähivuosi-    pidetään ympärivuotisesti avoinna. Tarpeellist;
26464: na huomattavasti kasvavan. Varovaistenkin ar-      on kuitenkin vielä jatkaa sen selvittämistä
26465: vioiden mukaan alueen talviaikaiset kuljetukset    olisiko mahdollisuuksia edelleen kehittäi
26466: kasvavat noin 400 000-500 000 tonnia jo lä-        alueen kuljetusratkaisuja siten, että kuljetukse
26467: himmän 2-3 vuoden kuluessa. Pääosa kasvus-         voitaisiin hoitaa nykyistä taloudellisemmin.
26468: 
26469:     Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1988
26470: 
26471:                                                                      Ministeri Pekka Vennamo
26472:                                      1988 vp. -      KK n:o 405                                     5
26473: 
26474: 
26475: 
26476: 
26477:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26478: 
26479:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          närmaste åren, varför man i planeringen har
26480: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          som utgångspunkt att hålla även de viktigaste
26481: nr 1103 av den 9 juni 1988 tili vederbörande         hamnarna i Bottenviken öppna hela året. Å
26482: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       andra sidan undersöker man om det finns
26483: jande av riksdagsman Savela m.fl. underteck-         realistiska möjligheter att ordna vintertrafiken
26484: nade spörsmål nr 405:                                i norra Finland på ett mera ekonomiskt sätt än
26485:                                                      nu."
26486:           Vad ämnar Regeringen göra för att
26487:        hålla Bottenvikens hamnar öppna vin-             Frågan om att hålla Bottenvikens hamnar
26488:        tertid och sålunda säkerställa den för        öppna vintertid är nära förknippad med di-
26489:        norra Finland livsviktiga sjöfarten året      mensioneringen av isbrytarflottan. Med be-
26490:                                                      aktande av att man under de närmaste åren
26491:        om?
26492:                                                      måste förnya eller åtminstone grundligt repare-
26493:                                                      ra isbrytare av Tarmos klass, är frågan för
26494:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         närvarande aktuell. Handels- och industri-
26495: samt anföra följande:                                ministeriet och trafikministeriet har satt i gång
26496:    Redan från början av år 1971 har man året         en utredning om saken. 1 en undersökning
26497: om upprätthållit sjöfart tili Bottenvikens ham-      (Sanka-utredningen om vintertrafiken, 1987)
26498: nar. Då och då har man fört mycket livliga           som delegationen för hamnfrågor beställt av
26499: diskussioner om huruvida det ekonomiskt sett         sjöfartsbranschens utbildningscentral vid Åbo
26500: är förnuftigt att hålla norra Finlands hamnar        universitet, utreddes mängden varutransporter
26501: öppna vintertid. Frågan har på 1980-talet spe-       vintertid vid hamnarna i norr samt de extra
26502: ciellt behandlats av Sjöfartspolitiska kommis-       kostnader som vintern för med sig för sjöfar-
26503: sionen (1980) och av en isbrytararbetsgrupp          ten jämfört med perioden då det är öppet
26504: (1982), vilka tillsatts av handels- och industri-    vatten. Senare beställde handels- och industri-
26505: ministeriet. Den föregående ansåg (Kommitte-         ministeriet en fortsatt undersökning om saken
26506: betänkande 1980:26), att man fortfarande skall       av sjöfartsbranschens utbildningscentral. I den
26507: ha som mål att hålla hamnarna öppna i nuva-          undersökning som blev färdig i maj detta år
26508: rande omfattning. Isbrytararbetsgruppen gav          försökte man preliminärt utreda hur transpor-
26509: rekommendationerna i sin promemoria utgåen-          terna vintertid i Bottenviken kunde skötas
26510: de från att sjöfarten fortsättningsvis året om       mera ekonomiskt med beaktande av både re-
26511: bör nå alla de nuvarande vinterhamnarna i vårt       gionens och näringslivets intressen.
26512: land.                                                   Även om man i den undersökning som nu
26513:     Delegationen för sjöfart, som tilisatts av       blivit färdig ännu inte har utrett alla faktorer
26514: statsrådet och verkar i anslutning tili handels-     som påverkar saken (t.ex. utredde man inte
26515: och industriministeriet, tog inte direkt ställning   hur de alternativa lösningarna med landtrans-
26516: tili att hålla Bottenvikens hamnar öppna vin-        port inverkar på kostnaderna inom isbrytar-
26517: tertid i det sjöfartspolitiska program som den       verksamheten och sysselsättningen vid hamnar-
26518: godkände år 1984. I programmet konstateras           na), är det skäl att konstatera att resultaten av
26519: dock bl.a., att man i behandlingen av vinter-        undersökningen åtminstone inte stöder sådana
26520: sjöfarten beaktar de regionalpolitiska synpunk-      påståenden att hamnarna i norra Finland bor-
26521: terna och de åtgärder som statsmakten redan          de stängas om vintrarna. En mycket stor del av
26522: vidtagit för att utveckla industrin i norra Fin-     transporterna i Bottenviken-området är sådant
26523: land.                                                bulk-gods, för vars del landtransportalternati-
26524:     I den trafikpolitiska redogörelsen som rege-     vet i praktiken ofta inte ens kan komma i
26525: ringen avgav tili riksdagen våren 1988, konsta-      fråga. Som ett exempel kan nämnas tvärtrafi-
26526: teras (s. 65) att "En ökad efterfrågan på            ken mellan Rautaruukki och Sverige. Totalbe-
26527: vintertrafik i Bottenviken är att vänta under de     loppet för utlandstrafiken vintertid vid ham-
26528: 6                                  1988 vp. -     KK n:o 405
26529: 
26530: narna i Bottenviken är nuförtiden (vintern        kommer transporterna vintertid att öka i områ·
26531: 1986) ca 1,5 milj. ton, varav endast ca 450 000   det med ca 400 000-500 000 ton redan unde1
26532: ton (närmast skogsindustrins exporttranspor-      de närmaste två tre åren. Det mesta av ök·
26533: ter) på basen av ovannämnda undersökning är       ningen förorsakas av bulk-gods, som har et1
26534: sådana produkter som kunde transporteras          billigt enhetsvärde och för vilket fartygstrans·
26535: landvägen för att skeppas från hamnarna i         port i allmänhet är det förnuftigaste transport·
26536: södra Finland. Detta skulle dock medföra en       alternativet i ekonomiskt avseende.
26537: märkbar ökning av transportkostnaderna för           På basen av vad som ovan framförts konsta·
26538: skogsindustrin i norra Finland. Kostnadsök-       terar regeringen att utgångspunkten för trans-
26539: ningen värderades till dryga 30 milj. mark per    portpolitiska avgöranden under de närmaste
26540: vinter (inklusive importkostnaderna inom          åren fortfarande kommer att vara att åtminsto-
26541: skogsindustrin i norra Finland), såvida man       ne de viktigaste hamnarna i Bottenviken hålls
26542: som jämförelseobjekt använder priserna i          öppna året om. Det är dock nödvändigt att
26543: Statsjärnvägarnas officiella tariffer.            fortsätta utredningarna om det kunde finnas
26544:    Det är också skäl att konstatera att man       möjligheter att vidareutveckla transportlös-
26545: under de närmaste åren väntar en kraftig          ningarna i området sålunda, att transporterna
26546: ökning av transporterna om vintern i norra        kunde skötas mera ekonomiskt än vad nu är
26547: Finland. Även enligt försiktiga beräkningar       fallet.
26548: 
26549:     Helsingfors den 8 juli 1988
26550: 
26551:                                                                     Minister Pekka Vennamo
26552:                                               1988 vp.
26553: 
26554: Kirjallinen kysymys n:o 406
26555: 
26556: 
26557: 
26558: 
26559:                                   Vähänäkki ym.: Julkisten laitosten myymien ateriapalvelusten
26560:                                     liikevaihtoverosta
26561: 
26562: 
26563:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26564: 
26565:    Maahamme on viime vuosina syntynyt run-           vammaisten sairaskodeille. On mainittu, että
26566: saasti toistakymmentä sotavammaisten sairas-         liikevaihtoverovelvollisuus on nostanut aterioi-
26567: kotia, joiden taustayhteisönä useissa tapauksis-     den hintoja noin 20 % :lla. Lisäksi tulevat kul-
26568: sa on sotavammaisten tukiyhdistys, joissa jäse-      jetuskustannukset. Asian kanssa tekemisiin
26569: ninä puolestaan ovat sotavammaisten omat             joutuneet viranhaltijat ja muut vastuuhenkilöt
26570: järjestöt, kunnat ym. Sairaskodit ovat raken-        pitävät tilannetta erittäin epätyydyttävänä,
26571: nusinvestointeihinsa saaneet taustayhteisönsä        koska julkinen valta kerrotuissa tapauksissa
26572: sijoitusten ohella huomattavassa määrässä val-       valtaosiltaan joutuu maksamaan sekä sairaalan
26573: tion välitöntä tahi välillistä tukea. Käyttökus-     tai muun julkisen laitoksen kustannukset että
26574: tannuksista on arvioitavissa, että niistä kattaa     myös sotavammaisten sairaskotien käyttökus-
26575: valtion tapaturmavirasto mm. sotavammalain           tannukset. Rahoja siirretään toisesta taskusta
26576: perusteella noin 95 OJo, loppujen 5 %:n tullessa     toiseen.
26577: kuntien tahi taustajärjestöjen kautta.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26578:    Eräissä tapauksissa ei sairaskoteihin ole ra-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
26579: kennettu omaa keittiötä laitteistoineen, vaan        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
26580: sairaskotia hoitava yhteisö on tehnyt sopimuk-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
26581: sen sairaskotia lähellä olevan sairaalan tai         sen:
26582: muun julkisen laitoksen kanssa ateriapalvelus-
26583: ten ostamisesta, joka keskitys onkin yhteiskun-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26584: nan varoja ajatellen järkevää. Julkiset laitokset           ryhtyä      liikevaihtoverovelvollisuuden
26585: ovat pyrkineet perimään aterioista vain oma-                poistamiseksi niissä tapauksissa, kun
26586: kustannushinnan. Tilannetta on kuitenkin va-                valtionapua saava julkinen laitos myy
26587: kavasti häirinnyt se tosiasia, että aterioita myy-          ateriapalveluja sotavammaisten sairas-
26588: viitä julkisilta laitoksilta on ryhdytty perimään           kodille, jonka käyttökustannuksista
26589: liikevaihtoveroa myymistään aterioista sota-                valtio itse valtaosiltaan vastaa?
26590: 
26591:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
26592: 
26593:           Matti Vähänäkki           Jukka Gustafsson                  Mikko Elo
26594:           Jouko Skinnari            Reino Paasilinna                  Pentti Lahti-Nuuttila
26595:           Marjatta Stenius-Kaukonen Ilkka Joenpalo                    Kerttu Törnqvist
26596: 
26597: 
26598: 
26599: 
26600: 280829Z
26601: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 406
26602: 
26603: 
26604: 
26605: 
26606:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26607: 
26608:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        2 §:n tarkoituksena on vapauttaa liikevaihtove-
26609: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rosta työpaikkaruokalat. Säännöksen sana-
26610: olette 10 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn             muodosta johtuu, että liikevaihtoverosta ovat
26611: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vapautuneet myös sellaisten sairaanhoito- ja
26612: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         niihin verrattavien laitosten tarjoilutoiminta,
26613: edustaja Vähänäkin ym. näin kuuluvasta kir-           joiden pitämiseen tarvitaan erityinen lupa. Oi-
26614: jallisesta kysymyksestä n:o 406:                      keuskäytännössä on katsottu, että sairaaloiden
26615:                                                       potilaille ja hoitolaitoksen hoidokeille sairaan-
26616:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         hoidon yhteydessä tai laitoshuoltona tapahtuva
26617:        ryhtyä      liikevaihtoverovelvollisuuden      ruoan tarjoilu on liikevaihtoveroasetuksen no-
26618:        poistamiseksi niissä tapauksissa, kun          jalla liikevaihtoverotonta.
26619:        valtionapua saava julkinen laitos myy
26620:        ateriapalveluja sotavammaisten sairas-            Oikeuskäytännössä ateriapalvelujen myyntiä
26621:        kodille, jonka käyttökustannuksista            ei ole pidetty tarjoiluna, vaan tavaran myynti-
26622:        valtio itse valtaosiltaan vastaa?              nä. Ateriapalvelujen liikevaihtoverotuksen
26623:                                                       kannalta ratkaisevaa on siten se, tapahtuuko
26624:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toiminta liiketoiminnan muodossa. Liiketoi-
26625: vasti seuraavaa:                                      minnan tunnusmerkit täyttyvät yleensä aina,
26626:                                                       kun tavaraa myydään ulkopuolisille julkisesti,
26627:    Liikevaihtoverolain 1 §:n mukaan liikevaih-
26628:                                                       jatkuvasti ja ansiotarkoituksessa. Omakustan-
26629: toveroa on suoritettava tavaran myynnistä,
26630: joka tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Lain-          nushintaan tapahtuva myynti voi myös olla
26631: kohdan 2 momentin mukaan tavaran myyntinä             liikevaihtoverollista, etenkin jos myyntihinnal-
26632: pidetään myös majoitus- tai ravitsemisliikkees-       la katetaan myös kiinteitä kustannuksia. Liike-
26633:                                                       vaihtoverotuksessa myyjän tai ostajan saamal-
26634: sä tai liiketoiminnan muodossa muualla tapah-
26635: tuvaa tarjoilua. Liikevaihtoveroasetuksen 2 §:n       la valtionavulla ei ole merkitystä.
26636: 1 momentin mukaan liikevaihtoverolaissa tar-             Ateriapalvelujen liikevaihtoverotus on liike-
26637: koitettuna liiketoimintana ei kuitenkaan pidetä       vaihtoverojärjestelmämme yleisten periaattei-
26638: tarjoilua, johon minkään toimipaikan osalta ei        den mukainen. Kilpailunäkökohtien vuoksi
26639: ole myönnetty majoitus- tai ravitsemisliikkeistä      valtionapua saavia julkisia laitoksia ei voida
26640: annetussa asetuksessa edellytettyä lupaa tai          vapauttaa liikevaihtoverovelvollisuudesta siinä-
26641: josta ei ole tehtävä asetuksessa tarkoitettua         kään tapauksessa, että laitokset myyvät tava-
26642: ilmoitusta poliisipiirin päällikölle tai terveyden-   roita valtionapua saaville yleishyödyllisille yh-
26643: hoitoviranomaisille. Liikevaihtoveroasetuksen         teisöille.
26644: 
26645:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1988
26646: 
26647:                                                                           Ministeri Ulla Puolanne
26648:                                      1988 vp. -     KK n:o 406                                       3
26649: 
26650: 
26651: 
26652: 
26653:                               Till Riksdagens Herr Talman
26654: 
26655:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sättningsskatt. Av stadgandets formulering föl-
26656: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         jer, att befrielsen från omsättningsskatt gäller
26657: av den 10 juni 1988 tili vederbörande medlem        också serveringsverksamheten vid sådana sjuk-
26658: av statsrådet översänt avskrift av följande av      vårds- och därmed jämförbara inrättningar
26659: riksdagsman Vähänäkki m.fl. undertecknade           som behöver särskilt tilistånd för den ifrågava-
26660: spörsmål nr 406:                                    rande verksamheten. 1 rättspraxis har man
26661:                                                     ansett att servering av mat i samband med
26662:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            sjukvården eller som anstaltsvård är fri från
26663:        vidta i syfte att avlägsna omsättnings-      omsättningsskatt med stöd av förordningen
26664:        skatteskyldigheten i de fall då en of-       angående omsättningsskatt då det är fråga om
26665:        fentlig inrättning som får statsbidrag       sjukhusens patienter och internerna vid vårdin-
26666:        säljer måltidsservice tili krigsinvalider-   rättningar.
26667:        nas sjukhem, vilkas driftskostnader sta-
26668:        ten själv tili övervägande del svarar           1 rättspraxis har försäljningen av måltidsser-
26669:        för?                                         vice inte betraktats som servering, utan som
26670:                                                     varuförsäljning. Avgörande i fråga om omsätt-
26671:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ningsbeskattningen av måltidsservice är sålun-
26672: samt anföra följande:                               da frågan huruvida verksamheten sker i form
26673:                                                     av affärsrörelse. Kriterierna på affärsrörelse
26674:    Enligt 1 § lagen angående omsättningsskatt
26675:                                                     föreligger i allmänhet alltid då varan säljs tili
26676: skall omsättningsskatt betalas på sådan försälj-
26677:                                                     utomstående offentligt, fortgående och i
26678: ning av vara som sker i form av rörelse. Enligt     förtjänstsyfte. Försäljning tili självkostnads-
26679: lagrummets 2 mom. anses såsom försäljning av
26680:                                                     pris kan också vara belagd med omsättnings-
26681: vara även servering i härbärgerings- eller
26682:                                                     skatt, särskilt om också fasta kostnader täcks
26683: förplägnadsrörelse eller annorstädes i form av      med försäljningspriset. Då det är fråga om
26684: affärsrörelse. Enligt 2 § 1 mom. förordningen
26685:                                                     omsättningsbeskattning är det statsstöd som
26686: angående omsättningsskatt betraktas likväl inte
26687:                                                     försäljaren eller köparen erhåller utan betydel-
26688: såsom i lagen angående omsättningsskatt av-
26689:                                                     se.
26690: sedd affärsrörelse sådan servering, för viiken
26691: inte i fråga om något driftställe beviljats tili-      Omsättningsbeskattningen av måltidsservi-
26692: stånd, som förutsätts i förordningen om här-        cen överensstämmer med de allmänna princi-
26693: bärgerings- och förplägnadsrörelser eller be-       perna för vårt omsättningsskattesystem. På
26694: träffande viiken ej skall göras i förordningen      grund av konkurrenssynpunkter kan offentliga
26695: avsedd anmälan tili chefen för polisdistriktet      inrättningar som erhåller statsstöd inte befrias
26696: eller hälsovårdsmyndigheterna. Avsikten med         från skyldigheten att betala omsättningsskatt
26697: 2 § förordningen angående omsättningsskatt är       ens i det fall att inrättningarna säljer varor tili
26698: att befria arbetsplatsbespisningarna från om-       allmännyttiga samfund som erhåller statsstöd.
26699: 
26700:     Helsingfors den 30 juni 1988
26701: 
26702:                                                                           Minister Ulla Puolanne
26703:                                                1988 vp.
26704: 
26705: Kirjallinen kysymys n:o 407
26706: 
26707: 
26708: 
26709: 
26710:                                    Aaltonen: Seinäjoen kartastoyksikön toiminnan turvaamisesta
26711: 
26712: 
26713:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26714: 
26715:    Hallituksen esityksessä laiksi maanmittaus-           Työryhmä on tiettävästi saanut jo valmiiksi
26716: hallinnosta annetun lain muuttamisesta (HE            ehdotuksen laiksi maanmittaushallinnosta sekä
26717: n:o 11711983 vp.) siirrettiin maanmittauskont-        asetuksen.
26718: toreille kuuluvat kartastotehtävät erillisille kar-      Työryhmän tavoitteena on siirtää maanmit-
26719: tastoyksiköille. Tällä lainmuutoksella vahvis-        taushallituksen tehtäviä, mm. kartastotöitä,
26720: tettiin sitä kehitystä, joka oli alkanut jo vuo-      läänien maanmittauskonttoreihin. Tämä pyrki-
26721: desta 1974, jolloin eräissä maanmittauskontto-        mys on täysin ristiriidassa niiden perusteiden
26722: reissa alkoivat kartastotoimialaan kuuluvia           kanssa, joiden varaan nykyistä neljää kartasto-
26723: tehtäviä hoitaa erityiset kartastoyksiköt. Tässä      yksikköä on kehitetty. Tehtäviä siirrettäessä
26724: yhteydessä on syytä erityisesti kiinnittää huo-       kartastotöissä keskusvirastosta alaspäin niitä
26725: miota hallituksen esityksen perusteluihin.            pitäisi nimenomaan siirtää kartastoyksiköille ja
26726:    Hallituksen esityksen perusteluissa näet to-       kehittää niitä.
26727: detaan seuraavaa:                                        Tehtävien siirto maanmittaushallituksesta
26728:    "Käytännössä on ollut välttämätöntä ulottaa        lääneihin on tietysti luonnollista ja hyvin pe-
26729: maanmittauskonttoreiden kartastoyksiköiden            rusteltua. Huolimatta siitä, ettei esim. Hallin-
26730: toiminta läänin rajojen ulkopuolelle, vaikka          non hajauttamiskomitea (KM 1986: 12) selvitel-
26731: menettely on ristiriidassa maanmittauskontto-         lyt maanmittaushallituksen tehtävien ja toimi-
26732: reita koskevien säännösten kanssa. Koska kar-         vallan jakoa, se ei suinkaan johtunut siitä, ettei
26733: tastotehtävien suorittamista maanmittauskoni-         tällä hallinnonalalla olisi tarvetta siirtää tehtä-
26734: toreista käsin ei voida muutoinkaan pitää on-         viä alaspäin, vaan pelkästään komitean tehtä-
26735: nistuneena, on erillisten kartastoyksiköiden pe-      väksiannosta. Komiteahan itse totesi nimen-
26736: rustaminen osoittautunut välttämättömäksi."           omaan, että se, että vain eräiden keskusvirasto-
26737:    Edellä olevan johdosta on ollut hämmentä-          jen osalta on tehty konkreettisia ehdotuksia, ei
26738: vää, että maanmittaushallinnon kehittämisen           merkitse, että komitean lähemmän valmistelu-
26739: parissa työskentelevä työryhmä aikoo poiketa          työn ulkopuolelle tai vähemmälle tarkastelulle
26740: hallituksen esityksen perusteluissa hyväksytyis-      tässä vaiheessa jääneissä virastoissa tai muilla
26741: tä periaatteista. Tämä työryhmä on asetettu           hallinnonaloilla ei olisi hajauttamistarpeita.
26742: 14.10.1986, eikä sille ole annettu määräaikaa            Seinäjoen kartastoyksikkö onkin aivan ai-
26743: työn loppuun saattamiselle. Outoa on myös se,         heellisesti kiinnittänyt vireillä oleviin ehdotuk-
26744: ettei tällaiseen työryhmään ole kelpuutettu kar-      siin vakavaa huomiota, koska ehdotetut muu-
26745: tastoasiantuntijaa siitä huolimatta, että työryh-     tokset vaikeuttavat neljän nykyisen kartastoyk-
26746: mä valmistelee merkittäviä muutoksia myös             sikön kehittämistä. Seinäjoen kartastoyksikkö
26747: valtion karttapalvelutehtäviin.                       on mm. korostanut sitä, että nykyisellään toi-
26748:    Työryhmän tehtävänä on ollut selvittää vir-        minta, valtakunnallisten kartastotehtävien hoi-
26749: katyönä maanmittaushallinnon toimintaorga-            taminen, on onnistunut hyvin. Samoin yksikkö
26750: nisaation kehittämismahdollisuudet, selvittää         on kiinnittänyt huomiota siihen, että tulevai-
26751: maanmittaushallinnon tehtäviä ja niiden ja-           suuden teknisen kehityksen seuraaminen vai-
26752: kaantumista eri toimintayksiköille sekä selvit-       keutuu ja tuotantokustannukset lisääntyvät
26753: tää päätösvallan hajauttamista maanmittaus-           sekä tehokkuus heikkenee, mikäli nykyiset, eri
26754: hallinnossa.                                          puolelle Suomea sijoitetut neljä jo paikallista-
26755: 
26756: 280847T
26757: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 407
26758: 
26759: solla hyvin toimivaa kartastoyksikköä pirstot-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26760: taisiin yhteentoista läänin maanmittauskontto-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26761: riin suorittamaan pääasiassa kiinteistörajakart-
26762: tatöitä.                                                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26763:                                                          maanmittaushallinnon        kehittämistä
26764:    Seinäjoen kartastoyksikön henkilöstö perus-           pohtiva työryhmä on työnsä lähtökoh-
26765: tellusti pelkää, että esillä olevat suunnitelmat         daksi valinnut perusteet, joiden mu-
26766: merkitsevät sitä, että nyt hyvin toimivaa yksik-         kaan kartastotyöt siirretään maanmit-
26767: köä ollaan siirtämässä maanmittauskonttorin              taushallituksesta maanmittauskontto-
26768: yhteyteen. Tästä seuraa henkilöstölle monen-             reihin, ja täten on toiminut päinvastoin
26769: laisia vaikeuksia.                                       kuin em. hallituksen esityksen (HE n:o
26770:    Nykyisessä tilanteessa olisikin tarpeellista,         11711983 vp.) perusteluissa on nimen-
26771: aivan kuten Seinäjoen kartastoyksikön henki-             omaan todettu, ja
26772: lökunta on esittänytkin, asettaa uusi työryhmä,             miten tässä tilanteessa Hallitus aikoo
26773: joka laajemmalla asiantuntemuksella selvittäisi          turvata Seinäjoen ja muiden kartasto-
26774: kartastoyksiköiden sekä koko valtion kartta-             yksiköiden toiminnan häiriöttämän jat-
26775: palveluiden tehtävät.                                    kumisen niin, ettei toimintaa aiheetto-
26776:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          milla pakkosiirtosuunnitelmilla vaikeu-
26777: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän            teta?
26778: 
26779:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
26780: 
26781:                                         Markus Aaltonen
26782:                                      1988 vp. -      KK n:o 407                                     3
26783: 
26784: 
26785: 
26786: 
26787:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26788: 
26789:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Maanmittaushallituksen suorittaman kartan-
26790: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarvetiedustelun perusteella kartankäyttäjät
26791: olette 10 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn            tarvitsevat ensisijaisesti numeerista kiinteistö-
26792: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         rajatietoa. Numeerisen kiinteistörajakartan
26793: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tuotanto tapahtuu pohjakartan ja peruskartan
26794: edustaja Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta      yhtenäistuotantona mittakaavoissa 1:5 000-
26795: kysymyksestä n:o 407:                                1:20 000 vuodesta 1989 alkaen. Tuotannossa
26796:                                                      yhdistetään kartasto- ja kiinteistötehtävien voi-
26797:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        mavarat aiempaa tuotettavamman ja laajasti
26798:        maanmittaushallinnon        kehittämistä      hyödynnettävissä olevan tiedon aikaansaami-
26799:        pohtiva työryhmä on työnsä lähtökoh-          seksi. Yhtenäistuotannossa syntyy siis perus-
26800:        daksi valinnut perusteet, joiden mu-          kartan ajantasaistuksen lisäksi, uusina tuottei-
26801:        kaan kartastotyöt siirretään maanmit-         na myös pohjakartta ja numeerinen kiinteistö-
26802:        taushallituksesta maanmittauskontto-          rajakartta.
26803:        reihin, ja täten on toiminut päinvastoin         Atk-teknologian kehitys muuttaa voimak-
26804:        kuin em. hallituksen esityksen (HE n:o        kaasti ja on jo osittain muuttanut kartantuo-
26805:        117/1983 vp.) perusteluissa on nimen-         tantotekniikkaa, kartantuotantomahdollisuuk-
26806:        omaan todettu, ja                             sia ja karttatuotteisiin kohdistuvia vaatimuk-
26807:           miten tässä tilanteessa Hallitus aikoo     sia. Atk-teknologian kehitys mahdollistaa kar-
26808:        turvata Seinäjoen ja muiden kartasto-         tantuotantoon liittyvien tehtävien entistä voi-
26809:        yksiköiden toiminnan häiriöttämän jat-        mallisemman hajauttamisen ja täysin uusien
26810:        kumisen niin, ettei toimintaa aiheetto-       karttatuotteitten valmistamisen. Kehityksen
26811:        milla pakkosiirtosuunnitelmilla vaikeu-       seurauksena vaaditaan lisää mahdollisimman
26812:        teta?                                         ajantasaista ja asiakkaan paikallisia tarpeita
26813:                                                      vastaavia karttatuotteita, jotka ovat yhä enene-
26814:                                                      vässä määrin kertakäyttöluonteisia. Teknolo-
26815:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         gian kehityksen seurauksena myös maanmit-
26816: vasti seuraavaa:                                     taushallinnon on tarjottava kartta-alan palve-
26817:    Maanmittaushallinnon kartantuotanto kes-          luja lähempänä asiakkaitaan, koska tähän on
26818: kittyi 1970-luvulla voimakkaasti peruskartan         nyt olemassa mahdollisuus.
26819: tuottamiseen. Koko maan käsittävä perus-                Hallituksen esityksessä (HE n:o 117/1983
26820: kartoitus saatiin maastotöiden osalta valmiiksi      vp.) mainitut perusteet ovat tänä päivänä sel-
26821: 1975. Tämän jälkeen on tilanne muuttunut             västi vanhentuneita ja kuvaavat esityksen val-
26822: oleellisesti, koska peruskartan osalta on siirryt-   misteluvaiheen aikaista tilannetta ja kehitysnä-
26823: ty karttalehtien ajantasaistukseen eli uudistus-     kymiä, eikä niitä voida pitää lähtökohtana
26824: ja täydennyskartoituksiin sekä osatäydennyk-         harkittaessa maanmittaushallinnon tulevaisuu-
26825: siin. Nykyisen graafisten karttojen tuotannon        den kartantuotannon järjestämistä.
26826: rinnalle on tullut laaja numeerisen paikkatie-          Työryhmää asetettaessa on työryhmän tehtä-
26827: don tuotantotarve. Karttojen käyttö on muut-         väksi annettu selvittää maanmittaushallinnon
26828: tumassa voimakkaasti graafisesta numeerisek-         toimintaorganisaation kehittämismahdollisuu-
26829: si. Numeerinen karttatieto mahdollistaa tieto-       det ja lisäksi selvittää mm. maanmittaushallin-
26830: jen entistä monipuolisemman käytön. Ajanta-          non tehtäviä ja niiden jakaantumista eri toi-
26831: saisen numeerisen paikkatiedon nopeasti kas-         mintayksiköille sekä päätösvallan hajauttamis-
26832: vavan tarpeen tyydyttäminen on maanmittaus-          ta maanmittaushallinnossa. Työryhmä on
26833: hallinnon keskeisiä tehtäviä lähivuosina.            koottu hallinnon asiantuntijoista ja henkilös-
26834: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 407
26835: 
26836: tön edustajasta. Työryhmässä ei ole erityistä         kiin lääneihin. Tällöin toimitaan myös lähem-
26837: kartasto- tai kiinteistötehtävien asiantuntijaa       pänä asiakkaita.
26838: eikä myöskään esimerkiksi atk-tehtävien tai              Atk-teknologian kehityksen, numeeriseen
26839: rekisteritehtävien asiantuntijaa, koska työryh-       kartantuotantoon siirtymisen ja karttatarpees-
26840: män koko on haluttu pitää toimivana. Maan-            sa tapahtuvan muutoksen seurauksena ns. kar-
26841: mittaushallinnon eri tehtäväalueiden erityispiir-     tastotehtävien ja kiinteistötehtävien ero tulee
26842: teiden huomioon ottaminen on kuitenkin tur-           hämärtymään, koska tehtävät tulevat olemaan
26843: vattu jo työryhmän asettamiskirjeessä, jossa          entistä enemmän toisiaan täydentäviä. Tästä
26844: on velvoitettu työryhmää kuulemaan työnsä             syystä työryhmässä on katsottu tarpeelliseksi
26845: kuluessa maanmittaushallituksen tarkastus-            muodostaa maanmittauskonttoreihin kaksi
26846: osaston, kiinteistöosaston, runkomittausosas-         päätoimialaa, kiinteistöyksikkö ja kartastoyk-
26847: ton ja kartografisen osaston osastopäälliköitä.       sikkö. Tällä edistetään maanmittaushallinnossa
26848: Työryhmä on kuullut työnsä kuluessa useassa           ns. kartastotehtävien ja kiinteistötehtävien yh-
26849: eri yhteydessä myös muita asiantuntijoita, mm.        teistyömahdollisuuksia ja samalla luodaan pa-
26850: maanmittauskonttoreiden, maanmittaustoimis-           remmat edellytykset laaja-alaiseen asia-
26851: tojen, kartastoyksiköiden ja henkilöstöjärjes-        kasläheiseen palvelutoimintaan kaikissa lää-
26852: töjen edustajia, sekä maanmittauslaitoksen            neissä.
26853: Hämeen, Lapin ja Oulun läänin yksiköiden ja              Nykyiset kartastoyksiköt ovat tälläkin het-
26854: henkilöstöjärjestöjen edustajia.                      kellä maanmittaushallinnosta 14.1.1972 anne-
26855:                                                       tun lain 2 §:n 5 momentin mukaan hallinnolli-
26856:    Kysymyksessä tuotiin esille käsitys, että ny-
26857:                                                       sesti sen maanmittauskonttorin alaisia, jonka
26858: kyiset neljä eri kartastoyksikköä pirstottaisiin
26859:                                                       alueella yksikön toimipaikka sijaitsee. Nykyiset
26860: yhteentoista lääniin suorittamaan pääasiassa
26861:                                                       olemassa olevat kartastoyksiköt säilyvät sijain-
26862: kiinteistörajakarttatöitä. Lisäksi esitettiin, että
26863:                                                       tilääninsä maanmittauskonttorin kartastoyk-
26864: miten Hallitus aikoo turvata Seinäjoen ja mui-
26865:                                                       sikkönä. Uusia kartastoyksiköitä on kuitenkin
26866: den kartastoyksiköiden toiminnan häiriöttö-
26867:                                                       tarkoitus perustaa niihin lääneihin, joissa täl-
26868: män jatkumisen niin, ettei toimintaa aiheetto-
26869:                                                       laisia ei vielä ole. Tämä tapahtuu siirtämällä
26870: milla pakkosiirtosuunnitelmilla vaikeuteta?
26871:                                                       henkilöstöä asteittain maanmittaushallituksesta
26872: Tältä osin kysymys perustuu ilmeisesti työryh-
26873:                                                       maanmittauskonttoreiden kartastoyksiköihin.
26874: män työstä ja työn tavoitteista saatuun virheel-
26875:                                                       Kartastoyksiköt tulevat vastaisuudessakin ole-
26876: liseen tietoon sekä siihen, ettei maanmittaus-
26877:                                                       maan sekä henkilöstömäärältään että valmiuk-
26878: hallinnon kartantuotannon monipuolisuus ole
26879:                                                       siltaan erisuuruisia. Kartastoyksiköiden toi-
26880: riittävän tunnettua.
26881:                                                       minta-alueen sanelevat vastaisuudessakin teh-
26882:    Olemassa olevien kartastoyksiköiden siirtä-        tävät, henkilöstön ammattitaito ja kartastoyk-
26883: mistä toiselle paikkakunnalle tai niitten pirs-       sikön käytössä oleva välineistö. Maanmittaus-
26884: toamista ei ole maanmittaushallinnon kehittä-         hallinnon organisointi ei aiheuta olemassa ole-
26885: mistä selvittävässä työryhmässä esitetty. Työ-        vien kartastoyksiköiden kohdalla tarvetta hen-
26886: ryhmässä on lähdetty siitä, että kartastoalan         kilöstön pakkosiirtoihin eikä toiminnan supis-
26887: erityistietämystä ja osaamista on saatava kaik-       tamiseen.
26888: 
26889:     Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1988
26890: 
26891:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
26892:                                      1988 vp. -     KK n:o 407                                    5
26893: 
26894: 
26895: 
26896: 
26897:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26898: 
26899:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        snabbt ökande behovet av numerisk landskaps-
26900: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         information.
26901: av den 10 juni 1988 tili vederbörande medlem            På basis av en förfrågan om kartbehovet
26902: av statsrådet översänt avskrift av följande av      som utförts av lantmäteristyrelsen behöver
26903: riksdagsledamot     Aaltonen    undertecknade       kartanvändarna i första hand numeriska upp-
26904: spörsmål nr 407:                                    gifter om fastighetsgränser. Produktioneo av
26905:                                                     en numerisk fastighetsgränskarta sker i form
26906:           Är Regeringen medveten om att den         av samproduktioneo mellan baskartan och
26907:        arbetsgrupp som dryftar utvecklingen         grundkartan i skalorna 1:5 000-1:20 000 med
26908:        av lantmäteriförvaltningen som ut-           början från år 1989. Inom produktioneo sam-
26909:        gångspunkt för sitt arbete har valt så-      manslås resurserna för uppdrag i fråga om
26910:        dana grunder, enligt vilka kartverks-        kartverk och fastigheter i syfte att åstadkomma
26911:        arbetena överförs från lantmäteristyrel-     tillförlitligare och mera användbara fakta. Vid
26912:        sen till lantmäterikontoren och härvid-      samproduktioneo uppkommer förutom tidsen-
26913:        lag har handlat i strid med vad som i        liga grundkartor även en baskarta och en
26914:        motiveringen till ovan nämnda proposi-       numerisk karta över fastighetsgränser.
26915:        tion (RP nr 117/1983 rd.) uttryckligen           Utvecklingen av ADB-teknologin kommer
26916:        konstaterats, och                            kraftigt att förändra och har redan delvis
26917:           hur ämnar Regeringen i denna situa-       förändrat kartproduktionstekniken, möjlighe-
26918:        tion trygga att verksamheten fortsätter      terna att producera kartor och de krav som
26919:        friktionsfritt i Seinäjoki och vid andra     ställs på kartprodukter. Utvecklingen inom
26920:        kartverksenheter så, att den inte kom-       ADB-teknologin gör det möjligt att kraftigare
26921:        pliceras genom oskäliga tvångsfört1ytt-      än förut decentralisera uppgifter inom kartpro-
26922:        ningsplaner?                                 duktionen och att tillverka helt nya kartpro-
26923:                                                     dukter. Som en följd av utvecklingen krävs
26924:                                                     dessutom så tidsenliga kartprodukter som möj-
26925:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ligt och sådana som motsvarar kundeus lokala
26926: samt anföra följande:                               behov, produkterna är i allt större omfattning
26927:    På 1970-talet koncentrerades lantmäteriför-      av engångskaraktär. Den teknologiska utveck-
26928: valtningens kariproduktion i hög grad till pro-     lingen har lett tili att även lantmäteriförvalt-
26929: duktionen av grundkartor. Ett landsomfattan-        ningen måste erbjuda närservice inom kart-
26930: de grundkartläggningsarbete blev färdigt år         branschen eftersom det nu finns möjligheter
26931: 1975 för terrängarbetenas vidkommande. Här-         till det.
26932: efter har situationen väsentligt förändrats, ef-        De grunder som nämnts i regeringens propo-
26933: tersom man i fråga om grundkartan har över-         sition (RP nr 11711983 rd.) är i dag tydligt
26934: gått tili att göra kartbladen tidsenliga dvs. man   föråldrade och återspeglar situationen och ut-
26935: har förnyat och kompletterat dem helt eller         vecklingsutsikterna vid propositionens tillbli-
26936: delvis. Vid sidan av den nuvarande grafiska         velse och de kan inte vara utgångspunkt för
26937: kartproduktionen har ett omfattande behov av        över~"ägandet av hur lantmäteriförvaltningens
26938: att producera numerisk landskapsinformation         kartproduktionen skall anordnas i framtiden.
26939: uppkommit. Användningen av kartor kommer                Vid tillsättandet av arbetsgruppen har denna
26940: att förändras kraftigt från grafisk till numerisk   fått i uppdrag att utreda utvecklingsmöjlighe-
26941: användning. De numeriska kartuppgifterna gör        terna för lantmäteriförvaltningens verksam-
26942: det möjligt att i högre grad än tidigare använda    hetsorganisation och dessutom utreda bl.a.
26943: uppgifterna månsidigt. Under de närmaste            lantmäteriförvaltningens uppgifter och fördel-
26944: åren kommer en av Jantmäteristyrelsens vikti-       ningen av dem på olika verksamhetsenheter
26945: gaste uppgifter att vara att tillfredsställa det    samt decentraliseringen av beslutandemakten
26946: 6                                     1988 vp. -      KK n:o 407
26947: 
26948: inom lantmäteriförvaltningen. Arbetsgruppen           kartverksbranschen bör bli tillgängliga i alla
26949: består av sakkunniga från förvaltningen och av        län. Härigenom kommer man även närmare
26950: en representant för personalen. 1 arbetsgrup-         kunderna.
26951: pen finns inte någon speciell expert för kart-
26952:                                                          En följd av förändringen i utvecklingen av
26953: verks- eller fastighetsuppgifter och inte heller
26954:                                                       ADB-teknologin, övergången till numerisk
26955: t.ex. någon expert för ADB- eller registerupp-
26956:                                                       kariproduktion och i kartbehovet är att skill-
26957: drag, eftersom man har önskat att arbetsgrup-
26958:                                                       naden mellan s.k. kartverksuppgifter och fas-
26959: pens storlek skall vara funktionell. Beaktandet
26960:                                                       tighetsuppgifter kommer att fördunklas, efter-
26961: av de speciella dragen hos de olika uppgiftsom-
26962:                                                       som uppgifterna alltmer kommer att komplet-
26963: rådena inom lantmäteriförvaltningen har dock
26964:                                                       tera varandra. Av denna orsak har man i
26965: tryggats redan i det brev genom vilket arbets-
26966:                                                       arbetsgruppen ansett det vara nödvändigt att
26967: gruppen tillsatts och ålagts att i sitt arbete höra
26968:                                                       bilda två huvudsakliga arbetsfält, en fastighets-
26969: avdelningscheferna för lantmäteristyrelsens
26970:                                                       enhet och en kartverksenhet. Härigenom främ-
26971: granskningsavdelning,        fastighetsavdelning,
26972:                                                       jas samarbetsmöjligheterna inom lantmäteri-
26973: stommätningsavdelning och kartografiska av-
26974:                                                       förvaltningen i fråga om s.k. kartverks- och
26975: delning. Arbetsgruppen har under arbetets
26976:                                                       fastighetsuppgifter och samtidigt skapas bättre
26977: gång i flera olika sammanhang hört även andra
26978:                                                       förutsättningar för en omfattande, kundnära
26979: experter, bl.a. representanter för lantmäteri-
26980:                                                       serviceverksamhet i alla län.
26981: kontoren, lantmäteribyråerna, kartverksenhe-
26982: terna och personalorganisationerna, samt re-             De nuvarande kartverksenheterna är enligt
26983: presentanter för lantmäteriverkets enheter och        2 § 5 mom. lagen den 14 januari 1972 om
26984: personalsorganisationer i Tavastehus, Lapp-           lantmäteriförvaltningen administrativt under-
26985: land och Uleåborgs län.                               ställda det Iantmäterikontor, inom vars områ-
26986:    1 spörsmålet framfördes den uppfattningen          de enhetens verksamhetsställe är beiäget. De
26987: att de fyra olika kartverksenheterna skulle           nuvarande kartverksenheterna bibehålls som
26988: uppdelas på elva län och få i uppgift att i           en kartverksenhet vid Iantmäterikontoret inom
26989: huvudsak utföra uppgifter som gäller fastig-          det Iän där de är beiägna. A vsikten är dock att
26990: hetsgränskartor. Dessutom ställdes frågan, på         inrätta nya kartverksenheter i de Iän där såda-
26991: vilket sätt Regeringen ämnar trygga en fortsatt       na inte ännu finns. Detta sker genom att
26992: friktionsfri verksamhet i Seinäjoki och vid           gradvis överföra personai från Iantmäteristy-
26993: andra kartverksenheter så, att verksamheten           relsen till lantmäterikontorens kartverksenhe-
26994: inte försvåras genom oskäliga tvångsförflytt-         ter. Kartverksenheterna kommer även i fram-
26995: ningsplaner. Härvidlag baserar sig frågan av          tiden att såväl till personaistyrkan som till
26996: allt att döma på felaktiga uppgifter om arbets-       beredskapen att vara olika stora. Omfatt-
26997: gruppens arbete och om arbetes mål samt på            ningen av kartverksenheternas verksamhets-
26998: bristande kännedom om mångsidigheten hos              område är även i framtiden beroende av upp-
26999: lantmäteriförvaltningens kartproduktion.              dragen, personaiens yrkesskicklighet och den
27000:    En förflyttning av befintliga kartverksenhe-       apparatur som står till kartverksenhetens
27001: ter till annan ort eller en uppdelning av dem         förfogande. Organiseringen av lantmäteriför-
27002: har inte föreslagits inom den arbetsgrupp som         vaitningen föranleder inte något behov att för
27003: utreder utvecklingen av lantmäteriförvalt-            kartverksenheternas vidkommande vare sig
27004: ningen. 1 arbetsgruppen har man utgått från           tvångsförflytta personai eller inskränka verk-
27005: att speciella kunskaper och kunnande inom             samheten.
27006: 
27007:      Helsingfors den 7 juli 1988
27008: 
27009:                                                 Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
27010:                                             1988 vp.
27011: 
27012: Kirjallinen kysymys n:o 408
27013: 
27014: 
27015: 
27016: 
27017:                                 Jääskeläinen ym.: Jäniskosken -     valtakunnan rajan tien raken-
27018:                                    tamisesta
27019: 
27020: 
27021:                            E d u s k u n n a n Herra P u he mj e he 11 e
27022: 
27023:    Tienteko Kaamasesta valtakunnan rajalle         lestuneita siitä, että koululaiskuljetukset ovat
27024: Näätämöön on aloitettu jo vuonna 1973. Vuo-        monille vaaroille alttiina tien erittäin huonon
27025: sien varrella tietä on tehty pätkissä välillä      kunnon vuoksi.
27026: vuosiksikin keskeyttäen. Kyseessä oleva tie on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27027: kuitenkin tunnustettu valtaväylä Suomen ja         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27028: Norjan valtioiden välillä. Raskas liikenne on      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27029: rajusti lisääntynyt ja omat paineensa luo Jää-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27030: meren tien matkailuprojektin aiheuttama li-        sen:
27031: sääntyvä turistiliikenne. Tien kunto paikka
27032: paikoin on erittäin huono. Se on aiheuttanut                Mitä Hallitus aikoo tehdä Jäniskos-
27033: useita ulosajaja ja vahinkoja. Sevettijärveläis-          ken - valtakunnan rajan tien loppuun
27034: ten koululaisten vanhemmat ovat erittäin huo-             rakentamiseksi?
27035: 
27036:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
27037: 
27038:                     Keijo Jääskeläinen                      Aimo Ajo
27039: 
27040: 
27041: 
27042: 
27043: 280828Y
27044: 2                                  1988 vp. -    KK n:o 408
27045: 
27046: 
27047: 
27048: 
27049:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27050: 
27051:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
27052: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    vasti seuraavaa:
27053: olette 10 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn
27054: kirjeenne n:o 1106 ohella toimittanut valtio-       Liikenneministeriön tarkoituksena on saada
27055: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-    tietyö käyntiin kysymyksessä tarkoitetulla tie-
27056: sen kansanedustaja Keijo Jääskeläisen ym.        osalla vuonna 1989. Asia ratkeaa hallituksen
27057: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o   ensi vuoden tulo- ja menoarviokäsittelyn yh-
27058: 408:                                             teydessä ja viime kädessä eduskunnassa päätet-
27059:                                                  täessä valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvi-
27060:          Mitä Hallitus aikoo tehdä J äniskos-    osta.
27061:        ken -valtakunnan rajan tien loppuun
27062:        rakentamiseksi?
27063: 
27064:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
27065: 
27066:                                                           Liikenneministeri Pekka Vennamo
27067:                                    1988 vp. -    KK n:o 408                                   3
27068: 
27069: 
27070: 
27071: 
27072:                             Tili Riksdagens Herr Talman
27073: 
27074:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
27075: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      samt anföra följande:
27076: nr 1106 av den 10 juni 1988 tili vederbörande
27077: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      Trafikministeriet har för avsikt att år 1989
27078: jande av riksdagsman Keijo Jääskeläinen m.fl.    inleda arbetet på det vägavsnitt som avses i
27079: undertecknade spörsmål nr 408:                   spörsmålet. Frågan avgörs i samband med
27080:                                                  regeringens behandling av statsförslaget för
27081:           Vad ämnar Regeringen göra för att      nästa år och i sista hand då riksdagen fattar
27082:        slutföra arbetet på vägen Jäniskoski -    beslut om statsförslaget för år 1989.
27083:        riksgränsen?
27084: 
27085:     Helsingfors den 17 juni 1988
27086: 
27087:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
27088:                                            1988 vp.
27089: 
27090: Kirjallinen kysymys n:o 409
27091: 
27092: 
27093: 
27094: 
27095:                                Ajo ym.: Sevettijärven yläasteen rakennustöiden aloittamisesta
27096: 
27097: 
27098:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27099: 
27100:   Valtioneuvoston 18.9.1986 ja Inarin kunnan-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27101: valtuuston 19.5.1987 tekemien päätösten nojal-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27102: la on Näätämön yläasteen koulupiiri muodos-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27103: tettu lukuvuoden 1988-89 alusta lukien luku-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27104: vuoden 1997-98 loppuun saakka. Näätämön          sen:
27105: yläasteen piirissä on Sevettijärven yläasteen
27106: koulu.                                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryh-
27107:                                                         tyy, jotta Sevettijärven yläasteen koulu-
27108:   Mielestämme Sevettijärven yläasteen koulu             rakennuksen saneeraustyö ja koulun
27109: on ensiarvoisen tärkeä koltan kielen, kohta-            laajennustyö käynnistettäisiin siten, et-
27110: kulttuurin ja uskonnon kannalta sekä vireän             tä koulutyö uudistetuissa tiloissa voitai-
27111: kyläyhteisön säilymisen kannalta.                       siin aloittaa mahdollisimman pian?
27112: 
27113:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
27114: 
27115:                     Aimo Ajo                             Keijo Jääskeläinen
27116: 
27117: 
27118: 
27119: 
27120: 280876A
27121: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 409
27122: 
27123: 
27124: 
27125: 
27126:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27127: 
27128:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       heen asiakirjoja kouluhallituksen vahvistetta-
27129: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vaksi. Samalla kun kouluhallitus hyväksyy to-
27130: olette 10 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn            teuttamisohjelman II vaiheen, se määrää muu-
27131: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tos- ja perusparannustyön kustannuksiin
27132: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        myönnettävän valtionosuuden perusteena ole-
27133: edustaja Aimo Ajon ym. näin kuuluvasta kir-          van normaalihinnan. Tästä normaalihinnasta
27134: jallisesta kysymyksestä n:o 409:                     Inarin kunnalla on toiseen kantokykyluokkaan
27135:                                                      kuuluvana kuntana oikeus saada valtionosuut-
27136:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryh-        ta 70 OJo. Valtionosuus maksetaan kunnalle
27137:        tyy, jotta Sevettijärven yläasteen koulu-     rakennusaikaisena eli ennakkona ja loppuerä-
27138:        rakennuksen saneeraustyö ja koulun            nä.
27139:        laajennustyö käynnistettäisiin siten, et-
27140:        tä koulutyö uudistetuissa tiloissa voitai-       Edellä mainitun valtionosuuden lisäksi Ina-
27141:        siin aloittaa mahdollisimman pian?            rin kunta on kunnan heikkoon työllisyyteen
27142:                                                      vedoten hakemuksessaan työvoimaministeriölle
27143:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          pyytänyt, että ministeriö myöntäisi työllisyys-
27144: taen seuraavaa:                                      määrärahoista hankkeeseen valtionavustusta
27145:                                                      20 % hankkeen kustannusarviosta. Mainitusta
27146:    Inarin kunnan Sevettijärven ala-asteen ja         hakemuksesta työvoimaministeriölle antamas-
27147: Näätämön yläasteen lisärakennus sekä muutos-         saan lausunnossa opetusministeriö on puolta-
27148: ja perusparannustyö katsottiin kouluhallituk-        nut hakemukseen suostumista ja korostanut
27149: sessa tarkoituksenmukaiseksi toteuttaa kahdes-       töiden aloittamisen tärkeyttä. Hakemuksen kä-
27150: sa rakennusvaiheessa siten, että ensin toteute-      sittely on työvoimaministeriössä vielä kesken.
27151: taan Sevettijärven koulurakennuksen muutos-
27152: ja perusparannustyö ja toisessa vaiheessa to-           Myös hallitus pitää tärkeänä muutos- ja
27153: teutetaan lisärakennus, johon on suunniteltu         perusparannustöiden mahdollisimman pikaista
27154: sijoitettavaksi liikunta- sekä keittiö- ja ruokai-   aloittamista, jotta koulutyö uusituissa ja perus-
27155: lutilat. Myös Inarin kunnan sekä luottamus-          korjatuissa tiloissa voitaisiin aloittaa 1. 8.1989,
27156: mies- että virkamiesjohto pitivät hankkeen           johon ajankohtaan yläasteen toiminnan käyn-
27157: kahdessa vaiheessa toteuttamista tarkoituksen-       nistyminen on Inarin kunnanvaltuuston pää-
27158: mukaisena.                                           tösten johdosta siirtynyt.
27159:    Kouluhallituksen esityksen mukaisesti ope-           Kysymyksessä olevan muutos- ja perus-
27160: tusministeriö myönsi 27.4.1988 Inarin kunnalle       parannustyön käynnistämiseksi ei enää tarvita
27161: rakentamisluvan Sevettijärven ala-asteen ja          muita valtion viranomaisten toimenpiteitä kuin
27162: Näätämön yläasteen koulun muutos- ja perus-          kouluhallituksen asiana oleva toteuttamisoh-
27163: parannustyölle, jonka arvioitu normaalihinta         jelman hyväksyminen ja valtionosuuden perus-
27164: on 4 850 000 mk.                                     teena olevan normaalihinnan määrääminen.
27165:    Kouluhallituksesta saadun tiedon mukaan           Tähän toimenpiteeseen ei kuitenkaan voida
27166: Inarin kunta ei vielä ole toimittanut muutos- ja     ryhtyä ennen kuin Inarin kunta on toimittanut
27167: perusparannustyön toteuttamisohjelman II vai-        tarvittavat asiakirjat kouluhallitukselle.
27168: 
27169:     Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1988
27170: 
27171:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
27172:                                     1988 vp. -     KK n:o 409                                        3
27173: 
27174: 
27175: 
27176: 
27177:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27178: 
27179:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ändrings- och grundförbättringsarbetena för
27180: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      att fastställas av skolstyrelsen. Samtidigt som
27181: av den 10 juni 1988 tili vederbörande medlem       skolstyrelsen godkänner skede II i realiserings-
27182: av statsrådet översänt en avskrift av följande     programmet fastställer den det normalpris som
27183: av riksdagsman Aimo Ajo m.fl. undertecknade        utgör grund för statsandelen, som beviljas för
27184: spörsmål nr 409:                                   kostnaderna för ändrings- och grundförbätt-
27185:                                                    ringsarbetena. Eftersom Enare kommun hör
27186:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          tili bärkraftsklass II är den berättigad tili 70 OJo
27187:        vidta för att saneringsarbetet på Sevet-    statsandel av detta normalpris. Statsandelen
27188:        tijärvi högstadiums skolbyggnad och         betalas tili kommunen under byggnadstiden,
27189:        arbetet med att utvidga skolan skall        dvs. i förskott och som en slutrat.
27190:        påbörjas så att skolarbetet kan inledas         Utöver ovan nämnda statsandel har Enare
27191:        så snabbt som möjligt i förnyade lokali-    kommun i sin ansökan tili arbetskraftsministe-
27192:        teter?                                      riet åberopat kommunens svaga sysselsättning
27193:                                                    och anhållit om att ministeriet ur sysselsätt-
27194:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningsanslag skulle bevilja projektet statsunder-
27195: samt anföra följande:                              stöd tili 20 % av kostnadskalkylen för projek-
27196:    Skolstyrelsen ansåg det vara ändamålsenligt     tet. På basis av nämnda ansökan har undervis-
27197: att förverkliga tillbyggnaden samt ändrings-       ningsministeriet i sitt utlåtande tili arbets-
27198: och grundförbättringsarbetena vid Sevettijärvi     kraftsministeriet förordnat att ansökan bifalls
27199: lågstadium och Näätämö högstadium i Enare          och understrukit vikten av att arbetena påbör-
27200: kommun i två byggnadsskeden. Först förverk-        jas. Behandlingen av ansökan är inte ännu
27201: ligas ändrings- och grundförbättringsarbetet på    slutförd i arbetskraftsministeriet.
27202: skolbyggnaden i Sevettijärvi och i det andra           Regeringen anser också det vara viktigt att
27203: skedet förverkligas tillbyggnaden, i viiken man    ändrings- och grundförbättringsarbetena på-
27204: har för avsikt att placera idrottsutrymmen         börjas så snart som möjligt för att skolarbetet
27205: samt kök och matsal. Både förtroendemanna-         skall kunna börja i de förnyade lokaliteterna
27206: och tjänstemannaledningen i Enare kommun           1.8.1989. Tidpunkten då verksamheten vid
27207: ansåg också det vara ändamålsenligt att            högstadiet kan börja har flyttats framåt som
27208: förverkliga projektet i två skeden.                en följd av Enare kommunfullmäktiges beslut.
27209:    Enligt skolstyrelsens framställning beviljade      För att det ändrings- och grundförbättrings-
27210: undervisningsministeriet 27.4.1988 Enare kom-      arbete som avses i spörsmålet skall kunna
27211: mun byggnadslov för ändrings- och grundför-        påbörjas krävs inte några fler åtgärder av de
27212: bättringsarbetena vid Sevettijärvi lågstadium      statliga myndigheterna än att skolstyrelsen
27213: och Näätämö högstadium. Det beräknade nor-         godkänner realiseringsprogrammet och fast-
27214: malpriset för arbetena är 4 850 000 mk.            ställer det normalpris som utgör grund för
27215:    Enligt skolstyrelsens uppgift har Enare kom-    statsandelen. Dessa åtgärder kan dock inte
27216: mun inte ännu överlämnat handlingarna gäl-         vidtas förrän Enare kommun har inlämnat
27217: lande skede II i realiseringsprogrammet för        nödvändiga handlingar tili skolstyrelsen.
27218: 
27219:     Helsingfors den 19 juli 1988
27220: 
27221:                                                       Undervisningsminister Christoffer Taxell
27222: 1
27223: 1
27224: 1
27225:     1
27226:     1
27227:     1
27228:         1
27229:         1
27230:         1
27231:             1
27232:             1
27233:             1
27234:                 1
27235:                 1
27236:                 1
27237:                     1
27238:                     1
27239:                     1
27240:                         1
27241:                         1
27242:                         1
27243:                             1
27244:                                               1988 vp.
27245: 
27246: Kirjallinen kysymys n:o 410
27247: 
27248: 
27249: 
27250: 
27251:                                  Mäkipää ym.: Tulonhankkimiskustannusten vaikutuksesta äi-
27252:                                     tiyspäivärahan määrään
27253: 
27254: 
27255:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27256: 
27257:   Äitiyspäivärahaa laskettaessa otetaan vähen-      laskennassa poistaa äitiyspäivärahaa vähentä-
27258: tävänä tekijänä tällä hetkellä huomioon             vänä tekijänä matka- ym. tulonhankkimiskus-
27259: matka-     ym.    tulonhankkimiskustannukset.       tannukset.
27260: Useilla työssä käyvillä äideillä ovat nämä kus-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27261: tannukset saattaneet olla merkittävän suuria,       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27262: mikäli esimerkiksi heidän työmatkansa on ollut      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27263: epänormaalin pitkä tai se on suoritettu omalla      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27264: autolla. Tämän takia äitiyslomalle lähtiessään      sen:
27265: he menettävät huomattavia summia nykyisen
27266: äitiyspäivärahan laskentaperusteen takia. Li-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
27267: säksi edellä mainitut äidit joutuvat eriarvoiseen          jotta matka- ym. tulonhankkimiskus-
27268: asemaan varsinkin sellaisten äitien kanssa, joil-          tannusten huomioiminen poistettaisiin
27269: la ei edellä mainittuja vähennyksiä ole ollut              vähentävänä tekijänä äitiyspäivärahaa
27270: ollenkaan. Tämän takia tulisi äitiyspäivärahan             laskettaessa?
27271: 
27272:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1988
27273: 
27274:                      Lea Mäkipää                            Tina Mäkelä
27275: 
27276: 
27277: 
27278: 
27279: 280840L
27280: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 410
27281: 
27282: 
27283: 
27284: 
27285:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27286: 
27287:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kelaitos saa kunakin vuonna veroviranomaisil-
27288: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ta tiedot vakuutettujen sinä vuonna toimitetus-
27289: olette 8 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn kir-      sa verotuksessa todetuista työtuloista. Kansan-
27290: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          eläkelaitoksessa tuloihin tehdään indeksitarkis-
27291: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tus, minkä jälkeen ne ovat käytettävissä.
27292: edustaja Lea Mäkipään ym. näin kuuluvasta
27293:                                                      Sairausvakuutusasetuksen 8 §:n mukaan
27294: kirjallisesta kysymyksestä n:o 410:
27295:                                                    työtulolla tarkoitetaan palkkatuloa ja siihen
27296:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,     verrattavaa henkilökohtaista tuloa, metsästä
27297:        jotta matka- ym. tulonhankkimiskus-         tapahtuneen hankintakaupan tai muun siihen
27298:        tannusten huomioimineo poistettaisiin       verrattavan myynnin yhteydessä vakuutetun te-
27299:        vähentävänä tekijänä äitiyspäivärahaa       kemän työn arvoa sekä vakuutetun porotalou-
27300:        laskettaessa?                               den hyväksi tekemän työn arvoa. Työtuloa
27301:                                                    määrättäessä tulosta vähennetään sen hankki-
27302:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       misesta ja säilyttämisestä aiheutuneet kustan-
27303: vasti seuraavaa:                                   nukset. Tällä tavoin pyritään saamaan selville
27304:                                                    vakuutetun tosiasiallinen työtulo, jonka saa-
27305:   Sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivära-
27306:                                                    matta jääminen korvataan. Työstä poissaolon
27307: han ja sairauspäivärahan tarkoituksena on
27308:                                                    aikana vakuutetulle ei kerry työmatkakuluja,
27309: korvata työstä poissaolon aiheuttamaa ansion-
27310:                                                    joten niitä ei tuonoinkaan tule ottaa huomioon
27311: menetystä. Pääsääntöisesti äitiys- ja sairaus-
27312:                                                    päivärahaa määrättäessä. Näin ollen äitiys- ja
27313: päivärahan määrä lasketaan vakuutetun vii-         sairauspäivärahan maksuperusteiden muutta-
27314: meksi toimitetussa verotuksessa todetosta työ-     miseen ei näytä olevan aihetta.
27315: tulosta, jonka määrä tarkistetaan indeksillä.
27316:   Sairausvakuutuslakia säädettäessä pyrittiin         Kuten sairausvakuutusasetuksesta ilmenee,
27317: määrittelemään päivärahan laskemisperusteena       siinä on pyritty ottamaan huomioon samat
27318: oleva työtulo siten, että sen selvittäminen käy-   periaatteet kuin verotuksessa. Jos näihin tulee
27319: tännössä muodostuisi mahdollisimman yksin-         kokonaisverouudistuksen yhteydessä muutok-
27320: kertaiseksi eikä aiheuttaisi hallintokoneistolle   sia, on tarkoituksenmukaista, että myös sai-
27321: suhteettoman paljon työtä. Niinpä otettiin         rausvakuutuksen työtulon määräytymisperus-
27322: käyttöön menettely, jonka mukaan Kansanelä-        teita tältä osin tarkistetaan.
27323: 
27324:     Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1988
27325: 
27326:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
27327:                                     1988 vp. -      KK n:o 410                                      3
27328: 
27329: 
27330: 
27331: 
27332:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27333: 
27334:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sionsanstalten varje år av beskattningsmyndig-
27335: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          heterna erhåller uppgifter om de arbetsin-
27336: av den 8 juni 1988 tili vederbörande medlem av       komster för de försäkrade som konstaterats
27337: statsrådet översänt avskrift av följande av          vid den beskattning som verkställts det året.
27338: riksdagsman Lea Mäkipää m.fl. undertecknade          lnkomsterna indexjusteras vid Folkpensions-
27339: spörsmål nr 410:                                     anstalten och därefter står de tili förfogande.
27340:                                                         Enligt    8§    sjukförsäkringsförordningen
27341:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             förstås med arbetsinkomst Iöneinkomst och
27342:        vidta så att beaktandet av rese- m.fl.        därmed jämförbar personlig inkomst, värdet
27343:        kostnader för inkomstens förvärvande          av det arbete en försäkrad utfört i samband
27344:        skulle slopas som en begränsande fak-         med leveransköp av skog eller annan därmed
27345:        tor då moderskapsdagpenningen beräk-          jämförlig försäljning samt värdet av det arbete
27346:        nas?                                          en försäkrad utfört tili förmån för renskötsel.
27347:                                                      Då arbetsinkomsten fastställs avdras från in-
27348:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         komsten de kostnader som förorsakats av dess
27349: samt anföra följande:                                förvärvande och bibehållande. På detta sätt
27350:   A vsikten med den moderskapspenning och            strävar man att få reda på den försäkrades
27351: den sjukdagpenning som betalas enligt sjukför-       faktiska arbetsinkomst och uteblivandet av
27352: säkringslagen är att ersätta det inkomstbortfall     denna ersätts. Under tiden för frånvaron från
27353: som förorsakas av frånvaron från arbetet. 1          arbetet uppstår inte utgifter för arbetsresor och
27354: regel beräknas beloppet för moderskaps- och          de skall sålunda inte heller då tas i betraktande
27355: sjukdagpenningen i.Itgående från den arbetsin-       vid fastställandet av dagpenningen. Det är
27356: komst som konstaterats vid den beskattning           således inte motiverat att ändra på grunderna
27357: som senast verkställts för den försäkrade och        för erläggande av moderskaps- och sjukdag-
27358: som justeras med index.                              penning.
27359:    Då sjukförsäkringslagen stiftades var avsik-         Såsom      av   sjukförsäkringsförordningen
27360: ten att fastställa den arbetsinkomst som utgör       framgår, har man där försökt beakta samma
27361: grunden för beräknandet av dagpenningen så           principer som i beskattningen. Om dessa änd-
27362: att utredningen av den i praktiken blir så enkel     ras i samband med totalskattereformen, är det
27363: som möjlig och inte förorsakar förvaltnings-         ändamålsenligt att även grunderna för faststäl-
27364: maskineriet orimligt mycket arbete. Sålunda          Iande av arbetsinkomst inom sjukförsäkringen
27365: infördes ett förfarande, enligt vilket Folkpen-      revideras tili denna del.
27366: 
27367:     Helsingfors den 5 juli 1988
27368: 
27369:                                                    Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
27370:                                                 1988 vp.
27371: 
27372: Kirjallinen kysymys n:o 411
27373: 
27374: 
27375: 
27376: 
27377:                                    Mäkelä ym.: Perhepäivähoitajien kulukorvauksen korottamises-
27378:                                      ta
27379: 
27380: 
27381:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27382: 
27383:    Olemassa olevien ohjeiden mukaan kunnan            helimen käytöstä yms. Sen sijaan korvaus ei
27384: tulee sopia päivähoidossa olevien lapsien hoito-      kata mm. työvaatetusta eikä erityishankintoja,
27385: suhteen alkaessa perhepäivähoitajan ja lapsen         kuten huoneiston saneerausta esimerksi allergi-
27386: vanhempien kanssa lapselle päivähoidossa tar-         suuden tähden, kaksosten rattaiden ja syöttö-
27387: jottavista aterioista. Kuntien keskusjärjestöt        tuoJien hankkimista. Järjestettäessä perhepäi-
27388: ovat esittäneet, että laskentamenettelyn helpot-      vähoitoa saman perheen lapsille heidän omassa
27389: tamiseksi hoitosopimukseen merkittyjen ateri-         kodissaan ei kustannuskorvausta suoriteta. Tä-
27390: oiden määrää käytettäisiin johdonmukaisesti           mä ohje perustuu lakiin lasten perhepäivähoi-
27391: korvauksen laskentaperusteena. Laskentape-            dosta (annettu 31.12.1985). Käytäntö on osoit-
27392: rusteen muutos edellyttäisi hoitosopimuksen           tanut, että perhepäivähoitajat joutuvat tällä
27393: tarkistamista.                                        hetkellä suorittamaan työtänsä täysin alimitoi-
27394:    Vakiintuneen tavan mukaisesti päivähoidos-         tettujen kulukorvausten mukaan. Lisäksi näitä
27395: sa olevan lapsen tulee saada kokopäivähoidos-         kulukorvauksia verotetaan tällä hetkellä, mikä
27396: sa 2/3 ja osapäivähoidossa vähintään 1/3 päi-         aiheuttaa ennestäänkin liian pienen korvauksen
27397: vän ravinnontarpeestaan. Kokopäivähoidossa            supistumisen käytännössä. Tämän takia tulisi
27398: olevalle lapselle tarjotaan näin ollen kolme          perhepäivähoitajien kulukorvauksia nostaa
27399: ateriaa (aamupala, lounas ja välipala). Osapäi-       tuntuvasti ja niiden verottamisesta luopua.
27400: vähoidossa olevalle lapselle tarjotaan vastaa-        Tällä menettelyllä parannettaisiin perhepäivä-
27401: vasti kaksi ateriaa (aamupala ja lounas tai           hoitajien toimintamahdollisuuksia oleellisesti
27402: lounas ja välipala). Joissakin tapauksissa lap-       ja saataisiin alalle uutta tarjontaa ja näin
27403: sen hoitoaika voi edellyttää vain välipalan           samalla helpotettaisiin vallitsevaa vaikeata päi-
27404: tarjoamista. Yhden välipalan kustannusvaiku-          vähoitopaikkojen puutetta.
27405: tus alle kouluikäisen osalta on 2,59 markkaa.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27406: Jos lapsi joutuu olemaan päivähoidossa poik-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27407: keuksellisen pitkään, tarjotaan tavallisen väli-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27408: palan lisäksi vielä toinen välipala tai tarvittaes-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27409: sa toinen lämmin ateria.                              sen:
27410:    Korvausssuosituksen muita kustannuksia
27411:  koskeva osuus sisältää korvauksen kaikista                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27412: muista hoitoon liittyvistä tavanomaisista me-                ryhtyä perhepäivähoitajien kulukor-
27413: noista, kuten huoneiston käytöstä, sähköstä,                 vausten nostamiseksi ja niiden saatta-
27414: vedestä, lämmöstä, askartelutarvikkeista, pu-                miseksi verotuksen ulkopuolelle?
27415: 
27416:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
27417: 
27418:                       Tina Mäkelä                              Lea Mäkipää
27419: 
27420: 
27421: 
27422: 
27423: 280864M
27424: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 411
27425: 
27426: 
27427: 
27428: 
27429:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27430: 
27431:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tajille maksettavien hoidosta aiheutuvien välit-
27432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tömien kustannusten korvausten perusteet.
27433: olette 10 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn             Edellä tarkoitettu työryhmä totesi selvityk-
27434: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sessään, että käytössä oleva kulukorvausjärjes-
27435: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      telmä sinänsä on tarkoituksenmukainen ja että
27436: edustaja Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjalli-     laskelmien mukaan ateriakustannus jää jopa
27437: sesta kysymyksestä n:o 411:                        nykyistä kokopäivähoidon kustannuskorvausta
27438:                                                    alhaisemmaksi. Tämän vuoksi työryhmä kat-
27439:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      soi, että voimassa oleva suositusjärjestelmä on
27440:        ryhtyä perhepäivähoitajien kulukor-         edelleen käyttökelpoinen ja korvausten taso
27441:        vausten nostamiseksi ja niiden saatta-      nykyisillä ateriakoostumuksilla on oikea.
27442:        miseksi verotuksen ulkopuolelle?               Kunnalliset keskusjärjestöt ovat työryhmän
27443:                                                    ehdotuksesta 6.2.1986 esittäneet verohallituk-
27444:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      selle, että se selvittäisi perhepäivähoitajien kus-
27445: vasti seuraavaa:                                   tannuskorvausten ja muiden tulonhankkimis-
27446:    Yhteensä noin 24 000 kunnallisen perhepäi-      kustannusten verotuskäytännön ja antaisi tar-
27447: vähoitajan työnantajia ovat kunnat ja kuntain-     vittaessa asiasta yhtenäiset ohjeet. Todetta-
27448: liitot. Perhepäivähoitajien palvelussuhteen eh-    koon, että verohallituksen yhtenäistämisohjeet
27449: dot neuvotellaan ja sovitaan kunnallisen työ-      sisältävät tällä hetkellä suosituksen siitä mää-
27450: markkinalaitoksen ja asianomaisten ammatti-        rästä, jonka perhepäivähoitajat saavat tulon-
27451: järjestöjen kesken. Kuntien ja kuntainliittojen    hankkimismenonaan vähentää.
27452: kuukausipaikkaisia työntekijöitä koskevan työ-        Perhepäivähoitajien kulukorvausten korotta-
27453: ehtosopimuksen liitteen n:o 6 mukaan korva-        misen osalta voidaan todeta, että niitä koske-
27454: taan kunnallisille perhepäivähoitajille hoidosta   vat suositukset kuuluvat kunnallisten keskus-
27455: aiheutuneet välittömät kustannukset kuntien        järjestöjen toimivaltaan. Keskusjärjestöt neu-
27456: keskusjärjestöjen kulloinkin voimassa olevan       vottelevat ennen uuden suosituksen antamista
27457: kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskor-         sosiaalihallituksen, Kunnallisen työmarkkina-
27458: vausta koskevan suosituksen mukaan.                laitoksen toimiston, Kunnallisten työntekijäin
27459:    Edellä tarkoitettuun työehtosopimukseen         ja viranhaltijainliiton KTV ry:n ja Kunnallis-
27460: 1.3.1984-28.2.1986 liittyvän sopimuspöytäkir-      virkamiesliito KVL ry:n kanssa. Kulukorvaus-
27461: jan 19 §:n perusteella sopijaosapuolet asettivat   ten verokohtelu puolestaan liittyy kokonaisve-
27462: 1.3.1984 yhdessä kuntien keskusjärjestöjen         rouudistuksen valmisteluun ja tulee ratkaista-
27463: kanssa työryhmän selvittämään perhepäivähoi-       vaksi uudistuksen käsittelyn yhteydessä.
27464: 
27465:     Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1988
27466: 
27467:                                                                         Ministeri Ulla Puolanne
27468:                                      1988 vp. -      KK n:o 411                                   3
27469: 
27470: 
27471: 
27472: 
27473:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
27474: 
27475:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Den ovan avsedda arbetsgruppen konsta-
27476: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          terade i sin utredning att det kostnadsersätt-
27477: av den 10 juni 1988 tiii vederbörande medlem         ningssystem som används i sig är ändamålsen-
27478: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ligt och att måltidskostnaden t.o.m är lägre än
27479: riksdagsledamot Mäkelä m.fl. undertecknade           den nuvarande kostnadsersättningen vid hel-
27480: spörsmål nr 411:                                     dagsvård. Av denna anledning ansåg arbets-
27481:                                                      gruppen att det gällande rekommendationssys-
27482:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
27483:                                                      temet fortfarande är användbart och att nivån
27484:        vidta för att höja familjedagvårdarnas        på ersättningarna är riktig med den nuvarande
27485:        kostnadsersättningar och göra dessa er-       måltidssammansättningen.
27486:        sättningar skattefria?                           Kommunernas centralorganisationer har på
27487:                                                      förslag av arbetsgruppen 6.2.1986 föreslagit
27488:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        för skattestyrelsen att den skulle utreda be-
27489: samt anföra följande:                                skattningspraxisen för familjedagvårdarnas
27490:    Sammanlagt ca 24 000 kommunala familje-           kostnadsersättningar och övriga utgifter för
27491: dagvårdare har kommuner och kommunalför-             inkomstens förvärvande och vid behov ge en-
27492: bund som arbetsgivare. Kommunala arbets-             hetliga anvisningar i saken. Det kan konstate-
27493: marknadsverket och fackorganisationerna i            ras att skattestyrelsens förenhetligande anvis-
27494: fråga förhandlar och kommer överens om               ningar för närvarande innehåller en rekom-
27495: villkoren för familjedagvårdarnas anställnings-      mendation om det belopp som familjedagvår-
27496: förhållande. Enligt bilaga 6 tili kollektivavtalet   darna får avdra som utgift för inkomstens
27497: som gäller kommunernas och kommunalför-              förvärvande.
27498: bundens arbetstagare med månadslön får de               Beträffande en höjning av familjedagvårdar-
27499: kommunala familjedagvårdarna ersättning för          nas kostnadsersättning kan det konstateras att
27500: de direkta kostnader som vården föranleder           rekommendationerna gällande dem hör tiii
27501: enligt den rekommendation från kommunernas           kommunernas centralorganisationers behörig-
27502: centralorganisationer om den kommunala fa-           het. Innan en ny rekommendation ges rådgör
27503: miljedagvårdens kostnadsersättningar som gäl-        centralorganisationerna med socialstyrelsen,
27504: Ier vid tillfället.                                  Kommunala       arbetsmarknadsverkets     byrå,
27505:    Med stöd av 19 § i det avtalsprotokoll som        Kommunala arbetarnas och tjänsteinnehavar-
27506: ansluter sig tili det kollektivavtal 1.3.1984-       nas förbund KAT rf och Kommunaltjänste-
27507: 28.2.1986 som avses ovan tillsatte avtalsparter-     mannaförbundet KTF rf. Behandlingen av
27508: na 1.3.1984 tiiisammans med kommunernas              kostnadsersättningarna i beskattningshänseen-
27509: centralorganisationer en arbetsgrupp för att         de å sin sida ansluter sig tili beredningen av
27510: utreda grunderna för ersättningarna för de           den totala beskattningsreformen och kommer
27511: direkta kostnader som vården föranleder och          att avgöras i samband med behandlingen av
27512: som skall betalas familjedagvårdarna.                reformen.
27513: 
27514:     Helsingfors den 13 juli 1988
27515: 
27516:                                                                          Minister Ulla Puolanne
27517:                                               1988 vp.
27518: 
27519: Kirjallinen kysymys n:o 412
27520: 
27521: 
27522: 
27523: 
27524:                                   Mäkelä ym.: Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden parantami-
27525:                                     sesta
27526: 
27527: 
27528:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27529: 
27530:    Kuntien lomalautakunnan tehtävänä on lo-          on maatalouden lomituspalvelujen kannalta
27531: matoiminnan järjestäminen kuntansa alueella          kestämätön, sillä tällä hetkellä lomitusavusta
27532: sekä kyseisen toiminnan kehittymisen seuraa-         on useissa kunnissa huutavaa pulaa. Tämä
27533: minen ja edelleen kehittäminen. Nämä tehtävät        ongelma koskettaa kaikkia kotieläimien pitä-
27534: määräytyvät lomalaissa ja lomituspalvelujen          jiä. Loma-asioiden kuntoon saaminen paran-
27535: johtosäännöissä.                                     taisi karjataloustiloilla yrittäjän sosiaaliturvaa
27536:    Lomituspalvelujen tehostamiseksi olisi erit-      sekä antaisi sairasloman saaneille yrittäjille
27537: täin tärkeätä selvittää mahdollisuudet sijais-       mahdollisuuden todella pitää sairaslomansa ja
27538: apulomituksen päivystysrenkaiden perustami-          parantua täysin sairaudestaan.
27539: seksi useimpiin kuntiin. Sijaisapulomituksen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27540: päivystysrenkaan tulisi olla maatalousyrittäjien     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27541: käytettävissä tarpeen mukaan. Tästä mahdolli-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27542: suudesta tulisi ilmoittaa kunkin paikkakunnan        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27543: paikallisessa lehdessä sekä mahdollisesti kirjeit-   sen:
27544: se kaikille alueen viljelijöille.
27545:    Ongelmana sijaisapulomitusrenkaan järjes-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27546: tämiseksi kunnissa on ilmennyt, ettei kyseiseen             ryhtyä riittävien määrärahojen varaa-
27547: lomitusmuotoon ja sen kehittämiseen ole saa-                miseksi valtionavuksi kunnille sijaisapu-
27548: tavissa tällä hetkellä valtionapua. Tämä tilanne            lomitusrenkaiden perustamiseksi kuntiin?
27549: 
27550:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
27551: 
27552:                      Tina Mäkelä                              Lea Mäkipää
27553: 
27554: 
27555: 
27556: 
27557: 280868R
27558: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 412
27559: 
27560: 
27561: 
27562: 
27563:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27564: 
27565:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avus-
27566: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuksista annetun lain (KVOL, 35173) 5 §:ssä.
27567: olette 10 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn           Näitä kustannuksia ovat mm. lomittajien pal-
27568: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kat. Kustannukset korvataan valtion varoista
27569: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kunnalle enintään sen suuruisena, kuin niistä
27570: edustaja Mäkelän ym. näin kuuluvasta kirjalli-      on sovittu kulloinkin voimassa olevissa lomit-
27571: sesta kysymyksestä n:o 412:                         tajia koskevissa työehtosopimuksissa. Nykyi-
27572:                                                     sissä sopimuksissa ei ole mainintaa kysymyk-
27573:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sessä tarkoitetusta lomittajien päivystyksestä,
27574:        ryhtyä riittävien määrärahojen varaa-        joten siitä johtuvat kustannukset eivät ole val-
27575:        miseksi valtionavuksi kunnille sijaisapu-    tion korvaukseen oikeuttavia. Sen sijaan sopi-
27576:        lomitusrenkaiden perustamiseksi kuntiin?     mus mahdollistaa lomittajien varallaolon jo
27577:                                                     meneillään olevissa lomituksissa.
27578:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Maatalousyrittäjän mahdollisuus saada lo-
27579: taen seuraavaa:                                     mittaja äkillisissä sairaustapauksissa lomalau-
27580:    Maatalousyrittäjän lomituspalveluista anne-      takunnan sihteerin tai johtavan lomittajan työ-
27581: tun lain (2/85) 17 §:n mukaan kunnan velvolli-      ajan ulkopuolella on vaikeata. Lähes ainoa
27582: suutena on järjestää laissa tarkoitetut lomitus-    mahdollisuus on turvautua silloin naapuri-
27583: palvelut. Tätä varten kunnan tulee ottaa palve-     apuun. Silloinkin, kun lomalautakunnan hen-
27584: lukseensa tarpeellinen määrä päätoimisia ja         kilöstö tavoitetaan, on lomittajan järjestämi-
27585: osa-aikaisia maatalouslomittajia.                   nen ongelmallista, jos käytettävissä ei ole reser-
27586:    Sosiaalihallituksen tekemän selvityksen mu-      vilomittajia. Lomittajan irrottaminen toiselta
27587: kaan vuoden 1987 lopussa koko maassa oli            tilalta tai vapaapäiviltä ei ole yksinkertaista.
27588: yhteensä 7 244 päätoimista lomittajaa. Lomi-        Ainoa mahdollisuus on se, että johtava lomit-
27589: tuspalveluilla voitaisiin työllistää vielä lähes    taja, jos sellainen kunnassa on, lähtee lomitta-
27590: 5 000 uutta maatalouslomittajaa. Lomittajapu-       maan, johon hänellä on velvollisuuskin.
27591: la vaikeuttaa varsinkin sijaisavun ja viikkova-        Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveys-
27592: paan järjestämistä. Lomittajatilanne on selväs-     ministeriö katsoo, että ongelmat sijaisavun jär-
27593: ti heikoin Turun ja Porin sekä Vaasan lääneis-      jestämisessä erilaisissa sijaisapua vaativissa ti-
27594: sä. Myös osissa Uudenmaan ja Hämeen lääniä          lanteissa tulee selvittää. Kevään 1988 maata-
27595: tilanne on heikko.                                  loustuloneuvotteluissa sovittiin, että sosiaali- ja
27596:    Edellä mainitun selvityksen mukaan kunnilla      terveysministeriö asettaa työryhmän selvittä-
27597: oli käytettävissä noin 1 400 niin sanottua reser-   mään maatalouslomittajien saatavuuteen liitty-
27598: vilomittajaa, jotka tarvittaessa lähtevät lomi-     viä ongelmia sekä tekemään ehdotuksen niiden
27599: tustyöhön esim. kiireellisissä sijaisavuissa. Re-   ratkaisemiseksi. Ministeriö on parhaillaan aset-
27600: servilomittajien palkkaus ja myös muut palve-       tamassa tätä työryhmää. Sen määräajaksi on
27601: lussuhteen ehdot ovat heikommat kuin kuu-           suunniteltu 31.1.1989.
27602: kausipaikkaisilla lomittajilla.                        Tässä yhteydessä tulee selvitettäväksi myös
27603:    Lomittajapalvelulain 23 §:n mukaan valtion       lomituspalvelujen joka-aikaiseen saatavuuteen
27604: varoista suoritetaan kunnille lain mukaisista       sekä reservilomittajien hankintaan liittyvät ky-
27605: lomituspalveluista aiheutuvat tarpeelliset käyt-    symykset. Ministeriö tulee suorittamaan tar-
27606: tökustannukset. Käyttökustannuksina pidetään        peelliset toimenpiteet lomituspalvelujen kehit-
27607: niitä kustannuksia, jotka on mainittu kuntien       tämiseksi työryhmän ehdotusten valmistuttua.
27608: 
27609:     Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1988
27610: 
27611:                                                                          Ministeri Tarja Halonen
27612:                                      1988 vp. -      KK n:o 412                                        3
27613: 
27614: 
27615: 
27616: 
27617:                               Tili Riksdagens Herr Talman
27618: 
27619:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         -understöd åt kommuner och kommunalför-
27620: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          bund (35173). Sådana kostnader är bl.a. avby-
27621: av den 10 juni 1988 tili vederbörande medlem         tarnas löner. Kostnaderna ersätts ur statens
27622: av statsrådet översänt avskrift av följande av       medel tili kommunerna tili högst det belopp
27623: riksdagsledamot Mäkelä m.fl. undertecknade           varom har överenskommits i gällande kollek-
27624: spörsmål nr 412:                                     tivavtal för avbytare. 1 de nuvarande avtalen
27625:                                                      nämns inte något om den i spörsmålet avsedda
27626:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             avbytarjouren, varför de kostnader som
27627:        vidta för att reservera ett tiliräckligt      föranleds härav inte berättigar tili ersättning ur
27628:        anslag för statsbidrag tili kommunerna,       statens medel. Däremot möjliggör avtalet av-
27629:        varmed avbytarringar för vikariehjälp         bytarberedskap under de avbytarturer som re-
27630:        kan inrättas i kommunerna?                    dan pågår.
27631:                                                         En lantbruksföretagare har små chanser att
27632:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        få avbytare vid akuta sjukdomsfall efter tjäns-
27633: samt anhålla följande:                               tetid, dvs. då semesternämndens sekreterare
27634:    Enligt 17 § lagen om avbytarservice för lant-     eller den ledande avbytaren har avslutat sin
27635: bruksföretagare (2/85) är kommunen skyldig           arbetsdag. Den enda möjligheten är då att ty
27636: att anordna den i lagen avsedda avbytarservi-        sig tili hjälp av grannar. Även om semester-
27637: cen. 1 detta syfte bör kommunen anställa ett         nämndens personai är anträffbar är det pro-
27638: behövligt antallantbruksavbytare på heltid och       blematiskt att anordna avbytare i den händelse
27639: deltid.                                              att reservavbytare inte står tili förfogande. Det
27640:    Enligt socialstyrelsens utredning fanns i slu-    är svårt att lösgöra en avbytare från en annan
27641: tet av år 1987 i hela landet sammanlagt 7 244        gård eller för lediga dagar. Den enda möjlighe-
27642: heltidsanställda avbytare. Genom avbytarservi-       ten är då att den ledande avbytaren, om en
27643: cen kunde ytterligare bortemot 5 000 nya lant-       sådan finns i kommunen, åtar sig att vara
27644: bruksavbytare sysselsättas. Anordnandet av vi-       avbytare, vartili denna även är skyldig.
27645: kariehjälp och veckoledighet försvåras av bris-         På grund av det ovan nämnda anser social-
27646: ten på avbytare. Situationen i fråga om avbyta-      och hälsovårdsministeriet att problemen vid
27647: re är sämst i Åbo och Björneborgs Iän samt i         anordnandet av vikariehjälp i olika situationer
27648: Vasa Iän. 1 delar av Nylands och Tavastehus          där vikariehjälp erfordras bör utredas. Vid
27649: Iän är situationen även dålig.                       lantbruksinkomstförhandlingarna våren 1988
27650:    Enligt ovan nämnda utredning hade kommu-          kom man överens om att social- och hälso-
27651: nerna tili sitt förfogande ca 1 400 s.k. reservav-   vårdsministeriet skall tilisätta en arbetsgrupp
27652: bytare, som vid behov tar emot avbytararbete         som skall utreda problem i samband med
27653: t.ex. då det föreligger brådskande behov av          tillgången på lantbruksavbytare samt lämna
27654: vikariehjälp. Avlöningen av reservavbytare och       förslag tili hur de skalllösas. Ministeriet tilisät-
27655: andra anställningsvilikor är sämre än för avby-      ter som bäst denna arbetsgrupp och fataljeti-
27656: tare med månadslön.                                  den har planerats tili 31.1.1989.
27657:    Enligt 23 § lagen om avbytarservice för lant-        1 detta sammanhang bör även frågor som
27658: bruksföretagare skall de nödvändiga drifts-          gäller tillgången på avbytarservice vid varje
27659: kostnader som avbytarservicen enligt denna lag       tidpunkt samt anskaffning av reservavbytare
27660: åsamkar kommunen betalas av statens medel.           utredas. Ministeriet kommer sedan arbetsgrup-
27661: Som driftskostnader anses sådana kostnader           pen fått sitt förslag färdigt att vidta erforderli-
27662: som nämns i 5 § lagen om statsandelar och            ga åtgärder i syfte att utveckla avbytarservicen.
27663: 
27664:     Helsingfors den 13 juli 1988
27665: 
27666:                                                                            Minister Tarja Halonen
27667:                                              1988 vp.
27668: 
27669: Kirjallinen kysymys n:o 413
27670: 
27671: 
27672: 
27673: 
27674:                                  Mäkelä ym.: Suomenkielisten vähemmistöjen aseman parantami-
27675:                                     sesta
27676: 
27677: 
27678:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27679: 
27680:    Suomenkielisillä vähemmistöillä ei maassam-      vänä olisi ensisijaisesti suomenkielisten kielivä-
27681: me ole ruotsinkielisten kansankäräjiä vastaa-       hemmistöjen ongelmien tutkiminen ja niiden
27682: vaa omaa etujärjestöä. Suomalaisuuden liitto        ratkaisumallien etsintä ja edelleen valtioneu-
27683: on pyrkinyt ajamaan tämän vähemmistön etu-          vostolle esittäminen.
27684: ja, vaikka kyseinen toiminta ei ole ollut kes-
27685: keistä liiton koko toimintaa ajatellen.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27686:                                                     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27687:    Enemmistöltään ruotsinkielisissä kunnissa        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27688: asui vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan            sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27689: noin 35 000 suomenkielistä henkilöä. Suomen-        sen:
27690: kielisten vähemmistöjen asemaa on maassam-
27691: me tutkittu erittäin vähän, mutta komitean                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27692: saamien tietojen mukaan kyseisellä kielivähem-             maamme suomenkielisten vähemmistö-
27693: mistöllä on myös paljon ongelmia, joita ei                 jen aseman parantamiseksi ja pysyvän
27694: valtiovallan toimesta ole otettu riittävästi huo-          valtiollisen elimen perustamiseksi tehtä-
27695: mioon.                                                     vänään keskittyä suomenkielisten kieli-
27696:    Edellä olevan perusteella tulisi maahamme               vähemmistöjen ongelmien tutkimiseen
27697: perustaa pysyvä valtiollinen elin, jonka tehtä-            ja ratkaisuesitysten etsimiseen?
27698: 
27699:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
27700: 
27701:                      Tina Mäkelä                             Lea Mäkipää
27702: 
27703: 
27704: 
27705: 
27706: 280841M
27707: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 413
27708: 
27709: 
27710: 
27711: 
27712:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27713: 
27714:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kysymyksessä tarkoitettua asiaa on käsitelty
27715: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Kieliturvakomitean mietinnössä 1971: B 13. Jo
27716: olette 10 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn          tämä yli 17 vuotta sitten mietintönsä luovutta-
27717: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston        nut komitea esitti kysymyksessä tarkoitetun
27718: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      valtiollisen elimen perustamista, jonka tulisi
27719: edustaja Mäkelän ym. kirjallisesta kysymykses-     toimia pysyvän lautakunnan tavoin. Toisaalta
27720: tä n:o 413:                                        komitea oli todennut, että maamme kielikysy-
27721:                                                    myksessä ei enää ole periaatteellisia ongelmia.
27722:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         Kuten kysymyksen perusteluistakin ilmenee,
27723:        maamme suomenkielisten vähemmistö-          saattaa enemmistöltään ruotsinkielisissä kun-
27724:        jen aseman parantamiseksi ja pysyvän        nissa asuvilla suomenkielisillä vähemmistöillä
27725:        valtiollisen elimen perustamiseksi tehtä-   hyvinkin olla sellaisia erityisongelmia, joita ei
27726:        vänään keskittyä suomenkielisten kieli-     ole tarpeeksi otettu huomioon. Nämä ongelmat
27727:        vähemmistöjen ongelmien tutkimiseen         eivät tiettävästi kuitenkaan ole sen laatuisia,
27728:        ja ratkaisuesitysten etsimiseen?            että pysyvän valtiollisen elimen perustaminen
27729:                                                    tehtävänään keskittyä suomenkielisten kielivä-
27730:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hemmistöjen ongelmien tutkimiseen ja ratkai-
27731: vasti seuraavaa:                                   suesitysten etsimiseen olisi tarpeellista.
27732: 
27733:     Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1988
27734: 
27735:                                                               Oikeusministeri Matti Louekoski
27736:                                    1988 vp. -     KK n:o 413                                      3
27737: 
27738: 
27739: 
27740: 
27741:                              Tili Riksdagens Herr Talman
27742: 
27743:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Den fråga som avses i spörsmålet har be-
27744: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       handlats i Språkskyddskommittens betänkande
27745: av den 10 juni 1988 tili vederbörande medlem      1971: B 13. Redan denna kommitte, som avgav
27746: av statsrådet översänt avskrift av följande, av   sitt betänkande för över 17 år sedan, föreslog
27747: riksdagsman Mäkelä m.fl. undertecknade            att ett sådant statligt organ som avses i spörs-
27748: spörsmål nr 413:                                  målet skulle inrättas och fungera på samma
27749:                                                   sätt som en permanent nämnd. Kommitten
27750:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         konstaterade emellertid att i vårt lands språk-
27751:        vidta för att förbättra situationen för    fråga inte längre finns principiella problem.
27752:        de finskspråkiga minoriteterna i vårt         Såsom av motiveringen tili spörsmålet fram-
27753:        land och inrätta ett permanent statligt    går kan den finsktalande minoriteten i en
27754:        organ med uppgift att ägna sig åt de       svenskspråkig kommun mycket väl ha sådana
27755:        finskspråkiga minoriteternas problem       speciella problem som inte har blivit tillräckligt
27756:        och framställa förslag tili lösning av     beaktade. Dessa problem är emellertid veterli-
27757:        dem?                                       gen inte av sådan art att det vore nödvändigt
27758:                                                   att inrätta ett permanent statligt organ som i
27759:                                                   främsta rummet skulle inrikta sig på att under-
27760:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       söka de finsktalande språkminoriteternas pro-
27761: följande:                                         blem och framställa förslag tilllösning av dem.
27762: 
27763:     Helsingfors den 5 juli 1988
27764: 
27765:                                                                Justitieminister Matti Louekoski
27766:                                         j
27767:                                     j
27768:                                     j
27769:                                 j
27770:                                 j
27771:                             j
27772:                             j
27773:                         j
27774:                         j
27775:                     j
27776:                     j
27777:                 j
27778:                 j
27779:             j
27780:             j
27781:         j
27782:         j
27783:     j
27784:     j
27785: j
27786: j
27787:                                              1988 vp.
27788: 
27789: Kirjallinen kysymys n:o 414
27790: 
27791:                                 Kietäväinen ym.: Luopumiseläkkeellä olevan viljelijän omista-
27792:                                    mien peltojen käyttämisestä rehuntuotantoon
27793: 
27794:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27795: 
27796:    Nykyisin luopumiseläkkeelle siirtyneen vilje-   tantoa, vaan pikemminkin päinvastoin. Esitet-
27797: lijän, joka ei ole metsittänyt peltojaan, on       ty lievennys olisi myös maisemanhoidollisesti
27798: sallittua käyttää maatilansa peltoja rehuntuo-     perusteltua, sillä pellot pysyisivät näin kunnos-
27799: tannossa ainoastaan omien hevosten ja porojen      sa.
27800: laiduntamiseen, heinän korjaamiseen näiden            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27801: eläinten talvirehuksi, porolaitumilla olevien      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27802: porojen ja korvauksetta toistenkin omistamien      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
27803: porojen ruokintaan. Tätä varsin tiukkaa ra-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27804: jausta tulisi lieventää niin, että viljelemättö-   sen:
27805: myyssopimuksen tehneellä viljelijällä olisi luo-
27806: pumiseläke-edut säilyttäen oikeus korvauksetta              Aikooko Hallitus muuttaa luopumis-
27807: luovuttaa maatilansa pellot joko kokonaan tai             eläkelakia siten, että luopumiseläkkeel-
27808: osittain käytettäväksi lampaiden ja hevosten              lä olevalla viljelemättömyyssitoumuk-
27809: laitumena. Tällainen toiminta voisi tapahtua              sen tehneellä viljelijällä olisi oikeus luo-
27810: esim. maatalouspiirien tai maatalouslautakun-             pumiseläke-etujaan menettämättä kor-
27811: tien välityksellä. Sekä lammas- että hevosta-             vauksetta luovuttaa peltonsa tai osan
27812: lous ovat aloja, joilla ei maassamme ole ylituo-          niistä käytettäväksi lampaiden tai he-
27813:                                                           vosten rehuntuotantoon?
27814: 
27815:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
27816: 
27817:           Timo Kietäväinen               Juhani Alaranta                Hannele Pokka
27818:           Eino Siuruainen                Kauko Heikkinen                Raila Aho
27819:           Tytti lsohookana-Asunmaa       Seppo Pelttari                 Pirkko Ikonen
27820:           Esko Aho                       Riitta Kauppinen               Markku Lehtosaari
27821:           Matti Väistö                   Esko Jokiniemi                 Pauli Saapunki
27822: 
27823: 
27824: 
27825: 
27826: 2808841
27827: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 414
27828: 
27829: 
27830: 
27831: 
27832:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27833: 
27834:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Luopumiseläkelain (16/74) voimassaoloaika
27835: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        päättyy vuoden 1988 loppuun mennessä. Halli-
27836: olette 14 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn            tus on kuluvan vuoden keväällä antanut edus-
27837: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kunnalle esityksen luopumiseläkelain voimas-
27838: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        saoloajan jatkamisesta kahdella vuodella. So-
27839: edustaja Timo Kietäväisen ym. näin kuuluvas-         siaali- ja terveysministeriö on asettanut toimi-
27840: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 414:               kunnan, jonka tehtävänä on selvittää mm.
27841:                                                      luopumiseläkejärjestelmän mahdollinen jatku-
27842:         Aikooko Hallitus muuttaa luopumis-           minen vuoden 1990 jälkeen. Hallitus ei pidä
27843:       eläkelakia siten, että luopumiseläkkeel-       tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisena tarkis-
27844:       lä olevalla viljelemättömyyssitoumuk-          taa eduskunnalle antamaansa lakiesitystä,
27845:       sen tehneellä viljelijällä olisi oikeus luo-   vaikkakin hevosten ja lampaiden pienimuotoi-
27846:       pumiseläke-etujaan menettämättä kor-           nen laiduntaminen ko. pelloilla voisi olla hy-
27847:       vauksetta luovuttaa peltonsa tai osan          väksyttävissä. Kysymyksessä tarkoitetun luo-
27848:       niistä käytettäväksi lampaiden tai he-         pumiseläkkeellä olevan viljelijän peltojen käyt-
27849:       vosten rehuntuotantoon?                        tömahdollisuuden tarkempi selvittäminen on
27850:                                                      hallituksen mielestä tarkoituksenmukaista edel-
27851:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           lä mainitussa sosiaali- ja terveysministeriön
27852: taen seuraavaa:                                      asettamassa toimikunnassa.
27853: 
27854:     Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1988
27855: 
27856:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
27857:                                    1988 vp. -     KK n:o 414                                      3
27858: 
27859: 
27860: 
27861: 
27862:                             Tili Riksdagens Herr Talman
27863: 
27864:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Giltighetstiden för lagen om avträdelsepen-
27865: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       sion (16174) utlöper vid utgången av år 1988.
27866: av den 14 juni 1988 tili vederbörande medlem      Regeringen avlät på våren innevarande år tili
27867: av statsrådet översänt avskrift av följande av    riksdagen en proposition med förslag tili lag
27868: riksdagsman Timo Kietäväinen m.fl. under-         om en förlängning av giltighetstiden för lagen
27869: tecknade spörsmål nr 414:                         om avträdelsepension med två år. Social- och
27870:                                                   hälsovårdsministeriet har tillsatt en kommitte
27871:           Ämnar Regeringen ändra lagen om         som har tili uppgift att utreda bl.a. en eventu-
27872:        avträdelsepension så, att en odlare, som   ell fortsättning på avträdelsepensionssystemet
27873:        har erhållit avträdelsepension och som     efter år 1990. Regeringen anser att det i detta
27874:        ingått förbindelse om nedläggning av       läge inte är ändamålsenligt att justera den tili
27875:        lantbruksproduktion, utan att gå miste     riksdagen avlåtna propositionen, även om det
27876:        om avträdelsepensionsförmånerna får        inte är uteslutet att hästar och får kan hållas på
27877:        rätt att utan ersättning överlåta sina     bete på ifrågavarande åkrar i liten skala. Rege-
27878:        åkrar eller en del av dessa att användas   ringen anser att en närmare utredning av an-
27879:        tili produktion av foder för får och       vändningsmöjligheterna i fråga om de åkrar
27880:        hästar?                                    som tilihör en odlare, som åtnjuter avträdelse-
27881:                                                   pension, är ändamålsenlig inom ramen för den
27882:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ovan nämnda, av social- och hälsovårdsminis-
27883: samt anföra följande:                             teriet tillsatta kommittens arbete.
27884: 
27885:     Helsingfors den 27 juli 1988
27886: 
27887:                                              Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
27888:                                              1988 vp.
27889: 
27890: Kirjallinen kysymys n:o 415
27891: 
27892: 
27893: 
27894: 
27895:                                  Vistbacka: Isonkyrön Lehmäjoen perkaushankkeen toteuttami-
27896:                                     sesta
27897: 
27898: 
27899:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27900: 
27901:    Isonkyrön Lehmäjoella on valtion vesipiirin      suunnitelmassa siihen ryhmään, jolle ei katsot-
27902: toimesta suoritettu Lehmäjoen perkaushanket-        tu aiheutuvan mitään vahinkoa. Uoman ruop-
27903: ta 1960-vuosikymmenen loppupuolelta lähtien.        paus ja sen johdosta aiheutuneen vesipinnan
27904: Kyseinen hanke on edelleen kesken. Perkaus-         alentumisen takia syntynyt lisääntyvä routimi-
27905: suunnitelma lähti siitä, että vain osa Lehmä-       nen on aiheuttanut sillan perustusten vakavan
27906: joen yli johtavista tilusteitten ja talouskeskus-   vaurioitumisen. Kyseinen vaurioituminen on
27907: ten silloista määrättiin korjattavaksi tai koko-    alkanut välittömästi ruoppauksen tapahduttua
27908: naan uusittaviksi. Suunnitelmassa lähdettiin        1970-vuosikymmenen alkupuolella ja nykyisin
27909: siitä näkökohdasta, että huomattavalle osalle       silta on suorastaan vaarallisessa kunnossa. Ti-
27910: kyseisen joen silloista ei aiheutuisi mitään va-    lanne on tilan nykyisen viljelijän kannalta täy-
27911: hinkoa. Kyseiselle perkaukselle on laadittu per-    sin kohtuuton. Sillan yli on jatkuvaa maata-
27912: kauksen täydennyssuunnitelma. Suunnitelman          lousliikennettä. Sillan vaurioituminen on joh-
27913: tarkoituksena on täydentää 1970-luvulla tehtyä      tanut mm. siihen, että lannoitteet joudutaan
27914: Lehmäjoen perkausta. Alkuperäisen perkauk-          ajamaan em. viljelyksille pienissä kuormissa ja
27915: sen hyötyalue on 894 hehtaaria, mikä jakaan-        samoin vilja joudutaan ajamaan sieltä pois
27916: tuu kahteen kuivatusalueeseen. Työn yhteydes-       pienissä erissä. Kyseisestä erikoisjärjestelystä
27917: sä kaivettiin 141 000 m 3 maata ja louhittiin       aiheutuu runsaasti ylimääräistä työtä ja vai-
27918: kalliota 3 436 m 3 • Lisäksi rakennettiin 27 sil-   vannäköä sekä kustannuksia.
27919: taa, joihin osakkaat ovat itse hankkineet silta-        Vesipiiri on itsekin todennut, ettei perkaus-
27920: kansien puutavarat. Perkauksen tarkoituksena        suunnitelmaa voida toteuttaa korjaamatta näi-
27921: oli tulvan poistaminen Lehmäjoen joenvarsi-         tä siltaepäkohtia. Ongelma ei esiinny ainoas-
27922: pelloilta ja Isokyrön-Lehmäjoen-Kauhajär-           taan Nurmelan tilan sillan kohdalla, vaan kor-
27923: ven ja Lehmäjoen-Puntamalan maanteiltä.             jausta tai uusimista edellyttäviä siltoja on alu-
27924:    Alkuperäisessä suunnitelmassa (kohta 11)         eella ainakin 14-15. Näistä jokainen silta
27925: mainitaan niistä silloista, joita ei suunnitel-     liittyy välittömästi tilojen asumiseen ja viljele-
27926: maan ole sisällytetty, seuraavaa: "Eräitä ka-       miseen, joten asialla on Lehmäjokisille todella
27927: peahkoja siltoja ei ole tässä vaiheessa suunni-     tärkeä merkitys.
27928: teltu uusittavaksi, vaan ne jäävät joko entisel-       Perkaushankkeen toimitusmiehen toimesta
27929: leen tai niitä vain vahvistetaan. Silloin, kun      on helmikuussa 1986 laadittu Lehmäjoen per-
27930: niitä ensimmäisen kerran uusitaan perusteelli-      kauksen täydennyssuunnitelma vaurioiden kor-
27931: semmin, ne on rakennettava siten, että silta-       jaamisesta. Suunnitelman myötä myös em.
27932: aukon mitoitus ja perustamissyvyys vastaavat        Nurmelan asia tulisi hoidetuksi kuntoon. Ko.
27933: tämän suunnitelman mitoitusvaatimuksia. ''          täydennyssuunnitelmassa kyseiselle tilalle esi-
27934:    Lehmäjoen perkauksen yhteydessä ei ole           tettään rakennettavaksi uusi teräspalkkinen be-
27935: vahvistettu suunnitelmassakaan mainittuja sil-      tonisilta, jonka kustannusarvio on 120 000
27936: toja, vaan toteutettu ainoastaan suunnitelmas-      markkaa. Hanke on kuitenkin törmännyt ra-
27937: sa rakennettavaksi määrätyt sillat. Tarvittavat     han puutteeseen. Perkauksen täydennyssunni-
27938: vahvistustyöt on jätetty loppusiivouksen yhtey-     telmalle on aktiivisesti yritetty rahoitusta, mut-
27939: dessä tehtäväksi. Näin on tapahtunut mm.            ta hanke on jostain syystä aina kariutunut.
27940: Nurmelan talouskeskukseen johtavan sillan              Edellä selostetun perusteella olisi kiireellises-
27941: kohdalla. Kyseinen silta kuului alkuperäisessä      ti saatava perkaussuunnitelman täydennyshan-
27942: 
27943: 280899A
27944: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 415
27945: 
27946: ke nopeasti toteutetuksi tai ainakin mainittu            loppuun saakka toteuttamatta ainakin
27947: Nurmelan silta rakennetuksi.                             siltojen kunnostamisen ja uudelleen ra-
27948:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-          kentamisen osalta lähinnä varojen
27949: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän            puutteen takia, ja
27950: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27951: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27952:                                                          ryhtyä riittävien määrärahojen turvaa-
27953:          Tietääkö Hallitus Isonkyrön Lehmä-              miseksi Isonkyrön Lehmäjoen perkauk-
27954:        joen perkaushankkeen ja perkauksen                sen täydennyssuunnitelman kokonaan
27955:        täydennyssuunnitelman olevan vielä                loppuun saattamiseksi?
27956: 
27957:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
27958: 
27959:                                        Raimo Vistbacka
27960:                                   1988 vp. -    KK n:o 415                                     3
27961: 
27962: 
27963: 
27964: 
27965:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27966: 
27967:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
27968: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,   vasti seuraavaa:
27969: olette 14 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn
27970: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      Isonkyrön Lehmäjoen perkauksen täyden-
27971: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   nystyöhön on maa- ja metsätalousministeriö
27972: edustaja Raimo Vistbackan kirjallisesta kysy-   myöntänyt vesi- ja ympäristöhallitukselle mo-
27973: myksestä n:o 415:                               mentin 30.40.77.14.1 määrärahoja 430 000
27974:                                                 markkaa vuonna 1987 ja 300 000 markkaa
27975:          Tietääkö Hallitus Isonkyrön Lehmä-     kuluvana vuonna.
27976:       joen perkaushankkeen ja perkauksen
27977:       täydennyssuunnitelman olevan vielä           Näillä määrärahoilla on uusittu kaikkein
27978:       loppuun saakka toteuttamatta ainakin      kiireellisimmässä uusimistarpeessa olevia silto-
27979:       siltojen kunnostamisen ja uudelleen ra-   ja. Jäljellä olevan vesistötyön kustannusarvio
27980:       kentamisen osalta lähinnä varojen         on 2 750 000 markkaa, josta valtion osuus on
27981:       puutteen takia, ja                        2 600 000 markkaa. Hankkeen toteuttamiseen
27982:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   vesi- ja ympäristöhallitus on arvioinut tarvitta-
27983:       ryhtyä riittävien määrärahojen turvaa-    van ensi vuonna 1 500 000 mk. Hallitus tulee
27984:       miseksi Isonkyrön Lehmäjoen perkauk-      ottamaan kantaa vesistötyöhön tarvittavan
27985:       sen täydennyssuunnitelman kokonaan        määrärahan varaamiseen vuoden 1989 tulo- ja
27986:       loppuun saattamiseksi?                    menoarvion käsittelyn yhteydessä.
27987: 
27988:     Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1988
27989: 
27990:                                            Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
27991: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 415
27992: 
27993: 
27994: 
27995: 
27996:                              Till Riksdagens Herr Talman
27997: 
27998:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen
27999: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
28000: av den 14 juni 1988 tili vederbörande medlem        samt anföra följande:
28001: av statsrådet översänt avskrift av följande av         För det kompletteringsarbete som gäller
28002: riksdagsman Raimo Vistbacka undertecknade           rensningen av Lehmäjoki å i Storkyro har
28003: spörsmål nr 415:                                    jord- och skogsbruksministeriet år 1987 bevil-
28004:                                                     jat vatten- och miljöstyrelsen 430 000 mark av
28005:           Är Regeringen medveten om att pro-        anslagen under moment 30.40. 77.14.1 och
28006:        jektet angående rensning av Lehmäjoki        300 000 mark under innevarande år.
28007:        å i Storkyro samt kompletteringsplanen          Med dessa anslag har man förnyat de broar
28008:        angående rensningen inte ännu förverk-       som skyndsammast behöver förnyas. Kost-
28009:        ligats i sin helhet, närmast på grund av     nadskalkylen för det återstående vattendrags-
28010:        bristande penningmedel, åtministone i        arbetet uppgår tili 2 750 000 mark, varav
28011:        fråga om iståndsättandet och återupp-        statens andel utgör 2 600 000. Enligt vatten-
28012:        byggandet av broar, och                      och miljöstyrelsens uppskattning behövs det
28013:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       1 500 000 mark nästa år för att förverkliga
28014:        ta för att säkerställa tillräckliga anslag   projektet. 1 samband med behandlingen av
28015:        för att kompetteringsplanen angående         1989 års budget kommer regeringen att ta
28016:        rensningen av Lehmäjoki i Storkyro           ställning tili frågan om reservering av nödiga
28017:        skall kunna verkställas i sin helhet?        anslag för vattendragsarbetet.
28018: 
28019:     Helsingfors den 3 augusti 1988
28020: 
28021:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
28022:                                               1988 vp.
28023: 
28024: [(irjallinen kysymys n:o 416
28025: 
28026: 
28027: 
28028: 
28029:                                  Jääskeläinen ym.: Sokiin malmien jatkojalostuspaikasta
28030: 
28031: 
28032:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28033: 
28034:    Sokli on suurin tiedossa oleva valtionyhtiöi-       Kemiran nykyiset suunnitelmat merkitsevät
28035: ien investointi lähivuosina. Kaivos, rikastamo      lähinnä raaka-aineen vientiä ulkomaille. Sitä
28036: 1a kuljetusinvestoinnit ovat n. 1 mrd mk.           vastoin Sokiin rikasteen jatkojalostus toisi
28037: Kemiran tarkoituksena on nykyisten suunnitel-       Lappiin uuden teollisuudenalan, kemian teolli-
28038: mien mukaan kuljettaa Sokiin rikaste putkikul-      suuden. Yhdentyvässä Euroopassa ei Suomi,
28039: ietuksena Perämeren rannikolle, josta rikaste       sen enempää kuin Lappikaan, saa jäädä pel-
28040: aivataan edelleen Keski-Eurooppaan jalostet-        kästään raaka-aineiden tuotantoalueeksi. Teol-
28041: :avaksi. Näiden suunnitelmien mukaan jatko-         lisuuspolitiikkamme tavoitteena tulee edelleen
28042: ialostustyöpaikat eivät jäisi kotimaahan eivät-     olla se, että Suomi on osaamisen ja korkean
28043: kä hyödyttäisi Lappia.                              teknologian pitkälle teollistunut yhteiskunta
28044:    Tähän saakka käydyissä keskusteluissa yhte-      myös tulevaisuudessa. Tämän tavoitteen saa-
28045: rrä parhaimpana jatkojalostuspaikkakuntana          vuttamisen tulee velvoittaa erityisesti valtion-
28046: ::m pidetty Kemin seutua. Kemiran ilmoituksen       yhtiöitä. Kemira Oy:n nykyiset suunnitelmat
28047: mukaan Sokiin rikasteen jalostaminen esim.          eivät sovi yhteen tämän tavoitteen saavuttami-
28048: fosforihapoksi toisi n. 250 uutta perusteolli-      sen kanssa.
28049: muden työpaikkaa. Välilliset työllistävät vai-         Lapin kannalta kysymys on kotimaiseen,
28050: kutukset huomioon ottaen kysymyksessä on            korkealaatuiseen raaka-aineeseen perustuvasta
28051: lähes 1 000 uutta pysyvää työpaikkaa alueelle,      uudesta teollisuudesta ja sadoista työpaikoista.
28052: foka teollisuuden rakennemuutoksen johdosta         Tästä syystä ratkaisuja Sokli-hankkeessa ei tule
28053: :m menettänyt vuodesta 1975 alkaen yli 2 000        tehdä pelkästään Kemira Oy:n lyhyen aikavälin
28054: teollisuuden työpaikkaa.                            liiketaloudellisten laskelmien mukaan, vaan
28055:    Lapin työllisyys jatkuu edelleen erittäin vai-   hanke on nähtävä kansallisena suurhankkeena,
28056: keana (n. 10 OJo ). Tehostetuista toimenpiteistä    jolla on suuri valtakunnallinen, kansantalou-
28057: huolimatta useiden kuntien alueella ei saavute-     dellinen ja aluepoliittinen merkitys.
28058: ta työllisyyslain alueellisten työttömyyserojen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28059: tasoitustavoitetta. Tämän johdosta kaikki           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
28060: mahdollisuudet uusien pysyvien työpaikkojen         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
28061: luomiseksi tulisi käyttää täysimääräisesti hy-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28062: väksi.                                              sen:
28063:    Toisaalta myös perinteisten aluepoliittisten
28064: keinojen teho uusien työpaikkojen luomisessa                  Aikooko Hallitus sallia sen, että Sok-
28065: on heikentynyt. Tulevaisuuden aluepolitiikka               Iin rikasteen jatkojalostus ja sen muka-
28066: perustuu yhä enemmän alueen omien resurs-                  na satoja teollisuuden työpaikkoja vie-
28067: sien ja raaka-aineiden mahdollisimman pitkälle             dään maamme vaikeimmalta rakenne-
28068: vietyyn jalostukseen ja korkeatasoiseen käyt-              muutosalueelta Keski-Eurooppaan, ja
28069: töön. Tämän periaatteen mukaan tulisi myös                    mitä Hallitus aikoo tehdä Sokiin fos-
28070: Lapin raaka-aineiden jalostuksen tapahtua                  foririkasteen jatkojalostustyöpaikkojen
28071: mahdollisimman pitkälle Lapissa.                           saamiseksi kotimaahan?
28072:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
28073: 
28074:           Keijo Jääskeläinen       Esko-Juhani Tennilä       Asko Apukka
28075:           Aimo Ajo                 Seppo Pelttari            Kimmo Sarapää
28076:                      Hannele Pokka                    Paavo Väyrynen
28077: 280870T
28078: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 416
28079: 
28080: 
28081: 
28082: 
28083:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28084: 
28085:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käyttöönoton edellytykset, kuljetusratkaisut,
28086: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarvittavien raaka-aineiden ja hyödykkeiden
28087: olette 14 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn            hinnat, energian hinta ja saatavuus, ympäristö-
28088: kirjeenne n:o 1161 ohella toimittanut valtio-        kysymykset, valmisteiden ja tuotteiden maail-
28089: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        manmarkkinahinnat ja niihin liittyen valuutta-
28090: sen kansanedustaja Keijo Jääskeläisen ym.            kurssien suhteet. Jatkojalostuksen sijoitusvaih-
28091: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o       toehtojen kannalta kuljetuskustannukset ovat
28092: 416:                                                 hyvin merkittävässä asemassa.
28093:                                                         Kemiran tähän mennessä laatimien selvitys-
28094:           Aikooko Hallitus sallia sen, että Sok-     ten ja käytettävissä olevien hinta-, kustannus-
28095:        Iin rikasteen jatkojalostus ja sen muka-      ja muiden tietojen perusteella varsinainen kai-
28096:        na satoja teollisuuden työpaikkoja vie-       vostoiminta ja siihen liittyvä rikastustoiminta
28097:        dään maamme vaikeimmalta rakenne-             saataneen taloudellisesti kannattavaksi. Sen si-
28098:        muutosalueelta Keski-Eurooppaan, ja           jaan jatkojalostus siten, että se perustuu jatko-
28099:           mitä Hallitus aikoo tehdä Sokiin fos-      jalostuslaitosten uusinvestointiin Suomessa, on
28100:        foririkasteen jatkojalostustyöpaikkojen       osoittautunut taloudellisesti kannattamatto-
28101:        saamiseksi kotimaahan?                        maksi tiedossa olevat edellytykset huomioon
28102:                                                      ottaen. Kauppa- ja teollisuusministeriön yh-
28103:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tiöltä saamien tietojen mukaan myös kaivos-,
28104: taen seuraavaa:                                      rikastus- ja Suomessa toteutettu uusinvestoin-
28105:    Kemira Oy osti vuoden 1986 alussa Rauta-          tiin perustuva jatkojalostustoiminta on koko-
28106: ruukki Oy:ltä oikeudet Sokiin fosfaattiesiinty-      naisuudeksi integroitunakin taloudellisesti kan-
28107: mään. Tämän jälkeen Kemira on selvittänyt            nattamatonta.
28108: edellytyksiä Sokiin esiintymän taloudelliselle          Teknisesti Kemira Oy on toistaiseksi vasta
28109: hyödyntämiselle.                                     päättänyt hakea asiaankuuluvia lupia kaivos-
28110:    Kemiran selvityksessä on arvioitu ensisijai-      toiminnan avaamiseksi Sokiissa. Näin ollen
28111: sesti sitä, millä tavoin Sokiin fosfaattikaivos ja   yksityiskohtaiset selvitykset Sokiin fosforiesiin-
28112: siihen liittyvä jatkojalostustoiminta saataisiin     tymän hyödyntämisedellytyksistä ovat edelleen
28113: paitsi teknisesti mahdolliseksi myös liiketalou-     valmisteltavina. Niiden valmistuttua myös hal-
28114: dellisesti kannattavaksi.                            lituksella on mahdollisuus tarkemmin arvioida
28115:    Sokiin fosfaattiesiintymän kannattavuuteen        Sokiin fosfaattiesiintymän hyödyntämisen
28116: vaikuttavia tekijöitä ovat lähinnä malmion           edellytyksiä.
28117: 
28118:     Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1988
28119: 
28120:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
28121:                                     1988 vp. -     KK n:o 416                                    3
28122: 
28123: 
28124: 
28125: 
28126:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28127: 
28128:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        terna, transportlösningarna, priset på råvaror
28129: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         och förnödenheter som behövs, energipriset
28130: u 1161 av den 14 juni 1988 tili vederbörande       och tillgången på energi, miljöfrågorna, världs-
28131: nedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     marknadspriserna på de produkter som fram-
28132: ande av riksdagsledamot Keijo Jääskeläinen         ställs och i anslutning tili dem förhållandet
28133: n.fl. undertecknade spörsmål nr 416:               mellan valutakurserna. Med tanke på lokalise-
28134:                                                    ringsalternativ för vidareförädlingen är trans-
28135:           Har Regeringen för avsikt att tillåta,   portkostnaderna av mycket avgörande betydel-
28136:       att vidare förädlingen av anriknings-        se.
28137:       produkterna från Sokli och med den              Enligt de utredningar som Kemira hittills har
28138:       hundratals industriarbetsplatser förs        gjort och enligt tillgängliga uppgifter om pri-
28139:       från vårt lands svåraste strukturom-         ser, kostnader m .m. torde den egentliga gruv-
28140:       vandlingsregion tili Mellaneuropa och        verksamheten och anrikningsverksamheten i
28141:           vad ämnar Regeringen göra för att få     anslutning tili den kunna göras ekonomiskt
28142:       arbetsplatserna för     den fortsatta        lönsam. Däremot har en sådan vidareförädling
28143:       förädlingen av fosforsligen från Sokli       som bygger på nyinvesteringar i anläggningar
28144:       tili hemlandet?                              för vidareförädling i Finland, visat sig vara
28145:                                                    ekonomiskt olönsam med beaktande av de
28146:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       förutsättningar som man känner tili. Enligt de
28147: ;amt anföra följande:                              uppgifter som handels- och industriministeriet
28148:   Kemira Oy köpte i början av år 1986 av           har fått av bolaget är också en integrerad
28149: Rautaruukki Oy rättigheterna tili fosfatföre-      helhet av gruv- och anrikningsverksamheten
28150: komsterna i Sokli. Därefter har Kemira utrett      och den i Finland på nyinvesteringar grundade
28151: förutsättningarna att ekonomiskt utnyttja fyn-     vidareförädlingen ekonomiskt olönsam.
28152: jigheterna i Sokli.                                   Tekniskt har Kemira Oy tills vidare bara
28153:   1 Kemiras utredning har man i första hand        beslutat ansöka om behövliga tillstånd för att
28154: bedömt på vilket sätt fosfatgruvan i Sokli och     öppna gruvverksamheten i Sokli. De detaljera-
28155: vidareförädlingen i anslutning tili den kan        de utredningarna om förutsättningarna att ut-
28156: ~öras dels tekniskt möjlig och dels också före-    nyttja fosforfyndigheterna i Sokli är fortfaran-
28157: ~agsekonomiskt lönsam.                             de under arbete. När de har färdigställts har
28158:   Faktorer som inverkar på lönsamheten i           också regeringen möjligheter att närmare bedö-
28159: fråga om fosfatförekomsterna i Sokli är när-       ma förutsättningarna att utnyttja fosfatföre-
28160: mast möjligheterna att utnyttja malmfyndighe-      komsterna i Sokli.
28161: 
28162:     Helsingfors den 14 juli 1988
28163: 
28164:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
28165:                                              1988 vp.
28166: 
28167: Kirjallinen kysymys n:o 417
28168: 
28169: 
28170: 
28171: 
28172:                                 Ajo ym.: Rovaniemen ja Kelloselän välisen rataosuuden kunnos-
28173:                                    tustöiden käynnistämisestä
28174: 
28175: 
28176:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28177: 
28178:    Reitti Kemi-Salla-Kantalahti on vuosisa-        Ruotsista Suomen läpi Kuolaan palvelisi laa-
28179: toja vanha kulkureitti, jonka uudelleen avaa-      jemminkin taloudellista yhteistyötä koko ka-
28180: miselle on syntynyt tarve Kuolan alueen suur-      lottialueella.
28181: ten hankkeiden käynnistymisen myötä. Tämän            Sokliu rikasteen kuljetusvaihtoehtoina ovat
28182: reitin avaaminen edellyttää Suomen puolella        olleet esillä rautatiekuljetus ja putkikuljetus.
28183: Kemin-Kelloselän rautatieyhteyden perus-           Parhaillaan selvitetään lähemmin putkikulje-
28184: korjausta ja uutta rajanylityspaikkaa Sailaan.     tuksen toteuttamista ja sen kustannuksia. Mi-
28185: Sallan kunta on tehnyt rajanylityspaikasta vi-     käli lopullisessa kustannusvertailussa putkikul-
28186: rallisen aloitteen 9. 5.1988.                      jetuksen kustannukset osoittautuvat nykyisin
28187:    Nykyisten suunnitelmien mukaan Kemin-           käytettäviä numerotietoja suuremmiksi, myös
28188: Rovaniemen välin peruskunnostustyöt käynnis-       Sokiin rikasteen kuljetus tulee toteuttaa rauta-
28189: tyvät 1990-luvun puolivälissä. Sitä vastoin        teitse.
28190: osuuden Rovaniemi-Kelloselkä kunnostustyöt            Todettakoon lisäksi, että Kemin-Kelloselän
28191: eivät toistaiseksi ole lainkaan suunnitelmissa     radalla on jo nykyisin runsaasti puutavaran
28192: mukana. Kuola-hankkeiden raskaiden kulje-          kuljetusta. Kattavien metsien nuorentuessa
28193: tusten lisäksi tämän rataosuuden peruskunnos-      puutavaran kuljetus rautateillä tulee entises-
28194: tusta kiirehtii Hiipinän ja Kantalahden alueen     tään lisääntymään. Mm. näiden syiden johdos-
28195: matkailukeskusten suunnittelun käynnistymi-        ta Kemin-Kelloselän radan kunnostustyöt tu-
28196: nen. Suora yhteys Rovaniemeltä Kantalahteen        lee käynnistää viivyttelemättä.
28197: lyhentää välimatkaa nykyisiin kulkureitteihin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28198: verrattuna n. 700 km.                              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
28199:    Kemin-Kelloselän rata on Lapin runkorata,       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
28200: jonka kunnostaminen on nähtävä Lapin ja            sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28201: koko Pohjois-Suomen kehittämisen perusedel-        sen:
28202: lytyksenä. Tämän rataosuuden kunnostaminen                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28203: on käytännön aluepolitiikkaa, joka perustuu               siin Lapin pääradan, erityisesti osuuden
28204: realistisiin taloudellisen yhteistyön kehitysnä-          Rovaniemi-Kelloselkä, kunnostustöi-
28205: kymiin Suomen ja Neuvostoliiton kesken.                   den käynnistämiseksi, ja
28206:    Myös eräät ruotsalaiset yritykset ovat par-               mille vuodelle tähän tarkoitukseen on
28207: haillaan käynnistämässä yhteistyöprojekteja               Hallituksen aikomuksena osoittaa tar-
28208: Kuolan alueella. Näin ollen suora ratayhteys              vittavat määrärahat?
28209: 
28210:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
28211: 
28212:           Aimo Ajo               Seppo Pelttari            Esko-Juhani Tennilä
28213:           Asko Apukka            Keijo Jääskeläinen        Kimmo Sarapää
28214:                    Hannele Pokka                    Paavo Väyrynen
28215: 
28216: 
28217: 
28218: 
28219: 280865N
28220: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 417
28221: 
28222: 
28223: 
28224: 
28225:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28226: 
28227:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rataverkon pituudesta eli n. 1 400 km rataa.
28228: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Näiden ratojen tekninen kunto edellyttää, mi-
28229: olette 14 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn            käli radat halutaan säilyttää liikenteellä, lähi-
28230: kirjeenne n:o 1162 ohella toimittanut valtio-        vuosina n. 200 milj. markan ja 1990-luvulla n.
28231: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        700 milj. markan investointeja.
28232: sen kansanedustaja Ajon ym. näin kuuluvasta
28233:                                                        Osalla kyseisistä vähäliikenteisistä rataosista
28234: kirjallisesta kysymyksestä n:o 417:
28235:                                                      rautatieliikenne on kokonaan lopetettu. Osalla
28236:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       hoidetaan pelkästään tavaraliikennettä. Tietyn
28237:        siin Lapin pääradan, erityisesti osuuden      osan verkosta katsotaan kuuluvan perusrata-
28238:        Rovaniemi-Kelloselkä, kunnostustöi-           verkkoon, jossa liikennettä hoidetaan kysyntää
28239:        den käynnistämiseksi, ja                      vastaavasti. Ratojen kunnossapito ja toimenpi-
28240:           mille vuodelle tähän tarkoitukseen on      teet määritellään lähinnä rautatietaloudellisin
28241:        Hallituksen aikomuksena osoittaa tar-         perustein ottaen huomioon kuljetuskysynnän
28242:        vittavat määrärahat?                          kehitysnäkymät.
28243:                                                        Rovaniemen-Kelloselän rataosa kuuluu tä-
28244:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hän ns. perusrataverkkoon. Rataosan kunto
28245: vasti seuraavaa:                                     vastaa tämänhetkistä liikennetarvetta, joten ra-
28246:    Liikenneministeriö on laatiessaan vuosille        dan perusparantaminen ei näytä tarpeelliselta
28247: 1989-1992 hallinnonalan suunnitelmia ottanut         lähivuosien aikana.
28248: huomioon Valtionrautateiden investointitar-
28249:                                                         Radan tulevaisuutta ajatellen kysymyksessä
28250: peet täysimääräisesti liiketoiminnan kannalta
28251:                                                      esitetyt uudet liikennetarpeet ovat toistaiseksi
28252: tärkeimmissä kohteissa. Vastaavasti on jätetty
28253:                                                      vahvistamatta, joten niiden perusteella ei voi
28254: vähemmälle sellaiset kohteet, joita ei voida
28255:                                                      tällä hetkellä määrittää radan tulevaa tasoa
28256: perustella liikenteen tarpeilla. Tällaisia kohtei-
28257:                                                      eikä näin ollen myöskään parannuksen laajuut-
28258: ta ovat ns. vähäliikenteiset rataosat, joiden
28259:                                                      ta tai ajankohtaa.
28260: investoinnit eivät ole rautatietalouden kannalta
28261: perusteltavissa.                                       Mikäli liikennetarve edellyttää radan paran-
28262:    Vähäliikenteisiin rataosiin kuuluu rautatie-      tamista nykyisestään, tehdään asian vaatimat
28263: hallituksen selvityksen mukaan n. 25 OJo koko        päätökset erikseen.
28264: 
28265:     Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1988
28266: 
28267:                                                               Liikenneministeri Pekka Vennamo
28268:                                     1988 vp. -     KK n:o 417                                    3
28269: 
28270: 
28271: 
28272: 
28273:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28274: 
28275:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        under de närmaste åren och ca 700 milj. mark
28276: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        under 1990-talet om man önskar upprätthålla
28277: nr 1162 av den 14 juni 1988 tili vederhörande      trafiken på hanorna.
28278: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        På en del av de ifrågavarande hansträckorna
28279: jande av riksdagsman Ajo m.fl. undertecknade       med ringa trafik har man helt och hållet
28280: spörsmål nr 417:                                   upphört med järnvägstrafiken. En del av ha-
28281:                                                    norna används enhart för godstrafik. En viss
28282:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      del av nätet anses höra tili grundhannätet, där
28283:        att inleda arhetena på iståndsättningen     trafiken sköts så att den motsvarar efterfrågan.
28284:        av hanavsnittet Rovaniemi-Kellosel-         Iståndsättningen av hanorna och åtgärder i
28285:        kä?                                         detta syfte definieras närmast med järnvägs-
28286:                                                    ekonomiska motiv med heaktande av utveck-
28287:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      lingsutsikterna i fråga om transportefterfrå-
28288: samt anföra följande:                              gan.
28289:    Trafikministeriet har då det gjort upp planer      Bansträckan Rovaniemi-Kelloselkä hör tili
28290: för förvaltningsområdet för åren 1989-1992         det s.k. grundhannätet. Skicket hos han-
28291: heaktat Statsjärnvägarnas investeringshehov        sträckan motsvarar det nuvarande trafikheho-
28292: tili fullt helopp i fråga om de hänsyn tili        vet. En grundförhättring av hanan förefaller
28293: affärsverksamheten viktigaste ohjekten. På         därmed inte vara nödvändig under de närmaste
28294: motsvarande sätt har man satsat mindre på          åren.
28295: sådana ohjekt som inte kan motiveras med              Med tanke på hanans framtid har de i
28296: trafikmässighehov. Sådana ohjekt är han-           spörsmålet anförda nya trafikhehoven tilisvi-
28297: sträckor med ringa trafik, där investeringar       dare inte fastställts. Därför kan man på grund-
28298: inte kan motiveras från järnvägsekonomisk          valen av dessa hehov inte för närvarande
28299: synpunkt.                                          hestämma hanans skick i framtiden och sålun-
28300:    Enligt en utredning som gjorts av järnvägs-     da inte heller omfattningen av eller tidpunkten
28301: styrelsen hör ca 25 OJo av hela hannätets längd,   för en förhättring.
28302: dvs. ca 1 400 km, tili hansträckor med ringa          Om trafikhehovet förutsätter en förhättring
28303: trafik. Det tekniska skicket hos dessa hanor       av hanan jämfört med det nuvarande fattas de
28304: förutsätter investeringar på ca 200 milj. mark     heslut som saken kräver separat.
28305: 
28306:     Helsingfors den 4 juli 1988
28307: 
28308:                                                                 Trafikminister Pekka Vennamo
28309:                                              1988 vp.
28310: 
28311: Kirjallinen kysymys n:o 418
28312: 
28313: 
28314: 
28315: 
28316:                                  T. Roos ym.: Kertausharjoituksiin osallistuvan työttömän ansio-
28317:                                     tason säilyttämisestä
28318: 
28319: 
28320:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28321: 
28322:    Kun työtön tai Iomautettu osallistuu esim.       rustyöttömyyskorvauksen ja perheellinen lapsi-
28323: kahden viikon pituisiin kertausharjoituksiin, ei    korotukset. Selkein käytäntö olisi, että työttö-
28324: hän tuona aikana luonnollisesti nykytulkinnan       myysturva kertausharjoitusten ajan jatkuisi
28325: mukaisesti ole työmarkkinoiden käytettävissä.       henkilön kohdalla sellaisena kuin se on ollut
28326: Näin ollen hän ei myöskään saa ansioon sidot-       kertausharjoitusta edeltävänä aikana.
28327: tua tai muuta työttömyysturvaa. Hänen an-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28328: sionsa on 70 markan päiväraha työssä olevien        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
28329: saadessa tämän päälle vielä palkan. On luon-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
28330: nollista, että tällainen epäoikeudenmukaisuus       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28331: vaikuttaa tavalla, joka on ristiriidassa kertaus-   sen:
28332: harjoitusten tarkoituksen kanssa.
28333:                                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28334:    Ratkaisumalleja olisi useitakin. Kohtuullista           ryhtyä kertausharjoituksiin osallistuvan
28335: olisi, että työtön tai Iomautettu kertausharjoi-           työttömän tai lomautetun ansiotason
28336: tuksiin osallistuva saisi vähintään KELAn pe-              säilyttämiseksi?
28337: 
28338:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
28339: 
28340:           Timo Roos                    Tuulikki Hämäläinen        Pirjo Ala-Kapee
28341:           Lauri Metsämäki              Antti Kalliomäki           Raimo Vuoristo
28342:           Arto Lapiolahti              Ilkka Joenpalo             Tuula Paavilainen
28343:           Heikki Rinne                 Kari Rajamäki              Pentti Lahti-Nuuttila
28344:           Sinikka Mönkäre              Jouni Backman              Reijo Lindroos
28345:           Mats Nyby                    Jukka Gustafsson           Jorma Rantanen
28346:           Jussi Ranta                  Marja-Liisa Tykkyläinen    Kerttu Törnqvist
28347:           Virpa Puisto                 Markku Pohjola             Antero Kekkonen
28348:           Iiris Hacklin                Matti Vähänäkki            Matti Saarinen
28349:                       Jukka Roos                          Riitta Myller
28350: 
28351: 
28352: 
28353: 
28354: 280883H
28355: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 418
28356: 
28357: 
28358: 
28359: 
28360:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28361: 
28362:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työtä, eikä hän siten ole työttömyysturvalain
28363: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tarkoittama työmarkkinoiden käytettävissä
28364: olette 14 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn           oleva henkilö.
28365: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Reservin kertausharjoituksiin asevelvolli-
28366: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       suuslain nojalla kutsutulle asevelvolliselle suo-
28367: edustaja Timo Roosin ym. näin kuuluvasta            ritetaan lain (294/53) mukaan erikseen määrät-
28368: kirjallisesta kysymyksestä n:o 418:                 tyjen luontoisetujen ja päivärahan lisäksi reser-
28369:                                                     viläispalkkaa palvelusajalta. Valtioneuvoston
28370:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       päätöksen (167 /87) 1 §:n mukaan perheelliselle
28371:        ryhtyä kertausharjoituksiin osallistuvan     reserviläiselle suoritetaan reserviläispalkkana
28372:        työttömän tai lomautetun ansiotason          kolmaskymmenesosa palkkausluokanA 5, A 3
28373:        säilyttämiseksi?                             tai A 1 mukaisesta peruspalkasta reserviläisen
28374:                                                     sotilasarvosta riippuen. Perheettömälle reservi-
28375:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         läiselle suoritetaan puolet perheelliselle tulevas-
28376: taen seuraavaa:                                     ta reserviläispalkasta.
28377:    Työttömyysturvalain 4 §:n mukaan työttö-            Hallitus selvittää, olisiko edellä sanotusta
28378: myyspäivärahaan on oikeus työvoimatoimis-           johtuen kertausharjoituksissa olevan työttö-
28379: toon ilmoittautuneella, kokoaikatyötä hakeval-      män asemaa pyrittävä ensisijaisesti paranta-
28380: la, työkykyisellä työttömällä henkilöllä, joka      maan reserviläispalkkajärjestelmää kehittämäl-
28381: on työmarkkinoiden käytettävissä ja jolle ei ole    lä, koska henkilö kertausharjoituksissa olles-
28382: voitu osoittaa työtä tai jota ei ole voitu osoit-   saan on estynyt olemasta työmarkkinoilla eikä
28383: taa koulutukseen. Reservin kertausharjoituk-        siten ole työttömyysturvalain tarkoittama työ-
28384: sissa oleva ei tänä aikana voi ottaa vastaan        tön työnhakija.
28385: 
28386:     Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1988
28387: 
28388:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
28389:                                     1988 vp. -       KK n:o 418                                        3
28390: 
28391: 
28392: 
28393: 
28394:                              Till Riksdagens Herr Talman
28395: 
28396:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nadens förfogande på det sätt som avses i
28397: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           lagen om utkomstskydd för arbetslösa.
28398: av den 14 juni 1988 tili vederbörande medlem             Tili en värnpliktig, som med stöd av värn-
28399: av statsrådet översänt avskrift av följande av        pliktslagen kallats tili repetitionsövningar i re-
28400: riksdagsman Timo Roos m.fl. undertecknade             serven, erläggs enligt lagen om avlöning åt
28401: spörsmål nr 418:                                      värnpliktig för annan tjänstgöringstid än i
28402:                                                       aktiv trupp (294/53) utöver särskilt bestämda
28403:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              naturaförmåner och dagpenning reservistlön
28404:        vidta för upprätthållande av inkomst-          för tjänstgöringstiden. Enligt 1 § statsrådets
28405:        nivån för arbetslös eller friställd person     beslut (167 /87) erläggs i reservistlön tili reser-
28406:        som deltar i repetitionsövningar?              vist med familj en trettiondedel av grundlönen
28407:                                                       i avlöningsklasserna A 5, A 3 eller A 1, be-
28408:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         roende på reservistens militärgrad. Tili en re-
28409: samt anföra följande:                                 servist, som inte har familj, erläggs hälften av
28410:     Enligt 4 § lagen om utkomstskydd för ar-          den reservistlön som tilikommer en person med
28411: betslösa är en arbetslös person, som är anmäld        familj.
28412: tili arbetskraftsbyrån och som söker heltidsar-          Regeringen utreder om situationen för en
28413: bete samt som står tili arbetsmarknadens              arbetslös, som deltar i repetitionsövningar, bör
28414: förfogande och inte har kunnat anvisas arbete         förbättras i första hand genom utvecklande av
28415: eller utbildning, berättigad tili arbetslös-          reservistlönesystemet, eftersom en person, som
28416: hetsdagpenning. En person, som deltar i repeti-       deltar i repetitionsövningar, inte kan stå tili
28417: tionsövningar i reserven, kan inte ta emot            arbetsmarknadens förfogande och således inte
28418: något arbete under den tiden och är således           är sådan arbetslös arbetssökande som avses i
28419: inte en sådan person som står tili arbetsmark-        lagen om utkomstskydd för arbetslösa.
28420: 
28421:     Helsingfors den 27 juli 1988
28422: 
28423:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
28424:                                                 1988 vp.
28425: 
28426: Kirjallinen kysymys n:o 419
28427: 
28428: 
28429: 
28430: 
28431:                                    Särkijärvi: Leimaverolain soveltamisesta biljardipöytien pitämi-
28432:                                       seen
28433: 
28434: 
28435:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28436: 
28437:    Suomen Biljardiliitto ry. on vastikään hy-         rattavan ajanvietteen järjestämiseen maksua
28438: väksytty Suomen Valtakunnan Urheiluliitto             vastaan. Leimaverolain (662/43) 10 §:n ja sitä
28439: ry:n jäseneksi. Tällä päätöksellä on nyt siis         vastaavan valtioneuvoston päätöksen mukaan
28440: tosiasiallisesti määritelty biljardi maassamme        on jokaisesta pelipöydästä suoritettava 90
28441: urheilumuodoksi.       Etenkin anglosaksisessa        mk:n leimavero joka kalenterikuukaudeksi
28442: maailmassa sen harrastajia ja ammattilaisia on        erikseen tarvittavasta luvasta.
28443: hyvinkin runsaasti.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28444:    Tämän urheilumuodon suorituspaikkoja               jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28445: (biljardisaleja) ylläpitävät monet yksityiset yrit-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28446: täjät. Niihin kohdistuu vanhastaan leimavero,         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28447: joka perustuu toiminnan ajanvietteeiliseen
28448: luonteeseen. Asetuksessa luvan hankkimisesta                    Aikooko Hallitus poistaa ajanviete-
28449: eräiden huvitusten järjestämiseen ja peliauto-               tarkoituksiin kohdistetun leimaveron
28450: maattien pitämiseen (400/37) edellytetään po-                biljardipöytien pitämiseltä harrastuksen
28451: liisiviranomaisen lupa maaliinammunnan, nuo-                 tultua nyt hyväksytyksi SVUL:n tun-
28452: len- tai renkaanheiton tahi muuhun niihin ver-               nustamaksi urheilulajiksi?
28453: 
28454:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
28455: 
28456:                                           Jouni J. Särkijärvi
28457: 
28458: 
28459: 
28460: 
28461: 280880E
28462: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 419
28463: 
28464: 
28465: 
28466: 
28467:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28468: 
28469:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koskevassa asiassa, sekä toimenpiteestä laadit-
28470: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tavasta asiakirjasta. Tästä syystä on ylempien
28471: olette 14 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn          viranomaisten toimituskirjoista säädetty suori-
28472: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tettavaksi suurempi leimavero kuin alempien
28473: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      viranomaisten      vastaavanlaisista    toimitus-
28474: edustaja Jouni J. Särkijärven näin kuuluvasta      kirjoista.
28475: kirjallisesta kysymyksestä n:o 419:                   Korvauksen periminen leimaverona ei ole
28476:                                                    veron ja maksun välisen periaatteellisen jaon
28477:           Aikooko Hallitus poistaa ajanviete-      mukaista. Kun kysymyksessä on pelkästään
28478:        tarkoituksiin kohdistetun leimaveron        korvaus viranomaiselle toimenpiteestä aiheutu-
28479:        biljardipöytien pitämiseltä harrastuksen    neista kustannuksista, tulisi tämä periä valtion
28480:        tultua nyt hyväksytyksi SVUL:n tun-         maksuperustelain (980173) nojalla annetun ase-
28481:        nustamaksi urheilulajiksi?                  tuksen mukaisena maksuna. Sen sijaan toimi-
28482:                                                    tuskirjoja, joilla myönnetään jokin lupa tai
28483:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      oikeus taikka varallisuusarvoinen tai muunlai-
28484: vasti seuraavaa:                                   nen etuus, voidaan perustellusti pitää verotus-
28485:    Leimaverolain 10 §:n mukaan leimaveroa on       kohteina. Leimaverolaista on viime aikoina
28486: suoritettava päätöksestä, pöytäkirjanotteesta      poistettu säännöksiä, joilla on pelkästään mak-
28487: tai muusta toimituskirjasta, jolla myönnetään      sun luonne, ja siirretty vastaavat säännökset
28488: lupa tai oikeus. Toimituskirjoista suoritettavaa   maksuasetukseen.
28489: leimaveroa koskevat säännökset muodostavat            Leimaverolain mukainen leimavero peritään
28490: leimaverolain historiallisesti vanhimman ja        vain, jos toimenpiteeseen tarvitaan viranomai-
28491: keskeisimmän osan. Leimaveroa toimitus-            sen lupa. Leimaverolain säännösten soveltami-
28492: kirjoistaan perivät viranomaiset on vuonna         nen biljardipöydän pitämiseen ei ole riippuvai-
28493: 1987 annetusta leimasuostunnasta lähtien jaet-     nen siitä, pidetäänkö biljardia ajanvietteenä
28494: tu eri ryhmiin siten, että veron suuruus on        vai urheilulajina, vaan siitä, että biljardipöy-
28495: riippuvainen siitä, mihin ryhmään kuuluvan         dän pitämiseen on saatava poliisiviranomaisen
28496: viranomaisen antamasta toimituskirjasta on         lupa. Jos lupaa ei pidetä tarpeellisena, ei myös-
28497: kysymys. Toimituskirjoista suoritettavan lei-      kään leimaveroa peritä. Kun leimaveron peri-
28498: maveron tarkoituksena ei ole ollut niinkään        minen johtuu muussa lainsäädännössä olevista
28499: valtion varaintarpeen tyydyttäminen kuin kor-      säännöksistä, leimaverolain toimituskirjoista
28500: vauksen periminen kustannuksista, joita viran-     perittävää leimaveroa koskevien säännösten
28501: omaiselle on aiheutunut, kun toimenpiteeseen       muuttamiseen kysymyksessä tarkoitetulta osin
28502: on ryhdytty yksityisen pyynnöstä tai häntä         ei ole aihetta.
28503: 
28504:     Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1988
28505: 
28506:                                                                        Ministeri Ulla Puolanne
28507:                                        1988 vp. -      KK n:o 419                                    3
28508: 
28509: 
28510: 
28511: 
28512:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28513: 
28514:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           orsak har stadgats att för de högre myndighe-
28515: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            ternas expeditioner skall betalas en högre stäm-
28516: av den 14 juni 1988 tili vederbörande medlem           pelskatt än för de lägre myndigheternas mot-
28517: av statsrådet översänt avskrift av följande av         svarande expeditioner.
28518: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade             Uppbörd av ersättning i form av stäm-
28519: spörsmål nr 419:                                       pelskatt är inte förenlig med den principiella
28520:            Ämnar Regeringen avlägsna stäm-             fördelningen mellan skatt och avgift. Eftersom
28521:         pelskatten för hållande av biljardbord i       det är fråga om enbart en ersättning tili myn-
28522:         fritidssyfte sedan spelet blivit godkänt       digheten för kostnader som föranletts av en
28523:         som en idrottsform och erkänts av              åtgärd, borde denna uppbäras som en avgift i
28524:         SVUL?                                          enlighet med en förordning som utfärdats med
28525:                                                        stöd av lagen om grunderna för avgifter tili
28526:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          staten (980/73). Däremot kan expeditioner,
28527: samt anföra följande:                                  varigenom tilistånd eller rätt eller någon annan
28528:                                                        förmån som har förmögenhetsvärde beviljas,
28529:    Enligt 10 § lagen om stämpelskatt skall
28530:                                                        med fog anses som beskattningsobjekt. Ur
28531: stämpelskatt erläggas på beslut, protokollsut-
28532:                                                        lagen om stämpelskatt har den senaste tiden
28533: drag eller annan expedition, varigenom beviljas
28534:                                                        avlägsnats stadganden, som enbart har karak-
28535: tilistånd eller rätt. Stadgandena om stäm-             tären av avgift, och motsvarande stadganden
28536: pelskatt som skall erläggas för expeditioner
28537:                                                        har överförts tili en avgiftsförordning.
28538: utgör den historiskt äldsta och mest centrala
28539: delen i lagen om stämpelskatt. De myndigheter             Stämpelskatt enligt lagen om stämpelskatt
28540: som uppbär stämpelskatt för sina expeditioner          uppbärs endast om myndighetens tilistånd
28541: har allt sedan stämpelbeviliningen från år 1987        krävs för åtgärden. Tiliämpningen av stadgan-
28542: indelats i olika grupper sålunda, att skattens         dena i lagen om stämpelskatt på hållandet av
28543: storlek är beroende av tili viiken grupp den           biljardbord är inte beroende av huruvida bil-
28544: myndighet som utfärdat expeditionen hör. Av-           jard anses vara ett tidsfördriv eller en form av
28545: sikten med stämpelskatt på expeditioner har            idrott utan av det faktum att polismyndigheter-
28546: inte alls varit att tilifredsställa statens behov av   nas tillstånd erfordras härför. Om tiliståndet
28547: medel, utan snarare har det varit fråga om att         inte anses vara nödvändigt, krävs inte heller
28548: uppbära ersättning för kostnader, vilka åsam-          stämpelskatt. Om uppbörden av stämpelskatt
28549: kats en myndighet då en åtgärd vidtagits på            beror på stadganden i annan lagstiftning före-
28550: begäran av en enskild person eller i ett ärende        ligger det inte några skäl att ändra de stadgan-
28551: som gällt en enskild person samt av uppgöran-          den som gäller uppbörden av stämpelskatt tili
28552: det av en handling rörande åtgärden. Av denna          de delar som anses i spörsmålet.
28553: 
28554:      Helsingfors den 26 juli 1988
28555: 
28556:                                                                            Minister Ulla Puolanne
28557:                                               1988 vp.
28558: 
28559: Kirjallinen kysymys n:o 420
28560: 
28561: 
28562: 
28563: 
28564:                                  Siuruainen ym.: Turvevoimalan rakentamisesta Pudasjärvelle
28565: 
28566: 
28567:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28568: 
28569:    Ennen koskiensuojelulain säätämistä Pohjo-       voimalaa valtakunnan sähkönhuollon runko-
28570: lan Voima Oy oli valmis toteuttamaan kannat-        suunnitelmaan. Hankkeen toteuttaja on nimeä-
28571: tavan Kollajan allas -turvevoimalahankkeen          mättä ja toteuttamisaikataulu         avoinna.
28572: Pudasjärven kuntaan. Koskiensuojelulaissa Ii-       Kauppa- ja teollisuusministerin julkiset kan-
28573: joen Kollajan kosket suojeltiin, mikä merkitsi      nanotot asiassa ovat välttelevän epämääräisiä,
28574: suunnitellun hankkeen raukeamista. Iijokilaak-      jopa kielteisiä verrattuna eduskunnan hyväksy-
28575: son ja koko Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden           mään suojelulain menetyksiä korvaavaan pon-
28576: kannalta tapahtuneen menetyksen korvaami-           silausumaan.
28577: seksi eduskunta suuren yksimielisyyden valli-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28578: tessa hyväksyi ponsilausuman, jonka mukai-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
28579: sesti Pudasjärvelle rakennetaan turvevoimala.       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
28580: Koskiensuojelun yhteydessä eduskunta otti tie-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28581: toisesti taloudellisen vastuun hankkeen toteut-     sen:
28582: tamisesta.
28583:                                                               Aikooko Hallitus viipymättä sisällyt-
28584:    Eduskunnan tahdonilmaisun mukaisesti Pu-                tää eduskunnan lupaaman Pudasjärven
28585: dasjärvellä on valmisteltu turvealueita ja kulje-          turvevoimalan sähkönhuollon runko-
28586: tustiestöä rakennettavaa voimalaa varten. Kun-             suunnitelmaan, etsiä hankkeen toteut-
28587: nan ja Vapo Oy:n hallussa ja pääosin kuntoon               tajan, määrittää hankkeen edellyttämät
28588: saatettuna on yli 6 000 ha suota, mikä vastaa              rahoitusjärjestelyt  päätettäväksi ja
28589: turvevoimalan ensimmäisen käyttökerran polt-               käynnistää rakentamisen, sekä edelleen,
28590: toainetarvetta. Raaka-aineen osalta valmiudet                 vastaako kauppa- ja teollisuusminis-
28591: turvevoimalan toteuttamiseen ovat olemassa.                terin julkisuudessa antama välttelevä
28592:    Eduskunnan tahdonilmaisusta huolimatta                  kanta koko Hallituksen tahtoa Pudas-
28593: hallitus ei ole sisällyttänyt Pudasjärven turve-           järven turvevoimalan toteuttamisessa?
28594: 
28595:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
28596: 
28597:           Eino Siuruainen              Timo Kietäväinen              Tytti Isohookana-Asunmaa
28598:           Erkki Pulliainen             Juhani Vähäkangas             Vappu Säilynoja
28599:           Kauko Heikkinen              Tellervo Renko                Juhani Alaranta
28600:           Seppo Pelttari               Annikki Koistinen             Pauli Saapunki
28601:           Kalle Röntynen               Matti Väistö                  Hannele Pokka
28602:           Esko Jokiniemi               Seppo Kääriäinen              Kalevi Mattila
28603:           Pirkko Ikonen                Kimmo Sarapää                 Mauri Pekkarinen
28604:           Arvo Kemppainen              Esko-Juhani Tennilä           Asko Apukka
28605:           Mirja Ryynänen               Heikki Kokko                  Aapo Saari
28606:           Esko Almgren                 Toimi Kankaanniemi            Liisa Jaakonsaari
28607:           Pekka Puska                  Jorma Huuhtanen               Jukka Vihriälä
28608:                                        J. Juhani Kortesalmi
28609: 
28610: 
28611: 
28612: 
28613: 280871U
28614: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 420
28615: 
28616: 
28617: 
28618: 
28619:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28620: 
28621:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuvien haittojen lieventämisen mahdollisuudet
28622: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      esimerkiksi turvevoimalan rakentamiselle Pu-
28623: olette 14 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn          dasjärvelle."
28624: kirjeenne n:o 1163 ohella toimittanut valtio-         Kauppa- ja teollisuusministeriön energia-
28625: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      osasto teki eduskunnan koskiensuojelulakia
28626: sen kansanedustaja Siuruaisen ym. näin kuulu-      koskevassa vastauksessaan edellyttämän selvi-
28627: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 420:          tyksen, ja se toimitettiin valtioneuvostolle tie-
28628:                                                    doksi tammikuun 1987 lopulla.
28629:           Aikooko Hallitus viipymättä sisällyt-
28630:        tää eduskunnan lupaaman Pudasjärven            Selvityksessä oli myös esitetty jatkotoimiksi
28631:        turvevoimalan sähkönhuollon runko-          8-kohtainen ohjelma, jota hallituksen nimeämä
28632:        suunnitelmaan, etsiä hankkeen toteut-       ministerityöryhmä vielä käsitteli. Ministerityö-
28633:        tajan, määrittää hankkeen edellyttämät      ryhmän valmistelutyön pohjalta edellinen halli-
28634:        rahoitusjärjestelyt  päätettäväksi ja       tus päätti helmikuussa 1987 erinäisiin jatkotoi-
28635:        käynnistää rakentamisen, sekä edelleen,     miin ryhtymisestä Pudasjärven turvevoimalan
28636:           vastaako kauppa- ja teollisuusminis-     toteuttamiseksi mahdollisimman nopeasti. Näi-
28637:                                                    tä jatkotoimia olivat: soiden inventointi, val-
28638:        terin julkisuudessa antama välttelevä
28639:        kanta koko Hallituksen tahtoa Pudas-        tion soiden Juovutus, 10 milj. markan lainat
28640:        järven turvevoimalan toteuttamisessa?       soiden ostoon, soiden peruskuivatus vesi- ja
28641:                                                    ympäristöhallituksen toimesta, työllisyysvaro-
28642:                                                    jen myöntäminen turvetuottajien itse tekemään
28643:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         soiden peruskuivatukseen, turvelauhdelaitok-
28644: taen seuraavaa:                                    sen rakentaja-organisaation selvittelyn jatka-
28645:    Vuoden 1986 II-lisämenoarvion hyväksymi-        minen, kauppa- ja teollisuusministeriön varau-
28646: sen yhteydessä joulukuussa 1986 eduskunta          tuminen laitoksen avustamiseen ja verotuksel-
28647: lisäsi kotimaisen energian tuotannon ja ener-      listen keinojen käyttömahdollisuuden selvittä-
28648: giansäästön avustusmäärärahojen perusteluihin      minen.
28649: seuraavan kappaleen:                                  Marraskuussa 1986 oli edellinen hallitus teh-
28650:    "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy     nyt myös periaatepäätöksen 1990-luvun alku-
28651: toimiin Pudasjärven turvevoimalan rakentami-       puolen sähköhuollon turvaamiseksi. Peri-
28652: sen ja siihen liittyvien valmistelutöiden (maan-   aatepäätöksessä todetaan lauhdutusvoimasta
28653: hankinta, turvesoiden käyttöönoton edellyttä-      mm. seuraavaa:
28654: mät toimet, suunnittelu) aloittamiseksi, jolloin      "Myös lauhdutusvoimaa on tarkoitus raken-
28655: momentin perusteluissa mainittu sitoumusten        taa 1990-luvun kapasiteettitarpeisiin. Laitosten
28656: enimmäismäärä ei ole esteenä tarvittavien          määrä ja ajoitus riippuvat muun muassa säh-
28657: avustusten antamiseen Pudasjärven turvevoi-        kön tuontiratkaisuista, lämmitysvoiman raken-
28658: malahanketta varten."                              tamisen määrästä ja eri energiavaihtoehtojen
28659:    Niin ikään joulukuussa 1986 eduskunta hy-       tulevista hintasuhteista. Ensimmäinen turve-
28660: väksyi koskiensuojelulain, ja lakia koskevassa     käyttöinen noin 150 MW laitos rakennetaan
28661: vastauksessaan hallitukselle eduskunta totesi      Haapavedelle. Toisen turvelaitoksen sijoitus-
28662: mm. seuraavaa:                                     paikkana on vakavimmin ollut ehdolla Pudas-
28663:    "Eduskunta edellyttää kuitenkin, että halli-    järvi. Tämän laitoksen rakentamiseen ja to-
28664: tus Iijokilaakson vaikean työllisyystilanteen      teuttamisaikatauluun vaikuttaa Eduskunnassa
28665: huomioon ottaen ja eduskunnan aikaisemmin          käsiteltävänä olevan koskiensuojelulain lisäksi
28666: hyväksymän kannanoton mukaisesti tutkitut-         mm. tarvittavien turvesoiden valmistelu."
28667: taa viimeistään vuoden 1987 tammikuun lop-            Huhtikuussa 1988 nykyinen hallitus hyväksyi
28668: puun mennessä Iijoen vesistön keskiosan suo-       vuosien 1988-1997 sähköhuollon runkosuun-
28669: jelun vaikutukset alueen työllisyyteen ja ener-    nitelman, jossa Pudasjärven turvevoimalaa ei
28670: gian tuotantoon sekä suojelupäätöksestä aiheu-     ole erillisenä hankkeena mainittu. Käsiteltäessä
28671:                                       1988 vp. -      KK n:o 420                                        3
28672: 
28673: em. runkosuunnitelmaa talouspoliittisessa mi-         osalta tullaan kauppa- ja teollisuusministeriön
28674: nisterivaliokunnassa valiokunta kuitenkin tote-       toimesta jatkamaan.
28675: si, että suunnittelua uusien lauhdevoimaloiden           Pudasjärven turvelauhdevoimalahankkeen
28676: rakentamisesta ja sijoituspaikkakunnista jatke-       edellyttämät valtion rahoitusjärjestelyt itse voi-
28677: taan aikaisempien päätösten pohjalta.                 malaitoksen osalta eivät vielä ole ajankohtaisia
28678:    Valtiovalta ei Suomessa vastaa sähköntuo-          päätettäväksi mm. siksi, että laitoksen poltto-
28679: tantokoneiston rakentamisesta vaan ainoastaan         ainehuolto koko 25-30 vuoden käyttöajalle
28680: niistä yleisistä puitteista, joissa sähköhuolto       on vielä osin avoin ja suohankinnat ovat käyn-
28681: toteutetaan. Voimalaitosten rakentamisesta ja
28682:                                                       nissä. Normaalisti voimalan rakentava voima-
28683: käytöstä vastaavat maassamme voimayhtiöt.
28684:                                                       yhtiö ja turvetuottajat käyvät ennen lopullis-
28685: Sähkön tuotanto ja myynti on näiden yh-
28686:                                                       ta laitoksen rakentamispäätöstä neuvotteluja,
28687: tiöiden liiketoimintaa. Tämä pitää paikkansa          joissa sovitaan toimitettavan turpeen määrä ja
28688: myös valtion voimayhtiöiden kohdalla. Esi-            hinta ja turvetuottajat takaavat turvetoimitus-
28689: merkiksi Imatran Voima Oy on vastuussa liike-         ten riittävyyden sovittuun hintaan. Kauppa- ja
28690: toimintansa taloudellisesta tuloksesta yhtiön
28691:                                                       teollisuusministeriön käsityksen mukaan turve-
28692: omistajalle eli valtiolle. Varsinainen liiketoi-      tuottajilla ei tällä hetkellä vielä ole täyttä
28693: minnan hoitaminen, myös investointipäätök-            valmiutta käydä tällaisia neuvotteluja Pudas-
28694: set, kuuluvat yhtiölle ja sen päättäville elimille.
28695:                                                       järven hankkeesta. Koska mm. turpeen hinnas-
28696:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on koordi-
28697:                                                       ta ei näin ollen ole lopullista tietoa, ei tarvitta-
28698: noidessaan valtioneuvoston helmikuussa 1987
28699:                                                       vien valtion avustustenkaan suuruus ole täs-
28700: päättämiä Pudasjärvi-toimenpiteitä ollut yh-
28701:                                                       mällisesti arvioitavissa. Pudasjärven laitoksen
28702: teydessä myös voimayhtiöihin. Voimayhtiöiden
28703:                                                       avustamiseen ja lainojen korkotuen antoon
28704: mielenkiinto Pudasjärven turvelauhdevoimalaa          voidaan varautua valtion budjetti- tai lisäbud-
28705: kohtaan on tällä hetkellä laimeaa. Syitä tähän        jettimenettelyn puitteissa joustavasti sitten,
28706: lienevät mm. rannikon hiilen nykyinen alhai-          kun hanke itsessään on riittävän pitkällä.
28707: nen hintataso sekä voimayhtiöiden nykyinen
28708: tuotantokapasiteettitilanne. Lisäksi on otettava         Aiemmin jo todettiin, että voimalaitosten
28709: huomioon, että turpeentuottajien mahdollisuu-         rakentamisesta vastaavat Suomessa voimayh-
28710: det tällä hetkellä tarjota yli kahden miljoonan       tiöt. Näin ollen myös Pudasjärven voimalai-
28711: jyrsinturvekuution vuotuinen toimitus ranni-          toksen rakentamisen käynnistäminen kuuluu
28712: kon hiilen kanssa kilpailukykyiseen hintaan ja        laitoksen aikanaan rakentavalle yritykselle eikä
28713: myös taata turpeen toimitus kaikissa oloissa          hallitukselle. Vastaavasti sisällytetään Pudas-
28714: eivät ole kovin hyvät vielä. Helmikuussa 1987         järven turvevoimala hallituksen toimesta säh-
28715: tehdyn valtioneuvoston päätöksen toimenpitei-         köhuollon runkosuunnitelmaan normaalikäy-
28716: den painopiste onkin tällä hetkellä suoasioissa       täntöä noudattaen vasta sitten, kun tuleva
28717: ja turvetuotannon valmistelussa. Yhteydenpi-          rakentaja tai rakennuttaja esittää voimalaa
28718: toa voimayhtiöihin myös Pudasjärvi-hankkeen           runkosuunnitelmaan.
28719: 
28720:      Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1988
28721: 
28722:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
28723: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 420
28724: 
28725: 
28726: 
28727: 
28728:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28729: 
28730:   1 det syfte 37 § 1 mam. riksdagsardningen        mellersta lapp har på sysselsättningen inam
28731: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        amrådet ach energiproduktianen samt möjlig-
28732: nr 1163 av den 14 juni 1988 tili vederbörande      heterna att lindra de eventuella alägenheterna
28733: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     av skyddsbeslutet genam att tili exempel låta
28734: jande av riksdagsman Siuruainen m.fl. under-       bygga ett tarvkraftverk i Pudasjärvi."
28735: tecknade spörsmål nr 420:                             Handels- ach industriministeriets energiav-
28736:                                                    delning gjarde den utredning sam riksdagen
28737:           Ämnar Regeringen utan dröjsmål in-
28738:                                                    förutsatte i sitt svar angående farsskyddslagen,
28739:        rymma det av riksdagen utlavade Pu-
28740:                                                    ach utredningen tiliställdes statsrådet tili kän-
28741:        dasjärvi tarvkraftverk i stamplanen för
28742:                                                    nedam i slutet av januari 1987.
28743:        elförsörjningen, hitta någan sam ge-
28744:        namför projektet, fastslå de finansie-         Utredningen framlades ackså sam en ytterli-
28745:        ringsarrangemang      sam     prajektet     gare åtgärd ett pragram på 8 punkter, sam en
28746:        förutsätter för avgörande ach påbörja       av regeringen utnämnd ministerarbetsgrupp
28747:        byggandet, samt vidare, matsvarar den       ännu behandlade. På basis av ministerarbets-
28748:        undvikande hållning sam handels- ach        gruppens beredningsarbete beslöt den förra
28749:        industriministern affentlig har antagit     regeringen i februari 1987 att vissa ytterligare
28750:        hela regeringens vilja i fråga am           åtgärder skulle vidtas för att Pudasjärvi tarv-
28751:        förverkligandet av Pudasjärvi tarv-         kraftverk skulle kunna byggas så fart sam
28752:        kraftverk?                                  möjligt. Sådana åtgärder var: inventering av
28753:                                                    tarvmarker, överlåtelse av statens tarvmarker,
28754:                                                    lån på 10 milj. mk för köp av tarvmark,
28755:   Såsarn svar på detta spörsmål får jag vörd-      grundtarrläggning av tarvmark genam vatten-
28756: samt anföra följande:                              ach miljöstyrelsens försarg, beviljande av sys-
28757:    1 samband med antagandet av den andra           selsättningsmedel för grundtarrläggning av
28758: tiliäggsbudgeten för år 1986 i december 1986       tarvmark, sam utförs av tarvpraducenterna
28759: fagade riksdagen följande stycke tili mative-      själva, fartsatt utredning av tarvkandenskraft-
28760: ringen för anslaget för understöd av praduk-       verkets byggnadsarganisatian, beredskap från
28761: tianen av inhemsk energi ach energibesparing:      handels- ach industriministeriets sida att un-
28762:    "Riksdagen förutsätter att regeringen vidtar    derstöda anläggningen ach utredning av möj-
28763: åtgärder för att inleda byggnadsarbetena på        ligheterna att använda beskattningsmässiga
28764: Pudasjärvi tarvkraftverk ach de därtili anslut-    medel.
28765: na förberedande arbetena (jardanskaffning, åt-        1 navember 1986 fattade den förra rege-
28766: gärder förutsatta av att tarvmassar tas i bruk,    ringen ackså ett principbeslut för tryggande av
28767: planering), varvid det i mamentets mativering      elförsörjningen under första delen av 1990-
28768: nämnda maximibelappet för förbindelserna in-       talet. I principbeslutet kanstateras bl.a. följan-
28769: te utgör någat hinder för att behövliga bidrag     de am kandenskraft:
28770: beviljas för Pudasjärvi torvkraftverk."               "Avsikten är att även kandenskraften skall
28771:    Likaså i december 1986 antag riksdagen          byggas ut för att matsvara 1990-talets kapaci-
28772: farsskyddslagen. I sitt svar tili regeringen an-   tetsbehav. Antalet anläggningar ach tidsplane-
28773: gående lagen kanstaterade riksdagen bl.a. föl-     ringen av dem beror bl.a. på impartlösningar-
28774: jande:                                             na för elektricitet, mängden fjärrvärmekraft
28775:    "Riksdagen förutsätter emellertid att rege-     sam byggs ut ach de kammande prisförhållan-
28776: ringen med beaktande av det svåra sysselsätt-      dena för alika energialternativ. Det första
28777: ningsläget i Ija älvdal ach i enlighet med         kraftverket sam drivs med tarv är ungefär av
28778: riksdagens tidigare ståndpunkt före utgången       starleken 150 MW ach byggs i Haapavesi. Sam
28779: av januari 1987 låter undersöka vilka verk-        förläggningsart för det andra tarvkraftverket
28780: ningar skyddet av Ija älvs vattendrags             har Pudasjärvi varit det allvarligaste förslaget.
28781:                                       1988 vp. -      KK n:o 420                                    5
28782: 
28783: På byggandet av denna anläggning och på               1987 för tilifället på frågor som gäller torv-
28784: tidtabellen     för     genomförandet      inverkar   mark och på förberedelser för torvproduktion.
28785: förutom forsskyddslagen, som behandlas i              Kontakten med kraftbolagen kommer att upp-
28786: riksdagen, bl.a. beredningen av de torvmarker         rätthållas genom handels- och industriministe-
28787: som behövs."                                          riets försorg även i fråga om Pudasjärvi-pro-
28788:    1 april 1988 godkände den nuvarande rege-          jektet.
28789: ringen stamplanen för elförsörjningen för åren
28790:                                                           Beslut om statliga finansieringsarrangemang,
28791: 1988-1997, vari Pudasjärvi torvkraftverk inte
28792:                                                       som projektet Pudasjärvi torvkondenskraft-
28793: omnämns som ett skilt projekt. När stampla-
28794:                                                       verk förutsätter, är ännu inte aktuella för
28795: nen behandlades i finanspolitiska minister-
28796:                                                       själva kraftverkets del, bl.a. på grund av att
28797: utskottet konstaterade utskottet dock att pla-
28798:                                                       anläggningens bränsleförsörjning för hela
28799: nering, som gäller byggandet av nya kondens-
28800:                                                       driftstiden på 25-30 år ännu tili vissa delar är
28801: kraftverk och deras förläggningsorter, fortsät-
28802:                                                       öppen och anskaffningar av torvmark pågår.
28803: ter på basis av tidigare beslut.
28804:                                                       Normalt förhandlar det kraftbolag som bygger
28805:    1 Finland ansvarar statsmakten inte för byg-
28806:                                                       ett kraftverk och torvproducenterna före det
28807: gandet av elproduktionsanläggningar, utan en-
28808:                                                       slutliga beslutet om byggandet om mängden
28809: dast för de allmänna ramar inom vilka elför-
28810:                                                       torv som skall levereras och priset på denna,
28811: sörjningen förverkligas. För byggande och
28812:                                                       och torvproducenterna garanterar att det finns
28813: drift av kraftverk svarar i vårt land kraftbo-
28814:                                                       tillräckligt med torv tili överenskommet pris.
28815: lagen. Produktion och försäljning av el är
28816:                                                       Enligt handels- och industriministeriets upp-
28817: dessa bolags affärsverksamhet. Detta gäller
28818:                                                       fattning har torvproducenterna för närvarande
28819:  även för statens kraftbolag. Tili exempel Imat-
28820:                                                       ännu inte full beredskap för dylika förhand-
28821: ran Voima Oy ansvarar för det ekonomiska
28822:                                                       lingar om Pudasjärvi-projektet. Eftersom det
28823: resultatet av sin affärsverksamhet inför bola-
28824:                                                       således inte finns några slutliga uppgifter om
28825: gets ägare, d. v .s. staten. Den egentliga skötseln
28826:                                                       bl.a. torvpriset, går det heller inte att exakt
28827: av affärsverksamheten, även investeringsbeslu-
28828:                                                       uppskatta storleken på de statsunderstöd som
28829: ten, ankommer på bolaget och dess beslutande
28830:                                                       fordras. 1 det skede när projektet i sig har
28831: organ.
28832:                                                       utvecklats tillräckligt långt kan förberedelser
28833:    Vid koordineringen av åtgärderna för Pu-
28834:                                                       göras på ett smidigt sätt för understödande av
28835: dasjärvi, varom statsrådet beslöt i februari
28836:                                                       anläggningen i Pudasjärvi och beviljande av
28837:  1987, har handels- och industriministeriet även
28838:                                                       räntestöd för lån inom ramen för statens bud-
28839: stått i kontakt med kraftbolagen. Kraftbola-
28840:                                                       get- eller tilläggsbudgetförfarande.
28841: gens intresse för ett torvkondenskraftverk i
28842: Pudasjärvi är för tilifället lamt. Orsaken torde         Ovan har konstaterats att kraftbolagen sva-
28843: bl.a. vara den i dag låga prisnivån på koi vid        rar för byggandet av kraftverk i Finland.
28844: kusten samt kraftbolagens nuvarande produk-           Således ankommer även påbörjandet av kraft-
28845: tionskapacitet. Dessutom bör beaktas att torv-        verksbygget i Pudasjärvi på det företag som
28846: producenterna just nu inte har särskilt goda          sedan bygger anläggningen och inte på rege-
28847: möjligheter att erbjuda leverans av över två          ringen. På motsvarande sätt inryms Pudasjärvi
28848: miljoner kubikmeter frästorv årligen tili ett         torvkraftverk genom regeringens försorg i
28849: pris som kan konkurrera med kustkolets och            stamplanen för elförsörjningen enligt normal
28850: att också garantera leverans av torven under          praxis först när den blivande byggaren eller
28851: alla förhållanden. Därför ligger tyngdpunkten         den som låter bygga anläggningen framlägger
28852: för åtgärderna i statsrådets beslut från februari     kraftverket i stamplanen.
28853: 
28854:      Helsingfors den 14 juli 1988
28855: 
28856:                                                    Handels- och industriminister Ilkka Suominen
28857:                                               1988 vp.
28858: 
28859: Kirjallinen kysymys n:o 421
28860: 
28861: 
28862: 
28863: 
28864:                                  Törnqvist ym.: Kunnallisen luottamustoimen ansionmenetyksen
28865:                                      korvauksen vaikutuksesta eläkepalkkaan
28866: 
28867: 
28868:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28869: 
28870:    Kunnalliseen luottamustoimeen valitulla          Samat henkilöt voivat hoitaa kunnallisia luot-
28871: henkilöllä on oikeus saada luottamustoimen          tamustoimia pitkähkönkin ajan. Näin ollen
28872: hoitamisesta aiheutuneesta ansionmenetyksestä       ansionmenetyksen korvauksen huomioimatta
28873: korvaus. Luottamustoimesta riippuen ansion-         jättäminen eläkepalkkaa määrättäessä voi ai-
28874: menetyksen määrä vaihtelee runsaasti, mutta         heuttaa kyseiselle henkilölle huomattaviakin
28875: esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtajan        taloudellisia menetyksiä.
28876: kohdalla kysymys voi olla jopa yli 10 000              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28877: markan vuosiansion menetyksestä.                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
28878:    Mikäli edellä mainittuun ansionmenetyksen        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
28879: korvaukseen oikeutettu henkilö joutuu sairau-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28880: den takia sairaslomalle ja edelleen määräai-        sen:
28881: kaiseläkkeelle, ei hän saa lukea kunnan maksa-
28882: maa ansionmenetyksen korvausta hyväkseen                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että
28883: niin kutsuttua eläkepalkkaa määrättäessä.                  kunnallisesta luottamustoimesta mak-
28884: Kunnalliset luottamustoimet ovat toimia, joista            settua ansionmenetyksen korvausta ei
28885: voi kieltäytyä vain laissa määrätyillä perusteil-          oteta huomioon niin kutsuttua elä-
28886: la. Esimerkiksi mainitun kunnanhallituksen                 kepalkkaa määrättäessä, ja
28887: puheenjohtajan osalta luottamustoimen hoita-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28888: minen edellyttää runsasta oman työ- ja vapaa-              ryhtyä tämän epäkohdan poistamisek-
28889: ajan käyttämistä kunnan asioiden hoitamiseen.              si?
28890: 
28891:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
28892: 
28893:           Kerttu Törnqvist             Jouni Backman                 Marja-Liisa Tykkyläinen
28894:           Riitta Myller                Virpa Puisto                  Sinikka Mönkäre
28895: 
28896: 
28897: 
28898: 
28899: 280885K
28900: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 421
28901: 
28902: 
28903: 
28904: 
28905:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28906: 
28907:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      korvausten perusteella. Mainitun lain 2 §:n
28908: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mukaan eläketurvasta määrätään kunnallisten
28909: olette 14 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn          luottamushenkilöiden eläkesäännössä, jonka
28910: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       hyväksyy kunnallisen eläkelaitoksen valtuus-
28911: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kunta. Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskun-
28912: edustaja Kerttu Törnqvistin ym. näin kuulu-        nan 29 päivänä joulukuuta 1977 hyväksymän
28913: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 421:          kunnallisten luottamushenkilöiden eläkesään-
28914:                                                    nön 5 § :n mukaan vanhuuseläkkeen ja työky-
28915:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      vyttömyyseläkkeen vuotuinen määrä on 2,2
28916:        kunnallisesta luottamustoimesta mak-        prosenttia niiden luottamushenkilölle makset-
28917:        settua ansionmenetyksen korvausta ei        tujen palkkioiden ja ansionmenetysten kor-
28918:        oteta huomioon niin kutsuttua elä-          vausten yhteismäärästä, joiden perusteella elä-
28919:        kepalkkaa määrättäessä, ja                  kelaitoksen jäsenyhteisön on ollut suoritettava
28920:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     eläkelaitokselle maksuosuus. Maksuosuus puo-
28921:        ryhtyä tämän epäkohdan poistamisek-         lestaan määräytyy mainitun eläkelain 3 §:n
28922:        si?                                         mukaan kunkin jäsenyhteisön luottamushenki-
28923:                                                    löille sinä varainhoitovuonna suorittamien
28924:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:      eläkkeeseen oikeuttavien palkkioiden ja an-
28925:    Kunnalliselle luottamushenkilölle suoritetaan   sionmenetysten korvausten yhteismäärien suh-
28926: kunnallislain (953176) 21 §:n mukaan palkkio-      teessa.
28927: ta luottamustoimen hoitamisesta, korvausta            Edellä selostettujen säännösten ja määräys-
28928: ansionmenetyksestä samoin kuin kustannuksis-       ten nojalla ansionmenetyksen korvaus otetaan
28929: ta, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu si-      huomioon eläketurvassa. Jos jossain yksittäis-
28930: jaisen paikkaamisesta, lastenhoidon järjestämi-    tapauksessa on menetelty säännösten tai mää-
28931: sestä tai muusta vastaavasta syystä sekä matka-    räysten vastaisesti, eläkkeen hakijalla on mah-
28932: kustannusten korvausta ja päivärahaa. Palk-        dollisuus saattaa eläkkeen määrä valittamalla
28933: kion ja korvausten perusteet määrätään palk-       muutoksenhakuasteen tutkittavaksi. Kun an-
28934: kiosäännössä, jonka kunnanvaltuusto hyväk-         sionmenetyksen korvaus otetaan huomioon
28935: syy. Kunnallisella luottamushenkilöllä on kun-     luottamushenkilöeläkkeessä, ei ole perusteltua
28936: nallisten luottamushenkilöiden eläkelain (578/     syytä ottaa sitä huomioon muun eläkkeen elä-
28937: 77) 1 §:n mukaan oikeus eläketurvaan hänelle       kepalkkaa määrättäessä, mitä kysymyksessä
28938: suoritettujen palkkioiden ja ansionmenetyksen      mahdollisesti on tarkoitettu.
28939: 
28940:     Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1988
28941: 
28942:                                                            Sisäasiainministeri Jarmo Rantanen
28943:                                    1988 vp. -     KK n:o 421                                    3
28944: 
28945: 
28946: 
28947: 
28948:                             Tili Riksdagens Herr Talman
28949: 
28950:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      angående pensionsskyddet i pensionsstadgan
28951: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       för kommunala förtroendevalda, som god-
28952: av den 14 juni 1988 tili vederbörande medlem      känns av delegationen för kommunala pen-
28953: av statsrådet översänt avskrift av följande av    sionsanstalten. Enligt 5 § i pensionsstadgan för
28954: riksdagsledamot Kerttu Törnqvist m.fl. under-     kommunala förtroendevalda, som godkändes
28955: tecknade spörsmål nr 421:                         den 29 december 1977 av delegationen för
28956:                                                   kommunala pensionsanstalten, är det årliga
28957:          Är Regeringen medveten om att er-        beloppet av ålderspension ooh invalidpension
28958:        sättning för förlust av förtjänst som      2,2 procent av det sammanlagda beloppet av
28959:        betalas för kommunala förtroendeupp-       de tili kommunala förtroendevalda betalda ar-
28960:        drag inte beaktas då den så kallade        voden och ersättningar för bortfall av
28961:        pensionslönen bestäms, och                 förvärvsinkomst på basis av vilka pensionsan-
28962:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     staltens medlemssamfund har erlagt betalnings-
28963:        ta för att avhjälpa detta missförhållan-   andel tili pensionsanstalten. Betalningsandelen
28964:        de?                                        bestäms för sin del enligt 3 § lagen om pension
28965:                                                   för kommunala förtroendevalda i förhållande
28966:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     tili det sammanlagda beloppet av de tili pen-
28967: samt anföra följande:                             sion berättigande arvoden och ersättningar för
28968:    Enligt 21 § kommunallagen (953/76) betalas     bortfall av förvärvsinkomst som varje enskilt
28969: tili en kommunal förtroendevald arvode för        medlemssamfund under ifrågavarande finansår
28970: skötseln av förtroendeuppdraget, ersättning       betalt tili sina förtroendevalda.
28971: för förlust av förtjänst liksom även för kost-
28972: nader, som på grund av förtroendeuppdraget           Med stöd av de stadganden och bestämmel-
28973: föranleds av avlönande av vikarie, anordnande     ser för vilka redogjorts ovan beaktas ersättning
28974: av barnvård eller annan motsvarande orsak,        för förlust av förtjänst i pensionsskyddet. Om
28975: samt ersättning för resekostnader och dagtrak-    förfarandet i något enskilt fall strider mot
28976: tamente. Grunderna för arvodena och ersätt-       stadganden och bestämmelser, har den pen-
28977: ningarna fastställs i arvodesstadgan, som god-    sionssökande möjlighet att genom besvär få
28978: känns av kommunfullmäktige. En kommunal           pensionsbeloppet prövat av rättsmedelsinstans.
28979: förtroendevald har enligt 1 § lagen om pension    Då ersättningar för förlust av förtjänst beaktas
28980: för kommunala förtroendevalda (578/77) rätt       i pensionen för förtroendevalda, finns det
28981: tili pensionsskydd på basis av arvoden och        ingen grundad anledning att beakta dem vid
28982: ersättningar för bortfall av förvärvsinkomst,     bestämmandet av pensionslön för annan pen-
28983: vilka betalts tili honom. Enligt 2 § bestäms      sion, vilket möjligen avses i spörsmålet.
28984: 
28985:     Helsingfors den 27 juli 1988
28986: 
28987:                                                                Inrikesminister Jarmo Rantanen
28988:                                                1988 vp.
28989: 
28990: Kirjallinen kysymys n:o 422
28991: 
28992: 
28993: 
28994: 
28995:                                    Saapunki ym.: Imi-, Polo- ja Kerojärvien säännöstelystä aiheu-
28996:                                       tuvien haittojen vähentämisestä
28997: 
28998: 
28999:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29000: 
29001:    Imi-, Polo- ja Kerojärvien säännöstelyn lu-        sen kalaportaan rakentamiseksi Imijärven pa-
29002: vanhaltijana on vesi- ja ympäristöhallitus.           toon kalojen vaelluksen turvaamiseksi.
29003: Mainittujen järvien säännöstelystä johtuneet             Käynnissä olevassa jo 22 vuotta kestäneessä
29004: vahingot on käsitelty sekä lopputarkastuksessa        vesioikeusprosessissa vesi- ja ympäristöhalli-
29005: että erillisessä kalataloudellisia toimenpiteitä ja   tuksen edustaja on kiistänyt suurehkon määrän
29006: vahinkoja käsittelevässä toimituksessa. Eri toi-      toimitusmiesten esittämiä korvattavia vahinko-
29007: mitusten aikana on tullut esille, että ko. sään-      ja. Tällä usein perustelemattomaHa kiistelyllä
29008: nöstelyalueella on sekä perkausalueita, joilla ei     vain pitkitetään vahingonkärsijäiden mahdolli-
29009: ole toimittu luvanmukaisesti\ että perkausalu-        suutta saada täysimääräiset korvaukset kaikis-
29010: eita, joiden luvanmukaisuus; on kiistanalainen        ta säännöstelyn aiheuttamista vahingoista, hai-
29011: puutteellisen vaaituksen vuoksi. Mikäli per-          toista ja edunmenetyksistä. Asianosaisten kor-
29012: kaukset ovat laittomia, saa säännöstelijä perus-      vausmahdollisuudet ovat myös käytännössä
29013: teetonta hyötyä säännöstelyn :jatkuvasta suorit-      vaikeutuneet siksi, että korvausasiat on käsitel-
29014: tamisesta tällaisten perkausten perusteella, ja       ty kahdessa eri katselmuksessa. Missään vai-
29015: tästä aiheutuu myös jatkuvaa vahinkoa, hait-          heessa vesi- ja ympäristöhallitus ei ole ilmoitta-
29016: taa ja edunmenetystä säännöstelyalueen vahin-         nut halukkuuttaan sopimusteitse korvata kaik-
29017: gonkärsijöille. Luvattornilla perkauksilla on ai-     kia vahinkoja täysimääräisinä. Mikäli vesi- ja
29018: kaansaatu Pikku-Kerojärven keväinen kuivu-            ympäristöhallitus ei ole vastuussa korvausten
29019: minen kokonaan ja Väli-Kerbjärvikin jokseen-          maksamisesta, tulisi sen myös luopua korvauk-
29020: kin kokonaan kuivatetuksi keväisin.                   sia koskevista vastustavista kannanotoista.
29021:    Paikallisten asukkaitten mielestä suoritetta-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29022: vat vahinkoja vähentävät toimenpiteet eivät ole       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
29023: riittävän tehokkaita. Vain korottamalla Imi-,         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
29024: Kero- ja Polojärvien vesipintoja voidaan vält-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
29025: tyä kohtuuttomilta haitoilta ja vahingoilta.          sen:
29026: Koska vesi- ja ympäristöhallitus on säännöste-
29027: lyluvan haltija, voisi se myös hakea alarajaa                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29028: lupaehtojen muuttamisesta jo annetun sään-                   siin perusteluissa käsiteltyjen Imi-,
29029: nöstelypäätöksen oikeusvoimasta huolimatta.                  Polo- ja Kerojärvien säännöstelyasiassa
29030: Tällaiseen hakemukseen voisi liittää hakemuk-                ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi?
29031: 
29032:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
29033: 
29034:                       Pauli Saapunki                           Kalle Röntynen
29035: 
29036: 
29037: 
29038: 
29039: 280898Z
29040: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 422
29041: 
29042: 
29043: 
29044:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29045: 
29046:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ilmoittanut käynnistävänsä vapaaehtoiset sopi-
29047: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       musneuvottelut sen jälkeen, kun toimitusmies-
29048: olette 14 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn           ten lausunto on valmistunut. Vesi- ja ympäris-
29049: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        töhallitus on tuolloin ilmoittanut pitävänsä
29050: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sopimustietä hyvänä menettelytapana.
29051: edustaja Pauli Saapungin ym. näin kuuluvasta           Pohjois-Suomen vesioikeus on 8.3.1988 an-
29052: kirjallisesta kysymyksestä n:o 422:                 tanut päätöksen Imi- ym. järvien säännöstelyn
29053:                                                     lopputarkastuksesta. Lopputarkastustoimituk-
29054:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      sessa ovat olleet esillä mm. kysymyksen perus-
29055:        siin perusteluissa käsiteltyjen Imi-,        teluissa mainitut vahingot ja haitat sekä vaati-
29056:        Polo- ja Kerojärvien säännöstelyasiassa      mukset säännöstelyn alarajan nostamiseksi.
29057:        ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi?        Lopputarkastuksessa on vesilain mukaan to-
29058:                                                     dettu, onko säännöstelyhanke pantu toimeen
29059:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        niin kuin laissa ja lupapäätöksessä on määrät-
29060: vasti seuraavaa:                                    ty, sekä onko hankkeesta odotettavissa sellais-
29061:    Imi-, Polo- ja Kerojärvien säännöstelyhanke      ta yleistä tai yksityistä etua koskevia vahingol-
29062: on saanut lainvoimaisen luvan Pohjois-Suo-          lisia seurauksia, joita lupaa myönnettäessä ei
29063: men vesioikeuden 14.6.1965 ja korkeimman            ole otettu huomioon. Vesioikeuden lopputar-
29064: hallinto-oikeuden 23.9.1966 antamilla päätök-       kastuspäätöksestä tehdyt valitukset ovat nyt
29065: sillä. Valtion puolesta säännöstelyn luvanhalti-    vesiylioikeuden käsiteltävinä.
29066: jana on vesi- ja ympäristöhallitus. Kaikista           Kysymyksen perusteluissa mainituilla per-
29067: säännöstelyhankkeesta aiheutuvista vahingois-       kauksilla lienee tarkoitettu Marsinsalmessa ja
29068: ta ja haitoista suoritettavista korvauksista sekä   Laiskansalmessa uiton helpottamiseksi suori-
29069: tutkimuksista ja säännöstelyn toimeenpanosta        tettuja toimenpiteitä. Perkauksilla on poistettu
29070: johtuvista kustannuksista vastaa 24.6.1959 an-      matalikoita ja lisätty vesisyvyyksiä mainituissa
29071: tamansa sitoumuksen mukaisesti Pohjolan             kohdissa, missä säännöstelystä johtuva veden-
29072: Voima Oy.                                           korkeudenmuutos on aiheuttanut haittaa uiton
29073:    Antaessaan luvan Imi- ym. järvien säännös-       toimittamiselle. Perkaukset on alun perin to-
29074: telyhankkeelle vesioikeus siirsi lopullisen rat-    teutettu vesilain 1 luvun 30 §:n nojalla ja ne on
29075: kaisun kalakannan hoitovelvoitteista ja kalas-      käsitelty sittemmin vesioikeudessa uittosään-
29076: tukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaami-         nön muuttamisen ja säännöstelyn lopputarkas-
29077: sesta myöhemmin annettavaksi. Kalataloudel-         tuksen yhteydessä. Toimenpiteillä ei ole ollut
29078: listen haittojen vähentämiseksi on Pohjolan         vaikutusta vedenkorkeuksiin tai säännöstelyti-
29079: Voima Oy kuitenkin vapaaehtoisesti istuttanut       lavuuteen eikä niillä siten ole saavutettu perus-
29080: säännösteltyihin järviin kalanpoikasia vuodesta     teetonta säännöstelyhyötyä.
29081: 1981 lähtien.                                          Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että
29082:    Kalakannan hoitovelvoitteiden määrääminen        Imi-, Polo- ja Kerojärvien säännöstelystä ai-
29083: ja kalastukselle aiheutuneiden vahinkojen kor-      heutuneita kalataloudellisia ja muita haittoja
29084: vaaminen Imi- ym. järvien säännöstelyasiassa        on pyritty vähentämään sekä lainvoimaisten
29085: on parhaillaan vireillä Pohjois-Suomen vesioi-      päätösten perusteella että Pohjolan Voima
29086: keudessa. Vesioikeus on määrännyt asian käsi-       Oy:n vapaaehtoisin toimenpitein. Vahinkojen
29087: teltäväksi vesilain mukaisessa katselmustoimi-      ja haittojen vähentäminen ja korvaaminen on
29088: tuksessa, jonka alkukokoukset pidettiin 5.-         parhaillaan vireillä kahdessa eri vesioikeuskä-
29089: 6.7.1984. Katselmuskokoukset pidettiin 6.-          sittelyssä. Edellytyksiä säännöstelyn alarajan
29090: 7.4.1988 ja toimitusmiesten lausunnon on mää-       nostaruishankkeelle ei ole, koska se entisestään
29091: rä valmistua 15.8.1988 mennessä. Tämän jäl-         lisäisi tulvavahinkoja Iijoen keskiosalla Pudas-
29092: keen asia siirtyy vesioikeuden ratkaistavaksi.      järvellä. Kysymys ei näin ollen anna aihetta
29093: Pohjolan Voima Oy on katselmuskokouksessa           enempiin toimenpiteisiin.
29094: 
29095:     Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1988
29096: 
29097:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
29098:                                     1988 vp. -     KK n:o 422                                   3
29099: 
29100: 
29101: 
29102: 
29103:                              Tili Riksdagens Herr Talman
29104: 
29105:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ägde rum 6.-7.4.1988 och förrättningsmän-
29106: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        nens utlåtande skall vara färdigt senast
29107: av den 14 juni 1988 tili vederbörande medlem       15.8.1988. Därefter hänskjuts ärendet tili vat-
29108: av statsrådet översänt avskrift av följande av     tendomstolen för att avgöras. Vid synesam-
29109: riksdagsman Pauli Saapunki m.fl. underteck-        manträdet meddelade Pohjolan Voima Oy att
29110: nade spörsmål nr 422:                              bolaget inleder friviliiga avtalsförhandlingar
29111:                                                    när förrättningsmännens utlåtande är färdigt.
29112:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       Vatten- och miljöstyrelsen uppgav i detta sam-
29113:        att rätta tili de i motiveringen behand-    manhang att den anser avtalsförfarandet vara
29114:        lade missförhållanden som fram-             ett bra tilivägagångssätt.
29115:        kommit i samband med regleringen av
29116:                                                        Norra Finlands vattendomstol avkunnade
29117:        Imijärvi, Palojärvi och Kerojärvi
29118:                                                    8.3.1988 beslut om slutsyn för regleringen av
29119:        sjöar?                                      Imijärvi m.fl. sjöar. Vid slutsyneförrättningen
29120:                                                    behandlades bl.a. frågan om de skador och
29121:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       olägenheter som nämns i motiveringen tili
29122: samt anföra följande:                              spörsmålet samt kraven på en höjning av
29123:    Genom laga kraft vunna beslut har Norra         regleringens nedre gräns. Vid slutsynen har i
29124: Finlands vattendomstol 14.6.1965 och högsta        enlighet med vattenlagen konstaterats huruvida
29125: förvaltningsdomstolen 23.9.1966 beviljat till-     regleringsprojektet har verkställts i enlighet
29126: stånd för projektet angående reglering av Imi-     med bestämmelsema i lag och i tiliståndsbeslu-
29127: järvi, Palojärvi och Kerajärvi sjöar. Vatten-      tet, samt huruvida projektet kan förväntas få
29128: och miljöstyrelsen är tillståndshavare för sta-    sådana skadliga följder som berör allmänt eller
29129: tens del. 1 enlighet med den förbindelse Pohjo-    privat intresse och som inte har beaktats när
29130: lan Voima Oy ingick 24.6.1959 svarar nämnda        tillståndet gavs. Besvären över vattendomsto-
29131: bolag för alla ersättningar för skador och         lens beslut angående slutsyn behandlas för
29132: olägenheter, som regleringsprojektet förorsa-      närvarande vid vattendomstolen.
29133: kar, samt för kostnadema för undersökningar            Med de rensningar som nämns i motive-
29134: och föranstaltandet av regleringen.                ringen tili spörsmålet torde avses åtgärder som
29135:    När vattendomstolen beviljade tillstånd för     vidtagits i Marsinsalmi och i Laiskansalmi i
29136: reglering av Imijärvi m.fl. sjöar hänsköt den      syfte att underlätta flottningen. Genom rens-
29137: det slutliga avgörandet angående skyldigheten      ningama har man avlägsnat grynnor och ökat
29138: att vårda fiskbeståndet samt frågan om ersätt-     vattendjupet på nämnda ställen, där den ge-
29139: ningar för skador för fisket tili ett senare       nom regleringen ändrade vattennivån har lett
29140: skede. 1 syfte att minska de olägenheter som       tili olägenheter för flottningen. Rensningama
29141: förorsakas fiskerihushållningen har Pohjola        har ursprungligen genomförts med stöd av 1
29142: Voima Oy emellertid friviliigt planterat           kapitlet 30 § vattenlagen och de har sedermera
29143: fiskyngel i de reglerade sjöama fr. o.m. år        behandlats vid vattendomstolen i samband
29144: 1981.                                              med ändringen av flottningsstad~an och i sam-
29145:    Frågan om fastställandet av skyldigheten att    band med regleringens slutsyn. Atgärdema har
29146: vårda fiskbeståndet samt om ersättningar för       inte påverkat vattennivån eller regleringsvoly-
29147: skador, som vållas fisket i samband med regle-     men och de har således inte gett upphov tili
29148: ringen av Imijärvi m.fl. sjöar, är för närvaran-   obehöring regleringsfördel.
29149: de anhängig vid Norra Finlands vattendomstol.          Med hänvisning tili vad som ovan anförts
29150: Vattendomstolen har förordnat att ärendet          konstaterar regeringen att man både genom
29151: skall behandlas vid sådan syneförrättning som      laga kraft vunna beslut och genom Pohjolan
29152: avses i vattenlagen. Begynnelsesammanträdena       Voima Oy:s frivilliga åtgärder har försökt
29153: ägde rum 5.-6.7.1984. Synesammanträdena            minska de fiskerihushållningsmässiga eller öv-
29154: 4                                 1988 vp. -     KK n:o 422
29155: 
29156: riga olägenheter som regleringen av Irnijärvi,   att höja regleringens nedre gräns. Emedan
29157: Polojärvi och Kerojärvi sjöar har medfört.       detta ytterligare skulle öka översvämningsska-
29158: Frågan om en minimering av och ersättningar      dorna i Pudasjärvi vid mitten av ljo älv.
29159: för skador och olägenheter är för närvarande     Spörsmålet ger således inte anledning tili vidare
29160: anhängig vid två olika vattendomstolshand-       åtgärder.
29161: läggningar. Det finns inte förutsättningar för
29162: 
29163:     Helsingfors den 3 augusti 1988
29164: 
29165:                                             Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
29166:                                             1988 vp.
29167: 
29168: [(irjallinen kysymys n:o 423
29169: 
29170: 
29171: 
29172: 
29173:                                 Jokinen ym.: Tupakkalain säännösten noudattamisen valvon-
29174:                                    nasta
29175: 
29176: 
29177:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29178: 
29179:   Valitettavasti monin eri muodoin ja lain         tätöidään yhteiskunnan tähän tehtävään sijoit-
29180: hengen vastaisesti lisääntyy tupakan piilomai-     tamien verovarojen vaikutusta, jolla kansalai-
29181: nonta maassamme samalla kun terveyspolitii-        sia pyritään ohjaamaan terveyden kannalta
29182: kasta vastaavat elimet pyrkivät tukemaan tä-       myönteisiin ratkaisuihin ja tupakasta luopumi-
29183: män lain etenemistä käytännössä.                   seen.
29184:    Samalla valitettava ja vahingollinen nuori-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29185: son tupakointi lisääntyy, koska juuri nuori-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
29186: soon kohdistuu piilomainonta monin eri muo-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
29187: doin. Tähän mainontaan liitetään usein urhei-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
29188: luun ja veneilyyn yms. liittyvät näkymät. Vii-     sen:
29189: me aikoina ovat jopa tunnetut poliitikot anta-
29190: neet nimensä tupakan piilomainontaa tuke-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29191: maan. Nämä arveluttavat toimet ovat tupakka-              ryhtyä eduskunnan hyväksymän tupak-
29192: lain hengen ja tavoitteiden vastaisia ja heiken-          kalain hengen ja kirjaimen toteuttami-
29193: tävät osaltaan tupakanpolton vahingollisuuden             seksi käytännössä niin, että tämän lain
29194: selvittämistä. Näin heikennetään tupakkalain              vastaista toimintaa voidaan valvoa ja se
29195: edellyttämää tiedotustoimintaa ja samalla mi-             voidaan tarvittaessa estää?
29196: 
29197:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
29198: 
29199:           Anna-Liisa Jokinen           Pekka Leppänen               Raila Aho
29200:           Ensio Laine                  Vappu Säilynoja              Sakari Knuuttila
29201:           Sauli Hautala                Esko Almgren                 Mauri Pekkarinen
29202:           Lauha Männistö               Esko Helle                   Arvo Kemppainen
29203:           Pekka Haavisto               Erkki Pulliainen             Osmo Soininvaara
29204:           Jukka Gustafsson             Jouni Backman                Marjatta Stenius-Kaukonen
29205:                                        Heli Astala
29206: 
29207: 
29208: 
29209: 
29210: 280906H
29211: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 423
29212: 
29213: 
29214: 
29215: 
29216:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29217: 
29218:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kalain mukaan valvontaviranomaisia ovat lää-
29219: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     kintöhallitus ja terveyslautakunnat.
29220: olette 14 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn            Tupakkateollisuus on yleismaailmallisesti ja
29221: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      myös Suomessa muuttanut markkinointistrate-
29222: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     giaansa tavalla, jota tupakkalakia säädettäessä
29223: edustaja Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-    ei osattu ennakoida. Suoran mainonnan sijalle
29224: sesta kysymyksestä n:o 423:                       on tullut muita kaupallisen viestinnän muoto-
29225:                                                   ja, joiden valvominen on selvästi hankalam-
29226:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     paa. Tämä kehitys on tapahtunut myös sellai-
29227:        ryhtyä eduskunnan hyväksymän tupak-        sissa maissa, joissa mainonta on vielä sallittua.
29228:        kalain hengen ja kirjaimen toteuttami-     Eräänä tavoitteena teollisuudella on luultavasti
29229:        seksi käytännössä niin, että tämän lain    ollut pyrkimys välttää tavanomaisiin ilmoituk-
29230:        vastaista toimintaa voidaan valvoa ja se   siin monissa maissa vaadittua terveysvaroitus-
29231:        voidaan tarvittaessa estää?                ta. Esimerkkeinä ovat urheilu-, kulttuuri- ja
29232:                                                   muiden tapahtumien sponsorointi sekä sponso-
29233:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      roitujen tilaisuuksien tehostettu uutisointi.
29234: vasti seuraavaa:                                     Lääkintöhallitus on tupakkalain voimassa-
29235:                                                   oloaikana tutkinut useita tupakkalain mainon-
29236:    Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi      takiellon rikkomustapauksia. Useimmat niistä
29237: annetun lain (693/76) 8 §:n mukaan "Tupa-         ovat ratkenneet lääkintöhallituksen saatua sel-
29238: kan, tupakkatuotteen ja jäljitelmän sekä tupa-    vityksen ja vastaajan ilmoitettua lopettavansa
29239: kointivälineen mainonta ja kuluttajiin kohdis-    lainvastaisen toiminnan. Eniten mainontata-
29240: tuva muu myynninedistämistoiminta sekä nii-       pauksia selvitettiin välittömästi lain tultua voi-
29241: den liittäminen muiden tuotteiden tai palvelu-    maan. Viime aikoina jälleen muiden myynnin-
29242: jen mainontaan tahi myynninedistämistoimin-       edistämiskeinojen käyttö on selvästi lisäänty-
29243: taan on kielletty''.                              nyt. Lääkintöhallitus on toisaalta tehostanut
29244:    Asetuksessa toimenpiteistä tupakoinnin vä-     lain valvontaa. Viime keväänä lääkintöhallitus
29245: hentämiseksi (225/77, 938/82) mainonta mää-       päätti neljän periaatteellisesti merkittävän mai-
29246: ritellään tupakkavalmisteiden valmistukseen,      nostapauksen kieltämisestä, lähetti terveyslau-
29247: maahantuontiin tai myyntiin osallistuvien itse    takunnille kirjeen tupakkalain mainontakiellon
29248: harjoittamaksi, kustantamaksi tai tukemaksi       valvonnan tehostamisesta, lähetti tukkukaupal-
29249: ilmoitteluksi tai muuksi viestinnäksi, jonka      le ja eräille muille tahoille kirjeen tupakansyty-
29250: tarkoituksena on saada aikaan tai edistää tu-     tinten mainonnasta ja käytöstä mainoslahjoi-
29251: pakkavalmisteiden menekkiä liiketoiminnassa.      na, teetti selvityksen eräistä mainoskampan-
29252: Kuluttajiin kohdistuva muu myynninedistämi-       joista sekä valmisteli tupakkamainonnan laa-
29253: nen puolestaan määritellään muuksi kuluttajiin    juutta koskevan kyselyn, joka toteutetaan elo-
29254: kohdistuvaksi toiminnaksi, jonka tarkoitukse-     kuussa.
29255: na on tai joka yleisen kokemuksen mukaan voi         Lääkintöhallituksen 6.4.1988 tekemät neljä
29256: saada aikaan tai edistää tupakkavalmisteiden      kieltopäätöstä ovat parhaillaan korkeimman
29257: menekkiä liiketoiminnassa.                        hallinto-oikeuden tutkittavana, koska päätös-
29258:    Edellä mainitun perusteella tupakan mainon-    ten saajat eivät tyytyneet lääkintöhallituksen
29259: ta on lähes kokonaisuudessaan kiellettyä. Mai-    ratkaisuihin.
29260: nontakielto ei kuitenkaan koske sellaisia ulko-      Lääkintöhallitus näkee kasvavaksi ongel-
29261: maisia painokirjoituksia, joiden pääasiallinen    maksi savukkeiden nimeä kantavat muut tuot-
29262: tarkoitus ei ole tupakkavalmisteiden mainonta.    teet. Tupakkatuotteiden nimisten muiden tuot-
29263: Tuotetietoa tupakkavalmisteista saa jakaa kau-    teiden markkinointi voidaan katsoa tupakkaa-
29264: pan alalla työskenteleville heidän ammattitai-    setuksen tarkoittamaksi muuksi myynninedis-
29265: tonsa ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tupak-    tämiseksi ja se on siten kiellettyä. Tuotteiden
29266:                                     1988 vp. -     KK n:o 423                                     3
29267: 
29268: markkinoillaoloa ei sen sijaan voida kieltää       lujärjestöjen ja tiedotusvälineiden kanssa. Kes-
29269: nykyisten säädösten nojalla. Lääkintöhallitus      kustelua tulee jatkaa ohjelmatoiminnan sään-
29270: on 6.4.1988 tehnyt ministeriölle aloitteen sää-    nöstön ja tekstimainontasäännöstöjen kehittä-
29271: dösten muuttamiseksi näiltä osin.                  miseksi sekä tiedotusväen valppauden lisäämi-
29272:    Erityisesti nuorisoon pyritään vetoamaan        seksi, jolloin tahattomalta tupakan myynnin-
29273: moottoriurheilussa ja purjehduksessa. Eräät        edistämiseltä vältytään.
29274: urheilijat ovat joutuneet näissä lajeissa tupak-     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 12.4.1988
29275: kateollisuuden myynninedistäjiksi. Teollisuus      työryhmän selvittämään miten nykyinen alko-
29276: pyrkii levittämään tehokkaasti tietoa näiden       holi- ja tupakkamainonta soveltuvat alkoholi-
29277: urheilijoiden toimista myös kotimaassa.            ja tupakkapoliittiseen järjestelmäämme ottaen
29278:    Tupakkateollisuuden järjestämän myynnin-        huomioon myös kansainväliset vaikutustekijät.
29279: edistämisen lisäksi tiedotusvälineet ja muut       Selvitystensä pohjalta työryhmän tulee tehdä
29280: liikeyritykset antavat ajoittain tupakan myyn-     ehdotukset tarpeellisiksi muutoksiksi asian-
29281: ninedistämiselle tahattomasti julkisuutta. Täs-    omaisiin säädöksiin. Työryhmän tulee saada
29282: sä kysymyksessä on pyritty yhteistyöhön urhei-     työnsä päätökseen 31.5.1989 mennessä.
29283: 
29284:     Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1988
29285: 
29286:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
29287: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 423
29288: 
29289: 
29290: 
29291: 
29292:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29293: 
29294:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dicinalstyrelsen och hälsovårdsnämnderna
29295: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          övervakningsmyndigheter.
29296: av den 14 juni 1988 tili vederbörande medlem            Tobaksindustrin har världen runt och även i
29297: av statsrådet översänt avskrift av följande av       Finland ändrat sin marknadsföringsstrategi på
29298: riksdagsledamot Jokinen m.fl. undertecknade          ett sätt som inte kunde förutses när tobaksla-
29299: spörsmål nr 423:                                     gen stiftades. Direktreklamen har ersatts med
29300:                                                      andra former av kommersiell kommunikation,
29301:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            vilka är klart svårare att övervaka. Denna
29302:        vidta för att i praktiken omsätta andan       utveckling har även ägt rum i sådana Iänder
29303:        och bokstaven i den tobakslag som             där reklam ännu är tiliåten. Ett av industrins
29304:        antagits av riksdagen så, att verksamhet      mål har troligen varit att försöka undvika den
29305:        i strid mot denna lag kan övervakas och       hälsovarning som i många Iänder krävs i vanli-
29306:        vid behov förhindras?                         ga annonser. Sam exempel kan nämnas spon-
29307:                                                      soreringen av sport-, kultur- och andra evene-
29308:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         mang samt en effektiverad nyhetsrapportering
29309: samt anföra följande:                                om de sponsorerade evenemangen.
29310:     Enligt 8 § lagen om åtgärder för inskränkan-        Medicinalstyrelsen har under den tid tobaks-
29311: de av tobaksrökning (693176) är "reklam för          lagen varit i kraft undersökt flera fall, där
29312: tobak, tobaksprodukt och -imitation samt rök-        reklamförbudet i tobakslagen har överträtts.
29313: don och tili konsumenterna riktad annan              De flesta av dessa har lösts sedan medicinalsty-
29314: försäljningsfrämjande verksamhet samt deras          relsen fått en utredning i saken och efter att
29315: anknytning tili reklam för övriga produkter          svaranden meddelat att den olagliga verksam-
29316: eller tjänster eller övrig försäljningsfrämjande     heten upphör. Det största antalet reklamfall
29317: verksamhet förbjuden".                               utreddes omedelbart efter att lagen trätt i
29318:     1 förordningen om åtgärder för inskränkan-       kraft. Under den senaste tiden har bruket av
29319: de av tobaksrökning (255/77, 938/82) defini-         andra säljfrämjande metoder åter klart ökat.
29320: eras reklam som annonsering eller annan infor-       Medicinalstyrelsen har å andra sidan effektive-
29321: mation, som de i tiliverkningen, importen eller      rat övervakningen av lagens efterlevnad. Se-
29322: försäljningen av tobaksprodukter deltagande          naste vår beslöt medicinalstyrelsen att förbjuda
29323: sj älva utövar, bekostar eller understöder i syfte   fyra rent principiellt betydande reklamfall,
29324: att framkalla eller främja åtgången av tobaks-       skickade ett brev tili hälsovårdsnämnderna om
29325: produkter i affärsverksamhet. Annan tili kon-        en effektiverad övervakning av reklamförbudet
29326: sumenterna riktad försäljningsfrämjande verk-        i tobakslagen, skickade ett brev tili partihan-
29327: samhet definieras för sin del som annan tili         deln och vissa andra instanser om reklam för
29328: konsumenterna riktad verksamhet, som är av-          cigarettändare och om användningen av dem
29329: sedd att eller som enligt allmän erfarenhet kan      som reklamgåvor, Iät verkställa en utredning
29330: framkalla eller främja åtgången av tobakspro-        om vissa reklamkampanjer samt förberedde en
29331: dukter i affärsverksamhet.                           förfrågan om tobaksreklamens omfattning, vii-
29332:     På grundval av vad som anförts ovan är           ken skall göras i augusti.
29333: reklam för tobak i det närmaste helt förbju-            Medicinalstyrelsens fyra beslut om förbud
29334: den. Reklamförbudet gäller dock inte sådana          6.4.1988 prövas som bästa av högsta förvalt-
29335: utländska tryckskrifter, vilkas huvudsakliga         ningsdomstolen, eftersom de som mottog be-
29336: ändamål inte är att göra reklam för tobakspro-       sluten inte var nöjda med medicinalstyrelsens
29337: dukter. Produktinformation om tobakspro-             avgöranden.
29338: dukter får ges tili dem som arbetar i handels-          Medicinalstyrelsen anser att andra produk-
29339: branschen för att upprätthålla och främja de-        ter, som bär cigarettnamn, utgör ett ökande
29340: ras yrkesskicklighet. Enligt tobakslagen är me-      problem. Marknadsföring av övriga produkter
29341:                                      1988 vp. -      KK n:o 423                                    5
29342: 
29343: med samma namn som tobaksprodukter kan                åt säljfrämjande i fråga om tobak. 1 denna
29344: betraktas som sådan annan försäljningsfräm-           fråga har ett samarbete med idrottsorganisatio-
29345: jande verksamhet som avses i tobaksförord-            nerna och massmedierna efterlysts. Diskussio-
29346: ningen och är sålunda förbjuden. Med stöd av          nen bör fortsättas för att reglerna om pro-
29347: gällande stadganden kan man däremot inte              gramverksamheten och textreklamen skall kun-
29348: förbjuda förekomsten av produkterna på                na utvecklas och massmediafolkets vaksamhet
29349: marknaden. Medicinalstyrelsen väckte 6.4.1988         ökas, varvid oavsiktligt säljfrämjande beträf-
29350: hos ministeriet ett initiativ om en ändring av        fande tobak kunde undvikas.
29351: stadgandena på dessa punkter.                            Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
29352:    Speciellt inom motorsport och segling              12.4.1988 en arbetsgrupp för att utreda hur
29353: försöker man vädja till ungdomar. Vissa               den nuvarande alkohol- och tobaksreklamen
29354: idrottsmän har inom dessa sportgrenar råkat           lämpar sig för vårt alkohol- och tobakspolitis-
29355: bli säljfrämjare för tobaksindustrin. Industrin       ka system när man även tar internationella
29356: försöker effektivt sprida information om dessa        påverkningsfaktorer i betraktande. På basis av
29357: idrottsmäns verksamhet även i Finland.                sina utredningar bör arbetsgruppen uppgöra
29358:    Förutom det säljfrämjande som arrangeras           förslag till nödvändiga ändringar i de stadgan-
29359: av tobaksindustrin ger massmedierna och               den saken gäller. Arbetsgruppen bör få sitt
29360: andra affärsföretag tidvis oavsiktligt publicitet     arbete slutfört senast 31.5.1988.
29361: 
29362:      Helsingfors den 5 augusti 1988
29363: 
29364:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
29365:                                               1988 vp.
29366: 
29367: Kirjallinen kysymys n:o 424
29368: 
29369: 
29370: 
29371: 
29372:                                   Vähäkangas ym.: Rintamatunnuksen myöntämisestä sotavan-
29373:                                     keuteen jääneille Hyrsylän kylän asukkaille
29374: 
29375: 
29376:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29377: 
29378:    Hyrsylän kylän väestö koki joutuneensa tal-       mä, jolle kuuluisi rintamatunnus ja sen mukai-
29379: visodan pyörteisiin täysin yllätettynä. Heille oli   nen eläke.
29380: vakuutettu, ettei sotaa tule. Kylästä oli lähte-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29381: nyt 50 henkeä, enimmäkseen lapsia ja vanhuk-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
29382: sia, Suojärvelle jatkaakseen sieltä matkaa tur-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
29383: vallisemmalle seudulle. Suojärveltä tämä väki        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
29384: palautettiin takaisin toteamuksin, että rauha        sen:
29385: jatkuu.
29386:                                                               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin rin-
29387:   Sodan kuitenkin alkaessa väki joutui totea-               tamatunnuksen myöntämiseksi siviiliso-
29388: maan olevansa siviilisotavankeudessa. Nämä                  tavankeudessa olleille Hyrsylän kylän
29389: vankeudessa olleet ovat mielestämme ihmisryh-               asukkaille?
29390: 
29391:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
29392: 
29393:                       Juhani Vähäkangas                      Kalevi Mattila
29394: 
29395: 
29396: 
29397: 
29398: 280905G
29399: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 424
29400: 
29401: 
29402: 
29403: 
29404:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29405: 
29406:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         väestöstä joutui muutoin sotatoimien kohteek-
29407: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         si. Vastauksessaan edellä mainittuun hallituk-
29408: olette 14 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn             sen esitykseen eduskunta edellytti hallituksen
29409: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          selvittävän mahdollisuudet rintamasotilaseläke-
29410: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         lain soveltamisalan laajentamiseen koskemaan
29411: edustaja Juhani Vähäkankaan ym. näin kuulu-           kaikkia sellaisia henkilöitä, jotka palvelus- tai
29412: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 424:             työtehtäviensä johdosta ovat joutuneet ole-
29413:                                                       maan rintamaolosuhteita vastaavissa olosuh-
29414:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin rin-         teissa, kuten rauteteiden henkilöstö, viestintä-
29415:        tamatunnuksen myöntämiseksi siviiliso-         tehtävissä olleet ja kauppalaivastossa palvel-
29416:        tavankeudessa olleille Hyrsylän kylän          leet. Samoin on selvitettävä mahdollisuudet
29417:        asukkaille?                                    lain soveltamisalan laajentamiseen koskemaan
29418:                                                       miinanraivaukseen osallistuneita, sairaanhoito-
29419:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         henkilöstöä, Itä-Karjalan sotilashallinnon alai-
29420: vasti seuraavaa:                                      suudessa palvelleita ja sotatarviketeollisuudes-
29421:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan               sa työskennelleitä. Korvausten maksamista
29422: vuosien 1939-1945 sotien perusteella annetaan         myös sotatoimien johdosta toisen valtion van-
29423: erityistä sosiaaliturvaa sellaisille henkilöille,     giksi joutuneille siviileille on selvitettävä. Edus-
29424: jotka joutuivat puolustusvoimien joukoissa tai        kunta edellytti hallituksen huolehtivan myös
29425: niihin rinnastettavissa olosuhteissa osallistu-       siitä, että ulkomailla asuville rintamasotilas-
29426: maan sotatoimiin.                                     tunnuksen, rintamapalvelustunnuksen tai rin-
29427:    Kysymys rintamasotilaseläkelain uudistami-         tamatunnuksen saaneille henkilöille voidaan
29428: sesta oli esillä eduskunnassa syksyllä 1987 sen       maksaa viimeistään 1.4.1989 lukien rintamali-
29429: käsitellessä hallituksen esitystä eduskunnalle        sää.
29430: laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta             Kuten eduskunnan vastaukseen sisällyttä-
29431: (HE n:o 10011987 vp.). Eduskunnan hyväksy-            mästä ponnestakin ilmenee, kysymys erityisen
29432: män ja 4.12.1987 vahvistetun rintamasotilas-          sosiaaliturvan antamisesta muille kuin varsinai-
29433: eläkelain muutoksen perusteella rintamasotilas-       siin sotatoimiin puolustusvoimien joukoissa
29434: eläkelain piiriin saatetaan 1.10.1988 lukien          osallistuneille, on laaja. Riittävän selkeiden
29435: puolustusvoimien joukoissa linnoitusrakentaji-        asiakirjatietojen puuttuminen sekä erilaisista
29436: lla toimineet työvelvolliset. He ovat ainoa sel-      sotatoimista kärsineistä että heidän ryhmiensä
29437: lainen ryhmä, joka sotaan osallistuneista             laajuudesta on vaikeuttamassa selvittämistyö-
29438: joukko-osastoista ei ole saanut tunnustusta           tä. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii käytet-
29439: sotatoimiin osallistumisesta.                         tävissä olevien asiakirja-aineistojen perusteella
29440:    Vuosien 1939-1945 sotien johdosta joutui-          kartoittamaan eduskunnan vastauksessa esiin-
29441: vat hyvin monet henkilöt kärsimään sotatoi-           tuotujen erityisryhmien vuosien 1939-1945 so-
29442: mista ja niiden aiheuttamista seurauksista. Osa       tien aikaiset vaiheet. Selvityksen valmistuttua
29443: henkilöistä oli pakotettu työsuhteensa perus-         on vasta mahdollista päättää mahdollisista jat-
29444: teella osallistumaan erilaisiin velvoitteisiin. Osa   kotoimista.
29445: 
29446:     Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1988
29447: 
29448:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
29449:                                     1988 vp. -       KK n:o 424                                       3
29450: 
29451: 
29452: 
29453: 
29454:                              Till Riksdagens Herr Talman
29455: 
29456:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att delta i fullgörandet av olika förpliktelser.
29457: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           En del av befolkningen blev annars föremål för
29458: av den 14 juni 1988 till vederbörande medlem          krigsoperationer. Riksdagen förutsatte i sitt
29459: av statsrådet översänt avskrift av följande av        svar på ovan nämnda regeringsproposition att
29460: riksdagsman Juhani Vähäkangas m.fl. under-            regeringen reder ut möjligheterna att utsträcka
29461: tecknade spörsmål nr 424:                             tillämpningen av lagen om frontmannapension
29462:                                                       till alla dem som på grund av tjänstgöring eller
29463:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          arbetsuppgifter var tvungna att vistas i för-
29464:        att bevilja fronttecken till de invånare i     hållanden som motsvarar frontförhållanden,
29465:        Hyrsylä by som i egenskap av civila            såsom järnvägarnas personal, personer med
29466:        varit i krigsfångenskap?                       förbindelseuppgifter och personer som tjänst-
29467:                                                       gjorde i handelsflottan. Likaså bör det redas ut
29468:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         om det är möjligt att tillämpa lagen på dem
29469: samt anföra följande:                                 som deltagit i minröjning, på sjukvårdsperso-
29470:    Enligt gällande lagstiftning ges på basis av       nal, på dem som tjänstgjort i Östkarelens
29471: krigen 1939-1945 speciellt socialskydd till per-      militärförvaltning och på dem som arbetat
29472: soner som var tvungna att delta i krigsopera-         inom krigsmaterielindustrin. Också möjlighe-
29473: tioner inom försvarsmaktens trupper eller un-         terna att betala ut ersättning till sådana civil-
29474: der förhållanden som kan jämställas med               personer som på grund av krigsoperationer
29475: dessa.                                                tagits till fånga av någon främmande stat bör
29476:    Frågan om en reform av lagen om frontman-          redas ut. Riksdagen förutsatte även att rege-
29477: napension förelåg till behandling i riksdagen         ringen ser till att fronttillägg senast från den 1
29478: hösten 1987, då riksdagen behandlade rege-            april 1989 betalas ut till utomlands bosatta
29479: ringens proposition till riksdagen med förslag        personer med frontmannatecken, fronttjänst-
29480: till lag om ändring av lagen om frontmanna-           tecken eller fronttecken.
29481: pension (RP nr 100/1987 rd.). På basis av                Såsom framgår av klämmen i riksdagens
29482: ändringen av lagen om frontmannapension,              svar är frågan om att ge speciellt socialskydd åt
29483: som riksdagen antog och som stadfästes                andra än dem som deltog i de egentliga krigs-
29484: 4.12.1987, kommer de arbetspliktiga befäst-           operationerna inom försvarsmaktens trupper
29485: ningsbyggare som varit aktiva inom försvars-          omfattande. Avsaknaden av tillräckligt klara
29486: maktens trupper att omfattas av lagen om              dokument såväl över dem som blivit lidande på
29487: frontmannapension räknat från 1.10.1988.              grund av olika krigsoperationer som över stor-
29488: Bland de truppförband som deltagit i kriget           leken av hithörande medborgarkategorier har
29489: utgör de den enda grupp som inte har fått             försvårat utredningsarbetet. Social- och hälso-
29490: erkännande för sitt deltagande i krigsoperatio-       vårdsministeriet försöker på basis av tillgäng-
29491: nerna.                                                ligt dokumentmaterial kartlägga de i riks-
29492:     Många människor blev på grund av krigen           dagens svar anförda specialkategoriernas öden
29493: 1939-1945 lidande genom krigsoperationerna            under krigen 1939-1945. Först när utred-
29494: och deras följder. En del av dessa personer           ningen blivit färdig blir det möjligt att besluta
29495: tvingades på grund av sina arbetsförhållanden         om fortsatta åtgärder.
29496: 
29497:     Helsingfors den 8 augusti 1988
29498: 
29499:                                                     Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
29500:                                                1988 vp.
29501: 
29502: Kirjallinen kysymys n:o 425
29503: 
29504: 
29505: 
29506: 
29507:                                   Rajamäki ym.: Onginta- ja piikkiongintamahdollisuuksien lisää-
29508:                                     misestä
29509: 
29510: 
29511:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29512: 
29513:    Onginta ja piikkionginta ovat sadoilletuhan-       olisi soveliaampi ratkaisu. Nykyinen pilkintä-
29514: sille suomalaisille varsin mieluisia vesien virkis-   kortin hinta 40 markkaa, joka on noussut
29515: tyskäyttötapoja. Tässä joukossa on sekä kalas-        kuluneina viitenä vuotena 60 prosenttia, on jo
29516: tusta harrastavia että satunnaisesti sopivan ti-      riittävän korkea valtakunnallisellekin pilkintä-
29517: laisuuden tullen ongelle tai piikkiongelle halu-      kortille. Valtioneuvosto on korottanut vero-
29518: avia henkilöitä. Muun muassa eläkeläisten jou-        luonteista kalastuksenhoitomaksua näinä viite-
29519: kossa nämä kalastustavat ovat suosittuja. Hei-        nä vuonna reilusti yli 60 prosenttia ja kalastus-
29520: dän taholtaan on myös nostettu esiin onkijoita        lain mukaisesti pilkintäkortin hinta on seuran-
29521: ja piikkionkijoita koskevat ongelmat. Ne liitty-      nut näitä korotuksia. Kalastuslakia säätäessään
29522: vät erityisesti kalastuslupien saantiin, sillä ve-    eduskunta ei varmasti tarkoittanut tämänkal-
29523: sistöjemme kalakannat kyllä riittävät ja kestä-       taisen kalavedenomistajien rahastusautomaatin
29524: vät hyvin nykyisten onkijoiden ja piikkionki-         luomista. Olisi jo aika verouudistuksen mer-
29525: joiden kalastuspaineen. Kasvun varaakin on            keissä luopua koko kalastuksenhoitomaksusta
29526: näille harrastuskalastustavaille.                     ja määritellä valtakunnallisen pilkintäkortin
29527:    Vuonna 1983 tuli voimaan kalastuslainsää-          hinta erikseen.
29528: däntö, jolla hiukan parannettiin kansalaisten            Jos kalastuksenhoitomaksusta luopuminen
29529: onginta- ja pilkkiongintamahdollisuuksia. Ny-         ei ole mahdollista eikä myöskään onginnan ja
29530: kyisin on jokamiehenoikeuksien kaltainen on-          pilkkionginnan saaminen jokamiehenoikeudek-
29531: gintamahdollisuus yli 18-vuotiailla kotikunnas-       si yli 18-vuotiaille näytä todennäköiseltä, erään
29532: saan ja alle 18-vuotiailla vastaavan kaltainen        tarkoituksenmukaisen ratkaisun valtakunnalli-
29533: onginta- ja piikkiongintamahdollisuus koko            sen onginta- ja piikkiongintamahdollisuuden
29534: kalastuslain soveltamisalueella. Pilkintämaksu-       osalta tarjoaisi kalastuksenhoitomaksuun sisäl-
29535: järjestelmä, jossa läänikohtaisen pilkintäkortin      tyvä valtakunnallinen onginta- ja pilkkiongin-
29536: lunastanut yli 18-vuotias henkilö saa onkia ja        taoikeus. Kalastuksenhoitomaksuina valtiolle
29537: piikkionkia ao. läänin alueella kalenterivuoden       kertyvistä varoista voitaisiin sitten osoittaa ka-
29538: ajan, oli vuoden 1983 kalastuslain sisältämä          lavedenomistajille kalavesien hoitoon yms. tar-
29539: uudistus. Sen tuloa edelsi laaja ja paljolti          koituksiin vuonna 1983 tarkoitettua määrära-
29540: pelottelua sisältänyt keskustelu uudistuksen          haa vastaava summa valtion tulo- ja menoar-
29541: vaikutuksista kalakantoihin ja kalastukseen           vion puitteissa.
29542: yleensäkin. On ollut helppo todeta, että nuo             Vuoden 1983 kalastuslain voimaan tulon
29543: kalastuslain uudistusta vastustaneiden esiin          jälkeinen kehitys on osoittanut toisaalta ongin-
29544: nostamat kielteiset ilmiöt olivat vain esittäjien-    nan ja pilkkionginnan suosion virkistyskalas-
29545: sä mielikuvituksen tuotetta. Nyt on kokemusta         tuksesta kiinnostuneiden kansalaisten parissa
29546: näiden kalastustapojen harrastusmahdollisuuk-         ja toisaalta näiden kalastustapojen todella vä-
29547: sien laajentamisesta ja on aika ottaa kehityk-        häisen vaikutuksen vesistöjemme kalakannois-
29548: sessä seuraava askel.                                 sa. Jokamiehenoikeuksiin verrattavan onginta-
29549:    Läänikohtainen pilkintäkortti, joka lunaste-       ja piikkiongintamahdollisuuden aikaansaami-
29550: taan postitoimipaikoista niiden aukioloaikana,        seen ovat edellytykset olemassa.
29551: on liikkuville virkistyskalastajille - mm. vir-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29552: keille eläkeläisille - hankintatavaltaan pulmal-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
29553: linen. Heille valtakunnallinen pilkintäkortti         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
29554: 
29555: 280897Y
29556: 2                                1988 vp. -    KK n:o 425
29557: 
29558: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29559: sen:                                                 ryhtyä kansalaisten onginta- ja piikki-
29560:                                                      ongintamahdollisuuksien     laajentami-
29561:                                                      seksi nykyisestään?
29562: 
29563:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1988
29564: 
29565:                    Kari Rajamäki                       Matti Luttinen
29566:                                     1988 vp. -     KK n:o 425                                    3
29567: 
29568: 
29569: 
29570: 
29571:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29572: 
29573:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      eräät kalastuskunnat sallivat pilkkimisen mak-
29574: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sutta.
29575: olette 15 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn
29576:                                                       Piikkikortti lunastetaan postista. Koska se
29577: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
29578:                                                    on voimassa kalenterivuoden, maksun voi suo-
29579: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
29580:                                                    rittaa myös etukäteen, hyvissä ajoin ennen
29581: edustaja Kari Rajamäen ym. näin kuuluvasta
29582:                                                    pilkkimään ryhtymistä. Pilkintämaksun voi
29583: kirjallisesta kysymyksestä n:o 425:
29584:                                                    suorittaa myös usean kalastuspiirin alueelle.
29585:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Järjestelmä on käytännössä osoittautunut toi-
29586:        ryhtyä kansalaisten onginta- ja piikki-     mivaksi ja se on merkittävästi laajentanut kan-
29587:        ongintamahdollisuuksien    laajentami-      salaisten pilkintä- ja ongintamahdollisuuksia.
29588:        seksi nykyisestään?                            Uudella kalastuslailla luotiin myös kalastus-
29589:                                                    alueet. Eräät niistä ovat saaneet aikaan koko
29590:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kalastusaluetta koskevan virkistyskalastuslu-
29591: vasti seuraavaa:                                   van. Maa- ja metsätalousministeriö on nyt
29592:    Pilkintämaksun suorittaneella on oikeus         saanut ratkaistua kaikki kalastusalueiden rajo-
29593: piikkiä ja onkia kyseisen kalastuspiirin alueel-   ja koskevat valitukset. Hallitus pitää tärkeänä,
29594: la. Alle 18-vuotiaalla on oikeus onkia ja piik-    että nämäkin kalastusalueet järjestäytyvät vii-
29595: kiä pilkintämaksua suorittamatta kaikkien ka-      pymättä, ja kaikki kalastusalueet ryhtyvät te-
29596: lastuspiirien alueella. Kalastuskunnat voivat      hokkaaseen toimintaan sekä ammatti- että vir-
29597: edelleen myydä piikkilupia alueelleen. Lisäksi     kistyskalastuksen edistämiseksi.
29598: 
29599:     Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1988
29600: 
29601:                                                                    Ministeri Toivo T. Pohjala
29602: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 425
29603: 
29604: 
29605: 
29606: 
29607:                               Till Riksdagens Herr Talman
29608: 
29609:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tillåter vissa fiskelag pilkfiske utan att någon
29610: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          avgift erläggs.
29611: av den 15 juni 1988 till vederbörande medlem
29612:                                                        Kortet för pilkfiske kan lösas ut på posten.
29613: av statsrådet översänt avskrift av följande av
29614:                                                      Eftersom det är giltigt ett kalenderår, kan
29615: riksdagsman Kari Rajamäki m.fl. underteckna-
29616:                                                      avgiften också erläggas på förhand i god tid
29617: de spörsmål nr 425:
29618:                                                      innan pilkfisket inleds. Pilkfiskeavgift kan
29619:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            också erläggas för flera fiskeridistrikts områ-
29620:        vidta för att bygga ut medborgarnas           den. Systemet har visat sig fungera i praktiken
29621:        möjligheter att bedriva mete och pilk-        och det har avsevärt utvidgat medborgarnas
29622:        fiske?                                        möjligheter till mete och pilkfiske.
29623:                                                         1 och med den nya lagen om fiske skapades
29624:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         det också fiskeområden. Vissa av dem har fört
29625: samt anföra följande:                                med sig ett tillstånd till fritidsfiske som gäller
29626:     Den som har betalat pilkfiskeavgift har rätt     för hela fiskeområdet. Jord- och skogsbruks-
29627: att bedriva mete och pilkfiske inom ifrågava-        ministeriet har numera avgjort alla besvärs-
29628: rande fiskeridistrikts område. Den som inte          ärenden angående fiskeområdenas gränser. Re-
29629: har fyllt 18 år har rätt att bedriva mete och        geringen anser det viktigt att också dessa fiske-
29630: pilkfiske inom alla fiskeridistrikt utan att beta-   områden utan dröjsmål organiserar sig och att
29631: la pilkfiskeavgift. Fiskelagen kan sälja tillstånd   alla fiskeområden inleder en effektiv verksam-
29632: till pilkfiske på sitt område vidare. Dessutom       het för att främja både yrkes- och fritidsfiske.
29633: 
29634:     Helsingfors den 3 augusti 1988
29635: 
29636:                                                                        Minister Toivo T. Pohjala
29637:                                              1988 vp.
29638: 
29639: Kirjallinen kysymys n:o 426
29640: 
29641: 
29642: 
29643: 
29644:                                  Pulliainen: Saamelaisten kannan huomioon ottamisesta valmis-
29645:                                    teltaessa Inarinjärven kalastussääntöä
29646: 
29647: 
29648: 
29649:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29650: 
29651:    Kirjalliseen kysymykseen n:o 286 annetussa      kitse, että vesialueiden omistajat lukuun otta-
29652: vastauksessa todetaan, että Inarijärven kalas-     matta Inarin kunnan omistamien vesialueiden
29653: tussääntöä viimeistellään parhaillaan maa- ja      haltijaa olisivat hyväksyneet ko. luonnoksen.
29654: metsätalousministeriössä. Vastauksessa tode-       RKTL:n antamalla hyväksynnällä ei ole tässä
29655: taan edelleen mm. seuraavaa:                       katsannossa mitään arvoa. Saamelaiset, alueen
29656:    "Koska mm. Inarin kunnanhallitus ja             varsinaiset vesialueiden omistajat, on syrjäytet-
29657: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ovat lau-   ty täydellisesti. Tämä ei ole hyväksyttävää.
29658: sunnoissaan hyväksyneet asetusluonnoksen sel-
29659: laisenaan, jouduttaisiin luonnoksesta hankki-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29660: maan uudet lausunnot, jos siihen tehtäisiin        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29661: merkittäviä muutoksia, mikä hidastaisi kiireel-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29662: lisen kalastussäännön voimaansaattamista.''        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29663:    Tässä vastauksessa voidaan yhtyä ajatukseen
29664: kalastussäännön kiireellisyydestä, mutta ei juu-              Aikooko Hallitus todella jättää otta-
29665: ri muuhun.                                                  matta huomioon saamelaisten näke-
29666:    Se, että Inarin kunnanhallitus ja RKTL ovat              myksen, kun asetusta Inarijärven kalas-
29667: hyväksyneet jonkin asetusluonnoksen, ei mer-                tussäännöksi viimeistellään?
29668: 
29669:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1988
29670: 
29671:                                          Erkki Pulliainen
29672: 
29673: 
29674: 
29675: 
29676: 280888N
29677: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 426
29678: 
29679: 
29680: 
29681: 
29682:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29683: 
29684:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      samaa asiaa koskevaan kirjalliseen kysymyk-
29685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      seen n:o 286 annettuun, 3.6.1988 päivättyyn
29686: olette 15 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn          vastaukseen ja katsoo edelleen, että Inarijärven
29687: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kalastussäännön valmistelu on ollut erittäin
29688: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      laajalla pohjalla.
29689: edustaja Pulliaisen näin kuuluvasta kirjallines-      Maa- ja metsätalousministeriö on kalastus-
29690: ta kysymyksestä n:o 426:                           sääntöä valmistellessaan ja viimeistellessään
29691:                                                    saanut saamelaisvaltuuskunnalta runsaasti ai-
29692:          Aikooko Hallitus todella jättää otta-     neistoa sekä pyydetyissä lausunnoissa että epä-
29693:        matta huomioon saamelaisten näke-           virallisesti. Tässä aineistossa on paljon käytän-
29694:        myksen, kun asetusta Inarijärven kalas-     nön kalastustoiminnassa kehittynyttä tietoa,
29695:        tussäännöksi viimeistellään?                jota voidaan käyttää kalastussäännön materi-
29696:                                                    aalista sisältöä viimeisteltäessä. Inarijärven ka-
29697:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lastussääntö on hyvin monitahoinen kysymys,
29698: vasti seuraavaa:                                   jossa on sovitettava yhteen runsaasti erilaisia
29699:    Maa- ja metsätalousministeriössä viimeistel-    intressejä. Tämän vuoksi kalastussäännössä ei
29700: tävänä oleva ehdotus asetukseksi Inarijärven       ole voitu ottaa huomioon kaikkia saamelaisval-
29701: kalastussäännöksi perustuu Inarin kunnan mi-       tuuskunnan eikä muidenkaan lausunnonanta-
29702: nisteriölle 26.1.1987 tekemään esitykseen. Mi-     jien esityksiä. Maa- ja metsätalousministeriö
29703: nisteriö on hankkinut laajalla lausuntokierrok-    tulee olemaan kalastussääntöä viimeistellessään
29704: sella kunnan esityksestä lausunnot metsähalli-     kiinteässä yhteydessä saamelaisvaltuuskuntaan.
29705: tukselta, Riista- ja kalatalouden tutkimus-        Tässä tarkoituksessa ministeriö lähettää edus-
29706: laitokselta, Kalatalouden Keskusliitolta, Palis-   tajansa       valtuuskunnan      elinkeinojaoston
29707: kuntain Yhdistykseltä, saamelaisvaltuuskun-        12.8.1988 pidettävään kokoukseen sekä kutsuu
29708: nalta sekä Suomen Kalamiesten Keskusliitolta.      valtuuskunnan edustajat ministeriössä pidettä-
29709: Ministeriö on tarkistanut esitystä lausuntojen     vään neuvotteluun. Hallitus pyrkii siihen, että
29710: pohjalta ja on vielä pyytänyt uudet lausunnot      saamelaisten ja muidenkin näkemykset tulevat
29711: tarkistetusta esityksestä edellä mainituilta ta-   niin paljon kuin mahdollista otetuiksi huo-
29712: hoilta sekä Inarin kunnalta. Hallitus viittaa      mioon kalastussäännön viimeistelyssä.
29713: 
29714:     Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1988
29715: 
29716:                                                                         Ministeri Ole Norrback
29717:                                      1988 vp. -     KK n:o 426                                      3
29718: 
29719: 
29720: 
29721: 
29722:                               Tili Riksdagens Herr Talman
29723: 
29724:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        svar av 3.6.1988 som lämnats på det skriftliga
29725: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         spörsmålet nr 286 om samma sak och anser
29726: av den 15 juni 1988 till vederbörande medlem        fortfarande, att beredningen av fiskeristadgan
29727: av statsrådet översänt avskrift av följande av      för Enare träsk skett på synnerligen bred basis.
29728: riksdagsman Pulliainen undertecknade spörs-
29729: mål nr 426:                                            Jord- och skogsbruksministeriet har under
29730:                                                     beredningen och finslipningen av fiskeristad-
29731:           Ämnar Regeringen verkligen vid den        gan erhållit ett rikhaltigt materia! av delegatio-
29732:        slutliga överarbetningen av förord-          nen för sameärenden såväl i form av inbegärda
29733:        ningen om en fiskeristadga för Enare         utlåtanden som inofficiellt. 1 detta materia!
29734:        träsk lämna samernas synpunkter utan         ingår mycket kunskap som framkommit under
29735:        beaktande?                                   praktisk fiskeverksamhet och som kan använ-
29736:                                                     das vid färdigställandet av det materiella inne-
29737:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       hållet i fiskeristadgan. Fiskeristadgan för Ena-
29738: samt anföra följande:                               re träsk utgör en mycket mångförgrenad fråga
29739:    Det utkast till förordning om fiskeristadga      som kräver sammanjämkning av ett stort antal
29740: för Enare träsk som håller på att färdigställas i   olika intressen. Av denna orsak har det inte
29741: jord- och skogsbruksministeriet baseras på en       varit möjligt att i fiskeristadgan beakta alla av
29742: framställning av 26.1.1987 från Enare kom-          delegationen för sameärenden anförda förslag
29743: mun till jord- och skogsbruksministeriet. Mi-       och inte heller andra remissinstansers alla för-
29744: nisteriet har medels en omfattande remissrunda      slag. Vid finslipningen av fiskeristadgan kom-
29745: inhämtat utlåtanden över kommunens förslag          mer jord- och skogsbruksministeriet att ha täta
29746: av forststyrelsen, Vilt- och fiskeriforsknings-     kontakter med delegationen för sameärenden.
29747: institutet, Centralförbundet för Fiskerihushåll-    1 detta syfte kommer ministeriet att sända en
29748: ning, Renbetesföreningen, delegationen för          representant tili mötet med delegationens nä-
29749: sameärenden samt Finlands Fritidsfiskares           ringssektion 12.8.1988 samt att kalla represen-
29750: Centralförbund. Ministeriet har reviderat för-      tanter för delegationen tili en rådplägning i
29751: slaget på basis av de erhållna utlåtandena och      ministeriet. Regeringen försöker beakta samer-
29752: har därtill inbegärt nya utlåtanden över det        nas lika väl som andras synpunkter i så hög
29753: reviderade utkastet av nämnda instanser samt        grand som möjligt vid den slutliga beredningen
29754: av Enare kommun. Regeringen hänvisar till det       av fiskeristadgan.
29755: 
29756:     Helsingfors den 27 juli 1988
29757: 
29758:                                                                           Minister Ole Norrback
29759:                                               1988 vp.
29760: 
29761: Kirjallinen kysymys n:o 427
29762: 
29763: 
29764: 
29765: 
29766:                                   Pulliainen: Vienalaiskulttuuritutkimusyksikön        perustamisesta
29767:                                      Suomussalmelle
29768: 
29769: 
29770:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29771: 
29772:   Kuluneen talven aikana on käyty keskustelua        män kulttuurin keskelle iskettäisiin kaksi kär-
29773: karjalais-, erityisesti vienankarjalaiskulttuurin    pästä yhdellä iskulla: tuettaisiin itse kulttuurin
29774: kohtalosta maassamme. Maamme rajojen sisä-           säilymistä tuomalla kylään (esim. Kuivajärven
29775: puolella on määrittelytavasta riippuen viisi tai     kylään) uusia asukkaita (ehkä kylän entistä
29776: kuusi karjalaiskylää, näistä kaksi tai kolme         väkeä paluumuuton tuloksena) ja samalla luo-
29777: vienalaiskyliä. Jokainen näistä kylistä tarvitsee    taisiin tutkimusyhteisö oikeaan ympäristöön.
29778: piristysruiskeita säilyäkseen kulttuurinsa ylläpi-   Tutkimus voisi ja sen tulisi olla laaja-alaista ja
29779: täjänä. Vienalaiskylien osalta piristysruiskeilla    myös laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä kat-
29780: on tosi kiire. Emäpitäjän, Suomussalmen kun-         tavaa. Yksi tutkimusaihe voisi olla, kuinka
29781: nan, kunnanvaltuuston päätös lakkauttaa Kui-         kulttuurikylä elpyy.
29782: vajärven koulu on omiaan vauhdittamaan vie-             Suomi on omalle Kalevalan kansalleen vel-
29783: nalaiskulttuurin katoamista kunnan alueelta.         kaa sen, että vienalaiskulttuuria tutkitaan sen
29784:    Koulu, kauppa ja posti ovat elävän kylän          omimmassa ympäristössä ja ettei vienalaiskyliä
29785: tunnusmerkit. Koulun lakkauttaminen on               päästetä kuolemaan.
29786: vankka viite käynnissä olevasta kehityskulusta.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29787: Kun koulun mukana katoaa kokonainen kult-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29788: tuuri, on asia myös valtakulttuurin kannalta         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29789: todella vakava. Tarvitaan nopeita, piristäviä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29790: toimia, jotka antavat koko yhteiskunnalle uu-
29791: den signaalin.                                                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vie-
29792:    Vienalaiskulttuurin katoaminen maastamme                  nalaiskulttuuria tutkivan tutkimusyksi-
29793: merkitsee, ettei sitä elävänä kulttuurina voida              kön perustamiseksi toiseen suomussal-
29794: enää tutkia. Perustamalla tutkimusasema tä-                  melaisista vienalaiskylistä?
29795: 
29796:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1988
29797: 
29798:                                           Erkki Pulliainen
29799: 
29800: 
29801: 
29802: 
29803: 280889P
29804: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 427
29805: 
29806: 
29807: 
29808: 
29809:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29810: 
29811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sekä Itä-Suomen henkistä ja aineellista kehitys-
29812: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tä koskevaa tutkimusta. Lisäksi tutkimus-
29813: olette 16 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn          laitoksen tulee suorittaa sellaista tutkimus-
29814: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       työtä, jolla on merkitystä Itä-Suomen taloudel-
29815: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      lisen kehityksen kannalta.
29816: edustaja Erkki Pulliaisen näin kuuluvasta kir-        Yliopistoilla, erityisesti Joensuun yliopistol-
29817: jallisesta kysymyksestä n:o 427:                   la, on pitkät perinteet vienankarjalaisuuden
29818:                                                    tutkimuksesta mm. Petroskoin yliopiston kans-
29819:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vie-
29820:                                                    sa. Opettaja- ja opiskelijavaihto ovat lisäänty-
29821:        nalaiskulttuuria tutkivan tutkimusyksi-
29822:                                                    mässä mainittujen yliopistojen kesken. Myös
29823:        kön perustamiseksi toiseen suomussal-
29824:                                                    museovirasto ja maakuntamuseo ovat laajalti
29825:        melaisista vienalaiskylistä?
29826:                                                    tutkineet vienankarjalaista perinnettä Karjalas-
29827:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sa rajan kummallakin puolella.
29828: vasti seuraavaa:                                      Myös ortodoksisuus liittyy monin tavoin
29829:    Esillä olevassa kysymyksessä tarkoitetut Kui-   karjalaiseen kulttuuriin. Joensuun yliopistossa
29830: vajärven ja Hietajärven kylät kuuluvat opetus-     toimii nyt ortodoksinen pappiskoulutus, ja Va-
29831: ministeriölle tehtyyn aloitteeseen karjalaisky-    lamon luostarissa on laaja kirjasto ja konser-
29832: lien kehittämistoimenpiteiksi, jonka ovat teh-     vointilaitos.
29833: neet Kainuun ja Pohjois-Karjalan seutukaava-          Karjalaiskylien elvytys on nähty opetusmi-
29834: liitot sekä eräät rajakunnat. Mainittu aloite on   nisteriössä tärkeäksi, ja ministeriön tarkoituk-
29835: herättänyt viime aikoina keskustelun, johon        sena onkin perustaa työryhmä, jonka tehtäväk-
29836: kirjallisessa kysymyksessä viitataan. On erit-     si tulisi lisäselvitysten tekeminen mm. vienan-
29837: täin aiheellista kiinnittää huomiota karjalais-    karjalaisperinteestä sekä muista karjalaiskylien
29838: kulttuurin tutkimukseen ja vienankarjalaiskult-    elvyttämistoimenpiteistä.
29839: tuurin tutkimukseen erityisesti, koska karja-         Opetusministeriö katsoo, että vienankarja-
29840: laiskylien kuolemisen myötä kuolisi myös osa       laisuuden tutkimusmahdollisuudet ovat riittä-
29841: kulttuuriamme.                                     vät ja itse tutkimus on niin laajaa, että erityi-
29842:    Joensuun yliopistossa on toiminut vuodesta      sen vienankarjalaisen kulttuurin tutkimusyksi-
29843: 1983 lähtien Karjalan tutkimuslaitos, jonka        kön perustaminen rajalle esitetyssä muodossa
29844: tehtävänä on suorittaa karjalaista kulttuuria      ei ole tarkoituksenmukaista.
29845: 
29846:     Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1988
29847: 
29848:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
29849:                                      1988 vp. -     KK n:o 427                                        3
29850: 
29851: 
29852: 
29853: 
29854:                               Till Riksdagens Herr Talman
29855: 
29856:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-          östra Finland. Dessutom skall forskningsan-
29857: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Er            stalten berdriva sådan forskning som är av
29858: skrivelse av den 16 juni 1988 tili vederbörande     betydelse för den ekonomiska utvecklingen i
29859: medlem av statsrådet översänt en avskrift av        östra Finland.
29860: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen un-           Universiteten, speciellt Joensuu universitet,
29861: dertecknade spörsmål nr 427:                        har långa traditioner i forskningen i fjärrka-
29862:                                                     relska förhållanden bl.a. i samarbete med uni-
29863:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       versitetet i Petroskoj. Utbytet av lärare och
29864:        att i den andra av de fjärrkarelska          studerande håller på att utökas mellan univer-
29865:        byarna i Suomussalmi inrätta en forsk-       siteten. Även museiverket och landskapsmuseet
29866:        ningsenhet som undersöker den fjärrka-       har ingående forskat i den fjärrkarelska tradi-
29867:        relska kulturen?                             tioneo i Karelen på bägge sidor av gränsen.
29868:                                                        Ä ven ortodoxin anknyter på många sätt tili
29869:     Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       den karelska kulturen. Utbildningen av orto-
29870: följande:                                           doxa präster är numera förlagd tili Joensuu
29871:     Byarna Kuivajärvi och Hietajärvi som avses      universitet och vid Valamo kloster finns ett
29872: i detta riksdagsspörsmål ingår i det initiativ om   omfattande bibliotek och en konserveringsan-
29873: åtgärder för att uttveckla de karelska byarna       stalt.
29874: som inlämnats tili undervisningsministeriet av         Vid undervisningsministeriet har återuppliv-
29875: Kajanalands och Norra Karelens region-              ningen av de karelska byarna ansetts vara en
29876: plansförbund och vissa gränskommuner. Initi-        viktig fråga och ministeriets avsikt är att tillsät-
29877: ativet har väckt den debatt som det hänvisas        ta en arbetsgrupp med uppgift att göra tilläggs-
29878: tili i det skriftliga spörsmålet. Det är ytterst    utredningar bl.a. om den fjärrkarelska tradi-
29879: motiverat att fästa uppmärksamhet vid forsk-        tioneo samt om andra åtgärder för att återupp-
29880: ningen i den karelska och fjärrkarelska kultu-      liva de karelska byarna.
29881: ren speciellt som i och med att de karelska            Undervisningsministeriet anser att möjlighe-
29882: byarna dör ut även en del av vår kultur skulle      terna att forska i fjärrkarelska förhållanden är
29883: dö.                                                 tiliräckliga och att själva forskningen är så
29884:     Vid Joensuu universitet har det sedan år        omfattande att det inte är ändamålsenligt att
29885: 1983 funnits en karelsk forskningsanstalt, vars     vid gränsen inrätta en särskild forskningsenhet
29886: uppgift är att bedriva forskning i karelsk          den fjärrkarelska kulturen i den form som
29887: kultur samt andlig och materiell utveckling i       föreslagits.
29888: 
29889:     Helsingfors den 29 juli 1988
29890: 
29891:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
29892:                                                1988 vp.
29893: 
29894: Kirjallinen kysymys n:o 428
29895: 
29896: 
29897: 
29898: 
29899:                                    Pohjanoksa ym.: Vammaisten koulunkäyntiavustajien lisäämi-
29900:                                      sestä
29901: 
29902: 
29903:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29904: 
29905:    Peruskouluikäisiä vammaisia on noin 4-7            momentin määrärahaa siten, että ylitys vastaa
29906: prosenttia ikäluokasta ja heistä 9-11 prosent-        50 päätoimisen koulunkäyntiavustajan palk-
29907: tia vaatii jonkinlaisia erityisjärjestelyjä koulus-   kaamiseen tarvittavaa valtionosuuden määrää.
29908: sa. Koulunkäynnin avustajat ovat vammaisille             166 kuntaa haki lupaa 642 uuden koulun-
29909: oppilaille ja opiskelijoille koulunkäynnin            käyntiavustajan palkkaamiseksi. Tämä merkit-
29910: avainhenkilöitä.                                      see, että vajausta koulunkäyntiavustajien toi-
29911:    Peruskoululain 51 §:n mukaan vaikeasti             minnassa on 759 000 tuntia, joka vastaa noin
29912: vammaisia oppilaita varten peruskoulussa voi          460 päätoimisen kouluavustajan toimintaa.
29913: kouluhallituksen luvalla ja opetusministeriön         Kouluhallituksen käytössä on vuonna 1988
29914: määräämin perustein olla koulunkäyntiavusta-          kouluavustajien palkkausta varten noin
29915: jia.                                                   177 600 tuntia, mikä vastaa 85 päätoimisen
29916:    Opetusministeriö on 24.4.1985 antanut kou-         tuntiavustajan toimintaa.
29917: lunkäyntiavustajien opettamisen perusteista              Kouluhallitus voi näin ollen hyväksyä vain
29918: päätöksen, jonka perustelumuistiaan sisältyvät        noin 20 prosenttia kuntien tekemistä hakemuk-
29919: mm. koulunkäyntiavustajan ottamista koske-            sista. Kouluhallitus on todennut vuoden 1989
29920: vat määrälliset perusteet vuosiksi 1985-87.           tulo- ja menoarvioesityksessä, että kuntien pe-
29921: Kouluhallituksen erityisopetustoimisto on il-         rustellun koulunkäyntiavustajan tarpeen huo-
29922: moittanut, että tämän nojalla koulunkäynti-           mioon ottaen tarvitaan vuonna 1989 aikaisem-
29923: avustajia on tähän mennessä otettu perus-             min myönnettyjen lupien perusteella toimivien
29924: kouluun yhteensä 460, kun lasketaan päätoimi-         koulunkäyntiavustajien lisäksi 70 päätoimista
29925: sina toimivat koulunkäyntiavustajat. Ottami-          tuntiopettajaa, jotka työskentelisivät 9,5 kuu-
29926: sessa on käytetty seuraavaa edellä mainitun           kautta vuodessa. Edellä esitetty 70 koulun-
29927: opetusministeriön päätöksen edellyttämää por-         käyntiavustajan lisäys vuodelle 1989 olisi kou-
29928: rastusta: Vuonna 1985 360 avustajaa, vuonna           luhallituksen käsityksen mukaan minimi, jon-
29929: 1986 lisäystä 50 avustajaa, vuonna 1987 lisäys-       ka varassa kuntien tarpeesta voitaisiin tyydyt-
29930: tä 50 avustajaa. Koulunkäyntiavustajat on an-         tää noin 50 prosenttia vuonna 1989.
29931: nettu kunnille pääsääntöisesti osa-aikaisina ja          Koulunkäyntiavustusjärjestelmä on tarkoi-
29932: osavuotisina. Osa-aikaisuus merkitsee 20-30           tukseen osoiteitujen varojen vähyyden vuoksi
29933: viikkotuntia ja osavuotisuus 9,5 kuukautta lu-        lähtenyt kankeasti liikkeelle. Jokaisella avusta-
29934:  kuvuodessa. Siitä huolimatta on kuntien ano-         jaa tarvitsevalla vaikeavammaisella pitäisi olla
29935: muksia jouduttu vuosittain hylkäämään yli 50          käytännössä mahdollisuus avustajan saami-
29936: prosenttia.                                           seen.
29937:    Vuoden 1988 menoarvioon kouluhallitus                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29938: esitti koulunkäyntiavustajatoiminnan määrälli-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
29939: seen lisäämiseen 100 päätoimisen avustajan            me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
29940: palkkausta vastaavaa valtionosuusmäärää, jo-          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
29941: ka oli 3 800 000 markkaa. Vuodelle 1988 vah-          sen:
29942: vistettuun budjettiin koulunkäyntiavustajien
29943: määrällisiin lisäyksiin ei kuitenkaan merkitty                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, että jokai-
29944: varoja. Opetusministeriö on maaliskuussa 1988                nen vammainen koululainen saa tarvit-
29945: oikeuttanut kouluhallituksen ylittämään tämän                semansa koulunkäyntiavustajan?
29946: 
29947: 280893T
29948: 2                               1988 vp. -   KK n:o 428
29949: 
29950: 
29951: 
29952:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1988
29953: 
29954:        Aino Pohjanoksa            Tellervo Renko          Riitta Uosukainen
29955:        Tuula Linnainmaa           Erkki Pystynen          Riitta Saastamoinen
29956:        Anna-Kaarina Louvo         Tapio Holvitie          Liisa Hilpelä
29957:        Lea Kärhä                  Keijo Jääskeläinen      Kalevi Lamminen
29958:                                      1988 vp. -      KK n:o 428                                       3
29959: 
29960: 
29961: 
29962: 
29963:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29964: 
29965:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        opetuksellisesti oikeansuuntaisena. Aikaisem-
29966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        min kehitysvammaisten laitoksissa annettu har-
29967: olette 16 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn            jaantumisopetus on saatu täysimääräisenä toi-
29968: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mimaan kunnan peruskoulussa, mikä on lisän-
29969: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        nyt koulunkäyntiavustajien tarvetta. Tämä ke-
29970: edustaja Aino Pohjanoksan ym. näin kuulu-            hitys on johtanut siihen, että koulunkäynti-
29971: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 428:            avustajien tarve on kasvanut 460 päätoimista
29972:                                                      avustajaa suuremmaksi.
29973:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, että jokai-
29974:        nen vammainen koululainen saa tarvit-            Kuten kysymyksessä todetaan, opetusminis-
29975:        semansa koulunkäyntiavustajan?                teriö maaliskuussa 1988 oikeutti kouluhallituk-
29976:                                                      sen ylittämään peruskoulun käyttökustannus-
29977:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ten valtionosuusmomentin määrärahaa siten,
29978: taen seuraavaa:                                      että ylitys vastaa 50 päätoimisen koulunkäynti-
29979:                                                      avustajan palkkaamiseen tarvittavaa valtion-
29980:    Kysymyksen perusteluosassa todetaan muun          osuutta. Nyt tämäkään lisäys ei tunnu riittä-
29981: ohella, että peruskoululain 51 §:n mukaan vai-       vän. Kouluhallitus on voinut hyväksyä vain
29982: keasti vammaisia oppilaita varten peruskoulus-
29983:                                                      25 OJo kuntien lukuvuodeksi 1988-89 esittä-
29984: sa voi kouluhallituksen luvalla ja opetusminis-
29985:                                                      mistä koulunkäyntiavustajan ottamista koske-
29986: teriön määräämin perustein olla koulunkäynti-        vista anomuksista. Tässä yhteydessä on kuiten-
29987: avustaja. Opetusministeriö on 24.4.1985 anta-        kin todettava, että tilanne ei kuitenkaan ole
29988: nut päätöksen koulunkäyntiavustajien ottami-
29989:                                                      niin huono kuin luvut osoittavat, koska kun-
29990: sen perusteista. Päätöksen perustelumuistioon
29991:                                                      tien anomukset osaksi koskevat myös sellaisia
29992: sisältyvät määrälliset perusteet vuosille 1985-
29993:                                                      vammaisia, joita ei ole pidettävä peruskoulu-
29994: 1987. Opetusministeriön päätöstä koulunkäyn-
29995:                                                      lain tarkoittamina vaikeavammaisina.
29996: tiavustajien ottamisen perusteista laadittaessa
29997: oli tiedossa vain silloisen ajankohdan kohtuul-         Hallitus pitää tärkeänä, että voimassa ole-
29998: linen tarve, joka arvioitiin 460 päätoimiseksi       vien koululakien sisältämät vammaisten kou-
29999: avustajaksi. Koska uuden peruskoululain eri-         lunkäyntioikeuksien ja koulunkäyntimahdolli-
30000: tyisopetuksen integrointia kunnan perus-             suuksien laajentamista koskevat periaatteet to-
30001: kouluun suosivia pyrkimyksiä ei siinä vaiheessa      teutuvat, eivätkä romutu koulunkäyntiavusta-
30002: pystytty arvioimaan, ei myöskään voitu ottaa         jien palkkaukseen tarvittavien suhteellisen
30003: huomioon koulunkäyntiavustajatoiminnan pii-          pienten lisäresurssien puutteeseen. Tämän
30004: leviä tarpeita ja kehittämistavoitteita. Viime       vuoksi hallitus tiiviisti seuraa tilanteen kehitty-
30005: vuosien aikana valtion vammaisten lasten kou-        mistä ja aikoo pyytää kouluhallitukselta koko-
30006: luista on yhä suurempi määrä lapsia siirtynyt        naissuunnitelman, jonka mukaan vallitseva re-
30007: oman kuntansa peruskoulun erityisopetukseen.         surssien jälkeenjääneisyys voidaan pysyvästi
30008: Tällaista kehitystä on pidettävä inhimillisesti ja   poistaa.
30009: 
30010:      Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1988
30011: 
30012:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
30013: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 428
30014: 
30015: 
30016: 
30017: 
30018:                               Till Riksdagens Herr Talman
30019: 
30020:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        la. En sådan utveckling måste anses vara
30021: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         mänskligt och pedagogiskt riktig. Den trä-
30022: av den 16 juni 1988 till vederbörande medlem        ningsundervisning som tidigare gavs i anstalter
30023: av statsrådet översänt avskrift av följande av      för utvecklingsstörda har nu i sin helhet börjat
30024: riksdagsledamot Aino Pohjanoksa m.fl. under-        fungera inom den kommunala grundskolan,
30025: tecknade spörsmål nr 428:                           vilket har ökat behovet av skolgångsbiträden.
30026:                                                     Denna utveckling har lett tili att behovet av
30027:          Vad ämnar Regeringen göra för att          skolgångsbiträden har växt och är större än
30028:        varje handikappad skolelev skall få det      460 biträden i huvudsyssla.
30029:        skolgångsbiträde som han/hon behö-
30030:        ver?                                           Såsom konstateras i spörsmålet, berättigade
30031:                                                     undervisningsministeriet i mars 1988 skolstyrel-
30032:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sen att överskrida anslaget under statsadelsmo-
30033: samt anföra följande:                               mentet för grundskolans driftskostnader så, att
30034:                                                     överskridningen motsvarar den statsandel som
30035:    1 motiveringen till spörsmålet konstateras       behövs för avlönande av 50 skolgångsbiträden
30036: bl.a. att det enligt 51 § grundskolelagen för
30037:                                                     i huvudsyssla. Nu tycks inte heller denna ök-
30038: svårt handikappade elever med tillstånd av
30039:                                                     ning räcka till. Skolstyrelsen har kunnat god-
30040: skolstyrelsen och på grunder som undervis-
30041:                                                     känna endast 25 OJo av de ansökningar om
30042: ningsministeriet fastställer i grundskolan kan
30043:                                                     skolgångsbiträden som kommunerna har fram-
30044: finnas skolgångsbiträden. Undervisningsminis-
30045:                                                     lagt för läsåret 1988-89. 1 detta sammanhang
30046: teriet har 24.4.1985 utfärdat ett beslut om
30047:                                                     måste det dock konstateras att situationen inte
30048: grunderna för anställande av skolgångsbiträ-
30049:                                                     är så dålig som siffrorna ger vid handen,
30050: den. 1 det PM som motiverar beslutet anges de
30051:                                                     eftersom kommunernas ansökningar delvis
30052: kvantitativa grunderna för åren 1985-1987.
30053:                                                     också gäller handikappade som inte kan anses
30054: Då undervisningsministeriets beslut om grund-
30055:                                                     vara sådana svårt handikappade som avses i
30056: erna för anställande av skolgångsbiträden utar-
30057:                                                     grundskolelagen.
30058: betades kände man bara till det skäliga behov
30059: som förelåg vid den tidpunkten, vilket upp-            Regeringen anser det viktigt, att de principer
30060: skattades till 460 biträden i huvudsyssla. Efter-   som ingår i gällande skollagar om att utvidga
30061: som man inte då visste att räkna med de             rätten och möjligheterna till skolgång för han-
30062: strävanden att integrera specialundervisningen      dikappade kan följas och att detta inte omin-
30063: i den kommunala grundskolan som ingår i den         tetgörs på grund av bristen på de jämförelsevis
30064: nya grundskolelagen kunde man inte heller           små tilläggsresurser som behövs för avlönande
30065: beakta de dolda behoven av skolgångsbiträden        av skolgångsbiträden. Därför följer regeringen
30066: eller målsättningen för utvecklingen. Under de      noga hur situationen utvecklas och har för
30067: senaste åren har allt fler av barnen i statens      avsikt att be skolstyrelsen om en helhetsplan,
30068: skolor för handikappade övergått till speci-        enligt viiken man för gott kan avhjälpa den
30069: alundervisning i sin egen kommuns grundsko-         rådande eftersläpningen i resurserna.
30070: 
30071:     Helsingfors den 29 juli 1988
30072: 
30073:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
30074:                                               1988 vp.
30075: 
30076: Kirjallinen kysymys n:o 429
30077: 
30078: 
30079: 
30080: 
30081:                                  Rajamäki:     Yksityismetsälain soveltamisongelmien vähentämi-
30082:                                     sestä
30083: 
30084: 
30085:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30086: 
30087:    Julkisuudessa on viime aikoina käsitelty         henkilöitä, joilla ei välttämättä ole itsellään
30088: useita yksityismetsälain soveltamisesta synty-      riittävää tietoa metsänhoidosta. Myöskään
30089: neitä oikeustapauksia. Näissä metsäoikeuden-        maanviljelijät eivät enää voi olla varmoja siitä,
30090: käynneissä on kysymys lähinnä siitä, miten          kuinka metsää tulisi hoitaa koulukuntaerojen
30091: yksityinen metsänomistaja saa metsäänsä käyt-       ollessa edellä esitetyllä tavalla suuret.
30092: tää ja miten laissa esitetty viranomaismenettely       Asiaa tulisikin pystyä selkeyttämään siten,
30093: toteutetaan, kun metsänhakkuista aiheutuu           että edellä kuvatuilta metsäoikeudenkäynneiltä
30094: vaaraa metsän uudistumiselle.                       vältyttäisiin ja yksityismetsän omistajilla olisi
30095:    Erimielisyys syntyy yleensä piirimetsälauta-     olemassa riittävä tieto ja varmuus siitä, kuinka
30096: kunnan ja yksityisen metsänomistajan välillä        heidän tulee metsäänsä hoitaa.
30097: siitä, onko metsän luontainen uudistuminen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30098: joutunut vaaraan, koska hakkuussa metsän            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30099: uudistamiseen tarvittava valtapuusto on hävi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30100: tetty määräalalta, ja toisaalta siitä, onko kel-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30101: vollista metsää käsitelty tavalla, joka on risti-
30102: riidassa sen järkevän kasvattamisen kanssa.                   Onko Hallitus tietoinen yksityisten
30103: Erityisen ongelmalliseksi asian tekee se, että              metsänomistajien kannalta kiusallisten
30104: metsänhoidon osalta on olemassa selvät koulu-               yksityismetsälain soveltamista koske-
30105: kuntaerot siitä, miten metsänhoitoa tulee to-               vien riitaisuuksien syntymisestä sekä
30106: teuttaa.                                                    voimakkaista koulukuntaeroista met-
30107:    Koulukunnissa äärilaitoja edustavat avohak-              sänhoidossa, ja
30108: kuiden ja maan muokkauksen suorittaminen                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30109: sekä luontaisena pidetty yksittäisten puiden                ryhtyä tilanteen selkeyttämiseksi ja var-
30110: harvennushakkuu. Yksityisistä metsänomista-                 mistamiseksi, jotta jatkossa voidaan
30111: jista yhä suurempi osa on kaupungissa asuvia                välttyä näiltä oikeudenkäynneiltä?
30112: 
30113:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1988
30114: 
30115:                                             Kari Rajamäki
30116: 
30117: 
30118: 
30119: 
30120: 280878C
30121: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 429
30122: 
30123: 
30124: 
30125: 
30126:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30127: 
30128:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sälaki antaa huomattavassa maann harkinta
30129: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        valtaa metsälautakunnalle ja sen palveluksessl
30130: olette 16 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn            oleville toimihenkilöille.
30131: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Kun metsälautakuntien tehtävänä on lainvai
30132: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vonnan ohella myös metsänhoidon ja yleens~
30133: edustaja Rajamäen näin kuuluvasta kirjallises-       yksityismetsätalouden edistäminen, on eräiss~
30134: ta kysymyksestä n:o 429:                             tapauksissa toimihenkilöiltä ilmeisesti hämär
30135:                                                      tynyt rajanveto sen välillä, mitä yksityismetsä
30136:          Onko Hallitus tietoinen yksityisten
30137:                                                      laki velvoittaa ja mitkä metsänhoidolliset toi·
30138:        metsänomistajien kannalta kiusallisten
30139:                                                      menpiteet kuuluvat metsänomistajan harkin·
30140:        yksityismetsälain soveltamista koske-
30141:                                                      nassa oleviin "hyvän metsänhoidon" vaihtoeh·
30142:        vien riitaisuuksien syntymisestä sekä
30143:                                                      toihin. Edellä mainittua käsitteiden hämärty·
30144:        voimakkaista koulukuntaeroista met-
30145:                                                      mistä on edesauttanut se, että keskusmetsälau·
30146:        sänhoidossa, ja
30147:                                                      takuntien metsälautakunnille antamat metsär
30148:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        käsittelyohjeet ovat olleet lähinnä neuvonnass~
30149:        ryhtyä tilanteen selkeyttämiseksi ja var-     käytettäväksi tarkoitettuja ohjeita eivätkä yksi·
30150:        mistamiseksi, jotta jatkossa voidaan          tyismetsälain valvontaohjeita, jotka ovat erilli·
30151:        välttyä näiltä oikeudenkäynneiltä?            sinä puuttuneet.
30152:                                                         Metsänhoidon linjasta käytävä keskustelu,
30153:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           jota osaltaan ovat tutkijoiden erilaiset käsityk-
30154: taen seuraavaa:                                      set ylläpitäneet, liittyy enemmänkin metsän·
30155:    Vuosittain hakataan metsää puunmyyntitar-         omistajien neuvontaan kuin yksityismetsälain
30156: koituksessa useilla kymmenillä tuhansilla tiloil-    valvontaan. Kun selkeäpiirteistä metsän uudis-
30157: la. Metsän hakkuu on johtanut yksityismetsä-         tamista avohakkuulla sekä kasvatettavan met-
30158: lain mukaisen katselmuksen pitämiseen vuosit-        sän uudistamista avohakkuulla ja kasvatetta-
30159: tain noin 100 tapauksessa, mikä on 1-2 pro-          van metsän järjestelmällistä harventamista tar-
30160: millea hakkuiden lukumäärästä. Metsälauta-           koittava metsien käsittelytapa on ollut yleisesti
30161: kunnan ja metsänomistajan erimielisyys met-          käytössä vasta 1950- ja 1960-luvuilta lähtien ja
30162: sän käsittelystä eli siitä, onko kysymyksessä        kun käytännön toimintatavat ovat kulkeneet
30163: metsän hävittäminen, on johtanut edelleen            useinkin tutkimustoiminnan edellä, on taval-
30164: asian käsittelyyn alioikeudessa noin 10 tapauk-      laan luonnollista, että metsän käsittely- ja hoi-
30165: sessa vuodessa. Määrälliseltä ja muodolliselta       tomenetelmistä käydään sekä tieteellistä että
30166: kannalta katsottuna yksityismetsälain valvonta       käytännönläheistä keskustelua. Tämä tullee
30167: on toteutunut varsin tyydyttävällä tavalla eikä      jossain määrin jatkumaan ainakin siihen saak-
30168: ole merkittävästi rasittanut oikeuslaitosta.         ka, kunnes metsäntutkimuksessa löytyy koh-
30169:    Käytännön tasolla metsien käsittelyyn, met-       tuullinen yksimielisyys kuhunkin tilanteeseen
30170: sänhoidon edistämiseen ja yksityismetsälain          sekä ekologiselta että taloudelliselta kannalta
30171: valvontaan on liittynyt sekä periaatteellisia että   sopivasta metsän hakkuu- ja hoitomenetelmäs-
30172: käytännöllisiä vaikeuksia. Ensinnäkin metsä-         tä. Vain joissakin yksityistapauksissa metsän-
30173: luonnon moninaisuus ja vaihtelevat paikalliset       hoidon linjakysymykset ovat yksityismetsälain
30174: olosuhteet aiheuttavat sen, ettei ole mahdollis-     valvonnassa johtaneet ristiriitoihin metsälauta-
30175: ta eikä tarkoituksenmukaistakaan laatia kovin        kunnan ja metsänomistajan välillä. Yksityis-
30176: yksityiskohtaisia säännöksiä ja määräyksiä           metsälain antaman harkintavallan vuoksi on
30177: metsien käsittelystä, vaan ratkaisut on pää-         näissä tapauksissa tullut useinkin esille valitet-
30178: sääntöisesti tehtävä metsässä paikan päällä,         tavia arvovaltanäkökohtia.
30179: jossa paikalliset olosuhteet voidaan parhaiten          Metsälautakuntalaitosta koskevan lain uu-
30180: ottaa huomioon. Tässä suhteessa yksityismet-         distamisen yhteydessä, johon liittyi myös ny-
30181:                                      1988 vp. -     KK n:o 429                                      3
30182: 
30183: kyisten metsälautakuntien perustaminen, uu-         kutus metsälautakuntien toimihenkilöiden pää-
30184: distettiin metsälakien toimeenpanoon liittyvää      töksiin yksityismetsälain valvonnassa.
30185: katselmustoimitusta sekä asiantuntemuksen et-
30186:                                                        Julkishallinnon     norminantoperiaatteiden
30187: tä katselmusmenettelyn piiriin tulevien asioiden
30188:                                                     kannalta on pidettävä epätyydyttävänä tilan-
30189: laajentamisen suuntaan. Keskusmetsälautakun-        teena, että yksityismetsälain valvontaohjeet
30190: nista ja metsälautakunnista annetun lain voi-
30191:                                                     puuttuvat, jolloin suositusluonteisia metsän
30192: maan tullessa 1.5.1987 perustettiin kunkin met-     käsittely- ja hoito-ohjeita saatetaan käyttää
30193: sälautakunnan alueelle katselmustoimikunta,
30194:                                                     epätarkoituksenmukaisesti myös yksityismetsä-
30195: jonka puheenjohtajan määrää maa- ja metsä-
30196:                                                     lain valvonnassa. Maa- ja metsätalousministe-
30197: talousministeriö. Katselmustoimikuntaan kuu-
30198:                                                     riö on kiinnittänyt tähän huomiota mm. vah-
30199: luu lisäksi metsänomistajajärjestön nimeämä         vistaessaan metsälautakuntalaitoksen kuluvan
30200: henkilö, metsälautakunnan toimihenkilö sekä         vuoden toimintasuunnitelmat. Ministeriö on
30201: kaksi kunnan nimeämää uskottua miestä. Yk-
30202:                                                     pitänyt tarpeellisena, että keskusmetsälauta-
30203: sityismetsälain 1.12.1987 voimaan tulleella         kunnat, joiden tehtäviin asia kuuluu, antavat
30204: muutoksella annettiin yksityismetsälain mu-         erikseen neuvonnan apuvälineenä käytettävät
30205: kaisten katselmusten pitäminen em. toimikun-
30206:                                                     metsänhoito-ohjeet ja erikseen yksityismetsä-
30207: tien tehtäväksi. Samalla laajennettiin katsel-      lain valvontaohjeen. Tähän tähtäävä valmiste-
30208: musten asiapiiriä siten, että epäiltyjen metsän
30209:                                                     lutyö on vireillä keskusmetsälautakunnissa, ja
30210: hävitysasioiden lisäksi myös metsän hakkuu- ja      tarkoituksena on, että uudistetut ohjeet tulevat
30211: uudistamissuunnitelmaa koskevissa erimieli-
30212:                                                     käyttöön vuoden 1989 alusta.
30213: syyksissä tulee pitää katselmus, jos maanomis-
30214: taja on hakenut muutosta metsälautakunnan              Mikäli edellä mainittujen toimenpiteiden jäl-
30215: päätökseen.                                         keen ilmenee yksityismetsätaloutta häiritsevää
30216:    Katselmustoimikuntien perustamisen tarkoi-       epäselvyyttä yksityismetsälain toimeenpanossa,
30217: tuksena oli, että metsien käsittelyyn liittyvät     on maa- ja metsätalousministeriön mielestä
30218: asiat tulisivat pääsääntöisesti ratkaistuksi pai-   tarpeen tehdä tarkistuksia yksityismetsälakiin,
30219: kallisella tasolla ilman oikeudenkäyntejä ja        joka yleispiirteisesti tarkastellen on osoittautu-
30220: että asiantuntemukseltaan laajennetulla katsel-     nut tarkoituksenmukaiseksi myös nykyisessä
30221: mustoimikunnalla olisi ennalta ehkäisevä vai-       yksityismetsätalouden kehitysvaiheessa.
30222: 
30223:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1988
30224: 
30225:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
30226: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 429
30227: 
30228: 
30229: 
30230: 
30231:                               Till Riksdagens Herr Talman
30232: 
30233:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skogar skogsnämnden och de funktionärer som
30234: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          tjänstgör där prövningsrätt i betydande grad.
30235: av den 16 juni 1988 tili vederbörande medlem            Då det vid sidan av övervakningen av lagar
30236: av statsrådet översänt avskrift av följande av       också är skogsnämndernas uppgift att främja
30237: riksdagsman Rajamäki undertecknade spörs-            den privata skogshushållningen i allmänhet,
30238: mål nr 429:                                          har funktionärernas gränsdragning i vissa fall
30239:                                                      uppenbarligen utsuddats mellan vad lagen om
30240:           Är Regeringen medveten om de för           enskilda skogar förpliktar och vilka åtgärder
30241:        privata skogsägare pinsamma stridighe-        inom skogsvården som hör tili de alternativ för
30242:        ter som uppstår vid tiliämpningen av          "god skogsvård" som skogsägaren kan över-
30243:        lagen om enskilda skogar samt de mar-         väga. En bidragande orsak tili att ovan nämn-
30244:        kanta skillnaderna mellan olika skolin-       da begrepp har utsuddats är att de direktiv för
30245:        riktningar inom skogsvården och               skogshantering som centralskogsnämnden har
30246:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       gett skogsnämnderna i det närmaste har varit
30247:        ta för att göra situationen klarare och       avsedda att användas för rådgivning och inte
30248:        för att säkra att vi i fortsättningen kan     att användas som direktiv för övervakning av
30249:        undvika dessa rättegångar?                    lagen om enskilda skogar, vilka inte har utfär-
30250:                                                      dats särskilt.
30251:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Diskussionen om skogsvårdens linje, som
30252: samt anföra följande:                                har upprätthållits av forskarnas olika åsikter,
30253:                                                      anknyter mer tili rådgivning för skogsägare än
30254:    Årligen avverkas skog för virkesförsäljning       tili övervakning av lagen om enskilda skogar.
30255: på många tiotusentals lägenheter. Skogsav-           Eftersom en skogshantering som går ut på
30256: verkningen har lett tili att det verkställs syn      tydlig föryngring av skogen genom kalhugg-
30257: enligt lagen om enskilda skogar i ca 100 fall        ning och systematisk gallring av växande skog
30258: årligen, vilket är 1-2 promille av antalet           har varit i allmänt bruk först sedan 1950- och
30259: avverkningar. Skogsnämndens och skogsäga-            1960-talen, och eftersom de praktiska metoder-
30260: rens oenighet om skogshanteringen, dvs. huru-        na ofta också har legat före forskningsverk-
30261: vida det är fråga om skogsskövling eller inte,       samheten, är det på sätt och vis naturligt att
30262: har ytterligare lett tili behandling vid en under-   skogshanterings- och skogsvårdsmetoder dis-
30263: rätt i ca 10 fall årligen. Ur kvantitativ och        kuteras både på vetenskaplig och praktisk ni-
30264: formell synvinkel har övervakningen av lagen         vå. Det här kommer i viss mån att fortsätta
30265: om enskilda skogar förvekligats på ett mycket        åtminstone tilis det inom skogsforskningen
30266: tilifredsställande sätt och har inte anmärk-         uppnås rimlig enighet om en både ur ekologisk
30267: ningsvärt ansträngt rättsväsendet.                   och ekonomisk synpunkt lämplig skogsavverk-
30268:    1 praktiken har både principiella och praktis-    nings- och skogsvårdsmetod för varje situa-
30269: ka svårigheter varit förknippade med skogs-          tion. Endast i några enskilda fall har linjefrå-
30270: hantering, befrämjande av skogsvården och            gorna inom skogsvården vid övervakningen av
30271: övervakningen av lagen om enskilda skogar.           lagen om enskilda skogar lett tili konflikter
30272: Först och främst gör skogarnas mångfald och          mellan skogsnämnden och skogsägaren. Den
30273: varierande lokala förhållanden att det är omöj-      prövningsrätt som lagen om enskilda skogar
30274: ligt och inte heller ändamålsenligt att utarbeta     ger har i dessa fall ofta varit orsak tili att
30275: mycket detaljerade föreskrifter och bestämmel-       beklagliga auktoritetsaspekter har kommit med
30276: ser för skogshantering. I allmänhet bör beslu-       i bilden.
30277: ten fattas i skogen på ort och ställe där det            1 samband med att lagen om skogsnämnder
30278: allra bäst går att beakta de lokala förhållan-       refomerades, vilket också innebar att de nuva-
30279: dena. 1 detta avseende ger lagen om enskilda         rande skogsnämnderna inrättades, förnyades
30280:                                    1988 vp. -     KK n:o 429                                     5
30281: 
30282: den syneförrättning som hör samman med               Med tanke på principerna för den offentliga
30283: verkställandet av skogslagarna i en sådan rikt-   förvaltningens normgivning bör det anses vara
30284: ning att båda sakkunskapen och kretsen av         otillfredsställande att det saknas direktiv för
30285: ärenden som kan räknas höra tili förfarandet      övervakning av lagen om enskilda skogar, ty
30286: vid syn utvidgades. Då lagen om centralskogs-     skogshanterings- och skogsvårdsdirektiven,
30287: nämnder och skogsnämnder trädde i kraft           som fungerar som rekommendationer, kan
30288: 1.5.1987 tillsattes inom varje skogsnämnds om-    eventuellt användas på ett icke-ändamålsenligt
30289: råde en synenämnd, vars ordförande förordnas      sätt också vid övervakningen av lagen om
30290: av jord- och skogsbruksministeriet. Till syne-    enskilda skogar. Jord- och skogsbruksministe-
30291: nämnden hör dessutom en person som är             riet fäste uppmärksamhet vid detta bl.a. då det
30292: utsedd av organisationen för skogsägarna, en      fastställde skogsnämndsinstitutionens verksam-
30293: funktionär i skogsnämnden samt två av kom-        hetsplaner för innevarande år. Ministeriet har
30294: munen utsedda gode män. I och med att en          ansett det vara nödvändigt att centralskogs-
30295: ändring av lagen om enskilda skogar trädde i      nämnderna, tili vilkas uppgifter ärendet hör,
30296: kraft 1.12.1987 gavs verkställandet av syn i      utfärdar skogsvårdsdirektiv som skall använ-
30297: enlighet med lagen om enskilda skogar i upp-      das som hjälpmedel vid rådgivning skilt från
30298: drag åt ovan nämnda nämnder. Samtidigt ut-        direktiven för övervakning av lagen om enskil-
30299: vidgades kretsen för syneförrättningarna så att   da skogar. Ett beredningsarbete som syftar tili
30300: det utöver i sådana ärenden där det misstänks     detta pågår i centralskogsnämnderna och av-
30301: att skogsskövling har skett dessutom bör          sikten är att de förnyade direktiven tas i bruk i
30302: förrättas syn då det har uppstått meningsskilj-   början av år 1989.
30303: aktigheter beträffande skogsavverknings- och         Ifall det efter ovan nämnda åtgärder före-
30304: föryngringsmetoder ifall markägaren har sökt      kommer sådana oklarheter i verkställandet av
30305: om ändring i skogsnämndens beslut.                lagen om enskilda skogar vilka inverkar stö-
30306:    A vsikten med tillsättandet av synenämnder     rande på privatskogsbruket är det enligt jord-
30307: var att ärenden som hänför sig tili skogshante-   och skogsbruksministeriets åsikt skäl att göra
30308: ring i regel skulle avgöras på lokal nivå utan    ändringar i lagen om enskilda skogar, som
30309: rättegång. Dessutom skulle synenämnden med        betraktad i stora drag har visat sig vara ända-
30310: sin utvidgade sakkunskap ha en förebyggande       målsenlig också i det utvecklingsskede pri-
30311: inverkan på de beslut som fattas av funktionä-    vatskogsbruket nu befinner sig i.
30312: rerna i skogsnämnderna vid övervakningen av
30313: lagen om enskilda skogar.
30314: 
30315:     Helsingfors den 20 juli 1988
30316: 
30317:                                              Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
30318: 1
30319: 1
30320:  1
30321:   1
30322:   1
30323:    1
30324:     1
30325:     1
30326:      1
30327:       1
30328:       1
30329:        1
30330:         1
30331:         1
30332:          1
30333:           1
30334:           1
30335:            1
30336:             1
30337:             1
30338:              1
30339:               1
30340:               1
30341:                1
30342:                 1
30343:                 1
30344:                  1
30345:                   1
30346:                   1
30347:                    1
30348:                                              1988 vp.
30349: 
30350: Kirjallinen kysymys n:o 430
30351: 
30352: 
30353: 
30354: 
30355:                                  Elo ym.: Pienyrittäjien lomatyöryhmän ehdotusten toteuttami-
30356:                                     sesta
30357: 
30358: 
30359:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30360: 
30361:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 26.11.    lomarahaoikeuden ulkopuolelle osan pienyrit-
30362: 1986 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin         täjistä, kuten maatalousyrittäjäin eläkelain
30363: selvittää voimassa olevan pienyrittäjän vuosilo-   mukaan vakuutetut kalankasvattajat, kasvi-
30364: majärjestelmän puutteet ja kehittämistarpeet,      huoneviljelijät sekä maatilamatkailun harjoit-
30365: tehdä ehdotuksensa siitä, millä tavalla omaa       tajat.
30366: työtään tekeville yrittäjille ja ammatinharjoit-      Lisäksi työryhmä esitti, että enimmäisvuosi-
30367: tajille voitaisiin nykyistä paremmin järjestää     tulon määrää korotettaisiin asteittain siten,
30368: mahdollisuus vuosiloman pitämiseen sekä siitä,     että sen määrää nostettaisiin vuonna 1988 50
30369: millä tavalla myös sijaisavun saanti voitaisiin    prosentilla lomakauden 1986/87 tasosta sekä
30370: tälle väestönosalle turvata. Edelleen työryhmän    vuonna 1989 edelleen 50 prosentilla, minkä
30371: tuli selvittää ehdotuksensa taloudelliset vaiku-   jälkeen sitä työryhmän mielestä tulisi perus-
30372: tukset. Pienyrittäjien lomatyöryhmä sai työnsä     tasaltaan edelleen korottaa siten, että kaikkien
30373: valmiiksi 31.3.1987.                               sellaisten pienyrittäjien lomarahaoikeus turvat-
30374:    Työryhmä totesi, että järjestelmän ongelma-     taisiin, joilla ei työryhmän ehdotusten toteu-
30375: kohtina olivat toiminnan rahoitus sekä eräät       duttuakaan ole mahdollisuutta irrottautua yri-
30376: lomarahaoikeutta koskevat rajoitukset. Näistä      tystoiminnastaan vuosilomansa ajaksi ilman
30377: keskeisimpänä työryhmä piti enimmäisvuositu-       vuosilomarahaa. Työryhmä ehdotti pienyrit-
30378: lorajan alhaisuutta, koko edellisen kalenteri-     täjätomalaista kumottavaksi säädökset, jotka
30379: vuoden työssäoloa koskevaa vaatimusta sekä         rajoittavat pienyrittäjän oikeutta vuosilomara-
30380: perheen ulkopuolisia palkattuja työntekijöitä      haan joko sen vuoksi, että hänellä on oikeus
30381: koskevaa rajoitusta. Lisäksi työryhmä kiinnitti    vuosilomaan jonkin muun lain nojalla taikka
30382: huomiota siihen, ettei vuosilomaa ole pidennet-    että hänellä on palveluksessaan perheen ulko-
30383: ty koko järjestelmän olemassaolon aikana,          puolisia palkattuja työntekijöitä.
30384: vaan pienyrittäjän lomaoikeus on edelleen kuu-        Edelleen työryhmä ehdotti, että pienyrit-
30385: si työpäivää, kun se esimerkiksi maatalousyrit-    täjien vuosilomaa pidennettäisiin asteittain si-
30386: täjille on kasvanut vuoden 1974 kuudesta työ-      ten, että se vuonna 1988 olisi 12 työpäivää.
30387: päivästä 17 työpäivään vuonna 1987.                Tämän jälkeen sitä ehdotettiin pidennettäväksi
30388:    Pienyrittäjien vuosilomarahatoiminnan ra-       vuosittain kolmella työpäivällä, kunnes se olisi
30389: hoitukseen liittyvät ongelmat poistuivat loma-     saavuttanut maatalousyrittäjäin vuosiloman pi-
30390: kaudesta 1987-1988, koska valtion vuoden           tuuden, minkä jälkeen sitä olisi tarkoitus kehit-
30391: 1987 tulo- ja menoarviossa toimintaan varattu      tää samalla tavalla kuin maatalousyrittäjäin
30392: määräraha muutettiin arviomäärärahaksi.            vuosilomaa. Työryhmä esitti myös lomarahan
30393:    Työryhmä ehdotti pienyrittäjän käsitettä tar-   määrän määrittämistä maatalousyrittäjäin vuo-
30394: kennettavaksi siten, että eräät nyt toiminnan      silomatoiminnan lomituspäiväkustannusten pe-
30395: ulkopuolella olevat yrittäjät voisivat tulla lo-   rusteella.
30396: marahatoiminnan piiriin. Nykyinen pienyrit-           Työryhmä teki myös ehdotuksen pienyrit-
30397: täjän vuosilomarahalain määrittely henkilöstä,     täjien lomitustoiminnan kokeilemisesta. Työ-
30398: jota voidaan pitää pienyrittäjänä, on osoittau-    ryhmä ehdotti lomitustoiminnan kokeilun
30399: tunut käytännössä puutteelliseksi. Laissa mai-     aloittamista 20 kunnassa, jotka valittaisiin si-
30400: nitut eläkevakuutusjärjestelmät, joiden mu-        ten, että ne edustaisivai maan eri alueita ja
30401: kaan yrittäjän tulee olla vakuutettu, rajaavat     olisivat kooltaan sekä elinkeinorakenteeltaan
30402: 
30403: 280869S
30404: 2                                       1988 vp. -       KK n:o 430
30405: 
30406: erilaisia. Kokeilu koskisi sekä vuosiloman että          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
30407: sijaisavun järjestämistä. Kokeilun tarkoitukse-          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
30408: na olisi selvittää, millaisille yrittäjille ja yrittä-   sen:
30409: järyhmille lomitus parhaiten olisi järjestettävis-
30410: sä sekä minkälaisin perustein lomittaja voitai-
30411: siin palkata ja lisäksi, millainen maksujärjes-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
30412: telmä parhaiten sopisi pienyrittäjälomituksiin.                 ryhtynyt tai aikoo ryhtyä pienyrittäjien
30413:                                                                 lomaetuuksien parantamiseksi pienyrit-
30414:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-                 täjien lomatyöryhmän ehdottarualla ta-
30415: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-                  valla?
30416: 
30417:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1988
30418: 
30419:           Mikko Elo                         Kari Rajamäki                 Kalevi Lamminen
30420:           Raimo Vuoristo                    Sakari Knuuttila              Timo Roos
30421:           Tuula Paavilainen                 Marja-Liisa Tykkyläinen       Heikki Rinne
30422:                                      1988 vp. -      KK n:o 430                                      3
30423: 
30424: 
30425: 
30426: 
30427:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30428: 
30429:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käynnistetty säädösvalmistelu pienyrittäjän
30430: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vuosilomarahasta annetun lain (408/77) osittai-
30431: olette 16 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn            seksi uudistamiseksi.
30432: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
30433: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Työryhmän ehdottaman lomituspalveluko-
30434:                                                      keilun toteuttamisen valmistelua varten sosiaa-
30435: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta
30436:                                                      lihallitus on tehnyt 60 kunnan lomalautakun-
30437: kysymyksestä n:o 430:
30438:                                                      nalle kyselyn. Siinä on kartoitettu pienyrittäjän
30439:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on          vuosilomarahaa hakeneiden ja saaneiden ikä-
30440:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä pienyrittäjien      ja ammattijakauma, verotettavan tulon määrä
30441:        lomaetuuksien parantamiseksi pienyrit-        sekä sitä, miten hakeneet jakautuvat elä-
30442:        täjien lomatyöryhmän ehdottarualla ta-        kevakuutusmuodoittain. Lisäksi kyselyssä on
30443:        valla?                                        selvitetty vuosilomarahahakemusten hylkäys-
30444:                                                      perusteita. Kyselyn tulokset sadaan käyttöön
30445:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kesän 1988 kuluessa.
30446: taen seuraavaa:                                         Sosiaali- ja terveysministeriö pitää pienyrit-
30447:    Pienyrittäjän vuosilomajärjestelmän puuttei-      täjien lomatyöryhmän ehdotuksia lähtökohta-
30448: ta ja kehittämistarpeita käsitellyt pienyrittäjien   na pienyrittäjien lomajärjestelyjen parantami-
30449: lomatyöryhmä sai työnsä valmiiksi maaliskuus-        seksi. Ehdotusten toteuttamisessa, esimerkiksi
30450: sa 1987. Tämän jälkeen ehdotuksista pyydet-          lomarahaan oikeutettujen yrittäjien piirin laa-
30451: tiin lausuntoja niiltä viranomaisilta sekä kun-      jentamisessa ja vuosiloman pidentämisessä,
30452: tien ja yrittäjien järjestöiltä, joiden toimialaan   olisi tarkoituksenmukaista edetä vaiheittain.
30453: yrittäjien vuosilomarahatoiminta liittyy. Työ-       Uudistuksen aikatauluun on tarkoitus ottaa
30454: ryhmän ehdotusten ja saatujen lausuntojen            kantaa vuotuisen tulo- ja menoarvion 'käsitte-
30455: pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä on        lyn yhteydessä.
30456: 
30457:     Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1988
30458: 
30459:                                                                          Ministeri Tarja Halonen
30460: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 430
30461: 
30462: 
30463: 
30464: 
30465:                               Till Riksdagens Herr Talman
30466: 
30467:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lagen om semesterpenning för småföretagare
30468: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         (408177).
30469: av den 16 juni 1988 till vederbörande medlem           För förberedelserna av genomförandet av
30470: av statsrådet översänt avskrift av följande av      det experiment med avbytarservice som före-
30471: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål        slagits av arbetsgruppen har socialstyrelsen
30472: nr 430:                                             ställt en förfrågan till semesternämnderna i 60
30473:                                                     kommuner. I denna enkät har man bland dem
30474:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-      som ansökt om och erhållit semesterpenning
30475:        git eller ämnar den vidta för att förbätt-   för småföretagare kartlagt ålders- och yrkes-
30476:        ra semesterförmånerna för småföreta-         fördelningen, det beskattningsbara beloppet
30477:        gare på det sätt som arbetsgruppen för       samt hur sökandena fördelar sig på de olika
30478:        småföretagarnas semester förutsätter?        pensionsförsäkringsformerna. Dessutom har i
30479:                                                     enkäten utretts grunderna för de avslagna an-
30480:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sökningarna om semesterpenning. Resultaten
30481: samt anföra följande:                               av enkäten blir tillgängliga under sommaren
30482:    Arbetsgruppen för småföretagarnas semes-          1988.
30483: ter, som behandlat bristerna och utvecklingsbe-        Social- och hälsovårdsministeriet utgår från
30484: hoven i semestersystemet för småföretagare,         de förslag som lämnats av arbetsgruppen för
30485: fick sitt arbete klart i mars 1987. Härefter        småföretagarnas semester i syfte att förbättra
30486: begärdes utlåtanden om förslagen av de myn-         semesterarrangemangen för småföretagare.
30487: digheter samt av de kommunala organisationer        Vid genomförandet av förslagen, t.ex. vid
30488: och företagarorganisationer till vilkas verksam-    utvidgandet av kretsen företagare som är be-
30489: hetsområde företagarnas semesterpennings-           rättigade till semesterpenning och vid en
30490: verksamhet hör. Utgående från arbetsgruppens        förlängning av semestern, vore det ändamåls-
30491: förslag och de utlåtanden som erhållits har         enligt att avancera stegvis. I samband med den
30492: social- och hälsovårdsministeriet inlett en         årliga budgetbehandlingen har man för avsikt
30493: författningsberedning i syfte att delvis revidera   att ta ställning till tidtabellen för reformen.
30494: 
30495:     Helsingfors den 18 juli 1988
30496: 
30497:                                                                         Minister Tarja Halonen
30498:                                              1988 vp.
30499: 
30500: Kirjallinen kysymys n:o 431
30501: 
30502: 
30503: 
30504: 
30505:                                  Väistö: Maaseutumatkailun kehittämisestä
30506: 
30507: 
30508:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30509: 
30510:   Maaseutumatkailu käsittää sekä maatila-             Alan yrittäjät ovat ilmaisseet huolensa vero-
30511: ~ttä mökkimatkailun näihin liittyvine ateria- ja   tuksellisista epäkohdista. Kiinteistöjen poisto-
30512: muine palveluineen. Kokonaisuudessaan tämän        oikeus on liian alhainen. Eräissä osissa maata
30513: matkailusektorin liikevaihdon arvioidaan ol-       on yrittäjille määrätty asuntotuloa siitä osasta
30514: leen noin 100 miljoonaa markkaa viime vuon-        vuotta, minkä mökki on ollut ilman asiakkai-
30515: aa.                                                ta. Varallisuusverotuksen osalta vuokramökke-
30516:    Maaseutumatkailun kehittäminen on nähty         jä tulisi kohdella samoin kuin maatilojen tuo-
30517: myönteisenä pyrittäessä laajentamaan maaseu-       tanto- tai talousrakennuksia.
30518: dun elinkeinovalikoimaa. Toiminnan harjoitta-         Ateriapalveluista määrättävä liikevaihtove-
30519: minen Juontuu parhaiten perheyrityksenä.           rotus uhkaa niitä yrittäjiä, joilla on majoitus-
30520:                                                    ja ravitsemisliikkeitä koskevan asetuksen (502/
30521:    Kehittämistoimia ovat hankaloittaneet voi-
30522:                                                    69) ylärajat ylittäviä asiakasmääriä satunnai-
30523: massa olevat elinkeinolaki ja asetus majoitus-     sesti tai jatkuvasti.
30524: ja ravitsemisliikkeistä. Vanhentunut lainsää-
30525: däntö ei anna riittäviä edellytyksiä maaseutulo-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30526: mailun yritystoiminnalle. Palveluita tuottavat     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30527: maaseutulomayrittäjät ja yritystoiminnan aJoi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30528: tusta suunnittelevat joutuvat turvautumaan         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30529: kannattavuudeltaan heikkoihin ratkaisuihin.                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30530: Yritykset pysyvät pieninä.                                ryhtyä maaseudun elinkeinovalikoiman
30531:    Myös palveluista tiedottaminen ulos asetetta-          kannalta tärkeän maaseutumatkailun
30532: vien kilpien ja tienvarsiopasteiden avulla on             kehittämiseksi ja alan yritystoiminnan
30533: käytännössä mahdotonta.                                   edellytysten parantamiseksi?
30534: 
30535:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1988
30536: 
30537:                                           Matti Väistö
30538: 
30539: 
30540: 
30541: 
30542: 2808820
30543: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 431
30544: 
30545: 
30546: 
30547: 
30548:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30549: 
30550:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Tämän lain nojalla on aikana 1.1.1987-
30551: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      31.3.1988 annettu avustusta n. 8,5 mmk 11C
30552: olette 16 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn          hankkeelle.
30553: kirjeenne n:o 1171 ohella lähettänyt valtioneu-       Maaseutuyrittäjät ovat kokeneet toimintansa
30554: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi    kehittämisen esteiksi mm. eräät verotukseen
30555: jäljennöksen kansanedustaja Väistön kirjalli-      liittyvät kysymykset, eräät majoitus- ja ravitse-
30556: sesta kysymyksestä n:o 431, jossa tiedustel-       misliikkeistä annetusta asetuksesta johtuvat
30557: laan:                                              määrälliset rajoitukset sekä TVH:n ohjeet
30558:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      maaseutulomakohteiden viitoituksessa. Kaikki
30559:        ryhtyä maaseudun elinkeinovalikoiman        nämä kysymykset ovat parhaillaan uudistetta-
30560:        kannalta tärkeän maaseutumatkailun          vana. Verotuksen osalta kysymys on lähinnä
30561:        kehittämiseksi ja alan yritystoiminnan      siitä, että vuokrattavien majoitustilojen poisto-
30562:        edellytysten parantamiseksi?                oikeus on sama (6 o/o) kuin asuinkäytössä ole-
30563:                                                    villa rakennuksilla eikä 10 % niin kuin talous-
30564:                                                    rakennuksilla. Vuokrattavan mökin kulutus on
30565:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         suurempi kuin omassa käytössä olevan, joten
30566: taen seuraavaa:                                    korkeampi poistoprosentti olisi tältä pohjalta
30567:     Maaseutuloma on mitä tyypillisin suomalai-     paikallaan. Vaikeus on kuitenkin siinä, että
30568:  nen lomailumuoto. Siinä yhdistyvät monet          tällainen mökki on vuokrakäytössä keskimää-
30569: matkailun kehittämisen lähtökohdat: luonnon        rin n. 10 viikkoa vuodessa, eli muun ajan se on
30570: läheisyys, aktiivinen toiminta, perhekeskeisyys,   omistajan käytössä tai käyttämättä, jolloin
30571: toimeentulomahdollisuuksien lisääminen maa-        korkeampaan poistoprosenttiin ei olisi perus-
30572: seudulla sekä monien urbaanien ihmisten paluu      teita. Korkeampaa poistoprosenttia on esittä-
30573: juurilleen. Maatilalomailu on myös hyvä esi-       nyt mm. Maatalousverokomitea (1981:24)
30574: merkki siitä, että Suomesta löytyy myös hinta-     vuonna 1981. Seuraavan kerran asiaan otetta-
30575: tasoltaan edullisia lomanviettovaihtoehtoja.       neen kantaa verouudistuksen yhteydessä.
30576:     Maaseutulomailu onkin viime vuosina ollut         Voimassa olevassa majoitus- ja ravitsemis-
30577: selvästi kasvamassa sekä kysynnän että tarjon-     liikkeistä annetussa asetuksessa vuodelta 1969
30578: nan määrän ja laadun suhteen. Maaseutulo-          todetaan, että maaseudulla ansiotarkoituksessa
30579: mailun piiriin luetaan perinteinen täysi- ja       - täysihoidolla tai ilman - voi tarjota majoi-
30580: puolihoito maalaistalossa, itsepalvelulomat        tusta matkailijoille ilman elinkeinolupaa, jos
30581: mökeissä tai tarkoitukseen kunnostetuissa pi-      samanaikaisesti majoitettavien henkilöiden lu-
30582: hatuvissa, erilliset ateriapalvelut, leirikoulu,   kumäärä ei ylitä 25 henkilöä. Kauppa- ja
30583: lasten loma maalla, maatiloilla tuotettu ohjel-    teollisuusministeriön työryhmä on viime ke-
30584: moitu lomanvietto, pihalomailu teltoissa tai       vään aikana valmistellut uutta asetusta majoi-
30585: matkailuvaunuissa maalaistalon pihassa tai         tus- ja ravitsemisliikkeistä. Työn yhteydessä on
30586: ranta-alueella, retkeilymajatoiminta sekä ren-     kuultu myös maaseutulomajärjestöjen edusta-
30587: gasmatkat tilalta tilalle. Uutena lomailumuoto-    jia. Työ on aivan loppusuoralla, ja uusi asetus
30588: na kuuluu maaseutulomailun piiriin myös yö-        saataneen voimaan ensi syksyn aikana. Po.
30589: pyminen aamiaisineen ("bed and breakfast"),        säännöksen sisältöä arvioitaessa on kuitenkin
30590: jolloin majoitutaan maalaistalon päärakennuk-      lähdettävä siitä, että eri majoitusmuotoja koh-
30591: sessa tai mökeissä ja saadaan maalaistalolle       dellaan tasapuolisesti. Esimerkiksi viiden huo-
30592: ominainen tukeva aamiainen.                        neen hotelli, joka siis yleensä voi majoittaa 10
30593:    Valtio on tukenut maaseutulomailun inves-       henkilöä, tarvitsee aina elinkeinoluvan.
30594: tointeja vuoteen 1987 saakka yleisten aluepo-         Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettu kielto
30595: liittisten lakien nojalla, ja vuoden 1987 alusta   käyttää ulospäin näkyvää tiedotusta koskee
30596: tuki on perustunut maaseutuelinkeinolakiin.        kotimajoitusta, siis yhtä hyvin kaupungissa
30597:                                     1988 vp. -     KK n:o 431                                     3
30598: 
30599: kuin maaseudullakin. Tämä rajoitus ei enää         kien käytön elinkeinoluvalla toimiviin yrityk-
30600: sisälly nyt valmisteltuun asetusluonnokseen.       siin, mutta muissa kohteissa voidaan opastus-
30601: Muilta osin kohteiden viitoituksesta päättämi-     liikennemerkin sijasta käyttää tienviittaa.
30602: nen kuuluu tie- ja vesirakennuslaitokselle, jos-
30603: sa parhaillaan toimii työryhmä viitoitusohjei-       Edellä olevan perusteella totean, että kaikki
30604: den uudistamiseksi. Matkailuintressit ovat var-    kysymyksessä esitetyt asiat ovat eri tahoilla
30605: sin laajasti edustettuna työryhmässä. Nykyisin     valmisteilla ja tulossa päätökseen varsin no-
30606: voimassa olevat ohjeet rajaavat opastusmerk-       peassa aikataulussa.
30607: 
30608:     Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1988
30609: 
30610:                                                                     Ministeri Pertti Salolainen
30611: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 431
30612: 
30613: 
30614: 
30615: 
30616:                              Tili Riksdagens Herr Talman
30617: 
30618:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dan början av år 1987 har stödet baserats på
30619: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        lagen om landsbygdsnäringar. Med stöd av
30620: nr 1171 av den 16 juni 1988 tili vederbörande      denna lag gavs under tiden 1.1.1987-
30621: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     31.3.1988 ca 8,5 mmk i understöd åt 110
30622: jande av riksdagsman Väistö undertecknade          projekt.
30623: spörsmål nr 431:                                      Landsbygdsföretagarna har ansett bl.a. en
30624:                                                    del frågor i anslutning tili beskattningen, en del
30625:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          kvantitativa begränsningar tili följd av förord-
30626:         vidta för att utveckla den med tanke       ningen om härbärgerings- och förplägnadsrö-
30627:         på utbudet av näringsgrenar på lands-      relser samt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
30628:         bygden viktiga landsbygdsturismen          direktiv om utmärkningen av semestermål på
30629:         och för att förbättra förutsättningar-     landsbygden utgöra hinder för utvecklingen av
30630:         na för företagarverksamheten i bran-       deras verksamhet. Alla dessa frågor genomgår
30631:         schen?                                     som bäst en reform. Vad gäller beskattningen
30632:                                                    är det främst fråga om att avskrivningsrätten
30633:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       för uthyrda härbärgeringsrum är densamma
30634: samt anföra följande:                              (6 o/o) som för bebodda byggnader och inte
30635:    Semester på landet är en av de mest typiska     10 % som för ekonomibyggnader. En stuga
30636: finländska semesterformerna. Här förenas           som hyrs ut utsätts för större slitage än en som
30637: många utgångspunkter då det gäller att utveck-     används av ägaren, vilket gör att en högre
30638: la turismen: närheten tili naturen, aktiv verk-    avskrivningsprocent på basis av detta vore
30639: samhet, koncentration på familjer, en utök-        motiverad. Svårigheten ligger emellertid däri
30640: ning av utkomstmöjligheterna på landsbygden        att en sådan stuga i medeltal hyrs ut ca 10
30641: samt många urbana människors återkomst tili        veckor under året, vilket gör att den under den
30642: sina rötter. Semester på en lantgård är ett bra    övriga tiden står tili ägarens förfogande eller
30643: exempel på att det i Finland även finns            outnyttjad, varvid det inte finns någon motive-
30644: förmånliga semesteralternativ.                     ring för en högre avskrivningsprocent. Bland
30645:    Efterfrågan och utbudet på landsbygdsse-        andra lantbruksskattekommitten föreslog år
30646: mester har klart vuxit under de senaste åren       1981 en högre avskrivningsprocent (1981:24).
30647: både kvalitativt och kvantitativt. Tili lands-     Ärendet torde tas upp på nytt i samband med
30648: bygdssemestern räknas traditionell hei- och        skattereformen.
30649: halvpension på lantgård, självservicesemester i       1 gällande förordning om härbärgerings- och
30650: stugor eller för ändamålet upprustade gårds-       förplägnadsrörelser från år 1969 konstateras
30651: stugor, separat måltidsservice, lägerskolor, se-   att man på landsbygden i förtjänstsyfte- med
30652: mester för barn på landet, på jordbrukslägen-      eller utan helpension - kan erbjuda härbärge-
30653: heter producerad semester med program, se-         ring åt turister utan näringstilistånd, ifall anta-
30654: mester i tält eller husvagn på lantgård eller på   let personer som samtidigt inlogeras inte över-
30655: stranden, vandrarhemsverksamhet samt rund-         stiger 25. En arbetsgrupp vid handels- och
30656: färder från gård tili gård. En ny form av          industriministeriet har under våren berett en ny
30657: semester på landsbygden är övernattning med        förordning om härbärgerings- och förpläg-
30658: frukost ("bed and breakfast"), varvid man          nadsrörelser. 1 samband med arbetet har också
30659: övernattar i huvudbyggnaden eller i en stuga       representanter för organisationerna för semes-
30660: som hör tili lantgården och får en för lantgår-    ter på landsbygden hörts. Arbetet är på slutra-
30661: dar typisk stadig frukost.                         kan och den nya förordningen torde träda i
30662:    Staten har understött investeringarna inom      kraft under hösten. Då innehållet i ifrågava-
30663: landsbygdssemestern tili år 1987 med stöd av       rande stadgande bedöms måste man emellertid
30664: de allmänna regionalpolitiska lagarna och se-      utgå ifrån att olika härbärgeringsformer be-
30665:                                     1988 vp. -     KK n:o 431                                     5
30666: 
30667: handlas likvärdigt. Tili exempel för ett hotell    arbetsgrupp som bäst på att förnya direktiven
30668: med fem rum, där man alltså i allmänhet kan        om vägskyltning. Turismintressena är i synner-
30669: inkvartera 10 personer, behövs alltid närings-     ligen stor utsträckning representerade i arbets-
30670: tilistånd.                                         gruppen. De nu gällande direktiven begränsar
30671:    Det i spörsmålet avsedda förbudet att använ-    användningen av upplysningsmärken tili före-
30672: da utåt synligt tillkännagivande om rörelsen       tag som verkar med näringstilistånd, men i
30673: gäller här bärgering i hem, alltså lika väl i      fråga om de övriga objekten kan vägskyltar
30674: staden som på landsbygden. Denna begräns-          användas i stället för upplysningsmärken.
30675: ning ingår inte i det utkast tili förordning som      På basis av ovanstående kan jag konstatera
30676: bereds nu. Tili övriga delar är det väg- och       att alla frågor som framställdes i spörsmålet
30677: vattenbyggnadsverket som skall besluta om          bereds som bäst på olika håll och att beslut
30678: vägskyltningen av turistmålen. Där håller en       kommer att fattas med det snaraste.
30679: 
30680:     Helsingfors den 21 juli 1988
30681: 
30682:                                                                      Minister Pertti Salolainen
30683:                                              1988 vp.
30684: 
30685: Kirjallinen kysymys n:o 432
30686: 
30687: 
30688: 
30689: 
30690:                                  Väistö: Maaseudun vesihuollon rahoittamisesta
30691: 
30692: 
30693:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30694: 
30695:    Kysymys vesihuollon järjestämisestä on en-      si säiliöautoilla, mikä tietää perheille melkoisia
30696: tistä polttavampi useissa maaseutukylissä.         vedenhankintakustannuksia.
30697: Puhdas vesi on elinehto niin asumisen kuin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30698: karjatalouden ja monien muidenkin maaseutu-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30699: elinkeinojen kannalta.                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30700:    Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on kymme-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30701: niä haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeita,
30702: joiden toteutuminen on kiinni valtion rahoi-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30703: tuksesta. Jopa talokohtaiset liittymät on ehdit-          siin maaseudun vesihuollon rahoituksen
30704: ty rakentaa valmiiksi syöttövesijohtoa odotet-            lisäämiseksi niin, että maaseutukylien
30705: taessa. Ja kaiken aikaa talouksissa tarvittava            kiireelliset vesihuoltohankkeet voidaan
30706: puhdas vesi joudutaan kuljettamaan esimerkik-             toteuttaa mahdollisimman pian?
30707: 
30708:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1988
30709: 
30710:                                            Matti Väistö
30711: 
30712: 
30713: 
30714: 
30715: 280874Y
30716: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 432
30717: 
30718: 
30719: 
30720: 
30721:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30722: 
30723:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tai 7 prosenttia. Lainan takaisinmaksuaika on
30724: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     7, 10, 12, 15 tai 20 vuotta. Maatilatalouden
30725: olette 16 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn         kehittämisrahaston varoista voidaan nykyisin
30726: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      myöntää vesihuoltolainoja vain maatilalaissa
30727: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tarkoitetulla ensimmäisellä vyöhykkeellä eli lä-
30728: edustaja Väistön näin kuuluvasta kirjallisesta    hinnä Pohjois- ja Itä-Suomessa. Muualla
30729: kysymyksestä n:o 432:                             maassa voidaan myöntää ainoastaan korkotu-
30730:                                                   kilainoja.
30731:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30732:                                                      Luottolaitosten varoista myönnettävistä
30733:        siin maaseudun vesihuollon rahoituksen
30734:                                                   eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/
30735:        lisäämiseksi niin, että maaseutukylien
30736:                                                   77) mukaisia korkotukilainoja voidaan antaa
30737:        kiireelliset vesihuoltohankkeet voidaan
30738:                                                   vedenhankinta- ja viemäröintilaitteiden raken-
30739:        toteuttaa mahdollisimman pian?
30740:                                                   tamiseen kunnalle, kuntainliitolle tai tarkoitus-
30741:                                                   ta varten perustetulle yhteisölle tai yhtymälle.
30742:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      Haja-asutusalueella korkotukilainan osuus on
30743: vasti seuraavaa:                                  enintään 75 % hyväksytyistä kustannuksista.
30744:    Haja-asutusalueella oli vuoden 1985 väestö-    Jos hankkeeseen on myönnetty vesihuoltoavus-
30745: ja asuntolaskennan mukaan vajaat 370 000          tusta, on lainan ja avustuksen yhteismäärä
30746: vakinaisessa käytössä olevaa asuinhuoneistoa,     60 % hyväksytyistä kustannuksista. Korkotu-
30747: joissa asui lähes 1 100 000 asukasta. Maa- ja     kilainalain mukaan luottolaitosten korkotuki-
30748: metsätalousministeriön asettama haja-asutus-      lainasta perimä korko saa olla enintään sen
30749: alueiden vesihuollon kehittämistyöryhmä ar-       koron suuruinen, jota luottolaitos yleisesti kul-
30750: vioi 30.12.1987 luovuttamassaan muistiossa,       loinkin soveltaa samanlaisiin tarkoituksiin
30751: että noin 180 000 taloudella eli lähes puolella   myönnettäviin lainoihin. Valtion tulo- ja me-
30752: haja-asutusalueiden talouksista on vedensaan-     noarvion käsittelyn yhteydessä päätetään kor-
30753: tivaikeuksia tai veden huonosta laadusta johtu-   kohyvityksen määrästä sekä vuosittain eri tar-
30754: via ongelmia. Puutteellisen vesihuollon kun-      koituksiin annettavien korkotukilainojen enim-
30755: toonsaattamisen kustannuksiksi työryhmä ar-       mäismäärästä. Tällä hetkellä korkotukea mak-
30756: vioi 3,5 miljardia markkaa.                       setaan 4 % ensimmäisten kahdeksan lainavuo-
30757:    Haja-asutuksen vesihuollon valtionrahoitus     den ajalta ja 2 OJo seuraavien kahdeksan laina- '
30758: on nykyisin mahdollista lähinnä yhdyskuntien      vuoden ajalta.
30759: vesihuollon rahoitusta tai maatilalain mukaista      Yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avus-
30760: lainoitusta käyttäen. Rajana näiden rahoitus-     tamisesta annetussa laissa (56/80) tarkoitettua
30761: muotojen välillä on vesihuoltohankkeen osa-       vesihuoltoavustusta voidaan myöntää kunnalle
30762: kastalouksien lukumäärä, nykyisin 10, jota        tai kuntainiiholle tai vedenhankintaa ja viemä-
30763: pienempiä hankkeita rahoitetaan pääsääntöi-       röintiä taikka pelkästään vedenhankintaa tai
30764: sesti maatilalain nojalla.                        viemäröintiä varten perustetulle yhtymälle tai
30765:    Maatilalain (188/77) nojalla voidaan haja-     yhteisölle. Yhdyskuntien vesihuoltotoimenpi-
30766: asutuksen vesihuollon toteuttamiseen myöntää      teiden avustamisesta annetun lain perusteella
30767: lainaa yksityisille henkilöille tai tarkoitusta   avustusta voidaan myöntää enintään 30 pro-
30768: varten perustetuille yhtymille. Lain mukaan       senttia hankkeen suunnittelemisesta ja toteut-
30769: vesihuoltolainan saajat voivat olla muitakin      tamisesta aiheutuneista kokonaiskustannuksis-
30770: kuin viljelijöitä. Lainaa voidaan myöntää enin-   ta.
30771: tään 75 Olo hyväksytyn kustannusarvion mää-          Valtion vesihuoltotöitä koskevat määräykset
30772: rästä, nykyisin (1988) kuitenkin enintään         on annettu asiaa koskevalla valtioneuvoston
30773: 34 000 markkaa taloutta kohti. Lainan saajalta    päätöksellä (976/85). Sen mukaan valtion vesi-
30774: perittävä korko vaihtelee alueittain ja on 4, 5   huoltotyöksi voidaan ottaa mm. sellainen vesi-
30775:                                      1988 vp. -      KK n:o 432                                     3
30776: 
30777: rakennustyö, jonka valtio suorittaa tai suori-       tua lakia muutettavaksi siten, että lain nojalla
30778: tuttaa sellaisen alueen vedensaannin turvaami-       voitaisiin myöntää avustusta kaikkiin vesihuol-
30779: seksi, jonka paikalliset vesivarat ovat riittämät-   tohankkeisiin niiden koosta riippumatta. Sa-
30780: tömät sen tarpeisiin tai jonka vesivaroja ei         malla avustuksen enimmäisosuutta ehdotettiin
30781: tavanomaisin puhdistusmenetelmin ja kohtuul-         nostettavaksi 30 prosentista 50 prosenttiin kus-
30782: lisin kustannuksin voida käyttää hyväksi.            tannuksista siiioin, kun hankkeen pääasiallinen
30783:    Valtion vesihuoltotyönä voidaan suorittaa         vaikutusalue on haja-asutusalueella.
30784: vedenhankintaa koskevien hankkeiden osalta              Saatuaan eri tahojen lausunnot työryhmän
30785: vesilaitoksen syöttövesijohdon, kahden vesilai-      muistiosta maa- ja metsätalousministeriö on
30786: toksen yhdysvesijohdon, vedenhankintaa pal-          yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa val-
30787: velevan altaan tai haja-asutusaluetta palvele-       mistellut hallituksen esitystä eduskunnalle laik-
30788: van merkittävän runkovesijohdon rakentami-           si yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avus-
30789: nen.                                                 tamisesta annetun lain muuttamisesta. Esityk-
30790:    Nykyisten rahoitussäännösten mukaan alle          sen mukaan pienehköjen vesihuoltohankkeiden
30791: 10 taloutta käsittäviin yhteisiin vesihuolto-        valtion rahoitustuen painopiste siirtyisi valtion
30792: hankkeisiin ja kiinteistökohtaiseen vesihuollon      varoista myönnettävistä korkotukilainoista val-
30793: toteuttamiseen voidaan valtion rahoitusta saa-       tion varoista myönnettäviin avustuksiin. Muu-
30794: da ainoastaan maatilalain mukaisina halpakor-        tokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
30795: koisina lainoina. Haja-asutusalueiden vesihuol-      den 1989 alusta. Hallitus tulee ottamaan kan-
30796: lon kehittämistyöryhmä ehdotti yhdyskuntien          taa esitykseen valtion vuoden 1989 tulo- ja
30797: vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annet-        menoarvion käsittelyn yhteydessä.
30798: 
30799:     Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1988
30800: 
30801:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
30802: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 432
30803: 
30804: 
30805: 
30806: 
30807:                               Till Riksdagens Herr Talman
30808: 
30809:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beviljas tili ett belopp som uppgår till högst
30810: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         75 OJo av det godkända kostnadsförslaget, i
30811: av den 16 juni 1988 tili vederbörande medlem        detta nu (1988) dock högst 34 000 mark per
30812: av statsrådet översänt avskrift av följande av      hushåll. Den ränta som uppbärs av låntagaren
30813: riksdagsman Väistö undertecknade spörsmål nr        varierar områdesvis och uppgår till 4, 5 eller
30814: 432:                                                7 %. Lånets återbetalningstid är 7, 10, 12, 15
30815:                                                     eller 20 år. Av gårdsbrukets utvecklingsfonds
30816:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       medel kan nuförtiden beviljas lån för vatten
30817:        att öka finansieringen av vatten- och        och avlopp endast inom den i lagen om gårds-
30818:        avloppsservicen på landsbygden så, att       bruksenheter avsedda första zonen, dvs. när-
30819:        brådskande vatten- och avloppsprojekt        mast i norra och östra Finland. På andra håll i
30820:        i byarna på landsbygden kan genom-           landet kan endast räntestödslån beviljas.
30821:        föras så snart som möjligt?
30822:                                                        Räntestödslån i enlighet med lagen om vissa
30823:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        räntestödslån av kreditanstalters medel (1015/
30824: samt anföra följande:                               77) kan för byggande av vattenförsörjnings-
30825:                                                     och avloppsanläggningar beviljas kommuner,
30826:    I glesbygden fanns enligt folk- och bostads-     kommunalförbund eller samfund eller sam-
30827: räkningen för år 1985 knappt 370 000 stadigva-      manslutningar, som grundats för ändamålet.
30828: rande bebodda bostadslägenheter, i vilka det        lnom ett glesbygdsområde uppgår räntestöds-
30829: bodde närmare 1 100 000 personer. Den av            lånets andel till högst 75 % av de godkända
30830: jord- och skogsbruksministeriet tillsatta arbets-   kostnaderna. Om understöd för vatten och
30831: gruppen för utvecklande av vatten- och av-          avlopp har beviljats iör projektet, uppgår det
30832: loppsservicen inom glesbygdsområdena be-            sammanlagda beloppet av lånet och understö-
30833: dömde i sin 30.12.1987 överlåtna promemoria         det till 60 % av de godkända kostnaderna.
30834: att ca 180 000 hushåll, dvs. inemot hälften av      Enligt lagen om räntestödslån får den ränta
30835: hushållen i glesbygden, har problem med vat-        som kreditanstalterna uppbär för räntestödslån
30836: tentillgången eller problem som beror på dålig      vara högst lika stor som den ränta, som
30837: vattenkvalitet. Arbetsgruppen bedömde att           kreditanstalten vid tidpunkten i fråga allmänt
30838: kostnaderna för iståndsättande av bristande         tillämpar på lån som beviljas för liknande
30839: vatten- och avloppsservice uppgår tili 3,5 mil-     ändamål. 1 samband med behandlingen av
30840: jarder mark.                                        statsförslaget fattas beslut om räntegottgörel-
30841:    Statsfinansiering av vatten- och avloppsser-     sens belopp samt om det maximala beloppet
30842: vicen i glesbygden är nuförtiden möjlig när-        för de räntestödslån som beviljas årligen för
30843: mast genom finansiering av samhällenas vatten       olika ändamål. 1 detta nu betalas ett räntestöd
30844: och avlopp eller långivning i enlighet med          om 4 % för de åtta första låneåren och 2 %
30845: lagen om gårdsbruksenheter. Gränsen mellan          för de därpåföljande åtta låneåren.
30846: dessa finansieringsformer är antalet hushåll
30847: som deltar i vatten- och avloppsprojektet. An-         Det understöd för vatten och avlopp som
30848: talet är i detta nu 10, och projekt som är          avses i lagen om understödjande av samhälle-
30849: mindre finansieras i regel med stöd av lagen        nas vatten- och avloppsåtgärder (56/80) kan
30850: om gårdsbruksenheter.                               beviljas kommuner, kommunalförbund eller
30851:    Med stöd av lagen om gårdsbruksenheter           sammanslutningar eller samfund som har
30852: (188/77) kan privatpersoner eller för ändamå-       grundats för vattenförsörjning och avloppsreg-
30853: let bildade sammanslutningar beviljas lån för       lering eller enbart för vattenförsörjning eller
30854: genomförande av vatten- och avloppsprojekt i        avloppsreglering. Understöd kan, på basis av
30855: glesbygden. Enligt lagen kan också andra än         lagen om understödjande av samhällenas vat-
30856: odlare få lån för vatten och avlopp. Lån kan        ten- och avloppsåtgärder, beviljas till högst
30857:                                      1988 vp. -     KK n:o 432                                     5
30858: 
30859: 30 OJo av de totalkostnader som föranletts av       lande av vatten- och avloppsservicen inom
30860: planering och genomförande av projektet.            glesbygdsområdena föreslog att lagen om un-
30861:    Bestämmelser om statens vatten- och av-          derstödjande av samhällenas vatten- och av-
30862: loppsarbeten har utfärdats genom ett statsråds-     loppsåtgärder ändras så, att det med stöd av
30863: beslut angående denna fråga (976/85). Enligt        lagen kunde beviljas understöd för alla vatten-
30864: detta beslut kan som statens vatten- och av-        och avloppsprojekt oberoende av deras storlek.
30865: loppsarbete antas vattenbyggnadsarbete som          Samtidigt föreslogs det att understödets max-
30866: staten genomför eller låter genomföra för att       imala andel höjs från 30 % till 50 OJo av
30867: trygga vattentillgången för ett område vars         kostnaderna då projektets huvudsakliga influ-
30868: Iokala vattentillgångar är otillräckliga för dess   ensområde befinner sig inom ett glesbygdsom-
30869: behov eller vars vattentillgångar inte kan ut-      råde.
30870: nyttjas med hjälp av sedvanliga reningsmeto-
30871: der och till skäliga kostnader.                        Efter att ha fått utlåtanden från olika håll
30872:    Byggandet av ett vattenverks matarledning,       om arbetsgruppens promemoria har jord- och
30873: en förbindelseledning mellan två vattenverk, en     skogsbruksministeriet i samarbete med miljö-
30874: bassäng som betjänar vattenförsörjning eller        ministeriet berett regeringens proposition till
30875: en betydande stamvattenledning som betjänar         riksdagen med förslag till lag om ändring av
30876: ett glesbygdsområde kan utföras som satens          lagen om understödjande av samhällenas vat-
30877: vatten- och avloppsarbete vad beträffar vatten-     ten- och avloppsåtgärder. Enligt propositionen
30878: försörjningsprojekt.                                förflyttas tyngdpunkten i statens finansierings-
30879:    Enligt nuvarande finansieringsstadganden         stöd för små vatten- och avloppsprojekt från
30880: kan statsfinansiering för gemensamma vatten-        räntestödslån som beviljas av statens medel till
30881: och avloppsprojekt som omfattar mindre än 10        understöd som beviljas av statens medel. Av-
30882: hushåll och åstadkommande av vatten och             sikten är att ändringarna skall träda i kraft vid
30883: avlopp för enskilda fastigheter fås endast som      ingången av år 1989. Regeringen kommer att
30884: lån mot låg ränta i enlighet med lagen om           ta ställning till propositionen i samband med
30885: gårdsbruksenheter. Arbetsgruppen för utveck-        behandlingen av statsförslaget för år 1989.
30886: 
30887:     Helsingfors den 19 juli 1988
30888: 
30889:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
30890:                                                1988 vp.
30891: 
30892: Kirjallinen kysymys n:o 433
30893: 
30894: 
30895: 
30896: 
30897:                                   Väistö: Maaseutuelinkeinojen erikoisneuvonnan lisäämisestä
30898: 
30899: 
30900:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30901: 
30902:    Maaseutuelinkeinojen kehittämiseen ja maa-        matillinen osaaminen ei yksin riitä, on osattava
30903: tilojen tulopohjan laajentamiseen on viime           myös markkinoida. Oma ongelmansa on rahoi-
30904: vuosina kiinnitetty runsaasti huomiota. Maati-       tuksen järjestäminen.
30905: lojen perinteiset tulonlähteet ovat olleet yrittä-      Uudet tuotantoalat vaativat erikoisosaamis-
30906: jätulot maataloudesta ja metsätaloudesta sekä        ta. Usein kyseessä on alueellinen kehittämis-
30907: palkkatulot. Esimerkiksi vuonna 1985 muiden          hanke, jollaisia on pantu vireille esimerkiksi
30908: tulojen osuus oli vain 5,5 prosenttia yli 20         lääninrahan turvin. Jatkohoito edellyttäisi kui-
30909: peltohehtaarin tiloilla.                             tenkin pysyvää erikoisneuvontaa.
30910:    Uusia tuloja maatiloille tarvitaan myös maa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30911: seudun työpaikkamäärän turvaamiseksi. Sa-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30912: moin maaseutuammateissa toimivien tulotasoa          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30913: on voitava nostaa ja sosiaaliturvaa on paran-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30914: nettava.                                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30915:    Maaseutuelinkeinojen kehittämisessä on tär-              ryhtyä maaseutuelinkeinojen erikois-
30916: keä osuus koulutuksella ja neuvonnalla. Am-                 neuvonnan lisäämiseksi?
30917: 
30918:     Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1988
30919: 
30920:                                             Matti Väistö
30921: 
30922: 
30923: 
30924: 
30925: 280877B
30926: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 433
30927: 
30928: 
30929: 
30930: 
30931:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30932: 
30933:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      1987. Maa- ja metsätalousministeriö asetti
30934: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       4.11.1987 toimikunnan, jonka tehtävänä on
30935: olette 16 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn           laatia selvitys maatalouden neuvonnan kehittä-
30936: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mistarpeista ja voimavarojen kohdentamisesta,
30937: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       yhteistoimintasopimusten toimivuudesta ja
30938: edustaja Matti Väistön näin kuuluvasta kirjal-      muista vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk-
30939: lisesta kysymyksestä n:o 433:                       sen perusteluissa tarkoitetuista asioista sekä
30940:                                                     tehdä selvityksen perusteella ehdotukset tarvit-
30941:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       taviksi toimenpiteiksi. Kuluvan vuoden tulo- ja
30942:        ryhtyä maaseutuelinkeinojen erikois-         menoarvioesityksen luvun 30. (Maatalouden
30943:        neuvonnan lisäämiseksi?                      neuvontatyön tukeminen) perusteluissa maini-
30944:                                                     taan erikseen yhtenä selvitettävänä asiana, mi-
30945:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ten neuvontatyötä voidaan kohdentaa maaseu-
30946: taen seuraavaa:                                     dun muun elinkeinotoiminnan neuvontaan.
30947:   Maatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehit-        Toimikunnan tulee saada työnsä valmiiksi tä-
30948: tyessä ovat myös maatalouden neuvonnan uu-          män vuoden loppuun mennessä. Nykyisen ajoi-
30949: delleenorganisointi- ja kehittämistarpeet tulleet   tussuunnitelman mukaan toimenpide-ehdotuk-
30950: vuosien varrella esille. Kulloinkin havaittuja      set on tarkoitus toteuttaa vuoden 1990 tulo- ja
30951: pahimpia puutteita on pyritty peittämään neu-       menoarvioesityksessä.
30952: vonnan ja koulutuksen painopisteitä vaihtele-          Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
30953: malla neuvonnan organisaation kuitenkin säi-        mys ei anna hallitukselle aihetta enempiin toi-
30954: lyessä ennallaan.                                   menpiteisiin.
30955:    Suunnitelmallinen ja laajapohjainen selvitys-
30956: työ neuvonnan kehittämistarpeista aloitettiin
30957: 
30958:     Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1988
30959: 
30960:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
30961:                                    1988 vp. -    KK n:o 433                                    3
30962: 
30963: 
30964: 
30965: 
30966:                             Tili Riksdagens Herr Talman
30967: 
30968:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Ett planmässigt utredningsarbete på bred bas
30969: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse      angående utvecklingsbehovet i fråga om råd-
30970: av den 16 juni 1988 tili vederbörande medlem     givning påbörjades 1987. 1ord- och skogs-
30971: av statsrådet översänt avskrift av följande av   bruksministeriet tillsatte 4.11.1987 en kommis-
30972: riksdagsman Matti Väistö undertecknade           sion med uppgift att utreda utvecklingsbehovet
30973: spörsmål nr 433:                                 i fråga om lantbruksrådgivningen och resursin-
30974:                                                  riktningen, hur väl samarbetsavtalen fungerar
30975:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen         och andra ärenden som avses i motiveringen
30976:        vidta för att öka specialrådgivningen     tili statsverkspropositionen för år 1988. Kom-
30977:        för landsbygdsnäringarna?                 missionen har dessutom tili uppgift att föreslå
30978:                                                  nödvändiga åtgärder på basis av utredningen. I
30979:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     motiveringen tili kapitel 30. (Understödjande
30980: samt anföra följande:                            av lantbruksrådgivningen) i statsverksproposi-
30981:                                                  tionen för innevarande år omnämns särskilt att
30982:    1 takt med att jordbruket och landsbygdsnä-   man bör utreda hur rådgivningen kan inriktas
30983: ringarna utvecklats har också behovet av att     på annan näringsverksamhet på landsbygden.
30984: omorganisera och utveckla lantbruksrådgiv-       Kommissionen borde få sitt arbete klart före
30985: ningen aktualiserats under årens lopp. De        utgången av detta år. Enligt den nuvarande
30986: största bristerna som har uppdagats i enskilda   planen har man för avsikt att förverkliga
30987: fall har man försökt gömma undan genom att       förslagen i budgetpropositionen för år 1990.
30988: byta tyngdpunkterna inom rådgivningen och            På basis av det ovan anförda anser jag att
30989: utbildningen även om organisationen för råd-     spörsmålet inte föranleder några mer omfat-
30990: givningen förblir densamma.                      tande åtgärder från regeringens sida.
30991: 
30992:     Helsingfors den 21 juli 1988
30993: 
30994:                                             Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
30995:                                              1988 vp.
30996: 
30997: Kirjallinen kysymys n:o 434
30998: 
30999: 
31000: 
31001: 
31002:                                  Rajamäki: Yritysten investointiavustusten jakamisesta
31003: 
31004: 
31005:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31006: 
31007:    Tietooni on saatettu, että samankin teolli-        Yritysten ja niitä perustaneiden kansalaisten
31008: suuspiirin alueella yritykset joutuvat eriarvoi-   kannalta kyseessä tuntuu olevan valtiovallan
31009: seen asemaan hakiessaan investointiavustuksia      eriarvoinen suhtautuminen eri yrittäjiin. Avus-
31010: riippuen siitä, mihin vuodenaikaan avustuksen      tusten puolittamisen takana lienee määräraho-
31011: hakeminen sijoittuu. Alkuvuodesta investointi-     jen riittämättömyys, joka tulee luonnollisesti
31012: avustukset on myönnetty ja jaettu täysimääräi-     ensisijaisesti korjata määrärahoja korottamal-
31013: sinä, jolloin useat pääkaupunkiseudulla toimi-     la, mutta myös kauppa- ja teollisuusministe-
31014: neet yritykset päättivät hakeutua investointi-     riön tulisi harjoittaa suunnitelmallisempaa
31015: avustusten innoittamana kehitysalueelle har-       avustusten jakamista. Avustukset tulisikin pys-
31016: joittamaan toimintaansa uuden yrityksen puit-      tyä jakamaan ympäri vuoden tasamääräisinä
31017: teissa.                                            kaikille avustukseen oikeutetuille yrittäjille.
31018:    Nämä yritykset laativat taloudelliset laske1-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31019: mansa täysimääräisen investointiavustuksen         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31020: perusteella. Yllätyksekseen yritykset ovat kui-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31021: tenkin saaneet avustukset puolitettuna ilmeises-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31022: ti kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuus-
31023: piireille lähettämän ohjekirjeen mukaisesti. In-            Onko Hallitus tietoinen investointi-
31024: vestointiavustuksen näin huomattava alenema               avustusten puolittamisesta, ja
31025: on aiheuttanut yrityksille suuria taloudellisia             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31026: ongelmia. Joitakin yrityksiä on jopa jätetty              ryhtyä yritysten tasa-arvoisuuden ta-
31027: tästä syystä perustamattakin.                             kaamiseksi jatkossa?
31028: 
31029:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
31030: 
31031:                                          Kari Rajamäki
31032: 
31033: 
31034: 
31035: 
31036: 280890Q
31037: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 434
31038: 
31039: 
31040: 
31041: 
31042:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31043: 
31044:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       säksi viime vuodelta siirtyi myöntämisvaltuu-
31045: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       den loppumisen vuoksi huomattava määrä
31046: olette 17 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn           hankkeita tänä vuonna rahoitettavaksi.
31047: kirjeenne n:o 1174 ohella toimittanut valtio-          Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemi-
31048: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       seen on kuluvan vuoden varsinaisen tulo- ja
31049: sen kansanedustaja Rajamäen näin kuuluvasta         menoarvion mukaisesti käytettävissä myöntä-
31050: kirjallisesta kysymyksestä n:o 434:                 misvaltuutta 500 milj. markkaa. Vuoden 1
31051:          Onko Hallitus tietoinen investointi-       lisämenoarviossa myöntämisvaltuutta korotet-
31052:        avustusten puolittamisesta, ja               tiin 130 milj. markalla. Tuen kysyntää on
31053:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kuitenkin jouduttu sopeuttamaan myöntämis-
31054:        ryhtyä yritysten tasa-arvoisuuden ta-        valtuuteen myös tiukentamalla tuen sovelta-
31055:        kaamiseksi jatkossa?                         misperusteita.
31056:                                                        Kysymyksessä mainitulla kauppa- ja teolli-
31057:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         suusministeriön ohjekirjeellä tarkoitetaan mi-
31058: taen seuraavaa:                                     nisteriön 22.3.1988 ja 26.5.1988 tekemiä pää-
31059:    Tuotantotoiminnan alueellista tukemista          töksiä, joiden mukaisesti kuluvana vuonna in-
31060: koskevien hakemusten määrä on kasvanut ai-          vestointi- ja käynnistysavustukset myönnetään
31061: kaisempiin vuosiin nähden voimakkaasti. Ku-         pääsääntöisesti kunkin vyöhykkeen vähim-
31062: luvan vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden           mäisprosenttiosuuden mukaisina, ellei koro-
31063: aikana saapuneiden hakemusten lukumäärä on          tukseen ole valtioneuvoston periaateohjeiden
31064: noin 10 % suurempi edellisen vuoden vastaa-         (Vnp 351/84) perusteella erityistä aihetta. Eri-
31065: vaan ajankohtaan nähden. Markkamääräisesti          tyisalueella myönnettävä erityisaluekorotus
31066: hakemusten määrä on ylittänyt lähes 70 Olo :lla     myönnetään vastaavasti puolitettuna eli inves-
31067: edellisen vuoden tason. Myös rahoituspäätök-        tointiavustuksen osalta 5 prosentin tasoisena ja
31068: siä on tehty sekä kappale- että markkamääräi-       käynnistysavustuksen osalta kahdelta ensim-
31069: sesti huomattavasti enemmän kuin aikaisempi-        mäiseltä käynnistysvuodelta 10 prosentin tasoi-
31070: na vuosina. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla          sena, ellei korotukseen ole erityistä aihetta.
31071: rahoitetuissa hankkeissa arvioidaan lähivuosi-      Lisäksi kustannusylitysten rahoittamiseen suh-
31072: na syntyvän noin 5 800 työpaikkaa, mikä vas-        taudutaan pidättyvästi.
31073: taa noin 88 Ofo :a koko viime vuoden aikana            Hallitus pyrkii mainituilla toimenpiteillä tur-
31074: rahoitetuissa hankkeissa aikaansaatavista työ-      vaamaan edellytykset myöntää alueellista tukea
31075: paikoista.                                          etenkin pienten yritysten investointeihin sekä
31076:    Aluetuen kysyntää kehitysalueilla on lisän-      kehittämishankkeisiin vuoden loppuun asti val-
31077: nyt investointitoiminnan yleinen vilkastumi-        tiontaloudellisten mahdollisuuksien puitteissa.
31078: nen. Myös vuoden 1988 alussa toteutettu alue-       Tuen tasoa koskevat ohjeet tulevat uudelleen
31079: poliittisten aluejakojen tarkistus, jonka yhtey-    käsiteltäväksi päätettäessä eduskunnalle yritys-
31080: dessä useat, muita vaikeammassa asemassa            toiminnan aluetuesta annetun lakiesityksen
31081: olevat kunnat siirtyivät aiempaa suurempaan         mukaisista alemmanasteisista säännöksistä.
31082: aluetukeen oikeuttavaan vyöhykkeeseen tai tu-       Uusi laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
31083: kialueeseen, on kasvattanut tuen tarvetta. Li-      vuoden 1989 alusta.
31084: 
31085:     Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1988
31086: 
31087:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
31088:                                      1988 vp. -     KK n:o 434                                        3
31089: 
31090: 
31091: 
31092: 
31093:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31094: 
31095:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-          avsevärd mängd projekt tili det här året eme-
31096: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Er            dan fullmakten att bevilja medel för i fjol tog
31097: skrivelse nr 1174 av den 17 juni 1988 tili          slut.
31098: vederbörande medlem av statsrådet översänt              Enligt den ordinarie budgeten uppgår bevill-
31099: avskrift av följande av riksdagsman Rajamäki        ningsfullmakten för stödjande av produktions-
31100: undertecknade spörsmål nr 434:                      verksamheten inom utvecklingsområdena i år
31101:                                                     tili 500 milj. mk. 1 den 1 tilläggsbudgeten för i
31102:          Är Regeringen medveten om att in-          år höjdes fullmakten med 130 milj. mk. Man
31103:        vesteringsbidragen halveras och              har emellertid varit tvungen att anpassa efter-
31104:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       frågan på stöd tili fullmakten att bevilja medel
31105:        ta för att i fortsättningen garantera        också genom att skärpa grunderna för bevil-
31106:        företagens jämställdhet?                     jande av stödet.
31107:                                                         Med det cirkulär av handels- och industri-
31108:    Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ministeriet som nämns i spörsmålet avses de av
31109: anföra följande:                                    ministeriet 22.3.1988 och 26.5.1988 fattade
31110:    Antalet ansökningar om regionalt stödjande       besluten, eniigt vilka investerings- och startbi-
31111: av produktionsverksamheten har ökat kraftigt        drag under innevarande år i regel beviljas
31112: jämfört med tidigare år. Under de sex första        enligt minimiprocentandelen för varje zon,
31113: månaderna av i år var antalet inkomna ansök-        ifall det inte på basis av statsrådets principiella
31114: ningar ca 10 OJo större än under motsvarande        anvisningar (Srb 351 /84) finns speciella skäl att
31115: tidpunkt i fjol. Beloppsmässigt har ansökning-      höja andelen. Förhöjningen för specialområ-
31116: arna överskridit fjolårsnivån med närmare           den beviljas på motsvarande sätt halverad,
31117: 70 %. Även finansieringsbeslut har fattats i        d.v.s. i fråga om investeringsbidrag tili 5 %
31118: betydligt större utsträckning än i fjol både tili   och i fråga om startbidrag tili 10 OJo under de
31119: antal och belopp. 1 och med de projekt som          två första startåren, ifall det inte finns speciella
31120: har finansierats under det första halvåret upp-     skäl att höja den. Dessutom förhåller man sig
31121: skattas ca 5 800 arbetsplatser skapas, vilket       avhållsamt tili finansiering av överskridna
31122: motsvarar ca 88 % av de arbetsplatser som           kostnader.
31123: åstadkoms genom de projekt som finansierades            Regeringen strävar med nämnda åtgärder
31124: under hela fjolåret.                                efter att trygga förutsättningarna att bevilja
31125:    Efterfrågan på regionalt stöd i utvecklings-     regionalt stöd i synnerhet åt små företag för
31126: områdena ökades genom det allmänna upp-             investeringar samt utvecklingsprojekt tili slutet
31127: svinget i investeringsverksamheten. Behovet av      av året inom ramen för de möjligheter stats-
31128: stöd har också ökat tili följd av justeringen av    ekonomin medger. De anvisningar som gäller
31129: den regionalpolitiska regionindelningen, som        stödets nivå kommer att bli behandlade på nytt
31130: gjordes i början av år 1988 och i samband med       då beslut fattas om stadganden av lägre rang i
31131: viiken ett flertal kommuner, som befann sig i       enlighet med den proposition med förslag tili
31132: en svårare situation än de övriga, överfördes       lag om regionalt stöd för företagsverksamheten
31133: till zoner eller stödområden som berättigar till    som har avlåtits tili riksdagen. Den nya lagen
31134: större regionalt stöd. Dessutom överfördes en       avses träda i kraft i början av år 1989.
31135: 
31136:     Helsingfors den 29 juli 1988
31137: 
31138:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
31139:                                              1988 vp.
31140: 
31141: Skriftligt spörsmål nr 435
31142: 
31143: 
31144: 
31145: 
31146:                                  Westerlund m.fl.: Om nedläggning av verksamheten vid kärn-
31147:                                    kraftverken i Finland
31148: 
31149: 
31150:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31151: 
31152:    Trots ett flertal svårare olyckor och hundra-    mer med jämna mellanrum allehanda olycks-
31153: tals olyckstillbud vid kärnkraftverk världen        tillbud.
31154: över saknar vi fortfarande i vårt land en              De senaste larmuppgifterna från Västtysk-
31155: programmerad avvecklingsplan för våra kärn-         land i delstaten Schleswig-Holstein berör inte
31156: kraftverk.                                          mindre än fyra kärnkraftverk (Brokdorf,
31157:    Med tanke på kärnkraftverkens oerhörda           Brunsbtittel, Stade och Krtimmel). De ansvari-
31158: risker för människan och miljön måste det ses       ga konstaterar allvarliga säkerhetsbrister och
31159: som en nödvändig målsättning att även Fin-          visavi Stade kärnkraftverk framhålles att det
31160: land bl.a. i likhet med vårt västra grannland       överhuvudtaget inte skulle erhålla driftstill-
31161: Sverige uppgör och förverkligar en pian för         stånd om det stått färdigbyggt i dag.
31162: kärnkraftverkens avveckling.                           I dag är i varje fall situationen den, att vi
31163:    Vid Nordiska rådets senaste session för någ-     framför allt måste söka tryggare lösningar än
31164: ra månader sedan behandlades även kärnkraft-        vad som innefattas i kärnkraftens utnyttjande.
31165: en och rådets rekommendation innebär att
31166:                                                        Vi har egna utomordentliga alternativa ener-
31167: varje medlemsland borde uppgöra en pian om
31168:                                                     gikällor och de konventionella kraftverkstyper-
31169: hur kärnkraften kunde avvecklas.
31170:                                                     na med numera synnerligen välutvecklade re-
31171:     Myten om kärnkraftens ekonomiska lönsam-        ningsanläggningar och aggregat, och det är så
31172: het och lösning på miljöproblemen måste även        vi bl.a. i framtiden bör ersätta kärnkraften.
31173: i detta sammanhang tillbakavisas som ett helt       Den planerade kraftigt utökade importen av
31174: orealistiskt önsketänkande.                         jordgas från Sovjetunionen är likaså ett steg i
31175:     Kärnkraftverken världen över blir därtill he-   rätt riktning och denna energiform bör på allt
31176: la tiden äldre och det är svårt att kartlägga hur   sätt prioriteras. Vad vi nu främst är i behov av
31177: långt försprödningen har gått och sålunda           är alltså ingalunda några nya kärnkraftverk
31178: svårt att beräkna bl.a. en reaktortanks hållbar-    utan i stället en avvecklingsplan för att i
31179: het. Vissa typer av roströta (korrosion) vid        forcerad takt kunna avsluta verksamheten vid
31180: kärnkraftverken (s.s. i rörskarvar) sägs av         våra fyra kärnkraftverk i Lovisa och Olkiluo-
31181: sakkunniga vara nästan omöjliga att reparera.       to. En avvecklingsplan som i praktiken innebär
31182:    Tjernobyl-kärnkraftverksolyckan 1986 då          att vi inom en rimlig tid (högst 8-10 år)
31183: reaktorerna exploderade med förödande hälso-        definitivt kan nedlägga verksamheten vid våra
31184: och miljöskador som följd borde ha utgjort          kärnkraftverk.
31185: den bortre gränsen för varje planering av nya          Vårt ansvar för kommande generationers
31186:  kärnkraftverk. Frånsett mänskliga misstag och      levnadsbetingelser kräver att även vi i Finland
31187:  försummelser måste vi räkna med riskerna för       vidtar de åtgärder och beslut vi varken får eller
31188: terroristangrepp och sabotage i anslutning tili     kan underlåta att göra. Med kärnkraften som
31189: kärnkraftverken.                                    energikälla har vi tagit krafter i anspråk vilka
31190:     Exempel på den osäkerhet som ansluter sig       vi i krissituationer inte behärskar och detta
31191: tili kärnkraftverkens drift upplever vi tyvärr      faktum kan ingen mera i dag förneka.
31192: alltför ofta. Frånsett de svårare olyckor som          Det finns endast en definitiv lösning med
31193: inträffat, med kärnkraftverken i Harrisburg,        tanke på kärnkraftens såväl kort- som långsik-
31194:  Windscale (Sellafield) och Tjernobyl tillkom-      tiga riskproblem - vi måste slutgiltigt upphöra
31195: 
31196: 280886L
31197: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 435
31198: 
31199: med att utnyttja denna energiform, och ju förr    åtgärder kärnkraftens utnyttjande som energi-
31200: vi kan inleda avvecklingen desto bättre.          källa kräver.
31201:    1 regeringsprogrammet konstateras att nya
31202: kärnkraftverk inte kommer att uppföras under         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
31203: innevarande valperiod. Denna breda politiska      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
31204: överenskommelse bygger självfallet på något       skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
31205: av den oro och osäkerhet som präglar fram-        ställa följande spörsmål:
31206: tiden med tanke på de risker som är förenade
31207: med kärnkraftens utnyttjande som energikälla.               Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
31208:    Om så är fallet är det väl rimligt att rege-          git eller ämnar den vidta för uppgöran-
31209: ringen snarast vidtar de åtgärder som krävs              det av en tidsmässigt kraftigt forcerad
31210: med tanke på att behovet av en avveckling                avvecklingsplan syftande tili en slutlig
31211: redan inom en snar framtid kan bli ofrånkom-             nedläggning av verksamheten vid våra
31212: ligt.                                                    kärnkraftverk och inom viiken prelimi-
31213:    En existerande avvecklingsplan av våra kärn-          när tidsram beräknas den sista enheten
31214: kraftverk måste ses som en del av de säkerhets-          kunna tas ur bruk?
31215: 
31216:     Helsingfors den 21 juni 1988
31217: 
31218:         Henrik Westerlund             Håkan Nordman                 Jukka Vihriälä
31219:         Håkan Malm                    Timo Kietäväinen              Esko Almgren
31220:                                      1988 vp. -     KK n:o 435                                     3
31221: 
31222: Kirjallinen kysymys n:o 435                                                              Suomennos
31223: 
31224: 
31225: 
31226: 
31227:                                  Westerlund ym.: Ydinvoimaloiden toiminnan lopettamisesta
31228:                                    Suomessa
31229: 
31230: 
31231:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31232: 
31233:    Kaikkialla maailmassa ydinvoimaloissa ta-        nettomuuksien lisäksi esiintyy säännöllisesti
31234: pahtuneista useista pahoista onnettomuuksista       kaikenlaisia vaaratilanteita.
31235: ja sadoista vaaratilanteista huolimatta meillä ei      Viimeisimmät hälyttävät tiedot Länsi-Sak-
31236: vieläkään maassamme ole suunnitelmallista oh-       sasta Schleswig-Hollsteinin osavaltiosta koske-
31237: jelmaa ydinvoimaloidemme käytön lopettami-          vat jopa neljää ydinvoimalaa (Brockdorf,
31238: seksi.                                              Brunsbiittel, Stade ja Kriimmel). Vastuussa
31239:    Ihmiselle ja ympäristölle aiheutuvat suunnat-    olevat ovat todenneet valtavia puutteita turval-
31240: tomat vaarat huomioon ottaen on välttämätön-        lisuudessa, ja Staden ydinvoimalan osalta tode-
31241: tä asettaa tavoitteeksi, että Suomi muun muas-      taan, ettei se ylipäänsä olisi voinut saada käyt-
31242: sa läntisen naapurimaamme Ruotsin tapaan            tölupaa, jos se olisi valmistunut nykyään.
31243: laatii ja toteuttaa suunnitelman ydinvoimaloi-         Tilanne on tällä hetkellä joka tapauksessa
31244: den käytön lopettamiseksi.                          se, että meidän on ennen kaikkea etsittävä
31245:    Pohjoismaiden neuvoston muutamia kuu-            turvallisempia ratkaisuja kuin mitä ydin-
31246: kausia sitten pidetyssä viime istunnossa käsitel-   voiman käyttöön sisältyy.
31247: tiin myös ydinvoimaa, ja neuvoston suosituk-           Meillä on omia erinomaisia vaihtoehtoisia
31248: sena on, että kukin jäsenmaa laatisi suunnitel-     energianlähteitä ja konventionaalisia voimala-
31249: man ydinvoiman käytön lopettamiseksi.               tyyppejä, joissa on nykyään erittäin hyvin
31250:    Myytti ydinvoimasta taloudellisesti kannat-      kehitetyt puhdistuslaitteet. Muun muassa tällä
31251: tavana ja ympäristöongelmien ratkaisijana on        tavoin meidän tulee korvata ydinvoima. Suun-
31252: myös tässä yhteydessä torjuttava täysin epärea-     niteltu voimakas maakaasun lisätuonti Neuvos-
31253: listisena toiveajatteluna.                          toliitosta on myös askel oikeaan suuntaan, ja
31254:    Lisäksi ydinvoimalat kaikkialla maailmassa       tämä energiamuoto tuleekin kaikin tavoin aset-
31255: vanhenevat koko ajan, haurastumisen etene-          taa etusijalle. Emme nykyään suinkaan tarvitse
31256: mistä on vaikea kartoittaa ja siten on vaikeaa      uusia ydinvoimaloita, vaan suunnitelman toi-
31257: laskea muun muassa reaktoritankin kestävyyt-        minnan lopettamiseksi nopeasti neljässä ydin-
31258: tä. Asiantuntijoiden mukaan eräitä ruostevau-       voimalassamme Loviisassa ja Olkiluodossa.
31259: rioita (korroosio) ydinvoimaloissa (esim. put-      Tällaisen lopettamissuunnitelman tulisi merkitä
31260: kien liitoksissa) on lähes mahdotonta korjata.      käytännössä sitä, että voimme kohtuullisessa
31261:    Tshernobylin         ydinvoimalaonnettomuus      ajassa (enintään 8-10 vuotta) lopullisesti päät-
31262: vuonna 1986 reaktoreiden räjähtäessä aiheutti       tää toiminnan ydinvoimaloissamme.
31263: tuhoisia terveys- ja ympäristövaurioita, minkä         Vastuu tulevien sukupolvien elinehdoista
31264: olisi pitänyt olla takarajana kaikenlaiselle uu-    vaatii myös meitä Suomessa ryhtymään toi-
31265: sien ydinvoimaloiden suunnittelemiselle. Inhi-      menpiteisiin ja tekemään päätöksiä, joita em-
31266: millisten erehdysten ja laiminlyöntien lisäksi      me saa emmekä voi jättää tekemättä. Ydin-
31267: meidän on otettava huomioon ydinvoimaloihin         voimaa energianlähteenä käyttämällä olemme
31268: kohdistuvat terroristihyökkäyksien ja sabotaa-      ottaneet käyttöön voimia, joita emme kriisiti-
31269: sin vaarat.                                         lanteessa hallitse. Tätä tosiasiaa ei kukaan
31270:    Esimerkkejä ydinvoimaloiden käyttöön liit-       enää nykyään voi kieltää.
31271: tyvästä epävarmuudesta tulee valitettavasti lii-       On olemassa ainoastaan yksi lopullinen rat-
31272: ankin usein. Pahojen Harrisburgin, Windsca-         kaisu ydinvoiman sekä lyhyt- että pitkäaikai-
31273: len (Sellafield) ja Tshernobylin ydinvoimalaan-     siin riskiongelmiin - meidän on lopullisesti
31274: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 435
31275: 
31276: lakattava käyttämästä tätä energiamuotoa, ja      turvatoimenpiteitä, joita ydinvoiman käyttämi-
31277: mitä aikaisemmin aloitamme ydinvoimasta           nen energianlähteenä edellyttää.
31278: luopumisen, sitä parempi.
31279:                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31280:    Hallitusohjelmassa todetaan, ettei uusia       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
31281: ydinvoimaloita rakenneta tällä vaalikaudella.     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
31282: Tämä laaja poliittinen sopimus perustuu tieten-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31283: kin siihen huolestuneisuuteen ja epävarmuu-       sen:
31284: teen, joka leimaa tulevaisuutta ydinvoiman
31285: käyttöön energianlähteenä liittyvien riskien
31286:                                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
31287: osalta.                                                  ryhtynyt tai aikoo ryhtyä laatiakseen
31288:    Jos asianlaita on näin, on kai kohtuullista,          ajallisesti tuntuvasti nopeutetun lopet-
31289: että hallitus mitä pikimmin ryhtyy tarvittaviin          tamissuunnitelman, joka tähtää ydin-
31290: toimenpiteisiin sen varalta, että luopumistarve          voimaloidemme toiminnan lopulliseen
31291: käy lähitulevaisuudessa väistämättömäksi.                lopettamiseen, ja millaisella alustavalla
31292:    Valmista ydinvoimaloiden käytön lopetta-              aikataululla viimeinen yksikkö arviolta
31293: missuunnitelmaa onkin pidettävä osana niitä              voitaisiin poistaa käytöstä?
31294: 
31295:     Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1988
31296: 
31297:         Henrik Westerlund             Håkan Nordman                Jukka Vihriälä
31298:         Håkan Malm                    Timo Kietäväinen             Esko Almgren
31299:                                      1988 vp. -     KK n:o 435                                      5
31300: 
31301: 
31302: 
31303: 
31304:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31305: 
31306:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        uusimista koskevien hakemusten tuominen val-
31307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tioneuvoston ratkaistavaksi. Tässä vaiheessa
31308: olette 21 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn            on tarpeetonta ennakoida päätösten sisältöä.
31309: kirjeenne n:o 1175 ohella toimittanut valtio-        Uuden ydinenergialain mukaan ydinlaitoksen
31310: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        käyttöluvan määräajan pituutta harkittaessa
31311: sen kansanedustaja Westerlundin ym. näin             on otettava huomioon erityisesti turvallisuuden
31312: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 435:       varmistaminen ja toiminnan arvioitu kesto.
31313:                                                      Luvan määräajan pituutta harkittaessa teolli-
31314:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on          suus- ja yhteiskuntapoliittiset seikat tulevat
31315:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä laatiakseen         otetuiksi huomioon sekä valtakunnallisella että
31316:        ajallisesti tuntuvasti nopeutetun lopet-      paikallisella tasolla lupahakemusmenettelyyn
31317:        tamissuunnitelman, joka tähtää ydin-          liittyvän lausuntokierroksen tietä.
31318:        voimaloidemme toiminnan lopulliseen
31319:        lopettamiseen, ja millaisella alustavalla        Pohjoismaiden neuvoston hyväksymä ydin-
31320:        aikataululla viimeinen yksikkö arviolta       voimaa koskeva suositus ei sido Suomen halli-
31321:        voitaisiin poistaa käytöstä?                  tuksen käsiä, vaan Suomessa voidaan edelleen-
31322:                                                      kin jatkaa itsenäisen energiapolitiikan harjoit-
31323:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tamista kansallisten etujen pohjalta. Suosituk-
31324: taen seuraavaa:                                      sen toimeenpanon valmistelu on annettu Poh-
31325:                                                      joismaiden ministerineuvoston energiapolitii-
31326:   Kansanedustaja Westerlund on kirjallisessa
31327:                                                      kan virkamieskomitean tehtäväksi.
31328: kysymyksessä n:o 191/1986 vp. vaatinut halli-
31329: tusta ryhtymään toimiin, jotka merkitsisivät            Hallitusohjelmaa ei voida tulkita siten, että
31330: asteittaista luopumista ydinenergiasta maamme        hallituksessa olevien puolueiden kesken olisi
31331: sähköhuollon järjestämisessä. Nyt esitetyssä         sovittu ydinvoimasta luopumisesta. Hallitus
31332: kysymyksessä kansanedustaja Westerlund ja            jatkaa vakaata ja kansallisiin intresseihin poh-
31333: muut kirjallisen kysymyksen allekirjoittaneet        jautuvaa energiapolitiikkaansa. Yksi tämän
31334: kansanedustajat tiedustelevat alustavaa ydin-        politiikan kulmakiviä on turvallinen ydin-
31335: voimasta luopumisen aikataulua.                      voiman käyttö. Turvallisuuden varmistamisek-
31336:   Hallituksen tietoon ei vuoden 1986 jälkeen         si ja turvallisuustekniikan parantamiseksi teh-
31337: ole tullut mitään sellaista seikkaa, joka antaisi    dään jatkuvasti tutkimustyötä, jossa tukeudu-
31338: perusteet ydinvoimaa koskevan luopumisaika-          taan laaja-alaisesti alan kansainväliseen yhteis-
31339: taulun laatimiselle.                                 työhön. Mm. OECD:n ydinenergiajärjestön
31340:   Kauppa- ja teollisuusministeriössä on par-         NEA:n puitteissa Suomi osallistuu moniin ko-
31341: haillaan valmisteltavana maamme kaikkien             keellisiin reaktoriteknisiin ja muihin ydin-
31342: neljän ydinvoimalaitosyksikön käyttölupien           turvallisuutta koskeviin tutkimusprojekteihin.
31343: 
31344:     Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1988
31345: 
31346:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
31347: 6                                   1988 vp. -     KK n:o 435
31348: 
31349: 
31350: 
31351: 
31352:                              Tili Riksdagens Herr Talman
31353: 
31354:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-         statsrådet för avgörande. 1 detta skede är det
31355: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Er           onödigt att förutsäga innehållet i besluten.
31356: skrivelse nr 1175 av den 21 juni 1988 tili         Enligt den nya kärnenergilagen bör man, då
31357: vederbörande medlem av statsrådet översänt         man överväger hur länge driftstilistånden för
31358: avskrift av följande av riksdagsman Wester-        kärnanläggningarna skall gälla, speciellt beakta
31359: lund m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål       att säkerheten är garanterad och hur länge
31360: nr 435:                                            verksamheten bedöms räcka. Då giltighetstiden
31361:                                                    för tilistånden övervägs, beaktas industri- och
31362:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-     samhällspolitiska faktorer både på riksomfat-
31363:        git eller ämnar den vidta för uppgöran-     tande och lokal nivå genom att man i samband
31364:        det av en tidsmässigt kraftigt forcerad     med förfarandet vid ansökan om tillstånd be-
31365:        avvecklingsplan syftande tili en slutlig    gär in utlåtanden.
31366:        nedläggning av verksamheten vid våra
31367:        kärnkraftverk och inom viiken prelimi-         Den rekommendation om kärnkraft som
31368:        när tidsram beräknas den sista enheten      Nordiska Rådet har godkänt binder inte Fin-
31369:        kunna tas ur bruk?                          lands regering utan Finland kan fortsättnings-
31370:                                                    vis bedriva sin självständiga energipolitik utgå-
31371:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ende från nationella intressen. En energipoli-
31372: samt anföra följande:                              tisk tjänstemannakommitte vid Nordiska Mi-
31373:                                                    nisterrådet har fått i uppdrag att bereda verk-
31374:    Riksdagsman Westerlund krävde i spörsmål
31375:                                                    ställigheten av rekommendationen.
31376: nr 19111986 rd. att regeringen skulle vidta
31377: åtgärder för att åstadkomma ett stegvis slopan-       Regeringsprogrammet kan inte toikas så att
31378: de av kärnenergin vid anordnandet av vår           de partier som sitter i regeringen sinsemellan
31379: energiförsörjning. 1 det nu ställda spörsmålet     har kommit överens om att avveckla kärnkraf-
31380: förhör sig riksdagsman Westerlund och övriga       ten. Regeringen fortsätter med sin stabila och
31381: riksdagsmän som har undertecknat spörsmålet        på nationella intressen baserade energipolitik.
31382: om en preliminär tidtabell för avveckling av       En av hörnstenarna i denna politik är en säker
31383: kärnkraften.                                       användning av kärnkraften. För att garantera
31384:    Tili regeringens kännedom har sedan år 1986     säkerheten och förbättra säkerhetstekniken
31385: inte kommit några sådana uppgifter som skulle      forskar man fortsättningsvis, och i detta arbete
31386: göra det motiverat att göra upp en tidtabell för   stöder man sig i omfattande grad på internatio-
31387: avveckling av kärnkraften.                         nellt samarbete i branschen. Bland annat inom
31388:    Vid handels- och industriministeriet förbere-   ramen för OECD:s kärnenergiorganisation
31389: der man som bäst det skede då ansökningarna        NEA deltar Finland i många experimentella
31390: om förnyat driftstilistånd för vårt lands fyra     forskningsprojekt som gäller reaktorteknisk
31391: kärnanläggningsenheter skall överlåtas tili        och annan kärnsäkerhet.
31392: 
31393:     Helsingfors den 27 juli 1988
31394: 
31395:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
31396:                                              1988 vp.
31397: 
31398: Kirjallinen kysymys n:o 436
31399: 
31400: 
31401: 
31402: 
31403:                                  Haavisto ym.: Jätteiden poHtolaitosten rakentamissuunnitel-
31404:                                    mista
31405: 
31406: 
31407:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31408: 
31409:    Suomen jätehuollon tilaa ei voida pitää tyy-     tappioksi. Pohtolaitosten miljardi-investoin-
31410: dyttävänä. Yhdyskuntajätteiden käsittely on         tien takia jätehuollon muut investoinnit jäävät
31411: yleensä puutteellista. Kaatopaikkojen määrä -       helposti vaille tarvittavia varoja. Polttolaitok-
31412: lähes tuhat - on maamme olosuhteisiin näh-          set hävittävät taloudellisemmin hyödynnettä-
31413: den aivan liian korkea. Monilla kaatopaikoilla      vissä olevaa jätettä, kuten keräyskelpoista pa-
31414: on esiintynyt ympäristöhaittoja, ja niille vie-     peria ja muovijätettä.
31415: dään edelleenkin ongelmajätteitä. Kaatopai-            Lähivuosina jätteiden hyötykäytössä on ta-
31416: koille ajautuu jatkuvasti suuria määriä hyö-        pahtumassa sekä maan- että maailmanlaajui-
31417: dyntämiskelpoista jätettä, jota ei yleensä enää     sesti voimakasta kehitystä. Lukuisia tutkimus-
31418: myöhemmin voi ottaa raaka-ainekäyttöön.             hankkeita on käynnissä, kompostointi- ja
31419:    Asioiden huono nykytila on saanut päättävät      biokaasuhankkeet ovat edenneet (esimerkiksi
31420: virkamiehet jätehuollon neuvottelukunnassa ja       Neste Oy:llä on Vaasassa alkamassa jätteiden
31421: pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnassa          käyttöön perustuva biokaasutusprojekti), kul-
31422: sekä eräät seutukaavaliitot ja kunnat suunnit-      jetus- ja käsittelylaitteet ovat kehittelyn koh-
31423: telemaan jätteiden poHtolaitosten rakentamis-       teena, uusia eri jätejaokkeiden hyödyntämis-
31424: ta.                                                 hankkeita on käynnistetty, ja ongelmajätteitä
31425:    Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että poltto-     ollaan eriyttämässä muusta jätteestä.
31426: laitoksista on Suomessa ja muualla Euroopassa          Ratkaisut pohtolaitosten puolesta veisivät
31427: saatu huonoja kokemuksia. Laitosten suurin          pohjaa näiden uusien menetelmien käyttöön-
31428: ongelma ovat savukaasujen mukana ympäris-           otolta. Päätöksiä pohtolaitosten rakentamises-
31429: töön leviävät klooriyhdisteet ja muut ihmisten      ta ei ole mitään syytä tehdä, ennen kuin uusien
31430: terveydelle ja luonnolle vaaralliset supermyr-      menetelmien toimivuudesta on saatu tarpeeksi
31431: kyt. Myrkkyjen muodostuminen voidaan estää          kokemuksia.
31432: vain, jos jätteiden esilajittelussa voidaan pois-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31433: taa raskasmetallit, esimerkiksi kadmium, PCB        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
31434: ja kupari. Asiantuntijoiden mukaan erottelu         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
31435: onnistuu ainoastaan ongelmajätteiden poHto-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31436: laitoksen tasoisessa laitoksessa. Tällaisen lai-    sen:
31437: toksen kustannukset taas ovat aivan omaa
31438:  luokkaansa ja vaativat epäilemättä valtion ra-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31439: hoitusta.                                                  polttolaitosten    rakentamiskaavailut
31440:     Myös polttolaitoksen kuonan ja tuhkan si-              ovat Suomessa jo pitkällä, ja
31441: joittaminen ja loppukäsittely on vaikeata ja                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin es-
31442:  kallista.                                                 tääkseen näiden koko jätehuollon lin-
31443:     Jätteiden pohtolaitosten rakentaminen olisi            jan kannalta peruuttamattomien ratkai-
31444:  myös linjavalinta jätteiden uudelleenkäytön               sujen ennenaikaisen tekemisen?
31445: 
31446:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1988
31447: 
31448:           Pekka Haavisto               Erkki Pulliainen               Osmo Soininvaara
31449:           Tina Mäkelä                  Lea Mäkipää                    Asko Apukka
31450: 
31451: 280892S
31452: 2                           1988 vp. -   KK n:o 436
31453: 
31454:     Sulo Aittaniemi          Anneli Jäätteenmäki       Eeva-Liisa Moilanen
31455:     Ensia Laine              Lauha Männistö            Raila Aho
31456:     Eero Paloheimo           Marja-Liisa Löyttyjärvi   Arvo Kemppainen
31457:     Reino Paasilinna         Kimmo Sasi                Heikki A. Ollila
31458:     Esko Almgren             Timo Kietäväinen          Mirja Ryynänen
31459:     Tytti lsohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen          Esko Helle
31460:     Timo Laaksonen           Esko Seppänen             Jarmo Wahlström
31461:     Pauli Uitto              Pertti Lahtinen           Claes Andersson
31462:     Esko-Juhani Tennilä      Toimi Kankaanniemi        Sauli Hautala
31463:     Jorma Fred               J. Juhani Kortesalmi      Marita Jurva
31464:                              Heikki Riihijärvi
31465:                                      1988 vp. -     KK n:o 436                                       3
31466: 
31467: 
31468: 
31469: 
31470:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31471: 
31472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Useissa muissa teollisuusmaissa yhdyskunta-
31473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jätteiden hyödyntämistä ja käsittelyä laitoksis-
31474: olette 21 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn           sa on kehitetty huomattavasti pitemmälle kuin
31475: kirjeenne n:o 1176 ohella lähettänyt valtioneu-     Suomessa. Varsinkin polton osuus on useissa
31476: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     maissa huomattavan suuri Suomeen verrattu-
31477: jäljennöksen kansanedustaja Haaviston ym.           na. Esimerkiksi Ruotsissa polton osuus yhdys-
31478: kirjallisesta kysymyksestä n:o 436, jossa tie-      kuntajätteiden käsittelyssä on noin 50 prosent-
31479: dustellaan:                                         tia, ja sen arvioidaan lähivuosina kohoavan
31480:                                                     noin 70 prosenttiin, mitä se jo nykyisin on
31481:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       esimerkiksi Sveitsissä, Tanskassa ja Japanissa.
31482:        polttolaitosten    rakentamiskaavailut
31483:                                                        Kaatopaikkakäsittelyn suureen osuuteen
31484:        ovat Suomessa jo pitkällä, ja
31485:                                                     Suomen jätehuollosta on kiinnittänyt huomio-
31486:          aikooko Hallitus ryhtyä toimiin es-        ta Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen jär-
31487:        tääkseen näiden koko jätehuollon lin-        jestö (OECD) hiljattain julkistamassaan Suo-
31488:        jan kannalta peruuttamattomien ratkai-       men ympäristöpolitiikan arvioinnissa. OECD:n
31489:        sujen ennenaikaisen tekemisen?               mukaan Suomen tulisi muiden maiden tavoin
31490:                                                     pyrkiä vähentämään jätteiden sijoittamista
31491:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaatopaikoille. Järjestön mielestä tulisi entistä
31492: vasti seuraavaa:                                    enemmän pyrkiä siihen, että jätteet käsiteltäi-
31493:    Hallitus on tehnyt selkoa jätehuoltoa koske-     siin polttamalla lämmöntuotannossa tai niistä
31494: vista tavoitteistaan eduskunnalle 31.5.1988 ym-     tuotettaisiin materiaaleja sen sijaan, että jätteet
31495: päristöpolitiikasta antamassaan selonteossa.        sijoitetaan kaatopaikoille.
31496: Selonteon mukaan yhdyskuntajätteiden käsit-            Ympäristöpoliittisessa selonteossa asetettu
31497: telyä parannetaan olennaisesti ja jätteiden hyö-    tavoite, yhdyskuntajätteiden hyödyntämisas-
31498: dyntämistä tehostetaan. Hyödyntämiselle pyri-       teen nostaminen 50 prosenttiin vuoteen 2000
31499: tään luomaan sellaiset edellytykset, että vuo-      mennessä, merkitsee sitä, että nykyisin vuosit-
31500: teen 2000 mennessä noin puolet vuosittain           tain hyödynnetty yhdyskuntajätteen määrä on
31501: syntyvistä yhdyskuntajätteistä saadaan hyö-         kolminkertaistettava runsaassa 10 vuodessa.
31502: dynnetyksi raaka-aineina tai energiana. Näiden      Tämä on vaativa tehtävä, mutta kansainväli-
31503: tavoitteiden saavuttamiseksi edistetään asian-      sesti se merkitsee ainoastaan yhdyskuntajättei-
31504: mukaisten jätteenkäsittelylaitosten perustamis-     den hyödyntämisasteen nostamista useiden
31505: ta sekä jätteiden lajittelua niiden syntypaikoil-   muiden teollisuusmaiden nykyiselle tasolle.
31506: la. Samalla kaatopaikkojen määrää vähenne-             Jotta asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa
31507: tään ja niiden rakentamista ja hoitoa kohenne-      ja samalla kuroa umpeen muiden teollisuus-
31508: taan. Asianmukaisilla jätteenkäsittelylaitoksilla   maiden jo saavuttamaa etumatkaa, on tavoit-
31509: on tässä yhteydessä tarkoitettu lähinnä tekni-      teiden edellyttämiin toimiin ryhdyttävä ripeäs-
31510: sesti korkeatasoisia yhdyskuntajätteen poltto-,     ti. Tarvitaan määrätietoista ja monipuolista
31511: kompostointi-, biokaasu- ja erottelulaitoksia.      kehittämistyötä. Samalla kun lisätään jätteiden
31512:    Yhdyskuntajätteitä arvioidaan syntyvän           syntypaikalla tapahtuvan lajittelun jälkeistä
31513: Suomessa       vuosittain    keskimäärin    noin    materiaalien hyödyntämistä, kehitetään ja ote-
31514: 2 500 000 tonnia. Tästä määrästä hyödynne-          taan käyttöön myös teknisesti korkeatasoisia
31515: tään syntypaikalla tapahtuvan lajittelun jäl-       yhdyskuntajätteiden käsittelylaitoksia. Idea-
31516: keen materiaaleina (keräyspaperi ja kompos-         asteella tai vielä kokonaan keksimäitä olevaan
31517: tointituotteet) noin 15 prosenttia ja energiana     tekniikkaan ei voida tässä yhteydessä tukeutua.
31518: (Turun polttolaitos) noin 2 prosenttia eli yh-      Kansainvälisesti koeteltua tekniikkaa ovat yh-
31519: teensä noin 17 prosenttia. Pääosa, noin 83          dyskuntajätteiden polttolaitokset, kompostoin-
31520: prosenttia yhdyskuntajätteestä, viedään hyö-        tilaitokset ja monet erottelulaitokset. Vähäi-
31521: dyntämättä kaatopaikoille.                          sempää kokemus on biokaasulaitoksista, mutta
31522: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 436
31523: 
31524: Suomen omat kokemukset lisääntyvät raken-           änä, että yhdyskuntajätteen käsittelyn ja hyö-
31525: teilla olevan Vaasan-Mustasaaren laitoksen          dyntämisen vaihtoehtoja selvitetään monipuo-
31526: aloitettua toimintansa keväällä 1989.               lisesti ja aktiivisesti.
31527:    Vanhojen jätteenpolttolaitosten ongelmana           Yhdyskuntajätteen, kuten muunkin jätteen,
31528: ovat olleet erilaiset päästöt ilmaan, joista mer-   käsittelyn edellytyksinä ovat jätehuoltolain
31529: kityksellisimpiä ovat raskasmetallit, dibentso-     mukaan haitattomuus ympäristölle ja jätteiden
31530: dioksiinit ja -furaanit. Näiden päästöjen pitä-     hyödyntäminen riippumatta kulloinkin valitta-
31531: minen kurissa edellyttää jätteiden lajittelua ja    vasta teknisestä käsittelyvaihtoehdosta. Lisäksi
31532: aikaisempaa parempaa puhdistustekniikkaa.           asia käsitellään ilmansuojelun kannalta ilman-
31533:    Mitään konkreettiseen toteutukseen tähtää-       suojelulain ja vesiensuojelun kannalta vesilain
31534: viä päätöksiä yhdyskuntajätteen pohtolaitosten      nojalla. Konkreettiset päätökset yhdyskunta-
31535: rakentamisesta Suomeen ei käytettävissä ole-        jätteen teknisten käsittelyvaihtoehtojen valin-
31536: vien tietojen mukaan ole. Sen sijaan muutamia       nasta tekevät asianomaiset kunnat. Valtion
31537: yhdyskuntajätteen polttaa yleisesti käsitteleviä    viranomaisten ohjauskeinot liittyvät tällaisissa
31538: selvityksiä on viime vuosina tehty ja sellaisia     kysymyksissä lähinnä hankkeisiin mahdollisesti
31539: on parhaillaankin tekeillä. Hallitus pitää tärke-   myönnettävään valtion tukeen.
31540: 
31541:     Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1988
31542: 
31543:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
31544:                                      1988 vp. -     KK n:o 436                                     5
31545: 
31546: 
31547: 
31548: 
31549:                               Tili Riksdagens Herr Talman
31550: 
31551:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1 många andra industriländer har återvin-
31552: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ning och behandling av kommunalt avfall i
31553: nr 1176 av den 21 juni 1988 till vederbörande       anläggningar utvecklats betydligt längre än i
31554: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      Finland. Jämfört med Finland är i synnerhet
31555: jande av riksdagsman Haavisto m.fl. under-          förbränningens andel i många Iänder märkbart
31556: tecknade spörsmål nr 436:                           stor. T .ex. i Sverige är förbränningens andel av
31557:                                                     behandlingen av kommunalt avfall ca 50 OJo,
31558:          Är Regeringen medveten om att pla-         och den uppskattas stiga under de närmaste
31559:        nerna på att bygga förbränningsanlägg-       åren till ca 70 OJo, vilket den redan i dag är i
31560:        ningar redan är långt framskridna i          t.ex. Schweiz, Danmark och Japan.
31561:        Finland och                                     Organisationen för ekonomiskt samarbete
31562:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       och utveckling (OECD) har i sin nyligen of-
31563:        att hindra att det fattas oåterkalleliga     fentliggjorda bedömning av Finlands miljöpo-
31564:        beslut i förtid vad gäller hela avfalls-     litik fäst uppmärksamhet vid att avfallsbe-
31565:        hanteringens linje?                          handling på avstjälpningsplatser upptar en stor
31566:                                                     del av Finlands avfallshantering. OECD anser
31567:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        att Finland, i likhet med andra länder, borde
31568: samt anföra följande:                               sträva efter att minska deponeringen av avfall
31569:    Regeringen har redogjort för vilka mål den       på avstjälpningsplatser. Organisationen anser
31570: har ställt upp för avfallshanteringen i sin         att man alltmer borde sträva efter att förbrän-
31571: redogörelse om miljöpolitiken, som inlämna-         na avfallet inom värmeproduktionen eller att
31572: des till riksdagen 31.5.1988. Enligt redogörel-     producera materia! av avfallet i stället för att
31573: sen kommer hanteringen av kommunalt avfall          deponera det på avstjälpningsplatser.
31574: väsentligen att förbättras och avfallsåtervin-         Målet att höja graden av återvinning av
31575: ningen att effektiveras. Avsikten är att skapa      kommunalt avfall till 50 OJo innan utgången av
31576: sådana förutsättningar för återvinningen att ca     år 2000, som har ställts upp i den miljöpolitis-
31577: hälften av det årliga kommunala avfallet skulle     ka redogörelsen, innebär att mängden kommu-
31578: kunna återvinnas i form av råmaterial eller         nalt avfall som hittills årligen har återvunnits
31579: energi före utgången av år 2000. För att uppnå      bör tredubblas under en tid av drygt 10 år.
31580: dessa mål befrämjar man etableringen av sak-        Detta är en krävande uppgift, men internatio-
31581: enliga avfallsbehandlingsanläggningar samt          nellt sett innebär det enbart att graden av
31582: källsortering av avfallet. Samtidigt skärs anta-    återvinning av kommunalt avfall höjs till
31583: let avstjälpningsplatser ned och förbättras         många andra industriländers nuvarande nivå.
31584: etableringen och skötseln av dem. Med sakenli-         För att man skall kunna nå de mål som har
31585: ga avfallsbehandlingsanläggningar avses i detta     uppställts och samtidigt inhämta det försprång
31586: sammanhang närmast tekniskt högtstående             som de andra industriländerna redan har fått
31587: förbrännings-, komposterings-, biogas- och se-      bör de åtgärder som förutsätts raskt vidtas.
31588: pareringsanläggningar för kommunalt avfall.         Det kräver ett målmedvetet och mångsidigt
31589:    Det uppskattas att det i Finland årligen         utvecklingsarbete. Samtidigt som återvinningen
31590: uppstår i genomsnitt ca 2 500 000 ton kommu-        av material efter det att avfallet har källsorte-
31591: nalt avfall. Av denna mängd återvinns efter         rats ökas, utvecklar man och tar också i bruk
31592: källsorteringen ca 15 OJo i form av materia!        tekniskt högklassiga behandlingsanläggningar
31593: (returpapper och komposteringsprodukter) och        för kommunalt avfall. 1 detta sammanhang går
31594: ca 2 OJo i form av energi (vid förbränningsan-      det inte att förlita sig på teknik som ännu är på
31595: läggningen i Åbo), dvs. totalt ca 17 OJo. Största   ett idestadium eller som inte ännu har uppfun-
31596: delen, ca 83 OJo, av det kommunala avfallet         nits. Förbrännings-, komposterings- och
31597: förs utan återvinning till avstjälpningsplatser.    många separeringsanläggningar för kommunalt
31598: 6                                   1988 vp. -      KK n:o 436
31599: 
31600: avfall är internationellt beprövad teknik.          förbränning av kommunalt avfall, och sådanl
31601: Mindre erfarenhet finns däremot att tiligå av       pågår också för tilifället. Regeringen anser de
31602: biogasanläggningar, men Finlands erfarenhet         viktigt att alternativen i fråga om hanterinl
31603: ökar efter det att anläggningen i Vasa-Kors-        och återvinning av kommunalt avfall utred
31604: holm, som är under byggnad, inleder sin verk-       måndsidigt och aktivt.
31605: samhet våren 1989.                                     Förutsättningarna för behandling av kom
31606:    Olika utsläpp i luften, av vilka de mest         munalt avfall, liksom också annat avfall, ä:
31607: relevanta är tungmetaller, dibensodioxiner och      enligt lagen om avfallshantering att miljön intc
31608: -furaner, har utgjort ett problem vid de gamla      skadas och att avfallet återvinns oberoende a'
31609: förbränningsanläggningarna för avfall. För att      vilket alternativ för teknisk behandling sorr
31610: hålla dessa utsläpp under kontroll förutsätts       bör väljas i varje enskilt fall. Dessutom be
31611: avfallssortering och bättre reningsteknik än        handlas ärendet ur luftvårdssynpunkt med stöc
31612: tidigare.                                           av luftvårdslagen och ur vattenvårdssynpunkl
31613:    Några beslut som syftar tili att konkret         med stöd av vattenlagen. De konkreta besluter
31614: förverkliga byggandet av förbränningsanlägg-        om val av tekniska behandlingsalternativ fatta~
31615: ningar för kommunalt avfall i Finland finns         av vederbörande kommuner. De statliga myn·
31616: inte, enligt de uppgifter som står tili förfogan-   digheternas möjlighet att påverka hänför sig i
31617: de. Däremot har det under de senaste åren           dessa frågor närmast tili det statliga stöd sorr
31618: gjorts en del allmänna utredningar om               eventuellt beviljas dessa projekt.
31619: 
31620:     Helsingfors den 1 augusti 1988
31621: 
31622:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
31623:                                               1988 vp.
31624: 
31625: Kirjallinen kysymys n:o 437
31626: 
31627: 
31628: 
31629: 
31630:                                   Ala-Kapee: Työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisperusteista
31631: 
31632: 
31633:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31634: 
31635:   Viime aikoina on tullut tietoon useita niin        ei anneta arviointiperusteissa sitä painoarvoa,
31636: vakuutusyhtiöiden, tarkastuslautakunnan kuin         mikä niille kuuluisi.
31637: vakuutusoikeudenkin päätöksiä, joissa hakijal-          Useissa kielteisissä päätöksissä tilanne on
31638: ta on evätty oikeus työkyvyttömyyseläkkee-           lisäksi ollut se, että työvoimatoimisto on katso-
31639: seen. Siinä, että kyseisistä eläkepäätöksiä teke-    nut hakijan työkyvyttömäksi varsinaiseen am-
31640: vistä toimielimistä tulee hylkääviä päätöksiä, ei    mattiinsa. Tämän lisäksi hakijan iän, koulu-
31641: sinällään ole mitään erikoista. Erikoiseksi ti-      tuksen sekä yksipuolisen työkokemuksen huo-
31642: lanteen tekee se, että tässä kysymyksessä tar-       mioon ottaen sijoittuminen vapaille työmarkki-
31643: koitetuissa tapauksissa sekä hakija itse että        noille katsotaan käytäimössä mahdottomaksi.
31644: varsinkin häntä hoitanut lääkäri ovat katsoneet      Niinpä hakijat joutuvatkin usein turvautumaan
31645: työkyvyttömyyseläkkeen ainoaksi käytännössä          toimeentulotukeen.
31646: mahdolliseksi ratkaisuksi.                              Edellä kuvatun kaltaisissa tapauksissa syntyy
31647:                                                      usein tilanteita, joissa hakija jää kaikkien sosi-
31648:    Hylkäävä päätös perustuu yleensä vakuutus-        aalijärjestelmien ulkopuolelle. Hän ei pysty
31649: yhtiön taikka vakuutusoikeuden asiantuntija-         omaan työhönsä, eikä hänelle pystytä osoitta-
31650: lääkärin lausuntoon, jonka hän on antanut            maan muuta työtä. Hänet todetaan työkyvyt-
31651: tutustuttuaan hakijan aiempiin lääkärinlausun-       tömäksi ja hänelle maksetaan määräajat sai-
31652: toihin. Lausunto annetaan toisin sanoen näke-        rausvakuutuksen päivärahaa, mutta häntä ei
31653: mättä ja tutkimatta hakijaa. Tavallisen kansa-       katsota oikeutetuksi työkyvyttömyyseläkkee-
31654: laisen oikeustaju ei pysty hyväksymään tätä          seen.
31655: menettelytapaa, jossa häntä tutkineen ja hoita-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31656: neen lääkärin lääketieteellinen arvio kumotaan       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31657: pelkkien asiakirjojen tutkimisella.                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31658:                                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31659:    Näyttäisi muutoinkin siltä, että eläkepäätök-
31660: set tehdään liian yksiselitteisesti yksittäisten              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31661: tautikuvien arvioinnin perusteella. Mikäli haki-            vakuutusyhtiöissä ja valitusasteissa teh-
31662: jalla on useita eri sairauksia, mutta mikään                dään jatkuvasti työkyvyttömyyseläk-
31663: niistä ei vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin               keen hylkääviä päätöksiä vastoin hoita-
31664: mukaan oikeuta työkyvyttömyyseläkkeeseen,                   van lääkärin lausuntoa, ja
31665: ei hakijan työkykyisyyttä näytettäisi arvioita-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31666: van kokonaisvaltaisesti. Myöskään hakijan                   ryhtyä sen estämiseksi, että henkilöitä
31667: työhistorialle ja elämän muille erityistilanteille          jää sosiaalijärjestelmien ulkopuolelle?
31668: 
31669:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988
31670: 
31671:                                           Pirjo Ala-Kapee
31672: 
31673: 
31674: 
31675: 
31676: 280887M
31677: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 437
31678: 
31679: 
31680: 
31681: 
31682:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31683: 
31684:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työnantajalta ja osa niistä on jo taltioituna
31685: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       eläkelaitoksessa. Työkyvyttämyyseläkeratkaisu
31686: olette 22 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn           pyritään perustamaan kaikkia edellä mainittuja
31687: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tietoja hyväksi käyttäen eläkkeenhakijan yksi-
31688: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lölliseen tilanteeseen. Tällöin tulevat muun mu-
31689: edustaja Pirjo Ala-Kapeen näin kuuluvasta           assa pohdittaviksi henkilön mahdollisuudet tu-
31690: kirjallisesta kysymyksestä n:o 437:                 levaisuudessa sijoittua työelämään.
31691:                                                        Vuoden 1986 alusta on työkyvyttömyys-
31692:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että        eläkejärjestelmää täydennetty yksilöllisellä var-
31693:        vakuutusyhtiöissä ja valitusasteissa teh-    haiseläkkeellä, jonka myöntämisen edellytykset
31694:        dään jatkuvasti työkyvyttömyyseläk-          ovat     perinteisen     työkyvyttömyyseläkkeen
31695:        keen hylkääviä päätöksiä vastoin hoita-      myöntämisedellytyksiä lievemmät. Myös yksi-
31696:        van lääkärin lausuntoa, ja                   löllisen varhaiseläkkeen saaminen edellyttää,
31697:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       että hakijan työkyky on alentunut, mutta täl-
31698:        ryhtyä sen estämiseksi, että henkilöitä      löin sairaudella, vialla tai vammalla ei ole
31699:        jää sosiaalijärjestelmien ulkopuolelle?      samaa merkitystä kuin varsinaista työkyvyttö-
31700:                                                     myyseläkettä harkittaessa. Työkyvyn alentu-
31701:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       maa arvioitaessa otetaan huomioon paitsi sai-
31702: vasti seuraavaa:                                    raus, myös työn rasittavuus, ammatissaolon
31703:    Kansaneläkelain ja eri työeläkelakien mukai-     pitkäaikaisuus, työolosuhteet ja ikääntymisestä
31704: set työkyvyttömyyseläkkeen saamista koskevat        johtuva suorituskyvyn aleneminen.
31705: määritelmät edellyttävät, että hakijan työkyky         Eläkkeenhakijoiden oikeusturvan ja tasa-
31706: on sairauden, vian tai vamman johdosta alen-        puolisen kohtelun vuoksi on laissa säädetty,
31707: tunut. Tästä syystä hakijan terveydentilasta        että heidän oikeudestaan työkyvyttömyyseläk-
31708: saatavat selvitykset ovat keskeisessä asemassa      keeseen päättää eläkelaitos. Ratkaisuvaltaa ei
31709: päätettäessä hänen oikeudestaan työkyvyttö-         ole myönnetty sen paremmin hakijaa hoita-
31710: myyseläkkeeseen. Hoitava lääkäri antaa lau-         neelle lääkärille kuin eläkelaitoksen asiantunti-
31711: sunnossaan tiedot havaitsemistaan objektiivi-       jalääkärillekään. Eläkkeenhakijaa tutkineen
31712: sista oireista, laboratoriokokeiden tuloksista ja   lääkärin antama lausunto on yksi päätöksente-
31713: mahdollisista muista seikoista, joiden perus-       koon tarvittava todistus hakijan sairaudesta ja
31714: teella on mahdollista tehdä kokonaisarvia hen-      sen vaikutuksesta hänen toimintakykyynsä.
31715: kilön terveydentilasta. Lääkäriltä pyydetään        Eläkelaitoksen asiantuntijalääkärin tehtävänä
31716: myös henkilökohtainen arvio tutkittavan työ-        on varmistaa, että eläkelaitoksen päätöksente-
31717: kyvystä ja kuntoutusmahdollisuuksista.              ossa on mukana se lääketieteellinen asiantunte-
31718:    Laki edellyttää, että työkyvyn alentomista       mus, mitä hoitaneen lääkärin antaman lausun-
31719: arvioitaessa otetaan huomioon hakijan jäljellä      non arvioimisessa edellytetään.
31720: oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja sellai-       Eläkehakemuksia varten tarvittavien lääkä-
31721: sella saatavissa olevalla työllä, jonka suoritta-   rinlausuntojen sisällön kehittämistä selvitellään
31722: mista häneltä voidaan kohtuudella edellyttää        sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työ-
31723: pitäen silmällä hänen koulutustaan, työkoke-        kyvyttömyyseläkkeiden ristikkäisiä ratkaisuja
31724: mustaan, ikäänsä, asumisolosuhteitaan ja niin       selvittävässä työryhmässä, jonka määräaika
31725: edelleen. On aivan luonnollista, ettei hakijaa      päättyy 31.12.1988.
31726: tutkineella lääkärillä ole tiedossaan kaikkia          Hallitus seuraa työkyvyttömyyseläkejärjes-
31727: asiaan vaikuttavia seikkoja. Osa näistä tiedois-    telmän kehitystä ja ryhtyy, mikäli aihetta ilme-
31728: ta saadaan hakijalta itseltään, osa saadaan         nee, tarpeellisiin toimenpiteisiin.
31729: 
31730:     Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1988
31731: 
31732:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
31733:                                    1988 vp. -     KK n:o 437                                       3
31734: 
31735: 
31736: 
31737:                              Tili Riksdagens Herr Talman
31738: 
31739:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       beträffande invalidpension grundar sig så långt
31740: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        som möjligt på den pensionssökandes individu-
31741: av den 22 juni 1988 tili vederbörande medlem       ella situation genom att samtliga ovanämnda
31742: av statsrådet översänt avskrift av följande av     uppgifter beaktas. Då bör det bl.a. bedömas
31743: riksdagsledamot Pirjo Ala-Kapee underteckna-       vilka möjligheter personen i fråga har att i
31744: de spörsmål nr 437:                                framtiden placera sig i arbetslivet.
31745:           Är Regeringen medveten om att det           Vid ingången av år 1986 kompletterades
31746:        vid försäkringsbolagen och olika be-        invalidpensionssystemet      med       individuell
31747:        svärsinstanser fortfarande fattas av-       förtidspension, för viiken förutsättningarna är
31748:        slagsbeslut beträffande invalidpension i    lindrigare än i fråga om traditionell invalidpen-
31749:        strid med den behandlande läkarens          sion. Även för erhållande av individuell
31750:        utlåtande och                               förtidspension förutsätts att den sökandes ar-
31751:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     betsförmåga är nedsatt, men härvid är sjuk-
31752:        ta för förebyggande av att en del perso-    dom, lyte eller skada inte av samma betydelse
31753:        ner ställs utanför de sociala systemen?     som vid bedömning av förutsättningarna för
31754:                                                    den egentliga invalidpensionen. Vid bedöm-
31755:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ningen av i viiken grad arbetsförmågan är
31756: samt anföra följande:                              nedsatt beaktas förutom sjukdom även ett
31757:                                                    påfrestande arbete, lång tid i yrket, arbetsför-
31758:    De definitioner i folkpensionslagen och i de    hållandena och nedsatt prestationsförmåga tili
31759: olika arbetspensionslagarna som gäller erhål-      följd av tilitagande ålder.
31760: landet av invalidpension förutsätter, att den
31761: sökandes arbetsförmåga är nedsatt på grund av        Med tanke på de sökandes rättsskydd och
31762: sjukdom, lyte eller skada. Därför är utredning-    objektiva behandling stadgas i lagen att om
31763: arna av den sökandes hälsotilistånd av central     deras rätt invalidpension bestämmer pensions-
31764: betydelse då beslut fattas om vederbörandes        anstalten. Beslutanderätten har härvid beviljats
31765: rätt tili invalidpension. Den behandlande läka-    värken den behandlande läkaren eller sakkun-
31766: ren ger i sitt utlåtande uppgifter om objektiva    ningläkaren vid pensionsanstalten. Det utlåtan-
31767: symptom hos patienten, resultaten av laborato-     de som ges av den läkare som undersökt
31768: rieprov och om eventuella andra omständig-         patienten är ett intyg över den sökandes sjuk-
31769: heter, på grundvalen av vilka vederbörandes        dom och dess verkningar på hans arbetsförmå-
31770: hälsotilistånd kan bedömas från helhetssyn-        ga, vilket behövs vid beslutsfattandet. Sakkun-
31771: punkt. Av läkaren begärs även en personlig         ningläkaren vid pensionsanstalten har tili upp-
31772: bedömning av patientens arbetsförmåga och          gift att säkerställa, att pensionsanstalten ett
31773: rehabiliteringsmöjligheter.                        beslutsfattandet har tiligång tili sådan medi-
31774:                                                    cinsk expertis som utgör en förutsättning för
31775:    Lagen förutsätter, att det vid bedömningen
31776:                                                    bedömningen av det utlåtande som getts av den
31777: av huruvida arbetsförmågan är nedsatt även
31778:                                                    behandlande läkaren.
31779: skall beaktas den återstående förmågan hos
31780: den sökande att skaffa sig förvärvsinkomster         Frågan om utvecklande av innehållet i de
31781: genom sådant tilibudsstående arbete, som han       läkarutlåtanden som behövs för pensionsan-
31782: rimligen kan tänkas vara i stånd att utföra med    sökningarna utreds för närvarande i en av
31783: tanke på sin utbildning, arbetserfarenhet, ål-     social- och hälsovårdsministeriet tillsatt arbets-
31784: der, sina boendeförhållanden etc. Självfallet      grupp för undersökning av motstridiga avgö-
31785: kan de läkare som undersökt den sökande inte       randen i invalidpensionsärenden, vars uppdrag
31786: känna tili samtliga omständigheter, som in-        bör vara slutfört senast 31.12.1988.
31787: verkar på saken. En del av dessa uppgifter fås
31788: direkt av vederbörande, en del av arbetsgivaren     Regeringen följer utvecklingen av invalid-
31789: och en del av uppgifterna finns redan regist-     pensionssystemet och vidtar, såvida anledning
31790: rerade hos pensionsanstalten. Ett avgörande       härtill finns, nödvändiga åtgärder.
31791: 
31792:   Helsingfors den 27 juli 1988
31793: 
31794:                                              Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
31795:                      j
31796:                     j
31797:                     j
31798:                    j
31799:                   j
31800:                  j
31801:                 j
31802:                j
31803:               j
31804:              j
31805:             j
31806:            j
31807:           j
31808:          j
31809:         j
31810:        j
31811:       j
31812:      j
31813:     j
31814:    j
31815:   j
31816:  j
31817: j
31818:                                            1988 vp.
31819: 
31820: Kirjallinen kysymys n:o 438
31821: 
31822: 
31823: 
31824: 
31825:                                 Kortesalmi: Lamujoen järjestelysuunnitelman toteuttamisesta
31826: 
31827: 
31828:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31829: 
31830:   Lamujoen järjestelyhanke on pantu vireille      Iso-Lamujärvellä 15 000 000 m 3 , Vähä-Lamu-
31831: Pohjois-Suomen vesioikeudessa vuonna 1962.        järvellä 3 000 000 m 3 ja Kortteisella 9 000 000
31832: Toimitusinsinööri on laatinut järjestelyhank-     m3.
31833: keen suunnitelman vesilain mukaisessa katsel-        Järjestelyhanke siihen liittyvine rakennustöi-
31834: mustoimituksessa. Hankkeen tarkoituksena on       neen on toteutettu kokonaisuudessaan valtion
31835: ollut poistaa tulvat 1 430 hehtaarin alueelta     toimesta ja varoilla. Hankkeen toteuttamisesta
31836: noin 40 kilometrin matkalta Lamujoen varrel-      on huolehtinut vuoteen 1970 saakka Oulun
31837: ta. Hankkeeseen sisältyi Iso- ja Vähä-Lamujär-    maanviljelysinsinööripiiri ja 1. 7.1970 alkaen
31838: ven säännöstely, Kortteisen tekojärven raken-     Oulun vesipiirin vesitoimisto.
31839: taminen, Hankosen kosken ym. perkaukset,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31840: tulva-alueiden valtaojitukset jne.                jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31841:                                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31842:    Järjestelysuunnitelman toteuttamisesta on      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31843: arvioitu tulevan hyötyä maatalouden ohella
31844: Siikajoen voimataloudelle, vesihuoliolle ja ve-            Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
31845: sien suojelulle. Arvioidut hyödyt perustuvat             miin Lamujoen järjestelyhankkeen to-
31846: pääasiallisesti säännöstelytilavuuden kasvuun            teuttamiseksi?
31847: 
31848:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988
31849: 
31850:                                      J. Juhani Kortesalmi
31851: 
31852: 
31853: 
31854: 
31855: 280900B
31856: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 438
31857: 
31858: 
31859: 
31860: 
31861:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31862: 
31863:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
31864: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vasti seuraavaa:
31865: olette 22 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn
31866: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Kuten kysymyksen perusteluissa lausutaan,
31867: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     Lamujoen järjestelyhanke siihen liittyvine ra-
31868: edustaja 1. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-     kennustöineen on jo toteutettu kokonaisuudes-
31869: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 438:            saan valtion toimesta ja varoilla. Hallituksen ei
31870:                                                   siten ole tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin järjes-
31871:                                                   telyhankkeen toteuttamiseksi. Mitä muutoin
31872:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-   tulee Lamujoen järjestelyhankkeeseen ja sen
31873:       miin Lamujoen järjestelyhankkeen to-        hoitoon, viittaan vastaukseen, jonka 23.5.1988
31874:       teuttamiseksi?                              olen antanut kansanedustaja Vallin ym. tätä
31875:                                                   asiaa koskevaan kirjalliseen kysymykseen n:o
31876:                                                   243.
31877: 
31878:     Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1988
31879: 
31880:                                              Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
31881:                                     1988 vp. -      KK n:o 438                                    3
31882: 
31883: 
31884: 
31885: 
31886:                              Tili Riksdagens Herr Talman
31887: 
31888:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
31889: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         samt anföra följande:
31890: av den 22 juni 1988 tili vederbörande medlem           Såsom anförs i motiveringen tili spörsmålet
31891: av statsrådet översänt avskrift av följande av      har projektet angående en reglering av Lamu-
31892: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-         joki å, inklusive därtill hörande byggnadsarbe-
31893: nade spörsmål nr 438:                               ten redan i sin helhet verkställts genom statens
31894:                                                     för~org och med statens medel. Regeringen
31895:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-         behöver således inte vidta åtgärder för att
31896:        ning vidta åtgärder i syfte att förverkli-   förverkliga regleringsprojektet. Vad som i öv-
31897:        ga projektet angående reglering av La-       rigt gäller regleringen av Lamujoki å och dess
31898:        mujoki å?                                    skötsel hänvisas tili det svar jag gav 23.5.1988
31899:                                                     på riksdagsman Vallis m.fl. spörsmål nr 243.
31900: 
31901:     Helsingfors den 3 augusti 1988
31902: 
31903:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
31904:                                               1988 vp.
31905: 
31906: Kirjallinen kysymys n:o 439
31907: 
31908: 
31909: 
31910: 
31911:                                   Kortesalmi: Lisäpäivän saamisesta ylioppilaskirjoituksiin kieliva-
31912:                                      likoiman laajentamiseksi
31913: 
31914: 
31915:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31916: 
31917:    Kouluviranomaiset ovat pitkän aikaa pyrki-        kaan tähän ole suostunut, ja C- ja D-kielten
31918: neet laajentamaan koululaisten kielivalikoi-         ylioppilaskirjoitusten kaaosmainen tilanne jat-
31919: maa. Kolmannen luokan oppilaita houkutel-            kuu edelleenkin. Opetusministeriön ja koulu-
31920: laan valitsemaan ensimmäiseksi vieraaksi kie-        hallituksen asenteet ovat epäjohdonmukaisia,
31921: leksi englannin asemesta ruotsi, ranska, venäjä      koska toivottaessa koululaisten kielivalikoiman
31922: jne.                                                 laajentamista kieltäydytään samalla lisäämästä
31923:    Koululaitoksen kielimyönteisyys ei valitetta-     kielten ylioppilaskirjoituspäivien määrää.
31924: vasti kuitenkaan jatku ylioppilaskirjoituksiin
31925: saakka. Kielten opiskeluun keskittyneet ja kie-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31926: lellisesti lahjakkaat abiturientit joutuvat jatku-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31927: vasti kirjoittamaan ns. C- ja D-kielet samana        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31928: päivänä ylioppilaskirjoituksissa. Selviytyminen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31929: tuolloin kahdesta vaativasta kielikokeesta kuu-
31930: den tunnin aikana on lähes mahdoton tehtävä.                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lisä-
31931: Valitettavasti maamme kouluviranomaiset ja                  päivän saamiseksi ylioppilaskirjoituk-
31932: ylioppilastutkintolautakunta eivät tätä vielä               siin niin, ettei kielellisesti lahjakkaiden
31933: käsitä.                                                     abiturienttien tarvitsisi kirjoittaa ns. C-
31934:    Opettajat ovat jatkuvasti vaatineet kielten              ja D-kieliä samana päivänä ylioppilas-
31935: koepäivien lisäämistä. Kouluhallitus ei kuiten-             kirjoituksissa?
31936: 
31937:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1988
31938: 
31939:                                         J. Juhani Kortesalmi
31940: 
31941: 
31942: 
31943: 
31944: 280894U
31945: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 439
31946: 
31947: 
31948: 
31949: 
31950:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31951: 
31952:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pääasiassa kielellistä lahjakkuutta vaativaa
31953: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        koetta. Kokelas voi halutessaan lisäksi täyden-
31954: olette 22 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn            tää ylioppilastutkintoa esimerkiksi syksyllä,
31955: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         jolloin hän voi antaa näytön omana koepäivä-
31956: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        nä C- tai D-kielissä.
31957: edustaja 1. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-            C- ja D-kielten ylioppilastutkintoarvosanoil-
31958: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 439:               la ei ole merkitystä jatko-opintoihin pyrittäes-
31959:                                                      sä, joten tässä suhteessa kokelaan oikeusturvaa
31960:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lisä-      ei loukata, vaikka hän ei voisikaan ylioppilas-
31961:        päivän saamiseksi ylioppilaskirjoituk-        tutkinnossa saada molemmista kielistä arvosa-
31962:        siin niin, ettei kielellisesti lahjakkaiden   naa.
31963:        abiturienttien tarvitsisi kirjoittaa ns. C-       Varsinkin lukion rehtorit ovat kiinnittäneet
31964:        ja D-kieliä samana päivänä ylioppilas-        huomiota siihen, että ylioppilastutkinnon koe-
31965:        kirjoituksissa?                               päivinä koulun muu toiminta ei ole normaalia,
31966:                                                      eivätkä pidä suotavana koepäivien lisäämistä.
31967:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta-         Kun oppilaiden opiskelemien ylimääräisten
31968: vasti seuraavaa:                                     kielten yhdistelmiä on lukuisia, ei yhden koe-
31969:    Ylioppilastutkinnosta annetun asetuksen           päivän lisääminen sitä paitsi ratkaisisi ongel-
31970: (717/47) 3 §:n 8 momentin mukaan ylimääräi-          maa.
31971: siä vieraan kielen kokeita varten varataan yh-           Lukion toimintaa arvioidaan usein liikaa
31972: teinen päivä. Pykälän 9 momentin mukaan jos          ylioppilastutkinnon näkökulmasta. Koulujen
31973: kokelas suorittaa ylimääräisinä kokeina kaksi        kieliohjelma ja lukion päättökoe ovat kaksi eri
31974: vieraan kielen koetta, saa hän niihin käyttää        asiaa. Ylioppilastutkinto voi laajimmillaankin
31975: yhteensä kuusi tuntia. Puheen ymmärtämistä           mitata oppilaan koulumenestystä vain eräiltä
31976: osoittavan osatehtävän suorittamiseen käytetty       osa-alueilta. Lukion se toiminta, jota ei arvioi-
31977: aika ei kuitenkaan sisälly edellä tarkoitettuun      da ylioppilastutkinnossa, on myös arvokasta
31978: kuuteen tuntiin, ellei opetusministeriö toisin       kasvatustyötä.
31979: määrää.                                                  Edellä mainittujen seikkojen vuoksi opetus-
31980:    Ylioppilastutkinto on jo nykyisellään kieli-      viranomaiset eivät ole pitäneet tarpeellisena
31981: painotteinen. Ylioppilaskokelas voi halutes-         erillisten koepäivien varaamista C- ja D-kielil-
31982: saan kirjoittaa viitenä eri koepäivänä neljä         le.
31983: 
31984:     Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1988
31985: 
31986:                                                                Opetusministeri Christoffer Taxell
31987:                                    1988 vp. -     KK n:o 439                                     3
31988: 
31989: 
31990: 
31991: 
31992:                             Tili Riksdagens Herr Talman
31993: 
31994:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      lig begåvning. Abiturienten kan dessutom t.ex.
31995: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       på hösten komplettera studentexamen och kan
31996: av den 22 juni 1988 tili vederbörande medlem      då på en särskild provdag avlägga prov i ett C-
31997: av statsrådet översänt avskrift av följande av    eller D-språk.
31998: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-          Studentexamensvitsorden i C- och D-språk
31999: nade spörsmål nr 439:                             har ingen betydelse då man söker in tili fortsat-
32000:          Har Regeringen för avsikt att vidta      ta studier. 1 detta avseende kränks därför inte
32001:        åtgärder för att utöka antalet student-    abiturientens rättsskydd, även om han inte i
32002:        skrivningsdagar med en så att inte         studentexamen skulle kunna få vitsord i vart-
32003:        språkligt begåvade abiturienter i stu-     dera språket.
32004:        dentskrivningarna skall behöva skriva         Särskilt gymnasierektorerna har fäst upp-
32005:        de s.k. C- och D-språken på samma          märksamhet vid att skolans arbete i övrigt inte
32006:        dag?                                       fungerar normalt under de provdagar som
32007:                                                   ingår i studentexamen och de finner det inte
32008:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     önskvärt att antalet provdagar utökas. Efter-
32009: samt anföra följande:                             som kombinationerna av de extra språk som
32010:                                                   eleverna studerar är många, skulle dessutom
32011:    Enligt 3 § 8 mom. förordningen om student-
32012:                                                   ett tillägg av en dag inte lösa problemet.
32013: examen (717147) reserveras för de extra proven
32014: i främmande språk en gemensam dag. Enligt            Gymnasiets arbete bedöms ofta i alltför hög
32015: paragrafens 9 mom. får en abiturient som          grad från studentexamens synpunkt. Skolornas
32016: skriver två främmande språk som extra prov        språkprogram och gymnasiets slutprov är två
32017: använda sammanlagt sex timmar för dem.            skilda saker. Studentexamen kan också i sin
32018: Tiden för den deluppgift som visar hörförståel-   bredaste form mäta elevens skolframgång bara
32019: se ingår dock inte i de sex timmar som avses      på vissa delområden. Den del av gymnasiets
32020: ovan, om inte undervisningsministeriet bestäm-    verksamhet som inte bedöms i studentexamen
32021: mer annorlunda.                                   är också ett värdefullt fostrande arbete.
32022:    Studentexamen har redan i sin nuvarande           På grund av de ovan nämnda omständig-
32023: form en övervikt för språk. Abiturienten kan,     heterna har inte undervisningsmyndigheterna
32024: om han önskar, under fem olika provdagar          ansett det nödvändigt att reservera särskilda
32025: skriva fyra prov, som i huvudsak kräver språk-    provdagar för C- och D-språken.
32026: 
32027:     Helsingfors den 29 juli 1988
32028: 
32029:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
32030:                                               1988 vp.
32031: 
32032: Kirjallinen kysymys n:o 440
32033: 
32034: 
32035: 
32036: 
32037:                                  Skinnari ym.: Suomen alkuperäiskarjan säilymisen turvaamisesta
32038: 
32039: 
32040:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32041: 
32042:    Suomen alkuperäiskarjan 90-vuotisjuhla-          mm. vankilaitoksen piirissä Sukevalla ja Pel-
32043: vaelluksen yhteydessä on kiinnitetty huomiota       sossa. Tässäkin toiminnassa on ilmennyt epä-
32044: suomalaisen alkuperäislehmän sukupuuttoon           kohtia, jotka vaatisivat vankeinhoitolaitoksen
32045: kuolemisen vaaraan. Tilanteen vakavuutta            ylimmän johdon nopeita toimenpiteitä. Esillä
32046: ovat korostaneet myös prof. Kalle Maijala ja        on ollut myös erilaisia kotieläintarhoja ja tila-
32047: FAO. Suomen karjan kulta-ajat ovat alkupe-          museoita. Kaikilla toimenpiteillä on kiire.
32048: räismuodossaan menneet.
32049:                                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32050:    Suomessa on tieteellisin tutkimuksin yritetty    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
32051: selvittää Suomen karjan kehittämistarpeita ja       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
32052: -mahdollisuuksia. Esimerkiksi ns. Maaningan         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
32053: kokeessa Suomen alkuperäiskarjan asema on           sen:
32054: muihin rotuihin nähden epäsuhteessa. Tarvit-
32055: taisiin suomalaisen alkuperäiskarjan paremmin                Mihin välittömiin tehokkaisiin toi-
32056: huomioon ottavia päteviä tutkimuksia ja kehit-             menpiteisiin Hallitus ryhtyy Suomen al-
32057: tämisohjelmia.                                             kuperäiskarjan sukupuuttoon kuolemi-
32058:    Suomen alkuperäiskarjan säilymistä on py-               sen estämiseksi ja suomalaisen alkupe-
32059: ritty turvaamaan erilaisilla sijoitusratkaisuilla          räiskarjan kehittämiseksi?
32060: 
32061:     Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1988
32062: 
32063:                      Jouko Skinnari                          Arja Alho
32064: 
32065: 
32066: 
32067: 
32068: 28088IF
32069: 2                                       1988 vp. -       KK n:o 440
32070: 
32071: 
32072: 
32073: 
32074:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32075: 
32076:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            na 1984 kotieläinten geenipankkityöryhmän,
32077: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            jonka tehtävänä on valmistella kotieläinten
32078: olette 23 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn                geenipankkitoiminnan järjestelyjä koskevia
32079: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             asioita ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia ja
32080: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            aloitteita sinä aikana, kunnes asia saadaan
32081: edustaja Jouko Skinnarin ym. näin kuuluvasta             vakinaisesti järjestettyä.
32082: kirjallisesta kysymyksestä n:o 440:                         Työryhmä on tähän mennessä kartoittanut
32083:                                                          suomenkarjan pohjoissuomalaisen tyypin. Kar-
32084:           Mihin välittömiin tehokkaisiin toi-            joja on tällä hetkellä noin 20. Niissä suorite-
32085:         menpiteisiin Hallitus ryhtyy Suomen al-          taan seurantatyötä ja laaditaan paritussuunni-
32086:         kuperäiskarjan sukupuuttoon kuolemi-             telmat yhteistyössä karjanomistajien kanssa.
32087:         sen estämiseksi ja suomalaisen alkupe-              Tärkeä suomenkarjan geeniaineksen säilytys-
32088:         räiskarjan kehittämiseksi?                       muoto ovat vankiloiden maatiloille perustetut
32089:                                                          geenipankkikarjat. Toimintaa voitaisiin laajen-
32090:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               taa mm. kotieläimiä esitteleviin kotieläinpuis-
32091: taen seuraavaa:                                          toihin. Eri kotieläinten spermaa ja alkioita
32092:   Maassamme on nykyisin n. 1,5 milj. nauta-              säilytetään Keinosiemennysyhdistyksen varas-
32093: eläintä, joista kotimaista rotua - suomenkar-            toissa.
32094: jaa - on vain n. 16 400 yksilöä. Näin ollen                 Tällä hetkellä toiminta rahoitetaan tutkimus-
32095: suomenkarja edustaa n. 1,1 OJo :a maamme                 toiminnan yleiskustannuksiin varatuista mää-
32096: nauta-aineksesta. Suomenkarjan kolmen eri                rärahoista. Maatalouden tutkimuskeskuksessa
32097: rodun kehityshistoriaa ja mahdollisia erikois-           on tämän vuoden helmikuun alusta toiminut
32098: sopeutumia oloihimme ei tunneta, mutta rodun             osa-aikainen sihteeri, joka jatkaa kartoitustyö-
32099: säilyttämistä kokonaisuudessaan voidaan pe-              tä.
32100: rustella taloudellis-jalostuksellisilla, tieteellisil-      Hallitus katsoo, että suomenkarjan säilyttä-
32101: lä ja kultturihistoriallisilla syillä.                   miseksi tulisi geenipankkitoiminta pyrkiä vaki-
32102:   Kotieläinten geeniaineksen säilyttämiseksi on          naistamaan samalla kun myös itse karjojen
32103: maa- ja metsätalousministeriö asettanut vuon-            säilyminen tulee turvata.
32104: 
32105:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1988
32106: 
32107:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
32108:                                     1988 vp. -     KK n:o 440                                      3
32109: 
32110: 
32111: 
32112: 
32113:                              Tili Riksdagens Herr Talman
32114: 
32115:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       en arbetsgrupp för en husdjursgenbank, som
32116: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        har i uppgift att bereda ärenden som gäller
32117: av den 23 juni 1988 tili vederbörande medlem       arrangemangen för husdjursgenbankens verk-
32118: av statsrådet översänt avskrift av följande av     samhet. Arbetsgruppen skall lägga fram för-
32119: riksdagsman Jouko Skinnari m.fl. underteck-        slag om och ta initiativ tili åtgärder tilis ären-
32120: nade spörsmål nr 440:                              det har ordnats permanent.
32121:           Vilka omedelbara effektiva åtgärder         Arbetsgruppen har hittilis kartlagt den nord-
32122:        ämnar Regeringen vidta för förhind-         finska typen av den finska boskapen. Det finns
32123:        rande av att den ursprungliga boskapen      för närvarande ca 20 besättningar, som följs
32124:        i Finland dör ut och för utvecklande av     upp, och parningsplaner för dem görs upp i
32125:        den finska ursprungsboskapen?               samarbete med boskapsägarna.
32126:                                                       Ett viktigt sätt att bevara arvsmassan från
32127:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       finsk boskap är att hålla genbanksboskap på
32128: samt anföra följande:                              fängelsernas lantbruk. Verksamheten kunde
32129:                                                    utvecklas tili att omfatta bl.a. djurparker för
32130:    Det finns för närvarande ca 1,5 milj. nötdjur   husdjur. Sperma och embryon från olika hus-
32131: i vårt land, av vilka endast ca 16 400 är av       djur bevaras i Seminföreningarnas lager.
32132: inhemsk ras - finsk boskap. Den finska bo-
32133: skapen utgör således ca 1, 1 OJo av boskapsbe-        För närvarande finansieras verksamheten
32134: ståndet i vårt land. Den finska boskapen består    med anslag som reserverats för allmänna kost-
32135: av tre olika raser, vilkas utvecklingshistoria     nader inom forskningen. 1 februari anställdes
32136: och eventuella särskilda anpassning tili våra      vid lantbrukets forskningscentral en sekretera-
32137: förhållanden inte är känd. Dock kan bevaran-       re på deltid som fortsätter med detta kartlägg-
32138: det av rasen som helhet motiveras av orsaker       ningsarbete.
32139: som hänför sig tili ekonomi och förädling,            Regeringen anser att genbanksverksamheten
32140: vetenskap och kulturhistoria.                      bör göras permanent för bevarande av den
32141:    För bevarande av husdjurens arvsmassa tili-     finska boskapen och samtidigt säkerställas att
32142: satte jord- och skogsbruksministeriet år 1984      själva besättningarna bevaras.
32143: 
32144:     Helsingfors den 27 juli 1988
32145: 
32146:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
32147:                                                1988 vp.
32148: 
32149: Kirjallinen kysymys n:o 441
32150: 
32151: 
32152: 
32153: 
32154:                                    Kortesalmi: Valaiden suojelun tehostamisesta
32155: 
32156: 
32157:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32158: 
32159:    Islannista Japaniin matkalla olleen valaanli-      lanti sekä muut maat hyväksyvät tällaisen kiel-
32160: haerän kohtalo ja sen herättämä julkinen mie-         lon.
32161: lenkiinto tiedotusvälineissä oikeuttavat kysy-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32162: mään Suomen hallitukselta, mitä Suomen hal-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32163: litus aikoo tehdä omalta osaltaan uhanalaisiin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32164: eläimiin lukeutuvien valaiden pyynnin ja kau-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32165: pan estämiseksi.
32166:    Islanti perustelee valaanpyyntiään tieteellisil-             Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
32167: lä syillä. On aivan varmaa, että valaat kuolevat             miin kansainvälisen yhteisön piirissä
32168: sukupuuttoon, jos niiden pyynti nykyisellään                 ryöstöpyynnin kohteeksi joutuneiden
32169: jatkuu. Valaiden pyynnin perustelu tieteellisiin             valaiden suojelemiseksi niin, että valai-
32170: syihin vedoten on läpinäkyvää ja naurettavaa.                den pyynti myös tieteellisiin tarkoituk-
32171: Siksi Suomen on tehokkaasti toimittava niin,                 siin lopetetaan, ja että myös Islanti
32172: että valaiden pyynti myös tieteellisiin tarkoi-              ratifioi sukupuuttoon kuolemassa ole-
32173: tuksiin lopullisesti kielletään ja että myös Is-             vien valaiden pyyntikiellon?
32174: 
32175:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1988
32176: 
32177:                                          J. Juhani Kortesalmi
32178: 
32179: 
32180: 
32181: 
32182: 280903E
32183: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 441
32184: 
32185: 
32186: 
32187: 
32188:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32189: 
32190:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teellistä tutkimusta varten". Tässä pyynmssa
32191: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tulee noudattaa vain sopimuspuolen itsensä
32192: olette 29 päivänä kesäkuuta 1988 päivätyn            asettamia ehtoja. Toisaalta valaanpyyntisopi-
32193: kirjeenne n:o 1181 ohella lähettänyt valtioneu-      mukseen kuuluva säännöstö velvoittaa toimit-
32194: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi      tamaan annettavaksi aiotun tieteellisen luvan
32195: jäljennöksen kansanedustaja Kortesalmen kir-         perusteluineen valaanpyyntikomission tieteelli-
32196: jallisesta kysymyksesta n:o 441, jossa tiedustel-    sen komitean tutkittavaksi. Myöhemmin muun
32197: laan:                                                muassa Norja ja Japani seurasivat Islantia
32198:                                                      laatimalla valaanpyyntiä edellyttävät tieteelliset
32199:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     ohjelmat.
32200:        miin kansainvälisen yhteisön piirissä
32201:        ryöstöpyynnin kohteeksi joutuneiden               Valaiden suojelua valaanpyyntikomissiossa
32202:        valaiden suojelemiseksi niin, että valai-     vaatineet maat, kuten Suomi, ovat koko ajan
32203:        den pyynti myös tieteellisiin tarkoituk-      ''tieteellisestä'' valaanpyynnistä keskusteltaes-
32204:        siin lopetetaan, ja että myös Islanti         sa arvostelleet tätä ankarasti ja väittäneet sen
32205:        ratifioi sukupuuttoon kuolemassa ole-         olevan tosiasiassa vain keino kiertää kaupalli-
32206:        vien valaiden pyyntikiellon?                  sen valaanpyynnin kielto. Toisaalta kaikki va-
32207:                                                      laanpyyntikomission jäsenet varmasti ovat sitä
32208:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mieltä, että valaskannoista tarvitaan lisää tie-
32209: vasti seuraavaa:                                     teellistä aineistoa. Siitä on eri käsityksiä tulee-
32210:                                                      ko tiedot hankkia valaita pyytämällä vai muilla
32211:    Kamppailu valaanpyynnin riittävästä rajoit-       menetelmillä!
32212: tamisesta ei vastoin odotuksia päättynyt Kan-            "Tieteellisen" valaanpynnin tuloksia on nyt-
32213: sainvälisen valaanpyyntikomission kaupallisen
32214:                                                      temmin käsitelty kahdessa valaanpyyntikomis-
32215: valaanpyynnin kieltävään päätökseen vuonna
32216:                                                      sion kokouksessa. Suojelumyönteisten maiden
32217: 1982. Päätöksen mukaan kaupallisen pyynnin
32218:                                                      kanta on, ettei ole saavutettu mitään merkityk-
32219: olisi tullut päättyä vuonna 1986 vähintään
32220:                                                      sellisiä tuloksia, joita voitaisiin käyttää valas-
32221: viiden vuoden ajaksi, jonka jälkeen asiaa käsi-
32222:                                                      kantojen hoidossa. Suomi on aktiivisesti osal-
32223: tellään valaanpyyntikomissiossa uudelleen. Va-
32224:                                                      listunut muun muassa tieteellisten lupien auto-
32225: laanpyyntikomission vuoden 1982 päätös ei
32226:                                                      perusteita koskevien tiukennettujen ehtojen
32227: koske ns. alkuperäiskansojen, kuten Alaskan
32228:                                                      laatimiseen ja tukenut päätöslauselmia, joissa
32229: ja Grönlannin inuiittien harjoittamaa pyyntiä,
32230: jolle komissio edelleen asettaa vuosittaiset kiin-   Norjaa ja Islantia on vaadittu muuttamaan
32231:                                                      tutkimusohjelmiensa arvostelua aiheuttaneet
32232: tiöt.                                                kohdat.
32233:    Joukko maita, Japani, Norja, Neuvostoliitto
32234: ja Peru, tekivät varauksen valaskomission                Suomi aikoo johdonmukaisesti jatkaa valai-
32235: pyyntikieltopäätökseen. Toisaalta esimerkiksi        den suojelua Kansainvälisessä valaanpyyntiko-
32236: Islanti ei menetellyt näin, vaan ilmoitti jatka-     missiossa. Suomi ei ole pitänyt tarpeellisena
32237: vansa valaanpyyntiä niin sanottujen tieteellis-      eikä hyväksynyt valaanpyyntiä tieteellisten lu-
32238: ten lupien nojalla. Kansainvälinen valaanpyyn-       pien nojalla, vaikka valaanpyyntisopimus tä-
32239: tisopimus oikeuttaa kahdeksannessa artiklas-         hän oikeuttaakin.
32240: saan jäsenmaan antamaan kansalaisilleen "eri-            Suomi ottaa asian esille myös Pohjoismaiden
32241: tyisluvan, jolla tämä valtuutetaan tappamaan,        ympäristöministereiden kokouksessa Tukhol-
32242: ottamaan saaliiksi ja käsittelemään valaita tie-     massa elokuussa tänä vuonna.
32243: 
32244:     Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1988
32245: 
32246:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
32247:                                      1988 vp. -     KK n:o 441                                    3
32248: 
32249: 
32250: 
32251: 
32252:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32253: 
32254:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         innebär de statuter som ingår i konventionen
32255: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         om valfångst en förpliktelse att för undersök-
32256: nr 1181 av den 29 juni 1988 tili vederbörande       ning tiliställa valfångstkommissionens ve-
32257: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      tenskapliga kommitte de vetenskapliga tilistånd
32258: jande av riksdagsman Kortesalmi underteckna-        man har för avsikt att bevilja och motivering-
32259: de spörsmål nr 441:                                 arna för dem. Senare har bl.a. Norge och
32260:                                                     Japan följt Islands exempel genom att utarbeta
32261:          Har Regeringen för avsikt att inom         de vetenskapliga program som valfångsten
32262:        det internationella samfundet vidta          förutsätter.
32263:        brådskande åtgärder i syfte att skydda
32264:        den för rovfångst utsatta valen, så att         De Iänder i valfångstkommissionen som krä-
32265:        också valfångsten i vetenskapligt syfte      ver skydd för valarna, t.ex Finland, har hela
32266:        upphör och så att också lsland ratifice-     tiden vid diskussionen om den ''vetenskapliga''
32267:        rar fångstförbudet för de utdöende va-       valfångsten strängt kritiserat denna och hävdat
32268:        larna?"                                      att den i själva verket bara är ett sätt att
32269:                                                     kringgå förbudet mot kommersiell valfångst. Å
32270:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       andra sidan är säkert alla medlemmar av val-
32271: samt anföra följande:                               fångstkommissionen av den åsikten, att det
32272:                                                     behövs mera vetenskapligt materia! om valbe-
32273:    Kampen för en tiliräcklig begränsning av         ståndet. Olika uppfattning råder i fråga om
32274: valfångsten slutade inte, trots att man hade        huruvida uppgifterna skall inhämtas genom att
32275: väntat sig det, med Internationella valfångst-      fånga vai eller genom andra metoder.
32276: kommissionens beslut av år 1982, som förbjöd
32277:                                                        Resultaten av den "vetenskapliga" valfångs-
32278: valfångst i ekonomiskt syfte. Enligt beslutet       ten har numera behandlats vid två möten med
32279: hade den kommersiella fångsten bort upphöra
32280:                                                     valfångstkommissionen. De Iänder som före-
32281: år 1986 för åtminstone fem år och därefter
32282:                                                     språkar skydd intar den ståndpunkten, att inga
32283: borde frågan på nytt behandlas i valfångst-
32284:                                                     betydande resultat har uppnåtts, som skulle
32285: kommissionen. Valfångstkommissionens beslut
32286:                                                     kunna användas för vården av valbeståndet.
32287: av år 1982 gäller inte den fångst som bedrivs av
32288:                                                     Finland har aktivt deltagit bl.a. i utarbetandet
32289: den s.k. urbefolkningen, t.ex. inuiterna i Alas-
32290:                                                     av skärpta vilikor i fråga om de grunder på
32291: ka och på Grönland, för viiken kommissionen         vilka vetenskapliga tilistånd kan ges och har
32292: fortfarande uppställer årliga kvoter.
32293:                                                     stött resolutioner, i vilka man har krävt att
32294:    Ett antal länder, Japan, Norge, Sovjetunio-
32295:                                                     Norge och Island skall ändra de punkter i sina
32296: nen och Peru, gjorde förbehåll tili valfånst-
32297:                                                     forskningsprogram som har föranlett kritik.
32298: kommissionens beslut om fångstförbud. Å
32299: andra sidan förfor t.ex. Island inte så, utan          Finland ämnar konsekvent fortsätta att
32300: meddelade att man kommer att fortsätta val-         skydda valarna inom den Internationella val-
32301: fångsten med stöd av de s.k. vetenskapliga          fångstkommissionen. Finland har inte ansett
32302: tilistånden. Den internationella konventionen       det nödvändigt och inte heller godkänt val-
32303: om valfångst berättigar i sin åttonde artikel ett   fångst med stöd av vetenskapliga tilistånd,
32304: medlemsland att ''meddela tilistånd för med-        även om konventionen om valfångst medger
32305: borgare i landet att i vetenskapligt syfte döda,    detta.
32306: fånga och bearbeta vai". Vid denna fångst              Finland kommer också att ta upp saken tili
32307: iakttas endast de villkor som den fördragsslu-      behandling vid de nordiska miljöministrarnas
32308: tande parten själv uppställer. Å andra sidan        möte i Stockholm i augusti i år.
32309: 
32310:     Helsingfors den 5 augusti 1988
32311: 
32312:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
32313:                                              1988 vp.
32314: 
32315: Kirjallinen kysymys n:o 442
32316: 
32317: 
32318: 
32319: 
32320:                                  Kortesalmi: Uhanalaisten tuntureiden suojelemisesta
32321: 
32322: 
32323:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32324: 
32325:    Viime vaalikaudella eduskunta sääti silloisen   mätöntä suojella tuntureita tehokkaasti. Yksi
32326: hallituksen antaman esityksen pohjalta kos-        sukupolvi ei saa ottaa taloudelliseen hyötykäyt-
32327: kiensuojelulain. Tällä vaalikaudella eduskunta     töön kaikkia Suomen tuntureita. Myös luon-
32328: on säätänyt soidensuojelulain. Erittäin tärkeä     nontilaisia tuntureita tulee säilyttää paitsi tie-
32329: ja kiireellinen tehtävä on vielä säätää tuntu-     teellisistä syistä, myös tavallisten vaeltajien ja
32330: riensuojelulaki.                                   luonnosta nauttijoiden iloksi ja virkistykseksi.
32331:    Melkoinen osa Pohjois-Suomen ja Lapin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32332: tuntureista on jo saatettu tehokkaaseen hyöty-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32333: käyttöön, jopa niin, että osa tuntureista on       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32334: muodostunut tai muodostumassa raiskioiksi ja       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32335: slummeiksi, kuten on käynyt esimerkiksi Kuu-
32336: samon Rukatunturille. Jäljellä olevat tunturit               Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä te-
32337: olisikin kiireesti suojeltava lain voimin.                hokkaisiin toimiin uhanalaisten tuntu-
32338:                                                           reiden ja erityisessä vaaravyöhykkeessä
32339:    Uhanalaisia tuntureita, joihin kassakonetta            olevien Kuusamon Valtavaaran, Taival-
32340: jumalanaan pitävät matkailuyrittäjät uhkaavat             kosken Pyhityksen, Pelkosenniemen
32341: iskeä kyntensä, ovat mm. Kuusamon Valtavaa-               Pyhätunturin Kultakeron sekä Pallas-
32342: ra, Taivalkosken Pyhitystunturi sekä Pelkosen-            Ounastunturin kansallispuiston Hettaa
32343: niemen Kultakero ja Pallas-Ounastunturin                  lähellä olevan Pyhäkeron kiireelliseksi
32344: kansallispuistossa Hetan lähellä sijaitseva Py-           suojelemiseksi ja pysyttämiseksi luon-
32345: häkero.                                                   nontilaisena, sekä kokonaisvaltaisen
32346:    Tunturiluonto on erittäin herkkä haavoittu-            tunturiensuojelulainsäädännön aikaan-
32347: maan ja kulumaan. Tämän vuoksi olisi välttä-              saamiseksi?
32348: 
32349:     Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1988
32350: 
32351:                                       J. Juhani Kortesalmi
32352: 
32353: 
32354: 
32355: 
32356: 280902D
32357: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 442
32358: 
32359: 
32360: 
32361: 
32362:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32363: 
32364:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kitys eri käyttömuotojen kannalta sekä tehdä
32365: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntötoimenpi-
32366: olette 1 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn           teiksi ottaen huomioon mm. tehdyt ehdotukset
32367: kirjeenne n:o 1182 ohella lähettänyt valtioneu-     suojelualueista ja luonnonhoitoalueiden perus-
32368: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     tamisesta. Suurin osa komitean selvityksenalai-
32369: jäljennöksen kansanedustaja Kortesalmen kir-        sista alueista on nimenomaan tunturialueita.
32370: jallisesta kysymyksestä n:o 442, jossa tiedustel-   Tällaisia luonnonsuojelun kannalta arvokkai-
32371: laan:                                               ta, vielä rauhoittamattomia ja matkailualan
32372:                                                     yrittäjiä yhä enemmän kiinnostavia alueita
32373:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä te-     ovat ennen kaikkea käsivarren Lapin suurtun-
32374:        hokkaisiin toimiin uhanalaisten tuntu-       turit ja Pallas-Ounastunturien kanssa samaan
32375:        reiden ja erityisessä vaaravyöhykkeessä      tunturijaksoon kuuluva Ylläs-Aakenustunturi.
32376:        olevien Kuusamon Valtavaaran, Taival-
32377:        kosken Pyhityksen, Pelkosenniemen               Etenkin eteläisten tuntureiden ja vaarojen
32378:        Pyhätunturin Kultakeran sekä Pallas-         suojeluun on etsittävä muita keinoja kuin
32379:        Ounastunturin kansallispuiston Hettaa        luonnonsuojelulain nojalla tapahtuva rauhoit-
32380:        lähellä olevan Pyhäkeran kiireelliseksi      taminen. Esimerkiksi Ruotsissa on suurin osa
32381:        suojelemiseksi ja pysyttämiseksi luon-       tunturialueesta suojeltu kaavoituksella. Ympä-
32382:        nontilaisena, sekä kokonaisvaltaisen         ristöministeriö pyrkii osaltaan lisäämään Suo-
32383:        tunturiensuojelulainsäädännön aikaan-        men tunturi- ja vaaraseutujen käytön suunni-
32384:        saamiseksi?                                  telmallisuutta ja edesauttamaan tunturien suo-
32385:                                                     jelua tukemalla taloudellisesti kuntien yleiskaa-
32386:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voitusta. Menettelystä on jo saatu hyviä koke-
32387: vasti seuraavaa:                                    muksia eräiden arvokkaiden vaara-alueiden
32388:                                                     käytön suunnittelussa. Tällaisia ovat mm. Koli
32389:    Hallitus on tietoinen matkailuelinkeinon ke-     Lieksassa ja Vuokatti Sotkamossa.
32390: hittämisen nimissä tapahtuvasta rakentamises-
32391: ta sekä sen aiheuttamista haitoista tunturi- ja        Taivalkosken Pyhityksellä ei ole tällä hetkel-
32392: vaaraluonnolle. Tähän asti laskettelurinneyrit-     lä konkreettista uhkaa, vaikka Taivalkosken
32393: täjät ovat jättäneet luonnonsuojelulain nojalla     kunnan kehittämisprojektissa esiintyykin ehdo-
32394: perustetut kansallis- ja luonnonpuistot rau-        tuksia alueen hyödyntämiseksi. Metsähallitus
32395: haan, mutta nyt vaaditaan myös näillä luon-         on vuonna 1955 rauhoittanut keskeisimmän
32396: nonsuojelualueilla sijaitsevien tuntureiden otta-   osan (157 ha) Pyhityksestä aarnialueena. Näin
32397: mista laskettelijoiden käyttöön. Tässä mielessä     ollen luonnonsuojelulain mukaisen suojelualu-
32398: pahimmin uhattuina ovat vanhimmat, vuonna           een muodostaminen Pyhitykselle olisi tarpeen
32399: 1938 perustetut Pallas-Ounastunturin ja Pyhä-       vaatiessa joustavin ratkaisu, eikä se aiheuttaisi
32400: tunturin kansallispuistot.                          sijaintikunnalla sanottavia taloudellisia tai työ-
32401:    Erityisen tunturiensuojelulainsäädännön ai-      paikkamenetyksiä.
32402: kaansaaminen ei ole tarkoituksenmukaista,             Kuusamon Valtavaara on luonnonsuojelun
32403: koska toisaalta valtakunnallisesti edustavia        kannalta arvokas osa laajempaa Rukatunturin-
32404: tuntureita ja vaaroja sisältyy jo perustettuihin    Valtavaaran maisemakokonaisuutta, josta met-
32405: kansallis- ja luonnonpuistoihin sekä vireillä       sähallitus on päätöksellään vuonna 1961 muo-
32406: oleviin suojelualuesuunnitelmiin, toisaalta sik-    dostanut 1231 ha:n suuruisen luonnonhoito-
32407: si, että on olemassa joustavampiakin tapoja         metsän. Kuusamon kunta on aloittanut Ruka-
32408: tunturien ja vaarojen säilyttämiseksi rakenta-      tunturin-Valtavaaran osayleiskaavan laadin-
32409: mattomina. Valtioneuvosto asetti 30.12.1987         nan, missä yhteydessä mm. luonnonsuojelun ja
32410: erämaakomitean, jonka tehtävänä on selvittää        matkailun osittain ristiriitaiset tarpeet on tar-
32411: Lapin erämaa-alueiden laajuus, sijainti ja mer-     koitus selvittää ja sovittaa yhteen. Tällöin tulee
32412:                                      1988 vp. -      KK n:o 442                                    3
32413: 
32414: myös selvitettäväksi, edellyttääkö Valtavaaran       siitä, että Pyhäkero on oleellinen osa Pallas-
32415: säilyttäminen luonnonsuojelulain mukaisen            Ounastunturin kansallispuiston suojeltavaa
32416: suojelualueen perustamista.                          luontoa ja tulee säilyttää rakentamattomana
32417:    Ympäristöministeriö asetti 8. elokuuta 1986       vastaisuudessakin. Sen sijaan Pyhätunturin
32418: toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia ehdo-        kansallispuiston laajennusosassa sijaitseva Kul-
32419: tukset Pallas-Ounastunturin kansallispuiston         takero on mm. tien rakentamisen vuoksi me-
32420: Enontekiön kunnan puoleisen osan käytön ny-          nettänyt huomattavan osan alkuperäisistä
32421: kytilasta, erityisesti silmälläpitäen eri tyyppis-   luonnonarvoistaan.      Ympäristöministeriössä
32422: ten ulkoilumuotojen, luonnonsuojelun ja              selvitetään parhaillaan mahdollisuutta irrottaa
32423: muun käytön välisiä ristiriitoja sekä tehdä          Kultakero kansallispuistosta ja luovuttaa se
32424: esitys eri toimintojen tarkoituksenmukaisesta        matkailukäyttöön sillä edellytyksellä, että kan-
32425: yhteensovittamisesta. Mietinnön valmistuttua         sallispuistoon vastaavasti liitetään luonnonsuo-
32426: 3.2.1987 voidaan olla entistä vakuuttuneempia        jelun kannalta arvokkaampia alueita muualla.
32427: 
32428:     Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1988
32429: 
32430:                                                                   Ympäristöministeri Kaj Bärlund
32431: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 442
32432: 
32433: 
32434: 
32435: 
32436:                              Tili Riksdagens Herr Talman
32437: 
32438:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         damål samt framlägga förslag tili nödiga lag-
32439: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         stiftningsåtgärder med beaktande av bl.a. tidi-
32440: nr 1182 av den 1 juli 1988 tili vederbörande        gare förslag angaende skyddsområden och om
32441: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      inrättande av naturvårdsområden. Största de-
32442: jande av riksdagsman Kortesalmi underteckna-        len av de områden kommittens utredningsarbe-
32443: de spörsmål nr 442:                                 te berör är uttryckligen fjällområden. Framför
32444:                                                     allt är storfjällen i den lappska armen och
32445:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        Ylläs-Aakenustunturi, som hör tili samma
32446:        ning vidta effektiva åtgärder för att        fjällkedja som Pallas-Ounastunturi, ur na-
32447:        med det snaraste skydda och bevara           turskyddssynvinkel värdefulla och än så länge
32448:        hotade fjäll i naturtilistånd, särskilt      icke fredade områden, som i växande grad
32449:        fjällen Valtavaara i Kuusamo, Pyhitys i      intresserar företagare inom turismen.
32450:        Taivalkoski, Pyhätunturis Kultakera i           Framför allt när det gäller att skydda de
32451:        Pelkosenniemi samt Pyhäkera i närhe-         sydligare fjällen' och bergen bör man finna
32452:        ten av Hetta i Pallas-Ounastunturi na-       andra metoder än fredning med stöd av lagen
32453:        tionalpark, vilka befinner sig i en speci-   om naturskydd. T .ex. i Sverige har stora delar
32454:        ell farozon, samt för att få tili stånd en   av fjällområdet fredats genom planläggning.
32455:        helhetsbetonad lagstiftning om fjäll-        Miljöministeriet försöker å sin sida öka plan-
32456:        skydd?                                       mässigheten inom utnyttjandet av fjäll- och
32457:                                                     bergsområdena samt främja en fredning av
32458:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        fjällen genom att stöda kommunernas general-
32459: samt anföra följande:                               planering ekonomiskt. Man har redan fått
32460:    Regeringen är medveten om det byggande           goda erfarenheter av metoden vid planeringen
32461: som sker i namn av utvecklande av turistnä-         av utnyttjandet av vissa värdefulla bergsområ-
32462: ringen samt om de olägenheter detta medför          den, exempelvis bl.a. Koli i Lieksa och Vuo-
32463: för fjäll- och bergsnaturen. Hittills har de        katti i Sotkamo.
32464: företagare som bedriver verksamhet med sla-            Pyhitys i Taivalkoski är inte för närvarande
32465: lombackar lämnat nationalparker och natur-          utsatt för något konkret hot, även om projek-
32466: parker som grundats med stöd av lagen om            tet för utvecklande av Taivalkoski kommun
32467: naturskydd i fred. Nu yrkas det dock på att         innehåller förslag tili utnyttjande av området.
32468: även sådana fjäll som befinner sig inom dessa       Forststyrelsen har år 1955 fredat den mest
32469: naturskyddsområden skall ställas tili utförs-       centrala delen av Pyhitys (157 ha) såsom ur-
32470: åkarnas förfogande. Mest hotade i detta avse-       skogsområde.
32471: ende är de äldsta nationalparkerna, dvs. Pal-          Den smidigaste lösningen vore sålunda att
32472: las-Ounastunturi och Pyhätunturi nationalpar-       vid behov inrätta ett i lagen om naturskydd
32473: ker, som inrättades år 1938.                        avsett skyddsområde i Pyhitys. Detta skulle
32474:    Det är inte ändamålsenligt att skapa en          inte förorsaka den berörda kommunen nämn-
32475: särskild lagstiftning om fjällskydd, emedan         värda ekonomiska förluster eller decimeringar
32476: från hela rikets synpunkt sett representativa       av arbetskraften.
32477: fjäll och berg ingår i redan inrättade national-       1 naturskyddshänseende utgör Valtavaara i
32478: och naturparker samt i skyddsområden, som är        Kuusamo en värdefull del av den större land-
32479: under planering, och emedan det finns flexibla-     skapshelheten Rukatunturi-Valtavaara, där
32480: re sätt att bibehålla fjäll och berg obebyggda.     forststyrelsen genom sitt beslut av år 1961
32481: Statsrådet tilisatte 30.12.1987 en ödemarks-        inrättat en 1 231 ha stor naturvårdsskog. Kuu-
32482: kommitte med uppgift att utreda storleken av        samo kommun har börjat utarbeta en delgene-
32483: Lapplands ödemarksområden, deras läge och           ralpian för Rukafjället-Valtavaara. Det är me-
32484: betydelse med tanke på olika användningsän-         ningen att bl.a. utreda och harmoniera de
32485:                                     1988 vp. -     KK n:o 442                                   5
32486: 
32487: delvis konkurrerande behov som å ena sidan         betänkandet blev färdigt 3.2.1987 fick man
32488: finns inom naturskyddet och å andra sidan          ytterligare bekräftelse på att Pyhäkera är en
32489: inom turismen. 1 det sammanhanget skall det        väsentlig del av naturen i Pallas-Ounastunturi
32490: även utredas huruvida ett bevarande av Valta-      nationalpark och bör skyddas och bevaras
32491: vaara förutsätter att man inrättar ett skydds-     obebyggd även i framtiden. Däremot har Kul-
32492: område i enlighet med lagen om naturskydd.         takero, som befinner sig inom Pyhätunturi
32493:    Den 8 augusti 1986 tilisatte miljöministeriet   nationalparks utvidgningsdel, bl.a. på grund
32494: en kommitte med uppgift att utreda hur den         av vägbygge förlorat en avsevärd del av sitt
32495: del av Pallas-Ounastunturi nationalpark som        ursprungliga naturvärde. Vid miljöministeriet
32496: är belägen i Enontekis kommun utnyttjas för        utreds för närvarande möjligheterna att avskil-
32497: närvarande, särskilt med beaktande av de kon-      ja Kultakera från nationalparken och upplåta
32498: kurrerande krav som ställs av olika slag av        det för turismens behov under förutsättning att
32499: friluftsaktiviteter, naturskyddet och övrig an-    detta kompenseras genom att andra, ur na-
32500: vändning. Tili uppgiften hörde även att fram-      turskyddssynvinkel värdefullare områden fogas
32501: lägga förslag tili en ändamålsenlig samman-        tili nationalparken.
32502: jämkning av de olika funktionerna. När även
32503: 
32504:     Helsingfors den 5 augusti 1988
32505: 
32506:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
32507:                                              1988 vp.
32508: 
32509: Kirjallinen kysymys n:o 443
32510: 
32511: 
32512: 
32513: 
32514:                                  Kortesalmi: Kulutusyksikköverotukseen siirtymisestä
32515: 
32516: 
32517:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32518: 
32519:    Maamme suurimpia ongelmia on tällä het-          ja siten parantaa lapsiperheiden toimeentuloa
32520: kellä alhainen syntyvyys. Lasten vähäinen           ja lisätä halukkuutta lasten hankkimiseen. Yksi
32521: määrä on vaarana aiheuttaa tulevaisuudessa          mahdollisuus tehostaa valtion tukitoimia lapsi-
32522: ongelmia niin elinkeinoelämälle, palvelujen         perheille olisi siirtyminen ns. kulutusyksikkö-
32523: hoitamiselle kuin yhteiskunnan tulojen kerty-       verotukseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että per-
32524: misellekin. Suurin syy vallitsevaan lapsipulaan     heen tulot jaettaisiin ensin perheen jäsenluvulla
32525: on maassamme vuosikausia harjoitettu lapsi-         ja lopullinen vero määrättäisiin vasta tämän
32526: perheitä sortanut tulonjako- ja sosiaalipolitiik-   jälkeen. Näin saataisiin yhteiskunnan verorasi-
32527: ka.                                                 tus perheelle jakautumaan mahdollisimman oi-
32528:    Valtiovalta korvaa tällä hetkellä hyvin eri      keudenmukaisesti, kun se ottaisi huomioon
32529: tavalla eri-ikäisten lasten aiheuttamia kustan-     perheen koon.
32530: nuksia. Pienen lapsen kustannuksista jää van-
32531: hempien harteille noin 35 O!o, kun taas yli            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32532: 16-vuotiaan lapsen kustannuksista vanhemmat         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32533: maksavat itse jo yli 80 %. Kokonaisuudessaan        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32534: lapsen hankkiminen tulee vanhemmille kalliik-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32535: si, eikä valtio maksa kustannuksista kovinkaan
32536: paljon.                                                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ns.
32537:    Tulevassa verouudistuksessa tulisi lapsiper-            kulutusyksikköverotukseen siirtymisek-
32538: heet ottaa mahdollisimman laajasti huomioon                si verouudistusta tehtäessä?
32539: 
32540:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1988
32541: 
32542:                                        J. Juhani Kortesalmi
32543: 
32544: 
32545: 
32546: 
32547: 280891R
32548: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 443
32549: 
32550: 
32551: 
32552: 
32553:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32554: 
32555:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maan pieni- ja keskituloisten sekä lapsiperhei-
32556: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       den aseman turvaavalla tavalla. Tehdyt koe-
32557: olette 1 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn           verotukset osoittavat, että asetetut vaatimukset
32558: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ovat toteutumassa erityisen hyvin juuri pieni-
32559: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ja keskituloisten lapsiperheiden kohdalla. Niil-
32560: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-       le koeverotuksen mukaan tulossa olevat keven-
32561: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 443:              nykset ovat suuremmat kuin muille väestön-
32562:                                                     osille.
32563:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ns.          Lapsiperheiden, kuten muidenkin väestöryh-
32564:        kulutusyksikköverotukseen siirtymisek-       mien, toimeentulomahdollisuuksien tulee ke-
32565:        si verouudistusta tehtäessä?                 hittyä tasapainoisella ja suuria mullistuksia
32566:                                                     välttävällä tavalla. Verouudistukseen on sisäl-
32567:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lytetty lapsiperheiden asemaa parantavia toi-
32568: vasti seuraavaa:                                    menpiteitä, kuitenkin ilman, että samalla oltai-
32569:    Yhteiskunnan lapsiperheille suuntaama tuki       siin yhtäkkisesti muuttamassa koko lapsiper-
32570: koostuu moninaisista eri tukimuodoista. Näitä       heiden verotuksellisen tuen perusperiaatteita.
32571: ovat suorat tulonsiirrot, esimerkkinä lapsilisät,   Esimerkkinä uudistukseen sisältyvästä yksittäi-
32572: lapsiperheille luodut palvelut, kuten kunnalli-     seen vähennykseen liittyvästä ratkaisusta voi-
32573: nen päivähoito, ja kolmantena ryhmänä vero-         daan mainita kaavailtu lasten huoltamisen
32574: järjestelmän kautta kanavoidut helpotukset.         huomioon ottaminen korkovähennyksiä myön-
32575: Tukijärjestelmä näistä perusosista rakentuvana      nettäessä. Kulutusyksikköverotukseen siirtymi-
32576: on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi, ja         nen merkitsisi edellä viitattua perheiden käytet-
32577: kehittämisen keskeinen jarru tuleekin yhteis-       tävissä olevien tulojen hallitsemauomiin muu-
32578: kunnan taloudellisten mahdollisuuksien rajalli-     toksiin johtavaa ratkaisua. Se ei myöskään
32579: suudesta olemassa olevien etuuksien tason ja        soveltuisi maassamme jo omaksuttuun tulon-
32580: laajuuden parantamisessa. Lasten huoltovel-         siirto- ja palvelupainotteiseen lapsiperheiden
32581: vollisuus on perinteisesti otettu verojärjestel-    tuki politiikkaan.
32582: mässä huomioon veronmaksukykyyn vaikutta-              Edellä esitetyn perusteella todetaan, että hal-
32583: vana tekijänä. Niin tullaan tekemään myös           litus tulee antamaan verouudistuksesta esityk-
32584: verouudistuksen toteutuessa.                        set, jotka ottavat lapsiperheet mahdollisimman
32585:    Hallitusohjelman verotusta koskevassa osas-      laajasti huomioon ja parantavat lapsiperheiden
32586: sa todetaan, että verouudistus tullaan toteutta-    toimeentuloa.
32587: 
32588:     Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1988
32589: 
32590:                                                                          Ministeri Ulla Puolanne
32591:                                      1988 vp. -     KK n:o 443                                     3
32592: 
32593: 
32594: 
32595: 
32596:                               Till Riksdagens Herr Talman
32597: 
32598:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kommer att genomföras på ett sätt som tryggar
32599: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ställningen för låg- och medelinkomsttagare
32600: av den 1 juli 1988 tili vederbörande medlem av      och barnfamiljer. Den beskattning som verk-
32601: statsrådet översänt avskrift av följande av         ställts på försök visar att de mål som uppställts
32602: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-         kan nås och låter sig nås speciellt bra i fråga
32603: nade spörsmål nr 443:                               om barnfamiljer med låga eller medelstora
32604:                                                     inkomster. Enligt försöksbeskattningen kom-
32605:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        mer skattelättnaderna för dessa att vara större
32606:        övergång tili beskattning enligt kon-        än för andra befolkningsgrupper.
32607:        sumtionsenhet i samband med genom-
32608:        förande av skattereformen?                      Utkomstmöjligheterna för barnfamiljer bör
32609:                                                     liksom i fråga om andra befolkningsgrupper
32610:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       utvecklas på ett balanserat sätt med undvikan-
32611: samt anföra följande:                               de av stora omställningar. 1 skattereformen
32612:                                                     ingår åtgärder som kommer att förbättra barn-
32613:    Det samhällsstöd som riktas tili barnfamiljer    familjernas ställning, dock utan att de grund-
32614: ges i flera olika former. Sådana är bl.a. de        läggande principerna för skattestödet tili barn-
32615: direkta inkomstöverföringarna, t.ex. barnbi-        familjer plötsligt ändras. Som ett exempel på
32616: dragen, den service som skapats för barrifamil-     ett enskilt avdrag, som ingår i reformen, kan
32617: jer, däribland den kommunala barndagvården,         nämnas beaktande av underhållet för barn vid
32618: och som en tredje grupp de lättnader som            beviljande av ränteavdrag. En övergång tili
32619: kanaliseras via skattesystemet. Det har visat sig   beskattning enligt konsumtionsenhet skulle le-
32620: ändamålsenligt att stödsystemet består av dessa     da tili en lösning med okontrollerade föränd-
32621: tre grundelement. Det som främst bromsar upp        ringar beträffande de inkomster som står tili
32622: utvecklingen är det faktum att samhällets eko-      familjernas förfogande, såsom ovan konsta-
32623: nomiska resurser är begränsade då det gäller        terats. Det skulle inte heller passa ihop med
32624: att förbättra nivån för och omfattningen av         den stödpolitik som redan anammats i vårt
32625: existerande förmåner. 1 skattesystemet har un-      land och som koncentrerar sig på inkomstöver-
32626: derhållsskyldigheten för barn traditionellt be-     föringar och service för barnfamiljer.
32627: aktats som en faktor som påverkar skattebetal-
32628: ningsförmågan. Detta förfarande kommer att            Med stöd av det ovanstående konstateras att
32629: iakttas också vid genomförande av skatterefor-      Regeringen kommer att lägga fram sådana
32630: men.                                                förslag om skattereformen som så mycket som
32631:    1 den del av regeringsprogrammet som gäller      möjligt beaktar barnfamiljerna och som för-
32632: beskattningen konstateras att skattereformen        bättrar barnfamiljernas utkomst.
32633: 
32634:      Helsingfors den 29 juli 1988
32635: 
32636:                                                                          Minister Ulla Puolanne
32637:                                              1988 vp.
32638: 
32639: Kirjallinen kysymys n:o 444
32640: 
32641: 
32642: 
32643: 
32644:                                  Kortesalmi: Metsäteollisuuden kuljetustuen alentamissuunnitel-
32645:                                    mista
32646: 
32647: 
32648:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32649: 
32650:    Julkisuuteen on tullut tietoja, että valtiova-   tai poistaminen vaikuttaisi kielteisesti Pohjois-
32651: rainministeriö on valmistelemassa ehdotusta,        Suomen kehitykseen, sillä poisjäävä kuljetus-
32652: joka alentaisi metsäteollisuuden kuljetustukea      tuen määrä olisi saatava joko puun hinnasta,
32653: kolmanneksella. Näin tapahtuu siitä huolimat-       työpaikoista tai kehityksestä tinkimisestä. Vä-
32654: ta, että virkamiestyöryhmä päätyi kuluvan           hintäänkin niin merkittävään toimenpiteeseen
32655: vuoden keväällä valmistuneessa mietinnössään        kuin kuljetustuen alentamiseen tai poistami-
32656: siihen, että kuljetustuki säilyisi ennallaan vuo-   seen tulisi ryhtyä huomattavasti pitemmällä
32657: sina 1989-1991. Lisäksi mietinnössä edellytet-      aikavälillä kuin vuoden tai kahden sisällä.
32658: tiin tuen piiriin liitettäväksi myös Pohjoiskalo-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32659: tin sisällä tapahtuvat kuljetukset. Työryhmän       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32660: esityksen mukaan tulisi mainitun kolmen vuo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32661: den jakson aikana perusteellisesti selvittää kul-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32662: jetustuen oikeutus ja merkitys.
32663:    Valtiovarainministeriön edustaja mainitussa                Tietääkö Hallitus valtiovarainminis-
32664: virkamiestyöryhmässä kirjautti mietintöön eriävän          teriön pyrkimyksistä alentaa metsäteol-
32665: mielipiteen. Nyt valtiovarainministeriö näyttää            lisuuden kuljetustukea kolmanneksella,
32666: toimivan eriävän mielipiteen mukaisesti ja                 mikä merkitsisi mm. Pohjois-Suomen
32667: poistavan vastoin laajan työryhmän kantaa                  osalta 10 miljoonan markan menetystä
32668: osan teollisuuden kuljetustuesta. Kuljetustuki             vuosittain,
32669: on kuitenkin terveimpiä elinkeinoelämän tuki-                 ja aikooko Hallitus estää tämän
32670: muotoja eikä se vinouta tuotteiden hinnoitte-              hankkeen ja turvata Pohjois-Suomen
32671: lua. Päinvastoin kuljetustuen pienentäminen                edut kuljetuksissa?
32672: 
32673:     Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1988
32674: 
32675:                                        J. Juhani Kortesalmi
32676: 
32677: 
32678: 
32679: 
32680: 280896X
32681: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 444
32682: 
32683: 
32684: 
32685: 
32686:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32687: 
32688:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuen tason ja myöntämisperusteiden uudista-
32689: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mistarvetta.     Työryhmä jätti        muistionsa
32690: olette 1 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn           29.2.1988.
32691: kirjeenne n:o 1184 ohella toimittanut valtio-          Työryhmä piti nykyistä kuljetustukijärjestel-
32692: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       mä tarkoituksenmukaisena aluepolitiikan to-
32693: sen kansanedustaja Kortesalmen näin kuulu-          teuttamiskeinona. Myös kuljetustuen piiriin
32694: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 444:           kuuluvien tuotteiden luetteloa pidettiin varsin
32695:           Tietääkö Hallitus valtiovarainminis-      kattavanaja työryhmä ehdotti, että lain tuote-
32696:        teriön pyrkimyksistä alentaa metsäteol-      luettelo säilytettäisiin toistaiseksi ennallaan.
32697:        lisuuden kuljetustukea kolmanneksella,       Työryhmä ehdotti lisäksi, että käynnistettäisiin
32698:        mikä merkitsisi mm. Pohjois-Suomen           kuljetustukijärjestelmää koskeva laajempi sel-
32699:        osalta 10 miljoonan markan menetystä         vitystyö, jossa muun muassa kuljetustukilain
32700:        vuosittain,                                  tuoteluettelon tarkoituksenmukaisuus tulisi
32701:           ja aikooko Hallitus estää tämän           tarkemmin selvittää. Työryhmän muistioon lii-
32702:        hankkeen ja turvata Pohjois-Suomen           tetyn valtiovarainministeriön edustajan eriävän
32703:        edut kuljetuksissa?                          mielipiteen mukaan kuljetustukilain tuoteluet-
32704:                                                     telo suosii alhaisen jalostusasteen tuotantoa.
32705:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Eriävässä mielipiteessä kuljetustuki ehdotetaan
32706: taen seuraavaa:                                     poistettavaksi muun muassa paperiteollisuusta-
32707:                                                     varoiden kuljetuksista.
32708:    Kuljetustukea maksetaan kehitysalueella ja
32709: neljännen perusvyöhykkeen tukialueena jalos-           Hallituksen asettama aluepoliittinen ministe-
32710: tettujen tuotteiden, muun muassa eräiden met-       rityöryhmä on alustavasti käsitellyt työryhmän
32711: säteollisuustuotteiden jalostuspaikalta alkavis-    mietintöön sisältyviä ehdotuksia sekä niistä
32712: ta kuljetuksista. Vuonna 1987 puun ja puu-          annettuja lausuntoja. Käsittelyä on tarkoitus
32713: teosten kuljetustuki oli noin 43 miljoonaa          jatkaa siten, että lakiesityksen taloudelliset vai-
32714: markkaa ja paperiteollisuustavaroiden kulje-        kutukset voidaan ottaa huomioon vuoden 1989
32715: tustuki noin 39 miljoonaa markkaa. Yhteensä         valtion tulo- ja menoarvioesityksessä. Hallituk-
32716: kuljetustukea maksettiin 138 miljoonaa mark-        sen tarkoituksena on antaa kuljetusten alueel-
32717: kaa.                                                lisesta tukemisesta annetun lain uudistamista
32718:    Kuljetustukijärjestelmän uudistamista on vii-    koskeva esitys eduskunnalle syksyllä 1988.
32719: meksi käsitelty kauppa- ja teollisuusministe-          Tarkoituksena on suunnata kuljetustukeen
32720: riön 21 päivänä lokakuuta 1987 asettamassa          käytettävissä olevat varat mahdollisimman hy-
32721: työryhmässä, jonka tehtävänä oli selvittää          vin Pohjois-Suomen ja muiden kehitysalueisiin
32722: muun muassa kuljetustuen merkitystä eri tuo-        kuuluvien alueiden yritystoiminnan kehitystä
32723: tannonalojen alueelliselle kehitykselle sekä        tukevaksi.
32724: 
32725:     Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1988
32726: 
32727:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
32728:                                      1988 vp. -     KK n:o 444                                      3
32729: 
32730: 
32731: 
32732: 
32733:                               Tili Riksdagens Herr Talman
32734: 
32735:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-             Arbetsgruppen ansåg att det nuvarande sys-
32736: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Er            temet med transportstöd var ändamålsenligt
32737: skrivelse nr 1184 av den 1 juli 1988 tili veder-    som ett medel att genomföra regionalpolitiken.
32738: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      Förteckningen över de produkter som omfattas
32739: av följande av riksdagsman Kortesalmi under-        av transportstöd ansågs också vara synnerligen
32740: tecknade spörsmål nr 444:                           heltäckande, och arbetsgruppen föreslog att
32741:                                                     produktförteckningen i lagen tilis vidare skulle
32742:           Är Regeringen medveten om finans-         kvarstå sådan den var. Vidare föreslog arbets-
32743:        ministeriets strävanden att sänka trans-     gruppen att en mera omfattande utredning av
32744:        portstödet för skogsindustrin med en         systemet med transportstöd skulle inledas. 1
32745:        tredjedel, vilket bl.a. för norra Finland    denna utredning skulle bl.a. ändamålsenlig-
32746:        skulle innebära en årlig förlust på 10       heten med produktförteckningen i lagen om
32747:        miljoner mark,                               transportstöd undersökas.
32748:           och ämnar Regeringen förhindra det-
32749:        ta projekt och trygga norra Finlands            Enligt den avvikande åsikt som finansminis-
32750:        intressen i fråga om transporter?            teriets representant företrädde och som foga-
32751:                                                     des tili arbetsgruppens promemoria gynnar
32752:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       produktförteckningen i lagen om transportstöd
32753: samt anföra följande:                               en produktion med låg förädlingsgrad. 1 den
32754:    Transportstöd betalas för transport av pro-      avvikande åsikten föreslås att transportstödet
32755: dukter som förädlats inom ett utvecklingsom-        slopas bl.a. för transport av pappersindustriva-
32756: råde och inom fjärde baszonens stödområde,          ror.
32757: bl.a. för vissa skogsindustriprodukter då trans-        En av regeringen tillsatt regionalpolitisk mi-
32758: porten börjar på förädlingsplatsen. År 1987         nisterarbetsgrupp har preliminärt behandlat
32759: uppgick transportstödet för trä och träproduk-      förslagen i arbetsgruppens betänkande och de
32760: ter tili ca 43 miljoner mark och transportstödet    utlåtanden som getts över dessa. Avsikten är
32761: för pappersindustrivaror tili ca 39 miljoner        att behandlingen skall fortgå på så sätt att de
32762: mark. Totalt betalades 138 miljoner mark ut i       ekonomiska verkningarna av lagförslaget kan
32763: transportstöd.                                      beaktas i statsförslaget för år 1989. Regeringen
32764:    En reform av systemet med transportstöd          har för avsikt att under hösten 1988 tili riks-
32765: har senast behandlats av en arbetsgrupp som         dagen överlämna en proposition med förslag
32766: handels- och industriministeriet tilisatte den 21   tili reform av lagen om regionalt stödjande av
32767: oktober 1987. Denna arbetsgrupp fick i upp-         transporter.
32768: drag att utreda bl.a. transportstödets betydelse
32769: för den regionala utvecklingen inom olika pro-        Avsikten är att så väl som möjligt inrikta de
32770: duktionsbranscher samt behovet av att refor-        medel som står tili buds för transportstöd på
32771: mera stödnivån och grunderna för beviljande         stödjande av företagsverksamheten inom om-
32772: av stöd. Arbetsgruppen avgav sin promemoria         råden i norra Finland och andra utvecklings-
32773: 29.2.1988.                                          områden.
32774: 
32775:     Helsingfors den 3 augusti 1988
32776: 
32777:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
32778:                                             1988 vp.
32779: 
32780: Kirjallinen kysymys n:o 445
32781: 
32782: 
32783: 
32784: 
32785:                                 Kortesalmi: Keskimääräistä lahjakkaampien opiskelumahdolli-
32786:                                    suuksien tehostamisesta
32787: 
32788: 
32789:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32790: 
32791:    Nykyinen koululaitos ei enää kehitä luovaa     minen aiheuttaa ylimääräistä rauhattomuutta
32792: ajattelukykyä. Oppilailla, jotka ovat keskimää-   luokassa ja jopa opettajan turhautumista teh-
32793: räistä lahjakkaampia, on vaikeuksia sopeutua      täväänsä ja muuttumista luokan viihdyttäjäksi.
32794: nykyiseen tasapaksuun opiskelutyyliin ja vauh-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32795: tiin. Näin ollen heidän orastava lahjakkuuten-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32796: sa kuihtuu vähitellen.                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32797:    Suurin syyllinen lahjakkaimpien oppilaiden     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32798: turhautumiseen ja lahjakkuuden latistumiseen
32799: on kurssitasojen poistaminen. Tasojen poista-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ny-
32800: minen oli suuri virhe ja se tulee kastautumaan           kyisen ilman kurssitasoja olevan perus-
32801: opintojen tuloksissa tulevina vuosina. Kaikki            koulujärjestelmän muuttamiseksi sellai-
32802: opiskelijat eivät voi oppia mitään tasoaan vas-          seksi, että keskimääräistä lahjakkaam-
32803: taavaa, vaan kaikki pakotetaan keskittymään              milla oppilailla olisi mahdollisuus valita
32804: samassa yhtenäisessä putkessa lahjoistaan riip-          heille paremmin soveltuvia ja vaativam-
32805: pumatta. Lisäksi opiskelun väkisin yhtenäistä-           pia opiskelumetodeja ja -nopeuksia?
32806: 
32807:     Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1988
32808: 
32809:                                      J. Juhani Kortesalmi
32810: 
32811: 
32812: 
32813: 
32814: 280907J
32815: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 445
32816: 
32817: 
32818: 
32819: 
32820:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32821: 
32822:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tasokurssit ovat liian kaavamainen opetuk-
32823: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sen eriyttämismuoto, joka ei ota riittävästi
32824: olette 1 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn           huomioon oppilaiden yksilöllisiä eroja. Tehdyn
32825: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        selvityksen mukaan opetusryhmät ovat taso-
32826: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kurssien poistamisen jälkeen pienentyneet pe-
32827: edustaja Kortesalmen kirjallisesta kysymykses-      ruskoulussa, ja opettajilla on entistä paremmat
32828: tä n:o 445:                                         mahdollisuudet ottaa opetuksessa huomioon
32829:                                                     oppimiskyvyiltään erilaiset oppilaat. Perus-
32830:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ny-        koulun opetuksessa on ensisijaisesti kysymys
32831:        kyisen ilman kurssitasoja olevan perus-      opetusmenetelmien kehittämisestä ja opetuksen
32832:        koulujärjestelmän muuttamiseksi sellai-      pedagogisesta eriyttämisestä siten, että kukin
32833:        seksi, että keskimääräistä lahjakkaam-       oppilas voi työskennellä oppimisedellytystensä
32834:        milla oppilailla olisi mahdollisuus valita   ylärajoilla. Tämän tavoitteen saavuttaminen
32835:        heille paremmin soveltuvia ja vaativam-      asettaa vaatimuksensa myös oppimateriaalin ja
32836:        pia opiskelumetodeja ja -nopeuksia?          opettajien koulutuksen kehittämiselle.
32837:                                                        Koululainsäädännön uudistamisen yhteydes-
32838:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sä lisättiin peruskoulun yläasteen valinnaisai-
32839: taen seuraavaa:                                     neiden osuutta. Tämä tukee erilaisten oppilai-
32840:    Peruskoululain (476/83) nojalla koulun ope-      den harrastusten ja taipumusten huomioon
32841: tus ja kasvatus on järjestettävä oppilaiden         ottamista. Oppilaskerhotoiminnassa on puoles-
32842: ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Perus-        taan mahdollisuus kerhojen sisältöalueissa ja
32843: koululain uudistamisen yhteydessä poistettiin       opetusmenetelmissä ottaa huomioon lahjakkai-
32844: erilaajuiset oppimäärät eli tasokurssit ja otet-    den oppilaiden harrastuneisuus ja erilainen op-
32845: tiin käyttöön tuntikehysjärjestelmä. Samassa        pimistyyli.
32846: yhteydessä lisättiin tuntuvasti peruskoulun            Kuten edellä esitetystä käy ilmi, peruskoulua
32847: käytössä olevia voimavaroja.                        on kehitetty sekä eri tavoin lahjakkaiden että
32848:    Kouluhallitus on antanut peruskoulun ope-        heikommin menestyvien oppilaiden edellytyk-
32849: tussuunnitelman laadintaa ja oppilaiden ope-        set huomioon ottaen lisäämällä valinnaisuutta
32850: tusta koskevat yleiset ohjeet sekä päättänyt        ja kehittämällä oppilaskerhotoimintaa ja oppi-
32851: valtakunnallisista oppimääristä. Tämän mukai-       materiaalia. Opetusjärjestelyihin on tuotu kou-
32852: sesti kunnat ovat laatineet opetussuunnitelmat,     lukohtaista joustavuutta ja opettajia on ohjat-
32853: joissa on valtakunnallisten sisältöalueiden li-     tu erilaisten opetusmenetelmien käyttämiseen.
32854: säksi paikkakuntakohtaisia painotuksia. Myös        Hallituksen käsityksen mukaan peruskoulun
32855: opetusjärjestelyissä on koulukohtaista jousta-      kehittämistä tulee jatkaa edellä esitettyjen
32856: vuutta.                                             suuntaviivojen mukaisesti.
32857: 
32858:     Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1988
32859: 
32860:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
32861:                                    1988 vp. -     KK n:o 445                                     3
32862: 
32863: 
32864: 
32865: 
32866:                             Tili Riksdagens Herr Talman
32867: 
32868:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-        beaktar inte den individuella skillnaden mellan
32869: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Er         eleverna i tillräcklig utsträckning. Efter en
32870: skrivelse av den 1 juli 1988 tili vederbörande    gjord undersökning har undervisningsgrupper-
32871: medlem av statsrådet översänt en avskrift av      na minskat i grundskolan efter det man avlägs-
32872: följande av riksdagsman Kortesalmi underteck-     nat nivåkurserna och lärarna har nu bättre
32873: nade spörsmål nr 445:                             möjligheter att beakta elever som är olika tili
32874:                                                   sin inlärningsförmåga. 1 undervisningen vid
32875:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     grundskolan är det i första hand fråga om att
32876:        att ändra det nuvarande systemet utan      utveckla undervisningsmetoderna och pedago-
32877:        kursnivåer i grundskolan så att genom-     gisk differentiering av undervisningen så att
32878:        snittligt mera begåvade elever skulle ha   var och en elev kan arbeta vid övre gränsen av
32879:        möjlighet att välja för dem bättre läm-    sina förutsättningar för inlärning. Ett uppnå-
32880:        pade krävande och snabbare studieme-       ende av detta mål ställer även sina krav på att
32881:        toder?                                     utveckla läromedlen och utbildningen av lära-
32882:                                                   re.
32883:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
32884: följande:                                            1 samband med reformen av skollagstift-
32885:                                                   ningen utvidgades andelen valbara ämnen på
32886:    Med stöd av grundskolelagen (476/83) skall     grundskolans högstadium. Detta utgör ett stöd
32887: undervisningen och fostran i skolan anordnas i    för att eleverna skall kunna ägna sig åt olika
32888: enlighet med elevernas ålder och förutsätt-       intressen och anlag. lnom verksamheten med
32889: ningar. 1 samband med reformen av grundsko-       elevklubbar finns det å sin sida möjlighet att i
32890: lelagen avlägsnade man lärokurserna av olika      klubbarnas ämnesområden och undervisnings-
32891: längd eller nivåkurserna och tog i bruk timre-    metoder beakta begåvade elevers benägenhet
32892: surssystemet. 1 detta sammanhang utökades         för intressen och deras skilda sätt att lära sig.
32893: kännbart de resurser som står tili förfogande
32894: för grundskolan.                                     Som av ovan anförda framgår har grundsko-
32895:    Skolstyrelsen har utfärdat allmänna anvis-     lan utvecklats med tanke på att dels beakta
32896: ningar angående uppgörande av grundskolans        förutsättningarna hos de begåvade eleverna,
32897: läroplan och undervisningen av eleverna samt      dels de som har sämre framgång genom att öka
32898: har fattat beslut om de riksomfattande läro-      valbarheten och genom att utveckla elev-
32899: kurserna. 1 enlighet med detta har kommuner-      klubbsverksamheten och läromedlen. 1 under-
32900: na uppgjort läroplanerna, där det utöver riks-    visningsarrangemangen har en smidighet till-
32901: omfattande ämnesområden finns ortsbestämda        förts som var och en skola kan utnyttja efter
32902: prioriteringar. Även i undervisningsarran-        eget gottfinnande och lärarna har inriktats på
32903: gemangen finns det en smidighet som var och       att göra bruk av olika undervisningsmetoder.
32904: en skola kan tiliämpa.                            Enligt regeringens uppfattning bör utveck-
32905:    Nivåkurserna är en alltför schematisk form     lingen av grundskolan fortsätta i enlighet med
32906: av att differentiera undervisningen, och de       de riktlinjer som ovan anförts.
32907: 
32908:     Helsingfors den 15 augusti 1988
32909: 
32910:                                                      Undervisningsminister Christoffer Taxell
32911:                                              1988 vp.
32912: 
32913: Kirjallinen kysymys n:o 446
32914: 
32915: 
32916: 
32917: 
32918:                                  Kortesalmi: Kansanmusiikin opetuksen aloittamisesta Jokilaak-
32919:                                     sojen Musiikkiopistossa
32920: 
32921: 
32922:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32923: 
32924:    Jokilaaksojen Musiikkiopisto toivoisi saa-      menomaan kansanmusiikkiin. Festivaaleilla on
32925: vansa oikeuden aloittaa kansanmusiikin ope-        vuosittain voitu havaita, että nuorten kiinnos-
32926: tuksen ensi lukuvuoden alusta eli 1.8.1988.        tus kansanmusiikkiin on varsin suurta ja koko
32927: Musiikkiopisto on jättänyt asiasta kirjelmän       ajan kasvussa. Lisäksi useat aikuiset haluaisi-
32928: opetusministerille. Musiikkiopisto toivoisi kan-   vat kehittää taitojaan kansanmusiikin soittami-
32929: sanmusiikin opetuksen ottamista valtionavun        sessa.
32930: piiriin joko vakinaisesti tai kokeiluna. Lisäksi      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32931: toivottaisiin, että opetusministeriö teettäisi     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32932: mahdollisimman pikaisesti musiikkioppilaitok-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32933: sia varten kansanmusiikin opetussuunnitelman.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32934:    Kansanmusiikin opetuksen tarve maassam-
32935: me on varsin merkittävä, harrastetaanhan tätä               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kan-
32936: musiikkimuotoa varsin laajasti. Tämän lisäksi             sanmusiikin opetuksen saamiseksi Joki-
32937: merkittävin maamme musiikkijuhla - Kausti-                laaksojen Musiikkiopistoon ensi luku-
32938: sen kansanmusiikkifestivaali - keskittyy ni-              vuoden alusta?
32939: 
32940:     Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1988
32941: 
32942:                                       J. Juhani Kortesalmi
32943: 
32944: 
32945: 
32946: 
32947: 280909L
32948: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 446
32949: 
32950: 
32951: 
32952: 
32953:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32954: 
32955:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mät ja tanhuryhmät soveltuvat kitkatta kansa-
32956: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lais- ja työväenopistojen opetusohjelmaan.
32957: olette 1 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn              Musiikkioppilaitoksissa suomalaista kansan-
32958: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        musiikkia käytetään jo nykyisellään erityisesti
32959: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       alle kouluikäisten musiikkileikkikouluopetuk-
32960: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-       sessa. Tätä kautta lorut, riimit, hokemat ja
32961: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 446:              yksinkertaiset kansanlaulut tulevat oppilaille
32962:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kan-       tutuksi ennen kouluikää. Voidaan myös tode-
32963:        sanmusiikin opetuksen saamiseksi Joki-       ta, että monet säveltäjät ovat luoneet kansan-
32964:        laaksojen Musiikkiopistoon ensi luku-        musiikkipohjaisia sävellyksiä, joita käytetään
32965:        vuoden alusta?                               musiikkioppilaitosten opetusohjelmissa. Sa-
32966:                                                     moin monet säveltäjät ovat keränneet suoma-
32967:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         laisia kansansävelmiä, joita on sittemmin jul-
32968: taen seuraavaa:                                     kaistu ja joita näin ollen on mahdollista käyt-
32969:                                                     tää musiikkioppilaitosten tavallisessa opetuk-
32970:    Kansanmusiikin opettaminen musiikkioppi-         sessa.
32971: laitoksissa on ongelmallista nykyisen kurssitut-
32972:                                                        Voimassa olevissa musiikin perusasteen ope-
32973: kintojärjestelmän vallitessa. Kansanmusiikki
32974:                                                     tussuunnitelmissa (musiikkikoulu ja musiikki-
32975: on luonteeltaan yhdessä olemista, yhdessä soit-
32976:                                                     opistoasteet) on mahdollistettu eri oppiaineisiin
32977: tamista, yhdessä laulamista, tanhuamistakin.
32978:                                                     liittyvät musiikin erikoisalojen opetus, kurssit,
32979: Kansanmusiikissa on äärimmäisen vaikea suo-
32980:                                                     seminaarit. Tämä opetussuunnitelman kohta
32981: rittaa kursseja ja tutkintoja. Voidaan myöskin
32982:                                                     mahdollistaa mielestäni myös kansanmusiikki-
32983: esittää kysymys, mitä on se kansanmusiikki,
32984:                                                     opetusta tiiviinä erillisenä kokonaisuutena.
32985: jota opetetaan oppilaitoksissa institutionalisoi-
32986: tuna. Kansanmusiikin syvin olemushan lähtee            Ottaen huomioon kansanmusiikin suuren
32987: siitä, että musiikkiperinne - kansanmusiikki-       musiikkipedagogisen ja kulttuurisen merkityk-
32988: perinne - siirtyy sukupolvelta toiselle käytän-     sen pidän tärkeänä, että sen asemaa musiikki-
32989: nön musisoinoin kautta, ei oppilaitosten auk-       kasvatusjärjestelmässä yleensä vahvistetaan.
32990: torisoimana.                                           Kansanmusiikin opetuksen järjestäminen
32991:    Kansanmusiikin harrastaminen soveltuu mie-       musiikkioppilaitoksissa on riippuvainen, kuten
32992: lestäni erittäin hyvin kansalais- ja työväenopis-   edellä on todettu, kurssitutkintojärjestelmästä.
32993: tojen opetusohjelmaan. Näiden laitosten hen-        Mikäli musiikkioppilaitosjärjestelmän sisällä il-
32994: keen kuuluu harrastaminen ilman erilaisia           menee tarvetta kansanmusiikin opetussuunni-
32995: kurssien suoritusvelvoitteita. Kun jo 1970-         telman aikaansaamiseksi, sellainen voidaan
32996: luvun alkupuolelta lähtien myös alle 16-vuoti-      laatia ja kouluhallituksen toimesta vahvistaa.
32997: aita musiikkiaineissa opetetaan kansalais- ja       Ennen tällaisen opetussuunnitelman vahvista-
32998: työväenopistoissa, näkemykseni mukaan tätä          mista ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä sellai-
32999: toimintaa tulisi edelleen voida kehittää. Erilai-   seen erityisratkaisuun, jota kysymyksessä esite-
33000: set pelimanniyhtyeet, lauluryhmät, kanteleryh-      tään.
33001: 
33002:     Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1988
33003: 
33004:                                                                     Ministeri Anna-Liisa Piipari
33005:                                    1988 vp. -     KK n:o 446                                    3
33006: 
33007: 
33008: 
33009: 
33010:                             Tili Riksdagens Herr Talman
33011: 
33012:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-        och danslag lämpar sig utan hinder för under-
33013: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Er         visningsprogrammet vid medborgar- och ar-
33014: skrivelse av den 1 juli 1988 till vederbörande    betarinstituten.
33015: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         Vid musikläroanstalterna används ju fin-
33016: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi      ländsk folkmusik redan som sådan särskilt i
33017: undertecknade spörsmål nr 446:                    undervisning vid musiklekskolorna för barn
33018:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     under skolåldern. Därigenom blir folkloren,
33019:        att man skall kunna inleda undervis-       rim, ramsor och enkla folksånger bekanta för
33020:        ning i folkmusik vid Jokilaaksojen Mu-     eleverna före skolåldern. Det kan även fastslås
33021:        siikkiopisto från början av nästa läsår?   att många tonsättare har skapat kompositioner
33022:                                                   baserade på folkmusiken som används i under-
33023:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      visningsprogrammen vid musikläroanstalterna.
33024: följande:                                         Likatedes har många tonsättare samlat fin-
33025:                                                   ländska folkmelodier som sedan har utgivits
33026:    Det är problematiskt att undervisa i folkmu-   och som det sålunda är möjligt att använda i
33027: sik vid musikläroanstalterna under rådande        den normala undervisningen vid musikläroan-
33028: system med kursexamina. Folkmusiken är till       stalterna.
33029: sin natur samvaro, gemensamt spelande, all-
33030:                                                      1 gällande läroplaner på musikens grundsta-
33031: sång och t.o.m. en slags folkdans. Det är         dium (musikskolorna och musikinstitutnivåer-
33032: ytterst svårt att genomgå kurser eller avlägga    na) har man gjort det möjligt att genomföra
33033: examina i folkmusik. Man kan även ställa sig
33034:                                                   undervisning, kurser och seminarier på musi-
33035: frågan vad det är för slags folkmusik som man
33036:                                                   kens specialområden anknytande till olika läro-
33037: institutionaliserat kan undervisa vid en läro-    ämnen. Denna punkt i läroplanen möjliggör
33038: anstalt. Folkmusikens innersta väsen utgår ju
33039:                                                   enligt min åsikt även folkmusikundervisning
33040: från att musiktraditionen - folkmusiktraditio-
33041:                                                   som en samlad särskild helhet.
33042: nen övergår från en generation till en annan
33043: genom att man praktiskt utövar musik, inte           Då man beaktar folkmusikens stora musik-
33044: genom att man auktoriserar den via läroanstal-    pedagogiska och kulturella betydelse anser jag
33045: terna.                                            det vara viktigt att dess ställning inom musik-
33046:    Utövningen av folkmusik lämpar sig enligt      fostran i allmänhet stärks.
33047: min åsikt mycket väl för undervisningspro-           Som det ovan har fastslagits är undervisning
33048: grammen vid medborgar- och arbetarinstitut.       i folkmusik vid en musikläroanstalt beroende
33049: Till andan vid dessa inrättningar hör hobby-      av systemet med kursexamina. Om det inom
33050: verksamhet utan att behöva slutföra olika slag    musikläroanstalterna framkommer ett behov
33051: av kurser. Då sedan början av 1970-talet perso-   av att åstadkomma en läroplan i folkmusik,
33052: ner under 16 år undervisas i musikämnen vid       kan en sådan uppgöras och fastställas av skol-
33053: medborgar- och arbetarinstituten, bör denna       styrelsen. lnnan en sådan läroplan fastställs är
33054: slags verksamhet ytterligare kunna utvecklas.     det inte ändamålsenligt att vidta sådan speciel-
33055: Olika spelmanslag, sång- och kantelegrupper       la åtgärder som det framställs i spörsmålet.
33056: 
33057:     Helsingfors den 16 augusti 1988
33058: 
33059:                                                                   Minister Anna-Liisa Piipari
33060:                                               1988 vp.
33061: 
33062: Kirjallinen kysymys n:o 447
33063: 
33064: 
33065: 
33066: 
33067:                                  Anttila: Tieteellisten tutkimuslaitosten voimavarojen turvaami-
33068:                                    sesta
33069: 
33070: 
33071:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33072: 
33073:     Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteel-    on viime vuosina lyönyt itsensä läpi hyvin
33074: lisen tiedekunnan johtavat professorit ovat löy-    toimivana ratkaisuna. Suomessa teknologiaky-
33075: täneet kroonisen resurssipulan ratkaisuksi bio-     liä oli vuoden 1988 alussa seitsemän kappalet-
33076: tieteet yhteenkokoavan Helsinki Science Park        ta. Yhtenä tärkeänä tekijänä tiedepuistojen
33077: -projektin, jonka tarkoitus on sekä säästää         synnyssä on ollut teollista maailmaa ravistellut
33078: olemassa olevissa resursseissa että koota käyt-     rakennemuutos, joka on vaatinut voimakasta
33079: töön kokonaan uusia. Taustana on toimintaa          panostusta uusien työpaikkojen synnyttämisek-
33080: jäytänyt hajasijoituspaine sekä valtakunnanta-      si. Myöskin alueelliset näkökohdat ovat tärkei-
33081: son päättäjien että Helsingin kaupungin tahol-      tä, ja useissa tapauksissa kunnalliset viran-
33082: ta. Tiedekunnan köyhyys on vähentänyt innos-        omaiset ovat tukeneet hankkeita suurella pa-
33083: tusta ja halukkuutta tulokselliseen tutkimuk-       noksella varsinkin Euroopassa.
33084: seen ja opetukseen jo kauan. Tiedekunnan               Maatalouden tutkimuskeskuksen hajasijoit-
33085: johto on löytänyt ratkaisun, joka selventää         taminen Helsingin seudulta Jokioisiin on yksi
33086: suhteita kaupunkiin ja ehkä yliopistoonkin.         onnistuneimpia        hajasijoitushankkeitamme.
33087:     Syksyllä 1988 perustetaan valtion, kaupun-      Maatalouden tutkimuskeskus Jokioisissa kärsii
33088: gin ja yliopiston tiedekiinteistöyhtiö, joka ko-    kuitenkin henkilöstöresurssipulasta. Laitoksel-
33089: koaa vuoteen 2000 mennessä noin 1 000 milj.         le on rakennettu ajanmukaiset ja toimivat uu-
33090: markkaa kolmen rakennuskompleksin rakenta-          det toimitilat. Kun Helsingin tiedepuisto perus-
33091: miseen ja varustamiseen opiskeluun, tutkimuk-       tetaan Viikin alueelle Helsingin yliopiston maa-
33092: seen ja huipputeknologiaa edustavaan tuoteke-       talous-metsätieteellisen laitoksen lähettyville,
33093: hittelyyn biotekniikan, elintarviketuotannon ja     saattaisi olla vaarana tämän hankkeen kilpaile-
33094: kansainvälisten toimintojen aihepiirissä. Jokai-    minen jo toiminnassa olevan Maatalouden tut-
33095: seen kompleksiin sijoittuu yrityksiä, joille on     kimuskeskuksen kanssa. Lisäksi Helsingin yli-
33096: hyötyä sijainnista osaamiskeskittymässä. Tilo-      opisto on perustamassa alueelliset keskukset
33097: jen on tarkoitus toimia uusia yrityksiä liikkeel-   maatalousalan tutkimus- ja täydennyskoulu-
33098: le auttavina ''yrityshautomoina''. Yliopisto        tuspalveluja varten Seinäjoelle ja Mikkeliin.
33099: hyötyy, koska osa yritysten laboratorioista ja      Mitä enemmän erilaisia, vaikkakin hyvin tar-
33100: asiantuntijoista on opetuksen käytettävissä.        peellisia tutkimuslaitoksia ja -yksiköitä maa-
33101: Tuloksekas ympäristö ja hyvät harjoittelupai-       hamme perustetaan, on entistä suurempana
33102: kat parantavat opiskelijoiden motivaatiota.         vaarana niiden jääminen yhä niukkenevien re-
33103: Ympäristö-, maatalous- ja metsätieteiden hyö-       surssien johdosta näivettyviksi laitoksiksi.
33104: ty riippuu siitä, minkä verran vanhojen tilojen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33105: käyttö tehostuu ja millaista yhteistyötä syntyy     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33106: eri alojen kesken nykyisen lisäksi. Saneeraus-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33107: ja lisärakentamistarpeet niiden osalta ovat rat-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33108: kaisematta.                                                  Aikooko Hallitus Viikin tiedepuisto-
33109:     Viikkiin kaavailtu tiedepuisto on uusi perus-          suunnitelman valmistuttua laadituttaa
33110: tutkimuksen ja sovelletun tutkimuksen toteutu-             kokonaissuunnitelman valtion varojen
33111: mismuoto, joka on yleistynyt räjähdysmäisesti              tasapuolisen jakautumisen varmistami-
33112:  maailmassa 1980-luvun aikana. Pohjoismaissa               seksi maan eri tutkimuslaitosten ja yli-
33113:  tiedepuistojen pienoismuoto, teknologiakylä,              opistojen kesken ottaen huomioon eri-
33114: 280913Q
33115: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 447
33116: 
33117:       tyisesti Maatalouden tutkimuskeskuk-             Helsingin tiedepuisto yhtenä edustaa,
33118:       sen Jokioisissa toimivien tutkimus-              julkisen rahoituksen kautta riittävät re-
33119:       laitosten erittäin kovan henkilöstöpu-           surssit, jotta ei ajauduta tilanteeseen,
33120:       lan, sekä                                        jossa tutkimusyksiköiden lisääntyessä
33121:          miten Hallitus aikoo jatkossa turvata         taistellaan entistä kiivaammin yhä niu-
33122:       laajenevalle tutkimustoiminnalle, jota           kemmista resursseista?
33123: 
33124:     Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1988
33125: 
33126:                                      Sirkka-Liisa Anttila
33127:                                                       1988 vp. -           KK n:o 447                                         3
33128: 
33129: 
33130: 
33131: 
33132:                                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33133: 
33134:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                                  Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
33135: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                               taen seuraavaa:
33136: olette 1 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn                                      Valtion tiede- ja teknologianeuvosto sai jou-
33137: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                                lukuussa 1987 valmiiksi laajan tiede- ja tekno-
33138: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-                               logiapoliittisen katsauksen (Valtion tiede- ja
33139: edustaja Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta                             teknologianeuvosto: Tiede- ja teknologiapoliit-
33140: kysymyksestä n:o 447:                                                       tinen katsaus 1987, Helsinki 1987). Vastaavia
33141:                                                                             katsauksia julkaistiin kolmivuosittain myös
33142:             Aikooko Hallitus Viikin tiedepuisto-
33143:                                                                             valtion tiede- ja teknologianeuvoston edeltä-
33144:          suunnitelman valmistuttua laadituttaa
33145:                                                                             jän, valtion tiedeneuvoston toimesta.
33146:          kokonaissuunnitelman valtion varojen
33147:                                                                                Katsaukseen sisältyy tiede- ja teknologianeu-
33148:          tasapuolisen jakautumisen varmistami-
33149:                                                                             voston suositus tutkimusvarojen kehityksestä
33150:          seksi maan eri tutkimuslaitosten ja yli-
33151:                                                                             vuosina 1989-1991. Seuraava katsaus laadi-
33152:          opistojen kesken ottaen huomioon eri-
33153:                                                                             taan vuonna 1990.
33154:          tyisesti Maatalouden tutkimuskeskuk-
33155:          sen Jokioisissa toimivien tutkimus-                                   Katsaukseen sisältyvät kannanotot ja suosi-
33156:          laitosten erittäin kovan henkilöstöpu-                             tukset on ensisijaisesti osoitettu eri ministeriöil-
33157:          lan, sekä                                                          le sekä tutkimuksen rahoittaja- ja suorittajaor-
33158:                                                                             ganisaatioille. Neuvoston työohjelman mukai-
33159:             miten Hallitus aikoo jatkossa turvata                           sesti suositusten toteutumista seurataan valtion
33160:          laajenevalle tutkimustoiminnalle, jota                             yleisen toiminta- ja taloussuunnittelun yhtey-
33161:          Helsingin tiedepuisto yhtenä edustaa,                              dessä. Suositusten toteuttamista tehostetaan
33162:          julkisen rahoituksen kautta riittävät re-                          tarvittaessa erillisin, valtion tulo- ja menoar-
33163:          surssit, jotta ei ajauduta tilanteeseen,                           vion valmisteluun ja kt-suunnitteluun liittyvin
33164:          jossa tutkimusyksiköiden lisääntyessä                              kannanotoin.
33165:          taistellaan entista kiivaammin yhä niu-                               Valtion tutkimusmenojen kehitystä on ana-
33166:          kemmista resursseista?                                             lysoitu tiede- ja teknologianeuvoston katsauk-
33167:                                                                             sessa:
33168: 
33169: Taulukko 1. Valtion tutkimusmenojen jakautuminen tavoitteiden mukaan vuonna 1987 (mi/j. mk)
33170: Yleinen tieteen edistäminen ............................ .                               1 012,9 (Yliopistot, korkeakoulut
33171:                                                                                                  ja Suomen Akatemia)
33172: Teknologia, teollisuus ................................. .                                 799,9
33173: Sektoritutkimus, josta ................................. .                               1 021,3 (sisältää valtion
33174:                                                                                                  tutkimuslaitosten osuuden)
33175: -   yhteiskuntapolitiikka ja -palvelut .............. 388,5
33176: -   maatalous ..................................... 261,5
33177:     maaperä, vesi ja ilma .......................... 182,4
33178: -   energia ........................................ 141,4
33179:     maanpuolustus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47,5
33180: Yhteensä .............................................. .                                2 834,1
33181: 
33182:   "Sektoritutkimukseksi" luetaan julkisen                                   toritutkimuksen määrärahat ovat nykyään si-
33183: sektorin kaikki se tutkimustoiminta, joka jää                               ten suuremmat kuin tieteen yleisen edistämisen
33184: perustutkimuksen ja soveltavan teknisen tutki-                              tai teollisuuden edistämistä palvelevan teknisen
33185: muksen ja tuotekehityksen ulkopuolelle. Sek-                                tutkimuksen budjettirahoitus.
33186: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 447
33187: 
33188:    Tiedeneuvoston v. 1987 valmistuneen kat-           Sopivimmaksi hallintomalliksi hankkeelle on
33189: sauksen valmistelun yhteydessä osoittautui, et-     runkosuunnitelmassa katsottu kiinteistöyhtiö,
33190: tä sektoritutkimuksen suuntautumisesta, te-         johon hankkeen eri osapuolet sijoittaisivat osa-
33191: hokkuudesta ja tuloksellisuudesta ei ollut riit-    kepääoman erikseen sovittavalla tavalla. Run-
33192: tävästi tietoja yleisten kehittämistoimien perus-   kosuunnitelman mukaan puiston rakentaminen
33193: taksi. Neuvoston sihteeristön asiaan liittyvä       on kaavailtu aloitettavaksi v. 1990. Opetusmi-
33194: selvitys käsitellään neuvostossa vuoden 1988        nisteriö ottaa omalta osaltaan kantaa rahoitus-
33195: aikana.                                             malliin saatuaan asettam~>nsa työryhmän selvi-
33196:    Neuvoston katsauksessa on erityisesti koros-     tyksen.
33197: tettu tarvetta kehittää tutkimuksen eri alueita
33198:                                                        Kaavaillun hankkeen rahoituksesta tulevat
33199: tasapainoisesti. Suositukseen on osaltaan anta-
33200:                                                     vastaamaan rahoitusmallista riippumatta eri
33201: nut aiheen valtion tutkimusmenojen kehitys
33202:                                                     osapuolet yhteisesti, jolloin hankkeen taloudel-
33203: vuosina 1970-1987, joka osoittaa, että valtion
33204:                                                     liset rasitukset eivät yksittäisille osapuolille
33205: tutkimuslaitosten suhteellinen osuus valtion
33206:                                                     koidu kohtuuttomiksi. Valtion tutkimusresurs-
33207: tutkimusresursseista on yliopistojen ja korkea-
33208:                                                     sien tasapuoliseen kehitykseen tulee valtioneu-
33209: koulujen sekä Suomen Akatemian resursseihin
33210:                                                     vosto tässäkin yhteydessä kiinnittämään huo-
33211: nähden kasvanut.
33212:                                                     miota tiede- ja teknologiapoliittisen katsauksen
33213:    Maatalouden tutkimuskeskuksen henkilöstö-
33214:                                                     suositusten mukaisesti.
33215: kysymyksiin liittyvät erityisongelmat tulisi
33216: mahdollisuuksien mukaan hoitaa maa- ja met-           Korkeakoulujen tutkimustoiminnan yleistä
33217: sätalousministeriön hallinnonalalla vuotuisten      kehitystä säätelee vuoden 1987 alusta voimaan
33218: tulo- ja menoarvioiden yhteydessä. Tutkimus-        tullut korkeakoululaitoksen kehittämislaki ja
33219: politiikan painotusten osalta valtiovallan in-      tutkimustoiminnan kannalta erityisesti valtio-
33220: tressissä on lisätä tutkimusrahoitusta kokonais-    neuvoston tekemä päätös korkeakoulujen eräi-
33221: suunnitelman mukaisesti.                            den resurssien kasvusta.
33222:    Kysymyksessä on viitattu myös "Viikin tie-
33223:                                                       Päätöksen mukaan vuosina 1988-1991 kor-
33224: depuistosuunnitelmaan" ja sen mahdollisiin
33225: vaikutuksiin valtion tutkimusrahoitukseen ja        keakoulujen työsuhde-, kulutus- ja laitehan-
33226:                                                     kintamäärärahat kasvavat vuosittain 15 OJo re-
33227: sen tasapuoliseen jakautumiseen.
33228:                                                     aalisesti. Tämä merkitsee näiden varojen (vuo-
33229:    Helsingin tiedepuiston suunnittelu on käyn-
33230:                                                     den 1987 tasossa noin 600 miljoonaa markkaa)
33231: nistynyt Helsingin yliopiston aloitteesta vuon-
33232:                                                     kaksinkertaistumista (noin 1,2 miljardiin
33233: na 1987. Puiston perustamiseen liittyvän run-
33234:                                                     markkaan). Saatavissa olevien kansainvälisten
33235: kosuunnitteluvaiheen 1987-1988 rahoitti SIT-
33236:                                                     vertailujen mukaan tämä kasvuvauhti on eräs
33237: RA (Helsingin tiedepuiston runkosuunnitelma,
33238:                                                     Euroopan nopeimmista.
33239: SITRA, sarja B Nro 95, Helsinki, 1988). Hel-
33240: singin tiedepuiston toiminnallinen suunnittelu        Tähän viitaten korkeakoulujen tutkimus-
33241: jatkuu vuoden 1988 aikana SITRAn, Helsingin         toimintaa voidaan kehittää suotuisten näky-
33242: yliopiston ja Helsingin kaupungin toimesta.         mien vallitessa ja kohdentaa varoja kuten kor-
33243: Opetusministeriö on 18.4.1988 asettanut työ-        keakoululaitoksen kehittämislaki säätää tutki-
33244: ryhmän, jonka tehtävänä on mm. selvittää            mukseen ja tutkijankoulutukseen maamme eri
33245: hankkeen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä.         korkeakouluissa.
33246: 
33247:     Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1988
33248: 
33249:                                                              Opetusministeri Christoffer Taxell
33250:                                                            1988 vp. -            KK n:o 447                                              5
33251: 
33252: 
33253: 
33254: 
33255:                                                Tili Riksdagens Herr Talman
33256: 
33257:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-                                           Statens vetenskaps- och teknologiråd färdig-
33258: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Er                                         ställde en omfattande vetenskaps- och teknolo-
33259: skrivelse av den 1 juli 1988 till vederbörande                                    gisk översikt i december 1987 (Statens ve-
33260: medlem av statsrådet översänt en avskrift av                                      tenskaps- och teknologiråd: Vetenskaplig och
33261: följande av riksdagsman Anttila underteckna-                                      teknologisk översikt 1987, Helsingfors 1987).
33262: de spörsmål nr 447:                                                               Liknande översikter publicerades även av före-
33263:                                                                                   gångaren till statens vetenskaps- och teknologi-
33264:                Ämnar Regeringen efter det att pla-                                råd, statens vetenskapsråd.
33265:             nen med Viks vetenskapspark blivit fär-
33266:             digställd låta uppgöra en helhetsplan                                    1 översikten ingår en rekommendation av
33267:             för att säkerställa en opartisk fördel-                               statens vetenskaps- och teknologiråd angående
33268:             ning av statens medel mellan de olika                                 utvecklingen av forskningsmedlen under åren
33269:             forskningsanstalterna och universiteten                                1989-1991. Följande översikt uppgörs år
33270:             i landet med speciellt beaktande av den                                1990.
33271:             synnerligen stora bristen på personai                                    De ställningstaganden och rekommendatio-
33272:             vid anläggningarna i Lantbrukets forsk-                               ner som ingår i översikten är i första hand
33273:             ningscentral i Jockis, samt                                           riktade till de olika ministerierna samt de
33274:                hur ämnar Regeringen framdeles, ge-                                organisationer som finansierar och bedriver
33275:             nom offentlig finansiering, ombesörja                                 forskning. 1 enlighet med rådets arbetsprogram
33276:             tillräckliga resurser för den tilltagande                             följer man upp hur rekommendationerna iakt-
33277:             forskningen, som vetenskapsparken i                                   tas i samband med den allmänna planeringen
33278:             Helsingfors utgör en del av, så att man                               av statens verksamhet och hushållning. Vid
33279:             inte råkar ut för den situationen att, då                             behov effektiveras iakttagandet av rekommen-
33280:             forskningsenheterna ökar, man allt häf-                               dationerna genom särskilda ställningstaganden
33281:             tigare strider om allt knappare resur-                                i anknytning till beredningen av statsbudgeten
33282:             ser?                                                                  och den statliga planeringen på medellång sikt.
33283:                                                                                      Utvecklingen av statens forskningsutgifter
33284:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt                                       har analyserats i statens vetenskaps- och tekno-
33285: följande:                                                                         logiråds översikt:
33286: 
33287: Tabel/ 1. Fördelningen av statens jorskningsutgifter enligt målsättning år 1987 (mmk)
33288: 
33289: Allmänt främjande av vetenskap ...................... .                                        1 012,9 (Universiteten, högskolorna
33290:                                                                                                          och Finlands Akademi)
33291: Teknologi, industrin ................................... .                                       799,9
33292: Sektorforskning, av viiken ............................. .                                     1 021,3 (inbegriper andelen
33293:                                                                                                          statliga forskningsanstalter)
33294: - samhällspolitik och -service ................... 388,5
33295: - lantbruk ...................................... 261,5
33296: - jordmån, vatten och luft ...................... 182,4
33297: - energi ......................................... 141,4
33298: - försvaret . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47,5
33299: Sammanlagt ........................................... .                                       2 834,1
33300: 
33301:   Som "sektorforskning" räknas all den                                            tillämpad teknisk forskning och produktut-
33302: forskning som bedrivs av den ojjentliga sek-                                      veckling. Anslagen för sektorforskning är så-
33303: torn och som faller utanför grundforskning,                                       lunda nu för tiden större än budgetfinansi-
33304: 6                                     1988 vp. -      KK n:o 447
33305: 
33306: eringen av den tekniska forskning som allmänt         att bl.a. utreda frågor i samband med finansi-
33307: främjar vetenskap eller som främjar industrin.        eringen av projektet.
33308:    I samband med beredningen av den översikt             I stomplanen har den lämpligaste modellen
33309: av vetenskapsrådet som färdigställdes år 1987         för förvaltning ansetts var ett fastighetsbolag,
33310: visade det sig att det inte fanns tiliräckliga data   som de olika parterna i projektet investerar
33311: om inriktningen, effektiviteten och fram-             aktiekapitalet i på det sätt som senare skall
33312: gången i sektorforskningen som underlag för           avtalas om. Enligt stomplanen har man plane-
33313: allmänna utvecklingsåtgärder. En utredning i          rat inleda byggandet av parken år 1990. Under-
33314: frågan som gjorts av rådets sekretariat kom-          visningsministeriet tar för egen del ställning tili
33315: mer att behandlas i rådet under år 1988.              finansieringsmodellen efter att ha erhållit ar-
33316:    I rådets översikt har särskilt understrukits       betsgruppens utredning.
33317: behovet av att balanserat utveckla forskning-            Finansieringen av det planerade projektet
33318: ens olika områden. Skälet tili rekommendatio-         kommer oberoende av finansieringsmodell de
33319: nen finns för sin del i utvecklingen i statens        olika parterna att svara för gemensamt, så att
33320: forskningsutgifter under åren 1970-1987, som          den ekonomiska belastningen av projektet inte
33321: visar att statens forskningsanstalters relativa       blir oskälig för någon part. Vid en opartisk
33322: andel av de statliga forskningsresurserna har         utveckling av statens forskningsresurser kom-
33323: ökat i förhållande till universitetens, högsko-       mer statsrådet även i detta sammanhang att
33324: lornas och Finlands Akademis resurser.                fästa uppmärksamhet i enlighet med rekom-
33325:    Särproblemen med personalfrågorna vid              mendationerna i vetenskaps- och teknologirå-
33326: Lantbrukets forskningscentral bör i mån av            dets översikt.
33327: möjlighet skötas i samband med de årliga                 Lagen om utvecklande av högskoleväsendet
33328: budgeterna på jord- och skogsbruksministeriets        som trädde i kraft från början av år 1987
33329: förvaltningsområde. Vad beträffar priorite-           reglerar den allmänna utvecklingen av forsk-
33330: ringarna inom forskningspolitiken ligger det i        ningen vid högskolorna, och statsrådets beslut
33331: statsmaktens intresse att utöka forskningsfi-         om utökning av vissa resurser för högskolorna
33332: nansieringen i enlighet med helhetsplanen.            speciellt vad forskningen beträffar.
33333:    I spörsmålet hänvisas även tili "planen med           Enligt beslutet skall anslagen för högskolor-
33334: Viks vetenskapspark" och dess eventuella              na angående arbetsförhållanden, konsumtion
33335: verkningar på statens forskningsfinansiering          och anskaffning av utrustning reellt öka 15 OJo
33336: och en opartisk fördelning av den.                    per år under åren 1988-1991. Detta innebär
33337:    Planeringen av Helsingfors vetenskapspark          att medlen (ca 600 miljoner mark på 1987 års
33338: har inletts på initiativ av Helsingfors universi-     nivå) kommer att fördubblas (ca 1,2 miljarder
33339: tet år 1987. Fasen med stomplanen för att             mark). Enligt tillgängliga internationella jäm-
33340: inrätta parken 1987-1988 finansierades av             förelser är denna tillväxttakt en av de snabbas-
33341: SITRA (Stomplan till Helsingfors vetenskaps-          te i Europa.
33342: park, SITRA, serie B Nr 95, Helsingfors,                 Hänvisande tili detta kan forskningsverk-
33343: 1988). Arbetet med verksamhetsplanen för              samheten vid högskolorna utvecklas under
33344: Helsingfors vetenskapspark fortsätts under år         gynnsamma förhållanden och medel inriktas
33345: 1988 av SITRA, Helsingfors universitet och            på forskning och forskarutbildning i de olika
33346: Helsingfors stad. Undervisningsministeriet har        högskolorna i landet, såsom det stadgas i lagen
33347: 18.4.1988 tilisatt en arbetsgrupp med uppgift         om utvecklande av högskoleväsendet.
33348: 
33349:      Helsingfors den 22 augusti 1988
33350: 
33351:                                                          Undervisningsminister Christoffer Taxell
33352:                                                1988 vp.
33353: 
33354: Kirjallinen kysymys n:o 448
33355: 
33356: 
33357: 
33358: 
33359:                                   Anttila: Kananmunien viennin aiheuttaman vientivastuurasitteen
33360:                                     huojentamisesta
33361: 
33362: 
33363:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33364: 
33365:    Kanatalous edustaa valtakunnallisesti suh-           Vientivastuu rasittaa erityisesti järjestäyty-
33366: teellisen vähäistä osuutta maataloustulosta.         nyttä kanataloutta, koska ylijäämien vienti on
33367: Alueellisesti ja tilakohtaisesti sen merkitys on     jäänyt lähes yksinomaan Munakunnan hoidet-
33368: kuitenkin kananmunantuottajan elinehtojen            tavaksi. Vienti on kuitenkin koko kanatalou-
33369: kannalta ratkaiseva. Kananmunien kotimaisen          den menestymisen kannalta ja hallitun markki-
33370: kulutuskysynnän tyydyttäminen kausivaihtelut         natilanteen ylläpitämiseksi välttämätöntä. Jär-
33371: huomioon ottaen edellyttää tuotannoita yli           jestäytyneelle kanataloudelle tämä vientirasite
33372: 100 OJo :n omavaraisuusastetta ja siis vuositasol-   ja siitä johtuva tavoitehinnan alitus merkitse-
33373: la tiettyä vientitarvetta. Kananmunien tuotanto      vät tammi-kesäkuun ajalta noin 5 miljoonan
33374: on laskenut vuoden 1984 tuotannosta noin 15          markan menetystä.
33375: milj. kiloa. Kotimaan kulutus on kasvanut
33376: vuosikymmenen aikana 50 milj. kilosta 60                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33377: milj. kiloon. Samanaikaisesti vientitarve on         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33378: laskenut 35 milj. kilosta noin 16 milj. kiloon.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33379: Maataloustulolain mukaan valtion tuella vie-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33380: dään tänä vuonna 10 milj. kiloa kananmunia
33381: ja loput maatalouden kustannuksella. Valtion                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33382: vientituella on määrä korvata vientitakuuhin-               ryhtyä huolehtiakseen valtion vientivas-
33383: nan ja viennistä saadun hinnan välinen ero.                 tuun toteutumisesta maataloustulolain
33384: Nykyisen järjestelmän mukaan korvaus laske-                 mukaisesti täysimääräisesti eikä mini-
33385: taan kuitenkin vain tiettyyn alarajaan, minimi-             mivientihintajärjestelmällä, koska siten
33386: vientihintaan, saakka, mistä johtuen valtion                valtion vientivastuu toteutuu vain osit-
33387: vientivastuu toteutuukin vain osittain ja ai-               tain, sekä
33388: heuttaa kanataloudelle taloudellisesti kestämät-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33389: tömän tilanteen. Samanaikaisesti tuottajahinta              ryhtyä laillisen tavoitehintatason toteu-
33390: on laskenut selvästi alle maataloustulopäätök-              tumisen turvaamiseksi kananmunan
33391: sellä sovitun tavoitehinnan.                                tuottajille?
33392: 
33393:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1988
33394: 
33395:                                         Sirkka-Liisa Anttila
33396: 
33397: 
33398: 
33399: 
33400: 280901C
33401: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 448
33402: 
33403: 
33404: 
33405: 
33406:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33407: 
33408:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tui lähes markalla kilolta. Tästä syystä
33409: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      2.6.1988 valtioneuvosto muutti kananmunien
33410: olette 1 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn          vientituen maksamisen perusteita. Kauppakoh-
33411: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tainen minimivientihintajärjestelmä poistettiin
33412: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ja sen tilalle otettiin järjestelmä, jossa määrä-
33413: edustaja Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta     tään kaksi kertaa vuodessa ns. keskimääräinen
33414: kirjallisesta kysymyksestä n:o 448:                minimivientihinta. Valtioneuvoston tekemän
33415:                                                    päätöksen mukaisesti viejän olisi saatava tä-
33416:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     män vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden
33417:        ryhtyä huolehtiakseen valtion vientivas-    aikana keskihinnaksi, josta on vähennetty rah-
33418:        tuun toteutumisesta maataloustulolain       tikustannus, vähintään 1,60 mk kilolta. Mikäli
33419:        mukaisesti täysimääräisesti eikä mini-      ensimmäisen puolivuotiskauden keskimääräi-
33420:        mivientihintajärjestelmällä, koska siten    nen vientihinta jää tätä pienemmäksi, vientitu-
33421:        valtion vientivastuu toteutuu vain osit-    ki peritään takaisin siltä osin, minkä keskimää-
33422:        tain, sekä                                  räinen vientihinta alittaa 1,60 mk/kg. Pyrki-
33423:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     mällä mahdollisimman hyviin kauppoihin
33424:        ryhtyä laillisen tavoitehintatason toteu-   myös silloin, kun vientihinta ylittää 1,60 mk/
33425:        tumisen turvaamiseksi kananmunan            kg, viejä pystyy nostamaan keskihintaa, jota
33426:        tuottajille?                                kesäkuukausien heikot hinnat painavat alas-
33427:                                                    päin. Aiemmassa minimivientihintaan perus-
33428:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tuvassa vientitukijärjestelmässä viejän saarnat
33429: vasti seuraavaa:                                   hyvät hinnat eivät vähentäneet muina aikoina
33430:   Kananmunien minimivientihintaa on käytet-        syntyneitä tappioita, joten järjestelmä ei kan-
33431: ty vientituen määräytymisen perusteena 1970-       nustanut riittävästi mahdollisimman hyvän
33432: luvulta lähtien. Jos viennistä saatu hinta on      vientihinnan saamiseksi ja alhaisiin kuljetus-
33433: jäänyt minimihintaa pienemmäksi, vientituki        kustannuksiin pääsemiseksi.
33434: on maksettu kotimaan hinnan ja minimihinnan
33435: erotuksen suuruisena. Siten hintatason laskies-       Loppuvuoden osalta keskimääräistä IDinimi-
33436: sa minimihinnan alle viejille on syntynyt tap-     vientihintaa määrättäessä otetaan huomioon
33437: pioita. Kuluvana vuonna kananmunien vienti-        alkuvuoden vientihintojen kehitys. Järjestel-
33438: hinnat ovat laskeneet poikkeuksellisen alas.       män muutoksen jälkeen tuottajahinta on pys-
33439: Viennistä syntyneiden tappioiden takia kanan-      tytty nostamaan tavoitehinnan tasolle, joten
33440: munapakkaamoi joutuivat keväällä alenta-           enää ei ole tarvetta muihin toimenpiteisiin
33441: maan tuottajahintaa, jolloin tavoitehinta alit-    tavoitehinnan toteutumisen turvaamiseksi.
33442: 
33443:     Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1988
33444: 
33445:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
33446:                                    1988 vp. -     KK n:o 448                                     3
33447: 
33448: 
33449: 
33450: 
33451:                             Tili Riksdagens Herr Talman
33452: 
33453:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      derskreds med nästan en mark per kilogram.
33454: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       Av denna orsak ändrade statsrådet 2.6.1988
33455: av den 1 juli 1988 tili vederbörande medlem av    grunderna för utbetalning av exportstöd för
33456: statsrådet översänt avskrift av följande av       hönsägg. Systemet med minimiexportpris för
33457: riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila under-       de olika affärstransaktionerna slopades och i
33458: tecknade spörsmål nr 448:                         stället togs ett system i bruk, enligt vilket
33459:                                                   fastställs ett s.k. genomsnittligt minimiexport-
33460:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          pris två gånger om året. 1 enlighet med statsrå-
33461:        vidta för att ombesörja förverkligandet    dets beslut borde exportören under de sex
33462:        av statens exportansvar i enlighet med     första månaderna av detta år få minst 1,60 mk
33463:        lantbruksinkomstlagen tili fullt belopp    per kilogram i genomsnittligt pris, minskat
33464:        och inte genom ett minimiexportpris-       med fraktkostnaden. Om det genomsnittliga
33465:        system med beaktande av att statens        exportpriset blir mindre än så under första
33466:        exportansvar på så vis förverkligas en-    halvåret, återindrivs exportstödet tili den del
33467:        dast delvis, samt                          det genomsnittliga exportpriset understiger
33468:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     1,60 mk/kg. Genom att försöka få så goda
33469:        ta i syfte att trygga förverkligandet av   affärer som möjligt tili stånd även då export-
33470:        den i lag stadgade riktprisnivån för       priset överstiger 1,60 mk/kg förmår exportö-
33471:        äggproducenterna?                          ren höja det genomsnittliga priset som dras ner
33472:                                                   av sommarmånadernas låga priser. 1 det tidiga-
33473:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      re exportstödssystemet, som grundar sig på
33474: samt anföra följande:                             minimiexportpriset, minskade inte de goda pri-
33475:   Sedan 1970-talet har minimiexportpriset på      ser som exportören fick de förluster som upp-
33476: hönsägg använts som grund för bestämmandet        kommit under andra tider, varför systemet inte
33477: av exportstöd. Om det pris som erhållits vid      i tiliräckligt hög grad sporrade tili att försöka
33478: exporten har blivit mindre, har exportstöd        få ett så bra exportpris som möjligt och att
33479: utbetalats tili ett belopp som varit lika stort   uppnå låga transportkostnader.
33480: som skilinaden mellan priset i hemlandet och         Vad slutet av året beträffar beaktas utveck-
33481: minimipriset. Om prisnivån har understigit mi-    lingen av exportpriserna i början av året vid
33482: nimipriset har exportörerna därför drabbats av    bestämmandet av det genomsnittliga minimiex-
33483: förluster. Under innevarande år har exportpri-    portpriset. Efter ändringen av systemet har
33484: serna på hönsägg gått ner exceptionellt mycket.   producentpriset kunnat höjas tili riktprisnivån,
33485: På grund av förluster som uppstått vid expor-     varför det inte längre föreligger några behov
33486: ten var äggpackerierna tvungna att på våren       att vidta andra åtgärder i syfte att trygga
33487: sänka producentpriset, varvid riktpriset un-      förverkligandet av riktpriset.
33488: 
33489:     Helsingfors den 3 augusti 1988
33490: 
33491:                                              Jord- och skogsbruksministcr Toivo T. Pohjala
33492:                                                1988 vp.
33493: 
33494: Kirjallinen kysymys n:o 449
33495: 
33496: 
33497: 
33498: 
33499:                                    Väänänen: Maatilalain perusteella myönnettävien sisarosuuslai-
33500:                                      nojen myöntämisperusteiden tarkistamisesta
33501: 
33502: 
33503:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33504: 
33505:    Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä joutuu ti-         tai rakentamaan uuden ja siirtymään asumaan
33506: lan haltuun ottava henkilö moniin vaikeuksiin.        tilalle.
33507: Muuan näistä on sisarosuuslainan myöntämi-               Hylkäyksen syynä oli, että omakotitalo, jos-
33508: sen yhteydessä noudatettavat säädökset ja nii-        sa tilan haltuunottajat asuvat, sijaitsee kaava-
33509: den tulkinta.                                         alueella.
33510:    Edellytyksenä ko. lainan saamiselle on, että          Kun tilan viljelylle ei aiheudu haittaa n. 4
33511: tilan haltuunottaja asuu tilalla. Erityisistä syis-   km:n asumisetäisyydestä ja kun halutaan ottaa
33512: tä voidaan kuitenkin joustaa ja laina myöntää.        huomioon tilan myyjien toive, vaikuttaisi ai-
33513: Näitä erityissyitä ovat mm. että tilan tuotanto-      heelliselta sallia asuminen toistaiseksi kaava-
33514: suunta sallii tilan läheisyydessä asumisen tai        alueella ja hyväksyä ao. lainahakemus.
33515: myyjä on pidättänyt itselleen elinikäisen asu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33516: misoikeuden tilan asuinraker).nuksessa.               jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33517:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33518:    Uudellamaalla Helsingin i maatalouspiirissä        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33519: on sisarosuuslainan hakemJs hylätty kuiten-
33520: kin, vaikka tilan haltuunottaj~ asuu tilan lähei-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33521: syydessä, (4, 1 km:n etäisyydellä, kun yläraja               siin maatilalain lainoitusohjeiden tar-
33522: on 5 km) ja vaikka myyjät ovat pidättäneet                   kistamiseksi siten, että tilan luovuttajil-
33523: itselleen elinikäisen asumisoikeuden tilan                   le ja sen haltuunottajille ei esim. sisar-
33524: asuinrakennukseen. Hakemus hylättiin, vaikka                 osuuslainahakemuksia käsiteltäessä ai-
33525: haltuunottajat sitoituivat kapden vuoden ku-                 heuteta tarpeettomia hankaluuksia ja
33526: luttua peruskorjaamaan tilari päärakennuksen                 haltuunoton viivästymistä?
33527: 
33528:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1988
33529: 
33530:                                          Marjatta Väänänen
33531: 
33532: 
33533: 
33534: 
33535:  280895V
33536: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 449
33537: 
33538: 
33539: 
33540: 
33541:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33542: 
33543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
33544: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taen seuraavaa:
33545: olette 4 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn
33546: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut
33547: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        17.2.1988 toimikunnan laatimaan ehdotuksen
33548: edustaja Marjatta Väänäsen näin kuuluvasta           maatilalain ja siihen liittyvän rahoituslainsää-
33549: kirjallisesta kysymyksestä n:o 449:                  dännön kokonaisuudistukseksi. Tällöin tulee
33550:                                                      selvitetyksi myös mahdollisuudet kehittää sisar-
33551:                                                      osuuslainojen myöntämisperusteita. Toimikun-
33552:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       nan määräaika päättyy 31.5.1989. Tässä vai-
33553:        siin maatilalain lainoitusohjeiden tar-       heessa ei näin ollen ole aiheellista muuttaa
33554:        kistamiseksi siten, että tilan luovuttajil-   voimassa olevaa maatilalakia tai -asetusta ky-
33555:        le ja sen haltuunottajille ei esim. sisar-    symyksessä tarkoitetulta osin. Todettakoon,
33556:        osuuslainahakemuksia käsiteltäessa ai-        että maatilahallitus on uusinut maatilalain lai-
33557:        heuteta tarpeettomia hankaluuksia ja          noitusohjeita 1. 7.1988 lukien maanosto- ja si-
33558:        haltuunoton viivästymistä?                    sarosuuslainojen osalta. Tällöin on pyritty sel-
33559:                                                      keyttämään lainoituskelpoisen kauppahinnan
33560:                                                      enimmäismäärän määräämistä.
33561: 
33562:     Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1988
33563: 
33564:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
33565:                                     1988 vp. -     KK n:o 449                                     3
33566: 
33567: 
33568: 
33569: 
33570:                              Till Riksdagens Herr Talman
33571: 
33572:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Jord-    och     skogsbruksministeriet     har
33573: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        17.2.1988 tillsatt en kommitte med uppgift att
33574: av den 4 juli 1988 till vederbörande medlem av     utarbeta ett förslag till en totalrevidering av
33575: statsrådet översänt avskrift av följande av        lagen om gårdsbruksenheter och därtill anslu-
33576: riksdagsledamot Marjatta Väänänen under-           ten lagstiftning om långivning. 1 det samman-
33577: tecknade spörsmål nr 449:                          hanget utreds även möjligheterna att utveckla
33578:                                                    grunderna för beviljande av syskonandelslån.
33579:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       Kommittens arbete skall vara slutfört
33580:        att revidera direktiven angående långiv-    31.5.1989. 1 detta skede är det således inte skäl
33581:        ning enligt lagen om gårdsbruksenheter      att ändra gällande lag eller förordning om
33582:        så att t.ex. behandlingen av ansök-         gårdsbruksenheter till de delar som avses i
33583:        ningar    om     syskonandelslån    inte    spörsmålet. Det må konstateras att jordbruks-
33584:        förorsakar onödiga svårigheter för          styrelsen har reviderat de direktiv om långiv-
33585:        överlåtare av gårdsbruk eller för besitt-   ning som avses i lagen om gårdsbruksenheter
33586:        ningstagare eller leder till onödiga        räknat från 1. 7.1988 till den del dessa gäller
33587:        förseningar vid besittningstagandet?        jordinköpslån och syskonandelslån. Därvid har
33588:                                                    syftet varit att göra det enklare att fastställa
33589:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       maximibeloppet för låneberättigande köpeskil-
33590: samt anföra följande:                              ling.
33591: 
33592:     Helsingfors den 1 augusti 1988
33593: 
33594:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
33595:                                               1988 vp.
33596: 
33597: Kirjallinen kysymys n:o 450
33598: 
33599: 
33600: 
33601: 
33602:                                   Tennilä: Tennilän kyläkoulun toiminnan turvaamisesta
33603: 
33604: 
33605:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33606: 
33607:    Rovaniemen maalaiskunnan kunnanvaltuus-           siis riittänyt säädösten mukainen määrä oppi-
33608: to on äänestyksen jälkeen päättänyt asettua          laita.
33609: kannattamaan Tennilän kyläkoulun lakkautta-             On kuitenkin välttämätöntä, että myös tä-
33610: mista. Virkamiehet perustelivat lakkauttamis-        män kyläkoulun jatkaminen varmistetaan. Sa-
33611: esitystään liian pieneksi meneväliä oppilas-         malla on syytä selvittää, miksi Rovaniemen
33612: määrällä.                                            maalaiskunnan virkamiehet tietoa salaten lak-
33613:    Kunnan virkamiesten pyrkimys lakkauttaa           kauttamiseen pyrkivät.
33614: koulu on jo sinällään hämmästyttävä, sillä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33615: koulun lakkauttaminen voi merkitä ja usein           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33616: merkitseekin kuoliniskua kylälle. Kaiken lisäk-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33617: si Rovaniemen maalaiskunnan virkamiehet sa-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33618: lasivat ainakin osalta valtuutettuja tiedon siitä,
33619: että Tennilän kylälle on ollut muuttamassa                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33620: lapsiperhe, mikäli koulu säilyy. Koululle olisi             ryhtyä Tennilän kyläkoulun toiminnan
33621:                                                             turvaamiseksi ensi syksynä?
33622: 
33623:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1988
33624: 
33625:                                         Esko-Juhani Tennilä
33626: 
33627: 
33628: 
33629: 
33630: 280908K
33631: 2                                 1988 vp. -    KK n:o 450
33632: 
33633: 
33634: 
33635: 
33636:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33637: 
33638:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   valtuusto. Kunnan kouluhallinnosta annetun
33639: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,   lain (479/83) 12 §:n 3 momentin mukaan, mil-
33640: olette 5 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn       loin johtosäännön muutos merkitsee perus-
33641: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston    koulun lakkauttamista, on päätös tältä osin
33642: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi.
33643: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvas-       Lapin lääninhallitukselta saadun tiedon mu-
33644: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 450:
33645:                                                 kaan on Rovaniemen maalaiskunnan kunnan-
33646:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   valtuuston tekemä päätös koulutoimen johto-
33647:        ryhtyä Tennilän kyläkoulun toiminnan     säännön muuttamisesta Tennilän koulun lak-
33648:        turvaamiseksi ensi syksynä?              kauttamista koskeviita osin alistettu lääninhal-
33649:                                                 lituksen vahvistettavaksi. Tämän lisäksi on lää-
33650:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-     ninhallituksessa käsiteltävänä mainitusta kun-
33651: taen seuraavaa:                                 nanvaltuuston päätöksestä tehty valitus. Lää-
33652:                                                 ninhallitus ei ole vielä tehnyt päätöstä asiassa.
33653:    Kunnan koulutoimen johtosäännössä luetel-
33654: laan muun muassa kunnan peruskoulut ja            Edellä olevan perusteella, kun asian käsittely
33655: määrätään niiden piirijako. Johtosäännön ja     on kesken, ei hallitus ota kantaa kysymykseen
33656: siihen tehtävät muutokset hyväksyy kunnan-      Tennilän kyläkoulun toiminnan turvaamisesta.
33657: 
33658:     Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1988
33659: 
33660:                                                          Opetusministeri Christoffer Taxell
33661:                                   1988 vp. -     KK n:o 450                                      3
33662: 
33663: 
33664: 
33665: 
33666:                             Tili Riksdagens Herr Talman
33667: 
33668:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-       ning (479/83) skall, om en ändring i instruktio-
33669: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Er        nen innebär att en grundskola indrages, beslu-
33670: skrivelse av den 5 juli 1988 tili vederbörande   tet tili denna del underställas länsstyrelsen för
33671: medlem av statsrådet översänt en avskrift av     f astställelse.
33672: följande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä         Enligt uppgifter från länsstyrelsen i Lapp-
33673: undertecknade spörsmål nr 450:                   land har det beslut som kommunfullmäktige i
33674:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen         Rovaniemi landskommun fattat angående änd-
33675:        vidta för att trygga verksamheten vid     ring av instruktionen för skolverksamheten, tili
33676:        Tennilä byskola i höst?                   den del som gäller indragningen av Tennilä
33677:                                                  skola, underställts länsstyrelsen för fastställel-
33678:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      se. Dessutom behandlas vid länsstyrelsen ett
33679: följande:                                        besvär som anförts med anledning av kom-
33680:                                                  munfullmäktiges nämnda beslut. Länsstyrelsen
33681:   1 instruktionen för en kommuns skolverk-       har ännu inte fattat beslut i ärendet.
33682: samhet uppräknas bland annat grundskolorna i
33683: kommunen och distriktsindelningen av dem            Med anledning av vad som ovan anförts,
33684: framgår där. Kommunfullmäktige godkänner         och då ärendet är under behandling, tar rege-
33685: instruktionen och ändringarna i den. Enligt      ringen inte ställning tili frågan om att trygga
33686: 12 § 3 mom. lagen om kommunal skolförvalt-       verksamheten vid Tennilä skola.
33687: 
33688:     Helsingfors den 15 augusti 1988
33689:                                                     Undervisningsminister Christoffer Taxell
33690:                                              1988 vp.
33691: 
33692: Kirjallinen kysymys n:o 451
33693: 
33694: 
33695: 
33696: 
33697:                                 Tennilä: Lapin lohikantojen elvyttämistä selvittävän työryhmän
33698:                                   kokoonpanosta
33699: 
33700: 
33701:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33702: 
33703:    Lohen häviämisestä kannetaan syvää huolta       Julkisuuteen on tullut tieto siitä, että asetetaan
33704: myös Tornionjoella. Lohellahan on ollut suuri      työryhmä selvittämään lohikannan elvyttämis-
33705: merkitys leivänjatkeena, ja lohesta voisi tulla    tä. Lapissa herättää suurta tyytymättömyyttä
33706: erittäin tärkeä tekijä jokivarren matkailua ke-    se, että työryhmästä puuttuu tornionjokisten
33707: hitettäessä. Tornionjoen varren asukkaat ovat-     edustus. Työryhmää tuleekin täydentää siten,
33708: kin monien vuosien ajan toimineet lohikannan       että Tornionjoen varressa asuvat saavat oman
33709: elvyttämisen puolesta esittämällä rajoitustoi-     edustajansa työryhmään.
33710: mia meripyyntiin, jokisuupyyntiin ja myös             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33711: joenvarsipyyntiin. Joitakin tilannetta paranta-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33712: via toimia onkin saatu aikaiseksi. Ne ovat         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33713: kuitenkin täysin riittämättömiä.                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33714:   Valtiovallan tahollakin on alettu paremmin                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33715: ymmärtää välttämättömyys toimia päättäväi-                ryhtyä, jotta lohikantojen elvyttämistä
33716: sesti lohen säilyttämisen ja lohikannan lisäämi-          selvittävään työryhmään tulee myös
33717: sen puolesta niin kansainvälisesti kuin myös              Tornionjoen varren asukkaiden edusta-
33718: omankin maan pyynnin rajoittamisen osalta.                ja?
33719: 
33720:     Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1988
33721: 
33722:                                       Esko-Juhani Tennilä
33723: 
33724: 
33725: 
33726: 
33727: 2808790
33728: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 451
33729: 
33730: 
33731: 
33732: 
33733:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33734: 
33735:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
33736: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vasti seuraavaa:
33737: olette 5 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn
33738: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Maa- ja metsätalousministeriö on 19 päivänä
33739: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      heinäkuuta 1988 tekemällään päätöksellä täy-
33740: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta    dentänyt työryhmää kysymyksessä tarkoitetul-
33741: kysymyksestä n:o 451:                              la edustajalla, joka on Tornionjoen ja Muo-
33742:                                                    nionjoen kalastusasioita hoitavien kalastus-
33743:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      alueiden hallitusten yhteisesti esittämä henkilö.
33744:                                                    Koska työryhmä ei ole vielä järjestäytynyt,
33745:        ryhtyä, jotta lohikantojen elvyttämistä
33746:                                                    kyseinen edustaja voi tämän tapahduttua täysi-
33747:        selvittävään työryhmään tulee myös
33748:                                                    painoisesti osallistua työryhmän työskentelyyn.
33749:        Tornionjoen varren asukkaiden edusta-
33750:        ja?
33751: 
33752:     Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1988
33753: 
33754:                                                                         Ministeri Ole Norrback
33755:                                    1988 vp. -    KK n:o 451                                     3
33756: 
33757: 
33758: 
33759: 
33760:                             Till Riksdagens Herr Taimao
33761: 
33762:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
33763: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       samt anföra följande:
33764: av den 5 juli 1988 tili vederbörande medlem av
33765:                                                      Jord- och skogsbruksministeriet har genom
33766: statsrådet översänt avskrift av följande av
33767:                                                   sitt beslut av den 19 juli 1988 kompletterat
33768: riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål
33769:                                                   arbetsgruppen med en sådan representant som
33770: nr 451:
33771:                                                   avses i spörsmålet. Representanten har föresla-
33772:                                                   gits gemensamt av styrelserna för Torne älvs
33773:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         och Muonio älvs fiskeområden, vilka sköter
33774:        vidta för att också få med en represen-    frågor angående fisket i dessa älvar. Eftersom
33775:        tant för befolkningen vid Torne älvs       arbetsgruppen inte ännu har konstituerat sig,
33776:        stränder i den arbetsgrupp som skall       kan ifrågavarande representant fullödigt delta i
33777:        utreda hur laxbeståndet kunde göras        arbetsgruppens arbete så snart detta skett.
33778:        livaktigare?
33779: 
33780:     Helsingfors den 28 juli 1988
33781: 
33782:                                                                        Minister Ole Norrback
33783:                                             1988 vp.
33784: 
33785: Kirjallinen kysymys n:o 452
33786: 
33787: 
33788: 
33789: 
33790:                                 Pulliainen ym.: Kuhmon Elimyssalon suojelemisesta
33791: 
33792: 
33793:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33794: 
33795:   Elimyssalo on Etelä-Kainuun yksi merkittä-       kaamatonta aluetta on vielä jäljellä. Näin ra-
33796: vimmistä luonnontilaisista alueista, Kuhmossa      joiksi muodostuvat helposti maastossa osoitet-
33797: merkittävin. Metsäpeuran ansiosta Elimyssalo      tavissa olevat rajat: valtakunnanraja idässä,
33798: on saavuttanut kansainvälistä kuuluisuutta.       Leppivaaran-Kivi-Kiekin tie etelässä, siitä
33799: Metsäpeuran ohella tällä luonnontilaisella alu-    pohjoiseen eroava avohakkuu ja edelleen Kan-
33800: eella esiintyy mm. kaikkia suurpetojamme,          kisuon etelälaita rajaan asti, Hamaran-Juntin
33801: tosin vain karhun osalta lisääntyvänä kantana.     tie lännessä ja pohjoisessa hakkuun reuna ra-
33802: Myös monille muille eläinlajeille tämä alue on     jalta aina Juntin-Viiksimon tielle asti. Tien
33803: merkittävä suojapaikka. Ekosysteemeistä met-      luoteispuolella rajaus kulkisi hakkuun rajoja
33804: sä ja suo ovat alueella hyvin edustettuina.        seuraillen Soittukorvesta Joutensuon pohjois-
33805:   Vaikka kukaan henkilö tai mikään taho ei         puolitse Juntin tielle.
33806: ole asettanut Elimyssalon suojelua kyseenalai-        Näin rajaten Elimyssalon suojelukokonai-
33807: seksi, ei alueen rajausasia ole edistynyt luon-    suuteen sisältyy myös merkittäviä kulttuurihis-
33808: nonsuojelun vaatimusten mukaisella tavalla.       toriallisia arvoja, kuten Latva- ja Levävaaran
33809: Viime aikoina on asia saanut lisää mielenkiin-     vanhat erämaa-asumukset sekä muut eräkult-
33810: toa, kun on keskusteltu Neuvostoliiton ja Suo-     tuurin kannalta arvokkaat kohteet.
33811: men yhteisestä Ystävyyden puisto -hankkeesta.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33812: Neuvostoliiton puolelta on toivottu, että Suo-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
33813: men puolella olisi vastaavantasoinen suojelu-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
33814: alue kuin on rajan takana Kiitehenjärven ym-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
33815: päristössä.                                       sen:
33816:    Kun otetaan huomioon se, kuinka tarkoin                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
33817: vanhat metsät on jo muutoin hävitetty Kuh-               Kuhmon Elimyssalon suojelemiseksi
33818: mon alueelta, on mitä perustelluinta, että Eli-          kaikenlaiselta metsätalouskäytöitä siinä
33819: myssalo suojeliaan kaikenlaiselta metsätalous-           laajuudessa kuin yhtenäistä hakkaama-
33820: käytöitä siinä laajuudessa kuin yhtenäistä hak-          tonta aluetta on vielä jäljellä?
33821: 
33822:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1988
33823: 
33824:                     Erkki Pulliainen                       Pekka Haavisto
33825: 
33826: 
33827: 
33828: 
33829: 2809158
33830: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 452
33831: 
33832: 
33833: 
33834: 
33835:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33836: 
33837:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    päristönsuojelusta antamassaan selonteossa lu-
33838: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     pasi selvittää.
33839: olette 15 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn          Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristö-
33840: kirjeenne n:o 1192 ohella toimittanut valtio-     ministeriö ovat asettaneet pieniä työryhmiä
33841: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-     selvittämään asiaa, muun muassa eräiden se-
33842: sen kansanedustaja Pulliaisen ym. näin kuulu-     lonteossa mainittujen alueiden rajauksia. Eli-
33843: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 452:         myssalon rajauksista on tehty tällainen selvitys
33844:                                                   vuonna 1986.
33845:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin            Ympäristöministeriö on myös asettanut työ-
33846:        Kuhmon Elimyssalon suojelemiseksi          ryhmän selvittämään, mitkä alueet Suomen
33847:        kaikenlaiselta metsätalouskäytöitä siinä   puolella kuuluisivat Neuvostoliiton kanssa pe-
33848:        laajuudessa kuin yhtenäistä hakkaama-      rusteilla olevaan Ystävyyden puistoon. Väli-
33849:        tonta aluetta on vielä jäljellä?           mietinnössään 28.3.1988 työryhmä ehdotti, et-
33850:                                                   tä eräiden mahdollisesti kysymykseen tulevien
33851:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      osa-alueiden rajaukset selvitettäisiin erikseen.
33852: vasti seuraavaa:                                  Nämä selvitykset ovat käynnissä ja valmistuvat
33853:   Kuhmon kaupungissa sijaitseva Elimyssalo        työryhmän lopullista mietintöä varten. Mietin-
33854: kuuluu alueisiin, joiden luonnonsuojelutarpeet    nön puolestaan on määrä valmistua vuoden
33855: ja -tavan hallitus eduskunnalle 28.9.1984 ym-     1988 loppuun mennessä.
33856: 
33857:     Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1988
33858: 
33859:                                                                Ympäristöministeri Kaj Bärlund
33860:                                    1988 vp. -     KK n:o 452                                     3
33861: 
33862: 
33863: 
33864: 
33865:                             Till Riksdagens Herr Talman
33866: 
33867:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       behovet och sättet på vilket naturvården ge-
33868: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       nomförs.
33869: nr 1192 av den 15 juli 1988 tili vederbörande        Jord- och skogsbruksministeriet och miljö-
33870: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    ministeriet har tillsatt små arbetsgrupper för
33871: jande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under-      att utreda ärendet, bl.a. avgränsningen av vissa
33872: tecknade spörsmål nr 452:                         områden som nämns i redogörelsen. Det har år
33873:                                                   1986 gjorts en sådan utredning om avgräns-
33874:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     ningen av Elimyssalo.
33875:        att skydda Elimyssalo i Kuhmo från allt       Miljöministeriet har även tillsatt en arbets-
33876:        slags skogshushållningsanvändning i        grupp för att utreda vilka områden på den
33877:        den omfattning det fortfarande finns       finska sidan som skulle komma att höra tili
33878:        enhetligt oavverkat område kvar där?       den Vänskapens park som Finland håller på att
33879:                                                   anlägga tillsammans med Sovjetunionen. 1 sitt
33880:   Såsom svar på detta spörsmal får jag vörd-      delbetänkande 28.3.1988 föreslog arbetsgrup-
33881: samt anföra följande:                             pen att avgränsningen av vissa delområden
33882:                                                   som eventuellt kommer i fråga utreds separat.
33883:    Elimyssalo, som är beläget i Kuhmo stad,       Dessa utredningar pågår och färdigställs för
33884: hör tili de områden i fråga om vilka regeringen   arbetsgruppens slutliga betänkande. Avsikten
33885: i den redogörelse om naturvården som gavs tili    är att betänkandet å sin sida skall färdigställas
33886: riksdagen 28.9.1984 lovade utreda naturvårds-     senast vid utgången av år 1988.
33887: 
33888:     Helsingfors den 25 augusti 1988
33889: 
33890:                                                                     Miljöminister Kaj Bärlund
33891:                                                1988 vp.
33892: 
33893: Kirjallinen kysymys n:o 453
33894: 
33895: 
33896: 
33897: 
33898:                                   Pulliainen ym.: Eläkeläisalennuksiin oikeuttavien korttien toi-
33899:                                      mittamisesta automaattisesti eläkeläisille
33900: 
33901: 
33902:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33903: 
33904:    Eläkeläisille myönnetään tiettyjä alennuksia      van kortin, jonka voimassaoloaika alkaa hen-
33905: matkalipuista joukkokuljetusvälineillä liikut-       kilön täytettyä 65 vuotta. Kuvaton kortti tar-
33906: taessa. Oikeus alennukseen pitää osoittaa val-       vitsee seurakseen käyttötilanteessa henkilökor-
33907: tionrautateillä omalla kortillaan ja linja-autoil-   tin. Jos valokuva on toimitettu etukäteen, saa
33908: la kuljettaessa toisella kortilla.                   sillä varustetun eläkeläiskortin. Asia voitaisiin
33909:    Kuusikymmentäviisi vuotta täyttänyt saa           hoitaa myös niin, että eläkeikää lähestyvä toi-
33910: rautatieasemalta 1-kortin 50 markalla. Sitä          mittaa valokuvansa paikalliseen kansaneläke-
33911: varten pitää olla valokuva ja henkilötodistus.       laitoksen konttoriin, joka hoitaa asian edelleen
33912: Kortti on voimassa loppuelämän ajan. Sillä saa       rutiinihallintoasiana.
33913: 50 OJo:n alennuksen 76 km:n tai sitä pitemmällä         Tällaista yleiseläkeläiskorttia voitaisiin käyt-
33914: matkalla. Sairaus- ja työkyvyttömyyseläkeläi-        tää vastaavaan tarkoitukseen uimahalleissa ja
33915: nen saa vuodeksi kerrallaan 20 markan hintai-        muissa palvelupisteissä, joissa on palvelut tar-
33916: sen alennukseen oikeuttavan kortin.                  jolla eläkeläisille erikoishintaan.
33917:    Linja-autoliiton omistama Matkahuolto Oy             Tämä asia sopii hyvin hallituksen käynnistet-
33918: harjoittaa myös liiketoimintaa alennuskortilla.      täviin uudistuksiin.
33919: Se myy seUaisen vuodeksi 20 markalla ja lo-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33920: puksi elämää 6~ markalla. Kortin saa matka-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
33921: huollon toimipaikasta ja sitä varten tarvitaan       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
33922: valokuva.   '1   1
33923:                                                      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
33924:    Edellä mainitut alennuskortit ovat sekä           sen:
33925: raha- että vaivakysymys. Syrjäkylän eläkeläi-
33926: nen joutuu varta vasten menemään valokuvi-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joi-
33927: neen rautatieasemalle tai linja-autoaseman                  den tuloksena yhteiskunta toimittaa 65
33928: matkahuollon toimipisteeseen saadakseen ko.                 vuotta täyttäneelle henkilölle automaat-
33929: kortit.                                                     tisesti eläkeläiskortin, jolla hän voi
33930:    Asia voitaisiin hoitaa keskitetysti ja paljon            osoittaa oikeutensa alennukseen mat-
33931: yksinkertaisemmin. Kansaneläkelaitos lähettää               kustaessaan rautateillä tai linja-autoil-
33932: eläkepäätöksen mukana alennuksiin oikeutta-                 la?
33933: 
33934:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1988
33935: 
33936:                      Erkki Pulliainen                         Pekka Haavisto
33937: 
33938: 
33939: 
33940: 
33941: 280919X
33942: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 453
33943: 
33944: 
33945: 
33946: 
33947:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33948: 
33949:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       keen lisäosaa. On vaikeata saada aikaan todis-
33950: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tusta, joka voitaisiin kelpuuttaa kaikkiin esille
33951: olette 15 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn           tuleviin tilanteisiin. Jotta asiakkaiden "luukut-
33952: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tamista" paikasta toiseen voitaisiin välttää,
33953: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        pitäisi alennuksen myöntäjien mahdollisuuk-
33954: edustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-      sien rajoissa pyrkiä yhtenäisempään käytän-
33955: lisesta kysymyksestä n:o 453:                        töön. Tälläkään tavoin ei voida kaikkia tilan-
33956:                                                      teita hoitaa. Jos edellytyksenä esimerkiksi on,
33957:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joi-      että henkilö saa työkyvyttömyyseläkettä, asu-
33958:        den tuloksena yhteiskunta toimittaa 65        mistukea tai kansaneläkkeen lisäosaa, tästä
33959:        vuotta täyttäneelle henkilölle automaat-      annettu todistus käy vanhentuneeksi ja har-
33960:        tisesti eläkeläiskortin, jolla hän voi        haanjohtavaksi, jos olosuhteet ovat muuttu-
33961:        osoittaa oikeutensa alennukseen mat-          neet siten, ettei etuutta enää suoriteta. On
33962:        kustaessaan rautateillä tai linja-autoil-     kuitenkin vaikeata saada jo annettu todistus
33963:        la?                                           takaisin tai muutoin mitätöidyksi.
33964:                                                         Kansaneläkelaitoksessa suunnitellaan par-
33965:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        haillaan pahvisen sairausvakuutuskortin uudis-
33966: vasti seuraavaa:                                     tamista muoviseksi KELA:n asiakaskortiksi.
33967:    Useilla henkilöillä on jo nykyisin käytettävis-   Uudistus pyritään käynnistämään vuosikym-
33968: sään erilaisia kortteja ja muita todistuksia,        menen vaihteessa. Jokainen vakuutettu saisi
33969: kuten ulkomaan passi, poliisilaitoksen antama        ilmaiseksi uuden kuvauoman KELA:n asia-
33970: henkilöllisyystodistus ja ajokortti, joissa on       kaskortin. Halutessaan vakuutettu saisi myös
33971: viranomaisen vahvistama tieto henkilön synty-        kuvallisen henkilö- ja asiakaskortin, joka olisi
33972: mäajan sisältävästä sosiaaliturvatunnuksesta.        maksullinen ja jolle pyrittäisiin samaan henki-
33973: Käytännössä näitä todistuksia ei kuitenkaan          löllisyyden osoittavan virallisen asiakirjan
33974: sellaisinaan hyväksytä matkalipun, pääsylipun        luonne. Kansaneläkelaitos pyrkii korttikehitte-
33975: tai muun palvelun hinnasta alennusta myön-           lyssään sisällyttämään kortilleen mahdollisim-
33976: nettäessä. Itse asiassa tilanne on meillä tässä      man laajat toiminnat. Parhaillaan tutkitaan
33977: suhteessa hyvin kirjava. Alennuksia saatetaan        mikroprosessorilla ja muistilla varustetun mo-
33978: myöntää ei ainoastaan iän perusteella vaan           nitoimikortin käyttömahdollisuuksia tulevai-
33979: myös henkilön saadessa erilaisia ennenaikais-        suudessa. Tällaisen kortin käyttöönotto voisi
33980: eläkkeitä kuten työkyvyttömyyseläkettä. Tie-         olla eräs ratkaisu kysymyksessä esitettyjen on-
33981: tyissä tapauksissa alennuksen edellytyksenä on,      gelmien poistamiseen tai ainakin niiden supis-
33982: että henkilö saa asumistukea tai kansaneläk-         tamiseen verrattain harvinaisiin tapauksiin.
33983: 
33984:     Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1988
33985: 
33986:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
33987:                                      1988 vp. -       KK n:o 453                                      3
33988: 
33989: 
33990: 
33991: 
33992:                               Tili Riksdagens Herr Talman
33993: 
33994:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           intyg som kunde godkännas i alla situationer.
33995: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            För att undvika att kunderna blir tvungna att
33996: av den 15 juli 1988 tili vederbörande medlem           köa på flera olika ställen borde de som beslu-
33997: av statsrådet översänt avskrift av följande av         tar om rabatter i mån av möjlighet eftersträva
33998: riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade             en enhetligare praxis. Alla situationer kan dock
33999: spörsmål nr 453:                                       inte skötas på detta sätt. Om en förutsättning
34000:                                                        t.ex. är att personeo i fråga erhåller invalidi-
34001:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder,             tetspension, bostadsbidrag eller folkpensionens
34002:        vilka resulterar i att samhället automa-        tilläggsdel blir ett intyg om detta föråldrat och
34003:        tiskt tiliställer en person som fyllt 65 år     vilseledande om förhållandena har ändrats så
34004:        ett pensionärskort, med vilket han kan          att förmånen inte längre erläggs. Det är dock
34005:        påvisa sin rätt tili rabatt vid resor med       svårt att återfå ett redan givet intyg eller att
34006:        tåg eller buss?                                 makulera det.
34007:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Vid folkpensionsanstalten planerar man som
34008: samt anföra följande:                                  bäst en förnyelse av sjukförsäkringskortet av
34009:     Många personer har redan för närvarande            papp så att det får formen av ett FPA:s
34010: tili sitt förfogande olika slags kort eller andra      kundkort av plast. Man strävar att påbörja
34011: intyg t.ex. utrikespass, identitetsbevis, som ut-      förnyelsen vid decennieskiftet. Alla försäkrade
34012: färdats av en polisinrättning, eller körkort, i        skulle gratis erhålla FPA:s nya kundkort utan
34013: vilka ingår en av myndigh~terna bekräftad              bild. Den försäkrade kunde, om han så
34014: uppgift om socialskyddssignumet, vilket inne-          önskar, också få ett person- och kundkort med
34015: håller födelsetidenl 1 praktiken godkänns dessa        bild, vilket vore avgiftsbelagt och vilket skulle
34016: intyg dock inte som sådana vid beviljande av           få karaktären av en offentlig handling med
34017: rabatt för priset på en resebiljett, inträdesbil-      viiken man kunde legitimera sig. Folkpensions-
34018: jett eller en annan tjänst. 1 själva verket            anstalten eftersträvar vid sin kortbehandling
34019: varierar situationen hos oss mycket i detta            att i sitt kort inrymma så omfattande funktio-
34020: hänseende. Rabatter kan beviljas på andra              ner som möjligt. Som bäst undersöks möjlighe-
34021: grunder än ålder, bl.a. då en person erhåller          terna att i framtiden använda ett universalkort
34022: olika slags förtidspensioner, t.ex. invaliditets-      som försetts med mikroprocessor och minne.
34023: pension. 1 vissa fall är en förutsättning för          lnförandet av ett sådant kort kunde vara en
34024: beviljandet av rabatt att personeo i fråga             lösning i syfte att avhjälpa de problem som
34025: erhåller bostadsbidrag eller folkpensionens            anförts i spörsmålet eller att åtminstone in-
34026: tiliäggsdel. Det är svårt att åstadkomma ett           skränka dem tili relativt få fall.
34027: 
34028:     Helsingfors den 11 augusti 1988
34029: 
34030:                                                      Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
34031:                                                1988 vp.
34032: 
34033: Kirjallinen kysymys n:o 454
34034: 
34035: 
34036: 
34037: 
34038:                                    Pulliainen ym.: Lainsäädännön valmistelusta laittoman tavaran
34039:                                       purkamisen estämiseksi ja takavarikoimiseksi
34040: 
34041: 
34042:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34043: 
34044:    Greenpeace-järjestön palj~stama tapaus, jos-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34045: sa Suomea yritettiin käyttää. reittinä islantilais-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
34046: ten pyytämän valaanlihan ikuljettamisessa Is-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
34047: lannista Japaniin, osoitti, bttä maamme lain-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
34048: säädäntö ei ota tällaista mahdollisuutta huo-         sen:
34049: mioon. Tällainen laiton tavara voidaan purkaa
34050: tulliterminaaliin ilman etukäteislupaa. Kautta-
34051: kuljetukseen voidaan näin puuttua vasta kun                     Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
34052: sitä jatketaan. Edelleen on puutteena pidettävä              valmistelemaan sellaista lainsäädännön
34053: sitä, että valaanlihaa ei takavarikoida ja hävi-             muutosta, joka merkitsee käytännössä
34054: tetä täällä. Näinhän tapahtuu esim. huumeiden                sitä, ettei esim. luonnonsuojelusopi-
34055: osalta, kun niitä on yritetty tuoda transito-lii-            musten mukaan laitonta tavaraa voida
34056: kenteessäkin maamme alueelle.                                purkaa tulliterminaaliin ilman etukä-
34057:   Tapaus osoittaa selvästi, että maamme lain-                teislupaa ja että viranomaisilla on selvä
34058: säädännön aukkojen paikkaamiseen on tässä                    lainsäädäntöön perustuva velvoite taka-
34059: suhteessa ryhdyttävä välittömästi. Tätä vaatii               varikoida tällainen tavaraerä myös
34060: jo maamme kansainvälinen uskottavuus tä-                     transito-liikenteessä, mikäli kuljetusta
34061: mänlaatuisissa luonnonsuojeluasioissa.                       yritetään?
34062: 
34063:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1988
34064: 
34065:                       Erkki Pulliainen                        Pekka Haavisto
34066: 
34067: 
34068: 
34069: 
34070: 280916T
34071: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 454
34072: 
34073: 
34074: 
34075: 
34076:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34077: 
34078:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         neuvo on ohjattava lähimpään tullitoimipaik-
34079: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaan tulliselvitystä varten. Tällä tavalla tuo-
34080: olette 15 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn            dusta tavarasta saadaan esimerkiksi tuontikiel-
34081: kirjeenne n:o 1194 ohella toimittanut valtio-         lon toteamiseksi tarvittavat tiedot vasta sitten,
34082: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-         kun tavaraa ryhdytään tullaamaan tai purka-
34083: sen kansanedustaja Erkki Pulliaisen ym. näin          maan kuljetusvälineistä, esimerkiksi kontista
34084: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 454:        tai auton perävaunusta. Maahan tuotavan ta-
34085:                                                       varan määrä on niin suuri ja esimerkiksi laivo-
34086:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti          jen purkaus- ja lastausajat niin lyhyet, ettei
34087:        valmistelemaan sellaista lainsäädännön         tuontivalvontaa ole mahdollista ajoittaa siihen
34088:        muutosta, joka merkitsee käytännössä           vaiheeseen, jolloin perävaunut, kontit tai muut
34089:        sitä, ettei esim. luonnonsuojelusopi-          vastaavat kuljetusvälineet puretaan laivasta.
34090:        musten mukaan laitonta tavaraa voida
34091:        purkaa tulliterminaaliin ilman etukä-             Jos kaikkien tuontirajoitusten tai luvanva-
34092:        teislupaa ja että viranomaisilla on selvä      raisien tavaroiden tuonti maamme alueelle il-
34093:        lainsäädäntöön perustuva velvoite taka-        man etukäteen hankittua lupaa haluttaisiin
34094:        varikoida tällainen tavaraerä myös             kieltää, se edellyttäisi vastaavanlaisen tuonnin
34095:        transito-liikenteessä, mikäli kuljetusta       ennakkolupajärjestelmän luomista, joka on
34096:        yritetään?                                     käytössä esimerkiksi huumausaineiden ja ydin-
34097:                                                       energia-aineiden tuonnissa. Kun tuontirajoi-
34098:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tuksia on mitä moninaisimpia, tästä aiheutuisi
34099: taen seuraavaa:                                       erittäin raskas asiakirjaliikenne, joka olisi jok-
34100:                                                       seenkin hyödytön ja lisäksi merkittävästi hait-
34101:    Tavaran tuonti Suomeen on yleensä luvallis-        taisi normaalia tavaraliikennettä. Luonnonsuo-
34102: ta. Erilaisia tuonnin rajoituksia ja ehtoja on        jelusopimuksetkaan eivät tällaista edellytä. Sen
34103: tosin runsaasti, mutta täydellisiä tuontikieltoja     vuoksi ei ole syytä ryhtyä valmistelemaan kysy-
34104: ei käytännössä ole. Asianmukaisen luvan saa-          myksessä esitettyä etukäteislupajärjestelmää.
34105: nut voi tuoda maahan huumausaineitakin.               Tavanomaisella tullivalvonnalla voidaan riittä-
34106: Tuonnin valvonnassa keskeisintä on varmistau-         västi varmistautua siitä, ettei tuontirajoitusten
34107: tua siitä, että maahan tuotavalle tavaralle mää-      alaista tavaraa tuoda maahan luvatta.
34108: rätään asianmukaiset verot ja maksut ja että
34109: tuontirajoitusten alaiselle tavaralle on saatu           Luonnosuojelusopimuksissa ei aina edellyte-
34110: asianmukainen lupa tuontiin.                          tä myöskään suojeltavan kohteen kauttakulje-
34111:    Kauttakuljetuksessa olevan tavaran valvonta        tuksen kieltämistä. Esimerkiksi valaiden suoje-
34112: ei ole niin perusteellista kuin maahan tuotavan       lua koskevassa sopimuksessa ei ole tällaista
34113: tavaran. Valtaosa maahantuontirajoituksista           kohtaa. Myöskään sopimuksen johdosta sää-
34114: liittyy maan sisäiseen maatalous- tai muuhun          dettyyn lakiin valaiden suojelusta ei ole otettu
34115: talouspolitiikkaan eikä tällaisten tuontirajoi-       nimenomaista kauttakuljetuksen kieltoa. Si-
34116: tusten alaisen tavaran, kuten voin, lihan ja          nänsä ei olisi estettä täydentää sisäistä lainsää-
34117: öljytuotteiden kauttakuljetusta ole tarpeellista      däntöämme tällaisella kiellolla, mutta näyttää
34118: estää tai rajoittaa. Päinvastoin, joustavat tava-     siltä, ettei lainmuutos olennaisesti parantaisi
34119: rankuljetukset eri maiden kautta ovat yleensä         mahdollisuuksia valvoa ja estää tuontikiellossa
34120: hyödyllisiä.                                          olevien luonnonsuojelusopimusten alaisten ta-
34121:    Tavaraliikennettä valvotaan osittain eri ta-       varoiden kauttakuljetusta. Tarjoaahan jo ny-
34122: voin siitä riippuen, tuodaanko tavaraa maan-          kyinen lainsäädäntö mahdollisuudet kauttakul-
34123: teitse vai ilma- tai meriteitse. Silloin kun tavara   jetuksen estämiseen, kuten tunnettu valaan-
34124: tuodaan maarajojen yli, maahamme saapuva              lihaa koskeva tapaus osoittaa. Ympäristömi-
34125: kulkuneuvo on ilmoitettava tulliselvitettäväksi       nisteriössä on kuitenkin tarkoitus vielä selvit-
34126: heti rajalla. Meritse tai lentäen saapuva kulku-      tää, olisiko kauttakuljetuksen nimenomaisella
34127:                                      1988 vp. -     KK n:o 454                                    3
34128: 
34129: kieltämisellä saavutettavissa sellaista käytän-     sitä voida mennä välittömästi takavarikoi-
34130: nön hyötyä, että lainmuutos olisi perusteltu.       maan. Takavarikointioikeus on yleensä rikos-
34131:    Kysyjät esittävät myös sellaista lainsäädän-     ten esitutkintaan liittyvä pakkokeino, jonka
34132: nön muutosta, että Suomen viranomaisilla olisi      käyttöä ei ole syytä laajentaa. Suomen lainsää-
34133: aina oikeus takavarikoida luonnonsuojelusopi-       däntö ei sitä paitsi tunne mahdollisuutta toisen
34134: musten mukaan laiton tavara. Jos laittomalla        omaisuuden tuomitsemiseen valtiolle menete-
34135: tavaralla tarkoitetaan sitä, että kyseisen tava-    tyksi pelkästään sen vuoksi, että kysymyksessä
34136: ran tuontia maahamme on luonnosuojelusopi-          on tavara, jonka maahantuonti on kielletty.
34137: muksen johdosta rajoitettu, ei ehdotetun laa-       Jos tuonti- tai kauttakuljetusyritykseen liittyy
34138: juinen takavarikointimahdollisuus ole perus-        rikos, asia on toinen. Tällöin niin rangaistus-
34139: teltavissa. Jos esimerkiksi valaanlihaa tuodaan     kuin menettämisseuraamuksetkin voivat tulla
34140: laivassa Suomen alueelle sen selvittämiseksi,       sovellettaviksi ja myös takavarikointi rikoksen
34141: voitaisiinko sen maahantuontiin tieteelliseen tai   selvittämiseksi.
34142: opetukselliseen tarkoitukseen saada lupa, ei
34143: 
34144:     Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1988
34145: 
34146:                                                                Oikeusministeri Matti Louekoski
34147: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 454
34148: 
34149: 
34150: 
34151: 
34152:                               Till Riksdagens Herr Talman
34153: 
34154:   1 det syfte 37 § 1 mom riksdagsordningen           eller med flyg skall hänvisas tili närmaste
34155: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          tullanstalt för klarering. Då det gäller sådana
34156: nr 1194 av den 15 juli 1988 till vederbörande        varor fås de uppgifter som behövs t.ex. för att
34157: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         importförbud skall kunna konstateras först då
34158: följande av riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl.       varorna förtullas eller lossas från fordonet,
34159: undertecknade spörsmål nr 454:                       t.ex. från containers eller släpvagnar. Den
34160:                                                      varumängd som förs in i Jandet är så stor och
34161:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-         bl.a. fartygens lossnings- och lastningstider så
34162:        ning bereda en sådan ändring av lag-          korta att det inte är möjligt att passa in
34163:        stiftningen som i praktiken innebär att       importkontrollen i det skede då släpvagnarna,
34164:        t.ex. sådana varor som enligt na-             containrarna eller motsvarande lossas från far-
34165:        turskyddsavtal är olagliga inte kan los-      tygen.
34166:        sas i tuliterminalen utan förhandstill-
34167:        stånd och att myndigheterna - om                 Vili man förbjuda införsel utan förhandstili-
34168:        någon försöker göra sådana transporter        stånd av alla varor för vilka importbegräns-
34169:        - har en klar, på lagstiftning baserad        ningar råder eller som är beroende av tillstånd,
34170:        skyldighet att beslagta sådana varupar-       förutsätter det skapande av ett liknande
34171:                                                                       1
34172: 
34173: 
34174: 
34175:        tier också i transitotrafiken?                förhandstillståndssystem som finns t.ex. för
34176:                                                      import av narkotika och kärnenergiämnen.
34177:                                                      Eftersom importbegränsningarna är mångskif-
34178:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tande skulle detta leda tili ett mycket osmidigt
34179: samt anföra följande:                                system med handlingar och dokument, som
34180:    Det är i allmänhet tillåtet att föra in varor i   inte skulle tjäna så mycket tili och dessutom
34181: Finland. Det finns visserligen en mångfald           avsevärvt försvåra den normala varutrafiken.
34182: begränsningar och villkor för införsel, men i        Ett sådant system förutsätts inte heller i na-
34183: praktiken finns det inga totala importförbud.        turskyddsavtalen. Det är därför inte skäl att
34184: Den som fått tillstånd kan t.o.m. föra in            börja bereda ett sådant förhandstillståndssys-
34185: narkotika i landet. Det viktigaste vid import-       tem som föreslås i spörsmålet. Det går att
34186: övervakningen är att se till att varorna påförs      genom normal tullövervakning i tillräcklig ut-
34187: lagenliga skatter och avgifter och att det finns     sträckning garantera att varor för vilka import-
34188: importtillstånd för varor som är underkastade        begränsningar gäller inte olovligen förs in Jan-
34189: importbegränsningar.                                 det.
34190:    Övervakningen av transitovaror är inte lika          Naturskyddsavtalen förutsätter inte heller
34191: grundlig som övervakningen av importvaror.           alltid förbud mot transitotransport av skydds-
34192: Merparten av importbegränsningarna beror på          objekt. 1 t.ex. avtalet om skydd av valar finns
34193: landets egen lantbruks- eller ekonomiska poli-       ingen sådan punkt. lnte heller i den lag som
34194: tik, och det är därför inte nödvändigt att           stiftats med anledning av avtalet har det inta-
34195: förhindra eller begränsa transiteringen av såda-     gits något uttryckligt förbud mot transitotrans-
34196: na varor, t.ex. smör, kött och oljeprodukter,        port. 1 och för sig finns det inget som hindrar
34197: som är underkastade importbegränsningar. Det         att vår interna lagstiftning kompletteras med
34198: är tvärtom i allmänhet fördelaktigt med smidi-       ett sådant förbud, men det förefaller som om
34199: ga transporter genom olika Iänder.                   en lagändring inte väsentligt kunde förbättra
34200:    Varutrafiken övervakas delvis på olika sätt       möjligheterna att övervaka och förbjuda tran-
34201: beroende på om det är fråga om land-, luft-          sitotransport av i naturskyddsavtalen nämnda
34202: eller sjötransporter. Då en vara transporteras       varor som belagts med importförbud. Redan
34203: landvägen skall ett fordon som ankommer till         gällande lagstiftning gör det möjligt att för-
34204: Jandet genast vid gränsen anmäla sig för tull-       hindra transitotransport, vilket fallet med val-
34205: klarering. Ett fordon som anländer sjövägen          köttet visar. Miljöministeriet har emellertid för
34206:                                     1988 vp. -     KK n:o 454                                      5
34207: 
34208: avsikt att utreda om ett uttryckligt förbud mot    vetenskapligt eller undervisningssyfte, kan det
34209: transitotransport kunde medföra en sådan           inte omedelbart beslagtas. Beslag är i allmän-
34210: konkret nytta, att en lagändring vore motive-      het ett tvångsmedel i anslutning tili förunder-
34211: rad.                                               sökning av brott, och det är inte skäl att
34212:    Spörsmålsställarna talar även för en sådan      utvidga dess användningsområde. Finländsk
34213: ändring av lagstiftningen att finska myndighe-     lagstiftning känner för övrigt inte tili möjlighe-
34214: ter alltid skulle ha rätt att beslagta varor som   ten att förklara annans egendom förbruten tili
34215: är olagliga enligt naturskyddsavtalen. Om man      staten endast på den grunden att det rör sig om
34216: med olagliga varor avser att importen av varan     en vara som inte får föras in i landet. Om ett
34217: är begränsad tili följd av naturskyddsavtalen,     brott ansluter sig tili import- eller transito-
34218: är det inte motiverat att gå in för en så          transportförsöket, blir situationen en annan.
34219: omfattande beslagsmöjlighet som nu föreslås.       Då kan såväl straff- och förverkandepåföljder
34220: Om t.ex. valkött förs in på finskt territorium i   som beslag bli tiliämpliga vid wlredningen av
34221: avsikt att utreda om det är möjligt att få         brottet.
34222: importtillstånd för kött som skall användas i
34223: 
34224:     Helsingfors den 23 augusti 1988
34225: 
34226:                                                                 Justitieminister Matti Louekoski
34227:                                               1988 vp.
34228: 
34229: Kirjallinen kysymys n:o 455
34230: 
34231: 
34232: 
34233: 
34234:                                   Pulliainen ym.: Sapattivapaan käyttöönoton edistämisestä
34235: 
34236: 
34237:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34238: 
34239:    Monilla aloilla niiden henkilöiden työtahti,      ta työaikaa lyhentämällä ja jaksottamalla tämä
34240: jotka ovat onnistuneet työtä saamaan, on siinä       vapaa sapattivapaaksi luotaisiin sekä työnteki-
34241: määrin kova, että se kuluttaa ihmisen ennen          jän että työllistämisen kannalta paras ratkaisu.
34242: aikojaan joko työkyvyttömäksi tai sellaiseksi,       Oikein järjestettynä voitaisiin luoda jopa kym-
34243: joka stressaantuu siitä, ettei pysty tekemään        meniätuhansia uusia työpaikkoja.
34244: sitä, mitä haluaisi.                                    Eteneminen sapattivapaa-asiassa edellyttää
34245:    Tehokas keino loppuun palamisen estämises-        valtiovallalta ohjaavia toimia silloinkin, kun
34246: sä on rasitteista ja velvoitteista vapaa lataamis-   itse järjestelmää aiotaan viime kädessa toteut-
34247: jakso, jota kutsutaan sapattivapaaksi. Sapatti-      taa eräällä tavoin vapaaehtoisella pohjalla. On-
34248: vapaata on kokeiltu erityisesti ulkomailla mut-      han tässä yhteydessä puhuttu lomakorvausten
34249: ta myös jossain määrin meillä esimerkiksi ope-       tallettamisesta tätä tarkoitusta varten ns. sa-
34250: tusalalla. Kokeilut ovat antaneet aina hyviä         pattipankkiin ja ns. henkilöstörahastojen varo-
34251: tuloksia. Joissakin Pohjois-Amerikan yliopis-        jen käyttämisestä tähän tarkoitukseen. Kaikki
34252: toissa sapattivuosi kuuluu tiettyjen vuosien         nämä ovat tulevaisuutta, mutta hallittua tule-
34253: jälkeen toistuvana järjestelmään. Järjestely on      vaisuutta ne ovat hyvällä suunnittelulla ja oh-
34254: professorin etu, mutta se on osoittautunut           jailulla.
34255: edulliseksi myös yliopistolle itselleen sen tehtä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34256: vien toteuttamisessa.                                jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
34257:    Suomessa puhutaan paljon työajan lyhentä-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
34258: misestä sekä työllistämis- että sapattivapaamie-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
34259: lessä. Jos ja kun työaikaa lyhennetään, päivit-      sen:
34260: täisen tai viikoittaisen työajan lyhentamisestä
34261: on työntekijälle varsin vähän, ehkä ei mitään                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin,
34262: hyötyä. Ainoa järkevä tapa hoitaa asia on                   joilla edistettäisiin ns. sapattivapaan
34263: vuosittaisen työajan lyhentäminen. Vuosittais-              käyttöönottoa työpaikoilla?
34264: 
34265:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1988
34266: 
34267:                      Erkki Pulliainen                        Eero Paloheimo
34268: 
34269: 
34270: 
34271: 
34272: 280912P
34273: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 455
34274: 
34275: 
34276: 
34277: 
34278:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34279: 
34280:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kuten kansanedustaja Pulliaisen ym. kirjalli-
34281: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sessa kysymyksessä esitetään, liittyy sapattiva-
34282: olette 15 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn         paa kiinteästi työaikajärjestelyihin. Työaikaa
34283: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       on viime vuosina lyhennetty niin lakisääteisesti
34284: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kuin työmarkkinaosapuolten välisin sopimuk-
34285: edustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-    sin. Työajan lyhentämistä on vaadittu mm.
34286: lisesta kysymyksestä n:o 455:                      sillä perusteella, että lisääntyvää vapaa-aikaa
34287:                                                    voitaisiin käyttää kouluttautumiseen. Lakisää-
34288:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin,          teiset työajan lyhentämiset ovat pääasiassa pe-
34289:        joilla edistettäisiin ns. sapattivapaan     rustuneet perhepoliittisiin syihin kuten van-
34290:        käyttöönottoa työpaikoilla?                 hempainloma ja hoitovapaa. Vuosilomalain
34291:                                                    muutokset ovat niin ikään merkinneet vuotui-
34292:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sen työajan lyhentymistä.
34293: vasti seuraavaa:                                      Mahdollisen sapattivapaan kehittämisessä ja
34294:                                                    toteuttamisessa on työmarkkinaosapuolilla
34295:    Suomessa ei systemaattista sapattivapaata       keskeinen asema. Selvitettäviä kysymyksiä oli-
34296: juurikaan tunneta. Ruotsissa työntekijä voi        sivat muiden ohella, olisiko sapattivapaa palve-
34297: säästää osan vuosilomastaan ja pitää näin ker-     luksessa olijan oikeus vai velvollisuus, miten
34298: tyneet lomanosat viimeistään viidentenä vuote-     vapaa määräytyisi ja minkälaisia esimerkiksi
34299: na yhdenjaksoisesti ao. vuoden loman kanssa        koulutusvelvoitteita siihen liittyisi. Kirjallisessa
34300: sapattivapaana.                                    kysymyksessä esitetään, että sapattivapaan oi-
34301:     Opettajankoulutuslaissa (844/71) on lakisää-   kealla järjestämisellä voitaisiin luoda jopa
34302: teinen sapattivapaaksi katsottava järjestelmä.     kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Tällais-
34303: Lain 11 §:n mukaan opettajankoulutusyksikön        ten järjestelyiden vaikutus kuten työajan ly-
34304: opettajilla ja rehtoreilla on aina seitsemän       hentämisen vaikutus yleensäkin työllisyyteen
34305: vuoden palvelusjakson jälkeen oikeus ja vel-       on kuitenkin erittäin vaikeasti arvioitavissa.
34306: vollisuus virkavapaana ja virkaan kuuluvin            Julkisuudessa on esitetty sapattivapaan ra-
34307: palkkaeduin suorittaa lukukauden kestävä           hoittamista käyttäen hyväksi lomaraha- tai lo-
34308: jatko-opiskelu.                                    maltapaluurahajärjestelmiä. On syytä muistaa,
34309:     Opintovapaata voidaan verrata sapattiva-       että nykyisin niin lomarahan kuin lomaltapa-
34310: paaseen. Opintovapaaseen on työntekijöillä oi-     luurahan maksaminen perustuvat työmarkki-
34311: keus, mutta ei velvollisuutta, ja järjestelmä on   naosapuolten välisiin sopimuksiin. Kirjallisessa
34312: tarkoitettu parantamaan työelämässä toimivan       kysymyksessä on esitetty myös henkilöstöra-
34313: väestön koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia.      hastojen käyttämistä po. tarkoitukseen. Henki-
34314: Opintovapaa oli alun perin tarkoitettu yleissi-    löstörahastoja koskevaa lainsäädäntöä valmis-
34315: vistävän ja ammatillisen peruskoulutuksen          tellaan parhaillaan. Se, olisiko henkilöstöra-
34316: hankkimiseen. Nyttemmin opintovapaata voi          hasto mahdollinen rahoitusjärjestelmä myös
34317: saada lähes kaikkeen opiskeluun julkisen val-      sapattivapaan osalta, selvinnee kun ehdotus
34318: vonnan alaisessa koulutuksessa. Opintovapaa-       valmistuu.
34319: lain nojalla työnantajana ei ole palkanmaksu-         Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistele-
34320: velvollisuutta opintovapaan ajalta, mutta työn-    massa selvitystyön aloittamista vuosilomalain
34321: tekijä säilyttää tietyt työsuhteeseen (virkasuh-   uudistamiseksi siten, että lomaoikeus toteutuisi
34322: teeseen) liittyvät edut kuten ollessaan työssä.    nykyistä tasavertaisemmin ja vuosiloman osien
34323: Aikuisopiskelijan taloudelliseen tukemiseen        säästäminen pitemmäksi vapaajaksoksi mah-
34324: liittyy opintotukea täydentävänä valtion tulo-     dollistettaisiin. Samassa yhteydessä tulevat tar-
34325: ja menoarviossa tarkoitukseen osoitetuin mää-      kastettavaksi opintovapaan kehittämistavoit-
34326: rärahoin tapahtuva kokeilu aikuisten opintotu-     teet. Käytännössä juuri vuosiloma- sekä opin-
34327: esta (95/87).                                      tovapaajärjestelmien kehittämisellä voidaan
34328:                                    1988 vp. -     KK n:o 455                                 3
34329: 
34330: edistää kaikkien palkansaajien mahdollisuuk-      paajaksoihin. Tämä vasta1s1 myös sapattiva-
34331: sia pitempiin, taloudellisesti turvattuihin va-   paa-ajatusten tarkoitusperiä.
34332: 
34333:     Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1988
34334: 
34335:                                                                    Ministeri Matti Puhakka
34336: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 455
34337: 
34338: 
34339: 
34340: 
34341:                              Tili Riksdagens Herr Talman
34342: 
34343:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        med studiestöd för vuxna, vilket sker med
34344: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        anslag som i statsbudgeten har anvisats för
34345: av den 15 juli 1988 tili vederbörande medlem       ändamålet (95/87).
34346: av statsrådet översänt en avskrift av följande        Såsom i riksdagsman Pulliainens m. fl. spörs-
34347: av riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade      mål framhålls, hör frågan om sabbatsledighet
34348: spörsmål nr 455:                                   nära samman med arbetstidsarrangemangen.
34349:                                                    Arbetstiden har under de senaste åren förkor-
34350:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      tats såväl i lagstiftningsväg som genom avtal
34351:        att befordra införandet av s.k. sabbats-    mellan arbetsmarknadsparterna. Förkortning
34352:        ledighet på arbetsplatser?                  av arbetstiden har krävts bl.a. för att den
34353:                                                    ökande fritiden skall kunna användas tili ut-
34354:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bildning. De lagstadgade arbetstidsförkort-
34355: samt anföra följande:                              ningarna har huvudsakligen haft familjepolitis-
34356:    1 Finland känner man knappast ens tili          ka orsaker. Detta gäller t.ex. föräldraledighet
34357: systematisk sabbatsledighet. 1 Sverige kan en      och vårdledighet. Ändringar i semesterlagen
34358: arbetstagare årligen spara en del av sin semes-    har likaså inneburit en förkortning av den
34359: ter och senast det femte året tillsammans med      årliga arbetstiden.
34360: det årets semester hålla de delar av sina seme-       Vid utvecklandet och införandet av en even-
34361: strar som han sålunda sparat som en samman-        tuell sabbatsledighet intar arbetsmarknadspar-
34362: hängande sabbatsledighet.                          terna en central ställning. Frågor som borde
34363:    1 lagen om lärarutbildning (844171) finns ett   utredas är bl.a. om sabbatsledigheten skall
34364: lagstadgat system som kan betraktas som sab-       vara en rättighet eller skyldighet för den an-
34365: batsledighet. Enligt 11 § har lärare och rekto-    ställda, hur ledigheten skall bestämmas och
34366: rer vid lärarutbildningsenheter efter varje        t.ex. viiken utbildningsskyldighet som skall
34367: tjänstgöringsgsperiod av sju år rätt och skyl-     vara förbunden med den. 1 spörsmålet sägs att
34368: dighet att med åtnjutande av tjänstledighet och    rent av tiotusentals nya arbetsplatser skulle
34369: med de löneförmåner som hör tili tjänsten          kunna skapas genom en rätt ordnad sabbatsle-
34370: bedriva fortsatta studier som omfattar en ter-     dighet. lnverkan av sådana arrangemang på
34371: min.                                               sysselsättningen är likväl, liksom inverkan av
34372:    Studieledighet kan jämföras med sabbatsle-      en arbetstidsförkortning över huvud taget, yt-
34373: dighet. Tili studieledighet har arbetstagarna      terst svår att beräkna.
34374: rätt men inte någon skyldighet, och systemet är       1 offentligheten har det föreslagits att sab-
34375: avsett att förbättra utbildnings- och studiemöj-   batsledigheten skall finansieras genom utnytt-
34376: ligheterna för den i arbetslivet verksamma         jande av semesterpennings- eller semesterpre-
34377: befolkningen. Studieledigheten var ursprungli-     miesystemen. Det är skäl att minnas att betal-
34378: gen avsedd för allmänbildande grundutbild-         ningen av såväl semesterpenning som semes-
34379: ning och grundläggande yrkesutbildning. Nu-        terpremie för närvarande grundar sig på avtal
34380: mera kan studieledighet erhållas för så gott       mellan arbetsmarknadsparterna. 1 spörsmålet
34381: som alla studier, om utbildningen står under       nämns också möjligheten att använda perso-
34382: offentlig tillsyn. Arbetsgivaren är inte enligt    nalfonder för ändamålet. Lagstiftning om per-
34383: lagen om studieledighet skyldig att betala lön     sonalfonder är under utarbetning. När för-
34384: för tiden för studieledighet, men arbetstagaren    slaget blir färdigt torde det bli klart om perso-
34385: bibehåller vissa med arbetsförhållandet (tjäns-    nalfonder vore ett möjligt finansieringssystem
34386: teförhållandet) förbundna förmåner som om          även i fråga om sabbatsledighet.
34387: han hade varit i arbete. Tili det ekonomiska          Social- och hälsovårdsministeriet gör som
34388: stödjandet av vuxenstuderande ansluter sig         bäst förberedelser för att inleda ett utrednings-
34389: som ett komplement tili studiestödet ett försök    arbete som syftar tili en sådan revision av
34390:                                      1988 vp. -     KK n:o 455                                  5
34391: 
34392: semesterlagen att arbetstagarna blir mera lik-      praktiken kan alla löntagares möjligheter tili
34393: ställda än för närvarande i fråga om rätten tili    längre, ekonomiskt tryggade lediga perioder
34394: semester och att det blir möjligt att spara delar   främjas just genom utvecklande av semester-
34395: av semestrar tili en längre ledig period. 1 detta   och studieledighetssystemen. Detta motsvarar
34396: sammanhang kommer också målsättningen för           även sabbatsledighetstankarnas syftemål.
34397: utvecklandet av studieledigheten att granskas. I
34398: 
34399:     Helsingfors den 18 augusti 1988
34400: 
34401:                                                                        Minister Matti Puhakka
34402:                                                 1988 vp.
34403: 
34404: Kirjallinen kysymys n:o 456
34405: 
34406: 
34407: 
34408: 
34409:                                    Pulliainen ym.: Veitsiluoto Oy:n Oulun sellutehtaan alasajami-
34410:                                        sesta saastepäästöön johtavan toimintahäiriön sattuessa
34411: 
34412: 
34413:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34414: 
34415:    Valtionyhtiö Veitsiluoto Oy:n Oulun tehtai-         glaubersuolan määrä ylitti moninkertaisesti uu-
34416: den, erityisesti sellutehtaan, laitteistojen rikki-    den ilmansuojelupäätöksen vaatimukset. Tästä
34417: menot, prosessihäiriöt ja suoranaiset huolimat-        huolimatta tehdasta ei ajettu heti alas. Tilanne
34418: tomuudet ovat aiheuttaneet toistuvasti ei-             ei voi olla hyväksyttävä.
34419: hyväksyttävissä olevia päästöjä Oulun ilmaan,             Tapahtunut antaa aihetta moneen havain-
34420: maaperään ja vesistöihin kuluneen vuoden ai-           toon. Ensinnäkin tehtaalla täytyy olla teknises-
34421: kana. Tilanteet ovat olleet niin pahoja, että          sä johdossa asiantuntemuksen puutetta, kun
34422: niiden johdosta on ollut pakko turvautua val-          mikään järjestelmä ei toimi moitteettomasti, ei
34423: tiopäiväjärjestyksen kansanedustajalle suo-            vanha eikä uusi. Toiseksi on saatava välittö-
34424: maan mahdollisuuteen kysellä tapahtuneesta             mästi voimaan päätös, joka velvoittaa ajamaan
34425: valtioneuvoston asianomaiselta jäseneltä.              tehtaan heti alas, kun häiriö toiminnassa ha-
34426:    Kauppa- ja teollisuusministerin antamissa           vaitaan. Ministeriöllä on velvollisuus antaa
34427: vastauksissa on toistuvasti viitattu siihen, että      tehtaalle tällainen toimintaohje. Kaupunkilai-
34428: kun kesällä 1988 otetaan käyttöön uusi sellun-         silla ei laskuja saa jatkuvasti maksattaa.
34429: tuotantolaitteisto, niin tilanne korjautuu olen-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34430: naisesti.                                              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
34431:    Edellä mainittu sellutehdas ajettiin alas vii-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
34432: kolla 25 viikoksi. Tänä aikana piti saattaa ko.        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
34433: teollisuusyksikkö kuntoon. Tehdas käynnistet-          sen:
34434: tiin jälleen viikolla 26. Heinäkuun 1 päivänä
34435: laitteisto, nyt uusi laitteisto, petti jälleen. Kau-            Aikooko Hallitus velvoittaa Veitsi-
34436: punkilaisten silmille syydettiin tehtaalta run-               luoto Oy:n käyttäytymään niin, että jos
34437: saasti glaubersuolaa sisältävää savua. Haju oli               sen Oulun sellutehtaassa esiintyy sellai-
34438: vähintäänkin karmea.                                          nen toimintahäiriö, josta aiheutuu ym-
34439:    Tehdas ilmoitti syyksi uuden soodakattilan                 päristöön mikä tahansa ylimääräinen
34440: suolanpoistoputkiston tukoksen. Tällä kertaa                  saastepäästö, on tehdas ajettava alas
34441: jopa tehdas itse ilmoitti, että ilmaan päässeen               heti?
34442: 
34443:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1988
34444: 
34445:                       Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
34446: 
34447: 
34448: 
34449: 
34450: 280911N
34451: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 456
34452: 
34453: 
34454: 
34455: 
34456:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34457: 
34458:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den mukaisesti. Häiriön syiden selvittäminen ja
34459: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        öljyn polttoon siirtyminen vaativat kuitenkin
34460: olette 15 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn           sen verran aikaa, että pölypäästö ehti tapah-
34461: kirjeenne n:o 1196 ohella toimittanut valtio-        tua.
34462: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-           Häiriöstä on annettu kirjallinen selvitys Ou-
34463: sen kansanedustaja Erkki Pulliaisen ym. näin         lun lääninhallitukselle ja Oulun kaupungin ym-
34464: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 456:       päristönsuojelulautakunnalle.
34465:                                                         Koko prosessin pysäyttämisellä edellä maini-
34466:          Aikooko Hallitus velvoittaa Veitsi-         tussa tilanteessa ei olisi voitu pölypäästöä estää
34467:        luoto Oy:n käyttäytymään niin, että jos       tai vähentää. Tehtaan alasajo ja uudelleen
34468:        sen Oulun sellutehtaassa esiintyy sellai-     käynnistäminen olisi päinvastoin lisännyt ko-
34469:        nen toimintahäiriö, josta aiheutuu ym-        konaispäästöjen riskiä niin ilmaan kuin vesis-
34470:        päristöön mikä tahansa ylimääräinen           töönkin. Todettakoon samalla, että kysymys
34471:        saastepäästö, on tehdas ajettava alas         menettelytavoista häiriötilanteissa on parhail-
34472:        heti?                                         laan KHO:n ratkaistavana Oulun lääninhalli-
34473:                                                      tuksen ilmansuojelupäätökseen yhtiön tekemän
34474:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          valituksen johdosta.
34475: taen seuraavaa:                                         Uusien     tehdasosastojen      käyttöönotossa
34476:    Veitsiluoto Oy:n Oulun selluloosatehtaan          esiintyy häiriöitä ja satunnaispäästöjen riski on
34477: uusiminen (Selke 2 -projekti) on edennyt ennal-      suurempi kuin normaalissa käyntitilanteessa.
34478: ta laaditun aikataulun mukaisesti. Tehtaalla         Koekäytön eräs päätarkoitus onkin uusien lait-
34479: pidettiin liitäntäseisokki 21.-28.6.1988, jonka      teiden toiminnan tarkkailu mahdollisten häiri-
34480: jälkeen käynnistettiin mm. uusi soodakattila ja      öitten syiden selvittämiseksi sekä häiriölähtei-
34481: rueesauunin sähkösuodatin. Vanhat soodakat-          den poistaminen.
34482: tilat jäivät pois käytöstä.                             Koekäytön aikana yhtiön suorittamien mit-
34483:    Ennen laitetoimitusten lopullista hyväksy-        tausten mukaan pölypäästöt ovat uudistusta
34484: mistä suoritetaan tavanomainen tuotannollinen        edeltäneestä tasosta huomattavasti vähentyneet
34485: koekäyttö, joka esim. soodakattilan ja siihen        ja vastaavat jo nyt Oulun lääninhallituksen
34486: liittyvien sähkösuodattimien ja savukaasupesu-       valituksenalaisessa       ilmansuojelupäätöksessä
34487: rin osalta on kahdeksan viikkoa. Koekäyttö           yhtiölle määrättyjä lupaehtoja.
34488: suoritetaan laitetoimittajien valvonnassa ja            Laitteistot toimivat suunnitellulla tavalla, ei-
34489: vastuulla.                                           kä 1. 7.1988 jälkeen ole esiintynyt sellaisia toi-
34490:    Koekäytön tarkoituksena on virittää laitteet      mintahäiriöitä, jotka olisivat aiheuttaneet
34491: ja prosessi normaaleihin tuotantoarvoihin ja         poikkeuksellisia päästöjä.
34492: poistaa esille tulevat viat ja puutteet sekä antaa      Syyskuun alkupuolella käynnistettävät haju-
34493: henkilöstölle koulutuksen viimeistely.               kaasujen pohtojärjestelmät tulevat puolestaan
34494:    Koekäyttöjakson alussa 1. 7.1988 illalla sat-     vähentämään hajuhaittoja.
34495: tui sähkösuodattimien suolanpoistojärjestel-            Veitsiluoto Oy, kuten muutkin valtionyhtiöt,
34496: mässä toimintahäiriö, joka johti sähkösuodat-        noudattaa        ympäristönsuojeluviranomaisten
34497: timen virransyötön keskeytymiseen ja lyhyt-          määräämiä ehtoja ja velvoitteita. Tässä suh-
34498: aikaiseen poikkeukselliseen suolapölypäästöön.       teessa valtionyhtiöt toimivat täysin samassa
34499: Toimenpiteisiin mustalipeän polton lopettami-        asemassa kuin yksityiset yritykset. Ympäristön-
34500: seksi ja häiriön poistamiseksi ryhdyttiin viivyt-    suojelun valvonta ja sen edellyttämät toimenpi-
34501: telemättä. Toiminta tapahtui annettujen ohjei-       teet kuuluvat asianomaisille viranomaisille.
34502: 
34503:     Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1988
34504: 
34505:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
34506:                                      1988 vp. -     KK n:o 456                                       3
34507: 
34508: 
34509: 
34510: 
34511:                               Tili Riksdagens Herr Talman
34512: 
34513:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-           emellertid så pass lång tid att dammutsläppet
34514: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Er             hann ske.
34515: skrivelse nr 1196 av den 15 juli 1988 tili              En skriftlig redogörelse för störningen har
34516: vederbörande medlem av statsrådet översänt           getts länsstyrelsen i Uleåborgs Iän och miljö-
34517: avskrift av följande av riksdagsman Pulliainen       vårdsnämnden i Uleåborgs stad.
34518: m.fl. undertecknade spörsmål 456:                       Också om hela processen i ovan nämnda
34519:                                                      situation hade avbrutits skulle dammutsläppet
34520:           Har Regeringen för avsikt att              ändå inte ha kunnat förhindras eller minskas.
34521:        förplikta Veitsiluoto Oy att gå tili väga     Avbrott i produktionen och ny igångkörning
34522:        så att om det i bolagets cellulosafabrik i    av fabriken skulle tvärtom ha ökat riskerna för
34523:        Uleåborg förekommer sådana stör-              utsläpp totalt sett både i luften och i vattendra-
34524:        ningar i verksamheten som förorsakar          gen. Det skall samtidigt konstateras att frågan
34525:        extra förorenande utsläpp i miljön av         om tillvägagångssätten i situationer där stör-
34526:        vilket slag som helst, måste produktio-       ningar förekommer som bäst är uppe för
34527:        nen i fabriken genast avbrytas?               avgörande i HFD på grund av att bolaget har
34528:                                                      besvärat sig över det luftvårdsbeslut som läns-
34529:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        styrelsen i Uleåborgs Iän har fattat.
34530: samt anföra följande:                                   Vid ibruktagandet av nya fabriksavdelningar
34531:    Saneringen av Veitsiluoto Oy:s cellulosafab-      förekommer störningar och risken för enstaka
34532: rik i Uleåborg (Selke 2-projektet) har framskri-     utsläpp är större än vid normal drift. En av de
34533: dit i den takt som planerades på förhand.            huvudsakliga avsikterna mad provkörningen är
34534: Fabriken stod 21-28.6.1988 medan anslut-             följaktligen att granska hur den nya apparatu-
34535: ningsarbetena gjordes, och därefter startades        ren fungerar för att eventuella orsaker tili
34536: bl.a. en ny sadapanna och elfilter för mesaug-       störningarna skall kunna utredas samt att av-
34537: nen. De gamla sodapannorna togs ur bruk.             lägsna störningskällorna.
34538:    lnnan apparaturleveranserna slutligt god-            Under provkörningstiden har dammutsläp-
34539: känns görs en ordinär provkörning i produk-          pen minskat avsevärt från den nivå som rådde
34540: tionssyfte. Denna testning räcker åtta veckor        före saneringen, enligt de mätningar bolaget
34541: för t.ex. sodapannan samt elfiltren och rökgas-      har utfört, och dessa utsläpp motsvarar redan
34542: rengöraren i anslutning tili denna. Provkör-         nu de tiliståndsvilikor som bolaget gavs i det
34543: ningen görs under övervakning av apparaturle-        luftvårdsbeslut av länsstyrelsen i Uleåborgs Iän
34544: verantörerna som också ansvarar för denna.           som bolaget har besvärat sig över.
34545:    Avsikten med provkörningen är att finjuste-          Anläggningarna fungerar på planerat sätt,
34546: ra apparaturen och processen tili normala pro-       och efter 1. 7.1988 har inga sådana störningar i
34547: duktionsvärden och avlägsna de fel och brister       verksamheten förekommit som skulle ha
34548: som kommer fram samt ge personalen finslip-          förorsakat exceptionella utsläpp.
34549: ning i utbildningen.                                    De förbränningssystem för ilialuktande gaser
34550:    Vid början av provkörningsperioden, på            som tas i bruk i början av september kommer
34551: kvällen 1. 7.1988, skedde en verksamhetsstör-        för sin del att minska luktolägenheterna.
34552: ning i elfiltrens avsaltningssystem, vilket ledde       Veitsiluoto Oy, såsom också de andra stats-
34553: tili att strömföringen tili elfiltren avbröts och    bolagen, iakttar de vilikor och förpliktelser
34554: ett exceptionellt, kortvarigt saltdammsutsläpp       som miljövårdsmyndigheterna har utfärdat. 1
34555: skedde. Åtgärder vidtogs genast för att stoppa       detta hänseende verkar statsbolagen i precis
34556: förbränningen av sulfatlut och avlägsna stör-        samma ställning som de privata företagen.
34557: ningen. Verksamheten försiggick enligt givna         Övervakningen av miljövården och de åtgärder
34558: direktiv. Utredningen av orsakerna tili stör-        den förutsätter hör tili vederbörande myndig-
34559: ningen och övergången tili oljeförbränning tog       heter.
34560:     Helsingfors den 17 augusti 1988
34561: 
34562:                                                   Handels- och industriminister Ilkka Suominen
34563:                                              1988 vp.
34564: 
34565: Kirjallinen kysymys n:o 457
34566: 
34567: 
34568: 
34569: 
34570:                                 Pulliainen ym.: Suojelualueiden hoitohenkilökunnan määrän
34571:                                     suunnitelmallisesta lisäämisestä
34572: 
34573: 
34574:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34575: 
34576:    Kirjallisella kysymyksellä n:o 287 tiedustel-      Oulangan kansallispuiston opastuskeskus
34577: tiin asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä      maksoi viisi miljoonaa markkaa. Kun tämä
34578: hallituksen kantaa kansallispuistojen hoitohen-    investointi on tehty, on todella korkein aika
34579: kilökunnan määrän kehittämissuunnitelmaan.         saada tähänkin opastuskeskukseen ja sen taus-
34580: Vastauksessa hallitus ilmoitti pitävänsä tärke-    talla olevaa kansallispuistoa varten asianmu-
34581: änä, että "jatkossakin huolehditaan perus-         kainen hoitohenkilökunta.
34582: tettujen suojelualueiden tarpeellisesta kehittä-      Kansallispuistot ja muut suojelualueet on
34583: misestä ja riittävän henkilökunnan saamisesta      tarkoitettu kestäviksi luonnon monumenteiksi,
34584: niitä varten." Samalla hallitus toi myös julki     ei kertakäyttöhyödykkeiksi. Siinä missä yli-
34585: kantanaan, ettei se usko kehittämissuunnitel-      opistoja ja korkeakouluja kehitetään suunni-
34586: man laatimisen käytännössä edesauttavan asi-       telmallisesti ja niiden henkilökunnan määrää
34587: aa.                                                lisätään ohjelman mukaisesti, pitää näin voida
34588:                                                    tehdä myös suojelualueiden osalta.
34589:   Keskustelu aiheesta on jatkunut toukokuun           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34590: 27 päivänä 1988 päivätyn vastauksen jälkeen,       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
34591: minkä vuoksi on syytä käyttää valtiopäiväjär-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
34592: jestyksen kansanedustajalle suomaa mahdolli-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
34593: suutta käydä parlamentaarista keskustelua hal-     sen:
34594: lituksen kanssa.
34595:                                                              Eikö Hallitus todellakaan aio laatia
34596:   Kesäkuussa avattiin Kuusamossa Oulangan                 ja julkistaa suojelualueiden hoitohenki-
34597: kansallispuiston opastuskeskus. Avajaisissa               lökunnan määrän kehittämissuunnitel-
34598: metsähallituksen pääjohtaja Jaakko Piironen               maa, jotta siitä voitaisiin käydä julkista
34599: valitti suojelualueiden hoitohenkilöstön puutet-          parlamentaarista ja muuta keskustelua
34600: ta kansallispuistoissa. Hän pelkäsi, että ilman           tähdäten suojelualueiden asianmukai-
34601: asiansa osaavaa hoitohenkilökuntaa kansallis-             sessa tilassa säilyttämiseen ja niiden
34602: puistot kuluvat pilalle.                                  piiaarnisen ennaltaehkäisyyn?
34603: 
34604:     Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1988
34605: 
34606:                      Erkki Pulliainen                      Eero Paloheimo
34607: 
34608: 
34609: 
34610: 
34611: 280914R
34612: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 457
34613: 
34614: 
34615: 
34616: 
34617:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34618: 
34619:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       päätoimista ja 6 osa-aikaista vakinaista henki·
34620: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       löä. 1.9.1988 lukien tulee lisää 3 päätoimist~
34621: olette 15 päivänä heinäkuuta päivätyn kirjeen-      vakinaista henkilöä. Näiden lisäksi sanottuj~
34622: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        tehtäviä hoitaa huomattava määrä sellaista pii·
34623: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        rikuntien ja hoitoalueiden henkilöstöä, jonka
34624: taja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   päätehtävän muodostavat metsätaloutta koske·
34625: kysymyksestä n:o 457:                               vat asiat.
34626:           Eikö Hallitus todellakaan aio laatia         Metsäntutkimuslaitoksessa on luonnonsuoje-
34627:        ja julkistaa suojelualueiden hoitohenki-     lutehtäviin käytetty viime vuosina vuosittain
34628:        lökunnan määrän kehittämissuunnitel-         noin kymmentä miestyövuotta vastaava työpa-
34629:        maa, jotta siitä voitaisiin käydä julkista   nos. Tämän lisäksi on ollut työllisyysvaroin
34630:        parlamentaarista ja muuta keskustelua        palkattua henkilökuntaa suurin piirtein vastaa-
34631:        tähdäten suojelualueiden asianmukai-         va määrä. Myös tutkimuslaitoksen puolella
34632:        sessa tilassa säilyttämiseen ja niiden       luonnonsuojelutehtäviin käytetyn työpanoksen
34633:        piiaarnisen ennaltaehkäisyyn?                kasvu kuluvalla vuosikymmenellä on ollut suu-
34634:                                                     rempi kuin mitä koko valtionhallinnon henki-
34635:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       löstön kasvu vastaavana aikana.
34636: vasti seuraavaa:                                       Hallitus pitää tärkeänä, että jatkossakin
34637:    Maamme lakisääteisistä suojelualueista on        huolehditaan perustettujen suojelualueiden tar-
34638: yli 90 UJo metsähallituksen hallinnassa muun        peellisesta kehittämisestä ja riittävän henkilö-
34639: osan kuuluessa Metsäntutkimuslaitokselle.           kunnan saamisesta niitä varten. Pyritään myös
34640: Alueiden hoitoon ja hallintoon käytetty työpa-      siihen, että se henkilöstö, joka sekä metsähalli-
34641: nos jakautuu virastojen kesken vastaavassa          tuksessa että Metsäntutkimuslaitoksessa on
34642: suhteessa. Vaikka luonnonsuojelu kuuluu asi-        alun perin otettu virastojen päätehtäviä metsä-
34643: allisesti ympäristöministeriön toimialaan, ovat     taloutta ja metsäntutkimusta varten, voisi suu-
34644: mainitut virastot päätoimintonsa, metsätalou-       remmassa määrin kuin aikaisemmin osallistua
34645: den ja metsäntutkimuksen vuoksi osa maa- ja         luonnonsuojelutehtävien hoitoon.
34646: metsätalousministeriön hallinnonalaa. Tästä            Valtionhallinnon henkilöstötarpeet sisältyvät
34647: johtuen tapahtuu niiden vuotuisten tulo- ja         hallinnon keskipitkän aikavälin toiminta- ja
34648: menoarvioiden valmistelu, suojelualueita kos-       taloussuunnitelmiin, jotka muodostavat poh-
34649: kevat henkilöstöesitykset mukaan lukien, maa-       jan vuotuisille tulo- ja menoarvioille. Hallituk-
34650: ja metsätalousministeriön hallinnonalan meno-       sen mielestä tämä järjestelmä turvaa tarkoituk-
34651: arvion valmistelun yhteydessä.                      senmukaisella tavalla myös suojelualueiden
34652:    Luonnonsuojelutehtäviä hoitavan henkilös-        hoitoa varten tarvittavat voimavarat ja mah-
34653: tön määrä metsähallituksessa on lisääntynyt         dollistaa samalla sen, että niiden kehittäminen
34654: merkittävästi 1980-luvulla. Esimerkiksi vuosina     tapahtuu oikeassa suhteessa muiden kansan-
34655: 1982-88 metsähallitus sai näitä tehtäviä var-       taloudellisesti ja yhteiskuntapoliittisesti tärkei-
34656: ten 25 uutta virkaa, mikä selvästi ylittää val-     den hankkeiden kanssa. Erityisen hoitohenki-
34657: tionhallinnon keskimääräisen henkilöstölisäyk-      lökunnan kehittämissuunnitelman ei katsota
34658: sen vastaavana aikana.                              edesauttavan asiaa, vaan voimavarojen tarve
34659:    Suojelualueiden hoito- ja hallintotehtäviä       selvitetään ministeriöiden ja keskusviraston ta-
34660: varten on metsähallituksessa tällä hetkellä 32      vanomaisena suunnitelmien valmistelutyönä.
34661: 
34662:     Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1988
34663: 
34664:                                                Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
34665:                                     1988 vp. -      KK n:o 457                                       3
34666: 
34667: 
34668: 
34669: 
34670:                              Tili Riksdagens Herr Talman
34671: 
34672:  I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          anställda med uppgiften som huvudsyssla och
34673: nger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          6 i deltidsarbete. Från och med 1.9.1988 fås
34674: v den 15 juli 1988 tili vederbörande medlem         ytterligare 3 ordinarie anställda med uppgiften
34675: v statsrådet översänt avskrift av följande av       som huvudsyssla. Nämnda uppgifter sköts
34676: iksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade           förutom av dessa av ett ansenligt antal sådana
34677: pörsmål nr 457:                                     personer inom distrikten och reviren vilkas
34678:                                                     huvudsakliga uppgift består av skogsbruks-
34679:         Ämnar Regeringen verkligen inte gö-         ärenden.
34680:       ra upp och ge offentlighet åt en pian
34681:       för utvecklande av den personalstyrka            Vid skogsforskningsinstitutet har för na-
34682:       som sköter skyddsområdena för att en          turskyddsuppgifter under de senaste åren an-
34683:       offentlig parlamentarisk diskussion och       vänts en arbetsinsats som motsvarar ca tio
34684:       annan diskussion om planen skall kun-         personår. Därtili har det funnits en ungefär
34685:       na föras med sikte på att skyddsom-           lika stor personai som har avlönats med syssel-
34686:       rådena bevaras i sakenligt tillstånd och      sättningsmedel. Ökningen av den arbetsinsats
34687:       att förstörelse av områdena förebyggs?        som används för naturskyddsuppgifter har
34688:                                                     även vid skogsforskningsinstitutet under inne-
34689:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        varande decennium varit större än personalök-
34690: amt anföra följande:                                ningen inom statsförvaltningen under motsva-
34691:                                                     rande tid.
34692:   Av vårt lands lagstadgade skyddsområden
34693: 1esitts mer än 90 OJo av forststyrelsen och            Regeringen anser det vara viktigt att man
34694: esten av Skogsforskningsinstitutet. Den ar-         även i fortsättningen sörjer för att inrättade
34695: letsinsats som används för skötsel och förvalt-     skyddsområden utvecklas på ett ändamålsen-
34696: ting av områdena fördelas i motsvarande för-        ligt sätt och att tiliräckligt med personai fås för
34697: tållande mellan ämbetsverken. Fastän na-            dem. Strävan är också att den personai som
34698: urskyddet sakligt sett hör tili miljöministeriets   ursprungligen har anställts vid både forststyrel-
34699: ·erksamhetsområde, hör nämnda ämbetsverk            sen och Skogsforskningsinstitutet för att sköta
34700: ,å grund av sina huvudfunktioner, skogsbru-         ämbetsverkens huvuduppgifter, dvs. skogsbruk
34701: ~et och skogsforskningen, tili jord- och skogs-     och skogsforskning, i allt större omfattning
34702: ,ruksministeriets förvaltningsområde. Därför        skall kunna deltaga i naturskyddsuppgifter.
34703:  ker beredningen av de årliga budgeterna för           Personalbehovet inom statsförvaltningen in-
34704: lessa, de personalförslag som rör skyddsom-         går i de verksamhets- och ekonomiplaner på
34705: ·ådena medräknade, i samband med bered-             medellång sikt som gäller för förvaltningen och
34706: lingen av utgiftsstaten för jord- och skogs-        som utgör grunden för de årliga budgeterna.
34707: >ruksministeriets förvaltningsområde.               Enligt regeringens åsikt garanterar detta system
34708:   Den personai som vid forststyrelsen handhar       på ett ändamålsenligt sätt även de resurser som
34709: 1aturskyddsuppgifter har ökat märkbart under        behövs för skötseln av skyddsområden och
34710: l980-talet. T.ex. åren 1982-88 fick forststyrel-    möjliggör samtidigt att resursena utveckias i
34711: ;en 25 nya tjänster för dessa uppgifter, vilket     rätt förhållande tili andra nationalekonomiskt
34712: ydligt överstiger den genomsnittliga personal-      och samhällspolitiskt viktiga projekt. En sär-
34713: ;kningen inom statsförvaltningen under mot-         skiid pian för utveckiande av den personai som
34714: ;varande tid.                                       sköter skyddsområdena anses inte främja sa-
34715:    För handhavande av uppgifter som rör sköt-       ken, utan behovet av resurser utreds som
34716: ;el och förvaltning av skyddsområdena finns         sedvanlig beredning av planer vid ministerierna
34717: 'ör tillfället vid forststyrelsen 32 ordinarie      och det centrala ämbetsverket.
34718: 
34719:     Helsingfors den 19 augusti 1988
34720: 
34721:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
34722:                                               1988 vp.
34723: 
34724: (irjallinen kysymys n:o 458
34725: 
34726: 
34727: 
34728: 
34729:                                  Pulliainen ym.: Pohjois-Suomen metsien kunnon tutkimisesta
34730: 
34731: 
34732:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34733: 
34734:   Viime kuukausina on Suomenkin julkisessa           vuonna ja vaati niiden perusteellista tutkimis-
34735: ;anassa käsitelty Kuolan niemimaalla esiintyviä      ta. Viime viikkojen uutiset vahvistavat, että
34736: netsäkuolemia ja -sairastumisia. Eräillä alueil-     nämä tutkimukset on kiireellisesti pantava
34737: .a metsät ovat kokonaan kuolleet.                    käyntiin todella objektiivisella tavalla. Tutkijat
34738:    Suomen Lappi sijaitsee lähellä em. metsä-         on myös huolella valittava.
34739: kuolema-alueita. Nyt on jo Suomenkin puolel-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34740: la havaittu parin kolmen sadan hehtaarin alu-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
34741: ~ella havupuiden sairastumista versosyöpään          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
34742: tavalla, joka viittaa siihen, ettei metsän vastus-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
34743: tuskyky ole ollut parhaimmillaan. Havupuiden         sen:
34744: harsuuntumista esiintyy Itä-Lapin luonnon- ja
34745: kansallispuistoissa vyöhykkeissä, joissa läm-                 Aikooko Hallitus vaikuttaa pikaisesti
34746: pöinversioilmiön ansiosta ei esiinny lainkaan               toimillaan siihen, että Pohjois-Suomen,
34747: kovia pakkasia, joita on syytetty eräillä alueilla          erityisesti Itä-Lapin, metsien kunto tut-
34748: esiintyvistä metsien pahoinvoinneista. Esimer-              kitaan nopeasti ja perusteellisesti huo-
34749: kiksi Värriön tutkimusaseman pihassa mitattu                mioon ottaen se mahdollisuus, että il-
34750: alhaisin lämpötila on -24° C, ja sielläkin                  mansaasteet ovat saattaneet heikentää
34751: esiintyy männyissä harsuuntumista.                          puiden kuntoa ratkaisevasti?
34752:    Tasavallan Herra Presidentti kiinnitti huo-
34753: miota Lapin metsien tilaan huhtikuussa tänä
34754: 
34755:     Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1988
34756: 
34757:                      Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
34758: 
34759: 
34760: 
34761: 
34762: 280910M
34763: 2                                     1988 vp. -     KK n:o 458
34764: 
34765: 
34766: 
34767: 
34768:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34769: 
34770:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        siä. Projektissa on selvitetty Lapin metsie:
34771: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tilaa vuodesta 1986 alkaen. Lapissa on pysy
34772: olette 15 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn           vien koealojen verkko kuitenkin tällä hetkell:
34773: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         liian harva metsävaurioiden riittävää kartoitus
34774: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ta ja seurantaa varten. Koealaverkoston täy
34775: edustaja Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta        dentäminen on siksi välttämätöntä jo lähitule
34776: kirjallisesta kysymyksestä n:o 458:                  vaisuudessa.
34777:                                                         ILME-projektin ohella metsien tilaa seura
34778:           Aikooko Hallitus vaikuttaa pikaisesti
34779:                                                      taan valtakunnan metsien inventointien yhtey
34780:        toimillaan siihen, että Pohjois-Suomen,       dessä. Parhaillaan on käynnissä eteläisest:
34781:        erityisesti Itä-Lapin, metsien kunto tut-     Suomesta aloitettu kahdeksas inventointi, jok:
34782:        kitaan nopeasti ja perusteellisesti huo-      päätyy maan pohjoisosiin 1990-luvun alkupuo
34783:        mioon ottaen se mahdollisuus, että il-        lella. Pysyvien seurantajärjestelmien lisäks
34784:        mansaasteet ovat saattaneet heikentää         Metsäntutkimuslaitos on käynnistänyt myö:
34785:        puiden kuntoa ratkaisevasti?                  erillisselvityksiä, kuten esimerkiksi vuonn<
34786:                                                      1987 Lapissa esiintyneen neulaskadon syiti
34787:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tutkivan neulaskatoprojektin.
34788: taen seuraavaa:                                         Metsäntutkimuslaitoksen tähänastisten tutki
34789:    Ennen vuotta 1987 oletettiin Lapin olevan         musten mukaan puiden terveydentila Lapiss<
34790: Euroopan puhtainta aluetta ilman epäpuhtauk-         on ollut viime vuosina kohtuullisen hyvä. To·
34791: sien suhteen. Tämä käsitys alkoi horjua, kun         sin on selvää, että ilman epäpuhtaudet alenta·
34792: saatiin ensimmäiset tulokset pohjoismaisesta         vat puiden kykyä sietää ankaria ilmasto-oloja
34793: sammalten raskasmetallikartoituksesta. Tulos-        Tänä kesänä on kuitenkin erityisesti kuus
34794: ten mukaan Inarin ja Sallan alueilla olivat          elpynyt edullisen kesän ansiosta samoin kuir
34795: arsenikin, kuparin, raudan ja erityisesti nikke-     Lapin mänty, jotka menettivät monta neulas-
34796: lin pitoisuudet hyvin korkeat. Seuraava yllätys      kertaa viime vuonna.
34797: tuli, kun saatiin tietoja Neuvostoliiton pääs-          Kuluvan kesän aikana on ilmennyt männyis·
34798: töistä vuosilta 1980 ja 1983 Euroopan ilman          sä neulasten ruskistumista lähes kautta Suo-
34799: laadun koordinaatiokeskuksesta ja valmistui-         men. Ruskistumista on esiintynyt erityisen voi·
34800: vat näihin tietoihin perustuvat uudet mallit         makkaana Satakunnassa, mutta myös lievem·
34801: koko Suomen rikkilaskeuman määrästä. Nämä            pänä muualla Etelä- ja Keski-Suomessa. Rus-
34802: osoittivat, että itäisessä Lapissa olisi rikkilas-   kistuminen on todettu pääasiassa versosyövän
34803: keuma lähes eteläisen Suomen tasolla. Tämän          aiheuttamaksi. Viime kesänä tauti pääsi huo-
34804: vuoden alussa ilmestyi myös Neuvostoliiton           nojen säiden seurauksena leviämään, ja tuho
34805: lehdistössä kirjoituksia Kuolan alueen valtai-       näkyy tänä kesänä. Myös Lapissa itärajan
34806: sien päästöjen vaikutuksista.                        tuntumassa Sallan yhteismetsän alueella tänä
34807:    Vuonna 1983 Metsäntutkimuslaitoksessa             keväänä todettu metsätuho on tutkimusten pe-
34808: käynnistyi ILME-projekti (Ilman epäpuhtauk-          rusteella versosyövän aiheuttama. Versosyöpää
34809: sien vaikutus metsiin), joka on maa- ja metsä-       on sen jälkeen havaittu myös paikoin Saarise-
34810: talousministeriön ja ympäristöministeriön yh-        län alueella.
34811: teisen happamoitumisprojektin osaprojekti.              Raja-alueella aloitettiin Metsäntutkimuslai-
34812: ILME-projektin tavoitteena on kartoittaa met-        toksen Rovaniemen tutkimusaseman toimesta
34813: sävaurioiden esiintyminen, selvittää erilaisten      alustavat tutkimukset ilman epäpuhtauksien
34814: kasvupaikkojen vaurioitumisherkkyys sekä laa-        osuudesta syntyneisiin tuhoihin. Ilman epäpuh-
34815: tia ennusteita metsien tulevasta kehityksestä.       tauskuorman määrästä ja vaikutuksista kertoo
34816: Lisäksi pyritään selvittämään happaman las-          hyvin neulasten kemiallinen analyysi. Laitos
34817: keuman vaikutuksia metsämaahan ja ilman              keräsi neulasnäytteitä eri etäisyyksiltä rajasta
34818: epäpuhtauksien ja metsätuhojen välisiä yhteyk-       ja teki esitutkimusta raja-alueella tarkempia
34819:                                     1988 vp. -     KK n:o 458                                    3
34820: 
34821: tutkimuksia varten. Tällä hetkellä tutkimus-       suunta on useimmiten Suomesta Jäämerelle,
34822: tulosten tulkinta on vielä kesken, eikä ilman      mutta joskus myös idästä Suomeen päin.
34823: epäpuhtauksien osuudesta tuhoihin voi vielä           Metsäntutkimuslaitoksella on tarkoitus em.
34824: sanoa paljoakaan. Tuhoalueelta on kuitenkin        esitutkimusten tulosten valmistuttua laatia tar-
34825: vain 40 km lähimpään teollisuuslaitokseen ra-      kempi tutkimussuunnitelma Lapin itärajan tu-
34826: jan takana, joten suorat paikalliset vaikutukset   hotilanteen tutkimiseksi. Asiassa on oltu yhtey-
34827: ovat mahdollisia. Kuitenkaan alueella heinä-       dessä Vesi- ja ympäristötutkimuslaitokseen las-
34828: kuussa vierailleiden johtavien saksalaisten tut-   keuman mittauksien käynnistämiseksi lähellä
34829: kijoiden mukaan suoria päästöistä johtuvia         itärajaa. Tässä yhteydessä on korostettava,
34830: tuhovaikutuksia ei voitu havaita.                  että vuonna 1978 lakkautetut kuusi vesihalli-
34831:    Tuhoalue on noin 300 hehtaaria, josta 10        tuksen Lapissa sijainnutta mittauspistettä olisi
34832: hehtaaria on pahasti vaurioitunut. Runsaan         saatava jälleen käyttöön. Syksyllä on tarkoitus
34833: sadan kilometrin päässä rajasta on useita teol-    järjestää ympäristöministeriön tuella pohjois-
34834: lisuuskeskittymiä, joiden päästöt ovat suurem-     ten metsien ja vesien tilaa käsittelevä pohjois-
34835: mat kuin koko Suomen yhteensä. Tosin tuulen        mainen konferenssi Rovaniemellä.
34836: 
34837:     Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1988
34838: 
34839:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
34840: 4                                  1988 vp. -     KK n:o 458
34841: 
34842: 
34843: 
34844: 
34845:                             Tili Riksdagens Herr Talman
34846: 
34847:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skogsmarken samt sambandet mellan luftföro-
34848: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       reningarna och skogsskadorna. Sedan 1986 har
34849: av den 15 juli 1988 tili vederbörande medlem      man inom ramen för projektet klarlagt de
34850: av statsrådet översänt avskrift av följande av    lappländska skogarnas tillstånd. Dock är nätet
34851: riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl. underteck-     av permanenta försöksområden i Lappland för
34852: nade spörsmål nr 458:                             närvarande för glest för en tillräcklig kartlägg-
34853:                                                   ning och uppföljning av skogsskadorna. Där-
34854:          Ämnar Regeringen vidta brådskande        för är det nödvändigt att redan inom en nära
34855:        åtgärder så att skogarna i norra Finland   framtid komplettera nätet av försöksområden.
34856:        och särskilt i östra Lappland snabbt          Skogarna iakttas förutom i samband med
34857:        och grundligt undersöks med beaktande      ILME-projektet dessutom vid inventering av
34858:        av den möjligheten att luftförorening-     rikets skogar. Sam bäst pågår den åttonde
34859:        arna på ett avgörande sätt har försva-     inventeringen. Den inleddas i södra Finland
34860:        gat trädens tillstånd?                     och avslutas i norr i början av 1990-talet.
34861:                                                   Utöver existerande permanenta uppföljnings-
34862:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      system har skogsforskningsinstitutet startat
34863: samt anföra följande:                             särskilda utredningar, t.ex. ett projekt där man
34864:    Före år 1987 antog man att Lappland är ett     undersöker orsaken tili barrfällningen i Lapp-
34865: av de områden i Europa som har den renaste        land 1987.
34866: luften. Denna uppfattning började vackla när         Enligt skogsforskningsinstitutets undersök-
34867: de första resultaten av den nordiska undersök-    ningar har skogarna i Lappland varit i relativt
34868: ningen av tungmetaller i mossor publicerades.     gott skick under de senaste åren. Det är dock
34869: Enligt resultaten var arsenik-, koppar-, järn-    klart att luftföroreningarna försämrar trädens
34870: och särskilt nickelhalterna mycket höga i Enare   förmåga att tåla kärva klimatförhållanden. 1
34871: och Salla. Följande överraskning kom när          sommar har dock särskilt granen återhämtat
34872: uppgifterna om Sovjetunionens utsläpp under       sig tack vare det gynnsamma vädret, liksom
34873: åren 1980 och 1983 publicerades inom det          även Lapplandstallen som förlorade många
34874: europeiska programmet för övervakning av          barrårgångar i fjol.
34875: luftmiljön och de nya modellerna för svavel-         Under innevarande sommar har man på
34876: nedfallet i Finland som grundade sig på dessa     tallarna kunnat konstatera bruna barr i nästan
34877: uppgifter färdigställdes. Dessa visade att sva-   hela Finland. Bruna barr har förekommit sär-
34878: velnedfallet i östra Lappland ligger på nästan    skilt i Satakunta och i mindre grad även i södra
34879: samma nivå som svavelnedfallet i södra Fin-       och mellersta Finland. De bruna barren har
34880: land. I början av detta år dök det också i den    förorsakats närmast av tallens knopp- och
34881: sovjetiska pressen upp artiklar om verkningar-    grentorka. Sjukdomen spridde sig i fjol på
34882: na av de stora utsläppen på Kolahalvön.           grund av det dåliga vädret och i år har man
34883:    År 1983 startade skogsforskningsinstitutet     kunnat konstatera skadorna. Också de skogs-
34884: det s.k. ILME-projektet (Ilman epäpuhtauk-        skador som upptäcktes i våras i Salla samfällda
34885: sien vaikutus metsiin dvs. luftföroreningarnas    skog nära östgränsen i Lappland har enligt
34886: inverkan på skogarna), som utgör en del av        undersökningarna förorsakats av knopp- och
34887: jord- och skogsbruksministeriets och miljömi-     grentorkan. Man har senare kunnat konstatera
34888: nisteriets gemensamma försurningsprojekt.         förekomsten av knopp- och grentorka även på
34889: Målsättningen för ILME-projektet är att kart-     vissa ställen i Saariselkä.
34890: lägga skogsskadorna, undersöka olika växt-           På initiativ av skogsforskningsinstitutets
34891: platsers känslighet samt uppgöra prognoser för    forskningsstation i Rovaniemi har i gränsområ-
34892: skogarnas utveckling. Avsikten är dessutom att    det inletts preliminära undersökningar av luft-
34893: utreda hur det sura nedfallet inverkar på         föroreningarnas andel av skogsskadorna. En
34894:                                      1988 vp. -     KK n:o 458                                   5
34895: 
34896: kemisk analys av barren ger klart besked om         är större än de sammanlagda utsläppen i Fin-
34897: mängden luftföroreningar och deras inverkan.        land. Oftast blåser det från Finland mot Isha-
34898: Institutet tog barrprov på olika avstånd från       vet men ibland också från ost mot Finland.
34899: gränsen och utförde preliminära undersök-
34900: ningar på gränsområdet för att senare utföra          Vid skogsforskningsinstitutet ämnar man då
34901: noggrannare undersökningar. Analysen av             resultaten av de preliminära undersökningarna
34902: forskningsresultaten är ännu på hälft och det       är klara utarbeta närmare forskningsplaner för
34903: är svårt att tillsvidare säga något om luftföror-   undersökning av det skadade området vid öst-
34904: ningarnas andel av skogsskadorna. Skadeom-          gränsen Lappland. Man har tagit kontakt med
34905: rådet ligger dock endast 40 kilometer från          vatten- och miljöforskningsinstitutet för inle-
34906: närmaste industrianläggning på andra sidan          dande av mätning av nedfallet nära östgränsen.
34907: gränsen. En direkt inverkan är således möjlig.      Det är skäl att i detta sammanhang understry-
34908: Enligt ledande tyska forskare som besökte           ka att vattenstyrelsens sex mätningsstationer i
34909: området i juli kunde man dock inte konstatera       Lappland som stängdes år 1978 igen bör tas i
34910: skador som direkt förorsakats av utsläppen.         bruk. Avsikten är att i höst med stöd av
34911:    Skadeområdet omfattar ca 300 hektar, varav       miljöministeriet arrangera en nordisk konfe-
34912: 10 hektar har allvarliga skador. I Sovjetuni-       rens i Rovaniemi, där man kommer att be-
34913: onen finns drygt 100 kilometer från gränsen         handla de nordiska skogarnas och vattendra-
34914: flera industrisamhällen. Utsläppen från dessa       gens tillstånd.
34915: 
34916:      Helsingfors den 17 augusti 1988
34917: 
34918:                                                Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
34919:                                              1988 vp.
34920: 
34921: Kirjallinen kysymys n:o 459
34922: 
34923: 
34924: 
34925: 
34926:                                  Pulliainen ym.: Toimenpiteistä linnunmunien kuivumisen tutki-
34927:                                    miseksi Perämeren rannikolla
34928: 
34929: 
34930:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34931: 
34932:    Mitä enemmän ihminen syytää luontoon kai-       saastutuslähteenä läheinen Rautaruukki Oy:n
34933: kenlaisia kemiallisia yhdisteitä, sitä enemmän     Raahen tehdaskompleksi, joka on yksi pahim-
34934: on odotettavissa uusia ilmiöitä, jotka osoitta-    mista yksittäisistä saastuttajista maassamme.
34935: vat, ettei luonto ole enää terve.                     Munien kuivumisilmiö saattaa olla indikaat-
34936:    Lintututkijat ovat jo useana kesänä kiinnit-    tori jostain laajemmasta kehityskulusta luon-
34937: täneet huomiota siihen, että Perämeren ranni-      nossamme, joten se on tutkittava nopeasti ja
34938: kolla, erityisesti Hailuodossa, olevissa linnun-   perusteellisesti.
34939: pesissä on munia, jotka ovat kuivuneet. Kesäl-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34940: lä 1988 näitä munia on löytynyt jossain määrin     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
34941: enemmän kuin edellisinä kesinä. Vajaasta           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
34942: kymmenesosasta tarkastettuja pesiä löytyi yh-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
34943: destä kahteen kuivunutta munaa.                    sen:
34944:   Ilmiö tunnetaan myös Ruotsin puolelta, jos-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sen
34945: sa sen on arveltu olevan yhteydessä maaperän              selvittämiseksi, mikä aiheuttaa Peräme-
34946: ja vesien happamoitumiseen ja sen aiheutta-               ren rannikolla, varsinkin Hailuodossa,
34947: maan alumiinin ja sinkin liukenemiseen veteen.            linnunmunien kuivumista niin, ettei
34948: Suomen puolella olisi tällöin merkittävänä                niistä koskaan tule uusia lintuyksilöitä?
34949: 
34950:     Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1988
34951: 
34952:                      Erkki Pulliainen                      Eero Paloheimo
34953: 
34954: 
34955: 
34956: 
34957: 280917U
34958: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 459
34959: 
34960: 
34961: 
34962: 
34963:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34964: 
34965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pitoisuuden suhde kalkkipitoisuuteen on suuri
34966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja että ympäristö on kyllin hapan alumiinin
34967: olette 15 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn          liukenemiselle. Tällöin alumiini voi siirtyä lin-
34968: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tuihin maaperästä massoittain esiintyvien
34969: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       hyönteisten mukana. Alumiini aiheuttaa lin-
34970: edustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     nussa kalkkiaineenvaihdunnan häiriön, jolloin
34971: lisesta kysymyksestä n:o 459:                       munien kuoret eivät kehity kunnolla.
34972:                                                        Maaperän alumiini on normaalisti jokseen-
34973:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sen       kin vaikealiukoista. Happamoituminen vapaut-
34974:        selvittämiseksi, mikä aiheuttaa Peräme-      taa alumiinia. Maaperän alumiinipitoisuus on
34975:        ren rannikolla, varsinkin Hailuodossa,       Pohjanmaan savikkoalueilla suuri. Alueet ovat
34976:        linnunmunien kuivumista niin, ettei          lisäksi niukkakalkkisia, toisin sanoen niiden
34977:        niistä koskaan tule uusia lintuyksilöitä?    maaperän ja vesien puskurointikyky on vähäi-
34978:                                                     nen.
34979:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Happamoitumista on aiheuttanut erityisesti
34980: vasti seuraavaa:                                    kuivatus, jonkin verran ehkä ilmansaasteetkin.
34981:    Ympäristöministeriön ja maa- ja metsäta-            Linnunmunien kuivuminen on esimerkki en-
34982: lousministeriön määrärahoin tutkitaan ympä-         nalta aavistamattomista vaikutuksista, joita ih-
34983: ristön happamoitumista laajassa tutkimus-           misen luontoa muuttavat toimet saavat aikaan.
34984: ohjelmassa, ns. happamoitumisprojektissa.           Aineiden käyttäytyminen ja kiertokulku luon-
34985: Ohjelmaan kuuluu kesällä 1987 tehty esitutki-       nossa ovat silloin toisenlaisia kuin normaalisti.
34986: mus, jossa selvitettiin kuivuvien, hauraskuoris-    Ei tietenkään voida kokonaan sulkea pois
34987: ten linnunmunien määrää ja esiintymisaluetta        mahdollisuutta, että niukkakalkkisilla, runsas-
34988: Perämerellä.                                        alumiinisilla ja luonnostaankin melko happa-
34989:    Hauraskuoriset linnunmunat rikkoutuvat           milla alueilla korvattaisiin sama ilmiö, vaikka
34990: helposti kun niitä haudataan, tai niistä haihtuu    ihmisen puuttuminen luontoon olisi ollut vä-
34991: nopeasti vettä, jolloin poikanen ei pääse kehit-    häistäkin.
34992: tymään. Ilmiöstä on tehty havaintoja vuodesta          Ympäristöministeriö teettää ja rahoittaa
34993: 1973 saakka, mutta aikaisempiakio havaintoja        vuosittain lukuisia ympäristötutkimuksia ja
34994: on olemassa.                                        -selvityksiä, joilla selvitetään muun muassa
34995:    Kesällä 1987 tutkittiin Perämeren rannikolta     edellä kuvatun kaltaisia ilmiöitä. Vuoden 1988
34996: noin 5 600 merenrannan tuntumassa pesineen          budjetissa näihin tutkimuksiin oli varattu 11,7
34997: linnun pesää. Tutkittiin 40 lajin pesiä ja kuivu-   miljoonaa markkaa. Happamoitumisprojektin
34998: via munia oli yhdellätoista lajilla. Nämä olivat    tutkimuksiin oli vuonna 1988 varattu 5,2 mil-
34999: kaikki lokkilintuja tai kahlaajia. Pesiä, joissa    joonaa markkaa valtion tulo- ja menoarviossa
35000: oli kuivuvia munia, oli karikukon pesistä 35        sekä ympäristöministeriön että maa- ja metsä-
35001: prosenttia ja naurulakin pesistä 2, 7 prosenttia.   talousministeriön pääluokassa.
35002:    Kuivuvia munia löydettiin Perämeren ranni-          Jatkotutkimuksia tehdään, jos niihin esitut-
35003: kolta Kokkolasta Tornioon asti. Eniten niitä        kimuksen tulosten perusteella on tarvetta. Jos
35004: oli Krunneilla, Hailuodossa ja Kokkolan saa-        arvio ilmiön syistä on oikea, ilmiön pitäisi
35005: ristossa.                                           lieventyä, mikäli happamoitumisen torjunnassa
35006:    Tehdyn selvityksen ja ruotsalaistutkimusten      onnistutaan. Kuivatusmenetelmiä on jo muu-
35007: perusteella näyttää melko varmalta, että kuivu-     tettu, joten siltä osin voidaan tilanteen vähitel-
35008: misilmiö johtuu siitä, että ympäristön alumiini-    len odottaa paranevan.
35009: 
35010:     Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1988
35011: 
35012:                                                                  Ympäristöministeri Kaj Bärlund
35013:                                      1988 vp. -     KK n:o 459                                       3
35014: 
35015: 
35016: 
35017: 
35018:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35019: 
35020:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att aluminiet skall lösa sig. Härvid kan alumi-
35021: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         niet övergå från marken tili fåglarna genom de
35022: av den 15 juli 1988 tili vederbörande medlem        insekter som förekommer massvis. Aluminiet
35023: av statsrådet översänt avskrift av följande av      förorsakar en störning i kalkämnesomsätt-
35024: riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade          ningen hos fåglarna och då utvecklas inte
35025: spörsmål nr 459:                                    äggens skal ordentligt.
35026:                                                        Jordmånens aluminium är normalt i viss
35027:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       mån svårlösligt. Försurningen frigör alumi-
35028:        att utreda vad som förorsakar att fågel-     nium. Jordmånens aluminumhalt är stor på
35029:        äggen vid kusten av Bottenviken, spe-        lerjordsområdena i Österbotten. Områdena är
35030:        ciellt vid Karlö, torkar så att det aldrig   dessutom kalkfattiga, m.a.o. har jordmånen
35031:        blir nya fågelindivider av dem?              och vattnen på dessa områden mycket liten
35032:                                                     neutraliseringsförmåga.
35033:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vör-           Speciellt dräneringen och också i viss mån
35034: samt anföra följande:                               eventuellt luftföroreningarna har förorsakat
35035:    Med miljöministeriets och jord- och skogs-       försurningen.
35036: bruksministeriets medel undersöks miljöns              Det att fågeläggen torkat är ett exempel på
35037: försurning i ett omfattande forskningspro-          de oförutsedda verkningar som människans
35038: gram, det s.k. försurningsprojektet. Tili pro-      åtgärder för att ändra naturen åstadkommer.
35039: grammet hör en förundersökning, som gjordes         Ämnenas reaktioner och deras kretslopp i na-
35040: sommaren 1987 och vid viiken kvantiteten av         turen är då annorlunda än normalt. Man kan
35041: och förekomstområdet för torkande fågelägg          naturligtvis inte helt utesluta möjligheten att på
35042: med sköra skal vid Bottenviken utreddes.            kalkfattiga, aluminiumrika och av naturen rätt
35043:    Fågelägg med sköra skal går lätt sönder då       sura områden ersätts samma fenomen fastän
35044: de ruvas eller det avdunstar snabbt vatten från     människans ingripande i naturen hade varit
35045: dem och då utvecklas ungen inte. Det har            ringa.
35046: gjorts observationer om fenomenet sedan år             Miljöministeriet låter utföra och finansierar
35047: 1973, men det finns också tidigare observatio-      årligen många miljöundersökningar och -utred-
35048: ner.                                                ningar, genom vilka bl.a. sådana fenomen som
35049:    Sommaren 1987 undersöktes vid Botten-            beskrivits ovan utreds. 1 statsförslaget för år
35050: vikskusten ca 5 600 bon för fåglar, som häckat      1988 hade det reserverats 11,7 miljoner mark
35051: vid havsstranden. Boen för 40 arter undersök-       för dessa undersökningar. För undersökningar-
35052: tes och elva arter hade torkande ägg. Av            na i försurningsprojektet hade det år 1988
35053: roskarlarnas bon utgjorde 35 OJo och av skratt-     reserverats 5,2 miljoner mark i statsförslaget
35054: måsarnas bon 2, 7 % bon med torkande ägg.           både i miljöministeriets och jord- och skogs-
35055:    Det hittades torkande ägg vid Bottenvikskus-     bruksministeriets huvudtitlar.
35056: ten från Karleby tili Torneå. Allmännast före-         Fortsatta undersökningar utförs om det på
35057: kom de vid Krunnit, på Karlö och i Karleby          grundval av förundersökningarnas resultat
35058: skärgård.                                           finns behov av dessa. Om uppskattningen be-
35059:    På basis av den gjorda utredningen och           träffande orsakerna tili fenomenet är riktig
35060: svenska undersökningar verkar det rätt säkert       borde fenomenet bli lindrigare om man lyckas
35061: att torkningsfenomenet beror på att alumini-        bekämpa försurningen. Dräneringsmetoderna
35062: umhalten i miljön är stor i förhållande tili        har redan ändrats och tili dessa delar kan
35063: kalkhalten och att miljön är tiliräckligt sur för   situationen så småningom förväntas bli bättre.
35064: 
35065:     Helsingfors den 25 augusti 1988
35066: 
35067:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
35068:                                                1988 vp.
35069: 
35070: Kirjallinen kysymys n:o 460
35071: 
35072: 
35073: 
35074: 
35075:                                   Pulliainen ym.: Erityisen saalisosuuden osoittamisesta Tornion-
35076:                                     joelle Itämeren alueen lohisaaliin kiintiöinnissä
35077: 
35078: 
35079:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35080: 
35081:    Tornion- ja Muonionjoen kalastusalueet            joelle on palautettava väestölle laillisesti kuulu-
35082: ovat edelleen huolissaan näiden jokien vaellus-      nut ja edelleen kuuluva kohtuullinen osuus
35083: kalakannoista. Jokien luontaisia mahdolli-           vaelluskalasaaliista, jolloin myös vaelluskala-
35084: suuksia olla vaelluskalojen lisääntymisalueina       kantojen lisääntyminen on turvattu. Merialuei-
35085: ei käytetä hyväksi kuin hyvin pienessä määrin.       den välistä saalisjakoa käsiteltäessä on nykyi-
35086: Samanaikaisesti mm. paisetauti uhkaa vaition-        sestä käytännöstä poiketen osoitettava Tor-
35087: kin kalanviljelylaitoksia estäen kalojen siirron     nionjoelle oma kohtuullinen saalisosuus.
35088: niistä toisiin laitoksiin ja luontoon. Keinollinen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35089: järjestelmä on jo näin osoittanut epävarmuu-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
35090: tensa.                                               me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
35091:    Asialla on toinenkin puolensa. Samalla kun        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
35092: esimerkiksi lohisaaliit ovat mereflä kasvaneet       sen:
35093: ennätysmäisiksi, ne ovat em. jokialueilla kuih-                Aikooko Hallitus toimia niin, että
35094: tuneet lähes olemattomiin. Viime vuonna koko                Itämeren alueen lohisaaliin kiintiöinnis-
35095: Tornionjoen vesistöalueen lohisaalis oli vain               sä eri valtioiden kesken osoitetaan eri-
35096: 2 300 kiloa ja taimensaalis 630 kiloa.                      tyinen saalisosuus Tornionjoelle ottaen
35097:    Kalastusalueet perustellusti vaativat, että              samalla huomioon sen, että Tornion- ja
35098: Tornionjoen vaelluskalakantojen kestämätön                  Muonionjokien lohille tarjoamat li-
35099: ja myös elinkeinoelämän perusperiaatteiden                  sääntymismahdollisuudet        käytetään
35100: vastainen kalastus merillä muutetaan. Tornion-              täysimääräisesti hyväksi?
35101: 
35102:     Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1988
35103: 
35104:                      Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
35105: 
35106: 
35107: 
35108: 
35109: 280918V
35110: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 460
35111: 
35112: 
35113: 
35114: 
35115:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35116: 
35117:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mä on merkinnyt sitä, että kaikki sopimus-
35118: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       puolet ovat voineet kalastaa lohta omilla kalas-
35119: olette 15 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn          tusvyöhykkeillä ilman saalisrajoituksia. Tulok-
35120: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sena on ollut liian voimakas merikalastus,
35121: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mikä näkyy selvästi siinä, että kutevia kaloja ei
35122: edustaja Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta       ole päässyt riittävästi jokiin. Suomi on toimi-
35123: kirjallisesta kysymyksestä n:o 460:                 nut komissiossa saaliiden kiintiöimisen puoles-
35124:                                                     ta ja lisäksi tehnyt erilaisia aloitteita meripyyn-
35125:           Aikooko Hallitus toimia niin, että        nin vähentämiseksi. Saaliiden kiintiöinti olisi
35126:        Itämeren alueen lohisaaliin kiintiöinnis-    kuitenkin ensisijainen lohikantojen hoidossa.
35127:        sä eri valtioiden kesken osoitetaan eri-     Kun kalastuskomissio käsittelee saaliiden kiin-
35128:        tyinen saalisosuus Tornionjoelle ottaen      tiöimistä (esim. silakka, kilohaili) tapahtuu se
35129:        samalla huomioon sen, että Tornion- ja       määrittelemällä Itämeren kokonaissaalis, mikä
35130:        Muonionjokien lohille tarjoamat li-          jaetaan sopimuspuolten kesken. Näin synty-
35131:        sääntymismahdollisuudet       käytetään      neet saaliskiintiöt ovat kunkin sopimuspuolen
35132:        täysimääräisesti hyväksi?                    käytettävissä sen parhaaksi katsomalla tavalla.
35133:                                                     Komissio ei voi antaa saaliskiintiötä koskevaa
35134:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          suositusta jotakin erityistä aluetta varten. Näin
35135: taen seuraavaa:                                     ollen mahdollinen Tornionjoen saaliskiintiö
35136:   Itämeren kansainvälisessä kalastuskomissios-      olisi järjestettävä Suomen ja Ruotsin toimesta
35137: sa ei ole voitu koko komission toiminnan            yhteisesti näille maille osoitetuista saaliskiin-
35138: aikana vielä kertaakaan sopia lohen kalastuk-       tiöistä sen jälkeen kun kiintiöistä on ensin
35139: sen rajoittamisesta saaliskiintiöiden avulla. Tä-   kalastuskomissiossa voitu sopia.
35140: 
35141:     Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1988
35142: 
35143:                                                                           Ministeri Ole Norrback
35144:                                    1988 vp. -     KK n:o 460                                    3
35145: 
35146: 
35147: 
35148: 
35149:                             Tili Riksdagens Herr Talman
35150: 
35151:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      inom sina egna fiskezoner utan fångstbegräns-
35152: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       ningar. Resultatet har varit ett alltför stort
35153: av den 15 juli 1988 tili vederbörande medlem      havsfiske vilket klart framgår av att ett otill-
35154: av statsrådet översänt avskrift av följande av    räckligt antal fiskar har gått upp i älvarna för
35155: riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl. underteck-     att leka. Finland har i kommissionen verkat
35156: nade spörsmål nr 460:                             för fångstkvoter och dessutom tagit olika typer
35157:                                                   av initiativ för att begränsa havsfisket. En
35158:           Ämnar Regeringen handla så att då       kvotering av fångsterna vore emellertid den
35159:        staternas laxfångstkvoter för Östersjö-    primära åtgärden vid skötseln av laxbestånden.
35160:        området fastställs en särskild fångstan-   Då fiskerikommissionen behandlar kvotering
35161:        del anvisas för Torne älv med beaktan-     av fångster (t.ex. strömming, vassbuk) anger
35162:        de också av ett fullödigt utnyttjande av   den en totalfångst för hela Östersjön. Denna
35163:        de förökningsmöjligheter som Torne         fångst delas mellan de fördragsslutande parter-
35164:        och Muonio älvar erbjuder för lax?         na. De fångstkvoter som sålunda uppstår kan
35165:                                                   utnyttjas av parterna enligt gottfinnande.
35166:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Kommissionen kan inte ge en rekommendation
35167: samt anföra följande:                             beträffande fångstkvoter för något särskilt om-
35168:   Inom den internationella fiskerikommissio-      råde. Sålunda borde en eventuell fångstkvot
35169: nen för Östersjön har man inte ännu en enda       för Torne älv fastställas gemensamt på åtgärd
35170: gång under verksamhetstiden kunnat komma          av Finland och Sverige av den fångstkvot som
35171: överens om att begränsa laxfisket med hjälp av    har anvisats dessa Iänder, efter att man först
35172: fångstkvoter. Detta har inneburit att alla de     har kunnat komma överens om kvoterna inom
35173: fördragsslutande parterna har kunnat fiska lax    fiskerikommissionen.
35174: 
35175:     Helsingfors den 25 augusti 1988
35176: 
35177:                                                                        Minister Ole Norrback
35178:                                               1988 vp.
35179: 
35180: Kirjallinen kysymys n:o 461
35181: 
35182: 
35183: 
35184: 
35185:                                   Pulliainen ym.: Uiton säilyttämisestä puutavaran kuljetus-
35186:                                      muotona
35187: 
35188: 
35189:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35190:                          1
35191:    Uitolla on ollut miyt suurin merkitys puu-        taan tarkoin valitsemaan energiataloudellisesti
35192: raaka-aineen siirtämisessä metsästä jalostusta       edullisimmat vaihtoehdot. Tällöin on säilytet-
35193: varten tehtaille; parhaimmillaan lähes puolet        tävä niitä valmiuksia, jotka entuudestaan on
35194: metsäteollisuuden käyttämästä puusta kuljetet-       todettu energiataloudellisesti edullisiksi. Nyt
35195: tiin tällä tavoin. Nykyisellään näin kuljetetaan     kuitenkin ollaan !opettamassa lyhytnäköisen
35196: vain viidennes puutavarasta eli vajaat 10 milj.      taloudellisen ajattelun (tai ajattelemattomuu-
35197: kuutiota vuodessa.                                   den) tuloksena uittoa mm. Iijoella.
35198:    Uitto on taloudellisesti edullista. Uitettaessa      Yhteiskunnan kokonaisetu vaatii, että halpo-
35199: kuutiometri puuta etenee kymmenellä pennillä         ja ja vähän saastuttavia kuljetusmuotoja tue-
35200: kilometrin, kun vastaavasti autolla kuljettaen       taan yhteiskunnan toimesta esim. veropolitii-
35201: vain neljänneksen tästä matkasta. Autokulje-         kan keinoin. Näiden keinojen käytön tulee olla
35202: tuksen etuna on nopeus ja eräänlainen vaivat-        siinä määrin voimakasta, että ne johtavat myös
35203: tomuus, mutta samalla se on luontoa saastutta-       haluttuun tulokseen.
35204: vaa toimintaa verrattuna uittokuljetukseen.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35205: Saastuttaminen puolestaan vaikuttaa metsiin ja       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
35206: siihen, onko tulevaisuudessa ylipäätään puuta        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
35207: mitä kuljettaa. Raskailla rekoilla puita kulje-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
35208: tettaessa kulutetaan myös maanteitä tavalla,         sen:
35209: joka tekee kokonaistaloudellisesti autokulje-
35210: tuksen entistä epäedullisemmaksi. Uittokaan ei                 Aikooko Hallitus veropoliittisin ja/
35211: ole täysin ongelmatonta, mutta sen aiheutta-                tai muin keinoin pitää huolen siitä, että
35212: mat ympäristövauriot ovat pieniä maantielii-                metsäteollisuuden käyttämää puuta
35213: kenteeseen verrattuna.                                      kuljetetaan uittaen kaikkialla siellä,
35214:    Kun energia tulee ilmeisesti jo lähitulevai-             missä se luonnonolojen puolesta on
35215: suudessa merkittävästi kallistumaan, joudu-                 suositeltavaa?
35216: 
35217:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1988
35218: 
35219:                Erkki Pulliainen                              Pekka Haavisto
35220: 
35221: 
35222: 
35223: 
35224: 280922A
35225: 2                                    1988 vp. -     KK n:o 461
35226: 
35227: 
35228: 
35229: 
35230:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35231: 
35232:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Puun kuljetuspolitiikan keinot
35233: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Tie- ja rautatieliikenteessä on vaikea erottaa
35234: olette 22 päivänä heinäkuuta 1988 päivätyn          erityisesti puun kuljetuksiin liittyviä kuljetus-
35235: kirjeenne n:o 1201 ohella toimittanut valtio-
35236:                                                     poliittisia toimenpiteitä. Auto- ja rautatielii-
35237: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       kenteen raskaisiin kuljetuksiin yleisesti kohdis-
35238: sen kansanedustaja Erkki Pulliaisen ym. näin        tetut liikennepoliittiset toimenpiteet osaltaan
35239: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 461:      vaikuttavat myös puun kuljetuksiin.         ·
35240:            Aikooko Hallitus veropoliittisin ja/        Autojen raakapuukuljetusosuuden lisäänty-
35241:         tai muin keinoin pitää huolen siitä, että   miseen vaikuttaneita tärkeimpiä kuljetuspoliit-
35242:         metsäteollisuuden käyttämää puuta           tisia toimenpiteitä ovat olleet tieverkon laajen-
35243:         kuljetetaan uittaen kaikkialla siellä,      taminen ja tason parantaminen sekä ajoneuvo-
35244:         missä se luonnonolojen puolesta on          jen sallittujen painojen korottaminen.
35245:         suositeltavaa?                                 Vesikuljetuksessa uitto on siinä määrin eri-
35246:                                                     koistunutta tekniikkaa käyttävä kuljetustapa,
35247:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        että voidaan myös puhua erityisesti uittoon
35248: vasti seuraavaa:                                    kohdistuvista kuljetuspoliittisista toimenpiteis-
35249:                                                     tä. Näitä lähinnä uittoväylästöön kohdistuvia
35250:                                                     tehtäviä hoitavat keskusvirastotasolla pääasias-
35251:     Uiton kuljetuspoliittinen merkitys
35252:                                                     sa
35253:   Uiton osuus teollisuuden raakapuun kauko-            - metsähallitus
35254: kuljetuksista oli vuonna 1986 puumääristä              - vesi- ja ympäristöhallitus
35255: 13 OJo ja kuljetussuoritteesta noin 25 %. Uitta-       - tie- ja vesirakennushallitus.
35256: malla kuljetetun raakapuun kuljetuskustan-             Uittoasioiden työnjakoa koskevat säädökset
35257: nukset olivat huomattavasti kuljetussuorite-        ovatkin osin päällekkäisiä ja vaikeaselkoisia.
35258: osuutta alhaisemmat, vain vajaat 9 % raaka-         Liikenneministeriön käsityksen mukaan vii-
35259: puun kaukokuljetuksista teollisuudelle aiheutu-     meistään silloin kun tie- ja vesirakennushalli-
35260: neista 1,15 miljardin markan kokonaiskuljetus-      tuksen vesitieosasto siirretään liikenneministe-
35261: kustannuksista.         '                           riön alaisuuteen vuonna 1989 siirtyvään meren-
35262:                                                     kulkuhallitukseen, pitäisi kaikki uittoasiat kes-
35263:    Uiton kehittämistavoitteet                       kittää tähän uuteen merenkulkuhallitukseen,
35264:    Tämän vuosikymmenen aikana autokuljetus-         jolle silloin kuuluvat kaikki muutkin vesitie-
35265: ten osuus raakapuun kuljetuksista on nopeasti       asiat maassa.
35266: kasvanut. Autokuljetusten osuus on kasvanut
35267: siten, että niiden osuus kuljetussuoritteena mi-       Uittoväylästön kehittämishankkeet
35268: taten vuonna 1980 oli 47 %ja vuonna 1986 jo            Liikenneministeriön alaisen tie- ja vesiraken-
35269: 58 %. Vesi- ja rautatiekuljetusten osuus on         nuslaitoksen tavoitteena on pitää nykyinen
35270: vastaavasti vähentynyt.                             nippu-uittoväylästö uiton vaatimuksia vastaa-
35271:    Valtiontilintarkastajat kiinnittivät kertomuk-   vana ja kehittää uittoväylästöä kansallistalou-
35272: sessaan vuodelta 1986 huomiota uiton kehittä-       den kannalta edullisella tavalla.
35273: mishankkeisiin ja kiirehtivät niiden toteutta-         Tie- ja vesirakennuslaitos on käyttänyt uitto-
35274: mista.                                              väylien kehittämiseen viime vuosina vesitietyö-
35275:    Liikenneministeriönkin kanta on ollut, että      ja työllisyysmäärärahoja noin 10 milj. mk
35276: kuljetuspoliittisesti on ilmeisen edullista uiton   vuodessa. Määrä on ollut 1980-luvulla laskeva
35277: vähintään nykyisen määrän säilyttäminen raa-        ja pudonnut reaalisesti kolmannekseen 1980-
35278: kapuun kuljetuksissa, kun otetaan huomioon          luvun alun tasosta. Metsähallitus käyttää lisäk-
35279: uiton taloudelliset ja ympäristölliset vaikutuk-    si uittoväylätöihin muutamia miljoonia mark-
35280: set.                                                koja vuodessa.
35281:                                    1988 vp. -     KK n:o 461                                       3
35282: 
35283:    Uiton väylästön kehittämisessä painopiste on   misen ra,hoitusta. Uittoväylästön kehittämisen
35284: uiton aseman turvaamisessa uiton kannalta         rahoitustaso on pitkällä aikavälillä ollut riittä-
35285: tärkeimmillä vesistöalueilla: Vuoksen, Kemi-      vä, mutta ongelmana on ollut se, että rahoitus-
35286: joen ja Kymijoen vesistöissä.                     ta ei ole voitu suunnata uiton jatkumisen ja
35287:    Vuoksen vesistöalueella uiton asema on vah-    lisäämisen kannalta tehokkaimpiin kohteisiin.
35288: va ja väylästö on saatu joitakin ongelmallisia       Uittomäärän kehitykseen määrätyillä väylän-
35289: kohtia lukuun ottamatta hyvään kuntoon.           osilla tai vesistöalueilla vaikuttavat uiton talou-
35290:    Kymijoen vesistössä uitto toimitetaan ir-      dellisen kilpailukyvyn lisäksi teollisuuden kul-
35291: touittona. Kemijoen vesienkäytön kehittämistä     loisetkin kuljetustarpeet. Esimerkiksi Iijoen ui-
35292: ja siinä yhteydessä myös Kemijoen uiton kehit-    ton loppumisen syynä ei ole uiton kilpailuky-
35293: tämistä pohti Kemijokikomitea, joka totesi        vyn huononeminen, vaan pääasiassa Kuusa-
35294: irtouittoon perustuvan kuljetusjärjestelmän       mosta ja Neuvostoliiton puolelta rannikolle
35295: olevan edullisin tapa hoitaa alueen raakapuu-     suuntautuvan puun kuljetustarpeen siirtyminen
35296: kuljetukset lähivuosinakin.                       Kemijärven suuntaan Kemijärven tehtaan laa-
35297:    Kymijoen vesistön kannalta tärkein paran-      jennuksen seurauksena.
35298: nuskohde olisi Äänekosken ja Jyväskylän väli-
35299: sen vesistön osan parantaminen nippu-uitto-          Edellä esitettyyn viitaten voidaankin todeta,
35300: kuntoon.                                          että Suomessa ei valtiovalta voi pitää huolta
35301:                                                   eikä päättää siitä, mitä kuljetusmuotoa metsä-
35302:   Mahdollisuudet uiton kuljetusosuuden säi-       teollisuus käyttää puuta kuljetettaessa, vaan
35303:   lyttämiseen tai lisäämiseen                     valtiolle kuuluu vain edellytysten luominen eri-
35304:                                                   tyisesti kuljetusväylien osalta niin, että kulje-
35305:   Uitto, kuten kaikki muutkin elinkeinoelä-       tukset voidaan maassa hoitaa mahdollisimman
35306: män toiminnot, vaatii jatkuvaa kehittämistä       taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Teol-
35307: pysyäkseen kilpailukykyisenä.                     lisuus sitten itse päättää mitä kuljetusmuotoa
35308:   Valtionhallintoon kuuluvien tehtävien hoita-    kulloinkin muun muassa puun kuljetuksissa
35309: minen puolestaan edellyttää riittävää kehittä-    käytetään maan eri alueilla.
35310: 
35311:     Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1988
35312: 
35313:                                                             Liikenneministeri Pekka Vennamo
35314: 4                                    1988 vp. -     KK n:o 461
35315: 
35316: 
35317: 
35318: 
35319:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35320: 
35321:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Tillvägagångssätten inom virkestransportpo-
35322: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse            litiken
35323: nr 1201 av den 22 juli 1988 tili vederbörande          Inom väg- och järnvägstrafiken är det svårt
35324: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-
35325: jande av riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl.         att särskilja några transportpolitiska åtgärder
35326:                                                     som speciellt anknyter tili virkestransporter.
35327: undertecknade spörsmål nr 461:                      De trafikpolitiska åtgärder som allmänt inrik-
35328:           Ämnar Regeringen med skattepolitis-       tats på de tunga transporterna inom bil- och
35329:        ka och/eller andra medel ombesörja att       järnvägstrafiken påverkar för sin del även
35330:        det virke som skogsindustrin använder        trätransporterna.
35331:        transporteras genom flottning överallt          De viktigaste trafikpolitiska åtgärder som
35332:        där detta kan rekommenderas med av-          har medverkat tili att andelen råvirkestranspor-
35333:        seende på naturförhållandena?                ter med bil har ökat har varit en utvidgning av
35334:                                                     vägnätet och en förbättring av dess standard
35335:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        samt en höjning av den högsta tillåtna vikten
35336: samt anföra följande:                               hos fordon.
35337:                                                        Då det gäller vattentransporter utgör flott-
35338:   Flottningens transportpolitiska betyde/se         ningen ett transportsätt som använder sig av en
35339:    Flottningens andel av fjärrtransporterna av      så specialiserad teknik att man också kan tala
35340: råvirke inom industrin år 1986 var 13 Olo av        om transportpolitiska åtgärder som inriktar sig
35341: virkeskvantiteten och ca 25 % av transport-         speciellt på flottning. Dessa uppgifter, som
35342: prestationen. Transportkostnaderna för det rå-      närmast inriktar sig på flottningslederna, sköts
35343: virke som transporterats genom flottning var        på centralämbetsverksnivån i huvudsak av
35344: betydligt lägre än transportprestationsandelen,        - forststyrelsen,
35345: endast knappt 9 % av de totala transportkost-          - vatten- och miljöstyrelsen samt
35346: naderna om 1,15 miljarder mark, vilka                  - väg- och vattenbyggnadsstyrelsen.
35347: förorsakats industrin genom fjärrtransporten           De författningar som gäller arbetsfördel-
35348: av råvirke.                                         ningen beträffande flottningsärenden över-
35349:                                                     lappar också varandra delvis och är svårförstå-
35350:    Målen jör utvecklandet av flottningen            eliga. Enligt trafikministeriets uppfattning bor-
35351:                                                     de, senast då väg- och vattenbyggnadsstyrel-
35352:    Under detta decennium har biltransporternas      sens vattenvägsavdelning överförs tili sjöfarts-
35353: andel av forslingen av råvirke ökat snabbt.         styrelsen, som kommer att underställas trafik-
35354: Andelen biltransporter har ökat så att den,         ministeriet år 1989, alla flottningsärenden kon-
35355: mätt såsom transportprestation, år 1980 var         centreras tili denna nya sjöfartsstyrelse, tili
35356: 47 % och år 1986 redan 58 %. Andelen vatten-        viiken de övriga vattenvägsärendena i landet då
35357: och järnvägstransporter har minskat på mot-         också kommer att höra.
35358: svarande sätt.
35359:    Statsrevisorerna fäste i sin berättelse för år      Projekten jör att utveck/a flottnings/ederna
35360: 1986 uppmärksamhet vid utvecklingsprojekten
35361: för flottning och påskyndade genomförandet             Väg- och vattenbyggnadsverket, som under-
35362: av dem.                                             lyder trafikministeriet, avser att hålla de nuva-
35363:    Också trafikministeriets ståndpunkt har varit    rande knippflottningslederna i ett skick som
35364: att det transportekonomiskt är uppenbart            motsvarar de krav som flottningen ställer och
35365: fördelaktigt att åtminstone bibehålla flott-        att utveckla flottningslederna på ett sätt som är
35366: ningen på dess nuvarande nivå vid transporter-      nationalekonomiskt fördelaktigt.
35367: na av råvirke då de ekonomiska och miljömäs-           Väg- och vattenbyggnadsverket har under de
35368: siga verkningarna tas i betraktande.                senaste åren använt ca 10 milj. mk per år i
35369:                                      1988 vp. -     KK n:o 461                                     5
35370: 
35371: vattenvägsarbets- och sysselsättningsanslag för     näringslivet, kräver kontinuerligt utvecklande
35372: att utveckla flottningslederna. Beloppet har        för att bevara sin konkurrensförmåga.
35373: sjunkit under 1980-talet och har i realiteten
35374: nedgått tili en tredjedel av nivån i början av         Skötseln av uppgifter, som ankommer på
35375: 1980-talet. Forststyrelsen använder dessutom        statsförvaltningen, förutsätter å sin sida finan-
35376: några miijoner mark per år tili arbeten som         siering av utvecklandet. Finansieringsnivån för
35377: berör flottningslederna.                            utvecklandet av flottningslederna har varit tili-
35378:    Vid utvecklandet av lederna för flottning har    räcklig på lång sikt, men problemet har varit
35379: huvudvikten lagts på bevarandet av flottningen      att finansieringen inte har kunnat inriktas på
35380: på de vattendrag som är viktigast då det gäller     de objekt som är effektivast då det gäller en
35381: flottning, dvs. vid Vuoksen, Kemi älv och           fortsatt flottning och en ökning därav.
35382: Kymmene älv.
35383:                                                        Förutom den ekonomiska konkurrensförmå-
35384:    Inom vattendragen vid Vuoksen har flott-         gan hos flottningen inverkar även industrins
35385: ningen en stark position och lederna är, med        transportbehov vid olika tidpunkter på utveck-
35386: undantag av vissa problematiska ställen, i          lingen av mängderna flottat virke på bestämda
35387: mycket gott skick.                                  avsnitt av flottningslederna eller inom vissa
35388:    1 vattendragen vid Kemi älv utförs flott-        vattendrag. Orsaken tili att flottningen på t.ex.
35389: ningen såsom lösflottning. Kommitten för Ke-        ljo älv slutade var inte att konkurrensförmå-
35390: mi älv dryftade utvecklandet av vattenanvänd-       gan hos flottningen försämrades utan i huvud-
35391: ningen i Kemi älv och i detta sammanhang            sak att transportbehovet av virke från Kuusa-
35392: även utvecklandet av flottningen i älven. Kom-      mo och från den sovjetiska sidan tili kusten
35393: mitten konstaterade att ett transportsystem         förflyttades i riktning mot Kemi älv som en
35394: som grundar sig på lösflottning är det              följd av att fabriken i Kemijärvi utvidgades.
35395: fördelaktigaste sättet att sköta transporten av
35396: råvirke på området även under de närmaste           Med hänvisning tili det ovan anförda kan
35397: åren.                                            det konstateras att i Finland kan statsmakten
35398:    Då det gäller vattendragen vid Kymmene älv    inte sörja för och besluta om viiken transport-
35399: vore det viktigaste förbättringsobjektet att sät-form skogsindustrin använder vid transport av
35400: ta vattendragsavsnittet mellan Äänekoski och     virke. Statsmakten kan endast skapa förutsätt-
35401: Jyväskylä i skick för knippflottning.            ningarna speciellt beträffande transportleder,
35402:                                                  så att transporterna i landet kan skötas så
35403:    Möjligheterna att bevara eller öka transport- ekonomiskt och ändamålsenligt som möjligt.
35404:  andelen för flottning                           lndustrin beslutar sedan själv viiken transport-
35405:                                                  form som används i landets olika delar bl.a.
35406:   Flottning, liksom alla andra funktioner inom vid transporten av virke.
35407: 
35408:      Helsingfors den 26 augusti 1988
35409: 
35410:                                                                  Trafikminister Pekka Vennamo
35411:                                               1988 vp.
35412: 
35413: Kirjallinen kysymys n:o 462
35414: 
35415: 
35416: 
35417: 
35418:                                   Kankaanniemi: Tutkijoiden ja taiteilijoiden toimintaedellytysten
35419:                                      turvaamisesta verouudistuksen yhteydessä
35420: 
35421: 
35422:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35423: 
35424:    Vuosittain siirtyy maastamme eri tieteenalo-         Verouudistuksella ei saa aiheuttaa sellaista
35425: jen huippututkijoita ja tiedemiehiä sekä kan-        kansalliseksi katastrofiksi luokiteltavaa tilan-
35426: sainvälisesti arvostettuja taiteilijoita ulkomail-   netta, että maamme harvalukuiset tieteen ja
35427: le. Siirtymiseen on useita tunnettuja syitä. Yksi    taiteen huiput entistä enemmän siirtyvät ulko-
35428: syy on verotus.                                      maille. Päinvastoin tulee pyrkiä verotuksenkin
35429:    Huipputieteenharjoittajat ja -taiteilijat ovat    keinoin lisäämään paluumuuttoa.
35430: arvokas kansallinen omaisuus. On tärkeää,
35431: että heidän työskentelymahdollisuuksiinsa ko-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35432: timaassa kiinnitetään jatkuvasti erityisen vaka-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35433: vaa huomiota.                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35434:                                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35435:    Kokonaisverouudistuksen yksi lähtökohta
35436: on ollut kaikkien tulojen samanlainen kohtelu
35437: verotuksessa. Tämän periaatteen tiukka nou-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35438: dattaminen saattaisi merkitä tieteen- ja taiteen-           ryhtyä turvatakseen verouudistuksen
35439: harjoittajien lisääntyvää siirtymistä ulkomaille,           yhteydessä tieteen ja taiteen huippua
35440: mikäli erilaiset apurahat ja muut etuudet asete-            edustavien henkilöiden työskentelyedel-
35441: taan verolle ja vähennysoikeuksia rajoitetaan.              lytykset kotimaassa?
35442: 
35443:      Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1988
35444: 
35445:                                         Toimi Kankaanniemi
35446: 
35447: 
35448: 
35449: 
35450: 280920Y
35451: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 462
35452: 
35453: 
35454: 
35455: 
35456:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35457: 
35458:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         palkintojen yhteismäärä niistä vähennettävien
35459: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          menojen jälkeen ylittää valtion taiteilija-apura-
35460: olette 2 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-           han vuotuisen määrän.
35461: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                 Lisäksi ovat erityislain nojalla verovapaita
35462: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          myös niin sanotut varttuneiden tieteenharjoit-
35463: edustaja Toimi Kankaanniemen näin kuuluvas-            tajien saarnat apurahat (760/69, 186/76) ja
35464: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 462:                 dosenttistipendit (317152).
35465:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momen-
35466:         ryhtyä turvatakseen verouudistuksen            tin 3 kohdan nojalla valtiovarainministeriö voi
35467:         yhteydessä tieteen ja taiteen huippua          myös hakemuksesta päättää, että tieteellisen,
35468:         edustavien henkilöiden työskentelyedel-        taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tun-
35469:         lytykset kotimaassa?                           nustukseksi annettu palkinto on koko määräl-
35470:                                                        tään verosta vapaata tuloa.
35471:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momen-
35472: vasti seuraavaa:                                       tin 2 a kohdan ja 4 momentin mukaan veron-
35473:    Voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain        alaiseksi tuloksi ei katsota myöskään taiteen
35474: (1043174) 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mu-               alalla järjestetystä, taiteellisesti merkittävästä
35475: kaan valtiolta, kunnalta tai muulta julkisyhtei-       valtakunnallisesta tai kansainvälisestä kilpai-
35476: söltä taikka Pohjoismaiden neuvostotta saadut          lusta saatua palkintoa. Kilpailut, joista saadut
35477: stipendit, muut opintorahat kuin aikuisopinto-         palkinnot ovat verovapaita, nimeää valtiova-
35478: rahat ja apurahat ovat verosta vapaata tuloa,          rainministeriö vuosittain opetusministeriön esi-
35479: kun ne saadaan opintoja, tieteellistä tutkimus-        tyksestä.
35480: ta tai taiteellista toimintaa varten. Verosta             Tieteen ja taiteen harjoittamisen edellytykset
35481: vapaita ovat myös mainittujen yhteisöjen tie-          hallitus turvaa hallitusohjelmassa tieteen ja
35482: teellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toimin-   taiteen osalta lausutun mukaisesti. Kokonais-
35483: nan tunnustukseksi myöntämät palkinnot.                verouudistuksen valmistelussa on erityisesti
35484:    Yksityisen myöntämät stipendit, opintorahat         kiinnitetty huomiota uudistuksen tasapainoisen
35485: ja apurahat sekä tunnustuspalkinnot ovat ve-           ja häiriöttömän toteutuksen varmistamiseen.
35486: ronalaista tuloa siltä osin, kuin niiden ja julkis-    Tieteen ja taiteen huippua edustavien henkilöi-
35487: yhteisöjen tai Pohjoismaiden neuvoston myön-           den työskentelyedellytykset eivät verouudistuk-
35488: tämien stipendien, opinto- ja apurahojen sekä          sen vuoksi vaarannu.
35489: 
35490:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1988
35491: 
35492:                                                                             Ministeri Ulla Puolanne
35493:                                      1988 vp. -     KK n:o 462                                      3
35494: 
35495: 
35496: 
35497: 
35498:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35499: 
35500:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         pendier, studiebidrag och understöd samt pri-
35501: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ser efter avdrag av utgifter överstiger det årliga
35502: av den 2 augusti 1988 tili vederbörande med-        beloppet av ett statligt konstnärsstipendium.
35503: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        Dessutom är också de understöd som s.k.
35504: av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi un-           längre hunna vetenskapsidkare erhållit (760/
35505: dertecknade spörsmål nr 462:                        69, 186176) och docentstipendier (317/52)
35506:                                                     skattefria med stöd av en speciallag.
35507:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen              Med stöd av 22 § 1 mom. 3 punkten lagen
35508:        vidta för att i samband med skatte-          om skatt på inkomst och förmögenhet kan
35509:        reformen trygga förutsättningarna för        finansministeriet också på ansökan besluta att
35510:        att arbeta i hemlandet för de personer       ett pris, som har getts såsom erkänsla för
35511:        som representerar toppen inom veten-         vetenskaplig, konstnärlig eller allmännyttig
35512:        skap och konst?                              verksamhet, är skattefritt tili hela sitt belopp.
35513:                                                        Enligt 22 § 1 mom. 2 a punkten och 4 mom.
35514:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lagen om skatt på inkomst och förmögenhet
35515: samt anföra följande:                               anses inte heller ett pris i en nationell eller
35516:   Enligt 22 § 1 mom. 2 punkten i den gällande       internationell, i konstnärligt hänseende bety-
35517: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet           delsefull tävling på konstens område vara
35518: (1043174) är från staten, en kommun eller ett       skattepliktig inkomst. Finansministeriet utser
35519: annat offentligrättsligt samfund eller från Nor-    årligen på framställning av undervisningsminis-
35520: diska rådet erhållna stipendier, annat studiebi-    teriet de tävlingar i vilka de pris som erhålls är
35521: drag än vuxenstudiepenning och andra under-         skattefria.
35522: stöd skattefri inkomst då de erhålls för studier,      Regeringen tryggar förutsättningarna för att
35523: vetenskaplig forskning eller konstnärlig verk-      bedriva vetenskap och konst i enlighet med vad
35524: samhet. Även pris som beviljats såsom erkäns-       som anförts beträffande vetenskap och konst i
35525: la av ovan nämnda samfund för vetenskaplig,         regeringsprogrammet. Vid beredningen av to-
35526: konstnärlig eller allmännyttig verksamhet är        talskattereformen har det speciellt fästs upp-
35527: skattefria.                                         märksamhet vid säkerställandet av ett balanse-
35528:    Stipendier, studiebidrag och understöd samt      rat och störningsfritt genomförande av denna
35529: hederspris, som beviljats av privatpersoner, är     reform. Förutsättningarna att arbeta för de
35530: skattepliktig inkomst tili den del det samman-      personer som representerar toppen inom veten-
35531: lagda beloppet för dem och av offentligrättsli-     skap och konst äventyras inte på grund av
35532: ga samfund eller Nordiska rådet beviljade sti-      skattereformen.
35533: 
35534:     Helsingfors den 26 augusti 1988
35535: 
35536:                                                                          Minister Ulla Puolanne
35537:                                              1988 vp.
35538: 
35539: Kirjallinen kysymys n:o 463
35540: 
35541: 
35542: 
35543: 
35544:                                 Kankaanniemi: Eläkeindeksien yhtenäistämisestä
35545: 
35546: 
35547:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35548: 
35549:   Maassamme käytössä olevat eläkejärjestel-        tusohjelman mukaan hallituksen tarkoituksena
35550: mät asettavat eri eläkkeensaajat eriarvoiseen      on säilyttää eläkejärjestelmät erillisinä. Jos
35551: asemaan keskenään. Heikoimmassa asemassa           tämä merkitsee sitä, että indeksijärjestelmätkin
35552: monessa suhteessa ovat Kansaneläkelaitoksen        pidetään erillisinä, jatkuu eriarvoisuuden kas-
35553: maksamien eläkkeiden varassa elävät henkilöt.      vu kiihtyvällä vauhdilla. Tällaista kehitystä ei
35554: Heidän osaltaan eriarvoisuuden kasvua merkit-      voitane pitää perusteltuna.
35555: sevät käytössä olevat indeksijärjestelmät. Kun        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35556: esimerkiksi kuluneena keväänä työeläkkeet ko-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35557: hosivat paremman indeksijärjestelmän ansiosta      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35558: 5,3 prosenttia, nosti kansaneläkeindeksi eläk-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35559: keitä vain 3,9 prosenttia. Palkkojen nousu oli
35560: eräillä aloilla jopa 10 prosentin luokkaa.                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35561:   Pelkkää kansaneläkettä saavia eläkeläisiä on            siin eläkeindeksijärjestelmien yhtenäis-
35562: huomattava määrä. Nimenomaan heidän ta-                   tämiseksi siten, että Kansaneläkelaitok-
35563: loudellinen asemansa suhteessa muihin eläk-               sen maksamat eläkkeet sidotaan mui-
35564: keensaajiin sekä palkansaajiin heikkenee jatku-           den eläkkeiden kanssa yhtenäisiin in-
35565: vasti indeksijärjestelmien erojen vuoksi. Halli-          deksijärjestelmiin?
35566: 
35567:     Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1988
35568: 
35569:                                       Toimi Kankaanniemi
35570: 
35571: 
35572: 
35573: 
35574: 280924C
35575: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 463
35576: 
35577: 
35578: 
35579: 
35580:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35581: 
35582:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    nöstä hankituissa lausunnoissa todettiin, että
35583: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    asia vaatii lisäselvitystä.
35584: olette 2 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-
35585:                                                     Valtioneuvosto on 15.10.1987 asettanut ko-
35586: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
35587:                                                  mitean selvittämään pienten työeläkkeiden ja
35588: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
35589:                                                  kansaneläkkeiden yhteensovitussäännösten toi-
35590: edustaja Toimi Kankaanniemen näin kuuluvas-      mivuutta. Komitean työhön kuuluu myös kan-
35591: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 463:           saneläkejärjestelmän mukaisten eläkkeiden in-
35592:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    deksikysymysten selvittäminen. Toimeksian-
35593:       siin eläkeindeksijärjestelmien yhtenäis-   non mukaisesti komitean tulee selvittää eläk-
35594:       tämiseksi siten, että Kansaneläkelaitok-   keiden tarkistusmenettelyssä olevat epäkohdat
35595:       sen maksamat eläkkeet sidotaan mui-        ottaen huomioon eläkejärjestelmien erityispiir-
35596:       den eläkkeiden kanssa yhtenäisiin in-      teet ja tavoitteet. Komitean on laadittava ehdo-
35597:       deksijärj estelmiin?                       tuksensa eläkejärjestelmien kehittämiseksi si-
35598:                                                  ten, että uudistukset kohdistuvat vähimmäis-
35599:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-    turvaa takaavassa kansaneläkejärjestelmässä
35600: vasti seuraavaa:                                 mahdollisimman tehokkaasti pienituloisten
35601:                                                  eläkkeensaajien hyväksi.
35602:    Kansaneläkelainsäädännön mukaisten etuuk-
35603: sien indeksimenettelyn kehittämismahdolli-         Komitean työlle on määräajaksi asetettu jou-
35604: suuksia selvitettiin vuonna 1987 sosiaali- ja    lukuun loppu 1988. Selvityksen valmistuttua
35605: terveysministeriön asettamassa työryhmässä       on mahdollista ottaa kantaa myös kysymykses-
35606: (Työryhmämuistio 1987:2). Työryhmän mietin-      sä esitettyyn uudistusehdotukseen.
35607: 
35608:     Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1988
35609: 
35610:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
35611:                                    1988 vp. -      KK n:o 463                                      3
35612: 
35613: 
35614: 
35615: 
35616:                             Tili Riksdagens Herr Talman
35617: 
35618:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         om arbetsgruppens betänkande framhålls det
35619: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         att saken kräver vidare utredning.
35620: av den 2 augusti 1988 till vederbörande med-           Statsrådet 15.10.1987 tillsatte en kommitte
35621: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     för att utreda hur föreskrifterna för samman-
35622: av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi un-           jämkning av små arbets- och folkpensioner
35623: dertecknade spörsmål nr 463:                        fungerar. Till kommittens arbete hör också att
35624:                                                     utreda indexfrågor beträffande pensioner som
35625:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        betalas i överensstämmelse med folkpensions-
35626:        att förenhetliga systemen med pensions-      systemet. Enligt uppdraget skall kommitten
35627:        index så att de pensioner som Folkpen-       utreda vilka olägenheter det förekommer vid
35628:        sionsanstalten betalar binds samman          granskningen med beaktande av pensionssyste-
35629:        med övriga pensioner till enhetliga in-      mens särdrag och mål. Kommitten skall göra
35630:        dexsystem?                                   upp sitt förslag till utvecklande av pensionssys-
35631:                                                     temen så att reformerna så effektivt som möj-
35632:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ligt kommer pensionstagare med små inkomst-
35633: samt anföra följande:                               er till godo i ett folkpensionssystem som garan-
35634:   Möjligheterna att utveckla indexförfarandet,      terar ett minimiskydd.
35635: så det gäller förmåner som det stadgas om i            Kommitten har tid på sig att utföra detta
35636: folkpensionslagstiftningen, utreddes år 1987 i      arbete till slutet av december 1988. Sedan
35637: en arbetsgrupp tillsatt av social- och hälso-       utredningen har blivit klar är det möjligt att
35638: vårdsministeriet     (Arbetsgruppspromemoria        också ta ställning till det reformförslag som
35639: 1987:2). 1 de utlåtanden som har införskaffats      har framförts i spörsmålet.
35640: 
35641:     Helsingfors den 5 september 1988
35642: 
35643:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
35644:                                              1988 vp.
35645: 
35646: Kirjallinen kysymys n:o 464
35647: 
35648: 
35649: 
35650: 
35651:                                  Kankaanniemi: Poiminta-ajan määräämisestä lakalle
35652: 
35653: 
35654:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35655: 
35656:    Monilla seuduilla maassamme on koettu on-       asianomaisella valtiovallan päätöksellä määrä-
35657: gelmaksi se, että ihmiset keräävät lakkoja eli     tä ajankohta, johon asti lakan keruu olisi
35658: hilloja ennen kuin ne ovat kypsyneet. Näin         kiellettyä.
35659: arvokkaat luonnontuotteet eivät hyödytä ke-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35660: tään.                                              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
35661:    Usean vuoden seurannan mukaan esimerkik-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35662: si Keski-Suomen läänin alueella lakat kypsyvät     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35663: heinäkuun 15-18 päivien vaiheilla. Tätä en-
35664: nen niitä ei tulisi poimia. Koska poiminta                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35665: kuitenkin nykyisin on yleistä heti, kun punaisia          siin poiminta-ajan määräämiseksi lak-
35666: raakileita ilmestyy, saattaisi olla paikallaan            kojen raakana keruun estämiseksi?
35667: 
35668:     Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1988
35669: 
35670:                                       Toimi Kankaanniemi
35671: 
35672: 
35673: 
35674: 
35675: 280923B
35676: 2                                 1988 vp. -     KK n:o 464
35677: 
35678: 
35679: 
35680: 
35681:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35682: 
35683:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   Lisäksi tällaisten rajoitusten noudattamisen
35684: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    valvonta olisi lähes mahdotonta.
35685: olette 2 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-        Suomessa luonnonmarjojen poiminta perus-
35686: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tuu jokamiehen oikeuksiin. Nykyisin voimassa
35687: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    oleva metsämarjojen poimintaa rajoittava sää-
35688: edustaja Kankaanniemen näin kuuluvasta kir-      dös - laki luonnonvaraisten tuotteiden kerää-
35689: jallisesta kysymyksestä n:o 464:                 misen rajoittamisesta eräissä tapauksissa (332/
35690:                                                  55) - perustuu lähinnä lakan poiminnan ta-
35691:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-   loudelliseen merkitykseen väestön kannalta.
35692:        siin poiminta-ajan määräämiseksi lak-     Lain mukaan voidaan Lapin läänin kunnissa
35693:        kojen raakana keruun estämiseksi?         valtion mailla marjan poimintaa rajoittaa
35694:                                                  muilta kuin kuntalaisilta. Säädöksin tapahtu-
35695:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       vaa marjojen yleistä poiminta-ajan rajoittamis-
35696: taen seuraavaa:                                  ta ei voida pitää onnistuneena ratkaisuna.
35697:                                                     Marjoja ostavat ja välittävät liikkeet eivät
35698:    Luonnonmarjojen liian aikainen poiminta       osta sellaisia lakkoja, jotka on poimittu ennen
35699: on epäkohta, johon on jo pitkään kiinnitetty     kuin marjan suomuslehdet ovat auenneet. Tä-
35700: huomiota. Lakan eli suomuuraimen osalta ti-      mä suora palaute on osaltaan vähentämässä
35701: lanteen tekee ongelmalliseksi se, että marjat    lakkojen laajamittaista raakana poimimista.
35702: tulevat poimintakypsiksi maan eri osissa ja         Parhaimpaan tulokseen lakan oikea-aikaises-
35703: samankin alueen eri kasvupaikoilla hyvin eri     sa poiminnassa päästään kuitenkin valistusta
35704: aikoihin, minkä lisäksi lakka säilyy poiminta-   lisäämällä. Ammattikasvatushallitus onkin vii-
35705: kelpoisena vain lyhyen ajan. Esimerkiksi tänä    me vuosina ryhtynyt kouluttamaan erityisiä
35706: kesänä on lakan kypsyminen 2-3 viikkoa           marjaneuvojia, joiden tehtävänä on edelleen
35707: viime vuotta edellä. Lakkasadon kypsymistä ei    jakaa marjatietoutta lähinnä kaupallista mar-
35708: voida kovinkaan tarkasti ennustaa alkukesän      janpoimintaa varten. Ensimmäiset marjanpoi-
35709: havaintojen perusteella, vaan riittävän tarkan   mijakurssit on tarkoitus järjestää tänä vuonna.
35710: alueittaisen ennusteen laatiminen edellyttää     Ammattikasvatushallitus on myös viime vuon-
35711: varsin kattavaa ja viikoiHaista paikan päällä    na julkaissut erityisen luonnonmarjaoppaan
35712: tapahtuvaa seurantaa. Lakan poiminta-ajan        marjakaupan koulutusta sekä yleistä käyttöä
35713: rajoittamista säädösteitse, mihin kysymyksen     varten. Marjavalistusta antavat myös mm.
35714: perusteluissa viitataan, ei voida siten pitää    maa- ja metsätalouden neuvontajärjestöt, kun-
35715: teknisestikään ongelmattomana kysymyksenä.       nat, eri opistot sekä useat muut järjestöt.
35716: 
35717:     Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1988
35718: 
35719:                                             Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
35720:                                     1988 vp. -      KK n:o 464                                    3
35721: 
35722: 
35723: 
35724: 
35725:                              Tili Riksdagens Herr Talman
35726: 
35727:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         omöjligt att övervaka en efterlevnad av detta
35728: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         slag av begränsningar.
35729: av den 2 augusti 1988 tili vederbörande med-           I Finland grundar sig plockningen av vilda
35730: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     bär på allemansrätten. Den gällande författ-
35731: av riksdagsman Kankaanniemi undertecknade           ning som begränsar plockningen av vilda bär
35732: spörsmål nr 464:                                    - lagen om begränsning av insamlingen av
35733:                                                     naturprodukter i vissa fall (332/55) - grundar
35734:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          sig närmast på den ekonomiska betydelsen hos
35735:        syfte att fastställa vissa plockningstider   hjortronplockningen från ortsbefolkningens
35736:        för att hindra att hjortronen insamlas       synpunkt sett. Enligt lagen kan plockningen av
35737:        medan de ännu är omogna?                     skogsbär på statens marker i kommunerna i
35738:                                                     Lapplands Iän begränsas så att den är tillåten
35739:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        endast för respektive kommuns invånare. En
35740: samt anföra följande:                               allmän, på stadganden baserad begränsning av
35741:                                                     plockningstiden för bär kan inte anses vara en
35742:    Plockningen av vilda bär vid en alltför tidig    lyckad lösning.
35743: tidpunkt utgör ett missförhållande, som upp-           Handelsföretag, som köper och förmedlar
35744: märksammats sedan länge. I fråga om hjortro-        bär, köper inte sådana hjortron som plockats
35745: nen är situationen problematisk på grund av         innan bärets skärmfjäll öppnat sig. Denna
35746: att bären blir mogna att plockas vid synnerli-      direkta feedback bidrar tili att minska plock-
35747: gen olika tidpunkter i olika delar av landet och    ning i stor skala av omogna hjortron.
35748: t.o.m. på olika platser inom samma område.             Det bästa resultatet när det gäller plock-
35749: Dessutom är hjortronen plockningsdugliga en-        ningen av hjortron vid rätt tidpunkt uppnås
35750: dast under en kort tid. T .ex. denna sommar         likväl genom ökad upplysning. Yrkesutbild-
35751: mognade hjortronen 2-3 veckor tidigare än           ningsstyrelsen har därför de senaste åren börjat
35752: förra året. Det är inte möjligt att på basen av     utbilda särskilda bärkonsulenter med uppgift
35753: iakttagelser, gjorda under försommaren, med         att förmedla kunskap om bär, närmast med
35754: större noggrannhet förutsäga den tidpunkt vid       tanke på kommersiell bärplockning. Avsikten
35755: viiken hjortronskörden mognar, utan en tili-        är att anordna de första bärplockningskurserna
35756: räckligt    noggrann     prognos     områdesvis     under detta år. Yrkesutbildningsstyrelsen pub-
35757: förutsätter en rätt heltäckande och veckovis        licerade också förra året en särskild guide
35758: återkommande uppföljning av iakttagelserna          angående vilda bär, avsedd för utbildning
35759: på ort och ställe. En sådan genom stadganden        inom handeln med bär samt för allmänt bruk.
35760: begränsad plockningstid för hjortron som åsyf-      Bärupplysning meddelas också av bl.a. de råd-
35761: tas i spörsmålets motivering kan sålunda inte       givande organisationerna inom jord- och
35762: heller anses vara en i tekniskt avseende pro-       skogsbruket, kommunerna, olika institut samt
35763: blemfri fråga. Dessutom skulle det vara nästan      ett flertal andra organisationer.
35764: 
35765:     Helsingfors den 19 augusti 1988
35766: 
35767:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
35768:                                               1988 vp.
35769: 
35770: Kirjallinen kysymys n:o 465
35771: 
35772: 
35773: 
35774: 
35775:                                   Kankaanniemi: Neuvonnan järjestämisestä raskauden keskeytys-
35776:                                     tä hakeville
35777: 
35778: 
35779:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35780: 
35781:    Maamme väestökehityksestä on viime aikoi-         ikään. Ongelmat saattavat tästä syystä edelleen
35782: na esitetty arvioita, joiden mukaan väestömme        syventyä.
35783: määrä kääntyy lähivuosina melko nopeaan las-            Aborttien määrän vähentämiseksi ei ole vi-
35784: kuun. Eräiden arvioiden mukaan kehitys tulee         ranomaisten toimesta tehty juuri mitään. Kui-
35785: nykynäkymin olemaan huolestuttava. Samalla           tenkin ns. sosiaalisin perustein tehtävien ras-
35786: väestön ikärakenne entisestään vinoutuu.             kauden keskeytysten ehkäiseminen toisaalta
35787:    Yksi keskeinen syy negatiiviseen kehitykseen      lapsiperheiden taloudellista asemaa, asunto-
35788: on alhainen syntyvyys. Perheet eivät hanki           oloja jne. parantamalla ja toisaalta abortin
35789: lapsia. Lapsiperheiden taloudellinen asema on        vaihtoehtoja esille tuovaa neuvontaa tehosta-
35790: yleensä heikko. Syntyvyyden kohottamiseksi           malla olisi keino lisätä syntyvyyttä nopeasti
35791: tulee yhteiskuntaa nykyistä paljon voimak-           jonkin verran.
35792: kaammin ja määrätietoisemmin kehittää lasten            Nykyisin abortin saaminen on varsin help-
35793: hankintaa kannustavaksi.                             poa. Aborttia varten tarvittavan lausunnon
35794:    Lapsettomuus on myös yleistä. Monet per-          antava lääkäri voi antaa hakijalle ohjeita ja
35795: heet haluaisivat lapsia, mutta eivät niitä saa.      neuvoja abortin vaihtoehdoista, mutta käytän-
35796: Adoptiomahdollisuudet eivät ole kehittyneet          nössä lyhyt vastaanottoaika ei suo riittäviä
35797: toivotulla tavalla. Jokaiselle perheelle tulisi      mahdollisuuksia ohjaukseen ja neuvontaan.
35798: turvata mahdollisuus saada suomalainen adop-         Osittain tämä johtuu myös siitä, että virallista
35799: tiolapsi, mikäli perhe tätä haluaa.                  velvoitetta tähän ei ole. Perhesuunnitteluneu-
35800:    Vuosittain Suomessa tehdään noin 13 000           volaan raskauden keskeytystä hakeva voi tulla
35801: aborttia. Viime vuosikymmenen alkuvuosina            keskustelemaan. Terveydenhuoltohenkilöstöllä
35802: määrä ylitti 20 000 vuodessa. Vajaan 20 vuo-         ei kuitenkaan ole selkeitä virallisia ohjeita,
35803: den aikana nykyisen lainsäädännön voimassa           joiden mukaan se voisi esittää abortille vaihto-
35804: ollessa on tehty kaikkiaan yli 300 000 raskau-       ehtoja.
35805: den keskeytystä. Osa tästä suuresta määrästä            Pääsääntöisesti aborttia hakevien ohjaus ja
35806: on tehty ns. sosiaalisin perustein, vaikka elinta-   neuvonta on sosiaalitoimen, kirkon ja vapaa-
35807: so maassa on jatkuvasti noussut.                     ehtoisjärjestöjen tehtävänä. Nämä eivät kui-
35808:    Aborttien suuri määrä vaikuttaa osaltaan          tenkaan aina tavoita läheskään kaikkia haki-
35809: voimakkaasti väestökehitykseen tulevina vuosi-       joita, eivätkä hakijat itse useinkaan jaksa sel-
35810: na. 1970- ja 1980-luvulla syntymättä jääneet yli     vittää, mistä apua ja ohjeita olisi saatavissa.
35811: 300 000 lasta merkitsevät niin suurta osaa ikä-      Järjestelmää tulisikin pikaisesti selkeyttää ja
35812: luokasta, että sen vaikutukset näkyvät monin         kehittää siten, että neuvonta olisi kaikissa ta-
35813: tavoin. Tämä pieni ikäluokka, nyt 0-18-vuo-          pauksissa keskitetty sinne, mistä hakija ensim-
35814: tiaat, saavuttaa työiän samanaikaisesti, kun         mäiseksi ja luonnollisimmin tulee ohjausta ha-
35815: suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. On aiheel-      kemaan eli terveyskeskukseen.
35816: lista pohtia, löytyykö parin vuosikymmenen              Lääkintöhallitus on vuosien kuluessa anta-
35817: kuluttua työvoimaa varsinkaan raskaan hoito-         nut useita hyviä ohjekirjeitä eri asioista. Tällai-
35818: työn aloille, joilla tarve kasvaa voimakkaim-        sia ovat mm. ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus
35819: min vanhusväestön määrän nopeasti lisääntyes-        vuodelta 1980 ja ohjeet raskauden ehkäisyneu-
35820:  sä. Myös syntyvyys uhkaa entisestään alentua        vonnasta vuodelta 1982. Aborttia hakevien
35821:  pienten ikäluokkien tullessa hedelmällisyys-        ohjauksesta ja neuvonnasta tarvittaisiin sa-
35822: 
35823: 2809250
35824: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 465
35825: 
35826: mantapaista ohjekirjettä. Tavoitteena tulisi ol-   Tärkeää on myös nykyisen aborttilain korjaa
35827: la aborttien määrän tuntuva väheneminen.           minen siten, että elämän ylläpito ja suojelemi
35828:                                                    nen tulevat sen johtaviksi periaatteiksi elämäi
35829:    Jokainen terveyskeskus tulisi velvoittaa        tuhoamisen sijasta.
35830: aborttia hakevan ohjaukseen ja neuvontaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär
35831: sosiaalihuollon ja terveydenhuollon valtakun-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäi
35832: nalliseen suunnitelmaan otettavana ohjeella.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaiser
35833: Tämän ohjauksen ja neuvonnan piiriin olisi         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35834: saatava kaikki raskauden keskeytystä hakevat.
35835: Tämä saattaisi edellyttää erityisiä vastuuhenki-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei
35836: löitä sekä muutoinkin lisäresursseja, mutta               siin raskauden keskeytystä hakevien oh
35837: asian vakavuuteen nähden ne lienevät pieneh-              jausta ja neuvontaa koskevan ja ter·
35838: köjä tarpeita. Valtakunnallinen suunnitelma               veyskeskuksia velvoittavan määräykser
35839: on käytännössä muodostunut keskeiseksi toi-               sisällyttämiseksi seuraavaan sosiaali- j~
35840: mintoja ohjaavaksi ja yhtenäistäväksi asiakir-            terveydenhuollon       valtakunnalliseer
35841: jaksi, joten sen avulla tämä tärkeä koko kan-             suunnitelmaan sekä muihin toimenpi
35842: saamme ja sen tulevaisuutta koskeva asia voi-             teisiin aborttien määrän vähentämisek
35843: daan nopeasti saada asialliseen järjestykseen.            si?
35844: 
35845:     Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1988
35846: 
35847:                                       Toimi Kankaanniemi
35848:                                      1988 vp. -     KK n:o 465                                     3
35849: 
35850: 
35851: 
35852: 
35853:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35854: 
35855:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja 1980-luvulle tultaessa vuosittain on tehty n.
35856: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        13 000 raskauden keskeytystä. Määrä on koko
35857: olette 2 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-        ajan hieman vähentynyt. Suhteutettuna suku-
35858: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kypsässä iässä oleviin naisten ja synnytysten
35859: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       määriin tehdään Suomessa vähiten raskauden
35860: edustaja Kankaanniemen näin kuuluvasta kir-         keskeytyksiä Pohjoismaissa. Samalla laittomat
35861: jallisesta kysymyksestä n:o 465:                    abortit ovat lähes kokonaan loppuneet.
35862:                                                        Laissa ja asetuksessa raskauden keskeyttämi-
35863:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35864:                                                     sestä (239170 ja 359170) annetaan selkeät vel-
35865:        siin raskauden keskeytystä hakevien oh-
35866:                                                     voitteet aborttilausunnon kirjoittavalle lääkä-
35867:        jausta ja neuvontaa koskevan ja ter-         rille neuvonnan antamisesta aborttia hakevalle.
35868:        veyskeskuksia velvoittavan määräyksen        Ennen raskauden keskeyttämistä on keskeyttä-
35869:        sisällyttämiseksi seuraavaan sosiaali- ja    mistä pyytävälle annettava selvitys raskauden
35870:        terveydenhuollon       valtakunnalliseen     keskeyttämisen merkityksestä ja vaikutuksista.
35871:        suunnitelmaan sekä muihin toimenpi-          Tähän työhön osallistuu lääkärin lisäksi koko
35872:        teisiin aborttien määrän vähentämisek-       äitiys- ja lastenneuvolatyöryhmä, erityisesti kä-
35873:        si?                                          tilöt ja terveydenhoitajat.
35874:                                                        Lääkintöhallitus on antanut ohjeet raskau-
35875:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        den varhaisesta toteamisesta, keskeytystä har-
35876: vasti seuraavaa:                                    kitsevien neuvonnasta ja keskeytyksen suoritta-
35877:    Lainsäädäntö      raskauden     keskeytyksistä   miseen liittyvistä toimenpiteistä 29.6.1979
35878: muuttui Suomessa oleellisesti vuonna 1970,          (3905/02179). Ohjekirjeessä todetaan mm. seu-
35879: jolloin myös sosiaaliset syyt hyväksyttiin abor-    raavaa: "Terveyskeskuksessa tulisi raskauden
35880: tin perusteeksi. Ennen muutosta Suomessa ar-        keskeytystä harkitsevan neuvonta järjestää si-
35881: vioitiin tehtävän n. 20 000-40 000 laitonta         ten, että joko raskauskokeista vastaava henkilö
35882: raskauden keskeytystä vuosittain. Tämä luku         hoitaa sen tai ohjaa asiakkaan välittömästi
35883: oli arvioitavissa laittomista raskauden keskey-     muulla tavoin järjestettyyn neuvontaan. Neu-
35884: tyksistä johtuneiden komplikaatioiden, sairas-      vonnan tulee olla helposti saatavilla. Raskau-
35885: tumisten ja kuolemantapausten perusteella.          den keskeytystä harkitsevien neuvonnassa tulee
35886: Tiukan aborttilainsäädännön vallitessakin Suo-      pyrkiä selvittämään asiakkaan elämäntilanne
35887: messa tehtiin vuosittain 6 000-7 000 laillista      ja selostamaan olemassa olevat vaihtoehdot
35888: aborttia. Nämä jakautuivat hyvin epätasaisesti      ratkaisun edellytysten luomiseksi. Neuvonnan
35889: siten, että Etelä-Suomessa ja asutuskeskuksissa     tavoitteena on tukea asiakasta hänen tehdes-
35890: asuvien naisten oli helpompi saada laillinen        sään ratkaisua. Asiakkaalle tulee antaa myös
35891: raskauden keskeytys, johon tarvittiin ns. lau-      tietoa niistä sosiaalipalveluista, joita hän voi
35892: sunnonantajalääkärin todistus. Näitä erikois-       saada. Neuvonnan toteuttaminen edellyttää si-
35893: lääkäreitä oli vain asutuskeskuksissa.              ten yhteistyötä sosiaaliviranomaisten kanssa.
35894:    Aborttilainsäädännön lieventymisen myötä         Keskeytystä harkitsevalle on varattava riittä-
35895: laillisten raskauden keskeytysten määrä nousi       västi aikaa henkilökohtaisen päätöksen tekemi-
35896: 23 OOO:een vuodessa 1970-luvun alkupuolella.        seen."
35897: Kansanterveyslain myötä raskauden ehkäisy-             Lisäksi, kuten eduskuntakyselyssä on todet-
35898: neuvonta ulotettiin terveyskeskusten kautta         tukin, lääkintöhallituksesta on myös annettu
35899: kaikkien kansalaisten ulottuville ja ihmissuhde-    ohjekirjeet ihmissuhde- ja sukupuolikasvatuk-
35900: ja sukupuolikasvatusta tehostettiin osana äi-       sesta ja ohjeet raskauden ehkäisyneuvonnasta.
35901: tiys- ja lastenneuvolatoimintaa sekä kouluter-      Lääkintöhallitus on antanut myös yleiskirjeen
35902: veydenhuoltoa. Näiden seurauksena laillisten        Nro 9 1679 (1979) raskauden keskeyttämistä
35903: raskauden keskeytysten määrä väheni nopeasti,       koskevien asioiden käsittelystä. Tässä yleiskir-
35904: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 465
35905: 
35906: jeessä todetaan, että keskeyttämistä harkitse-        Lääkintöhallituksen 1. 9.1988 voimaan tule-
35907: vaa on pyrittävä tukemaan päätöksensä teossa        vassa äitiyshuollon ohjekirjeessä korostetaan
35908: antamalla hänelle tarvittavia tietoja ja neuvo-     raskauden ehkäisyneuvonnanperhesuunnittelun
35909: ja. Yleiskirjeessä viitataan edellä mainittuun      ja äitiysneuvolatyön yhteistyön syventämistä
35910: ohjekirjeeseen, joka yksityiskohtaisemmalla ta-     mm. laajentamalla äitiysneuvolatoimintaa jo
35911: solla antaa ohjeita neuvonnan toteuttamisesta.      raskautta suunnitteleviin pareihin.
35912:    Terveyskeskusten toiminnan sisällön kehittä-
35913: misessä on erityisesti kiinnitetty huomiota yksi-      Voidaan todeta, että lainsäädännössä ja vi-
35914: lölliseen asiakkaan ja potilaan kohtaamiseen        ranomaisohjeissa on kattavasti annettu velvoit-
35915: terveyskeskuksessa. "Uusi lapsi perheeseen"         teet ja ohjeet työntekijöille neuvonnan antami-
35916: -projektissa on erilaisin kokeiluin haettu malle-   seksi aborttia hakeville asiakkaille. Lisäksi
35917: ja lapsimyönteisen ilmapiirin syntymiselle pe-      aborttia hakevien asiakkaiden neuvontaa kehi-
35918: rusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa       tetään jatkuvasti mm. järjestämällä henkilö-
35919: ja sosiaalitoimessa.                                kunnalle tarvittavaa täydennyskoulutusta.
35920: 
35921:     Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1988
35922: 
35923:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola
35924:                                      1988 vp. -      KK n:o 465                                    5
35925: 
35926: 
35927: 
35928: 
35929:                               Tili Riksdagens Herr Talman
35930: 
35931:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har kontinuerligt minskat något. 1 förhållande
35932: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          tili antalet kvinnor i könsmogen ålder och
35933: av den 2 augusti 1988 tili vederbörande med-         antalet förlossningar görs det i Finland minst
35934: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      aborter i Norden. Samtidigt har de iliegala
35935: av riksdagsledamot Kankaanniemi underteck-           aborterna nästan helt upphört.
35936: nade spörsmål nr 465:                                    1 lagen och förordningen om avbrytande av
35937:                                                      havandeskap (239170 och 359170) utfärdas kla-
35938:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ra förpliktelser för den läkare som skriver ut
35939:        att i den följande riksomfattande pla-
35940:                                                      ett abortutlåtande att ge råd tili den som
35941:        nen för social- och hälsovården uppta
35942:                                                      ansöker om abort. lnnan havandeskapet av-
35943:        en bestämmelse om handledning och             bryts skall den som ber om abort ges en
35944:        rådgivning för dem som ansöker om             utredning om betydelsen och verkningarna av
35945:        avbrytande av havandeskap viiken
35946:                                                      avbrytandet av havandeskapet. 1 detta arbete
35947:        förpliktar hälsovårdscentralerna samt
35948:                                                      deltar utom läkaren hela arbetsgruppen för
35949:        vidta andra åtgärder för att minska           mödra- och barnavårdsrådgivningen, speciellt
35950:        antalet aborter?                              barnmorskorna och hälsovårdarna.
35951:                                                          Medicinalstyrelsen har utfärdat anvisningar
35952:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         för ett tidigt konstaterande av havandeskap,
35953: samt anföra följande:                                om rådgivning för den som överväger avbry-
35954:    Lagstiftningen om avbrytande av havande-          tande och om de åtgärder som anknyter tili
35955: skap ändrades väsentligt i Finland år 1970, då       utförandet av aborten 29.6.1979 (3905/02179).
35956: även sociala skäl godkändes som grund för            1 instruktionsskrivelsen konstateras bl.a. föl-
35957: abort. Det uppskattades att det före ändringen       jande: "1 hälsovårdscentralen borde rådgiv-
35958: årligen gjordes ca 20 000-40 000 iliegala abor-      ningen för den som överväger abort anordnas
35959: ter i Finland. Denna siffra kunde uppskattas         så, att den handhas antingen av den person
35960: på grundval av de komplikationer, insjuknan-         som ansvarar för graviditetstesten eller att
35961: den och dödsfall som berott på aborter. Då           denna person vägleder klienten omedelbart tili
35962: den stränga abortlagstiftningen rådde i Finland      rådgivning som organiserats på annat sätt.
35963: gjordes det årligen 6 000-7 000 lagliga abor-        Rådgivningen skall vara lätt tiligänglig. Vid
35964: ter. Dessa fördelade sig mycket ojämnt, så att       rådgivningen av dem som överväger abort skall
35965: det för kvinnor i södra Finland och i bosätt-        man försöka utreda klientens livssituation och
35966: ningscentra var lättare att få en laglig abort,      redogöra för de existerande alternativen för att
35967: för viiken det behövdes ett intyg av en läkare       skapa förutsättningar för beslutsfattandet.
35968: med behörighet att avge utlåtanden. Sådana           Rådgivningens mål är att stödja klienten då
35969: specialläkare fanns enbart i bosättningscentra.      hon fattar sitt beslut. Tili klienten skall även
35970:    1 och med att abortlagstiftningen lindrades       ges information om den socialservice hon kan
35971: ökade antalet lagliga aborter tili 23 000 per år i   erhålla. Genomförandet av rådgivningen
35972: början av 1970-talet. Genom folkhälsolagen           förutsätter sålunda samarbete med socialmyn-
35973: kom preventivrådgivningen för havandeskap            digheterna. För den som överväger abort skall
35974: via hälsovårdscentralerna inom räckhåll för          reserveras tiliräckligt med tid för fattande av
35975: alla medborgare och människorelations- och           hennes personliga beslut."
35976: sexualfostran effektiverades som en del av              Dessutom har medicinalstyrelsen, såsom det
35977: rådgivningsbyråernas verksamhet tili fromma          konstateras i spörsmålet, också utfärdat in-
35978: för mödra- och barnavården samt skolhälso-           struktionsskrivelser om människorelations- och
35979: vården. Tili följd härav minskade antalet lag-       sexualfostran och anvisningar om preventiv-
35980: liga aborter snabbt och under 1980-talet har         rådgivning för havandeskap. Medicinalstyrel-
35981: det årligen gjorts ca 13 000 aborter. Antalet        sen har också utfärdat ett cirkulär nr 9 1679
35982: 6                                  1988 vp. -      KK n:o 465
35983: 
35984: (1979) om handhavandet av ärenden som gäller          1 medicinalstyrelsens instruktionsskrivelse
35985: avbrytande av havandeskap. 1 detta cirkulär        om mödravård, som träder i kraft 1.9.1988,
35986: konstateras att den som överväger avbrytande       betonas vikten av ett fördjupat samarbete mel-
35987: bör ges så mycket stöd som möjligt vid besluts-    lan preventivrådgivningen för havandeskap,
35988: fattandet i form av nödvändiga uppgifter och       familjeplaneringen och mödrarådgivningsarbe-
35989: råd. 1 cirkuläret hänvisas tili ovan nämnda        tet bl.a. genom att mödrarådgivningsverksam-
35990: instruktionsskrivelse, som på en mera detalje-     heten utvidgas till par som planerar en gravidi-
35991: rad nivå ger anvisningar om genomförandet av       tet.
35992: rådgivningen.
35993:    Vid utvecklandet av innehållet i hälsovårds-        Det kan konstateras att det i lagstiftningen
35994: centralernas verksamhet har det speciellt fästs     och i anvisningarna från myndigheterna i tili-
35995: uppmärksamhet vid ett individuellt bemötande        räckligt stor utsträckning har utfärdats förplik-
35996: av klienter och patienter vid hälsovårds-           telser och anvisningar tili arbetstagarna för
35997: centralerna. 1 projektet ''Ett nytt barn tili       rådgivning tili de klienter som ansöker om
35998: familjen" har det genom olika slags försök          abort. Dessutom utvecklas rådgivningen för de
35999: sökts modeller för uppkomsten av en barnvän-        klienter som ansöker om abort kontinuerligt
36000: lig atmosfär i grundhälsovården, specialsjuk-       bl.a. genom att nödvändig fortbildning ordnas
36001: vården och socialväsendet.                          för personalen.
36002: 
36003:     Helsingfors den 5 september 1988
36004: 
36005:                                                   Social- och hälsovårdsminister Helena Pesola
36006:                                              1988 vp.
36007: 
36008: Skriftligt spörsmål nr 466
36009: 
36010: 
36011: 
36012: 
36013:                                 Nordman: Om tryggande av finansieringen av understöd för
36014:                                     landsbygdsnäringar
36015: 
36016: 
36017:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36018: 
36019:    Näringslivet genomgår stora förändringar.         Men det är inte bara bristen på pengar som
36020: Omställningen kommer att drabba svaga regio-       väcker missnöje i ansökningskön. Även den
36021: ner och särskilt landsbygden, om inte effektiva    långsamma behandlingen skapar problem. Det-
36022: räddningsåtgärder vidtas. Utvecklingen och be-     ta på grund av brist på personal. Exempelvis i
36023: folkningsströmmarna hotar att kantra allt me-      Vasa lantbruksdistrikt, där personalen i flera
36024: ra över tili trängsel-Finland.                     avseenden är otiliräcklig och liten i jämförelse
36025:    Landsbygden blir mera beroende av ett           med andra lantbruksdistrikt, skapar lands-
36026: mångsidigt näringsliv, allt eftersom lantbruks-    bygdsnäringslagen problem. Ytterligare en råd-
36027: produktionen begränsas och rationaliseras.         givartjänst bör erhållas, för att ansökningarna
36028: Just för att komplettera lantbruket som ut-        skall kunna behandlas inom skälig tid. För
36029: komstkälla har lagen om främjande av nä-           närvarande tvingas sökandena i regel att vänta
36030: ringsverksamhet i liten skala på landsbygden       ungefär fyra månader på besked.
36031: tilikommit.                                          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
36032:    Intresset för att skapa nya arbetsplatser med   den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
36033: hjälp av landsbygdsnäringslagen är stort. Det      föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
36034: har ansökts om understöd tre gånger mera än        rådet ställa följande spörsmål:
36035: det finns beviliningsfullmakter för. 1 fjol an-
36036: söktes om 233 milj. mark, medan 69,5 milj.                   Är Regeringen beredd att trygga fi-
36037: mark beviljades i understöd. Av 2 394 inläm-              nansieringen av understöd för lands-
36038: nade ansökningar överfördes 903 tili i år.                bygdsnäringar genom en kraftig an-
36039: Anslaget har höjts till 100 milj. mark i år, men          slagsförhöjning och att bevilja nödvän-
36040: det bör fördubblas för att alla goda projekt              dig personal, bl.a. till Vasa lantbruksdi-
36041: skall kunna understödas. Kostnadstaket för                strikt, för att behandlingstiden för an-
36042: investeringsbidrag bör höjas.                             sökningar skall bli skälig?
36043: 
36044:     Helsingfors den 5 augusti 1988
36045: 
36046:                                         Håkan Nordman
36047: 
36048: 
36049: 
36050: 
36051: 280926E
36052: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 466
36053: 
36054: Kirjallinen kysymys n:o 466                                                          Suomennos
36055: 
36056: 
36057: 
36058: 
36059:                                 Nordman: Maaseutuelinkeinoavustusten rahoituksen turvaami-
36060:                                    sesta
36061: 
36062: 
36063:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36064: 
36065:    Elinkeinoelämässä on tapahtumassa suuria          Rahanpuute ei kuitenkaan ole ainut tyyty-
36066: muutoksia. Muutos koettelee heikkoja alueita      mättömyyden aihe hakemusjonossa. Myös hi-
36067: ja ennen muuta maaseutua, ellei tehokkaisiin      das käsittely aiheuttaa ongelmia. Tämä taas
36068: pelastustoimiin ryhdytä. Kehitys ja muuttovir-    johtuu henkilökuntapulasta. Esimerkiksi Vaa-
36069: rat uhkaavat kallistua yhä enemmän Ruuhka-        san maatalouspiirissä, jossa henkilökunta use-
36070: Suomen puolelle.                                  assakin suhteessa on riittämätön ja pieni mui-
36071:    Maaseutu tulee yhä riippuvaisemmaksi mo-       hin maatalouspiireihin verrattuna, maatalous-
36072: nipuolisesta elinkeinoelämästä sitä mukaa kuin    elinkeinolaki aiheuttaa ongelmia. Tarvitaan
36073: maataloustuotantoa rajoitetaan ja rationalisoi-   yksi neuvojanvirka lisää, jotta hakemukset
36074: daan. Laki maaseudun pienimuotoisen elinkei-      saadaan käsiteltyä kohtuullisessa ajassa. Nyky-
36075: notoiminnan edistämisestä on nimenomaan           tilanteessa hakijat joutuvat yleensä odotta-
36076: tarkoitettu täydentämään maataloutta toi-         maan päätöstä noin neljä kuukautta.
36077: meentulolähteenä.
36078:                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36079:    Uusien työpaikkojen luominen maaseutu-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36080: elinkeinolain avulla on herättänyt suurta kiin-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36081: nostusta. Tukea on haettu kolme kertaa enem-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36082: män kuin mihin myöntämisvaltuudet riittävät.
36083: Viime vuonna haettiin 233 milj. markkaa,
36084: mutta tukea myönnettiin 69,5 milj. markkaa.                Onko Hallitus valmis turvaamaan
36085: Jätetyistä 2 394 hakemuksesta 903 siirrettiin            maaseutuelinkeinoihin myönnettävän
36086: tälle vuodelle. Määräraha korotettiin tänä               tuen rahoituksen korottamalla määrä-
36087: vuonna 100 milj. markkaan, mutta se on                   rahoja tuntuvasti ja myöntämällä tar-
36088: kaksinkertaistettava, jotta kaikkia hyviä hank-          peellista henkilökuntaa mm. Vaasan
36089: keita voidaan tukea. Investointiavustusten kus-          maatalouspiirille hakemusten käsittele-
36090: tannuskattoa on nostettava.                              miseksi kohtuullisessa ajassa?
36091: 
36092:     Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1988
36093: 
36094:                                        Håkan Nordman
36095:                                     1988 vp. -     KK n:o 466                                      3
36096: 
36097: 
36098: 
36099: 
36100:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36101: 
36102:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuitenkin muodostuneet hakemusten suuren
36103: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       määrän vuoksi mainittua arviota suuremmaksi.
36104: olette 5 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-        Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa
36105: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           osoitettiin valtuudet myöntää maaseutuelinkei-
36106: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nolain mukaisia avustuksia yhteensä 70 miljoo-
36107: edustaja Håkan Nordmanin näin kuuluvasta            naa markkaa. Kuluvana vuonna myöntämis-
36108: kirjallisesta kysymyksestä n:o 466:                 valtuuksia on jo annettu yhteensä 100 miljoo-
36109:                                                     naa markkaa.
36110:          Onko Hallitus valmis turvaamaan
36111:                                                        Hallitus pitää erittäin tärkeänä, että uusien
36112:        maaseutuelinkeinoihin myönnettävän
36113:                                                     työpaikkojen luomista, maaseudun asutuksen
36114:        tuen rahoituksen korottamalla määrä-
36115:                                                     säilymistä ja maaseutuväestön toimeentulon
36116:        rahoja tuntuvasti ja myöntämällä tar-
36117:                                                     turvaamista voitaisiin osaltaan edistää myöntä-
36118:        peellista henkilökuntaa mm. Vaasan
36119:                                                     mällä maaseutuelinkeinolain mukaista avustus-
36120:        maatalouspiirille hakemusten käsittele-
36121:                                                     ta mahdollisimman moneen jo vireillä olevaan
36122:        miseksi kohtuullisessa ajassa?
36123:                                                     avustuskelpoiseen yrityshankkeeseen. Hallitus
36124:                                                     tuleekin kuluvan vuoden toisen lisäbudjetin
36125:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        yhteydessä esittämään, että avustusten myöntä-
36126: vasti seuraavaa:                                    misvaltuuksia vielä tänä vuonna lisätään.
36127:    Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin-           Maaseutuelinkeinolain nojalla myönnettävis-
36128: nan edistämisestä annetun lain ( 1031186) eli       tä avustuksista päättää asianomainen maata-
36129: maaseutuelinkeinolain tavoitteena on edistää        louspiiri. Lain mukaisten rahoitustehtävien
36130: maatilatalouteen ja muuhun alkutuotantoon           hoitamista varten 15 maatalouspiiriin on Vaa-
36131: liittyvien sekä niitä täydentävien pienimuotois-    san piiri mukaan lukien perustettu kuhunkin
36132: ten elinkeinojen harjoittamista koko maassa         yksi päätoiminen maaseutuelinkeinojen tarkas-
36133: sekä kehittää niihin kohdistuvien valtion tuki-    tajan virka. Vastaava tarkastajan virka puut-
36134: toimenpiteiden hallinnollista järjestelyä. Maa-    tuu vielä kahdesta maatalouspiiristä.
36135: seutuelinkeinolain täytäntöönpanosta on an-           Maaseutuelinkeinolain mukaisia avustuksia
36136: nettu tarkempia määräyksiä asetuksella maa-         koskevien hakemusten suuren määrän vuoksi
36137: seudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan           maatalouspiireissä on kiinnitetty erityistä huo-
36138: edistämisestä (65/87). Asetuksessa on lisäksi      miota hakemusten käsittelyn tehostamiseen.
36139: annettu maatilahallitukselle valtuudet antaa       Piirien sisäisillä henkilöstöjärjestelyillä muista
36140: tarkempia määräyksiä ja ohjeita asetuksen täy-     tehtävistä tilapäisesti irrotettua henkilökuntaa
36141: täntöönpanosta ja soveltamisesta.                  on siirretty avustamaan maaseutuelinkeinojen
36142:    Maaseutuelinkeinolaki tuli voimaan vuoden       tarkastajia hakemusten käsittelyssä. Lisäksi on
36143: 1987 alussa, ja sen nojalla saadaan vuosina        pyritty siirtämään osa hankkeiden avustuskel-
36144: 1987-1989 antaa rahoitustukea lain tarkoitta-      poisuuden tutkimista koskevista tarkastajien
36145: mien elinkeinojen edistämiseen. Rahoitustukea      tilakäynneistä kuntien maataloussihteereiden,
36146: voidaan muun ohella myöntää investointi-,          maaseutu- ja elinkeinoasiamiesten sekä maata-
36147: käynnistys- ja kehittämisavustuksina. Avustus-     louden neuvontajärjestöjen neuvontahenkilös-
36148: hakemuksia on lain voimassa ollessa tehty          tön tehtäväksi. Avustusten haku- ja käsittely-
36149: tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä             menettelyä on tarkoitus tehostaa siten, että
36150: yhteensä noin 4 100. Samana ajankohtana ha-        hakemusten vastaanotossa otetaan käyttöön
36151: kemuksista oli vielä ratkaisematta noin 1 500.     hakuajat ja avustusten myöntämisessä käyte-
36152:    Maaseutuelinkeinolakia valmisteltaessa arvi-    tään apuna kuntien esittämää hankkeiden etu-
36153: oitiin, että avustuksia myönnettäisiin vuosit-     sijajärjestystä.
36154: tain 40 miljoonaa markkaa. Avustuksiin varat-         Maaseutuelinkeinolain toimeenpano on laa-
36155: tavat määrärahat ovat lain voimaan tultua          jentanut maataloushallinnon toimialaa ja lisän-
36156: 4                                 1988 vp. -     KK n:o 466
36157: 
36158: nyt hallinnon työmäärää. Koska kyseessä on       suurimmillaan heti lain voimassaolon alkuvai-
36159: ollut aivan uuden elinkeinotoiminnan tukijär-    heessa. Hallitus tulee jatkuvasti seuraamaan
36160: jestelmän käyttöön ottaminen, lain mukaisten     avustushakemusten käsittelyn edistymistä ja
36161: avustushakemusten lukumäärän ja niiden kä-       ryhtymään tarvittaessa muihin asian vaatimiin
36162: sittelyn vaatiman työmäärän on arvioitu olevan   toimenpiteisiin.
36163: 
36164:     Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1988
36165: 
36166:                                             Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
36167:                                     1988 vp. -      KK n:o 466                                      5
36168: 
36169: 
36170: 
36171: 
36172:                              Tili Riksdagens Herr Talman
36173: 
36174:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bör reserveras för understöden har dock sedan
36175: anger har Ni, Herr Talman med Er skrivelse av       lagen trätt i kraft blivit större än uppskattat på
36176: den 5 augusti 1988 tili vederbörande medlem         grund av det stora antalet ansökningar. 1
36177: av statsrådet översänt avskrift av följande av      statsbudgeten för år 1987 anvisades fullmakt
36178: riksdagsman Håkan Nordman undertecknade             att bevilja understöd enligt landsbygdsnärings-
36179: spörsmål nr 466:                                    lagen om sammanlagt 70 miljoner mark. Un-
36180:                                                     der innevarande år har det redan givits bevill-
36181:           Är Regeringen beredd att trygga fi-       ningsfullmakter om sammanlagt 100 miljoner
36182:        nansieringen av understöd för lands-         mark.
36183:        bygdsnäringar genom en kraftig an-              Regeringen anser det mycket viktigt att ska-
36184:        slagsförhöjning och att bevilja nödvän-      pandet av nya arbetsplatser, bevarandet av
36185:        dig personal, bl.a. tili Vasa lantbruksdi-   bosättningen på landsbygden och tryggandet
36186:        strikt, för att behandlingstiden för an-
36187:                                                     av utkomsten för landsbygdsbefolkningen i sin
36188:        sökningar skall bli skälig?
36189:                                                     mån främjas genom att understöd enligt lands-
36190:                                                     bygdsnäringslagen beviljas för så många redan
36191:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nu aktuella, understödsdugliga företagsprojekt
36192: samt anföra följande:                               som möjligt. Regeringen kommer också i sam-
36193:    Syftet med lagen om främjande av närings-        band med den andra tiliäggsbudgeten för inne-
36194: verksamhet i liten skala på landsbygden (1031/      varande år att föreslå att bevillningsfullmakter-
36195: 86), nedan landsbygdsnäringslagen, är att i         na för understöden ökas redan under detta år.
36196: hela landet främja bedrivandet av näring i liten       Vederbörande lantbruksdistrikt beslutar om
36197: skala, som anknyter tili samt kompletterar          de understöd som beviljas med stöd av lands-
36198: gårdsbruk och annan primärproduktion, samt          bygdsnäringslagen. För skötseln av finansie-
36199: att utveckla den administrativa regleringen av      ringsuppgifterna enligt lagen har i vart och ett
36200: de statliga stödåtgärder som inriktas på dem.       av 15 lantbruksdistrikt, Vasa distrikt inberäk-
36201: Det har getts närmare bestämmelser om verk-         nat, inrättats en lantbruksnäringsinspektörs-
36202: ställigheten av landsbygdsnäringslagen genom        tjänst i huvudsyssla. En motsvarande inspek-
36203: förordningen om främjande av näringsverk-           törstjänst fattas fortfarande i två lantbruks-
36204: samhet i liten skala på landsbygden (65/87).        distrikt.
36205: Genom förordningen har jordbruksstyrelsen              På grund av det stora antalet ansökningar
36206: dessutom fått fullmakt att utfärda närmare          som gäller understöd enligt lantbruksnäringsla-
36207: bestämmelser och anvisningar om verkställig-        gen har det vid lantbruksdistrikten fästs speci-
36208: heten och tillämpningen av förordningen.            ell uppmärksamhet vid effektiveringen av be-
36209:    Landsbygdsnäringslagen trädde i kraft vid        handlingen av ansökningar. Genom interna
36210: ingången av år 1987 och med stöd av den kan         personalarrangemang inom distrikten har per-
36211: under åren 1987-1989 ges finansieringsstöd          sonal, som temporärt lösgjorts från övriga
36212: för främjande av de näringar som avses i            uppgifter, förflyttats för att bistå lantbruksnä-
36213: lagen. Finansieringsstödet kan bl.a. beviljas       ringsinspektörerna vid behandlingen av ansök-
36214: såsom investerings-, start- och utvecklingsbi-      ningar. Dessutom har såvitt möjligt en del av
36215: drag. Under den tid lagen har varit i kraft har     inspektörernas besök på gårdarna, vilka gäller
36216: fram tili utgången av juni detta år gjorts          undersökning av projektens understödsduglig-
36217: sammanlagt ca 4 100 ansökningar om under-           het, överförts på lantbrukssekreterarna, lands-
36218: stöd. Vid samma tidpunkt var ca 1 500 ansök-        bygds- och näringsombudsmännen samt råd-
36219: ningar fortfarande obehandlade.                     givningspersonalen vid rådgivningsorganisatio-
36220:    Vid beredningen av landsbygdsnäringslagen        nerna för jordbruk. Avsikten är att effektivera
36221: uppskattades det att det årligen skulle beviljas    förfarandet beträffande ansökning om och be-
36222: 40 miljoner mark i understöd. De anslag som         handling av understöden så att ansökningstider
36223: 6                                 1988 vp. -     KK n:o 466
36224: 
36225: införs vid mottagandet av ansökningar och vid    kande av näring har det uppskattats att den
36226: beviljandet av understöd används såsom hjälp-    arbetsbörda som beror på antalet ansökningar
36227: medel den prioritetsordning för projekten som    om understöd enligt lagen och behandlingen av
36228: kommunerna föreslagit.                           dem är störst genast efter det att lagen trätt i
36229:    Verkställigheten av lantbruksnäringslagen     kraft. Regeringen kommer kontinuerligt att
36230: har utvidgat verksamhetsområdet för Jant-        följa hur behandlingen av ansökningarna om
36231: bruksförvaltningen och ökat arbetsbördan för     understöd framskrider och vid behov vidta
36232: förvaltningen. Eftersom det varit frågan om      övriga nödvändiga åtgärder.
36233: att införa ett aHdeies nytt stödsystem för id-
36234: 
36235:     Helsingfors den 7 september 1988
36236: 
36237:                                             Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
36238:                                                 1988 vp.
36239: 
36240: Kirjallinen kysymys n:o 467
36241: 
36242: 
36243: 
36244: 
36245:                                    Pulliainen ym.: Geeniteknologista tutkimus- ja tuotantotoimin-
36246:                                      taa säätelevän lainsäädännön aikaansaamisesta
36247: 
36248: 
36249:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36250: 
36251:    Geeniteknologia on "suuressa huudossa"              rinnastetaan mihin tahansa mekanistiseen kek-
36252: tällä hetkellä sekä tiedemaailmassa että tiedettä      sintöön.
36253: hyväkseen käyttävän tuotantotoiminnan piiris-             Kun Suomessa ollaan luomassa suoranaisia
36254: sä. Ihmisen geenejä väitetään siirretyn eläimiin       tutkimuskeskuksia geeniteknologian varaan,
36255: (esim. hiiriin) ja eläinten geenejä toisiin eläinla-   on perusteltua aihetta säädöksien avulla erot-
36256: jeihin. Lehtitietojen mukaan Yhdysvalloissa on         taa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hy-
36257: jopa patentoitu geneettisesti muutettuja eläi-         väksyttävissä oleva geeniteknologia sellaisesta,
36258: miä.                                                   joka ei ole hyväksyttävää.
36259:    Geeniteknologia herättää sekä toivoa että              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36260: erilaisia pelkoja. Geenisiirrolla on nopeutettu        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
36261: - esimerkin ottaaksemme - altaassa kasva-              me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
36262: tettavan kalan kasvua, mutta luontoon ei näin          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
36263: geneettisesti muutettuja eläimiä ole kuulemma          sen:
36264: tarkoitettu. Tähän voidaan todeta, että entäs
36265: jos näin tapahtuu joko vahingossa tai rikolli-                  Aikooko Hallitus toimillaan vaikut-
36266: seksi katsottavan toiminnan tuloksena?                        taa niin, että geeniteknologinen tutki-
36267:    Eläinten patentoiminen tuo esiin eläinten                  mus- ja tuotantotoiminta on lainsää-
36268: oikeuksiin liittyviä näkökohtia. Siinähän eläin               dännön avulla säädeltyä toimintaa?
36269: 
36270:      Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1988
36271: 
36272:                       Erkki Pulliainen                          Eero Paloheimo
36273: 
36274: 
36275: 
36276: 
36277: 280927F
36278: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 467
36279: 
36280: 
36281: 
36282: 
36283:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36284: 
36285:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja tuotantotoiminta on lähes kokonaan julki-
36286: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sen valvonnan ulkopuolella. Useissa OECD-
36287: olette 4 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-       maissa on ollut jo muutamia vuosia voimassa
36288: jeenne n:o 1207 ohella toimittanut valtioneu-      bioteknologiaa koskevia lakeja ja suosituksia.
36289: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       Asiaa on käsitelty myös useissa ympäristönsuo-
36290: kansanedustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta      jelun alalla toimivissa kansainvälisissä järjes-
36291: kirjallisesta kysymyksestä n:o 467:                töissä.
36292:                                                       Suomessa on vuoden 1987 loppupuolella
36293:          Aikooko Hallitus toimillaan vaikut-       ryhdytty ympäristöministeriön aloitteesta val-
36294:        taa niin, että geeniteknologinen tutki-     mistelemaan alan lainsäädäntöä. Eri viran-
36295:        mus- ja tuotantotoiminta on lainsää-        omaisten kesken on sovittu työryhmän asetta-
36296:        dännön avulla säädeltyä toimintaa?          misesta selvittämään eri maiden alaa koskevan
36297:                                                    lainsäädännön perusteita ja sisältöä, kansain-
36298:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      välisten järjestöjen suosituksia, Suomen nykyi-
36299: vasti seuraavaa:                                   sen lainsäädännön kattavuutta ja siinä esiinty-
36300:    Kysymyksen johdanto-osassa kannetaan eri-       viä puutteita. Työryhmän selvityksen ja johto-
36301: tyistä huolta geeniteknologialla tuotettujen       päätösten perusteella on tarkoitus asettaa toi-
36302: eliöiden ympäristövaikutuksista. Toistaiseksi      mikunta laatimaan ehdotukset tarvittavasta
36303: tällaisia vaikutuksia ei Suomessa ole havaittu.    lainsäädännöstä.
36304: Ympäristöbioteknologinen tutkimus- ja tuo-            Työryhmän tarkastelun kohteina tulevat ole-
36305: tantotoiminta on maassamme vielä melko uut-        maan muun muassa laboratorioiden ja kenttä-
36306: ta ja käytännön sovellutukset vähäisiä.            koealojen turvallisuus sekä terveydelliseltä että
36307:    Suomen Akatemian laatiman selvityksen           ekologiselta kannalta, teollisen tuotannon aloi-
36308: mukaan ympäristöbioteknologian perus- ja so-       tusedellytykset, alan työsuojelu, geeniyhdistel-
36309: veltavaa tutkimusta tehdään 15:ssä yliopiston      mäjätteen hävittäminen, vahinko- ja onnetto-
36310: ja korkeakoulun laitoksessa, 8:ssa valtion tut-    muustapausten taloudelliset seuraukset, vakuu-
36311: kimuslaitoksessa ja 11 yksityisessä yrityksessä.   tusjärjestelmä sekä tutkimus- että tuotantotoi-
36312: Tutkimushankkeita on yhteensä noin 90 ja           mintaa varten, eliöiden patentointi, tuotteiden
36313: niissä työskentelee noin 115 henkilöä.             hyväksymismenettely, moraaliset raja-aidat
36314:    Ympäristöbioteknologian tutkimuksen ai-         sekä rikosoikeudelliset näkökohdat.
36315: heista tärkeimmät koskevat jätevesiä, ympäris-        Ennen tarvittavan lainsäädännön valmistu-
36316: töä säästävää tuotantoa, puhdasvesiä ja kiin-      mista, mihin työhön myös alan teollisuus osal-
36317: teitä jätteitä.                                    listuu, on otettu käyttöön vapaaehtoinen me-
36318:    Bioteknologiaa, johon geeniteknologia kuu-      nettely, jossa ympäristöviranomaiset saavat tie-
36319: luu, koskevaa lainsäädäntöä ei juurikaan ole       don teollisuusyritykseltä bioteknologian tuote-
36320: Suomessa. Ympäristöbioteknologian tutkimus-        kehittelyn hankkeista.
36321: 
36322:     Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1988
36323: 
36324:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
36325:                                      1988 vp. -     KK n:o 467                                    3
36326: 
36327: 
36328: 
36329: 
36330:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36331: 
36332:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         duktion står nästan helt utanför offentlig till-
36333: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         syn. 1 flera OECD-länder har lagar och rekom-
36334: nr 1207 av den 4 augusti 1988 till vederbörande     mendationer om bioteknologi varit i kraft re-
36335: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      dan under några år. Saken har även behandlats
36336: jande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under-        i flera internationella organisationer inom mil-
36337: tecknade spörsmål nr 467:                           jöskyddsbranschen.
36338:                                                        1 Finland började man i slutet av år 1987
36339:          Ämnar Regeringen med sina åtgärder         bereda lagstiftningen på området på initiativ av
36340:        verka för att genteknologisk forsk-          miljöministeriet. Olika myndigheter har kom-
36341:        nings- och produktionsverksamhet skall       mit överens om att tillsätta en arbetsgrupp att
36342:        vara en verksamhet som regleras med          utreda grunderna och innehållet i olika länders
36343:        hjälp av lagstiftning?                       lagstiftning på området, internationella organi-
36344:                                                     sationers rekommendationer samt, omfattning
36345:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        och brister hos Finlands nuvarande lagstift-
36346: samt anföra följande:                               ning. Avsikten är att på basis av arbetsgrup-
36347:   1 inledningen till spörsmålet uttrycks speciell   pens utredning och slutsatser tillsätta en kom-
36348: oro över viiken inverkan de organismer som          mitte med uppgift att uppgöra förslag till
36349: producerats med genteknologi har på miljön.         behövlig lagstiftning.
36350: Än så länge har inga sådana verkningar obser-          Föremål för arbetsgruppens granskning
36351: verats i Finland. Miljöbioteknologisk forsk-        kommer att vara bl.a. säkerhet vid laboratorier
36352: ning och produktion är ännu ganska ny i             och på fältprovsområden både ur hygienisk
36353: Finland och de praktiska tillämpningarna få.        och ekologisk synvinkel, förutsättningar för
36354:   Enligt en utredning, som gjorts av Finlands       inledande av industriproduktion, arbetarskydd
36355: Akademi, pågår miljöbioteknologisk grund-           inom branschen, förstörande av genkombina-
36356: forskning och tillämpad forskning vid 15 uni-       tionsavfall, ekonomiska följder av skador och
36357: versitet och högskolor, vid 8 statliga forsk-       olycksfall, försäkringssystem både för forsk-
36358: ningsanstalter och vid 11 privata företag. Sam-     ning och produktion, patentskydd för organis-
36359: manlagt finns ca 90 forskningsprojekt, som          merna, förfarande vid godkännande av pro-
36360: sysselsätter ca 115 personer.                       dukterna, moraliska hinder samt straffrättsliga
36361:   De viktigaste ämnesområdena inom den mil-         synpunkter.
36362: jöbioteknologiska forskningen berör avfalls-           Innan arbetet med behövlig lagstiftning, i
36363: vatten, miljövänlig produktion, rena vatten         vilket även industrin inom branschen deltar,
36364: och fast avfall.                                    har slutförts, har ett frivilligt förfarande in-
36365:   1 Finland finns inte just någon lagstiftning      förts, som innebär att berörda industriföretag
36366: om bioteknologi, som även inbegriper gentek-        informerar miljömyndigheterna om biotekno-
36367: nologi. Miljöbioteknologisk forskning och pro-      logiska produktutvecklingsprojekt.
36368: 
36369:     Helsingfors den 8 september 1988
36370: 
36371:                                                                      Miljöminister Kaj Bärlund
36372:                                             1988 vp.
36373: 
36374: Kirjallinen kysymys n:o 468
36375: 
36376: 
36377: 
36378: 
36379:                                 Pulliainen ym.: Luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita koske-
36380:                                    van säännöstön aikaansaamisesta
36381: 
36382: 
36383:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36384: 
36385:    Elintason paranemisen myötä ihmiset ovat          Tässä tilanteessa tarvitaan tarkkaa säädöstöä
36386: voineet asettaa tavoitteita myös elämisentason-   siitä, millaisia tuotteita voidaan pitää luonnon-
36387: sa suhteen. Niinpä monet henkilöt valitsevat      mukaisesti tuotettuina, kuinka valvonnan tulee
36388: varsin tarkoin sen, minkälaista ruokaa ravitse-   toimia ja kuinka kuluttaja voi varmistua tuot-
36389: misekseen hankkivat. Luonnonmukaisesti tuo-       teen aitoudesta. Tällä säädöställä on kiire alan
36390: tettu ravinto kuuluu yhä useamman ruokakun-       laajenevan toiminnan ja samalla petosmahdol-
36391: nan valintoihin. Tämä merkitsee luonnonmu-        lisuuksien lisääntymisen johdosta.
36392: kaisesti tuotetuille ruokatavaroille kasvavia        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36393: markkinoita.                                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
36394:                                                   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
36395:   Useimmissa tapauksissa kuluttaja joutuu ny-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
36396: kyisin vain uskomaan, että ruoka-aine, jonka      sen:
36397: väitetään tulleen tuotetuksi luonnonmukaisella
36398: tavalla, on todellisuudessa näin tuotettu. Kas-             Aikooko Hallitus pikaisesti toimia
36399: vavat markkinat houkuttelevat markkinoille               niin, että luonnonmukaisesti todella
36400: petollisia yrittäjiä, jotka syövät pahimmassa            tuotetut tuotteet ovat markkinoilla sää-
36401: tapauksessa rehellisesti toimineet yrittäjät/            dösnormien perusteella tunnistettavissa
36402: tuottajat markkinoilta pois.                             ja siten suojellut petolliselta kilpailulta?
36403: 
36404:     Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1988
36405: 
36406:                     Erkki Pulliainen                       Eero Paloheimo
36407: 
36408: 
36409: 
36410: 
36411: 280921Z
36412: 2                                     1988 vp. -      KK n:o 468
36413: 
36414:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36415: 
36416:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kinointia tulisi parantaa ilman lakitasoisia sää-
36417: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         döksiä, kuten neuvomaila ja määritteiden yh-
36418: olette 4 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-          denmukaistamisella. Mainittakoon, että maa-
36419: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             ja metsätalousministeriö on parina viime vuon-
36420: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         na myöntänyt varoja vapaaehtoisen luonnon-
36421: edustaja Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta         mukaisen tuotannon tarkkailutoiminnan kehit-
36422: kirjallisesta kysymyksestä n:o 468:                   tämistä varten.
36423:           Aikooko Hallitus pikaisesti toimia             Säännöksissä rajanveto luonnonmukaisen ja
36424:        niin, että luonnonmukaisesti todella           tavanomaisen viljelyn väliin on käytännössä
36425:        tuotetut tuotteet ovat markkinoilla sää-       vaikea tehdä. Lisäksi pelätään, että jos luon-
36426:        dösnormien perusteella tunnistettavissa        nonmukaisesti viljellyille elintarvikkeille anne-
36427:        ja siten suojellut petolliselta kilpailulta?   taan erityisasema säädösten nojalla, saattaa
36428:                                                       kuluttajan luottamus vähentyä tavallisiin elin-
36429:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tarvikkeisiin. Kaikki viljellyt elintarvikkeet
36430: taen seuraavaa:                                       ovat Suomessa korkealaatuisia, kun kriteereinä
36431:                                                       ovat viljeleminen ja elintarvikkeiden puhtaus.
36432:    Luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti viljel-
36433: lyissä tuotteissa ei ole tutkimusten mukaan              Luonnonmukainen sana sinänsä saattaa olla
36434: todettavissa sellaisia laadullisia tai muita eroja,   kuluttajalle harhaanjohtava. Ristiriita tulee
36435: joita voitaisiin käyttää valvontakriteerinä. Laa-     esille esimerkiksi vierasainejäämissä, joihin liit-
36436: dun vaihtelu on riippuvainen suurelta osin            tyvät ennen kaikkea ympäristöongelmat. Li-
36437: muista tekijöistä kuin viljelymenetelmästä. Esi-      säksi osa tavanmukaisesti viljeltyjen elintarvik-
36438: merkiksi elintarvikkeiden raskasmetallipitoi-         keiden torjunta-aineista on peräisin luonnosta,
36439: suudet vaihtelevat ilmassa ja ympäristössä ole-       kuten pyretriinikin, jota käytetään taas luon-
36440: vien saasteiden mukaan.                               nonmukaisessa viljelyssä lannoitteena.
36441:    Suomen elintarvikelainsäädäntö ja kulutta-            Tällä hetkellä on tuskin syytä puhua suuri-
36442: jansuojalainsäädäntö pyrkivät takaamaan ku-
36443:                                                       mittaisesta kuluttajan harhauttamisesta, vaik-
36444: luttajalle turvalliset elintarvikkeet ja pitämään     ka luonnonmukaisten tuotteiden markkinointi
36445: huolta siitä, ettei kuluttajaa johdeta harhaan        olisikin kasvamassa. Vuonna 1984 (Komi-
36446: tuotteiden markkinoinnissa ja kaupanpidossa.          teanmietintö) tehdyssä selvityksessä arvioitiin,
36447: Myös elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laa-
36448:                                                       että luonnonmukainen viljely tulee jäämään
36449: dun valvonta on mahdollista nykyisten säädös-
36450:                                                       alle 0,5 UJo koko viljelyalasta. Lisäksi suuri osa
36451: ten puitteissa. Kyseiset valvontamahdollisuudet       luonnonmukaisista tuotteista, n. 73 %, myy-
36452: koskevat myös luonnonmukaisesti viljeltyjä
36453:                                                       dään suoraan kuluttajalle kuten omalta tilalta
36454: tuotteita.                                            tai torimyynnissä.
36455:    Luonnonmukaisen viljelyn toimikunnan
36456: mietintö (Komiteanmietintö 1984:29), jossa oli           Hallitus tulee kiinnittämään huomiota sii-
36457: laadittu luonnos laiksi luonnonmukaisen vilje-        hen, että luonnonmukaisesti viljeltyjen tuottei-
36458: lyn sääntelystä ja valvonnasta, oli laajalla lau-     den valvontaa parannetaan toistaiseksi ilman
36459: suntokierroksella. Valtaosa lausunnonantajista        uusia lakisääteisiä määräyksiä. Kyseessä on
36460: piti lakisääteisiä toimenpiteitä raskaina ja pal-     elintarviketalouden pienen osa-alueen valvon-
36461: jon työtä vaativina. Myös maahantuotujen              ta, jossa myös ulkomaiset tuotteet tulisi ottaa
36462: luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden val-         huomioon. Tästä syystä, ennen kuin omia
36463: vonnassa nähtiin ongelmakohtia. Kotimaiset ja         kansallisia säädöksiä tehdään, seurataan kan-
36464: ulkomaiset tuotteet eivät saisi joutua eri ase-       sainvälistä elintarvikesäännösten harmonisoin-
36465: maan.                                                 tityötä Euroopassa. Harmonisointityön edetes-
36466:    Eri viranomaistahot ovat sitä mieltä, että         sä tullaan kysymyksessä oleva säädöstäminen
36467: luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden mark-        arvioimaan uudestaan.
36468:     Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1988
36469: 
36470:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
36471:                                       1988 vp. -     KK n:o 468                                      3
36472: 
36473: 
36474: 
36475: 
36476:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36477: 
36478:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inhemska och utländska produkterna borde
36479: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          inte råka i olika ställning.
36480: av den 4 augusti 1988 tili vederbörande med-            På myndighetshåll är man av den åsikten att
36481: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      marknadsföringen av naturenligt odlade pro-
36482: av riksdagsman Pulliainen m.fl. undertecknade        dukter bör förbättras utan författningar på
36483: spörsmål nr 468:                                     lagnivå, t.ex. genom rådgivning och genom att
36484:                                                      definitionerna förenhetligas. Det kan nämnas
36485:           Har Regeringen för avsikt att med          att jord- och skogsbruksministeriet under de
36486:        det snaraste verka så att de produkter        senaste åren har beviljat medel för utveckling
36487:        som verkligen har producerats naturen-        av den kontrollverksamhet som gäller den na-
36488:        ligt kommer att kunna kännas igen på          turenliga produktion som sker på friviliig ba-
36489:        marknaden på basis av författningsnor-        sis.
36490:        mer och att de sålunda skyddas mot               1 praktiken är det svårt att i stadgandena dra
36491:        lömsk konkurrens?                             någon gräns mellan naturenlig och ordinär
36492:                                                      odling. Dessutom är man rädd för att, ifall de
36493:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         naturenligt odlade livsmedlen ges en särställ-
36494: samt anföra följande:                                ning med stöd av författningar, konsumentens
36495:                                                      förtroende för vanliga livsmedel kan minska.
36496:    Enligt de undersökningar som gjorts finns         Alla livsmedel som odlas i Finland är av hög
36497: det inga sådana kvalitativa eller andra skilina-     kvalitet, då kriterierna är odlandet och livs-
36498: der mellan naturenligt och på ordinärt sätt          medlens renhet.
36499: odlade produkter som skulle kunna användas              Ordet naturenlig i sig kan vara vilseledande
36500: som kriterier vid övervakningen. Variationerna       för konsumenten. Konflikten kommer fram
36501: i kvaliteten beror tili stor del på andra faktorer   t.ex. då det gäller resterna av främmande
36502: än odlingsmetoden. Tili exempel halterna av          ämnen, med vilka framför allt miljöproblemen
36503: tungmetaller i livsmedlen varierar beroende på       sammanhänger. En del av de bekämpningsme-
36504: de föroreningar som finns i luften och miljön.       del som finns i ordinärt odlade livsmedel här-
36505:    Livsmedels- och konsumentskyddslagstift-          stammar dessutom från naturen, såsom också
36506: ningen i Finland strävar efter att garantera         pyretrin som används som gödsel vid naturen-
36507: konsumenten trygga livsmedel och att sörja för       lig odling.
36508: att konsumenten inte vilseleds vid marknadsfö-          1 detta nu finns det knappast skäl att tala om
36509: ringen och saluförandet av produkterna. Inom         vilseledande av konsumenten i någon större
36510: ramen för de nuvarande stadgandena är det            utsträckning, också om marknadsföringen av
36511: också möjligt att övervaka livsmedlens närings-      naturenliga produkter håller på att öka. 1 den
36512: mässiga kvalitet. Ifrågavarande övervaknings-        utredning som gjordes år 1984 (Kommittebe-
36513: möjligheter gäller också de produkter som har        tänkande) uppskattades att den naturenliga
36514: odlats naturenligt.                                  odlingen inte kommer att nå upp tili 0,5 OJo av
36515:    Det betänkande som kommissionen för na-           den totala odlingen. Dessutom säljs största
36516: turenlig odling avgav (Kommittebetänkande            delen av de naturenligt odlade produkterna, ca
36517: 1984:29), där ett utkast tili lag om reglering       73 OJo, direkt åt konsumenten från odlarens
36518: och övervakning av den naturenliga odlingen          gård eller på torget.
36519: fanns, gick på en omfattande remissrunda.               Regeringen kommer att fästa uppmärksam-
36520: Största delen av dem som avgav utlåtanden            het vid att övervakningen av de naturenligt
36521: ansåg att de lagstadgade åtgärderna var tunga        odlade produkterna tilis vidare skall förbättras
36522: och krävde mycket arbete. Också vid över-            utan nya lagstadgade bestämmelser. Det är
36523: vakningen av naturenligt odlade produkter            fråga om övervakningen av ett litet delområde
36524: som importeras ansågs problem föreligga. De          inom livsmedelshushållningen, där också ut-
36525: 4                               1988 vp. -    KK n:o 468
36526: 
36527: 
36528: ländska produkter bör beaktas. Av denna an-   några egna nationella stadganden utarbetas.
36529: ledning kommer man att följa med det arbete   Medan harmoniseringsarbetet framskrider
36530: som görs i Europa för att harmonisera de      kommer behovet av att utarbeta författningar
36531: internationella livsmedelsstadgandena innan   att omprövas.
36532: 
36533:     Helsingfors den 31 augusti 1988
36534: 
36535:                                                                Minister Pertti Salolainen
36536:                                                 1988 vp.
36537: 
36538: Kirjallinen kysymys n:o 469
36539: 
36540: 
36541: 
36542: 
36543:                                    Pulliainen ym.: Tehokkaan puhdistuslaitteiston rakentamisesta
36544:                                       Haapaveden turvevoimalaitokseen
36545: 
36546: 
36547:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36548: 
36549:      Haapavedelle rakennetaan parhaillaan turve-         Valtionyhtiön tulee käyttäytyä esimerkillises-
36550:   voimalaitosta, joka käynnissä ollessaan on          ti saastepäästöjen rajoittamisessa. Kauppa- ja
36551:   tuottava mm. 35 000 tonnia tuhkaa ja 3 900          teollisuusministeriöllä on viime kädessä vastuu
36552:   tonnia rikkidioksidia vuodessa. Paikkakunta-        siitä, että valtion omistamat yhtiöt näin toimi-
36553:   laisten ja Suomen luonnosta huolissaan olevien      vat. Valtionyhtiöiden tuotantolaitosten tulee
36554:   suureksi hämmästykseksi valtionyhtiö Imatran        olla esimerkkejä yksityiselle tuotantotoiminnal-
36555:   Voima Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Numminen          le joka suhteessa ja myös siinä suhteessa, että
36556:   ilmoitti 3.8.1988, ettei turvevoimalan tuotta-      niissä minimoidaan saasteiden päästäminen
36557: . maa rikkidioksidia oteta talteen, vaan se laske-    ympäristöön.
36558:   taan ympäristöön saastuttamaan sitä. Perus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36559:   teluina hän mainitsi, että "suodatin olisi aika
36560:                                                       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
36561:   kallis operaatio näin isossa laitoksessa" ja että
36562:                                                       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
36563:   "rikkipäästöt ovat kansainvälinen ongelma,          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
36564:   johon turvevoimalan suodatin ei vaikuttaisi".       sen:
36565:      Toimitusjohtaja Nummisen perustelut eivät
36566:   kestä miltään osin kriittistä tarkastelua. Luon-
36567:   nossa saasteet vaikuttavat summasäännön mu-                   Aikooko Hallitus osaltaan vaikuttaa
36568:   kaan; jokainen uusi päästö on lisäystä aiem-               siihen, että Haapavedelle rakennettava
36569:   paan ja pahentaa osaltaan tilannetta. Kun                  turvevoimalaitos varustetaan laitteis-
36570:   luontomme ei kestä nykyisiä päästöjäkään oli               toilla, jotka estävät saastepäästöt ym-
36571:   niiden päästöalue mikä tahansa, niin kuinka se             päristöön?
36572:   kestäisi lisää saastepäästöjä.
36573: 
36574:       Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1988
36575: 
36576:                       Erkki Pulliainen                         Eero Paloheimo
36577: 
36578: 
36579: 
36580: 
36581:  2809280
36582: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 469
36583: 
36584: 
36585: 
36586: 
36587:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36588: 
36589:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      aineita koskevia suosituksia. Tämä oli myös
36590: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      valtioneuvoston asettaman rikkitoimikunnan
36591: olette 8 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-       linja, jossa polttoaineen rikkipitoisuuteen vai-
36592: jeenne n:o 1209 ohella toimittanut valtioneu-      kuttamalla pyritään päästöjen vähentämiseen.
36593: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       Toistaiseksi on vaadittu vain suurilta hiiltä
36594: kansanedustaja Erkki Pulliaisen ym. näin kuu-      polttoaineena käyttäviltä laitoksilta laitteita,
36595: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 469:        joilla voidaan poistaa rikkiä savukaasuista. On
36596:                                                    todennäköistä, ettei ole tarkoituksenmukaista
36597:           Aikooko Hallitus osaltaan vaikuttaa      rakentaa rikinpoistolaitoksia turvevoimalaitok-
36598:        siihen, että Haapavedelle rakennettava      siin, vaikka rikkipäästöjen vähentämistavoit-
36599:        turvevoimalaitos varustetaan laitteis-      teita tiukennettaisiinkin.
36600:        toilla, jotka estävät saastepäästöt ym-
36601:        päristöön?                                     Haapaveden 155 MW:n turvevoimalan il-
36602:                                                    mansuojelua käsitellään Oulun lääninhallituk-
36603:                                                    sessa ilmansuojelulain mukaisen ilmoituksen
36604:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         perusteella. Valtioneuvoston lain nojalla teke-
36605: taen seuraavaa:                                    mät päätökset ohjaavat lääninhallitusta. Val-
36606:    Haapaveden turvevoimalaitoksen ympans-          tioneuvosto on tehnyt useita päätöksiä hiuk-
36607: tönsuojeluun on kiinnitetty koko ajan erityisen    kaspäästöjen vähentämisestä. Valtioneuvoston
36608: suurta huomiota niin Imatran Voima Oy:n            päätös yleisistä ohjeista voimalaitosten ja katti-
36609: kuin viranomaistenkin taholta. Ilmansuojelun       lalaitosten hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi
36610: kehittäminen on ollut yleensäkin hallituksen       (157 /87) koskee alle 50 MW :n laitoksia. Lää-
36611: keskeisenä tavoitteena.                            ninhallitukset pitävät päätöstä kuitenkin yleen-
36612:    Rikkipäästöjen rajoittamisessa on ensisijai-    sä ohjeena myös tätä suuremmille laitoksille
36613: sena lähtökohtana vähentää Suomen alueelle         siten, että päästärajat suuremmille laitoksille
36614: tulevaa laskeumaa. Päästöjen rajoittamistoi-       ovat tiukemmat. Lääninhallituksen tulevassa
36615: met on suunniteltu siten, että koko Suomen         päätöksessä Haapaveden turvevoimalasta tul-
36616: päästöjä pyritään rajoittamaan mahdollisim-        taneen laitokselta edellyttämään hiukkaspuh-
36617: man tehokkaasti ja samalla saamaan muut            distimia, joiden erotustehokkuus on erittäin
36618: Euroopan maat vähentämään päästöjä. Tämä           korkea.
36619: on tärkeää sen vuoksi, että suuri osa Suomen          Turve on yleisesti ottaen vähärikkinen polt-
36620: rikkikuormituksesta johtuu kaukokulkeutumi-        toaine. Tästä syystä turpeen savukaasujen rik-
36621: sesta. Tämän lisäksi pyritään vähentämään          kipitoisuudet ovat luonnostaan alhaiset moniin
36622: paikallista kuormitusta suurista lähteistä Suo-    muihin polttoaineisiin verrattuna. Näin turve-
36623: messa ja lähiympäristössä.                         laitosten rikinpoisto sijoittuu rikkipäästöjä vä-
36624:    Rikkipäästöjen vähentämistoimien suunnit-       hentävien toimien edullisuustarkastelussa suh-
36625: telussa kuten muussakin ympäristönsuojelussa       teellisen kauaksi kärjestä. Haapaveden voima-
36626: on yleensä pyritty toteuttamaan ensin sellaiset    lassa käytettävässä turpeessa on rikkiä keski-
36627: toimet, joilla päästöjä saadaan eniten vähen-      määrin 0,1-0,3 %. Noin puolet voimalan rik-
36628: nettyä toimenpiteiden edellyttämiin kustannuk-     kipääsiöistä tulee aiheuttamaan tukipolttoai-
36629: siin verrattuna.                                   neena käytettävä raskas polttoöljy, jonka rik-
36630:    Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen, jonka       kipitoisuus on keskimäärin 2, 7 %. Raskaan
36631: mukaan rikkipäästöjä vähennetään vuoden            polttoöljyn osuus Haapaveden energiantuotan-
36632: 1980 tasosta ainakin 50 OJo :lla vuoteen 1993      nosta jäänee alle 20 OJo:iin, kokemusten mu-
36633: mennessä. Tavoitetta voidaan pitää kansainvä-      kaan ehkä 12-15 OJo:iin. Öljylaitoksia koske-
36634: lisestikin merkittävänä. Valtioneuvoston pää-      vat määräykset eivät tule pienen öljymäärän
36635: töksessä ei ole katsottu taloudellisesti tarkoi-   vuoksi tällöin sovellettaviksi. Oulun lääninhal-
36636: tuksenmukaiseksi puuttua turvevoimalaitosten       litus tullee kuitenkin harkitsemaan myös usean
36637: rikkipäästöihin muutoin kuin antamalla poltto-     vuoden laskenta-ajalla määriteltävän enim-
36638:                                      1988 vp. -      KK n:o 469                                       3
36639: 
36640: mäisrikkipäästömääräyksen antamista Haapa-           mat epäpuhtauspitoisuudet (rikkidioksidi, typ-
36641: veden laitokselle siten, että laitosta kohdeltai-    pidioksidi, hiukkaset) tulevat kauttaaltaan jää-
36642: siin tasavertaisesti muiden energiantuotantolai-     mään murto-osaan valtioneuvoston päättämis-
36643: tosten kanssa.                                       tä ilman laadun ohjearvoista.
36644:    Edellä sanotun perusteella Haapaveden tur-           On selvää ja myös kauppa- ja teollisuusmi-
36645: vevoimalaitokselle ei ole tulossa rikinpoistolait-   nisteriön tavoitteiden mukaista, että valtionyh-
36646: teita. Kuten aiemmasta on käynyt ilmi, se ei         tiöiltä odotetaan esimerkillistä suhtautumista
36647: ole ristiriidassa valtioneuvoston määrittelemien     ympäristönsuojelukysymyksiin. Toisaalta ei
36648: valtakunnallisten rikinpoistotavoitteiden ja         voitane ajatella, että yleiset päästönormistot
36649: -toimenpiteiden kanssa.                              laadittaisiin erikseen valtionyhtiöille ja erikseen
36650:    Muiden kuin rikkisavukaasupäästöjen rajoit-       muille teollisuusyrityksille. Imatran Voiman
36651: tamiseksi Haapaveden turvevoimalaitokselle           kuten kaikkien muidenkin valtionyhtiöiden ta-
36652: tullaan IVOn mukaan rakentamaan sähkösuo-            voitteena on ja tulee olla ympäristöä koskevien
36653: datin, jolla hiukkaspäästöjä vähennetään noin        viranomaismääräysten tinkimätön noudattami-
36654: 99 UJo. Vastaavasti typen oksidien päästöjä vä-      nen. Tätä tavoitetta tukee Imatran Voiman ja
36655: hennetään varustamalla kattila erikoispoltti-        myös monen muun valtionyhtiön aktiivinen ja
36656: milla. Haapaveden turvevoimalaitoksen ympä-          myös tuloksia tuottanut tutkimus- ja kehitys-
36657: ristönsuojelutekniikka tulee olemaan tämän           toiminta, jolla pyritään luomaan uusia ja te-
36658: päivän parasta käytettävissä olevaa teknolo-         hokkaita teknillisiä ratkaisuja yhtiöiden ympä-
36659: giaa. Laitoksen lähiympäristössään aiheutta-         ristönsuojeluun.
36660: 
36661:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1988
36662: 
36663:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
36664: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 469
36665: 
36666: 
36667: 
36668: 
36669:                               Till Riksdagens Herr Talman
36670: 
36671:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rekommendationer gällande bränslen. Denna
36672: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          linje företräddes också av den svavelkommis-
36673: nr 1209 av den 8 augusti 1988 till vederbörande      sion som statsrådet tillsatte. Enligt denna strä-
36674: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       var man till att minska utsläppen genom att
36675: jande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under-         påverka svavelhalten i bränslet. Tills vidare har
36676: tecknade spörsmål nr 469:                            apparatur som avlägsnar svavel ur rökgaser
36677:                                                      bara krävts för stora anläggningar som använ-
36678:          Har Regeringen för avsikt att för sin       der kol som bränsle. Det är troligt att det inte
36679:        del verka för att det torvkraftverk som       kommer att vara ändamålsenligt att bygga en
36680:        skall anläggas i Haapavesi utrustas med       avsvavlingsanläggning för torvkraftverken,
36681:        apparatur som förhindrar förorenande          också om målen att minska svavelutsläppen
36682:        utsläpp i omgivningen?                        skulle bli strängare.
36683:                                                         Luftvården vid torvkraftverket på 155 MW i
36684:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Haapavesi behandlas vid länsstyrelsen i Uleå-
36685: samt anföra följande:                                borgs län på basis av en sådan anmälan som
36686:    Både från Imatran Voima Oy:s och myndig-          förutsätts i luftvårdslagen. De beslut som stats-
36687: heternas sida har speciellt stor uppmärksamhet       rådet har fattat med stöd av lagen styr länssty-
36688: hela tiden fästs vid miljövården då det gäller       relsen. Statsrådet har fattat flera beslut om
36689: torvkraftverket i Haapavesi. Utvecklingen av         minskning av partikelutsläppen. Statsrådets be-
36690: luftvården har också rent allmänt varit ett          slut om allmänna anvisningar för begränsandet
36691: centralt mål för regeringen.                         av partikelutsläpp från kraftverk och pannan-
36692:    Den främsta utgångspunkten då det gäller          läggningar (157 /87) gäller anläggningar på
36693: att begränsa svavelutsläppen är att minska det       mindre än 50 MW. Länsstyrelserna håller
36694: nedfall som kommer över finskt område. Åt-           emellertid beslutet rent allmänt som ett direktiv
36695: gärderna för att begränsa utsläppen har plane-       också för större anläggningar än dessa på så
36696: rats så att man försöker begränsa utsläppen i        sätt att utsläppsgränserna för större anlägg-
36697: hela Finland så effektivt som möjligt och            ningar är strängare. 1 länsstyrelsens kommande
36698: samtidigt få de övriga länderna i Europa att         beslut om torvkraftverket i Haapavesi kommer
36699: minska sina utsläpp. Detta är viktigt eftersom       det troligen att förutsättas att anläggningen får
36700: en stor del av det svavel som belastar Finland       partikelrenare, med en synnerligen hög avskilj-
36701: kommer fjärran ifrån. Utöver detta försöker          ningseffekt.
36702: man minska den lokala belastningen från stora           Torven är allmänt taget ett bränsle med låg
36703: källor i Finland och i närmiljön.                    svavelhalt. Av denna anledning är svavelhalter-
36704:    Vid planeringen av åtgärderna för att min-        na i rökgaser från torv naturligt nog låga i
36705: ska svavelutsläppen, såsom också i övrig miljö-      jämförelse med många andra bränslen. Sålun-
36706: vård, har man i allmänhet först försökt ge-          da befinner sig avsvavlingen av torvanlägg-
36707: nomföra sådana åtgärder med vilka utsläppen          ningarna förhållandevis långt från toppen vid
36708: kan minskas mest i jämförelse med de kostader        en granskning av hur förmånliga de åtgärder är
36709: åtgärderna förutsätter.                              som behövs för att minska svavelutsläppen. 1
36710:    Statsrådet har fattat ett beslut enligt vilket    den torv som kommer att användas i kraftver-
36711: svavelutsläppen fram till år 1993 skall ha           ket i Haapavesi utgör svavlet i medeltal 0,1-
36712: minskats med åtminstone 50 OJo från den nivå         0,3 %. Ungefär hälften av kraftverkets svavel-
36713: som rådde år 1980. Detta mål kan också               utsläpp kommer att förorsakas av tung bränn-
36714: internationellt sett anses betydelsefullt. Det har   olja, som används som stödbränsle, och som
36715: inte ansetts ekonomiskt ändamålsenligt att i         har en svavelhalt på i medeltal 2, 7 %. Andelen
36716: statsrådets beslut ingripa i torvkraftverkens        tung brännolja av energiproduktionen i Haa-
36717: svavelutsläpp på annat sätt än genom att ge          pavesi torde inte nå upp till 20 %, enligt de
36718:                                     1988 vp. -     KK n:o 469                                   5
36719: 
36720: erfarenheter man har kommer den att röra sig       bästa teknologi som står tili buds idag. De
36721: kring 12-15 OJo. De bestämmelser som gäller        föroreningshalter som anläggningen förorsakar
36722: oljeanläggningar kommer sålunda inte att           i närmiljön (svaveldioxid, kvävedioxid, partik-
36723: tillämpas, eftersom oljemängden är så liten.       lar) kommer över lag att utgöra en bråkdel av
36724: Länsstyrelsen i Uleåborg kommer emellertid         de riktvärden statsrådet har ställt upp för
36725: också att överväga möjligheterna att ge anlägg-    luftkvaliteten.
36726: ningen i Haapavesi bestämmelser om maximi-
36727: svavelutsläppen för en nedfallstid på flera år        Det är å ena sidan helt klart och förenligt
36728: sålunda att anläggningen behandlas jämbördigt      med handels- och industriministeriets mål att
36729: med övriga anläggningar för energiproduktion.      man av statsbolagen förväntar sig ett före-
36730:    På basis av ovanstående kommer det vid          dömligt förhållande tili miljövårdsfrågor. Å
36731: torvkraftverket i Haapavesi inte att installeras   andra sidan kan man inte tänka sig att de
36732: någon avsvavlingsanläggning. Såsom av det          allmänna utsläppsnormerna skulle göras upp
36733: tidigare framgick står detta inte i strid med de   särskilt för statsbolagen och särskilt för de
36734: av statsrådet definierade riksomfattande av-       övriga industriföretagen. Målet för Imatran
36735: svavlingsmålen och -åtgärderna.                    Voima, liksom för alla andra statsbolag, är
36736:    För att begränsa andra utsläpp än svavelrök-    och bör vara att myndigheternas bestämmelser
36737: gaserna vid torvkraftverket i Haapavesi kom-       om miljön följs utan att man prutar av på
36738: mer man enligt IVO att installera ett elfilter,    dem. Detta mål stöds av Imatran Voimas och
36739: vilket minskar partikelutsläppen med ca 99 OJo.    också många andra statsbolags aktiva och även
36740: På motsvarande sätt minskas kväveoxidutsläp-       resultatrika forsknings- och utvecklingsarbete,
36741: pen genom att pannan förses med en special-        med vilket man strävar efter att skapa nya och
36742: förbrännare. Miljövårdstekniken vid torvkraft-     effektiva tekniska lösningar på bolagens miljö-
36743: verket i Haapavesi kommer att vara av den          vård.
36744: 
36745:     Helsingfors den 9 september 1988
36746: 
36747:                                                  Handels- och industriminister Ilkka Suominen
36748:                                               1988 vp.
36749: 
36750: Kirjallinen kysymys n:o 470
36751: 
36752: 
36753: 
36754: 
36755:                                  Pulliainen ym.: Maa-aineslain säännösten tiukentamisesta
36756: 
36757: 
36758:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36759: 
36760:    Julkisessa sanassa esiintyy toistuvasti uuti-    mutta pohjavesialueisiin kohdistuvat rikokset
36761: sia, että voimassa olevan maa-aineslain avulla      kuten myös maiseman tärvelemiset ovat pe-
36762: ei pystytä estämään sellaista soranottoa, joka      ruuttamattomia tapahtumia.
36763: tuhoaa maisemallisesti merkittäviä kokonai-            Tilanne korjaantunee vain sillä, että maa-
36764: suuksia ja pohjavesialueita. Sievin kunta sopii     aineslain mukaiset rangaistukset ovat siinä
36765: valaisevaksi esimerkiksi.                           määrin ankaria ja valvonta siinä määrin tiuk-
36766:    Sievissä on voimassa yli 50 soranottolupaa.      kaa, ettei rikokseen kannata ryhtyä. Nyt lienee
36767: Kunnanhallitus on varsin "suruttomasti"             mahdollista, että sakkojen maksamisen jäl-
36768: myöntänyt lupia soranottoon. Mukaan on              keenkin kokonaistulot jäävät kokonaismenoja
36769: päässyt tapauksia, joissa perustelut eivät ole      suuremmiksi.
36770: paikallisen rakennustarkastajan lausunnon mu-          Kun lain rikkomisesta tulee miltei kansan-
36771: kaan vastanneet todellisuutta. Lupia on myön-       tapa kuten näyttää olevan asianlaita esimerkki-
36772: netty paikoille, joille lupia ei olisi missään      tapauksessa, niin Iainlaatijan on puututtava
36773: tapauksessa pitänyt myöntää. Vesipiirinkin          tilanteeseen voimakkain ottein. Maa-aineslaki
36774: lausunnoissa on ollut asian puolesta toivomi-       tulisikin ottaa uuden tarkastelun kohteeksi ja
36775: sen varaa saman tahon lausunnon mukaan.             muokata se sisällöltään sellaiseksi, että lain
36776:    Luvan saaneet ovat tehneet erilaisia rikko-      tavoite toteutuu käytännössä.
36777: muksia. Ottamissyvyydet ovat liian suuria ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36778: suojakerrosten paksuudet liian pieniä. Jopa         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
36779: pohjavesipinnan alapuolelta on kaivettu. Mai-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
36780: semointi on laiminlyöty kokonaan tai sitä on        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
36781: lykätty viimeiseen asti. Soranottajia on yritetty   sen:
36782: saada "kuriin" uhkasakkojen avulla, mutta
36783: sekään ei ole tehonnut. Ylivieskassa eivät edes              Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-
36784: kaivuukielto ja 100 000 markan uhkasakko                   maan sellaista maa-aineslain muutosta,
36785: johtaneet toivottuun tulokseen.                            joka käytäntöön sovellettuna lopettaa
36786:    Soranoton jälkeinen maisemointi voidaan                 maisemia tärvelevän ja pohjavesialueita
36787: teetättää tärvelijän laskuun jälkikäteenkin,               turmelevan soranoton?
36788: 
36789:     Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1988
36790: 
36791:                      Erkki Pulliainen                       Eero Paloheimo
36792: 
36793: 
36794: 
36795: 
36796: 280929H
36797: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 470
36798: 
36799: 
36800: 
36801: 
36802:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36803: 
36804:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lainvastaisen teon tai laiminlyönnin todet-
36805: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tuaan rakennuslautakunnan on 18 §:n mukaan
36806: olette 8 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-       ilmoitettava asiasta syyttäjäviranomaiselle
36807: jeenne n:o 1210 ohella toimittanut valtioneu-      syytteen nostamista varten. Jos rikkomus on
36808: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       vähäinen eikä yleinen etu vaadi puuttumista
36809: kansanedustaja Pulliaisen ym. näin kuuluvasta      asiaan, ilmoitus voidaan jättää tekemättä.
36810: kirjallisesta kysymyksestä n:o 470:                Maa-aineslain 17 §:n rangaistussäännöksissä
36811:                                                    on kaksi rangaistusasteikkoa. Tavallisessa ta-
36812:          Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-       pauksessa on rangaistuksena sakko, mutta tör-
36813:        maan sellaista maa-aineslain muutosta,      keästä rikoksesta voidaan antaa myös enintään
36814:        joka käytäntöön sovellettuna lopettaa       vuosi vankeutta. Erityisen tärkeä on pykälän 3
36815:        maisemia tärvelevän ja pohjavesialueita     momentti, jonka mukaan rikoksen tuottama
36816:        turmelevan soranoton?                       taloudellinen hyöty ja rikoksen tekemiseen
36817:                                                    käytetyt esineet voidaan tuomita valtiolle me-
36818:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      netetyiksi siten kuin rikoslain 2 luvun 16 §:ssä
36819: vasti seuraavaa:                                   on säädetty. Jos tätä mahdollisuutta käytetään
36820:    Maa-aineslain (555/81) 14 §:n mukaan ra-        hyväksi, rikoksen tekeminen ei kannata. Tämä
36821: kennuslautakunnan tulee valvoa, ettei maa-         estäisi rikoksia tehokkaasti ennakolta. Myös
36822: aineksia oteta maa-aineslain säännösten vastai-    rangaistussäännökset ovat maa-aineslaissa sa-
36823: sesti, että ottamissuunnitelmaa ja lupamää-        mankaltaisia kuin muissa vastaavissa laeissa ja
36824: räyksiä noudatetaan ja että alue siistitään ja     riittävän tiukkoja.
36825: maisemoidaan asianmukaisesti. Jos näin ei teh-
36826: dä, rakennuslautakunnan on velvoitettava              Ongelma ei niinkään ole lain valvontaa ja
36827: asianomainen noudattamaan määräyksiä, pois-        rangaistusseuraamuksia koskevien säännösten
36828: tamaan tai muuttamaan tehdyn työn vaikutuk-        puutteellisuus, vaan se, että säännöksiä toisi-
36829: set taikka palauttamaan vallinneet olot ja täyt-   naan sovelletaan heikosti. Jos rakennuslauta-
36830: tämään velvoitteensa. Säännös on ehdoton,          kunta ei toimi siten kuin pitäisi, voidaan kään-
36831: mutta jos virhe on vähäinen, lautakunta voi        tyä asianomaisen lääninhallituksen puoleen.
36832: olla ryhtymättä toimiin. Velvoitteiden täyttä-     Lääninhallituksen tehtävänä on valvoa, että
36833: miseksi lautakunnan tulee käyttää joko uhka-       rakennuslautakunnat toimivat lain mukaisesti.
36834: sakkoa tai teettämisuhkaa. Lisäksi lautakunta      Tuomioistuimet taas ovat riippumattomia, eikä
36835: tai rakennustarkastaja voi keskeyttää maa-         niiden toimintaan voida puuttua hallintoviran-
36836: ainesten oton. Valvontaa koskevat lain sään-       omaisten määräyksin.
36837: nökset ovat tavanmukaisia, toisin sanoen sa-
36838: mankaltaisia kuin muissa vastaavissa laeissa, ja     Valvontaa ja rangaistusseuraamuksia koske-
36839: tarvittaessa mahdollistavat tehokkaan valvon-      via maa-aineslain säännöksiä ei tarvitse aina-
36840: nan.                                               kaan tässä vaiheessa muuttaa.
36841: 
36842:     Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1988
36843: 
36844:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
36845:                                       1988 vp. -      KK n:o 470                                    3
36846: 
36847: 
36848: 
36849: 
36850:                                Tili Riksdagens Herr Talman
36851: 
36852:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Efter det en lagstridig handling eller ett
36853: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           underlåtande att iaktta tillståndsbestämmelser
36854: nr 1210 av den 8 augusti 1988 tili vederbörande       konstaterats skall byggnadsnämnden enligt
36855: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        18 § anmäla saken tili åklagarmyndighet för
36856: jande av riksdagsman Pulliainen m.fl. under-          väckande av åtal. Om gärningen bör anses vara
36857: tecknade spörsmål nr 470:                             ringa och om allmän fördel inte bör anses
36858:                                                       kräva åtgärder behöver anmälan dock inte
36859:           Ämnar Regeringen sätta i gång med           göras. Straffstadgandena i 17 § marktäktslagen
36860:        att bereda en sådan ändring av mark-           omfattar två straffskalor. 1 vanliga fall är
36861:        täktslagen som vid tiliämpningen i             straffet böter, men för grovt brott kan straffet
36862:        praktiken gör ett slut på grustäkten,          också vara fängelse i högst ett år. Särskilt
36863:        viiken fördärvar landskap och anställer        viktigt är paragrafens 3 mom., enligt vilket
36864:        skada på grundvattenområden?                   ekonomisk fördel, som erhållits genom brottet,
36865:                                                       och föremål, som använts vid brottet, kan
36866:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         dömas förbrutna tili staten enligt vad i 2 kap.
36867: samt anföra följande:                                 16 § strafflagen är stadgat. Om denna möjlig-
36868:    Enligt 14 § marktäktslagen (555/81) skall          het utnyttjas lönar det sig inte att begå brott.
36869: byggnadsnämnden övervaka att marksubstan-             Detta skulle på ett effektivt sätt på förhand
36870: ser inte tas i strid mot stadgandena i mark-          förhindra brott. Också straffstadgandena är i
36871: täktslagen, att täktplanen och tiliståndsbestäm-      marktäktslagen av samma typ som i andra
36872: melserna iakttas och att området uppsnyggas           motsvarande lagar och tillräckligt stränga.
36873: och att växtligheten bevaras och förnyas på ett          Problemet är sålunda inte brister i stadgan-
36874: sakenligt sätt. Om detta inte sker skall bygg-        dena om övervakningen av lagen och straff-
36875: nadsnämnden förplikta vederbörande att följa          påföljderna, utan den omständigheten att
36876: bestämmelserna, avlägsna eller ändra verkning-        tiliämpningen av stadgandena ibland är otill-
36877: arna av utfört arbete eller att återställa tidigare   fredsställande. Om byggnadsnämnden inte
36878: rådande förhållanden och att fullgöra sina            förfar på det sätt som den borde, är det
36879: skyldigheter. Stadgandet är ovillkorligt, men         möjligt att vända sig tili vederbörande länssty-
36880: om felet är ringa kan nämnden avstå från              relse. På länsstyrelsen ankommer att övervaka,
36881: åtgärder. För att skyldigheterna skall fullgöras      att byggnadsnämnderna förfar på det sätt som
36882: skall nämnden begagna sig antingen av vite            är angivet i lagen. Domstolarna är däremot
36883: eller hot om tvångsutförande. Dessutom kan            oavhängiga och det är inte möjligt att genom
36884: nämnden eller byggnadsinspektören avbryta ta-         förvaltningsmyndigheters bestämmelser ingripa
36885: gandet av substanser. Stadgandena om över-            i deras verksamhet.
36886: vakning i lagen är sedvanliga, d.v.s. av samma           Det är åtminstone inte i detta skede påkallat
36887: slag som i andra motsvarande lagar, och de            att ändra stadgandena i marktäktslagen om
36888: möjliggör vid behov en effektiv övervakning.          övervakning och straffpåföljder.
36889: 
36890:      Helsingfors den 12 september 1988
36891: 
36892:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
36893:                                               1988 vp.
36894: 
36895: Kirjallinen kysymys n:o 471
36896: 
36897: 
36898: 
36899: 
36900:                                  Elo: Suurhiilivoimalan rakentamisesta Poriin
36901: 
36902: 
36903:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36904: 
36905:    Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen n:o      delle laitetoimitusten muodossa tuntuisi kan-
36906: 41 kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suomi-      santaloudellisesti järkevältä pitää kiinni aiem-
36907: nen totesi mm. seuraavaa: "Imatran Voima            min ilmoitetusta aikataulusta, jonka mukaan
36908: Oy:n esityksestä Porin hiilivoimalaitos sisältyy    rakentaminen alkaisi joko tänä tai ensi vuon-
36909: juuri valmistuneeseen ehdotukseen runkosuun-        na. Siksi olisi toivottavaa, että hallitus käyn-
36910: nitelmaksi vuosille 1988-1997. Ehdotukseen          nistäisi neuvottelut Imatran Voiman kanssa
36911: laitoksen rakentamistöiden alkamisvuodeksi on       siitä, miten Tahkoluotaan suunnitellun hiili-
36912: merkitty 1988 tai 1989. Tällä hetkellä ei ole       voimalan rakentamistyöt voitaisiin panna alul-
36913: tiedossa syitä, joiden vuoksi valtioneuvosto ei     le mahdollisimman nopeasti. Toisaalta olisi
36914: vahvistaisi ainakaan tätä osaa runkosuunnitel-      toivottavaa, että Imatran Voima tekisi lopulli-
36915: masta."                                             sen rakentamispäätöksen mahdollisimman no-
36916:    Edellä oleva vastaus on päivätty 21. maalis-     peasti. Nykyinen epätietoisuus hiilivoimalan
36917: kuuta 1988. Tämän jälkeen Imatran Voima on          rakentamisaikataulusta on kaikkein kiusallisin-
36918: ilmoittanut sähköntuontisopimuksesta Neuvos-        ta Satakunnan talousalueelle.
36919: toliiton kanssa ja samassa yhteydessä tehnyt           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36920: selväksi, että Tahkoluotaan suunnitellun hiili-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36921: voimalan rakentaminen siirtyy eteenpäin.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36922: Imatran Voiman ilmoituksen mukaan hiilivoi-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36923: malaitos valmistuisi joko 1994 tai 1995. Näin
36924: ollen rakentamistöiden aloittaminen siirtyisi ar-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36925: violta 3-4 vuodella eteenpäin runkosuunnitel-              ryhtyä Porin Tahkoluotaan suunnitel-
36926: maan merkitystä alkamisvuodesta.                           lun suurhiilivoimalan lopullisen raken-
36927:    Ottaen huomioon hiilivoimalan suuren mer-               tamispäätöksen aikaansaamiseksi ja ra-
36928: kityksen Tahkoluodon syväsataman kannatta-                 kentamistöiden aloittamiseksi mahdolli-
36929: vuudelle sekä toisaalta Satakunnan työllisyy-              simman nopeasti?
36930: 
36931:     Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1988
36932: 
36933:                                             Mikko Elo
36934: 
36935: 
36936: 
36937: 
36938: 280932L
36939: 2                                  1988 vp. -     KK n:o 471
36940: 
36941: 
36942: 
36943: 
36944:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36945: 
36946:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Sähköhuollon runkosuunnitelma on suunnit-
36947: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      telun apuneuvo, joka ei sinänsä velvoita halli-
36948: olette 10 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-      tusta tai voimalaitoshankkeen ilmoittajaa lai-
36949: jeenne n:o 1211 ohella toimittanut valtioneu-      toksen rakentamiseen. Sähköhuollon suunnit-
36950: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       telun tarkoituksena on voimalaitoshankkeiden
36951: kansanedustaja Elon näin kuuluvasta kirjalli-      ajallinen, alueellinen ja tuotantomuotoon liit-
36952: sesta kysymyksestä n:o 471:                        tyvä koordinointi.
36953:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Suomessa sähköntuotantoa harjoittavat pää-
36954:        ryhtyä Porin Tahkoluotaan suunnitel-        asiassa osakeyhtiömuotoiset liikeyritykset.
36955:        lun suurhiilivoimalan lopullisen raken-     Näitten yritysten näkökulmasta Porin hiilivoi-
36956:        tamispäätöksen aikaansaamiseksi ja ra-      malaitoksen kannattavuusedellytykset voidaan
36957:        kentamistöiden aloittamiseksi mahdolli-     kiteyttää seuraavasti:
36958:        simman nopeasti?                               Voimalaitoksen investointimenot ovat 500
36959:                                                    MW:n laitoksen osalta noin 2 mrd. markkaa,
36960:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        jotka on hankittava pääosin suomalaisilta ja
36961: taen seuraavaa:                                    kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Voima-
36962:    Porin kivihiiltä käyttävä 550 MW:n lauhdu-      laitoksen kannattavuus edellyttää yli 5 000 tun-
36963: tusvoimalaitos on mukana sähköhuollon run-         nin vuotuista huipun käyttöaikaa. Toisin sa-
36964: kosuunnitelmassa vuosille 1988-1997. lmat-         noen Porin hiililauhdesähkön on mentävä kau-
36965: ran Voima Oy:n ilmoittaman rakennushank-           paksi sähkömarkkinoilla, jotka vähitellen ol-
36966: keen aloitusvuodeksi on merkitty 1988 tai 1989     laan saamassa kilpailutalouden piiriin.
36967: ja valmistusvuodeksi 1994 tai 1995. Hanke on          Hallitus lähtee siitä, että sähköhuollon run-
36968: ilmoitettu runkosuunnitelmaan sillä ehdolla,       kosuunnitelma toteutetaan voimayhtiöiden il-
36969: että teollisuus osallistuu siihen 150-200 MW:n     moittamalla tavalla. Hallitus odottaa, että
36970: osuudella.                                         Imatran Voima Oy:n hallintoelimet tekevät
36971:    Sen jälkeen kun kansanedustaja Elo viimeksi     päätöksen Porin voimalaitoksen rakentamises-
36972: kiirehti Porin suurhiilivoimalaitoksen rakenta-    ta.
36973: mista, muissa 90-luvun sähköhuollon varmista-
36974: miseen tähtäävissä hankkeissa on tapahtunut           Edellä viittasin sähköhuollon kilpailuolosuh-
36975: edistymistä. Merkittävin on Imatran Voima          teisiin. Kilpailupoliittisesti olisi toivottavaa, et-
36976: Oy:n ja neuvostoliittolaisen V/0 Machinoex-        tä myös teollisuuden voimayhtiöt osallistuisivat
36977: portin välillä saavutettu neuvottelutulos säh-     Porin voimalaitoshankkeeseen. Päätös osallis-
36978: kön tuonnin jatkamisesta vuoden 1989 jälkeen.      tumisesta onkin tehty sillä edellytyksellä, että
36979: Tuontia voidaan jatkaa 600 MW:n teholla            voimalaitosinvestoinnille myönnetään liike-
36980: vuoteen 1993, jolloin teho nousee 900 MW:iin.      vaihtoverohuojennus.
36981: Myös Teollisuuden Voimansiirto Oy on sopi-            Kauppa- ja teollisuusministeriö on tehnyt
36982: nut sähkön ostosta Neuvostoliitosta.               aloitteita energiainvestointien liikevaihtovero-
36983:    Sähkön tuonnin jatkuminen Neuvostoliitosta      tuksen kehittämiseksi. Voimalaitosinvestoin-
36984: parantaa maittemme välisen bilateraalikaupan       tien liikevaihtoverokohtelu tultaneen ottamaan
36985: tasetilannetta ja antaa tilaa suomalaisten yri-    käsittelyyn viimeistään liikevaihtoverolainsää-
36986: tysten viennille Neuvostoliittoon.                 dännön uudistamisen yhteydessä.
36987: 
36988:     Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988
36989: 
36990:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
36991:                                      1988 vp. -      KK n:o 471                                      3
36992: 
36993: 
36994: 
36995: 
36996:                               Tili Riksdagens Herr Talman
36997: 
36998:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Ramplanen för elförsörjningen är ett hjälp-
36999: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           medel vid planeringen, som inte i sig förpliktar
37000: nr 1211 av den 10 augusti 1988 tili vederböran-       regeringen eller den som anmäler ett kraft-
37001: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          verksprojekt att bygga anläggningen. Avsikten
37002: följande av riksdagsman Elo undertecknade             med planeringen av elförsörjningen är att ko-
37003: spörsmål nr 471:                                      ordinera kraftverksprojekten i fråga om tid,
37004:                                                       plats och produktionsform.
37005:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
37006:        vidta för att åstadkomma ett slutgiltigt          1 Finland är det huvudsakligen affärsföretag
37007:        byggnadsbeslut för det storkolkraftverk        i aktiebolagsform som idkar elproduktion. Ur
37008:        som har planerats i Tahkoluoto i Björ-         dessa företags synvinkel kan förutsättningarna
37009:        neborg och för att byggnadsarbetena på         för att kolkraftverket i Björneborg skall bli
37010:        det skall kunna inledas så snart som           lönsamt sammanfattas enligt följande:
37011:        möjligt?                                          lnvesteringsutgifterna för ett kraftverk är ca
37012:                                                       2 mrd mark för en 500 MW:s anläggning, och
37013:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         detta belopp måste huvudsakligen anskaffas
37014: samt anföra följande:                                 från den finska och den internationella kapi-
37015:                                                       talmarknaden. För att ett kraftverk skall vara
37016:    Kondenskraftverket på 550 MW i Björne-             lönsamt förutsätts att toppeffekten används
37017: borg, som kommer att drivas med stenkol, är           under mer än 5 000 timmar årligen. Med andra
37018: med i ramplanen för elförsörjningen för åren          ord måste kolkondensel från Björneborg gå åt
37019: 1988-1997. Som startår för detta av Imatran           på elmarknaden, där konkurrensekonomin
37020: Voima Oy anmälda byggnadsprojekt har 1988             småningom blir alltmer förhärskande.
37021: eller 1989 antecknats och som det år då projek-
37022: tet beräknas bli klart 1994 eller 1995. Projektet        Regeringen utgår ifrån att ramplanen för
37023: har anmälts tili ramplanen på det vilikoret att       elförsörjningen genomförs på det sätt som
37024: industrin deltar i det med en andel om 150-           kraftbolagen har meddelat. Regeringen förvän-
37025:                                                       tar sig att Imatran Voima Oy:s förvaltningsor-
37026: 200 MW.
37027:    Efter det att riksdagsman Elo senast försök-       gan fattar beslut om att bygga kraftverket i
37028:                                                       Björneborg.
37029: te påskynda byggandet av storstenkolskraftver-
37030: ket i Björneborg har det skett framsteg i de             Ovan hänvisade jag tili konkurrensförhållan-
37031: övriga projekt som syftar tili att garantera          dena inom elförsörjningen. Konkurrenspoli-
37032: elförsörjningen på 90-talet. Det mest betydelse-      tiskt vore det önskvärt att också industrins
37033: fulla är det förhandlingsresultat om en fort-         kraftbolag deltog i kraftverksprojektet i Björ-
37034: sättning på elimporten efter år 1989 som fåtts        neborg. Beslutet om deltagande har fattats
37035: tili stånd mellan Imatran Voima Oy och V/0            under den förutsättningen att lättnad i omsätt-
37036: Machinoexport från Sovjetunionen. Fram tili           ningsskatten beviljas för kraftverksinvestering-
37037: år 1993 kan el importeras med 600 MW:s                arna.
37038: effekt och därefter stiger effekten tili 900 MW.         Handels- och industriministeriet har tagit
37039: Också Teollisuuden Voimansiirto Oy har kom-           initiativ tili utveckling av omsättningsbeskatt-
37040: mit överens om köp av el från Sovjetunionen.          ningen av energiinvesteringar. Frågan om hur
37041:     Det att elimporten från Sovjetunionen kom-        investeringar i kraftverksanläggningar skall be-
37042: mer att fortgå hjälper upp balansen i den             mötas vid omsättningsbeskattningen kommer
37043: bilaterala handeln mellan våra Iänder och ger         troligtvis att tas upp tili behandling senast i
37044: de finländska företagen en chans att exportera        samband med reformeringen av lagstiftningen
37045: tili Sovjetunionen.                                   om omsättningsskatten.
37046: 
37047:     Helsingfors den 16 september 1988
37048: 
37049:                                                     Handels- och industriminister Ilkka Suominen
37050:                                              1988 vp.
37051: 
37052: Kirjallinen kysymys n:o 472
37053: 
37054: 
37055: 
37056: 
37057:                                  Björklund: Neste Oy:n varustamotoiminnan lopettamissuunnitel-
37058:                                     mista
37059: 
37060: 
37061:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37062: 
37063:    Viime vuosina on tehty useita merenkulku-        nokkaasti kiinnittää huomiota siihen ilmeiseen
37064: poliittisia päätöksiä, jotka uhkaavat koko kan-     vaaraan, että Nesteen varustamotoiminnan
37065: sallisen kauppalaivastomme olemassaoloa.            lakkauttamisen myötä alukset aiotaan ulos-
37066:    Tätä taustaa vasten tuntuvat erittäin huoles-    tiputtaa Finnlines Ltd:n välityksellä.
37067: tuttavilta ne suunnitelmat, joita Neste Oy:llä         Ulosliputtaminen merkitsisi nykyisen meri-
37068: on oman varustamotoimintansa lopettamisek-          henkilöstön perusturvan olennaista heikkene-
37069: si. Huolestumista herättää muun muassa, että        mistä ja olisi kohtalokas askel merenkulkupoli-
37070: valtionyritys kevyen tuntuisin perustein on lak-    tiikassa, jonka lopputuloksena häämöttää ko-
37071: kauttamassa yli 700 työpaikkaa.                     ko kansallisen merenkulkumme romuttuminen.
37072:    Yksioikoinen rationalisointiajattelu, jonka         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37073: perusteella kaavaillaan Nesteen alusten siirtä-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37074: mistä yhtiön ulkopuolisen varustamon hoi-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37075: toon, ei ota huomioon sitä seikkaa, että nykyi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37076: nen järjestely parhaiten tuntuisi voivan ylläpi-
37077: tää ja kehittää sitä erityisasiantuntemusta, jota             Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
37078: öljyn ja kemikaalien merikuljetuksissa välttä-             seen Neste Oy:n varustamotoiminnan
37079: mättä tarvitaan.                                           säilymisen mainitussa valtionyhtiössä ja
37080:    Meriturvallisuutta ja ympäristönsuojelua                sen alusten pysymisen Suomen lipun
37081: koskevien näkökohtien ohella on aihetta pai-               alla?
37082: 
37083:      Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1988
37084: 
37085:                                     Ilkka-Christian Björklund
37086: 
37087: 
37088: 
37089: 
37090: 2809301
37091: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 472
37092: 
37093: 
37094: 
37095: 
37096:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37097: 
37098:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kannattamattomuuten$a vuoksi suureksi ongel-
37099: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maksi, Neste Oy on luonnollisesti tutkinu1
37100: olette 15 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-       erilaisia mahdollisuuksia alustensa kustannus-
37101: jeenne n:o 1212 ohella toimittanut valtioneu-       tason laskemiseksi ja kilpailukyvyn parantami-
37102: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        seksi. Tässä tarkoituksessa Neste suoritti sisäi-
37103: kansanedustaja Ilkka-Christian Björklundin          sen selvityksen siitä, olisiko sen varustamotoi-
37104: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      minnan kannattavuutta parannettavissa anta-
37105: 472:                                                malla alusten hoito eli laivojen miehitys ja
37106:                                                     ylläpito suomalaisen hoitotoimintaan erikoistu-
37107:           Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-       neen yhtiön Oy Finnlines Ltd:n tehtäväksi.
37108:        seen Neste Oy:n varustamotoiminnan           Tällaisessa siirrossa ei kuitenkaan olisi ollut
37109:        säilymisen mainitussa valtionyhtiössä ja     kysymys Nesteen varustamotoiminnan lopetta-
37110:        sen alusten pysymisen Suomen lipun           misesta, koska laivojen omistus ja rahtaustoi-
37111:        alla?                                        minta olisivat laaditun suunnitelman toteutta-
37112:                                                     misen jälkeenkin edelleen jääneet yhtiölle. Ky-
37113:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          symys ei ollut myöskään työpaikkojen lakkaut-
37114: taen seuraavaa:                                     tamisesta vaan niiden siirrosta toiselle suoma-
37115:    Suomen kauppalaivasto pieneni vuosina            laiselle työnantajalle. Hoitovarustamo, kuten
37116: 1984-1988 noin 65 o/o eli 2,3 milj. bruttorekis-    esimerkiksi selvitetyssä tapauksessa Oy Finnli-
37117: teritonnista noin 0,8 milj. bruttorekisteriton-     nes Ltd, toteuttaa alusten omistajan tavoitteita
37118: niin. Yhteensä 58 ulkomaanliikenteen lastialus-     sekä säiliöalustonniston erityisosaamisen että
37119: ta on vastaavana aikana siirretty ulkomaan          meriturvallisuuden ja ympäristönsuojelun suh-
37120: lipun alle. Lähes kaikissa tapauksissa syynä        teen.
37121: lippusiirtoon on ollut se, että alusten toiminta       Suoritetun selvityksen lopputuloksena Neste
37122: Suomen lipun alla oli kannattamatonta. Lippu-       Oy päätti kuluvan vuoden elokuussa säilyttää
37123: siirron jälkeen alusten käyttökustannukset ovat     alukset edelleen omassa hoidossaan, koska
37124: pienentyneet alustyypistä riippuen noin 1-4         sekä yhtiön varustamon henkilöstö että meren-
37125: milj. markkaa vuodessa.                             kulkualan työntekijäjärjestöt ovat korostetusti
37126:    Lippusiirrot on toteutettu siten, että alus on   tuoneet esille valmiutensa tavoitteena olleisiin
37127: myyty Suomen Pankin luvalla ulkomaille pe-          tuottavuutta lisääviin toimiin. Samalla Neste
37128: rustetun tytäryhtiön omistukseen. Suomen            Oy on päättänyt, että säännöllisesti Suomeen
37129: Pankin lupamenettely perustuu pelkästään va-        liikennöivät ja maan öljyhuollon kannalta vält-
37130: luuttapoliittisiin näkökohtiin, ja siinä sovelle-   tämättömät alukset pidetään Suomen lipun
37131: taan samoja periaatteita kuin muunkin yritys-       alla. Varustamotoiminnan kannattavuutta py-
37132: toiminnan kohdalla. Suomen Pankin lupame-           ritään erilaisin toimenpitein määrätietoisesti
37133: nettelyä on 1. 8.1988 lukien edelleen lievennetty   parantamaan.
37134: siten, että esimerkiksi varustamotoiminnan             Neste Oy:ltä edellytetään samoja toimintape-
37135: kohdalla ulkomaisen tytäryhtiön perustamiseen       riaatteita ja erityisesti kannattavuutta kuin
37136: riittää ilmoitusmenettely.                          muiltakin yrityksiltä. Tästä syystä Nesteelle ei
37137:    Neste Oy:n alukset, joita on tällä hetkellä      tule myöskään varustamotoiminnan osalta
37138: 17, työllistävät noin 700 suomalaista merenkul-     asettaa tavanomaisesta poikkeavia rajoituksia
37139: kijaa ja hoitavat yli puolet maamme öljyntuon-      tai kieltoja. Hallitus pitää kuitenkin toivotta-
37140: nista. Esimerkiksi vuonna 1987 kotimaisen           vana, että Neste Oy:n ja myös muu kotimainen
37141: tonniston osuus kivennäisöljyjen tuonnista oli      tonnisto voitaisiin säilyttää Suomen lipun alla.
37142: 55%.                                                Hallitus selvittää mahdollisuudet tukea suoma-
37143:    Koska varustamotoiminta on niin Suomessa         laista varustamotoimintaa olemassa olevilla
37144: kuin monissa muissakin maissa muodostunut           merenkulkupoliittisilla keinoilla, kuten esimer-
37145:                                      1988 vp. -     KK n:o 472                                      3
37146: 
37147: ~iksi suosimalla jäävahvisteisten ja kaksois-        toiminnan järkiperäistämiseksi siten, että koti-
37148: ,ohjalla varustettujen alusten käyttöä erilaisil-    maisilla aluksilla olisi edellytyksiä toimia nor-
37149: a vero- ja maksupoliittisilla toimenpiteillä.        maalien taloudellisten periaatteiden mukaisesti
37150: )amalla hallitus tukee pyrkimyksiä varustamo-        Suomen lipun alla.
37151: 
37152:     Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988
37153: 
37154:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen
37155: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 472
37156: 
37157: 
37158: 
37159: 
37160:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37161: 
37162:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        denna avsikt utförde Neste en intern utrednin~
37163: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         av om lönsamheten i dess rederiverksamhe1
37164: nr 1212 av den 15 augusti 1988 tili vederböran-     kunde förbättras genom att skötseln av farty·
37165: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        gen, d.v.s. bemanningen och underhållet a'
37166: riksdagsman Ilkka-Christian Björklund under-        fartygen, gavs åt bolaget Oy Finnlines Ltd,
37167: tecknade spörsmål nr 472:                           som har specialiserat sig på finskt underhåll.
37168:                                                     Vid en dylik överföring skulle det dock inte ha
37169:          Vad ämnar Regeringen göra för att          varit fråga om att Neste hade upphört med si11
37170:        se tili att Neste Oy:s rederiverksamhet      rederiverksamhet, emedan besittningen av far-
37171:        kvarstår i detta statsbolag och dess         tygen och befraktningsverksamheten också ef-
37172:        fartyg under finsk flagg?                    ter det att den uppgjorda planen hade genom-
37173:                                                     förts skulle ha kvarstått hos bolaget. Det skulle
37174:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inte heller ha varit fråga om en indragning av
37175: samt anföra följande:                               arbetsplatser utan om en överföring av dem på
37176:    Finlands handelsflotta minskade åren 1984-       en annan finsk arbetsgivare. Ett underhållsre-
37177: 1988 med ca 65 OJo, d.v.s. från 2,3 milj. brutto-   deri, såsom t.ex. Oy Finnlines Ltd i det utred-
37178: registerton tili ca 0,8 milj. bruttoregisterton.    da fallet, verkställer fartygsägarens mål både
37179: Totalt 58 lastfartyg inom utrikesfarten över-       då det gäller specialkunnande i fråga om tank-
37180: gick under denna tid tili att segla under ut-       fartygstonnage och sjösäkerhet samt miljö-
37181: ländsk flagg. 1 så gott som samtliga fall var       vård.
37182: orsaken tili utflaggningen den att det var olön-       Som slutresultat av den företagna utred-
37183: samt att segla under finsk flagg. Efter utflagg-    ningen beslöt Neste Oy i augusti i år att
37184: ningen har driftskostnaderna beroende på far-       fortsättningsvis själv stå för underhållet av
37185: tygstyp minskat med ca 1-4 milj. mark i året.       fartygen, emedan både bolagets rederipersonal
37186:    Utflaggningarna har genomförts så att farty-     och arbetstagarorganisationerna inom sjöfarts-
37187: get har sålts tili ett dotterbolag som har grund-   branschen bestämt har hävdat sin beredskap
37188: ats utomlands med tillstånd av Finlands Bank.       att vidta åtgärder för att öka lönsamheten,
37189: Finlands Banks tiliståndsförfarande baserar sig     vilket man har haft som mål. Samtidigt har
37190: enbart på valutapolitiska synpunkter, och i det     Neste Oy beslutat att de fartyg som regelbun-
37191: tiliämpas samma principer som vid övrig före-       det trafikerar på Finland och de fartyg som är
37192: tagsverksamhet. Finlands Banks tiliståndsför-       oumbärliga med tanke på landets oljeförsörj-
37193: farande har vidare mildrats fr.o.m. 1.8.1988        ning kommer att kvarstå under finsk flagg.
37194: på så sätt att t.ex. i fråga om rederiverksamhe-    Lönsamheten inom rederiverksamheten strävar
37195: ten räcker det med anmälningsförfarande då          man målmedvetet efter att förbättra genom
37196: det gäller grundande av ett dotterbolag.            olika åtgärder.
37197:    Neste Oy:s fartyg, som i detta nu är 17,            Av Neste Oy förutsätts samma verksamhets-
37198: sysselsätter ca 700 finländska sjöfarare och        principer och i synnerhet lönsamhet som av
37199: handhar mer än hälften av landets oljeimport.       andra företag. Av denna orsak bör man inte
37200: Exempelvis år 1987 uppgick det inhemska ton-        heller i fråga om Nestes rederiverksamhet ställa
37201: nagets andel vid importen av mineraloljor tili      begränsningar eller förbud som avviker från de
37202: 55%.                                                vanliga. Regeringen anser det dock önskvärt
37203:    Eftersom rederiverksamheten i Finland så-        att Neste Oy:s tonnage och även det övriga
37204: som också i många andra Iänder på grund av          inhemska tonnaget kunde kvarstå under finsk
37205: sin olönsamhet har visat sig utgöra ett stort       flagg. Regeringen utreder möjligheterna att
37206: problem, har Neste Oy naturligt nog undersökt       stöda den finska rederiverksamheten med tili-
37207: olika möjligheter att sänka kostnadsnivån för       budsstående sjöfartspolitiska metoder såsom
37208: fartygen och förbättra konkurrenskraften. 1         t.ex. genom att med olika skatte- och avgifts-
37209:                                   1988 vp. -     KK n:o 472                                   5
37210: 
37211: ~litiska åtgärder gynna användningen av is-      att de inhemska fartygen skulle ha förutsätt-
37212: >rstärkta och med dubbel botten utrustade        ningar att verka enligt normala ekonomiska
37213: Lrtyg. Samtidigt stöder regeringen strävande-    principer under finsk flagg.
37214: a att rationalisera rederiverksamheten sålunda
37215: 
37216:    Helsingfors den 13 september 1988
37217:                                                Handels- och industriminister Ilkka Suominen
37218:                                              1988 vp.
37219: 
37220: Kirjallinen kysymys n:o 473
37221: 
37222: 
37223: 
37224: 
37225:                                  Anttila: Oy Alko Ab:n harjoittamasta teollisuustoiminnasta
37226: 
37227: 
37228:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37229: 
37230:    Valtioneuvosto on päättänyt 30.3.1984 sosi-      mian alan teollisuuden tulosyksiköissä. Käy-
37231: aali- ja terveysministeriössä tapahtuneessa esit-   tännössä tulosyksikköorganisaatio ei kuiten-
37232: telyssä talouspoliittisessa ministerivaliokunnas-   kaan ole yhtä selkeästi vastuullinen tulosyksik-
37233: sa tapahtuneen valmistelun pohjalta hyväksyä        kö kuin olisi oma osakeyhtiötoiminta siitä
37234: Oy Alko Ab:n 24.11.1983 tekemän etanoliteh-         syystä, että kiinteiden kustannusten kohdalla
37235: dashanketta koskevan päätöksen ministerityö-        voidaan tulosyksikköorganisaatiossa suorittaa
37236: ryhmän ja talouspoliittisen ministerivalio-         järjestelyjä, joista johtuen hankkeen kokonais-
37237: kunnan asettamin seuraavin edellytyksin:            kustannukset eivät ole yhtä luotettavia kuin
37238:    Kohta 1: Tuotanto käynnistyy aikaisintaan        oman osakeyhtiön organisaatiojärjestelmässä.
37239: vuonna 1987 ja toteutetaan siten, että hank-        Siksi täytyy ihmetellen kysyä, miksi Oy Alko
37240: keen ja yhtiön teollisuustoimen kannattavuutta      Ab ei ole itse myötävaikuttanut kyseisen valtio-
37241: seurataan erillään yhtiön muusta toiminnasta        neuvoston periaatepäätöksen kohdan toteutu-
37242: myöhemmin valtion ja yhtiön välillä sovittaval-     miseen seurata yhtiön teollisuustoimen kannat-
37243: la tavalla.                                         tavuutta erillään yhtiön muusta toiminnasta
37244:    Kohta 2: Valtio ei suorita Oy Alko Ab:n tai      myöhemmin valtion ja yhtiön välillä sovittaval-
37245: vastaavan tuottamalle tärkkelykselle ja tärkke-     la tavalla. Samalla ihmettelen, että kauppa- ja
37246: lysmakeuttajalle hintatukea ja tärkkelysma-         teollisuusministeriö on suostunut tulosyksikkö-
37247: keuttajatuotanto rajataan siten, että tuotanto      organisaatioon eikä ole vaatinut omaa osa-
37248: käsittää vain yhtiön itsensä tuottamien tai yh-     keyhtiöjärjestelmää, kuten olisi pitänyt.
37249: tiön lukuun tuotettujen alkoholijuomien val-           Valtioneuvosto on 26.11.1987 tehnyt päätök-
37250: mistukseen kulloinkin käytettävän määrän            sen valtion tulo- ja menoarvion rajoissa hin-
37251: sekä että se tapahtuu sopusoinnussa kulloinkin      nanalennuskorvauksen suorittamisesta koti-
37252: toteutettavan sokeripolitiikan kanssa.              maisen ohran hinnan alentamiseksi maailman-
37253:    Kohta 3: Tuotannon raaka-aineena käyte-          markkinahintatasolle silloin, kun ohraa myy-
37254: tään vain kotimaista kotimarkkinahintaista oh-      dään eräisiin teollisuuden käyttökohteisiin käy-
37255: raa, jollei valtioneuvosto erityisistä syistä       tettäväksi, kuten Oy Alko Ab:lle enintään 25
37256: myönnä poikkeusta. Lisäksi valtioneuvosto on        tonnia vuodessa. Marraskuussa 1987 tehdyn
37257: päättänyt ottaa pöytäkirjaan Oy Alko Ab:n           valtioneuvoston päätöksen liitteessä todetaan
37258: etanolitehdashanketta koskevan lausuman ta-         jälleen kerran hallituksen seuraavan tehdas-
37259: louspoliittisen ministerivaliokunnan ehdotuk-       hankkeen aiheuttamia työllisyysvaikutuksia eri
37260: sen mukaisesti: Puoltaessaan etanolitehdashan-      aloilla ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin.
37261: ketta hallitus samalla toteaa, että tärkkelyspe-       Oy Alko Ab:n Rajamäen tehdas on aloitta-
37262: runan tai sokerijuurikkaan viljelijöiden asemaa     nut toimintansa. Samanaikaisesti Oy Alko Ab
37263: tai toimeentuloa ei hankkeen johdosta heiken-       on liittoutunut tanskalaisen entsyymintuotta-
37264: netä sekä että tuotantoa jatkavat sopimusvilje-     jan kanssa ja aikoo valmistaa Suomen Sokerin
37265: lijät voivat jatkaa tuotantoaan entisessä laa-      Jokioisten tehtailla jo valmistettavaa beta-amy-
37266: juudessa. Hallitus seuraa tehdashankkeen ai-        laasientsyymiä vaarantaen ja heikentäen myös-
37267: heuttamia työllisyysvaikutuksia eri aloilla ja      kin tältä osin Jokioisten tehtaan toimintaa.
37268: ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin.                Siksi vaikuttaakin hyvin ihmeelliseltä, että val-
37269:    Oy Alko Ab on ilmoituksensa mukaisesti           tionyhtiö lähtee samoille rajoitetuille ja pienille
37270: 1.1.1988 lukien siirtynyt tulosyksikköorgani-       markkinoille varsinkin, kun Jokioisten tehtaan
37271: saatioon elintarvike-, biotekniikan ja teknoke-     entsyymituotanto menee lähes yksinomaan
37272: 280935P
37273: 2                                   1988 vp. -      KK n:o 473
37274: 
37275: vientiin. Siksi onkin paikallaan kysyä, onko              taakseen Oy Alko Ab:n elintarvike- ja
37276: kansantaloudellisesti viisasta ja voimavarojen            biotekniikan sekä teknokemian teolli-
37277: tuhlausta, että kaksi suomalaista yritystä jou-           suuden toiminnoista omat osakeyhtiöt
37278: tuu viennissä kilpailuun tällaisella erikoisalal-         ottaen huomioon valtioneuvoston peri-
37279: la.                                                       aatepäätöksen 30.3.1984 vaatimuksen
37280:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-           seurata yhtiön teollisuustoimen kannat-
37281: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän             tavuutta erillään yhtiön muusta toimin-
37282: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen              nasta, ja
37283: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 miten Hallitus aikoo käytännössä
37284:                                                           huolehtia siitä, että Oy Alko Ab ei
37285:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             alkoholin myyntituloilla subventoisi
37286:        ryhtyä ja missä aikataulussa muodos-               teollisuustoimintaansa?
37287: 
37288:     Helsingissä 16 päivänä elokuuta 1988
37289: 
37290:                                         Sirkka-Liisa Anttila
37291:                                       1988 vp. -      KK n:o 473                                      3
37292: 
37293: 
37294: 
37295: 
37296:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37297: 
37298:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         veysministeriön, kauppa- ja teollisuusministe-
37299: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         riön sekä valtiovarainministeriön edustajat.
37300: olette 16 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-         Työryhmän tuli työssään ottaa huomioon val-
37301: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             tioneuvoston tehdashanketta koskevaan pää-
37302: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tökseen liittyvä lausuma.
37303: edustaja Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta          Työryhmä selvitti toimeksiautonsa mukaises-
37304: kysymyksestä n:o 473:                                 ti erityisesti etanolitehtaan ja siihen integroi-
37305:                                                       dun tuotannon kannattavuuden erillisseuran-
37306:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37307:        ryhtyä ja missä aikataulussa muodos-           nan edellyttämiä laskentateknisiä perusteita.
37308:        taakseen Oy Alko Ab:n elintarvike- ja          Samalla työryhmä kuitenkin käsitteli myös yh-
37309:        biotekniikan sekä teknokemian teolli-          tiön koko teollisuustoiminnan valvontaa pitäen
37310:        suuden toiminnoista omat osakeyhtiöt           tavoitteenaan yhtäältä yhtiön julkisen vallan
37311:        ottaen huomioon valtioneuvoston peri-          toimenpiteistä johtuvan erityisaseman eliminoi-
37312:        aatepäätöksen 30.3.1984 vaatimuksen            mista, kuten valtioneuvoston pöytäkirjaan
37313:        seurata yhtiön teollisuustoimen kannat-        otettu lausuma edellytti, ja toisaalta yhtiön
37314:                                                       tuotantotoiminnan järjestämistä siten, että sen
37315:        tavuutta erillään yhtiön muusta toimin-
37316:        nasta, ja                                      edellytykset ovat yhdenvertaiset teollista toi-
37317:                                                       mintaa harjoittavien muiden valtionyhtiöiden
37318:          miten Hallitus aikoo käytännössä             kanssa.
37319:        huolehtia siitä, että Oy Alko Ab ei
37320:        alkoholin myyntituloilla subventoisi              Työryhmä sai tehtävänsä suoritetuksi 21.
37321:        teollisuustoimintaansa?                        päivänä maaliskuuta 1985 (työryhmämuistio
37322:                                                        1985:4 STM). Työryhmä katsoi yksimielisesti,
37323:                                                       että teollisuustoiminnan kannattavuuden seu-
37324:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ranta on järjestettävissä laskentateknisin kei-
37325: vasti seuraavaa:                                      noin eri tuotantoyksikköihin ja tuoteryhmiin
37326:    Oy Alko Ab:n hallintoneuvosto päätti 24.           perustuen. Seurantaa varten työryhmän esittä-
37327: päivänä marraskuuta 1983 toteuttaa integroi-          mät laskentatoimeen ja raportointiin liittyvät
37328: dun viljaetanolin ja tärkkelyksen sekä tärkke-        ehdotukset tähtäsivät ennen kaikkea mahdolli-
37329: lykseen pohjautuvan makeuttajien tuotantoa            simman tarkkaan aiheuttamisperiaatteeseen pe-
37330: koskevan hankkeen. Ottaen huomioon asian              rustuvaan kustannusten kirjaamiseen. Yksityis-
37331: laajakantoisuuden hallintoneuvosto edelleen           kohtaisissa kustannuslaskentaan ja tulosseu-
37332: päätti alistaa hankkeesta tekemänsä päätöksen         rantaan liittyvissä ehdotuksissa keskeinen läh-
37333: valtioneuvoston hyväksyttäväksi.                      tökohta oli estää alkoholijuomien myyntitulo-
37334:    Valtioneuvosto hyväksyi päätöksellään 30.          jen hyväksikäyttö teollisuustoiminnan subven-
37335: päivänä maaliskuuta 1984 alkoholiyhtiön teh-          toimiseen sisäisten siirtohankintojen tai kiintei-
37336: dashankkeen. Samalla valtioneuvosto kuiten-           den kustannusten kohdentamisen avulla.
37337: kin edellytti, että hankkeen tai yhtiön teolli-          Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti 24. päi-
37338: suustoimen kannattavuutta seurataan erillään          vänä toukokuuta 1985 kysymyksessä olevan
37339: yhtiön muusta toiminnasta myöhemmin val-              työryhmämuistion Oy Alko Ab:lle tiedoksi ja
37340: tion ja yhtiön välillä sovittavalla tavalla.          esitti samalla, että yhtiö toimialallaan ryhtyisi
37341:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 14. päivä-   niihin toimenpiteisiin, joita työryhmä oli esittä-
37342: nä elokuuta 1984 työryhmän, jonka tehtäväksi          nyt. Käytännössä tämä on merkinnyt seuran-
37343: tuli selvittää, miten Oy Alko Ab:n etanoliteh-        taan tarvittavien raporttien laatimista ja toi-
37344: dashankkeen kannattavuutta voidaan seurata            mittamista vuosikolmanneksiHain kauppa- ja
37345: yhtiön erillisen tulosvastuullisen yksikön puit-      teollisuusministeriölle, joka muistion mukaan
37346: teissa, sekä tehdä tähän liittyvät ehdotukset.        hoitaa teollisuustoiminnan kannattavuuden
37347: Työryhmässä valtiota edustivat sosiaali- ja ter-      käytännön valvonnan. Lisäksi valvontaa on
37348: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 473
37349: 
37350: tehostettu muuttamalla alkoholilakia niin, että    organisaatiouudistus on erottanut teollisuustoi-
37351: yhtiön tilintarkastajien määrä on nostettu nel-    minnan tulosyksikkönä erilleen muusta toimin-
37352: jästä viiteen. Uusi tilintarkastaja edustaa        nasta ja edelleen jakanut teollisuustoiminnan
37353: kauppa- ja teollisuusministeriötä.                 useammaksi erilliseksi tulosvastuulliseksi yksi-
37354:    Hallituksen näkemyksen mukaan jo toteute-       köksi. Tällöin eri toimintojen kannattavuuden
37355: tuilla laskenta-, raportointi- ja valvontamenet-   seuranta on voitu toteuttaa mahdollisimman
37356: telyillä voidaan käytännössä huolehtia riittä-     tarkoituksenmukaisesti. Yksiköiden muutta-
37357: vässä määrin siitä, että Oy Alko Ab ei alkoho-     mista erillisiksi osakeyhtiöiksi ei edellä maini-
37358: lin myyntituloilla subventoi teollisuustoimin-     tussa valtioneuvoston päätöksessä, kuten ei
37359: taansa. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että     myöskään päätöksen liitteissä tai sen pohjalta
37360: riittävänä organisaatiojärjestelynä voidaan pi-    asetetun työryhmän muistiossa, ole pidetty pe-
37361: tää Oy Alko Ab:n teollisuustoiminnasta erilli-     rusteltuna. Tällaisen organisaatiomuutoksen
37362: sen tulosvastuullisen yksikön perustamista. Al-    toteuttaminen ei sen vuoksi ole vireillä.
37363: koholiyhtiön vuoden 1988 alusta toteutunut
37364: 
37365:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988
37366: 
37367:                                                                        Ministeri Tarja Halonen
37368:                                       1988 vp. -     KK n:o 473                                       5
37369: 
37370: 
37371: 
37372: 
37373:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37374: 
37375:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ministeriets representanter. Arbetsgruppen
37376: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        skulle i sitt arbete beakta yttrandet i statsrådets
37377: av den 16 augusti 1988 tili vederbörande med-        beslut om fabriksprojektet.
37378: lem av statsrådet avsänt avskrift av följande av        Arbetsgruppen utredde enligt sitt uppdrag
37379: riksdagsman Anttila undertecknade spörsmål           särskilt de kalkylationstekniska grunder som
37380: nr 473:                                              en separat uppföljning av etanolfabrikens och
37381:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            den däri integrerade produktionens lönsamhet
37382:                                                       förutsätter. Samtidigt behandlade arbetsgrup-
37383:        vidta och enligt vilket tidsschema för
37384:        att bilda egna aktiebolag av Oy Alko          pen dock också övervakningen av bolagets hela
37385:        Ab:s livsmedels- och biotekniska samt         industriella verksamhet med målsättning å ena
37386:        teknokemiska industriverksamhet med           sidan att eliminera bolagets särskilda ställning,
37387:                                                      som beror på den offentliga maktens åtgärder,
37388:        beaktande av det i statsrådets princip-
37389:        beslut av 30.3.1984 intagna kravet på         såsom förutsattes i det i statsrådets protokoll
37390:        att följa upp lönsamheten av bolagets         intagna yttrandet, och å andra sidan att anord-
37391:        industriella verksamhet separat från bo-      na bolagets produktionsverksamhet så att dess
37392:        lagets övriga verksamhet, och                 förutsättningar är likvärdiga i jämförelse med
37393:                                                      de övriga statsbolag som bedriver industriverk-
37394:           hur ämnar Regeringen i praktiken           samhet.
37395:        sörja för att Oy Alko Ab inte subven-
37396:        tionerar sin industriella verksamhet             Arbetsgruppen slutförde sitt uppdrag den 21
37397:        med försäljningsinkomster av alkohol?         mars 1985 (rapport från en arbetsgrupp 1985:4
37398:                                                      SHM). Arbetsgruppen ansåg enhälligt att upp-
37399:                                                      följningen av den industriella verksamhetens
37400:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         lönsamhet kan ordnas genom redovisningstek-
37401: samt anföra följande:                                niska medel utgående från de olika produk-
37402:    Oy Alko Ab:s förvaltningsråd beslöt den 24        tionsenheterna och produktgrupperna. De för-
37403: november 1983 genomföra ett projekt rörande          slag med anknytning tili redovisningen och
37404: produktion av integrerad sädesetanol och stär-       rapporteringen som arbetsgruppen ställde fram
37405: kelse samt sötningsmedel baserade på stärkel-        med tanke på uppföljningen var i huvudsak
37406: se. Med beaktande av ärendets vittbärande            inriktade på att bokföra kostnaderna på dess
37407: natur beslöt förvaltningsrådet underkasta sitt       konto som förorsakat dem så noggrant som
37408: beslut om projektet statsrådets godkännande.         möjligt. Den centrala utgångspunkten i de
37409:    Statsrådet godkände genom sitt beslut av          detaljerade förslagen med anknytning tili kost-
37410: den 30 mars 1984 alkoholbolagets fabrikspro-         nadsberäkningen och resultatuppföljningen var
37411: jekt. Samtidigt förutsatte statsrådet dock att       att förhindra utnyttjandet av försäljningsin-
37412: lönsamheten av projektet eller bolagets indu-        komsterna av alkoholdrycker för att subventio-
37413: striverksamhet följs upp separat från bolagets       nera den industriella verksamheten med hjälp
37414: övriga verksamhet på det sätt varom senare           av allokering av interna överföringsanskaff-
37415: överenskoms mellan staten och bolagen.               ningar eller fasta kostnader.
37416:    Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte den      Social- och hälsovårdsministeriet tillsände
37417: 14 augusti 1984 en arbetsgrupp med uppgift att       den 24 maj 1985 rapporten i fråga Oy Alko Ab
37418: utreda hur lönsamheten av Oy Alko Ab:s               för kännedom och anförde samtidigt att bola-
37419: etanolfabriksprojekt kan följas upp inom ra-         get skall inom sitt verksamhetsområde vidta de
37420: men för en separat resultatansvarig enhet inom       åtgärder som arbetsgruppen föreslagit. 1 prak-
37421: bolaget, samt att lägga fram förslag med an-         tiken innebär detta att man skall var fjärde
37422: knytning tili detta. 1 arbetsgruppen företräddes     månad utarbeta de rapporter som behövs för
37423: staten av social- och hälsovårdsministeriets,        uppföljningen och sända dem tili handels- och
37424: handels- och industriministeriets samt finans-       industriministeriet, som enligt rapporten i
37425: 6                                   1988 vp. -     KK n:o 473
37426: 
37427: praktiken sköter om uppföljningen av den           ett    tillräckligt   organisationsarrangemang.
37428: industriella verksamhetens lönsamhet. Dess-        Alkoholbolagets organisationsreform, som
37429: utom har övervakningen effektiverats genom         verkställdes från början av år 1988, har separe-
37430: att ändra alkohollagen så att bolagets reviso-     rat den industriella verksamheten såsom en
37431: rers antal har ökats från fyra till fem. Den nya   resultatenhet från den övriga verksamheten
37432: revisorn representerar handels- och industri-      och vidare uppdelat den industriella verksam-
37433: ministeriet.                                       heten i flera resultatansvariga enheter. Därvid
37434:    Enligt regeringens synpunkt kan man genom       har man kunnat genomföra uppföljningen av
37435: de redan genomförda redovisnings-, rapporte-       de olika funktionernas lönsamhet så ändamåls-
37436: rings- och övervakningsförfarandena i prakti-      enligt som möjligt. 1 ovan nämnda statsrådsbe-
37437: ken i tillräcklig mån sörja för att Oy Alko Ab     slut, i bilagorna till beslutet och i den rapport
37438: inte subventionerar sin industriverksamhet ge-     som avgivits av den arbetsgrupp som tillsätts
37439: nom försäljningsinkomster. 1 sammanhanget          på grund av det har det inte ansetts motiverat
37440: är de skäl att konstatera att grundandet av en     att ombilda enheterna till separata aktiebolag.
37441: särskild resultatansvarig enhet separat från Al-   Därför är det inte aktuellt att genomföra en
37442: ko Ab:s industriella verksamhet kan anses som      sådan organisationsförändring.
37443: 
37444:     Helsingfors den 15 september 1988
37445: 
37446:                                                                         Minister Tarja Halonen
37447:                                             1988 vp.
37448: 
37449: Kirjallinen kysymys n:o 474
37450: 
37451: 
37452: 
37453: 
37454:                                 Vistbacka: Kasvatustieteellisen tiedekunnan perustamisesta Vaa-
37455:                                    saan
37456: 
37457: 
37458:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37459: 
37460:    Maamme korkeakoululaitos on alueellisesti      suomenkielisillä suhteellisesti vähiten koko
37461: saatu kehitetyksi siihen vaiheeseen, missä uu-    maassa ja koska luokanopettajapula läänissä
37462: sien yksiköiden perustaminen on epätarkoituk-     on huomattava. Lisäksi luokanopettajavajaus
37463: senmukaista. Tällä hetkellä Vaasan läänissä       koko maassa on suuri ja vaje on nähtävissä
37464: toimii ainoastaan yksi suomenkielisille tarkoi-   myös jatkossa.
37465: tettu korkeakoulu, joka on suuntautunut ka-          Edellä mainittujen perusteluiden takia olisi
37466: pea-alaisesti kaupallisille aloille.              tarkoituksenmukaista perustaa Vaasan korkea-
37467:    Korkeakoulujen kehittämislaki edellyttää       koulun yhteyteen kasvatustieteellinen tiedekun-
37468: alueellisesti tasa-arvoista korkeakoulujen ke-    ta, joka keskittyisi aluksi luokanopettajien
37469: hittämistä, joten Vaasan korkeakoulun opiske-     kouluttamiseen ja myöhemmin kehittyisi myös
37470: lusuuntautumisvaihtoehtojen lisääminen olisi      liike-elämän koulutuksellista tutkimusta kehit-
37471: tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä. Asian-     täväksi yksiköksi. Aluksi opiskelija-aloitus-
37472: tilan korjaaminen poikkeuskoulutusta järjestä-    paikkoja tulisi tällä uudella koulutussuunnalla
37473: mällä on vain osittaisratkaisu. Jo olemassa       olla 64 kpl.
37474: olevien yksiköiden volyymien lisääminen tuot-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37475: taa mm. opetusharjoitteluongelmia. Sen sijaan     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37476: Vaasan korkeakoulun kehittäminen monipuoli-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37477: seksi yksiköksi on Vaasan läänin ja sen lähiym-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37478: päristön yhteinen etu. Paras ajankohta Vaasan
37479: korkeakoulun opiskelusuuntautumisvaihtoeh-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kas-
37480: tojen lisäämiselle olisi tällä hetkellä, koska           vatustieteellisen tiedekunnan perustami-
37481: Vaasan läänissä opiskelualoituspaikkoja on               seksi Vaasan korkeakoulun yhteyteen?
37482: 
37483:     Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1988
37484: 
37485:                                        Raimo Vistbacka
37486: 
37487: 
37488: 
37489: 
37490: 280969B
37491: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 474
37492: 
37493: 
37494: 
37495: 
37496:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37497: 
37498:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vatustieteellisen alan uusien opiskelijoiden
37499: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      määrää koskeva suositus on suunniteltu nostet-
37500: olette 18 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-      tavaksi 1 400 uuteen opiskelijaan vuodessa.
37501: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Tämä vastaa opetusministeriön 22.2.1988 teke-
37502: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mää päätöstä opettajankoulutuksen uusien
37503: edustaja Vistbackan näin kuuluvasta kirjalli-      opiskelijoiden määrästä. Lisäys kohdistuu eri-
37504: sesta kysymyksestä n:o 474:                        tyisesti luokanopettajakoulutukseen. Vuoteen
37505:                                                    1992 mennessä uusien opiskelijoiden määrä on
37506:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kas-      suunniteltu nostettavaksi 1 500 uuteen opiskeli-
37507:        vatustieteellisen tiedekunnan perustami-    jaan vuodessa. Kehittämissuunnitelman tarkis-
37508:        seksi Vaasan korkeakoulun yhteyteen?        te on tarkoitus esitellä valtioneuvoston hyväk-
37509:                                                    syttäväksi tammikuussa 1989.
37510:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
37511: taen seuraavaa:                                       Kasvatustieteen alalla on keskeisenä kehittä-
37512:                                                    mistavoitteena huolehtia alan riittävästä resurs-
37513:    Kasvatustieteellinen koulutus on maassamme
37514:                                                    soinnista opiskelijamäärien kasvaessa. Samalla
37515: sijoitettu tasaisesti sen eri osiin. Kahdeksan
37516:                                                    pyritään huolehtimaan alan jatkokoulutuksen
37517: korkeakoulua järjestää vakinaista koulutusta
37518:                                                    ja tutkimuksen kehittämisestä. Uuden koulu-
37519: Helsingissä, Jyväskylässä, Joensuussa, Oulus-
37520:                                                    tusyksikön perustaminen lähivuosina voisi par-
37521: sa, Turussa, Tampereella, Rovaniemellä, Vaa-
37522:                                                    haimmassakin tapauksessa vaikuttaa opettajien
37523: sassa, Savonlinnassa, Kajaanissa, Raumalla ja
37524:                                                    määrään vasta 1990-luvun loppupuolella. No-
37525: Hämeenlinnassa. Vaasassa annettava koulutus
37526:                                                    peampi tapa nykyisen opettajapulan poistami-
37527: on ruotsinkielistä.
37528:                                                    seksi on voimassa olevien koulutusyksiköiden
37529:    Korkeakoululaitoksen alueellisen laajentami-
37530:                                                    toimintaedellytysten parantaminen. Opettaja-
37531: sen lähtökohtana on tarkastella lääniä suurem-
37532:                                                    pulan helpottamiseksi järjestetään opettajien
37533: pia alueellisia kokonaisuuksia. Kaikilla korkea-
37534:                                                    poikkeuskoulutusta. Vaasan läänissä suomen-
37535: kouluilla on merkittävän alueellisen tehtävän
37536:                                                    kielisestä poikkeuskoulutuksesta huolehtii Jy-
37537: lisäksi myös valtakunnallinen rooli muun mu-
37538:                                                    väskylän yliopiston alainen Kokkolan täyden-
37539: assa koulutetun työvoiman tuottajana.
37540:                                                    nyskoulutuskeskus.
37541:    Kasvatustieteelliseen koulutukseen otettiin
37542: vuonna 1985 yhteensä 1 140, vuonna 1986              Vaasassa toimii tällä hetkellä ruotsinkielinen
37543: yhteensä 1 184 ja vuonna 1987 yhteensä 1 299       opettajankoulutusyksikkö eli Åbo Akademin
37544: uutta opiskelijaa. Opiskelijoiden lisäys kohdis-   kasvatustieteiden tiedekunta. Sen kehittäminen
37545: tetaan valtioneuvoston 19.2.1987 hyväksymän        on maamme ruotsinkielisen koululaitoksen
37546: korkeakoululaitoksen vuosia 1987-1992 kos-         kannalta tärkeätä. Sen sijaan uuden suomen-
37547: kevan kehittämissuunnitelman mukaan erityi-        kielisen kasvatustieteellisen tiedekunnan perus-
37548: sesti luokanopettajakoulutukseen.                  taminen Vaasan korkeakouluun ei ole opetus-
37549:    Opetusministeriössä valmistellaan parhail-      ministeriön mielestä perusteltua. Vaasan kor-
37550: laan edellä mainitun kehittämissuunnitelman        keakoulussa tulee päähuomio kiinnittää siellä
37551: tarkistetta, jossa annetaan suositukset vuosina    jo olemassa olevien koulutusalojen kehittämi-
37552: 1989-90 opintonsa aloittavien määristä. Kas-       seen ja monipuolistamiseen.
37553: 
37554:     Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1988
37555: 
37556:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
37557:                                      1988 vp. -     KK n:o 474                                    3
37558: 
37559: 
37560: 
37561: 
37562:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37563: 
37564:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gående antalet nya studerande inom pedagogi-
37565: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         ken har planerats omfatta en ökning tili 1 400
37566: av den 18 augusti 1988 tili vederbörande med-       nya studerande om året. Detta motsvarar
37567: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     undervisningsministeriets beslut 22.2.1988 om
37568: av riksdagsman Vistbacka undertecknade              antalet nya studerande vid lärarutbildningen.
37569: spörsmål nr 474:                                    Ökningen berör särskilt utbildningen av klass-
37570:                                                     lärare. Fram tili år 1992 har antalet nya stude-
37571:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       rande planerats bli höjt tili 1 500 om året. Den
37572:        att inrätta en pedagogisk fakultet           reviderade utvecklingsplanen är avsedd att
37573:        anslutning tili Vasa högskola?               föreläggas statsrådet tili godkännande i januari
37574:                                                     1989.
37575:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
37576: följande:                                              lnom det pedagogiska området är det cen-
37577:                                                     trala utvecklingsmålet att ombesörja tiliräckli-
37578:   Den pedagogiska utbildningen har förd~lats        ga resurser då volymen studerande ökar. Sam-
37579: jämnt i de olika delarna av vårt land. Atta         tidigt försöker man se tili utvecklingen av
37580: högskolor anordnar varaktig utbildning i Jfel-      fortbildningen och forskningen på området. 1
37581: singfors, Jyväskylä, Joensuu, Uleåborg, Abo,        bästa fall skulle inrättandet av en ny utbild-
37582: Tammerfors, Rovaniemi, Vasa, Nyslott, Kaja-         ningsenhet påverka antalet nya lärare först i
37583: na, Raumo och Tavastehus. Den utbildning            slutet av 1990-talet. Ett snabbare sätt att av-
37584: som ges i Vasa är svenskspråkig.                    hjälpa bristen på lärare är att förbättra verk-
37585:    Utgångspunkten för att regionalt utvidga         samhetsförutsättningarna för de existerande
37586: högskoleväsendet är att skärskåda större regio-     utbildningsenheterna. Det anordnas undan-
37587: nala helheter än ett Iän. Utöver en betydande       tagsutbildning för lärare för att underlätta
37588: regional uppgift har högskolorna dessutom en        bristen på lärare. Karleby fortbildningscentral
37589: riksomfattande roll bl.a. i att frambringa utbil-   som underlyder Jyväskylä universitet sköter i
37590: dad arbetskraft.                                    Vasa Iän den finskspråkiga undantagsutbild-
37591:    Tili pedagogisk utbildning antogs år 1985        ningen.
37592: sammanlagt 1 140 nya studerande, år 1986
37593: sammanlagt 1 184 och 1987 sammanlagt 1 299             1 Vasa verkar i detta nu en svenskspråkig
37594: nya studerande. Ökningen i antalet studerande       lärarutbildningsenhet, dvs. pedagogiska fakul-
37595: kommer enligt den utvecklingsplan angående          teten vid Åbo Akademi. Det är viktigt för det
37596: högskoleväsendet för åren 1987-1992 som             svenskspråkiga skolväsendet i vårt land att
37597: statsrådet godkände 19.2.1987 att inriktas spe-     utveckla den. Däremot är det enligt undervis-
37598: ciellt på utbildningen av klasslärare.              ningsministeriets uppfattning inte motiverat att
37599:    Vid undervisningsministeriet genomförs som       inrätta en ny finskspråkig pedagogisk fakultet
37600: bäst en revision av nämnda utvecklingsplan,         vid Vasa högskola. Vid Vasa högskola bör
37601: där rekommendationer kommer att utfärdas            huvudvikten fästas vid att utveckla och göra de
37602: beträffande dem som skall inleda sina studier       utbildningsområden som där redan föreligger
37603: under åren 1989-90. Rekommendationen an-            mera mångsidiga.
37604: 
37605:      Helsingfors den 23 september 1988
37606: 
37607:                                                        Undervisningsminister Christoffer Taxell
37608:                                                1988 vp.
37609: 
37610: Kirjallinen kysymys n:o 475
37611: 
37612: 
37613: 
37614: 
37615:                                    Vistbacka: Turkistarhojen toiminnan turvaamisesta
37616: 
37617: 
37618:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37619: 
37620:    Turkisten maailmanmarkkinahinta on vii-               2. Turkistarhoille myönnettävien uusvienti-
37621: meisinä vuosina ollut huomattavasti aikaisem-         luottojen myöntämisrajaa olisi pudotettava ny-
37622: pia vuosia alhaisemmalla tasolla ja voidaan           kyisestä 250 000 markasta ainakin 100 000
37623: jopa puhua hintojen romahtamisesta. Alhai-            markkaan. Uusvientiluottojen laina-aikaa olisi
37624: nen, jopa tuotantokustannukset alittava hinta-        lisäksi pidennettävä yhdeksään kuukauteen ny-
37625: taso on aiheuttanut lukuisille maamme turkis-         kyisestä 3 + 3:sta kuukaudesta. Nämä toimen-
37626: tarhoille tuntuvia taloudellisia vaikeuksia. Var-     piteet hyödyttäisivät lähinnä pieniä tarhoja ja
37627: sinkin pienet ja keskisuuret lähinnä perheyri-        olisivat tämän takia nykytilanteessa erittäin
37628: tyksinä toimivat turkistarhat ovat joutuneet          tärkeitä.
37629: suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Nahoista saa-        3. Turkistarhoja kohdanneiden vaikeuksien
37630: dut tulot eivät ole kaikissa tapauksissa peittä-      helpottamiseksi olisi em. uusvientiluottojen
37631: neet edes ruokinnan ja investointien aiheutta-        korkoja alennettava niin, että koron enimmäis-
37632: mia kustannuksia.                                     määrä olisi 6 o/o.
37633:    SMP:n eduskuntaryhmä on jo tilanteen va-              4. Tarhauksen lopettaneille yrityksille tulisi
37634: kavuuden takia kääntynyt kirjelmällä kauppa-          verotuksessa suoda erityiskohtelu, jotta lopet-
37635: ja teollisuusministeriön puoleen toivoen ryhty-       taminen ei aiheuttaisi yrittäjälle kohtuuttomia
37636: mistä kiireellisiin toimenpiteisiin, joilla turvat-   verotuksellisia seuraamuksia.
37637: taisiin pienten ja keskisuurten turkistarhojen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37638: toiminnan jatkumismahdollisuudet sekä estet-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37639: täisiin yrittäjien henkilökohtaisen omaisuuden        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37640: joutuminen pakkohuutokauppaan lainojen ta-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37641: kia. SMP:n eduskuntaryhmä on kirjelmässään                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37642: esittänyt kauppa- ja teollisuusministeriölle seu-            ryhtyä pienten ja keskisuurten turkis-
37643: raavia toimenpiteitä:                                        tarhojen taloudellisen tilanteen turvaa-
37644:    1. Turkistarhoille tulisi saada pikaisesti kor-           miseksi viime vuosien turkisten alhais-
37645:  kotukiluottoja, jotta ne selviäisivät tämänhet-             ten maailmanmarkkinahintojen aiheut-
37646:  kisistä taloudellisista vaikeuksistaan. Määrära-            tamien vaikeuksien helpottamiseksi ja
37647:  hat tulisi saada mahdollisimman pikaisesti,                 varsinkin Pohjanmaan alueella useissa
37648: mutta viimeistään vuoden 1989 valtion tulo- ja               kunnissa taloudellisesti erittäin tärkeän
37649:  menoarvioon.                                                elinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi?
37650: 
37651:      Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1988
37652: 
37653:                                            Raimo Vistbacka
37654: 
37655: 
37656: 
37657: 
37658:  280957N
37659: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 475
37660: 
37661: 
37662: 
37663: 
37664:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37665: 
37666:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tymään pahimpien talousvaikeuksien ylitse.
37667: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Tämän lisäksi valtiovallalla on vastuunsa mah-
37668: olette 18 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-      dollisimman suotuisten toimintaedellytysten
37669: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          luomisesta tarhauselinkeinolle. Käytännössä
37670: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tämä tapahtuu mm. siten, että elirtkeinon on
37671: edustaja Raimo Vistbackan näin kuuluvasta          mahdollista järjestää rehuhuoltonsa muihin
37672: kirjallisesta kysymyksestä n:o 475:                maihin verrattuna kilpailukykyisellä tavalla.
37673:                                                    Tässä tarkoituksessa viljan vientitukeen varat-
37674:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tuja määrärahoja on ollut mahdollista käyttää
37675:        ryhtyä pienten ja keskisuurten turkis-      turkiseläimille myytävän kotimaisen viljan hin-
37676:        tarhojen taloudellisen tilanteen turvaa-    nan alentamiseksi maailmanmarkkinahintata-
37677:        miseksi viime vuosien turkisten alhais-     solle.
37678:        ten maailmanmarkkinahintojen aiheut-
37679:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeriön varoista
37680:        tamien vaikeuksien helpottamiseksi ja
37681:                                                    turkistarhausta tuetaan tuotantotoiminnan alu-
37682:        varsinkin Pohjanmaan alueella useissa
37683:                                                    eellisesta tuesta annetun lain (533/81) nojalla
37684:        kunnissa taloudellisesti erittäin tärkeän
37685:                                                    investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustus-
37686:        elinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi?
37687:                                                    ten muodossa. Myös valtioneuvoston päätök-
37688:                                                    sen (177 /88) mukaista pienyritystoiminnan tu-
37689:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kea voidaan myöntää investointi- ja käynnis-
37690: taen seuraavaa:                                    tysavustuksina turkistarhaukseen.
37691:    Turkistarhaus on merkittävä vientielinkeino        Rahoitustuen osalta maaseudun pienimuo-
37692: ja tärkeä työllistäjä. Noin 5 400 tarhaa antaa     toisen elinkeinotoiminnan edistämisestä anne-
37693: työtä yli 20 000 henkilölle. Lisäksi työllistävä   tun lain (1 031186) eli maaseutuelinkeinolain
37694: vaikutus heijastuu kalastus-, teurastamo-, kul-    nojalla avustusta on myönnetty yhteensä noin
37695: jetus- ja rakennusaloille. Myyntikauden 19871      10 miljoonaa markkaa runsaalle 200 tarhalle.
37696: 88 tuotoiksi arvioidaan noin 1,2 miljardia         Hallituksen käsityksen mukaan jatkossa entis-
37697: markkaa, kun tuotantokustannukset vastaaval-       täkin välttämättömämpää on, että rahoitustuki
37698: ta kaudelta kohoavat noin 1,6 miljardiin mark-     kohdeunetaan erityisesti tarhauselinkeinon
37699: kaan.                                              kansainvälisen laatu- ja hintakilpailukyvyn pa-
37700:    Turkisalaa kohdanneet taloudelliset vaikeu-     rantamiseen.
37701: det johtuvat lähinnä ketun- ja supinnahkojen          Kilpailukyvyn varmistamiseksi on tarpeellis-
37702: poikkeuksellisen heikosta markkinatilanteesta.     ta kehittää myös turkistaloustutkimusta, kou-
37703: Tilanteen vaikeus on hyvin valtiovallan tiedos-    lutusta ja neuvontaa. Hallituksen tarkoitukse-
37704: sa. Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-     na on selvittää, voitaisiinko maataloustutki-
37705: tyksen valmisteluun liittyneissä neuvotteluissa    mukseen kohdennetuista voimavaroista nykyis-
37706: on maa- ja metsätalousministeriön ja valtiova-     tä suurempi osuus suunnata turkistaloutta pal-
37707: rainministeriön kesken sovittu, että tarhaus-      velevaan tutkimukseen. Maatalous- ja maaseu-
37708: alan taloudellisten vaikeuksien lieventämiseksi    tuneuvonnan resurssien mahdollisimman tar-
37709: toteutetaan samantyyppinen käyttöpääoma-           koituksenmukaista kohdentamista pohditaan
37710: luottojen korkotukijärjestelmä kuin vuosina        parhaillaan istuvassa toimikunnassa. Tässä yh-
37711: 1986/87. Järjestelyä koskevat jatkoneuvottelut     teydessä selvitetään myös turkistarhausneuvon-
37712: ja valmistelutyö ovat parhaillaan käynnissä.       nan kehittäminen sekä organisaatiorakenteen
37713: Korkotukeen tarvittavat määrärahat on tarkoi-      että toimintaan suunnattavien voimavarojen
37714: tus sisällyttää kuluvan vuoden II lisämenoar-      osalta.
37715: vioesitykseen.                                        Hallitus tulee tarkasti seuraamaan turkista-
37716:    Käyttöpääomaluottojen korkotukilainajär-        louden markkinatilanteen ja elinkeinon muiden
37717: jestelyillä voidaan auttaa turkistarhoja selviy-   toimintaedellytysten kehittymistä ja ryhtyy tar-
37718:                                     1988 vp. -     KK n:o 475                                   3
37719: 
37720: vittaessa edellä mainittujen lisäksi muihin tar-    Edellä sanotun perusteella katson, että kysy-
37721: vittaviin toimenpiteisiin.                         mys ei anna hallitukselle aihetta enempiin toi-
37722:                                                    menpiteisiin.
37723: 
37724:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1988
37725: 
37726:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
37727: 4                                     1988 vp. -      KK n:o 475
37728: 
37729: 
37730: 
37731: 
37732:                                Till Riksdagens Herr Talman
37733: 
37734:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Med räntestödslån för driftskapitalskrediter
37735: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           är det möjligt att hjälpa pälsdjursfarmarna att
37736: av den 18 augusti 1988 tili vederbörande med-         klara av de värsta ekonomiska svårigheterna.
37737: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       Dessutom har statsmakten ansvar för att skapa
37738: av riksdagsman Raimo Vistbacka underteckna-           så gynnsamma verksamhetsförutsättningar för
37739: de spörsmål nr 475:                                   pälsdjursnäringen som möjligt. 1 praktiken
37740:                                                       sker detta bl.a. så att näringen kan ordna
37741:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             foderförsörjningen på ett konkurrenskraftigt
37742:         vidta för att trygga små och medelstora       sätt i jämförelse med andra Iänder. 1 detta
37743:         pälsdjursfarmers ekonomiska situation         syfte har det varit möjligt att använda de
37744:         och därmed hjälpa upp de svårigheter          anslag som har reserverats för exportstöd för
37745:         som uppkommit på grund av pälsvaror-          spannmål för att sänka priset på det inhemska
37746:         nas låga priser på världsmarknaden un-        spannmål som säljs tili pälsdjursfoder tili den
37747:         der de senaste åren och för att trygga        prisnivå som förekommer på världsmarkna-
37748:         den i synnerhet i ett flertal kommuner i      den.
37749:         Österbotten ekonomiskt synnerligen
37750:         viktiga näringens kontinuitet?                   Handels- och industriministeriet utger med
37751:                                                       stöd av lagen om regionalt stödjande av pro-
37752:                                                       duktionsverksamheten (533/81) understöd tili
37753:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          pälsdjursuppfödningen i form av investerings-,
37754: samt anföra följande:                                 start- och utvecklingsbidrag. Stöd åt småföre-
37755:     Pälsdjursuppfödning är en betydande näring        tagare kan enligt ett statsrådsbeslut (177 /88)
37756: i exporthänseende och en viktig arbetsgivare.         beviljas såsom investerings- och startbidrag för
37757: Ca 5 400 pälsdjursfarmer sysselsätter drygt           pälsdjursuppfödning.
37758: 20 000 personer. Dessutom återspeglas den sys-           Beträffande finansieringsstödet har drygt
37759: selsättande effekten på fiskeri-, slakteri-, trans-   200 pälsdjursfarmer beviljats bidrag för totalt
37760: port- och byggnadsbranschen. Avkastningen             ca 10 miljoner mark med stöd av lagen om
37761: från försäljninssäsongen 1987/88 uppskattas           främjande av näringsverksamhet i liten skala
37762: tili ca 1,2 miljarder mark då produktionskost-        på landsbygden (1031/86), dvs. landsbygdsnä-
37763: naderna för motsvarande säsong stiger tili ca         ringslagen. Enligt regeringens uppfattning är
37764: 1,6 miljarder mark.                                   det i fortsättningen ännu nödvändigare än
37765:     De ekonomiska svårigheter som har drabbat         tidigare att finansieringsstödet inriktas på att
37766: pälsdjursbranschen beror närmast på den ex-           förbättra pälsdjursnäringens konkurrenskraft i
37767: ceptionellt svaga marknadssituationen för räv-        fråga om kvalitet och pris på den internatio-
37768: och sjubbskinn. Statsmakten är väl medveten           nella marknaden.
37769: om den svåra situationen. Under förhandling-             För att kunna trygga konkurrenskraften är
37770: arna i samband med beredningen av budget-             det nödvändigt att utveckla forskningen inom
37771: propositionen för år 1989 har jord- och skogs-        pälsdjursnäringen, samt att utveckla utbildning
37772: bruksministeriet och finansministeriet kommit         och information. Regeringen har för avsikt att
37773: överens om att genomföra ett liknande system          utreda möjligheten att inrikta en större andel
37774: med räntestöd beträffande driftskapitalkrediter       än tidigare av jordbruksforskningens resurser
37775: som för åren 1986/87 för att lindra de ekono-         på forskning som betjänar pälsdjursnäringen.
37776: miska svårigheter pälsdjursuppfödningen brot-         För närvarande dryftas det i en kommitte hur
37777: tas med. De fortsatta förhandlingarna beträf-         resurserna för jordbruks- och landsbygdsråd-
37778: fande arrangemanget och beredningsarbetet är          givning kunde användas på ett så ändamålsen-
37779: i full gång. Avsikten är att låta de anslag som       ligt sätt som möjligt. 1 detta sammanhang
37780: krävs för räntestödet ingå i II tiliäggsbudget-       utreds också utvecklandet av rådgivningen för
37781: propositionen för innevarande år.                     pälsdjursuppfödning både i fråga om organisa-
37782:                                   1988 vp. -     KK n:o 475                                 5
37783: 
37784: tionsstruktur och resurser som inriktas på       Ias och vidtar vid behov även andra åtgärder
37785: verksamheten.                                    utöver de ovan nämnda.
37786:    Regeringen kommer noggrant att följa med         Med stöd av det ovan nämnda anser jag att
37787: hur pälsdjursnäringens marknadssituation och     spörsmålet inte föranleder vidare åtgärder av
37788: dess övriga verksamhetsförutsättningar utveck-   regeringen.
37789: 
37790:     Helsingfors den 21 september 1988
37791: 
37792:                                             Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
37793:                                               1988 vp.
37794: 
37795: Skriftligt spörsmål nr 476
37796: 
37797: 
37798: 
37799: 
37800:                                   Rehn: Om åtgärder för att eliminera dioxinernas skadliga verk-
37801:                                      ningar
37802: 
37803: 
37804:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37805: 
37806:    Medlemmar av Svenska riksdagsgruppen har fala följderna av vattenföroreningarna och säl-
37807: redan 1985 ställt skriftligt spörsmål tili rege- döden i Nordsjön ger anledning tili oro för vad
37808: ringen om giftiga dioxiner. Bl.a. underteckna- som kan hända även i Östersjön. Därför bör
37809: de även nuvarande miljöminister Kaj Bärlund forskningen kunna breddas så, att t.ex. ett
37810: spörsmålet. Förekomsten av dioxinutsläpp i nordiskt toxikologiskt institut kunde grundas.
37811: naturen är fortsättningsvis en källa tili oro. Detta har Svenska riksdagsgruppen redan tidi-
37812: Likaså förekommer rapporter i utlandet, bl.a. i gare tagit fram, och anser, att Finland mycket
37813: Sverige, om förekomst av dioxiner i olika väl kunde ta initiativ tili detta i nordiskt
37814: bruksvaror och t.o.m. i tilisatsämnen i livsme- sammanhang. Samtidigt kunde Finland ta ini-
37815: del.                                               tiativ tili en översyn av Östersjö-konventionen
37816:    Svenska riksdagsgruppen har efterlyst en om skydd för den marina miljön, i avsikt att
37817: kartläggning av dioxinutsläpp i vårt land, vii- dels skärpa bestämmelserna i denna, dels för
37818: ken borde utföras av miljöministeriet. Likaså att inom ramen för konventionen effektivera
37819: har gruppen krävt en effektiverad avfallshante- forskningen om den marina miljön i Östersjön.
37820: ring som genom sortering av avfallet skulle Det finns spekulationer om att en delfaktor tili
37821: förhindra att skadliga ämnen såsom dioxiner säldöden i Nordsjön skulle vara dioxinutsläpp.
37822: skulle hamna ut i naturen. Det vore en angelä-        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
37823: gen uppgift för såväl miljö- som andra myn- den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
37824: digheter att se tili att ett avfallshanteringssys- föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
37825: tem skulle byggas upp i vårt land, där pro- rådet ställa följande spörsmål:
37826: blemavfall skulle tas om hand effektivare än                   Vilka åtgärder har Regeringen vidta-
37827: nu, och att det avfall, som kan användas som ·              git eller ämnar vidta för att komma
37828: råvaror kan återvinnas. Det vore angeläget, att             tilirätta med dioxinproblemet samt
37829: engagera såväl allmänhet som näringsliv i en                   ämnar Regeringen vidta åtgärder på
37830: sådan verksamhet, som åtminstone i initialske-              ett internationellt pian för att effektive-
37831: det kraftigt borde stödas från samhällets sida.             ra forskningen kring dioxiner och
37832:    Forskningen kring miljöskadliga ämnen så-                andra miljögifter i avsikt att effektivera
37833: som dioxiner borde intensifieras. De katastro-              åtgärderna mot dessa?
37834: 
37835:      Helsingfors den 22 augusti 1988
37836: 
37837:                                            Elisabeth Rehn
37838: 
37839: 
37840: 
37841: 
37842: 280982Q
37843: 2                                    1988 vp. -      KK n:o 476
37844: 
37845: Kirjallinen kysymys n:o 476                                                               Suomennos
37846: 
37847: 
37848: 
37849: 
37850:                                   Rehn: Toimenpiteistä dioksiinien haittavaikutusten estämiseksi
37851: 
37852: 
37853:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37854: 
37855:    Eräät Ruotsalaisen eduskuntaryhmän jäsenet        aiheen huolestumiseen siitä, mitä Itämerellä
37856: tekivät jo vuonna 1985 myrkyllisiä dioksiineja       voi tulevaisuudessa tapahtua. Tämän takia on
37857: koskevan kirjallisen kysymyksen hallitukselle.       tutkimusta voitava laajentaa siten, että perus-
37858: Myös nykyinen ympäristöministeri Kaj Bär-            tettaisiin esimerkiksi Pohjoismainen toksikolo-
37859: lund oli allekirjoittajien joukossa. Dioksiini-      ginen laitos. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on
37860: päästöjen esiintyminen luonnossa aiheuttaa           aikaisemminkin esittänyt tämän ajatuksen ja
37861: jatkuvaa huolestumista. Ulkomailta, mm.              katsoo, että Suomi voisi hyvin tehdä tätä
37862: Ruotsista, on niinikään kantautunut tietoja          koskevan aloitteen jossakin pohjoismaisessa
37863: siitä, että dioksiineja on erilaisissa käyttötava-   yhteydessä. Samanaikaisesti Suomi voisi tehdä
37864: roissa ja että niitä käytetään jopa elintarvikkei-   aloitteen Itämeren alueen merellisen ympäris-
37865: den lisäaineina.                                     tön suojelua koskevan yleissopimuksen tarkis-
37866:    Ruotsalainen eduskuntaryhmä on perään-            tamiseksi toisaalta sen määräysten tiukentami-
37867: kuuluttanut ympäristöministeriön toimesta            seksi, toisaalta Itämeren merellistä ympäristöä
37868: suoritettavaa dioksiinipäästöjen kartoitusta         koskevan tutkimuksen tehostamiseksi yleisso-
37869: maassamme. Lisäksi ryhmä on vaatinut tehok-          pimuksen puitteissa. On esiintynyt epäilyjä sii-
37870: kaampaa jätehuoltoa, joka jätteiden lajittelun       tä, että dioksiinipäästöt voisivat olla hyljekuo-
37871: avulla estäisi vaarallisten aineiden, kuten diok-    lemien eräänä osasyynä.
37872: siinien joutumisen luontoon. Olisi tärkeää, että        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37873: sekä ympäristö- että muut viranomaiset huo-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37874: lehtisivat sellaisen jätehuoltojärjestelmän to-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37875: teuttamisesta maassamme, että ongelmajätteis-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37876: tä huolehdittaisiin nykyistä tehokkaammin ja
37877: että raaka-aineena käytettäviä jätteitä hyödyn-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
37878: nettäisiin. Tärkeätä olisi saada sekä suuri ylei-           ryhtynyt tai aikoo ryhtyä dioksiinion-
37879: sö että talouselämä mukaan tällaiseen toimin-               gelman selvittämiseksi, sekä
37880: taan, jota yhteiskunnan olisi syytä voimak-                   aikooko Hallitus kansainvälisellä ta-
37881: kaasti tukea ainakin alkuvaiheessa.                         solla ryhtyä toimenpiteisiin dioksiineja
37882:    Ympäristölle haitallisia aineita, kuten diok-            ja muita ympäristömyrkkyjä koskevan
37883: siineja, koskevaa tutkimusta pitäisi tehostaa.              tutkimuksen tehostamiseksi, jotta myös
37884: Veden saastumisen katastrofaaliset seuraukset               näihin liittyvät toimenpiteet tehostuisi-
37885: ja Pohjanmerellä todettu hyljetuho antavat                  vat?
37886: 
37887:     Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1988
37888: 
37889:                                            Elisabeth Rehn
37890:                                       1988 vp. -      KK n:o 476                                       3
37891: 
37892: 
37893: 
37894: 
37895:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37896: 
37897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tunnettujen dioksiinilähteiden päästöjä on
37898: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pyritty vähentämään. Ympäristönsuojeluviran-
37899: olette 22 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-         omaiset ovat puuttuneet dioksiineja päästävien
37900: jeenne n:o 1216 ohella toimittanut valtioneu-         laitosten toimintaan käsitellessään ilmansuo-
37901: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          jelu-, jätehuolto- ja vesilain mukaisia ilmoituk-
37902: kansanedustaja Elisabeth Rehnin kirjallisesta         sia, suunnitelmia ja lupia. Liikenteen dioksiini-
37903: kysymyksestä n:o 476, jossa tiedustellaan:            päästöt vähenevät autojen katalysaattoreiden
37904:                                                       tullessa pakollisiksi. Itämeren alueen merellisen
37905:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on            ympäristön suojelua koskevassa yleissopimuk-
37906:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä dioksiinion-         sessa on määräykset polysyklisistä aromaatti-
37907:        gelman selvittämiseksi, sekä                   sista hiilivedyistä ja niiden johdannaisista, joi-
37908:          aikooko Hallitus kansainvälisellä ta-        hin myös dioksiinit kuuluvat.
37909:        solla ryhtyä toimenpiteisiin dioksiineja          Dioksiinipäästöjen vähennystoimien tehosta-
37910:        ja muita ympäristömyrkkyjä koskevan            miseksi ympäristöministeriö rahoittaa useita
37911:        tutkimuksen tehostamiseksi, jotta myös         päästöjen pienentämiseen merkityksellisimmik-
37912:        näihin liittyvät toimenpiteet tehostuisi-      si tiedetyistä päästölähteistä tähtääviä sel vityk-
37913:        vat?                                           siä. Meneillään on muun muassa jätteiden ja
37914:                                                       biolietteen polton parantamista koskevia selvi-
37915:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tyksiä. Myös metsäteollisuutta, joka todennä-
37916: vasti seuraavaa:                                      köisesti on huomattavin dioksiinin päästölähde
37917:    Dioksiinit ovat yleisnimitys suurelle (210 yh-     vesiympäristöön, on ryhdytty tutkimaan. Ym-
37918: disteen) ryhmälle orgaanisia klooriyhdisteitä.        päristölle vaarallisiksi todettujen aineiden pi-
37919: Niistä 12 yhdistettä on todettu erittäin myrkyl-      toisuuksien seurannassa dioksiinit ovat yhtenä
37920: lisiksi ja luonnossa hitaasti hajoaviksi. Nykyi-      analysoitavana yhdisteryhmänä.
37921: sin käytettävissä olevan tiedon perusteella              Päästöjen pienentämisen lisäksi haitallisten
37922: dioksiinien ympäristövaikutuksia ei voida luo-        aineiden, kuten dioksiinien, pääsyä ympäris-
37923: tettavasti arvioida. Dioksiinien pitoisuuksien,       töön pyritään ehkäisemään ennakolta. Jäte-
37924: muuntumisen ja kertymisen tutkimus on kan-            huoltolakia on tarkoitus ehdottaa muutetta-
37925: sainvälisesti vasta aluillaan. Käytettävissä ole-     vaksi siten, että sen nojalla voitaisiin rajoittaa
37926: vien tietojen perusteella dioksiinit ovat haitalli-   tuotteen tai valmisteen valmistusta, maahan-
37927: sia sekä ihmiselle että ympäristölle, joten nii-      tuontia tai käyttöä, jos tuote tai valmiste
37928: den pääsy ympäristöön on mahdollisuuksien             jätteenä aiheuttaa erityistä haittaa ympäristölle
37929: mukaan ehkäistävä.                                    tai jätehuollon järjestämiselle. Ilmansuojelula-
37930:    Dioksiineja syntyy muun muassa romume-             kiin on valmisteilla muutoksia, jotta aineista ja
37931: tallien sulatuksessa, jätteiden ja biolietteiden      valmisteista aiheutuviin ilmansuojeluhaittoihin
37932: poltossa, selluloosateollisuudessa ja moottori-       voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammin ja
37933: ajoneuvoliikenteessä. Tärkeimmät päästöläh-           ehkäistä haittoja ennakolta. Eduskuntakäsitte-
37934: teet on selvitetty ympäristöministeriön teettä-       lyssä olevassa kemikaalilakiehdotuksessa on
37935: mässä selvityksessä "Suomen dioksiinipäästöt          säännösehdotukset uusien kemikaalien ennak-
37936: ja mittaustekniikan taso". Myös eräiden tuot-         kohyväksymismenettelyistä. Säädettävänä ole-
37937: teiden ja valmisteiden on todettu tai epäilty         va kemikaalilaki parantaa aikanaan myös mah-
37938: sisältävän dioksiineja. Kauppa- ja teollisuusmi-      dollisuuksia puuttua ympäristölle vaarallisiksi
37939: nisteriön hallinnonalalla on selvitetty eräiden       todettujen aineiden käyttöön. Kysymyksen pe-
37940: elintarvikkeiden dioksiinipitoisuuksia ja so-         rusteluosassa mainittuja ongelmajätteiden kä-
37941: siaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla         sittelyä ja jätteiden lajittelua tehostetaan.
37942: ryhdytään selvittämään kulutustavaroiden si-             Valtioneuvosto on esittänyt jätehuoltoa kos-
37943: sältämiä dioksiineja.                                 kevat       tavoitteensa     ympäristöpolitiikasta
37944: 4                                   1988 vp. -     KK n:o 476
37945: 
37946: 31.5.1988 eduskunnalle antamassaan selonteos-      jelmaan ehdotetaan toimia dioksiinipäästöjen
37947: sa. Sen mukaan ongelmajätteiden käsittely-         vähentämiseksi ja ympäristötoksikologian tut-
37948: mahdollisuuksia lisätään siten, että vuoteen       kimuksen tehostamiseksi. Ympäristöministeriö
37949: 1995 mennessä saadaan vuosittain syntyvät          on tehnyt Pohjoismaiden ministerineuvostolle
37950: ongelmajätteet asianmukaisesti käsitellyiksi.      aloitteen Pohjoismaisen toksikologisen tutki-
37951:    Dioksiinien pitoisuuksista ympäristössä ja      muslaitoksen perustamisesta. Varat laitoksen
37952: vaikutuksista tarvitaan lisää tietoja. Tutkimus-   perustamiseen on ehdotettu otettaviksi Poh-
37953: yhteistyö muiden maiden kanssa on tärkeää,         joismaiden taloudelliseen toimintasuunnitel-
37954: sillä dioksiinien määrittäminen on hankalaa ja     maan vuosille 1989-1992. Laitos avustaisi ym-
37955: kallista. Pohjoismaiden kesken on dioksiinitut-    päristö-, työsuojelu- ja terveysviranomaisia.
37956: kimuksia jo usean vuoden ajan sovitettu yh-
37957:                                                       Helsingin komissiossa aloitetaan myös diok-
37958: teen päällekkäisen työn välttämiseksi. Myös
37959:                                                    siineja koskeva selvitystyö, jota koordinoi
37960: muita ympäristölle vaarallisia aineita koskeva
37961:                                                    Ruotsi. Helsingin komissiossa käynnistetään
37962: yhteistyö Pohjoismaiden kesken on vilkasta.
37963:                                                    Suomen johdolla Itämeren hylkeitä koskeva
37964: Ympäristölle haitallisia aineita koskevaa kan-
37965:                                                    tutkimus, jossa selvitetään muun muassa ym-
37966: sainvälistä yhteistyötä tekevät muiden muassa      päristömyrkkyjen vaikutuksia.
37967: myös YK:n ympäristöohjelma (UNEP), Maail-
37968: man terveysjärjestö (WHO) ja Taloudellisen            Dioksiineja määrittäviä laitoksia on vähän ja
37969: yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD).          dioksiinien tutkiminen on kallista. Dioksiinit
37970:    Dioksiineja koskevaa tutkimusta tehostetaan     voivat kulkeutua pitkiä matkoja kaukokulkeu-
37971: edelleen kansainvälisessä yhteistyössä. Pohjois-   mana ja niiden määrän lisääntyminen ympäris-
37972: maiden ministerineuvostossa valmistellaan par-     tössä on maapallonlaajuinen ongelma. Näistä
37973: haillaan toimintasuunnitelmaa merellisen ym-       syistä pohjoismainen ja muu kansainvälinen
37974: päristön pilaantumisen ehkäisemisestä. Suunni-     yhteistyö on välttämätöntä. Osallistuminen sii-
37975: telmaehdotuksen muka~n dioksiinien päästä-         hen edellyttää kaikilta mailta voimavarojen
37976: lähteitä selvitetään ja laaditaan ohjelmia toi-    lisäämistä. Tehokkaasti toteutettu kansainväli-
37977: mista päästöjen vähentämiseksi. Myös valmis-       nen tutkimus luo edellytykset sille, että haittoja
37978: teilla olevaan, Pohjoismaiden yhteistyötä ym-      voidaan vähentää ja että haitat myös voidaan
37979: päristönsuojelun alalla koskevaan uuteen oh-       lopulta poistaa.
37980: 
37981:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1988
37982: 
37983:                                                                 Ympäristöministeri Kaj Bärlund
37984:                                      1988 vp. -      KK n:o 476                                      5
37985: 
37986: 
37987: 
37988: 
37989:                               Tili Riksdagens Herr Talman
37990: 
37991:   1 det syfte 37 § 1 mom, riksdagsordningen          kommer man att börja utreda i viiken mån
37992: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          konsumtionsvaror innehåller dioxiner.
37993: nr 1216 av den 22 augusti 1988 tili vederböran-         Försök har gjorts att minska utsläppen från
37994: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         kända dioxinkällor. Miljövårdsmyndigheterna
37995: följande av riksdagsledamot Elisabeth Rehn           har vid handläggningen av anmälningar, planer
37996: undertecknade spörsmål nr 476:                       och tilistånd i enlighet med luftvårdslagen,
37997:                                                      vattenlagen och lagen om avfallshantering in-
37998:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-       gripit i den verksamhet som utövas av anlägg-
37999:        git eller ämnar vidta för att komma           ningar som släpper ut dioxiner. Dioxinutsläp-
38000:        tilirätta med dioxinproblemet samt            pen i trafiken minskar då katalysatorerna på
38001:           ämnar Regeringen vidta åtgärder på         bilar blir obligatoriska. 1 konventionen om
38002:        ett internationellt pian för att effektive-   skydd av Östersjöområdets marina miljö ingår
38003:        ra forskningen kring dioxiner och             bestämmelser om polycykliska aromatiska kol-
38004:        andra miljögifter i avsikt att effektivera    väten och deras derivat, tili vilka också dio-
38005:        åtgärderna mot dessa?                         xinerna hör.
38006:                                                         För att effektivera de åtgärder som syftar tili
38007:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         att minska dioxinutsläppen finansierar miljö-
38008: samt anföra följande:                                ministeriet ett flertal utredningar, som tar sikte
38009:                                                      på att minska utsläppen från de mest betydan-
38010:    Dioxiner är den övergripande benämningen          de kända utsläppskällorna. Bl.a. pågår utred-
38011: på en stor grupp organiska klorföreningar            ningar om förbättrad bränning av avfall och
38012: (innefattande 210 föreningar). Av dessa har 12       bioslam. Man har också börjat undersöka
38013: föreningar konstaterats vara synnerligen giftiga     skogsindustrin, som sannolikt är den mest
38014: och ha en lång nedbrytningstid i naturen.            betydande källan tili dioxinutsläpp i vattenmil-
38015: Dioxinernas inverkan på miljön kan inte bedö-        jön. Vid den fortgående kontrollen av hälten
38016: mas tiliförlitligt på basis av det vetande som i     av ämnen som konstaterats vara farliga för
38017: detta nu står tili förfogande. Forskningen gäl-      miljön utgör dioxinerna en av de grupper av
38018: lande dioxinhalter och hur dioxinerna förvand-       föreningar som analyseras.
38019: las och ackumuleras har knappt kommit i gång            Utom att man försöker minska utsläppen
38020: på det internationella planet. På basis av de        försöker man förebygga att skadliga ämnen,
38021: fakta som står tili buds kan man konstatera att      t.ex. dioxiner, kommer in i miljön. Avsikten är
38022: dioxinerna är skadliga både för människan och        att föreslå att lagen om avfallshantering skall
38023: miljön. Det måste därför såvitt möjligt hindras      ändras så, att framställning, import eller an-
38024: att de kommer in i miljön.                           vändning av en produkt eller ett preparat med
38025:    Dioxiner uppkommer bl.a. vid nedsmältning         stöd av denna lag kan begränsas, om produk-
38026: av skrotmetaller, vid bränning av avfall och         ten eller preparatet i form av avfall förorsakar
38027: bioslam, i cellulosaindustrin och i motorfor-        särskilda olägenheter för miljön eller för ord-
38028: donstrafiken. De viktigaste utsläppskällorna         nandet av avfallshanteringen. Ändringar i luft-
38029: har utretts genom utredningen "Suomen Diok-          vårdslagen är under beredning, så att man
38030: siinipäästöt ja mittaustekniikan taso" (Dio-         effektivare än nu kan ingripa i de luftvårdsolä-
38031: xinutsläppen i Finland och nivån hos mätnings-       genheter som föranleds av olika ämnen och
38032: tekniken). Också vissa produkter och preparat        preparat samt förebygga skador. 1 den propo-
38033: har konstaterats eller misstänkts innehålla          sition med förslag tili kemikalielag som be-
38034: dioxiner. lnom handels- och industriministe-         handlas i riksdagen ingår förslag tili stadgan-
38035: riets förvaltningsområde har man utrett dioxin-      den om förfaranden som gäller förhandsgod-
38036: halterna i vissa livsmedel och inom social- och      kännande av nya kemikalier. Den kemikalielag
38037: hälsovårdsministeriets        förvaltningsområde     som håller på att stiftas förbättrar också i
38038: 6                                     1988 vp. -      KK n:o 476
38039: 
38040: sinom tid möjligheterna att ingripa i använd-         pen och det görs upp program för åtgärder för
38041: ningen av ämnen som konstaterats vara miljö-          att minska utsläppen. Det föreslås att åtgärder,
38042: farliga. Den behandling av problemavfall och          som syftar tili minskade dioxinutsläpp och en
38043: den sortering av avfall som nämnts i motive-          effektiverad miljötoxikologisk forskning, tas in
38044: ringsdelen tili spörsmålet skall effektiveras.        också i det nya program för nordiskt samarbe-
38045: Statsrådet framlade sina mål angående avfalls-        te inom miljövården som är under beredning.
38046: hanteringen i den redogörelse som gavs tili           Miljöministeriet har förelagt Nordiska minis-
38047: riksdagen 31.5.1988. Enligt denna redogörelse         terrådet ett initiativ tili inrättandet av ett
38048: skall möjligheterna att behandla problemavfall        nordiskt toxikologiskt forskningsinstitut. Det
38049: ökas, så att man senast år 1995 på ett tilibörligt    har föreslagits att medel för inrättande av
38050: sätt skall kunna behandla det problemavfall           institutet skall tas in i de nordiska ländernas
38051: som uppstår varje år.                                 ekonomiska verksamhetsplan för åren 1989-
38052:    Det behövs mer uppgifter om dioxinhalterna         1992. Institutet föreslås bistå miljö-, arbe-
38053: i miljön och om dioxinernas verkningar.               tarskydds- och hälsovårdsmyndigheterna.
38054: Forskningssamarbetet med andra Iänder är vik-            Inom Helsingforskommissionen inleds också
38055: tigt på grund av att det är besvärligt och dyrt       ett utredningsarbete om dioxiner. Utredningen
38056: att fastställa förekomsten av dioxiner. De nor-       koordineras av Sverige. Hos Helsingforskom-
38057: diska länderna har redan under flera års tid          missionen igångsätts under Finlands ledning en
38058: sammanjämkat sin dioxinforskning för att en           undersökning om sälarna i Östersjön. Genom
38059: överlappning i fråga om arbetena skall kunna          undersökningen utreds bl.a. miljögifternas
38060: undvikas. De nordiska länderna har ett livligt        verkningar.
38061: samarbete också kring andra miljöfarliga äm-             Det finns få inrättningar som fastställer
38062: nen. Internationellt samarbete beträffande mil-       förekomsten av dioxiner, och dioxinforsk-
38063: jöfarliga ämnen utövas bl.a. också av FN:s            ningen är dyr. Dioxinerna kan föras långa
38064: miljöprogram (UNEP), Världshälsoorganisa-             vägar genom långväga transport och ökningen
38065: tionen (WHO) och Organisationen för ekono-            av dioxinerna i miljön är ett världsomfattande
38066: miskt samarbete och utveckling (OECD).                problem. Därför är nordiskt och annat interna-
38067:    Dioxinforskningen effektiveras alltjämt            tionellt samarbete nödvändigt. Deltagandet i
38068: inom det internationella samarbetet. lnom             detta samarbete förutsätter att samtliga Iänder
38069: Nordiska ministerrådet bereds som bäst en             ökar sina resurser. En effektivt genomförd
38070: verksamhetsplan tili förhindrande av en ned-          internationell forskning skapar förutsättningar
38071: smutsning av den marina miljön. Enligt för-           för att skadorna kan minskas och att de tili
38072: slaget tili pian utreds källorna tili dioxinutsläp-   slut också kan elimineras.
38073: 
38074:     Helsingfors den 28 september 1988
38075: 
38076:                                                                        Miljöminister Kaj Bärlund
38077:                                               1988 vp.
38078: 
38079: Kirjallinen kysymys n:o 477
38080: 
38081: 
38082: 
38083: 
38084:                                  Mattila: Yksityisteiden pölyhaittojen vähentämiseksi tarvittavista
38085:                                    toimenpiteistä
38086: 
38087: 
38088:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38089: 
38090:    Yleisten teiden osalta on laadittu mittavat      teiden pölyhaittojen tuottamiin ympäristöon-
38091: rakentamis- ja kunnossapitosuunnitelmat mm.         gelmiin ei valitettavasti ole vielä puututtu.
38092: Tie 2000 -ohjelman puitteissa. Pidän tällaista         Yleisistä teistäkin on huonokuntoisia lähes
38093: aivan oikeana ratkaisuna.                           13 000 km, pääosin sorapintaisia. Tämän ohel-
38094:    Ns. yksityisteitä on maassamme eräiden ar-       la monilla yksityisteillä on mittavaa kauttakul-
38095: vioiden mukaan jopa lähes 150 000 km, jos           kuliikennettä. Liikenteen siirtyessä yhä enem-
38096: mukaan lasketaan metsä- ja viljelystietkin. Yk-     män autoihin on selvää, että kuivina aikoina
38097: sityisteiden osuus edustaa kaikista rakennetuis-    pölyhaitat moninkertaistuvat. Samalla kun pö-
38098: ta teistä näin 2/3. Niiden osalta ei toistaiseksi   ly luo ympäristöongelmia, se aiheuttaa ihmisil-
38099: ole saatu aikaiseksi Tie 2000 -ohjelman mu-         le ja myös eläimille terveydellisiä haittoja.
38100: kaista kehittämissuunnitelmaa edes kuntatasol-      Näiden poistaminen edellyttää yhtäältä yksi-
38101: la. Kuitenkin ne ovat maaseudun ihmisiä lä-         tyisteiden nykyistä mittavampia kehittämis-
38102: hempänä päivittäin kuin yleiset tiet. Yksityis-     suunnitelmia aina kevytrakenteista päällystys-
38103: teiden rakentaminen sisältää myös valtavan          työtä myöten ja toisaalta pölynsidonta-ainei-
38104: määrän turhaa byrokratiaa, joutuuhan esim.          den suurempaa käyttöä. Yksityisteiden hoito-
38105: liikenneministeriön alainen yksityistiehanke        kuntien ja kuntien varat eivät tällaiseen yksis-
38106: "matkaamaan" aina ministeriöön saakka lo-           tään riitä, vaan tarvitaan kunnossapitoon tun-
38107: pullista ratkaisua saamaan. Tällainen on koh-       tuvaa valtionosuuden lisäämistä.
38108: tuuttoman raskasta asioiden käsittelyä.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38109:    Osin edellä mainituistakin syistä yksityistei-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38110: den kunnossapitoon osoitettavat määrärahat          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38111: ovat jääneet jälkeen niiden todellisista tarpeis-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38112: ta. Viime kesänä näiden teiden pölyävä pinta
38113: aiheutti mm. kohtuutonta haittaa tienvarren                  Mihin konkreettisiin toimiin Hallitus
38114: asukkaille, kotieläimille ja ympäristölle. Olem-           aikoo ryhtyä yksityisteiden terveydelle
38115: me kansakuntana ottaneet varsin selkeän suun-              ja ympäristölle aiheuttamien mittavien
38116: nan ympäristöhaittojen eliminoimiseksi, mutta              pölyhaittojen vähentämiseksi?
38117: 
38118:     Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1988
38119: 
38120:                                           Kalevi Mattila
38121: 
38122: 
38123: 
38124: 
38125: 280959Q
38126: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 477
38127: 
38128: 
38129: 
38130: 
38131:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38132: 
38133:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tien kunnossa-             Kalsiumkloridi-
38134: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             pitoluokka               määrä (t/km)
38135: olette 22 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-                  1                        0,7
38136: jeenne n:o 1217 ohella toimittanut valtioneu-                  2                        0,6
38137: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen                   3                        0,5
38138: kansanedustaja Kalevi Mattilan näin kuuluvas-                  4
38139: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 477:
38140:                                                       Käytettävä kokonaismateriaalimäärä riippuu
38141:          Mihin konkreettisiin toimiin Hallitus     tieosan pituudesta, jolle pölynsidonta maasto-
38142:        aikoo ryhtyä yksityisteiden terveydelle     tarkastusten perusteella esim. asutuksen takia
38143:        ja ympäristölle aiheuttamien mittavien      katsotaan aiheelliseksi.
38144:        pölyhaittojen vähentämiseksi?                  Valtionavustukseen oikeutettujen yksityisten
38145:                                                    teiden kunnossapidon todellisten materiaali- ja
38146:                                                    työmäärien sekä kustannusten kehitystä seura-
38147:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       taan tarkkailuteiden avulla. Ensimmäinen tark-
38148: vasti seuraavaa:                                   kailutieryhmä on valittu vuosiksi 1985-1986.
38149:                                                    Pyydettyjä tarkkailutietoja on saatu 326 tieltä
38150:    Yksityisten teiden kunnossapidon valtion-       yhteispituudeltaan 1 054 km. Toinen tarkkailu-
38151: avustustoimintaa on uudistettu 29.12.1983 an-
38152:                                                    tieryhmä on valittu vuosiksi 1988-1989.
38153: netulla asetuksella (1134/83), joka tuli voi-
38154: maan vuoden 1984 alusta. Tuolloin siirryttiin         Ensimmäisen tarkkailuvuoden tulosten pe-
38155:                                                    rusteella pölynsidonta-aineita on käytetty tark-
38156: tiekohtaisesta kunnossapitomenojen selvittelys-    kailuteillä seuraavasti:
38157: tä käyttötarkoituksen ja liikenteellisin perus-
38158: tein määräytyvään tien kunnossapitoluokituk-
38159: seen. Tässä yhteydessä tiet jaettiin neljään         Tien kunnossa-       Kalsiumkloridimäärä (tlkm)
38160:                                                        pitoluokka        min.    max.    keskimäärin
38161: kunnossapitoluokkaan. Kullekin kunnossapito-
38162: luokalle vahvistetaan kunnossapitotöiden oh-               1              0       2           0,8
38163: jeelliset materiaali- ja työmäärät. Materiaalien           2              0       1           0,3
38164: yksikkökustannukset sekä työkustannukset                   3              0       2           0,4
38165: määräytyvät paikkakunnan yleisen hinta- ja                 4              0       1           0,5
38166: palkkatason mukaan.
38167:    Kaikkien valtionavustusta saavien teiden laa-      Tilaston perusteella eri kunnossapitoluokissa
38168: tua seurataan maastotarkastusten avulla. Vuo-      on käytetty pölynsidontasuolaa epäjohdonmu-
38169: sittaisten tarkastusten lukumäärä määräytyy        kaisesti standardeihin nähden. Kaikki tiekun-
38170: tien liikenteellisen merkityksen ja paikallisten   nat eivät vielä ole käyttäneet pölynsidonta-
38171: olosuhteiden mukaan. Tiekunnan edustaja voi        aineita.
38172: osallistua tarkastustilaisuuteen ja keskustella       Kansanedustaja Kalevi Mattilan kirjallinen
38173: tiemestarin kanssa tien kunnossapidosta. Tar-      kysymys on kuluvan vuoden alkukesän sääolo-
38174: kastuksessa todetun tien laatutason ja tiekun-     suhteista johtuen ajankohtainen. Vilkasliiken-
38175: nan· edustajan esittämien materiaali- ja työ-      teisillä teillä, jotka kuuluvat ensisijaisesti 1-
38176: määrien perusteella on edellytykset soveltaa       kunnossapitoluokkaan, nykyiset pölynsidon-
38177: tien kunnossapitoon vahvistettujen määrästan-      tastandardit ovat kuluvan kesän sääolosuhteis-
38178: dardien rajoissa olevia materiaali- ja työmää-     sa osoittautuneet niukoiksi. Jos tarkkailutieti-
38179: riä.                                               laston perusteella pölynsidonta-aineiden käy-
38180:    Käytössä olevien määrästandardien mukaan        tölle on lisätarvetta, tullaan tämä ottamaan
38181: pölynsidonta-aineita voidaan käyttää seuraavat     huomioon määrästandardien täydennyksen yh-
38182: määrät:                                            teydessä. Lisäksi selvitetään parhaillaan ns.
38183:                                    1988 vp. -     KK n:o 477                                   3
38184: 
38185: sorapintauksen soveltumista vilkkaimmille ja      misella sideaineella sidotun sorakulutuskerrok-
38186: hyvän kantavuuden omaaville teille, sillä bitu-   sen pölynsidonta on tarpeetonta.
38187: 
38188:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1988
38189: 
38190:                                                            Liikenneministeri Pekka Vennamo
38191: 4                                   1988 vp. -      KK n:o 477
38192: 
38193: 
38194: 
38195: 
38196:                              Tili Riksdagens Herr Talman
38197: 
38198:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vägens under-            Kalciumklorid-
38199: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse                hållsklass             mängd (t/km)
38200: nr 1217 av den 22 augusti 1988 tili vederböran-                  1                     0,7
38201: de medlem av statsrådet översänt avskrift av                     2                     0,6
38202: följande av riksdagsman Kalevi Mattila under-                    3                     0,5
38203: tecknade spörsmål nr 477:                                        4
38204: 
38205:           Vilka konkreta åtgärder ämnar Rege-          Den totala mängd material som skall använ-
38206:        ringen vidta för att minska de omfat-        das beror på hur lång den vägsträcka är för
38207:        tande dammproblem som enskilda vä-           viiken dammbindning på basis av inspektioner
38208:        gar åsamkar hälsa och miljö?                 i terrängen ansetts motiverad, t.ex. på grund
38209:                                                     av bosättning.
38210:                                                        Med hjälp av kontrollvägar övervakas ut-
38211:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vecklingen av de faktiska material- och arbets-
38212: samt anföra följande:                               mängderna samt kostnadsutvecklingen i fråga
38213:                                                     om underhållet av enskilda vägar som är berät-
38214:    Statsbidragen för underhåll av enskilda vä-      tigade tili statsbidrag. Den första gruppen av
38215: gar reformerades genom en förordning                kontrollvägar valdes för åren 1985-1986. Be-
38216: 29.12.1983 (1134/83), som trädde i kraft räk-       gärda kontrolluppgifter har erhållits om 326
38217: nat från ingången av år 1984. Då övergick man       vägar med en sammanlagd längd av 1 054 km.
38218: från att särskilt för varje väg utreda utgifterna   En andra grupp av kontrollvägar har valts för
38219: för underhåll tili att på basis av användnings-     åren 1988-1989.
38220: syfte och trafik fastställa underhållsklasser för      På basis av resultaten under det första kon-
38221: vägar. 1 samband härmed delades vägarna in i        trollåret har följande mängder dammbind-
38222: fyra underhållsklasser. För varje underhålls-       ningsämnen använts på kontrollvägar:
38223: klass fastställs riktgivande material- och ar-         Vägens under-           Kalciumklorid-
38224: betsmängder. Materialkostnaderna per enhet               hållsklass            mängd (t/km)
38225: och arbetskostnaderna fastställs enligt den all-                         min    max      i medeltal
38226: männa pris- och lönenivån på orten.                          1            0      2           0,8
38227:    Genom inspektioner i terrängen övervakas                  2            0      1           0,3
38228: kvaliteten på alla de vägar för vilka statsbidrag            3            0      2           0,4
38229: beviljats. Antalet årliga inspektioner fastslås              4            0      1           0,5
38230: enligt vägens trafikmässiga betydelse och de
38231: lokala förhållandena. En väglagsrepresentant          På basis av statistiken har dammbindnings-
38232: kan delta vid inspektionen och diskutera vä-        salt med avseende på standarderoa använts
38233: gens underhåll med vägmästaren. På basis av         inkonsekvent i de olika underhållsklasserna.
38234: den kvalitetsnivå som man vid inspektionen          Alla väglag har ännu inte använt dammbind-
38235: konstaterat att vägen har och de material- och      ningsämnen.
38236: arbetsmängder som representanten för väglaget         Riksdagsman Kalevi Mattilas spörsmål är
38237: presenterat finns förutsättningar för att tiliäm-   aktuellt på grund av väderleksförhållandena i
38238: pa material- och arbetsmängderna inom grän-         början av sommaren detta år. På livligt trafi-
38239: serna för de standardmängder som fastställts        kerade vägar, som i första hand hör tili under-
38240: för underhåll av väg.                               hållsklass 1, har de nuvarande dammbindnings-
38241:    Enligt de gällande standardmängderna får         standarderna visat sig vara otiliräckliga vid
38242: följande mängder dammbindningsämnen an-             sådana väderleksförhållanden som rådde den-
38243: vändas:                                             na sommar. Om det på basis av kontrollvägs-
38244:                                   1988 vp. -     KK n:o 477                                  5
38245: 
38246: statistiken finns ett ökat behov att använda     vägar som är livligast trafikerade och som har
38247: dammbindningsämnen, kommer detta att be-         en god bärighet. Det är nämligen onödigt att
38248: aktas i samband med en komplettering av          binda dammet på ett grusslitlager som bundits
38249: standardmängderna. Dessutom utreds som           med ett bituminöst bindemedel.
38250: bäst hur s.k. grusbeläggning lämpar sig för de
38251: 
38252:     Helsingfors den 26 september 1988
38253: 
38254:                                                               Trafikminister Pekka Vennamo
38255:                                 J
38256:                             J
38257:                             J
38258:                             J
38259:                         J
38260:                         J
38261:                         J
38262:                     J
38263:                     J
38264:                 J
38265:                 J
38266:                 J
38267:             J
38268:             J
38269:         J
38270:         J
38271:         J
38272:     J
38273:     J
38274:     J
38275: J
38276: J
38277:                                              1988 vp.
38278: 
38279: Kirjallinen kysymys n:o 478
38280: 
38281: 
38282: 
38283: 
38284:                                  Pulliainen ym.: Outokumpu Oy:n jätteiden varastoimisesta Tor-
38285:                                    nion eteläpuolelle Kuusiluodon saareen
38286: 
38287: 
38288:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38289: 
38290:   Outokumpu Oy pyrkii varastoimaan pysy-            van em. toimenpiteeseen. Taustalla tällöin olisi
38291: väisluonteisesti 70 000 m 3 raskasmetallipitoista   voimassa oleva lainsäädäntö. Tämä puolestaan
38292: jätettä Tornion eteläpuolelle Kuusiluodon saa-      merkitsee, että tämä lainsäädäntö (lähinnä ve-
38293: reen, joka sijaitsee vain neljän kilometrin pääs-   silaki) on tässä suhteessa liian lepsu. Jotta
38294: sä Ruotsin rajasta.                                 tämänkaltainen toiminta nyt julkisuuteen tul-
38295:    Tämä hanke on jo saanut Ruotsin ympäris-         lein ehdoin ei olisi mahdollista, on voimassa
38296: töministerin julkisen tuomion ja herättänyt         olevaa lainsäädäntöä tarkistettava ensi tilassa.
38297: muutoinkin runsaasti kielteistä huomiota Iänsi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38298: rajamme takana. Ruotsalaiset pelkäävät, että        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
38299: tästä varastopaikasta joutuu raskasmetalleja        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
38300: Perämereen ja sen lähitienoon luontoon. Ra-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
38301: vintoketjuissa ja -verkoissa raskasmetallit voi-    sen:
38302: sivat silloin vaikuttaa eliöiden terveydentilaan             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin voi-
38303: ja kokonaisuuden toimintaan. Ihminen kuuluu                massa olevan lainsäädännön muuttami-
38304: osana luonnon kiertokulkujärjestelmään ja voi              seksi siten, ettei Outokumpu Oy voisi
38305: kärsiä muiden eliöiden tavoin liian korkeista              varastoida sen mukaan raskasmetallipi-
38306: raskasmetallipitoisuuks~sta.                               toista jätettä Tornion eteläpuolella ole-
38307:    Tällä hetkellä näyttä~ mmt vesi- ja ympäris-            vaan Kuusiluodon saareen maakuop-
38308: töhallituksen antaman i lausunnon perusteella              paan, jossa suojana on vain parikym-
38309: siltä, että Outokumpu [Oy saa hakemansa lu-                mentä senttiä paksu kalkkikerros?
38310: 
38311:     Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1988
38312: 
38313:                      Erlki Pulliainen                       Eero Paloheimo
38314: 
38315: 
38316: 
38317: 
38318: 281016C
38319: 2                                      1988 vp. -      KK n:o 478
38320: 
38321: 
38322: 
38323: 
38324:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38325: 
38326:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Vesilain mukaan myös pintavesien pilaami-
38327: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nen on kielletty, mutta siihen voi saada luvan
38328: olette 23 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-          vesioikeudelta - kuitenkin tässä tapauksessa,
38329: jeenne n:o 1218 ohella lähettänyt valtioneuvos-        kun on kysymys rajavesistösta, suomalais-ruot-
38330: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         salaiselta rajajokikomissiolta. Merialueen suo-
38331: sanedustaja Pulliaisen ym. kirjallisesta kysy-         jelua koskee lisäksi meren pilaantumisen ehkäi-
38332: myksestä n:o 478, jossa tiedustellaan:                 semisestä annettu laki, joka kieltää aavan me-
38333:                                                        ren sekä toisen valtion aluevesien pilaamisen.
38334:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin voi-           Ennakkoilmoitusmenettelyssä on arvioitu,
38335:         massa olevan lainsäädännön muuttami-           aiheutuuko hankkeesta merialueen pilaantu-
38336:         seksi siten, ettei Outokumpu Oy voisi          mista. Tämän perusteella vesi- ja ympäristöhal-
38337:         varastoida sen mukaan raskasmetallipi-         lituksen lausunnossa on esitetty, millä edelly-
38338:         toista jätettä Tornion eteläpuolella ole-      tyksillä hankkeelle ei tarvitsisi hakea rajajoki-
38339:         vaan Kuusiluodon saareen maakuop-              komission lupaa, ts. millä toimenpiteillä pi-
38340:         paan, jossa suojana on vain parikym-           laantuminen voitaisiin estää.
38341:         mentä senttiä paksu kalkkikerros?
38342:                                                           Vesi- ja ympäristöhallitus on lausunnossaan
38343:                                                        edellyttänyt, että maa-allas vuorataan vähin-
38344:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tään puolen metrin paksuisella emäksisellä
38345: vasti seuraavaa:                                       kuonakerroksella. Myös jäterikasteen pinta on
38346:    Outokumpu Oy:n ferrokromitehtaan jäteve-            edellytetty peitettävän yhtä paksulla kuonaker-
38347: sien selkeytyksessä muodostuu lietettä, ns. jä-        roksella ja lisäksi tarvittaessa erillisellä vettä
38348: terikastetta, noin 3 000 m3 vuodessa. Osa jäie-        läpäisemättömällä tiivistyskerroksella. Tarkoi-
38349: rikasteesta palautetaan prosessiin, mutta lop-         tuksena on, että olosuhteet pysyvät emäksisinä
38350: puosalle ei ole löydetty hyötykäyttömahdolli-          eikä rikasteeseen pääse vettä.
38351: suuksia. Iäterikastetta on tähän asti varastoitu          Jäterikasteen sijoittamisesta mahdollisesti ai-
38352: tehdasalueella, mistä yhtiö on halunnut siirtää        heutuvia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin on
38353: sen tilan puutteen vuoksi muualle. Yhtiö on            edellytetty tarkkailtavan vesi- ja ympäristöpii-
38354: esittänyt, että jäte sijoitettaisiin Kuusiluodon       rin hyväksymällä tavalla. Tarkkailun perusteel-
38355: saaressa olevaan maa-altaaseen. Iäterikastetta         la päätettäisiin viiden vuoden kuluttua, voi-
38356: vietäisiin saareen aluksi 70 000 m3 ja myöhem-         daanko altaan täyttöä jatkaa.
38357: min 4-5 vuoden välein, kunnes koko 170 000                Vesi- ja ympäristöhallituksen lausunnon an-
38358: m 3:n allas täyttyisi.                                 tamisen jälkeen suomalais-ruotsalainen rajajo-
38359:    Jäterikasteen vaarallisuus ympäristölle joh-        kikomissio on ottanut asian oma-aloitteisesti
38360: tuu sen sisältämistä raskasmetalleista, ensisijai-     tarkasteltavakseen. Se on pyytänyt yhtiöltä
38361: sesti kromista ja sinkistä, joita voi liueta jäieri-   asiaa koskevan selvityksen, josta se on edelleen
38362: kasteesta veteen happamissa oloissa.                   pyytänyt lausunnon vesi- ja ympäristöhallituk-
38363:    Outokumpu Oy on tehnyt hankkeesta ve-               selta sekä Ruotsin ympäristönsuojeluvirastolta
38364: siensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä          (Statens Naturvårdsverk).
38365: annetussa asetuksessa tarkoitetun ilmoituksen.            Outokumpu Oy on myös esittänyt Tornion
38366: Vesi- ja ympäristöhallitus on tarkastanut ilmoi-       kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalle jä-
38367: tuksen ja antanut siitä lausunnon.                     tehuoltolaissa tarkoitetun jätehuoltosuunnitel-
38368:    Vesilain mukaan toisen kiinteistöllä olevan         man muutoksen, joka koskee Kuusiluodon
38369: pohjaveden pilaaminen on kielletty. Vesi- ja           hanketta. Ympäristönsuojelulautakunta on toi-
38370: ympäristöhallituksen lausunnossa todetaan, et-         mittanut suunnitelman edelleen Lapin läänin-
38371: tä jäierikasteesta voi aiheutua toisen kiinteis-       hallituksen hyväksyttäväksi. Lapin lääninhalli-
38372: töllä olevan pohjaveden pilaantumista eikä             tus ei vielä ole tehnyt asiasta päätöstä.
38373: hanketta näin ollen voida toteuttaa, ellei pi-            Jätehuoltolain mukaan jätteet on mahdolli-
38374: laantumisen uhkaa poisteta.                            suuksien mukaan käytettävä hyödyksi sekä
38375:                                       1988 vp. -      KK n:o 478                                     3
38376: 
38377: käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa       käistä rakentein, jotka estävät raskasmetallien
38378: ympäristölle. Koska jäterikasteelle ei ole tois-      liukenemisen ja kulkeutumisen vesiin.
38379: taiseksi löydetty hyötykäyttömahdollisuuksia,
38380:                                                          Jätehuoltosuunnitelmaa tarkastettaessa poh-
38381: sitä joudutaan varastoimaan edelleen. Yleinen
38382:                                                       ditaan lisäksi muun muassa vaihtoehtoisia jät-
38383: periaate jätehuollossa on, että raskasmetalleja
38384:                                                       teen sijoittamismahdollisuuksia sekä sitä, täyt-
38385: sisältävät lietteet ja sakat sijoitetaan tiivispoh-
38386:                                                       tääkö hanke jätehuoliolle asetetut yleiset hyö-
38387: jaiselle, ympäristöstä hyvin eristetylle alueelle.
38388:                                                       tykäytön ja ympäristönsuojelun tavoitteet.
38389:    Jäterikasteen varastointia säännellään siis
38390: sekä vesilainsäädännön että jätehuoltolainsää-           Tehdyt ja tehtävät ratkaisut eivät siten johdu
38391: dännön perusteella. Lisäksi hankkeeseen tarvi-        suoraan vesilainsäädännön tai muun lainsää-
38392: taan terveydenhoitolain mukainen sijoituspai-         dännön sisällöstä, vaan viranomaisten harkin-
38393: kan hyväksyntä. Paikallinen terveyslautakunta         nasta omalla toimialallaan. Myös nykyisen
38394: on jo hyväksynyt sijoituspaikan.                      lainsäädännön perusteella viranomaisilla on
38395:    Vesi- ja ympäristöhallituksen kannanotossa         riittävät valtuudet asettaa hankkeelle rajoituk-
38396: edellytetään, että pintavesien sekä toisen kiin-      sia tai kieltää se kokonaan, ellei se täytä
38397: teistöllä olevan pohjaveden pilaantuminen este-       jätteiden hyötykäytön, vesiensuojelun ja muun
38398: tään. Pilaantuminen katsotaan voitavan eh-            ympäristönsuojelun vaatimuksia.
38399: 
38400:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1988
38401: 
38402:                                                                    Ympäristöministeri Kaj Bärlund
38403: 4                                    1988 vp. -      KK n:o 478
38404: 
38405: 
38406: 
38407: 
38408:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38409: 
38410:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          således inte kan genomföras om inte risken om
38411: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          förorening elimineras.
38412: nr 1218 av den 23 augusti 1988 tili vederböran-         Enligt vattenlagen är det även förbjudet att
38413: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         förorena ytvattnet, men tillstånd därtill kan
38414: följande av riksdagsman Pulliainen m.fl. un-         erhållas av vattendomstolen - i detta fall dock
38415: dertecknade spörsmål nr 478:                         av finsk-svenska gränsälvskommissionen då
38416:                                                      det är frågan om ett gränsvattendrag. Beträf-
38417:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        fande skyddet av havsområdet gäller dessutom
38418:        att ändra den gällande lagstiftningen så      lagen om förhindrande av havsföroreningar,
38419:        att Outokumpu Oy inte enligt den kan          viiken förbjuder förorening av öppna hav och
38420:        lagra avfall som innehåller tungmetall i      av en främmande stats territorialvatten.
38421:        en jordhåla på ön Kuusiluoto söder om
38422:        Torneå, där skyddet enbart utgörs av             Vid förhandsanmälningsförfarandet har be-
38423:        ett kalklager som är ca tjugo centimeter      dömningar gjorts om huruvida projektet
38424:                                                      förorsakar förorening av havsområdet. På
38425:        tjockt?
38426:                                                      grundval av detta har i vatten- och miljöstyrel-
38427:                                                      sens utlåtande nämnts under vilka förutsätt-
38428:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ningar ansökan om gränsälvskommissionens
38429: samt anföra följande:                                tillstånd för projektet inte behöver göras,
38430:     Vid behandlingen av avfallsvattnen från          m.a.o. genom vilka åtgärder förorening kunde
38431: Outokumpu Oy:s ferrokromfabrik uppstår ca            förhindras.
38432: 3 000 m 3 slam, s.k. anrikningsavfall i året. En        Vatten- och miljöstyrelsen har i sitt utlåtan-
38433: del av anrikningsavfallet återförs tili processen,   de förutsatt att jordbassängen fodras med ett
38434: men för återstoden har några nyttiga använ-          alkaliskt slagglager som är minst en halv meter
38435: dingsmöjligheter inte stått att finna. Anrik-        tjockt. Det har också förutsatts att anriknings-
38436: ningsavfallet har hittills lagrats på fabriksom-     avfallets yta täcks med ett lika tjockt slagglager
38437: rådet. Bolaget har velat flytta det annanstans       och dessutom vid behov med ett separat tät-
38438: på grund av utrymmesbrist. Bolaget har därför        ningslager, som är vattentätt. Avsikten är att
38439: föreslagit att avfallet placeras i den jord-         förhållandena förblir alkaliska och att det inte
38440: bassäng som finns på ön Kuusiluoto. Tili en          kommer vatten i anrikningsavfallet.
38441: början skulle 70 000 m 3 anrikningsavfall föras         Det har förutsatts att de verkningar på yt-
38442: tili ön, senare mera med 4-5 års mellanrum,          och grundvattnen som eventuellt förorsakas av
38443: tills hela bassängen om 170 000 m 3 blir fylld.      deponeringen av anrikningsavfallet skall kon-
38444:     Anrikningsavfallets skadlighet för miljön be-    trolleras på ett sätt som godkänts av vatten-
38445: ror på de tungmetaller det innehåller, i första      och miljödistriktet. På grundval av kontrollen
38446: hand krom och zink vilka kan utlösas från            skulle det om fem år beslutas om en fortsatt
38447: anrikningsavfallet i vattnet i sura förhållanden.    användning av bassängen kan tillåtas.
38448:     Outokumpu Oy har gjort en sådan anmälan             Sedan vatten- och miljöstyrelsen avgett sitt
38449: om projektet som avses i förordningen om             utlåtande har finsk-svenska gränsälvskommis-
38450: förhandsåtgärder för skydd av vatten. Vatten-        sionen på eget initiativ tagit upp ärendet för
38451: och miljöstyrelsen har granskat anmälningen          granskning. Den har av bolaget begärt en
38452: och avgett ett utlåtande om den.                     utredning i saken och om denna har begärts
38453:    Enligt vattenlagen är det förbjudet att           utlåtanden från vatten- och miljöstyrelsen och
38454: förorena det grundvatten som finns på en             Statens Naturvårdsverk i Sverige.
38455: annans fastighet. 1 vatten- och miljöstyrelsens         Outokumpu Oy har för miljövårdsnämnden
38456: utlåtande konstateras att anrikningsavfallet         i Torneå stad också föreslagit en ändring av
38457: kan förorsaka att det grundvatten som finns på       den avfallshanteringsplan som avses i lagen om
38458: en annans fastighet förorenas och att projektet      avfallshantering när det gäller projektet i Kuu-
38459:                                      1988 vp. -      KK n:o 478                                    5
38460: 
38461: ;iluoto. Miljövårdsnämnden har sänt planen           en annans fastighet samt av ytvatten förhind-
38462: vidare tili länsstyrelsen i Lapplands Iän för        ras. Man anser att det är möjligt att hindra
38463: ~odkännande. Länsstyrelsen i Lapplands Iän           förorening genom konstruktioner som före-
38464: l1ar inte ännu fattat beslut i ärendet.              bygger att tungmetaller löser sig och sprids i
38465:    Enligt lagen om avfallshantering skall avfall     vatten.
38466: i mån av möjlighet utnyttjas samt behandlas så
38467: :ttt de inte medför olägenhet för miljön. Efter-       Då avfallshanteringsplanen granskas kom-
38468: ;om det för anrikningsavfallet inte hittills har     mer det dessutom bl.a. att övervägas alternati-
38469: ilittats några nyttiga användningsmöjligheter,       va möjligheter att placera avfallet samt att
38470: blir man tvungen att lagra det. Den allmänna         prövas huruvida projektet uppfyller de allmän-
38471: principen inom avfallshanteringen är att slam,       na mål om återvinning och miljövård vilka har
38472: ;om innehåller tungmetaller, skall deponeras         uppställts för avfallshanteringen.
38473: på ett område med tät botten och väl isolerat           De beslut som fattats och som kommer att
38474: från omgivningen.                                    fattas beror således inte direkt på innehållet i
38475:     Lagringen av anrikningsavfall regleras alltså    vattenlagstiftningen eller den övriga lagstift-
38476: både på grundval av vattenlagstiftningen och         ningen utan på myndigheternas prövning inom
38477: :tvfallshanteringslagstiftningen. Dessutom be-       sitt eget verksamhetsområde. Också på grund-
38478: ilövs för projektet ett godkännande av förlägg-      val av den nuvarande lagstiftnigen har myndig-
38479: rringsplatsen enligt hälsovårdslagen. Den lokala     heterna tillräckliga befogenheter att uppställa
38480: ilälsovårdsnämnden       har    redan godkänt        begränsningar för projektet eller att förbjuda
38481: förläggningsplatsen.                                 det helt om det inte uppfyller kraven på nyttig
38482:     1 vatten- och miljöstyrelsens ställningstagan-   användning av avfall samt på vattenskydd och
38483: ie förutsätts att förorening av grundvatten på       övrig miljövård.
38484: 
38485:     Helsingfors den 5 oktober 1988
38486: 
38487:                                                                       Miljöminister Kaj Bärlund
38488:                                                 1988 vp.
38489: 
38490: Kirjallinen kysymys n:o 479
38491: 
38492: 
38493: 
38494: 
38495:                                   Pulliainen ym.: Kirvojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta
38496:                                      viljelijöille
38497: 
38498: 
38499:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38500: 
38501:    Kesän sääolojen suuri vaihtelu kuuluu poh-        alentuneina satomäärinä. Näin muodostuneet
38502: joiselle luonnollemme tyypillisiin piirteisiin.      kirvatuhot eivät kuulu perinteisesti korvatta-
38503: Elävä luonto reagoi kaikkinaisiin sääoloihin,        vien satovahinkojen piiriin. Perusteita tämän
38504: myös poikkeuksellisen lämpimiin ja kylmiin           käytännön muuttamiseen viime kesän osalta
38505: lukuisilla eri tavoilla.                             on. Hallituksen tulee ottaa asiaan ensi tilassa
38506:    Kuluneen alkukesän poikkeuksellisen lämpi-        kantaa.
38507: miksi luonnehditut sääolot saivat aikaan mm.
38508: sen, että viijoilla ruokailevat kirvakannat run-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38509: sastuivat sekä meillä että maamme eteläpuolel-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
38510: la olevilla alueilla erittäin tehokkaasti. Kirvoja   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
38511: ravintonaan käyttävät petokannat eivät pysy-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
38512: neet kirvojen lisääntymisvauhdissa mukana,           sen:
38513: jolloin ainesta anemokooriseen leviämiseen oli
38514: myös runsaasti olemassa. Näin muualta tulleita                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kor-
38515: kirvoja kolonisoi viljakasvust{)jamme tuoden                vauksen maksamiseksi viljelijöille kir-
38516: niihin myös kasvisairauksia.                                vojen ja niiden välittämien kasvisai-
38517:    Nyt kirvamassojen ja niiden tuomien kasvi-               rauksien kesällä 1988 aiheuttamista sa-
38518: sairauksien vaikutus näkyy monin paikoin                    tomenetyksistä?
38519: 
38520:     Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1988
38521: 
38522:                      Erkki Pulliainen                        Eero Paloheimo
38523: 
38524: 
38525: 
38526: 
38527: 280962T
38528: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 479
38529: 
38530: 
38531: 
38532: 
38533:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38534: 
38535:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      si katsotaan tässä yhteydessä myös poikkeuk-
38536: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sellisten talvehtimisolosuhteiden talvehtiville
38537: olette 23 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-      kasveille aiheuttamat vahingot. Satovahinko-
38538: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          jen pääasiallisena korvausmuotona käytetään
38539: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      viljelmäkohtaisia korvauksia, joiden suoritta-
38540: edustaja Erkki Pulliaisen ym. näin kuuluvasta      minen perustuu vahinkoa kärsineellä viljelmäl-
38541: kirjallisesta kysymyksestä n:o 479:                lä toimiteitavaan arviointiin vahingon aiheutta-
38542:                                                    jasta ja määrästä.
38543:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kor-         Satovahinkolain mukainen korvausjärjestel-
38544:        vauksen maksamiseksi viljelijöille kir-     mä ei koske viljelyteknisistä syistä aiheutuneita
38545:        vojen ja niiden välittämien kasvisai-       sadon menetyksiä. Viljelyteknisiä vahinkoteki-
38546:        rauksien kesällä 1988 aiheuttamista sa-     jöitä ovat esimerkiksi kasvilaji tai -lajike, maa-
38547:        tomenetyksistä?                             laji, maan muokkaus ja ojitus, kylvöaika sekä
38548:                                                    tuhoeläinten, kasvitautien ja rikkakasvien tor-
38549:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      junta. Viljelyteknisistä tekijöistä aiheutuville
38550: vasti seuraavaa:                                   sadon menetyksille on siis yhteistä se, että
38551:   Satovahinkojen korvaamisesta viljelijöille       normaalitilanteissa vahinko on mahdollista
38552: valtion varoista säädetään satovahinkojen kor-     pääosin estää viljelijän omin toimenpitein. Kir-
38553: vaamisesta annetussa laissa (530175) eli satova-   vojen aiheuttamien vahinkojen osalta tämä
38554: hinkolaissa ja lain nojalla annetussa asetukses-   yleensä merkitsee Maatalouden tutkimus-
38555: sa (820/75). Satovahinkokorvausten suoritta-       keskuksen kirvojen esiintymisestä laatimien jo-
38556: mista varten valtion tulo- ja menoarvioon on       kakeväisten ennusteiden seuraamista ja tarvit-
38557: satovahinkolain mukaan otettava vuosittain         taviin torjuntatoimenpiteisiin varautumista.
38558: vähintään 30 miljoonan markan suuruinen siir-         Kuluneen kesän aikana esiintyneiden kirva-
38559: tomääräraha.                                       tuhojen luonnetta ja laajuutta selvitetään par-
38560:    Satovahinkolain nojalla voidaan suorittaa       haillaan Maatalouden tutkimuskeskuksessa.
38561: korvausta hallan, raesateen, kaatosateen, ra-      Satovahinkoja koskevan korvausjärjestelmän
38562: juilman, poikkeuksellisen kuivuuden taikka         muuttaminen ei tässä vaiheessa ole enää perus-
38563: muun vastaavan viljelijästä riippumattoman,        teltua. Viljelytekniset torjuntatoimenpiteet
38564: poikkeuksellisen suuren luonnonolojen vaihte-      ovat vaihdelleet eikä myöskään viljelmäkohtai-
38565: lun kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sa-    sia havaintoja tuhoista ja niiden määrästä voi-
38566: dolle aiheuttamista vahingoista. Satovahingok-     da käytännössä tehdä enää jälkikäteen.
38567: 
38568:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1988
38569: 
38570:                                               Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala
38571:                                     1988 vp. -     KK n:o 479                                   3
38572: 
38573: 
38574: 
38575: 
38576:                              Tili Riksdagens Herr Talman
38577: 
38578:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mer på övervintrande växt. Som huvudsaklig
38579: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        form av ersättning för skördeskador används
38580: av den 23 augusti 1988 tili vederbörande med-      lägenhetsbestämda ersättningar som baserar sig
38581: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    på en på den skadelidande odlingen gjord
38582: av riksdagsman Erkki Pulliainen m.fl. under-       uppskattning av vad som förorsakat skadan
38583: tecknade spörsmål nr 479:                          och av dess omfattning.
38584:                                                       Ersättningssystemet enligt lagen om skör-
38585:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      deskador gäller inte skördeförluster som upp-
38586:        att betala ersättningar för de skördeför-   kommit av odlingstekniska orsaker. Tili de
38587:        luster som bladlöss och av dem spridda      odlingstekniska skadefaktorerna hör t.ex. växt-
38588:        växtsjukdomar har åsamkat odlarna           arten eller växtsorten, jordarten, uppluck-
38589:        under sommaren 1988?                        ringen och dräneringen av jord, såningstiden
38590:                                                    samt bekämpningen av skadedjur, växtsjukdo-
38591:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     mar och ogräs. Gemensamt för de odlingstek-
38592: samt anföra följande:                              niska faktorerna är att skadan under normala
38593:     Om de ersättningar som av statens medel ges    förhållanden kan undvikas huvudsakligen med
38594: tili odlare för skördeskador stadgas i lagen om    odlarens egna åtgärder. När det gäller de
38595: ersättande av skördeskador (530175), i fortsätt-   skador som bladlöss åstadkommer innebär det-
38596: ningen kallad lagen om skördeskador och i en       ta i allmänhet att man följer med de prognoser
38597: förordning som givits med stöd av lagen (820/      för förekomsten av bladlöss som lantbrukets
38598: 75). För ersättningar för skördeskador skall       forskningscentral gör upp varje vår och att
38599: enligt lagen om skördeskador årligen upptas ett    man förbereder sig för behövliga bekämp-
38600: reservationsanslag om minst 30 miljoner mark       ningsåtgärder.
38601: i statsbudgeten.                                      Karaktären och omfattningen hos de lösska-
38602:     Med stöd av lagen om skördeskador kan          dor som förekommit under den gångna som-
38603: ersättning utges för skador som tili följd av      maren utreds som bäst vid lantbrukets forsk-
38604: frost, hagel, störtregn, oväder, osedvanlig tor-   ningscentral. En ändring av systemet med er-
38605: ka eller annan liknande, av odlaren oberoende,     sättningar för skördeskador är inte motiverad i
38606: onormalt stor växling i naturförhållandena         detta skede. De odlingstekniska bekämpnings-
38607: uppkommer på växande eller skördemogen             åtgärderna har förändrats och lägenhetsbe-
38608: gröda. Som skördeskador betraktas i detta          stämda iakttagelser om skadegörelsen och dess
38609: sammanhang även skador som tili följd av           omfattning kan i praktiken inte heller längre
38610: onormala övervintringsförhållanden uppkom-         göras i efterskott.
38611: 
38612:     Helsingfors den 26 september 1988
38613: 
38614:                                               Jord- och skogsbruksminister Toivo T. Pohjala
38615:                                               1988 vp.
38616: 
38617: Kirjallinen kysymys n:o 480
38618: 
38619: 
38620: 
38621: 
38622:                                   Gustafsson: Aikuisopintorahaan tarkoitetun määrärahan lisää-
38623:                                     misestä
38624: 
38625: 
38626:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38627: 
38628:    Aikuisten opiskelun kehittäminen on sekä          tuottamassa ikäviä pettymyksiä, kun taloudel-
38629: yhteiskunnan että yksilön edun mukaista. Tär-        lista tukea ei saadakaan, vaikka kaikki perus-
38630: kein este aikuisten opiskelulle ovat olleet mo-      teet siihen olisivat olemassa tai kun päätökset
38631: nasti taloudelliset tekijät. Tämän esteen poista-    viivästyvät jopa niin, että koulutuspaikkakin
38632: miseksi ja madaltamiseksi on menossa kolmi-          joudutaan antamaan pois.
38633: vuotinen aikuisopintorahakokeilu. Aikuisopin-           Hallituksen koulutusystävällisiin toimintape-
38634: toraha on suuruudeltaan 700-2 000 markkaa            riaatteisiin - hallitusohjelmankin muistaen -
38635: kuukaudessa, joten sen merkitys hakijalle on         viitaten hallituksen tulisi nopeasti etsiä keinot,
38636: tärkeä. Aikuisopintorahaa haki viime vuonna          joilla tämänhetkiset ongelmat voidaan pikai-
38637: 3 300 kansalaista.                                   sesti ratkaista. Tavoitteena tulee olla se, että
38638:    Tämän vuoden kokonaismääräksi arvioi-             ainakin periaatteessa kaikille niille, jotka ovat
38639: daan kertyvän lähes 8 000 hakemusta. Tämä            oikeutettuja aikuisopintorahaan, se voitaisiin
38640: on hyvä asia ja kertoo siitä tarpeesta ja moti-      mahdollisimman pikaisesti myöntää viimeis-
38641: vaatiosta, jota monet aikuiset tuntevat jatko-       tään tämän vuoden lisäbudjetissa. Lisätarve on
38642: ja täydennysopiskelua kohtaan.                       noin 7-8 milj. markkaa.
38643:    Monien poliittisten päättäjien tiedossa oli se,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38644: ettei aikuisopintorahaan varattu kiinteä 30          jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
38645: milj. markan määräraha edes kesän lisäbudjet-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38646: tiin lisätyllä 10 milj. markalla tule riittämään.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38647:    Aikuisten ja monasti perheellisten ihmisten                 Onko Hallitus tietoinen siitä hanka-
38648: elämäntilanteet huomioiden on aivan välttämä-               lasta tilanteesta, johon useat aikuis-
38649: töntä se, että valtion ensi vuoden tulo- ja                 opintorahaa hakeneet ovat joutuneet
38650: menoarviossa ao. määräraha on arviomäärära-                 päätöksen viipyessä, ja määrärahan
38651: ha eikä kiinteä kuten nyt. Tämä takaisi sen,                riittämättömyydestä, ja
38652: että rahat voidaan myöntää sitä mukaa kuin                     mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
38653: hakemuksia tulee, eikä hakemusten käsittelyn                tus aikoo ryhtyä turvatakseen mahdolli-
38654: hitaus ole tuottamassa niitä kohtuuttomia han-              simman monelle aikuisopintorahaan oi-
38655: kaluuksia aikuisille, joihin nykykäytäntö ja                keutetulle aikuiselle vielä myönteisen
38656: tilanne on johtanut.                                        päätöksen lisäämällä aikuisopintora-
38657:    On aikuisen kansalaisen kannalta kohtuu-                 haan tarkoitettuun määrärahaan mah-
38658: tonta, että yhteiskunta eri tavoin houkuttelee              dollisimman nopeasti tarvittavat 7-8
38659: kansalaisia koulutukseen, mutta onkin sitten                milj. markkaa?
38660: 
38661:     Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1988
38662: 
38663:                                           Jukka Gustafsson
38664: 
38665: 
38666: 
38667: 
38668: 28l001L
38669: 2                                   1988 vp. -     KK n:o 480
38670: 
38671: 
38672: 
38673: 
38674:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38675: 
38676:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jolloin kuluvan vuoden viimeisen hakukerran
38677: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hakemukset ovat saapuneet käsittelijöille. Näin
38678: olette 24 päivänä elokuuta 1988 päivätyn kir-      ollen myös määrärahan lisätarve on arvioita-
38679: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vissa tarkemmin vasta tuolloin.
38680: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Alustavien arvioiden mukaan lisätarve on
38681: edustaja Jukka Gustafssonin näin kuuluvasta        noin 6 miljoonaa markkaa. Jotta opintotukivi-
38682: kirjallisesta kysymyksestä n:o 480:                ranomaisten toiminta voisi jatkua joustavasti,
38683:                                                    on valtioneuvosto tehnyt kuluvan syyskuun
38684:           Onko Hallitus tietoinen siitä hanka-     aikana periaatepäätöksen aikuisopintotukiko-
38685:        lasta tilanteesta, johon useat aikuis-      keilun lisärahoituksesta. Tämän päätöksen mu-
38686:        opintorahaa hakeneet ovat joutuneet         kaan otetaan syksyn 1988 lisämenoarvioesityk-
38687:        päätöksen viipyessä, ja määrärahan          seen 6 miljoonan markan lisämääräraha aikuis-
38688:        riittämättömyydestä, ja                     opintorahan saajamäärän lisäämistä varten.
38689:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      Määrärahan muuttaminen arviomäärärahak-
38690:        tus aikoo ryhtyä turvatakseen mahdolli-     si olisi sinällään tarkoituksenmukaista ja no-
38691:        simman monelle aikuisopintorahaan oi-       peuttaisi tukihakemusten käsittelyä. Jotta mää-
38692:        keutetulle aikuiselle vielä myönteisen      rärahan käyttö voidaan rajoittaa valtiontalou-
38693:        päätöksen lisäämällä aikuisopintora-        den sallimiin puitteisiin, on määräraha kuiten-
38694:        haan tarkoitettuun määrärahaan mah-         kin vielä täytynyt pysyttää kiinteänä. Määrära-
38695:        dollisimman nopeasti tarvittavat 7-8        haa on kuitenkin ensi vuodeksi esitetty lisättä-
38696:        milj. markkaa?                              väksi huomattavasti eli nykyisestä yhteensä 46
38697:                                                    miljoonasta 65 miljoonaan markkaan.
38698:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Aikuisopintotukikokeilu on jatkunut vasta
38699: taen seuraavaa:                                    runsaan vuoden. Kokeilun rahoitusmuotojen
38700:   Aikuisopintorahaa haetaan kuluvana vuon-         arviointiin ja kehittämiseen tullaan kiinnittä-
38701: na useampana hakukertana. Hakijoiden tarkka        mään huomiota aikuisopintotukikokeilua jat-
38702: määrä ei ole selvillä ennen kuin lokakuussa,       kettaessa.
38703: 
38704:     Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1988
38705: 
38706:                                                             Opetusministeri Christoffer Taxell
38707:                                      1988 vp. -      KK n:o 480                                      3
38708: 
38709: 
38710: 
38711: 
38712:                               Tili Riksdagens Herr Talman
38713: 
38714:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-          tili dem som behandlar dem. Det är sålunda
38715: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Er            möjligt att noggrannare uppskatta behovet av
38716: skrivelse av den 24 augusti 1988 tili vederbö-       tilläggsanslag först vid denna tidpunkt.
38717: rande medlem av statsrådet översänt en av-               Enligt en preliminär uppskattning är tiliäggs-
38718: skrift av följande av riksdagsman Jukka Gus-         behovet ca 6 miljoner mark. För att verksam-
38719: tafsson undertecknade spörsmål nr 480:               heten hos de myndigheter som sköter studiestö-
38720:                                                      det skall kunna fortlöpa smidigt har statsrådet
38721:           Är Regeringen medveten om den be-          under denna höst fattat ett principbeslut om
38722:        svärliga situation som många som an-          tilläggsfinansiering av försöket med vuxenstu-
38723:        sökt om vuxenstudiepenning har råkat i        diestöd. Enligt detta beslut tas i tiliäggsbudget-
38724:        på grund av att beslutet dragit ut på         propositionen för hösten 1988 med ett tiliäggs-
38725:        tiden och att anslaget varit otiliräckligt,   anslag på 6 miljoner mark för att mängden
38726:        och                                           mottagare av vuxenstudiepenning skall kunna
38727:           vilka brådskande åtgärder ämnar Re-        utökas.
38728:        geringen vidta för att ett positivt beslut        Ändringen av anslaget tili ett förslagsanslag
38729:        fortfarande skall fattas för så många         vore som sådan ändamålsenlig och skulle på-
38730:        tili vuxenstudiepenning berättigade vux-      skynda behandlingen av ansökningarna. För
38731:        na som möjligt genom att utöka an-            att användningen av anslaget skall kunna be-
38732:        slaget för vuxenstudiepenning med de          gränsas tili ramen för statshushållningen har
38733:        behövliga 7-8 milj. mk så snabbt som          man varit tvungen att hålla anslaget oföränd-
38734:        möjligt?                                      rat. Anslaget har dock föreslagits bli utökat
38735:                                                      betydligt för nästa år dvs. från nuvarande 46
38736:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          miljoner mark tili 65 miljoner mark.
38737: följande:                                                Försöket med vuxenstudiestöd har endast
38738:   Under innevarande år söks vuxenstudiepen-          pågått under ett knappt år. Då man utvidgar
38739: ning i många omgångar. Det exakta antalet            försöket med vuxenstudiestöd kommer man att
38740: sökande är inte klart förrän i oktober, då årets     fästa uppmärksamhet vid utvärdering och ut-
38741: ansökningar för den sista omgången har anlänt        veckling av finansieringsformerna i försöket.
38742: 
38743:     Helsingfors den 30 september 1988
38744: 
38745:                                                         Undervisningsminister Christoffer Taxell
38746:                          j
38747:                         j
38748:                        j
38749:                       j
38750:                      j
38751:                     j
38752:                    j
38753:                   j
38754:                  j
38755:                 j
38756:                j
38757:               j
38758:              j
38759:             j
38760:            j
38761:           j
38762:          j
38763:         j
38764:        j
38765:       j
38766:      j
38767:     j
38768:    j
38769:   j
38770:  j
38771: j
38772: